Datasets:

haritzpuerto

/

the_pile_00_EuroParl

like 0

Förvaltning av fiskeflottor som är registrerade i gemenskapens yttersta randområden (debatt) Talmannen Nästa punkt är ett betänkande av Pedro Guerreiro, för fiskeriutskottet, om förslaget till rådets förordning om ändring av förordning (EG) nr 639/2004 om förvaltning av fiskeflottor som är registrerade i gemenskapens yttersta randområden - C6-0298/2008 -. Pedro Guerreiro föredragande. - (PT) Mot bakgrund av de ständiga strukturella hindren och nackdelarna i de yttersta randområdena, måste särskilda åtgärder vidtas för att utveckla de socioekonomiska behoven. Dessa får inte påverkas av kriterier relaterade till kortsiktiga lösningar eller en konjunkturbetingad eller artificiell utveckling av välståndet. Fiskesektorn är strategisk för dessa regioner, när det gäller att både tillförsäkra befolkningen tillgång till fisk och trygga sysselsättning och ekonomisk hållbarhet i fiskesamhällena. Men trots de förbättringar vi ser, består fiskeflottorna till största delen av föråldrade fartyg som i genomsnitt är mellan 30 och 40 år gamla, särskilt den småskaliga flottan. Nytt ekonomiskt stöd till renovering och förnyelse av fiskeflottorna i dessa regioner är mycket viktigt och det är obegripligt att Europeiska unionen blockerar stödet. Ett fortsatt stöd till renovering och förnyelse av fiskeflottorna är en nödvändig förutsättning för att förbättra arbetsvillkoren och yrkesfiskarnas arbetssäkerhet samt för att förbättra villkoren för att bevara fiskbestånden. Europaparlamentets fiskeriutskott föreslår endast att offentligt stöd till renovering av flottor i de yttersta randområdena utökas till 2009 och att fartygen får registreras till 2011. Trots att vi går längre än Europeiska kommissionens förslag, anser vi att förslagen fortfarande är otillräckliga eftersom de inte uppfyller yrkesfiskarnas verkliga behov i dessa regioner, särskilt inte den småskaliga flottans behov. Det är därför vi lade fram ändringsförslag som syftar till att säkerställa offentligt stöd till renovering och förnyelse av fiskeflottor utan tidsbegränsning och i linje med sektorns behov i dessa regioner. Även om det inte är absolut nödvändigt, kan vi säga att åtgärden inte kommer att medföra några extra kostnader för gemenskapens budget och att den inte kommer att öka flottans kapacitet. Europaparlamentet antog redan tidigare förslagen och tog 2005 än en gång upp behovet av att i framtiden stödja renovering och förnyelse av fiskeflottorna för att uppnå lönsamhet och konkurrenskraft i sektorn i dessa regioner. Förslagen antogs också av Europaparlamentets fiskeriutskott som tidigare i år visade på behovet av nytt stöd till renovering och förnyelse av flottorna i de yttersta randområdena. Utskottet ansåg att när gemenskapsstöd inte längre beviljas till renovering av flottor blir det allt svårare för de yttersta randområdena att ta in på det försprång som flottorna på den europeiska kontinenten har. När den viktiga stunden kommer då ett beslut måste antas uppmanar vi därför Europaparlamentet att stå fast vid sina egna ståndpunkter. Joe Borg ledamot av kommissionen. - (EN) Herr talman! Jag skulle först vilja framföra min tacksamhet till fiskeriutskottet och i synnerhet till föredraganden Pedro Guerreiro för betänkandet. Kommissionen förstår svårigheterna som uppstår i de yttersta randområdena när besluten som antogs 2006 om förnyelse av flottan ska genomföras. Men den kan inte fortsätta att bevilja offentligt stöd till renovering och förnyelse av flottan, eftersom det medför att flottan får en överkapacitet och låg ekonomisk effektivitet på medellång och lång sikt. Men vi förstår den punkt som föredraganden tog upp, att besluten som redan antagits i vissa fall har medfört att skeppsvarven släpar efter och inte kan klara av det avsedda arbetet före en given tidsfrist. Vi är därför villiga att förlänga tidsfristen för inträde i flottan till 2011, så som föredraganden föreslår. Jag är därför villig att godta ändringsförslag 2 och 7. Men kommissionen anser också att grundreglerna för förvaltning av flottan måste värnas - det vill säga att man med ett in- och utträdessystem ser till att kapaciteten inte ökar och att offentligt stöd inte längre beviljas till sådan kapacitetsökning. De yttersta randområdena skulle annars riskera att generera - så som det hände med flottorna på kontinenten - ett överskott av fiskekapacitet som i slutändan skulle urholka deras ekonomi. Låt mig också i det här sammanhanget nämna bränslepaketet som antogs i juli i år i samband med den ekonomiska krisen som höga bränslepriser förorsakade. Jag vill uppmana alla aktuella aktörer i de yttersta randområdena att använda paketet på bästa sätt så att energieffektiviteten hos flottorna förbättras och så att flottorna blir mer ekonomiskt hållbara genom programmen som läggs fram i paketet, som exempelvis omstrukturering och partiell avveckling. Det är därför som kommissionen, på grundval av det som jag sa tidigare, inte är villig att godta ändringsförslag 1, 3, 4, 5, 6, 9, 10 och 11. Avslutningsvis kan ändringsförslag 8 godtas, så länge som det är underförstått att kommissionens betänkande bör senareläggas tills all information finns tillgänglig om hur undantagen i förordningen ska användas. När det gäller uppmaningen till kommissionen att så småningom föreslå nya åtgärder, skulle jag vilja betona att det ligger inom kommissionens initiativrätt. Kommissionen kommer under alla förhållanden att föreslå nya åtgärder om den anser att det behövs och är lämpligt att göra det. Emanuel Jardim Fernandes Herr talman, herr kommissionsledamot, mina damer och herrar! Med beaktande av betänkandet måste jag först betona vikten av att ta hänsyn till behoven hos fiskesektorn i de yttersta randområdena. Jag måste för det andra betona förlängningen av undantaget från flottans allmänna in- och utträdessystem, som gynnar de yttersta randområdena. Förlängningen, som man kom överens om i fiskeriutskottet, betyder att fiskefartyg som har beviljats statligt stöd kan, genom respektive undantag, inträda i fiskeflottan i dessa regioner fram till 2011 utan att den nya kapaciteten som inträder måste uppvägas av motsvarande kapacitet som utträder. Ändringsförslaget som fiskeriutskottet lade fram var resultatet av en överenskommelse mellan den socialdemokratiska gruppen och PPE-DE-gruppen. Överenskommelsen involverade ledamöter från dessa två grupper som ursprungligen kommer från de yttersta randområdena och också föredraganden Pedro Guerreiro som ville gå ännu längre, som vi nyss hörde. Som skuggföredragande för PSE-gruppen är jag hängiven den målsättningen och uppmanar därför ledamöterna att rösta för betänkandet i morgon. Jag uppmanar kommissionen, kommissionsledamoten och rådet att beakta Europaparlamentets lagstiftningsresolution som jag hoppas kommer att antas i morgon. Kathy Sinnott för IND/DEM-gruppen. - (EN) Herr talman! De kritiska frågor som drabbar fisket i de yttersta randområdena förefaller vara desamma som de som alla yrkesfiskare står inför, men de är ännu allvarligare. Det finns en mycket verklig hotbild för fisket - pirater, fångst som kastas överbord, krympande bestånd, föråldrade fartyg och flottor - men för dem är problemen mer än en belastning, eftersom de redan är mycket sårbara. Vi måste hjälpa våra mest avlägsna fiskesamhällen att behålla inte bara sin försörjning, utan också den yrkesskicklighet som de har slipat på i generationer och som, om den inte skyddas, riskerar att gå förlorad - inte bara för dem utan också för oss. Vi måste alla bry oss om de förändrade socioekonomiska behoven i de yttersta randområdena, och ta hänsyn till hur deras sektor påverkas. För att hjälpa dem överleva måste vi låta dem delta mer i sin förvaltning och vidta särskilda åtgärder, som till exempel en förlängning av tidsfristen för renovering av flottan. Paulo Casaca (PT) Herr talman! Jag anser att fiskeriutskottets arbete som involverade vår föredragande, olika politiska grupper och Europeiska kommissionen, var väldigt fruktbart. Det resulterade i en slutsats som nästan alla instämde i, inklusive Europeiska kommissionen, nämligen att det bästa sättet att hantera problemet var att förlänga tidsfristen till 2011, samtidigt som man utarbetar ett betänkande med en utvärdering om det finns behov av att förlänga åtgärden ytterligare. Jag vill tacka alla våra kolleger från PPE-DE-gruppen som ställde sig bakom vår ståndpunkt och också Europeiska kommissionen för ansträngningarna som gjordes för att komma fram till slutsatsen. Allt vi nu behöver göra är att hoppas att också rådet kommer att lyssna till det som vi beslutade och att det kommer att förstå behovet av att ge de yttersta randområdena längre tid för att uppfylla kravet. Sérgio Marques (PT) Herr talman, herr kommissionsledamot, mina damer och herrar! Bör statligt stöd för renovering och förnyelse av fiskeflottor i de yttersta randområdena beviljas endast till slutet av 2009 eller bör det fortsätta tills vidare? Fiskeindustrins särskilda karaktär i dessa regioner motiverar att stödet beviljas även efter 2009, utan att den marina miljön skadas på något sätt. Ett tills vidare statligt stöd för renovering och förnyelse av flottorna i de yttersta randområdena betyder inte ett ständigt och oändligt stöd. Det skulle stoppas direkt om det behovet angavs i studier och utvärderingar av Vetenskapliga rådet och av regionala rådgivande nämnder. Den här lösningen är den bäst lämpade för fiskeindustrin i de yttersta randområdena som befinner sig i en mycket specifik situation. Skälen som motiverar varför yrkesfiskare från yttersta randområden gynnas av ett exklusivt fiskereservat på upp till 100 sjömil, motiverar också en annan behandling för stöd till renovering och förnyelse av flottan. Jag är mycket glad över att fiskeriutskottet har funnit de bästa lösningarna för de särskilda behov som fiskesektorn i de yttersta randområdena har. Avril Doyle (EN) Herr talman! Jag skulle bara vilja visa lite solidaritet eftersom jag kommer från ett örike där fiskesamhället i randområdena är mycket viktigt - kulturen, traditionerna och yrkeskunskapen. Det är mycket svårt att locka alternativ industri och alternativa levnadssätt eller yrken till dessa regioner. Om vi kan visa randområdena i Europa den solidariteten, vad måste vi då inte visa de yttersta randområdena som ligger längst ut i periferin? Jag vill stödja det som här lagts fram om stöd till yrkeskunskaperna, traditionerna och kulturen hos fiskesamhällen i de yttersta randområdena och i mycket isolerade, ofta mycket små ösamhällen i Europeiska unionens randområden. Jag vill stödja det som mina kollegor har sagt och, om det handlar om att förlänga det statliga stödet i form av tidsfrister för renovering av fiskeflottor, uppmanar jag kommissionsledamot Joe Borg att se till att vi är så generösa som vi bara kan, oavsett vad som behöver göras. Manuel Medina Ortega (ES) Herr talman! Kommissionsledamoten talade om ett överskott av fiskekapaciteten, eller överkapacitet inom flottan, i de yttersta randområdena. Jag instämmer. Jag har följande fråga till kommissionsledamoten. Är kommissionen medveten om att de yttersta randområdena - Kanarieöarna, Azorerna och Madeira i Centralatlanten, Guadeloupe, Martinique och Guyana i Karibiska havet samt Réunion i Indiska oceanen - omges av stora havsområden där överfiske har medfört att fiskeresurserna minskar alltmer? Har kommissionen några uppgifter om det? Anser kommissionen att den kan bistå fiskeflottan i dessa regioner genom att hjälpa till att bevara fiskbestånden i dessa områden? Joe Borg ledamot av kommissionen. - (EN) Tack så mycket för era inlägg. Jag kan försäkra er om mitt engagemang att bistå flottorna i de yttersta randområdena så långt jag kan och så långt det är möjligt. Men låt mig betona att det inte är någon lösning varken att behålla eller att öka flottornas kapacitet, utan det kan till och med utgöra en del av problemet. Som jag nämnde i min inledning, om det finns behov av att omstrukturera flottorna, skulle jag uppmana er att uppmärksamma bränslepaketet som nyligen antogs och i vilket det anges ett antal möjligheter som kan gynna flottorna i de yttersta randområdena. Återigen, som jag nämnde, så kan jag godta en förlängning av tidsfristen för inträde i flottregistret med tanke på att skeppsvarven släpar efter. Men jag kan inte godta att tidsfristen förlängs ytterligare för att bevilja offentligt stöd till skeppsbyggnad och till in- och utträdessystemet utöver det som Europeiska fiskerifonden redan har beviljat. Det har redan tagits särskild hänsyn till de yttersta randområdena, och det kommer inte att lösa några problem, utan bara att generera fler. Vi godtar att det finns överfiske och vi tillstår att det beror på överkapacitet. Kommissionen vill inte bidra till överkapacitet i randområden heller, eftersom det enbart orsakar problem i framtiden. Med tanke på möjligt överfiske runt randområdena, har vi tittat på det och rådet har nyligen antagit en förordning om olagligt, orapporterat och oreglerat fiske, med Europaparlamentets godkännande. Från den 1 januari 2010 kommer ingen fisk som inte är certifierad lagligt fiskad att kunna föras in på den europeiska marknaden. Vi tar också ledningen i regionala fiskeorganisationer för att föreslå ett hållbart fiske i haven varhelst vi kan göra våra röster hörda, och det är praktiskt taget i alla regionala fiskeorganisationer. Vi avser fortsätta med ansträngningen så att vi på detta sätt kan trygga ett hållbart fiske, inte bara i våra vatten utan också i internationella vatten, som är så viktiga för våra yttersta randområden. Pedro Guerreiro föredragande. - (PT) Samtidigt som jag tackar er för dessa ord, vill jag också betona att enligt bestämmelserna i fördragen är åtgärder för att stödja de yttersta randområdena möjliga och önskvärda. Möjligheten måste därför resultera i en särskild handling. Fiskesektorn är strategisk för dessa regioner. Den behöver stöd till renovering och förnyelse och därför är frågan helt naturlig. Gemenskapsstöd förekommer och debatten visar att det inte finns ett enda giltigt argument för att inte bevilja offentligt stöd till renovering och förnyelse av fiskeflottorna i dessa regioner. I motsats till det som har sagts, kommer inte renovering och förnyelse av dessa flottor nödvändigtvis att medföra överkapacitet eller ökad överkapacitet. Frågan som måste ställas är därför varför inte åtgärder vidtas för att stödja sektorn? Efter debatten är vi mer övertygade än någonsin om att det inte bara är nödvändigt att förlänga tidsfristen för inträde av fartyg som beviljats offentligt stöd för förnyelse, enligt Europeiska kommissionens och fiskeriutskottets förslag. Det är också nödvändigt att garantera möjligheten till offentligt stöd för renovering och förnyelse av flottorna i dessa regioner, i synnerhet den småskaliga flottan, utan att begränsas av tidsfrister, så som vi än en gång följdriktigt har diskuterat. Vi vill därför att ändringsförslagen som vi har lagt fram i detta avseende ska antas i morgon. Situationen kräver det och tiden kommer att ge oss rätt. Talmannen Debatten är härmed avslutad. Omröstningen kommer att äga rum på tisdag. Skriftliga förklaringar (artikel 142) Margie Sudre skriftlig. - (FR) Jag är mycket nöjd med att Europaparlamentet tillåter byggnad av fiskefartyg fram till den 31 december 2011, för flottor som är registrerade i de yttersta randområdena och får statligt stöd för renovering. Jag vill tacka mina kolleger som tillsammans med mig vidtog åtgärder under de hårda förhandlingarna med kommissionen, för att få det ursprungliga förslaget förlängt med två år. Eftersom lagen i vilken medlemsstaterna fick tillstånd att bevilja stödet antogs så sent och skeppsvarven har begränsad kapacitet, skulle nya fartyg inte kunnat byggas i tid. Jag är glad över att Europeiska kommissionen lyssnade på yrkesfiskarnas krav, även om jag beklagar att den kommunistiska gruppen beslutade att inte stödja oss. Överenskommelsen visar att Europeiska unionen fortfarande tar hänsyn till särskilda förhållanden i de yttersta randområdena och gör det egentligen mer än någonsin genom att samtycka till en förlängning av undantagssystemet. Låt oss inte glömma att statligt stöd för byggnad av nya fartyg inte har varit tillåtet i resten av Europeiska unionen sedan 2005. Jag uppmanar fiskeriministrarna att fatta beslutet mycket snabbt, så att yrkesfiskarna i de yttersta randområdena kan förvärva moderna fartyg med högsta säkerhet.

4. Rapprochement des taux d'accises sur l'alcool et les boissons alcoolisées (vote) - Rapport Lulling Après le rejet de la proposition de la Commission Ieke van den Burg (EN) Je souhaiterais demander le renvoi de ce document en commission, car nous avons maintenant des résultats de votes contradictoires. Le Président Étant donné que la Commission n'a pas fait de proposition, il sera automatiquement renvoyé en commission. Ce renvoi se fera de toute façon. Astrid Lulling rapporteur. - Monsieur le Président, j'ai proposé à mon groupe et aux nombreux collègues qui m'ont suivie de rejeter le rapport, parce que la ligne que j'avais proposée n'a pas été suivie et que j'ai l'impression que certains membres de ce Parlement - les votes étaient très serrés... - ne savaient pas ce qu'ils votaient. (Protestations) Pardon, ne connaissaient pas la portée de leur vote. En outre, Monsieur le Président, étant donné que la Commission est silencieuse - encore que M. Kovács, le commissaire ait parlé deux fois la nuit dernière alors que l'on m'a refusé, à moi, le rapporteur, de lui répondre -, je dois bien constater son impuissance. Nous avions fait une proposition pour sortir de l'impasse. Malheureusement, nous n'avons pas été suivis, Monsieur le Président. Donc, il n'y a pas de rapport du Parlement sur cette proposition et la Commission et le Conseil peuvent persister dans leur immobilisme et persévérer dans leur impasse. (Applaudissements) Le Président Un débat sera bien entendu organisé lorsque la question sera à nouveau soumise à cette Assemblée.

Harmonogram okresów sesyjnych Przewodniczący Przed przystąpieniem do głosowania muszę państwa poinformować, że na swoim ostatnim posiedzeniu, które odbyło się 12 maja, Konferencja Przewodniczących podjęła na mocy art. 134 Regulaminu decyzję o przeprowadzeniu sesji nadzwyczajnej w dniu 23 czerwca, w godzinach od 15.00 do 17.00. Na tej sesji przewodniczący Rady Europejskiej, pan Van Rompuy, będzie miał możliwość przedstawienia Parlamentowi informacji o konkluzjach posiedzenia Rady Europejskiej, które odbędzie się w dniu 17 czerwca, zgodnie z art. 15 traktatu lizbońskiego. Robert Atkins Panie przewodniczący! Chciałbym zgłosić uwagę formalną i zapytać, czy znajdowanie przez nas, na naszych pulpitach w tej Izbie, informacji dotyczących projektów do podpisania, stanie się precedensem. Bez względu na treść czy inne kwestie związane ze sprawą, z pewnością godne ubolewania jest zarzucanie naszych miejsc śmieciami, nad czym nie mamy żadnej kontroli. Czy można prosić o powstrzymanie tego zjawiska? (Oklaski) Przewodniczący Panie pośle Atkins! Z uwagą przyjmiemy do wiadomości pana spostrzeżenie czy też protest. Werner Langen (DE) Panie przewodniczący! W tej samej kwestii formalnej: nie wystarczy, aby przewodniczący przyjął to do wiadomości. Wzywam do powstrzymania tego zjawiska. Przewodniczący Prezydium przyjęło to do wiadomości w celu podjęcia odpowiednich działań. Jednakże przyjęcie do wiadomości to pierwszy krok. Po przyjęciu czegoś do wiadomości można podjąć odpowiednie działania.

Strafrechtliche Maßnahmen zur Durchsetzung der Rechte des geistigen Eigentums (Aussprache) Der Präsident Als nächster Punkt folgt der Bericht von Herrn Zingaretti im Namen des Rechtsausschusses über den geänderten Vorschlag für eine Richtlinie des Europäischen Parlaments und des Rates über strafrechtliche Maßnahmen zur Durchsetzung der Rechte des geistigen Eigentums - C6-0233/2005 -. Günter Verheugen Vizepräsident der Kommission. Herr Präsident, meine sehr verehrten Damen und Herren Abgeordneten! Verletzungen des Rechts auf geistiges Eigentum nehmen kontinuierlich zu und stellen für die Volkswirtschaft in Europa und die Gesellschaft in Europa inzwischen eine wirklich ernsthafte Gefahr dar. Die von Land zu Land unterschiedlichen Sanktionsregelungen beeinträchtigen nicht nur das reibungslose Funktionieren des Binnenmarktes, sie erschweren auch die wirksame Bekämpfung von Nachahmung und Produktpiraterie. Es ist wichtig, dass die Rechteinhaber überall in der Gemeinschaft einen gleichwertigen Schutz genießen. Hier stellen sich auch Probleme des Verbraucherschutzes im Zusammenhang mit Gesundheits- und Sicherheitsfragen. Fälscher profitieren vom Internet, weil sich gefälschte oder nachgeahmte Erzeugnisse über das Internet ohne Zeitverlust weltweit vertreiben lassen. Die Machenschaften treten offenbar zunehmend in Verbindung mit der organisierten Kriminalität auf, und ich muss darauf hinweisen, dass die Zahl von Produkten, die vom Binnenmarkt genommen werden müssen, in letzter Zeit in Besorgnis erregender Weise zugenommen hat. Dabei handelt es sich in der Regel um Produktfälschungen. Die Bekämpfung der Nachahmung von Waren ist daher für die Gemeinschaft von allergrößter Bedeutung, die Abstimmung hier im Europäischen Parlament ist ein wichtiger Schritt auf diesem Weg. Die Kommission freut sich darüber, dass das Europäische Parlament den allgemeinen Grundsatz, auf dem dieser geänderte Richtlinienvorschlag beruht, akzeptiert und unterstützt. Ich möchte bei dieser Gelegenheit dem Berichterstatter, Herrn Zingaretti, meinen ausdrücklichen Dank aussprechen. Bereits in seiner Entschließung vom 7. September 2006 über die Notwendigkeit, umgehend gegen Arzneimittelfälschungen vorzugehen, hat das Parlament die Kommission in ihrer Auffassung unterstützt, dass die strafrechtlichen Sanktionen schnellstens vereinheitlicht werden müssten. Die Kommission begrüßt auch, dass der Ausschussbericht für diese Straftaten dasselbe Strafmaß vorsieht wie für schwere Straftaten. Die Kommission ist trotzdem unglücklich über einige Punkte, die sich in der Diskussion ergeben haben: zum einen darüber, dass das Parlament den Anwendungsbereich der Richtlinie ausschließlich auf den Bereich der Gemeinschaftszuständigkeit begrenzen will - ich muss darauf hinweisen, dass das bei der praktischen Umsetzung der Richtlinie zu großen Schwierigkeiten führen wird. Außerdem erscheint die Definition des Begriffs "Recht des geistigen Eigentums" nicht ausreichend, da eine ganze Reihe von Aspekten unklar geblieben sind. Die Definitionen der Begriffe "Verletzung in gewerbsmäßigem Umfang" und "vorsätzliche Verletzung eines Rechts am geistigen Eigentum" schließlich bewirken keinen zusätzlichen Nutzen. Sie können missverständlich sein und die Rechtssicherheit untergraben. Im Interesse der Sicherheit der Verbraucher und im Interesse der Wettbewerbsfähigkeit unserer Wirtschaft bitte ich Sie sehr herzlich, dem Vorschlag der Kommission zuzustimmen. Nicola Zingaretti Herr Präsident, verehrte Kolleginnen und Kollegen! Ich danke dem Herrn Kommissar für die wohlwollenden Worte, die er für diesen Bericht gefunden hat. Endlich neigt sich das Rechtsetzungsverfahren für diese bedeutsame Richtlinie seinem Ende zu, und ich möchte als Erstes all jenen danken, die sich in den letzten Monaten in einer leidenschaftlichen und, wie ich glaube, sehr hilfreichen Debatte verausgabt haben, beginnend bei den Schattenberichterstattern und dem ganzen Team, ohne die eine Behandlung derart komplexer Themen gar nicht möglich gewesen wäre. Über diese Richtlinie wurde viel gesprochen; manche Kommentare waren von Sachkenntnis geprägt und manche gingen am Kern der Sache vorbei, nicht zuletzt, weil es sich um hoch komplizierte Themen handelt. Deshalb muss meiner Meinung nach jetzt klargestellt werden, worüber wir hier reden. Dies ist eine Richtlinie zur Bekämpfung der organisierten Kriminalität und, ich betone, letztendlich zur Bekämpfung des organisierten Verbrechens sowohl in seiner herkömmlichen Form als auch in der Form, die es in letzter Zeit angenommen hat. Das ist demnach eine Richtlinie gegen den Schaden, den die Kriminalität Europa durch die Nachahmung von Produkten und die Verletzung der geistigen Eigentumsrechte zufügt. Viele Abgeordnete fragten mich in den vergangenen Monaten, warum wir eigentlich harmonisieren müssten. Meine Antwort lautet, dass die organisierte Kriminalität schon lange eine globale Erscheinung ist, dass sie keine Grenzen kennt und auf ungeheure Ressourcen zurückgreifen kann. Im Gegensatz dazu ist das Recht in verschiedene und bisweilen gegensätzliche Justizsysteme zersplittert, und demzufolge schwächer. Berechnungen nach ist in den letzten zehn Jahren das Volumen nachgeahmter Produkte um 1 600 % gestiegen, und ich denke, Europa muss etwas unternehmen, denn wir reden hier von einem immensen Markt und von sehr realen und materiellen Dingen, nämlich Spielwaren, Bekleidung, Schuhwaren, Lebensmitteln, Kosmetika, Chemikalien und Gastronomieerzeugnissen, die falsche Bezeichnungen führen, von Brillen, CDs, DVDs und anderen Dingen, d. h. ausnahmslos Erzeugnissen, die die europäischen Bürger jeden Tag kaufen. Wie ich schon sagte, verursacht diese Tätigkeit enormen Schaden. Sie schadet der europäischen Industrie, weil die Produktnachahmung offenkundig alle elementarsten Markt- und Wettbewerbsregeln verfälscht, und sie schadet den Arbeitnehmerinnen und Arbeitnehmern, weil Produktfälscher selbstverständlich die Gesetze zum Schutz derer, die produzieren, völlig missachten und weil vorsätzliche Fälschung Rezession und Arbeitslosigkeit hervorruft. Es wurde gesagt, die Nachahmung habe in den letzten zehn Jahren zum Verlust von 125 000 Arbeitsplätzen in Europa geführt. Daraus ergibt sich ein Schaden für die Wirtschaft aufgrund von Steuerhinterziehung und ein Schaden für die Verbraucher aufgrund der Tatsache, dass wir in diesem Parlament viele Stunden damit verbringen, Verordnungen zum Schutz der europäischen Bürger auszuarbeiten, ohne jedoch wirksam gegen Fälschung vorzugehen, und uns steht kein Mittel zur Verfügung, um für die Einhaltung dieser Verordnungen zu sorgen. Für besonders ernst halte ich die Fälschung der Handelsmarken von Generika, die oft in Entwicklungsländern vermarktet werden, und es freut mich sehr, dass sich der Exekutivsekretär der Task Force der Weltgesundheitsorganisation zur Bekämpfung der Produktnachahmung positiv über den Bericht geäußert hat, weil darin die Gefahren für die Gesundheit ausdrücklich erwähnt werden und Arzneimittelfälschung als besonders schwerwiegend eingestuft wird. Deshalb müssen wir meines Erachtens in dieser Sache vorangehen. Ich denke, dass mit dem Richtlinientext bedeutende Neuerungen eingeführt werden, auch im Vergleich zum Text der Kommission, und dass wir einen tragfähigen Kompromiss erzielt haben. Ich halte es für wichtig, dass wir den Anwendungsbereich der Richtlinie klargestellt und eingegrenzt haben, indem wir beispielsweise die Patente davon ausnahmen, für die das Zivilrecht das geeignetere Mittel zur Lösung von Streitfällen bleibt. Obwohl es sich um einen sehr strittigen Text handelt, bin ich der Meinung, dass wir nicht stehen bleiben dürfen und uns der Sachlichkeit dieser Argumente nicht entziehen können. Mit der Harmonisierung unserer Strafmaßnahmen machen wir einen Schritt nach vorn bei der wahren Entwicklung des europäischen Binnenmarkts, der zweifellos durch Regeln, aber auch durch Maßnahmen wie diese, die verhindern, dass die Regeln ständig missachtet werden, gefördert wird. Ein Tätigwerden auf dieser Ebene unterstützt und stärkt die Identität eines politischen Europa, doch vor allem stärkt es die Idee von einem Europa, das für die europäischen Bürger von Vorteil ist. Wir gehen in diese Parlamentsabstimmung bestärkt durch ein sehr breites Zustimmungsvotum des Rechtsausschusses zu der Richtlinie. Deshalb hoffen wir, dass eine große Mehrheit diesen Kompromiss unterstützt, weil in diesen Stunden mächtige Interessen- und Lobbygruppen darauf hoffen, dass das Europäische Parlament untätig bleibt. Ich glaube jedoch, dass es ein Imageschaden und ein politischer Schaden wäre, wenn das Europäische Parlament angesichts einer so verheerenden Straftat wie der Fälschung die Hände heben und behaupten würde, Europa könne nichts dagegen tun. Früher stand das Parlament in vorderster Reihe bei der Gestaltung des Binnenmarks und des politischen Europa, und ich bin überzeugt davon, dass es auch diesmal dort stehen wird. David Hammerstein Mintz Der Text der Kommission, über den wir abstimmen wollen, steht in keiner Beziehung zum Standpunkt des Ausschusses für Industrie, Forschung und Energie und hat nichts mit dem legitimen Kampf gegen Betrug und Piraterie zu tun, die sich gegen die Gesundheit und Sicherheit von Personen richten. Darin sind wir uns alle einig. Mit dem geänderten Vorschlag zu den Rechten des geistigen Eigentums wird hingegen versucht, den Informations- und Kulturaustausch zu kriminalisieren. Sollte das Parlament für den geänderten Vorschlag zu den Rechten des geistigen Eigentums stimmen, wäre dies eine Gleichbehandlung der Mafia und der normalen Bürger. Weder die Absicht der Profiterzielung noch der Grad der Kriminalität sind klar herausgestellt. Im Anwendungsbereich dieser Richtlinie wird nicht unterschieden, sie stellt alles in die kriminelle Ecke, obwohl die zivilrechtliche Seite im Allgemeinen gut funktioniert. Zudem entsteht eine große Rechtsunsicherheit, die zu einer hysterischen Hetzjagd in alle Richtungen führt, die Bürger erschreckt und die Innovation von tausenden kleiner und großer Unternehmen lähmt, die nicht in Furcht vor dem Gefängnis leben sollten. Im Internet haben wir schon eine massive negative Reaktion auf diese Richtlinie erhalten. Wir dürfen nicht so vorgehen und uns gegen den Kultur- und Informationsfluss stellen. Rainer Wieland Verfasser der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für bürgerliche Freiheiten, Justiz und Inneres. - Herr Präsident! Federführend für diesen Bericht ist der Rechtsausschuss, mein eigentlich angestammter Ausschuss, der sich hauptsächlich mit den Rechten am geistigen Eigentum befasst. Ich bin in dieser Frage jetzt Verfasser der Stellungnahme des Ausschusses für bürgerliche Freiheiten, Justiz und Inneres, und ich will mich auch auf diesen Blickwinkel beschränken. Herr Verheugen ist darauf eingegangen, dass wir diesen Rechtstext brauchen. Das ist richtig! Aber wir sollten uns nicht immer nur darauf beschränken, am Mindeststrafrahmen herumzuschrauben. Am Ende ist niemandem gedient, wenn man die Mindest- oder die Höchststrafe um ein ganzes oder halbes Jahr nach oben oder nach unten abändert. Ich bin der festen Überzeugung - und das hat sich im Ausschuss für bürgerliche Freiheiten, Justiz und Inneres auch so durchgesetzt -, dass wir anfangen müssen, am Bestimmtheitsgrundsatz zu arbeiten. Wir haben uns dafür eingesetzt, dass in dieser Richtlinie am Ende - unabhängig davon, ob Patente auch erfasst werden oder nicht, das ist zunächst egal - ein Positivkatalog des Anwendungsbereichs aufgeführt wird, damit der Adressat des Rechtstextes - der Bürger - nicht irgendeinen schwammigen Begriff liest, sondern einen Katalog sehen kann, aus dem ersichtlich ist, in welchen Bereichen er sich strafbar machen kann. Dabei kommen wir - Herr Kommissar, das haben Sie ausdrücklich angesprochen - in den Bereich der Definitionen. Wenn wir jetzt im Zivilrecht anfangen, eine so genannte toolbox, einen Werkzeugkasten, zu errichten, dann stehen wir im strafrechtlichen Bereich davor, auch entsprechende Definitionen festzulegen. Es nützt nichts, an den Rechtsfolgen herumzuschrauben, wir müssen auch an den Definitionen arbeiten. Deshalb ist diese Richtlinie ein Einstieg! Ich verstehe die Kritik daher nicht ganz. Ein Einstieg ist der Versuch, den Stichpunkt "gewerbsmäßig" zu definieren. Wir versuchen, den Begriff "Vorsatz" zu definieren, aber bitteschön nicht nur in Bezug auf diesen Anwendungsbereich, sondern ... (Der Präsident entzieht dem Redner das Wort.) Hans-Peter Mayer im Namen der PPE-DE-Fraktion. - Herr Präsident, verehrte Kolleginnen und Kollegen! Als Schattenberichterstatter und für den Rechtsausschuss möchte ich dem Kollegen Zingaretti für seinen gelungenen Bericht und vor allem für die ausgezeichnete Zusammenarbeit danken. Zu dem Bericht möchte ich betonen, dass es nicht darum gehen soll, die Bürger der EU zu kriminalisieren. Wir wollen die kriminellen Vereinigungen, die organisierte Kriminalität, die professionellen Fälscher unter Strafe stellen. Ich selbst lege größten Wert darauf, dass private Nutzer mit persönlichem, nicht gewinnorientiertem Zweck davon ausgenommen werden. Der im Rechtsausschuss erzielte Kompromiss bezüglich der Definitionen ist einfach auch eine praktikable Lösung. Wie mein Kollege Wieland begrüße deswegen auch ich die Definition der Verletzung in gewerbsmäßigem Umfang oder der vorsätzlichen Verletzung eines Rechts an geistigem Eigentum. Ich begrüße auch die Positivliste, von der die Patente ausgenommen sind. Auch bei den Tatbestandsmerkmalen in Artikel 3 konnte eine zufriedenstellende Lösung erzielt werden, so dass als Straftaten gelten: erstens jede vorsätzliche, in gewerbsmäßigem Umfang begangene Verletzung, zweitens der Versuch einer solchen Rechtsverletzung sowie drittens die Beihilfe und die tatbezogene Anstiftung. Da der mündliche Änderungsantrag zur tatbezogenen Anstiftung von mir stammt, möchte ich noch einmal deutlich darauf hinweisen, dass hier die Übersetzungen schwierig und teilweise auch richtig falsch sind. Bei den Geldstrafen sollen Verwerfungen in nationalen Strafrechtsordnungen bezüglich der juristischen Personen vermieden werden. Die Mitgliedstaaten sollen selbst entscheiden, ob sie gegen juristische Personen strafrechtliche Sanktionen oder nur Geldstrafen verhängen wollen. Jeder Mitgliedstaat kann diese europäischen Vorgaben verschärfen, was heute schon der Fall ist, und wir wollen das auch in der Verantwortung der Mitgliedstaaten belassen. Manuel Medina Ortega Herr Präsident! Der Bericht Zingaretti über den geänderten Richtlinienvorschlag des Europäischen Parlaments und des Rates über strafrechtliche Maßnahmen zur Durchsetzung der Rechte des geistigen Eigentums ist ein sehr ausgewogener Vorschlag, der im Rechtsausschuss und auch bis zu einem gewissen Grad in den anderen Ausschüssen, die mit diesem Thema befasst waren, breite Unterstützung gefunden hat. Wie Herr Zingaretti bemerkte, muss das geistige Eigentum geschützt werden, und der Rechtsausschuss hat mit den verschiedenen von ihm eingereichten Änderungsanträgen vielleicht einige der Bedingungen abgeschwächt, die von Herrn Mayer, der gerade im Namen der Fraktion der Europäischen Volkspartei (Christdemokraten) und europäischer Demokraten gesprochen hat, befürwortet wurden. Konkret macht es aufgrund der Schwierigkeiten, die sich daraus ergeben können, keinen Sinn, beispielsweise den strafrechtlichen Schutz auf Patente - auf das geistige Eigentum - auszudehnen, das in der Praxis durch das Zivilrecht geschützt ist. Ebenso zwecklos ist es, eine Reihe von Tätigkeiten zu kriminalisieren - die der Kritiker, Journalisten, Intellektuellen oder Lehrer, die aufgrund eines einfachen Treffens "hinter Gittern" landen können - oder die eines unschuldigen Nutzers der Möglichkeiten der Rundfunkmedien, die uns die Internettechnologie heute bietet und durch die jemand, nur durch einen Tastendruck zu einem bestimmten Zeitpunkt, eines strafrechtlichen Verstoßes angeklagt werden kann. Mir erscheint es wichtig, dass wir den strafrechtlichen Schutz des geistigen Eigentums stärken, doch dies sollte in Übereinstimmung mit bestimmten Grundsätzen geschehen, damit der strafrechtliche Schutz nicht über den unbedingt notwendigen Rahmen hinausgeht. Dieser Schutz trägt stets Ausnahmecharakter, da es andere Rechtsmittel zu seiner Gewährleistung gibt. Ich glaube, dass die Vorschläge von Herrn Zingaretti - der in den Bericht aufgenommene Vorschlag des Rechtsausschusses und die Änderungsanträge, die gemeinsam mit Herrn Mayer eingereicht wurden - uns die Möglichkeit bieten, den Anwendungsbereich dieses strafrechtlichen Schutzes einzuschränken, und dass dieses Plenum deshalb den vorliegenden Bericht annehmen und die zweckdienlichen Änderungsanträge bei der Abstimmung unterstützen sollte. Toine Manders im Namen der ALDE-Fraktion. - (NL) Herr Präsident! Ich möchte Herrn Zingaretti für die Zusammenarbeit danken. Wir haben dieses immerhin sensible Thema ausführlich und lange diskutiert. Nach Angaben der OECD belaufen sich die Beträge für nachgeahmte Waren weltweit auf ca. 600 Milliarden Euro pro Jahr, wobei vor allem kriminelle Organisationen daran beteiligt und in diesem Bereich weltumspannend tätig sind. Nachahmung und Produktpiraterie verursachen tiefe Löcher in den Steuerkassen der Steuerbehörden, denn legal arbeitende Unternehmen zahlen unter anderem Steuern und sorgen für Beschäftigung. Der Staat verwendet die daraus resultierenden Steuereinnahmen wiederum für eine Reihe nützlicher Aufgaben. Das Beschäftigungsniveau ist hoch. Offenbar trauen wir uns nicht wirklich durchzugreifen, wirksame strafrechtliche Sanktionen zu verhängen und die Sache direkt anzupacken. Die Verhängung von Strafen sollte natürlich auch durch die Sensibilisierung der Öffentlichkeit flankiert werden. Der Zoll sollte künftig gründlicher und effektiver kontrollieren, um zu verhindern, dass ein Seeschiff ungesehen durch den Zoll kommt, wie jenes Schiff in Hamburg, das mit drei Millionen Paar Schuhen beladen war - lauter Nachahmungen aus China. Meiner Ansicht nach müssen wir hier etwas tun. Gleichzeitig muss der Verbraucher deutlich mehr Bewusstsein entwickeln. Aus diesem Grund habe ich einen Änderungsantrag zur Einführung eines Konzepts zum bewussten Umgang mit nachgeahmten Waren vorgelegt. Das bedeutet, wenn ein Verbraucher bewusst Produkte kauft, deren Preis zu niedrig ist, sollte er wissen, dass er eine Nachahmung kauft und damit das ordnungsgemäße Funktionieren unserer Gesellschaft verhindert und die Wirtschaft behindert. Es ist bedauerlich, dass wir den Verbrauchern zu viel ersparen wollen, denn kurioserweise sind die Benutzung und der Kauf nachgemachter Waren in Frankreich und Italien strafbar. Riesige Plakate warnen davor. Leider fehlte uns dazu bislang der Mut. Gleichzeitig bedaure ich, dass geistiges Eigentum in Europa noch immer nicht ausreichend geschützt wird und es an entsprechendem Bewusstsein mangelt, denn so werden wir die Ziele von Lissabon nie erreichen, die wettbewerbsfähigste wissensbasierte Wirtschaft der Welt zu werden. Ich hoffe, wir entschließen uns für die weitere Unterstützung des Zolls und die Verbesserung der Gesetzgebung. In diesem Zusammenhang plädiere ich für die Verwendung einheitlicher Definitionen weltweit. Wenn wir dies erreichen, bin ich zufrieden. Anderenfalls stehen wir als Europäer auf Kosten unserer Wirtschaft und Beschäftigungssituation bald alleine da. Eva Lichtenberger im Namen der Verts/ALE-Fraktion. - Herr Präsident! Werte Kolleginnen und Kollegen! Es stimmt, der massenhafte Import von gefälschten Produkten richtet großen Schaden in der europäischen Wirtschaft an, vor allem in der Qualitätsproduktion. Ja, ich bin dafür, dass dagegen etwas unternommen wird. Es soll vor allem eine Möglichkeit geschaffen werden, damit die großen kriminellen Organisationen, auf die jetzt schon eingegangen wurde, mittels europäischen Rechts auch besser bestraft bzw. belangt werden können. Soweit sind wir uns alle einig. Wie das geschehen soll, darüber gibt es allerdings Auseinandersetzungen. In diesem Zusammenhang danke ich dem Kollegen Zingaretti sehr herzlich. Er hat sich sehr bemüht, wirklich eine Einigung herbeizuführen. Wir müssen jedoch alle mit besonderer Präzision an diese Frage herangehen, auch deswegen, weil das rechtliche Eis, auf dem wir uns befinden, recht dünn ist. Man hat eine Umweltschutzbestimmung aus dem Strafrecht herangezogen, um hier weiterzukommen, aber das erlegt uns die Verantwortung auf, besonders vorsichtig und präzise vorzugehen. Im europäischen Recht sollen wir uns mit etwas beschäftigen, das die Mitgliedstaaten allein nicht bewerkstelligen können, vor allem wenn es um das Strafrecht geht, und das ist in diesem Fall der Umgang mit großen kriminellen Organisationen. Dafür brauchen wir eine präzise Definition dessen, was der Anwendungsbereich dieser Regelung ist. Wenn wir das offenlassen - wie es einige wollen - oder wenn wir hier auch die Konsumenten mit einschließen wollen, dann schießen wir mit Kanonen auf Spatzen, und werden die großen Organisationen, die die europäische Wirtschaft so stark schädigen, nicht wirklich treffen können. Wenn wir keine präzise Definition haben, kann es nämlich sein, dass wir Kleinunternehmer, die oft nicht wissen, wessen Waren sie verkaufen oder woher die Waren kommen, mit Sanktionen im Sinne des Strafrechts treffen. Das trifft vor allem Jugendliche. Die Mehrzahl der Jugendlichen in Europa kann nicht unterscheiden, was man im Internet downloaden darf und was nicht. Wir wollen keinesfalls die Endnutzer kriminalisieren. Wir wollen uns auf die Punkte konzentrieren, wo europäisches Recht seinen Platz hat. Das andere ist über nationales Recht abgedeckt. Und wenn der Kollege Manders bei den Konsumenten Bewusstsein schaffen will, dann möchte ich ihm nur eines sagen: Wenn man eine Gucci-Tasche für 10 Euro bekommt, dann ist das für einen Konsumenten vielleicht noch erkennbar, aber für viele andere Produkte gilt das nicht. Ich will nicht, dass europäisches Recht im Übermaß dort angewendet wird, wo es nicht sinnvoll ist. Wir müssen die Anwendungsbereiche, vor allem im kommerziellen Bereich ........ (Der Präsident entzieht der Rednerin das Wort.) Umberto Guidoni Herr Präsident, verehrte Kolleginnen und Kollegen! Auch ich möchte als Erstes dem Berichterstatter, Herrn Zingaretti, für die Zusammenarbeit und für seine Vermittlungsversuche in Bezug auf diese Richtlinie danken, kraft deren Fälschungen als Straftat behandelt werden sollen. Was allerdings fehlt, ist ein Bezugsrahmen in Form von Vorschriften, die die Fälschung selbst definieren, sodass Marken-, Patent- und Urheberrechtsverstöße gegenwärtig in einen Topf geworfen werden. Werden Nachahmung und Fälschung mit Verletzungen von Rechten an geistigem Eigentum verwechselt, könnte die Wirksamkeit des Kampfes gegen kriminelle Fälschungen beeinträchtigt werden. Stattdessen wäre es hilfreicher gewesen, die Anwendung der Richtlinie lediglich auf Verletzungen von Urheberrechten betreffend die gewerbsmäßige Herstellung nachgeahmter Multimediaerzeugnisse zu begrenzen, denn in diesem Bereich operiert die organisierte Kriminalität. Andererseits kann die unzweckmäßige Ausdehnung auf die Urheberrechte ernste Risiken für den Datenschutz der Konsumenten multimedialer Erzeugnisse mit sich bringen. Zudem rückt die Richtlinie beim Urheberrecht vom Begriff des gewerbsmäßigen Umfangs ab, wodurch die Gefahr entsteht, dass die private Nutzung ohne Gewinnerzielungsabsicht jener Nutzer strafrechtlich verfolgt wird, die das Internet für Peer-to-Peer-Verbindungen, Videostreaming u. ä. verwenden. Die Richtlinie schreibt den Mitgliedstaaten vor, auch ohne Anzeige eines Geschädigten die Strafverfolgung einzuleiten, und überträgt den Privatpersonen sogar eine unmittelbare Rolle bei den Ermittlungen, die über die technische Unterstützung für die Behörden hinausgeht und letzten Endes zu einer initiierenden und richtungsweisenden Rolle wird. Schließlich lässt die Richtlinie eine wirtschaftliche und soziale Analyse vermissen. Die Verschärfung der Sanktionen in Italien hat nichts gebracht. Aus diesem Grund schlägt unsere Fraktion vor, diese Richtlinie abzulehnen. Jim Allister (EN) Herr Präsident! Ich möchte meinen Einspruch dagegen zu Protokoll geben, dass sich die EU in das Strafrecht der Mitgliedstaaten in einem solch ungeheuerlichen Maße einmischt, dass sie fordert, neue Straftatbestände einzuführen, und die Höhe der strafrechtlichen Maßnahmen im Vereinigten Königreich und anderen Staaten festlegt. Die schändliche Entscheidung des Gerichtshofes vom September 2005 hat zu dieser unerträglichen Verletzung der nationalen Souveränität geführt. Was wir jetzt erleben, ist ein Programm der zügellosen Ausweitung der Macht der Kommission. Das Vereinigte Königreich hat umso mehr Grund, gegen diese Richtlinie Einwand zu erheben, als zum ersten Mal die Verletzung eines Patents zu einer Straftat werden würde, die mit vier Jahren Gefängnis oder mehr geahndet werden kann. Und das nicht etwa, weil das gewählte Unterhaus dies für notwendig oder klug hielte, sondern weil es von der nicht gewählten EU-Kommission diktiert wird. Ich erhebe Einspruch, ich lehne diese untragbare Einmischung der EU und damit diese Richtlinie ab. Jacques Toubon (FR) Herr Präsident! Wir alle wollen vorankommen, und Nachahmungen, die aus wirtschaftlicher, gesellschaftlicher und kultureller Sicht nicht geduldet werden können, wirksam bestrafen, und Herr Zingaretti hat große Anstrengungen unternommen, um diesen Kompromissvorschlag zu erreichen. Dennoch bin ich betroffen über die große Verwirrung, die in dieser Aussprache unter jenen herrscht, die die Verbraucher verteidigen und sich dabei über die Rechte der Autoren und Interpreten hinwegsetzen, und jenen, die die Zuständigkeit der Gemeinschaft befürworten und gleichzeitig die Souveränität der nationalen Gerichte beibehalten möchten. Meines Erachtens gibt es hier echte Probleme, die es wert wären, eingehender beleuchtet zu werden. In einem Punkt habe ich jedenfalls klare Vorstellungen, nämlich zu den Auswirkungen dieses Textes auf die Kultur. Ich beziehe mich dabei auf die im Rechtsausschuss angenommenen Änderungsanträge zu Artikel 2 und Artikel 3. Darin werden Definitionen für die Rechte an geistigem Eigentum vorgeschlagen. Dies ist nicht Gegenstand der Richtlinie. Sie schlagen eine restriktive Fassung der Begriffe der vorsätzlichen Verletzung und des gewerblichen Umfangs vor. Dies beschneidet die Ermessensfreiheit der nationalen Gerichte und läuft vor allem darauf hinaus, den Austausch von Dateien zwischen Personen nicht unter Strafe zu stellen. Daraus folgt, dass die Bestimmungen einerseits dem gemeinschaftlichen Besitzstand zuwiderlaufen, insbesondere der Urheberrecht-Richtlinie aus dem Jahr 2001, und dass sie andererseits eine erhebliche Gefahr für das Kulturschaffen und die kulturelle Vielfalt darstellen, indem sie die nationalen Rechtsbestimmungen, die derartige Verletzungen der Rechte von Autoren und Interpreten unter Strafe stellen, untergraben. Deshalb unterstütze ich im vorliegenden Fall die Fassung des ursprünglichen Vorschlags der Kommission und in jedem Fall den in unserer Aussprache von Frau Sharon Bowles vorgelegten Änderungsantrag 30. Wir befinden uns hier auf einem für die kulturelle Vielfalt sehr gefährlichen Terrain. Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PL) Herr Präsident, die Richtlinie über strafrechtliche Maßnahmen, die zum Schutz der Rechte des geistigen Eigentums ergriffen werden, stellt eine Änderung in der bisherigen Haltung der Kommission gegenüber dem Strafrecht dar. Das vorgeschlagene Dokument spiegelt die Auslegung des Urteils des Europäischen Gerichtshofs vom 12. September 2005 durch die Europäische Kommission wider, das die Anwendung strafrechtlicher Maßnahmen auf Gemeinschaftsebene gestattet, sofern sie für die erfolgreiche Durchsetzung der EU-Rechtsvorschriften erforderlich sind. Angesichts der Zunahme von Verstößen gegen Rechte des geistigen Eigentums weltweit erscheint der Kommissionsvorschlag nicht nur angemessen, sondern auch notwendig. Jedes Jahr gehen dem BIP der Europäischen Union etwa 8 Mrd. Euro wegen nachgemachten Waren verloren. Einzelne Unternehmen verlieren aus dem gleichen Grund etwa 45 bis 65 Milliarden Euro. Das Problem geht so weit, dass Schätzungen zufolge etwa 40 % der Computersoftware weltweit und 36 % der Musik auf Kompaktdisks und Kassetten aus illegalen Quellen stammen. Daher sollten wir die Tatsache begrüßen, dass die Höchststrafe für schwerwiegende Straftaten, die als Teil von kriminellen Vereinigungen begangen werden, bis zu 300 000 Euro und/oder Freiheitsstrafen von vier Jahren betragen kann. Es sei jedoch auch darauf hingewiesen, dass dem Vorschlag des Parlaments zufolge strafrechtliche Maßnahmen nur gegen Einzelpersonen und Einrichtungen verhängt werden können, die wissentlich aus kommerziellen Gründen gegen das Gesetz verstoßen. Die Ausnahmeregel, nach der die Richtlinie nicht für Verstöße gegen die genannten Rechte des geistigen Eigentums durch private Nutzer gilt, deren Beweggründe nicht kommerzieller Gewinn sind, ist sehr wichtig. Ferner scheint es gerechtfertigt, Patentrechte aus dem Anwendungsbereich der vorgeschlagenen Richtlinie herauszunehmen, da so verhindert werden kann, den Inhalt künftiger Bestimmungen in dieser Hinsicht festzulegen und den Geltungsbereich der fraglichen Richtlinie allein auf geistiges Eigentum zu beschränken. Abschließend möchte ich Herrn Zingaretti, dem Berichterstatter, für ein gut vorbereitetes Dokument danken. Sharon Bowles (EN) Herr Präsident! Ich verstehe den Zweck dieser Richtlinie und die Botschaft, die Sie damit an andere Länder aussenden möchten. Wenn jedoch strafbare Handlungen über das hinausgehen, was im TRIPS-Übereinkommen vorgesehen ist, das heißt, deutlich über Nachahmungen und Produktpiraterie hinaus, dann gehen wir einen Schritt zu weit, zumindest zum jetzigen Zeitpunkt, und kein Redner hat sich dafür ausgesprochen. Viele Kolleginnen und Kollegen bestätigen, dass es sich bei der Verletzung eines Patents, das als ungültig bewertet wird, um eine normale kommerzielle Tätigkeit handelt. Das trifft jedoch nicht nur auf Patente zu. Das gilt auch für Gebrauchsmuster und Handelsmarken. Ich sage das als Anwältin, die mehr als 25 Jahre auf dem Gebiet des Patent- und Markenrechts gearbeitet hat, bevor sie Abgeordnete des Europäischen Parlaments wurde. Mit einigen Änderungsanträgen wird versucht, dieses Problem anzugehen. In meinem Änderungsantrag 31 beschränke ich den Geltungsbereich auf die TRIPS-Kriterien - Nachahmungen und Produktpiraterie - bzw. darauf, wenn es sich um organisierte Kriminalität oder eine Gefahr für Gesundheit und Sicherheit handelt. In Änderungsantrag 33 wird der Bewertung der Gültigkeit Rechnung getragen. Ich kann Herrn Toubon versichern, dass es getrennte Abstimmungen über die einzelnen Teile von Änderungsantrag 30 geben wird, der aus einem anderen Grund vorgelegt wurde, als es vielleicht den Anschein hat. Der Kommission möchte ich sagen, dass dieses Thema zu ernst ist, um etwas falsch zu machen. Ich befürchte, es ist zu ernst, um sich mit irgendwelchen Kompromissen zufrieden zu geben. Daher kann ich ohne die von mir erwähnten Einschränkungen nicht für den Vorschlag stimmen. Carl Schlyter (SV) Herr Präsident! Es gibt einen parallelen Vorschlag zu gravierenden Umweltstraftaten, die eindeutig als Straftaten definiert sind, sofern sie den Tod oder eine schwere Körperverletzung von Menschen zur Folge haben. Trotz des eindeutigen Ziels ist dieser Vorschlag umstritten, da die EU damit in den Bereich des Strafrechts eingreift. Der vorliegende Legislativvorschlag zielt darauf ab, kommerzielle Interessen ohne Risiko für die Verbraucher und die Umwelt zu schützen. Dennoch ist diese Definition wesentlich breiter gefasst und schafft Rechtsunsicherheit. In seiner gegenwärtigen Form ist der Vorschlag nicht dazu angetan, die organisierte Kriminalität zu bekämpfen. Im Gegenteil, das Gesetz selbst ist organisierte Kriminalität, denn es stellt eine Verletzung der Grundfreiheiten und Menschenrechte dar und ist ein Angriff auf die natürliche Kommunikation zwischen Verbraucher und Unternehmen. Nehmen wir das Beispiel Betamax. MP3-Player können heutzutage zum Kopieren verwendet werden. Muss nun, bevor sie auf den Markt kommen, der Nachweis erbracht werden, dass sie nicht für kriminelle Zwecke genutzt werden können? Gibt es dann für die Verbraucher, wenn die Geräte verkauft sind, technische Einschränkungen und Hindernisse bei der Verwendung der von ihnen gekauften Produkte, der Musik und der Filme? Der Vorschlag ist ein absurder Angriff auf die Rechte der Verbraucher und sollte in seiner Gesamtheit abgelehnt werden. Daniel Strož (CS) Herr Präsident, sehr geehrte Damen und Herren! Ich gehöre zu den Abgeordneten, die dem Bericht über den Vorschlag für eine Richtlinie über strafrechtliche Maßnahmen zur Durchsetzung der Rechte des geistigen Eigentums grundsätzlich nicht zustimmen können. Ich habe drei grundlegende Einwände. Erstens ist die Rechtsgrundlage dieser Richtlinie nicht klar definiert. Wie jedermann weiß, liegt uns die lange erwartete Stellungnahme des EuGH, die das Urteil vom 13. September 2005 klären sollte, immer noch nicht vor. Das zweite große Problem besteht darin, dass der Begriff "geistiges Eigentum", so wie er in dem Bericht im Sinne der Richtlinie definiert wird, nicht Patente und Typen miteinschließt. Diese sind jedoch ein wesentlicher Bestandteil des Rechts des geistigen Eigentums. Ohne sie wird es der Richtlinie an einem systematischen Ansatz mangeln, der für dieses Thema erforderlich ist. Der dritte Grund steht in engem Zusammenhang mit dem vorher genannten. Die strafrechtlichen Aspekte der Richtlinie sollten die bestehende Richtlinie 2004/48/EG zur Durchsetzung der Rechte des geistigen Eigentums ergänzen, die sich mit Haftpflicht- und verwaltungsrechtlichen Fragen beschäftigt und die auf das gesamte Recht des geistigen Eigentums Anwendung findet, einschließlich Patente und Typen. Es gibt Raum für weit reichende Diskussionen über die Faktoren, die dazu geführt haben, dass der Vorschlag technische Lösungen vom strafrechtlichen Schutz ausschließt. Ich befürchte jedoch, dass hierbei leider der Druck von einflussreichen Interessengruppen eine Rolle hierbei gespielt hat. Vielen Dank für Ihre Aufmerksamkeit. Tadeusz Zwiefka (PL) Herr Präsident, ungeachtet dessen, was von anderen Mitgliedern dieses Hauses gesagt wurde, ist die vorgeschlagene Richtlinie als eine Antwort auf den immer häufiger auftretenden Diebstahl geistigen Eigentums zu verstehen. Wir wissen sehr gut, dass im derzeitigen EU-Recht keine Gemeinschaftspolitik zu Strafmaßnahmen vorgesehen ist, um Piraterie und die Nachahmung von Waren zu bekämpfen. Zudem gibt es beträchtliche Unterschiede zwischen den Systemen der einzelnen Mitgliedstaaten, wie dies die Kommission zu Recht betont hat. Dies verhindert natürlich den wirksamen Schutz des geistigen Eigentums, was sich wiederum nachteilig auf den Wert der Investitionen in Innovationen auswirkt. Ich bin der festen Überzeugung, dass diese Praktiken auf Gemeinschaftsebene unterbunden werden müssen. Wenn wir auch berücksichtigen, dass die Nachahmung völlig neuer Erzeugnisse wie Arzneimittel oder Spielzeug gefährlich für Leben und Gesundheit sein können, wird das Problem noch schwerwiegender. Natürlich gehören zur Nachahmung von Waren aller Arten auch die Herstellung von Verpackungen und die Anstellung von Personen wie Grafikern und Händlern. Dies kann nicht eine Person allein bewältigen. Gut organisierte kriminelle Banden sind daran beteiligt, und eben deren Tätigkeit soll mit der Richtlinie ein schwerer Schlag versetzt werden. Die im Richtlinienentwurf vorgeschlagenen Maßnahmen können als nützlich bewertet werden. Die Verletzung der Rechte des geistigen Eigentums ist eine Straftat, die geahndet werden muss. Zu diskutieren sind jedoch die Grenzen der Verantwortlichkeit und vor allem, wer haftbar gemacht wird. Diejenigen, die nachgeahmte Waren herstellen und auf den Markt bringen, müssen sicherlich bestraft werden. Doch dies darf nicht für diejenigen gelten, die Waren oder Dienstleistungen gehandelt oder benutzt haben, ohne ihre illegale Herkunft zu kennen. Im Kommissionsvorschlag ist betrügerisches Vorgehen im Zusammenhang mit der Verletzung der Rechte des geistigen Eigentums nicht deutlich genug definiert, und dies sollte geändert werden. Zusammenfassend gesagt, die Annahme des Textes dieser Richtlinie ist sehr wichtig, und wir können nur bedauern, dass wir heute nicht in der Lage sind, den nächsten entscheidenden Schritt nach vorn zu tun. Denn schließlich ist es möglich, Gruppen von Straftaten festzustellen, die in der heutigen globalisierten Welt angesichts Dutzender verschiedener Rechtssysteme besonders schwer zu bekämpfen sind. Meines Erachtens würde eine stärkere Harmonisierung des Strafrechts in der Europäischen Union die Effizienz bei weitem verbessern, wie die heutige Aussprache zeigt. Edith Mastenbroek (EN) Herr Präsident! Wir haben das Jahr 2007, und somit können Sie mich mit "Frau" ansprechen! Auch ich möchte meinem Kollegen Herrn Zingaretti meinen Glückwunsch aussprechen, auch wenn er weiß, dass wir in dieser Frage unterschiedlicher Meinung sind. Die Rechtsgrundlage des Vorschlags geht auf ein Urteil des Gerichtshofs zurück. Die Kommission legt diese Gerichtsentscheidung als über diese konkrete Rechtssache hinaus anwendbar aus, und sie betrachtet sie als Rechtsgrundlage für die Harmonisierung bestimmter strafrechtlicher Maßnahmen zum Schutz des Binnenmarktes. Der Grund, weshalb ich eine Ablehnung dieser Richtlinie insgesamt erwäge, liegt nicht etwa darin, dass ich nicht für eine Ausweitung der Befugnisse der EU auf strafrechtliche Maßnahmen wäre. Dafür bin ich schon. Ich habe jedoch ernste Bedenken wegen der Verfahrensweise, die zu dieser Erweiterung der Befugnisse führt, denn eine Rechtsgrundlage ist nicht das Gleiche wie ein politisches Mandat. Grundlegende Schritte wie dieser verlangen eine gründliche politische Aussprache und eine eindeutige Entscheidung über das anstehende Problem. Stattdessen sind wir dabei, im Ergebnis einer einzigen politischen Maßnahme auf einem höchst spezialisierten und begrenzten Gebiet einen großen Sprung nach vorn zu vollziehen. Meiner Meinung nach ist das nicht der beste Weg, um die Integration voranzubringen. Außerdem leistet es dem weit verbreiteten, von vielen vertretenen Standpunkt Vorschub, die Europäische Union sei eine Organisation, die sich hauptsächlich um die Interessen des Großkapitals kümmert, was aber nicht der Fall ist. Ignasi Guardans Cambó (ES) Herr Kommissar! Wir dürfen mit dem Strafrecht nicht spielen. Die Union kann jetzt eine neue Kompetenz ausüben - und es ist richtig, dass sie es tut -, die vom Gerichtshof anerkannt wurde: die Übernahme der strafrechtlichen Dimension jener Befugnisse, zu deren Wahrnehmung sie berechtigt ist. Ich glaube, das macht wirklich Sinn und wir alle sollten dies unterstützen. Doch wir müssen mit Umsicht, Klugheit und juristischem Geschick vorgehen. Und der Text, den wir hier diskutieren, hat nichts von diesen drei Merkmalen. Es fehlt ihm an Umsicht und Weisheit und auch an rechtlicher Qualität. Ich sage das mit größter Achtung für alle, die direkt an seiner Erarbeitung beteiligt waren. Es gibt sehr wenig davon im Bericht. Der Anwendungsbereich ist überzogen. Auf einem so entscheidenden Gebiet wie dem Strafrecht ist dieser Bereich vollkommen konfus. Es werden Geltungsbereiche einbezogen, die in der Europäischen Union nicht harmonisiert sind. Kampf gegen Piraterie, ja, natürlich, und unter Strafrecht. In dieser Hinsicht können wir den Bericht unterstützen. Bekämpfung der Piraterie auf strafrechtlichem Gebiet. Doch die Ausdehnung auf Fragen, die in den Mitgliedstaaten niemals außerhalb des zivilrechtlichen Rahmens standen, macht keinen Sinn, insbesondere wenn die Begriffe nicht harmonisiert sind und die Wörter nicht das Gleiche bedeuten, nicht einmal in Bezug auf die Piraterie. Die Botschaft, dass der Bürger der Straftäter ist, auch wenn er nicht aus wirtschaftlichem Interesse handelt und seine Aktivitäten geringfügig sind, ist sinnlos. Wir müssen vorwärts drängen, ansonsten werden wir viel Lärm um nichts machen, Herr Kommissar. Maria Badia i Cutchet (ES) Nach einem langen Verfahren wird das Europäische Parlament endlich seinen Standpunkt zu strafrechtlichen Maßnahmen annehmen, die die Durchsetzung der Rechte des geistigen Eigentums gewährleisten sollen, Maßnahmen, die nach meiner Auffassung wirklich notwendig sind. Ich möchte einige Bemerkungen aus kultureller Sicht machen. Um die Wissensentwicklung im Allgemeinen und die kulturelle Entwicklung im Besonderen zu fördern, müssen wir den doppelten, wirtschaftlichen und kulturellen Wert der Kreativität als Motor für die Entwicklung der Künste, der Wissenschaft, der kulturellen Vielfalt und der Forschung anerkennen. Darüber hinaus ist es in dieser Ära einer wachsenden Digitalisierung und kommerziellen Liberalisierung - auch der kulturellen Güter und Dienstleistungen - wichtig, ein angemessenes und gerechtes Gleichgewicht zwischen den Urheberrechten und den Nutzer- oder Verbraucherrechten zu erreichen, um einen effektiven Zugang zu diesem Fortschritt in Kultur und Wissen zu gewährleisten und gleichzeitig Piraterie und Fälschung im Rahmen einer stärkeren Harmonisierung innerhalb der Gemeinschaft zu bekämpfen. In dieser Hinsicht möchte ich den Berichterstatter zu seiner Arbeit beglückwünschen, besonders zu dem erreichten Kompromiss zum Ausschluss von Verstößen zu persönlichen und nicht gewinnorientierten Zwecken, da sie nicht die gleiche Behandlung verdienen wie die vorsätzliche Verletzung eines Rechts an geistigem Eigentum im gewerbsmäßigen Umfang, die meines Erachtens angemessen bestraft werden muss. Günter Verheugen Vizepräsident der Kommission. Herr Präsident, meine Damen und Herren! Ich danke Ihnen für eine Debatte mit vielen wertvollen und wichtigen Bemerkungen und Anregungen. Ich möchte auf ein paar Punkte eingehen, die in der Debatte angesprochen wurden. Zur Beschränkung des Anwendungsbereichs der Richtlinie ausschließlich auf den Bereich der Gemeinschaftszuständigkeiten glaubt die Kommission, dass dies ein wesentlicher Punkt ist, um sowohl Fälle unter Gemeinschaftsrecht als auch unter innerstaatlichem Recht abzudecken. Geschähe dies nicht, könnte es bei der Umsetzung der Richtlinie zu beträchtlichen Schwierigkeiten kommen, weil Gemeinschaftsrecht und innerstaatliches Recht hier eng miteinander verzahnt sind. Es bestünde die Gefahr, dass die Bürger gar nicht verstehen, welches Recht tatsächlich gilt, das heißt, die Rechtssicherheit könnte beeinträchtigt werden. Nach Auffassung der Kommission ist es auch so, dass alle Arten von Rechten an geistigem Eigentum strafrechtlichen Schutz verdienen. Die Kommission tritt deshalb für die Einbeziehung von Patenten ein. Dadurch soll jedoch die Umsetzung der Richtlinie politisch nicht behindert werden. Die Kommission kann akzeptieren, dass Patente vom Anwendungsbereich der Richtlinie ausgenommen werden. Hingegen lehnt sie jeden Änderungsantrag wie den vorliegenden Änderungsantrag 1 ab, durch den die Frage der Zuständigkeit der Gemeinschaft für strafrechtliche Maßnahmen im Zusammenhang mit Patenten erneut zur Debatte gestellt würde. Mit Ausnahme der Definition der juristischen Person hat die Kommission auf Definitionen verzichtet, weil sie unnötig sind oder weil sie Rechtsunsicherheit bewirken könnten. Die Kommission zieht es also vor, den Mitgliedstaaten freie Hand zu geben, damit diese gemäß ihrem jeweiligen Recht und im Lichte der von ihnen bereits ergriffenen Maßnahmen entscheiden können. Der Präsident Die Aussprache ist geschlossen. Die Abstimmung findet am Mittwoch um 12.00 Uhr statt. Tokia Saïfi schriftlich. - (FR) Angesichts der Zunahme von Produktpiraterie und Nachahmung ist eine wirksame Vorgehensweise von wesentlicher Bedeutung, um die Wahrung der Rechte an geistigem Eigentum zu gewährleisten. Dieser Schutz muss mit Sanktionen einhergehen, da die Nachahmung sowohl aus wirtschaftlicher als auch aus gesellschaftlicher oder kultureller Sicht nicht hingenommen werden darf. Daher steht der Vorschlag der Europäischen Kommission, für jede vorsätzliche, in gewerbsmäßigem Umfang begangene Verletzung eines Rechts an geistigem Eigentum strafrechtliche Maßnahmen einzuführen, im Einklang mit den 2005 verabschiedeten Empfehlungen zur Zukunft des Textil- und Bekleidungssektors nach 2005. Wir können den erklärten Willen, für die Wahrung der Rechte an geistigem Eigentum als Garanten für die Wettbewerbsfähigkeit unserer Wirtschaften und für das industrielle Wachstum sowie als Triebkraft für die kreative Welt zu kämpfen, nur begrüßen. Durch den Vorschlag von Definitionen der Rechte an geistigem Eigentum und durch die Einführung einer restriktiven Definition der Begriffe "gewerblicher Umfang" und "vorsätzliche Verletzung" untergräbt der Rechtsausschuss jedoch den Grundsatz der Subsidiarität im Strafrecht und stellt den diesbezüglichen gemeinschaftlichen Besitzstand in Frage. Die Stärkung der Rechte an geistigem Eigentum innerhalb der Europäischen Union muss die Ermessensfreiheit der nationalen Gerichte in Bezug auf die beiden vorgenannten Elemente wahren. Daher sollten wir die von der Europäischen Kommission vorgeschlagene Fassung unterstützen. Katalin Lévai (HU) Der Schutz des geistigen Eigentums ist ein herausragendes Ziel vor allem deshalb, weil dieser Sektor 5-7 % des europäischen BIP ausmacht. Produkt- und Markenpiraterie sowie die Verletzung des geistigen Eigentums im Allgemeinen nehmen heutzutage immer mehr zu. Sie haben internationales Ausmaß erreicht und stellen eine ernste Gefahr für Staaten und für Volkswirtschaften dar. Unterschiedliche Strafsysteme in den einzelnen Ländern erschweren den Kampf gegen Produkt- und Markenpiraterie. Neben den wirtschaftlichen und sozialen Folgen verursacht Produkt- und Markenpiraterie auch für den Verbraucherschutz Probleme, insbesondere im Hinblick auf Gesundheit und Sicherheit. Durch die zunehmende Nutzung des Internets wird die rasante und weltweite Verbreitung von Nachahmerprodukten immer offensichtlicher. Nicht zuletzt ist dieses Phänomen auch immer stärker mit der organisierten Kriminalität verknüpft. Daher ist der Kampf gegen diese Verstöße für die Gemeinschaft von maßgebender Bedeutung. In der Tat scheint eine gemeinsame EU-weite Reaktion auf dem Gebiet des Strafrechts begründet, damit sich Straftäter nicht die Unterschiede in den einzelnen nationalen Rechtssystemen zunutze machen können. Ich stimme generell und grundlegend zu, dass im Kampf gegen die zunehmenden und immer schwerwiegenderen Verletzungen der Rechte des geistigen Eigentums auf das Instrumentarium des Strafrechts zurückgegriffen werden sollte. Ferner stimme ich zu, dass eine mögliche Harmonisierung dieses strafrechtlichen Instrumentariums, das als letzte Möglichkeit einzusetzen ist, eine besonders wichtige Anwendung des Subsidiaritätsprinzips darstellt. Allerdings halte ich es für unerlässlich, dass eine Harmonisierung strafrechtlicher Maßnahmen auf Gemeinschaftsebene, die als letztes Mittel eingesetzt werden sollten, durch gründliche Folgenabschätzungen, die von der Kommission durchgeführt werden, untermauert wird.

Zamknięcie posiedzenia Przewodniczący Pozostaje mi podziękować posłom znajdującym się na sali, którzy, choć nieliczni, z uwagą przysłuchiwali się obradom. Na sam koniec pozostaje mi jeszcze zamknąć posiedzenie, ponieważ jest to ostatnie posiedzenie, któremu przewodniczę. (Posiedzenie zostało zamknięte o godz. 23:45)

2. EU's kapacitet til at integrere nye medlemsstater (afstemning) Før afstemningen om ændringsforslag 8 Alexander Stubb Hr. formand! Vedrørende ændringsforslag 8 fra PSE-Gruppen vil den version, vi vil følge, være den oprindelige udgave på fransk, hvor der henvises til "Lissabon-strategien". I den engelske udgave tales der om den "sociale model", og det var naturligvis ikke, hvad PSE-Gruppen mente. (Parlamentet vedtog det mundtlige ændringsforslag.) Formanden Afstemningen er afsluttet.

Obchodování s povolenkami na emise skleníkových plynů (rozprava) Předsedající Dalším bodem je zpráva paní Doyleové za Výbor pro životní prostředí, veřejné zdraví a bezpečnost potravin o návrhu směrnice Evropského Parlamentu a Rady kterou se mění směrnice 2003/87/ES tak, aby se zlepšil a rozšířil systém pro obchodování s povolenkami na emise skleníkových plynů ve Společenství - C6-0043/2008 -. Avril Doyle zpravodajka. - Pane předsedající, náklady na snižování emisí uhlíku a odstranění závislosti našich ekonomik na fosilních palivech budou činit asi 1 % HDP, budeme-li během příštích 10 let jednat a budeme-li jednat rozhodně. Pokud odložíme rozhodnutí, o kterých nám, politikům, vědci provádějící vzájemné hodnocení tvrdí, že jsou zásadní pro dosažení maximálního nárůstu globální teploty o 2 °C, budou náklady činit alespoň 10 % HDP do roku 2020 a prudce porostou, protože environmentální kritické mezníky budou následovat mezníky finančními. Ano, potřebujeme energeticky účinná odvětví a odvětví účinná z hlediska surovin, která budou účinná rovněž ekonomicky, ano, potřebujeme revoluční změnu v odvětví energetiky. V této záležitosti nemáme žádnou jinou možnost. EU je jedinou oblastí na světě, kde v současné době funguje systém pro obchodování s emisemi, která stanovila cenu uhlíku a která je zavázána k jednotnému 20% snížení našich emisí CO2. Představujeme tedy pilotní projekt pro okolní svět, okolní regiony. Tyto ostatní regiony rozvíjely své systémy, které stanoví stropy obchodování s emisemi, a na začátku nového roku očekávám návrh nové americké administrativy vycházející z volebního programu prezidenta Obamy. Senátor John Kerry nám minulý týden v Poznani potvrdil, že by to nemělo být později. Rovněž vítám dnešní návrh o systému pro obchodování s emisemi ze strany australské vlády, který využije náš systém jako vzor, a upřímně doufám, že budou mít úspěch. Vítám rozhodnutí a záměr Číny, Indie a mnoha dalších zemí z industrializovaných a méně rozvinutých oblastí světa týkající se dosažení cíle podstatného snížení emisí oxidu uhličitého v porovnání se současným stavem. Uplynul již téměř rok od okamžiku, kdy Komise přijala klimatický a energetický balíček, a během těchto 11 měsíců jsme urazili dlouhou cestu. Francouzské předsednictví v červenci oznámilo, že tento balíček bude jeho prioritou, a tvrdě jsme pracovali na společné dohodě do konce letošního roku. Nyní již máme cílovou pásku na dohled. Výjimečné podmínky si žádají výjimečná opatření. Všichni v evropských institucích jasně chápou, že je třeba, aby byla Evropa hnací silou tohoto procesu a realizovala jej před 15. setkáním států Rámcové úmluvy Organizace spojených národů o změně klimatu, které se uskuteční příští rok v Kodani. Dohody v prvním čtení, zejména o tak složitých a technických otázkách, se nesmí stát normou. Chápu kolegy, kteří kritizují harmonogram, protože se vzdalujeme podstatě naší práce. Souhlasím s tím, že kdyby se jednalo o jinou záležitost, pravděpodobně bych souhlasila s mnoha jejich tvrzeními. Ale v tomto případě známe důvod všichni. Nemáme na výběr; víme, že harmonogram je takový, jaký je. Již byly zahájeny přípravy na dosažení nanejvýš důležité mezinárodní dohody a podpis tohoto klimatického balíčku by nově formuloval pevné závazky EU ke svým cílům a plnění odpovědnosti vůči rozvojovému světu. Mnohokrát jsem francouzskému předsednictví připomínala, a vždy jsme si navzájem rozuměli, že by Parlament neměl být nikdy stavěn po evropském summitu před hotovou věc. Bylo jasné, že se k tomu směřuje. Jako zpravodajka pro přezkum systému Evropské unie pro obchodování s emisemi bych chtěla uznat skutečnost, že francouzské předsednictví a vynikající tým vedený vyslancem Léglis-Costou to od počátku chápaly. Otázky projednávané na summitu byly v rámci parametrů, které by byly přijatelné pro Evropský parlament a pro mne osobně jako zpravodajku za řídící výbor, Výbor pro životní prostředí, veřejné zdraví a bezpečnost potravin. Takže mi dovolte ujistit kolegy, kteří pochybují o dodržení postupu spolurozhodování, nejen v duchu zákona, ale i do písmene, že výsledky jednání nebyly žádným překvapením, protože byly během pěti nebo šesti trojstranných jednání před summitem podrobně projednány všechny otázky a parametry. Jean-Louis Borloo Pane předsedající, dámy a pánové, dovolte mi uvést, že práce paní Doyleové a všech poslanců Evropského parlamentu týkající se této směrnice, která byla opravdu obtížná, je zcela klíčová a zásadní. Ano, paní Doyleová, opravdu se domnívám, že dodržujeme pakt důvěry. Jednalo se o dvě opravdu zásadní otázky. První otázkou bylo: nalézáme se kvůli harmonogramu stále v postupu spolurozhodování? Potvrzuji, že se stále nacházíme v opravdovém postupu spolurozhodování. Nikdo neměl moc času kvůli mezinárodním událostem, za které nikdo nemohl, ani Parlament, Rada nebo Komise, ale kvůli Kodani a kvůli tempu evropské demokracie. Upřímně si nejsem jist, zdali bychom v případě většího množství času jednali lépe. jsou chvíle, kdy vám rychlost usnadní manévrování. To je fakt dobře známý lyžařům a domnívám se paní zpravodajko, že jste nalezla způsob, jak přenést sílu Parlamentu do trojstranných jednání, zejména o zásadní otázce druhé fáze. Zbytek je obsažen v dokumentu. Skutečnou otázkou je 20 až 30 % a postup projednávání ve výborech nebo spolurozhodování v době, kdy je třeba, aby byla Evropa schopna při jednáních manévrovat. Ohledně Kodaně budeme pravděpodobně muset vymyslet nějaký neformální pohyblivý postup trojstranných jednání, něco před a něco poté, aby byla Kodaň opravdovým mezinárodním úspěchem a byly vytvořeny skutečné podmínky pro změnu. Každopádně je vám známo, že jsme v tomto případě vyměnili postup projednávání ve výborech za spolurozhodování, což je podle mého názoru klíčové jak pro tuto konkrétní zprávu, tak pro tuto směrnici. Závěrem: stejně jako my i vy chcete, aby bylo v rámci trojstranných jednání více jistoty a podstatného obsahu ohledně přidělování dražeb, v čemž máme skutečně zřetelnou podporu Komise. Pro využívání těchto dražeb jsme mezitím v prohlášeních členských států navýšili naši kapacitu z 20 na 50 %. Toto jsem vám chtěl ve stručnosti sdělit. Nemyslím si, že by harmonogram v nějakém bodu nebo nějakým způsobem ovlivnil realitu postupu spolurozhodování, což je tak zásadní jako byla jednomyslnost, která nebyla povinná, zásadní pro Radu a vedoucí představitele států a vlád. Stavros Dimas Pane předsedající, závěry Evropské rady o návrhu přezkumu systému Evropské unie pro obchodování s povolenkami na emise skleníkových plynů jsou velmi uspokojivé, zejména přihlédneme-li ke složitosti a technické povaze tohoto systému. Když Komise před rokem předložila svůj návrh, zaměřila se na zlepšení a rozšíření systému pro obchodování s povolenkami na emise skleníkových plynů, aby mohl podstatně přispět k cílům snižování emisí oxidu uhličitého v Evropské unii a učinit z něj jádro, normu pro další systémy obchodování se skleníkovými plyny na celém světě. Kompromisní dohoda obsahuje všechny relativně důležité body tohoto návrhu, zejména celkovou horní hranici pro oxid uhličitý s lineárním snížením, aby se tak dosáhlo celkového cíle 20% snížení. Dále zahrnuje postupné přijetí úplného prodeje prostřednictvím dražeb. Chtěl bych poukázat na to, že v prvním a druhém období obchodování činil celkový podíl dražeb zhruba 5 %. Ve třetím období, které začne rokem 2013, bude obchodováno s alespoň 50 % povolenkami, a tento podíl rok od roku poroste. Kromě toho došlo v důsledku kompromisního návrhu k harmonizaci pravidel pro přidělování, aby měli všichni stejné možnosti, což je také velmi důležitým úspěchem. Kompromisní návrh zcela zajišťuje environmentální integritu a cíl ochrany a řeší obavy a strach průmyslu tím, že zajišťuje dlouhodobou jistotu a začleňuje zvláštní opatření pro odvětví ohrožená přemístěním kvůli skutečnosti, že neexistuje žádná mezinárodní dohoda omezující emise oxidu uhličitého a dalších skleníkových plynů. Systém Evropské unie pro obchodování je již největším na světě a samozřejmě opravíme-li tímto návrhem jeho problémy, které jsme určili, stane se ještě účinnějším a vhodnějším pro propojení s různými dalšími systémy vytvářenými na mezinárodní úrovni. Chtěl bych ještě jednou poděkovat francouzskému předsednictví za jeho nezměrné úsilí a především zpravodajce paní Doyleové za její velmi významné přispění k vytvoření kompromisní dohody a samozřejmě vám všem, kdo jste pro tento návrh hlasovali. Corien Wortmann-Kool Pane předsedající, také já bych chtěla začít vřelým poděkováním naší zpravodajce, Komisi a konečně, v neposlední řadě, předsednictví Rady k dosaženému výsledku. Zatímco ambice a cíle zůstávají stejné, útočná linie je mnohem promyšlenější. Vlastně jsme požádali, aby tomu byla věnována pozornost ve Výboru pro mezinárodní obchod. Zatížíme-li výrazně evropský průmysl, který musí konkurovat na světovém trhu, nastane odliv určitého průmyslu z Evropy. To odporuje cílům, jichž chceme dosáhnout, zejména ekologičtější výrobě v Evropě i mimo ni. Proto je třeba přivítat, že systém dražeb z větší části umožňuje vytvoření referenčních hodnot. Blahopřání ke konečnému výsledku, protože je takový, o jaký Výbor pro mezinárodní obchod usiloval. Zadruhé bych vás chtěla upozornit na úsilí a závazky, které je vyvíjeno na celém světě. V Poznani došlo pouze k váhavému pokroku. Musíme skutečně spojit své síly s novým prezidentem Spojených států, aby mohla být podrobně projednána celosvětová dohoda, protože pokud tak neučiníme, nebudeme schopni dosáhnout našich globálních cílů. Elisa Ferreira Pane předsedající, nehledě na hospodářskou a měnovou krizi Evropská unie nezakolísala ohledně svých závazků v oblasti změny klimatu. Prohlášení zvoleného prezidenta Spojených států a postoj Číny, Brazílie, Mexika a dalších v Poznani dokládají, že průkopnické úsilí Evropy v oblasti životního prostředí začíná nést ovoce. Tento Parlament zřetelně přidal hodnotu k návrhu Komise a děkuji zpravodajce paní Doyleové za to, že byla tak otevřená návrhům Hospodářského a měnového výboru. Předložila Parlamentu rozumná řešení problémů s unikáním uhlíku v průmyslu, zavedla kritéria kvality a 50% omezení na využívání náhrad a mechanismů čistého rozvoje a pokusila se zachovat 50 % svobody členských států při využívání výnosů z dražeb s povolenkami. Je toho ještě třeba učinit hodně a doufám, že toho bude dosaženo za aktivní účasti Parlamentu. Zejména je třeba, abychom podrobněji stanovili kritéria pro praktickou klasifikaci odvětví postižených unikáním uhlíku a také důsledků vyšších cen energie pro ekonomiku a občany. Především je třeba, abychom využili veškerou diplomatickou sílu Evropy a zajistili, že závazky našich hlavních partnerů v oblasti ochrany životního prostředí budou opravdové, měřitelné a rovnocenné s našimi vlastními. V tomto procesu mohou být klíčovým prvkem odvětvové dohody. Jdeme však zatím správným směrem a jsem přesvědčena, že jsme odvedli kus dobré práce. Lena Ek Systém pro obchodování s emisními povolenkami v Evropě existuje od roku 2005 a na tomto jednání se zabýváme zlepšením stávajících pravidel. Vypadá to však, jako bychom byli ve filmu Vražedná pole, kde palba a odvetná palba přichází ze všech směrů. Ve Výboru pro průmysl, výzkum a energetiku probíhají četná jednání a chtěla bych uvést některé z bodů obsažených v závěrečných výsledcích těchto jednání. Stanovení priorit globální dohody je velmi důležité. Velmi důležitá je skutečnost, že disponujeme seznamem konkurenceschopných průmyslových odvětví po kodaňských jednáních. Podařilo se nám přijmout zjednodušení pravidel a snížení byrokracie pro malé podniky. Systém je otevřenější a transparentnější a zakazuje vnitřní obchodování, což zajišťuje důvěryhodnost a účinnost. Zavádíme pobídky průmyslu pro využití přebytků plynu a tepla při výrobě kombinovaného tepla a elektřiny. Začleňujeme více dodávek a můžeme vyjednávat s okolními zeměmi o obchodování s emisemi. Máme strukturu a environmentální cíle, ale jednáními členských států se oslabují nástroje. To považuji za politováníhodné, ale doporučím vám, abyste hlasovali pro, protože cena za neexistenci klimatického balíčku je neskutečně vysoká. Děkuji vám, pane předsedající. John Bowis za skupinu PPE-DE. - Pane předsedající, správně jsme francouzskému předsednictví zaslali květiny za jeho zdejší práci. Tam dole je Jean-Louis, Král Slunce, a doufám, že se o tento titul rozdělí s naší zpravodajkou k tomuto tématu, Avril Doyleovou. Ze všech dokumentů o klimatickém balíčku - a podporuji je všechny - byl právě tento při vyjednávání velmi obtížný. Domnívám se, že její práce byla nejobtížnější. Minulý týden byl tento balíček v Poznani jediný, který byl zpochybněn, ale uspěli jsme; díky důvěře a tvrdé práci. Někteří členové mé skupiny se domnívají, že v tomto případě a dalších částech balíčku možná zacházíme příliš daleko, příliš rychle a za příliš vysokou cenu. Další, včetně mne, se domníváme, že jsme v mnoha ohledech mohli zajít dále. My a naše Konfederace britského průmyslu ze Spojeného království jsme chtěli odvážnější politiku v oblasti dražeb. Chtěli jsme přidělení výnosů na ekologickou inovaci a nové technologie. Chtěli jsme podporu zemí s nižšími příjmy. Chtěli jsme výnosy pro ochranu lesů a jejich rozšiřování a chtěli jsme jasné výkonové formy pro nové elektrárny, aby bez technologie pro zachytávání CO2 nemohly být zprovozněny žádné uhelné elektrárny. Ale získali jsme finanční prostředky na vzorové projekty pro zachytávání a ukládání uhlíku. Máme přísná kritéria pro biopaliva. Chráníme malé podniky, vyňali jsme nemocnice a dáváme průmyslu tu jistotu, o kterou žádal, když se začal vypořádávat s výzvami, jež jsme mu stanovili. Do Kodaně zbývá 12 měsíců. Odstartovali jsme. Kodaň v tom musí pokračovat. Linda McAvan za skupinu PSE. - Pane předsedající, chtěla bych začít poděkováním. Chtěla bych poděkovat panu komisaři Dimasovi, jeho týmu a José Delbekemu. Odvedli dobrou práci, a především nám předložili dobrý návrh. Děkuji Avril Doyleové, která je, jak víte, houževnatá, velmi vytrvalá a rozhodná. Nebylo to jednoduché, jak uvedl pan John Bovis. Děkuji všem stínovým zpravodajům, kteří s námi spolupracovali, Virpi Köykkäové ze sekretariátu výboru, Ulrike Schönerové ze Skupiny sociálních demokratů a Elizabeth Colebournové, mé asistentce. Tito lidé odvedli během posledních několika týdnů nadlidské množství práce, aby bylo možné zítřejší hlasování - a téměř všechno to jsou ženy! Pomáhalo nám několik mužů. Měli jsme dobrý tým a kvalitně jsme spolupracovali. Děkuji panu ministrovi, jeho týmu a Léglise Costovi, protože zítra realizujeme dobrý balíček. Čeho jsme dosáhli? Pan John Bowis řekl "něčeho". Ale úspěchem je, že jsme nyní zde a zítra budeme hlasovat. Nebylo to jednoduché, protože někteří v této sněmovně nechtěli, abychom zítra hlasovali - chtějí, abychom před volbami nehlasovali vůbec. Budeme hlasovat o balíčku, který je vyvážený, který zajišťuje rovnováhu mezi životním prostředím a pracovními místy. Ano, v případě dražeb jsme umožnili některé úlevy, ale dražby jsou o tom, "jak" budeme řešit změnu klimatu, nikoliv "zdali" ji budeme řešit. Máme horní hranici a sestupnou trajektorii, a to jsou klíčové prvky, které zajistí, že splníme cíl třikrát dvacet. Nechci, aby ve čtvrtek kdokoliv opouštěl tento Parlament a po cestě říkal, že jsme nechali průmysl bez kontroly - tak tomu není. Pro průmysl to jsou obtížné cíle a jsme, jak řekla Komise, první skupinou zemí na světě, která vlastní tak komplexní systém pro obchodování s emisemi. Moje politická skupina jej podpoří a doufám, že tak zítra učiní celá sněmovna. Na začátku tohoto procesu jsem uvedla, že Evropa hovořila a hovoří pod německým předsednictvím a nyní jsme museli přijmout tato obtížná rozhodnutí o dotčených právních předpisech a zbytku balíčku. Doufám, že zítra toto rozhodnutí přijmeme, že vyrazíme na cestu směrem ke Kodani a že se k nám na této cestě přidá mnoho lidí a nakonec realizujeme klimatický balíček, který je hoden úsilí, jejž do něj vložili všichni v této sněmovně. Lena Ek Švédská spisovatelka a nositelka Nobelovy ceny Selma Lagerlöfová začíná svůj nejznámější román zvoláním: "Konečně!", a to pravděpodobně mohou říci všichni z nás, kdo pracovali na všech různých otázkách klimatického balíčku. Velké poděkování náleží samozřejmě francouzskému předsednictví, Komisi a komisaři Dimasovi, který tomu osobně věnoval mnoho úsilí, samozřejmě paní Doyleové a všem mým kolegům a v neposlední řadě zaměstnancům, kteří tak tvrdě pracovali. Mnozí z nás by chtěli zajít dále, ale neměli bychom zapomínat, že současně existuje mnoho lidí, kteří nevěří dopadům na klima, kteří nechtějí rozhodnutí a kteří by ochotně zabránili jakékoliv akci, jakémukoliv řízení, a především našemu zítřejšímu hlasování. Měli bychom vycházet z této situace. V dokonalém světě bych ráda v Evropě viděla větší snižování emisí a méně emisních povolenek vydávaných zdarma, ale současně mohu poukázat na to, že jsme prosadili mnoho pozitivních věcí, například větší otevřenost, jednodušší pravidla, výjimky pro malé podniky, podněty, pobídky pro energetickou účinnost v průmyslu a minimální výši pomoci rozvojovým zemím. Doprava bude do tohoto systému začleněna během několika let. Je zřejmé, že bude více emisních povolenek prodáváno v dražbách. Naneštěstí nejsou žádné výnosy přiděleny důležitým investicím a projektům. Avšak členské státy se zavázaly prostřednictvím své transparentnosti ukázat, že alespoň polovina výnosů bude použita na pomoc rozvojovým zemím a pro investice do lesů, nového výzkumu a nových technologií. Je to slib, který musí členské státy dodržet. Z hlediska Parlamentu je budeme kontrolovat a budeme tvrdě pronásledovat všechny, kdo poruší zde dané sliby. Zítra nebudeme hlasovat o bezchybné dohodě, ale budeme-li hlasovat proti, bude to stejné, jako bychom hlasovali pro nicnedělání. Pak nebude existovat žádný výchozí bod pro prosincová jednání v Kodani. Nezahájíme-li tuto práci nyní, bude cena obrovská a nyní musíme v zítřejším hlasování převzít svou odpovědnost za životní prostředí, za průmysl a za obyvatele Evropy. Skupina Aliance liberálů a demokratů pro Evropu podpoří všechny návrhy obsažené v tomto balíčku. Děkují vám, paní předsedající. Caroline Lucas za skupinu Verts/ALE. - Paní předsedající, děkuji paní Doyleové za všechnu její obtížnou práci. Dne dopoledne prezident Sarkozy prohlásil, že kompromis je duchem Evropy. Bohužel se nedomnívám, za několik desetiletí nám bude tento pocit velkou útěchou, když se lidé podívají zpět do roku 2008 a zeptají se sami sebe, na co to ti politici mysleli. Když věděli, co věděli, proč tedy neudělali více pro to, aby nás všechny uchránili před nezvládnutelnými dopady globálního oteplování? Proč nejednali rychleji a rozhodněji? Domnívám se, že jde o otázku, kterou bychom si měli klást sami, neboť věda hovoří velmi jasně: 20% snížení emisí do roku 2020 není v žádném případě dostatečně ambiciózní, abychom mohli seriózně zabránit zvýšení teploty o 2°C. A na celém balíčku je skandální, že více než polovina tohoto zcela nedostatečného snižování emisí by měla být v každém případě získána z rozvojových zemí. To není jen škodlivé z vědeckého hlediska, je to i neetické. Systém pro obchodování s emisemi se zatím mění na stroj na neočekávaný zisk nejvíce znečišťujících evropských průmyslových odvětví. Místo toho, abychom se poučili z prvních fází tohoto systému, zdá se, že vytváříme právní předpisy, které by tato odvětví dotovaly, a dále pozdržely náš přechod k udržitelnějšímu hospodářství. Takže se obávám, že se nemohu připojit k oslavě kompromisu pana Sarkozyho, nemohu, když tento kompromis tvoří nesčetné výjimky pro podniky, které přímo staví zisky průmyslu před životaschopnost této planety. Nemohu, když tento kompromis znamená, že odvětví odpovědná za plných 96 % emisí nesouvisejících s výrobou elektřiny dostanou přiděleno zdarma 100 % povolenek. Nemohu, pokud to znamená, že cena uhlíku bude snížena tak, že nebude existovat žádná nezbytná pobídka pro investice do alternativní ekologické energie. Dnes není den pro oslavu: je to den pro úvahy, kolik je toho ještě třeba pro vytvoření politické vůle, abychom měli šanci zabránit nejhoršímu klimatickému chaosu. A den k zamyšlení nad tím, že byla bohužel promarněna další příležitost ke skutečné změně. Salvatore Tatarella Paní předsedající, dámy a pánové, nebyl bych tak pesimistický jako paní Lucasová, která hovořila přede mnou. Chtěl bych poděkovat paní zpravodajce, panu komisaři Dimasovi a francouzskému předsednictví, protože je to další nezpochybnitelný úspěch jeho funkčního období. Jsem přesvědčen, že schválení klimatického a energetického balíčku a této směrnice je velice přínosné. Evropa se nyní může nazývat světovým vůdcem v boji proti změně klimatu. Máme správná pověření k tomu, abychom se příští rok vydali do Kodaně s autoritou a v pozici síly, přičemž budeme schopni žádat všechny ostatní země světa, aby následovaly příkladu Evropy. Zejména bych chtěl zdůraznit pozitivní úlohu Itálie, a to není protiklad: Itálie si vůbec nepřála stáhnout námi společně stanovené ambiciózní cíle, ani jim bránit, ale současně bylo naší povinností bránit náš vnitrostátní výrobní systém. Jak řekl dnes ráno pan prezident Sarkozy, Evropa nemůže být vytvářena na úkor členských států a proti národním zájmům; kompromis byl nezbytný a my jsme ho zcela jistě dosáhli. Jens Holm Emise stoupají měrou, kterou jsme nikdy nezažili. Nárůst o 2,2 ppm oxidu uhličitého ročně je nerychlejší nárůst emisí tohoto plynu za 650 000 let. To musíme zastavit. Úroveň je třeba snížit tak, aby v atmosféře nebylo více než 350 ppm oxidu uhličitého. Systém pro obchodování s emisemi je nejúčinnějším nástrojem EU pro snižování emisí. Proto je důležité, jak tento systém nevrhneme. V této souvislosti jsem zklamán, že se skoro polovina snížení emisí uskuteční v jiných zemích prostředky označovanými jako mechanismy pružnosti. To nikdy nebylo záměrem výboru pro boj proti změně klimatu, který hovořil spíše o mechanismech pružnosti než o doplňkových opatřeních. Jsem rovněž zklamán, že trvalo tak dlouho než zcela vstoupil v platnost postup dražeb a že finančně silné energetické podniky dostanou povolenky zdarma, pokud vybudují experimentální zařízení pro zachytávání a ukládání uhlíku, neboli CCS. Přesto Skupina konfederace evropské sjednocené levice a Severské zelené levice a já návrh podpoříme. Výsledkem návrhu bude v každém případě zlepšení našeho současného špatně fungujícího systému. Zavádíme horní hranice pro projekty mechanismu čistého rozvoje, a také jejich kvalitativní kritéria. Dražby emisních povolenek se nakonec stanou převažující zásadou. Bude se rovněž postupně snižovat horní hranice emisí. To bude znamenat nutný neustálý pokles evropských emisí. Na závěr bych uvedl, že se jedná o krok správným směrem, ale že jsem chtěl, abychom toho dosáhli více. Průmyslovým lobbistům a konzervativním členským státům se jako obvykle podařilo klimatické cíle zmírnit. Je to EU ve skořápce. Hodně se mluví, ale málo se jedná tam, kde na tom opravdu záleží. Děkuji vám. Johannes Blokland Paní předsedající, především bych chtěl co nejsrdečněji poděkovat zpravodajce paní Doyleové za její úsilí a výsledky dosažené během těchto jednání. Přesto se jedná o výsledky, s nimiž nemůžeme být zcela spokojeni. I když jsem přesvědčen, že by měly být všechny emisní povolenky prodávány v dražbách již od roku 2013, předložený kompromis je stále přijatelný. Těší mě, že bylo rozhodnuto o vydání 300 milionů emisních povolenek na demonstrační projekty zachytávání a ukládání uhlíku (CCS). To pro nás bude správnou pobídkou pro vyzkoušení této přechodné technologie. Také upřímně doufám, že členské státy skutečně vydají velkou část svých zisků z dražeb na cíle v oblasti klimatu. To lze uskutečnit prostřednictvím fondů, například prostřednictvím fondu OSN pro přizpůsobení se, nebo nepřímým směrováním peněz do průmyslu podporou inovace a výzkumu. Po zvážení všech hledisek budu zítra hlasovat pro tuto dohodu. Je to krok správným směrem. Pan Borloo musel vézt na jednom trakaři 26 žab, aniž by mu nějaká vyskočila, zatímco úkolem paní Doyleové bylo dostat celý trakař plný stovek kousajících žab na druhou stranu. I jí se to podařilo. Dobrá práce. Françoise Grossetête (FR) Paní předsedající, nyní máme kompromis a chtěla bych využít této příležitosti a poblahopřát zpravodajce paní Doyleové. Evropa proto nebude v Kodani k smíchu. Ale do zítřka nechci nic zakřiknout a budu doufat, že naši kolegové poslanci budou hlasovat správně. Znovu odsuzuji skutečnost, že někteří z nich kritizují použitý postup. Domnívám se, že je to urážka zpravodajky i celého Parlamentu. Chtěla bych rovněž poukázat na to, že se po zasedání Rady v sobotu konalo nové trojstranné jednání s Evropským parlamentem, kde se mnohé změnilo. To je důkazem, že postup spolurozhodování s Parlamentem je oprávněný. Proto žádám své kolegy poslance, aby zůstali objektivní. Nedosáhneme lepší dohody během jednoho roku či dvou let. Nemůžeme si rovněž dovolit luxus a dát si načas mezi dneškem a rokem 2013. V průmyslu je třeba od nynějška plánovat a teď je třeba ho zorganizovat. Máme všechny nezbytné úpravy. Ty nám umožní podpořit výzkum a inovaci a pomoci našim podnikům a našemu hospodářství projít tímto přechodným obdobím průmyslové revoluce s co nejmenšími ztrátami. Umožní nám také lepší přípravu, pokud se týká hospodářské krize, aniž bychom ohrozili cíl 20% snížení emisí skleníkových plynů. Proto žádám své kolegy a kolegyně, kteří se stále zdráhají vidět smysl, a říkám jim, že si neumím představit, jak směšný by byl Evropský parlament, který není schopen dosáhnout dohody, a přesto chce příští rok v Kodani přesvědčit ostatní, že má pravdu. Páteční události mají historický rozměr. Na světě není kontinent, který by vytvořil závazná pravidla přijatá jednomyslně Radou a schválená v trojstranných jednáních. Evropa je nyní v pohybu, protože zjistila, co chybělo: silná politická vůle. Neřiďme se pouze institucionálními úvahami. Povznesme se nad to všechno. Evropská unie pobízená francouzským předsednictvím právě přepracovala svou hospodářskou a energetickou budoucnost tím, že opět potvrdila své mezinárodní vedoucí postavení v boji proti změně klimatu. Nebylo to jednoduché. Přivést 27 členských států ke kulatému stolu, aby odsouhlasily závazná pravidla, bylo skutečnou výzvou. Takže francouzské předsednictví odvedlo dobrou práci a přeji mu hodně štěstí v Kodani. María Sornosa Martínez (ES) Paní předsedající, pane Dimasi, pane Borloo, dámy a pánové, je čas jednat. Legislativní balíček, který právě projednáváme, nám to umožní. Přestože výsledek tohoto balíčku není nijak výjimečný, měli bychom se cítit celkem spokojení. Bude-li zítra přijat, vyšleme jasný signál ostatním zemím, že se Evropská unie zavázala k boji proti změně klimatu, a v tomto boji stojí na čele. Řešení této změny klimatu a přechod ke společnosti s nižší spotřebou a nižším množstvím uhlíku je klíčovou celosvětovou prioritou. Tento právní předpis nám dovolí naplánovat budoucí investice týkající se snižování emisí, zejména prostřednictvím energetické účinnosti a postupného vyřazování těch zastaralých elektráren, které vypouští obrovské množství CO2. Chtěla bych poděkovat všem - a zejména paní Doyleové - kteří umožnili, že jsme dnes zde a jsme spokojeni s tím, že máme legislativní balíček, přičemž doufám, že ho zítra přijmeme. Patrick Louis (FR) Paní předsedající, dámy a pánové, záležitosti životního prostředí a konkurenceschopnosti by neměly být oddělovány. Dohromady jsou zdrojem výkonnosti. Mechanismus předložený Parlamentem bohužel zůstává kompromisem, který může být neúčinný, protože postrádá dva prvky. Nestanovuje práva na náhradu na hranicích. Bez tohoto klíčového prvku nebudou naše požadavky kompenzovány na globální úrovni. Stanou se dodatečnými výrobními náklady, omezeními expanze, urychlovači unikání uhlíku a dovozy ničícími naše pracovní místa. Bez práv na náhradu na hranicích Unie budou naše kvality vystaveny zhoršení. Rovněž zde chybí odvážná politika pro přidělování práv týkajících se uhlíku lesnickému a dřevařskému průmyslu. To by mělo zvýšit hodnotu lesů v rozvojových zemích, snížit emise CO2 a podpořit nejzákladnější zdroj uhlíku. Tyto dvě poznámky z hlediska zdravého rozumu znamenají, že tato zpráva, která je plná dobrých úmyslů, by byla pouze obrovským plýtváním energií. Pilar Ayuso (ES) Paní předsedající, pane komisaři, Komise tento návrh s některými skutečně ambiciózními cíli zveřejnila před více než rokem. Mezitím nastaly na celém světě finanční otřesy, přičemž se zdálo, že by mohly tato opatření zastavit. Ale nakonec bylo dosaženo vyvážené dohody. Jako celek neuspokojuje téměř nikoho, ale jedná se o dobrou dohodu, která zachovává konečné cíle a současně poskytuje podnikům lepší přístup k prostředkům pro jejich dosažení. Proto musíme velmi poděkovat a poblahopřát především zpravodajce paní Doyleové, stínovým zpravodajům z dalších politických skupin a také francouzskému předsednictví, protože jeho práce nám umožnila dosáhnout výsledku příznivého pro všechny. Jsem přesvědčena, že nám okolnosti v blízké budoucnosti umožní větší ambicióznost a že se k tomuto tažení proti změně klimatu, které všichni v Evropě s nadšením uskutečňujeme, připojí rovněž další země. Atanas Paparizov (BG) Paní předsedající, zástupci Evropské komise a předsednictví, dovolte mi zejména vyjádřit svou podporu dohodě dosažené v rámci Evropské rady a trojstranných jednání o energetickém a klimatickém balíčku. Potvrzuje úlohu Evropské unie jako hnací síly v boji proti změně klimatu. Současně je třeba zohlednit, že je třeba, aby Evropa zůstala během závažné světové hospodářské krize konkurenceschopná a byla zde zachována pracovní místa. Pokud se týká obchodování s emisemi, dohoda dosažená ohledně solidarity s novými členskými státy ze střední a východní Evropy a o zohlednění jejich úsilí po roce 1990 je důkazem životaschopnosti evropských hodnot, které činí Evropu přitažlivou pro velký počet lidí. S ohledem na zachytávání a ukládání uhlíku bych chtěl vyzvat Evropskou komisi, aby dodržela dohodu o využití emisních povolenek na 300 milionů tun oxidu uhličitého, kde se navrhuje spolufinancování z otevřeného zůstatku z rozpočtu na rok 2008 a příznivé úvěry Evropské investiční banky. Paní předsedající, doufám, že se klimatický balíček stane základem budoucích pozitivních změn, a to jak s ohledem na klimatický, tak i hospodářský rozvoj zemí, jako je ta moje, Bulharsko, a dalších zemí střední a východní Evropy. Urszula Krupa (PL) Paní předsedající, celý systém snižování emisí oxidu uhličitého se zakládá na nepotvrzených hypotézách. Nezlepší životní prostředí ani podmínky lidí. Účelem tohoto dokumentu se stalo dosažení maximálního snížení emisí oxidu uhličitého a také povinné zavedení technologie pro zachytávání a ukládání uhlíku. To je nebezpečné a neodůvodněné z hlediska ochrany životního prostředí. Nechceme poškozovat životní prostředí využíváním geologických formací jako odpadních skládek. To nedává smysl. Nechceme poškodit ani ekonomiky, které se stanou méně konkurenceschopné než třetí země, a tím upadnou do ještě větší recese. Náš polský balíček bude stát nejméně 500 miliard PLN. Navrhovaný systém pro dražby emisních povolenek je velmi nákladný. Kromě toho se systém pro obchodování s emisemi, jak se bude šířit do dalších odvětví ekonomik členských států, prokáže jako užitečný nástroj řízení těchto ekonomik směrem k přebírání pravomocí orgánů členských států v oblasti daňové politiky. Toho bude dosaženo postupným rušením dosavadních daní a jejich nahrazením daněmi, které budou svévolně stanovené. Bogusław Sonik (PL) Paní předsedající, podle návrhu Evropské komise by si měly velké průmyslové podniky a elektrárny vypouštějící oxid uhličitý do atmosféry kupovat povolenky pro takovou činnost ve zvláštních dražbách. Bude-li navržený systém opravdu zaveden, bude následovat vlna bankrotů. Ukazuje se, že je možné zabránit vzniku takové situace a uplatňovat řešení. To by ovšem znamenalo nárůst ceny energie, který by však nebyl nikterak drastický. Je důležité zaujmout k otázce energie celistvý přístup. Proto Parlament v minulosti navrhl jmenování vysokého úředníka, který by se zabýval otázkou energie v kontextu zahraniční politiky. Tento úředník by zodpovídal za koordinaci všech politických strategií týkajících se vnějších aspektů zabezpečení dodávek energie, například energetiky, životního prostředí, obchodu, dopravy a hospodářské soutěže. Nyní vyvstává otázka ohledně úlohy Evropské komise. Ta předložila svůj návrh zcela zkresleným způsobem a nezohlednila situaci zemí, jejichž energetická odvětví jsou založena na uhlí. Tyto země dohromady tvoří jednu třetinu zemí Evropské unie. Proto jsem přesvědčen, že je zcela na místě ptát se předsedy sněmovny, je-li společná Evropa Evropou diktátů, nebo Evropou dohod. Domnívám se, že komisař Dimas u této zkoušky propadl. Když se jednání nacházela v kritickém bodě, komisař nepřispěl ničím. Jednoduše opakoval obecně platná prohlášení, která nepředstavovala základ pro kompromis. Tím podkopal důvěryhodnost přístupu Společenství k evropským problémům. Společný přístup k otázkám změny klimatu zachránilo francouzské předsednictví. Francouzské předsednictví umožnilo dosažení dohody o energetice, a za to bych chtěl poděkovat panu Borloovi a paní Kosciuszko-Morizetové. Nyní je třeba podpořit členské státy, a umožnit jim tak využít nejnovějších technologických úspěchů v oblasti energetiky. K tomu by měl přispět Evropský technologický institut sídlící v Budapešti. Matthias Groote (DE) Paní předsedající, na kompromisu o systému pro obchodování s emisemi, o němž se bude zítra hlasovat, se nepochybným způsobem podílel i Evropský parlament. Je to práce jak paní zpravodajky, tak stínového zpravodaje. Za to bych jim chtěl upřímně poděkovat. Přezkum systému pro obchodování s emisemi a celého klimatického balíčku tvoří nejambicióznější a nejvlivnější balíček pro ochranu světového klimatu, který byl kdy projednáván. Na to můžeme být hrdí. Tento úspěch bychom neměli ani trochu zlehčovat; naopak bychom se měli na chvíli zastavit a zhluboka se nadechnout. Avšak neměli bychom si dovolit spokojit se s dosaženými výsledky, s tím, co bude zítra předloženo k hlasování. Namísto toho musíme pozorně sledovat, jak se klima vyvíjí a jaké dopady bude mít tento vývoj na naší ekonomiku. Proto žádám Komisi, aby pro Evropskou unii vypracovala zprávu podobnou Sternově zprávě, abychom mohli přesně zvážit, jaké finanční dopady bude mít změna klimatu pro Evropskou unii a jaká opatření musíme v budoucnu přijmout ke zvládnutí této celosvětové krize. Karl-Heinz Florenz (DE) Paní předsedající, dámy a pánové, nejsem přesvědčen, že jsme obzvláště úspěšně vysvětlili skutečný smysl, který musí být zachován v celém balíčku. Mnoho lidí je přesvědčeno, že chceme trestat průmyslovou politiku. Skutečně se to však týká politiky v oblasti emisí CO2 a politiky udržitelnosti na tomto světě. Na to potřebujeme zdroje! Může to být bolestivé, ale pokud nebudeme mít tyto zdroje, nemůžeme zvládnout světové propady uhlíku, a ony existují a jsou nevysvětlitelné. Za tímto účelem jsme vytvořili mechanismy, kterými sice nejsem nadšen, stejně jako mě málo těší výsledky. Avšak i přesto budu hlasovat pro. Přesouvání zdrojů emisí CO2 je vstupní branou k určitému osvobození. To přesto zdaleka neznamená, že průmysl, o kterém jsme přesvědčeni, že by měl být osvobozen, Komise skutečně osvobodí. To samé platí pro systém referenčních hodnot. Pane ministře, se vší úctou k vám, a také k vám, paní Doyleová, musíme být velmi opatrní, aby se v budoucnu Komise nestala pánem a vládcem evropské hospodářské politiky. To by nikdy nemělo být úkolem jedné jediné instituce! To je důvod mých pochyb, ale nakonec budu přesto hlasovat pro tuto zprávu, protože se zpětně týká nejen CO2, ale také udržitelnosti. Děsivou rychlostí spalujeme zdroje našich dětí, a tím ohrožujeme naši planetu. To musí změnit nová politika průmyslové společnosti. Je to naše jediná šance! Když si stěžujeme, že Parlament nemohl vnést do této otázky dostatečnou kompetentnost, máme úplnou pravdu. Avšak, mí drazí sociálně-demokratičtí přátelé, na zasedání Konference předsedů jste většinou hlasovali pro tuto ukvapenost, zatímco my jsme hlasovali proti. Chtěli jsme jiný postup, takový, který by Rada určitě zvládla. Takže když si stěžujete, stěžujte si na správném místě. Na závěr bych uvedl, že si nedovedu představit existenci rozumnějšího návrhu, pro který by bylo možné nalézt vhodnou většinu. Proto musíme hlasovat pro. Anne Ferreira (FR) Paní předsedající, bylo dosaženo dohody o klimatickém balíčku, a tím se nám všem ulevilo. Dovolte mi však zmírnit nadšení některých lidí nad tímto balíčkem. Dohoda byla nezbytnou podmínkou předpokladu vývoje po Kjótu, ale nepostačuje k tvrzení, že se nyní nacházíme v situaci, kdy zvládneme problémy spojené se změnou klimatu. Rovněž se domnívám, že má tento dokument několik slabin. Zaprvé, lituji, že byla úroveň dražeb snížena na 70 % v roce 2020, zatímco v původním návrhu se jednalo o 100 %. Zadruhé, přijetím názoru, že 50 % úsilí o snížení může být kompenzováno projekty v rozvojových zemích, podstatně oslabujeme odpovědnost Evropské unie v oblasti změny klimatu. Třetím příkladem jsou nízké výnosy a nedostatek pevných závazků investovat do boje proti změně klimatu, a to jak v Evropské unii, tak ku prospěchu rozvojových zemí. Pochybuji, že tato ustanovení, a obecně i ustanovení klimatického a energetického balíčku, pobídnou evropskou ekonomiku k nezbytným změnám a že se Evropská unie vydá směrem ke společnosti, jež se bude ohledně uhlíku chovat zdrženlivě. Přesto budeme hlasovat pro celý dokument, ale domnívám se, že budeme potřebovat další iniciativy, abychom dodali evropskému závazku váhu. Elisabetta Gardini (IT) Paní předsedající, dámy a pánové, dohoda dosažená o klimatickém a energetickém balíčku je podle mého názoru ambiciózní, protože jednak respektuje cíle stanovené pro ochranu životního prostředí a současně naznačuje způsoby, jak je skloubit s hospodářskou udržitelností. Rovněž ji považuji za italský úspěch, protože Itálie vyjednala několik kritických aspektů tohoto balíčku a výsledek byl příznivý. Schválený text je skutečným vylepšením znění vypracovaného Výborem pro životní prostředí, veřejné zdraví a bezpečnost potravin a více se blíží názorům naší politické skupiny. Například doložka stanovící přezkum v roce 2010 - také s ohledem na výsledky kodaňské konference - přijatá na návrh předsedy Berlusconiho je klíčovým bodem a skutečnost, že byla přijata jednomyslně, podle mého názoru dokládá její význam pro průmysl. Stejně tak je důležité, že bylo schváleno postupné zavedení systému dražeb v průmyslových odvětvích nevystavených mezinárodní konkurenci. Kromě toho byly pro subjekty ohrožené únikem uhlíku stanoveny náhrady v podobě bezplatných povolenek. To ale neznamená, že se bude jednat o procházku růžovým sadem, protože tento balíček způsobí podstatný nárůst nákladů v rámci vnitrostátního systému. Počet bezplatných povolenek souvisí také s ambiciózními referenčními hodnotami stanovenými v dotčených směrnicích, a riziko přemisťování tedy není možné zcela odstranit. Proto se vracíme k významu doložky o přezkumu: bude to příležitost posoudit, zdali systém vyplácí příliš mnoho, provést úpravy a přeorientovat naše úsilí. Domnívám se, že by Parlament měl kontrolovat způsob uplatňování této dohody a zejména způsob realizace dražeb; to bude podle mého názoru skutečnou zkouškou. Velmi si žádáme reálnou ekonomiku a, jak jsme vždy tvrdili, nechceme, aby se toto úsilí zvrhlo do nadměrného financování odtrženého od reálné ekonomiky. Caroline Jackson Paní předsedající, děkuji a blahopřeji paní Doyleové, ale domnívám se, že zítřek bude v Evropském parlamentu smutným dnem pro demokracii. Jsme vyzváni, abychom schválili dohodu sjednanou Radou za zavřenými dveřmi. Vědomě jsme zahodili šanci omezit pozici Rady prostřednictvím postupu spolurozhodování. Nevidím žádný důvod, proč Parlament důrazně žádá nové pravomoci, když nejsme připraveni vykonávat ty, které máme. Protože se ženeme vpřed podle špatného harmonogramu, zanedbáváme náš úkol zajistit provedení celkového posouzení dopadu klimatického balíčku nezávislými orgány. Nedávno jsem například byla zpravodajkou pro rámcovou směrnici o odpadu. Podporuje myšlenku energeticky účinných elektráren pro kombinovanou výrobu tepla a chladu, ale tyto elektrárny mohou být penalizovány podle revidovaného systému pro obchodování s emisemi. Diskutovalo se vůbec o této významné otázce? Co se s tím stalo? Přijali jsme tvrzení těch států, jež jsou tímto balíčkem nejvíce znepokojeny. Nevytvořili jsme silný aparát pro posouzení dopadů pro EU a nyní za to platíme. Ani nemáme sebemenší představu o tom, zdali budou cíle stanovené v balíčku skutečně splněny. Jsme přesvědčeni, že bude existovat dostatečně silná kontrola uplatňování, navzdory tvrzení pana Dimase, a rychlá reakce vůči státům, které nerealizují ani tento oslabený balíček? Jak budeme kontrolovat všechny tyto společné projekty v rozvojových zemích? Je-li změna klimatu tak významná, potřebujeme přistupovat k uplatňování aktivněji, než tomu dosud bylo v případě jakýchkoliv environmentálních politik, a o tom jsme nic neslyšeli. Má-li z toho vzniknout něco dobrého, musí to být nové řešení, které zabezpečí nepropustné záruky uplatňování a standardizovaný systém nezávislého posouzení dopadů, jaký má k dispozici například Kongres USA. Někdo řekl, že tato kvapná dohoda v prvním čtení nemá být považována za precedent ochoty Parlamentu ustupovat Radě a zbavovat se pravomocí, jež mu náleží podle postupu spolurozhodování. Ale bude to tak, pane Borloo, že? A budoucí Parlament toho bude litovat. Georg Jarzembowski (DE) Paní předsedající, pane ministře, pane komisaři, Skupina Evropské lidové strany (Křesťanských demokratů) a Evropských demokratů vítá, že dohoda Rady a Parlamentu v rámci trojstranných jednání nevztahuje nová pravidla revize obecného systému pro obchodování s emisemi na leteckou dopravu, ale ponechává ji v působnosti dosud nezveřejněných zvláštních pravidel pro leteckou dopravu. Zvláštní pravidla systému pro obchodování s emisemi v letecké dopravě, na kterých se Parlament s Radou dohodly v létě a která vstoupí v platnost dne 1. ledna 2012, jsou prvními celosvětovými pravidly, jež začleňují leteckou dopravu do systému pro obchodování s emisemi, a proto po leteckých společnostech požadují, aby omezily dopad letecké dopravy na životní prostředí. To je správné. Důsledky, zejména náklady leteckých společností, letišť a konečně i cestujících v celosvětové konkurenci jsou na základě předpisů, které jsme přijali v létě, jen stěží tolerovatelné. Přísnější pravidla prostřednictvím nových obecných pravidel systému pro obchodování s emisemi by byla nejen neoprávněná, ale mohla by evropským leteckým společnostem způsobit finanční potíže. Za to jsme Parlamentu a Radě velmi vděční. Je to správné také proto, že nám zvláštní pravidla systému pro obchodování s emisemi dávají příležitost sjednat pravidla zcela rovnocenná se třetími zeměmi, a tak se vyhnout celosvětovým konfliktům, neboť ty by mohly vést k odvetným opatřením vůči evropským leteckým společnostem. Globální řešení, nebo alespoň částečná řešení zaměřená na účelnou ochranu životního prostředí v oblasti letecké dopravy na celém světě jsou vždy lepší než nadměrně přísné předpisy uplatňované pouze v EU. S tím jsme velmi spokojeni. Víte, že v každém případě budou v roce 2014 přezkoumána zvláštní pravidla pro systém pro obchodování s emisemi v letecké dopravě. Jsem tedy vděčný zpravodajce paní Doyleové a francouzskému předsednictví - pokud mě nyní poslouchají - za to, že vyloučili leteckou dopravu. Bylo to správné rozhodnutí, které nám umožní pokrok. Děkuji vám mnohokrát! Richard Seeber (DE) Paní předsedající, nebudu plýtvat časem na blahopřání francouzskému předsednictví k těmto úspěšným jednáním. Cítíme však hořkost kvůli nedostatečnému zapojení Evropského parlamentu. Zejména v této otázce je to škoda. Nemohu dost dobře pochopit spěch, který jsme zde zažili, protože téměř všechny členské státy váhají s dodržováním závazků, jež přijaly podle Kjótského protokolu. Byli jsme vždy dobří ve vyjednávání cílů ležících v daleké budoucnosti. Systém pro obchodování s emisemi bude účinný od 1. ledna 2013. Rozhodli jsme o závazcích pro toto období a dále do roku 2020 a pro vzdálenou budoucnost. Bylo by lepší, kdybychom přiměli členské státy, aby dodržovaly stávající závazky a kdybychom zapojili Evropský parlament do spravedlivého, řádného a demokratického procesu tvorby politik. Kromě toho jsem přesvědčen, že Komise nyní čelí velkým výzvám, protože to, na čem jsme se dohodli, je všeobecný rámec. Zejména určování jednotlivých bodů, například uplatňování mechanismů pružnosti, bude velmi záviset na tom, jak Komise stanoví obecné podmínky. V tomto případě je také třeba uvést, že v rámci systému pro obchodování s emisemi lze víceméně 50 % získat z ostatních oblastí světa; pomocí společné činnosti je to 70 %. Zde si členské státy celkem náležitě pomohly. Také v tomto případě bych chtěl požádat Komisi a pana komisaře Dimase, aby velmi pozorně kontrolovali shodu a upozorňovali členské státy na odpovědnost, kterou přijaly ohledně pomoci světovému klimatu. Dále máme zcela jistě problém s přesnou definicí přesouvání zdrojů emisí CO2. Je zcela správné učinit výjimky pro některá odvětví, ale dosud nikdo neví, kterých odvětví se to týká. Proto musí Komise stanovit transparentní postup, který by zajistil přijetí průmyslem a členskými státy, protože zde jednáme o velmi vysokých částkách. Je důležité, abychom nalezli vhodný základ prostřednictvím transparentního postupu. Eija-Riitta Korhola (FI) Paní předsedající, chtěla bych poděkovat všem v Parlamentu, kteří tolik přispěli ke klimatickému balíčku. Chtěla bych ocenit zejména sekretariát, jehož tvrdá práce je úctyhodná a jehož obrovské pracovní zatížení by v žádném případě nevyhovělo právně stanoveným omezením pracovní doby. Nyní je před námi velmi uspokojivý a environmentálně ambiciózní výsledek a, jak se občas stává, musíme za něj poděkovat Radě, nikoliv Parlamentu. Rada napravila několik závažných problémů ukrývajících se v návrhu Komise. Vlastně toho zůstává nevyřešeného hodně a jen čas odhalí zbylé problémy. Naše skupina k výsledku podstatně přispěla, přestože se to neodrazilo ve stanovisku přijatém Výborem pro životní prostředí, veřejné zdraví a bezpečnost potravin. Ale nyní je to zřejmé ze stanoviska Rady a z konečného výsledku. Náš alternativní model pro obchodování s emisemi poskytl prostor pro názory a svobodnou diskusi. Tím jsme pomohli Radě a podpořili ji v zaměření její politiky na metodu referenčních hodnot. Chci tedy poděkovat všem členským státům, včetně mé země, Finska, za to, že velmi pozorně přihlíží k nejrůznějším stanoviskům Parlamentu a sledují změnu, která se zde odehrála. Úsilí Komise zde získalo mnohem větší podporu, než se na první pohled zdálo. Hlavním cílem klimatické politiky je vytvoření synchronní, všeobecně platné dohody. Z hlediska ochrany životního prostředí neexistuje jiný rozumný výchozí bod. Tak můžeme zajistit, že zdejší snížení nezpůsobí nárůst někde jinde, protože pak by tyto snahy přišly nazmar. Bohužel se to týká těch v ekologickém hnutí, kteří by měli být připraveni jít touto cestou. Zkušenosti však ukazují, že životní prostředí neodměňuje jednostrannou rozhodnost a klimatické puritánství, protože to nepřináší výsledky. Je třeba, abychom vytvořili široké pole a stanovili spravedlivá pravidla. Potřebujeme právní předpisy, které motivují společnosti, aby se připojily k závodu o technologii, jež produkuje nejméně emisí a jež je za to odmění - nikoliv potrestá. Zejména chci uvést, jak jsem potěšena, že se držíme cíle snížení emisí o 20 %, takže můžeme tvrdit, že Parlament a Rada vůbec nic neoslabily. Christofer Fjellner (SV) Paní předsedající, musím říci, že během let, kdy jsem v Evropském parlamentu, jsem se naučil, že se ne vždy podaří uskutečnit to, co by si člověk přál. Vše vychází z kompromisů, ale nakonec to vše opravdu docela funguje. Mnoho lidí si nyní stěžuje, ti, kteří se domnívají, že bychom měli přijmout ambicióznější pravidla, a ti, kteří si myslí, že jsou tato pravidla příliš ambiciózní. Ale já se domnívám, že bychom měli být v zásadě na výsost spokojeni, že jsme vůbec úspěšně dosáhli kompromisu. Je to krok správným směrem a alespoň mě naplňuje hrdostí. Jsem hrdý, že se tím potvrzuje, že je Švédsko stále nejodpovědnější země Evropy, a také to, že Evropa je oblastí světa, která přebírá celkově největší odpovědnost. S ostatními švédskými konzervativci jsme na realizaci tohoto kompromisu tvrdě pracovali jak v Radě, tak zde v Evropském parlamentu. O tomto tématu lze říci mnoho, ale mám-li hovořit o tom, s čím jsem nejvíce spokojen, zdůraznil bych dosažené výsledky týkající se automobilů, kdy zohledňujeme environmentální přínosy automobilů, ale také výrobcům automobilů poskytujeme dostatek času pro vývoj nových modelů. Jak již bylo řečeno, nesmíme se spokojit s tím, že se jedná o konec procesu. Jedná se pouze o předehru k důležité práci, jíž je třeba odvést v Kodani. Nyní jsem přesvědčen, že jsme pro to vytvořili dobrý základ. Děkuji vám mnohokrát. Jerzy Buzek (PL) Paní předsedající, podle mého názoru je tato směrnice příkladem správného a účinného dialogu v Evropské unii. Jednalo se pravděpodobně o nejobtížnější směrnici, kterou jsme se zabývali během tohoto volebního období. Předložené pozměňovací návrhy nebyly pro všechny srozumitelné. Nakonec jsme si vzájemně naslouchali, především v Parlamentu, a také musím uznat, že francouzské předsednictví projevilo ve svém přístupu k této problematice velkou vytrvalost. Chtěl bych poděkovat komisaři Dimasovi a komisaři Piebalgsovi za to, že se této rozpravy zúčastnili. Nyní je třeba, abychom zajistili, že budeme tuto směrnici uplatňovat. Je třeba, abychom snížili emise skleníkových plynů o 20 % do roku 2020. 20% snížení je minimum! Takto vytváříme společnou politiku Evropské unie v oblasti klimatu. Dosud se o tom příliš nehovořilo, ale směrnice se týká naší společné politiky. Jako v případě každé politiky budou nutná systematická opatření, dohlížení a vzájemné kontroly. Je rovněž třeba, abychom financovali strategický program pro energetickou technologii. To je reakce na posuzování emisí CO2. Bude to společný začátek naší společné energetické politiky. Právě to Evropská unie potřebuje. Silvia-Adriana Ţicău (RO) Naší jedinou možností není vyrábět méně, ale učinit naši výrobu inteligentnější a ekologičtější. Je pro nás důležité, abychom snížili emise znečišťujících látek, ale je také třeba, abychom zajistili hospodářský rozvoj a zachovali pracovní místa. Rumunsko v porovnání s 8% snížením stanoveným v Kjótském protokolu snížilo mezi lety 1990 a 2005 své emise skleníkových plynů o 43 %. Toho bylo bohužel dosaženo pomocí restrukturalizačního procesu uplatňovaného společnostmi zabývajícími se těžkým průmyslem a navzdory závislosti na fosilních palivech. Přestože by bylo mnohem výhodnější stanovit referenčním rokem rok 1990, vítám pružnost a solidaritu vůči novým členským státům v podobě přechodného období pro provedení významných investic, jejichž účelem je efektivnější fungování společností. Díky pozměňovacím návrhům jsme získali bezplatné povolenky pro vytápění obytných domů a pro vytápěcí či chladicí zařízení založená na účinné kombinované výrobě, poskytnutí podpory domácnostem s nízkými příjmy z výnosů dražeb emisních povolenek a výjimku z režimu pro obchodování s emisními povolenkami pro nemocnice a malá zařízení. Děkuji vám. Chris Davies Paní předsedající, jedním z úspěchů těchto jednání je vytvoření mechanismu financování pro demonstrační projekty zachytávání a ukládání uhlíku, o čemž se zmíním později. I když jsem byl vyjednavačem, zpravodajem, pro zachytávání a skladování uhlíku, uspěli jsme díky revizi směrnice o systému pro obchodování s emisemi. Přinejlepším jsem hrál druhé housle. Někdy potřebujete štěstí a já jsem měl štěstí, že jsem měl Lindu McAvanovou, Lenu Ekovou a další - stínové zpravodaje - pro směrnici o systému pro obchodování s emisemi. Myslím si, že jsem měl štěstí, když jsem spolupracoval s předsednictvím, které bylo otevřené prozkoumávání nových myšlenek, a měl jsem velké štěstí, že jsem mohl spolupracovat s Avril Doyleovou, zpravodajkou pro tento právní předpis, která dosáhla ohromujících výsledků. Paní předsedající, chtěl bych poukázat na jednu věc, a to že v dějinách tohoto Parlamentu nebylo mnoho zpravodajů, kteří předložili původní návrh navyšující finanční prostředky přinejlepším o 1,5 miliardu EUR, a skončili s balíčkem, jehož hodnota je pětkrát až šestkrát vyšší. Bart Staes (NL) Paní předsedající, cíl 20% snížení emisí do roku 2020 zůstává zachován. Přesto bychom si neměli nic nalhávat. Tento cíl byl již nedostatečný. Vědci nám říkají, že bychom se měli zaměřit na 25%, nebo dokonce 40% snížení. Vyjadřuji politování nad narušením systému dražeb v sektou nevyrábějícím elektřinu. V roce 2020 budeme stále vydávat 30 % emisních práv, zatímco 100% dražby se nebudou nerealizovat až do roku 2027. To vysílá opravdu špatný signál těm, kdo budou v Kodani jednat o světové dohodě v oblasti klimatu, přestože skutečně nejlepší odpovědí na únik CO2 je celosvětová dohoda. Nebude-li dosaženo celosvětové dohody, bude systém dražeb nadále narušovat skutečnost, že budou bezplatná emisní práva přidělována 96 % společností. Nižší výnosy z dražebních práv povedou k nižším investicím do udržitelné energie a výzkumu a vývoje. Paní Doyleové bych se chtěl zeptat na jednu věc: Máte nějakou představu o očekávaném propadu zisků z dražeb, když je nyní tento systém zcela narušen? Předsedající Velmi se omlouvám, vzhledem k nedostatku času nemohu umožnit další vystoupení. Takže nyní dáme slovo zpět paní zpravodajce, paní Doyleové, která zde byla tolikrát chválena. Avril Doyle zpravodajka. - Paní předsedající, ve stručnosti bych chtěla učinit několik poznámek. Environmentální celistvost vynikajícího původního návrhu odolává, zejména s ohledem na snížení o 30 %. Nemělo by smysl vydat se do Kodaně s našimi právními předpisy, nebudou-li příští rok v prosinci doplněny značnými finančními prostředky - to je váš úkol, Komise. Dohoda v oblasti zachytávání a skladování uhlíku o 300 milionech povolenek může být v celé této rozpravě o snižování emisí oxidu uhličitého přechodná, bude-li tato technologie ověřena ve 12 dotčených elektrárnách. Nám předložená dohoda nyní dává EU jasnou pravomoc vyjednávat se třetími zeměmi při přípravě dohody pro příští rok. Nemůžeme si dovolit neúspěch, protože nás historie obviní ze zřeknutí se odpovědnosti, kterou jsme měli jako politici, kteří znali problém, znali vzájemně přezkoumané vědecké důkazy, ale nebyli schopni jednat. Někomu se jeví, že moje zpráva zachází příliš daleko, pro jiné je nedostatečná. Ale i s povolenkami nevázanými na referenční hodnoty nebude snížení obsažené v cílech pro průmysl jednoduché. Nečiňme něco, co není v našich silách. Toto je po zvážení všech hledisek dobrý výsledek. Je konec konců nejlepší na světě, protože se dosud jedná o jediný systém pro obchodování s emisemi na světě. Vyzývám USA a Austrálii, aby si vedly lépe a přiměli nás, abychom se příští rok v Kodani více činili. Předsedající Rozprava je ukončena. Hlasování se bude konat zítra, ve středu 17. prosince 2008. Písemná prohlášení (článek 142) Jorgo Chatzimarkakis, Wolf Klinz, Holger Krahmer, Alexander Graf Lambsdorff a Willem Schuth Paní předsedající, dohoda o klimatickém balíčku je skromným výsledkem. EU stanovila cíl 20% snížení v porovnání s rokem 1990. Toto snížení jsme již téměř z poloviny uskutečnili. Klíčovým pojmem je rozšíření na východ, kde jsou emise v absolutních číslech nižší a současně zde zůstává v platnosti cíl 12% snížení v porovnání s rokem 1990. EU by měla dosáhnout 3 až 4% snížení v rozvojových zemích a zůstane těsně pod hranicí 9 %. Nesplnění cílů je možné až do výše 5 %. Zbývají tedy 4 %. Za běžných okolností by bylo možné prohlásit: dobře, jaké štěstí, že se EU nerozhodla vyvézt celou svou ekonomiku do Asie. Kompromis je zřetelně levnější než návrh Komise. To umožňuje souhlas německé Svobodné demokratické straně (FDP). Namísto toho nyní EU staví členské státy navzájem proti sobě; díky kombinaci energií, pravidlům o výjimkách a lstivému jednání jsou některé členské státy zvýhodněny před ostatními. Brzy bychom mohli zažít, jak němečtí dodavatelé energie vyrábí elektřinu v Polsku, pokud ji nebudou kupovat od Francouzů. Skutečnost, že se členské státy EU účastní tohoto handlování, nedává příliš nadějí ohledně globální dohody a vyvstává rovněž otázka účinnosti zdrojů. Vlády, Rada a Evropská komise jsou vyzývány, aby zefektivnily jak ochranu životního prostředí, tak ekonomiku a růst. Magor Imre Csibi písemně. - Minulý týden dosáhla Rada a vyjednavači Evropského parlamentu historické dohody o klimatickém balíčku. Kompromis vítám s poněkud těžkým srdcem, protože byl balíček v porovnání s původním návrhem Komise a hlasováními ve výborech Evropského parlamentu podstatně oslaben. V době, kdy je třeba rychlé a soudržné akce, se Evropa rozhodla pro pomalý přechod k nízkouhlíkové ekonomice prostřednictvím odchylek a emisních povolenek zdarma. Přes tyto nevýhody je tento kompromis důležitým průlomem, který stanoví základy udržitelnější ekonomiky. Největším úspěchem je skutečnost, že jsou cíle a prováděcí zásady zahrnuty v právních předpisech a všichni uznali, že je třeba vydat se na cestu čistšího rozvoje. Kromě toho bude boj proti změně klimatu účinný pouze tehdy, budou-li se na něm podílet všichni, a tento kompromis poskytuje EU silnější vyjednávací postavení k zapojení mezinárodních partnerů. Podporuji tuto dohodu také proto, že jsem opravdu přesvědčen, že se nejedná o kompromis z prázdných slov, ale o kompromis, který lze skutečně realizovat. Daciana Octavia Sârbu Výsledek jednání o klimatickém balíčku mezi třemi institucemi představuje vyvážený kompromis, který pomůže Evropské unii k výraznějšímu podílu na opatřeních v rámci boje proti globálnímu oteplování, neboť se jedná o první skupinu států, která tento úkol přijala jako právní závazek. V současnosti čelíme světové finanční krizi, která ve většině členských států rozvířila obavy ohledně cíle snižování emisí oxidu uhličitého. Avšak výsledek, kterého jsme dosáhli v návaznosti na summit, je vyváženou dohodou mezi potřebou chránit klima a nutností překonat tyto hospodářské potíže. Domnívám se, že argumenty týkající se této krize nesmí zabránit přijetí tohoto balíčku. Doufám, že pro něj budou hlasovat všechny politické skupiny v Parlamentu. Jsem potěšena, že bylo prostřednictvím úpravy režimu distribuce příjmů z dražeb, aniž by došlo ke změně celkové struktury balíčku, uznáno úsilí zemí, včetně Rumunska, které snížily množství svých emisí mezi lety 1990 a 2005. Současně se domnívám, že byla vhodně vyřešena většina problémů směrnice o obchodování s emisemi, které členským státům způsobovaly závažné potíže, a že je konečný výsledek spravedlivý a umožní Evropské unii, aby se pustila do skutečného boje proti změně klimatu. Esko Seppänen Směrnice o obchodováním s emisemi předložená Parlamentu je kapitalistickým ekologickým podvodem, a i přes to není ničím více než kasinovým kapitalismem a legalizovaným kupčením. Protože byl původní návrh Komise vypracován tak, že evropský průmysl nebude muset s výjimkou ceny elektřiny platit cenu za spekulace, budu hlasovat pro, přestože nesouhlasím s obchodováním s emisemi. Podporuji emisní cíle, ale měli bychom jich dosáhnout prostřednictví zdanění, nikoliv spekulace.

