1	Aalborga gávpoga olmmošlohku lea ges 104 885 ássi (2012).
2	Aalborga gieldda viidodat lea 1 143,99 km² ja olmmošlohku 112 194 ássi (2016).
3	Abderalaš Demokritos dahjege Demokrit riegádii sullii 460 o.Kr Abderas ja jámii sullii 370 o.Kr. Son lei Greikka filosofa ja gulai atomismiii.
4	Abdul Halim lei maiddái boarráseamos gii lei válljejuvvon dan virgái.
5	Aberdaugleddau ( ) lea gávpot Mátta-
6	Aberhonddu ( ) lea unna gávpot Mátta-
7	Abidjan lei riikka oaivegávpot ja lea vel dan stuorámus gávpot.
8	Ábirievssaha hápmi sulastahttá eanet duvváid go Larus-soga báiskkit.
9	Ábirievssahis lea gassa njunni ja čáhpes juolggit.
10	Abu-Hanna lea čállán guokte muittašangirjji ja girjji máŋggakulturvuođa birra.
11	Abu-Hanna lei evttohas Suoma jagi 2004 europarlameantaválggain, mas son oaččui 12 730 jiena.
12	Abu-Hanna riegádii jagi 1961 Haifas, Davvi-Israelis.
13	Abu-Hanna studerii Haifa universitehtas dassážii go fárrii Supmii jagi 1981.
14	Aćće min, don, gutte læk almin.
15	Ađa lea gođus mii lea dávttid siste.
16	Adana eanangoddis orrot sullii 2 220 000 olbmo.
17	Ađđamis leat vuođđoseallat mat šaddadit iešguđet varraseallaid.
18	Áddejupmi máilmmiávvosa áramus muttuin čujuha dasa, ahte vássán áigge horisonta lea leahkimin, muhto váilevaš diehtu áramus muttuid birra ráddje dán oainnu sihkkarvuođa.
19	Adjágas bisttii joavkun 10 jagi, ja heaittihuvvui 2014 skápma.
20	Ádjás ráđđádallamiid ja háleštettiin Frankriikka presideantta François Mitterrandain Habyarimana almmuhii báifáhkka jagis 1990, ahte riikii lei áigi ásahit máŋgábellodatvuogadat.
21	Ádjoeanagumppes šattai riikkaidgaskasaš bestseller (muhtin rock-joavku oaččui nama romána mielde), ja Hesses šattai okta dain eanemus lohkkon ja jorgaluvvon duiskagielat girječálliin.
22	Adolf Hitler riegádii cuoŋománu 20. beaivvi 1889 Braunau am Inn nammasaš gielddas Nuortariika-Uŋgáris (dálá Nuortariikkas) ja jámii cuoŋománu 30. beaivvi 1945 Berlinas.
23	Advearba lea sátni, mii sáhttá doaimmát adverbiálan cealkagis.
24	Aejrie ( ) lea gielda Trøndelága fylkkasuohkanis.
25	ÁEL:a áššehasaide gullet buohkat geat orrot Suomas fásta ja olgoriikkain orrut juos sii gullet Suoma sosiáladorvvu ollái.
26	ÁEL:a báikkálašhálddahussii gullet Ovddobálvalusaid boađusovttadaga vihtta oadjobire.
27	ÁEL:a hálddahusa ja doaimmaid gohcet 12 áittardeaddji geaid Suoma riikkabeaivvit leat válljen.
28	ÁEL stivrras leat 10 lahtu.
29	Afon Alwen golgá Pentre-llyn-cymmera gili čađa.
30	Afon Ceiriog golgá Llanarmon Dyffryn Ceirioga gili lahka.
31	Afon Conwy golgá Tal-y-cafna gili lahka.
32	Afon Conwy lea johka Davvi-
33	Afon Crafnant golgá Trefriw gili čađa.
34	Afon Dyfrdwy golgá Llangollena gávpoga čađa.
35	Afrihká lea máilmmi goalmmádin stuorámus eatnanoassi.
36	Aftenposten - Navn (29.5.1993, s.10) «John Gustavsen fyller 50 i dag» ) lea sámi girječálli ja journalistta gii almmuha sihke sámegillii ja dárogillii.
37	Aftenposten vuođđuduvvui miessemánus 1860 namain Christiania Adresseblad, muhto namma rievdaduvvui 1861 álggus, ja ođđa namma šattai Aftenposten, guhte lea bisson dan rájes odnážii.
38	Afterdrop lea fenomena go rumaštemperatuvra njiedjá vaikko liggen lea álggahuvvon.
39	Afterdrop sáhttá leat várálaš muhto dat lea das gitta man temperatuvrras pasienta lea.
40	Agatha eadni vuosttildii náittosdili go Archibald Christie lei váreheapme, muhto dat ii hehtten Agatha.
41	Agatha Millera mielde su mánnávuohta lei lihkkoš.
42	Agi dáfus ravddalas máilmmiávvosis dat mearrida ráddjehussan partihkkalhorisontta – man beare guovtti gomuvuođa guvlui, mat leat gaskaneaset kausála.
43	Áhččámet, don guhte leat almmis.
44	Áhčči lei ruđalaš ja sáhtii eallit daid reanttuid veagas maid son oaččui iežas opmodaga ovddas.
45	Áhčči min, Don guhte leat almmis.
46	Áhčči Otto lei áidna veagas gii cevzzii.
47	Áhpebotnegarra lea dušše 5-10 km asu.
48	Ahtisaari lei Suoma vuosttas presideanta, gii válljejuvvui njuolggo guokteoassásaš válggain.
49	Ahtisaari oaččui Nobela ráfibálkkašumi.
50	Áibmorávdnji lea áimmu sirdáseapmi ovtta sajis nubbái.
51	Áibmorávnnjis sáhttá leat juogo laminára dahje turbuleanta rávdnjeminsttar.
52	Áibmu njielu ja giehkira čađa ovdal go boahtá geahppáide.
53	Áiccastagat goittotge čájehit, ahte máilmmiávus ja dan buot gáiddumus oasit čohkiidit measta ollásit ávdnasis.
54	Áiccastagat násttiid čohkiideamis, galaksaid ja kvasaraid juohkáseamis ja stuorát ráhkadusain heivejit bures oktii dihtoriin dahkkon máilmmiávvosa ráhkadusa čohkiidanmálliiguin.
55	Aiddo ovdal go giera rievdá mántelin lea temperatuvra 400 °C.
56	Áigeavádat leat máilmmi avádat, mas geavahit oktasaš áiggi.
57	Áigečála lea Norggas dohkkehuvvon almmuhankanálan mii addá 2. dieđalaš dási čuoggáid.
58	Áigeerohus guovtti avádaga gaskkas lea diibmu dahje diibmobealli nu, ahte áigi šaddá ain eanet, go johtit nuorttas.
59	Áigeguovdilis ja ođđaseamos áššit leat suomagielalaš fierbmebálvalusas.
60	Áigemearkkašupmi: Birra jándora bargat.
61	Áigemearkkašupmi: Boađe fal ruoktot diimmut ala!
62	Áigemearkkašupmi: Ledjen gozuid alde čađa ija.
63	Áiggi mielde binná deahttásut guovllut čogge gravitatiivalaččat lagas ávdnasa ja sturro ain deahttásabbon, main dasto šadde gásabalvvat, galaksat ja eará almmigáhppalagaid, mat leat dán áigge áicamis.
64	Áiggi mielde bođii “House of Commons” ja sii galge ovddastit eanetlohkoálbmoga.
65	Áigin lea jođus ruoktot.
66	Áigin váldá sin badjel vári ja dájuha sin čatnat oktii vuoi eai galgga gahččat.
67	Áigodagas 1948:s 1952 rádjái son barggai hoavdakonsuleantan ”Norske Jordbruksklubber:is” (dála 4H Norge).
68	Áigodagas 1999 gitta 2007 rádjái lei soames suohkaniin vejolaš válljet sátnejođiheaddji njuolggoválljemiid bokte.
69	Áigodagas 2001-2005 lei son stuorradiggejoavkku whip.
70	Áigodahkii leat gullan maid riiddut ja diggeáššit, go báikkálaš olbmot ja luonddusuodjaleaddjit leat vuostálastán mášengolleroggama.
71	Áigumuš lea dávjá oažžut dietnasiid.
72	Áigumuš lei dalle čielgasit vuolgán oskkus.
73	Áigumuššan lea gávdnat dávddaid árra muttus, nu ahte lea buoret vejolašvuohta dálkkodit ja buoridit ja dainna lágiin unnidit jápmimiid ja gillámušaid.
74	Áigumuššan lea nannet Europhá unnitlogugielaid, erenoamážiid nuoraid várás.
75	Aikio ja West mielde girji leage dievva kultuvra, ráhkisvuohta ja ávvudeapmi.
76	Aikio lea studeren biologiija, muhto son lea bajásšaddan badjebearrašis.
77	Ailo Gaup birra álge 2008:s ráhkadit dokumentárafilmma man namma lea "Stemperidderen".
78	Ailo Gaup lea maid neaktán.
79	Ailo Gaup lea vuoitán buot norggameašttirvuođagilvvuid FMX-suorggis, ja šattai maid norggameašttirin motocross-speedcross gilvvuin 2004:s, máŋga jagi maŋŋel go lei heaitán árbevirolaš motocrossain.
80	Ailo Gaup lei ambassadevra daid plánejuvvon Dálve-OL-doaluide Romssas 2018:s.
81	Ailo Gaup válljejuvvui dan jagaš davvinorgalažžan ja dan jagaš davvinorgalaš valáštallannammas juovlamánus 2007:s Nordlysa lohkkin.
82	Ailo lea girječálli Laila Stiena bárdni.
83	Ailo nevttii Ryszard “Dobbel salto”-filmmas mii lei Ibsena “Byggmester Solness” bihttá.
84	Ailo vuoddjá Honda-buvttadeaddji ovddas ovttain Honda CR 250. Sus lea sierra vuodjinšillju Lampelandas Flesberg-suohkanis, gosa maid lea huksen soktagummi-basseaŋga.
85	Aimaragiella (Aymar(a) aru) lea aimaralaš gielaide gullevaš lulliamerihkálaš giella.
86	Ain dál gávdnojit dokumeanttat eiseválddiid plánaid birra bákkus borahit dáid olbmuid.
87	Áinnas stratosfeara vuolit gearddis lea alla ozondoallu, sullii 15-30 km eatnangierraga bajábealde.
88	Ainugiella lea ainu-álbmoga árbevirolaš giella.
89	Áirasat Stádaásahusas ja Sámi allaskuvllas cagge lávu ja idjadedje viessosajis.
90	Áisaroaivi lea Suoidneleavššis, Nadjetjoga ja Gietkanašjoga skáiddis.
91	Aitosaš mohtorgielkábadji álggii das, go kanadalaš Bombardier-fidnodat álggii ráhkadit Ski-doo-mearkasaš mohtorgielkkáid jagis 1959.
92	Akademihkkarat čielggadedje ahte, ii oktage čuoččuhusain, mat ledje bidjon lohkui jur eske, leat duođaštuvvon makkárašge dan áigásaš dokumentáralaš duođaštusa vuođul.
93	Akazu ja hutuorganisašuvnnat álggahedje guhká plánejuvvon ja systemáhtalaš álbmotgoddima.
94	Akazu vuosttas ulbmil lei likvideret jođánit hutuopposišuvnna njunnošiid, earet eará oaiveministtar Agathe Uwiligiyimana, gean visti lei birastahtton iđitroađi áigge.
95	Akershusa fylka lea juhkkojuvvon 22 gildii, maid oktasaš viidodat lea 4 918 km².
96	Akershus lea Norgga nubbi stuorámus fylka viidodaga ektui Oslo gávpotfylkka maŋŋel.
97	Åkesson čilgii ahte symbola molssun galggai čájehit ahte bellodat lei dahkan nu čiekŋaliimanni rievdadusat logijagiid áigge ahte ferte vuohttut maiddái olgguldasat.
98	Ákšu lea bargoneavvu mainna čuollá.
99	Ákšu lea reaidu maid olmmoš lea atnán juo don doložis.
100	Ákšut ledje geađggis ráhkaduvvon.
101	Ákšu váldooasit leat oaivi ja nađđa.
102	Aktinium gávnnai André-Louis Debierne 1899 ja maiddái Friedrich Oskar Giesel gávnnai dan 1902 vaikko eaba bargan veahkálaga.
103	Aktinium šaddá go urána dahje torium juohkása.
104	Aktinoidat leat 15 sullasaš ávdnasa mat leat aktiniuma ja lawrenciuma gaskkas periodalaš vuogádagas.
105	Aktiveren máksá ahte váibmodeahkit oatnánit.
106	Aktogávperiekti mearkkaša ahte duššefal okta fitnodadagas (dávjá stáhtii gullevaš) lea aktovuoigatvuohta muhtin oasi dahje olles alkoholagávppis.
107	Aktogávperievttit leat gávdnon dahje ain gávdnojit earret eará Davviriikkain (ii Dánmárkkus), Kanádas, USA:s (muhtun oase) ja Sovjetlihtus.
108	Akuhta vuolšái gullet earenoamážit granulosyhtat, muhto go vuolši guhkku ja šaddá bistevažžan, de bohtet eará seallat sadjái nugo monosyhtat.
109	Akuhta vuolši lea dat mii álggos viggá dustet vahágiid.
110	Akusttalaš gitárat atnet eanas geahpes muorrakássa, mas lea bodni, gármmat ja lohkki.
111	Akuta (´) mearkkaša palataliseremii: ś, ń, ľ, ť jna.
112	Aláskalaččaid birgenláhki lei ovdal eanas bivdu.
113	Albánias fas váldooassi olbmuin ledje dán áiggi mielde muslimat, ja katolalaččaid ossodat populašuvnnas lei vuollel logi proseantta.
114	Albasis leat mihtilmas bealljidiehpit.
115	Albbas čivgá bákteráiggiin dahje rokkiin, gosa earát eai beasa.
116	Albbas eallá máŋggalágan eatnamiin ja báikkiin - habitáhtain, váriin, vuvddiin, duoddariin, muhto buoremusat liiko leat báikkiin gos sáhttá čiehkádit.
117	Albbas gullá bussánállái ja lea bajimusas biebmogollosis.
118	Albbas ii nagot guhkás doarridit, muhto lea hui snáhpis go falleha.
119	Albbas lea 80–130 cm guhku, njunnegeažis seaibemáddagii ja seaibi lea 11–25 cm.
120	Albbas lea áidna vilda bussáealli Skandinávias.
121	Albbas (Lynx lynx) lea návdi - boraspire -, ja gávdno stuorra guovlluin Eurásias.
122	Albert Lasker -bálkkašupmi medisiinnalaš vuođđodutkamuša birra ( ) lea okta njealjis Lasker-bálkkašumis, maid Lasker-vuođđudus addá dávddaide sisabeassamis ja dáid diagnoseremis, eastadeamis, dikšumis ja buorráneamis.
123	Albma beassážat álget sotnabeaivvis mii lea 1. beassábeaivi, maid čuovvu nubbi beassášbeaivi.
124	Albma fápmu lea goitge stáhtaministaris, gii dál lea Justin Trudeau.
125	Albma muoraid sajis veadjá geavuhit maiddái goanstadahkkon juovlamuora mii lea dahkkon ee.
126	Álbmoga ovddastit olbmot, sámi orgganisašuvnnat ja searvvit.
127	Álbmogis stuorámus oassi leat hutut ja tutsat, geat bohte moadde duhát jagi áigi banduid álbmotvádjoleami áigge.
128	Álbmotallaskuvlla doaibma Kárášjogas nogai muhtun áigái jagis 1985 ja jagis 1988 skuvla gillái buollima geažil.
129	Álbmotdearvvašvuođabargguin galgá maid dásset sosiála dearvvašvuođaerohusaid.
130	Álbmotdearvvašvuohta ovdanbuktá maid álbmoga dearvvašvuođadili ja mo dearvvašvuohta juohkása álbmoga sierra sosiála gerddiin.
131	Álbmotealáhatlágádusa doaimmaid stivre ja ovddida stivra, mas leat 10 lahtu.
132	Álbmotgoddima lágideaddjit geavahedje maid hutusiviillaid olmmošgalban nu, ahte sin áitte ja čavggahedje máhccamis Rwandai.
133	Álbmotlihtu kongreassas miessemánus 2010 son lei vuosta dan, ahte Álbmotlihttus ja Estlándda sosiáldemokrátalaš bellodagas sahttái leat okta bellodat.
134	Álbmotmeahcci lea ožžon namas Leammijogas, mii lea sullii 80 kilomehtera guhkki ja golgá Leammileahkeráigge.
135	Álbmotmeahci vánddardanavádagas sajusdola cahkkeheapmi ja gohtten lea lobálaš dušše dan várás čujuhuvvon báikkiide.
136	Álbmotválljejuvvon áirasat válljejit sátnejođiheaddji iežaset searvvis maŋŋel go válgabohtosat leat čielgan ja áirrassajit juogaduvvon.
137	Aleksandr Fridman jotkkii jagis 1922 gieddeovttamađodagain Fridman ovttamađodagaid, mat čujuhedje, ahte máilmmiávus sáhttá viidut.
138	Ålesund, Molde, Kristiansund, Ulsteinvik, Fosnavåg ja Åndalsnes leat fylkka gávpogat.
139	Alfabehta gohčoduvvo namain Orhon-alfabehta danin, go eanaš Orhon-čállosat leat gávdnon Orhonjotguovllus Mongolias.
140	Alfabehta lea ordnejuvvon bustávvaráidu.
141	Alfabehtas leat 26 bustáva.
142	Alfabehtas leat stuorra lagasvuođat kanádagiela alfabehtain.
143	Alfred Döblin humai Hesse oktavuođas juobe “dolkadahtti limonádas.”
144	Álggoálggui mohtorgielkkát ledje bargofievrrut, muhto dán áigái ráhkadeaddjit ráhkadit hui olu maiddái lusta- ja gilvofievrruid.
145	Álggos, 1,6 miljovnna jagi áigi, ákšus ii leat nađđa.
146	Álggos čárvábáttit ledje čoalis, maŋŋelis dat ledje elefánttačalámis ja silbbasge.
147	Álggos dat lei luddejuvvon ađadákti.
148	Álggos ferte smávvet dan ovdalgo boahtá atnui.
149	Álggos ii gávdnon.
150	Álggos ledje dušše Olgeš ja Ovddádusbellodat lahtut, ja Gurut šattai lahttun ođđajagemánu 18. b. 2018:s.
151	Álggu 1950-logus rievdadii bearaš goarggu Johansenis Jaglandain.
152	Álggus bláđđi almmuhuvvui oktii mánus, muhto dán áigge dat ilbmá 11 geardde jagis.
153	Álggu singularitehta fysikála čoavdimii dárbbašuvvo kvantagravitašuvdna.
154	Álggus ledje vihtta sreaŋgga muhto vel eanet sreaŋggat lasihuvvojedje.
155	Álggus lei nu čáppa dálki.
156	Álggus manai njozet, 1971 ledje dušše 14 proseanta lahtuin nissonolbmot.
157	Álggus muorjjit leat ruoksadat, muhto go muorji láddá de dat fiskkoda.
158	Álgoáiggiin Ovddádusbellodat lei populisttalaš minibellodat, mii fággádallii riikkabeaivebáikkiin rádješielmmá vuollerájiin, ii ge onnistunut herättämään stuoribut jienasteddjiid áicama.
159	Álgobávkkeheami gomuvuođa guovddáš iešvuohtan leat horisonttat.
160	Álgobávkkeheapmeteoriija einnosta maiddái olles máilmmiávvosa deavdi geahnohis mikrobárrosuonjardeami dahjege nu daddjon kosmalaš duogášsuonjardeami leahkima.
161	Álgobávkkeheapmeteoriija gárggiideami vuođđun leat sihke máilmmiávvosis dahkkon eksperimentála áiccastagat ja teorehtalaš seassamat.
162	Álgobávkkeheapmeteoriija lea dieđalaš teoriija, ja dakkárin dan duohtavuođa árvvu meroštallet áiccastagat.
163	Álgobávkkeheapmeteoriija lea stáđásman kosmologiija teoriijan.
164	Álgobávkkeheapmeteoriija mielde máilmmiávus šattai hui divttis ja báhkka dilis.
165	Álgobávkkeheapmeteoriija oskkolaš dulkojumiid vuostálasttii earet eará nástediehtaga dutki Viktor Ambarzumjan.
166	Álgobávkkeheapmeteoriija vuođul lea vejolaš rehkenastit helium-4:ža, helium-3:ža, deuterium ja litium-7:ža konsentrašuvnnaid máilmmiávvosis gorrin dábálaš čáza mearrái.
167	Álgobávkkeheapmi lei dáhpáhus, mas álgobávkkeheapmeteoriija mielde dálá máilmmiávus riegádii.
168	Álgobeaškkeheami teoriija vuođđun leat guokte váldonavdosa.
169	Álgobeaškkeheapmeteoriija bures menestuvvan iskkadeamit dorjot almmolaš relativitehtateoriija viiddideami kosmalaš skálai dohkálažžan.
170	Álgočájálmas ii leat vel leamaš.
171	Álgogeahčen 1990-logu mielddisbuvttii dát nealgejagiid, dahje dan maid stivrejeaddjit gohčodedje «ahkidis mátkin».
172	Álgojagiid dáhpáhus lágiduvvui miessemánus.
173	Álgooahpahus galgá leat bákkolaš.
174	Álgovuolggalaš webmanga publikašuvnnaid mearri lea lássanan.
175	Alhoniemi barggai Turku universitehtas suomagiela veahkkeprofessorin jagiid 1969–1971 ja suoma-ugralaš gielladutkama professorin 1971–1996.
176	Alimus čohka allodat lea 308 mehtera.
177	Alimus čohkka lahka jiehki lea Lodalskåpa 2083 mbm ja alimus čohkka jiehkis lea Høgste Breakulen 1952 mbm.
178	Alimus dievá mállen fas lea Castelmola.
179	Alimus várri lea Resfjellet, man allodat lea 1162 mehtera.
180	Alitbossu (Balaenoptera musculus) lea njiččehas mii eallá mearas.
181	Alitbossu bissu dábálaččat ábis ja hárve boahtá mearragátti lahka.
182	Alitbossu šaddá gitta 33 mehter guhku, ja deaddá gitta 200 tonna.
183	Alitbossut ellet buot máilmmi stuorra mearain.
184	Alitbossut leat gaskamearálaččat 26 mehter guhku.
185	Alit frekveansarádji ii leat definerejuvvon.
186	Alitnásti lea máŋggajahkásaš rássešaddu mii šaddá 10 15 cm guhku.
187	Alit oassi govvida mánu ja rukses oassi beaivvi.
188	Alit ovddasta almmi ja govve vuoiŋŋalaš árvvuid.
189	Alko álggahuyvvui 1932 go gielddus mii lei gávdnon 1919 rájes fámohuvai.
190	Alkohola aktogávperiekti lea vuohki mainná muddde alkoholajuhkamušaid gávppi ja máŋga riikka leat ásahan dakkára.
191	Alkoholajuhkamuš lea juhkamuš mas lea etanola.
192	Alkohola lea mirku ja olmmoš mii juhká menddo ollu soaitá buohccát vuoivvasdávdii.
193	Alkohola leat máŋgga sajis buolláhan digaštallama, go muhtun olbmot fuonášit gárrendili ja makkár heajos váikkuhusaid dat buktá servodahkii.
194	Alkohola mii lea unnit go 5,5% vuvdojuvvo dábálaš rámbuvrrain.
195	Allaskuvla lea okta Norgga 21 stáhtalaš allaskuvllain.
196	Allaskuvla šattai go ovttastahtte golbma stáhta allaskuvlla Narviikkas.
197	Allaskuvllas leat sullii 270 studeantta ja 100 bargi (dieđut 2018).
198	Alla suohkatvuohta veahkeha min ipmirdit planehta siskkoža.
199	Alléa biddjojuvvui šaddat jagi 1793.
200	Alléa lea geaidnu, guđe guktot bealli šaddet muorat gurgadasas.
201	Allergenat leat máŋggaláganat, muhto eatnasat leat proteiinnat.
202	Allergiijalaš ástmá dávjá vuhtto mánnávuođas ja ii-allergiijalaš ástmá lea dábáleabbu ollesolbmuin.
203	Allodatnjuikema máilmmiolahus (olggobeale) dievdoolbmuid hárrái atná kubalaš Javier Sotomayor (2,45 mehter) ja nissonolbmuid hárrái bulgarialaš Stefka Kostadinova (2,09 mehter).
204	Allodatnjuikemis ja gárggalmastimis geavahuvvo doaresmuorra https://satni.
205	Allodatnjuiken láve leat oassin eanas stuora bođuvaláštallamma gilvvuin, earret eará máŋgakámppas.
206	Älmhulta gielddas leat vihtta čoahkkebáikki.
207	Almmenáhkis son čálii namas vuosttas geardde láhttengillii, Nostredame lei čállon Nostradamus.
208	Almmenáhkit: su birgetmeahttumit bivnnuheamos barggut, mat ledje almmustahtton jahkásaččat jagis 1550 dassážii go son jámii.
209	Almmis máŋga iešguđetlágan gáiddus násttit čuvget, mat orrot giddanan ovtta báikái go dat leat nu guhkkin eret.
210	Almmolaš bálvalusat leat bálvalusat maid stáhta ja gielddat/suohkanat fállet dán riikkavuložiidda dahje gieldda/suohkana orruide.
211	Almmolaš relativitehta ferte goittotge jávkat ovdal go máilmmiávus juksá Planck temperatuvrra, ja kvantagravitašuvnna rivtteslágan gieđahallan sáhttá garvit singularitehta.
212	Almmolaš relativitehtateoriija lea duođaštuvvon beaivvášgotti ja duppalnásttiid skálas.
213	Almmolaš relativitehtateoriijas leat anus metralaš tensorat guovtti čuoggá gaskka govvideami várás áige-gomuvuođas.
214	Almmolaš skuvllaid doarju ruđalaččat Cabrero gielda.
215	Almmuheamit leat duiskka- dahje sáme-, dáro-, ruoŧa-, suoma-, eŋgelas- ja ruoššagillii.
216	Álppaid alimus guovlu lea oarjjil, doppe leat badjel 4000 mehter allosaš čohkat.
217	Álppain golggiidit eanut Rhone, Po ja Adige mat luitet Gaskamerrii, Rhen mii luoitá Davvimerrii ja vel Inn, Drava ja Sava mat luitet mat bohtet oktii ja šaddet Donau mii fas luoitá Čáhppes merrii.
218	Álppain leat hui olu leagit mat leat ruossot doarrás.
219	Álppat lea gávcci riikkaid siste: Frankriika, Itália, Monaco, Šveica, Liechtenstein, Duiska, Nuortariika ja Slovenia.
220	Álppat leat dat alimus ja stuorimus várit mat leat ollásit Eurohpás.
221	Álppat šadde sullii 50-80 miljovnna jagi áigi.
222	Alpuas lea maid ng.
223	Altan-kána goalmmát jođiheaddjái Sonam Gyatsoi jagis 1578.
224	Altá-riiddu boađus leai ahte buot sámi áššit 1980 rájes oktiičaskojedje ja koordinerejuvvojedje (dalá) Gieldda- ja bargodepartemeanttas.
225	Álttáeatnu ( ) lea Álttá-Guovdageaineanu čázádaga vuolit oassi.
226	Álttá nuoraidskuvla (
227	Álttá risttalaš vuođđoskuvla (
228	Alumiidna lea vuođđoávnnas ja eanagierraga dábáleamos metálla.
229	Alumiidnaoksiida luvvá ja hádjána go báhkkadan dan dihtolágan ommanis.
230	Alvesta gielddas leat guhtta čoahkkebáikki.
231	Älvsbyna gielda lea gielda Davvi-
232	Älvsbyna gielddas leat njeallje čoahkkebáikki.
233	Ambarzumjan mielde lea vejolaš govahallat, ahte ávnnas sáhttá hábmet ravddahis meari iešguđetlágan, siskkáldas vuogádagaid, main olmmoš lea dássážii áican kvarkkaid ja dássážii fuomášuvvon máilmmiávvosa gaskasaš vuogádagaid.
234	Ambarzumjan oaivvilda, ahte miige ii eastte min jurddašeames máilmmiávvosa ravddaheapmin ja agálažžan.
235	Ambulánsadivššárat dávjá eai olle pasientii nu jođánit vai dikšu lihkostuvvá.
236	“American Constitution” lea boarráseamos čállojuvvon konstitušuvdna mii ain adno otne.
237	Amerihkálaš manga goasttadeddjiin lea dehálaš sadji Englánddas manga márkaniin: ovdamearkka dihte Tanoshimi Random House ráiddus.
238	Amerihkálaš Ray H. Muscottii juolluduvvui kanadalaš pateanta su mohtorrehkii “traineau automobile” jagis 1915.
239	Amerihká lea okta dásseváldi, gos fápmu lea juhkkojuvvon gaskal presideanta, duopmostuollu ja kongreassa.
240	Amerihká presideanta válljejuvvo demokratiija bellodagas dahje republihkaska bellodagas.
241	Amerihká presideanttas lea eanet gáržžideapmi mávttas go brihttalaš parlameanttas.
242	Amerihkkalaš Edgar ja Allen Hetteen sihke David Johnson ledje vuosttasat geat ráhkadedje geavatlaš mohtorgielkká jagiid 1955–1956 áigge, muhto vuosttas mohtorgielkkát ledje lossagat (450 kg) ja hihtá (32 km/h).
243	Amerihkkálaš Penn & Teller – televišuvdnaráiddu oasis Holier than Thou gieđahallojuvvui kritihkalaččat eadni Teresa, Dalai-lama ja Mahatma Gandhi.
244	Aminojoavku lea básalaš ja karboksylajoavku lea suvrris.
245	Aminosivrrat čatnasit maŋŋálagaid nuppi nubbái.
246	Aminosivrrat leat ollu earáláganat muhto mihtilmas lea okta aminojoavku ja okta karboksylajoavku.
247	Amoc lea mielde maid Guerra Norte-nammasaš ráp-joavkkus.
248	Amoc oaččui Eurohpá nuoraid dán jagi nuorra eurohpálaš -bálkkašumi.
249	Amundsen válddii oahpu ekonomiijas NHH:as jag studerii informašungieđahallama Lulli-Trøndelága allaskuvllas.
250	Amylasa katalysere reakšuvnna mas stearkalas bieđgana smávit osiide.
251	Amylása lea entsymajoavku mii ludde stearkalasa.
252	Anára gieldda badjedásiin oahpahuvvo nuortalašgiella ng.
253	Anára sámemusea rahppojuvvui atnui vuosttas háve geassebadjái 1963 Davviriikkaid vuosttas iehčanas sámemusean.
254	Anára sámemusea vuođđuduvvui 1959:s ja seammás čoaggigohte visttiid ja dávviriid.
255	Anárašgiela dilli lea vehá buoret go nuortalašgiela, dan dihte go anárašgielat giellabeassedoaibma lea joatkašuvvan guhkit áiggi.
256	Anárašgielas lea dego davvisámegielasge persovdapronomeniin golbma logu: ovttaidlohku dahjege singulára, guvttiidlohku dahjege duála ja maŋggaidlohku dahjege plurála.
257	Anárašgielas leat ovcci kásusa.
258	Anárašgiel Wikipedia vuođđuduvvui Wikimedia inkubáhtoris juo cuoŋománu 2011.
259	Anárgilis doibmet ee.
260	Anárgilli sáhttá dadjat Suoma sámeguovllu guovddážin.
261	Anárjoga šaldi Gáregasnjárggas.
262	Anár lea Suoma stuorámus gielda ja aidna njealljegielat gielda Suomas.
263	Anaximander gis celkkii ahte visot boahtá das maid son gohčodii "apeiron" (geažeheapme), mii lei agálaš ávnnas, buotvuohta ja ii mearriduvvon.
264	Anders Koskull ja Georg Bogislaus Staël von Holstein vuođđudeigga jagi 1742 Kosta lásefabrihka ( ), mii dál lea Ruoŧa nubbi boarráseamos lásefabrihkka.
265	Andhra Pradesh oassestáhtas, muhto hupmojuvvo maid eará oassestáhtain dan lahka.
266	Andorras leat čieža suohkana.
267	Andrei Linde ja Andreas Albrecht guovttos Paul Steinhardtiin hábmejedje teoriija iehčanasat dan dálá hápmái.
268	Aŋkke gávdno genehtalaš variašuvdna olbmuid gaskkas mii lea anolaš go áigu statistihkalaččat dutkat erohusaid dávddaid dáfus.
269	Angola dahjege Angola dásseváldi lea riika Lulli-
270	Anime sáddagat Itálias ja Fránskkas rahpe eurohpálaš márkaniid manga varas jagi 1970.
271	Annan ja Ovttastuvvan našuvnnat vuite Nobela ráfibálkkašumi.
272	Ánne eadni gohčui goddit dan hearggi, go su oaidnu lei, ahte heargi lei noiddohállon.
273	Anne Holt maid válljii heaitit justiisaministtarin oanehaš áiggi maŋŋel.
274	Ánne Kirste Aikio ja Suvi West leaba šaddan dovddusin Märät säpikkäät -prográmmas ( ).
275	Ánne lei liikon Ol-Erkii, muhto dan ii lihkon Ánne áhčči, de soai šattaiba gávnnadit suoli.
276	Annelies Marie "Anne" Frank lei juvddálaš nieida.
277	Ánnes lei hirbmat lojes heargi, mainna son lávii vuodjit.
278	Annihilašuvnnaid maŋŋá báhcán protonat, neutronat ja elektronat eai šat lihkadan relativistalaš leavttuin.
279	Anoda lea siŋkka (negatiiva sealla) ja katoda lea kobber (positiiva sealla), de heive KNO 3 dego sáltešaldi dan dihte go dat addá guokte negatiiva láddá NO 3 anoda (siŋkka) beallai gos positiiva láddá Zn 2+ lea.
280	Anoreksiija mearkkaša ahte ii leat borranmiella.
281	Antiávnnas dahje vuosteávdnas (eŋg. antibody) lea glykoproteiidna mii reagere dihto epitopii.
282	Antibiohta beaivválaš gillii mearkkaša dálkkas mii eastada baktearaid.
283	Antibiohta (greikkagiela anti- vuostá, bios eallin) lea biologaid gillii ávnnas mii boahtá ealli organismmas ja galgá eastadit eará organismmaid.
284	Antibiohtat mat billistit seallaseainni dahje eastadit huksema leat dábáleamus antibiohtat.
285	Antihka Greikkas 200-logus ovdal Kristusa, Arkimedes ráhkadii oktageardánis loktenbiergasa geđggiiguin ja báttiiguin.
286	Antihka Greikkas gávdnojit ain govat áimmus buncagovaid ja vásiid alde.
287	Antihkka- ja gaskaáiggis ii lean dábálaš ahte riikkain ledje sierra našunálaleavggat.
288	Aotearoa kultuvra lea ovttastuvvon sihke Austrália eurohpálaš kultuvrrain ja Oseania polynesalaš kultuvvrain.
289	Aotearoa lea gonagasriika ja mielde servošis Commonwealth of Nations.
290	Aotearoas lea parlementáralaš vuođđoláhka.
291	Aotearoas leat máŋga duottarguovllut mat šadde dalle go guokte kontinentabaldu bohte oktii.
292	Apostillasteampil ii nanne, ahte dokumeantta sisdoallu lea riekta, muhto dat nanne ahte notarius publicusa vuolláičála lea eakti.
293	Apotehkas son oahpai ollut mirkkuid birra main leat dehálaš rolla su detektiivarománain.
294	Appelsiidna (Citrus sinensis) lea sitrusmuoraide (Citrus) gullevaš álo ruonás muoraš.
295	Appelsiidnan gohčoduvvo maid muora šaddosa.
296	Apple muitala telefovnnas leat buorit govvenapparáhta go ovdal.
297	Arábalaš alfabehta molsojuvvui latiinnalaš alfabehtan jagis 1960 ja jagi 1983 fas ruovttoluotta arábalaš alfabehtan.
298	Arábiagillii ipmil lea «Allah».
299	Áraljávri lei ovdal Guovddáš-Ásia jávri Kazakhstana ja Uzbekistana ráji alde.
300	Araljávrris ii vuolgge oktage johka, dan sajis čáhci jávká hevron.
301	Áramus ja buot njuolggamus álgobávkkeheapmeteoriija eksperimentála evideanssat leat Hubble lága áican galaksaid ruksesspektrasirdásemiin, kosmalaš duogášsuonjardeami dárkilis mihtideamit ja geahppa álgoávdnasiid fuomášuvvon vallji.
302	Araukariašattut (Araucariaceae) lea šattočearda, masa gullá 41 goahccemuorrašlája golbma sierra sogas.
303	Árbevieruid mielde bidjat stuora dola válboris vai eai noaiddit ja eará vuoiŋŋat boađe.
304	Árbevirolaččat dat lea flygelhámat resonánsakássa muoras.
305	Árbevirolaččat gárjilgiela lea human Gárjilas, sihka Ruoša ahte Suoma bealde.
306	Árbevirolaččat leamaš guolásteapmi, eanadoallu ja duodji leamaš dehálaš ealáhusat.
307	Árbevirolaččat, manga máidnasat johtet čohkas bodnái ja olgešbealdi gurutbeallái.
308	Árbevirolaččat márfi biddjo ealli čoali sisa.
309	Árbevirolaš atomafysihkas láve dadjat ahte olggumus elektrongarra dievvá.
310	Arctic Cat ja Yamaha leat geavahan njealljetávttat mohtoriid jagiid 2002 ja 2003 rájes.
311	Arctic Cat, Lynx, Polaris, Ski-Doo ja Yamaha leat bivnnuheamos mohtorgielkámearkkat.
312	Ardabila provinsa lea juhkkon logi šarestánaide.
313	Árdni lea maid Norgga 15. stuorimus suolu.
314	Argentiinná leavga lea leavga.
315	Ariana lea leamaš Japanas ja máhttá Japana giela hupmát maid.
316	Aristoteles anii ahte Thales vuođđudii dan filosofiija mii gažada mii lea buotvuođa boahtimuš, namalassii mas máilbmi duođaid lea ráhkaduvvon.
317	Arjalaš álbmot johtit India.
318	Arkiteakta Elsa Arokallio 1920-logus plánen viesus lea maiddái Tiedekahvila.
319	Arkiteakta Juhani Pallasmaa plánen museavisti Siida rahppojuvvui almmolaš atnui cuoŋománus 1998 dasttán boares olgomusea lahkosiidda.
320	Árktalaš ráđđi lea stáhtaidgaskasaš orgána mii vuođđuduvvui jagi 1996.
321	Arnesen lei Giehtavuona sátnejođiheaddji jagiid 1988-1985 ja sátnejođiheaddji jagiid 1986-1995.
322	Arno Penzias ja Robert Wilson gávnnaiga kosmalaš duogášsuonjardeami soaittáhagas jagis 1964 go soai geavaheigga ođđa Bell Laboratories mikrobárrovuostáiváldinrusttega.
323	Árra dásis olmmoš lea sehkánan, mášoheapme ja apáhtalaš, hallusinašuvnnat leat vejolaččat.
324	Árra gaskaáiggis Englánddas lei árra sorta otnálágán spábbačiekčanhápmi anus, mas guovtti báikegotti ássit geahččaledje spáppa fievrredit vuostálasti gávpotpoarta čađa.
325	Árra ja maŋŋidis replikašuvdna lea dáinna lágiin mearriduvvon dihto seallas.
326	Árranis lea máilmmi áidna julevsámegielat mánáidgárdi.
327	Árra replikašuvdna dáhpáhuvvá siskkibut váibmosis ja maŋŋidis replikašuvdna dáhpáhuvvá ravddain váimmusgokčasa buohta.
328	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Anse-à-Veau.
329	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Anse d'Hainault.
330	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Aquin.
331	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Arcahaie.
332	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Bainet.
333	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Baradères.
334	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Belle-Anse.
335	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Borgne.
336	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Cap-Haïtien.
337	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Cayes.
338	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Cerca la Source.
339	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Corail.
340	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Côteaux.
341	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Croix-des-Bouquets.
342	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Dessalines.
343	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Fort-Liberté.
344	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Gonaïves.
345	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Grande-Rivière du Nord.
346	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Hinche.
347	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Jacmel.
348	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Jérémie.
349	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea La Gonâve.
350	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Lascahobas.
351	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Léogâne.
352	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Marmelade.
353	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Miragoâne.
354	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Môle Saint-Nicolas.
355	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Plaisance.
356	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Port-au-Prince.
357	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Port-de-Paix.
358	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Port-Salut.
359	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Saint-Louis du Nord.
360	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Saint-Marc.
361	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Saint-Raphaël.
362	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Trou-du-Nord.
363	Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Vallières.
364	Artihkal 18. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta jurddašan-, oamedovddu- ja oskufriddjavuhtii.
365	Artihkal 19. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oaivil- ja sátnefriddjavuhtii.
366	Artihkal 1. Buot olbmot leat riegádan friddjan ja olmmošárvvu ja olmmošvuoigatvuođaid dáfus dássásažžan.
367	Artihkal 24. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuoiŋŋadussii ja luopmoáigái: dan vuoigatvuođa vuollái gullá maiddái bargoáiggi govttolaš ráddjehus ja mearreáigásaš bálkkáhuvvon luopmu.
368	Artihkal 28. Juohkehaš sáhttá gáibidit dakkár sosiálalaš ja internašuvnnalaš ortnega mii ollislaččat sáhttá duohtandahkat daid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid, mat dán julggaštusas leat namuhuvvon.
369	Artihkal 5. Ii oktage galgga illastusa vuollái dagahuvvot dahje goaves, olmmošmeahttun dahje vuolideaddji gieđahallama dahje ráŋggáštusa vuollái.
370	Artihkal 7. Buohkat leat lága ovddas dássásaččat ja almmá mangelágán vealahusa haga lea buohkain vuoigatvuohta oažžut seammá láhkasuodjalusa.
371	Artihkal 9. Ii oktage galgga sahte sivas gitta váldojuvvot, giddagassii biddjojuvvot dahje riikkabáhtarussii áddjojuvvot.
372	Artihkal čuoččáldahtii ságastallama ja earret eará Ilta-Sanomat -aviissa váldodoaimmaheaddji Ulla Appelsin kritiserii Abu-Hanna ahte dán lea dárbbašmeahttun negatiivvalaš govva Suomas.
373	Artihkkalat leat julevsámegillii, dárogillii ja ruoŧagillii.
374	Artisttat leat dábálaččat Norggas, Ruoŧas ja Suomas eret.
375	Artrosa dahje lađasvihki lea dábáleamus lađasdávda.
376	Artrosa lávejit dálkkastit muhto olbmuid geas lea spirallađđasa artrosa atnet garrasit juolggis, ja go ii bastte vázzit šat de lávejit kirurgat čuohpadit ja bidjat dahkulađđasa, nu gohčoduvvon protesa.
377	Árvádusaid mielde Cro magnon bođii Eurohpái 40 00 jagi áigi.
378	Árvaleamis 70% olles máilmmiávvosa energiijas lea dan hámis.
379	Árvalusaid mielde 99% buot Eatnama šlájain leat luottahuvan.
380	Árvaluvvo ahte šládja elii maiddái Suomas, muhto dat ii leat áibbas sihkkar.
381	Árvaluvvon 10 −35 sekundda viiduma maŋŋá dáhpáhuvvan fásanuppástusa boađusin lei kosmalaš inflašuvdna, man áigge máilmmiávus viiddui eksponentialalaččat.
382	Arvečalmmiid čađamihttu lea gaskal 0,5 ja 5,0 mm ja muhtun hárvenaš lea gitta 10 mm.
383	Arvedávgeleavga lea máŋggaivdnásaš leavga mas lea arvedávggi ivnnit.
384	Árviesjávrrie gielda ( ) lea gielda Davvi-
385	Arvi lea čáhci mii gahččá almmis.
386	Árvomearkka juolludit bálkkašupmin ”ánssolaš barggus ruovttueatnama ja servodaga ovdii”.
387	Árvoteoriija gieđahallá mii árvu obanassiige lea.
388	Árvvoštallit rámidedje oppalaš speallovásáhusa ja movt dat laktása albmailbmái, muhto vávje maiddái ahte spealus ledje teknihkalaš váttisvuođat go ilmmai.
389	Árvvoštallui, ahte RPF:s ledje falleheami álggus 3000–4000 bures skuvlejuvvon soalddáha.
390	Árvvu mielde gávdnojit 220-350 miljovnna olbmot mat gullet eamiálbmogii.
391	Ásaheami maŋŋá ÁEL:s leat leamaš 9 váldohoavdda.
392	Ásahusa beaivválaš bargogiella lea sámegiella.
393	Ásahus galgá válbmet Ruoššasámi parlameantta láhkaevttohusa, mii geigejuvvo guovllu eiseválddiide maŋŋá.
394	Asbjørnsena čállinbargguin leamaš hui stuorra mearkkašupmi Norgga čáppagirjjálašvuhtii.
395	Ásialaš oassi lea Urála nuorttabealde ja gohčoduvvo dávjá Sibirján.
396	Ásia lea eatnanoassi.
397	Ášostahttin bávkaleami ovddas lei de rievdaduvvon ja unniduvvon bilideapmin almmolaš opmodagas ja lobihis vuorká bávkkanasain.
398	Áššegirjjiid vuođul lea čielggas, ahte nu diplomáhtat, Frankriikka diđoštanbálvalus, soalddátnjunnošat, go bealuštusministtarge háliidedje Frankriikka vuolgit eret Rwandas dahje goittot láhttet earáláhkai”.
399	Ášši birra álggahuvvui maid politiijadutkan.
400	Áššiin, main oažžu nuvttá áššejođiheami, de lea iežasoassi 25 proseantta goluin (eanemusat vihtta máksomeari).
401	Áššiin, main oažžu nuvttá riekteráđi, iežasoassi lea okta almmolaš máksomearri (mii ođđajagemánus 2012 lei 925 kruvnno).
402	Ássit eananjealjehaskilomehtera bokte lei sullii 43,2 ássi/km².
403	Ássit eananjealjehaskilomehtera bokte lei sullii 5,8 ássi/km².
404	Ástmá dávjodat lea alit oarjemáimmi riikkain.
405	Ástmá lea dábálaš buohcuvuohta.
406	Ástmá lea obstruktiiva geahpesdávda mas vuoiŋŋahat lea badjel meare hearki.
407	Ástmá sáhttá álgit go vuoigŋá sisa áimmu mas lea gavja dahje lieđđegavja mii ráhkada allergalaš reakšuvnna.
408	Ástmá sáhttá leat allergiijalaš dahje ii-allergiijalaš.
409	Astrologiija ieš lea máinnašuvvon dušše guktii Nostradamusa Prefaces ja 41 geardde “Siecles” –ráiddus, muhto ollu dávjjibut su gonagassii namuhuvvon reivves Letter to King Henri II.
410	Asuka prentosa bihttá 7 doallá sisttis essea baleahtas Petruchka, man lea komponeren Igor Stravinsky ja lea vuosttaš geardde čájehuvvon Pariissas jagi 1911.
411	Atlánta lea okta máilmmi golmma váldomearas.
412	Atoma ioniseren gáibida dihto energiija, mii gohčoduvvo ioniserenenergiijan.
413	Atomat leat lohkameahttun olu ja dat gávdnojit lohkameahttun hámis.
414	Atomat lihkadit duohkut deike buotvuođas, muhtumin mannet nuppiid njeaiga ja dalle dat čoahkkanit ja šaddet daškes gáhppálahkan.
415	Atomat ožžot árvogássa hámi.
416	Atom sátni máksá dakkár mii ii mana juohkit šat.
417	Atte midjiide odne min beaivválaš láibámet.
418	Atte midjiide odne min beaivválaš láibbi.
419	AUF lea eanemus váikkuheaddji politihkalaš nuoraidorganisašuvdna, ja dehálaš oassi Bargiidbellodaga gurutbealis.
420	AUG maid muitala gokko álgá lohkat genehtalaš koda.
421	Augustinulaš olmmošoainnu mielde olmmoščearda čuovvu álgosuttu jurdaga ja Cartesialaš oainnu mielde olmmoš diehtá vuođđo logalaš čuoččuhusaid.
422	August Weimann lei juo 1873 čuoččuhan ahte eatnálaš ja áhčálaš álgoráhkut ledje ovttaveardásaččat árbbalašvuođa dáfus.
423	Ávdnasa energiijadeahtisvuohta njiedjá go máilmmiávus viidu, muhto sevdnjes energiija deahtisvuohta bissu hui seammán.
424	Ávdnasat jođihit rávnnji iešguđet ládje.
425	Aviisa almmustuvai oktii vahkus.
426	Aviisa ilbmá viđa geardde vahkkus.
427	Aviisa lea publikašuvdna mii lea árbevirolaččat čálihuvvon báhpira nala, muhto odne gávdnojit maid ng.
428	Aviisa nammada nuppelot evttohasa ja de aviissa lohkkit ieža besset jienastit, gii sin mielas lea dán jagáš sápmelaš.
429	Aviissa duogábealde lei Vieljažiid Searvi.
430	Aviissain leat máŋggat áššit, ee.
431	Aviissa nama lea guovdageaidnulaš Láilá Susanne Vars.
432	Aviissa olles namma lei Muittalægje čuvgetusa haliduvvidi sami gaskast.
433	Áviissa preanttus lea sullii 1000.
434	Áviissa preanttus lea sullii 1500.
435	Aviissas lea maid nuoraidveršuvdna, Aftenposten Junior.
436	Áviissas leat ođđasat, almmuhusat, dáhpáhusat.
437	Áviissas leat ođđasat, almmuhusat, divttat, dáhpáhusat ja áššit gárjilgiela birra, ovd.
438	Áviissas ledje ođđasat, almmuhusat ja eará áigeguovdilis ságat.
439	Ávjjus sáhttet leat bánit.
440	Ávju čalgadii Smirnova suodjegahpira ja manai vuoiŋŋamaččaidis.
441	Ávju lea maiddái miehkis, ákšus dahje sullasaš bargoreaiddus dahje vearjjus.
442	Ávju sáhttá leat njuolga dahje das sáhttá čipma.
443	AVR-kursa lea juohke jahki ođđajahkemánnu ja beassážat gaskkas.
444	Ávusin gohčoduvvo dat mii lea olggobealde eatnama áibmogearddi.
445	Avvila logahagas anárašgiela sáhttá lohkat eatnigiellan, B2- dahje B3-giellan.
446	Avvila logahagas nuortalašgiela sáhttá lohkat B2- dahje B3-giellan.
447	Ávvir lea geigen bálkkašumi jagi 2015 rájes.
448	Ávvosis leat iešguđetlágan ja iešguđet sturrosaš almmigáhppálagat.
449	Ávži lea čiekŋalis, guhkes ja stuorra kanjonalágan eanahámádat.
450	Ávžžuhusat leat orrut ruovttus, doallat gaskka eará olbmuide (unnimusat okta mehter), bassat gieđaid dávjá sáibbuin ja čáziin ja ahte giehtaspriita lea vejolaš duoddi, ii duohtadit ámadeadju basakeahtes gieđaiduin.
451	Azkoitia ( ) lea unna gávpot Baskaeatnamis Gipuzkoa eanangottis.
452	Azmarin veadjá doaibmat sihke albmat ja nissonat.
453	Azmarit dávjá lávllodit ja čuojahit tejbeitis dahjege báiki mis etiopialaččaid njálgga t'ej-miehteviidni lea fállun.
454	Bábir adnojuvvo maiddái go báhkke borramušgálvvuid ja dalle silbabábir biddjojuvvo oktii dábálaš báhpiriin dahje polyesteriin.
455	Babylon nummár: okta, guokte, golbma, njeallje, vihtta, guhtta, cieza, gávcci, logi.
456	Báddanoažži lea gođus mii gávdno vuolledábiin.
457	Badje-Anárjoga álbmotmeahccái ja fas nuortin Bátneduoddara meahcceguovlui.
458	Badje-Gáinnasa gielda ( ) lea gielda Davvi-
459	Badjel 3000 entsymat leat fuomásuvvon.
460	Badjel 50 % álbmogis leat vuollel 30 jagi ja badjel 66 jagi boarrásat leat vuollel beali Norgga gaskamearis.
461	Badjelaš 300 miljovnna olbmo buhcet ástmáin.
462	Badjelaš 90% buot buohccán olbmuin lea HPV leamašan mielde.
463	Badjelaš čuođi loddešlája leat luottahuvan olbmo doaimmaid geažil 1600-logu rájes.
464	Badjel guokte čuođi prentehusa dain ledje ilbman dan áigge, ovttas 2000 kommentárain.
465	Badjel guokte miljon hutu balle mávssahemiin ja báhtaredje eatnamis.
466	Badjel Ivgovuotna nuortan Vuoivuonas, lea Gáivuona suohkan.
467	Badjelmearálaš dutkan, boasttu diagnosat ja behtolaš sihkkarvuođadovdu lea muhtun dain.
468	Badjemorči viežžá vara gieđain ja oaivvis ja doalvu dan váimmu olgeš feaskárii.
469	Bádnit sáhttá máŋgga ládje ja lávejit válljet báidnaga dan mielde makkár gođus lea.
470	Bagadus sáhttá čilget mo ráhkada ođđalágan borramuša, dahje buktit ođđa evttohusa mo ráhkada árbevirolaš borramuša earáládje.
471	Bággolonisteapmi dahjege bággolotnun lea juridihkalaš tearbma, mii govvida stáđa vuoigatvuođa addit priváhtaopmodaga almmolaš anu várás.
472	Báhkka sáttoábiin ferte dárjat alla temperatuvrrain eallit, ja polárguovlluin ferte birget buolašin.
473	Báhppan sáhttá vihahuvvot "gutnálaš almmái, gii lea ovdal báhppan vihaheami náitalan dahje mearridan eallit náitalkeahttá".
474	Báhppavuođas ollašuvvá apostallaš suksesuvdna nappo čuovvun.
475	Báhppavuohta juohkása ortodoksalaš girkus bismavuhtii, báhppavuhtii ja diakonavuhtii.
476	Bahtaráiggis leat guokte birasdeahki, siskkit ja olggut.
477	Bahtaráigi dahje anus lea bahtačoali njálbmi man bokte baika vuolgá rupmašis.
478	Báhtareaddji lea olmmoš gii lea šaddan guođđit iežas ruovttubáikki.
479	Báhtareaddjis lea leamašan bággu fárret go son doarriduvvo iežas ruovtturiikkas.
480	Báhtareaddjit eai riikkavuložat dan riikkas gosa sii leat boahtán, ja dat galggašit máhccat ruoktot go dilli lea buorránan doppe.
481	Báhtareaddjit ledje sullii guokte miljovnna.
482	Báhtareapmi lea okta ágga oažžut dorvvu, muhto gávdnojit vel eará ákkat.
483	Báikemearkkašupmi: Gáffegievdni lea uvnna alde.
484	Báikemearkkašupmi: Gean bálddas don čohkkájit boradanbeavddis?
485	Báikemearkkašupmi: Mun lean mátkkoštan birra máilmmi.
486	Báikemearkkašupmi: Mun váccán vuovddi čađa.
487	Báikemearkkašupmi: Son orru daid guovtti vári gaskkas.
488	Báikemearkkašupmi: Son sugai nuori nuppi beallái.
489	Báikemearkkašupmi: Vári beale lea buoret vázzit.
490	Báikemearkkašupmi: Vudjen Malmöi Stockholmma bokte.
491	Báiki gos ráhkadit vuollaga lea vuollabijahat dahje bryggeriija.
492	Báikkálaš čohkiidan ávnnas, dego min galaksa, ii viiddo gomuvuođa stuorra skálas, danin go dan doallá čoahkis gravitašuvdna.
493	Báikkálaš luonddumateriálaid lassin sámit ožžo gávppašeami bokte atnui divrasutge materiálaid, dego silkki, láđđi, silbba ja eará metállaid, bearraliid ja hearvabáttiid.
494	Báikkálaš museasearvi ásahii ja doaimmahii museadoaimma Kárášjogas 1930-logu loahpageahčen.
495	Báikkálaš olbmot miehtá riikka dieđihit luottaid ja čivgamiid Stáhta luonddubearráigehččui (dárogillii oaniduvvon: SNO), mii čohkke dieđuid.
496	Báikki čada manná E6, ja riikkageaidnu 98 manná Leavnnjas Deanušaldái.
497	Báiskelottit (Laridae) lea loddečearda, masa gullá guhtta soga ja 55 šlája.
498	Báiskelottit leat stuorábut go čearrehat.
499	Báiski borrá guliid, smávva čáhceelliid, máđuid ja bázáhusaid.
500	Báiski eallá mearragáttis ja maiddái siseatnama čáhcegáttiin.
501	Báiski sulastahttá ránesskávli, muhto báiski lea čielgasit unnit.
502	Báiskkiid sohkii gullá BirdLife mielde 46 šlája.
503	Báistebiđus lea cáhppon bohccobiergu mii bassojuvvo báistes.
504	Bajildussii ihtet danin seakkit dahje govddit nárvvit.
505	Bájil gielda ( ) lea gielda Davvi-
506	Bajil stáđđi lea duolbbas muhto das lea maiddái nu gohčoduvvon čoarvi.
507	Bakke-Jensen máttaráhkku lei mearrasápmelaš Biesavuonas eret.
508	Bákkolaš attusvearru lea 2,5 % dihto uhcimusmeari badjelmanni opmodagas.
509	Báktegájanas lea jietnaskádja bávttiid gaskkas.
510	Báktegovat leat gávdnon miehtá Álttá gieldda ja maiddái dan lagasguovlluin Romssa fylkkas.
511	Bakterat, arkeat, eanas protozoat ja muhtun guobbarat, deapput ja eallit lea mikroorganismmat.
512	Bakterat, protozoat ja muhtumin guobbarat sáhttet buohccáhit olbmo njoammundávdii.
513	Báktesárgumat Álttá vuotnabađas lea Davvi-Europa stuorámus báktesárgun čohkehus maid artálaš eamiálbmot/sámit lea čállán.
514	Baku lea Azerbaižan politihkalaš, hálddahuslaš ja kultuvrralaš guovddáš.
515	Bálgáid guoras leat dolastallanbáikkit ja dálkesuojit.
516	Bálgáid guoras leat oahpistangalbbat, dolastallansajit, tealtábáikkit, tráhpat, rovvemuorat ja gállinvaijerat.
517	Bálgás leat golbma gállinbáikki, gokko Geavujohka rasttilduvvo.
518	Bálggis johtá oassái Báišduoddara meahcceguovllus.
519	Balkan guovllu girkut, earret Albmanias, ledje goit lojálat ođđa ráđđejeaddjiide ja danin ožžo bajásdoallat teologalaš oahppolágádusaid ja olggosaddindoaimma.
520	Bálkkašumi árvu lea 50 000 Austrália dollára ja lásepokála.
521	Bálkkašumi juohká jury mis lea eará surggiid áššedovdit.
522	Bálvalanbáikki dihtora bokte sáhttá ovdamearkka dihte dikšut iežas áššiid ÁEL áššehasbálvaleddjiin sámegillii.
523	Bálvalusat gullet maiddái daid buktagiidda masa ii sáhte guoskat.
524	Bálvalus lea juhkkojuvvon 22 báikkálaš riidočoavdinráđđái.
525	Balvvas leat smávva čáhcegoaikkanasat, čađamihttu sullii 10 mikromehter, mat bissut almmis biekkaid vegas.
526	Bambaragiella lea SOV-giella, ja das leat guokte fonologalaš tona.
527	Bambara lea vuosttážettiin bambara-álbmoga giella, muhto lea maid lingua franca Malis, gos 80 proseanttas ássiin lea bambaragiella vuosttaš- dahje nubbigiellan.
528	Bamse lea guovža, mii šaddá máilmmi gievrramussan, go son juhká Áhku bajánhonnega.
529	Bánit sáhttet gollat bulimiija geažil go vuoksá čoavjesivrra.
530	Bantugiel olbmot bohtet Botswanai sullii j. 190 - 450.
531	Barcelona EM-gilvvus son bođii ovccádin go njuikii 7,92.
532	Barfi – Beaska: Sárgosat sámi gárvvuid historjjás 1500-1900.
533	Bárggáldatruvnna ja puällõk-niehkkeláđđi vehkiin šaamšiǩ bissu buorebut oaivvis.
534	Bargit mat dávjá humadit olggobeale olbmuiguin, ovdamearkka dihte eiseválddiiguin, ožžot earálágan giela go dakkár bargit mat leat iehčanassii omd.
535	Bargobálvalanjoavkkut dahke jeavddalaččat vahkkosaš nuvttá bargobálvalusa, ovdamearkka dihte Rwanda mearihis čomaid rievdadeami viljálaneanan dahje gilvit vuovddi boaldinmuoraid várás.
536	Bargobiergasat ledje geađggis, dávttis, čoarvvis ja muoras.
537	Bargoboahtoodjui fas gullet buohcanbeaiveruhta, etniidruhta, áhčiidruhta ja vánhemiidruhta.
538	Bargovugiid maid sii atnet leat áitta, korrupšuvdna ja vuortnuheapmi.
539	Bargu ja oahppu leat ereliiggán mávssolaččat dan dáfus, ahte daid bokte beassá servodaga oassin ja olaha ruđalaš iehčanasvuođa.
540	Bargu sisdoallá goittotge maid suollemasat dieđu sámekultuvrras, dego rávvagiid lávus láhttemis.
541	Bårjås lea almmuhuvvon 1999 rájes.
542	"Bårjås" lea julevsámegiel sátni, mii mearkkaša borjasa.
543	Bårjås lea maiddái báiki Johkamohki gielddas.
544	Baron D.J. Larrey, Napoleona njunuškirurga čilge iežas muitočállosiin 1830-logus movt son fuomášii ahte soalddáhat mat galbmojedje (namalassii gillájedje hypotermiija) ja veallájedje lagamus dollagátti jápme dávjjibut go dat geat veallájeadje dobbelis.
545	Bárra, masa lea juolluduvvon sierrananlohpi, muhto mii fas fárre oktii, ferte sáddet dieđu, mas almmuhuvvo ahte sierraneapmi lea nohkan.
546	Bása, alkali dahjege eama leat ávdnasat mat čázis luitet hydroksiidda (OH−).
547	Básat lea min genehtalaš alfabehta, mas leat njeallje bustávva.
548	Básat leat njeallje: adeniidna (A), tymiidna (T), sytosiidna (C) ja guaniidna (G).
549	Baskagielas ii leat fuolkegielat ja dan dihte dat gohčoduvvoge isolahtagiellan.
550	Baskagiella sáhttá leat maŋimuš seilon giella dakkár giellajoavkkus, masa gulli gielat hállojuvvojedje Oarji-Eurohpás ovdal go indoeurohpálaš gielat levve guvlui.
551	Baskudit varrasuonaid rumašlahtuin lea vuosttaš vástádus go galmmiha.
552	Basshunter lasihiige earret eará bihtá ”Jingle Bells” dasa.
553	“Bassivuohta ii leat dušše moadde hárve olbmuid ovdavuoigatvuohta.
554	Bátnedoaktárat geavahedje eallisilbba ovdal bátneduokŋasin.
555	Bauksihtta boltojuvvo Ghanas, Indonesias, Jamaicas, Ruoššas, Surinamas ja Uŋgáris.
556	Bauksihtta lea báktešládja mas lea gaskal 50 ja 60% alumiidnaoksiida.
557	Bávččas sáhttá álgit go nearvafierbmi billašuvvá dahje buohccá, dalle lea earálágan bávččas.
558	Bávkalanviggamuš ii meinnestuvvan danne go bávkkehii dáhpedorpmis.
559	Bávkkiheamis šattai oba báhkkas biegga, ja das gahče ja bulle hui ollu muorat.
560	Bávkkiheapmi dáhpáhuvai jáhkehahtti dalle, go asteroida dahje komehtta gahčai eatnama áibmogeardái.
561	Bávkkiheapmi orui áibbas báhkkas maiddái 60 kilomehtera duohken, ja cahkkehii muoraid lagabui 15 km duohken bávkkihansajis.
562	Bb lea oassálastan máŋgga ráđđehusas.
563	Beahcet lea guovttesuorat, ja čuomat leat oalle stuorrát.
564	Beaivedoaibma lea doaibma maid Ruoŧa beale gielddat fállet boarrásiidda ja buohcci olbmuide mat dárbbašit dahkamuša beaivet.
565	Beaivedoaimmas leat máŋggalágan bargit dego dikšut, bargoterapevttat, buohccedikšut ja muhtun sajis eaktodáhtolaš olbmot.
566	Beaivedoaimmas sáhttá maiddái leat priváhta ruhtadeapmi.
567	Beaivegirji muitala su vásáusaid birra go Duiska válddii Nederlándda nuppi máilmmisoađi áigge.
568	Beaivesuotnjarat ádjánit gávcci minuhta ollet máilbmái.
569	Beaivet olbmot rohkadallet moskeas, johtet olgun oktan bearrašiin ja galledallet oahppásiid.
570	Beaivválaš ságastallamis gullo dávjá namma "Stuorrabritánnia" mii lea šaddan oanádussan ollislaš nammii "Ovttastuvvan gonagasriikka Stuorrabritánnia ja Davvvi Irlánda".
571	Beaivvášbiegga ja magnehtagieddi dagaha ahte fas ahte gássá geaigá beaivvážis eret.
572	Beaivvášgoddi mas lea guokte nástti gohčoduvvo binára beaivvášgoddin.
573	Beaivváš ii leat rievtti mielde ođasmuvvi go dat loahpas jáddá, muhto dat ádjána nu guhká ahte ii gula áššái.
574	Beaivváš lea buot deháleamos energiijagáldu olles beaivvášgottis, ja danin ge eallin eatnanspáppa alde livččii veadjemeahttun beaivváža haga.
575	Beaivváš lea dan muttus sullii miljárda jagi ovdal go unnu.
576	Beaivvášsevnnjodeami geahččamii leat ráhkaduvvon vásedin čalbmeláset.
577	Beaivvášsevnnjodeapmi šaddá go mánnu boahtá máilmmi ja beaivváža gaskii.
578	Beaivvášvuogádahkan gohčoduvvojit násttit maid birra jorret planehtat.
579	Beaivváža haga Eana livččii leamašan galmmas ja seavdnjat nu ahte ii mihkkege sáhtáše eallit dáppe.
580	Beaivváža korona mii muđui lea menddo čuovggaheapme oaidnit, ihtá dál čuovgi riekkisin.
581	Beaivváža suonjardandeaddu ja beaivvášbiegga dagahit dan mearehis stuorra seaibbi mii geaigá beaivvážis eret.
582	Beaivváža váibmosa hydrogena boalddiha vel sullii 5,4 miljárda jagi.
583	Beaivvážis ii leat nu olu mássá ahte dat bávkkiha supernovan.
584	Beakkálmas bázahus neolihtalaš áigodagas lea Stonehenge.
585	Beakkán eanadovdomearka lea duolbbas várri Table Mountain.
586	Bealis leat Jupitera birrajođáhaga lahkosiin.
587	Beallebuokčevuojažat (Anatinae) leat vuojažat, mat eai buokčal ollisit earret heađis.
588	Beallebuokčevuojažat leat ožžon nama das, ahte botnis boramuša ožadettiin daid bađuš geaigá áibmus.
589	Bealli Suoma 9 350 sámis máhttet sámegiela.
590	Bealljeguoppar Gyromitra esculenta lea Gyromitra-sohkii gullevaš guoppar.
591	Beana gullá alit frekveanssaid go olmmoš.
592	Beannot miljovnna juvddálačča bážáhalle jámas go Duiska válddii Polska.
593	Bearalvágis orrot oktiibuot badjelaš 1 000 olbmo, ja gieldda hálddahusguovddáš lea Bearalváhki.
594	Bearašsuodjaluskantuvrrain fállet divššu ja ráđđeaddima go bearrašis leat váttisvuođat, roasut ja ruossalasvuođat.
595	Bearašsuodjaluskantuvrrain vástidit gažaldagaide soabadeami birra.
596	Bearjadaga rohkadallat álo moskéas, jus dat lea vejolaš.
597	Bearráigeahččaneiseválddit leat Stáhta Dearvvašvuođageahčču, Fylkka dearvvašvuođageahčču ja Fylkkamánni.
598	Bearráigeahčču guoská buot láhkaregulerejuvvon bálvalusaide, ležžet dat dál stáhtalaš dearvvašvuođadoaimmahagaid (maiddái buohcciviesuid), suohkaniid, priváhta fitnodagaid dahje iešheanalis doaibmi dearvvašvuođabargiid olis.
599	Bearraša áhčči Nikola Bojaxhiu guottihii Albánia iehčanasvuođa, ja oassálasttii maŋŋelis vuosttaš máilmmisoađi maŋŋil dahkkojuvvon plánaide, maid ulbmilin lei čatnat albánialaš majoritehtalaš Kosovoi oassin Albánia.
600	Bearraša eadni lei goittotge fuolas nieiddas dearvvašvuođadilis, dasgo eadni Teresas ledje heajos geahppát ja kronihkalaš gosahat.
601	Bearrašis leat muđui gonagaspára nieida prinseassa Märtha Louise, ruvdnaprinssa bárdni Sverre Magnus ja gonagasa oappaguovttos, prinseassa Ragnhild fruvvá Lorentzen ja prinseassa Astrid fruvvá Ferner ja sunno lagamuš bearaš.
602	Beaskaminsttar lea váikkuhan sihke dievdo- ja nissongávtti mállii, ja almmáiolbmogávtti árvalit sajáiduvvan dakkárin go mii dan dovdat juo 1700-logus.
603	Beatnatsuoidni sáhttá šaddat duoddariin gitta 1800 mehtera allodagas.
604	Beatnatsuoidni (Solidago virgaurea) gullá asterašattuide ja lea šaddu mii šaddá nu mehciin, niittuin go luoddaguorainge.
605	Beatnatsuoinni lieđit leat fiskadat.
606	Beavddi alde lea šerresalit gahpir mii lea Ruošša bealde pooʹvdneǩ.
607	Beavdetennisa speččonis ii leat rámmá, das lea dušše jorba muorrageahči masa lea darvvihan gumme.
608	Behtolaš ustibat leat guovtti giela sánit mat leat sullalaga muhto mearkkašumit earránit.
609	Behtolaš ustibat váttásmahttet ođđa gielaid oahppama, dasgo olbmot dávjá ribahit boastut dulkot.
610	Behtolaš ustibiid sátnelistu dáidá boahtit ávkin giellaoahpahallái, ja lea buorre neavvu oahpaheaddjiide.
611	Beibboš (Fringilla coelebs) lea loddi.
612	Beivečalbmi dahjege suotnjočalbmi (Parnassia palustris) lea šaddu, mas lea vilges viđalohkosaš lieđit.
613	Belgia dahjege Belgia gonagasriika lea oarje-eurohpálaš gonagasriika.
614	Belgia gesii UNAMIR-joavkkuid eret vahku dan maŋŋá, Cuoŋománu 14. beaivve, go logi belgialaš ráfidorvvasteaddji, geat ledje báhcán fáŋgan goddojedje.
615	Belgialaš joavkkut geassádedje goittotge jođánit riikkas, ja Zaire soahteveaga suoládeamit ja rohcošeamit šadde nu stuorrá váttisvuohtan, ahte Rwanda hálddahus dáhtui joavkkuid vuolgit eret.
616	Belgialaš ráfidorvvasteddjiid godde maŋŋelaš juŋgelniibbiiguin.
617	Belize lea riika Gaska-Amerihkás.
618	Bellodaga deháleamos politihkas 1980-loguin lei Kåre Willoch, guhte lei stádaministtar 1981-1986.
619	Bellodaga nissonjoavkku namma lea ”Senterkvinnene” ja bellodagas lea sierra Sámepolitihkalaš ráđđi.
620	Bellodaga nubbinjođiheaddjit leat Hadia Tajik ja Bjørnar Skjæran, ja bellodatčálli lea Kjersti Stenseng.
621	Bellodaga nuoraidorganisašuvdna lea Kristelig Folkepartis Ungdom (KrFU).
622	Bellodaga nuoraidorganisašuvdna lea Sinine Äratus.
623	Bellodaga nuoraidorganišuvdna lea Sosialistisk Ungdom.
624	Bellodaga oaivil lea, ahte Kalaallit Nunaat livčči iehčanas stáhta.
625	Bellodaga okta váldoášši lea maid oahppo- ja skuvlapolitihkka.
626	Bellodaga parlamentáralaš jođiheaddji son leamaš 2005 rájes.
627	Bellodaga ruohttasat bohtet rasisttalaš ja olgešekstremisttalaš servviin ja bellodagain dego Framstegspartiet ( ), Sverigepartiet ( ) ja Bevara Sverige Svenskt ( )''.
628	Bellodaga ságajođiheaddjin lea Mart Helme.
629	Bellodagas gos leat eanemus ovddasteaddjit, válljejuvvo stádaministtar.
630	Bellodagas leat olu miellahtut jienastuslogu ektui buohtástaladettiin eará bellodagaide.
631	Bellodagas ledje goitge buori válggat 2001:s, ja besse ráđđehussii oktan Risttalaš Álbmotbellodagain ja Gurutbellodagain.
632	Bellodagas lei gitta 2013 rádjái risttalaš «dovddastanparagráfa», mii mearkkašii ahte juohkehaš gii háliidii válljejuvvot luohttámušdoaimmaide bellodagas fertii dovddastit risttalažžan ja ovttaoaivilat bellodaga vuođđooainnuin.
633	Bellodagas lei johtalusministtar 2001-2005, goas bidje johtui ráhkadit duppal- ja gávpotluottaid Bergenis.
634	Bellodaga stuoradiggejoavkkus leat 7 áirasa stuoradiggeválggaid maŋŋel mat ledje 2015:s.
635	Bellodaga ulbmilin lei ”guovllosaš ja etnihkalaš vaššimielaid eret váldin, sihke dálonguovllu ovddideapmi”.
636	Bellodat áiggošii ruđa bidjat dáidda maŋŋel- ja viidáset ohppui oahpaheddjiide.
637	Bellodat álgáhuvvui 2008:s ja vuosttaš jođiheaddji lei Láilá Susanne Vars.
638	Bellodat ásahuvvui Biibbalskuvllas Bergenis 4.9.1933 Ingebrigt Bjørø bovdejumi vuođul, ja son leaige vuosttas jođiheaddji bellodagas.
639	Bellodat ásahuvvui organiseren dihte bargiid ja fágalihkadusa doarrut sosialisttalaš ja eanet rievttabut servodaga ovddas.
640	Bellodat gohčoduvvui maid Nasistabellodahkan.
641	Bellodat háliida dan dihtii čavga gena- ja bioteknologiijalága, ja vuosttilda lága mii dikta olbmuid iežaset válljet abortta, ja maiddái vuosttildii oktasaš náittoslága.
642	Bellodat heaittihii oktavuođaid boandalihkahussii 1922:s, ja 1959:s bellodat rievdadii nama Guovddášbellodahkan.
643	Bellodathoavda lea 2005 rájes Jimmie Åkesson.
644	Bellodatjođiheaddji Erna Solberg lea maiddái parlamenttalaš jođiheaddji stuoradiggejoavkkus, gos Jan Tore Sanner lea nubbinjođiheaddji.
645	Bellodat lea čálihuvvon Bellodatregisterii.
646	Bellodat lea earenoamážiid bargan beaivválaš bálvalusortnegiiguin ja fágalaš rivttiiguin, ovttasráđálaččat LO:ain.
647	Bellodat lea guhka leamaš árvokonservatiiva ja liberálakonservatiiva.
648	Bellodat lea huksejuvvon risttalaš árvvuin, mii deattuha sivdnádusa ja olbmo árvvu.
649	Bellodat lea olbmuid ovttastupmi mii rahčá dan ovdii ahte dihto politihkalaš lihtus, ovdamearkka dihte ovtta stáhtas, joksat eanet jienaid ja dáinna lágiin čađahit iežas politihkalaš ulbmiliid.
650	Bellodat lea registrerejuvvon Bellodatregistarii.
651	Bellodat lei earret eará vuosttaš gii doarjjui friddja fiilajuogadeami, ja bellodat oaivvilda maiddái ahte garra mirkogeavaheaddjit berrejit oažžut heroiinna reseaptain.
652	Bellodat lei vuosttaš háve evttohassan jagi 1973 Stuorradiggeválggain namain Sosialisttalaš válgalihttu (Sosialistisk Valgforbund).
653	Bellodat mii nagoda joksat eanet jienaid oažžu eanet politihkalaš fámu.
654	Bellodat oaivvilda ahte Norga ferte rievdat ruoksadis ruoná vearrun, danne go galgá gánnáhit válljet luonddugáhttema.
655	Bellodat sáhttá maid doaibmat sierra riikaoasis ja dušše oassálastit gielddaválggaide dahje eanadiggeválggaide Region Norrbotten.
656	Bellodat šattai maid eanet pragmáhtalažžan.
657	Bellodat vuođđuduvvui 2007:s.
658	Ben-Avi barggai journalistan ja aktiivvalaš sionistan.
659	Bergroth čálii teáhterbihtáid Anu ja Mikko (1932) ja Kuparsaare Antti (1956).
660	Bergroth oaččui Pro Finlandia -bálkkašumi jagi 1950.
661	Bergroth válmmaštuvai jagi 1904 ja filosofiija kandidáhttan jagi 1910.
662	Bergsland lea olu bargan duođaštit lullisápmelaččaid ássan- ja geavahanguovlluid.
663	Beringnuori seakkimus gaska lea 85 km.
664	Berlinmuvra ( ) lei muvra mainna earuhuvvui Nuorta-Berlin sihke dán biras Nuorta-Duiska ja Oarje-Berlin jagiid 1961–1989.
665	Bernis lea 122 658 olbmo.
666	Beroštupmi Olgešbellodaga ektui lea rievddadan hirbmosit.
667	Bertolt Brecht ja Thomas Mann, geat fárriiga eret Duiskkas seamma jagi, guossástalaiga vuosttažettiin Hesse luhtte Sveitsas.
668	Biden válljejuvvui Amerihká ovttastuvvan stáhtaid presideantan skábmamánus 2020 ja son álggii ámmáhis ođđajagimánus 2021.
669	Biđona gielda ( ) lea gielda Davvi-
670	Biebmobagadus lea bagadus muitala mo ráhkada juogalágan biepmu ja maid galgá lasihit dasa.
671	Biebmománás, gii lea deavdán 18 jagi, lea vuoigatvuohta diehtit geat su biologalaš váhnemat leat.
672	Biebmosuddadan entsymat gávdnojit njálmmis, čoavjjis ja čoliin.
673	Biebmosuddadan entsymat ráhkaduvvot seallain, muhto luitojuvvot olggos dohko gosa dat gullet.
674	Biebmosuddadeapmi álgá go mii suoskagoahtit biepmu.
675	Biebmosuddadeapmi (eŋg. digestion) lea dat go biebmu bieđgana maŋŋel go mii leat borran.
676	Biebmu lea juoga, maid olmmoš borrá.
677	Bieggan dát proseassa vearrána.
678	Biejus sáhttet leat guhkes feaskárat.
679	Biergodáiggi sadjái sáhttá bidjat omd.
680	Biergu lea okta biebmotiipa.
681	Bigálastin dáhpáhuvvo nu, ahte vuos mearkkahis bohccot nummerastojuvvo, dasto daid addet johtit iežas álddu lusa.
682	Bihttá válljejuvvui Norgga drámatihkkafestiválii jagis 2007, mas Nationalteahtera Nils Ole Oftebro neaktá váldorolla, eatni jiellatgánda.
683	Biibbal ja tradišuvdna leat oskkilduvvon okto ortodoksalaš girkui, mii dulko daid.
684	Biillain beassá Njurggoluovtta gillái, gos lea geassit rabas rávvenstohpu.
685	Bill Cooke, gii lea árvvoštallan Chatterjee girjji, doalláge dan gova, mii lea eadni Teresas oarjeriikkain, propagánda buktagiin.
686	Biologalaš šládjadoahpaga mielde dat eai leat seammá šládja danin go dat orodit guhkkálagaid ja eai sáhte oažžut čivggaid.
687	Biologalaš systematihkas láve juohkit ealániid mat leat lagas sogalaččat máŋggalágan joavkkuide mat leat ordnejuvvon hierarkiijan.
688	Birascuoccas ivdneávnnas melaniidna mii mearrida čalbmeivnni.
689	Biras ja olbmot eai leat nu vuđolaččat čilgejuvvon, go románas.
690	Birccut main eai leat logut muhto baicce bustávvat.
691	Bircu lea guđahas maid sáhttá bálkestit, dalle olmmoš birccasta.
692	Bircu lea maid dehálaš máŋga breahttaspealus.
693	Bircu sáhttá galkat máŋga ládje.
694	Birgon fylkka fylkkanummir lei 13.
695	Birgon lea Hordalándda stuorámus gávpot, ja stuorámus gielda olmmošlogu ektui sullii 265 000 ássiin.
696	Birkeland lei earenoamážit elektrisitehta ja magnetismma dutki, ja son lei njunuš guovssahasdutki gii lihkostuvai ráhkadit guovssahassimulašuvnna iežas laboratoriijas.
697	Birokratiija dahjege byrokratiija (fránskkagiela sánis bureau ’kantuvra’ ja greikkagiela sánis κράτος ’fápmu’) mearkkaša organisašuvnnaid, doaibmabijuid, protokollaid ja njuolggadusaid vuogádagaid, maiguin earenoamážit almmolaš doaimmat stivrejuvvojit.
698	Birokratiijas lea dávjá čavga hierárkkalaš struktuvra, man rámmaid siskkobealde iešguđetlágan áššemeannudeddjiin, «birokráhtain», lea ovddasvástádus das, ahte áššit meannuduvvojit dárkilit njuolggadusaid mielde.
699	Birrasiid 120 olbmo orrot dan gilážis.
700	Birrasiid jagis 100 o.Kr bohte čearddat gullevačča suoma-ugralaš joavkkuide.
701	Bismagotti dáláš bisma lea Anne Lise Ådnøy.
702	Bismagotti dáláš bisma lea Ann-Helen Fjeldstad Jusnes.
703	Bismagotti dáláš bisma lea Atle Sommerfeldt.
704	Bismagotti dáláš bisma lea Bo-Göran Åstrand.
705	Bismagotti dáláš bisma lea Halvor Nordhaug.
706	Bismagotti dáláš bisma lea Herborg Finnset.
707	Bismagotti dáláš bisma lea Ingeborg Midttømme.
708	Bismagotti dáláš bisma lea Jari Jolkkonen.
709	Bismagotti dáláš bisma lea Jukka Keskitalo.
710	Bismagotti dáláš bisma lea Seppo Häkkinen.
711	Bismagotti dáláš bisma lea Simo Peura.
712	Bismagotti dáláš bisma lea Solveig Fiske.
713	Bismagotti dáláš bisma lea Stein Reinertsen.
714	Bismagotti dáláš bisma lea Teemu Laajasalo.
715	Bisma oaččui doarjagiid máŋgga bealis, nuba Norgga Sámemiššuvdna ásahuvvui jagis 1888.
716	Bismma ávžžuhus ii vuhtiiváldojuvvon.
717	Bismma vihaheami doaimmaha golbma bismma ja báhpaid ja diakonaid vihaha bisma.
718	Bissovaš forum meannuda eamiálbmogiid váttisvuođaid ja beroštumiid.
719	Bissovaš leabuhisvuođaid geažil juo badjel 20000 tutsa ledje báhtáran ránnjáriikkaide jagi 1960 loahpa rádjái.
720	Bissovaš ruovttu haga ledje 104 olbmo.
721	Bissovaš ruovttu haga ledje 14 576 olbmo.
722	Bissovaš ruovttu haga ledje 2 563 olbmo.
723	Bistevaš vuolššis gođus billašuvvá ja savvo oktanaga.
724	Bitcoinas ii leat guovdduštuvvon stivren ja oktage báŋku, stáhta dahje eará institušuvdna ii sáhte reguleret dan.
725	Bivddán Dudno olles váimmuinan, ahte doai rahčabeahtti Ipmila ráfi ja gaskasaš soahpamuša beales".
726	Bivdorokkit duođaštit ahte Kárášjoga guovllus leat ássan olbmot jo 3000 o.Kr. Boares dálveorohat Ávjovárri lea rievdan Kárášjoga gillin.
727	Bivvalis Kaspimear biekkat váikkuhit earenoamážit vuollegis guovlluin.
728	Bláđđi maid julggaštii ”duođaštusaid” RPF:a oasis dološ suollemasjutnii, man vehkiin tutsat livčče geahččalan fas beassat váldái, sihke listtuid álbmotlaš lágádusaide ”njáhkan” tutsain ja sin hutuvehkiin.
729	Bláđiin dávjá lea oanehis eallin.
730	Bláđi sisdoallu lea eanet vuoiŋŋalaš, muhto dat almmustahttá maid lohkkiid čállosiid.
731	Blåsjø lea Rogalándda stuorámus jávri 84 km² viidodagain.
732	Boađusin lei, ahte čuovvuvaš čuođi jagi áigge duiskkagiella ja hollánddagiella bahkkejedje eret saksigiela buot servodaga čálálaš domeanain, muhto dat seaillui ainjuo geafit gerddiid hupmangiellan.
733	Boahjenásti lea násti, mii lea 430 čuovgajagi duohken min beaivvášgottis.
734	Boahtte jagi son vuittii máilmmemeašttirvuođa.
735	Boahttevaš jage stuorámus oassi Reformpartietis máhccái ruovttoluodda ALP:ii.
736	Boahttevuođas galgá leat vejolaš geavahit Bluetooth-rusttega mii galgá dieđihit speallái ahte Pokémon gávdno lahkosis.
737	Boahttevuođa šiega rávesolbmot eai galgga dušše máhttit hárjehit ieš-gieldima, muhto maiddái oaidnit jierbmás bálgá.
738	Boallobeavddi dábálaš boalut sáddet kodaid njuolga dihtorii, sin lassin leat maid funkšuvdnaboalut, maid leat vejolaš ovttastahttit dábálaš boaluiguin, ja dan bokte oažžut ođđa koda.
739	Boallobeavddis sáhttá leat sihke bustávat, logut ja eará symbolat.
740	Boallobeavdi lea apparáhtta, man funkšuvdna lea sáddet kodaid dihtorii dahje čállinmašiidnii.
741	Boaranat fas eai nagot náiggistit nu bures go nuorat, danne go dat leat massán deahkkemássá ja nearva-deahkki-kordinašuvdna lea hedjonan.
742	Boaresgállarássi dahjege alitrássi (Geranium sylvaticum) gullá gállarásiid čerdii ja lea pelargonia fuolki.
743	Boareslágan viesuid mat ceaggájit buolžžain sáhttet oažžut alla meari.
744	Boares manga lea maiddái prenten vel ođđasis nu, ahte vehá fuonit bábir lea geavahuvvon.
745	Boares vieru mielde doaimmahussii galggašedje oassálastit čieža báhpa, muhto dálá áigge dan doaimmaha dušše okta báhppa - eandalii Suomas, gos leat unnán ortodoksat ja eandalii báhpat.
746	Boaris girku lei huksejuvvon sullii jagis 1495.
747	Boasta hálddaša sihke priváhta olbmuid ja fitnodagaid.
748	Boasta lea maid oastán unnit fitnodagaid dego NorCargo ja Box, mat oktan CityMailain dál gohčoduvvojit namain Bring.
749	Boasta lea okta Norgga stuorámus fitnodagain, mii doaimmahuvvo miehta riikka.
750	Boazodoallu lea go bohccot hoitojuvvojit olbmuin muhtin ráddjejuvvon guovllus.
751	Boazodoalus lea geavahusas balggosortnet ja mađut.
752	Boazu čallá ovdal ragaha.
753	Boazu lea earenoamáš dán dáfus ahte čoarvvit leat sihke álddus ja sarvás.
754	Boazu máhttá jeahkáliid borrat dainnago dat lea nu gohčoduvvon selektiiva smirezasti.
755	Boazu (Rangifer tarandus) lea goddeealli, ja gullá Cervidae nállái.
756	Bochotnica lea gilli máttanuorti-
757	Bođii ovdan ahte daid riikkain lea dávda dábáleamus lullin.
758	Bođuvaláštallamis leat máŋggalágan viehkansuorggit.
759	Bođuvaláštallan lea máŋggalágan valáštallamat, ovdamearkka dihte viehkan ja guhkkodatnjuiken.
760	Body siste galgá leat buot teaksta mii siiddus galgá leat.
761	Bohccobierggus leat olu antioksidantat ja minerálat go boazu borra jeahkaliid, urttaid, sieđggaid, luopmaniid ja eará šattuid ja murjjiid main sisttisdoalla olu vitamiinnat ja antioksidantat.
762	Bohccobierggus lea unnan buoidi ja hui dimis eará biergguid ektui.
763	Bohccobiergu lea hui dearvvašlaš.
764	Bohcco leat guođohan das leahkki materiálaid dihtii dego bierggu, čoarvviid ja náhkki.
765	Bohccuid maiddái sáhttá váldit ruoktut biebmanlahkai.
766	Bohcuid merket juohke jage guktii dahje dárbbu mielde eanet.
767	Bohtosiid vuođul Abu-Hanna lei Ruoná lihtu njealjádin bivnnuheamos evttohas.
768	Boilet lea bargan Fránskkas ja Jáhpanis, muhtumin oktasašbargun japánalaš dáidáriiguin.
769	Boines bođii Norgga gonagasa 1. luohká riddár, go son oaččui St.
770	Bojaxhiu sohka lei leamaš katolihkalaš juo sohkabuolvvaid čađa, ja osku oidnui čielgasit maiddái bearraša eallimis: sii dolle juohke eahkeda rohkadallan bottu ovttas ja oassálastte baikkalaččat katolihkalaš girku doaimmaide.
771	Boksengárdi lea njealjehas man siiddut leat unnimustá 4,90 m gitta eanemustá 6,10 m guhku.
772	Boksenkámpa lea gilvoduopmára geahču vuolde.
773	Boksen lea valáštallansuorgi mas guokte gilvvohalli doarruba goabbat guimmiineaskka čorpmaiguin.
774	Bombardiera E-Tec guovttetávttat mohtorat buvttadit 85 proseantta uhcit nuoskudeaddji gássaid go ovddit sohkabuolvva guovttetávttat mállet.
775	Bondevik lei maid parlamentáralaš jođiheaddji Risttalaš Álbmotbellodaga ovddas 1986–1989, 1993–1997 ja 2000–2001, ja seammás bellodatjođiheaddji 1983–1995.
776	Bondevik oaččui bajáššaddamis jo oktavuođa dan risttalaš oahpoheamilihkástussii, dasa lassin go politihkalaš impulssaid Kjell Bondevikas, gii lei jođiheaddji Risttalaš Álbmotbellodagas 1950. ja 60-logus.
777	Bongianni, Maurizio (doaimm.) (1988): Simon & Schuster's Guide to Horses and Ponies.
778	Boras dahje kreafta lea čoahkádusnamma iešguđet borasdávddaide mat doibmet iešguđet ládje.
779	Boras šaddá go seallat lassánišgohtet eahpelunddolaččat ja dat sáhttá leavvagoahtit eará rumašosiide.
780	Borgemánnu lea jagi gávccát mánotbadji.
781	Borgemánu 11. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 223. (
782	Borgemánu 13. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 225. (
783	Borgemánu 14. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 226. (
784	Borgemánu 16. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 228. (
785	Borgemánu 19. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 231. (
786	Borgemánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 213. (
787	Borgemánu 2019 rájes son bargá ovttaveardásašvuođaáittardeaddji doaimmahagas Suomas.
788	Borgemánu 20. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 232. (
789	Borgemánu 21. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 233. (
790	Borgemánu 22. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 234. (
791	Borgemánu 23. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 235. (
792	Borgemánu 24. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 236. (
793	Borgemánu 25. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 237. (
794	Borgemánu 26. beaivve jagis 1940 bággehallui duiskalaččain geassádit sátnejođiheaddjin.
795	Borgemánu 26. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 238. (
796	Borgemánu 27. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 239. (
797	Borgemánu 28. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 240. (
798	Borgemánu 29. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 241. (
799	Borgemánu 30. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 242. (
800	Borgemánu 31. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 243. (
801	Borgemánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 216. (
802	Borgemánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 217. (
803	Borgemánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 218. (
804	Borgemánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 219. (
805	Borgemánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 220. (
806	Borgemánu 8. beaivi lea orgásmabeaivi, ja lea nu leamaš jagi 1998 rájes.
807	Borgemánu 9. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 221. (
808	Borgemánus 2012 Lipsona nuppi romána Jäätelökauppias almmustuvai.
809	Borgemánus 2016 ledje 450 váimmusludden-reáktora jođus 31 riikkas, mas ollislaš boađus lei 392 GW.
810	Borgguheapmi bilida vissásit unna varrasuonažiid, mat bibmet liikki, ja dan geažil nárvvagitge borgguheaddjit johtileappot go sii geat eai borggut.
811	Borgguheapmi lea buđaldeapmi mas olmmoš vuoigŋá sisa buolli ávdnasa, dábálaččat duhpáha.
812	Borramuššan ovdamearkka dihte.
813	Borranváddu láve álgit dađistaga ja sáhttá váttis oba fuobmát ge ahte olbmos lea dávda.
814	Boršoviidna (omd. šampanja) šaddá viinnas mii nuppádassii geavvá.
815	Borten lei presideanta Odeldikkis jagiin 1961-1965 ja 1973-1977.
816	Boston, Massachusetts, Amerihká ovttastuvvan stáhtat) lei amerihkálaš biraskemihkkár ja ruovttudoallooahpu vuođđudeaddji.
817	Botahnihkas appelsiinna šaddos meroštallojuvvo muorjin daningo dan siste leat ollu siepmanat.
818	Botswana guovllus leat 17000 jagi boaris arkologalaš dieđut ássanhistorjjás.
819	Botswana lea rikkis eana.
820	BOVD dábálaččat bohciida badjel 40-jahkásaš olbmuide.
821	BOVD-dálkkodeamit leat omd. boahkuheapmi ja sisavuoigŋandálkasat dego steroidat ja bronkodiláhtorat.
822	BOVD lea dávda mii vearrána áiggi mielde.
823	Bovttášbeatnaga leat guhtta juolgesuorpma.
824	Braåsas lea girku, Sjösåsa boares girku ( ).
825	Brahuigiela deháleamos hupmanguovlu lea oarjin ja lullin Pakistanis, lahka Kalat ja Quetta gávpogiid.
826	Brasilia leage maiddái dat áidna riika mii lea searvan buot gilvvuide 1930 rájes.
827	Bratislava lea Slovakia politihkálaš, kultuvralaš ja ekonomiijalaš guovddáš.
828	Bratislavas leat maid máŋggaid stuorit slovakialaš fitnodagaid ja finansiála insitušuvnnaid váldokantuvrrat.
829	Bratislava viidodat lea 367,9 km² ja dan juohká guovtti oassái Donau-johka.
830	Brendan borjjastii sullo lahka dalle, go doppe ledje vulkánalaš doaimmat.
831	Bribrigiela golbma váldosuopmana leat coroma- (nuortan), amubre- (oarjin) ja salitresuopmanat (
832	Bribrigiella lea tonagiela, ja das leat njeallje sierra, fonemalaš tona: alla, vuollegis, badjáneaddji ja vuolláneaddji tonat.
833	Brihttalaš filosofa sir Bertrand Russell dajái Rwanda dáhpáhusaid leamaš ”vearrámus ja systemáhtalamos joavkogoddin, dasto juvddálaččaid duššadeami maŋŋá”.
834	Bronsaáiggi ja geađgeáiggi gaskkas lei nu gohčoduvvon "veaikeáigodat, kalkolihtalaš áigodat mii muhtumin laktása geađgeáigái.
835	Bronsaáiggis álge geađggi sajis ráhkadit ákšuid veaikkis ja bronssas.
836	BR:s ii leat jođiheaddji, muhto guokte ságadoalli: okta nisu ja okta dievdu.
837	Brundtland riegádii Bærumas Gudmund Harlema nieidan.
838	Bruttoálbmotbuvttadus mihtida, man ollu báikki ekonomalaččat buvttadá.
839	Bruvssas gávdnojit guokte variántta, okta sohkariin ja okta dahkkojuvvon njálggatvuohtávnnasiin, sohkara haga.
840	Bruvssas gávdnojit maid sohkarkeahtes ja gehppes veršuvnnat, muhtun riikkain maiddái omd. kofeiinnahis ja muhtun earenoamáš smáhkaiguin ráhkaduvvon variánttat.
841	Bryggenii gullet oktiibuot 61 muorravistti.
842	Bryssel olmmošlohku lea 1 086 000 ássi ja viidodat lea 162 km².
843	Buddhistaid oainnu mielde báikkis orru Jomo Miyo Lang Sangma gii addá olbmuide biebmoávdnasiid.
844	Buđetnjuvddus vuvdojuvvo maid beallegárvvisin, bulvvarin man sáhttá seaguhit čáhcái, vuoššastit ja borrat.
845	Bulimiija álgá dábálaččat nuorran.
846	Bulimiija ja anoreksiija leaba sullalaga go dasa gullá duhtameahttunvuohta iežas gorudiin.
847	Bulimiija lea borranváddu mii mearkkaša ahte olmmoš vuohppu ja ahte maŋŋil viggá buhttet dan ovdamearkka dihte badjelmearálaš hárjehallamiin, baikindálkasiiguin dahje viggat vuovssodit.
848	Buljo lea joavkku komponista ja čállá ollu teavsttaid Gaupain.
849	Buohcanoadjolága buhtadusat leat goittotge dievasmahtit.
850	Buohccivuoidan ii leat seamma ášši go katolalaš girku ovddeš nu gohčoduvvon maŋimuš vuoidan nappo jápmima mysteriija.
851	Buohcuvuođat ledje maiddái jáminsivvan.
852	Buohkain lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut lága suodjalusa buotlágán vealahusa vuostá, man bokte dát julggaštus rihkkojuvvo, ja juohkelágán ávžžuhusa vuostá danlágán vealahusa dahkamii.
853	Buohkain lea ulbmilin beassat eret dás ođđasitriegádanrieggás ja šaddat oktan Brahmain.
854	Buohkat eai leat ovttaoaivilis mii livččii buoremus vuohki oahpahit vierrogiela.
855	Buohkat sáhttet bivdit beassat oaidnit daid hálddašanorgánaid áššebáhpáriid, maidda almmolašvuođaláhka guoská.
856	Buohkat vásihit dan muhtin muddui, muhto čuvges liiki, mas lea unnan pigmeanta, nárvvaga eanemusat.
857	Buohtastahtti rolla fylkkasuohkanis lea fylkkasátnejođiheaddji.
858	Buoiddis ja lávkkis čuhppojuvvo unna smávva bihtáid.
859	Buonjus lea njálggat hui máŋgga biepmuin.
860	Buoremus dilli lea davvisámegielas, mii ii leat seamma áitatvuloš go eará sámegielat.
861	Buoremus eanaš WMAP:s fidnejuvvon mihtidanbohtosat čájehit, ahte galbma sevdnjes ávnnas lea dábálamos ávnnastiipa.
862	Buoremus johtin lea cuoŋun.
863	Buoremus oriid govvidedje sihke girjjálašvuođas ja virggálaš báhpáriin Islándda dásseválddi perioda áigge 930–1262.
864	Buori duddjoma ja vuoidaniešvuođaid dihte gávdnojit maid sádelat ráhkaduvvon iešguđetlágán plásta-grafihtta-seaguhusaiguin.
865	Buorráneaddji áiggis, Poten almmustahttojuvvui jagi 1908, mii boahtá fránskalaš sánis "potin".
866	Buorre novealla lea miellagiddevaš, ja olmmoš lohká dan dávjá álggus gitta lohppii seammás, ja hálida diehtit mii das dáhpáhuvvá.
867	Buorre noveallas lea buorre juotna, dahje das leat čielga vuostálasvuođat olbmuid dahje birrasiid gaskka.
868	Buot atomat geahččalit oažžut gávcci valeansaelektrovnna (okteahttalága).
869	Buot badjealbmát gullet muhtun balgosii.
870	Buot bajiid oasit leat geahččan láhkai Yle Areenas guhtta jagi, ja daid sáhttá geahččat maid Suoma olggobealde.
871	Buot buohkanassii lea sullii 500 kilomehtera mátki go johtá olles čázádaga.
872	Buot čilgedávttiin leat nummirat.
873	Buot dáid áiccastagaid lea vejolaš čilget kosmologiija ΛCDM-málliin.
874	Buot daid dávdamearkkaid sáhttá buoridit dálkasiiguin.
875	Buot dálá oarjeeurohpálaš gielat geavahit latiinnalaš alfabehta.
876	Buot dát eavttut ollašuvvet standardamálles, muhto dat ii leat albmoneapmin doarvái fámolaš čilget dálá baryonaeahpesymmetriija.
877	Buot dat gávpogat leat ordnen čuoigama máilmmimeašttirgilvvuid juo ovdal.
878	Buot dát kategoriijat latnjalastet dieđusge.
879	Buot dát sullot hálddašuvvojit bargoolbmás Svalbárddas.
880	Buot dikšobargit, sihke gokčon ja rabas divššus, ja vel bátnedivššu bargit galget máhttit dikšut pasientta váibmobisánemiin jielluma ja defibrillerema bokte.
881	Buot eanemusat gárvvus lea rievdan gahpira hápmi.
882	Buot eará rievádusaid maŋŋel leat geahččalan nu lahka go vejolaš diktit leahket 1903 giela mielde, muhto lea mielddisbuktán muhtin ártegis sániid.
883	Buot gielddain galgá leat mánáidsuodjalusbálvalus, mii ollašuhttá beaivválaš doaimmaid mánáidsuodjaluslága vuođul.
884	Buot guovllu ássit orrot Suoma bealde jávrri.
885	Buot guovžžat duolmmastit olles juolgevuođu viidodaga ala, seamma ládje go olbmot.
886	Buot Hesse girjjiin leat eallingearddálaš sárgosat ja earenoamáš čielgasit dat bohtet ovdan Ádjoeanagumppes, maid sáhteža atnit juobe ovdamearkkalaš románan eallinkriissas.
887	Buot HTML-elemeanttat leat < ja > gaskkas, omd.
888	Buot islánddaheasttat eai máhte dán mannanvuogi; elliid, mat máhttet sihke tölta ja pássa árbevirolaš mannanvugiid lassin, atnet náli buoremussan.
889	Buot lávlagat leat sámegillii ja joavku okta Sámi bivnnuheamos musihkkajoavkkuin.
890	Buot lottiin lea ovdalahtut mat leat šaddan soadjin ja eanas lottit sáhttet girdit.
891	Buot máinnašuvvon mállet dollet sisttisteaset navdosiid, mat eai leat iskkaduvvon.
892	Buot mánáin, lehkoset sii dal riegádan náittosvuođa siskkobealde dahje olggobealde, galgá lea seammá sosiálalaš suodjalus.
893	Buot oarjeeurohpálaš gielat geavahit latiinnalaš alfabehta.
894	Buot oassestáhtat leat Meksiko ja Kanáda gaskkas earret guokte stáhta: Alaska, mii lea Davvi-Amerihká davvioarjegeažis ja Jaskesábi suoločoahkáš Hawaii.
895	Buot olbmo proteiinnat álget metioniinnain.
896	Buot olbmot čájehit árkkálmastinvuođa ja árvvu.
897	Buot olmmošdoarrumat eai goit lean duođalaččat.
898	Buot prentehusat sisttisdolle unnimustá 6338 einnostusa ja maiddái unnimustá oktanuppelohkái jahkásaš kaleandara, mat álge ođđajagimánu vuosttas beaivvi ja juos ii, dego lea navdojuvvon muhtumin, njukčamánus.
899	Buot Rauni Magga Lukkari girjjit, earret guokte vuosttas diktačoakkáldaga, leat jorgaluvvon eará gielaide, ee.
900	Buot ruonas šaddut atnet stearkalasa energiijavuorkán ja stearkalas aniha máŋga ládje biebmoráhkadeamis.
901	Buot sajiin sámegiella ii leat virggálaš giella.
902	Buot sámegielat leat áitatvuloš gielat, muhto erenomážit ubmi-, biđon ja darjjesámegielat leat hui lahka jávkama.
903	Buot sin dávviriin seaillui dušše Jerusalema Ipmilaeatni ikona, man okta nonná lei maŋimuš bottus ožžon fárrui.
904	Buovččat (Podicipedidae) leat buokčalottiid čeardda aidna vuollečearda.
905	Bušera gávpot jagi 1973.
906	Buskeruda fylka lea juhkkojuvvon 21 gildii.
907	Buskeruda vearjogovas lea alit guovža silbavuođu nalde.
908	Busságeahppiliid (Antennaria) sohkii gullá sullii 100 šlája.
909	Bussá, gissi dahjege gáhttu (Felis silvestris catus) lea bussáealli.
910	Bussáin lea seammasullasaš gorut go eará bussáealliiguin, mat leat gievrra, dain leat soddjilis gorut, johtilis refleaksat, bastilis gázzat, maid dat bastá geassit čihkosii ja bánit, mat leat heivehuvvon goddit uhca sállašiid.
911	Bussá maiddái lebbe feromonaid ja dan goruha lihkastagain sáhttá oaidnit makkár lanjas bussá lea.
912	Bussát bastet maiddái gullat allagut ja vuollegut frekvenssa jienaid go olmmoš, ja maiddái sáhpánat ja eará uhca eallit jietnadallet dávjá dákkár jienaiguin.
913	Bussát dábálaččat adnet árvvus olbmuid verddevuođa ja olbmot adnet árvvus daid danin, go dain lea máhttu bivdit ruovttu billárealliid.
914	Bussát leat máilmme bivnnuheamos biebmoeallit máilmmis, ja dat leat leamen masá juohke báikkis gos olbmot orrot.
915	Bustávaid fásta ortnega dihte lea vejolaš ordnet sániid ja namaid alfabehtalaččat, nugo omd.
916	Bustávva bođii atnui easkka 600-logus.
917	Bustávva ieš ii jietnaduvvo, muhto palatalisere konsonántta gurutbealde.
918	Buvttadanproseassa bisttii logi jagi.
919	Buvttadeaddjis lea máŋggalágan rollat.
920	Buvtta lea juogaman barggu boađus mii boahtá geavahussii.
921	Buvttaovddideami digaštallan lea maiddái vatnan velá dobbelii go lea šaddan bloggáriid birra sáhka.
922	Buvttaovddideapmi lea dávjá leamašan vuohki mot máinnusdahkkit garvet formálalaš máinnusgildosiid.
923	Buvttaovddideapmi lea go bidjá gálvomearkka dahje buktaga dakkár dilálašvuhtii mii ii leat čielga máinnus.
924	Cabécargiela guokte váldosuopmana leat davvi- ja máttasuopmanat, main goappásge leat guokte vuollesuopmana.
925	Caergybi ( ) lea gávpot Oarjedavvi-
926	Čáhcevuoncát (Rallidae) lea guorgalottiide gullevaš loddečearda, masa gullá 124 šlája.
927	Čáhppesmuorji (Empetrum nigrum) lea vuollegis álo ruonás nállolasttat šaddu.
928	Čáhppesrásttis (Turdus merula) lea rásttislottiide gullevaš loddi.
929	Čakčadálvi lea dábaleamos jagiáigi borrat gumposiid, danne go dalle leat bigálusat.
930	Čakčamánnu lea jagi ovccát mánotbadji.
931	Čakčamánu 10. beaivvi jagi 1946 eadni Teresa oaččui ieža sániid mielde ”bovdehusa bovdehusa siste” togas, dalle go lei mannamin Darjeelingii.
932	Čakčamánu 10. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 253. (
933	Čakčamánu 11. beaivvi 2001 fálleheamit New York Cityi jođihedje dalán spekulašuvnnaide, ahte leago Nostradamus einnostan dáhpáhusaid.
934	Čakčamánu 11. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 254. (
935	Čakčamánu 12. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 255. (
936	Čakčamánu 13. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 256. (
937	Čakčamánu 14. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 257. (
938	Čakčamánu 15. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 258. (
939	Čakčamánu 16. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 259. (
940	Čakčamánu 17. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 260. (
941	Čakčamánu 18. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 261. (
942	Čakčamánu 1. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 244. (
943	Čakčamánu 20. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 263. (
944	Čakčamánu 21. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 264. (
945	Čakčamánu 22. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 265. (
946	Čakčamánu 23. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 266. (
947	Čakčamánu 24. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 267. (
948	Čakčamánu 25. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 268. (
949	Čakčamánu 26. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 269. (
950	Čakčamánu 27. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 270. (
951	Čakčamánu 28. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 271. (
952	Čakčamánu 29. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 272. (
953	Čakčamánu 2. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 245. (
954	Čakčamánu 30. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 273. (
955	Čakčamánu 3. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 246. (
956	Čakčamánu 4. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 247. (
957	Čakčamánu 5. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 248. (
958	Čakčamánu 6. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 249. (
959	Čakčamánu 7. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 250. (
960	Čakčamánu 8. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 251. (
961	Čakčamánu 9. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 252. (
962	Čakčamánus Mandela sirdejuvvui ruoktot mis son jámii 95-jahkásažžan juovlamánu 5. b. 2013.
963	Čakčat 1898 Hesse almmustahtii vuosttas smávva diktačoakkáldaga Romantische Lieder ja geasset 1899 prosačoakkáldaga Eine Stunde hinter Mitternacht.
964	Čálalaš vuođđolágas leat golbma mávtta: “the legislative”, “the judicial” ja “the executive”.
965	Čalbmi ráhkadus čohkke visot čuovgga fierbmecuzzii.
966	Čállagiid mielde gilis lea leamaš girku juo jagis 1315.
967	Čálli duostáge diktemušainis cuiggodit iežas servodaga diliid ja čuvgeha áššiid, maid birra ii hállojuvvo ollu.
968	Čálli ieš buvttádii ja neavttášii.
969	Čálli muitala, lávlu ja čuojaha.
970	Čállingotti bargu lea veahkehit foruma oažžut áigái daid resolušuvnnaid maid sii dohkkehit.
971	Čállinvuogi vuođđun lei gieldda suopman ja dat čállojuvvui láhten alfabehtain.
972	Čállit dávjá kopierejedje ja muitaledje earáid teakstabihtáid sin iežaset sániset dovddastemiid haga, earenoamážit klassihkalaš girjjálašvuođas.
973	Čállojuvvon Den Unge Scene várás, man Det Norske Teatret oamásta.
974	Čállosis Second Treatise on Government (1689) son čuoččuha, ahte mánáid skuvlen lea vánhemiid ovddasvástádus.
975	Čáppagirjjálašvuohta lea árbevirolaččat meroštallojuvvon golbman šládjan, mat leat drámá, epihkka ja lyrihkka.
976	Čáppagirjjálašvuohta lea teaksta, mii lea čállojuvvon dego dáidda dahje áiggeájanas (gč. maid áššegirjjálašvuohta).
977	Carl Eliason ráhkadii vuosttas mohtorgielkká prototiipa 1920-logus: Son bijai mohtorsihkkela mohtora guhkes reaga ala, bijai reaga ovddageahčái sabehiid ja maŋágeahčái bealtta.
978	Carl Ludvig Engel lea plánen gávpoga guovddáža.
979	Carl šattai dasto gonagassan ovdal go iežas áhčči ja su viellja šattaiga Dánmárkku gonagassan.
980	Castell-nedd ( ) lea gávpot Mátta-
981	Catalunya) lea iehčanasvuođajulggaštusa addán dásseváldi Lulli-
982	Catherine de Medici, dronnet ja Frankriikka gonagasa Henri II áhkká, lei su stuorra liikostállejeaddji.
983	Čatnasat leat vuoibmát danne go dárbbašuvvo olu energiija botket daid.
984	Čavčča 2013 Giellagas-instituhtas barget guokte professora, golbma universitehtalektora, golbma universitehtaoahpaheaddji ja njeallje dutki.
985	Čázádagat, fuođđoeatnamat sihke boazodoalloguovllut ledje nuortalaččaid sogaid stivrejumis.
986	Čeabeha bajábealde leat sreaŋggat ceggejuvvon, mat leat sádela ja suotnašalddi gaskkas.
987	Čeabeha geažis lea lieđbmi dahje oaivi (eŋg: headstock).
988	Čeabetčielgedávttit leat unnimusat ja rašimusat.
989	Čeabet lea oanehaš, deahkkái ja govdat máddagis; fálbmi lea govdat ja vuollegaš; raddi čieŋal; lábit deahkkásat ja vehá hállut; sealgi guhkki; bahta govdat ja deahkkái, oanehaš ja vehá hállut.
990	Čeahka ruhta lea Čeahka ruvdno (čeahkagillii Česká koruna).
991	Čeahka viidodat lea 78 866 km² ja riikka olmmošlohku lea 10 578 820 ássi (2015).
992	Cealkka "Mun puurâm leeibi" dárkkuha sihke dan ahte borra olles láibbi dahje dušše oasi das.
993	Čeallu viehká rokki guvlui viegahagas ja duolmmasta fillui.
994	Čeardabiktasiiguin sáhttá ovddastit iežas ruovttuguovllu ja gávdnojit ollu norpmat iešguđet guovlluid ektui.
995	Čeardabivttas lea árbevirolaš bivttas mii gullá guvlui dahje čerdii.
996	Čeaváhaš-gilli lea Dáhpa buohta, ja oarjjalulábealde lea Šleafttajohka.
997	Čerdii gullá sullii 200 šlája, mat juhkojuvvojit 28 sohkii.
998	CERN:is áigot dutkat lagas jagiid áigge earret eará sevdnjes energiija ja sevdnjes ávdnasa partihkkalbeaškalaniskkademiin 10. čakčamánu 2008 válmmaštuvvan Large Hadron Collideriin.
999	Černobyla váimmusrusttega njealját reáktor bávkkehii golbma kilomehter olggobealde gávpoga Pripjat.
1000	Chad lea Afrihká viđádin stuorámus stáhta viidodaga ektui.
1001	Charles de Gaulle, generála ja Frankriikka dásseválddi presideanta.
1002	Chatterjee lea maid fuomášahttán, ahte dat govva Calcuttas, maid eadni Teresa dorjojuvvon dieđáhusgaskaoamit leat addán, lea ádján turisttaid ja dolvon gávpogii fuones beaggima.
1003	Chatterjee maiddái govvida sáhtešeapmiruovttu bohcciid divššu fuotnin ja nágge, ahte jámes olbmuid gasttášedje fuolakeahttá sin iežas dáhttu ja das, man oskku sii dovddastedje.
1004	Chatterjee ovdamearkka dihte muitala, ehte eadni Teresa organisašuvnnas ii leat buohcceviessu Calcuttas iige oba addojuvvo borramušveahkkige gefiide.
1005	Chichiro ilmmiid gaskkas (Japánagillii: 千と千尋の神隠し, Sen to Chihiro no Kamikakushi) lea jagi 2001 japánalaš animašuvdnaealligovva, man lea čállán ja bagadallan Hayao Miyazaki.
1006	Chihiro ilmmiid gaskkas -filmma máilmmi vuosttaseahket lei 16.1.2020 Romssa Internationála Filbmafestiválas TIFFas.
1007	Chile leavga lea leavga.
1008	Christie čuovvovaš romána The Secret Adversary almmustuvai guokte jagi maŋŋil, muhto easkká Christie guđat romána dihte, jagi 1926 almmustuvvon The Murder of Roger Ackroyd Christie šattai beakkánin.
1009	Christie vuosttaš romána The Mysterious Affair at Styles almmustuvai jagi 1920, muhto Christie lei čállán dan juo njeallje jagi ovdal.
1010	Čibberefleaksa lea refleaksa mii šaddá go dearppasta aiddo vuolil čibbeskálžžu.
1011	Čiččiin gurrejuvvui buoidi ja čuohpahuvvojedje eret go son lei 12-jahkásaš.
1012	Čiekŋaleamos báiki lea sullii 55 mehtera.
1013	Čielga ráját guovlluid gaskkas váilo ja buot gáktemállet ožžo ain váikkuhusaid kránnjá álbmogiin.
1014	Čielgeađa álgá oaiveskálžžus čohkaluvvá sullii alimiid ráje.
1015	Čielgeađa assu guovtti sajis.
1016	Čielgeađa lea bures suodjaluvvon, muhto go olmmoš bážáhallá dahje go garrasit beaškkiha biillain muora vuostá de čielgedávttit sáhttet doddjot dahje eaškálit.
1017	Čielgeađa lea refleavssaid guovddáš.
1018	Čielgeađa lea sylinderhámat struktuvra mii lea veahá duolbbas ovddal ja maŋil.
1019	Čielgeađđama váldodoaibma lea jođihit nearvaimpulssaid vuoigŋašiid ja rupmaša orgánaid gaskkas.
1020	Čielgedeahkki lea hirbmat njálggat ja dimis ja ollusat borret dan varasnaga.
1021	Čielgekanála lea dego guovdnji man čielgedávttit birastahttet.
1022	Cihranat (Apodidae) lea loddečearda.
1023	Cihranat leat bárbmolottit.
1024	Čiksa (Anas crecca) lea unna vuojašloddi.
1025	Čilgehus dalle lei ahte eará soalddáhat ledje nuolahan guimmiideaset vai dat bivašedje liige gárvvuiguin.
1026	Čiŋaid ja dáiddadujiid buoremus silba gohčoduvvo sterlingsilban, mas lea 92,5% silbadoallu.
1027	Cizášfálli (Falco columbarius) lea dat unnimus fálli.
1028	Čižžebávččas ii láve leat borasdávdda mearkka.
1029	C, Lapskt språk och lapsk kultur ; 4 Uppsala : Lundequistska bokhandeln, 1981-1985.
1030	Clara lei bearraha áidna nieida.
1031	Cleverley ja Phillips mielde tv-ráidu Sesame Street vuođđuda maid ”Locke navdosiidda – dan ulbmilin lea leamašan addit unnitoasát mánáide, erenomážit sis gávpogiin, vuođđo jurdagiid ja vásáhusaid masa sin biras ii dábálaččat atte vejolašvuođa”.
1032	C. majalis L. var. majalis šaddet lunddolaččat Fennoskandias ee.
1033	Čoahkkebáikit, mis lea asteriska nama máŋŋa (*) leat eambbo go ovttas gielddas.
1034	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 215 (2010).
1035	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 342 (2010).
1036	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 415 (2010).
1037	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 459 (2010).
1038	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 547 (2010).
1039	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 744 (2010).
1040	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 769 (2010).
1041	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 824 (2010).
1042	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1848 (2010).
1043	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 2 066 (2010).
1044	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 215 (2010).
1045	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 220 (2010).
1046	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 221 (2010).
1047	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 225 (2010).
1048	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 2 354 (2010).
1049	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 2 430 (2010).
1050	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 245 (2010).
1051	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 257 (2010).
1052	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 271 (2010).
1053	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 2 991 (2010).
1054	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 3 037 (2010).
1055	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 318 (2010).
1056	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 334 (2010).
1057	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 338 (2010).
1058	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 352 (2010).
1059	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 372 (2010).
1060	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 446 (2010).
1061	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 456 (2010).
1062	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 458 (2012).
1063	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 476 (2010).
1064	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 488 (2010).
1065	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 490 (2010).
1066	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 51 (2010).
1067	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 555 (2010).
1068	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 611 (2010).
1069	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 637 (2010).
1070	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 684 (2010).
1071	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 794 (2010).
1072	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 8 017 (2010).
1073	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 829 (2010).
1074	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 884 (2010).
1075	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 8 955 (2010).
1076	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 905 (2010).
1077	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 910 (2010).
1078	Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 940 (2010).
1079	Čoahkkebáikkis orrot 38 326 olbmo (2012).
1080	Čoahkkebáikkis orrot 4 797 olbmo (2012).
1081	Čoahkkebáikkis orrot 6 028 olbmo (2012).
1082	Čoahkkebáikkis orrot 9 580 olbmo (2012).
1083	Čoahkkisvuohta lea alit Lulli-Ruoŧas.
1084	Čoaltu čiččis lea eanemustá juoga eará ja ii borasdávda.
1085	Čoarbbeldehkiid sáhttá gievrudit go hárjehallá.
1086	Čoarvecuozza lea čomil ja čuovga doddjo eanemus dakko.
1087	Čoavjehávvi lea oktasaš namahus háviide čoavjjis ja gahpárusas.
1088	Čoavjevuole lea albbas vielgat dahje čuovgat, ja muđui lea unnit eanet girjját.
1089	Čoavjjetáigi lea 70-74 beaivvi ja miessemánus dahje geassemánu álggus šaddet 1 - 3 čivgga (muhtumin 4).
1090	Čoavjjetáigi lea golbma vahkku ja dat oažžu 8-10 čivgga (muhto sáhttá oažžut badjel 10 čivgga).
1091	COBE áiccastagaid mielde suonjardeami temperatuvra lei 2,726 K, ja jagis 1992 das fuomášuvvui vuosttaš háve anisotropiija dahjege molsašuddan.
1092	Coca-Cola lea bránda man Coca-Cola Company oamasta.
1093	Coca-Cola lea čáhppes jugus mii sisttisdoallá čađđasuvri.
1094	Čohka allodat lea 300 mehtera.
1095	Čohka allodat lea 308 mehtera.
1096	Čohkkavárit leat sullii 450 km guhku ja gaskal 40 ja 225 km govdu.
1097	Čohkkesruoná: Riikkat mat leat vuolláičállán ja ratifiseren soahpamuša.
1098	Cola Classic lea čáhppes čitnasuvrriin buljardahtton colabruvsa, mii ráhkaduvvo Grans bryggeris.
1099	Čoliin boahtá varra mas lea dievva biebmoávdnasat muhto dat morčesuotna ii mana njuolga váibmui, baicce dat manná vuos vuoivasii.
1100	Collinder lei jo gárvves oahppan nordista go álggii eará bargat, dainna finsk-ugriska oahpuin.
1101	Collinder lei maid mielbargi Svensk uppslagsbok’as vuolláičállagiin Bj.
1102	Čorgatvuohta sihke olgun ja siste lei maid hui dehálaš juovllaid áigge.
1103	Corpus spongiuosum lea fas gužžaoari birra, muhto das ii šatta nu alla deaddu.
1104	Coste čálii ”lea čielggas, ahte dát bargu lei oaivvilduvvon erenomážit hearrásolbmuid oahpahussii, muhto dát ii eastte, iigo dat sáhtášii leat buotlágan mánáid oahppun, gulle sii dal man beare luohkkái”.
1105	Cremer oaččui Nobela ráfibálkkašumi.
1106	Crotale-ášši oktavuođas Korvalda ráđđehus bisui vaikko Bargiidbellodat ovddidii eahpeluohttámuš-evttohusa geassemánu 1973:s, ja vaikko VG moadde beaivvi dan evttohusa ovdal čálii ovdasiidui ahte ”Korvald-ráđđehusa beaivvit leat lohkkon”.
1107	CSF gávdno daid guovtte siskkildas vuoiŋŋašcuocca gaskkas.
1108	CSF váiduda nordademiid oaivái ja suodjala vuoigŋašiid traumaid vuostá.
1109	ČSV dehálaš rolla lei fallet nuorra sámi aktivisttaide identitehta ja oktavuođa.
1110	ČSV ii lean bellodat iige organisašuvdna, ja bustávaid mearkkašumis leat maid eará veršuvnnat.
1111	Čuđit áigot goddit Rástte go Áigin huikkáda ja boahtá olggos lávus.
1112	Čuđit jovdet ja goddet golbma albmá mat ledje maid báhcán, de Ráste boahtá.
1113	Čugget nálu čielgeađđamii ii buvtte buriid muhto nubbi alinčielgedávtti vuolil eai jođe go ovdalis máinnašuvvon nearvagihppu.
1114	Čulbmii lea evttohuvvon čoavddusin kosmalaš inflašuvdna, man mielde homogenalaš ja isotrohpalaš skaláraenergiijagieddi hálddašii máilmmiávvosa man nu hui árra muttus ovdal baryogenesa.
1115	Čuohtejagi 2000 rádjái máŋga USA manga goasttadeaddjit leat álggahan almmustahttit bargguideaset U.S. dáiddáriin manga viiddes márkanmearkka vuolde.
1116	Čuojahettiin bohtet buot meahcceeallit guldalit.
1117	Čuojanasat mat lávejit doppe gullot leat earret eará dávgečuojanasat, bossunčuojanasat, ja dearpančuojanasat.
1118	Čuolmmat gávdnojit maiddái dán áigge, danin go álgobávkkeheami dárkilis modearna teoriija vuođđun leat máŋggat erenomaš fysikála albmoneamit, mat eai leat áicon laboratoriijaiskosiin dahje čáhkaduvvon partihkkalfysihka standardamállii.
1119	Cuoŋománnu lea jagi njealját mánotbadji.
1120	Cuoŋománu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 100. (gárgádusjagi 101.) beaivi.
1121	Cuoŋománu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 101. (gárgádusjagi 102.) beaivi.
1122	Cuoŋománu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 102. (gárgádusjagi 103.) beaivi.
1123	Cuoŋománu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 103. (gárgádusjagi 104.) beaivi.
1124	Cuoŋománu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 104. (gárgádusjagi 105.) beaivi.
1125	Cuoŋománu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 105. (gárgádusjagi 106.) beaivi.
1126	Cuoŋománu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 106. (gárgádusjagi 107.) beaivi.
1127	Cuoŋománu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 107. (gárgádusjagi 108.) beaivi.
1128	Cuoŋománu 1863, go Clara lei 9-jahkásaš, su áhčči jámii riidenlihkohisvuođas Jerseys.
1129	Cuoŋománu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 108. (gárgádusjagi 109.) beaivi.
1130	Cuoŋománu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 109. (gárgádusjagi 110.) beaivi.
1131	Cuoŋománu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 91. beaivi (
1132	Cuoŋománu 2018 rádjái Ovttastuvvan našuvnnain 193 lahttoriikkain 192 lea vuolláičállán ja ratifiseren konvenšuvnna.
1133	Cuoŋománu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 110. (gárgádusjagi 111.) beaivi.
1134	Cuoŋománu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 111. (gárgádusjagi 112.) beaivi.
1135	Cuoŋománu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 112. (
1136	Cuoŋománu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 113. (
1137	Cuoŋománu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 114. (
1138	Cuoŋománu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 115. (
1139	Cuoŋománu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 117. (
1140	Cuoŋománu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 118. (
1141	Cuoŋománu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 92. (gárgádusjagi 93.) beaivi.
1142	Cuoŋománu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 120. (
1143	Cuoŋománu 3. beaivve jagis 1917 gásttašuvvui Murmánskan, ja dalle ásse gávpogis 10 000 olbmo.
1144	Cuoŋománu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 94. (gárgádusjagi 95.) beaivi.
1145	Cuoŋománu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 95. (gárgádusjagi 96.) beaivi.
1146	Cuoŋománu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 97. (gárgádusjagi 98.) beaivi.
1147	Cuoŋománu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 98. (gárgádusjagi 99.) beaivi.
1148	Cuoŋománu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 99. (gárgádusjagi 100.) beaivi.
1149	Cuoŋománu guđat beaivve eahkeda ieš iežas nammadan ”nationála kriisakomitejiia”, mas ledje eanaš alla offisearat, doalai čoahkkima UNAMIR-joavkkuid kommeandántta Roméo Dallairen, sihke ON:a váldočálli erenomaš áirrasin Jacques Roger Booh-Boohain.
1150	Čuovga mii deaivá fierbmecuocca álggaha kemiijalaš ja elektrihkalaš dáhpáhusaid mat loahpas dagahit nearvaimpulssaid.
1151	Čuovga suotnjárastá linssa ja čoarvecuocca čađa ovdal go dat joavdá fierbmecuzzii.
1152	Čuovudettiin dan áigásaš populára viggamušaid, son čálii almmenáhki jahkái 1550.
1153	Čuovvovaš beaivve iđida hutut ledje juo goddimin tutsaid issoras leavttuin, muhto ON:a joavkkut eai dahkan dasa maidige.
1154	Čuovvovaš beaivve radios dieđihedje, ahte hálddahusa joavkkut ledje bissehan stuibmejeddjiid geahččalusa váldit oaivegávpoga.
1155	Čuovvovaš geardde go Smith lávllui nuppi musihkkajoavkku bihttás lei go son lávllui Naughty Boy ”La La La” -bihtás mii bođii 11. sadjái Ovttastuvvan gonagasriikka siŋŋellisttus miessemánu 2013.
1156	Čuovvovaš jagi áigge son čađahii doppe vuosttas jagi dutkosa, muhto gaskkalduhtii skuvlla vázzima fargga dan maŋŋá.
1157	Čuovvovaš jagi ásahuvvui oahppoávdnasii veahkkeprofessorvirgi, ja sámegiela ja -kultuvrra oahpuid sáhtii dalle joatkit cum laude -dásis.
1158	Čuovvovaš jagi dutkamuša nubbi oassi almmustuvai.
1159	Čuovvovaš jagi festivála lágiduvvui Anára guollehámmanis.
1160	Čuovvovaš jagiid áiggi manga šattai hui bivnnuhin, ja ain ođđa goasttadeaddjit bohte fárrui márkaniidda seamma áiggi go juo stáđisnuvvan goasttadeaddjit viidánedje katalogaideaset.
1161	Čuovvovaš jagiin oassi girjjálašvuođa kritihkkariin ledje fárus Deschenera duomus ja máŋgasat kategoriserejedje Hesse girjjiid plagierejeaddji kitšan.
1162	Čuovvovaš jagiin son čálii lagamustá muitalusaid ja divttaid.
1163	Čuovvovaš jagi joavku báddii iežas vuosttaš musihkkavideo Elite Of Steel.
1164	Čuovvovaš jagi Muscottii juolluduvvui vuosttas amerihkálaš pateanta ođđaáigásaš muohtafivrui, mas leai maŋŋebealta ja ovdasabehat.
1165	Čuovvovaš jagi ON:a lágidii parlamenttalašválggaid, mas parmehutu oaččui 77,7 proseantta jienastemiin.
1166	Čuovvovaš jahkelogiid áigge suonjardeami anisotropiija dutkama jotke máŋggain eatnamis ja áibmospáppain dahkkon iskosiiguin.
1167	Čuovvovaš romána Gertrud mearkkašii sutnje goittotge dáiddalaš kriissa – sus ledje váttisvuođat gárvvistit girjji, ja maŋŋil son anii dan eahpelihkostuvvan.
1168	Čuovvovaš tabeallas leat hiraganamearkkat.
1169	Čuovvovaš tabeallas leat leana 10 stuorámus čoahkkebáikki.
1170	Čuovvut mat leat sin lunddolaš iešvuođat ja mo daid sáhtášii buoridit ja masa dat heivešii”.
1171	Čuovvuvaš bealli miljárda jagi siste dat stuorru jođánit ja šaddá guoktečuođi geardde stuorit go dán áigge.
1172	Čuovža (Coregonus lavaretus) lea luossaguolli.
1173	Čuovža eallá jávrriin ja stuora jogain, ja muhtimat sáhttet mannat borramuša maŋis veahttačáhcái.
1174	Čuovža gođđá dábálaččat čakčat golggotmánu rájes, muhto soames máddodagat gođđet dálvet.
1175	Čuovža gođđagoahtá 2 - 10 jagi agis, go lea 15 - 40 cm.
1176	Čuovža gullá luossaguliide ja gávdno miehtá Sámi, ja muđui viidát davit máilmmeoasis.
1177	Čuovžžas lea njálbmi hui unni ja borrá divrriid ja dakkáriid.
1178	Cup-gilvvuid ulbmilin lea čoaggit viđa cup-gilvvus cup-čuoggáid sihke herggiide, vuoddjiide ja bálgosiidda.
1179	Čurolastašattut (Drosera) leat šattut mat bivdet divrriid.
1180	Čuvgehusáiggis álge dutkit čoaggit vaikko man olu biologalaš materiála miehtá máilmmi.
1181	Čuvges liiki, mii ii buoril áfáiduva, nárvvaga eanet.
1182	Čuvvovaš beaivve muhtun olbmot leat illávejiid.
1183	Čuvvovaš jahkečuđiid manus bohte lapp-skuvllat muhto dat eai orrun nu ávkkálaččat ja dan sadjái Ruoŧŧa bálkkáhii johtti katekehtaid.
1184	Dá addojuvvo mirandesagielat nama maŋŋá ruođuin portugálagielatge namma.
1185	Dábálaččat absorbšuvnnas lea unnán váikkuhus, muhto dattetge muhtun dálkasat sáhttet buoridit čoliid jođu nu ahte ávdnasat čoliid siste mannet johtet jođáneapput go dábálaččat.
1186	Dábálaččat álgobávkkeheapmái lea rehkenaston maiddái moattit vuosttaš minuhtat.
1187	Dábálaččat čađamihttu lea 1-30 mikromehtera.
1188	Dábálaččat čáhppesjierehat leat gilvvagárddemuorjjit.
1189	Dábálaččat dat lea provinssa stuorámus gávpot.
1190	Dábálaččat dat lea sevdnjes ruoksat, oksygenahis sisdoalu geažil.
1191	Dábálaččat eai leat makkárge dávdamearkkat álggus.
1192	Dábálaččat earuha mekánalaš suddadeamis ja kemiijalaš suddadeamis.
1193	Dábálaččat ferte leat dievdoolmmoš ja nissonolmmoš mat anašeaba vai sahkaneapmi lea vejolaš.
1194	Dábálaččat gilvvohallis lea guhtta geahččaleami olahit nu buori bohtosa go vejolaš.
1195	Dábálaččat johkarokki siidu lea gáddi.
1196	Dábálaččat lea nu ahte gálvvu márkanhaddi ii leat dieđus ja vuovdi sáhttá dáinna lágiin oažžut vuoittu.
1197	Dábálaččat leat guhtta siiddu mas leat okta gitta guhtta čalmmi.
1198	Dábálaččat olbmot loddejit eahkediid ja ijaid, go dalle lea álkimus bivdit.
1199	Dábálaččat ollesšattot lottis leat golbma áigodaga: gihkan, lápmi ja bárbmu.
1200	Dábálaččat optatiivva árvaluvvo imperatiivan, goas sámegielas leat dušše njeallje vuogi.
1201	Dábálaččat peeʹrvesǩ-gahpira ala giesastuvvo ovttaivnnat dahje lieđđás liidni mii čadnojuvvo gáibbi vuollái.
1202	Dábálaččat sallit deaddá 30-90 grámma ja lea 14-18 cm guhku, muhtimin juoba 30-35 cm guhku.
1203	Dábálaččat son bargá juogaman oahppolágádusas.
1204	Dábálaččat Venn-diagrámmat ráhkaduvvojit rieggáin, mat rasttildit dahjege čuhppet nubbi nuppi.
1205	Dábálaš allergiijat leat niehtteallergiija ja lieđđegavjaallergiija.
1206	Dábálaš biebmanvuohki lea atnit guliid mearas stuora seahkalágan firpmiid siste main lea unnimusat 30 mehter čađamihttu.
1207	Dábálaš EKG mas oaidná P-báru, QRS-kompleakssa ja T-báru.
1208	Dábálaš gillii meahciealli eallá olbmo váikkuhusaid haga muhto eanas dutkit mihtet dasa ahte olbmuid doaimmat viidát váikkuhit meahciealliide.
1209	Dábálaš histopatologiija čuovgamikroskohpain lea goittotge velá odnege dehálaš oassi omd.
1210	Dábálaš illatiiva-vearba lea ovdamearkka dihte liikot: Mun liikon eadnái.
1211	Dábálaš lokatiiva-vearbbat leat beroštit, ballat ja heaitit: Mun beroštan dus.
1212	Dábálaš njuolggadus lea ahte váibmosuonat dolvot vara gođđosiidda ja ahte morčesuonat buktet vara ruovttoluotta fas, muhto lea okta spiehkastat.
1213	Dábálaš olbmo njálmmis deprešuvdna sáhttá mearkkašit vaikko makkár ahkidis dili.
1214	Dábálaš olbmus lea vihtta lihttera varra.
1215	Dábálaš servodatluohkát leat bargiidluohkká, gaskaluohkká ja bajitluohkká.
1216	Dábálaš sivat leat buorrelunddot čižžedávddat nugo čižževuolši ja fibroadenoma.
1217	Dábálaš sivva alla mearrái viesuid siste lea ahte radon boahtá sisa dakko gokko ii leat divttis láhtti ja eatnama vuostá dahje láhtti ja geallárseinniid vuostá.
1218	Dábáleamos dain rotavirus A lea sivvan badjel 90% njoammumis.
1219	Dábáleamos definišuvnna, mii láve gohčoduvvot biologalaš šládja, ráhkadii Ernst Mayer gii celkkii ahte šládja lea joavku ja dasa gullevaš ealánat sáhttet oažžut čivggaid gaskaneaset.
1220	Dábáleamos Down syndroma šládja lea trisomiija 21, mii mearkkaša dan, ahte olbmos leat guovtti sadjái golbma 21-kromosoma ja dahje muhtun oasit goalmmát kromosomas.
1221	Dábáleamos gaskkat leat 60 mehter, 100 mehter, 200 mehter, 400 mehter ja sáttagilvvut 4 x 100 ja 4.x 400 mehter.
1222	Dábáleamos gaskkat leat 800 mehter, 1500 mehter, okta eŋgelas miila ja 3000 mehter.
1223	Dábáleamos lea ahte metastasere vuoiŋŋamaččaide, vuoivasii ja geahppáide.
1224	Dábáleamos leavgavariánttas leat čieža ivnni fiolehtta, alit, azuralit, ruoná, fiskat, oránša ja ruoksat ja daid alde itáliagielat sátni PACE ( ).
1225	Dábáleamos predikatiivvat karakteriserejit subjeavttaid cealkagiin, maid predikáhtavearba lea leat (omd. Máret lea koahkka, Pizza lei njálggis).
1226	Dábáleamos spealut leat dávjá arkádaspealut, ovd.
1227	Dábáleamus sádelat leat plástas ja dávttis.
1228	Dábáleamus viinnat leat ruksesviidna, vilgesviidna ja vel roséviidna.
1229	Dábáleamus vuohki borgguhit dán áigge lea sigareahtain.
1230	Daddjo ahte eahpáraččat gillájedje ja geahččaledje mávssahit olbmuide gillámušaideaset ovddas.
1231	Daddjo ahte luođi ruohttasat mannet gitta geađgeáiggi rádjai.
1232	Dađistaga álge huksestallat t-bánaid miehtá: Budapest (1896), Paris (1900), Berlin (1902), New York (1904) ja vel eará sajiin nai.
1233	Dađistaga bohtet vuosttaš dávdamearkkat, bákčasat lihkahaladetiin ja go lea vel gollan muhtun áigi lađđasat bávččastit go čohkká jaska.
1234	Dađistaga go olmmošjoavku stuorru, de olbmot ráhkadit servviid, čearddaid ja stáhtaid.
1235	Dađistaga go rumaštemperatuvra njiedjá, váimmu minuhttageassu (cardiac output) ja varradeaddu maiddái njiedjá dassážii go váibmu bisána.
1236	Dađistaga jávri goikkai, unnui ja loahpas jávkkai.
1237	Dađistaga olmmoš jámálgišgoahtá ja 30ºC's eatnasat leat unnit eanet komalágan dilis.
1238	Dađistaga serve eambo olbmát jovkui, ja sii ráhkadedje ruovttusiiddu www.rolffa.com gosa sii almmuhedje nuvttá lávlagiid álbmogii.
1239	Dađistaga son álggii dutkat iežas sámi duogáža ja oahppagođii sámegiela.
1240	Dag Mejdell lea leamašan fitnodathoavda Boasttas ođđajagimánu 16. beaivvi 2006 rájes, ja Arvid Moss lea leamašan stivrajođiheaddji geassemánu 17. beaivvi 2002 rájes.
1241	Dahje ehpet go leat lohkan lágas ahte báhpat juohke sábbáha barget tempelis ja nu rihkkot lága, ja dattege leat sivaheamit?
1242	Dahkkit háliidedje lebbet dieđu sápmelaččain danin go sin mielde suopmelaččat orrot diehtime eanet eará riikkaid álgoálbmogiin.
1243	Dáhpáhusa čilgehusat máinnašit ahte máŋga soalddáha gávdnojuvvojedje álásin duoddaris.
1244	Dáhpáhusat ledje báiki, gos ustibat ja juoba vačalaččat baste gilvvohallat almmá stuorra čuovvumušaid haga.
1245	Dáhpáhus čohkiidii moatti lávus ja smávva lávddis.
1246	Dáhpáhus lea vižžon ovtta sámi gilážis Ofuohta-guovllus soahtegaskaáiggis.
1247	Dáhpáhus lei hui dehálaš danin go, gažaldagas lei buot bivnnuheamos bláđđi gaska- ja badjeluohkáid gaskkas.
1248	Dáhttu ofelažžan mannat jus Ráste beassá eallit.
1249	Dáid áiccastagaid ii máŋgasiid mielas sáhte čilget álgobávkkeheapmeteoriija haga.
1250	Daid atne ovdamearkka dihte nállogoađi siste.
1251	Daid bidje vai šattašii álkit oaidnit leahttorájiid buot dan duolvasa čađa mii šilttain lea.
1252	Daid boahtimuš dáidá leat Kupier-avvi.
1253	Daid boahtimuš dáidá leat Oorta balva.
1254	Daid čađamihttu lea moadde kilomehter gitta moaddelogi kilomehter.
1255	Daid čállosiid son almmuhii áviissain.
1256	Daidda árbevirolaš gahpiriidda lassin lea šaddan ođđa gahpermálle nissoniidda geain ii leat guoibmi, geat orrot guimmiineaset rabaslihtus dahje geat lea náitalkeahtes eadni.
1257	Dáidda gielaide sátni lea boahtán germánalaš vuođđogiel sánis jeχwla.
1258	Dáidda gulle earret eará Milne málle, nu gohčoduvvon syklalaš buotvuođa málle, man Richard Tolman bealuštii, ja Fritz Zwicky váiban čuovga -hypotesa.
1259	Daidda gullet maiddái guopmerávssat, čottarávssát, Peyer-patchat ja obbalággá, vuoiŋŋahagaid, sahkananvuogádagas ja gožžavuogádaga lymfačulbmosat.
1260	Daid dáhpáhusaid maŋŋil šadde dakkár čuovvumušat ahte Hesse govvidii daid maŋŋeleappo stuorra nuppástussan eallimisttis.
1261	Dáiddaindustriijaskuvllas ( ) mas son gárvvásmii tekstiiladáiddakandidáhtan.
1262	Daidda jahkegerddiide geavahuvvo hui buorre bábir, ja dat leat anolaččat dakkár olbmuide, geat háliidit čuovvut ráidduid, maid sii sáhttet čuovvut bláđiin dahje juos sin mielas vahkkosaš ja mánnosaš golut leat menddo stuorit.
1263	Dáidda lassin Djiboutis hállojuvvojit somála- ja afargiella.
1264	Daidda lassin son oahpai čuojahit piáno ja mandoliinna.
1265	Dáiddára oaidnu WMAP-satellihtas, mii čoaggá dieđu kosmalaš duogášsuonjardeamis.
1266	Daid dávdamearkkaid geažil hedjona olbmo eallindilli.
1267	Daid dieđuid maid dárbbaša vai sáhttá diagnosa dahkat doavttir viežžá pasieantta muitalusas ja iskkadeami veagas.
1268	Daid dobbelis gávdno duohta máilbmi mii ii leat čadnon min áiccuide.
1269	Daid duohkin leat dulkojumi mielde leamaš iešguđetlágan teologalaš oainnut.
1270	Daid eará gáhppálagat doaimmat leat eanas dovdameahttumat.
1271	Daid einnostusaid vuođul son lea beakkáneamos odne.
1272	Dáid fotonain čohkiida kosmalaš duogášsuonjardeapmi, mii lea dán áigge áicamis, ja das fuomášuvvon molsašuddamat leat njuolggo govva dalá máilmmiávvosis.
1273	Daid gaskkaid lassin gávdnojit maiddái virggálaš máilmmiolahusat 300 mehter viehkamis, 100 járda viehkamis ja 4 x 200 mehter sáttagilvvus.