Istuntokauden uudelleen avaaminen Puhemies. Julistan Euroopan parlamentin torstaina 4. heinäkuuta 2002 keskeytetyn istuntokauden uudelleen avatuksi. Haluan toivottaa kaikki tervetulleiksi takaisin syksyn istuntokaudelle. Olette jo varmasti levänneitä ja valmiita aloittamaan esityslistallamme olevien yleiseen politiikkaan liittyvien kysymysten tarkastelun. Puhemies. Ennennäkemättömät ja katastrofaaliset tulvat ovat viime viikkoina runnelleet kokonaisia alueita Keski-Euroopassa ja erityisesti Itävallassa Ober- ja Niederösterreichissa, Itä-Saksassa ja osissa T?ekin tasavaltaa. Yli 100 ihmistä on menehtynyt ja kymmenet tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja työpaikkansa. Haluan ilmaista tänään omasta ja parlamentin puolesta vilpittömän myötätuntomme tulvien uhreja ja heidän perheitään kohtaan sekä antaa tunnustusta pelastuspalvelujen ja lukuisten vapaaehtoisten poikkeuksellisista toimista. Tänä iltapäivänä ilmaisemamme vilpittömän myötätunnon ohella huomenna järjestettävässä erityisessä hätäkeskustelussa meillä on mahdollisuus muodostaa käytännön perusta osoitukseksi todellisesta yhteisvastuusta. Pyydän teitä nousemaan ja viettämään minuutin hiljaisuuden kuolleiden muistoksi. (Parlamentti vietti seisaallaan minuutin hiljaisuuden.) Sunnuntaina 4. elokuuta Cecilio Gallego Alaria ja seitsemänvuotias tyttö kuolivat, kun Alicanten provinssin Santa Polan kaupungissa Espanjassa räjähti autopommi. David Caldwell kuoli räjähdyksessä Derryssä Pohjois-Irlannissa 1. elokuuta. Näillä toimilla ja riistäessään oikeuden elämään terroristit ovat jälleen osoittaneet uhmaavansa demokraattista järjestystä. Terrorismi kieltää yhteiset arvot ja periaatteet, joihin Euroopan unioni perustuu, joita Euroopan unioni edustaa ja joita se edistää ja puolustaa. Unionimme perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, jotka ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille ja tämän vuoksi terroristien väkivallankäyttöä ei voida mitenkään perustella. Omasta ja parlamentin puolesta tuomitsen jyrkästi nämä terroriteot ja esitän vilpittömät surunvalittelumme uhrien perheille ja vilpittömän myötätuntomme kaikille niille, joihin nämä terroriteot vaikuttavat. Ilmaisen jälleen kerran parlamentin puolesta tukemme asiasta vastaaville viranomaisille terrorismin torjunnassa. Pyydän teitä viettämään minuutin hiljaisuuden terrorismin uhrien muistoksi. (Parlamentti vietti seisaallaan minuutin hiljaisuuden.) Puhemies. Puheenjohtajakokous laati torstaina 28. elokuuta 2002 pitämässään kokouksessa lopullisen esityslistaluonnoksen, joka on jaettu jäsenille. Esityslistaan on ehdotettu seuraavaa muutosta: Keskiviikko: Verts/ALE-ryhmä on ehdottanut, että keskiviikon 4. syyskuuta esityslistaan lisätään erityiskeskustelu kansainvälisestä rikostuomioistuimesta. Cohn-Bendit (Verts/ALE). Arvoisa puhemies, uskon, että käytännössä kaikki parlamentin ryhmät kannattavat rikostuomioistuimen perustamista. Mikään hallitus - ei oikeisto- eikä vasemmistohallitus - ei kuitenkaan varsinaisesti kannata rikostuomioistuimen perustamista. Tämän vuoksi katson, että meidän on käytävä tällä istuntojaksolla keskustelua, jonka perusteella voimme tuoda selkeästi ilmi, että hylkäämme kaikki ehdotukset myöntää kenellekään koskemattomuus tässä tuomioistuimessa. Tämän keskustelun perusteella voitaisiin laatia syyskuun toisella istuntojaksolla päätöslauselma. Kun otetaan huomioon, että 30. syyskuuta on tarkoitus järjestää ulkoministerien kokous tuomiovaltaa koskevien poikkeusten myöntämismahdollisuudesta, katson, että on tehokkaampaa keskustella asiasta kahteen otteeseen, jotta voidaan osoittaa selkeästi kaikille hallituksille, että Euroopan parlamentti toivoo, ettei minkäänlaisia poikkeuksia myönnettäisi. Tämän vuoksi minä ja ryhmäni katsomme, ettei yksi ainoa päätöslauselmasta 24. syyskuuta käytävä keskustelu riitä. Suositamme, että asiasta aloitetaan keskustelu, jotta eurooppalainen suuri yleisö saisi tietää parlamentin kaikkien ryhmien järkkymättömän kannan. Tämän vuoksi pyydämme, että tämän istuntojakson ohjelmaan sisällytetään toinen asiaa koskeva keskustelu. Poettering (PPE-DE). Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat, emme ole asiasta sinänsä eri mieltä, mutta suosittelemme kuitenkin toisenlaista menettelytapaa. Keskustelemme keskiviikkona todella laajasti ja vakavasti Irakista ja muista tärkeistä kysymyksistä. Meidän ryhmämme on valmistautunut tähän hyvin huolellisesti sekä puheajan että puheiden sisällön osalta. Tämän vuoksi ehdotamme, ettemme kävisi keskustelua kansainvälisestä rikostuomioistuimesta tällä viikolla, vaan syyskuun toisella istuntojaksolla, joka sekin pidetään vielä ennen kuin neuvosto kokoontuu 30. syyskuuta. Tällä tavoin voimme keskustella asiasta vielä ennen neuvoston kokousta ja antaa siitä päätöslauselman. Asiasta ollaan siis samaa mieltä, mutta menettelyn osalta kannatamme tämän viikon sijasta täällä Strasbourgissa pidettävää syyskuun toista istuntojaksoa. Barón Crespo (PSE). Arvoisa puhemies, uskon, että me kaikki kannatamme kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista. Olemme siitä yksimielisiä. Tarkastelun kohteena on asiassa sovellettava menettely. Minun ryhmäni kannattaa sitä, että asiasta keskustellaan ja päätöslauselma laaditaan syyskuun toisella istuntojaksolla. Arvoisa puhemies, haluan kuitenkin tehdä ehdotuksen, jonka uskon kiinnostavan Cohn-Benditia ja suurta osaa parlamentin jäsenistä. Lisäksi haluan tuoda esiin, ettei ryhmäni kannata sitä, että tässä istunnossa käsiteltäisiin Mercosuria koskevaa kysymystä. Ehdotan, että ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta käsittelee tätä asiaa seuraavassa kokouksessaan ja pyytää komissiota nimenomaisesti esittämään oman kannan, joka sillä näyttää olevan, niistä mahdollisista seurauksista, joita jäsenvaltiolle aiheutuu, jos jäsenvaltio muuttaa kantaansa vahvistetun yhteisen kannan osalta sen jälkeen, kun asiasta on vahvistettu yhteinen kanta. Jäsenvaltio on nimittäin tällaisessa tapauksessa ilmeisesti rikkonut perussopimuksia. Tämä asia on hyvin tärkeä, minkä vuoksi pyydän - en näe täällä jäsen Brokia, mutta uskon hänen saavan tämän tiedon - että ulkoasioiden valiokunta tarkastelee tätä asiaa. Yhteisessä kannassa olemme kaikki - jäsenvaltiot ja parlamentti - sitoutuneet tiettyyn näkemykseen. Tätä asiaa olisi tarkasteltava, ja jos edellä mainitsemani seikat merkitsevät perussopimusten rikkomista, parlamentilla olisi paljon vahvemmat edellytykset tuomita tällaisista tärkeistä asioista mahdollisesti tehtävät yksipuoliset kantojen muutokset. Watson (ELDR). Arvoisa puhemies, Cohn-Bendit tuo esiin hyvin tärkeän näkökulman, koska tästä asiasta voidaan hyvin päättää ennen syyskuun toista istuntojaksoa. Tiedämme, että jäsenvaltioihin kohdistuu tällä hetkellä suuria paineita, minkä vuoksi asia on ratkaistava. Samanaikaisesti puheenjohtajakokous katsoi viime viikolla - ja uskon, että myös parlamentti on samaa mieltä siitä - että meidän on keskusteltava kattavasti siitä, mikä on tämänhetkinen tilanne Irakiin mahdollisesti tehtävän aseellisen iskun osalta. Pyytäisin puhemiestä joko noudattamaan Barón Crespon ehdotusta tai yrittämään ajoittaa kansainvälisestä rikostuomioistuimesta käytävä keskustelu tälle viikolle ilman, että se vie aikaa keskustelusta, jota on tarkoitus käydä Irakista. Leinen (PSE). Arvoisa puhemies, tämän päätöksen vuoksi pyytäisin teiltä Romanian valtuuskunnan jäsenenä erästä asiaa. Romanian parlamentti keskustelee syyskuun puolivälissä asiaa koskevasta sopimuksesta, josta ulkoministeri on neuvotellut Yhdysvaltojen kanssa ja - niin kuin ehkä tiedättekin - josta hän ei ole tiedottanut Romanian parlamentille. Bukarestissa tullaan siis käymään hyvin vilkasta keskustelua. Jos keskustelemme asiasta vasta syyskuun toisella istuntojaksolla, teidän pitäisi ehkä kirjoittaa Romanian parlamentin puhemiehelle, että Romanian parlamentin olisi pitäydyttävä EU:n yhteisessä kannassa eikä sen näin ollen luultavasti pitäisi kannattaa tätä sopimusta. Tässä tilanteessa olisi toimittava näin. Paljon kiitoksia. Puhemies. Teen tämän erittäin mielelläni parlamentin puolesta. (Esityslista hyväksyttiin.) Corbett (PSE). Arvoisa puhemies, näin on myös esityslistan osalta. Esityslista on nyt meidän käsissämme, mutta siinä ei ole kohtaa, jonka uuden työjärjestyksen 121 a artiklan mukaan pitäisi automaattisesti sisältyä maanantain esityslistaan, eli kolmenkymmenen minuutin aikaa, jona jäsenet voivat tuoda esiin poliittisesti tärkeitä asioita. Tämän pitäisi olla esityslistallamme, ja näyttää siltä, että se on jäänyt pois - epäilemättä epähuomiossa, koska kaikki eivät ole vielä tottuneet näihin uusiin sääntöihin. Sen olisi kuitenkin oltava aina jossain kohdassa maanantain esityslistalla. Wurtz (GUE/NGL). Arvoisa puhemies, Israelin armeijan tekemissä kohdennetuissa murhaiskuissa on kuollut tänä viikonloppuna yksitoista palestiinalaista, joista neljä oli kuusi-, kymmenen- ja viisitoistavuotiaita lapsia. Israelin Haaretz-päivälehden mukaan elokuussa on saanut tällä tavoin surmansa peräti kolmekymmentä palestiinalaista siviiliä. Heinäkuun lopulla Gazaan tehdyssä hyökkäyksessä uhreja oli jo tullut seitsemäntoista, joista yhdeksän oli lapsia. Jopa Israelin lehdistössä nämä rikokset tuomittiin vastuuttomiksi, samalla kun Yediot Aharonot -lehdessä korostettiin, että terrori-iskujen määrä on vähentynyt huomattavasti. Tämän vuoksi vetoan ryhmäni puolesta neuvostoon, komissioon ja parlamenttiin, että ne ottaisivat hyvin selkeän kannan Sharonin hallituksen toimintastrategian muutokseen, sillä Sharon lietsoo mielestäni vihaa ja kostoa, vaikka nyt tarvittaisiin kipeästi jännityksen lieventämistä, vuoropuhelua ja rauhaa. Blak (GUE/NGL). Arvoisa puhemies, meillä tanskalaisilla jäsenillä oli pitkään merkittävänä ongelmana se, ettemme voineet katsoa Tanskan uutislähetyksiä televisiosta. Ongelma on sittemmin ratkaistu tehokkaan kvestorimme ansiosta. Olemme nyt kuitenkin törmänneet uuteen ongelmaan, sillä Tanskan yleisradion ja Tanskan lehdistön välisen kiistan vuoksi emme taaskaan saa Tanskan uutisia. Voisitteko te olla osoittamatta myötätuntoa lehdistölle, jotta kiista voitaisiin sillä tavoin ratkaista ja jotta voisimme jälleen saada uutisia samalla tavoin kuin kollegammekin. Toivon todellakin, että teette näin. De Rossa (PSE). Arvoisa puhemies, haluaisin tuoda esityslistalla esiin seikan, josta ollaan vakavasti huolestuneita Irlannissa ja erityisesti Irlannin itärannikolla - ja sen pitäisi huolestuttaa myös Yhdistyneen kuningaskunnan länsirannikon asukkaita. Kyse on Japanista Sellafieldiin palautettavien MOX-tablettien parhaillaan käynnissä olevasta kuljetuksesta, jonka on tarkoitus saapua Irlanninmerelle ensi viikon aikana. Irlanninmeri on jo nyt voimakkaasti radioaktiivinen Sellafieldistä sinne laskettujen jätteiden vuoksi. MOX-tabletteja kuljetetaan kahdessa ensimmäisen sukupolven kaksirunkoisessa aluksessa, jotka eivät ole kauttaaltaan kaksirunkoisia ja jotka ovat hyvin vanhoja. Tämä huolestuttaa irlantilaisia onnettomuusriskin ja näihin aluksiin kohdistuvan todellisen terrorismiuhan vuoksi. Maailmalla on esitetty melko paljon huolestuneita arvioita näistä kuljetuksista. Ne muodostavat ympäristöuhan aavalle merelle ja rannikkovaltioille. Kehotan parlamentin puhemiestä esittämään tämän asian komissiolle ja erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle. Jos tämä kuljetus saa jatkua, on todennäköistä, että vastaavia kuljetuksia jatketaan vielä jonkin aikaa. Japani on hylännyt ja palauttanut varsinaiset tabletit, koska se havaitsi, että laadunvarmistusstandardeja oli väärennetty Sellafieldissä. Tämän vuoksi Japani ei voinut hyväksyä niiden käyttöä ydinreaktoreissaan. Olen erittäin huolissani tästä asiasta. Myös Irlannin kaikki puolueet ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa asiasta. Vaadin, että ryhdymme toimiin asian suhteen. Alyssandrakis (GUE/NGL). Arvoisa puhemies, Africa-lehden, joka oli aikaisemmin Europa-lehti, kaksi kyproksenturkkilaista toimittajaa, lehden kustantaja Sener Levent ja Mentuh Ener, tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen valloitetun Kyproksen laittomassa tuomioistuimessa, koska heidän väitettiin loukanneen kyproksenturkkilaisten johtajaa Rauf Denktashia. Tämä on jälleen yksi esimerkki vallassa olevan Denktashin hallituksen räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista, jotka koskevat tässä tapauksessa mielipiteen- ja lehdistönvapauden rikkomista ja josta maailman valtiot ovat lähes tekopyhällä tavalla vaienneet. Tavoitteena on selkeästi vaientaa kaikki edistysmieliset kyproksenturkkilaiset, jotka vastustavat miehitystä ja Kyproksen jakamissuunnitelmia. Tämä on erityisen merkittävää Kyproksen kysymystä koskevan prosessin tässä vaiheessa. Lisäksi käsittääkseni viisi opettajaa joutuvat oikeuteen, koska he osallistuivat yhteisöjen väliseen kuoroon, joka esiintyi Istanbulissa. Tuomitsemme tämän jyrkästi ja pyydämme teitä käyttämään vaikutusvaltaanne, jotta näiden kahden toimittajan välitön vapauttaminen voidaan varmistaa. Deva (PPE-DE). Arvoisa puhemies, saatatte muistaa, että esitin ennen kesää aloitteen, että teidän tuellanne järjestettäisiin Euroopan parlamentissa maailmanlaajuinen kristittyjen, muslimien ja juutalaisten välinen vuoropuhelu, johon osallistuisi edustajia kristittyjen, muslimien ja juutalaisten parlamenteista. Kesällä on muodostunut merkittäviä jännitteitä Irakia kohtaan syyskuun 11. päivän tapahtumien vuoksi, ja Israelin ja Palestiinan välinen tilanne on jännittynyt. Mielestäni nyt on oikea aika tällaiselle vuoropuhelulle, jotta voidaan tuoda esiin kohtuullisuutta korostavia uskonnollisia tahoja ja ihmisiä. Filippiinien parlamentin puhemies esitti tämän ajatuksen minulle, kun kävimme siellä. Uskon, että nyt on aika toteuttaa tämä aloite. Liese (PPE-DE). Arvoisa puhemies, teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta keskusteli viime maanantaina puheenjohtajavaltion Tanskan kanssa kuudennen tutkimuksen puiteohjelman toteuttamisesta. Keskusteluun osallistuivat useat jäsenet, muun muassa valiokunnan puheenjohtaja ja Tanskan ministeri. Keskusteluissa todettiin, että koska neuvosto on hyväksynyt puiteohjelman erityisohjelmat ilman yhteispäätösmenettelyä parlamentin kanssa, se on päässyt yksimielisyyteen herkkiä eettisiä näkökohtia koskevasta erityisviittauksesta. Tämän perusteella useat valiokunnan jäsenet väittivät, että tämä sopimus on ristiriidassa sen sopimuksen kanssa, jonka Euroopan parlamentti teki ministerineuvoston kanssa toukokuussa. Asiakirjoissa, joista meidän oli äänestettävä ennen toista käsittelyä, ei mainittu sellaisia kysymyksiä koskevasta hyväksynnästä, joista neuvosto on nyt sopinut. Minulle ei myöskään ole toimitettu asiasta mitään tietoja. Tämän vuoksi on oikein ja perusteltua, että Euroopan parlamentti esittää neuvostolle asiasta kysymyksiä. Lisäksi haluaisin kuitenkin tavanomaisena parlamentin jäsenenä kysyä, onko puhemiehelle tai jollekin muulle toimitettu asiakirjoja, joita ei äänestystilanteessa ollut kaikkien jäsenten käytettävissä. Puhemies. Minun on tarkistettava joitakin yksityiskohtia, jotta voi antaa teille lopullisen vastauksen, mutta tietojeni mukaan asiakirjoja, joihin viittaatte, ei ole millään virallisella tavalla toimitettu parlamentille, sen puhemiehelle tai sihteeristölle. Tarkistan vielä asian. Santini (PPE-DE). Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää teidän ja koko parlamentin huomion aivan toiseen vakavaan perusihmisoikeuksien rikkomistapaukseen ja erityisesti asuinpaikan valinnan vapautta koskevan oikeuden rikkomiseen. Näin tapahtuu näinä päivinä ja tälläkin hetkellä Tunisiassa. Kyse on italialaisesta naisesta, joka on avioitunut Tunisian kansalaisen kanssa ja joka vietiin kahden lapsensa kanssa, jotka ovat 16 kuukauden ja viiden vuoden ikäisiä, Tunisiaan viikoksi lomalle - tai niin ainakin lasten isä oli sanonut. Kun he saapuivat Tunisiaan, isä otti perheenjäsentensä passit ja kieltää heitä nyt poistumasta Tunisiasta. Hän haluaa vaimonsa, joka on Italian kansalainen, jäävän Tunisiaan vastoin tahtoaan. Muutama minuutti sitten sain tiedon, että alaikäisten asioita käsittelevä Tunisian tuomioistuin on todennut, ettei isä kykene huolehtimaan pojistaan ja on myöntänyt äidille lasten huoltajuuden, mutta se ei kuitenkaan aio vielä antaa perheen palata Italiaan, missä perheellä on koti, missä lapset ovat syntyneet ja missä on perheen luonnollinen asuinpaikka. Arvoisa puhemies, meillä, joilla on kahdenvälisiä suhteita kaikentyyppisten maiden kanssa, on myös velvollisuus saada nämä maat käsittämään, että niiden on mukautettava lainsäädäntöään - jonka määräysvaltaa me kunnioitamme - maailman muuttuviin olosuhteisiin, jotta osapuolten välillä voidaan käydä tasavertaista vuoropuhelua arvokkuuden ja molemminpuolisen kunnioituksen hengessä. Jos nämä maat haluavat ylläpitää hyvät suhteet Euroopan unioniin, niiden on käsitettävä, että meillä on tietyt säännöt, joita aiomme puolustaa ja joita ovat muun muassa ihmisoikeudet ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden takaavat säädökset. Cappato (NI). Arvoisa puhemies, tänään on Vietnamin sodan tärkeä vuosipäivä, ei kuitenkaan sen sodan, jota yleensä kutsutaan Vietnamin sodaksi, vaan sellaisen Vietnamin sodan, joka jatkuu joka päivä demokratiaa, oikeuksia ja perusvapauksia vastaan ja jota käydään Vietnamin kansalaisia, buddhalaismunkkeja sekä Vietnamin hallitusten vastaisten toisinajattelijoiden liikkeiden johtajia vastaan. Tänään on kyseisen järjestelmän perustamisen vuosipäivä, joka on tärkeä ja merkittävä erityisesti katoliselle ja protestanttiselle vähemmistölle, Montagnard-heimolle, jota kyseisessä järjestelmässä sorretaan. Kansainvälinen radikaalipuolue on nimittänyt ensi lauantain, syyskuun seitsemännen päivän väkivallattoman demokratiaa ja vapauksia Vietnamissa edistävän gandhilaisen liikkeen päiväksi. Tapahtumaan osallistuu kiinalaisia toisinajattelijoita, kuten Vietnamin toisinajattelijoiden yhteisön johtaja Wei Jin Sheng, Montagnard-heimon johtaja Vo Van Ai ja Kok Ksor. Kehotan kaikkia kollegojani tukemaan kansainvälisen radikaalipuolueen aloitetta ja osallistumaan tähän maailmanlaajuiseen väkivallattomaan päivään uuden, jatkuvan ja jokapäiväisen Vietnamin sodan lopettamiseksi. Ahern (Verts/ALE). Arvoisa puhemies, pyydän parlamenttia tukemaan teidän ja parlamentin toimia Pohjois-Nigeriassa usein kivittämällä toteutettavaksi määrättyjen kuolemantuomioiden osalta. Tuomio on määrätty niin sanotusta rikoksesta ja ilmeisesti Amina Lawalin tapauksessa rikos on raskaanaolo. Olen varma, että me olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kaikista tapauksen taustalla olevista tekijöistä huolimatta kuolemantuomio on joka tapauksessa kauhea ja erityisesti, kun on kyse äidistä, jonka rikos on raskaanaolo. Tämä asia koskettaa minua syvästi ja haluan pyytää teitä - varmasti olette jo näin tehneetkin, kun olen kirjoittanut teille aikaisemmista tapauksista - vaikuttamaan tähän yksittäiseen tapaukseen kaikin mahdollisin tavoin. Fatuzzo (PPE-DE). Arvoisa puhemies, kun olin tänä kesänä matkalla Rooman lentokentälle Rooma-Napoli-välisellä moottoritiellä, pysähdyin Cassinoon. Cassinon lähellä on pieni 2 000 asukkaan kunta San Pietro in Fine, joka tuhottiin täysin toisen maailmansodan aikana kuuluisassa Cassinon taistelussa. San Pietro in Finesta ei jäänyt mitään jäljelle. Ne muutamat asukkaat, jotka jäivät henkiin, rakensivat kylän uudelleen hieman lähemmäksi laaksoa. Mielestäni nuorten pitäisi tietää, mitä tuolloin tapahtui. Tämän vuoki San Pietro in Finestä voitaisiin tehdä sodan kauheuksien muistomerkki, jolla kunnioitettaisiin sitä merkittävää asemaa, joka Euroopan unionilla on ollut rauhan ylläpitämisessä Euroopassa viidenkymmenen vuoden ajan. McKenna (Verts/ALE). Arvoisa puhemies, tuen De Rossan näkemystä ydinkuljetuksista. On melkoisen pöyristyttävää, että yleisön laajasta vastustuksesta huolimatta tällaisia kuljetuksia vielä tehdään. Kun syyskuun 11. päivä jatkuvasti lähestyy, ihmisten pitäisi olla erityisen tietoisia tällaisten kuljetettavien materiaalien vaaroista. Olisi vaalittava suuren yleisön etuja ydinteollisuuden etujen sijasta. Kannatan myös De Rossan näkemystä siitä, että teidän, arvoisa puhemies, olisi puututtava jollain tavalla tähän asiaan. Koska olen kotoisin Irlannista, joka vastustaa hyvin voimakkaasti tällaisia kuljetuksia ja koko ydinteollisuutta, katson, että jotain olisi tehtävä, jotta parlamentista voitaisiin välittää viesti, että olemme erittäin huolestuneita näistä kuljetuksista. Kannatan myös kollegani Ahernin kantaa kivittämällä täytäntöön pantavasta kuolemantuomiosta. Meidän on kehotettava niitä Euroopan unionin maita, jotka ovat tehneet takaisinottosopimuksia Nigerian kaltaisten maiden kanssa, tarkastelemaan koko asiaa uudelleen ja pohtimaan, voidaanko turvapaikanhakijoita ja pakolaisia palauttaa turvallisesti näihin maihin. Viittaan tässä omaan maahani, joka ei aio missään tapauksessa palauttaa pakolaisia tai turvapaikanhakijoita Nigeriaan, kun tiedetään, millaiseen tilanteeseen nämä siellä joutuisivat. Gorostiaga Atxalandabaso (NI). Arvoisa puhemies, haluan ensiksi osoittaa myötätuntoa yhdessä parlamentin kanssa Santa Polan ja Derryn uhreille. Baskimaan poliittista väkivaltaa on käsitelty useaan otteeseen parlamentissa. Baskien kysymys ei ole kuitenkaan koskaan ollut mukana esityslistalla. Näyttää siltä, ettei kukaan uskalla kyseenalaistaa Aznarin näkemyksiä Baskimaasta ja väitteitä siitä, ettei kyse ole mistään poliittisesta asiasta, vaan pelkästä terrorismiongelmasta. Tiedän, että jotkut, vaikkeivät kaikki, Euroopan parlamentin espanjalaisista jäsenistä ja enemmistö parlamentin kaikista jäsenistä tietävät hyvin, että ongelma on todellakin poliittinen ja että siihen olisi puututtava välittömästi. Kukaan ei kuitenkaan halua sanoa mitään. Parlamentin ei pitäisi enää jättää huomiotta Pohjois-Irlannista saamaamme opetusta ja, kuten komission jäsen Patten totesi muutama kuukausi sitten, väkivallan traagisten seurausten tuomitsemisen sijasta olisi kehitettävä menetelmiä poliittisen väkivallan perimmäisten syiden määrittelemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Galeote Quecedo (PPE-DE). Arvoisa puhemies, Espanjassa on parhaillaan käynnissä oikeusprosessi Batasunan kieltämiseksi. Tämän ainoana tavoitteena on demokratian ja vapauksiin perustuvan järjestelmän suojelu. Tämän osalta olen kiitollinen teidän osoittamastanne institutionaalisesta tuesta, sillä todellisuudessa on satoja todisteita ETA:n yhteyksistä Batasunaan, eikä ole hyväksyttävää, että julkista tukea käytetään terrorismin rahoittamiseen. Gorostiaga Atxalandabaso jätti taas tänään käyttämättä yhden mahdollisuuden tämän murhan tuomitsemiseksi. Gorostiaga Atxalandabaso ei myöskään kyseenalaista sitä tosiseikkaa, että hänen kollegansa peräänkuuluttavat hänen järjestämissään tilaisuuksissa tukea ETA:lle tai huutavat ?Kill them, ETA?. Gorostiaga Atxalandabaso on sen sijaan kerännyt yli 200 000 euroa auton tavaratilaan kätkettäväksi ja yrittänyt lähettää sen Espanjaan. Arvoisa puhemies, me emme voi katsella tätä sivusta, sillä meillä on oikeus ja velvollisuus estää näiden anastettujen varojen käyttö terrorismin vahingollisiin tarkoituksiin. Díez González (PSE). Hyvä Gorostiaga Atxalandabaso, mielestäni on kyynisyyden huippu ja erittäin vastenmielistä kuulla teidän jälleen kerran perustelevan rikokset, joiden kohteena ovat tässä tapauksessa eläkeläinen ja espanjalainen tyttö. Tämä on erittäin vastenmielistä. Lisäksi on järkyttävää havaita, että osa julkisista varoista, Euroopan kansalaisten varoista, joita te saatte, päätyy ETA:n rikollisten ja fasistien käsiin. Tämä on siis todella tuomittavaa. Arvoisa puhemies, järjestelmässä on jotain vikaa, jos parlamentin on siedettävä säädyttömyyttä niiden ihmisten taholta, jotka puolustelevat rikoksia. Hyvä Gorostiaga Atxalandabaso, teidän on hyvä tietää, että teidänkaltaisianne ja teidän toimistanne vielä rangaistaan koko Euroopassa. Demokratialla on oikeus puolustautua, ja niin se myös tekee. Doyle (PPE-DE). Arvoisa puhemies, haluan tuoda vielä esiin kollegoideni ja erityisesti Irlannin edustajien esiin tuoman huolen Japanista tulevista MOX-kuljetuksista. Erityisongelmana on se, ettei meillä demokraattisesti valitun parlamentin jäsenillä ole foorumia, jolla voisimme keskustella todellisista tai havaituista huolenaiheistamme ja peloistamme ja olla keskenämme näistä asioista demokraattisesti yhtä tai eri mieltä. Tämän vuoksi meidän on tuotava tämä kysymys esiin tämänkaltaisissa tilanteissa. Pyytäisin teitä arvoisa puhemies ottamaan huomioon, kun komission jäsen Palacio esittelee tänä syksynä ydinvoimaa koskevan paketin, että Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille on annettava ainakin tiedotus- ja kuulemisoikeus sekä mahdollisuus keskustella täysipainoisesti näistä asioista siten, että voimme tuoda asianmukaisesti ilmi omat asiaa puoltavat tai vastustavat näkemyksemme. Vetoan teihin arvoisa puhemies, että varmistaisitte tällaisen menettelytavan. Borghezio (NI). Arvoisa puhemies, haluan tuoda esiin asian, johon olen kiinnittänyt puhemiehen huomiota jo aikaisemmin. Kysymys koskee omaa maatani. Haluan kuitenkin ensin lyhyesti selkiyttää asiaa Espanjan puolueiden edustajajäsenten toteamusten osalta. Autonomisen liikkeen jäsenenä korostan vahvaa vakaumustani siitä, että Euroopassa on tunnustettava ja toteutettava käytännön tasolla itsemääräämisoikeuden periaatetta ja arvoa Euroopan kansojen sekä kansojen ja alueiden Euroopan yhtenä perusarvona. Minkään hallituksen ei pidä antaa kieltää tätä arvoa. Siirryn nyt toiseen aiheeseen, joka koskee niille sotilaille maksettavia korvauksia, jotka tekivät yhteistyötä Saksan kanssa toisessa maailmansodassa. Korvauksia myönnetään parhaillaan, mutta Italian sotilaat eivät kuulu niiden piiriin, mikä on hyvin vakava laiminlyönti heitä kohtaan. Näillä korvauksilla päätetään toisen maailman sodan viimeinen avoinna ollut asia. Pyydän Euroopan parlamentin puhemiestä tarkastelemaan korvausasiaa niiden Italian sotilaiden osalta, joita käytettiin työvoimana Saksan keskitysleireillä toisessa maailmansodassa. Gorostiaga Atxalandabaso (NI). Arvoisa puhemies, sanon vain muutaman sanan siitä, mitä espanjalaiset kollegat sanoivat minusta. Ensinnäkin näyttää siltä, että Díez González uhkailee minua, koska minä olen enää muutaman päivän parlamentin jäsenenä. En tiedä, onko minun henkeni jotenkin vaarassa hänen sanomisiensa vuoksi. Toiseksi, mitä tulee ilmeisesti ETA:lle tarkoitettuihin 200 000 euroon, täällä parlamentissa on vastuuhenkilöitä, jotka tietävät varsin hyvin, missä nämä rahat ovat tällä hetkellä ja tietävät myöskin näiden 200 000 euron alkuperän. Ikäväkseni minun täytyy tuohtuneena todeta, että Díez González valehtelee, mikä on hyvin ikävää meidän kaikkien kannalta. Puhemies. Hyvä Gorostiaga Atxalandabaso, tavanomaisen parlamentaarisen menettelyn mukaan haluan, että tekemänne viittaus toiseen jäseneen niillä sanoin, joilla sen esititte, poistetaan pöytäkirjasta. Pyydän teitä perumaan syytöksenne, jonka mukaan jäsen johtaa parlamenttia harhaan. Ihmisillä on erilaisia näkemyksiä ja niitä esitetään tunteiden värittäminä. Pyydän siis teitä perumaan viimeksi tekemänne huomautuksen ja muita jäseniä sen jälkeen ilmaisemaan kantansa käsiteltävänä olevan asian mistä tahansa muusta näkökohdasta. Gorostiaga Atxalandabaso (NI). Voin kyllä perua puheeni, jos myös Díez González peruu omansa. Díez González (PSE). Arvoisa puhemies, Baskimaassa ja Espanjassa minunkaltaisillani ihmisillä on henkivartijat. Gorostiaga Atxalandabason rinnalla kaduilla mieltään osoittavat ja meille huutavat ihmiset, jotka huutavat ?ETA, kill them?, murhaavat minunkaltaisiani ihmisiä. Se mitä Gorostiaga Atxalandabaso sanoi, asettaa minut vaaraan. Hänenkaltaisensa ihmiset asuvat turvallisesti Baskimaassa, ja haluan heidän elämänsä jatkuvankin mukavasti, mutta se, mitä Gorostiaga Atxalandabaso sanoi, vaarantaa minun ja monen muun kaltaiseni elämän. Haluaisin parlamentin ymmärtävän, että me kaikki Espanjan perustuslain kannattajat haluamme olla vapaita Gorostiaga Atxalandabason tapaan ja yhtä varmoja kuin hän siitä, että pääsemme illalla kotiin lastemme luo. Haluamme, että meillä on yhtäläinen vapaus ja turvallisuus kuin hänellä, mutta meillä ei niitä ole, arvoisa puhemies. On mahdotonta hyväksyä sitä, että hän uhkaa meidän henkeämme täällä demokraattisessa parlamentissa, sillä katson, että niin hän tekee, arvoisa puhemies. Hän ja hänen liittolaisensa tietävät, mistä minä puhun. On säädytöntä joutua kuulemaan tässä parlamentissa sellaisen ihmisen puhetta, joka osoittaa kaduilla mieltään kiduttajien ja murhaajien kanssa. Galeote Quecedo (PPE-DE). Arvoisa puhemies, tämä olisi pelkästään parlamentaarinen välikohtaus, jollei ETA todellakin tappaisi Baskimaassa ja Espanjassa, missä Batasuna uhkailee. Tämä on täydellinen esimerkki siitä tilanteesta, jossa me elämme Espanjassa. Fiori (PPE-DE). Arvoisa puhemies, poliittisessa toiminnassamme on aina ollut kiintopisteenä ajatus vapaudesta, johon liittyy yksi ehto. Ajatus vapaudesta nimittäin sulkee täysin yksiselitteisesti pois väkivallan käytön. Mikä tahansa itsemääräämisen muoto, joka perustuu väkivaltaan tai jossa käytetään väkivaltaa, on hylättävä parlamentin aloitteissa ja kannoissa. Toiseksi kiintopisteenä on ajatus Euroopasta, joka perustuu toissijaisuusperiaatteeseen. Emme ole koskaan asettaneet kyseenalaiseksi kansallisen parlamentin tekemää päätöstä, koska tunnustamme, että kansallinen parlamentti toimii ja reagoi paikallisissa olosuhteissa, joissa Eurooppa ei voi tuoda lisäarvoa. Haluaisimme, että nämä kaksi toimintamme kiintopistettä säilyvät ihanteinamme, sillä muutoin Euroopan politiikasta tulee farssia, jossa Euroopassa vahvistetaan näkökantoja, jotka eivät ole perinteidemme mukaisia. Puhemies. Kohdan käsittely päättyy tähän. Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Dorette Corbeyn ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan puolesta laatima mietintö (A5-0261/2002) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta (KOM(2001) 729 - C5-0664/2001 - 2001/0291(COD)). Schreyer Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan unionissa tuotettiin vuonna 1999 yhteensä 63,5 miljoonaa tonnia pakkausjätettä, joka oli noin 17 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja 3 prosenttia kaiken jätteen painosta. Pakkauksista ja pakkausjätteestä annetulla direktiivillä 94/62/EY vähennettiin pakkausten ja pakkausjätteiden ympäristövaikutuksia erityisesti lisäämällä jätteiden keräämistä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Pakkauksia kierrätetään nykyisin koko Euroopassa eikä enää pelkästään Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa. Kaikki jäsenvaltiot saavuttivat vuodeksi 2001 asetetut kierrätyksen vähimmäistavoitteet jo vuonna 1998. Tässä ehdotuksessa on tarkoitus asettaa kierrätykselle ja uudelleenkäytölle kokonaistavoitteet, jotka ovat huomattavasti korkeammat kuin nykyisessä pakkausdirektiivissä asetetut tavoitteet. Komission ehdotuksessa kierrättämistä koskeva 55 prosentin vähimmäistavoite on yli kaksi kertaa suurempi kuin aikaisempi tavoite. Myös uudelleenkäytön vähimmäistavoitetta on nostettu 10 prosentista 60 prosenttiin materiaalista. Euroopan parlamentti on toistuvasti korostanut tarvetta ottaa huomioon kierrätyksen ja uudelleenkäytön tavoitteenasettelun taloudelliset ja ympäristöpoliittiset vaikutukset. Näin tehtiin yksityiskohtaisessa kustannus-hyöty-analyysissa, jonka yhteydessä yhteisön kierrätystavoitteet analysoitiin tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin. Arvioitu lisärahoituksen tarve on 700 miljoonaa euroa vuodessa, kun vaihtoehtoisten hävittämismenetelmien kustannukset olisivat olleet 800 miljoonaa euroa. Lisäksi ympäristölle aiheutuvan hyödyn arvon on arvioitu olevan 350 miljoonaa euroa. Pakkausmateriaalien välillä on kuitenkin kaksi merkittävää eroa, jotka koskevat sekä ympäristölle aiheutuvia hyötyjä että kierrätyskustannuksia. Tämän vuoksi komission ehdotuksessa paitsi yksilöidään uudelleenkäytön ja kierrätyksen kokonaistavoitteet myös eriytetään ne kyseessä olevien materiaalien mukaisesti. Tällä tavoin pyritään keskittymään niihin materiaaleihin, joiden kierrätyksestä aiheutuu eniten hyötyä ympäristölle sen aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna. Jotkut jäsenvaltiot ovat jo saavuttaneet komission ehdottamat uudet tavoitteet, kun taas toisille, joiden kierrätysohjelmat eivät ole vielä niin kehittyneitä, nämä tavoitteet ovat suuri haaste. Haluan lisätä, että esittelen tämän ehdotuksen kollegani komission jäsen Wallströmin sijasta, koska hän on tänään kestävää kehitystä käsittelevässä Johannesburgin huippukokouksessa. Corbey (PSE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, eurooppalaisella pakkausdirektiivillä on ollut merkittäviä vaikutuksia. Me lajittelemme ja keräämme nykyisin jätteemme. Kierrätyslaitoksia on nykyään joka puolella Eurooppaa. Kaikkialla Euroopassa on ihmisiä, jotka käsittelevät tuottamaamme jätettä. Jätteenkäsittely on vaativaa ja työvoimavaltaista työtä. Teemme kaiken tämän ympäristön vuoksi, ja toimiamme on jatkettava, koska jätevuori kasvaa yhä. Meidän ei kuitenkaan tulisi jättää huomiotta niitä muutamia ongelmia, joita pakkausdirektiivi aiheuttaa. Ensinnäkin jäsenvaltiot panevat direktiiviä täytäntöön hyvin eri tavoin. Tämä johtuu joskus huolimattomuudesta mutta usein myös todellisista ongelmista, kuten jätteenkäsittelylaitosten puutteesta. Toiseksi ympäristölle aiheutuva hyöty ei ole aina ilmeinen. Uskomme kierrätyksen hyödyttävän ympäristöä, mutta hyödyt ovat rajallisia. Muun muassa todella pitkien etäisyyksien ollessa kyseessä ympäristökuormitus on hyötyjä suurempi. Kolmanneksi voimme havaita, että tarpeettomia pakkauksia on edelleen runsaasti. On sanomattakin selvää, että pakkaus on tärkeä, sillä se suojaa tuotetta, mutta kaksinkertainen muovipäällys pienen leivän päällä on toki jossain määrin liioiteltua. Nämä asiat tuotiin esiin parlamentin viime vuonna antamassa päätöslauselmassa. Tämän perusteella keskustelimme komission ehdotuksesta. Tuemme komission tarkistusehdotusta, mutta se on mielestämme liian suppea. Erityisesti ennaltaehkäisyyn ei ole oikeastaan puututtu millään tavalla. Hyvät kollegat, olemme keskustelleet tästä aiheesta pitkään. Haluan kiittää kaikkia kollegojani ja erityisesti varjoesittelijöitä heidän panoksestaan. Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta voi tehdä esityksen, joka muodostaa hyvän lähtökohdan uusille kestävän kehityksen edistämistoimille. Haluan tuoda esiin muutaman avainseikan. Ensinnäkin on otettava huomioon direktiivin ympäristövaikutukset, jotka eivät valitettavasti ole aina kovin ilmeisiä. Ympäristövaikutusten olisi oltava selviä, jotta ihmisiä voitaisiin edelleenkin kannustaa lajittelemaan jätteitään. Tämän vuoksi ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta pyytää selkeää arviota pakkausdirektiivin ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten on oltava selkeitä kansalle, ja ne olisi myös otettava ensisijaisesti huomioon teollisuuden ja hallitusten valinnoissa. Meidän on luotava tälle nyt perusta, mikä johdattaakin minut seuraavaan avainseikkaan, ennaltaehkäisyyn. Tuottajat valitsevat tuotepakkaukset niiden varsinaisten tehtävien perusteella. Vaihtoehtoja on useita. Virvoitusjuomat voidaan pakata kartonkiin, metalliin lasiin, muoviin tai näiden yhdistelmiin. Ympäristöasioiden valiokunta kehottaa tuottajia valitsemaan ympäristöystävällisimmän vaihtoehdon, ja tätä varten asetetaan pakkausten ympäristöindikaattori. Tällä indikaattorilla on ainakin kaksi muuttujaa, jotka ovat jätteen määrä ja kasvihuonekaasupäästöt. Koska kasvihuonekaasut ovat maailmanlaajuinen ongelma, niitä koskevalla muuttujalla on oltava sama arvo kussakin maassa. Jätteitä koskevat näkökohdat ja kierrätyskapasiteetti ovat kuitenkin erilaisia kussakin maassa, minkä vuoksi muuttujan arvojen tulisi vaihdella sen mukaisesti. Pakkausten ympäristöindikaattorista on syntynyt runsaasti keskustelua. Yksi vaikutus on joka tapauksessa selvä. Eri materiaalien, kuten paperin, metallin, lasin ja muovin, on kilpailtava keskenään ympäristöystävällisyyden perusteella. Tällä tavoin voidaan luoda kannustin ympäristöalan jatkuvan innovoinnin edistämiseksi ja kierrätyskapasiteetin lisäämiseksi. Tällä tavalla kukin valtio voi muodostaa oman optimaalisen kierrätyskapasiteettinsa. Meidän on tärkeää ottaa ensimmäinen askel nyt. Teollisuus vaatii selkeitä poliittisia lausuntoja, jotka voisivat olla ainakin suuntaa antavia. Kolmas avainseikka koskee kierrätystä. Niin kauan kun ehkäisypolitiikka ei ole toimivaa, meidän on panostettava kierrätystavoitteisiin. Kierrätystavoitteiden osalta ongelmana on, etteivät ne koskaan sovi kaikille maille. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Espanjan kunnianhimoiset tavoitteet eivät ole kunnianhimoisia Saksassa tai Itävallassa. Mielestäni ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan ehdottama 65 prosentin tavoite on hyvä sovitteluratkaisu ensimmäistä käsittelyä varten. On keskusteltu paljon siitä, olisiko asetettava materiaalikohtaisia tavoitteita. Myös tämän osalta ehdotan sovitteluratkaisua: ei aseteta materiaalikohtaisia tavoitteita, vaan erotellaan helpot ja vaikeat materiaalit, jolloin muovin osalta vähimmäistavoite on 25 prosenttia ja muiden materiaalien osalta 60 prosenttia. Tällä tavoin jäsenvaltioilla on riittävästi vaihtoehtoja saavuttaa parhaat mahdolliset prosenttiluvut. Enimmäistavoitteet olivat hyvä ajatus kierrätyksen alkuvaiheissa, mutta nyt ne ovat täysin tarpeettomia. Kohtuuttomat kansalliset tavoitteet eivät enää vääristä markkinoiden toimintaa. Seuraava avainseikka koskee uudelleenkäyttöä. Uudelleenkäytöstä käytävässä keskustelussa keskitytään pääasiassa juomapakkauksiin, joista on jälleen tullut kiivas puheenaihe monissa maissa, erityisesti Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa. Uudelleenkäyttö aiheuttaa myös suurimman osan sisämarkkinoiden ongelmista. Uudelleenkäyttövelvollisuus hyödyttää usein paikallisia oluen ja kivennäisvesien tuottajia. Tämä ei itse asiassa ole asianmukaista uudelleenkäyttöä, vaan sellaista uudelleenkäyttöä, jota on vältettävä. Tämän vuoksi meidän on tarkasteltava myös tässä suhteessa ensisijaisesti ympäristövaikutuksia. Jäsenvaltioiden on edistettävä uudelleenkäyttöä, jos se on ympäristön kannalta hyödyllistä. Viimeinen avainseikka koskee raskasmetalleja. Kaikille on selvää, että niistä on päästävä eroon. Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta on esittänyt niiden kieltämistä kokonaan. Tämän on todettu kuitenkin estävän kierrätysmateriaalin käyttöä, mikä ei luonnollisestikaan ole tarkoituksena. Tämän vuoksi teemme jälleen selväksi, että raskasmetallien käyttö olisi kiellettävä. Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan kestävästä kehityksestä. Koko maailma on kokoontunut Johannesburgiin keskustelemaan kestävästä kehityksestä. Tänään meillä on mahdollisuus toteuttaa tätä hienoa käsitettä käytännössä. Kestävän kehityksen käsitteelle on annettava käytännön ulottuvuus. Meidän on siivottava omat sotkumme sen sijaan, että viemme ne kehitysmaihin. Tämän vuoksi meidän on suhtauduttava vakavasti tuottajan vastuuseen. Näin on tehty aikaisemmin romutettavia sähkölaitteita koskevassa direktiivissä ja käytöstä poistettuja ajoneuvoja koskevassa direktiivissä. Tuottajan vastuu ei merkitse ainoastaan taloudellista vastuuta. Tuottajien on myös tehtävä uudistuksia ympäristöystävällisyyden ja pakkaamisen osalta. Uudistukset ovat paras tae myös pakkausteollisuuden työpaikkojen säilyttämiseksi. Ne ovat paras tae tuleville sukupolville siitä, ettei jätteitämme, pulaa luonnonvaroista ja ilmastonmuutoksia sälytetä heidän harteilleen. Toivomme, että pakkausdirektiivin uudistuksella edistetään tämän tavoitteen saavuttamista. Kiitän teitä huomiostanne, ja odotan mielenkiinnolla keskustelua asiasta. Niebler (PPE-DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää lämpimästi ja onnitella ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan esittelijää Corbeyta hänen laatimastaan mietinnöstä. Hän on laajentanut pakkausdirektiivin muuttamisesta käytävää keskustelua ja asettanut sen laajempaan ympäristöpoliittiseen yhteyteen. Hän on lisännyt keskusteluun kierrätysmäärien muutosten ohelle ympäristövaikutusten huomioimisen muun muassa elinikäanalyysin kautta. Voitaisiin sanoa, että hän on näin ollen ennakoinut yhdennettyä tuotepolitiikkaa koskevasta valkoisesta kirjasta käytäviä keskusteluja. On luonnollisesti aina hyvä tarkastella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ympäristövaikutusten arviointimenetelmiä, sillä niin lisätään yleistä tietoisuutta tämänkaltaisista ympäristötoimenpiteistä. Toisaalta meidän ei pidä määrätä ennalta lopputulosta pakkausjätedirektiivissä, ennen kuin me täällä parlamentissa olemme kunnolla päässeet perehtymään asioihin. Tästä kuitenkin on kyse yhdennettyä tuotepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa tai ainakin lähes kaikki teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsenet niin luulivat. Tämän vuoksi teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan useimmat jäsenet vaativat meitä äänestämään, että mietinnöstä poistettaisiin tarkistus 16, jonka mukaan pakkauksissa otetaan välittömästi käyttöön ympäristöindikaattorit. Lisäksi tarkistuksen 16 mukaan pakkausjätettä on vähennettävä kokonaisuudessaan 10 prosenttia. Merkitseekö tämä sitä, että pakkausmateriaalin tuotantoa on supistettava? Miten se tapahtuu? Aiommeko vähentää 10 prosentilla niiden tavaroiden tuotantoa, jota on pakattava? Myös tämä on sellainen ehdotus, johon me emme voi yhtyä. Sanon vielä muutaman sanan direktiivin sisällöstä. Uusia tavoitteita on pidettävä kunnianhimoisina, mutta ne ovat mielestäni perusteltuja teollisuuspolitiikan niiden tavoitteiden näkökulmasta, jotka ovat yhteneväiset Euroopan unionin ympäristöpolitiikan tavoitteiden kanssa. Tuemme voimakkaasti Corbeyn mietintöä, vaikkakin varauksin, joita esitin edellä. Ayuso González (PPE-DE). Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, mietintö, josta äänestämme huomenna, on pitänyt meidät viime kuukausina hyvin kiireisinä ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnassa ja erityisesti mietinnön esittelijän Corbeyn, jota haluan onnitella, koska tämä aihe ei todellakaan ollut helppo, ja hänen on täytynyt nähdä paljon vaivaa. Pakkausdirektiivin muuttaminen vaikuttaa merkittävästi asianosaisiin tahoihin, kuten julkishallintoon, valikoiviin keräysjärjestelmiin, materiaaleja tuottaviin ja pakkaaviin yrityksiin, maatalous- ja elintarviketeollisuuteen ja ennen kaikkea kuluttajiin. Ilman kuluttajien yhteistyötä tätä direktiiviä ei voida noudattaa missään maassa. On selvää, että meidän on asetettava määrällisiä tavoitteita ja että näiden tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia, mutta näiden tavoitteiden on myös oltava saavutettavissa. Meidän on ymmärrettävä, että joissain jäsenvaltioissa tavoitteet on vaikeampi saavuttaa infrastruktuurien historiallisen puutteen, pienen väestötiheyden tai kuluttajatottumusten vuoksi. Keskustelemme direktiivistä, jonka on oltava riittävän joustava, jotta kansalliset säädökset voidaan muuttaa sen mukaisiksi. Lisäksi emme voi velvoittaa kuluttajia erittelemään säiliöjätettä jätteen keräämisen helpottamiseksi. Heidän on tehtävä tämä vapaaehtoisesti valistuksen seurauksena. Komission vuodeksi 2006 ehdottamat uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevat tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia suurimmalle osalle jäsenvaltioista, minkä vuoksi meidän on tunnustettava, että jotkut jäsenvaltiot eivät pysty niitä saavuttamaan. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja eurooppalaisten demokraattien ryhmä aikoo kuitenkin tukea ehdotettujen prosenttimäärien hyväksyntää, mutta myös sitä, että enimmäismäärät säilytetään, koska ehdotuksessa asetetaan jo mahdollisuus ylittää nämä määrät komission luvalla. Vastustamme kuitenkin materiaalikohtaisia tavoitteita, koska ne johtaisivat materiaalien välisen kilpailun vääristymiseen ja vähentäisivät kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Ehdotuksemme tarkistukseen 45 on 25 prosentin vähimmäismäärä kaikkien materiaalien osalta voimassa olevan direktiivin mukaisesti, vaikka tiedämmekin, että muovialalla on hyvin vaikea saavuttaa 25 prosentin tavoitetta. Vaikka tavoite onkin 25 prosenttia, se voidaan myös ylittää. Vaikka nykyisen direktiivin mukainen vaatimus on 15 prosenttia, joissakin maissa on saavutettu 70 tai 80 prosentin kierrätystavoite. Tällä tavoin edistetään materiaalien välistä vapaata kilpailua vapailla markkinoilla. Henkilökohtaisesti katson - enkä puhu nyt PPE-DE-ryhmän edustajana - että toimivaltaisten viranomaisten on asetettava uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevat laajat tavoitteet paikallisesti, sillä ne tietävät parhaiten käytössä olevan kapasiteetin, infrastruktuurin ja alueen kuluttajatottumukset. Komissio ehdotuksen mukaan tavoitteet on saavutettava kesäkuuhun 2006 mennessä. Me ehdotamme, että päivämäärää lykätään 31. joulukuuta 2006 asti, koska on käytännöllisempää keskustella ja arvioida tilannetta kalenterivuosittain ja koska aikataulu on myös hyvin tiukka. Tämän perusteella ymmärrän myös, että direktiivin noudattamista halutaan mahdollisesti lykätä vuoteen 2008. Lisäksi jäsenvaltioilla on vain vähän aikaa yhdenmukaistaa lainsäädäntönsä yhteispäätösmenettelyn osalta. Yhteispäätösmenettely myös pidentää jonkin verran direktiivin antamiseen kuluvaa aikaa. Katson kuitenkin, että viivästyminen on sellainen viesti, jota parlamentin ei tulisi antaa. Toisaalta kuitenkin tuen joidenkin sellaisten valtioiden, kuten Irlannin, Kreikan ja Portugalin, eriytettyjä tavoitteita ja aikarajoja, joiden on hyvin vaikeaa noudattaa ehdotettua aikataulua. Katsomme lisäksi, ettei ennaltaehkäisyn tavoitetta ole tarpeen asettaa, koska teollisuus yrittää jo ympäristöllisistä ja taloudellisista syistä, muun muassa ?vihreän pisteen? maksuilla, jotka ovat käytössä joissakin maissa, muun muassa Espanjassa, vähentää mahdollisimman paljon pakkausten valmistuksessa käytettävän materiaalin määrää. Meidän olisi pidettävä mielessä, että pakkausten määrä markkinoilla riippuu myös myytävien tuotteiden määrästä eikä ainoastaan niiden tuotannossa käytetyistä materiaaleista. Me kannatamme jaettua vastuuta, jonka mukaisesti tuottaja käyttää mahdollisimman paljon voimavaroja taatakseen, että tuote on asianmukaisesti pakattu, kuluttaja tekee yhteistyötä jätteiden keräämisessä ja kunnallisviranomaiset käsittelevät jätemäärän ja käyttävät jätettä aina mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Tarkistuksen 44 osalta kannatamme sitä, että jäsenvaltiot edistävät yhtäläisesti kierrätystä ja uudelleenkäyttöä erityisolosuhteidensa ja infrastruktuuriensa mukaisesti. Meidän on oltava joustavia. Teollisuus on jo pyrkinyt parantamaan tuotesuunnitteluaan ja tekemään tuotteistaan ympäristöystävällisempiä, koska kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota tähän näkökohtaan. Lisäksi meidän ei pidä unohtaa, että direktiivi, jota haluamme muuttaa, laadittiin alun perin sisämarkkinoiden toiminnallisten ongelmien vuoksi. Lopuksi haluaisin todeta, että, kuten muitakin meille esitettyjä ehdotuksia, tätäkin ehdotusta on tarkoitus noudattaa kaikissa jäsenvaltioissa ja että sosioekonomiset olosuhteet, infrastruktuuri, perinteet ja elämäntavat ovat hyvin erilaisia eri jäsenvaltioissa, ja näin on erityisesti laajentumisen jälkeen. Tämän vuoksi meidän on Euroopan unionissa annettava lainsäädäntöä, jossa asetetaan kaikkien saavutettavissa olevat vähimmäisvaatimukset, joita voidaan nostaa niiden osalta, jotka pystyvät ne saavuttamaan. Kun lainsäädännön soveltamisessa alkavat korostua poikkeukset ja noudattamatta jättäminen, jokin on pielessä. Myller (PSE). Arvoisa puhemies, kiitos Corbeylle hyvästä mietinnöstä. Kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa hyväksyttiin periaate siitä, että jätteiden määrä tulisi erottaa taloudellisesta kasvusta. Tämä tavoitehan on myös yksi Johannesburgissa tällä hetkellä pidettävän kokouksen tärkeimpiä ympäristöpoliittisia tavoitteita. Toki tämä pakkausjätedirektiivi on vain osa tätä ongelmakenttää, mutta se on nyt meillä tässä käsillä, ja siinä on muistettava myös tämä ylätavoite. Tästä syystä vuoden 1994 direktiiviä uudistettaessa on asetettava kunnianhimoisia tavoitteita, kuten mietinnön esittelijä Corbey on myös todennut. Lopputulos valiokunnassa ei ollut aivan sitä, mitä sosiaalidemokraatit ja esittelijä halusivat; toivottavasti kuitenkin pystymme pitämään sen tavoitteen, että pääsemme 10 prosentin vähenemiseen jätteen synnyssä. Pakkausjätteiden hyödyntämisen ympäristövaikutukset vaativat toki vielä paljon tutkimusta. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen suhteen ei ole järkevää tehdä mitään tiukkaa hierarkiaa; joissain maissa toimii kierrätys paremmin, joillakin alueilla uudelleenkäyttö. Esimerkiksi Suomessa virvoitusjuoma- ja olutpullojen ja -tölkkien uudelleenkäyttö toimii erinomaisen hyvin, ja silloin sitä pitää kannustaa, mutta niin, että kaikki voivat olla avoimella tavalla tässä järjestelmässä mukana. Ympäristövaikutustutkimusten tuloksena tulee aikaansaada pakkauksille ympäristöindikaattoreita. Kun olemme keskustelleet eri tahojen kanssa tästä direktiivistä, olemme huomanneet, että on yhtä monta asiantuntijaa kuin on materiaalien edustajaa. Kyllä meillä täytyy olla tutkimustietoon perustuvaa tietoa siitä, mitkä materiaalit ja missä olosuhteissa parhaiten parantavat ympäristön tilaa. Jotta materiaalien välille syntyy aito kilpailu, näiden materiaalikohtaisten tavoitteiden lisäksi pitäisi mielestäni olla myös yleistavoite, jolloin kilpailtaisiin siitä, että markkinoille tulisi enemmän pakkausmateriaaleja, jotka täyttävät ympäristökriteerit. Kierrätys on erittäin hyvä asia myös silloin kun puhumme kestävästä kehityksestä sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöpolitiikan yhdistämisenä. Se luo työpaikkoja ja auttaa syrjäytyneitä tässä mielessä, ja se parantaa ympäristön tilaa. Pohjamo (ELDR). Arvoisa puhemies, haluan myös kiittää kollega Corbeytä ryhmäni puolesta mietinnön hyvästä valmistelusta. Pakkausdirektiivin uudistaminen on todella tarpeen. Pakkausjätteen hyötykäyttötavoitteesta on saatava aikaan selkeä ratkaisu, sillä nykyisellään tilanne on varsin sekava. Komission ehdotus yleiseksi pakkausjätteen kierrätysasteeksi on haastava tavoite, mutta se on saavutettavissa tietyillä ehdoilla. Materiaalikohtaisten kierrätystavoitteiden tulisi olla lähempänä toisiaan. Hyvin erilaisia tavoitteita ei voi perustella ainakaan ympäristökriteereillä. EU:n alueen käsittävät materiaalikohtaiset tavoitteet asettavat materiaalit eri asemaan, mutta myös jäsenvaltiot joutuvat eriarvoiseen asemaan pakkauskäytännön ja sen seurauksena pakkausmateriaalien keskinäisten osuuksien vaihdellessa suuresti eri jäsenvaltioissa. Niin kuin täällä on todettu jo aiemmin, jätteen syntymisen ehkäisy on erityisen tärkeää. Tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttämällä tehokkaasti uusiutuvia raaka-aineita, valmistamalla laadukkaita, kestäviä, pitkäaikaisia ja kierrätettäviä tuotteita sekä vähentämällä muodostuvan jätteen haitallisuutta. Pakkausten uudelleenkäytön edistämistä tulisi arvioida tapauskohtaisesti. Esimerkiksi kuitupakkaukset valmistetaan helposti kierrätettävistä, uusiutuvista raaka-aineista. Ne ovat usein ympäristön ja taloudellisen toiminnan kannalta edullisempia kuin uudelleen käytettävät pakkaukset. González Álvarez (GUE/NGL). Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää muiden jäsenten tapaan mietinnön esittelijää siitä huomiosta, jota hän osoitti meille kaikille, jotka esitimme tarkistuksia, ja siitä, että hän hyväksyi joitakin näistä tarkistuksista. Olen samaa mieltä komission jäsenen kanssa siitä, että vuoden 1994 direktiivi on joiltain osin myönteinen, kuten sen seikan osalta, että kaikki jäsenvaltiot lajittelevat jätteet suuremmassa tai pienemmässä määrin niiden syntypaikalla sekä uudelleenkäyttävät, kierrättävät ja hyödyntävät niitä. Katson, että kyseisellä direktiivillä on ollut tällaisia vaikutuksia, vaikka jäsenvaltioiden välillä onkin huomattavia eroja. Lisäksi olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että asetusten, direktiivien ja päätösten laatimisessa olisi tarpeen yksinkertaistaa ja konsolidoida lainsäädäntöä sekä tämän että muiden ympäristöpoliittisten näkökohtien osalta. Kussakin ryhmässä on luultavasti kaksi muita ristiriitaisempaa kysymystä. Ensimmäinen on lyijyn, kadmiumin, elohopean ja kromin määrä pakkauksissa, toinen kunkin ehdotetun materiaalin kierrätyksen ja uudelleenkäytön prosenttiarvo. Katson, että loppujen lopuksi on tarkasteltava näiden kahden kysymyksen rajoittavimpia näkökohtia, jotta voidaan saavuttaa yksimielisyys direktiivin mukaisesta enimmäismäärästä. Lisäksi olemme esittelijän tapaan huolissamme kierrätettyjen tuotteiden markkinoinnista, johon liittyy useita ongelmia. Esittelijän tapaan katson, että julkishallinnoilla on oltava mahdollisuus tehdä sopimuksia kierrätetyistä tuotteista. Arvoisa puhemies, päätän puheeni tämän asian mielestäni tärkeimmällä näkökohdalla, joka on ennaltaehkäisy. Kuluttajien on osallistuttava ennaltaehkäisyyn. Kokemuksesta käy ilmi, että jos kuluttajat saavat asianmukaista tietoa, he osallistuvat asianmukaisesti ennaltaehkäisyyn. Kuten Johannesburgissa todettiin, tuottajat ovat osaltaan vastuussa sellaisten materiaalien käytöstä, joista aiheutuu vähemmän jätettä, ja heidän on otettava huomioon kasvihuonekaasupäästöt, jätteiden hävittäminen ja niukkojen luonnonvarojen suojelu. McKenna (Verts/ALE). Arvoisa puhemies, nähtävillämme on vihdoin vuoden viiveen jälkeen Euroopan komission ehdotus pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan direktiivin muuttamisesta. Haluaisin kiittää Corbeytä mietinnön valmistelusta. Suhtaudun erittäin myönteisesti mietinnön parannusehdotuksiin ja toivon, että ne myötävaikuttavat pyrkimyksiimme vähentää jätteitä Euroopan unionissa. On kuitenkin erityisen valitettavaa, että jäsenvaltioiden hallitukset ovat haluttomia asettamaan ympäristöasiat suuryritysten edun edelle, kuten voidaan päätellä erityisesti niiden kestävää kehitystä koskevista puheista, joita kuulimme Johannesburgissa viime viikolla. Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä on esittänyt useita tarkistuksia tekstin parantamiseksi edelleen. Haluaisin käyttää tilanteen hyväkseni ja selittää lyhyesti joidenkin näiden tarkistusten perusteena olevaa ajatuskulkua. Ensinnäkin ehdotamme määräajaksi vuotta 2007 vuoden 2008 sijaan. Komission ehdotus esitettiin vuosi aikataulusta jäljessä, ja tavoitteiden mukaan sitä voidaan lykätä enintään vuodella. Kannatan myös PPE-ryhmän tekemää tarkistusta, joka koskee määräajan asettamista vuoteen 2006, mikä olisi vielä parempi ratkaisu. Toiseksi pakkausjätteen syntymistä olisi vähennettävä ja uudelleenkäyttöä lisättävä edelleen jätteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Jätteiden syntymisen ehkäisemisen on oltava EU:n jätepolitiikan ensisijainen tavoite, mutta tällä hetkellä siihen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Uudelleenkäyttöjärjestelmistä on todettu olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia edellyttäen, että jäte saadaan käytettyä uudelleen tarpeeksi useaan kertaan eivätkä kuljetusmatkat ole liian pitkät. Uudelleenkäyttöä haittaa usein se, että pulloja on useanlaisia. Olemme ehdottaneet, että komissio pohtisi yhden pullomallin käyttömahdollisuutta ja yhteisötason toimia uusiokäytön helpottamiseksi. Kolmanneksi olemme pyrkineet lisäämään kierrätystä jätteiden hyödyntämisen sijaan. Jätehuoltostrategian mukaan kierrätys on ympäristöystävällisempää kuin jätteiden hyödyntäminen, ja mielestäni ?jätteiden hyödyntäminen? tarkoittaa pääasiassa niiden polttamista, mikä on merkittäviä ympäristö- ja terveysvaikutuksia aiheuttavaa saastuttavaa toimintaa. Tästä syystä kierrätystä olisi edistettävä jätteiden hyödyntämisen sijaan. Komission mukaan jäsenvaltioiden on edistettävä jätteen hyödyntämistä energiantuotannossa. On edistettävä tarkoittaa, että komissio pakottaa jäsenvaltiot polttamaan jätteensä. Oman maani, eli Irlannin, kannalta tämä on hienoa, sillä näin se juuri haluaa tehdä. Se ei halua ratkaista jäteongelmaa vaan polttaa sen tuhkaksi! Huomatkaa kuinka jätteiden hyödyntämiseen suhtaudutaan: neuvosto ei ole asettanut sille enimmäismäärää, mikä on erityisen mielenkiintoista, sillä kierrätystavoitteille on asetettu enimmäismäärä, mikä on naurettavaa. Miksi mahdollista kierrätyksen lisäämistä olisi estettävä? Neljänneksi kierrätykselle ei pitäisi asettaa enimmäistavoitteita, sillä on ympäristöystävällistä edistää siirtymistä sellaisten materiaalien käyttöön, joita voidaan kierrättää, ja kierrätyksessä olisi saavutettava entistä kunnianhimoisemmat vähimmäistavoitteet. Kuten sanoin, enimmäistavoitteiden asettaminen ei ole hyväksyttävää. Olemme myös ehdottaneet, että pakkausjätteen viemisen yhteisön ulkopuolisiin maihin ei pitäisi tarkoittaa sitä, että tavoitteet ovat tällöin helpommin saavutettavissa. Pakkausjätteen vientiä ei tällä hetkellä säädellä mitenkään, ja se on vastoin rajatylittävää jätteidensiirtoa koskevan Baselin yleissopimuksen 2 liitteen edellytyksiä, jos vienti uhkaa merkittävästi ympäristöystävällisen pakkausjätteen kierrätysinfrastruktuurin kehittämistä EU:ssa ja lisää vastaanottavan maan jäteongelmia. Ainakin osa tällä hetkellä EU:sta vietävästä pakkausjätteestä käsitellään tavalla, josta aiheutuu haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle, tai viedään kaatopaikalle sen sijaan, että jäte kierrätettäisiin. Tällaista toimintatapaa ei pitäisi tukea. Lisäksi ehdotamme raskasmetalleja ja PVC-jätteitä koskevia useita tarkistuksia. Raskasmetalleja ei tulisi käyttää pakkausmateriaalina vuoden 2006 jälkeen, eikä ole syytä olla soveltamatta raskasmetalleihin liittyviä rajoituksia myös kierrätettäviin materiaaleihin. PVC-jätteitä koskevan komission tutkimuksen mukaan olemassa ei ole turvallista PVC-jätteiden loppukäsittelymenetelmää. PVC-pakkausjätteistä kierrätetään tällä hetkellä EU:ssa alle 3 prosenttia ja sekin tapahtuu kierrättämällä jäte vaatimattomampien tuotteiden valmistukseen, eikä tästä ole hyötyä ympäristön tai talouden kannalta. PVC:n käyttö olisi lopetettava asteittain PVC:tä koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti, jossa kehotettiin ottamaan käyttöön korvaavia toimintamalleja. Vuonna 1997 tuotettiin 58 miljoonaa tonnia pakkausjätettä. Vuonna 1998 luku kasvoi 60 miljoonaan tonniin, mikä vastaa kahta kiloa päivässä nelihenkistä perhettä kohti. Kun verrataan toisiinsa samankaltaisia jäsenvaltioita, joissakin jäsenvaltioissa jätettä tuotetaan vain puolet siitä, mitä toisissa. Suomessa ja Ruotsissa jätettä syntyy 100 kiloa vuodessa henkeä kohti, kun taas Ranskassa ja Italiassa, jotka ovat hyvin samanlaisia kuin edellä mainitut maat, luku on 200 kiloa vuodessa henkeä kohti. Lukuja ei ole saatavilla Portugalista, Irlannista ja Kreikasta, jotka haluavat soveltaa poikkeusta. Mielestäni on täysin käsittämätöntä, että kotimaani Irlanti - maa, jonka elintaso on Euroopan korkeimpia ja jonka talous on nousussa - haluaa jäteongelmiaan koskevan vapautuksen. Itävalta, Tanska ja Alankomaat vähensivät markkinoille saatettavien pakkausten määrää 10 prosenttia vuosina 1997-1998. Pakkausmateriaalien vähentäminen on siis mahdollista, jos siihen kannustavat toimintamallit ovat olemassa. Blokland (EDD). Arvoisa puhemies, raamatun sanojen mukaan olemme palvelijoita, ja meidän kaikkien vastuulla on ympäristön säilyttäminen. Mielestämme Euroopan ympäristöpolitiikalla olisi näin ollen pyrittävä suojelemaan kaikkea luomakuntaa sekä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä ja ilman, veden ja maaperän laatua. Pakkausmateriaalin osuus painossa mitattuna on noin kolmannes kaikesta kototalous- ja teollisuusjätteestä, joten on ymmärrettävää, että mielestämme on erityisen tärkeää yhdenmukaistaa kansalliset toimenpiteet, jotta pakkausten ja pakkausjätteen kielteisiä ympäristövaikutuksia pystyttäisiin välttämään ja vähentämään. Olemme suhteellisen tyytyväisiä direktiiviin sellaisena kuin se nyt on käsiteltävänämme. Käytän sanaa 'suhteellisen?, sillä muutosehdotuksessa esitetään toimia ainoastaan materiaalin hyödyntämisen ja kierrättämisen edistämiseksi. Ehdotuksesta puuttuvat tiukemmat säännöt jätteen syntymisen estämisestä, pakkausmateriaalin uudelleen käyttämisestä ja tuottajan vastuusta. On ratkaisevan tärkeää, että näillä aloilla toteutetaan radikaaleja muutoksia. Tästä syystä ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunnan tekemät tarkistukset ovat hyvä alku. Esittelijä Corbey on työskennellyt erittäin ahkerasti ja on yhteistyön ansiosta saanut aikaan hyviä tuloksia. Haluaisin onnitella häntä sekä käyttää tilaisuuden hyväkseni ja kehottaa komissiota toimimaan aktiivisesti mainitun toimintamallin soveltamiseksi eli käsittelemään kyseisiä seikkoja perusteellisemmin. Käsiteltävänä oleva ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunnan tarkistama ehdotus on mielestämme askel oikeaan suuntaan. Thomas-Mauro (NI). Arvoisa puhemies, haluaisin käsitellä minulle tutumpaa aihetta, eli Ranskan lähestymistapaa pakkausmateriaaleihin. Ranskan teollisuudessa on otettu käyttöön toimintatapa, jossa vähennetään pakkaamista jo tuotantovaiheessa hyödyntämällä menetelmää, joka perustuu ehkäisemistä koskevan 13428-standardin vaatimustenmukaisuuteen. Standardin vaatimuksia on noudatettava ainoastaan Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ympäristövaliokunnalle esittämissäni tarkistuksissa ehdotetaan menetelmän käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa. Kollegani eivät tukeneet ehdotustani, mutta he kuitenkin arvostivat sitä, sillä mietinnössä korostetaan oikeutetusti päätöslauselmaan esitetyn tarkistuksen 16 5 kohdassa, että komissio arvioi ennen vuoden 2004 loppua ehkäisemistä koskevan CEN-standardin EN 13428 täytäntöönpanosta kaikissa jäsenvaltioissa saatuja kokemuksia. Kiinnitän kollegojeni huomion siihen, että 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa koskevaan tarkistukseen 16 sisältyvä muutos olisi hylättävä, sillä pakkausmäärien mielivaltaisessa rajoittamisessa ei oteta huomioon talouskasvua eikä sosiologista kehitystä. Yksittäispakkausten myynti kasvaa nimittäin nopeasti maailmassa, jossa ihmiset asuvat yhä useammin yksin. Pakkausten käyttämistä voidaan vähentää noudattamalla ehkäisemistä koskevaa CEN-standardia EN 13428, kuten Ranskassa on tapahtunut. Tämä on se haaste, johon nyt on vastattava. Haluaisin myös kiinnittää huomionne vaaroihin, joita voisi aiheutua, jos käyttöön otetaan pakkausten ympäristöindikaattori, kuten 4 artiklan 3 a kohtaa koskevassa tarkistuksessa 16 ehdotetaan. Tällaisen ylimääräisen pakkausindikaattorin käyttöönotolle ei ole perusteita, sillä olemassa on jo standardointiväline, jota teollisuuden on vain hyödynnettävä tehokkaammin. Lisäksi standardin monimutkaisessa määrittelyssä olisi otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat kriteerit, kuten tuotteen luonne, raaka-ainetarpeet, tuotantomenetelmät ja käytettävissä olevat keräys- ja kierrätysjärjestelmät. Maiden väliset erot ovat epäilemättä haitanneet tulosten edustavuutta. Uudelleenkäyttöä ei pitäisi edistää järjestelmällisesti, sillä uudelleenkäytettävän pakkauksen ympäristövaikutukset eivät välttämättä ole sen paremmat kuin kertakäyttöpakkauksen. Tämä on havaittu useissa, erityisesti pullotettujen juomien tuotannossa tehdyissä tutkimuksissa, ja kaikki ovat tietoisia komission joitakin jäsenvaltioita vastaan nostamista kanteista, jotka koskevat näissä jäsenvaltioissa käyttöön otetusta kierrätyspakosta syntyneitä kilpailun vääristymiä. Kehotan siis kollegoitani äänestämään tarkistus 17:ää vastaan. Elämme yhteiskunnassa, joka toimii kuten Chaplinin Nykyaika-elokuvan kone: tavaraa tuotetaan, pakataan, heitetään pois ja onneksi yhä useammin myös kierrätetään ja käytetään uudelleen. On kuitenkin muistettava, ettei pakkaus ole ainoastaan kulutusyhteiskuntamme valitettava sivuvaikutus. Pakkauksen tarkoituksena ei ainoastaan ole tavaran koristaminen tai asiakkaan houkuttelu, vaan yleensä sillä on keskeinen tehtävä. Käsillä oleva ongelma voidaan ratkaista edellyttämällä, että pakkaukset ovat tiukkojen ympäristövaatimusten mukaisia, ja tarkastelemalla tuotetta tästä lähtökohdasta koko sen elinkaaren ajan. Grossetête (PPE-DE). Olemme kokoontuneet tänään puhumaan jälleen kerran jätteistä ja todenneet, että vuoden 1994 direktiivillä on saavutettu halutut tavoitteet, vaikka tulokset vaihtelevat eri maiden ja alueiden välillä sekä kaupunki- ja maaseutuympäristön välillä. Tulokset ovat selvästi näkyvissä. Mielestäni komission ehdotus kyseisen direktiivin tavoitteiden parantamiseksi on kuitenkin erittäin tervetullut. Minun on siis kannatettava ehdotusta, sillä tekstin syvällisempi tarkistaminen on mielestäni ennenaikaista, kun otetaan huomioon jätteiden ja erityisesti pakkausjätteiden käsittelyn alalla ilmenevät ongelmat. Parlamentin on ainoastaan vaadittava, että säilytetään realistinen näkemys asioista, sillä tavoitteemme on helpottaa mahdollisimman paljon pakkausjätteen käsittelyä ja tehdä pakkauksista jo ennen niiden markkinoille viemistä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia. Tuotteita ja niiden pakkauksia on säädeltävä yhdennetyllä politiikalla. Meidän on muun muassa etsittävä jätteiden hyödyntämiskanavia. Kierrätys on usein ongelmallista, joten on välttämätöntä soveltaa ennalta ehkäisemisen periaatetta ja rajoittaa pakkausten määrää. Periaate tarvitsee vain sisällyttää paremmin lainsäädäntöön, jota on myös yksinkertaistettava ja joustavoitettava. Joitakin direktiivissä käytettyjä määritelmiä on myös selvennetty, mutta pääasiallinen ongelma Euroopan tasolla on edelleen määritelmien yhtenäistäminen. Tämä havaittiin selkeästi parlamentin tutkiessa tekstejä. Pakkausjätteitä koskevan ongelman lisäksi on välttämätöntä toteuttaa perustavanluonteinen uudistus ja selvittää, mikä on jäte. Euroopan jäteongelma on keskeinen kysymys sekä yhteisön toimielinten, kansallisten hallitusten, paikallisviranomaisten, yritysten että kansalaisten kannalta, joilla on kaikilla tärkeä tehtävä. Ehkäpä jätteistä olisi laadittava puitedirektiivi. Bowe (PSE). Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen saadessani olla täällä tänään useastakin syystä, sillä kun katson ympärilleni huomaan, että olen yksi niistä harvoista, jotka olivat paikalla jo silloin, kun pakkausdirektiivi laadittiin. Tunnen olevani erityisessä vastuussa sen varmistamisesta, ettemme unohda tätä ja että direktiiviä kehitetään ympäristön kannalta oikeaan suuntaan. Suhtaudun ehdotukseen myönteisesti, mutten ole varma onko ajoitus paras mahdollinen, kun otetaan huomioon, että komissio on esittänyt ehdotuksen ennen kuin voimme täysin arvioida laajentumisen vaikutuksia. Olen sitä mieltä, että meidän täytyy olla varmoja, että tässä tilanteessa direktiiviin tekemämme muutokset ovat myönteisiä ja järkeviä ja ettemme esimerkiksi yritä esittää tarkistuksia ajaaksemme omaa etuamme vaan ajaaksemme ympäristön etua. Poliitikoilla on tapana muuttaa direktiivejä vallankäytön keinona. Tänään meidän on noudatettava suppeampaa lähestymistapaa kuin useita vuosia sitten, kun ensimmäistä pakkauksia koskevaa direktiiviä laadittiin. Pidän tätä kuitenkin hyvänä mahdollisuutena muuttaa direktiiviä saatujen kokemusten perusteella, mikäli pystymme siihen. Olemme havainneet, ettei kierrätys ole sinänsä hyvä asia, vaan se toimii ainoastaan silloin, kun kierrätys on ympäristön kannalta myönteistä ja hyödyllistä. Näin ollen useita välineitä, joita olemme vähitellen kehittäneet, on hiottava edelleen, olivatpa kyseessä sitten elinkaarianalyysit tai muut välineet. Näiden avulla saamme tietoomme tekemämme työn ja muilta pyytämämme työn todellisen arvon. Tässä tilanteessa meidän ei pitäisi asettaa tavoitteita korkeammalle ilman niiden syvällistä tarkastelua. Ottakaamme esimerkiksi komission tavoitteet, joissa ei ole mitään vikaa niin kuin ei komission ehdotuksessakaan, ja tutkikaamme ja hiokaamme niitä huolellisesti. Katsokaamme voimmeko parantaa niitä. Ehkä kutakin materiaalia koskevien vähimmäistavoitteiden asettaminen olisi hyvä ajatus. Jotkin materiaalit vaativat huomattavasti enemmän tai vähemmän työtä, kuten esimerkiksi lasi ja metallit. Meidän on pohdittava tarkoin tätä direktiiviä. On varmistettava, että sitä voidaan soveltaa sekä niissä maissa, jotka jo soveltavat pakkausdirektiiviä täysimääräisesti, että niissä maissa, joiden on tulevaisuudessa sitä sovellettava. On luonnollisesti muistettava, että Maltan kaltaiset maat ovat täysin eri tilanteessa. Pienten maiden, joilla on erityisen vaikeita jätteiden hävittämisongelmia, ei voida realistisesti odottaa saavuttavan täysin samat kierrätystavoitteet, jotka voidaan saavuttaa esimerkiksi Alankomaissa. Ehdotus koskee myös Keski- ja Itä-Eurooppaa, joten mielestäni asiaa olisi pohdittava syvällisemmin, ennen kuin ehdotukseen tehdään liian jyrkkiä tarkistuksia. Näiden piakkoin Euroopan unioniin liittyvien maiden tilanne ja olot edellyttävät erilaisen lähestymistavan soveltamista osaan lainsäädännöstä. Erityisesti pakkausten osalta koko Euroopassa on oltava yhtenäinen ja yhtäläinen toimintakenttä, joten on oltava realistisia sen suhteen, mitkä tavoitteet ovat saavutettavissa Keski- ja Itä-Euroopassa lähitulevaisuudessa. Lopuksi haluaisin todeta, että aloittaessamme istunnon tänään toivon, että voimme olla tyytyväisiä ja varmoja ja että tunnemme myös tehneemme jotain ympäristön puolesta emmekä vain omasta puolestamme. Ahern (Verts/ALE). Arvoisa puhemies, Johannesburgin kokouksen ja EU:n tekemien kestävää kehitystä koskevien sitoumusten valossa ei pitäisi olla liikaa pyytää parlamenttia toimimaan konkreettisesti kestävän kehityksen puolesta niin, että se edellyttäisi, että direktiiviä tarkistettaessa korostettaisiin tuottajan vastuuta koskevaa periaatetta ja ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin. Olemme jo sopineet näin sähköisiä ja elektronisia jätteitä koskevassa direktiivissä. Olen erityisen huolestunut siitä, että oma jäsenvaltioni Irlanti haluaa jälleen soveltaa poikkeusta. Miksi tähän pitäisi suostua, kun otetaan huomioon maan viimeaikainen talouskasvu? Kollegani mainitsi jo tästä asiasta. Irlannin teollisuus maksaa tällä hetkellä osallistumismaksua Repakille täyttääkseen sitoumuksensa, joita se ei pysty täyttämään. Vähimmäistavoitteet on saavutettu esimerkiksi perinteisesti uudelleen käytettyjen paperin leikkausjätteiden kierrätyksessä, joten edistys on ollut enemmän näennäistä kuin todellista, ja kokouksessa on yritetty hämärtää vähimmäistavoitteiden todellista tilannetta. Olen myös erittäin huolissani paperiteollisuuden monopoleista ja kartelleista erityisesti Irlannissa. Müller, Emilia Franziska (PPE-DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Corbeyn esittämä mietintö on kattava ja kunnianhimoinen, ja kannatan suurinta osaa siinä tehdyistä ehdotuksista. Tulevaisuudessa kaikkien jäsenvaltioiden on työskenneltävä yhdessä aktiivisesti ja rakentavasti pakkausjätteen syntymisen estämiseksi ja jätteen keräämiseksi ja kierrättämiseksi järjestelmällisesti. Euroopan unionin tuottaa vuosittain noin 58 miljoonaa tonnia pakkausjätettä, ja tässä tilanteessa tarvitaan parhaita mahdollisia järjestelmiä. Näillä järjestelmillä voimme varmistaa ympäristön paremman suojelun ja lisätä samalla merkittävien teollisuudenalojen suunnittelun varmuutta. Tarkistuksista kaksi on mielestäni huomioitava erityisesti niistä äänestettäessä. Ensimmäinen liittyy keraamisiin pakkauksiin, joita on kymmenien vuosien ajan valmistettu useissa jäsenvaltioissa ja erityisesti Ranskassa, Italiassa, Alankomaissa ja Espanjassa ja myös perheyrityksissä alueella, jolta olen kotoisin. Keraamisia pulloja, purkkeja ja kulhoja käytetään nykyään pääasiassa elintarvikkeiden pakkaamiseen sekä muun muassa tislatun alkoholin, suklaan ja pasteijoiden pakkaamiseen. Niiden osuus Euroopan unionin pakkausjätteestä on ainoastaan 0,1 prosenttia eli 60 000 tonnia yhteensä 58 miljoonasta tonnista. Keraamiset pakkaukset ovat pelkkää poltettua savea, eivätkä ne näin ollen sisällä minkäänlaisia myrkyllisiä materiaaleja. Käytettyjen keraamisten pakkausten hyödyntäminen on materiaalin luonteen vuoksi turhaa. Pakkauksia ei voida lämpökäsitellä eikä kierrättää. Ne eivät reagoi kemiallisesti, joten niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Pienten pakkausmäärien paikallistaminen ja niiden kerääminen erikseen sekä niiden kuljettaminen tuhansia kilometrejä jäsenvaltiosta toiseen ei olisi järkevää ympäristön eikä talouden kannalta. Näin ollen pyydän teitä äänestämään tarkistuksen 68 puolesta, sillä siinä ehdotetaan pieniä määriä koskevaa poikkeusta hyödyntämistavoitteisiin. Toinen tarkistus liittyy direktiivissä tunnustettuihin uusimpiin muovin uudelleenkäsittelymenetelmiin. Direktiivin tarkistamiseksi meidän olisi käytettävä tilaisuus hyväksemme ja tehdä lainsäädännössä määritellyistä tavoitteista teknisesti ajantasaisia. Tarkistuksessa 43 ehdotetaan muovimateriaalin hyödyntämistä, mikä helpottaisi myrkyllisen muovijätteen käyttöä uudenveroisten muovituotteiden tuotannossa. Menetelmälle on hyvät ympäristö- ja talousperusteet, ja sen tekninen arvo on todettu laajalti. Esimerkiksi Saksassa menetelmää on käytetty raaka-aineiden hyödyntämiseksi yli 1,8 miljoonasta tonnista muovijätettä. Tällaisen tekniikan tarjoamat mahdollisuudet ovat valtavat, sillä sen lisäksi, että sen avulla voidaan hyödyntää synteettisiä materiaaleja, siinä sulatetaan aidosti arvokkaita muovipakkauksia ja hyödynnetään muovisekajäte lämpökäsittelyn avulla jätteenpolttolaitoksissa. Tästä syystä menetelmä olisi sisällytettävä direktiiviin. Ennen kaikkea pakkausmateriaalien on oltava kuluttajansuojelun vuoksi turvallisia, jätehaitat on minimoitava ja pakkaustuotannossa on käytettävä uusinta tekniikkaa. Mielestäni ympäristöindikaattorien kehittäminen ei ole tarpeen. Komission olisi sen sijaan asetettava tarkat kriteerit pakkausten ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Direktiivi on tarpeen, jotta saadaan luotua toimiva järjestelmä kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden pakkausjätteen hallinnoimiseksi. Morgan (PSE). Arvoisa puhemies, olen kiinnostunut viime aikoina jäteasioista, eivätkä syynä siihen ole ainoastaan ympäristönäkökohdat planeettamme luonnonvarojen säästämiseksi vaan myös se, että edustan Walesia, joka kuuluu niihin alueisiin, joissa jäteasiat on hoidettu huonoiten EU:ssa. Jätteestämme 97 prosenttia viedään kaatopaikalle. Walesilaiset ovat vihdoin alkaneet ottaa jäteasiat tosissaan, mutta koska olemme lähtökohtaisesti huomattavasti muita maita jäljessä, meidän on oltava realistisia sen suhteen, kuinka nopeasti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Espanjan kaltaiset maat saavat kiinni Saksan kaltaiset maat, jotka ovat jätteiden käsittelyn edelläkävijöitä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa menee vuosia ennen kuin viranomaiset hyväksyvät jätteenkäsittelylaitosten rakentamiseksi tarvittavan rakennusluvan, joka on edellytyksenä mainittujen tavoitteiden saavuttamiselle. Paikallisviranomaisilla menee vuosia ennen kuin ne voivat täysin noudattaa julkisiin hankintoihin sovellettavia sääntöjä. Tarvitaan kattavia toimia, jotta kansalaiset saadaan lajittelemaan roskansa, ja kierrätysmarkkinoiden kehittämiseen kuluu myös kauan aikaa. Tästä syystä tarvitsemme kaksi vuotta lisäaikaa valiokunnassa sovitun sääntömuutoksen täytäntöön panemiseksi. Olen erityisen tyytyväinen huomatessani, että ministerineuvosto on sopinut tavoitteiden asettamisesta suhteellisen korkealle jätteiden hyödyntämisen ja kierrätyksen alalla. Olen myös tyytyväinen siihen, että valiokunta aikoo ehdottaa tietojenkeruun yhdenmukaistamista alalla, jotta voimme olla varmoja, että vertailemme keskenään samankaltaisia jäsenvaltioita. Yrityksiä on painostettava vähentämään turhia pakkauksia. Kuten useaan otteeseen on havaittu, vapaaehtoisia sopimuksia noudatetaan harvoin yritysmaailmassa. Tästä syystä olisi sovittava tuotepakkausten pakollisesta vähentämisestä. Pakkausten ympäristöindikaattorista on tiettyä hyötyä, mutta en ole vielä tähän mennessä saanut selvitystä siitä, kuinka indikaattoria käytetään, joten suhtaudun varauksella tällaisen vielä suunnitelman tasolla olevan järjestelmän sisällyttämiseen Euroopan lainsäädäntöön. Toivon, että me kaikki otamme vastuumme vakavasti. Hallitusten on suhtauduttava jätevastuuseensa vakavasti, mutta niin täytyy myös meidän jokaisen henkilökohtaisesti. Doyle (PPE-DE). Arvoisa puhemies, kun nyt keskustelemme vuoden 1994 pakkausdirektiivin tavoitteiden uudelleen asettamisesta pienentääksemme EU:n kasvavaa pakkausjätevuorta, haluaisin kiittää esittelijä Corbeytä ja varjoesittelijä Ayuso Gonzálezia heidän arvokkaasta työstään tällä tärkeällä alalla. Keskustelun aiheita on kaksi, ensimmäinen on tavoitteet ja toinen aikataulu. Kannatan ehkäisytavoitteiden korostamista muutenkin kuin uusien kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteiden osalta, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että kunkin jäsenvaltion viranomaisten olisi saatava päättää parhaasta tavasta yhdistää hyödyntämis- ja kierrätystoimet. Kehotan komissiota tekemään aikataulua koskevia lisätutkimuksia sen varmistamiseksi, että EU:ssa sovellettavat tavoitteet pystytään saavuttamaan myös niissä maissa, joissa jätteiden käsittely on vielä alkutekijöissään, kuten esimerkiksi uusissa hakijamaissa. Uudistettujen tavoitteiden asettamisessa komission avuksi palkatut konsultit, RDC-Environment ja Pira International, käyttivät muutamia perusperiaatteita, joita ei voida soveltaa joihinkin jäsenvaltioihin, kuten Kreikkaan, Portugaliin ja Irlantiin. Periaatteissa ei oteta huomioon erityisiä maantieteellisiä ja väestötieteellisiä ongelmia. Esimerkiksi Irlannissa 80 prosenttia pakkausjätteestä on maahantuotua. Näin ollen maassa on vähemmän alkuperäisiä hyödyntämiskanavia kierrätetyn pakkausjätteen käyttämiseksi uusien pakkausten tuotannossa. Tästä syystä ehdotan tarkistusta, jonka mukaan Kreikalle, Portugalille ja Irlannille olisi asetettava määräajaksi vuosi 2011 ja jolle toivon kannatusta. EU:n ympäristöministerit näyttävät päässeen yhteisymmärrykseen direktiivistä jo kesäkuussa 2002. Ne ehdottivat Portugalille, Kreikalle ja Irlannille määräajaksi vuotta 2012, mikä sopii minulle. On tärkeää asettaa realistisesti saavutettavat tavoitteet ja aikataulut ja vaatia, että irlantilaiset, kreikkalaiset, portugalilaiset ja muut pysyvät aikataulussa ilman tekosyitä. Lopuksi haluaisin kertoa hyviä uutisia, erään vaikuttavan esimerkin verokannustinjärjestelmästä, jonka tarkoituksena on jätteiden syntymisen ehkäiseminen ja minimointi sekä niiden uudelleenkäyttö ja kierrätys. Esimerkki kertoo, kuinka kukin jäsenvaltio voi päättää omasta ehkäisy-, uudelleenkäyttö- ja kierrätystoimien yhdistelmästä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristöministerimme otti Irlannissa 4. maaliskuuta 2002 käyttöön muovikassiveron, 15 senttiä muovikassilta. Verolla on ollut uskomaton vaikutus. Kulutus on pienentynyt 90 prosenttia vain muutamassa kuukaudessa. Miljardi muovikassia on poistunut liikkeestä kuudessa kuukaudessa. Valtion kassaan on tullut 3,5 miljoonan euron lisätulot tämän vuoden maaliskuusta lähtien. On tapahtunut täyskäännös, ja valituksia on tullut vain vähän. Ensimmäisellä viikolla tuli muutama valitus, kun ihmiset unohtivat ottaa mukaan omat ostoskassinsa, mutta verolla saatiin aikaan sellainen ajattelutavan muutos, jota useiden vuosien keskustelulla Euroopan parlamentissa ja kansallisissa parlamenteissa ei ole pystytty saamaan aikaan. Toivon, että toimiamme muovikassiongelman ratkaisemiseksi ei lueta meille miinukseksi tavoitteista päätettäessä. Ehkä toimimme vuoden liian aikaisin, sillä näillä toimilla olisimme saaneet aikaiseksi huomattavaa edistystä kaikkien tavoitteiden saavuttamisessa ja aikataulussa pysymisessä - puhun hieman sarkastisesti, mutta tämä on vakava asia. Toimet onnistuivat mainiosti, ja kehottaisin muita maita seuraamaan esimerkkiä, jotta muovikassien vitsauksesta päästäisiin eroon. Yhdistynyt kuningaskunta käsittääkseni harkitsee asiaa. Toimista on enemmän hyötyä kuin kaikesta tästä puheesta ja direktiiveistä ja niiden sisällyttämisestä kansalliseen lainsäädäntöön. Flemming (PPE-DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minäkin haluaisin kiittää Corbeytä hänen tekemästään erinomaisesta työstä. Hänen oli kaiken muun lisäksi käsiteltävä 123 tarkistusta, joista minun ryhmäni esittämiä tarkistuksia oli 35. Haluan myös kiittää Ayuso Gonzálezia, joka pystyi yhdistämään useat erilaiset pyrkimykset tällä erityisen tärkeällä alalla. Viittaan tässä tarkistukseen 45, jota omasta puolestani kannatan päättäväisesti. Pakkausdirektiivi on nimittäin jo saatettu laajalti osaksi kansallisia lainsäädäntöjä usein eri tavoin ja eri jäsenvaltioille on aiheutunut erisuuruisia kustannuksia sen sijaan, että vaadittua yhdenmukaistamista olisi tapahtunut. Tämän vuoksi enimmäismäärän tarkoituksena on estää eri vauhtiin eteneviä jäsenvaltioita ajautumasta yhä enemmän erilleen, jolloin seurauksena olisi yhä vakavampia kilpailun vääristymiä. Nykyiset kiintiöt on saavutettu vuoden 1994 jälkeen ainoastaan Itävallassa, Saksassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Tanskassa, vaikka onkin muistettava, että Alankomaat ja Tanska ovat noudattaneet kiintiöitä ainoastaan, koska niillä on korkealaatuiset ja erittäin taloudelliset jätteenpolttojärjestelmät. Sen sijaan Belgia ja Saksa ovat saavuttaneet kiintiönsä käyttämällä sellaisia hyödyntämismenetelmiä, joiden käyttämistä ympäristön kannalta ei voida suositella ja joita ei ole direktiiviehdotuksen mukaisesti enää lupa käyttää. Itävallan jätehuoltokustannukset ovat toiseksi suurimmat Euroopassa. Itävallan elintarviketuotannon kilpailuasema on kärsinyt eniten siitä, että maahan tuodaan paljon jätettä, ja vapaamatkustajista, jotka eivät maksa osuuttaan jätteistä, on tullut suuri ongelma erityisesti muoviteollisuuden alalla. Näin on varmasti tapahtunut myös muissa maissa. Kuten olemme jo useaan otteeseen todenneet, äänestämme ehdotuksen puolesta, mutta korostan, että parannusta on tapahduttava. Komissio ehdottaa tämän lisäksi, että pakkausjätteeseen sisältyvien materiaalien hyödyntämisessä olisi saavutettava tietyt vähimmäistavoitteet, jotka ovat muun muassa 60 prosenttia lasijätteen painosta ja 65 prosenttia paperijätteen painosta. Otetaan seuraavaksi tarkastus 45. Pidän jätteen hyödyntämisen vähimmäistavoitetta, eli 25:tä prosenttia painosta, riittävänä lasin, paperin, pahvin, metallien ja muovien kaltaisten jätteiden osalta. Tavoite sopii erittäin hyvin meille itävaltalaisille, mutta olemme huomanneet myös, että jätehuollossa jälkijunaan jääneille maille ei ole järkevää asettaa tavoitteita, joiden tiedetään olevan niille mahdottomat saavuttaa. Mielestäni ympäristön kannalta on parempi asettaa tavoite, jonka kaikki Euroopan maat ja taloudet pystyvät saavuttamaan. Olemme aina toteuttaneet ympäristöpolitiikkaa yhteistyössä yritysmaailman kanssa emmekä sitä vastaan. Tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan ympäristövastuullisen markkinatalouden avulla. Korhola (PPE-DE). Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää mietinnön esittelijää perusteellisesta työstä, ja erityisesti haluan kiittää ryhmämme varjoesittelijää tasapainoisesta näkemyksestä. Kyseessä on tärkeä direktiivi, jota olemme odottaneet, sillä kierrätys täytyy saada tehokkaasti käyttöön juuri siellä, missä se aidosti hyödyttää ympäristöä, ja jätteen määrä täytyy saada voimakkaasti vähenemään. Kierrätystä kierrätyksen itsensä vuoksi emme tarvitse, sen täytyy merkitä aitoa säästöä. Lainsäädäntöluonteensa mukaisesti direktiivin tulisi yhä edelleen mahdollistaa jäsenvaltioiden liikkumavara sen täytäntöönpanossa. Kriteerinä tulee silloin olla ympäristön aito säästyminen. Väestöntiheys ja etäisyydet ratkaisevat, onko kierrätys viisasta. Yleiset hyötykäyttö- ja kierrätystavoitteet olisi pidettävä samansuuntaisina eli komission ehdotuksen suuntaisina. Tällä estettäisiin kierrätettävissä olevien materiaalien käyttö pelkästään energiahyötykäyttöön. Yhdyn Corbeyn näkemykseen siitä, ettei materiaalikohtaisia kierrätystavoitteita tulisi esittää. Paitsi että ne on hankala toteuttaa, se saattaisi merkitä jonkin sektorin suosimista ja vääristää näin kilpailua. Tein tarkistusehdotuksia sekä valiokuntaan että täysistuntoon. Ne ovat hyvin pieniäkin yksityiskohtia, mutta sellaisia tässä direktiivissä tunnutaan tarvittavankin, jotta se ei muodostu hankalaksi. Yksi aika proosallinen esimerkki on wc-paperirullan hylsy. Ehkä moni meistä ei olisi innokas tulkitsemaan sitä pakkausjätteeksi, joka sitten olisi kierrätettävä vaikkapa naapurin vessapaperirullan keskelle. Direktiivi vaikuttaa toivon mukaan kahteen suuntaan: sillä on tärkeä merkitys sekä käytäntöjen järkiperäistäjänä, mutta toivottavasti myös jätteen syntymisen ennaltaehkäisijänä. Jätteiden määrä tulisi erottaa talouden kasvusta, kuten kollega Müller aivan aiheellisesti täällä totesi. Schreyer Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin ensiksi kiittää kaikkia siitä, että komission ehdotusta koskevassa keskustelussa on tullut esille parlamentin sitoutuminen asiaan. Haluaisin kommentoida tänään käsitellyistä ja huomenna äänestettävistä tarkistuksista tärkeimpiä. Ensinnäkin aikataulun, eli tavoitteiden saavuttamista koskevan määräajan lykkäämisen osalta komissio kannattaa edelleen kunnianhimoista aikataulua. Periaatteessa se voi kuitenkin hyväksyä määräajan lykkäämisen tietyissä rajoissa. Lisäksi komission ehdottamien tavoitteiden pitäisi säilyä pääosin ennallaan. Ne on määritelty ehdotusten kustannus-hyöty-analyysin perusteella. Kustannus-hyöty-näkökulmasta perusteita ei erityisesti ole kierrätyksen vähimmäistavoitteen nostamiselle 55 prosentista 65 prosenttiin, joten komissio hylkää ehdotuksen. Se ei myöskään halua alentaa lasin, paperin ja metallien kierrätystavoitteita 60:sta, 55:stä tai 50:stä prosentista 25 prosenttiin, sillä näiden materiaalien kierrätyksestä syntyy huomattavia ympäristöetuja ja se voidaan toteuttaa taloudellisesti. Komissio katsoo, että nämä tietyille materiaaleille asetetut omat tavoitteet ovat välttämättömät, jotta lainsäädäntö pysyy helposti ymmärrettävänä ja jotta kierrätyspalveluja tarjoavat yritykset voivat suunnitella investointinsa turvallisesti. Enimmäistavoitteiden osalta kierrätyksen enimmäistavoitteen ehdotettu poistaminen voi johtaa sisämarkkinoiden vääristymiin, jos jätettä kerätään enemmän kuin sitä on mahdollista kierrättää. Tästä voi aiheutua yhä enemmän ongelmia kerätyn materiaalin myynnissä erityisesti niissä maissa, jotka ovat ottaneet käyttöön kierrätysohjelmansa vasta äskettäin. Kun tarkastellaan kysymystä jätteen syntymisen ehkäisyn ensisijaisuudesta jätteenkäsittelyyn verrattuna, komissio on periaatteessa samaa mieltä siitä, että jätteen syntymisen ehkäiseminen on tärkeämpää kuin sen käsittely. On kuitenkin pohdittava edelleen erityisesti sitä, millä perusteilla ehkäisyä olisi ohjattava ja olisiko perusteena käytettävä ympäristövaikutuksia vai jätteen painoa. Komissio ei voi hyväksyä pakkausjätteen syntymisen vähentämistä koskevaa 10 prosentin määrällistä tavoitetta, sillä ei ole selvää, kuinka tavoite pantaisiin käytäntöön ja mitkä olisivat siihen liittyvät kustannukset ja hyödyt. Tällaisella toimella voi mahdollisesti olla kielteisiä kokonaisvaikutuksia ympäristöön erityisesti, jos sen myötä aletaan käyttää enemmän kevyitä pakkauksia kuten muovipakkauksia. Edellytys, jonka mukaan pakkausta valittaessa on minimoitava sen ympäristövaikutukset elinkaariarvioinnin perusteella, on sinänsä hyväksyttävissä ehdotetussa muodossaan, vaikka tällaista toimintatapaa on luultavasti vielä hiottava. Sitä olisi myös parasta kehittää direktiivin perusvaatimusten mukaisesti. Haluaisin kiittää esittelijää ja varjoesittelijää myös komission puolesta ja kiittää koko valiokuntaa sen tekemästä työstä. Tarkistuksia on kaiken kaikkiaan 68, joista komissio hyväksyy kuusi kokonaan ja kuusi osittain ja 15 periaatteessa. Puhemiehistölle on annettu luettelo mainitsemistani tarkistuksista. Puhemies. Paljon kiitoksia komission jäsenelle. Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00. Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Devan laatima kehitysyhteistyövaliokunnan mietintö (A5-0230/2002) kaupankäynnistä ja kehityksestä köyhyyden poistamisen ja elintarviketurvan kannalta. Deva (PPE-DE) Arvoisa puhemies, samaan aikaan tämän istunnon kanssa Etelä-Afrikassa järjestetään maailmanlaajuinen kestävän kehityksen huippukokousta, joka perustuu Dohassa viime vuonna järjestettyyn, läpimurtona pidettävään WTO:n kokoukseen. Tänään myös WTO:n uusi pääjohtaja astuu virkaansa. Supachai Panitchpakdi on ensimmäinen kehitysmaasta kotoisin oleva pääjohtaja. Toivotamme hänelle onnea ja kiitämme tehtävänsä jättävää pääjohtaja Mike Moorea hänen perusteellisesta työstään. Muistelkaamme YK:n pääsihteerin Millennium-huippukokouksessa esittelemää globalisaatioraporttia. Pääsihteeri totesi, että kaikkia koskeva globalisaatio on rakennettava mahdollisuuksia antavien markkinavoimien varaan, mutta markkinavoimat yksinään eivät voi sitä saavuttaa. Meidän on toimittava pontevammin luodaksemme yhteinen tulevaisuus, joka perustuu yhteiseen ihmiskuntaamme kaikissa sen muodoissaan. Mietinnön tarkoituksena on sisällyttää pääsihteerin toiveet oikeudelliseen kehykseen täällä Euroopan parlamentissa. Maailmanlaajuisesta köyhyydestä päästään eroon ja kestävää kehitystä edistetään kaupankäynnin avulla eikä kehitysavun turvin. Kehitysmaiden teollisuuteen, henkisyyteen, koulutukseen ja infrastruktuuriin liittyviä valmiuksia lisätään yhdessä kansainvälisen yritysmaailman kanssa kaupankäynnin avulla eikä kehitysavun turvin, ja näin saadaan uudelleen aikaan niin sanottu Aasian ihme, joka on edelleen voimissaan Kiinassa. Ratkaisut elintarviketurvaa, puhdasta vettä, asuntoja, puhtaanapitoa ja tietotekniikkaa koskeviin ongelmiin eivät löydy kehitysavusta vaan kaupasta suorien ulkomaisten sijoitusten ja sisäisten investointien myötä. Maailmankauppa on lisääntynyt viimeisen 50 vuoden aikana 19-kertaiseksi. Tuotanto on yli nelinkertaistunut ja asukasta kohti lasketut tulot maailmassa ovat kaksinkertaistuneet. Valitettavasti inhimillisen kehityksen raportin mukaan tekniikka, kaupankäynti ja varallisuus eivät ole jakautuneet tasaisesti, sillä 20 prosenttia maapallon väestöstä asuu maailman rikkaimmissa valtioissa, joihin on kuitenkin keskittynyt 86 prosenttia maailman BKTL:sta, 82 prosenttia viennistä, 68 prosenttia suorista ulkomaisista sijoituksista ja 93 prosenttia Internetin käyttäjistä. Maailman rikkaimpiin valtioihin lasketaan kuuluvan 64 valtiota, mutta suurin osa maailman väestöstä asuu nousevan talouden maissa, kuten Intiassa, Kiinassa ja Indonesiassa. Näillä kansoilla on vakavia rakenteellisia, infrastruktuuri-, ympäristö- ja väestöongelmia. Maailmassa on 51 kroonisesti alhaisen tulotason maata, pääasiassa Afrikassa mutta myös Aasiassa ja Keski-Amerikassa, jotka ovat täysin riippuvaisia kehitysavusta, sillä niihin tehdään hyvin vähän suoria ulkomaisia sijoituksia. Meidän on tarkasteltava maailmaa sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin haluaisimme sen olevan. Nykymaailmassa 182 kehitysmaan yhteenlaskettu BKTL on vähemmän kuin 200 suurimman monikansallisen yrityksen kokonaisliikevaihto. Näitä ylikansallisia yrityksiä on kaiken kaikkiaan 65 000. Niiden 200 puheenjohtajan yhteenlaskettu liikevaihto on siis suurempi kuin 182 maan presidenttien ja valtiovarainministerien yhteenlaskettu BKTL, vaikka nämä maat käsittävät luultavasti maailman suurimmat väestöryhmät. Mietinnössäni ehdotan, että näitä monikansallisia suuryrityksiä johtavat henkilöt otetaan mukaan kehitysprosessiin ensinnäkin kannustamalla heitä sitoutumaan YK:n pääsihteerin korostamaan hyvään hallintotapaan ja yritysten sosiaaliseen vastuuseen. Meidän on luotava kehys, jossa Euroopan parlamentti, kansallisten parlamenttien jäsenet ja yritysjohtajat sekä EU:n puheenjohtajavaltion edustajat voivat kokoontua säännöllisesti kahdesti vuodessa keskustellakseen kehitystä ja kestävyyttä koskevista aiheista, ei todella harvoin Johannesburgin ja Rion kokousten tavoin, vaan muodostamalla jatkuvan vuoropuhelun. Tähän liittyen ehdotan mietinnössäni, että mainitut osapuolet perustavat niin sanotun eettisen investointikomitean, joka toimisi samaan tapaan kuin palkkakomiteat ja muut komiteat hallintoneuvostoissa. Komitean tehtävänä olisi yksilöidä kehitysinvestointeja eli vastainvestointeja kehitysmaihin. Noin 0,7 prosenttia yritysten liikevaihdosta kyseisessä maassa ohjattaisiin kehitysmaan investointihankkeisiin henkisten, koulutuksellisten ja infrastruktuuriin liittyvien valmiuksien kehittämiseksi. Tällä tavoin jokainen hyötyy: yritys saa ammattitaitoisempaa työvoimaa ja kehitysmaan valmiudet kehittyvät. Toivon, että parlamentti hyväksyy ehdotukseni yksimielisesti. Haluaisin myös kiittää niitä useita henkilöitä, jotka ovat osallistuneet mietinnön laatimiseen ja esittää toiveeni siitä, että mietintö hyväksytään huomenna ilman erimielisyyttä. Byrne Arvoisa puhemies, komissio suhtautuu erittäin myönteisesti Devan mietintöön kaupankäynnistä ja kehityksestä köyhyyden poistamisen ja elintarviketurvan kannalta. Mietintö on ajankohtainen Johannesburgissa tällä hetkellä pidettävän maailmanlaajuisen kestävän kehityksen huippukokouksen vuoksi. Sitä olisi tarkasteltava myös viime marraskuussa pidetyn Dohan ministerikonferenssin ja viime maaliskuussa kehityksen rahoittamisesta pidetyn Monterreyn konferenssin perusteella. Mietintö on ajankohtainen myös siksi, että talouskumppanuussopimuksia koskevat neuvottelut aloitetaan Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tämän kuun lopussa. Euroopan unioni on maailman suurin kaupparyhmittymä ja merkittävin ulkomaisten suorien sijoitusten ja virallisen kehitysavun lähde, joten sillä on neuvotteluissa tärkeä rooli. Panen tyytyväisenä merkille, että unionin tuonti kehitysmaista on lisääntynyt vuosittain 15 prosenttia viimeisten seitsemän vuoden aikana. Kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin muista maista peräisin olevan tuonnin kasvu. Samalla tiedämme kuitenkin, että useat kehitysmaat, ja erityisesti vähiten kehittyneet maat, eivät ole saaneet osaansa kasvusta. Paljon on vielä tehtävä. Päätöslauselmaesitys ja Devan mietintö ovat sisällöltään kattavat, ja näin on oltavakin. Komissio suhtautuu myönteisesti analyysin ja suositusten pitkäjännitteisyyteen. On selvää, että kaupankäynnillä voidaan edistää kehitystä, köyhyyden poistamista ja elintarviketurvaa, mutta todellinen vaikutus riippuu siitä, ovatko tähän tarvittavat toimintamallit ja instituutiot olemassa. Voin vakuuttaa, että komissio seuraa tarkasti Dohan neuvotteluissa tehtyjen kehitysmaita koskevien sitoumusten täyttämistä. Dohan kehittämissuunnitelmassa käsitellään markkinoille pääsyn helpottamista, uusia kaupan sääntöjä, joissa otetaan huomioon kehitysmaiden tarpeet, ja kauppa-asioiden sisällyttämistä laajemmin kehitys- ja yhteistyöpolitiikkaan. Dohan julistuksessa todetaan markkinoille pääsystä maataloudessa, joka on erityisen tärkeä aihe useille kehitysmaille, että tähän mennessä tehtyä työtä hyödyntämällä ja tuomitsematta neuvottelujen tuloksia osapuolet sitoutuvat käymään laajamittaisia neuvotteluja markkinoille pääsyn merkittävästä parantamisesta ja kaikenlaisten vientitukien vähentämisestä ja vaiheittaisesta käytöstä poistamisesta sekä kauppaa vääristävien kotimaisten tukien merkittävästä vähentämisestä. Dohan julistuksessa esitetään muista kuin maatalouteen liittyvistä tuotteista, että osapuolet neuvottelevat tariffien alentamisesta tai tarvittaessa niiden poistamisesta, mukaan luettuina tariffihuippujen ja korkeiden tariffien alentaminen tai poistaminen ja tariffinousujen pienentäminen tai poistaminen sekä tulliin liittymättömien kaupan esteiden vähentäminen tai poistaminen erityisesti niiden tuotteiden osalta, joilla on merkitystä kehitysmaiden viennille. Tämä on selvästi erittäin kunnianhimoinen neuvotteluaihe, ja se on erityisen merkityksellinen kehitysmaiden kannalta. Sääntöjä vahvistettaessa käsitellään useita kehitysmaille tärkeitä kysymyksiä, kuten teollis- ja tekijänoikeuksia, terveys- ja kasvinsuojelutoimia, kaupan teknisiä esteitä, kilpailua, kaupankäynnin helpottamista, julkisia hankintoja ja investointeja. Alueellisiin kauppasopimuksiin sovellettavat säännökset ja määräykset ovat myös yksi neuvottelukysymys. Neuvotteluissa on otettava huomioon alueellisten kauppasopimusten kehitysnäkökohdat. Lisäksi kehitysmaiden erityiskohtelua koskevat säännökset ja määräykset tarkistetaan niiden lujittamiseksi ja täsmentämiseksi, jotta niistä saataisiin vaikuttavammat ja toimivammat. Olen vakuuttunut siitä, että Dohan neuvottelujen ansiosta monenvälisestä kauppajärjestelmästä ja sitä koskevista säännöistä saadaan aiempaa myönteisemmät kehityksen kannalta. Kolmannen tavoitteen saavuttamisessa, eli kaupankäynnin sisällyttämisessä kehitysyhteistyöhön, Euroopan unioni on jo edistynyt huomattavasti viime vuosina. Yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikassa, joka perustuu komission huhtikuussa 2000 antamaan tiedonantoon, kaupankäynti on määritelty yhdeksi kehitysavun kuudesta painopisteestä. Haluaisin kiinnittää huomionne myös komission viime helmikuussa antamaan tiedonantoon, joka koskee kestävään kehityksen tähtäävää maailmanlaajuista yhteistyötä. Lisäksi komissio laatii parhaillaan tiedonantoa kaupankäynnistä ja kehityksestä. Sen mukaan kaupankäynnin sisällyttämisen olisi käsitettävä paljon muutakin kuin teknistä apua ja siinä olisi erityisesti korostettava valmiuksien kehittämistä, koulutusta, institutionaalista tukea, verouudistuksen valmistelua ja tukea tarjonnan mukauttamiseksi. Devan mietinnössä esille otettu kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin osallistuminen, suuryritykset mukaan luettuina, on myös olennaista. Olen tyytyväinen siihen, että unioni on viime vuosina myöntänyt noin 640 miljoonaa euroa kauppaan liittyvään apuun, ja siitä noin 61 prosenttia on osoitettu AKT-valtioille, 14 prosenttia Latinalaiselle Amerikalle ja 12 prosenttia Välimeren alueelle. Meneillään olevalla, AKT-valtioille tarkoitetun yhdeksännen EKR:n ohjelmakaudella noin 40--50 prosenttia alueohjelmista - 280-350 miljoonaa euroa - on varattu kauppaan liittyvään apuun käsitteen laajassa merkityksessä. Lisäksi yhteensä 50 miljoonaa euroa on luvattu uusille AKT-valtioita koskeville ohjelmille. Unioni on myös tärkein rahoittaja teknistä apua varten luodussa yhteisrahastossa (Global Trust Fund), jonka WTO perusti Dohan kehittämissuunnitelman tueksi. Komission kannalta alueellinen yhdentyminen on keskeinen osa talouden avaamista ja kauppamahdollisuuksien hyödyntämistä koskevaa strategiaa. Alueellisen yhdentymisen aloitteet voivat kehitysmaiden kesken, eli etelä-etelä-yhdentyminen, tehostaa maiden yhdentymistä maailmantalouteen ja monenväliseen järjestelmään edellyttäen, että maat ovat suuntautuneet ulospäin, ja vähentää ulkoisia kaupan esteitä. Unioni on näin ollen sitoutunut jatkamaan realistisen etelä-etelä-yhdentymisen tukemista. Samalla se lisää pyrkimyksiään hyödyntää pohjois-etelä-yhdentymistä syvemmän ja tehokkaamman yhdentymisen edistämiseksi etelässä. Tämä lähestymistapa olisi huomioitava AKT-valtioiden alueellisten ryhmittymien ja unionin välisissä talouskumppanuussopimuksissa. Euroopan unioni siirtyi johtavaan asemaan teollisuusmaiden keskuudessa Kaikki paitsi aseet -aloitteellaan. Kaikki vähiten kehittyneistä maista peräisin oleva vienti, aseita lukuun ottamatta, pääsee EU:n markkinoille rajoituksitta. Siirtymäaika on asetettu ainoastaan kolmelle tuotteelle eli riisille, sokerille ja banaanille. Vähiten kehittyneet maat hyötyisivät tästä aloitteesta huomattavasti enemmän, jos muut teollisuusmaat sekä kehitysmaiden suurimmat kauppaa käyvät maat seuraisivat EU:n esimerkkiä. Lopuksi haluaisin sanoa, että Devan mietintö on rakentava ja kauaskantoinen tekijä määriteltäessä strategioita, joiden mukaisesti kehitysmaat voivat hyötyä kaupasta ja globalisaatiosta köyhyyden poistamiseen ja elintarviketurvaan liittyvien perustavanluonteisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä tarkastelusta ja arvioinnista on komissiolle hyötyä tulevissa monenkeskisissä ja alueellisissa neuvotteluissa. Säännöllinen keskustelu aiheesta parlamentin kanssa on erittäin toivottua. Herzog (GUE/NGL). Arvoisa puhemies, 1990-luvulla saimme todistaa lähes kaikenkattavan avautumisen maailmankaupalle samalla, kun äärimmäinen köyhyys lisääntyi maailmassa, Kiinaa lukuun ottamatta. Vähiten kehittyneiden maiden joukko kasvoi, ja köyhyys oli edelleen yleistä myös useissa nopean kasvun maissa. Kaupan, kehityksen ja köyhyyden välinen suhde on monimutkainen, minkä vuoksi ennakkoasenteita on vältettävä. Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle esittämääni mietintöön, joka hyväksyttiin yksimielisesti, sisältyy samansuuntaisia ehdotuksia, joista osa on sisällytetty myös Devan mietintöön. Käsittelen tässä kahta tekijää. Ensinnäkin apu, erityisesti tekninen apu, on keskeinen aihe. Siitä on kuitenkin hyvin vähän tietoa, mutta ilmeisesti paljon kauhutarinoita. Olennaista on, että kyseiset maat pystyvät määrittelemään tarpeensa ja saamaan ne kansainvälisten järjestöjen tietoon sitoutumalla tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Apuamme tarvitaan juuri tässä, ja meidän on varmistettava, että kansalaisyhteiskunta ja maiden yritykset osallistuvat toimintaan mahdollisimman laajalti. On lakattava määrittelemästä ennakolta sellaisia edellytyksiä, jotka vastaavat itse asiassa teollisuusmaiden etuja. Tukea on myönnettävä pääasiassa monipuolisen paikallisen tarjontakyvyn luomiseen. Kauppaa valvovia viranomaisrakenteita on luotava alueellisille yhtenäismarkkinoille. Mietinnössä kehotetaan lisäksi WTO:ta neuvottelemaan sosiaalisista toimista, jotta liberalisaation vaikutuksille alttiit kansat voisivat pohtia uusia mahdollisuuksia. Siinä myös kehotetaan sisällyttämään maasta toiseen muuttavia työntekijöitä koskeva kysymys palveluja koskeviin neuvotteluihin. Mietinnössä pyydetään myös tukea tullitulojen menetysten korvaamiseksi vähiten kehittyneille maille. Toiseksi mietinnössä todetaan, että köyhyyden poistamista koskevien tavoitteiden asemaa yksipuolisten kauppasääntöjen ytimessä on vielä pohdittava. Pelkäänpä että komissio suhtautuu suorastaan epäilevästi eriytettyyn kohteluun. Me emme, vaan vaadimme käsitteen määrittelyä uudelleen. Sijoituksia koskevat neuvottelut voivat tuottaa tulosta, mutta haluamme varoittaa, että suoria sijoituksia tehdään hyvin vähän kaikkein köyhimpiin maihin, ja silloinkin kun niitä tehdään, ne ovat vastasijoituksia verohelpotuksista, joista kyseiset maat kärsivät ensimmäisinä. Jos WTO ja muut suuret järjestöt eivät toimi yhteistyössä ja jos heikkoa rahoitustilannetta ei pyritä parantamaan, sijoitusneuvotteluista tuskin saadaan hedelmällisiä tuloksia köyhyydestä kärsivien maiden kannalta. Fernández Martín (PPE-DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin ensiksi todeta, että keskustelu herättää minussa sekavia tuntemuksia. Ensinnäkin Deva on puolustanut oma-aloitteista mietintöä, jonka parissa hän on työskennellyt pitkän aikaa antaumuksella ja johon hän on kerännyt yhteen useita mielenkiintoisia osuuksia. Haluan korostaa erityisesti, että esittelijä on pitänyt kuulemistilaisuuksia kaikkien kehitysmaiden hallitusten kanssa saadakseen selville niiden mielipiteet ja ehdotukset ja erityisesti niiden odotukset vuosituhannen vaihteen neuvottelukierroksen suhteen. Tuloksena on tämä mietintö, jota kehitysyhteistyövaliokunta kannattaa yksimielisesti ja josta äänestetään huomenna. Sallinette, arvoisa puhemies, että otan puheeksi kysymyksen vähemmän miellyttävän puolen. Esittelijä mainitsi perustelukappaleessa, että aiemmissa yli 20:ssa viime vuosina laaditussa asiakirjassa, päätöslauselmassa ja kansainvälisessä sopimuksessa vaaditaan tehokkaampia toimia köyhyyden torjumiseksi, ja luetteloa voisi vielä jatkaa. On kulunut 22 vuotta siitä, kun Willy Brandt esitti merkittävän mietintönsä pohjoisen ja etelän valtioiden suhteesta. Tämän jälkeen tilanne on lähinnä huonontunut. Myönteiset esimerkit ovat tiedossamme, mutta valitettavasti on huomattavasti useampia esimerkkejä, joiden perusteella voidaan sanoa, että jatkuvan kasvun vuosikymmenten jälkeen maailmassa ei ole koskaan ollut yhtä paljon eriarvoisuutta ja rikkaudet eivät koskaan ole jakaantuneet yhtä epätasaisesti kuin nyt. Tästä syystä uskon, että emme enää voi jatkaa ainoastaan ehdotusten tekemistä, vaikka ne voivatkin olla mielenkiintoisia, kuten tämänpäiväinen Devan mietintö. Maailman - ja Euroopan - köyhyysongelma ei ole taloudellinen vaan poliittinen ongelma, johon tarvitaan poliittista ja maailmanlaajuista ratkaisua. Syyllisten etsiminen Johannesburgin kokouksen tavoin on turhaa. Syyllisiä ja syyttömiä ei ole, ainoastaan uhreja. Ja me kaikki muut olemme enemmän tai vähemmän syyllisiä. Monterreyssa hyväksytyt varat, jotka komission edustaja mainitsi, ovat askel oikeaan suuntaan, mutta kaikki ovat sitä mieltä, etteivät ne riitä. Kansainväliset järjestöt eivät voi edelleen vaalia vanhakantaisia käsityksiä, kun maa toisensa jälkeen joutuu kriisiin Afrikan lisäksi myös Keski-Amerikassa, Etelä-Amerikassa ja muilla alueilla. Haluaisin tietää, miksi Euroopan maiden edustajat, jotka muodostavat enemmistön Kansainvälisessä valuuttarahastossa, eivät pysty ottamaan käyttöön uusia keinoja, joilla edistettäisiin kehitystä köyhimmissä maissa ja niissä maissa, jotka köyhtyvät huonon hallinnon ja korruption vuoksi. Alueelliset talousryhmittymät, Euroopan unionia lukuun ottamatta, eivät elä hyviä aikoja. Tarvitsee vain ajatella Mercosuria ja Andien sopimusta. Meidän on vaadittava tiukemmin, että Dohassa viitoitetulla tiellä edetään, jotta maailmankauppaa piristävä markkinoiden avautuminen tapahtuu käytännössä. Meidän on painostettava niitä tahoja, joilla on hallussaan resursseja, jotta ne jakaisivat niitä muillekin. Komission jäsen mainitsi Euroopan unionia koskevat tiedot, jotka ovat varmasti tärkeimmät tiedot kehitysavusta. Suuntaus ei kuitenkaan ole tyydyttävä, arvoisa komission jäsen. Euroopan unionin virallinen kehitysapu on viime vuosina pienentynyt. Tiedot ovat siis kertomanne mukaiset, mutta niistä havaittava suuntaus ei ole hyväksyttävä. On edistettävä demokratiaa ja kehitystä ihmisoikeuksien, terveydenhuollon, elintarvikkeiden ja kaikille tarkoitetun koulutuksen alalla. Ennen kaikkea myös kehitysmaissa. On torjuttava kaikenlaisia korruption muotoja, joihin törmätään epäilemättä vähemmän kehittyneissä maissa, mutta joita havaitaan myös meidän maissamme, mikä on entistä tuomittavampaa. Olen samaa mieltä Devan kanssa monikansallisten suuryritysten mukaan ottamisesta ja yhteisvastuusta, mutta useissa ehdotuksissa olisi voitu mennä huomattavasti pidemmälle, sillä suuryritysten toimet poikkeavat nyt täysin halutusta. Nämä ovat keskeiset tekijät valon tuomiseksi sinne, jossa tällä hetkellä on vain pimeys (Conradia siteerataksemme). Tarvitsemme kuitenkin enemmän toimia, enemmän päätöksiä ja vähemmän puhetta. Kinnock, Glenys (PSE). Arvoisa puhemies, kiitokseni ja onnitteluni Devalle monipuolisesta ja kattavasta mietinnöstä. Kuten komission jäsen Byrne totesi, olemme kokoontuneet sopivasti juuri, kun Johannesburgissa käydään pitkiä ja vaivalloisia neuvotteluja. Tässä kuussa aloitettavat talouskumppanuussopimusta koskevat neuvottelut ovat kuitenkin ehkä meille tärkeämmät. Johannesburgin asialista on monipuolinen kuten myös meidänkin asialistamme. Tavoitteista on sovittu, ja nyt tarvitsemme kunnianhimoisia ja periaatteellisia ihmisiä pohtimaan, kuinka vastaamme haasteeseen. Haasteet käsittävät 11 miljoonaa turhaan kuollutta alle 5-vuotiasta lasta vuosittain, 800 miljoonan edelleen nälissään olevan ihmisen ravitsemisen, 2,4 miljardia ihmistä ilman riittävää puhtaanapitojärjestelmää ja 6 miljoonaa ihmistä, jotka menehtyvät vuosittain AIDSiin, tuberkuloosiin ja malariaan. Kuten Deva toteaa, tuki on tärkeää kehitysmaille, mutta kaupalla saadaan aikaan huomattavasti laajakantoisempia etuja. Jos Saharan eteläpuolinen Afrikka veisi edes prosentin enemmän tuotteita maailmanmarkkinoille, alue saisi siitä vuosittain 70 miljardin Yhdysvaltain dollarin lisätulot. Se on viisi kertaa enemmän kuin alueelle tällä hetkellä annettavan tuen ja velkahuojennusten määrä yhteensä. Köyhät maat tarvitsevat luonnollisesti muita enemmän apua, mutta ne tarvitsevat myös paremmat ja oikeudenmukaisemmat vientimahdollisuudet. Myönteinen asia kaupankäynnissä on se, että se luo itsenäisyyttä; kaupalla luodaan uusia työpaikkoja ja houkutellaan uusia sijoituksia. Se toimii myös pakokeinona köyhyydestä, joka on valiokuntamme ja tämän mietinnön kantava aihe. Devan mietinnössä esitetyt huolenaiheet voidaan poistaa. Kivitauluihin ei ole kirjoitettu, että maailmanlaajuisessa politiikassa ja toimintamalleissa olisi eroteltava ?ne? ?meistä? ja että ainoastaan vahvimmat selviävät eriarvoisessa maailmassa, kuten presidentti Mbeke totesi Johannesburgin huippukokouksen avauspuheessaan. Meidän on otettava huomioon myös WTO:n, IMF:n ja Maailmanpankin vaikutukset sekä niiden kehitysmaille asettamat ehdot, jotka itse asiassa heikentävät kyseisten maiden kaupankäyntimahdollisuuksia. Meidän on todettava, että kaikki maailman kansainväliset toimijat tarvitsevat oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet toimia. Kaupan esteistä on haittaa köyhille kansoille yleensä ja naisille erityisesti, sillä juuri he yleensä tuottavat tuotteita, joiden vienti kärsii kaupan esteistä eniten eli maataloustuotteita ja työvoimavaltaisia teollisuustuotteita. Kuten mietinnössä ehdotetaan, tarvitsemme maailmankaupan sääntöjen perinpohjaista muutosta. Tämänhetkinen tilanne on kestämätön; epäoikeudenmukaisuuden ongelma on ratkaistava, ja tähän pystytään kaupan avulla. AKT-EU-neuvotteluissa meillä on erityinen mahdollisuus toimia näkyvästi ja tarjota kyseisille maille tasavertaisuutta. EU on maatalouden supervalta ja voi johtaa Dohan kokouksen jälkeisiä toimia avaamalla markkinoitaan ja lopettamalla tuotantonsa polkumyynnin maailmanmarkkinoille, mistä aiheutuu kaupan vääristymiä, joihin kehitysmaat eivät yksinkertaisesti pysty vastaamaan. TRIPS-sopimuksen alalla EU:n olisi säilytettävä vahva ja määrätietoinen johtajuus. TRIPS-sopimus on pantava täytäntöön oikeudenmukaisesti. Pakollista lisensointia koskeva kysymys on ratkaistava. Kun neuvotteluja Euroopan patenttiviraston kanssa jatketaan, Dohan julistusta TRIPS-sopimuksesta olisi käytettävä perusteena keskusteltaessa AKT-valtioiden kanssa teollis- ja tekijänoikeuksista. Yhteisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajana olen sitä mieltä, että meillä on erityisen merkittävä asema EU:n neuvotteluissa. Yhteisessä edustajakokouksessa selvä kantamme on, että kannatamme vahvaa ja yksiselitteistä kehitysulottuvuutta. Tähän tarvitaan huomattavia sijoituksia valmiuksien luomiseksi ja todellista analyysia vastavuoroisuuden vaikutuksista AKT-kumppaneihimme. Kuten Deva huomauttaa, meillä on vielä paljon tehtävää, ja meidän on asettauduttava köyhien kurjuudesta hyötyviä vallankäyttäjiä vastaan. Euroopan on toimittava kuten tässä tilanteessa on moraalisesti välttämätöntä. Devan sanojen mukaan on aika haastaa vanhat opit ja hylätä ohjaileva käsitys siitä, että vapaat raha- ja tietovirrat sekä vapaa kauppa edistävät hyvinvointia kaikissa tapauksissa. Ei pidä luoda tappiomielialaa, vaan antaa rakentavia ja käytännöllisiä vastauksia. Mulder (ELDR). Arvoisa puhemies, ihailen Devan rohkeutta ryhtyä käsittelemään tätä aihetta. Olen työskennellyt kehitysmaissa parikymmentä vuotta ja minun on myönnettävä, etten vieläkään tiedä kuinka maita olisi tarkoitus kehittää. Mikä toimii yhdessä maassa, ei toimi toisessa. Tähän lopputulokseen olen tullut. Deva viittaa Itä-Aasiaan, jonka talous on huimassa nousussa. Hämmästyttävää on, että kehitys on tapahtunut ilman suurempaa kehitysapua ja silloin, kun useimmat maailman markkinoista olivat vielä avautumatta. Kuinka tämä on mahdollista, ja miksi näin ei tapahdu muualla? Kuten Fernández Martín on jo todennut, mietinnössä ei mielestäni korosteta riittävästi sitä, että vakaa kehitys edellyttää vakaata valtionhallintoa eikä ainakaan korruptoitunutta sellaista. Valitettavasti törmäsin korruptioon aivan liian usein useimmissa kehitysmaissa. Ryhmäni teki muutamia tarkistuksia toisessa käsittelyssä. Tarkistukset liittyvät seuraaviin seikkoihin. Ensinnäkin mielestämme on liioiteltua kieltää kaikki Euroopassa kiellettyjen hyönteismyrkkyjen tuonti. Afrikan heinäsirkkakatastrofit voidaan estää ainoastaan Euroopassa kielletyillä hyönteismyrkyillä, ellei viime vuonna markkinoille ole tullut jotain tuotetta, josta en ole tietoinen. Näin on aina ollut. Mielestämme on myös liioiteltua asettaa kehitysmaille samat elintarviketurvaa koskevat vaatimukset kuin Euroopalle. On sanomattakin selvää, ettemme vie ulkomaille dioksiinia sisältävää lihaa tai BSE-lihaa. Mutta ruoasta on pulaa, ja kuten Tanskassa sanotaan, nälkä on paras kastike. Näin ollen meidän on tehtävä tarvittavat mukautukset. Haluan korostaa, että koko ryhmäni kannattaa Dohan julistusta ja panen tyytyväisenä merkille, että komissio on myös todennut näin. Valitettavasti päätöslauselmassa ei mainita maataloustuotteiden oikean hinnoittelun merkitystä. Kaupan osalta en tiedä, onko Deva lukenut muutama viikko sitten The Economist -lehdessä julkaistua artikkelia, jossa todettiin selvästi, että kehitysmaiden kaupan esteet ovat huomattavasti suuremmat kuin rikkaissa maissa. Hän viittaa tähän osittain päätöslauselmassa, mutta mielestäni tätä olisi korostettava. Olisi tietenkin hienoa, jos voisimme sysätä syyn aseiden käytöstä niiden valmistajien niskoille, mutta tämä on mielestäni hieman liian idealistista. Valitettavasti yhtäkään ryhmämme esittämistä tarkistuksista ei hyväksytty uusien sääntöjen vuoksi. Tämä on yksi syy siihen, miksi suurin osa ryhmästäni pidättyy äänestämästä päätöslauselmaa koskevassa äänestyksessä . Boudjenah (GUE/NGL) Arvoisa puheenjohtaja, ei ole asiatonta muistuttaa kehitysmaiden väestöjen äärimmäistä köyhyyttä kuvaavista luvuista, vaan asiatonta on se, etteivät rikkaat maat ota niitä kuuleviin korviinsa vaan jatkavat samaa rataa kauhistuttavasta todellisuudesta huolimatta. Juuri tässä yhteydessä kaupan ja kehityksen käsitteiden sekoittaminen aiheuttaa keskustelua, kuten nyt kehitysyhteistyövaliokunnassa. Jotta köyhyyttä saadaan vähennettyä ja elintarviketurvaa lisättyä, ei voida luottaa ainoastaan kaupan myönteisiin vaikutuksiin. On käsiteltävä kehitysmaiden väestöjen köyhtymisen rakenteellisia syitä. Ensisijaisena tavoitteena on maiden talousjärjestelmien rakenteellinen muutos, jotta niiden valmistamien ja jalostamien tuotteiden osuutta saataisiin lisättyä myös maatalouden alalla. Tästä syystä on edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia hyödyntää viljelysmaata, vettä ja biologista monimuotoisuutta edustavia resursseja sekä politiikkaa, jolla tuetaan paikallista pienimuotoista maataloutta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on otettava huomioon kolme tekijää. Ensinnäkin tarvitaan uusia kansainvälisiä sitoumuksia, joista on ennen kaikkea pidettävä kiinni. Palasin juuri Johannesburgista. Monterreyn huippukokouksen ja elintarvikehuippukokouksen pettymysten jälkeen Johannesburgin kokous on pohjoisen valtionpäämiehille uusi mahdollisuus toistaa, että on tärkeää paitsi auttaa etelän väestöjä myös tarjota siihen todelliset keinot. Näin on, mutta milloin näiden sitoumusten perusteella toteutetaan konkreettisia toimia? Toiseksi monenvälisissä kauppaneuvotteluissa noudatettua lähestymistapaa on ehdottomasti kokonaisuudessaan tarkistettava. WTO:ssa käydyissä neuvotteluissa ei pyritä saavuttamaan YK:ssa vahvistettuja ensisijaisia tavoitteita, vaan niissä on vallalla logiikka, jossa mitään ei anneta ilmaiseksi. Lisäksi useat kehitysmaat on tosiasiassa jätetty neuvottelurytmin ja -menetelmien ulkopuolelle. Miksi luopuisimme niistä suojatoimenpiteistä, joiden avulla teollisuusmaat ovat voineet varmistaa oman teollistumisensa etenemisen? TRIPS-sopimuksilla rajoitetaan etelän paikallisväestöjen mahdollisuuksia hyödyntää omia luonnonvarojaan, eivätkä ne ole yhteensopivat elintarviketurvan tavoitteen kanssa. Paineet palvelujen vapauttamiseksi vaarantavat näiden maiden julkiset palvelut, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, terveydenhuollon ja koulutuksen. Lisäksi on nopeasti löydettävä uusia rahoituslähteitä. Ranskan presidentti Jacques Chirac ehdotti Johannesburgissa, että maailmanlaajuistumisen myötä syntyneistä rikkauksista olisi varattava pieni osa sen kielteisien vaikutusten torjumiseen. Ketä hän yrittää huijata. Miksei samalla ehdotettaisi, että rikkaat valtiot osoittavat omalle maataloudelleen osoittamasta tuesta 5 prosenttia kehitysmaiden nälänhädän torjumiseen? Johannesburgin kokous on ennen kaikkea mahdollisuus antaa vastakaikua eri maanosien niiden lukuisten kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten, miesten ja naisten kertomuksille, vihanilmauksille ja myös toiveille, jotka ovat kokoontuneet luodakseen vaihtoehtoisia toimintatapoja ja määritelläkseen tehokkaita ehdotuksia. Kuunnelkaamme heitä. Berlusconille, joka julisti viime heinäkuussa, ettei ole rikkaiden maiden vika, jos niillä on hallussaan 80 prosenttia maailman rikkauksista, haluaisin sanoa, että näiden niin sanotusti rikkaiden maiden rajojen takana kolme neljäsosaa planeetastamme kuolee vähitellen. Rikkaiden maiden vastuulla ja velvollisuutena on oikeuskäsityksen ja maiden taloudellisen painoarvon perusteella ryhtyä sanoista tekoihin, eikä tyytyä vain muodollisiin sitoumuksiin ja vapaaehtoisesti sovellettaviin suuntaviivoihin tai liiketoimintayhteisöön. Niiden on määriteltävä todellinen sitova toimintasäännöstö, jossa rankaistaan maita, jotka eivät ole myöntäneet kaikkein köyhimmille väestöille niiden tarvitsemaa tukea. Sama koskee ylikansallisia yhtiöitä, joiden poikkeuksellista valtaa on pystyttävä nopeasti sääntelemään ja valvomaan. Devan mietintö ei välttämättä ole jyrkkä ilmaisu halusta rikkoa maailmanlaajuistuvan kaupan kahleet, mutta siinä ilmaistaan kuitenkin tarve suojella köyhien maiden taloutta mitätöimällä niiden velkataakka kokonaan tai osittain. Tämä on hyvä lähtökohta. Lannoye (Verts/ALE). Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää esittelijää hänen mietinnöstään. Hän on hyväntahtoisesti yhdistänyt eri poliittisten ryhmien kannattamat vaihtoehdot ja saanut tulokseksi tietyn määrän lukuja, jotka ovat epätasapainossa muihin lukuihin verrattuna, kuten voidaan huomata. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin sitä mieltä, että mietinnössä avataan merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi elintarviketurvaa koskeva luku on erityisen lupaava varsinkin siltä osin, kun siinä todetaan, että ?köyhyyden ja elintarviketurvan puutteen vähentämisessä on keskityttävä rakenteellisiin syihin, jotka aiheuttavat kehitysmaiden väestön köyhtymistä?. Köyhtyminen on usein syynä vajaaravitsemukseen ja pahimmassa tapauksessa nälänhätään. On selvää, että rakenteellisiin syihin keskittyminen on järkevintä. Tähän mennessä on kuitenkin usein luultu, että riittää, kun rikkaiden maiden markkinat avataan köyhien maiden tuotteille, mutta tämä on vain osa ratkaisua, jos sitäkään, ja että kehitysmaiden maataloustuotantoa on lisättävä. Jos kaikkein köyhimmälle väestölle ei taata mahdollisuutta hyödyntää viljelysmaata, heillä ei edelleenkään tule olemaan riittävästi ruokaa. Näin ollen lähestymistapa, jossa edistetään mahdollisuuksia hyödyntää viljelysmaata, vettä ja biologista monimuotoisuutta edustavia resursseja, on mielestäni hyvä kuten paikallista pienimuotoista maataloutta tukeva politiikka. Rakenteellisesti kannattava ratkaisu on myös lopettaa viennin tukeminen - tästä on annettava pyyhkeitä sekä EU:lle että Yhdysvalloille - sillä se horjuttaa paikallisten markkinoiden tasapainoa, sekä perua velka, joka on suuruudeltaan yli 40 prosenttia vähiten edistyneiden maiden BKT:sta. Tässä siis joitakin ehdotuksia, joita meidän on kannatettava. Toinen tärkeä asia on tunnustaa, että elintarvikkeiden saanti on yksi perusihmisoikeus. Tämä on olennaista, koska näin kyseisen ihmisoikeuden harjoittamista ei voida enää kyseenalaistaa kaupallisilla säännöillä, kuten nykyään tapahtuu. Sääntöhierarkia on kyseenalaistettava, sillä sen vuoksi WTO:lla on etusija muihin toimijoihin nähden ja näin ollen myös kaikkiin perusoikeuksien, kuten puhtaan veden ja monimuotoisuuden, suojaamiseen tarkoitettuihin kansainvälisiin yleissopimuksiin nähden puhumattakaan oikeudesta käyttää mainittuja perusoikeuksia. Tämä kaikki on niin ollen mielestäni myönteistä, ja vaikken suhtaudu yhtä innokkaasti Devan ehdotuksiin monikansallisten yritysten roolista, voin kuitenkin sanoa kannattavani mietintöä kokonaisuudessaan. Van den Berg (PSE). Arvoisa puhemies, Euroopan suljettu protektionistinen sokeriala merkitsee varastamista Afrikan köyhimmiltä kansoilta. Se estää köyhiä viljelijöitä ansaitsemasta elantoaan viennistä Eurooppaan. Viime viikolla julkaistussa raportissaan ?The Great EU Sugar Scam? Oxfam International osoittaa, miten EU:n tuki heikentää afrikkalaisen sokerin myyntiä. Huolimatta tuen lakkauttamista vuonna 2002 koskevista parlamentin ja komission vetoomuksista eurooppalaiset sokerialan lobbaajat onnistuivat taivuttelemaan hallituksensa jatkamaan tätä protektionismia vuoteen 2009. Tämä on mielestäni varastamista kaikkein köyhimmiltä. Tällaiset kiusalliset käytännöt ovat parhaillaan keskeinen aihe Johannesburgin huippukokouksessa, ja Euroopan unionin olisikin hyödynnettävä tätä foorumia reilun kaupan puolesta puhumiseksi, kohtuuttomien tukien poistamiseksi ja rikkaitten markkinoittemme avaamiseksi. Tämä on kestävän kehityksen ydinajatus. Yhdysvallat on Bushin valtakaudella laatinut oman maatalouslakinsa, joka on täysin niiden sopimusten vastainen, jotka tehtiin Dohassa osana maataloustukien maailmalaajuista kumoamista koskevia neuvotteluja. Pyrkimys voittaa äänestäjien suosiota on suora hyökkäys maailman köyhimpiä vastaan, ja sillä on valitettavasti vakavia seurauksia maailmankauppaan ja maailmanlaajuiseen kehitykseen. Komissio ja parlamentti ovat onneksi valinneet toisen tien. Kiitos tästä kuuluu komissiolle, joka Dohassa puhuneen komission jäsen Lamyn ja komission jäsen Fischlerin toimin pyrkii tekemään täyskäännöksen esitettyjen maatalousuudistusta koskevien ehdotusten avulla. On aika siirtyä tuotantotuesta maatalouspolitiikkaan. Entistä paremmin ympäristön huomioon ottava maatalous, vientitukien kumoaminen ja elintarviketurvallisuutta koskevien sääntöjen tiukka noudattaminen - nämä ovat kestävää kehitystä. Kehotan komissiota auttamaan EU:n jäsenvaltioita tämän signaalin antamisessa huippukokouksessa ja vastaavasti auttamaan reilua kaupankäyntiä ja reilua maataloutta koskevan sopimuksen laatimisessa Johannesburgissa. Jos näiden asioiden ratkaisemiseen Johannesburgissa käytännössä ei olla valmiita, ei ratkaisua köyhyyteen ole esittää. Kestävä kehitys ei ole mahdollista ilman rakenteellista lähestymistapaa ympäristönäkökohtiin. Luonto iskee takaisin ilmaston huononemisena ja metsien, merien ja maaperän kunnon yhä nopeampana heikkenemisenä. Olemme jo kokeneet tämän vaikutukset lähiseuduilla äskettäisten tulvien aikana. Hiljattain saatu esimerkki paikallisten markkinoiden vääristymisestä, mikä estää kehityksen jatkumisen, oli Yhdysvaltain muuntogeenisen maissin polkumyynti afrikkalaisilla markkinoilla. Eteläisen Afrikan tämänhetkinen nälänhätä ei merkitse sitä, että kyseisten maiden olisi otettava vastaan mitä tahansa. Komissio on onneksi omaksumassa järkevän asenteen. Kyseisiä maita ei pidä pakottaa, ja niiden nälänhädästä hyötyminen ei ole hyväksyttävää. Kaupankäyntiä ja kehitystä käsittelevä Devan mietintö, josta päästiin sopimukseen kehitysyhteistyövaliokunnassa erilaisia poliittisia näkemyksiä koskevien tiukkojen neuvottelujen jälkeen, on varoitussignaali neuvostolle, jonka olisi lakattava vastustamasta komission jäsenten Lamyn ja Fischlerin sekä Euroopan komission suunnitelmia. Esittäköön neuvosto nyt oman signaalinsa Johannesburgissa alkaen maailmanlaajuisesti sovellettavasta rakenteellisesta lähestymistavasta ympäristöasioihin ja maailmanlaajuisesta lähestymistavasta köyhyyteen. Ensimmäisen signaalin olisi oltava uskottavuus. On purettava Euroopan suljettu kauppajärjestelmä, lopetettava varastaminen, josta on haittaa maailman köyhien viljelijöiden toimeentulolle. Vasta sitten voimme todella puhua kestävästä kehityksestä. Dybkjær (ELDR). Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron, koska haluan kiittää esittelijää hänen valmistelemastaan mietinnöstä ja siitä erinomaisesta työstä, jota hän on tehnyt. On hyvin tärkeää, että Euroopan parlamentissa keskustellaan tästä asiasta ja että sekä keskustelua että käytännön ehdotuksia jatkuvasti kehitetään edelleen. En aio esittää kohtuuttoman pitkää yleistä tai erityistä johdantoa, vaan viittaan ainoastaan Kinnockin sanoihin, joihin voin täysin yhtyä. Ajattelin, että voisimme keskustella siitä, kuinka paljon hyötyä on saatavissa nyt Johannesburgissa pidettävän huippukokouksen kaltaisista tapaamisista. Kuultuaan erityisesti Rion huippukokoukseen osallistuneita voi saada käsityksen, että Johannesburgissa tosiasiassa vain vahvistetaan se, mikä Riossa jo saavutettiin, ja tämän on tietysti varsin surullinen tilanne. Ajattelin, että ongelmana on, ettei näiden asioiden käsittelyn voida taata jatkuvan ilman tällaisia huippukokouksia, mutta esittelijä Deva on esittänyt meille yhden tavan, jolla se voidaan tehdä. Ennen yksittäisten kohtien tarkastelua haluan sanoa, että pidän luonnollisesti tärkeänä, että esitämme sekä itsellemme että kehitysmaille vaatimuksia esimerkiksi hyvän hallintotavan osalta, johon myös Deva viittaa mietinnössään. Haluan kommentoida Devan mietinnön ensimmäisiä kohtia, erityisesti A, B ja D kohtia, joissa selvästi todetaan, että globalisaatio on tullut jäädäkseen, mikä tietysti on hyvä asia. Jos kuitenkaan emme pysty hillitsemään globalisaatiota, se saattaa johtaa useiden maiden ja niiden useiden väestöryhmien syrjäytymiseen. Tämä on mielestäni hyvin tärkeä näkökohta. Toinen merkittävä mietinnössä esitetty näkökohta liittyy tilanteeseen, josta me ja EU olemme mainio esimerkki, sillä mehän olemme luonnollisesti aina eläneet protektionismin suojissa. Lisäksi vaikuttaa siltä, että unohdamme tämän täysin käsitellessämme kehitysmaiden tilannetta. Esittelijä Devan ajatukset yrityksistä ovat hyvin mielenkiintoisia. Me emme tule toimeen ilman yrityksiä. Haluan kuitenkin sanoa, että yrityksiä ei pidä käyttää tekosyynä sille, ettemme tee mitään sen eteen, että useat maat nyt valitettavasta leikkaavat yleistä tukeaan. Laguiller (GUE/NGL). Arvoisa puhemies, yhteiskuntajärjestyksen luoma tilanne on niin vastenmielinen, että jopa täällä suojatussa ympäristössä tunnetaan tarvetta teeskennellä, että jotain tehdään asian hyväksi. Joka tapauksessa on myönnettävä, että suurin osa maailman valtioista ja erityisesti suurin osa niiden asukkaista ei hyödy tuotannon kehityksestä. On myönnettävä, että miljardit ihmiset ovat kehityksen uhreja ja että heistä monilla ei ole juomavettä tai ruokaa päivittäin. Kun mietinnössä todetaan, että 200 suurimmalla yrityksellä on kaksi kertaa niin paljon taloudellista vaikutusvaltaa kuin köyhimmällä neljällä viidesosalla ihmiskunnasta, tunnustetaan itse asiassa näiden valtavien yhtiöiden ja niiden osakkaiden vastuu, sillä niiden valtavat voitot perustuvat mataliin palkkoihin ja köyhien maiden luonnonrikkauksien ryöstelyyn. Ja paras ajatus, jonka osaatte esittää, on että ehdotettaisiin näille monikansallisille yrityksille, että ne perustaisivat eettisiä investointikomiteoita. Julkeuden huippu on, että mietinnön mukaan nämä komiteat ?vastaisivat hallintoneuvostolle ja osakkeenomistajille??, toisin sanoen ne vastaisivat juuri niille, jotka ovat vastuussa planeettamme ryöstelystä, köyhdyttämisestä ja nälässä pitämisestä. Loppujen lopuksi se, että emme estä murhaajia toteuttamasta rikoksiaan, tekee meistä rikoskumppaneita. Maes (Verts/ALE). Arvoisa puhemies, komission jäsen, hyvät kollegat, me hyväksymme Devan mietinnön ja haluamme kiittää häntä siitä. Itse asiassa olemme vakuuttuneita siitä, että valtava määrä ihmisiä tällä pallonpuoliskolla kannattaa mietintöä, mutta pelkään, että monien mielenkiinto lopahtaa täysin, kun oman vaalipiirin hyvinvointi vaarantuu. Juuri näin tapahtuu parhaillaan Johannesburgin huippukokouksessa. Tällaisen tekopyhyyden on loputtava. Rikas pohjoinen pallonpuolisko ajaa talouden globalisaatiota, ja sen seurauksena syntyy kaaosta heikoissa talouksissa, suuria sosiaalisia tarpeita ja heikkoja demokraattisia rakenteita. Pyydämme köyhiä maita avaamaan rajansa tuotteillemme antamatta niille mahdollisuutta vahvistaa ensin taloutensa rakenteita, kuten itse teimme, kun omat taloutemme alkoivat kukoistaa. Jos suhtaudumme vakavasti köyhyyden torjumiseen, tarvitaan juuri sellaisia käytännön toimia, kuin useat ovat täällä tänään vaatineet. Meidän on sitten avattava omat rajamme, maksettava reilu hinta kehitysmaiden tuotteista ja taattava niiden tuottajille kohtuulliset tulot. Meidän on myös poistettava kaikki tuet omilta tuotteiltamme, jos ne johtavat epätasapainoiseen kilpailuun kehitysmaiden tuotteiden kanssa ja paikallisten tuottajien moraalin heikkenemiseen, sillä he ovat vastuussa elintarviketurvallisuudesta omassa maassaan. Meidän on myös asetettava monikansallisille yrityksillemme menettelysäännöt, joilla suojellaan heikkoja talouksia, hallituksia ja kansoja mielivallalta ja hyväksikäytöltä. Monikansallisten yritysten suureen valtaan liittyy vastaava vastuu maailmasta. Minua hävettää, kun huomaan kuinka yksityistäminen saattaa kokonaisia kansoja, valtioita tai alueita tulojensa osalta riippuvaisiksi hallintoneuvostoista, joita kiinnostaa ainoastaan omien osakkaidensa etu. Mitä keinoja on esimerkiksi Sambian kaltaisella maalla painostaa kuparikaivostensa omistajia, kuten Anglo Americania? Tietystä tuotteesta, kuten öljystä, timanteista, puusta tai sokeriruo'osta riippuvaisilla mailla ei yleensä ole minkäänlaista puolustautumiskeinoa monikansallisia yrityksiä vastaan, jotka määrittävät hinnat ja sääntelevät markkinoita. Kyse on valtasuhteista. Tämän vuoksi se on ennen kaikkea meidän ongelmamme. Meidän on kuitenkin osoitettava yhteisvastuullisuutta, ja rikkaan pohjoisen on ymmärrettävä, että yhteisvastuullisuus ja köyhyyden poistaminen ovat rauhanturvaamisen muotoja. Howitt (PSE). Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella Devaa mielestäni laaja-alaisista, tasapainoisista ja mielekkäistä ehdotuksista. Olen erityisen tyytyväinen hänen päätöslauselmaesitykseensä, koska siinä korostetaan sitoutumista kehitysmaiden erityis- ja suosituimmuuskohtelun periaatteisiin, elintarviketurvallisuuden merkitystä ja yritysten rohkaisemista vastuullisuuteen ja sosiaaliseen vastuuseen. Esittelijän lopuksi kohdissa 61-63 esittämä kestävän kehityksen eurooppalaisen yritysfoorumin perustamista koskeva ehdotus on mielenkiintoinen. Se ei kuitenkaan saa estää komissiota huolehtimasta siitä, että lokakuussa toimintansa aloittava yritysten sosiaalista vastuuta käsittelevä foorumi käsittelee yksityiskohtaisesti eurooppalaisten yritysten toimintaa kehitysmaissa. Haluan esittää tässä keskustelussa käsiteltäväksi kaksi väitettä. Ensinnäkin, kehitysyhteistyövaliokunnan mietintöön voidaan toki kirjata, että voimme muotoilla EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa, mutta aivan liian usein politiikka jää EU:n omien kaupallisten etujen alle, kun on tosi kysymyksessä. Muistamme vielä komission ja jäsenvaltioiden tekopyhyyden Etelä-Afrikan vapaakauppasopimusta koskeneissa neuvotteluissa. Alustavat, joskin vähäiset, vastaukset komission jäsen Fischlerin YMP:n uudistusehdotuksiin sekä Johannesburgista parhaillaan saatavat raportit antavat ymmärtää, että Byrnen puheet maatalouden vientitukien asteittaisesta supistamisesta saattavat olla katteettomia lupauksia. Jos EU pyrkisi uudistuksiin WTO:n tasolla yhtä tarmokkaasti, kuin asiassa, jossa se sai aikaan Yhdysvaltoihin sovellettavat teräsvientiämme koskevan 4 miljardin Yhdysvaltain dollarin kauppapakotteet, kenties köyhimmät maat alkaisivat uskoa puheitamme siitä, että haluamme kehitystä. Toiseksi, kuten muut puhujat ennen minua jo ovat esittäneet, me olemme suoraan vastuussa, kun aloitamme kauppaneuvottelut AKT-maiden kanssa. Komission jäsen Byrnen olisi taloudellisista kumppanuussopimuksista puhuessaan vastattava niihin kysymyksiin, joihin komissio ei ole suostunut vastaamaan, ennen prosessin käynnistymistä. Miksi komissio ei nyt puhu Cotonoun sopimukseen kirjoitetuista vaihtoehdoista? Miksi se puhuu voimavarojen kehittämisestä, mutta osoittaa nykyisistä maaohjelmista vain 0,1 prosenttia kaupan tukemiseen? Kuinka me voimme luottaa arviointiin vaikutusten kestävyydestä, kun komissio ei itse pystynyt hyväksymään ?kaikki paitsi aseet? -aloitteen vaikutuksia sokerialalla? Lopuksi, miksi komissio vastustaa AKT-maiden hallitusten päämiesten Fidjillä tekemää ehdotusta käynnistää periaatteita koskevat neuvottelut AKT-maiden kanssa kokonaisuudessaan? Onko syynä kenties se, että komissio haluaa edelleen käyttää vanhaa hajoita ja hallitse -taktiikkaa puuttumalla AKT-maiden keskinäiseen solidaarisuuteen? Euroopan parlamentti ei halua tällaista. Byrne Arvoisa puhemies, vastauksena joihinkin arvoisien jäsenten esittämiin seikkoihin, ensinnäkin AKT-maiden ja EU:n välisistä kauppaneuvotteluista, Euroopan unioni on valmis edelleen avaamaan markkinoita AKT-maiden tuotteille ja palveluille, edellyttäen että AKT-maat ovat valmiita noudattamaan asianmukaisia toimintaperiaatteita ja lisäämään tuotantokykyään. Tätä lähestymistapaa noudatetaan myös suhteissa muihin kehitysmaihin ja niiden ryhmittymiin, kuten Mercosuriin, Keski-Amerikkaan ja Andien yhteisöön. Haluan korostaa, että taloudelliset kumppanuussopimukset ovat ennen kaikkea kehitysyhteistyössä sovellettava väline. Ne laaditaan tämän vuoksi mahdollisimman joustaviksi ottamaan huomioon AKT-maiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristön asettamat rajoitteet. Toisaalta ne on yhdistettävä AKT-maiden omaan kehityspolitiikkaan ja Euroopan unionin tukistrategioihin. Toinen seikka, jota haluan käsitellä, on se, että taloudellisen tuen väitetään olevan laskusuuntauksessa. Tässä saattaa olla jonkin verran perää, mutta ottaen huomioon Monterreyn konferenssissa tehdyt sitoumukset, on syytä uskoa, että pohjalukemat on jo saavutettu. Nyt odotetaan ja toivotaan tuen lisääntyvän tämän tilanteen osalta. On myös viitattu tuen tarpeeseen aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjumiseksi. Haluaisin kiinnittää parlamentin huomion maailmanlaajuisen terveysrahaston perustamiseen. Useat komission jäsenet, mukaan luettuina minä itse sekä komission jäsenet Lamy ja Nielson, osallistuvat tähän toimintaan. YMP:n vaikutukseen on viitattu useissa yhteyksissä. Kuten on todettu, komission jäsen Fischler ja komissio ovat esittäneet ehdotuksen YMP:n tarkistamisesta. Olette varmasti huomanneet, että YMP-tuet eivät ole riippuvaisia tuotannosta. Mielestäni tämä on hyvin merkittävä vaihe maatalouden ja tukien asemassa ja sen vaikutuksessa kehitysmaihin. Lopuksi, myös eteläisen Afrikan maille annettava elintarvikeapu, erityisesti muuntogeeninen maissi, mainittiin keskustelussa. Olen iloinen siitä, että arvoisa parlamentin jäsen mainitsi viittauksessaan komission lähestymistavan asiaan olevan järkevän. Komissio korosti jälleen kerran noin kymmenen päivää sitten antamassaan lausunnossa kuten minä, ja muut komission jäsenet, erityisesti komission jäsen Wallström, olemme monesti todenneet, että Euroopan unionissa käytettävissä oleva tieteellinen näyttö osoittaa, että muuntogeenisistä organismeista saadut elintarvikkeet ovat yhtä turvallisia kuin muutkin elintarvikkeet. Komissio esitti tämän näkemyksen nyt uudelleen, jotta asian käsittely pääsisi umpikujasta. Huoli perustuu osittain siihen, että eräiden maiden hallitukset ovat huolissaan siitä, että jotkut maanviljelijät pitäisivät itsellään osan muuntogeenisestä maissista, jolloin kyseisissä maissa tapahtuisi ristipölytystä tavanomaisten viljelylajien kanssa. Suurin osa, ellei peräti kaikki, kyseisten kuljetusten maissi on käsittääkseni joko jo hyväksytty Euroopan unionissa tai tiedekomiteoiden suorittamien riskinarviointien tulokset ovat jo olleet myönteisiä, vaikka markkinoille saattamista ei vielä olekaan hyväksytty, koska väliaikainen kielto on voimassa ja jatkuu edelleen. Lopuksi, jos tätä koskeva huoli jatkuu, nälänhätää koskevaa ongelmaa voidaan käsitellä huolellisella lähestymistavalla viljelyyn ja jauhamalla kyseiset siemenet, jolloin joidenkin hallitusten suurimpana huolenaiheena kokema vaara poistuu. Puhemies. - Kiitän komission jäsentä. Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00. Puhemies. - Esityslistalla on seuraavana Stevensonin laatima maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A5-0242/2002) komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille - vaihtoehdot kasvivalkuaisen viljelyn edistämiseksi EU:ssa (KOM(2001) 148/2 - C5-0260/2001 - 2001/2116(COS)). Stevenson (PPE-DE) Arvoisa puhemies, sitä, että parlamentti suhtautuu mietintööni hyvin vakavasti voidaan mitata kahden viime vuoden aikana järjestetyn kuulemisen perusteella: toisen järjesti talous- ja sosiaalikomitea ja toisen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta. Parlamentin jäsenten mielenkiinto on aivan ymmärrettävää. Euroopan unionissa on kasvava 35 miljoonan tonnin vuotuinen kasvivalkuaisvaje. Liha-luujauhon käyttökielto on aiheuttanut kahden miljoonan tonnin ylimääräisen valkuaisvajeen, ja kiellon jatkuminen pahentaa tilannetta. Euroopan unionin nykyinen kasvivalkuaistuotannon omavaraisuus on laskenut 23 prosenttiin, mikä tekee yhteisön aseman hyvin vaikutuksille alttiiksi. Tällä hetkellä olemme suuressa määrin riippuvaisia EU:n ulkopuolelta tuotavasta valkuaisesta. Suurin osa tuontivalkuaisesta on Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Argentiinasta tuotuja soijakakkuja. Suurin osa siitä on muuntogeenistä. Tuonnin keskittyminen sellaisiin lähteisiin, joita emme voi valvoa, tarkoittaa, että Euroopan unionin asema on erityisesti tuottajamaiden ilmastonmuutosta, satovahinkoja ja hintojen korotuksia ajatellen haavoittuvainen, ja kotieläintuotantomme on lähes samanlaisessa tilanteessa kuin raskas teollisuutemme oli öljykriisin aikoihin. On olemassa myös toinen huolenaihe, joka lisää ongelmiamme. Tällä hetkellä ehdokasvaltioissa omavaraisuus kasvivalkuaisen osalta on yli 80 prosenttia. Vaikka kyseinen omavaraisuus on huomattavasti suurempi kuin nykyisten 15 jäsenvaltion omavaraisuus, on kuitenkin totta, että ehdokasvaltiot vievät suuren osan öljykasveistaan, koska niiden rehutehtaat ovat tekniikaltaan vanhentuneita, mikä tarkoittaa sitä, että niiden on silti tuotava suuria määriä soijakakkuja kotieläintuotantoaan varten. Komissio ennustaa kuitenkin, että valkuaiskasvien tuotanto laskee kyseisissä maissa niiden liittyessä EU:n jäseniksi ja niissä siirrytään viljan tuotantoon. Seuraukset voivat olla tuhoisia. Jäsenvaltioissa on jo olemassa markkinat öljykasveille ja valkuaiskasveille, mistä ehdokasvaltiot voisivat hyötyä huomattavasti. Toisaalta lisääntyvä viljantuotanto kasvattaisi vain ylituotantoa ja johtaisi mittavampiin kesannointiosuuksiin. On laadittava suunnitelma rapsin, palkokasvien, auringonkukan ja soijapavun viljelyn kannustamiseksi näissä maissa, sillä siitä seuraa merkittävää taloudellista etua sekä ehdokasmaille että yhteisölle, kun omavaraisuusaste kasvaa. Lihatuotteiden kulutuksen ennakoidaan kasvavan Euroopan unionissa ja ehdokasvaltioissa, ja tämä tuo mukanaan kotieläintuottajien kasvivalkuaistarpeen kasvun. Tämän vuoksi olen mietinnössäni pyrkinyt löytämään tapoja lisätä EU:n omavaraisuutta. Useiden esittämieni suositusten joukossa olen ehdottanut erilaisia tapoja kannustaa kasvivalkuaistuotannon lisäämistä investoimalla uusia ja parempia kasvilajikkeita koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Kehotan myös maksamaan maanviljelijöille vuoroviljelytukea, jolla kannustetaan tuottamaan kasvivalkuaista viljalajikkeiden vuoroviljelyssä, sekä sallimaan valkuaiskasvien, palkoviljojen ja öljykasvien perinteisen viljelyn viljelykäytöstä poistetuilla alueilla. Kehotan luomaan öljy- ja valkuaiskasvien tuottajille joko ?turvaverkon? tai tulot varmistavan järjestelmän. Olen huolissani siitä, että komission kielto käyttää kalajauhoa märehtijöiden ravintona on edelleen voimassa. Mielestäni kielto ei ole tieteellisesti perusteltu ja se vain kasvattaa valkuaisvajausta entisestään. Pyydän komission jäsen Byrneä harkitsemaan asiaa uudelleen ja kumoamaan kiellon, jonka vaikutus ulottuu merkittävään määriin kalankäsittelyalan ja rehuntuotantoalan työpaikkoja. Uskon, että mahdollisuudet kehittää muita kuin elintarvikekäyttöön tarkoitettuja raaka-aineita koskevaa politiikka ovat lupaavat. Öljypitoisten kasvien tuotanto biopolttoaineeksi kuten metyyliesteriksi ja biovoiteluaineiksi sekä biologisesti hajoaviksi liuottimiksi on tärkeää, sillä öljykakkua tuotetaan arvokkaana sivutuotteena. Komissio on ollut hyvin kiinnostunut tästä alasta, ja sitä olisikin tutkittava enemmän. Kyseisen alan kehittyminen määräytyy kuitenkin pääasiallisesti biopolttoaineiden verotuksen mukaisesti. Vielä on pitkä matka edessä, ennen kuin voidaan odottaa, että päästään Euroopan unionin laajuisesti sopimukseen yhtenäisestä verotusjärjestelmästä, joka kannustaisi lisäämään biopolttoaineen tuotantoa. Lopuksi, pelkään pahoin, että yhteisen maatalouspolitiikan väliarviointi, joka toteutui sen jälkeen kun maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta käsitteli mietintöäni, on saattanut muuttaa merkittävästi joidenkin esittämieni suositusten merkitystä. Olisin halukas kuulemaan, kuinka komission jäsenet Byrne ja Fischler katsovat väliarvioinnin vaikuttavan tilanteeseen. Byrne Arvoisa puhemies, haluan ensin kiittää esittelijä Stevensonia ja myös maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäseniä heidän rakentavasta suhtautumisestaan tiedonantoon. Aluksi on syytä palauttaa mieliin se asiayhteys, jossa tämä valkuaistuotantoa koskeva keskustelu alkoi. Prosessoitujen eläinperäisten valkuaisten syöttäminen tuotantoeläimille on ollut kiellettyä 4. joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen voimaantulosta alkaen. Koska eläinperäisen rehun käyttö märehtijöiden ravintona oli ollut kiellettyä jo useiden vuosien ajan, kielto koski lähinnä sikojen ja siipikarjan ruokintaa. Pian päätöksenteon jälkeen Nizzassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani merkille komission aikomuksen analysoida öljy- ja valkuaiskasvien kysyntää ja tarjontaa noudattaen tarkkaan rahoitusnäkymiä. Komissio julkaisi analyysin tuloksia koskevat asiakirjat maaliskuussa 2001. Esitän tässä yhteenvedon tilanteen analyysiä koskevista päätelmistämme ja mahdollisista toimintatapoja koskevista vaihtoehdoista. Ensinnäkin liha-luujauhon käyttökielto muiden kuin märehtijöiden ruokinnassa aiheuttaisi vastaavasti 1,5 miljoonan tonnin soijajauhovajeen. Toiseksi, EU:n sisäisen tuotannon ylimääräisen tuen tulokset eivät olisi tyydyttäviä: tuotanto lisääntyisi hieman mutta kustannukset olisivat korkeat. Lisäksi omavaraisuusasteemme tuskin muuttuisi paljonkaan. Kolmanneksi, lisätuki öljykasvien viljelylle johtaisi takaisin Blair House -sitoumusten lajikohtaisen tuen alueellisiin rajoituksiin. Kertomuksen julkaisemisen jälkeen olemme jatkaneet sekä kasvivalkuaisia koskevaa että yleistä keskustelua. Keskustelun tuloksena syntyi komission 10. heinäkuuta 2002 esittämä yhteisen maatalouspolitiikan väliarviointi. Komissio on sitä mieltä, että julkiset menot maatalousalalla on perusteltava entistä paremmin. Maataloustulon tukemisen lisäksi julkisille menoille on saatava asianmukaista vastinetta esimerkiksi elintarvikkeiden laadun, ympäristön suojelun ja eläinten hyvinvoinnin, maisemien, kulttuuriperinnön tai sosiaalisen tasapainon ja oikeudenmukaisuuden vahvistumisen muodossa. Väliarvioinnin olisi taattava EU:n kuluttajille ja veronmaksajille entistä parempaa vastinetta. Ehdotuksia käsitellään syksyllä. Varsinaisen valkuaiskasvituotannon osalta haluan muistuttaa teitä siitä, että ehdotamme erillistä 55,57 euron hehtaarikohtaista lisätukea. Tarkoituksena on myös yhdistää palkokasvien ja kuivarehun tukijärjestelmät tuotantomääristä riippumattomien suorien tukien luetteloon. Nykyiset järjestelyt korvattaisiin non-food-viljelykasvien osalta energiakasveista maksettavalla ei-lajikohtaisella tuella. Yhteisen maatalouspolitiikan väliarviointi mahdollistaa sen, että kauppakumppanit velvoitetaan WTO:n uuden neuvottelukierroksen yhteydessä hyväksymään vaatimuksemme esimerkiksi rekisteröityjen alkuperämerkintöjen tunnistamisen, eläinten hyvinvoinnin, elintarviketurvallisuuden ja ennalta varautumisen periaatteen osalta. Tuotannosta riippuvaisen tulotuen uusi järjestelmä auttaa välttämään kaupan vääristymistä, eikä sillä pitäisi olla kielteisiä vaikutuksia kehitysmaihin. Toisin kuin Uruguayn kierroksen aikaisessa tilanteessa Euroopan unioni on asemassa, jossa se voi osallistua aktiivisesti WTO:n Dohan kierroksen maatalouslukua koskeviin neuvotteluihin. Asemaa vahvistavat myös unionin neuvotteluasenne ja sen uskottavuustaso, jonka Yhdysvallat puolestaan on menettänyt uuden maataloutta koskevan lakiehdotuksen (farm bill) myötä. Lopuksi haluaisin sanoa muutaman sanan kalajauhoa koskevasta käyttökiellosta ruokinnassa. Laajennettu rehunkäyttökielto estää kalajauhon käyttämisen märehtijöiden ruokinnassa, ei niinkään kalajauhoon liittyvän mahdollisen TSE-riskin vuoksi, vaan valvontasyistä, kuten täällä on monesti jo eri yhteyksissä todettu. Saattaisi olla vaikeata poistaa kaikki maaeläimistä peräisin oleva valkuainen kalajauhosta tai sitä sisältävästä rehusta. Kalajauhon käytön hyväksyminen märehtijöiden ruokinnassa riippuu siis pääasiassa sellaisten menetelmien saatavuudesta, joilla voidaan erottaa toisistaan kalajauho ja kielletyt eläinvalkuaiset. Useat tutkijat selvittävät asiaa parhaillaan, ja uskon, että asiaa voidaan tarkastella uudelleen eläimistä saatavia sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisessa komiteamenettelyssä, josta minä olen vastuussa. Cunha (PPE-DE). Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, mietinnössä pyritään esittämään Euroopan parlamentin kanta vaihtoehdoista kasvivalkuaisen viljelyn edistämiseksi EU:ssa annetusta komission tiedonannosta eläinperäisen rehun käyttökiellon aiheuttaman noin kahden miljoonan tonnin lisävajeen vuoksi Euroopan unioissa. Asian käsitteleminen tässä Euroopan unionin kannalta kriittisessä vaiheessa edellyttää mielestäni ongelman arviointia ja ehdotusta sen ratkaisemiseksi. Valitettavasti arvio on helppo suorittaa, koska se liittyy Euroopan unionin äärimmäisen haavoittuvaan tilanteeseen, sillä se on ainoastaan 23 prosenttisesti omavarainen, kuten mietinnössäkin todetaan. Olennainen seikka ei nyt ole ainoastaan se, että yhden maailman voimakkaimmista ryhmittymistä - Euroopan unionin - tuotantosektori on näin voimakkaasti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista EU:n ulkopuolelta. Olennaista on myös se, että sen lisäksi, että olemme suuresti riippuvaisia lihan ja maidon tuotannon raaka-aineista, näiden tuonti keskittyy ainoastaan kolmeen maahan, Yhdysvaltoihin, Argentiinaan ja Brasiliaan, jotka ovat tietenkin suurimpia kilpailijoitamme maailman maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla. Valtava uhka, jonka EU nyt kohtaa kilpailukyvyn kannalta on siis helppo todeta siitä, että näin merkittävät alat - liha ja maito - ovat viime kädessä riippuvaisia suurimmista kilpailijoistamme. Tässä ei ole järkeä. Ongelman ratkaisu käsittää kolme pääasiallista toimenpidettä, jotka ovat itse asiassa esittelijän ehdotusten mukaisia. Ensinnäkin on kumottava Blair House -sopimuksen mukaiset pinta-alarajoitukset. Nykyisten WTO-sopimusten päättyessä ja kun öljysiementen tuki tällä kaudella saatetaan viljatukien mukaiseksi, ei itse asetetuille rajoituksille enää selvästikään ole perusteita. Toinen syy tai toinen toimenpide on, että liiallisen vajeen vuoksi erityisesti kasvivalkuaisten alalla tukien nousua on jatkettava tai mahdollisuuksien mukaan jopa lisättävä. Lisätuella ja ilman pinta-alarajoituksia (Blair House -sopimuksessa asetettu alue) voimme parantaa tilannettamme muutamassa vuodessa. Kolmas, myöskin mietinnössä mainittu syy on, että kieltoa käyttää kalajauhoa märehtijöiden ravintona on tarkistettava asianmukaisen tieteellisen tutkimuksen perusteella. Lopuksi haluan sanoa, että sen merkityksen lisäksi, joka kasvivalkuaisella on Euroopan unionin elintarviketuotannossa, meidän on muistettava näiden kasvien viljelyn strateginen merkitys Euroopan unionin Välimeren alueen maissa, joissa viljelykasvin valinnanvara on rajallinen ja jossa ennen kaikkea maanviljelijöiden valittavana on vain muutama viljelykasvi, mutta jossa juuri nämä viljelykasvit kasvavat hyvin heikossa maassa ja alueelle ominaisessa köyhässä, rajallisessa ja kannattavuuden rajoilla olevassa viljelysmaassa. Tämän vuoksi on tarpeen laajentaa tukikelpoisten viljelykasvien ryhmää, kuten esittelijäkin on todennut, sillä on uskomatonta ja mahdotonta hyväksyä, että Välimeren alueen pääasialliset valkuaiskasvilajikkeet eivät tällä hetkellä ole tukikelpoisia. Tilanne on korjattava. Lopuksi haluan vielä lisätä, että on myös tarkasteltava komission tämän tiedonannon ja erillistä tuotantotukea käsittelevien YMP:n väliarviointia koskevien ehdotusten välistä yhteyttä. Garot (PSE). Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan ensin onnitella Stevensonia laadukkaan mietinnön laatimisesta. Kyse on pitkäaikaisesta työstä, jonka hän on suorittanut älykkäästi ja ottaen huomioon kollegojensa ja niiden asiantuntijoiden mielipiteet, joita olemme kuulleet parlamentin maatalousvaliokunnassa. Minä kiitän kovasti Stevensonia. Kysymykseen Euroopan unionin kasvivalkuaisen tarpeesta liittyy luonnollisesti taloudellisia näkökohtia, mutta myös, ja tämä on olennaisin asia, strategisia näkökohtia, jotka liittyvät eurooppalaiseen maatalouden malliin ja sen asemaan ulkomaankaupassa. Meidän on myönnettävä, että 80 prosenttia tarvitsemastamme kasvivalkuaisesta tuodaan unionin ulkopuolelta ja ettei näin suurta riippuvuutta voida käsitellä pelkästään nykyisten kaupallisten etujen kannalta. Tämän hetkisen tuontisoijavalkuaisen muuntogeenisyyttä koskevan ongelman lisäksi on perusteltua pohtia myös sitä, mihin tilanteeseen Eurooppa joutuisi, jos tuonti Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Argentiinasta jostain ilmastollisesta tai muusta syystä keskeytyisi. Yhdysvaltojen kauppakiellon vuonna 1973 kokeneet, minä muiden muassa, ymmärtävät tällaisen riippuvuuden merkityksen, eivätkä voi hyväksyä tänä päivänä otettavia riskejä. On ristiriitaista, että kun valkuaistarpeemme ovat huomattavat, oma tuotantomme polkee paikallaan ja jopa vähenee, ja huolestuttavinta on, arvoisa komission jäsen, että Euroopan unioni ei tunnu haluavan parantaa tilannetta. Voimme varmasti tarkastella ehdotuksianne, jotka koskevat hyvitystä päästöjen vähentämisestä, ja ne ovat oikeansuuntaisia. Hyvitysten alhainen taso uhkaa kuitenkin rajoittaa niiden vaikutusta, ja on myös vaarana, että non-food-viljelykasvien viljelyn loppuminen kesantomaalla ei johdakaan työntekijöiden tuotannollisten osuuskuntien tuottamiin uusiin energiakasveihin. Komission nimissä ehdottamanne eri toimenpiteet Agenda 2000 -toimintaohjelman tarkistamiseksi, jotta se vastaisi nykyisiä tarpeita, eivät ole riittäviä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Puutteet ovat vakavia ja valitettavia. Euroopan unioni ei luonnollisesti voi asettaa epärealistista täydellisen omavaraisuuden tavoitetta, mutta sen olisi kuitenkin pyrittävä vähentämään riippuvuuttaan unionin ulkopuolisista valkuaisen tuottajista. Tämän vuoksi kehotan teitä, arvoisa komission jäsen, tutkimaan tarkemmin Stevensonin mietinnössä esitettyjä suosituksia, jotka ovat mielestäni - ja meidän mielestämme - perusteltuja. Niistä äänestettiin maatalousvaliokunnassa yksimielisesti. Kehotan teitä erityisesti kiinnittämään huomiota suosituksiin, jotka koskevat valkuaisalan tutkimuksen lisäämistä voimakkaasti tutkimuksen ja kehittämisen kuudennen puiteohjelman yhteydessä, ja suosituksiin, jotka koskevat valkuaiskasvien ottamista viljelykiertoon. Arvoisa komission jäsen, mielestäni kyse on tarpeidemme tyydyttämisestä pitkällä aikavälillä ja myös kestävän maatalouden edistämisestä. Busk (ELDR). Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi kiittää Stevensonia erityisen perusteellisesta mietinnöstä. Olen samaa mieltä siinä esitetyistä päätelmistä ja ongelmanmäärityksestä. Niinpä on huolestuttavaa, että EU:n omavaraisuus kasvivalkuaisen osalta on laskenut alle 23 prosenttiin. Markkinoiden hintasuhteet ovat synnyttäneet tilanteen, jossa on edullista tuoda öljykasvikakkuja ja erityisesti soijajauhoa, mutta EU on aivan liian haavoittuvainen, mitä tulee ilmastonmuutoksiin ja kyseisten maiden tuotantoa koskeviin muutoksiin. EU:n onkin lisättävä omavaraisuuttaan viljelemällä öljykasveja, ja kannatan esittelijän mietinnössään esittämiä erilaisia aloitteita. Haluan myös varoittaa komissiota siitä, että nykyiset järjestelyt huonontavat erityisesti eurooppalaisen viljan asemaa markkinoilla, sillä viljaa on mahdollista tuoda halvalla Venäjältä, ja että ne pelkästään tekevät kasvintuotannosta taloudellisesti vähemmän kannattavaa. Samalla viljan matala hinta Euroopassa lisää siankasvatusta, mikä vuorostaan edellyttää entistä suurempaa soijajauhon tuontia. Aloite ei siis edistä kasvinviljelyä eikä valkuaistuotantoa Euroopassa. Haluan myös korostaa, että komission jäsenen mainitsemalle kalajauhon käyttökiellolle ei ole asianmukaista tieteellistä perustaa. Teknisesti ei voida väittää, että kalajauhon käyttö valkuaislähteenä on kiellettävä, koska pelätään sen sekoittuvan märehtijöistä peräisin olevaan liha-luujauhoon. Tuotantoaan valvoville maille - toisin sanoen niille maille, jotka todella pystyvät pitämään valkuaistuotannot erillään - on tietysti oltava tästä etua, siten että ne maat, jotka eivät pysty pitämään valkuaistuotantoja erillään, eivät myöskään aseta siitä seuraamuksia. Figueiredo (GUE/NGL). Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, onnittelen Stevensonia hänen esittelemästään mietinnöstä, joka ansaitsee kannatuksemme. Kuten nyt käsiteltävänä olevassa asiakirjassa todetaan, Euroopan unionin omavaraisuus kasvivalkuaisten tuotannossa on laskenut alle 23 prosenttiin. Kuten kollegani ovat todenneet, ja mitä enemmän tätä pohtii, sitä vakavammalta se tuntuu, maailmanlaajuisesti valkuaistuotanto on viimeisten viidentoista vuoden aikana lisääntynyt 60 prosenttia ja se keskittyy pääasiallisesti kolmeen maahan. Tämän vuoksi on vaikea ymmärtää komission kantaa, kun se haluaa ehdottomasti ylläpitää turvautumista miltei yksinomaan maailmanmarkkinoihin, senkin uhalla, että tuotanto keskittyy kolmeen maahan, ja haluan muistuttaa että yksi näistä on Amerikan Yhdysvallat. Haluan tässä yhteydessä palauttaa mieliin kyseisen maan maatalouspolitiikan, joka sekä kilpailee Euroopan unionin kanssa että on myös protektionistinen. Tämä tosiseikka saattaa Euroopan unionin erittäin haavoittuvaan asemaan eikä muodosta kestävää ratkaisua EU:n kasvivalkuaistarpeisiin, kuten esittelijä korostaa mietinnössään. Tämän vuoksi on tärkeää, että kannustamme kasvivalkuaisen tuotannon kehittämistä Euroopan unionissa tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja säilyttääksemme yhteisön maatalouden monimuotoisuuden, että yhteisön tuen ja parantamissuunnitelmien piiriin otetaan muita palkoviljalajeja ja -lajikkeita, jotka on selittämättömällä tavalla suljettu niiden ulkopuolelle. Haluan muistuttaa, että keltalupiini ja muut lajit, joita on perinteisesti käytetty karjan rehuna, erityisesti Välimeren alueen maissa, eivät kuulu yhteisön tuen piiriin. On siis tärkeää myöntää maanviljelijöille vuoroviljelytukea, jolla kannustetaan tuottamaan kasvivalkuaista viljalajikkeiden vuoroviljelyssä kesannoiduilla alueilla, kuten muissakin mietinnöissä on todettu, ja päättää Blair House -sitoumukset, tai ainakin neuvotella ne uudelleen. On vaikea ymmärtää miksi niistä ei ole jo pyritty neuvottelemaan tarkoituksena päättää ne, mikä mahdollistaisi suuremman suoran tuen myöntämisen valkuaistuotannolle Euroopan unionissa. Uskomme, että on yhtä tärkeää, että komissio hyväksyy Blair House -sitoumusten ulkopuolelle jääville öljykasveille (härkäpapu, herne, lupiini), lisätuen ja kannatamme esittelijämme ehdottamia määriä. Toivomme, että komissio ottaa nämä ehdotukset huomioon ja että samalla noudatetaan tuotannon seurannan periaatetta ja seurataan ehdotusten myönteisiä vaikutuksia sekä sosioekonomisella että ympäristön alalla. Muistutan vielä, että nyt kun yhteisen maatalouspolitiikan väliarviointia suoritetaan, ei tätä mietintöä tai ehdotuksia, joita varmasti vielä parannetaan entisestään täällä Euroopan parlamentissa, pidä unohtaa. Graefe zu Baringdorf (Verts/ALE). Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Byrne, haluan käytettävissäni olevan minuutin aikana keskittyä ongelmaan, joka koskee sitä, mitä tapahtuu viljelykäytöstä poistetulle maalle. Elintarvikkeiden ja rehun, erityisesti valkuaiskasvien tuotannossa on yleinen vaje ja valkuaistuotanto on alijäämäistä. Huolenaiheena on, että kun maata otetaan jälleen käyttöön valkuaistuotantoa varten, mikä onnistuu käyttämällä kasvivalkuaista tuottavia kasveja viljalajikkeiden vuoroviljelyssä, viljelykasvien ekologinen jakautuminen vaarantuu. Kun uudessa ehdotuksessa edellytetään kymmenen prosentin alan pysyvää viljelykäytöstä poistamista luonnon suojelemiseksi, ei varmaankaan vastusteta myöskään viiden tai kymmenen prosentin lisäämistä tähän alaan, jotta voitaisiin ottaa huomioon myös maiseman ominaispiirteisiin vaikuttavat tekijät. Muilla viljelykäytöstä poistetuilla aloilla on kuitenkin otettava huomioon valkuaiskasvien viljelyn ympäristövaikutukset ja se, että valkuaiskasvien viljelyn tuotto on 40-80 kiloa. Meidän on jälleen pohdittava sitä, kuinka seuranta järjestetään, ja myös sitä, kuinka ympäristötekijät saadaan yhdistettyä amerikkalaisten kanssa käytäviin neuvotteluihin siten, että päästään uuteen sopimukseen emmekä joudu jatkuvasti viittaamaan kymmenen vuotta vanhaan sopimukseen - nimittäin Blair House -sopimukseen. Ó Neachtain (UEN). Arvoisa puhemies, kannatan voimakkaasti Stevensonia ja onnittelen häntä erinomaisen mietinnön laatimisesta. BSE-kriisin jälkiseuraukset ja liha-luujauhon käyttökielto ovat aiheuttaneet nopean ja vakavan valkuaisvajeen eläinten ruokinnassa, ja se on korvattava muilla keinoilla. Tiedämme kaikki, että tästä Euroopan maataloutta kohdanneesta kriisistä opittiin, että elintarvikeketjussa on turvattava mahdollisimman korkeat jäljitettävyyden ja turvallisuuden standardit. En ole kovin ihastunut komission ehdotuksiin tilanteen korjaamiseksi. Komission ehdotus, jonka mukaan meidän olisi korvattava rehuainevaje tuonnilla maailmanmarkkinoilta, ei ole realistinen pitkän ajanjakson ratkaisu. Meidän olisi tuotettava rehuaineet mahdollisuuksien mukaan EU:ssa, jolloin voisimme myös valvoa jokaista ravintoketjun osatekijää. Tämän lisäksi omasta tuotannosta on monta muutakin etua. Se antaa viljelijöille mahdollisuuden monipuolistaa tuotantoaan ja kasvattaa sellaisia viljelykasveja, joilla on selvät ja todelliset markkinat. Tämä auttaisi heitä heidän nykyisessä ahdingossaan. Suhtaudun hyvin varauksellisesti myös siihen, onko pitkällä ajanjaksolla suotavaa tulla rehuaineiden osalta riippuvaiseksi tuonnista. Yksi yhteisen maatalouspolitiikan perustavoitteista on varmistaa korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottaminen kansalaisille, ja toivon, että komissio ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan esittämät huolenaiheet, jotka suuri enemmistö parlamentin jäsenistä huomenna varmasti jakaa. van Dam (EDD). Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hullun lehmän taudin puhkeamisesta alkoi karjanhoitoalan kriisi. Karjanruokintateollisuus, jota ohjasi ainoastaan halu leikata kustannuksia ja lisätä tuotantoa, on kokonaan unohtanut luonnonjärjestyksen. Lehmistä tuli lihansyöjiä, eikä eläinten ominaislaatua enää otettu huomioon. Komissio toimi oikein kieltäessään eläinperäisen rehun käytön. Toivon komission ottavan huomioon eläinlajien yksittäisen ominaislaadun ja että se ei taivu teollisuuden asettamien paineiden alla sallimaan uudelleen kalajauhon käyttöä eläinten ruokinnassa. En ole koskaan nähnyt lehmää etsimässä ojasta kalaa. Kun kalakannat ovat heikkoja, on entistä lyhytnäköisempää kannustaa kalastajia toimittamaan nuoria kaloja kalajauhoteollisuudelle. Esittelijä Stevenson kehottaa mietinnössään komissiota edistämään kasvivalkuaisen viljelemistä eläinperäisen rehun korvaamiseksi. Kannatan häntä tässä asiassa koko sydämestäni, erityisesti myös EU:n suojelemiseksi muuntogeenisen soijan tuonnilta, sillä kyseessä on jälleen organismi, jonka ominaispiirteitä ei oteta vakavasti. Souchet (NI). Arvoisa puhemies, öljy- ja valkuaiskasvialan asema Euroopassa ei ole pelkästään maatalouteen liittyvä ongelma, vaan kyseessä on monessa suhteessa yhteiskuntaa kohtaava haaste. Ensinnäkin kyseessä on elintarviketurvallisuus. Eurooppalaiset kuluttajat edellyttävät perustellusti kaikkien ravintoketjun osatekijöiden jäljitettävyyttä. Kotieläintuotannossa tarvittavan valkuaisrehun osalta Eurooppa ei voi tyytyä siihen, että yli kolme neljännestä sen tarpeesta katetaan tuonnilla. On välttämätöntä, että yhteisön tuotanto kattaa uudelleen suuremman osan markkinoista, jotta voidaan torjua jäämiin, vieraisiin aineisiin tai muuntogeenisiin organismeihin liittyviä vaaroja. Unioni on päättänyt kieltää uusien muuntogeenisten organismien käytön ihmisten ja eläinten ravinnossa. Tiedämme kuitenkin, että soijaa tuovissa maissa viljellään pääasiassa muuntogeenistä soijaa. Toinen haaste on maailmanmarkkinoiden tarjoamien määrien varmuus. Rehuvalkuaisen tarjonta on keskittynyt muutamaan harvaan maahan, joista merkittävin on Yhdysvallat, ja jotka tuottavat 45 prosenttia koko maailman rehuvalkuaisesta, jonka jauhatus on 90-prosenttisesti neljän suuryrityksen hallussa. Pelkät ilmastolliset riskitekijät riittävät saattamaan Euroopan hyvin vakavaan tilanteeseen. Kyseiset markkinat kasvavat lisäksi viiden prosentin vuosivauhdilla, ja olisi järjetöntä hyväksyä se, ettei Eurooppa voisi hyötyä tästä kasvusta, sillä unionin sisäinen kysyntä kasvaa tulevien jäsenvaltioiden liittymisen myötä, kun lihan kulutus lisääntyy. Kyseessä on myös merkittävä ympäristöhaaste. On muistettava, että öljy- ja valkuaiskasvien viljelyn kehittäminen edistää biologista monimuotoisuutta, parantaa maaperän rakennetta, auttaa vastustamaan suuntausta kohti yksipuolista viljakasvien viljelyä ja vähentämään yleisesti lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Unionin kasvavan valkuaisvajeen olisi siis oltava yksi komission ensisijaisista huolenaiheista. Mutta komissiolle se ei sitä ole. Näiden haasteiden osalta ja eläinjauhojen korvaamiseksi komissio ehdottaa ainoastaan alistumista siihen, että yhä suurempi osa kulutuksestamme perustuu tuontiin, jonka osalta emme voi valvoa hintaa, tuotanto-olosuhteita tai sellaisten sosiaalisten ja ympäristöä koskevien ohjesääntöjen noudattamista, jota omilta viljelijöiltämme odotetaan. Tätä ei yksinkertaisesti vain voida hyväksyä. Siksi maatalousvaliokunta valitsi paljon dynaamisemman strategian hyväksyessään Stevensonin mietinnön, jolla pyritään kiihkeästi lisäämään toimintaan hieman tahdonvoimaa komission vaisuun tiedonantoon nähden. Valiokunnassa esitetyt tarkistukset korostavat Euroopan tilanteen vakavuuden ja Yhdysvaltojen erityisesti uudella maataloutta koskevalla lailla öljykasvien viljelijöille käyttöön ottamien merkittävien tukien välistä ristiriitaa. Mietinnössä pyydetään komissiota tutkimaan, miten Blair House -sitoumukset voitaisiin neuvotella uudelleen, jotta Euroopan unionin valkuaistuotantoa voitaisiin lisätä, ja kehotetaan komissiota hyväksymään lisätuki Blair House -sitoumusten ulkopuolelle jääville öljykasveille. Mietinnössä kehotetaan komissiota luomaan öljy- ja valkuaiskasvien tuottajille turvaverkko ja lopuksi toteuttamaan tarvittavat näitä kasveja koskevat tutkimukset. Arvoisa komission puheenjohtaja, me odotamme nyt - -. (Puhemies keskeytti puhujan.) Schierhuber (PPE-DE). Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää esittelijää, sillä hän on tehnyt hyvin arvokasta työtä. BSE-kriisi ja sen seurauksena syntynyt lihaluujauhon käyttökielto eläinten ruokinnassa ovat merkittävästi lisänneet korvaavan valkuaislähteen kysyntää eläinten rehujen alalla. Kasvivalkuaisen vajetta todistaa EU:n heikko omavaraisuus, johon nykyisin viitataan usein. Tässä tilanteessa yhteisön valkuaisaineita koskeva suunnitelma on kiireesti tarpeen valkuaiskasvien viljelyn edistämiseksi ja tuontiriippuvuutemme vähentämiseksi tarjoamalla sen avulla enemmän tuotantolähteitä. Haluan huomauttaa, että EU, maailman merkittävin tuoja, hankkii ehdottomasti suurimman osan kasvivalkuaisestaan Yhdysvalloista, Argentiinasta ja Brasiliasta, ja että näistä maista peräisin oleva valkuainen on usein saatu muuntogeenisistä kasveista. Huolemme ei koske ainoastaan soijan ja rapsin viljelyä, vaan yhtä lailla myös siemenpellavan, ruistankion ja monien muiden valkuaiskasvien viljelyä. Tämän vuoksi pidän hyvin merkittävänä tuotteen jäljitettävyyttä, jotta kuluttajilla olisi avoin mahdollisuus turvallisten elintarvikkeiden valintaan, laatuun ja luottamukseen niitä kohtaan. Tämän lisäksi, ja ennen kaikkea, runsaasti valkuaista sisältävien kasvien viljely auttaa lisäämään vuoroviljelyssä käytettäviä lajeja, mahdollistaa pienemmät tuotantopanokset ja vähentää erikoisviljelyn yleistymistä. Mahdollisuus käyttää viljelykäytöstä poistettuja alueita olisi käytännöllinen lähestymistapa. Vaikka onkin luonnollisesti noudatettava periaatetta olla vaikuttamatta talousarvioon, ei riitä että edistetään ainoastaan luomuviljelyssä olevien alueiden viljelyä, kuten komissio ehdottaa, myös perinteisessä maataloudessa olisi oltava mahdollisuus viljellä pelloilla valkuaiskasveja, rehukasveja jne. EU:n ympäristöohjelmien tuella. Öljykasvien tuotanto biopolttoaineeksi ja rakennusaineiksi on itse asiassa merkittävä lisä maataloudessa. Kansainvälisellä tasolla toivoisin erityisesti Blair House -sopimuksen huolellista uudelleentarkastelua ja sitä, että kaikki osapuolet myöntäisivät kiireellisen tarpeen helpottaa kasvivalkuaisen tuotantoa EU:ssa säännösten mukaisesti. Uskon että on aloitettava aidosti vakava keskustelu asiasta yhteisön tasolla, sillä ymmärrämme täysin, että biopolttoaineet ovat ympäristöä kunnioittavia ja niitä voidaan myös tuottaa ilman energiapanosta. EU:n on edistettävä mahdollisimman nopeasti ja rahoituskehysten mukaisesti kasvien hyödyntämistä valkuaistuotannossa riippumattoman valkuaistarjonnan turvaamiseksi maatalousyrittäjille ja yhteisön maataloudelle, energiantuotannon helpottamiseksi ja riippuvuuden vähentämiseksi fossiilisista polttoaineista. Me kaikki tiedämme, että Eurooppa tuo noin 60 prosenttia tarvitsemastaan energiasta. Izquierdo Rojo (PSE). Arvoisa puhemies, kasvivalkuaisen viljelyn edistäminen Euroopan unionissa on yksi niistä keskeisistä seikoista, joihin Euroopan maatalous ja elintarviketurvallisuus nyt ja vastaisuudessakin perustuu. Tämän vuoksi pidän erittäin sopivana, arvoisa puhemies, että sekä elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaava komission jäsen Byrne että maataloudesta ja kalastuksesta vastaava komission jäsen Fischler osallistuvat tähän keskusteluun. Euroopan parlamentti on tuonut esiin asian tärkeyden ja järjestänyt laajoja asiaa käsitteleviä keskusteluja sekä kaksi kuulemistilaisuutta. Tämän johdosta toiveet on voitu yhdistää, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta äänesti mietinnön puolesta lähes yksimielisesti ja tänään sitä käsitellään täysistunnossa ilman että tarkistuksia olisi esitetty. Onnittelen Stevensonia loistavasta työstä. Komission olisi hyväksyttävä tämä edustava äänestys ja yhtenäinen kanta, sillä arvoisa komission jäsen Fischler, Euroopan parlamentin kanta esitetään hyvin selvästi 3 kohdassa, jonka mukaan parlamentti kehottaa kannustamaan kasvivalkuaisen tuotannon kehittämistä Euroopan unionissa tuontiriippuvuuden vähentämiseksi sekä säilyttämään yhteisön maatalouden monimuotoisuuden. Jotta tätä kantaa voidaan kehittää mahdollisimman laajalle ja jotta se voidaan toteuttaa, on aivan ratkaisevan tärkeää, että komissio toteuttaa sen, mitä siltä 5 kohdassa pyydetään, eli ?rahoittaa laajaa tutkimus- ja kehittämisohjelmaa?, sillä jos se ei rahoita tutkimusta, joka suunnattaisiin lisäämään rehupalkokasvien ja palkoviljojen geneettisiä ja tuotannollisia mahdollisuuksia sekä niiden hyödyntämistä ja ravintoarvoa tärkeimpinä valkuaisainelähteinä Euroopan unionin alueella, sanat eivät vieläkään näy tekoina. Vastaavasti, arvoisa puhemies, johdanto-osan kappaleissa F ja I kiinnitetään huomiota Välimeren alueeseen, jonka komission jäsen Fischler hyvin usein unohtaa. Tämän päivän täysistunnossa on todettu useammin kuin kerran, että hänen on muutettava suhtautumistaan, sillä myös näiden alueiden on saatava tukea tähän tarkoitukseen, jotta palkoviljakasvien tuotannossa karjan ruokkimiseksi Euroopan unionin Välimeren alueella voitaisiin myös hyödyntää tuen merkittäviä etuja. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan korostaa sen johdanto-osan kappaleessa D esitetyn ehdotuksen merkitystä, jonka mukaan meidän on otettava huomioon Argentiinan nykyiset vaikeudet, jotta emme pahentaisi maan tilannetta entisestään. Pesälä (ELDR). Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, esittelijä Stevenson on tehnyt hyvin perusteellista työtä ja erityisesti haluan kiittää yhteistyöstä ja yhteydenpidosta, joka hänellä oli eri suuntiin. Se oli erittäin arvokasta ja varmasti edesauttoi tähän mainioon tulokseen. Komissio on heittänyt keskusteluun hyvin yksinkertaisen ratkaisun, ja olenkin sitä mieltä, että se onkin tarkoitettu keskustelun avaukseksi. Tuonnilla täytetään vaje, se on lapsellisen yksinkertainen esitys. Mutta vastaus, joka sisältyy tähän mietintöön, on tavattoman hyvä. Siinä on tuotu esiin uudet kasvit, Blair House -neuvottelut, USA:n öljykasvituotannon tuki, kalajauho-ongelma ja niin edelleen. Nämähän ovat asioita, jotka on ratkaistava ja ovat ratkaistavissa. Mutta keskeisin ja avainkysymys on, kannattaako kasvivalkuaisen tuotanto EU:n jäsenvaltioissa vaiko ei. Siihen kysymykseen on ensimmäisenä tartuttava ja tehtävä hyvin syvälle menevä periaatteellinen ratkaisu: sen täytyy kannattaa. Ei kannattamatonta tuotantoa voida lähteä laittamaan liikkeelle, ja siinä mielessä jäsen Garot on tehnyt esityksen siitä, että on suoritettava tutkimusta ja tutkimuksen pohjalta lähdettävä eteenpäin. Tutkimus tuo tullessaan sen mahdollisuuden, että saamme todella omalle kasvivalkuaiselle kysyntää. Kysyntä nostaa hintaa, hinta lisää aktiivisuutta viljellä. Nämä ongelmat on ratkaistava, ja ratkaisun avaimet ovat omissa käsissämme. Miksi ei tehdä ratkaisuja? Miksi? Jokainen on hiukan arka, jokainen katsoo liikaa omaan pesään. Tulisi nähdä avarammin ja tehdä kokonaisvaltainen ratkaisu, eikä koko ajan luikkia jonkun verukkeen taakse. Mitä tulee esimerkiksi bioenergiaan ja valkuaiseen, se on hyvin yksinkertainen asia ratkaistavaksi: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä periaatepäätökset, ratkaista verotuskysymykset. Tällaisilla menetelmillä saataisiin kokonaisvaltainen ratkaisumalli ja sitä kautta oma, USA:sta, Brasiliasta tai Argentiinasta riippumaton kasvivalkuaisenergia Eurooppaan. Patakis (GUE/NGL). Arvoisa puhemies, mietinnön perusteluista käy ilmi, että komissio pitää liha-luujauhon käyttökieltoa rehussa väliaikaisena toimenpiteenä ja että se suunnittelee kieltojen poistamista asteittain heti kun hullun lehmän taudin aiheuttamaan kriisiin liittyvä täysin perusteltu paheksunta vaimenee, huolimatta niistä valtavista ongelmista, joita eläinperäisen valkuaisen käyttö rehuissa aiheuttaa kansanterveyden ja karjan kannalta. Tämä sekä komission pitäytyminen tiukasti GATT-sopimuksen ja Agenda 2000 -asiakirjan sanamuodon noudattamisessa, siltä osin kuin niissä kielletään kasvivalkuaisen viljelyn lisääminen, paljastaa komission tekopyhyyden kaikessa loistossaan, sillä se käyttää kaikki Agenda 2000 -asiakirjan mahdolliset ympäristöön liittyvät tekosyyt pyrkiessään vähentämään maataloustuotantoa. Samalla se osoittaa myös sen, kuinka suuresti komissio on valmis nöyristelemään rehutuotannon ja markkinointiteollisuuden etujen edessä. Uskomme, että on olemassa vaihtoehto liha-luujauhon käytölle, josta aiheutuu kansanterveydelle, karjalle ja yhteisön talousarviolle vain harmia. Myöskään pääasiassa Yhdysvalloista tuotu soijajauho ei ole ratkaisu tähän ongelmaan, sillä se aiheuttaa entistä enemmän ongelmia kansanterveydelle ja saattaa yhteisön karjankasvattajat yhä riippuvaisemmiksi Amerikan Yhdysvalloista. Ratkaisu ongelmaan ovat kasvivalkuaiset, joita voidaan kasvattaa runsain mitoin Euroopan unionissa, kuten Kreikassa ja muissa etelän valtioissa, sekä palkokasvien, papujen, sinimailasen, virnan ja puuvillan kasvattaminen rehuksi, sillä ne ovat monien muiden tuotteiden ohella parasta rehuainesta. Tämä tarkoittaa kuitenkin hinta- ja tukijärjestelmän muuttamista sekä rehupalkokasvien että muiden viljelykasvien osalta. Se merkitsee talousarvion täydellistä tarkistamista sekä maatalouden kehittämisedellytysten pohtimista uudelleen, toisin sanoen nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan muuttamista, sillä se on aiheuttanut tämän maatalousalan surkean tilanteen erityisesti eteläisissä valtioissa, joissa ei valitettavasti ole muuta mahdollisuutta kuin keskittää toiminta tiettyihin viljelykasveihin, kuten puuvillaan, mistä seuraa vakavia ongelmia Kreikan puuvillankasvattajille. Bautista Ojeda (Verts/ALE). Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, esittelijä Stevenson, Euroopan komissio hylkäsi neuvoston puheenjohtajana toimineen Espanjan ehdotuksen toteuttaa toimia, joilla edistettäisiin kasvivalkuaisen viljelyä Euroopan unionissa, sillä kasvivalkuainen korvataan tuontisoijalla, joka on pääosin peräisin Yhdysvalloista ja usein muuntogeenistä. Komissio väittää, että nykyisen politiikan muuttaminen saattaisi johtaa meitä vastaan nostettuihin syytteisiin WTO:ssa, minkä ei pitäisi koskea meitä, ottaen huomioon Bushin hallituksen protektionistisen asenteen. Arvoisa komission jäsen, ei ole epäilystä siitä, että rehuteollisuutemme ja viime kädessä myös karjantuotantomme ja elintarvikkeemme ovat suuressa määrin riippuvaisia yhdestä ainoasta tuotteesta: soijasta, jonka tuotantoa ja kauppaa Yhdysvallat valvovat. Kuinka Euroopan unioni voi sallia tämän valtavan strategisen riippuvuuden jatkua? Näiden tuotteiden, kuten muun kuin muuntogeenisen soijan ja maissin, jotka eivät ole ylijäämätuotteita, kehitysmaista peräisin olevan tuonnin säilyttämisen nykyisellä tasolla tai lisäämisen on oltava merkittävä osa kehitysyhteistyöpolitiikkaamme, mutta samalla myös omavaraisen ja kestävän maatalouden ja karjankasvatuksen edistämisen on oltava yksi tärkeimmistä tavoitteista Euroopan unionin epäsuotuisimmilla alueilla, sillä se luo työllisyyttä ja auttaa säilyttämään maaseudun asutuksen, tärkeimmän perintöaineksen sekä tarvittavan biopolttoaineen tuotannon. Redondo Jiménez (PPE-DE). Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan ensin onnitella Stevensonia mietinnöstä, jonka maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan enemmistö hyväksyi. Lihaluujauhon käyttökiellon antamisesta alkaen, joka puolestaan perustuu hullun lehmän taudin aiheuttamaan kriisiin, yhteisön valkuaispitoisen rehun vaje on pahentunut entisestään. Kuten jotkut kollegani ovat todenneet, se on kasvanut 23 prosenttia. Ainoa ratkaisu, mitä komissio on esittänyt vajeen poistamiseksi on näiden valkuaiskasvien tuonnin lisääminen, ja tilanne pahenee edelleen uusien jäsenvaltioiden liityttyä unioniin. Yhteisön viranomaiset hylkäsivät puheenjohtajana toimineen Espanjan esittämän ehdotuksen, jota useat jäsenvaltiot tukivat, näiden viljelykasvien viljelyn edistämisestä Euroopan unionissa huolimatta siitä, että olemme yhä riippuvaisempia Yhdysvalloista peräisin olevasta soijasta. Riippuvuutemme voi vielä lisääntyä entisestäänkin, nyt kun Yhdysvallat uuden maatalouslakinsa myötä myöntää entistä enemmän tukea. Vaikka Yhdysvallat sumeilematta lisää vuotuista tukeaan soijantuottajille noin kolmella miljoonalla dollarilla, Euroopan unioni sekä vähentää tukea öljykasvien viljelylle että tarjoaa markkinoitaan näistä kolmansista maista peräisin olevalle tuonnille. Kaupallisten syiden lisäksi - joista Euroopan komissio haluaa puhua perustellakseen kieltäytymisensä erityisen tukijärjestelmän perustamisesta öljykasvien viljelylle - ei kuitenkaan ole syytä olla tukematta muiden sellaisten viljelykasvien viljelyä, joiden valkuaisainepitoisuus on jopa öljykasveja suurempi, kuten kuivarehujen, silloin kun tuotantokiintiöt eivät vastaa kysyntää. Kasvivalkuaisen vajauksen täyttämiseksi on myös muita viljelykasveja, valkuaiskasveja ja palkoviljoja - kuten tarhapapu, pavut ja tuoksulupiinit, jotka on jo mainittu - joita minkäänlaiset WTO:n rajoitukset eivät koske ja joita voisimme myös ottaa viljelyyn. Ei myöskään pidä unohtaa sitä, että Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja että yksi mahdollinen tätä koskeva lähestymistapa olisi biopolttoaineiden tuotannon tukeminen, joka on toinen syy sille, miksi Euroopan parlamentin olisi tuettava kasvivalkuaisen viljelyn edistämistä ja ulkoisen riippuvuuden vähentämistä tai jopa poistamista koskevaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintöä, sillä riippuvuudesta voi seurata monenlaisia ongelmia, jotka koskevat tuotannon määrää ja laatua sekä näiden viljelykasvien turvallisuuden seurantaa sääntöjemme mukaan. Lopuksi yksi kysymys: arvoisa komission jäsen, jos emme pidä yllä omaa tuotanto- ja tarjontakapasiteettiamme, kuinka käy kyvyllemme neuvotella ja ajaa etujamme kansainvälisissä foorumeissa? Fischler Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, käytän mahdollisuutta hyväkseni esittääkseni muutaman kommentin tämän keskustelun ydinaiheista. Hyvin monet teistä ovat käsitelleet yhtä näistä aiheista, nimittäin Euroopan unionin riippuvuutta Yhdysvalloista peräisin olevasta tuonnista. Kaikkien tiedossa on, että viime vuosina soijan tuotanto on siirtynyt suuressa määrin Etelä-Amerikkaan. Koska kyseessä ovat kehitysmaat, tämä tarkoittaa sitä, että viime vuosina tuonti kehitysmaista on kasvanut jatkuvasti. Jos tarkastellaan myös juuri alkanutta toimintavuotta, on itsestään selvää, että esimerkiksi Latinalaisen Amerikan viejien määrä on melkein kaksinkertaistunut kahden viime vuoden aikana. Toinen kysymys koskee muuntogeenisiä organismeja. Kantamme on yhteensopiva sekä nykyisen lainsäädännön että viimeisimpien jäljitettävyyttä ja merkintöjä koskevien komission ehdotusten kanssa. EU on jo hyväksynyt ainoan kansainvälisesti markkinoitavan muuntogeenisen soijapavun, joka on nimeltään Round-up Ready, ja jonka geneettinen muunnos on hyväksytty EU:ssa direktiivillä 90/220. Toinen Yhdysvalloissa ja maailmanlaajuisesti markkinoitu muuntogeeninen soija sisältää korkeita öljyhappopitoisuuksia, sitä koskee Yhdysvalloissa hyvin tiukka tavaramerkkisuoja, ja sitä voidaan myydä hyvin korkeaan hintaan sen terveysvaikutuksellisten ominaisuuksien vuoksi. Viimeisimmässä jäljitettävyyttä ja merkintöjä koskevassa ehdotuksessa ei säädetä muuntogeenisellä rehulla kasvatetuista eläimistä saatujen tuotteiden merkinnöistä. Siinä kuitenkin säädetään rehujen jäljitettävyydestä. Toinen kansainvälisesti merkittävä seikka on Blair House -sopimus. Täällä on toistuvasti vedottu, että Blair House -sopimuksesta olisi neuvoteltava uudelleen. Vastaan tähän tänään samoin kuin ennenkin, nimittäin että jos haluamme neuvotella uudelleen Blair House -sopimuksen, meidän on kuultava mitä meidän on tarjottava Yhdysvalloille, jotta se olisi valmis muuttamaan kantaansa. Keskustelu on yleensä päättynyt tähän jopa maatalousneuvostossa, koska kukaan ei tietenkään ole valmis hyväksymään muita myönnytyksiä soijapapujen osalta saamiemme myönnytysten kustannuksella. On ehdotettu, että asiaa käsiteltäisiin väliarviointia koskevassa keskustelussa; minusta ehdotus on hyvä ja tärkeä, ja otan sen mielelläni käsiteltäväksi. Näin meidän kuuluu toimia, koska emme voi vain seurata sen tapahtuvan muualla. Esimerkiksi nyt käydään keskustelua soijan määrittämisestä pikemminkin valkuaiskasviksi öljykasvin sijaan, mikä tarkoittaisi että soijaa voitaisiin tarkastella myös tarkasteltaessa valkuaiskasveja koskevia sääntöjä, joihin liittyy erityinen valkuaiskasvien tuotantopalkkio. Tällä on luonnollisesti myös kansainvälinen ulottuvuus, mutta juuri nyt kannatan asian käsittelyä. Toinen täällä käsitelty asia, nimittäin maan viljelykäytöstä poistamiseen liittyvä ongelma, kuuluu samoin väliarvioinnin piiriin. Viljelymaa on edelleen kesannoitava tai poistettava viljelykäytöstä vuoroviljelyssä. On kaksi syytä siihen, miksi ehdotuksemme väliarvioinnista ei koske kesannointia vuoroviljelyssä. Toinen syy on se, että mielestämme erillisessä järjestelmässä maan kesannoinnista tai viljelykäytöstä poistamisesta olisi ensisijaisesti päätettävä ympäristönäkökohtien mukaan, vaikka voi olla, että Euroopan viime viikkojen tulvien aiheuttamien traagisten tapahtumien vuoksi on otettava huomioon myös uusia näkökohtia. Olen hyvin tietoinen siitä, että kesannointi vuoroviljelyssä on ympäristön kannalta hyvin myönteinen tekijä, koska se mahdollistaa palkokasvien tehokkaan hyödyntämisen kierron ensimmäisen vuoden kasvina. Toinen ongelmamme on, että jos sallimme maan kesannoinnin tai viljelykäytöstä poistamisen koko käyttökelpoisella maatalousalueella, tilannetta on vaikea seurata. Asiasta on keskusteltava, sillä emme saa unohtaa mahdollisuutta yksinkertaistaa peltoviljelyjärjestelmäämme. Tältä kannalta Stevensonin mietinnössään esittämät useat ehdotukset ovat hyvin arvokkaita. Koska kollegani komission jäsen Byrne on tietääkseni jo vastannut tiettyihin erityisesti kalajauhoa koskeviin kysymyksiin, minun ei tarvitse enää puuttua siihen. Puhemies. Paljon kiitoksia, komission jäsen Fischler. Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00. Puhemies. Ana Palacio on nimitetty Espanjan hallituksen ulkoasiainministeriksi ja koska hän on ollut hyvin kunnioitettu, yritteliäs ja tuottelias työtoveri parlamentissa, minulla on suuri kunnia onnitella häntä parlamentin puolesta julkisesti hänen saamansa korkean valtion viran johdosta. Hänen valintansa on osoitus hänen erityispätevyydestään ja myös osoitus eurooppalaisen parlamentarismin ja jäsenvaltioidemme päivittäisen poliittisen toiminnan jatkuvasta ja todellisesta yhdentymisestä. Asiaa koskevien säännösten 12 artiklan 2 kohdan nojalla Palacio ei uuden virkansa vuoksi voi enää toimia parlamentin jäsenenä. Espanjan viranomaiset ovat jo ilmoittaneet, että Palacion tilalle on nimitetty 23. heinäkuuta 2002 Marcelino Oreja Arburúa. Lisäksi olen saanut Lucas Vander Taelenilta irtisanoutumisilmoituksen, joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2002. Belgian viranomaiset ovat ilmoittaneet, että hänen tilalleen on nimitetty Jan Dhaene 1. syyskuuta 2002 alkaen. (Suosionosoituksia) Toivotan uudet kollegat tervetulleiksi parlamenttiin ja muistutan teitä tavanomaisista valtakirjojen tarkastamiseen liittyvästä menettelyistä.