1274	Daid gaskkaid lassin gávdnojit maiddái virggálaš olahusat 200 mehter viehkamis, 2500 mehter viehkamis ja 4 x 800 mehter ja 4 x 1500 mehter sáttagilvvus.
1275	Daid gávcci eará lahtu vállje ECOSOC:a presideanta dan maŋŋel go eamiálbmogiid organisašuvnnat leat addán iežaset evttohasaid.
1276	Daid gávppiid fuolaha fitnodat Alko.
1277	Daid gávppiid fuolaha fitnodat Systembolaget.
1278	Daid gávppiid fuolaha fitnodat Vinmonopolet.
1279	Dáid gilvvuid vuittii Ailo ieš, vaikko lei dušše njeallje ja bealle mánu mannan go lei oalggi leamašan čuohpaheame ođđajagimánus 2008:s.
1280	Dáid golleáigi lei 1980-logus.
1281	Daid guovtti oasi gaskii lea sadji silkebáddái mainna gahpir čadnojuvvo oaivái.
1282	Daid haga sámi servodaga ovdalaš hápmi livččii sihkkarit seilon.
1283	Daid heasttaid eai goit goassige registreren ja daid leahkimis gávdno muđuige unnán duođaštusat.
1284	Dáid joavkkuid mielde kaleandarođaštus rabai uvssa girku viidásutge moderniserejupmái ja šaddamii ain eanet eatnanlažžan.
1285	Daid koronovirusiid olis mat leat njommon olbmuide SARS-CoV-2 sulastahttá eanemusat SARS-CoV mii buktá dávdda SARS.
1286	Daid lassin gávdnojit maiddái máilmmiolahusat 20 000 mehter, ovtta diimmu, 25 000 mehter ja 30 000 mehter viehkamis.
1287	Daid lassin giehtagirjjis leat smávva fáktaruvttot ja govat.
1288	Daid lassin leat badjelaš 400 eará aminosivrra mat eai ráhkat proteiinnaid.
1289	Daid lassin sáhttá čađahit 35 oahppočuoggá viidosaš oahpuid davvisámegielas vieris giellan ja sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejumi.
1290	Daid lea álki giehtaguššat, vaikko dat leat maiddái movttegat ja iešsihkarat.
1291	Daid maŋemus jagiid barggai Korhonen maid eará fáttáiguin.
1292	Dáid Mount Wilson observatoriijas dahkkon dutkamušaid dihte son sáhtii árvvoštallat mátkegaskkaid daid galaksaide, maid ruksesspektrasirdásemiid Slipher lei mihtidan.
1293	Daid oktasaš njunušorganisašuvdnan doaibmá the International Federation of Icelandic Horse Associations (FEIF).
1294	Daid sáhttá diŋgot grafihkalaš novealla hámis juos dakkárat leat oažžunláhkái prentejuvvon veršuvnnas.
1295	Daid sajis sámegielain lea máttaklássat: Suffivssaid hápmi lea máttaklássas gitta.
1296	Daid šattolaččamus jagit leat gávccis gávccinuppelohkái, vaikko dat leat nannosat ja sávrrit álo gitta guovttelotjahkásažžan.
1297	Daid urálalaš vuođđogiella hállojuvvui sullii 6000 jagi dassái.
1298	Daid viidodat lea 16 649 km².
1299	Daid vuosttas olympiagilvvuin (1896-1912) gávdnui guhkkodatnjuiken čuoččut, namalassii viehkaleami haga.
1300	Daiggo gođđosat ja kapillárat addalit biebmoávdnasiid ja gássaid.
1301	Daiguin áššáskuhtton olbmot čoahkkanit giliide eahpevirggálaš duopmostuoluide ja sis lea vejolašvuohta dovddastit iežaset daguideaset ja oažžut ándagassii unnimus rihkkumušaid, ja muđuige smávit duomut iežaset daguin.
1302	Daiguin lea álki sreaŋga oanidit dárkilit, vai dihto nuohta ráhkaduvvo.
1303	Dain báikkiin gokko biebmu lea vánis lávejit olbmot biebmat fuođđariiguin dálvet.
1304	Dain eai leat boccat (soadjedolggit) ja dat eai máhte girdit.
1305	Dain fas lea vástideaddji váibmosuotna.
1306	Dáin gielain akkusatiiva almmuha, ahte sátni lea transitiivavearbba objeaktan.
1307	Dáin gielain dát lea nomeniid vuođđohápmi.
1308	Dáin guovtti lávlagiin son lea maiddái ráhkadan eŋgelasgiel veršuvnnaid, main lea seamma melodiija, muhto eará fáddá ja lyrihkka (”Now You're Gone” ja ”All I Ever Wanted”).
1309	Dain guovttis lei meroštalli rolla 1700-logu oahppu teoriijas.
1310	Dain hálddahusbiirriin ledje 103 gávpoga ja 126 dehestána.
1311	Dain hálddahusbiirriin ledje 36 gávpoga ja 46 dehestána.
1312	Dain ii leat vástideaddji váibmosuotna.
1313	Dáin Ilomantsi ii leat mielde Joensuu guovllu guovluovttasbargguin.
1314	Dáin joavkkuiguin eai leat nu olu ovddasvástádusat divohagas muhto barget muhtinlágan prošeavttaiguin.
1315	Dain lassin unnit go departemeanta lea arrondissemeanta, mat leat 342 Frankriikkas.
1316	Dain lea goittotge vuoigatvuohta ohcat riikkavulošvuođa nugo eará nai olgoriikalaččat.
1317	Dain lea njunni, soajit ja dolggit.
1318	Dain leat eará biologalaš doaimmat.
1319	Dain leat guokte seammálágán geahpes viđjji (light chain) ja guokte seammálágán lossa viđjji (heavy chains).
1320	Dain leat oalle guhkes ovdačuožžamasat ja oanehis vuohesat.
1321	Dain ledje viiddes sosiála ja politihkalaš čuovvumušat, mat muhtumin láidejedje politihkalaš lihtodemiid ođasmahttimii.
1322	Dain mat lea oanehis birrajohtináigi gohčoduvvojit oanehisperiodalaš komehtan ja dain mat fas lea guhkes gohčoduvvojit guhkesperiodalaš komehtan.
1323	Dáinna jápmimiin massii suoma fennougristihka sihke čeahpes mielbargi ja jođiheaddji, ja fágabiras massii ovtta professoráhta.
1324	Dainna lágiin Álppat eai leat hehttehussan johtolahkii, nugo olu eará várreguovllut leat.
1325	Dainna lágiin atomat ožžot árvogássa ráhkadusa.
1326	Dainna lágiin buorránii áibmu eatnama vuolde.
1327	Dáinna lágiin dat fertejit doaibmat ávnnasosiid vuostá mat gullet baktearaide mat juogo váilojit dahje leat sakka earáláganat olbmus.
1328	Dainna lágiin ferte eastadit immuvdnavuogádaga go sirdá ovdamearkka dihte eará olbmo váimmu dahje monimučča.
1329	Dainna lágiin fuobmá káriesa ovdal go bánit leat ráiganan visot.
1330	Dainna lágiin fuomáša ahte váimmus ferte leat hui stuoris planehta sturrodaga ektui ja ahte das lea ollu ruovdi.
1331	Dainna lágiin gávdná čižžeborasa ovdal go olmmoš oaidná dahje dovdá dávdamearkkaid.
1332	Dáinna lágiin geavleoarit leat dego riŋggal oaidnit.
1333	Dáinna lágiin ii dárbbaš fievrredit gálvvuid nu guhkás ja bargodilit šaddet buorebut.
1334	Dainna lágiin kodona molsašuvvá earáláganin ja jorgaluvvo eará proteiidnan.
1335	Dáinna lágiin lea álo leamašan, muhto čuohtejagiid čađa lea eanet ja eanet fápmu fievrriduvvon álbmogii.
1336	Dáinna lágiin lea vealla allergalaš reakšuvnnas ja autoimmuvdna reakšuvnnas, mas immuvdnavuogádat reagere iežas rupmaša vuostá.
1337	Dáinna lágiin maiddái eavttut seailluhit sámegiela ja sámi kultuvrra sáhttet hedjonit.
1338	Dáinna lágiin Ottar Hålogalándda 800-logu govvidii guovllu: «Oppa riika lea guorus, dušše báikkiid ásset bivdo- ja guolasteaddji "tersámit"».
1339	Dainna lágiin Oulu lea Davvi-Suoma boarráseamos gávpot.
1340	Dainna lágiin Parmenides oaivvildii ahte ii sáhte oba jurddašit dan birra mii ii gávdno.
1341	Dáinna lágiin sáhttá botnjamiin muddet/čuojustit sreaŋggaid.
1342	Dáinna lágiin sihke olggut váimmuscuocca ja roava ER'a alde leat ribosomat.
1343	Dainna lágiin son lei vuosttaš luonddufilosofa mii ásahii universála luonddulága.
1344	Dáinna lágiin vai jiellumis lea buorre kvalitehta go akuhta dáhpáhus deaivida.
1345	Dainna lágiin varra johtá birrat birra.
1346	Dáinna ođđa ortografiijain almmuhii Ruong oahppogirjji Min sámegiella (1970).
1347	Dainna sáhttá gulahallat earáiguin ja doppe leat maiddái ráhkaduvvon neahttabáikkit mat leat dego smávva servodagat.
1348	Dainna soahtejuonain Akhaiat, nugo gohččoduvvojit myhtas, vuite Trojalaš soađi.
1349	Dainnavugiin galggai servodat dahkkon eanet rabasin mas lea unnit almmolaš detáljastivrema ja ráddjema.
1350	Dainna vuosttaš geardde čuoččuhuvvui ahte indiviida álggus boahtá ovtta seallas.
1351	Dain olles áige-gomuvuohta lea ravddalaš, mii oaivvilda, ahte álgobávkkeheapmi oaivvilda áigerájá, muhto málle ii gáibit singularitehta.
1352	Dain osiin leat eanemus bearalhearvvat go gahpira eará osiin.
1353	Dain publikašuvnnain ožžojuvvon mávssut divodedje maiddái su ekonomalaš dili.
1354	Dain ráhkadusain leat iešguđetlágan politihkalaš fápmu.
1355	Dain sáhttet leat 10–13 cm guhku gaccat ovdajulggiin.
1356	Dáin skuvllain oassi leat almmolaš skuvllat ja oassi fas priváhtaskuvllat.
1357	Dain Teherana universitehta lea Irana boarráseamos allaskuvla.
1358	Dáin variánttain vuosttaš dahjege komisyrjána lea stuorámus giella go jagi 2010 sullii 160 000 olbmo dán hupmet.
1359	Dakkára evttohii Matthias Schleiden easkka 1838.
1360	Dákkár áiccastagat leat nana nággosat bissovaš dili málle vuostá.
1361	Dakkár aktovuoigatvuođat sáhttet ráddjet gii oažžu alkohola ráhkadit, buktit riikii, addalit dahje vuovdit.
1362	Dakkáraš "stop-kodonat" leat ovdamearkka dihte UAA, UGA ja UAG.
1363	Dákkarat gávdnojit čanasgođđosis ja vel máŋga eará orgánas, nu gohčoduvvon lymfoida orgánain.
1364	Dakkárat leat biktasat, viessobiergasat ja bivdosat.
1365	Dakkárat leat ovdamearkka dihte splicing speckles, Cajal bodies ja PML bodies.
1366	Dakkár bláđit dahje “antologiija bláđit”, nugo dat leat maiddái gohčoduvvon (hállangielas telefuvdnagirjjit), leat dábálaččat prenten fuones báhpáriin.
1367	Dákkár breahtas leat 8 ceakkolinnjá ja 8 vealugurgadasa.
1368	Dákkár čuozáhagat livčče galgan šaddat beaktilit árra gomuvuođa báhkkasis, man boađusin dat galggašii leat olu deahttásut go maid áiccastagat duođaštit.
1369	Dakkár dáhpi gohčoduvvo maiddái “flipping” (jorgaleapmi).
1370	Dakkár dálkasat fas basttehuhttit immuvndavuogádaga ja mikroorganismmat bastet njoammut fas.
1371	Dakkár dávdamearkkat leat hui dábálaččat dearvvas olbmos nai ja diehttelas eará psyhkalaš váttuin.
1372	Dakkár dieđut eai leat gávdnon, muhto muhtun nuorra bárdni osttii viesu 29 jahkkásažžan.
1373	Dakkár dilis mangelágan ortniidan hámi energiija ii sáhtášii šat luovvanit.
1374	Dakkár dilit leat ovdamearkka dihte heavvaneapmi dahje gálašeapmi, čierastallanlihkohisvuođat duoddaris, mirkkoheapmi dahje váilevaš goallundovdu.
1375	Dákkár fysihka čoavddekeahtes gažaldagaide lea viggamuš gávdnat vástádusaid.
1376	Dakkár gahpermálle namman lea evttohuvvon neezzneǩ dahje pääʹddiǩ.
1377	Dakkár hárjehusat leat omd.
1378	Dakkár iešvuođat leat biktasat, osku dahje giella.
1379	Dakkár joavkkut gávdnojit miehtá ja muhtumin lea measta veadjemeahttun sirret guokte šlája.
1380	Dakkár joavkodutkan gohčoduvvo sillin (eŋgelasgillii screening).
1381	Dakkár johtu guoská eanemusat beaivedoaimma mii lea buohcuvuođa ja rehabiliterema várás.
1382	Dakkár juogadeapmi gohčoduvvo kovaleanta čanusin dahje elektronbárračanusin.
1383	Dakkár juohku ii leat leamašan anus Sámis ja dakkár tearpmat láevjit oidnot oappogirjjiin muhto ii muđuid.
1384	Dákkár juovlamuorra lea buoremus go albma juos lea allergalaš.
1385	Dákkár konstrukšuvdna rievtti mielde dáhká badješuoŋaid veadjemeahttumin.
1386	Dakkárlágan doaimmas lea muhtumin čielga árvoortnet, nugo maffias láve.
1387	Dakkárlágan gođus lea skoavddil ja go varra deavdá dan de dat báddá, stuorru ja muhtumin garrat.
1388	Dakkárlágan mearrádus gávdno nai vuollel 200 mehter guhkkosaš jođánis viehkamis.
1389	Dakkárlágan mediat leat hui fámolaččat ja váikkuhit olu olbmuide.
1390	Dakkárlágan nammavierut gávdnojit maiddái eará kultuvrrain.
1391	Dakkárlágan soahti ii lean várra sávahahtti, go goappá nai bealde ledje váimmusvearjjut mat sáhtte dagahit stuora roasuid.
1392	Dakkár lágat leat kultuvrra, identitehta, giela, bargovejolašvuođa, dearvvašvuođa, skuvlejumi ja luondduriggodagaid guoskevaš lágat.
1393	Dakkár láhtten lea dárkojuvvon bassanguovžžain mat leat fáŋgalis.
1394	Dakkár nissoniin lea dál molssaeaktu go Heidi Gauriloff lea duddjon ođđamállet gahpira sidjiide.
1395	Dakkár norpmat sáhttet leat oalle garrasat ja soapmásat oaivvildit ahte galggašii ásahit gáktenjuolggadusaid, go muđui ieđguđet guovlluid gáktenorpmat vigget seahkánit https://avvir.
1396	Dakkár oktavuođat gos dárogiela lohkosánit leat eanet sajáiduvvan leat beaivemearit, diibmomearit ja jahkelogut.
1397	Dakkár olbmot, geat leat ráhkistuvvan illušuvdnii, biehtadit oaidnit duohtavuođa”.
1398	Dakkár rávvagat ledje oalle dábálačča (čuvvo olbmo daid dahje ii).
1399	Dakkár riikka namma lei maid poastamearkkain jagi 1978 rádjái.
1400	Dákkár vuohki baldit mánáid lea oassi sámi bajásgeassimis.
1401	Dakkaviđe dan historjjálaš dáhpáhusa maŋŋel dievasčoahkkin ávžžui buot miellahtoriikkaid almmustahttit julggaštusa.
1402	Dakko bokte sáhttá maid lohkat ahte servodagas lea stuorit vejolašvuohta ceavzit jus dat lea seamma gievra go birasservodagat.
1403	Dakko eai leat varrasuonat, nu ahte biebmoávdnasat bohtet diffušuvnna bokte, ja bázahusat dolvojuvvojit eret seamma ládje.
1404	Dakko golgá ruođđi olggos ja dakko mánná čákŋá olggos riegádettiin.
1405	Dákko lea eanas sáhka julggiid morčesuonain.
1406	Dakko mannet togat mat fievrredit olbmuid.
1407	Dákko vuolgá plexus brachialis-nammasaš nearvagihppu mii manná raddedehkiide, hárdduide ja gieđaide.
1408	Dákko vuolgiba sihke plexus sacralis ja plexus lumbalis mat mannaba gieđaide, gožžaráhkkui ja čoliide.
1409	Dáktesádelat leat guovttelágánat: vuššon ja vilggodahtton dáktesádelat, ja giehtadalakeahtes gussadávttit main ain lea buoidi dávtti mainna sádel vuidojuvvo.
1410	Dákti lea garra orgána mii gávdno ealliin.
1411	Dákti lea hui garas ja nanus, muhto liikká ii leat bearehaga lossat.
1412	Dálá (2019) jođiheaddji lea Trond Einar Karlsen.
1413	Dálá (2019) ságádoallit leat Arild Hermstad ja Une Bastholm.
1414	Dálá 712 km² viidosaš Geavu luonddumeahcci lea vuođđuduvvon 1956.
1415	Dálá áigge árbevirolaš biktasat maiddái ovttastahttojuvvojit ođđaáigásaš gárvodanvuohkái.
1416	Dálá áigge báktegovat leat okta UNESCO málmmiárbebáikkiin.
1417	Dálá áigge buot oappát leat suopmelaččat.
1418	Dálá áigge dállu lea priváhta oamastusas, iige leat vejolaš fitnat das geahččat siskkáldasat.
1419	Dálá áigge dat almmuhuvvo oktii mánus.
1420	Dálá áigge islánddaheastaorganisašuvnnat gávdnojit 19 riikkas.
1421	Dálá áigge lea feminisma stuorra politihkalaš ideologiija.
1422	Dálá áigge riikkas doaibmá sihke ekumenalaš patriarkáhta vuloš autonomalaš girku ja Moskova patriarkáhta vuloš bismagoddi.
1423	Dálá áigge stuorámus oassi Leammi álbmotmeahcis gullá Sállevári bálgosii.
1424	Dálá čallinvuogit atnet kyrillalaš alfabehta vuođđun, vaikko 1930-logus ledje rahčamusat geavahišgoahtit latiinnalaš alfabehta.
1425	Dálá dieđuid mielde sullos leat 887 moai-bácci.
1426	Dálá dieđu mielde dát čuozáhagat leatge bonjugalaksat eaige násteskoattut.
1427	Dálá hindulašvuođa váldosárgosat šaddagohte 600 logus oKr.
1428	Dalai Lama namma lea anus eará guovlluin máilmmis.
1429	Dalai mearkkaša mongoliagillii «universála» ja lama tibetagillii «guru».
1430	Dálá máilmmiávvosis eanaš oassi orro leamen sevdnjes energiija.
1431	Dálá mearkkašumis sáni ”manga” geavahii vuosttaš háve Rakuten Kitazawa (1876-1955).
1432	Dálán áigi lea namma geavahuvvon namman stuorimus nisusearvvas.
1433	Dálá presideanta lea Sergio Mattarella gii álggii virgái guovvamánu 3. b. 2015.
1434	Dáláš Bassi Olav girku lea huksejuvvon jagis 1932.
1435	Dáláš bisma lea Kaisamari Hintikka.
1436	Dál ávju lea ruovddis.
1437	Dalážá čiekčannjuolggadusain ii leat makkárge diehtu, muhto lea dihtosis dat lágiduvvui soalddátlaš skuvlenprográmman.
1438	Dálážat Suoma bealde gárjigiella hupmojuvvo earenoamážit Valtimos, Nurmesas ja Joensuus.
1439	Dál buot sámegielat maid hupmet Norggas gullet sámegiela hálddašanguvlui.
1440	Dál eaiggátstivra fuolaha SVD beroštumiid, masa SVD musea- ja historjásearvvi jahkečoahkkin vállje miellahtuid.
1441	Dál Juuso orru ja bargá Mertajärvis.
1442	Dálkasa distrubušuvdnageassu govvida man muddui dálkkas juohkašuvvá varas ja gođđosiin.
1443	Dálkasat sáhttet muddet eará dálkasiid fámuid farmakokinetihka bokte dahje farmakodynamihka bokte.
1444	Dálkasat šlundivuođa vuostá váikkuhit dáid aminosivrraide mat leat ovdamearkka dihte serotoniidna.
1445	Dálki lei lihkohisvuođa áigge oba heittot ja dat dagahii maid váttisvuođaid ohcanbargguide.
1446	Dálkkádaga dáfus ráhkada Álppat rádjeguovllu Davvi-Eurohpá ja Lulli-Eurohpá gaskkas.
1447	Dálkkádat- ja birasdepartementii gullevaš stáhtainstituhtta.
1448	Dálkkodeapmi sáhttá njoahcudit dávdda vearráneami muhto dearvvašmuvvan ii leat vejolaš.
1449	Dallaire máhcai Rwandai jagis 2004 ja su mátkkis dahkkui su nammasaš dokumeantta, mas Dallaire muitala mii Rwandas dáhpáhuvai.
1450	Dál lea albbas nálehuvvan (jávkan) ollu guovlluin (erenoamážit oarjin), vaikko šládja rehkenastojuvvo gullat nanu ja ceavzilis náliide.
1451	Dalle almmolaš relativitehtateoriija mielde das galgá leat measta justa kritihkalaš mássá/energiijadeahtisvuohta.
1452	Dál lea son Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla jođiheaddji/rektor (Guovdageainnus).
1453	Dál leat 44 vuolláičálli riikka, go Nuorta-Eurohpá riikkat ja Sovjetlihtu ovddeš dásseválddit leat dohkkehan soahpamuša.
1454	Dál leat olbmot ovtta oaivilis šládjadoahpaga hárrái, mii leat ahte šládja lea muhtunlágan hypotesa mii sáhttá buoridit máŋggalágan gáibádusaiguin.
1455	Dál leat ollu riikkat ráfáiduhttán geatkki.
1456	Dalle beaivváš álgá nohkat.
1457	Dalle beaivváš sotná 10% sturrosažžan dán áigge ektui.
1458	Dalle beaivváš stuoru dađistaga ja bealli miljárda jagi siste dat lea beali stuorit go dán áigge.
1459	Dalle Buolbmága olmmošlohku lei 450 olbmo.
1460	Dalle čolga vuohču ja čolgga siste lea amylasa mii lea suddadanenzyma.
1461	Dalle das ledje guhtta lahttu: Nuortariika, Dánmárku, Duiska, Islánda, Hollánda ja Šveica.
1462	Dalle dat jurdddašii ahte ferte leat soames gávnnakeahtes planehta leamen mii váikkuha Uranusa johtimii.
1463	Dalle dat lihkadit doarrás ja birrat birra ja dainna lágiin máilbmi álgá.
1464	Dalle dat sáhttá cuovkanit ja laigat.
1465	Dalle diŋga oažžu eambbo čuovgga ja govva čielgá.
1466	Dalle eanaspábba oažžu sullii dan mađe beaivečuovgga go Venus oažžu dán áigge.
1467	Dalle energiija bohciida mii johtá beaivváža siskkoža čađa ovdal go dat suotnjarastá gomuvuhtii.
1468	Dalle Fiži šattai iešstivrejeaddjin ja virggálaš namma lei Dominion of Fiji.
1469	Dalle Frankriikka attašea sáddii Rwandas telegrámma, mas son almmuhii tutsaid giddemii lassanan ja árvalii, ahte ”lea ballamis, ahte dilli soaitá ovdánit etnihkalaš soahttin”.
1470	Dalle go Gerdhardsena ráđđehus heaittihuvvui King-Bay-áššis 1963:s, lei Lyng hui lunddolaš stáhtaministtar 1963:s.
1471	Dalle go nisson ii leat šat náitalan, son ii oaččo šat geavahit eamitgahpira olláge.
1472	Dalle go Rune Andréasson čálii ráiddu, de das lei čielga morála, maid máŋgii siterejedje ráidduin.
1473	Dalle go son lei buozus, son čálligođii esseaid ja dáiddaárvvoštallamiid Finsk Tidskrift- áigečállagii.
1474	Dalle go son lei jagi 1992 Irlánddas hállamin, son logai: "Dahkot garra mearrádusa, ahte ii oktage mánná dán čáppa Irlánda riikkas livčče ii-doaivvuhuvvon.
1475	Dalle go sus lei geatnegasvuohta geahččalit daid rehkenastit olggosaddon beaivemearritabeallaid vuođul, son álo dagai ollu meattáhusaid ja son ii goassige stellen govvosiid kundáriid rievttes riegádanbáikkiide dahje –áiggiide.
1476	Dalle ieš koordináhtavuogádat viidu máilmmiávvosa mielde ja dat čuozáhagat, mat lihkadit dušše viiduma dihte, bissot koordináhtavuogádaga giddes čuoggáin.
1477	Dalle ii leat dušše ieš gálvu mii geasuha olbmuid oastit, muhto maiddái vuollegaš hattit.
1478	Dalle ii leat lohpi borrat iige juhkat, iige návddašit maidige návddašanávdnasiid dego duhpáha.
1479	Dalle ii livčče leahkimin mekanisma, mii dássešii stuorát osiid temperatuvrra seammán.
1480	Dalle insuliinna ferte addit goruhii cirggastagain, peannain dahje insuliidnapumppain.
1481	Dalle ja das maŋŋel visttis ledje universitehta oahpahanlanjat.
1482	Dalle joavkku namma lei Niilo ja nieiddat.
1483	Dalle juohke muslimadievdu ferte oassálastit oktasaš rohkosii, nissoniidda dat lea eaktodáhtolaš.
1484	Dalle láve jearrat: Fitnet go láváráddjá guossis?
1485	Dalle lea dárbu dutkat eanet vai oažžu čielgasa mii dat jur lea.
1486	Dalle lea maid vejolaš čuoggut náluin ja váldit sealla- dahje gođusiskosa čiččis.
1487	Dalle lea mánnu dušše belohahkii beaivváža ovddas.
1488	Dalle leat birrasii 12 cm ja 80-90 grámma.
1489	Dalle leat golbma dahje eanet olbmo mielde dagus dahje dáhpáhusas.
1490	Dalle ledje guovttelágan ákšut: okta mas ákšonađas lei šalbmi ja okta mas ákšonađas ii lean šalbmi.
1491	Dalle lei doppe dušše 1.-3.
1492	Dalle lei son ráđđehusa nuoramus áirras.
1493	Dalle lohket ahte johka báddá ja dat jiekŋa mii lea ovddas gohčoduvvo báttasin.
1494	Dalle maid slovakialaččat bohtet gillái.
1495	Dalle Nostradamus balai steavlideamis, muhto ollu ovdalgo son jámii, dronnet dagai su oaivadeaddjin ja heaggadoavttirin su bárdnái, Frankriikka nuorra gonagassii Charles IX.
1496	Dalle oidno beaivváš šearradit čuovgi riekkisin (gierdun) mánu birra.
1497	Dalle olbmos leat nu gohčoduvvon gomát.
1498	Dalle olmmoš veadjá vuovssadit ja oaivi bávččastit.
1499	Dalle predikatiiva dievasmahttá predikáhta mearkkašumi; predikatiiva ii goit leat predikáhtavearbba argumeanta (nu mo objeakta dahje máŋggat adverbiálat) muhto baicce dihto láhkai oassi predikáhtas.
1500	Dalle rumaš viggá bajásdoallat guovddáštemperatuvra ja unnida varrajohtima rumašlahtuide.
1501	Dalle šattai maiddái Geavu doajáhatávži.
1502	Dalle šattai son Energiija- ja biraskomitea áirras ja Ovddádusbellodaga politihkalaš hupmanolmmái.
1503	Dalle šattai vuosttaš geardde Suomas vejolažžan studeret approbatur-oahpuid sámegielas ja -kultuvrras, go dan rádjai ledje universitehtat Helssegis, Oulus ja Turkus ordnen dušše ovttaskas sámegiela kurssaid.
1504	Dalle son lei mielde girječállinlihkadusas mii gohčoduvvo Sturm und Drang (sámegillii: Stoarbma ja háliidus).
1505	Dalle su namma lei Lovisa Negga.
1506	Dalle Sun-mi mearridii ahte ferte dinet olu ruđaid ja johtilit vaikko son lei dušše 9-jahkásaš.
1507	Dalle varra vuolgá fas stuora varrajohtui aorta (váldováibmosuona) čađa.
1508	Dalle Vitali beasai čuovvut lahka filmma ráhkadeami.
1509	Dállu ii leat šat.
1510	Dál Lumisalmi lea lahttun Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriála lávdegottis.
1511	Dal Mehrabadin girdišiljus lea dušše sisriikkalaš girdin- ja fráktajohtolat.
1512	Dál (njukčamánus 2020) eai leat vel fuobmán vuogi boahkuhit dávdda vuostá.
1513	Dál organisašuvdna goit ii šat gávdno - dat jámii moatti jagi áigi.
1514	Dál son lea Romssa universitehta historjáprofessor.
1515	Dál universitehtas leat 32 000 studeantta 40 dieđagottis.
1516	Dálvesoađi áigge Jyväskyläs ledje dušše 8000 ássi, muhto dasto ássilohku lea sturron johtilit.
1517	Dálvesoađi álgomuttus stuorra oassi kloastara huksehusain duššai ja joatkkasoađi maŋŋá ožžo loahpalaččat vajáldahttit máhccama ruovttoluotta.
1518	Dálvet boazu borrá jeahkáliid ja lahpu.
1519	Dálvet dat orru subtrohpalaš mearain, ja geasset fas polára mearain.
1520	Dálvet lea Nuortamearrra eanas jikŋon gáddelis.
1521	Dálvet lea suhkkes guolga, mii lea ullui ja suodjala bures buollaša vuostá, ja geasset dat fas lea njavgat.
1522	Dálvet mannet geatkkit dábálaččat vumiide, go doppe lea álkit gávdnat bivddohasaid ja ráppiid borramuššan.
1523	Dálvi, giđđadálvi, giđđa, giđđageassi, geassi, čakčageassi, čakča ja čakčadálvi leat dego rámat loguide.
1524	Dálvvet temperatuvra sáhttá leat sullii -10 ºC.
1525	Damanaga aige vaʒi Jesus bældo čađa sabbaten; mutto su mattajægjek borastuvvagotte, ja ribme gasket gordne-oivid ja borrat.
1526	Dan áice leat isotrohpalaš, ja dan spektra vástidii čáhppes stuhka, man temperatuvra lea golbma kelvin.
1527	Dan áigásaš addojuvvon prentehusa geavadat (mii sisttisdoalai láhtuma dikteremis), guokte prentehusa eai leat ideanttalaččat ja dat lea relatiivalaččat hárvenaš gávdnat guokte kopiija, mat leat aiddo seammáláganat.
1528	Dán áigásaš gilvvuin lea aivve floppen mii adnojuvvo.
1529	Dán áigge čeardabiktasat geavahuvvojit hárve árgabeaibivttasin.
1530	Dánáigge dát lea oaidnámuš.
1531	Dán áigge doahpaga geavaheapmi lea leavvan olggobeal kriminálapolitihka.
1532	Dán áigge gákti leage geavahusas dábálepmosit ávvudemiin ja dehálaš dilálašvuođain ee.
1533	Dán áigge gávtti gorrot ee.
1534	Dan áigge go álkit oastit bearraliid, hearva valjit, muhto go ii lean nu álkit, de laakk lei uhcit hervejuvvon.
1535	Dán áigge Lampinsaaris orrot sullii 400 olbmo, muhto dalle go ruvke vel doaimmai, gilis orro badjel 1 000 olbmo.
1536	Dán áigge lea ainge balggosortnet.
1537	Dán áigge lea Coca-Cola dovddus miehtá máilmmi.
1538	Dán áigge lea suohkan oktan stuoramus bargoaddin, vaikko vuođđoealáhusat ain leat dehálaččat.
1539	Dán áigge lea vejolaš identifiseret olles genoma, ja viiddis ipmárdusa oažžut olles systemas.
1540	Dan áigge ledje maid jurdagat oažžut Suoma iešriikan.
1541	Dan áigge lei dábálaš ahte dállodoalus ledje ollu bálvvát.
1542	Dán áigge lottiin lea nai bánehis njunni.
1543	Dán áigge njeneca-álbmogii gullet sullii 41.300 olbmo.
1544	Dán áigge oaiveministaris leat eanet váldi go presideanttas.
1545	Dán áigge Ruoŧŧa ja Novgorod álge báhkket gilvvu Supmii.
1546	Dan áigge rwandalaččaide dahkkui ”etnihkalaš” persovdnakoarta, mainna olbmot earuhuvvojedje bissovaččat tutsaide (14%), hutuidda (85%) ja twaidda (1%).
1547	Dán áigge sáhttet vaikkoba leahkit 39 sreaŋgga.
1548	Dan áigge son logai eanemus duiskkalaš romantihka áigodaga girjjiid, earenoamážit Clemens Brentanona, Joseph von Eichendorffa ja Novalisa girjjiid.
1549	Dan áigge várjjatsámit ásse eanáš lavdnjegođiin, muhto gávpealbmás lei buoret várri go earáin lei.
1550	Dan áiggi Jesus lei oktii vázzimin gordnebealdduid čađa sábbáhin.
1551	Dán áiggi mii feret lohkát “Ráđđehus” dakko gokko čuožžu “Gonagas”.
1552	Dán áigodagas bođii dakkár čilgehus ahte dáruiduhttin lei sámiide ávkin nu ahte sii ovdánedje ja ožžo buoret dili.
1553	Dan áigodagas, jagiid 1890 ja 1940 gaskkas, bođii maiddái frenologiija atnui sámiid guovdu.
1554	Dán áigodagas son barggai máŋga mánu ovtta guanofabrihkas Lulli-Georgia sullos Lulli Atlántas.
1555	Dan allodat lea 1 013 mehtera.
1556	Dan allodat lea 1 045 mehtera.
1557	Dan allodat lea 1 076 mehtera.
1558	Dan allodat lea 1 079 mehtera.
1559	Dan allodat lea 1 084 mehtera.
1560	Dan allodat lea 1 125 mehtera.
1561	Dan allodat lea 1 255 mehtera.
1562	Dan allodat lea 1 295 mehtera.
1563	Dan allodat lea 1 462 mehtera.
1564	Dan allodat lea 1 524 mehtera.
1565	Dan allodat lea 1 600 mehtera.
1566	Dan allodat lea 1 637 mehtera.
1567	Dan allodat lea 1 640 mehtera ja lea Svalbárdda njealjádin alimus várri.
1568	Dan allodat lea 1 675 mehtera ja lea Svalbárdda goalmmádin alimus várri.
1569	Dan allodat lea 1 712 mehtera ja lea Svalbárdda nubbin alimus várri.
1570	Dan allodat lea 1 717 mehtera ja lea Svalbárdda alimus várri.
1571	Dan allodat lea 370 mehtera.
1572	Dan allodat lea 394 mehtera.
1573	Dan allodat lea 422 mehtera.
1574	Dan allodat lea 428 mehtera.
1575	Dan allodat lea 457 mehtera.
1576	Dan allodat lea 464 mehtera.
1577	Dan allodat lea 470 mehtera.
1578	Dan allodat lea 493 mehtera.
1579	Dan allodat lea 502 mehtera.
1580	Dan allodat lea 530 mehtera.
1581	Dan allodat lea 532 mehtera.
1582	Dan allodat lea 553 mehtera.
1583	Dan allodat lea 558 mehtera.
1584	Dan allodat lea 565 mehtera.
1585	Dan allodat lea 576 mehtera.
1586	Dan allodat lea 588 mehtera.
1587	Dan allodat lea 601 mehtera.
1588	Dan allodat lea 619 mehtera.
1589	Dan allodat lea 620 mehtera.
1590	Dan allodat lea 639 mehtera.
1591	Dan allodat lea 646 mehtera.
1592	Dan allodat lea 648 mehtera.
1593	Dan allodat lea 665 mehtera.
1594	Dan allodat lea 672 mehtera.
1595	Dan allodat lea 673 mehtera.
1596	Dan allodat lea 678 mehtera.
1597	Dan allodat lea 679 mehtera.
1598	Dan allodat lea 681 mehtera.
1599	Dan allodat lea 706 mehtera.
1600	Dan allodat lea 710 mehtera.
1601	Dan allodat lea 719 mehtera.
1602	Dan allodat lea 725 mehtera.
1603	Dan allodat lea 726 mehtera.
1604	Dan allodat lea 731 mehtera.
1605	Dan allodat lea 737 mehtera.
1606	Dan allodat lea 754 mehtera.
1607	Dan allodat lea 761 mehtera.
1608	Dan allodat lea 785 mehtera.
1609	Dan allodat lea 788 mehtera.
1610	Dan allodat lea 796 mehtera.
1611	Dan allodat lea 808 mehtera.
1612	Dan allodat lea 809 mehtera.
1613	Dan allodat lea 820 mehtera.
1614	Dan allodat lea 821 mehtera.
1615	Dan allodat lea 828 mehtera.
1616	Dan allodat lea 837 mehtera.
1617	Dan allodat lea 866 mehtera.
1618	Dan allodat lea 877 mehtera.
1619	Dan allodat lea 883 mehtera.
1620	Dan allodat lea 8 844 – 8 850 m. Mount Everest lea nammaduvvon eananmihtideaddji George Everesta mielde jagi 1856 rájes.
1621	Dan allodat lea 907 mehtera.
1622	Dan allodat lea 917 mehtera.
1623	Dan allodat lea 935 mehtera.
1624	Dan allodat lea 948 mehtera.
1625	Dan allodat lea 968 mehtera.
1626	Dan allodat lea birrasiid 500 mehtera.
1627	Dan ásahusa mielde dorvoohcci ii beasa ieš válljet riikka, muhto šaddá ohcat dorvvu dan riikkas gosa vuosttažettiin boahtá.
1628	Dan atnet eanemus turisttat, geat galget Levii ja eará čuoiganguovddážiide.
1629	Dán aviissas lei su oahpaheaddjeskuvlaskihpár Anders Larsen doaimmaheaddjin.
1630	Dán aviissas maid almmuhuvvui vuosttas háve Isak Saba ”Sámi Sogalávlla” cuoŋománus 1906:s.
1631	Dan bátti namma lea källreʹppiǩ nuortalašgillii.
1632	Dan beaivvi go soai Ol- Erkkiin duššaba, de leigga soai vuolgán oahppat rievssatgielaid, maid Ánne lei bidjan ja vel áigguiga vuodjit márkanii.
1633	Dan boađusin dálá máilmmiávvosis materiija lea eanet go antimateriija.
1634	Dán bohtosii leat beassan go spáppalágan nástejoavkkut leat mihtiduvvon násttiid gárggiideami teoriija vuođul ja populašuvdna II:ža ovttaskas násttiid agit leat meroštallon radiometralaččat.
1635	Dan botta go Akilles viehká dan 10 cm de lea galbarihcci 1 cm ovdalis.
1636	Dan botta go čohkkái giddagasas son čálii girjji Mein Kampf.
1637	Dan botta go dát guorraneapmi dáhpáhuvvá de EKG:s lea oanehis gaska mii lea njuolgat ja jaskat.
1638	Dan botta go Duiskka nazisttalaš ráđđehus stivrii riikka de árvvu mielde 3 miljovnna juvddálačča dušše leairran.
1639	Dan botta go lei stuoradiggepresideantta lei Jagland áŋgir servodatdigaštallamiin, muhto ii searvan bellodatpolitihkalaš digaštallamiidda.
1640	Dán čerdii gullet marinálas beatnatsullasaš borasnjiččehasat.
1641	Dan čielgi ja soaját leat vilgesrátnasat.
1642	Dán čuolmma čoavdimii evttohuvvo maiddái kosmalaš inflašuvdna, mii sihkku buot feaillaid áicon máilmmiávvosis seamma lahkai go dat duolbbasmahtii dan geometriija.
1643	Dán dáfus lea sruvačoavdda buoret.
1644	Dan dáhpáhusat giessasit indialaš viisodagaide, taolažžii ja kristtalaš mystihkkii.
1645	Dan dihte ávnnas hábmii ovdelis stuorát oasi máilmmiávvosa energiijas go dálážis ja dan dihte dan oassi unnu maiddái boahttevuođas go fas sevdnjes energiija lassána.
1646	Dan dihte Bitcoinas eai maiddáige leat iežas serverat.
1647	Dan dihte Englánda adnojuvvo "spábbačiekčama ruovtturiikan", ja maid danin go jagi 1863 vuosttáš spábbačiekčanlihttu, Football Association (FA), bohciidii Londonis.
1648	Dan dihte ferte leat dárkil ovdal go álggaha muhtun sillenprográmma, erenoamážit eahpedábálaš dávddaid várás.
1649	Dan dihte gávpot lea muhtumin karakteriserejuvvon "kveanaoaivegávpogin".
1650	Dan dihte gielalaš erohusat doibmet sihke oktanaga muhto seammás maiddái goabbát ládje.
1651	Dan dihte go dain lea seammá eallinvuohki dat vigget mirkkohit nuppi.
1652	Dan dihte iešstivrenguovlun Kalaallit Nunaat ii gulage Eurohpá uniovdnii, vaikko dat gullá Davviriikkaid ráđđái lahttun.
1653	Dan dihte lágiduvvo oaffarseremoniija, go šerpa galgá várrái goargŋut.
1654	Dan dihte lávejit eará gielain lohkat "tennisgargŋil" go dakko bávččasta.
1655	Dan dihte máŋgga gielas Euohpás reaiddu namma lea "eŋgelas čoavda" muhto Dánmárkkus dan namma lea (earret eará) "Ruoŧa čoavdda".
1656	Dan dihte sáhttá earuhit akuhta ja bistevaš vuolšši.
1657	Dan dihte sámegielain leat eanet postposišuvnnat go preposišuvnnat.
1658	Dan dihte sáttoáhpi leage šattoheapme.
1659	Dán dihtii muhtin kritihkkarat oidnet, ahte Some Thoughts Concerning Education:as livččii lean eanet váikkuhus go Locke nuppi esseas Essay Concerning Human Understanding.
1660	Dan dihtii ollusat gáddet aleuhtaid dušše inuhkaid vuollejoavkun.
1661	Dan dihtii son evttohage, ahte juohke searvigoddái Englánddas galggašii ásahit ”bargiid skuvllaid” geafes mánáide, vai ”mánát (golmmajahkásaččat) livčče hárjánan bargat barggu”.
1662	Dán dulkojumi doarju reivve man son čálii Mrs.
1663	Dan duvdet máŋggat áiccastagat, mat leat dahkkon ja sihkkaraston nu, ahte dat eai leat nuppiideasetguin sorjavaččat.
1664	Dán eahpesymmetriija lea dagahan baryonagenesan gohčoduvvon dovdameahttun proseassa.
1665	Dan eanavuođu ja duovdaga leat maŋimuš rievdadan 10 000 jagi dassái nohkan jiekŋabadji ja dan suddančázit.
1666	Dan fáttá dihte dat goittotge bohciidahttá maiddái filosofalaš ja oskku gažaldagaid, dego mii lei ovdal álgobávkkeheami dahje mii dan dagahii.
1667	Dan ferte nappo leat vuolláičállán notarius publicus (virgeolmmoš, gii doaimmaha dihtolágan almmolaš riektebargguid), ja das ferte leat ásahusa virgesteampil (dávjá ledjonsteampil).
1668	Dan gahpira sáhttá geavahit girkovihaheami lohppii rádjái.
1669	Dan gahpira sáhttá geavahit girkovihaheami lohppii rádjái man maŋŋá moarsi risteadni dahje moarsebiigá váldá eret peeʹrvesǩ-gahpira ja bidjá eamitgahpira šaamšiǩ su oaivái.
1670	Daŋasšattut (Ericaceae) lea Ericales-čerdii gullevaš šaddočearda, masa gullá omd.
1671	Dan geažil lea ruvkkiin, bákteráigiin ja dološ gealláriin olu radon.
1672	Dan geažil lei ásahusas guhká earálágan organisašuvdna eará universitehtaid ektui.
1673	Dan geažil maid huksejuvvui ruovdegeainnu gitta Murmánskii jagi 1916.
1674	Dán gohččodit karman, dat oaivvilda dan, ahte bahá daguin čuovvu bahá ja buorre daguin fas buorre.
1675	Dán gova rektáŋgel lea juhkkojuvvon ruvttuide ja čiegat leat merkejuvvon ruoksadin.
1676	Dán govvosii leat merkejuvvon dábáleamos vokálajietnadagat suoma-ugralaš fonetihkalaš čállinvugiin.
1677	Dan guhkkodat lea 24,5–27 cm ja deaddu lea 75,5–110 grámma.
1678	Dan guhkkodat lea Sámis 167-227 mm ja deaddu lea 40-130 grámma.
1679	Dan guokte maŋimusa, erenomamážit maŋimusa čállinvuohki váikkuha ollu dálá čállinvuohkái.
1680	Dan hálddahusguovddáš lea Artigas.
1681	Dan hálddahusguovddáš lea Canelones.
1682	Dan hálddahusguovddáš lea Colonia del Sacramento.
1683	Dan hálddahusguovddáš lea Durazno.
1684	Dan hálddahusguovddáš lea Fray Bentos.
1685	Dan hálddahusguovddáš lea Leksvik márkan, mii maiddái lei Leksvika gieldda hálddahusguovddáš.
1686	Dan hálddahusguovddáš lea Maldonado.
1687	Dan hálddahusguovddáš lea Mercedes.
1688	Dan hálddahusguovddáš lea Minas.
1689	Dan hálddahusguovddáš lea Paysandú.
1690	Dan hálddahusguovddáš lea Rivera.
1691	Dan hálddahusguovddáš lea Rødberg.
1692	Dan hálddahusguovddáš lea Salto.
1693	Dan hálddahusguovddáš lea San José de Mayo.
1694	Dan hálddahusguovddáš lea Sisimiut.
1695	Dan hálddahusguovddáš lea Tacuarembó.
1696	Dan hálddahusguovddáš lea Treinta y Tres.
1697	Dan hálddahusguovddáš lea Trinidad.
1698	Dan hápmi sulastahttá guovžžačivgga.
1699	Dán háve son oaččui dušše 8 684 jiena.
1700	Dan historjá álgá juo 1800-logu gaskamuttus go Dar ul-Funun vuođđuduvvui.
1701	Dan ii dieđe ovdal go luomi čatná čurohin, dalle easka oaidná šaddá go luomejahki vai ii.
1702	Dán ikonamálles šattai das maŋŋel Helssega ortodoksalaš girku nammaikona, man skeŋkejit omd.
1703	Danin dain lea ”vássán áigge horisonta”, man dihte buot gáiddumus áššiid ii leat vejolaš áicat.
1704	Danin gávnnaha olmmoš ahte galbarihcci álo lea ovddabealde Akillesa.
1705	Danin go álgobávkkeheami álggus máilmmiávvosa sturrodat gulai kvantaskálai, dieđamáilmmis leat dutkagoahtán nu gohčoduvvon kvantakosmologiija.
1706	Danin go čovdosat eai vástidan dalá oainnuid, Einstein lasihii minstariiddis nu gohčoduvvon kosmologalaš konstántta, man bokte Einstein lihkostuvai čoavdit ovttamađodagaid nu, ahte dat vástidedje dalá oainnuid.
1707	Danin go dat leat seamma orbitalas de dat fertejit johtit goabbánai guvlui.
1708	Danin go FLRW-metrihkas navdojuvvo, ahte mássá ja energiija juohkásit dássidit, dat doallá deaivása máilmmiávvosis dušše stuorra skálas.
1709	Danin go fotonat botkkistit hárve neutrála atomain, suonjardeapmi beasai ávdnasis, go measta buot elektronat ledje čatnasan váibmosiidda sullii 380 000 jagi álggu maŋŋá.
1710	Danin go máilmmiávvosa ahki lea ravddalaš ja čuovgage ovdána dušše ravddalaš leavttuin, vássán áiggis leat sáhttán leat dáhpáhusat, main ii leat leamašan doarvái áigi johtit vai daid livččii vejolaš áicat.
1711	Danin go nástepopulašuvnnat boarásmuvvet ja gárggiidit, gáiddus galaksat, mat áicojuvvojit daid árra gárggiidanmuttuin, leat hui earáláganat olggosoaidnit go lagas galaksat, mat áicojuvvojit maŋit gárggiidanmuttuin.
1712	Daningo riegádanbeaivvi ii atnán 1800-logu Etiopias dehálažžan nu ahte ii leat vejolaš diehtit dárkilis riegádanbeaivvi.
1713	Danin go sevdnjes energiija ii juohkás joavkkuide dábálaš lági mielde, dat lea buoremus čilgehus energiijadeahtisvuođa ”váilumii”.
1714	Danin go su vánhemiin leigga jeavddalaš oktavuođat Basela oahppan olbmuid bearrašiidda, Hesse fállojuvvui dál earenoamáš vejolašvuohta oažžut ođđa humanisttalaš – ja dáiddalaš inspirašuvnna.
1715	Danin guovllut, mat leat dán áigge áicon máilmmiávvosa vuostálas ravddain, čáhket siskálagaid nuppiideaset partihkkalhorisonttaide.
1716	Danin ii dárbbaš dimihahttit, nugovčoduvvon mørning dárogillii, bohccobierggu.
1717	Danin korrelerejit doaimmaheadji ja sisdoalu kategoriijat.
1718	Danin lea oktavuohta sisdoalu ja doaimmaheddjiid gaska nu ahte guđe ge doaimmaheaddjis lea su ipmárdus sámi politihka sisdoalu hárrái.
1719	Danin leat riikkaidgaskasaš organisašuvnnat bidjan johtui lágaid ja julggaštusaid mat galget oahpistit miellahttoriikkaid go lágaid ásahit.
1720	Danin lohkameahttun máŋga nuora válljejedje ja ain válljejit Hesse sin favorihtta girječállin.
1721	Danin máŋga einnostusa sisttisdollet dološ ja mearkkašahtti olbmuid dego Sulla, Gaius Marius, Nero ja earáid, nugo su govvádusaid “dáistaleapmi balvvain” ja “cubbosat gahččet almmis.”
1722	Danin Schleiden válddii nama "cytoblast" (Sealladahkki) geavahussii.
1723	Danin stuorra oassi nuorat buolvvas gávnnai Hesse easka jagi 1945 maŋŋá.
1724	Dán jagáš klubba temán lei ČSV-lihkadus.
1725	Dan jagaš namma-vuoiti lea dat gilvaleaddji dahje joavku maid olbmot jienastit, váldodubmengotti vuođul.
1726	Dán jagi botta Eana ieš jorrá iežas áksila birra sullii 366,25 geardde.
1727	Dan jagi son lei maiddái mielde Daegu (Lulli-Korea) VM-gilvvus muhto doppe son njáskasii rátkkagilvvus.
1728	Dan jagi temán lei “Sápmi goes Retro”, mii oidnui gáktestiillain.
1729	Dan joavkku virusiin leat hui iešguđetlágan genomat, viruspartihkkaliid ráhkadusat ja isitorganismmat.
1730	Dan jođiheaddji lea Petteri Orpo.
1731	Dan jorgaledje masa juohkehaš stuorámus čállon eurohpálaš gielaide 1700-logus ja masa juohke áidna eurohpálaš pedagogihkkár Locke maŋŋá, maiddái Jean-Jacques Rousseau, lei diđolaš dan váikkuhusain.
1732	Dánlágan bávččas gohčoduvvo nosiseptiiva bávččasin, ja mii boahtá go olmmoš ovdamearkka dihte buolaša, čuohpada, čuolada, skáidneda, nordada iežas ja maiddái go juoga lea vulšon ovdamearkka dihte leasmmi dihte.
1733	Dan lassin Chatterjee girjjis kritiserejuvvo ruhtaváraid geavahus, mat leat eadni Teresai addojuvvon.
1734	Dan lassin gumposiidda sáhttá bidjat lávkki ja bihppora.
1735	Dan lassin navddus, man mielde buot ávnnas lea dábálaš ávnnas, doalvu einnostusaide, mat leat čielgasit áiccastagaid vuostá.
1736	Dan lassin ovdamearkka dihte poava doarjališgođii su.
1737	Dan lássin Qeqertarsuaq lea okta máilmmi 100 stuorimus sulluin.
1738	Dan lassin son muitalii: ”Juohke olmmoš lea munnje Kristus, ja dasgo lea dušše okta Kristus, dat olmmoš, geainna guđege bottus deaivvadan, lea munnje áidna olmmoš máilmmis”.
1739	Dán lávlaga gohčodat odne sámi sogalávllan.
1740	Dan lieđit leat ruksesláganat.
1741	Dan loavttas lea stuorra mátkemuitobuvda.
1742	Dan máilmmiávvosa oasi, man olmmoš lea dássážii áican, Ambarzumjan gohčodii metagalaksan.
1743	Dan málejit dávjá seinniide buorre lihkkun.
1744	Dan maŋá- almmustahttojuvvojedje vel Akira govvaráiddus Marvel Comics-Epic Comics ja Appleseed govvaráiddus Eclipse Comics jagi 1988.
1745	Dan maŋŋá biebmu joatká čoliid čađa ja čoliid siste eanas biebmu absorberejuvvo (njammása) varrasuonaide ja lymfasuonaide.
1746	Dan maŋŋá čohkiidišgohte stuorát ráhkadusat, dego galaksajoavkkut ja superjoavkkut.
1747	Dan maŋŋá dat dolvojuvvo virggálaš rátkkavuodjimiidda.
1748	Dan maŋŋá go dronnet logai su almmenáhki jahkái 1555, mii beaggalii namahis uhkádusaid gonagaslaš bearrašii, son bovdii Nostradamusa Pariisii čilget daid ja ráhkadit horoskohpaid su mánáide.
1749	Dan maŋŋá go eadni Teresa álggii bargat gefiiguin, su oskkueallin nuppástuvai.
1750	Dan maŋŋá, go Nostredame vulggii Avignonas, son (su iežas muitalusa mielde) mátkkoštii gávcci jagi dálonguovlluid jagis 1521 ovddošguvlui ja dutkkai dálkkasšattuid divššu várás.
1751	Dan maŋŋá go Padmasambahava lei áiggebotta mediteren ja demonaiguin doarrun, ovtta Lama Bön-oskkoldagas hástalii su givrodagaska geahččalit.
1752	Dan maŋŋá go ráiddut leat čájehuvvon vehá áiggi, goasttideaddjit dávjá čogget máidnasiid oktii ja almmustahttet daid girjji sturrosaš jahkegeardin, mat gohčoduvvojit maiddái tankobon.
1753	Dan maŋŋá go Solberg álggahii bellodaga jođiheaddjin, son lea deattuhan earenoamážit Olgeža politihka sosiála beliid ja dan árvovuođu.
1754	Dan maŋŋá iešguđet dagaldagat dego gaska Eatnamis Beaivvážii, fysihkalaš iešvuođat ja geologalaš historjá leat dahkat máŋgabealát eallima Eatnamis vejolažžan.
1755	Dán maŋŋá maiddái nubbi njunušbeaiveaviisa, Amrita Bazar Patrika čuovvugođii su doaimmaid.
1756	Dan maŋŋá Muhammad oinnii eanet eŋgeliid.
1757	Dan maŋŋá okta joavkkus ledje 15 gitta 20 čiekči.
1758	Dan maŋŋá son álggahii oahpahusbarggu Koreto kloasttarskuvlas, mii lei Darjeelingis ja man lassin son barggai oanehis áiggi maiddái buohccestašuvnnas ja veahkehii dikšunbargoveaga.
1759	Dan maŋŋá son barggai Eurohpa investerenbáŋkku (EIB) nubbinjođiheaddjin.
1760	Dan maŋŋá son sirdašuvai Sanaa allaskuvlii, gos son logai stáhtadiehtagiid ja gearggai magisttarin.
1761	Dan maŋŋá son stuđerii Alvar Aalto -musea, Gaska-Suoma museas ja Kuopio Kulturhistorjjálaš museas.
1762	Dan maŋŋá son studerii govvačehppiin Adolf von Becker jagi 1880 rádjái.
1763	Dan maŋŋá varrii lasihuvvojit buot ávdnasat.
1764	Dan maŋŋel Emmerson Mnangagwa lea leamaš Zimbabwe presideanta.
1765	Dan maŋŋel gárvodii son politiijan ja bođii Bargiidbellodaga nuoraid leirii Utøyas, ja bážii doppe 69 olbmo, main váldooassi ledje nuorat vuollel 18 jagi.
1766	Dan maŋŋel Helander lea duddjogoahtán čullosiid ja installašuvnnaid ja geavahišgoahtán ee.
1767	Dán maŋŋel provinssat ledje juohkašuvvan, ovdamearkka dihte jagi 2004 Khorasan golbmánii: Davvi-Khorosan, Razavi Khorosan ja Lulli-Khorosan.
1768	Dan maŋŋel šattai jođiheaddji Stuoradikki Olgoriikakomitéas.
1769	Dan maŋŋel son studerii njuohtama Liminka dáiddaskuvllas jagiid 1986–1988 ja govvadáidaga Lahti dáiddainstituhtas jagiid 1988–1992.
1770	Dan maŋŋel vuološtii Čeahkoslovakia ja soahtagođii Polskkain.
1771	Dan maŋŋil go Hesse bođii ruoktot, bearaš fárrii Bernii jagi 1912, muhto dátge fárren ii sihkkun eret náittosdili čuolmmaid, mii bođii ovdan Hesse jagi 1914 almmustuvvan románas Rosshalde.
1772	Dán mannanvuogi ii sáhte geavahit guhkes mátkkiin.
1773	Dánmárkku Christian X lei su viellja, ja Dánmárkku Christian IX lei su áddjá.
1774	Dánmárkkus (ja Ruonáeatnamis) ii gávdno aktogávperiekti.
1775	Dánmárkkus lea buorre dilli ja doppe lea seahkeekononomiia.
1776	Danmárku lea juhkojuvvon 5 regiuvdnii.
1777	Dánmárku lea Ruoŧa rádjeriika meara bokte ja Öresund-šaldi Ruoŧa ja Dánmárkku gaskkas lea dehálaš oktavuohta eará Eurohpá riikkaide.
1778	Dán mearkka geavahit buorre lihkkun.
1779	Dan mielde álgobávkkeheami ovdal dáhpáhuvai loahpparužiheapmi ja dákkár sykla joatkašuvvá proseassas nubbái.
1780	Dan mielde dat lei tabula rasa dahje ”guoros geađgi”, nappo das eai lean vel makkárge lunddolaš jurdagat.
1781	Dan mielde eadni Teresa ii hálidan, ahte son loktojuvvošii eará olbmuid bajábeallái.
1782	Dan mielde Hansalihttu massii sajádagas ja seammás dan giella massii árvvus.
1783	Dan mielde máilmmiávvosa viiduma oktavuođas dan sadjái šaddá oppa áigge ođđa ávnnas ja nuba máilmmiávus lea sullii seammalágan man beare áiggi bottus.
1784	Dan mielde riikkabeaivvit leat Suoma alimus stáhtaorgánan ja hálddahus- ja duopmoválddi leat vuolibut go riikkabeaivvit.
1785	Dan nama addii son, dasgo sullos ledje dievva bastilis várrečohkat.
1786	Dan namahus lea Ag mii boahtá latiinnagiela "argentum" sánis mii mearkkaša "silba" ja maiddái "ruhta".
1787	Dan namain soai čálliba trillergirjjiid https://otava.
1788	Dan namma lei Áddjá.
1789	Danne dadjat dávjá Sámi allaskuvlla leat sámi ásahussan.
1790	Danne go Somby lei jo vihtta mánu čohkkan, son beasai friddjan de.
1791	Danne rievddadit maiddái eará elliid logut seammaládje go goddesáhpánlogut, ja nu lea goddesáhpán deaŧalaš meahci ekovuogádahkii Hagen, Y. 1969.
1792	Dan nuppe šaldi huksejuvvui jagis 1948.
1793	Dan oaidná eandalii skuvlekeahtes nuorra heasttain dahje heasttain, mat seaguhit iežaset mannanvugiid.
1794	Dan oaivegávpot lea Juneau.
1795	Dan oaivegávpot lea Khartoum.
1796	Dan oaivegávpot lea Rabat.
1797	Dan oaivegávpot lea Santiago de Chile.
1798	Dan oasi hearvvat leat dušše čoarvvi alde.
1799	Dán oasis čálli váidá daláš áiggi ođđaseamos bivttasmálle ja láhttema.
1800	Dan oktavuođas galgáge fuomášahttit ahte modearna oainnut eai leat heivehallon plagiarismmas 1500-logus.
1801	Dán oktavuođas lea maiddái muitojuvvon eadni Teresa cealkagis:” Mii eat leat buohccedivššut, mii eat leat doaktárat, mii eat leat sosiálabargit.
1802	Dán oktavuođas organisašuvdnamálle rievdaduvvui 2010:s ja oasussearvi Riddu Riđđu Festivála ásahuvvui 1.1.
1803	Dán oktavuođas ruošša skuvllat heaittihuvvojedje.
1804	Dan oktavuođas son lea searvan muhtin doaluide ovddidit Romssa-2018.
1805	Dán olis Suoma visot giellaláhkaásaheapmi ođasmahttojuvvui, maiddái suoma- ja ruoŧagillii guoski giellaláhka.
1806	Dan olmmošlohku lea 10 066 ássi (2019).
1807	Dan olmmošlohku lea 1 010 073 (
1808	Dan olmmošlohku lea 1 010 930 (
1809	Dan olmmošlohku lea 10 113 ássi (2013).
1810	Dan olmmošlohku lea 10 261 ássi (2013).
1811	Dan olmmošlohku lea 10 476 ja viidodat lea 805 km².
1812	Dan olmmošlohku lea 10 502 ássi (2013).
1813	Dan olmmošlohku lea 1 053 ja viidodat lea 247 km².
1814	Dan olmmošlohku lea 1 061 651 (
1815	Dan olmmošlohku lea 1 076 ja viidodat lea 210 km².
1816	Dan olmmošlohku lea 11 193 ássi (2013).
1817	Dan olmmošlohku lea 11 201 ja viidodat lea 236 km².
1818	Dan olmmošlohku lea 1 127 081 (
1819	Dan olmmošlohku lea 113 597 ja dan viidodat lea 239 km².
1820	Dan olmmošlohku lea 114 000 000 (2011) ássi, ja dan viidodat lea 1 959 248 km².
1821	Dan olmmošlohku lea 11 637 ja viidodat lea 246 km².
1822	Dan olmmošlohku lea 11 728 ássi (2013).
1823	Dan olmmošlohku lea 11 733 ja viidodat lea 692 km².
1824	Dan olmmošlohku lea 1 173 513 (
1825	Dan olmmošlohku lea 11 830 ássi (2013).
1826	Dan olmmošlohku lea 1 185 536 (
1827	Dan olmmošlohku lea 11 892 ássi (2013).
1828	Dan olmmošlohku lea 1 200 227 ássi (2010) ja viidodat 12 191 km².
1829	Dan olmmošlohku lea 1 239 ja viidodat lea 192 km².
1830	Dan olmmošlohku lea 1 253 998 ássi (2010) ja viidodat 13 142 km².
1831	Dan olmmošlohku lea 12 600 ja viidodat lea 587 km².
1832	Dan olmmošlohku lea 12 649 ássi (2013).
1833	Dan olmmošlohku lea 1 270 000 ássi (2010).
1834	Dan olmmošlohku lea 1 272 468 (
1835	Dan olmmošlohku lea 1 278 217 (
1836	Dan olmmošlohku lea 1 285 ja viidodat lea 20 km².
1837	Dan olmmošlohku lea 12 977 ja viidodat lea 249 km².
1838	Dan olmmošlohku lea 13 249 ja viidodat lea 1 128 km².
1839	Dan olmmošlohku lea 1 325 ja viidodat lea 430 km².
1840	Dan olmmošlohku lea 13 319 ássi (2013).
1841	Dan olmmošlohku lea 13 351 ássi (2010).
1842	Dan olmmošlohku lea 13 404 ja viidodat lea 515 km².
1843	Dan olmmošlohku lea 1 341 312 (
1844	Dan olmmošlohku lea 13 568 ja viidodat lea 757 km².
1845	Dan olmmošlohku lea 1 359 ja viidodat lea 449 km².
1846	Dan olmmošlohku lea 1 376 ja viidodat lea 2 197 km².
1847	Dan olmmošlohku lea 13 854 740 ássi (2012).
1848	Dan olmmošlohku lea 13 872 ja viidodat lea 76 km².
1849	Dan olmmošlohku lea 13,8 miljovnna ássi ja dat lea Gaska-Amerihká stuorámus riika olmmošlogu ektui.
1850	Dan olmmošlohku lea 1402 ja viidodat lea 459 km².
1851	Dan olmmošlohku lea 14 097 ja viidodat lea 1 806 km².
1852	Dan olmmošlohku lea 1 410 ja viidodat lea 259 km².
1853	Dan olmmošlohku lea 1 425 ja viidodat lea 319 km².
1854	Dan olmmošlohku lea 1 473 551 ássi (2012).
1855	Dan olmmošlohku lea 147 904 ja dan viidodat lea 908 km².
1856	Dan olmmošlohku lea 14 819 ja viidodat lea 562 km².
1857	Dan olmmošlohku lea 14 900 ja viidodat lea 476 km².
1858	Dan olmmošlohku lea 15 290 ássi (2007) ja viidodat 9 554 km².
1859	Dan olmmošlohku lea 15 300 ássi (2007) ja viidodat 22 721 km².
1860	Dan olmmošlohku lea 1 532 526 (
1861	Dan olmmošlohku lea 15 371 ja viidodat lea 69 km².
1862	Dan olmmošlohku lea 155 500 ássi (2012).
1863	Dan olmmošlohku lea 15 679 ja viidodat lea 695 km².
1864	Dan olmmošlohku lea 156 996 (
1865	Dan olmmošlohku lea 15 789 ja dan viidodat lea 173 km².
1866	Dan olmmošlohku lea 1 593 ja viidodat lea 1 505 km².
1867	Dan olmmošlohku lea 1 606 ja viidodat lea 301 km².
1868	Dan olmmošlohku lea 1 654 ja viidodat lea 1 278 km².
1869	Dan olmmošlohku lea 166 830 ássi (2012).
1870	Dan olmmošlohku lea 1 680 271 ássi ja viidodat 2 561 km².
1871	Dan olmmošlohku lea 1 681 ja viidodat lea 1 123 km².
1872	Dan olmmošlohku lea 1 693 ja viidodat lea 556 km².
1873	Dan olmmošlohku lea 17 104 ássi (2013).
1874	Dan olmmošlohku lea 1 716 868 (
1875	Dan olmmošlohku lea 1 719 ja viidodat lea 1 468 km².
1876	Dan olmmošlohku lea 1 739 ja viidodat lea 944 km².
1877	Dan olmmošlohku lea 17 729 ja viidodat lea 457 km².
1878	Dan olmmošlohku lea 1 790 658 ássi (2019).
1879	Dan olmmošlohku lea 18 165 ja viidodat lea 144 km².
1880	Dan olmmošlohku lea 18 294 ja viidodat lea 140 km².
1881	Dan olmmošlohku lea 1 910 ja viidodat lea 3 180 km².
1882	Dan olmmošlohku lea 19 407 ja viidodat lea 724 km².
1883	Dan olmmošlohku lea 1 977 665 (
1884	Dan olmmošlohku lea 20 071 ássi (2013).
1885	Dan olmmošlohku lea 200 852 ássi (2009) ja viidodat 1 062 km².
1886	Dan olmmošlohku lea 2 009 ja viidodat lea 2 259 km².
1887	Dan olmmošlohku lea 2 010 ja viidodat lea 95 km².
1888	Dan olmmošlohku lea 20 226 ja viidodat lea 113 km².
1889	Dan olmmošlohku lea 2 030 ja viidodat lea 1 210 km².
1890	Dan olmmošlohku lea 2 033 072 (
1891	Dan olmmošlohku lea 2 035 ja viidodat lea 1 040 km².
1892	Dan olmmošlohku lea 20 925 ássi (2013).
1893	Dan olmmošlohku lea 21 000 000 ássi.
1894	Dan olmmošlohku lea 2 171 ja viidodat lea 1 342 km².
1895	Dan olmmošlohku lea 2 174 ja viidodat lea 282 km².
1896	Dan olmmošlohku lea 2 212 ja viidodat lea 463 km².
1897	Dan olmmošlohku lea 2 228 ja viidodat lea 753 km².
1898	Dan olmmošlohku lea 22 319 ássi (2013).
1899	Dan olmmošlohku lea 2 282 ja viidodat lea 2 076 km².
1900	Dan olmmošlohku lea 2 287 ja viidodat lea 132 km².
1901	Dan olmmošlohku lea 23 311 ássi (2007) ja viidodat 24 526 km².
1902	Dan olmmošlohku lea 23 440 ja viidodat lea 148 km².
1903	Dan olmmošlohku lea 2 358 ja viidodat lea 1 969 km².
1904	Dan olmmošlohku lea 23 648 ja viidodat lea 122 km².
1905	Dan olmmošlohku lea 23 900 ássi (2012).
1906	Dan olmmošlohku lea 2 400 000 ássi (2010).
1907	Dan olmmošlohku lea 24 131 ja viidodat lea 87 km².
1908	Dan olmmošlohku lea 2 421 ja viidodat lea 269 km².
1909	Dan olmmošlohku lea 2 428 750 (
1910	Dan olmmošlohku lea 2 449 ja viidodat lea 943 km².
1911	Dan olmmošlohku lea 250 640 ja dan viidodat lea 991 km².
1912	Dan olmmošlohku lea 25 378 ássi (2012).
1913	Dan olmmošlohku lea 254 886 ássi (2011).
1914	Dan olmmošlohku lea 2 557 ja viidodat lea 382 km².
1915	Dan olmmošlohku lea 257 393 ja dan viidodat lea 790 km².
1916	Dan olmmošlohku lea 25 936 ja viidodat lea 363 km².
1917	Dan olmmošlohku lea 25 964 ja viidodat lea 792 km².
1918	Dan olmmošlohku lea 2 641 ja viidodat lea 2 166 km².
1919	Dan olmmošlohku lea 2 665 911 (
1920	Dan olmmošlohku lea 2 671 ja viidodat lea 561 km².
1921	Dan olmmošlohku lea 26 808 ja viidodat lea 143 km².
1922	Dan olmmošlohku lea 26 927 ja viidodat lea 101 km².
1923	Dan olmmošlohku lea 2 713 ja viidodat lea 370 km².
1924	Dan olmmošlohku lea 2 715 (2012).
1925	Dan olmmošlohku lea 2 721 ja viidodat lea 1 364 km².
1926	Dan olmmošlohku lea 2 725 ja viidodat lea 833 km².
1927	Dan olmmošlohku lea 2 763 135 (
1928	Dan olmmošlohku lea 277 042 ja dan viidodat lea 518 km².
1929	Dan olmmošlohku lea 2 794 ja viidodat lea 226 km².
1930	Dan olmmošlohku lea 2 804 ja viidodat lea 57 km².
1931	Dan olmmošlohku lea 284 668 ja dan viidodat lea 1 671 km².
1932	Dan olmmošlohku lea 2 865 ja viidodat lea 417 km².
1933	Dan olmmošlohku lea 2 910 ja viidodat lea 9 707,4 km².
1934	Dan olmmošlohku lea 2 922 ja viidodat lea 582 km².
1935	Dan olmmošlohku lea 29 389 ja viidodat lea 672 km².
1936	Dan olmmošlohku lea 29 919 ja viidodat lea 642 km².
1937	Dan olmmošlohku lea 2 993 ja viidodat lea 142 km².
1938	Dan olmmošlohku lea 3 025 ja viidodat lea 327 km².
1939	Dan olmmošlohku lea 30 781 ássi (2012).
1940	Dan olmmošlohku lea 3 109 ja viidodat lea 337 km².
1941	Dan olmmošlohku lea 3 188 ja viidodat lea 742 km².
1942	Dan olmmošlohku lea 3 195 ja viidodat lea 963 km².
1943	Dan olmmošlohku lea 3 212 ja dan viidodat lea 5 224 km².
1944	Dan olmmošlohku lea 32 256 ássi (2012).
1945	Dan olmmošlohku lea 323 000 (2007) ja dan viidodat lea 3 805 km².
1946	Dan olmmošlohku lea 3 310 597 (
1947	Dan olmmošlohku lea 3 318 ja viidodat lea 385 km².
1948	Dan olmmošlohku lea 33 406 ja viidodat lea 1 281 km².
1949	Dan olmmošlohku lea 3 403 ja viidodat lea 1 399 km².
1950	Dan olmmošlohku lea 34 302 ássi (2012).
1951	Dan olmmošlohku lea 3 476 ja viidodat lea 152 km².
1952	Dan olmmošlohku lea 3 511 ja viidodat lea 842 km².
1953	Dan olmmošlohku lea 3 531 159 ássi (2013).
1954	Dan olmmošlohku lea 35 382 ja dan viidodat lea 1 077 km².
1955	Dan olmmošlohku lea 3 586 ja viidodat lea 413 km².
1956	Dan olmmošlohku lea 35 878 ja dan viidodat lea 491 km².
1957	Dan olmmošlohku lea 3 590 ja viidodat lea 644 km².
1958	Dan olmmošlohku lea 363 700 (
1959	Dan olmmošlohku lea 36 457 (2011).
1960	Dan olmmošlohku lea 3 720 ja viidodat lea 1 330 km².
1961	Dan olmmošlohku lea 3 806 ja viidodat lea 378 km².
1962	Dan olmmošlohku lea 381 966 ja dan viidodat lea 1 493 km².
1963	Dan olmmošlohku lea 3 826 ja viidodat lea 705 km².
1964	Dan olmmošlohku lea 383 ja viidodat lea 412 km².
1965	Dan olmmošlohku lea 39 217 ja dan viidodat lea 685 km².
1966	Dan olmmošlohku lea 3 938 ja viidodat lea 833 km².
1967	Dan olmmošlohku lea 4 037 ja viidodat lea 735 km².
1968	Dan olmmošlohku lea 41 311 ja dan viidodat lea 276 km².
1969	Dan olmmošlohku lea 4 228 ja viidodat lea 670 km².
1970	Dan olmmošlohku lea 4 280 ja viidodat lea 120 km².
1971	Dan olmmošlohku lea 4 322 ja viidodat lea 2 km².
1972	Dan olmmošlohku lea 43 412 ássi (2012).
1973	Dan olmmošlohku lea 43 658 ássi (2012).
1974	Dan olmmošlohku lea 4 387 ja viidodat lea 1 340 km².
1975	Dan olmmošlohku lea 4 432 ja viidodat lea 1 858 km².
1976	Dan olmmošlohku lea 4 477 ja viidodat lea 685 km².
1977	Dan olmmošlohku lea 4 506 ja viidodat lea 241 km².
1978	Dan olmmošlohku lea 45 220 ja viidodat lea 98 km².
1979	Dan olmmošlohku lea 4 594 ja viidodat lea 67 km².
1980	Dan olmmošlohku lea 46 046 ássi (2012).
1981	Dan olmmošlohku lea 4 622 ja viidodat lea 866 km².
1982	Dan olmmošlohku lea 468 194 ja dan viidodat lea 282 km².
1983	Dan olmmošlohku lea 4 713 ja viidodat lea 1 171 km².
1984	Dan olmmošlohku lea 4 997 ja viidodat lea 837 km².
1985	Dan olmmošlohku lea 5 021 ja viidodat lea 112 km².
1986	Dan olmmošlohku lea 5 049 ja viidodat lea 2 707 km².
1987	Dan olmmošlohku lea 5 057 ja viidodat lea 140 km².
1988	Dan olmmošlohku lea 5 057 ja viidodat lea 83 km².
1989	Dan olmmošlohku lea 5 107 ja viidodat lea 640 km².
1990	Dan olmmošlohku lea 5 190 ja viidodat lea 508 km².
1991	Dan olmmošlohku lea 53 313 ja dan viidodat lea 243 km².
1992	Dan olmmošlohku lea 5 419 ja viidodat lea 246 km².
1993	Dan olmmošlohku lea 5 425 ássi (2014).
1994	Dan olmmošlohku lea 5 458 ja viidodat lea 976 km².
1995	Dan olmmošlohku lea 55 506 ássi (2012).
1996	Dan olmmošlohku lea 5 570 ja viidodat lea 1 880 km².
1997	Dan olmmošlohku lea 560 ja viidodat lea 9 km².
1998	Dan olmmošlohku lea 5 651 ja viidodat lea 176 km².
1999	Dan olmmošlohku lea 56 704 ássi (2012).
2000	Dan olmmošlohku lea 5 678 ja viidodat lea 1 030 km².
2001	Dan olmmošlohku lea 5 695 ja viidodat lea 728 km².
2002	Dan olmmošlohku lea 57 029 ássi (2012).
2003	Dan olmmošlohku lea 57 536 ássi (2012).
2004	Dan olmmošlohku lea 579 628 ássi ja viidodat 7 910 km².
2005	Dan olmmošlohku lea 580 000 ássi (2011).
2006	Dan olmmošlohku lea 5 808 ja viidodat lea 1 141 km².
2007	Dan olmmošlohku lea 5 908 ja viidodat lea 469 km².
2008	Dan olmmošlohku lea 5 929 ja viidodat lea 1 365 km².
2009	Dan olmmošlohku lea 5 944 ja viidodat lea 905 km².
2010	Dan olmmošlohku lea 610 070 ássi (2016).
2011	Dan olmmošlohku lea 6 115 ja viidodat lea 177 km².
2012	Dan olmmošlohku lea 6 144 ja viidodat lea 1 192 km².
2013	Dan olmmošlohku lea 621 398 ja dan viidodat lea 1 404 km².
2014	Dan olmmošlohku lea 6 282 ja viidodat lea 640 km².
2015	Dan olmmošlohku lea 628 306 (2010) ássi.
2016	Dan olmmošlohku lea 634 111 (
2017	Dan olmmošlohku lea 6 406 ja viidodat lea 907 km².
2018	Dan olmmošlohku lea 6 475 ja viidodat lea 226 km².
2019	Dan olmmošlohku lea 65 042 ássi (2010).
2020	Dan olmmošlohku lea 6 579 ja viidodat lea 100 km².
2021	Dan olmmošlohku lea 6 630 ja viidodat lea 352 km².
2022	Dan olmmošlohku lea 667 562 (
2023	Dan olmmošlohku lea 6 729 ja viidodat lea 955 km².
2024	Dan olmmošlohku lea 674 (2012).
2025	Dan olmmošlohku lea 68 637 ássi (2012).
2026	Dan olmmošlohku lea 68 854 ássi (2012).
2027	Dan olmmošlohku lea 68 868 ássi (2012).
2028	Dan olmmošlohku lea 6 995 ja viidodat lea 1 616 km².
2029	Dan olmmošlohku lea 70 542 ja dan viidodat lea 839 km².
2030	Dan olmmošlohku lea 7 095 120 (
2031	Dan olmmošlohku lea 7 100 ja viidodat lea 1 378 km².
2032	Dan olmmošlohku lea 7 190 ja viidodat lea 1 713 km².
2033	Dan olmmošlohku lea 723 500 ássi (2012).
2034	Dan olmmošlohku lea 725 944 ja dan viidodat lea 3 212 km².
2035	Dan olmmošlohku lea 7 373 ja viidodat lea 93 km².
2036	Dan olmmošlohku lea 7 380 ássi (2007) ja viidodat 9 409 km².
2037	Dan olmmošlohku lea 7 386 ássi (2007) ja viidodat 12 737 km².
2038	Dan olmmošlohku lea 7 421 ja viidodat lea 1 502 km².
2039	Dan olmmošlohku lea 7 479 ja viidodat lea 369 km².
2040	Dan olmmošlohku lea 7 503 ja viidodat lea 746 km².
2041	Dan olmmošlohku lea 7 600 ja viidodat lea 1 041 km².
2042	Dan olmmošlohku lea 7 680 ja viidodat lea 255 km².
2043	Dan olmmošlohku lea 76 932 ja viidodat lea 288 km².
2044	Dan olmmošlohku lea 7 693 ja viidodat lea 338 km².
2045	Dan olmmošlohku lea 77 139 ja dan viidodat lea 298 km².
2046	Dan olmmošlohku lea 7 806 ja viidodat lea 517 km².
2047	Dan olmmošlohku lea 788 ássi (2013).
2048	Dan olmmošlohku lea 7 896 ja viidodat lea 435 km².
2049	Dan olmmošlohku lea 7 910 ássi (2013).
2050	Dan olmmošlohku lea 795 409 (
2051	Dan olmmošlohku lea 7 974 ja viidodat lea 97 km².
2052	Dan olmmošlohku lea 8 274 ássi (2013).
2053	Dan olmmošlohku lea 835 ja viidodat lea 228 km².
2054	Dan olmmošlohku lea 8 434 ja viidodat lea 59 km².
2055	Dan olmmošlohku lea 8 566 ja viidodat lea 617 km².
2056	Dan olmmošlohku lea 8 605 ássi (2013).
2057	Dan olmmošlohku lea 86 390 ássi (2012).
2058	Dan olmmošlohku lea 865 (2012).
2059	Dan olmmošlohku lea 8 770 ássi (2013).
2060	Dan olmmošlohku lea 8 827 ja viidodat lea 547 km².
2061	Dan olmmošlohku lea 8 871 ja viidodat lea 292 km².
2062	Dan olmmošlohku lea 9 020 ja viidodat lea 261 km².
2063	Dan olmmošlohku lea 902 ja viidodat lea 213 km².
2064	Dan olmmošlohku lea 910 807 (
2065	Dan olmmošlohku lea 9 301 ja viidodat lea 163 km².
2066	Dan olmmošlohku lea 941 873 (
2067	Dan olmmošlohku lea 951 ja viidodat lea 1 492 km².
2068	Dan olmmošlohku lea 9 614 ja viidodat lea 369 km².
2069	Dan olmmošlohku lea 985 046 ja dan viidodat lea 5 959 km².
2070	Dan olmmošlohku lea 9 977 ássi (2013).
2071	Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².
2072	Dan olmmošlohku lea badjel 82 miljovnna, ja riika lea Eurohpá stuorámus olmmošlogu ektui jus Ruošša, mas oassi gullá Ásiai, ii leat mielde.
2073	Dan olmmošlohku lea su.
2074	Dan olmmošlohku lea sullii 4,2 miljovnna ássi (2011), ja dan viidodat lea 56 542 km².
2075	Dan olmmošlohku lei 6 652 ja viidodat lei 622 km².
2076	Dán ovdal lei gáranas ja rávga leamašan anus.
2077	Dan ovddasvástádus lea ruhtapolitihka jotkkolaš ollašuhttin.
2078	Dán prentehusa maŋŋil bođii jagi 1961 (ođđasis prentejuvvon jagi 1982) Edgar Leoni dahkan ollislaš ja mearkkašahtti, moderáhta Nostradamus and His Prophecies.
2079	Dán rádjái (2013) dušše okta presideanta, Gustavs Zemgals, lea válljejuvvon guovtte geardde.
2080	Dan rádjegielddat leat Elisenvaara, Hiitola ja Leningrad.
2081	Dán ráhkadus lea nu ahte guokte vuostálas logu submi lea čieža.
2082	Dan ráje go girji ilmmai, girjjit leat hárve nohkkon Nostradamusa jápmima maŋŋá.
2083	Dan rájes Brundland lea earret eará leamaš stivrralahttun ON:a lávdegottis UN Foundation ja miellahttun The Elders organisašuvnnas (boarrásiid organisašuvnnas), seammás Health Policy Fellow lahttun Harvard Universitehtas.
2084	Dan sadjái, ahte olbmot livčče gáibidan sin bártniid lohkat oppa áigge greikka- ja láhtengielat teavsttat, de ain eanet bearrašiin gáibidišgohte praktihkalaš oahpahusa iežaset bártniide.
2085	Dan sadjái friija elektronat speadjalaste daid Thomson botkkisteapmin gohčoduvvon albmoneamis, danin go temperatuvra reahkkái vel sirret elektronaid ja váibmosiid.
2086	Dan sajis, ahte bártnit livčče skuvllain mat eai válddášedje vuhtii sin ovttaskas dárbbuid ja oahpahivččii unnán árvvu.
2087	Dan sajis geavahuvvo peer-to-peer -teknologiija, mii mearkkaša ahte valuhta geavaheaddjit dollet badjin systema.
2088	Dan sajis, logijagi 1990 beallemuttu rájes manga lea leamaš hui bivnnut iešguđetlágán lohkkiid gaskkas, nu ahte lea rehkenastojuvvon, ahte goalmmát oassi ráidogovain lea jagi 2004 rájes vuovdejuvvon Fránskkas.
2089	Dan sivas orui heivvolaš ráddjet sámiid skuvlejumi, mii dáinna lággin ii lean ovttadássásaš dainna maid ruoŧa oahppit ožžo.
2090	Dan sivas ovdamearkka dihte gáfe bahčiida.
2091	Dánskkalaš antropologa Emilie Demant movttiidahtii Turi ollašuhttit su niegu čállit girjji sámiid birra ja jorgalii Turi girjji dánskkagillii.
2092	Dán ulbmila várás vuođđuduvvui 1986:s Sámi museum – Sámemuseavuođđudus (maŋŋelis Sámemuseavuođđudus).
2093	Dan válddi sáhttá juogadit, juoga mii dahkko eanas áiggi.
2094	Dan váldogirku lea Helssega duopmogirku.
2095	Dan vári allodat lea 463 mehtera http://kart.
2096	Dan viidodat lea 10 475 km² ja olmmošlohku 338 712 (2012).
2097	Dan viidodat lea 10 562 km² ja olmmošlohku 433 142 (2012).
2098	Dan viidodat lea 11 027 km² ja olmmošlohku 1 260 920 (2012).
2099	Dan viidodat lea 11 171 km² ja olmmošlohku 233 310 (2012).
2100	Dan viidodat lea 1 224 km² ja olmmošlohku 133 064 (2011).
2101	Dan viidodat lea 1 261 km² ja olmmošlohku 176 046 (2011).
2102	Dan viidodat lea 138 km² ja olmmošlohku 227 880 (2006).
2103	Dan viidodat lea 14 470,80 km² ja olmmošlohku lea 93 091 ássi.
2104	Dan viidodat lea 1 746 km² ja olmmošlohku 124 467 (2001).
2105	Dan viidodat lea 17 583 km² ja olmmošlohku 273 097 (2012).
2106	Dan viidodat lea 1 782 km² ja olmmošlohku 122 783 (2011).
2107	Dan viidodat lea 18 191 km² ja olmmošlohku 276 487 (2012).
2108	Dan viidodat lea 1 823 km² ja olmmošlohku 78 031 (2011).
2109	Dan viidodat lea 18 783,59 km² ja olmmošlohku lea 27 372 ássi.
2110	Dan viidodat lea 2 043 km² ja olmmošlohku 158 559 (2011).
2111	Dan viidodat lea 2 044 km² ja olmmošlohku 29 944 (2015).
2112	Dan viidodat lea 2 165 km² ja olmmošlohku 27 028 (2013).
2113	Dan viidodat lea 21 678 km² ja olmmošlohku 242 032 (2012).
2114	Dan viidodat lea 230,22 km², olmmošlohku 404 820 (1. 1. 2011).
2115	Dan viidodat lea 2 305 km² ja olmmošlohku 33 973 (2016).
2116	Dan viidodat lea 2383,12 km² ja olmmošlohku 24 580 (2016).
2117	Dan viidodat lea 23,85 km².
2118	Dan viidodat lea 23 942 km² ja olmmošlohku 1 598 115 (2012).
2119	Dan viidodat lea 2 448 km² ja olmmošlohku 180 117 (2011).
2120	Dan viidodat lea 2 461 km² ja olmmošlohku 29 940 (2013).
2121	Dan viidodat lea 2603,83 km² ja olmmošlohku 31 376 (2011).
2122	Dan viidodat lea 2 652 km² ja olmmošlohku 119 743 (2011).
2123	Dan viidodat lea 2 820 km² ja olmmošlohku 208 440 (2011).
2124	Dan viidodat lea 2 941 km² ja olmmošlohku 152 670 (2012).
2125	Dan viidodat lea 2 980 km² ja olmmošlohku 34 148 (2016).
2126	Dan viidodat lea 29 877,32 km² ja olmmošlohku lea 46 415 ássi.
2127	Dan viidodat lea 2 993 km² ja olmmošlohku 150 139 (2013).
2128	Dan viidodat lea 2 994 km² ja olmmošlohku 109 320 (2011).
2129	Dan viidodat lea 3 078 km² ja olmmošlohku 317 642 (2011).
2130	Dan viidodat lea 3 183,7 km² ja olmmošlohku 57 405 (2012).
2131	Dan viidodat lea 3364,05 km² ja olmmošlohku 146 506 (2016).
2132	Dan viidodat lea 3 422 km² ja olmmošlohku 47 853 (2016).
2133	Dan viidodat lea 3 582 km² ja olmmošlohku 296 195 (2011).
2134	Dan viidodat lea 3 622 km² ja olmmošlohku 128 749 (2011).
2135	Dan viidodat lea 3 626,6 km² ja olmmošlohku 59 467 (2016).
2136	Dan viidodat lea 4 155 km² ja olmmošlohku 304 899 (2011).
2137	Dan viidodat lea 4 463 km² ja olmmošlohku 172 977 (2011).
2138	Dan viidodat lea 4 540 km² ja olmmošlohku 463 676 (2001).
2139	Dan viidodat lea 4 807 km² ja olmmošlohku 82 997 (2016).
2140	Dan viidodat lea 49 443 km² ja olmmošlohku 126 157 (2012).
2141	Dan viidodat lea 5 146 km² ja olmmošlohku 255 848 (2012).
2142	Dan viidodat lea 5 352 km² ja olmmošlohku 51 022 (2011).
2143	Dan viidodat lea 5 454 km² ja olmmošlohku 303 777 (2012).
2144	Dan viidodat lea 55 432 km² ja olmmošlohku 259 876 (2012).
2145	Dan viidodat lea 5,87 km², olmmošlohku 3,400 (2001).
2146	Dan viidodat lea 6 060 km² ja olmmošlohku 274 241 (2012).
2147	Dan viidodat lea 6 519 km² ja olmmošlohku 2 119 760 (2012).
2148	Dan viidodat lea 730 km² ja olmmošlohku 114 414 (2011).
2149	Dan viidodat lea 8 209 km² ja olmmošlohku 341 143 (2012).
2150	Dan viidodat lea 8 517 km² ja olmmošlohku 282 653 (2012).
2151	Dan viidodat lea 85 km².
2152	Dan viidodat lea 98 911 km² ja olmmošlohku 248 562 (2012).
2153	Dan viidodat lea su.
2154	Dan viidodat lea sullii 391 000 km ja olmmošlohku lea sullii 14 miljovnna ássi.
2155	Dan viidodat lei 2000-logus 17 160 njealjehaskilomehter.
2156	Dan viidodat lei 430 km² ja maŋimus olmmošlohku sierra gielddan 3 480 (1.1.2017).
2157	Dan visti lea jagis 1270.
2158	Dan vuođđudeami rájes sullii 300 000 islánddaheastta, sihke ealli ja jápmán heasttaid, leat registrerejuvvon miehtá máilmmi.
2159	Dan vuođul johtolatkapasitehta badjel/vuollel Romssanuori šattai buoret maŋŋel dan ahte Tromsøbrua šattai beare unni.
2160	Dán vuođul sáhttá áigodagaid mielde guorahallat mot sámepolitihkka lea rievdadan Norggas.
2161	Dán vuođul son árvalii ahte máilmmi ávdnasat álo leat gávdnon ja dat bistet agálaččat.
2162	Dán vuogi sáhttá maid atnit go riŋge riikka siste nai.
2163	Dán vuoruha earret eará dieđuid vuođul riskka ja váilevuođaid vára birra.
2164	Dápmot (Salmo trutta) lea luossaguolli.
2165	Dáppe leat ollu beatnagat.
2166	Darjjesámegiela dálá dilli lea hui heittot.
2167	Dark Horse ja Eros Comix varas.
2168	Dárkilis áiccastagat galaksaid ja kvasaraid morfologiijas ja juohkáseamis buktet nana evideanssa álgobávkkeheapmeteoriijai.
2169	Dárogielas akkusatiiva gávdno dušše pronomena sojaheamis.
2170	Dárogiel namma ráššaguvlui lea Magerfjellet.
2171	Dárogiel sátni "miljø" lea čállojuvvon boaresáigásaš vuogi mielde "milieu", muhto dat ođđaáigásaš mearkkašupmi sátnái ii lean dovddusin 1903as.
2172	Dáruiduhttima čađahii Norgga stáhta ja Norgga váldoservodat.
2173	Dáruiduhttin lea dat mii lea dáhpáhuvvan go Norga háliidii dahkat sámiid norgalažžan.
2174	Dasa darvvihii vihtta pentatonálaččat čuojustuvvon juovkasreaŋgga.
2175	Dasa gullá 13 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 011. Helssega guovlogielda ii leat seamma ášši go Helssega guovlu.
2176	Dasa gullá 4 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 181.
2177	Dasa gullá 5 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 012.
2178	Dasa gullá 5 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 176.
2179	Dasa gullá 6 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 012.
2180	Dása gullaba guokte gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 194.
2181	Dasa gullaba guokte suorggi, aleuhtagielat, ja eskimogielat.
2182	Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 041.
2183	Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 064.
2184	Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 069.
2185	Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 081.
2186	Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 103.
2187	Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 161.
2188	Dasa gullá gávcci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 122.
2189	Dasa gullá gávcinuppelot gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 023.
2190	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 052.
2191	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 132.
2192	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 134.
2193	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 141.
2194	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 142.
2195	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 143.
2196	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 144.
2197	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 145.
2198	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 146.
2199	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 151.
2200	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 153.
2201	Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 196.
2202	Dasa gullá guhtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 024.
2203	Dasa gullá guhtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 101.
2204	Dasa gullá guokte gávpotgieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 091.
2205	Dasa gullá guokte gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 062.
2206	Dasa gullá guokte gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 133.
2207	Dasa gullá guokte gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 193.
2208	Dasa gullá logi gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 025.
2209	Dasa gullá logi gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 171.
2210	Dasa gullá maiddái ahte viggá ruoidnadit iežas vaikko olbmos lea dearvvašlaš deaddu.
2211	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 063.
2212	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 068.
2213	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 093.
2214	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 102.
2215	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 111.
2216	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 112.
2217	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 113.
2218	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 114.
2219	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 115.
2220	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 125.
2221	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 174.
2222	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 175.
2223	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 177.
2224	Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 196.
2225	Dasa gullá oktanuppelot gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 022.
2226	Dasa gullá oktanuppelot gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 043.
2227	Dasa gullá ovcci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 131.
2228	Dasa gullá ovcci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 138.
2229	Dasa gullá ovcci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 212.
2230	Dasa gullá sihkkarastit báhtareaddjiid eallindili, geiget dokumeanttaid mat doibmet pássan nu ahte besset vuolgit dohko gosa sii háliidit.
2231	Dasa gullá vihta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 053.
2232	Dasa gullá vihta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 162.
2233	Dasa gullá vihta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 173.
2234	Dasa gullá vihta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 201.
2235	Dasa gullá vihta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 202.
2236	Dasa gullá vihtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 061.
2237	Dasa gullá vihtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 082.
2238	Dasa gullá vihtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 154.
2239	Dasa gullá vihtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 192.
2240	Dasa gullá vihtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 194.
2241	Dasa gullet maid Kárášjoga gielda ja Porsáŋggu gielda.
2242	Dasa gullet muhtun Davvi-
2243	Dasa lassin 1804 Franz Andreas Bauer maiddái máinnašii daid birra.
2244	Dasa lassin Álppain ja Pyrenain leat gironat.
2245	Dasa lassin amašii mánná buohccát, de Locke árvala: ”máná julggiid galgá beaivválaččat bassat galbma čázis ja su gápmagat eai galgga jeahkat čázi ja dat galget njuoskat álo go mánná lea čázi lahkosiin” (Locke deattuhus).
2246	Dasa lassin buot konvenšuvdnastáhtat galget jeavddalaččat addit ON lávdegoddái dievaslaš raportta doaibmabijuin.
2247	Dasa lassin čálii son sátnegirji mas ledje measta 9000 sáni, gos juohke sátneartihkal vuđolaččat čilgii sátnehámiid juohke sámi suopmanii, Rørosas Guoládatnjárgii.
2248	Dasa lassin dain ásahuvvojit váldegotti guovlluid ja Suoma riikkavulošvuođa vuođustusat.
2249	Dasa lassin dakkár galaksat, mat leat čohkiidan seamma guhkkin muhto máilmmiávvosa iešguđet ahkemuttuin, leat gaskaneaset hui earáláganat.
2250	Dasa lassin dat gávpot lea sihke provinssa ja šarehstána oaivegávpot.
2251	Dasa lassin dat lea nuppi jagi ahte buot jođiheaddjit leat seamma sohkabealli.
2252	Dasa lassin dát lea vuosttaš gilvvohallan mis Kaukasusa riikkat eat leat finálas jagi 2005 maŋŋil.
2253	Dasa lassin eanan ii galgga leat gilvima várás When is a forest a forest?
2254	Dasa lassin gávdnojit maiddái genat mitokondrias ja šaddosealla kloroplasttas.
2255	Dasa lassin gávdnojit vel eanet birccut main leat eanet siiddut go guđahasas.
2256	Dasa lassin gávnojit máŋggat smávva sullot Lulli jiekŋaábis, mat gullet máilmmeoassái.
2257	Dasalassin go johtta guohtumiid gaskas birra jagi.
2258	Dasa lassin Guðnadóttir lea dahkan dakkár TV-prográmmaide ja filmmaide musihka go Chernobyl, Joker ja Tom of Finland.
2259	Dasa lassin Hætta čálii ovttas Anders Pedersen Bærain Muitalusat-girjji, mii muitala sudno eallimis.
2260	Dasa lassin Laiti lea váikkuhan eará earret City-Sámit-searvvis, Ellos Deatnu!
2261	Dasa lassin lea geavadis veadjemeahttun ”muddet” álgobávkkeheami buvttadit eanet dahje unnánut go 20-30% helium.
2262	Dasa lassin leat leamašan Norgga ja Ruošša fállábivdu ja njuorjobivdu mearraguovlluin sullo birra.
2263	Dasa lassin leat The other universities are Šahrekorda dálkkasdieđalaš universitehta (SKUMS), gos studerejit 1690 studeantta ja Islamlaš azad-universitehta (Šahrekord, IAUSHK), gos studerejit 7400 studeantta.
2264	Dasa lassin ledje maid Vert- ja streetskating.
2265	Dasa lassin Linnas lea guhkes karrieara bargoriektejuristan.
2266	Dasa lassin olbmot golahit daid jođáneappot go dat ođasmuvvet.
2267	Dasa lassin politihkalaš gárggiideapmi Roma váldegottis láidii iešguđetlágan oainnuide earret eará poavvaga sajádagas.
2268	Dasalassin riikarievtteortnet rievdaduvvui nu ahte Riikariekti čoahkadus ja áššegieđahallan šattai eanet dálááigásaš ja geabbil.
2269	Dasa lassin RWB gávnnahii áššáskuhttoma duohken lean Theunisa FRP-hálddahussii kritihkka ja oskkoldalas sierramielatvuođat.
2270	Dasa lassin sáhttá váldit oahppoovttadagaid sierran almma ahte olles prográmmaoahpu čađahit.
2271	Dasa lassin sámeskuvlastivra galgá ráhkadit ođđa oahppaneavvuid.
2272	Dasa lassin son lei riikka vuosttaš nissonpresideanta.
2273	Dasa lassin Turkus lea Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girku árkabismastuollu.
2274	Dasa lassin uniovnnas leat 34 várrelahttusearvvi 20 eará riikkain.
2275	Dasa lassin vuođđolágas mearriduvvo dan ahte sápmelaččain eamiálbmogin, románain ja eará joavkkuin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra.
2276	Das almmustuvai 33 nummira.
2277	Dása maid son juvddálašvuođas čatnasii ii leange jáhkku dahje čearddalaš čeavli, muhto čielga diđolašvuohta siskkáldas identitehtas.
2278	Dasa ráhkaduvvui maiddái musihkavideo.
2279	Dasa Thales vástidii "čáhci".
2280	Dasa váikkohit molsašuddi eanavuođđu, buorre lavttasvuohta ja dálkkádagat.
2281	Dás beroškeahttá Mitterand ain doarjjui hutuhálddahusa, dasgo áššegirjjiid mielde son lei sihkkar ”ahte anglosáksalaš riikkat geahččaledje suollemaslihttus geahpedit Frankriikka válddi dan guovllus”.
2282	Das bođii maŋŋá Suoma álbmotlávlla.
2283	Das čuovui ahte son sirdojuvvui fas ođđa internáhtaskuvlii Stettenii ja duokkot maŋŋil bártniid internáhtaskuvlii Baselii.
2284	Dás čuovui, ahte studeanttat galge máhttit sámegiela bures jo oahpuid álggadettiin.
2285	Das čuovui jurdda, man mielde 90% buot ávdnasis lea sevdnjes ávnnas, mii ii sádde čuovgga iige reagere dábálaš baryonalaš ávdnasiin.
2286	Das dat namma coronovirus boahtá.
2287	Das fas lea gažaldat ”boahttevuođa horisonttas”, mii bidjá rájá áššiide, maidda lea vejolaš váikkuhit boahttevuođas.
2288	Dás ferte erenoamážit namuhit máŋggaid stuorát fágalaš čielggademiid lullisápmelaččaid historjjá birra.
2289	Dás fuolakeahttá dain leaba viidáseappot sierra boastanummirat.
2290	Das fuolatkeahttá albmát ledje mearridan, ahte sii ráhkadit vuosttas gávppálaš mohtorgielkká.
2291	Das gáibiduvvui, ahte buot hutut galget doarjut presideantta tutsaid vuostálas dáistaleamis ja das ”árvvoštallui” Habyarimana menddo láivves doaimmain.
2292	Das gierdu gohččoduvvo dávgin.
2293	Dasgo Čohkkavárit leat guhkkin poláragierddu siste, doppe lea gaskaija beaivváš cuoŋománu loahpa rájes gitta borgemánu loahpa rádjái.
2294	Dasgo du lea riika ja fápmu ja gudni agálašvuhtii.
2295	Dasgo du riika ja fápmu ja gudni agálasvuhtii.
2296	Dasgo golli lea metálla, das ii leat smáhkka ja dat ii leat mirkkolaš.
2297	Dasgo Guovdageainnu lea máŋgasiin guhkes mátki skuvlii, de lea doppe skuvlabussefálaldat nu ahte oahppit sáhttet bussiin mátkkoštit mávssu vuostá.
2298	Dasgo immuvdnavuogádat gávdno miehtá rupmaša ja go vilgesseallat olles áiggi johtet rupmaša birra, olbmos lea vuđolaš ja beaktilis goziheapmi ja suodjaleapmi vierrásiid vuostá.
2299	Dasgo Olbmobárdni lea sábbáha hearrá.
2300	Dasgo šibihat ledje divrasot go eana, gulle tutsat Rwanda ekonomalaš elihttai.
2301	Das lea čuvvon, ahte eamiheasttain ii leat mangelágan immunitehta; dávdaepidemiija sullos livččiige oalle sihkkarit sorpmálaš nállái.
2302	Das lea dábálaččat govda fiskesránes stáhpi goappaš bealde čielggi.
2303	Das lea dehálaš oskkolaš ja sosiálalaš mearkkašupmi muslimaide.
2304	Das lea maiddái ráhkaduvvon deaja vuogehit vuoiŋŋahatváttisvuođaid.
2305	Das lea oalle njealječiegat gorut eará bussáid ektui, ja maŋágeahči lea allelis.
2306	Das leat 31 lahtu, geat válljejuvvojit njealji jagi gaskkaid relatiiva válgavugiin.
2307	Dás leat buot áigečállagiid julevsámegiela tihttelat.
2308	Das leat eanet miellahtut go omd. musihkkajoavkkus.
2309	Das leat guokte stuorra oasi –
2310	Das leat maid devkes rieggát birra, mat leat jikŋon geađggit.
2311	Das leat máŋggalágan báktešlájat.
2312	Das leat rieggát birra, mat leat jikŋon geađggit.
2313	Das lea vel okta ovttaláganvuohta “Legislative” stáhtafámu váras, e.e “Congress in America” ja “Parliament in Britain”.
2314	Das lea vilges ávnnas ja ránes ávnnas.
2315	Das lea vuoigatvuohta váldit vuostái skeŋkemiid ja testameanttaid sihke lasihit earánláhkáige iežas opmodaga, ii goittotge fitnodatdoaimma vuođul.
2316	Das ledje buot bihtát jorgaluvvon eŋgelasgillii.
2317	Das ledje maiddái rasisttalaš ávžžuhusat, dego ii ovttage hutuid sáhte luohttit ja ahte sin ”.
2318	Das ledje njeallje suovvabohcci, muhto dušše golbma dain geavvahuvvohedje bázáhussuovaid várás.
2319	Das lei hui alla energiijadeahtisvuohta ja issoras temperatuvra ja deatta, ja dat viiddui ja čoaskkui hui johtilit.
2320	Das lei šihtton Rwanda boahttevaš soahteveagas ja sirdásanáigodaga hálddahusas, das lei maiddái lohpiduvvon sidjiide geat ledje báhtaran ránnjáriikkaide máhcát ruovttoluotta.
2321	Das maid čállui románain, dego Samuel Richardsona Pamela:s (1740-1).
2322	Das maŋŋá álbmotmeahci leat viiddidan guktii, vuos 1971:s ja nuppes 1981:s.
2323	Das maŋŋel namma rievddai kloasttarin.
2324	Das, man lahka singularitehta áiggálaččat lea vejolaš ekstrapoleret, digaštallo, muhto Planck epohkka adnojuvvo eavttuhis rádján.
2325	Dás mii čuovvut sámi bára Debbie ja Ian’a.
2326	Das ovdal son lei Warsawa gávpothoavda 2002 rájes juovlamánu.
2327	Das sáddejuvvojit biibbalprográmmat Kárášjogas, Guovdageainnus ja Nuorta-Finmárkkus guđa geardde vahkkui.
2328	Das šattai ollu oanehut lasáhus testamentii.
2329	Das šattai oppa davviriikalaš sámeguovllu festivála, go artisttat bovdejuvvojedje jahkásaččat maiddái ránnjáriikkain.
2330	Dássážii lea Otis Elevator Co ráhkadan badjelaš 1,5 miljovnna heaissa.
2331	Dásseárvu mearkkaša seamma vuoigatvuođat, vejolašvuođat ja geatnegasvuođat ja feminisma bargá dan ovdii ahte nissonolbmot ožžot daid rivttiid.
2332	Dássesiiddot golmmačiegaga buot čiegat leat lihka stuorit, juohke čiehka lea 60°.
2333	Das son gilvvohalai logi eará valáštalliiguin suohtas dihte.
2334	Das son máinnašii Hesse ja su eamida Nina juohkásan hávdegeđggiid.
2335	Dastgo du læ rika ja fabmo ja gudne agalaśvutti.
2336	Dasto 1800-logu loahpas Ruošša keaisár mearridii lágádit balgosortnega.
2337	Dasto Bargiidbellodat massii máŋga jiena SV:i 1973 Stuoradiggeválggain, dasgo ledje čielgasit dorjon EU-miellahttovuođa.
2338	Dasto čierpmat juogo gessojuvvo njuovvamii dahje vuovdimii, dahje merkkejit ja luiddet várrái.
2339	Dasto kekse álgit guođohit gottiid ja dás boazodoallu álggii.
2340	Dasto maiddai Láhpoluobbalis, Šuoššjávrris, Idjavuonduoddaris ja Smiervuonskaiddis.
2341	Dasto son studerii govvema ja gárvvásmii dáiddamagisttarin Dáiddauniversitehta govvadáiddaakademiijas Helssegis jagi 1999.
2342	Dat 96 eurohpálaš departemeantta leat 22 hálddahuslaš guovllus (région) ja juohke mearraduogáš departemeanttas lea iežaš guovlu, oktiibuot 26 guovllu.
2343	Dat adnojuvvo kemiijas go dásse ovttadagaid.
2344	Dat adnojuvvo máŋgga ládje.
2345	Dat ahte gássáseaibi álo geaigá beaivvážis eret veahkehii fuomášit beaivvášbiekka.
2346	Dat áigodat álggii sullii 2,6 miljovnna jagi dassái ja nogai sullii 11 500 jagi dassái.
2347	Dát álgá bálbmasotnabeaivvis ja nohká jaskes lávvardahkii.
2348	Dat álgá Nices Gaskamearas ja gevle davás Šveicca guvlui ja de nuorttas Nuortariikii.
2349	Dát alggahii Rolffa joavkku, ja ovttain Nils Mikael Hætta Hansenin soai rahkadeigga ollu lavlagiid Amundsena garašes.
2350	Dat álggahuvvui álgogeahčen 1700-logu ja bisttii gitta dálá áigái.
2351	Dat almmustahtii sus máŋgga govuhuvvon artihkkaliid.
2352	Dat antibiohtaid namat mat gullet "dábálaš čuvgehussii" nugo pensiliinnat leat dat mat adnojuvvojit buohccedivššus.
2353	Dát arkeologalaš kultuvrra gohčoduvvo Oldowan gávdnanbáikki mielde.
2354	Dát árragirjjálašvuohta váikkuha ain otná beaiváige, dasgo máŋggat modearna Islándda riidenjoavkkut ja heastačorragat leat ožžon nama Norgga mytologiija heasttain.
2355	Dat ásahuvvui 1863.
2356	Dát ávnnas lea dábálaš moalkás orgánalaš molekyla.
2357	Dát báhkka álgodilli lea olles teoriija váldopremissa.
2358	Dat baicce 5 miljárda jagi geažes stuorrugoahtá rukses jiehtanassan.
2359	Dat bárdni lei Frederick Miller, mainna Clara Boehmer náitalii cuoŋománu 1878.
2360	Dat bargá dán ulbmila ovdii vuosttažettiin nu, ahte bajásdoallá ja stivre Sámemusea ja dan doaimma, jođiha museasuorggi ovttasbarggu sámeguovllus, Suomas ja riikkaidgaskasaččat sihke doarju sámekultuvrra dieđalaš dutkama ja dahká dovddusin dan bohtosiid.
2361	Dat bargu goit geahppánii muhtun veardde, go oktasaš davviriikkalaš čállinvuohki váldui atnui jagi 1979 ja oahpahusas sáhtii geavahit ávkin Norgga ja Ruoŧa beale teavsttaid.
2362	Dát beaivvit leat bassebeaivvit máŋgga riikkas.
2363	Dat bissehit baikka dassážii go lea vuogas áigi baikit.
2364	Dat boahtá dávjá das go dat smávva deahkit mat leat vuoiŋŋahaga birra oatnut badjel meare.
2365	Dat boahtá oktii jagis.
2366	Dát boahtá ovdan John Newbery mánáid girjjiin 1700-logu bealle muttus, mat ledje vuosttas eanemus vuovdi mánáid girjjit Englánddas.
2367	Dát bronkkat (áibmobohccit) mannet goappáge geahppái ja surggiidit unnit ahte unnit áibmobohccin.
2368	Dat bukte bohccuid dohko ja galge oahpahit báikki olbmuide boazodollui.
2369	Dat buvttada logi proseantta olles Kalaallit Nunaata jiekŋaváriin ja eanet jiekŋamássá go mihkkige eará jiehkki eananspáppa davábealis.
2370	Dát buvttášii mielddis ahte guorosvuohta lea juoga mii ii gávdno, ja dat gis mearkkašivččii ahte lihkadeapmi ii leat vejolaš danin go lihkadeapmi gáibida guorosvuođa.
2371	Dat čađahuvvo mikroskohpain, elektromikroskohpain ja máŋgalágan ivdnenteknihkain.
2372	Dát čállinvuohki doalahuvvo ovdamearkka dihte Knut Bergsland ja Laila Mattson Magga sátnegirjjis Åarjelsaemien - daaroen baakoegærja.
2373	Dát čállosat ilbmege girjin 1915:s, ja dalle lei son juo gohčodišgoahtán iežas Pedar Jalvin.
2374	Dat ceakko ruossaoassi lea biddjojuvvon leavgastávrrá lagabui, dološ Skandinávia leavgaminstariid mielde.
2375	Dat cealká ahte indiviidat gullet seamma šládjii jus dat lunddolaččat sáhttet oažžut čivggaid.
2376	Dat čoahkkebáiki lea čihččet stuorámus riikkas 88 335 ássiin 1.1.2011:s (main 45 978 Skienis, 32 484 Porsgrunnas ja 9 873 Bambles).
2377	Dat čoaskkuda vuoigŋašiid ja maiddái fievrrida sihke biebmoávdnasiid ja bázahusávdnasiid.
2378	Dát čuolbma čielggai oalle lahkai ollásit 1990-logu loahpas, go ođđa dihtorsimulašuvnnat válde vuhtii maiddái mássájávkosa, man nástebiekkat dagahedje, ja čujuhedje, ahte spáppalágan nástejoavkkut leat čielgasit nuorabut.
2379	Dát čuovui Plato Theatetusa, man mielde miella lea dego ”dássidis vaksá”.
2380	Dát dagahii dan nuorra bargái stuora jurddaváikkuhusaid, ja son bođii árrat johtui fágalaš bargguin.
2381	Dat dahká ahte mánnu lea muhtumin guhkkelis eret ja muhtumin lagabus máilmmi.
2382	Dát dahká vejolažžan fárus johtti gaskka koordináhtavuogádaga geavaheami.
2383	Dat dahkkojuvvo dávjá váibmočuohpadusas, ja dalle lea hui dárkil gozihit rupmaša dili.
2384	Dát dahkko vai atnit buoremus lági mielde daid osiid jándoris goas beaivi báitá.
2385	Dat dáhpáhuvai gaskaija áigge ja dan sáhtii buoremusat oaidnit Davvi-Sámis, gos dien áigge lea gaskaijabeaivváš.
2386	Dát dáhpahuvvá dábálaččat bearjadagaid fásta čoahkkimin, nammalassi Gonagas stádaráđis.
2387	Dát dáhttu galgá dovdosii boahtit mearreáigásaš ja duođalaš válggain main oppalaš ja dássásaš jienastanvuoigatvuohta čiegus jienasteapmi dahje eará ovttaárvosaš friddja jienastanvuohki.
2388	Dat dáidá dáhpáhuvvat áibbas eallima loahpageahčen ja dat mielddisbuktá issoras báhkkadovddu.
2389	Dát dállu, Casa Hesse, huksejuvvui girječálli doaivumušaid mielde, ja su ustit H. C. Bodmer luobahii dan sutnje bissovaš geavahussii.
2390	Dat dárkkuha ahte juos oadjuduvvon olbmos lea lága mielde vuoigatvuohta buhtadussii eará bokte, son ferte vuos ohcat buhtadusa dan bokte ja easkka das maŋŋá buohcanoadjolága buhtadusaid.
2391	Dat dávjá dollet sisttis máŋggaid dakkár máidnasiid, mat buktojuvvojit ovttaskas dáhpáhusain, ja mat fas joatkašuvvet čuovvovaš bláđis.
2392	Dat deahtošii ja báhkkanivččii ođđasit ja gárttašii loahpa loahpas seammalágan dillái go álggus nu gohčoduvvon loahpparuožiheamis.
2393	Dát dieđusge buvttášii váttisvuođaid dutkanmáilbmái.
2394	Dát dieđusge lea áibbas vuostálagaid dainna maid mii diehtit.
2395	Dat diehtu geažida ahte buot meahccehehpošat ležžet jávkan.
2396	Dát doaba geahččala gokčat ollisvuođa ja sisdoallá maiddái eará gáibádusaid.
2397	Dat doaba gokčá daid dáhpáhusaid goo dihto dálkasa farmakokinetihka, namalassii aborbšuvdna, distribušuvdna, čatnosat, metabolisma dahje vuohčudeapmi nuppástuvvá eará dálkasa dihte.
2398	Dát doaba mearkkaša ahte vuolgá fylogenehtalaš analysas.
2399	Dát doahpagat leat sámegillii latnjalassii nu ahte muhtun sánit sáhttet leat sihke preposišuvdnan ja postposišuvdnan.
2400	Dat doahpu biebmoávdnasiid ja ealiha iežas ávnnasmolsuma veagas.
2401	Dat doaibmá omd.
2402	Dat doaibma viidui garrasit 1800-logus ja earenoamážit 1900-logus.
2403	Dat dovddaha čielgasit ahte dološ sámi servodat anii nissonolbmuid árvvus.
2404	Dát dulbii luotta čájehit seallaváibmosa deaŧálaš mearkkašumi árbbalašvuođas.
2405	Dat eai leat meahccehehpošat muhto baicce meahcáiduvvan hehpošat maid espánnjalaš konkistadorat bukte 1500-logus.
2406	Dat eai leat ránttot temperatuvrra dáfus.
2407	Dat eai menestuvvan ja Hitler dubmejuvvui giddagassii.
2408	Dat earát gahččet ja jápmet.
2409	Dat earrána Geavu bálgás Ruktajávrri buohta Njávgoaivvi ja Guivvi ávdinstobuid guvlui.
2410	Dat elii sullii 40 miljovnna jagi áigi.
2411	Dat ellet ja vudjet doahkis, dávjá galbma ja duvttahis jávrriin.
2412	Dát energiija gohčoduvvo sevdnjes energiijan.
2413	Dát entsymat galget muddet ja doaimmahit reakšuvnnaid.
2414	Dat evttohit baicce ahte virusa boahtimuš vissasit lea njiččehas.
2415	Dat fas buktá mielddis ahte sáhttet leat eanet go gávccis finálas.
2416	Dát fas mearkkašivččiii ahte jámolašvuohta njiejašii.
2417	Dat fenomena geavahuvvo ovdamearkka dihte mikrofovnnain ja generáhtoriin.
2418	Dát festivála ii čohkke dušše davvi-norgalaččaid, maiddái álgoálbmogat miehtá máilmmi bohtet juohke jagi dán festiválii.
2419	Dát filbma lei mihá hálbbit, muhto olbmot láite hirbmosit dan.
2420	Dat gahpermálle heive maiddái nissoniidda geat eai leat goassege náitalan, nissoniidda geat orrot rabaslihtus ja náitalkeahtes nissoniidda geain leat mánnát.
2421	Dat gahpir gullá oulankalaš álbmotbiktasiidda vuođđuduvvon rádjegárjilaš čeardabiktasiidda.
2422	Dat gáibidit, ahte baryonalohku ii seaillo, C-symmetriija ja CP-symmetriija rihkkašuvvet ja máilmmiávus ribahivččii termodynama dássedeattus eret.
2423	Dat galgá ovddidit ipmárdusa, sobalašvuođa ja ustitvuođa buot našuvnnaid, buot nállejuhkosiid ja buot religiovnna juhkosiid gaskkas ja dat galgá ovdánahttit Ovttastuvvon našuvnnaid barggu bisuhan dihte ráfi.
2424	Dat galgá ráhkadahttit báberruđaid ja šlánttiid, ovddidit beaktilis máksinvuogádaga riikka siskkobeallái ja olgoriikka ruhtarávnnjiide ja gozihit ruhta-, kredihtta- ja valuhttamárkaniid.
2425	Dat garra bivdda bovttii bismma áŋgiruššama, ja go bođii ruoktot bismagallestallanreaissus, sáddii son reivve Girkodepartementii mas bivddii ahte mearridit sápmelaččaide addit risttalašvuođaoahpu sámegillii.
2426	Dát garra muohta jođiha lieggasa ja duollu šaddá assádebbon sihke vejolaččat váikkuha šadduide sihke dagaha erošuvnna eananvuđđui giđđat.
2427	Dat gávdno buohcciviesus, dearvvašvuođaguovddážis ja ambulánssas.
2428	Dat gávdno golgi hámis, luonddus ee.
2429	Dát gávdnojit dál Tromssa Museas.
2430	Dat gávdno maiddái teaipan.
2431	Dát geardi lea sakka aseheabbo váibmosuonaid tunica media ektui.
2432	Dat geasuhit iešguđetlágan olbmuid birra máilmmi ja lea oaivvilduvvon online geavahussii.
2433	Dat giella lea measta seammalágan go dološ durkkagiella.
2434	Dat gihket, bivdet, bissot doahkis ja ájáhallet boraspiriid.
2435	Dat gii áramusat nagodii beassat badjel vuoitá.
2436	Dat gii doallá logaldallama gohčoduvvo logadallin.
2437	Dat gii doarju nationalisma gohččoduvvo nationalistan.
2438	Dat gii lea lihkkan boasttu julggiin álkit eattiha/hárdašuvvá duššiid dihte.
2439	Dat gii njuike alimus allodaga vuoitá.
2440	Dat gii ráhkada máidnosa sáhttá dovddahit ahte hui čielgasit ahte dat lea máinnus, ja nuppi dáfus gávdnojit čiegus máidnosat.
2441	Dat gilvvohalli gii olaha eanemus deaivamiid čorpmaiguin vuoitá.
2442	Dat girji návddašii dohkálaš menestumis 1520-logus, dalle go dat manai guhtta prentehusa čađa, muhto ii doalahan váikkuhusa, kánske das sáhttá giitit eanemusat láhttengielat teavstta, gohtálaš čáláldaga ja máŋga váttis oanádusa.
2443	Dat gohčoduvvo dávjá ruoktobussán, dasgo dat leat dábálaččat siste ja leat olbmuid biebmoealli.
2444	Dat gohčoduvvojit máilmmi stuorámus goržin.
2445	Dat gohčoduvvojit namain «asterisma».
2446	Dat gohčoduvvo maiddái «šáhkka-máhtta».
2447	Dat gohčoduvvo Puja-seremoniijan.
2448	Dat goitge sirdo olles áigge.
2449	Dát gokčá praktihkas measta buot ruovdemáđiijohtolaga Dánmárkkus.
2450	Dat gokčá sihke dáiddalaš beali, namalassii mo musihkka čuodjá, ja dat gokčá maiddái dan administratiiva barggu.
2451	Dat golbma allaskuvlla mat ovttastuvve ledje Narviikka inšenevraallaskuvla, Narviikka silivinšenevraoahpahus ja Nordlándda buohccedivššárallaskuvlla ossodat Narviikkas.
2452	Dat govččai čuđiid njealjehasmiillaid eatnamis lávain ja sirddii dahje goikkihii máŋggaid jogaid.
2453	Dat gullá aktinoidaide.
2454	Dat gullá geahppa metállaide.
2455	Dat gullá Oarje-Saimaa guovlugildii.
2456	Dat guokte beatnatráiddu leaba moaddečuođi mehtera nubbi nuppis.
2457	Dát guokte oasi ovddastit oktasaš álbmoga ja alitgearddi álbmoga.
2458	Dát guovlu gohčoduvvo Oaivegávpoga guovlun.
2459	Dat guovlu gos muorat šaddet lea vuovdi.
2460	Dát guovttos leaba dalle gáimmežat.
2461	Dat hápmii maid olu mánáid girjjálašvuođa teorehtalaš vuođu, eandalit vuosttaš bures menestuvvan čálli, John Newbery.
2462	Dat heaittihuvvui jagis 2001, go bláđiin ledje ollu ekonomiijalaš váttisvuođat.
2463	Dat hoavda lea poava.
2464	Dat huikkádit 120 kHz allosaš frekveanssain ja guldalit skája mii boahtá birrasiin.
2465	Dat ihtet arvvi maŋŋá.
2466	Dat ii doala jur deaivása, muhto lea measta veadjemeahttun dakkáriid.
2467	Dat ii juoge substantiivvaid nominalklássaide sohkabeali mielde.
2468	Dat ii leat rievtti mielde dulvi, muhto báttasčáhci.
2469	Dát ii leat seamma go omd.
2470	Dat ii obage šatta Davviriikkaid lulliosiinge, dušše áibbas davvin.
2471	Dat ii sáhte gaccaid rohttet sisa.
2472	Dat ilbmá njeallje geardde juohke jagi.
2473	Dat ilbmet šerbmii dego gávdnošedje duohta máilmmis.
2474	Dat jámii 1800-logus ja muitui leat báhcán dušše hui unnán teavsttat.
2475	Dat johtet sihke seammá ja nuppe guvlui go planehtat.
2476	Dat juhkamuš gohčoduvvo «sima» ja das lea nu unnán alkohola ahte maiddái mánát sáhttet dan juhkat.
2477	Dát juhkko jahkásaččat dutkiide geat barget dutkanbargguiguin mat gullet fáttáide maiguin professor Israel Ruong ieš barggai.
2478	Dat juogu vuojuduvvo čárváfiellu spontii dahje liibmejuvvo čárváfiellu geahčái.
2479	Dat juohkáseapmi lea oassi dan juohkásanráiddus mii álgá urána-226 ja loahpá ladju-206:in.
2480	Dat jurdda bođii boares Eurohpalaš jurdagis ahte galge rahkadit politihkalaš vuogádaga mii distansere “The Old World” boares málle.
2481	Dát jurddafáttát dagahedje Hesses duohta dáiddalaš inspirašuvnna ja son čálii čakča- ja golggotmánus jagi 1917 dušše golmma vahku áigge romána Demian.
2482	Dát jurddašanvuogit ledje mihtilmasat dutkamis mii dáhpáhuvai ovdal reformmaid, mas bođii ovdan ahte sámemánáid eai ovdamearkka dihte ožžon smáhkkestit máilmmi boazoeallima olggobealde.
2483	Dat karakterisere iežas sosialisttalažžan ja feministtalažžan.
2484	Dat katolalaččat dolle váldotempelin skopjelaš girku, man doibmii maiddái eadni Teresa bearaš oassálasttii.
2485	Dát kombinašuvdna, go čoavječolgaráksá váibagoahtá ja eará gođđosat mat dábálaččat vástidit insuliidnii šaddet resisteanttat, mielddisbuktá ahte tiipa 2 diabetes lea dávda mii váilevaš divššuin vearrána áiggi mielde.
2486	Dat kommunikerejit earret eará njávgumin, batnimin, šuđđamin ja harramin.
2487	Dat lásefabrihkka dál gullá Orrefors Kosta Boda -fitnodatsearvái, man oamasteaddji lea New Wave Group AB.
2488	Dat lea 15 kilomehtera guhkki ja gullá Storfjordenii (Stuoravutnii).
2489	Dat lea 300–400 mehtera Mýrdalsjökull-jiehki vuolde.
2490	Dat lea 8 searvegottit.
2491	Dat lea áidna kanála, mas sámit besset guldalit ođđasiid, ságaid ja prográmmaid iežaset eatnigillii.
2492	Dat lea áidnu gaskaáiggi gávpot Norggas, man ii gonagas vuođđudan.
2493	Dat lea álgobávkkeheami matematihkalaš málle, mas leat guhtta friija paramehtera.
2494	Dat lea algu Norgga sáddemis, mii ásahuvvui jagis 1933.
2495	Dat lea álki go leat bures čoahkis, muhto lossat guoddit muoraid mat hirrájit juohke guvlui” ("at det å lede en regjering er som å bære staur.
2496	Dat lea almmolaš friddjabeaivi ja áidna karnivála-lágan feasta riikkas.
2497	Dat lea bahá ovdasaš.
2498	Dát lea báidnan su dáidaga, beroškeahttá šáŋras.
2499	Dat lea bárbmoloddi.
2500	Dat lea beaivvášgotti gávccát ja olggumuš planehta.
2501	Dat lea buoremusat dovddus Outokumpu Oy Vihanti-ruvkkes, mii doaimmai gilis jagiid 1954–1992.
2502	Dat lea ceakkus ja hui čogas.
2503	Dat lea dainna lágiin ahte dearppastettiin deahkki guhkko veaháš ja sádde signála čielgeađđamii mii máhcaha signála mii dagaha ahte deahkki oatnu.
2504	Dat lea daninassii hui máŋgabealát joavku.
2505	Dat lea dárkkuhuvvon buresskuvlejuvvon ja dássedettolaš heasttaide ja čeahpes riidejeddjiide.
2506	Dat lea davimus Suoma stuorra suodjalanguovlluin.
2507	Dat lea definerejuvvon ná: geografalaččat ráddjejuvvon stáhta man álbmogis unnit eanet lea seammá duogáš/boahtimuš, giella ja kultuvra.
2508	Dat lea dovddus dan bávkkanaslágan jođálmahttimis ja fárttas; dat lea maiddái vuogas riidet ja ovdána johtilit.
2509	Dat lea duođai somá”.
2510	Dat lea du seamma bures go muge geatnegasvuohta”.
2511	Dat lea dušše vuosttaš oassi stuorebuš muitalusas.
2512	Dat lea eanemus dutkojuvvon giellajoavku ja das leat eanemustá hállit.
2513	Dat lea fantasiija-romána vielja ja oappá birra, geat šaddaba boazun ja deaivaba ulda-noaiddi.
2514	Dat lea gaskal guokte ja 2,8 mehtera guhkosaš.
2515	Dat lea gássa mii leavvá álkit báktevuođus mas lea alla mearri urána ja radium ja manná viesuid sisa.
2516	Dat lea guhkesgirku.
2517	Dat lea hui dábálaš čuohpadeapmi, man ortopedat dahket.
2518	Dat lea hui ollu riikka gaskaárvvu (5 054 EUR/jagi) bajábealde.
2519	Dat lea Irana stuorámus gávpot ja okta máilmmi stuorámus gávpogis.
2520	Dat leai váddásut go mu iežan bearraša ja ruovttuguovllu guođđin, dalle go sirdásin vuoiŋŋalaš eallimii.
2521	Dat lea joatkkaoassi jagi 2013 ealligovvii Frozen.
2522	Dat lea johtil ja dássit.
2523	Dat lea Kanáda stuorámus gávpot ja Ontario provinssa oaivegávpot.
2524	Dat lea Kvaløysletta davábealde, sullii 3 km eret Sandnessundbruas.
2525	Dat lea lahka máttageainnuid 86 ja 88 geaidnoruossa.
2526	Dat lea leamašan anus vuovdedoalus, eanandoalus, duddjomis, njuovvamis, steavlideamis ja dat lea maiddái anihan vearjun soađis.
2527	Dát lea leamašan dihtosis máŋggaid logiid jagiid muhto lea velá otnege stuorra váttisvuohta.
2528	Dát lea listu Irana presideanttain.
2529	Dát lea listu Nobela ráfibálkkašumi vuitiin.
2530	Dat lea listu olbmuid dávddain jámolašvuođa mielde, namalassii man ollu olbmot jápmet dihto dávdii.
2531	Dát lea luonddu govvádus, muhto dat govvida maid sámiálbmoga, mii lea gievrrat go bissu čoahkis ja doaibmá ovttas.
2532	Dat lea maid čájáhusčállosin sámi gáktečájáhusas Sámi leanamuseas Roavvenjárggas Suomas.
2533	Dat lea maiddái čielgasit stuorimus Kymraeatnama sulluin ja dan viidodat lea 714 km².
2534	Dat lea maiddái elektralaš jođas dain dáhpáhusain go hui vuollegaš vuosttaldus gáibiduvvo, ovdamearkka dihte go áigu gokčat daid stuorimus elektromagnehtaid suprajođiheaddji ávdnasiid.
2535	Dat lea maiddái Nordlándda fylkka hálddahusguovddáš.
2536	Dat lea maiddái ovttas riikka goikáseamos guovlluin.
2537	Dat lea maid Khánh Hòa eanangotti oaivegávpot.
2538	Dat lea maid Pakistana oaivegávpot.
2539	Dat lea maid Quang Binha oaivegávpot.
2540	Dat lea maid vuohki mainná stáhta oažžu eanet ruđaid alccesii.
2541	Dat lea máilmmi bivnnuheamos joavkovaláštallan.
2542	Dat lea máilmmi davimus metrosystema.
2543	Dat lea máilmmi eanemusat vuvdojuvvon bruvsa ja dat vuvdojuvvo badjel 200 riikkas.
2544	Dat lea máilmmi goalmmát stuorimus roavvaoljovuovdi ja okta stuorimus gássabuvttadeddjiin.
2545	Dat lea máilmmi nubbin eanemus hupmon šemittalaš giella (
2546	Dat lea máilmmi stuorámus ja dovdoseamos kryptovaluhta.
2547	Dat lea máŋggadialektálalaš čállinvuohki, mii ovttastahttá sihke Hansalihtu áiggi čállingiela árbevieru ja dán áiggi guovllulaš čállinvugiid.
2548	Dat lea min skeaŋka Ipmilii”.
2549	Dát lea mot Arrhenius meroštalai bása.
2550	Dat lea Muonájoga oalgejohka.
2551	Dat lea nággejuvvon dološ greikagielat jorgalus/heivehus egyptalaš hieroglyfain.
2552	Dat lea nannan-Ruošša dávabealde Davvi jiekŋamearas.
2553	Dat lea našuvnnalaš gealboguovddáš mii erenoamážit bargá oahpahusvuogádahkii buorrin, mánáidgárddi rájes gitta alit oahpu dási radjái.
2554	Dat lea njelját stuorimus čađamihtu hárrái.
2555	Dát lea Norgga stuoramus proavásgoddi viidodaga vuođul.
2556	Dat lea Norgga viđadin stuorámus suolu.
2557	Dat lea nubbi stuorimus Kymraeatnama sulluin ja dan viidodat lea 39,44 km².
2558	Dat lea oarjjimus stašuvdna ja loahppastašuvdna dassážii go Länsimetro váldo atnui.
2559	Dat lea okta dain eanemus lohkkojuvvon girjjit máilmmis.
2560	Dat lea olbmu stuorimus sealla, ja lea áidna man earuha čalmmiiguin (mikroskohpa haga).
2561	Dat lea ollásit bajábealde poláragierddu.
2562	Dat lea orgánealla man álkimusat oaidná mikroskohpa čađa.
2563	Dat lea osohahkii modeardna lulli- ja julevsámegiela čállingiela.
2564	Dat lea ovdal giehtaguššama hui mirkkolaš.
2565	Dat lea ožžon nama go dan virusat čájehit ráhtisin ( ).
2566	Dat lea Pococí kantona hálddahusguovddáš.
2567	Dat lea puriidna, seammá ládje go guaniidna.
2568	Dat lea Raahe guovlogielda guovddáš.
2569	Dat lea ráddjejuvvon seallagokčasiin, mii lea guovtti biologalaš cuoccain, siskkit ja olggut váimmuscuozza.
2570	Dat lea ráhkaduvvon dainna lágiin dan dihte go morčesuonat eai čavge ja dain siste ii šatta nu alla deaddu go váibmosuonaid siste.
2571	Dat lea ránesminta (Mentha longifolia) ja eappelminta (Mentha rotundifolia) hybrida.
2572	Dat lea Rangifer čeardda áidna šládja.
2573	Dat lea riikka davvioasis.
2574	Dat lea riikka ekonomiija, gávppašeami ja johtolaga guovddáš ja deháleamos hápmangávpot.
2575	Dat lea riikka lullenuortaoasis.
2576	Dat lea riikka nubbin stuorámus gávpot olmmošlogu ektui.
2577	Dat lea riikka oarjeoasis.
2578	Dát lea ruossalas máilmmiávvosa 13,7 miljárdda jagi agiin.
2579	Dat lea sárgojuvvon vuogis, mii lea ožžon váikkuhusa mangas.
2580	Dat lea seaggi ja bastil.
2581	Dat lea seamma dábálaš dievdduin ja nissoniin.
2582	Dat lea sin iežaset giella.”
2583	Dat lea Skandinávialaš njárgga nuortaoassi ja dánna lágiin Ruoŧas lea guhkes riddu.
2584	Dat lea sudno mielde dušše oasáš sápmelašvuođas iige olles duohtavuohta álbmogis.
2585	Dat lea sullii 10 000 gitta 6000 jagi áigi.
2586	Dat lea sullii 200 km polargierddu davábealde.
2587	Dat lea sullii guokte viđadasa Eatnama čađamihtus.
2588	Dat lea Suoma stuorámus dakkár ikona.
2589	Dat leat álgán guhkesperiodalaš komehtan, main birrajođáhat lea nuppástuvvan Jupitera gravitašuvnna dihte.
2590	Dat leat boarráseamosat, geat oaivvildit, ahte ortográfalaš prinsihkka ferte leahkit seamma sámegielas dego eanetlogu gielas.
2591	Dat leat borramušas fidnemis.
2592	Dat leat čállojuvvon persialaš sogdianalalfabehtain mii maŋŋelaš rievdaduvvui ja šattai dološ uiguralfabehtan.
2593	Dat leat dego eallinnjuolggadusat, go muitalit leat go diŋggat buoris vai bahás.
2594	Dat leat dorvvastit olbmuid vuođđoáigáiboađu, ovddidit dearvvasvuođa ja doarjut iehčanas birgema iešguđetlágan eallindiliin.
2595	Dat leat fiskadin govas.
2596	Dat leat gaskamearálaččat sullii 4 mehtera alu ja dat deddet badjel 10 tonna.
2597	Dat leat gittalagaid guhkes báddin man namma oaniduvvo DNA (deoksiribonukleiidnasivra).
2598	Dát leat guokte stuora morčesuonat mat laktásit váimmu olgeš feaskárii.
2599	Dat leat nu gohčoduvvon ”idéaid assosiašuvnnat” mat riegádit nuorran ja dain leat stuorat mearkkašupmi, go dain mat riegádit rávesolmmožin, dasgo dat leat – daid mearkkašupmi lea tabula rasa.
2600	Dát leat nu gohčoduvvon refleavssat.
2601	Dat leat seammalágánat go amerihkálaš lubmagirjjit dahje grafihkalaš noveallat.
2602	Dát leat vuolšši vihtta dovdomearkka.
2603	Dat lea unnimus geađgeplanehta, čađamihttu lea 4879 kilomehter ekváhtora buohta.
2604	Dat lea várálaš olbmuide go dat vahágahttá guovddášnearvafierpmi ja monimuččaid.
2605	Dat lea váttis gávnnahit sihkkarit mii norgga vuosttaš leavga lei, muhto dan gal dihtet ahte Sankt Olav anii vilges mearkka gearbmašiin Nesje-stuimmiin.
2606	Dat lea veahá dáktái muhto aŋkke njálggis.
2607	Dat lea vejolaš fuobmát golbma sierra ovdáneami sámegiela čállimis.
2608	Dat lea virggáaš giella Etiopias ja máŋggain Etiopia oassestáhtain, earret eará Amharas.
2609	Dat lea virggálaš giella goappašat riikkain.
2610	Dat lea vuohki suddjet fiermecuocca, go hui šerres čuovga billista dan.
2611	Dát lea vuosttaš viggamuš (mii lea dihtosis) ráhkadit oppalaš teoriija man vuođđu lea duohtavuođa dárkun.
2612	Dat lei anus gitta 1900-logu álgomuddui ja dat doaba cealká ahte indiviidat main lea seammálágan bajiloaidnu gullet seammá šlája vuollai.
2613	Dat lei boarráseamos Ruoŧa nuorttabeal ráji mearrideaddji šiehtadus.
2614	Dat lei Brihtalaš ruvnnu koloniija jagi 1970 rádjái.
2615	Dát lei dan áigáisaš oaidnu, dego maiddái Pierre Coste oaidnu iežas vuosttaš fránskagielat doaimmahusas jagis 1695.
2616	Dat lei dat vuosttaš ráđđehus Norgga historjjás mii šattai guođđit ráđđehusa go vásihedje stuora vuostehágu Stuoradikkis ovtta birasášši dihte.
2617	Dat lei dušše okta sentimehter oaneheabbo go dan áigge nuoraidolahus.
2618	Dat lei eahpedábálaš, dasgo ovdamearkka dihte Láđisvuođa oappát ja Bassi Anna Nieiddat doibme eanaš dušše ieža kloastariin, buohcceviesuin ja apotehkain ja daid lagasvuođas.
2619	Dat lei hutkojuvvon meahcástaneatnamiidda johtema várás.
2620	Dat lei issoras oainnus.
2621	Dat lei jagiid 1185-1393 Nubbi Bulgária váldegotti oaivegávpot.
2622	Dat lei juoga mii ii lean su čilgemis, muhto otne mii diehtit ahte dat soalddáhat geat jápme ožžo hypovolemalaš lieggananšohkka, mii mearkkaša ahte rumaš ii nagot muddet čáhcedássedeattu go lieggana ilá johtilit.
2623	Dat lei Korvald gii 1972:s loktii Kjell Magne Bondevika, gii lei dalle 25 jahkasaš, riikapolitihkalaš arenai go vieččai su sisa stádačállin stádaministara kantuvrii.
2624	Dat lei maiddái lasáhus muhtun boahkuhanávdnasiin.
2625	Dát lei maid dan mielde maid iešguđetlágan julggaštusaid mielda maid Sámekonferánsa lea cealkán, namalassii ahte sámit leat okta álbmot ja ahte riikarájit eai galgga botket dan oktavuođa.
2626	Dat lei mearrádus.
2627	Dat lei mielde gilvvus máŋga vahkku.
2628	Dát lei muhtun oase čatnasan girku miššovdnabargui ja muhtun oase Ruoŧa háliidus ovttastahttit sámiid ja ruoŧabeal Sámeeatnamiid ruoŧa stáhtain.
2629	Dat lei nuortalaččaid oktasaš vuoigatvuođa ja ortnega bajásdoalli.
2630	Dat lei ođđasis prentejuvvon, dárkkistuvvon ja ođđasis goasttiduvvon máŋgga geardde jagis 1973 ovddošguvlui, duvle namain The Final Prophecies of Nostradamus.
2631	Dat lei vuosttas jahki go festivála sáhtii čuovvut interneahttasáddaga bokte.
2632	Dat linjá juohká planehta olggoža davvi ja lulli beallejorbodagaide.
2633	Dat maiddái garrá ja ceaggána.
2634	Dat maid mielddisbuktá dan ahte máŋga viinnas lea logijagiid sáhppunáigi ja guhkes seailunáigi.
2635	Dat mearkkaša ahte 15 % Indonesia álbmogis lea sundagiela vuosttašgiellan.
2636	Dat mearkkaša duohtavuođas ahte njuikejeadddji beassá geahččalit golbmii juohke allodagas.
2637	Dat mii ii leat gávdnon ii leat gávdnon, dat ii gávdno dál iige boahtteáiggis.
2638	Dat mii lea erenoamáš uiguragielas, erenoamážit davvisuopmaniin, lea vokálaredukšuvdna ja metafoniija, mii gohčoduvvo maid namain umlaut.
2639	Dat modealla lea dattetge gárži go dat ii govčča ammoniáhka (NH3).
2640	Dat mo leat eallán dán eallima mearrida dan, makkár du čuovvovaš eallin boahtá leat, man kástii don gulat jna.
2641	Dát muitala man dehálaš Carsten Smith lei Moss gildii ja dan gávpehommái.
2642	Dat muitala su eallima gaskal geassemánu 12. beaivvi 1942 ja borgemánu 1. beaivvi 1944.
2643	Dat negatiiva bealli addá elektrovnnaid positiiva beallai, nu ahte elektrovnnat álo mannet positiiva elektroda guvlui.
2644	Dát nubbi Omega searvi álggahuvvui golggotmánu 1919:is, maŋŋel ovtta bartamátkki.
2645	Dat nuppástus dáhpáhuvai seammás go bohte eará nai nuppástusat allaskuvllaide.
2646	Dat oaččui Áillohaš musihkkabálkkášumi 2014.
2647	Dát oahpahan vuogit ledje maid guovddášis Maria Montessori metodain 1900-logus.
2648	Dat oaivvilda ráidogovaid, mat leat álgoálggus almmustahttojuvvon namalassii Jáhpánis.
2649	Dát oassi gieđahalai Frankriikka preassa revolušuvnna jagi 1799 rádjái.
2650	Dat oažžugo son geavahit juogalágan gahpira čuožžu das, leago son báhcán leaskan vai leago son earránan.
2651	Dát ođastus čatnasii Suoma vuođđolága ođasmahttimii 1992, mas Suoma vuođđoláhkii (731/1999) čállojuvvui njuolggadus (17 §) sámiid kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođaid birra.