Klausimų valanda (klausimai Tarybai) Pirmininkė Kitas klausimas - Klausimų valanda (B6-0001/2009). Šie klausimai skirti Tarybai. Tema: Teisingumas Rusijoje Koks Tarybai pirmininkaujančios valstybės požiūris į teisingumo sistemą Rusijoje, ypač į opozicijos politikų įkalinimą - pvz., Platono Lebedevo ir Mikhailo Khodorkovsky'o, kurių bylos nagrinėjimas ir sulaikymo sąlygos pažeidžia net Rusijos teisę? Kiek svarbos bus teikiama šiems teisių pažeidimams, vykstant deryboms dėl partnerystės ir asociacijos susitarimo su Rusija? Tema: Teisingumas Rusijoje Viena iš pagrindinių kliūčių nesuvaržytiems politiniams ir ekonominiams santykiams su Rusija ir naujam partnerystės susitarimui yra dideli trūkumai Rusijos teisingumo sistemoje. Kokių veiksmų imasi Taryba, kad būtų peržiūrėti politiniai sprendimai - kaip, pvz., Jukos byloje, pasibaigusioje M. Khodorkovsky'o, P. Lebedevo ir S. Bakhminos įkalinimu ir neteisėtu tų sprendimų įvykdymu, ir sukurta nuo autoritarinės politinės santvarkos nepriklausoma teisingumo sistema? Tema: Teisinvalstybir teisingumo sistema Rusijoje Europos Sąjungoje, kaip vertybėmis pagrįstoje bendrijoje, teisinvalstybir pagarba žmogaus teisėms turėtų tapti kertiniu akmeniu jos santykiuose su trečiosiomis šalimis. Teismų sistema Rusijoje politizuojama ir viešai naudojama kaip įrankis Kremliaus valdovų rankose. Todėl savivalir korupcija turėtų būti vienas svarbiausių ES prioritetų būsimų santykių su Rusija atžvilgiu. Atsižvelgiant į pastarojo meto įvykių eigą M. Khodorkovsky'o, P. Lebedevo ir S. Bakhminos bylose, norėčiau paklausti Tarybos, kaip ji reaguoja į tokius neteisėtus ir korupcinius Rusijos teismų sprendimus? Kaip Taryba spręs šį klausimą ES ir Rusijos santykių atžvilgiu ir kokių priemonių imsis, kad Rusija pakeistų teismų sistemą? Alexandr Vondra einantis Tarybos Pirmininko pareigas. - Žinau, kad mano kolega Milan Horáček jau seniai stebi žmogaus teisių padėtį Rusijoje, ir noriu jam už tai padėkoti, nes būtent tai ir turi veikti ši institucija [Europos Parlamentas - vert. past.]. Šiuo konkrečiu klausimu norėčiau jį patikinti, kad Taryba visiškai pritaria susirūpinimui dėl teisinės valstybės ir demokratijos Rusijoje. Taryba mano, kad mūsų partnerystsu Rusija turi būti grindžiama pagarba tarptautinei teisei, demokratijos principams ir žmogaus teisėms. Todėl ji reikalaus, kad Rusija neatidėliotinai ir visiškai įvykdytų įsipareigojimą, kurį ji prisiėmtapdama Europos Vadovų Tarybos nare, Europos saugumo ir bendradarbiavimo organizacijos (OSCE) nare, taip pat Partnerystės ir bendradarbiavimo pagrindų susitarime (PCA) su ES. Jūsų ir jūsų kolegų paminėti atvejai kelia didelį nerimą, ir Taryba toliau atidžiai stebės pokyčius šioje srityje. Taryba nuolat iškelia jai rūpimus klausimus politiniame dialoge su Rusija, ypač konsultacijose žmogaus teisių klausimais, kurios rengiamos du kartus per metus nuo 2005 m. kovo mėn. Į Rusijos veiksmus šioje ir kitose srityse bus atsižvelgiama derybose dėl naujo susitarimo su Rusija - tai labai svarbu - ir kituose ES ir Rusijos santykių aspektuose. Aiškių nuostatų dėl žmogaus teisių įtvirtinimas naujajame Partnerystės ir bendradarbiavimo susitarime (PCA), dėl kurio šiuo metu vyksta derybos, taip pat - vienas iš ES prioritetų, numatytų derybų direktyvoje, kuriai pernai pritarTaryba. Strateginpartnerystsu Rusija, apie kurią kai kurie kalba, turi būti grindžiama bendromis vertybėmis; kitaip ji neturėtų prasmės. Naujo susitarimo reikia ne tik ES, bet ir Rusijai. Labai svarbu, kad derybos ir pats susitarimo tekstas atspindėtų mums brangias vertybes, pvz., teisinės valstybės principus. Aš asmeniškai galiu prisiekti ir pabrėžiu, kad ES vienybyra neabejotinai lemiama, siekiant rezultatų čia. Milan Horáček Gerb. pirmininke, čia susiduriu su keblumais, nes Taryba jau ne kartą mums sakė, jog santykiai su Rusija yra prioritetiniai, tačiau šiuo konkrečiu atveju - Michailo Khodorkovsky'o, Platono Lebedevo ir Svetlanos Bakhminos byloje - nėra jokios pažangos. Bernd Posselt (DE) Gerb. A. Vondra, esu labai geros nuomonės apie jus kaip patyrusį žmogaus teisių veikėją, taip pat labai vertinu Čekijos kūrybiškumą, todėl mano klausimai yra tokie: ar galite pasiūlyti naujų būdų, kad Jukos kalinių klausimas po ilgų svarstymo metų priartėtų prie sprendimo, kitaip tariant, būtų pasiektas tam tikras veiksmų lygis? Be to, kaip galėtume žmogaus teisių klausimui skirti šiek tiek daugiau dėmesio praktiniu požiūriu derybose su Rusija? Tunne Kelam Ministre, dėkoju už jūsų atsakymus. Ar sutinkate, kad jei Taryba būtų tvirtai ir įtikinamai pristačiusi šią problemą Rusijai, parodydama, kad ES rimtai žiūri į tokį skandalingą teisingumo pažeidimą, ekonominiai santykiai šiandien turėtų tvirtesnį pagrindą? Ar sutinkate, kad kol M. Khodorkovsky'o ir P. Lebedevo byloje nėra priimtas teisingas ir skaidrus sprendimas, ES negali tikėtis, kad Rusija vykdys ekonominius įsipareigojimus? Alexandr Vondra einantis Tarybos Pirmininko pareigas. - Manau, kad Tarybai pirmininkaujant Čekijai negalite tikėtis, jog tylėsime. Aš netylėjau, kai svarstėme energetinį saugumą; netylėjau ir tada, kai svarstėme M. Khodorkovsky'o ir kitas bylas. Turbūt žinote, kad vasario mėn. vyks Trejeto susitikimas, kuriame Tarybai pirmininkaujančiai valstybei atstovaus užsienio reikalų ministras Karel Schwarzenberg. Be abejo, mes galime apsvarstyti veiksmus jūsų minėtais atvejais, tačiau ar bus pasiekta rezultatų, ar ne - tai, žinoma, visiškai priklausys nuo Rusijos. Mes galime tik sukurti tam tikrą aplinką ir palaikyti spaudimą, tačiau reaguoti turi Rusija. Daniel Hannan Norėčiau pasveikinti šioje salėje esantį ministrą ir Čekiją kaip Tarybai pirmininkaujančią valstybę. Linkiu, kad kiekvienas šios salės narys galėtų pasakyti tą patį. Turiu pastebėti, kad mane išgąsdino kai kurių Čekijos ministrui pirmininkui šiandien pateiktų klausimų turinys. Vienas iš mūsų kolegų, P. De Rossa iš Airijos, paragino paneigti jo pastabą, kad Lisabonos sutartis galbūt nėra tokia nepriekaištinga kaip manP. De Rossa, nes tai, be viso kito, skambėjo įžeidžiančiai daugumai paties P. De Rossos šalininkų... (Pirmininknutraukkalbėtoją.) Tema: Pasaulinės prekybos liberalizavimas Tarybai pirmininkaujančios valstybės tinklalapyje Čekija kaip vieną iš pirmininkavimo prioritetų nurodsiekimą liberalizuoti pasaulio prekybą. Ar gali Tarybai pirmininkaujanti valstybsmulkiau paaiškinti savo siekius šioje srityje ir ypač veiksmus, kurių ji siūlo imtis maisto saugos atžvilgiu ES? Alexandr Vondra einantis Tarybos Pirmininko pareigas. - Dėkoju jums už konkretų klausimą, nes atvykau iš šalies, labai palankiai nusiteikusios laisvosios prekybos atžvilgiu. Tai yra mūsų ekonomikos pagrindas - apie 80 proc. BVP sukuria veikla, susijusi su tokia prekyba. Taigi galite būti tikri: pirmininkaudami sieksime, kad ES liktų visapusiškai įsipareigojusi pasiekti nuolatinį, ambicingą ir išsamų susitarimą dėl PPO Dohos plėtros darbotvarkės. Pirmininkavimo tikslų, susijusių su pasaulio prekybos liberalizavimu, klausimu Tarybai pirmininkaujanti valstybaiškiai apibrėžsavo pagrindinį prioritetą Tarybos 18 mėnesių programoje dėl Prancūzijos, Čekijos ir Švedijos pirmininkavimo ir darbo programoje, kuri buvo paskelbta praėjusią savaitę ir su kuria šiandien supažindino ministras pirmininkas. Ši programa numato, kad prekybos politika išlieka labai svarbia priemone, išnaudojant globalizacijos galimybes ir įveikiant jos sunkumus bei skatinant ekonominį augimą, darbo vietų kūrimą ir visų Europos piliečių gerovės didinimą. Pastangos bus stiprinamos, siekiant skatinti atviros, į rinką orientuotos ir taisyklėmis paremtos pasaulio prekybos sistemą, kuri tarnautų visiems. Prekybos politika taip pat turėtų prisidėti prie ES aplinkos ir klimato apsaugos tikslo, ypač skatinant prekybos plėtrą aplinką tausojančiomis prekėmis ir paslaugomis. ES ir toliau lieka visapusiškai įsipareigojusi pasiekti nuolatinį, ambicingą ir išsamų susitarimą dėl PPO Dohos plėtros darbotvarkės. Be to, mano šalis nustattris prioritetines sritis pirmininkaujant Tarybai. Vienas iš šių prioritetų - Europos Sąjunga pasaulyje. Mano šalis pabrėžia prekybos politikos kaip priemonės, skatinančias išorinį konkurencingumą, ekonominį augimą ir naujų darbo vietų kūrimą, svarbą, laikantis naujos ES prekybos politikos strategijos, vadinamos "Globalioji Europa", taip pat persvarstytos strategijos dėl ekonomikos augimo ir darbo vietų kūrimo. Kartu su daugiašale sistema Čekija palaikys Komisijos pastangas derybose dėl prekybos susitarimų su perspektyviais partneriais arba regionais - pvz., Korėja, Indija, Pietryčių Azijos valstybių asociacija (ASEAN), Pietų Amerikos bendrąja rinka (Mercosur), Andų bendrijos šalimis, Vidurio Amerika ir galbūt Kinija - ir derybose dėl laisvosios prekybos susitarimų su artimiausiais ES kaimynais, pvz., Ukraina, ar pradedant tokias derybas, kai bus įvykdytos būtinos sąlygos, pvz., su Rusija. Tarybai pirmininkaujanti valstybpristatys Tarptautinės prekybos komitetui programą dėl prekybos zonos 2009 m. sausio 20 d. Maisto saugos ES atžvilgiu Tarybai pirmininkaujanti valstyblaikosi nuomonės, kad protekcionizmas nepadės užtikrinti maisto atsargų Europoje ar visame pasaulyje. Todėl Tarybai pirmininkaujanti valstybremia pasaulio prekybos liberalizavimą pagal Dohos plėtros darbotvarkę (DDA) ir atsižvelgiant į diskusijas dėl Bendrosios žemės ūkio politikos (BŽŪP) reformos, siekiant didinti Europos žemės ūkio konkurencingumą. Tai reiškia eksporto grąžinamųjų išmokų panaikinimą. Šie elementai, pvz., skaidrus pasaulio prekybos liberalizavimas ir konkurencingas žemės ūkis, yra pagrindas stiprinti ir maisto saugą. Maisto sauga ES glaudžiai susijusi su tarptautine prekyba maisto produktais, todėl jie tampa prieinami konkurencingomis kainomis ir sukuriamos tinkamos paskatos toms valstybėms narėms, kuriose šių maisto produktų gamyba efektyviausia. Maisto sauga šiandien priklauso ne tik nuo vietinės maisto produktų gamybos, bet ir šalies gebėjimo finansuoti maisto produktų importą per kitų prekių eksportą. Šia prasme atvira, daugiašalprekybos sistema, kurioje įvairios šalys tiekia maisto produktus, gali geriau užtikrinti stabilias ir saugias maisto atsargas. Mairead McGuinness Dėkojame Tarybai už išsamų atsakymą, kurį apsvarstysime, tačiau abejoju, ar jam pritarsime. Norėčiau atkreipti dėmesį į šioje Europos Parlamento sesijoje balsavimui pateiktą pasaulio maisto saugos ataskaitą - mane paskyrjos pranešėju - kurioje labai aiškiai numatyta, kad rinka mūsų neaprūpins maisto sauga ir, žinoma, neužtikrins ūkininkams taip reikalingo pajamų stabilumo. Taigi gal galėtumėte paaiškinti, ar tikite, jog laisvoji prekyba žemės ūkio produktais yra žingsnis į priekį ir kad tai yra jūsų pirmininkavimo prioritetas? Alexandr Vondra einantis Tarybos Pirmininko pareigas. - Atsakysiu trumpai - taip! Jeigu gyvuos laisvoji prekyba žemės ūkio produktais, nebus bado pasaulyje. Bernd Posselt (DE) Gerb. A. Vondra, sakoma, kad žemės ūkio politika skirta tik 3 proc. tų, kurie ja užsiima, tačiau yra 100 proc. mūsų, kurie valgo. Aš noriai valgau už vieną, ir norėčiau labai aiškiai pabrėžti, kad, mano įsitikimu, maisto sauga - egzistencinis klausimas. Šiuo metu mes įžvelgiame energetikos priklausomybės problemą. Aš esu už laisvąją prekybą pasaulyje, tačiau turime sugebėti išsimaitinti iš savo šalies žemės ūkio, taigi turime išsaugoti nuosavas ūkininkavimo struktūras: visa tai negali būti atiduota vien tik į rinkos rankas. Syed Kamall Visų pirma, kaip ir prieš mane pasisakęs mano kolega D. Hannan, norėčiau pasveikinti Tarybai pradėjusią pirmininkauti Čekiją - šis ir paskutinis pirmininkavimas ES sudarys įdomų kontrastą - ir dar kartą atsiprašau už nepagarbų kai kurių mano kolegų elgesį šioje salėje. Regis, suprantama, kad norime paspartinti PPO derybas, tačiau vyko rinkimai Indijoje, vyko rinkimai JAV ir vyksta rinkimai Europoje. Vykstant visiems šiems rinkimams ir keičiantis valdymui, kaip galime iš tiesų paspartinti PPO derybas? Alexandr Vondra einantis Tarybos Pirmininko pareigas. - Manau, kad BŽŪP reformos atžvilgiu mes buvome tarp tų, kurie darKomisijai spaudimą, kad ši pateiktų pasiūlymus dėl naujos biudžeto reformos Baltojoje knygoje. Aš su kolega iš Švedijos net mėginome sutelkti šiokias tokias bendras pastangas, nes 2009 m. yra Čekijos ir Švedijos pirmininkavimo Tarybai metai, ir mūsų požiūriai sutampa. Tačiau teisės akto pasiūlymo pateikimas nėra priskirtas mūsų kompetencijai. Kolegai Berndui Posseltui sakiau, kad esame iš panašios kultūrinės aplinkos, ir mūsų pavyzdys byloja, jog Europoje nėra bado paprasčiausiai dėl to, kad per pastaruosius du dešimtmečius išaugo prekyba žemės ūkio produktais. Suprantu, kad rinkoje turime išlaikyti kai kuriuos skanius produktus, pvz., Bavarijos ir čekišką alų, tačiau apskritai, pasikartosiu, aš manau, kad laisvoji prekyba didina gerovę Europoje bei visame pasaulyje. einantis Tarybos Pirmininko pareigasra klausimas apie BŽŪP. Taryba primena, kad po praeitų metų lapkričio 20 d. Taryboje pasiekto politinio susitarimo dėl BŽŪP patikrinimo Taryba ir Komisija bendru pareiškimu numatė, kad atsižvelgiant į diskusijas, pradėtas rugsėjo 23 d. Anesio mieste, Prancūzijoje dėl būsimos BŽŪP po 2013 m., ir nepažeidžiant naujos to laikotarpio finansinės perspektyvos, jos yra įsipareigojusios atidžiai išnagrinėti galimybes tobulinti tiesioginių išmokų sistemą Bendrijoje ir aptarti skirtingą tiesioginių išmokų lygį valstybėse narėse. Aš galiu jums pasakyti, kad Čekijos pirmininkavimo Tarybai pradžioje ketinama surengti diskusiją šiuo klausimu neoficialiame Žemės ūkio ministrų susitikime, kuris vyks Brno mieste gegužės mėn. Mano kolega, Vyriausybės narys Petr Gandalovič, iš tiesų nekantrauja pradėti šias diskusijas. Mūsų tikslas - surengti diskusiją apie būsimą BŽŪP, nukreiptą į žemės ūkio politikos priemonių ištyrimą, ypač tiesioginių išmokų srityje, kurios užtikrintų nediskriminacinį ir veiksmingą iš Europos mokesčių mokėtojų surinktų ir BŽŪP išleidžiamų finansinių išteklių panaudojimą ir kurios leistų stiprinti Europos ūkininkų konkurencingumą, gerinti Europos žemės ūkio ir maisto pramonės padėtį globalizuotoje ir atviroje pasaulinėje rinkoje, žemės ūkio produktų kokybę ir neapyvartinės žemės ūkio produkcijos tiekimo rezultatus, taip pat prisidėtų prie tvarios kaimo plėtros. Minėto dialogo rezultatai turėtų nutiesti kelią į, pabrėžiu, modernizuotą BŽŪP, sukuriant vienodas sąlygas visoms valstybėms narėms. Tema: Bendrosios žemės ūkio politikos ateitis 2013-2020 m. Vienas iš Čekijos pirmininkavimo Tarybai prioritetų - Bendroji žemės ūkio politika. Kokių priemonių bus imtasi Čekijos pirmininkaujant Tarybai, vedant derybas dėl būsimos Bendrosios žemės ūkio politikos? Seán Ó Neachtain (GA) Gerb. pirmininke, norėčiau padėkoti einančiam Tarybos Pirmininko pareigas už atsakymą. Norėčiau užduoti jam klausimą apie Čekijos pirmininkavimo planus teikti paramą nepalankioje padėtyje esančioms vietovėms. Kaip suprantu, tolesnės paramos reikia, ir jos reikia desperatiškai, ypač nepalankią geografinę padėtį turinčioms zonoms; šią paramą turi numatyti Europos bendroji žemės ūkio politika. Norėčiau sužinoti, kokių veiksmų ketina imtis Tarybai pirmininkaujanti valstybšiuo klausimu. Alexandr Vondra einantis Tarybos Pirmininko pareigas. - Problema ypač nepalankią geografinę padėtį turinčiose Europos zonose - viena iš pagrindinių problemų BŽŪP atžvilgiu, dėl kurių nuolat vyksta diskusijos. Manau, kad mes visi, arba dauguma iš mūsų, pritaria, kad reikia pereiti nuo tiesioginių išmokų prie išmokų, skirtų kaimo vietovių plėtrai, jei yra kažkokia galimybperskirstyti lėšas, o ne toliau taikyti protekcionistines priemones. Taigi turime būdų ir priemonių šiai problemai spręsti; be to, glaudžiai bendradarbiaujame su Komisijos nare Fischer Boel. Aš nesu žemės ūkio srities ekspertas, bet, manau, jūs tikrai turėsite galimybę susitikti su mūsų žemės ūkio ministru ir išsamiau aptarti šiuos klausimus. Avril Doyle Leiskite palinkėti Čekijai sėkmės pirmininkaujant. Norėčiau, kad ministras įvertintų Čekijos ūkininkų ir Čekijos žemės ūkio produktų pramonės bendrąją žemės ūkio politiką, t. y. ar ūkininkai patenkinti, ar padidėjo jų įvairiose įmonėse realizuojamos produkcijos kiekis. Kaip jie - ir kaip jūs, Čekijos žmonės - suprantate Čekijoje vykdomą bendrąją žemės ūkio politiką? Silvia-Adriana Ţicău (RO) Deja, ekonominkrizlemia darbo praradimą. Perkamoji galia mažėja. Kad ir kaip bebūtų, gyvenimo kokybreiškia ir sveiką mitybą. Rumunijoje yra labai daug ūkininkų, tačiau jų ūkiai nedideli. Norėčiau paklausti, kokią paramą ruošiatės teikti smulkiesiems žemės ūkio produktų gamintojams, ypač naujosiose valstybėse narėse. Alexandr Vondra einantis Tarybos Pirmininko pareigas. - Naujosiose valstybėse narėse susiklosčiusios kitokios sąlygos. Pvz., mano šalyje nėra tiek daug mažų ūkių kaip kai kuriose kitose Europos šalyse. Mes turime labai konkurencingą žemės ūkio pramonę su dideliais ūkiais, tačiau, pvz., kaimyninėje Lenkijoje situacija šiek tiek kitokia. Atsakysiu į A. Doyle klausimą apie mūsų padėtį: ką gi, mano rinkimų apygardoje Šiaurės Čekijoje yra ūkininkų ir, viena vertus, jiems sekasi geriau, nes jie gavo daugiau lėšų. Taigi dabar mūsų ūkininkai ryši "Hugo Boss" kaklaraiščius. To nebuvo prieš penkerius ar dešimtį metų. Kita vertus, jie susiduria su šiokia tokia neteisybe dėl skirtingų išmokų "senosioms" valstybėms narėms ir naujosioms valstybėms narėms. Tai - elementaraus teisingumo klausimas, kurį reikėtų išspręsti. Be to, mūsų nuomone, BŽŪP turi būti reformuota. Tai vienintelis būdas išlaikyti Europos konkurencingumą. Taigi susiduriame su kompleksine problema. Aš ne specialistas, todėl nesigilinsiu į detales, tačiau manau, kad mes bent jau turėtume susitarti dėl pagrindinių veikimo krypčių. Pirmininkė Kaip atsakysite į S. A. Ţicău klausimą? Atleiskite, ministre, bet nesu tikras, ar atsakėte į abu klausimus. Alexandr Vondra einantis Tarybos Pirmininko pareigas. - Stengiausi atsakyti į abu klausimus. Pirmininkė Klausimų valanda baigta. Atsakymai į klausimus, į kuriuos nebuvo atsakyta dėl laiko stokos, bus pateikti raštu (žr.priedą).

5. Den fælles landbrugspolitiks støtteordninger (afstemning) Efter afstemningen om Kommissionens forslag Neil Parish Hr. formand! Jeg vil spørge kommissæren, om Kommissionen vil tage sit forslag tilbage. Franco Frattini Jeg vil naturligvis underrette Kommissionen om resultatet af afstemningen i dag. Neil Parish Hr. formand! Jeg mener ikke, at Kommissionen har meldt særlig klart ud, men jeg tror ikke, at den tager sit forslag tilbage, og så må vi afklare den retlige situation. Udvalget om Landbrug og Udvikling af Landdistrikter har forelagt anden betænkning om frivillig graduering, efter at første betænkning blev henvist til fornyet udvalgsbehandling i november 2006 i henhold til forretningsordenens artikel 52, stk. 3. Da det ikke var muligt at opnå en aftale med Kommissionen, har udvalget været nødt til at gentage sin holdning, så det drejer sig altså ikke om en ny betænkning, hvor artikel 52, stk. 3, kan finde anvendelse igen, men om bekræftelse af første betænkning. Europa-Parlamentets Juridiske Tjeneste, som jeg konsulterede om dette spørgsmål, har oplyst mig om, at det i dette særlige tilfælde er sidste sætning i artikel 52, stk. 4, der skal anvendes tilsvarende, og det betyder, at vi foretager afstemningen om denne lovgivningsmæssige beslutning, og at endnu en udvalgshenvisning i henhold til artikel 52, stk. 3, ikke er hensigtsmæssig, så vi henviser den ikke til fornyet udvalgsbehandling. Derfor foreslår jeg, at medlemmerne stemmer for Parlamentets lovgivningsmæssige beslutning, for vi har allerede forkastet Kommissionens lovgivningsmæssige forslag. Nu er det altså Kommissionen og Rådet, der har udspillet. Vi afventer et nyt forslag med stor interesse. (Bifald) Formanden Jeg vil forsøge af opsummere dette klart og tydeligt. Udvalget om Landbrug og Udvikling af Landdistrikter foreslår, at vi i stedet for at henvise betænkningen til fornyet behandling i udvalget tager det usædvanlige skridt at gå direkte videre til afstemning ved navneopråb om forslaget til lovgivningsmæssig beslutning i henhold til Parlamentets forretningsorden.

Põllumajandus ja rahvusvaheline kaubandus (lühiettekanne) Juhataja Järgmine päevakorrapunkt on Georgios Papastamkose põllumajanduse ja maaelu arengu komisjoni nimel esitatud raport ELi põllumajanduse ja rahvusvahelise kaubanduse kohta. Georgios Papastamkos Austatud juhataja! Ajal mil liit kaalub ÜPP tulevikku, on sidususe tagamine põllumajanduspoliitika ja väliskaubanduspoliitika vahel muutunud veelgi olulisemaks. Euroopa põllumajandussektor tahab range ohutuse ja kvaliteedi, keskkonnakaitse ja loomaheaolustandardite abil avalikesse hüvedesse üha rohkem panustada. Seetõttu on täiesti loogiline, et imporditud põllumajandustooted peaksid andma samad garantiid. Läbirääkimiste käigus WTOga on EL pikka aega olnud - ning teatud määral on siiani - põllumajanduse suhtes kaitsepositsioonil. Siiski tuleb juhtuda tähelepanu teatud väärarvamustele, mis ei võta arvesse seda, kui radikaalselt on ÜPP läbi vaadatud. EL on erinevalt teistest tähtsaimatest kaubanduspartneritest juba tuntavalt vähendanud oma kaubandust moonutavat abi. Samuti on see ühepoolselt märkimisväärselt vähendanud eksporditoetusi, samas kui mõned konkureerivad kaubanduspartnerid rakendavad jätkuvalt laialdaselt teisi eksporti ergutavaid vahendeid. EL on põllumajandustoodete maailmas suurim arengumaadest importija. EL on juba teinud põllumajandusele väga helde pakkumise, kuid siiani ei ole seda teised arenenud ja edasijõudnud arengumaad sama sihikindlalt vastu võtnud. Samal ajal viib komisjon läbi kahepoolseid ja regioonidevahelisi läbirääkimisi arvukate kaubanduspartneritega. Kõikide eraldiseisvate mahahindluste mõju Euroopa põllumajandusele koos veel pooleli olevate põllumajanduslike läbirääkimistega annab meile muretsemiseks eriti põhjust. Selles raamistikus, volinik, kutsume komisjoni üles kaitsma ELi põllumajanduse ning Euroopa põllumajandus- ja toiduainete mudeli mitmeotstarbelist rolli, mis on Euroopa majanduse strateegiline osa. Rõhutame, et loovutused põllumajanduse arvelt ei tohi mingil juhul olla d'échange tööstuslike toodete ja teenuste paranenud turulepääsuks. Igal juhul rõhutame vajadust mõjuhinnangu järele enne läbirääkimiste algust ja pakkumiste vahetamist. Samuti kutsume komisjoni üles edendama ELi kahju saada võivaid huvisid ning ennekõike ELi kvaliteetsete põllumajandus- ja toidutoodete konkurentsieelist ning tagama täiendatud kaitse oma partnerite geograafilistele tähistele nii kahepoolsete kaubanduslepingute kaudu kui ka ACTA ja WHO raamistikus. Kokkuvõtteks ütlen, et põllumajandus ei ole pelgalt majandustegevus. See tarnib kogu ühiskonnale väga olulisi avalikke hüvesid - tarne, mida ei ole võimalik tagada turgude kaudu. Seetõttu on põhikatsumus kaubanduslike ja mittekaubanduslike probleemide tõhus arutamine. Niisugusena on ÜPPi majandusgeograafia selline, et vajab kiiresti koherentsust ELi põllumajanduspoliitika ja väliskaubanduspoliitika vahel, ühise põllumajanduspoliitika sisemiste ja välimiste tegurite vahel või teisisõnu öelduna selle vahel, mida nimetame in foro interno'ks ja in foro externo'ks, mille all pean silmas ELi kohalolekut maailmakaubanduses kahel kujul, kahe- ja mitmepoolsena. Mairead McGuinness Austatud juhataja! Kui tohib öelda, siis selle väga olulise raporti üle arutlemine on väga asjakohane, ning tänan selle eest raportööri! 30 Iiri põllumajandusettevõtjat kavandavad istumisstreiki Euroopa Komisjoni kontoris Dublinis ning kavatsevad seda teha kogu öö. Tegemist on väga olulise teemaga. See raport peegeldab põllumajanduskomisjoni, meie põllumajandusettevõtjate ja tarbijate tuska koherentsuse puudumise pärast Euroopa põllumajanduse ning toidu- ja kaubanduspoliitika vahel. Seetõttu on raportis kasutatud tugevaid sõnu. Mõne inimese arvates ehk liigagi, kuid leian, et need peegeldavad valitsevat masendusmeeleolu. Ning Iiri veiseliha tootmise seisukohalt laastate meie kariloomasektorit, madala sissetulekuga sektorit. Hävitate meie keskkonna. Kui tohib, lisaksin ka paar sõna kliimamuutuste ühtsuse kohta. Brasiilia loomaliha süsiniku jalajälg on Iiri loomaliha omast neli korda suurem, nii et palun lugege seda raportit. Kutsun tungivalt üles seda toetama. (Istungi juhataja katkestas sõnavõtu) Mario Pirillo (IT) Austatud juhtaja, head kolleegid! Euroopa jaoks on väga oluline tagada tasakaal vajaduse vahel toetada elutähtsat sektorit, teisisõnu liikmesriikide põllumajandust, ja tugevdada Euroopa rahvusvahelist kaubanduspoliitikat. Äristrateegia, mis keskendub enamjaolt maailmaturgude dünaamika järgimisele, toob viimaks ohvriks Euroopa põllumajandussektori konkurentsivõime. See ei kahjusta mitte ainult sektori majandust, millel oleks rängad tagajärjed tööhõivele, vaid õõnestaks ka mis tahes võimalust maapiirkondi arendada. Lepingute koostamisel kolmanda maailma riikidega on tarvis põllumajandustoodangu kvaliteeti kaitsta ning rakendada kohustust säilitada võrdseid kvaliteedistandardeid toidu ohutuse, inimeste ja loomade tervise, heaolu ja sotsiaalsete õiguste seisukohalt. João Ferreira (PT) Austatud juhataja! See raport toob välja palju näiteid maailmakaubanduse liberaliseerimise katastroofilistest tagajärgedest põllumajandussektorile. See teeb üheselt selgeks, et põllumajandust on kasutatud Maailma Terviseorganisatsiooniga peetud läbirääkimistel väljakäidava trumbina teiste huvide saavutamiseks, mille hulgas on väga tähtsad ka Euroopa Liidu suurte tööstus- ja teenindusgruppide huvid. Siiski ei suuda raportöör vajalikest tagajärgedest teha vajalikke järeldusi: Muu hulgas seda, et rahvusvahelise kaubanduse juhtpõhimõte peaks olema täiendavus, mitte konkurents tootjariikide ja tootjate vahel, ning et tarvis on planeeritud põllumajandust, mis on suunatud toidu sõltumatuse ja ohutuse tagamiseks iga riigi puhul eraldi. Põllumajandus ja planeerimine peaksid astuma vastu ohtlikule anarhiale, mis kaasneb liberaliseeritud turule tootmisega. Just seda oli tarvis, mitte auväärseid ja tähtsusetuid deklaratsioone, ning just seda ei suutnud või ei tahtnud raportöör anda... (Istungi juhataja katkestas sõnavõtu) Diane Dodds Austatud juhataja! Sarnaselt paljude siinviibivate kolleegidega - tänan ka raportööri raporti eest - soovin keskenduda kaubanduskõnelustele Mercosuriga, kuna meie jaoks Põhja-Iirimaal on nendel võime hävitada, eriti karjakasvatustööstust. Reedel kohtusin Põhja-Iirimaal põllumajandus- ja toiduainete töötlemise tehase esindajatega. Põllumajandus- ja toiduained esindavad Põhja-Iirimaal 16% SKP-st; see tähendab kümneid tuhandeid töökohti; see on olnud majanduslanguse eest kaitstud, see on kasvanud isegi kõige keerulisemates majandustingimustes ning tulevikus võib see olla erasektori dünaamilise majanduse ja laienemise nurgakivi. Just selle paneb ohtu kaubanduse liberaliseerimine, eriti kõnelused Mercosuriga, ning koos sellega ka kümned tuhanded töökohad ja paljude minu valijate elatusvahendid. Seán Kelly Austatud juhataja! Sarnaselt oma Iiri kolleegidega olen väga mures, et põllumajandussektor tuuakse suure tööstuse altaril ohvriks. See peab lõppema. Kindlasti ei ole Mercosuri puudutavad ettepanekud vastuvõetavad. Need on koostatud liiga kiiresti, konsulteerimata korralikult parlamendiga, ning need võivad põllumajandustööstuse laastada. Võib ju kõnelda hüvitistest, kuid ühiskonnale ei ole võimalik hüvitada oma liikmete, eriti põllumajandustööstuse kaotust, kuna see mõjutab selles ühiskonnas kõiki, eriti maapiirkondades. See teeb meile väga muret. Arvesse tuleb võtta standardeid ja tootmist väljaspool Euroopat ja Euroopas, kuid lõppude lõpuks on Euroopa Liidu põhikohustus kaitsta enda omasid, see tähendab Euroopa põllumajandussektorit. Marc Tarabella (FR) Austatud juhataja! Kõigepealt sooviksin Georgios Papastamkost tänada kvaliteetse raporti puhul, milles ta juhib tähelepanu aluskriteeriumidele, mille alusel peaksid ELi läbirääkijad tegutsema, ning rõhutab tõsiasja, et kõnelustel tuleks rohkem käsitleda mittekaubanduslikke aspekte. Samamoodi ei saa me enam lasta oma põllumajandusettevõtjaid, keda - nagu äsja kuulsin - seovad väga ranged keskkonna- ja tervisenõuded, seda eriti tootmishügieeni, säästliku tootmise ja loomade heaoluga seonduvas, tuua ebaõiglase rivaalitsemise ja konkurentsi moonutamise ohvritena rahvusvahelise kaubanduse altarile, kui seisame silmitsi kolmandate riikidega, kes tungivad Euroopa turgudele toodetega, mis alati ELi-sisestele tootmisstandarditele ei vasta. Samuti kutsun komisjoni ja parlamenti üles olema äärmiselt valvsad, eriti Mercosuriga seotud lepingute puhul, mis - nagu raportöör juba mainis - ohustavad selgelt Euroopa karjakasvatust, kuid ühtlasi ka kogu põllumajandust ja ELi avalike hüvede tootmist, mida turg kuidagi ei hüvita. Czesław Adam Siekierski (PL) Austatud juhataja! Konkureeriv kaubandus maailma tasemel toob kasu kõikidele osalistele, kuid erineval määral. Eriti haavatav on põllumajandussektor, kuna tootmiskulud on tootmise kohast sõltuvalt erakordselt kõikuvad, ning eriti mõjutab neid kvaliteedi- ja tootmisstandardite järgimine. Oleme Euroopa Liidus selles suhtes lati väga kõrgele tõstnud ning see vähendab meie toodete konkurentsivõimet. See on meie teadlik valik tarbijate kaitsmiseks. Seetõttu ei tohiks kellelegi üllatusena tulla, et soovime seada samasugused nõuded ka meie turule teistest riikidest imporditavatele kaupadele. Siiani on Euroopa Liit teinud liiga palju järeleandmisi, eriti põllumajandussaaduste turul ja põllumajandusettevõtjate kulul, kuid see ei tohiks... (Istungi juhataja katkestas sõnavõtu) Csaba Sándor Tabajdi (HU) Austatud juhataja, head kolleegid! Olen üsna ärritatud, kuna Euroopa Liit ei ole mitte ainult maailma suurim toidu importija, vaid ka suurim toidu eksportija, mis tähendab, et oleme selles liberaliseeritud rahvusvahelises kaubanduses, selles globaalses konkurentsis ka üks suurimaid kasusaajaid. Nõustun täielikult kaasparlamendiliikmetega: Euroopa Komisjon tegi volituse koostamisel vea. Seda tunnistas mulle isegi komisjoni president, kes ütles, et WHO kõneluste ajal ei nõudnud ta meie kaubanduspartneritelt samu keskkonna-, füsiosanitaarseid ega loomade tervise ja heaoluga seonduvaid kriteeriume, mis tähendab, et volitus koostati kehvalt. Kui aga teeme vea, peame selle parandama. Volitust tuleb muuta ning tulevikus peame oma partneritelt nõudma sedasama. Åsa Westlund (SV) Austatud juhataja! Rahvusvahelisel kaubandusel on väga oluline roll arengule kõikjal maailmas ning sellel on väga suur mõju ka meie põllumajandusele. Võib-olla üks kõige olulisemaid asju, millega peame tegelema, on Egiptuse, Tuneesia ja Liibüa sündmused. Üks olulisimaid panuseid, mida EL saab selles osas teha, on avada oma turud näiteks naftale, et tõesti aidata nende riikide elanikel näha endale ja oma riigile paremat tulevikku. Inimesed, kes muretsevad immigrantide voolu pärast ELi, peaksid ka tagama, et ELi kaubanduspoliitikat vastavate riikidega on kohandatud, et inimesed näeksid nendes riikides tulevikku ega peaks emigreeruma. Samuti pean lisama, et tulles riigist, kus on EList tunduvalt rangemad loomade heaolu õigusnormid, kõlab pisut tragikoomiliselt, kui inimesed kõnelevad Euroopa kõrgetest loomade heaolu standarditest. Minu riigi seisukohalt on ELil väga madalad loomade heaolu standardid, seda eriti kodulindude ja sigade valdkonnas, kus oleks tarvis teha veel palju tööd. Maria Damanaki komisjoni liige. - Austatud juhataja! Komisjon toetab seda raportit ja tänab raportööri Georgios Papastamkost ning mõlemat komisjoni - nii põllumajanduse ja maaelu arengu komisjoni kui ka rahvusvahelise kaubanduse komisjoni - liikmeid püüdluste eest seda keerukat teemat igakülgselt käsitleda. Selles raportis toodud arvukad soovitused peegeldavad komisjoni poliitilist visiooni ja prioriteete, mis on ulatuslikult välja toodud paljudes teatistes. Pean tunnistama, et kaubanduse liberaliseerimine toob ELi põllumajandusele ja ka Euroopa Komisjonile kaasa märkimisväärseid probleeme. Ent, nagu parlament on juba märkinud, toimub arvukalt rahvusvahelise kaubanduse läbirääkimisi, mis pakuvad meie põllumajandusele uusi võimalusi. Samuti peame vaatlema kaubanduse avamise laiemat potentsiaalset kasu Euroopa majandusele tervikuna. Kokkuvõtteks on oluline säilitada ühtne sõnum. Vajame seda sõnumit eri pooleliolevatel kõnelustel, toimugu need siis Dohas, eri ASEANi ja Aafrika partnerite või Mercosuri riikidega. Seetõttu oleks vale kujutada suurenenud kaubandusavatust ELi põllumajanduse jaoks pelga kaotus-kaotus-olukorrana. Kuna meil on põllumajanduses märkimisväärsed kahju saada võivad huvid, pakuvad kaubanduslepingud meie partnerite soodustustest tulenevaid uusi võimalusi. Seda tõendavad faktid. 2010. aasta esialgsed arvud näitavad, et EL on põllumajandus- ja toiduainete netoeksportija, mis on eksportinud üle 90 miljardi euro väärtuses põllumajandus- ja toiduaineid ning mille kaubavahetuse ülejääk on üle kuue miljardi euro. Seda suunda selgitab strateegiline keskendumine ELi põllumajandus- ja toiduainesektorile, tarnides kvaliteetseid - nagu juba mainitud - ja väärtuslikke tooteid, mille järele maailmas nõudlus silmnähtavalt kasvab. Tänu ainulaadsele ja mitmekesisele oskusteabele on ELi põllumajandus- ja toiduainesektoril ülemaailmsel turul tugev trump. Nõustun, et peame sellesse trumpi investeerima. Selles kontekstis on viimase kahe aastakümne jooksul toimunud ÜPP reformidest tingitud pidev turuorientatsioon aidanud põllumajandussektori konkurentsivõimet parandada, õhutades põllumajandusettevõtjaid turulahendustega kohanema. Samas tuleks aga EL 27 liikmesriikide põllumajanduslikku mitmekesisust vääriliselt hinnata. Kui EL kavatseb tagada oma põllumajandusalade pikaajalist tulevikku territoriaalselt ja keskkondlikult tasakaalustatud viisil, peame sellest lugu pidama. Samuti peame mõistma, et eriti tundlikelt sektoritelt ei saa eeldada ülemääraste täiendavate importide toetamist, mis seaks keskmised riigisisesed hinnad ja tootmise veelgi suurema surve alla. Seetõttu on kõige olulisem katsumus ELi põllumajandust mõjutavate kahe- või mitmepoolsete kaubanduslepingute kõnelustel leida õige tasakaal meie huvide vahel põllumajanduses ning põllumajanduse ja teiste kaubanduskõneluste teemade vahel. Komisjon on sellest väga teadlik ning jätkab selle eesmärgi poole püüdlemist tihedas koostöös parlamendiga. Seetõttu sooviksin, et parlament aitaks meil seda tasakaalu leida ning ülejäänud maailmale õiget sõnumit saata. Juhataja Arutelu on lõppenud. Hääletus toimub teisipäeval, 8. märtsil kell 12. Kirjalikud avaldused (kodukorra artikkel 149) Liam Aylward Üle 30 põllumajandusettevõtja protesteerib istumisstreigiga Euroopa Komisjoni Dublini kontoris, et väljendada seisukohta, et ELi põllumajandussektori huvid tuuakse kaubanduse nimel ohvriks. Tarvis on tagada, et põllumajandusettevõtjatele ei tehtaks kaubanduse nimel ülekohut ega kasutataks neid kõnelustel tingimisvahendina. Selles suhtes tervitan jõulist ja õigeaegset raportit ning selles leiduvat kriitikat komisjoni allaandmise suhtes põllumajandusküsimustes, et saavutada parem pääs uutele turgudele. ELi põllumajandussektori konkurentsivõime ja jätkusuutlikkuse nimel on ülioluline leida ELi kvaliteetsetele toodetele uusi turge. Ent need korraldused peaksid olema ELi põllumajandussektorile kasuks, mitte kahjuks, nagu võib juhtuda kaubanduslepingu allkirjastamisel Mercosuriga. Iiri põllumajandustooted on kvaliteetsed ja seetõttu väga populaarsed, kuid Iiri põllumajandustootjad ei saa samal viisil jätkata, kuna ELis lubatakse müüa madalama kvaliteediga odavamaid tooteid. Spyros Danellis Praegu seisame silmitsi järjekordse katsega rikkuda proportsionaalset (riskihinnangupõhist) ja teaduslikult tõendatud lähenemisviisi tundlikule ja olulisele rahvatervise probleemile - tubakatoodete reguleerimisele. Brasiilia valitsus surub läbi seaduseelnõud, mis keelustaks täielikult erinevaid koostisaineid sisaldavate sigarettide ehk segusigarettide tootmise ja müügi. Seda eelnõud surutakse läbi, esitamata ühtegi tõendit tõsiasjast, et sellist tüüpi sigaretid on noorte jaoks atraktiivsemad kui Virginia tüüpi sigaretid. Niisugune samm kahjustaks ELis toodetavate Orienti ja Burley tüüpi tubaka tootjaid ja eksportijaid ning kaotaks samal ajal konkurentsi Virginia tüüpi sigarettide ja tubaka turul, mille kõige olulisem tootja ning eksportija maailmas on Brasiilia. Seetõttu kutsutakse Euroopa Komisjoni üles tõstatama küsimust Brasiilia kavatsuste kohta järgmisel WTO tehniliste kaubandustõkete komitee kohtumisel 24.-25. märtsil 2011. Alajos Mészáros ELi põllumajandusest ja rahvusvahelisest kaubandusest: kuna põllumajandus ei ole pelgalt majandustegevus ning põllumajandus- ja toidupoliitika peab püüdlema põhieesmärkide poole, nagu toiduohutus ja toiduga varustamine, on kõige olulisem äriliste ja mitteäriliste kaalutluste tõhus koordineerimine. EL on suurim arengumaades toodetavate põllumajandustoodete importija, importides rohkem kui USA, Jaapan, Kanada, Austraalia ja Uus-Meremaa kokku. Nende riikide parema turulepääsu tagamine võib olla kahjulik mitte ainult Euroopa põllumajandustootjatele, vaid ka arengumaadele, mis on kõige suuremas kitsikuses. Just seetõttu peab EL oma kaubanduskõnelustes rakendama eri sektorites tasakaalustatumat lähenemisviisi ning edendama nii oma kahju saada võivaid kui ka kahjustamata põllumajanduslikke huve. Euroopa Liidu põllumajandussektoril on Euroopa 2020. aasta strateegias erinevate sotsiaalsete ja majanduslike probleemide seisukohalt väga oluline roll. ELi kaubanduspoliitikal on oluline ja otsustav roll, mis annab põllumajandusele võimaluse aidata eesmärkide saavutamisele oluliselt kaasa. Nõustun, et kaubanduspoliitika ei tohiks takistada ELi põllumajandussektori dünaamikat; vastupidi - kaubandus- ja põllumajanduspoliitika peavad teineteist toetama.