2652	Dát ođđa heaisa váldojuvvui atnui 1850-logus.
2653	Dat ođđa sealla šaddá ohkin, ja loahpas mánná riegáda.
2654	Dat oidno dušše mikroskohpain.
2655	Dat olbmot leat ánssášan árvonama “Lord” dahje “Baronette”, go leat bargan iešguđet surggiin nu movt ovdamearka dihte fysihkain, medisiinnain dahje filbmadahkamin.
2656	Dát opposišuvnnalaš elemeanttat leat girjjis gaskavuođa dássedeattus.
2657	Dát organisašuvnnat leat dehálaš oasit Olgešbellodagas, ja sis leat sierra, riikaviidosaš organisašuvdnafierpmit.
2658	Dat orrot iežaset ruovttuguovllus birra jagi.
2659	Dát ortodoksalaš servošat šaddet ain Ugandas, Kenias ja Tanzanias, ja dain doibmet báhpat, mat leat boahtán eamiolbmuid gaskkas.
2660	Dat ovdamearka čujuha dasa ahte hypotermiija maiddái váikkuha vuoigŋašiiida, ja viidáseapput olbmu láhttenvuohkái.
2661	Dat ovddastuvai Raahein 1.1.2013, ja dalle gielddas orui 3 020 olbmo.
2662	Dat politihkálaš digáštallan Norggas šattai garrasit vuostálagai Olgeža jođiheaddji Willocha ja stuorámus vašálačča Bargiidbellodaga jođiheaddji Gro Harlem Brundtlanda gaskka.
2663	Dát prinsihppa gohčoduvvo Hubble láhkan.
2664	Dat prinsihppa viggá ráhkadit teorehtalaš duogáš geatnegasvuođaetihkii.
2665	Dát proseassa lea jođáneabbo go mannan háve.
2666	Dát ráhkkanus stargada čeabeha, ja lassin sihke čeabeha ja čárváfiellu muorrašládja váikkuha mealgat šukŋii ja čuojaheapmái.
2667	Dát ráidu gohčoduvvui “Ekko av Ibsen”.
2668	Dat riegádii sullii 4,6 miljárda jagi áigi.
2669	Dat rievttes ivnnit Norgga leavggas leat biddjon Olgoriikadepartemeanttas Pantone-vuogádaga mielde.
2670	Dát riiddut almmusvuođas eai leat vel ráfon, go Hesse gárttai ođđa vuostegieđageavadiid dihtii čiekŋalassii kriisii: su áhčči jámii njukčamánu 8. beaivvi 1916, su bárdni buohccái duođalaččat ja su eamit buohccái skitsofreniijii.
2671	Dát romána lea Werthera birra gii lea ráhkásnuvvan Charlottii, muhto soai heaitaleaba ja Werther sorbme iežas.
2672	Dat sáhtášii čilget nu gohčoduvvon paradoksála nuoladeami.
2673	Dat sáhttá dagahit ahte vara pH-árvu badjána, šaddá nu gohčoduvvon vuoigŋanalkalosa (eŋg. respiratory alkalosis) mii sáhttá dagahit geasáhagaid.
2674	Dat sáhttá leat movttegis, surgadis dahje ilgadis dáhpáhusa birra, dahje sáhttá govvidit servodaga dahje birrasa.
2675	Dat sáhttá leat ovdamearkka dihte go mii suoskat dahje go čoavjji deahkit "sotket" (soatkat) biepmu.
2676	Dat sáhttá vahágis šaddan filbmii, dahje mieleavttus biddjojuvvon dohko.
2677	Dat sáhttá veahkehit čilget fávtta, ahte seamma periodas, Les Propheties šolžža mielde bođii skuvllaid geavahussii Frankriikkas dego oahppogirjin.
2678	Dát sáhttet basttehuhttit vierromolekylaid nu ahte dat eai bastte billistit goruda seallaid.
2679	Dat sáhttet gođđat sihke jogain ja jávrriin, gitta 50 mehter čikŋodahkii.
2680	Dat sáhttet maid čohkkát, ja nuorra guovžžat sáhttet gizzut.
2681	Dat sáhttet oatnut nu ahte ovdamearkka dihte lahttu lihkada.
2682	Dat sáhttet váldit čitnadioksiidda alccesis ja ráhkadit oksygena.
2683	Dát sárgosat báhce gurrii easka Hesse maŋŋidis buvttadeamis.
2684	Dat sátni adno dávjá go lea sáhka muslimaid ipmila birra.
2685	Dát seahkanedje ovddeš elliin.
2686	Dat seallat leat gođđosisteaset spesialiseren sierra doaimmaide.
2687	Dát seamma leavga lei maiddái anus fatnasiin ja eará festniŋgan, muhto unnidedje dan geavaheami 1600- ja 1700-loguin.
2688	Dát searvi gáiddai 1918:is.
2689	Dát sieđga ii šatta eanet go 4-15 cm allosažžan.
2690	Dat sisttisdoallá eanas einnostusaid beaivemeriid haga.
2691	Dat soaitá speadjalastit dan ahte dát servodatoaidnu lea oalle boarásnuvvan ja ii čilge dálá servodaga, ja guhkkin eret sámi servodaga.
2692	Dát soaittáhat dat dahká ahte máilmmis sáhttá oaidnit ollislaš beaivvášsevnnjodeami.
2693	Dat sulastahttet bohcciid mat dolvot vara ruovttoluotta váibmui.
2694	Dattege čohkkádettiin giddagasas son hutkkai Bargiidbellodaga soađimaŋŋápolitihka ja mo dát politihkalaš bargu galggašii šaddat Norggas friddjavuođa maŋŋá.
2695	Dattege guktot Ruoššabeale servviin lea sierra sadji Sámiráđis.
2696	Dat teknihkka go geahčada mikroskohpain gohčoduvvo mikroskopiijan.
2697	Dát teknologiija lea leamašan anus 1950-logu rájes rávdnjebuvttadeapmái.
2698	Datte leat ain ollu vástitkeahtes gažaldagat, ja danne oaivvildit oallugat ahte dat gullaba goabbatge vuollešládjii.
2699	Dattetge dáruiduhttin álggii juo 1700-logus.
2700	Dattetge girjjiin nággejuvvo dálá áiggis dego ovdalge.
2701	Dattetge lea vel eahpečielggas, man dárkilit nástejoavkkuid agit leat mihtiduvvon, muhto juohke dáhpáhusas lea čielggas, ahte dat leat oassi máilmmiávvosa buot boarrasamos čuozáhagain.
2702	Dattetge rehkenastojuvvo ráđđehus seamman nu guhká go stáhtaministtar čohkká.
2703	Dattetge sáhttá bártidit jos ii dovdda muhtin spiehkastagaid.
2704	Dát tradišuvdna máhccá apostallaš áigái ja ráhkada girku oainnu mielde ovttas Biibbaliin girku ollisvuođa.
2705	Dát válljenproseassa galgá leat čađačuovgi ja buot eamiálbmogiin galgá vejolašvuohta beassat mielde.
2706	Dat vánddardit galbma ja liehmmus čáziid gaskkas.
2707	Dat várri lea Gáiddošjoga badjel, ja su allodat lea dušše 282 mehtera.
2708	Dát vástida eŋgelasgiela sátnái breed ja dábálaččat ii sátnái race.
2709	Dát veahkadat lea johtilit unnon ja dasa gullet šat moatte duhát olbmo.
2710	Dat viessu oaččui maŋŋeis nama Goethe-Haus (sámegilli: Goethe viesu).
2711	Dat virusat orodit dábálaččat ealliid siste ja muhtumin nuppástuvvet nu ahte bastet njoammut maidddái olbmuide buktit dávdda.
2712	Dat virusjoavku juhkkojuvvo ain guđa čerdii main stuorámus lea Reoviridae.
2713	Dat vissásit ođasmuvvet muhto dat ádjána máŋggaid miljovnnaid jagiid.
2714	Dát vistti lea dál guosseateliera Sámi dáiddárguovddáža vuolde.
2715	Dat vuođđuduvvui Ruoŧas.
2716	Dát vuogádat speadjalastá luosa dábálaš eallima, mas luossa njiedjá merrii ja fas goargŋu.
2717	Dat vuohčudit ávdnasiid mat nubbi ii gierdda.
2718	Dát vuohki, go njuike allelis vaikko ii beassan badjel ovddibu, sáhttá gohčoduvvot seastimin.
2719	Dát vuoigatvuohta ii leat gitta das, máhttágo sápmelaš suomagiela vai ii.
2720	Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuođa čuoččuhit oaiviliid almmá earrásiid seaguhusa haga, ja friddjavuođa ohcat, vuostáváldit ja almmuhit dieđuid ja oainnuid juohkelágán diehtojuohkingaskomiid čađa, beroškeahttá riikarájiin.
2721	Dát vuoigŋa vuohttu maiddái dan áigge oahppaneavvuin.
2722	Dát vuostálasttii Ernst Haeckela oaidnu ahte ogi ovdáneapmi čađahii geardduhii olles čeardahistorjjá.
2723	Dat vuosttaš logi “Amendments” gohčoduvvojit “Bill of Rights”.
2724	Dat vuvde badjel guokte miljovnna mohtorgielkká jagiid 1970 ja 1973 gaskasaš áigge, vuovdinolahus mii ii leat goassige juksojuvvon.
2725	Dat vuvdojuvvojedje viehka olu dasgo dat ledje geahppagat, oktageardánat ja viehka hálbbi.
2726	Davás Vuoivuonas lea Goalsevuohppi, Hoammaluokta, Garnjárga, Muoŧke/Ivgomuoŧke, ja guhkit doppe lea áhpi.
2727	Dávda lei nu garas, ahte su fysalaš ovdáneapmi njoazui nu, ahte son oahpai vázzit easkka njealji jahkásažžan.
2728	Dávdamearkkaid vuođđu lea vuoigŋanbohcciid gáržžádus.
2729	Dávdamearkkat bohtet dađistaga, dávjá go lea borgguhan máŋgalot jagi.
2730	Dávdamearkkat eai láve boahtit oidnosii.
2731	Dávdamearkkat leat nuorvu, oaivebávččas, gosahat ja feber.
2732	Dávdamearkkat leat vuoigŋanváttisvuođat, lahpastuvvan ja gosahat.
2733	Dávdamearkkat sulastahttet čižževuolšši dávdamearkkaid, dalle bávččasta, bohtana, sakŋida ja liekkista.
2734	Dávdda loahppageahčen beaivválaš buđaldeamit dego vázzit ja gárvodit sáhttet leat lossadat.
2735	Dávgečuojanasat leat fijuvla, áltofijuvla, cello, ja kontrabássa.
2736	Davimus oassi lea Mearrabahta.
2737	Dávjá álgobávkkehemiin oaivvilduvvo máilmmiávvosa 'riegádeapmi', muhto das, mii buot ieš alddes gullá álgobávkkeheapmái, eai leat ovttamielalaččat.
2738	Dávjá eamiálbmot leat doalahan birgenlági, árbevieruid dahje eará osiid iežas kultuvrras mii lea gávdnon doložis dan guovllus.
2739	Dávjá galgá cadjit dan mielde, mo bircu almmuha.
2740	Dávjá go muhtun hupmá komigiela birra, son dárkkuha komisyrjána.
2741	Dávjá gulliid čoalodettiin olmmoš oaidná báiskki go dárkilit fákte ja vuordá dohppenmuni.
2742	Dávjá lea sáhka symfoniijaorkeastaris, masa gullet máŋgalot musihkkarat geat čuojahit.
2743	Dávjá maiddái geahččalit čájehit ahte gálvu lokte olbmo sosiála árvvu.
2744	Dávjá olmmoš atná ahte eallimis ii leat makkárge ávki ja son ii oainne vejolašvuođa beassat eret dan seavdnjadasas.
2745	Dávjá olmmoš ieš ii fuobmá ahte lea skibas, muhto eará olbmot birrasiin lávejit fuobmát ahte lea guiron.
2746	Dávjá ordnejit dálvedáhpáhusaid, dego gilvvuid jikŋon čázádagaid alde, main heasttat ja riidejeaddjit ain duollet dálle doddjojit čáhcái ja dárbbašit gádjuma.
2747	Dávjá pronomena čujuha dakkár áššái, mii lea juo teavsttas dahje hupmamis ovdal.
2748	Dávjá seamma nástegova násttiid gaska lea máŋga čuovgajagi máilmmeávvusis.
2749	Dávttit leat iešguđetlágan hámis, sturrodagas ja dain lea hui mohkkás ráhkadus.
2750	Dávttit suddjejit rupmaša eará orgánaid, ja dat maiddái ráhkadit ruksesseallaid ja vilgesseallaid, vurkkodit minerálaid, cagget goruda ja veahkehit rupmaša lihkadit.
2751	Davvenuortin lea Olgastretet mii earuha Edgeøya Kong Kars Landas.
2752	Davvi-Amerihká Sámi Searvi.
2753	Davvi-Amerihká Sámi Searvi lea sámi organisašuvdna vai siida Davvi-Amerihkás (Kanáda ja Amerihká ovttastuvvan stáhtat).
2754	Davvi-Amerihká Sámi Siida.
2755	Davvi-Amerihkás gávdno ruškesguovža juohkelágan eatnamiin, muhto Sibirjás orru válljeme vuvddiin orrut.
2756	Davvi Atlánta ja lulli Atlánta.
2757	Davvi Girji, 2010.
2758	Davvi-Korea lei ollásit olgoriikka veahki vuolde, ja go Sovjetlihttu luoddanii jagis 1991 de dat maiddái oalát njeiddi Davvi-Korea ekonomiija.
2759	Davvil lea Barentsáhpi ja nuorttil-lullil lea Vilgesmearra.
2760	Davvin guovlu rádjasuvvá Vilgesmerrii, lulde Laatokkai ja nuortan Onegajávrái ja Petroskoihi.
2761	Davvin ja lullin Iranas eai leat rádjeriikkat.
2762	Davvin lea Freemansundet mii earuha Edgeøya Barentsøyas.
2763	Davvinuortaeana ja sullot dan birra leat oassi Nordaust-Svalbard luondoreserváhtas.
2764	Davvioarji-Iranas Tabriz lea stuorámus gávpot olmmošlogu mielde ja Iranas dát lea guđát stuorámus gávpot.
2765	Dávviriid gádjo, muhto váldobeavdegirjjit dušše.
2766	Davviriikkaid almmolaš parlamentaralaš orgána lea Davviriikkaid ráđđi, mii ásahuvvui 1952.
2767	Davviriikkain lea čižžeborasa geográfalaš erohusat dutkojuvvon.
2768	Davvisámegiela boallobeavdi ožžui modearna hámi Sámi dihtorlávdegotti barggu oktavuođas.
2769	Davvisámegiela čállingielas gávdnojit njeallje diftoŋgga: ea, ie oa ja uo.
2770	Davvisámegiela essiivva geažus lea '-n' mii laktása ovttaidlogu nominatiivva hápmái.
2771	Davvisámegiela máŋggaidlogu lokatiiva ja ovttaidlogu komitatiiva leaba álo seammaláganat.
2772	Davvisámegiela morfologiija dahje sojahanoahppu gieđahallá mo davvisámegiela sánit sojahuvvojit.
2773	Davvisámegielas essiiva geavahuvvo dávjá vearbbaiguin atnit, navdit, čájehit ja dovdat: Mun anán dan váidalahttin.
2774	Davvisámegielas gávdnojit lokatiiva-vearbbat, mat gáibidit ahte substantiiva lea lokatiivvas.
2775	Davvisámegielas lea rikkis sojahansystema, sihke nominiid ja vearbbaid dáfus.
2776	Davvisámegielas leat 7 kásusa.
2777	Davvisámegielat ealligova lea dubben riikkaidgaskasaš Sámi filbmainstituhtta ISFI ovttasbarggus Studio Ghibliin, Cinema Mondoin ja Arthausiin.
2778	Davvisámegielat ráidu čájehuvvui vuosttas geardde Yle TV2 -kanálas 13.4.2020, anárašgielat ráidu 7.9.2020 ja nuortalašgielat ráidu fas 26.10.2020.
2779	Davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii animašuvdnaráidu almmustuvai jagis 2020.
2780	Davvi sámi instituhtta vuođđudii 1983:s Israel Ruong-stipeandda.
2781	Davvi smávvaealli gohčoduvvo Mustela nivalis nivalis.
2782	Davvi-Trøndelága fylkka stuorámus jávri lea Snåsavatnet, mii lea 121,58 km² viiddis ja olles Norgga guđadin stuorámus jávri.
2783	Dawuni lea gohčoduvvon namahusain "Ghana Bob Marley" ja son šattai dovddusin iežas vuosttaš siŋgeliin ja videoin In Ghana, mii ávvuda Ghana iehčanasvuođa.
2784	Dážaid nationála symbolat leat leavga, nationáladreassa ja nationálabeaivi.
2785	Dážat gohčodedje sin «terfinner» (terálbmogin) sin báikenamas Guoládatnjárggas.
2786	Deahkit čavgejit ja dainna lágiin dahket lihkadeami vejolažžan.
2787	Deahkki dahje deahkkegođus lea rupmaša gođus mii lea ráhkaduvvon deahkkeseallain.
2788	Deahkki oatnun, maiddái gohčoduvvon kontrakšuvnda, lea hui mohkkás dáhpáhus go iešguđetlágan proteiinnat jođašit nubbi nuppi vuostá.
2789	Deanutimjan (Thymus serpyllum) lea šattu mii šaddá sullii 5-8 cm allosaččan.
2790	Dearvvas váimmus varra golgá aivve ovtta guvlui.
2791	Dearvvašvuođageahču álgu lea Det Norske Sundhedskollegiet ásaheapmi jagis 1809.
2792	Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid stáhtalaš bearráigeahču doaibma Norggas lea fuolahit ahte lágat ja njuolggadusat čuvvojuvvojit.
2793	Deaŧaleamos orru leame ahte lea mielamielde borramuš fidnemis ja čiehkádanbáikkit, ja dat dáidá dahkat ahte guovža sáhttá vánddardit áigodagaid mielde.
2794	De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gieldda.
2795	De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
2796	De časke Bergen ja Hordaland fylkkat oktii 1972:s.
2797	De eai leat ollu vuoražasat muorraráji badjel.
2798	Dego davvisámegielas lea komigielas kongruensa logus go adjektiiva lea predikatiivan, ovdamearkka dihte: луныс кӧдзыд 'beaivi lea galmmas', лунъясыс кӧдзыдӧсь 'beaivvit leat galbmasat' (ovdamearkkat leat komisyrjánii).
2799	Dego Hesses, maiddái Armsis leat duiskkalaš vánhemat ja son lea riegádan suoidnemánu nubbi beaivvi.
2800	Dego lullisámegielas, kopula ii gáibiduvvo go cealkka lea dálá áiggis ja ii leat biehttaleaddji, ovdamearkka dihte: тайӧ книга бур 'dát girji (lea) buorre' (ovdamearka lea komisyrjánii).
2801	Dego máŋggat eará durkalaš gielat lea uiguragiella agglutinatiiva SOV-giella mas lea vokálaharmoniija.
2802	Dego nammage muitala, nástenártti vilges lieđđi lea nástemállesaš.
2803	Dego Nathan Tarconv, gii lea čállán olles kápihttala Some thoughts concerning Education publikašuvdnii, čujuha ”Locke vuostálasta čielgasit jámma iežas ávžžuhusain ´dábálaš´, ´almmolaš´ dahje ´generála´ oahpahusa”.
2804	Dego ovdamearkka dihte son čuoččuha, ahte mánáid galggašii oahpahit tevdnet, vai das lea ávki sin olgorihmátkkiin (vai sii sáhtet tevdnet galledan báikki), muhto divttaid ja musihka son atná duššin oahpahallat.
2805	Dego Peter Gay čállá: ”son ii goassige jurddašan, ahte buot mánát galggašedje oahpahuvvot dahje ahte sii geat oahpahuvvojit, galggašedje oahpahuvvot sullasaččat.
2806	Dego sámegielas lea komigielas biehttalanvearba.
2807	Dego son ja Tarcov deattuheaba Locke čállosat leat dievva rávvagat dasa, ahte ohcat dieđu ja dasto speadjalastit dan ožžon máhcáhahkii.
2808	Dego su áigásáš Mary Astell Locke jáhkii, ahte nissonolbmot sáhtášedje leat ja galggašedjege oahpahuvvot rationálalažžan ja šigolažžan.
2809	Dehálamos dáin gažaldagain lea poavvaga sadji girku njunnožis.
2810	Dehálaš fáddá Vallei lea kritiseret oarjemáilmmi nealgi golahit eanet, ja riggáid dárbu dinet eambbo ja eambbo ruđa.
2811	Dehálaš fonologalaš proseassa ruoššagielas lea palataliseren, konsonánttain lea guokte veršuvnna, ovda- ja maŋŋeveršuvdna.
2812	Dehálaš importgálvvut leat olju, ruovdi, plastihkka ja mašiinnat.
2813	Deháleamos lei Máttaráhkká ja vel su golbma nieidda Sáráhkká, Juoksáhkká ja Uksáhkká.
2814	Deháleamos spiehkastat lea ahte hydrogena ja helium sáhttet viggat oažžut duššefal ovtta elektrongara mas leat guokte elektrovnna.
2815	Deháleamos vehádatgielaide guoski álbmotrievtti áššebábir lea Eurohpá vuođđogirji guovlo- dahje unnitlogu gielaid várás.
2816	Dehkiid veagas olmmoš lihkada, bissu čuoččut ja vel lihkahallá siskilušaid.
2817	Deike gullá biegga, čáhci ja bioenergiija.
2818	Deike gullet buot viehkansuorggit mat leat guhkibut go 400 mehter muhto oaneheabbot go 5000 mehter.
2819	Deike gullet dábálaččat buot viehkansuorggit mat leat oaneheabbot go 400 mehter.
2820	Deike gullet ovdamearkka dihte bláđit, áviissat, govat, filbma, rádio, TV, máidnosat ja girjjit.
2821	De juohke bihttá lea vuvdojuvvon 100 jen ovddas (sullii $ 1 U.S. dollár), vai dat birgešedje maiddái márkaniin, mas vuovdinláhkái leat geavahuvvon girjjit.
2822	De lea digaštallan mot galggašii diet gaskavuohta leat ja man lahka sámeálbmot berre leat stáda.
2823	De leat 12,82 proseantta ohppiin ođđadárogiel oahpahusas.
2824	Demianis leat vel oidnosis gárggiideapmiromána sárgosat, muhto seamma láhkai go Ádjoeanagumppes dáhpáhusat ásaiduvvet milloseappot siskkáldas sielumáilbmái go olgguldas duođalašvuhtii.
2825	Demokráhtalaš presideanttas sáhttá leat eanetlohku kongreassas mii dagaha presidentii váttisin oaččut iežás politihkka čađa.
2826	Demokrahtalaš republihkain oaivámuš válljejuvvo válgga bokte.
2827	Demokritos oaivvildii ahte visot mii gávdno lea juogo guorosvuohta dahje smávva vuođđooasit maid son gohčodii atoman.
2828	Demokritos rámiduvvo dávjá danin go son vuođđudii oahpu atoma birra, muhto rievtti mielde su oahpaheaddji Leukippos dat ráhkadii dan teoriija.
2829	Demo-lávlla lea dat mainna ohcá beassat mielde Sámi Grand Prix-gilvui.
2830	Departemeanta lea ovddasvástádus bargomárkanpolitihkka, bargobiras- ja sihkkarvuođapolitihkas, ealáhagat ja čálgopolitihkka.
2831	Departemeantta oaivegávpot lea Maztenango.
2832	Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km².
2833	Deprešuvdna lea psyhkalaš buohcuvuohta mii gullá miellaváttuide.
2834	Deprešuvnna sáhttá juohkit vuollejoavkkuide.
2835	Deprešuvnnas leat máŋga siva.
2836	De proseantamearka vástida nulla dahje eambbo bustávva ohcansánis.
2837	De sáhttá kongreassa válljet eret visot evttohusaid mat bohtet “Division of Power” presideanttas.
2838	Det norske språket har i dag to offisielle skriftformer, bokmål og nynorsk.
2839	Devnnet, mii govvida máilmmiávvosa viiduma álggu rájes gitta otná beaivái.
2840	Diabetesa dábálaš dovdomearkkat leat goiku, váibbasvuohta ja gožžandárbu.
2841	Diabetesa mihtilmas dávdamearka lea alla varrasohkkar.
2842	Diabetes (Diabetes mellitus, maiddái gohčoduvvon sohkardávda) lea dávda mas olbmo čoavječolgaráksá ii nagot ráhkadit doarvái insuliinna goruhii.
2843	Diabetes lea dutkansuorgi mii stuorru.
2844	Diabetes tiipa 2 lassána dálá servodagas.
2845	Diagnosa dahká dábálaččat gynekologalaš seallaiskosiin ja biopsiijain.
2846	Diagnosa dahkan lea maiddái vuohki mearridit mii lea dávda ja mii fas lea áibbas dábálaš.
2847	Diagnosa mearkkaša medisiinnas dat vuohki maid doaktárat atnet go mearridit mainna dávddain olmmoš lea buohcame.
2848	Dieđaalbmát jáhkket, ahte dát ”uhca skálas ollašuhtton álgobávkkeheapmi” veahkeha materiija ja antimateriija veardádallamis.
2849	Dieđáhus sáddejuvvo vearrokantuvrii, mii de registrere ođđa siviilaseađu.
2850	Dieđalaš dutkamušat leat čájehan ahte mohtorgielkkát dagahit vahágiid duovdagiidda mohtorgielkámáđiid buohta.
2851	Dieđalaš gillii nálli lea hárvenaš sátni, ja taxonomiijas dat livččii leamašan vuollešlája vuollásažžan muhto dat ii adnojuvvo dán oktavuođas obanassiige.
2852	Dieđihemiid statistihkka gávdno Dieđihanguovddáža jahkeraporttas, man Stáhta Dearvvašvuođageahčču almmuha.
2853	Dieđusge dalle iešheanalaš lassáneapmi lea veadjemeahttun.
2854	Dieđut Demokritosa eallima birra mannet ruossalassii, muhto goittotge son barggai eallenagi dutkin dieđalaš bargguiguin.
2855	Diehtoráju leat vuođđudan ovttasbarggus Islándda hálddahus ja FEIF.
2856	Diehtosiidu, man ovttaskas olbmot bajásdollet.
2857	Diehtoteoriija gis gieđahallá mo mii háhkat dieđu máilmmi hárrái.
2858	Diehtoteoriija váldá vuhtii buotlágan dieđuid, maiddái árgabeaivvi dáhpáhusaidm, muhto dieđalaš teoriija studere dušše dan mo diehtu ráhkaduvvo iešguđet dieđalaš suorggis.
2859	Diehttelas sámit leat eallán dan mielde ja dat boahtá ovdan sámegielas nai.
2860	Diehtu das, ahte lei gávdnojuvvon Higgsa bosona lágan boson 125–127 GeV/c² mássáin, raporterejuvvui suoidnemánu 4. beaivve 2012.
2861	Dieinna lágiin čielgeađa dušše gávdno čielgekánala bajit guovtti goalmmádasas.
2862	Dieinna lágiin oidnojit buot duot golbma eará sevnnjodeami báikkiin mat leat olggobealde guovddášlinjjá.
2863	Diekkár fenomena duokŋašii mearkkašahtti ráiggi standárdamálles.
2864	Diekkár jagiid ožžot eará eallit ráfi, maid rieban muđui borašii, ja dat besset lassánit.
2865	Dien láhkái lei Carsen Smith dehálaš ássi Mossas 1800- logus, son viiddidii gieldda ealáhusaid ja dagai mearrádusaid mat odne ain gusket gildii.
2866	Dierbmámuorji (Paris quadrifolia) lea mirkkolaš šaddu.
2867	Dievdduid guovdu čižžeboras lea viehka hárvenaš.
2868	Dievddu ja nissona gávttit leat iešguđetláganat, muhto mánát geavahit seammalágan gávttiid go rávisolbmot.
2869	Dievdoolbmo cihpas leat guovttelágan báddanoažži; Corpus cavernosum ja corpus spongiosum.
2870	Dievdoolbmot hárve ožžot njoammuma.
2871	Diftoŋga njuolgá bárrastávvalsubstantiivvain main lea -i loahpas: gođiide (goahti).
2872	Diftoŋga njuolgá bárrastávvalsubstantiivvain main lea '-i' loahpas: guolis.
2873	Diftoŋga njuolgá: Mun bivden guoli sullo/sulluid davábealde.
2874	Diftoŋga njuolgá substantiivvain main lea -i loahpas: Dat leat goađi/gođiid duohken.
2875	Digáštallamiin čalmmustahtii Willoch iežas su čeahpes hállanvugiin, ja mievžžadeaddji ráfálašvuođain.
2876	Dihto čuozáhagaid lea vejolaš meroštallat nu, ahte geavahuvvo kosmalaš gaskaceahkki.
2877	Dihtorsimulašuvnnat spáppalágan nástejoavkkuin ledje ovttaláganat nástepopulašuvnnain dahkkon áiccastagain ja dat evttohedje joavkkuid ahkin sullii 15 miljárdda jagi.
2878	Dihtosis lea ahte son čálii goittotge guokte dálkkasdieđalaš girjji.
2879	Dihto šlája válljugasvuohta dán áigge baicce gohčoduvvo genehtalaš variašuvdnan.
2880	Diida lea ovtta lágan einnosteapmi boahtteáiggi birra.
2881	Diimmu 12 giđđa- ja čakčajorggáldaga áigge beaivváš lea njuolga oaivvi bajábealde.
2882	Diimmus leat 60 minuhta dahje 3600 sekundda.
2883	Dikšobiergasat, mat leat ožžon organisašuvnnas, eai geavahuvvo riekta dahje dat vuvdojuvvojit, ja buohccebiillaid publikašuvdnan lea dušše finahahttit nonnáid gávpogis.
2884	Diktačállin Hellaakoski lei modernismma álgojalgejeaddji Suomas.
2885	Diktačoakkáldaga 600 stuhka prentehusas vuvdojuvvojedje dušše 54 gihppaga ja maiddái prosačoakkáldaga 600 stuhka prentehusat vuvdojuvvojedje oalle hihtásit.
2886	Dilli nuppástuvai dalle, go jorgaleaddji-fitnodatolmmoš Toren Smith vuođđudii Studio Proteus jagi 1986.
2887	Dilli rahtasii oalat, go viimmat golggotmánu vuosttas beaivve stuibmejoavku, mii gohčodii iežas Rwanda áhčieatnanlaš soahtešilljun (RPF) ja mas ledje eanaš Ugandai báhtaran tutsain, rasttildii Uganda ja Rwanda gaskasaš rájá.
2888	Dimbarat galge earret eará sahánrusttegiida.
2889	Dinbych-y-pysgod ( ) lea unna gávpot Mátta-
2890	Diŋggat leat earáláganat danin go atomat leat earáláganat sturrodaga, hámi ja ráhkadusa dáfus.
2891	Diogenes Laertios lei Greikka filosofiija historjádutki gii elii 200-logus.
2892	Diogenes muitala ahte Thales lei vuosttamužžan čuoččuhit ahte olbmo siellu lea jápmemeahttun.
2893	Diö lea Möckelnjávrri ja Helgejoga gáttis.
2894	Dipolačanus ja hydrogenčanus leat vuoimmehis čatnosat.
2895	Dipolčanus lea geahnoheames elektrostáhtalaš geasuheapmi mii lea gaskkal atomaid ja molekylaid.
2896	Dipolčanus lea juogo bissovaš dahje ii-bissovaš.
2897	Direktoráhtta ja dearvvašvuođadirektevraámmát ožžo dalle gáržžit doaibmaviidodaga.
2898	Distribušuvdnageassu govvida dan movt dálkkas lea juohkašuvvan rupmašis.
2899	Distribušuvdna lea farmakokinehtalaš doaba mii govvida dan movt dálkkas sirdása muhtun sajis eará sadjái rupmaša siste.
2900	Divohat addá searvvi miellahtuide vejolašvuođa bargat elektronihkkaprošeavttaiguin ja eará hommáiguin.
2901	Divohat addá searvvi mielláhtuide vejolašvuođa bargat elektronihkkaprošeavttaiguin ja eará hommáiguin.
2902	Divohat lea gealláris EL-viesus NTNU:as Troandimis.
2903	Divššohasvuoigatvuođaláhka addá álbmogii ollu vuoigatvuođaid dearvvašvuođabálvalusaid hárrái.
2904	Divttain lea ođđasit dikten Laila Stien ja almmustuvvan Leser søker bok- doarjagiin.
2905	Divttiid badjelii son čálii maid 4 čájálmusa.
2906	DJ:a bargu lea ovddimustá guoimmuheapmi.
2907	DJ:a reaiddut leat ovdamearkka dihte skearrut, dihtor dahje eará čuojanasat.
2908	DJ ferte čađat čuovvut mielde go ođđa musihka ilbmá ja go ođđa musihkkárat beakkihit.
2909	Djibouti lea máŋggagielat stáhta.
2910	Djibouti oaivegávpot lea seammánammasaš Djibouti.
2911	DNA-replikašuvdna, mii lea S-fásas, ii dáhpáhuva oktanaga, muhto baicce soames sajiin ovdal go eará sajiin.
2912	Doaba dálkasiid vuorrováikkuhus sisttisdoallá buot máinnašuvvon mekanismmaid.
2913	Doaba lea geavahuvvon ovddemus kriminologalaš digaštallamis.
2914	Doaba ovddidanriika lea kritiserejuvvon dan dihte go dat bidjá ollu iešguđetlágan riikkaid seammá hiŋgalii, vaikko dain leat áibbas earálágan eavttut ovdánit.
2915	Doahpa “Gonagas” adno ain eanas norgga lágain, dakko gokko sus lea earenoamáš váldi, nu go láhkaásahusa čállit dahje geasestit mearrádusa dihto gažaldagas.
2916	Doaibmageahčču lea geahčču mas lea bajit dási perspektiiva, ja doaimmahuvvo dainna lágiin ahte geahččočalmmiiguin háhká, systematisere ja dulko dieđuid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid birra.
2917	Doai leigga Helssega universitehta suoma-ugralaš gielaid professorat.
2918	Doaimmahan Jussi Ylikoski ja Ante Aikio.
2919	Doaimmaheaddjit leat álbmot ja eiseválddit.
2920	Doaimmaheaddjit rájáid hága -organisašuvnna mielde Theunis lea sivaheapme.
2921	Doaimmahussii gullet sullii 23 000 jahkebarggu, dás 10 000 boastaolbmo ja vuoddji.
2922	Doaimmat guorahallojuvvojit dokumeanttaid guorahallamiin, jearahallamiid, geahčademiid ja iskkademiid bokte.
2923	Doaivu máhccamis Kivennapai elii garrasit juohkehačča mielas.
2924	Doaktárat godde iežaset pasieanttaid ja oahpaheaddjit iežaset ohppiid.
2925	Doaktárat lávejit dearppastit dakko go isket doaibmágo refleaksa albmaláhkai.
2926	Doaluin ja basiid áigge dat ain dihttojit.
2927	Doaŋgegeasáhat dihtto ain geafes riikkain.
2928	Doha siskkobeale VM-gilvvus 2010 lei Tornéus mielde muhto njáskasii rátkkagilvvus.
2929	Doktagat (Gaviidae) leat dovttalottiid (Gaviiformes) čeardda áidna vuollečearda, man áidna sohka lea Gavia.
2930	Dokumeanta manai viidáset Dagbladetii ja Borten oaččui siva dan ovddas.
2931	Dokumeanttaid, maid áiggut geavahit Davviriikkain, ii dárbbaš merket apostillasteampiliin.
2932	Dokumentii sáhttá bidjat apostillasteampila, go notára lea dan nannen.
2933	Dolgefárda lea čáhppat ja vielgat.
2934	Dolgefárda lea maiddái dego njuorjjonáhkki go dat leat guolgái.
2935	Dolin eallisilbbas lei stuorra ávki, muhto hárve adnojuvvo dán áigge dasgo dat lea beaktilis mirku.
2936	Dollavárri dahje vulkána lea eananasi ráigi gos báhkka magma eatnama siskkimuččas bahkkeha bajás.
2937	Dološ dážat bálvaledje heastta šattolašvuođa symbolan, ja vilges heasttaid oaffarušše oaffardoaluin ja seremoniijain.
2938	Dološ greikalaš mytologiija mielde ipmilat orro Olymposa čohkas balvvaid bajábealde, ja doppe stivrejedje Zeus oktan eamidiinnis Herain ja eará ipmiliiguin.
2939	Dološsaksigiela áigodat bisttii sullii 800-logus gitta 1100-lohkui.
2940	Dološ sámit navde ahte dálvečielgi doddjo dán beaivve.
2941	Donald Trump lea maiddái Trump Organization-konseartna hálddahusdirektevra.
2942	Donostia ( ) lea Gipuzkoa eanangotti oaivegávpot Baskaeatnama iešstivrejupmeguovllus Davvi-
2943	Don sáhtát maid oažžut nuvttá riekteveahki dasa, ahte ozat veahkaváldeoaffara buhtadusa.
2944	Doppe ásset 87% riikka ássiin.
2945	Doppe barggai oahpaheaddjin.
2946	Doppe beassá gii ihkinassii gávppašit čuorvvasgávppiin interneahtas.
2947	Doppe dat golgá eret.
2948	Doppe eai leat luottat orrunbáikkiid gaskkal, ja olbmot vánddardit skuteriiguin, girdiiguin ja fatnasiiguin.
2949	Doppe Frank orostii ovdal go manai viidáseappot Auschwitzii.
2950	Doppe gávdno maiddái vuojadangáddi mii lea guovllu ássiid bivnnuhis astoáiggebáiki erenomážit geasseáigge.
2951	Doppe giegir juohkása guovtte sadjái.
2952	Doppe goitge ordnejuvvo jahkásaččat Härkäjuhlat-feasta.
2953	Doppe gos buđetnjuvddus lea dábálaš lávejit borrat dan ja márffiid, biergobulláid dahje guoli.
2954	Doppe Karman lohkagođii gávppašeami dieđa- ja teknologiijaallaskuvllas.
2955	Doppe lea alimus čohkka Mont Blanc.
2956	Doppe lea maiddái šaldi viidasit Hillesøyai.
2957	Doppe lea nevvuid meakanaláš bargobiergasii.
2958	Doppe lea oažžumuš sáivačázi ja lea álkit stivret guoli eallindili.
2959	Doppe lea orron jagi 2000 rájes.
2960	Doppe lea sadji 32 olbmui.
2961	Doppe leat 118 oahppi gávcci luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái.
2962	Doppe leat 135 961 ássi ja dan viidodat lea 1 466,35 km².
2963	Doppe leat 158 oahppi logi luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái.
2964	Doppe leat 18 oahppi golbma luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái.
2965	Doppe leat 18 oahppi golmma luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái.
2966	Doppe leat 205 oahppi gávcci luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 7. luohkkái.
2967	Doppe leat 277 oahppi 13 luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái.
2968	Doppe leat 29 oahppi golbma luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 7. luohkkái.
2969	Doppe leat 430 oahppi 15 luohkás, ja oahppit leat 8. luohkás 10. luohkkái.
2970	Doppe leat 434 oahppi 23 klássas.
2971	Doppe leat 46 oahppi njeallje luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái.
2972	Doppe leat 51 oahppi vihtta luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái.
2973	Doppe leat 80 oahppi njeallje luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 4. luohkkái.
2974	Doppe leat 99 oahppi ja 6 klássa.
2975	Doppe leat goitge máŋga unna giláža, dego Kattfjord, Straumsbukta ja Kvaløyvågen.
2976	Doppe leat iešguđetlagan bargobiergasat dego mihtidanreidduid, okta stuorra beavddi, máŋga elektrovnnalaš komponeantat, ja elektronihkkabuvttadusmašiinnaid.
2977	Doppe leat láserbotkenmašiina.
2978	Doppe leat maiddái mearrádusat mánáid vuoigatvuođaid birra, dearvvašvuođaveahki mieđiheami birra ja oktagaslaš plána birra sidjiide geat dárbbašit máŋggaid dearvvašvuođabálvalusaid.
2979	Doppe leat maid leamaš Alfred's Kro -restauráŋŋa, mii heaittihuvvui 2011 dahje 2012, ja Boddu-restauráŋŋa mii heaittihuvvui jagi 2013.
2980	Doppe leat máŋga joavkut dego Libertarian Party, Ruoná Party ja Constitution Party, muhto doppe leat guokte politihkalaš joavkkut mat leat leamaš stuorimusat Amerihká siskkáldassoađi rájes, demokráhtalaš joavku ja republihkkalaš joavku.
2981	Doppe leat mánŋa dihtorat, guokte beavddit, gáffemašiidna, ja "OBS".
2982	Doppe leat neahttasiidodihtorat maid.
2983	Doppe leat ovcci oahppi guokte luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái.
2984	Doppe leat Slovakia presideanta, parlameanta ja ráđđehus.
2985	Doppe leat sullii 20 duhát studeantta ja sullii 3 000 bargi.
2986	Doppe mánát ohpet giela lunddolažžat árgabeaivvi bargguid ja stoahkama bokte.
2987	Doppe mánát ohppet giela lunddolažžat árgabeaivvi bargguid ja stoahkama bokte.
2988	Doppe oaččui nieiddas beaivegirjji muhtun nissonis gii lei vurkkodan dan.
2989	Doppe orrot sullii 19 000 olbmo.
2990	Doppe sii fas besse viidáseappot finálii ja finálas ožžo eanemus jienaid Eurohpá álbmogis.
2991	Doppe son barggai ruovdemáđiibargin ja ásai Spokane gávpogis.
2992	Doppe son beroštišgođii sihke nástediehtagis ja kemiijas.
2993	Doppe son háliidii oažžut vuoiŋŋalaš ja oskkolaš inspirašuvnna, amas lihkostuvvat, muhto aŋkke mátkkis lei mearkkašahtti váikkuhus su girjjiide.
2994	Doppe son jotkkii čállit girjjiid, muhto maid málegođii, mii váikkuhii su čuovvovaš stuorra muitalussii Klingsors letzter Sommer.
2995	Doppe son maid bártidii geahppáiguin ja sáddejuvvui buohccivissui.
2996	Doppe son maid čálii su vuosttaš divtta (La Noche Triste) ja čuzii Elinor Miriam White, boahttevaš eamida njeaiga.
2997	Doppe son náitalii nissoniin, man namma lea báhcán eahpečielggasin (vejolaččat Henriette d´Encausse).
2998	Doppe son njuikii 8,17 ja beasai gávccádin.
2999	Doppe su áhčči bajásgesii Sun-mi ja su guokte nuorat vielja okto.
3000	Doppe su eatni láktasii swedenborgialaš girkui.
3001	Doppimus suolu lea Ono-i-Lau.
3002	Dorvvolašvuođaráđđi vuođđudii duopmostuolu loahpacealkámušaidisguin 995, 977 ja 1165.
3003	Dovdat du bures ge Lihkkoš almmái-monologain (2007), gos Rauni Magga Lukkari čállá vuosttaš geardde teahtera várás.
3004	Dovdduseamos sámi biepmu lea Biđus, mii lea vuššon cahppojuvvon biergu, veahaš buđet ja rušpi ja jáfut vuoi njárbu.
3005	Dovdoseamos álbmogiidgaskasaš haváijagiel loatnasánit leat ukulele, tabu ja wiki, mii mearkkaša haváijagielas 'johtil'.
3006	Dovdoseamos fiktiiva golleroggi ja -eaiggát lea Hánes Eahki.
3007	Dovdoseamos ja boarráseamos ovdamearka jápmán giellaealáskahttimis lea hebreagiella, mii ii hállojuvvon eatnigiellan 1800 jahkái.
3008	Dovdoseamos ovdamearkkat gusket World Trade Centera gahččamii čakčamánu 11. beaivvi 2001 fállehemiin mat jođihedje áŋgirušadeddjiid dájuhemiide ja ođđasis dulkojuvvon njealjitvearssaide, mat leat navdojuvvon einnostusat.
3009	Dovdui ahte ledje bajásčuvgenáiggi ideálat, erenoamáš Montesquieus oahpu fápmojuohkin birra.
3010	Dovtta (Gavia arctica) lea dovttalottiid (Gaviiformes) dovttaide (Gaviidae) gullevaš čáhceloddi.
3011	Down syndroma lea oktasašnamahus dihto genehtalaš feaillaide, mat dagahit iešguđetlágan olgguldas iešvuođaid ja doaimmashehttejumiid, mat varierejit oalle olu.
3012	Drake šattai dovddusin go nevttii Jimmy Brooks nammasaš karakteara TV-ráiddus Degrassi: The Next Generation.
3013	Drammena gieldda Drammen márkan lea gieldda ja olles fylkka hálddahusguovddáš ja Buskeruda stuorámus gávpot.
3014	DSB eaiggádat leat Dánmárkku johtolatministeriija.
3015	Dublinis eadni Teresa orui dušše guokte vahkku.
3016	Dubmejeaddji fápmu sáhttá váldit ja bissehit presideanta doaimmahusaid jus dat leat lága vuosttá, ja sáhttá maiddái bissehit eará lágaid jus dat leat Amerihká lága vuosttá.
3017	Duiska álggii doarrádallat juvddálaččat ain garraseappot ja Frank veagainis čiehkádii.
3018	Duiska dahjege Duiskka lihttodásseváldi (
3019	Duiskalaččat bolde earret eará: Guovdageainu boarrásiid ja buohcciruovttu, Hans Schanches Minne mánáidruovttu Deanus ja Davvesiidda boarrásiid ruovttu.
3020	Duiska soahteveagat fallehedje Murmánskka jagis 1941, muhto vásihedje garra vuosttildeami, eaige nagodan vuoitit gávpoga, vaikko mo mollejedje ja bombejedje gávpoga ja gálvofievrridanfatnasiid.
3021	Dulkoma hovrriid dihtii, eai leat guokte seammálágan oaivila das, maid son aiddolaččat einnostii, ii min mannanáigái iige min boahttevuhtii.
3022	Du máhttájeaddjit dahket dan mii ii leat lobálaš sábbáhin!»
3023	Duođaid, su gaskavuohta girkui lei álo earenoamáš.
3024	Duođalaš Jesusa Girku, Kiinná.
3025	Duodjái lassin son lea illustreren girjjiid nugo Õhtt eeʹǩǩ Oʹlssee da Såålla mieʹldd ( ).
3026	Duodjái lassin son lea lohkan sámegiela ja -kultuvrra seamma skuvllas jagi 1997.
3027	Duogášsuonjardeami áicon isotropiija čuovvu das, ahte stuorát guovlu lei kausála oktavuođas ovdal go inflašuvdna álggii.
3028	Duogážin dasa go muhtin sevnnjodeamit leat gierdohápmásaččat ja earát fas ollásit gokčet, lea ahte mánnu johtá ellipttalaš (jorbodahkii guhkolaš) geainnu mielde máilmmi birra.
3029	Duohta máilmmis mii oaidnit ahte Akilles joksá.
3030	Duohtavuođas dat goittotge geassádii oarjjás, ásahii ođđa doarjjabáikki Virunga-
3031	Duohtavuođas gávpogis eai lean oppanassiige stuibmejeaddjijoavkkut, muhto dieđáhusa ulbmilin lei várra stuorádallat várá ja nu sivahit hálddašeaddji hutujoavkkuid das, ahte sii eai geahččal oččodit demokratiija.
3032	Duohtavuođas "hutu power" lei dušše slogan, mii loktii hutuid oktiigullevašvuođa dovddu RPF:a falleheami geažil, iige dan nammasaš organisašuvdna lean goassige leahkimin.
3033	Duoid eará maid mii eat sáhte ieža hukset gohčoduvvojit vealtameahttun aminosivran.
3034	Duojárat leat maiddái rekonstrueregoahtán ng. boares gáktemálliid ođđaáigásažžan.
3035	Duo leaba Washington DC:s eret.
3036	Duollet dálle mannat bátnedoaktára luhtte ja iskkahit bániid lea maiddái bures menestuvvan sillen.
3037	Duolvačáhci buhtistuvvo buhtistanrusttegis ovdal go sáhttá geavahit dan fas.
3038	Duolvačáhci dolvojuvvo eret bohcciid, rokkahagaid ja kloáhkaid čađa.
3039	Duolvačáhci lea čáhci mii boahtá ruovttuin, industriijas ja eará doaimmain ja mii čoahkkana duolvačáhcebohcciide.
3040	Duomis Áslat Juuso ( ) lea badjealmmái ja politihkkár Suoma bealde.
3041	Duomu ožžo earet eará Ferdinand Nahimana ja Jean Bosco Barayagwiza, geat leigga Radio Télévision Libre des Mille Collines:a njunnošis, sihke Hassan Ngeze gii lei Kangura-bláđi váldodoaimmaheaddjin.
3042	Duon áiggi son gárttai guoskkahussii geafes ja buohcci olbmuiguin.
3043	Duon áiggi son oahpahalai eŋgelasgiela, maid son ii máhttán vel ollege.
3044	Duopmára mielde Forn livččii sáhttán ođasmahttit rihkkosis fuolakeahttá riikabeaiveáirasa báikki guođđimis.
3045	Duopmostuollohálddahusas lea hálddahuslaš ovddasvástádus buot riikka duopmostuoluide.
3046	Duopmostuollu: Dubmet olbmuid Amerihkká lágaid bokte.
3047	Duopmostuolus leat 16 duopmára, geaidda lea várrejuvvon njeallje sále.
3048	Duopmostuolut lea dubmejeaddji váldi ráŋggáštusáššiin ja siviila áššiin ja dain lea bearráigeahččandoaibma eará stáhtaválddiid ektui.
3049	Duottarsion lea unna girkkoš Aisaroaiv'guovllus, Suoidneleavššis -
3050	Duovvasiid dahkamis olles girkogoddi dárbbuide boahtá dálá áigge sullii bealli kloastara bušeahtas.
3051	Dušše 1700-logus Some Thoughts almmuhuvvui goittoge 53 eará veršuvnna: 25 eaŋgas-, 16 fránska-, guhtta italia-, golbma duiskka-, guokte hollándda- ja okta ruoŧagielat.
3052	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Ákŋoluokta gildii.
3053	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Áltá gildii.
3054	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Báhcavuotna gildii.
3055	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Báhccavuotna gildii.
3056	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Bearalváhki gildii.
3057	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Beardu gildii.
3058	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Birgi gildii.
3059	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Čáhcesuolu gildii.
3060	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Davvesiida gildii.
3061	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Divrrát gildii.
3062	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Doasku gildii.
3063	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Fálesnuorri gildii.
3064	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Gálsa gildii.
3065	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Gáŋgaviika gildii.
3066	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Giehtavuotna gildii.
3067	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Guovdageaidnu gildii.
3068	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Hámmárfeasta gildii.
3069	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Hárštá gildii.
3070	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Ivgu gildii.
3071	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Ivvárstáđit gildii.
3072	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Kárášjohka gildii.
3073	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Láhppi gildii.
3074	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Leaŋgáviika gildii.
3075	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Loabát gildii.
3076	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Málatvuopmi gildii.
3077	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Muosát gildii.
3078	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Návuotna gildii.
3079	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Omasvuotna gildii.
3080	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Porsáŋgu gildii.
3081	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Ráisa gildii.
3082	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Ránáidsuolu gildii.
3083	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Skánit gildii.
3084	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Skiervá gildii.
3085	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Unjárga gildii.
3086	Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Várggát gildii.
3087	Dušše davvisámegiella čáhkká dán listui Deanu gildii.
3088	Dušše muslimat luitojuvvojit Mekkai.
3089	Dušše okta ovttasteaddji sáhttá válljejuvvot juohke válgabires, danin lea kandidáhtta geas leat eanemus jienat gii vuoitá.
3090	Dušše ovtta opposišuvnna bellodagas ledje eanetlohkun tutsat, eará bellodagain ledje mášolaš, ođastusmielat ja ekstremahutut, mat fargga polariserejedje álbmoga ain eanet.
3091	Dušše unna oasáš brahuigiela hupmiin máhttet lohkat, ja vuollel 1 % sis máhttet čállit brahuigiela.
3092	Dutkálaš namma Delphinapterus leucas máksit vilges delfiidna soajáinhaga, ja máinnus vilgesguoli ivdni ja su fihččuhaga.
3093	Dutkamuš addá oalle dárkilis govaid ja das lea hui unnán röntgensuonjardeapmi.
3094	Dutkamušain áicojuvvon geahppa álgoávdnasiid relatiiva valljivuohta nanne álgobávkkeheami váimmussyntesa einnostusaid.
3095	Dutkamuš sáhttá čađahuvvot čoavjji čađa dahje vagina čađa.
3096	Dutkan galgá čađahuvvot ovtta guovllus vai dialeakta lea seammálágan.
3097	Dutkiid árvalusaid mielde normála ozondoallu sáhttá leat badjel čuođi jagi duohken.
3098	Dutkit árvalit, ahte dálágávtti vuođđominstarat bohtet dorkka ja beaska málles.
3099	Dutkit dolin vigge geavahit zoologalaš nálledoahpaga maiddái olbmuid birra.
3100	Dutkit eai leat goittot bastán meroštallat, goas sámiid gáktemállet leat sajáiduvvan iežaset otnábeaivválaš hámiide.
3101	Dutkit jáhkket jápminlogu lassánit velá eambbo dan dihte go eanet olbmot go ovdal borgguhit ovddidanriikkain.
3102	Dutkkan ja turisma leat šaddan dehálaš liigeealáhussan lassin Svalbárdda Universitehtaguovddážii ja Svalbárdda máilmmiviidosaš siepmanvárrehussii.
3103	E-6 nammasaš geaidnu manná Fossbakkena čađa.
3104	Eadni lei eret norggabeale, Njivggus Unjárggas, ja áhčči gis suomabeale.
3105	Eadni Teresa árra eallimis lea dieđus unnán, ja ovdamearkka dihte su riegádanáigige lea almmuhuvvon dávjá boastut.
3106	Eadni Teresa attii vuosttaš, dalle vel gaskaboddasaččat, nonnálobiid miessemánu 24. beaivvi jagi 1931.
3107	Eadni Teresa barggai measta guoktelogi jagi oahpaheaddjin Calcuttas nonnákloastara skuvlas.
3108	Eadni Teresa bearaš lei hui kristtalaš.
3109	Eadni Teresa čálii fargga eadnásis ja muitalii ođđa sajistis, masa su eadni vástidii: “Ráhkes mánná, ale vajálduhtte, ahte leat vuolggán Indiai gefiid dihte.”
3110	Eadni Teresa eallinfilosofiija lei Kathryn Spink mielde dakkár, ahte eallin lea hui illudahtti ja gudnis adnojuvvon.
3111	Eadni Teresa ideologiijai gulai maiddái abortta ja náittosearuid vuostálastin.
3112	Eadni Teresa ieš ii hállán menddo dávjá mánnávuođastis.
3113	Eadni Teresa lea dadjan, ahte “eallin lea buot divraseamos skeaŋkka, maid Ipmil lea addán”.
3114	Eadni Teresa lei áiggun vuolgit buorredagolašvuođapublikašuvdnai Afrihkkái, muhto reivvet, maid ledje vuolggahuspublikašuvdna bargit čállán Indias, oaččui eadni Teresa nuppelágán jurdagiidda.
3115	Eadni Teresa lei diđolaš das, ahte almmolaš ja siskkáldas persovdnagovva ledje ruossalassii.
3116	Eadni Teresa mánnávuođa jagit ledje politihkalaččat stáđismeahttun áigi, dasgo su riegádanjagis 1910 álggii Albánia vuosttás álbmotloktaneapmi.
3117	Eadni Teresa oaččui lobi ovtta jahkái, goas son ii šat lean Loreta nonná.
3118	Eadni Teresa oahpahišgođii mánáid, ja fargga son oaččui čuovvuid, main joavkkus ledje ovddeš nonnáid skuvllaid oahppit.
3119	Eadni Teresa publikašuvdna, masa gievrras oskkolaš vásáhusat su movttiidahtte, álggii logijagi 1940 Calcuttas.
3120	Eadni Teresas lei leamaš juo nuorran miella doaibmat girku doaimmas, ja juo guovttenuppelotjahkásažžan sus orui, ahte son lea ožžon bovdejumi vuoiŋŋalaš eallima varas.
3121	Eahkedaččaid bokte girku lahtut leat oktavuođas baicce Ipmiliin maiddái nuppiideasetguin.
3122	Eahkedašávdnasin geavahit suvruduvvon láibbi ja viinni, mat girku oainnu mielde rivdet eukaristiijas Kristusa rumašin ja varran.
3123	Eahpádusaidasas son oaččui veahki báikkálaš jesuihttabáhpas, gii oahpistii nuorra olbmuid sihke vuoiŋŋalaš ja dieđalaš áššiin.
3124	Eahpáraččas lea liidni čeabet birra, danin go váhnemat buviheigga su.
3125	Eahpáračča vástagat eará davviriikkalaččain leat dážaid utburd, ruoŧŧelaččaid myling ja suopmelaččaid ihtiriekko.
3126	Eahpáraš gáibida gástta ja dat lea dárbbaš lohkat Áhčči min-rohkosa jorggu ládje.
3127	«Eahpevirggálaš» nástegovva lea nástegovva, man Riikkaidgaskasaš astronomalaš uniovdna ii leat dohkkehan.
3128	Eai buot gávpealbmát lihkkostuvvan, muhto Carsten Smith galggai šaddat okta dain jáváleamosiin Moss gielddas.
3129	Eai dát lean garra gáibádusat.
3130	Eai gávdno virggálaš logut čájehandihte gallis gullet man oskkuide, muhto gásku 1990-logu dadje ahte sullii 50% álbmogis ii lean osku.
3131	Eai gollan galle jagi ovdal go dállu vuot vuvdui.
3132	Eai leat dušše norgalaččat geat leat dutkan sullo, ruoŧŧelaččat leat maid čađahan geográfalaš iskosiid.
3133	Eai vel dieđe sihkkarit jámolašvuođa.
3134	Ealán dahje organisma (Greikagielas: ὀργανισμός, organismos) lea juoga mii gávdno ja eallá.
3135	Ealligovas su neaktá Don Cheadle, gii lea dán rollas evttohassan Oscar-bálkkašupmái.
3136	Ealligovva lea vuosttas Disney-filbma, mii lea dubbejuvvon davvisámegillii.
3137	Ealliin dáhpáhuvvá dainna lágiin ahte siepmansealla ja monnesealla suddet oktii.
3138	Eallisilba lea kemiijalaš vuođđoávnnas, man mearka lea Hg ( ) ja atomanummir 80. Eallisilba lea metállaávnnas mii golgá latnjatemperatuvrras.
3139	Eambbo dovddus dáidá amerihkálaš vuollešládja leat, grizzlyguovža (Ursus arctos horribilis), man ollu dutkit oaivvildit gullat oktasaš vuollešládjii eurasialaš ruškesguovžžain (Ursus arctos arctos).
3140	Eamiálbmogat čađat fertejit dustet eará olbmuid mat bahkkejit sin guovlluide, ja doalahit iežaset birgenlági ja luondduriggodagaid man vegas sii ellet.
3141	Eamiálbmotbeaivi ávvuduvvo juohke jagi borgemánu 9. beaivvi.
3142	Eamiálbmot leat olbmot mat orrojedje muhtun guvlui ovdal go eará olbmot bohte, válde dahje koloniserejedje guovllu.
3143	Eamiálbmot sáhttá orrut ovtta guovllus čađat, dahje johtit guovlluid gaskka.
3144	Eami-immunitehta lea dat mii gávdno riegádeami rájes.
3145	Eamiriikkas dain leat unnán dávddat; Islándda láhka gieldá buktimis heasttaid riikii iige heastta, man lea dolvon eret sullos, oaččo šat buktit ruovttoluotta.
3146	Eamitgahpira son geavaha nu guhká go son lea náitalan ja eallá.
3147	Eamit riegádahtii guokte máná.
3148	Eanadoallu leavai dađistaga máilmmi miehtá.
3149	Eanadoallu, petrokemiijalaš industriija ja turisma leat provinssa deaŧaleamos ealáhusat.
3150	Eanagiera dahje eanagarra gokčá olles Eatnama.
3151	Eanagiera lea njárbadeabbo go mántel mii lea vuolil, nu ahte giera measta govddoda mántela alde.
3152	Eanagierraga gokčá 71% čáhci, eanas ábit.
3153	Eana johtá beaivváža birra.
3154	Eana lea áidna planehta beaivvášgottis, mas lea eallin.
3155	Eana lea beaivvášgotti deahttámus planehta ja stuoramus dain njeljjiin geađgeplanehtain.
3156	Eana lea dassážii maiddái áidna planehta máilmmiávvosis gos eallin lea fuomášuvvon.
3157	Eana lea dateremiid mielde 4 miljárda jagi boaris.
3158	Eanamurjjiidde gullet omd.
3159	Eanandoallit ain geavahit náli sávzzaid čohkkemii Islándda badjeeatnamiin, muhto stuorámus oassi heasttain geavahit gilvvohallamii ja astoáiggi riidemii.
3160	Eanandoallu heaittihuvvui ollásit jagiin 2003–2004.
3161	Eanangoddis oaivegávpot lea Adana.
3162	Eanangotti hálddahusguovddáš lea Haapsalu.
3163	Eanangotti hálddahusguovddáš lea Kärdla.
3164	Eanangotti hálddahusguovddáš lea Kuressaare.
3165	Eanangotti hálddahusguovddáš lea Paide.
3166	Eanangotti hálddahusguovddáš lea Põlva.
3167	Eanangotti hálddahusguovddáš lea Rakvere.
3168	Eanangotti hálddahusguovddáš lea Tartu.
3169	Eanangotti hálddahusguovddáš lea Võru.
3170	Eanaš árvvoštallojuvvo dat, ahte jorgaleapmi veallut lea álgovuolggalaš čálli ulbmiliid vuostá (omd. juos olmmoš geavaha báiddi, mas lohkka ”MAY” ja de lea jorgašuvvon, de sátni rievdá sátnin ”YAM”).
3171	Eanas bagadusat atnet dábálaš mihtui nugo desilihttar, lihttar dahje deattu.
3172	Eanas čuojaheaddjit atnet guhkes sreaŋggaid aiddo ovddasteaset (Haapavesi-stiila).
3173	Eanas dáhpáhusain lea váibmoinfárkta ja stroke.
3174	Eanáš dáid fidnodagain reastaluvve jagi 1973 oljokriissa ja dan čuovvumušaid geažil dahje vuvdojuvvojedje stuorit fidnodagaide.
3175	Eanas dat leat jorbasat dahje guhkedáležat.
3176	Eanas dutkit atnet ahte lottit leat dinosauraid áidna suorgi mii lea ain eallime.
3177	Eanas Fiži ássiin orrot Viti Levu riddoguovlluin.
3178	Eanas gielat lávejit veardidit elefántta muittuin, muhto dás sámegiella spiehkkasa ja atná heastta ovdagovvan.
3179	Eanas lávlagat leat ruoŧagillii.
3180	Eanas loddešlájat eloštit ovttain lottiin, dábálaččat ovtta gihkanáigodaga hávális, muhtimat fas máŋga jagi, muhto hárve eallinagi.
3181	Eanas lottit sáhttet girdit, muhto eai fal buohkat.
3182	Eanas meahccehehpošat leat luottahuvvan go olmmoš vikkai ruossalahttit daid dámis hehpošiiguin.
3183	Eanáš mohtorgielkáfidnodagain ledje uhci ja stuorimus ráhkadeaddjit ledje dávjá márkanviiddidaniskkadeamit, maid mohtorsihkkel- ja heŋgenmohtorráhkadeaddjit dahke.
3184	Eanáš mohtorgielkámálliide čáhká okta mátkkošteaddji vuoddji lassin.
3185	Eanas morčesuonain leat uvssohat mat hehttejit vara golgamis maŋosguvlui.
3186	Eanas morčesuonat dolvot oksygenahis vara gođđosiin ruovttoluotta váibmui; spiehkastagat leat geahpesmorčesuonat ja náhpemorčesuonat, mat dolvot oksyngenalaš vara ruovttoluotta váibmui.
3187	Eanas nuoskkideapmi boahtá go fitnodagat luitet nihkkela ja veaikki birrasii.
3188	Eanas oassi máhcce gal ruovttoluotta Sápmái, muhto soapmásat báhce dohko ja ožžo mánáid.
3189	Eanaš oassi, sullii 2/3 Leammi vuvddiin leat beahcevuovddit.
3190	Eanaš oassi Suonnjela ássiin ledje Beahcáma nuortasápmelaččat.
3191	Eanas olbmot lávejit dearvvasnuvvat.
3192	Eanas páragráfain gos Gonagasas lea váldi, ferte dulkot dan guvlui ahte lea Ráđđehusas geas lea dat váldi.
3193	Eanas pingviinnat bivdet ja borret krilla, guliid, bleahkaguliid ja dakkáriid.
3194	Eanaš politihkalaš fápmu lea “House of Commons” dan dihte go sii ovddastit álbmotválljen oasi parlameanttas.
3195	Eanas seallat sisttisdollet ovtta váibmosa, muhto spiehkastagat gávdnojit.
3196	Eanás skieru bihtáid nuohtain ja sániin lea čállán Niilo.
3197	Eanas skuvlabargit dahje allaskuvlla bargit leat oahpaheaddjit.
3198	Eanas skuvllain besset oahppit geahččalit dakkára ja bargat dainna.
3199	Eanas váibmobisáneamit dáhpáhuvvet buohcciviesuid olggobealde.
3200	Eanemusat su girjjiin leat mánáide ja nuoraide.
3201	Eanemus mearkkašahtti dubmejumit leat leamašan golggotmánus jagis 2000 álggahuvvon dikki mearridus, mas vaši fádden gulahallangaskaomiid ekstremahutut dubmejuvvojedje eallinahkásaš ráŋggáštusaide.
3202	Eanemustá máinnus viggá loktet gálvvu buriid beliid, buohtastahttit gilvaleaddji gálvvuiguin ja čájehit ahte gálvu lea anihahtti.
3203	Eanet dovddus udmurttalaš čálli lea Kuzebai Gerd, gii jámii 1930-logus Stalina reprešuvnnaid áigge.
3204	Eaŋgalašgiela magisttar Tuomas Magga bargagođii lektorin Nuorgam-Poutasuo maŋŋá jagi 1972.
3205	Eaŋgalasgiella lea virggálaš dahje eanemustá geavahuvvon giella ee.
3206	Eaŋgalsgiela oahpahus álgá nubbe luohkás.
3207	Eaŋgalsgielat namma Ramsey boahtá dološ skandinávagielat olbmonamas Hrafn dahje dološ eaŋgalsgiela vilgeslávkki mearkkašeaddji sánis.
3208	Eanodat girku dahje Heahtá girku (
3209	Eanu guhkkodat lea 895 kilomehtera ja dan golganguovlu lea 79 096 km 2 nappo dat lea goalmmádin stuorimus eatnu Iberianjárggas.
3210	Eanu guhkkodat lea sullii 6 650 kilomehtera.
3211	Eará ágga lea ahte dat sullasaš virusat SARS-CoV ja MERS-CoV njommo olbmuide mohki bokte, SARS-CoV njoamui máskapálmaneađi bokte ja MERS-CoV dromedara bokte.
3212	Eará áigge lea maiddái vejolaš riŋget telefonbálvalussii, muhto dalle ferte suomastit dahje ruoŧastit.
3213	Eará áigge máŋga hámi leat báldalashámit.
3214	Eará ásahusat, earret go dutkanguovddážat, leat dat ruošša ruvkeservodat Barentsburgas, dutkanservodat Ođđa-Ålesundas ja ásahusat ruvkedoaimma Sveagruvena dáfus.
3215	Eará beaivvášgotti planehtat leat gohčoduvvon romálaš ipmiliid mielde.
3216	Eará bláđit dego anime fandom bláđđi Newtype almmustahttá oktasaš bihtáid juohke mánu.
3217	Eará dárbbut lea rehabiliteret, gielladárbbut dahje dihto rumašlaš dárbbut.
3218	Eará emigrántajoavkkut vuođđudedje ekumenalaš patriarkáhta vuloš searve- ja bismagottiid.
3219	Eará gáhppálagat seallaváibmosis sáhttá dušše geahčadit dihto báidninteknihkain, nugo vuosteávnnas-báidnin.
3220	Eará gielain lea maiddái boahtteáigi, omd.
3221	Eará gilit Fálesnuori gielddas leat Stállogárgu, Skáidi, Áhpenjárga, Jáhkovuonna, Klubbogohppi ja Náivuotna (dárogillii Stallogargo, Skaidi, Revsnes, Kokelv, Klubben og Neverfjord).
3222	Eará gulahallanvuohki lea hormonaid veagas.
3223	Eará historjádutki, Herodotos, čálii ahte Thales jođii viidát Egyptas ja eará riikkain nai.
3224	Eará kapeallaid lea Sámemiššuvdna ieš ceggen.
3225	Eará mearrádusat mat nákkastit dainna fertejit hilgojuvvot lex-superior-prinsihpa mielde.
3226	Eará morčesuonat fas váldet vara gođđosiin ja máhcahit oksygenahis vara váibmui.
3227	Eará Nuorta-Eurohpa kommunisttalaš riikkain girkuide eai čuozihan seammalágan váinnuid.
3228	Eará oassi luonddumeahcis lea dovdomassii njoidosut duottareana, man luddot gorssat ja guržžut.
3229	Eará olbmot eai oro sullos.
3230	Eará orohagas leat mannamin guovžža gávdnat, dat gii goddá guovžža su ii sáhte geahččat čalmmiide golbma beaivái.
3231	Eará šaddadeaddjit Stuorra-Británnias čuvvo McKintosha, ja jagi 1986 vuođđuduvvui Stuorra-Británnia islánddaheastasearvi (the Icelandic Horse Society of Great Britain).
3232	Eará sámegielaide gahpira namma maiddái boahtá seammá sánis: gielddasámegillii пе̄рьвесськ, darjjesámegillii pervesk ja ugralaš fonetihkalaš transkriberenvuogádagain čállojuvvon áhkkilsámegillii per̜evĭes̜̄k͕e.
3233	Eará sániguin sáhttá seamma ášši birra jearrá mot sámealbmot berre leat integrerejuvvon riikaásahusaid nugo oahpu, birgenlagijnv.
3234	Eará sátni sámegielas lea vuopmi.
3235	Eará sevdnjes energiija vuođul dahkkon čilgehusat, nu gohčoduvvon jápmaenergiijateoriijat, evttohit, ahte loahpa loahpas galaksajoavkkut, násttit, planehtat, atomat, váibmosat ja ávnnas ieš gaikánit nu gohčoduvvon loahppagaikáneamis.
3236	Eará stuora neahteeallit leat Stuoračeavrris ja mearačeavrris.
3237	Earát besset gilvalit dasto rabas luohkás ja báhkkaluohkás.
3238	Eará válggain Guovdageaidnu lea oassi Finnmárkku válgabiirres.
3239	Eará váttisvuohta dán doahpagiin lea mo galgá definineret šlája go okta ealán ráhkada čivgga dahje go lea sáhka fossiilas.
3240	Eará veahkki sáhttá maid leat mánáidgárdesadji, doarjjaolmmoš, rávven ja bagadeapmi ja doaimmat, maiguin geahpedit dili ruovttus.
3241	Earenoamáš beakkánin son lea šaddan Norgga álbmotmuitalusaid ja -máidnasiid čoaggima ja almmustahttima pioneran.
3242	Earenoamážit girjjiin ja bláđiin, mat leat oaivvilduvvon gánddaide (少年漫画 shōnen manga) ja nieiddaide (少女漫画 shōjo manga), lea čalbmáičuohcci bearbma ja dat leat stellejuvvon sierra hilduide eanas girjjegávppiin.
3243	Earenoamážit mánáid oassálastinvejolašvuođaid lasiheapmi konvenšuvdnii lea váikkuhan sihke jurddašan- ja doaibmandásis.
3244	Earret dikšundoaimmaid šibitklinihkas, šibitdoaktárat doibmet maiddái borramušindustriijas ja borramušdárkistemiin omd. njuovahagain.
3245	Earret eará beasaiga DJ Ánte ja Sara Inga Utsi mielde Norsktoppen-gilvui 2002:s Sámi Grand Prix-lávlagiin "Láhppon".
3246	Earret eará ii leat njuolggadusovddideapmi šat geahččoválddi vuolde, nugo lea eanas eará geahčuin.
3247	Earret eará Norgga ja Ruoŧa normálaáigi lea okta diibmu UTC ovddabealde ja Suoma áigi ges guokte diimmu.
3248	Earret Roberts, dát girjjit ja dain máŋgga bivnnut imiterejeaddji ledje measta ovttamielalaččat ii dušše Nostradamusa návccas einnostit, muhto maiddái su biografiija molsašuddi aspeavttain.
3249	Eartašattut (Fabaceae) lea Fabales-čerdii gullevaš vuollečearda.
3250	Earuheami maŋŋá šadde ollu riiddut váhnemiin ja máŋga geahččaleami iešguđetlágan internáhtaskuvllain ja – skuvllain.
3251	Easka 1686 maŋŋel bohtet ovdalaš ecseralaččat fas ruoktot.
3252	Easka 90-logus ásahuvvui ovttasbargu Unjárgga searvegottiin ja ásahuvvui searvegottediakona virgi guovllus, ja jagis 2001 fas máttasámiide diakonabargi.
3253	Easka jagis 1991 leai skuvla fas doaimmas, muhto doaibmaruhtavátnivuođa geažil skuvla loahpahuvvui jagis 2000.
3254	Eatnama alla suohkatvuohta boahtá eanas go Eatnama mássá daške siskkoža.
3255	Eatnama biosfeara ja luondduriggodagat eaktudahttet daid ceavzima.
3256	Eatnama historjjá mielde biodiversitehta lea lassánan ja muhtumin gaskaluvvan joavkojámuid dihte.
3257	Eatnama litosfeara lea juohkásan moanat tektonalaš balduide mat johtet eanagierraga mielde.
3258	Eatnama poláraguovlluin lea eanas jiekŋa, lullin Antárktisa jiekŋageardi ja davvin Davve-Jiekŋameara jiekŋa hivvodagat.
3259	Eatnama sáhttá dateret ee.
3260	Eatnama váimmus ii váldde go 16% olles planehtas.
3261	Eatnama vuosttaš miljárda jagiid siste, eallin čuožžilii mearrabotnis.
3262	Eatnandoarggástus šaddá go kontineanatgiera nordada áhpebotnegierraga.
3263	Eatnanspáppa ábiid čiekŋaleamos sadji, Mariánaid hávdi (10 911 mehtera vuollel meara) lea Jaskesábis.
3264	Eatnigiellan suomagiela hálli 89,3 % ja ruoŧagiela 5,3 % álbmogis.
3265	Eatnis lea sámi duogáš ja su sohka boahtá Sohpparis.
3266	Eatni Teresa buot stuorámus moraš, mátkereivve mielde, lei dat, ahte dámppas ii lean katolihkalaš páhpa, gii livččii sáhtán doaimmahit meassu.
3267	Eatnu vuolgá jávrriis Rogenis mii lea Norgga ja Ruoŧa ráji alde.
3268	Ebay lea Amerihká máŋggariikkalaš fitnodat mii jagi 1995 rájes lágida neahttasiiddu čuorvvasgávppi várás.
3269	EDB-ovdaolmmoš mearrida dáid bargguid.
3270	Edgar doalvvuhii golbma mohtorgielkávuoddji 1900 km mátkái Alaska mehciid čáđa vai fidnešii almmolašvuođa ja vai basttašii čájehit fievrru luohtehahttivuođa.
3271	Edgeøyas eai oro olbmot, ja ferte dieđihit Sysselmannenii go johtá doppe.
3272	Edirne eanangoddi lea eanangoddi oarje-
3273	Eduard Strasburger oaččui seammá bohtosiid go dutkkai šattuid.
3274	Egyptalaš hieroglyfat ledje dulkojuvvon boastut dassážiigo Champollion bođii dohko 1800-logus.
3275	Einar Gerhardsen jotkkii Bargiidbellodaga jođiheaddjin friddjavuođa maŋŋá.
3276	Einnostusat leat muhtin dáhpáhusain bálddalastojuvvon heivehallon bohtosiidda, mat gusket nággejuvvon Biibbala koda, nugo maiddái iešguđetlágan navdojuvvon einnostusbargguidege.
3277	Eirik Magnussona leavga lei ruoksat mas lei fiskes ledjon mas lei ruvdno ja ákšu, dát lei anus jagi 1318 rájes.
3278	EISCAT VHF -rádára vuostáváldin dahje dahkat oktasaš mihtidemiid eará lagasguovllu VHF-apparáhtaiguin.
3279	EKG bohtosa oaidná juogu dihtoršearpmas dahje báhpáris.
3280	EKG lea diagrámma mas y-áksil lea gealdu ja x-áksil lea áigi.
3281	EKG lea hui dábálaš dutkamuš, mainna fuobmá muhtun váibmo- ja varrasuotnadávddaid.
3282	Ekonomiija gulai guhká Norgga guolástanallaskuvlii.
3283	Ekpyrohta málle, mii govvida dili ovdal álgobávkkeheami, čilge álgobávkkeheami leat boađus bránaid gaskasaš beaškkeheamis.
3284	Ekumenalaš bismagotti vuolde leat maid máŋggat "diaspora"-bismagottit ja Greika hálddahusa soahpamušain Greikka sulluid ortodoksalaš veahkadat.
3285	Ekumenalaš patriarkáhtta vuostálasttii dan iige mieđihan autonomiija greikalaš earkebismagoddái.
3286	Ekváhtora bokte lea govdodatgráda 0°.
3287	Ekváhtor lea rukses linjá dán kárttas.
3288	Elealaš Parmenides riegádii sullii 520 o.Kr Greikka koloniijas Eleas Lulli-Itálias ja jámiii sullii 460 o.Kr. Son lei Greikka filosofa.
3289	Elealaš Zenon (greikkagillii: Ζήνων ὁ Ἐλεάτης) riegádii sullii 490 o.Kr Greikka koloniijas Eleas Lulli-Itálias ja jámii sullii 430 o.Kr. Son lei Greikka filosofa ja matematihkar.
3290	Elektralaš togat bohte atnui easkka 1890 go The City & South London Railway ásahuvvui.
3291	Elektralaš vuosttaldus lea man ollu jođas hehtte rávnnji.
3292	Elektrihkalaš energiija lea energiija vurkejuvvon ovtta elektrihkalaš suorgái.
3293	Elektrolyhtta lea láđđi mii sisttisdoallá friddja ionaid ja sáhttá dán dihte doalahit elektrihkalaš láddá.
3294	Elektronalaš media nugo TV ja čálálaš media nugo áviisat leat dehálaš saijt čájehit máidnosiid.
3295	Elektronbárračanus gaskal guokte atoma main leat guovttelágan elektronegatiivavuohta gohčoduvvo polarkovaleanta čanusin.
3296	Elektronbárra lea guokte elevtrovnna mat leat seamma orbitálas atoma siste.
3297	Elektrovnnat eai sáhte orrut bođuid ja dan dihte ferte eará ávnnas mii váldá daid.
3298	Elektrovnnat leat máŋga gearddis: K-garra, L-garra, M-garra jna, muhto guđe nai garas leat maiddái máŋga energiijagearddi.
3299	Elemeanttaid galgá loahpahit omd.
3300	Elias Lönnrot jámii 19. njukčamánu 1884.
3301	Eliezer Ben-Yehuda vuosttaš bárdni, vuosttaš mánná gii oahpai eatnigiellan giela, mii das maŋŋá lea šaddan máŋgga miljovnna olbmo eatnigiellan, dálahebreagiellan.
3302	Elle Márjá Vars dahje Ellen Marie Vars (
3303	Ellen Swallow riegádii Dunstables, Massachusettsis, Amerihká ovttastuvvan stáhtain jagis 1842.
3304	Ellen váccii muhtimin ruovttuskuvlla ja muhtimin Westford Akademiijas.
3305	Elliid leat vuovdán ja bealdduid láigohan.
3306	Elsa Laula Renberga riegádanbeaivi skábmamánu 29. b. lea ođđaseamos sámi leavgabeaivi.
3307	Elveruma gieldda viidodat lea 1229 km² ja stuorra oassi das leat vuovddit.
3308	Emil Stang válljejuvvui bellodaga vuosttaš ovdaolmmožin.
3309	Emulšunbuonjus on buonjus dahje sovsa, gean struktuvrra vuođđun on sihke buoiddi/vuoja ja golgosa emulšuvdna.
3310	En-Dor (kánske hebreagiela sániin ein 'ája' ja dor 'ássanbáiki') lei kanaanlaš gávpot mii namuhuvvo Biibbala Josva girjjis (17:11) oktan dain gávpogiin maid israellaččat eai nagodan oažžut alcceseaset.
3311	Endotela gávdno váimmu, buot varrasuonaid ja vel kapillearaid siskil.
3312	Endotela lea oktageardán epitela mii lea varrasuonaid siskil.
3313	Endotela ráhkada dagaldagaid mat leat mielde vuolšereakšuvnnas.
3314	Endotelaseallat leat asehaččat ja laktásit nubbi nubbái.
3315	Enetsagiela eahpevirggálaš alfabehta lea seamma go ruoššagiela alfabehta, muhto alfabehtas leat golbma lassebustáva: ԑ, ӈ ja ҫ.
3316	Enetsagiella juhkkojuvvojit davvin duoddar- ja lullin vuovdesuopmaniidda.
3317	Engels mieđihii ja dohkkehii eallilan jagiin goitge doahpaga danin go dálá áiggi sosiálademokráhtalaš lihkadus lei kommunisttalaš.
3318	Entsymat leat biologalaš katalyhtat ealli organismmain.
3319	Entsymat leat proteiinnat mat leat dehálaččat min rupmašis.
3320	Epitelaseallat laktásit nubbi nubbái nannosit.
3321	Erenoamáš sánit mat gullet muhtun virgái nugo bohcco mearkkasánit, guolgasánit dahje guolástansánit eai láve gullat sosioleavtta iešvuođaide.
3322	Erenoamážit go tennisstallá lea gargŋil bahá vietnat.
3323	Erenoamážit gurut geahpis šaddá čáhkket saji váibmui ja dan dihte dat geassá veahá unnibut go olgeš geahpis.
3324	Erenoamážit nuorat álggahit ávvudeami juo válborruohta, ja bidjet Helssegis studeantaháhta Havis Amanda -bázzi oaivái.
3325	Erenomážit badjel 40-jahkásaš olbmuin leat dakkár bákčasat.
3326	Erenomážit Greikkas joavkkut, mat leat riegádan kaleandargažaldaga oktavuođas, leat šaddan "opposišuvdnan", mii vuostálastá buot man atná ekumeniijan.
3327	Erenomážit mánáid ja nuoraid beaivi lei prográmma dáfus ain viidásut ja festiválaklubbat ordnejuvvojedje sihke bearjadaga ahte lávvardaga.
3328	Eritreas lea máŋggagielat stáhta.
3329	Erke árvala jorgalit, muhto Ánne ii vuollána dasa, ja joatká márkan guvlui.
3330	Ernst Håkon Jahr: Nedertysk og nordisk: språksamfunn og språkkontakt i Hansa-tida.
3331	Erohus patriohtismas ja nationalismas lea ahte patriohtisma gáhtte riika váldojuvvon territoria ja sáhttá seaguhuvvot vaikko makkár politihkalaš oaiviliiguin.
3332	Erohussan eará sámegiela čállinvugiin dan leat buot eanemusat sápmelaččat lohkan, badjel čuođi jagi.
3333	Esa Itkonen gullá Itkonena «dieđasohkii», masa gullet ja leat gullán máŋggat mearkkašahtti sámegielaid ja daid fuolkegielaid dutkit.
3334	Esa Itkonen (r.
3335	Escaldesa suohkan earuhuvvui Andorra La Vellas.
3336	Eshinbun Nipponchi heittii eret golmma juogadeami maŋŋá.
3337	E-skuvla lea sámi digitála lágádus ja neahttaskuvla.
3338	E-skuvla ráhkada internehttii oahpponeavvuid ja fállá maid neahtas giellakurssaid.
3339	Espannja stáhtasivaheaddji mearridii goit doaktáriid rávvagiid vuostá, ahte Forn ii luitojuvvo giddagasas eret oppa gaskaboddii.
3340	Espenaka katalogas oaidnit ahte jagis 857 o. Kr. lei ollislaš beaivvášsevnnjodeapmi, muhto doppe ii lean leamaš sevnnjodeapmi áigodagas 1229 ja 857 o. Kr., ja danne sáhttet bronsaáiggis nu sakka sárgon bávttiide dien dáhpáhusa.
3341	Esseastis Locke álggos buktá ovdan teoriija ideaid assosiašuvnnas.
3342	Essiiva almmuha maiddái mo juoga lea, masa juoga dohkke: Dat ii dohkke maninge.
3343	Essiiva almmuha maiddái váikkuhusa ja ulbmila: Dat lei midjiide heahpadin.
3344	Essiiva almmuha manin/makkárin subjeakta dahje objeakta šaddá, dahje makkár iešvuođa dat oažžu: Loahpas son šattai boaresbárdnin.
3345	Essiiva lea dili dahje iešvuođa sadjehápmi.
3346	Essiiva muitala dili dahje iešvuođa birra, dahje goas dahje makkár luonddudilis juoga dáhpáhuvvá, omd.
3347	Essiivva sáhttá maid muitalit ahte juoga geavahuvvo, ádnojuvvo dahje gohčoduvvo manin nu, omd.
3348	Ethnologue mielde gielas ledje 2 500 hupmi jagis 1987.
3349	EU bijai johtui 1990 nu gohčoduvvon Dublin-kovenšuvnna, ja 2003 bohte dan sadjái Dublin-ásahus.
3350	Eukaryotat leat maiddái hámisteaset mohkkáseapput go oktageardánis prokaryotat.
3351	Eurasialaš albbas borrá vuosttažettiin goddeelliid (Cervidae), omd.
3352	Eurasialaš albbas lea stuorimus buot albbasšlájain.
3353	Eurasialaš ruškesguovža lea dábálaččat unnit go namuhuvvon amerihkálaš vuollešlájat, muhto dat sáhttá maid rievddadit.
3354	Eurohpá áidna eamiálbmot leat sámit.
3355	Eurohpá ja Amerihká geatki gullet seamma šládjii go dat leat ovttaláganat bajiloainnu hárrái.
3356	Eurohpálaš goasttadeaddjit leat jorgalan earret eará Glenat, Asuka, Casterman, Kana, ja Pika Edition fránskkagillii.
3357	Eurohpálaš oassi lea Urála oarjjábealde ja gokčá sullii 23% riikka areála.
3358	Eurohpá lea eatnanoassi.
3359	Eurohpás lea dakkár treanda ahte Nuorta-Eurohpás ja Davviriikkain lea Stuorrabritánnia dábáleamos ja Oarje-Eurohpás lea Ovttastuvvan gonagasriikka jorgalus dábáleamos.
3360	Eurohpás lea guovža dábáleamos badjosiin.
3361	Eurohpá Uniovnna davimus báiki lea merkejuvvon muitugeađggin.
3362	Eurohpá uniovnna namma bođii atnui jagi 1993 Maastrichta soahpamuša maŋŋá.
3363	Euro lea ruhta 19 riikkas.
3364	Eurovision lávllagilvvohallan 2009 lei 54.
3365	Eurovision lávllagilvvohallan 2013 lei 58.
3366	Eurovision lávllagilvvohallan 2018 lea 63.
3367	EU:s dat geažus láve 00 ja dasto riikkanummar.
3368	EUs gokčet váimmusfápmorusttegat sullii goalmmádasa golahuvvon elektrisitehta ja 14% ollislaš energiijadárbbus.
3369	Euskaragiella, baskagiella dahjege baskigiella ( ) lea giella, man hállet baskat.
3370	Eváhkut gádde vuolgit eret dušše veháš áigái, muhto nuppe láhkai geavai.
3371	Evolušuvdna lea čađat jođus.
3372	Evolušuvnna jođus leat seallat mat gullet máŋgaseallat ealánii massán iežaset máhtu eallit akto.
3373	Evolušuvnna manus leat guokte iešguđetlágán ealánjoavkku hápmašuvvan.
3374	Fákta lea ahte šolžža mielde dat bullet eahpelunddolaš čuvges dollanjuokčamiin, mii čujuha goittotge dasa, ahte muhtumat dain ledje giehtačállosat pergameanttas, mii gieđahallojuvvo dábálaččat salbiehtáriin.
3375	Fakultehtaid gohčodedje instituhttan, ja instituhtat fas sekšuvdnan gitta jagi.
3376	Fakultehtaid ráhkadus rievdaduvvui 2018 ođđajagimánu 1 b. rájes.
3377	Fálesnuori mearrasámi suopmanii vári namma lea "Nussur".
3378	Fálesnuori suopmanii vári namma lea Áisaraive.
3379	Falleheami lei heivvolaš dahkuágga Máttá-Rwanda leanahearrái André Nkramugabai, gii verjii sáittiin ja šluppohiin jovkkožiid, geat godde jándora áigge guovllus 5000 tutsa.
3380	Fállit (Falconidae) leat uhcit dahje gaskamahtosaš beaiveboralottit.
3381	Falun lea maid Dalarna leana oaivegávpot.
3382	Fargga dan maŋŋá Clara Miller osttii Torquayst dálu man namma lei Ashfield.
3383	Fargga váidnu leavai olles riikii ja parmehutu bijai giddagassii ja gottii gilvohalli bellodagaid njunnožiid nu, ahte Rwandas lei jođánit dušše okta bellodat.
3384	Farisealaččat oidne dán ja dadje sutnje: «Geahča!
3385	Farmakodynamihkka gis guoská movt dálkasa váikkuha rupmašii, dábálaččat reseptoriid bokte.
3386	Farmakologiijas distribušuvdnageassu (V D ) lea dat teorehtalaš geassu mii sisttisdoalašii olles dálkkasmeari dainna konsentrašuvnnain mii lea varragolgosis.
3387	FAR vuoittahalai soalddátlaččat ja dan maŋŋá dan soalddáhat, ráđđehus ja máŋggat earát beallesoalddátlaš joavkkuid, dego Interhamwe lahttut báhtaredje ránnjáriikkaide, erenomážit Zaire nuortta osiide ja Tansaniiai.
3388	Fásta ivdnesáddagat alge jagis 1975.
3389	Fásta radiosáddagat alge Norggas jagis 1925 priváhta fitnodagas Kringkastingsselskapet A/S.
3390	Fástudeaddjit eai oaččo dadjat dahje jurddašit geange birra bahá.
3391	Fástui eai oassálastte mánát eaige dat, geaidda borakeahtesvuohta sáhttá leat dearvvašvuođa dáfus várálaš.
3392	Fatnasa bargoveagas ledje 885 bargi, ja fanas lei ráhkaduvvon 3300 mátkkálažžii.
3393	Fatnasa guhkodat lei 269 m ja govdodat 28 m. Lei dat stuoramus skiipa mii dalle gávdnui.
3394	Fatnasiid ekolodat atnet ultrajiena mihtidit čikŋodaga ja guollebivdit atnet ultrajiena gávdnat guliid mat lei čiekŋalasas.
3395	Fatnasis lei huksennummár 292 Kleven verftas Ulsteinvikas, ja mávssii sullii 750 miljovnna ruvnno.
3396	Fearagiella hállojuvvo Fearasulloin, gos fearagiela hálla sullii 50 000 olbmo.
3397	Feaskáriid ja gámmiriid gaskkas leat váibmouvssohat.
3398	Felgen Orkester lea Kárášjoga folkrock-joavku mii álggahuvvui 2011.
3399	Feminisma álggii 1970-logus go nissonolbmot boazodoalus gáibidedje seamma vuoigatvuođaid go dievdoolbmot.
3400	Feminisma boahtá ovdan iešguđet ládje servodagas.
3401	Feminisma lea lihkadus mii háliida ahte nissonolbmuin ja dievdoolbmuin galgá leat dásseárvu.
3402	Festivála dáiddalaš jođiheaddji lea Jorma Lehtola.
3403	Festiválaguossit ledje vuosttas jagi čoahkkanan čuohtenár.
3404	Festiválahoavda lea Kirsti Lervoll ja produseanta lea Rita Mienna.
3405	Festiválaprográmmas leat konsearttat, teáhterat, seminárat, kurssat, mánáidfestivála, čájáhusat ja nuoraidleaira.
3406	Festiválas lea čielga sámi profiila; galgá ovddidit márkosámi kultuvrra, ja maid leat olles Sámi kultuvra-aktevra.
3407	Fiellojohgoržžis ja Njaggaljávrris leat dálkesuodjin lavdnjegoađit, eai idjadeapmái.
3408	Fiellojohka golgá 400 mehtera ovdalgo dat ovttastuvvá kanjona bodnis golgi Gevvui.
3409	Fierbecuozza lea áibbas livttis nu ahte dat govva maid mii oaidnit šaddá čielggas.
3410	Fierbmecuoccas leat guokte iešguđetlágán sealla: seavdnjatseallat (eŋg. rods) ja čuovgaseallat (eŋg. cones).
3411	Fierbmecuozza dahje retina lea čalmmi goalmmát ja siskkáldas geardi.
3412	Filbma čájehuvvui vuosttaš geardde 19. beaivvi ođđajagimánus Romssa Riikkaidgaskasaš Filbmafestiválas (Tromsø Internasjonale Filmfestival, TIFF 2011).
3413	Fillmmaiguin sáhttá fitnodat atnit sihke jiena ja govaid go ráhkada máidnosa.
3414	Filmma ráhkadeapmi mávssii 60 miljovnna ruvnno, ja dat šattai dalá divraseamos Skandinavia filbman.
3415	Filmmas eadni Teresa vástádalai ovdalgihtii plánejuvvon gažaldagaide ja hálai ollu Ipmila birra.
3416	Filmmas muitala Ailo iežas eallima birra ja movt son álggii justte mohtorsihkkeliin gilvvohallat.
3417	Filosofa kandidáhta dutkamuša maŋŋá Lönnrot álggii lohkat dálkkasdiehtaga.
3418	Filosofan Platon lei rationalista, realista, idealista ja dualista.
3419	Filosofiija dutki dahje jurddašeaddji gohčoduvvo filosofan.
3420	Filosofiijai gullá logihkka, diehtoteoriija, metafysihkka, dieđalaš teoriija, giellafilosofiija, árvoteoriija, etihkka ja oskofilosofiija.
3421	Filosofiija lea dieđalaš suorgi mii guorahalla eallima vuođđogažaldagaid.
3422	Finnas diehtá muitalit, ahte perväskä-gahpir lei bruvdan 1880-logus, muđui dat lei juo dalle maiddái nieiddagahpir.
3423	Finnmárkku fylkkagielda lea juhkkojuvvon 19 gildii, main guhtta leat gávpotgielddat.
3424	Finnmárkku viidodat lea 48 649 km² ja doppe orrot 72 937 olbmo.
3425	Fioleahtta: Riikkat mat leat vuolláičállán, muhto eai leat ratifiseren soahpamuša.
3426	Fiskesrássišattut (Ranunculaceae) lea Ranunculales-čerdii gullevaš vuollečearda, masa gullá sullii 50 soga ja 1 750 šlája.
3427	Fitnodagas lea monopola sihke radios ja TV:as gitta 1980-lohkui.
3428	Fitnodagat sáhttet vuolidit hattiid vai olbmot ostet, dahje ráhkadit erenoamáš fálaldagaid dahje čájáhusaid.
3429	Fitnodat buvttada sullii 1,7 miljovnna fáhta beaivválaččat, ja árvaluvvo ahte dat oamasta oktiibuot 6 milliárdda fáhta.
3430	Fitnodat sáhttá máksit nu ahte sin buvtta oidno muhtun dovddus filmmas.
3431	Fiži doalvu maiddái sohkkarbohcciid olgoriikii.
3432	Fižii olbmot ásaiduvve guokteduhát jagi ovdal min áiggi.
3433	Fiži lea suoločoahkki mas leat badjelaš 330 sullo.
3434	Fiži šattai Brihtalaš válddi vuollái 1874.
3435	Fiži sullot leat eanemustá šaddan dollaváriid russumiin mat álge 150 miljovnna jagi áigi.
3436	Fjellheim lea leamašan mielde rahkadeamin Pirttijärvi skearruid jagiin 1998 ja 2002.
3437	Fjord1-fitnodan jođiha biilafeargga mii manna miehta vuona gaskal Geirangera ja Hellesylta.
3438	Fleecebiktasat leat litnásat, geahppasat ja hui bivvalat ja daid lea álki bassat ja dat goiket olu jođáneappot go ullobiktasat.
3439	Fleece lea liikká eahpeekologalaš dakko bokte ahte juohke bassamis fleecebiktasiin luovvanit duháhiid mielde mikroplastihkkapartihkkalat mat de nuoskkidit čáziid.
3440	Floppet mearkkaša njuiket gávvut ja sákset lea go njuike gorut ceaggut.
3441	FMX Awardas miessemánus 2008:s gilvvohalai son šaddat ”Best International FMX rider” ja ”Best European FMX rider” jagi 2007 ovddas.
3442	Forn fuolkkit ja ášševuoddji leat muitalan psyhkalaš biinnideami ja eará heivemeahttun gieđahallama birra 2.11.2017 dáhpáhuvvon fievrrideami áigge duopmostuolus giddagassii.
3443	Forum čoahkkanii vuosttaš geardde miessemánus 2002.
3444	Forumis lea okta deaivvadeapmi juohke jagi mii bistá logi beaivvi.
3445	Forumis leat 16 lahtu ja sis lea golmma jagi virgeáigi.
3446	Forum lea oalle unni ja váikkuhanvejolašvuohta lea gárži, muhto dattetge dat lea eamiálbmogiid vuohki addit iežaset jiena máilmmi áššiid hárrái.
3447	Fossiila gávdnosat muitalit ahte lottiid boahtimuš lea dinosaurat.
3448	“four-panel” yonkoma (njeallje sierra oasi ovtta siiddus) ráidogovaid.
3449	Fránkariika ja Norga searvvaiga jagi 1971, Belgia ja Ruoŧŧa jagi 1975.
3450	Frank ja su veahka fárrii Amsterdamii 1933 go nazisttat válde fámu Duiskkas muhto eai sáhttán guođđit Nederlándda go Duiska bođii dohko miessemánus 1940.
3451	Frank lea dovddus miehtá máilmmi iežas beaivegirjji dihte.
3452	Frank Miller logijagi 1980 beallemuttus Ronin, Adam Warren, ja Torn Smith 1988 The Dirty Pair, Ben Dunn 1987 Ninja High School, Stan Sakai 1984 Usagi Yojimbo, ja Manga Shi 2000 bláđis Crusade Comics.
3453	Frankriika attii Rwandai soahteveahkki nannendihte ođđakolonialaš sajádaga fránskagielat Afrihka riikkaid, la Francophonia birrasis.
3454	Frankriikalaš joavkkuid vehkiin Habyarimana sáhtii almmuhit, ahte RPF:a lea vuiton.
3455	Frankriikka olgoministeriija mielde ráđđehus ii leat ožžon oktavuođa Rwandas, iige danne sáhte kommenteret ođđaseamos sivahusaid.
3456	Frankriikka presideanta Nicolas Sarkozy mieđihii jagis 2010, ahte Frankriika dagai álbmotgoddima áigge ”boasttuvuođaid”.
3457	Fránskalaš kemista Stéphane Leduc anii tearpma “syntehtalaš biologiija” vuosttaš geardde juo 1900-logu álggus.
3458	Fránskkagiel dáiddárat leat maid gárggiidan ieža manga veršuvnnaid, dego Frederic Boilet la nouvelle manga.
3459	Fránskkas, eatnamii buktojuvvon manga lea álki ovttastahttojuvvon alla dáidaga árbevirrui.
3460	Franz Juluis Ferdinand Meyen vuostálasttii oainnu ahte "seallaváimmus ieš sealla ráhkadii".
3461	Fredericka ja Clara vuosttaš mánná, Margareta Frary Miller (1870 1950), riegádii Torquays mas guovttos lei láigovisti.
3462	Fredrika ja Johan náitaleigga ođđajagimánus 1831.
3463	Fredrik Pacius hutkkai šuoŋa čoakkáldaga vuosttaš diktii "
3464	Frenologiija lea teoriija mii viggá čatnat oktii oaiveskálžžu hámi ja silolaš ieđvuođaid.
3465	Freud borgguhii ollu ja buohccái guopmeborrasii 1922.
3466	Freud hilggui vuosttaš áigumuša lohkat juridihka ja álggii 1873 lohkat medisiinna Wiena universitehtas.
3467	Friddjavuođa maŋŋá son ja su ráđđehus oaččui garra cuiggodeami váilevaš suodjalusráhkkaneamis ja dan mo gieđahalle go Norgii bahkkejedje.
3468	Fridman-Lemaître-Robertson-Walker-metrihkka -nammasaš Einstein gieddeovttamađodagaid čoavddus lea álgobávkkeheami teorehtalaš vuođđun.
3469	Froduald Karamira, MDR-bellodaga várresátnejođiheaddji, namahišgođii fargga dáid lihkadusaid oktasaš namain hutuváldi.
3470	Frost lei bivnnuhis diktačálli juo ovdal go jámii ja son vuittii ovd.
3471	FrP lei geavahan politihkalaš válddi vuosttaš geardde nu ollu.
3472	Fuolkevuođa sáhttá geahčat juo biologalaš (genehtalaš) fuolkevuohtan jo sosiálalaš rollaid, movt olbmot láhttejit guhtet guimmiideaset vuostá.
3473	Fuolki lea olmmoš guhte lea eará olmmošin fulkkežat.
3474	Fuolkkit ledje rávddit, suvddárat ja viidnegávpedoallit.
3475	Fuomášan čielggašit erohusa: dalle go mii máinnašuvvojit, eahpeoskkut ja imašteamit eai šat šadde.
3476	Fylka lei juhkkojuvvon 23 gildii.
3477	Fylka vuođđuduvvui jagis 1685 ja oaččui dálá nama jagi 1919.
3478	Fylkesmannen i Oppland, Miljøvernavdelingen, rapp. nr.
3479	Fylkii gullet 15 gieldda, maid oktasaš viidodat lea 7 279 km².
3480	Fylkka alimus várri lea 2 178 mehtera allosaš Rondeslottet.
3481	Fylkka alimus várri lea Jetnamsklumpen 1 513 mehtera meara bajábealde, mii lea Raavrevijhke ja Nordlándda beal Árborddi gielddaráji nalde.
3482	Fylkka alimus várri Vassdalseggi lea 1 658 alu.
3483	Fylkka dearvvašvuođageahčču oažžu máŋgga sajis dieđuid vejolaš bálvalusrihkkumiid birra (divššohasain, lagas olbmuin, bargoaddiin, polesiin, mediain).
3484	Fylkkadoaktárat leat ođđajagemánu 1. beaivvi 2003 rájes fylkkamánneámmáhiid vuollásaččat, muhto geahččoáššiin doaibmá geahččováldi ”Finnmárkku Dearvvašvuođageahččun” jna. ja lea njuolga Stáhta Dearvvašvuođageahču vuollásaš.
3485	Fylkkagovastat lea seamma go ovddeš Davvi-Trøndelága govastat.
3486	Fylkka guhkimus johka lei 179 km guhku ja dan namma lea Orkla.
3487	Fylkka lea birra Oslo gávpotguovllu ja lea áidna fylka Norggas, man hálddahusguovddáš lea eará fylkkas (
3488	Fylkkamánni dat dohkkeha nationála oahpistanregistara ohcamušaid, ja máksá doarjagiid.
3489	Fylkkamánni galgá earret eará buohtalastit stáhta doaimmaid ja sin barggu gielddaid ektui.
3490	Fylkkamánni gieđahallá váidimiid dáid bálvalusaid hárrái.
3491	Fylkkamánni goziha, ahte gielddastivrrat válljejit soabahallanráđiid lahtuid lobálaččat, ja nammada lahtuid formálalaččat.
3492	Fylkkamánni goziha maid gielddaid doaimmaid ja lea váidalaninstánsa ollu gielddamearrádusaid ektui.
3493	Fylkkamánni gullá hálddahuslaččat Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii.
3494	Fylkkamánni ja duopmostuolut sáhttet muhtin dáhpáhusain spiehkastit boahto- ja opmodatrájáin.
3495	Fylkkamánni (ovd. maiddái amtamánni, sysselmánni ja leansmánni) ovddasta stáhta fylkkas.
3496	Fylkkamánni sádde sierraneaddji guoktái reivve sierraneami miehtamis.
3497	Fylkkamánnis lea danin fágamáhttu ollu bajit dási servodatsurggiid birra, seammás go das lea mávssolaš báikkálaš dovdamuš.
3498	Fylkkamánnis leat sierralágan hálddašandoaimmat departemeanttaid beales.
3499	Fylkka olmmošlohku lea 108 424 ássi.
3500	Fylkka olmmošlohku lea 112 105 ássi.
3501	Fylkka olmmošlohku lea 175 290 ássi (suoidnemánu 1. b. 2012).
3502	Fylkka olmmošlohku lea 193 180 ássi.
3503	Fylkka olmmošlohku lea 237 799 ássi.
3504	Fylkka olmmošlohku lea 258 096 ássi.
3505	Fylkka olmmošlohku lea 447 689 ássi.
3506	Fylkka olmmošlohku lei 2017:s 317 363 ássi.
3507	Fylkkasátnejođiheaddji lea Even Aleksander Hagen (Bb), gii lei Norgga nuoramus fylkkasátnejođiheaddji go son válljejuvvui 27-jahkásažžan 2015:s.
3508	Fylkkas gávdnojit 9 álbmotmeahci, earret eará Norgga boarráseamos álbmotmeahcci Rondane, mii álggahuvvui 1962:s.
3509	Fylkkas lea Islándda nannáma davimus čuokkis Hraunhafnartangi.
3510	Fylkkas lea Norgga oarjimus gávpot, Florø.
3511	Fylkkas lea ollu mearrarádji Oslofjordena guvlui, ja vuona nuppi bealde lea Vestfolda fylka.
3512	Fylkkas leat gávcci gávpoga.
3513	Fylkkas leat lagabui 3000 jávrri ja láttu, maid oktasaš viidodat lea 370 njealjehaskilomehtera.
3514	Fylkkas leat maiddái ollu várit, ja gávdnojit ollu buorit luossajogat.
3515	Fylkkas leat máŋggat álbmotmeahcit, ovdamearkka dihte Blåfjella-Skjækerfjella álbmotmeahcci, Børgefjell álbmotmeahcci, Lierne álbmotmeahcci ja Skarvan og Roltdalen álbmotmeahcci.
3516	Fylkkas leat máŋggat stuoris ja guhkes vuonat, ovdamearkka dihte Sognefjorden mii lea Norgga guhkimus vuotna.
3517	Fylkka váldoealáhusat leat boazodoallu, guolásteapmi, guolle-industriija, mátkkoštanealáhus ja bálvalusealáhus.
3518	Fylkka vearjogovas leat golbma vikiŋgafatnasa, okta juohke guovllu nammii.
3519	Fylkka viidodat lea 4 182 km².
3520	Fylogenehtalaš šládjadoaba cealká ahte indiviidat main lea oktasaš boahtimuš gullet ovtta šládjii.
3521	Fylogenehtalaš šládjadoahpaga mielde dat leat gullet seammá šládjii danin go dain lea seammá boahtimuš.
3522	Gabona oaivegávpot lea Libreville.
3523	Gáhkkor borrá guliid ja smávva elliid.
3524	Gahpervuođu hearvvat leat dávjá ruossa ja dan birra iešguđetlágan bearalgierddut.
3525	Gahpira moarsái skeŋke su eadni.
3526	Gahpira namma boahtá ruoššagiel sánis шамшура.
3527	Gahpiris ii leat ollege kõʒʒ-geahči iige gahpervuođđu.
3528	Gahpir lea Suoma Álbmotmusea čoakkáldagas, Helssegis, Suomas.
3529	Gáhta guovddáš lea vázzingáhtta, mis lea rásse- ja loddegávppálaččat, restauráŋŋat, kafeat ja kioskat.
3530	Gáhtamuša sakramentii gullá suttuid dovddasteapmi ja andagassiiaddinrohkos.
3531	Gáhtamuša sakramentii lávejit oassálastit dárbbu mielde, muhto erenomážit fástoáiggiin.
3532	Gáhtamuš lea sakrameanta, mas olmmoš máhccá Ipmila oktavuhtii, masa su leat gásttas laktán ja mas son lea sierranan iežas boasttoválljejumiid dihte.
3533	Gáibádus lea ahte energiija galgá gokčat dán áigge dárbbuid muhto ii billistit min maŋisboahttiid vejolašvuođaid gokčat iežaset dárbbuid.
3534	Gáibmi lea ožžon nama nuppi olbmos.
3535	Gáiddusbálvalusa videooktavuođa ja sámegiel telefonbálvalusa sáhttá geavahit dušše guokte diimmu áigge guokte beaivvi vahkkui.
3536	Gáiddus galaksain ja kvasárain lea vejolaš fuobmát daid ruksesspektrasirdáseami: daid sádden čuovgga spektra lea sirdásan guhkit bárroguhkkodahkii.
3537	Gáivuona suohkanis leat dušše namat davvisámegillii.
3538	Gájanasa bihttá Diamántadulvvit loktánii johtilit Kanáda top 30 -máilmmimusihkkalisttu ovttežin.
3539	Gájodettiin olbmu mearragozáhusa ja várregádjunbálvalusa bargit álohii vulget das ahte pasienta sáhttá gillát hypotermiija.
3540	Galáksat leat ollu násttit dahje beaivvášvuogádagat mat gullet oktii.
3541	Gálbmanjárggas, Ivvár- Piera luhtte ledje olbmot čoahkkanan.
3542	Galbmaseamos mánnu lea ođđajagimánnu, go gaskatemperatuvra lea 2,5 %.
3543	Galbmasis suovastuhttin lea dábáleamis vuohki suovastuhttit sáivaguliid, danne go lea buorre riibadanvuohki.
3544	Galbma soađi áigge leigga USA ja Sovjetlihttu vašálaččat, muhto eaba soađáskan gal.
3545	Gáldu čáhci vuolgá Luopmošjogas.
3546	Gáldu das lea Alhoniemi 1985.
3547	Galgá atnit muittus ahte láhka ii dohkke atnit buot dáhpáhusain, go leat moadde spiehkastagat.
3548	Galggašiigo dán iešlágan miljárdeaddji oahpahusas leat giittolaš?”
3549	Gallestallidutkamuša mielde Leammái dahkkojuvvojit jahkásaččat sullii 10 000 gallestallama.
3550	Gállobáddái lassin leat dávjá earáivnnat hearvabáttit mat heaŋgájit sealggi bealde ja maid soagŋostalli sáhttá čuolbmat go nuorrabárra áiguba náitalit.
3551	Gállobihtá vuoláravda hervejuvvo eaŋkalis bearalráidduin, go fas dan bihttá badjeravda hervejuvvo mohkkás bearalgovadagain.
3552	Gállobihttá siste lea beassenanodas, man birra lea gorrojuvvon rukses láđđi.
3553	Gálvu maid boahtá oidnosii, go muhtun filbmakaraktera geavaha dan, dahje oidno eará sajiin filmmas.
3554	Gálvvut mat vuvdojuvvot leat dábálaččat báikki alde nu ahte olbmot besset geahčadit daid ovdal oastima.
3555	Gamov bargoskihpárat Ralph Alpher ja Robert Herman einnosteigga kosmalaš duogášsuonjardeami jagis 1948.
3556	Gándilat ledje iešguđet sturrodagain ja eanas čuojustuvvon D-duras dahje D-mollas.
3557	Gándil čuojahuvvo guovtte láhkái.
3558	Gándil lea báhcahallančuojanas čárváfiellu haga, man čuojaha eanas Suomas, Estteeatnamis ja Gárjilis.
3559	Gándil lea čuojahettiin čuojaheaddji askkis dahje beavddi alde.
3560	Gao Zhen, Dagmar Carnevale Lavezzoli ja Gao Qiang Oslo Freedom Forumis miessemánu 28. b. 2019.
3561	Gárddimis ledje buvda, duodjelanjat, málár, bására ja 8 ássodaga.
3562	Gáregasnjárgga gili čađá manná guovlugeaidnu 970.
3563	Gárggogoalsi lea aidna šládja iežaset čearras.
3564	Gargŋil láve vietnat go lihkada seamma ládje guhká.
3565	Gargŋil vietná go suorpmat ja giehtaruohtas čađat dahket seammá lihkastaga.
3566	Gárjilaš universitehtas Petroskoijas gávdno gursa gándilduoji ja gándilčuojaheami birra.
3567	Gárjilgielas leat gávcci monoftoŋggat: golbma maŋŋevokálat (u, o, a) ja vihtta ovdavokálat (i, y, e, ö, ä).
3568	Gárjilgiel sátnegirjji mielde perväskä ii leat nieiddagahpir, muhto bruvda.
3569	Gárjilis lea peeʹrvesǩ-lágán nieiddagahpir man namma lea perväskä.
3570	Garrasit báiti beaivváža ovdii boahtá seavdnjadet oaidnemeahttun mánnojorbadas.
3571	Gaskaáigge heasttaid atne islánddalačča divrasamos opmodahkan.
3572	Gaskaáiggis gohčoduvvui váldosuolu "Britannia major".
3573	Gaskal 1943-1944 okkupašuvnna vuolde lei son dan norgga delegašuvdna rekruhttakantuvrras Stocholmmas, ja miessemánu rájes jagi 1944:s Justiisadepartemeanttas Londonis.
3574	Gaskaoapmin ledje ovdamearkka dihte girkut ja skuvllat.
3575	Gaskasaksigiela áigodagas (sullii 1200-logus gitta 1600-lohkui) saksigiella doaimmai Hansalihtu giellan Dieter Stellmacher: Niederdeutsche Sprache - Eine Einführung.
3576	Gaskasudanalaš gielat lea sullii 60 giela joavku, mii adnojuvvo oassin nilosaharalaš giellagottis.
3577	Gaskkal 1947-1967 barggai son johtaleaddjiskuvlabearráigeahččin.
3578	Gaskkamus geardi lea ráhkaduvvon livttes deahkis, mii gohčoduvvo tunica media.
3579	Gaskkamuttus 2000-jagiin dominerii Ailo dalá máilmmi stuorámus ekstremavaláštallangilvalemiid Dew-Toura USA:s oktan Kenny Bartramain, Travis Pastrenain, Jeremy Stenbergain ja Nate Adamsain.
3580	Gástadilálašvuođas, mii dollojuvvui čuovvovaš beaivvi, son oaččui nama Agnes Gonxha Bojaxhiu.
3581	Gásta lea áidnageardasaš iige ovdal gásttašuvvon olbmuid sáhte gásttašit ođđasis.
3582	Gästrikland eanangotti viidodat lea 4 181 km² ja dan olmmošlohku lea 153 723 ássi.
3583	Gásttas olmmoš riegáda ođđasis ja luohppá boares eallimis.
3584	Gaup čuohpahii iežas oalggi ođđajagimánus 2008:s, mii billistii veaháš su ovdii dan jagaš gilvvuin.
3585	Gaup deaddelii ieš doddjon dávttiid oktii, maŋŋel go lei oalggi lađđasii bidjan sadjái go lei soktagummi-basseaŋgas roasmmohuvvan.
3586	Gaup lea ieš maid mieđihan ahte dát lei su heajumus bargu.
3587	Gaup lea vuoitán buot norggameašttirvuođagilvvuin maid FMX:s leat lágidan, ja vuittii World Cup 2003:s ja 2004:s, ja dasalassin máilmmimeašttirvuođagilvvuid FMX:s 2004:s ja 2007:s.
3588	Gaup searvvai mielde guoimmuhanprográmmii “Mesternes Mester” mii čájehuvvui NRK:s.
3589	Gaup váccii neavttárskuvlla Stáda Teáhterallaskuvllas, ja eksámena válddii 1978:s.
3590	Gaup válljii dasto rešisseret western-filmma Tashunga Christopher Lambertain ja James Caanain.
3591	Gauriloff lea maiddái vuosttaš sápmelaš gii lea vuoitán Jussi-bálkkašumi.
3592	Gauriloff lea ožžon filmmain ollu bálkkašumiid sihke Suomas ja olgoriikkain.
3593	Gávccát ja beahkámuš báhkkon: ”Hutut galget heaittit šallošeamis tutsaid”.
3594	Gávccát váldočálli lei belgialaš Willy Claes (1994–1995).
3595	Gávdnan dihtii kvadráhta viidodaga galgá geardut ovtta siiddu guhkkodaga 4:iin ja molsut centimehteriid njealjehascentimehterin.
3596	Gávdno eará joavkku entsymat mat leat dehálaš seallain, daid entsymaid bargu lea váldit bajás energiija biebmoávdnasis ja vurket buoiddi ja karbohydráhtaid.
3597	Gávdnojit maiddái komitatiiva-vearbbat mat gáibidit ahte substantiiva lea komitatiivvas.
3598	Gávdnojit maiddái ráddjehusat alkoholadoalu ja alkoholašlája hárrái.
3599	Gávdnojit maid eará ráhkadusat, nugo bealleresonáns-gitárat ja Solidbody-gitárat (guovnnji haga).
3600	Gávdnojit máŋgalágan máidnosat ja dat hápmašuvvet dan mielde guđe kanála bokte geahččala olahit olbmuide.
3601	Gávdnojit máŋggalágan gaskkat muhto dávjá lea 5000 mehter, 10 000 mehter, beallemaraton ja maraton.
3602	Gávdnojit máŋggalágan sáttoábit: sáttoábit, geađgeábit, čievraábit ja sálteábit.
3603	Gávdnojit plánat giddet Coop Marked -rámbuvrra guovddáš márkanbáikkis, ja vuođđudit stuorit Coop Prix -rámbuvrra davábeal márkanii.
3604	Gávdnojit sihke duolbaeatnangilvvut ja cagganáideruohttamat ja maiddái čájáhallan luohkát, main gilvvohallet náli erenomáš mannanvugiin.
3605	Gávdnojit spealut mas lea dušše bircun nugo craps mii lea kasiidnospeallu.
3606	Gavja báhcá komehta maŋil ja šaddá veahá sojil.
3607	Gavjjaid ja gássaid rávdnji geaigába iešguđet guvlui.
3608	Gävle lea maid Gävleborgga leana oaivegávpot.
3609	Gávnnaheamit ja geahččodoaimma vásáhusat, eará dieđut ja geahččovuogit leat almmolaš dieđut.
3610	Gávnnus vástidii einnostusaid.
3611	Gávpedálus lea odne Standard Sport AS, ja guokte ássodaga.
3612	Gávpe- ja našunálaleavggas lea oktavuohta 16:22, (allodagas govdodahkii), ja stáda- ja orlogaleavggas lea oktavuohta 16:27.
3613	Gávpoga guovddáš lea sullo nuorttabealde, muhto olbmot orrot miehtá sullo.
3614	Gávpoga kymragielat namma jietnaduvvo "aberdaigleđai".
3615	Gávpoga kymragielat namma jietnaduvvo "aberhonđi".
3616	Gávpoga olmmošlohku lea 147 898 ássi (2011).
3617	Gávpoga olmmošlohku lea 149 800 ja viidodat 45,59 km².
3618	Gávpoga olmmošlohku lea 374 658 (2009) ja Honolulu fylkkasuohkana 953 207 (2010).
3619	Gávpoga olmmošlohku lea 4 499 ássi (2010).
3620	Gávpoga olmmošlohku lea 4 550 662 ássi (2011).
3621	Gávpoga olmmošlohku lea 5 205 ássi (2010).
3622	Gávpoga olmmošlohku lea 5 824 ássi (2010).
3623	Gávpoga olmmošlohku lea 60 900 (2007).
3624	Gávpoga olmmošlohku lea 62 987 ássi (2011).
3625	Gávpoga olmmošlohku lea 9 096 ássi (2010).
3626	Gávpoga olmmošlohku lea 9 901 ássi (2010).
3627	Gávpoga olmmošlohku lea su.
3628	Gávpoga olmmošlohku lea sullii 14 miljovnna ássi.
3629	Gávpoga olmmošlohku lea sullii 19 000 ássi.
3630	Gávpoga olmmošlohku lea sullii 7 200 ássi (2007).
3631	Gávpoga viidodat lea 12,31 km² ja olmmošlohku 27 720.
3632	Gávpoga viidodat lea 18,85 km² ja olmmošlohku 35 170.
3633	Gávpoga viidodat lea 21,36 km² ja olmmošlohku 64 053.
3634	Gávpoga viidodat lea 25 km² ja olmmošlohku lea sullii 300 000 ássi.
3635	Gávpoga viidodat lea 26,40 km² ja olmmošlohku 36 447.
3636	Gávpoga viidodat lea 26,84 km² ja olmmošlohku 43 796.
3637	Gávpoga viidodat lea 29,29 km² ja olmmošlohku 60 887 (2010).
3638	Gávpoga viidodat lea 33,01 km² ja olmmošlohku 55 688.
3639	Gávpoga viidodat lea 33,46 km² ja olmmošlohku 75 645.
3640	Gávpoga viidodat lea 42,01 km² ja olmmošlohku 97 428.
3641	Gávpoga viidodat lea 44,33 km² ja olmmošlohku 84 423.
3642	Gávpoga viidodat lea 450 km² ja olmmošlohku 489 757 ássi.
3643	Gávpoga viidodat lea 47,86 km² ja olmmošlohku 144 839.
3644	Gávpoga viidodat lea 51,73 km² ja olmmošlohku 107 005.
3645	Gávpoga vuođđudedje spánskalaččat 1700-logu álgobealde.
3646	Gávpoga vuođđudii voortrekkerjođiheaddji Marthinus Wessel Pretorius jagis 1855 ja dat doaimmai sihke Lulli-Afrihká dásseválddi (Transvaal) oaivegávpogin jagis 1860 jagi 1902 rádjai ja dan maŋŋel Transvaal koloniija oaivegávpogin ain jagi 1910 rádjai.
3647	Gávpogii gullet Københápmama gielda ja 17 eará gielddat.
3648	Gávpogis lea ee.
3649	Gávpogis orro 2006 sullii 320 000 ássi.
3650	Gávpogis orrot badjelaš 100 000 ássi.
3651	Gávpogs viidodat lea 41,79 km² ja olmmošlohku 68 700.
3652	Gávpot lea dehálaš jieŋahis gáttiin, go addá vejolašvuođa meara bokte Ruoššas ollit Atlántii, sihke siviilalaččat ja militearalaččat.
3653	Gávpot lea fylkka stuorámus gávpot ja dan hálddahusguovddáš, ja doppe orrot badjelaš 70 000 olbmo.
3654	Gávpot lea golmma váldooasis: Leninskij, Oktjabrskij ja Pervomajskij.
3655	Gávpot lea maid máŋggaid universitehtaid, museaid, teáhteriid, galleriijaid ja eará politihkálaš, kultuvralaš ja oahpahusintitušuvnnaid ruoktobáiki.
3656	Gávpot lea okta Norgga boarrásepmosiin, dat vuođđuduvvui sullii jagis 1000.
3657	Gávpot lea ožžon álgonamas Romanov-na-Murman fyrstadálus Romanov (sovjetlihtu tsar-dynastias) ja tsar Nikolai II mielde.
3658	Gávpot lea ožžon namas čeardahoavda Gaborene mielde, go dát lei dolvon dán sadjái jagis 1880.
3659	Gávpot lea riikka lullirittus Río de la Plata gáttis.
3660	Gávpot lea Sjællándda-sullos.
3661	Gávpot lea vuođđuduvvon 1200-logus Varsinais-Suoma eanangoddái, Aura-joga njálbmái.
3662	Gávpot lei maiddái Trøndelága fylkka hálddahusguovddáš.
3663	Gávpot viidodat lea 12,08 km² ja olmmošlohku 22 236.
3664	Gávpot vuođđuduvvui jagis 1916 namain Romanov-na-Murman, muhto ođđasit gásttašuvvui Murmánskan maŋŋá oktoberrevolušuvnna jagis 1917.
3665	Gávtti materiálaid geavaheapmái lea álo váikkuhan dat mii goasge lea leamašan fidnemis.
3666	Gávtti symbolalaš árvu ja čearddalaš identitehta ovdanbuktin lea lassánan danin go dat lea báhcán beaivválaš anus.
3667	Gávtti vuođđu, náhkki, meroštallá maiddái gávtti diŋgga vadjama.
3668	Gažaldaga das, mii lei ovdal álgobávkkeheami, lea vejolaš dulkot mearkkaškeahtes gažaldahkan, danin go jus áigi ii leat leahkimin, doaba ovdal ii mearkkaš maidege.
3669	Gažaldagat mat dávjá leat jerrojuvvon filosofiijas leat "Gávdno go albma máilbmi olggobealde mu jurdaga?", "Mii lea diehtu?", "Mii lea duohtavuohta?", "Manin muhtin dagus lea ávki?", "Leatgo eallit ja olbmot ovttaárvosaččat?", "Mii lea áigi?"
3670	Gažaldat ii nappo leat iešalddes álggus.
3671	Gažaldatpronomenat ja relatiivapronomenat: mii, gii, gean, mainna, goabbá, guhtemuš, gos, gosa, goas jna.
3672	Gazzalottit leat loddečearda, man vuollečearddat leat omd.
3673	Gázzi, mii lei mannamin Indiai, orui juovllaid áiggi dámppas.
3674	Geađgeáigi álgá go olmmoš ráhkadišgoahtá bargobiergasiid.
3675	Geađgejorgu (Arenaria interpres) lea loddi.
3676	Geafit eai oppa máinnašuvvoge Locke girjjážis.”
3677	Geahča Lapinlahti (Helsset).
3678	Geahččalanortnet galgá guorahallat leago ávki nuoraide addit vejolašvuođa jienastit ja dan bokte boktit sin beroštumi váikkuhit báikkalaš servodateallima ja vejolašvuođa váikkuhit báikkálaš áššiid.
3679	Geahččit váikkuhuvvojedje eadni Teresa barggus TV- ovdanloaiddasteami dihte nu, ahte sii skeŋke ollu ruđa ja dan lassin Eadni Teresa oaččui ain eambbo beakkálmasvuođa.
3680	Geahččoraporttas muitaluvvo guđet váilevuođat doaimmas leat, dahje gokko lágat ja njuolggadusat eai čuvvojuvvo.
3681	Geahpesbohccit (bronchus) suorranaddet smávva bohcciide maid namma lea bronkiolat.
3682	Geahpesboras lea dat borasdávda mii goddá eanemus dievdduid beales ja nubbin eanemus nissoniid beales (eanemus lea čižžeboras).
3683	Geahppa bierggas man sáhttá guoddit lea dehálaš buoridan dihte pasientta eallinkvalitehta.
3684	Geahppáid gaskka lea váibmu.
3685	Geahppáid váldodoaibma lea buktit oksygena varrii ja doalvut eret bázáhusaid, erenoamážit karbondioksiidda.
3686	Geahppát lea guokte orgána mainna vuoigŋá.
3687	Geainnut johtet álbmotmeahci davviravdda ja nuortaravdda guora.
3688	Gearpmašat (Serpentes) leat eallit.
3689	Geasa son addá girjji?
3690	Geasseluomuid áigge son čohkkii Ohcejogas sápmelaččaid álbmotmáidnasiid.
3691	Geassemánnu lea jagi guđát mánotbadji.
3692	Geassemánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 161. (
3693	Geassemánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 162. (
3694	Geassemánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 163. (
3695	Geassemánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 165. (
3696	Geassemánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 167. (
3697	Geassemánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 168. (
3698	Geassemánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 169. (
3699	Geassemánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 170. (
3700	Geassemánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 152. (
3701	Geassemánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 171. (
3702	Geassemánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 172. (
3703	Geassemánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 174. (
3704	Geassemánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 176. (
3705	Geassemánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 177. (
3706	Geassemánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 178. (
3707	Geassemánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 179. (
3708	Geassemánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 180. (
3709	Geassemánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 153. (
3710	Geassemánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 181. (
3711	Geassemánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 154. (
3712	Geassemánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 155. (
3713	Geassemánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 156. (
3714	Geassemánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 157. (
3715	Geassemánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 158. (
3716	Geassemánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 159. (
3717	Geassemánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 160. (
3718	Geassemánus 2013 Mandela ožžo geahpesinfekšuvnna ja gárttai buohccevissui.
3719	Geasset boazu borrá rásiid ja lasttaid.
3720	Geasset Eskelisen Lapin Linjat-fitnodaga busset vudjet Suomas Guovdageainnu čađa Áltái.
3721	Geasset fas temperatuvra sáhttá leat 30 ºC.
3722	Geatki dáfus lea mihttomearri ahte galget leat 39 čivgama jagis.
3723	Geatki gávdno bieđgguid sirkumpolára váriin ja alla eatnamiin.
3724	Geatki (Gulo gulo) lea stuorimus ealli neahtebearrašis.
3725	Geatki lea gievra gáskkestit ja sáhttá galbmon bierggu álkit borrat ja dávttiid cuvket vai ađđama oažžu.
3726	Geatki lea Nationála rukseslisttus go adnojuvvo áitojuvvon eallin, muhto liikká addojuvvojit bivdinlobit, sihke biejus bivdimii ja liseansabivdimii.
3727	Geatki lea neahtebearraša stuorámus ealli.
3728	Geatki sáhttá goddit elliid mat leat mihá stuoribut go ieš.
3729	Geatki sáhttá goddit elliid mat leat mihá stuoribut go ieš, ja sáhttá dálvái čiehkat ráppiid jogaide, jekkiide jna.
3730	Geatki sáhttá šaddat sullii 1 mehtera guhku (njunnegeažis seaibemáddagii).
3731	Geatkki eallinguovlu (revir) lea 40–900 km².
3732	Geatkkis leat stuora juolggit ja danne goastá dat bures gassa muohttagis.
3733	Geatkkis šaddet 2-3 čivgga guovvamánus/njukčamánus.
3734	Geatnegasvuođa etihkalaš teoriijat sisttisdollet máŋŋgalágan geatnegasvuođaid maid jierpmálaš olmmoš atná.
3735	Geatnegasvuođaetihkka mearkkaša ahte muhtun dagu morálalaš árvu boahtá das leago olmmoš geatnegahtton dahkat dan.
3736	Geatnegasvuohta doahttalit olmmošvuoigatvuođasoahpamuša mearrádusaid lea eiseválddiin nugo duopmostuoluinge.
3737	Geatnegasvuohta mearkkaša ahte dat mii lea morálalaš riekta lea bargat dan maid maid mii leat geatnegahtton bargat.
3738	Geavadis dan lea vejolaš áicat čuozáhaga dávjodatspektras ja veardidit spektroskopia vugiin dan spektrasárgáid dahje absorpšuvdnasárgáid dakkáriidda, maid seammasullasaš atoma dan lahkosiin sádde.
3739	Geavahettiin telefovnna GPSa ja kámera, speallu diktá spelliid bivdit, doarrut ja hárjehallat virtuála Pokémonaid.
3740	Geavleoarit (Ductuli semicirculares) leat bealji siste ja dat leat oassin dássedeaddoáiccus ja dainna lágiin veahkehit rupmaša doalahit dássedeattu.
3741	Geavleoarit leat bealji siste.
3742	Geavorokki báktevuođđu čohkiida sierralágan geađgešlájain, mat girdet iešguđetláhkai mollaneami ja gollama.
3743	Geavorokki eallit ja šattut leat birrasa ektui valjis ja máŋggabeallagat.
3744	Geavubálgá dovdoseamos oaidnámušat leat Fiellojohgorži, Geavu ávžži mátta-geahči ja Suttesjoga gáldu.
3745	Geavu bálgá sáhttá vázzit jogo Suttesjogas Ganešjávrái dahje nuppegežiid.
3746	Geavu luonddumeahcis johtin lea ráddjejuvvon, daningo dat leat luonddusuodjalanguovlu: guovllu birastahttá rašes duottarluondu ja luonddumeahcis šaddet ráfáidahttojuvvon šattut ja áitatvulos šlájat.
3747	Geavu luonddumeahcis sáhttá vánddardit guovtte sierra bálgá mielde.
3748	Geavu seaidni lea báiki, gokko ávži govdu ja rahpasa oidnot bálgái.
3749	Geđgešaddosat leat šattut maid murjjiid dahje šattuid siste lea sieman.
3750	“Gefiid gillámuš lea hui čáppis, dat čájánas vártnuhisvuođas ja gillámuša rámohallanvuođas veahkeha máilmmi sakka, dadjá eadni Teresa.
3751	Gena sisttisdoallá ovdamearkka dihte dan mo ráhkada dihto proteiinna.
3752	Genehtalaš koda lea seallaid njuolggadusat mo genehtalaš ávdnasat, namalassii DNA ja RNA, šaddet proteiinnat.
3753	Genehtalaš sivat sáhttet lasihit riskka buohccát.
3754	Generálalutnánta Roméo Dallaire čálii Shake Hands with the Devil: The Failure of Humanity in Rwanda, mas son muitala iežas vásáhusain Rwandas.
3755	Genetihkalaš dutkamušaid vuođul leat gávnnahan ahte SARS-CoV-2 sulastahttá dakkár coronavirus-šlájáid mat gávdnojit girdisáhpánis ja gearbmašis.
3756	Genetiiva lea kásus dahjege sadjehápmi.
3757	Genitiivahámi mearkkašupmi lea juogaman guora, miehtá dahje beali.
3758	Geográfalaččat Dánmárku lea Jylland-njárggas, ja máŋggain eará sulluin, main dovddus leat ee.
3759	Geografálaččat riika lea muhtun oase austrálialaš baldu alde ja muhtun oase Jaskesmeara baldu alde.
3760	Geometriijas dat mearkkaša njuolggočiegat golmmaolat hápmi mas ravddat leat ovtta guhku.
3761	George Busha eamit lea Laura Bush ja su nieiddat Jenna ja Barbara Bush.
3762	Georgias leat 101 000 olbmo geat hupmet abkhasagiela.
3763	Gert Nygårdshauga romána Mengele Zoo 1989:s galgá filbman ráhkaduvvot, ja Nils Gaup lea dan filmma rešissevra.
3764	Ghana oaivegávpot lea Accra.
3765	Giđđadálvvi go muohta lea gassat, de lea seaŋáš dehálaš bohccuide.
3766	Giđđadivgaŕasi nađđa šaddá 15 25 cm allosažžan ja dan lieđit hakset njálgát.
3767	Giđđat 1894 son álggii 14 mánnosaš mekanihkarskuvlejumi Calwa doardnadiibmofabrihkas.
3768	Giđđat láve cuoŋu iđđes árrat ja go beaivváš ligge beaivet ge dipmá muohta ja šaddá váttis johtit.
3769	Gieđa son massii maŋŋel dan dihte.
3770	Giegir gis suorrana gurut ja olgeš váldogeahpesbohcciide.
3771	Giehka (Cuculus canorus) lea giegaide (Cuculidae) gullevaš loddi.
3772	Giehtačálus, mii lea dovddus dábálaččat namain Orus Apollo, lea gávdnomis Lyon gieldda girjerájus, gos badjel 2000 álgoálgosaš dokumeantta, mat laktásit Nostradamusii, leat vurkejuvvon Michel Chomarat sudjii.
3773	Giehtagirji gieđahallá maid sámiid historjjá, politihka ja duoji.
3774	Giela deháleamos suopman lea zenéize mii hupmojuvvo Genovas, Liguria guovllu stuorámus gávpogis.
3775	Giela guovlu lea Finnmárkku fylkkas ja Davvi-Romssas.
3776	Giela hupmet badjelaš guokte miljovnna olbmo.
3777	Giela hupmet sullii 2 000 olbmo (2006), muhto lohku lea njiedjamen.
3778	Giela hupmet sullii 3 000 olbmo.
3779	Gielaid oahpahit sihke institušuvnnain ja priváhta kurssain.
3780	Giela njunuš dutkit leamaš Laurence C. Thompson ja M. Terry Thompson.
3781	Gielas leat muhtun erohusat kemtuikagillii.
3782	Gielat mat leat sullalagaid leat álkkit oahpahit.
3783	Gielda ja gávpot leat Norgga 11. stuorámusat, 52 077 ássiin (ođđajagimánu. 1. b. 2011).
3784	Gielda- ja guovloministtarin Solberg barggai earenoamážit nannen dihte buoret buresbirgejumi nannoset gielddain ja buoridan dihte regionála ovttasbarggu fylkasuohkaniid gaskka.
3785	Gielda lea Kalaallit Nunaata lulimuš oasis ja das lea davvelis beare okta rádjegielda, Sermersooq.
3786	Gielda lea Norgga stuorámus sámi suohkan ja boazodoalu guovddáš.
3787	Gielda lea stuorimus gielda viidodaga mielde Akershusa fylkkas.
3788	Gielda lea suologielda badjel 500 sulluin.
3789	Gielda oaččui gávpotvuoigatvuođat jagi 1996.
3790	Gieldaovttastupmi namuhuvui Ii gieldan.
3791	Gieldasuolu lea unna suolu Barentsábis, Davvi-
3792	Gieldda alimus várri lea Liatårnet Sotra sullos.
3793	Gieldda alimus várri lea Rástegaisá (1067 m).
3794	Gieldda eanaviidodat lea 17 321 km², mas 2 148,5 km² lea čáhci.
3795	Gieldda hálddahusguovddáš lea Ålesund.
3796	Gieldda hálddahusguovddáš lea Alvdal.
3797	Gieldda hálddahusguovddáš lea Åndalsnes.
3798	Gieldda hálddahusguovddáš lea Årås.
3799	Gieldda hálddahusguovddáš lea Årnes.
3800	Gieldda hálddahusguovddáš lea Askim.
3801	Gieldda hálddahusguovddáš lea Askvoll.
3802	Gieldda hálddahusguovddáš lea Aurlandsvangen.
3803	Gieldda hálddahusguovddáš lea Bagn.
3804	Gieldda hálddahusguovddáš lea Balestrand.
3805	Gieldda hálddahusguovddáš lea Batnfjordsøra.
3806	Gieldda hálddahusguovddáš lea Bergset.
3807	Gieldda hálddahusguovddáš lea Berkåk.
3808	Gieldda hálddahusguovddáš lea Bismo.
3809	Gieldda hálddahusguovddáš lea Børsa.
3810	Gieldda hálddahusguovddáš lea Botngård.
3811	Gieldda hálddahusguovddáš lea Brattvåg.
3812	Gieldda hálddahusguovddáš lea Brekstad.
3813	Gieldda hálddahusguovddáš lea Bruhagen.
3814	Gieldda hálddahusguovddáš lea Brumunddal.
3815	Gieldda hálddahusguovddáš lea Dale.
3816	Gieldda hálddahusguovddáš lea Dokka.
3817	Gieldda hálddahusguovddáš lea Dovre.
3818	Gieldda hálddahusguovddáš lea Eide.
3819	Gieldda hálddahusguovddáš lea Eidfjord.
3820	Gieldda hálddahusguovddáš lea Eidsvåg.
3821	Gieldda hálddahusguovddáš lea Eikelandsosen.
3822	Gieldda hálddahusguovddáš lea Eivindvik.
3823	Gieldda hálddahusguovddáš lea Elnesvågen.
3824	Gieldda hálddahusguovddáš lea Elvestad.
3825	Gieldda hálddahusguovddáš lea Engerdal.
3826	Gieldda hálddahusguovddáš lea Etnesjøen.
3827	Gieldda hálddahusguovddáš lea Fagernes.
3828	Gieldda hálddahusguovddáš lea Falkhytta.
3829	Gieldda hálddahusguovddáš lea Fedje.
3830	Gieldda hálddahusguovddáš lea Fillan.
3831	Gieldda hálddahusguovddáš lea Fiskåbygd.
3832	Gieldda hálddahusguovddáš lea Fitjar.
3833	Gieldda hálddahusguovddáš lea Flå.
3834	Gieldda hálddahusguovddáš lea Florø.
3835	Gieldda hálddahusguovddáš lea Folldal.
3836	Gieldda hálddahusguovddáš lea Fosnavåg.
3837	Gieldda hálddahusguovddáš lea Fossbergom.
3838	Gieldda hálddahusguovddáš lea Fredrikstad.
3839	Gieldda hálddahusguovddáš lea Frekhaug.
3840	Gieldda hálddahusguovddáš lea Gaupne.
3841	Gieldda hálddahusguovddáš lea Gjøvik márkan Gjøvik.
3842	Gieldda hálddahusguovddáš lea Gol.
3843	Gieldda hálddahusguovddáš lea Granvin.
3844	Gieldda hálddahusguovddáš lea Grodås.
3845	Gieldda hálddahusguovddáš lea Halden.
3846	Gieldda hálddahusguovddáš lea Hardbakke.
3847	Gieldda hálddahusguovddáš lea Hareid.
3848	Gieldda hálddahusguovddáš lea Heggenes.
3849	Gieldda hálddahusguovddáš lea Hokksund.
3850	Gieldda hálddahusguovddáš lea Hol.
3851	Gieldda hálddahusguovddáš lea Hommelvik.
3852	Gieldda hálddahusguovddáš lea Hønefoss.
3853	Gieldda hálddahusguovddáš lea Hov.
3854	Gieldda hálddahusguovddáš lea Høyanger.
3855	Gieldda hálddahusguovddáš lea Hundorp.
3856	Gieldda hálddahusguovddáš lea Hyllestad.
3857	Gieldda hálddahusguovddáš lea Ilulissat.
3858	Gieldda hálddahusguovddáš lea Innbygda.
3859	Gieldda hálddahusguovddáš lea Jaren.
3860	Gieldda hálddahusguovddáš lea Jevnaker.
3861	Gieldda hálddahusguovddáš lea Kirkenær.
3862	Gieldda hálddahusguovddáš lea Klæbu.
3863	Gieldda hálddahusguovddáš lea Kleppestø.
3864	Gieldda hálddahusguovddáš lea Knarvik.
3865	Gieldda hálddahusguovddáš lea Kongsberg.
3866	Gieldda hálddahusguovddáš lea Kongsvinger.
3867	Gieldda hálddahusguovddáš lea Koppang.
3868	Gieldda hálddahusguovddáš lea Kyrksæterøra.
3869	Gieldda hálddahusguovddáš lea Lærdalsøyri.
3870	Gieldda hálddahusguovddáš lea Lampeland.
3871	Gieldda hálddahusguovddáš lea Langevåg.
3872	Gieldda hálddahusguovddáš lea Leirvik.
3873	Gieldda hálddahusguovddáš lea Lesja.
3874	Gieldda hálddahusguovddáš lea Liabø.
3875	Gieldda hálddahusguovddáš lea Lierbyen.
3876	Gieldda hálddahusguovddáš lea Lonevåg.
3877	Gieldda hálddahusguovddáš lea Løten.
3878	Gieldda hálddahusguovddáš lea Manger.
3879	Gieldda hálddahusguovddáš lea Masfjordnes.
3880	Gieldda hálddahusguovddáš lea Mebond.
3881	Gieldda hálddahusguovddáš lea Melhus.
3882	Gieldda hálddahusguovddáš lea Midtbygda.
3883	Gieldda hálddahusguovddáš lea Mjøndalen.
3884	Gieldda hálddahusguovddáš lea Mo.
3885	Gieldda hálddahusguovddáš lea Moss.
3886	Gieldda hálddahusguovddáš lea Mysen.
3887	Gieldda hálddahusguovddáš lea Naustdal.
3888	Gieldda hálddahusguovddáš lea Nesbyen.
3889	Gieldda hálddahusguovddáš lea Noresund.
3890	Gieldda hálddahusguovddáš lea Odda.
3891	Gieldda hálddahusguovddáš lea Oppdal.
3892	Gieldda hálddahusguovddáš lea Ørsta.
3893	Gieldda hálddahusguovddáš lea Osøyro.
3894	Gieldda hálddahusguovddáš lea Otta.
3895	Gieldda hálddahusguovddáš lea Plassje.
3896	Gieldda hálddahusguovddáš lea Prestfoss.
3897	Gieldda hálddahusguovddáš lea Qaqortoq.
3898	Gieldda hálddahusguovddáš lea Raufoss.
3899	Gieldda hálddahusguovddáš lea Rena.
3900	Gieldda hálddahusguovddáš lea Rindal.
3901	Gieldda hálddahusguovddáš lea Roa.
3902	Gieldda hálddahusguovddáš lea Roan.
3903	Gieldda hálddahusguovddáš lea Rollag.
3904	Gieldda hálddahusguovddáš lea Rong.
3905	Gieldda hálddahusguovddáš lea Rosendal.
3906	Gieldda hálddahusguovddáš lea Sand.
3907	Gieldda hálddahusguovddáš lea Sandane.
3908	Gieldda hálddahusguovddáš lea Segalstad bru.
3909	Gieldda hálddahusguovddáš lea Selje.
3910	Gieldda hálddahusguovddáš lea Sistranda.
3911	Gieldda hálddahusguovddáš lea Sjøholt.
3912	Gieldda hálddahusguovddáš lea Skjærhalden.
3913	Gieldda hálddahusguovddáš lea Skogsvåg.
3914	Gieldda hálddahusguovddáš lea Skotterud.
3915	Gieldda hálddahusguovddáš lea Sogndalsfjøra.
3916	Gieldda hálddahusguovddáš lea Stange.
3917	Gieldda hálddahusguovddáš lea Steinsdalen.
3918	Gieldda hálddahusguovddáš lea Steinshamn.
3919	Gieldda hálddahusguovddáš lea Stordal.
3920	Gieldda hálddahusguovddáš lea Storebø.
3921	Gieldda hálddahusguovddáš lea Støren.
3922	Gieldda hálddahusguovddáš lea Straume.
3923	Gieldda hálddahusguovddáš lea Stryn.
3924	Gieldda hálddahusguovddáš lea Sunndalsøra.
3925	Gieldda hálddahusguovddáš lea Sveio.
3926	Gieldda hálddahusguovddáš lea Svelgen.
3927	Gieldda hálddahusguovddáš lea Svortland.
3928	Gieldda hálddahusguovddáš lea Sylte.
3929	Gieldda hálddahusguovddáš lea Tingberg.
3930	Gieldda hálddahusguovddáš lea Tingvoll.
3931	Gieldda hálddahusguovddáš lea Trøym.
3932	Gieldda hálddahusguovddáš lea Tynset.
3933	Gieldda hálddahusguovddáš lea Tysse.
3934	Gieldda hálddahusguovddáš lea Uggdal.
3935	Gieldda hálddahusguovddáš lea Ulsteinvik.
3936	Gieldda hálddahusguovddáš lea Ulvik.
3937	Gieldda hálddahusguovddáš lea Vågåmo.
3938	Gieldda hálddahusguovddáš lea Valderøya.
3939	Gieldda hálddahusguovddáš lea Vang.
3940	Gieldda hálddahusguovddáš lea Vestnes.
3941	Gieldda hálddahusguovddáš lea Vik.
3942	Gieldda hálddahusguovddáš lea Vikersund.
3943	Gieldda hálddahusguovddáš lea Vikøyri.
3944	Gieldda hálddahusguovddáš lea Volda.
3945	Gieldda hálddahusguovddáš lea Vossevangen.
3946	Gieldda hálddahusguovddáš lei Krokstadøra.
3947	Gieldda hálddahusguovddáš lei Lensvik.
3948	Gieldda hálddahusguovddáš lei Meldal.
3949	Gieldda hálddahusguovddáš lei Orkanger.
3950	Gieldda hálddahusguovddáš lei Rissa.
3951	Gielddain dat lea ovddasvástádus lágidit oahpistanprográmma ja dárogiela ja servodatmáhtu oahpahusa.
3952	Gieldda namma boahta Orkla jogas.
3953	Gieldda olmmošlohku lea 1 247 ássi (
3954	Gieldda olmmošlohku lea 2 266 ja viidodat lea 180 km².
3955	Gieldda olmmošlohku lea 2 535 ja viidodat lea 2 502 km².
3956	Gieldda olmmošlohku lea 26 906 ja viidodat lea 477 km².
3957	Gieldda olmmošlohku lea 65 639 ja viidodat lea 137 km².
3958	Gieldda olmmošlohku lei jagi 2012 21 139 ássi ja dan viidodat lei 60,86 km².
3959	Gielddaráđđehusas leat 17 áirasa.
3960	Gielddasápmelaččain sullii 600 olbmo hállet gielddasámegiela.
3961	Gielddas ássa measta 4800 ássi ja gieldda olmmoščoahkkisvuohta lea 14 ássi/km².
3962	Gielddas doibmet earret eará Valio, Vapo ja Kanteleen voima.
3963	Gielddas leat 12 čoahkkebáikki.
3964	Gielddas leat guhtta čoahkkebáikki.
3965	Gielddas leat máŋggat sullot, earret eará Bildøy, Lillesotra ja davát oassi Sotras.
3966	Gielddas leat njeallje čoahkkebáikki.
3967	Gielddas leat sullii 2 000 ássi.
3968	Gielddas orrot 447 olbmo ja dan viidodat lea km².
3969	Gielddas orrot 8 750 olbmo.
3970	Gielddas orru 5106 olbmo ja dan viidodat lea 742,49 km², mas 168,51 km² lea čáhci.
3971	Gieldda viidodat lea 4049,72 km² ja doppe leat 2 901 (
3972	Gieldda viidodat lea 759 km² mas 357 km² lea sisčázádagat.
3973	Gieldda viidodat lea 789,87 km² Populašuvdnačoahkkisvuohta lea 4,87 ássi/km².
3974	Gieldda viidodat lea 8 391,54 km², mas 413,38 km² leat čáhci.
3975	Gieldda viidodat lea 895,36 km², mas 58 km² lea čáhci.
3976	Gieldda viidodat lea 924 km² ja gielddas lei jagis 2004 3398 ássi.
3977	Giellabesiid dihte lea šaddan ođđa nuortalašgielat sohkaboalva, geaid gielladáidu lea skuvllaagis seamma buorre go sis geaid eatnigiella lea sámegiella.
3978	Gielladieđalaš dutkama lassin lea Bergsland čállán artihkkaliid sámi kultuvrra ja historjjá birra, nu go Runebomme (1969), Om middelalderens finnmarker (1970), Jemtlands grense mot Herjedalen i samisk lys, ja Lais Lappebyen (1978).
3979	Gielladieđalaš Lulli-Ásia masa leat merkejuvvon dravidalaš gielaid hupmanguovllut.
3980	Giella dorasquegiela lagas fuolkegiella.
3981	Gielladutki Ole Henrik Magga lea dovdosamos syntaktihkkárin.
3982	Giellaealáskahttima ulbmilin lea lasihit giela geavaheami servodaga iešguđetlágan doaimmain ja buot buolvvaid beaivválaš gulahallamis.
3983	Giellaealáskahttima vuostegeahči lea giela jápmin, muhto maiddái jápmán gielat sáhttet ealáskahttot ealli giellan.
3984	Giellaealáskahttin, giela revitalisašuvdna dahjege giellamolsuma jorgaleapmi mearkkaša iešguđetlágan doaibmabijuid, maid ulbmilin lea bissehit ja jorgalit diliid main dihto giela geavaheapmi lea unnon dahje unnumin servodagas.
3985	Giellagáhttemiin oaivvilduvvo dat, go mii geahččalit stivret giela geavaheami dihtolágán ávžžuhusaiguin.
3986	Giellagáhttemis leat máŋga ulbmila, ee.
3987	Giellagasas doaibmá joatkkastudeanttaide dárkkuhuvvon doavttirskuvla, ja instituhtas lea maid iežas almmustahttinráidu, mas leat almmustuvvan ee.
3988	Giellagas-instituhtas lea maid Sápmelaš kultuvraarkiiva, mas gávdnojit sámegiela ja sápmelaš kultuvrra guoski materiálat.
3989	Giellagas-instituhtas lea ovttasbargu sihke Suoma ja olgoriikka dutkanásahusaiguin, ja dat lea jagiid mielde leamaš ordnemin iešguđetlágan semináraid ja konfereanssaid, omd.
3990	Giellagas-instituhtta lea jagi 2004 rájes leamaš Oulu universitehta humanisttalaš dieđagotti sierra ovttadat.
3991	Giellagas-instituhtta lea maiddái sámegiela ja sámiid kultuvrra dutkamuša guovddáš Suomas.
3992	Giellagas-instituhtta lea vuođđuduvvon jagi 2001, ja Suoma oahpahusministeriija lea mearridan dasa riikkaviidosaš vásttu ordnet ja ovddidit sámegiela ja sámiid kultuvrra alimus oahpahusa Suomas.
3993	Giella gohččoduvvo earáláhkai iešguđetge guovlluin.
3994	Giella lea áidna dravidalaš giella man guovddáš hupmanguovlu lea Lulli-
3995	Giella lea dušše hupmangiella, dasgo bats-álbmot atná georgiagiella.
3996	Giella lea mearkasystema, maid olbmot geavahit kommunikašuvdnii ja jurddašeapmái.
3997	Giella lea seilon dušše fragmeanttain, eanemusat ovttaskas sániin latiinnalaš teavsttaid sitáhtain.
3998	Giella lea virggálaš giella Gagaus iešstivrenguovllus Moldovas.
3999	Giella mii ealáskahtto soaitá leat áitojuvvon iešguđetlágan dásiin dahje juobe ollásit jávkan dan mearkkašumis, ahte dat ii šat hállojuvvo beaivválaš giellan olbmuid gaskkas.
4000	Giellaoahpahus lea vierrogiela oahpahus.
4001	Giellaoahpahus orru goit guođđán dan doaladumi mii lei čuođi jagi áigi, go galggai eanas teavsttaid lohkat.
4002	Giellaoahpalaš áigi dahjege tempus lea finihttavearbbaid sojahankategoriija, gii muitala goas vearbba albmabuktán dáhpáhus lea dáhpáhuvvon hupmanáiggi ektui dahjege namuhuvvon áiggi ektui.
4003	Giemajohka, Oulujoki ja Iijoki leat Suoma deháleamos fápmorusttetjogat.
4004	Giepma dahjege Giema gávpot (
4005	Gierdosevnnjodeapmi dáhpáhuvvá dávjjit go ollislaš sevnnjodeapmi, danne go mánu gaskamearálaš gaska lea menddo stuoris dasa ahte ollislaččat gokčat.
4006	Giesel attii dasa nama emanium dieđekeahttá ovdalaš barggu.
4007	Gievkkan lea latnja mii lea ráhkaduvvon biepmu ráhkadeami, ja dávjá maid boradeami várás.
4008	Gii nu ledje dávjá Omega Divohagas vai oahpat geavtalaš elektronihkkat birra.
4009	Gildii gulloba boares gielddat Maniitsoq ja Sisimiut.
4010	Gildii gullojit boares gielddat Nanortalik, Narsaq ja Qaqortoq.
4011	Gilis doaibmá vuolledássi, mánáid joavkobeaiveruoktu ja aktiivvalaš giliviessu.
4012	Gilis lea árggaid busseoktavuohta Dùn Bheagain bokte suolu stuorimus čoahkkebáikái Port Rìgh.
4013	Gilis lea unna gávpi ja muhtin restauráŋŋat, muhto restauráŋŋat leat rabas dušše turistasesoŋŋa áigge.
4014	Gillii lea girjjálašvuohta 1400-logu rájes.
4015	Gillii leat luoikkahuvvon máŋggat sánit sanskritagielas.
4016	Gilli lea hui boaris, juo jagis 896 elle olbmot doppe.
4017	Gilli lea Leammi álbmotmeahci siste.
4018	Gilli lea Vindelälven eatnogáttis, mii lea okta dain moatti Davvi-Ruoŧa jogain masa vel eai leat huksejuvvon makkárge fápmorusttegat.
4019	Gilvaleaddjit čuvvo Bombardiera ja kopierejedje ja buorededje su hutkosa.
4020	Gilvinmašiidna lea bargomašiidna, mainna sáhttá gilvit omd. gortni beldui.
4021	Gilvohallan válddahallá makkar joavkku lea buoremus ráhkadit biebmu Omega Divohagas, divohaga neavvuiguin ja álgoávdnasiiguin Omega Divohaga eret.
4022	Gilvu lágiduvvui vuosttaš geardde Frislánddas 2002.
4023	Gilvu lea ovcci miilla, muhto sáhttá maiddái searvat gilvvuide mas lahttu lea golbma dahje guhtta miillla.
4024	Gilvvohallama vuittii Šveicca Lys Assia lávlagiin Refrain.
4025	Gilvvohallit atnet dábálaččat devdojuvvon boksengistáid.
4026	Gilvvohallit leat maiddái juohkásan sierralágán deaddoluohkáide Nickel, Sammallahti, Duiskka-Sámi sátnegirji, Davvi Girji 2008 (vai boksenkámpa šaddá vuoiggalaš).
4027	Gilvvu čađahuvvo dainna lágiin ahte njuikejeaddjit besset geahččalit golbma geardde.
4028	Gilvvuide oassálastet 700 olbmo 57 riikkas.
4029	Ginsberg lei nubbi nissonduopmár.
4030	Girdinskurpmus pilohtat doaimmahit girdi stivrema ja maiddái dárkkistit girdinguoskevaš ja teknihkalaš proseassaid.
4031	Girdis ledje vihtta hárjánan girdi, geat leat dieđihuvvon jápmán.
4032	Girdi vuosttaš geardde soađis.
4033	Girjái Áillohaš lea čohkken historjjálaš govaid sámiin birra máilmmi.
4034	Girjái lea Johan Turi sárgon 14 gova liigegovvamáhppii.
4035	Girjái sisttisdolle sihke heiveheami ja jorgalusa oanehis kommentáraiguin.
4036	Girjedárogiela vuođđun lea leamaš dánskkagiella, mii lea hábmejuvvon dárogiela hállanvugiide ja dan mielde šaddan sierra giellan.
4037	Girjerádjosis lea maiddái nuvttá intereahtta.
4038	Girjerájus lea rabas mánnodaga rájes gitta bearjadahkii.
4039	Girji almmuhuvvui 1933:s.
4040	Girji almmustuvai Sveitsas jagi 1943.
4041	Girji čohkiiđa dábálaččat bábirsiidduin, muhto girji sáhttá leat maiddái elektrovnnálaš girji dahje jietnagirji.
4042	Girji gieđahallá mo sihke dáruiduhttin ja maŋimus logijagiid sámegiela ealáskáhttin leat hápmen sihke sámi ja Norgga servodaga, ja lea dan dihte dehálaš gáldu sihke kommišuvdnii ja sámi servodaga ipmirdeapmái obanassiige.
4043	Girji govvida girječálli ráhkesvuođa indialaš kultuvrii ja ásialaš viisodagaide, maidda son lei oahpásmuvvan vánhemiid váikkuhusa geažil.
4044	Girji lea almmuhuvvon golmma sámegiel čállinvuogi mielde jagiin 1965, 1986 ja 2010, ja dat lea maiddái almmuhuvvon jietnagirjin jagis 2010.
4045	Girji lea gaskaoapmi dieđu vurkemii čállojuvvon dahje govvejuvvon hámis.
4046	Girji lea jorgaluvvon badjel 50 gillii.
4047	Girji lea juhkkon golmma oassái: okta oassi sudnuide goabbáige, ja goalmmát oassi sudnuide fárrolagaid.
4048	Girji lea oaivvilduvvon davvin mátkkošteaddji olbmuide, sápmelažžii liikostuvvan suopmelaččaide ja buohkaide, geat leat beroštuvvan Ultima Thule -kultuvrras.
4049	Girji lea su dáiddálaš dutkkanbarggu birra, Kunsthøgskolen i Oslo, Davvi Girji, 2010.
4050	Girji lei almmustuvvon soađi maŋŋá jagi 1919 čiegus namain Emil Sinclair.
4051	Girji lei evttohusan maiddái jagi 2008 Finlandia-bálkkašumi gilvvus.
4052	Girji oaččui nama Partiets Salt, namahus mii dávjá lea geavahuvvon AUF birra go sii leat doaibman Bargiidbellodaga guođoheaddjin.
4053	Girji spiehkasta prográmmas dien lahkái ahte dat gieđahallá sápmelašvuođa, go fas prográmmas lea gažaldat eanetge suopmelašvuođas.
4054	Girji váldopersovdna Billy Pilgrim šaddá soahtefáŋgan ja vásiha issoras bombema Dresdenis.
4055	Girjjiid lohkan lei sutnje kompensašuvdnan váilevaš sosiálalaš eallimis guhkes sotnabeivviin, go ii lean bargu.
4056	Girjjiid menestumi dihte Hesse sáhtii vuođđudit bearraša.
4057	Girjjiin Hesse sajáiduvai vuostálastit šaddi industrialiserenvuođa ja gávpogiserenvuođa čájeheamen attáldagaid jurddašit Duiskka nuoraid lihkadusa jurdagiid mielde.
4058	Girjjiin son láitojuvvo earret eará vuoidamis, gefiid dálkkasdieđalaččat oalle fuones dásis ja buorre oktavuođain iešguđetlágán riikkaid diktáhtoriiguin, dego Haiti diktáhtor Jean-Claude Duvalieriin.
4059	Girjji mielde lea CD-skearru, mas leat mánáid lávlon lávlagat.
4060	Girjji namma čujuhage sámiid dološ myhtii, mas sámit govvejuvvojit beaivvi mánáin.
4061	Girjjis Godden, Malcolm ja Simon Keynes (doaimm.) Anglo-Saxon England, Volume 35, s. 152. Cambridge University Press.
4062	Girjjis “Innføring i samisk språkhistorie”, mii almmuhuvvui 1981:s, čoahkkáigesii Korhonen earáid ja iežas dutkosiid sámi giellahistorjjá birra, ja dát girji lea ain dábálaš čujuhus dán fáttá siskkobealde.
4063	Girjjis leat gárvodan- ja ávvudanrituálat, njálgga reseapttat ja irgidanrávvagat.
4064	Girjjis Lintulan luostarin historia.
4065	Girjjis Timo Helenius, Timo Koistinen & Sami Pihlström (doaim.) Uskonnonfilosofia s. 126. Porvoo Helsinki.
4066	Girjjistis Hitchens earret eará kritisere dan, ahte eadni Teresa ii jur ollege biehtadan skeaŋkahušaid, fuolakeahttá das, geas son daid oaččui.
4067	Girjjit leat čállojuvvon dárogillii ja guokte dain lea Rauna Magga Lukkari jorgalan sámegillii.
4068	Girjjit maid son čálii lei vuođđun davvisámegiela girjegiela ráhkadeamis.
4069	Girkku dáláš earkebisma lea Tapio Luoma.
4070	Girkogeađgi (suomagillii Kirkkokivi), mii lea sárdnestuoluhápmásaš báktelaiggahat.
4071	Girkogirjjis lea su namma čállojuvvon Johannes Thuri.
4072	Girkonjárga lea gávpot Nuorta-
4073	Girkosiiddas lea earret eará ruovdegeaidnostašuvdna, moderna ruovttuguovloguovddáš-/girjerádju Ukonkantti ja sihke luteralaš girku ja ortodokssalaš rohkosviessu.
4074	Girku arkiteakta lei Odd Østbye.
4075	Girku dogmaid leat meroštallan čieža ekumenalaš girkočoahkkimis.
4076	Girku duogábealde.
4077	Girku gullá dálá áigge Konstantinopoli ekumenalaš patriarkáhttii autonomalaš earkebismagoddin.
4078	Girku ii goit goassige ožžon čielga kanonalaš saji, ja dat máhcai 2000-logus ruovttoluotta Moskova patriarkáhttii.
4079	Girku lea diillain huksejuvvon ja das leat 70 saji.
4080	Girku lea guhkesgirku.
4081	Girku lea huksejuvvon jagis 1756.
4082	Girku lea huksejuvvon jagis 1767.
4083	Girku lea huksejuvvon jagis 1908.
4084	Girku lea huksejuvvon jagis 1912.
4085	Girku lea huksejuvvon jagis 1973.
4086	Girku lea ipmilbálvalusa báiki.
4087	Girku lea ollisvuohtan meaddeheapme rivttes oskku ektui.
4088	Girku lea plánen arkiteakta Harald Sund.
4089	Girku lea plánen arkiteakta Odd Borgrud Pedersen.
4090	Girku lea plánen arkiteakta Rolf Harlew Jensen.
4091	Girku lea plánen arkiteakta Stephen Henry Thomas.
4092	Girku lea plánen Ludvig Isak Lindqvist.
4093	Girku lea ráhkaduvvon muoras ja das leat 150 saji.
4094	Girku oainnu mielde Jesus attii iežas máhttájeddjiide gohččuma suttuid "čatnamis ja beastimis" (Joh. 20:22-23).
4095	Girku plánii arkiteakta Vilho Suonmaa.
4096	Girkus leat badjel 700 čohkkansaji.
4097	Giron eallá árktalaš guovlluin ja duottariin, ja dan dolggit girdet hui galbmasa.
4098	Giron eallá Suoma ja Ruoŧa davimus duottariin, Norgga váriin miehtá riikka, Eurásia ja Davvi-Amerihká davviosiin, Islánddas, Ruonaeatnamis ja Jiekŋaábi sulluin, ee.
4099	Gironlasta šaddá 1-5 cm guhkosaš.
4100	Gironlasta (Salix herbacea) lea sieđgašattuid čerdii gullevaš sieđggaš, mii šaddá árktalaš guovlluin.
4101	Gitárra (greikkagillii κιθάρα, kithara) lea čuojanas mii jietnadeami dáfus lea sreaŋgačuojanas, ja čuojahanteknihka dáfus báhcahallančuojanas.
4102	Gitta 1900-lohkui adnojuvvui doaba nissoniid lihkadus.
4103	Gizmodo hálidii dan maŋŋel lobi oažžut telefovnna, muhto loahpaloahpas telefovdna ii báhcán sidjiide.
4104	Gleann Dail ( ) lea gilli An t-Eilean Sgitheanach sullos Skotlánddas.
4105	Gliaseallat dolvot maiddái biebmoávdnasiid daidda.
4106	Gliaseallat dorjot ja veahkehit nearvaseallaid nu ahte dat doibmet albmaládje.
4107	Glottálaklusiilla /ʔ/ bustávva lea "okina-nammasaš".
4108	Gnosjö gielddas leat čieža čoahkkebáikki.
4109	GNU/Linux lea friddja operatiivavuogádat (~1-2% geavahit).
4110	Goabbáge bealjis leat golbma oari golmma sierra dimenšuvnnas, namalassii vulos-bajás, ovddos-maŋos ja siidduide.
4111	Goabbá nai sealla buktet beali daid kromosomain mat gullet dan šládjii, olbmos leat goabbá nai seallas 23 kromosoma.
4112	Go ađa buohccá borasdávdii dat gohčoduvvo leukemiijan.
4113	Go áddjá bođii ruohta ruoktut, árvidedje ahte juoidá lei dáhpáhuvvan.
4114	Go Agatha lei oktanuppelotjahkásaš, su áhčči jámii.
4115	Go áibmu lieggana viesuid siste de eatnama áibmu viggá njammásit dohko, earenoamážit jus eanan luoitá čađa áimmu, dego sáttu dahje čievra.
4116	Go Áigin joavdá dohko sii fertejit viežžat Rástte gii lea noaidi, son váldá njuola eret mii Áigin gieđas lea.
4117	Goaikkanasat jikŋot ja ráhkadit kristállaid.
4118	Go Akilles de viehká dan ovtta mehtera de galbarihcci lea fas beassan 10 cm ovddosguvlu.
4119	Go Akilles lea viehkan logi mehtera de galbarihcci lea vázzán 1 mehtera.
4120	Go aktinium gávdojuvvui de dat lei lea okta dain vuosttaš radioaktiiva ávdnasiin šadde maŋŋel eananspáppa šaddama.
4121	Go albbas bivdá, de njáhká bivddohasa lusa ja falleha.
4122	Go álget njalákastit son viehkala ja váldá iežas eret suohpanis.
4123	Goalmmát prentehus, ovttas golbma čuođi ođđa njealjitvearssain, lei árvideamis almmustahtton jagi 1558, muhto das lea báhcán dušše oassi antologiija prentehussii, mii lei almmustahtton su jápmima maŋŋá jagi 1568.
4124	Goalmmát variánta, komijazva, lea unni ja dán hupmet sullii 4 000 puhujaa.
4125	Goalssit (Mergus) leat vuojašlottiid čearda, masá gullá njeallje šlája.
4126	Goanstaduvttain gilvojuvvon eatnamis lea bakteršládja dábálaš.
4127	Goappáge variašuvnnas lea unohas riidet.
4128	Goappašagain leat guokte kámmára “bi-cameral”.
4129	Goappašagat háliidit geahpidit muhto anoreksiija ii vuohpo.
4130	Goappašat sohkabealit leat sullii seamma stuorit.
4131	Goappásge girjjis šattai ekonomalaš fiásko.
4132	Go arvečalmmiin lea temperatuvra buolašbealde go dat gahččet de dat gohčoduvvo čođđin, ja dálkedilli lea fas čođđálat.
4133	Goasttideaddji Samuel Fischer beroštišgođii Hesses, ja jagi 1904 almmustuvai Fischera goasttidan romána Peter Camenzind.
4134	Go atoma lea dego árvogássa de dat lea nannoseabbo dábálaš elektronkonfigurašuvnnaid ektui.
4135	Go atomat dahje molekylat bohtet oktii, de ráhkadit čatnasa gaskaneaset.
4136	Go ATP unno adenosiidnadifosfáhtii, energiija luovvana man sealla atná ávkin máŋggalágan doaimmaide.
4137	Goaŧŧočottaboras lea borasdávda mii álgá goaŧŧočoddagis.
4138	Goaŧŧočotta (lat. cervix uteri) lea goaŧu vuolimus ja seakkimus oassi.
4139	Go báhkkada stearkalasa de dat loktana ja šaddá hui suohkadin.
4140	Go báhtareddjiid máhccagohte Rwandai, dan ráđđehus álggahii guhka vurdon álbmotgoddindikki.
4141	Go bákčasat leat leamašan guhká ferte guorahallat leatgo árgabeaivválaš doaimmat mat váibadit gargŋila.
4142	Go beaasai olggos juovlamánus 1924 son álggahii moaddejahkásaš kampánnja mii manai oba bures.
4143	Go Beahcán laktojuvvui Supmii jagis 1920 de buođđobivdu nogai.
4144	Go beaivi lea luoitán, de borrat fástobeaivvi vuosttas biepmu.
4145	Go Bislett Stadionas Oslos ledje Nordic X Elements-doalut, Ailo Gaup lágidii 14. beaivvi geassemánus 2008:s sierra FMX-gilvvu: “Ailo Invitational”.
4146	Go bismágottis leat njeallje proavásgotti, nu listtus leat njeallje oasi.
4147	Go boahtá ilá olu čáhci de johka dulvá nu ahte čáhci deavdá birrasiid, ovdamearkka dihte dan leagi gos johka lea.
4148	Go boahte áiggi eai olbmot ipmirdan seamma láhkái, de leat guđe ge ipmárdusa vuođul duddjojuvvon sámi politihkka.
4149	Go bolasta, arvá oanehaččat ja garrrasit.
4150	Go borasdávddas eai leat nu čielga dávdamearkkat álgobáliid de lea hui dehálaš eastadit borasdávdda árra muttus.
4151	Go Borten guđii kantuvrra Trygve Brattelii, Borten dajai ahte ”jođihit ráđđehusa lea dego muoraid guoddit.
4152	Go Čehkoslovakia juhkkojuvvui jagis 1993 de oaččui Čeahkka dan boares Čehkoslovakia leavgga ja Slovakia oaččui iežas leavgga.
4153	Go cinnás lea infekšuvdna maid ii dálkkot, de ohki maid sáhttá buohccát.
4154	Go čohkkáda dahje čuččoda de sáhttá varra máhcahuvvot unnibut.
4155	Go čugge nálu morčesutnii de čuggejeaddji dovdá ahte nállu mieđiha maŋŋel go beassá dan gearddi čađa.
4156	Go čuovga boahtá diŋgga vuoli de govva šaddá buorebut.
4157	Go čuozáhagaid gaskasaš ”koordináhtagaska” bissu seammán, daid fysikála gaska stuorru máilmmiávvosa skálágerddona lági mielde.
4158	Go dábálaš násti čáská dat unno, čoasku ja šaddá vilges deagga.
4159	Go dakkárlágan doaibma stuorru meareheamit dat lea vaháhin olles servodahkii, go ovdamearkka dihte hui ollu vejolaš vearroruhta manná duššás.
4160	Go dálvet lei garra buolaš, de muhtun lea ákkastallan ahte nissonolbmos lea fápmu go son goarui dálvebivuid.
4161	Go das gerget de besset gávcci njuikejeaddji main ledje buoremus bohtosat njuiket fas golbma geardde finálavuorus.
4162	Go dát áiccastat ovttastuvvo nu gohčoduvvon kopernikánalaš vuođđojurdagii, man mielde man beare guovllus máilmmiávvosa dahkkon áiccastagat livčče seammá, lea vejolaš árvvoštallat, ahte ieš gomuvuohta viidu.
4163	Go dat arvi deaivá eatnamii de dat čođđu.
4164	Go dat gahččet agálaččat geažehisvuođas de dat bohtet oktii.
4165	Go dat gáržžohallá de olmmoš buohccá Cauda equina syndromii.
4166	Go dat goaikkanasat čoggojit ja lossot de biegga ii šat nagot doallat daid badjin ja dat gahččet vulos arvin.
4167	Go dát ođđaássit bohte Islándii, sii bukte iežaset oskumušaid ja heasttaid mielddiset.
4168	Go dávda lea verránan dan muddii ahte ii nagot vuoigŋat lasi oksygena haga, dalle oažžu guhkilmas oksygenaterapiija (eŋg. long term oxygen therapy).
4169	Goddebivdima historjjá fas muitalit dološ godderoggit miehtá johgáttiid ja mutkkiid.
4170	Goddesáhpán borrá rásiid, suinniid ja sámmála.
4171	Goddesáhpán gávdno vuosttažettiin badjeeatnamiin.
4172	Goddesáhpán lassána jođánit ja sáhttá čivgat juo golmmavahkkosažžan.
4173	Goddesáhpán lea dovddus vašánis ealli.
4174	Goddesáhpán lea ruksesriebana ja stuora lottiid borramuš.
4175	Goddesáhpán sáhttá čivgat viđa geardde ovtta geasis.
4176	Goddi lea vilda boazu, muhto boazu ja goddi lea vuolgindássái seammá ealli.
4177	Gođđosiid dutkan mii guoská buohcuvuođaide gohčoduvvo histopatologiija.
4178	Go dorvvastuvvojit girjjálaš gálduide, dat lea eahpesihkkar ahte geavahiigo Nostradamus dihto metodaid čalggihit tránssa dillái, baicca go oskkolaš iežas guorahallama, meditašuvnna ja inkubašuvnna (id est rituálaš “oađđin dan ala”).
4179	Go duogášsuonjardeapmi sihkkarastojuvvui jagis 1964, álgobávkkeheapmi dohkkehuvvui buoremus máilmmiávvosa álgovuolgaga ja gárggiideami govvideaddji teoriijan.
4180	Gođus lea seallačoahkis muhtun ealána siste mas lea oktasaš doaibma.
4181	Go eanandoallu heaittihuvvui kloasttar galggai ohcat turismma lassin ođđa ealáhusaid bajásdoallu dorvvasteami várás.
4182	Go eanan ii šat loktanan, baicce álggii vuollánit, de šadde njálmmádagat Øresund ja Storebælt.
4183	Go eatnamis geahččá, de orruba dat leame ovtta stuorrát.
4184	Go Edwin Hubble mihtidii man guhkkin lagamus ”bonjunásteskoaddu” lea jagis 1924, boađus duođaštii, ahte dát čuozáhagat duođaige leat Lodderáidalasas sierra galaksat.
4185	Goethe áddjá lei bivnnuhis suvddár ja go son náitalii de Goethe áhku bearaš skeŋkii stuorra gárdina.
4186	Goethe áhčči nagodii dasto árbbiinis oastit tihtela mii attii vejolašvuođa beassat bajit luohkkái.
4187	Goethe riegádii su bearraša viesus Frankfurt am Main nammasaš gávpogis.
4188	Goethes lei okta oabbá gean namma lei Cornelia.
4189	Goethe sohka lei boargárlaš ja bođii Thüringis.
4190	Go fáhkkestaga galmmiha, ovdamearkka dihte go dáhpedorpmis gahčča jiekŋagalbma čáhcái, olmmoš álgá hyperventileret, mii mearkkaša ahte vuoigŋanfrekveansa issorasat lassána.
4191	Go ferte skuonjuhit, de golláš lea gallji.
4192	Go fitnodat ráhkada ovdamearkka dihte biktasa, de dat lea dihtolágan buvtta, muhto maiddái bálvalus leat buvtta.
4193	Go Fredericka áhčči jámii, son testamentii mannjásis £2000.
4194	Go gáidanleavttut ja gaskkat veardiduvvojit, lea vejolaš áicat lineára sorjavašvuođa, mii gohčoduvvo Hubble láhkan.
4195	Go geahčada seallaid de oaidná daid ja mo dat leat ráhkaduvvon.
4196	Go geahččala goddalit olles álbmoga de láve gohčoduvvot álbmotgoddimin.
4197	Go George Lemaître jotkkii iehčanassii Friedman ovttamađodagaid jagis 1927, son einnostii, ahte sivvan ”násteskoattuid” gáidamii lei máilmmiávvosa viidun.
4198	Go golbma njuikema maŋŋálaga eai menestuva de čuoldása gilvvus.
4199	Go gonagas lea formála stádaoaivámuš, de ferte son čállit vuollái buot Ráđđehusa almmolaš mearrádusaid, maiddai gohčoduvvon gonagaslaš resolušuvnnat, ja dohkkehit lágaid maid Stuoradiggi lea meannudan.
4200	Go guldala čižžeborrasa de dat lea dávjá garas, ii oro lihkkaseamen ja ii leat nu čielga earru čiččis.
4201	Go guokte gilvvohalli leaba dássálaga go gilvu nohká, de gilvu joatkašuvvá dainna lágiin: Vuosttažettiin buohtastahttá guđe geahččaleamis njuikejeaddjit nagodedje maŋemus allodaga.
4202	Gohčojuvvu muhtumin maid stohkkespálfun.
4203	Go Hermann Hansen ollii Martinsena lusa, son gávnnai John-Reier Martinsena jápmán oktan máŋga su beatnagiiguin.
4204	Go Hesse basttii máhccat dábálaš eallimii jagi 1919, su náittosdilli lei billašuvvan.
4205	Go Hesse bivnnutvuohta lei vudjon bodnái 1960-logus Duiskkas, šattai USA:s nuoraid gaskkas stuorra ja vilddáskan Hesse-lihkadus, mii leavai maiddái Duiskii.
4206	Go Hitler stivrii Duiskka de son bohte antisemitisttalaš lágat ja organiserejuvvon álbmotgoddin čađahuvvui.
4207	Gohppogáhkku ( ) lea unna muffinssalágan láibbastagaš, mii lea oaivvilduvvon ovtta olbmui.
4208	Gohppogáhkuin lávejit leat glasyrat ja eará hearvvat.
4209	Go hupmat Antárktisa birra, meinet dávjá "kontineantta" Antarktika, stuorámus eananguovllu Antárktisa máilmmeoasis.
4210	”Go ii ábut nealgudanstreaikkain, ákkastallamiin, ii ge miellačájehemiin, de lea dušše okta giella maid eiseválddit ipmirdit.
4211	Go ii leat šat oksygena dat álgá billašuvvat.
4212	Go ii vikka jávkadit dan maid lea borran ja dušše vuohppu, de ii leat bulimiija, muhto baicce vuohppunváddu.
4213	Goikebiergu lea bivnnut borrat ja ollusat liikojit dasa.
4214	Goikeguolli lea áibmogoikaduvvon ja guoira guolli, mii ii leat sáltejuvvon.
4215	Goikeguolli lei leamaš maid gávpegálvun.
4216	Go indikatiiva preseanssas lea eambbo go okta hápmi, nuppi lea Björkfjället-dialeavtta ja golmmas lea Svaipa-dialeavtta.
4217	Go indiviidat mat duohtavuođas sáhttet oažžut čivggaid, muhto leat nu guhkkálaga ahte dat lea veadjemeahttun, de dalle dat lea earálágan šlája dán definišuvnna mielde.
4218	Go inflašuvdna bisánii, máilmmiávus čohkiidii kvárkagluonaplasmas (QGP) ja eará álgopartihkkaliin.
4219	Go Ingvar Kamprad vuođđudii IKEA dat lei álggus boastavuovdinfitnodat.
4220	Go Islam leavai ja Bysánta manahii guovlluid kalifáhtai, dát girkut gárte Bysántta váikkuhanbirrasa olggobeallái.
4221	Goittotge álggus anime lei álkit oažžut go manga.
4222	Goittotge dalle, go eadni Teresa mieđihii hállat su árra jagiin, son muitalii, ahte su eallin lei leamaš harmonalaš.
4223	Goittotge easkka 1940-logu loahpas olmmošeatnatvuođat boahtigohte geahččalit gollelihku, ja dan rájes guovllus leat roggan golli bissovaččat.
4224	Goittotge, Francophone manga lohkkit eai leat ráddjejuvvon dáiddalaš elihtii.
4225	Goittotge, muhtimat su olggosaddiin ja korrespondeanttain gohčošedje su “Doavttirin” maŋŋelis.
4226	Goittotge sierra suopmanguovlluid olbmot sáhttet vehá áddet nuppiideaset.
4227	Go jahki lea vássán sierraneami miehtama rájes, de sáhttá goabbáge gáibidit náittosearu.
4228	Go jámii, lei senáhtor Čeahkas.
4229	Go Jansson heittii sárgumis Mumenat-ráidogovaid, Lars Jansson sárgugođii daid.
4230	Go jiekŋa álggii suddat sullii 10 000 jagi dassái, saddjii ja hápmii dat ollu eatnama.
4231	Go jiekŋa suttai Lulli-Ruoŧas, sullii 11 000 jagi áigi, de Nuortamearas lei earálágan hápmi go dál.
4232	Go komehta lea guhkkin beaivvážis de dat lea dušše váimmus, mii lea eanas geađgi, gavja jikŋon čáhci, jikŋon karondioksiida, metána ja ammoniáhkka.
4233	Go Konstantinopoli vuoittahalai jagi 1453, Ruoššas šattaige ortodoksalaš girku dáfus dehálaš guovddáš, ”goalmmát Roma”.
4234	Golbma básapára lea okta kodona.
4235	Golbma bása ráhkadit ovtta genehtalaš sáni, mii gohčoduvvo kodonan.
4236	Golbma beaivve falleheami maŋŋá oaivegávpogis Kigalis gullojedje báhčaleamit.
4237	Golbma giela, jughagiella, kottagiella ja pumpokolagiella gulle maiddái jeniseilaš gielaide, muhto leat dál jápmán.
4238	Golbmalot jagi áigge, gaskal 1964 ja 1986, leat doppe gurgalan radioaktiiva bázahusaid merrii.
4239	Golbma njealjádasa Leammi gallestalliin leat áŋgiris vánddardeaddjit, vaikko vel dušše goalmmádas lea ovdal fitnan Leammis.
4240	Golbma njealjádasa olmmošlogus orrot davvesullos.
4241	Go lea beaivvášsevnnjodeapmi, de ii oro leame nu šearrat, muhto liikká lea beaivváščuovga seamma várálaš.
4242	Go lea čiegar de ii beasa nu álkit bodnái.
4243	Go lea deperšuvdna de olbmo oppalaš dovdu lea vuollin ja olmmoš lea morašmielas, vaikko ii leat mihkkige mii livčče álggahan dan dili.
4244	Go lea deprešuvdna lea lassánan riska sorbmet iežas.
4245	Go lea miehtebiegga eanet go 2 m/s de boađus ii dohkkestuva juogalágan olahussan.
4246	Go lea molssarávdnji de ii leat nu oktageardán šat go ii leat dušše vuosttaldus mii mearrida rávnnji hehttehusa.
4247	Go lea njuolggorávdnji de rávnnji sturrodat mihtiduvvo dainna lágiin ahte juohká gealddu vuosttaldusain.
4248	Go lea obbalaš oksiiddašuvdna dat kemiijalaš čatnosat atomaid gaskka rivdet, submi rievdadeamis čatnosiid potensiálalaš energiijas lea dat kemiijalaš energiija.
4249	Go lea sáhka muohttaga bajildusas de láve erenoamážit boahtit ovdan makkár siivu lea.
4250	Go leat geologalaččat buohtastahttán Nederlándda mođi Nuortamearain, de leat gávnnahan ahte dološ áiggis lei johka dan guovllus.
4251	Go leat himut de varra deavdá corpus cavernosum ja dan deaddu allána ja cihppa ceaggána.
4252	Golggotmánnu lea jagi logát mánotbadji.
4253	Golggotmánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 283. (gárgádusjagi 284.) beaivi.
4254	Golggotmánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 284. (gárgádusjagi 285.) beaivi.
4255	Golggotmánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 285. (gárgádusjagi 286.) beaivi.
4256	Golggotmánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 286. (gárgádusjagi 287.) beaivi.
4257	Golggotmánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 287. (gárgádusjagi 288.) beaivi.
4258	Golggotmánu 14. beaivvi 2015 rájes geassemánu 30. beaivvi 2016 rádjái, son doaimmai Romssa gávpotráđđejođiheaddjin.
4259	Golggotmánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 288. (gárgádusjagi 289.) beaivi.
4260	Golggotmánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 289. (gárgádusjagi 290.) beaivi.
4261	Golggotmánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 291. (gárgádusjagi 292.) beaivi.
4262	Golggotmánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 293. (gárgádusjagi 294.) beaivi.
4263	Golggotmánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 294. (gárgádusjagi 295.) beaivi.
4264	Golggotmánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 295. (gárgádusjagi 296.) beaivi.
4265	Golggotmánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 296. (gárgádusjagi 297.) beaivi.
4266	Golggotmánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 297. (gárgádusjagi 298.) beaivi.
4267	Golggotmánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 298. (gárgádusjagi 299.) beaivi.
4268	Golggotmánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 300. (gárgádusjagi 301.) beaivi.
4269	Golggotmánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 301. (gárgádusjagi 302.) beaivi.
4270	Golggotmánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 302. (gárgádusjagi 303.) beaivi.
4271	Golggotmánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 275. (
4272	Golggotmánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 303. (gárgádusjagi 304.) beaivi.
4273	Golggotmánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 304. (gárgádusjagi 305.) beaivi.
4274	Golggotmánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 276. (gárgádusjagi 277.) beaivi.
4275	Golggotmánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 277. (gárgádusjagi 278.) beaivi.
4276	Golggotmánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 278. (gárgádusjagi 279.) beaivi.
4277	Golggotmánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 279. (gárgádusjagi 280.) beaivi.
4278	Golggotmánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 281. (gárgádusjagi 282.) beaivi.
4279	Golggotmánu 9. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 282. (gárgádusjagi 283.) beaivi.
4280	Golggotmánus 1895 son lei gárvvis álggahit skuvlejumi girjegávpejassan Tübingenis ja maiddái čatnasit dasa.
4281	Golggotmánus 1996 Kongo siskkáldassoahti buollái ja dassá Zairei báhtaran báhtareaddjin máhce stuorra oassi ruovttoluotta Rwandai hui oanehis áiggis.
4282	Golggotmánus 2019 Norggas ledje 5,3 miljovnna ássi.
4283	Golláš gallju ja basku dađi mielde lea go šearrat dahje skuotnjat.
4284	Gollegiella ( ) lea bálkkašupmi sámegiela áŋgiruššama ovddas.
4285	Gollerássi dahjege gusarássi (Caltha palustris) lea rássešaddu man lieđit leat fiskkat.
4286	Golli adnojuvvo čáppahin ja dat lea duháhiid jagiid adnojuvvon hearvvain.
4287	Golli iešdeaddu lea 19 300 kg/m³ ja dat suddá 1064 °C lieggasis.
4288	Golli lea maiddái álki hábmet ja dat seailu seammaláganin guhká.
4289	Golli lea metállalaš vuođđoávnnas, man kemiijalaš symbola lea Au (latiinnagiel sánis aurum), atomanummir lea 79 ja ISO 4217 -koda lea XAU.
4290	Golli lea okta daid vuosttaš metállain, maid olbmot leat váldán atnui, sullii 7000 jagi dassái.
4291	Golli maiddái jođiha hui bures sihke lieggasa ja elektrisitehta, ja dan dihte dat geavahuvvo olu maiddái elektronihkkaindustriijas.
4292	Golmmačeallun gullá olympiagilvvuide ja lea oassin buot stuoritlágan bođuvalášstallangilvvuin.
4293	Golmmačeallun lea bođuvaláštallama suorgi mas gilvvohallit čellot golbma lávkki sáttoroggái ja olahit nu guhkás go vejolaš.
4294	Golmma maŋimus háve russun lea bistán gaskal 20 ja 30 jándora.
4295	Golmma sáles gieđahallo ieš sivahusat ja ovttas váidalusat.
4296	Go Locke čálligođii reivviid, maiguin loahpas šattašii Some Thoughts on Education, álggos muhtin aristokráhtii, muhto dat váikkuhedjege olu eanet olbmuige.
4297	Go luondu rievdá, de guokte earáláganvuođa doaibmaba, ovdamearkka dihte báhkas ja galmmas, njuokkas ja goikkis.
4298	Go Magga ja Sammallahti leigga sámegiela dutkit, sámekultuvrra oahpahus bázii eanas diibmooahpaheddjiide ja kultuvrra ámmátolbmuide, geat muhtumin dolle kurssaid ja guosselogaldallamiid.
4299	Go magma boahtá galbamaset temperatuvrii dat stirdo lavan.
4300	Go máilmmiávus viiddui, temperatuvra njiejai dássái, mas fotonat eai šat jámma šaddan ja duššan.
4301	Go máilmmiávvosa viiduma ekstrapolere áiggis maŋosguvlui almmolaš relativitehtateoriija vuođul, dat doalvu ravddahis deahtisvuhtii ja temperatuvrii ravddalaš áiggis.
4302	Go mánnu lea guhkkin eret, de gokčá dat unnit oasi almmis, ii ge leat doarvái stuoris gokčat olles beaivváža.
4303	Go Menelik hedjoniii jagi 1906, Taytu válddii vel eanet válddi.
4304	Go monni ii sahkan, de goaŧŧu hilgugoahtá moni ja maiddái šliiveasi.
4305	Go monni sahkana ja nissonolmmoš šaddá mánáid ládje, de goaŧŧočoddaga šliivi šaddá hirbmat suohkadin.
4306	Go muhtun atoma oksidere de dat šaddá positiiva iona.
4307	Go musea lei doaibman moaddelot jagi, de dan doaimma háliidedje dahkat iehčanassan ja dorvvastit dan joatkašuvvama ja ovdáneami.
4308	Gomuvuohta dahjege máilmmiávus.
4309	Gonagasas lea ollislaš immunitehta, vrg.
4310	Gonagasbearrašis leat maiddai priváhta opmodagat.
4311	Gonagas eaiggáda maiddái Kongeskipet “Norge”
4312	Gonagas Harald bijai vuođđogeađggi 2007:s.
4313	Gonagas Inge I anii rukses ledjona guvges duvkas, ja Sverre anii rukses ja golle goaskina.
4314	Gonagas lea oppalaš monarkiijalaš stáhta ovdaolmmoš.
4315	Gonagas mearrida kursavuogádaga áššiid, mat gusket kruvdnui ja kruvnno kurssa rievdadusaide.
4316	Gonagas Olav V rabai Norgga Sámedikki jagi 1989.
4317	Gonagasvuodjin lea seammás Suomameašttirgilvu.
4318	Go ná šaddá de molekyla gealdu ii leat dássálagaid.
4319	Go násttit leat ná lahkalagaid dat váikkuhit nubbi nuppi gravitašuvdnii.
4320	Go NATO álggahuvvui lei nuortariikkat ja oarjeriikkat vuostálagaid.
4321	Go nisson geavaha dan gahpira liinniin, su vuovttat eai oidno sakka olu.
4322	Go njuikjeaddji skuovas báhcá mearka dohko de son lea lávken badjel ja njuikestat ii dohkkehuvvo.
4323	Go Norggas leat ollu várit ja vuonat leat leamaš ollu unna olmmošjovkkožat ja olbmot eai leat sáhttán johtit ollu.
4324	Go oaffarušše, de bidje guoli- dahje bohcco buoiddi, sáhtte vel vuoidat dan geađgái.
4325	Go ođaha metálla de seastá olu energiija, dan ektui go ráhkadit ođđđa.
4326	Go ođđa servodat bođii Sápmái, de Sámi nissonolbmot gul fámohuvve.
4327	Go olgoriikii čujuha ferte vuos lasihit olgoriikka gehčosa.
4328	Go olmmoš ii dovdda čoalttu, de han ii jáhke ahte lea borasdávda.
4329	Go olmmoš jorrá birrat-birra guhká ja rumaš gis heaitá jorramis geavleoriid golggus ain lihkada.
4330	Go olmmoš lea buohcame artrosain, de dákteriggi nuppástuvvá.
4331	Go olmmoš ohcá dorvvu, de čielggaduvvo leago ágga addit dan.
4332	Go ovddeš áiggiid eai lean galbmaskábet, guliid goikadeapmi lei árbevirolaš vuohki seailluhit daid hui guhká.
4333	Go ráđđehus ovttas dahká mearrádusaid, de lea almmolaččat stáhtaráđđečoahkkin Gonagasa jođiheami vuolde mii dahká dan.
4334	Go ráhkada buđetnjuvdosa, de láve atnit buđetnjuvddána dahje elfirona.
4335	Go ráhkadan alumiinna roaskkis, omd. bovssain de gollá dušše 5% dan mearis mii gollá go ráhkada alumiinna bauksihtas.
4336	Goralaš valljit leat gitta ovtta paramehteris, fotonaid ja baryonaid goris, man lea vejolaš rehkenastit iehčanassan kosmalaš duogášsuonjardeami dárkilis ráhkadusas.
4337	Go riegádit, de leat čivggat čalmmeheamit ja dain lea fiskeslágan guolga.
4338	Goruda sierra seallat sáhttet gulahallat impulssaiguin mat johtet nearvasealla bokte.
4339	Go rumaštemperatuvra njiedjagoahtá vuollel 37 ºC periferalaš ja guovddášlaš temperatuvrareseptorat signaleregohtet hypotalamusii, dat vuoiŋŋašoassi mii mudde temperatuvrra.
4340	Go Ruošša bealde gahpermálle lea gierdu nu ahte ii leat seamma láhkái dárbbašlaš čatnat gahpira oaivái ja kánske go hearvamálle lea iešguđetlágan, gállobátti váilo.
4341	Go Ruošša vuvdii Alaska Amerihkkái 1867 Bassi synoda vuođđudii jagi 1870 Aleuhtaid ja Alaska bismagotti, man sirde maŋŋil San Franciscoi ja mas šattai ”Aleuhtaid ja Davvi-Amerihká bismagoddi” jagi 1900.
4342	Gorut dárbbaša entsymaid ja earálágan entsymain leat earálágan barggut.
4343	Gorut lea čohkalágan ja dákteriggi lea fas geahpas.
4344	Goržžis loktanan sopmu láktada lahkosa šattuid viidát, man dihte birasdahtti luondu leage šattolaš.
4345	Go silba lea vuolimus vuosttaldus buot ii-suprajođiheaddji ávdnasiin de heivvolaš dása.
4346	Go sittarda de ii boađe go muhtun arvečalbmi.
4347	Go son ii nagot dikšut mánáid akto ja Clara goaski Margaret West lei náitalan seammá jagi rikkes amerihkálaš Nathaniel Frary Millerin, Clara fárrii sudno luhtte.
4348	Go son jámi lei son juste bálkkahuvvon čállit "Sámi historjá Røyrvikas ja dan birrasis” (Den samiske historien i Røyrvik og omegn), ruhtaduvvon Davvi-Trøndelaga filkkadikki bokte.
4349	Go son lei 5-jahkásaš, su áhčči jámii.
4350	Go son riegádii de oaččui áhči nama Tardat muhto lea maŋŋel molson namas iežas eatni nammii Negga https://sverigesradio.
4351	Go spábba lea geahppat, nugo dolgespáppa, de fierbmi lea loažžáseabbo.
4352	Go stuorra násti lea geavahan visot hydrogenavuorkká dat stuorrugoahtá ja šaddá rukses jiehtanas.
4353	Go su áhčči namahuvvui riekteáššiid ministtarin presideanta Ali Abdullah Saleh ráđđehusas 1990-logus, de bearaš fárrii Sanaai.
4354	Go suovastuhttá de šaddá borramuššii suodjaleaddji "cuozza" mii goddá baktearaid.
4355	Go su ráđđehus eretgeassádii, juolludii Stuorradiggi Nygaardsvoldii gudnebálkká.
4356	Göteborgga siskkobeale EM-gilvvus 2013 son bođii nubbin.
4357	Göteborg lea maid Västra Götalándda leana hálddahusguovddáš.
4358	Göttingen: Vandenhoek&Ruprecht 1996, s. 108. Beakkálmasamus čálálaš gálddut dán áigodagas leat kristtalaš teavsttat Hêliand ja Genesis.
4359	Go vácciimet miehtá gáhta, gárttaimet mannat meaddil bearraša, mii lei čohkiidan jábmi fuolkki birra.
4360	Go váldá eret sealla gorudis de dat rievdagoahtá.
4361	Go váldá vuhtii, ahte lunddolaš áigeskála duolbbasvuođas spiehkkaseapmái sáhttá leat Planck áigi, 10 −43 sekuntta, de dat, manin máilmmiávus ii leat duššan báhkkasii dahje ruoškkihan loahpalaččat, gáibida čilgehusa.
4362	Go válljenvárri lassánii, de materiálan válljejuvvui gákkis mii lea duojára miela miel.
4363	Go varra lea viežžan oksygena geahppáin dat manná ruovttoluotta váibmui ja fas viidáseappot iešguđet rumašosiide.
4364	Govas lea guoddinbierggas mii addá oksygena.
4365	Govastis Helander dávjá gieđahallá suopmelaččaid ja sápmelaččaid kultuvrra deaivvadeami ja iežas identitehta.
4366	Govččoduvvo maiddái njuorjoealli ja pinnipedier.
4367	Go veajehat šaddet smoltan de šaddá dárbu stuorit čáziide de dat sirdojuvvojit merrii vai šaddet, dábálaččat stuora seahkaid siste.
4368	Go Vonnegut máhcai soađis, son náitalii iežas nuorravuođa morsiin Jane Marie Cox.
4369	Go Vuođđoláhka lea deaŧalaš govastus, ja váruhan dihte ahte teakta lea riekta, šaddet rievdadusat Vuođđolágas čállojuvvot riektačállinvuogimielde mii lea jagi 1814 čálagiela lahka.
4370	Go vuoiŋŋahat duolbbiha de áibmu ii beasa meaddel ja šaddá váttis vuoigŋat olggos.
4371	Go vuosttas máilmmisoahti álggii jagi 1914, Hesse almmuhii iežas eaktodáhtolažžan Duiskka ambassádas, danin go “son ii bastán čohkkát liegga uvdnadollagáttis seammás go nuorra girječállit jápme soahtešiljuin.”
4372	Go vuosttas málliin ledje sullii 10 heastafámu (7,5 kW) guovttetávttat mohtorat, dán áigge málliin leat ođđaáigásaš guovttetávttat ja njealjjetávttat bensenmohtorat, main muhtumiin leat badjel 150 heastafámu (110 kW).
4373	Go vuosttaš njuiken ii menestuvvan ja gilvvohalli guođđá ovtta geahččaleami njuikekeahttá, de njuolggadusaid mielde leat ain guokte geahččaleami čuovvovaš allodagas.
4374	Govviduvvon Sámiid Vuorká-Dávviriin Kárášjogas 31.05.2007.
4375	Go Warsawa-lihttu bieđganii 1991, de NATO stuorimus áitta jávkkai, ja lihttu álggii ođasnuvvat.
4376	Greikkalaš lohkuortnegis alpha árvu lea 1. Bustávva lea boahtán foinikialaš alfabehta Aleph-bustávas (
4377	Greikka-Turkiija soađi čuovvumužžan measta olles Vehá-Ásia greikalaš veahkadat báhtarii Greikii jagi 1922 ja Konstantinopoli patriarkáhta lahtut uhcco dušše Istanbul ja dan birrasa greikalaš veahkadahkii.
4378	«Gro og Kåre» gaskasaš TV-debáhtat ledje stuorra mediadáhpáhusat.
4379	Grousherzogdem Lëtzebuerg), lea riika Oarje-
4380	Guatemala dahjege Guatemala dásseváldi lea riika Gaska-Amerihkás.
4381	Guatemala gávppašanleavggas ii leat vearjogovva.
4382	Guatemala namma mearkkaša "muoraid riika".
4383	Guđahasa siiddut leat njealjehasat.
4384	Guđahasas leat guhtta siiddu, gávcci čiega ja guoktenuppelot ravdda.
4385	Guđa jagi áiggi eadni Teresa smiehtai bovdejumistis, ja su ieža sániid mielde son muhtumin eahpidii dan.
4386	Guđajahkásažžan olbmo čalbmi ii stuoru šat.
4387	Guđas dain jápme alla suonjardanmeari dihte.
4388	Guđege ráiddus leat sullii 20-40 siiddu.
4389	Guđenai báktešlájas lea iežas uránamearri ja radona mearri eatnan labi molsašuddá.
4390	Guđenai vuogis leat máŋggalágan gáibádusat ja dárbbut.
4391	Guhká dakko vudje togat mat geavahedje lievlla.
4392	Guhká lea leamaš dihtosis ahte áidna meahcceheabuš mii cevzzii lea vuollešládjá Przewalskiheabuš.
4393	Guhká lei diehttelas ášši ahte šládja lei systematihka vuolimus ja unnimus ovttadat.
4394	Guhká vurdon rievdadeapmi máŋgábellodatvuogadaga guvlui álggii geassit jagis 1991.
4395	Guhkes viehkamat lágiduvvojit juogo bođuvaláštallama arenas, gávpogis dahje meahcis.
4396	Guhkes viehkamii gullá nai meahcceviehkan, nugo Ruoŧa Lidingöloppet nammasaš viehkangilvu.
4397	Guhkit gaskkain gávvá gis viegahat guokte dahje máŋga háve.
4398	Guhkkodatnjuikemis ja golbmačeallumis lávejit mihtidit biekka juohke njuikemis.
4399	Guhkkodatnjuiken lea bođuvaláštallama suorgi mas gilvvohallit galget njuiket nu guhkás go vejolaš.
4400	Guhkkodatnjuiken lea olympiagilvu 1896 jagi rájes.
4401	Guhtta miljovnna juvddálačča, moadde čuohteduhát romalačča goddojuvvojedje.
4402	Guhtta tutsa, geat eai jápmán álbmotgoddima oktavuođas čuoččuhedje pariisalaš duopmostuolus, ahte Frankriika lea oassalastan álbmotgoddimiidda.
4403	Guilin) lei Kiinnás historihkar.
4404	Guinea dahjege Guinea dásseváldi ( ), lea oarje-
4405	Guivvi 86,5 km guhkes bálggis johtá duottareatnamiin.
4406	Guksi lea árbevirolaš sámi gohppu, mii lea ráhkaduvvon muoras.
4407	Guksi maiddái vuvdojuvvo ollu turistagálvun.
4408	Guldnasas lea giemasápmelaš Olavi Sirma nubbi luohti, mii lei Johannes Schefferusa Lapponias jagis 1673.
4409	Guliid šaddada vai dat šaddet biebmogálvun, vai sáhttá bidjat daid luonddujávrái dahje atnit biebmoguollin.
4410	Guliin eai leat go guokte lanja, okta feaskkir ja okta gámmir, ja njoammuin leat fas golbma lanja.
4411	Gulmmet dahjege gulmmit (Gasterosteus aculeatus) lea guolli.
4412	Gumpe goddá bohccuid, ja nu lea vahágin boazodollui.
4413	Gumposat duldojuvvo liemas sullii ovtta diimmu, nu guhká ahte roahkajáffut leat giksan.
4414	Gumposat lea árbevirolaš sápmelaš borramuš.
4415	Gumposa varra lea bohccovarra, man lea váldojuvvon váibmosuonas čeabehis.
4416	Gumposdáiggi galgá addit orrut sullii diimmu.
4417	Guobbarat (Fungi) leat iežaset biologalaš čearda, mat eai gula šattuide eaige elliide.
4418	Guoiratrášša lea davábealde ráša ja Sahárášša lea lulábealde.
4419	Guokte bohcci, goappánai čalbmái, adnojuvvo vai stuoriduvvon govat šaddet eallaseappot.
4420	Guokte dehálaš reforbma rievdadusa dán ráđđehusáiggis ledje earret eará unnidit almmolašvuođa vejolašvuođa seaguhit áššiide.
4421	Guokte duhátjagi o.Kr. lei Kiinnás spábbačiekčanlágán speallu man namma lei Cuju.
4422	Guokte eanu Syr-Darja ja Amu-Darja golet jávrái.
4423	Guokte jagi dan maŋŋá álggahuvvui NATO.
4424	Guokte jagi ja golbma mánu maŋŋel go báhtaredje ledje Somby ja su bearaš ruovttoluotta Norggas.
4425	Guokte linssa addá čielgaset gova go okta.
4426	Guokte stuorámus sullo leat Viti Levu ja Vanua Levu.
4427	Guoládaga Sámi Searvi (
4428	Guoládaga sámi searvi dohkkehuvvui lahttun ja Sámiráđi namas guđđojuvvui davviriikalaš eret.
4429	Guoládaga Sámi Searvi lea vuođđuduvvon jagis 1989 ja OOSMO lea vuođđuduvvon 1998.
4430	Guoládat ( ja ) lea gávpot davveoarji-
4431	Guoládat leamašge muhtun áiggiid hålogalándda "vearroriikan", gos gonagasat vearuhedje sámiid ng.
4432	Guolátdatnjárga (Gielddasámegillii: Куэлнэгк нёаррк) lea njárga mii davveoarjin Ruoššas.
4433	Guolbma beivviide Omega Divohaga olbmot ja Microchipa olbmot oahpaheimmet dihtorprográmmagálvu AVR-boaluide birra.
4434	Guolga lea suohkat ja ivdni lea ruškada rájes čáhppada rádjái.
4435	Guolga lea suohkat ja sáhttá šaddat gitta 10 cm assai.
4436	Guolgga vuođđoivdni lea ruksesruškat geasset ja ráneslágan dálvet, ja nu dat bures čiehkása birrasii.
4437	Guoli galgá sáltet ja ruddet juobe moadde diimmu ovdal ge.
4438	Guollebiepmahat ii luoitte nu olu čitnadioksiidda go biergobuvttadeapmi, dan dihte go guolli sáhttá muddet rumaštemperatuvrra ja dat lea maiddái buoret váldit borramušávdnasiid alccesis.
4439	Guollebivdu ja boazodoallu leaba leamaš deháláš áššit Davvi-Norggas.
4440	Guollehámman goittot hilgojuvvui jagi 2006 festivála maŋŋá ja seammás dáhpáhus sirdojuvvui miessemánus borgemánu beallái danin, go Anára árrageassi lei menddo galmmas ja arvves.
4441	Guolli adnojuvvo buorrin proteiidnagáldun dálkkádaga hárrái.
4442	Guolli ii gáibit nu olu energiija ja borramuša ovdal go lea šaddan dan mađe vai sáhttá njuovvat ja vuovdit.
4443	Guolli lea gárvvis 20 - 30 minuhtas.
4444	Guoskat sáhttá ovdamearkka dihte vissui, biilii, biergasii ja biktasii.
4445	Guovdageaidnu gullá 2009 Sámedikkeválggaid rájes Ávjovári válgabiirii.
4446	Guovdageaidnu lea sámeguovllu gielalaš ja kultuvrralaš guovddáš.
4447	Guovdageaidnu ) lei badjesápmelaš, Biibala jorgaleaddji ja duodjár.
4448	Guovdageaidnu lei mielde geahččalanortnegis mas 20 eará suohkana oassálaste.
4449	Guovdageaidnu lei vuosttaš ja guhká áidna suohkan Norggas gos sámegiella lea dásseárvosaš giella dárogielain almmolaš hálddahusas.
4450	Guovdageainnu Dáloniid Listu (Kautokeino Fastboendes Liste) lea Norgga sámi politihkalaš bellodat.
4451	Guovdageainnu girku.
4452	Guovdageainnu mánáid-
4453	Guovdageainnu márkan lea čoahkkanan birra Riikkageainnu 93 (Álttáluodda/Suomaluodda), mii manná Guovdageaineanu badjel guovddáš márkanbáikki lulábealde.
4454	Guovdageainnu nuoraidskuvla (
4455	Guovdageainnu sátnejođiheaddji lea Johan Vasara.
4456	Guovdageainnus besse 16- ja 17-jahkásaččat jienastit 2011 jienasteamis.
4457	Guovdageainnus dážat leat unnitlogus.
4458	Guovdageainnus, ja lea maid čállán teáhterbihtáid dohko.
4459	Guovdageainnus lea giđđalodden leamaš árbevirolaš bivdu dáloniid gaskkas.
4460	Guovdageainnus lea leamaš ruvkedoaibma Biedjovákkis.
4461	Guovdageainnus lea subárktalaš dálkkádat, ja doppe leat liegga geasit ja galbma dálvvit.
4462	Guovdageainnus leat eanaš soahkemuorat, ja máŋggain sajiin eai leat obage muorat.
4463	Guovdageainnus leat geainnut Suoma beallái (Riikkageaidnu 93 ja Máttageaidnu 93), Kárášjohkii (Riikkageaidnu 93 ja Riikkageaidnu 92) ja Áltái (Riikkageaidnu 93).
4464	Guovdageainnus lea unnán almmolaš johtolat, ja measta buohkain lea biila.
4465	Guovdageainnu stuimmit čájehuvvui vuosttaš geardde Romssa Internašunála Filbmafestiválas http://www.tiff.no/ (Tromsø Internasjonale Filmfestival, TIFF), ođđajagimánu 16. beaivvi 2008.
4466	Guovdageainnu stuimmit -filbma ilbmái.
4467	Guovdageainnu suohkana ja márkanbáikki čađa golgá Guovdageaineatnu.
4468	Guovddášbellodaga nuoraidorganisašuvnna namma lea ”Senterungdommen”, ja bellodaga aviissa namma ges ”Sentrum”.
4469	Guovddáš borramuš lea biergobullát ja buđetvuodja.
4470	Guovddáš fáttát leat oamastanvuoigatvuohta eatnamiin ja čáziin.
4471	Guovddáš oassi girku tradišuvnnas leat maiddái girkoáhčiid oahpahusat, main atnet árvvus eandalii Gregorios Teologa, Basileios Stuorrá ja Johannes Krysostomosa.
4472	Guovddáš olmmoš dán barggus lei A.G.Endjukovskij (Endjukovskij 1937).
4473	Guovddáš ulbmilin lea dávjá dat, ahte giella sirdašuvvá lunddolaččat ain ođđa buolvvaide.
4474	Guovddážis lea maid gávpeguovddážaš Márkan Senter, ja Esso-bensinstašuvdna.
4475	Guovddážis sosiálademokratiija servodatmodeallas lea seaguhanekonomiija, sosiála dásseárvu ja aktiivvalaš bálvalusstáhta.
4476	Guovdu birascuoccas lea čáhppes ráiggáš mii gohčoduvvo gollážin.
4477	Guovllu hálddahusguovddáš lea Arkhangelsk.
4478	Guovllu hálddahusguovddáš lea Astrakhan.
4479	Guovllu hálddahusguovddáš lea Belgorod.
4480	Guovllu hálddahusguovddáš lea Bjelovar.
4481	Guovllu hálddahusguovddáš lea Brjansk.
4482	Guovllu hálddahusguovddáš lea Čakovec.
4483	Guovllu hálddahusguovddáš lea Dubrovnik.
4484	Guovllu hálddahusguovddáš lea Gospić.
4485	Guovllu hálddahusguovddáš lea Irkutsk.
4486	Guovllu hálddahusguovddáš lea Ivanovo.
4487	Guovllu hálddahusguovddáš lea Kaluga.
4488	Guovllu hálddahusguovddáš lea Karlovac.
4489	Guovllu hálddahusguovddáš lea Kirov.
4490	Guovllu hálddahusguovddáš lea Koprivnica.
4491	Guovllu hálddahusguovddáš lea Kostroma.
4492	Guovllu hálddahusguovddáš lea Krapina.
4493	Guovllu hálddahusguovddáš lea Kurgan.
4494	Guovllu hálddahusguovddáš lea Kursk.
4495	Guovllu hálddahusguovddáš lea Lipetsk.
4496	Guovllu hálddahusguovddáš lea Magadan.
4497	Guovllu hálddahusguovddáš lea Nizjnij Novgorod.
4498	Guovllu hálddahusguovddáš lea Novgorod.
4499	Guovllu hálddahusguovddáš lea Novosibirsk.
4500	Guovllu hálddahusguovddáš lea Orenburg.
4501	Guovllu hálddahusguovddáš lea Osijek.
4502	Guovllu hálddahusguovddáš lea Pazin.
4503	Guovllu hálddahusguovddáš lea Požega.
4504	Guovllu hálddahusguovddáš lea Rijeka.
4505	Guovllu hálddahusguovddáš lea Sisak.
4506	Guovllu hálddahusguovddáš lea Slavonski Brod.
4507	Guovllu hálddahusguovddáš lea Split.
4508	Guovllu hálddahusguovddáš lea Varaždin.
4509	Guovllu hálddahusguovddáš lea Vitrovitica.
4510	Guovllu hálddahusguovddáš lea Vukovar.
4511	Guovllu olmmošlohku lea 125 303 ássi ja dan viidodat lea 2 154 km².
4512	Guovllu olmmošlohku lea 130 367 ássi ja dan viidodat lea 819 km².
4513	Guovllu olmmošlohku lea 133 122 ássi ja dan viidodat lea 783 km².
4514	Guovllu olmmošlohku lea 170 936 ássi ja dan viidodat lea 293 km².
4515	Guovllu olmmošlohku lea 182 278 ássi ja dan viidodat lea 528 km².
4516	Guovllu olmmošlohku lea 22 927 ássi ja dan viidodat lea 6 266 km².
4517	Guovllu olmmošlohku lea 23 654 ássi ja dan viidodat lea 1 786 km².
4518	Guovllu olmmošlohku lea 23 972 ássi ja dan viidodat lea 2 073 km².
4519	Guovllu olmmošlohku lea 24 491 ássi ja dan viidodat lea 3 446 km².
4520	Guovllu olmmošlohku lea 254 951 ássi ja dan viidodat lea 3 806 km².
4521	Guovllu olmmošlohku lea 28 327 ássi ja dan viidodat lea 5 721 km².
4522	Guovllu olmmošlohku lea 29 661 ássi ja dan viidodat lea 642 km².
4523	Guovllu olmmošlohku lea 31 991 ássi ja dan viidodat lea 4 546 km².
4524	Guovllu olmmošlohku lea 32 765 ássi ja dan viidodat lea 4 304 km².
4525	Guovllu olmmošlohku lea 34 317 ássi ja dan viidodat lea 11 860 km².
4526	Guovllu olmmošlohku lea 35 302 ássi ja dan viidodat lea 4 175 km².
4527	Guovllu olmmošlohku lea 38 413 ássi ja dan viidodat lea 3 643 km².
4528	Guovllu olmmošlohku lea 43 458 ássi ja dan viidodat lea 5 020 km².
4529	Guovllu olmmošlohku lea 43 720 ássi ja dan viidodat lea 2 686 km².
4530	Guovllu olmmošlohku lea 47 303 ássi ja dan viidodat lea 7 077 km².
4531	Guovllu olmmošlohku lea 57 106 ássi ja dan viidodat lea 513 km².
4532	Guovllu olmmošlohku lea 57 679 ássi ja dan viidodat lea 2 816 km².
4533	Guovllu olmmošlohku lea 58 535 ássi ja dan viidodat lea 3 807 km².
4534	Guovllu olmmošlohku lea 58 581 ássi ja dan viidodat lea 2 243 km².
4535	Guovllu olmmošlohku lea 61 098 ássi ja dan viidodat lea 6 072 km².
4536	Guovllu olmmošlohku lea 67 166 ássi ja dan viidodat lea 7 836 km².
4537	Guovllu olmmošlohku lea 95 471 ássi ja dan viidodat lea 1 401,64 km².
4538	Guovllus ii leat hálddahusguovddáš.
4539	Guovllus sáhttá gávdnat hárvenaš šattuid dego báktesmiera dahje biikasiepmana.
4540	Guovllustis Oulu lea sihke hálddahuslaš ja gávppálaš guovddáš.
4541	Guovllu viidodat 112 946 km² lea badjel goalmmádasoassi (34,9 %) olles Norgga nannanviidodagas.
4542	Guovllu viidodat lea 16 434,54 km² ja olmmošlohku 285 184 ássi (2011).
4543	Guovllu viidodat lea 3 569 km² ja ássiidlohku sullii 270 000 (2007), ja dasa gullet 14 smávit, inkhundla-nammasaš hálddašanguovllu.
4544	Guovllu viidodat lea 41 270,48 km² ja olmmošlohku 430 411 ássi (2011).
4545	Guovllu viidodat lea 58 552,34 km² ja olmmošlohku 1 294 804 ássi (2011).
4546	Guovllu viidodat lea 94 578 km² ja olmmošlohku 2 492 630 ássi (2011).
4547	Guovlu lea vesáiduvvan ja eallit lea vallji.
4548	Guovssahasa nieida ( ) lea sámi dánsafilbma man buvttadeaddji Anstein Mikkelsens lea ráhkadan.
4549	Guovtte beaivvis Abu-Hanna artihkkalis šattai Helsingin Sanomat -aviissa neahttasiidduid jagi 2012 lohkojuvvon artihkal.
4550	Guovtteoaivát goaskin leamaš albánialaš aristokráhtaid symbolan juo gaskaáiggi rájes.
4551	Guovttesáigarat RNA-virusat (dsRNA-virusat) leat virusjoavku maid genoma čohkiida guovtti RNA-sáigaris, mat leat giessasan nubbi nuppi birra.
4552	Guovtti eará tiippas čohkiida unnánut go 20% máilmmiávvosa ávdnasis.
4553	Guovtti jagi maŋŋá MixxZine oaččui ođđa nama Tokyopop ovdal go dat heaittihuvvui jagi 2000.
4554	Guovtti lađđasa gaskkas lea njuorggis ja röntgengovas dat neaktá seakka spálgun.
4555	Guovtti maŋimuččas systemahtalaš eahpesihkkarvuohta lea mearkkašahtti.
4556	Guovtti maŋimuš mállekategoriijas álgobávkkeheapmi áddejuvvo nu, ahte dat dáhpáhuvvá olu stuorát ja boarrásut univearssa, dahje multivearssa, siste.
4557	Guovtti mánus badjel 10000 olbmo jápme ja 300000 báhtaredje ránnjáriikkaide.
4558	Guovvamánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 41. beaivi.
4559	Guovvamánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 42. beaivi.
4560	Guovvamánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 43. beaivi.
4561	Guovvamánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 44. beaivi.
4562	Guovvamánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 45. beaivi.
4563	Guovvamánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 46. beaivi.
4564	Guovvamánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 47. beaivi.
4565	Guovvamánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 48. beaivi.
4566	Guovvamánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 49. beaivi.
4567	Guovvamánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 50. beaivi.
4568	Guovvamánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 32. beaivi.
4569	Guovvamánu 1. beaivvi 1986 ija lei John-Reier Martinsen jođus Álttás Kárášjohkii beatnatráidduin, Hermann Hansenin, gii lei hárjánan beanavuoddji.
4570	Guovvamánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 51. beaivi.
4571	Guovvamánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 52. beaivi.
4572	Guovvamánu 22. beaivi Biehtábeaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 53. beaivi.
4573	Guovvamánu 24. beaivi Máhtebeaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 55. beaivi.
4574	Guovvamánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 56. beaivi.
4575	Guovvamánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 57. beaivi.
4576	Guovvamánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 58. beaivi.
4577	Guovvamánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 59. beaivi.
4578	Guovvamánu 29. beaivi lea gárgádusbeaivi ja gregoriánalaš kaleandara mielde gárgádusjagi 60. beaivi.
4579	Guovvamánu 2. beaivi (Ginttalbeaivi) lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 33. beaivi.
4580	Guovvamánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 34. beaivi.
4581	Guovvamánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 35. beaivi.
4582	Guovvamánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 36. beaivi.
4583	Guovvamánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 37. beaivi.
4584	Guovvamánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 38. beaivi.
4585	Guovvamánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 39. beaivi.
4586	Guovvamánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 40. beaivi.
4587	Guovvamánus 2018 raporterejuvvui, ahte Forn dollojuvvo giddagasas galbma lanjas liggema haga.
4588	Guovža lea geahppaseamos giđđat, dalle go lihkká dálvenahkáriin, ja losimus čakčat, ovdal go nohkká dálvái.
4589	Gura davábealde lea Bealjáščohkka.
4590	Gurutbellodagas lea sosiálaliberalisma vuođđojurddan, ja bellodat lea čađahan liberála ođastusaid dego parlamentarismma, oskkufriddjavuođa, juryortnega ja almmolaš jienastanrievtti.
4591	Gurutbellodat bargá maiddái oktasašjohtolagain, ja lea nagodan dán čađahit Oslos gos fálaldat lassánii ja hálbbui.
4592	Gurutbellodat lea áibbas vuostá EU:a Diehtovurkendirektiivii.
4593	Gurutbellodat lea de unnimus bellodat Stuoradikkis.
4594	Gurutbellodat ovdanbuktá maiddái iežas dego smávisfitnodagaid bellodat, ja erenoamážit sin ovddeš bellodatjođiheaddji Lars Sponheim dagai iešheanalaš ealáhusdolliid ja smávit fitnodagaid guovddáš oassin bellodaga politihkkii.
4595	Guškkástat (Numenius phaeopus) lea loddi.
4596	Guttorm lea maid Sámi soster -searvvi ságajođiheaddji.
4597	Guttormsen lei maid guovddáš olmmoš sámi vuostehágus Áltá-riidduid áigge.
4598	Guvžá (Salmo trutta morpha trutta) lea luossaguolli.
4599	Habyarimanas bođii Rwanda ođđa presideantta.
4600	Habyarimana váldodoarjojoavku, rikkis ja váikkuhanváldát hutunjunnožat riikka davveosiin nappo akazu (unna latnja) goittotge vuostalastii rievdadeami.
4601	Hætta maiddái oasálasttii Ordbog for det lappiske Sprog sátnegirjebargui ja jorgalii eará girjjiid davvisámegillii.
4602	Hafiz Pashayev lea universitehta rektor.
4603	Haiti dahjege Haiti dásseváldi lea riika.
4604	Hálddahusa ja presideanta birra ledje maiddái eará njunnošat, geat organiserejedje álbmotgoddima.
4605	Hálddahus, gean barggu jođiha oaiveministtar, geavaha doaimmahanválddi dahjege fuolaha hálddahusa beaivválaš áššiid.
4606	Hálddašanlágas leat oppalaš njuolggadusat earret eará bealehisvuođa, jávohisvuođageatnegasvuođa ja bagadangeatnegasvuođa birra.
4607	Háldi lea aitto Suoma ja Norgga rájis ja alimus čohkka, 1365 m, lea Norgga bealde.
4608	Hálliid lohkun lea árvvoštallojuvvon 1 000 – 20 000, muhto beaivválaš váldogiellan dat geavahuvvo dušše Niʻihau sullos.
4609	Halmstad lea maid Hallándda leana hálddahusguovddáš.
4610	Hämeen-Anttila govvida dán autobiografiijas Tapetinvärinen.
4611	Hámi dáfus pingviinnat sierranit eará lottiin.
4612	Hannibal ja Soppa: "Pahat viinit" -nammasaš skieru lávllas "Kulmat huudit: Sajeh".
4613	Hanoi virggálaš vuođđudanjahki lea 1010, muhto seamma báikkis lea leamašan gávpot juo ovdal 700-logu.
4614	Hardangerfjorden lea fylkka guhkimus ja čiekŋaleamos vuotna, mii lea 179 km guhku ja 800 mehtera čieŋal.
4615	Hardangerjøkulen lea 1 863 mehtera alu, ja lea fylkka alimus várri.
4616	Hárji ja seaibi leat bolfasat, vuovttat leat roavvásat ja seaibi lea vuollin gitta.
4617	Harold Urey, kemista gii vuittii Nobel kemiijabálkkašumi (
4618	Hárvenaš mearka lea ahte čižži lea varranaga dahje sidjon.
4619	Haspelmath bargá dutkin Max Planck evolutionára antropologiija instituhtas Leipzigis, ja maiddái Leipzig universitehta professor II:n.
4620	Haspelmath lea maid gielladiehtosátnegirji Glottopedia váldodoaimmaheaddji.
4621	Hástalusat olbmuid ja sin diŋggaid fievrredeamis dálveáigge jođálmahtte mohtorgielkká hutkama.
4622	H-atoma lea čadnon hui elektronegatiiva atomaide.
4623	Hávuhat (Accipitridae) lea stuorra beaiveboralottiid čearda.
4624	Hávuhiid dálá klassifiseren lea oalle mohkkái molekylabiologia ođđa dieđuid dihte.
4625	Heabuš lea gazzaealli, ja lea leamaš dehálaš fievru ja bargoealli duhátjagiid čađa.
4626	Heahtás leat earret eará Heahtá skuvlaguovddáš, Eanodaga girjerádju, Eanodaga gielddadállu, Eanodaga girku ja K-market J AD Rantakokko.
4627	Heaisa lea fievru olbmuide ja gálvvuide mii manná vulos ja bajás viesu gerddiid gaskka.
4628	Heaissat leat gávdnon juo dolin iešguđet hámiin.
4629	Heargevuoddjit ožžot maid čuoggáid heargevuodjimiin.
4630	Heargevuodjimat leat dán áigge leavvan Norgga ja Ruoŧa beallái maiddái ja heargegilvvuin bargojuvvo ovttasbargu rastá rájáid.
4631	Heargevuodjimiid ordnen gullá Bálgosiid ovttastusa doibmii ja dat máinnašuvvo maid boazodoallolágas.
4632	Hearggi galgá vuos dápmat, vai dainna sáhttá vuodjit.
4633	Heargi oidnostii dan áiggi go dáhpáhus lei dápáhuvvan.
4634	Hearráin gal baicca ledje iežaset leavggat, ja gonagasa leavga lei dat man birra su soahteálbmot galggai čoahkkanit.
4635	Hearvvaid gaskii lea sadji guhkes gállobáddái main gahpir čadnojuvvo oaivái.
4636	Heasttaid iešvuođat leat iešguđetláganat dan vuođul, masa ovttaskas šaddadeaddjit leat fokuseren.
4637	Heasttain leat guovddáš rollat maiddái islánddalaš sagain Hrafnkel Saga, Njal Saga ja Grettir Saga.
4638	Heasttain lei guovddáš oassi Norgga mytologiijas ja máŋggain heasttain ledje stuorra rollat norggalaš myhtain.
4639	Heasttat eai láve ballát álkit, dasgo Islándda sullos dain eai leat lunddolaš vašálaččat.
4640	Hebreagiela namahus lea "השואה"; "roassu", mii láve transkriberejuvvot ná: "Shoa", "Shoah" dahje "Schoah".
4641	Hebreagiela njunuš ealáskahtti lei Eliezer Ben-Yehuda.
4642	Hedemoras leat sullii 15 500 ássi ja viidodat lea 840km².
4643	Heft I), 1913:s, čálii Nielsen suoma-ugralaš fonehtalaš alfabehtain, seamma minstara mielde go eará girjjit seamma ráiddus (Lexica Societatis Fenno-Ugricae).
4644	Heidi Merete Rudi / Jo Kittelsen ja diehtojuohkinhoavda Nina Vedholm) ja golbma ossodaga: geahččoáššiid ossodat, plánejuvvon geahčuid ossodat ja oktasašbálvalusaid ossodat.
4645	Hellaakoski barggai maid dáidda- ja girjjálašvuođakritihkarin ee.
4646	Hellaakoski čálii divttaid, románaid ja dieđalaš dutkamiid.
4647	Helse Midt-Norge ja Frostating lagmannsrett sisttisdollet Lulli- ja Davvi-Trøndelága ja Møre ja Romsdála fylkkaid.
4648	Helsinki 2004 (Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki 63), 83-96.
4649	Helssega EM-gilvvus 2012 son vuittii bronssa go njuikii 8,17.
4650	Helssega metros leat odne guokte sierralágan togatiippa anus.
4651	Helssega ortodoksalaš searvegotti oaivegirku lea Uspenski katedrála.
4652	Helssega, Stockholmma, Tallinna, Oslo dahje St.
4653	Helssega universitehta suopmelaš-ugralaš gielaid instituhta vástidii álggus oahpahusas ja oahppogáibádusaid ráhkadeames.
4654	Helsset) lei suomaruoŧŧelaš girječálli, govvadáiddár ja ráidogovvadáiddár.
4655	Helsset-Vantaa girdišillju lea maiddái Davvi-Eurohpá deháleamos nannámiidgaskasaš girdišillju.
4656	Hendricks, Bonnie (1995): International Encyclopedia of Horse Breeds.
4657	Henning Jensen Pennington lea universitehta rektor.
4658	Henrik Asheim lea bellodaga nuoraidorganisašuvnna jođiheaddji, Olgešbellodaga Nuorat (Unge Høyre), ja Henrik Erevik Riise lea ovdaolmmoš bellodaga studeanttaorganisašuvnnas (Høyres Studentforbund).
4659	Henrikkagirjjis lei vuosttaš silesiagielat cealkka: dai ut ia pobrusa a ti poziwai.
4660	Henry Hudson gávnnai sullo jagis 1607, ja attii sullui nama Hudson's Tutches dahje Touches.
4661	Herggiid cup-gilvvuin 24 eanemus čuoggáid čoaggán hearggit besset dasto heargegonagasvuojuide Anárii.
4662	Hermann Hesse elii su eallima vuosttas jagiin birrasiin, gos svábalaš pietismma jurdagat váikkuhedje gávpoga atmosferii.
4663	Hermann Hesse girjjiid girjjálaš kvalitehta ja mearkkašupmi lei juo su eallima áigge šiitemeahttun.
4664	Hermann Hesse jámii borgemánu 9. beaivvi 1962 85-jahkásažžan vuoiŋŋašvardimii ja son hávdáduvvui Montagnola lahka San Abbondiona hávdeeatnamii, gosa maid Hugo Ball lea hávdáduvvon.
4665	Hertwig goittotge nannii gávdnosis eará spirejoavkkuin.
4666	Hesse 50. riegádanbeaivvi gudnin almmustuvai seamma jagi maiddái vuosttas eallingeardi, man su ustit Hugo Ball lei čállán.
4667	Hesse álggahii vuosttas geardde skuvlema girjegávpejassan Esslingenis, muhto gárgidii golmma beaivvi maŋŋá.
4668	Hesse árra barggut ožžo eanemus miehtemielalaš vuostáiváldima goittotge dan áigge girjjálašvuođa kritihkkariid gaskkas.
4669	Hesse čađahii láhttenskuvlla Göppingenis ja čuovvovaččat son álggii studeret Maulbronna evangelalaš-luteránalaš semináras, muhto son lei biddjon eret skuvlejumis.
4670	Hesse čálii Gaienhofenis nuppi romána Muhtin nuorravuohta, mii almmustuvai jagi 1906.
4671	Hesse divttat ja Peter Camenzind –girjji giella ja stiila gullet romantihkkii.
4672	Hesse fárrii okto Ticinoi, gos son ásaiduvai viimmat Montagnola gillái.
4673	Hesse gávnnai millii dorvobáikki go lei bargame Lássabearalspealu dan botta go politihkalaš nággu lei jođus ja máilmmisoađi garra balut bohte ođđasiin máilbmái.
4674	Hesse gieđahalai daid nuorravuođa vásáhusaid maŋŋil románas Unterm Rad (Muhtin nuorravuohta).
4675	Hesse girjjiin leat bistevaččat temát dego humanisttalaš olmmošipmárdusat ja olbmo luonddu čiekŋalit ipmirdeami dárbu.
4676	Hesse-guovttos Ninoniin fárriiga stuorát dállui Montagnola gili olggobealde.
4677	Hesse ieš anii Peter Camenzind –girjji Gottfried Kellera Der grüne Heinrich –tiipasaš gárggiideapmirománan (Bildungsroman).
4678	Hesse logai teologalaš girjjálašvuođa lassin earenoamážit Goethe, maŋŋeleappo maiddái Lessinga ja Schillera sihke teavsttaid mat gusket greikkalaš mytologiijaide.
4679	Hesse luobahii maŋŋil dain ođđaromantihkalaš hámi ja sisdoalu sárgosiin.
4680	Hesse muitun leat namuhuvvon guokte girjjálašvuođa bálkkašumi: Calwa Hermann Hesse –bálkkašupmi ja Karlsruhe Hermann Hesse –girjjálašvuođabálkkašupmi.
4681	Hesse oaččui jagi 1946 Nobela girjjálašvuođa bálkkašumi ja das Lássabearalspealus lei mearkkašahtti rolla.
4682	Hesse, oahppagándda, bargun lei dárkkistit girjjiid, báhkket, ordnet ja arkiveret.
4683	Hesse riegádii kristtalaš bearrašii Calw-nammasaš smávva gávpogis Schwarzwaldis.
4684	Hesse vánhemiin lei miššudnaprenttehat, maid Hesse áddjá Hermann Gundert jođihii.
4685	Hieroglyfat vuođđuduvvojedje maŋŋit láhttengielat veršuvnnaide, mat buot dađi bahábut ledje diehtemeahttumat dološ egyptalaš giehtačállosa duođalaš mearkkašumiin.
4686	Higgsa boson verifiserešii hypotehtalaš Higgsa gietti (Higgsa bosoniid joavkku), mii attášii muhtun partihkkaliidda mássá ja dakko bokte eksisteanssa.
4687	Hildá Birget Länsman (riegádan 1993) lea sápmelaš juoigi, lávlu ja musihkkár.
4688	Hilsku (Stellaria media) lea oktajahkásaš unna šaddu, mii gullá Caryophyllaceae-čerdii.
4689	Hinduisma ii leat oktage vuođđudan, muhto dat lea vehážiid mielde šaddan guovllu álgoálbmogiid oskumušain.
4690	Hindulašvuoda ruohttasat ollet lagabui 5000 jagi duohkai.
4691	Hindulašvuođas leat duháhat ipmilat, dát leat golbma deháleamos.
4692	Hindulašvuodas leat máŋggat bassi girjjit, muhto dušše Veda-girjiid jáhkket boahtit njuolgga ipmiliin.
4693	Hindulašvuođas leat máŋggat máilmmisivdidanmuittalusat.
4694	Hinnøya lea nubbin stuorámus.
4695	Hip hop ja ráppa leat leamašan lahkalagaid muhto dán áigge ráppa dihtto maiddái popas, eurodances, nu-metalis ja eará stiillain.
4696	Hiragana lea jáhpangiela nubbi stávvalmearkaortnet.
4697	Hirbmat garra bargguid.
4698	Histologiija dahje gođusoahppa lea dieđasuorgi mii dutká gođđosiid.
4699	Histonaid lassin gávdnojit eará proteiinnat nugo DNA-polymeras, RNA-polymeras, transkripšuvdnafáktorat.
4700	Historjjá čađa leat olbmot bidjan máŋggalágan gáibádusaid man stuorra erohusat galget vai omd. ealli šaddá sierra šládjan.
4701	Historjjálaččat Dalai Lamas leamaš máŋgii maiddái politihkalaš jođiheaddji rolla.
4702	Historjjálaččat doabá sisdoallu lea rievddadan.
4703	Historjjálaš geahččanguovllus lea Stuorrabritánnias eará mearkkašumi, mii čujuha aivvefal Englándii, Skottlándii ja Walesii mii lei sierra stáhta ovdalgo dálá uniovdna ásahuvvui.
4704	Hitlera áigumuš lei vuođđudit riikka mii galggai bistit duhát jagi, nugo Duiska-Romalaš riika.
4705	Hodet over vannet filbmejedje ođđasit USA:s nu ahte Cameron Diaz ja Harvey Keitel leigga váldorollain.
4706	Høgskolen i Narvik šattai 2016 ođđajagimánu 1. b. oassin Romssa universitehtas.
4707	Hogue, gielddekeahttá, lei dakkár posišuvnnas atnit dan ávkin, muhto dat lei dušše jagi 2003, go son mieđihii ahte muhtumat su ovddit biográfalaš materiálain duođai ledje eahpidahttit.
4708	Holga lea veallut guovtti stoalppu gaskkas ja njuikejeaddjit eai galgga njeaidit dan njuikedettiin.
4709	Holm Bull lei guhká Snoasa sámeskuvllas oahpaheaddjin.
4710	Holokausta ii leat go eará álbmotgoddimat historjjás, go holokausta čađahuvvui systemáhtalaš vugiiguin ja čielga nálleideiologiijain.
4711	Holokausta lei go Nazi-Duiska goddalii 6 miljovnna juvddálačča nuppi máilmmisoađi áigge.
4712	Hondurasis leat fas dušše 1 10 % hupmiin geat máhttet čállit ja lohkat miskitogiela.
4713	Honnesváhki dahjege Áváhki (
4714	Horbmášattut (Epilobium) lea šaddosohka, masa gullá 160-200 šlája.
4715	Hordalánda ja Rogalánda gohčoduvvojit dávjá Norgga miniatyran, dasgo dan guovtti fylkkas lea feara maid.
4716	Hordalánda lea oarjelullin Norggas, ja oarjin lea Davvemearra.
4717	Hordalánda lea riikka goalmmádin stuorámus fylka olmmošlogu ektui, ja ovccát stuorámus viidodaga ektui.
4718	Horisontačuolbma čuovvu premissas, man mielde informašuvdna ii sáhte johtit johtilabbot go čuovga.
4719	Hormona mii stivre sohkkara ávnnasmolsuma, insuliidna, lea peptiida mas leat 51 aminosivrra.
4720	Hotealla lea sadji mii guossoha orrunsáji mávssu vuostá.
4721	“House of Commons” leat 646 ovddasteaddji, gos juohkehaš ovddasta ovtta válgabiire.
4722	“House of Lords” leat maiddai 12 alimusriekteduopmára, 24 bisma ja 2 árkabisma.
4723	“House of Lords” lea unnán politihkalaš fápmu ja oktoráđđenvuogis ii leat fápmu oba ge.
4724	HPV lea virus mii njoammu seksuála oktavuođain.
4725	HTML adno neahttasiidduid ráhkadeamis, ja dainna lea vejolaš ráhkadit ovdamearkka dihte bajilčállaga (h1), liŋkka (a) dahje tabealla (table).
4726	HTML:s adnojuvvojit ng. elemeanttat dahje taggat.
4727	Huang Xianfan lei Zhuang historia álgojalgejeaddji Kiinnás.
4728	Hubble fuomášii jagis 1929 korrelašuvnna mátkkegáskka ja gáidanleavttu gaskkas, man dovdat dán áigge Hubble láhkan.
4729	Hubble láhkii leat guokte vejolaš čilgehusa.
4730	Hubble sirdáseapmi ii leat duođalaš Doppler-sirdáseapmi, danin go dasa lea sivvan gomuvuođa viidun čuovgga vuolggabottu ja ollenbottu gaskkas iige čuozáhaga ja mihtideaddji gorálaš lihkadeapmi.
4731	Hubble Ultra Deep Field čájeha dološ galaksaid áiggis, goas máilmmiávus lei álgobávkkeheapmeteoriija mielde nuorat, deahttásut ja lieggasut.
4732	Hubble viiduma ja kosmalaš duogášsuonjardeami vuođul árvaluvvon máilmmiávvosa ahki vástida dálá dieđu mielde bures boarrasámos násttiid agi – dat lea dušše binná stuorát.
4733	Hui dávjá luovvana energiija go kovaleanta čanus šaddá.
4734	Hui guovddáš márkanbáikkis leat dasa lassin restauráŋŋa Boddu ja gáffestohpu Vika.
4735	Hui johtilit ávžžuhuvvojedje sámegielat sárdnideaddjit álgit bargui Sámi birrasiin, ja nuba organisašuvdna álggii olles leavttuin doibmii.
4736	Hui oktageardánis čalbmi oaidná dušše leago čuovgat dahje seavdnjat.
4737	Hui ollu sámit dán áigge leat čuovvulan váldoservodaga vugiid ávvudit juovllaid.
4738	Hui stuora javrriin, muhto eanas mearas.
4739	Huksen mávssii sullii 450 miljovnna Norgga ruvnno (
4740	Huksenmeašttir Mathias Paulen leai guovddaš olmmoš bájasceggemis fas buollán ásahusaid.
4741	Hupmiid meari mielde giella lea máilmmi stuorámus dahkkojuvvon giella.
4742	Husby leat sullii 256 (2010).
4743	Hutuid ávžžuhedje ”searvat oktii oktasaš tutsavašalačča vuostá dáistaleamis”.
4744	Hutuid beastinbellodat parmehutu oaččui badjel 70 proseantta jienastemiin, ja oktiibuot hutubellodagat ledje sullii 90 proseantta.
4745	Hutuid diktatuvra čiehkádii demokráhtalaš eanetlohkuváldin, ja parmehutu njunnožiin bođii girječálli V.S. Naipaula nammadeami mielde ”áddestallanalbmát”: ovddeš stuibmenjunnožat, geat geardduhit buot boasttuvuođaid dan maŋŋá, go leat beassan váldái.
4746	Hutu ja tutsa joavkkuid eai lean álgoálggus bissovaččat, muhto geaffuma dahje rigguma bokte olbmot sáhte gullat joavkkus nubbái.
4747	Hutujoavkkuid časkkii viimmat suoidnemánus jagis 1994 Ruanda áhčieatnanlaš soahtešillju (RPF), mas ledje tutsastuibmejeaddjit njunnožis, ja bissehii álbmotgoddima.
4748	Hutut geat ledje riikka davviosiin eret ja ledje ožžon váikkuhanválddi riikka soahteveagas, vašuhedje vuođđolága rievdadeamis ja ráhkkánišgohte válddigomiheapmái.
4749	Hutut ja tutsat hállet seamma giella, sin kultuvrrat leat oalle muddui seammaláganat, iige sin sáhte geavadis earuhit iežas etnihkalaš joavkun – ovdalotge sáhttá hállát luohkká- dahje kásttaerohusain.
4750	Hydrogena ja helium leat spiehkastagat.
4751	Hydrogenčanus lea elektrostáhtalaš čanus gaskkal molekylaid.
4752	Hydrogenčanus lea vuoibmát čanus go dipolačanus, muhto go buohtastahttá kovaleantačatnasiin de lea vuoimmehis čanus.
4753	Hypotehtalaš imperatiiva lea sullii ná "Jos háliidat dien dahje duon de galggat dahkat nie ja nuo".
4754	Hypotermiija bohciida máŋga siva geažil, muhto dábáleamus lea ahte olmmoš dáhpedorpmis gártá dakkár dillái ahte rumaštemperatuvra njiedjagoahtá.
4755	Hypotermiija earrána šuvččageamis daningo hypotermiija lea jearaldagas rumpaša guovddáštemperatuvrras.
4756	Hypotermiija mearkkaša ahte rumaštemperatuvra lea ilá vuollegaš.
4757	Ian Fleminga áddjá lei rikkis skotlándalaš baŋkiira Robert Fleming.
4758	Ibsen-jagi oktavuođas 2006:s ráhkaduvvojedje máŋga filmma Henrik Ibsena teáhterbihtáid vuođul.
4759	Idni ođjjus šaddet oanehis suorggit.
4760	Iehčanasvuođa maŋŋá Islánddas leat leamaš vihttá presideantta.
4761	Iešalddis dát lei Locke váldo sisdoallu hástálettiin innatismai.
4762	Ieš alddis máilmmiávus lea dán áigge olu eahpedássidut ja doallá sisttis unnánut deuterium go maid sevdnjes ávdnasa haga lea vejolaš árvvoštallat.
4763	Ieš čuoggát (dego galaksat, násttit jna.) govviduvvojit ”koordináhtaminstariin” dahje ruvttohasain, mat stellejuvvojit olles áige-gomuvuođa ala.
4764	Iešguđetlágan museat leat dáiddamuseat, dieđamuseat, soahtemuseat ja mánáidmuseat.
4765	Iešguđetlágan musihkkasuorggit deattuhit daid áššiid dahje nuppegežiid eai váldde vuhtii daid obanassiige.
4766	Ieš Murmánskkas eai leat gal soahtefatnasat.
4767	Iešvuoddji biillat sáhttet atnit ultrajiena vai áicet diŋggaid mat leat lahkosiin.
4768	Iežá persovnnain geavahuvvojit dálá áiggi hámit, ovdamearka dihte муна 'mon manan; mon galggan mannat' (ovdamearkkat leat komisyrjánii).
4769	Iežas doavtterbarggus 1944:s manai son Vilhelmina-sámegiela fonologiija čađa.
4770	Iežas mánáid joavkkus Lönnrotat fuolahedje maiddái oarbbisin báhcán sogalaččaid ja ustibiid mánáin.
4771	Iežasoassi ii máksojuvvo áššiin, main nuvttá riekteveahki juolludit geahčakeahttá boađuide ja opmodahkii.
4772	Iežas vuosttaš sátnegirjji (Lappisches Wörterbuch nach den Dialekten von Polmak, Karasjok und Kautokeino.
4773	Ihtináigi lea gaskal guovtti ja njealljenuppelot beaivvi.
4774	Ii dihtto sihkkarit man gallis atnet girjedárogiela váldogiellan, muhto jáhkkimis 85 % álbmogis dahket dan.
4775	Ii galgga goassege dearpat veahčiriin njuolga stáđđái.
4776	Ii galgga makkárge eará lásiid čađa geahččat beaivvážii.
4777	Ii gávdno maidege earágo atomat ja guorosvuohta.
4778	Iige galgga garraset duomu sáhttit cealkit go dan mii lágas leai mearriduvvon dalle go ráŋggáštusvuloš dahku dáhpáhuvai.
4779	Iige guollebiepmahat leat nu goakŋit go biergobuvttadeapmi eatnama alde.
4780	Iige váimmusfápmu láve adnojuvvot ođasmuvvi energiijan, danin go dan vuođđu lea resurssat mat nohket.
4781	Ii leat ain čielgan man ollu olbmot oktiibuot dušše.
4782	Ii leat čielgan man olmmoššládjii Oldowana álbmot gulai.
4783	Ii leat dagu čuovvumuš mii mearrida morálalaš váldoárvvu, nugo ovdamearkka dihte utitilitarismmas.
4784	Ii leat dieđus leago oktage guorahallan sámegiela sosioleavttaid ná.
4785	Ii leat dieđus, ledjego eará seammalágán bláđit nugo vuosttaš bláđit.
4786	Ii leat dieđus, mii lei vuosttas gonagasa namma ja mo árbevierru álggii, muhto oktiibuot vihtta olmmoš gearggai bargat Enlli gonagassan ovdal jagi 1926, goas árbevierru nogai maŋimus gonagasa Love Pritcharda jámidettiin.
4787	Ii leat diehtu gii álggos eaiggádušai viesu, dahje gii dan huksii.
4788	Ii leat dušše lihkadeapmi mii gáibida guorosvuođa, muhto maiddái rievdan ja máŋgabealátvuohta.
4789	Ii leat eará ipmil go Allah ja Muhammed lea su profehta.
4790	Ii leat seammá go dávddat mat olbmot dávjjimustá jápmet.
4791	Ii mastege boahtá ii mihkkige.
4792	Ii mihhkege dáhpáhuvvá soaittáhagas, visot dáhpáhuvvá juogaman geažil.
4793	Ii mihkkege mii gávdno sáhttá duššaduvvot.
4794	Ii mihkkige vuođđovuoigatvuohta leat árvvoleappot go nubbi.
4795	Iinnasuolu lea maid Norgga stuorimus suolu.
4796	Ii nuppe dáfus, mun lean doarvái gáigá dahkaluddat leat einnosteaddji.
4797	Ii oaččo menddo giddanit eatnanlaš opmodahkii, muhto galgá leat gárvvis juohkit oamistis buohkaid buorrin.
4798	Ijahis Idja lea Suoma sámeguovllu stuorimus sámemusihkkafestivála.
4799	Ijahis Ija márkaniin vuvde árbevirolaš sámi dujiid.
4800	IKEA lea dovddus iežas restoráŋŋa dihte.
4801	Ilá garra vuolši vahágahttá goruda dađistaga ja vaikko doalvut jápmimii.
4802	Illatiiva čájeha dábálaččat lihkadeami masa nu dahje vuostáiváldi: Mun manan skuvlii.
4803	Illatiivahámi mearkkašupmi lea lihkadeapmi juogaman guvlui.
4804	Illatiiva lea kásus dahjege sadjehápmi.
4805	Ilveskorpi dahje Korvenkylä lea gilli Raahe gávpogis, ovddeš Vihanti gieldda guovllus.
4806	Ilveskorpis orrot sullii 400 olbmo.
4807	IMA bargá doaimmaheaddjin YLE-Sámi Radios.
4808	IMA divttat leat almmustuvvan maid maŋggain antologiijain.
4809	Imámaid, báhpaid, muŋkkaid ja nonnáid godde ja válde fáŋgan viidát.
4810	IMFC lea IMF:a riikkaidgaskasaš monetára ja ruhtaáššiid komitéa, masa gullet miellahttoriikkaid ruhtadanministarat ja guovddášbáŋkohoavddat.
4811	Immanuel Kant lea okta dain olbmuin mat leat ovddidan geatnegasvuođaetihka.
4812	Immuvdnaseallat eai dovdda ja reagere olles antigenamolekylii, muhto baicce smávva molekylalaš osiide mat gohččoduvvojit antigenic determinants dahje epitopat.
4813	Immuvdnavuogádat duššada daid mikroorganismmaid ja duššada nai min iežamet seallaid go virus lea njommon daidda.
4814	Inatsisartut lea Kalaallit Nunaata ovtta gámmára parlameanta.
4815	Indiačuonjá (Anser indicus) lea loddi.
4816	Indiai eadni Teresa jovddii jagi 1929.
4817	Indialaš Sanal Edamaruku lea fas muitalan, ahte vaikke eadni Teresa buohcceviesus dikšojuvvojit buohccit, geat buhcet njoammudávddaid, doppe ii giddejuvvo makkárge fuomášumi buhtisvuhtii.
4818	India olggobealde árvvus adnojuvvon bláđđi Times fuomášii eadni Teresa barggu.
4819	Indiviidain galget leat okta dahje máŋga árbbalaš iešvuođa mat eai gávdno eará elliin.
4820	Indoarjalaš álbmot Davvi-
4821	Indoiranalaš ja Indoarjalaš álbmot.
4822	Indukšuvnna fuomášii brihttalaš Michael Faraday 1830-logus.
4823	Infekšuvdna lea mo rumaš duste go mikroorganismmat fallehit.
4824	Inflašuvdna ja baryogenesa fas leat spekulatiivvalabbot, danin go daid lea vejolaš buhttet eará molssaeavttuin váikkutkeahttá teoriija loahppaoassái.
4825	Inflašuvdnateoriija lea evttohuvvon čoavddusin dán čulbmii.
4826	Inflašuvnna áigge áige-gomuvuohta viiddui nu, ahte dan sodju livččii duolbbasmuvvan.
4827	Inflašuvnna áigge máilmmiávus viidu eksponentialalaččat ja partihkkalhorisonta viidu olu johtilabbot go ovdal lea árvaluvvon.
4828	Inflašuvnna maŋŋá máilmmiávvosa sturrodat lei 1028 geardde stuorát go ovdal inflašuvnna álgima.
4829	Ingelstadas lea ruovdeáigasaš “hávdegieddi”, mas stuoramus hávdeboldni lea Inglinge hög.
4830	Ingvar Kamprad jámii 2018 ođđajagimánu 5. beaivve.
4831	Injera nalde leat wat- ja tsebhi-measttut ja saláhtta.
4832	In leat goassige oainnán oainnáhusaid“.
4833	Instituhta hoavdan lea Anni-Siiri Länsman.
4834	Instituhta ovddasvástádusaide gullet dieđalaš iskkadeamit, birasgoziheapmi ja kárten polarguovlluin.
4835	Insuliidnapeanna, mainna bidjat insuliinna goruhii.
4836	Interhamwe álggii vuosttas háve duođas doaibmat njukčamánus 1992, go Rwanda riikaradio dieđihii, ahte dat lea gávdnan duođaštusaid tutsaid áigumušain hutuid joavkogoddimis.
4837	Interhamwe bokte akazu doarjjui earet eará spábbačiekčanservviid, main nuoraid hohkahedje bellodaga birrasiid.
4838	Interjekšuvnnat leat sánit, mat leat cealkaga sájis.
4839	Interneahta dáidá leat dat mediaásahus gii ollá eanemus olbmuide.
4840	Interneahttas leat leamaš máŋga dovddus dájuheami, gos Nostradamusa vuogi mielde dahkkon njealjitvearssat ledje jorahuvvon e-poasttain dego duođalaš áššin.
4841	Inuhkaid giella čállojuvvo guovttelágan alfabehtain.
4842	Inuhkaid gohčodit maid eskimo-namain.
4843	Inuhkaid ja aleuhtaid gielat ráhkadit ovttas oktasaš giellajoavkku.
4844	Inuhkat eai leat Alaskka áidna álgoálbmot, doppe ellet maid aleuhtat ja indiánat.
4845	Inuhkat ieža gohčodit iežaset inuhkan mii oaivvilda olmuid.
4846	Inuhkkaid giella juhkkojuvvo guvttiin luohkáin, 1) nuortaluohkkái, mii hállojuvvo Davvi-Jiekŋameara gáttiin gitta Ruonáeatnamii, ja 2) oarjeluohkkai, mii hállojuvvo Amerihka ja Ásia gáttiin ja Alaskka oarjelulli osiin.
4847	Inuktitutagiela dáláš veršuvdna dohkkehii Kanáda Inuhttaid kulturinstituhtta ( ) 1970-logus.
4848	Inuktitutas lea duála, dego sámegielas, muhto duála lea maid geavahusas substantiivavuogádagas, nu ahte substantiivage sojahuvvo duálas.
4849	Inuktitutas lea hui rikkis suorggádusmorfologiija.
4850	Inuktitut lea agglutinerejeaddji, polysyntehtalaš giella.
4851	Inuktitut lea Nunavuta virggálaš giella.
4852	Ionačanus ráhkaduvvo go guokte atoma, dávjá metálla ja ii-metálla, bohtet oktii, ja elektronegatiivavuohta erohus lea stuorat go 1,7.
4853	Ionain main šaddá ruhppenreakšuvdna sáhttá oaidnit luvvilvuohta tabeallas.
4854	Ioniseren sáhttá dáhpáhuvvat dalle go subatomalaš partihkalat beaškkalit oktii, go atoma beaškala atomain oktii dahje go molekyla beaškala atomain oktii.
4855	Ipmilbálvalusain čuvvojuvvo bysántalaš tradišuvdna, man ruohtasiid sáhttá gávdnat juvddálaš synagogaipmilbálvalusas.
4856	Ipmilbálvalusat leat sihke dáro- ja sámegillii.
4857	Ipmilbálvalussykla guovddáš elemeantan lea jándora ipmilbálvalusritma earret eará iđit- ja eahketbálvalusain.
4858	Ipmil buressivdnit su."
4859	Irana davábealde lea 600 km Kaspimeara riddu.
4860	Irana guhkimus rádji lea Iraka; ráji guhkkodat lea badjel 1300 km.
4861	Irana ráđđehus lea geahččalan buoridit provinssa dili ja lea ee.
4862	Isak Saba almmuhii moadde Siskkit-Várjjatguovllu álbmotlávlaga oktan nuohtaiguin.
4863	Isak Saba ii dáhtton stuorra servodatnuppástusaid, go oaivvildii ahte daid galgá sáhttit čađahit.
4864	ISBN 0671660683. s. 133 Nállái lea gárggiidan duppalguolgageardi, vai dat birge galbma dálkkis.
4865	ISBN 1564586146. s. 184–185 ja nálli muittuha fysalaččat maiddái Norgga ivggoheastta.
4866	Isláma álggii jagis 610 go muitaluvvo ahte Muhammed nammasaš profehta lusa bođii eŋgel.
4867	Isláma deháleamos bassi girjjit leat Korána ja Hadith.
4868	Isláma ( ) lea máilmmi nubbin stuorámus osku.
4869	Isláma lea sihke osku ja eallinvuohki.
4870	Isláma oskkus leat vihtta geatnegašvuođa dahjege čuoldda.
4871	Isláma oskui gullevaš olbmo gohčodit namain «muslima».
4872	Islámas lea dušše okta ipmil.
4873	Islánda gullá NATOi.
4874	Islándda Eanandoallosearvi ovttas Nationála Riidensearveorganisašuvnnain ordne dálá áigge jeavddalaččat čájáhusaid, main leat máŋggat iešguđetlágan luohkát.
4875	Islánddagielas gávdnojit badjel 100 nama iešguđetlágan ivnniide ja ivdnekombinašuvnnaide.
4876	Islánddaheastadámmá, mii elii Dánmárkkus, olii oláhuslaš 56 jagi ahkái.
4877	Islánddaheastaid dolvo Stuorra-Británniai ovdal 1900-logu bargat geađgečitnaruvkkiin, dasgo dat ledje gievrasat ja unnit.
4878	Islánddaheastain leat guokte mannanvuogi dábálaš oahkuma, njolggi ja ruohttama/salluma lassin.
4879	Islánddaheasta lea iežas riikka áidna heastanálli, muhto dat lea maiddái bivnnut riikkaidgaskasaččat.
4880	Islánddaheasttaid deaddu lea 330–380 kg ja allodat 132–142 cm, mii lea dábálaččat ponni sturrodat, muhto šaddadeaddjit ja nállemáddogirjjit álo čujuhit daidda heastan.
4881	Islánddaheasttaid máttut bohte Islándii várra vikiŋgaáigge skandinávaid mielde jagiid 860 ja 935 gaskkas.
4882	Islánddaheasttain lea ain dehálaš oassi islánddalaš eallimis, vaikko mekaniseren ja geainnuid buorideapmi leat unnidan dárbbu náli geavaheapmái.
4883	Islánddaheasttain leat soabatgorálaš <--maid dát mearkkaša?
4884	Islánddaheasttas lea vihtta mannanvuogi, dat stáđis nálli mii lea dovddus go njuovžilit sáhttá johtit rámšoeatnamis.
4885	Islánddaheasttat lávejit leat ustitlaččat ja lojit.
4886	Islánddaheasttat leat erenomáš bivnnuhat Oarje-Eurohpás, Skandinávias ja Davvi-Amerihkás.
4887	Islánddalaččat ordnejedje maiddái varradoarrumiid oriid gaskkas; dáid dahke guoimmuheami dihte ja válljen dihte buoremus elliid šaddadeapmái.
4888	Islánddas leat nu unnán dávddat, danin go láhka gieldá buktimis ruovttoluotta heasttaid, mat leat dolvojuvvon sullos eret.
4889	Islánddas leat sullii 80 000 islánddaheastta (veardidan dihte olbmolohkui, mii lea 317 000), ja sullii 100 000 leat olgoriikkain.
4890	Islánddas stáhtaministtar lea ráđđehusa oaivámuš, ii presideanta.
4891	Islándda vuođđolágas ii ráddjejuvvo presideantta virgebajiid eanemusmeari.
4892	Islandpferde-Reiter- und Züchterverband lea duiskalaš islánddaheasttaid riidejeddjiid ja šaddadeddjiid organisašuvdna, mii ovttasta buot islánddaheastaservviid Duiskkas.
4893	ISO 639 lea álbmogiidgaskasaš standárda, mađe mielde máilmmi gielat leat juhkkojuvvon luohkáide.
4894	Israel Ruong lei okta dain gii álggahii Davvi sámi instituhta, ja son barggai maid álggahemiin ovtta sámi instituhta Upmis.
4895	Issát logai ártiumis Romssas.
4896	Istanbula siskkobeale VM-gilvvus 2012 son njáskasii guhkkodatnjuikema rátkkagilvvuin go njuikii 7,85.
4897	Itália dahjege Itália dásseváldi ( ) lea riika Lulli-
4898	Itália vuođđolága artikla 84 mielde presideanttaevttohas ferte leat Itália riikkavuloš, unnimustá 50-jahkásaš maŋimustá válljenbeaivve ja sis ferte leat Itálias dievaslaš riikkavulošvuoigatvuođat.
4899	I tettstedet Oslo har både Oslo, Sandvika og Lillestrøm bystatus.
4900	Itkonen lea almmuhan máŋggaid monografiijaid mearkkašahtti riikkaidgaskasaš lágádusain ja son lea Suomalainen Tiedeakatemia miellahttu.
4901	Ivdnámus geavat maid kolonisttat dahke lei bággobárgovuogadat, mas máŋggat hutut barge iešguđetge plantasain ja geaidnohuksenguovlluin, nu ahte sin gohce tutsabargonjunnožat.
4902	Ivnnit ovddastit dávjá máŋggaárvosašvuođa.
4903	Ivvár lea rockjoavku mas njunušlávlun lea Jon Iver Eira Tellefsen, son maid čuojaha gitára.
4904	Ízü-TV lea guoimmuhanprográmma nuoraide, mii vuosttažettiin lea ráhkaduvvon sámiide sámiin, muhto mii goitge galgá sáhttit guoimmuhit earáid maid.
4905	Ja áddá ovtta positiiva láddá K + iona katoda beallai, mii láhppá positiiva láddá kobberionaid, de K + buhtada dán.
4906	Ja ale doalvo min gæććalusa sisa.
4907	Jábálaš riikkain dat borasdávda lea dovdomassii unnon, vissásit seallaiskosiid geažil.
4908	Jábmiid lassin duháhat ja fas duháhat lápmašuvve ja tutsanissoniid illástedje systemáhtalaččat, dábálaččat dávjá.
4909	Ja dađistaga lea maiddái dutkojuvvon movt daid dálkasiid galggašii geavahit divššus.
4910	Ja dan geažil lea árvoštallojuvvon ahte inuhkat leat oktii buohkat hállan seamma giela.
4911	Ja dasto leat vel dahkuaminosivrrat maid laboratorias sáhttá dahkat.
4912	Ja dat čivggat galget vel sáhttit oažžut čivggaid.
4913	Ja elä tualwu mii kiusadossan mutto päästeh mii paast.
4914	Ja ele jođeet mii kivsadasan.
4915	Jaenisch analyserii ja ovddidii earret eará ng.
4916	Jagi 1531 njunuš renesánssa dutki ja akademiija lahttu Jules-César Scaliger bovdii Nostredame boahtit Agenii.
4917	Jagi 1632 Skytteanska skolan ásahuvvui, mii galggai skuvlet sámi báhpaid.
4918	Jagi 1780 stuorra oassi nális jámii dollavári russuma dihte.
4919	Jagi 1837 almmustuvai su vuosttaš šáhkkadutkan, Découvertes sur le Cavalier aux échecs.
4920	Jagi 1838 gávpogis ledje 189 ássi.
4921	Jagi 1888 bearaš fárrii Baselii ja orui doppe vihtta jagi, muhto bođii dan maŋŋel ruovttoluotta Calwii.
4922	Jagi 1890 Haruzin ja vel jagi 1903 Rozanovge čáliiga ahte gahpira namma lea gielddasámegillii шамширъ, muhto dál lea anus oanehat sátni ша̄ммш.
4923	Jagi 1892 loahpas Hesse sirdásii logahahkii Cannstattii.
4924	Jagi 1896 su dikta Madonna almmustuvai muhtin bláđis Wienis ja maŋŋil Organ für Dichtkunst und Kritik –bláđis almmustuvve lasi divttat.
4925	Jagi 1897 son čohkkegođii muitalusaid ja máidnasiid sámi guovlluin.
4926	Jagi 1898 Hesse barggai girjegávpejasa reaŋgan ja dinii govttolaččat, mii dáhkidii sutnje ekonomalaš iešmearrideami váhnemiin.
4927	Jagi 1900 Hesse lei bestejuvvon militeara bálvalusas.
4928	Jagi 1912 álggii vuosttaš Balkana soahti, ja 28. skábmamánu 1912 Albánia celkojuvvui iešmearrideaddjin.
4929	Jagi 1914 Agatha Miller náitalii Archibald ”Archie” Christiein gii lei gonagaslaš áibmofámuid soahteolmmái.
4930	Jagi 1919 riegádii bearraha áidna mánná Rosalind.
4931	Jagi 1919 son mátkkoštiige politihkalaš čoahkkimii, mii dollojuvvui Belgradas, ja gos son máhcai nu buohccin, ahte lei lahka jámi, ja jámii njealljelogivihtta –jahkásažžan.
4932	Jagi 1921 doaladupmi goit rievddai, ja bellodat válddii geavahussii ođđa ”dáistaleaddji ateismma” ja ”dáistaleaddji materialismma” prinsihpaid, maid vuođul álggahedje viiddis propagándabarggu oskkoldaga vuostá.
4933	Jagi 1921 ekumenalaš patriárka Meletios IV vuođđudii "Mátta- ja Davvi-Amerihká greikalaš earkebismagotti" ja iešguđet álbmotjoavkkut juohkásedje ain ovddošguvlui ja vuođđudedje iežaset ortodoksalaš servošiid.
4934	Jagi 1922 almmustuvai Hesse India-romána Siddhartha.
4935	Jagi 1924 ekumenalaš patriarkáhtta ja fargga máŋggat eará báikkálaš girkut válde atnui ođđa "buoriduvvon gregoriánalaš kaleandara", mii láidii váttis riidduide Greikkas, Románias ja Bulgarias "ođđa-" ja "boareskaleandárlaččaid" gaskkas.
4936	Jagi 1924 maiddái nubbi kodomo, Kodomo Pakku bláđđi álggii Shōnen Pakku maŋŋá.
4937	Jagi 1924 rájes Hubble gárgii maŋŋálas mátkegaskka meroštallanvugiid, maid vuođul gárgejuvvojedje maŋŋelis kosmalaš distánsaráidalasat (eaŋg. Cosmic distance ladder).
4938	Jagi 1927 almmustuvvan Ádjoeanagumpe lei Hesse eanemus menestuvvan girji.
4939	Jagi 1929 heaggačáliheami mielde Suonnjela olmmošlohku lei 168, buot nuortalaččat.
4940	Jagi 1929 maŋŋá Sovjetlihtus álggii viiddis oskkoldagaid váidnu.
4941	Jagi 1931 Hesse vulggii Casa Camuzzi láigovisttis.
4942	Jagi 1932 son almmustuvai vuos muitalusa Die Morgenlandfahrt (Mátki iđida eatnamii).
4943	Jagi 1933 Hesse náitalii goalmmát geardde ja álggii plánet maŋimus stuorra girjji, Lássabearalspealu.
4944	Jagi 1934 ožžo gait vepsalaš skuvlat eatnigiel oahppogirjjiid.
4945	Jagi 1935 rádjái riikka virggalaš namma lei Persia.
4946	Jagi 1937 Konstantinopoli patriarkáhtta dovddastii maiddái Albania girku autokefalia.
4947	Jagi 1939 fallehii Sovjetlihttu Suoma ja válddii iežas vuollái Suoma "nuppi gieđa", Beahcáma.
4948	Jagi 1944 soahti lei juo suopmelaččaid oasis bahča bealuštusdáistaleapmi.
4949	Jagi 1950 Iran guovlojuohku organiserejuvvui ođđasis nu ahte riikkas ledje 10 nummárastojuvvon provinssa: 1 Gilan; 2 Mazandaran; 3 Nuorta-Azerbaižan; 4 Oarje-Azerbaižan; 5 Kermanšah; 6 Khuzestan; 7 Fars; 8 Kerman; 9 Khorasan ja 10 Isfahan.
4950	Jagi 1950 poava dovddastii Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážiid virggálaš njuolggaduslávdegoddin.
4951	Jagi 1950 son oaččui maiddái Frankfurt gávpoga Goethe –bálkkašumi ja Wilhelm Raabe –bálkkašumi ja jagi 1955 Duiskka girjegávpejasaid ráfibálkkašumi.
4952	Jagi 1952 Calcuttai vuođđuduvvui vuosttaš dikšoruoktu gefiide.
4953	Jagi 1963 eadni Teresa vuođđudii njuolggaduslávdegotti, mii lei oaivvilduvvon almmáiolbmuide, Ráhkisvuođa miššuvdnavieljažat.
4954	Jagi 1969 rájes máŋggat searvvit leat bargan ovttas seailluhan, ovddidan ja márkanastin dihte dáid heasttaid Riikkaidgaskasaš islánddaheastaservviid lihtu doarjalemiin.
4955	Jagi 1969 válggaid maŋŋá presideantta Kayibanda oaččui vel joatkit virggis goalmmát baji, ja parmehutubellodat válddii fas háldui riikka parlamentta.
4956	Jagi 1970 eadni Teresa šattai riikkaidgaskasaččat beakkánan, masa váikkuhii jagi 1996 BBC buvttihuvvon dokumeantafilbma Something Beatiful for God ja seammanammasaš girji jagi 1971.
4957	Jagi 1971 son attii olggos iežas vuosttaš skearu mii lei maiddái vuosttaš goassege almmustahtton skearru oromo musihkain.
4958	Jagi 1973 álggus dat ovttastuvvui Raahe.
4959	Jagi 1975 eadni Teresa govva almmustahttojuvvui The Illustrated Week –bláđi bearbmasiiddus.
4960	Jagi 1977 nomádaskuvla molssui nama ja šattai sámeskuvlan.
4961	Jagi 1977 son válmmaštuvai Jyväskylä universitehtas, mas sus lei váldoávnnasin dáiddahistorjá.
4962	Jagi 1981 Abu-Hanna fárrii Supmii mas son orui 30 jagi.
4963	Jagi 1985 stuorradikkeválggain maŋŋá šattai Willoch ráđđehus unnitloguráđđehussan.
4964	Jagi 1986 bassista Cliff Burton jámii, go Metallica turneabusse gopmánii E4-geainnus Dörarpas.
4965	Jagi 1986 oassi Markazi provinssas lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.
4966	Jagi 1986 rádjái provinssa namma lei Balučestan ja Sistan.
4967	Jagi 1986 rádjái Teheran gulai Markazi provinsii.
4968	Jagi 1987 dásseváldi julggaštuvvui moadde ráđđehusnjeaidima maŋŋá.
4969	Jagi 1988 Abu-Hanna barggai Helssega universitehta studeantagotti stivrras.
4970	Jagi 1990 rájes rahppojuvvojedje politihkalaš rievdademiid geažil vejolašvuohta ovttasbargat maiddai Ruoššabeale Sámiin Guoládatnjárggas.
4971	Jagi 1991 rájes leat Giellagas-instituhtas dahje sámegiela ja -kultuvrra oahppoávdnasis čállojuvvon lagabui 40 pro gradu -dutkamušat, golbma lisensiáhtadutkamuša ja ovcci nákkosgirjjit.
4972	Jagi 1991 válggaid maŋŋá bellodagat, mat ovddastedje hutuválddi rahkánišgohte soahttái nu, ahte hohkkagohte vearjjuid ja skuvlegohte nuorra beallesoalddát joavkkuid.
4973	Jagi 1995 manga bláđiid almmustahttin buorráneaddji áigi álggii Russo- Japánalaš sohttiin.
4974	Jagi 1995 rádjái Qoma provinsa lei Teherana provinssa šahrestána.
4975	Jagi 1996 rájes Peter Christen Asbjørnsen govva leamaš Norgga 50 ruvnno seđelis.
4976	Jagi 1997 dáhpáhuvai Suomas leatnaođastus.
4977	Jagi 1997, Mixx Enterteinment almmustahttigođii Sailor Moon, ovttas CLAMP Magic Knight Rayearth, Hitoshi Iwaakis’s Parasyte ja Tsutomu Takahashi’s Ice Blade mánnosaš manga bláđiin MixxZine.
4978	Jagi 1999 rájes Sigrid Undseta govva leamaš Norgga 500 ruvnno seđelis.
4979	Jagi 1999 son gearggai kandidáhtan.
4980	Jagi 2000 dahkkon mánáidkonvenšuvnna lassibeavdegirji Mánáid oassálastimis konflivttaide main leat vearjjut mielde bajidit ahkeráji 15 jagis 18 jahkái.
4981	Jagi 2001 gávpogis lei 12 783 ássi.
4982	Jagi 2002 Calwis ordnejuvvon Riikkaidgaskasaš Hermann-Hesse-Festiválas Steppenwolf loaiddastii ovttas máŋgga eará joavkkuiguin.
4983	Jagi 2002, I.C. Entertainment, ovddit Studio Ironcat, mii lea dál heaittihuvvon, attii olggos manga ráiddu, mii gohčoduvvui Amerimanga.
4984	Jagi 2002 rájes gitta jagi 2015 loahpa rádjái ÁEL mávssii diehttabuhtadusa olbmuide, geat buhcet keliakiija.
4985	Jagi 2003 álggus dat ovttastuvvui Raahe.
4986	Jagi 2003 katolihkalaš girku celkkii eadni Teresa ávdugassan.
4987	Jagi 2004 dat niehku šattai duohtan go son beasai skearrofitnodat JYP Entertainment hárjehallanprográmmii.
4988	Jagi 2004 eamiálbmotguossit bohte Ruošša Jakutias.
4989	Jagi 2004 eigoMANGA buvttii ovdan Rumble Pak ja Sakura Pakk antologiija ráidduid.
4990	Jagi 2004:is ráhkadii Gaup Underflip-goansta mii lea ain dál okta dan váddáseamos goansttain FMX:s.
4991	Jagi 2006 Magga nammaduvvui Gonagaslaš Bassi Olava ortnega kommandevran «su doaibmamovttabarggu ovddas sámiid ja eamialbmogiid oktavuođas».
4992	Jagi 2006 rájes gilvu lea lágiduvvon máŋga gávpogis goasii juohke jagi.
4993	Jagi 2007 álggus veajuiduhttinlágádus lea joatkán doaimmaid iehčanas vuođđudussan, man namma lea Kuntoutuskeskus Petrea ( ).
4994	Jagi 2007 čájáhalai ja lávllui joavkku Oh!
4995	Jagi 2007 celkojuvvojedje priváhtareivvet, main áŧestuvvon eadni Teresa čálii, ahte son ii dovdan Ipmila luhtteorruma.
4996	Jagi 2007 dihte manga váikkuhus riikkaidgaskasaš animašuvnnas lea sturron ollu moadde logijagi áiggi.
4997	Jagi 2007 rádjái Mehrabadin girdišillju lei riikkaidgaskasaš girdišillju, muhto dalle buot riikkaidgaskasaš girdinjohtolat sirdásii ođđa girdišilljui nappo Imama Khomeini riikkaidgaskasaš girdišilljui.
4998	Jagi 2007 rahppojuvvojedje Duottar-Sámi luondduguovddáš Skierris Meahccer,ráđđehusa ja Sámemusea Siidda ođđa čájáhusat.
4999	Jagi 2007 son oaččui Kritiikin Kannukset -bálkkašumi álgofilmmas Non Profit.
5000	Jagi 2008:s nevttii son norgga filmmas “Jernanger”, maid Pål Jackman rešisserii.
5001	Jagi 2008 son oaččui ovttas isidiinnis Jaakko Hämeen-Anttilain Vantaa kulturbálkkašumi.
5002	Jagi 2009 Matleena Fofonoff oaččui Jagi nuortalaš -bálkkašumi.
5003	Jagi 2009 stuorámus bellodahkan šattai gurutbellodat Inuit Ataqatigiit.
5004	Jagi 2010 dáhpáhuvai Ruoŧas sámegiela hálddašanguovllu viiddideapmi, man maŋŋel seamma hálddašanguvlui gullet 18 gieldda.
5005	Jagi 2010 girdišiljju bokte manne sullii 215 000 mátkkošteaddji.
5006	Jagi 2010 Jönköpinga leanas leat 84 čoahkkebáikki.
5007	Jagi 2010 rájes Iran lea juhkkon 31 provinsii.
5008	Jagi 2010 Stockholmma leannas leat 134 čoahkkebáikki.
5009	Jagi 2011 álbmotlohkama mielde provinssa olmmošlohku lea 2 534 327. Nappo dat provinsa lea Irana nubbin stuorámus provinsa, go dakko leat 11,16 % Irana olles viidodagas ja 3,37% Irana olles veahkadagas.
5010	Jagi 2011 Alborzas ledje 719 464 bearatgotti ja oktiibuot 2 412 513 olbmo.
5011	Jagi 2011 gávpoga olmmošlohku ledje 46 332.
5012	Jagi 2011 gávpogis lei 2 522 ássi, geain 41,5% hálai kymragiela.
5013	Jagi 2011 lea plána mielde maŋimuš háve geahččalanortnetdoaibma ovdalgo galgá šaddat bistevaš lodden.
5014	Jagi 2011 provinssas ledje 1 251 061 bearatgotti ja oktiibuot 4 596 658 olbmo (6,12 % Irana olles veahkadagas).
5015	Jagi 2011 provinssas ledje 1 454 826 bearatgotti ja oktiibuot 4 879 312 olbmo.
5016	Jagi 2011 provinssas ledje 247 026 bearatgotti ja oktiibuot 1 032 949 olbmo.
5017	Jagi 2011:s lei olmmošlohku Guovdageainnus 2 927 ássi.
5018	Jagi 2011 son beasai Dongguk universitehtii mas son logai teáhtera.
5019	Jagi 2011 válggain son oaččui 3 051 jiena.
5020	Jagi 2012 Ijahis Idja-festivála sirdašuvai aiddo gárvvásmuvvan sámekulturguovddáš Sajosa šilljui.
5021	Jagi 2012 sii ožžo maid televišuvdnaráiddu, Justimus.
5022	Jagi 2013 álggus provinsa juhkkojuvvui 18 šahrestánaide báikkálašhálddahusa várás.
5023	Jagi 2013 álggus provinssas ledje 2013 oktiibuot 8 šahrestána, mat ledje juhkkon 19 hálddahusbiirii (bakhš).
5024	Jagi 2013 álggus provinssas ledje oktiibuot logi šahrestána, mat ledje juhkkon 24 hálddahusbiirii (bakhš).
5025	Jagi 2013 E-skuvla almmustuhttigođii Bamse sámegillii.
5026	Jagi 2013 rájes Iranas ledje 319 girdišilju.
5027	Jagi 2013 rájes Sámi dieđalaš áigečála lea elektrovnnalaš Open access –áigečála, mii máksá, ahte buohkain lea vejolašvuohta lohkat áigečállaga neahtas.
5028	Jagi 2013 son lea šaddan soloartistan go su EP-skearru Full Moon almmuhuvvui.
5029	Jagi 2014 Marakatt-Labba nammaduvvo gudnedoavttirin Upmi universitehtas.
5030	Jagi 2015 ožžo 2,4 miljovvna nissonolbmu čižžeborrasa diagnosa.
5031	Jagi 2015 Ruoŧas ledje 62 olbmo geat buohccájedje čižžeborrasii.
5032	Jagi 2016 álbmotlohkama mielde gávpogis orrot 223 504 olbmo.
5033	Jagi 2016 álbmotlohkama mielde provinssas orro 947 763.
5034	Jagi 2016 álbmotlohkama mielde provinssas orrot 1 163 400 olbmo.
5035	Jagi 2016 álbmotlohkama mielde provinssas orrot 713 052 olbmo.
5036	Jagi 2016 álbmotlohkama mielde Teheranas orrot 8 693 706 olbmo.
5037	Jagi 2016 provinssas orrot 2 712 400 olbmo.
5038	Jagi 2016 sosiáladorvvu golut Suomas ledje sullii 67,2 miljárdda euro.
5039	Jagi 2016 Suoma Dáiddasearvi mieđihii Pieskii William Thuring -nammabálkkašumi.
5040	Jagi 2017 ÁEL:a ovdofoanddaid ruhtadedje stáhta (75 %), oadjomávssut (19 %) ja gielddat (6 %).
5041	Jagi 2018 son doaimmai Suoma studeantagottiid lihtu várreságadoallin.
5042	Jagi 2019 Máilmmi biebmoprográmma veahkehii 97 miljovnna olbmo 88 riikkas.
5043	Jagi 2020 Máilmmi biebmoprográmma vuittii Nobela ráfibálkkašumi.
5044	Jagi 982 Islándda Alþingi (parlameanta) ásahii lágaid, mat gilde buktimis heasttaid Islándii ja nie heaittihedje ruossanahttima.
5045	Jagi áigge arvá 230 mm.
5046	Jagi báhkkaseamos mánnu lea suoidnemánnu, go gaskatemperatuvra 30,8 %.
5047	Jagid 1851 šattai Guovdageaidnu, jagis 1861 Goaskinvággi ja jagis 1873 Kárášjohka iežas gieldan.
5048	Jagiid 1924–1934 son barggai Uusi Suomi vahkubláđi doaimmaheaddjin.
5049	Jagiid 1927–1930 son doaimmahii čálalaš áigečállaga Sininen kirja ja jagiid 1934–1938 Päiväkirjaa.
5050	Jagiid 1933 ja 1945 gaskkas lei Hitler Duiskka riikakánsler.
5051	Jagiid 1957–1958 son álggii bargat sadjásašoahpaheaddjin Álttás, gos son maid maŋŋel čađahii oahpaheaddjiskuvlla ja válddii eksámena 1961:s.
5052	Jagiid 1972 2006 ÁEL:s lei Turkus iežas veajuiduhttinlágádus mii buvttadii veajuiduhttinbálvalusaid.
5053	Jagiid 1987–1990 Grünthal lei okta máŋggagielat Estonia-áigečállaga doaimmaheaddji.
5054	Jagiid 1991–1995 Abu-Hanna barggai Ylen Radio Suoma doaimmaheaddjin ja prográmmaláidesteaddjin ja jagiid 1995–1996 Ajankohtainen kakkonen-prográmma doaimmaheaddjin ja láidesteaddjin.
5055	Jagiid 1995-1998 rádjái Sailor Moon manga ledje dolvojuvvon olggos eambbo go 23 olgoriikkaide, dego Kiinnái, Brasilii, Mexicoi, Australiai, ja máŋga Eurohpá ja Davvi-Amerihká riikkaide.
5056	Jagiid 1995–2000 son lei dáiddárprofessor.
5057	Jagiid 2002–2005 son oahpahii radio- ja tv-olggosbuktima Helssega ámmátallaskuvla Stadias.
5058	Jagiid 2004 2006 Abu-Hanna lei Dáidaga guovddášdoaibmagotti lahttu.
5059	Jagiid 2007-2011 áigge festivála stuorui máŋgga láhkai.
5060	Jagiid 2011–2012 Isfahana provinssas ledje oktiibuot 23 šahrestána, mat ledje juhkkon oktiibuot 47 hálddahusbiirii (bakhš).
5061	Jagiid 220 ja 680 gaskkas hutkojuvvui áibmodevdon spábba ja vuosttáš spábbačiekčannjuolggadusat (moalat, moallafákta, kapteainnat) ihtet.
5062	Jagiin 1854-1862 Lönnrot doaimmai Keaisárlaš Aleksantera-Universitehta nubbin suomagiela professorin.
5063	Jagiin 1933–1934 belgilaččat rehkenaste riikka olbmuid.
5064	Jagiin 2000-2001 dahkkon máŋggat iskosat, main dehalamos lei BOOMERanG, mihtidedje anisotropiijaidda mihtilmas viŋkelsturrodaga ja čujuhedje, ahte máilmmiávus lea dan geometriija dáfus lahka duolba hámi.
5065	Jagiin 2007-2011 ledje 3 dan bellodaga olbmo Guovdageainnu suohkanstivrras.
5066	Jagiin 500- gitta 200-logus o.Kr mat gulle Volgačerdii.
5067	Jagi maŋŋel álggahuvvi Omega (nubbi Omega).
5068	Jagi maŋŋel Nils Gaup oaččui fálaldaga ráhkadit drámafilmma Not without my daughter Sally Fieldain, muhto ii váldán fálaldaga vuostá.
5069	Jagis 1684 Edward Clarke jearai iežas ustibis John Lockes rávvagiid, mo bajásgeassit iežas gándda ja árbejeaddjis Edward Jr:a.
5070	Jagis 1728 luteralaš miššuneara Hans Egede vuođđudii Nuuka.
5071	Jagis 1772 James Whitchurch čálii esseastis Essay Upon Education, ahte Locke lei ”čálli geasa čuvgejuvvon olbmot galge álo leat velggolačča ja gean nama ii oaččo goassige dadjat suollemas gutni hága.
5072	Jagis 1866 Schjerfbeck ravggai tráhpás man dihte son skierpmui jápmimii.
5073	Jagis 1910 ožžo máttasámi mánát skuvllaruovttu, mii leai Namsosa lahkosiin ja jođihuvvui gitta jagi 1951 rádjái.
5074	Jagis 1915 ceggii Finnemiššuvdna kapealla Majavatnii Snoasai.
5075	Jagis 1925 rájes fas almmustuvvagođii Samenes Venn bláđđi maŋŋá go Finnemisjonsforbundet ja Finnemiššuvdna oktiičaskuiga ovtta searvin, Norges Finnemisjonsselskap.
5076	Jagis 1931 Meahciráđđehus goittot mearridii, ahte Leammi mehciid ii leat lohpi čuohppat.
5077	Jagis 1937 Hesse girjjit ožžo vuovdimassii šat lágaheamit.
5078	Jagis 1952 son vuittii Srebrny Krzyż Zasługi bálkkašumi.
5079	Jagis 1952 vigáiduvai sierra nuoraidbáhppa gii galggai doaibmat Poršáŋggu-guovllus.
5080	Jagis 1953 sullui vuođđuduvvui loddedutkanstašuvdna ja jagis 1979 Ynys Enlli Vuođđudus ( ) osttii olles sullo ulbmilin gáhttet dan luonddu, huksehusaid ja arkeologalaš čuozáhagaid.
5081	Jagis 1954 alge geahččalasaddagat, ja fásta sáddagat jagi 1960 rájes.
5082	Jagis 1954 sii gárvijedje vuosttas mohtorgielkákonseptta.
5083	Jagis 1965 dat ovttastuvvui Oulu.
5084	Jagis 1966 rievddai namma Norges Samemisjon, Norgga Sámemiššuvdnan.
5085	Jagis 1971 son vuittii Nobela girjjálašvuođabálkkašumi.
5086	Jagis 1971 vuvdojuvve bealle miljovnna mohtorgielkká.
5087	Jagis 1972 son lávlugođii okto, man áigge bođii guovtte jietnaskearru (Real Love ja Oh Mum http://www.muzic.net.nz/artists/1022.html ) ja maori lávlu ráhkisvuođas birra: E Ipo.
5088	Jagis 1977 bellodat rievdadii iežas nama Fremskrittspartietin ( ).
5089	Jagis 1983 son vuittii Nobela ráfibálkkašumi.
5090	Jagis 1986 sirde Misjonsbibelskolen:a Stjørdalas Troanddimii, ja seammás oaččui skuvla nama Bibelskolen i Trondheim.
5091	Jagis 1987/88 leai Sámemiššuvdna njunnošis ceggemin Rognsunda kapealla Sievjjus Oarje-Finnmárkkus.
5092	Jagis 1987 nammaduvvui son sámi evttohassan Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođa bálkkašupmái girjjiinis Losses beaivegirji (1987).
5093	Jagis 1989 Norgga Nobel-komitea geigii Nobela ráfibálkkašumi sutnje.
5094	Jagis 1990 ásahuvvui lagasradio Sis-Finnmárkui, namain Radio DSF, man studio lea Kárášjogas Sámi álbmotallaskuvlla dálus.
5095	Jagis 1992 oaččui NRK riikkaviidosaš sáddagat gilvaleaddjis TV 2-ázis.
5096	Jagis 1993 Frankriikka ambassadevra čálii muittuhančállaga, mas son muitalii Rwanda presideantta ”evttohan systemáhtalaš álbmotgoddima, dárbbu mielde soahteveaga vehkiin”.