Vragenuur (vragen aan de Raad) De Voorzitter Aan de orde is het vragenuur (B6 0125/2007). De volgende vragen zijn gericht aan de Raad. Betreft: Fiscaal beleid van de EU Het fiscaal beleid dat de lidstaten voeren moet in overeenstemming zijn met de communautaire doelstellingen inzake het creëren van banen, het verzekeren van het concurrentievermogen van de EU, de totstandbrenging van de interne markt en het vrij verkeer van kapitaal. De 27 lidstaten zijn exclusief bevoegd voor de opzet en de uitvoering van het beleid van directe belastingen, terwijl voor de besluitvorming inzake de communautaire voorschriften die de deelgebieden van het fiscaal beleid bepalen, de unanimiteit van de 27 lidstaten vereist is. De belasting over de toegevoegde waarde (BTW) van producten is de laatste jaren zeer ingewikkeld geworden. De BTW-tarieven schommelen in de EU landen tussen 3% in Luxemburg en 25% in Denemarken. Kan de Raad zeggen of de EU stilaan evolueert naar een gemeenschappelijk BTW-stelsel, in welk stadium de onderhandelingen hierover zitten en wat de intenties van de lidstaten zijn inzake de invoering van een gemeenschappelijk BTW-tarief? Günter Gloser Mevrouw de Voorzitter, het gemeenschappelijke BTW-stelsel is in 1967 via de eerste en tweede BTW-richtlijn opgezet. Deze beide richtlijnen bepaalden de hoofdlijnen van het stelsel. In 1977 bracht het aannemen van de zesde BTW-richtlijn uitvoerige voorschriften voor de omgang met het gemeenschappelijke BTW-stelsel. Deze richtlijn heeft sindsdien talloze wijzigingen ondergaan, waarvan de meeste voortkwamen uit de inrichting van een interne markt en het wegvallen van belastinggrenzen tussen lidstaten waar dat mee gepaard ging. Per 1 januari 2007 is de zesde richtlijn ingetrokken en vervangen door Richtlijn 2006/112/EG betreffende het gemeenschappelijke stelsel van belasting over de toegevoegde waarde, die alle wetteksten omvat die ter verandering van de kaderrichtlijn zijn opgesteld. Wat de BTW-tarieven betreft, voorziet de richtlijn in een normaal tarief met daarnaast een of twee verlaagde tarieven. Het normale tarief bedraagt ten minste 15 procent. Deze ondergrens ligt vast tot 31 december 2010. De verlaagde tarieven, die minstens 5 procent bedragen, gelden voor goederen en diensten die in de richtlijn omschreven staan. Verder staat de richtlijn bepaalde uitzonderingen op deze algemene regel en overgangsregelingen toe, waarmee de lidstaten op specifieke situaties kunnen reageren. Om de uitwerking van de verlaagde tarieven beter in te kunnen schatten, bepaalt de richtlijn verder dat de Commissie het Europees Parlement en de Raad uiterlijk op 30 juni 2007 een globale effectrapportage voorlegt, die is gebaseerd op een onderzoek van een groep onafhankelijke economische deskundigen. Daarbij wordt vooral gekeken naar de effecten van verlaagde tarieven op lokaal geleverde diensten op het scheppen van werkgelegenheid, de economische groei en een soepele werking van de interne markt. Manolis Mavrommatis (EL) Mevrouw de Voorzitter, mijnheer de minister, zoals u al zei moet de Commissie uiterlijk 30 juni 2007 de gegevens hebben ontvangen - en bekend hebben gemaakt - over de gevolgen van de ongelijke belasting op de toegevoegde waarde voor het economisch welzijn en het scheppen van banen in de lidstaten. Men verwacht dat de uiteenlopende BTW-tarieven een grote weerslag hebben op de sectoren van de interne markt en de economische groei van de lidstaten, met alle gevolgen van dien: de beïnvloeding van de afzonderlijke economische indicatoren en de verscherping van de ongelijkheden in de economie en de samenleving. Ik wilde u, mijnheer de minister, vragen of u de weerslag van de uiteenlopende BTW-tarieven al kent, en zo ja, hoe deze eruit ziet. Welk beleid denkt de Raad tot slot te voeren om de negatieve gevolgen van deze verschillen op te vangen? Günter Gloser Geachte afgevaardigde, ik heb ook gezegd dat er afwijkende ontwikkelingen en beslissingen waren binnen de marges die de Europese Unie laat. De bedoeling is nu juist ook dat wij, als wij het rapport van de deskundigengroep voorgelegd krijgen, de feiten op tafel hebben en kunnen beoordelen of er al dan niet belemmeringen voor de interne markt zijn en welke effecten zich in bepaalde sectoren voordoen waar in het verleden verlaagde tarieven golden. Ik hoop dat u inziet dat we dit rapport af moeten wachten. Daarna moeten we samen - de Raad, maar ook het Europees Parlement - een evaluatie houden. Jörg Leichtfried (DE) Mijnheer de minister, ik zou de vraag wat breder willen trekken: het is weliswaar een schone zaak dat er geprobeerd wordt om tot uniforme of toch geharmoniseerde BTW-tarieven te komen, maar het ultieme doel van de Europese belastingpolitiek zou toch moeten zijn om binnen de gehele Europese Unie uniforme, of tenminste vergelijkbare belastingtarieven en belastingen te krijgen. Ik zou graag weten hoe hierover gedacht wordt in de Raad en of er al aanzetten tot beleid zijn en zo ja, welke. Günter Gloser Geachte afgevaardigde, voorzover ik weet, hebben wij het in het verleden bijvoorbeeld bij de vennootschapsbelasting gehad over de hoogte van de tarieven en over de verschillende indicatoren voor een gemeenschappelijke belastinggrondslag. U weet dat er onder het Duitse Raadsvoorzitterschap voorbereidend werk gedaan is, maar dat er nog geen overeenstemming bereikt is. Ten aanzien van de BTW zeg ik nog eens dat dat een van de volgende punten is waar wij mee aan de slag gaan. Wat zijn de conclusies van het deskundigenrapport? Hoe beoordeelt de Commissie die en met wat voor voorstellen zal zij zelf komen? Welke voorstellen krijgt de Raad voorgelegd? Een discussie over de concrete vraag van de afgevaardigde is in de Raad evenwel nog niet gevoerd. De Voorzitter Betreft: Grensoverschrijdende EU-samenwerking om kinderen te beschermen tegen misbruik - wederzijdse erkenning van uitsluiting van werken met kinderen In de EU bestaat er dringend behoefte aan doelmatige systemen om ervoor te zorgen dat ongeschikte mensen geen baan kunnen krijgen waardoor ze in contact komen met kinderen. Op 1 juni 2006 heeft het Europees Parlement een verslag aangenomen over het "Initiatief van het Koninkrijk België met het oog op de aanneming van een kaderbesluit van de Raad betreffende de erkenning en de tenuitvoerlegging in de Europese Unie van verboden die het gevolg zijn van veroordelingen wegens seksuele misdrijven tegen kinderen" uit 2004 (14207/2004 - C6-0244/2004 -. Welke vooruitgang heeft de Raad geboekt met de vaststelling van het voorgestelde kaderbesluit, dat van wezenlijke betekenis is om te waarborgen dat kinderen in Europa beschermd worden? Ingeval er geen vooruitgang is geboekt, op welke andere manier denkt de Raad dan te zorgen voor verwezenlijking van alle doelen die in dit initiatief worden nagestreefd? (Erkenning en handhaving door lidstaten van door andere lidstaten aan personen opgelegde verboden om met kinderen te werken). Günter Gloser De Raad heeft uitvoerig gesproken over het initiatief van het koninkrijk België met het oog op de aanneming van een kaderbesluit van de Raad betreffende de erkenning en de tenuitvoerlegging in de Europese Unie van verboden die het gevolg zijn van veroordelingen wegens seksuele misdrijven tegen kinderen. Aansluitend op deze bespreking heeft het verantwoordelijke comité overeenkomstig artikel 36 op zijn zitting van 22 en 23 maart 2007 besloten om dit complex van problemen binnen het kaderbesluit betreffende de organisatie en de inhoud van uitwisselingen van gegevens uit het strafregister te regelen en de opzet van dit kaderbesluit dienovereenkomstig te wijzigen. Tijdens de zitting van de Raad Justitie en Binnenlandse Zaken in Luxemburg heeft de Raad op 13 juni 2007 overeenstemming bereikt over de hoofdlijnen van een kaderbesluit betreffende de organisatie en inhoud van uitwisselingen van gegevens uit het strafregister en daarmee eenstemmig het initiatief van het koninkrijk België ten einde gebracht. Daarmee is recht gedaan aan een belangrijk aspect van het Belgische initiatief, dat erop gericht was informatie over eerdere veroordelingen en verboden tot het uitoefenen van een beroep in een bepaalde lidstaat ook in andere lidstaten beschikbaar te maken, zodat men in elke lidstaat die conclusies kan trekken die nodig zijn om kinderen tegen de gevaren van seksueel misbruik te beschermen. Claude Moraes (EN) Ik dank de fungerend voorzitter van de Raad voor zijn antwoord, maar wil hem tevens vragen om tijdens het Duitse voorzitterschap de ernstige ongerustheid te erkennen die in de hele Europese Unie heerst over recente incidenten waarbij mogelijk kinderen zijn ontvoerd met als doel hen uit te buiten. Ik wil hem vragen te erkennen dat dit op dit moment een belangrijke kwestie is binnen de Europese Unie, voor zijn land, voor mijn land en voor andere landen, en ervoor te zorgen dat we vóór het einde van het Duitse voorzitterschap resultaten behalen met betrekking tot het uitwisselen van de strafregisters van mensen die met kinderen werken en een bedreiging voor hen vormen. Günter Gloser Mijnheer de afgevaardigde, ik heb al gezegd dat het initiatief inderdaad overgenomen is en dat ook de ministers van Justitie en Binnenlandse Zaken het er onlangs over eens geworden zijn de kern van het Belgische initiatief uit te voeren. Afgezien van bepaalde verschillen in informatie die doorgegeven mag worden, heeft de EU op het centrale punt van het Belgische initiatief nu een gemeenschappelijke oplossing gevonden. Ik vind dat een belangrijke stap. U zult begrijpen dat de tijd die het Duitse Raadsvoorzitterschap nog rest vermoedelijk niet volstaat om ook op andere punten nog overeenstemming te bereiken. Sarah Ludford (EN) Is het niet uitermate triest dat er drie jaar na het voorstel nog steeds geen overeenkomst is, en dat terwijl iedereen het erover eens is dat het grensoverschrijdend beschikbaar maken van informatie over zedendelinquenten zeer hoge prioriteit geniet, hetgeen ook in hoge mate wordt gesteund door het publiek? En dan zegt de Raad dat hij zich hier spoedig over zal buigen! Is het ook niet uitermate schokkend dat de Britse regering zich wil onttrekken aan deze juridische ruimte van Europese samenwerking zodat onze kinderen, zelfs al wordt er een overeenkomst bereikt, niet eens zouden worden beschermd door maatregelen waarmee zedendelinquenten kunnen worden getraceerd? Günter Gloser Geachte afgevaardigde, het is niet mijn bedoeling hier al te diep in te gaan op de nog te nemen beslissing over de wijziging van het Verdrag tot vaststelling van een Grondwet voor Europa, maar ik meen toch duidelijk gemaakt te hebben dat de ministers van Justitie het 13 juni eens geworden zijn en dat er een oplossing bereikt is door dit wezenlijke, de strafregisteruitwisseling betreffende element uit het Belgische initiatief in het geplande kaderbesluit te integreren. Het is vooral van belang te weten wat er gebeurt als slechts één lidstaat over de informatie beschikt, terwijl iemand ergens anders zijn beroep gaat uitoefenen. Is dat dan bekend in de Europese Unie? Dát wordt nu door het beoogde kaderbesluit gewaarborgd. De Voorzitter Betreft: Discriminatie van personen met een handicap en van kinderen met leerproblemen 2007 is weliswaar het jaar van de gelijke kansen voor eenieder, maar personen met een handicap of bijzondere behoeften worden op grond van hun situatie nog altijd gediscrimineerd. Concreet komt het voor dat a) personen met een handicap zich niet kunnen verzekeren en in het geval van een ongeluk ten laste van hun familie komen, en b) kinderen met leerproblemen (bijv. stotteren, dyslexie) op grond van onderling afwijkende nationale wetgevingen niet in elke lidstaat gelijk worden behandeld (zo kunnen kinderen met dyslexie in sommige landen bijvoorbeeld mondeling worden geëxamineerd, terwijl dat in andere EU-landen en op de Europese scholen niet mogelijk is). Kan de Raad ervoor zorgen dat personen met een handicap zich individueel kunnen verzekeren en dat er speciale maatregelen worden getroffen voor kinderen met leerproblemen (in het bijzonder op de Europese scholen)? Günter Gloser Laat mij gelijk zeggen dat de vraag die u stelt vanuit het perspectief van het Raadsvoorzitterschap zeer belangrijk en gerechtvaardigd is. De Raad is zich terdege bewust van het belang om het welzijn van gehandicapten en kinderen met leermoeilijkheden te waarborgen. De Raad zou van de gelegenheid gebruik willen maken om de aandacht te vestigen op het algemeen wettelijke kader voor de bestrijding van discriminatie in werk en beroep op grond van geloofsovertuiging, levensbeschouwing, handicap, leeftijd of seksuele geaardheid. In deze richtlijn, die gebaseerd is op artikel 13 van het Verdrag, zijn minimumeisen vastgelegd waar alle lidstaten aan moeten voldoen. Helaas strekt dit wettelijk kader zich niet uit tot het verzekeringswezen en het onderwijs. De lidstaten kunnen echter wel bepalingen invoeren of handhaven die in een nog grotere mate recht doen aan het gelijkheidsbeginsel dan de richtlijn en die bescherming tegen discriminatie bieden op terreinen waar de nationale regeringen bevoegd zijn. Wat het Europese Jaar van gelijke kansen voor iedereen betreft, stelt de Raad met tevredenheid vast dat de Commissie voornemens is een aantal onderzoeken te publiceren die voor dit onderwerp van belang zijn. Deze onderzoeken moeten een duidelijk licht werpen op de sociale positie van gehandicapten en hun positie in onderwijs en scholing, alsmede statistische gegevens over gehandicapten bundelen die vooral aan socialezekerheidsinstanties ter beschikking gesteld zullen worden, zodat er een realistisch beeld ontstaat van de algehele situatie van gehandicapten, met inbegrip van de opleidingsdimensie. Marie Panayotopoulos-Cassiotou (EL) Mevrouw de Voorzitter, mijnheer de fungerend voorzitter van de Raad, ik dank u voor uw antwoord. Ik wilde erop wijzen dat Duitsland als land reeds heeft aangetoond begrip te hebben voor gehandicapten en een wet heeft uitgevaardigd die gehandicapten in staat stelt zich te verzekeren, opdat zij gelijke behandeling genieten op de arbeidsmarkt. Op de Europese scholen worden geen adequate maatregelen getroffen om kinderen met handicaps te helpen, zoals wel het geval is in de lidstaten, en daarom vraag ik u om namens de Raad initiatieven te nemen. Günter Gloser Mevrouw de afgevaardigde, ik zou de feiten die u schildert nog eens na moeten trekken, maar ik heb al eerder gezegd dat we enerzijds moeten proberen om op bepaalde terreinen met nieuwe initiatieven te komen. Als de Commissie dit verslag presenteert, zullen we zien waar lacunes bestaan. Vervolgens kunnen die vast en zeker door wettelijke maatregelen opgevuld worden, hetzij door de Europese Unie, hetzij - en dat is waar ik van uitga - binnen de nationale bevoegdheden. De Voorzitter Betreft: Intergouvernementele samenwerking en overbruggingsclausules in verband met de immigratie Immigratievraagstukken worden in het beleid van de Europese Unie steeds belangrijker en daarom worden instrumenten ontwikkeld voor intergouvernementele samenwerking zoals Frontex en snelle interventieteams. Op welke maatregelen bezint de Raad zich in dit verband om de communautaire pijler op dit gebied te versterken, met name door middel van de zogenaamde "overbruggingsclausules" die in de EU-verdragen zijn voorzien? Günter Gloser fungerend voorzitter van de Raad. (DE) Mevrouw de Voorzitter, ik hoop dat u er begrip voor zult hebben dat mijn antwoord erg technisch wordt, en misschien wat onbegrijpelijk. Wie zich echter intensief met deze zaken bezig houdt, weet natuurlijk hoe belangrijk in dit verband de rechtsgrondslag is. De maatregelen op het gebied van de migratie kunnen op dit moment worden genomen op basis van deel III, titel IV, van het Verdrag tot Oprichting van de Europese Gemeenschap. Op basis van artikel 67, lid 2, tweede streepje, wordt de lijst van onderwerpen waarvoor de maatregelen worden genomen op basis van de medebeslissingsprocedure met het Europees Parlement door het besluit 2004/927/EG van de Raad van 22 december 2004 over de toepassing van de procedure van artikel 251 van het Verdrag tot oprichting van de Europese Gemeenschap uitgebreid door de toevoeging van bepaalde onderwerpen, die nu ook onder titel IV van deel III van dit Verdrag vallen. Voor de meeste kwesties die onder deze bepalingen vallen volgen we nu de medebeslissingsprocedure. De Europese Raad was echter van mening dat zolang het Verdrag tot vaststelling van een Grondwet voor Europa nog niet in werking is getreden de Raad met algemene stemmen moet beslissen over de maatregelen genoemd in artikel 63 van het EG-Verdrag, lid 3, letter a, en lid 4, voor de legale migratie van onderdanen van derde landen naar en tussen de lidstaten. Deze en andere kwesties worden nog behandeld in het proces ter hervorming van het Verdrag, dat nog steeds loopt. Manuel Medina Ortega (ES) Mevrouw de Voorzitter, ik wil de fungerend voorzitter van de Raad bedanken voor de informatie die hij ons verstrekt heeft en die dit Parlement natuurlijk goed kent, ondanks haar technische aard. Waar het om gaat, is dat we ons op dit ogenblik in het Parlement ernstig zorgen maken over het feit dat de Raad niet in staat is om de immigratieproblemen op te lossen door middel van intergouvernementele samenwerking. Ik zal me hier beperken tot een enkel voorbeeld, en dat is de handhaving van de Dublin II-verordening, die het ons op dit moment onmogelijk maakt om onze solidariteit te betuigen met de republiek Malta voor de aanpak van de immigratieproblemen, iets wat juist langs communautaire weg zou kunnen gebeuren. Waar het mij om gaat, is dat de intergouvernementele weg ontoereikend is en we moeten overstappen op de eerste pijler; een voorbeeld in deze richting is de Dublin II-verordening. Günter Gloser fungerend voorzitter van de Raad. (DE) Geachte afgevaardigde, we hebben bij vroegere gelegenheden al vaak gesproken over de kwestie van de migratie. Ik heb er al meerdere malen op gewezen, ook tijdens een eerder debat vandaag, dat de totale aanpak van de migratie morgen en overmorgen in de conclusies van de Raad zeker een grote rol zal spelen, dat we het onderwerp aan zullen pakken, en dat het niet zomaar een onderwerp is. U vraagt terecht wat we kunnen doen om landen als Malta te helpen, of ook andere lidstaten van de Europese Unie. We zullen echter ook samen met de landen van herkomst proberen om oplossingen te vinden voor het probleem van de migratie, en voor de oorzaken van vooral de illegale migratie. De andere vraag is natuurlijk technisch van aard. Het hangt er echter allemaal van af hoe we de kwestie van de toekomst van het Verdrag tot vaststelling van een Grondwet voor Europa aan zullen pakken. Andreas Mölzer (DE) Mijnheer de minister, de massale legalisering van illegale migranten in verschillende lidstaten van de EU is vaak beschouwd als een uitnodiging, en heeft geleid tot een ware golf van vluchtelingen. Ook de smokkelbendes hebben gouden zaken gedaan. Hoe ver bent u gekomen met het voorbereiden van overnameovereenkomsten, vooral met de landen die financiële steun van de EU krijgen? Günter Gloser De overname is een belangrijk punt, dat ook in de gezamenlijke debatten van de Europese Unie en de Afrikaanse landen aan de orde is gekomen, voor het laatst tijdens de gezamenlijke conferentie inzake migratie die vorig in Tripolis is gehouden. Daar zitten natuurlijk heel wat aspecten aan vast. We hebben op dit moment namelijk niet alleen een migratiestroom van het zuiden naar het noorden, maar ook van het oosten naar het westen, al heeft dit geen grote invloed op de discussie gehad. Bij de visumregelingen voor landen in het oosten proberen we altijd of we een overnameovereenkomst kunnen sluiten, zoals u vroeg. Dat doen we ook in het kader van gesprekken met bijvoorbeeld lidstaten van de Afrikaanse Unie. Ik kan u op dit moment echter niet vertellen met hoeveel en welke landen we dergelijke overeenkomsten al hebben gesloten. Dat zullen we u ongetwijfeld achteraf schriftelijk kunnen meedelen. Louis Grech (MT) Hoewel ik het eens ben met de fungerend voorzitter dat we het over de oorzaken van de emigratie moeten hebben, wil ik graag weten wat het standpunt van het Duitse voorzitterschap is over het voorstel van Malta om de lasten te delen. We zijn het er mee eens dat dit een onderwerp is dat moet worden behandeld in de context van het Grondwettelijk Verdrag, maar dit is een spoedeisende noodsituatie die dringende actie vereist. Günter Gloser fungerend voorzitter van de Raad. (DE) Dat zijn twee verschillende onderwerpen. De oorzaken van de vluchtelingenstromen zullen ook een belangrijk punt zijn op de agenda van de Afrika-Top, die in november onder Portugees voorzitterschap plaatsvindt. Wat kunnen we samen met de landen van herkomst doen om de situatie te verbeteren? Een goed staatsbestuur, betere structuren, het vooruitzicht op werk en opleiding? De vraag is ook wat wij als Europese Unie kunnen doen. Onlangs is commissaris Frattini daar al op ingegaan, maar ook het Duitse voorzitterschap van de Raad heeft dat gedaan, we hebben overwogen of we tijdelijke visa kunnen verlenen aan arbeidsmigranten. Daar wordt nog steeds aan gewerkt. Bovendien is Frontex ongetwijfeld een eerste mogelijkheid om landen te helpen die bepaalde problemen ter plaatse misschien niet kunnen oplossen. De Voorzitter Betreft: Terrorismebestrijding en mensenrechten Welke strategie stelt het Duitse voorzitterschap na de EU-VS-Top van april 2007 voor om ervoor te zorgen dat bij de trans-Atlantische samenwerking ter bestrijding van terrorisme en misdaad methoden worden toegepast in het kader waarvan mensenrechten en burgerlijke vrijheden worden geëerbiedigd? Wanneer en hoe denkt het voorzitterschap het Europees Parlement te betrekken in de trans-Atlantische dialoog over veiligheid, met inbegrip van het juridische kader voor de terrorismebestrijding? Welke reacties heeft het voorzitterschap van de lidstaten gevraagd en gekregen op het op 14 februari 2007 aangenomen verslag van het Europees Parlement over buitengewone uitlevering? Kan het voorzitterschap mededelen hoe de vervulling van de functie van coördinator terrorismebestrijding er momenteel voorstaat, en onderzoekt hij de noodzaak aan deze functie in de structuur van de Raad meer gewicht toe te kennen, niet in de laatste plaats om ervoor te zorgen dat artikel 6 van het VEU wordt nageleefd? Günter Gloser fungerend voorzitter van de Raad. (DE) Tijdens de EU-VS-Top in 2007 hebben de Europese Unie en de Verenigde Staten een afspraak gemaakt. In overeenstemming met onze gemeenschappelijke waarden bevestigen we dat we er al lang voor strijden om te garanderen dat de inspanningen om het terrorisme te bestrijden overeenstemmen met onze verplichtingen volgens het internationale recht, inclusief de voorschriften inzake de rechten van de mens, het vluchtelingenrecht en het internationaal humanitair recht. We zullen de dialoog over de grondrechten in het internationale recht voortzetten en intensiveren. Die dialoog is belangrijk voor onze gezamenlijke strijd tegen het terrorisme, zal onze samenwerking in die strijd hopelijk bevorderen, en heeft ertoe bijgedragen dat er meer kennis is ontstaan van elkaars rechtsregels. Het voorzitterschap informeert het Europees Parlement regelmatig over de trans-Atlantische betrekkingen, ook voor zover ze verband houden met het internationale recht. We hebben dat ook gedaan ter voorbereiding van de EU-VS-Top op 24 april 2007. Ik wil ook nog ingaan op de trans-Atlantische dialoog. De wetgever levert een bijdrage aan de trans-Atlantische dialoog over de veiligheid. De Raad heeft nota genomen van de resolutie inzake de buitengewone uitlevering, die het Parlement op 14 februari 2007 heeft goedgekeurd, en die voorafging aan de vergadering van de Raad Algemene Zaken en Buitenlandse Betrekkingen, die op 5 maart 2007 heeft plaatsgevonden. Het voorzitterschap heeft van de lidstaten geen reacties gekregen op de genoemde resolutie van het Europees Parlement en had daar ook niet om gevraagd. De functie van coördinator terrorismebestrijding wordt op dit moment geëvalueerd. We zijn op zoek naar een geschikte kandidaat. Sarah Ludford (EN) Het zou beter zijn geweest om tijdens deze vergaderperiode een volledig debat te wijden aan de uitleveringen door de CIA en Europese medeplichtigheid hieraan, zoals de liberalen wilden, maar vreemd genoeg weigerden de grootste linkse en rechtse fracties helaas dat idee te steunen. Dan hadden we gezamenlijk druk kunnen uitoefenen op de Raad om eindelijk te reageren op de verslagen van het Parlement en Dick Marty. Hoe gaat de Raad ervoor zorgen dat de mensenrechten worden nageleefd, zoals is bepaald in de conclusies van de Top, als we weten dat de Amerikaanse inspanningen erop zijn gericht de Europese lidstaten over te halen de wettelijke bescherming af te zwakken? Laat de Raad, gezien het feit dat er van ons verwacht wordt dat we een trialoog op hoog niveau voeren over terrorisme, de leden van dit Parlement delen in die voortdurende geheime besprekingen? We zijn nooit geraadpleegd over het actieplan, en ik ben van mening dat het hoog tijd is dat de Raad zijn partnerschap met het Parlement met betrekking tot deze kwesties verbetert. Günter Gloser fungerend voorzitter van de Raad. (DE) Als ik me niet vergis heb ik al tijdens het debat over de trans-Atlantische dialoog verklaard hoeveel waarde we daaraan hechten, en wat wij als Europese Unie, maar ook als voorzitter van de Raad, tot het debat hebben bijgedragen. Het is inderdaad juist dat er veel ideeën naar voren zijn gebracht, en dat de gesprekken doorgaan, weliswaar niet op het hoogste niveau, maar het werk gaat door. Ik hoop dat u er begrip voor heeft dat dit vertrouwelijke gesprekken zijn. Het feit dat we de trans-Atlantische betrekkingen regelmatig op de agenda plaatsen, zorgt ervoor dat de mogelijkheid om van gedachten te wisselen over hoe ver beide partijen zijn gevorderd richting een oplossing, in de toekomst zal blijven bestaan. Jörg Leichtfried (DE) Mijnheer de minister, staat u mij toe om op te merken dat u het misschien geprobeerd heeft, maar dat het in bepaalde gevallen nog niet echt is gelukt. Daarmee bedoel ik vooral een zaak waar ik me mee bezig hou, en wel de volgens mij onwaardige controles van Europese passagiers op Amerikaanse luchthavens, waarbij de rechten van de mens ongetwijfeld worden geschonden. Dat lijkt me op den duur een onhoudbare toestand. Ik zou graag willen weten wat u van plan bent, wat gaat u doen tegen deze maatregelen die de Verenigde Staten onder het mom van de strijd tegen het terrorisme hebben genomen? Günter Gloser fungerend voorzitter van de Raad. (DE) Geachte afgevaardigde, ik wil nu niet reageren op uw oordeel over de controle in de Verenigde Staten. Ik weet echter dat de Verenigde Staten dit beleid voeren vanwege bepaalde voorvallen. U weet ook wel dat we met de Verenigde Staten een permanente dialoog voeren over het visa waiver-programma, om ook onderdanen van andere lidstaten van de Europese Unie van deze regeling gebruik te kunnen laten maken. Ik zal deze kwestie naar aanleiding van uw vraag nogmaals aan de orde stellen, en eventueel ook onze Portugese collega's, die het voorzitterschap van ons overnemen, voorstellen om dit onderwerp tijdens de gesprekken met de Verenigde Staten te bespreken. De Voorzitter Betreft: Plaatsing Amerikaans antiraketsysteem in EU-lidstaten Het plan van de VS om in de EU-lidstaten Polen en Tsjechië een antiraketsysteem te plaatsen, onder het voorwendsel van bescherming tegen raketten uit Iran en Noord-Korea, heeft onder de Europese bevolking tot onrust geleid omdat men begrijpt dat het Europese continent door de plaatsing tot doelwit wordt 'gepromoveerd' en er nieuwe breuklijnen worden gecreëerd. De Russische veiligheidsraad heeft reeds een herziening van de Russische defensiedoctrine in het vooruitzicht gesteld, omdat het plan voor de plaatsing van het antiraketsysteem als een bedreiging voor de Russische Federatie wordt opgevat. Wat vindt de Raad van het plan voor de plaatsing van het Amerikaanse antiraketsysteem in lidstaten van de EU? Welke maatregelen overweegt de Raad te nemen om dit plan, dat Koude Oorlogachtige situaties in Europa doet herleven, van tafel te krijgen? Günter Gloser fungerend voorzitter van de Raad. (DE) Geachte afgevaardigde, het Amerikaanse antiraketsysteem met de geplande plaatsing van tien raketten in Polen en van een radarsysteem in Tsjechië is in de Raad nog niet besproken. De bilaterale samenwerking tussen de Verenigde Staten en bepaalde lidstaten van de EU in verband met de plaatsing van het nationale antiraketsysteem van de VS valt onder een nationale bevoegdheid van de betrokken lidstaten. Daarom heeft de Raad niet overwogen om de kwestie van het antiraketsysteem tijdens gesprekken met de VS of met de NAVO aan de orde te stellen. De afweer van ballistische raketten zal worden besproken tijdens de gesprekken tussen de NAVO en de NAVO-Rusland Raad. Op 19 april heeft in het kader van de bijeenkomst van de NAVO-raad en van de NAVO-Rusland Raad een speciale vergadering over de raketafweer plaatsgevonden. Dit onderwerp is ook besproken tijdens een informele vergadering van de ministers van Buitenlandse Zaken van de NAVO-landen op 26 en 27 april in Oslo. Dimitrios Papadimoulis (EL) Mevrouw de Voorzitter, het antwoord van de Raad bevreemdt mij. Akkoord, u wilt het niet bespreken met de Amerikanen en de NAVO, maar bent u wel van plan om het in de Raad te bespreken met uw Tsjechische en Poolse collega's? Of hebt u het allemaal aan de NAVO overgelaten? De Duitse minister van Buitenlandse Zaken heeft zijn bezorgdheid geuit, de heer Solana eveneens. Duitsland wil goede betrekkingen tussen de EU en Rusland. Bent u van plan om dit vraagstuk te bespreken tijdens de Top? Bent u überhaupt van plan om het ooit ter sprake te brengen? Als de Raad geen besprekingen voert over de problemen die alle Europese burgers zorgen baren, waar moet hij dan wel besprekingen over voeren? Günter Gloser Laat ik beginnen met de uitgangssituatie. Enkele jaren geleden op de NAVO-Raad in Praag hebben de partners gestemd over welke nieuwe uitdagingen we zien en met welk nieuw beleid de NAVO deze uitdagingen tegemoet moet treden. De NAVO heeft hiervoor werkgroepen ingezet. In Riga is dit debat voortgezet maar werd nog geen eindconclusie geformuleerd. Over de gemeenschappelijke dreigingsanalyse zijn we het bijvoorbeeld eens. In die fase kwam de VS echter met zijn voorstel over een nationaal raketafweersysteem. Wij zijn van mening dat dit thema algemeen binnen de NAVO en niet binnen de Europese Unie moet worden besproken. Ik kan slechts nogmaals bevestigen dat het in de Europese Raad geen onderwerp van bespreking is geweest en dat zal het ook niet worden. Andreas Mölzer (DE) Mijnheer de minister, u wijst er weliswaar terecht op dat de Raad zich niet met dit vraagstuk wil bezighouden, maar ik wil toch nog even vragen - immers, volgens peilingen is 51 procent van de Polen tegen de voorgenomen plaatsing van het Amerikaanse raketafweersysteem - waarom verzoeken van actiegroepen om een referendum te houden worden afgewezen, omdat referenda in dit verband geen geschikt middel zouden zijn. Vindt de Raad ook niet dat de bevolking meer betrokken moet worden bij dit soort belangrijke besluiten? Is het mogelijk dat men zich daarover nog eens nader beraadt? Günter Gloser Beslissingen over referenda dienen op nationaal niveau te worden genomen. Het is niet nodig dat de Raad daarover een advies verstrekt. De lidstaten bepalen dat in eigen verantwoordelijkheid. Ik wil nog wel even zeggen dat met name Rusland en de Verenigde Staten enige beweging in deze zaak hebben gebracht. Deze landen hebben afgesproken uitgebreid overleg te voeren over dit thema en een vertrouwensbasis te scheppen. Dat is allemaal nog aan de gang. Zoals u weet heeft de heer Poetin onlangs de VS een voorstel gedaan. Laten we eerst eens afwachten wat de gesprekken zullen brengen. Tobias Pflüger (DE) Ik wil op dat laatste nog even inhaken. Heeft het voorzitterschap van de Raad een standpunt ingenomen inzake het voorstel van Vladimir Poetin om Azerbeidzjan bij het raketafweersysteem te betrekken? Ten tweede: komt het standpunt van de EU, meer bepaald de Raad, inzake het Amerikaanse raketafweersysteem overeen met het standpunt van de NAVO, of is er een verschil? Zo ja, in hoeverre verschillen de standpunten van elkaar? Ten derde: is de Raad van de EU voornemens zich te zijner tijd met het vraagstuk inzake het raketafweersysteem te gaan bezighouden? Günter Gloser De Raad heeft zich tot nu toe niet over dit vraagstuk gebogen. Ik kan niet zeggen of de Raad dat in de toekomst gaat doen. Ik zei eerder al dat in dit verband geen standpunt van het Raadsvoorzitterschap vereist is, maar dat wij er gezien de debatten van de laatste dagen er met voldoening kennis van hebben genomen dat de spanningen tussen de Verenigde Staten en Rusland zijn afgenomen en dat men weer bereid is met elkaar rond de tafel te gaan zitten. Wij huldigen op dit moment het standpunt dat er over dit vraagstuk binnen de NAVO en niet binnen de Europese Raad moet worden beraadslaagd. De Voorzitter Betreft: Gasleiding door de Oostzee Er zijn uiteenlopende berichten over de vraag of de Raad zijn goedkeuring heeft gehecht aan de aanleg van een Duits-Russische gasleiding door de Oostzee. Niet in de laatste plaats uit democratisch oogpunt is het van belang dat de burgers hiervan op de hoogte worden gesteld. Ik heb deze vraag eerder aan zowel de Commissie als de Raad voorgelegd, zonder een concreet en bevredigend antwoord te krijgen. Heeft de Raad zijn formele goedkeuring gehecht aan de aanleg van een Duits-Russische gasleiding door de Oostzee? Is de goedkeuring van de Raad inderdaad nodig om het project te kunnen uitvoeren? Als er een conflict rijst over een milieu-effectbeoordeling in de Zweedse wateren, is het dan het Europees Hof van Justitie of de Zweedse milieurechtbank die de definitieve uitspraak doet? Günter Gloser Ik wijs erop dat er geen rechtsgrond is op grond waarvan de Raad de in uw vraag genoemde projecten formeel kan goedkeuren of verwerpen. Anders gezegd, met de uitvoering van deze projecten kan zonder toestemming van de Raad worden begonnen. U weet ongetwijfeld dat in Beschikking nr. 1364/2006/EG van het Europees Parlement en de Raad tot opstelling van richtsnoeren voor trans-Europese netwerken in de energiesector en houdende intrekking van de Beschikkingen 96/391/EG en nr. 1229/2003/EG op meerdere punten wordt verwezen naar een gasleiding van Rusland naar Duitsland die via de offshore route door de Oostzee loopt. Voorts acht ik bekend dat volgens bijlage I van deze beschikking een Noord-Europese gasleiding wordt geschaard onder de projecten van Europees belang en derhalve onder de categorie van projecten valt waaraan de hoogste prioriteit wordt toegekend. Met het oog op de bijzondere bepalingen over projecten van deze betekenis verwijst de Raad naar het dispositief van voornoemde beschikking, die overeenkomstig de medebeslissingsprocedure van het Europees Parlement en de Raad is aangenomen. Voorts wijs ik u, geachte afgevaardigde, op artikel 13 van de beschikking waarin het volgende wordt vermeld: "Deze beschikking loopt niet vooruit op de uitkomsten van de milieueffectenbeoordeling van de projecten en van de plannen of programma's waarmee het kader voor de toekomstige vergunning van de desbetreffende projecten wordt vastgelegd. Wanneer krachtens de Gemeenschapswetgeving ter zake een milieueffectenbeoordeling vereist is, wordt met het resultaat daarvan rekening gehouden, voordat daadwerkelijk een besluit tot uitvoering van de projecten wordt genomen overeenkomstig de toepasselijke Gemeenschapswetgeving." Wat het tweede deel van de vraag betreft, kan ik verklaren dat het overeenkomstig het Verdrag een zaak is van de Commissie om de correcte toepassing van de communautaire wetgeving te waarborgen en zo nodig passende maatregelen te nemen bij inbreuken hierop. Dit beginsel is vanzelfsprekend ook van toepassing op de vigerende communautaire voorschriften inzake milieueffectenbeoordelingen. Nils Lundgren (SV) Mevrouw de Voorzitter, als EU-land en nu ook als land dat voorzitter is van de EU, pleit Duitsland voor een gemeenschappelijk energiebeleid voor de EU. Ondanks dat sluit Duitsland een bilateraal verdrag met Rusland over een grote investering in de infrastructuur in de vorm van een gasleiding, zonder te overleggen met de andere lidstaten gelegen rond de Oostzee. Wat is uw commentaar hierop? Günter Gloser Deze problematiek is bij een eerder vragenuur al eens aan de orde geweest. Nogmaals, ik kan niet anders zeggen dan dat het hier gaat om een particulier project en geen overheidsproject en dat de ondernemingen bij de uitvoering daarvan alle benodigde documenten moeten indienen, ook in de landen waar de gasleiding uiteindelijk moet worden aangelegd. Daar moet deze beoordeling conform de geldende voorschriften worden uitgevoerd. Justas Vincas Paleckis (DE) Mijnheer de minister, zoals bekend is dit gasleidingsproject door verschillende politici, deskundigen en wetenschappers uit met name Scandinavië en de Baltische staten en uit Polen zwaar bekritiseerd. Misschien kan de Raad bijdragen aan de organisatie van een bijeenkomst waar de bevoegde deskundigen en politici samenkomen om het probleem gezamenlijk te bespreken en wellicht tot een modus vivendi te komen. Günter Gloser Collega, het op de hoogte stellen van de betrokken landen is in de eerste plaats een taak van degenen die het project op poten hebben gezet en willen uitvoeren. Hiervoor moet een passende kennisgeving worden gedaan. Daarna zal ongetwijfeld een beoordeling plaatsvinden op alle mogelijke gebieden, in het bijzonder milieu en veiligheid. Ik ga ervan uit dat ook de nodige gesprekken zullen plaatsvinden. Het initiatief moet echter komen van de projectdeelnemers en dat zijn particuliere ondernemingen, geen staatsbedrijven. DanutBudreikait (LT) Mevrouw de Voorzitter, mijnheer de minister, dit is niet de eerste keer dat wij over deze kwestie debatteren. Het spreken over de milieueffecten ervan roept alle mogelijke zorgen en angsten op. Rusland, dat het project uitvoert, voert nu zijn eigen milieueffectbeoordeling uit en beweert dat de wapens op de zeebodem niet gevaarlijk zijn. Vindt u het niet onlogisch dat een particuliere projectmanager de milieueffectbeoordeling uitvoert? Günter Gloser Geachte afgevaardigde, er is internationale en Europese wetgeving die moet worden nageleefd. Ik ga ervan uit dat ook Rusland aan het internationaal recht gebonden is. Het is niet zo dat Rusland zijn eigen beoordeling maakt en als het resultaat er is zegt dat deze pijpleiding aan de duurzaamheidseisen op milieugebied voldoet; ook met de andere partners moet rekening worden gehouden. Ik herhaal nog maar eens wat ik in een eerder vragenuur heb gezegd - en wat trouwens ook in het belang is van de exploitanten van de gasleiding - namelijk dat er wordt zorggedragen voor volledige transparantie om de burgers gerust te stellen en dat voorkomen zal worden dat de mijnen en bommen die nog op de zeebodem liggen een gevaar vormen voor mensen die in de buurt van de leiding wonen. Bij de beoordeling ter zake zal zeer grondig te werk worden gegaan. Alle partijen, in het bijzonder de ondernemingen, moeten ervoor zorgen dat deze beoordeling wordt uigevoerd, zodat de zaak niet alleen afhangt van het krijgen van groen licht en toestemming van Rusland. De Voorzitter Betreft: Overzeese gebieden Wordt in de Raad wel eens van gedachten gewisseld over het feit dat een aantal overzeese gebieden die letterlijk aan de andere kant van de wereld liggen, vreemd genoeg geacht worden deel uit te maken van de EU, terwijl andere gebieden binnen de grenzen van de EU worden beschouwd als zijnde gelegen "buiten" de EU? Is het, gezien de implicaties hiervan, niet tijd deze situatie aan te passen of te regulariseren? Günter Gloser Dit aspect dat de geachte afgevaardigde ter sprake brengt, is door de Raad niet behandeld. De fysieke afstand respectievelijk nabijheid tot de 27 lidstaten speelt op zichzelf geen doorslaggevende rol in de betrekkingen tussen de afzonderlijke landen en gebieden van de Europese Unie. De betrekkingen met de overzeese landen en gebieden zijn geregeld in het vierde deel van het EG-Verdrag en in beschikkingen van de Raad. De vigerende Raadsbeschikking, aangenomen op 27 november 2001 en op 19 maart 2007 gewijzigd, loopt op 31 december 2013 af. Voor dit tijdstip zal de Raad zich over de situatie buigen. Robert Evans (EN) Mijn eigenlijke punt was dat we hetgeen we in deze vergaderzaal beslissen - zoals u al zei in antwoord op de vorige vraag, toen u verwees naar Europese wetten die moeten worden gerespecteerd - van toepassing is in gebieden als Martinique, Guadeloupe of Frans-Guyana voor de kust van Zuid-Amerika, op duizenden kilometers afstand, hier ver vandaan, maar niet in gebieden als de tussen Frankrijk en Groot-Brittannië gelegen Kanaaleilanden, of het eiland Man, Liechtenstein of Andorra, en zo kan ik nog wel even doorgaan. Er bestaan allerlei bijzondere belastingparadijsjes en vrijstellingen die we klaarblijkelijk toestaan en waar Europese wetgeving niet van toepassing is. Is de Raad niet van mening dat deze situatie zodanig anomaal is dat we deze moeten herzien en over een modernere oplossing moeten nadenken, in plaats van te proberen wetten uit te vaardigen voor gebieden op duizenden kilometers afstand, en niet voor onze eigen achtertuin? Günter Gloser Ik denk niet dat het nodig is om specifiek te vermelden dat de gebieden die betrekking hebben op uw vraag regio's zijn die buiten Europa liggen maar toch bij de Europese Unie horen, omdat ze vanwege hun band met hun moederland bij wijze van spreken leden van de Europese Unie zijn. U weet natuurlijk dat landen als Andorra of Liechtenstein weliswaar in Europa liggen, maar geen lid van de Europese Unie zijn. De Raad zal aan de hand van een passende toetsing vaststellen of de verbondenheid met deze gebieden en de verspreiding van wetgeving naar de genoemde gebieden gehandhaafd zal blijven. Tobias Pflüger (DE) Het zijn vaak overzeese gebieden waar legerbases van EU-lidstaten gevestigd zijn. Ik wil op een zo'n geval concreet ingaan. Er zijn gebieden in Cyprus die als sovereign military bases worden aangemerkt. Ze horen weliswaar bij Groot-Brittannië, maar maken geen deel uit van de Europese Unie. Mijn vraag in dit verband is als volgt: is het een houdbare toestand dat er in een EU-lidstaat gebieden van een andere lidstaat liggen die geen deel uitmaken van de Europese Unie? Günter Gloser De enige verklaring die ik hiervoor kan geven is dat er, zoals eenieder weet, zich op Cyprus bijzondere ontwikkelingen hebben voorgedaan en dat het eiland in verband daarmee een bijzondere status kent. Er bestaan nog steeds oude regelingen waarvan ik mij kan voorstellen dat er zeker wijziging in zal komen zodra er een alomvattende oplossing van het conflict in Cyprus wordt bereikt. De Voorzitter Betreft: Mogelijke leeftijdsdiscriminatie van piloten die boven Frankrijk vliegen Vormt Frankrijks weigering om piloten ouder dan 60 jaar toe te staan boven zijn grondgebied te vliegen, zelfs wanneer zij optreden als copiloot overeenkomstig de richtsnoeren van de Internationale Burgerluchtvaartorganisatie, niet een inbreuk op de richtlijn van de EU inzake gelijke behandeling in arbeid en beroep (2000/78/EG van 27 november 2000)? Günter Gloser Geachte afgevaardigde, u weet uiteraard dat het in de eerste plaats de taak is van de Europese Commissie om toezicht te houden op de passende omzetting door de lidstaten van de communautaire wetgeving in het nationaal recht. De Raad wenst dan ook ter zake van dit specifieke geval geen standpunt in te nemen. Philip Bushill-Matthews (EN) U stuurt me met een kluitje in het riet. Ik ben mij ervan bewust dat de Commissie bepaalde verantwoordelijkheden heeft, maar zegt u nu dat deze kwestie de Raad totaal niet interesseert en dat hij zich niet bekommert om leeftijdsdiscriminatie? Want dat is de duidelijke boodschap die u uitdraagt. Günter Gloser U zei net dat de Commissie de hoedster is van de Verdragen en dus beschikt zij over de toezichthoudende bevoegdheden in dit verband. Verder kunnen de betrokkenen een onderzoek laten verrichten als er sprake zou zijn van discriminatie. Paul Rübig (DE) Ik denk dat de luchtvaart op zich toe is aan een reorganisatie. Daarom is het gerechtvaardigd om de volgende vraag voor te leggen aan de Raad: zijn er in de toekomst plannen om in het kader van intergouvernementele samenwerking dan wel bilateraal op te treden als er sprake is van discriminatie of vindt u het opportuun dat de Commissie op dit vlak het initiatief neemt? Günter Gloser Geachte afgevaardigde, wij hebben in de Europese Unie en in de lidstaten lang gedebatteerd over de omzetting van de desbetreffende richtlijnen. In dit verband is gesteld dat de omzetting in nationaal recht in alle lidstaten zou plaatsvinden. Dat is de basis en bij alle andere wetgeving is het zo dat waar Europees recht geldt de burgers die zich gedupeerd of het slachtoffer van discriminatie voelen stappen kunnen ondernemen die reiken tot aan de indiening van een klacht bij het Europese Hof van Justitie. De Voorzitter Betreft: Werkloosheid in Kosovo Hoe beoordeelt het Raadsvoorzitterschap de huidige toestand in Kosovo, waar de vertraging bij de erkenning van de onafhankelijkheid ook de afgelopen maanden heeft bijgedragen tot een extreem hoog werkloosheidscijfer, en welke stappen wil de EU op economisch en politiek vlak nog dit jaar in Kosovo ondernemen? Günter Gloser Geachte heer Posselt, de algemene politieke situatie in Kosovo wordt onverminderd bepaald door het proces over de status van dit gebied. Met de overhandiging van het statusvoorstel door de speciale VN-afgezant Ahtisaari aan de VN-Veiligheidsraad is dit proces onder de definitieve verantwoordelijkheid gekomen van de Veiligheidsraad. De ministers van Buitenlandse Zaken van de Europese Unie hebben herhaaldelijk hun volmondige steun uitgesproken voor de speciale afgezant Ahtisaari en verklaard ervan overtuigd te zijn dat het pakket-Ahtisaari een belangrijke basis vormt voor een duurzame, economische en politieke ontwikkeling van Kosovo en een bijdrage kan leveren aan een versterking van de stabiliteit in de gehele regio. Na de top van de staatshoofden en regeringsleiders in het kader van de G8, waarop overeenstemming over Kosovo niet haalbaar bleek, heeft het voorzitterschap van de EU er bij de betrokken partijen op aangedrongen hun inspanningen op te voeren om zo spoedig mogelijk te komen tot de uitvaardiging van een nieuwe VN-veiligheidsresolutie. De Europese Unie zal het statusproces van zeer nabij blijven volgen. De voorbereidingen van de Europese Unie met het oog op hun bijdrage aan de toekomstige civiele aanwezigheid in Kosovo na oplossing van het statusvraagstuk bevinden zich in een vergevorderd stadium. De Europese Unie is bereid om in nauwe samenwerking met andere internationale actoren een wezenlijke rol in te nemen in het kader van de internationale civiele aanwezigheid die zich in de toekomst mogelijk zal aandienen. Ter plekke houden planningsteams zich bezig met de voorbereiding van de mogelijke toekomstige activiteiten die een speciale EU-gezant en een EVDB-missie op het vlak van politie en justitie zullen verrichten. De afronding van deze voorbereidingen hangt af van het verdere verloop van het statusproces en van de feitelijke oplossing van de statuskwestie. Net zoals in het verleden zal ook in de toekomst uitgebreide hulp van de internationale gemeenschap in het algemeen en de Europese Unie in het bijzonder nodig zijn om de economische randvoorwaarden en de maatschappelijke situatie in Kosovo te verbeteren. Hiervoor moet nauw worden samengewerkt met de internationale financiële instituten en de partners ter plaatse. Zodra een nauwkeurige kostenraming - die uiteraard ook afhankelijk is van de oplossing van de statuskwestie - beschikbaar is zal een Commissie een financieel totaalpakket uitwerken dat tevens onderwerp zal zijn van een donorconferentie. Deze donorconferentie kan echter pas plaatsvinden als er duidelijkheid is over de status van Kosovo. Bernd Posselt (DE) Ik heb nog een extra vraag aan u: is de statuskwestie inzake Kosovo niet op te lossen op een wijze die het Europees Parlement voorstaat? Weet de Raad dat 75 procent van het Europees Parlement steun heeft uitgesproken voor het plan-Ahtisaari, internationale onafhankelijkheid en een rechtstreekse waarschuwing tegen verder uitstel? Vindt de Raad ook niet dat dit een lijn is die ook de andere instellingen zouden moeten volgen? Wat heeft het te betekenen dat de Raad van het ene op het andere moment beweert dat alles zes maanden moet worden opgeschoven, waartegen het Europees Parlement met grote meerderheid uitdrukkelijk heeft gewaarschuwd, en wat vindt hij van de uitlatingen van mevrouw del Ponte, die op dit vlak geenszins bevoegd is? Günter Gloser Vanzelfsprekend stellen wij ons in kennis van de debatten en resoluties van het Europees Parlement. Niettemin wijs ik op de uitgebreide beraadslagingen in de Raad van ministers van Buitenlandse Zaken die afgelopen maandag plaatsvonden en die morgenavond in Brussel worden voortgezet. Daarbij is opnieuw duidelijk vastgesteld dat de voorstellen van de heer Ahtisaari weliswaar een basis vormen, maar dat voor een aanvaardbare oplossing een besluit in het kader van de Verenigde Naties nodig is. Het zou volstrekt inopportuun zijn om nu een unilaterale beslissing te nemen - dat is ook besproken met de regering van de aangrenzende regio's. Ik denk dat wij onze partner de Verenigde Staten ervan hebben kunnen overtuigen dat een multilaterale, internationale beslissing noodzakelijk is. Binnenkort zullen er gesprekken volgen tijdens een bilaterale bijeenkomst van de heren Poetin en Bush waarbij de kwestie-Kosovo ongetwijfeld ter tafel zal komen. Ik waarschuw echter dat een unilaterale beslissing geen goed uitgangspunt is voor andere nog komende besluiten. Ik weet dat de mensen in de regio ongeduldig zijn. Wij hebben de Albanese regering nogmaals nadrukkelijk bedankt voor haar inspanningen van de afgelopen weken en maanden om de gemoederen te sussen en voor haar verklaring dat een internationale beslissing noodzakelijk is en geen eenzijdige erkenning van slechts een paar landen. Paul Rübig (DE) Geachte Raadsvoorzitter, welke initiatieven heeft het voorzitterschap van de Raad in petto ter zake van het economisch beleid en met name het energiebeleid? Kunt u zich voorstellen dat bijvoorbeeld het KMO- of het energiehandvest als uitgangspunt wordt genomen om de werkloosheid te bestrijden en de Lissabonagenda op een aantrekkelijke wijze tot uitvoering te brengen? Günter Gloser Geachte afgevaardigde, mede door de vraag van collega Posselt zijn wij ons bewust van het belang om naast politieke stabiliteit ook economische stabiliteit te scheppen. Voorwaarde is dat er een fundamentele beslissing wordt genomen. Wij kennen allemaal de omstandigheden. Wat betreft de toekomstperspectieven - u sprak al over de energiegemeenschap die aanwezig is in de regio - moeten knopen worden doorgehakt als de betreffende politieke beslissing is gevallen. U weet op grond van de debatten, die onder andere gingen over naburige regio's, echter ook welke mogelijkheden de Europese Unie de landen heeft aangeboden ter bevordering van de regionale samenwerking. Het aspect dat u noemde heeft in dit verband ongetwijfeld verregaande implicaties. De Voorzitter Aangezien de volgende vragen over een soortgelijk onderwerp gaan, worden zij tezamen behandeld: Betreft: Athena-mechanisme Aangezien de basisverdragen van de EU verbieden dat EU-begrotingsmiddelen worden gebruikt voor de financiering van militaire operaties, hebben de lidstaten een akkoord gesloten over het bijzondere Athena-mechanisme. Hoeveel middelen van de lidstaten gaan via dit mechanisme naar de financiering van diverse operaties? Betreft: Financieringsmechanisme militaire begroting Athena Blijkens informatie die de Duitse regering in de zomer van 2006 heeft verstrekt, koopt de EU met het oog op de uitvoering van operatie Althea van de NAVO bepaalde telecommunicatiediensten (de kosten worden door beide organisaties gedeeld) en onderhandelt over de aankoop van het oorspronkelijk voor de NAVO vervaardigde kaartenmateriaal voor Bosnië en Herzegovina of huurt - waarbij dit echter al gebeurt op basis van een reguliere contractuele overeenkomst buiten het "Berlin Plus-pakket" - nauwkeurig omschreven infrastructuurmiddelen (containers) in het gemeenschappelijke hoofdkwartier kamp Butmir. Is de Raad na zijn meest recente besluit over het financieringsmechanisme voor Athena van mening dat een toereikende democratische controle op de militaire begroting van Athena gewaarborgd is? En waarom is het tot dusverre niet mogelijk geweest opgave te doen van de betalingen uit de Athena-begroting aan de NAVO alsook gegevens over de precieze besteding van de Athena-begrotingsmiddelen te publiceren en het Europees Parlement daarvan op de hoogte te stellen? Günter Gloser Artikel 28 van het Verdrag betreffende de Europese Unie bevat de beginselen voor de financiering van civiele en militaire crisisbeheersingsoperaties. Operaties die gevolgen hebben op militair of defensiegebied kunnen niet uit communautaire middelen worden bekostigd. Athena is het mechanisme dat de Raad in 2004 heeft gecreëerd voor het beheer van de financiering van de gemeenschappelijke kosten van de operaties in kwestie. De gemeenschappelijke kosten liggen onder de 10 procent, de totale meerkosten van een operatie. De resterende uitgaven worden volgens het beginsel dat de kosten daar waar ze worden gemaakt worden gedragen, rechtstreeks door de lidstaten gefinancierd. Het beheer van Athena staat onder toezicht van een speciaal comité dat is samengesteld uit vertegenwoordigers van de lidstaten die via hun ministers verantwoording afleggen aan hun eigen nationale parlementen. Wat de operatie Althea betreft, betalen zowel de Europese Unie als de NAVO hun aandeel voor de gemeenschappelijk gebruikte inrichtingen, personele middelen enzovoort. De NAVO ontvangt van Athena geen vergoedingen voor verleende diensten. Esko Seppänen (FI) Mevrouw de Voorzitter, mijnheer de minister, dit is een vreemd mechanisme zonder democratische controle. Met democratische controle bedoel ik parlementaire controle, niet controle door het Europees Parlement of de nationale parlementen. Op deze manier worden de bepalingen van de basisverdragen ontdoken, zoals u zojuist zei. Ik wil nu vragen of in de nieuwe Grondwet, waarover het voorzitterschap een voorstel heeft opgesteld, de basisverdragen zodanig worden gewijzigd dat het geld uit de Europese begroting kan worden toegewezen zonder het Athena-mechanisme. Günter Gloser Geachte afgevaardigde, ik wil aan de vooravond van de Europese Raad niet speculeren over de toekomst van het Europese Grondwetsverdrag. We zullen zien welke debatten er gevoerd worden en welke gevolgen daaruit ontstaan voor de verdragsbepalingen. Ten aanzien van het tweede punt wil ik zeggen dat de ministers van de lidstaten in het comité vertegenwoordigd zijn en die hebben weer, omdat de bijdragen van de lidstaten komen, een verantwoordingsplicht jegens hun parlement. Voor zover ik weet hebben de parlementen vakcommissies die een oordeel kunnen vellen en de ministers vragen kunnen stellen over de aanwending van de middelen, en begrotingscontrolecommissies die toezicht houden op de aanwending van de middelen. Tobias Pflüger (DE) De realiteit wijst helaas anders uit. In de subcommissie veiligheid en defensie heb ik te horen gekregen dat de EU geld heeft betaald aan de NAVO, terwijl u zegt dat er niet is betaald. Dat is interessant. Het probleem is dat we geen cijfers krijgen bij vragen hierover in de nationale parlementen. Ook krijgen we geen cijfers via de Begrotingscommissie of in de subcommissie veiligheid en defensie. Zou het voorzitterschap van de Raad een overzicht kunnen opstellen van de uitgaven die tot dusver via het Athena-mechanisme zijn gedaan? Günter Gloser Ten aanzien van het eerste punt kan ik u verzekeren dat ik me over de situatie zal buigen en zal laten controleren of er sprake is van een tegenstrijdigheid waar u op doelde. Wat het andere punt betreft kan ik als vertegenwoordiger van het Raadsvoorzitterschap geen oordeel vellen over de gebruiken en wetgeving in de lidstaten met betrekking tot de opstelling hier van een dergelijk overzicht. Een en ander wordt overgelaten aan de lidstaten zelf. De Voorzitter Betreft: Onderhandelingen EU-Georgië over akkoorden inzake visumfacilitering en wedertoelating Georgië is een belangrijke partner van de EU in het kader van het Europees Nabuurschapsbeleid. De huidige Georgische regering heeft blijk gegeven van duidelijke Europese aspiraties en een sterke hervormingsgezindheid in de richting van Europese waarden, en is zeer wel in staat deze hervormingen door te voeren. Vastgesteld kan worden dat van EU-zijde de wil ontbreekt tot overleg met Georgië over akkoorden inzake facilitering van de visumverlening en wedertoelating. Dit steekt schril af tegen de succesvolle sluiting van akkoorden inzake visumfacilitering en wedertoelating tussen de EU en Rusland, die op 1 juni as. in werking treden, alsmede de in 2006 afgeronde onderhandelingen tussen de EU en Oekraïne en de start van onderhandelingen met Moldavië begin dit jaar. Vereenvoudiging van het visumregime met Georgië is nooit op de agenda van de EU geplaatst en het lijkt er verrassend genoeg op dat dit land wordt gestraft voor het feit dat het zozeer naar de Europese waarden streeft en zo hervormingsgezind is. Wat doet de Raad om vaart te zetten achter de onderhandelingen en de sluiting van akkoorden inzake facilitering van de visumverlening en wedertoelating met Georgië en wat zijn de plannen van de Raad met betrekking tot die onderhandelingen? Günter Gloser Als voorzitter kan ik u meedelen dat er geen initiatieven zijn ontplooid teneinde de Commissie een mandaat te verlenen voor het opnemen van onderhandelingen over akkoorden in dit verband met Georgië. Het actieplan EU-Georgië in het kader van het Europees nabuurschapsbeleid voorziet echter te allen tijde in het entameren van een dialoog over kwesties inzake het personenverkeer, met inbegrip van wedertoelating en visumverlening. Inzake de discussie over de mogelijk ongelijke behandeling van burgers die in Abchazië leven en daar op basis van de nieuwe akkoorden een visum krijgen, en over de vraag of hier mogelijk sprake is van een verstoord evenwicht tussen de rechten van de mensen die in Abchazië leven en die van de mensen in Georgië zelf, kan ik zeggen dat dit debat, dat ook al op een ander niveau in het Europees Parlement heeft plaatsgevonden, wordt voortgezet om een oplossing naderbij te brengen. Inese Vaidere (LV) Mijnheer Gloser, u verwees zojuist naar Abchazië en Zuid-Ossetië en het is bekend dat Rusland momenteel in groten getale Russische paspoorten uitgeeft voor inwoners van Abchazië en Zuid-Ossetië en op die manier kunstmatig het aandeel Georgische staatsburgers in deze regio's verkleint. De Europese Unie creëert met haar aarzeling om visumfacilitering aan Georgië te verlenen indirect een extra stimulans voor het verwerven van Russische paspoorten, omdat Russische staatsburgers momenteel meer mogelijkheden hebben om naar de Europese Unie te reizen dan Georgische staatsburgers. Ik wil een tweede vraag stellen: waarom is in de Raad nog geen overleg begonnen over de facilitering van de visumverlening aan Georgië? Welke specifieke oplossingen ziet u voor deze situatie, die naar mijn mening onaanvaardbaar is? Günter Gloser De Europese Unie heeft met Rusland het akkoord gesloten inzake visumfacilitering samen met akkoorden betreffende wedertoelating. De laatste weken is duidelijk geworden dat er sprake is van - ik kan me rustig in dezelfde termen uitdrukken als u - een onbalans waarbij burgers die in Abchazië of Zuid-Ossetië wonen plotseling met een Russisch visum mogen reizen en burgers die in Georgië wonen niet. Dat was voor de Europese Unie aanleiding om na te gaan hoe in het kader van het nabuurschapsbeleid gesprekken hierover met Georgië kunnen worden opgenomen om een einde te maken aan de onbalans - zo die gehandhaafd blijft - waarbij aan Russische zijde wel een visum te verkrijgen is en aan Georgische zijde niet. De Voorzitter Betreft: Opstelling van de Roaming-richtlijn Wat onderneemt de Raad om ervoor te zorgen dat opstelling van de voor de Europese burger essentiële Roaming-richtlijn wordt versneld? Günter Gloser Beste collega, tijdens de vergadering in februari heeft u reeds geïnformeerd naar de stand van zaken bij de roaming-verordening. Ik ben blij dat ik u het volgende antwoord kan geven op uw nieuwe vraag, hoewel u beslist al op de hoogte bent van de inhoud, aangezien het thema roaming ons allemaal aangaat. We zouden immers niet meer zonder mobiele telefoons kunnen. Zoals u zeker weet, valt de op artikel 95 uit het EG-verdrag gebaseerde roaming-verordening onder de medebeslissingsprocedure volgens artikel 251 van het EG-verdrag. Ik kan u verzekeren dat de drie instellingen de roaming-verordening zo snel mogelijk willen aannemen. De Raad heeft tijdens de vergadering van zes tot acht juni een politieke overeenkomst over het voorstel bereikt en hiermee het standpunt van het Europees Parlement in eerste lezing goedgekeurd. De juristen-linguïsten leggen thans de laatste hand aan de tekst, die vervolgens in een versnelde procedure kan worden aangenomen, waarschijnlijk eind juni. De publicatie in het Publicatieblad van de Europese Gemeenschappen vindt onmiddellijk daarna plaats. Leopold Józef Rutowicz (PL) Mevrouw de Voorzitter, helaas heb ik mijn vraag in een volledig andere situatie gesteld. Vandaar ook dat we nu onze waardering kunnen uitspreken voor het feit dat de richtlijn zo snel is doorgevoerd en dat de Europese samenleving er profijt van heeft. Tussen haakjes: dit is een groot succes voor het hele Parlement, de Raad en de Commissie. Toch stelt de richtlijn geen tarieven vast. Volgens experts van de Commissie interne markt en consumentenbescherming waren de tarieven lager, waarna de rapporteur ze in het kader van de raadpleging ter discussie heeft gesteld en ze uiteindelijk in de richtlijn zelf zijn verhoogd. Aangezien roaming zogezegd nog steeds ontoelaatbaar in Europa is, heb ik een vraag: wanneer volgt een eventuele volledige uitbanning van roaming in de Europese lidstaten? Günter Gloser We weten toch allemaal dat er vaak een enorme kloof gaapt tussen de doelen die we stellen en wat we bereiken. Nu moeten we echter tevreden zijn dat een eerste belangrijke stap is gezet. Alle betrokkenen zullen zich moeten inspannen om dat alles tegen einde juni in werking te laten treden. Het toont eveneens aan waarom het goed en belangrijk is punten van het Grondwettelijk Verdrag te bespreken. Het Duitse voorzitterschap is er echter steeds van uitgegaan dat de burgers ook het Europa van de projecten, van de resultaten moeten zien. De roaming-verordening, die binnenkort in werking treedt, is een voorbeeld van de daadkracht van Europa en van een project voor de Europese burgers. We weten allemaal - daarbij geloof ik in de initiatieven van het Europees Parlement - dat er ook in de toekomst nog over verdere veranderingen zal worden gediscussieerd. De Voorzitter Betreft: Nabuurschapsbeleid van de EU Het Nabuurschapsbeleid van de EU richt zich op zestien nabuurlanden, namelijk de mediterrane landen Egypte, Algerije, Israël, Jordanië, Libanon, Libye, Marokko, het Palestijnse Zelfbestuur, Syrië en Tunesië en de nieuwe onafhankelijke staten Oekraïne, Moldavië, Wit-Rusland, Armenië, Azerbeidzjan en Georgië. Ter uitvoering van dit nabuurschapsbeleid is voor elk nabuurland een actieplan opgesteld. Voor dit beleid zou 16% van de kredieten voor de buitenlandse betrekkingen worden uitgetrokken. Kan het Voorzitterschap antwoord geven op de vraag, met welke nabuurlanden verdragen zijn ondertekend in het kader van het nabuurschapsbeleid? Welke financiële middelen zijn voor de betrokken landen gereserveerd, en voor welke perioden? Günter Gloser Bij het actieplan in het kader van het Europese nabuurschapsbeleid gaat het om politieke documenten waarin politieke consensus tot uiting komt tussen de Europese Unie en afzonderlijke partnerlanden over een agenda met politieke, economische en sectorale hervormingen. Tegelijkertijd worden er op korte en middellange termijn prioriteiten gesteld voor maatregelen. De associatie- en samenwerkingsraad tussen de Europese Unie en het desbetreffende partnerland keurt ze goed. Met vijf van de zes partnerlanden in het Oosten werden actieplannen overeengekomen in het kader van het Europese nabuurschapsbeleid. Als eerste werd op 21 februari 2005 een actieplan voor Oekraïne goedgekeurd. Vervolgens werd op 22 februari 2005 goedkeuring gehecht aan het actieplan voor Moldavië. Daarna volgden Armenië, Azerbeidzjan en Georgië: met elk van hen werd op 14 november 2006 een actieplan ondertekend. Met Wit-Rusland werd geen dergelijk actieplan overeengekomen omdat de EU geen contractuele betrekkingen met dat land onderhoudt. Wit-Rusland zal pas van de omvangrijke voordelen van het Europese nabuurschapsbeleid kunnen genieten als het, na vrije en eerlijke verkiezingen, een democratisch systeem invoert. Met de partnerlanden in het Zuiden werden in het kader van het Europese nabuurschapsbeleid de volgende actieplannen aangenomen: op 11 april 2005 voor Israël, op 4 mei 2005 voor de Palestijnse Autoriteit, op 2 juni 2005 voor Jordanië, op 22 juni 2005 voor Marokko, op 4 juli 2005 voor Tunesië, op 19 januari 2007 voor Libanon en op 6 maart 2007 voor Egypte. Voor Algerije is er nog geen actieplan en voor Libië en Syrië werden geen actieplannen aangenomen aangezien de EU met deze landen geen contractuele betrekkingen onderhoudt. Voor de periode 2007-2013 zal de Europese Unie voor de omzetting van het Europese nabuurschapsbeleid in totaal 12 miljard euro gemeenschapsgeld ter beschikking stellen, wat een reële groei van 32 procent betekent. Na overleg met de Europese lidstaten heeft de Commissie krachtens Verordening (EG) nr. 1638/2006 van 24 oktober 2006 houdende algemene bepalingen tot invoering van een Europees nabuurschaps- en partnerschapsinstrument beslist over de verdeling van deze middelen en heeft ze strategische documenten en indicatieve programma's betreffende landen, regio's en grensoverschrijdende programma's voor de periode 2007-2013 aangenomen. Wat de landenprogramma's in het kader van het Europese nabuurschaps- en partnerschapsinstrument ENPI aangaat, zien de meerjarenbedragen voor de periode 2007-2010 er als volgt uit: voor Algerije 220 miljoen euro, voor Armenië 98,4 miljoen euro, voor Azerbeidzjan 92 miljoen euro, voor Wit-Rusland 20 miljoen euro, voor Egypte 558 miljoen euro, voor Georgië 120,4 miljoen euro, voor Israël 8 miljoen euro, voor Jordanië 265 miljoen euro, voor Libanon 187 miljoen euro, voor Libië 8 miljoen euro, voor de Moldavische Republiek 209,7 miljoen euro, voor Marokko 654 miljoen euro, voor de Palestijnse Autoriteit 632 miljoen euro, voor Syrië 130 miljoen euro, voor Tunesië 300 miljoen euro, en ten slotte voor Oekraïne 494 miljoen euro. In het geval van Libië en de Palestijnse Autoriteit wil ik opmerken dat er geen strategische documenten of indicatieve programma's zijn aangenomen aangezien een programmaplanning op middellange termijn hier niet mogelijk is. Bij de genoemde toewijzingen gaat het daarom slechts om indicatieve bedragen. DanutBudreikait (LT) Mevrouw de Voorzitter, dank u voor uw uitgebreide antwoord. Ik wil één ding opgehelderd zien. Bij de uitvoering van dit beleid heeft de Europese Unie bepaalde afspraken en actieplannen gemaakt met bepaalde landen, namelijk met Oekraïne en Georgië. Zijn de lidstaten die naast deze landen liggen, betrokken bij het opstellen van de actieplannen? Günter Gloser In de namiddag hebben we gedebatteerd over het Europees-mediterraan Partnerschap en over het Europese nabuurschapsbeleid, al ging het toen meer over het zuiden. Ik zou erg willen benadrukken dat het voor de lidstaten die op 1 mei 2004 tot de Europese Unie zijn toegetreden, een duwtje in de rug was om te stellen: "Wij hebben nu een buitengrens van de Europese Unie. We hebben echter ook buren en hechten belang aan de politieke, economische en maatschappelijke stabiliteit van deze landen.” Daarom hebben we bij de uitwerking en verdere ontwikkeling van het Europese nabuurschapsbeleid ook een prioriteit ingebouwd. Een belangrijk aspect daarbij is vooral dat voor elk nabuurland dat gepaste betrekkingen met de Europese Unie onderhoudt en afhankelijk van de individuele vooruitgang ervan, een programma kan worden uitgewerkt. Er bestaan bijvoorbeeld op maat gemaakte programma's voor Oekraïne of voor Moldavië. Ik kan u enkel zeggen, mevrouw Budreikaitė, dat ook de door u genoemde landen deelnemen aan de uitwerking van deze actieplannen en daar veel belang aan hechten. Wat in het kader van deze plannen en van het nabuurschapsbeleid wordt voorzien, kan een doorslaggevende rol spelen in bepaalde sectoren, bijvoorbeeld voor de toegang tot de interne markt. Aangezien de Europese Raad morgen en vrijdag in zijn conclusies zijn zegen zal geven aan deze nieuwe benadering van het nabuurschapsbeleid, zullen hopelijk ook de volgende voorzitters van de Raad de mogelijkheid hebben om op basis van dat programma hun werkzaamheden voort te zetten. Esko Seppänen (FI) Mevrouw de Voorzitter, u zei dat er voor Wit-Rusland geen programma's in het kader van het nabuurschapsbeleid bestaan, omdat er in dat land geen vrije verkiezingen worden georganiseerd. Een dergelijk programma is echter wel met Azerbeidzjan overeengekomen. Waren de verkiezingen in Azerbeidzjan naar uw mening vrij en eerlijk en denkt u dat het logisch is dat een dergelijk programma is overeengekomen met Azerbeidzjan en niet met Wit-Rusland? Günter Gloser Beste collega, ook met de landen van de zuidelijke Kaukasus zijn intensieve gesprekken gevoerd. Er zijn per geval verslagen opgesteld over de gemaakte vorderingen en de EU heeft voorbereidende werkzaamheden uitgevoerd die ertoe geleid hebben dat vorig jaar de actieplannen zijn aangenomen. Dat betekent - dat veronderstellen we niet alleen - dat uit de controle is gebleken dat de verkiezingen dusdanig waren dat voor Azerbeidzjan een actieplan kon worden goedgekeurd. De Voorzitter Betreft: Braziliaans rundvlees Overweegt de Raad om, ten einde te verzekeren dat Europese consumenten helemaal van het rundvlees dat ze kopen op aan kunnen, een onmiddellijk verbod in te stellen op de export van rundvlees uit Brazilië naar de Europese Unie in plaats van te wachten tot het einde van dit jaar? Günter Gloser Beste collega, volgens het gemeenschapsrecht is de Commissie bevoegd om de vrijwaringsclausule toe te passen. De Raad heeft daardoor geen directe invloed op de beslissing die de Commissie in verband met Braziliaans rundvlees heeft genomen. James Nicholson (EN) Dank u, mijnheer de fungerend voorzitter van de Raad, maar dat antwoord stelt mij enigszins teleur. Gisteravond heb ik ook een vraag gesteld aan de Commissie, en ook die stelde zich niet echt hulpvaardig op. Ik wil de fungerend voorzitter van de Raad erop wijzen dat toen het Irish Farmers' Journal en een vertegenwoordiger van de Irish Farmers' Association Brazilië bezochten ze duidelijk bewijs aantroffen voor het feit dat de regels er niet werden nageleefd. Traceerbaarheid is non-existent. Er wordt niet gecontroleerd aan regionale grenzen. Er worden in Brazilië elke dag dieren vervoerd uit gebieden waar mond- en klauwzeer heerst. Er bestaat bewijs voor het feit dat men in Brazilië gebruikmaakt van stoffen die in de Europese Unie verboden zijn. Is het niet de hoogste tijd dat Europa ophoudt nodeloze woorden te verspillen aan dit soort problemen - in de wetenschap dat de belangen van onze consumenten op het spel staan - en we een verbod op Braziliaans rundvlees instellen, wat iedereen in de Europese Unie graag ziet gebeuren ten voordele van de producenten en consumenten? Günter Gloser Ik beweer niet graag dat de Raad ter zake van dit gebied niet bevoegd is. U heeft echter zelf gezegd dat u heeft gebruik gemaakt van de mogelijkheid om deze problematiek ook bij de Commissie aan te kaarten. Natuurlijk is ook de Raad op de hoogte van het probleem, maar het is nu aan de Commissie om de desbetreffende informatie na te trekken. Vervolgens draagt de Commissie ook de verantwoordelijkheid om gepaste voorstellen te doen en voorzorgsmaatregelen te treffen. Dat valt echt niet onder de bevoegdheid van de Raad. Jim Allister (EN) Mijnheer de fungerend voorzitter van de Raad, u zegt dat dit een kwestie voor de Commissie is, maar de gezondheid van de burgers van Europa is toch iets waar de Raad aandacht voor moet hebben. De Verenigde Staten hebben een volledig verbod ingesteld op alle importen van vers rundvlees uit Brazilië omdat traceerbaarheid volgens de Verenigde Staten non-existent is, er veelvuldig gebruik wordt gemaakt van illegale groeihormonen en de controles over het algemeen alarmerend zwak zijn. Is de gezondheid van de burgers van Europa minder belangrijk dan de gezondheid van Amerikaanse burgers, en zo niet, waarom is er dan nog geen verbod op Braziliaans rundvlees ingesteld? Marian Harkin (EN) Ik heb het antwoord van de Raad gehoord, maar ben van mening dat hij de kwestie uit de weg gaat. Op dit moment onderhandelen we in Potsdam met de G4 en ik zou willen weten of we de adviezen van de voorzitter van de Commissie landbouw en plattelandsontwikkeling, die verzocht heeft om een verbod op de invoer van Braziliaans rundvlees, naast ons neer kunnen leggen. Kunnen we de conclusies van het definitieve verslag van een missie van het Europees Voedsel- en Veterinair Bureau in Brazilië naast ons neerleggen, waarin zeer duidelijk staat vermeld dat het huidige bewakingssysteem voor residuen en diergeneesmiddelen niet adequaat is? Er bestaan nog steeds ernstige tekortkomingen in de opzet, het toepassingsgebied en de tenuitvoerlegging van het nationaal residubewakingsplan. Ik wil graag dezelfde vraag stellen als de andere sprekers. Vindt u ook niet dat er nu maatregelen moeten worden getroffen om de Europese consumenten te beschermen? Günter Gloser Ik ben het met u eens dat we als Europese Unie moeten handelen indien de informatie, die u zojuist heeft verstrekt, zo beschikbaar is. We hebben ons echter wat dat betreft regels opgelegd. Ik kan enkel luisteren naar uw eis in het belang van de consumenten en de Commissie aanmoedigen om de gepaste instanties mee te delen in hoeverre ze controles heeft uitgevoerd en welke maatregelen ze kan nemen. Ik vraag u echter om begrip voor het feit dat we niet voortdurend de rollen kunnen omkeren. Er zijn duidelijke terreinen afgebakend en in dit geval is de Commissie bevoegd. Ik kan niet vooruitlopen op het antwoord van de Commissie, die tijdens het vragenuur van vandaag niet aanwezig moet zijn. Ik kan enkel voorstellen om nog eens navraag te doen, zodat u, als vertegenwoordigers van de burgers, een passend en duidelijk antwoord van de Commissie krijgt. De Voorzitter Ik wil graag deze gelegenheid aangrijpen, mijnheer de fungerend voorzitter, om u heel hartelijk te bedanken voor uw medewerking en uw voorkomendheid in ons vragenuur tijdens het voorzitterschap van uw land. De vragen die wegens tijdgebrek niet zijn beantwoord, zullen schriftelijk worden beantwoord (zie bijlage). Het vragenuur is gesloten. (De vergadering wordt om 19.05 uur onderbroken en om 21.00 uur hervat)

2. Μαδαγασκάρη Πρόεδρος " ημερήσια διάταξη προβλέπει τη συζήτηση έξι προτάσεων ψηφίσματος σχετικά με τη Μαδαγασκάρη. Raül Romeva i Rueda συντάκτης. - (ΕΝ) Κύριε Πρόεδρε, πρέπει όντως να ληφθεί μια απόφαση για το θέμα αυτό. Είναι ένα θέμα που πρέπει να συζητηθεί. Υπάρχει μια πολιτική κρίση στη Μαδαγασκάρη και το γεγονός αυτό μας οδηγεί στην ανάγκη να ανταποκριθούμε ανάλογα με τις ανάγκες της χώρας. " συμφωνία για το μοίρασμα της εξουσίας αποτέλεσε αντικείμενο διαπραγμάτευσης, υπό την αιγίδα της Αφρικανικής Ένωσης, μεταξύ του σημερινού προέδρου Rajoelina και του πρώην προέδρου Ravalomanana. Υπάρχουν η συμφωνία του Μαπούτο και η πρόσθετη πράξη της Αντίς Αμπέμπα, οι οποίες παραμένουν η μοναδική πολιτική και δημοκρατική λύση στην παρούσα κρίση. Δεν πρέπει να το ξεχνάμε αυτό. Οι συμφωνίες του Μαπούτο προβλέπουν τη δημιουργία μιας κυβέρνησης εθνικής ενότητας με μια μεταβατική περίοδο 15 μηνών. Επιτρέψτε μου να επισημάνω ακόμα ότι, μετά από το γεγονός αυτό, υπάρχουν κάποιες συγκεκριμένες τοπικές καταστάσεις που προκαλούν ανησυχία αναφορικά με την έκδοση από την κυβέρνηση ενός διατάγματος, που νομιμοποιεί την εξαγωγή ακατέργαστης ξυλείας από απειλούμενα δάση, γεγονός που προκαλεί απειλή για τη βιοποικιλότητα της χώρας. Το γεγονός αυτό μπορεί να προκαλέσει πληθώρα προβλημάτων στο μέλλον καθώς ενδέχεται τα δάση αυτά να χαθούν για πάντα. Στο πλαίσιο αυτό, πρέπει να θυμίσουμε στην Επιτροπή και στα κράτη μέλη ότι η αποστολή μιας ομάδας παρατηρητών των εκλογών στη Μαδαγασκάρη θα μπορούσε να είναι λάθος. Ζητούμε, υπό τις παρούσες συνθήκες, να μην αποσταλεί αποστολή στη χώρα αυτή, στις εκλογές που διοργανώνει η σημερινή κυβέρνηση τον Μάρτιο, εφόσον οι εκλογές αυτές παρακάμπτουν τις συμφωνίες του Μαπούτο. Επιμένω: στο πλαίσιο αυτό, βάσει της συναίνεσης και βάσει των συμφωνιών του Μαπούτο δεν θα πρέπει να προχωρήσουμε με την αποστολή παρατηρητών των εκλογών. Κάτι τέτοιο θα πρέπει να συνοδεύεται επιπλέον από τον πλήρη σεβασμό των ανθρωπίνων δικαιωμάτων στη χώρα και τον πλήρη σεβασμό των δημοκρατικών αρχών και του κράτους δικαίου. Εάν οι όροι αυτοί εκπληρωθούν, τότε μπορούμε να συζητήσουμε γι' αυτό, αλλά στην παρούσα κατάσταση, στο σημερινό πλαίσιο, νομίζω πως θα αποτελούσε λάθος. Renate Weber Κύριε Πρόεδρε, τα προβλήματα αστάθειας εξακολουθούν να υπάρχουν στη Μαδαγασκάρη παρά τις πρωτοβουλίες της Αφρικανικής Ένωσης και του Ο"Ε. Ο κ. Rajoelina αρνείται να μοιραστεί την εξουσία και απομακρύνει οποιονδήποτε του εναντιώνεται. Πρόσφατα επιβεβαίωσε την πρόθεσή του να διοργανώσει γενικές εκλογές χωρίς να λάβει υπόψη του το χρονοδιάγραμμα που προβλέπεται στις συμφωνίες του Μαπούτο και της Αντίς Αμπέμπα. Δεν είναι υπερβολή να πούμε ότι το αντισυνταγματικό καθεστώς του Andry Rajeolina έχει σφετεριστεί τις τρεις εξουσίες και καταβάλλει κάθε δυνατή προσπάθεια για να αναλάβει τον έλεγχο και των μέσων ενημέρωσης. Δυστυχώς για τη Μαδαγασκάρη, οι παραβιάσεις των ανθρωπίνων δικαιωμάτων από το καθεστώς του προηγούμενου προέδρου συνεχίστηκαν και αφότου ο Andy Rajeolina αυτοανακηρύθηκε πρόεδρος της Ύψιστης Μεταβατικής Αρχής. Οι δυνάμεις ασφαλείας των οποίων ηγείται έχουν παρέμβει συχνά με βίαιο τρόπο για να διαλύσουν διαδηλώσεις της αντιπολίτευσης και έχουν σημειωθεί θάνατοι και τραυματισμοί. Στην έκθεσή της 4ης Φεβρουαρίου 2010, η Διεθνής Αμνηστία αναφέρει ότι βουλευτές, γερουσιαστές, δικηγόροι, αρχηγοί της αντιπολίτευσης και δημοσιογράφοι έχουν υποστεί συλλήψεις και αυθαίρετες και παράνομες κρατήσεις και ότι κάποιοι υπέστησαν κακομεταχείριση κατά τη σύλληψή τους, ενώ οι αρχές δεν έχουν διεξαγάγει καμία έρευνα. Δυστυχώς, για μια ακόμα φορά, τα γεγονότα αποδεικνύουν ότι όσοι καταλαμβάνουν την εξουσία με τη βία κυβερνούν με τη βία. Véronique De Keyser Κύριε Πρόεδρε, υπάρχει συναίνεση σε αυτήν την πρόταση ψηφίσματος. Το παράνομο μεταβατικό καθεστώς με επικεφαλής τον Andry Rajoelina βρίσκεται στη διαδικασία του να βυθίσει τη Μαδαγασκάρη στο χάος. Ετοιμάζεται να κερδίσει με νοθεία στις επερχόμενες εκλογές, τις οποίες προκήρυξε για τον Μάρτιο του 2010, με μια διαδικασίας που δεν έχει τίποτα δημοκρατικό και διεξάγεται εκτός του πλαισίου των συμφωνιών του Μαπούτο και της Αντίς Αμπέμπα. Οι παράνομες υποψηφιότητες αμφισβητούμενων πολιτικών προσωπικοτήτων, οι εκτεταμένες παραβιάσεις των ανθρωπίνων δικαιωμάτων και η παρενόχληση και αυθαίρετη σύλληψη βουλευτών, θρησκευτικών ηγετών και πολιτών αναστάτωσαν τη διεθνή κοινότητα και την οδήγησαν στο να επιβάλει κυρώσεις. " συμμετοχή της Μαδαγασκάρης στην Κοινότητα Ανάπτυξης της Μεσημβρινής Αφρικής και στην Αφρικανική Ένωση έχει παγώσει. Οι "νωμένες Πολιτείες τής αρνούνται τα πλεονεκτήματα της Πράξης Αφρικανικής Ανάπτυξης και Ευκαιρίας . Οι δωρητές του Διεθνούς Νομισματικού Ταμείου έχουν μειώσει τον προϋπολογισμό τους κατά 50%, ο Ο"Ε θα εξετάσει την κατάσταση της χώρας αυτής στις 15 Φεβρουαρίου και η Ευρωπαϊκή Ένωση, έχει αναστείλει, πιστεύω, την αναπτυξιακή της βοήθεια ενώ διατηρεί την ανθρωπιστική της βοήθεια. " κατάσταση συνεπώς είναι τραγική, καταστροφική για έναν πληθυσμό που διαθέτει λιγότερο από ένα δολάριο την ημέρα για να ζήσει. Είμαστε πάρα πολύ ανήσυχοι για την κατάσταση αυτή και αυτή η κοινή επείγουσα πρόταση ψηφίσματος αποτελεί απόδειξη της ανησυχίας μας. Στηρίζουμε τις προσπάθειες διαμεσολάβησης του Joaquim Chissano, πρώην προέδρου της Δημοκρατίας της Μοζαμβίκης και ζητούμε επίμονα από τις τέσσερις πολιτικές ομάδες να επιστρέψουν στην τράπεζα των διαπραγματεύσεων. Δεν μπορεί να υπάρξει άλλη λύση. Επίσης ζητούμε από την Αφρικανική Ένωση και την Κοινότητα Ανάπτυξης της Μεσημβρινής Αφρικής να επαναλάβουν τις επαφές προκειμένου να οδηγήσουν τη μεταβατική διαδικασία σε ένα αίσιο τέλος και καλούμε την Επιτροπή να μας ενημερώσει σχετικά με τη διαδικασία διαβούλευσης που βρίσκεται σε εξέλιξη με τη Μαδαγασκάρη, βάσει του άρθρου 96 των συμφωνιών του Κοτονού. Bernd Posselt συντάκτης. - (DE) Κύριε Πρόεδρε, υπάρχει ανησυχία σε μερικές πρωτεύουσες του κόσμου ότι η πρόταση ψηφίσματός μας μπορεί να οδηγήσει σε μια κλιμάκωση της κατάστασης στη Μαδαγασκάρη. Ο στόχος μας, ωστόσο είναι να φέρουμε την ειρήνη στην περιοχή. Αναφέρομαι ιδιαίτερα στα άρθρα 14 και 15, τα οποία εστιάζουν σαφώς στο διάλογο. " Αφρικανική Ένωση, η Ευρωπαϊκή Ένωση, ο Ο"Ε, οι γείτονες χώρες, η ομάδα επαφής καθώς βέβαια και η Γαλλία έχουν όλοι κληθεί να παίξουν το ρόλο τους για να διασφαλίσουν ότι τα τέσσερα (τουλάχιστον) διαφορετικά πολιτικά κινήματα που υπάρχουν στη Μαδαγασκάρη θα μπορέσουν να βρουν κοινό έδαφος, ότι η Μαδαγασκάρη δεν θα καταλήξει ένα διαλυμένο κράτος και ότι δεν θα ολισθήσει περισσότερο προς την καταστροφή αλλά, αντίθετα, θα βρεθεί μία ειρηνική λύση που θα προκύψει από διαπραγμάτευση. Ωστόσο, κάτι τέτοιο θα είναι εφικτό μόνο εφόσον κανείς δεν προσπαθεί να εγκαθιδρύσει δικτατορία εκεί, κανείς δεν αποσυρθεί από την ειρηνευτική διαδικασία και εφόσον επιστρέψουν όλα τα κόμματα στην τράπεζα των διαπραγματεύσεων, διαφορετικά αυτή η θαυμάσια αλλά ρημαγμένη χώρα δεν θα έχει μέλλον. Marie-Christine Vergiat Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, αυτό που συμβαίνει στη Μαδαγασκάρη συμβαίνει και σε πολλές άλλες χώρες στον κόσμο, απέναντι στις οποίες η Ευρωπαϊκή Ένωση έχει επιδείξει έλλειψη πολιτικής δύναμης. Αυτό ισχύει κυρίως στην Αφρική. Ένα χρόνο αφότου ο Andrey Rajoelina κατέλαβε παράνομα την εξουσία, το μεγάλο νησί της Μαδαγασκάρης μοιάζει να βυθίζεται όλο και πιο βαθιά σε μια κοινωνική, οικονομική και δημοσιονομική κρίση την οποία ο λαός της δεν χρειαζόταν. Πράγματι, η χώρα αυτή έχει γίνει μια από τις πιο φτωχές χώρες του κόσμου, με την μεγάλη πλειοψηφία του πληθυσμού να διαθέτει λιγότερο από ένα δολάριο την ημέρα για να ζήσει. Οι παραβιάσεις των ανθρωπίνων δικαιωμάτων αυξάνονται. Θρησκευτικοί ηγέτες, βουλευτές, δημοσιογράφοι και ηγέτες της κοινωνίας των πολιτών υποβάλλονται σε εκφοβισμό και παρενοχλήσεις, συλλαμβάνονται και οδηγούνται στη φυλακή. " διεθνής κοινότητα ωστόσο φείδεται των προσπαθειών της, αρνούμενη να αναγνωρίσει ότι πρόκειται στην πραγματικότητα περί πραξικοπήματος και ότι η κυβέρνηση που συστάθηκε από τον Andry Rajoelina στη Μαδαγασκάρη αποτελεί όντως μια στρατιωτική κυβέρνηση. " Μαδαγασκάρη έχει αποπεμφθεί από την Αφρικανική Ένωση και την Κοινότητα Ανάπτυξης της Μεσημβρινής Αφρικής. Από τις 2 Φεβρουαρίου 2009, έχουν γίνει πολλές προσπάθειες, συμπεριλαμβανομένων των προσπαθειών του Ο"Ε και της ΕΕ, που κατέληξαν στις συμφωνίες του Μαπούτο και της Αντίς Αμπέμπα. Ωστόσο, από το Νοέμβριο του 2009, οι συμφωνίες αυτές φαίνεται πως έχουν αποτελματωθεί ως αποτέλεσμα των διαφορών μεταξύ των διαφόρων πρωταγωνιστών και της άρνησης μερικών εξ αυτών να συμμετάσχουν στην εφαρμογή των συμφωνιών αυτών. Εμείς στη Συνομοσπονδιακή Ομάδα της Ευρωπαϊκής Ενωτικής Αριστεράς - Αριστερά των Πρασίνων των Βορείων Χωρών θεωρούμε ότι είναι καιρός να αφήσουμε τον λαό της Μαδαγασκάρης να μιλήσει και ότι έχει έρθει η ώρα να γίνουν σεβαστοί οι δημοκρατικοί κανόνες. Ο Andry Rajoelina, ο ισχυρός άντρας του καθεστώτος, προτιμά να διοργανώσει τις εκλογές του μονομερώς, χωρίς να διαβουλευθεί με το λαό της Μαδαγασκάρης περιφρονώντας τις προαναφερθείσες συμφωνίες. Όρισε μονομερώς μία αρχική ημερομηνία για τις φερόμενες δημοκρατικές εκλογές τον Μάρτιο του 2010, αλλά τώρα εμφανίζεται να μιλά για μια ημερομηνία ανάμεσα στο τέλος Μαρτίου και το τέλος του 2010. Για τον λόγο αυτόν, θέλουμε να ενισχυθεί η ανθρωπιστική βοήθεια, να θεσμοθετηθούν οι δικαστικές διαδικασίες και η Ευρωπαϊκή Ένωση να ρίξει όλο το βάρος της στο να διασφαλίσει ότι η κοινωνία των πολιτών θα συμμετέχει στα βήματα που γίνονται. Charles Tannock συντάκτης. - (ΕΝ) Κύριε Πρόεδρε, εάν η Αφρικανική Ένωση φιλοδοξεί να αποκτήσει οποιοδήποτε κύρος και σεβασμό εφάμιλλο με αυτόν που αποδίδεται στην ΕΕ στα διεθνή θέματα, τότε η Μαδαγασκάρη αποτελεί σίγουρα μία περίπτωση στην οποία η Αφρικανική Ένωση θα έπρεπε να δράσει αποφασιστικά. Αντ' αυτού, παρατηρούμε τη συνήθη αναποφασιστικότητα και χλιαρή διπλωματία μετά την πτώση του προέδρου Marc Ravalomanana, που θυμίζει δυστυχώς την κατάσταση στη Ζιμπάμπουε. Είναι καιρός η Αφρικανική Ένωση να αποδεχτεί τις ευθύνες της όσον αφορά τη Μαδαγασκάρη όπου η πολιτική ένταση και το χάος ενδημούν εδώ και καιρό. Εάν η Αφρικανική Ένωση δεν μπορεί να βάλει μια τάξη σε αυτήν την κατάσταση τότε είναι αρκετά εύλογο το ερώτημα γιατί θα πρέπει να το κάνει η ΕΕ. Ωστόσο, θα πρέπει να συνεχίσουμε να ασχολούμαστε με τη Μαδαγασκάρη προκειμένου να διευκολύνουμε την ομαλή επιστροφή στη δημοκρατική διακυβέρνηση και να προωθήσουμε τη συμφιλίωση. Είναι ζωτικής σημασίας να οδηγηθούν στη δικαιοσύνη οι πολιτικοί και οι στρατιωτικοί αξιωματούχοι που έχουν αναφερθεί και που έχουν διαπράξει παραβιάσεις των ανθρωπίνων δικαιωμάτων. Οι στοχευμένες κυρώσεις κατά του παράνομου καθεστώτος του Andry Rajoelina αποτελούν επίσης έναν αποτελεσματικό τρόπο για να τιμωρηθούν όσοι προκαλούν τη συνεχόμενη αστάθεια, χωρίς να προκληθούν βλάβες στη συντριπτική πλειοψηφία του λαού της Μαδαγασκάρης, ο οποίος πρέπει να έχει εξαντληθεί από τις εντάσεις και τη σποραδική βία στην όμορφη χώρα του. Cristian Dan Preda Όπως έχει ήδη τονιστεί, η κατάσταση της αβεβαιότητας και της πολιτικής αστάθειας βασιλεύει στη Μαδαγασκάρη για περισσότερο από ένα χρόνο. Παρόλο που κατά καιρούς φάνηκαν μικρές αχτίδες ελπίδας κατά τη διάρκεια της διαδικασίας διαπραγμάτευσης, οι ενέργειες του Andry Rajoelina απλά παρεμποδίζουν τη διαδικασία, περιπλέκοντας την αποκατάσταση της συνταγματικής τάξης. Αναφέρομαι εδώ στην απομάκρυνση του πρωθυπουργού που διορίστηκε μετά τις συμφωνίες του Μαπούτο, την αποχώρηση από τη διαπραγματευτική διαδικασία με τις πολιτικές ομάδες και την πρόσφατη απόφαση να διοργανώσει εσπευσμένα εκλογές χωρίς να λάβει υπόψη του τις προηγούμενες συμφωνίες. Πιστεύω ότι αυτό αποτελεί μία προσπάθεια να δημιουργήσει μια επίφαση νομιμότητας και να νομιμοποιήσει ένα καθεστώς το οποίο έχει καταλάβει την εξουσία μετά από πραξικόπημα, γεγονός το οποίο ο Rajoelina δεν μπορεί να αρνηθεί. Είναι προφανές ότι ο μοναδικός τρόπος για να διασφαλιστεί η αποκατάσταση της συνταγματικής τάξης είναι να επιβληθούν πλήρως οι συμφωνίες του Μαπούτο και της Αντίς Αμπέμπα. Martin Kastler (DE) Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα να σας επιστήσω την προσοχή στο γεγονός ότι όλες οι ομάδες έχουν υποστηρίξει αυτήν την πρόταση ψηφίσματος. Και σωστά έχει γίνει αυτό, γιατί το θέμα αυτό είναι πολύ σημαντικό. Σε αντίθεση με τους προηγούμενους ομιλητές, θα ήθελα να πω ότι πρέπει να διασφαλίσουμε όχι μόνο ότι προωθούμε την ελευθερία της έκφρασης και την ελευθερία του τύπου στη χώρα αυτή, αλλά και ότι τις απαιτούμε ενεργά, τώρα που διερευνούμε τρόπους για να βοηθήσουμε ώστε να οδηγηθούν τα πράγματα σε μια, ας ελπίσουμε, ειρηνική εκλογική διαδικασία. Πρέπει να διασφαλίσουμε ότι εμείς, ως Ευρωπαίοι, θα εδραιώσουμε την ελευθερία του τύπου σε όλους τους τομείς, με όλη την οικονομική βοήθεια που χρειάζεται για να γίνει κάτι τέτοιο εφικτό. Πρέπει επίσης να παράσχουμε πλήρη στήριξη και να καταβάλουμε κάθε δυνατή προσπάθεια ώστε να δράσουμε από κοινού για να προσφέρουμε οικονομική βοήθεια, στο πλαίσιο των συμφωνιών που έχουμε με τη χώρα αυτή. Eija-Riitta Korhola (FI) Κύριε Πρόεδρε, είναι απαράδεκτο να παρακολουθούμε την κατάσταση στη Μαδαγασκάρη, όπου η εξουσία είναι στα χέρια ενός ανθρώπου που πήρε τον έλεγχο της χώρας κάνοντας χρήση βίαιων μέσων και την κυβερνά με τον ίδιο βίαιο τρόπο και του οποίου η θέση στη διεθνή κοινότητα δεν έχει αναγνωριστεί. Γι' αυτόν τον λόγο χρησιμοποιώ τη λέξη "άνθρωπος" και όχι "πρόεδρος". " πλειοψηφία του πληθυσμού στη Μαδαγασκάρη ζει κάτω από το όριο της φτώχειας: 7.000 παιδιά υποφέρουν από σοβαρό υποσιτισμό και η κατάσταση επιδεινώνεται με την πολιτική κρίση. Για τον λόγο αυτόν, είναι σημαντικό εμείς, μαζί με την υπόλοιπη διεθνή κοινότητα, να αυξήσουμε το μέγεθος της ανθρωπιστικής βοήθειας προς τη Μαδαγασκάρη. Επιπλέον, είναι ζωτικής σημασίας η διερεύνηση και εξιχνίαση των πολιτικών δολοφονιών που έχουν διαπραχθεί, και η έρευνα πρέπει να διεξαχθεί από μια ανεξάρτητη, αμερόληπτη υπηρεσία. Εάν δεν συμβεί αυτό, θα είναι δύσκολο να οικοδομηθεί εμπιστοσύνη και να γίνουν βήματα προς τη δημοκρατία. Πρέπει να αποτελεί προτεραιότητα οι τέσσερις πολιτικές φατρίες να καθίσουν στην τράπεζα των διαπραγματεύσεων και να συμφωνήσουν ως προς το τι θα κάνουν για να διευκολύνουν τη διεξαγωγή δημοκρατικών εκλογών αυτόν τον χρόνο. Είναι επίσης σημαντικό η Μαδαγασκάρη να μην συνάψει συμφωνίες σχετικά με τους φυσικούς πόρους προτού να αποκτήσει μία κυβέρνηση που θα έχει την εντολή του λαού. Michael Gahler (DE) Κύριε Πρόεδρε, σχετικά με το θέμα της Μαδαγασκάρης, είναι θετικό το γεγονός ότι μπορούμε να αναφέρουμε ότι δεν είναι μόνο η Ευρωπαϊκή Ένωση που ανησυχεί για τη συμμόρφωση της χώρας αυτής με το άρθρο 96 των συμφωνιών του Κοτονού, αλλά ότι και η Αφρικανική Ένωση και η Κοινότητα Ανάπτυξης της Μεσημβρινής Αφρικής (SADC), ως περιφερειακοί οργανισμοί, έχουν επίσης εκφράσει την άποψη ότι ένα ακόμα πραξικόπημα στην Αφρική είναι απαράδεκτο. Για την Αφρικανική Ένωση και για τους περιφερειακούς οργανισμούς δεν είναι κάτι σχετικά καινούργιο μόνο η λήψη τέτοιου είδους αποφάσεων, αλλά και η εφαρμογή τους και η ανάληψη δράσης. Ελπίζω ότι όταν η διεθνής ομάδα επαφής θα συναντηθεί ξανά στην Αντίς Αμπέμπα σε μία εβδομάδα από σήμερα, στις 18 Φεβρουαρίου, όλα τα συμμετέχοντα κόμματα θα εκτελέσουν τα καθήκοντα και θα ασκήσουν τις εξουσίες τους και θα διασφαλίσουν ότι θα εφαρμοσθούν όλα όσα συμφωνήθηκαν στο Μαπούτο. Αυτή είναι η έκκλησή μου προς όλους τους συμμετέχοντες. Viviane Reding Κύριε Πρόεδρε, επιτρέψτε μου να αρχίσω επισημαίνοντας την εξαιρετικά μεγάλη ανησυχία μας για τα εμπόδια που παρακωλύουν την εφαρμογή των συμφωνιών του Μαπούτο. Από τότε που άρχισε η κρίση και από τότε που εγκαινιάστηκαν οι διαβουλεύσεις με τη Μαδαγασκάρη βάσει του άρθρου 96 των συμφωνιών του Κοτονού, η Επιτροπή έχει υποστηρίξει ενεργά τις προσπάθειες διαμεσολάβησης από τη διεθνή κοινότητα, οι οποίες έχουν μεν επιφέρει σημαντική πρόοδο αλλά, δυστυχώς, δεν έχουν καταλήξει ακόμα σε μια αποτελεσματική μεταβατική διαδικασία. Είμαστε πολύ ανήσυχοι καθώς, αντί να σημειώνεται πρόοδος, ολισθαίνουμε προς τα πίσω και υπάρχει ξεκάθαρος κίνδυνος να επιστρέψουμε στο σημείο από το οποίο ξεκινήσαμε τον Μάρτιο του 2009. Θα συμφωνήσετε ότι αυτό μπορεί φυσικά να καταλήξει σε μια επιδείνωση της πολιτικής κατάστασης και της κατάστασης των ανθρωπίνων δικαιωμάτων και σε συγκρούσεις μεταξύ των κατοίκων της Μαδαγασκάρης. Έχουμε επισημάνει σαφώς, σε πολλές περιστάσεις, ότι απορρίπτουμε οποιαδήποτε μονομερή διαδικασία που οδηγεί στη βεβιασμένη διοργάνωση εκλογών, οι οποίες δεν θα επιφέρουν μια διαχρονική λύση στην κρίση. Κατά συνέπεια, για να απαντήσω στο ερώτημα που έθεσε το αξιότιμο μέλος του Σώματος, θα έλεγα ότι δεν είμαστε έτοιμοι να υποστηρίξουμε μια τέτοια διαδικασία είτε πολιτικά είτε οικονομικά. " πρωτοβουλία που παίρνει σήμερα ο Πρόεδρος της Επιτροπής της Αφρικανικής Ένωσης είναι η τελευταία μας ελπίδα. Είμαστε έτοιμοι να αξιολογήσουμε, μαζί με τη διεθνή κοινότητα στο πλαίσιο μιας διεθνούς ομάδας επαφής, την ανταπόκριση των κινημάτων των κατοίκων της Μαδαγασκάρης και, ανάλογα με την κατάσταση, να παρουσιάσουμε προτάσεις απόφασης στο Συμβούλιο βάσει του άρθρου 96 της συμφωνίας του Κοτονού. Στην περίπτωση αρνητικής απόφασης, αυτό δεν θα πρέπει να επηρεάσει τα σχέδια που ωφελούν άμεσα τον πληθυσμό και θα συνεχίσουμε και, εάν χρειαστεί, θα αυξήσουμε την ανθρωπιστική βοήθεια για τους ευπαθείς πληθυσμούς. Τέλος, επιτρέψτε μου να σας διαβεβαιώσω, κύριε Πρόεδρε, για την ενεργό, υπομονετική και επίμονη δέσμευση της Επιτροπής να βρεθεί μία ειρηνική έξοδος από την κρίση. Πρόεδρος " συζήτηση έληξε. " ψηφοφορία θα διεξαχθεί στο τέλος της συζήτησης.

La contratación precomercial: impulsar la innovación para dar a Europa servicios públicos de alta calidad y sostenibles (breve presentación) Presidente - De conformidad con el orden del día, el siguiente punto es una breve presentación del informe de Malcolm Harbour, en nombre de la Comisión de Mercado Interior y Protección del Consumidor, acerca de la contratación precomercial: impulsar la innovación para dar a Europa servicios públicos de alta calidad y sostenibles (breve presentación. Malcolm Harbour ponente. - Señor Presidente, resulta especialmente pertinente que la señora Reding responda a la Comisión esta noche, dado que mi informe se centra en una propuesta desarrollada a lo largo de varios años con sus servicios. Es una propuesta de vital importancia, que tiene posibilidades de gran alcance para el conjunto de la economía europea. Lo primero que quiero decir esta noche a la Comisaria es que agradezco sus servicios, que han liderado este tema, pero que creo que esta iniciativa se debe dar a conocer mejor. Debe ser objeto de una gran difusión desde la DG Sociedad de la Información (como creo que empieza a ocurrir) pues reviste suma importancia, en especial en el momento económico que estamos viviendo. Así pues, ¿de qué les estoy hablando? Bien, el meollo del asunto es que las autoridades públicas de la Unión Europea invierten grandes cantidades de dinero público en la compra de productos y servicios. Se estima que se invierten 1 800 millones de euros en contrataciones públicas cada año. ¿Qué parte de esas contrataciones se invierte de verdad en investigación y desarrollo de nuevas soluciones para los grandes retos a los que las autoridades públicas e incluso la sociedad deben hacer frente cada día: unos servicios sanitarios mejores, unos medios de transporte también mejores, el cambio climático, edificios más eficientes desde el punto de vista energético? Los gastos de la UE en contrataciones en el ámbito de la investigación y el desarrollo representan menos del 1 % del presupuesto total destinado a contrataciones. Considerando que la Estrategia de Lisboa fija el objetivo explícito de aumentar las inversiones en investigación y desarrollo hasta el 3 %, tenemos hay un gran potencial. Es ahí donde entra en juego la contratación precomercial. En esencia, lo que buscamos son autoridades públicas centradas en la investigación para generar una demanda de soluciones innovadoras y que, una vez generada esta demanda trabajen con empresas innovadoras grandes y pequeñas -pero en especial las pequeñas empresas que son las que de verdad se pueden beneficiar- para satisfacer dicha demanda. Queremos que esos clientes inteligentes sean previsores, que sean exigentes, que piensen en los huecos para los que no haya aún una solución comercial, pero que sí puedan cubrir diversas soluciones que puedan desarrollarse con las aportaciones financieras de las autoridades públicas destinadas a este único fin: el de financiar la investigación y el desarrollo. Se podría establecer una primera fase de competición de ideas, y más adelante se podrían llevar los resultados de las investigaciones a una siguiente fase orientada a garantizar la viabilidad de un producto o servicio que se pueda lanzar al mercado. Las ventajas de esas medidas de respaldo -en particular a las pequeñas empresas- y la prestación de apoyo comercial serán realmente importantes para las empresas. De hecho, hemos visto que a aquellas empresas a las que se han aplicado estas estrategias, aun cuando de ellos no saliera una solución efectiva, se les ha financiado una parte de sus actividades de investigación y desarrollo que luego pueden aprovechar para desarrollar nuevos productos rentables. Esto enlaza también con la segunda iniciativa de la Comisión de que hablo en mi informe, la "iniciativa a favor de los mercados líderes", con la que pretendemos que las autoridades públicas asuman una posición de liderazgo en una serie de ámbitos tecnológicos importantes relacionadas con la sanidad y el cambio climático en el transporte. Existen indicios de que está surgiendo una política integrada. No obstante, según afirmo en mi informe, necesitamos más capacitación y buenas prácticas y una mayor difusión de esta propuesta. Espero que la señora Comisaria y, por extensión, el Colegio, recojan esta propuesta y que este Parlamento demuestre que la respalda plenamente. Para concluir -y si me conceden algo más de tiempo, ya que, en cierto modo se trata de una cuestión reglamentaria-, quisiera señalar en primer lugar a esta Cámara vacía que para mi informe recabé las opiniones del señor Sakalas, de la Comisión de Asuntos Jurídicos, y de la señora Podimata, de la Comisión de Industria. Por supuesto, no se les permite presentar sus opiniones aquí, lo cual es una pena, ya que han hecho valiosas aportaciones que he añadido a mis correcciones. Quisiera dar las gracias también a mi ponente alternativo, el señor Hasse Ferreira, por colaborar conmigo. Él también ha contribuido en gran medida. Para poner fin a mi intervención, hay una solución con la que todos salimos ganando: la sociedad, los ciudadanos, las autoridades públicas, las empresas, los innovadores y la economía europea. He ahí por qué es tan importante y por qué, cuando esperamos de las autoridades públicas que sigan invirtiendo en una época de crisis económica, esta propuesta sea aún más importante que cuando empecé a elaborar este informe hace un mes. Viviane Reding Miembro de la Comisión. - Señor Presidente, no podría estar más de acuerdo, puesto que la contratación precomercial responde a un objetivo doble. Mejora la calidad de los servicios públicos, pero lo principal de todo es que ofrece a la industria la posibilidad de ocupar una posición de liderazgo en los mercados internacionales. De modo que es dinero bien invertido, sobre todo en una época de crisis en que necesitamos ayudar a nuestra industria a poner en práctica los resultados de la investigación científica y aprovechar al máximo las soluciones e innovaciones tecnológicas. Me alegra enormemente que el ponente, señor Harbour, junto con la Comisión, haya apoyado una cuestión para la que existen planes desde hace mucho tiempo. No obstante, no es lo mismo que existan planes y llevarlos a la práctica. De veras espero que el informe del Parlamento suponga un estímulo y aporte grandes cosas a nuestra política de investigación e innovación. Es más, si conseguimos que el sector público demande vivamente el desarrollo de nuevos productos y servicios, podremos cambiar las circunstancias, en especial para nuestras pequeñas y medianas empresas, y de ahí que acoja con agrado esta iniciativa. Quiero dar la enhorabuena al señor Harbour por su labor. ¿Cuáles son los siguientes pasos específicos que tendremos que seguir? Como respuesta inmediata a las recomendaciones concretas del informe, puedo confirmar que la Comisión respaldará acciones destinadas a promover que los participantes en estos procesos compartan sus experiencias y tomen conciencia de esta cuestión, como también puedo confirmar que investigará la forma de ofrecer incentivos a los compradores de varios Estados miembros a fin de poner en práctica proyectos de contratación precomercial conjuntos. La Comisión ya ha abierto convocatorias de propuestas -en los programas INTERREG, CIP y FP7- para apoyar la creación de redes de autoridades públicas para la contratación precomercial. A medio o a largo plazo, creo que los gobiernos europeos deberían incorporar la contratación precomercial a su planificación estratégica de inversiones públicas. Creo que los paquetes de recuperación serían un buen punto de partida. Por parte de la Comisión, haré hincapié en una comunicación proyectada para comienzos de marzo de este año, en la que propondré una estrategia más fuerte para la Investigación, el Desarrollo y la Innovación en las tecnologías de la información y de las comunicaciones en Europa, a fin de que la contratación precomercial figure en este informe. Como ustedes saben, algunos Estados miembros ya han comenzado a experimentar con proyectos piloto de contratación precomercial. En los próximos meses esperamos ver más proyectos de este tipo, e invito a los miembros de la comisión, así como a los miembros de esta Cámara, a que vuelvan a sus países y hablen con los ministros y los municipios de la contratación precomercial. Solo podemos marcar la diferencia si trabajamos juntos. Muchas gracias por su colaboración en este asunto. Presidente - Queda cerrado este punto. La votación tendrá lugar mañana. Declaraciones por escrito (artículo 142 del Reglamento) Zita Pleštinská Para que los servicios públicos tengan calidad es imprescindible promover la innovación y desarrollar la economía del conocimiento. El sector público de los Estados Unidos invierte 50 000 millones de dólares al año en contrataciones en el ámbito de la investigación y el desarrollo, veinte veces más de lo que invierte la Unión Europea. Por ello los Estados miembros deben cumplir su compromiso invirtiendo un 3 % del PIB en investigación y desarrollo. La contratación pública es un instrumento estratégico para alcanzar esta meta. Hoy día hay numerosos programas de investigación en Europa, cuyos resultados no han aprovechado todavía las autoridades públicas a través de la contratación pública. Las prácticas actuales en la Unión Europea se basan en el desarrollo exclusivo, y esto significa que cada empresa retiene los derechos de propiedad sobre las nuevas ideas que concibe. A pesar de que la contratación precomercial puede facilitar el proceso en parte, las condiciones son muy rigurosas. A las autoridades públicas las puede ayudar en gran medida la participación de las universidades e institutos de investigación. Los Estados miembros deberían inspirarse en las experiencias de los organismos europeos de innovación que participan en actividades de investigación y desarrollo. Creo que, sobre la base de las propuestas del informe de Malcolm Harbour, la Comisión elaborará un manual exhaustivo y fácil de comprender que ofrezca ayuda para su aplicación a las pequeñas y medianas empresas y a las autoridades competentes en el ámbito de la contratación pública. Solo con una estrecha cooperación entre los Estados miembros de la UE en la esfera de la contratación pública podremos promover la innovación y garantizar servicios públicos de calidad.