5097	Jagis 1995 almmustuvai su girji Čalbmmihttu, mas fáddán dás leat biktasat, ja girji lea maid suomagillii.
5098	Jagis 1996 dollojuvvui arkteaktagilvu ođđa Sámedikkiviesu hábmemis, man vuittiiga Stein Halvorsen ja Christian Sunby.
5099	Jagis 1996 vuittii son vuosttaš bálkkašumi sámi lágádusa, Davvi Girjji, girjjálašvuođagilvvus buoremus sámegiel originálamanusiin Árbeeadni diktagirjjiin.
5100	Jagis 1997 son ovddastii Ruošša Eurovision lávllagilvvohallamis.
5101	Jagis 1998 son válljejuvvui Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnna ođđa generáladirektevran.
5102	Jagis 2000 giela hupme 3 420 olbmo.
5103	Jagis 2001 gili olmmošlohku lei 3 252.
5104	Jagis 2003 almmustahtton Wilkinson-mikrobárroanisotropiijasatellihta dahjege WMAP-satellihta vuosttaš bohtosat ádde dan áigge dárkilamos árvvuid dihto kosmologalaš paramehteriidda.
5105	Jagis 2003 dát láhka goit gomihuvvui ja dan sadjái bođii Sámi giellaláhka.
5106	Jagis 2003 maŋás Skiippaguras lea leamaš seammanamat festivála.
5107	Jagis 2006 buvttii máidnosat ja sponsen NRK:ii dietnasa 51 miljovnna ruvnnu.
5108	Jagis 2007 almmustahtton áššegirjjit addet áddet, ahte Frankriikka presideanta François Mitterrand diđii plánavullosaš álbmotgoddimis juo jagis 1990.
5109	Jagis 2007 ledje unnimusat 69-74 albbasbearraša.
5110	Jagis 2007 museas fidne 3 200 000 olbmo.
5111	Jagis 2007 nammaduvvui son, okta golbmasis, ONa dálkkádatgážaldagaid spesiálasáddejuvvon olmmožin.
5112	Jagis 2008 almmustahtii Lukkari " Dearvuođaid", mii lea diktačoakkáldat Ávvudivttat, jietnagirjin dárogiel teavsttain.
5113	Jagis 2008 son vuittii Nobel girjjálašvuođa bálkkašumi.
5114	Jagis 2008 Taloustutkimus almmuhii dutkama, mas Oulu lei stuorra gávpogiin buoremus riikkaviidosaš imagoárvvoštallamis, go mielde ledje buot leanaid vástideddjiid vástádusat.
5115	Jagis 2009 árvvoštallojuvvui ahte geatkelohku Norggas lea sullii 300, ja dat ellet golmma genehtalaččat ja geográfalaččat iešguđet joavkkus: Romssas ja Finnmárkkus, Lulli-Norggas oarjjabealde Glomma ja Lulli-Norggas davábealde ja nuorttabealde Glomma.
5116	Jagis 2009 ledje badjel bealle miljovnna dánmárkulačča geat ledje olgoriikkas boahtán, sis sullii bealli eará riikkain Eurohpás.
5117	Jagis 2009 lei sus vuosttáščájálmas skealbmačájalmasas "The Whole Caboodle - Full Pakke - Guksin Guollemuorran"
5118	Jagis 2009 museas fidne 679 019 olbmo.
5119	Jagis 2010 son disputerii dáiddálaš dutkkanbargguinis "Skealbma ut i verden – samisk gjøglertradisjon i fortellinger og joik, og moderne sceneuttrykk" allaskuvllas Kunsthøgskolen i Oslo.
5120	Jagis 2010 tunealla oaččui ođđa geaidnošilttaid čuovggain mat čájehit leahttoráji.
5121	Jagis 2012 tunealla oaččui automáhtalaš johtolatkontrolla (kámeraid) mat mihtidit gaskamearálaš leahtu.
5122	Jagis 2013 mohtorat leat stuoribut (juoba 1200 kbm) ja beaktileabbo (juoba 180 heastafámu dahjege 130 kW).
5123	Jagis 2014 gávpogis lei sullii 11 480 ássi.
5124	Jagis 2018 Buljo čálii diktačoakkáldaga Šiellaspeajal.
5125	Jagis 2021 son oassálasttii Suoma Talent-gilvui su iežas bihtáin Ruoktu.
5126	Jagis leat dábalažžat 365 beaivvi, gárgidanjage fas 366 beaivvi.
5127	Jagis leat vel 100 beaivvi.
5128	Jagis leat vel 102 beaivvi.
5129	Jagis leat vel 103 beaivvi.
5130	Jagis leat vel 104 beaivvi.
5131	Jagis leat vel 105 beaivvi.
5132	Jagis leat vel 106 beaivvi.
5133	Jagis leat vel 107 beaivvi.
5134	Jagis leat vel 108 beaivvi.
5135	Jagis leat vel 109 beaivvi.
5136	Jagis leat vel 110 beaivvi.
5137	Jagis leat vel 111 beaivvi.
5138	Jagis leat vel 112 beaivvi.
5139	Jagis leat vel 114 beaivvi.
5140	Jagis leat vel 115 beaivvi.
5141	Jagis leat vel 116 beaivvi.
5142	Jagis leat vel 117 beaivvi.
5143	Jagis leat vel 118 beaivvi.
5144	Jagis leat vel 11 beaivve.
5145	Jagis leat vel 120 beaivvi.
5146	Jagis leat vel 121 beaivvi.
5147	Jagis leat vel 122 beaivvi.
5148	Jagis leat vel 123 beaivvi.
5149	Jagis leat vel 125 beaivvi.
5150	Jagis leat vel 126 beaivvi.
5151	Jagis leat vel 127 beaivvi.
5152	Jagis leat vel 128 beaivvi.
5153	Jagis leat vel 129 beaivvi.
5154	Jagis leat vel 12 beaivve.
5155	Jagis leat vel 130 beaivvi.
5156	Jagis leat vel 131 beaivvi.
5157	Jagis leat vel 132 beaivvi.
5158	Jagis leat vel 133 beaivvi.
5159	Jagis leat vel 134 beaivvi.
5160	Jagis leat vel 135 beaivvi.
5161	Jagis leat vel 137 beaivvi.
5162	Jagis leat vel 139 beaivvi.
5163	Jagis leat vel 13 beaivve.
5164	Jagis leat vel 141 beaivvi.
5165	Jagis leat vel 142 beaivvi.
5166	Jagis leat vel 143 beaivvi.
5167	Jagis leat vel 145 beaivvi.
5168	Jagis leat vel 146 beaivvi.
5169	Jagis leat vel 147 beaivvi.
5170	Jagis leat vel 148 beaivvi.
5171	Jagis leat vel 149 beaivvi.
5172	Jagis leat vel 14 beaivve.
5173	Jagis leat vel 151 beaivvi.
5174	Jagis leat vel 152 beaivvi.
5175	Jagis leat vel 153 beaivvi.
5176	Jagis leat vel 154 beaivvi.
5177	Jagis leat vel 155 beaivvi.
5178	Jagis leat vel 156 beaivvi.
5179	Jagis leat vel 157 beaivvi.
5180	Jagis leat vel 158 beaivvi.
5181	Jagis leat vel 15 beaivve.
5182	Jagis leat vel 160 beaivvi.
5183	Jagis leat vel 161 beaivvi.
5184	Jagis leat vel 162 beaivvi.
5185	Jagis leat vel 164 beaivvi.
5186	Jagis leat vel 165 beaivvi.
5187	Jagis leat vel 166 beaivvi.
5188	Jagis leat vel 167 beaivvi.
5189	Jagis leat vel 168 beaivvi.
5190	Jagis leat vel 169 beaivvi.
5191	Jagis leat vel 171 beaivvi.
5192	Jagis leat vel 172 beaivvi.
5193	Jagis leat vel 173 beaivvi.
5194	Jagis leat vel 174 beaivvi.
5195	Jagis leat vel 175 beaivvi.
5196	Jagis leat vel 176 beaivvi.
5197	Jagis leat vel 177 beaivvi.
5198	Jagis leat vel 178 beaivvi.
5199	Jagis leat vel 179 beaivvi.
5200	Jagis leat vel 17 beaivve.
5201	Jagis leat vel 180 beaivvi.
5202	Jagis leat vel 181 beaivvi.
5203	Jagis leat vel 182 beaivvi.
5204	Jagis leat vel 183 beaivvi.
5205	Jagis leat vel 184 beaivvi.
5206	Jagis leat vel 186 beaivvi.
5207	Jagis leat vel 187 beaivvi.
5208	Jagis leat vel 189 beaivvi.
5209	Jagis leat vel 190 beaivvi.
5210	Jagis leat vel 191 beaivvi.
5211	Jagis leat vel 192 beaivvi.
5212	Jagis leat vel 193 beaivvi.
5213	Jagis leat vel 194 beaivvi.
5214	Jagis leat vel 195 beaivvi.
5215	Jagis leat vel 197 beaivvi.
5216	Jagis leat vel 198 beaivvi.
5217	Jagis leat vel 19 beaivve.
5218	Jagis leat vel 200 beaivvi.
5219	Jagis leat vel 201 beaivvi.
5220	Jagis leat vel 203 beaivvi.
5221	Jagis leat vel 205 beaivvi.
5222	Jagis leat vel 206 beaivvi.
5223	Jagis leat vel 207 beaivvi.
5224	Jagis leat vel 208 beaivvi.
5225	Jagis leat vel 209 beaivvi.
5226	Jagis leat vel 20 beaivve.
5227	Jagis leat vel 210 beaivvi.
5228	Jagis leat vel 212 beaivvi.
5229	Jagis leat vel 213 beaivvi.
5230	Jagis leat vel 214 beaivvi.
5231	Jagis leat vel 215 beaivvi.
5232	Jagis leat vel 217 beaivvi.
5233	Jagis leat vel 21 beaivve.
5234	Jagis leat vel 220 beaivvi.
5235	Jagis leat vel 221 beaivvi.
5236	Jagis leat vel 222 beaivvi.
5237	Jagis leat vel 223 beaivvi.
5238	Jagis leat vel 224 beaivvi.
5239	Jagis leat vel 225 beaivvi.
5240	Jagis leat vel 226 beaivvi.
5241	Jagis leat vel 227 beaivvi.
5242	Jagis leat vel 228 beaivvi.
5243	Jagis leat vel 229 beaivvi.
5244	Jagis leat vel 22 beaivve.
5245	Jagis leat vel 231 beaivvi.
5246	Jagis leat vel 232 beaivvi.
5247	Jagis leat vel 234 beaivvi.
5248	Jagis leat vel 236 beaivvi.
5249	Jagis leat vel 237 beaivvi.
5250	Jagis leat vel 239 beaivvi.
5251	Jagis leat vel 23 beaivve.
5252	Jagis leat vel 240 beaivvi.
5253	Jagis leat vel 241 beaivvi.
5254	Jagis leat vel 242 beaivvi.
5255	Jagis leat vel 243 beaivvi.
5256	Jagis leat vel 244 beaivvi.
5257	Jagis leat vel 245 beaivvi.
5258	Jagis leat vel 246 beaivvi.
5259	Jagis leat vel 247 beaivvi.
5260	Jagis leat vel 248 beaivvi.
5261	Jagis leat vel 249 beaivvi.
5262	Jagis leat vel 24 beaivve.
5263	Jagis leat vel 250 beaivvi.
5264	Jagis leat vel 251 beaivve.
5265	Jagis leat vel 252 beaivve.
5266	Jagis leat vel 253 beaivve.
5267	Jagis leat vel 254 beaivve.
5268	Jagis leat vel 255 beaivve.
5269	Jagis leat vel 256 beaivve.
5270	Jagis leat vel 257 beaivve.
5271	Jagis leat vel 258 beaivve.
5272	Jagis leat vel 25 beaivve.
5273	Jagis leat vel 260 beaivve.
5274	Jagis leat vel 261 beaivve.
5275	Jagis leat vel 262 beaivve.
5276	Jagis leat vel 263 beaivve.
5277	Jagis leat vel 264 beaivve.
5278	Jagis leat vel 265 beaivve.
5279	Jagis leat vel 266 beaivve.
5280	Jagis leat vel 267 beaivve.
5281	Jagis leat vel 268 beaivve.
5282	Jagis leat vel 269 beaivve.
5283	Jagis leat vel 26 beaivve.
5284	Jagis leat vel 271 beaivve.
5285	Jagis leat vel 272 beaivve.
5286	Jagis leat vel 273 beaivve.
5287	Jagis leat vel 274 beaivve.
5288	Jagis leat vel 275 beaivve.
5289	Jagis leat vel 276 beaivve.
5290	Jagis leat vel 277 beaivve.
5291	Jagis leat vel 278 beaivve.
5292	Jagis leat vel 279 beaivve.
5293	Jagis leat vel 27 beaivve.
5294	Jagis leat vel 280 beaivve.
5295	Jagis leat vel 281 beaivve.
5296	Jagis leat vel 282 beaivve.
5297	Jagis leat vel 283 beaivve.
5298	Jagis leat vel 284 beaivve.
5299	Jagis leat vel 285 beaivve.
5300	Jagis leat vel 286 beaivve.
5301	Jagis leat vel 287 beaivve.
5302	Jagis leat vel 288 beaivve.
5303	Jagis leat vel 289 beaivve.
5304	Jagis leat vel 28 beaivve.
5305	Jagis leat vel 290 beaivve.
5306	Jagis leat vel 291 beaivve.
5307	Jagis leat vel 292 beaivve.
5308	Jagis leat vel 294 beaivve.
5309	Jagis leat vel 295 beaivve.
5310	Jagis leat vel 296 beaivve.
5311	Jagis leat vel 297 beaivve.
5312	Jagis leat vel 299 beaivve.
5313	Jagis leat vel 29 beaivve.
5314	Jagis leat vel 2 beaivve.
5315	Jagis leat vel 300 beaivve.
5316	Jagis leat vel 301 beaivve.
5317	Jagis leat vel 302 beaivve.
5318	Jagis leat vel 303 beaivve.
5319	Jagis leat vel 305 beaivve.
5320	Jagis leat vel 306 beaivve.
5321	Jagis leat vel 306 beaivve (gárgádusjagis 307).
5322	Jagis leat vel 307 beaivve (gárgádusjagis 308).
5323	Jagis leat vel 308 beaivve (gárgádusjagis 309).
5324	Jagis leat vel 309 beaivve (gárgádusjagis 310).
5325	Jagis leat vel 311 beaivve (gárgádusjagis 312).
5326	Jagis leat vel 312 beaivve (gárgádusjagis 313).
5327	Jagis leat vel 314 beaivve (gárgádusjagis 315).
5328	Jagis leat vel 315 beaivve (gárgádusjagis 316).
5329	Jagis leat vel 316 beaivve (gárgádusjagis 317).
5330	Jagis leat vel 317 beaivve (gárgádusjagis 318).
5331	Jagis leat vel 318 beaivve (gárgádusjagis 319).
5332	Jagis leat vel 319 beaivve (gárgádusjagis 320).
5333	Jagis leat vel 31 beaivve.
5334	Jagis leat vel 320 beaivve (gárgádusjagis 321).
5335	Jagis leat vel 321 beaivve (gárgádusjagis 322).
5336	Jagis leat vel 322 beaivve (gárgádusjagis 323).
5337	Jagis leat vel 323 beaivve (gárgádusjagis 324).
5338	Jagis leat vel 324 beaivve (gárgádusjagis 325).
5339	Jagis leat vel 325 beaivve (gárgádusjagis 326).
5340	Jagis leat vel 326 beaivve (gárgádusjagis 327).
5341	Jagis leat vel 328 beaivve (gárgádusjagis 329).
5342	Jagis leat vel 329 beaivve (gárgádusjagis 330).
5343	Jagis leat vel 32 beaivve.
5344	Jagis leat vel 330 beaivve (gárgádusjagis 331).
5345	Jagis leat vel 331 beaivve (gárgádusjagis 332).
5346	Jagis leat vel 332 beaivve (gárgádusjagis 333).
5347	Jagis leat vel 333 beaivve (gárgádusjagis 334).
5348	Jagis leat vel 334 beaivve (gárgádusjagis 335).
5349	Jagis leat vel 335 beaivve (gárgádusjagis 336).
5350	Jagis leat vel 336 beaivve (gárgádusjagis 337).
5351	Jagis leat vel 337 beaivve (gárgádusjagis 338).
5352	Jagis leat vel 33 beaivve.
5353	Jagis leat vel 340 beaivve (gárgádusjagis 341).
5354	Jagis leat vel 341 beaivve (gárgádusjagis 342).
5355	Jagis leat vel 342 beaivve (gárgádusjagis 343).
5356	Jagis leat vel 343 beaivve (gárgádusjagis 344).
5357	Jagis leat vel 344 beaivve (gárgádusjagis 345).
5358	Jagis leat vel 345 beaivve (gárgádusjagis 346).
5359	Jagis leat vel 346 beaivve (gárgádusjagis 347).
5360	Jagis leat vel 349 beaivve (gárgádusjagis 350).
5361	Jagis leat vel 34 beaivve.
5362	Jagis leat vel 351 beaivve (gárgádusjagis 352).
5363	Jagis leat vel 352 beaivve (gárgádusjagis 353).
5364	Jagis leat vel 353 beaivve (gárgádusjagis 354).
5365	Jagis leat vel 354 beaivve (gárgádusjagis 355).
5366	Jagis leat vel 355 beaivve (gárgádusjagis 356).
5367	Jagis leat vel 356 beaivve (gárgádusjagis 357).
5368	Jagis leat vel 357 beaivve (gárgádusjagis 358).
5369	Jagis leat vel 358 beaivve (gárgádusjagis 359).
5370	Jagis leat vel 359 beaivve (gárgádusjagis 360).
5371	Jagis leat vel 35 beaivve.
5372	Jagis leat vel 360 beaivve (gárgádusjagis 361).
5373	Jagis leat vel 361 beaivve (gárgádusjagis 362).
5374	Jagis leat vel 363 beaivve (gárgádusjagis 364).
5375	Jagis leat vel 364 beaivve (gárgádusjagis 365).
5376	Jagis leat vel 37 beaivve.
5377	Jagis leat vel 38 beaivve.
5378	Jagis leat vel 39 beaivve.
5379	Jagis leat vel 3 beaivve.
5380	Jagis leat vel 40 beaivve.
5381	Jagis leat vel 42 beaivve.
5382	Jagis leat vel 43 beaivve.
5383	Jagis leat vel 44 beaivve.
5384	Jagis leat vel 45 beaivve.
5385	Jagis leat vel 46 beaivve.
5386	Jagis leat vel 47 beaivve.
5387	Jagis leat vel 48 beaivve.
5388	Jagis leat vel 4 beaivve.
5389	Jagis leat vel 51 beaivve.
5390	Jagis leat vel 52 beaivve.
5391	Jagis leat vel 53 beaivve.
5392	Jagis leat vel 54 beaivve.
5393	Jagis leat vel 55 beaivve.
5394	Jagis leat vel 56 beaivve.
5395	Jagis leat vel 57 beaivve.
5396	Jagis leat vel 58 beaivve.
5397	Jagis leat vel 59 beaivve.
5398	Jagis leat vel 5 beaivve.
5399	Jagis leat vel 60 beaivve.
5400	Jagis leat vel 61 beaivve.
5401	Jagis leat vel 63 beaivve.
5402	Jagis leat vel 66 beaivvi.
5403	Jagis leat vel 67 beaivvi.
5404	Jagis leat vel 68 beaivvi.
5405	Jagis leat vel 69 beaivvi.
5406	Jagis leat vel 6 beaivve.
5407	Jagis leat vel 70 beaivvi.
5408	Jagis leat vel 71 beaivvi.
5409	Jagis leat vel 72 beaivvi.
5410	Jagis leat vel 73 beaivvi.
5411	Jagis leat vel 75 beaivvi.
5412	Jagis leat vel 76 beaivvi.
5413	Jagis leat vel 77 beaivvi.
5414	Jagis leat vel 78 beaivvi.
5415	Jagis leat vel 79 beaivvi.
5416	Jagis leat vel 81 beaivvi.
5417	Jagis leat vel 83 beaivvi.
5418	Jagis leat vel 84 beaivvi.
5419	Jagis leat vel 86 beaivvi.
5420	Jagis leat vel 87 beaivvi.
5421	Jagis leat vel 88 beaivvi.
5422	Jagis leat vel 89 beaivvi.
5423	Jagis leat vel 8 beaivve.
5424	Jagis leat vel 90 beaivvi.
5425	Jagis leat vel 91 beaivvi.
5426	Jagis leat vel 92 beaivvi.
5427	Jagis leat vel 93 beaivvi.
5428	Jagis leat vel 94 beaivvi.
5429	Jagis leat vel 95 beaivvi.
5430	Jagis leat vel 96 beaivvi.
5431	Jagis leat vel 97 beaivvi.
5432	Jagis leat vel 98 beaivvi.
5433	Jagis leat vel 99 beaivvi.
5434	Jagis leat vel 9 beaivve.
5435	Jagis lea vel 1 beaivi.
5436	Jagland álggahii iežas politihkalaš barggu AUF:as Buskerudas, go son lei jođiheaddji 1973-1976 áigodagas.
5437	Jagland ii rievdadan politihka maid Brundtland lei ásahan, muhto dat jahki stáhtaministtarin lei goitge muoseheapme, erenoamážit go lonuhedje stáhtaráđiid.
5438	Jagland lea aktiivvalaš girječálli ja lea almmuhan máŋga girjji, earret eará Mu eurohpalaš niehku (Min europeiske drøm) 1990:s, Brev ("Reive") 1995:s, Vår sårbare verden ("Min rašes máilbmi") 2001:s ja Ti teser om EU og Norge 2003:s.
5439	Jagland lea ráhkaduvvon goargu maid bearaš gávnnai ovtta girjjis loahpas 1940-loguin.
5440	Ja go olmmoš fas goallu de ii šat bivastuva nu olu.
5441	Jahkásaččat iskojuvvojit sullii 2000 ášši čielggadan dihte leat go lágat dahje njuolggadusat rihkkojuvvon.
5442	Jahkebeali maŋŋel giddagasas, Somby báhtarii Kanadai gos son ja su bearaš čiehkadedje irokeesaid luhtte.
5443	Jahkebušeahtta lea su.
5444	Jahkečoahkkin lea searvvi alimus orgána ja mearrida mo searvvi jođihit.
5445	Jahkečoahkkin vállje jođiheaddji ja stivrra.
5446	Jahkečuođi álggus eallin kloastaris lei vuollegaš ja dievva barggu.
5447	Jahkečuođi álgomuttus áššiid seaguhedje dasa lassin stáhtaválddi ruoššaidahttinviggamušat, maidda girku ja kloasttar fertejedje váldit oasi earret eará vuođđudemiin ruošša skuvllaid suopmelaš mánáide.
5448	Jahkečuohti, dahje čuohtejahki, maiddái sekel, lea áigodat mii fátmmasta čuođi jagi.
5449	Jahki 2005:s ledje fas heajos válggat Olgešbellodaga ektui, ja ožžo dušše 14,1 %.
5450	Jáhkkun lea, ahte sevdnjes energiija dihte máilmmiávus viidu jođálmuvvi leavttuin.
5451	Jáhku mielde dat lea refleaksa mii speadjalastá bassanguovžža bivdinvuogi johka- ja jávregáttiin.
5452	Jáhpánis, jagi 2007 rádjái, mangas lei jahkásaš 406 biljovnna jen ossodat publikašuvdnaindustriijas.
5453	Jáhpanis juohkeahkásaš olbmot lohket manga.
5454	Jáhpánis leat mangakáfeas, dahje mangakissa (kissa lea oanádus sánis kissaten).
5455	Jáhpanis manga leat dábálaččat prenten ráidogovvabláđđin, mat leat telefongirjji sturrodagas.
5456	Jáhpánlaš sátni manga, sánis sátnái jorgaluvvon, oaivvilda “hávskes govat”.
5457	Ja maiddái oksygena mearri, morčesuonaid sturrodat ja sajádat.
5458	James Secorda, 1700-logu čuvgejuvvon almmái, mielde Newbery geavahii Locke oahpuid rávvagiid vuoigadahttin dihte ođđa šáŋŋera – mánáid girjjálašvuođa.
5459	Ja muhtun dávddaide gullá bistevaš vuolši, mii dáhpáhuvvá vaikko ii leat makkárge vahátlaš ávdnasiid gorudis.
5460	Jangzeeanu dulvan leamaš stuorra váttisvuohta.
5461	Jan Mayena sullos leat ollu várit, ja dálkkadat lea arktalaš.
5462	Jan Mayenis lea okta girdišillju.
5463	Jan Mayenis orrot ollu lottit.
5464	Janssona guoibmi lei grafihkar Tuulikki Pietilä.
5465	Ja oasti han ii dieđe man ollu ruđa dat eará oastit leat gergosat čurvet.
5466	Japan External Organization mielde, manga buvttadeapmi dušše Fánskkas ja Duiskkas lei $212.6 miljovnna.
5467	Jápmimiid maŋŋá, son jotkkii mátkkoštemiid Frankriikka čađa ja vejolaččat Itáliai.
5468	Jápminlohku lea lassánan jagiid mielde ja 2015 3,2 miljovnna olbmo jápme.
5469	Jaskesábi guhkkodat lea davvin lulás 15 500 kilomehtera ja oarjin nuortás 19 800 kilomehtera.
5470	Jaskesábi viidodat lea measta 180 000 000 km²; goalmmádasoassi eatnama viidodagas.
5471	Jávri lea maid dovddus loddeberošteddjiid gaskkas iešguđet loddešlájaid stuorra meari dihte.
5472	Jávri lea sullii 221 mehtera guhkki.
5473	Jávri lea sullii 3650 mehtera guhkki ja govddimus saji sullii 750 mehtera.
5474	Jávrri birra oktan sulluiguin, lea sullii 10 000 mehtera.
5475	Jávrri viidodat lea 1 084 njealjehaskilomehttara.
5476	Jazd provinsa maiddá gulai álggos Isfahana provinsii.
5477	Jeagil lea energiijavallji muhto das lea unnán proteiidna.
5478	Jeagil suddá jođánit bohcco čoavjjis.
5479	Jens Stoltenberga nubbi ráđđehusas lea son leamaš mánáid- ja dásseárvoministtar jagiid 2008–2009, kulturministtar jagiid 2009–2012, bargoministtar jagiid 2012–2013.
5480	Jewe) lea gávpot Nuorta-
5481	Jiehki ravda lea geassádan siseatnama guvlui.
5482	Jiehkku ( ) lea bargoneavvu mainná neaská gápmasiid ja duljiid.
5483	Jiehkku lea gávdnon juo dološ rájes Sámis.
5484	Jiekŋaguovža lea guhkit go eará guovžžat, ja sullii seamma sturrosaš go kodakguovža.
5485	Jiekŋaguovžžat ellet Ruošša davviosiin, Oarje- ja Davvi-Alaskas, Canada árktalaš guovlluin, Ruonáeatnamis, Svalbárddas ja Davvi-Siperias.
5486	Jiellunteknihkka lea juoga maid buohkat galggašedje geardduhit njeljii jahkái.
5487	Jienaid bellodat oažžu go oassálastá demokráhtalaš válggain.
5488	Jienastanproseanta válggain lei 49,6.
5489	Jienasteaddjit doarjugohte konservatiivalaš ja márkanliberalisttálaš politihka, dagahii ahte Olgeš, Willocha jođihemiin, stuorui riikka nubbin stuorámus bellodahkan.
5490	Jieretšattut leat šaddočearda Ribes masa gullá sullii 150 šlája.
5491	Jietnadeapmi lea Hepburn-ortnega dáfus.
5492	Jietnaneavttárin ealligovas leat ee.
5493	Jietnateknihkka sáhttá leat lávlun mii muhtumin állana hupmama guvlui nugo ráppas.
5494	Jiiddugiela hupmet sullii 23 000 olbmo (2006).
5495	Jiiddugiella (maid gohčoduvvon Jiddu dahje Af-Jiiddu) lea afroásialaš gielaid kušittalaš gielaide gullevaš giella mii hupmojuvvo Lulli-
5496	Jikŋon II (Frozen II) lea Disney animašuvdnaealligovva jagis 2019.
5497	Jo 1843:s riegádii sudno vuosttas mánná.
5498	Joatkajávrri alde soai deaivvadeigga muohtaskohteriin.
5499	Joavkku jođiheaddji lea Julie Eira, ja dan ruoktogieddi dahjege ruoktobáiki lea Báktevárri.
5500	Joavkku manager ja musihka heiveheaddji lea Kalle Pajamaa.
5501	Joavkkus leat guhtta lahtu ja viđas leat vilbeležat.
5502	Joavkku vuosttaš konsearta lei Sajosis 2013 juovlamánus.
5503	Joavku almmustahtii EP:a "Čáhppes Lasttat"
5504	Joavku čuojahišgođii ovttas jagis 2013 namain Out of the Woods, muhto sii leat dasto rievdadan joavkku nama Gájanassan.
5505	Joavku hárjehalla ain Tamperes, vaikko jo bealli juovkkus ássa Tampere olggobealde.
5506	Joavkus lea golbma gándda: Sami Harmaala, Juho Nummela ja Joose Kääriäinen.
5507	Jođálmuvvan viidumis dahkkon modearna áiccastagat čujuhit dása, ahte ain stuorát oassi dál áicon máilmmiávvosis gártá min dáhpáhushorisontta olggobeallai, eatge mii šat sáhte dan áicat.
5508	Jođas láve mannat elektralaš rusttegii.
5509	Jođas mii doalvu stuorra rávnnji galgá leat gassat ja bures suddjejuvvvon.
5510	Jođiheaddjin Norgga stuorámus bellodagas šattai su bargun jođihit politihkalaš bellodagaid ovttasbargolávdegotti maŋŋá nuppi máilmmisoađi.
5511	Jođus leat maiddái moanat iskosat, maid dutkit čađahit eatnamis ja áibmospáppaid vehkiin.
5512	Joga guhkkodat lea 130 kilomehtera.
5513	Joga guhkkodat lea sullii 3 685 kilomehtera.
5514	Johan Israel Ruong (riegádan 1903:s Árjeluovas, jápmán 1986:s) lei ruoŧa-Sámi gielladutki, politihkkár ja professor sámegielas ja kultuvrras Uppsala universitehtas.
5515	Johan lei mánáin boarráseamos ja sus ledje golbma oappá, Ulrika Carolina, Emilie ja Maria Mathilda, ja vieljat Viktor ja Nestor.
5516	Johann Wolfgang von Goethe riegádii 1749 borgemánu 28 beaivvi Frankfurt am Main nammasaš gávpogis Duiskkas ja jámii njukčamánu 22. beaivvi 1832 Weimaris.
5517	Johka lea 49 mehtera guhkki.
5518	Johka lea navdojuvvon árbevirolaččat Mátta- ja Davvi-Kiinná rádján.
5519	Johkamohki gielddas leat golbma čoahkkebáikki.
5520	Johkamohkki lea Davvi polargierddu davábealde.
5521	Johkaroggi lea dat báiki gokko eatnu dahje johka golgá.
5522	Johkarokkis lea bodni ja siiddut.
5523	John Cleverley ja D. C. Phillips guovttos bidjaba Locke Some Thoughts Concerning Education dakkar oahppo árbevieru áigodahkii, goas nannejuvvui ”birassuodjaleami” jurdda.
5524	John-Reier Martinsen gottáhalai guovvamánu 1. beaivvi 1986:s Joatkajávrri luhtte Álttás, ja leat ain máŋga ášši mat leat eahpečilgosa su jápmima dáfus.
5525	John Ronald Reuel Tolkien (3.1.1892 – 2.9.1973) lei englándalaš girječálli, filologa ja professor Oxforda universitehtas.
5526	Johtin dáinna sihke 2018 ja 2019.
5527	Johtin dálvet ja boazu lea mielddisbuktán ahte sámegielas leat moadde čuođi muohtasáni.
5528	Johttisámiin lávii dábálaččat njalla giđđa- ja čakčaorohagain.
5529	Johtti Sápmelaččat rs lea jagiid mielde doaibman aktiivvalaččat gielddapolitihkas.
5530	Johtti Sápmelaččat rs ortnii vuosttaš geardde Márjjábeaivve doaluid Heahtás jagis 1971.
5531	Jokŋašattut (Vaccinium) lea Ericaceae-šattuide gullevaš šaddočearda, masa gullet ee.
5532	Jönköping lea maid Jönköpinga leana hálddahusguovddáš.
5533	Jo OG gilvvuin Grenobles jagis 1968 eanas oassi sáddagiin ledje ivnniiguin.
5534	Jorgaleapmi sáhttá maiddái imaštahttit oahpes, eahpesymmetrihkalaš diŋggaiguin, dego biillaiguin, mas gassa duolmmat leat gurut bealde ja goazan olgeš bealde, dahje báidi, mas boalut leat boasttu bealde.
5535	Jorranfápmu beltii boahtá mohtoris variahtora ja gehtegiid bokte.
5536	Jos árvvoštallojuvvo dat, maid iešalddes son lea dáppe bargan, mu mielas Indias ii leat makkárge sivva, man dihte dat fertešii dovdat giittolašvuođa su vuostá.”
5537	Jos báras leat oktasaš mánát, geat eai leat velá deavdán 16 jagi, de galgá ohcamuša mielddusin sáddet soabadallanduođaštusa, mii ii leat boarrásut go 6 mánu.
5538	Jos definere kásusa morfologalaš davvisámegielas ii leat go guokte grammatihkalaš kásusa: nominatiiva ja genitiiva, nie ahte davvisámegiela objeakta lea genitiivvas.
5539	Jos dii livččiidet ádden maid dát sátni mearkkaša: Váibmoláđisvuođa mun dáhtun, in ge oaffara, de ehpet livčče dubmen sivahemiid.
5540	Jos dus lea dáhkádus, mii gokčá juridihkalaš veahki goluid, de it dábálaččat oačču nuvttá riekteveahki.
5541	Jos goappašagat leat fárren fylkkas, de galgá ohcamuša sáddet fylkii, gos nubbi dál ássá.
5542	Jos it leat sihkar das, sáhtátgo vuodjit sihkkarit dearvvašvuođaváttisvuođaid dahje dálkasiid geavaheami geažil, de lea du geatnegasvuohta fitnat doaktára luhtte.
5543	Jos mun tåckå dzim kirdadzim Såäst worodze Såäst.
5544	Jos ovttaseallin nohká, de váhnenguovttos sáhttiba ieža soahpat váhnenovddasvástádusas, bissovaš ássansajis, ovttastallamis ja ovttastallama mátkegoluin.
5545	Jos soai eaba leat ovtta oaivilis eavttuid dievvamis, de duopmostuollu ferte meannudit náittosearroášši.
5546	Jos váhnenguovttos eaba soabat, de sáhttá goabbá nu vuolggahit ášši duopmostullui, gos ášši mearriduvvo.
5547	Jos vuođđudus heaittihuvvo, de dan várit lágiduvvojit vuođđudusa stivrra mearridan vuogi mielde nu, ahte museačoakkáldagaid seailun dorvvastuvvo (Sámi museum – Sámemuseavuođđudusa njuolggadusat 14 §, 25.11.2003).
5548	J.R.R. Tolkiena váikkuhusat fantasiijagirjjálašvuhtii leat hui mearkkašahtti.
5549	Jugoslavias ja Bulgarias girku ja stáhta sirrejedje nuppi nuppis, muhto Románias girku seaillui ain čatnosis stáhtii.
5550	Juho-Sire girji, Reivvet kommišuvdnii, sisttisdoallá 70 reivve Norgga duohtavuođa- ja seanadankommišuvdnii.
5551	Juho-Sires lea pedagogalaš, sámegiela- ja teáhteroahppu.
5552	Juhte duv le rijkka ja fábmo ja herlukvuohta ihkeven ájggáj.
5553	Julggaštusas vuostálastui eandalii etnihkalaš persovnnakoarttain luohpama, vai hutu-eanetlohku sáhtášii šaddat njunnožiid.
5554	Juo 1300-logus ráhkadii bispa Stefan Khrap sierra komi alfabehta, mainna čálii oskkolaš teavsttaid.
5555	Juo árrat vuosttas jahkeduháhis ortodoksalaš ja katolalaš girku hálddahusat vuođđuduvvagohte iešguđetlágan čovdosiidda.
5556	Juoba Rousseau:a dovddastii iežas vealggi Lockei seammás go son nággii Locke guovddaš ákká vuostá, man mielde mánát ledje rationálaččat ja dain berrii láhttet nu.
5557	Juobe dávjá evttohuvvon geažideami njealjitvearssas I.35 ahte dat menestuvai einnostit Gonagas Henri II jápmima, ii duođai rievtti mielde ihtán prentehussii vuosttas geardde go easkka jagi 1614, 55 jagi dáhpáhusa maŋŋil.
5558	Juobe relatiiva rehálaš Leoni mieđihii su siiddus 115 dan, ahte son ii goassige leat oaidnán originála prentehusa, ja ovddit siiddut čujuhedje ahte ollu su biográfalaš materiálat ledje gálduid haga.
5559	Juogadeapmi lea dávjá gaskal guokte ovttalágan atoma dahje vuođđoávndasa mat leat buohtalaga periodalaš systemas.
5560	Juogo mii leat máilmmiávvosa viiduma guovddážis, mii lea ruossalas kopernikánalaš vuođđoprinsihpain dahje dasto máilmmiávus viidu miehtá dássidit.
5561	Juohke departemeanttas lea iežas oaivegávpot, dahjege prefektuvra (préfet).
5562	Juohke gáktemálles gávdnojit vel variašuvnnat omd.
5563	Juohke gielddas lea dábálaččat kárta mii čájeha gokko lea alla, dábálaš dahje vuollegaš radonvárra.
5564	Juohke girkosuohkanis lea goittotge okta searvegoddi, muhto sáhttá leat eambboge.
5565	Juohkehaččas lea juogalágan govva oaivvis das mii vuovdi lea, muhto dárkilis definišuvdna lea váttis bidjat.
5566	Juohkehaččas lea vejolašvuohta álgin presideantan, ja sierrana dan dáfus monarkiijas.
5567	Juohkehaš lea vuoigaduvvon lága suodjalussii dakkár seaguheami dahje alageavvama vuostá.
5568	Juohke iešguđet entsyma leat heivejuvvon ovtta bargui, ovdamearka dihte jus dihto entsyma veahkeha biebmosuddadeamis, das lea dušše dat bargu.
5569	Juohke jagi máksojuvvo buhtadus 5–10 000 bohcco ja 12–15 000 sávzza ovddas maid geatki lea goddán.
5570	Juohke jagi masset sullii 50 dearvvašvuođabargi autorisašuvnna (doaibmalobi).
5571	Juohke jagi nammada Stáhta Dearvvašvuođageahčču guokte, golbma dahje njeallje suorggi main galgá čađahuvvot riikkaviidosaš bearráigeahčču, mas Fylkka dearvvašvuođageahčču ja Fylkkamánni čađaheaba ovttaskas geahčuid oktasaš bagadusa mielde.
5572	Juohke jagi vuođđudus geige Asa Kitok -stipeandda.
5573	Juohke jahki lea doalut man váldahallá čierastit iežaráhkadan gielká vulos vielti.
5574	Juohke jáhki lea jiellačuojanasfestivála Vuoivuončorus.
5575	Juohke joavku hukset veaha robota go galgá cuvket eará joavkku robotat ja veađut erenomáš geidnosis.
5576	Juohke leanas lea ieža hálddahus, mas leat sátnejođiheaddji ja ráđđi.
5577	Juohke njealját jagi jietnavuoigadahtton rávisolbmot válljejit njuolggo válggain presideantta.
5578	Juohke njealját jagi lea válga mas álbmot beassá jienastit geat galget riikkabeivviide.
5579	Juohke njelját jagi máilmmi buoremus riikkajoavkkut gilvalit das gii vuoitá meašttirvuođa.
5580	Juohke njuikejeaddji vállje ieš guđe allodagas hálida njuiket.
5581	Juohke olbmos lea juohke sajis vuoigatvuohta dasa, ahte son galgá dovddastuvvot olmmošoktagassan lága ovddas.
5582	Juohke olbmos lea vuoigatvuohta eallimii, friddjavuhtii ja persovnnalaš oadjebasvuhtii.
5583	Juohke orgána addá guđiidge dávdamearkkaid.
5584	Juohke provinssas lea oaivegávpot ( markaz).
5585	Juohke riikkas leat sierra ávžžuhusat ja danin Sápmái gusket Norgga, Ruoŧa dahje Suoma ávžžuhusat.
5586	Juohke sealla lea ráddjejuvvon, iešvuđot ja iešseailluheaddji systema.
5587	Juohke seallas lea okta negatiiva dahje positiiva elektroda, positiiva elektroda gohčoduvvo katoda, ja negatiiva elektroda gohčoduvvo anoda.
5588	Juohke segmeanttas vuolgiba guokte čielgeađanearvva.
5589	Juohke vuosteávnnas ovttastahttá iežas antigenain.
5590	Juoigama ja ráppema lassin son čuojaha rumbbuid ja klarineahta.
5591	Juoiganoasis leat 10 oasseválddi ja lávlunoasis fas 6 oasseválddi juohke jagi.
5592	Juoiganoasis leat árbevirolaš luođit maidda ii leat seaguhuvvon musihkka.
5593	Juolggit leat nannosat ja oanehaččat.
5594	Juolggit leat oanehaččat, muhto leat guhkes gaccat ja lea danne buorre gizzut.
5595	Juolgi ii oačču guoskat eatnamii mii lea fiellu dobbelii ja jus guoská dohko de čeallun ii dohkkehuvvo ja boađus sihkkojuvvo.
5596	Juo mánnávuođa rájes su eallimis ledje ollu gievrras, doaimmalaš ja iešheanalaš nissonat, geaid luhtte son golahii áiggi Devonis, Ealingis ja dálvit lulli-
5597	Juo nuorra nonnán son lei hui liekkus ja ustitlaš.
5598	Juo ovdalaččas dutkanfáŋgavuhtii leigga mearriduvvon guovtti riikkavulošorganisašuvnna ságadoallit Jordi Sànchez ja Jordi Cuixart, geat leigga lágidan miellačájehusaid álbmotjienasteami ordnema beales.
5599	Juo ovdal filioque-riiddu nuortta ja oarjji girkut ledje šaddan iešguđet guvlui.
5600	Juopmošattut (Polygonaceae) lea šattočearda.
5601	Juos dat ruohttá virggálaš gilvvus rabas luohkás vuollái 1.19.00 (okta minuhtta 19 sekuntta)kilomehtera mátkkis, dat sirdašuvvá báhkka luohkkái ja gilvala dan maŋŋá álot dan luohkás.
5602	Juos eamidis lea nieida, son oažžu eatnis peeʹrvesǩ-gahpira.
5603	Juos fas son lea earránan, áidnu heivvolaš molssaeaktu ovdal lei oaivvi gokčan liinniin, muhto dál lea molssaeaktun ođđamállet, vel namahis gahpir man Heidi Gauriloff lea hábmen.
5604	Juos girdišilju namma lea buoiduduvvon, dat dárkkuha ahte dan girdišiljus leat gávppálaš girdifitnodagat, mat fievrredit mátkkošteddjiid fitnodaga áigedávvala mielde mátkkošteaddjigirdiiguin.
5605	Juos goittotge dakkárat eai govčča olles supmi, de sáhttá oažžut buohcanoadjolágas mearriduvvon buhtadusaid daid erohusas.
5606	Juos govvaráidu menestuvvá, čoggojuvvon bihtáid sáhttet almmustahttit ođđasis lubmagirjin, mii gohčoduvvo tankobon (単行本).
5607	Juos máilmmiávvosa mássá deahtisvuohta livččii stuorát go kritihkalaš deahtisvuohta, máilmmiávus viiddošii dan maksimálasturrodahkii ja dan maŋŋá gahččagoađášii čoahkkái.
5608	Juos máilmmiávvosa viidun jođálmuvvá ain, boahttevuođa horisonta lea maiddái leahkimin.
5609	Juos min álbmot gárttašii oaidnit dákkára, visot heaittihivčče váidalit vuostegieđageavvamiiddiset ja giittášeiddet Ipmila, gii ná badjelmeari sin lea sivdnidan”.
5610	Juos olmmošvuoigatvuođaduopmostuollu gávnnahii ahte dán vuoigatvuođat leatge rihkkojuvvon, duopmostuollu sáhttá mearridit soahpamušriikka máksit buhtadusa dán dihte.
5611	Juos son geavaha leaskagahpira, dat čájeha buohkaide ahte son ii háliit ođđasis náitalit.
5612	Juos son ii geavat leaskagahpira, dat fas čájeha buohkaide ahte son háliida.
5613	Juos son ii háliit ođđasis náitalit, son geavaha pooʹvdneǩ-gahpira gitta jápmima rádjái, muhto juos háliidat, son ii geavat gahpira ollege.
5614	Juovlabasit álget juovlaruohta mii lea juovlamánu 24. beaivvi.
5615	Juovlaborramuš lea hui dávjá bohccobiergu.
5616	Juovlamánnu lea jagi guoktenuppelogát ja maŋimus mánotbadji.
5617	Juovlamánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 344. (gárgádusjagi 345.) beaivi.
5618	Juovlamánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 345. (gárgádusjagi 346.) beaivi.
5619	Juovlamánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 347. (gárgádusjagi 348.) beaivi.
5620	Juovlamánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 348. (gárgádusjagi 349.) beaivi.
5621	Juovlamánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 350. (gárgádusjagi 351.) beaivi.
5622	Juovlamánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 351. (gárgádusjagi 352.) beaivi.
5623	Juovlamánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 352. (gárgádusjagi 353.) beaivi.
5624	Juovlamánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 353. (gárgádusjagi 354.) beaivi.
5625	Juovlamánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 335. (gárgádusjagi 336.) beaivi.
5626	Juovlamánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 354. (gárgádusjagi 355.) beaivi.
5627	Juovlamánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 356. (gárgádusjagi 357.) beaivi.
5628	Juovlamánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 357. (gárgádusjagi 358.) beaivi.
5629	Juovlamánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 358. (gárgádusjagi 359.) beaivi.
5630	Juovlamánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 359. (gárgádusjagi 360.) beaivi.
5631	Juovlamánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 360. (gárgádusjagi 361.) beaivi.
5632	Juovlamánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 361. (gárgádusjagi 362.) beaivi.
5633	Juovlamánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 362. (gárgádusjagi 363.) beaivi.
5634	Juovlamánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 363. (gárgádusjagi 364.) beaivi.
5635	Juovlamánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 336. (gárgádusjagi 337.) beaivi.
5636	Juovlamánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 364. (gárgádusjagi 365.) beaivi.
5637	Juovlamánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 365. (gárgádusjagi 366.) ja maŋimus beaivi.
5638	Juovlamánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 337. (gárgádusjagi 338.) beaivi.
5639	Juovlamánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 338. (gárgádusjagi 339.) beaivi.
5640	Juovlamánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 339. (gárgádusjagi 340.) beaivi.
5641	Juovlamánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 340. (gárgádusjagi 341.) beaivi.
5642	Juovlamánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 341. (gárgádusjagi 342.) beaivi.
5643	Juovlamánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 342. (gárgádusjagi 343.) beaivi.
5644	Juovlamánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 343. (gárgádusjagi 344.) beaivi.
5645	Juovlamánus 2008 Théoneste Bagosora, gean jáhke leat váldoplánejeaddji álbmotgoddimiidda, dubmejuvvui eallinahkásaš giddagasráŋggáštussii.
5646	Juovlamánus jagi 1928 eadni Teresa vulggii borjjastit India guvlui.
5647	Juovla-sátni lea boares loatnasátni.
5648	Juovlaskeaŋkkaid dávjá páhkkejit čiŋahuvvon báhpira sisa ja čállet geasa dat leat ja gii lea daid addán.
5649	Juovlastállu ii leat nu šiega go dat ođđaáigásaš juovlanigá.
5650	Juovllat leat jahkásaš allabassi, man váldobeaivi lea vuosttaš juovlabeaivi nappo juovlamánu 25. beaivi.
5651	Juo vuosttaš beaivve áigge dakko leat badjel 1 000 artihkkala ja vuosttaš vahkku áigge bohte sullii 200 artihkkala eambbo.
5652	Jura-áigodaga dinosaurain bohte lottit, sullii 150-200 miljovnna jagi áigi.
5653	Jurdda dainna lea ahte jus suprajohtasa čoaskudeapmi billašuvvá ja suprajođiheapmi bisána, de galget dat stuora rávnnjit mannat silbba čađa, vai johtasat eai sutta alla temperatuvrraid siste.
5654	Jurdda lea ahte son galgá riegádit ođđasit dassážii go beassá eret eallinjuvllas samsaras, ja olaha nirvana.
5655	Jurdda vuosttas dáhpáhusas bođii Sámi oahpahusguovddáža dalá rektoris ja sámedikki hálddahushoavddas.
5656	Jus áigu gávdnat sosioleavtta de galgá dutkat gielalaš erohusaid guovtti dahje máŋgga servodatjoavkku gaskkas.
5657	Jus asteroida dahje komehtta livččii gahčan áibmogeardái moadde diimmu geahčen, dat livččii sáhtán billistit ee.
5658	Jus dán galgá dássádallat de ferte bidjat ovtta sáltešalddi.
5659	Jus dán sirdáseami atnet Doppler-albmoneapmin, čuozáhaga gáidanleavttu lea vejolaš rehkenastit.
5660	Jus dat lea eanet go okta, máilmmiávus lea spáppalágan, jus unnánut go 1, máilmmiávus lea hyperbola, ja jus dat lea 1, máilmmiávus lea duolbbas.
5661	Jus dihto ealán lea ráhkaduvvon máŋga seallain, dalle sáhttet seallat ovttastuvvat ovttadahkan ja dainna lágiin ráhkadit gođđosa.
5662	Jus fas deahtisvuohta livččii seamma dahje uhcit go kritihkalaš deahtisvuohta, viidun njoazošii muhto ii goassige nogašii.
5663	Jus ferte bidjat dakkára mii ii leat nu álkit fidnet, de bagadus sáhttá evttohit juoidá mainna sáhttá buhttet.
5664	Jus gávdná šattalmasa árrat lea vejolaš dearvvasnuvvat.
5665	Jus gávnnahuvvojit rihkkumat, de sáhttá Stáhta Dearvvašvuođageahčču bidjat gáibádusaid doibmii, omd.
5666	Jus guorosvuohta ii gávdno de livččii dušše okta diŋga mii gávdno danin go guorosvuohta dat han sirre iešguđetlágan diŋggaid.
5667	Jus hálida jienastit sámediggiválggas de ferte leat sámi jienastuslogus.
5668	Jus ii fargga liegganišgoađe de sáhttá galbmot jámas.
5669	Jus ii leat vejolaš ieš fitnat Mekkas, omd.
5670	Jus inflašuvdna dáhpáhuvai, eksponentiala viidun livččii hoigan stuorra gomuvuođa osiid nu guhkás horisonttas, ahte daid ii sáhte áicat.
5671	Jus lea bivval, de čoskkiida fargga.
5672	Jus livččii atnán ovtta hui garra linssa de govva nuppástuvášii.
5673	Jus luoittášii duolvačázi njuolga jávrriide ja jogaide de sáhttá čáhci nuoskiduvvot sakka.
5674	Jus Máhtebeaivve lea čoaskis, de šáddá bivvalis dáliki.
5675	Jus máilmmiávus ii leat sodjan, dat lea duolbbas.
5676	Jus mudde pH-árvvu dálkasiin dalle sáhttá dagahit ahte eará dálkkas absorberejuvvo fuonibut.
5677	Jus muhtun rievddadus lea hui mihtilmas lea dan sáhttá gohčodit vuollešládjan.
5678	Jus ovdamearkka dihte ovtta galvánalaš elemeanttas dat guokte elektroda leat siŋka ja kobber.
5679	Jus rátkkagilvun čađahuvvui máŋga rokkis besset buot finála gilvvohallit njuiket guđa geardde seamma rokkis vai šaddá vuoiggalaš.
5680	Jus sámegieloahpahus ja oahppu sámi kultuvrra birra eahpelihkkostuvvá, de sámi mánáid identitehtaovdáneapmi sáhttá váttásmuvvat.
5681	Jus sámeskuvla ii nagot lágidit alladássásaš oahpahusa, oahppit ožžot fuonit eavttuid háhkat boahttevaš oahpu.
5682	Jus stuorra skála máilmmiávus orru leamen isotrohpalaš go geahččá Eatnamis, kosmologalaš prinsihpa lea vejolaš deriveret oktageardánot kopernikánalaš prinsihpas, man mielde erenomaš áicanbáiki ii leat leahkimin.
5683	Juste dobbelis pláŋkku lea sadji mii čájeha badjellávkema.
5684	Just Quigstad dárkkistii ja čálii daid iežas stuorra girjjiide ”Lappiske eventyr og sagn”.
5685	Jusup, girjji váldoolmmoš, lea nuorra, sámi dievdu gollán sieluin, agálaš mátkkošteamis iežas olbmuid gurpmiin olggiid nalde.
5686	Jus vuosttas jieanasteamis ii oktage evttohasain, maid bellodagat ja jienasteaddjijoavkkut leat ásahan, ii oaččo badjel beali jienain, ordnejuvvo nubbi jienasteapmi.
5687	Juvddálaččain ii lean šat olles riikkavulošvuohta ja dat masse jienastanvuoigatvuođa ollásit.
5688	Juvddálaččat ja duiskkalaččat eai ožžon náitalit šat.
5689	Juvdujoga mielde sáhttá meallut maid ain Anára girkosiidii.
5690	Juvénal Habyarimana (
5691	Jyväskylä rádjegielddat leat Joutsa, Toivakka, Jämsä, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Laukaa ja Uurainen.
5692	Jyväskylä searvegoddi šattai jagi 1875, ja gávpotgirku gárvánii jagi 1880.
5693	Kaari Marjatta Utrio (riekt. Utrio-Linnilä, jagiid 1965–1973 Virkajärvi; Vem och vad 1996, s. 615. Helsingfors 1996.
5694	Kaavis lei 3 283 ássi.
5695	Kainuu eanangotti viidodat lea 24.451,77 km² ja dan olmmošlohku lea 79 975 ássi.
5696	KAIRA lea iehčanas passiivalaš vuostáváldi, mas lea LOFAR-anteannat ja signálagieđahallanbiergasat.
5697	KAIRA leat ruhtadan Oulu universitehta, Lapin Liitto koordineren Eurohpa guovloovddidanfoanda, ja Soađegili gielda.
5698	Kalaallit Nunaata gárta.
5699	Kalium lea vuođđoávnnas mas lea atomalohku 19. Sihke K-garra ja L-garra leat dievvan.
5700	Kalmar lea maid Kalmara leana hálddahusguovddáš.
5701	Kamerun dahjege Kameruna dásseváldi lea riika gaska-
5702	Kámppa vuoitá dat gii oažžu eanemus čuoggáid, muhto gilvu maiddái vuitojuvvo jus okta boksár luohpá gilvvus (bálkesta sihkaldaga gárddi sisa) dahjege knock-out bokte.
5703	Kamprad lea gul ieš cealkán ahte "Ii oktage daga gávppiid guoros čovjjiin."
5704	Kanádas geavahuvvo ng.
5705	Kanáda viidodat lea sullii 10 miljovnna njealjehaskilomehtera ja Kanáda leage máilmmi nubbin stuorámus riika viidodaga ektui.
5706	Kanagaki Robun ja Kawanabe Kyosai duddjuiga vuosttaš manga bláđi jagi 1874: Eshinbun Nipponchi.
5707	Kanálas gullo eanaš sámi musihkka.
5708	Kangura čuoččuhii, ahte UNAMIR:a publikašuvdnan lei dušše tutsaid lokten váldái, muhto dat muittuhii seammás, ahte ráfidorvvasteaddjit ledje dábálaččat behtolačča ja nu sii eai barggašedjege maidige vejolaš veahkaválddálašvuođaide.
5709	Kantarella (Cantharellus cibarius) lea Kantarellaid čerdii gullevaš gávpeguoppar.
5710	Kant bidjá ovdan guokte imperatiiva: kategoralaš imperatiiva ja hypotehtalaš imperatiiva.
5711	Kantona lea juhkkojuvvon 11 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Zug.
5712	Kantona lea juhkkojuvvon 143 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Sion.
5713	Kantona lea juhkkojuvvon 157 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Bellinzona.
5714	Kantona lea juhkkojuvvon 167 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Fribourg.
5715	Kantona lea juhkkojuvvon 20 gildii, ja dan hálddahusguovddáš lea Altdorf.
5716	Kantona lea juhkkojuvvon 20 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Herisau.
5717	Kantona lea juhkkojuvvon 220 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Aarau.
5718	Kantona lea juhkkojuvvon 27 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Schaffhausen.
5719	Kantona lea juhkkojuvvon 30 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Schwyz.
5720	Kantona lea juhkkojuvvon 339 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Lausanne.
5721	Kantona lea juhkkojuvvon 3 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Basel.
5722	Kantona lea juhkkojuvvon 3 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Glarus.
5723	Kantona lea juhkkojuvvon 45 gildii, ja dan hálddahusguovddáš lea Geneve.
5724	Kantona lea juhkkojuvvon 6 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Appenzell.
5725	Kantona lea juhkkojuvvon 7 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Sarnen.
5726	Kantona lea juhkkojuvvon 80 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Frauenfeld.
5727	Kantona lea juhkkojuvvon 85 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea St.
5728	Kantona lea juhkkojuvvon 86 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Liestal.
5729	Kantona lea juhkkojuvvon 87 gildii, ja dan hálddahusguovddáš lea Luzern.
5730	Kantuvrrat soabahit maiddái earuid ja sierralagaid fárremiid oktavuođas dahje go juogadit mánáidovddasvástádusa.
5731	Kapealla lea plánen arkiteakta Nils Henrik Eggen.
5732	Karachi lea Arábiameara gáttis, Indus-joga delta oarjedavábealde.
5733	Karakorpi lea leamaš náitalan Jaakko Pakkasvirtain.
5734	Karakorpi lea neaktán maiddái dakkár ealligovain go Risto Jarva Työmiehen päiväkirja ja Edvin Laine Täällä Pohjantähden alla mas son nevttii Elina Kivivuori.
5735	Kárášjoga boares girku.
5736	Kárášjoga girku.
5737	Kárášjogas ie gullo dávjá dego e, Vuolle-Deanus fas dego ea.
5738	Kárášjogas uo gullo dego ue.
5739	Kárášjohka : Davvi Girji.
5740	Kárášjohka: Davvi Girji, 2004, ISBN 82-7374-506-6.
5741	Kárášjohka gohčoduvvo maid "
5742	Kåre Isaachsen Willoch (riegádan golggotmánu 3. beaivve jagis 1928 Oslos) lea ovddeš norgga politihkkár (Olgešbellodat).
5743	Karlskrona lea maid Blekinge leana oaivegávpot.
5744	Karmanis leat golbma vielja ja guhtta oappá, om. doaimmaheaddji ja advokáhta Safa Karman ja diktár Tariq Karman.
5745	Karmøy lea stuorámus suolu 177 km² viidodagain, muhto Kvitsøy 5,7 km² viidodagain lea viidodaga ektui fylkka unnimus gielda.
5746	Karsinoma mearkkaša ahte boras boahtá epitelseallain.
5747	Karstada gávpot lea Vänerjávrri gáttis.
5748	Kárta lea árbevirolaččat báhpárii prentejuvvon.
5749	Kárta lea dábálaččat dulbejuvvon, unniduvvon ja generaliserejuvvon.
5750	Kárttat leat vuođđuduvvon riegádanbeaivvi aspeavttaide násttiin ja Nostradamus ieš ii millosit háliidan rehkenastit daid, nugo ámmátastrologa livččii dahkan.
5751	Kásus čájeha makkár doaibma nomenis lea cealkagis.
5752	Kásusiid hárrái leat muhtin erohusat komi varietehtaid gaskkas: láve rehkenastit ahte komisyrjánas leat 17 kásusa, komijazvas fas 15 kásusa ja komipermjáhkas 22 kásusa.
5753	Kásus sáhttá maid muitalit oamasteami: Nieiddas leat ollu girjjit.
5754	Katalonia ođđa parlameantaválggain 21.12.2017 ain giddagasas leamaš Forn válljejuvvui Katalonia parlamentii ođđasit.
5755	Katalonia ođđa parlameantaválggain 21.12.2017 ain riikkabáhtarusis leamaš Comín válljejuvvui ođđasit Katalonia parlamentii.
5756	Katalonia ođđa parlameantaválggain 21.12.2017 ain riikkabáhtarusis leamaš Ponsatí válljejuvvui ođđasit Katalonia parlamentii.
5757	Katalyhtat váikkuhit reakšuvnna lehttui ja dat eai gola eaige reagere reakšuvnnain.
5758	Katehtat leat fas dat oanehis siidut mat ráhkadit njuolggočiega.
5759	Kathmandu olmmošlohku lea sullii 1 000 000 ássi ja viidodat lea 50,67 km².
5760	Kathryn Spink lea dahkan eadni Teresas áidna eallingearddi, maid eadni Teresa ieš lea dohkkehan.
5761	Katolalaš girku Suomas (
5762	Katolalaš skuvllat, mat gulle belgialaččaide, vealehedje hutuoahppiid ja geavadis tutsain lei monopola hálddašan- ja politihkalašvirggiide.
5763	Katolihkalaš Bojaxhiu bearaš gullui minoritehtii, danin go Serbias stuorra oassi olbmuin ledje ortodoksat.
5764	Kaukasusa nuortta bealde lea eanaš duoddarat ja vuovdeguovllut.
5765	Keiino (dávjá čállojuvvo KEiiNO) lea Norgga-Sámi joavku mii álggahuvvui 2018 loahppabealde.
5766	Keiji Nakazawa jorgalii vuosttaš manga Barefoot Gen eaŋgalasgillii ja márkanasttii dan Amerihkás.
5767	Kemiija dáfus leat golbma njealjádasa beaivvážis hydrogena ja muđui lea eanaš oassi helium ja maiddái smávva oasážat losit elemeantat, dego oksygena, karbon, neona ja ruovdi.
5768	Kemiijalaš definišuvnna mielde oksideren lea reakšuvdna mas oksiderenlohku stuorru.
5769	Kemiijalaš energiija lea energiija mii luvve iežas eret ovtta láđis, ovdamearkka dihte bensiidna dahje olju.
5770	Kenias gavdnojit ollu iešguđetge eallit, ja lea maiddái erenomáš fiinna luondu, mii lea dagahan ahte ollu turisttat matkoštit dokko juohke jagi.
5771	Kenia (swahila- ja ) dahjege Kenia dásseváldi ( ja ) lea riika nuorta-
5772	Kert 1975:210 čálii juo 1937:s, ahte sámi oahpahus lei bisánan, muhto ii muitalan, ahte manne nu muitalii.
5773	Keskitalo lei vuosttáš nisson sámediggepresideantan, ja lei maiddái vuosttaš geas ii lean sámegiella vuosttašgiellan.
5774	K-garrii čáhkket dušše guokte elektrovnna ja L-garrii fas gávcci.
5775	Khmeragiella ( phiasaa khmae) lea austroásialaš giellagoddái gullevaš giella.
5776	Kibo alimus čohkka lea Uhuru Peak dahjege "friddjavuođa čohkka", ja doppe lea álo muohta.
5777	Kiinnágiella dahje giinnágiella lea máilmmi eanemus hállojuvvon giella.
5778	Kilimanjaro álbmotmeahci lea olles várreguovlu badjel 2 700 m bajábeal meara, ja dat lea okta Unesco máilmmeárbeguovlluin.
5779	Kilimanjaro lea šaddan bivnnut, muhto hástaleaddji turistavánddardanbáikin.
5780	Kim Jong-il lei de facto dušše stáhtajođiheaddji, danin go su áhčči Kim Il-sung maŋŋel su jápmima oaččui namahusa "agibeaivválaš presideantta" jagis 1994.
5781	Kim Jong-il válddi badjalasas fámu dásiid mielde, álggos lei son ovdaolmmájin Našunála suodjaluskomišuvnnas 1993, dasto alimuskommandevra koreánalaš álbmotsoahteveagas 1994, ja dađi mielde 1997 rájes lei son generálačálli Korea bargiidbellodagas.
5782	Kioto riikkaidgaskasaš mangamusea ( ) sisttisdoallá hirbmat viiddis interneahtta siidduid listtu, mii lea almmustahttojuvvon Jáhpánis.
5783	Kitaas ledje 15 gieldda, Tunus guokte ja Avannaas okta.
5784	Kjell Magne Bondevika váhnemat leigga Johannes Bondevik (1905–2007), ovddeš rektor Molde Álbmotallaskuvllas (dalá Rauma Álbmotallaskuvla), ja dálueamit Margit Hæreid (1905–1976).
5785	Kjell Magne Bondevik lea ovddeš stáhtaráđi Kjell Bondevika neahpi, bisma Odd Bondevika vilbealli, ja báhpa ja girječálli Eyvind Skeie máhka.
5786	Klarälvenis lei maŋemus eatnu man mielde golgadedje dimbariid Ruoŧabealde ja dat doaibma nogai 1991.
5787	Klassihkalaš gitárat atnet čoalle- dahje plástasreaŋgaid, ja dain lea nannoset muorračeabet nu ahte dat girdet sreaŋgaid geassima.
5788	Klassihkalaš gitárat atnet govda ja duolba čopmečeabehiid.
5789	Kloastaris leat iežas buvda ja muhtin idjadanbáikkit láigonláhkai.
5790	Kloastaris lei oappáid lassin oarbbessiida.
5791	Kloasttar oaččui boađuid ja ealáhusa álggus eanandoalus ja muhtin veardde turismmas.
5792	"klubben", mas lávejit leat iešguđetgelágan doalut.
5793	Københápmama gielddas fas ledje jagi 2013 álggus 559 440 ássi.
5794	Koda lea čállojuvvon golmmain básapárain hávális.
5795	Kodiakguovžavaris sháttá šaddat birrasiid 350–675 kg, ja njiŋŋelas fas 160–350 kg.
5796	Kodomo Pakku duddjui Tokyosha miessemánus jagi 1924 ja doalai sisttis máŋgga manga servodaga, nugo Takei Takeo, Takehisa Yumeji ja Aso Yutaka lahtuid hui buorre dáidaga.
5797	Kodona gis (eanas dáhpáhusain) vástida ovtta aminoháhppui.
5798	KOGD lea go vuoiŋŋahat lea baskon ja ii buorrán dakkaviđe dálkkodemiin.
5799	Kokoomusa ságajođiheaddji son lei jagiin 1994–2001.
5800	Kolari lea gielda Davvi-
5801	Kollekšuvnna namma lea ”Ailo” ja vuosttaš bivttassuorggi namma lea ”Under Flip Air” mii boahtá su iežas FMX-goansttas.
5802	Kolokanis leat sullii 13 000 ássi.
5803	Kolonialisttat hálddašedje iežaset ráhkadan ja doarjun tutsaelithtta, geat fas hálddašedje eanas oasi hutuin.
5804	Kolvikas mánáidruoktu bulii lihkohisvuođas jagis 1943 ja máŋga mana dušše.
5805	Komehta dahje seaibenásti lea smávva almmigáhppálat mii johtá beaivváža birra.
5806	Komehtaid bajoš lea oalle earenoamáš go dat speadjalastá dušše 4% dan čuovggas mii deaivá.
5807	Komehtat leat jieŋas, gavjjas ja geađggis.
5808	Komigielas ii leat guhkkodaterohus.
5809	Komigielas lea 7 vokála, čájehuvvon IPA-symbolain ja čállingiela bustávain.
5810	Komigielas lea biehttalanvearba, ja biehttalanvearba sojahuvvo áiggis, dego omd.
5811	Komigielas lea máŋgii leamaš apokope, nu ahte maŋimus vokála lea jávkan.
5812	Komigielas lea rikkis kasusvuogádat Nomenat sojahuvvojit ovttaidlogus ja máŋggáidlogus.
5813	Komigiela suopmaniin lea protokomi *l ovdánan máŋgga ládje.
5814	Komigiela vearbbat sodjet persovnnas, logus, áiggis (preseansa, preterihta, futura).
5815	Komigiella lea SVO-giella, muhto iežá ortnegat nai leat vejolaččat.
5816	Komigiel vearbbat sojahuvvojit persovnnas (vuosttas, nubbi ja goalmmát), logus (ovttaidlohku ja máŋggaidlohku), modusis (indikatiiva ja imperatiiva) ja áiggis (dálá áigi, preterihta, perfeakta, pluskvamperfeakta ja boahtteáigi).
5817	Komiperjáhka fas hupmet sullii 60 000 olbmo jagi 2010 Komisyrjána hubmit dávjá ipmirdit maid komipermjáhka hubmit lohket ja komipermjáhka hubmit maid komisyrjána hubmit lohket.
5818	Komipermjáhkas morfologiija stivre deattu, ja komijazvas fas deaddu lea fonologalaš.
5819	Komisyrjánas sáhttá deattuhit vaikko makkár stávvala, muhto dábálaš lea bidjat deattu vuosttas stávvalii.
5820	Komitatiiva čájeha dábálaččat ahte juoga lea mainna dahje geainna nu: Mun čuohpan láibbi niibbiin.
5821	Komitatiiva lea kásus dahjege sadjehápmi.
5822	Komitéa dáhkidii, ahte dat joatká Arusha-proseassa, muhto go čoahkkin nogai gaskaija áigge, de Kigal lei juo dievvan soalddáhiin ja Interahamwe lahtuin, geaidda ledje addon istut geaid sii galget goddit.
5823	Komitea ovdanbuktojupmi lei gárvvis 1953, ja dat sisttisdoalai evttohusa Leammi álbmotmeahci vuođđudeapmái.
5824	Kommunisma lea politihkalaš ideologiija.
5825	Kommunismma gahččan Nuorta-Eurohpas liigudii stáhta čárvvá guovllu girkuin ja buvttii ođđa politihkalaš ja oskkoldatlaš friddjavuođa nuortaeurohpalaččaide.
5826	Kommunistaáiggis son lei giddagasas ovttas Václav Haveliin.
5827	Konfivttat heastadoarrumiin adde gilvvohalliide vejolašvuođa buoridit iežaset politihkalaš ja sosiála saji vašálaččaid ektui.
5828	Kongens gate 32.Gonagasa geaidnu 32 lea ássodat- ja gávpevisti Mossa gielddas.
5829	Kongeriket Noreg) lea gonagasriika Davvi-Eurohpás.
5830	Kongo demokráhtalaš dásseválddi oaivegávpot lea Kinshasa.
5831	Koninkrijk der Nederlanden) lea vuođđolágalaš gonagasriika Oarje-
5832	Konkrehtalaččat SSN oidno sámenuoraid eallimis iešguđetlágan, aiddo sámenuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusaid hámis.
5833	Konqueror 5.0 davvisámegiel fierpmádatlogan.
5834	Konqueror, Internet Explorer, Mozilla Firefox, Iceweasel, Google Chrome, Safari ja Opera lea maid fierpmádatlogan mainna sáhtát interneahtas golgat ja neahttasiiddus.
5835	Konqueror teknihkalaš: KHTML, HTML5, Javascript ja CSS3.
5836	Konrad Hartvig Isak Rosenvinge Nielsen (elii borgemánu 28. beaivvis 1875 - skábmamánu 27. beaivái 1953) lei norgalaš gielladutki dálá Sømna suohkanis eret, ja suoma-ugralaš gielladutkama professor.
5837	Końskowola lea gilli máttanuorti-
5838	Konsonánttain lea 5 artikulašuvdnasaji: bilabiála, alveolára, palatála, velára ja uvulára, ja 3 artikulašuvdnavuogi: klusiila, approksimanta ja nasála, ja dasa lássin guokte frikatiivva.
5839	Konstitušuvdna beaiváduvvui ja julggaštuvvui seamma beaivvi.
5840	Kontineantagiera lea sullii 5-70 km asu ja dat gokčá nannáma ja coages čáziid.
5841	Konvenšuvdna lea Norggas dat maid gohččodit “sedvane”.
5842	Konvenšuvdna lea váikkuhan máŋggain vugiin sisriikkalaš láhkaásaheapmái.
5843	Konvenšuvdna mearrida máná vuođđovuoigatvuođaid buot sajis ja buot dilis.
5844	Konvenšuvnnas dáhkiduvvo buohkaide vuoiggalaš meannudeapmi universitehtas ja dan maŋŋelge.
5845	Korána čállojuvvon arábiagillii.
5846	Korána muitala Muhammeda lusa boahtán eŋgeliid muitalusaid birra.
5847	Koreagiella (한국어/한국말) lea giella man hupmet vuosttašgiellan 71 miljovnna olbmo.
5848	Koreográfa lea dat olmmoš gii hutká lihkastagaid ja ráhkada dánssa.
5849	Koreográfat leat dábálaččat ieža dánsut, muhto ii leat dárbu dakkár oahpu váldit jus áigu koreográfan šaddat.
5850	Koreografiija (greikkagiela χορός 'dánsu' ja γράφειν 'čállit') lea dáiddasuorgi dan birra mo hutká ja bagada lihkastagaid ja lávkkiid ovdamearkka dihte dánsuma várás, muhto dat guoská maiddái dáiddalustemii, dáiddavuodjamii ja joavkolášmmohallamii.
5851	Koreografiija lea maid adnojuvvon luđiid ovdanbuktima várás https://yle.
5852	Koreografiija sáhttá veardidit ovtta musihkkabihtáin dahje dujiin.
5853	Korhonen bargguid sámi vearbasojahemiid birra attii komparatiivvalaš oahpu sámi morfologiijas.
5854	Korvalda ráđđehusa ovddemuš barggut šadde šiehtadallamat gávpešiehtadeami birra EF:ai go ohcamuš norgga miellahttuvuođa birra ii lihkostuvvan 1972:s.
5855	Korvald jámii moadde vahkku maŋŋel iežas eamida, Ruth Aarny Korvald (riegádan Ruth Aarny Borgersen, suoidnemánu 2. beaivvi 1915).
5856	Korvald lei oahppan siviilaagronoma, ja oaččui oahpaheaddjibarggu 1943:s dan risttalaš Tomb eanandoalloskuvllas (Tomb jordbruksskole) mii lei Rådes Østfoldas.
5857	Korvald lei Risttalaš Álbmotbellodaga parlameanttalaš jođiheaddji jagiin 1965-72 ja 1973-81.
5858	Kosmalaš duogášsuonjardeami gávdnon jagis 1964 dáhkidii álgobávkkeheapmái sajádaga buoremus teoriijan máilmmiávvosa álgovuolgagis ja gárggiideamis.
5859	Kosmalaš duogášsuonjardeami mihtideamit čujuhit, ahte máilmmiávvosa hápmi lea hui lahka duolbasa.
5860	Kosmologain lea oalle čielga áddejupmi das, mo álgobávkkeheapmi lea ovdánan, muhto vuordemeahttun áiccastat máilmmiávvosa viiduma vejolaš jođálmuvvamis sáhttá rievdadit dili.
5861	Kosmologalaš konstántta ja eará sevdnjes energiija čilgenmálliid sirrejit ja ohcet dán áigge dieđamáilmmis aktiivvalaččat.
5862	Kosmologalaš vuođđoprinsihppa gáibida, ahte metrihkka lea homogenalaš ja isotrohpalaš stuorra skálain, man dihte govvidanvuohkin válljejuvvo Fridman-Lemaître-Robertson-Walker metrihkka dahjege FLRW-metrihkka.
5863	Kosmologa Stephen Hawking oaivvilda, ahte álgobávkkeheapmeteoriija lea leamašan jearggalaš čuovvumuš fysihka lágain ja máilmmiávus lea šaddan ipmila váikkuhusa haga.
5864	Kosmologiija vuođđoteoriija, almmolaš relativitehtateoriija, govvida máilmmiávvosa dušše juogo nu, ahte dat viidu dahje gáržu.
5865	Kovaleanta čanus háliida ollašuhttit okteahtta-lága.
5866	Kovaleanta čanus lea čanus mas atomat juhket elektrovnnaid dássálagaid.
5867	Kovaleanta čanus šaddá go guokte atoma juhket elektronbára.
5868	Kõʒʒ lea gahpira ovdabeali guovtti oasis bajimuš oassi, källoolâž fas dan vuolimus.
5869	Kráhtera diamehter lea sullii 10 km.
5870	Kristin Røymo (riegádan njukčamánu 4. beaivvi 1973:s) lea politihkar (
5871	Kritihkarat čujuhit dasa ahte logaldallan lea ovttabeallásaš gulahallan, mii ii váldde guldaleaddjiid fárrui ságastallamii.
5872	Kritihkkariid mielde frankriikalaš joavkut eai geahččalan eastit goddimiid álbmotgoddima álgima rájes.
5873	Kroatia gulai Jugosláviai.
5874	Kromosomat leat DNA-árpput mat leat vurkejuvvon kromatiidnan.
5875	Kronobergga leanas gávcci gieldda.
5876	Kujalleq lea Kalaallit Nunaata unnimus gielda maid viidodahkas mielde, dasgo gieldda viidodat lea beare 32 000 km2.
5877	Kulturviesu gealliris lea Nuoraidsiida dahje ng.
5878	Kuopio bismagoddi (
5879	Kuopio bismagotti vearjọgovva.
5880	Kushwant Singh artihkal lea rievdan olbmuid jurddašanvuogi mu guovdu.
5881	Kuusiratis doaibmá gilisearvi, mii lea vuođđujuvvon jagi 1986.
5882	Kuusiratis orrot sullii 130 olbmo.
5883	Kvadráhta buot čiegat leat 90°.
5884	Kvadráhta dahje njealjehas lea polygona mas leat njealje siiddu mat leat buot ovtta guhku.
5885	Kvaløysletta rámbuvrraid oktavuođas lea maid bensinstašuvdna, apotehka ja poasta.
5886	Kvantamekanihkka govve atoma unnit skálas, mas albmoneamit leat spontána, dahjege dakkárat, mat dáhpáhuvvet čielga siva haga.
5887	Laakk lea gahpira vuođđu mii báhcá liinni vuolde čihkosii go liidni geavahuvvo.
5888	Lacuna Coil lea itálialaš rockjoavku.
5889	Lađđasiidgaskasaš njuorggis nohká bearehaga ja ii nagot savvot.
5890	Lágas eiseválddiide lea goit ásahuvvon sierra geatnegasvuohta ovddidit sámegiela geavaheami eiseválddiin (5 kapihttal).
5891	Lagas guovlluin gávdnojit báikenamat nugo Likssjáhpie.
5892	Lagaš jagiin Locke barggu almmuheami maŋŋá Etienne Bonnot de Condillac ja Claude Adrien Helvétius áŋgirit ohppaiga, ahte olbmuid jurdagat jurdagat molsašuvve sin vásáhusaid ja oahppu bokte.
5893	Lágas leat maiddái njuolggadusat dan birra mo láhkaásahusaid ja njuolggadusaid galgá ráhkadit.
5894	Lagasradiot leai lohpi ásahit ja NRK sáddenmonopola nogai.
5895	Lagas sogalaččat mat leat nu sullalagaid ahte ii sáhte earuhit daid lávejit gohčodit šládjajoavkun.
5896	Lagas Valamo kloasttar fuoláhii oappáid vuoiŋŋalaš dárbbuin ja maiddái máŋggain geavatlaš áššiin barge ovttas.
5897	Lágat mat stivrejit vuodjinkoarttaid eai leat seammaláganat buot riektegeavadiin.
5898	Lágat mearriduvvojit Stuoradikki dievasčoahkkimis.
5899	Lága vuođul Suomas orru olbmuin juohkehaš beasai dalle oaju ollái masa gullet buohccedikšunbuhtadusat ja bargoboahtooadju.
5900	Lagercrantz almmuhii maid čállosiid máŋgga sámi suopmaniidda.
5901	Lagercrantz lei professor Helssegis 1965:s.
5902	Lagosa olmmošlohku jagis 2007 lei sullii 13,4 miljovnna, ja lei nu Afrihká stuorámus gávpot olmmošlogu ektui.
5903	Lagos lea maid okta dain máilmmi gávpogiin, mat sturrot jođánepmosit, ja ON sulasta ahte gávpotguovlu, gos jagis 1950 orro dušše 290 000 ássi, boahtá leat okta máilmmi stuorámus gávpogiin.
5904	Lagos lei Nigeria oaivegávpot dássažii go jagis 1991 oaivegávpot šattai Abuja.
5905	Láhka addá vuoigatvuođa oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki, spesialistadoaktára árvvošteami 30 beaivvi sisa, vuoigatvuođa válljet buohcciviesu, oaidnit ja divvut pasieantajournála, mielváikkuheami ja vuoigatvuođa dieđuid oažžut.
5906	Láhka cealká ahte atomat vigget ovttastuvvat dainna lágiin ahte juohke atoma olggumus elektrongaras leat gávcci elektrovnnat.
5907	Láhka gieđahallá maiddái čielggadangeatnegasvuođa, vuođuštangeatnegasvuođa, dieđihangeatnegasvuođa ja vejolašvuođa váidalit ja rievdadit ášši.
5908	Láhka guoská maiddái muhtin iehčanas riektesubjeavttaide, main almmolašvuohta oamasta stuorra oasi, ovdamearkka dihte energiija- ja doapparčorgenfitnodagaide.
5909	Láhka jugii áššáskuhtton olbmuid njeallji jovkui dađi mielde, maid sin ledje čuoččuhan dahkan golggotmánu 1. 1990 ja 31. juovlamánu 1994 gaskasaš áigge.
5910	Láhka maid gáibida, ahte buot heastabiergasat, mat buktojuvvojit riikii, galget leat juogo ođđasat ja geavatmeahttumat dahje ollásit desinfiserejuvvon.
5911	Láhka mearridii geas lei Duiskka varra, gii lei seahkenálat, ollasit juvddálaš, belohahkii juvddálaš dahje veahá njealjádas juvddálaš.
5912	Láhpoluobbala skuvla heaittihuvvui giđđat 2012, ja lei jurdda dahkat nu ahte buot Láhpoluobbala skuvlla oahppit galget álgit vázzit Guovdageainnu skuvllas.
5913	Láhpoluobbal kapealla huksejuvvui ovttas Guovdageainnu searvegottiin, ja Šuoššjávrri kapealla fas ovttas Kárášjoga ja Guovdageainnu searvegottiiguin.
5914	Lahppu lea duoddin jeahkálii, earenoamázit go lea čuohki.
5915	Lahppu lea unnon meahccečuollamiid ja birasnuoskkideami dihte.
5916	Láhttengielat veršuvnnat leat easkabáliid almmustahtton Lyonas ja sitáhtat goappašge girjjis leat muitaluvvon iežaset sániset mielde (nuppi dáhpáhusas measta bustávalaččat) su vuosttas guovtti vearssas, vuosttas teaksta lea lasihuvvon dán artihkkalii.
5917	Lahttoriikkaid ráđđehusat nammadit guđe nai lahtuid ja dasto ECOSOC dohkkeha daid.
5918	Láibi lea gortnis ráhkaduvvon biebmu.
5919	”Láidehus” muitalii lohkkái barggu vuollegaš ruohttasiin, mat ledje ráidun almmustuvvan reivvet.
5920	Láivves bása fas lea bása mii ii luva ollásit čázis.
5921	Lama ihkku viehkalii su magihkalaš goavdása veagas, ja Padmansambhava fas iđitguksos.
5922	Lammhultas leat ollu stohpogálvufabrihkat ja -gávppit nugo Lammhults Möbel AB, Svenssons i Lammhult, Norrgavel ja Nilssons.
5923	Långström čálii Lönnrotii loahppaduođaštusa jagis 1822, mii attii Lönnrotii vejolašvuođa joatkit studerema Turku Akademiijas.
5924	Lappekodisilla (1751) lei oassin rádjesoahpamušas ja galggai sihkkarastit boazosámiide rievtti johtit riikkarájiid rastá.
5925	Lappi dutkanlágádus (www.kevo.utu.fi, suomagillii) hárjeha Geavu guovllus máŋggabealat dutkamuša dan áidnageardásaš luonddu ja ealliid dihte.
5926	Lappi eanangotti viidodat lea 100 366,89 km² ja dan olmmošlohku lea 183 318 ássi.
5927	Lappi eanangotti viidodat lea 109 702 km² ja dan olmmošlohku lea 91 666 ássi.
5928	Lappi leanaráđđehus ja Lappi universitehta.
5929	Lappi leatna lei areálalaččat seamma go Lappi eanangoddi.
5930	Lappi leatna lei Suoma stuorámus leatna 98,946 km²:a viidodagain, mii lei 29 %:a Suoma viidodagas.
5931	Lappis ÁEL:s leat dušše moadde doaimmahagat.
5932	Lars Jacobsen Hætta dahjege Jáhkoš-Lásse (
5933	Larsson barggai professorin jagiid 1982–2012 Bo Wickman maŋŋá.
5934	Lasagne lea hutkojuvvon Davvi-Itálias birrasiid 1400-logus.
5935	Lasi manga jorgaluvvojedje 1980 logijagi beallemuttu ja 1990 logijagi gaskkas, nugo omd.
5936	Lássabearalspealus Hesse dagai humanisttalašvuođa ja vuoiŋŋa utopia gaskkas soahteáiggi dahkan rámaid, mat ledje 1900-logu issorasamusat.
5937	Lassemateriála lei čohkkejuvvon Petrus Crinitus girjjis De honesta disciplina jagis 1504, mii sisttisdoalai sitáhtaid Michel Psellus girjjis De daemonibus, ja De Mysteriis Aegytiorum (Mii guoská Egypta mystihkalaš áššiid.
5938	Lassin adeniidna ráhkada maiddái energiija-rikkes adenosiidnatrifosfáhta (ATP) go adenosiidna laktása golmma fosfáhtajoavku fosfáhtajovkui.
5939	Lassin dábálaš huksenlohpái, ozai Stádaásahus dán huksema oktavuođas maid lobi sámi árbevirolaš vuogi mielde; sii jerre lobi ulddain.
5940	Lassin ealligovas nevttii Sophie Okonedo, gii lei Rusesbagina eamit Tatiana ja Nick Nolte, gii nevttii ON-evearsta Olivera.
5941	Lassin gávdnojit maiddái 500 sulloža ja buot buohkanassii Fiži sullot gokčet 18,300 njealjehaskilomehtera.
5942	Lassin leat 60 reáktora huksojuvvome.
5943	Lassin leat ee.
5944	Lassin Suopma fertii ádjit duiskalaš joavkkut eret Suomas, mii doalvvui Lappi soađi.
5945	Latiinnalaš alfabehta lea máilmmi dábáleamos alfabehta.
5946	Latvia dahjege Latvia dásseváldi (
5947	Látvia kommunistabellodaga jođiheaddji Anatolijs Gorbunovs lei dušše sadjásaš presideanta ja daningo ii leat listtus.
5948	Lávdegotti bargun leai gávdnat sisdoalu oktasašprográmmii mii galggai dahkat ovttasbargovuođu politihkalaš bellodagaid gaskkas Norgga ođđasit huksemis.
5949	Lávejit dikšut prepárahtaid aldehydain dahje alkoholain.
5950	Lávejit eanas nieiddat mat buohccájit.
5951	Láve juohkit daid vuođđologuide, ortnetloguide, čoahkkeloguide ja leat eará nai.
5952	Láve váldit menddo guhkes áiggi dan rájes go jienasteapmi lea čađahuvvon dassážiigo loahpalaš válgaboađus gárvána, ja leat leamaš eahpegorálaš stuorra erohusat jienastagaid gaskka ja gii duođai beassá Sámediggái.
5953	Lávki steikejuvvo bannos nu guhká, ahte dat lea dimis.
5954	Lávllagilvvohallan ordnejuvvui 45. geardde.
5955	Lávlla lea maid jorgaluvvon eará sámegielaide.
5956	Lávlla Olát son lea čállán ovttas Ilmari Rasmusin.
5957	Lávlun dáidá leat olbmuid boarráseamus ja maiddái álkimus vuohki ovdanbuktit musihka.
5958	Lávlun earrána hámi dáfus hupmamis, dasgo lávludettiin nuohttaallodat molsašuvvá.
5959	Lávlun gávdno maiddái ealliid máilmmis.
5960	Lávlunoasis fas lea ođđamállet sámi musihkka, juogo lávlagat dahje luođit maidda lea seaguhuvvon musihkka.
5961	Lea árvaluvvon, ahte Andalucía nama álgovuođđun lea vandálaid namahus (Vandalusia).
5962	Lea árvaluvvon, ahte Durdnosa suopman livččii álgo álggus gullan oarjesámegielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas julevsámegielain ja biđonsámegielain.
5963	Lea daddjojuvvon ahte seammalágan muohtačalmmit eai gávdno.
5964	Lea dehálaš áddet justa dan maid Locke oaivvilda, go son rávve vánhemiid láhttet mánáiguin nu, ahte sii leat rationalaš oruhat.
5965	Lea dehálaš ahte čavge njálmmi albmaládje ovdal go botnjagoahtá.
5966	Lea dehálaš dábálaš riekteipmárdussii ahte áššit mearriduvvojit jođánit, ja maiddái hehtten dihte láhkarihkkuid dahkamis ođđa lobihisvuođaid.
5967	Lea eahpečielggas goas OOSMO searvi ásahuvvui.
5968	Leage árvaluvvon, ahte joavkodieđihangaskomiid haga su publikašuvdna livččii ollen dušše beare Indiai ja gárggiiduvvon mihá hihtáseappot go duođai geavai.
5969	Leage jurddašuvvon, ahte máilmmiávus dásásmuvai hui lahka duolba hámi ja dasa livččii šaddan measta justa kritihkalaš deahtisvuohta.
5970	Lea goittotge eahpečielggas, man olu Platona čállin teavsttaid dialogain leat Sokratesa duođalaš oaivilat, ja man olu fas Platona iežas oaivilat, maid son lea bidjan Sokratesa nammii.
5971	Leaibeluokta lea vuona nuorttabealde, ja Veaigesvuotna (Fægfjord) lea oarjjalulábealde vuona siste.
5972	Lea jáhkehahtti ahte Taytu Betul riegádii jogo jagi 1850 dahje jagi 1851.
5973	Lea lohpi bivdit sevttiin ja hávláriin báhčit Brainerd & al.
5974	Lea maid árvalus, ahte lea dájuhuvvon noaidái.
5975	Lea maid ásahan Sámikopiija ja ásahan Sámi Dáiddáriid ja Girčálliid Buhtadusfoandda (SDGB).
5976	Lea maiddái vejolaš, ahte heasttain lea leamaš oktavuohta jakutiaponniin, Edwards, Elwyn Hartley (1994): The Encyclopedia of the Horse.
5977	Lea maid dehálaš ahte stáđđi ii leat roamššil bajil, go dalle duodji sáhttá luoddanit dahje cuovkanit.
5978	Lea maid vejolaš nu gohčoduvvon friddja bachelora váldit.
5979	Lea mávssolaš, ahte namma ja virgenamahus leat čállojuvvon čielgasit, jogo prentejuvvon bustávaiguin dahje stuorra bustávaiguin vuolláičállosa vuolábealde.
5980	Lea measta sorbmahuvvon go varddii maŋŋel go geahppa lei ráigánan, ja roasmmohuhtten manima ja dáđvvi.
5981	Leammi álbmotmeahcceguovlu lei dolin guolásteaddjisápmelaččaid, dálá anaraččaid guolástan- ja bivdoeana.
5982	Leammi álbmotmeahci guovllus golggiidit máŋggat stuorra jogat: Leammijohka, Anárjohka, Riebanjohka ja Avviljohka.
5983	Leammi álbmotmeahcis gávdnojit oktiibuot 144 loddešlája.
5984	Leammi álbmotmeahcis leat merkejuvvon bálgát sullii 60 km.
5985	Leammis lea vejolaš oaidnit maid measta buot Davviguovllu luonddu máŋggabealalašvuođa dego boares beahcevuvddiid, viiddes duottarálážiid, soahkevuvddiid ja jekkiid.
5986	Leammi suodjalusárvvuid leat guorahallan juo árrat.
5987	Leana oaivegávpogin čoahkkebáiki lea buoidi.
5988	Leanat leat juhkkojuvvon 289 gieldan (kommun).
5989	Lea njeallje čoahkkebáikkit dain Berga gielda.
5990	Lea njeallje čoahkkebáikkit dain Suorsá gielda.
5991	Lea ráhkisvuođa, sámi árbevirolaš eallinvuogi birra.
5992	Leaska Mary Ann Westis lei unna dietnasat ja vihtta máná.
5993	Leat 763 olbmo geat leat gaskkal 0-19 jagi boarrásat.
5994	Leat dušše valeansaelektrovnnat mat servet čatnosii.
5995	Leat eanet aktevrrat guđiin leat berošteamit sámi politihka hárrái, muhto das in leat rehkenastan nugo suohkanit, fylkkaid, bellodagaid ja ásahusaid doaimmaheaddjiin sámi politihkas.
5996	Leat guoradan ja gávnnahan ahte virus iđii Wuhana biebmomárkanis, gos olbmot vuvde meahccespiriid lobiheamet, earret eará girdisáhpániid ja gearbmašiid.
5997	Leat hui ollu iešguđetlágan diiddat, ee. luonddu ja servodaga birra.
5998	Leat hui unnán geatnegasvuođat mat gohččot olbmo dahkat juoidá.
5999	Leat maiddái eará sivat.
6000	Leat maiddái gávnnahan ahte gávdnojit bakterat mat cevzet birrasis gos lea hui garra radioaktiiva suonjardeapmi.
6001	Leat maiddái ollu smávva báikkálaš radiokanálat miehtá fylkka.
6002	Leat maiddái olu sánit mat gullet bohccuid guohtumii.
6003	Leat meterorihtat, planehtat, mánut, násttit, beaivvášvuogádagat ja galáksat.
6004	Leatnahálddahusas eai lean válggain válljejuvvon ovddasteaddjit.
6005	Leat-vearbba lassin predikatiiva laktása dávjá maiddái dynámalaš šaddat-verbii (Dát pizza ii šaddan nu buorre).
6006	Lea várálaš geahččat njuolga beaivvážii, vaikko geahčasta dušše moadde sekundda hávális.
6007	Lea vealla ovttaseallat ja máŋgaseallat organismmaid gaskkas.
6008	Lea vejolaš oalát čalmmehuvvat dan geažil.
6009	Lea vejolaš válljejuvvot ođđasis vel ovtta jagi.
6010	Leavga geavahuvvui vuosttas geardde Álttás elfápmohuksema vuostálastimiin.
6011	Leavgga duogášivnnit leat alit ja ruoná.
6012	Leavgga guovdu lea rukses čakra nappo heastavovnnaid juvla.
6013	Leavgga riekkis govvida beavvi ja mánu.
6014	Leavggas leat rukses ja vilges ivnnit dego Čeahka boares vearjogovas, muhto dasgo leavga lei measta seammalágan go Polskka leavga ja das ledje seamma ivnnit go Nuortariikka leavggas dasa biddjui alit golmmačiegahas jagis 1920.
6015	Leavgga vuosttaš veršuvdna váldui atnui jagi 1912, ja dálá leavga lea geavahuvvon jagi 1992 rájes, maŋŋá go ovddeš veršuvnnas lei váldon eret Albánia sosialisttalaš áigodaga symbola, fiskes násti.
6016	Ledje dakkár dálkasat mainna dálkkodedje eará virusiid, nugo remdesivir, hydroksiklorokiina ja ritonavir.
6017	Ledje earát nai muhto dat jápme njuoratmánnán.
6018	Ledje sii dal buori dahje bahá, ávkkálačča dahje eai.”
6019	Ledje viđas oktiibuot, okta vuosttaš gámmirii ja njealjis fas nuppi gámmirii.
6020	Ledjonleavga lei earret eará anus Akershusa festniŋgas nu maŋŋit go jagi 1698:is.
6021	Ledjon (Panthera leo) lea stuora bussáealli.
6022	Leema čállinvuohki ráhkaduvvon Finnmárkku suopmaniid vuođul.
6023	Lee Sun-mi riegádii miessemánu 2. b. 1992 Iksanis, Davvi-Jeollas, Lulli-Koreas.
6024	Leeuwarden) lea Friisaeatnama oaivegávpot.
6025	Lehtiranta girjjis Arjeploginsaamen äänne- ja taivutusopin pääpiirteet, leat I imperatiiva (imperatiiva) ja II imperatiiva (optatiiva).
6026	Leibniz čuoččuhii, ahte Some Thoughts vuittii juoba Essay:a dan váikkuhus Eurohpálaš servodahkii.
6027	Leikanger gieldda Hermansverk lea gieldda ja olles fylkka hálddahusguovddáš.
6028	Leipziglaš goasttideaddji Eugen Diederichs anii Hesse girjjiid kvalitehtalaččat allaárvvožin ja doalai daid almmustahttima baicca nuorra girječálli doarjumin go gánnáhahtti gávpedoaibman.
6029	Leisha Hailey (r.
6030	Lekeitio ( ) lea unna gávpot rittus Baskaeatnamis Bizkaia eanangottis.
6031	Lemaître ieš álo deattuhii, ahte álgobávkkeheapmeteoriija lea fysikála teoriija iige dakkárin doala sisttis čujuhusaid oskkoldahkii.
6032	Lemaître manai vel guhkkelebbui jagis 1931 go son evttohii, ahte máilmmiávus lea álgán oktageardánis ”álgoatomas”.
6033	Lemaître teoriija vuostálastán Hoyle attii olles albmanussii dan dálá eaŋgasgielat nama go čujuhii dasa radiosáddagis sarkastalaččat ”stuorra bávkkeheami idean” (eaŋg. ”this big bang idea”).
6034	Lenita Airisto Helssega girjemeassuin jagi 2010.
6035	Lesothos eanetlohku, sullii 85 % álbmogis hupmá giela ja Lulli-Afrihkás sullii gávcci proseantta.
6036	Lessebo gielddas leat njeallje čoahkkebáikki.
6037	Letnii gullet 15 gieldda.
6038	Lexica Societatis Fenno-Ugricae ; 6. Helsinki, 1939.
6039	Lieggasis suovastuhttá unna suovastuhttingámmáraččas, suovastuhttinkássas dahje stuorát suovastuhttinrusttegis.
6040	Liet International, ovdalaš namma Liet-Lávlut lea lávlungilvu unnitlogugiela musihkkariid várás.
6041	Lihkadusa ruohttasiid sáhttá guorrat ruovttoluotta gitta 1700-lohkui ja lean dan rájes gávdnon máŋggalágan hámiin.
6042	Lihkohisvuođa sivva lea, ahte girdi lei beaškehan Giebmegáisái.
6043	Liiki bivastuvvá, ja dat lea vuohki muddet temperatuvrra.
6044	Liiki lea dat litna gođus mii gokčá olbmo olles rupmaša ja eará ealliid.
6045	Liiki šaddá asehut ja massá vehážiidda dávggasvuođas.
6046	Liiki sáhttá mannat sisaguvlui šattalmasa bajil.
6047	Liiki suddje birrasa vuostá ja doalaha maiddái čáhcedássedeattu ja rievttes temperatuvrra.
6048	Liikká dánáigásaš lohkkiin lei vejolaš dahkat iežaset oainnuid ”iešguđetgelágan gieđahallamii” mat laktasedje nieiddaide ja gánddaide, juos matge.
6049	Liikká, vaikko UNAMIR-joavkkut bohte dohko, de Uwiligiyima geahččalii báhtarit iežas šattogárddis bokte, muhto su báhče lahkosiidda.
6050	Liikki deháleamos doaimmat leat suddjet rupmaša siskilušaid, muddet rumaštemperatuvrra ja dovdat go juoga birrasis guoská, liekkista dahje galmmista.
6051	Liikkis lea eanas sajiin vuovttat dahje guolggat.
6052	Likkiis leat maiddái smávva suddjenávdnasat mat suddjejit virusid ja bakteraid vuostá.
6053	Lillehammera gieldda Lillehammer márkan lea gieldda ja olles fylkka hálddahusguovddáš ja Opplándda stuorámus gávpot.
6054	Linköping lea maid Östergötlándda leana hálddahusguovddáš.
6055	Linné ii dovdan dalle evolušuvnna ja dat doaba ii váldde vuhtii leago indiviidain oktasaš boahtimuš.
6056	Lintula dohkkehii evttohusa.
6057	Lintula kloastara girku.
6058	Lintula kloasttar lea doaibman Heinävesis jagi 1946 rájes boatkkaheamet.
6059	Lintulas lei maiddái Suoma maŋimus stuorra skeemai vihahuvvon kloasttarássi, skeemanonná eadni Serafima.
6060	Lipsona álgoromána Kosmonautti oaččui jagi 2008 Helsingin Sanomat -áviissa girjjálašvuođabálkkašumi.
6061	Lipson oaččui dán girjjis jagi 2013 Eurohpá uniovnna girjjálašvuođabálkkašumi.
6062	Liseansadienas leai seamma jagi lagabui njealje miljárda ruvnnu.
6063	Litlesotra, Sotra, Bildøy, Misje, Turøy, Langøy, Syltøy, Algrøy ja Bjorøy sulluin orrot olbmot.
6064	Ljungby gielddas leat gávcci čoahkkebáikki.
6065	Loahpahehkot, ahte dáppe ii šat dáhpáhuvaše ii oktage náittosearru".
6066	Loahpahehkot Niidii, gii ráhkista Irlándda nu ollu, ahte dán riikkas ii šat dahkkojuvvoše ii oktage aborta.
6067	Loahpalaččat Locke háliida, ahte mánát šaddet ollesolmmožin nu johtilit go vejolaš.
6068	Loahpalaš boađus ii leat dieđus.
6069	Loahpalaš duohtavuohta ii leat jáhkkimis goassige boađe dihtui.
6070	Loahpalaš jápminsiva ii váldojuvvon geaži, vaikke oassi su oapmahaččain ja doaktáriin lei dan mielas, ahte son lei mirkkohuvvon politihkalaš áššiid dihte.
6071	Loahpa loahpas čáhppes ráiggit jávkkašedje Hawking suonjardeapmin.
6072	Loahpaloahpas dáidá šaddat nu ahte olmmoš čuorvu stuorit hatti go lei álggus jurddašan.
6073	Loahpas beaivváš lea vilges deagga.
6074	Loahpas boahtá T-bárru, mii boahtá das go gámmirat repolariserejit.
6075	Loahpas jagi 1547 son ásaiduvai Salon-de-Provences dállui, mii vel odnege lea gávpogis.
6076	Locke ákkástalla, ahte bártnit galggášedje maid oahpahuvvot ruovttus dego nieiddat ”sii galggašedje oahppat ávkkálaš ja dárbbaslaš dállodoallodáidduid”.
6077	Locke álggos deattuha, ahte mánát ”liikojit, ahte singuin láhttejuvvo rationalaččat,” nappo vánhemiid maid galggašii láhttet singuin nu.
6078	Locke čálii álgoálggus reivviid aristokráhtalaš ustibii ja dáid reivviin dasto bođii loahpas Some thoughts concerning Education.
6079	Locke čuoččuha, ahte juos mánáid juolggit leat hárjánan galbma čáhcái, de sii eai buohcá nurvui, juos sin julggiid ala rišiha fáhkka galbma čáhci.
6080	Locke čuoččuha iežas esseas ”guoros” miela jurdaga – tabula rasa – mii dasto ”dievva” vásáhusaid bokte.
6081	Locke deattuha jámma, ahte vierru lea dehálat go njuolggadus – mánát galggašedje ovdalot siskkáldit rationalaš jurddašanvuogi, go oahppat olggul máŋggaid mohkkás gildosiid.
6082	Locke deattuhii vásáhusaid mearkkašumi miela čohkiideapmái ja su fuolla boastto ideaid assosiašuvnnain lea dagahan dan, ahte máŋggat meroštallet su teoriija mielas eanetge passiivan go aktiivan.
6083	Locke dohkkeheapmi dáhkidii šáŋŋera boahttevuođa.
6084	Locke lei maid dieđalaš revolušuvnna njunnošis ja bealuštii geografiija, astronomiija ja anatomiija oahpahusa.
6085	Locke lei sihkkar, ahte mánát ledje doarvái jierbmái ja ahte vánhemiid ovddasvástádus lei rávvet sin leat ain jierbmát.
6086	Locke maid evttohii, ahte ovdamearkka dihte juohkehaš (gánda) máná galggašii oahppat márkanastit.
6087	Locke mielas bálkkašumit, degomat njálgát, ja ráŋggáštusat, degomat huškumat, dahket mánáin hearki dovdduide ovdal go rationalalaččaid; dovddut giktalit áŋggáštusaid ovdal jierpmi.
6088	Locke nubbin dehálamos váikkuhus 1700-logu oahppo teoriijai maid bohciida su iežas teoriijas olbmo iežas birra.
6089	Locke optimisttalaš ”birassuodjaleapmi”, dego dohkálaš su teavsttas, ii leat šat dušše morálaš ášši – dat lea maiddái dieđalaš ášši.
6090	Locke pedagogihkkalaš ávžžuhusat mearkko ođđa gaskaluohkálaš eetosa, mii meroštalai boahttevaš Brittaniija 1700- ja 1800-loguin.
6091	Locke rávvágat olahit viiddes fáttáid máná bajásgeassimis seaŋggaid gokčamis gitta biebmorávvágiidda ja din gitta ođđen njuolggadusaide.
6092	Locke rávve vánhemiid fuolalaččat dikšut mánáidis fysálaš ”dábiid” ovdal go geahččališgoahta gazzat akademálaš oahppu.
6093	Locke seailluha, ahte vánhemat ja oahpaheaddjit galggašedje álggos oahpahit mánáid mo oahppat ja návddašit das.
6094	Lockes ii lean miella almmustahttit teavstta iežas namain, nappo son mearredii almmuhit dan anonyman.
6095	Locke Some Thoughts Concerning Education vuvddii duođaid bures.
6096	Locke stuorámus árvalusain bohtet ovdan, sihke su esseas Essay Concerning Human Understanding, ahte Some Thoughts Concerning Education.
6097	Locke ustit Samuel Clarke jearai Lockes, ahte mo bajásgeassit iežas gándda.
6098	Locke vástidii sutnje máŋggaid reivviin, main loahpas šattai Some Thoughts Concerning Education:a vuođđu.
6099	Locke vástidii sutnje Some Thoughts Concerning Education čállosis, man ”vuođđoulbmilin”, dego Locke čállá teavstta álggus lei, ”mo bajásgeassit nuorra hearrásalbmá su mánnávuođa rájes”.
6100	Logahaga maŋŋel son bázii Helssegii ja studerii govvadáiddaga Dáiddauniversitehta govvadáiddaakademiijas mas son gárvvásmii govvadáiddaga magistterin jagi 2000.
6101	Logaldallamat dábálaččat dollojuvvojit universitehtas, allaskuvllas dahje eará rávesolbmuidskuvlemis.
6102	Logaldallama váldoulbmil lea diehtojuohkin, ja dainna lágiin earrána omd. politihkara ságas, báhpa sártnis ja gávppálačča vuovdaleamis.
6103	Logaldallan dahje logaldat lea njálmmálaš ovdanbuktojupmi juogaman ášši birra.
6104	Logi beaivve RPF:a falleheami maŋŋá Kibilira gili báikkálaš njunnošat almmuhedje hutuide, ahte sin vahkkosaš bargobálvalus sisttisdoalašii tutsaid goddima.
6105	Logihkka gieđahallá eavttuid mat dárbbašuvvojit vai loahppaárvalusat šaddet riekta, muhto logihkka ii gieđahala mo máilbmi lea ráhkaduvvon.
6106	Logijagi 1980 rájes 1990 logijagi beallemuttu rádjái jáhpánlaš animašuvnnat, dego Akira, Dragon Ball, Neon Genesis Evangelion, ja Pokemon, geasuhedje eambbo olbmuid ja dain lei ainge stuorát váikkuhus márkaniin manga ektui.
6107	Logijagi 1990 eadni Teresas almmustahttojuvvui guokte iktingirjji: Chirstpher Hitchens The Missionary Postition ja Aroup Chatterjee Mother Teresa: The final Verdict.
6108	Logi Oarje-Eurohpá riikka, USA ja Kanáda čálle šiehtadusa cuoŋománu 4. beaivvi man namma lei Atlánta-lihttu.
6109	Loguin pronomenat sojahuvvojit ovttaid-, guvttiid- ja máŋggaidlogu mielde.
6110	Lohkanáiggis lei sus gullevašvuohta dan kommunisma lihkahusaide Mot Dag, muhto searvvai dađistaga bellodahkii ”Frisinnede Venstre”, ovdal go son, jagi 1945:s, maŋŋel dan bellodaga heaittiheami, searvvai Olgešbellodahkii.
6111	Lohkan Vårscenefest olis Romssas.
6112	Lohkkis lea dábálaččat jorba jietnaráigi.
6113	Lohkosánit lea oalle smávva sátneluohkká eará sátneluohkáid ektui,.
6114	Lohku rievddada ja áigges áigái lassána sakka, juohke goalmmát-njealját jagi.
6115	Lohku sáhttá leat positiiva, negatiiva dahje nolla ja lea mihttu galle elektrovnna leat liiggás dahje váile dan ektui go dat vuođđoávnnas.
6116	Lohttu lea Suonnjel-siidda guovddáš johka.
6117	Lokatiivahámi mearkkašupmi lea báikkis dahje báikkis eret.
6118	Lokatiiva lea kásus dahjege sadjehápmi.
6119	Londona OG:s 2012 son njuikii 8,11 ja bođii njealjádin.
6120	Longiest almmuhii tutsaid ruovttuid ain buoledettiin, ahte ”soahteveaga fertii válljet iežas beali”.
6121	Longyearbyena skuvla fállá lassediimmuid dárogielas earágielat rávisolbmuide.
6122	Lönnrota eamit jámii tuberkulosii jagis 1868.
6123	Lönnrotis šattai jagis 1830 dálkkasdiehtaga kandidáhttan ja jagi 1832 miessemánus dálkkasdiehtaga lisensáhtta.
6124	Lönnrot jotkkii mátkkis maŋŋá dálkkasdiehtaga lohkama Helssegis, muhto su ráhkkáseomos áigeádji lei velge bargu álbmotdivttaiguin.
6125	Lönnrot váccii Turku katedrálaskuvlla 1816-1818.
6126	Loreto, mu vuoiŋŋalaš skuvlejupmi ja mu publikašuvdna doppe, mearkkašedje munnje visot”.
6127	Lottit (Aves) lea guovttejuolggat, dásseliegga ja monnejeaddji čielgeeallit.
6128	Lottit cevze stuora jámus mii lei Krita-áigodaga loahpas, 65 miljovnna jagi áigi.
6129	Lottit gávdnojit miehtá máilmmi, Arktisis gitta Antárktisis.
6130	Lottit leat máŋggalágan sturrodagas.
6131	Lottit maid lea lohpi báhčit leat vuoktafiehta, duoršu ja vuoktagoalsi.
6132	Lottit sierranit eará ealliin go dain lea dolgefárda.
6133	Lujávrrenisu válljejuvvui sámi kongreassas Murmánskkas dán doibmii.
6134	Lulábealde võrogiela guovllu lea Latvia, gos olbmot hállet latviagiela.
6135	Luleju gávpoga olmmošlohku lea badjelaš 46,6 duhát olbmo.
6136	Luleju gielddas leat 18 čoahkkebáikki.
6137	Lullebeallejorbbu alitbossut leat stuorábut go davvebeallejorbbu.
6138	Lullijovkui gullet lullisámegiella ja ubmisámegiella.
6139	Lullimus "Nussir" Álttás lea dat vári, gean namma dárogillii (dahje mearrasámi suopmanii) lea Nussura.
6140	Lullirittu guhkkodat lea badjel 2000 km.
6141	Lullisámegiela boallobeavdi maid atná dan vuogi.
6142	Lullisámegielain loahpajietnadadat leat seilon buorebut go eará sámegielain.
6143	Lullisámegiela oktasaš čállinvuohki dohkkehuvvui 1978.
6144	Lullisámegielas nuppi stávvala vokála rievdada vuosttaš stávvala vokála.
6145	Lullisámit leat leamašan eanas badjesámit, muhto gávdnojit maiddái vuovddihat.
6146	Lullisámit orrot davvin Dearnas gitta Eajra rádjai lullin.
6147	Lullisámit orrot goabbá nai beale Norgga ja Ruoŧa gaskasaš ráji.
6148	Lulli-Sudana oaivegávpot lea Juba.
6149	Lulli-Trøndelága alimus várri lei 1 985 mehtera allosaš Storskrymten.
6150	Lulli-Trøndelága fylkii gulle 25 gieldda, maid oktasaš viidodat lei 18 848 km².
6151	Lumisalmi lea vuosttaš nuortasápmelaš, gii lea vihahuvvon diakonan.
6152	Luna-prográmma lei vuosttaš ollet mánnui guoros gomuvuođafievrruin jagi 1959.
6153	Lunddolaš erohusat muhtun šlájas lea hui dábálaččat.
6154	Lunddolaš sivvan dasa leamaš dat, ahte nuppi láhkai go máŋggat eará metállat, golli gávdno luonddus ráinnas hámis.
6155	Luohti gohčoduvvo maid juoiggusin.
6156	Luohti gullá lyrálaš šaŋŋerii.
6157	Luohti juigojuvvo otná sámi servodagas, muhto ii nu olu go ovdalaš áiggis.
6158	Luohti lea sápmelaččaid álbmotmusihkka/lávlunvuohki doloža rájes.
6159	Luondduhálddašandirektoráhtta lea Birasgáhttendepartemeantta ovddas ráhkadeame ođđa njuolggadusaid boazovahátbuhtádusa máksima birra.
6160	Luonddumeahci váldošaddotiipan leat sierralágan duottaralážat- ja marrasat.
6161	Luonddus dat ellet 15–20-jahkásažžan, fáŋgavuođas muhtumin badjel 30 jagi.
6162	Luonddus lea albasa eallenahki 10-12 jagi, muhto lea dihtosis albbas mii elii olles 24 jagi.
6163	Luondduválljen lea maiddái váikkuhan ollu, dasgo máŋggat heasttat leat jápmán galbmasii dahje nealgái Islándda garra dálkkádagas.
6164	Luondduvárjaleami dáfus ođasmuvvi energiija lea ávkkálaš danin go ii-ođasmuvvi boaldámušat eai gola ja dalle globála liegganeapmi ii lassán nu olu.
6165	Luondu lei Áillohačča deaŧaleamos movttidahttingáldu.
6166	Luopmánat leat meahccemuorjjit, mat šaddet erenomážit jekkiin.
6167	Luopmániid lieđđuma váikkuhit sihke garra arvvit ja biekkat mat časket eret lasttaid šattus.
6168	Luopmánis lea vilges lieđđi.
6169	Luossa lea dehálaš biebmoguolli.
6170	Luovtta viidodat lea sullii 18 000 km² ja dan čiekŋaleamos báiki 67 metriä.
6171	Lymfa lea varra mii lea báhcán gođđosiida ja dat johtá ruovttoluotta lymfasuonaid siste.
6172	Lymfoida čulbmosat gávdnojit maid biebmosuddadanoari vuohččecuoccain.
6173	Lyng lei áhčči ovddeš advokáhttii, politihkkárii ja girječállái Jon Lyngai, ja vilbealli máilmmidovddus Thor Heyerdahlai.
6174	Lyng lei miellahttu Troandima gávpotstivrras, ovdagottis ja ruhtadanlávdegottis 1935-1945.
6175	Lyng riegádii Troandimis ja lei oahppan jurista.
6176	Macintosha dihtorboallobeavddis SHIFT a boađus lea A, ja OPT e boađus sáhttá leat é.
6177	Mack kulcki woasta Jaufrä Orre Jaufrä.
6178	Mađi čiekŋaleabbu boahtá, dađi alit leat temperatuvra.
6179	Mađi eambbo vuosttaldus, dađi eanet gealdu dárbbašuvvo vai rávdnji nagoda johtit.
6180	Mađi stuorat eanetlohku, de sáhttet eanet politihkalaš stáhtaministtar ja ráđđehusat boahtit čađa, nu ahte ii leat oktage oaksi dahje institušuvdna mii váikkuha.
6181	Madrida olmmošlohku lea 3,165,541 (2016) ja viidodat 606 km².
6182	Madventures-joavkku Riku Rantala mielde girjji gánneha lohkat eandalii juos lea davás vuolgime amas čurboš.
6183	Magga oaččui gudnebálkkasumi.
6184	Magga šattai ON bistevaš foruma vuosttaš jođiheaddjin.
6185	Magga-Vars lea bajásgeassidiehtaga magister ja bargá doaimmabagadallin.
6186	Magisttarin son šattai 1990:s, lisensiáhtan 1996:s, ja de jagi 2003 son nákkáhalai doavttirin.
6187	Magnehtalaš monopolat eai leat goittotge goassige gávdnon.
6188	Magnus den Gode anii seamma mearkka go Sankt Olav, ja Harald Hardråde anii gáranasa.
6189	Maidaid Nordic-kursa lea vehaš nuppelágan nammii guovdilastin.
6190	Maiddái 1800-logus jápmán nornagiella lei skandinávalaš giella.
6191	Maiddái akupunktuvra, ruvven ja fanahallan sáhttet ábuhit.
6192	Maiddái Anára gielda mieđiha jahkásaččat suokkardanvuloš ruhtadoarjaga.
6193	Maiddái antihka romalaččat dovde čiekčanspealuid, lágiduvvon soalddátlaš konteavsttas, nugo kiinnálaš Cuju.
6194	Maiddái beaivváža suotnjarat jođálmahttet liikki boarásmuvvama.
6195	Maiddái Belgia ja Zaire (dálá Kongo demokráhtalaš dásseváldi) sáddejedje joavkkuid hálddahusa veahkkin stuibmejeddjiid vuostá.
6196	Maiddái biebmoeallin, nugo lávlunlottit ja páhpegoiját.
6197	Maiddái čáhci lea molekyla, man kemiijalaš hápmu lea H 2 O Dainna lágiin molekyla sáhttá sisttisdoallat ovtta ja seammá vuođđoávdnasa nugo hydrogenamolekyla, dahje guokte sierra vuođđoávdnasa, nugo čáhcemolekyla.
6198	Maiddái čotta sáhttá hávváduvvat.
6199	Maiddái dat makkár don leat dál lea boađus das mo don ellet ovddit eallima.
6200	Maiddái Davvi-Afrihkás leat muhtin veardde riebanat.
6201	Maiddái dohkkehuvvon priváhta skuvllat sáhttet fállat vuođđooahpahusa.
6202	Maiddái eará ráhkadeaddjit álge ráhkadit muohtafievrruid Ski-doo bivnnuhisvuođa geažil.
6203	Maiddái Finnbiff lea bivnnuhis biepmu mii lea vel unnibut cahppojuvvon go Biđusbiergu.
6204	Maiddái gávpotolbmot buohccájedje čižžeborrasii dávjjit go dálonguovlluid ássit.
6205	Maiddái goikkádagat ja galmmaijat hehttejit lieđđuma.
6206	Maiddái Guovdageainnu girku lea Riikkageaidnu 93 lahkosis Guovdageaineanu lulábealde.
6207	Maiddái guovlu, gosa kloastara plánejedje, lei eanaš luteralaš.
6208	Maiddái infekšuvndna, čoaska áibmu, hárjehallan dahje duhpátsuovva sáhttá álggahit ástmá.
6209	Maiddái lymfasuonat gullet varrajohtui ja dat jođihit lymffa.
6210	Maiddái mánát gálášeamen geasset.
6211	Maiddái náittosgovat mas oidnojit peeʹrvesǩ, bruvda ja šaamšiǩ.
6212	Maiddái Norgga stuorimus jávri, Mjøsa, lea belohahkii Opplánddas.
6213	Maiddái nuoraid bláđđi Nuorat lea ovttasbargan Sáminuorain.
6214	Maiddái olgoriikka mátkkaččat lávejit servat seremoniijai.
6215	Maiddái perväskä-gahpira gállobihtá siste lea beassenanodas.
6216	Maiddái revolušuvnnat mearkkaša ahte servodat rievdá, go dalle ovdamearkka dihte okta servodatjoavku oažžu seamma vuoigatvuođaid dahje friddjavuođa.
6217	Maiddái románialaš bismagottit cegge jagi 1925 Románia patriarkáhta.
6218	Maiddái šiehtadallan dáiddáršiehtadusa Norgga Sámedikkiin ja ásahan Sámi Girjeriemuid.
6219	Maiddái siskkáldas ruossalasvuođat ja fuones ekonomalaš dilli hehttejedje eallima.
6220	Maiddái USA guovlluid geografiija ja dálkkadagat molsašuvvet sakka.
6221	Maid flipper- ja hasárdaspealut leat dábálaš.
6222	Maid girječálli Mikko-Pekka Heikkinen lea rábmon girjji.
6223	Maid kontrákta substantiiva ja geassásan substantiiva.
6224	Máidnasat muitalit 1808-1809 Suoma soađi sángáriin.
6225	Máidnosa áigumuš lea vuovdalit fitnodaga gálvvuid dahje bálvalusaid nu ahte eanet olbmot ostet dan.
6226	Maid stuorra oassi dábálaš hutusiviilain báhtaredje oassin ráđđehusa propaganda dihtii, mii čuoččuhii goddit buot hutuid geat dat fal gávnnašii.
6227	Máilmmiávvosa áramus muttuid teoriija lea vel oalle láhkai spekulerema dásis.
6228	Máilmmiávvosa áramus muttuin diehtit unnán.
6229	Máilmmiávvosa eahpehomogenalašvuohta lea mihtiduvvon leat stuorámus skálas 10% sturrosaš.
6230	Máilmmiávvosa entropiija lassánivččii maksimálan nu gohčoduvvon liekkasjápmimis.
6231	Máilmmiávvosa gomuvuođalaš sodju sáhttá leat positiivvalaš, negatiivvalaš dahje dasto das ii leat sodju ollenge.
6232	Máilmmiávvosa mássá deahtisvuođa sáhttá goittotge mihtidit dan gravitála ráhkadusjuohkáseami vuođul, ja dan leat mihtidan leat dušše 30% kritihkalaš deahtisvuođas.
6233	Máilmmiávvosa oppalaš hápmi lea gitta dan duođalaš deahtisvuođa ja kritihkalaš deahtisvuođa goris dahjege ng.
6234	Máilmmiávvosa viidun čielggai almmolaš relativitehtateoriija dárkkodemiin juo ovdal Hubble lága áiccastagaid ja jurddabohtosiid.
6235	Máilmmiávvosa viidun ja čoaskun joatkašuvai, man čuovvumuššan partihkkaliid gaskamearálaš energiija unnui.
6236	Máilmmiávvosa ΛCDM-málle doallá sisttis sevdnjes energiija kosmologalaš konstántta hámis.
6237	Máilmmi boarráseamus gávpot, Jeriko, árvádusaid mielde ásahuvvo dan áigodagas.
6238	Máilmmi dearveorganisašuvdna (WHO) ávžžuha daid mat navdet iežaset buohccán atnit máskka ámadeaju ovddas jus fertejit leat olbmuid olis.
6239	Máilmmi ekváhtora guhkkodat lea 40 075,017 km.
6240	Máilmmi rikkášeamoš njuolggaduslávdegoddi ii leat hui addálas, dasgo dat hálida oahpahit geafesvuođa ávdugasvuođa.
6241	Máilmmis gávdnojit sullii 4000 dollavári; eanaš oassi dain eai leat aktiivat.
6242	Máilmmis leat badjel miljárda muslima ja isláma lea okta máilmmi johtilepmosit šaddi oskkuin.
6243	Máilmmisođiid áigge Duiskkas Hesse bivnnutvuođa heajudedje ollu su vuostá ordnejuvvon preassakampánjat, mat ledje čuovvumuššan su pasifisttalaš ja eahpenationalisttalaš cealkámušain.
6244	Máilmmi stuorimus muorraguovllut leat tropihkalaš arvevuovddit ja taiga.
6245	Máilmmiviidosaš beakkálmasvuođa olmmožin son deaivvadii máŋggaid stáhtaid dehálaš njunušolbmuid, dego ovdamearkka dihte Amerihká presideantta.
6246	Máilmmiviidosaš meahciealli populašuvdna lea njiedjan 52%'ain jagiid 1970 ja 2014 gaskkas, World Wildlife Fund raportta mielde.
6247	Máinnašuvvon fluktuašuvnnat livčče lean vuođđun buot dálá máilmmiávvosa ráhkadussii.
6248	Máinnus dahje rekláma lea gulahallanvuohki mii eanemustá dahkkojuvvo go áigu vuovdit gálvvu dahje bálvalusa.
6249	Máinnus sáhttá leat eahpenjuolga, mii mearkkaša ahte olbmot ieža váikkuhit nubbi nubbái, ja fitnodagat ieža eai dárbbaš bargat maidige.
6250	Máinnus sáhttá leat govva ja teaksta mii lea jurddašuvvon dihto ulbmiljovkui ja juhkkojuvvo media bokte.
6251	Máistagat leat máisttašattuid goikaduvvon oasit, mat geavahuvvojit daid máhkoávdnasiid dihte.
6252	Maithiligiella lea biharigiella mii hupmojuvvo indialaš oassestáhta Bihar davvioasis.
6253	Máivi dahjege roabát (Coregonus albula) lea čuovžžaide (Coregonus) gullevaš luossaguolli, mii lea 5-20 cm guhkki.
6254	Makkár áššiide sáhttá oažžut nuvttá riekteveahki?
6255	Malawi oaivegávpot lea Lilongwe.
6256	Malaysia olmmošlohku lea sullii 29 miljovnna, ja viidodat lea 329 847 njealjehaskilomehtera.
6257	Malgrat de Mar olmmošlohku lea 18 596 ja viidodat 8,82 km².
6258	Mali dahjege Mali dásseváldi ( ) lea riika Oarje-
6259	Mali oaivegávpot lea Bamako.
6260	Málle mielde dušše gravitašuvdnii čatnon vuogádagat, dego galaksat, bisošedje čoahkis, ja datge gárttašedje liekkasjápmimii go máilmmiávus viidu ja čoasku.
6261	Mállet rivdet guovlluid mielde ja muhtumin juobe sogaid mielde nu, ahte ii leat álki diehtit mo iešguhtenai málle meroštallo.
6262	Málliin stuorámus oasis buotvuohta lei ollásit homogenalaš ja isotrohpalaš.
6263	Malmö lea maid Skåne leana oaivegávpot.
6264	Malta dahjege Malta dásseváldi lea suoluriika Lulli-
6265	Malta oaivesullot leat Malta, Gozo ja Comino.
6266	Mánáid oahpaheapmi áicágiid bokte leavai johtilit miehtá Eurohpá.
6267	Mánáidskuvllas lea sihke sámegiel ja dárogiel oahpahus, muhto stuorámus oassi mánáin vázzet sámegiel klássas.
6268	Mánáidsuodjalusbálvalusa ovddasvástádus lea maid mannat gaskii, jos ruovttus lágiduvvon doaimmat eai veahket, nu ahte mánáid dárbbut váldojuvvošedje vuhtii.
6269	Mánáidsuodjalusbálvalus galgá johttáhit veahkkedoaimmaid mánnái ja bearrašii.
6270	Mánáidsuodjalus galgá maid leat mielde sihkkarastimin buot mánáide ja nuoraide bajásšaddandili, mas sii leat oadjebasat.
6271	Mánáid vuoigatvuođaid konvenšuvnna vuođđun lea jurdda ahte máná olmmošvuoigatvuođain deattuhuvvojit earenoamáš fuolaheami ja divššu maid rávesolbmot eai dárbbaš.
6272	Mánás lea vuoigatvuohta almmuhit iežas oaivila vuhtii agis ja čálganmuttus mielde (artihkal 12).
6273	Mánát atnigohtet media hui unnin.
6274	Mánát besse ieža mannat gosa fal háliidedje, muhto váhnemat vigge baldit daid várálaš báikkiin, nu ahte eai šaddan ilá duostilat.
6275	Mánát ožžo skuvlaoahpahusa sullii guokte diimmu juohke beaivve.
6276	Máná vuoigatvuođaid konvenšuvdnii gullet 60 artihkkala ja golbma lassibeavdegirjji.
6277	Mandela šattai birra máilmmi dehálaš friddjavuođa ja dásseárvvu symbolan.
6278	Mándelat eai leat niehtit, vaikko dávjá málesteamis dat lohkojuvvoge nihtiide.
6279	Manga bláđđái hui ollu váikkuhii Japan Punch, man lei vuođđudan jagi 1862 englándalaš animašuvnnadáiddar Charles Wirgman.
6280	Manga bláđit sáhttet maiddái sisttisdoallat ng.
6281	Mangabláđit sisttisdollet dábálaččat máŋgga ráiddu.
6282	Manga bohte Amerihkká márkaniidda vehážiid mielde, álggus ovttas anime bláđiiguin ja de iehčanassii.
6283	Manga buvttadussii Englánddas gullet Gollancz ja Titan books.
6284	Manga dáiddárat muhtumin álggahit moadde “one-shot” manga projeavttain, vai fidnejit namaideaset oidnosii.
6285	Mangadáiddár ( mangaka) dábálaččat bargá muhtun vehkkiiguin unna bargolanjas ja lea oktavuođas duddjojeaddji doaimmaheddjiin, gii boahtá gávppálaš publikašuvnna fitnodagas.
6286	Mangakissas olbmot juhket gáfe ja lohket manga, ja muhtumin orrot ija.
6287	Manga leat dábálaččat prenten čáhppesvielgadin, vaikke ivdnejuvvon mangage leat oažžunláhkái.
6288	Manga leat maiddái boahtán hirbmat bivnnuhin birra máilmmi.
6289	Manga no Kuni almmustuvai miessemánu jagi 1935 rájes ođđajagimánu 1941 rádjái, seamma áiggi go Nubbi Sino- japánalaš soahti lei jođus.
6290	Manga no Kuni buvttii ovdan dieđuid mangakas, mii lei boahtimin ja maiddái nuppi animašuvdnaindustriijas birra máilmmi.
6291	Manga ráiddut sáhttet almmustahttojuvvojit máŋgga jagi áiggi, juos dat menestuvvet bures.
6292	Maŋemus čuđiid jagiid teknihkka lea ovdánan nu ahte dálá atnui gullet maiddái elektromikroskohpat ja immuvdnateknihkat.
6293	Maŋemus jagiid dálkkasfitnodagat leat duddjon máŋga ođđa dálkasiid.
6294	Maŋemus máinnašuvvon sivva guoská ovddemustá boarrásiidda ja mánáide geat orrot čoasus visttis ja geain leat unnán gárvvut badjelis.
6295	Máŋga álbmoga konverterejeddje go gárte ruossa imperija vuollái, muhto muhtumat doalaheddje iežaset oskku.
6296	Máŋga čuojanasa stállesreaŋggain, nugo Western- ja elegitárat ja elebássat, atnet maid nu gohčoduvvon truss rod, mainna sáhttá muddet čeabeha gealddu sreaŋgageassima vuostá.
6297	Máŋga dáiddárat Amerihkás leat ožžon váikkuhusaid mangas ráidogovaid ja animašuvnnaid sárgosiidda.
6298	Máŋga gielain lea iežas boallobeavdi, dego davvisámegielas.
6299	Máŋga iešguđetlágán gáldu, juoba eadni Teresa iežas njuolggaduslávdegotti nammagirji, máinnašit riegádanbeaivin borgemánu 27. beaivvi, vaikke duohtavuođa mielde dat lei gástabeaivi ja eadni Teresa lei riegádan ovddit beaivvi.
6300	Máŋga olbmot, geat liikojedje manga ráidduide, ledje skuvlajahkásaš nuorra olbmot.
6301	Máŋga opmodaga maid gonagas ja gonagasbearaš atnet, leat almmolaš opmodagat, muhto gonagas beassá daid atnit.
6302	Máŋga Sámemiššuvnna ásahusat sirdojuvvojedje almmolašvuhtii, stáda vuollásažžan, 70-80-loguin.
6303	Máŋga sámi serve dán bargui, ja sámit leat leamaš sakka beroštuvvan museaásahusa ceggemis Kárášjohkii.
6304	Máŋgasiin lea iežas guovllu nationáladreassa ja Norgga leavga.
6305	Máŋga šlája boraspiret ja gazzalottit válljejit sáhpánjagiid eanas borrat goddesáhpámiid ja diet šlájat, omd. ruksesrieban ožžot ollu čivggaid goddesáhpánjagiid.
6306	Máŋga šlája ellet liehmu guovlluin ja okta šládja tropihkalaš guovlluin lahka ekváhtora.
6307	Máŋggaid muttuid maŋŋá leat beassan dasa, ahte duovvasiid dahkan ii gáibit olu bargiid ja giehtaduoji, go mašiinnat barget stuorámus oassi bargguin.
6308	Máŋggalágan dutkamušat leat maiddái veahkkin go galgá dahkat diagnosa, nugo varraiskosat, röntgendutkamušat jna.
6309	Máŋggas geain lea čižžeboras eai dovdda makkárge dávdamearkkaid.
6310	Máŋggas gottáhalle gássagámmaris dahje illástuvvojedje, nelgo dahje barggahuvvojedje jámas.
6311	Máŋggat brahuigiela hupmit leat máŋggagielagat, ja oassi ovddeš hupmiin leat álgán hupmat balutši- dahje persiagiela.
6312	Máŋggat Locke ávžžuhusain vuođđuduvvet sullasaš ávkkálašvuođa prinsihppii.
6313	Máŋggat máilmmiávvosa stuorra skála ráhkadusat, maid gravitašuvdna lea hábmen, leat dakkárat go álgobávkkeheapmeteoriija evttoha.
6314	Máŋggat molssaevttolaš teoriijain viggetge ovttastit kvantafysihka ja almmolaš relativitehtateoriija.
6315	Máŋggat partihkkalfysihkka molssaeavttut leat evttohuvvon sevdnjes ávnnasin, ja máŋggat dutkamušat dan áicama várás leat jođus.
6316	Máŋggat rwandalaččat leat dan mielas, ahte oarjemáilmme giddagasat leat menddo fiidná, eaige dat leat rivttes báikkit dubmejuvvon olbmuide, eandalit go veardiduvvo dábálaš rwandalaš eallimii.
6317	Man gievra čanas gaskkal atomaid lea iešguđetlágan.
6318	Maŋimus áiggiid “deluxe” veršuvnnat leat maid prenten, go lohkkit leat boarásmuvvan ja lea šaddan dárbu muhtun earenoamáš áššiide.
6319	Maŋimus áiggiid, manga industriija lea viidánan birra máilmmi, dasgo fitnodagain leat liseanssat almmustahttit manga ieža eatnigillii.
6320	Maŋimuš bores Lintulas boahtán nonná lei eadni igumenia Antonina, gii bođii doppe nuorra noviisan.
6321	Maŋimuš jovkui gulle olbmot, geat ledje suoládan álbmotgoddimiin gillán olbmuin.
6322	Maŋimus skuvla visttis lei Helsingin tyttölukio.
6323	Máŋŋá buollimiid lei Smith bearaš okta daid hárvenažžain mii nagadii fas hukset gárdima, oalle jođánit.
6324	Maŋŋá go ovddastišgođii riikkabeivviin RD moitojuvvui das go sii eai leat guođđán iežaset rasisttalaš ruohttasiid velá.
6325	Maŋŋá go son geassádii riikkapolitihkas leai son Oslo ja Akershusa filkamánnen(1989-1998) ja stivrajođiheaddjin NRK:as (1998-2000).
6326	Maŋŋá go son válbmanii soahtegirdin, son válljejuvvui kosmonávtaprográmmii jagis 1960 ja Vostok 2 -ávusgirdimii, mii vulggii gomuvuhtii borgemánus 1962.
6327	Maŋŋá leat ilbman maiddái earret eará filmmat ja govvagirjjit.
6328	Maŋŋá son barggai miššonbahppan.
6329	Maŋŋá son šattai Brihttalaš parlameantta parlamentarihkkárin ja čállin Riikkaidgaskasaš soabahallanmeannudeami lihttus.
6330	Maŋŋel 1970-logus leat eanet ahte eanet olbmot fuobmán ahte oljobohkan vahágahttá birrasa ja ahte lea nanu oktavuohta dálkkádatrievdamiin.
6331	Maŋŋel 2014 jagi válgga ledje 43,6% ja maŋŋel 2018 jagi válgga fas velá eanebuš 46,1%.
6332	Maŋŋelaš boahtá QRS-kompleaksa ja loahpas T-bárru.
6333	Maŋŋelaš dan stuorámus mánnu, Triton, fuomášuvvui.
6334	Maŋŋelaš ravkin njoahcu, danin go pacemaker-seallaid spontána depolariseren hedjona galbmasa dihte.
6335	Maŋŋel bohtet eahpedábálaš vardimat ja bákčasat.
6336	Maŋŋeleabbo doarjja lea njiedjan ja jagi 2011 kommunálaválggaid maŋŋel FrP lea Norgga goalmmádin stuorámus bellodat.
6337	Maŋŋeleappos son studerii metálla ja gráfalaš plánema.
6338	Maŋŋeleappos Westermarck čálii ain eanet nissoniid stáhtusa servodagas ja nissoniid historjjá birra.
6339	Maŋŋeleappot dat molssui čáhceödeman.
6340	Maŋŋel finálas son faskkii silbba go njuikii 8,21.
6341	Maŋŋel go lea duolmmastan de ferte čuovvuvaš eatnanguoskkaheapmi leat dainna julggiin mainna duolmmastii, ja dasto čell nuppiin julggiin sáttoroggái.
6342	Maŋŋel go olbmot leat geavahan čázi de dat lea nuskon.
6343	Maŋŋel go seallaid bázáhusat ja karbondioksiida leat njammásan varrii de varra johtá suonaid siste mat bohtet oktii ja dat suonat sađistaga sturrot.
6344	Maŋŋel guokte jagi de sii gávnnahalle go muhtun behtii sin.
6345	Maŋŋelis eadni Teresa muitalii, ahte su ruoktu lei leamaš lihkolaš, iige dat, ahte sus bođii nonná, lean álki.
6346	Maŋŋelis lea eiseváldi goittotge árvvoštallan ahte Ruoŧas sullii 300 jápme lihkohisvuođa dihte.
6347	Maŋŋelis son maid celkkii: “Dat lea priváhta ášši.
6348	Maŋŋelis vuovdin gulul geahppánii, sivvan go dálvvit šadde bivvalebbon ja go uhca njealljejuvllagiid miehtá jagi geavaheapmi lassánii.
6349	Maŋŋel lassánii galbaráksáboras Ukrainas ja Vilges-Ruoššas roasu dihte.
6350	Maŋŋel lea jiekŋa borran ja johkaroggi nuppástuvai mearran.
6351	Maŋŋel lea lihttu viiddidan ieža doaimma ja das leat vuogit mo gieđahallá kriisaid ja mo ovddida riikkaidgaskasaš ráfi.
6352	Maŋŋel leat hávddiid dutkamat čájehan ahte lea ollu veahkeválddálašvuohta leamašan bivdimiin.
6353	Maŋŋel nuppi máilmmisoađi stuorui Norgga buresbirgejeaddji stáhta.
6354	Maŋŋel ruoššalaš revolušuvnna šattai Sovjetlihtulaš giellapolitihkka nu, ahte buot Sovjetlihtu unnitlogugielat galge oaččut iežas girjegiela, ja ahte buohkat galge oahppat lohkat ja čállit ja oažžut skuvlema iežas gillii.
6355	Maŋŋel soađi šattai ruvdno fas čatnot brihttalaš punda ja USA dollara vuollái.
6356	Maŋŋel son fárrii Leipzigii ja de fas Strasbourgii lohkat universitehtas.
6357	Maŋŋel válgavuoittu meinejedje máŋggas lihtus, ahte galget viiddáseappot joatkit ovttasbarggu, ja časkit bellodagaid oktii, mii galggai leat sihke beaktileamos ja demokráhtalaččamus (okta jietna miellahtu nammii).
6358	Maŋŋeoaivvi buohta fas eai leat hearvvat ollege.
6359	Maŋŋil 1945 dat ideologiija fámohuvai.
6360	Maŋŋil bođii kvenaid ja dážaid.
6361	Maŋŋil buollima Moss gávpot mearridii ahte gávpotguovddaš galggai leat huksejuvvoŧ tiillagegeđggiiguin.
6362	Maŋŋil Suopma, Kanáda, Stuorra-Británnia, Fearsullot, Luxemburg, Itália, Slovenia ja Irlánda serve, muhto Irlánda vulggii maŋŋelabbos eret, go doppe eai lean doarvái lahtut.
6363	Maŋŋil vel sáhtte olbmot deaivat dan hearggi duoddaris.
6364	Maŋŋit bohte vel Iczer-1 (Antarctic Press, 1994) ja Ippongi Bang’s F-111 Bandit (Antarctic Press, 1995).
6365	Mánnán Agatha ii vázzán skuvlla ja su eadni oahpahii su lohkat, čállit ja rehkenastit ruovttus.
6366	Mánnán Karman orui Jemena goalmmádin stuorimus gávpoga Taiz lahka.
6367	Mánnosevnnjodeapmi fas dalle go eanan lea beaivváža ja láđasmánu gaska.
6368	Man nu muttus dovdameahttun dáhpáhus, mii lea namuhuvvon baryonagenesan (eaŋg. baryogenesis), rihkui baryonalogu seailunlága ja boađusin kvárkkat ja leptonat šadde badjelmearálaš olu antimateriija ektui.
6369	Mánotbaji sáhttá meroštallat iešguđege láhkai.
6370	Máret Ánne Sara lea maid doaimmaheaddji Š-bláđis.
6371	Máret riidalii dávjá irggiinis ja dat lei vuodjagáhkkun Lájlái.
6372	Marigielas lea guokte konjugašuvnna (eará Urálalaš gielain eai leat konjugašuvnnaearohusat).
6373	Marigiella hállojuvvo eurohpalaš Ruošša nuorttaoasis, Mari El-republihkas, ja dan guovllu lahka.
6374	Marigiella lea rievttes mielde guokte čállingiela, niitomarigiella (nuortamarigiella) ja várremarigiella (oarjemarigiella).
6375	Marja Helander riegádii borgemánu 29. b. 1965 Suoma bealde Helssegis mas son orru ja bargá dálge.
6376	Márjá lea agalaš nieida ja "ođđa Eeva", gii mieđihii iežas dáhtu mielde allaeaŋgala Gabriela almmuhussii Jesusa riegádeamis.
6377	Markaryda gielddas leat njeallje čoahkkebáikki.
6378	Márkomeannu háliida vuosehit sihke profešunealla musihkkáriid ja artisttaid geat eai leat beaggán.
6379	Márkomeannu máksá ”eallin ja dáhpáhusat márkogilis" http://www.markomeannu.no/samisk/markomeanubirra.html%20 Markomeannu.
6380	Markus Falk lea pseudoniibma Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila-guktui.
6381	Marsa astronomalaš mearkka lea Mars.
6382	Martinsena bellodatmielbargiid ja olbmáid gaskkas digaštalle ahte leago Martinsen gottáhallan su politihkalaš barggu dihte sámiid ja sámi rivttiid ovddas.
6383	Martin Simons čujuha, ahte Locke ”evttohii, sihke njuolgga ja eahpenjuolgga, ahte bártniid oahppu galggašii čuovvut muhtin fihtolaš alit luohkkáid nieiddaid oahppu”.
6384	Marxa dovdoseamos bargu lea girjjáš Manifest der kommunistischen Partei (sámegillii: Kommunisttalaš bellodaga manifeasta) ja dat mii vissa lea mearkkašan eanemus lea su girji Das Kapital (sámegillii: Kapitála).
6385	Marx ja Engels eaba háliidan geavahit doahpaga, go soai eaba oaivvildan dan heivvolažžan lihkadussii mas mihttuin lei klássafriddja servodat.
6386	Marx ja su teoriijat lávejit boktit máŋggalágan oaiviliid olbmuin.
6387	Marx lei nationálaekonoma, filosofa, journalista, historjádutki ja okta dain olbmuin geat vuođđudedje sosiologiija.
6388	Masamune Shirow Appleseed ja Kosuke Fujishima Oh my Goddess!
6389	Mášen beaškkehii oalát ja buohkat geat ledje das jápme, maid Burunda ođđa presideanta Cyprien Ntaryamira.
6390	Materiála lea čohkkejuvvon arkiivii 1970-logu rájes.
6391	Mátkki boađus lei vuosttaš čállojuvvon gáldu sámegillii.
6392	Mátkki maŋŋá son máhcai ruoktot Guovdageidnui, gos son barggai johttisámiid mánáid oahpaheaddjin ja jotkkii jorgalanbargguid.
6393	Mátkkis son válljii ođđa nama Teresa.
6394	Máttás Vuošvári lea Vuošvággi ja Beahcceduolban.
6395	Matthias Behra vuostá, go Behra miehkkeávju billašuvai.
6396	Matti Aikio riegádii oahpaheaddji bárdnin.
6397	Mawenzi ja Shira leaba jápmán, muhto Kibo lea ain inaktiiva dahjege oađđi vulkána.
6398	Máze skuvllas visot oahpahus lea sámegillii.
6399	Meađđennjuvddus lea biebmu.
6400	Meahci davimus guovllut gullojit Muotkkeduoddara bálgosii ja lullin fas Kuivasalmi bálgosii.
6401	Meängiella ( ) lea giella.
6402	Mearkkaša: Dál lea ilá maŋŋit rievdadit dan mii lea dáhpáhuvvan.
6403	Mearkkašahtti, duogážis váikkuheaddji temán lea uhkideaddji muslima soahteveaga falleheapmi Eurohpái Gáiddus-Nuorttis ja lullin.
6404	Mearrarádji lea 709 km guhkki.
6405	Mearrariika lea guovlu mat gullet Davvi-Nordlánda ja Lulli-Romssa fylkkasuohkanat.
6406	Mearrasámegiella juhkkojuvvo oarje-, gaska- ja nuortasuopmaniidda.
6407	Mearridanváldi lei maid leaskan báhcan nissoniin, geain ledje mánát.
6408	Measta bealli riikkas lea vuovdi.
6409	Measta buohkain lei Ruošša riikkavulošvuohta.
6410	Measta buot vuođđoávdnasiin lea olggumus elektrongarra njeallje elektronbára.
6411	Measta juohke mánná máilmmis lea ožžon rotavirusnjoammuma ainjuo oktii dassážii son deavdá 5 jagi.
6412	Measta visot varraseallat šaddet ađđamis, muhtun sierra dáhpáhusain šaddet varraseallat dáđvvis ja vuoivasis nai.
6413	Meastta seamma stuora ruškesguovža gávdo maiddái Kamtsjatkanjárggas ja Parammushirsullos Ruoššas, muhto diet guovža, mii gohčoduvvo kamtsjatkaguovžan, ii leat dohkkehuvvon sierra vuollešládjan.
6414	Meašttirgoahkka lea oalle ođđa doallu Omega Divohagain (2020:is).
6415	Media lea maiddái buorre vuohki juohkit dieđu miehtá máilmmi.
6416	Media leat visot dat gaskaoamit diehtojuohin várás.
6417	Medicinaldirektevraámmát ásahuvvui 1875:s ja Medicinaldirektoratet 1891:s.
6418	Mediijat leat min áiggi guovddáš aktevrrat guđet váikkuhit servodatáššiin.
6419	Medisiidna lea atnán hui ollu ávkki histologiijas, go ollu diagnosat dahkkojuvvojit histologiija veagas.
6420	Medisiinnas atná ultrajiena vai oažžu čielgasa rievttes diagnosa.
6421	Medisiinnas dat adnojuvvo lasáhussan vai varra ii gielu.
6422	Mekánalaš suddadeapmi mearkkaša dan go mii fysihkalaččat biđget biepmu nu ahte suddadeapmái gullevaš enzymat bastet dasa.
6423	Mekweigiella (menggwei) lea nimboralaš giella man hupmojuvvo Ođđa-Guinea indonesialaš oasi davvirittus.
6424	Merkejuvvon johtolagaid olggobealde lea gildojuvvon buotlágan johtin, tealttástallan, dolastallan dahje luonddubuktagiiid čoaggin.
6425	Merken dáhpáhuvvá bigálusas, gos merkema lassin vuvdojuvvo ja njuvvojuvvo badjelmeare bohcuid.
6426	Merkurius lea geađgeplanehta, mii mearkkaša ahte dan giera lea garas.
6427	Merkurius lea viehka unnit ja ii leat nu daškat.
6428	Meroštallamat molsašuddet álggu báhkka ja deahtis muttus olles buotvuođa historjái.
6429	Metaforalaččat "trojalaš heasta" lea diŋga mii olgguldasat ii oro váralaš, man falleheaddji geavaha kamuflášan nu ahte luitojuvvo suodjaluvvon guovllu sisa.
6430	Metafysihkka (ontologiija) gieđahallá gáttuid mat eai leat duođasteames.
6431	Metálla čanus lea go guokte metálla bohtet oktii.
6432	Metállagálvui Suomas álge geavahit s. 1500 oKr.
6433	Metastaseren mearkkaša ahte boras manná álgoborrasis eará rumašosiide.
6434	Metrihkas lea skálágerddon, mii govvida, man láhkai máilmmiávvosa sturrodat rievdá áiggi mielde.
6435	Metro dahje T-bána lea ruovderaŧŧi mii lea eatnama vuolde.
6436	M-garas leat golbma energiijameari.
6437	MGP Nordic (Melodi Grand Prix Nordic) lea lávlagilvvohallan 8–15-jahkásaš mánáide.
6438	Michela dihtton oappážagat ledje Delphine, Jean I (sullii 1507–77), Pierre, Hector, Louis, Bertrand, Jean II (riegádan 1522) ja Antoine (riegádan 1523).
6439	Michelangelo ángiris bargu lea issoras buorre.
6440	Michel de Nostredame lei okta unnimustá ovcci mánáin.
6441	Michel Nostradamus čállán Einnostusat –girjji” ja mii lea aiddo nu, nugo dat ledje; dego “M.
6442	Michel Tornéus riegádii miessemánu 26. beavvi 1986 Botkyrkas (Stockholmma leanas).
6443	Mieđaid mieđaid rahppojuvvojedje lassi linjját ja dál leat oktiibuot 10 linjjá.
6444	Miehtá máilmmi gávdnojit sihke gávpogiid stuorra museat ja smávvagávpogiid ja gilážiid museat mat leat unnibut.
6445	Miehtá máilmmi lea goaŧŧočottaboras njealját dábáleamos borasdávda.
6446	Mielde leat maid Aikio ja West intiima beaivegirjebihtát ja govat sudno iežaska ruoktoálbumiin, mánnávuođas ja lagas olbmuin.
6447	Miellačájáhus lea okta vuohki geavahit čoahkkananfriddjavuođa.
6448	Miellahttovuohta máksá 150 ruvnno jahkái.
6449	Miellahttuvuođa searvái joksá ohcama vuođul, beassat miellahttun ohcci galgá deavdit miellahttuvuođaeavttuid maid SDS jahkečoahkkin lea mearridan.
6450	Miellahtut “House of Lord” leat ovttaahkásaččat ja lea eallinagi doppe go sis leat persovnnalaš iešvuođat mat adnojit barggus maid barget “House of Lords”.
6451	Miessemánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 130. (
6452	Miessemánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 131. (
6453	Miessemánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 132. (
6454	Miessemánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 133. (
6455	Miessemánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 134. (
6456	Miessemánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 135. (
6457	Miessemánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 139. (
6458	Miessemánu 1. beaivi (Válborbeaivi) lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 121. (
6459	Miessemánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 140. (
6460	Miessemánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 141. (
6461	Miessemánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 142. (
6462	Miessemánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 143. (
6463	Miessemánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 144. (
6464	Miessemánu 24. beaivvi jagi 1937 eadni Teresa attii eallinagi nonnálobi, man maŋŋá son ii šat gohčoduvvon oabbán, muhto eadni Teresan.
6465	Miessemánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 145. (
6466	Miessemánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 146. (
6467	Miessemánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 147. (
6468	Miessemánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 148. (
6469	Miessemánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 149. (
6470	Miessemánu 2. beaivi (Válborbeaivi) lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 122. (
6471	Miessemánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 150. (
6472	Miessemánu 3. beaivi (Válborbeaivi) lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 123. (
6473	Miessemánu 4. beaivi (Válborbeaivi) lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 124. (
6474	Miessemánu 5. beaivi (Válborbeaivi) lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 125. (
6475	Miessemánu 6. beaivi (Válborbeaivi) lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 126. (
6476	Miessemánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 127. (
6477	Miessemánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 128. (
6478	Miessemánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 129. (
6479	Mietteitä ja muistikuvia Kevosta ja pohjoisen luonnon tutkimuksesta.
6480	Mihkkige eará giella ii leat goassige váikkuhan skandinávalaš gielaide nu garrasit go gaskaáiggi saksigiella.
6481	Mihtiduvvon valjit vástidit baryona-fotona gori ovttaskas árvvus einnostuvvon meriid aŋkke sullii.
6482	Mihtilmas dávdamearkkat lea lahppasaddat ja gosadit šliivvi.
6483	Mihtilmas enologalaš ("viidnadieđalaš") sáhppunvugiid bokte sáhttá olahit alla máŋggabealatvuođa.
6484	Mii árrat vuoddjáimet vai joaddašeimme ruoktut čuovgga bále.
6485	Mii gártat addit oaffara.
6486	Mii ipmirdit visot, go mii ipmirdit čázi.
6487	Mii juohkit givrodaga guovtti oassái; vuoibmás čanus ja vuoimmehis čanus.
6488	Mii lea girjáivuođa oktasašvuohta.
6489	Mii leat oskkolaččat, mii leat oskkolaččat, mii leat oskkolaččat.
6490	Mii su etniin ja vieljain lei geavvan eai leat dieđut.
6491	Mijjen Aehtjie, guhte lea elmierïjhkesne.
6492	Mikkâl Morottaja lea máilmmi vuosttas anárašgillii "ráppejeaddji" artista.
6493	Mikkeli bismagoddi (
6494	Mikkeli bismagotti vearjọgovva.
6495	Mikroorganisma lea organisma mii lea nu unni ahte dan ii earut čalmmiiguin.
6496	Mikroorganisma sáhttá leat juogu ovttaseallat dahje máŋgaseallat.
6497	Mikroorganismmat anihit vaikko manin.
6498	Mikroorganismmat leat oassin goasii buot máilmmi ekovuogádagain ja leat hui dehálaččat.
6499	Mikroskohpa (greikkagiela μικϱός mikrós ’unni’ och σκόπος skópos ’dakkár mii geahčada’) lea neavvu maid atná go áigu geahčadit muhtun diŋgga mii lea ilá unni oaidnit báljes čalmmiiguin.
6500	Mikroskohpas ihtet seallaváibmosa siste ovtta dahje máŋga jorba áđa, nukleolat.
6501	Mikroskohpas leat guokte dahje eanet linssa mii addá stuoriduvvon gova muhtun diŋggas.
6502	Mikroskohpas oaidná ahte morčesuonaid olggumus geardi lea assái ja ráhkaduvvon čanasgođđosis, mii gohčoduvvo tunica adventitia.
6503	Miletosalaš Anaximander dahjege Anaximandros (Ἀναξίμανδρος) riegádii 610 o.Kr Miletosas ja jámii 546 o.Kr. Son lei Greikka filosofa ja gullá jonalaš luonddufilosofaide.
6504	Miletosalaš Thales (greikkagillii Θαλής ὁ Μιλήσιος) riegádii sullii 625 o.Kr Miletosas ja jámii sullii 545 o.Kr. Son lei Greikka filosofa.
6505	Min genehtalaš árbi váikkuha ollu dasa, man sakka mii nárvvagat.
6506	Ministarat bággehallet čohkkát oppa guhkes fievrrideami áigge giehtaruvddiiguin gieđat sealggi duohkái giddejuvvon biilla vuojidettiin johtilit ja sii ožžo dan dihtii váttuid.
6507	Mio álggii musihkkarin 2005 pop-joavkkus The Majority Says.
6508	Miranda de l Douro ( ) lea gávpot Davvinuorta-
6509	Mitterand dajai muhtumin, ahte sus ii lean makkárge diehtu Rwanda etnihkalaš váttisvuođain.
6510	Mitterand lei jápmán juo guokte jagi árat, jagis 1996.
6511	Moadde beaivve maŋŋá go soahti buollái searvvai Gerhardsen ráđđehussii, mii báhtarii davásguvlui riikkas.
6512	Moadde loddešlája máhttet atnit bargoneavvuid ja ollu sosiála šlájat sáhttet sirdit máhtu boahtte bulvii.
6513	Moait leat monolihtain ráhkaduvvon olbmolágan báccit, main leat eahpenormála stuorra oaivvit.
6514	Mo Ánne eallin fáhkkestaga rievddai, ja maid dat barggahii servodahkii.
6515	Moarsi eadni skeŋke sutnje dan bearraliiguin hervejuvvon láđđegahpira man hearvamállet leat iešguđetlágan sogas sohkii.
6516	Moarsi heaitá geavaheamis su peeʹrvesǩ-gahpiris dan maŋŋá go son vihahuvvo.
6517	Moatte jagi dan maŋŋá bohte maiddái eará ávnnasoasit nugo histonat ja adeniidna (Albrecht Kossel).
6518	Moatti beaivvi siste tutsat ledje goddon giliin.
6519	Moatti vuosttamus beaivvi áigge máilmmiávvosa temperatuvra lei dievaslaččat dássedeattus, goas fotonat emiterejedje ja absorberejedje jámma, man boađusin suonjardeapmi oaččui čáhppes stuhka spektra.
6520	Modearna joavkodieđihangaskoamit ledje dehálaččat eadni Teresa publikašuvdnai, dasgo daid bokte son dovdojuvvui ja fuomášahttojuvvui máilmmiviidosaččat.
6521	Modena ja Ferrara guovlluin dii.
6522	Moderna heaissa hutkkai Elisha Gravis Otis, go son fabrihkabargin ráhkadii dan vuosttaš sihkkarisheaissa ( ), mii sáhtii hehttet heaissa gahččamis jus kábel boatkanii.
6523	Moft sån Ibmel tempel sisa manai, ja geččujume laibid bårai, maid bårrat i læm sunji låvalaš, ige su matke guibmidi, mutto dušše fal papaidi?
6524	Moft son manai Ibmel vieso sisa ja borai geččujume laibid, maid sudnji i læm lobalaš borrat, ige sigjidi, guđek legje lokkam laǥast, atte papak æppebasotek sabbata tempelist ašetæmek?
6525	Mohtorgielká heive omd. boaldinmuoraid fievrredeapmai meahcis.
6526	Mohtorgielká johtá ovddos- dahje maŋosguvlui bealtta/boahkána Stáhta geaidnodoaimmahat, Mátkkošteamen muohtaskuhteriin, 2013 veagas.
6527	Mohtorgielká lea hui praktihkalaš bargofievru dálvit.
6528	Mohtorgielká lea maiddái hui dehálaš bargoveahkkeneavvu boazodoalus.
6529	Mohtorgielkkáid birasváikkuhusat leat leamaš hui stuorra nággahallanášši.
6530	Mohtorgielkkáid čáđahannávccat leat buorránan sakka daid hutkama álggu rájes.
6531	Mohtorgielkkáin johtimii ii vealttakeahttá dárbbašuvvo sierra geaidnu dahje máđii.
6532	Mohtorgielkká mohtorin lea dábálaččat guovtte- dahje njealljetávttat áibmo- dahje golggusčoaskuduvvon bensenmohtor, man sturrodat lea 150–1200 kbm³.
6533	Mohtoriid sturrodat ja beaktilvuohta lea lassánan dassá rájes.
6534	Moivedili geahččaledje ordnet 1950-logu rájes, go ortodoksalaš girkut Ovttastuvvan Stáhtain bargagohte ovttas ja vuođđudedje jagi 1960 bismmaid bissovaš ovttasbargoorgána (eaŋg. Standing Conference of Canonical Orthodox Bishops in the Americas, SCOBA).
6535	Molde gieldda Molde márkan lea gieldda ja olles fylkka hálddahusguovddáš.
6536	Molekyla lea guovtte dahje eanet atomaid ovttastus, kovaleanta čatnosiid bokte.
6537	Molekyla man immuvdnavuogádaga seallat áicá gohččoduvvo antigenan ja seallat vástidit dasa.
6538	Monnejit dábálaččat beasis ja doppe nai lállet moniid.
6539	Monte Águilas leat vuođđo- ja joatkkaskuvllat.
6540	Monzóna olmmošlohku lea 17 115 ja viidodat 155,01 km².
6541	Morčesuonaid doaibma lea doalvut gođđosiid vara ruovttoluotta váibmui.
6542	Morčesuonaid sáhttá juohkit máŋgga ládje, omd. leago olgolis dahje siskelis, gullá go unna dahje stuora varrajohtui.
6543	Morčesuona ivnni mearrida olbmo liikki iešvuođat nai.
6544	Morčesuonat eai leat nu deahkkát go váibmosuonat ja dat leat lagabus liikki.
6545	Morčesuonat gávdnojit miehtá goruda.
6546	Morčesuonat leat čađačuovgit nu ahte olggobealde goruda dan ivdni boahtá das makkár ivnnat ealána varra lea.
6547	Morčesuonat leat maiddái muhtunlágan varravuorká, danin go eanas oassi varas lea morčesuonain.
6548	Morčesuonat leat varrasuonat mat dolvot vara ruovttoluotta váibmui.
6549	Morčesuonat mat leat olgolis, leat lagabus liikki.
6550	Morčesuonat mat leat siskelis, leat siskelis rupmašis.
6551	Morčesuonat nektet alihin, go buoidi liikki vuolde absorbere čuovgga mas lea vuollegaš frekveanssa.
6552	Morfosyntávssa olis haváijagiella lea analyhtalaš VSO-giella.
6553	Mosaihka leaba duddjon Skrufs lásefabrihka láseduodjár Bengt Edenfalk ja grafihkkár Erland Melanton jagi 1958.
6554	Moskova patriárka Tiihion julggaštii jagi 1970 ruošša bismagotti autokefalalaš Ortodoksalaš girkun Ovttastuvvan Stáhtain (eaŋg. Orthodox Church in America, OCA).
6555	Moskva) lei Ruošša vuosttaš cára.
6556	Moxnes válljejuvvui Stuorradiggái 2017:s, ja lea Ruoksada aidna stuorradiggeáirras.
6557	MRDN-bellodat ja Habyarimana doarjut geahččaledje seailluhit iežaset stáhtusa ja ásáhedje máŋggaid ođđa bellodagaid, mat geavadis ledje MRDN:a organisašuvnnat dušše eará namain.
6558	MRND:a váldočálli Joseph Nzirorera lágidii jápmima patrullaide vearjjuid ja mearredii daid publikašuvdnai ja Pascal Simbikangwa stivrrii daid njuolgga presideantta kansliijas.
6559	MRND lážii dálonguvlui bargoservošiid ja riegádahtii fas ođđasit kolonialisttalaš áiggi bákkolaš bargobálvalan árbevieru.
6560	MS-DOS lea boaris vuogádat.
6561	MS «Finnmarken» (gohčodansignála LLRY) lea Hurtigruten ASA hurtigrutefanas, mii vuvdojuvvui Ofotens og Vesteraalens Dampskibsselskabas (OVDS) cuoŋománus 2002.
6562	MS «Finnmarken» lea goalmmát hurtigrutefanas Finnmarken namain.
6563	MS «Finnmarken» lei hurtigrutefanas jagi 2002 cuoŋománus gitta jagi 2009 skábmamánnui.
6564	Mu berošteapmi lea sámi politihka hárrái ođđa áiggis ja maid rehkenastan áiggi máilmmi soađi rájes 1945:s.
6565	Muddenčoavdagis lea njálbmi mii lea muddehahtti, ja dainna lágiin sáhttá botnjat sruvaid mat leat sierra sturrodagas.
6566	Muđui dan oaivi ja čeabi leat čáhpat.
6567	Muđui dutkamuša boađus šaddá boastut.
6568	Muđui lei son miellahttu Skiena gávpotstivrras 1955-1959, ja Stuoradiggeovddasteaddji Akershusa ovddas 1958-1965.
6569	Muđui nissoniin ii leamašan mearridanváldi, muhto sii oassálaste siidsååbbariidda ja ledje mielde ságastallamiin.
6570	Muđui sruva sáhttá jorbbasnuvvá go garrasit botnjá.
6571	Muhtimat baladedje dahje ain baladit ahte olles vuogádat sáhttá bieđganit.
6572	Muhtimat leat vigggan ásahit mearrádusaid mo dakkár áššiid galgá meannudit.
6573	Muhtimiid dutkiid mielas dat suopmanat leat sierra gielat.
6574	Muhtimin juhkkojuvvo ráfibálkkašumi olis sierrabálkkašupmin olmmošvuoigatvuođaid gollemedálja.
6575	Muhtimin seallaváibmosat leat juohkásan čulbmosiidda.
6576	Muhtin báikkiin lea sevnnjodeapmi ollislaš ja eará sajiin fas gierdosevnnjodeapmi.
6577	Muhtin dálkasat ráhkadit kompleaksaid eará ávdnasiiguin.
6578	Muhtin dehálaš iešvuohta dahje dahkki Hesse girjjiin lea olbmo vuoiŋŋalašvuohta, earenoamážit Siddhartha –románas.
6579	Muhtin dieđut Nostradamusa eallimis ovdanbuktet dan, ahte son balai doarrádallamis boasttooahpa dihte girku inkvisišuvnnas, muhto ii einnosteapmi iige astrologiija mannan dakkár luohkkái.
6580	Muhtin eahkeda son fuobmái šuoŋa masa rahkadi lavlaga, ja moatti diimmus lei son hábmen, čállán ja bádden šuoŋa Partyjoik.
6581	Muhtin entsymat leat dušše proteiidna, muhto eará entsymain lea dábálaš ahte dat leat gitta eará gaskaáigásaš ávnnasiin (Daid govččaduvvojit nubbe-buvttadáhkki).
6582	Muhtin epitopat (bakteraid polysakkaridat ja lipidat) dábálaččat dagahit humorála vástadusa ja nuppegežiid proteiinnat dagahit sihke seallalaš ja humorála vástádusa.
6583	Muhtin guovlluin sáhttet máŋga sámegielat báikenamat seamma guvlui, jus guovllu geavahit máŋga joavkku, dahje olbmot geat hállet iešguđet sámegielaid.
6584	Muhtin heasttaid šaddadit dušše beare heastabierggu dihte.
6585	Muhtin heasttat sáhttet pássas olahit juoba 48 km/h fártta.
6586	Muhtin islánddaheasttat liikojit eanemustá töltet, nuppit fas njolggástit.
6587	Muhtin lágan áššiin don sáhtát oažžut ruhtaveahki juridihkalaš rávvemii dahje doarjaga jođihit ášši duopmostuolus.
6588	Muhtin riikkain gielalaš, kultuvrralaš dahje etnalaš vehádagaid vuoigatvuohta geavahit iežas eatnigiela lea viggan gáržžidit, omd. go vehádat viggojuvvo suddadit dahje assimileret majoritehtakultuvrii.
6589	Muhtin šaddadeaddjit fokuserejit dihto ivdnásaš heasttaide.
6590	Muhtin seallain dat leat čoarvehápmásaččat.
6591	Muhtin suopmaniin dat lea bissun l:an (nu gohččoduvvon L-suopmanat), muhtin suopmaniin fas dat lea šaddan v:ii (V-suopmanat).
6592	Muhtin suopmaniin dat lea jávkan sániid ja stávvaliid loahpas (ØL-suopmanat) ja muhtin suopmaniin lea bissun l:an earret go sániid ja stávvaliid loahpas, gos lea šaddan v:ii (VL-suopmanat).
6593	Muhtin teoriija mánu šaddama birra lea ahte muhtin amas almmigáhppálat beaškkihii eatnamin.
6594	Muhtin veardde heasttaid šaddadit ain njuovvama várás, ja stuorámus oassi bierggus dolvojuvvo Jáhpanii.
6595	Muhto baktearaid ribosomaid ráhkkanus spiehkkasa ja dan dihte mii sáhttit geavahit antibiohtaid mat aivve váikkuhit baktearaid ribosomaide.
6596	Muhto buohkat mat buohccájit eai leat borgguhan.
6597	Muhto dađistaga go njuorggis nohká de spálgu mii oidno röntgengovas seaggu.
6598	Muhto dálá áššedovdit árvalit ahte dat baicce lei árra máinnašeapmi paradoksála nuoladeapmi birra, namalassii ahte jápman soalddáhat ieža ledje nuoladan.
6599	Muhto dan dihte eai jáhke ahte bođii doppil, dan dihte go Wuhana girdisáhpánat ođđe dálvenahkáriid dan áigge go virus bohciidii.
6600	Muhto dan dihte go dat negatiiva láddá elektrovnnat mánnet positiiva beallai negatiiva bealis, de šaddá earálágán láddá daid guokte seallain.
6601	Muhto dat ii doaimma čázis govddodettiin, nu ahte buot viggamušat lihkadit čázis ja vuojadit leat duššás.
6602	Muhto dat namma doallá deaivása dušše birrasiid 20% máilmmi sáttomehciide.
6603	Muhto dát vuosttaš muddenčoavdda lei juo ráhkaduvvon 50 jag dás ovdal.
6604	Muhto dego Nicholas Jolley čujuha iežas láidehušas Locke filosofalaš teoriijai, ”dát lea okta miellagiddesamos boasttoáddejupmi Lockes”.
6605	Muhto eanas násttit máilmmiávvosis eai oidno teleskohpa haga, ja juoba teleskohpain lea veadjemeahttun oaidnit buot násttiid.
6606	Muhto easka jagis 1693 Locke almmustahtii čállosa, go su ledje álggos movttiidan Clarke bearaš ja okta eará ustit, William Molynex.
6607	Muhto elliid monneseallat leat mearkkašahtti stuorábut go eará seallat.
6608	Muhto ferte ieš mearkkašit movt guldaleaddjit láhttet ja lihkadit ja válljet musihka dađistaga.
6609	Muhto go monni luovvana monnerávssás, ovulašuvnnas, de goaŧŧočoddaga šliiveassi njárbuda šliivi nu ahte siepmanseallat besset moni lusa.
6610	Muhto lasiha vuoja, mielkki dahje lávcca nai.
6611	Muhto Locke gal cavgila vehá makkár livččii su mielas árvvolaš oahppoplána.
6612	Muhto maiddái ođasmuvvi energiijagálduin leat birasváikkuhusat.
6613	Muhto maid lea earáhusaid: bustáva q (ii gávdno esttegiela čállinvuogis) mearkkaša laryŋgála klusiilla: maaq, piniq (Pl, eatnamat, beatnagat; sg: maa (eana), pini (beana)).
6614	Muhto mis lea dat jurdda ahte son ii leat duššasii eallán iežas álbmoga, sámiid, ovddas.
6615	Muhto muhtun dutkamušaid mielde bussát leat lodjuduvvon juo Neolihtalaš áigodagas sullii 9500 jagi dassái.
6616	Muhto oaidnináicu ja dássedeaddoáicu leaba dalle áibbas vuostálagaid ja olmmoš šaddá oaivejorgásii.
6617	Muhto oažžut dorvvu dahje gohčoduvvot báhtareaddjin ii leat olmmošvuoigatvuohta.
6618	Muhto ovdal go šaddet plasmaseallat, B-lymfocytat fertejit fuomášit epitopaid ja dan maŋŋá proliferet (juohkásit) ja čađahit terminálá differentierema.
6619	Muhto ovdamearkka dihte struhccat ja pingviinnat eai sáhte girdit.
6620	Muhto sámi feministtat ledje unnán, ja feminisma lea muhtuniid mielas adnojuvvon garrusátnin.
6621	Muhto seammás dialeavtta siste sáhtet gávdnot máŋggalágan sosioleavttat, danin go muhtun guovllus gávdnojit máŋggalágan servodatjoavkkut.
6622	Muhto šlája definišuvdna lea leamašan nákku vuolde čuđiid jagiid.
6623	Muhto soames beaivvášgottiin leat guokte nástti, dahje vel eambbo.
6624	Muhto son vástidii: «Ehpet go dii leat lohkan maid Dávvet dagai go son ja su olbmát ledje nealgumin?
6625	Muhto Unjárgga sámit nagadedje liikká oažžut Isak Saba dán virgái.
6626	Muhtumat gáddet ahte noaidi lei čiehkádan Ánne vilges hearggi sisa.
6627	Muhtumat, geat ledje addán sutnje skeŋkemušaid, ledje diktáhtorat dahje láhkarihkut, geat iske basadit duolva gieđaid.
6628	Muhtumat gusket ovttaskas gávpoga, muhtumat máŋgga gávpoga máŋggain riikkain.
6629	Muhtumat jáhkket ahte sáttoábis eai gávdno báljo eallin, muhto duohtavuođas lea dávjá eallin vallji.
6630	Muhtumat jurddašit ahte koreagielas lea fuolkevuohta eará altailaš gielaide, muhto dat ii leat duođaštuvvon.
6631	Muhtumat oaivvildit ahte sillen dušše buktá dárbbašmeahttun balu olbmuide.
6632	Muhtumiid mielas sánis birokratiija leat negatiiva konnotašuvnnat, ja badjelmearálaš birokratiija duššadeaddji váikkuhusat ledje guovddáš temá Franz Kafka bargguin nugo mat su románas Der Process.
6633	Muhtumin buohccedikšu čađaha nu gohčoduvvon terapeutalaš hypotermiija.
6634	Muhtumin dat lahkonit beaivváža ja dalle sáhttá oaidnit seaibbi mii šaddá beaivvášsuonjardeami geažil.
6635	Muhtumin diagnosa dahkkojuvvo easka jápmima maŋŋá.
6636	Muhtumin, earenoamažit filmmain guokte oasti čuorvugoahtiba gilvvu dassážii go nubbi vuollána.
6637	Muhtumin fas lea eahpečielggas mo rihkolaččat leat organiserejuvvon.
6638	Muhtumin goaŧŧočotta lea gitta go das lea nu suhkkes šliivi.
6639	Muhtumin go šaddá kovaleanta čanus de nubbi atoma geasuha elektronbára eanet go nubbi atoma.
6640	Muhtumin gullet maiddái virusat dohko.
6641	Muhtumin lea ilá ollu čáhci dan dihte go jiekŋa lea ovddas.
6642	Muhtumin lea leamaš beroštupmi ráhkadit oktasaš sámegiela čállingiela, muhto dat ii leat lihkosmuvvan stuorra gielaidgaskasaš erohusaid dihte.
6643	Muhtumin oidno maiddái U-bárru.
6644	Muhtumin olmmoš illá gullá go nubbi bihtá álgá dasgo DJ'a áigumuš lea ahte bihtáid dávttat leat ovttaláganat.
6645	Muhtumin orkeastara jođiha olmmoš, dat jođiheaddji gohčoduvvo dirigeantan.
6646	Muhtumin ráddje dáruiduhttima doahpaga dušše dan dáruiduhttinpolitihkkii mii čađahuvvui máŋgga servodatsuorggis 1951 rájes gitta 1980-logui.
6647	Muhtumin republihkka galggašii leat demokratiija, muhto dat sátni gávdno maiddái dakkár oktavuođain go álbmotrepublihkka.
6648	Muhtumin servodat rievdá nu jođánit ahte dat suddá oktii stuorit servodagain ja ollásit jávká.
6649	Muhtumin speččonis lea rámmá ja fierbmi, nugo lea dolgespáppas, tennisis ja squashas.
6650	Muhtun aminoháhpuin sáhttá namalassii čállit eanet go ovttain kodonain.
6651	Muhtun aminosivrrat doibmet vuoigŋašiin.
6652	Muhtun arvešattut ellet dušše moadde vahku.
6653	Muhtunat dárjet eallit hui báhkka sajiin ja earát fas girdet hui alla deattu.
6654	Muhtunat fas dolvot dan juogu velá dobbelii: Álggus olmmoš lea bivdi, ja de ovdána ja álgá eanandoaluin ja viimmat šaddá ovdánan sivilisašuvdna.
6655	Muhtunat juhket servodagaid dan hárrái, makkárlágan teknologiija, kommunikašuvdna ja ekonomiija das lea.
6656	Muhtunat leat asehaččat, muhtunat sylinddarhámat, muhtunat kubihkkahámat ja vel earát nai.
6657	Muhtunat oaivvildat ahte interneahtta lea vuoiggalaš báiki, go buohkat besset háhkat dan oahpu mii doppe gávdno ja almmuhuvvo.
6658	Muhtunat oaivvildat ahte ovttalágan feminisma ii gávdno.
6659	Muhtun ávdnasat eai jođit obanassiige ja dakkárat gohčoduvvojit elektralaš elektralaš erreldahkan dahje elektralaš guđjun.
6660	Muhtun bagadusat fas vigget čilget visot hui dárkilit, ovdamearkka dihte 50 g monnefiskadas (sulllii 2 moni).
6661	Muhtun báikkiin maid báhčet rakeahtaid.
6662	Muhtun bihtáin leat aivve čuojanasat, earáin aivve lávlun.
6663	Muhtun bottus son vásihii, ahte Kristus ieš gohčui su bálvalit buot geafimus olbmuid gaskkas.
6664	Muhtun buohcuvuođain olbmo immuvdnavuogádat falleha rupmaša iežas seallaid dahje molekylaid, ja dagaha autoimmuvdna dávdda.
6665	Muhtun dáfus maiddái leat ovttaárvosašvuohta riikkavuložiid ektui.
6666	Muhtun dain riikkain lea goittoge aktogávperiekti fámohuvvan ja priváhta fitodagat leat gis gávppašišgoahtán.
6667	Muhtun dávdamearkkat fas doalvut jurdagiid ovtta čielga diagnosii, dalle lávejit lohkat ahte dat dávdamearka lea patogmonalaš.
6668	Muhtun dávdamearkkat leat hui eahpečielgasat, nu ahte doavttir ferte ieš ráhkadit ollislaš gova juohke pasienttas.
6669	Muhtun davvisámegiela suopmaniin lávehat dahjege váramat gohččojuvvojit maid váđohin.
6670	Muhtun deapput fas sáhttet ráhkadit boaldámuša.
6671	Muhtun dutkit goittotge eai jáhke ahte SARS-CoV-2 gávdno gearbmašiin, go dat čearda masa dat gullá, Betacoronavirus, ii leat gávdnon eará ealliin go njiččehasain ja lottiin.
6672	Muhtun ealánat eai sáhte eallit iešheanalaččat ja fertejit dan dihte eallit muhtun sealla siste, muhto dattetge sáhttet ieža lassánit ja atnit biebmoávdnasiid ávkin.
6673	Muhtun gálduin muitaluvvo, ahte davvisámegielas leat guhtta kásusa daningo akkusatiiva ja genetiiva leat seammasullasaččat.
6674	Muhtun gielddain gávdno rabas beaivedoaibma.
6675	Muhtun guovlluin máilmmis šaddá dievas beaivvášsevnnjodeapmi.
6676	Muhtun guovllut leat goittotge seilon gievrrat kymragielalažžan ja muhtun gávpogiid ássiin badjel 80% hállá kymragiela.
6677	Muhtun heaissat heaŋgájit báttiin ja earát fas loktanit hydraulihkalaš sylinddariid veagas, sullii dego jeahkka.
6678	Muhtun hormonat leat peptiiddat, ovdamearkka dithe oksytosiidna.
6679	Muhtun jiehtanasat šaddet superjiehtanasat mat loahpas bávkkehit supernovan.
6680	Muhtun jorgaluvvon manga goasttideaddjit dollet dan hámi, muhto muhtun goasttideaddjit jorgalit siidduid veallut nu, ahte bláđi sáhttá lohkat gurutbealde olgešbeallái, amas olgoriikkalaš dahje árbevirolaš lohkkit seahkánit.
6681	Muhtun komehtat fas dušše bohtet beaivvášgotti sisa oktii ja de fas mannet viidáseappot gomuvuhtii.
6682	Muhtun lohket ahte dihto musihkkasuorgi ii leat albma musihka, nugo 1900-logus lohke jazza birra dahje 1980-logus garralágan punkka birra.
6683	Muhtun lottit, earenoamážit garjját ja páhpegoiját, adnojuvvojit hui jierbmájin.
6684	Muhtun lullisámit álge suohkansápmin (ru. sockenlappar).
6685	Muhtun manga bláđiin ledje geavahuvvon hállanbaloŋŋat ovdanbuktimii.
6686	Muhtun metállat nugo veaiki ja alumiidna leat buorimusat jođihit rávnnji.
6687	Muhtun njealjitvearssat čihket daid katastrofaid sulalaš tearpmaide: earát gusket ovtta olbmo dahje smávva olmmošjoavkku.
6688	Muhtun njurgganat beatnagiid várás ráhkadit ultrajienaid mainna sihtá beatnaga boahtit.
6689	Muhtun oaivvildat ahte olbmot eai deaivvat njunnálaga nu dávjá go ovdal, ja ahte interneahtta duhtada dan dárbbu olu olbmuin.
6690	Muhtun oasit girdišilljjus bulle 27.7.
6691	Muhtun oasit Marxa teoriijain ráhkadii maŋŋelis dan dieđa mii gohčoduvvo marxisman.
6692	Muhtun olbmot fertejit atnit heaisa vai besset olggos ja sisa iežaset ruovttus, nugo boares olbmot ja lámis olbmot.
6693	Muhtun olbmot oaivvildit ahte sániid oahppan lea deháleamus, ja earát fas ahte oahppi galggašii jođáneamus lági mielde ságastit ja atnit giela njálmmálaččat.
6694	Muhtun olbmuin lea deprešuvdna vearrát iđđes árrat.
6695	Muhtun ovdamearka man alde áššedovdit nákkáhallet lea PSA-iskosat.
6696	Muhtun ráhkaduvvon badjelmeare tálga.
6697	Muhtun riikkat addet vuodjinkoarta daidda geat leat ceavzán vuodjiniskosis.
6698	Muhtun riikkat fas addet vuodjinkoartta dasa gii aiddo oahpahallá vuodjit.
6699	Muhtun sajiin gorudis lea fas máŋgageardŋsaš epitela mas seallat leat badjálagaid.
6700	Muhtun sajiin liikki lea asehis ja linis dego muođuin, ja eará sajiin dat roavis ja assái nugo čorbmaváibmosiin ja juolgevuođuin.
6701	Muhtun šibihat leat ávkkes eallit maiguin oažžu omd. bierggu ja ullu ja muhtun eallit ges biebmoeallit, maiguin olbmot lávejit ovttas leat.
6702	Muhtun substantiivvat leat velá anus, nugo rádjá mas postposišuvnnat rájes/rádjái leat suorgásan.
6703	Muhtun vuođđoávdnasis sáhttet máŋga oksiderenlogu, muhto dábáleamos lea okta dahje guokte.
6704	Muitalægje lei vuosttas sámegielat aviisa.
6705	Muitalusa lea nuorra nieidda birra, gean namma lea Ánne ja su bearaža birra.
6706	Muitalus vuođđuduvai dasa, maid girječálli lei oahppan mirkkuid birra apotehkas.
6707	Muitaluvvo goittotge ahte moattis leat buohccán garrasit ja velá jápmán.
6708	Muitaluvvui, ahte muhtin gávpoga gielddaáirras livččii fállan 50 fránga goddon tutsa oaivvis – dán gohčodišgohte ”gálláid gávppášeapmin”.
6709	Muittalus samid birra almmustuvai de guovtti gillii jagis 1910.
6710	Muittalus samid birra lea jorgaluvvon máŋgga gillii, omd.
6711	Mullsjö gielddas leat guokte čoahkkebáikki.
6712	Mumbai lea Maharashtra oassestáhta hálddahusguovddáš.
6713	Mumen-girjjiide ja Lars Janssona Mumenstállu-ráidogovaide.
6714	Mumenvággi dárkkuha maiddái Mumeniid ruovttu dahjege ássanbáikki, mii lea guovddáš báiki Mumeniid fearániin.
6715	Mumenvággi vuosttas badji lea jorgaluvvon davvisámegillii.
6716	Mun ožžon áhčis niibbi.
6717	Muohtacivzagat šaddet duoddariin orddarájis, ádjagiin, rođuin ja niittuin.
6718	Muohtacivzza dahje čuovjenásti Sammallahti, Nickel: Duiskka-sámi sátnegirji, Davvi Girji 2008 (Gentiana nivalis) lea šaddu mii gullá civzagiida (Gentiana) ja alitsitnošattuide Lukkari ja Lukkari: Šattut Sámis, Davvi Girji 1992 (Gentianaceae).
6719	Muohta divttásmuvva ja dálvearvvit sáhttet dagahit dulvviid lágašguovlluide.
6720	Muorjjit ja šaddogárddi buktagat gullet goit ain unna oassin kloastara buktagiidda.
6721	Muovjejierehat leat gilvvagárddemuorjjit.
6722	Museabargui lassin son čállá dáidaga ja hábmema birra.
6723	Musea dahje dávvirvuorká lea almmolaš lágádus mii čoaggá, vurkkoda, dutká ja váldá ovdan historjjálaš, kulturhistorjjálaš ja luonddudieđalaš dávviriid.
6724	Museaid doibmii gulli dieđa lea museologiija.
6725	Musea lahka lea maid dálvesoađi muitomearka.
6726	Museasearvvi ulbmilin lea gáhttet sámi identitehta, giela ja kulturárbbi, ee. doarjjodettiin Sámiid Vuorká-Dávviriid vuođđudusa museabarggu.
6727	Museas leat 14 fásta bargi.
6728	Museas leat čájáhusat gos olbmot besset geahčadit daid dávviriid.
6729	Museas leat golbma ossodaga: kulturhistorjjálaš ossodat, dáiddaossodat ja olgomusea.
6730	Museat leat dávjá stuorra dálut muhto muhtun museat leat maiddái olggo ovddas.
6731	Musea viidodat lea 10 000 njealjehasmehtera.
6732	Musea viidodat lea 57 400 njealjehasmehtera.
6733	Musea vuođđuduvvui jagis 1986, muhto visti lei álgoálggus ruovdegeaidnostašuvdna.
6734	Mushfig Atakishiyev lea universitehta rektor.
6735	Musihka deháleamos áššit leat nuohtaallodat (mii mearrida šuoŋa ja harmoniija), rytma, dynamihkka ja ivdni.
6736	Musihkkabuvttadeaddji sáhttá veardidit filbmabuvttadeaddjiin.
6737	Musihkkafestivála lea lágiduvvon jagi 2004 rájes.
6738	Musihkka lea dáiddasuorgi ja kultuvrralaš doaibma mii ovdanbuktojuvvo jienain.
6739	Musihkka lea muhtun olbmuide ájanas ja earáide fas virgi.
6740	Musihkka ráhkaduvvo máŋggalágan čuojanasaiguin ja jienain.
6741	Musihkka sáhttá leat dehálaš oassi olbmo eallimis.
6742	Musihkkasuorggit leat máŋggaláganat nugo pop-musihkka, árbevirolaš musihkka, vuoiŋŋalaš musihkka ja mánáidlávlagat.
6743	Mus leat ollu jurdagat.
6744	Mutti ráhkaduvvo bivgejáfus, čázis ja sálttis, ja dat adnojuvvo dáid guovlluid boarráseamos ja oktageardáneamos árbebiebmun.
6745	Mutto mon cælkam digjidi, atte son læ dast jos di dieđašeidek, mi dat læ: Mon lokom arkalmastemvutti ja im oaffaridi, de epet di livče dubmin ašetes olbmuid.
6746	Mutto sån digjidi celki: æppetgo låkkam læk, maid David daǥai, go nælgost læi, ja su matke guoimek?
6747	Mutto son celki sigjidi: Epetgo di læk lokkam, maid David daǥai, dalle go son nælggogođi, dalle go son ja si, guđek legje su mielde, legje nælggomen)?
6748	Muttu gå fáriseálažžat dan åi'dne, de cel'ke sii sudnji: Gæčča, du mát'tájæd'djit dakket dan mii ii læt låbálaš dakkat sábbáhin.
6749	Muttu jås dii dieđášeidet mii dat læ: mån lii'kun árkálmas'tinvuttii ja in oaffariida, de eppet dii livče dub'men áššehis ål'bmuid.
6750	Muvrra ulbmilin lei hehttet nuortaberlinalaččaid ja nuortaduiskalaččaid beassamis oarjjás.
6751	Mysteriijas olbmos váikkuha Ipmila buorideaddji árbmu Bassi Vuoiŋŋa basuhan oljja bokte.
6752	Ná dahku ovddamearkka dihtii juos boazu lea boazus dahje dat lea gilvaheargi.
6753	Nađđa lea dávjá veahá vitnjut S-hámis nu ahte vuogas gihtii.
6754	Nađđa lea eanas muoras ráhkaduvvon.
6755	Nærøyfjordenis gávdnojit maiddái dološ giláš Dyrdal ja Styvi dállu.
6756	Nærøys Davvi-Trøndelágas lea Norgga unnimus gávpot, Kolvereid.
6757	Ná gákti bázii vehážiid ávvudanbottuid čiŋadanbivttasin.
6758	Náittoslihttu leat árbevirolaččat rehkenastán čieža sakrameantta jovkui.
6759	Nákkáhallama geahččalanlogaldallamis ákkastalai son fennougristihka historjjálaš oainnuid vuostá, ja doarjjui dan ahte ealli gielaid guorahallama galgá vuoruhit.
6760	Näkkäläjärvi mielde dát bidjá vára vuollái sámiid sajádaga eamiálbmogin.
6761	Näkkäläjärvis leat guokte magisttardutkosa.
6762	Nákkosgirji lei vuosttaš oassi dutkamušas Le régime de la presse pendant la révolution française ja gieđahalai Frankriikka preassa revolušuvnna áigge jagi 1794 rádjái.
6763	Nákkus lei gažaldat erohus patriárkka Nestoriosa kristologalaš oainnu, man mielde Kristus lea sierra ipmillaš ja olmmošlaš sivdnádus, ja ortodoksalaš girkuid oainnu gaskkas, man mielde Kristus lea seamma áigge sihke Ipmil ja olmmoš.
6764	Náli birra lea čállon sihke girjjálašvuođas ja historjjálaš gálduin olles Islándda historjjá áigge.
6765	Nálli dahje rássa lea biologalaš doaba mii mearkkaša ealliidjoavku main lea seammálágan bajiloaidnu, seammálágan láhttenvuohki dahje eará dakkár iešvuođat mat earuhit dan joavkku eará ealliin mat gullet seammá šládjái.
6766	Nálli geavahuvvo ain árbevirolaš eanasaji bargguin eamiriikkas, muhto maiddái astoáiggis, čájáhusain ja gilvvohallamiin.
6767	Nálli lea čálgan ponniin, maid skandinávalaš ođđaássit bukte Islándii 800- ja 900-loguin.
6768	Nálli lea dovddus sitkatvuođas ja návccas birget unna borramušain.
6769	Nálli máhttá maiddái pássa, "girdi lávkema", man gohččodit namain skeið, flugskeið dahje flying pace(eaŋ.).
6770	Nálli rávásmuvvá njozet.
6771	Nálli-sáni adnojuvvo ovddemustá ealliid birra maid olmmoš lea dápman ja nállašuhttán.
6772	Nállu ii lábme maidege ja doaktárat leat viššalat čukkodit dákko.
6773	Náluid adne ovdal alla árvvus.
6774	Nálut geavahuvvojit máŋga geardde beaivvis iige bávččasdálkkas jur ollege lea anus.
6775	Namahus Soccer (Čiekčan) eŋgelasgielas boahtá namas Association Football, mii Rugby ektui ráhkaduvvui, dan oaiviliin go dat lágiduvvui Football association'a regeliid mielde.
6776	Namalassii ahte seastá geahččaleami alit allodaga várás.
6777	Namalassii borrat badjel meare, muhto seammás viggat geahpidit iešguđetlágan vugiiguin.
6778	Namalassii máilmmálaš diŋggaid ja albmonemiid hárrái.
6779	Nama Lintula kloasttar oaččui lagas gilis ja jogas.
6780	Nama nubbi oassi, diggi, laktasa Vikingaid mearridanásahusa nammii, ting.
6781	Namma boahtá das go eanas bargobiergasat ledje geađggis ráhkaduvvon.
6782	Namma boahta jahkkimis sámegielat "suorgi" namas, mii orru bures govvideame čađa golgi čázádaga "suorggideami" báikkis.
6783	Namma lea nammaduvvon romálaš mearraipmila mielde ja dan astronomalaš mearka lea ♆, mii govvida Neptunusa golbmasuori.
6784	Namma mearkkaša "béarnalaš" dasgo Frankriikka gonagas Heandarat IV lei riegádan Béarn eanangottis.
6785	Namma Stuorrabrittánnia čujuha álgoálggus váldosullui ja boahtá latiinnagiela sánis "Britannia" mii lea adnon juo ovdal Kristusa riegádeami suoločoahkáža birra.
6786	Namma UTC lea kompromissaoanádus eŋgelasgiela sániin Coordinated Universal Time ja fránskkagiela sániin Temps Universel Coordonné.
6787	Nannánjoavkku gielat juohkášit guovtte jovkui: anárašgiella ja nuortalášjoavku, masa gullet nuortalašgiella ja áhkkilsámegiella.
6788	Nannánjovkui gullet anárašgiella, nuortalašgiella ja áhkkilsámegiella.
6789	Nappo dat jápmu mii duššadii dinosauraid.
6790	Nappo rationalavuohta ja vierru leat guovddážis ja dat vástidit Locke guovtti fáddáid su čállosis Essay Concerning Human Understanding:is.
6791	Nárttit (Saxifraga) leat nártešattuid sohka, masa gullá sullii 440 šlája.
6792	Nárvvit leat lunddolaš oassi liikki boarásmuvvamis.
6793	NASA bážii gomuvuhtii COBE-satellihta jagis 1989, man áramus, 1990 almmustahtton gávdnosat ledje sullalasat álgobávkkeheapmeteoriija einnostusaiguin.
6794	Nástti čađamihttu lea čuođiovcci geardde stuorát go eatnanspáppa, ja dat deaddá golbmačuođigolbmalogiduhát geardde eanet go eatnanspáppa, ja nuba beaivváš sisttisdoallá badjelaš ovccilogiovcci proseantta beaivvášgotti oppalaš mássás.
6795	Násttiid árvvoštallamis beaivváš gohčoduvvo fiskes deaggan (eŋg. yellow dwarf).
6796	Násttiid čohkiideapmi bissánivččii go buot násttiidgaskasaš gássa livččii iešguđege galaksain geavahuvvon lohppii.
6797	Násttiid juohkin nástegovaide lea dávjjimus lági mielde dáhpedorbmi, ja iešguđetgelágan kultuvrrain leat iešguđetgelágan nástegovat.
6798	Nástti šaddá go nebula (gássabalva gomuvuođas) divttásmuvvá dassážii go fušuvdna dáhpáhuvvá.
6799	Násttit golašivčče ja guođašivčče maŋŋáseaset vilges dorriid, neutronanásttiid ja čáhppes ráiggiid.
6800	Nathan Tarcova mielde, gii lea čállán ovttas olles bihttá Some Thoughts:ii rávve, ahte muđuid bargu livččii námonistán.
6801	Nationalisma gis lea politihkalaš ideologiija mas lea čielga servodatprográmma.
6802	Nationalisma gudnejahttá našuvnna, kultuvrra, historjá ja gáhtte nationalstáhta.
6803	Nationalisma lea máilmmioaidnu ja politihkalaš lihkadus mii áigu nannet oktoráđálaš stáhta.
6804	Nationalisttalaš sosialisttalaš bellodaga loktaneapmi fápmui Duiskkas jagi 1933 fuolastahtii Hesse ollu.
6805	Nationalstáhta lea stáhta mii lea ráhkaduvvon našuvnna vuođul.
6806	NATO operatiivvalaš doaimma jođiha NATO váldočálli.
6807	NATO:s lea dieđusge oktasašbargu riikkaiguin mat eai leat miellahtut.
6808	Ná vulggii johtui massiiválaš annihilašuvdna, mas bázii dušše okta 10 10 álgovuolggalaš protonas ja neutronas iige oktage antipartihkkal.
6809	Nazisttaid lea leamaš Sápmi.
6810	NBR jođiheaddji 2020 lea Ellinora Marita Jåma.
6811	NBR:s lea digaštallanriekti stádain jahkásaš boazodoallošiehtadusa birra.
6812	NBR:s lea maiddái nuoraidlávdegoddi.
6813	NBR ulbmil lea ovddidit boazosápmelaččaid beroštumiid; ekonomalaččat, fágalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat.
6814	Neadertalat čuožžilit Eurohpás sullii 400 00 jagi áigi.
6815	Neahtebeatnagat gávdnojit Suomas ja dat sáhttet guoddit rábiesvirusa.
6816	Neahttapublikašuvdna Gizmodo osttii telefovnna máŋga vahku maŋŋel dáhpáhusa dan olbmás, gii lei váldán telefovnna báras, go ii lean gávdnan olbmo gii eaiggádii dan.
6817	Nealgejagiin nelgo gaskkal 900 000 ja 3.5 miljovna olbmo jámas.
6818	Nearvagođus gávdno čielgeađđamis ja vuoigŋašiin ja dat lea nearvaseallat ja gliaseallat.
6819	Nearvaseallat dat álggahit ja jođihit elektralaš impulssaid.
6820	Nearvasignála ii jođe guovddášnearvafierpmi bokte.
6821	Neaskit jiehkuin lea oalle lossa bargu ja dán áigge leat olbmot gávdnan eará bargovugiid.
6822	Neavttár Christopher Lee lea Flemingin fuolki.
6823	Neavttár lea olmmoš gii govvida rolla filmmas, teáhteris, rádios dahje eará čájálmasain.
6824	Negatiivvalaš deatta lea gurrosa energiija iešvuohta, muhto sevdnjes energiija dárkilis luondu lea ain okta álgobávkkeheapmeteoriija stuorámus gažaldagain.
6825	Neile on antud mõistus ja südametunnistus ja nende suhtumist üksteisesse peab kandma vendluse vaim.
6826	Nellehat (Dianthus) leat šaddosohka, mii gullá Caryophyllaceae-čerdii.
6827	Neolihtalaš áigodat mearkkaša "nuorat geađgeáigi".
6828	Neptunus johtá beaivváža birra juohke 164,8 jagi.
6829	Neptunus lea dat áidná planehta beaivvášgottis mii fuomášuvvui matematihkalaš rehkenastimiin, dan sadjái go áicamiin.
6830	Neptunus lea veahá stuoribuš go su measta jumešlágan ránnjáplanehta Uranus.
6831	Nesbyena olmmošlohku lea 3 443 ja viidodat lea 810 km².
6832	Nesbyen lea gielda Vikena fylkkas.
6833	Neue Zürcher Zeitung –bláđis almmuhuvvui Hesse čálus O Freunde, nicht diese Töne, mas son doarjalii Duiskka intelligeanta olbmuide, vai sii eai ravggaše nationalisttalaš polemihkkii.
6834	Niamey olmmošlohku lea 1 033 295 (2008) ja viidodat lea 239 km².
6835	Nicaraguas giella atno ollu vuolit skuvlendásis, ja dušše vehá badjel bealli hupmiin máhttá čállit dahje lohkat giela.
6836	Nicolai Wergeland čálii jagis 1814: "Vuođđoláhka Gonagasriika Norgga álgoevttohus Riikačoakkalmasas Eidsvollas jagis 1814".
6837	Niehkkeláđi geaži bearralat fas leat stuorrát go gahpira eará hearvvain.
6838	Niehkkeláđis leat dávjá hui ollu hearvvat main leat seammasturrosaš bearralat go eará gahperosiin.
6839	Niehtit leat šattut maid skahposa siste leat siepmanat maid dávjá sáhttá borrat.
6840	Niehtteallergiija lea biebmoallergiija ja lieđđegavjjat fas levvet biekka mielde.
6841	Nie lea maiddái Davviriikkain, gos diekkár bákkolaš skuvla gohčoduvvo vuođđoskuvlan.
6842	Nielsen ii gárven dán sátnegirjeprošeavtta, muhto álggahii baicca ođđa prošeavtta ođđa gielain (mii jorgaluvvui dárogillii ja eŋgelasgillii ii ge duiskkagillii), ja ođđa ortografiijain, nu gohčoduvvon Nielsen-ortografiijain.
6843	Niillas A. Somby lea ieš Mons Somby maŋisboahtti, ja oaččui oktan reastta Somby-sogain Mons Somby bázahusaid ruovttoluotta 1996:s.
6844	Niinistö lea ovddeš olgešbellodat Kokoomusa riikkabeaiveáirras ja bellodaga ságajođiheaddji.
6845	Niitomarigielas lea 8 vokála.
6846	Niitosáhpal geavahuvvo fuođarin danin, go das leat olu proteiinnat.
6847	Niitosáhpal (Lathyrus pratensis) lea maŋgajagát šaddu, mas leat fiskes lieđit.
6848	Niko Valkeapää lea neaktán ee. filmmas Guovža (1994) https://www.
6849	Nils-Aslak Valkeapää dahjege Áillohaš lei sápmelaš dáiddár, diktačálli ja juoigi.
6850	Nils Gaup lea dovddus Hollywoodas, ja olbmot livčče háliidan su ráhkadit Bond-filmmaid vel.
6851	Nirppi lagas fuolki lea buoidda, mii lea dušše vehá stuorát go nirpi.
6852	Nissonolbmo bunnus lea maiddái báddanoažži: Corpora cavernosa clitoridis.
6853	Nissonolbmo monneseallas lea stuorimus vejolašvuohta sahkanit go anaša aiddo go monneseallla lea luovvanan monnerávssás.
6854	Nissonolbmuid gávttis leat eambbo lonen Skandinávia čuvlla hámi, go dievdduid málles.
6855	Njalat leat várra gávdnon miehtá Sámi.
6856	Njalla lea unnalágan dimbbariin ráhkaduvvon muorravisti, mii lea biddjojuvvon stoalppu ala moadde mehter eatnama bajábealde.
6857	Njalla-sátni lea anus juo urálalaš vuođđogielas rekonstruerejuvvon hápmin *ńile.
6858	Njárgajoavkku gielat leat gielddasámegiella ja darjjesámegiella.
6859	Njávdámis lea Norgga unnimus girku ja davvi-Norgga áidna ortodoksalaš girku: nuortalaččaid St.
6860	Njealječiegat dahje njealječiegahas lea polygona mas leat njealje čiega ja njealje siiddu.
6861	Njealjehas lea arimetihkas lohku maid oažžu go geardu logu seammá loguin.
6862	Njeallját lei nu gohčoduvvon "Dummy", mii lea huksejuvvon čájehan dihte ahte lea fámolaš skiipa.
6863	Njealljelogi jagis lea Deanušaldi sturron sakka ja 2009:s orrot 565 olbmo Deanušaldis.
6864	Njiččehasaid eatnit riegádahttet ja das maŋŋá njamahit iežaset maŋisbohttiid.
6865	Njiččehasaid seallaváibmosa čađamihttu lea dábálaččat 5-16 µm.
6866	Njiŋŋelasain lea unnit guovlu 40–140 km², go varrasiin.
6867	Njiŋŋelaš guovža deaddá 175–300 kg ja varris ges 350–700 kg, muhto stuorimusat soitet leat olles 800 kg.
6868	Njiŋŋelas pávoloddi ii láve šaddat badjel mehtera guhku, ja dat deadda 2,75-4 kg.
6869	Njoazes pássa lea unohas riidejeaddjái eaige dan ávžžut geavahit dalle go heastta leat skuvlemin dán mannanvuohkái.
6870	Njuikejeaddji viehkala 15-25 mehter dan sáttorokki guvlui ja joavdá pláŋkku lusa de čelle.
6871	Njukčamánnu lea jagi goalmmát mánotbadji.
6872	Njukčamánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 69. beaivi (gárgádusjagi 70. beaivi).
6873	Njukčamánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 70. beaivi (gárgádusjagi 71. beaivi).
6874	Njukčamánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 71. beaivi (gárgádusjagi 72. beaivi).
6875	Njukčamánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 72. beaivi (gárgádusjagi 73. beaivi).
6876	Njukčamánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 73. beaivi (gárgádusjagi 74. beaivi).
6877	Njukčamánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 74. beaivi (gárgádusjagi 75. beaivi).
6878	Njukčamánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 75. beaivi (gárgádusjagi 76. beaivi).
6879	Njukčamánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 76. beaivi (gárgádusjagi 77. beaivi).
6880	Njukčamánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 77. beaivi (gárgádusjagi 78. beaivi).
6881	Njukčamánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 78. beaivi (gárgádusjagi 79. beaivi).
6882	Njukčamánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 60. beaivi (gárgádusjagi 61. beaivi).
6883	Njukčamánu 2015 Näkkäläjärvi guđii iežas barggu ságajođiheaddjin ja buot luohttámušdoaimmaid Sámedikkis, go Suoma riikkabeaivvit mearrádedje geavahit seammá sápmelašmeroštallama.
6884	Njukčamánu 2016 Lipsona goalmmát romána Detroit almmustuvai.
6885	Njukčamánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 79. beaivi (gárgádusjagi 80. beaivi).
6886	Njukčamánu 21. beaivi giđđadássebeaivi dahje beaivvi beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 80. beaivi (gárgádusjagi 81. beaivi).
6887	Njukčamánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 82. beaivi (gárgádusjagi 83. beaivi).
6888	Njukčamánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 83. beaivi (gárgádusjagi 84. beaivi).
6889	Njukčamánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 84. beaivi (gárgádusjagi 85. beaivi).
6890	Njukčamánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 86. beaivi (gárgádusjagi 87. beaivi).
6891	Njukčamánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 87. beaivi (gárgádusjagi 88. beaivi).
6892	Njukčamánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 88. beaivi (gárgádusjagi 89. beaivi).
6893	Njukčamánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 89. beaivi (gárgádusjagi 90. beaivi).
6894	Njukčamánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 90. beaivi (
6895	Njukčamánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 63. beaivi (gárgádusjagi 64. beaivi).
6896	Njukčamánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 65. beaivi (gárgádusjagi 66. beaivi).
6897	Njukčamánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 67. beaivi (gárgádusjagi 68. beaivi).
6898	Njukčamánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 68. beaivi (gárgádusjagi 69. beaivi).
6899	Njukčamánus 2018 almmuhuvvui, ahte Fornas lei gávdnon rutiidnadoaktárdárkkástusas deretbaktera, mii ii lean goit dagahan sutnje dávdamearkkaid, iige sáhttán nannet, leigo dávda njoammun sutnje giddagasas vai vejolaččat juo mánnávuođastis.
6900	Njukčamánus 2020 álge geahččalit máŋga dálkasiid virusa vuostá.
6901	Njukčamánus 2020 árvaledje ahte jámolašvuohta lea 1-2 proseantta buohccán olbmuin.
6902	Njunnásis eret, muhto orru dál Vuottesjávrris.
6903	Njuoratmánáin čielgeađa nohká sullii nubbi ja goalmmát alinčielgedávtti (L2 ja L3) buohta.
6904	Njuoratmánás lea čalbmi sullii 17 mm guhkku ja ollesolbmos fas sullii 25 mm.
6905	Njuoratmánát sáhttet álkit galbmogoahtit dasgo dain lea unnit rumašgiera rumašdeattu ektui ja lassin dain lea unnán buoidi náhkkegierragis.
6906	Njuorju (Pinnipedia) lea oanehislahttolaš boraspire mii eallá sihke mearas ja eatnan alde.
6907	Njuovvan bisti golbma beaivve, man áigge lávlu ja rumbuid časki hutut godde 350 tutsa ja oaguhedje 3000 eret sin ruovttuin.
6908	Njurggoluovttas lea geassit maiddái mohtorfanasoktavuohta Ravadasjávrri ávdinstohpui ja Kultahaminai.
6909	Njurggoluovttas sáhttá vuolgit Leammi mielde maiddái Báđára guvlui, ja doppe beassá joatkit ain Juvdujoga fiesttarbeallái Solojávrái, gos mátkki sáhttá loahpahit fanassátkui.
6910	Noaiddi deaŧaleamos neavvu lei goavddis dahje meavrresgárri mainna sáhtii doaimmahit dáid áššiid.
6911	Noaiddis lei stuorra ovddasvástádus bearráigeahččat siidda olbmuid.
6912	Noaiderumbu mii gulai Anders Paulsenii, duoguštuvvon 1691.
6913	Noarsa (Phoxinus phoxinus) lea guolli.
6914	Nöbbeles leat girku, skuvlla, bálvalusdállu ja kiosk.
6915	Nollatoleránsa lea doaba mii mearkkaša dan ahte ii čájet mange toleránsa muhtun dáhpáhusaid ja láhtemiid guovdu.
6916	Nomádaskuvllat ledje ovddemustá boazosápmelaččaid mánáid várás, namalassii daidda geat dan áigge ledje Ruoŧa meroštallamiid mielde "albma sápmelaččat".
6917	Nomena ja preposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo preposišuvdnagihppun.
6918	Nomenat leat substantiivvat, adjektiivvat, pronomenat ja numerálat.
6919	Nomenat sodjet kásusa ja logu (ol. ja ml.) dáfus.
6920	Nomeniid máŋggaidlohku adno dalle go lea sáhka eambbo go ovtta ovttadagas, guovtti rájes dahje eambbo.
6921	No:n, muhto Joseph Wiseman oaččui rolla.
6922	Nonnát sáhtte addit sidjiide tallearkka dievva mállása ja muhtumat, geat gillájedje dávddain ja vánis, ožžo suoji ja fuolahusa.
6923	Non Profit -guhkesfilmma bušeahtta (badjel 20 000 euro) lei juoba Suomasge eahpedábálaš smávis.
6924	Nordic-kursa lea nugo AVR-kursa, muhto Nordic Semiconductor lea ovttasbarguguoibmi, eai Microchip.
6925	Nordisk og nedertysk - Språkkontakt og språkutvikling i seinmellomalderen.
6926	Nordmannslågen lea Hordalándda stuorámus jávri 11 km² viidodagain.
6927	Nordre Tromsøya lea sullo davát oassi, ja Søndre Tromsøya lea lullegeahči.
6928	Norga dahjege Norgga gonagasriika (
6929	Norga háliidii gáržžidit ja muhtun muddui jávkadit sámiid kultuvrra ja eallinvuogi.
6930	Norga historjá ovtta riikan álggii sullii 100 jagi dássái, vaikko dálá Norgga guovllus lea orron olbmot juo guhká; muhtin báikkiin juo jiekŋaáiggi nohkama rájes.
6931	Norga lea Davviriikkaid goalmmádin stuorámus stáhta viidodaga ektui ja njealjádin stuorámus olmmošlogu ektui.
6932	Norga lea guhkki ja seaggi, ja er eit nordisk land vest på den skandinaviske halvøya.
6933	Norga lea hálddahuslaččat juhkkojuvvon 11 fylkii.
6934	Norga ovdánii dalle nationálastáhtan ja áiggui vuoluštit Sámi siviliserejuvvon váldokultuvrra sisa.
6935	Norga, Ruoŧŧa ja Suopma atnet geasseáiggi.
6936	Norga vieristii sámi álbmoga ja kultuvrra ja anii dan primitiivan.
6937	Norges Samemisjons doarjjadoaibma lea 7 biires/guovllus ja okta oktasašsearvi, mas leat sullii 300 searvvi fárus.
6938	Norgga álbmogis leat 10-15 % ođđadárogiela hupmit.
6939	Norgga Báŋku galgá doaimmahit barggus ekonomiijapolitihka njuolggadusaid mielde, maid stáhta eiseválddit leat nannen, ja čuovvut riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid, mat čatnet riikka.
6940	Norgga Báŋku galgá ollašuhttit ruhta-, kredihtta- ja valuhtapolitihka ja leat ráđđeaddi orgána dan hárrái.
6941	Norgga čeardabivttas lea bunáda.
6942	Norgga dálá gielddahálddahusa ovttadat lea gielda dahje suohkan (dárogillii kommune).
6943	Norgga duopmostuolut lea riikka dubmejeaddji váldi.
6944	Norgga earenoamáš giellahistorjjá geažil lea Vuođđoláhka nu earálágan go dálááigásaš riektečállimis, juoga mii ii leat várra ovttage eará riika vuođđolágain.
6945	Norgga ekonomiija lea rikkis kapitalistalaš čálgoservodat, gos lea friddja márkanfámuid ja almmolaš regulerema ovttastahttima.
6946	Norgga ekonomiija váldooassi vuođđuduvvá olje- ja gássabuvttadeapmái ja guollebivdii.
6947	Norgga Finnemiššuvnna ásahii bisma Johannes N. Skaar, gii bismagallestallanreaissu vásáhusaid vuođul Deanus bođii dan jurdagii ásahandihte dan organisašuvnna.
6948	Norgga gonagasbearaš gullá davvi-duiskalaš fyrstavissui Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg.
6949	Norgga lága mielde ii leat lohpi giđđat lottiid bivdit, muhto Guovdageainnus lea leamaš sierra lohpi (geahččalanortnet) juo máŋgga jagi.
6950	Norgga lágat aistton galggá galbat Omega Divohagas leakit lullisámegilli.
6951	Norgga mánáidláhka ( dahje Barneloven) guoská vuollái 18-jahkásaš mánáide ja nuoraide, ja dat mudde váhnemiid geatnegasvuođaid mánáid ektui ja mánáid vuoigatvuođaid váhnemiid ektui.
6952	Norgga Mohtorvaláštallanjoavku (Norges Motorsportforbund) vállji 2007:s Gaupa dan jagaš mohtorvaláštallin.
6953	Norgga mytologiijas bálvaledje heasttaid, ja seamma dáhpi bođii Islándii vuosttas ođđaássiid mielde.
6954	Norgga našunálaleavggas lea sevdnjesalit davviguovllu ruossa mas leat vilges ravddas rukses vuođu nalde.
6955	Norgga Olgešbellodat (
6956	Norgga ovdalaš sámegiela hálddašanguovllus ledje dušše 5 gieldda.
6957	Norgga Sámedikki válgaortnet lea juhkkojuvvon válgabiirriide, mat leat dál čieža (7).
6958	Norgga Sámeráđđái sirdui váldi juogadit stáhtalaš ruhtadoarjagiid sámi organisašuvnnaide, ealáhusaide ja eará.
6959	Norgga Sámeráđđi lei ráđđeaddi eiseválddiide stáhtas, fylkagielddain ja gielddain.
6960	Norgga Sámiid Riikkasearvi ceggii listtu buot 7 válgabiriin Sámediggeválgii 2009.
6961	Norgga Sámiid Riikkasearvvi sámediggejoavku 2005-2009.
6962	Norggas ássá sullii 50-65 000 sápmelačča, Ruoŧas sullii 20 000, Suomas 9 350 ja Ruoššas sullii 2000.
6963	Norggas dovdet su buddestatnamain «landsfaderen», mii mearkkaša riikkaáhččin, ja son namuhuvvo váldoolmmožin huksemis Norgga velferdsstáhta mii viidugođii nuppi máilmmisoađi maŋŋá.
6964	Norggas lea báiki Máhkarávju muhto dat namma ii čujut niibbii ávjui.
6965	Norggas lea stáhtalaš aktogávperiekti doallat gávppiid mat vuvdet viinni ja spriita.
6966	Norggas lea sullii 300 000 dearvvašvuođabargis autorisašuvdna.
6967	Norggas leat dál (2020) 356 gieldda.
6968	Norggas náittosbárra, mii ii šat háliit eallit ovttas, sáhttá ohcat sierraneami.
6969	Norggas oarjin lea Norggamearra, lullin Skagerrak ja davvin Barentsmearra.
6970	Norggas, Ruoŧas ja Suomas šaddá rávjáalbbas (varis albbas) dábálaččat 18–26 kg, ja ciiko (njiŋŋelas) šaddá sullii 13–18 kg.
6971	Norgga viidodat lea 323 802 km².
6972	Norgga vuođđoskuvllain leat ođđadárogiel oahpahusas 78 794 oahppi (golggotmánu 1. b. 2011), ja girjedárogillii ges oahpahit 532 603 oahppái.
6973	Norrbotten viidodat lea 26 671 km² ja dan olmmošlohku lea 195 024 ássi.
6974	Norrhult-Klavreström lei ovdal guokte sierra gilli, Norrhult ja Klavreström muhto jagi 1975 rájes Ruoŧa Statistiska centralbyråna mielde dát leaba leamaš seamma gilli.
6975	Norske vikingar var dyktige sjøfararar og dreiv handel med alle landa kring Nordsjøen, og busette seg òg på dei britiske og nordatlantiske øyene, og på Grønland.
6976	Norsk Finnemisjon bláđđi almuustuvvagođii jagis 1916.
6977	Norsk Polarinstitutt (guovvamánu 26. b. 2010).
6978	Norsk rikskringkasting AS beaivválaččat ja márkanfievrrideamis gohčoduvvo oanádusain NRK, mii lea stáhtalaš eaiggáduvvon fitnodat, mii sadde oktasaš sáddagiid radios ja TV:as ja eará ođđa mediain.
6979	Nostradamusa Einnostusat –girjji (Les Propheties) vuođul son lea beakkáneamos.
6980	Nostradamusa einnostusat mat leat ođđasis muitaluvvon ja viidánan, leat leamaš ovdan viidásit populára kultuvrras 1900– ja 2000 –loguin.
6981	Nostradamusa hávdi Collégiale Saint-Laurentas.
6982	Nostradamusa jápmima maŋŋá dušše Les Propheties –girjjit leat ain leamaš populárat, muhto dán dáhpáhusas dat leat leamaš áibbas spiehkastatláganat.
6983	Nostradamus áŋgirušadeaddjit čujuhedje njealjitvearssaide VI.97 ja I.87 dego vejolaš einnostussan, muhto ii oktage logahallojuvvon gálduin doarjaledje dán evttohusa (veardádala Snopes neahttasiidduid).
6984	Nostradamusa sorjavašvuohta historjjálaš ovdamearrádusas lea speadjalaston fávttas, ahte son eksplisihtalaččat hilggui einnosteaddji steampala (id est olmmoš geas lea einnosteaddji vuoibmi alddis) máŋgga diliin.
6985	Nostradamus hávdáduvvui báikkálaš Fransiskán kapellii Salon (oassi das lea ovttastahtton restauráŋŋii La Brocherie), muhto lei ođđasit hávdáduvvon Frankriikka revolušuvnna áigge Collégiale Saint-Laurentii, gos su hávdemuitomearka lea odne.
6986	Nostradamus ii lean dušše beare einnosteaddji, muhto maiddái ámmátbuorideaddji.
6987	Nostradamus kritisere earenoamáš garrasit astrologaid su maŋimus njealjitvearssas guđat “Siecles”-girjjis.
6988	Nostradamus lei gillán duskkálaš leasmmis máŋgga jagi ja dávda lei dahkan lihkadeami hui váttisin.
6989	Nostradamus lei vuosttas, gii muitalii (čálii) ođđasis einnostusaid su iežas sániid mielde fránskkagillii, mii sáhttá čilget dan, ahte manin son lea ožžon gutni dahje merihtaid bargguin.
6990	Nostradamus maiddái navddii ahte “komparatiiva horoskohpa” (boahttevuođa planehtaid konfigurašuvnnaid veardádallan ovttas dievasmahtton vássán áiggi dáhpáhusain) sáhtášii rievtti mielde einnostit, mii dáhpáhuvašii boahttevuođas.
6991	Nostredame guovttos áhkáin skáhppuiga ovtta golbmanuppelogáda oasi hirbmat stuorra kanála prošeavttas, mii lei organiserejuvvon čáhccet viiddes goikkádagas gillán guovllu Salon-de-Provences ja maiddái lahka Désert de la Crau Durande-joga čáziin.
6992	Nostredame náitalii rikkes leaskanissoniin, man namma lei Anne Ponsarde, ja suinna son oaččui guhtta máná – golbma nieidda ja golbma bártni.
6993	Nostredamus molsugođii dálkkasdiehtagis okkultismma beallái su nuppi Itália mátki maŋŋil.
6994	Novealla álgá dainna, ahte buktet ságaid, ahte Ánne ja su skibir Ol- Erke leaba duššan fuones dálkái, go gávnnahalaiba riđđui.
6995	Novealla gáibádus lea, ahte dat lea oanehis áiggi dahje dihto dáhpáhusa birra.
6996	Noveallaid olbmot leat dávjá hutkojuvvon, dahje diktejuvvon.
6997	Novealla lea dan láhkai eambbo ráddjejuvvon.
6998	Novealla lea oalle oanehis teaksta, sáhttá leat moadde siiddu, muhto sáhttá gal leat guhkitge.
6999	Novealla lea váldon su čoakkáldatgirjjis soagŋu, mii almmuhuvvui 1971.
7000	Noviisaáiggis, oabbá Teresan, son álggahii badjel guovtti kilomehtera allodagas Himalajas, mii lei Darjeeling gávpogis.
7001	NRK áigu maid sáddet TV:s dan filmma.
7002	NRK:as ledje jagis 2010 njealje riikkaviidosaš TV-kanálat (NRK1, NRK2, NRK3 ja NRK Super) ja golbma riikkaviidosaš radiokanálat (P1, P2 ja P3).
7003	NRK lea vuođđuduvvon dábálašsadden prinsihpaide seamma málle mielde go BBC (Britsh BroadCasting) ja lea miellahttun Eurohpaš sáddenuniovnnas.
7004	NRK Sápmi lea stuorimus sámi mediaásahus mas dál barget badjel 90 olbmo.
7005	NRK Sápmi sáhttá ođđa bargiide fállat buori bargobirrasa, miellagiddevaš barggu ja buriid bargo- ja bálkáeavttuid.
7006	NRK:s leat kantuvrrat maiddái Kongsbergas ja Hallingdalas.
7007	NSR:a mihttu lea čohkket sámi álbmoga iešguđetge berošdeaddjiid gaskkas.
7008	NSR doaimmaha aktiivalaččat kultuvra-, servvodat ja diehtojuohkima báikkálaš serviid bokte.
7009	Nu ahte 1 ja 6, 2 ja 5, 3 ja 4 leaba vuostálagaid.
7010	Nu ahte dan rádjai riikkabeivviin ii lean leamašan ollásit demokrahtalaš ovddastus.
7011	Nu ahte dat bárroguhkkodagat mat besset čađa ja oidnosii leat aivvefal alihat, go dain lea ollu energiija.
7012	Nu ahte deprešuvdna lea sierrana čielgasit morrašis, hálganeamis dahje dábálaš ahkitvuođas.
7013	Nu ahte guovddáškonsonánttat álo bissot seammaláganin.
7014	Nu álggii Gaup rešisseret Waterworld Kevin Costneriin, muhto heittii go son oaivvildii ahte prošeakta šattai beare váttisin ja divrrasin (filbmaprodukšuvdna mávssii loahpas 175 miljovnna dollára).
7015	Nuba koreagiella rehkenastojuvvo isolerejuvvon giellan.
7016	Nuba lea dal Lujávrris kántuvra baiki ja barggu lea jođihan Sigfred Palmar Giskegjerde jagi 1996 rájes.
7017	Nuba leatge beaivvášsuotnjarat nubbi stuorra ášši, mat váikkuhit dasa, man sakka olmmoš nárvvaga.
7018	Nuba sii vuvde dan muorrasahá-fidnodahkái haddái $465.
7019	Nubbe jurddavuohki lea ahte stáda váldá ovddasvástádusa dušše eavttuid hárrái ja luohtá ahte álbmot ieš doaimmaha sámepolitihka sihke sisdoalu ja jođiheami hárrái.
7020	Nubbi badji lea juhkkojuvvon nu, ahte oasit 1-7 leat anárašgillii ja oasit 8-13 nuortalašgillii.
7021	Nubbi beakkán kritihkar Christopher Hitchens, gii lea árvvoštallan eadni Teresa, almmustahtii kritihkalaš girjji juo eadni Teresa eallináiggis jagi 1995.
7022	Nubbi biebmanvuohki sáhttá deavdit daid váilevašvuođaid mii nuppi biebmanvuogis lea.
7023	Nubbi dábálaš dearvvahus lea arábagielat frása as-salāmu ʿalaykum ( ) (ráfi lehkos duinna).
7024	Nubbi dovddus Basshunter lávlla lea ”Vi sitter i Ventrilo och spelar DotA” (dahje dušše ”DotA”).
7025	Nubbi jieanasteamis leat evttohassan guokte eanemus jienaid ožžon evttohasa.
7026	Nubbi lei bissovaš dili teoriija, man ledje gárgen Fred Hoyle joavku.
7027	Nubbi máilmmisoahti heajudii Calcutta ja India diliid ovddežis.
7028	Nubbi namma "Britannia minor" čujuhii fas Frankriikka Bretagnii, gosa máŋga Stuorrabritánnia olbmo ledje ásaiduvvan.
7029	Nubbin molssaeaktun inflašuvdnateoriija lassin horisonta-, duolbbasvuohta- ja magnehtalaš monopolaid čuolmmaide evttohuvvo Weyl sodjohypotesa.
7030	Nubbin stuorámus giella lea afárgiela man hállet sullii 306 000 olbmo.
7031	Nubbi stiilas oanehis sreaŋggat geavahuvvojit (Perhonjoki).
7032	Nubbi teoriija lei Lemaître álgobávkkeheapmeteoriija, man gárgii ja bealuštii álgobávkkeheami váimmussyntesa ovdanbukti, George Gamov.
7033	Nubbi vuohki beassat dohko lea oažžut guoktenuppelot proseantta buot jienain ovtta válgabiires, muhto dainna lágiin ii leat oktage beassan ain.
7034	Nu dat dieđusge šattai go sámit dolin šadde risttalažžan.
7035	Nugo dážaid parlamenta namma ge dahkká, Stortinget.
7036	Nugo eanáš njiččehaččat, bussát oidnet ivnniid heajubut ja hakset buorebut go olbmot.
7037	Nugo eará árvometállat de silba dávjá vihkkejuvvo ounce (oz) ovttadagain.
7038	Nugo eará bossut (Balaenoptera), alitbossu borrá oahtuid.
7039	Nugo eará davviriikkalaččat suopmelaččat ávvudišgohtet juovllaid juo juovlamánu 24. beaivve.
7040	Nu gohčoduvvon vokáladiagrámma govvida nu gohčoduvvon vokálagomuvuođa.
7041	Nugo jagi 2008, Amerihká ja Kanada manga márkaniid jahkásaš buvttadeapmi lei $175 miljovnna.
7042	Nugo Nostradamusa eallin lea leamaš fáddán girjjiin čuđiid mielde (sihke fikšuvnnas ja diehtogirjjálašvuođas), su eallin lea govviduvvon máŋggain filmmain ja videoin ja su eallima lassin čállosat jotket ain fáddán media beroštumiin.
7043	Nugo ovdal lea juo máinnašuvvon Vernon Grant oaččui váikkuhusaid ráidogovaide mangas, dalle son go orui Jáhpanis logijagi 1960 loahpas ja 1970 álggus.
7044	Nugo rievtti mielde buot stuorra čohkat Nepala Khumbu-guovllus, lea Mount Everest šerpaide bassi várri.
7045	Nukleolas lea vuollegis DNA-konsentrašuvdna, go muđui lea seallaváibmosis, ja baicce eanet RNA.
7046	Nu leage Sámi allaskuvla searvan nanusmahttit sámi servodaga.
7047	Nu lei gitta 1997 rádjai, go ráhkadus rievdaduvvui.
7048	Nu mo earáge wakašgielat, nuučahnulŧgiella lea šaddan gielladutkiid gaskkas bivnnuhin ja beakkánin dan earenoamáš kompleaksa morfologiija dihte.
7049	Nuoraid EM-gilvvus dan jagi son bođii njealjádin go njuikii 7,63.
7050	Nuoraid, geat ledje gártan bargguheapmen ekonomalaš váttisvuođaid geažil ja geat ledje olgguštuvvan, lei buoremus rekryteret.
7051	Nuoraidkonsearta attii mánáide ja nuoraide vejolašvuođa beassat oassálastit dáhpáhussii, muhto maiddái nuorra musihkkajoavkkuide dilálašvuođa čuojahit sin musihka olbmuide.
7052	Nuoraidskuvllas oahpahus ii leat sirrejuvvon giela mielde.
7053	Nuorat ja boarrásat, erenoamážit studeanttat ávvudit válbora, ja atnet fiinna háhtaid dahje eará feastabiktasiid.
7054	Nuorra ja hui boares geatkkit sáhttet vánddardit oalle viidát.
7055	Nuorran lohken ollu divttaid.
7056	Nuorsá šaddá duoddariin.
7057	Nuorta-Afrihkás greikalaš sirdolaččat leat buktán girku oktavuhtii stuorra joavkku guovllu eamiolbmuid, maidda ortodoksalašvuođas ii leat historjjálaš kolonialismma deaddu.
7058	Nuorta-Agdera fylka lei juhkkojuvvon 15 gildii, maid oktasaš viidodat lea 9 158 km².
7059	Nuorta-Azerbaižan lea viehka várrái guovlu.
7060	Nuortalaččaide lei dehálaš, ahte guollečázit muddejuvvojit, vai guollenálit seailluhivčče maid boahtte jagiide.
7061	Nuortalaččaid ja gielddasápmelaččaid gahpirat ja daid geavahanvuogit spiehkastit olu davvi-, julev- ja lullisápmelaččaid gahpiriin ja geavahanvugiin.
7062	Nuortalaččat gullet eanaš ortodoksalaš girkui, go fas eará sápmelaččat gullet eanaš evaŋgelalaš-luteralalaš girkui.
7063	Nuortalaš nieida gean peeʹrvesǩ-gahpira ala lea giesastuvvon liidni.
7064	Nuortalaš nieida geas lea peeʹrvesǩ badjelis ja gean bárggáldat oidno.
7065	Nuortamearas ii leat báljo ulli iige fiervá.
7066	Nuortamearra basku guovtte saji: Ålándda buohta ja Ubmeje buohta.
7067	Nuortamearra viimmat hápmašuvai dan mielde mot jieŋa deaddu váikkuhii ja mot eanan fas loktanii go jiekŋa suttai.
7068	Nuortariika dahjege Austria dahje Nuortariikka dásseváldi (
7069	Nuortasámegielat juohkášit golbma oassái: nannánjoavku, njárgajoavku ja giemasámegiella.
7070	Nuorta-Suoma leanas leat 64 gieldda, main 15 leat gávpogat.
7071	Nuorta-Suoma leana vearjogovas lea ovttastahttojuvvon Savo ja Gárjila vearjogovat.
7072	Nuorttabealde võrogiela guovllu orru ortodoksa seto-álbmot, man giella lea dološ lulliesttegiela suopman dego võrogiellage.
7073	Nuorttalaš inuihttasuopmaniin lea 15 konsonántta ja 3 vokála, mat sáhttet leat oanehaččat dahje guhkit.
7074	Nuorttamerrii beassá golmma nuori bokte Øresund, Storebælt ja Lillebælt (dánskkagiel namat).
7075	Nuortti patriárkkat eai dohkkehan dán rievdadusa.
7076	Nuppástus láidestii dualisttalaš ovttaseallimii ja proseassas šattai romána Narziss und Goldmund (Narkissos ja gollenjálbmi), mii almmustuvai jagi 1930.
7077	Nuppát gándila duddjojuvvo maŋŋelaš, dán geardde soagis.
7078	Nuppe bealde vuona, lahka Gudvangena lea Bakka gilli.
7079	Nuppe dáfus ovdamearkka dihte Estlánddas ođđa dilli lea láiden nákkuide ekumenalaš ja Moskova patriarkáhta gaskkas báikkálaš girku kanonalaš sajádagas.
7080	Nuppe ládje dat fas viežžá bázahusávdnasiid ja doalvu daid eret.
7081	Nuppe ládje go njiččehasain eará riggeelliid rukses varraseallain lea seallaváimmus.
7082	Nuppi dáfus dat lea hálbbes dutkamuš, muhto nuppi dáfus iskkus sáhttá leat positiiva maiddái go ii leat borasdávda.
7083	Nuppi dáfus lullisámegielas ii leat dálsemolsašuddan, nugo buot eará sámegielain lea.
7084	Nuppi gohččodit Vallhoppin ja dat lea tölta ja ruohttama kombinašuvdna.
7085	Nuppi jovkui gulle olbmot geat ledje oassalastan fallehemiide, main ledje jápmán olbmot ja goalmmát jovkui gulle olbmot geat ledje leamaš fárus fallehemiin, muhto dain eai lean jápmán olbmot.
7086	Nuppi máilmmesoađi áigge ortodoksalaš girku válde mielde soahtái Duiskka vuostá ja oskkoldagaid váidnu loikkai.
7087	Nuppi máilmmesoađi maŋŋá kommunisttalaš Albanias ávžžuhedje ruksesgardistan gárvvohan skuvlamánáid vandaliseret girkuid ja moskeaid, ja jagi 1967 gildojuvvui láhkaásaheamis buot oskkoldagahárjeheapmi.
7088	Nuppi máilmmesoađi maŋŋá Moskova heaittihii Latvia, Lietuva ja Estlándda girkuid autonomiija ja reintegrerii Polska girku alccis vaikko dat oaččui ođđasis autokefalalaš girku sajádaga jagi 1948.
7089	Nuppi máilmmesoađi maŋŋá stuorra joavku greikalaččaid fárrii oarje-Eurohpii, Austráliai, Ođđa Zealándii ja Afrihkái.
7090	Nuppi manga bláđit ovddit áigodagain eai geavahan hállanbaloŋŋaid ja ledje jávoheamit.
7091	Nuppi oassefinálii oassálaste 18 riikka.
7092	Nuppit sisttisdollet omd.
7093	Nu šattai váttisin fylkkagildii gokčat sihke Guovdageaidnu−Láhpoluoppal ja Máze−Gárggoluoppal skuvlasáhtuid ruhtadeami.
7094	Nuučahnulŧgielas leat earret eará vearbahámit, mat sisttisdollet affivssaid, maiguin lea vejolaš govvidit omd.
7095	Nuuk lea Ruonáeatnama oarjelrittus, Nuukavuona njálmmis.
7096	Nuvttá áššejođiheapmi lea riekteveahkki áššiin, main lágastallojuvvo duopmostuoluin.
7097	Nuvttá riekterávvemis lea sáhka go oažžu rávvagiid ja veahki juridihkalaš gažaldagain, go ii leat lágastallamin áššis.
7098	Nuvttá riekteveahki don sáhtát oažžut ovdamearkka dihte bearašáššiin, go váidalat dihto lágan áššiid Nbč (Nav) mearrádusaid, persovdnavahága buhtadusgáibádusain, ássanvistti eretcealkimiin/olggos bidjamiin dahje bargogaskavuođa loahpahemiin.
7099	Nuvttá riekteveahki oažžun eaktuda, ahte it dine eanet, go mii riekteveahkkelágas meroštallojuvvo.
7100	Nuvttá riekteveahkki lea advokáhttaveahkki, maid stáhta gokčá ollásit dahje muhtin muddui.
7101	Nuvttá riekteveahkki sáhttá leat sihke nuvttá ráđđeaddin ja nuvttá áššejođiheapmi.
7102	Nyawaygigiella hupmojuvvui Queenslandas ja gullui pama-nyungalaš gielaide.
7103	Nyawaygigiella lea jápmán austrálialaš giella.
7104	Nyköping lea maid Södermanlándda leana hálddahusguovddáš.
7105	Oabbá Margot jámii dušše moadde beaivvi ovdal Anne.
7106	Oađđinváttisvuhta lea dábálaš.
7107	Oađđinváttisvuohta lea hui dábálaš.
7108	Oaffarfeastta doallat dan muitun go profehta Ibrahim (Abraham) geahččaladdui ja su sihte goddit iežas gándda.
7109	Oaffaruššamiin muhtumin juige ja čuojahedje meavrresgáriin.
7110	Oahpaheaddji galgá oahpahit ja maiddái doarjut oahppiid nu ahte dat šaddet iehčanas servodatlahttun.
7111	Oahpaheaddjiin lea iešguđetlágan skuvlejumit.
7112	Oahpaheaddji lea olmmoš guhte oahpaha.
7113	Oahpaheaddji oahpaha oahppi dahje studeantta muhtun ámmáhii, iskosa várás dahje vai čađaha dihto oahpahusa.
7114	Oahpahettiinis Bassi Maria logahagas, mas vuosttaš oahpahusgiella lei bengal ja nubbi eŋgelašgiella, eadni Teresa oaččui gohčodannama “Bengala Teresa”.
7115	Oahpahusa váldodeaddu Oulus lei geavatlaš gielladáiddu oahpaheames, muhto fállun ledje álo maiddái sámekultuvrra kurssat.
7116	Oahpahus galgá addojuvvot nuvttá, goit álgo- ja vuođđooahpahusa dáfus.
7117	Oahpahussajit ledje hirbmat fuones dilis, ja dan báikki oaidnán, mas oahppit ođđe ja borre, eadni Teresa govahalai dan ja logai, ahte duot báiki lea “dievva áŧestusa” ja lea veadjemeahttun oaidnit bahát geafesvuođa.
7118	Oahpanvuohkin logaldallamat leat kritiserejuvvon, muhto universitehtat eai leat velá gávdnan buoret oahpahanvuogi.
7119	Oahpistanlágas leat máŋga láhkamearrádusa, mat gusket ovttaskas olbmuid vuoigatvuođaide ja geatnegasvuođaide.
7120	Oahpistanortnega ulbmil lea nannet aiddo boahtán sisafárrejeddjiid vejolašvuođaid beassat johtilit bargui dahje ohppui.
7121	Oahppomateriálaid kurssaid várás galggai ráhkadit ieš.
7122	Oaivegávpotguovllus leat measta 50 universitehta ja allaskuvlla.
7123	Oaivegávpot lea Amsterdam.
7124	Oaivegávpot lea Basseterre.
7125	Oaivegávpot lea dien gávpot stáhtas, vai eará politihkalaš aktavuođa, gos gávdnet stáhta politihkalaš administrašuvdna.
7126	Oaivegávpot lea Nassau.
7127	Oaivegávpot lea Saint John's.
7128	Oaivegávpot lea San Salvador.
7129	Oaivegávpot lea Santo Domingo.
7130	Oaivegávpot lea St.
7131	Oaivegávpot lea Tegucigalpa.
7132	Oaivejurdda, man mielde geaidnu viisodahkii vuolgá olbmos iežas, lea goittotge mihtilmas oarjeriikkaid vuolggasadji, mii ii vástit makkárašge ásialaš oahppama.
7133	Oaivi lea oalle jorbbas ja bealjit unnit - ja beljiin leat mihtilmas diehpit.
7134	Oaivi sáhttá leat guovtteávjui dahje das sáhttá okta ávju ja šimir.
7135	Oalgeávnnasin sámegiela lea vejolaš studeret Helssega universitehtas ja Lappi universitehtas.
7136	Oamastangehčosat leat dábálaččat, ja daid funkšuvdna ii leat beare oamasteaddji, muhto maiddái čujuheaddji.
7137	Oamasteaddji čujuheami lassin kásus geavahuvvo maid eará oktavuođain, nugo mat post- ja preposišuvnna oktavuođas: sullo lahka.
7138	Oaneheamos gaska lea 60 mehter ja guhkimus lea maraton.
7139	Oanehis ja gaskaguhkkosaš viehkamat sierranit dan dáfus ahte gaskaguhkkosaš viehkamis viehkki viehkala sierra viegahas, muhto vuosttaš mohki bokte beassá sirdit oktasaš viegahahkii.
7140	Oanehis soahtama maŋŋel Ruoŧain bággejuvvui Norga uniovdnii Ruoŧain.
7141	Oanehis viehkama dovdomearkkat lea ahte guđenai viehkkis lea sierra viegahat ja viehkkis lea vuolginrusttet gokko duolmmasta go viehkala.
7142	Oapmet greikalaškatolalaš girku oaivvildii oktasaš katolalaš girku bysantalaš nuortasuorggi earuhussan katolalaš girku romálaškatolalaš oarjesuorggis.
7143	Oappáš-vieljáš leigga lagas ustibaččat dassážii go Cornelia jámii 26 jagi boarisin.
7144	Oarje-Finnmark Oktasašsearvi vuođđuduvvui jagis 1943.
7145	Oarjegirku lasihii oskkudovddastussii sáni (láhtengillii Filioque nappo ja Bártnis) nappo dan oainnu mielde Bassi Vuoigŋa vuolgá sihke Áhčis ja Bártnis.
7146	Oarjemáilmmi filosofiija álggii dološ Greikkas.
7147	Oarjeriikkain deháleamos gordnešládja lea nisu.
7148	Oarjesápmelaš gielaid davvijoavku juohkáša oarjejoavkui, masa gullet biđonsámegiella ja julevsámegiella, ja davvijovkui masa gullá davvisámegiella.
7149	Oarjesápmelaš gielaid joavku juohkáša lullijovkui ja davvijovkui.
7150	Oarje-Suoma leanas lea 204 gieldda.
7151	Oarje-Suoma leatnai gullá čieža eanangotti: Lulli-Pohjanmaa, Gaska-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Gaska-Suopma, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suopma.
7152	Oarjin lea Skánddat (várreviđji mii ráhkada Norgga ja Ruoŧa riikaráji).
7153	Oarjin lea Storfjorden mii earuha Edgeøya Čohkkaváriin.
7154	Oarjjil ja lullil lea lieggaset go nuorttil ja davvil.
7155	Oasis giddejuvvui fuomášumi maiddái Hitchens máinnašuvvon Jean-Claude skeaŋkahušaide.
7156	Oassálastimin gilvui son háliida buktit sámegiela ja -kultuvrra oidnosii.
7157	Oassálastit ledje: Ailo Gaup, Ronnie Faisst, Kenny Bartram, Derek Burlew, Massimo Bianconcini, Gabriel Villegas, Øystein Kjørstad og Fredrik Johansson.
7158	Obama oaččui Nobela ráfibálkkašumi.
7159	Objeakta diimmut geavahuvvojedje miehtá Eurohpá ja Amerihká 1700- ja 1800-loguin.
7160	Obstruktiiva geahpesdávda lea máŋgga dávdda oktasaš namahus go vuoiŋŋahat lea bahá baskut.
7161	OCLC 36179575. s. 171 Islánddaheasttaid leat dolvon ain eanet ja eanet olgoriikkaide 1900-logu beallemuttu rájes.
7162	Ođaheapmi lea oalle oktageardán.
7163	Ođas leavai dego buollidolla birra riikka ja vahku siste dáhpáhusas hutujovkkožat mávssahedje ja cábme tutsanjunnožiid ja bolde tutsaid ruovttuid almma, ahte Belgia koloniasoahteveaga kommandánta eversta Guy Longiesta dagai maidige.
7164	Ođasmuvvi energiija lea energiija mii ii noga lagamus áiggis ja dan dihte olmmoš sáhttá geavahit dan ođđasis ahte ođđasis.
7165	Ođđaáigásaš ákšut sáhttet maiddái metállas.
7166	Ođđaáigasaš čárvábáttit leat eanas ođđasilbbas.
7167	Ođđaáigasaš gievkkanis gávdnojit earret eará omman ja galbmaskábe.
7168	Ođđaáigasaš johtolatgirdiid skurpmuid siste gávdnojit čuđiid mielde dárkkistanrusttegat stivrema, navigašuvnna, kommunikašuvnna ja eará doaimmaid várás.
7169	Ođđaáigásaš mikroskohpas lea okulára vai govva ii nuppástuvaše.
7170	Ođđa áiggi Dearvvašvuođadirektoráhtta ásahuvvui 1945:s (formaliserejuvvon easkka 1948:s) ja ovttastahtii fágadirektoráhta ja departemeantaossodagaid (stáhtaráđi čállingotti) doaimmaid.
7171	Ođđa artistanamma fas šattai "169" mii boahtá ILO-konvešuvnnas nr.
7172	Ođđa áššin dan jagi festiválii bođii Ijahis Idja temáklubba, mii ordnejuvvui báikkálaš hoteallas.
7173	Ođđadárogiela vuođđun leat leamaš Norgga suopmanat, ja dasto das eai leat nu olu dánskkagiel sánit go girjedárogielas.
7174	Ođđadáru suopmaniid geavahit olles Norggas, muhto eanemus Oarje-Norggas ja maiddái Nuorta-Norgga duottargiliin.
7175	Ođđa earkebismma ja vehážiid mielde kloastarii boahtán suopmelaččaid mielde Lintula álggii suomaiduvvat 1960-logus.
7176	Ođđa-Englándda dálonguovlu lei su inspirašuvdna.
7177	Ođđa gieldda namma lea Holmestrand.
7178	Ođđa gieldda namma lea Larvik.
7179	Ođđa gieldda namma lea Sandefjord.
7180	Ođđa girku birra, gč.
7181	Ođđa girku lea huksejuvvon jagis 1740.
7182	Ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s časke Nøtterøy ja Tjøme gielddat oktii.
7183	Ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s časke Tjøme ja Nøtterøy gielddat oktii.
7184	Ođđajagemánu 1. beaivvi 2020:s oktiičasket Opplándda ja Hedmárkku fylkkat.
7185	Ođđajagemánu 2019 rájes lea Rindal oassin Trøndelága fylkkas.
7186	Ođđajagimánnu lea jagi vuosttaš mánotbadji ja okta čieža mánotbajis, mis lea 31 beaivvi.
7187	Ođđajagimánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 10. beaivi.
7188	Ođđajagimánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 11. beaivi.
7189	Ođđajagimánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 12. beaivi.
7190	Ođđajagimánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 13. beaivi.
7191	Ođđajagimánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 14. beaivi.
7192	Ođđajagimánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 15. beaivi.
7193	Ođđajagimánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 16. beaivi.
7194	Ođđajagimánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 17. beaivi.
7195	Ođđajagimánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 18. beaivi.
7196	Ođđajagimánu 1. beaivve 2009 rájes Kalaallit Nunaatas leat golbma leana: Kitaa/Oarje-Ruonáeatnan, Tunu/Nuorta-Ruonáeatnan ja Avannaa/Davvi-Ruonáeatnan.
7197	Ođđajagimánu 1. beaivvi 2009 rájes Kalaallit Nunaatas ledje golbma leana: Kitaa/Oarje-Ruonáeatnan, Tunu/Nuorta-Ruonáeatnan ja Avannaa/Davvi-Ruonáeatnan.
7198	Ođđajagimánu 2010 loahpa JYP Entertainment almmuhii ahte Sunmi áigu doallat bottu ja studeret fas.
7199	Ođđajagimánu 2018 rájes uniovnnas lea čuovvovaš 73 áibmomediasearvvi 56 riikkain.
7200	Ođđajagimánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 20. beaivi.
7201	Ođđajagimánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 21. beaivi.
7202	Ođđajagimánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 22. beaivi.
7203	Ođđajagimánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 24. beaivi.
7204	Ođđajagimánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 25. beaivi.
7205	Ođđajagimánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 26. beaivi.
7206	Ođđajagimánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 27. beaivi.
7207	Ođđajagimánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 29. beaivi.
7208	Ođđajagimánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 2. beaivi.
7209	Ođđajagimánu 30. beaivvi Hitler válljejuvvui riikakánslerin ja dakkaviđe álggii nuppástuhttit Duiskka totalitára diktatuvran.
7210	Ođđajagimánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 31. beaivi.
7211	Ođđajagimánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 3. beaivi.
7212	Ođđajagimánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 4. beaivi.
7213	Ođđajagimánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 5. beaivi.
7214	Ođđajagimánu 6. beaivi (Loahpašbeaivi) lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 6. beaivi.
7215	Ođđajagimánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 7. beaivi.
7216	Ođđajagimánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 9. beaivi.
7217	Ođđajagimánus 1881 rájes son stuđerii Académie Colarossis.
7218	Ođđajagimánus 2006:as evttohuvvui son fas vejolaš kandidáhtan ONa generálačállin.
7219	Ođđajagimánus 2018 EBU várralahttuservviid listtus leat 34 áibmomediafitnodaga 21 riikkain.
7220	Ođđajagimánus 2020 duođastuvvui ahte virus njoammu olbmos olbmui.
7221	Ođđa ja ovddeš čearddat masttadedje ja šadde dološáiggesámeálbmogin.
7222	Ođđa molekylas lea dandihte unnit energiija go ovdal ja dat mielddisbuktá ahte molekyla nanusmuvvá vel eanet.
7223	Ođđa presideantan šattai Théodore Sindikubwabo, gii lei okta MRND-bellodaga njunnošiin.
7224	Ođđa ráđđehus lohpidii dalán buot báhtareddjiide dorvvolaš máhccama Rwandai.
7225	Ođđasaksilaš Čállinvuohki (Nysassiske Skryvwyse) lea oaivvilduvvon čoavddusin dán čulbmii.
7226	Ođđa seallat šaddet seallajuohkáseami bokte.
7227	Ođđaseamos dain, Elli Aaltonen, lea álggahan barggus jagi 2017.
7228	Ođđaseamos leavgabeaivi lea skábmamánu 29. beaivi mii lea Elsa Laula Renberga riegádanbeaivi.
7229	Ođđaseamos prentosa várás 2010 lea Mikael Svonni dárkkistan Johan Turi giehtačállosiid ja lea dulkon daid ođđasit.
7230	Ođđa servodat mearkkaša dákko earret eará dáruiduhttin, risttalašvuohta ja sámi kultuvrra massin.
7231	Ođđa teknologiija lea dahkan nu ahte diehtu lea álkkit fidnemis go ovdalaš áiggiid.
7232	Ođđa testemeantta sámegillii (
7233	Ođđaválga hehttejuvvui go sosiálademokráhtalaš ráđđehus ja boargárlaš lihttu ( ) soabadalle gaskaneaset nu ahte RD:a váikkuhanfápmu unnui.
7234	Ođđa válgaortnega geažil unnu earret eará áirraslohku ja 43 áirasa sadjái bohtet 39 áirasa (dássenmandáhtat loahpahuvvojit) ja 13 válgabiirre sadjái bohtet 7 válgabiirre.
7235	Ođđa válgaortnet gusto 2009 sámediggeválgga rájes.
7236	Ođđa Zealánda lea ožžon veahkkelahttustáhtusa, dasgo dan lahttovuođđu unni.
7237	Odne, 2019:is, lea divohat gártan iežas searvin mii ovttasbargá Omega servviin sosiála ja historjjálaš áššiidguin.
7238	Odne gávdnojit maiddái máŋga sámit geat eai šat sámás ja identiteahttavuođđu lea dál varas dahje sogas, ii gielas.
7239	Odne leat sulli 8.500 olbmo geaid rehkeneastá vepsan.
7240	Odne máŋggaid aviissaid sáhttá lohkat interneahta bokte, ja muhtun aviissat gávdnojit dušše neahtas.
7241	Odne mii fertet šállošit go Norga stáhta lea soardán sámi álbmoga ja garrasit dáruiduhttán sin".
7242	Odne ovdanbuktá Gurutbellodat iežaset dego vuosttaldeaddjin viiddiduvvon skuvlabeivviide, šattuid ja ruotnasiid addit skuvllain ja leaksovehkiide mat eai leat fágalažžat oahppan.
7243	Odne son orru Førdes.
7244	OD:s maid oaččut dieđuid dokumeanttaid birra, maid áiggut geavahit riikkain, mat eai leat ratifiseren Haag-konvenšuvnna.
7245	Odvar Nordli lei vuosttaš stáhtaministtar gii beasai dovdat ahte Norga lea šaddan oljoriikan, ja mii oaččui oljosisaboađuid stáhtabušehttii.
7246	Odvar Nordli oaččui St.
7247	Ofelaš lea filbma sámiid birra dan áigge go čuđit lávejedje suoládit sápmelaččain ja goddit sin.
7248	Offenbach lea duiskka gávpot.
7249	Ohcamuš, mii guoská Gonagasa ánsomedálja ja Bassi Olava árvomearkka juolludeapmái, sáddejuvvo Su Majestehtii Gonagassii ja dat sáddejuvvo dan fylkka Fylkkamánni bokte, gos evttohas ássá.
7250	Ohcejoga luonddustobus gávdnojit geassit kárttat ja dieđut davimuš Sámi luonddubáikkiin.
7251	Ohcejogas orrot 1 220 olbmo ja viidodat lea 5 372,01 km², mas 227,52 km² lea čáhci.
7252	Oksideren dáhpáhuvvá ovdamearkka dihte go siŋka ráhkada siŋka-iona, Zn →t Zn2+ + 2e–.
7253	Oksideren lea kemiijalaš reakšuvdna go muhtun ávnnas luohpada ovtta dahje máŋga elektrovnna.
7254	Oksygena ja hydrogena gaskkas leat kovaleanta čatnosat.
7255	Oksygena lea ruoksat ja hydrogenaatomat leat vielgadat.
7256	Okta birrajohtin ádjána 365,25 beaivvi, namalasssii ovtta eanajagi.
7257	Okta buddhisma váldoáššiin lea ahte olmmoš riegáda ain ođđasit maŋŋel go lea jápmán.
7258	Okta dain čujuha náli ealasis temperamentii ja stuorra persovnnalašvuhtii ja dasa ahte islánddagielas váilu ponni-sátni.
7259	Okta dain lea Sleipnir, gávccijuolggat heasta, man oamastii Odin, Norgga ipmiliid jođiheaddji.
7260	Okta dehálaš girječállii Vidyapati.
7261	Okta dovddus ovdamearka lea Halley-komehta.
7262	Okta gálvomearka sáhttá leat hui bivnnut ja go olbmot atnet diŋggaid mat gullet dan gálvomearkka vuollai, de dat šaddá juogalágan máinnus.
7263	Okta guđahasmehter lea 1000 guđahasdesimehter.
7264	Okta joavku lea dábálaččat oktanuppelot čiekči, okta dain lea moallafákta.
7265	Okta lei earenoamáš friija jorgalus (id est “parafrása”) girjjis Protreptic of Galen (Paraphrase de C. GALIEN, sus l´Exhortation de Menodote aux estudes des bonnes Artz, mesmement Medicine).
7266	Oktan fitnodagaiguin CityMailain ja CityMail Danmarkain juohká Norgga Boasta reivviid 5,3 millijovnna viesuide Skandinávias, ja lea dat davviriikkalaš boastafitnodat mii olaha eanemus miellahtuide.
7267	Oktan oaivetemán šattai nuorra olbmo geaidnu iežas dovdamuššii Hesse girjjiin.
7268	Oktan sivvan báhtaranleairraid váttisvuođaide lei Interhamwe ja FAR orrun leairrain, sihke dáid organisašuvnnaid gerillafalleheamit ja suoládanreaissut Rwanda beallái ráji.
7269	Oktasaččat jurddašit ahte ruovdeáigi bisttii Suomas gitta 1300-logu mKr rádjai.
7270	Okta sálti lea okta čanus mas leat ionat čatnon oktii.
7271	Okta sálti oačču nama go geahčča makkár guokte iona mannet oktii.
7272	Okta sivva dasa lea Norgga, Suoma ja Ruoŧa garra assimilerenpolitihka, mii lea dahkan ahte sámegielas lea unnán stáhtus.
7273	Okta stuora erohus lea ahte Amerihká vuogádat lei ráhkaduvvon “The New World” ja 13 iešheanalaš stáhtaide mat bohte maŋŋel Amerihká revolušuvnna (1776).
7274	Okta su deháleamos einnostusgáldu lei čielgasit Mirabilis liber jagis 1522, mii sisttisdoalai einnostusaid meari čuovvovaš čálliin; Pseudo-Methodius, Tiburtine Sibyl, Joachim of Fiore, Savonarola ja earát.
7275	Oktavuohta Sámediggái, Sámi girkoráddai ja sámi organisašuvnnaide.
7276	Okteahttaláhka lea álkes láhka mii adnojuvvo kemiijas.
7277	Oktiibuot 5483 olbmos lei jienastanriekti dáin válggain.
7278	Oktiibuot čoggojedje 331 čuoggá, muhto sii šadde duhtat guđat sadjái go jury ii juollodan beare olu čuoggáid sidjiide.
7279	Oktiibuot čohkkii čuođi muitalusa ja máidnasa.
7280	Oktiibuot giela hupmet sullii 150 000 olbmo.
7281	Oktiibuot šaddá olles vuogádat.
7282	Olav árvomearkka 1994:s servodatovddideaddji barggu ovddas.
7283	Olavs hospitalas Troandimis ođđajagimánu 20. beaivvi 2005:s.
7284	Olavs Orden -árvomearkka "su máŋggabealát dáiddalaš bargguid ovddas".
7285	Olbmoborranrássi dahjege boska vai fádnu (Angelica archangelica subsp.
7286	Olbmo geahppát leat geahpesseahka siste.
7287	Olbmo rupmašis leat máŋgačuođi iešguđetlágán sealla- ja gođustiippat.
7288	Olbmos láve dábálaš deaddu dahje veahá buoidi.
7289	Olbmos lea mohkkás čalbmi ja dat addá oainnu.
7290	Olbmos lea riegádeamis badjelaš 270 dávtti muhto máŋga ovttastuvvet go olmmoš šaddá ja loahpas leat sullii 212 dávtti.
7291	Olbmos leat golbma vuoiŋŋašskoađi dahje vuoiŋŋašcuocca ( ).
7292	Olbmo stuorimus dákti lea čoarbbealnoras.
7293	Olbmo stuorimus morčesuonat leat badje- ja vuollemorččit.
7294	Olbmot dán áigge dihtet hui bures dán máinnusvuogi birra, ja ollugat leat hárjánan ja dohkkehan dan.
7295	Olbmot dárbbašit 20 aminosivrra, ja mii máhttit hukset 11 dain.
7296	Olbmot divaštallet, mii sáhttá leat dáhpáhuvvan.
7297	Olbmot dollet Runeberga Suoma álbmotdiktačállin.
7298	Olbmot geat gillájit tiipa 2 diabetesa leat várálaččat jápmit ovdal áiggi ja maiddái buohccát iešguđet lassedávddaide.
7299	Olbmot juhkkojuvvojit sin riegádeami vuođul sierraárvosaš sosiálalaš joavkkuide, main leat sin iežaset ámmáhat, barggut ja geatnegasvuođat ja njuolggadusat, maid mielde galgá eallit.
7300	Olbmot jurddašit ahte šaddá hui buorre luomejahki go jeakkit leat vielgadin.
7301	Olbmot leat álo leamašan sosiála olbmot lea dáhpáhuvvá hui hárve ahte olmmoš eallá áibbas oktonassii.
7302	Olbmot leat čállán hui olu girjjiid biebmobagadusaid birra.
7303	Olbmot leat dahkan vuollaga juo don dološ ráje.
7304	Olbmot leat jápmán dasa.
7305	Olbmot leat leamaš Vuoivuonas ollu guhká.
7306	Olbmot leat lohkat ahte Araljávrri unnun lea okta dain máilmmi vearrámus birasroasuin, mii lea buktán bargguhisvuođa ja lossa ruhtadili.
7307	Olbmot leat viehka buorit gávdnat hámiid ja leat áiggiid čađa jurddašan govvan násttiid, mat leat oaidnit nuppiideaset lahka nástealmmis.
7308	Olbmot ráhkadit ja buktet ovdan musihkka máŋgga ládje ja dat rievddada kultuvrraid gaskkas.
7309	Olbmot vudjot rohkosii ja iešguorahallamii.
7310	Olbmot vulge das maŋŋil ohcat Ánne guoktá, muhto soai eaba goassige gávdnon.
7311	Olbmo váibmu lea gurut bealde veahá állut.
7312	Olbmuid buohta eatni stáhtus bistá miehtá eatni ja mánáid eallima, muhto eatni guovddáš rolla láve nohkagoahtit dađe mielde go mánát šaddet rávesolmmožin.
7313	Olbmuid geat duhpáhastet gillájit stuorit riskka buohccát geahpesborrasii, KOGD'ii ja váibmo- ja varrasuotnadávddaide.
7314	Olbmuid, geat jorggihit ortodoksan nuppi kristtalaš lihkadusas ja geat leat gásttašuvvon Bassi Golmmaoktasašvuođa nammii, laktet girkui mirhavuoidama bokte.
7315	Olbmuin rotavirus lea dábáleamos sivva manin vávvát ja mánát buohccájit garra luhčadávdii.
7316	Olbmuin suddadeapmi dáhpáhuvvá ovddemustá njálmmis, čoavjjis, civzzačoalis ja čoliin.
7317	Olbmus (ja eará njiččehasain) gávdnojit njeallje vuđolaš gođustiippa, mat ráhkadit rupmaša orgánaid.
7318	Olgešbellodaga Morten Eriksrød lea fylkkasátnejođiheaddji ja Risttalaš Álbmotbellodaga Britt Hornstvedt lea fylkkavárresátnejođiheaddji.
7319	Olgešbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji son leamaš 2005 rájes.
7320	Olgešbellodagas ii leat goasse leamašan čielga eanetlohku Stuoradikkis.
7321	Olgešbellodagas leat golbma aktiivvalaš oalgeorganisašuvnna (Unge Høyres Landsforbund, Høyres Studentforbund ja Senior Høyres Landsforbund).
7322	Olgešbellodagas son šattai jođánit C.J. Hambroa maŋisboahtti ja šattai parlamentalaš jođiheaddjin gaskkal 1958 ja 1965.
7323	Olgešbellodat álggahuvvui 25. beaivvi borgemánu 1884:s maŋŋel go álggahedje parlamentarisma Norggas.
7324	Olgešbellodat čuovvu odne vuosttažettiin Edmund Burke konservatiiva árbevieruid.
7325	Olgešbellodat lea árbevirolaš olgešbellodat, ja lea maid dat áidna bellodat Norgga Stuoradikkis mii iežas bidjan olgešbeallái.
7326	Olgešbellodat lei 1800-logus ovddemusat árvokonservatiiva bellodat.
7327	Olgešbellodat massii ollu jienasteddjiid soahtegaskaáiggis, earret eará go ilbme ođđa bellodagat.
7328	Olgešbellodat presentere iežas dego sosiálalaš reforpmalašbellodat mii bargá daid konstitušuvnnalaš rámmaid mielde maid parlamenttalaš demokratiija bidjá.
7329	Olgeža bargolávdegotti lahttu son leamaš 2008 rájes, ja bellodaga 2. nubbijođiheaddji 2010 rájes.
7330	Olggumuš garra skoađđi lea oaiveskálžžu vuostá.
7331	Olgolis beaivvášgottis komehtat leat jikŋon ja leat measte veadjemeahttun oaidnit Eatnamis dálá teknihkain go dat leat nu unnit.
7332	Olgomusea vuosttas visttit sirdojuvvojedje báikki ala 1960:s.
7333	Olgoriikadepartemeanta (OD) bajásdoallá riikkaid logahallama.
7334	Olgoriikat evakuerejedjegohte jođánit iežaset ambassadaid.
7335	Olgoriikkalaš mánáidbláđit, nugo Puck, váikkuhedje dasa, ahte bargi Jitsugyo no Nihon (bláđi goasttadeaddji) oinnii ja gárttai bláđđái Shōnen Pakku.
7336	Oliver lea fiktiivalaš olmmoš, muhto su vuođđun lea Roméo Dallaire.
7337	Oljobohkan lea go bohká oljju.
7338	Oljovallji lea nanu oktavuohta buresbirgejeaddji servodagain, go dat lea (goit ovda) leamašan hálbbes energiijagáldu.
7339	Olju lea oassi plastihkkas ja fievrredeapmi dárbbaša oljju.
7340	Olles dat proseassa váldá olu energiija.
7341	Olles Gárasavvona olmmošlohku lea sullii 470 ássi.
7342	Olles gorut geavahuvva biepmun.
7343	Ollesolbmos lea gaskamearálaččat vihtta lihtter varra.
7344	Ollesolbmo váibmu deaddá birrasiid 250-350 g, muhto sávrres valáštalli váibmu sáhttá deaddit vel eanebuš.
7345	Ollesolbmuid čielgeađa nohká veahá badjeleappus sullii vuosttaš ja nubbi alinčielgedávtti (L1-L2) buohta.
7346	Ollesolmmožin eadni Teresa jievžžadiige dávjá jurdda: “Bearaš, mii rohkadallá, bissu čoahkis”.
7347	Ollesšaddan guovža lea menddo lossat gizzut murrii.
7348	Ollesšaddan varisguovža sáhttá deaddit gaskamearálaččat 135–410 kg ja njiŋŋelas šaddá gaskamearálaččat 90–200 kg.
7349	Olleššattot albasa allodat seabi bokte lea 50–70 cm ja deaddu lea 13–26 kg.
7350	Ollislaš beaivvášsevnnjodeapmi oidno dušše unna oasážis máilmmis.
7351	Ollislaš dahje dievas beaivvášsevnnjodeapmi lea okta earenoamážeamos luonddudáhpáhusain.
7352	Ollislaš dálkkasmeari mii diehtit dan dihte go diehtit man ollu dálkkas okta addosis/tableahtas lea.
7353	Ollu bivdit galbmojedje dahje nelgo jámas.
7354	Ollu eallit eai livčče gávdnon jus eai livčče muorat.
7355	Ollu fuomašumi oaččui maid jagis 2005 dáhpáhuvvan katolihkálaš báhpa Guy Theunisia áššáskuhtton ja gitta váldin álbmotgoddimiid oassalastima geažil.
7356	Ollu gálvvut leat ráhkaduvvon oljjuin.
7357	Ollugat su atnet joba fantasiijagirjjálašvuođa áhččin, vaikko son ii leange vuosttas fantasiijagirječálli.
7358	Ollu museabarggut leat musea- ja historjáservviid eaktodáhtolaš bargguid duohkin.
7359	Ollu norgga gielddain ásset sisafárrejeaddjit, geat leat aiddo boahtán riikii, ja dárbbašit vuođđogelbbolašvuođa.
7360	Ollu sámiide lea lubmen ealáhussan ja olusat čuvvot makkár luomejahki áin šaddá.
7361	Ollusat ohcet juohke jagi lobi ohcat, ja bivdu bistá moadde vahku.
7362	Ollusiidda lea bohccobiergu dehaleamoš proteiidnagáldu.
7363	Olmmái lei dan maŋŋel geahččalan addit telefovnna ruovttoluotta Applei, muhto sii eai lean jáhkkán sus leat iPhone 4 prototiippa.
7364	Olmmoš dáiddii dápman beatnaga dán áigodagas.
7365	Olmmoš dearvvasnuvvá fargga ja dábálaččat ii leat várálaš.
7366	Olmmoš diehttelas anii eará ávdnasiidge nugo šattuid ja náhki muhto dat billašuvvet áigge mielde ja eai leat seilon dálážii.
7367	Olmmoš geas ii leat oaivegárvu muhto gii lea muđui gárvodan massá 50% lieggasis oaivvi bokte -10ºC buollašis.
7368	Olmmoš geas lea bulimiija borrá gaskkohagaid hui ollu (vuohppu) ja gaskkohagaid viggá ruoidnadit iežas.
7369	Olmmoš gii lohká dán sáhttá goalkalit ieš (jus lea dan mađe diiddastallalas).
7370	Olmmoš (Homo sapiens) lea olbmuid (Homo) sohkii gullevaš eallišládja ja njiččehas.
7371	Olmmoš lihkada deahki mieleavttus, ja deahkki maid sáhttá oatnut iešalddes.
7372	Olmmošlohkan 1865:s čájeha ahte earet iežas bearraša, ásse maid 2 gávpebálvvá, 1 láibubálvá, 1 reaŋga ja 2 biiggá gárdimis.
7373	Olmmošlohku lea 12,570,000 ja viidodat 2,187.08 km².
7374	Olmmoš mieleavttus lihkada daid dehkiid mat lihkadit min lahtuid, muhto biebmosuddadanoali deahkit eai leat olbmo stivremis.
7375	Olmmoš šaddá ortodoksalaš girku lahttun gástta ja mirhavuoidama bokte.
7376	Olmmoš viggá áicat go guokte earálágan ealli leat gáidan nubbi nuppis nu olu ahte sáhttá atnit daid guokte šládjan, muhto dat lea álo ráhkaduvvon rádji mii ii leat goassige objektiivalaš.
7377	Olmmošvuoigatvuođasoahpamušas ja dán lassibeavdegirjjis čuovvovaš olmmošvuoigatvuođat leat suddjen ee.
7378	Olu čájálmasat ja filmmat leat ráhkaduvvon girjji vuođul.
7379	Olu olbmot leat massán dehálaš osiid ja oamastan váldokultuvrra.
7380	Olu riikkaid guovlonummira vuosttaš siffar ii galgga čállot.
7381	Olu rikkain, nugo Islánddas, lea presideanttas dávjá eahpepolitihkalaš duogáš.
7382	Olu šlájat johtet guhkes gaskkaid ja olu šlájat girddašit duohkut deike.
7383	Omd. fuolahedje dálkkasdiehtaga professora Erik Alexander Ingmana oarbbisin báhcán mánáin Evas ja Annas jagi 1858 rájes.
7384	Omd. ingefeara lea ruohttasiin ja basilikumma lasttain.
7385	Omd. lea struhca (Struthio camelus) monneseallaid čađamihttu badjel 70 mm.
7386	Omd. suomagiela suoni «suodná» lea komigielas сӧн, sən.
7387	Omega Divohaga juovllatbeavdi lea nugo eará juovllatbeavddiid, muhto gal moadde erenoamáš árbevieruid.
7388	Omega Divohaga lea Iešguđetlágan doalut juohke jahki.
7389	Omega Divohaga olbmot hommájedje maŋgga soma proševttaiguin dalle nugo dál.
7390	Omega Divohaga olbmot liikojedje hukset čáffadatneavvut, moivet ja dikšut dihtorat ja eará elektronihkkat.
7391	Omega Divohagas leat eará joavkkut main leat eará doaimmahat.
7392	Omega Divohat lea čađahan olu spivvkat maŋŋel álggu rájes.
7393	Omega Divohat lea juhkkojuvvon guhtta latnjaide.
7394	Om, mas leat golmma ipmila mearkkat.
7395	ON:a eamiálbmogiid bissovaš forum miellahttu Maria Eugenia Choque Quispe čoahkkimis jagi 2015.
7396	ON:a organisašuvnnas dat doaibmá ONa ekonomalaš ja sosiála ráđi (ECOSOC) vuollásažžan.
7397	ON lea maiddái cealkán ahte báhtareaddji ja eará olgoriikkalaččat galget leat ovttaárvosaččat dan riikkas gos sii leat.
7398	ON olmmošvuoigatvuođat ja álgoálbmotvuoigatvuođat: Oahpisteapmi erenoamážit sámi vuoigatvuođaide.
7399	OOSMO lea nuba miellahttun Sámiráđis, mas leat oktiibuot vihttanuppelogi (15) lahtu.
7400	Oovtâst – Sámedutkama konfereanssa Anáris čakčamánus 2013.
7401	Opettaja-bláđis suomagiela lektor Netta Walldén muital, ahte son áigu geavahit girjji eatnigiela diimmuin.
7402	Oppa gielda lea hui gáisái ja das leat ollu vuonat.
7403	Oppalohkái lea unnán ovttaoaivilvuohta ruškesguovžžaid vuollešlájaid hárrái.
7404	Opplándda válgabohtosat (fnr 5) guoská áirasat Norgga gielddastivrra ja fylkkastivrra 2011:s.
7405	Örebro lea maid Örebro leana hálddahusguovddáš.
7406	Oredoarrumat ledje dehálaš oassi islánddalaš kultuvrras, ja stuimmit, sihke fysalaččat ja verbálat, ledje dábálaččat gehččiid gaskkas.
7407	Orgánat nu go Oadjoriekti ja Mánáidsuodjalusa ja sosiála áššiid fylkkalávdegottit eai leat duopmostuolut, muhto duopmostuollosullasaš hálddašanorgánat.
7408	Organisašuvdna ozai miellahtovuođa Sámirađis jagis 2000 ja oaččui ohcama dohkkehuvvot seamma jagi.
7409	Organiserejuvvon rihkolašvuođas leat dávjá riikkaidgaskasaš oktavuođat.
7410	Organiserejuvvon rihkolašvuohta lea go máŋggas lihtodit ja álggahit oktasaš doaibma mii atná rihkolaš vugiid.
7411	Orientála girkut dego Armenia apostallaš girku ja Egypta koptalaš girku ohppet iežaset monofysihttalaš dulkojumi, mii deattuhii Kristusa ipmilvuođa.
7412	Originála mállet dedde badjel 450 kg ja dat johte sullii 32 km/h.
7413	Originála namma lei "Het Achterhuis.
7414	Orkeasttar Kåven et al., Sámi-Dáru sátnegirji, Davvi Girji OS 1995 lea go olu olbmot ovttas čuojahit máŋggalágan čuojanasaid.
7415	Orkeasttar sáhttá juogu ieš čuojahit dahje čuojaldahttit lávlu.
7416	Orkland lea maiddái ovddeš gielda, mii gávdnui 1920 rájes 1963 rádjái.
7417	Oromogiela hupmet sullii 30 miljovnna olbmo mii dahká das Afrihká goalmmádin stuorámus giela.
7418	Orru ahte Østfolddas báktesárgumat lassánedje sullii 900 - 700 o. Kr.
7419	Orru maiddái nu ahte go lohku guhkku de adnojuvvo dárogiella eanebut, omd. muhtun sáhttá lohkat golbmalogi muhto golbmalogiviđa sajis dadjá "trettifem".
7420	Ortodoksalaš buohccivuoidan lea eallima ja buorráneami mysteriija.
7421	Ortodoksalaš, dego maid katolalaš, girkus Biibbalis vuolgán dogmaid lassin girku tradišuvnnas lea guovddáš sadji.
7422	Ortodoksalaš girku dehálamos bassi doaimmahus leat eahkedaččat, man áddejit oktavuohtan Kristusii.
7423	Ortodoksalaš girku dovddasta iežas oskku dan hámis, go jagi 325 Nikaia vuosttas girkočoahkkin ja jagi 381 Konstantinopoli vuosttas girkočoahkkin leat dan meroštallan.
7424	Ortodoksalaš girku geavaha oskkudovddastussan Nikaia-Konstantinopoli oskkudovddastusa.
7425	Ortodoksalaš girkuid jovkui gullet aitosaš ortodoksalaš girku lassin maiddái orientála ortodoksalaš girkut ja nuortasyrialaš Nuortta apostallaš girku.
7426	Ortodoksalaš girkui gullá 15 iehčanas báikkálaš girku.
7427	Ortodoksalaš girku ii leat meroštallan absoluhta sakrameanttain lohkomeari, muhto dávjá lávejit hállat čieža birra: gásta, mirhavuoidan, eahkedaččat, gáhtamuš, báhppavuohta, náittoslihttu ja buohccivuoidan.
7428	Ortodoksalaš girku ii leat seamma láhkai oktilaš go ovdamearkka dihte katolalaš girku, muhto eanet iešguđetlágan girkuid koališuvdna.
7429	Ortodoksalaš girku lea iežas oainnu mielde seamma girku, man Jesus ja apostalat vuođđudedje ja mii doaimmai 300-logu rájes Roma stáhtagirkun.
7430	Ortodoksalaš girku leavai Bysántta váldegotti guovllus vuolggahusbarggu mielde eanaš nuorttas.
7431	Ortodoksalaš girku leavvanviidodat.
7432	Ortodoksalaš girku oainnu mielde iešguđet girkuid gaskkas ii leat sakrameantaoktavuohta ja danin sakrameanttaide ožžot oassálastit dušše ortodoksalaš girku lahtut.
7433	Ortodoksalaš girkus ii leat nissonbáhppavuohta, vaikko leat iđihan oainnuid, ahte ovddeš diakonissa virggi livččii sáhtán veardidit báhpaide.
7434	Ortodoksalaš girkus Nieida Márjjás lea erenomáš sadji ovdarohkadallin.
7435	Ortodoksalaš ja orientála girkuid earránišgohte 400-500-loguin, goas orientála ortodoksalaš girkut luovvanišgohte Nuorta-Roma stáhtagirku kristologalaš linjjás.
7436	Ortodoksalašvuohta ii vuođđuduva dovddastusaide dego protestántalaš kristtalašvuohta, muhto guovddážis lea ipmárdus das, ahte girku albma buktá rivttes oskku.
7437	Ortodoksa risttalašvuohta lei stáhtaoskkoldat ovdal 1917 revolušuvnna ovdal.
7438	Ortodoksat eai dovddas katolalaš girku oahpa Márjjá suttuhis sahkaneamis ja njuolga albmái badjáneamis.
7439	Orui guokte mánu Auschwitzas ovdal go joavddai Bergen-Belsenii, gosa jámii tyfusdávdii.
7440	Oskkolaš vásáhusat nohke ja Ipmila sadjái bođii dušše jaskesvuohta.
7441	Oskkoldat álggahuvvui Siddhartha Gautama oahpahusaid vuođul, guhte šattai buddha.
7442	Oskku ja oamedovddu luomusvuohta.
7443	Oskofilosofiija gieđahallá oskkolaš gáttuid sisdoalu ja ráhkadusa, muhto dattet ii dárbbat almmuhit gullevašvuođa muhtun oskui.
7444	Oslo bismagoddi (
7445	Oslo ja Akershus fylkkamánni meannuda buot nuvttá riekteveahki ohcamušaid, mat gusket olgoriikii.
7446	Oslo: Novus forlag 1995, s. 47. 1500-logu áigge nationálastáhtalaš tendeanssat ja Lulle-Duiskka gávpogiid ekonomalaš mearkkašupmi, muhto maid hansagávpogiid sierramielalašvuođat, lassánišgohte.
7447	Osteoblasttat ja osteosyhtat huksejit dávtti ja čavdet dan minerálaiguin.
7448	Österreich) lea riika Gaska-
7449	Östersund lea maid Jämtlándda leana hálddahusguovddáš.
7450	Otnábeaivi unni bustávva ovddasta govda vuollegis maŋŋevokála fonetihkas.
7451	Otná gitára čeabehat eai leat dušše ovtta bihttás, muhto baicce dasa lea liibmen čárváfiellu (eŋg:fingerboard), man bajábealde sreaŋggat mannet.
7452	Otná jođiheaddji lea Ina Libak.
7453	Otná jođiheaddji lea Ruuben Kaalep ja nubbinjođiheaddjin leaba Kert Urmas Raudvere ja Joonas-Patrik Patto.
7454	Otne doaibmá Henriksen Guolástusministtár Lisbeth Berg-Hansen ráđđeaddin Guolastus- ja riddodepartemeanttas.
7455	Otne gávdnojit golbma njuorjosuorggi mas oktiibuot lea 18 suorggi ja 34 náli.
7456	Otne leat Guoládatnjárggas badjelaš 1000 komi, main sullii bealli máhttet komigiela.
7457	Oulu bismagoddi (
7458	Oulu bismagotti vearjọgovva.
7459	Oulujoki (ovddeš Oulu dálongielda) lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas.
7460	Oulu lea menestuvvan bures gávpogiid mannanáigásaš imagodutkamiin.
7461	Oulu universitehtii ásahuvvui sámegiela ja -kultuvrra professora virgi veahkkeprofessora virggi sadjái, ja Pekka Sammallahti nammaduvvui professorin.
7462	Ovdabeale badjeváhká suotna johtá čibbeskálžžu bajábeal ja go dearppasta sutnii dat deahkki iešalddes oatnu.
7463	Ovdagámmáris lea čáhci mii lea áibbas čielggas.
7464	Ovdagámmir deaddá čoarvecuocca nu ahte dat šaddá čomil.
7465	Ovdahistorjjálaš jiekŋaguovžžaid bázáhusat leat gávdnon earret eará Ruoŧas ja Dánmárkkus.
7466	Ovdal 2009 lei Guovdageaidnu sierra válgabiire.
7467	Ovdal, 2013 rájes 2018 rádjái, son lei gielda- ja ođasmahttinministtar.
7468	Ovdal 2020 lei gieldda namma Nes.
7469	Ovdal ÁEL guovddášhálddahusas ledje 11 ossodaga ja báikkálašhálddahusas 24 oadjobire.
7470	Ovdal artihkal 38 suodjalii dušše vuollel 15-jahkásaččaid mánáid oassálastimis soahtedoibmii.
7471	Ovdalašáigge olbmot duddjojedje biktasiid dárbbu mielde.
7472	Ovdalaš áigge sámit johte sabehiiguin ja gerresiiguin.
7473	Ovdalašáiggi galggai “House of Lords” doaibmat gonagasa váras, muhto maŋŋel “Magna Carta” ožžo sii stuorát fámu.
7474	Ovdalaš ráhkadedje nálu muoras dahje dávttis, dán áigge eanas stális.
7475	Ovdal ášši vuolggaheami váhnenguovttos ferteba boahtit soabadeapmái.
7476	Ovdal dat lei stuorra jávri, 1960-logus dat lei máilmmi njealját stuorimus jávri ja vuollel 70 000 njealjehaskilomehter viiddu.
7477	Ovdal dikki álggaheami lei Rwanda parlameanttas guhkes ja áŋgiris digaštallama maŋŋá dohkkehuvvon borgemánu 30. beaivve 1996 láhka álbmotgoddimiid oassalastan olbmuid dovdamis ja dubmemis.
7478	Ovdal dutkamuša ferte iskat leatgo eamidielkkut dahje árppat dainnago dat sáhttet neaktit šattalmassan.
7479	Ovdal gávdnui geatki mihá viidábut ja ledje stuora logut, muhto gaskkamuttos 1800-logu ásahuvvui báhčinbálká, mii dagahii ahte geatki vánui sakka.
7480	Ovdal gilvvu ráhkada lágideaddji dihto alidanskovi mii muitala mat allodagat gullet gilvui.
7481	Ovdal go álggaha jielluma ferte dárkkistit leago pasienta dieđuheapme ja vuoigŋágo pasienta.
7482	Ovdal go Amerihká lei iešheanalaš, lei Amerihká Stuora-Británnia koloniija.
7483	Ovdal go buohkain lei jiekŋaboksa, sálten lei dábálaš vurkkodanvuohki.
7484	Ovdal go dutkagoahtá mikroskohpain ferte báidnit prepárahta.
7485	Ovdal go dutká gođđosiid de ferte vuos dikšut dan materiála maid lea háhkan.
7486	Ovdal go museaviessu ceggejuvvui, bulii Sámiid álbmotallaskuvlla dávviriid vuorká.
7487	Ovdal go ođđa čállinvuohki váldojuvvui atnui 1970-logus namma čállo Kalâtdlit Nunât.
7488	Ovdal go risttalašvuohta bođii Sápmái, de sámiid gaskkas lei luondduosku mii celkkii ahte gávdnojedje nissonipmilat.
7489	Ovdal go šaddá rukses jiehtanassan, de beaivváš čuovgá goasii guokte geardde eanet go dál.
7490	Ovdal go šattai bellodaga jođiheaddjin, Jensen lei bellodaga 1. nubbijođiheaddji 1999–2006 ja parlamentáralaš nubbijođiheaddji 2001–2005.
7491	Ovdal go sevdnjes energiija áicojuvvui, kosmologat einnostedje guovttelágan boahttevuođa máilmmiávvosii.
7492	Ovdal go son čájáhalai musihkkateáhteris, Smith lávllui eará jazzjoavkkuin.
7493	Ovdal go son fárrii New Yorkii, son muitalii váhnemasas, Robert ja Jane Haileyii, ahte lea lesba.
7494	Ovdal go suovastuhttá, de galgá sáltet.
7495	Ovdal go Vonnegut álggahii girječállin, son barggai iešguđetlágan bargguid, earret eará áviisabargin, oahpaheaddjin ja diehtojuohkinbarggu General Electric -fitnodagas.
7496	Ovdalisáigge mearkkat leat ee.
7497	Ovdalis ovdamearkkat šaddet dalle +355 ja gis +46.
7498	Ovdalis su namma lei Fránskalaš Guinea.
7499	Ovdal jagi 1995 mearkkašii y lea veaháš alit vokála go õ. y lei hui lahka ruoššagiel ы, muhto jagi 1995 rájes ii leat čállingielas erohusa y ja õ gaskkas.
7500	Ovdal jagi 1997 leatnaođastusa leanat ledje oktiibuot 12: 11 Nannan-Suomas ja 1 Ålánddas.
7501	Ovdal joavkogoddimiid riika ovddasteaddjin ja báikkálaš njunnošiin lei dáhpin lágidit politihkalaš joavkočoahkkimiid, main tutsat govviduvvojedje demonan oktan buot čorvviin ja seibbiin.
7502	Ovdal kolonisttalašválddi Rwanda lei iehčanas gonagasgoddi, man hálddašii tutsagonagas.
7503	Ovdal ledje máŋggat dieđalaš searvvit čoahkkanan Säätytaloi, mii maŋŋelaš šattai Valtioneuvosto vistin.
7504	Ovdal Norgga Finnemiššuvnna jo ledje diakonabarggut jođus Sámis.
7505	Ovdal nuppi máilmmisoađi lei dávviriid čohkken doaimmahuvvon moadde jagi, ja muhtun priváhta dálus dollui dávviriid čájáhus.
7506	Ovdal rohkosa basset rituálalaččat muođuid, gieđaid ja julggiid.
7507	Ovdal son lea bargan buohccedikčun.
7508	Ovdal vihaheami lea dábálaččat girkolaš gihládus.
7509	Ovdamearkan Londona Southbank Centre diŋgui sus stuorra dáiddabarggu jagi 2016 ja dát riessandáiddabargu Falling Shawls lei olles jagi 2017 doppe oidnosis.
7510	Ovdamearkan Shahpiro-syndroma mas hypotalamusa liekkasreguleren ii doaimma albmaláhkai.
7511	Ovdamearkan su loahppabarggus Sukupolvet jagi 1992 Lahti dáiddainstituhtas Helander guorahalai ja suokkardii iežas sámeidentitehta dán perspektiivvas ahte son lea helssetlaš sápmelaš.
7512	Ovdamearkka dihte almmáiolbmot diŋgojit ráidogovaid, mat leat oaivvilduvvon dušše beare nieiddaide ja nu ain.
7513	Ovdamearkka dihte aminoháhppu metioniidna vástida kodonii adeniidna-urasiila-guaniidna mii oatnu AUG.
7514	Ovdamearkka dihte amylása mii lea čolggas.
7515	Ovdamearkka dihte dihtormáilmmis trojalaš heasta mearkkaša dakkárlágán vahátlaš prográmma.
7516	Ovdamearkka dihte fránskkagiel olbmui lea álkkimus oahpahit duiskkagiela, eŋgelasgiela ja espánnjagiela.
7517	Ovdamearkka dihte go riŋge Albániai Irlánddas, de čállá 00355 ja dasto Albánia telefonnummara.
7518	Ovdamearkka dihte guobbarat Penicillium-juogosteamis dahket pensiliinna eastadandihte baktearat.
7519	Ovdamearkka dihte heaitit borgguheames ja buoridit áimmu kvalitehta olgun ja viesuid siste.
7520	Ovdamearkka dihte lea ledjon, buoidda ja bussá eallit árgabeaigielas ja iešguđetlágan šlájat maiddái dieđalaš gielas.
7521	Ovdamearkka dihte mearkkašahtti guovttesáigarat RNA-virusat leat rotavirus mii dagaha luhčadávdda, BTV-virus mii dagaha ng.
7522	Ovdamearkka dihte NaOH luvvá ollásit ja luoitá buot (OH−).
7523	Ovdamearkka dihte osku ja religiovdna sáhttá leat rukses bivttas ateistaide.
7524	Ovdamearkka dihte Sápmi lea servodat muhto ii leat stáhta, go eará riikkat ledje nu garrasat ahte Sápmi ii bihtán ráhkadit sierra stáhta.
7525	Ovdamearkka dihte son rávvii vánhemiid oaidnit mánáid vai sii gávnnašedje mánáid lunddolaš iešvuođaid oahppat juoidá.
7526	Ovdamearkka dihte suonat, muhtun oase varrasuonat ja čiččit.
7527	Ovdamearkka dihte váimmussyntesa dáhpáhuvvama áigge, moadde minuhta álggu maŋŋá (goralaččat oalle maŋŋit), máilmmiávus lea galgan leat kritihkalaš duolbbasvuođas dárkilvuođain okta 10 14 :s, muđui máilmmiávus ii livčče leahkimin dan dálá hámis.