Explications de vote Explications de vote orales Charles Goerens Monsieur le Président, hier, le président a insisté, à juste titre, sur le respect de la méthode communautaire. Cette méthode garantit une implication de tous les États membres, tout comme des institutions communautaires, dans les processus décisionnels, et ce dès le stade initial. La façon d'aborder la crise bancaire et financière par le G4 en 2008 a été à l'opposé du respect de ladite méthode, que M. Barroso a appelée de ses vœux hier après-midi. En 2008, on a attendu en vain le rappel à l'ordre par le président Barroso. L'Union européenne, c'est bien entendu la France, le Royaume-Uni, la République fédérale d'Allemagne, l'Italie, tous membres du G4, mais c'est aussi l'Autriche, la Belgique, l'Estonie, la Lettonie, la Roumanie, la Pologne, la Hongrie, le Luxembourg, et j'en passe, qui furent écartés d'une phase importante du processus décisionnel en 2008. Vous auriez dû imposer, Monsieur le Président Barroso, le respect de la méthode communautaire en 2008 par les propos que vous avez tenus hier. C'est pourquoi je ne suis pas en mesure d'appuyer votre candidature. Monsieur le Président, permettez-moi une remarque personnelle. Il est quand même difficile de parler avec ce brouhaha général lorsqu'un orateur a la parole ici. Crescenzio Rivellini (IT) Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, après mon intervention, je dirai quelques mots en napolitain (passage non transcrit dans le présent document, le Napolitain n'étant pas une langue officielle). Mon but n'est pas de faire couleur locale, mais d'attirer l'attention des politiques et des médias sur des questions urgentes concernant le Sud de l'Italie. J'ai voté pour le président Barroso notamment parce que j'espère qu'il sera le président de toute l'Europe, y compris du sud de l'Italie. Situé au milieu de la région méditerranéenne, le Sud est la porte d'entrée vers l'Europe et le lien entre différents mondes. Par son histoire, sa situation géographique et sa culture de l'hospitalité, il peut jouer un rôle important pour l'ensemble du vieux continent. Le Sud de l'Italie doit être traité avec la même dignité que le reste de l'Europe et, maintenant qu'il est confronté à des difficultés, l'Europe doit intervenir aussi énergiquement que lorsqu'elle a régularisé 150 millions de citoyens d'Europe de l'Est, qui sont devenus citoyens de l'Union. Cette opération a eu un prix et, si aujourd'hui un travailleur de Gdańsk gagne 28 fois plus qu'avant, il le doit aussi à l'effort économique de l'Italie et du Sud de l'Italie. (L'orateur poursuit en Napolitain) Daniel Hannan (EN) Monsieur le Président, avec le temps, nous nous sommes peut-être habitués au caractère insignifiant du rituel que nous venons de pratiquer. Habitués aux structures européennes, nous ne voyons même plus combien il est anormal, scandaleux, que le pouvoir exécutif et législatif suprême se trouve dans les mains d'une bureaucratie non élue et qui ne doit pas rendre de comptes. La plupart des lois dans les États membres sont dictées par une Commission européenne qui n'a été élue par personne et dont on ne peut se débarrasser. Le seul élément de soi-disant autorité démocratique est le rituel auquel nous venons de procéder au sein de cette Assemblée, qui me rappelle étrangement une de ces réunions occasionnelles, au bon vieux temps du Comecon, où nous nous levions tous pour nous féliciter d'avoir entériné une décision. Je n'ai aucun problème personnel avec José Manuel Barroso. Si nous voulions un président de la Commission fédéraliste, et je vois que c'est la volonté de cette Assemblée, cela aurait pu être lui ou n'importe qui d'autre. Il a l'air sympa - et comme tous les responsables politiques britanniques, je suis profondément lusophile et conscient de notre relation avec notre plus ancien allié -, mais il est assez comique de prétendre qu'il y ait ne serait-ce qu'une once de démocratie dans un système qui confère un monopole sur le droit d'initier une législation à des personnes pour lesquelles nous ne pouvons pas voter et dont nous ne pouvons nous débarrasser. Syed Kamall (EN) Monsieur le Président, comme mon collègue qui vient de s'exprimer, je voudrais dire que j'émets également des réserves quant à la réélection de M. Barroso au poste de président de la Commission. Après tout, il s'est engagé, plus que quiconque, à une intégration européenne accrue, souvent contre la volonté de la population européenne. Mais il est venu à notre réunion de groupe, l'ECR, pour expliquer qu'il était favorable à une réglementation intelligente. Évidemment, on ne sait pas trop ce que signifie "réglementation intelligente". De nombreuses personnes pensent qu'il s'agit d'une mauvaise réglementation ou que toute réglementation n'est pas très intelligente. Je souhaite lui demander, s'il est réellement en faveur d'une réglementation intelligente, d'assurer que pour chaque directive, la Commission procède à une évaluation adéquate de l'impact économique. L'année prochaine, cette Assemblée se prononcera sur une directive relative à la gestion alternative des fonds d'investissement. La Commission n'a jusqu'ici pas réalisé d'évaluation adéquate de l'impact économique et affirme même que c'est impossible. Comment, dans ces circonstances, allons-nous arriver à une réglementation intelligente? Je demande à M. Barroso d'y réfléchir à nouveau. Andrew Henry William Brons (EN) Monsieur le Président, j'ai voté contre la proposition de résolution commune sur les incendies de forêts, malgré le fait que je suis d'accord avec les pays européens qui coopèrent volontairement pour prévenir et lutter contre les incendies de forêts, ainsi que pour réparer les dommages dramatiques causés par ceux-ci. Toutefois, je m'oppose à la création d'organes communautaires exerçant une autorité sur les États membres dans des domaines plus vastes qu'il n'est nécessaire pour résoudre ce problème. J'attire l'attention sur les paragraphes 3, 7 et 8 de la proposition de résolution commune. Cette proposition profite des réponses humanitaires admirables aux tragédies graves auxquelles nous avons assisté pour prendre des mesures supplémentaires afin de créer la force de protection européenne appelée "Europe Aid", telle que définie dans le rapport Barnier. Philip Claeys (NL) Monsieur le Président, je me suis abstenu lors du vote final sur cette résolution, même si j'émets quelques réserves et doutes, car ce texte contient indubitablement de nombreux éléments positifs, auxquels personne ne peut vraiment s'opposer. Je pense, par exemple, au soutien au renforcement des mesures de protection civile des États membres grâce à l'échange d'experts et de méthodes de travail. L'été dernier, nous avons vu, une fois encore, que certains incendies de forêts prenaient une telle ampleur qu'une coopération était nécessaire. Mais nous avons vu aussi qu'une coopération entre États membres avait déjà lieu. On peut bien sûr la renforcer, mais on peut s'interroger sur la valeur ajoutée, par exemple, d'une force de réaction européenne distincte. Cela ne ferait que retirer des ressources aux États membres, créer un autre nouvel organe européen doté d'un personnel propre et renforcer la bureaucratie. Explications de vote écrites Maria da Graça Carvalho Le président Barroso a fait de l'Europe le leader mondial de la lutte contre le changement climatique. L'Union européenne est le seul bloc international qui a adopté une position de négociation claire et cohérente pour la conférence de Copenhague. Les orientations politiques pour la prochaine Commission décrites par le président Barroso présentent une vision ambitieuse et moderne de l'Europe, laissant une place centrale à la lutte contre le changement climatique et au triangle de la connaissance. Les défis qui nous attendent sont complexes, et les réponses que nous donnerons devront nécessairement être globales. C'est pourquoi, pour l'après-2010, le président Barroso propose une approche coordonnée et convergente associant la stratégie de Lisbonne, la politique énergétique et climatique et la politique sociale. De nouvelles sources de croissance et de cohésion sociale sont proposées, sur la base d'une nouvelle stratégie industrielle pour l'Europe, d'un secteur des services moderne et d'une économie rurale dynamique. Le président Barroso privilégie donc l'économie réelle et sa modernisation au moyen de la recherche scientifique, du développement technologique, de l'innovation et des principes de durabilité. La Commission, sous la conduite du président Barroso, en partenariat avec le Parlement européen et le Conseil, favorisera la construction d'une Union européenne prospère, durable et socialement avancée. Françoise Castex par écrit. - Par cohérence politique et par respect envers nos électeurs, j'ai voté contre la réélection de M. Barroso. Pendant les cinq ans de son mandat, M. Barroso, l'organisateur du soutien de certains pays de l'UE à la guerre en Irak de G. W. Bush, n'a jamais été capable de relancer l'Union européenne ni de la renforcer face aux égoïsmes nationaux. Il n'a pas été à la hauteur de l'enjeu quand la crise financière, économique et sociale est apparue. Durant ces 5 années, il n'a fait qu'accompagner les dérives du capitalisme financier au lieu de proposer les nouvelles régulations dont l'Europe a besoin au XXIe siècle. Une réorientation de la politique de la Commission européenne est nécessaire. M. Barroso n'est pas l'homme de la situation! Son programme ne répond en rien à l'ampleur de la crise actuelle: absence de plan européen de relance, de pacte pour l'emploi, de réglementation et de supervision efficaces des marchés financiers ou encore d'instruments plus solides et prompts à corriger les déséquilibres actuels. Nous avons besoin d'une directive sur les services publics et d'une réorientation de la Commission en matière salariale. Si l'on veut sauver notre modèle social européen, il nous faut un agenda social beaucoup plus ambitieux. Diogo Feio Je suis ravi de dire qu'en tant que député portugais au Parlement européen, j'ai voté en faveur de la réélection de José Manuel Durão Barroso au poste de président de la Commission européenne. Je pense que ses performances au cours de son premier mandat, marqué par de si nombreuses difficultés politiques, financières et sociales, ainsi que son expérience acquise à ce poste, justifient le soutien des gouvernements et la confiance renouvelée de cette Assemblée. Je déplore les nombreuses tentatives - toutes n'étaient pas ouvertes ou sérieuses - d'empêcher le succès de cette candidature, et je note qu'elles ont échoué, non seulement en raison du manque d'alternatives, mais aussi en raison de la bêtise des arguments sur lesquels elles se basaient. Je regrette que des députés de mon pays n'aient pu résister à emprunter cette voie, qui est aussi facile qu'incohérente. J'espère que la deuxième Commission Barroso pourra associer sa compétence technique à ce "petit plus". J'espère aussi qu'elle respectera effectivement et qu'elle utilisera le principe de subsidiarité, et qu'elle optera pour la sécurité et la solidité en procédant par petites touches, comme recommandé par Jean Monnet, plutôt qu'en adoptant l'approche rapide qui était fort prometteuse, mais n'a que peu contribué aux véritables progrès du projet et du rêve européens. Nous avons beau tendre vers l'horizon, nous ne l'atteindrons qu'en mettant un pied devant l'autre. Nous devons prendre le bon chemin. José Manuel Fernandes Je salue le résultat de ce vote, qui reconduit José Manuel Durão Barroso à la présidence de la Commission européenne. Le Portugal est fier d'avoir un citoyen aux capacités et qualités tellement appréciées, tel que M. Barroso, à la tête de la Commission. Il est encore plus fier en voyant la valeur de son travail pendant son premier mandat, de 2004 à 2009. Cette valeur a été reconnue par le Parlement européen dans son vote. En réalité, il a été élu à une très grande majorité, plus grande que celle requise par le traité de Lisbonne. Au cours des cinq dernières années, M. Barroso a fait preuve d'un leadership fort et incontestable. Le dossier énergétique et climatique, la directive Services et les réglementations sur les substances chimiques ne sont que quelques exemples de ses succès et de son leadership. Il a également été à l'avant-garde en matière de recherche de solutions et de propositions concrètes pour résoudre la crise économique qui nous touche encore. Le Parlement européen vient d'envoyer un signal selon lequel l'Europe est forte et est dirigée par une personnalité forte. C'est pourquoi, avec confiance et espoir, nous pouvons tendre vers une Europe plus prospère et plus solidaire. João Ferreira Les orientations politiques pour le prochain mandat de la Commission, qui viennent d'être présentées, révèlent l'intention du président de poursuivre les grandes lignes de son action figurant dans les orientations relatives au mandat qui prend fin. Ces orientations sont à l'origine de la crise économique et sociale profonde que nous traversons actuellement, et dont les conséquences - chômage, inégalité, pauvreté et exclusion - ont impitoyablement touché les travailleurs et les citoyens européens. Au Portugal, la mise en œuvre des politiques résultant de ces orientations a provoqué la destruction ou la paralysie de secteurs productifs essentiels (agriculture, pêche et industrie); une atteinte aux droits des travailleurs, la dévaluation des salaires et la hausse correspondante du chômage et de l'emploi précaire; l'inégalité de répartition des revenus, qui s'éloigne désormais clairement de la moyenne européenne; et l'échec des politiques de dérégulation, de libéralisation et de privatisation des secteurs de base, qui ont démantelé les services publics et ont soumis au marché des aspects essentiels de notre existence collective. Le maintien des mêmes orientations revient à perpétuer la concentration des richesses, à favoriser la divergence au mépris de la convergence et à causer des effets dommageables supplémentaires liés à une crise systémique latente qui surviendra tôt ou tard. Lidia Joanna Geringer de Oedenberg Nous voulons tous une Europe plus forte et une vie meilleure pour les citoyens! Vous aussi, à en juger par les "orientations politiques pour la prochaine Commission" que vous avez présentées au Parlement. Toutefois, nous nous attendons à plus de la part d'un candidat à la future présidence de la Commission: nous attendons de lui qu'il explique comment il a l'intention d'atteindre ses objectifs, plutôt que de simplement présenter une liste de défis à relever. En réalité, les objectifs sont si vastes qu'il existe un risque d'exclusion mutuelle et il arrivera un moment où il faudra décider quelles priorités sont les "plus importantes". Par exemple, que déciderez-vous si l'objectif de compétitivité économique européenne va à l'encontre de l'objectif de niveaux élevés d'emploi? Le texte que vous nous avez fait parvenir ne répond pas clairement à cette question. J'ai l'impression que votre document est une simple liste de souhaits qui n'ont pas été exaucés au cours de la précédente législature. La question est: pourquoi ces objectifs n'ont-ils pas été atteints? Je voudrais toutefois évoquer la question de l'internet dans votre programme. Vous mentionnez l'importance de l'internet pour le développement économique et la cohésion sociale de l'Europe, et promettez même que la Commission développera un "agenda numérique pour l'Europe". Ce que je voudrais savoir, c'est comment vous pensez mettre cette idée en pratique, et en quoi l'agenda contribuera à quelque chose de nouveau par rapport aux initiatives précédentes? Bruno Gollnisch par écrit. - Je fais partie, comme mes amis représentant les mouvements nationaux en Europe, des 219 députés qui ont voté contre M. Barroso. C'est un homme sympathique et cultivé, mais il est surtout le symbole de l'échec de l'Union européenne. Il n'a pas réussi à préserver nos économies et nos emplois de la concurrence mondiale déloyale; à aider les pays européens à sortir de la crise; à réformer le système financier pour brider la spéculation tous azimuts; à garantir la démocratie; à assurer l'indépendance alimentaire; ni à enrayer la désindustrialisation accélérée de nos pays. Il n'a pas réussi, en un mot, à démontrer que l'Europe de Bruxelles est autre chose qu'une machine à broyer les nations et les peuples, à les appauvrir et à les asservir. À bien y regarder, l'élection de M. Barroso est, elle aussi, un symbole: celui de la manière dont cette Europe fonctionne. Que n'entendrait-on pas si, au lieu du président de la Commission, qui va influencer, par ses politiques, la vie de 500 millions d'Européens, c'était un chef d'État qui, bien que candidat unique, avait été élu avec à peine plus de la moitié des suffrages! Sylvie Guillaume par écrit. - J'ai voté aujourd'hui contre la candidature de M. Barroso pour 3 raisons essentielles. D'abord, son bilan personnel pendant les 5 dernières années: une présidence faible, conservatrice et libérale, immobile face à la crise, incapable de stimuler une relance coordonnée, exclusivement attentive aux souhaits des chefs d'État et de gouvernement. José Manuel Barroso n'a certainement pas servi une Europe forte. Ensuite, l'insuffisance de sa réponse aux conditions posées par le groupe S&D: pas de véritable plan de relance, ni de pacte pour l'emploi, de réglementation, de supervision ou d'instruments efficaces pour corriger les déséquilibres des marchés financiers, aucun engagement sur une directive-cadre protégeant les services publics. Enfin, le respect des messages adressés par les électeurs au moment de la consultation européenne, qui nous avaient indiqué ne plus vouloir d'une Europe affaiblie, illisible, où le compromis est érigé en vertu supérieure aux orientations politiques. Jacky Hénin par écrit. - L'élection du président de la Commission européenne est un acte de première importance et les citoyens de l'Union devraient avoir le droit de connaître le choix de leurs représentants. À titre personnel, je regrette et dénonce la procédure de vote secret qui n'amène aucunement à la responsabilisation. De plus, parce que je n'ai aucun point commun avec la politique proposée par M. Barroso, j'affirme mon choix négatif quant à sa candidature à la présidence de la Commission. Cătălin Sorin Ivan À l'issue du dernier mandat de cinq ans (2004-2009), l'évaluation des activités de la Commission européenne ne jette pas une lumière favorable sur le président. Sur la base de cette constatation, il me semble nécessaire de m'abstenir de voter, surtout qu'un vote négatif serait une décision politique peu judicieuse étant donné l'absence d'alternative, tandis qu'un vote positif reviendrait à exprimer une confiance inconditionnelle et injustifiée dans un programme insatisfaisant. Je crois que le soutien accordé au président Barroso par les États membres est une preuve incontestable du fait qu'il n'a pas été un président fort, mais un président qui accorde la priorité aux intérêts nationaux. Ce sont donc les dirigeants nationaux qui ont défini les orientations de son mandat. La Commission européenne a besoin d'un président qui soutient le développement de politiques communautaires, qui tend constamment vers l'intégration et qui promeut le concept d'une Europe unie. Un président qui ne doit en aucun cas s'ériger en défenseur des intérêts nationaux. D'un point de vue socio-démocrate, le président Barroso n'a pas respecté nombre de ses engagements pris au début de son mandat en 2004. La Commission a montré très peu d'intérêt pour plusieurs engagements, dont la consolidation d'une Europe sociale. En conséquence, j'ai décidé de ne pas voter pour la réélection du président Barroso. Astrid Lulling par écrit. - J'ai apporté mon vote à l'investiture de M. Barroso comme président de la Commission européenne. Ma position part d'un quadruple constat. Le Conseil européen a proposé la candidature de M. Barroso à l'unanimité. Dans ma conception de la démocratie, les vainqueurs des élections peuvent revendiquer pour eux le droit de désigner un des leurs. Il n'y a pas d'autre choix que M. Barroso, aucune solution de rechange n'ayant été envisagée sérieusement. Les reproches adressés au président sortant méconnaissent un fait essentiel, à savoir que la Commission est une force de proposition et que ce sont les États membres qui disposent. Mon soutien s'accompagne aussi d'un certain nombre d'attentes. Il faudrait que M. Barroso manifeste, au cours de son second mandat, un peu plus d'indépendance d'esprit, notamment vis-à-vis des grands États membres, et qu'il inscrive son action dans le seul objectif de servir l'intérêt général communautaire. Je regrette que la Commission ait tendance à évoluer vers un conglomérat de commissaires, libres d'agir selon leur convenance. Je prie M. Barroso de peser pour contrecarrer cette évolution. J'aimerais que l'institution "gardienne des Traités" retrouve sa force originelle, à savoir sa capacité à montrer le chemin autour de projets mobilisateurs. Willy Meyer M. Barroso, le président de la Commission européenne, est responsable de la crise financière, économique, alimentaire et environnementale actuelle dans laquelle est plongée l'Europe. À l'heure actuelle, personne n'a reconnu son erreur et un coupable a été désigné: les États-Unis. Jusqu'ici, la Commission a essayé de bâtir une Europe basée sur des politiques de privatisation et de démantèlement de l'État social. La Commission a adopté la stratégie de Lisbonne, qui prévoyait une croissance économique de 3 % et la création de 20 millions d'emplois d'ici à 2010. L'échec de cette stratégie est criant. Malgré cela, la Commission propose de renouveler cette stratégie et de poursuivre ces politiques, qui sont la cause de la crise. Cette crise n'est pas pandémique, elle est le résultat d'un pari sur une politique spécifique: la politique adoptée par la Commission européenne. Son programme de politique étrangère ne fait nullement mention du Sahara ou de la Palestine. Ces questions ne figurent pas parmi ses priorités, mais l'UE prévoit d'octroyer le statut avancé au Royaume du Maroc et de renforcer ses relations avec l'État d'Israël. Maria do Céu Patrão Neves Les travaux effectués par le président Barroso au cours des cinq dernières années ont été caractérisés par un grand pragmatisme, un grand sérieux et une grande fermeté dans la manière de protéger les intérêts prioritaires de l'Europe. Son leadership mondial en matière de lutte contre le changement climatique, la possibilité d'impliquer davantage les Européens dans la protection des océans en lançant la nouvelle politique maritime européenne, et sa capacité à dégager un consensus sur les perspectives financières d'une Europe à 27 sont autant d'exemples qui justifient son maintien à la tête de la Commission européenne. La croissance économique, l'investissement dans l'innovation et la formation et la lutte contre le chômage sont des piliers fondamentaux pour poursuivre l'intégration européenne, et ce sont également les priorités de M. Barroso pour l'avenir. À un moment où la situation économique et financière n'est pas optimale, l'Europe a besoin d'un dirigeant fort, qui peut insuffler la vie au projet européen. Pour toutes ces raisons et de nombreuses autres encore, je crois que M. Barroso est la personne idéale pour présider au destin de l'Union au cours de la prochaine législature. Frédérique Ries par écrit. - Comme 381 de mes collègues, j'ai soutenu la candidature de M. Barroso à la tête de la Commission. Pour de multiples raisons, dont la moindre n'est sans doute pas que certains font au candidat un procès particulièrement injuste. J'entends les uns et les autres rêver d'un nouveau Delors, oubliant que nous avons changé de monde... et d'Europe. Celle des 12, de Kohl et Mitterrand n'est et ne sera jamais plus sans doute. Premier président d'une Commission à 25 puis à 27, M. Barroso a eu la tâche délicate de gérer l'élargissement de 2004. Un mandat de consolidation. Le second sera celui de l'ambition. Je le souhaite et veux lui en faire le crédit. Et refuser de jouer le jeu des apprentis sorciers, attendre, non pas Godot, mais un hypothétique autre candidat que le Conseil n'a aucune intention d'avancer. Attendre, affaiblir nos institutions et le crédit dont jouit encore l'Europe auprès des Européens. Alors oui, nous attendrons qu'il tienne ses promesses, comme lutter contre le changement climatique, contre les discriminations et l'impérieuse réaction concertée face à la crise économique et sociale. Postposer ce vote une fois de plus eut été se tromper de cible. Attendre une candidature fantôme eut été une faute. Nuno Teixeira Une présidence de la Commission forte et ambitieuse est essentielle pour permettre à l'Europe de reconquérir sa position de leader mondial en cherchant un équilibre entre les objectifs économiques et politiques d'une part et la cohésion sociale et territoriale, d'autre part. Les priorités doivent être définies de manière pragmatique, mais sans négliger les valeurs à l'origine du projet européen. De nombreux défis nous attendent, comme la réforme du budget communautaire, que l'Europe doit relever en montrant sa capacité à définir l'agenda mondial sur plusieurs sujets, notamment la lutte contre le changement climatique et la régulation des marchés financiers. À une époque où le chômage augmente dans plusieurs États membres, il est vital de chercher un moyen durable de sortir de la crise économique et sociale actuelle. Cet objectif devrait unir les États membres autour du principe de solidarité et du renforcement du marché unique européen. Comme je crois que José Manuel Durão Barroso a les qualités qui lui permettront de continuer à répondre avec succès aux attentes que nous avons placées en lui, comme je pense que c'est un honneur pour le Portugal qu'il occupe ce poste et comme je considère que c'est un avantage pour les régions ultrapériphériques de petite taille, isolées et éloignées comme Madère d'avoir quelqu'un à la Commission qui comprend bien cette réalité, je soutiens sa nouvelle candidature au poste de président de la Commission européenne. Frank Vanhecke J'ai voté contre la réélection de M. Barroso au poste de président de la Commission européenne car, pendant les cinq dernières années, il a été le symbole d'une Commission qui a décidé de ne pas tenir compte du rejet démocratique du traité de Lisbonne, et ce de manière dédaigneuse et particulièrement arrogante. M. Barroso a également à plusieurs reprises appelé à une nouvelle vague d'immigration massive et a constamment minimisé les problèmes liés à l'adhésion éventuelle de la Turquie à l'Union. Il est également très révélateur que M. Barroso ait refusé hier de répondre à une question justifiée d'un député britannique concernant ses intentions quant à un commissaire européen des droits de l'homme - je veux dire au sein l'UE. Big Brother Europe est en marche, mais apparemment, personne ne doit le savoir, même pas les députés européens. Derek Vaughan Même si je n'ai pas l'habitude de m'abstenir, j'ai estimé que pour le vote d'aujourd'hui sur l'élection du président de la Commission, l'abstention était le bon choix. Je conviens que M. Barroso a fait quelques concessions, par exemple, sur la question des évaluations de l'impact social, mais il ne s'est pas engagé à avancer des propositions d'importance pour le groupe S&D - par exemple, une directive renforcée relative aux travailleurs détachés, une directive d'importance vitale pour la protection des travailleurs gallois. Nous avons également besoin de plus d'engagements quant aux portefeuilles attribués aux nouveaux commissaires et d'une explication claire de M. Barroso sur l'organisation du prochain collège. Je ne crois pas que la promesse de M. Barroso de lutter contre le dumping social en Europe aille assez loin et c'est pour cette raison, et les autres mentionnées auparavant, que j'ai décidé de m'abstenir. Bernadette Vergnaud par écrit. - J'ai voté contre la candidature de M. José Manuel Barroso avant tout parce que je crois à une véritable Europe politique, qui ne peut se satisfaire d'une Commission inféodée aux desiderata des grandes capitales. Je crois aussi qu'on ne peut pas faire campagne en réclamant un autre leadership européen pour ensuite accorder un blanc-seing à un chantre du libéralisme dont le programme manque cruellement d'ambition et de valeurs. Un homme qui s'est abrité derrière le concept du "mieux légiférer" pour "moins légiférer" sur tout ce que je défends en tant que socialiste: défense des services publics, protection sociale des travailleurs, respect des systèmes de santé, régulation de l'économie financière, protection des consommateurs et de l'environnement face à la puissance des groupes industriels. Par respect pour mes convictions et pour celles des électeurs, je pense que ces valeurs ne peuvent être remises en cause par des calculs et des jeux de dupes visant à obtenir des concessions dérisoires de la part de conservateurs qui contrôlent la majorité des États membres, le Parlement et la Commission, et qui n'auront de cesse de continuer leur politique dérégulatrice. Dominique Vlasto par écrit. - Bien que le vote du président de la Commission européenne soit secret, je tiens à exprimer publiquement mon soutien au candidat de notre famille politique, José Manuel Barroso, que je félicite chaleureusement pour sa réélection. Il était normal qu'à l'issue d'élections européennes que le PPE a remportées, le président de la future Commission soit issu de nos rangs. Aussi, malgré l'agitation stérile de la gauche désunie et des Verts, qui n'avaient pourtant personne à présenter, M. Barroso a été confortablement réélu. Je me réjouis également de son engagement réaffirmé à travailler en étroite coopération avec notre Assemblée, au sein de laquelle il pourra compter sur notre détermination et notre soutien chaque fois que les propositions de notre projet européen devront être votées. Le Parlement et la Commission vont maintenant pouvoir se mettre au travail sans attendre, ce qui était le plus important en cette période difficile où de nombreux défis sont à relever rapidement pour l'ensemble des Européens. Au-delà, alors que l'Europe est engagée dans les négociations du G20 et du climat, il fallait qu'elle soit unie et en bon ordre de marche: le vote clair et net d'aujourd'hui la renforce aussi face aux autres puissances mondiales. Jean-Pierre Audy par écrit. - J'ai voté la résolution du Parlement européen du 16 septembre 2009 sur les incendies de forêt de l'été 2009. Cette résolution fait suite à de nombreuses autres qui soulignent la fréquence, la gravité, la complexité et l'incidence des catastrophes naturelles et d'origine humaine en Europe, qui ont augmenté rapidement ces dernières années. Le phénomène des incendies de forêt est aggravé par l'exode rural, l'abandon progressif des activités traditionnelles, l'entretien insuffisant des forêts, l'existence de vastes étendues de forêt plantées d'une seule essence, la plantation d'espèces d'arbres non adaptées, l'absence de politique de prévention efficace et la légèreté des sanctions prévues en cas d'incendie volontaire, ainsi que par l'application défectueuse des lois interdisant la construction illégale et garantissant le reboisement. Je regrette que la commission n'ait pas, malgré les demandes du parlement, engagé les démarches pour créer une force européenne de sécurité civile, et je salue l'action de mon ami Michel Barnier qui a proposé ce dispositif depuis longtemps. Enfin, et au moment ou les compagnies d'assurance privées n'offrent pas de garantie incendie en faveur des forêts, il devient urgent, face la défaillance du secteur privé, d'étudier un instrument collectif public/privé pour assurer les forêts contre la tempête et l'incendie. Carlos Coelho Malheureusement, les conditions d'extrême sécheresse et les incendies de forêts dans le Sud de l'Europe sont de plus en plus fréquents et intenses. Ils ont causé des dommages immenses en matière de pertes humaines (11 personnes sont décédées rien que cet été), de réduction de l'activité économique et de dégradation environnementale, particulièrement en raison d'une désertification accrue. En effet, quelque 400 000 hectares de forêts européennes disparaissent chaque année depuis dix ans. Le changement climatique contribue à l'augmentation du nombre de catastrophes naturelles, mais nombre d'entre elles sont toujours imprévisibles ou sont d'origine criminelle. La recherche scientifique doit donc être développée pour améliorer les procédures d'évaluation des risques, les systèmes de prévention des incendies et les dispositifs de lutte contre les incendies. Des ressources financières adéquates doivent également être dégagées. Nous avons besoin d'une stratégie européenne pour lutter contre les catastrophes naturelles, ainsi que d'une interopérabilité et une coordination accrues entre les différents instruments communautaires. Les États membres devraient renforcer leur coopération et leur coordination de manière à garantir la solidarité et la disponibilité de ressources supplémentaires mobilisables rapidement pour lutter contre ces catastrophes. J'invite la Présidence du Conseil à prendre d'urgence une décision sur le règlement relatif au nouveau fonds de solidarité, afin de renforcer la transparence et la flexibilité de la mobilisation en cas d'urgence. Diogo Feio L'Europe du Sud a été la victime de catastrophes (sécheresse et incendies) qui ont menacé les vies humaines, l'économie et les écosystèmes locaux et contribuent à l'abandon progressif de vastes zones autrefois habitées, dans lesquelles on travaillait et desquelles on prenait soin. Plutôt que d'être un problème pour l'un ou l'autre pays, cette question et ses conséquences graves sont désormais transfrontalières par nature et méritent donc clairement une réponse au niveau européen. Comme je l'ai déjà dit, l'Union européenne y gagnera en restant unie même dans l'adversité et si elle est capable de mobiliser des ressources, notamment au titre du fonds de solidarité, et d'élaborer des systèmes et méthodes pour prévenir les causes et atténuer les conséquences de ces fléaux, ainsi que fournir une réponse flexible, rapide et adéquate à ceux-ci. En plus de la Commission européenne, qui devrait adopter un rôle de pointe dans la recherche de solutions et la mise en œuvre des meilleures pratiques, l'ensemble du secteur forestier devrait être convié à partager ses connaissances, définir des solutions et dégager des moyens pour contribuer à la diversification des activités associées aux forêts. Une comptine portugaise dit qu'un arbre est un ami. L'Union européenne devrait rendre cette amitié et donc soutenir l'avenir des zones rurales. João Ferreira La raison pour laquelle j'ai voté pour est liée à la nécessité d'une solidarité efficace et d'une mobilisation immédiate des ressources financières, de manière à pouvoir, de toute urgence, réagir à la situation sociale et environnementale tragique qui a touché les zones et communautés affectées par les incendies de cet été. Je pense toutefois que la résolution devrait insister davantage sur les effets de certaines politiques communautaires, en particulier la politique agricole commune, qui a conduit les personnes à abandonner leurs terres et les systèmes de production, et sur les activités qui contribuent à une approche préventive du problème des incendies. Les conséquences de la PAC, en particulier dans les pays comme le Portugal, figurent parmi les causes sous-jacentes des incendies qui dévastent aujourd'hui de grandes superficies année après année. Je pense toutefois que cette coopération possible et souhaitable entre États membres en matière de lutte contre les incendies de forêts ne devrait pas être utilisée pour ouvrir la voie à la suppression d'aspects importants de la souveraineté individuelle des États membres, notamment en termes de protection civile et de mesures de contrôle et d'intervention sur leur territoire national. Sylvie Guillaume par écrit. - Une fois encore cet été les feux de forêt ont dévasté le sud de la France. À l'image d'autres voisins européens, nos citoyens se sont trouvés aux prises avec les flammes, ces catastrophes se traduisant par des dégâts non seulement matériels mais aussi humains. C'est pourquoi je me suis prononcée en faveur de la création d'une force de réaction européenne indépendante et permanente, dont la tâche serait d'aider les États membres et les régions touchés par les incendies et d'autres catastrophes. Nous avons également besoin - et c'est aussi l'appel que nous avons lancé à l'adresse de la Commission - d'une stratégie qui permette de préserver les écosystèmes dont on connaît la richesse dans nos parcs naturels, qu'il s'agisse des Bauges, de l'Ardèche ou encore du Lubéron, le tout en s'appuyant sur un financement destiné aux actions de prévention et de rétablissement de l'écosystème abîmé. Le recours à la PAC pourrait se justifier dans la prévention de l'extension d'incendies de forêt, qui est trop souvent le fait de broussailles présentes en abondance dans certains secteurs. Enfin, je me suis également prononcée en faveur de la mobilisation du Fonds de solidarité de l'UE, fonds bloqué à ce jour par le Conseil alors même que des besoins criants persistent. Eija-Riitta Korhola Monsieur le Président, au cours de la discussion de lundi sur les incendies de forêts de l'été 2009, j'ai affirmé que les conditions naturelles se modifieront avec le changement climatique. C'est un fait incontestable. Toutefois, cela n'explique pas les catastrophes environnementales, surtout si les mêmes phénomènes se reproduisent tous les trois ou quatre ans. Nous pouvons et devons être mieux préparés. C'est pourquoi j'ai dû voter contre la position de mon groupe aujourd'hui concernant l'amendement 5 et, pour être tout à fait honnête, cette position me déconcerte fortement. Il est vraiment temps que les États membres de l'Union se regardent dans le miroir. On peut dire que la destruction causée par les incendies de forêts aurait pu être évitée si certains États membres avaient développé et mis en place des mesures préventives plus efficaces et avaient fait plus d'efforts pour mettre un terme aux activités criminelles liées à l'acquisition de davantage de terrains à bâtir. Nos milieux politiques ne peuvent être composés de personnes qui ferment les yeux sur les faits. Cela n'est bon pour personne, surtout lorsque cela concerne les drames humains résultant des incendies de forêts. Il a été suggéré que le changement climatique était une des explications de la hausse du nombre d'incendies de forêts, et c'est vrai que l'Europe devra se préparer à des saisons d'incendies de forêts plus longues qu'aujourd'hui, qui s'étalent habituellement de juin à septembre. Les étés commencent plus tôt et sont plus chauds et plus secs, en particulier dans le Sud, et le risque d'incendie est donc croissant. Toutefois, le problème des incendies n'est pas en soi lié à une évolution progressive des conditions naturelles, mais il est ailleurs. C'est une chose de s'adapter à l'évolution de l'environnement, c'en est une autre d'accepter des mauvaises pratiques rigides et de ne pas être préparé. Willy Meyer En Grèce, 130 000 oliviers ont été détruits par les incendies, ainsi que de nombreux hectares de vignobles, fermes d'élevage et exploitations, apicoles, des entrepôts, des étables et de nombreuses serres et habitations. En Espagne, 95 769 hectares ont été brûlés par des incendies de forêts, faisant 11 victimes et des pertes estimées à 395 millions d'euros. Les dommages sociaux, économiques et environnementaux causés par les incendies aux économies locales, à l'activité de production et au tourisme sont énormes, et exigent une aide aux citoyens touchés ainsi que le rétablissement des anciennes conditions environnementales au moyen d'une intervention nationale et communautaire immédiate. Nous invitons la Commission à mobiliser le Fonds de solidarité communautaire actuel sans délai et à dégager les ressources nécessaires pour soutenir les plans de reconstruction des zones touchées, la restauration de leur potentiel de production et la reforestation totale des zones brûlées. La déforestation est due en partie à la construction de routes et de voies de chemin de fer. La Commission doit promouvoir des mesures visant à ce que les travaux publics financés par des fonds communautaires consacrent une partie des investissements publics à l'amélioration, à l'entretien et à l'extension des forêts publiques. Andreas Mölzer Malheureusement, l'été 2009 a été marqué par des incendies de forêts dévastateurs dans le Sud de l'Europe, qui ont causé des dommages matériels et environnementaux considérables. Il était clair, dans ce contexte, que les pyromanes, qui tirent profit de la destruction des forêts, allaient être encouragés par les lacunes ou l'absence des registres des forêts, ou par une utilisation des terres mal définie. Il était dès lors important que cette proposition de résolution invite les États membres à réviser ou modifier ces registres. En plus de la reforestation, la coopération entre les experts, les pompiers et les autres groupes déployés est nécessaire dans les cas d'urgence et en prévention. Cette proposition de résolution contient des propositions logiques, concernant notamment la manière dont les États membres peuvent être soutenus en cas de catastrophe conformément au principe de subsidiarité. C'est pourquoi j'ai voté pour la proposition de résolution commune sur les incendies de forêts de l'été 2009. Frédérique Ries par écrit. - Disons-le d'emblée, prévenir les catastrophes naturelles, s'adapter aux changements climatiques n'est pas chose aisée. Et même si l'Union européenne fait plutôt mieux que d'autres régions du monde avec la création d'un mécanisme de protection civile renforcée et la manne financière que représente le Fonds de solidarité, ce ne sont pas moins de 600 000 hectares qui sont détruits chaque année. Et je ne parle ici que des incendies de forêt dans le bassin méditerranéen, avec en point d'orgue ceux de cet été 2009 sur les hauteurs d'Athènes. Deux propositions me semblent indispensables pour améliorer la situation. Premièrement, il faut appliquer en totalité le rapport de Michel Barnier de 2006 sur la force de protection civile européenne. Nous attendons toujours la mise en place des casques verts européens pour donner corps à une politique européenne de la protection civile plébiscitée par les citoyens. Deuxièmement, il est important que la Commission ait un droit de regard sur ce qui se passe localement. Il serait pour le moins étonnant que des subsides européens soient versés alors que certains incendies de forêt sont vraisemblablement d'origine criminelle et n'ont d'autre but que de rendre les terrains constructibles. Joanna Senyszyn J'ai voté pour la résolution sur les incendies de forêts. Jusqu'ici, cette année, plus de 200 000 hectares de forêts ont été détruits par les flammes dans l'Union européenne. C'est plus que pendant toute l'année 2008! C'est en Pologne que le facteur de risque lié aux incendies de forêts est le plus élevé d'Europe. En avril 2009, le nombre d'incendies a été le plus élevé en cinq ans. Nous devons prendre des mesures urgentes et efficaces pour contrer le changement climatique, qui est une des causes des incendies. Une autre question importante dans la résolution adoptée concerne la coordination des mécanismes communautaires de prévention du changement climatique et, en particulier, l'utilisation efficace du fonds de solidarité pour limiter les conséquences des incendies. Nous devons établir une force de réaction européenne capable d'intervenir rapidement en cas de catastrophe naturelle. Elle viendrait compléter, d'un point de vue financier et organisationnel, les actions prises par les États membres. J'espère que la résolution parlementaire sur la lutte contre les effets des incendies sera dûment prise en compte par la Commission européenne et que celle-ci l'utilisera pour intensifier ses propres actions dans ce domaine. Catherine Stihler Le débat d'aujourd'hui sur les incendies de forêts est le bienvenu. La dévastation de nombreux sites de beauté naturelle est une perte pour nous tous. Nous devons faire preuve de solidarité envers nos collègues et aider les pays touchés. Nuno Teixeira Les études récentes montrent que grâce à la reforestation encouragée par le gouvernement régional et aux initiatives prises par les organisations de protection environnementale, les forêts de Madère se sont étendues de près de 5 000 hectares au cours des 36 dernières années, une réalisation notable d'autant plus qu'elle va à l'encontre de la tendance nationale. Ce patrimoine inestimable doit être protégé et, si nous devons certainement nous tenir prêts à réagir en cas d'incendies de forêts, j'estime qu'il est essentiel de répartir l'allocation des ressources entre la prévention des incendies, la détection des incendies et la véritable lutte contre les incendies. J'ai voté pour cette résolution, car je crois que cette politique peut être encouragée au niveau de l'Europe grâce à une stratégie de solidarité associant la réaction aux incendies et la prévention efficace des comportements à risque. En mettant particulièrement l'accent sur les régions ultrapériphériques, cette approche devrait impliquer à la fois les autorités et les propriétaires de terres forestières dans le nettoyage des bois, la plantation des espèces natives et la repopulation des zones rurales. Les actes criminels devraient également être punis comme il se doit au niveau national. La flexibilité dans la mise en œuvre des procédures associées à l'utilisation des Fonds structurels existants ou nouveaux, comme le fonds de solidarité de l'UE, permettra d'apporter une réponse plus rapide aux personnes touchées par la perte de leurs terres agricoles, de leur maison et de leur bétail en raison des incendies et autres catastrophes naturelles. Frank Vanhecke Je me suis abstenu lors du vote final sur la résolution de compromis relative aux répercussions des incendies de forêts de 2009 parce que j'ai noté que la majorité de ce Parlement estimait que la lutte contre les incendies de forêts au niveau européen ne devait pas se limiter à un soutien et à une coordination, mais qu'il faudrait en réalité créer une espèce ce corps de pompiers européen, encore un autre organe européen qui coûtera cher pour faire un travail déjà effectué par d'autres. En tout état de cause, cela illustre le fait que les euro-fédéralistes sont moins concernés par la gestion efficace et compétente de notre continent que par le fait d'en imposer en voulant tout réglementer au niveau européen, en dépit du principe de subsidiarité si souvent vanté.

8. Igualdade entre Mulheres e Homens - 2008 ( - Antes da votação da alteração 5: Iratxe García Pérez relator. - (ES) Senhor Presidente, na lista de voto do meu grupo, o Grupo Socialista no Parlamento Europeu, propusemo-nos votar a favor da alteração 5, se os seus autores a aceitassem como um aditamento. Nas conversações que mantivemos não aceitaram esta proposta; gostaríamos, portanto, que o número fosse mantido como figurava originalmente no relatório e votaremos contra a alteração 5 caso esta não seja aceite como um aditamento. (O Grupo do Partido Popular Europeu (Democratas-Cristãos) e dos Democratas Europeus, autor da alteração, manifesta a sua concordância)

Abstimmungsstunde Der Präsident Der nächste Tagesordnungspunkt ist die Abstimmung. (Für das Abstimmungsergebnis und sonstige Details: siehe Protokoll) Ich habe einen Änderungsvorschlag bezüglich der heutigen Abstimmung erhalten: Infolge des gestrigen Treffens zwischen Präsident Buzek und Premierminister Zapatero wurde beschlossen, dass umgehend mit einem Dialog auf höchster institutioneller Ebene bezüglich bestimmter verfahrenstechnischer Aspekte im Hinblick auf die Entlastung des Rats begonnen werden sollte. Daher schlägt der Ratsvorsitz vor, die Abstimmung bezüglich dieser Angelegenheit auf die nächste Plenarsitzung zu verschieben. Martin Schulz im Namen der S&D-Fraktion. - Herr Präsident! Auch ich habe von dem Treffen von Herrn Präsident Buzek mit Herrn Zapatero gehört. Ich gehe davon aus, dass bei der Frage der Entlastung des Rates die kontroversen Punkte zwischen uns und dem Rat so sensibler Natur sind, dass ein weiteres Gespräch sicher sinnvoll ist. Was wir heute beschließen würden, nämlich die Entlastung des Rates zu verschieben, ist ein weitreichender Vorgang. Wir haben dies deshalb heute Morgen nochmals in unserer Fraktion diskutiert und gesagt, wenn es eine Chance gibt, dass die offenen Fragen zur Zufriedenheit des Parlaments beantwortet werden könnten, dann sollten wir diese Chance nutzen. Dies vielleicht auch als Angebot an den Rat, Vertrauen zu schaffen, und Vertrauen nicht nur für die Entlastung, sondern auch für andere Bereiche herzustellen. Deshalb können wir diesem Vorschlag zustimmen. Bart Staes Herr Präsident, meine Damen und Herren, ich habe Herrn Schulz zugehört. - -Ich bin stellvertretender Vorsitzender des Haushaltskontrollausschusses, und ich war unter den Abgeordneten, die an den informellen Verhandlungen mit dem Rat teilnahmen. - -Der Bericht, auf den der Aufschub sich bezieht, wurde im Haushaltskontrollausschuss mit einer Mehrheit von 27 Stimmen, bei 0 Gegenstimmen und 0 Enthaltungen, angenommen, d. h. einstimmig. - -Wir haben zweimal informell mit dem Rat verhandelt, um zu einer Vereinbarung zu gelangen. - -Der Rat hat sich fortlaufend geweigert, solch einer Vereinbarung zuzustimmen. - -Der einzige Grund für einen möglichen Aufschub der Abstimmung wäre, wenn der Rat umgehend seine Bereitschaft dazu erklärt, alle Dokumente vorzulegen, die wir von ihm benötigen. Das zweite Problem ist ein gesetzgeberisches. Gemäß unserer Geschäftsordnung und der Haushaltsordnung muss eine Entlastung vor dem 15. Mai des Jahres n + 2 gewährt werden. Wir sprechen über den Haushaltsplan 2008, und daher ist n + 2 der 15. Mai 2010. Die nächste Plenarsitzung, abgesehen von der morgigen, findet erst am 17. Mai statt, so dass wir, wenn wir jetzt nicht abstimmen, gegen unsere eigene Haushaltsordnung verstoßen, was meiner Meinung nach als ein Zeichen einer äußerst schlechten Verwaltung gelten würde. Ryszard Czarnecki Herr Präsident, dies ist nun mein sechstes Jahr im Europäischen Parlament, und obwohl ich niemanden belehren möchte, schreiben die guten Manieren es vor, dass es bei dieser wichtigen Angelegenheit nötig ist, die Meinung des Berichterstatters zu konsultieren. Ich möchte alle daran erinnern, dass unser Parlament dem Rat bereits in dieser Legislaturperiode, nämlich erst im November vergangenen Jahres - für das Jahr 2007 - eine Entlastung gewährt hat. Wir können daher sagen, dass der Rat einmal mehr nicht die richtigen Dokumente vorgelegt hat. Mich persönlich verwirrt es, dass wenn wir uns mit der Implementierung des Haushaltsplans für 2008 befassen, wir Dokumente für 2007 erhalten, was so eindeutig zeigt, dass dies nicht im Einklang mit unseren Erwartungen und Anforderungen steht. Ich bin jedoch als ein Mann des Kompromisses bekannt, und ich möchte dem Rat eine gewisse Chance geben. Dies könnte tatsächlich die letzte Chance des Rates sein, alle richtigen Dokument vorzubereiten und die unglückliche Absprache unter Ehrenleuten von 1970 abzuschaffen, die es uns dem Rat zufolge tatsächlich nicht erlaubt, diese Institution zu überwachen. Ich bin daher dafür, eine Ausnahme zu machen und die Abstimmung zu verschieben, um dem Rat ein paar zusätzliche Wochen einzuräumen - zwei oder sechs -, und ich werde anschließend, in Übereinstimmung mit dem was Herr Staes gesagt hat, für eine umgehende Abstimmung spätestens im Juni sein. Der Präsident Der nächste Tagesordnungspunkt ist die Abstimmung. (Für das Abstimmungsergebnis und sonstige Details: siehe Protokoll)

Entwurf des Gesamthaushaltsplans der Europäischen Union für das Haushaltsjahr 2008: Einzelplan III - Kommission - Entwurf des Gesamthaushaltsplans der Europäischen Union für das Haushaltsjahr 2008: Einzelpläne I, II, IV, V, VI, VII, VIII und IX (Aussprache) Der Präsident Als nächster Punkt folgt die gemeinsame Aussprache über den Bericht von Kyösti Virrankoski im Namen des Haushaltsausschusses über den Gesamthaushaltsplan 2008: Einzelplan III - Kommission (C6-0287/2007 - und den Bericht von Ville Itälä im Namen des Haushaltsausschusses über den Gesamthaushaltsplan 2008: Einzelpläne I, II, IV, V, VI, VII, VIII und IX (C6-0288/2007 -. Der Präsident Bevor ich Frau Kommissarin Grybauskaite das Wort erteile, möchte ich meiner Verwunderung darüber Ausdruck verleihen, dass andere Kommissare, die wir gebeten haben, hier zu sein, nicht anwesend sind. Es gibt unterschiedliche Begründungen: Angeblich sind unsere Einladungen etwas zu spät rausgegangen. Das mag sein, ich werde das überprüfen. Aber ich möchte doch die Kommission daran erinnern, dass sie nach einem interinstitutionellen Abkommen während der Sitzungswoche des Europäischen Parlaments anwesend zu sein hat. Ich werde die Sache überprüfen und ich erwarte, dass sowohl die Kommission als natürlich auch wir als Parlament unsere Verpflichtungen aus den interinstitutionellen Abkommen einhalten. Ich bitte die anwesende Kommissarin, Frau Grybauskaite, dies der Kommission auch so zu übermitteln. Ich hatte das übrigens auch schon so in der Konferenz der Präsidenten gesagt. Aber ich will hier keine einseitigen Schuldzuweisungen vorbringen, sondern ich werde die Sache prüfen. Ville Itälä Berichterstatter. - (FI) Herr Präsident! Zunächst möchte ich dem Vorsitzenden des Haushaltsausschusses und den Ausschussmitgliedern sowie den Koordinatoren dafür danken, dass sie es ermöglicht haben, in einer sehr positiven Atmosphäre zu einem ausgezeichneten Kompromiss zu gelangen. Auch der Generalsekretär des Parlaments war bei der Aufstellung des Haushaltsplans sehr offen und kooperativ. Das ist ein guter Anfang für die künftige Zusammenarbeit zwischen der Verwaltung und dem Haushaltsausschuss. Zunächst einmal möchte ich sagen, dass dieses System mit den beiden Stellen, die über den Haushalt entscheiden - dem Präsidium und dem Haushaltsausschuss - in Zukunft nicht fortgesetzt werden kann. Es ist nicht der richtige Weg, wenn das Präsidium verschiedene neue Ideen und neue Projekte entwickelt, und der Haushaltsausschuss dann entweder seinen Stempel unter die Genehmigung der Mittel setzt oder der böse Junge oder das böse Mädchen, das diese Mittel kürzt, ist. Das war auch hier der Fall, als die Fraktionsvorsitzenden wichtige zusätzliche Aufstockungen, die über die berühmte, gemeinsam vereinbarte Obergrenze von 20 % hinausgegangen wären, vorgeschlagen haben. Ich hoffe inständig, dass man den Leitlinien des Vorsitzenden des Ausschusses zu dieser Frage aufmerksam zuhören wird, denn er hat die richtigen Vorstellungen davon, wie dieser Prozess korrekt zum Abschluss gebracht werden kann, um konkrete und sachdienliche Ergebnisse zu erzielen. Diese Fragen können nicht an zwei Stellen entschieden werden. Es ist viel besser, wenn sie an nur einer entschieden werden. Als der Haushalt des Parlaments aufgestellt wurde, haben sowohl die Verwaltung als auch das Präsidium die richtige Initiative ergriffen, indem sie vorgeschlagen haben, dass die Einhaltung der Obergrenze von 20 % Grundprinzip bleiben sollte. Anschließend haben die Fraktionsvorsitzenden Ergänzungen an den politischen Regeln vorgenommen. Eine davon war, dass jeder Assistent eines Abgeordneten 1 000 Euro mehr im Monat erhalten sollte, was insgesamt rund 10 000 000 Euro ausmacht. Darüber hinaus gab es eine Reihe anderer Erhöhungen, wodurch wir de facto vor die Situation gestellt wurden, zusätzliche Ausgaben bis zu einem gewissen Grad zu kürzen. Das ist sicher nie einfach, aber es muss gesagt werden, dass wir keine wirklichen Einsparungen oder Kürzungen vorgenommen haben. Vielmehr haben wir lediglich versucht, uns, als es um neue Erhöhungen ging, an die Haushaltsdisziplin zu halten, um den Haushalt nicht zu stark aufzustocken. Das ist natürlich eine wichtige Frage, schließlich geben wir das Geld der Steuerzahler aus. Wir sollten aus der Sicht des Steuerzahlers darüber nachdenken, welche Projekte wir umsetzen und welche davon vertretbar sind. Vor allem müssen wir uns auf die wesentliche Tätigkeit konzentrieren, für die wir gewählt worden sind, nämlich die einer Recht setzenden Körperschaft. Deshalb sollten wir keine Projekte anpacken, die außerhalb des Spektrums der tatsächlichen legislativen Arbeit liegen. Lassen Sie mich jedoch sagen, dass ich mit dem erzielten Kompromiss zufrieden bin, der für das Parlament eine Erhöhung von knapp 4 % bedeutet. Das ist angemessen und umfasst in jedem Fall viele Projekte, die sich andere Mitglieder dieses Hauses gewünscht haben. Gestatten Sie mir, einige dieser Projekte zu nennen: Erstens ist es die Informationspolitik, die außerordentlich wichtig ist. Dafür sind zusätzliche neun Millionen Euro für das neue Web-TV in die Reserve eingestellt worden, für den Fall, dass der Prototyp genehmigt wird. Der Grundgedanke vom Web-TV als technischer Informationskanal ist richtig, aber es sollte nicht in der Form umgesetzt werden, wie es derzeit vorgeschlagen wird. Die Fraktionen und die Abgeordneten sollen nämlich weder in die Aufsicht über die betreffende Stelle noch in das Tagesgeschäft einbezogen werden. Die Verwaltung besitzt nicht die Art von politischer Ehrlichkeit, die die Menschen erwarten und über die die Fraktionen und Abgeordneten dieses Hauses verfügen. Es kann mich mit dem Vorschlag der Linken, die Politik von den Politikern fernzuhalten und Informationen über das Parlament nur über seine Verwaltung und nicht über seine Abgeordneten oder Fraktionen herauszugeben, nicht anfreunden. Für mich ist es unvorstellbar, die Informationspolitik allein der Verwaltung zu überlassen, und uns, die wir demokratisch in das Parlament gewählt worden sind, aus der Informationsmaschinerie auszuschließen. Ein weiterer Gedanke in diesem Zusammenhang, zu dem hier im Plenum kurz vor den Ferien ein Beschluss gefasst wurde, betraf die lokalen Medien. Dabei ging es darum, dass die Abgeordneten etwas mehr Geld erhalten sollten, um Vertreter der lokalen Medien hierher einzuladen, damit sie das Geschehen im Parlament verfolgen und Interviews führen können. Der Haushaltsausschuss hat sich dagegen ausgesprochen. Ich verstehe diese offensichtlichen Animositäten gegenüber den kleinen lokalen Medien von Seiten der Linken nicht, da wir dadurch möglichst nahe an die Menschen herankommen. Nun haben wir uns im Haushaltsausschuss allerdings mehrheitlich gegen diese Mittel ausgesprochen, und so können die Abgeordneten nicht noch mehr Geld für Einladungen an die lokalen Medien aufwenden. Drittens möchte ich die Informationsbüros ansprechen. Jeder Mitgliedstaat hat sein eigenes Informationsbüro. Das ist eine gute Sache, aber warum werden die teuersten Gebäude an den teuersten Orten erworben? Warum können wir nicht etwas billigere Gebäude kaufen, die etwas außerhalb der Stadtzentren liegen, und die entsprechenden Mittel im Bereich der Humanressourcen einsetzen? Wir brauchen mehr Personal, um die Menschen an ihren Arbeitsplätzen, ihren Studienorten und in den Schulen zu besuchen und ihnen zu erklären, was das Parlament tut und warum es das tut. Der beste Weg, Einfluss auf Menschen zu nehmen, ist, zu ihnen zu gehen, und nicht kostspielige Gebäude zu kaufen. Dieses Geld könnte besser verwendet werden. Was ganz allgemein die Gebäudepolitik betrifft, so hoffe ich, dass alle Institutionen sich eine gemeinsame Organisation schaffen, die prüft, wann und wo gebaut wird bzw. wann und wo Immobilien gekauft werden sollen, damit wir keine Entscheidungen treffen, ohne zu wissen, was die anderen tun und damit wir nicht die Immobilienpreise künstlich in die Höhe treiben. Ich möchte noch einen Kommentar zur Entschließung zum Vorschlag über die Verringerung der Zahl der Sitzungen in Straßburg abgeben. Das könnte so eine Art Endlosdiskussion werden, aber sie muss so lange geführt werden, bis wir eine Entscheidung getroffen haben. Auch bei der Verringerung der Emissionen müssen wir mit gutem Beispiel vorangehen. Wir können nicht 200 Millionen Euro an Steuergeldern im Jahr verschwenden. Wir müssen der Öffentlichkeit zeigen, dass sich die EU erweitert und verändert hat, und dafür müssen auch wir etwas ändern. Ich habe keine einzige gute Erklärung dafür gehört, warum diese Prozedur fortgesetzt werden muss. Ich hoffe deshalb, dass wir zu einer Abstimmung in dieser Frage kommen, damit das Parlament Verhandlungen mit dem Rat aufnehmen und der dringend notwendige Wandel vonstatten gehen kann. Mein Dank gilt nochmals den Koordinatoren und den Mitgliedern des Haushaltsausschusses für den erzielten Kompromiss, und ich hoffe, dass dieser bei der Abstimmung hier am Donnerstag Unterstützung finden wird und dass die entsprechenden Zahlen, auf die wir uns gemeinsam verständigt haben, so bestehen bleiben. Kyösti Virrankoski Berichterstatter. - (FI) Herr Präsident, Frau Kommissarin! Der Haushalt der Europäischen Union für das Jahr 2008 ist der zweite in diesem Programmplanungszeitraum. Als der derzeitige Finanzrahmen verabschiedet wurde, lag der besondere Schwerpunkt auf der Stärkung der Wettbewerbsfähigkeit und der Kohäsion für Wachstum und Beschäftigung. Der Haushaltsvorentwurf der Kommission umfasste 129,2 Milliarden Euro an Verpflichtungsermächtigungen und 121 Milliarden Euro an Zahlungsermächtigungen. Der Rat hat die Verpflichtungsermächtigungen in seinem Haushaltsentwurf auf 128,4 Milliarden Euro und die Zahlungsermächtigungen auf 119,4 Milliarden Euro gekürzt, auf einen Betrag also, der um 10,3 Milliarden Euro unterhalb des bereits sehr engen finanziellen Rahmens liegt. Der Entwurf des Haushaltsplans des Rates wirft auch ansonsten Fragen auf. Unter der Rubrik 1 ("Nachhaltiges Wachstum und Beschäftigung"), wurden die Zahlungsermächtigungen um ganze 1 046 Millionen Euro gekürzt, obwohl es sich hier um eine grundsätzliche Priorität der Haushaltspolitik handelt. In diesem Herbst hat das Parlament auch das Berichtigungsschreiben der Kommission erhalten, in dem zusätzliche 262 Millionen Euro für auswärtige Maßnahmen vorgeschlagen werden. Darüber hinaus hat die Kommission eine Revision des Finanzrahmens vorgeschlagen, um angemessene Mittel für das Galileo-GPS-System und das Europäische Technologieinstitut (ETI) für den Zeitraum 2008-2013 zur Verfügung stellen zu können. Der Vorschlag stand im Einklang mit der Entschließung des Parlaments vom 20. Juni und der ersten Lesung der Rechtsvorschriften über das ETI. Auf der Grundlage dieser Kriterien hat der Haushaltsausschuss seinen eigenen Vorschlag ausgearbeitet, der jetzt hier zur Diskussion steht. Seine wichtigsten Elemente sind die folgenden: Unbedingte Priorität des Haushalts ist die Rubrik 1 ("Nachhaltiges Wachstum und Beschäftigung"). Die Verpflichtungsermächtigungen wurden angehoben, insbesondere im Bereich der Forschung und Ausbildung im Rahmen der Lissabon-Strategie und für die transeuropäischen Netze. Kategorie 1a bezieht sich auch auf die Finanzierung für das Navigationssystem Galileo. Als der mehrjährige Finanzrahmen erarbeitet wurde, hat das Parlament davor gewarnt, dass das Galileo-Projekt unterfinanziert sei. Jetzt hat es ein Defizit in Höhe von 2,4 Milliarden Euro, weil die private Wirtschaft nicht bereit ist, sich an dem Projekt zu beteiligen, wie es in den Vereinigten Staaten der Fall war. Weil das Projekt politisch und wirtschaftlich wichtig ist für Europa, hat das Europäische Parlament darauf bestanden, dass es vorangetrieben wird und dass es aus dem EU-Haushalt finanziert werden soll. Eine Entscheidung darüber muss im Rahmen dieses Haushaltsverfahrens getroffen werden. Aus diesem Grund wurden Galileo und die damit verbundenen ETI-Mittel im Entwurf des Haushaltsplans außerhalb des Haushaltes, in Form eines so genannten Satellitenänderungsvorschlags geführt. Eine Voraussetzung für dessen Annahme ist, dass der Vorschlag der Kommission zur Änderung des mehrjährigen Finanzrahmens verabschiedet wird. Wenn dies nicht geschieht, wird das Galileo-Projekt scheitern und auch die ETI-Finanzierung in Schwierigkeiten geraten. Es ist sinnlos, an der Finanzierung von Galileo festzuhalten, wenn der Rat nicht gewillt ist, es bis zum Ende fortzuführen. Die Mittel für die Strukturfonds und den Kohäsionsfonds unter der Teilrubrik 1b wurden erheblich aufgestockt, da die noch abzuwickelnden Verpflichtungsermächtigungen aus diesen Fonds, die so genannten RAL, mit mehr als 95 Milliarden Euro alarmierend hoch sind. Bereits im Sommer haben Parlament und Rat eine gemeinsame Erklärung zur Schwerfälligkeit der Kommission bei der Genehmigung der funktionalen Programme verabschiedet. Derzeit sind, obwohl das erste Programmjahr bereits zu Ende geht, 63 % der Programme im Rahmen des Fonds für regionale Entwicklung und des Kohäsionsfonds nach wie vor nicht genehmigt, ebenso wie 83 % der Programme des Europäischen Sozialfonds (ESF) und 75 % der Programme zur Förderung der ländlichen Entwicklung. Die Schwerfälligkeit dieser Verwaltung ist eine ernste Gefahr für die Struktur- und Kohäsionspolitik der EU, insbesondere beim Wiederaufbau der neuen Mitgliedstaaten, denn schließlich ist der derzeitige Finanzrahmen ein gewaltiges europäisches Wiederaufbauprojekt, größer als der Marshall-Plan nach dem Zweiten Weltkrieg. In diesem Entwurf des Haushaltsplans wurden jedoch nur 22,1 Milliarden Euro bzw. 5,3 Milliarden Euro für Strukturmaßnahmen und die Entwicklung des ländlichen Raums sowie die neuen Mitgliedstaaten eingestellt. Der Haushaltsausschuss schlägt deshalb zur Beschleunigung des Prozesses vor, einen Teil der entsprechenden Verwaltungskosten der Kommission in die Reserve einzustellen und sie erst dann freizugeben, wenn die Programme genehmigt sind. Ein weiteres großes Problem ist die Rubrik 4 ("Die EU als globaler Partner"). Der Haushaltsvorentwurf war eindeutig unzureichend, sodass die Kommission in ihrem Berichtigungsschreiben 120 Millionen Euro für den Kosovo und 142 Millionen Euro für Palästina vorgeschlagen hat. Auch der Rat hat Aufstockungen in Höhe von 260 Millionen Euro für beide Regionen vorgeschlagen. Der Haushaltsausschuss ist dem Ansatz der Kommission gefolgt, hat aber weitere 10 Millionen Euro für den Kosovo und Palästina hinzugefügt. Zur Verteidigung der eigenen Prioritäten des Parlaments hat der Ausschuss auch bereits eine mit Sternchen versehene Änderung vorgenommen. Er stimmt einer Kürzung um 40 Millionen Euro zu, die ansonsten bei der Gemeinsamen Außen- und Sicherheitspolitik hätte vorgenommen werden müssen, weil die vom Rat vorgeschlagene Erhöhung offensichtlich dessen Eigeninteresse entspricht und die Prioritäten des Parlaments gefährden würde. In der mit Sternchen versehenen Änderung sind auch die vom Ausschuss für auswärtige Angelegenheiten für Palästina und den Kosovo geforderten Erhöhungen um insgesamt 40 Millionen Euro, zuzüglich einer geringeren Anpassung in Höhe von 7 Millionen Euro für den Global Health Fund und bestimmte andere Haushaltslinien, enthalten. Dieser Änderungsvorschlag kann angenommen werden, wenn der Rat der Inanspruchnahme des Flexibilitätsinstruments zustimmt. Was die dezentralen Agenturen betrifft, kann ich sagen, dass der Ausschuss die vom Rat vorgenommenen Kürzungen in Höhe von 32 Millionen Euro sowie die Personalkürzungen wieder rückgängig gemacht hat. Wir waren der Auffassung, dass die Zusammenarbeit relativ gut lief. Die wesentlichste Änderung betraf die Grenzagentur Frontex, deren Mittel um 30 Millionen Euro aufgestockt wurden. Die Zusammenarbeit im Bereich der Grenzkontrolle und deren Stärkung ist eine der wichtigsten Prioritäten des Parlaments. Das Thema des diesjährigen Haushalts ist ein "ergebnisorientierter Haushalt", der sowohl auf die Förderung der ergebnisorientierten Haushaltsführung als auch die ergebnisorientierte Verwaltung abstellt. Zu diesem Zweck wurden 49 Millionen Euro von den allgemeinen Verwaltungskosten der Kommission in die Reserve eingestellt, die freigegeben werden, wenn und sobald die Kommission, wie vom Parlament gefordert, Vorschläge für Studien und Berichte zu Fortschritten bei der ergebnisorientierten Verwaltung, zur Klärung der Verantwortlichkeit der Mitarbeiter und zur künftigen Entwicklung des Personalbestands vorlegt. Das steht auch mit der Erklärung über die Exekutivagenturen, die vom Parlament im Rahmen der Konzertierung verabschiedet worden ist, im Zusammenhang. Danach muss jeder neue Vorschlag eine Kosten-Nutzen-Analyse enthalten, jeweils im Vergleich dazu, wenn die Maßnahmen in der Verantwortung der Kommission liegen würden. Außerdem muss die Abgrenzung der Rechenschaftspflicht und der Verantwortlichkeiten zwischen der Agentur und der Kommission klar dargelegt werden, und es muss erklärt werden, wie die Kommission der Verantwortung für die Arbeit der Agentur und die Verwendung der Mittel gerecht werden will. Wir kennen mahnende Beispiele aus der Geschichte der "Büros für technische Hilfe". Das Gesamtvolumen des vor uns liegenden Entwurfs des Haushaltsplans beträgt 129 680 Milliarden Euro, das sind 623 Millionen Euro weniger als im mehrjährigen Finanzrahmen vorgesehen. Die Zahlungsermächtigungen belaufen sich auf 124 194 Millionen Euro, das entspricht 0,99 % des BIP der Mitgliedstaaten. Dieser Betrag liegt um 5 300 Millionen Euro unter dem Rahmen der Finanziellen Vorausschau, und damit hat der Haushaltsausschuss gezeigt, dass er an die Ausarbeitung dieses Vorschlags für die Beratungen des Europäischen Parlaments sehr diszipliniert herangegangen ist. Der Entwurf des Haushaltsplans wurde im Geiste eines annehmbaren Konsens und einer ausgezeichneten Zusammenarbeit aufgestellt. Ich danke dem Vorsitzenden des Haushaltsausschusses Herrn Böge für seine hervorragenden Führungsqualitäten sowie den Koordinatoren und Schattenberichterstattern aus allen Fraktionen. Sie haben erstaunliche Flexibilität und Fähigkeiten zur Zusammenarbeit bewiesen. Ich möchte mich auch bei der Kommission und dabei insbesondere bei Frau Kommissarin Grybauskaite für ihre positive Haltung bedanken, sowie auch beim portugiesischen Vorsitz, der sich in den Trilog-Verhandlungen und im Konzertierungsverfahren durch seine eine konstruktive Haltung und Wertschätzung auszeichnete. Abschließend möchte ich ferner dem Sekretariat des Haushaltsausschusses sowie den für den Haushalt zuständigen Verwaltungsmitarbeitern meiner Fraktion und der anderen Fraktionen meine Anerkennung und meinen Dank für die überragende Arbeit, die sie geleistet haben, aussprechen. Ich überlasse jetzt den Haushalt 2008 der Beratung durch das Plenum. Richard James Ashworth im Namen der PPE-DE-Fraktion. - (EN) Herr Präsident! Als Erstes möchte ich Herrn Virrankoski für seinen ausgezeichneten Bericht und die damit verbundene umfangreiche Arbeit danken. Er hat zu Recht darauf hingewiesen, dass das Jahr 2008 das zweite Jahr der siebenjährigen Finanziellen Vorausschau ist. Ich bin der Auffassung, dass dieser Haushalt in die richtige Richtung einer optimalen Mittelverwendung geht und mit den Zahlungsermächtigungen, die in diesem Jahr auf 0,99 % des BNE festgelegt wurden besteht Hoffnung, dass in den kommenden Jahren ein weit besserer Haushaltsvollzug erreicht werden kann. Um diese Ziele zu verwirklichen, fordere ich jedoch insbesondere den Rat auf, den Auffassungen des Parlaments Rechnung zu tragen und sich bereit zu erklären, einige dieser Aspekte noch ausführlicher zu erörtern. Ich möchte an dieser Stelle vier Aspekte nennen: Erstens, Galileo und das Europäische Technologieinstitut (ETI): Das Parlament hat diesen Vorhaben zugestimmt, aber wir warten noch immer auf den Nachweis der anderen Institutionen, dass die Haushaltsdisziplin gewahrt wird. In diesem Zusammenhang möchte ich drei Dinge erwähnen. Erstens kann ich nicht erkennen, dass eine ausreichende Vorsorge gegen Mittelüberschreitungen und eine verspätete Fertigstellung der Projekte getroffen wurde. Zweitens kann ich nicht erkennen, dass die notwendigen klaren Vorgaben für die Rechnungslegungspflicht und die Verantwortlichkeit bei diesen wichtigen Projekten gemacht wurden, insbesondere in den Bereichen, in denen Aufträge zur Durchführung von Arbeiten für diese Projekte vergeben werden. Drittens bin ich der Meinung, dass die Kommission sehr viel ausführlicher darüber informieren sollte, welche Ziele sie mit dem Projekt Galileo erreichen möchte, wie es vor allem nach dem Abschluss der Entwicklungsphase des Projekts weitergehen soll und wie der derzeitige Stand ist. Zweitens können wir unter Rubrik 4 bereits absehen, dass der Finanzbedarf für Palästina und den Kosovo erheblich über den für diese Rubrik veranschlagten Mittel liegen wird. Dieser erhöhte Bedarf wird zum Teil durch eine Kürzung der Mittel für die GASP ausgeglichen. Doch dies wird im nächsten Jahr unweigerlich zu Problemen führen und ich glaube, dass wir schon bald nach der ersten Lesung des Parlaments mit dem Rat und der Kommission darüber beraten müssen, wie wir diese Situation am besten bewältigen können. Drittens fordere ich den Rat auf, das Parlament in seinem Bemühen zu unterstützen, die Kommission zur Durchführung der Screening-Maßnahmen und zu einer größeren Effizienz hinsichtlich ihres Personalbestands zu verpflichten. Dies schließt die dezentralen und externen Agenturen ein, für die, wie ich befürchte, eine weit umfassendere Rechenschaftspflicht eingeführt werden muss. Viertens ist es äußerst wichtig, dass sich sowohl der Rat als auch die Kommission mit erheblich größerem Nachdruck als bisher darum bemühen, dass sie vom Rechnungshof eine positive Zuverlässigkeitserklärung erhalten. Meiner Meinung nach werden ihre derzeitigen Bemühungen nicht zügig genug vorangetrieben, was dazu führen wird, dass die Glaubwürdigkeit dieses Hauses ernsthaft untergraben wird. Deshalb fordere ich den Rat auf, entschlossenere Anstrengungen zu unternehmen, um eine Verbesserung dieser Situation zu erreichen. Catherine Guy-Quint im Namen der PSE-Fraktion. - (FR) Herr Präsident, Frau Kommissarin! Zunächst einmal möchte ich dem gesamten Haushaltsteam für die geleistete Arbeit danken, vor allem den beiden Berichterstattern, Herr Virrankoski und Herrn Itälä. Dieses Haushaltsverfahren bestätigt die Begrenztheit des mehrjährigen Finanzrahmens. Die Höhe der Zahlungen von weniger als 130 Milliarden Euro, das heißt, 0,99 % des BIP, ist sehr knapp und lässt keine Hoffnungen auf die Entwicklung der europäischen Politik zu. Die Teamarbeit unseres Haushaltsausschusses ermöglicht es, die haushaltspolitischen Prioritäten der Fraktionen zu wahren, der Finanzrahmen verbietet jedoch die Wiederbelebung der Wachstumspolitik, die den europäischen Bürgern versprochen wurde. Unser Ausschuss hat in besonderem Maße die Entscheidungen aller parlamentarischen Ausschüsse berücksichtigt, doch die Zunahme der Pilotprojekte ist ein Beweis für die Frustration angesichts der Begrenztheit dieses Finanzrahmens. Wieder einmal mussten wir gegen drastische Kürzungen durch den Rat kämpfen, und ich freue mich über den erreichten Kompromiss. Doch die Kommission muss diesen Haushalt nun ordnungsgemäß ausführen. Wir werden nicht länger hinnehmen, dass dieser Haushaltsentwurf durch zu viele Fälle der Nichtausführung und der Rückübertragung von Mitteln an die Mitgliedstaaten verfälscht wird. Erstens akzeptieren wir es im Haushalt 2008 nicht, dass die Kohäsionsfonds nicht ausgeschöpft werden. In der sozialdemokratischen Fraktion haben wir die haarsträubenden Kürzungen des Rates rückgängig gemacht, die Programme wie Kultur 2007, Media 2007 und "Jugend in Aktion" betrafen. Ich muss Sie hier nicht an die Bedeutung dieser Haushaltslinien zu einer Zeit erinnern, in der der neue Vertrag der Bevölkerung Europas nahegebracht werden soll. Ich fordere den Rat auf, darüber nachzudenken. Beispielsweise der Forschung oder Frontex die Mittel zur Verfügung zu stellen, die sie für ihre Arbeit brauchen, und die Haushaltslinien für Information zu verbessern, entspricht den derzeitigen Anliegen der Bürger. Wir schlagen auch Mittelzuweisungen für bestimmte neue Projekte vor, um die Unterbringungskapazitäten für Flüchtlinge zu verbessern oder für NGO, die die Diskriminierung bekämpfen. Der europäische Haushalt muss weiterhin unbedingt denjenigen helfen, die die Geißeln unserer europäischen Gesellschaft bekämpfen. Was die Außenbeziehungen der Union betrifft, so senken wir die Ausgaben für die GASP um 40 Millionen, weil wir unsere Verpflichtungen und die Verpflichtungen der Union einlösen müssen: die Soforthilfe beibehalten, den am stärksten benachteiligten Ländern helfen, den globalen Aids-Fonds und den Weltgesundheitsfonds unterstützen und die Entwicklungshilfe erhalten. Für das Kosovo und Palästina müssen mit dem Flexibilitätsinstrument 87 Millionen Euro bereitgestellt werden. Es ist weiterhin zu bedauern, dass Rubrik 4 systematisch unterfinanziert ist. Die Armut in der Welt wächst, und unsere Haushaltsmittel schrumpfen. Was die Europäische Kommission angeht, so räume ich ein, dass die Reserve von 40 Millionen Euro hart ist, aber dies spiegelt unsere Zweifel an der Effizienz der Umsetzung des ABM wider. Lassen Sie mich einige Beispiele nennen: zunächst einmal die Nichtausschöpfung der Mittel des Kohäsionsfonds, die Unmöglichkeit, die uns am Herzen liegenden Pilotprojekte durchzuführen, wie das "Erasmus-Programm für Auszubildende", die fehlenden Transparenz bei der Auswahl der Unternehmen, die Studien erstellen, die schlechte Durchführung von Auswahlverfahren für neue Bedienstete. Die Liste ist lang und das Parlament ist gern bereit, sich vom guten Willen der europäischen Exekutive überzeugen zu lassen. Der wichtigste, der mit einem Sternchen versehene Änderungsantrag schließlich enthält die Forderung, dass Galileo und das EIT über den Höchstbetrag der finanziellen Vorausschau hinaus finanziert werden. Dies erfordert, ja erzwingt eine Mini-Revision der finanziellen Vorausschau. Das Parlament kann nicht zulassen, das Galileo gefährdet wird, das eine wichtige Herausforderung aus technologischer, wirtschaftlicher und politischer Sicht darstellt, ein entscheidendes strategisches Instrument für die politischen Befugnisse und die Unabhängigkeit der EU. Aber ich bin vom Wert der Ausführungen von Frau Merkel in diesem Hohen Haus überzeugt. Am 29. Juni zitierte Bundeskanzlerin Merkel folgendes afrikanische Sprichwort zum Abschluss ihres Ratsvorsitzes: "Wenn du schnell vorwärts kommen willst, dann gehe alleine. Wenn du weit gehen willst, dann gehe zusammen." Anne E. Jensen Herr Präsident! Ich möchte dem Präsidenten des Europäischen Parlaments dafür danken, dass er persönlich den Vorsitz bei dieser Sitzung und bei diesem Verfahren führt und dafür, dass sie nicht um Mitternacht stattfindet. Darüber freue ich mich sehr. Frau Kommissarin, zweifellos wird das Haushaltsverfahren 2008 nicht einfach werden. Wir stehen im Parlament jedoch zusammen, und ich bin ziemlich sicher, dass es bei der Abstimmung am Donnerstag breite Unterstützung für die Strategie, den Haushaltsausschuss und den von Herrn Virrankoski für den Haushaltsausschuss ausgewählten Verfasser geben wird. Die Fraktion der Allianz der Liberalen und Demokraten für Europa unterstützt die hervorragenden Vorschläge der Kommission für die Finanzierung des Satellitenüberwachungssystems Galileo. Wir begrüßen die Idee, den Überschuss aus der Landwirtschaftspolitik für dieses Vorhaben zu nutzen, statt ihn an die Mitgliedstaaten zurückzuzahlen. Den Vorschlag der EU-Finanzminister, Galileo durch eine Verringerung der Mittel für Forschung und Verkehr zu finanzieren, halte ich nicht für sinnvoll. Wenn die EU-Mitgliedstaaten die Ansicht teilen, dass wir Galileo haben sollten, dann müssen sie auch die Gelder dafür bereitstellen und dürfen sie nicht für andere Zwecke verwenden. Wie Herr Virrankoski schon erwähnte, wurden wir bereits gewarnt, dass Galileo nicht ausreichend Mittel gewährt wurden. Die Situation, vor der wir jetzt stehen, ist also keine Überraschung. Die andere große umstrittene Frage im Hinblick auf den Rat betrifft die Mittel für die Außenpolitik. Wir machen uns alle große Sorgen, ob die Mittel sowohl für den Kosovo als auch für Palästina ausreichen. Ich möchte Herrn Virrankoski für seine umfassenden Bemühungen um einen Kompromiss, der breite Unterstützung erfährt, danken. Was die Agenturen anbelangt, begrüßen wir die Mittelaufstockung für die Grenzschutzagentur Frontex, und wir hoffen, dass eine Lösung gefunden werden kann, damit die Europäische Agentur für die Sicherheit des Seeverkehrs (EMSA) ihre Arbeit im Rahmen des EU-Datenzentrums für Fernidentifizierung und -verfolgung, das bis Ende 2008 errichtet wird, so schnell wie möglich aufnehmen kann. Herr Itälä, der Berichterstatter für die anderen Organe, hatte sowohl eine machbare als auch eine sehr schwierige Aufgabe. Die schwierige Aufgabe war der Haushalt des Parlaments, bei dem es leider nicht möglich war, die Ausgaben auf die diesjährigen Ausgaben plus Inflation zu begrenzen. Die Ausgaben konnten jedoch trotzdem unterhalb der 20-Prozent-Schwelle gehalten werden. Die ALDE-Fraktion befürwortete den ursprünglichen Kompromiss zwischen Berichterstatter und Präsidium, und es ist bedauerlich, dass die mangelhafte Koordination zwischen den Vorsitzenden der größeren Fraktionen dazu geführt hat, dass der Kompromiss neu gefasst werden musste. Das sollte uns nicht mehr passieren; wir können das besser. Ich möchte damit jedoch nicht Herrn Itälä kritisieren. Er hat einen guten Beitrag geleistet, und ich möchte ihm dafür danken, dass er eine vernünftige Lösung für den Ausschuss der Regionen gefunden hat, für den der Rat sehr hohe Kürzungen vorgesehen hat. Wiesław Stefan Kuc Herr Präsident! Im Namen der UEN-Fraktion möchte ich den Berichterstattern, Herrn Virrankoski und Herrn Itälä, und allen Mitgliedern des Haushaltsausschusses aufrichtig für ihre Bemühungen bei der Aufstellung des Haushalts und für die ausgezeichnete Zusammenarbeit mit ihnen danken. Vielen Dank. Unterscheidet sich der zweite Haushalt der gegenwärtigen Haushaltsvorausschau wesentlich von seinen Vorgängern, wenn man einmal von der Höhe der Beträge absieht, um die es geht? Wie immer müssen wir die Finanzierung von Ausgaben aus den Vorjahren fortsetzen, und wir können nur Teile des Haushalts abändern. Solche wichtigen Posten sind die Finanzierung des Europäischen Instituts für Innovation und Technologie sowie das Galileo-Projekt. Es werden auch mehr Mittel für Palästina und den Kosovo bereitgestellt. Erhebliche Unterschiede gibt es auch bei der Finanzierung der Gemeinsamen Agrarpolitik und der Fachagenturen. Begehen wir einen großen Fehler, wenn wir unverbindlich Summen später anfallenden Ausgaben zuordnen? Ist es machbar, das ein Jahr im Voraus zu tun? Wir versuchen es, aber wir haben immer die Möglichkeit, den Haushalt anzupassen, und das ist sehr wichtig. Vielleicht sollten wir in Zukunft mehr Posten schaffen, weil der Haushalt dadurch eine ausreichende zusätzliche Elastizität erhalten würde. Abschließend möchte ich Herrn Virrankoski noch einmal meinen aufrichtigen Dank aussprechen. Trotz der schwierigen Problematik, um die es ging, war es ein großes Vergnügen, mit ihm zusammenzuarbeiten. Helga Trüpel im Namen der Verts/ALE-Fraktion. - Herr Präsident, sehr geehrte Frau Kommissarin Grybauskaitė, liebe Kolleginnen und Kollegen! Ich möchte damit beginnen zu konstatieren, dass wir bei der existierenden Finanziellen Vorausschau ein generelles Problem haben, weil aus Sicht der Fraktion der Grünen der Etat, den wir bis 2013 haben, nicht wirklich dem angemessen ist, was die großen Herausforderungen für Europa und die jetzt 27 Mitgliedstaaten sind. Ich möchte feststellen, dass ich einen Mangel an europäischem Geist beim Rat sehe, wenn es um die Budgetierung, um die Finanzen geht. Ich bin der Meinung, wir brauchen, wie wir schon mit der Lissabon-Strategie festgestellt haben, für Europa eine echte Offensive in Hightech, wenn wir wirklich den Weg in die Wissensgesellschaft gestalten wollen. Wir sind da leider weit hinterher. Auch glaube ich, dass wir noch mehr für Forschung und Entwicklung und auch für lebenslanges Lernen tun müssen, wenn wir die Bürgerinnen und Bürger Europas wirklich fit machen und für die Globalisierung qualifizieren wollen. Auch müssen wir - und wie alle Umfragen zeigen, verlangen das die europäischen Bürger von uns - eine verantwortliche Außenpolitik machen. Wenn wir aber mehr in Krisenprävention und verantwortliches Handeln in Krisenherden dieser Welt investieren wollen, brauchen wir dafür die entsprechenden Mittel, die wir im Moment nicht in ausreichendem Maße haben. Auch in Bezug auf die Klimapolitik bin ich der Meinung, dass wir der Welt zeigen müssen, dass wohlverstandene Klimapolitik und selektives Wachstum zusammengehen. Da muss Europa einen großen Schritt vorwärts machen, denn nur, wenn wir die anderen Kontinente und so große Länder wie China und Indien und die USA überzeugen können, dass man Klimapolitik gestalten und neue Arbeitsplätze schaffen kann, werden wir auch die Herzen der Bürger gewinnen. Auf der anderen Seite bin ich der Meinung, dass man im europäischen Haushalt natürlich sparen kann, z. B. bei den Agrarexportsubventionen, aber auch beim Tabakanbau und auch bei den Kosten für unsere Sitzungen hier in Straßburg. Wir sehen, bei unseren großen, ambitionierten Wissenschaftsprojekten wie Galileo, dem Satellitennavigationssystem, reicht der Haushalt nicht aus. Viele Vorredner haben das jetzt schon gesagt. Wenn wir das jedoch politisch für richtig halten, muss der Rat sich hier bewegen, sonst werden wir den Anschluss an die USA, aber auch an China und Indien verlieren. Zum Europäischen Technologieinstitut: Wenn wir denn wirklich zeigen wollen, dass Europa ein Kontinent ist, der Wissen wirklich wertschätzt und eine Wissensgesellschaft sein will, müsste sich der Rat auch hier mehr bewegen. Da ist gemeinsamer europäischer Wille gefragt, wenn man Europa voranbringen will. Zum Schluss möchte ich mich bei allen Kollegen, die an diesem Haushalt mitgearbeitet haben, bedanken. Es ist nur ein Kompromiss, aber immerhin auf Seiten des Parlaments ein guter Kompromiss, den wir verteidigen werden. Esko Seppänen im Namen der GUE/NGL-Fraktion. - (FI) Herr Präsident, Frau Kommissarin! Es gibt wahrscheinlich in allen Fraktionen ein breites Spektrum an Meinungen. Manche sind glücklich über die strenge Haushaltspolitik des Rates, während sie von anderen als ein Hindernis für die Verwirklichung all dessen, was gut und schön ist, gesehen wird. Tatsache ist, dass der Vorschlag des Rates für das gesamte Haushaltsvolumen verglichen mit dem BIP der Gemeinschaft insgesamt äußerst niedrig ist, und dass der Vorschlag des Parlaments ebenfalls ein außergewöhnlich niedriges Niveau der Haushaltsausgaben aufweist. Unsere Fraktion ist unzufrieden damit, wie in dem Entwurf des Haushaltsplans das militärische Profil der Union gestärkt wird. Die Militarisierung der Union ist auch einer der Gründe, warum unsere Fraktion dem neuen Verfassungsentwurf, der in der vergangenen Woche vereinbart wurde, nicht zustimmen kann. Die Verfassung wird, ebenso wie der Entwurf des Haushaltsplans für das kommende Jahr, nichts für die Stärkung der sozialen Dimension der Union tun. Wir sind daran gewöhnt, dass die Kommission den EU-Haushalt nie vollständig umsetzt, und die Mitgliedstaaten sind daran gewöhnt, dass ihnen Jahr für Jahr ihre so genannten Eigenmittel rückerstattet werden. Aufgrund von Altlasten aus der verzögerten Umsetzung von Programmen im Rahmen der Strukturfonds und des Kohäsionsfonds wird das auch in diesem und im nächsten Jahr der Fall sein. Der Berichterstatter, Herr Virrankoski, drängt aus gutem Grund auf die Beschleunigung der Genehmigungsverfahren für diese Programme. Unsere Fraktion ist der Ansicht, dass es richtig ist, interinstitutionelle Vereinbarungen mit Blick auf die neuen Ausgaben für Galileo und das Europäische Technologieinstitut zu ändern. Der Haushaltsrahmen enthält nicht genügend Gelder dafür, vielmehr müssen die EU-Mitgliedstaaten dafür neue Mittel bereitstellen. In diesem Hause zeigt sich das Präsidium des Parlaments nicht so diszipliniert in seinen Haushaltszielen wie der Haushaltsausschuss. Es ist stets bemüht, 20 % der Verwaltungskosten der EU auszugeben, selbst wenn es nichts gibt, wofür das Geld sinnvoll verwendet werden kann. Zu diesen Projekten gehören auch das Denkmal für Herrn Pöttering, ein Museum zur kurzen Geschichte der EU, oder die Umgestaltung des Parlamentsparkplatzes in eine Kur- und Bäderlandschaft. Gleichzeitig haben die Sozialdemokraten, die Liberalen und die Grünen im Haushaltsausschuss für eine diskrete Aufsicht über die Mittelverwendung der auf europäischer Ebene tätigen Parteien und jetzt auch der aus dem Haushalt des Parlaments finanzierten Europa-Stiftungen gestimmt. Es ist nicht gelungen, eine Klausel aufzunehmen, wonach die Aufsicht über die Verwendung der Mittel gemäß den besten Praktiken der EU-Haushaltspolitik erfolgen sollte. Meine Landsleute, die Herren Virrankoski und Itälä, haben sich in ihrer Rolle als Berichterstatter bemüht, ein ausgewogenes Ergebnis zu erzielen. Nils Lundgren im Namen der IND/DEM-Fraktion. - (SV) Vielen Dank, Herr Präsident! Die Kollegen Virrankoski und Itälä haben die Haushaltsfragen äußerst kompetent behandelt. Ich habe große Achtung vor ihrer Arbeit innerhalb der vorgegebenen Rahmen. Und genau das ist das Problem: Sie sind gezwungen, innerhalb bestimmter Rahmen zu arbeiten. Der Haushaltsprozess der EU ist äußerst unmodern und daher kritikwürdig. Das Grundprinzip ist immer Folgendes: Es kommt mehr Geld rein, worin investieren wir es? Diese Organisation ist 50 Jahre alt und sollte sich daher auf eine Nullbudgetierung konzentrieren. Wir müssen uns folgende Frage stellen: Wenn wir heute anfangen würden (wenn wir es nicht bereits vor 50 Jahren getan hätten), worin würden wir dann unsere Haushaltsmittel investieren? Würden wir sie in die Schaffung des Europäischen Wirtschafts- und Sozialausschusses oder des Ausschusses der Regionen investieren? Würden wir nahezu die Hälfte in eine protektionistische Agrarpolitik, in Werbung und Marketing für Produkte investieren, die ansonsten nicht verkauft werden könnten? Würden wir in Subventionen für die Tabakproduktion investieren, Tabak, der nicht auf normalem Wege verkauft werden kann, während wir gleichzeitig das Rauchen in der EU generell verbieten? Würden wir in Strukturförderung investieren, die fast den Rest des gesamten Haushalts ausmacht, und damit festlegen, dass Länder Mittel aus dem EU-Haushalt erhalten können, wenn sie eine bestimmte Regionalpolitik umsetzen? Die Antwort ist, und ich bin überzeugt davon, dass alle, die jetzt in diesem Hause hier sitzen (und das sind nicht viele) sagen würden, Nein, das würden wir nicht tun. Die Frage lautet dann aber: Wie gehen wir an diese Aufgabe heran Nun, das können wir nicht, wenn wir nicht bereit sind, die grundlegenden Haushaltsfragen von Beginn an zu untersuchen und als Ausgangspunkt zu verwenden. Wir liegen also völlig falsch. Wenn wir eine ordentliche wirtschaftliche Analyse durchführen und überlegen würden, was mit den Haushaltsmitteln auf Gemeinschaftsebene geschehen soll, die durch Brüssel ausgegeben werden, dann würden wir zu dem Schluss kommen, dass Mittel für die Dinge bereitgestellt werden sollten, in die Mitgliedstaaten selbst nicht investieren können, beispielsweise für die Grundlagenforschung. Wir wissen alle aus der Wirtschaftstheorie, dass die Grundlagenforschung auf dem Markt keine ausreichenden Mittel erhält. Dort gibt es immer blinde Passagiere. Man geht davon aus, dass jemand anderes die Kosten für die Grundlagenforschung trägt, und wenn sie abgeschlossen ist, steht sie uns allen zur Verfügung. Es gibt viele solcher Bereiche, die ausgesprochen wenig Mittel erhalten. Wir sprechen darüber, aber wir tun nichts. Die Mittel gehen in den meisten Fällen in Bereiche, die vor 30-50 Jahren festgelegt wurden. Das ist skandalös. Wir haben auch eine EU, die Immobilien in ganz Europa kauft, in dem Glauben, dies wäre billiger. Das ist eine unverantwortliche Spekulation mit dem Geld der Steuerzahler. So darf es nicht weitergehen. Wir müssen eine Diskussion darüber beginnen, was die EU mit dem Geld tun soll, dass sie erhält. Das, was wir richtig machen, macht vielleicht 10-15 % aller Mittel aus. Der Rest wird für sinnlose Dinge ausgegeben und für verschiedene Arten von Öffentlichkeitsarbeit, wie beispielsweise Mittel für die Anpassung an die Globalisierung. Nationalstaaten, die miteinander im Wettbewerb stehen, um gute institutionelle Lösungen zu finden, haben Europa und seinen Erfolg geschaffen. Lassen Sie uns das beibehalten. Vielen Dank. Hans-Peter Martin Herr Präsident! Jeder, der im Haushaltsausschuss war, weiß, wie schwierig es im Herbst immer ist, sehr viel Geld noch irgendwie loszuwerden. Es wird meistens im Haushaltsposten Reserveinformationsmittel versteckt. Es gibt natürlich das Bestreben, aktiv zu sein und etwas damit zu machen. Und jetzt spreche ich Sie direkt an, Herr Präsident Pöttering. Es wurde der Filmpreis LUX geschaffen. Die Bedingungen waren, dass die Filme bis zum 18. Oktober dieses Jahres anzusehen sind und im Rahmen dieser Initiative des Haushaltspostens nur diejenigen Abgeordneten abstimmen können und dürfen, die alle drei Filme gesehen haben. Ich habe mir gerade die Liste angesehen. Es sind nicht einmal ein Dutzend Abgeordnete, die morgen die Entscheidung treffen, welchen Babelturm sie wem geben. Ich möchte Sie auffordern, Herr Präsident, dass Sie so ehrlich sind und uns morgen nicht betrügen, sondern uns sagen, wie viele Abgeordnete tatsächlich an dieser Abstimmung legitimerweise mitgewirkt haben. Achten Sie bitte darauf, dass nicht noch im letzten Moment die Protokolle draußen verfälscht werden, weil die Frist für das Anschauen der Filme, die Sichtungsfrist, der 18. Oktober war. Dieses im Haushaltsvolumen vergleichsweise kleine Problem, Herr Präsident Pöttering, kann man aber auf so viele andere Bereiche übertragen. Es wird hier, weil man zu viel Geld hat, immer wieder mit Geld um sich geschmissen, ohne dass man es sich überlegt, und damit macht man sogar gute Ideen wie den Filmpreis kaputt. Aber seien Sie wenigstens morgen ehrlich, Herr Präsident! Der Präsident Diese Ausführungen verdienen keine Antwort. Dalia Grybauskaitė Mitglied der Kommission. - (LT) Zunächst möchte ich erklären, dass es für mich ein großes Vergnügen ist, heute vor der wichtigen Abstimmung, unmittelbar nach der ersten Lesung, zu Ihnen sprechen zu können. Ich möchte dem Vorsitzenden, Herrn Böge, dem wichtigsten Berichterstatter, Herrn Virrankoski, sowie den Koordinatoren aller Fraktionen für ihre äußerst erfolgreiche, abgestimmte und positive Arbeit zur Erzielung eines Konsens im Haushaltsausschuss in erster Lesung danken. Sämtliche von der Kommission vorgeschlagenen Linien wurden wieder eingesetzt - ich danke Ihnen sehr dafür. (EN Ich möchte dem Parlament dafür danken, dass es im Wesentlichen allen Linien des HVE zugestimmt hat. Ich wiederhole dies auf Englisch, für den Fall, dass dies bei der Übersetzung nicht klar zum Ausdruck kommt, denn dies ist der wichtigste Teil meines Redebeitrags. Gleichzeitig möchte ich aber auch nicht verschweigen, dass wir trotz unserer Zufriedenheit mit diesem Ergebnis und unserer Zusammenarbeit noch einige Anmerkungen zu machen haben und dass das Parlament in den meisten Fällen Mittel in die Reserve eingestellt hat. Wir haben uns im letzten Jahr mit dieser Problematik befasst, und die Kommission konnte im vergangenen Jahr einiges verbessern. Nun werden wir versuchen, dafür zu sorgen, dass die Kommission alle Bedingungen erfüllt und Ihnen alle Informationen vorlegt, die notwendig sind, damit die Mittel vor der zweiten Lesung aus der Reserve freigegeben werden können. Ich möchte insbesondere die Pilotprojekte erwähnen, bei denen in diesem Jahr das Parlament die Initiative ergriffen und eine größere Zahl neuer Pilotprojekte und vorbereitender Maßnahmen vorgeschlagen hat. Wie üblich werden wir jeden einzelnen Fall sorgfältig prüfen und Ihnen im "Schreiben zur Durchführbarkeit" Anfang November, rechtzeitig vor der Konzertierungssitzung und der zweiten Lesung, unsere Stellungnahme übermitteln. Was die Exekutivagenturen angeht, die in unserem diesjährigen Haushaltsverfahren der große herausragende Posten sind, möchte ich auch auf den konstruktiven Rahmen hinweisen, den wir in der Konzertierungssitzung im Juli gemeinsam und zum Thema der Agenturen im Allgemeinen festlegen konnten. Darüber hinaus möchte ich dem Parlament, insbesondere Frau Haug, für die Bereitschaft zur Zusammenarbeit danken, vor allem bei der Überprüfung der Arbeitsvereinbarungen für die Exekutivagenturen, die wir kürzlich abgeschlossen haben. Die Kommission wird sich als Vermittler zwischen den beiden Haushaltsbehörden mit aller Kraft dafür einsetzen und versuchen, das beste, für alle Beteiligten annehmbare Ergebnis bei der Aufstellung des Haushaltsplans zu erreichen. Dies ist insbesondere angesichts der nach wie vor bestehenden gravierenden Probleme erforderlich, für die wir gemeinsam eine Lösung finden müssen, wie zum Beispiel Galileo, aber auch das ETI, bei dem nach der Präsentation unseres Vorschlags nun vor allem noch die Entscheidung des Rates aussteht. Der Ansatz, den das Parlament zu dieser Frage im Vorschlag und in der ersten Lesung verfolgt hat, findet unsere Zustimmung. Insgesamt hoffe ich also, dass wir - das Parlament, der Rat und die Kommission - das Haushaltsverfahren erfolgreich und termingerecht abschließen können. Michael Gahler Verfasser der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für auswärtige Angelegenheiten. - Herr Präsident! Die Ausgabenobergrenze für Rubrik 4 liegt nach dem mehrjährigen Finanzrahmen bei 7,002 Milliarden Euro. Den Haushaltsvorentwurf 2008 der Kommission von 6,672 Milliarden erhöhte der Rat auf 6,89 Milliarden, vor allem durch zusätzliche Beträge für Palästina und Kosovo. Das EP hat frühzeitig darauf hingewiesen, dass diese Mittel nicht ausreichend sein können, weil bereits absehbare Herausforderungen nicht berücksichtigt sind. Nun hören wir vom Rat, dass vor allem in der Sicherheitspolitik weit höhere Beträge benötigt werden. Leider kennen wir immer noch keine konkreten Vorschläge. Wir müssen uns aber im Bereich der GASP mit dem Rat einigen. Lassen Sie uns deswegen offen und ehrlich über die tatsächlichen Notwendigkeiten für 2008 verhandeln. Wenn wir für die GASP von 2007 bis 2013 im Schnitt pro Jahr etwa 250 Millionen Euro vereinbart haben, dann wird die Unterfinanzierung bereits offensichtlich. Unsere Kosten für die Sicherheitspolitik rennen quasi dem Zeitrahmen davon. Ein anderes wichtiges Thema: Palästina. 2007 geben wir deutlich mehr als veranschlagt aus, bis zu 400 Millionen Euro. Wir brauchen auch nächstes Jahr mehr Geld als Kommission und Rat bisher veranschlagen. Man kann vom EP aber nicht erwarten, geringere Beträge in den Haushaltsplan einzusetzen und dann im Verlauf des Jahres andere Politiken zu plündern, weil keine seriösen Planungen stattgefunden haben. Auch zum Kosovo gibt es noch keine Klarheit über den genauen Aufgabenzuschnitt und den Finanzbedarf für 2008. Ich weiß, da müssen wir erst das genaue Mandat abwarten. Abschließend möchte ich auf den Dialog auf politischer Ebene hinweisen, den wir bald etablieren müssen. Das Europäische Parlament hat ihn sich in den Verhandlungen über den mehrjährigen Finanzrahmen erkämpft und in der interinstitutionellen Vereinbarung verankern lassen. Das wäre das richtige Forum, um bedeutende Entwicklungen rechtzeitig und im gegenseitigen Vertrauen konstruktiv anzugehen. Für die Vorbereitung auf die Überprüfung der neuen Finanzinstrumente wäre dies der richtige Rahmen. Ralf Walter Verfasser der Stellungnahme des mitberatenden Entwicklungsausschusses. - Herr Präsident, meine Damen und Herren! Der Entwicklungsausschuss bemüht sich, mit seinen Ausgaben, die im Haushalt veranschlagt werden, Schwerpunkte zu setzen. Wir wissen, dass Entwicklungshilfe, also unsere Hilfe für die ärmsten Menschen dieser Welt keine ist, die schnellschussartig vor sich geht, und die Ergebnisse vom Himmel fallen lässt, sondern da gibt es Prozesse, und an diesen Prozessen müssen wir kontinuierlich arbeiten. Wir haben als Schwerpunkt gesetzt, dass wir die Armut bekämpfen wollen. Das heißt, wir müssen den Menschen Bildung zur Verfügung stellen, und wir müssen dafür sorgen, dass sie gesund sind, damit sie sich in ihrer eigenen Umgebung, in ihrer Heimat entwickeln können. Wir haben in der Vergangenheit viel Geld investiert, um Malaria, Tuberkulose und Aids zu bekämpfen, und wir wollen mit präventiven Maßnahmen, wie z. B. dem Abschaffen von Kleinwaffen, von Landminen, von ABC-Waffen, durch die Einrichtung eines Konfliktpräventionsnetzwerks und grenzüberschreitende Zusammenarbeit zwischen den Entwicklungsstaaten dazu beitragen, dass in diesen Ländern tatsächlich eine Entwicklung stattfinden kann. Da darf es aber nicht sein - und das sind meine beiden Petita an den Rat und an die Kommission -, dass der Rat kurzfristig - nur weil ein neues Thema auf die Tagesordnung kommt - sagt: Jetzt fangen wir an, alles umzuschichten. Wir müssen dem Kosovo helfen und wir müssen Palästina helfen, da sind wir mit ihm völlig einer Meinung. Das muss man tun, aber man darf es nicht machen, indem man Geld von anderen Ärmsten der Armen abzieht und glaubt, dass man in diesem Verschiebebahnhof so etwas wie Kontinuität erkennen könnte oder dass die Menschen draußen das Gefühl hätten, dass wir da wirklich konzentriert arbeiten, um den Ärmsten der Armen zu helfen. Da muss dann auch neues Geld her, und ich weiß, wir reden von den Steuergeldern unserer Bürger, aber das muss man ihnen deutlich sagen. Wenn man das tut, hat man auch Erfolg. Der zweite Punkt richtet sich an die Kommission. Sie wissen genau, was unsere Schwerpunkte bei der Armutsbekämpfung sind. Ich habe es eben erwähnt: Gesundheitsvorsorge und Grundbildung, damit die Menschen sich selbst etwas zu Hause erarbeiten können. Wir haben viele Gelder in die Reserve gesetzt, und wir werden diese Gelder nicht freigeben, bevor Sie nicht klar gemacht haben, dass Sie diese Schwerpunktsetzung des Parlaments akzeptiert und übernommen haben. Das ist kein Mikromanagement, das wir vornehmen wollen, sondern wir haben eine politische Wertentscheidung getroffen, die mit Ihnen vereinbart ist. Wir werden darauf dringen und wir werden es durchsetzen, dass dies wie in anderen Fällen der Außenpolitik auch zur Realität wird, und wir werden deswegen unsere Haushaltsrechte und Haushaltsmöglichkeiten nutzen, um Ihnen gegenüber den entsprechenden Druck auszuüben. Peter Šťastný Verfasser der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für internationalen Handel. - (EN) Herr Präsident! Ich möchte Herrn Virrankoski und Herrn Itälä meinen Dank für ihre ausgezeichnete, wenn auch undankbare Arbeit aussprechen. Meiner Ansicht nach ist es wichtig, nicht nur auf die Rolle des Parlaments als das die Haushaltskontrolle ausübende Organ, sondern auch auf die Rolle der einzelnen Ausschüsse im Hinblick auf die unmittelbar in ihren Zuständigkeitsbereich fallenden Aspekte des Haushalts hinzuweisen. Ich halte es für eine sehr sinnvolle Regelung, dass die einzelnen Generaldirektionen den Ausschüssen über ihre geplanten Ausgaben für ein bestimmtes Jahr Bericht erstatten. Hier muss ein gewisses Maß an Kontrolle stattfinden und Transparenz ist notwendig. Obgleich der Ausschuss für internationalen Handel in Angelegenheiten des Handels - noch - kein Mitentscheidungsrecht hat, ist es zu einer sehr nützlichen Praxis geworden, dass wir eine freimütige und offene Diskussion mit der Generaldirektion Handel über Haushaltsfragen und die Notwendigkeit bestimmter Ausgaben führen. Was die Haushaltslinien betrifft, so möchte ich hervorheben, dass wir sowohl die handelsbezogene Hilfe als auch die parlamentarische Dimension der WTO als wichtige Aspekte des Haushalts für den Handel beibehalten müssen. Es muss uns gelingen, europäische Waren in Drittländern zu fördern. Wir brauchen Experten, die unseren Unternehmen bei der Erschließung neuer Märkte helfen, aber gleichzeitig müssen wir den Entwicklungsländern helfen, dass sie ihre Waren in die EU exportieren können. Langfristig ist ohne Handel keine nachhaltige Entwicklung möglich. In letzter Zeit hat es Kritik an der mangelnden Transparenz der WTO gegeben. Die parlamentarische Dimension der Welthandelsgespräche ist eine wichtige Initiative, die wir weiterhin unterstützen sollten, weil sie den Dialog fördert, die Legitimität stärkt und eine umfassendere Kontrolle ermöglicht. Abschließend möchte ich die Kommission auffordern, dafür Sorge zu tragen, dass das Parlament rechtzeitig über alle im Rahmen der Mikrofinanzierung geförderten Projekte unterrichtet wird, damit in den betreffenden Ausschüssen eine ordnungsgemäße Debatte stattfinden kann und das Parlament als Organ weiß, welche Empfängerländer EU-Gelder ausgeben. Salvador Garriga Polledo Herr Präsident, Frau Kommissarin! Der Haushaltskontrollausschuss hat seine Stellungnahme zum Haushaltsplan für 2008 auf zwei Hauptthemen konzentriert: Das erste ist die Erfüllung von Ziffer 44 der neuen interinstitutionellen Vereinbarung im Zusammenhang mit der Zuverlässigkeitserklärung und der Jahresbescheinigung, die jeder Mitgliedstaat übergeben muss. In diesem Änderungsantrag greifen wir die Schlussfolgerungen und Empfehlungen der Entlastung für 2004 und 2005 auf, die eine Minderheit von Mitgliedstaaten bereits umgesetzt hat, doch wir sind der Ansicht, dass ihnen weitere folgen müssen. Wir wissen, dass die Europäische Kommission nicht bewerten kann, inwieweit die Mitgliedstaaten diese Auflage bis zum 15. Februar erfüllt haben. Doch um vielleicht die Europäische Kommission zu ermutigen, die Bewertung ohne Zeitverzug fortzusetzen, haben wir eine Reserve bei den Personalkosten der Kommission eingeführt. Wir sind sicher, dass die Kommission ein ebenso großes Interesse wie das Parlament daran hat, dass die Mitgliedstaaten Ziffer 44 im Bereich der gemeinsamen Verwaltung anwenden. Deshalb bin ich sicher, dass wir bei der Reserve zu einer Einigung kommen werden. Der zweite Punkt ist die Transparenz. Wir glauben, je detaillierter Haushaltsausgaben sind, desto einfacher wird es für die zuständige Haushaltsbehörde sein, ihre Ausführung zu kontrollieren. Deshalb haben wir die Schaffung von neuen Haushaltslinien gefordert, die für das Parlament sehr sensibel sind, wie die Agenturen, die ländliche Entwicklung und andere Kategorien, beispielsweise die externen Politikbereiche, mit dem Blick auf, das möchte ich wiederholen, eine ganz klare Verpflichtung des Parlaments und des Haushaltskontrollausschusses, die darin bestand, zur höchstmöglichen Transparenz beizutragen, die die Öffentlichkeit von uns fordert. Cristobal Montoro Romero Herr Präsident, Frau Kommissarin, meine Damen und Herren Berichterstatter! Der Ausschuss für Wirtschaft und Währung hat eine Stellungnahme erarbeitet, die einstimmig ohne Gegenstimmen angenommen wurde. In ihr würdigen wir vor allem die Fortschritte bei den Mittelansätzen zur Verbesserung der Wettbewerbsfähigkeit für Wachstum und Beschäftigung sowie besonders jenen, die zur Kohäsion für Wachstum und Beschäftigung in der Europäischen Union beitragen. Was die Themen angeht, für die unser Ausschuss zuständig ist, Wirtschafts- und Währungsfragen, die Bereiche Unternehmen, Wettbewerb, Besteuerung und Zollunion, Bekämpfung von Steuerbetrug und allgemeinem Betrug in europäischen Statistiken und insbesondere das Kapitel über Statistiken, so begrüßen wir fraglos die Haushaltsfortschritte, den Haushaltsansatz, doch wir haben natürlich auch Unzulänglichkeiten festgestellt. Wir hätten gern, dass mehr Geld für das Wirtschaftswachstum bereitgestellt wird, das heißt, mehr Geld für das Wohlergehen der Bürger, für eine deutlichere Unterstützung der Programme der Währungsunion, der kleinen und mittleren Unternehmen als Quelle für die Schaffung von Arbeitsplätzen. Natürlich müssen wir uns alle von den Prinzipien der Sparsamkeit leiten lassen - dass muss an erster Stelle stehen, und niemand sagt das mehr als ich. Doch zwischen ihnen und den jetzigen Kürzungen im Haushalt unserer Union liegen Welten. Wir glauben, dass die Europäische Union wirklich prägnantere Haushalte zur Stimulierung des Beschäftigung schaffenden Wirtschaftswachstums erarbeiten müsste, und es ist absolut notwendig, dafür Mittel zur Verfügung zu stellen, die allen EU-Staaten gehören. Gabriele Stauner Verfasserin der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für Beschäftigung und soziale Angelegenheiten. - Herr Präsident, Frau Kommissarin, liebe Kolleginnen und Kollegen! Für den Beschäftigungsausschuss begrüße ich vor allem, dass die Kommission nun 44,2 %, das entspricht 57 Milliarden Euro des Haushalts, für Wachstum und Beschäftigung ausgeben will. Damit werden die einschlägigen Haushaltslinien für das Jahr 2008 um 2,3 Milliarden Euro erhöht und die Lissabon-Strategie nachhaltig unterstützt. Besonders hervorheben möchte ich die drei Pilotvorhaben im sozialen Bereich, auch wenn der Haushaltsausschuss die Mittel dafür in einem Fall nicht gebilligt und in einem zweiten Fall erheblich gekürzt hat. Gerade das Projekt Beschäftigungssituation im Gesundheitswesen - es ist vom Haushaltsausschuss etwas gekürzt worden - liegt mir besonders am Herzen. Denn seit den Erweiterungen der EU in den Jahren 2004 und 2007 gibt es hier erhebliche Probleme. Das Pilotprojekt sollte deshalb mit der von uns vorgeschlagenen Ausstattung durchgeführt werden. Dies gilt vor allem auch im Hinblick auf mögliche Regelungen für die Dienstleistungen im sozialen Bereich. Gleiches gilt auch für das Projekt, das wir zusätzlich vorgeschlagen haben, nämlich die soziale Integration von Migranten. Ich bitte deshalb hier um die Unterstützung der von uns wieder eingebrachten Änderungsanträge. Auch für das von der Stiftung in Dublin durchzuführende Familienprojekt, das wir mit 400 000 Euro unterstützen wollen, die aber vom Haushaltsausschuss völlig gestrichen worden sind, möchte ich noch einmal werben. Familienfreundliche Arbeitsplätze, die Verbesserung der Wohnungssituation von Familien und die dauerhafte Familienförderung sind auch für uns in Europa vorrangige Zielsetzungen. Die Behandlung dieser Themen sollte deshalb in das Arbeitsprogramm der Stiftung in Dublin einbezogen und dafür natürlich auch die notwendigen Finanzmittel zur Verfügung gestellt werden. Jutta Haug Verfasserin der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für Umweltfragen, Volksgesundheit und Lebensmittelsicherheit. - Herr Präsident, Frau Kommissarin, liebe Kolleginnen und Kollegen! Der Umweltausschuss hat in seinem Bereich die vom Rat nach unten gekürzten Haushaltszahlen wieder auf die Summen des Haushaltsvorentwurfs der Kommission gebracht. Das bedeutet für den Umweltbereich eine Aufstockung um 10,3 % gegenüber dem Haushaltsjahr 2007. Das finden wir für die wichtigsten Instrumente im Umweltbereich auch durchaus angemessen. Die EMEA, die EEA, EFSA und ECDC - das sind die Abkürzungen für unsere Agenturen, mit deren Arbeit wir durchaus zufrieden sind - haben ihr Geld auch wiederbekommen. Life+ ist beschlossen, die Arbeit beginnt, auch ersetzt das neue Gesundheitsaktionsprogramm das alte ab Januar 2008. Soweit so gut - alles das! Eine Evaluierung werden wir sicherlich Ende des Jahres oder erst im Jahr 2009 vornehmen können. Sorgen allerdings macht uns das Programm HELP. Wir wissen, wie schädlich der Konsum von Tabak ist. Wir wollen aber auch, dass die europäische Öffentlichkeit es erfährt und einsieht. 2008 ist das letzte Haushaltsjahr, in dem wir aus dem Tabakfonds Geld für diese Kampagne gegen das Rauchen erhalten. Wir fordern die Kommission auf, sich ganz schnell Gedanken darüber zu machen, woher das Geld für diese Kampagne für die Folgejahre kommen kann. Angelika Niebler Verfasserin der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für Industrie, Forschung und Energie. - Herr Präsident, verehrte Frau Kommissarin, verehrte Kolleginnen und Kollegen! Lassen Sie mich im Namen des Ausschusses für Industrie, Forschung und Energie zunächst dem Berichterstatter und den Kollegen des Haushaltsausschusses für die wie immer konstruktive und gute Zusammenarbeit danken. Für uns im Industrieausschuss standen bei den Haushaltsberatungen vor allem zwei Themen im Vordergrund, die eng miteinander verknüpft sind. Es geht zum einen - das wurde heute bereits angesprochen - um das Thema Galileo, und es geht um das Projekt Europäisches Technologieinstitut. Bei beiden Initiativen handelt es sich um wegweisende Projekte, die grundlegende innovations- und industriepolitische Bedeutung haben und die unsere volle Unterstützung verdienen. Das Europäische Technologieinstitut wird einen wichtigen Beitrag für den Technologietransfer von der Wissenschaft in die Industrie, in die Unternehmen leisten. Hier besteht in Europa noch Nachholbedarf. Fragen wirft jedoch die Finanzierung auf. Der Industrieausschuss hat sich klar dafür ausgesprochen, dass eine Finanzierung nicht zu Lasten anderer zukunftsorientierter Programme gehen darf. Wir dürfen also nicht Geld aus dem siebten Forschungsrahmenprogramm, aus einem Programm für lebenslanges Lernen, oder aus dem Programm Transeuropäische Netze nehmen, um das Europäische Technologieinstitut zu finanzieren. Nein, wir im Industrieausschuss plädieren dafür, dass Mittel aus dem Verwaltungsetat zu Gunsten des EIT umgeschichtet werden. Gott sei Dank hat der Haushaltsausschuss das auch entsprechend übernommen. Ferner plädiert der Industrieausschuss für eine klare Finanzierung auch über eine eigene Haushaltszeile. Wesentlich problematischer ist Galileo. Vielleicht lassen Sie mich aus industriepolitischer Sicht nur Folgendes betonen: Ich glaube, es besteht Einverständnis, dass wir Galileo brauchen und dass die Finanzierung auch sichergestellt sein muss. Die letzte Entschließung zu Galileo hat ergeben, dass sich das Parlament für eine Gemeinschaftsfinanzierung ausspricht, wie diese auch von der Kommission vorgeschlagen wurde. Andererseits ist aus meiner Sicht entscheidend, dass das Projekt endlich weitergeht. Das Projekt muss nicht neu starten, sondern kann auf erhebliche Vorleistungen der beteiligten Industrieunternehmen aufbauen. Das sollte auch bei den kommenden Verhandlungen entsprechend berücksichtigt werden. Alles Weitere zu Galileo überlasse ich meinem Kollegen, Herrn Böge, der ja auch im Haushaltsausschuss mit seinen Kollegen zusammen hier die Federführung in den weiteren Verhandlungen haben wird. Luisa Fernanda Rudi Ubeda Herr Präsident! Auch ich möchte meine Rede mit einem Dank an die Mitglieder des Haushaltsausschusses für die Unterstützung der Änderungsanträge beginnen, die der Ausschuss für Binnenmarkt und Verbraucherschutz eingereicht hat und die auch praktisch einstimmig vom Ausschuss angenommen wurden. Was zunächst den Haushaltstitel 12 "Binnenmarkt" angeht, so möchte ich nur sagen, dass unsere Änderungsanträge darauf gerichtet waren, die Beträge im HVE wiederzuerlangen, die von der Kommission vorgesehen und dann durch das Dokument des Rates gekürzt wurden. Lassen Sie mich hervorheben oder in Erinnerung bringen, dass alle Dinge im Zusammenhang mit dem Binnenmarkt in der Europäischen Union von großer Wichtigkeit sind. Ich denke, das versteht sich von selbst. Er bildet eine der wichtigsten Grundlagen, auf die sich die gesamte nachfolgende Entwicklung in diesem Bereich stützt. Zu einigen Jahren, wie dem Vorjahr und dem nächsten Jahr, 2008, in dem wichtige Rechtsvorschriften verabschiedet werden müssen, beispielsweise die Dienstleitungsrichtlinie, und in dem auch Pläne zur Erarbeitung eines weiteren Gesetzes zur Vervollkommnung des Binnenmarktes vorgesehen sind, vertreten wir die Auffassung, dass die im HVE vorgesehenen Summen wieder eingesetzt werden müssen. Dieses Argument kann ebenfalls auf Titel 14 "Zollunion" Anwendung finden, der sich auch auf den weiteren Ausbau der EU-Außengrenzen bezieht, durch den wir wiederum sicherstellen werden, dass unser Binnenmarkt ordnungsgemäß funktioniert. Abschließend möchte ich zum Titel 17 im Zusammenhang mit dem Verbraucherschutz, für den der Ausschuss, dessen Berichterstatterin ich bin, zuständig ist, die Bemerkung machen, dass wir mit Unterstützung des Haushaltsausschusses die Mittel für das Programm SOLVIT im HVE wiedererhalten haben. Der Entwicklungsgrad der Verbraucherpolitik und der Verbraucherschutzpolitik ist in den einzelnen EU-Staaten unterschiedlich. Häufig existieren Unstimmigkeiten, die durch nichtjuristische, außergerichtliche Instrumente zu lösen sind. SOLVIT hat sich als gutes Instrument dafür erwiesen. Zum Schluss, und damit endet meine Rede, Herr Präsident, danke ich dem Haushaltsausschuss besonders für die Unterstützung eines Pilotprojekts, das mit einer Million Euro ausgestattet wurde und uns im nächsten Jahr die Möglichkeit für eine Studie zur Überwachung und zum Vergleich der Anwendung der Maßnahmen in der Verbraucherpolitik in den einzelnen Mitgliedstaaten geben wird. Wojciech Roszkowski Herr Präsident! In seiner Stellungnahme hat sich der Ausschuss für regionale Entwicklung besonders eingehend mit den Haushaltslinien im Zusammenhang mit dem Politikbereich XIII bzw. der Haushaltslinie "Regionalpolitik" beschäftigt. Wir haben gefordert, sämtliche Haushaltslinien aus dem Vorentwurf des Haushaltsplans beizubehalten oder erforderlichenfalls wieder einzusetzen. Der Haushaltsausschuss hat unseren Forderungen entsprochen und sogar bei der Linie 130616 zum Europäischen Fonds für regionale Entwicklung eine Aufstockung der Zahlungen um 900 Millionen Euro verlangt. Der Haushaltsausschuss hat sich ebenfalls aufgrund eines Beschlusses des Rates, der im Widerspruch zum Grundsatz der Kohäsion stünde und dem Europäischen Parlament auch seine Vorrechte entziehen würde, unsere Besorgnis über die Verwendung des nicht zweckgebundenen Teils der Mittel im Kohäsionsbereich zur zusätzlichen Finanzierung anderer Projekte wie etwa des Europäischen Technologieinstituts zu eigen gemacht. Zusammenfassend ist festzustellen, dass dies nicht unser Traumhaushalt ist, kein Haushalt, der uns entzücken kann, aber der Ausschuss für regionale Entwicklung unterstützt den vom Haushaltsausschuss vorgeschlagenen Entwurf des Haushaltsplans. Vielen Dank. Jan Mulder Verfasser der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für Landwirtschaft und ländliche Entwicklung. - (NL) Herr Präsident! Jedes Jahr findet im Zusammenhang mit dem Agrarhaushalt das folgende Ritual statt: Die Kommission billigt den Haushaltsentwurf, dann kürzt der Rat ohne viele Argumente zahlreiche Haushaltslinien, der Ausschuss für Landwirtschaft und ländliche Entwicklung, unterstützt vom Haushaltsausschuss, macht diese Kürzungen wieder rückgängig, und dann beginnen wir die Diskussion auf der Grundlage des Berichtigungsschreibens der Kommission, um den präzisen Haushalt für das folgende Jahr festzulegen. Warum der Rat immer wieder diese Kürzungen vornehmen muss, ist mir ein Rätsel, denn wir diskutieren bereits seit dem Vertrag von Amsterdam auf der Grundlage dieses Berichtigungsschreibens der Kommission, da uns damit die neuesten verfügbaren Zahlen vorliegen. Ich denke, wir hätten besser so weitermachen sollen. Der Ausschuss für Landwirtschaft hat einige Linien wie die für Schulobst, Schulmilch u. a. aufgestockt, denn wir alle wollen, dass das Bewusstsein für gesunde Ernährung frühzeitig geweckt wird. Die Pilotprojekte und die vorbereitenden Maßnahmen, die in erster Instanz vom Haushaltsausschuss genehmigt wurden, finden unsere Anerkennung. Emanuel Jardim Fernandes Verfasser der Stellungnahme des mitberatenden Fischereiausschusses. - (PT) Herr Präsident, meine Damen und Herren! Der Fischereiausschuss hat in seinem Kompetenzbereich eine Reihe von Änderungsvorschlägen in den Haushaltsausschuss eingebracht, von denen die meisten positiv aufgenommen wurden. Diese betreffen insbesondere die Stärkung der europäischen Meerespolitik durch vorbereitende Aktivitäten für eine nachhaltige Entwicklung des Meeres an Möglichkeiten, die die europäischen Ozeane und Meere darstellen, die Aufstockung der Mittel für die Fischereiaufsicht zur Sicherung der Nachhaltigkeit der Meere und Ozeane, für die zur Entwicklung einer nachhaltigen Fischereipolitik notwendigen Informationssammlung, für die Tätigkeit und Effizienz der Europäischen Fischereiaufsichtsagentur und darüber hinaus, mit Blick auf die Regionen in äußerster Randlage, der Mittel für die Sicherstellung der Wirksamkeit der derzeitigen Programme, die notwendig sind, um die Einschränkungen von denen diese Regionen dauerhaft und konkret betroffen sind, auf ein Mindestmaß zu verringern. Die Berichte von Kyösti Virrankoski und mir sind ein klares Signal für die Stärkung der Fischereipolitik, selbst mit all den Einschränkungen in finanzieller Hinsicht. Daher fordere ich meine Kollegen auf, uns zu unterstützen, und ersuche den Rat, die von uns eingebrachten Vorschläge und die Vorschläge des Parlaments zu berücksichtigen. Helga Trüpel Verfasserin der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für Kultur und Bildung. - Herr Präsident! Ich spreche hier für den Kulturausschuss, der nicht nur für Kultur zuständig ist, sondern auch für Bildung, Jugend, Medien und Sport. Gemessen am Wünschbaren ist unser Haushalt sehr begrenzt. Ich glaube, wenn man sich vor Augen führt, wie erfolgreich das ERASMUS-Programm war, in dessen Rahmen Studenten in Europa in verschiedenen Länder studieren können, wobei sie Freunde in Europa gewinnen und hinterher in ihrem Freundes- und Bekanntenkreis darüber sprechen, ist es klar, dass dies ein wesentlicher Beitrag zur praktischen Verständigungspolitik in Europa ist. Gerade jetzt, nachdem sich die Staats- und Regierungschefs auf einen Reformvertrag geeinigt haben, bin ich der Meinung, dass wir noch mehr für die Kommunikation tun müssten. Gerade die Idee des going local, d. h., die Menschen vor Ort für die europäische Zukunft zu gewinnen, ist entscheidend wichtig. Ich bin froh, dass wenigstens zwei Pilotprojekte möglich waren: Im Bereich Euroglobe ein mobiles Theater wie zu Shakespears Zeiten, das durch die europäischen Hauptstädte touren soll, um die Bürger wirklich zu involvieren, und auch ein Kulturprojekt über Künstlermobilität, damit die jungen Künstler Europas zusammenkommen, zusammenarbeiten und die europäische Zukunft gestalten können. Gérard Deprez Verfasser für die Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für bürgerliche Freiheiten, Justiz und Inneres. - (FR) Herr Präsident, meine Damen und Herren, ich vertrete Frau Dührkop, die verhindert ist. Der Ausschuss für bürgerliche Freiheiten, Justiz und Inneres hatte drei Hauptprioritäten für den Haushaltsplan 2008 aufgestellt. Die erste Priorität betraf die Stärkung der operationellen Mittel für die Agentur Frontex, die, wie Sie wissen, mit der Koordinierung der Zusammenarbeit an den Außengrenzen der EU beauftragt ist. Dieses Ziel wurde erfüllt: Wenn sich das Parlament uns anschließt, wird Frontex 30 Millionen zusätzliche operationelle Mittel erhalten, das ist mehr als das Doppelte der Zuweisung 2007. Die zweite Priorität betraf das Erfordernis der Transparenz bei der Verwaltung der computergesteuerten Systeme für die Kontrolle der Einreise in europäisches Gebiet. Dafür wurden Mittel für die Schengen-Informationssysteme SIS I und SIS II sowie für das Visa-Informationssystem, bekannt unter der Abkürzung VIS, als Reserve eingestellt. Diese Mittel werden erst dann freigegeben, wenn wir gegebenenfalls angemessene Rechtsgrundlagen verfügen und in jedem Fall über Informationen über die Ausschreibungen und Verträge. Die dritte Priorität unseres Ausschusses betrifft schließlich den Europäischen Rückkehrfond. Alle hierfür vorgesehenen Mittel wurden als Reserve eingestellt und werden erst freigegeben, wenn der Rat und das Parlament die Richtlinie über gemeinsame Normen und Verfahren zur Rückführung illegal aufhältiger Drittstaatsangehöriger angenommen haben. Der Rat sollte eines wissen: Keine Richtlinie, keine Knete. Das ist ganz einfach. Rihards Pīks Verfasser der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für konstitutionelle Fragen. - (LV) Herr Präsident, Herr Kommissar, liebe Kolleginnen und Kollegen! Es freut mich sehr, dass wir uns nach dem Gipfel von Lissabon endlich auf die Unterzeichnung des Reformvertrages und seine Ratifizierung und Umsetzung zubewegen können. Uns allen ist bewusst, dass dieser neue Vertrag für die Entwicklung und Festigung Europas notwendig ist. Deshalb war ich als Verfasser der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für konstitutionelle Fragen überrascht, dass nur in der Teilrubrik 3b des Haushalts, die die Unionsbürgerschaft betrifft, erhebliche Mittelkürzungen im Vergleich zum Haushalt 2007 vorgesehen sind. In einer Zeit, da sich die institutionelle Struktur der Europäischen Union verändert, werden Mittel für die Kommunikation mit den Bürgern der EU benötigt. Die Bürger der EU müssen über vorzunehmende Änderungen informiert werden, und ihre Mitwirkung und Unterstützung müssen sichergestellt werden. Deshalb bin ich den Mitgliedern des Ausschusses für konstitutionelle Fragen aus meiner Fraktion und besonders den Berichterstattern und den Mitgliedern des Haushaltsausschusses dankbar, dass sie meine Anträge zu verschiedenen Haushaltslinien mit dem Ziel, die Ausgaben für dieses Programm zu erhöhen, unterstützt haben. Ich hoffe, dass das Parlament die Änderungsanträge zum Haushalt ebenfalls unterstützt und dass diese Mittel angemessen verwendet werden, um die Europäische Union zu stärken. Vielen Dank. Christa Prets Verfasserin der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für die Rechte der Frau und die Gleichstellung der Geschlechter. - Herr Präsident! Es geht darum, dass wir von der frauenpolitischen Seite den Haushalt auch geschlechtsneutral betrachten sollen und müssen. Der Gender-Aspekt ist hier ganz wichtig und gender budgeting sollte kein leeres Wort sein, sondern wirklich auch in der Praxis zu finden sein. Ganz wichtig ist, dass wir DAPHNE aufstocken können. Leider ist unser Abänderungsantrag nicht durchgegangen und wir werden ihn im Plenum jetzt noch einmal einbringen. Wir Sozialdemokraten unterstützen den Abänderungsantrag und die Aufstockung von Geldern für DAPHNE, denn es ist ein relativ kleines, aber sehr wichtiges Programm zur Bekämpfung der häuslichen Gewalt. Dann ist es auch notwendig, eine angemessene Finanzierung für das Gender-Institut bereitzustellen, um dessen erfolgreichen Start zu garantieren. Ebenfalls wichtig ist, dass die Ausgaben für das Europäische Jahr des interkulturellen Dialogs ausgewogen auf die Geschlechter aufgeteilt werden. Hier gibt es viele Frauen, gerade was die Migranten anbelangt, die sehr stark in diesen interkulturellen Dialog eingebunden werden sollen. Luciana Sbarbati Verfasserin der Stellungnahme des mitberatenden Petitionsausschusses. - (IT) Herr Präsident, meine sehr verehrten Damen und Herren! Ich möchte ebenfalls den beiden Berichterstattern, Herrn Virrankoski und Herrn Itälä, für ihre ausgezeichnete Arbeit danken. Nach meinem Dafürhalten sollte der Haushaltsplan der wichtigste politische Akt jeder öffentlichen Institution, aber auch jeder privaten Einrichtung sein, weil er die politischen Entscheidungen veranschaulicht, auf deren Grundlage die öffentlichen Gelder ausgegeben werden. Es gibt drei grundlegende Elemente: erstens Disziplin, zweitens den Mut zu wirksamen und effizienten politischen Entscheidungen und drittens die Ausgabenkontrolle. Es liegt auf der Hand, wie Herr Virrankoski ausführte, dass all dies eine entschiedene und rigorose Politik voraussetzt, die auch die Überarbeitung der Verfahren umfasst, was ich voll unterstütze. Was nun die Frage des Petitionsausschusses betrifft, so hielten wir es für geboten, dem Haushaltsausschuss zu empfehlen, dass die vorgeschlagene Aufstockung des Haushalts für den Bürgerbeauftragten um 4,69 % richtig und angemessen ist, auch weil der Bürgerbeauftragte heute eine politische Schlüsselfigur der Demokratie und Transparenz der Europäischen Union und der ordnungsgemäßen Verwaltung ist, deren wachsamer Hüter er sein muss. László Surján (HU) Herr Präsident, Herr Kommissar! Der wichtigste Punkt des Haushalts 2008 ist die Kohäsionspolitik. In der Praxis gibt es in jedem Mitgliedstaat unterentwickelte Regionen, und deshalb haben wir alle ein Interesse an diesem Thema. Darüber hinaus liegt die Kohäsion auch im Interesse derjenigen, die mit der Finanzierung dieses Prozesses zu tun haben, und nicht nur im Interesse der Nutznießer. Deshalb können wir keinen Vorschlag für einschneidende Kürzungen in Höhe von rund einer halben Milliarde Euro bei den Mitteln für die Kohäsionspolitik akzeptieren. Meiner Ansicht nach ist das Parlament überzeugt, dass die neuen Mitgliedstaaten in der Lage sind, alle ihnen zur Verfügung stehenden Mittel anzupassen und auszugeben. Darauf müssen wir alle auch in unseren Heimatländern nachdrücklich hinwirken. Dies ist nicht der einzige Punkt, in dem wir anderer Meinung als der Rat sind und bleiben werden. Wir können auch mit Sicherheit feststellen, dass wir mit dem Geld der Bürger Europas gut, also verantwortungsvoll, umgegangen sind, denn der Haushalt 2008 liegt erheblich unter den im Finanzrahmen festgelegten Obergrenzen. Deshalb ist es enttäuschend, dass wir in der Diskussion über den Haushalt für das Programm Galileo oder das Europäische Technologieinstitut immer noch auf Kriegsfuß miteinander stehen. Beide sind für die Entwicklung der Europäischen Union nützlich, warum müssen wir also Hindernisse auf dem Weg errichten, sie Wirklichkeit werden zu lassen? Ich danke der Europäischen Kommission und dem Berichterstatter für ihre Arbeit und fordere das Parlament auf, die Änderungsanträge des Haushaltsausschusses anzunehmen und dadurch die Verhandlungen vor der zweiten Lesung kräftig zu unterstützen. Gestatten Sie mir abschließend, Herr Präsident, die Abgeordneten zu begrüßen, die heute, am Nationalfeiertag meines Landes, anwesend sind. Damit meine ich natürlich den Ungarnaufstand von 1956. Vielen Dank für Ihre Aufmerksamkeit. Jutta Haug Herr Präsident, Frau Kommissarin, liebe Kolleginnen und Kollegen! Der Rat hat auch in diesem Jahr genau das getan, was er immer tut: Er hat sich von seinen Beamten in den Finanzministerien einen Haushalt zusammenrechnen lassen, der dem Hauptziel des Rates Rechnung trägt, das da lautet "Runter mit den Zahlen" und vor allen Dingen "Runter mit den Zahlungen". Sachlich orientiert an dem, was wir in der Europäischen Union an politischen Plänen umsetzen wollen, ist das nicht. Nein, keineswegs! Der Rat gefällt sich immer noch in seinen unterschiedlichen Formationen darin, Sonntagsreden zu halten und die montägliche Arbeit anderen, sprich dem Parlament, zu überlassen. Da spielt es keine Rolle, ob es um auswärtige Politikbereiche geht, um die Hilfe für den Kosovo oder für Palästina, oder ob es sich um die Umsetzung der Politik handelt, die für Europa superwichtig, ja überlebenswichtig ist: die Wettbewerbsfähigkeit für Wachstum und Beschäftigung. Dass es bei der Finanzierung nun ausgerechnet dieser Politik in absehbarer Zeit zu Problemen kommen würde, hat das Parlament schon während der Verhandlungen zur Finanziellen Vorausschau vor anderthalb Jahren vorausgesehen und auch gesagt. Gehört hat der Rat nicht. Nun muss er eben fühlen! Denn schneller als gedacht stehen wir vor der Situation, dass wir das Projekt Galileo mit öffentlichen Mitteln retten müssen, da der Traum von unternehmerischer Initiative geplatzt ist. Ziemlich rasch hat sich das Europäische Parlament darauf verständigt, den Beginn von Galileo mit europäischem Geld zu finanzieren, und zwar mit der Gemeinschaftsmethode! Alles andere empfinden wir als Quacksalberei. Die kommt uns nicht in die Tüte! Wir sind bereit, Galileo zu der ohnehin eingeplanten 1 Milliarde Euro mit 2,4 Milliarden Euro von 2008 bis 2013 auszustatten. Da das dazu nötige Geld in Kategorie 1a allerdings nicht zur Verfügung steht und wir es auch nicht auf der Straße finden, sind wir bereit, es aus anderen Kategorien des Haushalts zu nehmen. In den Jahren 2007 und 2008 aus der Kategorie 2, das sind 2,2 Milliarden Euro, und aus der Kategorie 5 220 Millionen Euro. Viel Geld ist das aus der Kategorie 2, ja, aber doch möglich, ohne dass einem Bauern Geld abgeht. Die Agrarpreise auf dem Weltmarkt sind hoch. Infolgedessen können unsere Subventionen niedriger ausfallen. Die Transaktion, für die wir die Basis bereits im Haushaltsausschuss in erster Lesung gelegt haben, nennt man "kleine Revision". Puuuh! Eine Revision, und sei sie noch so klein, eine Revision scheut der Rat wie der Teufel das Weihwasser. Tja, aber das ist nun sein Problem. Wir jedenfalls sind bereit, mit dem Rat die nötigen Voraussetzungen für Galileo zu schaffen, für Galileo, einem Flaggschiff europäischer technologischer Innovation. Dass wir im Zuge dieser kleinen Revision auch bereit sind, Geld für das Europäische Technologieinstitut zur Verfügung zu stellen, ist uns angesichts der Größe, nein, der Kleinheit der vorerst benötigten Summe - 2,9 Millionen Euro von 2008 bis 2013 - jetzt erst einmal nur eine Fußnote wert. Wir erwarten, dass der Rat sich bewegt, und zwar ins Parlament und auf das Parlament zu! Herr Präsident, gestatten Sie mir noch eine Anmerkung. Eigentlich hatten wir erwartet, dass von der portugiesischen Ratspräsidentschaft hier bei der Debatte zur ersten Lesung der Finanzminister oder mindestens ein Staatssekretär anwesend ist und wir ihn herzlich begrüßen können. Nichts gegen Sie, Herr Mourato, aber auch der portugiesische Vizepräsident unseres Parlaments ist an der Stelle keine Kompensation. Gérard Deprez (FR) Herr Präsident, meine Damen und Herren! Als Sprecher der ALDE-Fraktion möchte ich zunächst meine Wertschätzung für die Arbeit unseres Kollegen, dem Berichterstatter Virrankoski, zum Ausdruck bringen. Insbesondere möchte ich ihm sagen, dass wir die Strategie, die er mit Zustimmung des Haushaltsausschusses zu Galileo entwickelt hat, uneingeschränkt unterstützen. Europa braucht Galileo. Wir wollen, dass Galileo aus Gemeinschaftsmitteln finanziert wird, und wir wollen, dass die Mittelzuweisungen garantiert sind, ohne nachteilige Auswirkungen auf andere Prioritäten zu haben. Ich möchte auch unserem Berichterstatter dafür danken, dass er in die Liste der Pilotprojekte einige der Projekte aufgenommen hat, denen wir uns besonders verpflichtet fühlen, insbesondere das Frühwarnsystem für Kindesentführungen oder vermisste Kinder. Ich möchte ganz kurz auf den Bericht von Herrn Itälä eingehen, der bedauerlicherweise nicht anwesend ist. Ich schätze die Initiativen zur Erhöhung der Mittel, die regionalen Medien für die Bekanntmachung von Gemeinschaftsinitiativen unter den Bürgern zur Verfügung stehen. Ich glaube, dass regionale und lokale Medien eine sehr viel stärkere Wirkung haben können als bestimmte zentralisierte, bürokratische Initiativen. Ich muss jedoch sagen, dass es in Herrn Itäläs Bericht eine Initiative gibt, die mir gar nicht gefällt. Es geht um die Erhöhung der Sekretariatsausgaben für jedes MEP um monatlich 1 000 Euro. Ich mag diese Initiative nicht, die das Produkt einer Vereinbarung zwischen zwei Fraktionen ist, zufälligerweise den beiden größten, und die just im Jahr vor den Wahlen zum Europäischen Parlament kommt. Ich halte dies für eine versteckte Subvention für die Wiederwahl bestimmter Kollegen, und ich werde gegen diese Bestimmung stimmen. Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (PL) Herr Präsident, Herr Kommissar! Ich ergreife in der Aussprache über den Haushalt 2008 das Wort, um folgende Punkte anzusprechen. Erstens: Obwohl die Ausgaben in diesem Haushalt mit nahezu 129 Milliarden Euro die höchsten in der Geschichte der Union sind, ist das Verhältnis dieser Ausgaben zum Bruttoinlandsprodukt der 27 Mitgliedstaaten das niedrigste aller Zeiten und beträgt bei den Verpflichtungsermächtigungen infolge der Anpassungen durch den Haushaltsausschuss des Europäischen Parlaments lediglich 0,99 %, was ich betonen möchte. Zweitens ist im Zeitraum der Finanziellen Vorausschau von 2007-2013 die Obergrenze der Verpflichtungsermächtigungen für 2008 auf 1,08 % des Bruttoinlandsprodukts der Mitgliedstaaten festgesetzt, und damit haben wir es hier mit einem erheblichen Widerspruch zwischen dem, was wir vor zwei Jahren finanzieren wollten, und dem, was die Europäische Union jetzt finanzieren will, zu tun. Man kann nicht mehr Europa für viel weniger Geld haben. Diese Auffassung ist in diesem Hause wieder und wieder geäußert worden, und wir müssen uns heute erneut daran erinnern. Drittens müssen wir die Beschlüsse des Haushaltsausschusses des Europäischen Parlaments unterstützen, mit denen die Finanzierung des Galileo-Programms, des Europäischen Technologieinstituts und bestimmter Tätigkeiten der Europäischen Union im auswärtigen Bereich beträchtlich angehoben wird. Viertens müssen wir darauf dringen, dass die Europäische Kommission möglichst rasch die Programme akzeptiert, die von den Mitgliedstaaten für die regionale Entwicklung und die Entwicklung ländlicher Räume vorgeschlagen wurden. Über 20 Milliarden Euro werden 2008 den neuen Mitgliedstaaten speziell dafür bewilligt. Es wäre deshalb gut, wenn diese Mittel so effektiv wie möglich verwendet werden könnten. Schließlich und fünftens ist der Beweggrund für den Fonds zur Anpassung an die Globalisierung bemerkenswert, der es Unternehmen, die die negativen Folgen dieses Prozesses zu spüren bekommen, ermöglicht, in den Genuss vorübergehender Unterstützung zu kommen und Arbeitsplätze in der EU zu sichern. Gérard Onesta (FR) Herr Präsident! Ich werde meine Ausführungen auf den Bericht unseres Kollegen Itälä konzentrieren, der gute Arbeit geleistet hat. Wir wissen, dass es immer sehr schwierig ist, den Haushaltsplan für unsere Institution aufzustellen. Ich bedaure nur eine Sache wirklich: Der Haushaltsplan 2008 hat etwas sehr Spezielles. Es ist der letzte Haushaltsplan, bei dem wir eine Menge Geld für Investitionen, insbesondere in die Immobilienpolitik des Parlaments, zusammentragen können. Wir haben 32 Arbeitsorte, wenn man alle Büros in den verschiedenen Hauptstädten mitzählt. Abgesehen von Brüssel und Straßburg befinden sich lediglich sechs der Orte, an denen wir in den verschiedenen Ländern arbeiten, in unserem Besitz. Wir wissen, dass es eine Ankaufpolitik gibt, die uns der Rechnungshof regelmäßig zu verfolgen auffordert, doch wir können sie nicht umsetzen, weil Herr Itälä das Parlament daran hindert, Mittel zu investieren und einen Bestand an Immobilien zu bilden. Ich verstehe allerdings sein Anliegen, ein Zeichen zu setzen, indem wir sagen, wir geben nicht das ganze Geld aus, weil wir unter dem Höchstbetrag von 20 % bleiben wollen. Nun galt hier jedoch 2008 oder nie, denn 2009 werden wir, wie Sie wissen, für das Statut der Mitglieder zahlen, und werden das nicht mehr tun können. Doch abgesehen von diesem Rückzieher muss ich einräumen, dass Herr Itälä sehr gute Arbeit geleistet hat. Vor allem ist dies einer der grünsten Haushalte, die ich kenne, denn er enthält viele Bestimmungen, insbesondere Bestimmungen zur Senkung der Kohlenstoffemissionen, einen Ausgleich für unseren gesamten Kohlenstoffabdruck, den Wunsch nach einem Fuhrpark, der Hybrid-Autos umfasst, den Wunsch, die Anzahl der Sitzungen durch Videokonferenzen zu reduzieren und sogar durch die Verringerung der Anzahl an Reisen von Beamten, die uns nicht notwendigerweise an die Orte folgen, an denen sie gebraucht werden. Kurz gesagt, wir hätten mehr Geld für Investitionen und Aktionen im Jahr 2008 gebraucht, das Jahr vor den Wahlen, doch ganz allgemein ist dies dennoch ein sehr guter Bericht, weil er sich auf Politikbereiche auswirkt, die mir wichtig sind. Deshalb werden wir für den Bericht stimmen, Herr Präsident. Pedro Guerreiro (PT) In den zwei Minuten, die mir zur Verfügung stehen, möchte ich noch einmal darauf hinweisen, dass sich die Geschichte des Haushalts wiederholt. Die Europäische Kommission schlägt den Gemeinschaftshaushalt vor, diesmal für 2008, der Rat empfiehlt massive Kürzungen zum Vorschlag der Kommission, und das Parlament legt einen Vorschlag zur Reduzierungen der Kürzungen in den Entwürfen von Kommission und Rat vor. Alles ist scheinbar normal, nur dass all diese Vorschläge in der Finanziellen Vorausschau für 2007-2013 unter dem Haushalt für 2008 liegen. Wie schon zuvor im Finanzrahmen für 2000-2006 wird die Haushaltsobergrenze der aktuellen Finanziellen Vorausschau nicht eingehalten, da der Gemeinschaftshaushalt 2007 um 1,6 Milliarden Euro unter den Verpflichtungsermächtigungen und um mehr als 8 Milliarden Euro unter den Zahlungsermächtigungen lag, wobei die tatsächliche Ausführung nicht berücksichtig ist. Die Beträge der Finanziellen Vorausschau für 2007-2013 sind unserer Meinung nach ganz klar nicht ausreichend, um einen echten wirtschaftlichen und sozialen Zusammenhalt in einer erweiterten Union von 27 Staaten zu fördern. Grundsätzlich laufen all diese Vorschläge für den Gemeinschaftshaushalt 2008 den Anforderungen der reichen Länder zuwider, die eine Haushaltsobergrenze von 1 % des gemeinschaftlichen BNE festlegen, und dadurch seinen Anteil am Haushalt verringern und seine umverteilende Rolle minimieren. Der Vorschlag des Parlaments beinhaltet Aspekte, die den vom Rat vorgelegten Entwurf verbessern, wie die Erhöhung der Mittelzuweisungen für die Kohäsionspolitik, die auch wir vorgeschlagen haben. Gleichwohl sollten wir betonen, dass deren wirksame Umsetzung später größtenteils unterlaufen wird, um die Ziele der neoliberalen Agenda der von uns abgelehnten Lissabon-Strategie zu erreichen. Dessen ungeachtet stellt selbst der Vorschlag des Parlaments im Vergleich zu den Vereinbarungen für 2008 im mehrjährigen Finanzrahmen eine Kürzung um mehr als 5 Milliarden Euro bei den Zahlungsermächtigungen dar. Da dies eine Phase im Verhandlungsprozess ist, hoffen wir, dass anders als in der Vergangenheit das Parlament zumindest versuchen wird, die Einhaltung der in der Finanziellen Vorausschau für 2008 festgelegten Mindestbeträge so gut wie möglich sicherzustellen. Jean-Claude Martinez (FR) Herr Präsident, für Haushaltsdebatten gibt es ein berühmtes Gesetz, das wir das Gesetz der drei "L" nennen, denn zu Haushaltsdebatten gehört das Herunterbeten von Litaneien wie bei einer religiösen Liturgie, das schließlich zu einer wirtschaftlichen Lethargie führt. Dies gilt auch für den Haushaltsplan 2008. Zunächst die Litaneien. Herr Virrankoski betet diese Litaneien herunter wie Herr Elles 2006 und wie unser Kollege Garriga Polledo 2005. Zunächst die Litanei der Mittelkürzungen: Der Ministerrat kürzt im Haushaltsentwurf die im Vorentwurf des Haushaltsplans vorgesehenen Mittelzuweisungen. Herr Mulder hat uns erklärt, dass dies beispielsweise für die Landwirtschaft ganz normal sei. Das Europäische Parlament jedoch schlägt vor, die Mittel wieder einzustellen. Es gibt auch die Litanei eines Haushalts, der ständig unter den Obergrenzen des mehrjährigen Finanzrahmens liegt. Die Mittel im mehrjährigen Finanzrahmen sind bereits sehr knapp bemessen, und im Haushalt noch mehr. Das ist eine Art "malthusianistischer" Wasserfall. Es gibt auch eine Litanei politischer Prioritäten: Jahr für Jahr werden die Bekämpfung der Armut, Bildung, Ausbildung, eine multifunktionale Landwirtschaft und das siebte Forschungsrahmenprogramm genannt, und da kommt die Liturgie ins Spiel. Die Liturgie besteht hauptsächlich in der Haushaltsnomenklatur und in der Ideologie, die dieser Nomenklatur zugrunde liegt. Die Nomenklatur ist die Darstellung des Haushaltsplans nach Tätigkeiten, die Vorbereitung des Haushalts nach Tätigkeiten. In der Praxis werden die Ausgaben in Titel, in Politikbereiche gestückelt, die den Generaldirektionen entsprechen. Der Haushaltsplan ist wie eine große Salami, eine Art Bestandsverzeichnis des Lebensmittelladens. Dabei besteht, wie der Berichterstatter gemerkt hat, das Problem, dass die Aufteilung des Haushalts in Tätigkeiten in Konflikt mit dem mehrjährigen Finanzrahmen gerät, der in breitere Kategorien aufgeteilt ist. Einer hat fünf Kategorien: Wettbewerbsfähigkeit, Erhaltung der natürlichen Ressourcen, Freiheit, die EU als internationaler Partner, Verwaltung, der andere umfasst etwa 30 politische Tätigkeiten. Es ist schwierig, beides miteinander in Einklang zu bringen. All dies geschieht im Namen einer Haushaltsideologie, die die Ideologie der Leistungsfähigkeit, der Wettbewerbsfähigkeit, der Effektivität, der Effizienz und der Ergebnisse ist, und dies schafft ein Gewirr unklarer Instrumente, Ergebnisindikatoren, Leistungsindikatoren, Arbeitsbögen. Diese Haushaltstechnik wird als Neuerung dargestellt, als Spitzenleistung haushaltspolitischer Intelligenz, aber es ist eigentlich eine ganz alte Technik, die auf das Jahr 1947 zurückgeht. Die amerikanische Hoover-Kommission sprach als erste über die Begriffe der Leistungsfähigkeit, Kosten-Nutzen, Effizienz, Zielen und Ergebnissen. Dies führte in den sechziger Jahren in den USA zur Einführung des Planning, Programming and Budgeting System unter Präsident Johnson, unter Präsident Carter wurde es zum BBZ, dem budget base zero, einer Ideologie der Haushaltsleistung, die sich anschließend in Neuseeland und Großbritannien ausbreitete, 2001 mit dem Organgesetz zu Finanzgesetzen Frankreich erreichte und 2006 schließlich sogar Mexiko. Daraus ist wohl zu verstehen, warum es dem europäischen Haushalt an Transparenz mangelt und eigentlich auch an Effizienz. Im Europäischen Parlament sitzen keine 100 Personen, die in der Lage wären, den europäischen maßnahmenbezogenen Haushalt zu verstehen. Dies hat eine wirtschaftliche Lethargie der Europäischen Union zur Folge. Denn wenn es kein Galileo gibt, keine Verbindung Lyon-Turin, keine Verbindung Genua-Barcelona, wenn die Hauptstädte nicht durch Hochgeschwindigkeitszüge verbunden sind, wenn der Forschungsetat hinter den Erfordernissen zurückbleibt, wenn der Haushalt eines Europa mit 27 Mitgliedstaaten dem Umfang des spanischen Haushalts entspricht, wenn der europäische Haushalt ein Zwanzigstel des Haushalts des USA beträgt, dann liegt der Grund eben in dieser malthusianistischen Ideologie. Es wäre wohl an der Zeit, zu verstehen, dass wir neben dem gewöhnlichen Haushalt einen außerordentlichen Haushalt brauchen, um Kredite aufzunehmen, die durch einen großen europäischen Kredit finanziert werden, der Investitionen ermöglichen würden. Sergej Kozlík (SK) Würden wir das Vertrauen in zentral finanzierte Tätigkeiten nach den Haushaltsausgaben, ausgedrückt im Anteil am BNE der EU, bewerten, würde der Verlauf der Vertrauenskurve dem eines fallenden Blattes ähneln. Dies ist wirklich alarmierend. Der Anteil der Zahlungsermächtigungen am BNE der EU ist seit mehreren Jahren rückläufig und beträgt etwa 1 %. Im Entwurf des Haushaltsplans für 2008 sind sie auf 0,95 % gesunken. Ähnliche Trends sind nicht nur beim Volumen der Haushaltsmittel, sondern auch bei den Zahlungsermächtigungen in Verbindung mit den Obergrenzen der Zahlungen des mehrjährigen Finanzrahmens zu beobachten. Insbesondere der vorgeschlagene Betrag von 10 Milliarden Euro bei den nicht zugewiesenen Zahlungsermächtigungen weicht offenbar beträchtlich von den Zielen des langfristigen Finanzrahmens ab. Ich bin ebenfalls erstaunt, dass der Rat eine Kürzung der Zahlung für die Programme zur Verbesserung der europäischen Wettbewerbsfähigkeit und der Kohäsion von mehr als einer Milliarde Euro vorschlägt. Daher teile ich die Auffassung, dass die Zahlungsermächtigungen angesichts der politischen Aufgaben der EU unzureichend sind, und werde den Vorschlag unterstützen, die Zahlungsermächtigungen auf 0,99 % des BNE der EU anzuheben. Ingeborg Gräßle Herr Präsident, Frau Kommissarin, liebe Kolleginnen und Kollegen! Ich darf mich heute vor allem mit zwei wichtigen Reserven im Kommissionshaushalt beschäftigen: eine für die Gebäudepolitik und eine für das Personal. Für die letztere gilt, dass das Personalscreening uns gezeigt hat, dass fast 11 000 Mitarbeiter in der Kommission mit Verwaltungsunterstützung und Koordinierung beschäftigt sind - der Verwaltung der Verwaltung also. Wenn man die Übersetzer und die Haushälter noch dazuzählt, ist es übrigens der Bereich mit dem stärksten Personalwachstum. Dann kommen wir auf weitere 5 700 Leute. Wenn wir gelegentlich von better regulation sprechen, müssen wir ab sofort auch better organisation einfordern. Dazu brauchen wir mehr Informationen und dazu dient die Reserve. Teil des Auftrags an die Kommission durch das Parlament war ein Benchmarking, ein Vergleich der Stellen mit denen in internationalen Organisationen. Diesen Vergleich macht uns die Kommission mit Hinweis auf die mit diesen Organisationen vereinbarte Anonymität nicht zugänglich. Das ist ein starkes Stück, und hier kommen wir nur weiter, wenn das Parlament die geforderten Informationen bekommt - wirkliche Informationen und nicht Bruchstücke. Das Screening gibt einen einmaligen und erstmaligen Einblick in die Personalstruktur der Kommission. Dafür danken wir. Aber die Schlussfolgerungen, also ein Aktionsplan der Kommission, fehlen. Ich möchte wirklich darum bitten, dass dieser Aktionsplan kommt. Es fehlen auch die Schlussfolgerungen für die Gebäudepolitik in Brüssel. Die Mitteilung der Kommission vom Juli über den Gebäudebedarf nimmt die Ergebnisse des Personalscreenings vom April nicht zur Kenntnis, obwohl die Zuständigkeiten beim gleichen Kommissar liegen. Das sind nicht Sie, Frau Kommissarin. Das ist enttäuschend und darf so keinen Bestand haben. Die vom Parlament in die Reserve gesetzten Beträge zwingen die Kommission zu einer Verbindung zwischen diesen beiden Dokumenten. Die Kommission muss in diesem Punkt endlich ihre Arbeit machen, weil ich das bisher vorliegende Resultat des Personalscreenings bei unseren Wählerinnen und Wählern für nicht vermittelbar halte. Vladimír Maňka (SK) Zunächst einmal möchte ich den beiden Berichterstattern danken. Ich danke Herrn Itälä für mehr als acht Monate Zusammenarbeit am Entwurf des Gesamthaushaltsplans der Europäischen Union für das Haushaltsjahr 2008. In den vergangenen Jahren wurde der Haushalt der Institutionen um fast 18 % erhöht, insbesondere infolge der Erweiterung. Künftig wird der Haushalt nicht in diesem Umfang wachsen. Wenn wir wollen, dass die Institutionen effizienter arbeiten, müssen wir die Zusammenarbeit zwischen ihnen verbessern. Ich freue mich, dass die Befürchtungen in Zusammenhang mit einer solchen Zusammenarbeit sich nicht bestätigt haben. Zum einen haben wir versucht, sicherzustellen, dass die Institutionen alle Aufgaben erfüllen, deren Erfüllung die Bürger erwarten. Darüber hinaus haben wir versucht, die effiziente Verwendung der Mittel zu gewährleisten. Bei der Bereitstellung der Haushaltsmittel des Europäischen Parlaments ist es für uns am wichtigsten, dass wir uns jetzt und in Zukunft auf unsere wichtigste Rolle und Priorität konzentrieren: die Verbesserung des Rechtsetzungsprozesses. Fragen, die nicht damit zusammenhängen, müssen im Haushalt auf ein absolutes Minimum reduziert werden. Wir sind auf dem Weg, dies zu erreichen. Meine Damen und Herren, Sie wollen den Wählern beweisen, dass Sie ihre Mittel verantwortungsvoll verwalten. Doch hin und wieder liegen uns die Dokumente noch nicht einmal in den am meisten verbreiteten Sprachen vor. Es gibt außerordentliche Ausschusssitzungen, für die neue Mittel benötigt werden. Wir müssen die Flexibilität in diesem Bereich verbessern. Ausgaben für Gebäude machen einen großen Teil der Haushaltsmittel der Institutionen aus. Das sollten wir in Zukunft weiter beobachten. In der Vergangenheit haben die europäischen Institutionen zuweilen Immobilien über dem Marktwert erworben oder gemietet. Wir wollen, dass künftig allen Aspekten des Erwerbs, der Anmietung und der Renovierung größere Aufmerksamkeit geschenkt wird. Unser Ziel ist es, die Kosten zu senken und Flexibilität sicherzustellen. Wir wollen Kartelle und Monopole verhindern. Unsere nächste Priorität besteht darin, die Bürger der Europäischen Union besser zu informieren. Wir haben daher beschlossen, diesen Bereich durch Unterstützung der regionalen und lokalen Medien zu stärken. Meine Damen und Herren, wir wollen weiter daran arbeiten, dass die Institutionen effizienter funktionieren. Die Berichte, die wir über ihre Tätigkeiten erhalten, müssen mehr Informationen enthalten. Aus den Berichten sollte deutlich hervorgehen, ob die Ziele erreicht wurden oder nicht. Ich begrüße die Methode der Institutionen, den Haushaltsplan mit Hilfe von Inflationskoeffizienten sowie auf der Grundlage des tatsächlichen Bedarfs vorzubereiten. Abschließend möchte ich dem Berichterstatter danken, weil es uns in zahlreichen schwierigen Diskussionen gelungen ist, einen guten Kompromiss zu erreichen, der zu einer besseren Verwendung des Geldes der europäischen Steuerzahler führen wird. Nathalie Griesbeck (FR) Herr Präsident, meine Damen und Herren! In anderthalb Minuten zu erklären, was man vom Haushaltsentwurf 2008 hält, ist eine schwierige Aufgabe. Doch ich möchte mir zuerst die Zeit nehmen, unseren Berichterstattern, Herrn Virrankoski und Herrn Itälä, zu danken, mit denen wir uns mühevoll einen Weg durch die Beschlüsse bahnen mussten, die der Haushaltsausschuss heute vorlegt. Der mehrjährige Finanzrahmen 2007-2013 presst uns natürlich in einen Sparhaushalt, der es uns bedauerlicherweise nicht ermöglicht, die Ziele kontinuierlich und zügig zu verfolgen, die wir uns für Europa gesetzt haben und deren politische Umsetzung meines Erachtens die einzige Möglichkeit darstellt, die Regionen Europas zu retten, indem sie in die Lage versetzt werden, unseren Mitbürgern den Lebensstil zu bieten, den sie in einem internationalen Umfeld anstreben, das sich gewandelt hat und sich ständig verändert und weiterentwickelt. Ich fordere das Parlament daher auf, die Initiativen unseres Ausschusses zu unterstützen, vor allem mit Blick auf die Neuverhandlung nach der Hälfte der Laufzeit des mehrjährigen Finanzrahmens und die Festlegung eines neuen Mechanismus für die Eigenmittel. Zum Haushalt möchte ich, da ich nur wenig Zeit habe, lediglich auf einen Punkt eingehen. Als ständige Berichterstatterin für die Strukturfonds im Haushaltsausschuss habe ich beschlossen, die Mitglieder der Europäischen Kommission zu fragen, worin die Gründe dafür liegen, dass 30 % der Verwaltungsausgaben dieser Fonds als Reserve eingestellt wurden. In der Studie, die wir kürzlich mit Herrn Virrankoski zur Durchführung der Strukturfonds vorgelegt haben, wird hervorgehoben, wie lange die Kommission gebraucht hat, die nationalen Rahmen und operationellen Programme zu billigen, daher bestehen noch zu verwendende Beträge in Rekordhöhe für drei Jahre. Mit dieser entschlossenen Haltung gegenüber der Reserve wollten wir Alarm schlagen. Die regionalpolitischen Maßnahmen sind, wie die Unterstützung für Forschung und Innovation, äußerst wichtige Maßnahmen für die Zukunft unserer Wirtschaft und damit für die Arbeitsplätze und die Lebensqualität der Europäer. Wir wollen die Dinge schnell erledigen, aber auch gute Arbeit leisten. Dies erklärt, warum wir den Rat um Zustimmung zu den höheren Mitteln ersuchen, die wir vorschlagen. Seán Ó Neachtain (GA) Herr Präsident! Ein Aspekt des Haushalts sollte hier erwähnt werden, und zwar die Mittel, die für die Gemeinsame Agrarpolitik vorgesehen sind. Die GAP, wie sie genannt wird, hat in den letzten 15 Jahren zahlreiche Reformen erfahren: die MacSharry-Reformen, die Agenda 2000 und die Entkoppelung der Beihilfen von der Produktion. Ich möchte einen Punkt klarstellen: Möglicherweise stimmen die Regierungen der Mitgliedstaaten keiner Änderung der Beihilfen zu, die im Rahmen der GAP zwischen 2007 und 2013 für die Landwirte überall in Europa gezahlt werden sollen. In meinem Heimatland Irland wurden nämlich feste finanzielle Vereinbarungen mit den Landwirten im Rahmen der Agrarpolitik im Zeitraum 2007-2013 getroffen. Wir wissen, dass die Agrarpolitik einem Gesundheitscheck, nicht jedoch einer allgemeinen Überprüfung unterzogen werden soll. Und der Check wird sich nicht auf die finanziellen Vereinbarungen erstrecken, die die Staats- und Regierungschefs der EU für die Landwirte in Irland und Europa bis zum Jahre 2013 getroffen haben. Ich hoffe, dass man sich dessen bewusst ist und nichts ausgelassen wird und dass nicht versucht wird, die Tatsachen zu verdrehen, denn für die Landwirte überall in Europa ist es von wesentlicher Bedeutung, dass alles in Ordnung ist. Margrete Auken (DA) Herr Präsident! Unsere Fraktion stimmt natürlich für den Änderungsvorschlag zur Aufstockung der Mittel für Palästina. Wir müssen jedoch betonen, dass sowohl der Rat als auch die Kommission dafür sorgen sollten, dass wir nicht am Ende Geld in ein Fass ohne Boden werfen. Dies trifft auf einen Großteil der Mittel zu, die derzeit gewährt werden, und widerspricht den EU-Grundsätzen für die Gewährung von Hilfszahlungen, durch die der Empfänger in die Lage versetzt werden muss, eine nachhaltige Wirtschaft zu entwickeln. Dies ist jedoch unmöglich, weil Israel die palästinensische Gesellschaft und Wirtschaft unterdrückt und dies nicht nur im Gazastreifen. Die Delegation des Entwicklungsausschusses wurde Zeuge dieser Situation, als sie im September das Westjordanland und den Gazastreifen besuchte. EU-Gelder fließen unendlich, ohne dass Israel zur Rechenschaft gezogen wird. Uns wurde von einem Gespräch in Washington berichtet, bei dem einer der Nahost-Berater des Weißen Hauses nach der Rolle der EU gefragt wurde. Er antwortete: "Die EU? Wir geben Befehle, Europa zahlt!" Das stimmt auch! Wir zahlen immer weiter, und Israel darf einfach alles zerstören, was wir aufgebaut haben. Die Kommission und der Rat müssen nun Forderungen an Israel stellen. Die Blockade des Gaza-Streifens muss beendet werden, damit Güter und Personen hinein und heraus können. Der Gaza-Streifen ist momentan in Wirklichkeit ein einziges großes Freiluftgefängnis. Die Grenzzäune zum Westjordanland müssen ebenfalls beseitigt werden. Das sagt nicht nur unsere Delegation; auch die Botschaft der Weltbank und unseres eigenen Amtes, ECHO, war eindeutig. Wenn es keine Hoffnung auf Besserung oder kein Licht am Ende des Tunnels gibt, missbrauchen wir die Steuergelder der EU-Bürger, und dem muss sofort ein Ende bereitet werden! Adamos Adamou (EL) Herr Präsident! Der Haushalt der EU ist das Schlüsselinstrument zur Umsetzung der politischen Prioritäten. Die Haushaltspolitik verfolgt offenkundig drei Ziele: Wettbewerbsfähigkeit der Unternehmen, Kampf gegen den Terror und Intervention in Drittstaaten. Die Ausgaben sind auf diese drei Ziele gerichtet, doch die Interessen und Sorgen der Massen liegen ganz woanders. Sie denken an ihre berufliche Zukunft, ihr Einkommen, ihre Rente, die öffentliche Schul- und Hochschulbildung. Hinterfragen wir doch einmal die im Haushalt festgelegten politischen Prioritäten: Tragen sie wirklich dazu bei, das Leben der Bürger zu verbessern? Erfüllt die EU als Global Player zuverlässig ihre Verpflichtungen? Wie verbessert sich das Leben der europäischen Bürger, wenn rund 741 Millionen Euro für den Raum der Freiheit, der Sicherheit und des Rechts bereitgestellt werden? In dem unlängst von der Kommission vorgelegten Konsultationsdokument zur Haushaltsreform heißt es, dass mit Haushalt jetzt und vor allem in Zukunft die Intensivierung des Wettbewerbs um Rohstoffe und Märkte, die Verschiebung des Gleichgewichts der wirtschaftlichen Macht und die Liberalisierung gewaltiger neuer Märkte gefördert werden sollen, wodurch für die Europäer neue Möglichkeiten geschaffen werden. Aber eben dies führt die Völker Europas in die Irre. Erstens sind die Haushalte der Mitgliedstaaten nicht auf soziale Gerechtigkeit ausgerichtet, sondern verschärfen den ohne Rücksicht auf die Mittel geführten Kampf um die Kontrolle der Märkte, und zweitens bringt dies die öffentliche Meinung in Drittstaaten gegen Europa auf. Janusz Lewandowski (PL) Herr Präsident! Wir stehen noch am Beginn der finanziellen Vorausschau, und deshalb sind wir bei der Planung der Ausgaben für 2008 vorsichtig. Zugleich ist dies der vierte Jahreshaushalt dieser Wahlperiode, und so haben wir genügend Erfahrung mit dem Haushaltsverfahren und den einschlägigen Spielregeln zwischen dem Parlament, der Kommission und dem Rat gesammelt. Dies ist wahrscheinlich der Grund dafür, dass eine Rekordzahl von Änderungsanträgen im Haushaltausschuss unter der fähigen Leitung von Herrn Böge im Geiste des Konsenses angenommen wurde, was sicherlich eine Blockabstimmung am Donnerstag erleichtert und uns mit einer größeren Verhandlungsmacht bei der Gestaltung des Entwurfs des Haushaltsplans für 2008 ausstattet. Die Prioritäten für 2008 sind wieder und wieder benannt worden, und die Finanzierung des Galileo-Programms ist stets aufs Neue als Problem herausgestellt worden. Es freut mich deshalb, darauf hinweisen zu können, dass der Ostseeraum zum ersten Mal in diesem Haushalt berücksichtigt worden ist, und zwar nicht durch eine Erklärung, sondern im finanziellen, das heißt realen Sinn. Vielleicht liegt das daran, dass sowohl die Kommissarin als auch die beiden Berichterstatter und der Vorsitzende des Haushaltsausschusses aus dieser Region stammen. Es ist gut, dass die Europäische Union globale Verpflichtungen eingeht, aber je größer die Europäische Union wird, desto größer wird auch ihre Verantwortung für unseren Kontinent einschließlich des Ostseeraums, das heißt des Binnenmeers der Europäischen Union in ihrer jetzigen Gestalt, und es ist allgemein bekannt, in welch schlechtem Zustand er ist. Angesichts dessen ist es gut, dass wir in Form von Pilotprojekten und vorbereitenden Maßnahmen ein Finanzinstrument zur Aufstockung der Mittel für die regionale Entwicklung, die Sicherheit der Schifffahrt, die Vereinfachung des Grenzübertritts und vor allem für den Umweltschutz gefunden haben. Ich hoffe, dass sich diese Prioritäten wie auch unsere gesamte Haushaltsstrategie im strengen Spiegel der Europäischen Kommission behaupten werden. Louis Grech (MT) Herr Präsident! Zunächst möchte ich sagen, dass ich den Bemerkungen von Herrn Itälä über das Haushaltsverfahren zustimme und dass niemand bereit ist, alles einfach nur abzunicken. Ich schlage deshalb vor, dass wir dieses Thema so rasch wie möglich erörtern, um die scheinbar bestehenden Schwierigkeiten und Meinungsverschiedenheiten wirksam auszuräumen. Wir begrüßen ferner die Aufstockung des Haushalts für FRONTEX um 30 Millionen Euro. In der Tat erwarten wir eine Verbesserung des Aufbaus der Agentur, eine bessere Koordinierung und ein entschlosseneres Vorgehen. Das Parlament hat eindeutig und konkret zu verstehen gegeben, dass es nunmehr an FRONTEX und den Mitgliedstaaten ist, die mangelnde Effizienz, die unerfüllten Versprechen und die im letzten Jahr aufgetretenen Verzögerungen abzustellen. Ein weiterer Aspekt, den ich ansprechen möchte, betrifft Berichte und Studien, die in den verschiedenen Institutionen, darunter auch der Kommission, erstellt bzw. von ihnen in Auftrag gegeben werden. Es wird eine gemeinsame Datenbank für Berichte und Studien benötigt, um Doppelarbeit zu vermeiden, Verschwendung zu verringern und zugleich Informationen leichter zugänglich zu machen. Darüber hinaus sollte jährlich ein Bericht Auskunft über diese Studien und Berichte und darüber geben, an wen der Auftrag vergeben wurde, wie hoch die Kosten waren und, falls möglich, wozu sie verwendet wurden. Wir sollten auch die Auswirkung und den Zusatznutzen der Berichte des Wirtschafts- und Sozialausschusses und des Ausschusses der Regionen prüfen, insbesondere angesichts von Berichten mit zu technischem Charakter und von Berichten, die bereits von der Kommission oder dem Parlament ausgearbeitet worden sind. Hinsichtlich des Erwerbs von Liegenschaften möchte ich Sie an die Vereinbarung aus dem Jahre 2006 erinnern, der zufolge die Verfahrensweise für den Erwerb und die Anmietung von Gebäuden für die Institutionen einschließlich der Informationsbüros erneut überprüft werden sollte. Ich habe den Eindruck, dass die Institutionen im Laufe der Jahre aus verschiedenen Gründen Gebäude zu einem offenbar über dem Marktpreis liegenden Preis erworben haben. Ohne die Vorzüge der Verfahrensweise für den Erwerb von Gebäuden infrage stellen zu wollen, ist es doch sinnvoll, institutionell zu prüfen, wie wir die Bedingungen verbessern können, zu denen wir Liegenschaften erwerben und anmieten, und den Preis für Büros marktgerechter zu gestalten und so eine Kartell- oder Monopolsituation zu vermeiden. Schließlich möchte ich das finnische Doppel zu seiner nützlichen Arbeit und zu der Art seiner Verhandlungsführung beglückwünschen. István Szent-Iványi (HU) Herr Präsident! Zunächst möchte ich dem Berichterstatter Herrn Virrankoski danken, der ausgezeichnete Arbeit geleistet hat. Ich möchte aber darauf hinweisen, dass es, wenn die Europäische Union ein globaler Akteur sein möchte, lächerlich anmutet, für die Außenpolitik weniger Geld ausgeben zu wollen als für die Verwaltung. Zweitens ist es auch unannehmbar, dass die Ausgaben im Rahmen des Titels Erweiterung, die als vorrangig angesehen werden, dem Nominalwert nach im Vergleich zu 2007 ebenfalls niedriger sind, und drittens ist es unannehmbar, dass die Ausgaben für auswärtige Angelegenheiten in geringerem Maße - um rund 1,5 % - als die allgemeinen Ausgaben steigen, für die eine Erhöhung um 2 % vorgesehen ist. Das bedeutet, dass die Europäische Union nicht dafür gesorgt hat, dass genügend Mittel für die Durchführung der Aufgaben zur Verfügung stehen, die sie festgelegt hat; ebenso wenig hat sie dafür gesorgt, dass genug Geld für die Umsetzung der Prioritäten in der Außenpolitik vorhanden ist. Mittel in ausreichendem Umfang sind weder für die Mission im Kosovo noch für Hilfeleistungen für das palästinensische Volk ausgewiesen; ich fürchte, dass der Haushalt im nächsten Jahr erneut mehrmals geändert werden muss, weil dafür keine Vorkehrungen getroffen wurden. Das Ungleichgewicht zwischen der östlichen und der südlichen Dimension der Europäischen Nachbarschaftspolitik ist seit vielen Jahren ein immer wieder auftauchendes Problem. Die Länder im Süden haben dreimal so viel Geld pro Kopf der Bevölkerung erhalten wie die im Osten, und das ist unannehmbar. Abschließend meine ich, dass es wichtig ist, die Frage der Zusammenarbeit zwischen dem Europäischen Parlament und dem Rat hinsichtlich des Titels für die Gemeinsame Außen- und Sicherheitspolitik zu klären. Bisher hat es keine Vereinbarung oder einen politischen Dialog gegeben, und solange dies so bleibt, bin ich dafür, 40 Millionen Euro in die Reserve für die GASP einzustellen. Vielen Dank. Konrad Szymański (PL) Meine Damen und Herren! Ein Punkt, über den wir heute zu entscheiden haben, ist die Bewilligung der ersten Tranche der finanziellen Unterstützung für das Europäische Technologieinstitut. Dies ist eine besonders wichtige und mit Spannung erwartete Entscheidung für Wrocław, wo man auf die Ansiedlung dieser Institution hofft. Es ist sehr bedauerlich, dass es uns nicht gelungen ist, diese Institution vor dem Abschluss der Verhandlungen über die Haushaltsperspektive zu errichten. Dadurch wird die Aufnahme ihrer Tätigkeit erheblich erschwert. Heute bietet sich uns die Gelegenheit, die verlorene Zeit wettzumachen und rund 3 Millionen Euro bereitzustellen, um die Institution zu errichten und zum Funktionieren zu bringen. Ihre volle Finanzierung in den Jahren 2010 und 2011 kann nur durch eine Überprüfung der Haushaltsvorausschau sichergestellt werden. Ich kann Ihnen versichern, dass dieses Geld gut angelegt ist. Das zeigt sich an der Bereitschaft und der Begeisterung der lokalen Behörden, Geschäftsleute und der Welt der Wissenschaft in Niederschlesien, sich an diesem Vorhaben zu beteiligen. Ich bitte Sie deshalb, den Änderungsanträgen zuzustimmen. Satu Hassi (FI) Herr Präsident, meine Damen und Herren! Mein Dank gilt den Berichterstattern, Herrn Itälä und Herrn Virrankoski, für ihre ausgezeichnete Arbeit. Ich bin froh, dass der Haushaltsausschuss die beiden Pilotprojekte im Zusammenhang mit dem Schutz der Ostsee gebilligt hat. Ich hoffe, dass auch das Plenum sie unterstützen wird. Es ist Zeit, dass wir unser Augenmerk verstärkt auf die Ostsee richten. Seit der Erweiterungsrunde von 2004 ist sie ein Binnenmeer der EU, gleichzeitig ist sie aber eines der weltweit am schwersten kranken und am stärksten verschmutzten Meere. Das ist eine Schande für die EU. Ziele eines dieser Pilotprojekte sind die Verringerung der Mengen an gefährlichen Abfällen, die in die Ostsee eingeleitet werden, und der Ausgleich des Sauerstoffdefizits in den tiefen Becken des Meeres. Ein weiteres Ziel ist der Abbau der Schwefeldioxidemissionen aus der Schifffahrt durch den Emissionshandel. Wenn dieses Experiment zu guten Ergebnissen führt, könnte der Schwefeldioxidemissionshandel ein gangbarer Weg zur Reduzierung der Schwefeldioxidemissionen in allen Meeresgebieten der EU sein, was die Luft, die wir alle in ganz Europa atmen, künftig sauberer machen würde. Ich hoffe daher, dass auch das Plenum diesen Initiativen zustimmen wird. James Elles - (EN) Herr Präsident! Ich möchte mich meinen Vorrednern anschließen und den Berichterstattern ebenfalls zu ihrer Arbeit gratulieren. In meinen Ausführungen möchte ich mich aber im Gegensatz zu Herrn Martinez nicht auf die drei "L" konzentrieren, die wenn ich mich recht erinnere für "Litanei", "Liturgie" und "Lethargie" stehen, sondern darauf, wie die praktische Umsetzung erfolgen kann, wie der Anfang gemacht werden kann und wie wir mit Fantasie optimale Ergebnisse erreichen können. Erstens möchte ich den Berichterstattern, insbesondere Herrn Virrankoski, dafür danken, dass sie einige Abschnitte über die Haushaltskontrolle in ihre Berichte aufgenommen haben. Es ist äußerst wichtig, dass wir uns mit der Frage der optimalen Mittelverwendung befassen. Auch wenn dieser spezielle Begriff nicht im Entschließungsantrag vorkommt, ist zweifellos jedem klar, dass wir mit unseren Fachausschüssen in der Lage sein müssen, die Verwendung der Gelder zu rechtfertigen, die wir ausgeben, nicht nur im aktuellen Haushaltszeitraum, sondern auch mit dem Vorliegen der nationalen Verwaltungserklärungen, die allem Anschein nach von vielen Mitgliedstaaten noch immer widerwillig erstellt werden. Zweitens möchte ich den Berichterstattern ebenso wie Frau Grybauskaitin diesem Zusammenhang dafür danken, dass die im Haushalt 2007 für meinen Bereich vorgesehenen Pilotprojekte und Vorbereitungsprojekte durchgeführt wurden. Es sind eine ganze Reihe von Projekten und es ist erfreulich, auch für 2008 eine gewisse Kontinuität gewährleistet zu sehen, insbesondere, was die Pilotprojekte für Informationsnetzwerke, aber auch die Projekte mit der EU, China und Indien betrifft. Damit komme ich zu meinem letzten Punkt, zur Fantasie. Einstein sagte einmal, dass Fantasie wichtiger ist als Wissen. In dieser Aussprache konnten wir beobachten, dass viele Kollegen - Herr Mantovani, Frau Guy-Quint und andere - ebenso wie ich selbst stets beklagen, dass uns in Rubrik 4, externe Politikbereiche, zu wenig Mittel zur Verfügung stehen. Wir wissen ganz genau, dass das Geld nicht ausreicht und deshalb möchte ich angesichts der bevorstehenden Haushaltsüberprüfung eine besondere Bitte aussprechen. Ich möchte an alle Beteiligten appellieren, sich mit ein wenig Fantasie die Anforderungen vorzustellen, die in Zukunft auf die Europäische Union zukommen werden, damit sie zukünftige globale Herausforderungen bewältigen und ihren Beitrag zur weltweiten Finanzhilfe und zum Funktionieren der Weltwirtschaft leisten kann, und dass wir dann dafür sorgen, dass wir die Mittel zur Verfügung haben, die wir zur Umsetzung der Maßnahmen brauchen, die Teil unserer Politik sein sollen. Joan Calabuig Rull (ES) Herr Präsident! Mit einem Haushalt, der sich auf 0,99 % des BIP der Union beläuft, können wir keine solide politische Position vertreten. Zur Rubrik 1a, Wettbewerbsfähigkeit für Wachstum und Beschäftigung, sei darauf hingewiesen, dass diese Zahlen zum ersten Mal den größten Teil des Vorentwurfs des Haushaltsplans ausmachen. Doch die Ziffern des Rates beschneiden diese Rubriken, die in Verbindung mit der Strategie von Lissabon stehen, und gerade sie muss den Mittelpunkt der EU-Politik bilden. Ich möchte eine Bemerkung zur Finanzierung von Galileo und des Europäischen Technologie-Instituts machen. Sie sind prioritäre Projekte für unsere Wettbewerbsfähigkeit und Glaubwürdigkeit. Die Finanzielle Vorausschau 2007-2013 reicht nicht aus, um Projekte von so großer strategischer Bedeutung zu finanzieren. Ein weiterer Punkt bezieht sich auf die Agentur Frontex, die aus humanitärer und auch aus politischer Sicht eine wichtige Rolle spielt. Der Europäische Rat bekräftigte im Juni die Notwendigkeit des Ausbaus von Frontex, um die Kapazität der Union zur Verwaltung ihrer Außengrenzen zu verbessern. Dies ist auch eine der Prioritäten, die vom Parlament wiederholt angesprochen wurden. Davon zeugt die vorgeschlagene Aufstockung um 30 Millionen Euro bei Verpflichtungsermächtigungen für die Betriebskosten der Agentur, die eine Anhebung von 127 % gegenüber dem Vorentwurf des Haushaltsplans darstellt. Die Zuweisung für Rubrik 4 ist eindeutig unzureichend, um die Ziele zu erreichen und unsere Versprechen als Global Player zu erfüllen, insbesondere in den Operationen im Kosovo und in Palästina, wie hier schon gesagt wurde. Abschließend möchte ich erklären, dass die Zusage der Union zur Beteiligung an der EXPO Zaragoza 2008 - Wasser und nachhaltige Entwicklung - die richtige Entscheidung ist und eine gute Gelegenheit bietet, um den Unionsbürgern die europäische Politik näher zu bringen, denn darum muss es uns gehen. Samuli Pohjamo (FI) Herr Präsident, Frau Kommissarin! Auch ich möchte zunächst dem Berichterstatter, Herrn Virrankoski, für die ausgezeichnete Vorbereitung des Haushaltsplans danken. Er hat den verschiedenen beteiligten Parteien Gehör geschenkt und auch die Vorschläge des Ausschusses für regionale Entwicklung angemessen berücksichtigt. Auch der zweite Berichterstatter, Herr Itälä, hat eine sehr gute Arbeit geleistet. Es ist wichtig, dass die Mittel für die regionale Entwicklung auch weiterhin auf einem angemessenen Niveau bleiben. Gleichzeitig müssen wir sicherstellen, dass die Verfahren und die Verwaltung im Bereich der Regionalpolitik sowohl in der Union als auch in den Mitgliedstaaten vereinfacht und präzisiert werden, so dass alle für die regionale Entwicklung zur Verfügung stehenden Mittel in den Mitgliedstaaten effektiver und sinnvoller eingesetzt werden und damit zum Abbau der regionalen Unterschiede und zur Umsetzung der Lissabon-Strategie beitragen. Die Bürokratie, das Schreckgespenst der Union, erschwert die Umsetzung der Regionalpolitik. Das erste Jahr des neuen Programmplanungszeitraums ist fast vorüber, und die meisten Programme sind noch immer nicht genehmigt. Das ist, wie der Berichterstatter erklärt hat, ein ernsthaftes Problem. Da die Kommission und die Mitgliedstaaten gebummelt haben, wurden Projekte nur langsam in Gang gesetzt, so dass das erste Jahr des Planungszeitraums ein problematisches Zwischenjahr werden wird. Die Kommission sollte die übrigen Programme unverzüglich genehmigen, damit die im Haushalt zurückgestellten Mittel effektiv und fruchtbringend ausgegeben werden und die neuen Programme tatsächlich auf den Weg gebracht werden können. Simon Busuttil (MT) Vielen Dank, Herr Präsident, und vielen Dank auch Ihnen, Herr Virrankoski und Herr Itälä. Mit diesem Haushalt verdoppelt das Parlament den Haushalt der Agentur FRONTEX auf nahezu 70 Millionen Euro. Diese Maßnahme spricht für sich selbst, weil dadurch jedem die Priorität klar wird, die das Parlament FRONTEX einräumt. Die Aufstockung um 30 Millionen Euro ist dem operativen Haushalt von FRONTEX zugewiesen worden, um ihre Einsätze in den am meisten vom Zustrom von Migranten betroffenen Gebieten zu erhöhen. Zugleich, Herr Präsident, haben wir 30 % des Verwaltungshaushalts von FRONTEX in die Reserve eingestellt, weil wir wollen, dass die Agentur ihre Arbeit effektiver gestaltet. Für die Freigabe dieser Reserve müssen drei Bedingungen erfüllt sein: Erstens wollen wir, dass der Direktor von FRONTEX regelmäßig Verbindung mit uns aufnimmt, um die Aufsicht des Parlaments über die Agentur zu stärken. Zweitens wollen wir ausführliche Informationen über das Arbeitsprogramm der FRONTEX für das kommende Jahr, und weil Kommissar und Kommissionsvizepräsident Frattini selbst angekündigt hat, dass FRONTEX im nächsten Jahr im Mittelmeer ständig im Einsatz sein werde, erwarten wir jetzt, dass der Agentur weit mehr als die 10 Millionen Euro zugewiesen werden, die ursprünglich bisher für Einsätze an den Seegrenzen eingeplant waren. Drittens wollen wir eine aktualisierte und den Tatsachen entsprechende Liste der Ressourcen, Schiffe, Flugzeuge, Hubschrauber, die die Mitgliedstaaten bereit sind, für FRONTEX-Einsätze zur Verfügung zu stellen. Wir wollen keine fiktiven Listen wie in diesem Jahr, denen zufolge die Mitgliedstaaten angeblich bereit waren, FRONTEX mit rund 21 Flugzeugen, 27 Hubschraubern und 117 Schiffen auszustatten, während sie tatsächlich aber, wenn Einsätze durchgeführt werden sollten, ihre Zusagen unverhohlen missachteten. Deshalb erwarten wir, dass FRONTEX nach einem eigenen, verlässlichen Einsatzplan arbeitet, bevor wir die Reserve freigeben. Vielen Dank. Göran Färm (SV) Herr Präsident, sehr geehrte Berichterstatter, meine Damen und Herren! Viele fragen sich, warum das Parlament eine Überprüfung des Finanzrahmens anstrebt. Sind wir wirklich nicht in der Lage, solche neuen Erfordernisse wie Galileo, das Europäisches Technologieinstitut (EIT), das Engagement der EU im Kosovo und in Palästina durchzuführen und gleichzeitig Haushaltskürzungen vorzunehmen? Das Problem besteht darin, dass die Haushaltsobergrenzen sich auf den gesamten Haushalt beziehen, aber natürlich auch auf jede einzelne Haushaltslinie. Um zu verhindern, dass beispielsweise Galileo zu Kürzungen in anderen Forschungsprogrammen führt, ersuchen wir um eine so genannte kleine Überprüfung. Beachten Sie aber bitte, dass dies im Rahmen der Gesamtobergrenze erfolgt. Viele würden lieber die Überschüsse im Agrarhaushalt kürzen, denn das ist von großer Bedeutung. Was Palästina und die Kosten für die EU-Einsätze im Kosovo betrifft, so wollen wir das Flexibilitätsinstrument anwenden, denn sonst müssten wir Mittel von Afrika oder Lateinamerika abziehen, was unzumutbar wäre. Das starre Haushaltsmodell der EU muss verändert werden. Aber lassen Sie mich eines deutlich machen: Ich möchte nicht den Gesamtrahmen sprengen, sondern lediglich eine größere Flexibilität innerhalb des Haushaltsrahmens erreichen, um den neuen Anforderungen gerecht zu werden. Wie können wir sonst in der Zukunft die Erfordernisse der Klima- und Energiepolitik erfüllen? Darüber hinaus möchte ich nur noch zwei Dinge ansprechen. Erstens zeigt die Diskussion über den Vertrag, wie wichtig eine Aufstockung der Mittel sowie eine Langzeitperspektive der EU in Bezug auf Kommunikation, Dialog und demokratische Entwicklung sind. Ich habe daraufhin versucht, einige Änderungen an den Quotenzuteilungen des Haushaltsausschusses vorzunehmen. Ich hoffe, dass wir uns jetzt alle auf ein energischeres Engagement einigen können. Zweitens möchte ich das von mir initiierte Pilotprojekt zum Wiederaufbau kultureller und religiöser Einrichtungen und Denkmäler in Konfliktgebieten nennen. Der Vorschlag bezieht sich in erster Linie auf den westlichen Balkan, aber langfristig sollten die dort gesammelten Erfahrungen auch in anderen Gebieten Anwendung finden, in denen zerstörte Museen, Kirchen und Moscheen einen Anlass zu Konflikten bieten können, der mit Hilfe der EU ausgeräumt werden kann. Ich denke dabei beispielsweise an Palästina, Afghanistan, den Irak und möglicherweise sogar Tibet. Ich bitte meine Kolleginnen und Kollegen um Verständnis und Unterstützung in dieser Frage. Vielen Dank! Hannu Takkula (FI) Herr Präsident! Zunächst einmal möchte ich den Berichterstattern, Herrn Virrankoski und Herrn Itälä, danken. Ich kenne sie beide gut und weiß auch, dass sie für Offenheit und Transparenz stehen und dass sie daran interessiert sind, die Haushaltswirtschaft der Europäischen Union auf eine nachhaltige Basis zu stellen, wie es sich ja auch gehört. Es ist gut, die Zügel bei den Ausgaben straff zu halten und dem gesunden Menschenverstand zu folgen. Ich möchte die Aufmerksamkeit kurz auf einige Fragen lenken, von denen Erstere den Bereich der Forschung und Innovation betrifft. Auch wenn ich weiß, dass diese weitgehend in die Kompetenz der Mitgliedstaaten fallen, darf die Europäische Union dennoch nicht ihre eigenen Verpflichtungen, beispielsweise die Lissabon-Strategie, aus den Augen verlieren. Sie muss daran festhalten, damit wir auch im Haushalt Mittel in die Forschung und Innovation fließen lassen und so neuen Mehrwert für Europa schaffen können. Ich freue mich außerordentlich darüber, dass die Ostsee zu einem Schwerpunkt erklärt wurde. Ich glaube, dass dies weitgehend das Verdienst der Berichterstatter ist. Es ist gut, dass erkannt wird, in welch einem Zustand sich die Ostsee befindet, und diese beiden Pilotprojekte sind ein guter Anfang. Wir brauchen in der Tat wesentlich mehr Einsatz, und dies ist ein guter Beginn. Drittens müssen wir uns bei der Aufstellung des Haushalts der Grundsätze der nachhaltigen Entwicklung und der Werte der Union bewusst sein. Dies muss unser Handeln bestimmen, wenn wir zum Beispiel Gelder in Drittländer überweisen, und wir sind an einer Reihe von Projekten beteiligt wie beispielsweise dem palästinensischen Autonomiegebiet. Wir müssen dafür sorgen, dass die Mittel ordnungsgemäß verwendet werden und dass damit nicht Dinge getan werden, die im Widerspruch zur Demokratie, zu den Menschenrechten und zur Meinungsfreiheit, das heißt, zu den Werten der Union, stehen. Die Verwendung der Gelder und die Werte der Union müssen stets Hand in Hand gehen. Monica Maria Iacob-Ridzi (RO) Anfang dieses Jahres hatten wir uns vorgenommen, zusammen mit dem Rat einen pragmatischen und effektiven Haushalt mit Ergebnissen auszuhandeln, durch die die Politiken verwirklicht würden, die in der Europäischen Union jetzt notwendig sind. Mit unseren Änderungsanträgen im Haushaltsausschuss haben wir beträchtliche Kürzungen bei den Programmen vorgenommen, für die das Geld der Steuerzahler ausgegeben wird, ohne dass sich ein tatsächlicher Mehrwert ergibt. Die Kürzungen beim Agrarhaushalt in Höhe von 553 Millionen Euro, die damit 77 % aller Kürzungen ausmachen, offenbaren eine weitere eindeutige Agenda des Rates, diese Politik, von der die gesamte Wirtschaftsstruktur der neuen Mitgliedstaaten abhängt, allmählich abzuschaffen. Es freut mich, dass es uns im Haushaltsausschuss gelungen ist, die Mittel für die Landwirtschaft in der ursprünglichen Höhe wieder einzusetzen. Ich hoffe auch, dass die operativen Programme und das Programm zur Entwicklung des ländlichen Raums von der Europäischen Kommission möglichst bald verabschiedet werden. Neben diesen Aspekten möchte ich mich zur Bedeutung des Haushalts für die Jugendpolitik der Europäischen Union äußern. Der von uns vorgeschlagene Haushalt enthält eine Steigerung der Mittel für Programme für lebenslanges Lernen um 9 %, die damit auf insgesamt 900 Millionen Euro anwachsen. Diese Programme haben mehr als alles andere zur Förderung des Europagedankens beigetragen. 90 % der jungen Leute bringen die Europäische Union mit der Möglichkeit in Verbindung, reisen und überall in Europa studieren und arbeiten zu können. Für diese jungen Menschen müssen wir mehr tun. Zu den Problemen, mit denen sie zu tun haben, gehört die geringe Zahl europäischer Stipendien, vor allem für das ERASMUS-Programm. Im laufenden Haushalt haben wir die Mittel wegen der Erweiterung der Europäischen Union um Rumänien und Bulgarien um 100 Millionen Euro erhöht. Trotzdem müssen wir dafür sorgen, dass ein größerer Teil dieser Gelder jeden Studenten erreicht. ERASMUS sollte kein zusätzliches Einkommen für junge Studenten darstellen, sondern im Gegenteil für die, deren finanzielle Möglichkeiten begrenzt sind, den Hauptlebensunterhalt. Nicht zuletzt möchte ich die Kommission an die Verpflichtungen erinnern, die beim Juli-Trilog eingegangen wurden und denen zufolge eine angemessene Zahl von Stellen für die neuen Mitgliedstaaten bereitgestellt werden sollte. Bisher sind nur sehr wenige Rumänen und Bulgaren in leitenden Positionen tätig, vielmehr sind viele von ihnen im Rahmen von befristeten Verträgen beschäftigt. Die zusätzlichen Mittel, die wir für das Amt für Personalauswahl der Europäischen Union bewilligt haben, sollten so rasch wie möglich effizient für die Einstellung von Bediensteten mit unbefristeten Verträgen aus den neuen Mitgliedstaaten verwendet werden. Marusya Ivanova Lyubcheva (BG) Für eine Vertreterin Bulgariens, einem der jüngst beigetretenen Mitgliedstaaten der EU, ist es eine Herausforderung, als Vollmitglied an der Beschlussfassung zum Haushaltsplan 2008 teilzunehmen. Dies ist dank der Erweiterungspolitik der Europäischen Union möglich geworden, die auch durch ihre Haushaltspolitik unterstützt wird. Ich unterstütze den Bericht und beglückwünsche die Berichterstatter und Koordinatoren zu der Einigung, die sie über den Haushalt und seine Änderungen erreicht haben. Der Entwurf des Haushaltsplans für 2008 ermöglicht es in seinem Teil zum nachhaltigen Wachstum auch den jüngst der EU beigetretenen Mitgliedstaaten, die Ziele, die sie im Zusammenhang mit ihrer Mitgliedschaft haben, zu erreichen. Die operationellen Programme im Rahmen der Strukturfonds gewährleisten eine hohe Qualität und Qualifikationen der Humanressourcen, die Wettbewerbsfähigkeit, die Verbesserung der Infrastrukturen, die Stärkung der Verwaltungskapazität im Verkehr, der Umwelt usw. Bedauerlicherweise liegen die bereitgestellten Mittel unter dem, was benötigt wird. Ich möchte auch meine Unterstützung für die strategische Erhöhung der Zahlungen an die Strukturfonds, den Sozial- und den Kohäsionsfonds, zum Ausdruck bringen, denn damit können die operationellen Programme und ihre Kapazitäten ausgeweitet werden. Ich unterstütze ebenfalls die 30 %-Reserve für die Haushaltslinie Verwaltungsausgaben, denn dies ist meines Erachtens eine Möglichkeit, um die Effizienz der Ausgaben und ihrer Kontrolle sicherzustellen. Im Haushaltsentwurf für 2008 wird auch den neuen Regionen Aufmerksamkeit geschenkt, die der EU beigetreten sind. In der Schwarzmeerregion sind dies Bulgarien und Rumänien, die auch Grenzen der Europäischen Union sind. Die Politik der EU und der nationalen Regierungen zielt darauf ab, die Region zu einem Raum der Sicherheit, der Stabilität und der guten nachbarschaftlichen Beziehungen zu machen. Die Region braucht eine Verbesserung der Infrastruktur, mehr Investitionen und angemessene Maßnahmen zum Schutz der Umwelt aufgrund ihrer hohen Industrialisierung und ihrer Umwandlung in eine Zone des Transfers von Rohstoffen im Energiesektor. Die Europäische Union sollte mit ihrer Politik und ihren Finanzmitteln die ökologische Sicherheit sowie die Stabilität und Sicherheit der Energieversorgung in Europa sicherstellen. Das Monitoring für die Schwarzmeerregion und das Rahmenprogramm für die Entwicklung der Schwarzmeerregion sind Pilotprojekte, die das Europäische Parlament unterstützen wird; darauf vertraue ich. Sie sind der richtige Schritt hin zu einer guten Entwicklung der Schwarzmeerregion und einer Integration der Bürger der Schwarzmeerregion in die Mitgliedschaftspolitik der EU. Margarita Starkevičiūt (LT) Ich möchte über die Auswirkungen des EU-Haushalts auf das Wohlbefinden der einfachen europäischen Bürger sprechen, von denen einige unsere Aussprache heute mitverfolgen. Wir hören sehr oft, dass die Europäische Union sich zur weltweit wettbewerbsfähigsten Wirtschaft entwickeln muss und der Haushalt dies erleichtern kann. Er sollte jedoch umstrukturiert werden, um effizienter zu sein, und er sollte wissenschaftliche Forschung und Innovation unterstützen. Bedauerlicherweise scheint es in der Realität jedoch so zu sein, dass die Europäische Kommission nicht einmal über eine Definition dessen verfügt, was wissenschaftliche Forschung ist. Für mehrere Projekte wurden unterschiedliche Ausgaben festgelegt, die entsprechend dem Forschungs- und Innovationsprogramm finanziert werden. Wir sprechen ständig über Europa und seinen Einfluss in der Welt. Die kürzlich erweiterte EU mit ihren 27 Mitgliedstaaten kann Änderungen auf internationaler Ebene erreichen. Der Haushalt ermöglicht eine umfangreiche Finanzhilfe für Drittländer. Untersuchungen des Rechnungshofs zufolge werden die Mittel jedoch häufig nicht effizient verwendet. Der Grund besteht darin, dass die meisten Länder, die wir unterstützen, von nichtdemokratischen Regimes regiert werden. Menschenrechte werden missbraucht, und Hilfsprojekte tragen dazu bei, eine Handvoll Menschen immer reicher zu machen, statt das Wohlergehen normaler Menschen zu verbessern. Deshalb möchte ich Sie, meine Damen und Herren, auffordern, dafür zu sorgen, dass wir die in unseren Dokumenten festgelegte Bedingung einhalten, insbesondere die, dass Hilfsprogramme mit Blick auf die Förderung von Demokratie und Menschenrechten bereitgestellt werden. Rolf Berend Herr Präsident, Frau Kommissarin, verehrte Kolleginnen und Kollegen! Zunächst meinen Dank an die gesamte Haushaltscrew für die gute Arbeit. Gestatten Sie mir einige Anmerkungen aus der Sicht des Ausschusses für regionale Entwicklung. Bei ihren Mittelansätzen hat die Kommission den Finanzbedarf bewertet, und im Einklang mit den Schwellenwerten der interinstitutionellen Vereinbarung und den Bestimmungen der Finanziellen Vorausschau die voraussichtlichen Anträge für den laufenden Zeitraum berücksichtigt. So erhöhen sich logischerweise die Verpflichtungen im Rahmen der Strukturfonds für 2008 um 0,9%, die Zahlungen um 3,2%, und die Mittel für den Kohäsionsfonds bei Verpflichtungen um 14,4% und bei Zahlungen um 36%. Da die Kommission eigentlich die einzige Institution ist, die uneingeschränkten Zugang zu den erforderlichen Informationen im Zusammenhang mit dem gesamten Finanzbedarf hat, hat sich unser Ausschuss am Kommissionsvorschlag orientiert und auch einmütig ungerechtfertigte Änderungen, die vom Rat in seinem Haushaltsentwurf vorgenommen wurden, unverzüglich korrigiert. Bei unseren Änderungen kam es darüber hinaus auf eine Vereinfachung der Verwaltung und die Erhöhung der Effizienz der Mittelverwendung an, besonders vor dem Hintergrund der Ziele von Lissabon und Göteborg. Es ging uns um die besondere Stellung der kleinen und mittelständischen Unternehmen und der traditionellen kleinen Betriebe sowie der Forschung und Entwicklung. Wir legten nicht zuletzt Wert darauf, dass die Initiativen JEREMIE und JESSICA besondere Erwähnung finden, um nur einige regionalpolitische Schwerpunkte zu nennen. Wir unterstützen auch die Kommission bei den zukünftigen demographischen Herausforderungen in Europa, nämlich dass in Regionen und sogar in ganzen Mitgliedstaaten der Alterungsprozess der Bevölkerung aufgrund rückläufiger Geburtenraten zu einem großen Problem geworden ist. Daher sind Werte wie Familie dringend zu fördern, indem z. B. jungen Frauen geholfen wird, Beruf und familiäre Pflichten miteinander in Einklang zu bringen. Das ist zukunftsorientierte Politik, die auch in den regionalpolitischen Schwerpunkten Niederschlag finden muss. Thijs Berman (NL) Herr Präsident! Ein auf Solidarität beruhendes Europa: Das ist es, was wir wollen. Der Haushalt für 2008 enthält einige neue Elemente, die dies erneut beweisen. Wir brauchen jedoch auch einen moderneren Haushalt, einen Haushalt im Einklang mit der wissensbasierten Wirtschaft und auf Solidarität beruhend. Auf Initiative der Sozialdemokratischen Fraktion im Europäischen Parlament werden mehr Hilfsgelder für Palästina und den Kosovo bereitgestellt. Dies ist sehr wichtig, aber auch vielschichtig. Auch in anderen Bereichen muss Europa Solidarität zeigen. Erforderlich ist Unterstützung für den Global Health Fund und für meine Initiative zur Stärkung der sexuellen und reproduktiven Gesundheit und Rechte in armen Ländern. Beispiele hierfür sind die Verringerung der Müttersterblichkeit und das Recht auf Abtreibung. Dies fördert die Emanzipation von Frauen, was wiederum der Entwicklung armer Länder zugute kommt. Auch bei der Umstrukturierung des EU-Haushalts ist Solidarität wichtig. Der beste Weg hierfür ist natürlich die Kürzung der Agrarsubventionen, was jetzt bei den hohen Preisen sehr gut möglich ist. Europa muss in neue Technologie investieren, und Galileo hat gezeigt, dass es Raum für einen anderen Haushalt gibt. Wir können mit niedrigeren Agrarsubventionen leben, während Galileo für mehr Beschäftigung und Innovation steht. Christofer Fjellner (SV) Vielen Dank, Herr Präsident! Die jährliche Annahme des Haushalts ist eine der wichtigsten Aufgaben für die Abgeordneten des Europäischen Parlaments. Es ist eine der wenigen Gelegenheiten für uns, gemeinsam deutlich zu machen, welche Art von EU wir hier im Parlament wollen. Generell finde ich es erfreulich, dass immer mehr meiner Kolleginnen und Kollegen hier in diesem Hause offensichtlich erkennen, wie wichtig es ist, mit EU-Mitteln sparsam umzugehen, aber es bleibt noch viel zu tun. Ich halte es für wichtig, die richtigen Prioritäten im Haushalt zu setzen, aber die Überwachung des Geldes und seiner Verwendung ist ebenso wichtig wie die Bereitstellung der Mittel für die richtigen Zwecke. Wenn wir das heute tun, glaube ich, dass wir leider in vielen Bereichen erkennen müssen, dass ein Teil unserer Mittel gewissermaßen mehr Schaden als Nutzen bewirkt. Darüber hinaus müssen die Institutionen das EU-Rechnungsführungssystem weiter entwickeln, damit es leichter durchschaubar wird und die Mittel besser verfolgt werden können. Auf diese Weise können wir sowohl vorher als auch nachher sehen, wie sie tatsächlich ausgegeben werden. Das ist eine Frage der Transparenz. Ich persönlich hätte mir gewünscht, dass der EU-Haushalt 2008 deutlicher eine EU gezeigt hätte, die Prioritäten setzt und sich auf ihre Kernaufgaben konzentriert, das heißt die Schaffung von Freizügigkeit in den Bereichen Waren, Dienstleistungen, Personen und Kapital. Leider lässt der diesjährige Haushaltsentwurf in dieser Hinsicht noch viel zu wünschen übrig. Lassen Sie mich nur einige kurze Beispiele nennen: Beihilfen für die Seidenraupenzucht, Bienenzucht, den Baumwollanbau, Energiekulturen, Feigen, Hanf, Nüsse, Olivenhaine, Reisanbau und Tabak, ferner Ausfuhrbeihilfen für Getreide, Zucker und Produkte aus dem Weinsektor. Insgesamt handelt es sich dabei um Haushaltslinien in Höhe von mehr als 1 858 436 000 Euro. Diese Haushaltslinien stellen nicht nur eine unglaubliche Verschwendung europäischer Steuergelder dar, sondern verursachen meines Erachtens mehr Schaden als Nutzen. Sie haben negative Auswirkungen auf Menschen außerhalb der Union. Zu den gravierendsten Beispielen gehören in meinen Augen die Ausfuhrbeihilfen der EU für Agrarprodukte, bei denen die EU ihren eigenen Agrarsektor subventioniert und damit ein Waren- und Preisdumping auf den Märkten armer Länder vollzieht. Damit werden die natürlichen Wettbewerbsvorteile der armen Länder außer Kraft gesetzt und ernsthafte Hindernisse auf ihrem Weg zum Wohlstand geschaffen. Dagegen müssen wir etwas tun, nicht erst 2013, sondern im nächsten Jahr. Vielen Dank. Katerina Batzeli (EL) Herr Präsident! Ich möchte zunächst dem Vorsitzenden des Haushaltsausschusses, dem Berichterstatter und den Schattenberichterstattern gratulieren, die heute in diesem Hause einen Haushalt mit klaren politischen Zielen und gleichzeitig mit einer Obergrenze von 0,98 % des BIP vorgestellt haben. Erlauben Sie mir nur zwei Aspekte hervorzuheben, die sowohl für dieses Haus als auch für alle Länder von Bedeutung sind. Das Europäische Parlament unterstreicht in Artikel 24 seiner Entschließung, dass die nationalen operationellen Programme des Europäischen Landwirtschaftsfonds für die Entwicklung des ländlichen Raums und der Strukturfonds so rasch wie möglich zu genehmigen sind. Das richtige "Timing" ist insbesondere nach den jüngsten gewaltigen Naturkatastrophen in den südeuropäischen Ländern und vor allem in Griechenland von besonderer Bedeutung. Die Mittel zur Behebung der Schäden müssen rasch bereitgestellt werden. Der zweite Aspekt, den ich hervorheben will, betrifft die jüngste krisenhafte Entwicklung der Preise für Getreide, die auf den Getreidemärkten und beim Einkommen der Landwirte zu Turbulenzen geführt hat. Die Folge war eine Ersparnis an Gemeinschaftsmitteln. Ich möchte aber betonen, dass die eingesparten Mittel keinesfalls anderen Politiken zugeführt werden dürfen; sie müssen im Bereich der GAP verbleiben und z. B. zur Steuerung von Krisen im Agrarsektor eingesetzt werden. Reimer Böge Vorsitzender des BUDG-Ausschusses. - Herr Präsident, Frau Kommissarin, liebe Kolleginnen und Kollegen! Der Haushaltsausschuss empfiehlt dem Plenum in erster Lesung einen Haushalt 2008 von 129,6 Milliarden bei den Verpflichtungen und 124,2 Milliarden Euro bei den Zahlungen, und dies unter strikter Beachtung all unserer Vereinbarungen und Verpflichtungen, sowohl aus den Mehrjahresprogrammen als auch aus der Finanziellen Vorausschau, und ich füge hinzu, weit unter den Obergrenzen, die wir bei dieser Mehrjahresplanung vereinbart haben, also im Sinne von Haushaltsdisziplin und gleichzeitig verknüpft mit einem Angebot an den Rat, aktuelle Fragen wie Galileo und die Finanzierung der Außen- und Sicherheitspolitik nachhaltig zu lösen. Ich bedanke mich ausdrücklich bei den Berichterstattern Itälä und Virrankoski, die zusammen mit den Koordinatoren und den Mitarbeitern eine hervorragende vorbereitende Arbeit für diese erste Lesung geleistet haben. Ich komme zunächst zum Parlamentshaushalt. Zwischen der Abstimmung im Haushaltsausschuss und der Abstimmung im Plenum hat es eine Konzertierung mit dem Präsidium dieses Hauses unter starker Einbeziehung der Verwaltung gegeben. Wir haben dort manche gegensätzliche Position vernünftig und zufriedenstellend lösen können. Ich sage aber auch an dieser Stelle, ein Präsidium und eine Verwaltung müssen sich Fragen und Kritik seitens des Haushaltsausschusses gefallen lassen, das gehört zu unserer Aufgabe. Ein Teil des Konflikts, über den wir uns jedes Jahr wieder unterhalten, ließe sich dadurch lösen, dass in Zukunft zwischen der Vorlage des Verwaltungsvorschlags zum Parlamentshaushalt und dem Beschluss des Präsidiums zwei, drei Wochen Frist gegeben würden, um stärker in die Fraktionen hineinzuhören, also zu Beginn des Prozesses und nicht am Ende des Verfahrens. Frau Kommissarin, Sie haben mit Schreiben vom 17. Oktober die Umsetzung des Haushalts - Stand Ende September - noch einmal dargelegt. Sie haben dargelegt, wo es gut funktioniert und wo es hakt, wo möglicherweise Programme zu spät umgesetzt worden sind, wo sich vielleicht auch die Kommission selber ein bisschen zu sehr Mikromanagement bei weiteren Fragen an die Mitgliedstaaten geleistet hat. Aber insgesamt ist daran eine verbesserte Umsetzung zwischen dem Mai-Bericht und heute abzulesen. Wenn die Kommission nun glaubwürdig bleiben will, kann sie die Argumente von zu später Umsetzung und anderen Schwierigkeiten für 2008 nicht mehr geltend machen, um Verpflichtungs- und Zahlungsrückstände bei der Umsetzung des Haushalts 2008 zu rechtfertigen. Wir können heute sagen, dass es mit der Vereinbarung zwischen den Institutionen zu den Agenturen - beginnend mit der deutschen und zu Ende geführt mit der portugiesischen Präsidentschaft - und durch die hervorragende Arbeit unserer ständigen Berichterstatterin Jutta Haug gelungen ist, die Entwicklung der Agenturen auf neue Beine zu stellen, so dass es in Zukunft keine Agenturen geben wird ohne hinreichende Kosten-Nutzen-Analyse, ohne klarzustellen, ob es einen Mehrwert gibt. Deshalb kommt es darauf an, dies fortzuführen mit dem Verhaltenskodex, der jetzt auch bei den Exekutivagenturen vereinbart wird. Ich sage auch an dieser Stelle, Frau Kommissarin: Wir sind in diesem Jahr mit dem Kommissionsverwaltungshaushalt sehr behutsam umgegangen. Das muss ja nicht jedes Jahr so sein. Aber die Fortführung der Stellenplanbewertung, des Screening, die Entwicklung, dies mit Bedacht und ohne Übertreibung, aber eben auch sehr transparent fortzuführen, das bleibt für uns auf der Tagesordnung. Herr Präsident! Zu Galileo haben wir eine sehr deutliche Position eingenommen. Wenn wir heute Morgen über den Reformvertrag diskutiert haben und ihn massiv unterstützen, dann heißt das auch in Zukunft Gemeinschaftsmethode. Wenn Mitgliedstaaten glauben, bei Galileo auf Mischmasch in der Finanzierung setzen zu können oder auf Finanzierung außerhalb des Gemeinschaftshaushalts, dann ist das im Lichte dieser Entwicklung Europas schlichtweg absurd und nicht nachvollziehbar. Als zweiten Punkt will ich die Finanzierung der Gemeinsamen Außen- und Sicherheitspolitik ansprechen. Ohne das Parlament wäre die GASP heute schon finanziell bankrott, denn wir stünden bei etwa 90 Millionen Euro auf der Zeile entsprechend dem Beschluss der Staats- und Regierungschefs vom Dezember 2005. Wenn ich jetzt höre, dass wir möglicherweise weit über das hinausgehen müssen, was Rat und Kommission uns vorgelegt haben, und Palästina und Kosovo noch dazu kommen, dann sind wir bereit, hier Wege zu finden. Wir werden entsprechend auch über das Flexibilitätsinstrument zu reden haben, entsprechend der Abstimmung. Dies gilt auch für die weitere Wahrnehmung der Parlamentsinteressen, wie dies vom Ausschuss für Entwicklung nachdrücklich und richtigerweise eingefordert wurde. Die Präsidentschaft muss sich darüber im Klaren sein, dass mit Ausnahme von Galileo und der Gemeinsamen Außen- und Sicherheitspolitik alles vom Parlament allein beschlossen werden kann. Deswegen die dringende Empfehlung: Holen Sie sich im Rat ein hinreichendes Mandat, damit wir Galileo und auch die Außen- und Sicherheitspolitik - und hoffentlich nicht nur für 2008 - auf eine solide Grundlage stellen können! Wenn dies nicht gelingt, dann werden wir gemeinsam im Laufe des Haushalts 2008 nachsitzen müssen. Die Tür ist offen für alle Verhandlungen, aber wir erwarten ein deutliches Zeichen seitens des Rates, dass er sich in diesen beiden Kernfragen bewegt. Einen Haushalt 2008 wird es so oder so aus der Sicht des Parlaments geben. (Beifall) Der Präsident Die Aussprache ist geschlossen. Die Abstimmung findet am Donnerstag, dem 25. Oktober 2007, statt. Schriftliche Erklärungen (Artikel 142) Neena Gill Wir müssen den europäischen Steuerzahler davon überzeugen, dass der EU-Haushalt eine hohe Kostenwirksamkeit aufweist und die Bestimmungen der wirtschaftlichen Haushaltsführung erfüllt. Völlig unvereinbar damit ist, dass das Europäische Parlament nach wie vor einmal monatlich nach Straßburg pendelt, vor allem, wenn man den wichtigen Stellenwert bedenkt, den wir dem Klimaschutz einräumen. Ich begrüße die Ausführungen im Bericht von Herrn Itälä über eine umweltbewusstere Nutzung der Verkehrsmittel, aber damit lässt sich das Problem in seinem ganzen Ausmaß wohl kaum bewältigen. Wir müssen dringend die notwendigen Schritte unternehmen, damit wir eine Vorreiterrolle spielen und mit gutem Beispiel vorangehen können. Was den Bericht von Herrn Virrankoski betrifft, so bin ich über die Höhe der vorgesehenen Mittel für Programme zur Armutsbekämpfung in den ärmsten Regionen der Welt, einschließlich Asien, enttäuscht. Wenn die EU als globale Macht glaubwürdig sein will, muss sie auch das Geld für die Ziele bereitstellen, die sie sich so gern auf ihre Fahnen schreibt. Ich freue mich über die Unterstützung für Palästina und Afghanistan, aber was Afghanistan betrifft, muss die Zusammenarbeit mit den Nachbarländern Indien und Pakistan in der EU-Strategie einen wichtigeren Stellenwert einnehmen, damit langfristig Erfolge erreicht werden können. Außerdem bedauere ich die vorgeschlagene Kürzung der Ausgaben für die GASP, insbesondere im Kosovo. Diese Maßnahmen sollten nicht verzögert oder unterfinanziert werden. Abschließend begrüße ich den Nachdruck, der auf die Lissabon-Agenda und damit auf die Schaffung von Arbeitsplätzen und die Verbesserung von Kompetenzen gelegt wird. Mit diesen Initiativen wird die EU eine echte Verbesserung für die Menschen in den West Midlands, die ich vertrete, bewirken. (Die Sitzung wird kurz unterbrochen.)