7528	Ovdamearkka dihte vuoivvasa portála morčesuonas lea dakkárlágan ráhkadus.
7529	Ovdamearkka dihte Yu Aida Gunslinger Girl bihtáid 6 ja 7 vuodju kyborga niidii, gii ovdal lea leamaš baleahtta dánsejeaddji gohččon Petruchka.
7530	Ovdamearkkan sátni geahči main lea suorgásan čuvvovaš postposišuvnnat.
7531	Ovdamearkkat riidočoavdinráđi áššiin leat láhkarihkkumat dego veahkaváldi, áitin, sisagaikun, bilideapmi, givssideapmi ja suollagat - ja priváhta riiddut mat gusket ránnjáide, bearrašii, viessoláigoheapmái dahje bargosadjái.
7532	Ovddádusbellodaga guovddášstivrra lahttu son leamaš 2005 rájes.
7533	Ovddageahčen leat sabehat ovttas stivrenstákkuin ja stivrenáksilin dahket stivrema vejolažžan.
7534	”Ovddalgihtii eastin iešbealuštan operašuvnnas” Interhamwe gottii golmma beaivvis 300 tutsa Bugesera guovllus.
7535	Ovddasteaddjit “House of Commons” leat álbmotválljejuvvon, dan botta go ovddasteaddjit “House of Lords” leat válljejuvvon juogo danin go leat árben ámmátnama dahje go leat válljejuvvon alimusduopmárin dahje árkabisman.
7536	Ovddasvástádusa prinsihppa mearkkaša, ahte dan instánssas, mas dábálaš dilis lea ovddasvástádus dihto suorggis, lea maid ovddasvástádus dan suorggis eahpedábálaš dáhpáhusain ja heahtediliin.
7537	Ovddeš áigge bivde ollu riebaniid dan náhki geažil, ja erenoamážit riebanat, main lei čáppa ivdni, ledje divrras gávpegálvvut jahkečuđiid áigge, earret eará čáhppesrieban, silbarieban ja oalát jievja rieban, mas ledje rukses čalmmit.
7538	Ovddeš áiggit stuora artisttat bohte deike juohke nubbi vahkkoloahpa.
7539	Ovddeš koloniariika Belgia attii riikii ovddidanveahkki oassin riika govttolaš stáđis politihkalaš dili dihtii.
7540	Ovddidanriikkas lea velá heittogis industriija ja alla riegádanlohku.
7541	Ovddit válggaid ektui jienastanproseanta njiejai.
7542	OV lea dábálaččat rabás eanas oasi beaivvis ja eahkedis maiddái, earret árra iđida.
7543	OV lea dábálaččat rabás eanaš oasi beaivvis ja eahkedis maiddái, earret árra iđida.
7544	Ovtta gaskka lei rabas čáhci Nuorttameara ja Vilgesmeara gaskkas.
7545	Ovttaidlogus diftoŋga njuolgá substantiivvain main lea '-u' dahje '-a' loahpas: merrii (mearra), vissui (viessu).
7546	Ovttaidlohku ja máŋggaidlohku leat ovttaláganat.
7547	Ovtta jagi maŋŋel Pieski oaččui Suoma dáiddaakatemiija bálkkašumi.
7548	Ovtta muitalusa mielde áiggiid álggus lei Narayan-ipmil dahjege Višnu.
7549	Ovttaskas dáhpáhusat leat čilgejuvvon girjjálašvuođas gos alkoholistat dahje mánát leat gozuid alde 25-26ºC rumaštemperatuvrrain.
7550	Ovttaskas olmmoš dahje lihttu gii dáhtošii ovddidit searvvi ulbmila, sáhttá searvat lahttun.
7551	Ovttas Knut Bergslandain lei son vuođđudeaddji Bergsland-Ruong-ortografiijai 1948:s.
7552	Ovtta sogas sáhttet máŋga olbmo geain lea seamma namma.
7553	Ovttas servodatdiehtagiid doavttir Anni-Siiri Länsmaniin, gii dalle barggai mearreáigásaš lektorin, soai ráhkadeigga oahppoplána sámiid kultuvrra váldooahpuide.
7554	Ovttas sohkkariin ja sálttiin dahká dát ahte biebmu riibá máŋga vahkku gállosis.
7555	Ovttastallama mátkegoluid lea dábálaš juohkit boađuid sturrodaga mielde, jos váhnenguovttos eaba soaba juohkit goluid eará láhkai.
7556	Ovttastuvvan gonagasriika dahje Stuorrabritánnia ja Davvi-Irlánda ( dahjege UK) lea riika Davvi-
7557	Ovtta tonna alumiinna ráhkadeapmái gollá sullii 10 000 kWh fossiila boaldámuš ja sullii 20 000 kWh elfápmu.
7558	Ozonabiđgejeaddji gássaid (erenoamážit freonaid) emišuvnnat lea asehuhttán ozongearddi.
7559	Ozongeardi, ozonageardi dahje otsonageardi lea geardi eatnanspáppa atmosfearas mas lea alla ozonkonsentrašuvdna.
7560	Paavola lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas.
7561	Paceleavga geavahuvvo ráfi symbolan.
7562	Páhpa bođii fárrui maŋŋelis Colombos.
7563	Päivi Marja Hannele Huovi (jagi 1973 rájes Eskola; r.
7564	Paleolihtalaš áigodat mearkkaša "boarráset geađgeáigi" ja lea olbmo historjá vuosttaš áigodat.
7565	Paltto barggai njeallje jagi oahpaheaddjin, ja lea dan maŋŋá bargan girječállin.
7566	Paltto máŋggat noveallat lea jorgaluvvon dáro-, ruoŧa-, suoma-, anársáme-, italia-, duiska-, eaŋgalas- ja uŋgáragillii.
7567	Pandemiija (dološgreikkagiel sániin πᾶν pan "buot" ja δῆμος demos "olbmot") lea epidemiija mii lea leavvan máŋga nannámiidda dahje máilmmeviidosaččat.
7568	Parallellográmma lea polygona mas leat njeallje linnjábihtá main guokte ja guokte leat parallella.
7569	Parisa siskkobeale EM-gilvvus 2011 son beasai finálii ja bođii čihččedin go njuikii 7,84.
7570	Parisas váikkuhedje danin máŋggat dehálaš ortodoksateologat, geain lei maiddái stuorra váikkuhus ekumenalaš lihkadussii.
7571	Parisas Westermarck buohccái tuberkulosii iige sáhttán šat málet, vaikko dearvvašmuvaige.
7572	Parlameantta válggas eai leat fásta dáhtonat, muhto juohke válgga gaska ii sáhte mannat eanet go vihtta jagi.
7573	Parmenides celkii ahte duohta máilbmi lea bissovaš.
7574	Partihkkalat leat sánit, mat leat dihto posišuvnnas cealkaga dahje frása ektui.
7575	Pasienttat geat fáhkka buohccájit soitet dárbbašit divššu buohcceviesus.
7576	Pasifismma lea earálágán: absoluhtalaš pasifisma hilgu buot veahkaválddi, muhto lea maid pasifisttaid, geat dohkkehit omd.
7577	Pássa lea guoktetávttat laterála mannanvuohki, mas lea oanehis boddu julggiid lávkema gaskkas; goappáge bealde goabbáge juolgi guoská eatnamii measta seamma áigge (gurut ovda- ja maŋŋejuolgi, boddu, olgeš ovda- ja maŋŋejuolgi).
7578	Pattijoki lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas.
7579	Pedar Jalvái lei juo skuvlavázzináiggis njommon tuberkulosa-dávda ja son vulggii 1916:s johtit hui buohccin ruovttubáikásis Ohcejohkii.
7580	Peđar Jalvi, sámenamma: Lemehaš-Biehtár, suomagiel namma: Piera Klemetinpoika Helander dahje Pekka Pohjansäde (
7581	Peeʹrvesǩ-gahpira namma boahtá ruoššagiel sánis перевязка.
7582	Peeʹrvesǩ-gahpirii gullet gállobihttá ja báttit.
7583	Peeʹrvesǩ-gahpiris leat oktasaččat gállobihttá, báttit, beassenanodas ja dat ahte gahpir hervejuvvojit bearraliiguin, muhto gahpermállet, bearralhearvvat ja gállobátti geavaheapmi eai leat.
7584	Pekinga VM-gilvvus 2015 son ii njáskasii rátkkagilvvus.
7585	Penfro ( ) lea gávpot Mátta-
7586	Penrose-Hawking singularitehtateoremat gáibidit, ahte kosmalaš áiggi álggus lea ferten leat singularitehta.
7587	Perfeavttas veahkkevearba lea vássán áiggis ja pluskvamperfeavttas dálá áiggis.
7588	Persihkkaivdnásaš ráidu ja buoiddes bustávat mearkkašit ahte riika beasai finálii.
7589	Persovdnapronomeniid genetiivahámit fas almmuhit oamasteami dahje gullevašvuođa.
7590	Persovnnakoarttat dagahedje joavkkus nubbái sirdáseami veajetmeahttumin ja nu attii belgialaččaide vejolašvuođa ovddidit apartheid hálddašanvuogádaga, man ledje ásahan.
7591	Perus leat 25 guovllu ( ) ja okta leatna ( ).
7592	Peter Camenzind –girjji antiteesi –ráhkadus, mii oidno gávpoga ja dálonguovllu, almmáiolbmo ja nissonolbmo buohtalasvuhtii stelledeamis, lea maiddái oidnosis Hesse maŋŋeleappo oaivegirjjiin, dego Demianis ja Ádjoeanagumppes.
7593	Peter Jackson bagadii 2001–2003 Suorpmasiid hearrás filbmatrilogiija, mii menestuvai erenoamaš bures ja oaččui oktiibuot 17 Oscar-bálkkášumi.
7594	Peter Lorre, dahje albma namman László Löwenstein (
7595	Pieski oaččui Mänttä govvadáiddabálkkašumi jagi 2001.
7596	Pieski váccii Helssega govvadáiddalogahaga.
7597	Pinguicula alpina.
7598	Pingviinna čielgi lea hui soddjil.
7599	Pingviinna liikki lea vuddjii mii lasiha buoiddi dolggiide.
7600	Pingviinnat leat lahkki iežaset eallimis čázi vuolde.
7601	Pingviinnat leat máŋggaláganat, oktiibuot čiežanuppelot šlája.
7602	Pingviinnat (Spheniscidae) leat mearralottit mat eai máhte girdit.
7603	Pitko-Korkeila romána Sanellan helmisormus muitalii skuvlamáilmmi ja doavtterbearraša birra.
7604	Planehtaid birra sáhttet maid jorrat okta dahje eanet mánut.
7605	Planehtat leat dihto sturrodagas, jus leat menddo unnit, de gohčoduvvojit asteroiden.
7606	Plástasádelat ráhkaduvvot industriijas ja leat danin hálbbibut.
7607	Platon čálii maiddái Sokratesa oahpahusaid bajás, ja Platona dialogain Sokrates leage dávjá váldorollas.
7608	Pohjolan-Pirhonena váhnemat leigga dálkkasdiehtagiid ja kirurgiija doavttir Matti Iisakki Orkomies (ovddeš Wallenius) ja dán vuosttaš eamit liso Ines Maria Bergroth (j. 1931).
7609	Pohjolan-Pirhonen lei náitalan historihkkáriin ja girječálliin Helge Pohjolan-Pirhoneniin.
7610	Pokémon Go lea oažžun iešguđetlágán kritihka.
7611	Politihkalaš váldi gonagasas ii leat.
7612	Politihkalaš vuoigatvuhtii ja luomusvuhtii gullet ee.
7613	Politihka lea boahte áiggi hárrái ja sámi politihka ges lea sámi álbmoga boahte áiggi birra.
7614	Politihkas rievdamii váikkuhii nuppe dáfus Belgia hállu seailluhit guovllu iežas váikkuhanválddi vullosažžan maiddái boahttevaš iehčanasvuođa áigge, muhto belgialaččat maiddái ávaštedje, ahte hutu eanetlohku šaddá riikka njunnožiid.
7615	Politiijat ledje ožžon dieđu gitta váldit dáid sápmelaččaid.
7616	Polska dahjege Polska dásseváldi (
7617	Polska) lea okta Nuorta-
7618	Põltsamaa olmmošlohku lea 4274 (1.1.
7619	Portable Ubuntu Remix birgekeahttá instalerejuvvo USB-ovttadagaid ja garraskearru ja vuodjit Ubuntu juste dego Windows prográmmait.
7620	Portable Ubuntu Remix Version 4 slimLZM2 U10.4 (Ubuntu 10.04 LTS) lea almmustahttit.
7621	Portála morčesuonat leat morčesuonat mat ovttastahttet guokte kapillára fierpmádaga.
7622	Porvoo bismagotti vearjọgovva.
7623	Positiiva ja negatiiva ionat geasuhit nuppi nuppi ja ráhkadit ionačatnasa.
7624	Post- ja preposišuvnnat leat sánit mat laktásit nomeniidda.
7625	Post- ja preposišuvnnat leat sánit mat laktásit nomeniidda vai hukset adposišuvdnagihpu, man funkšuvdna cealkagis lea advearbiála.
7626	Praktihkalaččat ferte lohkát “Gonagas” nu ahte lea váldi biddjo dan departementii masa dat lahka gullá.
7627	Praktihkas dat mearkkašivččii ahte poliisa doibmegoahtá vaikko rihkkus livččii unni, ja dáinna lágiin unnidit kriminalitehta servodagas.
7628	Predikatiivva funkšuvdnan lea karakteriseret nuppi cealkkalahtu, nuppiid sániiguin muitalit dahjege predikeret dan iešvuođa dahje muhtunlágan luohká.
7629	Predikatiivvat, mat karakteriserejit objeavtta, leat sámegielas oalle hárvenaččat (Pizzaid Máret ráhkada hui buriid), muhto genetiiva-akkusatiiva-hápmásaš predikatiiva sáhttá dávjá karakteriseret subjeavtta (Pizza lei Máreha).
7630	Pre- ja postposišuvdna ráhkadit nomeniin ovtta gihpu ja das galgá nomen leat genitiivahámis.
7631	Presideanta Habyarimana lei boahtimin čoahkkimis Tanzanias, masa ledje oassalastan joavku ránnjáriikkaid njunnošat.
7632	Presideanta Habyarimana vuolláičálii viimmat stuibmejeaddjiin ráfišiehtadusa borgemánu 4. beaivve jagis 1993 Tansaniija Arushas.
7633	Presideantta kandidáhtat leat válljejuvvon guovtti partiija nationála konvenšuvnnain ja iešguđetlágán kandidáhtat vuohttalastet eará kandidáhtaid vuosttá presideantta “primaries” gos albmot beassá válljet gii galgá presideantta válggain leat mielde.
7634	Presideanttas ii leat šat jur ollenge sispolitihkkáraš váldi.
7635	Presideanttas lea ráddjejuvvon fápmu.
7636	Presideantta válljejit čiehča jagi áigodahkii Itália parlameanta ja golbma sáttaolbmo Itália viđa iešstivrenguovllus earret Aostavákkis mas lea dušše okta sáttaolmmoš.
7637	Prins Carla váhnemat leigga Dánmárkku gonagas Fredrik VIII ja ruoŧa prinseassa Lovisa.
7638	Pripjat buollinveahka bođii báikki ala maŋŋel logi minuhta ja álge jáddadit dola.
7639	Priváhta olbmot leat geigen máŋga kulturhistorjjálaš dávvira SVD:i, skeaŋkan dahje veháš máksámuša vuostá.
7640	Proavásgoddi lea Hámmárfeasttas, Hámmárfeastta gielddas.
7641	Proavásgoddi lea Várjjaga márkanis, Várjjaga gielddas.
7642	Professor Ole Petter Ottersen lea leamaš universitehta rektor borgemánu 1. beaivvi 2009 rájes.
7643	Prográmma dáistala nealggi vuostá ja figgá lasihit biebmodorvvu iešguđege vugiin.
7644	Prográmma ja girjji stiillat leat seammasullasaččat, muhto girji ii liiggástala dahje generalisere seamma olu.
7645	Prográmma jođiheaddjit leat Anna Kuhmunen.
7646	Prográmma jođihuvvon Penn & Teller – diiddastallibára mielde skeaŋkahušat livčče ferten geavahuvvot ovdal Haiti gefiid veahkeheapmái go doalvut daid guhkás olgoriikkaide Calcuttai.
7647	Prográmma sáddejuvvo juohke árgabeaivvi 17.30–17.45 SVT 2 kanálas (boddu geasset ja nai juovllaid ja ođđajagi gaskka).
7648	Prográmma vuođđun leat leamašan Eurovision lávllagilvvohallamat ja prográmmaformahta Strictly Come Dancing.
7649	Prokaryohta lea boares namahus mii gokčá bakteraid ja arkeaid.
7650	Pronomenat geavahuvvojit sadjásasšátnin substantiivva dahje adjektiivva sajis, omd.
7651	Proteiinnain sáhttet leat máŋgalogi, čuođit dahje vaikko duháhat aminosivrrat.
7652	Provinsa lea riikka davvioasis.
7653	Provinsa lea riikka lullioarjeoasis.
7654	Provinsa lea riikka lullioarjeoasis Persialuovtta lullirittus.
7655	Provinsa lea riikka lullioasis.
7656	Provinssa alimus várri lea Sahand (3 717 m).
7657	Provinssa dálkkádat lea viehka goikkis ja galmmas.
7658	Provinssa dálkkádat rievdá hui olu jagiáiggi mielde.
7659	Provinssa hálddahusguovddáš lea Ambato.
7660	Provinssa hálddahusguovddáš lea Azogues.
7661	Provinssa hálddahusguovddáš lea Babahoyo.
7662	Provinssa hálddahusguovddáš lea Cuenca.
7663	Provinssa hálddahusguovddáš lea Esmeraldas.
7664	Provinssa hálddahusguovddáš lea Guaranda.
7665	Provinssa hálddahusguovddáš lea Ibarra.
7666	Provinssa hálddahusguovddáš lea Latacunga.
7667	Provinssa hálddahusguovddáš lea Loja.
7668	Provinssa hálddahusguovddáš lea Macas.
7669	Provinssa hálddahusguovddáš lea Nueva Loja.
7670	Provinssa hálddahusguovddáš lea Portoviejo.
7671	Provinssa hálddahusguovddáš lea Puerto Baquerizo Moreno.
7672	Provinssa hálddahusguovddáš lea Puerto Francisco de Orellana.
7673	Provinssa hálddahusguovddáš lea Riobamba.
7674	Provinssa hálddahusguovddáš lea Santa Elena.
7675	Provinssa hálddahusguovddáš lea Santo Domingo de los Colorados.
7676	Provinssa hálddahusguovddáš lea Tena.
7677	Provinssa hálddahusguovddáš lea Tulcán.
7678	Provinssa hálddahusguovddáš lea Zamora.
7679	Provinssat leat juhkkon šahrestánaide ja šahrestánat fas hálddahusbiirriide (bakhš).
7680	Provinssa viidodat lea 39 411 km 2 ja doppe orro jagi 2106 álbmotlohkama mielde 3 265 219 olbmo.
7681	Prunus juohkása guhtta vuollečerdii, maidda gullá oktiibuot sullii 200 šlája.
7682	Psykalaš váddun dahje diagnosan dat mearkkaša ahte olmmoš lea šlundon, ii čájet dovdduid nugo ovdal, ii sealgga masage, lea čađat váibbas ja dovdá vel badjelmeare sivalašvuođa.
7683	Puällõk lea gahpira niehkkeláđđi mainna gahpir bissu buorebut oaivvis ja doallá dan njuolga.
7684	Pulkkila girkosiida lea Siikajoki joga stuorámus oalgejoga, Lamujoga, guoras, sullii 90 kilomehtera Oulu máttabealde.
7685	Pulkkila lea dovddus metállaindustriijjas ja doppe leage Davviriikkaid stuorámus fabrihkka, mii ráhkada stállebohcciid.
7686	Pulsárat jorret hui johtilit.
7687	Puntarenasa kantona olmmošlohku lea 115 019 ássi (2011).
7688	Pythagorasa cealkka dahje Pythagorasa vuođđočuoččuhus lea okta dain dovdoseamus matematihkalaš teoremain.
7689	Qin- ja gitta Sui-dynastiijai čiekčan šattai bivvnuheabbon.
7690	QPR-kompleakssa maŋŋá čuovvu fas oanehis boddu.
7691	Rabárber (Rheum rhabarbarum) lea boares biebmu- ja dálkkasšaddu.
7692	Rabas laiggohagas dahje rabasbolttohagas málbma, industriijaávdnasat, ruškes koalla dahje eará geađgešlájat boltojuvvojit áibbas eanagierragis dan sadjái go roggat tunnealiid eatnamis.
7693	Rabas laiggohat lea maiddái ekonomalaččat buoret go roggat ruvkemanahagaid eatnama vuolde.
7694	Rábiesa stereotiippalaš govva lea aggressiivva beana mii soalssida.
7695	Rábiesvirus sáhttá njoammut eanas lieggavarat elliide, muhto hárve šaddoborriide.
7696	Race-sáni sadjái (eŋgelasgillii "nálli") leat boahtán eará doahpagat nugo gielalaš álbmotjoavku, oskkolaš álbmotjoavku, geografalaš olmmošjoavku ja demográfalaš joavku.
7697	Ráđđehusa sámepolitihka vuođđun lea dat ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga, dáččaid ja sápmelaččaid, guovlluide ja ahte goappašat álbmogiin lea seamma vuoigatvuohta ja gáibidanriekti beassat ovddidit iežaset kultuvrra ja giela.
7698	Ráđđehusat leat reageren njozet jietna- ja áibmonuoskkideapmai.
7699	Ráđđehus sáhttá rievdat ráđđehusáigodagas jus stáhtaráđit lotnahuvvet dahje jus lonuhit departemeantta.
7700	Ráđđehus-sátni geavahuvvo beaivválaččat guovtteládje; go olles ráđđehus lea čoahkis Gonagasa jođiheami vuolde stáhtaráđđečoahkkimis, ja go olles ráđđehus lea čoahkis stáhtaministara jođiheami vuolde ráđđehuskonferánssas.
7701	Ráđđehus viiddiduvvui jagis 1983:as vel guvttiin bellodagain, Guovddášbellodagain ja Risttalaš Álbmotbellodagain, nuba leai čielga eanetlohku su duogábeale Stuorradikkis.
7702	Ráđđi sáhttá maid gieđahallat váidalusaid guldaleddjiin prográmmaid dahje prográmmafálaldagaid birra.
7703	Ráđi hálddahus sirdui Sámediggái.
7704	Radiodállu, Radiohuset (Kringkastingshuset), lea boarráseamos oassi NRK:a váldokantuvrras, mii lea NRK Marienlyst Oslos.
7705	Radio ja báikkálaš politihkalaš njunnošat ávžžuhedje olbmuid veahkaváldálašvuođaide ja nu dat leavai jođánit olles riikii.
7706	Radios muittuhuvvui, ahte erenomážit nissoniidda ii oaččo čájehit árbmu.
7707	Ráđis leat 32 riikka dárkojeaddjistáhtan.
7708	Ráđis ledje 18 miellahtu nammaduvvon sámi organisašuvnnaid evttohusaid vuođul.
7709	Rádji eurohpálaš ja ásialaš osiid gaskkas čuovvu várreráidduid Urála ja Kaukasus.
7710	Radon-222:is lea bealidanáigi mii bistá 3,8 beaivvi.
7711	Radongássa ii leat iešalddis várálaš, muhto go dat juohkása de dat ráhkada vahátlaš ioniserejeaddji suonjardeami, eanemustá alfapartihkkaliid.
7712	Radon gávdno measta miehtá.
7713	Radon lea vuođđoávnnas ja radioaktiiva árvogássa.
7714	Radon maid boahtá maiddái bajás eatnamis ja alla mearit šaddet jos lea vuodjagoalki, muhto dábálaččat radon bieđgana jođánit atmosferii go áibmu lieggana ja muđui lihkada.
7715	Ráfáiduhttimiid geažil lea albbas fas laskagoahtán Eurohpás.
7716	Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat ožžo vehkkiid ja doarjuid birra máilmmi.
7717	Ráhkisvuođarománaid son čálii suollemas namain Mary Westmacott.
7718	Rahkkas leat 1 142 ássit, ođđajagimánu 1. b. 2020 lohkamis.
7719	Ráidálasa "bánit" lea okta básapárra (base pair).
7720	Ráidu ilmmai vuosttaš háve 1966 ja 1973 govvaráidu almmustuvvagođii iežas bláđis.
7721	Ráidu lea šaddan bivnnuhin, go gieđahallá mávssolaš vuoiggalašvuođa gažaldagaid, sosiála gažaldagaid, omd.
7722	Ráinnas čáhci boahtá eanas arvvis ja olu ekovuogádagat eai birge arvvi haga.
7723	Ramadan-fástu nohká stuorra ávvudeapmái, goas borret, addet skeaŋkkaid ja lihkusávaldatgoarttaid.
7724	Rámbuvra ráhkaduvvui eanemus lági mielde dego duiskalaš ALDI.
7725	Ráneslivkkár (Muscicapa striata) lea loddi.
7726	Ránesrásttis (Turdus pilaris) lea rásttiide (Turidiae) gullevaš loddi.
7727	Ránežis lea Davve-Eurohpa stuorimus javri mii lea sullo nalde: Gusmorjavri.
7728	Ránis: Riikkat mat eai leat vuolláičállán eaige ratifiseren soahpamuša.
7729	Ránnját čuohpadedje nuppiideaset ja bargosajiin kollegat huško nuppiideaset.
7730	Raportta mielde Frankriikka stáhta njunnošat ja soalddát eiseválddit dihte álbmotgoddin ráhkkanemiin, oassálaste joavkogoddimiid plánemii ja juoba gottii.
7731	Ráppa lea jođánis, rytmmalaš lávlunvuohki mii állana hupmama guvlui.
7732	Ráppárat leat ovdamearkka dihte Bomfunk MC's, Kana, https://www.
7733	Rauna Paadar-Leivo lea sápmelaš girječálli.
7734	Rauni Magga Lukkari lea álo liikon čállit, skuvlaáiggis son oaččui rámi iežas čállosiid ovddas.
7735	Rauni Magga Lukkari lea maid jorgalan moanaid girjjiid sámegillii, earret eret beakkán norgga čálliid Knut Hamsun a ja Jon Fosse girjjiid.
7736	Rauni Magga Lukkari (r.
7737	Rautio lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas.
7738	Rávdu (Salvelinus alpinus) lea luossaguolli.
7739	Rävemålas lea Älmeboda girku.
7740	Ráves gáhkkoriin lea ránes oaivi, rukses dielkku čeabáha ovdaoasis, vilges čoavji ja gámis sealgi.
7741	Ravggon lea vuohčulaš álbmotrock-joavku, mii ráhkada sámegiel musihkka.
7742	Rávis dorvobáikeohcciid dárogieloahpahussii maid juolludit doarjaga daid gielddaide, geain lea dorvobáikeohcciid guovddážat.
7743	Rávisguovžžain lea mihtilmas čomil deahkki niskkis, ja dat addá fámuid ovdajulggiide go guovža goaivu.
7744	RD:ain, mii bohciidii ságastallama ođđaválgga birra.
7745	Reaissu guhkkodat lea sullii 40 km.
7746	Reakšuvdna sáhttá leat várrehus, dahje ahte dearvvašvuođabargi massá lobi čállit divššohasaide dihto dálkasiid dahje massá fidnoautorisašuvnna.
7747	Reáktor soiccuhii rádioaktiiva suovaid áibmui logi beaivvi.
7748	Reasta sullos lea tundra, mii lea svalbárdabohccuid ja morššaid fásta orrunguovlu.
7749	Reatká dahje gaskas (
7750	Redaktørforeningen:a ja seamma jagi geigejedje Norges Bondelag:a bálkkašumi «Sunt Bondevett»
7751	Reformerejeaddjit, dego Locke ja maŋŋelabbos Philip Doddrridge, čuvvo Francis Bacona intellektuála árbevieru, mii hástalii klassihkalaš kultuvrralaš válddi.
7752	Registrerejuvvon dieđuid vuođul gielddat sáhttet ohcat ruđaid dárogiela ja servodatmáhtu oahpahussii.
7753	Registreremiin sáhttet geavaheaddjit maiddái ieža lasihit videoid ja kommenteret ja "juohkit" daid earáiguin.
7754	Rehkenastimat muitalit ahte rádius lea sullii 2000 km guhku mii vástida 58% olles planehtas.
7755	Reivviid almmustahttin gulai goittotge katolihkalaš girku dutkamušprojektii, nu ahte gažaldagas ii lean dakkár iktingirji, mii vikkašii vuolleárvosašvuhtii.
7756	Reivviid dulvi dagahii maid ollu barggu sutnje – dat lei haddi das ahte son vásihii stuorra bivnnutvuođa ođđa duiskagielat lohkkibuolvadaga bealde, mii bivddii Montagnola “viisses eallilan olbmos” rávvagiid eallima várás.
7757	Reivviid olggosaddi pastor Brian Kolodiejchuk lei eadni Teresa ovddeš bargoskibir.
7758	Reivviinis son čálii “goikkisvuođas, sevdnjesvuođas, guorusvuođas ja gillámušas”, mat ledje su siste.
7759	Reivviin lei goittotge stuorat váikkuhusat, dasgo Locke pedagogihkalaš prinsihpat adde nissonolbmuide ja vuolit luohká olbmuide vejolašvuođa olahit seamma luonddu iešvuođaid go bajit aristokráhtain, geaidda Locke álgoálggus lei bargamin.
7760	Reivviin, maid son sáddii vánhemiidda, Hesse muitalii ipmárdusas das, ahte “dáiddáriin estetihkka buhtte morála”.
7761	Rektáŋgela guhkes siiddut gohčoduvvojit namain guhkkodat ja oanehis siiddut fas namain govdodat.
7762	Rektáŋgel lea njealječiegat polygona mas guokte ja guokte siiddu leat seamma guhku ja man juohke čiehka lea 90°.
7763	REMA 1000 lea Reitangruppenii gullevaš fitnodat, man álggahii gávpeolmmái Odd Reitan ovttasbargun su áhčiin Ole Reitaniin.
7764	Renesánssa humanisttalaš pedagogihkalaš árvvuid, mat ledje bohtan skolastihkka sadjái, eai šat atnán seammalahkái árvvus Englánddas dađi mielde, go Englánda šattai eanet gávppálažžan ja máilmmálažžan.
7765	Republihka oanehis definišuvdna lea ahte ii leat monarkiija.
7766	Republihkka dahje dásseváldi lea stivrenvuohki mas riikka álbmot vállje dan oaivámučča mii hálddaša stáhta politihkalaš fámu.
7767	Rešissevra lea Trond Brede Andersen ja buvttadeaddji Mona Steffensen/Orginal Film.
7768	Revonlahti lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas.
7769	Reykjavíka olmmošlohku lea 117 099.
7770	Rhuthun ( ) lea unna gávpot Davvi-
7771	Riddu Riđđu lea Storåsfestivala ustitfestivála.
7772	Rieban (Vulpes vulpes) lea Davviriikkain dábáláš ruksesruškes beanaealli.
7773	Riegádeami rájes beaivváš lea bisson measta seammaláganin ja jáhku mielde dilli ii rievdda guhkes áigái.
7774	Riehppovuonjoga gorčči, mii lea vári vuolde lea Áisargorži.
7775	Riektačállinrávvagiid mielde dákkár geavahanvuogis proseantamearkka ja logu gaskkas ferte leat guoros gaska : 9 %, ii 9%.
7776	Riektegeavvan leamaš guhkes ja ain árvaluvvo, ahte sullii 100000 áššáskuhtton ja dubmejuvvon olbmo leat giddagasas.
7777	Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007.
7778	Rievdan sáhttá mearkkašit ovdáneapmi dahje buorráneapmi.
7779	Rievssatfálli (Falco rusticolus) lea stuorámus loddi Falco soga fálliin.
7780	Rievssatfálli lea 50-60 cm ja soadjagaska 113-132 cm.
7781	Rihkkumušat leat máŋggaláganat: Viežžat ja buktit gárrenávdnasiid, vuovdit suolagálvvuid, vearjjuid, erenoamáš ávdnasiid nugo diamánttaid, ja vel olmmošgávpi.
7782	Riho Grünthala áddjá lei esttelaš diktačálli ja gielladutki Villem Grünthal.
7783	Riidočoavdinráđđi ( ) lea stádalaš bálvalus mii fállá soabadallama sihke ráŋggáštusáššiin ja siviila áššiin.
7784	Riika gokčá nuortageažes oarjegeahčái oktanuppelot áigeavádagat ja leaa 11 250 km guhku.
7785	Riika gosa olmmoš lea boahtán ieš beassá mearridit oažžugo olmmoš dorvvu.
7786	Riika lea miellahttu Ovttastuvvan Našuvnnain jagi 1946 rájes ja Eurohpá uniovnnas jagi 1995 rájes.
7787	Riika oaivegávpot lea Monrovia.
7788	Riikarádji Ruoŧa ja Norgga gaskkas lea Eurohpá guhkimus riikarádji.
7789	Riikii gullet davvesuolu ja oarjesullo ja vel dasa lassin máŋga smávva sullo.
7790	Riikka bargguhisvuođadássi lea 80–95 %.
7791	Riikkabeaiveáirras son lea leamaš jagiin 1987–2003 ja 2007–2011.
7792	Riikkabeaivvit ásahit lágaid ja dohkkehit stáhta bušeahta.
7793	Riikkabeaivvit čoahkkána Stockholmmas riikkabeivviid viesus.
7794	Riikkabeaivvit rahpá čakčamánu nuppi distaga, earret go lea válgajahki go dalle rahpá veahá maŋŋelis.
7795	Riikkabeivviid álggus riikkabeaiveáirasat válljejit gaskavuođastis ságajođiheaddji ja guokte várreságajođiheaddji.
7796	Riikkabeivviid jođiheaddji lea sárdneolmmái.
7797	Riikkabeivviid ságajođiheaddji ii oassálaste ságastallamiidda dahje jienastemiide dego earát riikkabeaiveáirasat.
7798	Riikka dánskkagiel namma, Grønland lea vikiŋggaid árbi ja máksá ’ruonas eana’, mas boahtá maiddái riikka nubbi davvisámegiel namma, Ruonáeatnan.
7799	Riikka eallindássi lea buorre, ja servodagas leat unnit ekonomiijalaš erohusažat.
7800	Riikka ideologiija mielde politihkka ja identitehta ledje seamma ášši, ja fargga buot tutsat dieđihuvvojedje RPF:a doarjun ja kakkerláhkan.
7801	Riikkaidgaskasaš astronomalaš uniovdna juohká olles nástealmmi 88 nástegovvan.
7802	Riikkaidgaskasaš beakkálmasvuohta attii eadni Teresai vejolašvuođa sirdit jurdagiiddis ja ulbmiliiddis máŋgga olbmuide.
7803	Riikkaidgaskasaš fonetihkalaš transkriberenvuogádat dahjege IPA ( ) lea alfabehtavuogádat, manin čállojuvvo lunddolaš gielaid jietnadagiid ja fonemaid.
7804	Riikkaidgaskasaš konferanssas Parisas 1892 lihkadus válddii feminisma-namahusa alccesis.
7805	Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid soahpamušain leat unnán guoskkahallon vehádagaid dahje eamiálbmogiid gielalaš vuoigatvuođat.
7806	Riikkaidgaskasaš riekti cealká ahte báhtareaddjis lea riekti oažžut dorvvu.
7807	Riikkaidgaskasaš telefovdnakoda vai riikakoda lea logut maid geavahat jos galggá riŋget riikarájáid rastá.
7808	Riikkain mat leat ekváhtora vuolde leat dábálaččat trohpalaš klimá.
7809	Riikka lulábealde leat Persialuokta, Hormuznuorri ja Omanluokta.
7810	Riikka oaivegávpogis lea Čieža lohki bumbá, masa Andorra deaŧaleamos áššegirjjit vurkejuvvojit ja juohke suohkanis lea okta bumbbá čoavdda.
7811	Riikka oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Addis Abeba.
7812	Riikka oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Harare.
7813	Riikka oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea N'Djamena.
7814	Riikka oaivegávpot lea Banjul.
7815	Riikka oaivegávpot lea Bissau.
7816	Riikka oaivegávpot lea Dodoma ja riikka stuorámus gávpot lea Dar es Salaam.
7817	Riikka oaivegávpot lea Lomé mii lea Guinealuovtta rittus.
7818	Riikka oaivegávpot lea Lusaka.
7819	Riikka oaivegávpot lea Ouagadougou.
7820	Riikkas ii leat virgglaš giella dahje gielat.
7821	Riikkas orrot sullii 33,5 miljovnna olbmo.
7822	Riikkat, mis arábagiella lea áidnu virggálaš giella (ruonát) ja mis arábagiella lea okta virggálaš giella eará gielaiguin (alihat).
7823	Riikkat mis leat EBU miellahttusearvvit 1950 rájes.
7824	Riikkat mis leat EBU várrelahttusearvvit.
7825	Riikkat sáhttet dasto válljet ásahit ovtta dahje máŋga dain ráddjehusain.
7826	Riikka valuhtta lea Fižidollár.
7827	Riikka virggálaš giella lea maláijagiella.
7828	Riikka vuosttas presideanttan válljejuvvui Grégoire Kayibanda.
7829	Riksmålet er representert i Norsk Språkråd og har eit eige normeringsorgan, Det Norske Akademi for Sprog og Litteratur, som mellom anna utgjev eigne ordlister og Norsk Riksmålsordbok.
7830	Riska- ja rašesvuođaguorahallamiin (RJR-guorahallamiin) kártejit man jáhkehahtti lea ahte dihto guovllus bohciidit dáhpáhusat, maid eat sávaše dáhpáhuvvat, ja makkár čuovvumušat dain livčče.
7831	Ristenrauna Magga (r. 1945) lea sápmelaš politihkkár ja gudnedoavttir.
7832	Ristiina gullá Mikkeli guovlugildii.
7833	Risttalašvuođa dábáleamos symbola, ruossa.
7834	Risttalašvuohta dahje kristtalašvuohta lea máilmmi stuorimus osku.
7835	Rivttes diagnosa lea muhtumin váddása duohken.
7836	Rivtteslágan oahpahus sáhttá eastadit heajos mannanvugiid, muhto tölt lea lunddolaš mannanvuohki, man heasta máhttá juo riegádeami rájes.
7837	RNAs lea tymiinna sajis urasiila (U).
7838	Roabas, Skániid suohkanis), lea historihkar.
7839	Roahkkeruossa oaivvilda hindulašvuođas Bassi ja Buorre.
7840	Roavajáffut lasihuvvojit nu ahte dáigi lea suohkat.
7841	Roavvenjárgga Sámi Searvi Mii rs.
7842	Roavvenjárggas gávdnojit earret eará Suoma davimus universitehta Lappi universitehta ja davimus buohcciviessu Roavvenjárgga guovddášbuohcciviessu.
7843	Robaais) lea gielda ja gávpot Davvi-
7844	Robotasoahti lea eará gilvohallan Omega Divohagas.
7845	Rogalánda lea Norgga njealjádin stuorámus fylka olmmošlogu mielde, ja 13. stuorámus viidodaga mielde.
7846	Rogalándda dearvvašvuođageahčču bearráigeahččá dearvvašvuođadilálašvuođaid petroleumdoaimmas, ja ovttasbargá Petroleumgeahčuin ja earáiguin dán hárrái.
7847	Rogalándda fylkii gullet 26 gieldda, maid oktasaš viidodat lea 9 325 km².
7848	Rohkosa jođiheaddji gohčoduvvo namain «imam».
7849	Rohtohilsku (Stellaria nemorum) lea šaddu, mas lea unna vilges rásit.
7850	Romána fas sáhttá leat guhkes áiggi ja ollu dáhpáhusaid birra.
7851	Románaid ja drámaid son čálii dárogillii.
7852	Romanaid leavga (kalderašromanagillii O styago le romengo, ) lea romanaid riikkaidgaskasaš leavga.
7853	Románain Mátki iđida eatnamii ja Lássabearalspeallu Hesse ovdanbuktá temá, maid son gieđahalai juo Peter Camenzind –girjjis: vita activa ja vita contemplativa gaskasaš opposišuvdnavuođa.
7854	Rommsa universitehta ásahuvvui 1970-logus dalle go servodatdieđa lei alimusas.
7855	"Romsa ja Finnmárku".
7856	Romsa lea Norgga čihččedin stuorámus gávpotgielda ja ovccádin stuorámus gávpot.
7857	Romsa lei Norgga nubbin davimus fylka.
7858	Romssa fylkkasuohkan ( ) lea Norgga ovddeš fylka.
7859	Romssa ja Finnmárkku fylka (
7860	Romssas lea máŋggaid Davvi-Norgga fitnodagaid váldokantuvrrat ja dat lea máŋggaid institušuvnnaid ruovttubáiki.
7861	Romssasuolu lea olmmošlogu ektui Norgga stuorámus suolu.
7862	Romssasuolu lea sullii 10 km guhku davvegeažis lullegeahčái.
7863	Romssa universitehta – Norgga árktalaš universitehta (
7864	Ronald Reagen eamit lei Nancy Reagan ja su mánát leat Ron, Michael, Maureen ja Patti Reagan.
7865	Rotavirus njoammuda eallis dahje olbmos nubbái.
7866	Roubaix olmmošlohku lea 96 duhahiid ássi ja viidodat lea km².
7867	Rousseau´a Emile (1762) lassin, maid Locke Some Thoughts Concerning Education lei okta 1700-logu vuođđoteavsttain oahppo teoriijas.
7868	Røymo lea lohkan stáhtadiehtaga, pedagogihka ja psykologiija.
7869	RPF álggahiige soahtedoaimmaid 24 diimma Habyarimana goddima maŋŋá, masa FAR vástidii.
7870	RPF:a soalddátlaš stuorrun ja riikkaidgaskasaš deaddu eai guođđán Habyarimanai eará molssaeavttuid, go vuolláičállit šiehtadusa, váikko son dagaige seamma politihkalaš iešsorbmema.
7871	RPF ja hálddahus ledje jagis 1991 rájes geahččalan ráđđádallat ráfi, muhtumin dain leige dáistalanboddu.
7872	RPF lei sirdán Arusha ráfišiehtadusa mielde iežas joavkkuid soalddátdoarjjabáikái lahka Kigala.
7873	RPF ráhkadii suoidnemánu 19. beaivve álbmotlaš sullasašvuođa ráđđehusa ovttas njeallje (liberálabellodat, sosiálademokráhtalaš bellodat, kristtalašdemokráhtalaš bellodat ja dásseválddálaš demokráhtalaš lihkadus) eará politihkalaš lihkadusain.
7874	Ruhta lea juoga mii lea virggálaččat dohkehuvvon máksime gálvvuid ja bálvaleapmái ja mii maiddái doaibmá re-máksimii velggiid.
7875	Ruhtauniovnna siskkobealde lei norgga ruvnno gollestandardda 2 480 ruvnno ovtta kilo ráinnas golli ovddas.
7876	Ruhtaváriid geavaheamis son dadjá: "Masa buot dat ruhta lea mannan?"
7877	Ruhtaváttisvuođaid ja váilevaš bargonávccaid dihte ii lágiduvvon festivála 2014s nu mo láve Gállogiettis, ledje baicce smávit lágideamit miehtá jagi.
7878	Rukses jiehtanas lea hui stuorra násti mii lea eallima loahpageahčen.
7879	Rukses leavga lea sosialisma symbola.
7880	Rukses násti leavga lea kommunisma symbola.
7881	Ruksesoaivi (Viscaria alpina, ovdal maid Lychnis alpina) lea ''Caryophyllaceae'-čerdii gullevaš šaddu.
7882	Rukses varraseallas mii lea láddan ii leat šat seallaváimmus, dasgo láttadettiin hoigada eret váibmosa.
7883	Ruktajávrris, Njávgoaivvis ja Guivvis leat ávdinstobut.
7884	Rune Andréasson lea hutkan ja ráhkadan.
7885	Rune Andréasson oaččui jurdaga dievažiidda Taorminas Sicilias finadettiinis doppe njukčamánus 1963.
7886	Runeberga eamit lei girječálli Fredrika Tengström.
7887	Runeberga vánhemat ledje mearrakapteidna Lorens Ulrik Runeberg ja Anna Maria Malm.
7888	Runeberg jámii 6. miessemánu 1877 ja son hávdáduvvui Násimielli hávdeeatnama alimus dievá ala.
7889	Runeberg riegádii guovvamánus 1804, muhto ii leat áibbas sihkkar ahte leigo dat 5. vai 7. beaivi.
7890	Ruŋggu alde lea suotnašaldi.
7891	Ruoktobussá (Felis catus dahjege Felis silvestris catus) lea dábálaččat uhca (gorut eanemustá 80 cm guhkki ja 30 cm allat), das leat dábálaččat guolkkat, dat leat loji ja borret biergu.
7892	Ruonáeatnama kalaallisutgiel namma lea Kalaallit Nunaat, mii máksá 'olbmuid eana'.
7893	Ruoná fas ovddasta eatnama ja govve eatnanlaš árvvuid.
7894	Ruonáminta (Mentha spicata) lea njálbmerássešattuide gullevaš šaddošládja.
7895	Ruonga bajásšaddama birra Harrokas muitaluvvo vuđolaččat čállosis “Harrok – ett samiskt nybygge i Pite Lappmark” maid Kultur på karrig jord: festskrift til Asbjørn Nesheim almmuhii.
7896	Ruong barggai iešguđetlágan oainnuiguin sámegiela dáfus, erenoamážit morfologiijain.
7897	Ruong lei maid mielde sámepolitihkas ja vuođđudeamis SSR:s, Svenske Samarnas Riksförbund (Ruoŧa Sámiid Riikasearvi), 1950:s.
7898	Ruošša beale sámiin dušše sullii 40% máhttet sámegiela.
7899	Ruošša dovddastii vepsaid álgoálbmogin jagi 2006.
7900	Ruoššaeatnamis Mordovias (Mordovialaš republihkka) ja eara guovluin.
7901	Ruošša federašuvdna leat 83 hálddašanovttadaga mat gohčoduvvojit federašuvdnasubjeaktan.
7902	Ruoššagielas lea 6 vokála.
7903	Ruošša ii oassálastán diibmá, muhto lei fas gilvvohallamis dán jagi.
7904	Ruošša lea sihke eurohpálaš ja ásialaš riika.
7905	Ruošša leavga lea leavga.
7906	Ruošša mearrasuodjalusas lea atomčázevuolefatnasat ránnjágávpogis Severomorskkas.
7907	Ruošša nannii oassálastima vaikko ii oassálastán jagi 2017.
7908	Ruošša oarjerájis ortodoksalaš unnitlogut Suomas, Estlánddas, Latvias ja Lietuvas sierranedje iežaset autonomalaš girkun.
7909	Ruošša revolušuvnna čuovvumužžan Oarje-Eurohpái ja eandalii Frankriikii šadde ruošša emigrántaservošat.
7910	Ruošša šattai risttalažžan maŋŋá go Vladimir I Kievas konverterii risttalašvuhtii 988:s.
7911	Ruoššas gávdnojit eanet go 6000 moskea ja 70 synagoga.
7912	Ruoššas ii leat suokana gos livččii sámegiella virggálaš giella.
7913	Ruoššas lea hui unnán doarjja sámegielaide.
7914	Ruošša soalddáhat vurdet duiskalaččaid falleheami vuosttaš máilmmisoađis.
7915	Ruoššas ortodoksalašvuohta leavai 1700- ja 1800-loguid áigge Kiinnái, Koreai, Japánii ja Alaskai.
7916	Ruošša sturrodat lea 17 075 400 njealjehaskilomehter ja olmmošlohku lea 144 miljovnna (2017).
7917	Ruoššat áddejedje sáni «nordmann» (dáža) dego urman sátnin, maŋŋá Murmánskas, ja nuba Barentsáhpi gohčoduvvui Murmanskoje morje (Nordmannshavet/Dážamearra).
7918	Ruoŧa bealde dat golgá Klaraälven nammasaš eatnun mii nohká Ruoŧa stuorimus jávrái Vänernii Karlstad gávpoga bokte.
7919	Ruoŧa fitnodat Arctic Gold lea 2010 rájes geahččalan álggahit fas ruvkedoaimma, muhto suohkanstivra lea hilgon plána.
7920	Ruoŧa militearahistorjjás mii giddet fuomášumi dasa go Carl Gustaf Armfelt borgemánus 1718 áiggui Jämtlánddas Duvedas marseret Tråante guvlui.
7921	Ruoŧa regiovnna guovdileamos hálddahus láve čađahuvvot hálddahuvguovddážis.
7922	Ruoŧa Sámedikki vuođđudanbeaivi, borgeamánu 26. beaivi, lea almmolaš sámi levgenbeaivi.
7923	Ruoŧa Sámiid Riikkasearvi ja Same Ätnam dat ásaheigga vuođđudusa 1993.
7924	Ruoŧa sámiin leat guokte molssaeavttu skuvlaválljemis: juogo stáhtalaš sámeskuvla dahje gielddalaš vuođđoskuvla (dasa lassin gávdno maiddái friijaskuvllat).
7925	Ruoŧas dárkkistit buot nissonolbmuid čiččiid go sii leat 40 ja 74 jagi gaskkas.
7926	Ruoŧas gávdojit vihtta sámeskuvlla ja dain lea sullii 180 oahppi (jagi 2017).
7927	Ruoŧas hálddahusguovddáš mearkkaša dat báiki gos leanastivrras lea váldokantuvra, ruoŧagillii "residensstad".
7928	Ruoŧas lea Nállu-nammasaš várri mii lea ožžon namas go das lea nálu hápmi.
7929	Ruoŧas lea stáhtalaš aktogávperiekti doallat gávppiid mat vuvdet viinni ja spriita.
7930	Ruoŧas lea vuollegaš čoahkkisvuohta, sullii 22 olbmu njealjehaskilomehteris.
7931	Ruoŧas orrot 10,1 miljovnna olbmu ja lea geografálaččat viđat stuorimus riika Eurohpás.
7932	Ruoŧa stáhta čađahii vuosttaš doaibmabijuid oahpahit ja dahkat sámiid risttálažžan 1600-logus.
7933	Ruoŧa váimmusfápmorusttegis Forsmarkas fuobmájedje ahte bargi skuovat ledje radioaktiivvat.
7934	Ruoŧŧa lea Davvi-Eurohpás ja Nuortameara oarjábealde.
7935	Ruoŧŧa lea konstitutionála monarkiija ja parlamentáralaš demokratiija.
7936	Ruoŧŧelaš rockjoavku The Ark lea Rottnes eret nugo joavkku lahtut Ola Salo, Leari ja Jepson.
7937	Ruovde(III)kloriida lea ruovde- ja joda-iona ovttastus.
7938	Ruovderieggái lea čállojuvvon "Magnus Diaconus lea duddjon mu.
7939	Ruovttoluotta Gevvui bálggis máhccá Fiellojohgoržži davábeale, mas joatká ruovttoluotta Ruktajávrái.
7940	Ruovttueatnan gielaid guovddáš (
7941	Ruovttus biepmu ráhkadettiin dát erohus ii leat nu dehálaš ja lea okta ja seammá goabbá bealli lea biepmu vuostá.
7942	Rupmaša liekkasbuvttadeapmi sáhttá lassánit logigeardásaččat.
7943	Rupmašis leat seallat mat earuhit rupmaša "iežas"
7944	Rusesabagina gájui bádje 1200 báhtareaddji iežas hoteallain.
7945	Ruškesguovža sáhttá maiddái čuoččahit ja vázzit guovtti juolggi alde, nugo olbmot, muhto falimusat dat leat njealjegoantái.
7946	Ruškesguovžža leaktu sáhttá leat gitta 50–60 km diimmus.
7947	Ruškesguovžžas lea oalle unna bealjážat, gállu lea govdat ja njunni lea seaggi ja njálmmis leat 42 báni, main 2 leat oanehis čálanat.
7948	Ruškesguovžžat ellet vaikko makkár habitáhtain, rittuin, vuvddiin, vumiin ja váriin.
7949	Ruškesguovžžat leat ruškadat, muhto sáhttet leat máŋgga ruškes ivnnis - áibbas čuvgesruškadat, sevdnjes ruškadat, ja measta čáhppadat.
7950	Russun bisttii gávcci mánotbaji.
7951	Ruvdnaprinsa lea prinsa gii lea vuosttaš árbbolaš riikka truvdnui.
7952	Ruvdnaprinsa, ruvdnaprinseassa ja prinseassa Ingrid Alexandra galgá govččodit Gongagaslaš allavuohta.
7953	Ruvsušattut (Rosaceae) lea Rosales-čerdii gullevaš vuollečearda, masa gullá sullii 3 100 šlája.
7954	Ruvsut (Rosa) dahjege Roksat Just Qvigstads lappiske ordbok fra Ibestad, Lenvik og Ofoten.
7955	Rwanda álbmotgoddima geažil riegádan báhtareaddji váttisvuohta lei destabilerejeaddji dahkki ja váikkuhii oassin nuppi Kongo soađi riegádeapmái.
7956	Rwanda eiseválddiid mielde áhčči Theunis livččii julggaštan vaši fádden artihkaliid Kanguras.
7957	Rwandai válljejuvvui cuoŋománu 8. gaskaboddosaš hálddahus, mas ledje beare ekstremahutubellodagaid ovddasteaddjit.
7958	Rwanda koloniserejuvvui jagis 1885, go dat ovttas ránnjáriikkas Burundain laktojuvvui oassin Duiskka Nuortta-Afrihká.
7959	Rwandalaččat leat láhtten soahterihkkumušduopmostuoluin várrugasat, dasgo duopmostuollu ii dubme Rwanda lágaid sullasaš jápminráŋggáštusaid, eaige giddagassasat leat Rwandas, muhto riikkain mat barget oktasašbarggu ICTR:ain.
7960	Rwanda riikaradio sivahii čuovvovaš iđit RPF:a ja UNAMIR-joavkkuid presideantta čiegusgoddimis.
7961	Rwandas julggaštišgohte suoli jagis 1990 Kangura (”morraneapmi”) nammasaš bláđi, man doaimmahii hálddahus.
7962	Rwandas lea maid váldon geavahussii Gacaca-álbmotduopmostuolut.
7963	Saami Ski Race lea riikkaidgaskasaš čuoigangilvu.
7964	Šaamšiǩ-láđđegahpirii gullet vihtta oasi: viântt (čoarvi), kõʒʒ ("gazza" nappo snuiba, geahči), källoolâž (gállobihttá), laakk (gahpervuođđu) ja puällõk (niehkkeláđđi).
7965	Šaamšiǩ man čoarvvis lea beassenanodas ja man gahpervuođđu lea hui uhcit hervejuvvon.
7966	Šaddá 25-30 cm guhkki ja soadjegaska 53-64 cm.
7967	Sáddagat ledje maid Amerihkás soađiáigge.
7968	Šaddos du dáhttu, mo almmis, nu maiddái eatnama alde.
7969	Šaddus du dáhtu, mo almmis nu maiddái eatnama alde.
7970	Sádel lea čeabeha geažis ja suotnašaldi lea ruŋggus.
7971	Saemien Sijte áigu maid ráhkadit giellaguovddáža.
7972	Ságajođiheaddjit ovttas válgagottiid ságajođiheddjiin ráhkadit ságajođiheddjiidráđi, man ságajođiheaddjin maid riikkabeivviid ságajođiheaddji doaibmá.
7973	Saháráša allodat lea 698 mehtera ja Guoiratráša allodat lea 657 mehtera.
7974	Sahkaneapmi lea dat dáhpáhus go guokte sohkaseallat suddet oktii ja ođđa ealán šaddá.
7975	Šáhkas da lea okta vilges ja okta čáhppes siidu.
7976	Šáhkas goappašat speallis leat 1 gonagas, 1 dronnet, 2 toartna, 2 viehkki, 2 heastta ja 8 boandda.
7977	Sáhkavuorruid dolle buot 18-jahkásaš albmát.
7978	Sáhpánjagiid gaskkas lea lohku hui unni.
7979	Sáhpánjagiid sáhttá fas lohku leat hirbmat stuoris.
7980	Sáhpánskuolfi lea beaiveskuolfi.
7981	Šahrekordas leat golbma universitehta.
7982	Šahrekorda universitehta (SKU) lea almmolaš stáhtauniversitehta, gos studerejit 5713 studeantta.
7983	Sáhtešeapmiruovttusge eai leat doavttir, ovttagearddigeavahan nálut eaige liikkaide galbmalatnja.
7984	Sáhttá ádjanit moadde beaivvi ovdalgo dat smávva goaikkanasat sturrot ja ráhkadit arvečalmmiid.
7985	Sáhttá bohkat sihke nannámis ja ábis.
7986	Sáhttá čielggasmahttit gova geavahettiin ultraviolehta čuovgga.
7987	Sáhttá coggat muohtasániid máŋggalágan joavkkuide.
7988	Sáhttá dadjat ahte elektrihkalaš energiija lea ládda mii sirdá (manná ovtta sajis eará saddjái).
7989	Sáhttá govvet čičči eará guovllus nu ahte nuppástus oidno buorebut.
7990	Sáhttá govvidit soapmása guhte jođiha sáni, ja muđui jođiheaddji ihkenas stivrrain.
7991	Sáhttá juohkit buktagiid guovtti sadjái: Buvtta masa sáhttá guoskat ja buvtta masa ii sáhte guoskat.
7992	Sáhttá juohkit servodaga máŋggalágan sosiála joavkkuide dan vuođul mo sii birgejit.
7993	Sáhttá leat juoga mii ráhkaduvvo, huksejuvvo dahje fállojuvvo, dábálaččat mávssu ovddas.
7994	Sáhttá leat náli, oskku, politihkalaš oainnuid, seksuála soju dahje dihto servodatjovkui gullevašvuođa geažil.
7995	Sáhttá leat oanehaš nugo moadde jagi dahje hui guhkki nugo čuđiid duháhiid jagiid.
7996	Sáhttá leat psyhkalaš sivat, dat sáhttá vel čuovvut gorutlaš dávdda, dahje álgit dálkasa dahje gárrenmirkko liigeváikkuhussan.
7997	Sáhttá leat sáhka ovdamearkka dihte dulvvis dahje rávdnjeboatkkas.
7998	Sáhttá leat váttis dábálaš olbmuid diehtit jus lea máidnosis sáhka, go bloggár muitala juogaman gálvvu birra masa son liiko.
7999	Sáhttá maid biebmat guliid eatnama alde viesu siste.
8000	Sáhttá maiddái iskkadallat ja gávnnahit makkár olbmot gehččet dán kanála dahje dán prográmma, nu ahte máinnus šaddá nu beaktil go vejolaš.
8001	Sáhttá nu nai ahte sivva ii lea veahá dan mađe stuoris go dovdu lea.
8002	Sáhttet leat bronkkat dahje bronkiolat mat baskut.
8003	Sáhttet leat nuppástusat mat gusket guovlu, sosiála ásahusaid, sosiála meahtalat dahje sosiála norpmat.
8004	Sakrameanttain dušše gástta sáhttá heahtedilis doaimmahit dábálaš olmmoš, muđui daid doaimmaha juogo báhppa dahje bisma.
8005	Saksigiella ii leat standardiserejuvvon iige das leat virggálaš oktasaš čállinvuohki.
8006	Salaam dahje salam ( salām) lea arábagielat sátni mii máksá ráfi.
8007	Salaam geavahuvvo dearvvahansátnin dego šalom man hebreagielalaččat geavahit dearvvahansátnin.
8008	Sállan ( ) lea suolu Oarje-
8009	Sállira ja Håkøya gaskkas lea maiddái Håkøybrua-šaldi.
8010	Sálliris lea maiddái tunealla nannámii.
8011	Sállir lea riikka 5. stuorámus suolu, ja dan viidodat lea 736,75 km².
8012	Saloinen (ovddeš Salo, ruoŧagillii Salois) lei gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas, Suomas.
8013	Salo Vuođđudanjahki lea sullii 1320, dat lei Davvi-Pohjanmaa eanangotti boarráseamos gielda.
8014	Sálteguolli lea guolli, mii lea sáltejuvvon vurkkodeami dihte.
8015	Sáltešaldi addá ionaid seallaid čovdosiidda, vai lea dássedettolaš.
8016	Sálti lea okta čanus gaskal positiiva ionaid ja negatiiva ionaid vuoi loahpas šaddá neutrála sálti.
8017	Sálttit čázis sáhttet leat geahppa luvvilvuohta, lossa luvvilvuohta, luvvameahttun dahje reageret čáziin.
8018	Sámeartisttaid lassin festiválii bovdejuvvojit jahkásaččat máilmmi eará eamiálbmogiid artisttat.
8019	Sámediggeválggain jienastusvuoigatvuohta lea buot Norgga beale sámiin geat leat dahje devdet válgajagi 18 jagi.
8020	Sámediggi ásahuvvui borgemánu 26. b. 1993.
8021	Sámediggi lea ođasmahttán iežas válgaortnega.
8022	Sámediggi vállje vihtta lávdegoddelahtu geat jođihit eiseválddi.
8023	Sámediggiviessu mávssii 128,7 miljon kruvnnu ja das lea oktiibuot 5300 njealljehasmehtera.
8024	Sámedikki 31 lahtu válljejuvvojit almmolaš válggain juohke njeallját jagi, muhto jienastuslohkui gullet dán áigge árvvu mielde dušše goalmmádas Ruoŧa badjel 20 000 sámis.
8025	Sámedikki bajimuš orgána lea dievasčoahkkin mii dábálaččat dollojuvvo njealje geardde jagis.
8026	Sámedikki dálá presideanta lea Valentina Vyacheslavovna Sovkina.
8027	Sámedikki presideanta jagi 2011 rájes (ja áigodagas 1997–2001) leamaš Per Mikael Utsi.
8028	Sámedikkis son ovddastii Oktasašlisttu Oarjelsámeguovllu Sápmelaččaid, Oarjelsámeguovllu válgabires.
8029	Sámedikki válgaortnega rievdadusaid duogáš lea ahte válgaortnet ii doaibman ollásit.
8030	Sámedikki válggas leat 7 válgabiire mis váljejuvvojit oktiibuot 39 áirasa.
8031	Sámegákti lea sápmelaččaid álbmotlaš dovdomearkkain oinnoleamos ja danin dehálaš oassi sámiid kultuvra.
8032	Sámegiela ii báljo ožžon geavahit.
8033	Sámegielain pronomenat sojahuvvojit buot kásusiin ja loguin.
8034	Sámegiela ja -kultuvrra oahppoávdnasis šattai Giellagas-instituhta jagi 2001 álggus.
8035	Sámegiela lea vejolaš čállit studeantadutkosis eatnigiellan.
8036	Sámegielas ii lea dušše okta namma Johanasii, omd.
8037	Sámegiela son oahpai kurssas unna oappážiin nuorravuođaáiggis.
8038	Sámegielas pronomenat sojahuvvojit buot kásusiin ja loguin.
8039	Sámegielat juhkojuvvojit guovtti jovkui, oarjesápmelaš ja nuortasápmelaš joavkkuide.
8040	Sámegielat oahpahusa birrasis leat Suomas sullii 500 oahppi, geain 150 ožžot oahpahusa (davvi-, anár- dahje nuorta-) sámegillii.
8041	Sámegiella lea virggálaš giella sihke sápmelaččain ja almmolaš hálddahusas ja birrasiid 90 % álbmogis lea davvisámegiella eatnigiellan.
8042	Sámegiel ođđasiin adnojuvvo maiddái namahus "Stuorabrittánia stáhtaministtar ".
8043	Sámegillii sáhttá maid lohkat "juhkat Sammallahti, Nickel, Duiskka-Sámi sátnegirji, Davvi Girji 2008 duhpáha", "duhpáhastit" dahje "juhkat biippu" mii mearkkaša borgguhit.
8044	Sámemiššuvnnas leai sierra lágádus (Sámi Várás) doaimmas jagis 1963 gitta jagi 2000 rádjai, mii loahpahuvvui ruhtavátnivuođa geažil.
8045	Sámemusea beaivválaš jođiheamis vástida museahoavda.
8046	Sámemusea doaimmahagat, čoakkáldathálddahus, čájáhusbuvttadeapmi ja eará mávssolaš doaimmat gávdnojit Siiddas.
8047	Sámemusea doaimma váldoruhtadeaddjin lea oahpahus- ja kulturministeriija.
8048	Sámemusea Siida lea álggu rájes doaibman ealaskas vuogi mielde máŋgga suorggis ja dan doaibma lea bures vuogáiduvvan sámeservoša dárbbuide.
8049	Sámemusea Siida lea sámiid álbmotmusea ja riikkadási spesiálamusea.
8050	Sámemuseavuođđudusa ulbmilin lea doarjut ja ovddidit sámiid čearddalaš kultuvrra.
8051	Sámemuseavuođđudus oamasta Sámemusea dávvir-, čuovgagovva-, giehtagirjerádjo- ja dáiddačoakkáldagaid, olgomusea oktan ráhkadusaiguin sihke arkiivva.
8052	Sámemusea vurke iežas čoakkáldagaide Suoma sámiid vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš kultuvrra ja ovdanbuktá dan iežas čájáhusain ja prentosiin.
8053	Sámeskuvla galgá velá seammaláhkai go vuođđoskuvla oahpahit máhtuid ja árvvuid mat oahppit dárbbašit viidáset skuvlejupmái.
8054	Sámeskuvlastivra galgá sámeskuvllaid hálddašeami lassin, maiddái bargat dan ovdii ahte sámi oahppit geat iešguđet sivaid geažil eai vácce sámeskuvlla goittoge besset oahppat sámegiela ja sámi kultuvrra birra.
8055	Sámeskuvlastivra lea hálddahuseiseváldi mii lea Ruoŧa Sámedikki vuollásaš.
8056	Sámeskuvllat galget skuvlalága mielde ( Skollagen (2010:800) seailluhit ja ovddidit sámegiela ja sámi kultuvrra.
8057	Sámi allaskuvla lea maid miellahttun University of Arctic (UArctic) fierpmádagas gos Sámi allaskuvla vuoruha eamiálbmotdoaimmaid.
8058	Sámi allaskuvllas lea maid ovddasvástádus hálddašit sámi ofelašdoaimma ja sámi statistihka fágalaš analysajoavkku mii redigere Sámi logut muitalit / Samiske tall forteller nammasaš almmuheami.
8059	Sámi báikenamat sáhttet leat earalágánat, jos vuođđuduvvo ahte guovllus leat eará sámegielat.
8060	Samica lea máŋggafágalaš dieđalaš čálaráidu, man Freiburg Universitehta almmuhit.
8061	Sámi Dáiddačehpiid Searvi (SDS) ( ) lea searvi, man ulbmil lea doaibmat buot sámi govvadáiddáriid, dáiddaduojáriid ja dáiddalaš govvideddjiid fágalaš searvin.
8062	Sámi Dáiddárráđđi ( ) lea sámi dáiddárorganisašuvnnaid oktasašorgána oktavuođaiguin sihke davviriikkalaš ja eurohpalaš dáiddárráđiide.
8063	Sámi Duodji lea vuođđudus mii galgá ovddidit sámi duoji.
8064	Sámi duodji, Saamenkäsityö, Sámi Handicraft.
8065	Sámi dutkan lea seamma áigodagas oppalaččat sakka rievdan ja viiddiduvvon ja dan ovdáneamis lea Sámi allaskuvla leamašan guovddážis ovttas eará ásahusaiguin.
8066	Sámi gielladutkan lea oassi gielladiehtaga, man ulbmil lea dutkat sámegielaid, sin historjá, grammatihka ja servodatlaš dili.
8067	Sámi gielladutki Pekka Sammallahti vulggii 1980-logus Aláskai ja sáhkkehalai daid maŋimus olbmuid main sámegiella lei eatnigiellan.
8068	Sámi Girkoráđi ásaheapmi jagis 1992 lea dehálaš oassi sámiid ođđa girkohistorjjás.
8069	Sámi Grand Prix geažil leat olu ođđa lávlagat ja luođit ilbman, ja erenoamážit 2001 rájes, go Rieban studio ráhkadišgođii Sámi Grand Prix CD-skearruid, de leat lávlagat olu gullogoahtán maiddái radios ja eará sajiin.
8070	Sámi Grand Prix-gilvvus "Láhppon" bođii nubbin, muhto šattai goitge mihá eambbo dovddus ja bivnnut go dan jagáš vuoitolávlla.
8071	Sámi Grand Prix lágiduvvui vuosttaš geardde 1990:s ja lea dan rájes lágiduvvon juohke jagi.
8072	Sámi Grand Prix-lávdi veadjá leat sámi deaŧaleamos lávdi, gos sihke easkaálgit ja ámmátartisttat besset čájehit máhtuideaset.
8073	Sámi historjá lea čatnasan Norgga historjái.
8074	Sámi Historjá lea unnimusat 2500 jagi.
8075	Sámiid dološ árbevieru mielde jagis leat golbmanuppelohkái mánu.
8076	Sámiid gárvvut leat máinnašuvvon vuosttas geardde Tacitusa čállán Germania-girjjis jagi 98 mKr.
8077	Sámiid gaska oaivvildit garrasit, ahte lea "okta sámi álbmot".
8078	Sámiid giellalágas lea meroštallon oalle dárkilit, maidda eiseválddiide dat guoská (2 §).
8079	Sámiid giellalágas leat maiddái mearrádusat eiseválddiid siskkáldas virgegiela birra, nappo das man gillii omd.
8080	Sámiid giellaláhka guoská eanaš dušše sámiid vuoigatvuođaide eiseválddiid luhtte, nappo dat ii guoskkahala omd.
8081	Sámiid giellaláhka meroštallá sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid eiseválddiiguin doaimmadettiin ja nuppe dáfus dat meroštallá eiseválddiid geatnegasvuođaid sámegiela hárrái.
8082	Sámiid ovddastá Sámi ráđđi.
8083	Sámiid ruovttuguovlu Suomas.
8084	Sámiin lei bággu vuolgit girkui bassibeivviid, vai dat ohppe risttálašvuođa oahpu.
8085	Sámi ja suoma-ugralaš gielladutkama lassin lea Bergsland maiddái bargan olu aleuhtalaš ja eskimoalaš gielladutkamiin.
8086	Sámi juovlavieruid birra ovdal risttalašvuođa lea hui unnán čállojuvvon, jos dakkárat oba ležžet ge.
8087	Sámi lohkanguovddáš bargá viidát ovddidit njálmmálaš ja čálalaš sámegielageavaheami álbmogis.
8088	Sámi lohkanguovddáš lea maid oassin Sámi allaskuvllas.
8089	Sámi musihkkaakademiijas miessemánu 2016.
8090	Sámi Našunálateáhter bálkáhit koreográfa go ráhkadit teáhtera https://beaivvas.
8091	Sámi nissona dilli sámi servodagas ja rádjaguovlluid eallin ja hástalusat leat guovddáš fáttát Rauni Magga Lukkari girjjiin.
8092	Sáminuora iežaset neahttasiidu mielde sis lea nanu jietna sámi servodagas ja máŋga njunuš olbmot leat goas nu čohkkán searvvi stivrras.
8093	Sáminuorra lágida jahkasáš čoahkkimiid juohke giđageasi.
8094	Sáminuorra lea dál stuorimus nuoraidorganisašuvdna sámi nuoraide, ja álggahuvvui 1963.
8095	Sámi nurash ( ) lea sáminuoraid organisašuvdna Ruoššabealde Sámis.
8096	Sámi oahpahus ja sámi dutkan lea leamašan sihke vuođđun ja eaktun Sámi allaskuvlla doibmii.
8097	Sámi Parlameanta vuođđuduvvui.
8098	Sámi politihka lea giddejuvvon sihke sisdoallui ja doaimmaheddjiide ja dan ferte veardadallat sihke sisdoalu ja doaimmaheddjiid dafus.
8099	Sámi prográmmaráđi jođiheaddji lea maid Kringkastingsrådet:a (NRK:a prográmmaráđi) miellahttu.
8100	Sámi Radio lea sámegielat radio.
8101	Sámi ráđi sadjái.
8102	Sámis dábálaš gumpešládja lea dábálaš gumpe (Canis lupus lupus).
8103	Sámi servodat lei ovdal bivdokultuvra, muhto lea dálá áiggis lahkonan dan ođđa teknologalaš servodaga.
8104	Sámis leat eahpáraš-máidnasat mat muitalit dan ahte luovosmánát geat leat čihkkojuvvon meahccái šadde jámehin.
8105	Sámit leat ain juo guovttegielagat, mii dárkkuha dan, ahte sii hállet sámegiela lassin riikkaid váldogiela.
8106	Sámit leat massán dehálaš ovddasteaddji.
8107	Sámi tv-ođđasat oidnojit YLE FST5 kanálas Davvi-Suomas diibmu 19.10.
8108	Samojedagielaide gullojit omd.
8109	Samojedagielat leat juohkejuvvon lullisamojedagillii ja davvisámegilli.
8110	Samuel Frederick Smith riegádii miessemánu 19. b. 1992 Londonis Frederick Smithii ja Kate Cassidyii.
8111	Sanctus Omega Vielljavuohta ( ) dahje Omega lea elektronihka ja kybernetihka studeanttasearvi NTNU:as.
8112	Sandra Antonova ( dahjege Антонова Са̄нндрэ Вуэннҍтре нӣййт, ) lei gielddasápmelaš oahpaheaddji ja girječálli.
8113	Sandras lei okta bárdni ja guokte áhkuba.
8114	San Franciscos 1945 Ovttastuvvan našuvnnaid vuođđugirjji vuolláičálle 51 riikka, muhto dál leat 192 lahttoriikka.
8115	Sanila-Aikio doaibmá aktiivvalaččat sámi politihkas.
8116	Sanila-Aikio máhttá nuortasápmelaččaid árbevirolaš juoigan-stiilla levdema.
8117	Sápmái ja Davvi-Eurohpá eará osiide mihtilmas vuollešládja lea Pica pica fennorum.
8118	Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojuvvot eanáš dulkoma ja jorgaleami bokte.
8119	Sápmelaččain ja eará álgoálbmogiin leat rikkis árbevierut atnit bohccobierggu biepmun.
8120	Sápmelaččat lea álo ássan vuoivuonas jáhkehahtti.
8121	Sápmelaččat leat juo don dolin álgán bivdit gottiid.
8122	Sápmelaš álbmotmáidnasa vuođul.
8123	Sápmelaš kultuvraarkiivvas ii golggotmánus 2013 leat bistevaš bargi.
8124	Sápmelaš nissona bálggis girječállin.
8125	Sápmelaš nissona bálggis girječállin" gieđahalai sámi girjjálašvuođa.
8126	Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat.
8127	Sápmi báikenamat sáhttet lea earalágánat, jos guovllus leat máŋgga sámegiela, dego rádjeguovlluin.
8128	Sápmi underground – Saamelaisten käyttöopas lea čállojuvvon suopmelaččaid beroštumi ja nuppe dáfus diehtemeahttunvuođa dihte.
8129	Sápmi underground – Saamelaisten käyttöopas lea gudnečájáhus buot sápmelaččaide ja earenoamážit dat veahkeha suopmelaččaid ipmirdit sápmelaš álgoálbmoga.
8130	Sara bargá luohkáoahpaheaddjin ja badjeolmmošin.
8131	Sáráhkká lei dološ áiggis muhtinlágán ipmil gii veahkehii nissoniid riegádahttidettin.
8132	SARS-CoV-2:a ráhkadus sulastahttá eará coronavirusaid.
8133	SARS-CoV-2 earrána dábálaš influenssas dan dáfus ahte olbmuin ii leat immunitehta ain, ja dalle eanet olbmot buohccájit.
8134	SARS-CoV-2 njoammu go olmmoš gossá ja gastá.
8135	SARS-CoV gávdno máŋga njiččehasas ja nugo SARS-CoV-2 dat sulastahtttá koronovirusiid mat gávdnojit girdisáhpánis.
8136	Sártni áigge ii oktage oaččo hállat dahje bargat maidige eará go guldalit.
8137	Sártni fáddán leat áigeguovdilis áššit, korána oahpahusat, muslimaid problemat, dahje oskkoldaga njuolggadusaid čilgen.
8138	Satakunta eanangoddi ( ) lea eanangoddi Oarje-
8139	Sátnegirjji njealját girji lea sámegiela giellariggodaga systemáhtalaš oassi semantihka eavttuid mielde, ja govvida ge danne sámi kultuvrra dárkilit, nu go dat boahtán ovdan gielas.
8140	Sátnejođiheaddji dajaldat geavahuvvo sámegiela oktavuođas dávjá maiddái eará sullásaš rollaid čilgeheamis.
8141	Sátnejođiheaddji lea buot álbmotválljejuvvon suohkaniid njunuš, ja doaibmá čoahkkinjođiheaddjin suohkanstivračoahkkimiin.
8142	Sátnejođiheaddji lea Mariann Skotte (
8143	Sátnejođiheaddji lea suohkana bajimus politihkalaš oaivámuš, ráđđealmmai ges suohkana bajimus hálddáhuslaš oaivámuš.
8144	Sátni alfabehta boahtá greikkalaš alfabehta guokte vuosttaš bustáva namain alfa ja beta.
8145	Sátni alfabehta lea maid geavahuvvon eará giellasymbolaide, omd.
8146	Sátni bođii ovdan maiddái bivnnuhis Hokusai Manga girjjiin, mat dolle sisttis iešguđetlágán sárgosiid, mat ledje váldon beakkán ukiyo-e dáiddár Hokusai govvagirjjis.
8147	Sátni "neavttár" boahtá vearbbas neaktit ja mearkkaša "olmmoš mii neaktá".
8148	Sátni "oksideren" boahtá álgoálggus das go oksygena dávjá lei mielde reakšuvnnas.
8149	Sáttaga lágidedje Sámi oahpahusguovddáža mediastudeanttat ja Yle Sámi doaimmahus.
8150	Šattai bidjan guokte gieddestáluid doppe man čuččodeigga unnie aigge.
8151	Šattai dego gilvu gávdnat ođđa šlájaid ja das fas buvttii mielddis ahte smávimus erohus sturrodaga, minsttara dahje guolgga hárrái ráhkadii sierra šlája.
8152	Sáttoábi šattut ja eallit leat sierraluvvan nu ahte birgejit.
8153	Sáttoábis gávdnojit guovttelágan šattut: Dat mat dárbbašit arvečázi duollet dálle ja dat mat ožžot vuođđočázi.
8154	Sáttoábit, vuovddit, arvevuovddit, jalgadasat, sitnoeatnamat ja eará birrasat nugo gávpotguovllut leat guovllut gos meahcieallit ellet.
8155	Sáttoáhpi dahje sáttomeahcci lea eanan gokko lea hui unnán gahčahat (arvi, muohta, čuorpmas) ja dávjá dakko čáhci lievllista olu.
8156	Sáttoáhpi lea dasto viiddis eanan mas lea olu sáttu.
8157	Saturnusa astronomalaš mearkka lea Saturnus.
8158	Saturnusa leat goitge 57 mánu.
8159	Saturnus ja 4 dán mánus: stuorámus lea Titan, Dione, Prometeus ja unnimus Telesto.
8160	Sauli Väinämö Niinistö (r.
8161	Sauvo girku ja Karuna girku.
8162	Savda lea dássidis arvi mii lea meastá dego mierká.
8163	Sážža lea maid Norgga nubbi stuorimus suolu.
8164	Scaino čálii 1555: "Gievra olbmot galget čáhket saji viehkkái geas lea spábba gieđas nu ahte son sáhttá friija johtit čađa.
8165	Schjerfbecka eadni jápmii jagis 1923.
8166	Schjerfbeck hávdáduvvui Helssegii Hietaniemi girkogárdái sadjái V7-3-6.
8167	Schjerfbeck orui Ruoŧas Saltsjöbadena lávggohat-hoteallas mis son jápmii jagis 1946.
8168	SDS evttoha maid sisaoastinkonsuleanttaid Sámi Kulturráđi sámi dáládáidaga ja dáiddaduoji sisaoastinkomitéai.
8169	SDS lea viidásat čielggadan gažaldagaid mat gusket sámi dáiddamusea ásaheapmái ja sámi dáiddaallaskuvla ásaheapmái.
8170	Seaibi šaddá dan rávnnjis gavjjain ja gássáin mii boahtá komehta atmosfearas (komas).
8171	Sealla entsymat leat hui dehálaččat daningo dat dahket seallaproseassaid ja reakšuvvnaid vejolažžan.
8172	Seallaid dieđa ja oahpa gohččoduvvo seallabiologiijan.
8173	Seallaid gaskka lea sáltešaldi.
8174	Seallain leat dihto dovdomearkkat, man vuođul eallin lea dieđalaččat definerejuvvon.
8175	Seallat leat čoahkkanan unna jorba seallajoavkkuide mat gohčoduvvojit lymfoida čulbmosat.
8176	Seallaváibmosa sáhttá báidnit DNA-báidnagiin ja geahčadit čuovgamikroskohpas.
8177	Seallaváibmosat leat seallatiippa mielde iešguđetlágánat.
8178	Seallaváimmus lea váldodovdomearka go earuha eukaryohta seallas ja prokaryohta seallas (mas váilu ráddjejuvvon seallaváimmus).
8179	Seallaváimmus lei vuosttaš orgánealla mii fuomášuvvui.
8180	Seamma áigge digaštalle garrasit das, ledjego dát ”spirálanásteskoattut” iešalddis sullot (eaŋg. island universes), mat leat min Lodderáidalasa olggobealde.
8181	Seamma áigge joavkkuid kommandánta Dellaire muitalii, ahte álbmotgoddin livččii lean vejolaš bissehit, juos anus livčče lean 5000 bures verjejuvvon soalddáha ja geain livččii lohpi geavahit fámu.
8182	Seamma áigge son oaččui eanet vejolašvuođaid ja fálaldagaid almmustahttit divttaidis ja iešguđetlágan oanehis teavsttaidis.
8183	Seamma áiggi eadni Teresas bođii mauretánialaš nonná čuovvu ja seammás Bassi Anna Nieiddat – nammasaš servoša jođiheaddji.
8184	Seamma áiggi jáhpánlaš goasttideaddji Shogakukan rabai amerihkálaš priváhta fitnodaga nieidafitnodagain Viz, nu ahte Viz oaččui geavahit Shogakukan katalogaid ja jorgaleaddji návccaid ávkin.
8185	Seamma áiggi oabbá Marie Therese, gii barggai Indias, muittašii oappá Teresa “stuorra mánnán, gii lei somá olggosoaidnit ja fihtolaš, dievva duhkoraddanmiela”.
8186	Seamma áiggi, TokyoPop ovdanbuvttii álgovuolggalaš eŋgelasgielalaš manga (OEL manga), mii maŋŋil gohččoduvvui Global Manga.
8187	Seamma áiggi váldomedia ságastallagođii manga birra aviissaid, nugo The New York Times, Time, The Wall Street Journal, ja Wired artihkkaliin.
8188	Seamma áigodagas lei son maid miellahttu Stuorradikki delegašuvnnas Davvi Ráđđái.
8189	Seamma báikkis oahppit gohčodišgohte eadni Teresa vuosttaš háve “Ma”, Eadni.
8190	Seamma beaivve ON:a dorvvolašvuođaráđđi atti loahppacealkámuša, mii geahpedii UNAMIR:a válddi 90 proseantta ja buot baicce 270 soalddáha gohčojuvvo ruovttoluotta.
8191	Seamma dahku maiddái eará bohccuidda.
8192	Seamma girji govvida maiddái kosmetihka buvttadeami.
8193	Seamma jagi álggahuvvui sámiid kultuvrra oahpahus váldoávnnasin, ja Lehtolas šattai sámiid kultuvrra professor.
8194	Seamma jagi Dáidaga ovddidanguovddáš Taike mieđihii Pieskii veahkkeruđat čájáhus- ja dáiddaduodjegoluide.
8195	Seamma jagi Hesse oaččui Sveitsa riikkavulošvuođa.
8196	Seamma jagi nominerejuvvui Skuovvadeaddjiid gonagas Davviguovllu ráđi girječállinbálkkašupmái (Nordisk råds litteraturpris).
8197	Seamma jagi son sirdásii ođđa bargoaddi bálvalussii Wattenwyl-antikvariáhtii Baselis.
8198	Seamma juvla lea maiddái India leavggas.
8199	Seamma ládje jus bagadusas lea sisdoallu maid muhtunat eai gierdda, ovdamearkka dihte allergiija dihte.
8200	Seammalágan eahpečielga kanonalaš dilis doaimmai maiddái Ukraina báhtareaddjigirku.
8201	Seamma láhkai dáhkiduvvojit suoma- ja ruoŧagiel álbmogiid čuvgehuslaš dárbbut.
8202	Seammá láhkai muhtun kodat eai vástit dihto aminoháhppui, muhto baicce gokko proteiidna nohká.
8203	Seamma oaivilis ledje maiddái bissovaš dili málle guottiheaddjit.
8204	Seamma reakšuvnnas dat ávnnas redusere.
8205	Seammá ruoššagiel sánis leš maiddái gárjilgiel sáni perväskä.
8206	Seammás Basel fálai iehčanas girječállái, gii johtá iežas bálgáid ala, vejolašvuođa geassásit ráfálaš diliide guhkes mátkkiin, mainna son čieŋui dáiddalaš iežasguorahallamii ja geahččalii návcca olggosbuktit áiccastagaidis girjjálaččat.
8207	Seammás bellodagas olusat áŋgiruššet birasbargui, ja ovddideames geafes riikkaid.
8208	Seammás čálligođii divttaid.
8209	Seammás dat sihko eret dárbbu dakkár goasttadeddjiide, geat ohcet ieža oktavuođaid Jáhpánas.
8210	Seammás dollojuvvui áššedovdiseminára sámiid kulturárbbi birra.
8211	Seammás Duiska goddalii homoseksuála olbmuid, bázahallan olbmuid ja politihkalaš vuosttildeddjiid.
8212	Seammas go Habyarimana álbmotlaččat julggaštii ođđa rabasvuođa, akazu organiseren stáhtaterror riikkas šattai nanabun dan geahččalettiin sihkkarastit nannet iežas stáhtusa ja duššadit riika ihcci opposišuvnna.
8213	Seammás maiddái dorvvastuvvui válddi seailun boahttevuođas Kayibandai gullevaš máttá- ja gaskarwandalaš hutuin.
8214	Seammás maiddái fuomášii ahte genačoahkisvuohta lea allat siskkibut ja ravddas genačoahkisvuohta lea vuollegaš.
8215	Seammás mearriduvvui ahte Norgga Sámeráđi jahkedieđáhusat galge ovdanbuktot Sámediggái, ovttain Sámi Ovddidanfoandda jahkedieđáhusain.
8216	Seamma sohkii gullet olbmot geain lea oktasaš máttut dahje sii leat boahtán sohkii náitosdili dahje adopterema bokte.
8217	Seammás son čálii fas klassihkalaš gárggiideapmiromána.
8218	Seammas son faskkii Ruoŧa olahusa go njuikii 8,27 mehter vuosttaš vuoros ja njuikii vel guhkit nuppi vuorus 8,29.
8219	Seammasullasaš metagalaksat sáhttet leat juoba ravddahis olu.
8220	Seammasullasaš speallanlávdi geavahuvvo maiddái dámmaspealus.
8221	Seaŋáš muitala muohttaga konsisteanssas, muhto seaŋáš gullá maid guohtumii.
8222	Searvebargguin son oahpai Stockholmmas orudettiin.
8223	Searvi doaibmá Suoma sierra sámi servviid ovttasbargoorgánan.
8224	Searvi galgá maid ovddidit oktavuođa boazosápmelaččaid gaskkas ja ahte boazosápmelaččat galget ieža stivret ovdáneami ealáhusas, nu ahte ovdáneapmi dáhpáhuvvá vieruid riekteoainnu mielde, ja ealáhusa vuođđojurdagiid mielde.
8225	Searvi hálddaša Kuusirati giliviesu, mii lea huksejuvvon jagi 1987 álbmogašbargguin.
8226	Searvi lágida ea.ea. kultuvra ja giellaoahpahusa ja sihke seailluha ja ealáskahttá árbevirolaš sámi giehtaduodjedáidduid.
8227	Searvi lea ain mielde SGS doaimmain.
8228	Searvi váldáge aktiivvalaččat beali áššiide, mat gusket sámenuoraid.
8229	Searvvi lei vuođđuodeamin suopmelaš akatemihkkárat V. Lassila, J. Keränen, Paavo Ravila ja P. Mustakallio.
8230	Searvvis leat oktiibuot sullii 165 mielláhtu.
8231	Searvvi ulbmilin lea čátnat oktii Suoma beale sámiid sihke ovddidit ja dorvvastit sámiid vuoigatvuođaid.
8232	Searvvi ulbmilin lea nannet sámenuoraid identitehta ja lasihit sin dieđuid iežaset kultuvrras.
8233	Seniorassisteanta virgi, masa filosofiija doavttir Veli-Pekka Lehtola lei válljejuvvon cuoŋománus 1999, sirdojuvvui maid Giellagas-instituhttii.
8234	Seoul ráfibálkkašupmi ( ja ) lea korealaš ráfibálkkašupmi mii vuođđuduvvui jagi 1990 Seoul olympiagilvvuid maŋŋá.
8235	Serbia dahjege Serbia dásseváldi lea riika.
8236	Serbia presideantaválggaid ja šattai presideantan geassemánus 2012.
8237	Serbias girku basttii seailluhit eanet autonomalašvuođa go Bulgarias ja Románias.
8238	Šerpaid áddejumi mielde ásset gopmit ja demonat ádjagiin, muorain ja várrečohkaid alde.
8239	Šerpat jáhkket ahte Pujat leat dárbbašlaččat eastadan dihte roasuid.
8240	Servodaga alla gaskamearálaš ahki, unnán rumašlaš lihkadeapmi ja buoidun váikkuhit lassáneapmái.
8241	Servodagas leat oktasaš ásahusat, oktasaš kultuvra ja árbevierut.
8242	Servodaga vuođđu sáhttá leat bivdu, eanandoallu, viidánan eanandoallu dahje industriija.
8243	Servodatdieđa lea dat suorgi mii stuđere servodaga.
8244	Servodat leat olbmot geain lea sosiála oktavuohta mii lea bistevaš ja doalhuvvo juogaládje.
8245	Servodatráhkadusa vuođđun lea kástavuogádat, mii lea oassi hindulaš máilmmičilgehusas.
8246	Servviin, fitnodagain ja almmolaš báikkiin gávdno dábálaččat juogalágan bargovuohki čađahit árra jielluma ja árra defibrillerema.
8247	Servvoštallan nuorra albmáid ja nissoniid gaskkas lei maid dábálaš heastadoarrumiin.
8248	Sest Sinu päralt on riik ja vägi ja au igavesti.
8249	Seurujärvi-Kari doaibmá aktiivalaččat mielde City Sámit-searvvis, mii lea Helsset guovllu sámesearvi.
8250	Sevdnjes ávdnasa leahkima evideanssa vuođđun lea dan gravitála váikkuhus eará ávdnasii, ieš sevdnjes ávdnasa partihkkalat eai leat gávdnon laboratoriijadutkamušain.
8251	Sevdnjes energiija kosmologalaš diliovttamađodaga detáljat ja dan oktiiheivvolašvuohta partihkkalfysihka standardamálliin dutkojuvvo jámma teorehtalaččat ja eksperimeanttain.
8252	Sevdnjes energiija oktageardánamos formuleren lea kosmologalaš konstánta Einstein almmolaš relativitehtateoriija gieddeovttamađodagain, muhto dan čoahku eai dovdda.
8253	Sevdnjes energiijas leat maiddái máŋggat eará evideanssat.
8254	Seven Seas Entertainment čuovui ráidduin World Manga.
8255	Severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 oaniduvvon SARS-CoV-2 lea dat namma man Máilmmi dearveorganisašuvdna (WHO) lea addán virusii mii lea ráhkadan epidemiija Kiinnás ja maiddái leavvan eará báikkiide.
8256	Sevnnjodeamit gevvet dušše dalle go beaivi, eanan ja mánnu leat njulges linjás.
8257	SGS bargá maid ovttas eará girječáliid servviiguin Davviriikkain.
8258	SGS lea miellahttu Sámi Dáiddáráđis (SDR).
8259	SGS ruhtaduvvo doaibmadoarjagiin maid oažžu Sámedikkiin ja velá miellahttomávssuin.
8260	"Shoah" adnojuvvo maiddái fránskkagielas.
8261	Shōnen Pakku, mii adnojuvvo vuosttaš mánáidbláđđin, ráhkaduvvui.
8262	Shōnen Sekai lei vuosttáš shōnen bláđđi, man duddjui Iwaya Sazanami jagi 1895, gii duon áiggi lei bivnnuhis mánáid girjjálašvuođa čálli.
8263	Shōnen Sekai vuojui sakka Vuosttaš Sino- japánalaš soahtái.
8264	Showbanda maŋŋá son lahttudii The Maori Troubadoursái.
8265	Sibelius-akademiijas Helssegis sáhttá árbevirolaš ja oddaáigasaš gándilčuojaheami studeret.
8266	Šibenik lea maiddái Šibenik-Knina eanangotti (županija) oaivegávpot ja guovddáš.
8267	Šibidoaktárat galget maid fuolahit das ahte šibitdávddat eai njoamu olbmuide.
8268	Šibidoavttir lea čađahan veterináramedisiinna oahpu.
8269	Šibitdoavttir dahje veterinára lea ámmát man bargu vuosttažettiin lea dikšut šibihiid.
8270	Šibitdoavttir lea eanas riikkain allaskuvlaoahppu.
8271	Šibitdoavttir lea eanas riikkain suddjejuvvon ámmátnamahus.
8272	Šibit lea ealli, man olmmoš hálddaša.
8273	Sicilia báiki Taormina attii Rune Andréassonii jurdaga Bamse giláža sárgumii.
8274	Sidjiide lea addon jierpmi ja oamedovddu ja sii galget meannudit guimmiideaset guovdu vieljalaš vuoiŋŋain.
8275	Šiehtadallanvuoigatvuođa ja kollektiiva buhtadusortnegiid bokte lea SDS skáhppun sámi dáiddáriidda buoret bargodilálašvuođaid sámi servvodagas; bargostipeanddaid, ásahanstipeanddaid, prošeaktastipeanddaid ja mátkkoštanstipeanddaid juohkimiid bokte.
8276	Šiehtadussii gulai maid ON:a ráfidorvvastanjoavkkuid UNAMIR:a sajáidahttin Rwandai dassážiigo dilli lei fas ráfon.
8277	Sieidi lea bassi báiki ja oaffaruššanbáiki dološ sámi oskkus.
8278	Siepmanat sáhttet leat eatnamis máŋga jagi ovdal go fas arvá.
8279	Siepmana váibmosa dárbu guhká digaštallojuvvui.
8280	Sierra kultuvrrain meroštallojuvvo fuolkevuohta sierra ládje: muhtun kultuvrrain belát rehkenastojuvvojit oabbán ja vielljan dahje mánát gullet beare áhči dahje eatni sohkii.
8281	Sierralágán ivnnit, minstarat ja nu ain gullet iešguđet guvlui.
8282	Sierralágan koarttat gullet guhtiige fievrruide dego mohtorsihkkel, biila, guorbmebiila dahje busse.
8283	Sierraneapmin gohčoduvvo guorahallanáigi ovdal náittosearu.
8284	Siesta lea čitnasuvrriin buljardahtton appelsinbruvsa, mii ráhkaduvvo Grans bryggeris.
8285	Sihke almmolašvuođas ja dieđalaš máilmmis váimmusfámu ávki ja sihkkarvuohta leat dábálaš digaštallanfáttát.
8286	Sihke baktearain ja ealliid seallain leat ribosomat mat buvttadit proteiinnaid.
8287	Sihke beaivváža UVA- ja UBA-suotnjarat rievdadahttet vuolleliikki, nu ahte liiki áiggi mielde asehuvvá.
8288	Sihke čoahkkebáikki ja lásefabrihka namma boahtiba vuođđudeaddjiid sohkanamaid vuosttaš stávvalin.
8289	Sihke giddagasa iežas doavttir ja buot earátnai áššis konsulterejuvvon doaktárat rávvejedje Fornii antibiohtadikšuma ja dan ollašuhttima giddagasbirrasa olggobealde.
8290	Sihke gielddas ja stáhtas leat mánáidsuodjalussuorggi doaimmat.
8291	Sihke girdišilju ja gávpoga namma leat seammá.
8292	Sihke jagi 1814:s ja jagi 1903:s livčči adnojuvvon dárogiel sátni "lappisk", jus Vuođđolágas livččii leamas mearrádusat sámiid birra, otne ii lea "lapp" sáni heivvolaš atnit.
8293	Sii almmuhit maiddái Duodjiforum-nammasaš diehtogihppaga.
8294	Sii almmustahte vuosttaš skearru Ráji ravddas 2016 geasset.
8295	Sii bállejedje oađđit, mii mearkkaša ahte leat ožžon huksenlobi.
8296	Sii čiehkádedje áhči Otto Frank kanturvisttis suoidnemánu 1942 rájes.
8297	Siidačoahkkin lea nuortalaččaid deháleamos hálddahusorgána, masa nuortalašráđđi ja luohttámušalmmái válmmastallet áššiid.
8298	Siidda nuortalaččaid deháleamos ealáhusat ledje guolásteami lassin fuođđobivdin ja boazodoallu.
8299	Siiddastallen lea čoahkkin gii guokte jahki.
8300	Siiddut leat girjjagat ja ivdnát.
8301	Siidii gulle dábálažžat bearaš dahje sohka.
8302	Siidsååbbar čoahkkanii álo, go galggai gieđahallat mearkkašahtti áššiid.
8303	Siidsååbbar doaibmá ain Suoma Sámis nuortasápmelaččaid guovllus.
8304	Siidsååbbaris sohkaguovlluid njunnošiiguin áššiin mearridedje náitalan almmáiolbmot.
8305	Sii eai leat aŋkke doaimmaheaddjit.
8306	Sii gádde ahte Erke lei noaidi, ja dájuhii Ánne sorbmái.
8307	Sii galge oažžut oahpahusministeriijas lobi orrut kloastaris.
8308	Sii, geat sáhttet oažžut oahpu ja doarjaga oahpistanlága vuođul, registrerejuvvojit Nationála oahpistanregistarii (NOR).
8309	'Siiggahagat leat barut mat hiljjat bohtet.
8310	Sii godde rájá soalddátleairras, mii lei rájá lahkosiin, njeallje soalddáha ja suoládedje máŋggaid vearjjuid ja vihta meahccebiilla.
8311	Sii gohčodedje dan Polaris Sno Traveler:in.
8312	Sii lávllodit ex tempore strofaid seammás go čuojahit ovttasuotnanaš masenqo dahje lyraide gullevaš krara.
8313	Sii lávlut sihke sámegillii, dárogillii ja eŋgelasgillii.
8314	Sii leat čuojahan miehtá Sámi, earret eará Tråante 2017-doaluin.
8315	Sii leat ožžon jierpmi ja oamedovddu, ja berrejit láhttet guđetguimmiideaset vuostá vieljažagaid vuoiŋŋas.
8316	Sii leat sierra NRK prográmmadivišuvdna.
8317	Sii ledje bivdit ja guolásteaddjit.
8318	Sii ledje dan oaivilis, ahte dat lei doarvái buorre ovdanbuktimii sin fidnodaga jođiheaddjái Edgar Hetteenii, viidásut buvttadeami várás, muhto Edgar ii jáhkkán sin hutkosa árvui iige ovddidan dan.
8319	Sii maid merrededje goddit tutsaid ovttalágan ”bargobálvalussan” riikii.
8320	Sii náitaladde ja sis lei eanas oktavuohta eará suohkansámiiguin.
8321	Sii ohppet movt ráhkadit (dahjege hukset) ovttageardánis čáffadatneavvu.
8322	Sii olggosbijahalle loahpas Kanadas.
8323	Sii orro čihkosis doppe.
8324	Sii ostet komponeanttaid Omega Divohahkii, vai eará meallahtut sáhttet oastit buori komponeanttaid divohagas.
8325	Sii ostet ođđa neavvuid ja ávdnasiid, jus dat lea ortnegis Mech-ovddaolmmoš mielde.
8326	Sii ožžo bálkká, orrunsaji, biepmu ja eará nai dárbbašlaš bálvalusaid.
8327	Sii ožžo Eadni Teresa bassi gudnijahttima vuogas ruhtasupmi vuostá.
8328	Sii ožžo Girko- ja oahpahusdepartemeantta govvagirjebálkkašumi girjji ovddas.
8329	Sii rievdadedje politihka dan guvlui, mas lei gažaldat dušše hutuid iešsuodjaleamis tutsaid stuorraválddi vuostá.
8330	Sii válljejedje atnit ruoŧa ö ja dáru æ juogalágan kompromissan.
8331	Sii vuite dan gilvvu ja besse ovddastit Norgga Eurovision lávllagilvvohallamis 2019.
8332	Silba adnojuvvo dávjá čiŋaide.
8333	Silba aniha máŋggaládje, earret eará čikŋan.
8334	Silbabábir adnojuvvo ruovttodoalus ja ja restoráŋŋas go áigu vurkkodit borramušaid ja go suddjet biepmu ommana siste vai bajildus ii buole bearehaga.
8335	Silbabábir lea measta ollásit boahtán stanniola sadjái.
8336	Silbabáhpáris lea šelges ja devkes bealli.
8337	Silba lea vuođđoávnnas mii gullá árvometállaid jovkui.
8338	Sildi dahje maiddái gohčoduvvon sallit (Clupea harengus) lea mearaguolli mii vuodjá spierrun.
8339	Sillen (eŋg. screening) lea medisiinnalaš dutkamuš go áigu gávdnat dávddaid dain olbmuin geain eai leat dávdamearkkat.
8340	Sillen ferte leat ávkin olbmuide ja ii vahágin.
8341	Sillenprográmma mii lea lihkostuvvan lea ovdamearkka dihte mammografiija, gávdnan dihte čižžeborrasa.
8342	Sima lea suopmelaš válborjugus.
8343	Simon Pedersen gávnnai silbačikŋahearvvaid Sissiida dálus 1886:s man cuige háltái Vuoivuotna lea leamaš sápmelaš ja dološdáru rádjaguovllu.
8344	Sin 2 184 371 orro gávpogis ja 228 142 eai.
8345	Sin 3 106 732 orro gávpogis ja 1 475 350 eai.
8346	Sin 4 168 219 orro gávpogis ja 710 989 eai.
8347	Sin 704 393 orro gávpogis ja 325 993 eai.
8348	Sin eallima unna gilážis.
8349	Sin mielas lei álkit fidnet, tekstet ja ovdanbuktit anime video báttiid, go jorgalit, mielddustahttit, ja juohkit tankobon-šlája manga girjjiid.
8350	Sin musihkka lea karakteriserejuvvon sániiguin electro tropical ja psykedelalaš cumbia, ja das ovttastuvvet árbevirolaš cumbia lassin omd.
8351	Sin riegádanbeivviid oktavuođas, mat lea almmolaš levgenbeaivvit Norggas, Suodjalus báhča kánuvnnaiguin (saluttere) salutterengeatnegasvuođa báikkiin.
8352	Sin váldobargu lea hástalit ráđđehusa ja guorahallat ahte ráđđehus dáhká iežaset barggu riekta.
8353	Širáffa čeabet lea earenoamáš guhkki, juobe guokte mehtera.
8354	Širáffa (Giraffa camelopardalis) lea alimus eanannjiččehas.
8355	Sirdojuvvon orgánaid seallaid ja borasseallaid leat maiddái dakkárat mat immuvdnaseallat sáhttet fallehit.
8356	Sisafárrejeddjiin lea lága mielde vuoigatvuohta bisuhit iežas giela ja kultuvrra.
8357	Sisá lea maid dávvirvuorká julevsápmelaččaid birra.
8358	Sisar Eeva (1998): Lintulan luostari Heinäveden Palokissa 1946-1996.
8359	Sisáššiidministtar maid dohkkeha guovlogieldaođastusaid.
8360	Sis, geat servet oahpistanprográmmii, lea vuoigatvuohta oahpistandoarjagii.
8361	Sis ii leat leamaš oktavuohta eará dravidalaš gielaid hupmiin máŋgga jahkečuohtái, ja nu leat sin kultuvrii váikkuhan garrasit guovllu eará kultuvrrat.
8362	Siskkil lea morčesuotna gokčon endotelseallaiguin ja dat geardi gohčoduvvo tunica intima.
8363	Siskkismuš skoađđi lea dimis, gaskkamus lea dego fierbmi oaidnit ja olggumuš lea garas.
8364	Siskkit Fosen ( ) lea gielda Trøndelága fylkkasuohkanis.
8365	Sis lea gáibádus dássásaš vuoigatvuođaide náitosa dáfus, náitosa áiggi ja náitosa háddjehusa maŋŋá.
8366	Sis lea vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta searvat oahpistanprográmmii.
8367	Sis okta šaddá dasto vuoddjiid suomameašttirin.
8368	Siste dat lea skoavddil ja dainna lágiin ii leat nu lossat.
8369	Siste galgá lágidit lihti dievva čázi jus stálus lea goiku.
8370	Sitrusšaddosat leat sitrusmuoraid ja daid ruossastuvvon šaddosat.
8371	Šiva Duššada ja sivdnida máilmmi.
8372	Sivasgo biehkugohte ahte galggašii oktiičaskit dan guokte searvvi, de dat dahkkui jagis 1925.
8373	Sivat leat máŋga, ja norgga dáruiduhttin ja girkku ja girkolaš joavkkuid oainnus luohti atnojuvvui suddun, lea mearkkašan olu.
8374	Siviilabálvalus čoahkkana dán áigge sullii mánu guhkkošas skuvlenáigodagas ja sullii 11 mánu guhkkošas bargobálvalusas.
8375	Siviilaseahtu oidno gahpermálles go náitalkeahtes ja mánáhis nieiddain lea eará gahpir go náitalan nissoniin ja náitalan nissoniin eará go leaskkain.
8376	Sivra maiddái denaturere ("nuppástuhttá") proteiinnaid ja dat gis álkidahttá biđgema man pepsiidna čađaha.
8377	Sivvan dasa daddjojuvvui dat, ahte son ii jur ollenge háliidan deattuhit iežas.
8378	Sivvan dása lei ođđa diehtagiid, dego matematihkka ja modearna gielat morráneapmi.
8379	Sivvan lea ahte háliida unnidit juhkama ja unnidit daid vahágiid maid alkohola buktá.
8380	Sjöåsa ođđa girku ii leat Braåsas, muhto fal Viåsas.
8381	Skábma bistá sullii 7 vahku, skábmamánu loahpas gitta ođđajagimánu beallemuddui.
8382	Skábma lea dálvet poláragierdduid guovllus ja daid davá/lulábealde.
8383	Skábmamánnu lea jagi oktanuppelogát mánotbadji.
8384	Skábmamánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 314. (gárgádusjagi 315.) beaivi.
8385	Skábmamánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 315. (gárgádusjagi 316.) beaivi.
8386	Skábmamánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 317. (gárgádusjagi 318.) beaivi.
8387	Skábmamánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 318. (gárgádusjagi 319.) beaivi.
8388	Skábmamánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 319. (gárgádusjagi 320.) beaivi.
8389	Skábmamánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 320. (gárgádusjagi 321.) beaivi.
8390	Skábmamánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 321. (gárgádusjagi 322.) beaivi.
8391	Skábmamánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 322. (gárgádusjagi 323.) beaivi.
8392	Skábmamánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 305. (gárgádusjagi 306.) beaivi.
8393	Skábmamánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 324. (gárgádusjagi 325.) beaivi.
8394	Skábmamánu 21. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 325. (gárgádusjagi 326.) beaivi.
8395	Skábmamánu 25. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 329. (gárgádusjagi 330.) beaivi.
8396	Skábmamánu 26. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 330. (gárgádusjagi 331.) beaivi.
8397	Skábmamánu 27. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 331. (gárgádusjagi 332.) beaivi.
8398	Skábmamánu 29. b. 2019 Strider almmuhii iežas vuosttaš skearru Dominion Of Steel.
8399	Skábmamánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 306. (gárgádusjagi 307.) beaivi.
8400	Skábmamánu 30. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 334. (gárgádusjagi 335.) beaivi.
8401	Skábmamánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 307. (gárgádusjagi 308.) beaivi.
8402	Skábmamánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 308. (gárgádusjagi 309.) beaivi.
8403	Skábmamánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 309. (gárgádusjagi 310.) beaivi.
8404	Skábmamánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 311. (gárgádusjagi 312.) beaivi.
8405	Skábmamánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 313. (gárgádusjagi 314.) beaivi.
8406	Skábmamánus 1923 Hitler ja su doarjaleaddjit geahččaledje ribahit riikka válddi Müchenis.
8407	Skábmamánus 2010 CERN:is lihkostuvve ráhkadit čáza antiatoma ja ”fáŋget dan nu, ahte das lea vejolaš dahkat iskkademiid.
8408	Skáhpi lea dábálaš šilljomuorra.
8409	Skála nuppi geahčen leat easkabáliid eatnatlohkosaš populára girjjit ja duháhiid mielde priváhta neahttasiiddut, mat eai dušše nágge ahte Propethies leat originálat, muhto baicca Nostradamus lei eakti oaidni.
8410	Skánddat ( ja ) leat gáissát mat johtet Skándinavia njárgga čađa.
8411	Skánddat leat 1700 km guhkkosaš várreráidu mii lea 320 km govvdimus sajis.
8412	Skánddat leat davvin Skándinávia čáhcejuohku mii maiddái čuovvu Ruoŧa ja Norgga riikaráji.
8413	Skánddat leat oassi Kaledonalaš váriin, mat bohciidedje 390-440 miljovnna jagi áigi, dalle go kontineanttat eami-Eurohpá (Baltica) vujii oktii eami-Amerihkáin (Laurentia).
8414	Skánddat várreviđji nohká lullin ja doppe leat smávva oktonas duoddarat mat ráhkadit sierra geográfalaš guovllu.
8415	Skandinávia gielain adnojuvvo sátni "forintelsen" dahje "förintelsen" mii lea njuolggojorgalus sánis "Vernichtung".
8416	Skániid girjie.
8417	Skearru buvttadii Warner Music Sweden ja Ultra Records ja lei dainna lágiin Basshuntera vuosttaš skearru mii buvttaduvvui skearrofitnodaga veagas.
8418	Skearrus bođii maid juovlaveršuvdna mii ilmmai seamma jagi.
8419	Skearru sisttisdoallá earret eará menestuvvi bihtá ”Boten Anna”.
8420	Ski-Doo lea mohtorgielkka mearka.
8421	Skiena gávpot lea oassi oktii čoahkkánan gávpotguovllus, masa gullet Skien, Porsgrunn ja Bamble.
8422	Skien lea fylkka guovddáš.
8423	Skieru buvttadeaddji lei Jussi Isokoski.
8424	Skismai váikkuhii erenomážit sierramielalašvuohta Nikaia oskkudovddastusa sátnehámiin: nu gohčoduvvon filioque-riidu.
8425	Skistadii, ja ieš fárrii Dronningens gate 20ii Mossas.
8426	Skohtervuoddji dagai seamma ládje Hermann Hansena ja su beatnagiid vuosttá, ja vujii moadde Hansena beatnagiid badjel.
8427	Skolelinux prošeakta álggahii davvi sámegieljorgalusaid.
8428	Skum jámii jagi 1951 ja son hávdáduvvui Čohkkirasa suohkana Poikkijärvi girkosiidii.
8429	Skuvla fállá skuvlla astoáiggi ortnega.
8430	Skuvlavistái orru goitge šattamen čuvges boahtteáigi ja dat lea evttohuvvon iešguđetgelágan geavahemiide boahtteáiggis.
8431	Skuvlejupmi, skuvlen dahje oahppu lea bajásgeassima oassi, mii lea organiserejuvvon ja institutionaliserejuvvon.
8432	Skuvlla jođiha čavčča 2014 rájes rektor Vegard Yttergård.
8433	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Alvin Vaséli.
8434	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Anita Olsen.
8435	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Børre St.
8436	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Brynjar Langås.
8437	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Elin Jensen.
8438	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Geir Bjørkly.
8439	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Hege Wartiainen.
8440	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Heidi Wilsgård.
8441	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Herman Kåven.
8442	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Knut Johnny Johnsen.
8443	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Magne Medlie.
8444	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Øystein Røsland.
8445	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Torfinn Husby.
8446	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Trude T. Andersen.
8447	Skuvlla jođiheaddji lea rektor Turid Hammari.
8448	Skuvlla rektor lea Ellen J. Sara Eira.
8449	Skuvlla rektor lea Eva Sparmann.
8450	Skuvlla rektor lea Kjell Olav Mentzoni.
8451	Skuvlla rektor lea Tor Hemming Andersen.
8452	Skuvlla rektor lei Kirsten Susanne Logje.
8453	Skuvllas barget 50 oahpaheaddji ja doppe leat 228 oahppi vuođđoskuvllas ja 46 oahppi joatkkaskuvllas, mii dahká oktiibuot 274 oahppi.
8454	Skuvllas leat 13 klássa.
8455	Skuvllas leat buot dásit mánáid- ja nuoraidskuvllas.
8456	Skuvllas leat buot dásit mánáidskuvllas.
8457	Skuvllas leat buot dásit nuoraidskuvllas.
8458	Skuvllas leat buot dásit sihke mánáid- ja nuoraidskuvllas.
8459	Skuvllas leat mánáidskuvlla buot dásit.
8460	Skuvllas son logai buotlágan ávdnasiid birra.
8461	Šládja lea biologiija doaba.
8462	Šládja lea dat joavku maid olbmot dávjjimusat atnet go sirrejit guokte ealli.
8463	Šládja sáhttá maiddái suddat oktii muhtin eará šlájain.
8464	Slaughterhouse-Five lea šaddan dovddus antisoahtemuitalus.
8465	Slavasshøgda, mii lea 336 mehtera meara bajábealde lei fylkka alimus várri.
8466	Šlávvavuohta ja šlávvagávppi joraheapmi, vaikko guđege vuogi mielde, galgá leat gildojuvvon.
8467	Slovakia viidodat lea 49 036 km² ja dan olmmošlohku lea sullii 5,4 miljovnna ássi.
8468	Smávit elliid gáskkesta čeabáhii ja goddá nu.
8469	Smávva jávrri mahttosaš Suttesjoga gáldu lea sápmelaččaid dološ bassi báiki.
8470	Smirnov jámii 9 beaivvi maŋŋil.
8471	Smith eaiggadušai viesu Kongens gate 32:is 1841 rájes gitta dassážii go jámii 1893.
8472	Smith ieš orui Kongens gate 32is, ja sus ledje maid láigolanjat iežas stuorra gárdimis.
8473	Smith ja Studio Proteus doibme ageantan ja jorgaleaddjin máŋgga jáhpánlaš manga- bláđiin, nugo omd.
8474	Smith lea muitalan ahte mánnávuođas earát givssidedje su go sus leat dalle čiččit.
8475	Smith lea šaddan beakkán golggotmánu 2012 go son lávllui Disclosure-joavkku ”Latch”-musihkkabihtás mii bođii 11. sadjái Ovttastuvvan gonagasriikka siŋŋellisttus.
8476	Smith lei láigohan boares Moss Bryggeri jođihan dihtii gávpehommá das 1838, muhto son anii ávkkáleabbun jođihit gávppiidis geaidnoearugárdimis Kongens gates.
8477	Soabahallanráđđi lea sihke soabahallaninstánsa ja duopmostuollu.
8478	Soađiáigge 1940–45 sáddendoaimma stivrejedje Norggas nasisttat, ja sáddenfierbmi belohahkii billašuvvan, nuba NRK seammás fárrehii doaimmas Stuorrabrittaniai, man jođihii Toralv Øksnevad.
8479	Soađi loahppaboađusin Suopma manahii Petsamo guovllu ja šattai láigohit Porkkala Sovjetlihtui soalddátdoarjjabáikin.
8480	Soađis jápme duhát olbmo, eanemusat argentiinnálaččat.
8481	Soagit (Betula) lea šattusohka, masa gullá sullii 120 šlája.
8482	Soahkemáddagis masa lea fearrán gobi.
8483	Soahkešattut (Betulaceae) leat šattučearda, masa gullá guhtta soga.
8484	Soahpamuša dohkkehan riikkat čatnasit dáhkidit láhkaásaheamistis ja vuoigatvuođageavadisttis soahpamušas máinnašuvvon vuoigatvuođat buohkaide, maiddái olgoriikalaččaide geat gullet riikka jurisdikšuvdnii.
8485	Soahpamuša guovdilis oassi lei sámi vearromáksingeatnegasvuohta goappašat stáhtii.
8486	Soahpamuš loahpahii oalle guhkes soahteáigodaga dan guovtti stáda gaskkas.
8487	Soahtešiljuid duohken beallesoalddátlaš joavkkuin lei ná vejolaš joatkit álbmotgoddima soahteveaga suodjalusas.
8488	Soahteveaga njunušin ja oaiveolmmájin vurdojuvvon Antikristus, njuolgga speadjalasttedettiin dalle áigeguovdilis Ottoman fallehemiid ja ovddit Sarasen (mii lea arába) vástideddjiid, nugo maiddái ovddit vuordámušat girjjis Mirabilis Liber.
8489	Soahti buvttii garra dili Sámemiššuvdnii.
8490	Soai dajaiga sullii ná: "Sámegiella lea munno váibmogiella, ja jus mii galgat addet daid vuoiŋŋalaš duohtavuođaid rievttes láhkái, fertet mii beassat gullat daid váibmogillii".
8491	Soai deaivvadeigga jagi 1959.
8492	Soai leigga deaivvadan jagi 1912 Egypta oaivegávpogis Kairos mas Agatha orrui etniinis dálvit.
8493	Soai oaivvildeigga ahte demokratiija lei juogalágan diktatuvra mii eaktudii servodatklássaid.
8494	Soai ráhkadeigga golbma máná.
8495	Soaitá gullat Homo habilis šládjii muhto lea maiddái vejolaš ahte homininat Australopithecus máhtte ráhkadit eaŋkilis bargobiergasiid.
8496	Soai vuodjiba dálkki siste, gos ii mihkkige oidno.
8497	Soajit eai leat girdima várás, muhto leat baicce fihčut.
8498	Soalddátdiggi dubmii presideantta Kayibanda ja čieža hálddahusa ministera jápmit.
8499	Soames čižžeborrasiin lea čielga genehtalaš dagaldagat maid sáhttá guoradit sogas.
8500	Soames njuolggadusat leat gonagasa iežas, ovdamearkkaide dego árbbi njuolggadusat ja Gonagasa geatnegasvuođa birra (geahča ovdamearkkaide §§4 ja 11).
8501	Soapmásat ávkašuvvet bissovaš oksygenaterapiijain dahje geahpessirdimiin.
8502	Soapmásat geat gillájit hypotermiija ožžot oppalaš vasodilatašuvdna (varrasuonat galljot).
8503	Soapmásat gis čujuhit alkohola buriid váikkuhusaide, muhto dákko buohkat eai leat ovttaoaivilis.
8504	Soapmásat leat maiddaid johtán olguriikas ja birra Finnmárkkus.
8505	Söderhjelm oamastii mearkkašahtti oasi karrieras Frankriikka historjái ja son dovdojuvvo eandalii Frankriikka revolušuvnna dutkin.
8506	Söderhjelm váccii ruoŧŧelaš nieiddaidskuvlla Vyborgas.
8507	Sodju lea negatiivvalaš, jus deahtisvuohta lea uhcit go kritihkalaš deahtisvuohta, positiivvalaš jus dat lea stuorát, ja jus dan deahtisvuohta lea seamma go kritihkalaš deahtisvuohta, das ii leat sodju ollenge.
8508	Sofía lea Greikka gonagas Paul I (1901–1964) nieida.
8509	Sofia olmmošlohku lea 1 246 791.
8510	Sofía (Sofía Margarita Victoria Federica de Schleswig-Holstein-Sönderborg-Glücksburg, r.
8511	Softengine miellahtut leat Topi Latukka, Ossi Mäkelä, Henri Oskár ja Tuomo Alarinta.
8512	Sohterássi dahjege sođđerássi lea 5-25 cm allosaš šaddu, mii šaddá vuvddiin.
8513	Sojahanmorfologiija lea muhtun muddui seammálágan go sámegielas: substantiivvain leat 8 kasusa, ja gielas leat oamastangehčosat.
8514	Sokrates váikkuhii goittotge olu Platona jurddašanvuohkái ja lea jáhkkimis, ahte goittotge oassi Platona árat čállosiid jurdagiin leat lonejuvvon dahje heivehuvvon Sokrates.
8515	Šolgenrusttetgat leat Australias, Brasilias, Islánddas, Kanádas, Kiinnás, Norggas, Ruoššas, Ruoŧas, Uŋgáris ja USA:s.
8516	Solju bihttá Hold Your Colours oaččui gilvvu njealját saji.
8517	Somália oaivegávpot lea Mogadishu.
8518	Somby ja Martinsen ášostuvvuiba dollacahkkeheami ovddas ráŋggáštuslága §148 mielde, mas lea 21 jagi ráŋggáštusrámma.
8519	Somby ja su bargu Mons Somby bázahusaid ektui lea fáddá rešissevrra Paul Anders Simma filmmas ”Gi oss skjelettene tilbake” (Atte midjiide dávttiid ruovttoluotta).
8520	Some thoughts concerning Education čilge mo oahpahit dán miela golmma iešguđetge metodain: dearvvaslaš rupmaša ovdáneapmái; šiega luonddu čohkiideapmái; ja dohkálaš akademalaš oahppoplána válljejupmái.
8521	Some thoughts Concerning Education lea filosofihkkár John Locke čállán jagis 1693 almmustuvvan pedagogihkalaš publikašuvdna.
8522	Sommerlyst ja Mortensnes leat Romssasullo oarjjabealde.
8523	Son addá girjji mánnái.
8524	Son adnojuvvo dávjá variationisttalaš sosiolingvistihka vuođđudeaddjin, gean pionearalaš dutkamušaide gullet earret eará The social motivation of a sound change (1963) ja The Social Stratification of English in New York City (1966).
8525	Son ákkastallá ”šlávalaš stivren dahke šlávalaš mášu” (Locke deattuha).
8526	Son ákkastalla Some Thoughts:as, ”áidna verrát máilbmái lea gokčon dieđuin, nuorra hearrásolmmái galggašii rahpat dan iežas dutkosiiguin dađi mielde go son nákce, ja mađi árát dađi buoret”.
8527	Son álggii freestyle motocrossain guokte jagi ovdal dan, vuittii norggameašttirvuođagilvvuid, ja lea jagi 2001 rájes gilvvohallan riikkaidgaskasaš gilvvuin.
8528	Son álggii sárgut nuorran ja 12-áiggi rájes son álggii geavahit oljumálla.
8529	Son almmuhii jagis 2008 ságastallangirjji «Alvorlig talt» ovttas Odvar Nordli:ain.
8530	Son almmustahtii vuosttas girjjis 17-jahkásaččán.
8531	Son attii mánnái girjji.
8532	Son báddii ja dokumenterii dan sámegiela mii doppe hubmojuvvui Pekka Sammallahti: Alaska Saami texts and commentary https://www.
8533	Son balai ahte dáruiduhttin oaččui vuđolaš fámu ipmilbálvalusaid bokte.
8534	Son bargá badjeolmmošin ja fidnodatdoallin.
8535	Son bargá dilálašvuođa mielde ja sáhttá juogu ieš válljet musihka dahje váldit vuostá guldaleaddjiid sávaldagaid lávlagiid hárrái.
8536	Son bargá luohkáoahpaheaddjin.
8537	Son bargá Sámi oahpahusguovddážis anárašgiela ja -kultuvrra oahpaheaddjin.
8538	Son barggai Dearvvašvuođadirektoráhtas 1966:as, ja lei veahkke váldodoavttirin Oslo Dearvvašvuođaráđis (Oslo Helseråd) áigodagas 1968–1974.
8539	Son barggai rievtti mielde duojárin, go son lei mánnán juo eatnistis oahppan duddjot.
8540	Son barggai snihkkenbargguiguin Vestfoldas ja Bargiid nuoraidfylkingas jagiid 1928 1933.
8541	Son bárgida moarsái guokte bárggáldaga, giessá daid báttiiguin oaivečohka ala ruvdnan ja bidjá eamitgahpira šaamšiǩ su oaivái.
8542	Son beroštii arkeologalaš bargguin, ja son čohkkiige boares hávddiid dávviriid ja dávttiid.
8543	Son bođii dáiddársogas: su áhčči lei govvačuolli Viktor Jansson, su eatni lei grafihkar Signe Hammarsten-Jansson.
8544	Son bovii čieža FMX-vuoddji USA:s ja Eurohpás.
8545	Son čájehii iežas erenoamáš čeahpes parlamentalažžan.
8546	Son čálii, ahte modji lei máska, mii gokčá visot.
8547	Son čálii iežas vuosttaš lávdebihtá "Eatnanspáppastallan" 2009.
8548	Son čálii máŋgga filosofalaš fáttá birra ja gieđahalai earenoamážit etihka, politihka, metafysihka ja diehtoteoriija dahjege epistemologiija.
8549	Son čálii teáhterbihtáid ja divttaid, ja dasa lassin neavttašii maiddái ieš.
8550	Son čálii vel muitalusaid ja divttaid, muhto ii šat ovttage romána.
8551	Son čállá: ”unna ja masa fuomáškeahtes áššiin min šiega mánnávuođain leat dehálaš ja guhkes bisti váikkuhusat”.
8552	Son celkkii dasa lassin ahte dat ii gávdno eará go dat mii gávdno.
8553	Son čievččasta kapitalismma njuolga njeacce vuostá.
8554	Son čilgii hui vuđolažžat dan garra árgabeaivvi mii gulai sámi minoritehtii, ja dan maid sii barge iežaset identitehta ja iešdovddu ovddidit.
8555	Son čilgii ná: Lehkos nu ahte Akilles viega 10 gearde jođáneappot go galbarihcci.
8556	Son čohkkái Stuorradikkis gitta 1912 rádjái.
8557	Son čohkkii Les Propheties –girjji čoakkáldahkii mearkkašahtti guhkesáigásaš einnostusaid.
8558	Son čuovui iežas áhči 17. beaivve ođđajagimánus 1991:s ja šattai dalle vuosttaš gonagas gii lei riegádan Norggas 600 jahkái (ovddit lei Olav V Håkonson, gii šattai gonagas 1380:s).
8559	Son dadjá ahte Ravggona lyrihkain "guorahallojuvvojit dálá máilmmi jallavuođat ja olmmošvuođa ruojusvuođat, seammás mieiggastuvvo ruohttasiidda ja lundui, main oažžu fámuid" http://avvir.
8560	Son dagai Norgga eiseválddiid beales.
8561	Son dáhttu Áigina báhtarit mearragáddái muhto son ii mana.
8562	Son dalle álggii čállit girjjistis, váldoáššis fránskkalaš, ovtta duháha njealjitvearssa birra.
8563	Son dávjá almmustahtii guokte dahje golbma jagis, namuhuvvon juogo Almanachs (dárkkes einnostusat), Prognostications (einnostusat) dahje Presages (eanet generaliserejuvvon einnostusat).
8564	Son deattuhii “čihkosis ellojuvvon, dábálaš eallima” mearkkašumi ja veardidii dan Jesusa golmmalogijahkásaš jávohisvuhtii ovdal su almmolaš doaimma álggaheami.
8565	Son doallá ovdal rohkosa sártni («khutba»).
8566	Son dovdá ahte nissonolmmožin lea sus maid heajut árvu girječállin go almmáiolbmočálliin, ja son dovdá ahte sus lea norggabeale sámiid gaskkas unnit stáhtus danne go son lea suomabealde eret.
8567	Son dovdá iežas sivalažžan ja heahpana borrandábiidis dihte ja viggá čiegadit iežas váttisvuođaid.
8568	Son dubmehalai jagi čohkkat, mas čieža mánu ledje evttolažžat.
8569	Son dutkkai čázi doaimma ja bođii loahpas dan oaivilii ahte eallin boahtá čázis, čáhci gávdno máŋggalágan hámis (daškat, golgi, lievla).
8570	Son dutkkai earenoamážit indo-eurohpalaš gielaid komparatiiva fonologiija ja morfologiija.
8571	Son dutkkai luosa rukses varraseallaid ja čájehii seallaváibmosa.
8572	Son evakuerii Vilges bussiiguin njukčamánus 1945:s ja dettii dalle 47 gilo.
8573	Son fidnii 165 jiena.
8574	Son fidnii eanemustá jienaid olles válggain.
8575	Son fuomášii bovdejumis Čáhppes Vári tempelis, mii lei lahka Skopje ja doppe son rohkadalai Letnice Madonna kapeallas.
8576	Son fuotnu guhkes áiggi mii geavahuvvo láhtengiela oahppamii ja čuoččuha, ahte mánát galggašedje vuos oahppat čállit bures iežaset eatnigillii.
8577	Son gáđáštii Máreha go dat lei fidnen nu čáppá bártni.
8578	Son galgá álo leat guoimmi olámuttos.
8579	Son geahččalii miessemánus jagi 1892 iešsorbmema Bad Bolla internáhtaskuvllas.
8580	Son goit doalai iežas šaddanbeaivin guovvamánu viđát beaivve.
8581	Son goittotge vuittii gilvvu, go čohkkádettiinis dolvojuvvui báikkistis čohkkii čuovgasuotnjariid fárus.
8582	Son guđii virggistis geassemánu 25. beaivve jagis 1945.
8583	Son guhte juoigá luođi, lea juoigi.
8584	Songun doktriinna geažil vuoruhuvvet ain riikka resursat vuostažettiin soahtevehkii buorrin, jus geahččat eret vuoruhemiid oaivegávpoga váras.
8585	Son háliidii šaddat operalávlun, muhto su jietna ii heiven dasa man dihte son galggai vajálduhttit dan niegu.
8586	Son hápme dáid skuvllaid ekonomiijaid nu, ahte son ákkastallá mánáid leat maiddái ávkin searvigoddái, muhto maid seammás mánát ožžot buori bargomorála.
8587	Son hávdáduvvui Bragenes girkus Drammenis suoidnemánu 12. beaivvi, gistu dolvo dasto Nedre Eiker girkogárdái.
8588	Son hávdáduvvui Unjárgga girkogárdái.
8589	Son heittii stáhtaministtarin go bođii ovdan, ahte son lei čiegus dieđuid Norgga šiehtademiid EEC-miellahttuvuođa birra earret eará Arne Haugestadai, dálá jođiheaddji Álbmotlihkadusas Norgga miellahttuvuođa EEC:ai vuosttaldeddjiide.
8590	Son heiveha musihka rytmma nu ahte sáhttá vuohkkasit dánset dan mielde.
8591	Son hilggui árvonama einnosteaddji, mii heive oktii fávttain ahte son namahii girjji su iežas nammii (namma, mii fránskkagillii álkit dárkkuha “M.
8592	Son ieš logai, ahte dat ii lean makkárge badjelunddolaš dahje profehtalaš oainnáhus.
8593	Son ii gal bargan stuorra mearkkašahtti áššiiguin Stuorradikkis.
8594	Son ii gaskavuođa atnán motge positiivvaleappo Hesse prosage maiddái.
8595	Son ii goittotge ipmirdan iežas áiccastaga kosmologalaš mearkkašumi.
8596	Son ii goittotge liikon bargui ja bargagođii apotehkas gos barganáigi lei oanehit ja bálká buoret.
8597	Son ii jur ollenge hállan vásáhusas, maid son lea ožžon su eallima áiggi, muhto ovtta jearahallamis son celkkii: ”Mun fertii guođđit kloastara ja veahkehit gefiid, nu ahte ealán sin gaskkas.
8598	Son ii lean ovdal leamašan politihkalaččat aktiivvalaš go 1961:s nominerejuvvui vuosttaš sadjái Østfolda Risttalaš Álbmotbellodaga listui.
8599	Son ii šaddan go 46 jagi boarisin.
8600	Son ii sáhte jurddašit eará go biepmu birra ja orru eará dáfus bieđggomielat.
8601	Son ii válljejuvvon ođđasit riikkabeaiveválggain giđđat 2011.
8602	Son jámii biilalihkohisvuođas Parisas, borgemánu 31. b. 1997.
8603	Son jámii čakčamánu álggus 2007.
8604	Son jámii jagi 1998.
8605	Son jámii jagis 1985.
8606	Son jámii politihkalaš olmmošgoddima oaffarin seammá bombafalleheamis ovttas stáhtaministtar Mohammad Žavad Bahonariin.
8607	Son ja su bearaš lea hávdáduvvon Sammattii.
8608	Son jođihii Risttalaš Álbmotbellodaga 2004 rájes 2011 rádjái.
8609	Son jotkkii seammás su gielddapolitihkalaš barggu, ja borgemánu 15. beaivve son šattai sátnejođiheaddjin.
8610	Son lágida báddensešuvnnaid, ofelastá ja hárjeha musihkkáriid, dárkkista báddema ja miksema.
8611	Son lágidii válderihpama, mas tutsanjunnožat rievdaduvvojedje hutuin.
8612	Son lea 2005 rájes leamaš Hedmarka válgabiirre stuorradiggeáirrasin.
8613	Son lea 2009 rájes stuorradiggeáirrasin, ja lei maiddái áirrasin 2001–2005.
8614	Son lea 2013 rájes RÁb:a stuorradiggeáirrasin.
8615	Son lea 2013 rájes stuorradiggeáirras.
8616	Son lea 20 jagi boaris, 2014s deavda son 21 jagi.
8617	Son lea adnojuvvon ovtta dain 1900-logu stuorámus jurddašeaddjiin.
8618	Son lea almmuhan guokte soloalbuma.
8619	Son lea almmuhan sullii 42 máidnasa.
8620	Son lea almmustahttán gávcci diktačoakkáldaga, ovtta teáhtermonologa, ovtta koseriijagirjji ja ovtta bearašgirjji.
8621	Son lea ássan jagi 1990 rájes Norggas.
8622	Son lea bagadallan máŋgga TV-filmmaid.
8623	Son lea bargan medisiinnalaš fágadovdin Bjugn-ášši bealušteddjiide, earret eará danne go son láittii (ovtta aviisačállosis) áktoráhta medisiinnalaš áššedovdiid bohtosiid.
8624	Son lea barganolu ja dárkilit háhkat báikenamaid ja eará giellahistorjjálaš materiálaid, ja iešguđetlágán historjjálaš vuorkámateriálaid.
8625	Son lea čájehan dan bihttá festiválain Norggas, Suomas, Ruotas, Islánddas, Ruoššas, ja Australias.
8626	Son lea čuojahan ee.
8627	Son lea daid maŋemus logenár jagiid bargan čállin/girječállin, govvejeaddjin ja journalistan.
8628	Son lea dálkkasdiehtaga kandidáhta ja badjeolmmoš.
8629	Son lea dovddus James Bond -románain.
8630	Son lea dovddus k-pop-musihka Wonder Girls -joavkkus.
8631	Son lea dovddus su kárttagovasteaset.
8632	Son lea earret eará bargan sámi giellaguovddážiin Gáivuonas ja Deanus.
8633	Son lea eret Ivgovuonbađas.
8634	Son lea geasuhan doarjaleaddjijoavkku, ovttas populára preassain, dainna lágiin ahte dat olbmot jáhkket Nostradamusa einnostan máŋgga mearkkašahtti máilmmidáhpáhusa.
8635	Son lea govven sápmelaččaid gaskavuođa ruvkeindustriijai ee.
8636	Son lea hui čeahppi lávlut ja láve humadit su fansain.
8637	Son lea ieš dahkan šuoŋa ja čállán lávlla sániid.
8638	Son lea ieš tevdnet buot daid biktasiid, válljen stoffaid daidda ja geahččaladdan movt dat doibmet valáštaladettiin.
8639	Son leai náitalan Wernain (Nieidavuođanamma: Christie) ja sudnos ledje bártnit Truls Gerhardsen ja Rune Gerhardsen ja nieida Torgunn Lieungh.
8640	Son leai riegádan Askeris, rodemeaštára Gerhard Olsena (1867–1949) ja dálueamida Emma Hansena (1872–1949) bárdnin.
8641	Son leai sisabahkkenjagi álggahan ovttasbarggu Duiskkain, mat hilgo su ovttasbargovuogi.
8642	Son lea jođihan sámi oahppoplána O97S árvvoštallanbarggu Norgga bealde.
8643	Son lea kristtalaš, nuvt kristtalašvuođa motiivat deaivvahedje su govain.
8644	Son lea leamašan mielde máŋggain sámi organisašuvnnain ja lávdegottiin.
8645	Son lea leamaš Christlich Demokratische Union (CDU) -bellodaga jođiheaddji jagi 2000 rájes, ja Duiskka lihttokánsler jagi 2005 rájes.
8646	Son lea leamaš Finnmárkku Bargiidbellodaga jođiheaddji.
8647	Son lea leamaš stuorradiggeáirras jagi 1993 válggaid rájes.
8648	Son lea lohkame Norgga filbmaskuvllas (Den norske filmskolen).
8649	Son lea lohkan stáhtadiehtaga universitehtas.
8650	Son lea maid beakkán prologagirječálli girjjiiguin Ávvudivttat (2006), mii lea maid jietnagirjin mas čuojaheaba musihka Niko Valkeapää ja Georg Buljo.
8651	Son lea maid dadjan, ahte “máilmmis leat geafit dan dihte, ahte mun ja don ean leat addán doarvái”.
8652	Son lea maiddái beaggán čeahpes filbmadahkkin go máhttá luonddus maid filbmet.
8653	Son lea maiddái čállán kolumnaid čuovvovaš aviissaide ja mágasiinnaide: Vihreä Lanka (1991), Anna (1998), Metro (1999–2002), Suomen Kuvalehti (2003) ja Helsingin Sanomat (2006–2007).
8654	Son lea maiddái jietnaneavttárin Mumi imaš muohtamáilmmis -animašuvdnaealligovas (2017) https://yle.
8655	Son lea maiddái lávlladahkki ja čállá sihke sániid ja šuoŋaid.
8656	Son lea maiddái leamaš Gurutbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji 2001–2005 ja ođđasit 2009 rájes.
8657	Son lea maiddái nubbi sápmelaš historjjás gii lea váldán doavttirgráda juridihkkas, 259 jagi maŋŋel ruoŧa lullisápmelačča Johan Jonæ.
8658	Son lea maiddái okta World Atlas of Language Structures -prošeavtta doaimmaheddjiin.
8659	Son lea maiddái Suoma sámedikki dálá sátnejođiheaddji.
8660	Son lea maid jorgalan moadde mánáidgirjji sámegillii, ja čálii mánáidgirjji Guov'dagæino Gab'ba / Reinsbukken Kauto frå Kautokeino (1963) oktan Jan Magnus Bruheiman ja Reidar Johan Berlen.
8661	Son lea maid leamašan mielde Gorillaz- ja The Good, The Bad And The Queen -joavkkus.
8662	Son lea máilmmi vuosttaš ja áidnu nuortasápmelaš kántor.
8663	Son lea mielde maiddái musihkkajoavkkuin Ulda, Solju ja Áššu.
8664	Son lea muitalan ahte sus lea dissosiatiivvalaš identitehtahehttehus dasgo su áhčči lei psyhkalaččat veahkaválddálaš.
8665	Son lea náitalan iežas nuorravuođamorsiin Bjørg Bondevikain (riegádan Rasmussen), gii vázzii su buohtalasluohkás.
8666	Son lea oahppan rehketdoallodárkkisteddji.
8667	Son lea oahppan sosiálaekonoma, ja bargan ovdal Norges Rederiforbund:as ja Norges Industriforbund:as.
8668	Son lea oahppan teologiija ja bargan báhppan.
8669	Son lea okta beakkánamos ja eanemus dutkojuvvon filosofa olles máilmmis.
8670	Son lea okta dain dovdoseamos 2010-jagiid nuorra artisttain.
8671	Son lea Olgešbellodaga 1. nubbinjođiheaddji 2008 rájes ja lei 2. nubbinjođiheaddji jagiin 2004–2008.
8672	Son lea Oslo Stuorradiggeáirras 2009 rájes.
8673	Son lea ovdal doaibman eanandoallo- ja biebmoministtárin (2013–2015), sisafárren- ja searvadahttinministtar (2015–2018) ja justiisa-, gearggusvuođa- ja sisafárrenministtarin (2018).
8674	Son lea ovdal leamaš birasgáhttenministtarin (2001–2004) ja ealáhus- ja gávppašanministtarin (2004–2005).
8675	Son lea ovttas prográmmajođiheaddjin Anne Rimmenin.
8676	Son lea ovttas Ville Söderbaumiin čállán girjji "Köttjuven - i lávvo på Djurgården" (2008).
8677	Son lea ráhkadan ollu távvaliid ja su távvaliin lea ráhkaduvvon koarttat.
8678	Son lea Ruoŧa guhkkodatnjuikejeaddji ja golmačeallu.
8679	Son lea Sámi allaskuvlla professor sámi skuvladutkama ja girjjálašvuođa suorggis.
8680	Son lea skuvlejuvvon historihkkár ja lea leamaš dutki Fafo:s.
8681	Son lea studeren Sámi musihkkaakademiijas.
8682	Son lea studeren Tampere universitehtas etnomusikologiija.
8683	Son lea Suoma riikkavuloš ja lea iežas sániiguin suomapalestiinnalaš.
8684	Son lea vázzán Anára risttalaš álbmotallaskuvlla jagiin 1964-65, ja dan maŋŋá oahpaheaddjisemináras Raahes Suomas, gos gearggai oahpaheaddjin jagis 1971:s.
8685	Son lea vázzán Soađegili logahaga ja studeren Lappi universitehtas Roavvenjárggas.
8686	Son lea vázzán teologaoahpu (cand.theol.). Bondevik lei stáhtaministtar 1997–2000 ja 2001–2005, ja dan ovdal lei olgoriikaministtar 1989–1990, girko- ja oahpahusministtar 1983–1986.
8687	Son lea vuoitán máŋggaid musihkkabálkkašumiid, omd.
8688	Son lea vuosttaš anáraš gudnedoavttir.
8689	Son lea vuosttáš Dalai Lama guhte lea fitnan oarjemáilmmis.
8690	Son lea vuosttas iežas čállosiid almmustahttán sámenisu.
8691	Son lea vuosttas nissonpresideanta Indias.
8692	Son lea vuosttaš sápmelaš dien doaimmas.
8693	Son lei álo maiddái garas bargat bargguid.
8694	Son lei áŋgiris čálli ”Ságai Muitalæggji” nammasaš sámi aviisii, ja buvttii dávjá ovdan sáhkavuoruid sáme- áššiin ja sámepolitihkalaš jurdagiin.
8695	Son lei Báhcavuona sátnejođiheaddji jagiid 2007–2009.
8696	Son lei Bargiidbellodaga jođiheaddji 1992:s 2002 rádjai, stáhtaministtar 1996-1997, olgoriikaministtar 2000-2001 ja stuoradiggepresideantta 2005-2009.
8697	Son lei biddjojuvvon eret fargga maŋŋil go fuobmájuvvui ahte son lei doaibman apotehkárin, “vuolit árvosaš /rumašlaš barggus” mii lei namalassii gildojuvvon universiteahta njuolggadusain.
8698	Son lei čállán juo máŋgga logi jagi girjekritihkaid Duiskka bláđiide, ja dál son bealuštišgođii dain fámolaččat judalaččaid ja eará nationalisttalaš sosialisttalaččaid doarrádallan girječálliid.
8699	Son lei čállan maid Gösta Berlings saga ja Troll och människor.
8700	Son lei daid čeahpimusaid searvvis dáid fáttáin, ja son searvvai sámedutkan bargguide ja barggai maid garrasit sámi vuoigatvuođaid ovddas.
8701	Son lei Davvi-Korea vuođđudeaddji, dál jápmán presideantta Kim Il-sung, bárdni ja maŋisboahtti.
8702	Son lei doaimmalaš oahppogirječálli ja čađahii maiddái guovllubarggu sámiid luhtte.
8703	Son lei doivon, ahte su priváhta reivvet boalddášedje, dasgo daid almmustahttin “šattašii jurdagiid Jesusas su alccesis”.
8704	Son lei duopmár Troandin gávpotrievttis 1945:s, láhkamanni Agderis 1951:s ja fylkkamánni Oslos ja Akershusas áigodagas 1964-1970.
8705	Son lei erenoamáš čeahppi sárgut, dánsut ja miehkástallat.
8706	Son lei evttohas maiddái Suoma jagi 2009 europarlameantaválggain.
8707	Son lei feastaspeallodirektevra Davvi-Norgga feastaspealuin jagiid 1997-2001.
8708	Son lei gávnnahuvvon návccaheapmin soahtái ja son mearriduvvui Duiskka ambassádii dikšut soahtefáŋgaáššiid.
8709	Son lei geahččalan váldit oktavuođa eaiggádiin, gean nama lei gávdnan, muhto ii lean lihkosmuvvan.
8710	Son lei girječálli, diktačálli ja luonddudutki.
8711	Son lei girječálli Pentti Saarikoski oabbá ja koahkka-girječálli Sami Garama eadni.
8712	Son lei Guangxi universitehta historjáprofessor (1938-1953) ja Guangxi pedagogalaš universitehta historjáprofessor (1954-1982).
8713	Son lei Jens Stoltenberga nuppi ráđđehusa eanandoalloministtar 18.6.
8714	Son lei juo ovdal čállán ahte seallat lassánedje juohkáseami bokte.
8715	Son lei Katalonia guovlluhálddahusa bargo-, sosiála- ja bearašministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra.
8716	Son lei Katalonia guovlluhálddahusa dearvvašvuođaministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra.
8717	Son lei Katalonia guovlluhálddahusa dieđiheaddjin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra.
8718	Son lei Katalonia guovlluhálddahusa hálddahus- ja visteministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra.
8719	Son lei Katalonia guovlluhálddahusa kulturministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra.
8720	Son lei Katalonia guovlluhálddahusa oahpahusministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra.
8721	Son lei Katalonia guovlluhálddahusa olgoministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra.
8722	Son lei Katalonia guovlluhálddahusa sisáššiidministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra.
8723	Son lei Katalonia guovlluhálddahusa vuoigatvuohtaministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra.
8724	Son lei Kokoomusa evttohassan jagiid 2006 ja 2012 presideantaválggain, ja 5.2.2012 son válljejuvvui Suoma dásseválddi 12. presideantan guđa jahkái 1.3.2012 rájes.
8725	Son lei limškkiide gissojuvvon ja fiskes rásit ledje gilvojuvvon su ala.
8726	Son lei maiddái Demokráhtaid evttohas USA presideantaválggas 2016:s.
8727	Son lei maiddái Duiskka njunuš (Führer) ja diktáhtor 1933-1945.
8728	Son lei maiddái šibitdoalli ja guolásteaddji.
8729	Son lei maid dat gii formálalažžat lea guhkimusat lea bargan bellodatjođiheaddjin Bargiidbellodagas.
8730	Son lei maid dat vuosttaš gii guhkidii gaskka dan backflipas superkickas guhkes distánssas.
8731	Son lei maid nominerejuvvon ”dan jagaš mohtorvaláštallangilvaleaddjin”, muhto vuoittahalai.
8732	Son lei maid ovdaolmmoš Risttalaš Álbmotbellodagas 1967-75 ja 1977-79, stuoradiggeáirras Østfolda ovddas 1961-81 ja lágadiggepresideantta 1969-72.
8733	Son lei maid Suoma stáhtadikšu (
8734	Son lei máŋga jagi oahpaheaddjiid áirras skuvlastivrras, hypotehkabáŋkku tákstaalmmái, dárkkisteaddji ja ovdaolmmoš geisttálaš bálkáfoanddas.
8735	Son lei mielde Berliinna VM-gilvvus 2009 ja njukii 7,78 muhto ii beassan doppe ge loahppagilvvuide.
8736	Son lei mielde Máze-joavkkus.
8737	Son lei mielde Torino siskkobeale EM-gilvvus 2009 muhto ii beassan viidáseappot loahppagilvvuide.
8738	Son lei miellahttu Lágadikkis, Viiddiduvvon olgoriikakomitéas, Suodjaluskomitéas ja Stuoradikki válgakomitéas.
8739	Son lei miellahtut Nobel-komiteas ođđajagimánu 1. beaivvi 1964:s gitta golggotmánu 12. beaivái 1965:s.
8740	Son lei náitalan Károly Garamiin.
8741	Son lei náitalan Magnhild Borteniin (riegádan Magnhild Rathe, njukčamánu 22. beaivvi 1922:s, jápmán geassemánu 2. beaivvi 2006:s).
8742	Son lei Norgga dearvvašvuohta- ja fuolahusministtar čakčamánu 21. b. 2012:s 2013:a ráđđehusmolsuma rádjái.
8743	Son lei Norgga vuosttaš nisson stádaministtar ja Bargiidbellodaga vuosttaš nissonjođiheaddji jagiin 1981:as gitta 1992:ii.
8744	Son lei nu movttiidahttán almmenáhki menestumis, ahte son mearridii čállit ovtta dahje eanet dakkára jahkásaččat.
8745	Son lei oahpaheaddjiguovttos Peter ja Fanny Swallow áidna mánná.
8746	Son lei okta 1900-logu dovdoseamos lingvistihkkariin Suomas.
8747	Son lei okta historjjálaš-komparatiiva gielladiehtaga vuođđudeddjiin, muhto dasa lassin son dutkkai máŋggaid gielaid synkronalaš geahččanguovllus.
8748	Son lei okta máilmmi dovdoseamos operadáiddáriin.
8749	Son lei okta Uniovdna Nissonáššiidlihtu vuosttaš váikkuheddjiin, go lihttu vuođđuduvai jagi 1892.
8750	Son lei okta vuosttaš suopmelaš girječálliin gii čálii historjjálaš románaid.
8751	Son lei olgoriikkaministtar jagi 1989 rájes jagi 1992 rádjai.
8752	Son lei olles áigge buohcci ja jámii borgemánus 1833 dan maŋŋá go lei deavdán ovtta jagi.
8753	Son lei politihkar ja Duiskka nationála sosialisttalaš bargiidbellodaga jođiheaddji (duiskagillii: Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei, NSDAP) jagi 1921 gitta 1945 rádjai.
8754	Son lei Risttalaš Álbmotbellodaga vuosttaš stádaministtar dalle go jođihii guovddášráđđehusa (RáB, Gb ja G) golggotmánu 18. beaivvi 1972:s gitta golggotmánu 16. beaivvi 1973:a rádjái.
8755	Son lei Romssa 4. várreáirras Bargiidbellodagas jagiid 1989-1997.
8756	Son lei Sámediggeáirras 2005 gitta 2009:i áigodagas, ja válljejuvvui maid áigodaga 2009-2013 sisa, doppe lea son miellahttun plána- ja finánsalávdegottis.
8757	Son lei sátnejođiheaddji SSR:s áigodagas 1959-1967.
8758	Son lei stáhtaministtar gaskal 1965 ja 1971.
8759	Son lei stáhtaministtár gaskkal 28. beaivvi borgemánus gitta 25. beaivái čakčamánus 1963:s ja olgoriikaministtar Per Bortena ráđđehusas 1965-1970.
8760	Son lei stuoradiggeáirras oktiibuot 25 jagi, ja luobai stuoradiggepermišuvdnii čakčamánus 1997.
8761	Son lei stuorra dáiddár olggobealde Davviriikkaid.
8762	Son lei Suoma Sámedikki historjjá nuoramus áirras.
8763	Son lei Suoma vuosttaš nissonprofessor ja dan ovdal son lei Davviriikkaid vuosttaš nissondoseanta.
8764	Son lei Terje Hansen Bratteli (1879 1967, earret eará suohkanbargi) ja Martha Barmen (1881 1962) bárdni.
8765	Son lei várreáirras jagiid 1989-93 ja 1997-2012.
8766	Son lei vuosttaš suopmelaš, gii mátkkoštii gielladieđalaš ja folkloristalaš dutkamušaid dihtii máttás sohkaeatnamiidda.
8767	Son livččii leamaš váralaš dilis, juos son livččii noaiddástallama vehkiin dorjon daid.
8768	Son loahpahii iežas fidnokarrieara fylkkamánnin Østfoldas.
8769	Son logai doavttirin 1963:as Oslo Universitehtas ja Master of Public Health oahpu Harvard-universitehtas USA:s 1965:as.
8770	Son logai iežas dárkkodan ahte ođđa sealla ráhkaduvvui cytoblasttas.
8771	Son logai media Sámi oahpahusguovddážis Anáris.
8772	Son máhcai Amsterdamii maŋŋel soađi.
8773	Son máhcai fas Unjárgii 1905:s, ja bargagođii oahpaheaddjin ja girkolávlun/-dulkan.
8774	Son máhtii matematihka ja astronomiija.
8775	Son maid báinnii mearkkalaččat kvántamekanihka ja kosmologiija ovdáneapmái.
8776	Son maid geahččalii vuoitit válddi Olgešbellodaga ovddas Telemárkkus 1953:a válggain, muhto ii olahan dan.
8777	Son manai Ipmila vissui ja borai oaffarláibbiid maid sus ii lean lohpi borrat ii ge su olbmáin, muhto duššefal báhpain.
8778	Son meroštallá šiegu ieš-gieldima ja rationalavuođa ovttastupmin: ”vai olmmoš bastá gieldit iežas ja iežas háluid, sihke iežas inklinašuvnnaid ja čuovvut dan mii lea jierbmámus, vaikko livččii miella dahkat nuppeláhkai” (Locke deattuha).
8779	Son muitala girjjistis, ahte son lei šlundon ja sus lei traumavuolggalaš streassahehttehus.
8780	Son náitalii Hanne Grotjordain ja sudnos leat guokte bártni.
8781	Son náitalii Maria Bernoulli jagi 1904 ja soai fárriiga Gaienhofenii Bodensee gáddái.
8782	Son oahpahii ahte son lea dušše dábálaš olmmoš, iige profehta dahje ipmil.
8783	Son oahpai earret eará ruoŧagiela ja látengiela.
8784	Son ollii gitta finálii Finn Christian Jaggein ja Trine Haltvikain, muhto vuoittahalai sudno vuostá.
8785	Son orru dál Frankriikkas isidiinnis Arne Olav Brundtland.
8786	Son osttii vistti gos jođihii iežas ođđa buvdda, Colonial.
8787	Son ovdamearkka dihte niegadii musihkkara dahje čálli ámmáha, ja su guokte artihkkala almmustahttojuvvojedje báikkálaš aviissas.
8788	Son ovddastii Lulli-Trøndelága Stuoradikkis 1945-1953.
8789	Son ovddidii nationálismma, antisemitismma ja antikommunismma ja dainna lágiin su bellodat birgii bures 1930 jagi riikkabeaiveválggain.
8790	Son ozadii, gávdno go eamiávnnas (arche).
8791	Son ozai luohpat báhppan nu ahte beasái álkibut doaibmat sápmelažžaide buorrin, earet eará almmuhii čállosiid sin gillii.
8792	Son ražai eanáš guolásteaddjiid ja bargiid áššiiguin ja dieđusge sámiid áššiiguin.
8793	Son riegádii 1929 geassemánu guoktenuppelogát beaivve gávpogis Frankfurt am Main ja jámii guovvamánus dahje njukčamánus 1945 Bergen-Belsen konsentrašuvdnaleairrras.
8794	Son riegádii Celjessa, mii gulai dalle Jugosláviai, dál Sloveniai.
8795	Son riegádii skábmamánu 14. dahje 21. beaivvi jagi 1503 Saint-Rémy-de-Provences lulli Frankriikkas, gos su čuoččuhuvvon riegádanbáiki lea ain.
8796	Son rievdadii nama Haakonii go válljejuvvui Norgga gonagassan maŋŋel go uniovdna bieđganii.
8797	Son sáhttá čuojahit idjaklubbas, feasttain dahje eará vásuin.
8798	Son šattai earenoamáš dovddusin mánáid govvagirjjiiguin, earret eará girjjiiguin mat muitalit "Cubbo" (hollánddagillii Kikker) ja su ustibiid birra.
8799	Son šattai Karl Bernhard Wiklunda deháleamos oahppi.
8800	Son studerii Cornwell allaoahpahagas, ja maŋŋelaš son gohččojuvvui USA soahtebálvalussii.
8801	Son váidala: ”bargoluohká mánát leat dábálaččat noađđin searvigoddái ja sii meannuduvvojit (inidleness?) nu, ahte sin bargofápmu manahuvvo álbmogii dassážii go sii leat 12 dahje 14-jahkásaččat.”
8802	Son válljejuvvui Frankriika presideantan miessemánu 15. b. 2012.
8803	Son válljejuvvui ođđasit jagiid 2009 ja 2013.
8804	Son válljejuvvui presideantan jagis 2014.
8805	Son válljejuvvui Stuorradiggái nu gohčoduvvon Sámiid Sierraprográmma vuođul.
8806	Son válljejuvvui Stuorradiggái oktii vel 2017:s.
8807	Son válljejuvvui vuosttas geardde presideantan jagis 2000 ja nuppii jagis 2004.
8808	Son válljii baicca ráhkadit komedia/thrillera Hodet over vannet (1993), mii vuittii Amanda-bálkkašumi buoremus filmma ovddas.
8809	Son veardidii su vásáhusa helvehii, ja muhtumin son eahpidii almmi ja juoba Ipmila eksisteanssa.
8810	Son viiddidii gieldda ealáhusgeainnuid ja eaiggádušai moadde fitnodaga gielddas.
8811	Son vuittii gilvvohallama lávllain Satellite, man šuoŋa Julie Frost ja John Gordon leigga dahkan.
8812	Son vuittii oktiibuot vihta oasi dán ráiddus, mas ledje ovcci oasi.
8813	Son vulggii ruovttus 18-jahkásažžan, manai katolihkalaš girkui ja searvvai Dublinis oappáide, geat doibme Loretos, iige son šat deaivvadan eatnis iige oappás.
8814	Son vuođđodii Unjárgga Guolásteaddjiid- ja Bargiidesearvvi.
8815	Son vuođđudii maid Turku akademiijja.
8816	Son vuođđudii Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat –nammasaš njuolggaduslávdegotti, man barggu birra Calcutta gefiid siste raporterejuvvui viidásit.
8817	Sopota (Polska) siskkobeale VM-gilvvus 2014 son vuittii bronssa go njuikii 8,21 mehter.
8818	Sorø gávpoga olmmošlohku lea ges 7 805 ássi (2010).
8819	Sorø gieldda viidodat lea 311,05 km² ja olmmošlohku 29 522 ássi (2010).
8820	Sosiáladarwimismalaš ja nállebiologlaš ideat báidne dan áigge jurddašanvugiid.
8821	Sosiálademokratiija dohkkeha parlamentarismmalaš njuolggadusaid ja bargá demokratiseret servodaga mearrádusproseassaid ja sosiála reforpmaid.
8822	Sosiálbálvalusláhka sisttisdoallá suohkaniid geatnegasvuođa addit álbmogii bálvalusaid, earret eará dieđuid, rávvagiid ja neavvagiid mat sáhttet leat mielde čoavdime dahje eastadeame sosiála váttisvuođaid.
8823	Sosioleakta álgá doppe gos gávdno sosiála ráhkadus, danin go dakkárlágan ráhkadusa iešguđet oasit dagahit gielalaš erohusaid.
8824	Sosioleakta ii leat seamma go dialeakta (suopman), danin go dialeakta mearkkaša ahte dihto guovllu giella lea earálágan.
8825	Sosioleakta mearkkaša ahte dihto sosiála joavkku giella lea earálágan.
8826	Sosioleavttat gullet dávjá muhtun guvlui, danin go sosiála joavkkut gávdnojit iešguđet guovllus.
8827	Soto Ruiz lei keččuagiela professorin Illinois universitehtas (University of Illinois at Champaign-Urbana) badjel 25 jagi.
8828	Sovjetlihttu dahjege Sosialisttalaš Sovjetdásseválddiid lihttu (SSDL, ; rr.
8829	Sovjetlihttu gudnejahtte Murmánskka suodjalusa jagis 1985, ja gávpot oaččui gudnenama "Sáŋgárgávpot".
8830	Spábbačiekčama máilmmimeašttirgilvvut lea turneren man Riikkaidgaskasaš spábbačiekčanlihttu Fifa lágida.
8831	Spábbačiekčan lea spábbaspealla, mas guokte joavkku geahččalit dahkat eanet moalaid go vuostebeali ja dainna čiekčama vuoitit.
8832	Spagetti dahje spaghetti ("báttážat") lea pastatiipa, mii lea guhkes, asehis (1,8–2,4 mm) jorba sákki hápmásaš.
8833	Spánia, Espánnja dahjege Spánia gonagasriika, Espánnja gonagasriika (maid Espánjá dahjege Espánjjá gonagasriika) lea riika Oarjelulli-
8834	Spánia šattai demokráhtalažžan Franco jápmima maŋŋá.
8835	Spáppa oažžu guoskkahit olles gorudiin, earret gieđaiguin; eanaš áiggi julggiin čievččada.
8836	Spáppat ledje náhkis gorrojuvvon ja devdon dolggiin ja guolggain.
8837	Speallanhálla lea báiki, mis leat speallanautomáhtat.
8838	Spealli galgá dahkat nu ahte vuostálasti gonagasa sáhttá goddit.
8839	Speallu fargga šattai ovtta dain eanemus geavahuvvon applikašuvnnain.
8840	Speallu lea iešalddes nuvttá luđet telefovdnii, muhto lea maid vejolaš oastit lasi diŋggaid spealu siste.
8841	Speččonis lea nađđa ja govda geahči.
8842	Speččon lea reaidu mainna spežže spáppa ja mii adnojuvvo muhtun valáštallansurggiin.
8843	Speke ”haamilaš teoriijas” bođii jođánit álmmotlaččat dohkkehuvvon duohtavuohta, mii hábmii boahttevaš kolonisttalaš isidii hálddašeami ja politihkka.
8844	Spirometriijain iskkada man ollu biekka geahppát nagodit bossut.
8845	Sponenberg, D. Phillip (1996): Horses Through Time: The Proliferation of Horse Breeds.
8846	Sreaŋggaid deaddu sádela vuostá (mii dárbbaslaš lea) boahtá dasto lieđmmi spiehkasteamis čeabeha ektui.
8847	Sreaŋggat leat assodaga mielde ordnejuvvon.
8848	SR Sámi Radio lea sierra ossodat Sveriges Radios.
8849	SSG:s lea njeallje ovddasteaddji Sámiráđis ja sis juohkehasaš várrelahtut.
8850	Stádaministtar sáhttá válljet goas háliida doallat ođđa válgga jus manná oktoráđđenvuohkái (gonagasa dahje dronnega lusa) jearrat lobi fámuhuhttit parlameantta.
8851	Stáđđi deaddá gaskal 60 ja 100 kilo.
8852	Stáđđi lea rávddi bargoneavvu man alde veahčiriin dearpá dan duoji mainna lea bargame.
8853	Stáđit leat eanas leikejuvvon ruovddis dahje stális.
8854	Stáđit leat vásedin ráhkaduvvon lossadin, daningo dalle dat energiija mii boahtá dearpamis ii "láhppo" muhto baicce adnojuvvo duoji hábmemii.
8855	Stáhta árválusaid mielde sámit galggašedje bissut nomádan ja ii biddjojuvvot vuostálagaid modearna servodagain.
8856	Stáhta báikkalaš hálddašeami dihte leanat ledje juhkkojuvvon 90 gihligottái.
8857	Stáhta Dearvvašvuođageahčču lea bajimus, nationála bearráigeahččoeiseváldi.
8858	Stáhta Dearvvašvuođageahčču lea iešheanalis doaibma man riikka politihkalaš stivrejupmi ii váikkut, ja vuoruha ieš buori muddui guđiid bálvalusaid ja surggiid áigu bearráigeahččat.
8859	Stáhta Dearvvašvuođageahčču lea Norgga sosiála- ja dearvvašvuođageahču bajimus geahččoeiseváldi, ja lea Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta vuollásaš.
8860	Stáhta Dearvvašvuođageahčču šattai dasto čielga bearráigeahččoásahussan.
8861	Stáhta Dearvvašvuođageahču organiseremis lea jođihangoddi (dearvvašvuođadirektevra Jan Fredrik Andresen, sadjásaš dir.
8862	Stáhta Dearvvašvuođageahčus lea lagas ovttasbargu Sosiál- ja dearvvašvuođadirektoráhtain, Natiovnnalaš álbmotdearvvašvuođainstituhtain, Stáhta dálkkasdoaimmahagain ja eará ásahusaiguin stáhtalaš sosiála- ja dearvvašvuođahálddašeamis.
8863	Stáhta Dearvvašvuođageahčus lea sullii 85 bargi, sis leat su.
8864	Stáhtagirkus ledje vihtta patriárkka viđa gávpogis: Romas, Antiokias, Aleksandrias, Jerusalemis ja Konstantinopolis (dáláš Istanbul).
8865	Stáhta guovlohálddašeami dihte Estteeana lea juhkkojuvvon leanaide, mat leat dál vihttanuppelogis (15).
8866	Stáhtaministaris lea eanetlohku ja sáhttá stuora rievdademiid dahkat brihttalaš servvodagas daid jagiid go sin partiija lea stivrras.
8867	Stáhtaministtar dahjege oaiveministtar lea stáhta hálddahuslaš olmmoš.
8868	Stáhtaministtar ferte leat mielde “Members of Parlament”.
8869	Stáhtaministtarin son doaimmai jagiid 1999–2000 ja 2008–2012.
8870	Stáhtaministtar ja stáhtaráđit leat stáhtaráđi miellahtut.
8871	Stáhtaministtar lei álggos gohčoduvvon “first among equals”, nu ahte stáhtaministtar šaddá válljejuvvot “House of Common” dábálaš válggain nugo eará “Members of Parliament”.
8872	Stáhta oamasta fitnodaga Vínbuðin ja das lea aktogávperiekti.
8873	Stáhtaráđđi ásahii dán várás komitea, mii válmmaštallagođii ášši.
8874	Stáhta visuálalaš dáidagiid doaibmagoddi juolludii Helanderii viđa jagi dáiddárveahkkeruđa jagi 2015.
8875	Stáinnir (Anarhichas lupus) lea guolli.
8876	Stállesreaŋgagitárat baicce seakka ja goasii beallejorba čeabehiid ja čopmečárváfielluid.
8877	Standardamálles ledje goittotge máŋggat čuolmmat ja 1981 Alan Guth evttohii daid čoavddusin inflašuvdnateoriija.
8878	Stari most, Mostara boares šaldi, gahčai Bosniasoađi bombemis.
8879	Stašuvdna lea maiddái suori loahppastašuvdna.
8880	Statisttálaš Guovddášbyra mielde gilis orroje 254 olbmo jagis 2008.
8881	Statoilas leat 29 500 bargi measta 40 riikkas ja dan márkanárvu lei jagis 2010 sullii 530 milliárdda Norgga ruvnno.
8882	Stavangera olmmošlohku lea sullii 127 000 ássi.
8883	Stearkalas lea vielgat bulvvar mas ii leat makkárge haksu dahje smáhkka.
8884	Stearkalas suolbmu maŋŋel go lea borra dan.
8885	Steinar Pedersen (rieg. njukčamánu 2. b. 1947) lea sápmelaš politihkkár (
8886	Sterlingsilba merkejuvvo loguin 925. Go juogamas lea 83% silbadoallu de oažžu gohčodit dan silban rikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde.
8887	Stivra ja Dáiddalaš Ráđđi leaba jahkečoahkkimiid gaska searvvi doaibmaorgánat.
8888	Stivrejupmi lea guovtti ládje hábmejuvvon.
8889	Stivrras lea ovddasvástádus čađahit jahkečoahkkima mearrádusaid ja áigumušaid, Dáiddalaš Ráđis fas lea árvvoštallanovdasvástádus.
8890	Stivrras leat gávcci lahtu, geain uhcimustá njealjis galget leat sámesogat Suoma riikkavuložat.
8891	Stivrras leat vihtta (5) mielahttu.
8892	Stjärnsund leat sullii 161 (2010).
8893	Stockfleth dagahii, ovttas "Rask, Lönnrot ja Castren' nammasaš profeassuriiguin, ođđa alfabehta mii buorebut ovdanbuvttii sámi hupmangiela.
8894	Stockfleth lea čállan mánga oahppogirjji ja religiuvnnalaš čállosiid sámegillii.
8895	Stockholbma lea Ruoŧa ja maiddái Davviriikkaid stuorámus gávpot olmmošlogu ektui.
8896	Stoltenberg lei Norgga stáhtaministtar jagiid 2000 2001 ja ođđasit 2005 2013.
8897	Støre válljejuvvui Bargiidbellodaga jođiheaddjin 2014:s.
8898	Storskrymten lea Møre ja Romsdála, Opplándda ja Lulli-Trøndelága fylkkaráji nalde.
8899	Strider vuosttaš konseartat ledje Derwy Open Airis borgemánu 15 b. 2015 ja Vantaa Bar Rockbearis guovvamánu 10 b. 2017.
8900	Stuora-Británnia lea juhkkojuvvon 646 parlameanttalaš válgabiireaji, ja juohke válgabiire doallá iežas válgga válgabeaivi.
8901	Stuora-Británnia lei ja lea ain konstitutionála monarkiija.
8902	Stuora-Británnia parlameanttas leat guokte oasi, “House of Commons” ja “House of Lords”.
8903	Stuora- Britannias ii leat systemáhtalaš gáržžideapmi stáhtaministara mávttas, muhto politihkas lea eanetlohku iežás partiijas “House of Common”.
8904	Stuora Británnias lea “multi-party-system”, daid maŋemus 90 jagi leaba “The Labour Party” ja “The Conservative Party” mat leat ávdnen ráđđehusa.
8905	Stuora-Británnias okta dain stuorámus komponeanta vuođđolágain lea konvenšuvdna, nugo brihttalaš láhka lei ovdal.
8906	Stuora-Británnia vuogádat lea ovdánan jagiid mielde ja lea maid ožžon nama “The Mother of Parliaments”.
8907	Stuora čoarbbealdehkiid doaibma lea sojahit juolggi maŋosguvlui.
8908	Stuoradiggeválggaid maŋŋel 2005:s válljejuvvui Jagland Stuorradiggepresideantan, ja šattai de vuosttažin gii lea leamaš sihke stáhtaministtar, olgoriikaministtar ja stuoradiggepresideantta.
8909	Stuorámus duottarguovllut leat Viibus- ja Maarestaduoddarat, maidda laktásit ee.
8910	Stuorámus gávpot lea Arendal.
8911	Stuorámus gávpot lea Askim.
8912	Stuorámus gávpot lea Flekkefjord.
8913	Stuorámus gávpot lea Førde.
8914	Stuorámus gávpot lea Fredrikstad.
8915	Stuorámus gávpot lea Haugesund.
8916	Stuorámus gávpot lea Jørpeland.
8917	Stuorámus gávpot lea Molde.
8918	Stuorámus gávpot lea Njaarke.
8919	Stuorámus gávpot lea Ski.
8920	Stuorámus gávpot lea Stavanger.
8921	Stuorámus gávpot lea Stientjie.
8922	Stuorámus ja áidna gávpot lea Birgon.
8923	Stuorámus ja áidna gávpot lea Brekstad.
8924	Stuorámus ja áidna gávpot lea Egersund.
8925	Stuorámus ja áidna gávpot lea Kristiansund.
8926	Stuorámus ja áidna gávpot lea Odda.
8927	Stuorámus ja áidna gávpot lea Sandvika.
8928	Stuorámus ja áidna gávpot lea Stord.
8929	Stuorámus jogat leat Namsen (guhkkodat sullii 200 km, Norgga 10. guhkimus johka), Verdalselva ja Stjørdalselva.
8930	Stuorámus oassi báhtareaddjin máhce ruoktuset jagi 1996 loahpa rádjái.
8931	Stuorámus oassi jienasteddjiin lei Olgešbellodagas 1894:s go 49,4 % jienastii Olgešbellodaga; dalle ledje dušše guokte bellodaga maid gaskkas sáhtii válljet.
8932	Stuorámus oassi nihtiin lea buoidi.
8933	Stuorámus oassi protonain seilo ovttasmeahttun čázaváimmusin.
8934	Stuorámus oassi šlájain leat hui unnit.
8935	Stuorát oassi su guotteheddjiin ledje goittotge rehálaš ja váimmolaš olbmot, geat gusset dakkár meaddádussii, ahte “Rávarokkiid bassiolmmoš” sihkošii buohkaid gatnjaliid, sihkošii geafesvuođa eret ja divošii buot vuoiggalašvuođa máilmmis.
8936	Stuora varrajođus oksygenalaš varra pumpejuvvo gurut gámmiris, váibmosuonaid bokte goruda gođđosiidda.
8937	Stuorimusat sáhttet šaddat 300–310 cm alu guovtti juolggi alde (kodiakguovža ja kamtsjatkaguovža).
8938	Stuorimus gávpogat Nuortameras leat St.
8939	Stuorimus gávpot lea Murmánska mas orrot 300 000 olbmo.
8940	Stuorimus gávpot lea Zürich.
8941	Stuorimus kodiakguovža mii lea báhččojuvvon, dettii 855 kg, muhto rehkenastojuvvo ahte dat sáhttá šaddat 900–1000 kg.
8942	Stuorimus morčesuonat lávejit gávdnot bissovaš sajis, muhto morčesuonaid sajádat sáhttá rievddadit sakka olbmos olbmui.
8943	Stuorimus šládja mii lea gávdnon fossilan lea Anthropornis nordenskjoeldi, mii lei badjelaš 165 sentimehter alu.
8944	Stuoritlágan morčesuonat dolvot vara dan guovtti morčesutnii ja unnitlágan morčesuonaid fas daidda.
8945	Stuorit meašttirgilvvuin lea dávjá rátkkarádji man badjel ferte nagodit njuiket.
8946	Stuorit oassi sámiin hupmet sámegiela, mii lea okta suopmelaš-ugralaš giella mii muhtin muddui sulastahttá suomagielas.
8947	Stuorra Davvenuorta-Kalaallit Nunaata Álbmotmeahcci ii gula makkár ge gildii.
8948	Stuorra Davvenuorta-Kalaallit Nunaata Álbmotmeahcci ii gula mihkkege hálddašanguvlui.
8949	Stuorra Davvenuorta-Kalaallit Nunaata Álbmotmeahcci lei buot golbma leanain, iige diet gula makkárge gildii.
8950	Stuorra Davvenuorta-Kalaallit Nunaata Álbmotmeahcci lei buot golmma leana guovllus iige dat gula mihkkege gildii.
8951	Stuorradiggi ii čuovvolan evttohusa, muhto mearridii ahte Dearvvašvuođadirektoráhtta galgá nuppástuhttojuvvot Stáhta Dearvvašvuođageahččun.
8952	Stuorralágan pingviinnat ellet galbma guovlluin ja unnalágan pingviinnat tropihkalaš guovlluin.
8953	Stuorra muorragávppi ollašuhttima dihte máŋggáid Anárjávrri guovllu vuvddiid lei dárbu čuohppagoahtit.
8954	Stuorra oassi Čeavetjávrri sullii 300 ássiin leat nuortalaččat ja hállet nuortalašgiela.
8955	Stuorra oktilašteoriijat einnostedje gomuvuođa topologalaš feaillaid, mat boađášedje ovdan magnehtalaš monopolan.
8956	Su áhčči barggái amerikkalaš fitnodagas, danne su lei dubmejuvvon 5 jage giddagasii.
8957	Su áhčči barggai ruovdegeainnuid vearstá kántorhoavdan.
8958	Su áhčči Helge Johansen lei sveisejeaddji ja su eadni Ingrid, riegádan Bjerknes, lei goahkka.
8959	Su áhčči lea neavttár Leon Vitali ja su eadni bivttasteaddji Kersti Vitali.
8960	Su áhčči lei amerihkálaš Frederick Alvah Miller ja su eadni englándalaš Clara Boehmer.
8961	Su áhčči lei Dánmárkku gonagas Christian III ja su viellja Dánmárkku gonagas Frederik II.
8962	Su áhčči lei juridihka doavttir ja 21 jagi boarráset go Goethe eadni.
8963	Su áhčči lei Kapteaidna Frederick Boehmer ja su eadni Mary Ann West.
8964	Su áhčči lei Suoma prokuráhtor Woldemar Söderhjelm.
8965	Su áidna govvádus proseassas gullá reivii, letter 41, mii lea fárus su láhttengielat korrespondánssa čoakkáldagas.
8966	Su ákkát ledje fámolaš jurdagiid bohtosat, čavga gažadeapmi, čielga ja bastilis bohtosat.
8967	Su allodat lea 504 mehtera.
8968	Su artistanamma lea Shakira.
8969	Su bárdni Moltke Moe jotkkii áhčis barggu Norgga kulturdutkama guovddážis.
8970	Su barggut astronomiijas ja matemihkas leat maiddái dovdosat.
8971	Su beákkáneamos bargu lea Feanrihkka Stoola muitalusat, masa gullet oktiibuot 35 divtta.
8972	Su beakkáneamos čálus lea Slaughterhouse-Five, mii lea viehka erenoamáš muitalus, dasgo vuođđun girjái Vonnegut lea geavahan su iežas vásáhusaid soađis.
8973	Su beakkáneamos girjjit leat Lord of the Rings (Suorpmasiid hearrá), The Hobbit ja The Silmarillion.
8974	Su bihttá Val moonam taan cooda (Vel manan dán čađa) lei máilmmi vuostas anárašgielat ráp-bihttá ja dat almmustuvai Mikseri.
8975	Su bokte sii ožžo e-poastta Apples.
8976	Substantiivvain ja numerálain lea čađat seammá hápmi, vaikko livččii makkár funkšuvdna cealkkagis.
8977	Substantiivvat ja pronomenat sojahuvvojit buot kásusiin ja loguin.
8978	Su čállinvuohki lei ráhkaduvvon Finnmárkku suopmaniid vuođul.
8979	Su čeabeha birra lea giessasan gearpmaš ja sus leat guhkes vuovttat.
8980	Su divttat leat maid almmuhuvvon moanaid antologiijain.
8981	Sudno nubbi mánná, Louis ”Monty” Montant Miller (1880–1929), riegádii New Yorkis go Frederick Miller lei doppe bargomátkkis.
8982	Sudnos leat guokte bártni ja okta nieida.
8983	Sudnos ledje čieža máná, ja Issát lei nubbi nuoramus.
8984	Sudnuide riegádedje golbma bártni.
8985	Su dovdoseamos girjjit leat Der Steppenwolf (Ádjoeanagumpe) ja Das Glasperlenspiel (Lássabearalspeallu).
8986	Su eadni Anna Maria Nutti bajásgesii buot ovcci máná okto.
8987	Su eadni lea sápmelaš.
8988	Su eadni lei Reyniére (dahje Renée) de Saint-Rémy ja áhčči lei gordnegaskaolmmái ja notára Jaume (dahje Jacques) de Nostredame.
8989	Su eallingeardi čálli Kathryn Spink lea maiddái fuomášahttán, ahte go eadni Teresa lei hui eahccin su mánnávuođa bearrašii, son sáhtii maiddái niegadit iežas bearraša ja mánáid.
8990	Su eamit lei buohccán duođalaš psykosii, muhto Hesse ii sáhttán govahallat oktasaš eallima Mariain, vaikko son livččiige dearvvašmuvvan.
8991	Su earuhusa maŋŋá, Nostredame jotkkii bargat, jáhku mielde vel apotehkárin ja šattai dovddusin dahkame “ruvssurukses tableahta” mii árvvusnai suddje rohttudávdda vuostá.
8992	Su eatni lei skotlánddalaš Isabelle Moodie ja su áhčči lei aviisaolmmoš William Prescott Frost.
8993	Su gávpehommá stuorui ja gulai gávpoga stuorámusaide.
8994	Su girdimášiidna lei seaivumin Kigala girdišilljui, go frankriikalaš Milan-rakeahtta báhččui dovdameahttun báikkis ja deaivvai mášenii.
8995	Su girjjit leat fantasiijagirjjálášvuođa klassihkkárat, mat leat leamaš ovdagovvan eará fantasiijagirječálliide.
8996	Su girjjit leat vuvdojuvvon olles máilmmis badjel 100 miljovnna stuhka.
8997	Su goappašat váhnemat ledje sápmelaččat, geat čađa áigge barge boazoolmmožin Tyrber-duoddariin.
8998	Su guokte vielja leaba maiddái dáiddárat: Per Olov Jansson lea fotográfa ja Lars Jansson girječálli ja ráidogovvadáiddár.
8999	Su historjjálaš gáldut sisttisdollet teakstabihtáid, mat leat álkit identifiseret klassihkalaš historjáčálliide dego Livy, Suetonius, Plutarch ja nu ain ja maiddái gaskaáigásaš kronihkkariide dego Geoffrey of Villehardouin ja Jean Froissart.
9000	Su isidis jápmima maŋŋel Fleminga eatni árbii su stuorra opmodaga.
9001	Suivadis jugaheapmi ja fiilen boktalii Hesses goittotge doaivaga máhccat intellektuála bargui.
9002	Su jurdda lei vuolgit lohkat teologiijja, muhto fuones ruhtadili dihte son fertii guođđit dan jurdaga.
9003	Su karriera girječállin lei eahpedábálaš guhkki dahjege badjel 60 jagi.
9004	Suldalsvatnet lea 376 mehtera čieŋal, ja lea fylkka čiekŋaleamos jávri.
9005	Sullalas annihilašuvdna dáhpáhuvai elektronaide ja positronaide sullii ovtta sekundda bokte.
9006	Sullasaš veahkaváldálašvuođat bohte ovdan maiddái eará guovlluin riikkas.
9007	Sullii 10 −11 sekundda maŋŋá teoriija ii leat šat nu spekulatiiva, danin go partihkkaliid energiija geahppánii dakkár dássái, maid lea vejolaš ollašuhttit partihkkaljođálmahttinrusttegiin.
9008	Sullii 10 −6 sekundda bokte kvárkkat ja gluonat ovttastuvve baryonan, dego protonan ja neutronan.
9009	Sullii 10 kilomehtera geahčen leahkki Dùn Bheagain lea lagamus gilli, gos gávdno eanet bálvalusaid.
9010	Sullii 10 kilomehtera márkanis davás lea nuppi máilmmisoađi áigásaš girdišillju, muhto doppe eai šat dan áigge girdde.
9011	Sullii 400 000 rwandalaš máná báhce vánhemiiddis hágá ja stuorámus oassi sis báhce bálkásii.
9012	Sullii 50 000 islánddaheastta leat Duiskkas, gos leat máŋggat aktiivvalaš riiden- ja nállesearvvit.
9013	Sullii 500 olbmo leat dupmejuvvon jápmit.
9014	Sullii 50 % bálkkašumi vuitiin leat maŋŋil vuoitán Nobel medisinbálkkašumi dutkamušastan.
9015	Sullii 600000 báhtareaddji máhce Rwandai sullii guovtte vahkkus.
9016	Sullii 70 % eatnama viidodagas lea čáhci.
9017	Sullii 70 miljovnna jagi dassái duoddarat badjánedje laigosiid sirdáseami dihte ja daid gaskasaš eana vuojui ávžin.
9018	Sullii 82 % álbmogis, ja 90 % etnalaš dánmárkulaččaiguin, gullet luteralaš Folkekirkenii.
9019	Sullii 85% riikka olbmuin orrot báikegottiin, ja dát lohku stuorru.
9020	Sullii 95 % buot energiijas lea eksohtalaš hámiin dahjege sevdnjes ávnnas dahje sevdnjes energiija.
9021	Sullii bealli Guatemala eatnanviidodagas leage ain vuovdi.
9022	Sullii čuođi jagi dan maŋŋá čiekčanspeallu vajálduvai.
9023	Sullii golggotmánu 26. beaivvi rájes gitta sullii guovvamánu 15. beaivvi rádjái lea skábma.
9024	Sullo alimus báiki lea Beerenberg (2 277 m) davvin, mii lea máilmmi davimus vulkána.
9025	Sullo alimus várri lea Store Blåmann, 1 044 mehtera meara bajábealde.
9026	Sullo gávnnai ođđasit hollánddalaš Jan Jacobs May van Schellinkhout jagis 1614.
9027	Sulloguovllus lea arktalaš klimá, muhto doppe lea lieggasit ja bivvalit go eara guovlluin seamma govdodatgrádain.
9028	Sulloin orrut sullii 3000 olbmo.
9029	Sullo lullioasis lea čáhppes ráktogeađgi, mas bohtet namat "Negerfjellet" (368 mmb.
9030	Sullo nuortabealis lea Edgeøyjøkulen, man nuortaoassi fas gohčoduvvo Stonebreen.
9031	Sullo oarjeoasis gávdnon ditnu bihtát duođastit, ahte Ynys Enllis leat leamašan olbmot jo sullii 1000–2000 jagi ovdal Kristusa.
9032	Sullo oarjerittus lea osohahkii vejolašvuohta riŋget mobiltelefuvnnain Sveagruva neahta bokte mii lea 70 km oarjjás.
9033	Sullo olmmošlohku lea 18 ássi, main 14 leat Loran-C-stašuvnnas ja njealje fas dálkestašuvnnas.
9034	Sullos eai oro olbmot.
9035	Sullos leat bázahusat fálástašuvnna maŋŋel mii doppe lei jagiin 1905-08.
9036	Sullos leat hui ollu viesut, muhto maiddái veaháš vuovddit.
9037	Sullos leat maiddái máŋga skuvlla.
9038	Sullos, nuorttabealde, leat ee.
9039	Sullot váldojuvvoje vuosttaš geardde atnui 16. ja 17. jahkečuođis, fálesbivdo-čoahkkananbáikin, muhto guđđui loahpas ávdin.
9040	Sullo viidodat lea 5 074 njealjehaskilomehtera mii dahká dan Svalbárdda goalmmádin stuorámus suolun.
9041	Sulluin gávdnojit dollavárit ja tropihkalaš čázit.
9042	Su magisttardutkamuš «Lokative læt-setninger i samisk» gieđahallá dakkár syntávssa teoriija klassihkalaš fáttá nugo eksistentiála- ja habitiivacealkagiid.
9043	Su máhttájeaddjit ledje nelgon ja čoaggigohte gordneoivviid ja borre.
9044	Su mánáidmánná Ola Borten Moe válljejuvvui Stuoradiggái vuosttaš geardde 2005:s.
9045	Su maŋimus áigodagas sátnejođiheaddjin lei Bargiidbellodat čielga eanetlogus suohkanstivrras; 9:s 17 áirrasis.
9046	Su maŋŋel álggii seamma bellodatolmmoš Kjell Veivåg.
9047	Su mielas buoremus vuohki olahit dan lei šaddat k-pop-lávlun.
9048	Su mielde dan friddjavuođat gullet buot olbmuide máilmmis.
9049	Su mielde girji heive bures oahppogirjji oktii.
9050	Su mielde organisašuvnna doaibma rádjašuvva eanaš dasa, ahte doallá bájas sáhtašeapmiruovttu gefiide.
9051	Su mielde turistadietnasat ja investeremat livčče massojuvvon dáid doaimmaid dihte oktiibuot 4,5 miljárdda dollára.
9052	Su mihttomearri lei vurket boares suopmelaš álbmotdivttaid ja ovddidit suomagiela geavahusa.
9053	Su musihkas ovttastuvvet Oarje-Afrihká árbevirolaš wassolou-musihkka ja ođđaáigásaš jazz ja blues.
9054	Su namma lei Hohultslätt jahkái 1968.
9055	Sun-mi áhčči lei goittotge hui buozus; son lei ožžon tuberkulosa manin son lei šaddan buohccevissui.
9056	Sunmi earránii joavkkus goittotge easka go Wonder Girls máhcaimet Koreai guovvamánu.
9057	Su oahppoplánalaš ávžžuhusat speadjalastet skolastihkkalaš humanisma nohkama ja ođđa oahppu riegádeami – ii dušše dieđalaš, muhto maid geavatlaš ámmátlaš oahppu.
9058	Su oaivegávpot lea Alger.
9059	Su oanehis fáŋgavuohta jagi 1561 Marignanes šattai dušše beare danin go son lei almmustahttán jagi 1562 almmenáhki bismma ovddit lobi haga, go gonagaslaš mearrádus lei jorggotgežiid easkabáliid.
9060	Su oappát Eva Hirn ja Anna Inkeri Relander leigga maiddái girječállit.
9061	Suohkana viidodat lea 434,967 njealjehaskilomehtera ja doppe ássa 1.788.559 olbmo (
9062	Suohkana viidodat lea 64,935 njealjehaskilomehtera ja doppe ássa 718.646 olbmo (
9063	Suohkanguovddáš ja ráđđeviessu lea Dálošvákkis.
9064	Suohkan lea Sállana lulit oassi ja oassi Stiernnás.
9065	Suohkansámiid boahtimuš lea sámit mat dolin elle bivddus, ja sis ledje velá bohccot.
9066	Suohkansámiin lei earálágan kultuvra go badjesámiin ja boanddain.
9067	Suohkansámit ledje eanas dálonat mat orro Gaska-Ruoŧas 1700- ja 1800-logus.
9068	Suohpášádjagis ja Gamajohnjálbmeluobbaliin lea dálkesuodjin lávvu beaiveatnui.
9069	Suoidemánu 14. beaivve 2005 Nærøyfjordområde ja Geirangerfjordområde válljejuvvojedje UNESCO máilmmi kultur- ja luondoárbeguovlluide.
9070	Suoidnemánnu lea jagi čihččet mánotbadji.
9071	Suoidnemánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 192. (
9072	Suoidnemánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 193. (
9073	Suoidnemánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 194. (
9074	Suoidnemánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 195. (
9075	Suoidnemánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 196. (
9076	Suoidnemánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 198. (
9077	Suoidnemánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 199. (
9078	Suoidnemánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 200. (
9079	Suoidnemánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 182. (
9080	Suoidnemánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 201. (
9081	Suoidnemánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 202. (
9082	Suoidnemánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 203. (
9083	Suoidnemánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 204. (
9084	Suoidnemánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 205. (
9085	Suoidnemánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 206. (
9086	Suoidnemánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 207. (
9087	Suoidnemánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 208. (
9088	Suoidnemánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 209. (
9089	Suoidnemánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 183. (
9090	Suoidnemánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 211. (
9091	Suoidnemánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 212. (
9092	Suoidnemánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 184. (
9093	Suoidnemánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 185. (
9094	Suoidnemánu 4. beaivve RPF:a joavkut joavkkut vuoluštedje Rwanda oaivegávpoga Kigala ja ožžo ekstremahutuid organiseren álbmotgoddima nohkat.
9095	Suoidnemánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 187. (
9096	Suoidnemánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 190. (
9097	Suoidnemánus doaktárat muitaledje ahte Mandela lea komas ja ahte ja mašiinnat sáhttet jáddadit.
9098	Su olles namma lei "Leonardo di ser Piero da Vinci, mii dárkuha "Leonardo, Piero bárdni Vincis".
9099	Suolu lea 2,5 kilomehtera guhkki ja dan alimus báiki Mynydd Enlli badjána 167 mehtera mearragierraga bajábeallái.
9100	Suolu lea gullán Norgii jagi 1989 rájes.
9101	Suolu lea nammaduvvon su mielde.
9102	Suolu lea oassi Svalbárddas.
9103	Suoma bealde fas čohka allodat lea beare 1 323,6 m, muhto dát lea datte Suoma alimus gáisá.
9104	Suoma bealde geavlegahpira gállobihtá vuoláravda hervejuvvo bearraliiguin, badjeravda fas bearraliiguin ja boaluiguin.
9105	Suoma dásseválddi presideanta lea riika válljejuvvo njuolggo válggain juohke guđat jagi.
9106	Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girku (
9107	Suomagiela instituhta daláš professor Pauli Saukkonen ovddidišgođii sámegiela lektora ásaheami, ja čakčat 1970 Helvi Nuorgam-Poutasuo álggahii lektora barggus.
9108	Suomagielas lea 15 kásusa.
9109	Suomagielas š lea anus dego davvisámegielas, muhto dušše loatnasániin: šakki, šovinismi.
9110	Suoma guovlogielddat leat meroštallojuvvon Suoma sisáššiidministtara guovlupolitihkkálaš doarjaguovlojuohkima vuođđoguovlluin.
9111	Suoma ja Duiskka gaskkas lei fámus Antikomintern-soahpamuš, ja duiskalaš joavkkut leige vásttus Suoma davviraddošas.
9112	Suoma ja Norgga rádji manna šalddi rastá.
9113	Suoma nationálaeposis Kalevalas ráhkada boares noaidi Väinämöinen vuosttaš gándila stuorra hávgga ollolis.
9114	Suoma olbmot buohccájit eanemus máilmmis tiipa 1 diabetesii.
9115	Suoma ortodoksalaš girku lea Suoma nubbin stuorámus oskkoldatlaš searvvuš, masa gullá sullii 60 000 olbmo nappo 1,1 proseantta suopmelaččain.
9116	Suoma presideantaválggat leat guokteoasát válggat, mat ordnejuvvojit juohke guđat jagi.
9117	Suoma Sámiid Guovddášsearvvi stivra doaibma ain guokte jagi hávil.
9118	Suoma sámiid ruovttuguovllus (
9119	Suoma Sámi Nuoraid dehálamos bargun lea gozihit sámenuoraid ovdduid ja ovddidit sámenuoraid áššiid Suomas.
9120	Suoma Sámi Nuorain lea dehálaš bargu maid oktavuođaid huksejeaddjin: searvi ordne sámenuoraide vejolašvuođa doallat oktavuođa eará sámenuoraiguin Suomas ja riikkarájáid rastá, ja eará eamiálbmotnuoraiguin miehtá máilmmi.
9121	Suomasámit vuojehuvvojedje ja gárte bággofárremiida, muhto eai dobbeleabbui go Anárjávrre rádjái, Čeabetjávrái.
9122	Suomas badjel 50% dan hávis go mánás lea dakkár luhčadávda ahte son šaddá buohccevissui sivvan lea rotavirus.
9123	Suomas boazodoalus leat ánus badjel 1000 mohtorgielkká.
9124	Suomas golbma universitehta fállet sámegiela oahpahusa.
9125	Suomas lea stáhtalaš aktogávperiekti doallat gávppiid mat vuvdet viinni ja spriita.
9126	Suomas lea sullii 9400 sápmelačča, geain goitge badjelaš 50 % ásset Lappi leanas.
9127	Suomas leat heargevuodjimat ordnejuvvon juo sullii 60 jagi.
9128	Suomas leat maiddai gávdnojuvvon badjel 60 báktemálema, mat leat eanas govat elliiguin.
9129	Suomas leat maiddái ráhkadan elektralaš gándila.
9130	Suomas leat sullii 5,5 miljovnna ássi.
9131	Suomas lei váttis fidnet skuvlejumi, muhto Eliasa boarráseamos viellja Henrik Johan Lönnrot fuobmái ahte Elias lei beroštuvvon girjjálašvuođas ja mearridii sáddet su Tammisaari pedagogiai golggotmánu loahpas jagis 1814.
9132	Suomas seamma jagi son guhkidii Ruoŧa olahusa (ovdalaš lei Mattias Sunneborn) ovttain sentimehterin ja njuikii 8,22 mehter.
9133	Suomas siviilabálvalus bistá 347 jándora dahje sullii 12 mánu.
9134	Suomas skuvllain oahpahuvvo davvisámegiela lassin maid anáraš- ja nuortalašgillii, vaikke eanas oahpahusas lea davvisámegillii.
9135	Suoma stáhtahápmi lea dásseváldi.
9136	Suomas válbor gohčoduvvo «Vappu», ja suomaruoŧagillii «Vappen».
9137	Suomavuovddi (Finnskogen) árbebiebmun ("motti"), man suopmelaš sisafárrejeaddjit bukte Ruŧŧii ja Norgii 1500- ja 1600-loguin.
9138	Suomen Itämaisen Seuran suomenkielisiä julkaisuja 24, 1995.
9139	Suomen naisyhdistys, Helsinki.
9140	Suomen Naisyhdistys, Helsinki.
9141	Suõmmkar lea nuortalaš musihkkajoavku, mii álggahuvvui jagi 2016.
9142	Suomussalmi gieldda guovllus lei dálvesoađi áigge guokte stuorra dáistaleami: Suomussalmi dáistaleapmi ja Raatteentie dáistaleapmi.
9143	Suomussalmis leage dál Raatteen Portti -nammasaš musea, mii gieđahallá dálvesoađi.
9144	Suonjardeami leat árvalan leat vejolaš áicat man beare máilmmiávvosa čuoggás ja boahtit buot guovlluin hui sullalas intensitehtain.
9145	Suonjardeapmi lea goittotge seailluhan čáhppes stuhka spektrajuohkáseami.
9146	Suonnjela davveosiin biras šaddá guorbbasin: goahccevuovdi guovlu rievdá skierriavádahkan.
9147	Suonnjela nuortalaččaid barget maid iešguđetlágan bargguid, dego mátkkoštan-, vuovdin- ja fievrrideamibargguid.
9148	Suonnjelis doaimmai nuortalaččaid siidačoahkkin ja iešstivrenvuoigádat, siidsååbbar.
9149	Suonnjel lea okta golmma nuortalaččaid dálvesiiddain, mat leat Täyssinä ráfešiehtadusa rájes gullan Ruššii.
9150	Suopma dohkkehii soahpamuša miessemánu 1989 ja okta jahki dan maŋŋá dát bođii Suomas fápmui.
9151	Suopma vuosttildedje garrasit Dálvesoađis, muhto dattege masse Barentsábi-mearragáttiset.
9152	Suopmelaš-sápmelaš gielat lea oassi suopmelaš-ugralaš gielain ja sisttisdoallá sámegielaid, suomagiela ja estlánddagiela.
9153	Suopmelaš-ugralaš gielaide gullojit omd.
9154	Suorgeeiseváldin Fylkkamánni ovddasta máŋgga departemeantta ja daid vuollásaš direktoráhtaid ja guovddášgeahčuid.
9155	Suorpmasiid hearrá ja The Hobbit guovddáš temát leat dáistaleamit bahá ja buorre fámut gaskkas.
9156	Suorpmasiid hearrá lea jorgaluvvon 38 gillii, muhto ii sámegillii.
9157	Suorsá gielda (
9158	Suorsá lea suohkana hálddáhusguovddáš, ja 2005 ledje čoahkkebáikkis 1 353 ássi ja suohkana sturrodat lei 1.83 km².
9159	Suovastuhttin lea dovddus geađgeáiggi rájes.
9160	Suovastuhttin lea go heŋge borramuša muorrasuova ovdii oanehit dahje guhkit áiggi.
9161	Suovastuhttin lea vuohki seailudit bierggu ja guoli.
9162	Su ovdalaš namma lei Johann Wolfgang Goethe.
9163	Su ovdal lei Nils Henrik Sara jođiheaddjin 2006 rájes, ja fas su ovdal lei Aslak J. Eira jođiheaddji 8 jagi.
9164	Su ovddemus oahppi ja maŋisboahtti professoráhtas lei Bo Wickman.
9165	Su ovddideaddji oaiveministtarin lei Hans Enoksen.
9166	Su ovddideaddji stáhtaministtarin lei Lars Løkke Rasmussen.
9167	Supmii báhcan oasis rahkaduvvui Kyme leatna ja oasáš Kuopio leanas.
9168	Su ráđđenáigi láve leat gaskal njeallje ja čieža jagi.
9169	Suriname olmmošlohku lea sullii 560 000, ja dan oaivegávpot lea Paramaribo.
9170	Su sáddejedje čuohpaheapmái hoahpuin, ja Nike juolgelađđas- spesialisttat balle ahte son massá iežas juolggi.
9171	Su sáhttá gohčodit Suoma beale sápmelaš čáppagirjjálašvuođa vuođđudeaddjin.
9172	Su sárgumat čájehit ee.
9173	Su sártnis Sámediggái son earret eará celkkii ahte: "Norgga stáhta lea ráhkaduvvon guovtti álbmoga eatnamis - norgalaččaid ja sámiid.
9174	Sus eadni Teresa oaččui maid gullat jesuihttaid vuolggahusbarggus ja poava Pius XI čállosiin, main lea leamaš váikkuhus dasa, ahte olbmot leat álgán beroštuvvat vuolggahusbarggus.
9175	Sus eai gávdnon riikarájit.
9176	Su skihpárat leat Simppon ja viissis galbarihcci Galbbon.
9177	Sus lea maid mastergráda Británnia girjjálašvuođas Yorka Universitehtas (University of York).
9178	Sus lea ovddasvástádus Omega Divohaga ollisin ja moadde eará doammaiguin, nugo mannodatčoahkkin ja jahkečoahkkin.
9179	Sus leat logi eará hámi, beakkánepmosat leat Krišna ja Rama.
9180	Sus leat maid leamaš ollu eará suohkanlaš ja guovlulaš ámmáhat.
9181	Sus leat ovcci Ruoŧa meašttirgolli guhkkodatnjuikemis ja golbma golli golbmačeallumis.
9182	Sus leat várre- ja tunisiajuvddálaš máttut ja su musihkkašáŋŋer lea mizrahi-, pop-, dánsunmusihka seaguhus.
9183	Sus lea vieljja gii maid lávlu ja dánsu, su námma lea Frankie James Grande.
9184	Sus ledje 25 eamida.
9185	Sus lei garra raddedávda nu mo ieš lea muitalan.
9186	Sus lei ollu dadjamuš Moss gávpealbmáid gaskkas.
9187	Sus lei stohpogálvogávpi gárdimis 1890 jagiid, ja son eaiggádušai gárdima1945 rádjái.
9188	Su teoriijat ja metodat leat velá dán áigge geavahusas.
9189	Sutnje addojuvvui mearrádus, man mielde oahpahus fertii joatkašuvvat seamma láhkái go ovdalge fuolatkeahttá nuppástuvvan dilis.
9190	Sutnje eai lean rájit dáiddalaš ovdanbuktinmálliin ge.
9191	Sutnje lei jápmin maid lunddolaš oassi eallimis.
9192	Su váhnemat ja máŋga oappá ja vielja basttáhalle spánska golgodávdii (spanskesyken) mii bođii Árjeluktii 1920:s.
9193	Su váhnemat leigga katekehtat ja oruiga Harrokas.
9194	Su váhnemat leigga Ole Olsen Turi ja Inger Aslaksdatter Logje.
9195	Su váhnemat leigga Svante Schjerfbeck (1833 1876) ja Olga Johanna Printz (1839 1923).
9196	Su váhnemat Nige-Niillas ja Ellána Biret leigga goappešagat johttisápmelaččat, ja son lea ovttas Tone Bøhlein.
9197	Su váhnemat Nils Thomasson Skum ja Margareta Nilsdotter leaigga badjesápmelaččat ja Skumge barggai badjeolmmožin stuorra oassi eallimis.
9198	Su váhnemiiddis leigga Valentine Fleming, gii gahčai vuosttaš máilmmisoađis ja Evelyn St.
9199	Su váldovuohki lea čáhppat tušša, muhtimin son barggá akvarelain, muhto dábáláččat son dahká govaid čáhppesvielggadas.
9200	Su vánhemat leaba Helena o.s. Laiti ja Nils-Henrik Valkeapää.
9201	Su vánhemat leaigga Per Sabbasen ja Britha Aikio.
9202	Su vánhemat leigga juvddalaš báhppa Sakarias ja su eamit Elisabet.
9203	Šuvččageapmi gis mearkkaša ahte muhtin rumašoassi, dábálaččat juolgi dahje giehta, lea galbmon.
9204	Su veahkkebarggu ulbmil lei eanaš sieluid bestojupmi, ii gefiid buorráneapmi ja dikšu.
9205	Su viellja lei dovddus antropologa Edvard Westermarck.
9206	Su viiddis čilgehus dološ filosofiijaid birra lea Thales vuostamužžan namuhuvvon.
9207	Su viidodat lea sullii 487 000 km² (sullii Spánjja sturrodat).
9208	Su vuosttaš girji, Jieŋat vulget, almmustuvai jagis 1980, main divttain čielgasit boahtá ovdán nissonoaidnu.
9209	Su vuosttaš lávlu lávddi alde lei Birra dha Bari'e ("giđa bohciideapmi"), mas son oaččui liigenama Ali Birra ("Giđđa-Ali") mii maŋŋelis šattai su albma namman.
9210	Su vuosttaš mánáid- ja nuoraidromána, Sárá beaivegirji, ilmmai njeallje gillii 2010.
9211	Su vuosttaš romána lea Ilmmiid gaskkas ja almmuhuvvui 2013 DAT lágádusain.
9212	Su vuosttaš sámegiel lávlla Mihá ja Gievrra ilmmai 2013 ja šattai albma hitta.
9213	Svalbárda-láhka etablerii maid Svalbárdda ekonomalaš friddjabáikin ja demilitariserejuvvon guovlun.
9214	Svalbárda-traktáhtta 9.beaivvi guovvamánu 1920 rájes dohkkeha norgga suverenitehta, ja Svalbárda-lágain 1925:s šadde sullot ollásii oassin gonagasriikii Norgii.
9215	Svalbárdda Girdišillju, Longyear, lea dat deháleamos kommunikašuvdna-verrát reasta máilbmái.
9216	Svalbárdii gullet buot sullot ja bávttit gaskkal 74° ja 81° davvi govdodagas ja 10° ja 35° nuortta guhkkodagas.
9217	SVD Musea- ja historjásearvi dáhttu hukset kulturmuitosuodjaleapmái ja sámi kulturárbái vuogádagaid, mat fátmmastit báikkálaš áŋggirdeddjiid.
9218	SVD Musea- ja historjásearvi lei mielde vuođđudeamen BEASI Doaibmadálu Kárášjogas 2006 ja lea 2008:s searvan Norgga historjáservviid riikalihttui (Landslaget for lokalhistorie).
9219	SVD Museasearvi lea vuođđudan SVD ásahusa, ja lea danin álggahan ja čuvvon ásahusa jođiheami álggu rájes.
9220	SVD Museasearvi rievdadii namas 2011 jahkečoahkkimis SVD Musea- ja historjásearvin.
9221	SV doarjja lea leamaš sullii 4 ja 12 proseantta gaskkas.
9222	Sverige) dahjege Ruoŧa gonagasriika (
9223	Swallow čokkii ruđaid máŋga jági oahpahan- ja čorgenbargguin.
9224	Sydney gávpoga bormeašttir lea bálkkašumi suodjaleaddji.
9225	Symmetriijacuovkkusin namuhuvvon fásanuppástusas vuođđovuorrováikkuhusat ja álgopartihkkalat ožžo dálá hámiset.
9226	Syntávssalaččat bribrigiella lea ergatiivagiella, ja das lea čavga absolutiiva–vearba-sátneortnet (SOV).
9227	Syse lei oahppan juristta.
9228	Sysmä gullá Lahti guovlugildii.
9229	Systema vuođul lea dábalaš vihtta-vokála-systema i, e, a, o, u, ja dasa lassin guovdavokala, mii lea čállejuvvon ы.
9230	Systola áigge dat uvssohat mannet gitta vai varra ii jođe maŋosguvlui feaskáriidda fas.
9231	Taksonomat dahket dál erohusa šládjadoahpaga (mii definiere šlája) ja šlája gáibádusaid gaskkas.
9232	Tálga adnojuvvo muhtun liikevuoidasiin.
9233	Tálga lea ávnnas maid tálgaráksá ráhkada.
9234	Tálga lea maiddái buodi mii lea váldojuvvon šibihiin, sávzzain, gáiccain, suddaduvvon ovdamearkka dihte ginttaliid várás dahje margariinna várás.
9235	Talle Tuu li wäldekodde ja wuöime ja kudne, nuuvhannawuodast.
9236	Tallinn boares gávpot lea UNESCO máilbmearbi listtus.
9237	Tallinn lea juohkašuvvan gávpotosiide Haabersti, Kesklinn, Kristiine, Lasnamäe, Mustamäe, Nõmme, Pirita ja Põhja-Tallinn ja vel 84 biirriide.
9238	Tampere bismagoddi (
9239	Tampere bismagotti vearjọgovva.
9240	Tarcov árvala, ahte Locke gieđahalai iežas lohkkiid su ustibin ja sii vástidedje sullasaččat.
9241	Tastko tuu lii väldikodde ja vyeimi ja kunnee nuuvhannaavuođast.
9242	Tävelsåsas lea maid skuvlla ja girku.
9243	Taytu bearrahis lei njeallje máná ja bearraha dihte son lei oahpan oalle eahpedábálaččat olu.
9244	Taytu goittotge gulai sohkii mii lei stivren davvi-Etiopia 1600-logu rájes.
9245	Taytu oassálasttii ee.
9246	Taytu válljii báikki, masa Addis Abeba vuođđuduvvui.
9247	T-bána boahtá dárogiel sánis tunnelbane muhto togat sáhttet maiddái mannat áimmu ovddas ja eai duššefal tunnealla siste.
9248	Tbilisi lea Georgia politihkalaš, hálddahuslaš ja kultuvralaš guovddáš.
9249	Teáhtera ulbmilin lea nannet sámiid identitehta ja kultuvrra.
9250	Teáhter oahpaheaddji lea Ebba Joks, gii lea bagadallan buot soapmásiid čájálmasaid.
9251	Tearpma greikalaškatolalaš girku eai láve šat geavahit, dasgo dasa leat Suomas 1900-logu loahpas geahččalan stáđásmahttit nuppi, nappo uniáhtagirku, mearkkašumi.
9252	Teherana bussemetro ( ) lea Irana vuosttaš bussemetrofierpmádat.
9253	Teheranas lea geassemánus čakčamánnui goikkádat.
9254	Teheranas leat guokte girdišilju: Mehrabadin girdišillju (THR) ja Imama Khomeini riikkaidgaskasaš girdišillju (IKA).
9255	Tehranas leat dal 10 bussemetroruvtto.
9256	Tehran lea Irana stuorámus ja deháleamos skuvlen- ja oahpahanguovddáš.
9257	Teka lei Maori Volcanics Showbanda lahttu ovdal go lávlugođii okto.
9258	"Teknálaš knock-out" dáhpáhuvvá dalle go duopmár loahpaha gilvvu jus okta boksár lea oalát birgemeahttun dahje jus nubbi boksára dearvvašvuohta lea áitojuvvon.
9259	Tektonalaš baldut johtet go mántel lihkada.
9260	Telefovnnas mas lea "+"-boallu sáhttá bidjat dan olgoriikkagehčosa sadjái.
9261	Telemárkku alimus várri lea Gaustatoppen, mii lea 1 883 mehtera alu.
9262	Telemarkku fylkii gullet 18 gieldda, maid oktasaš viidodat lea 15 299 km².
9263	Telugugiela alfabehta lea fonehtalaš ja das leat 56 bustáva, main juohke bustávva vástida ovtta jietnadaga.
9264	Temperatuvra ii lean šat doarvái alla ođđa protona-antiprotonabáraid iige neutrona-antineutronabáraid šaddamii.
9265	Temperatuvra lei nu allin, ahte partihkkaliid soaittáhatlihkadusa leaktu lei relativistalaš ja iešguđetlágan partihkkal-antipartihkkalbárat šadde ja dušše oktiibeaškkehemiin jámma.
9266	Tennisa oktavuođas lávejit lohkat ahte go spábba deaivá speččona de lihkastat sirdása gargŋilii ja loahpas váibada suona.
9267	Tennisspeččonis lea fierbmi hui čavgat, go spábba lea nu lossat.
9268	Teologalaš jurddašeamis ledje erohusat.
9269	Teoriija lea bukton ovdan postuláhtan, muhto dán áigge daid vigget maiddái testet.
9270	Teoriija mielde máilmmiávus riegádii hui deahtis ja báhkka dilis sullii 13,7 miljárdda jagi (13,7 Ga) dassái ja lea dan rájes viidon oppa áigge.
9271	Teoriija mielde relašuvdna doallá deaivása buot bottuin.
9272	Teoriijas ja áiccastagain čohkkejuvvon dieđu mielde vuosttaš kvasárat ja galaksat šadde sullii miljárda jagi álggu maŋŋá.
9273	Terje Rød-Larsen heittii plánenministtarvirggis 35 beaivvi maŋŋel, ovdal go Grete Faremo heittii Berge Furre-ášši dihte.
9274	Terminála T1 lea girdišilju terminála mátkkošteddjiide, geain lea sisriikkalaš girdinmátki ja terminála T2 lea sidjiide, geain lea riikkaidgaskasaš girdinmátki.
9275	Terry George bagadii jagis 2004 Hotealla Rwanda nammasaš ealligova, mii vuođđuduvvá kigalilaš hoteallaeaiggát Paul Rusesabagina muitalussii.
9276	Tetrasykliinnat, aminoglykosidat ja makrolidat iešguđet ládje eastadit proteinsyntesa ribosomain.
9277	Thalesa čuoččuhusa boađus lea ahte go visot lea čázis ráhkaduvvon, de ferte nai sáhttit čilget visot mii dáhpáhuvvá go beare dovdá čázi lágaid ja doaimmaid.
9278	Thalesa gažaldat lei mii son lea bissovaš das mii lea bisssomeahttun.
9279	Thales celkkii ahte olbmo jurdda bastá visot ipmirdit.
9280	Thales lei cealkán ahte visot boahtá čázis.
9281	“The American Constitution” lea njuovčilis ortnet go das leat “Amendments”, de šaddá álkit rievdadit lágaid maŋŋel máŋggaid jagiid.
9282	Theunis dušše sitererii Kangura-bláđi Dialogue-bláđistit, man váldodoaimmaheaddjin son lea, kritiseren dihtii álbmotgoddima fáddemis.
9283	Theunis lea vuosttaš eurohpálaš, gii lea giddejuvvon Rwandas oassálastimis álbmotgoddimii, muhto juo árat belgialaš journalista Georges Ruggiu dupmejuvvui riikkaidgaskasaš rihkusdikkis 12 jahkái giddagassii fáddemis veahkaválddálašvuhtii.
9284	The Walt Disney Company lea fitnodat.
9285	Tibetagillii su gohčodit namain Yeshe Norbu, «doaivagiid ollašuhtti divrras geađgi» dahje dušše namain Kundun, «luhtteorrun».
9286	Tiina Sanilas ilbmái “Uuh!”
9287	Tiipa 1 diabetes maiddái lassána, muhto mii dasa livččii sivvan lea eahpečielggas.
9288	Tiipa 2 diabetesa váttisvuohta lea ovddemustá insuliidnaresistensa, mii dađistaga váibada čoavječolgarávssá dassážii go dilli lea seammá go tiipa 1, namalassii ahte čoavječolgaráksá ii nagot ráhkadit doarvái insuliinna go livččii dárbu.
9289	Tiipa Ia supernovaid viiduma mihtidemiid, kosmalaš duogášsuonjardeami temperatuvraerohusaid mihtidemiid ja galaksaid korrelašuvdnafunkšuvnna mihtidemiid vuođul máilmmiávvosa ahkin lea rehkenastojuvvon 13,7 ± 0,2 miljárdda jagi.
9290	Tiippa Ia supernovaid ruksesspektrasirdásemiid mihtideamit leat buktán ovdan, ahte máilmmiávvosa viidun lea jođálmuvvan dan rájes go dan ahki lei sullii bealli dálážis.
9291	Time-bláđi vuosttaš nummira bearbma jagis 1923.
9292	Tingsryda gielddas leat gávcci čoahkkebáikki.
9293	Titanica vudjoma lea okta dain beakkáneamos lihkosvuođain mat leat mearas dáhpáhuvvan, earet dáhpáhusat sođiid dáfus.
9294	Title-elemeantta siste lea siiddu namma.
9295	Titov lei eret Verhneje Žilinos, Altais ja váccii Stalingrada soalddáhiid girdinskuvllas.
9296	Tjeldsund ) lea gielda "
9297	Toartna lea huksen Gustave Eiffel.
9298	Tokyo Pakku maŋŋá jagi 1905, nissonbeallái gulli veršuvdna Shōnen Sekai duddjojuvvui ja gohčoduvvui Shōjo Sekai ja dat adnojuvvui vuosttaš shōjo bláđđin.
9299	Tokyopop maiddái almmustahtii manga lubmagirjeveršuvdnan ja seamma láhkái go Viz, álggii áŋgirit márkanastit manga nuorra almmái- ja nissonolbmuide.
9300	Tolkien válddii su girjjáláš bargui ollu váikkuhusa myhtain ja álbmotmáidnasiin ja –eposiin, earrát eará Kalevalas ja vikiŋgaságain.
9301	Töltis lea stuorra variašuvdna iešguđetlágan stiillaid gaskkas ja danin tölta lávejit veardidit eará seammalágan laterála mannanvugiin dego amerihkáriidenheastta rack, Paso Fino -heasttaid largo ja Tennesseewalkera ruohtti oahkun.
9302	Tønsberg lea Norgga boarráseamos gávpot.
9303	Torneus gilvvohalai Amsterdam EM-gilvvus 2016 ja doppe son njuikii 8,19, guhkimusat rátkkagilvvus.
9304	Tornéus gilvvohalai ja vuittii Mästarnas mästare-nammasaš TV-ráiddu.
9305	Tornéus njuikii 8,44 mehter guhku mii lea Ruoŧa guhkkodatnjuikema olahusa.
9306	Tornéus šattai dovddus 2005 go njuikii 7,94 mehter guhku, 19-jahkásažžan.
9307	Torontos lea Kanáda stuorámus universitehta, jagi 1827 vuođđuduvvon Toronto universitehta.
9308	Torontos lea maiddái riikka goalmmát stuorámus universitehta, jagi 1959 vuođđuduvvon York universitehta.
9309	Torp barggai mánnán ja vásihii iežas vuosttaš bargosoahpatmeahttunvuođa go lei 13-jahkásaš.
9310	Torp lei maiddái parlamenttalaš jođiheaddji Bargiidbellodaga stuoradiggejoavkkus 1948-1951.
9311	Tradišuvdna ii doala deaivása danin go máttaráddjá jávká historjjálaš áššegirjjiin jagi 1504 maŋŋá go mánná lei dušše ovtta jagi boaris.
9312	Tradišuvnnas lea guovddáš rolla girku liturgalaš eallimis.
9313	Trapesa allodat lea vuođđolinnjáid njuolga gaska.
9314	Tredimenšunálvuođas eanemus násttiin lea unnán oktavuohta seamma nástegova násttiid vuostá, muhto sáhttet orrut olbmuid mielas joavkun nástealmmis.
9315	Tre havområde utgjer kystlinja; Nordsjøen og avstikkaren Skagerrak i sørvest og sør, Norskehavet i vest, og Barentshavet i nordaust.
9316	Troandin lea guovloguovddáš olles Gaska-Norgga várás.
9317	Trojalaš heasta lei greikkalaš mytologiijas lei muorraheasta, man sisa greikkalaš soalddáhat ledje čiehkádan.
9318	Tromsø : Tromsø museum, Universitetet i Tromsø.
9319	Tromsøysundtunnelen lei Norgga áidna mearavuol tunealla guvttiin sierra tuneallain measta 16 jagi ovdal go Knappetunnelen ja Bjørvikatunnelen rahpasedje 2010:s. tuneallas leat 15 váccáhaga dan guovtti sierra tunealla gaskkas.
9320	Trygve Lund Guttormsen lei guovddáš miellahttu Máze-joavkkus, geat dolle báikki Máze boares skuvlainternáhtas.
9321	Trygve Lund Guttormsen lei okta dain gii álggahii nu gohčoduvvon Máze-joavkku, mii ovddastii ođđa jurddašeami ja internašunaliserema sámi dáidagis.
9322	Trygve Lund Guttormsen lei rektor Máze skuvllas 12 jagi, ja lei maid Guovdageainnu suohkanstivrras oktiibuot 20 jagi.
9323	Trysil-eatnu lea eatnu mii golggiida Femund-jávrris ja golgá Trysila suhkkes vuovdeeatnamiid čađa.
9324	Trysil-eatnu lea oassi dan čážádagas mii obbalohkái lea Skandiávia guhkimus čázádat, go váldá vuhtii buot jávrriid ja eanuid mas namma molsašuddá golgadetiin.
9325	Tšetšenagielagat ja ingušagielagat eai ipmir giela, vaikko dat guokte giela gullet maid nakh-gielaide.
9326	Tuneallas ii leat lohpi vázzit.
9327	Tuneallas leat rievtti mielde guokte sierra tunealla ja T1 lea 3386 ja T2 3500 mehtera guhku.
9328	Turis ii lean formála čállinoahppu ja čáledettiin son anii iežas čállinvuogi (mii ii goassege geavahuvvon loahpalaš, almmustahtton čállosiin).
9329	Turisma lea dehálaš ealáhus maiddái Lintula kloastarii.
9330	Turku leamaš máŋgga čuođijagi áiggi, gitta 1840-jagiide, Suoma stuorimus gávpot, ja jagiin 1809–1812 dat lei Suoma stuorrafurstariikka oaivegávpot.
9331	Turkus lea ain guovddáš mearkkašupmi Suoma kultur- ja industriijaeallimii ja dat lea Máttaoarje-Suoma guovlluhálddahusvirgedoaimmahaga guovddáš ja Varsinais-Suoma oaivegávpot.
9332	Tutsaid advokáhta Antoine Compte dajai: ”Gávdnojedje etnihkalaš joavkogoddimat, ja Frankriika diđii dán maŋimuštá ođđajagimánus 1993.
9333	Tuvrrahasaid áigumuš lea lágidit oaneheappo ja guhkit tuvrraid, mii čohke olbmuid luonddu vásáhusaide.
9334	Tuvrrahasaid jođiheaddji lea Sara Victoria Andersen.
9335	TV-kanálat váldet mávssu go čáhkkehit áiggi máidnosiida.
9336	TV-máidnosat leat dábálaččat guokte prográmma gaskka.
9337	Ubmeje tjeälddie ledje dolin 1600-logus vuovdesápmelaččat dassážii go vuovdesámi kultuvra jávkkai guovllus, ja dálá Ubmeje tjeälddie leat badjesápmelaččat.
9338	Ubmi lea maid Västerbottena leana hálddahusguovddáš.
9339	Ubuntu lea GNU/Linuxa ja Unix-lágan operatiivavuogádagain.
9340	Uhcanjukča juohkása guovttin vuollešlájan: Cygnus columbianus columbianus Amerihkkás ja Cygnus colubianus bewicki Eurohpás.
9341	UiT lea okta Norgga gávcci universitehtas.
9342	Ulbmil dáinna čohkkemiin ovtta vistái lea nannet sámi giela, kultuvrra ja dutkama.
9343	Ulbmilin LHC:in lea dutkat materia struktuvrii guoskevaš vuođđogažaldagaid nugomat dan, mii lea materia álgovuođđu ja mo univearsa lea šaddan.
9344	Ulbmil lea unnidit jápminlogu dain olbmuin geas lea fáhkkes váibmobisáneapmi.
9345	Ulbmil lei ahte okta nálli galggai stivret buot earáid.
9346	Ulla-Maija Kulonen, gii lei náitalan Korhonenin, almmuhii ovtta mánusa maid Korhonen lei čállán teoriijaid birra ahte movt giella badjána olbmuid historjjás, “Kielen synty”.
9347	Ulli ja fiervá lea spiehkastat.
9348	Ultrajiena bárroguhkkodat lea unnit go 17 millimehter áimmus, namalassii frekveansa mii lea alit go 20 kHz.
9349	Ultrajietna gullá ovdamearkka diagnostihkii go dutká áhpehis nissoniid.
9350	Ultrajietna lea jietna maid olmmoš ii gula.
9351	UNAMIR:a doaibmaváldi geahpeduvvui ain eanet, nappo joavkkuin ii lean eará vejolašvuohta go čuovvut bálddas álbmotgoddima.
9352	UNAMIR-joavkkuid fápmu buktui fas ovdan RPF soalddátlaš vuoittu maŋŋá, ja dat bisso riikas álo njukčamánu 8. beaivve jagi 1996 rádjái.
9353	UNAMIR-joavku, mas ledje 15 ghanalaš ja belgialaš ráfidorvvasteaddji, vuoittahalai ja sii vuollánedje ja sin dolvo fáŋgan lagaš soalddátdoarjjabáikái.
9354	Underflip-goansta čađahuvvo dal maid BMXas ja gávdno máŋggalágan TV-spealuin.
9355	Undseta dovdoseamos bargu lea trilogiija Kristin Lavransdatter (1920–1922).
9356	Undset oaččui Nobela girjjálašvuođabálkkašumi jagi 1928 earenoamážit dan dihte, mo son lei nagodan govvidit eallima Davviriikkain gaskaáiggis.
9357	Ungáragiela alfabehtas leat 44 bustáva.
9358	Ungára olmmošlohku lea sullii 10 000 000, ja dan oaivegávpot lea Budapest.
9359	Unicode-standárddas あ lea U+3040 ja ア U+30A2.
9360	Unicode-standárddas stuora Ǩ lea U+01E8 ja unna ǩ lea U+01E9.
9361	Uniovdnii sáhttá searvvat buot Eurohpá riikkat, mat devdet lahttoriikii ásahuvvon demokráhtalaš ja ekonomalaš eavttuid.
9362	Uniovnna deháleamos doaibmaváldái gullet ee.
9363	Universitehta dálá rektor lea Lauri Lajunen.
9364	Universitehtadásis lea vejolaš čađahit anárašgiela vuođđooahpuid.
9365	Universitehta rektor lea Kalervo Väänänen.
9366	Universitehtas leat 1350 studeantta.
9367	Universitehtas leat 27 414 studeantta (2011) http://dbh.
9368	Universitehtas leat 37 600 studeantta (2011).
9369	Universitehtas leat 5000 studeantta.
9370	Universitehtas leat sullii 36 000 studeantta ja lagabui 4000 oahpaheaddji ja dutki.
9371	Unjárgga Bargiidbellodat lea ceggen muitogeađggi su hávddi ala.
9372	Unjárgga girku.
9373	Unjárggas lei son mielde gielddapolitihkas, Sosiálisttalaš Bellodaga ovddas.
9374	Unna kromosomažat leat siskkibut ja stuorit kromosomat leat ravddabut.
9375	Unna varrajođus oksygenalaš varra fas máhccá geahppáin gurut feaskárii ja de gurut gámmirii.
9376	Unnimus šládja lea deaggapingviidna (Eudyptula minor) mii šaddá vuollel mehterbeali alu ja deaddá birrasiid 1 kg.
9377	Unnimus vejolaš distribušuvdnageassu lea dasto varragolgosa geassu.
9378	Uppsala lea maid Uppsala leana hálddahusguovddáš.
9379	Uppvidinge gielddas leat vihtta čoahkkebáikki.
9380	Urálalaš gielaid máttastruktuvra lea dábálaččat CVCV.
9381	Uranusas leat goitge 27 mánu.
9382	Uranus lea áidnu beaivvášgotti planehta, mii gohčoduvvui greikalaš ipmila mielde.
9383	Urtasat leat šattut mat geavahuvvojit eanas dálkkodeapmái, muhto muhtumiid maid borramušain ja čábbudangálvvuin.
9384	Uruguay álbmogis sullii 44 % ásset gávpogis.
9385	Uruguay dásseváldi (
9386	USA dollár juhkkojuvvo čuođi sentii.
9387	USAs gohppogáhkut leat láibojuvvon ja borrojuvvon juo 1800-logu álggu rájes, ja maŋimuš jagiin dat leat šaddan bivnnuhin maiddái Davviriikkain ja Sámis.
9388	USAs orrojit 320 miljovnna olbmu ja etnalaččat riika lea hui máŋgabealát ja multikultuvvralaš, dasgo dohko leat sisafárrejeaddjit iešguđet máilmmi riikkain boahtán.
9389	Ustit Theodor Heuss ja fránskkalaš girječálli Romain Rolland goittotge doarjjuiga Hesse.
9390	UTC buhtte ovddeš GMT (Greenwich Mean Time) -stándardda.
9391	UTC dahjege koordinerejuvvon universála áigi lea buot máilmmi riikkaid oktasaš áigestandárda, mii regulere diimmuid ja áigeavádagaid.
9392	UTC juohká áiggi beivviide, diimmuide, minuhtaide ja sekunddaide.
9393	; Utredning for Skattefjällsmålet om de sydlige sameområders historie omkring 1751 (1975), ja áššedovdi čielggadeami lullisápmelaččaid historjjá birra Sámi vuoigatvuođalávdegotti ovddas (ii almmuhuvvon).
9394	Utsira lea Rogalándda fylkka ja olles Norgga unnimus gielda olmmošlogu ektui 215 ássiin, muhto Stavanger lea fas riikka njealjádin stuorámus gielda sullii 128 000 ássiin.
9395	Uvlokolibri lea viđa sentte stuoru ja struhcca fas goasii golmma mehter stuoru.
9396	Váđohat leat máŋggajahkásaš muorjjit, mat levvet ruohtasiiguin ja siepmaniiguin.
9397	Váhnemat lávejit balddihit máná láváris go dat suhttagohtet.
9398	Váhnemiid ruđalaš gaskavuođat gullet dábálaččat priváhtarievtti beallái.
9399	Váhnemiin, geain ii leat váhnenovddasvástádus, lea mánáidlága vuođul liikkáge vuoigatvuohta oažžut dieđuid máná birra mánáidgárddis, skuvllas, dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas ja politiijas.
9400	Vai almmolaš relativitehtateoriija čilgešii viiduma, dat gáibida, ahte eanaš oassi máilmmiávvosa energiijas čohkiida energiijas, mas lea stuorra negatiivvalaš deatta.
9401	Váibmodávddat buktet muhtumin dávdamearkkaid, nugo raddebákčasiid.
9402	Váibmo laggá čađa áigge eallima álggus gitta lohppii nu ahte oksygenafievrredeapmi ii báze gaskan.
9403	Váibmosis helium buollá garrasit ja árvvu mielde 40% beaivváža mássás šaddá karbonan minuhtaid siste.
9404	Váibmoskoađđasis lea veahá golggus, nu ahte váibmu beassá buorebut lihkadit.
9405	Váibmosuonat baskot dađistaga ja šaddet loahpas kapillearan.
9406	Váibmosuonat fas dolvot eret vara váimmus.
9407	Váibmu bumpe vara dehkiid vegas ja biebmosuddadanoali birra leat deahkit mat duvdet biepmu ovddos guvlui.
9408	Váibmu-geahpes-jiellun lea akuhta vuosttašveahkki dieđuhis olbmui mii ii vuoiŋŋa dahje mas lea eahpenormála vuoigŋan.
9409	Váibmu pumpe vara mas lea oksygena álggos rupmaša stuorimus váibmosutnii, aortai, ja aorta dasto surggiida smávit varrasuonaide.
9410	Vai bohccot besset guohtut gitta eatnama rádjai, de ferte leat oppas.
9411	Váidimat bálvalusaid hárrái ja go vuoigatvuođat eai leat ollašuhttojuvvon.
9412	Vaikke bussát bivdetge okto, dat leat das fuolakeahttá sosiálalaš eallit.
9413	Vaikke vuoiŋŋalaš eallin lei dehálaš nuorra eadni Teresai, sus ledje earálágánge bargoplánat.
9414	Vaikko álgobávkkeheami málle lea kosmologiijas almmolaččat dohkkehuvvon, lea vuordimis, ahte dat gárggiidahtto boahttevuođas.
9415	Vaikko dál čoarvi orru gorrojuvvomen dušše duobis, ovdal beassige lei gusto maiddái nanodassan.
9416	Vaikko dát golbma saga leat čállojuvvon 1200-logus, daid leat sajuštan nuge árra áigái go 800-lohkui.
9417	Vaikko dat muhtumin čuvget nu girkadit almmis, dat gulletge gomuvuođa seavdnjadeamos gáhhpálagaide.
9418	Vaikko dievasmahtti ja eastadeaddji áigáiboahtindoarjagiin mearridit ja mákset gielddat, jagi 2017 álggu rájes vuođđoáigáiboahtindoarjaga máksin sirdašuvai dain Álbmotealáhatlágádussii.
9419	Vaikko Englánda gohčoduvvo "Spábbačiekčama ruovtturiikan", gávdnui Fránskkas ja Itálias juo spábbačiekčanlágán speallu.
9420	Vaikko finálii oassálaste dušše 26 riikka, buot 43 riikka ožžo jienastit.
9421	Vaikko franskkagiella geavahuvvo virggálaš dokumeanttain ja gávppašeamis, dát ii leat virggálaš giella iige riikkagiella, muhto lea gal lingua francan.
9422	Vaikko gahpir orru leamen ovttalágan go Ruošša bealde gierdomálle, dat ii leat go perväskä lea rabas maŋŋeoaivvi buohta.
9423	Vaikko Halbronn vejolaččat diehtá eanet dain teavsttain ja čanai arkiivvaid dieđuid oktii eanet go oktage eará diehtti olmmoš dán áššis (son veahkehii goaivut daid ovdii ja dutkkai máŋggaid dain), máŋga eará áššedovdi dán dieđasuorggis hilgot oaivila.
9424	Vaikko Helander šattai bajás Helssegis, son doalai luomuid Ohcejogas.
9425	Vaikko inflašuvnna dárkilis partihkkalfysihkalaš mekanismma eai dovdda, dat lea dohkkehuvvon nu gohčoduvvon kosmologiija standardamálle oassin, danin go juo dan vuođđoprinsihppa buktá moanaid einnostusaid, maid lea sáhttán duođaštit áiccastagain.
9426	Vaikko johtti álbmot ii oro ovtta sajis olles áiggi, de dat goittoge gullet dan guvlui gos dat eallá.
9427	Vaikko Locke bealuštiige garrasit tabula rasa teoriija, de das beroškeahttá son liikká jáhkii lunddolaš taleanttaide ja oainnuide.
9428	Vaikko Locke cealkámušas boahtá ovdan, ahte son attašii stuorát árvvu nissonolbmuid čábbodahkii go almmáiolbmui čábbodahkii, de ii lean dat goassige julggaštuvvon.
9429	Vaikko luonddumeahcit leat vuođđuduvvon erenomážit luonddusuodjaleami ja luonddu dutkama váráš, de Geavu luonddumeahci guovlu lea dan lassin boazodikšunguovlu ja fállá maid vánddardeaddjiide vejolašvuođa oahpasmuvvat dan erenomaš lundui.
9430	Vaikko maiddái mášolot jienat gullojedje, de riegádišgohte jođánit ođđa ekstremahutubellodagat olu ovdal belgialaččaid almmuhedje válggaid.
9431	Vaikko Miller-guovttos eai leat ovttas mánát, Nathanielis lei juo bárdni ovddeš náittoslihtus go soai náitaleigga.
9432	Vaikko muhtin girkut rahpasedje ođđasit, ii stáhta oskkodatvuostálaš doaladupmi olus rievdan.
9433	Vaikko musea vuođđuduvvui jagis 1947.
9434	Vaikko obbon ii leat duođalaš dávdamearka dat sáhttá leat unohas pasientaide.
9435	Vaikko riikka vuosttas gaskaboddosaš hálddahussii gulle formálalaččat hutut ja tutsat, almmuhii ON:a kommišuvdna iežas raporttas, ahte riikii lei dahkkon ”diktatuvran mii vuođđuduvai ovtta čerdii, mii dušše rievdadii ovtta soardinválddi nuppiin”.
9436	Vaikko son lea riikka guoktenuppelogát presideanta, son lea vuosttaš Sisilias eret.
9437	Vaikko son lei ateista ja kritiserii oskkoldaga son eallinahkái dovddai iežas oasálažžan juvddálašvuhtii.
9438	Vaikko stuorámus oassi pássaheasttain gilvvohallet skearruin, dábálaččat islánddaheasttain lávejit riidet gilvvuin.
9439	Vaikko virusiin leat moadde ensymat ja molekylat mat leat ealána dovdomearka, dain ii leat ávnnasmolsun ja dat eai máhte ieža ráhkadit virusii gullevaš osiid.
9440	Váikkuhusaid ealliide lea váddásut árvvoštallat; muhtun dutkamušaid mielde eallit eai boađe mohtorgielkámáđiid ala lárbma geažil ja muhtun dutkamušaid mielde ealliid fas bohtet máđiid ala go johtolat lea uhcán dahje ii ollege.
9441	Váimmu birra lea váibmoskoađas.
9442	Váimmu olgeš beale lea olgeš feaskkir ja gurut beale gurut feaskkir.
9443	Váimmuscuozza suodjala genoma ja mudde ávnnassirdima seallašliivvi ja nukleoplasmma gaskkas.
9444	Váimmusfápmu lea teknologiija mas energiija buvttaduvvo váimmusluddema bokte.
9445	Váimmusgokčasa assodat lea sullii 35 nm.
9446	Váimmus lea earuhuvvon seallašliivvis váimmuscuocca bokte.
9447	Váimmus leage oalle unni, dávjá unnit go 50 km rastá, muhto koma sáhttá leat stuorit go beaivváš ja seaibi fas guhkit go beaivváža ja Eatnama gaska.
9448	Váimmus lea njeallje gámmira.
9449	Váimmusráiggi čađa ávdnasat lonuhuvvojit, dego rRNA ja mRNA.
9450	Vai prepárahtta galgá bissut, de ferte dikšut dan.
9451	Valamon luostarin julkaisuja 76. Valamon luostari, Jyväskylä.
9452	Valas (Salvelinus alpinus f. salvelinus) lea luossaguolli.
9453	Váldegotti guovddáš lei sirdásan Romas Konstantinopolii.
9454	Válderihpama nuppi jahkebeaivve Habyarimana almmuhii, ahte riikii lei ásahuvvon ođđa bellodat, masa juohkehaš rwandalačča galggai searvat: Našunála válderihpanlihkadusa ovdáneami beales (MRND).
9455	Val di Fiemme lea ordnen čuoigan-MM:a guktii ovdal; jagiin 1991 ja 2003.
9456	Váldočálli jođiha ja ovddasta Eurohpáráđi sihke jođiha dán váldočálligotti.
9457	Váldodoaimmaheaddji lea Harald Gaski, ja doaimmahusas leat Berit Anne Bals Baal, Kristina Labba, Lill Tove Fredriksen ja Mikkel Nils Sara.
9458	Váldoeaiggát lea Norgga stáhta 67 proseanttain.
9459	Váldoealáhus lea guolásteapmi ja guolleindustriija.
9460	Váldoearut vuođđoipmárdusas leat áiggiid čađa leamaš giddejuvvon sáeálbmoga ja stáđa gaskavuhtii.
9461	Váldoguovlu lea Davviriikat, muhto sáhttá ovttasbargiiguin fállat bálvalusaid miehta máilmmi.
9462	Váldokásttat leat njeallje, leat maiddái olbmot geat eai gula mange kástii.
9463	Váldoluonddut leat njealjehaččat ja sárggát daid gaskkas.
9464	Váldooassi dan sullii 9000 áššis mat jahkásaččat sáddejuvvojit riidočoavdinráđđái bohtet politiijas, muhto maiddái máŋggat priváhta olbmot almmuhit iežat vai ožžot veahki.
9465	Váldooassi gieldda 148 km² lea juhkkojuvvon golmma stuora sullui.
9466	Váldooassi govvamateriálas gávdno Álttávuona guovllus ja dan lagassulluin, muhto maiddái Porsáŋggu ja Návuona vuonain leat gávdnon govat.
9467	Váldooassi sierra oskkoldagaid báhpain juogo sáddejedje fáŋgaleairraide dahje godde ja máŋgasat báhtaredje riikkas.
9468	Váldoolmmoš lea Áigin ja su neavttáša Mikkel Gaup.
9469	Váldo sivat dasa go masset autorisašuvnna lea gárihuhttinmirkkuid boasttogeavaheapmi dahje seksualálaš dagut divššohasaid vuostá.
9470	Váldovearba ii sojahuvvo ja lea perfeavtta partisihpas.
9471	Valentina Vyacheslavovna Sovkina válljejuvvui juovlamánu 12. beaivve 2010 jođiheaddjin dan áiddobeliid ásahuvvon Sámi parlamentii Ruoššabeale Sámis, mii doaibmá gaskaboddosaš ásahussan ja Sámediggin.
9472	Válgabeaivvi maid válljejuvvo ráđđehus, ja ráđđehusa jođiheaddji lea stádaministtar.
9473	Válga dollojuvvo čakčamánu nuppi sotnabeaivvi.
9474	Válgakámppas son logai jienasteddjiide ahte son ja Bargiidbellodat geassádit ráđđehusposišuvnnas jus bellodat ii oaččo 36,9 proseantta válggas, mii lei man ollu bellodat ja Brundtland ožžo 1993:a válggain.
9475	Válggain lea guokte jienasteami.
9476	Válggain lei 45 evttohasa.
9477	Válggain ožžo 16 saji Stuorradikkis.
9478	Valkeapää vuosttaš skearru Niko Valkeapää almmustuvai jagis 2003.
9479	Valle lea almmustahtan davvisámegielat debyhta-albuma jagis 2012, man namma lea Dušši dušše duššat.
9480	Valle lea leamašan lahttun Anára gielddastivrras, Muddusjávrri bálgosa boazoisidin ja Bálgosiid ovttastusa várresáhkadoallin.
9481	Válljejeaddji nállašuhttima bokte nálli lea čálgan dálá muddui.
9482	Válljejuvvot presideanttain lea guhkes áigodat.
9483	Válljenproseassa vuođđu lea dásseárvosaš ovddasteapmi ja máŋgabealátvuohta.
9484	Vandálagiella lei germánalaš giella, mii lei jáhkkimis nuortagermanalaš gohtagiela lagas fuolkegiella.
9485	Vänernis vuolgá Göta älv nammasaš eatnu mii nohká merrii Göteborgga bokte.
9486	Vánhemat doivo ná, ahte sii ráhkkanahttet iežaset bártniid ekonomiija rievdama várás ja sii maid duođaid maid áicce ođđa máilmmi čohkiideamen sin birra.
9487	Vánhemat galget doaibmat mánáide, dasgo vaikko sii máhtet jurddašit rationalaččat nuorabun, de sii eai goittotge daga nu jeavddalaččat ja nu sii leat irrationalat.
9488	Vánhemat leat geatnagáhtton oahpahit mánáidis rationala ollesolmmožin amašedje sii leat álo čatnon vánhemiidda.
9489	Vara sáhttá geavahit maiddái márffiin.
9490	Vári alde leat gávdnon maiddái mearkkat veaikki goaivumis juo bronsaáiggis 2000 jagi ovdal Kristusa.
9491	Vári allodat lea 1039 mehtera.
9492	Vári allodat lea 235 mehtera.
9493	Vári allodat lea 236 mehtera.
9494	Vári allodat lea 250 mehtera.
9495	Vári allodat lea 255 mehtera.
9496	Vári allodat lea 257 mehtera.
9497	Vári allodat lea 264 mehtera.
9498	Vári allodat lea 269 mehtera.
9499	Vári allodat lea 281 mehtera.
9500	Vári allodat lea 286 mehtera.
9501	Vári allodat lea 308 mehtera.
9502	Vári allodat lea 320 mehtera.
9503	Vári allodat lea 326 mehtera.
9504	Vári allodat lea 330 mehtera.
9505	Vári allodat lea340 mehtera.
9506	Vári allodat lea 346 mehtera.
9507	Vári allodat lea 351 mehtera.
9508	Vári allodat lea 354 mehtera.
9509	Vári allodat lea 357 mehtera.
9510	Vári allodat lea 360 mehtera.
9511	Vári allodat lea 363 mehtera.
9512	Vári allodat lea 365 mehtera.
9513	Vári allodat lea 368 mehtera.
9514	Vári allodat lea 369 mehtera.
9515	Vári allodat lea 371 mehtera.
9516	Vári allodat lea 374 mehtera.
9517	Vári allodat lea 380 mehtera.
9518	Vári allodat lea 384 mehtera.
9519	Vári allodat lea 392 mehtera.
9520	Vári allodat lea 395 mehtera.
9521	Vári allodat lea 405 mehtera.
9522	Vári allodat lea 407 mehtera.
9523	Vári allodat lea 408 mehtera.
9524	Vári allodat lea 409 mehtera.
9525	Vári allodat lea 417 mehtera.
9526	Vári allodat lea 419 mehtera.
9527	Vári allodat lea 427 mehtera.
9528	Vári allodat lea 434 mehtera.
9529	Vári allodat lea 435 mehtera.
9530	Vári allodat lea 437 mehtera.
9531	Vári allodat lea 438 mehtera.
9532	Vári allodat lea 439 mehtera.
9533	Vári allodat lea 440 mehtera.
9534	Vári allodat lea 445 mehtera.
9535	Vári allodat lea 446 mehtera.
9536	Vári allodat lea 447 mehtera.
9537	Vári allodat lea ¨449 mehtera.
9538	Vári allodat lea 449 mehtera.
9539	Vári allodat lea 451 mehtera.
9540	Vári allodat lea 453 mehtera.
9541	Vári allodat lea 454 mehtera.
9542	Vári allodat lea 456 mehtera.
9543	Vári allodat lea 458 mehtera.
9544	Vári allodat lea 460 mehtera.
9545	Vári allodat lea 461 mehtera.
9546	Vári allodat lea 467 mehtera.
9547	Vári allodat lea 470 mehtera.
9548	Vári allodat lea 474 mehtera.
9549	Vári allodat lea 477 mehtera.
9550	Vári allodat lea 478 mehtera.
9551	Vári allodat lea 479 mehtera.
9552	Vári allodat lea 481 mehtera.
9553	Vári allodat lea 485 mehtera.
9554	Vári allodat lea 486 mehtera.
9555	Vári allodat lea 487 mehtera.
9556	Vári allodat lea 488 mehtera.
9557	Vári allodat lea 490 mehtera.
9558	Vári allodat lea 492 mehtera.
9559	Vári allodat lea 495 mehtera.
9560	Vári allodat lea 496 mehtera.
9561	Vári allodat lea 499 mehtera.
9562	Vári allodat lea 503 mehtera.
9563	Vári allodat lea 504 mehtera.
9564	Vári allodat lea 508 mehtera.
9565	Vári allodat lea 515 mehtera.
9566	Vári allodat lea 516 mehtera.
9567	Vári allodat lea 520 mehtera.
9568	Vári allodat lea 521 mehtera.
9569	Vári allodat lea 522 mehtera.
9570	Vári allodat lea 526 mehtera.
9571	Vári allodat lea 528 mehtera.
9572	Vári allodat lea 529 mehtera.
9573	Vári allodat lea 530 mehtera.
9574	Vári allodat lea 532 mehtera.
9575	Vári allodat lea 536 mehtera.
9576	Vári allodat lea 537 mehtera.
9577	Vári allodat lea 538 mehtera.
9578	Vári allodat lea 539 mehtera.
9579	Vári allodat lea 541 mehtera.
9580	Vári allodat lea 542 mehtera.
9581	Vári allodat lea 544 mehtera.
9582	Vári allodat lea 546 mehtera.
9583	Vári allodat lea 548 mehtera.
9584	Vári allodat lea 550 mehtera.
9585	Vári allodat lea 551 mehtera.
9586	Vári allodat lea 555 mehtera.
9587	Vári allodat lea 559 mehtera.
9588	Vári allodat lea 560 mehtera.
9589	Vári allodat lea 561 mehtera.
9590	Vári allodat lea 565 mehtera.
9591	Vári allodat lea 569 mehtera.
9592	Vári allodat lea 570 mehtera.
9593	Vári allodat lea 572 mehtera.
9594	Vári allodat lea 574 mehtera.
9595	Vári allodat lea 575 mehtera.
9596	Vári allodat lea 577 mehtera.
9597	Vári allodat lea 580 mehtera.
9598	Vári allodat lea 581 mehtera.
9599	Vári allodat lea 584 mehtera.
9600	Vári allodat lea 585 mehtera.
9601	Vári allodat lea 586 mehtera.
9602	Vári allodat lea 589 mehtera.
9603	Vári allodat lea 590 mehtera.
9604	Vári allodat lea 591 mehtera.
9605	Vári allodat lea 592 mehtera.
9606	Vári allodat lea 595 mehtera.
9607	Vári allodat lea 600 mehtera.
9608	Vári allodat lea 609 mehtera.
9609	Vári allodat lea 610 mehtera.
9610	Vári allodat lea 614 mehtera.
9611	Vári allodat lea 620 mehtera.
9612	Vári allodat lea 621 mehtera.
9613	Vári allodat lea 628 mehtera.
9614	Vári allodat lea 629 mehtera.
9615	Vári allodat lea 630 mehtera.
9616	Vári allodat lea 638 mehtera.
9617	Vári allodat lea 644 mehtera.
9618	Vári allodat lea 645 mehtera.
9619	Vári allodat lea 649 mehtera.
9620	Vári allodat lea 655 mehtera.
9621	Vári allodat lea 657 mehtera.
9622	Vári allodat lea 661 mehtera.
9623	Vári allodat lea 665 mehtera.
9624	Vári allodat lea 669 mehtera.
9625	Vári allodat lea 690 mehtera.
9626	Vári allodat lea 695 mehtera.
9627	Vári allodat lea 701 mehtera.
9628	Vári allodat lea 704 mehtera.
9629	Vári allodat lea 725 mehtera.
9630	Vári allodat lea 729 mehtera.
9631	Vári allodat lea 742 mehtera.
9632	Vári allodat lea 745 mehtera.
9633	Vári allodat lea 758 mehtera.
9634	Vári allodat lea 768 mehtera.
9635	Vári allodat lea 770 mehtera.
9636	Vári allodat lea 777 mehtera.
9637	Vári allodat lea 792 mehtera.
9638	Vári allodat lea 809 mehtera.
9639	Vári allodat lea 828 mehtera.
9640	Vári allodat lea 849 mehtera.
9641	Vári allodat lea 887 mehtera.
9642	Vári allodat lea 901 mehtera.
9643	Vári allodat lea 946 mehtera.
9644	Vári allodat lea 970 mehtera.
9645	Vári allodat lea 984 mehtera.
9646	Vári allodat lea mehtera.
9647	Vári oarjebealde lea Áisarjávri, ja Áisarjohka ges lulábealde.
9648	Varis boazu čallá juo čakčamánus.
9649	Váris dasto badjeolbmot fáktejit bohccuid ja bibmet daid giđđat.
9650	Varis deaddá gitta 18 kg rádjái, ja njiŋŋelas sullii 10 kg rádjái.
9651	Várit leat geađgeformašuvnnat mat cegget badjelii go eanan birra vári.
9652	Varkausa guovlugildii.
9653	Varra fas fievrreduvvo rupmaša čađa nu ahte rupmaša sierra orgánat ožžot doarvái oksygena.
9654	Varra firrojuvvo bures amas varra gielluluvvat.
9655	Varragiellun ii doaimma albmaláhkai dasgo galbma temperatuvra easttada enzymaid mat dagahit vara gielluma.
9656	Varrajohtu hedjona dattetge buohkain agi mielde, ja dan mielde liikái eai fievrášuva nu ollu biepmusávdnasat.
9657	Varrajohtui čuhčet máŋggalágan dávddat ja daid sáhttá dálkkodit dahje čuohpadit.
9658	Varrajohtui gullet váibmosuonat ja morčesuonat mat jođihit vara.
9659	Varrajohtu lea dat mii doalvu vara miehtá rupmaša nu ahte seallat ožžot biebmoávdnasiid.
9660	Varrajohtu lea maiddái ávkin go duste dávddaid, mudde temperatuvrra ja suvrodaga.
9661	Varrása allodat lea 4,8–5,5 mehtera ja deaddu sullii 1200 kilo; njiŋŋelasat leat vehá unnibut.
9662	Varra sisdoallu lea plasma, ruksesseallat, vilgesseallat ja varračalmmit.
9663	Varrasuonat baskut nu ahte rumaš ii masse lieggasa, muhto oaivvi varrasuonat eai baskku.
9664	Várri lea oarjebeal Riehppovuonjoga ja davvebeal Suoidneleavšši.
9665	Várri lea Sagarmatha-álbmotmeahcis mii gullá UNESCO máilmmeárbbiide.
9666	Varris pávoloddi sáhttá šaddat 2,3 m guhku ja deaddu láve leat 4-6 kg.
9667	Varsinais-Suoma eanangoddi ( ) lea eanangoddi Oarje-
9668	Värtsilä gielda ovttastahtojuvvui Tohmajärvi gildii.
9669	Vásáhusguovddaš NRK Opplevelser rahppui Marienlystas Oslos jagis 2003, gos earret eará leat govat ja jienat NRK historjjás.
9670	Västerås lea maid Västmanlándda leana hálddahusguovddáš.
9671	Vástideaddji sivas, danin go máilmmiávus viidu ja gáiddumus čuozáhagat gáidet ain johtilabbot, johttán čuovga ii sáhte goassige juksat hui gáiddus čuozáhagaid.
9672	Váttisvuohtan lea dat, ahte unnage spiehkkaseapmi kritihkalaš deahtisvuođas stuorrugoahtá áiggi mielde ja dattetge dálá máilmmiávus lea hui duolbbas.
9673	Växjö gielddas leat 13 čoahkkebáikki.
9674	Växjö lea maid Kronobergga leana hálddahusguovddáš.
9675	Veaddemuorjjit šaddet nu vuvddiin go geađgemehciinge.
9676	Veahčahis) lea diktačálli ja jorgaleaddji.
9677	Veahki sáhttet fállat rávvemin ja bagadeapmin, ja vejolaččat ovttastahttit rávvema eará veahkkedoaimmaide.
9678	Veahkkevearba maiddái sojahuvvo persovnna ja logu mielde.
9679	Veahkkin dahkat diagnosa lea maiddái ee.
9680	Veahkkin dasa leat vilgesseallat mat bohtet dohko gos leat billisteaddjit jođus.
9681	Veaikebosonat leat dorve, trumpehta, báson ja tuba.
9682	Veajehat šaddet giđđat ja leat dalle 15 mm guhku.
9683	Vearbasojaheamis lea aspeavttas guovddáš rolla.
9684	Vearba sojahuvvo persovnna ja logu mielde.
9685	Vearbbat (dahkansánit) leat sátneluohkká, mii muitala mii dahkkojuvvo ("oađán" ja "čállá"), mii dáhpáhuvvá ("báitá") dahje mii lea ("orrut").
9686	Vearrámus árvalusaid mielde Rwandas goddojedje 800 000 tutsa ja stáđis hutu, eanaš osiin juŋgelniibbiin, čuođi beaivve áigge.
9687	Vehážiid mielde dáid gaskasaš beaškkeheamiid dihte šattašedje ain stuorát čáhppes ráiggit ja máilmmiávvosa gaskamearálaš temperatuvra njiejašii asymptohtalaččat absoluhtalaš nollačuoggá guvlui nu gohčoduvvon loahppačoaskumis.
9688	Vejolaš čilgehus dasa sáhtášii leat ahte liekkas mii lea rupmaša guovddážis vuolgá rumašlahtuide.
9689	Vejolašvuođat beassat virggálaš bargu gáržžiduvvui.
9690	Vel ii leat dieđus, manin máilmmiávvosis lea eanet ávnnas go antiávnnas.
9691	Veliko Tarnovo olmmošlohku lea 73 454.
9692	Vel sáhtát oaidnit gova Doammatoga-lokomotiiva neahttasiiddus.
9693	Vel unnit arvi go savda.
9694	Venn-diagrámmaiguin sáhttá govvidit buot matematihkalaš dahje logalaš gaskavuođaid dihto joavkkuid gaskkas.
9695	Venn-diagrámmat leat diagrámma-illustrašuvnnat, mat gullet matematihka joavkooahppa-nammasaš oassesuorgái.
9696	Vepsaid giella oaččui girjegiellastáhtusa 1930-logus.
9697	Vepsat leat dovddus gieđain ráhkáduvvon, hearvagoroldagain, govvagođđimis, keramihkas ja dohkáin.
9698	Vera Vitali lea riegádan Stockholmmas.
9699	Vestfolda lea Norgga unnimus fylka viidodaga ektui, jus «gávpotfylka» Oslo ii leat mielde.
9700	Vesto Slipher mihtidii vuosttaš háve jagis 1912 ”spirálanásteskoattu” ruksesspektrasirdáseami ja áiccai farga, ahte measta buot sulastahtti čuozáhagat gáidet Eatnanspáppas.
9701	Viântt-čoarvvis lea guovllulaš erohusat.
9702	Viântt lea gahpira vuođđooassi mas šaddá gahpira hápmi.
9703	Viborga gávpoga olmmošlohku lea ges 37 635 ássi (2012).
9704	Viborga gieldda viidodat lea 1 474,05 km² ja olmmošlohku 93 819 ássi (2012).
9705	Victoria (oppa namma Victoria Ingrid Alice Desirée Bernadotte) (
9706	Viđa jagi maŋŋá dat vuovdigođii stohpogálvvuid.
9707	Viehkan lea maiddái oassi eará surggiin nugo triathlon ja vihttakámppas.
9708	Vierrogiella lea dat giellan mii ii leat eatnigiella.
9709	Vierromolekylat sáhttet leat sihke luvvilis molekylaid ja vel molekylat mat leat oassin virusiin, bakterain ja parasihtain.
9710	Vietnan gargŋil (lat. epicondylitis lateralis humeri) šaddá go lea lihkadan gargŋila nu ollu ahte bávččasta.
9711	Viggamuš lea suodjalit daid.
9712	Vihaheami áigge sus lea bruvda oaivvi ala.
9713	Vihaheami maŋŋá moarsi ovdii loktejuvvo stuorra liinni man duohken su risteadni dahje náittoseadni váldá eret peeʹrvesǩ-gahpira ja rahpá moarsi bárggáldaga.
9714	Vihanti luondduoidnosat leat eanaš jeaggái eatnamat, muhto gielddas leat maid sátto- ja gárgobuolžžat.
9715	Vihttanuppelohkáijahkásažžan Nostredame álggii studeret kandidáhtadutkosa Avignona universiteahtas.
9716	Viidáseappot heaittihuvvui Stuorradikki juohkin Odeldikkis ja Lágadikkis lágaáššiid meannudeamis.
9717	Viidát definišuvnna mielde ledje gaskal 11 ja 17 miljovnna olbmo mat dušše holokaustas.
9718	Viidnaráhkádeapmái adnojuvvo muorjjit mat šaddet gihppun viidnemuorjemuoras (Vitis vinifera).
9719	Viidodaga ektui lea ges Voss stuorámus, 1 805 km² viiddis.
9720	Viidodaga ektui Suldal lea stuorimus gielda, 1 727 km² viidodagain.
9721	Viidodaga mielde Alborz lea Irana unnimus provinsa.
9722	Viidodast 1,13 km² lea cahci.
9723	Viidodat lea 180 hektára ja mátki nannánii golbma kilomehtera.
9724	Viimmat dat šaddet alveolan ja doppe oksygena sirdása varrii ja karbondioksiidda fas manná nuppe guvlui.
9725	Viimmat eadni oaččui vástádusa ohcamuššii, maid son lei sadden kardinálii, mas mieđihuvvui lobi eallit kloastara olggobealde.
9726	Viimmat son lei seastán 300 dollára ja 26-jahkásažžan son almmuhii iežas Vassar Collegii.
9727	Vila Nova de Gaia lea govas gurutbealde ja Porto olgešbealde.
9728	Vilges deakkas lea aivve vurkojuvvon termalaš energiija ja fušuvdna lea nohkan.
9729	Vilgesguolli (Delphinapterus leucas) lea Arktálaš ja sub-Arktálaš fálisčearda.
9730	Vilgesguolli šaddá sulli 3-5 mehterat guhkki ja 1350-1500 kilot lossat.
9731	Vilgesnierčuotnjága earuha bures dan vilges nierain, mas dat lea ožžon namage.
9732	Vilgessieđga lea geavahuvvon árbevirolaččat gosahatdálkkasin ja ostun.
9733	Vincis boahtán.
9734	Vinmonopolet ásahuvvui 1922 go stáhta attii alccesis lobi vuovdit viinni aktogávperievtti bokte.
9735	Virgebadji lei njeallje jagi jagi 1997 rádjái, muhto jagi 1997 rájes dušše golbma.
9736	Virgeolbmuide ii leat ásahuvvon lágas geatnegasvuohta máhttit dahje oahpahallat sámegiela.
9737	Virgeolbmuin ii gáibiduvvo sámegielmáhttu iige geaidnogalbbain dihtto sámegiella.
9738	Virggálaččat islánddaheasttaid dolvo vuosttas háve Duiskii 1940-logus.
9739	Virggálaččat vuođđuduvvui čakčamánu 21. beaivve jagis 1916 (golggotmánu 4. beaivve, daddjo fas ođđa kaleandaris).
9740	Virtu-bálvalanbáikkit gávdnojit ee.
9741	Virusa RNA lea jorba skoađđasa siste ja das geaigá glykoproteiidna mii elektronmikroskohpain lea dego gonagasruvdnu oaidnit.
9742	Virusat, bakterat ja parasihtat leat nu gohčoduvvon mikroorganismat, smávva ealánat mat sáhttet buohccáhit olbmo.
9743	Virusat lassánit isitsealla doaimma veagas.
9744	Virus gávdnojuvvui loahppageahčen 2019 Wuhan-nammasaš gávpogis Kiinnás.
9745	Virus ii láve gullat ealániidda, dan dihte go dat eai ieža bastte lassánit, stuorrut dahje atnit biebmoávdnasiid ávkin.
9746	Virus njoammu olbmos olbmui ja dagaha vuoiŋŋahatvuolšši.
9747	Visby lea maid Gotlándda leana oaivegávpot.
9748	Višnu náhpečoalis bohciidii lotus-rássi, mas riegádii njealjjeoaivvat sivdnideaddjiipmil Brahma, mii fas sivdnidii mani, man siste lei min máilbmi.
9749	Visot dan buolláhii nuppi máilmmisoađi, erenoamážit go Duiska fallehii Polskka čakčamánu 1. beaivvi 1939.
9750	Visot dat leat hui dábalaš njálgga biepmut sámi gievkkanis.
9751	Visot ealánat sáhttet lassánit, stuorrut ja muhtin muddui reagerat dasa mii dáhpáhuvvá birrasis.
9752	Visot eará vuolgá olbmo iežas árvalusain.
9753	Visot mii rievdá lea rievtti mielde ahte oasit ovttastahttet ja bieđganit.
9754	Visot oasit man čađa čuovgá johtá ovdal go olle fierbmecuzzii leat čađačuovgit.
9755	Visot sáhttá čilgejuvvot atomaid lihkademiin, maiddái rumaš ja olbmo siellu.
9756	Visti ráhppui almmolaččat skábmamánu 4. beaivvi 2009.
9757	Vistti lea tevdnen Reiulf Ramstad Arkitekter AS ja Sivilarkitekt Kirsti Knudsen AS ja lea sullii 9400 njealjehasmehtera stuoru.
9758	Viti Levu siseatnan lea eanas meahcci.
9759	Viti Levus lea Suva, Fiži oaivegávpot.
9760	Vokálat leat giela jietnadagat maid jietnadettiin njálmmis ii leat dahppagas iige stuorit baskkádat go alla vokálain, nuppiid sániiguin dat eai leat konsonánttat.
9761	Volga luoitá máilmmi stuorimus jávrái Kaspiamerrii.
9762	Volta de bijai siŋkka ja kobber pláhtaid bádjalága, mas lei liidni gaskkas mii lei láktadan svovelsyrain.
9763	Vonnegut čálii máŋggaid girjjiid.
9764	Vonnegut váldojuvvui soahtefáŋgan ja Duiska soahteváldi sáddii su ja eará fáŋggaid Dresdenii.
9765	Võrogiel guovlu Lulli-Estlánddas lea fiskes.
9766	Vung Tau lea gávpot Lulli-Vietnamis.
9767	Vuoddji ii bisánan, muhto vujii viidáset Álttá guvlui.
9768	Vuoddji oažžu ruhtabálkášumi, pokála ja gutni.
9769	Vuođđobargu álggahuvvui borgemánus 2006:s, ja huksenbargu bođii johtui suoidnemánus 2007:s.
9770	Vuođđogažaldat šaddá de mot guhte ge ipmirdá láhčit eavttuid sámi álbmoga bistevaš boahte áiggi várás.
9771	Vuođđolága mielde stáhtaváldi gullá Suomas álbmogii ja hálddahusválddi lea juhkkon dásseválddi presideantta ja stáhtaráđi gaskkas.
9772	Vuođđolága ođasmahtii vejolášdahkkandihte uniovnna 4. beaivvi skábmamánus jagi 1814:s.
9773	Vuođđolága vuosttaš kapihttalis leat njuolggadusat stáhtanjuolggadusa vuođđojurdagat.
9774	Vuođđoláhka dat láve ráddjet, sáhttágo presideanta ođđasit vállejuvvot ja galle geardde.
9775	Vuođđoláhka lea alimus riektegáldu Norggas.
9776	Vuođđoláhka lea oktan luonddurievtti riektavuođđoprinsihpain Norgga stáhtavuogádagas konstitušuvnna deaŧaleamos oasit.
9777	Vuođđoláhka vuolláičállojuvvui seamma beaivve.
9778	Vuođđoohppui gullet vuođđoskuvla ja joatkkaoahpahus.
9779	Vuođđosealla lea biologalaš tearbma mii mearkkaša sealla mii máhttá juohkašuvvat agibeaivve ja ráhkadit máŋga gođustiippa.
9780	Vuođđoseallas lea nu gohčoduvvon eahpesymmetralaš juohkašupmi, nu ahte nubbi nieidaseallas boahtá sierranan sealla ja nubbi nieidaseallas bissu vuođđoseallan.
9781	Vuođđoskuvlla maŋŋel lei son belohahkii bargguhaga ja belohahkii viisárbárdni 1926 rádjái, ja son oassálasttii fállábivdui jagiid 1926 1927.
9782	Vuođđudeami rájes leat Sámi allaskuvlla fálaldagat ja doaimmat mealgat viiddiduvvon.
9783	Vuođđudeapmi ii lean álki, dasgo Suomas lei ain fámus Ruoŧa válddi áigásaš láhkaásaheapmi, mii máŋgga láhkai geahččalii dorvvastit luteralaš girku sajádaga áidna stáhtaoskkoldahkan.
9784	Vuođđudettiin das ledje mielde golbma PayPal bargi: Chad Hurley, Steve Chen ja Jawed Karim.
9785	Vuođđudusa opmodat ja várit galget geavahuvvot Sámemusea ovddideapmái.
9786	Vuođđun su bargu mátkkis 1933:s almmuhii Endjukovskij maiddái skuvlagirjjiid lohkamii ja rehkenastimii, grammatihkalaš čoahkkáigeasuid, moadde mánáidgirjji ja politihkalaš brošyraid.
9787	Vuodjaláibegáhku lávet borrat go dat lea galmmas.
9788	Vuodjaláibi lea unna láibbáš.
9789	Vuodjalasttat (Pinguicula) leat bergoborrišattut.
9790	Vuoi biegu galgá sáhttit borrat birra jagi de sáltet, goikadit ja suovastit sáhtta.
9791	Vuoigatvuohta eallimii sihke persovnnalaš friijavuhtii ja guoskameahttunvuhtii.
9792	Vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta guoská maiddái dárogiela ja servodatmáhtu ohppui, man viidodat lea 600 diimmu.
9793	Vuoigŋanbohccit gáržot šliivvi ja vuoigŋandehkiid geasáhaga dihte.
9794	Vuoigŋašat dalle ožžot signála mii almmuha ahte olmmoš livččii ain jorrame.
9795	Vuoigŋašat gis dulkojit dán signála ja mii gis dovdat movt mii lihkadit.
9796	Vuoigŋašat leat rupmaša mohkkáseamus orgána mii sisttisdoallá sullii čuođi miljárda nearvasealla.
9797	Vuoigŋašat stivrejit rumašdoaimmaid nugo váimmu, varradeattu, čáhcedássedeattu, rumaštemperatuvrra ja kognitiiva doaimmaid nugo jierpmi, dovdduid, muittu ja oahppama.
9798	Vuoimmehis čanus gaskkal molekylaid ja eaŋkilatomaid.
9799	Vuoiŋŋahat álgá njálmmis dahje njunis ja manná njielu (pharynx) čađa giehkárii (trachea).
9800	Vuoiŋŋahat láve vulšon ja bahá duolbbihit.
9801	Vuoiŋŋahat vulšo, basku ja vuohčuda ilá ollu šliivvi.
9802	Vuoiŋŋalaš oahpahusa son oččošii eŋgelasgillii.
9803	Vuoiŋŋašoassi mii laktá daid guoktá oktii lea vuoiŋŋašmátta.
9804	Vuoiti goappáge oasis oažžu 20 000 ruvnno vuoitun.
9805	Vuoiti oažžu 20 000 Norgga ruvnno vuoitun, diploma ja guovtte vahku orruma Lásságámmis.
9806	Vuoiti válljejuvvo riikkaid gaskásaš telefonjienastusas.
9807	Vuoivuotna (dárogiella: Lyngspollen) lea veaha giehta Ivgovuonas Ivgomuotki ja Čávkkus gaskkas oarjjageaže vuona.
9808	Vuoivuotna ja Ivgovuotna hábmeba njárgga man lea sulli guokte gilomehterat govddu ja badjel vihtta gilomehtarat guhkes.
9809	"Vuoivuotna" lea báikenamma vuona ja njárgga nuortan vuona.
9810	Vuojašgávpoga lea vuođđudan fiktiivvalaš olmmoš gean namma lea eŋgelasgillii Cornelius Coot.
9811	Vuojedettiin duoddaris, márkanii, de šattai fuones dálkii, riđđu.
9812	Vuojudettiin sullii 1300-1500 dušše lihkohisvuođas, ja dušše 705 besse heakkas.
9813	Vuoktaláfol (Vanellus vanellus) lea Charadriidae-čerdii gullevaš loddi.
9814	Vuoktamádda lea liikki siste ja dan birra lea seahkka.
9815	Vuola mii lea unnit 4,7% vuvdojuvvo dábálaš rámbuvrrain.
9816	Vuola (oarjin) dahje vuolla (nuortan) lea alkoholajuhkamuš mas lea málddis, hombil ja čáhci.
9817	Vuolde lea listu Arjepluovvi gieldda čoahkkebáikkiin.
9818	Vuolde lea listu Árviesjávrrie gieldda čoahkkebáikkiin.
9819	Vuolde lea listu Badje-Duortnus gieldda čoahkkebáikkiin.
9820	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Ånge gielda.
9821	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Åre gielda.
9822	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Åsele gielda.
9823	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Avesta gielda.
9824	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Bjurholmma.
9825	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Borlänge gielda.
9826	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Boxholma gielda.
9827	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Bräcke gielda.
9828	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Dorotea gielda.
9829	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Eskilstuna gielda.
9830	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Fagersta gielda.
9831	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Falu gielda.
9832	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Finspånga gielda.
9833	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Gagnefa gielda.
9834	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Gnesta gielda.
9835	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Hallstahammar gielda.
9836	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Härjedalena gielda.
9837	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Katrineholma gielda.
9838	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Kinda gielda.
9839	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Köpinga gielda.
9840	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Kramforsa gielda.
9841	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Krokoma gield.
9842	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Kungsöra gielda.
9843	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Linköpinga gielda.
9844	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Lycksele gielda.
9845	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Malå gielda.
9846	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Mjölby gielda.
9847	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Motala gielda.
9848	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Nordmalinga gielda.
9849	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Norrköpinga gielda.
9850	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Norsjö gielda.
9851	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Nyköpinga gielda.
9852	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Ödeshöga gielda.
9853	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Örnsköldsvika gielda.
9854	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Östersunda gielda.
9855	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Oxelösunda gielda.
9856	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Ragunda gielda.
9857	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Robertsforsa gielda.
9858	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sala gielda.
9859	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sävsjö gielda.
9860	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Skinnskatteberga gielda.
9861	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Söderköpinga gielda.
9862	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sollefteå gielda.
9863	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Storumana gielda.
9864	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Strängnäsa gielda.
9865	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Strömsunda gield.
9866	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Surahammara gielda.
9867	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Timrå gielda.
9868	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Trosa gielda.
9869	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Ubmi gielda.
9870	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Vadstena gielda.
9871	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Valdemarsvika gielda.
9872	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Vännäsa gielda.
9873	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Västeråsa gielda.
9874	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Vilhelmina gielda.
9875	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Vingåkera gielda.
9876	Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin Gislaveda gielddas.
9877	Vuolemusas lea tunealla 102 mehtera vuollel meara, ja stuorámus njiedjan lea 8,2 %.
9878	Vuollagii lávejit bidjat iešguđet máistagiid, murjjiid ja urtasiid.
9879	Vuolle-Deanus ea gullo dego iä.
9880	Vuolle-Deanus uo gullo dego uä.
9881	Vuolleeatnamat, Nederlánda dahjege Vuolleeatnamiid gonagasriika (eahpev. Hollánda) (
9882	Vuolleeatnamat, ovttas Belgiain ja Luxemburgain, leat Beneluxriikkat.
9883	Vuollel 100 mehter guhkkosaš gaskkain vihket buohkat njuolga viegahagas.
9884	Vuollel 10-jahkásaš sámemánáin olles 70 % ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
9885	Vuollel 23-jahkásaččaid EM-gilvvus 2007 son šattai logádin go njuikii 7,53.
9886	Vuollemorči manná vuovdacuocca duogi ja aorta ja čielgedávtiid buohta.
9887	Vuollemorči viežžá vara julggiin ja rupmaša vuolleosiin ja doalvu dan váibmui.
9888	Vuolši čađahuvvo sullii seamma ládje ja dan dihte dat gullá eami-immunitehtii.
9889	Vuolši galgá jávkadit sivalačča ja vel čorget eret billašuvvan seallaid nu ahte gorut sáhttá divvut dan mii lea vaháguvvan.
9890	Vuolši ii leat seamma go siedjun dahje infekšuvnda.
9891	Vuolši láve liekkistit, bávččastit, ruoksát, bohtanit ja leat hehttehussan.
9892	Vuolši lea rupmaša vuohki dustet vahátlaš ávdnasiid nugo baktearaid dahje billašuvvan seallaid.
9893	Vuona guoras leat Skageflå, Blomberg ja Knivsflå, mat leat ávdin boandagárddit badjin gosa beassá bálgá mielde dahje fatnasiin.
9894	Vuona leat ollu guolit ja dálkkádat ii leat ila garas.
9895	Vuona sámi nama lea váttis diehtit mas boahtá (go dat boares mearrasámi suopman lea nohkan), muhto máŋgasat jáhkket ahte namma mearkkaša dárogillii Skarsfjord, mii sámegillii lea Riehppivuotna.
9896	Vuoncceslottit (Galliformes) leat loddečearda masá gullá sullii 250 šlája birra máilbmi.
9897	Vuoražasat šaddet sulli 46 centimehtera guhkit.
9898	Vuos bidjá elektrodaid ratti ala mat dasto báddejit váimmu elektralaš doaimma.
9899	Vuos dievvá vuolimus mearri guvttiin elektrovnnain, ja de gaskkamus mearri guđain elektrovnnain muhto ovdal go M-gara bajimus energiijamearri dievvá de N-gara vuolimus energiijamearri dievvá guvttin elektrovnnain.
9900	Vuoskku (Perca fluviatilis) lea vuoskkuide gullevaš doahkkiguolli.
9901	Vuos suddada alumiinna ja de leike, muhto seaguhuvvon alumiinna ferte buhtistit ovdal go suddada.
9902	Vuosteávdnasat leat juohkásan sierra luohkkáide, muhto buohkain lea oktasaš hápmi.
9903	Vuosteávdnasiid luohkát leat IgA, IgD, IgG, IgE ja IgM.
9904	Vuosttaš 10 −11 sekundii ii leat gávdnomis dohkálaš fysikála teoriija.
9905	Vuosttaš Álttá-Guovdageaineanu huksenplánaid mielde girku sáhtii šaddat visot Máze giliin čázi vuollái.
9906	Vuosttas anárašgielat nuoraid fantasiijaromána.
9907	Vuosttaš assisteantan barggai Káre Vuolab-Lohi.
9908	Vuosttaš čájáhus lei ođđajagemánu 18. beaivvi.
9909	Vuosttas čujuhus ovttaskas hestii gávdno 1100-logus.
9910	Vuosttaš Dalai Lama, Gendun Drup, riegádii jagis 1391.
9911	Vuosttaš dávdamearka láve leat čoaltu čiččis, dahjege sturron lymfačuolmmat gieđavuolde.
9912	Vuosttaš dokumeanta Leammi gollis lea 1867.
9913	Vuosttas erenoamáš mannanvuohki lea njealjetávttat laterála dásseoahkun, man gohččodit namain tölt.
9914	Vuosttas gávttit ledje gorrojuvvon náhkis, ja maŋimustá 1300-logus álge sámit dievasmahttit ieš buvttaduvvon materiálaid maiddái eará bivttasmateriálaiguin.
9915	Vuosttaš geardde jagi 2011 maŋŋel buot riikkat oassálaste gilvvohallamii.
9916	Vuosttas geardde son lei stuorra politihkalaš nákkáhallama gaskkas: preassa rohkkáhii su vuostá, poastta bokte bohte bahámielat reivvet ja boares ustibat bátti botkejedje suinna.
9917	Vuosttaš gii máhtii dulkot Orhon-čállosiid riekta lei dánskkalaš gielladutki Vilhelm Thomsen 1890-logus.
9918	Vuosttas gilvvohallit Lintulai bohte eará kloastariin, earret eará Penza kuvernameanttas Mokša gávpogis, muhto maiddái eará guovlluin Ruoššas.
9919	Vuosttas guovtti jagi áigge festivála lei oalle smávva, dattege jo jagi 2005 váldokonseartta oktavuođas lei maiddái nuoraidkonsearta ja musihkkaseminára.
9920	Vuosttaš háve sátni bođii almmolaš atnui 1800-jahkečuođi loahpas Santo Kyoden govvagirjjis Shiji no yukikai (1798) ja 1800-jahkečuođi álggus Aikawa Minwa barggus Manga hyakujo (1814).
9921	Vuosttas islánddaheasttaid nálleorganisašuvnnaid vuođđudedje jagi 1904, ja vuosttas Islándda nállemáddogirjji jagi 1923.
9922	Vuosttas islánddaheasttaid nállesearvi vuođđuduvvui Islánddas jagi 1904.
9923	Vuosttaš jovkui gulle álbmotgoddima plánejeaddjit, organiserejeaddjit ja giktaleaddjit ja maid buohkat, geain lei auktoritáralašsajadat álbmotlaš dásis álo gitta politihkalaš bellodagaid báikkálašjoavkkuide.
9924	Vuosttas lea, ahte oahppu meroštallá olbmo, dego Locke čállá čállosis álggus: ”Jáhkán, ahte sáhtán dadjat, ahte juohke ovccát olmmoš geain mii deaivvádit logi olbmos, leat šaddan dakkárin go leat iežaset oahpu dihtii.
9925	Vuosttas lea eahpedássidis mannanvuohki, man gohččodit spiidnepássan (eaŋ. Pig's Pace dahje Piggy-pace, su.
9926	Vuosttaš máilmmesoađi áigge gárttai Sovjetlihttu skáhppot vearjjuid Stuorrabritannias, Ránskkas ja USA:s, ja Murmánska válljejuvvui danin gávppašanhámmanin.
9927	Vuosttas máilmmesoađi maŋŋá stuorra fárremiid čuovvumužžan birra máilmmi leat šaddan Nuorta-Eurohpás vuolgán olbmuid servošat, ja dađi mielde maiddái ortodoksalaš girku lea leavvan ođđa guovlluide.
9928	Vuosttaš máilmmisoađi áigge Agatha Christie barggai buohcceviesus buohccedivššárin.
9929	Vuosttaš máilmmisoađi maŋŋel šattai Olgešbellodaga váldoášši ođđasit ásahit dearvvašlaš ekonomalaš politihka.
9930	Vuosttaš máilmmisoađis soahtanrokkit leat hui dábálaččat.
9931	Vuosttas máimmesoađi čuovvumužžan Osmánaid, Nuortariika-Uŋgára ja Ruošša váldegottit jávke ja dađi mielde maiddái guovllu ortodoksalaš girkuin dáhpáhuvve rievdadusat.
9932	Vuosttaš mearkkašahtti dieđihangaskaoapmi, mii beroštišgođii eadni Teresas, lei calcuttalaš baikkalaš aviisa The Statesman.
9933	Vuosttas mearkkat ássiin leat s. jagis 8000 oKr.
9934	Vuosttaš metrolinnját rahppojuvvojedje jagiid 1999–2001.
9935	Vuosttas mohtorgielkkáin sáhtte leat dušše 5 heastafámu (3,7 kW) mohtorat.
9936	Vuosttaš nummar bođii olggos 1990.
9937	Vuosttaš oassefinálii oassálaste 19 riikka.
9938	Vuosttas oassi lei almmustahtton jagi 1555.
9939	Vuosttaš ođastus lei jagi 1963 mearriduvvon buohcanoadjoláhka mii bođii fápmui čakčamánu 1. b. 1964.
9940	Vuosttaš olbmot čohka alde ledje Hans Meyer, Ludwig Purtscheller ja Yohanas Kinyala Lauwo golggotmánu 6. b. 1889.
9941	Vuosttas organisašuvdnabláđđi Lappernes Ven almmustuvai jagis 1910.
9942	Vuosttaš šaldi soardašuvvui soađis.
9943	Vuosttaš Sámediggái váljejuvvui 9 lahtu.
9944	Vuosttaš seailluhuvvon sárggus lea dutki Antoni van Leeuwenhoekas (1632-1723).
9945	Vuosttaš searvegotteoabbá bođii Finnmárkui jagis 1911.
9946	Vuosttaš single "In dárbbat appelsiinnaid ilmmai njukčamánus 2015.
9947	Vuosttas skierus lávlu maid Niilo goalmmáŧ nieida Mia, gii ii leat Jiella lahttu.
9948	Vuosttaš suori namma lea carina.
9949	Vuosttas virggálaš doalvumat Stuorra-Británniai ledje jagi 1956, go skotlánddalaš eanandoalli, Stuart McKintosh, álggahii šaddadanprográmma.
9950	Vuosttaš vuoruide FMX-máilmmimeašttirgilvvuin son ii oba searvan ge.
9951	Vuosttažettiin gieđat, juolggit ja muođut goallugohtet.
9952	Vuosttžettiin sáltesivra dagaha suvrres birrasa mas inaktiiva enzyma pepsinogena mii doaibmágoahtá ja šaddá pepsiidna.
9953	Vuotna lea baskkes vuotna, ja ovtta sajis beare 250 mehtera govdu, muhto várit guovllus, maiddái birra vuona leat badjel 1700 mehtera allodagas.
9954	Vuotna lea sullii 17 kilomehtera guhku, ja lea oalgevuotna Aurlandsfjordenii, mii lea Sognefjordena oalgevuotna.
9955	Vuovdaguoika álga Roavesavvonis ja joatkašuvva gitta Ohcejotnjálbmái.
9956	Vuovdaguoika lea okta dain sámekultuvra guovddážiin.
9957	Vuovdaguoikka guovddáš lea Savu, gos lea okta dain boarrasamos skuvllain Lappi leanas.
9958	Vuovdedoallu gávdno miehtá máilmmi, muhto heajos bealli lea ahte olmmoš háddje daid.
9959	Vuovdeeatnamis sáhttá biedju leat stuora muoraid ruohttasiid gaskkas dahje iešguđetlágan ráiggiin.
9960	Vuovdi gokčá 65% Ruoŧa viidodagas.
9961	Vuovdi lea stuoritlágan guovlu gos šaddet muorat.
9962	Vuovdi lei hui máŋggabealát ekovuogádat ja váikkuha olu máilmmi dálkkádahkii.
9963	Vuovdi mearkkaša maid olu olbmo ekonomiija dáfus.
9964	Vuovdi sihtá alimus vejolaš hatti gálvvu ovddas ja oasti gis háliida bidjat unnimus vejolaš hatti.
9965	Vuovttat maid galget leat ráidnasat.
9966	Washington D. C., Ovttastuvvan stáhtat) lei amerihkálaš jurista ja Ovttastuvvan stáhtaid alimus rievtti duopmár.
9967	Westermarck studerii Suoma dáiddasearvvi sárgunskuvllas Helssegis jagiid 1874–1877.
9968	WHO árvvoštallamiid mielde sullii 55 000 olbmo jápmet rábiesii jahkásaččat.
9969	WHO Černobyl-raporta jagi 2006 rájes muitala ahte 134 olbmo buohccájedje akuhta suonjardandávdii.
9970	Wienii miessemánus 2015 šuoŋain Aina mun pitää ("Álo mun ferten").
9971	W ii leat mielde sámegielaid alfabehtain, muhto gávdno fuolkegielain, ee.
9972	Wikipedias leat dál artihkkala.
9973	Willoch čuoldásii, go FrP jienastii bendiidnavearrobajádusa vuostá.
9974	Willoch leai bellodatpolitihkkárin Olgežis beakkán jođiheaddji, ja hui čielga ovddasteaddji olgešbellodatbárus mii bođii johtui 1970-logu loahpas.
9975	Willoch lea maid Den gyldne gris:a riddár (šealgi spiidni).
9976	Windows 8 lea maŋimus Windows-veršuvnna.
9977	Windows lea dábálaš operatiivavuogádat dihtor (~91% geavahit).
9978	Winterbrook House, Winterbrook, Oxfordshire, Englánda, Ovttastuvvan gonagasriika; nieidanamma Miller) lei englándalaš girječálli.
9979	WMAP čoaggá ain dieđu, ja ođđa Planck-satellihta lea báhččon jagis 2009.
9980	WMAP govva kosmalaš duogášsuonjardeamis.
9981	Wubi 12.10 lea almmustahttit.
9982	Wubi birgekeahttá instalerejuvvo ja váldit eret juste dego Windows prográmmait.
9983	X-games gilvvuin roasmmohuvai Ailo go jorribiegga dohppii Aillo sihkkela dan bále go ieš lei vulosoaivvalis.
9984	Yamaha ja Arctic Cat ledje vuosttas ráhkadeaddjit, mat ráhkadedje njealljetávttat málliid eanetmearis.
9985	Yichangii Hubei eanagoddái leat huksegoahtán Golmma vuomi buođu, mii unnida dulvviid ja lasiha guovllu šleađgabuvttadeami - muhto seammás čázi vuollái báhcet máŋggat gávpogat ja buođđu dagaha stuorra birasváttisvuođaid.
9986	Ynys Môn ( ) lea suolu Oarjedavvi-
9987	YouTube gávdno badjel 25 gillii.
9988	YouTubei lasihuvvojit juohke minuhtas 48 videodiimmu, ja nie ovtta jándoris luđejuvvojit videot measta 8 jagi ovddas.
9989	YouTube lea neahttabáiki, man geavaheaddjit sáhttet nuvttá ja dovddaldagaid haga geahččat ja guldalit videoid.
9990	Yungmiqu vuosttas bihttá Lihkkus It Dovdda Mu almmustuvai borgemánus 2019.
9991	Zagreb lea Zagreb gávpoga guovllu ja Zagreb guovllu hálddahusguovddáš.
9992	Zambia dahjege Zambia dásseváldi lea riika Lulli-
9993	Zenona paradoksat leat dovddus paradoksat áiggi, máilmmiávvosa ja lihkadeami birra.
9994	Zenon lei dainna lágiin duođaštan ahte Akilles ii jovssa iige viega meattá.
9995	Zenon ráhkadii máŋggalágan paradoksaid mainna čájehii iežas jurdagiid, earret eará son jurddašii ahte lihkadeapmi lea veadjemeahttun ja min áiccut addet boasttogovva.
9996	Zhou-Dynastiija áigge čiekčanvaláštallan leavai maid dábálaš olbmuide.
9997	Zimbabwe dahjege Zimbabwe dásseváldi lea siseananriika lulli-
9998	Zimbabwe ekonomiijalaš dilli lea šaddan hui headjun maŋimus jagiin, ja hyperinflašuvdna lea leamaš stuorra váttisvuohta.
9999	Zoja Gerasimova (gurutb.), nuppi darjjesámegiela maŋimuš hubmiin.
10000	ΛCDM:s dahjege lambda - galbma sevdnjes ávnnas -málles, mii lea dálá buoremus álgobávkkeheami málle, sevdnjes ávnnas čilgejuvvo almmolaš relativitehtateoriijas kosmologalaš konstánttain.