8. La lutte contre la traite des êtres humains - approche intégrée et propositions en vue d'un plan d'action (vote) Avant le vote sur l'amendement 4 Lissy Gröner . - (DE) Monsieur le Président, nous souhaiterions un recomptage des voix concernant la partie 2 du paragraphe 1. Nous l'avions annoncé suffisamment tôt. Nous vous prions de revenir sur le vote. Avant le vote sur l'amendement 21 Edit Bauer rapporteur. - (EN) Monsieur le président, je voudrais demander à mes collègues d'accepter le remplacement de l'amendement 21 par un texte plus clair rédigé comme suit: "La Commission devrait examiner le problème de la traite des enfants dans le domaine sportif, et ce dans le contexte de la décision-cadre du Conseil sur la lutte contre la traite des êtres humains, en accordant une attention particulière aux cas dans lesquels certains clubs pourraient signer des contrats avec de très jeunes enfants, afin de contourner la règle sur le nombre minimum de joueurs nationaux". (Le Parlement marque son accord pour l'adoption de l'amendement oral)

Declarações de voto Declarações de voto orais Toomas Savi (EN) Senhor Presidente, tenho apenas uma breve observação a fazer relativamente ao calendário parlamentar do próximo ano. Embora as eleições parlamentares tenham sido marcadas para o período entre 4 e 7 de Junho, reduzindo assim em uma semana o meu mandato de cinco anos, congratulo-me com o facto de as eleições não se realizarem entre 11 e 14 de Junho. As eleições na Estónia realizam-se tradicionalmente ao Domingo, mas se acaso as eleições europeias se realizassem a 14 de Junho - o dia de luto nacional em comemoração da deportação em massa realizada em 1941 pelas autoridades soviéticas -, as bandeiras estariam a meia haste em toda a Estónia. Não seria um dia muito feliz para realizar as eleições para o Parlamento Europeu. Bernd Posselt - (DE) Senhor Presidente, esta foi a última votação sobre o calendário dos períodos de sessões nesta legislatura e conseguimos rechaçar cinco tentativas de, através de alterações irracionais, pôr em causa Estrasburgo enquanto sede do Parlamento, enquanto única sede do Parlamento. Gostaria, contudo, de referir que devíamos realizar uma reforma aprofundada, pois se trata de uma questão que envolve gasto de dinheiro e emissões de CO2. Quero assinalar com clareza que, se nos concentrássemos nas 12 semanas de sessão plenária do ano e voltássemos a utilizar plenamente os cinco dias destas semanas, podíamos prescindir das mini-sessões, caras e desnecessárias, de Bruxelas, substituindo-as por semanas nos círculos eleitorais. Esta actuação aproximar-nos-ia dos nossos cidadãos e dar-nos-ia mais tempo para o nosso trabalho propriamente dito. Seria também muito mais barato, iríamos diminuir as nossas emissões de CO2, e tudo isto seria conseguido através das nossas próprias decisões, sem qualquer alteração dos Tratados. Enquanto o Tratado não for alterado, deveríamos usar o que temos do modo mais racional e eficiente possível. É por isso que considero que devíamos adoptar a abordagem por mim proposta. Fiona Hall (EN) Senhor Presidente, quando este regulamento foi presente ao Parlamento em primeira leitura, opus-me às tentativas de permitir que o mercúrio fosse armazenado não apenas em minas de sal, mas também em instalações subterrâneas adaptadas para a eliminação de resíduos. Era evidente que as minas de anidrite iam ser incluídas na definição alargada, o que era muito preocupante para os habitantes de Billingham, no meu círculo eleitoral, que lutam contra os planos de utilização das antigas minas de anidrite, situadas por baixo das suas casas, para a eliminação de resíduos. Infelizmente, o texto hoje votado em segunda leitura voltou a introduzir a possibilidade de armazenar mercúrio noutros locais que não minas de sal, especificamente em formações subterrâneas de rocha dura. Como as minas de anidrite de Billingham poderão ser incluídas nesta nova definição de locais permitidos, considerei necessário abster-me na votação do pacote de compromisso, uma vez que não há votação definitiva em segunda leitura. Isto apesar de estar inteiramente de acordo com a proibição de exportar o mercúrio para fora da Europa. Alojz Peterle (SL) Fiquei contente com o relatório, pois ele contém todos os elementos necessários a uma resolução rápida desta questão. Estou muito satisfeito com o facto de o Parlamento, a Comissão e o Conselho terem chegado a um acordo, foi assim que conseguimos dar dinâmica ao processo. Uma solução diferente poderia ter atrasado esta questão por muito tempo. Obrigado. Zuzana Roithová (CS) Hoje em dia, deixou de ser tolerável que crimes ambientais graves e crimes que dizem respeito à saúde pública sejam considerados meras infracções, como aconteceu, até agora, em alguns países, por exemplo, na Itália ou no Chipre. Por isso é que eu apoiei a directiva que obriga todos os países a incluir sanções penais relevantes na sua legislação no espaço de dois anos, apesar das objecções por parte dos eurocépticos. Por outro lado, a República Checa, tal como muitos outros países, terá de introduzir a responsabilidade penal para pessoas colectivas, o que, para países pós-socialistas, é um conceito histórico desconhecido. Teremos de decidir se escolhemos o modelo alemão, no qual as infracções da lei por pessoas colectivas são decididas pelas autoridades administrativas, ou se escolhemos o modelo de autoridades judiciais, típico em França, na Grã-Bretanha, e agora, também na Eslovénia. Teremos igualmente de decidir se quem vai ser responsabilizado é a pessoa colectiva no seu todo ou os gestores da mesma. Receio que os dois anos de que dispomos para concluir a implementação não sejam suficientes. Roger Helmer (EN) Senhor Presidente, votei contra esta medida. Parece-me que o alarmismo no domínio do clima e o ambientalismo estão a assumir rapidamente as características de uma religião. Baseiam-se na fé e não em factos. E a possibilidade de encontrar uma compensação para o carbono foi comparada, e bem, à compra medieval de indulgências papais. Agora temos o senhor deputado Nassauer a introduzir o que parece ser uma espécie de lei contra a blasfémia no domínio do ambiente. Seja como for, tenho consideráveis reservas no que se refere a tratar destas questões ambientais por meio do direito penal e não do direito civil. Mas aqui o verdadeiro problema é o alargamento do direito europeu. Os cidadãos que represento querem ter relações comerciais com a Europa, querem cooperação na Europa, mas não querem união política nem querem uma ordem jurídica europeia. Devemos opor resistência a todas as novas iniciativas de criação de responsabilidades europeias e de competência europeia nestas áreas. Syed Kamall (EN) Senhor Presidente, embora este relatório pareça eliminar referências a sanções específicas, ele faz efectivamente referência a quais as acções que devem ser consideradas actividades criminosas nos Estados-Membros. Consideremos então um cenário em que alguém no meu círculo eleitoral - Londres, a mais importante cidade do mundo, capital do mais importante país do mundo - comete um acto que não é considerado crime segundo o direito inglês (um corpo legislativo a que se chegou através da tradição do direito consuetudinário e através da razão), mas que, por termos decidido impor autoritariamente este direito comunitário, passando por cima dos cidadãos do meu círculo eleitoral e pondo de lado a razão, é agora considerado crime nos termos do direito comunitário. Aonde é que isto vai levar? Como é que os cidadãos do meu círculo eleitoral vão reagir? Digo-lhes como é que eles vão reagir. Vão dizer: "Que disparate é este? Porque é que uma coisa que não é considerada um acto criminoso segundo o direito inglês, um direito razoável, é considerado crime segundo o direito europeu? É altura de sair da União Europeia!". Temos, pois, de ter cuidado, para não empurrarmos o Reino Unido para fora da UE. Giuseppe Gargani (IT) Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, pedi a palavra por um momento ao Senhor Presidente na sequência da aprovação do relatório do senhor deputado Nassauer sobre a proposta de directiva do Parlamento Europeu relativamente à protecção pelo direito penal. Desejava, em particular, felicitar o relator, por se tratar de um relatório de grande importância. Houve um grande debate no seio da comissão e conseguimos um compromisso muito inteligente e de elevado nível através da intervenção da senhora deputada Monica Frassoni. Com efeito, sinto necessidade de chamar a atenção para essa área particular do trabalho da comissão e, em especial, de felicitar o relator, o senhor deputado Nassauer. Bogusław Sonik (PL) No que se refere ao relatório do senhor deputado Nassauer, devo dizer que votei a favor do mesmo. Embora todos os Estados-Membros tenham adoptado as mesmas disposições, estas estão a ser aplicadas de forma muito diferente. Esse factor encoraja um comportamento indesejável que leva a que empresários irresponsáveis relocalizem a sua actividade económica para outros países onde as sanções penais por crimes ambientais são menos graves. Esta situação afecta, em particular, os novos Estados-Membros da União. Dever-se-á salientar que os delitos cometidos no quadro de organizações criminosas se estão a tornar cada vez mais significativos e que os crimes ambientais assumem uma natureza cada vez mais transfronteiriça. Concordo com a posição do relator de que o quadro jurídico definido na proposta de directiva representa um contributo importante para a uma protecção eficaz do ambiente e pode garantir uma implementação uniforme e responsável da legislação ambiental na Comunidade. A existência de funcionários devidamente formados é uma condição sine qua non para uma implementação eficaz da legislação e uma efectiva redução dos crimes ambientais. A proposta de se especificarem as obrigações dos Estados-Membros a este respeito é, por isso, como é evidente, totalmente relevante. Gostaria de tecer o seguinte comentário para benefício do nosso colega britânico, que poderá estar a partir de um malentendido. Não estamos a criar legislação comunitária nova para impor sanções. Isso provou ser impossível. Ao invés, insistimos que cada um dos Estados-Membros implemente a legislação necessária no quadro do seu próprio sistema jurídico, a fim de assegurar que, em todo o território da Europa, sejam aplicadas sanções uniformes para crimes semelhantes. Zuzana Roithová (CS) O dia de hoje, 21 de Maio, representa mais um prego no caixão dos eurocépticos, porque votámos, juntamente com o Conselho, a favor de uma decisão comum que nos ajudará a transferir parcialmente os direitos relativos ao espectro de telecomunicações dos 27 Estados-Membros para a União Europeia. Isto mostra a importância da União Europeia. Se os Estados-Membros não conseguem resolver alguma coisa sozinhos, encarregam a União da tarefa, no interesse dos cidadãos europeus. Hoje, o que está em causa é a eliminação dos obstáculos legislativos ao futuro desenvolvimento dos serviços móveis via satélite para comunicações de emergência, para salvar vidas, a saúde e a propriedade de quinhentos milhões de cidadãos. Os navios e as aeronaves já utilizam este sistema que, graças à tecnologia moderna, pode desempenhar outras funções, como, por exemplo, serviços multimédia bidireccionais, radiodifusão televisiva via satélite e Internet de banda larga. No entanto, esta decisão não deveria tornar-se norma no sector das telecomunicações. Os direitos exclusivos noutras partes do espectro continuam nas mãos dos reguladores nacionais. Espero que em países um pouco eurocépticos, tais como a República Checa ou a Grã-Bretanha, os meios de comunicação social prestem atenção suficiente a este tema, que constitui uma boa notícia para os cidadãos. Syed Kamall (EN) Senhor Presidente, é com satisfação que apoio este relatório, porque ele não parece ser um exemplo de coacção, mas antes de cooperação. De facto, no exercício de uma actividade profissional anterior, trabalhei nesta área. Fui consultor de empresas sobre serviços móveis via satélite. Uma das coisas que as empresas tiveram de encarar foi o facto de que não compreenderam bem o mercado. No final da década de 1990, cerca de cinco operadores lançaram serviços globais via satélite. Apesar das suas melhores estimativas, tinham uma compreensão completamente errada do mercado, porque pensavam que o mercado eram as pessoas que faziam viagens de negócios internacionais, mas a tecnologia neste mercado foi ultrapassada pela evolução verificada na tecnologia celular. Para mim, é uma satisfação o facto de termos uma oportunidade para estas empresas tentarem criar novamente um mercado global para os serviços móveis via satélite, o que eu considero que será extremamente benéfico, em especial para as pessoas dos países em desenvolvimento onde não chegam as redes terrestres. Por isso congratulo-me com este relatório e votei a favor. Miroslav Ouzký (CS) Gostaria de explicar o sentido do meu voto no relatório do senhor deputado Karl-Heinz Florenz. Votei contra este relatório, na votação final, e quero enfatizar, enquanto Presidente da Comissão do Ambiente, da Saúde Pública e da Segurança Alimentar, que não o fiz por não entender a gravidade do assunto ou por ter intenção de rejeitar ou pôr em causa, de alguma maneira, o trabalho do relator. Não concordei com várias afirmações e várias frases, que não só considero politicamente incorrectas, como - em alguns casos - falsas. Também considero inaceitável, escandalosa e um tanto errada a decisão do Serviço de Entrega de Documentos de considerar a proposta inadmissível, sem dar qualquer justificação. Obrigado pela vossa compreensão. Jan Březina (CS) Também não votei a favor do relatório do meu colega, senhor deputado Florenz. Tudo o que é mencionado e apresentado no relatório como um facto científico tem de explicar as opiniões científicas expressas por ambos os grupos de cientistas, aqueles que concordam e aqueles que discordam. As afirmações no relatório são apresentadas como se existisse um claro consenso científico. Mas não é assim. O campo oposto também é importante. O princípio da cautela foi sublinhado frequentemente durante o debate. Não deveríamos utilizá-lo também em relação a conclusões demasiado rígidas e unilaterais no que diz respeito à política em matéria de alterações climáticas? Enquanto geólogo, posso garantir-vos que, no passado, a terra aqueceu frequentemente muito mais do que os demonizados 2ºC e não houve acontecimentos trágicos. Afinal, a humanidade sempre viveu num tempo de alterações climáticas permanentes. Zita Pleštinská (SK) Votei a favor do relatório intercalar do senhor deputado Karl-Heinz Florenz, no qual o conhecimento científico sobre as alterações climáticas desempenha um papel importante. Considero, simultaneamente, lamentável que não tenham sido aceites neste relatório algumas alterações do meu colega, senhor deputado Březina, e de 40 outros senhores deputados, em particular, a alteração 15. Estas alterações teriam aperfeiçoado o texto. Os cientistas revêem permanentemente as suas teses, o que significa que nós também temos de estar abertos a novas ideias. Algumas das alterações climáticas causadas por actividade humana manifestam-se, em grande medida, como drenagem de água em certas regiões. Por conseguinte, conservar águas pluviais numa região e drenar apenas as águas excedentes naturalmente constitui um pré-requisito para garantir a segurança ambiental, a estabilidade global e, por último, mas não menos importante, para manter o crescimento económico. Acredito que o novo paradigma de água se tornará uma nova ideia útil nas próximas décadas e um manifesto da humanidade para o futuro da civilização. Czesław Adam Siekierski (PL) Senhor Presidente, aprovámos hoje um relatório excepcionalmente importante sobre a luta contra as alterações climáticas. Há ligações estreitas entre estas últimas e os problemas relacionados com a energia. Assistimos com uma frequência cada vez maior a secas, cheias, desertificação e desgelo dos glaciares. Neste momento é já seguramente um facto aceite por todos que o nosso clima está a mudar. Estão a surgir problemas sociais, ambientais e financeiros devido ao aumento das temperaturas. Se quisermos proteger efectivamente o nosso planeta, a nossa Terra, então, todos nós, todos os países e sociedades do mundo, teremos de abrandar ou travar novos aumentos do nível das emissões de CO2 e das emissões de gases com efeito de estufa. Deverá ser promovido o investimento amigo do ambiente, juntamente com as energias limpas e as instalações de poupança de energia. Acima de tudo, deverá ser dada prioridade à sensibilização das pessoas para a poupança de energia, bem como ao aumento do seu conhecimento e consciencialização. Essa poderá provar ser a forma mais rápida para conseguir resultados. É preciso que encontremos uma solução de compromisso quanto à restrição de emissões de gases com efeito de estufa na União. Os novos Estados-Membros deverão ser tratados de forma diferenciada relativamente aos países mais desenvolvidos. Terão então a oportunidade de recuperar terreno e eliminar as diferenças de nível em matéria de desenvolvimento económico. Kurt Joachim Lauk - (DE) Senhor Presidente, em primeiro lugar, o meu comentário em relação ao relatório do senhor deputado Florenz é de que, quanto a mim, este resumiu extremamente bem o que existe em matéria de consenso científico. Apesar disso, votei contra o relatório. O clima constitui um importante tema, e estou de acordo em que temos de agir neste domínio. No entanto, o consenso científico é apenas um consenso provisório e momentâneo, tal como qualquer consenso científico dos últimos cem anos sempre foi de natureza transitória. Nós evoluímos desde esse tempo. O relatório em apreço não nos oferece suficientes oportunidades neste domínio. E mais, as medidas específicas delineadas são unilaterais. Temos de assegurar que a Europa não compromete as suas capacidades económicas. Não é a Europa que, sozinha, vai salvar o mundo. Outros países terão de ser urgentemente envolvidos na abordagem deste problema à escala mundial. Esta é a única forma de chegar ao consenso científico. Esta carga não pode ser transportada sem ajuda. Nesta perspectiva, sinto que aquilo que falta o relatório é o catálogo das medidas necessárias para mitigar as alterações climáticas. Provavelmente, não temos capacidade para as fazermos parar e, sendo esse o caso, não creio que medidas para alterar permanentemente as nossas estruturas industriais de base possam ser adoptadas com base naquilo que não passa de um consenso científico provisório. Roger Helmer (EN) Senhor Presidente, votei contra o relatório Florenz. Um dos maiores mitos do alarmismo no domínio do clima é o de que há um consenso científico e de que todos os cientistas estão de acordo. Como membro da Comissão Temporária sobre as Alterações Climáticas, sei porque é que o relatório do senhor deputado Florenz resultou no que resultou: só deram ouvidos a um dos lados do debate e por isso concluíram que havia consenso. No debate hoje anteriormente realizado, o senhor deputado Booth recordou-nos a Declaração de Oregon, assinada por 30 000 importantes cientistas, pondo em causa toda a base deste alarmismo relativo ao clima. Não há consenso; há uma corrente de opinião científica poderosa e crescente que pensa de modo diferente. Entretanto, vamos causar enormes prejuízos económicos às pessoas que representamos numa tentativa fútil e condenada ao fracasso de influenciar um problema especulativo que, na opinião de muitas pessoas, não existe. É o prejuízo económico que nos irá crucificar, e irá crucificar em especial a Europa, porque países em desenvolvimento como a China e a Índia têm bom senso de sobra e não se deixarão enganar. Dimitar Stoyanov (BG) A delegação do Partido Ataka votou contra o denominado Relatório de progresso 2007 da Turquia porque não consegue ver o que é que este progresso poderá envolver. O que realmente podemos ver na Turquia é um estado com um partido islâmico no poder, o chefe de estado é um presidente islâmico. Um estado que não respeita, nem de longe nem de perto, os direitos humanos, um estado que oprime uma nação inteira e que neste preciso momento está a levar a cabo uma guerra contra uma nação inteira com o objectivo de a destruir, nação essa que é o povo Curdo. Um estado altamente militarizado onde existe uma junta militar dissimulada, onde a política turca toma qualquer direcção para a qual os generais apontem. Um estado que continua a ocupar o território de um Estado-Membro da UE neste preciso momento. Um estado assim não é elegível para quaisquer negociações enquanto estes problemas graves não tiverem sido efectivamente resolvidos. Frank Vanhecke (NL) Em minha opinião, o relatório Oomen-Ruijten constitui mais uma oportunidade perdida de se tratar do que interessa, na potencial adesão da Turquia à União Europeia. O relatório concentra-se naquilo que, a meu ver, são algumas questões secundárias, quando o ponto principal relativo a tudo isto continua a ser, evidentemente, o facto de a Turquia de modo algum ser um país europeu, motivo por que, consequentemente, não pode ser questão de acesso de um país não-europeu à União Europeia. Ponto final! Não obstante, queria também referir, a propósito, que fiquei surpreendido por ouvir dizer no debate, ao meu colega socialista senhor deputado Swoboda, entre outros, que é absolutamente inadmissível a proibição de partidos na Turquia. Recordo-lhes que, em 2004, no meu país, o maior partido do país, o Vlaams Blok, que obteve 24% dos votos, foi simplesmente interdito, tendo sido simplesmente forçado a dissolver-se. Não me recordo de, nessa ocasião, ter escutado quaisquer protestos por parte dos Socialistas. Pelo contrário, a sua solidariedade limita-se aos fundamentalistas islâmicos, o que é devidamente notado. Zuzana Roithová (CS) Senhor Presidente, há muitos anos que eu digo que uma parceria privilegiada entre a União e a Turquia teria sido muito mais benéfica do que a promessa de entrada da Turquia na União Europeia. Infelizmente, o relatório referente aos progressos confirma que, embora as negociações de adesão tenham sido iniciadas, os critérios de Copenhaga ainda não foram cumpridos. Isto não acontece apenas numa área. Isto envolve a liberdade religiosa, os direitos das minorias, a igualdade de oportunidades (para mulheres, em particular), a corrupção, as questões curda e cipriota e, obviamente, também o poder do exército sobre as políticas governamentais. Tal como a relatora, também eu me congratulo com os esforços do Governo para garantir o progresso, mas, infelizmente, este progresso não é visível. Pelo contrário: a Turquia está a proibir um partido político, possui um novo artigo 301.º, utilizado para perseguir escritores e intelectuais por insulto à identidade turca, e a hostilidade e a violência, baseadas em motivos políticos ou religiosos, também estão a aumentar. O assassínio de Hrant Dink ainda não foi resolvido, nem outros assassínios. Dito isto, aceito que o relatório é equilibrado e honesto. Czesław Adam Siekierski (PL) Senhor Presidente, aprovámos um importante relatório. Deveríamos manifestar o devido reconhecimento e apoio pelas mudanças levadas a cabo na Turquia, na sequência das negociações de adesão. Tendo em conta a sua posição geopolítica particular, a Turquia é um parceiro estratégico para a União no que respeita às suas relações com países da região do Mar Negro, Ásia Central e Médio Oriente. A Turquia é também de vital importância para garantir a segurança energética da Europa, porque os recursos energéticos dos Mares Cáspio e Negro são transportados para a Europa através do território da Turquia. Para além disso, a Turquia possui um enorme potencial económico. Possui uma economia dinâmica, um enorme mercado interno e um população que, em grande medida, está em idade activa no mercado laboral. Confio que tudo isso contribua, de futuro, para o desenvolvimento da economia da Europa. Há ainda um outro aspecto da adesão da Turquia que merece atenção. Como país islâmico e Estado-Membro da União, a Turquia poderia desempenhar um papel importante no desenvolvimento das relações entre o Ocidente o mundo islâmico. Bernd Posselt - (DE) Senhor Presidente, votei a favor do relatório da senhora deputada Oomen-Ruijten apesar de este conter bastantes formulações de compromisso. Fi-lo, pois no seu início, este contém uma frase essencial, nomeadamente ao referir que a abertura de negociações constitui o ponto de partida para um processo de longa duração e com o final em aberto. Essa foi a única razão que me levou a votar favoravelmente o relatório. Permitam-me esclarecer que o meu partido, a CSU (União Social-Cristã) sempre foi, e continua a ser, pró-Turquia. Trabalhámos e arduamente em prol da União Aduaneira, adoptada nesta câmara por uma maioria de apenas um voto. Pode-se inclusive dizer que terá sido com o meu voto. Apoiámos a entrada da Turquia para a NATO e fizemo-lo por uma série de razões. Permitam que deixe igualmente claro que a Turquia não é um país europeu e que partilho a opinião da senhora deputada Roithová relativamente a uma parceria privilegiada, um estatuto especial à medida, ser a solução correcta. É esta a solução que acabará por ser adoptada. Devíamos finalmente parar de enveredar por este beco sem saída que é a suposta adesão. Esta adesão não vai acontecer, portanto, seria melhor e mais honesto para os dois lados que nos reuníssemos o mais brevemente possível e acordássemos em enveredar por outra via, no sentido de uma parceria entre iguais, sem instituições comuns mas com interesses comuns e com um programa de cooperação prático e mutuamente subscrito. Albert Deß - (DE) Senhor Presidente, embora o relatório da senhora deputada Oomen-Ruijten contenha bastantes críticas à Turquia, votei contra, dado que, no meu entender, a plena adesão da Turquia não pode ser o objectivo destas negociações. O meu colega Posselt já esclareceu este ponto. Penso que devíamos começar, o mais rapidamente possível, a oferecer uma parceria privilegiada à Turquia. A Turquia não faz parte da Europa nem desempenha funções de ponte em relação aos países islâmicos. No Sudão, a perseguição dos cristãos continua a ter lugar, há anos, no Darfur. A Turquia teve, durante muitos anos, a oportunidade de desempenhar um papel para acabar com esses crimes contra os cristãos. No entanto, não vi, até ao dia de hoje, a Turquia empreender qualquer esforço nesse sentido. Por isso votei contra o relatório, pois a Turquia não pertence à União Europeia como membro de pleno direito. Marusya Ivanova Lyubcheva (BG) Senhor Presidente, apoiei o Relatório de progresso 2007 da Turquia apesar de continuarem a existir certos riscos relacionados com o caminho da Turquia para a União Europeia. Fui motivada pelo facto de o relatório incluir textos relativos à protecção dos direitos humanos e à protecção dos direitos das mulheres em duas áreas relevantes: a saúde reprodutiva e a igualdade de oportunidades, particularmente no que respeita o acesso à educação. O segundo aspecto que gostaria de realçar diz respeito às salvaguardas exigidas no relatório em relação à política de vizinhança. As questões pendentes com os países vizinhos carecem de ser resolvidas, dizendo uma delas respeito aos refugiados búlgaros da Trácia. Esta questão também está relacionada com direitos humanos fundamentais. As suas dimensões vão além dos aspectos relativos à propriedade e aos aspectos financeiros. Os aspectos morais são particularmente importantes. Sem nos preocuparmos em relação ao passado, gostaríamos de ver acções claras no futuro bem como a observação do acordo assinado entre os nossos dois países. Foi essa a razão que me levou a apoiar o relatório. Declarações de voto escritas Glyn Ford por escrito. - (EN) Apoiei todas as alterações ao calendário que reduziram o nosso tempo em Estrasburgo e aumentaram o tempo em Bruxelas. A situação actual é bizarra, a andar para trás e para diante como andamos entre Bruxelas e Estrasburgo, com grandes custos de tempo e dinheiro. Devíamos reunir num único local. Rejeito, porém, as queixas do senhor deputado Stevenson relativamente às actuais greves dos transportes. Reconhecemos e apoiamos o direito à greve. A nossa objecção a Estrasburgo não assenta em qualquer oposição ao exercício dos direitos dos trabalhadores em França, mas sim no desperdício inerente ligado às nossas actuais disposições institucionais. Votei contra o facto de se abrir uma excepção para a segunda-feira da Páscoa Ortodoxa, quando não tomamos nenhuma disposição para não nos reunirmos no dia 14 de Julho. As celebrações seculares merecem ser tratadas do mesmo modo que os festivais religiosos. Hélène Goudin e Nils Lundgren por escrito. - (SV) Desejamos que as sessões do Parlamento Europeu tenham lugar em Bruxelas e que acabe o mais depressa possível o circo ambulante entre Bruxelas e Estrasburgo. Votámos assim a favor das propostas de eliminação, durante as sessões de Estrasburgo, das sessões de Segunda-feira e Quinta-feira à tarde, esperando que as sessões de Estrasburgo venham progressivamente a desaparecer. O Parlamento Europeu deve ter uma sede única e um único local de trabalho. É de lamentar que certos Estados-Membros cujos dirigentes políticos se consideram apoiantes firmes do ideal europeu não estejam dispostos a ceder um milímetro quando se encontram em jogo os seus interesses nacionais. David Martin por escrito. - (EN) Sou, de um modo geral, a favor do proposto para o calendário dos períodos de sessão para 2009. No entanto, considero que as alterações que solicitam um aumento do tempo passado em Estrasburgo não contribuirão para o funcionamento eficiente do Parlamento. Na verdade, a eficiência e a lógica exigem que haja uma única sede do Parlamento, em Bruxelas. O meu voto reflecte as minhas opiniões sobre esta questão. Ilda Figueiredo por escrito. - É positivo que se reconheça que o encerramento das minas de mercúrio na Comunidade coloca problemas ambientais e sociais, e se considere que devem continuar a ser apoiados projectos e outras iniciativas com base nos instrumentos de financiamento disponíveis, a fim de permitir às zonas afectadas encontrarem soluções viáveis para o ambiente, o emprego e as actividades económicas locais. De igual modo, foi acordado que o requerente da licença tome as medidas necessárias, mediante garantia financeira ou equivalente, para assegurar que as obrigações decorrentes da licença (incluindo as operações de manutenção após o encerramento) serão cumpridas e que as operações de encerramento serão efectuadas. Também foi aprovado que os sectores industriais que obtêm mercúrio da limpeza do gás natural ou como subproduto de operações de extracção de metais não ferrosos e de fundição deverão apresentar os dados relevantes à Comissão e às autoridades competentes dos Estados-Membros interessados. A Comissão deverá pôr esta informação à disposição do público. Consideramos também correcto que se incentive a prestação de assistência técnica aos países em desenvolvimento e aos países com economias em transição, nomeadamente assistência que vise facilitar a passagem para tecnologias alternativas sem mercúrio e eliminar progressivamente as utilizações e emissões de mercúrio e de compostos de mercúrio. Françoise Grossetête por escrito. - (FR) Votei favoravelmente este relatório que visa antecipar a proibição das exportações de mercúrio para o dia 15 de Março de 2011, ou seja, 3 meses antes da data proposta pelo Conselho. O mercúrio pode ter origem na reciclagem dos resíduos (por exemplo lâmpadas fluorescentes, pilhas), na purificação do gás natural ou ainda no tratamento industrial de metais não ferrosos. Congratulo-me com o facto de esta proibição abranger, para além do mercúrio metálico, os produtos que contêm mercúrio que não podem ser vendidos ou comercializados na União Europeia, o minério de cinábrio ou os compostos de mercúrio. É também muito importante que os compostos utilizados em investigação e desenvolvimento, em medicina ou em análise não sejam abrangidos pela proibição, como frisa o relatório. Por fim, no que respeita ao armazenamento, é essencial a sua segurança, como sugerem aliás tanto o relatório como o Conselho. Os resíduos de mercúrio devem ser armazenados temporariamente, durante mais de um ano, em minas profundas, subterrâneas e rochosas ou em instalações de superfície, de forma a excluir quaisquer riscos para a saúde humana e o ambiente, antes de serem tratados. David Martin por escrito. - (EN) Apoio, em termos gerais, o relatório do senhor deputado Dimitrios Papadimoulis sobre a proibição da exportação e o armazenamento seguro de mercúrio metálico. Antecipar a data da proibição da exportação para 2010 permite uma maior coerência com a estratégia global da UE relativa ao mercúrio. Apoio também o alargamento dos tipos de mercúrio abrangidos pela proibição. Considero ainda que, antes de a proibição entrar em vigor, é necessário realizar mais investigação relativamente a métodos seguros de eliminação do mercúrio. Votei a favor do relatório. Athanasios Pafilis Será que a hipocrisia não nem limites? A Comissão Europeia propõe, e bem, a proibição da utilização do mercúrio e a criação de infra-estruturas adequadas para o seu armazenamento, tendo em conta o seu elevado nível de toxicidade e os riscos que representa para a saúde pública. No entanto, a Comissão insiste em promover as lâmpadas fluorescentes para poupar energia, sabendo que cada uma delas contém pelo menos 5 mg de mercúrio, uma quantidade particularmente perigosa se tivermos em conta o número de lambadas que existem em cada habitação ou local de trabalho. O lucro acima de tudo. Os investimentos e os lucros dos monopólios têm de ser protegidos, mesmo que sejam conseguidos manifestamente à custa da saúde pública. A UE proíbe a utilização do mercúrio mas autoriza empresas a oferecerem a título gratuito lâmpadas que contêm mercúrio a fim de promoverem as suas vendas. A responsabilidade pela saúde pública é entregue às empresas, as quais são chamadas a gerir a recolha de resíduos, embora seja sabido que os resíduos acabarão em aterros e nos caixotes do lixo. A sociedade em geral, e não só aqueles que usam as lâmpadas, ficará exposta ao considerável risco de contaminação. É por isso, aliás, que de um modo geral podem ser depositados em lixeiras. De facto, para prevenir os protestos que iriam afectar as vendas, nem sequer as medidas mais básicas estão a ser tomadas para informar o público sobre os riscos que correm em consequência da libertação do conteúdo dessas lâmpadas no ambiente. Bernard Wojciechowski por escrito. - (PL) O mercúrio é um dos venenos ambientais mais poderosos. Em circunstâncias normais, este metal é um líquido com elevada compressibilidade de vapor. Não é biodegradável e, por conseguinte, mantém-se no ambiente durante muito tempo. O mercúrio acumula-se em cadeias tróficas que podem passar para o corpo humano em concentrações significativas. O desenvolvimento industrial levou à utilização do mercúrio por se tratar de um metal com propriedades especiais e a sua obtenção ser barata. Parece difícil de eliminar a utilização do mercúrio na produção de lâmpadas de baixo consumo. Deverão ser desenvolvidos sistemas de recolha eficazes para estes resíduos, juntamente, no entanto, com tecnologias seguras para a sua reciclagem, a fim de evitar uma maior degradação do ambiente. Um dos casos mais sérios de envenenamento por compostos de mercúrio ocorreu no Japão, entre 1953 e 1960. Registou-se um surto de uma doença entre os habitantes do Golfo de Minamata que apresentavam sintomas de danos a nível do sistema nervoso, que frequentemente resultavam na morte. A União Europeia deverá fazer tudo o que estiver ao seu alcance para assegurar que o mercúrio seja armazenado de forma segura. Deverá ser proibida a exportação de mercúrio metálico. Jean-Pierre Audy Votei favoravelmente o excelente relatório do meu colega alemão Hartmut Nassauer, redigido em primeira leitura do processo de co-decisão e relativo à proposta de directiva do Parlamento Europeu e do Conselho sobre a protecção do ambiente pelo direito penal. Apoio a posição que visa reinserir o dispositivo exclusivamente no campo do direito comunitário, limitando o efeito da directiva apenas aos casos de violação do direito comunitário em matéria de ambiente e, portanto, deixando aos Estados-Membros o cuidado de determinarem as sanções a aplicar em caso de infracção do referido direito. Esta posição sensata é a do Tribunal de Justiça das Comunidades Europeias, que tinha considerado que a UE apenas dispunha de competências para adoptar medidas penais nos casos em que existe uma "necessidade justificada", ou seja, nas políticas comuns de transportes e ambiente. Esclareça-se que a directiva tem em vista obrigar os Estados-Membros a preverem sanções penais nas suas legislações nacionais para as infracções graves às disposições do direito comunitário relativas à protecção do ambiente, sem criar obrigações relativas à aplicação de tais sanções e invocáveis em casos individuais. Hanne Dahl por escrito. - (EN) Dada a natureza transfronteiriça do crime ambiental, estamos convencidos de que um conjunto estabelecido de normas e sanções mínimas relativas ao crime ambiental a nível internacional será um instrumento útil para a manutenção de uma estratégia de protecção ambiental abrangente e eficaz. No entanto, não cremos que a UE tenha ou deva ter competência para estabelecer medidas de carácter penal em matérias do primeiro pilar. Por isso hoje votei contra o relatório. Ilda Figueiredo por escrito. - É importante que o relator tenha reconhecido que, nos termos do acórdão do Tribunal de Justiça de 23 de Outubro de 2007 (C-440/05), a legislação penal e as normas de processo penal não são da competência da Comunidade, não podendo fixar o tipo e o grau de sanções penais a aplicar. Por isso, foram introduzidas alterações à proposta de directiva que a Comissão Europeia tinha apresentado e que não era aceitável. É também importante que a Comissão e o Conselho tenham aceite estas propostas de alteração. Mas, mesmo assim, há insistência na possibilidade de o legislador comunitário poder impor aos Estados-Membros a obrigação de instituir sanções para garantir a plena eficácia das normas que adopta em matéria de protecção do ambiente. Como não ficou muito claro o papel dos Estados-Membros em todo o processo, optámos pela abstenção no voto final. Neena Gill por escrito. - (EN) Votei a favor deste relatório, porque ele permitirá a aplicação de sanções penais para infracções graves no domínio do ambiente. Os Estados-Membros têm de tomar uma atitude firme em matéria de protecção ambiental e garantir uma aplicação rigorosa da presente directiva. Vou votar em especial a favor da inclusão de um anexo à directiva que esclareça que legislação fica sujeita a sanções penais. Um anexo é crucial para clarificar melhor, em termos jurídicos, qual a legislação comunitária afectada. Deverá abranger a legislação já existente, relativamente à qual a presente directiva terá competência para aplicar sanções penais, e também permitir que seja abrangida legislação futura. Para além disso, um anexo garantirá que a directiva se limite apenas à execução do direito comunitário e à aplicação de legislação nacional e não tenha impacto sobre o que é puramente direito nacional. Bruno Gollnisch por escrito. - (FR) Está em marcha a adopção de um direito penal comum no seio da União Europeia, privando assim os Estados-Membros do seu direito soberano e exclusivo a determinarem de forma independente que tipo de comportamentos consideram como delitos, mas também a possibilidade de definirem as qualificações e os limites das sanções penais. O Tribunal de Justiça das Comunidades Europeias, através de um golpe de força, com o seu Acórdão de 13 de Setembro de 2005 no processo dito "protecção do ambiente", arrogou-se um direito de ingerência no direito penal dos Estados-Membros em caso de infracção da legislação ambiental. Neste momento - nova etapa - trata-se de estabelecer um conjunto harmonizado das infracções que deverão ser punidas pelo direito penal em todos os Estados-Membros, assim como de harmonizar essas sanções penais nos casos de infracções ambientais. O Tribunal tomou o poder e entregou-o à Comissão, no mais completo desprezo pelos povos, pelas constituições nacionais, pelos parlamentos e pela correcta aplicação do direito. Enquanto soberanistas e defensores das liberdades e dos direitos dos povos a disporem de si mesmos, recusamos estes métodos. Ian Hudghton por escrito. - (EN) Votei a favor do relatório Nassauer sobre a protecção do ambiente através do direito penal. Muito embora o direito penal substantivo seja e deva continuar a ser da competência dos Estados-Membros, é igualmente óbvio que a melhor maneira de coordenar a protecção do ambiente é a nível da UE. Congratulo-me com o facto de o pacote de compromisso permitir que a UE assuma a liderança no domínio da protecção do ambiente respeitando simultaneamente a integridade dos sistemas jurídicos nacionais. Athanasios Pafilis A directiva proposta abre o caminho para a imposição aos Estados-Membros um direito penal unificado da UE. A directiva serve-se da protecção ambiental e da inquietação dos trabalhadores face aos problemas ambientais para promover a instituição de um direito penal comum da UE. Revoga inclusivamente a regra da unanimidade dos Estados-Membros que até este momento era aplicada às matérias penais. Modela-se assim o acervo comunitário, conferindo à UE o direito e o poder para instituir e impor sanções penais sempre que o considere necessário. No fundo, estão a ser reintroduzidas certas disposições da Constituição Europeia. Daqui em diante a sua aplicação faz-se sob nova designação "Tratado de Lisboa" antes mesmo de este ser ratificado ou entrar em vigor. Trata-se de uma evolução perigosa em detrimento dos povos da Europa. Conferir à UE o poder de adoptar um direito penal unificado sem a aprovação por unanimidade dos Estados-Membros equivale a abolir um dos direitos soberanos fundamentais das nações: decidir quais as acções que constituem uma infracção penal e especificar o tipo e nível das sanções aplicáveis. Estabelece-se deste modo o primado do direito comunitário sobre a legislação nacional e até mesmo sobre as disposições das constituições nacionais. O objectivo é impor directamente ao povo da Europa a vontade do monopólio do capital europeu legalmente sancionado. Ao mesmo tempo, os direitos pessoais e as liberdades democráticas dos povos serão drasticamente reduzidas. Zdzisław Zbigniew Podkański por escrito. (PL) Proteger o ambiente é um dever que nos incumbe a todos. No entanto, o mundo não está a cumpri-lo muito bem. Há uma tendência para não reconhecer a sua importância e para o adiar sempre para mais tarde. Em 1998, o Conselho Europeu tomou a decisão de proteger o ambiente através do direito penal. A aprovação de uma nova directiva significa que o conjunto de delitos sujeitos a sanções penais em todos os países está agora claramente definido. Considero que é igualmente necessário salientar a responsabilidade dos fabricantes, exportadores, importadores e transportadores pelos produtos e serviços que prestam, para assegurar que não existam lacunas ou oportunidades para se fugir a essa responsabilidade. No entanto, são necessários recursos para conseguir, por exemplo, o equipamento e a formação profissional necessários, para que os novos princípios possam ser devidamente aplicados e os crimes ambientais reduzidos. Considero que deverão ser disponibilizados recursos do orçamento União Europeia, pelo menos, para os novos Estados-Membros. São eles os que mais trabalho têm a realizar num curto prazo de tempo. Só se todos os Estados-Membros agirem de forma solidária será possível conseguir os objectivos fixados. Na ausência desta solidariedade, as diferença regionais tornar-se-ão, pura e simplesmente, mais pronunciadas. Bogusław Sonik por escrito. - (PL) Votei a favor do relatório sobre a proposta de directiva do Parlamento Europeu e do Conselho relativa à protecção do ambiente através do direito penal porque a introdução de novas disposições legais e o estabelecimento de uma lista comum de crimes ambientais para toda a Comunidade assegurará uma implementação mais eficaz da legislação comunitária. Estão em vigor as mesmas disposições em todos os Estados-Membros da União, mas a forma como são aplicadas varia consideravelmente. Esse factor encoraja comportamentos que levam empresários irresponsáveis a relocalizarem as suas actividades económicas para outros países onde as sanções penais são menos severas. Isso afecta, em particular, os novos Estados-Membros. Cumpre salientar que os crimes cometidos por organizações criminosas se estão a tornar cada vez mais significativos e que os crimes ambientais assumem uma natureza cada vez mais transfronteiriça. Concordo com a posição do relator de que o quadro jurídico definido na proposta de directiva representa um contributo importante para a uma protecção eficaz do ambiente e pode garantir uma implementação uniforme e responsável da legislação ambiental na Comunidade. A existência de funcionários devidamente formados é uma condição sine qua non para uma implementação eficaz da legislação e uma efectiva redução dos crimes ambientais. A proposta no sentido de se especificar as obrigações dos Estados-Membros a este respeito é, por isso, como é evidente, totalmente relevante. A aprovação de um conjunto de crimes ambientais e de sanções a eles associadas constituirá um instrumento extremamente útil para a aplicação comum da legislação de protecção do ambiente na União Europeia. Jean-Pierre Audy Votei favoravelmente o relatório do meu colega húngaro Gábor Harangozó, que altera, em primeira leitura do processo de co-decisão, a proposta de regulamento do Parlamento Europeu e do Conselho relativo aos inquéritos sobre a estrutura das explorações agrícolas e sobre os modos de produção agrícola. Apoio a ideia de permitir derrogações aos Estados-Membros que pretendam realizar o inquérito sobre a estrutura das explorações agrícolas em 2009 em vez de 2010 devido ao recenseamento decenal da população em 2011. Sou também favorável a todas as simplificações previstas. Duarte Freitas por escrito. - A proposta de Regulamento justifica-se com a nova abordagem política da Comissão de simplificação da legislação e melhor regulamentação. Concordo com a proposta da Comissão, que consegue simplificar os procedimentos, reduzindo o número de inspecções internas, mantendo ao mesmo tempo o necessário nível de rigor das disposições anteriores, relativas ao levantamento de estatísticas estruturais relacionadas com as produções vegetais e animais, o trabalho agrícola e o equipamento utilizado. Por outro lado, e a bem da simplificação, a proposta apenas introduz um novo tipo de inspecção e não conduz a nenhuma obrigação dos Estados-Membros de alterarem os seus sistemas administrativos. Gábor Harangozó por escrito. - Tratando-se de dinheiros públicos, como é o caso das ajudas agrícolas, é necessário garantir a sua justa distribuição em função de critérios objectivos. Daí estarmos de acordo com a necessidade da realização de inquéritos que apurem essas condições nas explorações agrícolas. A aplicação destes princípios não pode, no entanto, constituir mais uma fonte de sobrecarga burocrática dos agricultores, sobretudo dos pequenos e médios agricultores, cujos meios são bastante escassos ou inexistentes. De igual modo, não pode constituir um meio que, por deficiências técnicas ou outras alheias aos agricultores, os impeça de obter os apoios a que têm direito, como, por vezes, tem acontecido em Portugal com o reconhecimento e identificação por satélite. Por isso, consideramos positivo que o relatório reconheça as significativas dificuldades metodológicas e técnicas em muitos Estados-Membros, bem como que insista na necessidade de a Comissão lhes prestar a assistência técnica e o aconselhamento necessários em matéria de reconhecimento das explorações agrícolas por satélite. Queremos ainda, neste âmbito, voltar a chamar a atenção para a necessidade de as autoridades dos Estados-Membros garantirem o acesso e uso exclusivo dos dados recolhidos no reconhecimento por satélite para os fins previstos. Jean-Pierre Audy Votei favoravelmente o relatório da minha colega romena Silvia-Adriana Ţicău relativo à proposta de regulamento do Parlamento Europeu e do Conselho que estabelece regras comuns sobre os requisitos para o exercício da actividade de transportador rodoviário. A antiga Directiva 96/26/CE sobre o acesso à profissão de transportador rodoviário e os seus quatro regulamentos sobre o acesso ao mercado dos serviços de transporte, com a desregulação dos preços dos transportes internacionais rodoviários ocorrida alguns anos antes, moldaram o mercado interno dos serviços de transporte rodoviário com um mínimo de qualidade, enquanto que a abertura do mercado organizada pelos regulamentos incitou a mais concorrência. A experiência mostrou que estas medidas são mal - ou desigualmente - aplicadas uma vez que são ambíguas ou incompletas, ou se tornaram desadequadas à evolução do sector. As empresas continuam sujeitas a uma vigilância e a controlos desiguais conforme os Estados-Membros, com níveis de qualificação profissional e de solidez financeira muito diferentes. Tornava-se portanto urgente legislar no sentido de exigir condições de honorabilidade e de capacidade financeira e profissional, e pondo em prática um reconhecimento mútuo de alguns dos documentos exigidos para a obtenção da autorização de exercer. Pedro Guerreiro por escrito. - Independentemente da crítica a aspectos parcelares incluídos nesta proposta de regulamento, não se deverá analisar o seu conteúdo sem ter em conta o seu "papel" no quadro do aprofundamento da liberalização do transporte internacional rodoviário de mercadorias e de passageiros promovido pela Comissão Europeia e pelas instituições da União Europeia com poder de co-decisão, o Parlamento Europeu e o Conselho. Aliás, tal ideia central é salientada pela própria Comissão Europeia na apresentação da sua proposta: "a Directiva 96/26/CE relativa ao acesso à profissão de transportador rodoviário e os quatro regulamentos relativos ao acesso ao mercado dos transportes, juntamente com a desregulamentação dos preços do transporte internacional rodoviário verificada alguns anos antes, deram forma ao mercado interno do transporte rodoviário". Isto é, foram estabelecidos "requisitos comuns para o acesso à profissão", enquanto "a abertura do mercado estabelecida pelos regulamentos incentivou uma maior concorrência". Tal como salientámos relativamente à proposta de regulamento que estabelece regras comuns para o acesso ao mercado do transporte internacional rodoviário de mercadorias, a presente proposta têm como objectivo aprofundar a liberalização do transporte internacional rodoviário, procurando promover uma maior concorrência entre os diferentes operadores, num sector onde esta já impera, com inúmeros e gravosos custos para os seus trabalhadores. Jörg Leichtfried A harmonização das regras existentes neste domínio é importante como meio para optimizar o transporte rodoviário na Europa. Além disso, um regulamento é, neste contexto, mais conducente aos objectivos do que uma directiva. As regras que regem a ocupação de um operador de transporte rodoviário têm de preencher critérios definidos com precisão para podermos atingir o mais elevado nível de segurança nas nossas estradas. Estas regras terão de abranger os requisitos a cumprir e também as sanções a aplicar. Um elemento essencial deste processo é a supervisão e a verificação dos dados, a efectuar com o devido respeito pela privacidade pessoal. É extremamente importante que os registos electrónicos nacionais, contendo os dados, sejam interligados, de modo que os dados possam ser comparados. Nesta perspectiva, o regulamento serve o objectivo que tem em vista. Oponho-me firmemente as alterações 7 e 102, pois estas tentam enfraquecer a regra dos seis dias. Uma reintrodução da regra dos doze dias, a qual já havia sido rejeitada, seria incoerente com a essência deste relatório. Luís Queiró por escrito. - O relatório da colega Ţicău insere-se num pacote de medidas, juntamente com dois outros relatórios, para o enquadramento da actividade de transporte rodoviário. Esta actividade é da maior importância no espaço económico europeu, possibilitando o mercado aberto e concorrencial de que hoje nos orgulhamos. Com esta nova proposta as empresas deverão contratar um gestor de transporte, com formação certificada, que será responsável pela gestão do tráfego da empresa de transporte, mantendo-se as condições já estabelecidas para aceder à profissão - idoneidade, capacidade financeira e capacidade profissional. O objectivo desta reformulação é garantir que a legislação existente se torne mais inteligível e exigente em termos de segurança e eficácia para a prática desta actividade. Saúdo assim o trabalho feito pela relatora no âmbito da responsabilização em termos de segurança e de garantias de seriedade nesta actividade económica e ainda as medidas relativas às competências profissionais, que envolvem uma formação exigente e o reconhecimento mútuo dos diplomas e das licenças. Jean-Pierre Audy Votei favoravelmente o relatório do meu colega Mathieu Grosch sobre a proposta de regulamento do Parlamento Europeu e do Conselho que estabelece regras comuns para o acesso ao mercado dos serviços de transporte internacional rodoviário de mercadorias que visa fundir os textos que regulamentam o acesso ao mercado dos serviços de transporte internacional rodoviário de mercadorias e de cabotagem, actualmente regido por antigos regulamentos e directivas. No mercado interno, o transporte internacional entre Estados-Membros encontra-se totalmente liberalizado, mas continuam a existir algumas restrições no que respeita à cabotagem. Congratulo-me com estas especificações e simplificações, assim como com o facto de ser reforçado o quadro de sanções para as infracções cometidas noutros Estados-Membros que não o da sede. Pedro Guerreiro por escrito. - Trata-se de mais um passo (e novo instrumento(s)) com o objectivo de aprofundar a liberalização do transporte internacional rodoviário de mercadorias, procurando promover uma maior concorrência entre os diferentes operadores, num sector onde esta já impera, com inúmeros e gravosos custos para os seus trabalhadores. Entre outros aspectos, pretende-se agora encontrar a forma de facilitar a inclusão das operações de "cabotagem" por transporte rodoviário - isto é, a realização até três operações de transporte consecutivas a um trajecto internacional, desde que efectuadas no prazo de sete dias -, no mercado, já de si liberalizado, o que terá profundas consequências para o equilíbrio financeiro e a sobrevivência de operadores a nível nacional. Tal decisão terá igualmente consequências negativas para os trabalhadores do transporte rodoviário de mercadorias. Veja-se, por exemplo, a intenção da maioria do PE ao propor que se retire a menção ao "tempo de trabalho", ficando apenas a referência ao "tempo de condução" e "períodos de repouso", ou seja, a abertura a mais intensos ritmos de exploração, afectando as condições de trabalho e de segurança dos trabalhadores. E, se tivermos em conta as recentes decisões do Tribunal de Justiça Europeu, nem a referência à Directiva 96/71/CE relativa ao destacamento de trabalhadores defenderá os direitos laborais de muitos dos trabalhadores deste sector. Bogusław Liberadzki por escrito. - (PL) Votei a favor da adopção do relatório sobre a proposta de regulamento do Parlamento Europeu e do Conselho sobre o acesso ao mercado do transporte rodoviário de mercadorias na Comunidade (reformulação) - C6-0146/2007 - 2007/0099 (COD)). Concordo com o relator que a aprovação da proposta da Comissão será crucial na simplificação e clarificação dos princípios aplicáveis ao transporte de mercadorias. Apoio o relatório do senhor deputado Grosch, que visa proporcionar oportunidades para que Estados-Membros vizinhos abram mais os seus mercados às operações de cabotagem. Jörg Leichtfried Votei favoravelmente o relatório do colega Mathieu Grosch, sobre o acesso ao mercado do transporte internacional rodoviário de mercadorias. A fusão dos regulamentos existentes com a directiva 2006/94/CE irá simplificar e melhorar o acesso ao mercado do transporte internacional rodoviário de mercadorias. Subscrevo a opinião do relator relativamente a deixarem de se justificar as restrições à cabotagem e relativamente às regras que regulamentam este tipo de navegação deverem ser sintonizadas com as que se aplicam ao transporte internacional rodoviário de mercadorias no seio do mercado interno. Daí ser importante definir muito claramente o que é a cabotagem, de modo a garantir uma abordagem uniforme. Embora, a bem do ambiente e da eficiência, devam ser evitadas as viagens com o veículo vazio ou meio vazio e embora a cabotagem no regresso ao país de origem também deva ser apoiada, sujeita às restrições impostas no relatório, não pode esquecer-se que este tipo de medidas também enfraquecem a posição do transporte ferroviário. Athanasios Pafilis por escrito. - (EL) Votamos contra o relatório sobre o acesso aos transportes rodoviários, porque liberaliza o mercado comunitário dos transportes rodoviários, permitindo o acesso das transportadoras internacionais aos transportes nacionais. Deste modo, o transporte internacional e interno de mercadorias e passageiros é entregue às companhias monopolistas, com consequências desastrosas para as pequenas e médias empresas e principalmente para os trabalhadores e os motoristas que passam a ser ainda mais explorados pelos grupos monopolistas. A proposta do Parlamento Europeu está a enveredar por um caminho ainda mais reaccionário do que o da proposta da Comissão. Suprime inclusivamente as restrições mínimas propostas e exige a liberalização total do mercado dos transportes internacionais e nacionais. A possibilidade de um número ilimitado de operações de carga e recarga nos Estados-Membros e de permanência por tempo ilimitado dos veículos e do pessoal noutros Estados-Membros, depois da realização de operações de transporte puramente internacional, tem por objectivo a redução dos custos laborais, o desmantelamento dos direitos que protegem os salários, as condições de trabalho e a segurança social dos trabalhadores dos transportes internacionais, e a promoção da concentração das actividades em grandes multinacionais, que livres de qualquer controlo irão destruir o sector, degradando a qualidade dos serviços. O movimento das classes trabalhadoras tem de se opor energicamente a estas medidas através de uma demonstração de insubordinação e desobediência à política antilaboral e antipopular da UE. Luís Queiró por escrito. - A presente proposta entronca num pacote de medidas no âmbito da actividade de transporte rodoviário. Neste caso a proposta em jogo vem adicionar coerência à legislação comunitária no âmbito do transporte internacional rodoviário de mercadorias através da fusão de dois regulamentos já existentes, visando garantir uma maior eficácia na aplicação das regras e precisando e facilitando a aplicação da noção de cabotagem. Mais ainda, implementa medidas para a simplificação e normalização da licença comunitária e da certidão do condutor, reduzindo, assim, custos administrativos e atrasos, nomeadamente, no caso de controlos ao longo do percurso. Os Estados-Membros vão ainda poder reforçar os seus sistemas de comunicação, o que facilitará o conhecimento das infracções cometidas por uma empresa de transporte rodoviário no Estado-Membro em que está estabelecida. Considero que este texto é da maior importância para o desenvolvimento desta actividade no mercado europeu, conferindo-lhe a celeridade necessária e a exigência e estrutura condizentes com um mercado aberto, regulado e justo. Jean-Pierre Audy Votei favoravelmente o relatório da minha colega britânica Fiona Hall, que realizou um excelente trabalho e altera, em primeira leitura do processo de co-decisão, a proposta de decisão do Parlamento Europeu e do Conselho relativa à selecção e autorização de sistemas que fornecem serviços móveis via satélite (MSS). Na qualidade de relator para o meu grupo político, o Grupo do Partido Popular Europeu (Democratas-Cristãos) e dos Democratas Europeus, bati-me por uma cobertura geográfica ideal dos serviços no território da União. Estou contente por ter podido contribuir para exigir que as candidaturas incluam o compromisso de que o sistema proposto irá cobrir pelo menos 60% do território total de cada Estado-Membro no momento em que o serviço for posto a funcionar. Além disso, o sistema proposto deverá cobrir todos os Estados-Membros e pelo menos 50% da população e pelo menos 60% da superfície terrestre total de cada Estado-Membro na data estabelecida pelo candidato mas o mais tardar 7 anos após a publicação do texto. Por fim, as candidaturas devem incluir um compromisso que visa permitir a utilização, pelos serviços de protecção civil e de socorro em caso de catástrofe, dos serviços móveis via satélite propostos. Ilda Figueiredo por escrito. - Há aspectos positivos neste relatório que valorizamos, designadamente, as propostas sobre a importância de os serviços móveis via satélite cobrirem áreas fora dos principais centros urbanos dos Estados-Membros e de prestarem os melhores serviços possíveis, a fim de suprir o fosso digital, ou sobre a defesa de que a área de cobertura do serviço inicial dos serviços móveis via satélite propostos seja fixada a um nível suficiente, aumentando a capacidade de cobertura de tais sistemas. Mas não podemos esquecer o contexto em que estas propostas aparecem - liberalização e avanço do mercado interno das telecomunicações. Daí não podermos votar favoravelmente este relatório. De igual modo, discordamos que os Estados-Membros aceitem prescindir dos seus direitos nacionais em matéria de atribuição de espectro devido ao facto de os serviços móveis via satélite terem uma vasta zona de feixe, o que torna difícil evitar interferências para além das fronteiras nacionais, embora a decisão da Comissão de Fevereiro de 2007 reconheça que os Estados-Membros devem manter o direito de autorizar o funcionamento de componentes terrestres complementares nos seus territórios. Olle Schmidt por escrito. - (SV) O relatório sobre a selecção e a autorização dos sistemas que fornecem serviços móveis via satélite explica como criar um sistema europeu comum destes serviços, um factor importante para aumentar a competitividade da Europa no domínio da investigação tecnológica avançada e da indústria. O relatório é de grande qualidade e aponta caminhos para melhorar o trabalho nestas áreas. No entanto, uma questão crucial relativa à cobertura deste serviço tem levantado problemas à Suécia, já que o compromisso contempla 60% da área terrestre da UE, o que significa que partes daquele país não ficarão cobertas, uma situação que vai prejudicar o desenvolvimento tecnológico e a investigação. Optei, deste modo, pela abstenção. Dominique Vlasto por escrito. - (FR) A adopção desta decisão constitui uma etapa fundamental para o reforço do mercado interno das comunicações electrónicas. O objectivo é simples: permitir a todos acederem à Internet de elevado débito e fornecer serviços multimédia móveis e de protecção civil em caso de catástrofe natural ou humana. Os meios disponibilizados estão à altura da expectativa dos nossos concidadãos, nomeadamente em matéria de acesso à Internet: a cobertura de 50% da população e de pelo menos 60% do território de cada Estado-Membro constitui com efeito uma garantia de que vamos conseguir reduzir eficazmente o fosso digital, até em benefício das zonas rurais. Esta decisão é tanto mais um êxito quanto participa para uma maior harmonização da gestão do espectro de radiofrequências a nível europeu que, recorde-se, constitui um recurso cada vez mais raro. Por outro lado, resulta da vontade do conjunto dos Estados-Membros de colocarem à disposição das indústrias de telecomunicações os meios necessários à construção de um mercado de serviços a nível europeu, mercado esse até agora muito fragmentado. Definitivamente, o MSS deverá ser um êxito tanto a nível industrial como a nível do reforço da diversidade cultural e do pluralismo dos meios de comunicação social. Jean-Pierre Audy Votei favoravelmente o relatório de iniciativa do meu colega alemão Klaus-Heiner Lehne sobre a simplificação do ambiente para as sociedades comerciais, de contabilidade e de auditoria, em resposta à comunicação da Comissão Europeia sobre este mesmo assunto. Tal como os meus colegas, congratulo-me com o objectivo geral da Comissão que consiste em reduzir as limitações administrativas das empresas europeias. Mas essa redução não deve ser realizada à custa de uma insegurança jurídica ou contabilística, neste momento em que o mercado interno começa a ser penetrado por pequenas e médias empresas. Estou contente com o facto de o Parlamento não ter aprovado a possibilidade de aumentar os limiares definidos pela comunicação para as micro-entidades, abaixo das quais essas entidades são isentas da obrigação, prevista no direito europeu, de prestação de contas, de controlo anual das contas e de publicação. Por fim, congratulo-me com o facto de o Parlamento ter aprovado uma alteração que eu tinha proposto em comissão e que não tinha sido aprovada, a qual recomenda a organização de uma consulta com vista a estudar a necessidade e a possibilidade de criar um regulador europeu dos serviços de contabilidade e auditoria. Alessandro Battilocchio Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, votei a favor do relatório Klaus-Heiner Lehne sobre "um ambiente simplificado para as empresas", por estar convencido da necessidade de "novas" reformas em matéria de direito das sociedades, contabilidade e auditoria. O direito das sociedades é, neste momento, fortemente e, na minha opinião, positivamente influenciado pelas regras europeias. Há que evitar que essa situação imponha exigências desnecessárias e excessivamente burocráticas, evitando-se a sobreposição com encargos já impostos pelas regras nacionais. Essas reformas deverão ter como objectivo tornar mais fácil a leitura das regras a aplicar e reduzir os encargos burocráticos e administrativos, sobretudo em matéria de contabilidade. A simplificação resultará num grande benefício para as empresas, principalmente para as PME que, em geral, não dispõem de grandes departamentos legais e de contabilidade. Estou convencido de que regras compreensíveis e de fácil aplicação irão facilitar, acima de tudo, o cumprimento da lei. Simultaneamente, através de regras claras e de fácil identificação, contribuir-se-á para a criação de um ambiente económico positivo e activo. Penso que o trabalho tanto da comissão envolvida como do relator, o senhor deputado Lehne, resultou num compromisso justo entre a necessidade de respeitar o princípio da subsidiariedade e a criação de um percurso harmonizado para os Estados-Membros que estão empenhados num esforço conjunto com vista a simplificar o direito das sociedades a nível europeu. Devemos evitar criar obstáculos burocráticos que possam refrear o dinamismo e a capacidade empresarial ao ponto de os sufocarem. Sharon Bowles por escrito. - (EN) A alteração 11d apela à eliminação do n.º 26. Há duas formas de interpretar o n.º 26. Houve quem receasse que ele representasse um apelo a "um voto por acção" e, por esse motivo, votasse a favor da eliminação do dito número. Não é essa a minha interpretação. O n.º 26 alude especificamente aos "obstáculos à livre circulação de capitais", remetendo para conclusões de processos específicos envolvendo a Volkswagen. A minha interpretação é a de que este número convida a Comissão a corrigir medidas proteccionistas especiais, e mesmo extremas. Por conseguinte, votei contra a alteração e a favor da manutenção do n.º 26 enquanto tomada de posição contra o proteccionismo. Sylwester Chruszcz por escrito. - (PL) Sou favorável à simplificação dos procedimentos e métodos de comunicação entre as administrações públicas e os empresários. Actualmente, os procedimentos burocráticos impostos aos empresários são injustificadamente complexos. O relatório procura melhorar a comunicação e recomenda também a introdução do formato electrónico de relato XBRL. Trata-se de uma norma aberta, o que significa que é de fácil acesso inclusivamente para as empresas de menor dimensão. Tomei por isso a decisão de apoiar este relatório. Jonathan Evans por escrito. - (EN) Eu e os meus colegas conservadores britânicos queremos deixar claro que nos opomos frontalmente ao n.º 23 deste relatório, que se mostra favorável à criação de uma "matéria colectável comum consolidada do imposto sobre as sociedades (MCCCIS)" na UE. Porém, explanámos de forma clara a nossa política nesta matéria em várias ocasiões e, no que respeita à promoção da simplificação das regras aplicáveis às empresas, o resto do relatório revela-se merecedor do nosso apoio, ressalvando a posição anterior. Ilda Figueiredo por escrito. - De uma forma geral, o relatório visa a simplificação e redução da legislação comunitária com o argumento de que beneficia especialmente as PME. É verdade que poderá haver alguns aspectos positivos nesta simplificação. E normalmente apoiamos a simplificação de medidas no que diz respeito à legislação das sociedades, desde que seja a abolição de burocracia. Contudo, não podemos votar a favor de um relatório que, por um lado, apela à simplificação, mas, por outro lado, apela à criação de novos enquadramentos legais no plano comunitário. Entre as dúvidas e aspectos negativos que suscitaram a nossa abstenção estão as seguintes propostas contidas no relatório: legislar sobre uma eventual coordenação entre as administrações fiscais dos Estados-Membros para harmonizar as informações solicitadas às empresas, a revisão do Estatuto da Sociedade Europeia no sentido de assegurar uma forma jurídica comunitária mais uniforme, a criação de um novo enquadramento legal para as empresas, a criação de uma matéria colectável comum consolidada do imposto sobre as sociedades com o argumento de que tornaria o Estatuto da Sociedade Europeia mais útil e eficaz. Lidia Joanna Geringer de Oedenberg por escrito. - (PL) A Comunicação da Comissão sobre um ambiente simplificado para as empresas nas áreas do direito das sociedades comerciais, da contabilidade e da auditoria define medidas que visam reduzir a carga administrativa sobre as empresas europeias e assegurar que estas possam concorrer com eficácia a nível mundial. Os Estados-Membros não só não tiram partido das medidas opcionais para reduzirem a burocracia, como frequentemente contrariam as concessões comunitárias através de disposições nacionais mais estritas, privando assim as empresas locais da oportunidade de simplificarem processos nos termos da legislação da União. A Comissão deveria, por isso, concentrar-se em encorajar os Estados-Membros a harmonizarem a classificação dos requisitos no que se refere à comunicação de informação financeira. Deveria igualmente pressionar os Estados-Membros a adoptarem novas tecnologias, a fim de reduzirem custos. Para além disso, uma solução que passasse pela criação de uma matéria colectável comum consolidada do imposto sobre as sociedades tornaria o Estatuto da Sociedade Europeia mais útil e eficaz. A proposta de excluir as chamadas "microentidades" das directivas contabilísticas é igualmente louvável. Na prática, isso significaria isentá-las do requisito de possuir contabilidade organizada, da apresentação de um relatório financeiro anual e da publicação dos resultados e contas exigidos nos termos da legislação comunitária. As alterações propostas são certamente louváveis. No entanto, uma maior simplificação do acervo da União na área do direito das sociedades comerciais e a sua aplicação concreta nos Estados-Membros parece ser essencial, caso queiramos que as empresas europeias concorram com êxito num mercado mundial cada vez mais exigente. Ian Hudghton por escrito. - (EN) Apoiei o relatório do senhor deputado Lehne sobre a simplificação do ambiente para as sociedades. A UE tem um papel fundamental a desempenhar no sentido de garantir às empresas um ambiente competitivo para o exercício da sua actividade. Contudo, não raro, as empresas e os Estados-Membros são entravados por regras excessivamente complexas. Deste modo, são bem-vindas as iniciativas que visem simplificar o ambiente empresarial. Monica Maria Iacob-Ridzi por escrito. - (RO) Votei a favor deste relatório, mas considero que devíamos aplicar um conjunto mais abrangente de acções para assegurar a simplificação do ambiente empresarial europeu. Refiro-me, em particular, aos problemas que é necessário enfrentar para criar uma empresa. O Eurostat revela que, nos Estados-Membros da UE, o período de tempo necessário para cumprir as formalidades administrativas ligadas à criação de uma empresa variam entre um único dia e vários meses. Além disso, certos Estados-Membros situam-se muito abaixo da média da OCDE numa classificação relativa à facilidade de fazer negócios em vários países do mundo. Por último, mas não menos importante, as diferentes regras em vigor nos 27 Estados-Membros em matéria de direito das sociedades obstam à circulação transnacional de capitais e à criação de novas empresas noutro Estado-Membro que não o de origem. A meu ver, estes dois elementos são essenciais para realizar o objectivo do crescimento económico da Estratégia de Lisboa e, consequentemente, devem ser mais incentivados pela legislação europeia em matéria de direito das sociedades. Janusz Lewandowski por escrito. - (PL) Senhor Presidente, a União Europeia não é vista como uma zona em que as disposições relativas à gestão das empresas sejam propriamente simples, no que respeita à facilidade de utilização. Com efeito, o sentimento geral é o de que este é um domínio extremamente regulamentado por normas mundiais, o que gera dificuldades particulares para as pequenas empresas. Qualquer passo no sentido da simplificação das disposições, tal como indicado na Comunicação da Comissão, de 10 de Julho de 2007, deverá, por isso, ser bem-vinda. O efeito mais importante e mais desejável da simplificação é encorajar as pequenas empresas a operarem no mercado comum europeu. Até à data, este não tem sido de fácil acesso para as novas empresas da Europa Central e Oriental. Se pretendermos atingir esse objectivo, é preciso que as disposições nacionais sejam harmonizadas, bem como que sejam eliminadas as disposições desnecessárias, para além das duas opções propostas pela Comissão. No entanto, isso não exige a harmonização da tributação, tal como sugerido no nº 23 do relatório do senhor deputado Lehne, a chamada fórmula simplificada para a consolidação da matéria colectável. O relator é favorável à segunda das opções propostas pela Comissão, que é menos ambiciosa. No entanto, tendo em conta a actual tendência de regulamentação por parte da União Europeia, isso equivaleria, certamente, a uma inversão da tendência desfavorável que efectivamente restringe as oportunidades de as empresas europeias competirem no mercado mundial. Marianne Thyssen por escrito. - (NL) A comunicação da Comissão suscita questões fundamentais que devem determinar a política europeia na área do Direito das sociedades comerciais, da contabilidade e das auditorias. O relatório Lehne avançou boas respostas a estas questões, respostas que também aprovo. Todavia, há um ponto problemático em que a Comissão propõe a introdução de uma categoria de "microentidades", empresas menores, abaixo de um limiar específico, que ficarão isentas da obrigação de apresentar declarações financeiras europeias, bem como das obrigações anuais em matéria de contabilidade. O relatório Lehne é a favor dessa abordagem, sugerindo, inclusive, a subida dos limiares. Na Bélgica, 75% das empresas ficariam isentas dos actuais requisitos de transparência. À primeira vista, a abolição do sistema contabilístico para as pequenas empresas parece constituir uma importante simplificação da burocracia. Todavia, dada a importância das informações financeiras para todas as partes interessadas (fornecedores de crédito, por exemplo), essa simplificação poderia conduzir a maiores dificuldades burocráticas e a custos mais elevados. Uma vez que não haverá declarações financeiras, geralmente aceites, será exigido às empresas que proporcionem números à la carte, por processos variados. Além disso, elas estão a privar-se a si próprias de um instrumento útil para o controlo interno da empresa, que é certamente importante para as PME. Abstenho-me, portanto, na votação final. Adam Bielan por escrito. - (PL) Senhor Presidente, o ensino superior tornou-se mais acessível, e é crescente o número de mulheres que obtêm títulos universitários. No entanto, as mulheres estão ainda pouco representadas nos lugares de maior responsabilidade na academia. Embora a maioria dos professores sejam mulheres (mais de 50%), estas tendem a ocupar cargos de menor relevância. Sou favorável à ideia de promover medidas que tenham em conta a perspectiva familiar, oferecendo possibilidades de flexibilização do tempo de trabalho e melhores condições dos serviços de guarda de crianças. Apoio igualmente a possibilidade de acesso aos benefícios da segurança social além fronteiras e a introdução de condições em matéria de licença parental que proporcionem uma verdadeira liberdade de escolha a homens e mulheres. As interrupções das carreiras das mulheres cientistas por motivos familiares não deverão ter impacto negativo nas suas futuras opções de carreira, permitindo assim uma vantagem indevida aos homens no que toca à prossecução das respectivas carreiras científicas. Apoiei o relatório da senhora deputada Thomsen porque considero que aborda de forma correcta as questões relacionadas com os estereótipos de género. Estes ainda subsistem em muitos dos Estados-Membros da União Europeia. Edite Estrela por escrito. - Votei favoravelmente o relatório Britta Thomsen sobre as mulheres e a ciência por julgar que é necessário facilitar o acesso de ambos os géneros a carreiras científicas em igualdade de circunstâncias. Factores como os estereótipos associados às ciências exactas, ou os obstáculos levantados pela dificuldade em conciliar a vida pessoal e familiar com a vida profissional, acarretam inúmeras desvantagens e dificuldades para as cientistas e investigadoras, arredando muitas mulheres da investigação científica. As disparidades entre mulheres e homens, no respeitante à presença em posições de liderança académica e científica, aos salários auferidos, ou às exigências da vida pessoal, tornam essenciais medidas que contrariem os estereótipos de género na ciência, aliciem as mulheres para carreiras científicas e colmatem as desigualdades aí existentes. Ilda Figueiredo por escrito. - Sabemos que há mais mulheres do que homens no ensino superior, mas, quando se trata de escolher uma carreira na investigação, o número de mulheres ainda é superado pelo dos homens. O aumento da entrada de mulheres no ensino superior não conduziu a uma mudança equivalente do rácio mulheres/homens em certos domínios académicos ou profissionais nem eliminou a diferença salarial entre homens e mulheres. Como a relatora salienta, as mulheres investigadoras ainda estão em minoria nos sectores público e do ensino superior e, na União Europeia, ambos os sectores apresentam uma média de 35% de mulheres. Em todos os países estes dois sectores apresentam uma percentagem mais elevada de mulheres investigadoras do que o sector privado, onde a média comunitária não ultrapassa 18% de mulheres. De notar que existem grandes variações entre os países. Os que têm menos mulheres na investigação no sector privado são a Alemanha (11,8%), a Áustria (10,4%) e os Países Baixos (8,7%), situação que contrasta com a de países como a Letónia, a Bulgária e a Roménia, nos quais a percentagem é superior a 40%.Também os padrões de distribuição dos investigadores masculinos e femininos por grandes domínios científicos são muito diferentes. Entre os homens investigadores no ensino superior, 54% trabalham na área das ciências naturais e na engenharia, contra apenas 37% das mulheres investigadoras. Hélène Goudin e Nils Lundgren por escrito. - (SV) O maior acesso das mulheres às actividades no domínio da ciência, como afirma a relatora, é de uma importância crucial. No entanto, esse acesso será condicionado em cada país por características culturais próprias e outros factores específicos. O problema assume contornos diferentes em cada um dos 27 Estados-Membros da UE, por isso as soluções também deverão reflectir essas diferenças. Não é possível fazer generalizações sobre a situação das mulheres nos 27 Estados-Membros. O partido Junilistan está convencido de que o caminho para a igualdade efectiva deve ser definido ao nível nacional. Decidimos, deste modo, votar contra o relatório. Genowefa Grabowska por escrito. - (PL) Na qualidade de professora com muitos anos de experiência numa universidade polaca, estou ciente da dimensão dos desafios em causa e, por conseguinte, apoio o relatório da senhora deputada Thomsen. O relatório adopta uma abordagem interessante do problema da discriminação com base no género no mundo científico, identificando os obstáculos sociais, culturais e financeiros que explicam que as mulheres continuem a estar subrepresentadas. Somos muito poucas no sector publico e no ensino superior, uns meros 35%, e apenas 18% no sector privado. Como podemos nós construir uma sociedade baseada no conhecimento, desenvolver a ciência e a economia da Europa, responder aos desafios da Estratégia de Lisboa, e corresponder às expectativas da Europa no limiar do século XXI sem o envolvimento das mulheres na ciência? É necessário que criemos as condições que permitam às mulheres envolver-se mais no mundo científico, e isso abrir-lhes-á as portas dos laboratórios universitários. É igualmente preciso permitir às mulheres aspirarem aos mais elevados cargos académicos. A promoção no mundo científico depende os êxitos académicos, e as mulheres têm três vezes menos probabilidades do que os homens de ascender à categoria de professoras universitárias. Isso é lamentável e não pode ser explicado exclusivamente pelo facto de as mulheres terem compromissos familiares mais pesados. São poucas as mulheres que fazem parte dos órgãos de decisão das instituições de ensino superior europeias, sendo, por isso, difícil de implementar uma política em matéria de igualdade dos géneros nessas instituições. Basta referir o exemplo vergonhoso do Conselho Científico do Conselho Europeu de Investigação. Só cinco dos seus vinte e dois membros são mulheres! Małgorzata Handzlik por escrito. (PL) A participação das mulheres no mercado de trabalho aumenta sistematicamente em toda a União Europeia. A Polónia não é excepção, embora a participação das mulheres no mercado de trabalho na Polónia se mantenha abaixo da média da União. Gostaria de salientar, no entanto, que as mulheres polacas estão mais presentes em cargos de responsabilidade do que as mulheres da Europa Ocidental. Considero importante aumentar a actividade profissional das mulheres. Neste contexto, é importante analisar a situação das mulheres cientistas, pois tem semelhanças com a situação que enfrentam todas as mulheres que precisam de conciliar os seus deveres profissionais com a vida familiar. No entanto, não considero que impor a paridade deva ser o caminho para se aumentar a participação das mulheres no mercado de trabalho. As decisões sobre a contratação deverão ser, sobretudo, tomadas com base nas qualificações e competências adquiridas pelas mulheres através de uma educação adequada. A proposta que visa aumentar a transparência dos processos de recrutamento, os concursos para posições de chefia e a atribuição de bolsas para investigação científica parecem, no entanto, acertadas. Estas alterações deverão, contudo, ser acompanhadas pela reforma do mercado de trabalho. A ciência da União Europeia necessita de apoio. Os cursos científicos e técnicos deverão ser promovidos como estudos atractivos para ambos os géneros, tendo em conta a importância da ciência para o desenvolvimento económico. Deveríamos, por conseguinte, encorajar os jovens a optarem por cursos de ensino superior nestas áreas. Jörg Leichtfried Votei favoravelmente o relatório de Britta Thomsen sobre as mulheres e a ciência, pois as mulheres continuam a estar sub-representadas no mundo da ciência. Este relatório apresenta importantes medidas no sentido da obtenção de um equilíbrio entre homens e mulheres no domínio académico. A promoção das carreiras académicas para as mulheres tem de desempenhar um papel essencial. Uma grande importância é associada à eliminação dos estereótipos de género. A tendência actual para atribuir características masculinas ou femininas a cada disciplina académica é prejudicial para um equilíbrio justo entre sexos. Com o auxílio de programas e de procedimentos de recrutamento, é possível assegurar que as aptidões e as qualificações dos candidatos são o mais importante e não o seu género. O mesmo terá de se aplicar às oportunidades de promoção e aos níveis salariais. Um objectivo não vinculativo de, no mínimo, 40% de mulheres e 40% de homens nos painéis de selecção da área científica será uma forma de diminuir as desigualdades entre os sexos, devendo as aptidões e as qualificações dos candidatos constituir sempre o factor determinante. Rovana Plumb por escrito. - (RO) Votei a favor do relatório relativo à situação das mulheres na ciência, que entendo crucial para realizar os objectivos de crescimento e de emprego da Estratégia de Lisboa. Nos novos Estados-Membros da UE, o número de investigadores do sexo feminino ronda os 40%, contra 11% nos países ocidentais, mas, infelizmente, uma enorme percentagem destas mulheres está empregada em áreas em que as despesas de investigação & desenvolvimento registam os níveis mais baixos. Gostaria de chamar a atenção para a importância do artigo sobre a integração da perspectiva familiar através da possível existência de horários de trabalho flexíveis e da criação de estruturas de acolhimento de crianças, de modo a permitir conciliar a vida familiar com a carreira profissional. Estou convicta de que a rápida aplicação das disposições deste relatório representará uma condição essencial para, em 2010, termos uma percentagem de 25% das mulheres que trabalham no campo da investigação em cargos de gestão. Quero, pois, felicitar a senhora deputada Britta Thomsen pelo seu relatório. Teresa Riera Madurell por escrito. - (ES) Dado que me foi impossível assistir e participar no debate por motivos de saúde, desejo justificar o meu apoio ao relatório. Trata-se de um trabalho excelente e muito completo, que aborda todas as questões importantes para assegurar uma representação equilibrada de mulheres e homens nos domínios científico e tecnológico. É também um relatório muito oportuno, na medida em que, se a UE precisa de 700 000 novos investigadores para cumprir os seus objectivos para 2010, este é o momento adequado para que a Comissão e os Estados-Membros implementem as medidas específicas previstas no relatório com vista a corrigir esse desequilíbrio. As qualificações e os méritos são repartidos de forma igual entre homens e mulheres. Com efeito, actualmente há mais mulheres do que homens nas nossas universidades e também são elas que conseguem os melhores resultados. Existem dados objectivos sobre isto. Além disso, os governos, em particular, deveriam favorecer a presença de mais mulheres na ciência e na tecnologia, já que utilizar unicamente metade dos cérebros não é nem inteligente nem eficaz. Congratulo-me por o Parlamento ter finalmente iniciado uma análise profunda sobre esta questão. Lydia Schenardi por escrito. - (FR) Falsas verdades, afirmações erróneas, afirmações sexistas e que estigmatizam de uma forma primária os homens, eis, em poucas palavras, é certo que brutais, a substância do relatório que nos é apresentado. A igualdade entre homens e mulheres e uma melhor integração destas últimas no meio profissional não podem ser concebidas de uma forma autoritária e repressiva. Os resultados só poderão ser negativos e contraproducentes. É certo que atrasos de integração, diferenças de remuneração ou ainda ausência de perfil de carreira são imensos para as mulheres, nomeadamente no caso concreto do sector da ciência e da investigação. Mas, mais uma vez, é através da concertação, da implementação de medidas não vinculativas de encorajamento aos estudos longos e científicos para as raparigas e do apoio activo às mulheres ao longo de toda a sua carreira que o lugar da mulher na sociedade evoluirá finalmente. Olle Schmidt por escrito. - (SV) O relatório de Britta Thomsen assinala que as mulheres investigadoras são uma minoria na UE. Alcançam menos benefícios, em termos financeiros e de carreira profissional, e são cada vez mais penalizadas pelas suas responsabilidades familiares. Isto é grave, tanto em termos de princípio como de consequências práticas. As economias modernas, e as democracias, não podem permitir-se discriminar pela negativa as pessoas de elevado perfil académico. Votei, deste modo, a favor do relatório. No entanto, gostaria de sublinhar que algumas partes do relatório não foram submetidas a votação, e tenho dificuldade em compreender porquê. O parágrafo 7º recomenda que a idade seja tida em consideração como critério de excelência, a par da situação familiar, incluindo o número de dependentes do investigador. Julgo que, na prática, isto seria difícil de aplicar, podendo até ser contraproducente. É sempre arriscado simplificar demasiado os papéis de género, falar de 'qualidades normalmente mais frequentes nas mulheres cientistas' ou querer criar modelos rígidos para medir o desempenho dos investigadores. Por outro lado, apoio incondicionalmente a recomendação de introduzir o objectivo não obrigatório de pelo menos 40% de mulheres e 40% de homens nos comités científicos de diversos tipos. Também concordo com a crítica de que a UE nem sempre mostra suficiente ambição na promoção da igualdade dos géneros. A política da presença das mulheres não deve ser subestimada, embora também não deva converter-se numa religião. Bernard Wojciechowski por escrito. - (PL) As mulheres dão um importante contributo para o desenvolvimento da ciência. A vencedora polaca do Prémio Nobel da física e da química, Marie Skłodowska-Curie, é disso um bom exemplo. Ruas, hospitais e universidades foram baptizados com o nome desta cientista famosa. Ao optar por uma carreira na área da ciência, as mulheres enfrentam um desafio maior do que os homens. Isso fica, em parte, a dever-se ao seu papel na criação e educação dos filhos. É, por isso, necessário apoiar as cientistas através do desenvolvimento de condições de licença de maternidade preferenciais e através de bolsas especiais para as mulheres que estão a criar os seus filhos ao mesmo tempo que prosseguem uma carreira científica. Ao contrário do que é advogado na proposta de resolução que temos hoje em mãos, no entanto, não é desejável que se imponham percentagens para a representação das mulheres entre o pessoal académico, ou em comités de todo o tipo, a fim de assegurar a igualdade entre géneros. As decisões sobre o emprego e as carreiras nas áreas científicas não deverão ser tomadas com base no género. Ao invés, deverão ser tomadas com base na escolha pessoal, nas capacidades e conhecimentos dos indivíduos. Anna Záborská Gostaria de agradecer à senhora deputada Thomsen pelo seu relatório, que chama a atenção para um determinado tipo de discriminação contra as mulheres na ciência e na investigação. Embora as mulheres representem mais de 50% dos estudantes do ensino superior da UE, ocupam apenas 15% dos postos académicos mais elevados na ciência e na investigação. Os estudos universitários raramente são seguidos de um resultado que corresponda à quantidade significativa de tempo e finanças investidos nos mesmos. Depois de muitos anos de estudos, as mulheres sacrificam frequentemente as suas vidas pessoais e profissionais ou têm de as conciliar. A sociedade deveria considerar do seu interesse cooperar com os cidadãos com um elevado potencial intelectual e apoiá-los, assim como permitir que este potencial se reflicta na herança cultural, espiritual, histórica e científica da nação. A maternidade, em particular, tem impacto nas perspectivas de carreira das mulheres, punindo-as, paradoxalmente, em termos da oportunidade de chegar a posições de topo, de se auto-realizar-se e de ser remuneradas de forma justa, e não lhes oferece uma compensação adequada pelo investimento social que consiste em dar a luz e educar filhos que serão responsáveis pelo futuro. Penso que isto poderia resolver-se através de uma reforma no domínio das condições de estudo das jovens mulheres, dos estudos e trabalho à distância, assim como encorajando os pais a apoiarem as mães que querem tornar-se cientistas. O Estado também é responsável pelo apoio às mulheres envolvidas no trabalho científico, ajudando-as durante os seus estudos, na conciliação da vida familiar com a vida profissional e na obtenção de uma remuneração justa pelo seu trabalho, proporcionando às mulheres prestações e ajudas sociais directas e contribuindo, de forma tão natural quanto possível, no cuidado das crianças. Ilda Figueiredo por escrito. - O desmantelamento de navios continua a ter um impacto social e ecológico importante, seja pela forma como é feito, o que pode prejudicar o ambiente, seja porque o número de navios em construção tem vindo a aumentar ao longo dos anos. Daí a importância da inovação permanente e do desenvolvimento no sector da construção naval nos Estados-Membros, a fim de permitir melhorar a construção de navios e de os tornar menos prejudiciais do ponto de vista ambiental. Desde 2005 que a OMI colabora com a OIT e o Programa das Nações Unidas para o Meio Ambiente no sentido de elaborar normas internacionais de carácter vinculativo para o desmantelamento de navios no respeito do ambiente. Está, actualmente, em curso a negociação de um projecto de convenção que terá de ser aprovada até 2009, mas que só alguns anos depois entrará em vigor. De acordo com o projecto actual, a convenção não será aplicável aos navios de guerra, nem a outros navios do Estado. Ainda não foi alcançado um consenso quanto às normas que não se inserem no âmbito da OMI, às normas de base para as instalações de reciclagem de navios, aos requisitos de notificação (em particular, a notificação de Estado a Estado) e ao tipo de mecanismo de controlo da aplicação da convenção. Ian Hudghton por escrito. - (EN) Congratulo-me com o relatório Blokland relativo ao Livro Verde sobre o desmantelamento de navios. A demolição é uma actividade perigosa e com altos custos em termos quer de vidas humanas quer de danos ambientais. É inaceitável que a UE faça vista grossa à exportação de navios para países em desenvolvimento com vista à sua demolição. Na verdade, esses navios constituem resíduos perigosos, pelo que é fundamental que a UE actue de modo a impedir a sua exportação. Congratulo-me com o apoio dado pelo Parlamento às alterações do meu grupo, que sublinham a necessidade de actuar urgentemente neste domínio. David Martin por escrito. - (EN) O relatório do senhor deputado Johannes Blokland relativo ao Livro Verde sobre a melhoria das práticas de desmantelamento de navios visa uma actividade de desmantelamento de navios ambiental e socialmente sustentável. O relatório propõe-se resolver os problemas que actualmente afectam o sector, nomeadamente as grandes preocupações em relação à saúde e segurança dos trabalhadores dos estaleiros navais do Bangladesh e da Índia. Assim, votei a favor das recomendações do relatório. Luís Queiró por escrito. - As preocupações europeias com o ambiente e as condições de trabalho em países terceiros merecem o nosso acordo de princípio. A exportação de condições de miséria, seja ela ambiental, laboral ou de outra natureza, não pode nunca fazer parte da nossa visão do comércio e das trocas comerciais à escala mundial. Importa, no entanto, não defender uma visão tão absoluta e contemporânea da nossa realidade sobre certos valores que ignore o todo por se debruçar sobre uma parte só. A adopção de medidas drásticas que acabem com práticas que na verdade são dumping social ou ambiental, mas que impliquem, também, a destruição de um sector económico num país terceiro e que, desse modo, lancem numa ainda maior miséria uma parte profundamente vulnerável da população, não está de acordo com o que defendemos. As reformas graduais, a imposição de padrões à medida que se promove o desenvolvimento é um caminho mais eficiente e desejável. Não impeçamos a miséria e a degradação humana tendo apenas para oferecer como alternativa a miséria e a degradação humana. Jean-Pierre Audy Votei favoravelmente o relatório intercalar do meu colega alemão Karl-Heinz Florenz sobre os dados científicos relativos às alterações climáticas no âmbito da Comissão Temporária sobre as Alterações Climáticas do Parlamento Europeu. O consenso científico sobre as origens e as causas das alterações climáticas está perfeitamente estabelecido e reconhecido à escala mundial. As provas científicas provenientes do conjunto dos continentes e da maior parte dos oceanos mostram que muitos ecossistemas naturais já se encontram afectados pelas alterações climáticas regionais devidas às emissões históricas de carbono produzidas pelos países industrializados. Além disso, provou-se cientificamente que as causas subjacentes do aquecimento global são essencialmente de origem humana. Estou contente pelo facto de o relatório frisar a necessidade de uma análise e de investigações suplementares sobre as consequências das alterações climáticas, como por exemplo as repercussões sobre a competitividade económica, os custos energéticos e a evolução social na Europa, o papel da utilização dos solos, o papel das florestas e da desflorestação, o papel do ambiente marítimo e o cálculo dos custos externos das alterações climáticas resultantes da indústria, e nomeadamente dos transportes, incluindo a quantificação dos impactos da poluição gerada pelos transportes aéreos. Alessandro Battilocchio A última conferência intergovernamental sobre as alterações climáticas, bem como as várias conferências no seio da Convenção-Quadro das Nações Unidas sobre as Alterações Climáticas (UNFCCC) demonstraram que os gases com efeito de estufa produzidos pelo homem são a causa das alterações climáticas e que a subida da temperatura terrestre deve ser travada em 2°C acima dos níveis pré-industriais. Por conseguinte, concordo com a Comissão Temporária sobre as Alterações Climáticas e com o relator quanto à necessidade de estudos urgentes e mais aprofundados em matéria dos efeitos das alterações climáticas, supervisionando fenómenos como a desertificação, a fusão dos glaciares, as alterações do ambiente marinho, os desastres atmosféricos catastróficos, etc. Os últimos relatórios da Agência Europeia do Ambiente apontam para a necessidade de se fazer muito mais para cumprir os objectivos de Quioto e outros objectivos de redução fixados no Conselho Europeu de Março de 2007. À luz do pacote "Energia e Clima" da comunicação "Limitar as Alterações Climáticas Globais a 2 graus Celsius", penso, no entanto, que poderão ser tomadas novas medidas com vista a melhorar a "eficiência energética", as quais permitiriam poupanças significativas em matéria de emissões de gases com efeito de estufa. Isso incluiria um sistema de etiquetagem que indicaria a marca ambiental dos gases com efeito de estufa. Penso que cada pessoa, os cidadãos europeus e as populações dos países terceiros devem estar mais directamente envolvidos na promoção de uma consciência e de uma participação activa na luta contra as alterações climáticas através de pequenos passos destinados a poupar energia. Daniel Caspary por escrito. - (DE) As alterações climáticas constituem um tema muito sério que coloca a humanidade perante um enormíssimo desafio. No entanto, a sua real extensão em resultado da actividade humana permanece completamente por esclarecer. As descobertas científicas de que actualmente dispomos não podem, de modo algum, ser consideradas como dados consolidados, pois ainda é manifesta a sua fluidez e insipiência. Além disso, o relatório menciona alegados factos que não passam, na verdade, de falácias. No entanto, não é com suposições e falsas afirmações que se pode ter uma base para desenvolver medidas racionais, eficazes, de custo acessível e socialmente aceitáveis. Daí o meu voto contra este relatório. Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark and Anna Ibrisagic por escrito. - (SV) Votámos hoje o relatório intercalar sobre os factos científicos das alterações climáticas. Para vencermos os desafios políticos colocados pela mudança climática, serão necessários muitos apoios e muita determinação. Neste contexto, queremos sublinhar a importância da liberdade de investigação e reafirmar que a crítica e o questionamento são requisitos essenciais para o progresso e o desenvolvimento de toda a investigação. Cercear esta liberdade representa não apenas uma ameaça para a investigação em si mesma, como um obstáculo ao direito de cada indivíduo manifestar o seu ponto de vista. A pobreza é o maior poluidor do planeta e a ambição de mitigar as alterações climáticas não pode invalidar o crescimento e a modernização. Uma das condições essenciais para que os países pobres se tornem mais prósperos, e possam deste modo investir mais recursos em tecnologias modernas e limpas, reside na liberdade de comércio dos bens que produzem. Neste contexto, a aplicação de taxas de dióxido de carbono às importações, ou outras medidas do mesmo tipo, são uma resposta incorrecta e susceptível de produzir efeitos contraproducentes. Edite Estrela por escrito. - Votei favoravelmente o relatório intercalar da Comissão Temporária sobre Alterações Climáticas, referente aos dados científicos das alterações climáticas (conclusões e recomendações com vista a uma tomada de decisões), por estar convicta de que o amplo consenso reunido pela comunidade científica em torno do papel das causas antropogénicas nas alterações climáticas se traduz na necessidade urgente de intensificar a acção por parte dos poderes políticos, com particular atenção à redução das emissões de gases com efeito de estufa e a um futuro acordo internacional sobre o clima. O aprofundamento e a divulgação da compreensão científica do fenómeno das alterações climáticas permitirão uma maior sensibilização das populações, de forma a alterar estilos de vida, e tornarão os processos de tomada de decisão mais responsáveis, informados e eficazes. O estímulo à investigação sobre os impactos económicos e sociais das alterações climáticas deve constituir uma prioridade. Ilda Figueiredo por escrito. - Este é mais um relatório que, embora partindo de algumas constatações correctas sobre a realidade actual, pouco ou nada adianta quanto às soluções que se impõem, sendo pouco claro nas medidas que preconiza, limitando-se a enumerar propostas vagas e justificações, o que mais parece visar facilitar o caminho para lançar novas empresas que pretendem obter cada vez mais ganhos com novas actividades nas áreas do ambiente e da energia, à custa das alterações climáticas. Por isso, apetece afirmar que seria bom comparável esforço e persistência, e igual preocupação, com outros problemas globais, que são liminarmente ignorados ou meramente conservados na lista de preocupações crónicas - eliminação de doenças curáveis, protecção de solos e de habitats, esgotamento de recursos finitos, mormente os hidrocarbonetos..... Em conclusão, o relator considera que as bases científicas das alterações climáticas são um dado adquirido e recomenda que a Comissão Temporária existente no Parlamento Europeu prossiga o seu trabalho e que, no final do seu mandato, apresente ao Parlamento um relatório onde constem, eventualmente, recomendações quanto a acções ou iniciativas a tomar no quadro da futura política integrada da União Europeia sobre as alterações climáticas. Ficamos a aguardar esse futuro relatório. Duarte Freitas por escrito. - Os factos científicos focados neste relatório foram discutidos profundamente com experts mundiais durante as reuniões da Comissão Temporária para as Alterações Climáticas, não podendo, assim, ser levianamente postos em causa. Tal como o relatório Florenz, acolho o 4º relatório do IPCC como o estudo mais completo sobre as alterações climáticas e concordo que é absolutamente necessário evitar uma subida de mais de 2ºC da temperatura global, de modo a evitar os cenários mais catastróficos, sugerindo que se mantenham as ambiciosas metas europeias de redução das emissões de GEE. Tratando-se de um compêndio da informação mais credível disponível actualmente, cortando a fundo as recorrentes ideias de alguns extremistas isolados que continuam a pôr em causa a acção humana como principal indutor do aquecimento global, o relatório Florenz constitui um claro sinal de que o Parlamento Europeu vai manter a sua posição de rigor e de ambição no combate às alterações climáticas, tendo por isso o meu apoio. Bruno Gollnisch por escrito. - (FR) Nos anos sessenta, o parlamento francês, convertido aos benefícios da planificação, aprovava todos os anos uma taxa de crescimento para a economia e pensava que a decidia, pois o acaso fez com que, durante vários anos consecutivos, o crescimento real coincidiu com o que tinha sido aprovado. Ao ler o relatório do senhor deputado Florenz, tive a mesma impressão: que este Parlamento tenciona aprovar a temperatura mundial! Entendamo-nos: o que eu critico não é a necessidade, para o homem, de zelar pelo seu ambiente, pela preservação da imensa diversidade da natureza, ou, para as economias, de encontrar os meios para utilizar melhor, para economizar, os recursos naturais. É o sacrifício ritual à nova religião do clima e aos seus novos gurus, os cientistas parciais que lançam o anátema sobre todos aqueles cujos trabalhos contrariam as suas conclusões intocáveis. É a estigmatização sistemática do Homem, considerado mau, e sobretudo do homem ocidental e europeu. É o arrependimento institucionalizado. É o suicídio industrial e económico apenas da Europa no altar do pretenso aquecimento global, sem benefícios para o ambiente a nível mundial, mas com as piores consequências humanas e sociais para as populações europeias. Eis a razão por que votei contra este relatório. Ian Hudghton por escrito. - (EN) Votei a favor do relatório Florenz sobre as alterações climáticas e penso que o Parlamento faz bem em levar este assunto tão a sério. Os esforços para combater as alterações climáticas exigem uma actuação em todos os domínios, pelo que as instituições da UE e as nações europeias têm de trabalhar em conjunto com vista à passagem para uma economia com emissões reduzidas de carbono. A votação do relatório acontece no mesmo dia em que se realiza uma importante conferência sobre o tema da energia em Aberdeen. O Governo escocês deu conta da sua intenção de fazer da Escócia a capital europeia da energia verde. O Governo da Escócia apoia plenamente as metas da UE em matéria de energias renováveis e está apostado no projecto de uma Escócia sem energia nuclear e capaz de satisfazer 50% das suas necessidades eléctricas a partir de fontes renováveis até 2020. Faço votos para que outras nações europeias possam olhar para a Escócia como um bom exemplo a seguir no combate às alterações climáticas. David Martin por escrito. - (EN) Os dados científicos comprovam a origem humana do actual fenómeno do aquecimento global, resultados que são reiterados pelo relatório do senhor deputado Florenz. Urge actuar ao nível da UE para combater as alterações climáticas e limitar o aumento da temperatura global a um máximo de 2ºC acima dos níveis pré-Revolução Industrial. Ao contrário de alguns deputados do Partido Conservador, aceito inteiramente estes factos. Assim, votei a favor do relatório do senhor deputado Florenz, "Factos científicos das alterações climáticas: observações e recomendações para a tomada de decisões". Andreas Mölzer por escrito. - (DE) Quando aqui, na Europa, investimos nas mais recentes tecnologias respeitadoras do ambiente e nas energias renováveis, por maior que seja a despesa, o facto de um país como a China, em cada semana, ligar uma nova central a carvão à rede, faz com que os nossos esforços não passem de uma simples gota de água no oceano. Estamos numa situação ridícula, em que aquelas nações que aceleram as alterações climáticas através de uma industrialização desenfreada e da exploração desmedida dos recursos naturais, e que não estão preparadas para a contenção, esperam que seja o Ocidente, em particular a Europa, a ajudá-las a sair das situações de desastre que as atingem. Espera-se que protejamos o ambiente, frequentemente em prejuízo da nossa indústria e das nossas importações, e espera-se ainda que, quando há um desastre, proporcionemos ajuda humanitária aos poluidores. Para não termos de nos resignar com uma situação à escala global em que qualquer esperança de melhoria nunca passará de uma quimera, teremos de exercer cada vez mais pressão sobre os seis países que são responsáveis por praticamente 50% das emissões de gases com efeito de estufa. Athanasios Pafilis O relatório intercalar da Comissão Temporária sobre as Alterações Climáticas não contém nenhumas ideias novas, reflexões ou recomendações que sejam úteis para os povos da Europa no que se refere à protecção ambiental. O relatório perpetua a bem conhecida política antipopular da UE que consiste em utilizar uma desculpa "verde" para a acumulação excessiva de capital. O relatório limita-se a reproduzir as conclusões do Painel Intergovernamental sobre as Alterações Climáticas. O relatório considera o limite dos 2˚C para o aquecimento global como um "objectivo estratégico” da UE, embora reconheça que "um tal nível de aquecimento teria já um grave impacto na nossa sociedade e nos nossos estilos de vida individuais". É omisso quanto à responsabilidade dos capitalistas pela exploração excessiva dos recursos naturais. Em vez de exigir medidas que pelo menos tornem os monopólios mais responsáveis, adopta na íntegra a propaganda das multinacionais de que somos todos culpados pelo agravamento das condições climáticas, e sublinha que "se afiguram necessárias alterações individuais dos padrões de vida". Os acordos alcançados em Quioto, Bali, etc. revelaram-se ineficazes: o seu principal objectivo não é a protecção ambiental mas sim a protecção do capital e dos seus lucros. Esses acordos comercializam o ambiente e desenvolvem um novo e rentável sector económico: a economia verde. A solução para os problemas ambientais não será dada pelas multinacionais e monopólios responsáveis pela situação actual, mas sim pelos povos que têm de sofrer as suas consequências. Zdzisław Zbigniew Podkański por escrito. - (PL) A História ensina-nos que novas descobertas científicas podem provar que as teorias que anteriormente eram geralmente aceites podem não ter uma base factual. Acredito que os dados científicos no domínio das alterações climáticas, que confirmam o aquecimento global, não provaram ainda estar suficientemente fundamentados. Não ficaram seguramente provados a ponto de nos permitir, em toda a consciência, elaborar legislação que resulte na imposição de um comportamento específico nos Estados-Membros da União Europeia. Podemos testemunhar aumentos na temperatura média global. No entanto, não surgiu ainda qualquer resposta para a questão de saber até que ponto esse aumento se deve à actividade humana. O mundo científico está dividido a este respeito. Alguns cientistas acreditam que as grandes alterações climáticas são fenómenos cíclicos naturais que afectam o mundo há milhões de anos. Sustentam que os cientistas que lançam avisos relativos ao impacto dos seres humanos nas alterações climáticas o fazem para atrair fundos para a investigação e espalhar o pânico entre a população. Outros cientistas afirmaram que a capacidade dos seres humanos de preverem alterações climáticas de longo prazo é muito limitada. Alegam que o Painel Intergovernamental para as Alterações Climáticas (IPCC) é orientado pela política e não pela ciência. Para além disso, a afirmação de que uma maioria de cientistas defende que as alterações climáticas se devem à acção dos seres humanos é duvidosa. Os contra-argumentos acima referidos encontram-se facilmente acessíveis. Também eles são irrefutáveis, e levantam dúvidas, assim como como a pergunta: será possível construir qualquer tipo de política coesa com base em argumentos científicos incertos apresentados por grupos de pressão? Lydie Polfer por escrito. - (FR) O relatório do senhor deputado Karl-Heinz Florenz, em nome da Comissão Temporária sobre as Alterações Climáticas, tem o meu apoio quando analisa os impactos e os efeitos das alterações climáticas, desde que sejam comprovadas por provas científicas. Assim, a constatação segundo a qual os custos das alterações climáticas poderão atingir entre 5% e 20% do PIB em 2050, a menos que sejam tomadas medidas ambiciosas, tem de interpelar-nos. Ora, embora até agora todos os Estados-Membros tenham alcançado progressos assinaláveis, teremos de nos mostrar mais ambiciosos a nível da redução das emissões. Por outro lado, temos de continuar vigilantes aos possíveis efeitos nefastos da promoção dos biocombustíveis sobre a oferta alimentar a nível internacional, da mesma maneira que sobre a desflorestação. Luís Queiró por escrito. - As discussões científicas não podem ser matéria de debates de convicção. E a dúvida sobre a veracidade da opinião maioritária não pode ser interpretada como negacionismo ou como uma opção política. Por outro lado, episódios recentes como o do debate acerca das implicações não desejadas nem previstas do incentivo ao aumento da produção de biocombustíveis revelam bem como a dúvida permanente é a única certeza científica que devemos abraçar sem hesitação. Em sentido oposto, no campo da discussão sobre as escolhas perante os factos científicos, aí sim, estamos claramente no domínio das opções políticas. Se sobre a primeira questão não me considero competente cientificamente para me pronunciar, sobre a segunda considero que tenho o dever de o fazer. Aquilo que tenho defendido, e em que insisto, é que face à previsibilidade de aumento dos consumos (designadamente energéticos) por enormes massas da população, por força dos efeitos positivos da globalização, há que procurar respostas científicas, soluções tecnológicas. Algumas alterações no domínio dos comportamentos, individuais e colectivos, são com certeza bem-vindas. Mas é na ciência que encontraremos o essencial das soluções de que necessitamos. Thomas Ulmer por escrito. - (DE) Votei contra o relatório na votação final, pois levo a sério a combate às alterações climáticas e não posso subscrever as formulações dogmáticas e apocalípticas que iriam espalhar o alarme entre as populações da Europa. O relatório apresenta como factos comprovados descobertas científicas com 60-70% de probabilidade. Se eu fosse um dos quatro Cavaleiros do Apocalipse do Livro da Revelação a S. João, preferia montar o cavalo branco do que o cavalo baio. As alterações climáticas constituem um tema sensível, um tema que não podemos reduzir a palavras de ordem. Jean-Pierre Audy Abstive-me sobre o relatório de iniciativa da minha colega holandesa Ria Oomen-Ruijten sobre o relatório de 2007 referente aos progressos realizados pela Turquia na preparação da adesão, embora me congratule, como a nossa Comissão dos Assuntos Externos, com o compromisso assumido pelo Primeiro-Ministro Erdogan de fazer de 2008 o ano das reformas e de a Turquia se transformar numa democracia moderna e próspera, baseada num Estado laico e numa sociedade pluralista. Mas recorde-se o compromisso assumido pela Turquia de manter boas relações de vizinhança com a Grécia e a Bulgária e a necessidade de se conseguir uma solução global para a questão de Chipre com base nos princípios em que repousa a UE. Além disso, a Turquia não dá seguimento ao pedido de pôr termo ao bloqueio económico à Arménia e de se empenhar num processo de reconciliação com aquele país, permitindo um debate franco e aberto sobre os acontecimentos passados. Estas negociações são importantes para a UE e a Turquia, pois esta última está a adquirir o acervo comunitário. Contudo, em caso algum essas negociações devem antecipar a decisão política final de adesão da Turquia à União. Colm Burke, Jim Higgins, Mairead McGuinness e Gay Mitchell por escrito. - (EN) A delegação do Fine Gael do Grupo PPE-DE votou a favor da globalidade do relatório Oomen-Ruijten sobre os progressos realizados pela Turquia em 2007. Apoiamos as reformas que a Turquia está a lançar no sentido da democracia, da boa governação e do Estado de Direito. Estes passos são igualmente positivos para a Turquia e para a UE, pelo que apoiamos o esforço reformista da Turquia. Contudo, nós, abaixo-assinados, votámos contra a alteração 14 relativa ao n.º 16 do relatório, que incluía a expressão "direitos sexuais e reprodutivos". Votei contra esta parte da alteração pelos motivos descritos na nossa declaração comum ao Parlamento, apresentada na sessão plenária de 13 de Março de 2008. Glyn Ford por escrito. - (EN) Votei a favor do relatório Oomen-Ruijten sobre os progressos realizados pela Turquia em 2007 com vista à adesão à UE. Acredito sinceramente que a Turquia vai conseguir aderir à União. Presentemente, existem dificuldades em matérias como os direitos sindicais, os Direitos do Homem e os direitos de minorias como os curdos e os cristãos. Não obstante, há progressos, embora lentos, que são de registar. Apoiei as alterações relativas ao genocídio arménio. Já foi há muito tempo, mas uma nação tem de confrontar-se com a sua história e, até agora, a Turquia ainda não encarou de frente esta mancha de sangue que macula o seu passado. Poderá não ser uma barreira final à sua adesão à UE, mas, naturalmente, não podemos varrer um tal episódio para debaixo do tapete, por muito que isso convenha à Turquia. Bruno Gollnisch por escrito. - (FR) As observações feitas pela senhora deputada Ria Oomen-Ruijten no seu relatório sobre os progressos realizados pela Turquia na preparação da sua adesão demonstram, como se ainda fosse necessário, que a Turquia, na sua civilização, nas suas mentalidades, nas suas tradições - aliás perfeitamente respeitáveis - não é um país europeu. Não é preciso ir à procura noutros sítios das imensas dificuldades encontradas durante as negociações de adesão. A Presidência francesa da União, que terá início em 1 de Julho, poderá ser altura de resolver esta ambiguidade fundamental: a ficção da vocação europeia da Turquia inscrita no Tratado de 1963. O Senhor Presidente Sarkozy, traindo as suas promessas eleitorais, garante hoje pretender prosseguir as negociações, e mesmo começar outras novas sobre todos os capítulos que não estão "directamente ligados à adesão", segundo uma fórmula tão demagógica como hipócrita que não resolve problema algum. A quem faremos crer que não estamos a discutir uma "quase adesão"? É de temer que a manutenção, na Constituição francesa, da obrigação de consultar o povo sobre qualquer nova adesão à Europa apenas tenha por objectivo passar para os cidadãos a responsabilidade do resultado de 45 anos de cobardias políticas e diplomáticas imputáveis não à própria Turquia, mas sim aos seus governantes. Pedro Guerreiro por escrito. - Apesar das contradições existentes, é um facto que a Turquia se reveste de uma importância estratégica para as ambições da UE, nomeadamente no actual contexto de acentuação de crise do sistema capitalista. Enquanto não se define o seu estatuto final - membro pleno da UE ou de uma futura União Mediterrânica -, o que parece certo é que a UE procura encontrar as soluções que melhor sirvam os interesses dos grandes grupos económicos e financeiros das grandes potências, com especial destaque para a Alemanha. A Turquia representa um imenso mercado que desperta diversos apetites. Trata-se de um vasto país, com uma imensa mão-de-obra barata e consumidores, a quem, ainda por cima, não é permitido comemorar o 1º de Maio, como se viu recentemente na brutal repressão das forças de segurança turcas sobre sindicalistas e manifestantes. E de um extenso território que ocupa uma importante posição geoestratégica entre a Europa, a Ásia e o Médio Oriente, que assume um papel central na disputa em torno do domínio e acesso aos recursos energéticos da Ásia Central (de que é exemplo o projecto Nabucco) e que desempenha um papel charneira na parceria EUA/NATO/UE. Turquia, um país cujas autoridades ocupam militarmente e ilegalmente parte do território de um Estado-Membro da UE, Chipre. Jaromír Kohlíček Embora a proposta de resolução do Parlamento Europeu cite uma série de documentos, falta a informação fundamental. A Turquia é país candidato desde 1963. As condições para a abertura das negociações foram debatidas durante todo este tempo. Os chamados critérios de Copenhaga, estabelecidos em 1993, não são referidos nos considerandos inicias do texto. Quando mergulhamos no texto do relatório de 2007 da Comissão Europeia referente aos progressos realizados pela Turquia, descobrimos que, embora tenham sido feitos alguns progressos, a legislação adoptada relativa às minorias nacionais ainda não foi implementada de forma satisfatória. O facto de aproximadamente 10% da população turca apta a trabalhar se encontrar em países da UE constitui um indicador da profundidade das longas relações existentes entre a Turquia e a UE. O que constituirá uma surpresa para nós é o estado de implementação de regulamentos na área da economia, até agora, muito discutível. Embora estes regulamentos estejam consagrados formalmente na legislação turca, assistimos frequentemente a uma abordagem "pouco europeia” quando se trata de casos concretos. Podemos dizer que, embora a Turquia tenha alcançado um sucesso significativo, em muitas áreas, as diferenças entre este país e a maioria dos países da UE (incluindo os Estados dos Balcãs) não diminuíram muito até agora. A influência do exército no sistema político do país e o estatuto poderoso do Islão sunita constituem as características mais óbvias da sociedade turca, distinguindo-a dos países da UE. O relatório descreve de forma bastante correcta a situação social na actualidade. Embora o número 12 da resolução não seja equilibrado, o Grupo GUE/NGL não votará contra. Carl Lang por escrito. - (FR) O relatório da senhora deputada Ria Oomen-Ruijten ilustra o autismo dos dirigentes europeus de Bruxelas, que negam a evidência: a Turquia é um país asiático. Esta cegueira leva-os a negarem as consequências previsíveis de tal adesão. A Turquia, com mais de 100 milhões de habitantes em 2020, será o Estado com maior população da União Europeia e, por conseguinte, o mais importante nas instituições europeias. A nossa Assembleia corre assim o risco de ser dominada já não pelo PPE ou pelo PSE, mas sim pelos islamistas da AKP. A Turquia será também o país mais ajudado: as suas regiões absorverão a maior parte dos Fundos Estruturais e os seus 10 milhões de agricultores acabarão de destruir a política agrícola comum. A recusa da realidade está a conduzir também os nossos governos a ignorarem a vontade dos povos europeus. Com efeito, após ter imposto aos Franceses o Tratado Constitucional europeu que eles tinham rejeitado em 2005, Sarkozy prepara-se para suprimir o n.º 5 do artigo 88.º da Constituição, que sujeita a referendo a entrada de qualquer novo Estado na União Europeia. Se Bruxelas conseguir impor a adesão da Turquia, precisaríamos então de propor às nossas nações que abandonassem tal conjunto, que de europeu passava a ter apenas o nome, para construir uma nova Europa, uma Europa europeia: a Europa das pátrias. Astrid Lulling por escrito. - (DE) Votei favoravelmente o relatório de 2007 referente aos progressos realizados pela Turquia na via da adesão. No entanto, tenho de expressar a minha consternação por ter lido no jornal alemão Die Welt que a Turquia, que gosta de ser considerada como um país islâmico moderado, promulgou uma lei que proíbe a aquisição e a degustação de vinho a copo em público. O vinho constitui um bem cultural europeu, legalmente produzido na maior parte dos Estados-Membros da UE, podendo ser vendido e consumido em todos os Estados-Membros. Uma lei deste tipo não é compatível com a plena adesão à UE. Todos os produtos legalmente produzidos - o que inclui o vinho - são mercadorias cuja livre circulação tem de estar garantida dentro do mercado interno. Esta proibição infringe igualmente também as normas anti-discriminação em vigor na UE. Um país que restringe a livre circulação de qualquer produto legalmente produzido, proveniente de outros Estados-Membros, não pode tornar-se ele próprio um membro de pleno direito da UE. O Primeiro-Ministro, Sr. Erdoğan, garantiu que 2008 iria ser o ano das reformas, numa perspectiva de fazer da Turquia uma democracia moderna, tendo como base um Estado laico e uma sociedade pluralista. Tendo em conta a proibição turca da venda e do consumo de vinho a copo, sou forçada a perguntar se a garantia dada não seria apenas aquilo a que se chama "palavras ocas”. David Martin por escrito. - (EN) O relatório sobre os progressos da Turquia em 2007 da senhora deputada Ria Oomen-Ruijten constitui uma análise abrangente e motivadora dos progressos realizados por aquele país tendo em vista a adesão. A Turquia parece ter conseguido progressos em domínios como a liberdade de expressão e a reforma da justiça, sendo também de saudar as propostas do Governo no sentido da revisão do artigo 301.º, um obstáculo à plena liberdade democrática no país. Obviamente, é necessário envidar mais esforços em matérias como os direitos dos grupos minoritários e o actual processo que corre no Tribunal Constitucional é motivo de preocupação. Apoio as recomendações do relatório e votei a favor do mesmo. Miroslav Mikolášik Congratulo-me com o relatório de 2007 referente aos progressos realizados pela Turquia, elaborado pela minha colega, senhora deputada Oomen-Ruijten, que insta o Governo turco a cumprir as suas promessas no sentido de prosseguir com as reformas e modernizar o país. Também quero exprimir a opinião que tenho há muito tempo e que também é opinião da larga maioria dos europeus, isto é, que a UE não deveria oferecer à Turquia a perspectiva de se tornar membro de pleno direito. A Turquia é alheia ao conceito de identidade europeia, do ponto de vista geográfico, cultural e espiritual. Além disso, o orçamento da União não é nem será capaz de suportar os encargos que surgiriam se a Turquia se tornasse Estado-Membro de pleno direito. Apesar disso, apoio a visão de uma cooperação estreita, a chamada "parceria estratégica”, entre a UE e a Turquia. É também a esta luz que vejo a importância do relatório. Congratulo-me com o facto de, em 2007, a Turquia ter alcançado alguns progressos em várias áreas. No entanto, a situação no que diz respeito aos direitos humanos continua a ser sombria. Deveríamos insistir mais, no contexto deste relatório, na melhoria da situação das minorias nacionais (nomeadamente, da minoria curda) e na introdução da plena liberdade de expressão e de religião. Também apoio a exigência da abolição do artigo 301.º do Código Penal e da reabertura imediata do seminário ortodoxo grego em Halki. Também temos de exigir à Turquia que olhe para o seu passado e aceite o facto do genocídio arménio, assim como a ilegalidade da sua intervenção militar no Chipre. Andreas Mölzer por escrito. - (DE) Uma vez e outra, a Turquia demonstra que não está pronta para a adesão à UE: ao oprimir as suas minorias, ao lançar ataques aéreos contra um país vizinho e, mais recentemente, ao vetar a nomeação da responsável pela equipa austríaca das escavações arqueológicas em Éfeso, aparentemente devido a comentários "anti-turcos” produzidos por um membro da família desta. As alterações cosméticas feitas ao artigo do Código Penal que proíbe palavras ou expressões denegrindo a Turquia ou a essência turca constituem uma manobra de diversão para afastar a atenção de Bruxelas do uso da força bruta contra manifestantes e dos actos de agressão militar contra o norte do Iraque. Tendo em conta a falta de maturidade da Turquia para uma adesão à UE, a única opção que temos é a imediata cessação das negociações, podendo ser conduzidas, em alternativa, conversações sobre uma parceria privilegiada. Athanasios Pafilis Todos os relatórios sobre a Turquia são uma expressão dos planos competitivos imperialistas da UE para aquele país. Este relatório específico optou por apoiar o Governo turco, tentando dar uma ênfase indevida aos progressos que a Turquia está a realizar em várias áreas, o que não corresponde à realidade. Como é habitual, o relatório tece elogios aos direitos democráticos, apesar da bem conhecida política autocrática e repressiva do Governo turco, que foi recentemente demonstrada na brutalidade com que suprimiu as manifestações do 1º de Maio. O relatório tolera a política da Turquia contra os curdos. O relatório apoia de forma indirecta os ataques turcos em território iraquiano. Enquanto condena a "violência” perpetrada pelo PKK e "outros grupos terroristas”, apenas aconselha o exército turco a não participar em quaisquer "operações militares desproporcionadas”. O relatório passa sobre a continuação da ocupação turca de Chipre e evita exigir de forma categórica e incondicional a retirada das forças militares turcas. O relatório congratula-se com a participação activa da Turquia nas missões e intervenções imperialistas da UE e da NATO. Tendo em conta a posição da Turquia no sistema imperialista e a sua competitividade na arena mais alargada, a UE pretende utilizar o processo de adesão em seu proveito para obter o controlo dos recursos energéticos e geoestratégicos nessa mesma arena. Pelos motivos expostos, votamos contra o relatório. Lydie Polfer por escrito. - (FR) O relatório da senhora deputada Ria Oomen-Ruijten é muito equilibrado: por um lado, saúda as iniciativas legislativas tomadas pelas autoridades turcas para continuarem o processo de reformas, mas, por outro, pressiona também a Turquia a acelerar o ritmo das reformas, a fim de garantir o respeito dos princípios do Estado de direito. De facto, a questão curda, incluindo a vertente cultural e económica, tem de ser resolvida. Da mesma maneira, a questão da igualdade de oportunidades para as mulheres deverá fundamentar-se no projecto da nova Constituição turca. Da mesma maneira, o Governo turco é convidado a respeitar o pluralismo e a diversidade das religiões numa Turquia laica e democrática. Só aderindo plenamente aos princípios e aos valores da União Europeia as negociações de adesão poderão ser retomadas. Luís Queiró por escrito. - O progresso registado em diversos sectores da sociedade, da economia e da política nos últimos anos são motivo para recordar como a vontade de aderir à União Europeia promove, com sucesso, reformas da maior importância nos países onde esta possibilidade existe. Sendo este o caso da Turquia, e mantendo sempre a natureza aberta destas negociações, não será de mais insistir na importância de bem aproveitar esta oportunidade para, seja qual for o desfecho negocial, promover as mais amplas e necessárias reformas na Turquia. Acompanhando o reconhecimento que o relatório faz - bem como as declarações de altos responsáveis da UE, designadamente o presidente da Comissão - não podemos deixar de estar preocupados com o processo judicial instaurado contra o AKP. Embora o facto de não ter havido intervenção militar seja preferível, não se pode deixar de lamentar esta tentativa de obter por via judicial o que as urnas negaram. Por outro lado, não deixa de ser preocupante a persistente dúvida sobre as reais intenções do AKP. A defesa da liberdade religiosa, tal como a entendemos na União Europeia, merece o nosso acordo. A imposição generalizada de uma visão religiosa a toda a sociedade seria inaceitável. Toomas Savi por escrito. - (EN) Depois de ter dado o meu apoio ao relatório, permitam-me recordar que o primeiro discurso que proferi neste Hemiciclo, no dia 13 de Dezembro de 2004, abordava a questão dos progressos obtidos pela Turquia com vista à adesão. Nesse discurso, frisei que, antes mesmo de equacionar a sua adesão, a Turquia devia começar por reconhecer a legitimidade do Governo cipriota grego, reconhecer o genocídio arménio de 1915 e melhorar a situação da maior nação sem estado do mundo, a dos Curdos. Volvidos quatro anos, nenhuma destas matérias foi resolvida. Não houve progressos dignos de menção nas relações entre a Turquia e Chipre, nem se vislumbrou qualquer sinal de vontade de admitir os crimes do passado. Em vez disso, o exército turco, com a autorização do Parlamento da Turquia, está a levar a cabo uma operação de genocídio contra os Curdos. A União Europeia tem de ter uma atitude mais firme para com a Turquia e suspender as negociações até que as questões que atrás referi fiquem resolvidas. Jacques Toubon por escrito. - (FR) Ao votar contra o relatório da Comissão dos Assuntos Externos sobre a situação na Turquia, a delegação francesa UMP pretendeu transmitir a ideia de que a Comissão, os governos e o Parlamento Europeu fazem mal em continuar a alimentar a ilusão de uma adesão da Turquia. A UMP não se opôs ao relatório de Ria Oomen-Ruijten, que é de grande qualidade, mas sim à sua recusa de ter em linha de conta a realidade da Turquia e da sua política, que contraria o projecto de integração europeia. Dominique Vlasto por escrito. - (FR) Votei contra este relatório e a proposta de resolução para marcar claramente, mais uma vez, a minha oposição ao princípio de uma adesão da Turquia à União Europeia. A Comissão Europeia, os governos dos Estados-Membros e o Parlamento Europeu fazem mal em continuar a alimentar essa ilusão, que engana os cidadãos turcos tanto quanto os europeus. Recuso associar-me a uma atitude política que não tem em conta as realidades da Turquia e da sua política, que estão em contradição com o projecto europeu. Se a Europa é um espaço de valores partilhados, não é aceitável fechar os olhos aos desvios preocupantes das autoridades turcas no que respeita tanto aos fundamentos do Estado de direito como à liberdade de expressão e pensamento ou aos direitos das minorias. Poupar às autoridades turcas a assunção das suas responsabilidades constitui um erro estratégico que as afasta dos progressos a realizar, não para a adesão à União Europeia, mas para que o povo turco beneficie do respeito dos seus direitos fundamentais e do desenvolvimento económico e social do seu país. Uma parceria privilegiada com a Turquia permitirá atingir tais objectivos, no respeito da integridade de ambas as partes.

4. Albania ( - Înainte de votul asupra amendamentului 2: Libor Rouček Dle Președinte, dorim modificarea unui cuvânt: "toate materialele electorale” ar trebui înlocuit cu "materialele electorale”.

Razpored dela Predsednik Razdeljen je bil zadnji osnutek dnevnega reda, kot je bil pripravljen na konferenci predsednikov na zasedanju v četrtek, 5. maja 2011, v skladu s členom 137 Poslovnika. Predlagane so bile naslednje spremembe: [Sreda]: Gre za spremembo, ki jo bo kmalu predstavil gospod Speroni. Skupina Evropa svobode in demokracije je glede razprave o zunanji, varnostni in obrambni politiki zahtevala, da izjava podpredsednice Komisije in visoke predstavnice Unije za zunanje zadeve in varnostno politiko o razmerah v Siriji in v taboru Ašraf vključuje tudi razmere koptske katoliške skupnosti v Egiptu. To je sprememba za sredo, za jutranjo sejo ob 9.00, ko bo navzoča gospa Ashton. Gospod Speroni bo zdaj predstavil spremembo. Hvala. Francesco Enrico Speroni v imenu skupine EFD. - (IT) Gospod predsednik, razporeda dela nismo želeli korenito spremeniti - oziroma predlagati korenite spremembe - z dodajanjem ali nadomeščanjem točke; prosimo le, da se razširi vsebina, o kateri bo poročala podpredsednica. Prosimo, da v razpravo vključimo tudi Sirijo, tabor Ašraf in temo krščanske manjšine, predvsem pa koptske manjšine v Egiptu. Govorimo o občutljivem področju in temi, ki je povezana z varovanjem manjšin, in zato pozivam kolege poslance, da potrdijo ta predlog. Bruno Gollnisch (FR) Gospod predsednik, povsem podpiram to zahtevo, za besedo pa sem vas prosil, ker želim spregovoriti o torkovem razporedu dela. Ne vem, če mi lahko daste besedo zdaj ali pa po odločitvi o predlogu gospoda Speronija. Predsednik Najprej moramo dokončati prejšnjo razpravo o točki glede srede. Mario Mauro (IT) Gospod predsednik, podpiram zahtevo gospoda Speronija ravno zaradi tega, ker razmere, v katerih prevladujejo spopadi s koptsko skupnostjo, ponazarjajo tveganja glede dogajanj v Egiptu. Zato pozivam, da zahtevo podprete, saj ne gre za vprašanje zaščite izkazovanja identitete koptske skupnosti. Gre za dokaz zapletenih razmer v Egiptu. Zaradi tega sem prepričan, da mora Evropski parlament to pozorno spremljati - predvsem z izjavo komisarke Ashton. Daniel Cohn-Bendit (FR) Gospod predsednik, gospe in gospodje, vsi smo bili pretreseni zaradi dogodkov v Egiptu. Vendar moramo biti dovzetni. Z baronico Ashton bomo razpravljali o šestih točkah. Imamo Sirijo, Ašraf, imamo poročilo gospoda Gualtierija, poročilo gospoda Albertinija, imamo težavo Evrope kot globalne akterke v Združenih narodih. To resnično ni smiselno. Prepričan sem, da moramo pozvati Odbor za zunanje zadeve, da razpravlja o razmerah v Egiptu, pa tudi o tem, kar se dogaja med manjšinami, in pripravi samoiniciativno poročilo, nato pa opravi razpravo o Egiptu z baronico Ashton en mesec kasneje. Potrebujemo ustrezno razpravo o dogajanju v Egiptu. Če boste dodali šesto točko, bo o njej razpravljala ena oseba, drugi pa bodo razpravljali o drugih stvareh. Če boste z baronico Ashton razpravljali o šestih točkah, ne bomo osredotočeni na razpravo o Egiptu. Razumem vaša čustva, vendar rešitev ni v tem, da dodamo nekaj, o čemer v sredo zjutraj tako ali tako ne bomo razpravljali. Bruno Gollnisch (FR) Gospod predsednik, bom zelo kratek: Na jutrišnji, torkovi konferenci predsednikov je predvideno glasovanje o morebitni odpravi moje poslanske imunitete. Ne želim podrobneje govoriti o zadevi, ampak o posebnem vprašanju razporeda dela, vseeno pa želim povedati, da sem - milo rečeno - kar malo presenečen, da Parlamentu niti v dveh ali treh minutah ne morem predstaviti svojih stališč, saj razprava ni predvidena. Menim, da obstajajo razlogi, da jih predstavim, saj se zdi, da je poročevalec le uporabil argumente, ki jih je zadnjič navedla gospa Wallis in na podlagi katerih je sklenila, da mi je treba odvzeti poslansko imuniteto, kar pa je Sodišče Evropskih skupnosti zelo jasno obsodilo. (Predsednik je prekinil govornika) Predsednik To ni v skladu s poslovnikom. Bruno Gollnisch (FR) Gospod predsednik, prosim za razpravo, prosim za dve ali tri minute časa za govor. Kolikor vem, je to na razporedu dela. Dve ali tri minute, da zagovarjam čast poslanca v EP: to je vse, kar prosim. Ali bo ta parlament kdaj spoštoval pravico do zagovora enega izmed svojih članov, ne samo v Gvatemali ali Indoneziji, ampak v tej dvorani? Predsednik Gospod Gollnisch, delujemo v skladu s členom 7(8) poslovnika, ki povsem jasno določa, kako obravnavati takšne zadeve. Vse morebitne pripombe glede razporeda dela morate predložiti vsaj eno uro pred sejo, s katero pa smo pravkar začeli. Ponavljam, to je zapisano v členu 7(8) poslovnika. Daniel Cohn-Bendit (FR) Gospod predsednik, na konferenci predsednikov je za sredo popoldne predvidena razprava o predlogu italijanske in francoske vlade o opustitvi schengenskih sporazumov. Oprostite, dejansko je predvidena za torek ob 15.00. Na konferenci predsednikov je bila sprejeta odločitev, da naj bi se je udeležil gospod Barroso, zato želim vedeti, ali glede na znane informacije to drži. Zakaj je to za nas zelo pomembno? Pomembno je zaradi tega, ker je ravno predsednik Komisije gospod Barroso prvi zavzel stališče po srečanju gospoda Sarkozyja in gospoda Berlusconija na vrhu, medtem ko so komisarji kasneje izrazili drugačno stališče. Ker je naloga predsednika Komisije, da zastopa Komisijo, nestrpno pričakujemo njegovo udeležbo v torek ob 15.00. Se opravičujem, ker sem pomešal torek in sredo. Predsednik Gospod Cohn-Bendit, hvala za vaše pripombe. Bom preveril. Nimam nobenih drugih informacij, vendar lahko preverim. Posebna usluga! Predsednik Razglašam, da je bil tedenski razpored dela sprejet.

Heure des questions au président de la Commission Le Président L'ordre du jour appelle l'heure des questions au président de la Commission. Joseph Daul au nom du groupe PPE. - Monsieur le Président, Monsieur le Président Barroso, si mon groupe et la plupart d'entre nous ici ont travaillé d'arrache-pied pendant des années pour le traité de Lisbonne et s'il est entré en vigueur - depuis plus de trois mois maintenant -, c'est en particulier pour que l'Europe dispose d'une politique digne de ce nom sur la scène internationale. Sommes-nous, à cet égard, sur la bonne voie? Je vous le demande, Monsieur le Président. Comment faire en sorte que les 500 millions d'Européens fassent entendre leur voix de façon forte et audible? Ils le demandent depuis des années et il est plus que temps pour l'Europe de faire valoir au plus haut niveau ses idéaux et ses valeurs. Enfin, le service d'action extérieure prévu par le traité de Lisbonne devrait voir le jour dans les semaines et les mois à venir, et ce Parlement entend être étroitement associé à sa conception. En tant qu'autorité budgétaire à égalité de droit avec le Conseil, le Parlement européen sera de toute façon codécideur tant sur la modification du statut des fonctionnaires concernés que sur le règlement financier. Monsieur le Président, mon groupe attache une importance toute particulière à ce que ce service européen pour l'action extérieure soit pleinement responsable politiquement et budgétairement. Je serai heureux d'entendre votre point de vue à ce sujet. José Manuel Barroso président de la Commission. - Monsieur le Président Daul, vous le savez, la création du service extérieur commun est une innovation très importante du traité de Lisbonne. Ce service sera essentiel pour appuyer la haute représentante dans sa responsabilité d'assurer la cohérence de notre politique externe et de sécurité commune. Il s'agit de renforcer l'Union en permettant aux États membres de participer davantage et de mettre de plus en plus en commun ce qu'ils font actuellement séparément en matière de PESC. Il ne s'agit donc pas de placer des compétences communautaires dans un cadre intergouvernemental, bien au contraire. Comme vous le savez, la Commission doit donner son accord à la décision du Conseil pour la création du service. Nous avons une réunion spéciale du collège à ce sujet jeudi prochain. Pour ma part, je suis pour un service fort, un véritable service européen pouvant constituer un instrument de coordination stratégique et une interface utile entre États membres et institutions européennes dans le domaine de la politique extérieure. Pour remplir sa mission, le service a besoin de trouver sa juste place dans l'architecture de l'Union européenne, sous la responsabilité de la haute représentante qui, en tant que vice-présidente de la Commission, est pleinement responsable devant ce Parlement et qui a la responsabilité de coordonner, au sein de la Commission, les autres aspects de l'action extérieure de l'Union. Martin Schulz Monsieur le Président, Monsieur Barroso, la crise de l'euro a été déclenchée par la communication de chiffres erronés par la Grèce. Je voudrais vous demander si vous pouvez confirmer que ni vous ni les services de la Commission n'avez déjà été, à quelque moment que ce soit, au courant des chiffres réels avant que le gouvernement grec ne présente les chiffres les plus récents concernant son déficit budgétaire. Deuxièmement, pouvez-vous confirmer que le directeur général d'Eurostat, M. Rademacher, a exprimé de sérieux doutes, dès 2004 et 2005, à propos des données provenant d'Athènes? Qu'avez-vous fait pour aider Eurostat à collecter les données? Troisièmement, est-il vrai que les auditeurs d'Eurostat vous ont informé qu'ils avaient de sérieux doutes quant aux données fournies par Athènes? José Manuel Barroso Monsieur Schulz, c'est précisément parce que nous avions des doutes sur les chiffres grecs - le commissaire Almunia a géré ce dossier au cours des cinq dernières années avec une grande compétence, une grande impartialité et une grande objectivité - que nous avons non seulement évoqué ce point à plusieurs reprises avec les autorités grecques, mais que nous avons en fait présenté au Conseil un règlement visant à proposer qu'Eurostat soit doté de pouvoirs de vérification. Malheureusement, cela a été rejeté par les États membres. Ceux-ci ne voulaient pas donner à Eurostat et à la Commission européenne davantage de pouvoirs pour examiner de manière approfondie la comptabilité nationale grecque. Je suis très heureux de vous annoncer que la première décision de la nouvelle Commission a été de relancer une nouvelle fois ce règlement, et d'après les informations dont je dispose, au moins certains des pays qui avaient voté contre ce règlement m'ont d'ores et déjà fait savoir qu'ils voteraient cette fois pour plus de transparence. Martin Schulz Je comprends. M. Almunia était le commissaire compétent. Toutefois, ma question concernait les interventions de votre part, et donc, pourriez-vous nous dire une nouvelle fois ce que vous avez fait personnellement? Vous ai-je bien compris, Monsieur Barroso? Les États membres sont à blâmer pour la crise grecque parce qu'ils ont refusé de suivre vos propositions? Pourriez-vous s'il vous plaît nous dire quels chefs de gouvernement, de quels États membres, nous parlons? José Manuel Barroso Tout d'abord, puisque vous parlez de blâme - je n'utiliserai pas ce mot - ce sont avant tout les autorités grecques qui sont à blâmer, car elles n'ont pas respecté le pacte de stabilité et de croissance. C'est pour cette raison que nous avons un problème énorme. En ce qui concerne la Commission, le commissaire Almunia, avec mon plein appui et celui du collège, a accompli sa tâche avec une compétence exceptionnelle. Ce problème des comptes grecs a été abordé à plusieurs reprises lors de réunions de la zone euro. Concernant la liste des États membres qui ont voté contre cette question, je ne peux pas vous dire de tête lesquels exactement, mais je sais, par exemple, que l'Allemagne a voté contre, et que c'est également l'Allemagne qui m'a dit qu'elle allait voter pour cette fois-ci. Guy Verhofstadt au nom du groupe ALDE. - Monsieur le Président, il y a aujourd'hui un large consensus pour dire qu'il faut une gouvernance économique forte dans l'Union européenne. C'est déjà un énorme changement depuis les dernières années. Dimanche dernier, M. Schäuble a dit qu'il était, dans ce cadre-là, favorable à un Fonds monétaire européen mais aussi à d'autres propositions et options, comme par exemple la création d'une agence européenne pour la dette, des euro-obligations ou encore une agence de notation européenne. Selon un porte-parole de la Commission, Monsieur Barroso, les choses sont actuellement en train de bouger rapidement. J'ai trois questions très concrètes. D'abord, est-il vrai que la Commission est en train de travailler sur une proposition pour créer ce Fonds monétaire européen? Deuxièmement, est-il vrai, comme Mme Merkel le dit - moi, j'ai des doutes là-dessus - qu'il est nécessaire de modifier le Traité pour cela? Et troisièmement, êtes-vous également d'accord que ce fonds ne pourrait être qu'un premier pas vers une vraie trésorerie européenne, dont nous avons besoin avec l'Union économique et monétaire? José Manuel Barroso Tout d'abord, concernant la proposition de disposer d'un FME, cette idée a été avancée par le ministre allemand des finances, sans donner aucun détail sur une telle institution. Cela semble, cependant, une contribution intéressante au débat actuel sur la zone euro. Le FME est cependant une proposition à long terme qui pourrait bien nécessiter un changement du Traité. Ce à quoi nous travaillons, c'est la préparation de quelques initiatives de renforcement de la coordination des politiques économiques et de la surveillance des pays. Nous ne pouvons pas vous dire, à ce stade, quelle forme exacte celles-ci vont prendre. Bien entendu, en général, comme vous l'avez dit, nous soutenons tout ce qui va dans le sens d'une gouvernance économique accrue, mais nous devons en examiner les détails exacts et formuler la proposition au bon moment. Cela étant dit, la question du FME ne pourrait pas résoudre le problème urgent de la Grèce. Il s'agit d'une question distincte qui nécessite plus d'analyse, et à plus long terme. Guy Verhofstadt au nom du groupe ALDE. - Je veux d'abord remercier le président de la Commission pour sa réponse. Je suis d'accord avec lui pour dire que le fonds en tant que tel ne peut pas résoudre tout de suite les problèmes. C'est pourquoi je demande que, dans la réflexion de la Commission, les différentes options soient mises sur la table. Il y a le Fonds monétaire européen, c'est un projet à plus long terme; il y a les euro-obligations, autre idée, qui peuvent naturellement aider dans le problème de la Grèce; il y a l'agence de notation du président de l'Eurogroupe, qui est absolument nécessaire, afin que nous ne soyions pas toujours dépendants des agences de notation à l'étranger; puis, il y a l'idée d'une agence européenne de la dette. Ma demande est donc de mettre toutes ces idées en commun afin de parvenir à une idée cohérente émanant de la Commission plutôt que de l'un ou l'autre des États membres. José Manuel Barroso président de la Commission. - C'est précisément, pour éviter ce qui se passe actuellement - chacun propose une idée différente, deux idées différentes parfois au sein d'un même gouvernement -, que nous ne voulons pas nous précipiter. Nous voulons nous préparer et, comme le commissaire Olli Rehn l'a déjà annoncé publiquement, nous sommes en train de préparer une communication sur la coordination de la politique économique renforcée et la surveillance par pays à l'échelle de la zone euro et peut-être même à l'échelle générale de l'Union européenne. Voilà ce que nous sommes en train de préparer et nous ne pouvons pas présenter chaque jour une nouvelle proposition. Nous y travaillons avec objectivité et avec responsabilité, et c'est de cette façon que l'on pourra obtenir les meilleurs résultats. Rebecca Harms Compte tenu du fait qu'il n'existe actuellement aucun marché véritable dans l'Union européenne, ni aucun besoin d'une culture de pommes de terre riches en fécule génétiquement modifiées - des alternatives sont disponibles - je tiens à vous demander pourquoi vous avez exercé autant de pressions pour faire approuver la pomme de terre génétiquement modifiée Amflora en suivant une procédure très brève et rapide. Cela n'étant pas nécessaire, je voudrais une explication des raisons pour lesquelles vous avez encouragé le nouveau commissaire chargé de la santé à ignorer tout bonnement les préoccupations de l'Organisation mondiale de la santé concernant les essais dans le domaine de l'alimentation, et pourquoi vous n'avez pas attendu que l'Autorité européenne de sécurité des aliments (EFSA) ait présenté les nouvelles orientations qu'elle a définies précisément dans le but d'évaluer les risques globaux pour la biodiversité et la biosphère que représentent les OGM, et pourquoi, au passage, vous avez également porté à 0,9 % la limite de contamination pour les pommes de terre destinées à l'alimentation animale et humaine. Je considère qu'il s'agit là d'une stratégie risquée que nos concitoyens ne trouveront pas du tout acceptable. Le Président Moi aussi, je tiens à remercier nos collègues. Nous avons été témoins de votre protestation. Merci beaucoup. José Manuel Barroso La Commission a décidé à l'unanimité d'aller de l'avant pour l'autorisation de cet OGM, conformément aux dispositions du droit européen. Nous avons un cadre institutionnel que nous devons respecter, et nous devions prendre position: "oui" ou "non". Un laps de temps considérable s'est écoulé depuis le dépôt de la demande, parce que cette autorisation a fait l'objet d'un examen minutieux de la part de l'Autorité européenne de sécurité des aliments (EFSA), notre agence indépendante dans le domaine de la sécurité alimentaire. Nous voulions que toutes les inquiétudes concernant la présence possible d'un gène marqueur de résistance aux antibiotiques soient soigneusement étudiées. Après un examen approfondi et complet de ces dossiers en suspens, il était clair qu'il n'y avait pas de nouvelles questions scientifiques méritant d'autres évaluations, selon l'avis de notre agence compétente, qui est indépendante de la Commission. Par conséquent, nous estimons que toutes les questions scientifiques ont été pleinement prises en considération. En fait, je m'attendais à des paroles de félicitations de votre part... (Protestations) ...parce que j'ai annoncé que la Commission avait l'intention de proposer de laisser aux États membres la liberté de décider s'ils souhaitent ou non cultiver des OGM. Il s'agit, je crois, d'une position raisonnable si l'on tient compte du fait que des divergences profondes existent entre nos États membres, certains y étant très favorables et d'autres tout à fait opposés. Rebecca Harms Tout d'abord, Monsieur Barroso, je n'ai toujours pas reçu de réponse à la question de la nécessité de ces pommes de terre génétiquement modifiées, qui sont uniquement destinées à fournir de l'amidon industriel. Il existe des alternatives disponibles, alors pourquoi prendre ce risque? Ensuite, il y a la limite de contamination. Pourquoi la modifier tout à coup pour la porter à 0,9 %? Nous avons parlé jusqu'à présent de la limite de détection à cet égard, notamment pour l'alimentation animale et humaine, et dans le cas d'une pomme de terre résistante aux antibiotiques, je considère qu'il s'agit d'une approche à haut risque. Vous n'avez rien dit à ce sujet. Je voudrais également savoir si, dans un avenir prévisible, vous avez l'intention d'émettre d'autres approbations en l'absence de lignes directrices et de recommandations de l'EFSA, pour le riz ou le maïs importés par exemple. (Applaudissements) José Manuel Barroso Au vu de l'enthousiasme de votre groupe - et je tiens à vous féliciter de cette manifestation - vous avez une position ferme opposée à tout OGM. Voilà qui est clair. Vous avez ce droit. Je n'ai pas, personnellement, de position pour ou contre. Cela dépend de l'avis qui m'est communiqué par les experts de l'EFSA. Je n'ai pas de préjugé pour ou contre les OGM. La Commission a une position, qui consiste, dans ces domaines, à suivre les avis. Je ne crois pas que la Commission soit en mesure d'avoir des débats idéologiques sur chaque OGM et sur ce qu'elle doit faire en ce qui concerne chacun d'entre eux. La Commission adopte une position fondée sur l'évaluation indépendante qui nous est fournie, non parce que tel ou tel OGM serait nécessaire, mais parce que s'il n'existe aucune preuve qu'il représente un risque pour la santé publique ou l'environnement, nous nous sentons obligés de l'accepter, là aussi conformément aux obligations qui sont les nôtres dans le cadre de l'OMC, si rien ne nous empêche - scientifiquement parlant - de le faire. (Protestations) Cela dit, nous avons beaucoup de respect pour le principe de subsidiarité dans l'Union européenne. (Le Président retire la parole à l'orateur) Ivo Strejček Monsieur le Président, je tiens à vous assurer que je vais présenter un sujet plus simple que les organismes génétiquement modifiés. Il est à mon avis judicieux que la crise économique actuelle fasse l'objet d'une discussion au Parlement européen, et je suis sûr que les citoyens de l'Union européenne et des États membres sont certainement beaucoup plus intéressés par l'emploi et le travail que par les pommes de terre génétiquement modifiées. D'une part, les orateurs qui se manifestent dans cette Assemblée défendent l'existence d'un grand gouvernement central fort, et d'autre part - et je parle ici en tant que conservateur européen - nous estimons que des gouvernements forts ne créent pas de possibilités d'emploi. Ce sont les entreprises qui créent les possibilités d'emploi. Je voudrais vous poser trois questions bien précises: premièrement, quel degré d'indépendance la Commission européenne laisse-t-elle aux États membres pour résoudre les problèmes économiques? Deuxièmement, pouvez-vous promettre une réduction significative du dispositif législatif européen, qui ralentit considérablement la croissance économique? Troisièmement, êtes-vous d'accord avec nous pour affirmer que la meilleure approche pour résoudre les problèmes économiques de l'Union européenne consiste actuellement à avoir moins de réglementation, moins de contrôle centralisé et moins d'harmonisation? José Manuel Barroso Tout d'abord, nous respectons pleinement la diversité de nos États membres. C'est pourquoi nous le formulons très clairement dans la Stratégie "UE 2020", et c'est pourquoi nous nous penchons sur cette question de la diversité de façon très précise, avec des instruments comme les politiques de cohésion sociale et économique. Le fait est que nos États membres ne sont pas tous identiques. En même temps, nous avons besoin - comme cela a été dit plus tôt - d'un renforcement de la gouvernance économique, car l'absence de coordination au sein de la zone euro et de l'Union européenne dans son ensemble n'a pas de sens. Si les États membres abordent seuls ces politiques, ils n'auront certainement pas la même influence pour les discussions concernant, par exemple, les grands défis que nous avons maintenant au niveau mondial avec les États-Unis ou avec la Chine. Il nous faut donc une approche commune, mais nous devons en même temps concevoir des mesures spécifiques pour les différents États membres. En ce qui concerne la question d'une réduction du fardeau administratif, celle-ci a constitué un point très important de mon programme. Nous pensons que nous devons continuer d'examiner de manière pragmatique les domaines dans lesquels une législation européenne est nécessaire, et éviter de légiférer quand cela n'est tout simplement pas nécessaire. Lothar Bisky Monsieur Barroso, vous avez présenté la semaine dernière votre proposition de stratégie économique. Elle contient des objectifs importants. Le Conseil a maintenant imposé un programme d'austérité à la Grèce, ce qui, à mon avis, rend impossible la réalisation de ces objectifs, avec un État disposant de 3 % du produit intérieur brut de l'Union européenne. Toutefois, vous persistez à vous accrocher au pacte de stabilité et de croissance, qui a échoué. Dans le même temps, plusieurs États membres réclament un Fonds monétaire européen, ou même une gouvernance économique. Mes questions sont les suivantes: allez-vous revoir votre proposition de l'"UE 2020" en vue d'y intégrer l'idée du Fonds monétaire et de la gouvernance économique, afin d'ouvrir la voie à un abandon du dumping fiscal et salarial et de l'idéologie dominante de la concurrence? Allez-vous prendre des mesures immédiates, conjointement avec les États membres, afin d'interdire la spéculation contre l'euro de la part des banques qui viennent à peine d'être renflouées en utilisant l'argent des contribuables? José Manuel Barroso En ce qui concerne la situation de la Grèce, nous pensons que la Grèce a pris les mesures nécessaires pour réduire le déficit public cette année. Ces mesures témoignent de la volonté du gouvernement grec de résoudre ses problèmes structurels. En même temps, nous faisons tout le nécessaire pour garantir la stabilité financière de la zone euro dans son ensemble. La Commission a travaillé activement avec les États membres de la zone euro pour concevoir un mécanisme que la Grèce pourrait utiliser en cas de besoin. Un tel mécanisme serait conforme à l'actuel traité de Lisbonne, en particulier, avec la clause de "non-renflouement". Il inclurait une conditionnalité stricte. La Commission est prête à proposer un cadre européen pour la coordination de l'assistance, qui nécessiterait le soutien des États membres de la zone euro. Voilà ce que je puis vous dire sur la Grèce et sur notre réaction en vue de la stabilité de la zone euro. En ce qui concerne les propositions d'"UE 2020", nous ne voyons pas de raison de les changer. Nous avons avancé ces propositions. Elles vont à présent être discutées par le Conseil et le Parlement européen, et nous espérons que cette discussion sera très fructueuse. Lothar Bisky Je ne suis pas entièrement satisfait. Le problème est que l'argent des contribuables est utilisé pour spéculer contre l'État grec. Une partie de cet argent des contribuables vient de banques allemandes, et il a également été prêté par les banques allemandes. Pourtant, même si on nous dit régulièrement que certains types de mesures seront prises, rien ne se passe vraiment. Je suis donc plutôt déçu de voir que si peu de choses ont été accomplies pour interdire tout simplement certains agissements dans l'Union européenne, et pour mettre un terme une fois pour toutes à ces spéculations et nous permettre de nous concentrer véritablement sur la croissance et l'emploi. José Manuel Barroso En ce qui concerne la spéculation, permettez-moi d'être très clair: les problèmes actuels en Grèce n'ont pas été causés par la spéculation. Ils ont été principalement causés par des dépenses excessives et le non-respect du cadre européen pour ce qui est du pacte de stabilité et de croissance, à savoir l'endettement excessif, mais il peut arriver qu'a posteriori, des spéculateurs s'en prennent à la dette souveraine de ce pays. Cela montre aussi l'importance d'une réforme fondamentale du marché des produits dérivés et la pertinence de l'action déjà entreprise par la Commission. Le 20 octobre 2009, la Commission a lancé un programme d'action pour des marchés efficaces et solides des produits dérivés. Les propositions législatives que le commissaire Barnier présentera avant l'été, et aussi celles concernant la directive sur les abus de marché que le commissaire Barnier présentera avant la fin de l'année, accroîtront la transparence du marché et limiteront les risques. Au-delà de cette réponse systémique, une nouvelle réflexion ad hoc est nécessaire au sujet des contrats d'échange sur défaut d'emprunteur souverain, et le problème des pratiques "non couvertes" nécessite une attention particulière dans ce contexte. Il n'est pas justifié d'acheter une assurance et d'acheter des interventions inédites sur un risque de manière purement spéculative. À court terme, nous devons assurer la coordination nécessaire pour faire en sorte que les États membres agissent de manière coordonnée, mais tout particulièrement en ce qui concerne les pratiques non couvertes. Dans ce contexte, la Commission examinera de près l'opportunité d'interdire les ventes non couvertes, purement spéculatives, de contrats d'échange sur défaut souverain. Dans le même temps, nous insisterons en faveur d'une coordination internationale. Parce que ces marchés sont opaques, nous allons porter cette question devant le G20, et nous devons aussi évoquer certaines de ces questions dans le cadre de nos contacts bilatéraux, notamment avec les États-Unis. Niki Tzavela Monsieur le Président, quelle chance que vous ayez anticipé ma question! Tout d'abord, permettez-moi, en tant que député grec, de vous dire que la Grèce y arrivera. Cette période d'épreuve que nous traversons à l'heure actuelle, et dont nous sommes responsables, est un très bon test de résistance et de discipline pour la Grèce. Je me réjouis que vous ayez fait allusion au G20 en nous disant que vous alliez évoquer avec ce groupe la question des contrats d'échange. Car en dehors de ses propres erreurs, la Grèce a été durement touchée par la spéculation des marchés. Avez-vous l'intention, et je voudrais que vous évoquiez la question à l'occasion du G20, de prendre des initiatives afin d'adopter des règles claires régissant les ventes ouvertes, non couvertes et les contrats d'échange sur défaut? José Manuel Barroso Comme je l'ai dit plus tôt, le problème de base concernant la Grèce - et il est important de le dire - vient d'un endettement excessif. Il est vrai que des attaques spéculatives ont sans doute également eu lieu, mais c'est parce qu'on y a vu une aubaine. Maintenant, nous devons soutenir la Grèce, et la Grèce vient d'annoncer des mesures très importantes. Nous soutenons pleinement ces mesures. En même temps, nous devons examiner la question dans son ensemble. J'ai déjà dit que nous allions examiner de près la pertinence de l'interdiction des ventes purement spéculatives "non couvertes" portant sur des contrats d'échange sur défaut souverain. La question de la transparence entre les régulateurs - notamment en ce qui concerne l'accès aux informations sur ces pratiques - devrait également être évoquée lors du G20 et dans le cadre d'autres forums, ainsi qu'au niveau bilatéral. Vendredi dernier, le commissaire Barnier a organisé une réunion à Bruxelles avec les régulateurs nationaux, précisément afin de déterminer ce que nous savons de l'action de certains de ces spéculateurs contre les dettes souveraines. Nous devons procéder à une analyse en profondeur des marchés de contrats d'échange sur défaut afin de mieux cerner comment ces marchés fonctionnent, et s'ils font l'objet de pratiques douteuses. Si nécessaire, la Commission utilisera également dans ce domaine ses pouvoirs en matière de concurrence. Niki Tzavela Monsieur le Président, existe-t-il un calendrier pour tout cela, pour le mécanisme de lutte contre la spéculation? Dites-nous s'il existe un calendrier quelconque afin que je sache si, quand nous emprunterons sur le marché international, nous bénéficierons d'un certain appui de ce mécanisme. José Manuel Barroso Je l'ai déjà dit, mais je peux le répéter. Le commissaire Barnier présentera avant l'été des propositions législatives concernant la directive sur les produits dérivés, et il présentera également avant la fin de l'année une proposition législative concernant la directive sur les abus de marché. Nous croyons que ces propositions permettront d'améliorer la transparence des marchés et de limiter les risques. Nous entendons porter la question des contrats d'échange sur défaut devant le G20 de juin. Daniël van der Stoep (NL) Monsieur le Président, Monsieur le Président de la Commission Barroso, l'ouverture et la transparence sont des valeurs fondamentales de toute démocratie qui se respecte. Si les citoyens n'ont aucun moyen de contrôler les dépenses des administrateurs, une atmosphère de cupidité et d'enrichissement personnel peut en résulter. Nous en avons vu un exemple l'année dernière au Royaume-Uni. Selon des informations parues dans la presse néerlandaise, le président Barroso a déclaré une somme de 730 000 euros pour 2009. Il s'agit non seulement d'un montant ridiculement important, mais aussi d'une prouesse: réussir à déclarer 2 000 euros par jour. Chapeau bas, Monsieur Barroso! Plus sérieusement, le contrôle démocratique de ces déclarations est, bien entendu, lamentable. Un seul audit interne, et quelques personnes préalablement approuvées peuvent donner leur quitus. J'insiste pour que cette Commission, et en particulier le président Barroso, renonce à cette conspiration du silence et publie ses déclarations de manière ouverte et transparente sur l'internet, afin que tous les citoyens européens puissent les consulter. J'apprécierais que vous me répondiez sur ce point. José Manuel Barroso Je suis pour le moins surpris par ce genre de commentaires. En fait, ce que l'on appelle les frais de représentation sont les dépenses engagées au service de l'Union européenne, à savoir mes voyages ainsi que ceux des autres membres de la Commission. Si l'on compare ces montants à ce qui est dépensé par les gouvernements ou les chefs d'État ou de gouvernement, vous verrez qu'ils sont très faibles par comparaison. Le budget alloué au collège des commissaires est fixé annuellement par l'autorité budgétaire. Vous en faites partie, et ce budget est resté le même depuis cinq ans, en étant seulement indexé sur l'inflation. Concernant ces dépenses, nous croyons qu'elles sont raisonnables et proportionnées à l'intérêt public que nous nous efforçons de servir. Nous appliquons bien sûr une transparence totale. Nous donnons à l'autorité budgétaire et à la Cour des comptes toutes les informations que celles-ci nous réclament. Daniël van der Stoep (NL) Le président Barroso affirme que le Parlement a accès aux déclarations, mais cela n'a bien sûr aucun sens. Tout se déroule ici à huis clos; on balaie tout sous le tapis. Si le président Barroso veut véritablement rendre des comptes, il lui suffira de publier ses notes de frais, et s'il ne le souhaite pas, il devrait être honnête et nous le dire. Monsieur le Président Barroso, si vous avez bien suivi toutes les règles, j'ai du mal à comprendre que vous ne publiiez pas vos notes de frais sur l'internet, à moins que vous ne craigniez la réaction de l'opinion publique. Rendez-les publiques, c'est tout. José Manuel Barroso Dans un système de droit, nous respectons la primauté du droit, et vouloir analyser les intentions des personnes est, à tout le moins, injuste. Vous n'avez pas le droit de m'imputer, ou d'imputer à la Commission, quelque intention que ce soit de ne pas respecter le droit. Une fois de plus, je pense que nous devons faire une distinction entre les obligations de la Commission européenne - ou de tout organisme public - en matière de respect de l'État de droit, et l'attitude consistant à se livrer à des attaques démagogiques contre les institutions européennes. La Commission européenne, le Parlement européen et les institutions européennes en général possèdent les normes les plus exigeantes en termes de transparence. Je n'accepte donc pas ce genre de critique facile, populiste et démagogique. Le Président (EN)Nous en avons maintenant terminé avec le premier cycle de questions, qui étaient des questions libres portant sur une variété de sujets. Nous allons à présent nous concentrer sur le thème de la mise en œuvre du nouveau Traité et des droits fondamentaux. Alf Svensson (SV) Monsieur le Président, j'espère que je ne m'éloigne pas des questions qui doivent être posées maintenant. Je suis absolument convaincu que M. Barroso sera d'accord avec moi sur le fait que le respect des libertés civiles et des droits de l'homme est la chose la plus importante au sein de l'Union européenne et dans les contacts entre l'UE et les autres pays. Le fait est que l'Union européenne fournit une aide à l'Érythrée, et un total de 122 millions d'euros a été budgétisé pour l'Érythrée pour la période 2009-2013. Je ne demande pas au président de la Commission de savoir à quelle fin ces fonds ont été utilisés, mais il serait intéressant d'écouter la position de M. Barroso vis-à-vis de l'État d'Érythrée. Très souvent, quand on parle de pays vivant sous un régime totalitaire, on ne mentionne pas l'Érythrée; on préfère citer un certain nombre d'autres pays. Il pourrait donc être utile d'entendre l'avis de M. Barroso sur l'État d'Érythrée en particulier. José Manuel Barroso Je vous remercie de reconnaître que la Commission défend les droits fondamentaux. Bien entendu, nous les défendons non seulement dans l'Union européenne, mais aussi dans nos relations extérieures. Cela ne signifie pas que nous ne pouvons avoir de relations qu'avec les pays qui respectent les droits fondamentaux. Malheureusement, de nombreux pays dans le monde ne respectent pas les droits fondamentaux, et nous devons conserver des relations avec ces pays. Le cas de l'Érythrée suscite des inquiétudes en ce qui concerne le respect des droits fondamentaux dans ce pays, mais aussi en raison de la situation extrêmement difficile dans laquelle se trouve cet État. Selon certains commentateurs, il peut être considéré comme un État en déliquescence, c'est un pays où il n'existe aucun état de droit, à cause de la guerre civile et d'une violence généralisée. Dans de nombreuses régions de ce pays, même les autorités ne peuvent exercer un pouvoir démocratique légitime. Nous suivons en fait de très près la situation de tous les pays qui peuvent poser un problème s'agissant du respect des droits fondamentaux. Artur Zasada (PL) Dans le cadre du débat que nous avons aujourd'hui, je voudrais attirer votre attention sur la question des scanners dans les aéroports européens. L'un des rôles les plus évidents de la politique européenne consiste à protéger la vie, la santé et les libertés fondamentales des citoyens de l'Union européenne. Par conséquent, il n'est pas admissible qu'en échange d'un sentiment illusoire de sécurité, nous renoncions si facilement au respect de la dignité, au droit à la vie privée et à la protection des données personnelles des résidents de la Communauté. J'ai l'impression qu'avec les scanners, la situation est très similaire à celle que nous avons connue lors de l'épidémie de grippe porcine. En agissant sous la pression, nous avons investi des sommes énormes dans les vaccins, ce qui, comme nous le savons maintenant, était irrationnel et injustifié. À mon avis, les scanners sont un médicament plutôt inefficace, pour lesquels on tente de trouver une maladie appropriée. Monsieur Barroso, je voudrais entendre clairement votre avis sur cette question. Êtes-vous pour ou contre les scanners? José Manuel Barroso J'y serai favorable si les États membres sont d'accord, car je pense qu'il devrait être possible d'harmoniser les règles de sécurité dans nos aéroports. Ce qu'il se passe maintenant, c'est que certains de nos États membres mettent en place des scanners corporels dans leurs aéroports. D'autres ne le font pas. Comme vous le savez, la Commission a présenté il y a quelque temps une proposition concernant les scanners corporels, qui a été refusée. Cela suscite bien entendu quelques inquiétudes, mais nous devons nous efforcer de trouver, si possible, une position harmonisée relativement à l'utilisation de tout dispositif de sécurité dans les aéroports européens. Dans le cas contraire, nous nous trouverons face à une sorte de discrimination en termes d'évaluation de la sécurité de nos aéroports. Derek Vaughan (EN) Le Traité respecte les droits des collectivités locales et des régions d'Europe, et ce sera un facteur important lorsque vous entamerez les discussions sur l'avenir de la politique de cohésion, par exemple. Je me demande si vous pouvez nous assurer que lorsque vous commencerez ces discussions - par exemple, sur le cinquième rapport de cohésion - vous mènerez celles-ci à propos de l'avenir de la politique de cohésion avec les autorités locales et les régions, et bien sûr avec ce Parlement. José Manuel Barroso Ce n'est pas une question de droits fondamentaux, mais bien sûr nous allons discuter de ces questions avec les autorités locales et régionales. Vous connaissez l'importance que revêt à nos yeux la cohésion sociale, économique et territoriale. À présent, celle-ci est également reconnue par le traité de Lisbonne comme l'un des objectifs de l'Union européenne. Dans la nouvelle stratégie 2020 que j'ai présentée voici quelque temps, nous avons clairement affirmé que la cohésion demeurerait un élément central de nos propositions, et nous voulons que la cohésion soit constamment prise en considération dans les politiques futures. Cela fait partie de notre dialogue avec les autorités régionales et politiques. J'ai également mentionné la nécessité de consulter le Comité des régions, par exemple, dans le document que je viens d'évoquer. Catherine Stihler (EN) Je voudrais, à propos des droits fondamentaux, évoquer une affaire. J'ai récemment visité l'école primaire de Cairneyhill, près de Dunfermline, en Écosse, et j'ai été approchée par un garçon nommé Douglas, qui a souhaité soulever le cas d'une jeune Érythréenne qui s'appelle Rima Andmariam. Cela rejoint ce que le premier orateur déclarait à propos de l'Érythrée. La famille de Rima a été persécutée et assassinée en Érythrée parce qu'elle est chrétienne. La persécution des chrétiens en Érythrée est un sujet que vous connaissez bien, je le sais. Rima a réussi à s'enfuir en Italie, puis à Glasgow, en Écosse, où Alison et Robert Swinfin l'ont accueillie, soignée et se sont occupés d'elle comme de leur propre fille. Rima a maintenant 17 ans. Elle est menacée d'expulsion vers l'Italie, où elle avait d'abord demandé l'asile, et nous faisons tout notre possible pour faire parler du cas de Rima et faire appel à tous ceux qui peuvent lui venir en aide. Il faut qu'elle reste confiée à la protection aimante d'Alison et de Robert. Son cas est défendu par la société civile, les organisations de défense des droits de l'homme et les églises à travers toute l'Écosse. Il a même été évoqué hier à l'émission "Thought for the Day" de Radio Scotland. Que peut faire la Commission pour protéger les droits fondamentaux de Rima? José Manuel Barroso Je suis désolé, mais je n'ai pas connaissance de ce cas spécifique en Écosse. Je tiens à faire une remarque générale. Dans ces débats politiques, vous ne pouvez pas attendre du président de la Commission, même s'il travaille avec acharnement, qu'il soit au courant de tous les cas - extrêmement sensibles et extrêmement graves - qui se produisent en Europe. Bien sûr, je peux vous assurer de notre préoccupation, et exprimer notre solidarité vis-à-vis de toute personne qui voit ses droits fondamentaux violés, mais, en ce qui concerne ce cas précis, je ne dispose pas d'informations suffisantes. Cependant, je serai plus qu'heureux de réagir par écrit à la question que vous venez de poser. Sonia Alfano (IT) Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, je m'exprime au nom du groupe de l'Alliance des démocrates et des libéraux pour l'Europe, mon groupe politique. Le 5 mars, le président de la République italienne, Giorgio Napolitano, a signé un décret-loi interprétatif, connu également sous le nom de décret-loi de "sauvetage des listes". En fait, ce décret permet de modifier les règles du jeu après le début de la campagne électorale. Sur le site Internet du palais du Quirinal, Giorgio Napolitano lui-même déclare que, contrairement au projet de décret qui lui avait été proposé par le gouvernement lors d'une réunion tendue qui a eu lieu jeudi soir, le texte rédigé par la suite par le ministère de l'intérieur et le premier ministre ne présentait pas, à son avis, de défauts manifestes de nature anticonstitutionnelle. L'article 87, paragraphe 5, de la Constitution italienne prévoit que le président de la République italienne promulgue les lois et décrets ayant force de loi, ainsi que les règlements. Le président de la République ne peut absolument pas participer à l'élaboration des procédures et des décrets-lois. Son prédécesseur au poste de président de la République, Carlo Azeglio Ciampi, estime qu'il s'agit là d'une distorsion aberrante de notre système démocratique. Il est clair que le gouvernement fait ce que la Constitution interdit. Ce décret, Monsieur le Président, a changé les règles du jeu d'une compétition électorale qui a déjà commencé, et permet à ceux qui ont enfreint la loi de se présenter, après avoir été réadmis dans la compétition électorale. Je me demande pourquoi le Parlement, qui est toujours prêt à prendre position contre les pays qui violent les lois, ne reconnaît pas qu'il y a un pays, parmi les 27 États membres, qui viole les lois. (Le Président retire la parole à l'oratrice) José Manuel Barroso président de la Commission. - Madame la députée, encore une fois ne me demandez pas d'entrer dans des questions de politique intérieure. La Commission a des responsabilités en matière de droits fondamentaux lorsqu'il s'agit de l'exécution du droit communautaire soit par les institutions européennes, soit par les États membres. Apparemment dans le cas que vous avez cité, ce n'est pas l'application du droit communautaire qui est en cause. Il s'agit typiquement, d'après ce que j'ai compris de votre présentation, d'un problème de débat politique interne, avec peut-être une dimension touchant au droit ou à la règle du droit, mais la Commission européenne n'a pas à intervenir dans les conflits entre les différentes forces politiques ou personnalités politiques dans chacun de nos États membres. Ulrike Lunacek (DE) Monsieur le Président, Monsieur Barroso, la Charte des droits fondamentaux est encore, à l'heure actuelle, le seul document international interdisant la discrimination fondée sur l'orientation sexuelle. D'autres parties du monde ressentent beaucoup de fierté quant au fait que l'Europe a accompli cela, et souhaiteraient la même chose pour elles-mêmes. Dans l'Union européenne, nous avons le problème suivant: trois États, à savoir le Royaume-Uni, la Pologne et la République tchèque, ne considèrent pas la Charte des droits fondamentaux comme faisant partie intégrante de leur système législatif européen. Je serais très intéressée de savoir ce que fait la Commission - ce que vous avez l'intention de le faire - pour faire respecter les droits fondamentaux des lesbiennes, des gays, des bisexuels et transgenres dans toutes les régions de l'UE, de manière à faire savoir clairement que l'homophobie et la discrimination fondée sur l'orientation sexuelle ne sont plus acceptables, non seulement dans le domaine de l'emploi, où, bien sûr, nous disposons déjà d'une directive, mais dans tous les domaines, et pour que les gens puissent vivre et choisir leurs relations sexuelles sans avoir peur. José Manuel Barroso Il y a là deux questions. Je ne sais pas si je peux y répondre en une minute. Tout d'abord, en ce qui concerne la discrimination fondée sur l'orientation sexuelle, vous savez que la précédente Commission a proposé une directive contre toute forme de discrimination, y compris celle fondée sur l'orientation sexuelle, dans les domaines autres que l'emploi. Nous nous sommes engagés à veiller à ce que la législation européenne, ainsi que les mesures de mise en œuvre des États membres, respectent pleinement l'interdiction de la discrimination fondée sur l'orientation sexuelle. Ces principes de non-discrimination, comme vous le savez et comme vous l'avez dit, sont inscrits dans la Charte des droits fondamentaux de l'Union européenne. En ce qui concerne la Pologne et le Royaume-Uni, le protocole clarifie l'application de la Charte en ce qui concerne les lois et les actions d'initiative de la Pologne et du Royaume-Uni, ainsi que sa validité juridique dans ces États membres. Il indique, en particulier, que la Charte n'a pas pour effet d'étendre la compétence de la Cour de justice de l'Union européenne, ou de tout tribunal de la Pologne ou du Royaume-Uni, s'agissant de juger que les lois et règlements, ou les dispositions, pratiques ou actions d'initiative de ces États membres, sont incompatibles avec les droits, libertés et principes fondamentaux qu'elle réaffirme. Nous devons donc encore attendre de voir comment la Cour de justice européenne interprétera le protocole concernant ces deux États membres. Ashley Fox (EN) Monsieur le Président Barroso, de nombreux pays dans le monde ont remarquablement formulé les droits de leurs citoyens dans leurs constitutions. Ils sont toutefois nettement moins nombreux à accorder une véritable protection à leurs citoyens. Pensez-vous comme moi que ce qui importe n'est pas la structure de la protection des droits, mais plutôt la façon dont cette protection est pratiquée? Au Royaume-Uni, nous aurons une élection générale dans les trois mois qui viennent. S'il est élu, le parti conservateur abrogera le "Human Rights Act" pour le remplacer par notre propre déclaration de droits. Cela signifierait que la Convention européenne des droits de l'homme ne serait plus directement applicable dans le droit national du Royaume-Uni. (Interjection venant des rangs de l'Assemblée: "Vous ne pouvez pas faire cela!") Monsieur le Président Barroso, allez-vous expliquer dans quelle mesure les projets de signature, par l'UE, de la Convention européenne des droits de l'homme tiendront compte des positions divergentes des différents États membres? Mon parti s'efforcera également de modifier le Traité afin de garantir que la Charte des droits fondamentaux ne concernera pas le Royaume-Uni. Comment allez-vous faire en sorte que l'UE n'enfreigne pas le droit du Royaume-Uni de rester à l'écart des structures auxquelles nous ne souhaitons pas participer? José Manuel Barroso J'ai déjà en partie répondu à cette question dans ma réponse à la question précédente. Le Royaume-Uni ainsi que d'autres pays ont adopté un protocole concernant la Charte des droits fondamentaux. C'est leur droit. Celui-ci a été négocié et nous avons un traité intergouvernemental qui le reconnaît. Cela étant dit, je préférerais bien sûr que tous les États membres acceptent la Charte des droits fondamentaux, parce que je crois que cette Charte sert de boussole fondamentale pour toutes les politiques de l'Union européenne. À présent, nous sommes également prêts à adhérer à la Convention européenne des droits de l'homme. Celle-ci viendra compléter le système de protection des droits fondamentaux de l'Union européenne. Assurément, je respecte beaucoup le Royaume-Uni en tant que démocratie et que pays où prévaut l'état de droit. En fait, le Royaume-Uni est l'un des pays qui ont apporté, au fil des siècles, une contribution essentielle à la démocratie. C'est pourquoi je déplore vraiment que le Royaume-Uni ne souhaite pas être avec tous ses partenaires en première ligne pour que les droits de l'homme soient en vigueur non seulement au niveau national, mais aussi en tant que projet européen. Ilda Figueiredo (PT) Monsieur le Président, Monsieur le Président de la Commission, les droits des femmes et le droit de vivre dans la dignité sont des droits fondamentaux qui doivent être promus par l'Union européenne. C'est pourquoi, au vu des inégalités flagrantes qui persistent, et même s'aggravent, y compris l'écart de rémunération entre hommes et femmes, la pauvreté et la précarité de l'emploi - problèmes qui touchent principalement les femmes - il ne suffit pas de publier une Charte des droits de la femme qui est, pour l'essentiel, vague et imprécise, et qui n'a été précédée d'aucune discussion avec les organisations féministes ou avec le Parlement lui-même. Par conséquent, je demande si la Commission européenne est disposée à accorder la priorité à ces questions concernant la protection des droits des femmes grâce à des mesures concrètes, notamment par le développement de la nouvelle stratégie d'égalité que le Parlement lui-même est en train d'élaborer; et j'espère que ce rapport sera pris en considération. José Manuel Barroso Vendredi dernier, j'ai présenté avec Mme la commissaire Viviane Reding une Charte des droits de la femme qui réaffirme l'engagement de la Commission en faveur de l'égalité entre hommes et femmes, et réaffirme également notre volonté de travailler et de faire des progrès dans ce domaine. En septembre, la Charte que nous avons maintenant annoncée sera suivie d'une nouvelle stratégie pour l'égalité des sexes. Cela nous fournira un cadre général et assez complet pour les actions de la Commission concernant les progrès en matière d'égalité entre hommes et femmes dans les domaines que ma collègue vient de mentionner, depuis l'emploi jusqu'aux autres moyens par lesquels il est important d'assurer et de garantir cette égalité. La Charte n'a pas surgi de nulle part. La Charte est également apparue en commémoration des 15 ans de la Plate-forme d'action de Pékin, et elle a abouti à la suite de nombreuses consultations que j'ai eues, notamment avec le groupe des députés de cette Assemblée qui se consacre à la cause des femmes. En fait, je vais avoir une autre réunion de ce type demain matin. Chaque année, j'ai eu au moins une réunion avec les membres qui ont fait de cette question l'une de leurs priorités principales. John Bufton (EN) Monsieur le Président Barroso, la question que je voudrais évoquer aujourd'hui concerne la situation financière de la Grèce. L'article 121 du traité de Lisbonne est utilisé pour la première fois pour faire passer des réformes structurelles dans ce pays. Le peuple grec se trouve maintenant pris entre le marteau et l'enclume, car il apparaît très clairement que c'est vous qui faites la pluie et le beau temps dans ce pays, et non son gouvernement élu. Est-ce que cela signifie, comme vous avez envoyé vos fonctionnaires régler la situation financière grecque, que l'on peut maintenant s'adresser à vous non seulement en tant que président de la Commission, mais aussi en tant que gouverneur de la Grèce? Si les mesures mises en place en Grèce par vos fonctionnaires devaient ne pas fonctionner, avez-vous un plan B? Si c'est le cas, la Grèce devra-t-elle quitter la zone euro? Enfin, avez-vous l'intention d'envoyer vos fonctionnaires dans d'autres pays touchés par des difficultés financières, par exemple le Portugal, l'Espagne ou l'Italie? Le Président Monsieur Bufton, notre sujet est la mise en œuvre du nouveau Traité et le respect des droits fondamentaux, veuillez donc vous en tenir à ce sujet. Monsieur le Président Barroso, êtes-vous disposé à donner une réponse? José Manuel Barroso président de la Commission. - (EN) Monsieur le Président, j'essaie toujours de me tenir prêt pour les demandes des députés de ce Parlement. Votre question, Monsieur le député, part d'une hypothèse qui n'est pas correcte, à savoir que c'est parce que la Grèce est dans la zone euro qu'elle connaît des problèmes. En fait, il y a des pays situés hors de la zone euro qui ont des problèmes similaires - et dans certains cas, des problèmes plus graves - à la fois dans l'Union européenne et à l'extérieur de l'Union européenne. Puis-je vous rappeler, par exemple, la situation grave de l'Islande, qui demande maintenant de rejoindre l'Union européenne, précisément parce qu'elle espère elle aussi rejoindre un jour l'euro. Il est donc en fait complètement erroné de penser que les problèmes de la Grèce résultent du fait que la Grèce se trouve dans la zone euro. C'est précisément parce que la Grèce n'a pas respecté les règles du pacte de stabilité et de croissance qu'elle est aujourd'hui confrontée à des difficultés. Elle devra bien sûr payer le prix du difficile ajustement qu'elle doit entreprendre. Andreas Mölzer (DE) Monsieur Barroso, je voudrais poser une question relative au problème du stockage des données, la Cour constitutionnelle fédérale allemande ayant déclaré nul et non avenu, au début de ce mois-ci, le stockage général de toutes les données de télécommunications. La mesure dans laquelle le stockage illimité et incontrôlé de données ou l'accès à ces données sont compatibles avec les droits fondamentaux reste controversée. Ici, au Parlement, nous avons clairement dit "non" à l'accord SWIFT. À mon avis, la directive de l'Union européenne sur la conservation des données doit probablement être évaluée, également, à la lumière de la liste des droits fondamentaux contenue dans le traité de Lisbonne. Avez-vous, ou la Commission a-t-elle, l'intention de procéder à une quelconque forme de contrôle à cet égard, afin d'examiner le lien entre la liste des droits fondamentaux et le stockage des données? José Manuel Barroso La protection des données personnelles est un droit fondamental reconnu explicitement par l'article 8 de la Charte européenne des droits fondamentaux. Grâce au traité de Lisbonne, nous pouvons maintenant établir un cadre global et cohérent pour la protection des données personnelles. Cela est essentiel pour protéger la vie privée de nos concitoyens, afin de garantir une approche commune de toutes les activités de traitement des données au sein de l'Union européenne, et le Parlement sera, bien entendu, pleinement associé à la réforme du cadre juridique actuel étant donné que la procédure de codécision s'applique aussi aux domaines relevant anciennement du troisième pilier. Nous devons également veiller à ce que les droits fondamentaux des citoyens européens continuent d'être protégés lorsque des données personnelles quittent l'Union. Dans ce contexte, un accord entre l'Union européenne et les États-Unis sur la protection des données personnelles des personnes pourrait se révéler important, et nous travaillons en ce sens. À l'heure actuelle, nous prenons des consultations pour assurer la transparence et recueillir les opinions des intervenants et des citoyens. La Commission envisage de présenter un projet de recommandation en vue d'autoriser des négociations avec les États-Unis. Sarah Ludford (EN) Au cours de la dernière décennie, la coopération internationale en matière de lutte antiterroriste a été rendue plus difficile en raison de préoccupations relatives aux droits de l'homme, y compris en ce qui concerne les pratiques de l'administration américaine. Nous avions espéré qu'avec l'administration Obama, tout cela serait révolu. Malheureusement, nous apprenons que les commissions militaires injustes et les détentions illimitées sans procès subsisteront, et ce même si Guantanamo est fermé. Ces dérogations aux normes juridiques internationales et nationales rendent les projets de partage transatlantique des données encore plus problématiques qu'ils ne le seraient autrement. Quelles observations la Commission formule-t-elle auprès de l'administration américaine afin que celle-ci organise des procès équitables, et la prévient-elle que l'absence de tels procès portera préjudice à la coopération? J'espère qu'à l'heure actuelle, et contrairement au passé, il n'y a aucun risque que l'Union européenne ou ses États membres ne se rendent complices de graves violations des droits fondamentaux dans le cadre de la lutte antiterroriste. José Manuel Barroso Je suis fier que l'Union européenne ait été la première, autant que je me souvienne, à évoquer avec un président des États-Unis - un ancien président - la question de la nécessité de respecter les droits fondamentaux et l'état de droit, même lorsqu'il s'agit de terrorisme, à savoir en ce qui concerne la question de Guantanamo. C'est moi-même, ainsi que le président en exercice du Conseil européen, M. Schüssel - alors Premier ministre de l'Autriche - qui avons soulevé la question. Cette question a toujours fait partie du dialogue avec nos partenaires américains. Vous pouvez être certaine qu'elle va être prioritaire à l'ordre du jour. En ce qui concerne la protection des données, nous pensons que nous devrions également travailler avec les États-Unis à la réalisation d'un cadre. J'ai mentionné ce point dans une réponse précédente. En même temps, nous avons besoin d'un cadre pour combattre ensemble le terrorisme. Il s'agit donc de trouver la bonne manière de répondre à deux nécessités importantes: la nécessité de la liberté et du respect de la protection des données, mais aussi celle de la sécurité, car sans sécurité, il n'y a pas de liberté possible. Lena Kolarska-Bobińska (EN) Monsieur le Président, l'une des questions clés, dans le nouveau traité de Lisbonne, est le rôle accru de l'Union européenne dans le monde. Avec cette nouvelle politique étrangère renforcée, nous devons, en tant qu'Union, nous montrer plus actifs dans la promotion et la défense des droits de l'homme et des droits fondamentaux dans les pays tiers. Qu'envisagez-vous de faire, Mme Ashton et vous-même, pour renforcer la politique de l'UE en matière de promotion de la démocratie? Deuxièmement, soutiendrez-vous, dans le prochain budget, un financement accru de l'Instrument européen pour la démocratie et les droits de l'homme? Les droits de l'homme semblent toujours relégués au second ou au troisième plan dans nos dialogues. Je pense que nous devons consacrer davantage de temps et d'argent à la promotion de la démocratie, et bâtir une véritable fondation européenne pour la démocratie. Je voudrais connaître votre opinion sur ces questions. José Manuel Barroso Les dispositions du Traité œuvrent à promouvoir les droits de l'homme à travers le monde. L'Union européenne a adopté des lignes directrices en matière de droits de l'homme sur des questions allant de la peine de mort à la prévention de la torture, en passant par le soutien aux défenseurs des droits de l'homme. Conformément à ces lignes directrices, l'Union européenne met en œuvre un large éventail d'actions, allant des déclarations publiques ou des démarches diplomatiques à l'observation des procès. J'ai moi-même évoqué la question des droits de l'homme à l'occasion de sommets avec des chefs d'État ou de gouvernement des pays tiers. Tout récemment, au sommet de la semaine dernière avec le Maroc, nous avons attiré l'attention sur les droits fondamentaux. L'Union européenne a créé quelque 40 dialogues sur les droits de l'homme avec des pays partenaires du monde entier, qui servent de forums consacrés à des discussions approfondies menées à ce sujet. Dans le cadre de l'Instrument européen pour la démocratie et les droits de l'homme, la Commission programme chaque année quelque 150 millions d'euros pour soutenir les ONG de défense des droits de l'homme à travers le monde. Nous essayons d'insérer une clause relative aux droits de l'homme dans chaque accord-cadre que nous concluons avec un pays tiers. Simon Busuttil (MT) L'un des principes fondamentaux est la libre circulation. Compte tenu du contentieux actuel entre la Libye et la Suisse, Monsieur le Président, des centaines de citoyens et de travailleurs de l'Union européenne se voient empêchés d'entrer en Libye pour y travailler. Ma question est la suivante: que fait la Commission européenne pour trouver de toute urgence une solution à ce problème? Par ailleurs, le président de la Commission européenne estime-t-il qu'il est acceptable qu'un pays, à savoir la Suisse, prenne une décision unilatérale affectant tous les citoyens de l'espace Schengen, et en particulier les travailleurs qui ont besoin d'entrer en Libye afin d'y gagner leur vie? José Manuel Barroso Nous sommes très préoccupés par cette affaire. Mme la commissaire Malmström a déjà déclaré que la suspension, par la Libye, des visas pour les citoyens de l'espace Schengen est une mesure disproportionnée. En outre, cette situation n'est pas cohérente avec l'évolution positive des relations entre la Libye et l'Union européenne. D'intenses efforts diplomatiques sont en cours pour trouver une solution à la crise. L'un des deux ressortissants suisses a déjà quitté la Libye. C'est une étape positive. Les ministres des affaires étrangères et de la justice de l'Union européenne ont respectivement examiné la question les 22 et 25 février, et ont appuyé la poursuite des efforts diplomatiques. Je crois qu'il est essentiel de maintenir un dialogue ouvert et de faire l'effort de comprendre les positions de chaque partie en vue de trouver une solution dès que possible. Olle Ludvigsson (SV) Monsieur le Président, la ratification du traité de Lisbonne a consolidé le respect des droits fondamentaux de la personne et des droits syndicaux. Les décisions de la Cour de justice européenne prises ces dernières années montrent cependant la nécessité de renforcer davantage la protection des droits syndicaux fondamentaux. Dans les affaires Laval, Rüffert, Viking et Luxembourg, la Cour de justice a constamment déprécié la valeur des droits syndicaux. Ces décisions ont empêché d'assurer l'égalité de traitement entre les travailleurs indépendamment de leur nationalité. Il n'est plus possible aux syndicats de garantir aux travailleurs détachés une rémunération et des conditions de travail égales à celles des travailleurs nationaux. Je salue donc moi aussi la promesse faite par M. Barroso devant cette Assemblée avant sa réélection au poste de président de la Commission. Ma question à M. Barroso est à présent la suivante: quand pouvons-nous attendre de la Commission qu'elle présente une proposition législative visant à résoudre les problèmes apparus à la suite des décisions de la Cour de justice européenne? Le président de la Commission peut-il nous fournir ces informations dès aujourd'hui? José Manuel Barroso Lorsque ces décisions ont été rendues publiques, nous avons fait connaître très clairement notre position. J'ai moi-même déclaré, ainsi que M. le commissaire Špidla, qui est chargé de l'emploi et des affaires sociales, que nous estimions que ces décisions ne pouvaient pas remettre en cause des droits fondamentaux tels que le droit de grève, la liberté syndicale et les spécificités de certains mécanismes de relations du travail dans nos pays. Nous sommes en train de travailler à des propositions visant à aborder ce problème. Je crains de ne pouvoir vous donner maintenant de date précise, car je ne m'attendais pas à cette question. Cependant, je peux vous dire que, comme je l'ai déjà affirmé, avec l'élection de cette Commission - et le commissaire compétent l'a également déclaré - c'est une question que nous aborderons prochainement. Bogusław Liberadzki (PL) Monsieur Barroso, je voudrais poser des questions sur les droits fondamentaux et le nouveau Traité, y compris en termes d'action extérieure. D'après les recherches menées par la commission du contrôle budgétaire, 43 % des transactions financières étaient incorrectes. Le nouveau Traité et les nouvelles solutions dans le cadre de notre travail visant à faire respecter les droits fondamentaux partout dans le monde aideront-ils à obtenir une réduction radicale du nombre des erreurs dans l'établissement et l'exécution du budget, ainsi que dans les rapports budgétaires? Je dois souligner que le chiffre de 43 % ne représente qu'une estimation du taux d'erreurs financières. José Manuel Barroso Comme vous le savez, nous avons travaillé au fil des années à réduire le nombre des erreurs financières dans les comptes de l'Union européenne. Bon nombre de ces erreurs, comme vous le savez, incombent aux États membres dans la mise en œuvre de nombreux programmes européens. Je me sens encouragé par le récent avis rendu par la Cour des comptes européenne, qui reconnaît les progrès réalisés jusqu'à présent, mais je crois que nous ne devons pas relâcher notre vigilance dans ce domaine. Nous sommes prêts à travailler à réduire l'ampleur de tous les types d'erreurs dans l'exécution du budget de l'Union européenne. David Casa (MT) Le Traité fixe les principes en matière de protection des droits fondamentaux de la personne, et les pays qui souhaitent devenir membres de l'Union européenne doivent garantir le respect des exigences de l'Union européenne, ce que Malte a fait, de même que tous les autres pays qui ont adhéré en même temps. En ce qui concerne la Turquie, le Président ne pense-t-il pas que ce pays a encore beaucoup à accomplir dans le domaine des droits de l'homme? En outre, que fait la Commission pour veiller à ce que, avant même que l'économie ne se mette en place en Turquie, et avant de formuler toute autre exigence, l'attention soit accordée en tout premier lieu aux droits fondamentaux de la personne? Je crois que ceux-ci sont une priorité; or, je suis désolé de le dire, ils sont inexistants en Turquie. José Manuel Barroso Très honnêtement, je ne parlerais pas d'"inexistence". La Turquie a accompli des progrès en termes d'état de droit. Cependant, nous ne pensons pas qu'elle soit encore compatible - s'agissant du degré de respect des droits fondamentaux et de l'état de droit - avec les normes européennes. Cela fait justement partie du travail que nous avons accompli avec la Turquie au fil des ans. Chaque année, parce que la Turquie est un pays candidat à l'Union européenne, la Commission évalue de manière très objective les réformes mises en œuvre par ce pays en matière d'état de droit et concernant toutes les questions liées aux droits fondamentaux. Pour être tout à fait juste, il y a eu des progrès dans certains domaines. Dans d'autres domaines, nous demandons plus d'efforts aux autorités turques. Je crois que le maintien de ce dialogue - et, en fait, de ces négociations - en vue de l'adhésion de la Turquie est en effet le moyen approprié d'accomplir des progrès en matière de respect des droits fondamentaux et, de manière générale, en matière d'état de droit et de réformes démocratiques en Turquie. Le Président Monsieur le Président Barroso, je vous remercie beaucoup pour ce débat très intéressant. Il s'agissait de la quatrième heure des questions en séance plénière. La prochaine aura lieu dans un mois lors de la prochaine session partielle de Strasbourg. Ce point de l'ordre du jour est clos. David-Maria Sassoli (IT) Madame la Présidente, Mesdames et Messieurs, tout à l'heure, des propos scandaleux ont été proférés de manière insidieuse, dans cette Assemblée, contre le président de la République italienne. Je crois que le Bureau de cette Assemblée ne devrait pas permettre à quiconque de porter devant celle-ci des questions de politique intérieure, en particulier lorsque celles-ci concernent des questions institutionnelles et politiques d'une grande importance. Je vous rappelle - et je rappelle à tous nos collègues - que la République italienne n'est pas à vendre, et que le président de la République, Giorgio Napolitano, est le garant de la Constitution italienne. Au nom de la délégation italienne du groupe de l'Alliance progressiste des Socialistes et Démocrates au Parlement européen, je demande au Bureau de cette Assemblée d'être plus vigilant en ce qui concerne les thèmes débattus et les propos tenus. Je déplore que le Président Buzek ne soit pas intervenu pour mettre fin à un discours qui a attaqué le président de la République, qui, il y a tout juste une semaine, rendait visite au Parlement européen. (Applaudissements) Le Président Le commentaire que vous avez évoqué, mais aussi les déclarations que vous avez faites, seront inscrits au procès-verbal, et je m'efforcerai de tenir compte de vos demandes dans le cadre du point de l'ordre du jour que je préside actuellement. J'espère y parvenir.

Встъпително слово на председателя на Европейския парламент Председател Уважаеми председатели на Европейския парламент, министри, председатели и представители на европейските институции, госпожи и господа и преди всичко скъпи приятели. Днес стоя пред вас като тринадесетият председател на пряко избираемия Европейски парламент. С удоволствие забелязвам, че тук сред нас днес са редица бивши председатели: г-н Emilio Colombo, г-н Enrique Barón Crespo, г-н Egon Klepsch, г-н Klaus Hänsch, г-н José María Gil-Robles, г-жа Nicole Fontaine, г-н Pat Cox и г-н Hans-Gert Pöttering. (Ръкопляскания) Присъствието ви е голяма привилегия за всички ни. Както мнозина от вас посочиха, моят избор също е символичен - той символизира мечтата на гражданите в нашата част на Европа за един обединен континент - мечта, която вече се сбъдна. Скъпи мои колеги от Естония, Латвия, Литва, Словакия, Чешката република, Унгария, Словения, Румъния, България, Кипър и Малта, познавам и разбирам опасенията, потребностите и очакванията на онези, които неотдавна се присъединиха към Съюза. Познавам ги, тъй като те са същите и в моята страна. Сега обаче носим обща отговорност за бъдещето на нашия континент. Вече няма стара и нова Европа. Това е нашата Европа! Искаме тя да е модерна и силна. Искаме и гражданите ни да я възприемат като такава. За това е нужна енергия и упорита работа. Това е цел, за която са мечтали поколения европейци и която си заслужава големите усилия, необходими за постигането й. Готов съм да върша тази работа и да полагам такива усилия, тъй като тези мечти са и мои. (Ръкопляскания) Госпожи и господа, сега, когато поставяме началото на настоящия нов парламентарен мандат, Европа и самите ние - нейните представители - сме изправени пред много предизвикателства. Трябва да се справим с тези предизвикателства. Трябва да помним, че Европейският парламент играе специална роля в стремежа към по-добра Европа - роля, която е не само институционална, но и социална и дълбоко символична. Европейският парламент е същината на европейската демократична система. Той е в основата на устойчивостта и стабилността на тази система, пазител е на идеалите и ценностите, въплътени не само в решенията ни и в техните последици, но и в нашите разисквания. Европейският парламент обаче има и друга задача, която следва да изпълни - задачата да създаде визия за една нова Европа, визия, която се простира отвъд настоящето, отвъд онова, което Европа е, към онова, което следва да бъде. За да създадем тази визия заедно, ни е нужно въображение, знания, мъдрост и, преди всичко, смелост. Хана Аренд, немски философ от еврейски произход, е казала, че политиката е единствената област от живота, освен религията, в която се случват чудеса. Точно преди 20 години ние, в Европа, станахме свидетели на такова чудо и поради това вярваме в силата на смелостта, въображението и мъдростта. Мисля, че днес всички ние тук споделяме тази вяра. (Ръкопляскания) Гледам с оптимизъм на предизвикателствата, които стоят пред нас. За мен важните предизвикателства, пред които сме изправени, са: първо, икономическата криза и европейската солидарност; второ, енергетиката и околната среда; трето, външната политика; четвърто, правата на човека и ценностната ни система; и пето, нашият Парламент и как да го реформираме. Най-болезненият и най-трудният въпрос, пред който сме изправени, е икономическата криза. Трябва да я преодолеем и ще я преодолеем. Европа изигра водеща роля, като предложи решения на срещите на високо равнище на Г-8 и Г-20 решения, които, при съхранение на нашия социален модел, могат да помогнат на света да приведе в ред своята икономика. Изправена пред глобализацията, Европа трябва да говори в един глас. Сега, в това време на криза, трябва повече от всякога да насочим усилията си към постигане на икономически растеж и към борба с безработицата. Трябва да вдъхнем нов живот на идеите, заложени в Лисабонската стратегия, и да намерим начини за инвестиране в нови технологии, иновации, образование и човешки ресурси. Ролята на бюджета на Общността е важна за гарантиране на ясни приоритети и процедури на европейските изследователски програми. Съгласно новия Договор, Парламентът и Съветът ще имат еднакви бюджетни правомощия. Процедурата на съвместно вземане на решение ще обхване земеделието, рибното стопанство, външната търговия и правосъдието и вътрешните работи, като също така ни се предоставят еднакви отговорности в областта на земеделските разходи. Трябва да се предпазим от изкушението на протекционизма и ренационализацията на общите политики. Политиката на сближаване трябва да продължи да бъде приоритет в следващия бюджет на Общността, ако искаме да постигнем пълна интеграция на обединения ни континент. Голямото ни постижение е единният пазар. Трябва да го защитаваме и укрепваме, за да гарантираме по-нататъшната конкурентоспособност на Европа. Това означава, че европейската интеграция следва да се засилва, а не да отслабва. Нека смелостта ни съответства на убежденията ни. Ако искаме да възстановим, разберем и живеем в Общността, която градим, две неща са от съществено значение: солидарността и социалното сближаване. Не може да има истинска общност без грижа за всеки човек и по-конкретно за най-уязвимите - безработните, най-малко образованите, живеещите в отдалечени райони. Борбата срещу безработицата е главната цел на шведското председателство. Ще му съдействаме енергично в решаването на тази задача. Някога, по улиците отвъд Желязната завеса се скандираше: "Няма свобода без солидарност". Сега можем да кажем: "Без солидарност не може да има общност". Не може да има и модерна, силна Европа. (Ръкопляскания) Не можем да преодолеем икономическата криза без да използваме огромния интелектуален, икономически и творчески потенциал на жените. Демографската криза откроява необходимостта от укрепване на семейството и повишаване на раждаемостта. При това, трябва да направим така, че на жените да не им се налага да жертват кариерата си заради семейството си и отглеждането на децата си. (Ръкопляскания) За да се справим с демографската криза, като същевременно останем верни на демократичните си принципи, трябва също така да бъдем отворена общност. Имиграцията винаги е била от полза за Европа. Трябва да предложим решения, които ще ни дадат възможност да привличаме имигранти и да създаваме условия за интеграцията им, като същевременно очакваме от тях да са склонни да приемат такава интеграция. Изправени сме пред енергийна криза. Европейците може и да не разбират от геополитика, но разбират дали им е спряно отоплението. Следва да продължим диверсификацията на енергийните си ресурси и да ускорим инвестициите във възобновяеми енергийни източници и изкопаеми горива. Атомната електроенергия е достъпна за нас, като това е въпрос, който държавите-членки следва да решат. Трябва да разширим външната тръбопроводна мрежа, за да не сме зависими от която и да било отделна страна. Необходимо е да увеличим взаимната свързаност между газопроводните и електрическите си мрежи. Следва да обмислим и възможността за съвместно закупуване на газ, за да създадем истински европейски енергиен пазар, основан на солидарността. Считам, че е настъпил моментът Съюзът да се сдобие с реална обща енергийна политика и ще положа усилия за нейното постигане. (Ръкопляскания) Енергетиката беше причината и за създаването на Европейската общност за въглища и стомана през 1951 г. - семето, от което води началото си нашата Общност. По онова време Робер Шуман заявява, че съвместното производство, което ще се зароди по този начин, ще демонстрира, че всяка война... става не само немислима, но и материално невъзможна. Това беше първоначалната идея, довела до създаването на тази общност. Енергийната ни политика трябва да отчете заплахите за околната среда, свързани с изменението на климата. Нужна ни е "зелена революция" и обуздаване на стремежа ни към излишества. Европейският парламент е инициатор на разискването по тази тема. Заедно с мнозина от вас работих във Временната комисия по изменението на климата. Вие знаете моята позиция и знаете, че ще работя с вас за постигане на компромис в Копенхаген. Парламентът е важен участник на международната сцена. Това очакват от нас нашите граждани. Европа трябва да има по-голямо присъствие не само в границите на Европейския съюз, но и в целия свят. Разработката на последователна и ефективна външна политика, включваща визия за глобалния ред, следва да е едно от големите предизвикателства по време на настоящия мандат на Парламента. Някога Жан Моне е казал, че всеки човек има амбиция. Въпросът е дали използваш тази амбиция, за да станеш някой, или по-скоро, за да постигнеш нещо. Нека в рамките на настоящия Парламент да се водим от амбицията да постигнем нещо. И така, кои са най-важните цели? Първо, активна политика спрямо съседите на Европейския съюз на юг и на изток. С оглед на това следва да продължим работата си в Евро-средиземноморската парламентарна асамблея и да предприемем действия в рамките на асамблеята Euronest. Второ: следва да насърчаваме демокрацията и моделите на добро управление. Следва да използваме междупарламентарните асамблеи и нашите делегации за провеждане на парламентарни срещи на високо равнище преди двустранните срещи на високо равнище на Съюза. Това е важно, тъй като Европейският парламент ще участва във вземането на решения относно повече политики. Евро-латиноамериканската парламентарна асамблея е добър пример за такъв вид сътрудничество. Трето: време е да установим действително трансатлантическо парламентарно партньорство, като заедно изградим нова рамка за световния ред. Ще се стремя към изграждане на по-тесни връзки с Конгреса на Съединените щати на всички равнища. Четвърто: трябва да работим в областта на стратегическото ни партньорство с Русия, като същевременно не забравяме, както в отношенията ни с Китай, че икономическите и политическите съображения не могат да вземат превес над правата на човека, принципите на правовата държава и демокрацията. (Ръкопляскания) В качеството си на председател на Парламента ще се ангажирам изцяло с диалога с нашите руски партньори, по-конкретно в контекста на новата стратегия за региона на Балтийско море. Пето: следва да укрепим връзките си с Индия и с други нововъзникващи сили като Бразилия и Република Южна Африка. Индия трябва да бъде както икономически, така и политически партньор. Шесто: Близкият изток остава ключът към стабилността в света. Европа трябва да играе активна роля в този регион. Седмо: разширяването е една от най-успешните ни политически стратегии. Радвал ли се е някога някой от европейските ни предци на такъв дълъг период на мир и благоденствие, на какъвто ние се наслаждаваме сега? Понастоящем изглежда, че Хърватия, и може би Исландия, са страните най-близко до присъединяване. Осмо: Европейският съюз е най-големият донор на помощи в света. Следва да проверим какво е положението с настоящите и потенциалните ни бенефициери и да не забравяме задълженията си към тях съгласно Целите на хилядолетието за развитие. Възможно е да затворим вратите си за някои, които биха дошли тук, но нека не затваряме сърцата си и нека сторим онова, което можем, за да доближим живота в родните им страни до стандартите, на които се радваме в Европа. Девето: трябва да подсилим мисиите на Съюза по линия на Европейската политика за сигурност и отбрана. През последните шест години имаше 22 такива мисии и те трябва да разполагат с ясна задача и с необходимите за дейността им ресурси. Европейският парламент иска да осигури по-строг контрол и наблюдение на тези мисии. Възможно е по-широките бюджетни правомощия, с които Парламентът ще разполага по силата на Договора от Лисабон, да повишат гъвкавостта ни, когато се стигне до разпределение на ресурсите сред най-важните мисии, които подкрепяме. Прилагането на новия Договор следва да бъде наш приоритет в най-близко бъдеще. Ангажирам се с подготовката на Парламента за функциониране в съответствие с новите разпоредби от момента на влизане на Договора в сила. Но, независимо от Договора, считаме, че е нужна промяна. Считаме, че е необходим по-динамичен парламентаризъм в нашата институция. Като председател на Парламента искам да се опра на съществената работа в областта на парламентарната реформа, предприета през последните години от моите предшественици. Трябва обаче да продължим още по-нататък. Ще направя всичко, което е по силите ми, за да осигуря повече възможности за градивни политически разисквания в нашия Парламент. (Ръкопляскания) Твърдо подкрепям по-широкото използване на процедурата с вдигане на ръка ("catch-the-eye") от страна на ораторите като начин за оживяване на пленарните ни разисквания - тази процедура ще се използва и след моето слово. Това е особено важно за гарантиране на правата на малцинството. Най-важното липсващо звено в процеса на реформата е подобряването на отношенията с другите институции на Европейския съюз - Комисията и Съвета. На това ще бъде посветена значителна част от моя мандат. Като председател ще се постарая да се разработи нов модел на партньорство с Комисията, така че да се засили парламентарния контрол над изпълнителната власт и отчетността на изпълнителните органи пред Парламента, както е предвидено в Договора от Лисабон. През юли отправих покана към председателя на Комисията да участва във времето за въпроси, което ще се провежда ежемесечно в Парламента и в което членовете на ЕП ще имат възможност да задават въпроси от трибуната. Предлагам да въведем такава практика възможно най-скоро. (Ръкопляскания) Преди две седмици председателят Барозу ни изпрати своите "политически насоки" за втори мандат. Това е значително нововъведение, което показва приемане на факта, че именно Европейският парламент избира председателя на Комисията. Това предизвиква у мен значително удовлетворение. Също така насърчих парламентарните комисии да направят преглед на законодателството, което е все още в процес на подготовка, и да установят дали новата Комисия възнамерява да се откаже, да измени или да продължи да поддържа законодателните си предложения. Освен това насърчавам комисиите да проведат сериозни обсъждания относно бъдеща политическа стратегия, за да се гарантира, че изслушванията на кандидатите за членове на Комисията ще се основават на подробна законодателна програма, а не само на оценка на техните автобиографии и професионален опит. Трябва да установим по-тесни взаимоотношения със Съвета на министрите. За да будят доверие, тези взаимоотношения трябва да отразяват факта, че в днешния Европейски съюз Парламентът е истински съзаконодател. Трябва да работим заедно и по институционалните въпроси, произтичащи от Договора от Лисабон. Те се отнасят до разширяването на процедурата на съвместно вземане на решение, новата система на комитология, назначаването на новия върховен представител и заместник-председател на Комисията, демократичния контрол на новата служба за външна дейност и въпроса за това как да се подходи към "двойното председателство на Съвета" по време на пленарни заседания. Отношенията ни с 27-те национални парламенти в Европейския съюз трябва да се развиват в същия дух. През последните години сътрудничеството се задълбочи, а Договорът от Лисабон допълнително ще укрепи тези контакти и ще засили ролята им в изготвянето на закони, лесни за прилагане от гражданите. Чудесен пример за това сътрудничество между Европейския парламент и националните парламенти е Стокхолмската програма с нейния акцент върху правосъдието и обществената сигурност. Бих желал да продължа реформите в използването на човешките ресурси и разходите на Парламента, за да бъдат те пряко насочи към нашите програми. Богатството и силата на нашата институция произтичат и от различията ни - различни националности, различен манталитет и различни езици. Ето защо членовете на Парламента трябва да имат възможност, ако желаят, да се изказват на родния си език, за да могат да представляват своите избиратели пълноценно. Следва винаги да помним, че съществуването на Съюза е свързано не само с бъдещите предизвикателства и визията за все по-голямо благоденствие и стабилност. Преди всичко то се свързва с правата на човека. С тревога отбелязах напрежението в отношенията между Словакия и Унгария във връзка с националните малцинства. То продължава да бъде голям проблем и бих желал да предложа помощта си за решаване на този спор в съответствие с ценностите, в които твърдо вярваме и които отразяват убежденията на нашия Парламент. (Силни ръкопляскания) Добър пример за начина, по който отстояваме тези ценности, е наградата "Сахаров", присъждана на защитници на правата на човека, които сега съставляват основата на мрежата "Сахаров" - нещо което възнамерявам да доразвием. Бих желал също така енергично да реализираме проекта за "Дом на европейската история", започнат от моя предшественик, който присъства днес и който все още е член на Европейския парламент - нещо, което много ни радва. Бих искал също така да си припомним още веднъж тук, в Парламента, че Съюзът е съвкупност от идеали и ценности. Това е основата, върху която той беше изграден. Твърдо съм решен да предприема мерки за гарантиране на достъп на всички комисии и делегации до сателитна телевизия и интернет. Необходимо е да разгледаме начина, по който се провеждат изборите за Европейски парламент. Следва да настояваме например за използване на нови технологии по време на изборите, за да се увеличи участието. Време е също така да започнем разисквания относно европейските политически партии. Гражданите трябва да знаят за какво гласуват - не само в собствените си страни, но и на европейско равнище. Отдавам голямо значение на сътрудничеството с Председателския съвет. Заедно ще поемем отговорността за работата на Парламента, съвместно с 14-те заместник-председатели, на които благодаря за изразената подкрепа. Оценявам и партньорския дух, проявен от председателите на парламентарните ни комисии. Бих искал председателите на постоянните междупарламентарни делегации да имат възможност да оказват съществено влияние върху външната политика на Съюза. Въпросите, свързани с бюджета на Парламента, ще се решават с помощта на квесторите. Но най-много, скъпи мои колеги, разчитам на вашето сътрудничество. Знам, че като председател на Европейския парламент нося отговорност да ви се осигурят добри работни условия, но бих призовал настоятелно всички ви да споделите това бреме. За повечето от нас Договорът от Лисабон е дългоочаквано институционално решение. Той ще подобри способността на Съюза да решава съществуващите проблеми и ще доближи европейските институции до гражданите. Покойният Бронислав Геремек, на когото нарекохме главния площад във вътрешния двор на Парламента в Страсбург, обичаше да казва, че е европейската интеграция е като карането на велосипед - трябва непрестанно да въртиш педалите, за да пазиш равновесие и да се движиш в правилната посока. Това нагледно и точно показва защо ни е толкова необходимата ратификацията на Договора от Лисабон. (Ръкопляскания) Преди по-малко от седмица присъствах на честването в полския парламент на 20-годишнината от създаването на първото некомунистическо правителство в нашата част от Европа под ръководството на Тадеуш Мазовецки. Това беше особено вълнуваща годишнина, тъй като отбелязваше началото на бързото разпадане на тоталитарната система в други централноевропейски държави. Това беше първият пробив, който направи възможно събарянето на стената, разделяща Европа. Днес произнасям това слово пред вас тук, в Страсбург, столицата на област, чиято съдба напомня тази на родната ми Силезия - гранична област, на чиито жители често се налагало да сменят гражданството си, без да променят местожителството си. Тържествено обещавам, че в качеството си на председател на Парламента през идните години ще служа като ваш посланик и ще предавам посланието за един отново обединен континент на гражданите на Европа и на света. Нека да работим заедно за намиране на реални и практически решения на големите предизвикателства, пред които сега са изправени Европа и светът. Нека да работим за това мечтите ни да се превърнат в реалност. Нека да пристъпим към тази задача с ентусиазъм, мъдрост и смелост. Защото това е нашата Европа. Модерна Европа. Силна Европа. (Залата приветства оратора с овации с изправяне на крака) Joseph Daul Г-н председател, уважаеми председатели на европейските институции, г-н Buzek, моята група изцяло се присъединява към вашата програма за Парламента и за неговото управляване през идните пет години. Ако Европейският парламент има някаква роля и някаква мисия, която следва да изпълни през следващите пет години, то тя е да помири гражданите и Европа. И кое друго обстоятелство би било по-благоприятно за изпълнението на тази задача от това той да се председателства от човек, който символизира отново обединената Европа, от човек като вас, г-н Buzek. Ето защо бих искал да отбележа каква гордост изпитвам от това, че именно моята група - групата на Европейската народна партия (Християндемократи) - убеди много голямо мнозинство от Парламента да ви се довери. За тази Европа, която днес e отново обединена, е важна нe липсата на търпимост или отхвърлянето, а откритостта и уважението към мненията и произхода на другите. Убеден съм, че тази идея - да живеем заедно като европейци - обединява всички ни в тази зала. Бих желал Европейският парламент, под ваше ръководство, да направи така, че нашите съграждани да споделят тези ценности. Подкрепям и изразената от вас, г-н председател, решителност за справяне с това предизвикателство и се надявам, че ще положим специални усилия за благото на младите хора. Моята група ще ви помогне без колебание. Г-н председател, както посочихте, през последните няколко години Парламентът придоби правомощия и увеличи авторитета си. Перспективата за влизане в сила на Договора от Лисабон ще засили драстично тази тенденция. Това е една от причините, поради които групата PPE призовава за неговото прилагане в най-кратки срокове. Разбира се, трябва да се подготвим за него технически, за да можем да работим ефективно със Съвета и в тясно партньорство с Комисията, но следва също така, преди всичко, да се подготвим за него политически. Основната ни цел е ясна - да гарантираме по-голямо съзвучие между Парламента и 500-те милиона граждани, които той представлява. За да постигне това, той следва, по-конкретно, да продължи да модернизира методите си на работа, например при организацията на нашите разисквания - Вие споменахте за това. Във връзка с това подкрепям предложението Ви за провеждане на оживени разисквания по актуални въпроси с председателя на Комисията. Госпожи и господа, трудно е да се обясни на европейците механизма на функциониране Европейския съюз. Далеч от традиционния модел "опозиция/мнозинство", с който сме свикнали в нашите държави-членки, тук работим, бих наблегнал на това, в търсене консенсус отвъд конкретните убеждения на политическите ни семейства. Това, по мое мнение, е съвременен стил на политическа дейност. Убеден съм, че нашите съграждани могат да приемат този подход, но при едно условие - да си направим труда да им обясним по-добре належащите въпроси в Европа. Това е задачата, г-н председател, с която ви насърчавам да се заемете и за която ще получите пълната подкрепа на групата ми. Martin Schulz Г-н председател, подкрепям казаното от г-н Daul. Г-н Buzek, нашата група също може да подкрепи много, ако не и всички, точки от програмата, която представихте. Това се отнася за съдържанието на вашето изложение, за осъвременяването на процедурите, което предложихте и за оживяването на разискванията в тази зала. Преобладаващото мнозинство ще се съгласи със съдържанието на изнесеното от вас слово. Не споделям напълно мнението на г-н Daul, че сте изготвили програмата си за следващите пет години. Като начало, нека да работим върху основата на следващите две години и половина, защото това е дълъг период. Но считам, г-н Buzek, че встъпвате в длъжност в труден за Европейския съюз момент. Вие също така поемате поста си в трудни за Европейския парламент времена. За пръв път от много време насам проевропейският консенсус вече не е безспорен в Парламента. Напротив, за пръв път Парламентът е платформа - това започна по време на предишния парламентарен мандат и беше затвърдено от последните европейски избори - в която действат сили, привлекли внимание и влияние, чиято цел е точно противоположна на онова, което посочихте във вашето изказване. Драстично нарасна броят на членовете на Парламента, които искат да сложат край на европейската интеграция, броят на членовете, които желаят нейната отмяната и броят на членовете, които настояват за ренационализация. В рамките на предишния парламентарен мандат участвахме в предприемането на опит за подписване на Хартата на основните права от тримата председатели на институциите. Не бих повярвал, че такива гледки и сцени са възможни в един мултинационален, демократичен парламент, но всички ние станахме свидетели на случилото се. Увеличи се броят на членовете, които застъпват мнения от този род. Ето защо бих казал, че сте прав. Борбата за продължаване и задълбочаване на процеса на интеграция, борбата за Договора от Лисабон, който е основополагащо условие за разширяването на ЕС, както и борбата за разширяване на ЕС въз основа на по-дълбока интеграция, представляват правилният подход. Радвам се, че председателят на Парламента - особено председател от страна, присъединила се към ЕС в последната фаза на разширяването, председател, който, в качеството си на министър-председател на своята страна, започна преговорите за присъединяване - заявява като основно послание на своя мандат: искаме повече Европа. Искаме интегрирана Европа, искаме по-задълбочена Европа, искаме и разширена Европа, като част от процеса на задълбочаване, за да постигнем едно единствено нещо - и това беше основното изречение във вашето слово: солидарността, която доведе до свобода. Това е солидарността, която ни е нужна сега във вътрешен план, за да може постигането на тази свобода да е съчетано със социална справедливост. Поради тази причина социалистите и социалдемократите изразяват пълното си съгласие с вашето слово, г-н Buzek. То формулира идеологическата и духовна основа на една борба, в която следва да вземем участие в рамките на настоящия парламентарен мандат. Когато бях новоизбран член на Парламента, имах привилегията да чуя словото, произнесено тук от френския президент Франсоа Митеран, в качеството му на действащ председател на Съвета. И до сега си спомням едно изречение от това слово: че в края на краищата национализмът винаги означава война. Това означава, че в края на краищата обратното на национализма - неговото преодоляване, европейският идеал, означава мир. Именно това ще се борим да постигнем заедно с вас, г-н Buzek. (Ръкопляскания) Guy Verhofstadt Г-н председател, преди всичко бих искал да ви благодаря от името на групата на Алианса на либералите и демократите за Европа за встъпителното ви слово. Нашата група може изцяло да се присъедини към обявената от вас програма. Както ви казах в онзи момент, г-н председател, приветствам избирането ви за председател на Парламента, не само защото символизирате разширяването на Европейския съюз, но също така - и бих искал да наблегна на това - заради участието ви в движението за свобода "Солидарност". В крайна сметка "Солидарност" може да изтъкне три големи постижения в своята история. Това беше организацията, за която можеше да гласува народът на Полша, тя демократизира целия бивш Източен блок и дори промени основно лика на Европа, като обедини разединения континент. Както стана ясно от вашето слово, г-н председател, това ви е осигурило съвършения опит за реализацията на три амбициозни задачи и в Европейския парламент през идните няколко години. Тези амбициозни задачи са: да се даде повече гласност на мнението на европейските граждани, да се постигне по-демократичен Европейски съюз, като по този начин се даде тласък и на европейската интеграция. Госпожи и господа, считам, че би било добре да се подчертае, в допълнение към встъпителното слово на председателя г-н Buzek, че по данни на "Евробарометър" Европейският парламент е институцията на Европейския съюз, в която гражданите имат най-голямо доверие. Това e свързано с една трудна задача за всички ни, тъй като означава, че не можем да предадем това доверие и че следва да осигурим по-голямо влияние на гласа на хората във вземането на решения на европейско равнище. В същото време - въз основа на словото ви, г-н председател - считам, че сме изправени пред двойно предизвикателство. Първо, трябва да приложим Договора от Лисабон и да го изпълним възможно най-скоро. Във връзка с това - както предложихте - следва да започнем преговори с председателството на Съвета в максимално кратки срокове, за да постигнем съгласие по редица изменения. На второ място, г-н председател - и това е другият аспект на предизвикателството - смятам, че Парламентът следва да се възползва от всички възможни лостове, с които разполага, за да разшири още повече правомощията си. Така постъпихме по отношение на процедурата за назначаване на председател на Комисията, но трябва продължим да го правим и по отношение на всяка възможна точка в други досиета. Според мен най-важният аспект в тази връзка е необходимостта да се съгласува нов бюджет за Европа и за Европейския съюз през следващите няколко години. Считам това за прекрасна възможност Европейският парламент да настоява - да изисква - в бъдеще този бюджет да се основава на собствените ресурси на Европейския съюз, защото Парламентът няма да е истински парламент, докато не придобие пълен контрол и върху собствените си ресурси, които ще може сам да набира в бъдеще. (Ръкопляскания) Именно във връзка с това има една важна задача за вас, г-н председател: да обедините целия Парламент в тази борба. В това отношение ще можете да разчитате на пълната подкрепа на нашата група, тъй като всички ние знаем, особено в настоящия период на стопанска и финансова криза, че национализмът или протекционизмът няма да облекчат трудностите ни или да осигурят бъдещето ни; единствено по-нататъшната европейска интеграция представлява решение за народите на Европа, за гражданите на Европа. Във всички случаи, г-н председател, Ви желая пълен успех. (Ръкопляскания) Rebecca Harms Г-н председател, не е нужно да повтарям голяма част от казаното от предишния оратор. За моята група беше ясно, че ще подкрепим вашата кандидатура, защото считахме, че е крайно време ролята на ръководител на Парламента да се поеме от видна личност от Европейския парламент, която, освен това, произхожда от една от новите държави-членки. Бихме искали в бъдеще да станем свидетели на избор на председател на Парламента въз основа на такива съображения като често признавани специални умения и способности. Бихме искали, също така, да наблюдаваме малко по-ниска степен на упражняване на правомощия от страна на националните делегации в големите групи, отколкото в подхода, който личности като вас възприемат. Имаме големи очаквания спрямо вас, когато става въпрос за преодоляване на големите различия, които все още съществуват между Изтока и Запада и които описах преди няколко седмици. След летните почивки и въз основа на наблюденията ми по време на политическите събития, бих искала само да кажа, че вероятно ви предстои много трудна задача. Впечатленията ми са, че голямата световна финансова криза и последвалата я икономическа криза по никакъв начин не улесняват задачата за сближаване на Изтока и Запада в рамките на ЕС. Точно обратното, предизвикателствата станаха по-големи, защото дисбалансите представляват основен проблем. Бих искала да подходя малко по-критично и да напомня на Парламента, че днес е годишнината от краха на "Леман Брадърс" [Lehman Brothers]. Изпращаме голяма делегация на срещата на високо равнище на Г-20, на която ще се обсъжда темата за това как може да се преодолее финансовата криза. Парламентът обаче не успя да обсъди никакви резолюции в тази област и не осигури единна база за работа на нашите преговарящи. Считам, че това е по-скоро израз на слабост, отколкото на сила. Подозирам, че причината се корени във факта, че все още не можем да постигнем съгласие относно анализа на това как точно се озовахме в тази каша. Считам, че отговорност за тази сериозна криза носят не само няколко загубили разсъдъка си банкери, а че всъщност тя се дължи на неолибералната вяра в ползите от нерегулираните финансови пазари, която не само беше и е преобладаваща в САЩ, но си остава широко разпространена и в днешна Европа. В политиките на Европейския съюз сме далеч от постигане на консенсус по оценката на този анализ и поради това не можем да постигнем съгласие и относно начините за излизане от кризата. Също така считам, г-н председател, че всичко, което казахте относно второто основно предизвикателство, пред което сме изправени, в контекста на кръга от международни преговори, т.е. предизвикателството, свързано с кризата с климата, е правилно. Надявам се, че ние, европейците ще можем да заемем по-силна позиция в Копенхаген, отколкото в момента. Моето впечатление е, че европейците са все още далеч от изпълнението на адекватна водеща роля в областта на политиката относно климата. За това има много причини, но аз често си мисля за една от тях. Продължаваме да посрещаме с твърде малко доверие концепции, като "Зелен нов курс", предложени от Бан Ки-мун или Ахим Щайнер от името на ООН. Не можем да приемем, че трябва да започнем да трансформираме старото си индустриално общество, че трябва предварително да планираме за срок по-дълъг от един ден и че безвредните за климата технологии, технологиите за повишаване на ефективността и много други мерки представляват бъдещето не само на Европа, но и на света. Мога само да кажа, г-н председател, че сме изправени пред сериозни предизвикателства. Ако възнамерявате да предложите съвременни, устойчиви идеи, групата ни определено ще ви подкрепи. За съжаление, няма да видим реални промени в състава на Европейската комисия, защото става ясно, че главният играч, който стои зад вчерашните концепции - г-н Барозу - ще продължи да оглавява Комисията през следващия парламентарен мандат. Г-н председател, желаем ви на добър час! Като представител на моята група, с нетърпение очаквам вълнуващи и, надявам се, плодотворни разисквания. (Ръкопляскания) Michał Kamiński Г-н председател, днес беше истинско удоволствие да чуя словото ви и програмата ви за следващите две и половина години от нашата работа. Много Ви благодаря за Вашето слово. То е доказателство за уважението Ви към нас, членовете на Европейския парламент, уважение което не зависи от това от коя политическа група или държава произхождаме, или какви възгледи представляваме. Словото Ви беше стимулиращо, защото считам, че нашият Парламент действително се нуждае от типа ръководство, което представихте във вашата визия днес. Не сме съгласни с всичко и не е тайна, че някои от мненията ни се различават, но бих искал в началото на моето изказване да отговоря, в известен смисъл, на гласовете, които също чух в тази зала днес. Няма нищо лошо в това, че Парламентът е място, където се водят дебати и където се срещат хора, които могат да имат различни схващания по различни теми, включително различни възгледи за бъдещето на Европа. Проблемът е, че трябва да полагаме усилия, добросъвестно, да съпоставяме нашите възгледи с тези на другите - тогава винаги ще има възможности за компромис. Ако допуснем - и аз наистина допускам - че всички в Парламента имат добри намерения и искат най-доброто за нашия континент, то ние ще можем да преодоляваме трудностите и винаги ще сме склонни да водим обсъждания. Онова, което е нужно, е добрата воля. Но, разбира се, г-н председател, нашата група, Европейски консерватори и реформисти - група, която се гордее, че внася в Парламента определено ново измерение в политическата теория за Европа - ще иска да действа като силен глас, представляващ гражданите, които ни избраха. Защото, макар да не отричаме демократично възложените мандати на който и да било член на Парламента - и действително дълбоко уважаваме тези отговорности - ние представляваме именно нашите избиратели. Когато нашите гласоподаватели избираха партии, които са част от групата ECR, те знаеха за какво гласуват. Г-н председател, избирането Ви беше историческо събитие. Ще си позволя да напомня на нашите колеги и да отбележа, че днес в тази зала присъстват група от млади поляци, поканени от членове на различни политически групи. Тези поляци са родени на 4 юни, в деня на първите частично свободни избори, проведени в нашата страна. Една среща с хора, родени на 4 юни, може и да не ни накара да се почувстваме отново млади, когато видим че сега те са възрастни хора. Но искам да кажа, че когато днес разговарях с тях и разбрах, че са се качили на автобуса в Ржешов - град в югоизточната част на Полша - и без да им се налага да спират на каквито и да било граници са пристигнали тук, в Страсбург, в своя Парламент, си помислих, че никой от нас, които помним 4 юни, не би могъл да си представи такива приятни събития - днес млади поляци, млади чехи, естонци и литовци идват тук, в своя Парламент. Г-н председател, сигурен съм, че ще пазите този Парламент като демократична институция, като място за истински разисквания между хора, които искрено желаят да помогнат на гражданите на Европейския съюз. И днес, когато си спомним, че и вие, г-н председател, сте от нашата държава - държава, която изстрада много по време на тоталитаризма - сме сигурни в едно - и то наистина е най-доброто нещо, с което свързваме ЕС - Европейският съюз е осигурил на европейските нации 60 години без война. Това е много голямо постижение на тази организация - организация, която ние, групата ECR, действително желаем да реформираме, както показва названието ни, но и организация, в която вярваме. Вярваме в една по-добра Европа, и именно на тази по-добра Европа, която е по-близо до своите граждани, ще служим по време на този парламентарен мандат. (Ръкопляскания) Eva-Britt Svensson Г-н председател, бих искала да Ви поздравя още веднъж за избирането Ви. Прозрачност, демокрация и плурализъм са благородни думи за ЕС и за Парламента, но те не бива никога да се превръщат в обикновени символични политики. За съжаление, понякога тези понятия не са нищо повече от красиви думи. В действителност споразуменията се сключват при закрити врата. Ето защо ни е нужен различен метод на работа в Парламента - такъв, при който работата и решенията ни се представят в публичното пространство в дух на истинска демокрация. Нужен ни е открит начин на работа, който да важи за всички политически групи и всички членове на Парламента. Ако някои членове на Европейския парламент дори не се чувстват ангажирани и нямат представа за работата, как можем да очакваме нашите граждани да се чувстват ангажирани, да имат доверие в работата ни и да гласуват на избори? Нека непременно да въведем нови технологии - те са ни необходими, за да предоставяме информация - но не бива да забравяме най-важните елементи на ангажираността и участието. Това са демокрацията и прозрачността. В момента преживяваме финансова, екологична и климатична криза. Следва да спомена и че имаме търговски споразумения, които понякога изострят проблемите, свързани с доставката на храни и с бедността по света. Левицата счита, че решението по отношение на кризите е да не се продължава същата политика, която понякога допринася за създаването им. Европейците имат нужда от различна политика. Те заслужават различна политика - политика, която поставя на първо място потребностите на хората, а не, както в момента - потребностите на пазара. Един от начините за ориентиране на политиката в правилната посока е да се спре приватизацията и дерегулирането на обществените услуги. На практика пазарният подход се оказа неуспешен, когато става въпрос за задоволяване на потребностите на хората да работят и да се ползват от социални права например. Налага ни се да понасяме последиците от това. Говорим за демокрация. Демокрацията също така изисква гражданските ни права и свободи никога да не се нарушават. Понастоящем имаме много предложения за допълнително наблюдение на нашите граждани. Свободата на изразяване следва да се прилага и в интернет. Следователно ЕС и гражданите му се нуждаят от различна политика за по-справедливо общество с повече солидарност. Ние от Конфедеративната група на Европейската обединена левица - Северна зелена левица сме подготвени и с радост поемаме отговорностите си, да изиграем своята роля в изграждането на един по-справедлив ЕС, с по-голяма солидарност, и на един по-справедлив и по-добър свят. Francesco Enrico Speroni Г-н председател, отново Ви поздравявам по повод на назначението Ви. Приветствах обръщението Ви, програмата Ви и бих желал да съсредоточа вниманието Ви върху един аспект, който, по мое мнение, е най-важният, или би следвало да е най-важният, за нас, членовете на Европейския парламент, а именно законодателната ни дейност. Диалогът с големите сили е важен, както и мисиите, но главната задача на един парламент - поне аз смятам така - е да създава закони, да утвърждава правила, защото, преди всичко, ние сме избрани, за да изпълним тази задача по време на настоящия мандат. Един от проблемите е, че нямаме право на законодателна инициатива, тъй като основателите на Европа и наследниците им са ни го отказали. Непрестанно гласуваме резолюции и подписваме писмени изявления, по отношение на които не се предприемат последващи действия, тъй като Комисията не ги взима предвид. Г-н Барозу обясни, че това е съвсем правилно, тъй като ако Комисията приеме от Парламента проекти на законодателни актове чрез писмени изявления и резолюции, това би било нарушение на договорите, които не го позволяват. Позволете ми да кажа, че намирам тази интерпретация за лицемерна: в договорите не е предвидено нищо изрично по този въпрос, но липсва и забрана. Трябва да подчертая, че когато Парламентът поиска нещо, когато Парламентът поиска законодателна инициатива, той го прави от името на милиони европейски граждани, на мнозинството от милионите европейски граждани, тъй като и изявления и резолюциите трябва да бъдат подкрепени от мнозинството, за да бъдат приети. Ето защо съм сигурен, че вие, г-н председател, ще работите усилено, за да накарате Комисията да приеме, че предложенията, които ние, членовете на Европейския парламент, правим, могат да се превърнат в законодателни актове на ЕС, в съответствие с волята на хората - нашите избиратели. Това е тежка задача, но съм уверен, че ще положите всички усилия, за да я изпълните. Bruno Gollnisch (FR) Г-н председател, като независим член, разбира се, говоря от мое собствено име, но и от името на някои от моите колеги - не на нидерландските ми колеги от Партията на свободата и напредъка (PVV), а на колегите ми от "Национален фронт" (Front National), от българската партия "Атака", от Австрийската партия на свободата (FPÖ), от Британската национална партия, от Унгарското националистическо движение "За по-добра Унгария" (Jobbik) и от фламандската партия "Фламандски интерес"(Vlaams Belang). Бих искал да кажа, г-н председател, че дори за миг не се усъмних в искреността на предложенията, които направихте. Позволете ми обаче да отбележа, че имам съмнения относно реалистичността им. В началото на словото си повдигнахте въпроса за икономическата криза. Вярно е, че милиони европейци считат, че активите и работните им места са застрашени от превратните последици от глобализацията, която ги обрича, в полза на неколцина, на нелоялна конкуренция от страни, чиито работници са цинично експлоатирани, както и на хищническо отношение поради финансови интереси, необвързани с конкретна държава. Уви, Съюзът не предпази европейците от попадане в тази ситуация. Точно обратното - въвлече ги в нея. На второ място, от моята скромна позиция, но изказвайки се от името на политическите сили, за които г-н Schulz с готовност призна, че са заплаха за традиционните организации - за което му благодаря - бих искал да призова нашия Парламент, и самия вас, г-н председател, да бъдем по-скромни и доброволно да определим известни граници на правомощията си. Напълно съм убеден, като европеец и християнин, че някои от ценностите, на които даваме израз, са универсални. С още по-голямо задоволство заявявам, че не е наша работа да даваме на света принципи и закони, още повече че организации като ООН съществуват именно с тази цел и че има много неща, които трябва да се свършат в самата Европа, където, противно на правото на живот, създаваме разпоредби за елиминирането на собствените ни деца и където, противно на свободата на изразяване, прокарваме моралната, медийна, политическа и съдебна диктатура на така наречената "политическа коректност". Политически групи като нашата, които изразяват страданието и надеждите на милиони европейци, биват дискриминирани, преследвани, а понякога дори и разпускани, както се случи с белгийската партия "Фламандски блок" (Vlaams Blok) - истински скандал, който не предизвика нито един протест в Парламента. Ако това се беше случило в Африка или в Латинска Америка, несъмнено щяхме да чуем различна версия за събитията. Ние, независимите членове, нямаме същите права, както останалите членове - това поне е ясно - и, както ви казах вчера, все още намаме никакви представители в Председателския съвет. Накрая, благодарение на методиката на гласуване, милиони европейци са лишени от възможността да бъдат представлявани в законодателните органи на собствените си страни, които би трябвало да представляват електората в цялото му разнообразие. В заключение, бих искал да изразя желанието да помним, във всеки момент от нашата работа, че в историята на човечеството Европа е регионьт, създал свободата на нациите, която не се среща никъде другаде; равното достойнство на тези нации; и зачитането на тяхната компетентност и на принципа на ненамесата, което означава, че всяка от тях управлява собствените си дела на собствената си територия. Това е един от великите приноси на европейската цивилизация към човешкото наследство. Сесилия Малмстрьом Г-н председател, това е първата ми възможност, в качеството ми на член на председателството на Съвета, да застана в тази пленарна зала и, от името на шведското председателство, на целия Съвет, както и лично от мое име, бих искала да Ви поздравя най-искрено г-н председател. Чудесно е да Ви видим на тази позиция двадесет години след падането на Берлинската стена. Знам, че това е лична победа за Вас. Победа е и за Европейския парламет, както и за всички нас, които горещо подкрепяме европейското сътрудничество и всичко, което то символизира. Бих искала да Ви благодаря също за проницателното Ви слово и за амбициозните Ви планове за Парламента. Уверена съм, че начело с Вас Европейският парламент е в сигурни ръце. Надявам се, че по време на Вашето ръководство ще направите необходимото, за да се взимат конкретни решения, но и действително да се случи чудото, което споменахте. Ние, в Съвета, с нетърпение очакваме работата с Вас и с Европейския парламент. Много членове на Парламента говориха за многобройните предизвикателства, пред които сме изправени: въпросът за климата, икономическата криза, работните места, ролята на Европа в света и т.н. В този момент Ви е отредена важна законодателна роля - когато представлявате гражданите, но и по време на разискванията, които се водят тук. Изключително важно е Европейският парламент винаги да отстоява европейските ценности. Ако Договорът от Лисабон влезе в сила - а това е нещо, което определено се надявам да се случи - ролята на Европейския парламент ще бъде разширена и Вие ще имате по-голямо влияние върху европейския дневен ред. Знам, че ще приемете сериозно защитата на Европейския парламент и ролята на институцията, но се надявам и да бъдете връзката с други институции, както и сериозен партньор за диалог. Председателството очаква с голямо нетърпение да бъде Ваш партньор за диалог през следващите шест години и Ви пожелава на добър час във Вашата работа. Председател Искам да кажа на всички нови членове на Европейския парламент, че госпожа министърът е бивш член на Парламента, така че е една от нас. Жозе Мануел Барозу Г-н председател, от името на Комисията и от мое собствено име искам отново да Ви поздравя искрено и да Ви пожелая всичко най-добро по време на Вашия мандат. Избирането Ви символизира не само повторното обединение на Европа, но и една Европа, която е силно свързана с основните ценности - свобода и солидарност. Искам да поема ангажимент, в личен и институционален план, за тясно сътрудничество с Вас и с Европейския парламент. Парламентът и Комисията са двете институции на Общността, които са в самата основа на нейните дела. Вие и всички членове на Парламента сте пряко избрани от нашите граждани и Комисията има правото и задължението да поставя европейските интереси над който и да било частен интерес. Считам, че носим особена отговорност за европейския проект при пълно зачитане на Договорите. Ето защо искам отново да потвърдя готовността си за съвместна работа с цел укрепване на европейската парламентарна демокрация. (Ръкопляскания) Sergio Paolo Francesco Silvestris (IT) Г-н Buzek, с удоволствие изслушах словото Ви и особено частта относно институционалната, но и социална роля на Парламента, която описахте като самата същина на европейската демократична система. Днес възхваляваме Съюза на 27-те, който отново се обедини и заседава тук след разделенията, причинени от терористичните идеологии, които издигнаха стени на континента ни - стени, които не издържаха дълго и бяха сринати от ветровете на демокрацията и свободата. Тази година честваме тридесетата годишнина от първите избори за Парламент чрез пряко всеобщо гласуване, както и двадесетата годишнина от падането на Берлинската стена. Със задоволство си спомням, г-н Buzek, че когато, за пръв път, преди 30 години, родителите ми гласуваха, за да бъдат избрани първите членове на Европейския парламент от Италия, във Вашата страна нямаше право на вот. През 1979 г. само една година след избирането на Карол Войтила за върховен понтиф на католическата църква, докато в Италия и в други страни се провеждаха първите избори за Европейски парламент, Вие бяхте активист в тогава полунелегалния синдикат "Солидарност", който се бореше за установяването на демокрацията и свободата във Вашата страна. За утвърждаването на същите тези права - на демокрация и свобода - ние посещавахме избирателните пунктове, докато Вие ежедневно рискувахте да загубите живота си и да бъдете репресиран. Поради тази причина, г-н Buzek, за мен е чест, че съм допринесъл с малкия си и вероятно нерешаващ глас за Вашето избиране и се радвам, че днес в Парламента се сливат разнообразни исторически пътища, които се облагородяват и вдъхновяват от същите ценности и идеали: исторически пътища, които укрепват великата история на тази млада Европа. Marek Siwiec (PL) Г-н председател, поздравявам Ви за избирането Ви и за хубавото слово. Щеше ми се в него да бяхте отделили малко повече внимание на страните от Източна Европа. Съвсем скоро ще се проведат много трудни избори в Украйна. Европейският парламент носи особена отговорност - да прояви загриженост за демократичните процедури в тази страна. Именно в Европейския парламент, водещата институция на Европейския съюз, започна подкрепата за големите промени, които настъпиха преди пет години. Бих приканил този въпрос, свързан с президентските избори в Украйна, да се разгледа по специален и неконвенционален начин с участието на онези институции и делегации, които са определени за тази цел, за да е известно, че Европейският парламент е сериозна институция, която е загрижена за демократичните процедури в Украйна. Eva Lichtenberger (DE) Г-н председател, бих искала да Ви поздравя и по-конкретно бих искала да Ви кажа нещо. Един парламент се оценява по начина, по който използва и упражнява правата си и по това, че не се оттегля от големи политически разисквания. Всички ние сме отговорни за това да работим заедно с Вас, за да се направи нужното Парламентът да не бъде подлаган на натиск чрез проекти за законодателни актове на Комисията, които са недомислени или които представляват едностранните интереси на конкретни лобисти. Отговорни сме за това, в този момент да говорим понятно и ясно и именно това следва да сторим. Трябва да помислим за това как Договорът от Лисабон ще промени нашето положение. Надявам се да успеем да постигнем всичко това. Трябва ясно да покажем - а, по мое мнение, това засяга и въпроса за избирането на председателя на Комисията - че използваме правата си и трябва да изпратим ясен сигнал на Комисията. Това означава, че сега г-н Барозу не трябва да бъде избран пряко. Zoltán Balczó (HU) Г-н председател Buzek, позволете ми да се обърна пряко към Вас, въпреки че заемате мястото си на член на Европейския парламент. Избирането Ви в Парламента се възприема като знак, че вече няма Източен блок, а има само обединена Европа. Споменахте това във Вашето изказване, когато казахте, че вече няма стара и нова Европа, а само нашата Европа. За съжаление, много хора не смятат така. Във Вашето слово споменахте и за силния страх, обхванал страните, които се присъединиха едва през 2004 г. Известно Ви е обаче за чувството на разочарование, което днес изпитват хората в тези страни. Причината за това е липсата на равни права. Равните права са ключовият въпрос. Държавният секретар г-н Линдблад спомена, че равните права са основополагащият принцип в бюджета. Ако това е действително така, защо няма равни права по отношение на земеделските субсидии? Унгария доказа, че е в състояние да ги получава чрез институционалната си система, но въпреки това продължава да е обект на дискриминация. Г-н председател, Вие насърчихте всички да говорят на родния си език. Доволен съм, че в Парламента, като унгарец, мога да се ползвам с равни права, но в Словакия бих бил санкциониран за използване на майчиния си език. Г-н председател, Вие предложихте да действате като посредник. Искрено Ви благодарим за това предложение. Реален резултат от такива действия обаче ще бъде постигнат единствено ако унгарското малцинство може свободно да говори на майчиния си език в своята родина. Пожелавам Ви пълен успех и в това отношение. Zuzana Roithová (CS) Г-н председател, изпитвам истинско възхищение от факта, че Вие, гражданин с висок морал, при това родом от Силезия, поемате щафетата от ръката на Hans-Gert Pöttering и че и Вие като него наблягате на потенциала на един обединен Европейски съюз от гледна точка на такива ценности като правата на човека и солидарността между нациите. Този период на избори в сянката на икономическата криза ще подложи на изпитание тази солидарност. Не се боя за нея, що се отнася до гласуването тук, но знам, че отделни граждани и регионални политици все по-често следят внимателно гласуването ни под надслов "да се погрижим първо за най-близките си". Затова бих искала да Ви призова, г-н председател, когато докладвате за нашата работа тук, в Европейския парламент, да отделяте повече внимание, отколкото се е правело преди, на подобренията в положението на европейците в глобален мащаб. Charles Tannock (EN) Г-н председател, винаги съм се възхищавал на г-н Барозу като председател на нашата Комисия, който е атлантик и радетел за свободна пазарна икономика - нещо, което партията ми силно подкрепя и цени. Твърд приятел съм и на Португалия, така че за мен е голяма радост да подкрепя Жозе Мануел. Обезпокоен съм обаче от онова, което прочетох вчера в "Дейли телеграф" - че той се е споразумял с групата ALDE да създаде в своята Комисия нова, силна и обезпокоителна позиция - член на Комисията, отговарящ за правата на човека, която да обхваща външни и вътрешни въпроси, свързани с правата на човека. Това сякаш очевидно противоречи на прокараното от десноцентристите решение на Парламента да отхвърли една нова смесена комисия по правата на човека и дублира работата на Съвета на Европа и на техния член на Комисията, отговарящ за правата на човека. Ако разрешите, може ли председателят г-н Барозу да разясни политиките и намеренията си тук? Председател Считам, че този въпрос трябваше да се зададе по друго време днес, а именно, при обсъждането на изявлението на г-н Барозу, а не в този момент. Csaba Sógor (HU) Г-н Buzek, Вие говорихте за спора между Словакия и Унгария. Това не е спор между Словакия и Унгария. Всъщност това е спор между Словакия и Европейския съюз, тъй като в него е ангажирана страна, която пренебрегва основни европейски ценности. Вашата задача е да съдействате за постигане на съгласие не между Словакия и Унгария, а между Парламента на Европейския съюз и Словакия, тъй като тази държава е нарушила актовете и споразуменията, които е подписала и ратифицирала. На второ място, налице е проблемът със Силезия. Доволен съм, че го споменахте. В Европейския съюз има толкова много територии като тази, които са принадлежали на няколко различни страни през миналия век. След Първата световна война ние, унгарците, бяхме разделени между 10 държави, седем от които сега са държави-членки ЕС. Много сме благодарни, че сега можем да бъдем заедно, без да се прибягва до оръжия и промяна на граници. През миналия век в района на Малките Карпати се изучаваха пет официални езици. Защо споменавам това? Защото и в собствената ми страна, там, където живея - в Székely Land в Трансилвания, сегашното румънско правителство все още се срамува от майчиния ни език и от нашите символи. Но проблемът с европейските ценности, свързани с правата на човека, не се ограничава единствено в рамките на Източния блок - той засяга и Запада. Затова настояваме Европа да има не само член на Европейската комисия, отговарящ за малцинствата, но и рамково законодателство, в областта на малцинствата, което да е обвързващо за всяка Европейска държава. Diane Dodds (EN) Г-н председател, благодаря Ви за Вашето слово. Считам обаче, че пътищата ни се различават значително. Стоя пред вас като човек, който вярва в една Европа от сътрудничещи си нации, а не в Европа, обвързана с федералисткия подход на Договора от Лисабон. На 2 октомври ирландският електорат ще бъде помолен - за втори път - да гласува за Договора от Лисабон - договор, скалъпен с цел да се заобиколи отказа на хората, отхвърлили Европейска конституция. Поздравявам електората на Ирландската република за проявата на здрав разум по време на първия референдум - разум, който вярвам, че ще проявят и по време на втория. Призовавам ги настоятелно да останат твърди в решимостта си да отхвърлят Договора. Обещанията и заплахите с по-късна дата по никакъв начин не доведоха до промяна в основните принципи на Договора. Той си остава грешният път за Европа и за европейските нации. Считам, обаче, че това право на избор трябва да се предостави и на моите сънародници, на британците. Беше им обещан референдум от лейбъристкото правителство и то трябва да изпълни това обещание. В противен случай, същото следва да направят евентуалните им наследници сред консерваторите. Csaba Sándor Tabajdi (HU) Г-н председател, като унгарец и приятел на Полша, а и като източноевропеец и гражданин на нова държава-членка, изпитвам голямо удоволствие и удовлетворение от работата Ви като председател, защото тя може да допринесе за пълната еманципация на 12-те нови държави-членки. Досега бяхме само равни, но бихме искали да сме още по-равни. Дадохте исторически обет, г-н председател, защото сте готов да се заемете с деликатен проблем, като този за Силезия, с който никой не се е захващал досега. С други думи, Вие влизате в ролята на посредник по въпроси, свързани с национални малцинства. Малцинствата съставляват 15% от населението на Европа, като 6,5% от тях са малцинства от мигранти или имигранти, предимно в Западна Европа, а 8,5% са исторически формирани малцинства. Проявата на желание от Ваша страна да действате като посредник в конфликта между Унгария и Словакия и между словашкото мнозинство и унгарската етническа общност в Словакия е исторически акт. Надявам се и Комисията да последва този пример. Не можем да потулваме проблемите, свързани с малцинствата в Европа. Благодаря Ви за вниманието, и Ви пожелавам успех във всички начинания. Antonello Antinoro (IT) Г-н председател, госпожи и господа, исках да изразя, г-н Buzek, гордостта си от факта, че съм част от една толкова значима институция, каквато е Европейският парламент, чийто председател сте Вие. Жертвите, които понесохте във Вашата страна преди 20 години и които днес позволяват на вече споменатите 12 страни да бъдат представлявани в Парламента, правят Европа по-силна. Бих искал обаче да изразя безпокойството си във връзка с програмата, която представихте по време на словото си и която би трябвало да укрепи Парламента, за което се надявам. Дано се сбъдне онова, което обявихте. Надявам се, че следващият председател на Европейската комисия, който, уверен съм, ще бъде г-н Барозу, ще се вслуша в силните слова, които използвахте, за да се направи необходимото Парламентът да удовлетвори потребностите на над 550 милиона европейски граждани, които гласуваха за нас, които ни избраха и които искат и настояват Парламентът, както и всеки един от нас, да предостави отговорите, които, вероятно, Европа определено се е опитвала да даде, но не е успявала напълно. По отношение на този аспект от Вашата работа се надявам, и съм убеден, че с Вашето съдействие ще успеем да постигнем сигурността, която самият Вие споменахте. Miloslav Ransdorf (CS) Джон Стюарт Мил e казал, че парламентът трябва да е огледало на живота на нациите. Това съвсем не е малък подвиг и според мен е от голямо значение за предстоящия ни мандат, особено като се има предвид, че въпросът за Европа е твърде важен, за да поверим решаването му единствено на така наречения политически елит. Michael Theurer (DE) Г-н председател, бих искал да Ви поздравя най-сърдечно за Вашето слово. Процесът на прекратяване на разделението на Европа беше резултат, от една страна, от желанието за свобода на страните от Централна и Източна Европа и, от друга страна, разбира се, от привлекателността на Европа като икономически модел. Считам, че имаме прекалено малко увереност, прекалено малко вяра в бъдещето. Ако ние не можем да постигнем това в Европа, тогава кой би могъл? Трябва да обясняваме с по-голяма убеденост, че можем да работим за решаването на нашите проблеми с увереност. Имаме голям потенциал, а и в целия свят все още съществуват възможности за растеж. Докато има хора по света, които се нуждаят от стоки и услуги, ще има и възможности за растеж. Можем да се погрижим да разполагаме с парче от този сладкиш в Европа и всеки, който участва, да има полза. Бих искал да насърча всички ни да имаме повече вяра в Европа като успешен модел и да Ви призова да предавате тази идея в изказванията си. Krisztina Morvai (HU) В Унгария се проведоха чествания за отбелязване на революцията от 1956 г. и на битката за свобода на 23 октомври 2006 г. На този ден огромен брой полицаи, командвани от правителството, нападнаха мирни демонстранти, пешеходци и дори множество групи от чуждестранни туристи в ресторанти, където те спокойно се хранеха. В страната властваше пълен терор. Сериозно пострадаха стотици хора, включително 14 души, които бяха простреляни в очите и много от тях загубиха зрението си. Стотици хора бяха хвърлени в затворите и срещу тях бяха заведени псевдо наказателни дела. Това приключи едва наскоро, когато всички те, без никакво изключение, бяха освободени. Министър-председателят похвали полицията за отлично свършената работа. Днес, г-н председател, в Европейския парламент присъства г-жа Kinga Göncz, заместник-председател на Комисията по граждански свободи, правосъдие и вътрешни работи, която беше член на правителството, одобрило стрелбата. Бих искал да чуя Вашето мнение по този въпрос, г-н председател. Също така бих искал да Ви призова, от името на Унгария, да бъдете верни на духа на солидарност, да се борите за правата на човека в Европейския съюз и да се борите да се сложи край на кризата с правата на човека, която продължава в Унгария от есента на 2006 година. Бих искала също така да призова лицето, което напомня на хората за това положение и позори Парламента, да подаде оставка от поста си на заместник-председател на комисията по граждански свободи, правосъдие и вътрешни работи. László Tőkés (HU) Като унгарец, живеещ в Румъния, бих искал да поздравя в дух на солидарност председателя Jerzy Buzek, който е достоен наследник на бившия ни председател, Hans-Gert Pöttering. В дух на солидарност нека си спомним, че преди 70 години полските бежанци бяха приети радушно в Унгария. В дух на солидарност искам да изразя нашето удоволствие от факта, че един от основните дейци на "Солидарност" беше определен да ръководи Парламента. Нека си спомним и Папа Йоан Павел II и въпроса за вярата. "Солидарност" и унгарската революция от 1956 г. символизираха свободата, докато събитията в Тимишоара, заедно с личността и духовността на Папа Йоан Павел, са показателни за силата на вярата. Очакваме също така чрез своето присъединяване народът на Полша и Източна Европа да допринесат по същия начин и да вдъхнат повече вяра. Ето защо с нетърпение и вяра очаквам председателството на председателя г-н Buzek. Wojciech Michał Olejniczak (PL) Г-н председател, аз също бих искал да Ви поздравя най-искрено не само за избирането Ви, но и за словото, което произнесохте днес, защото показахте че Европа е една и че няма стари и нови държави. В Европа има също и многообразие, и това което обещахте - че Европейският парламент ще отрази това многообразие в работата си - е изключително ценно. Това обаче не означава, че в Европа има равенство. Вярно е, че съществуват много различия, с които ние, в Европейския парламент, трябва да се справим. Много често граждани на Европейския съюз получават съвсем различно възнаграждение за една и съща работа. Днес граждани на Европейския съюз, чиито брой винаги е прекалено голям, нямат работа, и това е друг проблем, с който трябва да се заемем. Съществува прекалено голямо многообразие и неравенство по отношение на достъпа до облагите, свързани с образованието, културата и здравеопазването. Това е огромно предизвикателство, с което Европейският парламент, под Ваше ръководство, следва също да се заеме. Бих искал да разбера какво според Вас следва да се направи, в контекста на казаното относно общата енергийна политика, по отношение на начинание, което днес е в по-голяма степен германско или руско, отколкото европейско? Мисля си за газопровода, тъй като говорихте за енергийната политика. Стои и въпросът за разширяването на Европейския съюз - какво ще се случи с Украйна? Какъв график ще определим за присъединяването на Украйна към Европейския съюз? Jerzy Buzek Бих искал най-напред да благодаря на всички, които се изказаха по време на обсъждането, за изключителната им подкрепа. Разбирам, че е възможно в някои конкретни случаи да сме на различни мнения. Това е много хубаво, защото винаги води до нещо ново. Само чрез обмен на идеи, само чрез различни мнения и обсъждания можем да достигнем до отговорите на най-трудните въпроси. И все пак, огромната подкрепа, която беше изразена в Парламента по време на изказванията, допълнително ме задължава, защото разбирам, че сме изправени пред големи предизвикателства и трябва да се справим с всички тях. Възложихте ми задължения, необикновени и големи задължения, при това в необикновен момент. Много силно искам да подчертая, че осъзнавам това и съм наясно с отговорностите си през следващите две години и половина на работа не само по отношение на Европейския парламент, но и на целия Европейски съюз, както и по отношение на впечатленията на гражданите за работата ни, което е невероятно важно. Искам да благодаря сърдечно на г-н Joseph Daul, председател на групата на Европейската народна партия (Християндемократи). Оценявам високо акцента върху това, че Европа е наша. Считам себе си за един от хората, дошли тук от Централна и Източна Европа, но днес нашата обща Европа изисква общи действия. Не забравям от къде произхождам, но времето тече толкова бързо. Интеграцията изисква да чувстваме взаимна отговорност и тази отговорност да се носи и от новите държави-членки - така наречените "нови", въпреки че, както вече казах, няма "нови" и "стари" държави. Г-н Schulz подчерта, че това е програма с продължителност две години и половина. Това може и да е така. Онова, което в действителност имах предвид е, че ни е необходима приемственост. В действителност говорех за това каква трябва да бъде Европа след пет или десет години и в каква посока следва да поемем. След две години и половина новият председател ще добави нови приоритети, или леко ще промени сегашните, но нека винаги да имаме пред себе си по-дълга перспектива, може би дори десет или петнадесет години, за да можем да предвиждаме събитията, които понякога могат да ни изненадат. Съгласен съм, разбира се, че най-доброто разширяване е това, което е резултат от вътрешната ни интеграция. Г-н Verhofstadt подчерта значимостта на гласа на гражданина. Такова е и моето мнение. Гласът на гражданите е от огромно значение за нас. Парламентът представлява гражданите, от това произтича и голямата ни отговорност. Той наблегна също така, че в отговор на кризата, следва да се обединим, включително и по икономическите въпроси, което е точно обратното на протекционизма - аз също подчертах това в словото си. Г-жа Harms засегна въпроса за отношенията с националните парламенти. Ние създаваме над 50% от европейските законодателни актове, които след това се одобряват от националните парламенти, и поради това е много важно да поддържаме добри отношения с парламентите в нашите държави. Защо? Защото се нуждаем от по-силна връзка с гражданите. Няма съмнение, че тези парламенти, собствените ни национални парламенти, поддържат значително по-добра връзка с гражданите. Всеки ден ги показват по телевизията, което не винаги е вярно за нашия Парламент. Нека гражданите да научат за значимостта на онова, което създаваме тук, в Европейския парламент и в Европейската комисия, и в Европейския съвет. Нека знаят, че Парламентът е отговорен за над половината от решенията, засягащи нашите държави. Благодарение на факта, че оттук нататък ще бъдем в много близки взаимоотношения с националните парламенти, ще ни бъде по-лесно да предадем това послание. Разбира се, кризата показва, че има огромна липса на доверие. Именно за това става дума. С г-жа Harms сме на едно мнение по въпроса за нашия климат. И двамата бяхме в Бали, и двамата бяхме в Познан, и двамата ще бъдем в Копенхаген. Ще постигнем споразумение. Г-н Kamiński подчерта, че имаме различни възгледи относно бъдещето на Европа. Съгласен съм с това и наистина следва да се изслушваме взаимно. Ако представлявате групи от граждани, които днес са сравнително големи и които имат малко по-различно виждане за бъдещето на Европа, това съдържа предупреждение за нещо, то съдържа информация за нещо и ние, или аз, които вярваме в европейското бъдеще и европейската интеграция, знаем значително повече за европейците, защото Вие повдигате всякакви възражения. Що се отнася до този въпрос, можете да сте сигурни, че разискванията ще бъдат задълбочени. Г-жа Svensson засегна въпроса за прозрачността на Парламента, за това, че трябва да знаем какви решения вземаме, което се отнася и за избирателите ни. Напълно съм съгласен. Нямам съмнения, че проблемът за социалната справедливост е важен. Моите собствени корени са в синдикат, към който принадлежах в продължение на много години, а той беше обикновен синдикат. Но ние много добре знаем, че за да разполагаме с правилните средства, за да помогнем на най-бедните, трябва да имаме здрава икономика и че винаги трябва да се стремим да намираме баланса между едното и другото. Г-н Speroni засегна въпроса за правилното и достойно сътрудничество с Европейската комисия и с Европейския съвет. Моля, помнете, че значимостта на Парламента нараства. Договорът от Лисабон ни гарантира значително повече правомощия, отколкото имаме понастоящем. Това е положителен факт, защото на практика ние сме представители, които са избрани пряко от гражданите на ЕС. Г-н Gollnisch не се съмнява в искреността на намеренията ми, но може би се пита дали те са реалистични. Бих искал да кажа че преди 30 или 40 години беше напълно нереалистично да си помисля, че бих могъл някога да застана пред членовете на такава всеобхватна структура и да отговарям на въпросите ви. Това беше до такава степен нереалистично, че дори не смеех да си мечтая за него. Така че виждаме, че ако следваме определен път с дълбока вяра и убеждение, то тогава невъзможните неща стават възможни. Нека се стремим да превръщаме невъзможното във възможно. (Ръкопляскания) Г-жо Малмстрьом, да, работим заедно с шведското председателство. Вече бях в Швеция. Говорихме за изменението на климата, за климата в Европа в общ план, както и за кризата и за безработицата. Съществува и една много важна програма - Стокхолмската програма. Нека си припомним следното. Парламентът трябва да осъществи много неща в рамките на Стокхолмската програма, включително в областта на организираната престъпност, и то не само в границите на Европейския съюз. Няма съмнение, че ще работим заедно с г-н Барозу. Неговото предложение много ми харесва. Г-н Silvestris говори за кратката история на освобождението на Европа и аз напълно споделям мнението му. Г-н Siwiec спомена Украйна. Всъщност за мен нещата там са очевидни, защото бях част от делегацията на Европейския съюз в Украйна. Бях в Украйна три пъти, както си спомняте, но не исках да засягам този въпрос подробно. Моля, помнете, че за европейците е важен всеки аспект от европейското сътрудничество: в Средиземноморския регион, с Латинска Америка и със Съединените щати, но най-важни са нашите съседи. Съседите ни се намират край Средиземно море и в Източна Европа. Това са главните области - Източна и Западна Европа, но нека не спорим за това коя е по-важна. Наближават избори в Украйна и през следващите шест месеца Украйна със сигурност ще е най-важна. Нека обаче не се състезаваме помежду си по този начин. Много е важно да поддържаме равновесие. Напълно подкрепям мнението Ви по този въпрос. Г-жа Lichtenberger засегна темата за ролята на Парламента, когато създаваме законодателни актове. Съгласен съм, съгласен съм с това, че трябва да създаваме законодателни актове по прозрачен начин, трябва да имаме собствено мнение, но това вече е de facto обявено в Договорът от Лисабон. Ако той влезе в сила, това ще се случи автоматично. Г-н Balczó попита дали обединена Европа действително съществува в степента, за която споменах в словото си. Да, наистина съществува и е обединена, но тя все още е в процес на разрешаване, в партньорство, на проблемите, в земеделието. Заявих твърдо, че ЕС има средства за стимулиране на сближаването. След като се обединихме, нека не се разделяме по друг начин поради липса на реципрочност във възможностите за развитие на гражданите. Ще се стремим да го постигнем. Някои от страните в Европейския съюз са негови членки от 20 или 30 години и все още са част от тези програми, а всички имаме същите права. Това наистина е една обединена Европа, в която имаме различни стандарти на живот. Ние ще изгладим тези разлики, на това се надяваме и това е една възможност за нас, но нека сега да говорим за Общността и за нашата отговорност. Исках да наблегна на това много силно. Г-жа Roithová говори за съвместната отговорност по отношение на кризата, с което съм напълно съгласен. Освен това живеем толкова близо едни до други, че вече почти няма пречки за това да се разбираме взаимно. Това е изключително важно за нас. Г-н Tannock спомена за член на Европейската комисия, отговарящ за правата на човека. Това, разбира се, е въпрос, по който трябва да вземе решение председателят на Комисията и самата Комисия. Сигурен съм обаче, че с г-н Tannock ще се срещнем в Украйна след няколко месеца, когато се провеждат изборите за президент. Г-н Sógor засегна въпроса за двустранните европейски обсъждания, затова искам да кажа, че действително е най-добре проблемите за малцинствата да се разрешават на двустранна основа. Също така обаче е по-добре границите да се отварят, вместо да се местят. В Европа се научихме да не спорим за граници и в нашата част от Европа нямаме този проблем. Просто отворихме границите и това е нашата цел - това е най-голямото ни постижение. Г-жа Dodds каза, че Европейският съюз трябва да бъде една Европа от нации, които си сътрудничат, а не федерален съюз. Казахте много мъдри думи. Наистина говорим за сътрудничество между нации. Говорим за необходимостта от запазване на идентичността, но също и за нуждата от взаимна откритост и сътрудничество. Много ми харесват идеите Ви, и Европейският съюз в настоящия му вид както и във вида, предвиден в Договора от Лисабон, прави точно това, което Вие предлагате. Г-н Tabajdi говори за регионите, а също и за моята област - Силезия, и спомена, че в известен смисъл тя играе ролята на посредник. Съгласен съм. Ако става въпрос за трансгранични региони, те дават възможност за по-добро взаимно разбиране. След това, г-н Antinoro засегна темата за постиженията на страната ми. Благодаря Ви за коментарите. Дали ще влея сила в Европейския парламент? Несъмнено имам енергията за това, но онова което определено е необходимо, е енергията на над 700 колеги членове на Парламента. Напълно разчитам на това и разбирам, че всички сме "заредени с енергия". Г-н Ransdorf действително представлява гражданите и живота на нацията. Съгласен съм и поради тази причина нарастват отговорността и правомощията на Европейския парламент. Нека позволим и на националните парламенти да оказват силно влияние върху онова, което се случва в Европа. Г-н Theurer говори за стремежа към свобода, от една страна, и за привлекателността, от друга страна. Да, тук беше привлекателно, а там се стремяхме към свобода. Вярно е. Моля, забележете, че успокоихме положението на Балканите и днес там цари мир. Слава Богу. Страните от този регион чакат реда си, за да се присъединят към Европейския съюз и именно това е голямата привлекателност на ЕС. Г-жа Morvai ни припомни някои драматични събития. Ако желаете да ми предоставите още информация по този въпрос, моля дайте ми я в писмена форма. Мога също така да се срещна с вас, за да обсъдим въпроса и да вникна в него. Г-н Tőkés говори за 1956 г. и за Унгария. Всички ние много държим на тези събития и на дълбоката си вяра в ЕС. Да, аз също вярвам дълбоко в силата на Европейския съюз. Г-н Olejniczak обаче зададе поредица от въпроси относно неравенството в Европа. Определено трябва да говорим за единство, но, от друга страна, всички фондове, за които говорих по-рано, все още функционират и все още действат всички мерки, с които се цели да ни се предостави възможност за премахване на неравенството. Те остават в сила, в това отношение нищо не се е променило. Положението, само по себе си, остава открито и ясно, както винаги и затова е много хубаво, че Европа е обединена. А що се отнася до отговора относно доставките на петрол, газ и енергийни ресурси като цяло, следва да говорим за обща енергийна политика. Тогава няма да възниква излишно напрежение помежду ни. Това напрежение издига излишни стени между нас, които, в крайна сметка, се стремим да разрушим от десетилетия насам и именно такова трябва да е бъдещето. Поради това твърдо предлагам обща енергийна политика. Разбира се, за присъединяване към Европейския съюз трябва да бъдат изпълнени определени критерии. Беше споменато също така, че за да могат други да се присъединят към ЕС, ние в ЕС трябва да сме добре интегрирани, защото тогава приемането на нови държави-членки ще бъде ефективно. Необходимо ни е време за интеграция, но страна като Хърватия е до голяма степен готова за интеграция. Разбирам, че има голяма възможност Хърватия да бъде приета в ЕС сравнително бързо, въпреки че тя се натъкна на някои проблеми. С Исландия може да се получи същото, но е много трудно да се определи график за други страни, които не са толкова добре подготвени. Моля, не забравяйте че страните от Централна и Източна Европа, които сега са в ЕС, започнаха подготовката си за интеграция през 1991/1992 г., така че процесът продължи 12 години. Подготвяхме се за интеграция в продължение на 12 години, а всъщност условията при нас бяха по-добри от сегашните условия в тези страни, защото тогава положението в световен мащаб беше по-добро - нямаше криза, а съчетанието от много други фактори ни поставяше в по-добро положение. Този процес отнема дълго време и не бих рискувал да определям срокове, но нека помним, че разширяването е добра политика на Европейския съюз, въпреки че е дългосрочна. Бих искал още веднъж да благодаря на всички ви за това обсъждане. Отбелязал съм всички коментари много старателно и сега те ще станат основа за обмисляне на определени изменения. Още повече че ще се срещаме редовно. Ще седя тук, където съм сега, защото бих искал да съм възможно най-близо до всички ви. (Ръкопляскания) Председател Благодаря Ви, г-н Buzek, също и за усърдната прецизност, с която отговорихте на всички изказвания без изключение. Разискването приключи. Писмени изявления (член 149) Lidia Joanna Geringer de Oedenberg Поздравявам Ви за избирането Ви на поста председател на Европейския парламент. Наред с всички наши сънародници съм горда, че за пръв път в историята поляк заема този почетен пост. За нас това е потвърждение за ролята и позицията ни в Европа. В същото време Полша е една от малкото останали страни, които не са приключили процедурата за ратифициране на Договора от Лисабон, който би направил европейската интеграция по-ефективна. Намирам това за парадоксално. Ще ви припомня, че полският парламент одобри ратифицирането на Договора от Лисабон през април тази година, но ратификационните документи все още не са подписани от президента. Мисля, че бихте могли да дадете ценен принос за обществения дебат в Полша и да помогнете за засилване на обществената подкрепа за Договора, което може да ускори приключването на процедурата на ратифициране. Бих искала също така да Ви благодаря за личното Ви участие във връзка с този въпрос в Ирландия. Много се надявам, че ирландският народ ще гласува с "да" на 2 октомври и че след това Чешката република и Полша ще приключат необходимите формалности. Помощта за приключването на "сагата около ратифицирането на Договора от Лисабон" е една от най-важните цели на Парламента и се надявам, че ще бъде и един от неговите успехи. Filip Kaczmarek Това е важен момент в историята на европейската интеграция. Благодаря Ви за програмата, която представихте. Надявам се, че ще успеете да изпълните този амбициозен дневен ред. Желая Ви успех в ръководенето на работата на Европейския парламент в съответствие с ценностите, които са важни за всички европейци. Също както полското движение "Солидарност" успя да промени лицето на Полша и на други страни в Централна Европа, така и европейската солидарност ще ни позволи да се справим с предизвикателствата, пред които сме изправени днес. Това ще бъде възможно при определени условия, а именно нашата солидарност да бъде последователна, искрена и твърдо решена да донесе промяна. Също както в Полша, където тоталитаризмът рухна не заради думи, а заради дела, така и европейската солидарност ще бъде ефективна, ако се изрази в конкретни действия. Вярвам, че това наистина ще се случи. Тази концепция за бъдещето на Европа привлича много европейци. Разчитам, че Европейският парламент, под Вашето ръководство, г-н председател, ще играе положителна и дейна роля в превръщането на тази концепция в реалност. Много Ви благодаря. (Заседанието се прекъсва в 13,25 ч. и се възобновява в 15,00 ч.)

Głosowanie Przewodniczący Kolejnym punktem porządku obrad jest sprawozdanie pani poseł Marisy Matias, w imieniu Komisji Ochrony Środowiska Naturalnego, Zdrowia Publicznego i Bezpieczeństwa Żywności, w sprawie wniosku dotyczącego dyrektywy Parlamentu Europejskiego i Rady zmieniającej dyrektywę 2001/83/WE w zakresie zapobiegania wprowadzaniu do legalnego systemu dystrybucji produktów leczniczych sfałszowanych pod względem tożsamości, historii lub źródła pochodzenia - C6-0513/2008 -.

Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondas (diskusijos) Pirmininkas Kitas klausimas darbotvarkėje -Adamo Giereko pranešimas Pramonės, mokslinių tyrimų ir energetikos komiteto vardu dėl Tarybos sprendimo dėl pasiūlymo dėl Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondo mokslinių tyrimų programos daugiamečių techninių gairių - C6-0248/2007 -. Janez Potočnik Komisijos narys. - Gerb. Pirmininke, pirmiausia norėčiau pareikšti savo padėką Europos Parlamentu ir ypač pranešėjui A. Gierekui už parodytą susidomėjimą ir paramą Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondui. Taip pat norėčiau padėkoti pramonės, mokslinių tyrimų ir energetikos komiteto pirminikei A. Niebler ir politinių partijų paskirtiems stebėtojams A. Laperrouze ir J. Březina už konstruktyvią pagalbą. Suprantu, kad šis prašymas dėl diskusijų buvo pareišktas keleto Pramonės, mokslinių tyrimų ir energetikos komiteto narių. Todėl esu daugiau nei laimingas galėdmas pateikti santrauką šiuo klausimu. Pagal 2002 m. protokolą prie Nicos Sutarties įkurtas Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondas, sudarytas iš priaugusių palūkanų nuo lėšų, kurios tapo prieinamos nustojus galioti Europos anglių ir plieno bendrijos steigimo sutarčiai. Pagal šią sutartį vykdoma veikla buvo finansuojama iš rinkliavų, kurias mokėjo anglių ir plieno pramonės šakos, skirdamos atititinkamai 27.2 proc. ir 72.8 proc. iš biudžeto anglims ir plienui. Būdamas "iš apačios į viršų" fondu, šis mokslinių tyrimų fondas yra skirtas finansuoti išimtinai mokslinių tyrimų projektus, susijusius su anglių ir plieno pramonės šakomis, dviem didžiausiomis tradicinėmis pramonės šakomis, kuriose vis dar reikia atlikti mokslinius tyrimus. Pirmiausia tam, kad jos atitiktų dabartinę ES vykdomą politiką dėl aplinkosaugai taikomų standartų kovojant su pasauline klimato kaita ir užtikrintų energijos išteklių saugą, turėdamos suderintas energijos rūšis, atitinkančias Europos valstybių poreikius. Svarbiausi principai ir reikiamas sprendimų priėmimo mechanizmas susijęs su šio fondo valdymu yra apibrėžti daugiametėse techninėsgairėse del Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondo finansuojamai mokslinių tyrimų programai. Kas penkeri metai šios techninės gairės yra peržiūrimos arba papildomas. Pirmasis laikotarpis baigėsi 2007 m. gruodžio 31 d. 2007 m. liepos 10 d. Komisija priėmpasiūlymą dėl Tarybos sprendimo peržiūrėti šias technines gaires. Šiame pasiūlyme dėl peržiūrėjimo buvo siekiama paremti teigiamus rezultatus, gautus per pirmus penkerius Anglių ir plieno mokslinių tyrimo fondo gyvavimo metus, būtent aplinkos apsaugos srityje. Komisijos nuomone, esminio peržiūrėjimo nereikėjo, tik nedidelio galiojančių taisyklių pataisymo, kad gairės būtų pritaikytos prie ES plėtros, Septintosios bendrosios programos ir dabartinių taisyklių, būtent lyčių pusiausvyros ir finansinio valdymo politikų srityse. Šis pasiūlymas dėl Tarybos sprendimo buvo pateiktas Europos Parlamentui pagal konsultavimosi procedūrą ir dėl to mes šiandien čia susirinkome. Norėčiau padėkoti už tai, kad A. Giereko pranešime didžia dalimi palaikomas Komisijos pasiūlymas. Adam Gierek pranešėjas. - (PL) Gerb. Pirmininke, Komisijos sprendimas dėl tolesnės Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondo veiklos vykdymo turėtų sulaukti pritarimo. Šis fondas atsirado iš 72.8 proc. plieno pramonės ir 27.2 proc. anglių pramonės mokėjimų, nustojus galioti Europos anglių ir plieno bendrijos steigimo sutarčiai. Iš šio fondo gautos palūkanos sudaro apie 60 milijonų eurų per metus. Dėl to galima skirti papildomų lėšų moksliniams tyrimams, kurie nepriklauso Septintajai bendrajai programai. Tai susiję su svarbiais moksliniais tyrimais, skirtais anglių ir plieno bei anglių kasybos pramonių veiklai racionalizuoti, bei moksliniais tyrimais, skirtais toliau gerinti baigto produkto, anglies ir plieno kokybei toliau gerinti šiose pramonės šakose. Tokių mokslinių tyrimų poreikis labai svarbus šioms pramonės šakoms naujosiose Europos Sąjungos šalyse. Plienas vis dar išlieka svarbiausia statybų medžiaga. Dar nėra visiškai išnaudotos technologinės galimybės pagerinti įvairių plieno rūšių kokybę ir patobulinti plieno gamybos veiksmingumą, o ypač ten, kur naujos technologijos reikalingos tolesniam tarpinių produktų gamybos mašininiam apdorojimui. Dėl išaugusio plieno struktūrų patikimumo ir įvairių įrengimų veiksmingumo šioje srityje reikia atlikti daug empirinių mokslinių tyrimų. Tai taip pat plienas taikomas cheminės sudėties ir įvarių plieno rūšių rekvizitų tobulinimui. Taip pat labai svarbus darbas yra kuriant veiksmingą ir aplinkos požiūriu saugų būdą pakartotinai panaudoti likučius, t. y. plieno likučius iš problemiškos galvanizuotos automobilių industrijos. Anglys reiškia energijos tiekimo patikimumą. Šio kieto kuro, kurio sąvoka pagal šiose taisyklėse pateiktą pasiūlymą praktiniais sumetimais apims ir bitumo skalūnus, taip pat dar vadinamus naftingaisiais skalūnais, ir kasamus Estijoje, konkurencingumas priklauso nuo veiksmingo regioninių išteklių naudojimo. Anglių kasybos konkrečios problemos dažniausiai priklauso nuo vietos geografinių sąlygų ir nustatytos darbo priežiūros. Pvz., šie tyrimai turėtų pateikti informaciją apie požeminių anglies kasyklų, kuriose yra problemų dėl metano, statybą ir veiklą. Į anglių panaudojimą taip pat galima įtraukti neįprastą jų požeminės dujofikacijos būdą. Kad Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondas toliau tinkamai veiktų, būtina, kad kiekvienoje konsultacinėje grupėje būtų ekspertai, kurie užtikrintų optimalų atstovavimą iš įvairių Europos Sąjungos anglių ir plieno pramonės šakų vietų ypač ekspertai iš naujųjų Europos Sąjungos šalių. Jan Březina PPE-DE frakcijos vardu. - (CS) Pasibaigus penkerių metų laikotarpiui, Europos Komisija pagal Tarybos gaires peržiūrėjo Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondo veiklą. Šis fondas valdo dabar jau nustojusios galioti Europos anglių ir plieno bendrijos lėšas ir iš jų gautas palūkanas skiria anglių ir plieno moksliniams tyrimams. Palaikau tai, kad Komisijos pasiūlyme nuosekliai atsispindi per penkerius metus padaryti pakeitimai, atsižvelgiant į Stojimo sutarčių nuostatas, buvusias 2004 m. ES plėtros metu (kaip konkretus pavyzdys jau buvo paminėta Estijos stojimo sutartis), įteisina tą faktą, kad "anglių" sąvoka dabar platesnir ypač daug dėmesio skiriama darbo vietų apsaugai ir veiksmingam medžiagų ir energijos šaltinių panaudojimui gamybos ir apdirbamosios pramonės šakose. Svarbi pasiūlymo dalis yra nuostatos, kuriose siūlomi pakeitimai Mokslinių tyrimų, technologinės plėtros ir demonstracinės veiklos septintojoje bendrojoje programoje ir tose srityse, kurių smulkiai neapibrėžia Septintoji bendroji programa. Be Komisijos pasiūlymo, taip pat norėčiau pagirti pranešėjo Adamo Giereko atliktą darbą ir jo pranešimą. Pramonės, mokslinių tyrimų ir energetikos komiteto, priėmusio visus esminius pakeitimus, balsavimo rezultatai rodo puikiai atliktą parengiamąjį darbą ir paktišką požiūrį į tolesnį mokslo ir mokslinių tyrimų rėmimą anglių ir plieno srityje. Ši energijos ir gamybos žaliava šiuo metu yra nepakeičiama. Naudodamasis šia proga norėčiau paprašyti savo kolegų vienareikšmiškai atmesti atskirų grupių pasiūlymus, kuriais siekiama sumažinti anglies ir plieno bei bendrai visų įprastų energijos šaltinių svarbą, o galbūt ir šio fondo, kuris įrodė, kad yra nepamainomas mokslinių tyrimų finansavimo srityje, svarbą. Anglys ir plienas yra tarp svarbiausių žaliavos rūšių, skirtų energijai ir gamybai, kurios per paskutiniuosius metus labai išsivystė. Todėl pranešime reikėtų atsižvelgti į išteklių geografinę vietovę. Tai leistų užtikrinti veiksmingesnį energijos naudojimą ir geresnį energijos saugumą visoje Europos Sąjungoje. Silvia-Adriana Ţicău PSE frakcijos vardu. - (RO) Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondas buvo įkurtas nustojus galioti Europos anglių ir plieno bendrijos steigimo sutarčiai, pirmąjai pamatinei Europos Sąjungos sutarčiai. Europoje yra svarbių anglių klodų, tačiau turime skirti lėšų, kad rastume naujų, švaresnių jų apdirbimo sprendimų. Plienas vis dar naudojamas daugybėje pramonės sričių, tačiau šiame sektoriuje taip pat būtina atlikti mokslinius tyrimus ir rasti švaresnius bei veiksmingesnius sprendimus energijos atžvilgiu. Šių mokslinių tyrimų svarba yra net didesnė, nes abu sektoriai pateikia daug darbo vietų, kurios privalo būti išsaugotos, o darbo sąlygos pagerintos. Šie moksliniai tyrimai taip pat turi padėti užtikrinti geresnes darbuotojų darbo sąlygas šiuose dvejuose sektoriuose. Rumunijoje kasmet iškasama maždaug 34 milijonai tonų anglių ir pagaminama apie 8 milijonus tonų plieno. Šiose dvejose pramonės srityse tiesiogiai arba netiesiogiai yra įdarbinta keletas šimtų tūkstančių darbuotojų. Dėl to manau, kad šis dokumentas labai svarbus. Anne Laperrouze ALDE frakcijos vardu. - (FR) Gerb. Pirmininke, Komisijos nary, gerbiamieji Parlamento nariai, moksliniai tyrimai plienos sektoriuje yra būtini, siekiant apsaugoti Europos plieno pramonę ir Europos ekonomiką. Tačiau mano požiūris į anglių pramonę yra atsargesnis. James Hansen, NASA Goddard kosmoso studijų instituto klimatologas ir mokslinių tyrimų direktorius, neseniai pareiškė, kad nėra pakankamai įvertintas klimato kaitos mastas, tačiau mes turime imtis įvairių kovos su tuo priemonių. Viena iš jų yra visų dujomis šildomų jėgainių uždarymas iki 2030 m. Viena dujomis šildoma jėgainišmeta į atmosferą nuo 300 iki 400 kg CO2 per vieną megavato valandą. Naujosios kartos anglimis šildomos jėgainės į atmosferą išmeta 800 kg, o jėgainė, šildoma raudonosiomis anglimis, į atmosferą išmeta 1 000 kg CO2. Ar Europos Sąjunga yra nuosekli, kurdama ambicingus planus kovoti ir prisitaikyti prie klimato kaitos, ir kartu, remdama anglis kaip švarų energijos šaltinį ? Žmonija perėjo nuo malkų prie anglių amžiaus, o vėliau prie naftos amžiaus. Šiandien Parlamentas turi pasirinkti, arba paremti sugrįžimą prie anglių amžiaus, arba nuosekliai remtis aplinkos apsaugą užtikrinančiais teisės aktais ir nelaikyti anglių švariu energijos šaltiniu. Dėl to mano frakcija ruošiasi paremti kai kuriuos Žaliųjų frakcijos pasiūlytus pakeitimus. Baigdama norėčiau pacituoti Alphonse'o Karro žodžius "Mylimasis beveik visada yra kaip žmogus, kuris radęs įkaitusių žarijų, įsideda į kišenę tikėdamas, kad rado brangakmenį". Iš tikrųjų meilyra aistra. Energijos atžvilgiu, geriau ieškokime priežasties. Rebecca Harms Verts/ALE frakcijos vardu. - (DE) Gerb. Pirmininke, Komisijos nary, gerbiamieji Parlamento nariai, esu viena iš tų žmonių, kurie gynnereikšmingas pataisas komitete. Kalbant apie tai, ką A. Laperrouze pasakapie anglis, man yra visiškai neaišku, kodėl Komisija turėtų kelti sąlygas dėl anglių ad infinitum subsidijavimo. Anglys yra subsidijuojamos neįtikėtinai ilgai - 50 m. Tai daroma ir toliau, nors vykdant klimato politiką, tai prieštarauja visiems ES pareiškimams. Manome, kad subsidijos anglims turėtų būti pakeistos nuoseklesne parama atsinaujinantiems energijos šaltiniams ir veiksmingam energijos naudojimui. Kitaip Europa neįvykdys klimato politikoje numatytų tikslų. Plienas yra kita istorija. Komisija aiškiai nepasakė, kad plienas toliau bus subsidijuojams, o anglis ne. Mano nuomone, tinkamos nuostatos jau buvo įtrauktos dėl anglių kaip nešvaraus energijos šaltinio į Septintąją bendrają mokslinių tyrimų programą. Lambert van Nistelrooij (NL) Gerb. Pirmininke, pranešėjau, gerbiamieji Parlamento nariai, anglys ir plienas buvo svarbiausios žaliavos Europos Sąjungos egzistavimo pradžioje ir vis dar yra, nors kaip visai kita darbotvarkės dalis, į kurią įeina globalizacijos, klimato kaitos ir energijos klausimai. Taip sakant, "visi ant denio". Nors ir nedidelis šio fondo įnašas, bet jis prisideda prie technologinės revoliucijos, kad plieno sektorius išliktų konkurencingas, o anglys taptų švariu kuru, švaria žaliava - "švariomis anglimis". Europos Komisija taip pat to siekia mūsų bandomųjų projektų išvakarėse užtikrinti anglies dvideginio surinkimą ir saugojimą nauojant technologines naujoves. Aš neabejotinai tai palaikau. Nesu prieš jėgainių uždarymą, priešingai, pvz. NUON, olandų elektros kompanija, yra numačiusi pastatyti Groningeno mieste anglių dujofikuotoją, kuris visiškai surinktų anglies dvideginį ir t. t. Tokios rūšies projektą reikia remti ir skirti daugiau lėšų nei šiuo metu skiriama. Dar svarbesnis, kaip žino Komisijos narys J. Potočnik, mano prašymas, kad būtų užtikrintas geresnis fondų derinys: Struktūriniai fondai, Europos investicijų banko indėlis ir t. t. Reikia daugiau derinimo ir susiejimo, kad vyktų pagrindiniai moksliniai tyrimai dėl infrastruktūros ir investicijų. Dabartintaisykl"vienas fondas - vienas projektas" yra kliūtis. Taip pat privalome pataisyti šias taisykles ir, laimei, Europos Komisija jau ėmėsi veiksmų šiuo klausimu. Kovo 5 ir 6 d. mes kalbėjome Slovėnijos Brdo mieste apie didesnį dėmesį ir Europoje vykdomų projektų sąsajas. Šią vasarą Komisija pristatys naujo profilio programą "Esprit" dėl labiau planinių investicijų. Štai ką mes norime girdėti, o ne palaipsniui nutraukti anglių naudojimą. Tai - klaidingas kelias. Teresa Riera Madurell (ES) Gerb. Pirmininke, norėčiau pasveikinti A. Giereką su jo pranešimu. Gerbiamieji Parlamento nariai, mokslinių tyrimų programa, kuri turi išteklių už Septintosios bendrosios programos ribų ir jos metinį biudžetą sudaro 60 milijonų eurų, turi būti vertinama Parlamente ir jo remiama, ypač atsižvelgiant į tai, kad plienas vis dar naudojamas įvairiuose pramonės sektoriuose ir dar reikia įveikti daugybę mokslinių ir techologinių iššūkių, kad gamybos procesas taptų švaresnis ir veiksmingesnis. Kalbant apie anglis, iššūkiai dar didesni dėl jų poveikio energijos gamybai ir siekiant mūsų tikslų kovojant su klimato kaita. Europos Sąjunga aiškiai palaiko mokslinius tyrimus tam, kad anglių pramontaptų konkurencingesnenergijos rinkoje, būtų švariau deginama ir gerinamas kasyklų saugumas bei pajėgumas. Tam pasiekti būtini moksliniai tyrimai, technologinplėtra ir sukurtos naujos technologijos, skirtos anglies dvideginiui surinkti ir saugoti. Todėl visiškai pritariu šiam pranešimui. Taip pat norėčiau pasveikinti pranešėją už tai, kad atsižvelgį jautrų lyčių lygybės klausimą, pasiūlpriemones, kad būtų užtikrintas didesnis moterų dalyvavimas sektoriuje, kuriame vis dar dominuoja vyrai. Monica Maria Iacob-Ridzi (RO) Pradėdama nuo skubių politinių Europos Sąjungos prioritetų nustatymų, norėčiau pabrėžti kai kuriuos šio pranešimo biudžetinius aspektus. Komisijos pasiūlyme dėmesys yra skiriamas Žaliajai knygai dėl energijos ir joje nustatyto tikslo padidinti anglių kaip svarbaus energijos šaltinio naudojimą naudojant švarias technologijas, mažinant ir saugant anglies dvideginį. Veiksmai, kurie turėtų būti finansuojami iš Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondo, yra bandomieji projektai, skirti naujosioms technologijoms šioje srityje. Problema yra ta, kad šio fondo biudžetą sudaro labai mažai lėšų - 57 milijonai eurų kiekvienais metais. Man sunku įsivaizduoti, kaip ši suma galėtų padengti daugelio projektų, vykdomų visoje Europos Sąjungos teritorijoje, išlaidas. Norėčiau jums priminti, kad daugiau nei ketvirtadalis Europos Sąjungos šalių savo energijos poreikius tenkina naudodamos anglis kaip pagrindinį šaltinį. Šiuo požiūriu aš manau, kad būtinas didesnis finansinis Europos Sąjungos dalyvavimas šiame sektoriuje, tiek dėl Anglių ir plieno mokslinio fondo, tiek dėl Septintosios bendrosios programos. Catherine Stihler Gerb. Pirmininke, neketinau prisidėti, bet esu priversta tai padaryti svarstant švarios anglies technologijos klausimą. Visiškai aiški švarios anglies technologijos svarba. Norėčiau paklausti, ką ES gali padaryti, kaip ką tik narsakė, kad paremtų naujas technologijas, įskaitant ir švarios anglies technologijas? Švarios anglies technologijos pažanga svarbi norint įvykdyti klimato kaitos tikslus, todėl tai labai skubu. Šį klausimą galime išspręsti tik dirbdami kartu visoje Europos Sąjungoje. Paul Rübig (DE) Gerb. Pirmininke, Komisijos nary, esu labai patenkintas, kad šiandien Europos Parlamente vyksta diskusijos jau dėl antro mokslinių tyrimų projekto. Manau, kad plieno moksliniai tyrimai labai svarbūs, ypač klimato kaitos akivaizdoje. Mes visi stengiamės, kad gamyba būtų kuo veiksmingesnir veiksmingumo kriterijai taptų svarbia vartojimo dalimi. Todėl norėčiau pakartotinai pasveikinti pranešėją parengus šį pranešimą. Galiu pasakyti, kad ši diena skirta moksliniams tyrimams. Petru Filip (RO) Pradėsiu kalbą nuo keleto aspektų. Pirmiausia, džiugu, kad anglių ir plieno klausimas nors ir nelabai dažnai, bet visgi atsiranda Parlamento darbotvarkėje. Manau, kad Europos ekonomingalia priklauso nuo mažiausia kaina gaunamų geriausių anglių, todėl mokslinių tyrimų rezultatais turėtų būti dalijamasi Bendrijos lygmeniu. Daugelyje Europos šalių yra regionų, kurie priklauso nuo anglių ir plieno gamybos. Darbo jėgos pakeitimo klausimas anglių ir plieno pramonėje vis dar neišspręstas. Deja, šie regionai tapo probleminiais regionais gyvenimo lygio ir poreikių sanglaudos programose. Baigdamas norėčiau užduoti retorinį klausimą, ar Europa nustos pirkti anglis ir plieną už Bendrijos ribų, jei ji nenori jungtis prie Europos Sąjungos aplinkos apsaugos programos. Janez Potočnik Komisijos narys. - Gerb. Pirmininke, vertinu pasiūlymą palaikančius komentarus, kaip ir tuos komentarus, kuriuose išreiškiama nuomondėl to, kaip mes traktuosime energijos ir klimato kaitos sprendimus ateityje. Norėčiau paaiškinti, kad šiandien mes kalbame apie papildomą mokslinių tyrimų ir technologinės plėtros finansavimą, remiantis turimomis lėšomis, konkrečiau, mes kalbame apie technines gaires. Manau, kad gerai, jog šie pinigai skiriami moksliniams tyrimams ir technologinei plėtrai, o ne kam nors kitam. Tiesa ta, kad energijos ir klimato kaitos srityje mes negalime atsipalaiduoti. Anglies dvideginio surinkimas ir saugojimas yra viena veiklų, į kurią bus atkreiptas dėmesys, bet dar nesame radę tikro atsakymo į tai. Todėl tikri klausimai ir diskusijos dėl šiandien čia paminėtų dalykų prasidės tada, kai vyks diskusijos dėl energijos technologijų plano - kaip su juo elgtis, veikti ateityje ir rasti tinkamus sprendimus. Todėl labai svarbu, kad suprastume, jog požiūris "veiksime kaip paprastai" nėra tinkamas. Mums trūksta žmogiškųjų išteklių ir lėšų. Bendroji programa tik iš dalies išsprendžia šią problemą. Turėsime rimtai imtis šio klausimo, nes privalome pažiūrėti į jį iš trumpalaikės perspektyvos, ieškoti galimų sprendimų, kur reikia skubiai veikti, ir tuo pačiu ieškoti ilgalaikių sprendimų. Tokių sprendimų labai reikia. Privalome jau nuo šiandien savo dėmesį skirti atsinaujinantiems energijos šaltiniams. Todėl manau, kad taip ir bus, kai minėtu klausimu vyks diskusijos. Nepamirškite, kad 1980 m. energijos finansavimas Europoje buvo keturis kartus didesnis nei dabar. Todėl siekimas šias problemas spręsti įprastais būdais būtų dar viena iliuzija. Nedarykime tokios klaidos. Adam Gierek pranešėjas. . - (PL) Gerb. Pirmininke, galbūt aš tęsiu diskusiją tik vienu klausimu, kuris šiandien čia buvo paminėtas. Būtent dėl nuomonės, kad kasyklos turėtų būti kaip galima greičiau uždarytos aplinkos apsaugos sumetimais. Manau, kad energijos saugumas, pvz., mano šalyje Čekijos Respublikoje ir daugelyje kitų ES šalių prieštarauja šiam požiūriui ir nėra bendrai priimtinas. Priešingai, nes vystomos tokios naujos technologijos kaip "švarios anglys" ir "anglies dvideginio surinkimas ir saugojimas", tikriausiai ateityje turėtume atidaryti naujas kasyklas. Dar kurį laiką Europoje anglys išliks svarbiausiu ir konkurencingiausiu energijos šaltiniu. Taip pat turime nepamiršti - kreipiuosi į norinčius uždaryti visas kasyklas - kad anglys yra ne tik svarbi energijos žaliava, bet taip pat ir cheminžaliava. Pirmiausia Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondas yra būtinas. Antra šis fondas yra nepriimtinas Septintajai bendrajai programai, nes apima visai kitą sritį. Trečia pastebimas tinkamos kainos išaugimas nuo 40 proc. iki 50 proc. Ketvirta nepavykus įtraukti bitumo skalūnų į Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondo programą, tai pakenktų Estijai, kurioje daugiausia energijos gaminama naudojant šį kurą. Žaliųjų frakcija/Europos laisvasis aljansas taip pat pateikpasiūlymą dėl pakeitimų šiuo klausimu. . Pirmininkas Diskusijos baigtos. Balsavimas vyks rytoj. Ataskaitos raštu (Darbo tvarkos taisyklių 142 straipsnis) Urszula Gacek raštu. - (PL) Lenkijoje 95 proc. elektros gamina anglimis šildomose jėgainėse. Todėl Lenkija yra labai susidomėjusi naujomis anglių naudojimo technologijomis, skirtomis pagerinti jėgainių efektyvumą, sumažinti CO2 išmetimą į atmosferą ir paversti anglis angliavandenilio kuru, apribojus CO2 išmetimą į atmosferą. Naujos technologijos suteikia galimybę naudoti atominius reaktorius kaip aplinkos neteršiančius šilumos šaltinius, norint pasiekti numatytus anglių pramonės tikslus. Kad tarp anglių ir atominės energijos atsirastų sinergija, mums reikalingi aukštos temperatūros reaktoriai (ATR). Europoje jau keletą metų vyksta moksliniai tyrimai dėl aukštos temperatūros reaktorių. Deja, Europoje nėra nvieno mokslinių tyrimų centro, dirbančio su aukštos temperatūros reaktoriais, kurio tikslas būtų sukurti anglių ir atominės sinergijos programą. Toks centras sustiprintų Europą technologine prasme, įskaitant anglių pramonę. Taip pat jis galėtų daug prisidėti remiant atominės energijos pripažinimą Europoje, tiesiogiai bendradarbiaujant su anglies pramone, siekiant ją modernizuoti, o ne konkuruojant su ja. Turint galvoje anglių svarbą Lenkijos energijos sektoriuje, būtų protinga įkurti tokį centrą Lenkijoje. Nesiimdami ryžtingų veiksmų šioje srityje, mes pralaimėsime technologijų varžybas prieš Jungtines Valstijas, Pietų Afriką, Kiniją ir Pietų Korėją. Kviečiu Komisiją įvertinti poreikį įsteigti tokį centrą kaip ilgalaikių techninių gairių dėl Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondo dalį. Katrin Saks raštu. - (ET) Pagal Nicos sutarties protokolą dėl Europos anglių ir plieno bendrijos steigimo sutarties galiojimo pabaigos bei Anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondo, visos bendrijos lėšos perėjo Europos Komisijos žinion 2002 m. Pajamos nuo šių lėšų, naudojamos moksliniams tyrimams anglių ir plieno pramonės sektoriuose. Taryba priėmdvi taisykles, skirtas pagerinti mokslinių tyrimų programos įgyvendinimą. Tai lėšų ir techninės taisyklės. A. Gierek pranešime kalbama apie pastarąsias. Pagal Estijos stojimo į ES sutartį, naftiniai skalūnai buvo prilyginti anglims. Todėl Europos Komisija pasiūlė, kad Taryba turėtų parengti anglių ir plieno mokslinių tyrimų programai Sutarties nuostatas atitinkančias technines gaires, ir įtrauknaftinius skalūnus į anglies apibrėžimą pagal technines gaires. Todėl Estijos moksliniai tyrimai dėl naftinių skalūnų, taip pat kaip ir dėl anglių, patenka į finansavimo pagal mokslinių tyrimų programą sritį. Lenkijos pranešėjas Adam Gierek pasiūlapibrėžime žodžius "naftiniai skalūnai" pakeisti žodžiais "bitumo skalūnai", nes terminas "bitumo skalūnai" taip pat apima ir "naftinius skalūnus". Žaliųjų partija yra pateikusi prašymą visiškai pašalinti naftinius skalūnus iš anglies apibrėžimo. Dar kartą norėčiau atkreipti jūsų dėmesį į tą faktą, kad stodama į ES, Estija sutiko, kad naftiniai skalūnai būtų prilyginti anglims. Todėl naftinių skalūnų mokslinių tyrimų programai turėtų būti taikomas toks pats finansavimas kaip anglių ir plieno mokslinių tyrimų fondui. Esko Seppänen raštu. - Buvau Parlamento pranešėjas, kai paskutinį kartą buvo patvirtintas biudžetas dėl Europos anglių ir plieno bendrijos veiklos. Bendrijai nustojus galioti, buvo sukauptos iš anglių ir plieno pramonės gautos lėšos. Todėl visiškai teisinga, kad likę pinigai būtų skirti moksliniams tyrimams šiuose sektoriuose, o nebūtų naudojami moksliniams tyrimams naftos pramonėje. Moksliniai tyrimai ir mokslinių tyrimų institucijos yra būtinos, jei norime naudoti neteršiančias arba "švarias anglis". Į tai įeina anglies dvideginio surinkimas ir saugojimas (ADSS), nors, nepaisant didelio poreikio, šiame fonde nėra pakankamai lėšų šiai veiklai finansuoti. Įdomu, kad šiandien atsitiktinai Shell kreipėsi dėl šios veiklos viešo finansavimo, tai yra ES finansavimo. Pranešėjas A. Gierek akivaizdžiai siekia skatinti anglies naudojimą energijos gamyboje ir tai darydamas atstovauja savo šalies interesams. Be to, tai nėra uždrausta ES, tačiau daug ką dar reikia padaryti, kol turėsime švarią anglį.

Europos regioninės plėtros, Europos socialinis fondas ir Sanglaudos fondas (projektai, iš kurių gaunamos pajamos) (diskusijos) Pirmininkas - Kitas klausimas - Stavroso Arnaoutakiso pranešimas Regioninės plėtros komiteto vardu apie pasiūlymą priimti Tarybos reglamentą (EB), iš dalies keičiantį Reglamentą (EB) 1083/2006, nustatantį bendrąsias nuostatas dėl Europos regioninės plėtros fondo, Europos socialinio fondo ir Sanglaudos fondo, susijusias su projektais, iš kurių gaunama pajamų (13874/2008 - C6-0387/2008 -. Stavros Arnaoutakis pranešėjas. - (EL) Pone pirmininke, Komisijos nary, ponios ir ponai, į bendrąjį Reglamentą (EB) Nr. 1083/2006 įtrauktose naujose finansų valdymo taisyklėse pateikiamos nuostatos dėl fondų finansinių indėlių ir ypač dėl projektų, iš kurių gaunamos pajamos (55 straipsnis) ir kurie, kilus aiškiai per didelio finansavimo pavojui, reikalauja imtis ypatingų priemonių, kad, apskaičiuojant didžiausią Bendrijos finansavimo dalį, būtų atsižvelgta į pajamas. Todėl reikia apibrėžti iš tokių projektų gaunamų pajamų skaičiavimo metodą. Ankstesniu laikotarpiu, 2000-2006 m., šis principas praktikoje buvo taikomas pagal vadinamąjį vienodo tarifo metodą. Naujo planavimo laikotarpiu pagal Tarybos patvirtintą Komisijos pasiūlymą, apskaičiuojant projektams, iš kurių gaunama pajamų, skiriamą Bendrijos finansavimą, laikomasi tikslesnio ir griežtesnio požiūrio. Šis naujasis požiūris grindžiamas didžiausius reikalavimus atitinkančių išlaidų apskaičiavimu, o ne bendro finansavimo vienodo dydžio mažinimu. Pagal 55 straipsnį 2007-2013 m. projektas, iš kurio gaunama pajamų, reiškia bet kokį veiksmą, susijusį su investicijomis į infrastruktūrą, už kurios naudojimą naudotojai tiesiogiai moka mokesčius, arba veiksmą, susijusį su žemės ar pastatų pardavimu arba nuoma, arba kitu mokamų paslaugų teikimu. Taigi svarbus skirtumas tas, kad pagal [...] skirsnio apibrėžtį nauju laikotarpiu 55 straipsnio nuostatos yra taikomos dideliam skaičiui projektų, priskiriamų tiems projektams, iš kurių gaunama pajamų, o ne vien tik investicijų į infrastruktūrą projektams, iš kurių gaunamos didelės grynosios pajamos, kaip tai buvo daroma 2000-2006 m. Pagal neoficialios valstybių narių konsultacijos su Europos Komisija išvadą 55 straipsnio nuostatos yra visiškai netinkamos projektams, kurie finansuojami bendrai su Europos socialiniu fondu, kuris dažniau finansuoja nematerialius veiksmus, nei infrastruktūros projektus. Tas pats taikytina 'ir mažesniems projektams, kurių įgyvendinimas finansuojamas kartu su Europos regioninės plėtros fondu ir Sanglaudos fondu. Šiems projektams taikomos stebėjimo taisyklės, kurių būtina laikytis (pvz., tai, kad pajamų iš projekto galima gauti praėjus trejiems metams po veiksmų programos pabaigos), yra administracinės kliūtys, neproporcingos tikėtinoms pajamoms, todėl kelia rimtą pavojų įgyvendinant programą. Todėl pasitarusi su valstybėmis narėmis Komisija pamanė, kad reikėtų siekti Reglamento (EB) Nr. 1083/2006 pataisos, kuri apsiribotų tik 55 straipsnio 5 dalies pataisa ir būtų susijusi su šiais dviem klausimais: išimties iš 55 straipsnio nuostatų taikymu veiksmams, finansuojamiems kartu su Europos socialiniu fondu, ir mažiausios ribos, t. y. 1 mln. EUR, nustatymu (jos nesiekiantiems projektams, kuriems skiriama lėšų iš Europos regioninės plėtros arba Sanglaudos fondo, nereikės laikytis 55 straipsnio nuostatų, susijusių su didžiausius reikalavimus atitinkančių išlaidų apskaičiavimu ir su stebėjimu). Kitos 55 straipsnio nuostatos nepakeistos. Be to, kadangi visu planavimo laikotarpiu svarbu užtikrinti bendrų projekto įgyvendinimo taisyklių taikymą, į reglamentą buvo įtraukta išlyga dėl atgalinio galiojimo, todėl persvarstyta nuostata taikoma nuo 2006 m. rugpjūčio 1 d. Pagal proporcingumo principą apribojus administracines kliūtis, šia technine pataisa bus supaprastintas projektų, iš kurių gaunamos pajamos, valdymas. Vladimír Špidla Pone pirmininke, ponios ir ponai, lapkričio 15 d. Komisija patvirtino persvarstyto Sanglaudos fondo reglamento 55 straipsnio projektą, kuris susijęs su projektų, iš kurių gaunama pajamų, sąlygomis sanglaudos politikos programos atžvilgiu. Pataisa padaryta siekiant supaprastinti administracines procedūras. Pirmas aktualus veiksmas, atliktas vadovaujantis 55 straipsniu, parodė, kad veiksmingam įgyvendinimui kyla didelių sunkumų. Šie sunkumai, apie kuriuos buvo pranešta valstybėms narėms, patvirtino procedūrų, pagal kurias nustatoma didžiausia reikalavimus atitinkanti vadinamosios finansavimo spragos suma, proporcingo taikymo ir projektų stebėjimo trūkumą. Šio reglamento pataisos tikslas yra visus veiksmus, kurie finansuojami kartu su Europos socialiniu fondu, ir mažus projektus, kurių bendros išlaidos nesiekia 1 mln. EUR ir kurie finansuojami kartu su Europos regioninės plėtros arba Sanglaudos fondu, atleisti nuo 55 straipsnio nuostatų. Sprendimas nustatyti 1 mln. EUR viršutinę ribą buvo priimtas atlikus preliminarų tyrimą. Juo siekta išlaikyti bendrą 55 straipsnio pobūdį. Mes tikimės, kad supaprastinimas, kuris yra de minimis išlygos forma, padės pagreitinti lėšų administravimą skiriant jas valstybėms narėms ir jų regionams, ypač pačių naujausių veiksmų mokslinių tyrimų ir paramos atsinaujinantiems energijos šaltiniams atžvilgiu. Nepaisant visko, buvo svarbu išvengti teisinio neaiškumo, dėl kurio be reikalo vėluotų lėšų išmokėjimo procesas. Dėl neaiškumo projektų vadovai būtų galėję nutraukti veiksmų programų vykdymą, o to reikia vengti visais įmanomais būdais. Šiuo atžvilgiu Komisija nusprendpasiūlyti tik vieną techninio pobūdžio pakeitimą. Šis sprendimas buvo sėkmingas, kadangi dėl Tarybos ir Regioninės plėtros bei Užimtumo komitetų pastangų persvarstymo procesas užtruko tik tris mėnesius. Norėčiau Komisijos vardu nuoširdžiai padėkoti pranešėjui S. Arnaoutakisui. Dėkoju jums už konstruktyvų bendradarbiavimą ir tikiuosi Europos Parlamento pritarimo, kad iki metų pabaigos persvarstymas būtų baigtas. Tai leistų valdymo institucijoms tęsti pradėtą darbą, į kurį buvo orientuotas reglamento supaprastinimo tikslas. 55 straipsnio persvarstymas taip pat leido bendradarbiaujant su Regioninės politikos generaliniu direktoratu ir Užimtumo generaliniu direktoratu įsitikinti atliekamo darbo, gerinančio politinę sanglaudą, kokybe. Bendradarbiavimas niekada nebuvo nutrūkęs. Tai įrodo faktas, kad, rengdami pasiūlymą dėl trijų naujų esminių struktūrinių fondų reglamento pataisų, Europos ekonomikos atkūrimo plano atžvilgiu mes suvienijome jėgas su Komisijos nare Danuta Hübner. Dėl šių pataisų taip pat bus diskutuojama. Jan Olbrycht Pone pirmininke, mums pateiktas iš esmės labai glaustas reglamentas. Tačiau jo reikšmitin didelė. Šio reglamento reikšmsusijusi su pataisos aplinkybėmis. Visų pirma, šia pataisa Europos institucijos įrodgalinčios lanksčiai reaguoti į sunkumus, kylančius įgyvendinant konkrečią politiką. Pasirengimas nuoširdžiai supaprastinti ir palengvinti lėšų gavėjams taikomas procedūras rodo, kad Europos Komisija kartu su Europos Parlamentu ir Taryba yra tikrai pasirengusi nuostatas suderinti su dominuojančiomis sąlygomis. Antra, šis Reglamentas yra neeilinis jau vien dėl to, kad buvo pataisytas planavimo laikotarpiu. Tai labai svarbu, nes tai ne galutinis pakeitimas ir diskusijos dėl reglamento pataisos pobūdžio bus itin reikšmingos rengiant priemonių, susijusių su krize, paketą. Trečia, Europos Komisija keletą kartų buvo kritikuojama dėl lėšų asignavimo stebėjimo būdo. Didžioji dalis Audito Rūmų kritikos buvo susijusi su sudėtingomis procedūromis. Šiandienos Reglamente nurodyta, kad, norint pagerinti efektyvumą ir įrodyti, kad Europa sugeba greitai ir veiksmingai skirstyti lėšas, reikia imtis drąsių ir ryžtingų veiksmų. Jean Marie Beaupuy ALDE frakcijos vardu. - (FR) Pone pirmininke, Komisijos nary, kaip mano kolega J. Olbrycht ką tik minėjo, mes tikimės, kad šis supaprastinimas - ne paskutinis. Be abejo, artėjančios Kalėdos skatina mus daryti pažangą ir nudžiuginti europiečius šia dovana. Vis dėlto, kaip J. Olbrycht ką tik pasakė, mes visų pirma tikimės, kad tokio pobūdžio dovana bus ne paskutinė. Per kitą kovą turėsime paskelbti verdiktą ekonomikos atkūrimo planui, todėl esant dabartinei finansų krizei reikia daugiau našių iniciatyvų, padėsiančių Europai atsigauti. Projektai, dėl kurių balsuosime kovo mėn., mus įtikino, kad Komisija mums pasiūlys naujų supaprastinimo priemonių, ypač susijusių su "nedideliais rinkos dalyviais", t. y. mažosiomis ir vidutinėmis įmonėmis. Tai gyvybiškai svarbu, nes, jeigu politika, dėl kurios diskutuojame ir kurią rengėme ne vieną mėnesį ar ne vienerius metus, bus tikrai veiksminga, jai nesutrukdys jokie nerimą keliantys administraciniai aspektai. Komisijos nary, jūs ką tik pabrėžėte, kad šis puikus darbas buvo atliktas kartu su Parlamento Regioninės plėtros komitetu. Jūs žinote, kad mes, Parlamento nariai, mielai dirbame su Komisija. Todėl darsyk norėčiau pabrėžti, kad ateinančiais metais tikimės labai ryžtingos pažangos paprastinimo srityje. Vis dėlto mes norime, kad Europos lygmeniu per jus, Komisijos narius, valstybės narės prisiimtų joms priklausančią dalį atsakomybės už greta mūsų atliekamą darbą Visi puikiai žinome, kad Europos regioninės plėtros ir Europos socialinio fondų, taip pat bendrosios žemės ūkio politikos (angl. CAP) fondo ir kitų lygmeniu būtent valstybės narės dar labiau apsunkina ir taip painų Europos administravimą. Tikimės, kad mūsų veiksmai ir šio vakaro diskusijos padės ne tik įgyvendinti Europos Sąjungos iniciatyvą ES lygmeniu, bet taip pat leis mus išgirsti valstybių narių lygmeniu, o valstybės narės taip pat imsis veiksmų, paprastinančių procedūras. Mieczysław Edmund Janowski Pone pirmininke, Europos Parlamento rezoliucija, dėl kurios šiandien diskutuojame, iš esmės yra formalaus ir techninio pobūdžio. Nepaisant to, ji susijusi su svarbiu Europos Sąjungos paramos klausimu. Pateiktas reglamentas susijęs su Tarybos reglamento, nustatančio bendrąsias nuostatas dėl Europos regioninės plėtros fondo, Europos socialinio fondo ir Sanglaudos fondo, 55 straipsniu. Dabartin5 skirsnio formuluotė, kurioje kalbama apie 200 tūkst. EUR sumą, kaip apie didžiausią išlaidų sumą, kuriai taikoma priežiūros tvarka, pakeista tekstu, pagal kurį nuostatos, susijusios su projektais, iš kurių gaunamos pajamos, bus taikomos tik iš Europos regioninės plėtros arba Sanglaudos fondo finansuojamiems veiksmams, kurių išlaidos neviršija 1 mln. EUR. Turėdamas tai omenyje, norėčiau užduoti tokį klausimą: ar nurodyta suma adekvati? Ar ji ne per didelė, o gal per maža? Esu įsitikinęs, kad tai gali būti būdas išvengti nereikalingų biurokratinių kliūčių, su kuriomis susiduriama norint įgyvendinti tam tikrus nedidelius veiksmus. Tai turėtų skatinti veiksmingesnį projektų valdymą, į kurį dažnai įtraukiamos vietos valdžios institucijos ir kuris susijęs su aplinkos apsaugą, pavyzdžiui, naujovių ir energetikos srityje. Pavyzdžiui, Lenkijoje yra daugiau kaip šimtas skirtingo pobūdžio institucijų, tvarkančių Europos Sąjungos lėšų naudojimą. Veiksmingas šios paramos naudojimas priklauso nuo tokių institucijų veiksmų efektyvumo. Taip pat tikiu, kad šios iniciatyvos įgyvendinimas padės ateityje toliau paprastinti procedūras - tą pažymėjo ir Komisijos narys. Sąjungos už tautų Europą frakcijos vardu norėčiau padėkoti už kūrybišką požiūrį į nuostatas, leidžiančias kiek galima racionaliau naudoti Europos Sąjungos lėšas. Lambert van Nistelrooij (NL) Pone pirmininke, Komisijos nary, S. Arnaoutakiso pasiūlymas aiškiai rodo, kad paprastinimas yra įmanomas - Parlamentas tai patikrino daugeliu atvejų. Be to, projektų įgyvendinimas valstybėse narėse dažnai užtrunka labai ilgai, todėl Europos liaudies partijos (krikščionių demokratų) ir Europos demokratų frakcija šį pasiūlymą laiko puikiu veiksmingo supaprastinimo pavyzdžiu. Šįkart pokyčių troško valstybės narės ir Komisija, tačiau galima padaryti dar daugiau. Aš sužinojau, kad Regionų komitete buvo paskirta regionų ir miestų darbo grupė, kurios tikslas - nustatyti ir šalinti tokias kliūtis, ir kuri ketina teikti pasiūlymus šiam tikslui pasiekti. Manau, kad iš tiesų turėtume pasinaudoti tikrąja patirtimi ir 2009 m. tęsti pokyčių įgyvendinimą. Be to, Komisija pateikvisą priemonių paketą, į kurį įtrauktas ir ekonomikos atkūrimo planas - tai, be kita ko, padės greičiau pasinaudoti lėšomis. Šią savaitę Parlamente mes diskutuosime dėl Juttos Haug pranešimo dėl biudžeto, kuriame reiškiamas noras šia kryptimi toliau dirbti ir pradėti greičiau tirti kitus su priežiūra ir valdymu susijusius aspektus. Galiausiai norėčiau paliesti klausimą, kurį jau iškėlJ. M. Beaupuy. Valstybės narės gali labai daug padaryti, pavyzdžiui, pateikti finansų valdymo pareiškimą arba prisiimti politinę atsakomybę už lėšų naudojimą. Todėl mes rezoliucijoje galėtume dar labiau supaprastinti procedūras. Paprastiems žmonėms labai reikia pokyčių. Žinoma, atsižvelgdami į kitąmet vyksiančius rinkimus, turėtume sakyti, kad Europa daro gerus darbus, tačiau šie darbai turėtų būti atliekami tinkamai. Valstybių narių pareiškimas būtų žingsnis šia kryptimi. Gábor Harangozó (HU) Reglamentų, darančių poveikį ES lėšų naudojimui, tikslas yra užtikrinti, kad šios lėšos būtų skiriamos pačiai tinkamiausiai sričiai ir naudojamos pačiu geriausiu būdu. Kitaip tariant, lėšas reikia ne švaistyti, bet naudoti geroms investicijoms, iš kurių būtų galima gauti pajamų. Vis dėlto šiuo tikslu mes dažnai reglamentais sukuriame tokią biurokratinę sistemą, kad ji tampa kliūtimi veiksmingam lėšų naudojimui ir be reikalo trukdo ir įmonėms, ir administruojančioms įstaigoms. Reglamentų, leidžiančių gauti pajamų, supaprastinimas duoda dvejopą naudą. Daugiau mažųjų ir vidutinių įmonių gali pasinaudoti ES fondų parama skatinant ekonomiką, o administruojančios įstaigos gali greičiau ir paprasčiau nustatyti, ar lėšos naudojamos tinkamai. Privalome pasitikėti savo įmonininkais, dėl kurių ekonomika ir veikia. Iš krizės išsikapstysime tik tada, kai susivienysime ir padėsime vieni kitiems. Aš palaikau pasiūlymą ir kartu prašau Komisijos dirbti ta pačia kryptimi, iš paramos programos šalinant nereikalingas administracines kliūtis. Nuoširdžiai tikiuosi, kad šią įžanginę programą lydės panašios pagrįstos iniciatyvos. Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk - (PL) Pone pirmininke, norėčiau atkreipti dėmesį į keturis klausimus, paliestus diskutuojant dėl Tarybos reglamentų, susijusių su struktūriniais fondais, pataisų. Pirmiausia teisinės nuostatos, kurių reikia laikytis, norint gauti Europos regioninės plėtros, Sanglaudos ir Europos socialinio fondų paramą, dažnai yra tokios sudėtingos, kad potencialius lėšų gavėjus atbaido nuo kreipimosi į fondą. Minėtos teisinės nuostatos taip pat gali kliudyti projekto įgyvendinimui ir sąskaitybai. Antra, dėl tos priežasties Europos Komisija visiškai pagrįstai pateikpasiūlymą iš dalies pakeisti Reglamento 55 straipsnį. Vienas iš pataisos padarinių būtų projektų, iš kurių gaunama pajamų ir kurie finansuojami iš Sanglaudos fondo, pašalinimas iš 55 straipsnio taikymo srities. Toks pokytis palengvintų, pavyzdžiui, tokių veiksmų, kaip projektų, orientuotų į visuomenės įtraukimą ar į priežiūros paslaugų teikimą, įgyvendinimą. Trečia, būtų apribotas Reglamento 5 straipsnio taikymas mažiems projektams, finansuojamiems kartu su Europos regioninės plėtros ir Sanglaudos fondais, didžiausius reikalavimus atitinkančių išlaidų sumos apskaičiavimo ir šių projektų priežiūros atžvilgiu. Be to, visos šios priemonės būtų taikomos atgaline tvarka, t. y. nuo 2006 m. rugpjūčio 1 d. Ketvirta, visi šie pasiūlymai yra geri pavyzdžiai, kaip gali būti veiksmingai supaprastintos struktūrinių fondų nuostatos, struktūrinius fondus padarant efektyvesnius. Mano nuomone, taip ne tik ginami lėšų gavėjų interesai - tai naudinga visiems Europos Sąjungos piliečiams. Jan Březina - (CS) Mūsų svarstomame projekte sprendžiamas projektų, iš kurių gaunama pajamų, klausimas. Šis klausimas tiesiogiai susijęs su daugybe asmenų, kurie gauna lėšų iš Europos regioninės plėtros ir Europos socialinio fondų. Dabartiniai teisiniai susitarimai tapo didelių administracinių kliūčių ir teisinio neaiškumo priežastimi, nes ištisus trejus metus po veiksmų programos užbaigimo leidžiama atskaityti gautas pajamas. Jeigu pajamos viršija nustatytą minimalią ribą, kyla pavojus, kad pareiškėjas galų gale valstybė) turės šias lėšas grąžinti. Esu įsitikinęs, kad toks nelankstus požiūris netinkamas, ypač mažų projektų ir projektų, finansuojamų iš Europos socialinio fondo lėšų, atžvilgiu. Ypač antrosios kategorijos projektams neskiriama jokių komercinio pobūdžio pajamų. Pajamas sudaro tik administraciniai ir kiti mokesčiai, kuriuos surenka vietos valdžios institucijos ir pelno nesiekiančios organizacijos. Jeigu šios pajamos paskui yra naudojamos įgyvendinant su viešuoju interesu susijusius tikslus, būtų neprotinga jas grąžinti ES. Mano nuomone, mūsų užduotis yra supaprastinti struktūrinių fondų lėšų skyrimo mechanizmą, savaime suprantama, kartu paliekant priežiūros mechanizmą, kuris būtinas skaidriam ES lėšų naudojimui užtikrinti. Todėl aš pritariu sprendimui iš Europos socialinio fondo lėšų finansuojamiems projektams netaikyti pajamų stebėjimo mechanizmo ir sprendimui bendrų išlaidų ribą nuo 200 tūkst. EUR pakelti iki 1 mln. EUR, kai projektus finansuoja Europos regioninės plėtros ir Sanglaudos fondai. Šis žingsnis neabejotinai supaprastins administravimą ir pagerins tokių projektų įgyvendinimo veiksmingumą. Silvia-Adriana Ţicău (RO) Europos regioninės plėtros fondas, Europos socialinis fondas ir Sanglaudos fondas yra priemonės, skirtos padėti valstybėms narėms remti ekonomikos plėtrą įvairiuose Europos regionuose. Tačiau akivaizdu, kad šių finansinių priemonių naudojimas susijęs su biurokratinėmis kliūtimis. Užuot stipriai sumažinus bendro finansavimo dydį, 2007-2013 m. vadovaujamasi didžiausius reikalavimus atitinkančių išlaidų sumos apskaičiavimu. Pasiūlymo dėl reglamento pataisos tikslas yra susitarimą, kuris grindžiamas proporcingumu (stebėjimo veiksmams, kurių išlaidos nesiekia 200 tūkst. EUR, leidžiama netaikyti 55 straipsnio nuostatų), pakeisti iš Europos socialinio fondo arba iš Europos regioninės plėtros ir Sanglaudos fondų finansuojamais veiksmais, kurių bendrų išlaidų suma nesiekia 1 mln. EUR. Šios pataisos taikymas atgaline data supaprastina bendrai iš struktūrinių fondų finansuojamų veiksmų valdymą ir didžiausius reikalavimus atitinkančių išlaidų sumos apskaičiavimo, ir priežiūros atžvilgiu. Neproporcingų administracinių kliūčių sumažinimas ypač bus naudingas mažosioms ir vidutinėms įmonėms, valdančioms projektus aplinkos, visuomenės įtraukimo, mokslinių tyrimų, naujovių ar energetikos srityse. Dėkoju. Andrzej Jan Szejna - (PL) Pone pirmininke, mažų projektų, bendrai finansuojamų Europos regioninės plėtros ir Sanglaudos fondų lėšomis, taip pat veiksmų, bendrai finansuojamų iš Europos socialinio fondo, atžvilgiu dabartinis priežiūros mechanizmas, be abejo, yra perdėta administracinkliūtis, neproporcinga atitinkamoms sumoms, ir yra didelis šių programų įgyvendinimo rizikos veiksnys. Pagal priežiūros mechanizmą pajamos gali būti skaičiuojamos net trejus metus pasibaigus programai. Todėl Komisija visiškai teisingai pripažino, kad būtina ir svarbu iš dalies pakeisti Reglamento 1083/2006 55 straipsnio 5 dalį. Šiais pokyčiais naudos piliečiams sumetimais siekiama veiksmingai supaprastinti dabartines struktūrinių fondų nuostatas. Pokyčiai palies tokias sritis, kaip aplinkos apsauga, visuomenės įtraukimas, moksliniai tyrimai, konkurencingumas ir energetika. Norėčiau pasakyti, kad esant dabartinei finansų ir ekonomikos krizei Lenkijoje dedamos didelės pastangos siekiant užtikrinti, kad būtų galima greitai naudoti struktūrinių fondų lėšas. Siekiama, kad lėšos būtų asignuojamos kaip galima greičiau. Ypač naujoms valstybėms narėms tai yra vienas iš galimų kovos su ekonomikos krize būdų. Turi būti galima greitai ir veiksmingai pasinaudoti struktūrinių fondų parama. Zuzana Roithová - (CS) Ir aš, ir daugybmažųjų įmonių galėtų tik padėkoti už tai, kad Komisija labai greitai, energingai ir atvirai sureagavo į valstybių narių ir europarlamentarų pasiūlymą į Reglamentą Nr. 1083 įtraukti papildomą išlygą. Teisės aktų supaprastinimas ir pataisų taikymas atgaline tvarka yra pati geriausia naujiena daugeliui mažųjų įmonių, kurių projektai neviršija 1 mln. EUR. Be to, šios pataisos gali būti reikšmingos Europos konkurencingumui ir ypač užimtumui. Manau, kad lankstus Europos Komisijos požiūris pranašauja daugiau gerų naujienų, susijusių su nedidelių projektų sudėtingų priežiūros procesų biurokratinio masto mažinimu ateityje. Vladimír Špidla Norėčiau padėkoti už diskusiją. Manau, kad išgirdome daug pasiūlymą remiančių argumentų. Neturiu ką pridurti. Tiesa, buvo iškeltas klausimas dėl vieno milijono ribos nustatymo metodo. Leiskite man trumpai paaiškinti. Visų pirma mes rėmėmės ankstesnių laikotarpių patirtimi, antra, buvo stengiamasi supaprastinti sistemą nepažeidžiant bendros jos pusiausvyros. Todėl buvo iškelta konkrečios ribos nustatymo idėja ir Komisija iškart atliko tyrimą šiuo klausimu. Remdamasi šiomis mintimis ir 2008 m. liepos 3 d. struktūrinių veiksmų darbo grupės pateiktomis rekomendacijomis, Komisija savo pasiūlyme nustatsumą, kuri, kaip supratau iš diskusijos, visiems atrodo priimtina. Stavros Arnaoutakis pranešėjas. - (EL) Pone pirmininke, ponios ir ponai, per šią didelę finansų krizę nepaprastai svarbu supaprastinti procedūras ir užtikrinti mechanizmų lankstumą. Šiuo atveju svarbus vaidmuo tenka sanglaudos politikai. 55 straipsnio pataisa yra geras Europos Sąjungos institucijų puikaus tarpusavio bendradarbiavimo pavyzdys. Todėl norėčiau ypač padėkoti Komisijos narei D. Hübner ir Europos Parlamento Pirmininkui už pasiūlymo priėmimą, kad dėl jo galėtume balsuoti iki šių metų pabaigos. Kaip vienas narys minėjo, šis sprendimas yra tikra Kalėdindovana. Procedūrų supaprastinimas bus naudingas Europos piliečiams, be to šįvakar mes garsiai paskelbėme, kad Europos piliečių labui esame pasirengę taisyti kai kuriuos reglamentus. Tiesioginės pataisos metodą reikėtų taikyti ir ateityje, nes paaiškėjo, kad biurokratinės procedūros trukdo įgyvendinti projektus. Esu įsitikinęs, kad naujosios nuostatos padės gerinti sanglaudos politikos prioritetų taikymą. Pirmininkas - Diskusijos baigtos. Balsuojama bus 2008 m. gruodžio 16 d., antradienį. <BRK>

Przepisy dotyczące konkurencji w zakresie ogólnych umów o współpracę (debata) Przewodniczący Następnym punktem posiedzenia jest debata w sprawie pytania ustnego skierowanego do Komisji przez panią poseł Bowles w imieniu Komisji Gospodarczej i Walutowej w sprawie przeglądu w sprawie przeglądu zasad konkurencji w odniesieniu do współpracy horyzontalnej - B7-0565/2010). José Manuel García-Margallo y Marfil Pani Przewodnicząca, Panie Komisarzu! 31 grudnia bieżącego roku stracą moc dwa rozporządzenia w sprawie wyłączeń grupowych - jedno odnosi się do porozumień specjalizacyjnych, drugie do badań i rozwoju. Komisja sporządziła dwa wnioski legislacyjne, dwa przedłożone temu Parlamentowi wnioski dotyczące rozporządzeń, które mają zastąpić wspomniane rozporządzenia tracące moc. Od przyjęcia pierwotnych przepisów upłynęło wiele czasu. Wprowadzono ważne zmiany w prawodawstwie, szczególnie pakiet modernizacyjny z 2003 roku, wydano niezwykle ważne wyroki sądowe w tym obszarze, a Komisja wyciągnęła wiele praktycznych wniosków. Komisja otwarła dwie rundy konsultacji z zainteresowanymi stronami, co jest słuszną praktyką z punktu widzenia dobrego stanowienia prawa i uzyskania wsparcia obywateli. Powstaje jednak następujące zasadnicze pytanie: jak Komisja zamierza wykorzystać odpowiedzi zainteresowanych w trakcie konsultacji? Czy zamierza je uwzględnić, czy opinie te zostaną po prostu wyrzucone do kosza? W związku z tym Parlament oraz Komisja Spraw Gospodarczych i Walutowych pragnie się dowiedzieć sześciu rzeczy. Które propozycje oraz konkretne pomysły przedstawione przez zainteresowane strony zamierza uwzględnić Komisja w trakcie projektowania i sporządzania tych rozporządzeń i nadawania im realnych kształtów? Po drugie, co Komisja sądzi o porozumieniach horyzontalnych nieobjętych zakresem rozporządzeń w sprawie wyłączeń dotyczących specjalizacji i badań oraz rozwoju? Co powiedziały zainteresowane strony w trakcie tej rundy konsultacji? Jakie korzyści - z punktu widzenia branży, gospodarki realnej i ochrony konkurencji - wypłyną z zaproponowania, by nowe rozporządzenia objęły umowy horyzontalne nieobjęte zakresem dwóch omawianych tu rozporządzeń w sprawie wyłączeń grupowych? Czy Komisja zamierza uwzględnić te porozumienia w sporządzanych przez siebie rozporządzeniach? Tak czy nie? Pytanie jest stosunkowo jasne. Trzeci problem szeroko omawiany w Komisji Gospodarczej i Walutowej to temat tak zwanych "zasadzek patentowych”, które, jak pan komisarz wie, mają miejsce, gdy jedna z instytucji uczestnicząca w ustanawianiu norm zataja informacje na temat posiadanych przez siebie patentów lub patentów, które planuje zarejestrować w przyszłości. Powoduje to poważne szkody i niedogodności u tych firm, które dysponują tymi informacjami i zobowiązują się działać w zgodzie z przyjętymi parametrami. Kwestia, która tu powstaje, jest osobliwa, ponieważ w grę wchodzą zakłócenia konkurencji i bariery na rynku krajowym - a to jest ciężki grzech naszej instytucji; czy przygotowując nowe rozporządzenia, Komisja zamierza zająć się problemem "zasadzek patentowych”, a jeżeli nie zamierza, to czy nie uważa, że konieczne będą przepisy uzupełniające, specyficzne dla sektora, tak by możliwe było zapobieganie naruszeniom praw patentowych? Czy Komisja zobowiązuje się zapewnić zintegrowane, spójne ramy prawne bez sprzeczności między przepisami dotyczącymi konkurencji a przepisami sektorowymi w dziedzinie praw własności intelektualnej? Pytania piąte i szóste dotyczą zarządzania gospodarczego, czy też - jeśli Państwo wolą - zarządzania konkurencją. Dowiedzieliśmy się, że musimy zapewnić zbieżność z innymi organami ds. konkurencji. A zatem ważne jest, byśmy dowiedzieli się, w jakim stopniu Komisja, przygotowując te rozporządzenia, posłużyła się orzeczeniami sądowymi organów krajowych i międzynarodowych. Ostatnie pytanie dotyczy kwestii szczególnie drażliwej dla mojej komisji, i z pewnością pan poseł Schwab będzie miał coś w tej sprawie do powiedzenia. Kwestia ta dotyczy łańcucha dystrybucji produktów żywnościowych. Oczywiste jest, że istnieje nierówność pod względem warunków między producentami, rolnikami, z jednej strony, a dużymi sieciami z drugiej. Czy Komisja zamierza coś uczynić, by zagwarantować równe, sprawiedliwe traktowanie słabszej strony tej umowy? Oto pytania, na które chciałbym, żeby odpowiedział Pan w sposób możliwie jak najbardziej pełny, jasny i dokładny. Maroš Šefčovič wiceprzewodniczący Komisji - Pani Przewodnicząca! Pragnę gorąco podziękować szanownemu posłowi za to pytanie, ponieważ to zaiste bardzo ważny obszar odpowiedzialności Unii Europejskiej. Konkurujące ze sobą firmy często ze sobą współdziałają, na przykład w zakresie badania i rozwoju, produkcji, zakupów, standaryzacji produktów i wymiany informacji. Jak Państwo wiedzą, może to być korzystne dla konsumentów i prowadzić do obniżenia cen, zwiększenia wyboru oraz poprawy jakości produktów. Omawiane tu umowy horyzontalne - możemy je nazwać horyzontalnymi, ponieważ współpracujące ze sobą przedsiębiorstwa działają na tym samym poziomie łańcucha dostaw - umożliwiają przedsiębiorstwom reagowanie na rosnącą presję konkurencyjną i na zmianę ich miejsca na rynku w wyniku globalizacji. Jednakże istnieje również ryzyko, że tego rodzaju umowy mogą stwarzać problemy związane z konkurencją, na przykład w przypadku gdy strony uzgadniają ceny, współdzielą ze sobą rynek lub określają limity produkcji. Komisja poświęciła ostatnie dwa lata na przegląd wytycznych w sprawie konkurencji w odniesieniu do umów horyzontalnych, przeprowadzając, między innymi, dogłębną ocenę oraz szerokie konsultacje. Nowe przepisy, które powinny zostać przyjęte do końca roku, będą o wiele bardziej szczegółowe, przyjazne dla użytkownika i przejrzyste, zapewniając tym samym lepsze wytyczne dotyczące dopuszczalnych rodzajów współpracy. Jak zawsze, Komisja musiała zapewnić delikatną równowagę między potrzebami różnych zainteresowanych stron. Dwa główne elementy nowych przepisów w sprawie konkurencji dotyczą ustanawiania norm i wymiany informacji. W odpowiedziach na konsultacje społeczne około dwóch trzecich zainteresowanych stron odniosło się do normalizacji. Dobrze funkcjonujący system ustanawiania norm ma zasadnicze znaczenie dla całej europejskiej gospodarki, a w szczególności dla sektora technologii informatycznych i komunikacyjnych. W wytycznych horyzontalnych promowany jest system ustanawiania norm charakteryzujący się przejrzystością i zapewniający przewidywalność kosztów licencjonowania praw własności intelektualnej. Taki system wymaga prób zapewnienia równowagi między często rozbieżnymi interesami przedsiębiorstw o różnym modelu biznesowym, uczestniczących w procesie wyznaczania norm. Na jednym końcu spektrum znajduje się innowator, a na drugim producent - i każdy z nich ma rożne priorytety i potrzeby. Nowe przepisy zapewnią zarówno wystarczające zachęty do dalszych innowacji, jak i przeniesienie tradycyjnych korzyści ze standaryzacji na konsumenta. Aby uniknąć konieczności oceniania umów w sprawie ustanawiania norm pod kątem przepisów dotyczących konkurencji i aby zapewnić im miejsce w tzw. "bezpiecznym porcie” - co oznacza, że uznaje się je za zgodne z przepisami dotyczącymi konkurencji - należy spełnić trzy podstawowe warunki. Pierwszym z nich jest prowadzenie przez każdą organizację normalizacyjną wyważonej polityki w zakresie praw własności intelektualnej, co obejmuje ujawnianie w dobrej wierze istotnych praw własności intelektualnej, a także zobowiązanie się do ich licencjonowania na sprawiedliwych, rozsądnych i niedyskryminujących warunkach. Drugim warunkiem jest otwartość i przejrzystość procesu normalizacji, tak by wszystkie zainteresowane podmioty miały możliwość uczestniczenia w nim. Trzecim warunkiem jest przejrzystość procesu normalizacji, umożliwiająca zainteresowanym stronom zasięganie informacji nt. przyszłych, bieżących i zakończonych prac. Wspomniano również o "zasadzkach patentowych”. Dotychczasowe doświadczenia, zarówno w UE, jak i w USA, świadczą o tym, że zasadzki patentowe mogą stanowić realny problem, uniemożliwiając branży oparty na rzetelnych informacjach wybór technologii dostępnej w ramach normy w oparciu o kryterium potencjalnego kosztu. Podejście Komisji polega na daniu organizacjom normalizacyjnym zachęt do określania jasnych zasad ujawniania informacji o patentach. Nie likwiduje ono wprawdzie ryzyka, ale je ogranicza. Dla kontrastu, w przypadku umów w sprawie badań i rozwoju zawieranych przez ograniczoną liczbę podmiotów - zazwyczaj tylko dwa - w wyniku wspomnianych konsultacji społecznych ujawniono, że zainteresowane strony uznały, iż nie ma de facto żadnego realnego zagrożenia zasadzkami patentowymi, ponieważ strony są zachęcane do wprowadzania innowacji na rynek, a wszelkie potencjalne problemy mogą być rozwiązywane z góry za pomocą zapisów umownych między stronami. Przejdę teraz do wymiany informacji: może być ona korzystna z punktu widzenia konkurencyjności, jeśli umożliwia przedsiębiorstwom gromadzenie ogólnych danych nt. rynku, umożliwiających im lepsze służenie klientom. Istnieją jednak również sytuacje, w których wymiana informacji rynkowych może być przedmiotem nadużyć, na przykład gdy przedsiębiorstwa wykorzystują informacje podlegające szczególnej ochronie, by koordynować postępowanie. W związku ze zdecydowanymi żądaniami zainteresowanych stron wytyczne zawierają nowy rozdział określający ogólne zasady oceny wymiany informacji pod względem konkurencji. Ostatnia kwestia podniesiona przez Parlament była związana z zagadnieniem spółdzielni zakupowych. Komisja konsekwentnie twierdzi, że wspólne grupy zakupowe zrzeszające mniejszych detalistów mogą być korzystne z punktu widzenia konkurencji, szczególnie w konfrontacji z dużymi dostawcami. Od 2000 roku wytyczne horyzontalne zawierają pozytywną ocenę tego rodzaju współpracy do określonej granicy udziału w rynku. W wyniku przeglądu Komisja proponuje uznanie umów zakupu - o ile udział rynkowy uczestników nie przekracza 20 % - za zgodne z przepisami dotyczącymi konkurencji. Ale Komisja jest również świadoma, że międzynarodowe sojusze zakupowe między dużymi detalistami mogą mieć negatywny wpływ na konkurencję - powstają tu kwestie, które należy rozpatrywać w kontekście prac Komisji nad lepszym funkcjonowaniem zaopatrzenia w żywność. Arturs Krišjānis Kariņš w imieniu grupy PPE - (LV) Pani Przewodnicząca, Panie Komisarzu! Nikt nie lubi przepłacać za towary, o których prawdziwej wartości nie ma zielonego pojęcia. Podobnie nie lubimy przepłacać w wyniku niegodnej umowy między przedsiębiorstwami. Polityka w zakresie konkurencyjności w Unii Europejskiej była jak dotąd ukierunkowana na nieuczciwe przedsiębiorstwa. Uregulowanie horyzontalnej współpracy między przedsiębiorstwami jest jednym ze sposobów pomyślnego rozwiązania przez Komisję problemu konkurencji, w przypadku którego przedsiębiorstwa współpracują ze sobą w takich sprawach jak badania i rozwój, pełne wykorzystanie zdolności produkcyjnych, dystrybucja wspólnych towarów i normalizacja. Należy z zadowoleniem przyjąć uwagę, jaką poświęcono kwestii normalizacji nowych przepisów dotyczących współpracy między przedsiębiorstwami. Umożliwi to przedsiębiorstwom i sektorom dokonywanie czytelnego wyboru patentów, które pragną wykorzystać. Każda norma jest oparta na patentach zarejestrowanych przez inwestorów i przedsiębiorstwa. Aby wprowadzić daną normę, konieczne jest posiadanie wiedzy co do tego, jakie konkretne rozwiązanie technologiczne jest oferowane i jakie wynagrodzenie spodziewa się uzyskać właściciel patentu z tytułu wykorzystywania jego patentu. Dlatego też powinniśmy wspierać mechanizm, dzięki któremu - w trakcie wyboru normy - zainteresowane strony będą w pełni świadome plusów i minusów tego czy innego wynalazku, a także ceny, jaką będą uiszczały za korzystanie z patentu. W życiu codziennym lubimy wybierać w oparciu o rzetelne informacje, dlatego też zupełnie nie dziwi, że przedsiębiorstwa inwestujące znaczne środki w opracowywanie i wytwarzanie nowych technologii z wysoką wartością dodaną również chcą mieć możliwość dokonywania takiego wyboru. Moim zdaniem nowe przepisy w sprawie współpracy horyzontalnej między przedsiębiorstwami przynajmniej częściowo pomogą przedsiębiorstwom uniknąć przepłacania za korzystanie z patentów. Dziękuję za uwagę. Antolín Sánchez Presedo Pani Przewodnicząca, Panie i Panowie! Konkurowanie nie jest przeciwieństwem współpracy. Istnieją zawierane między konkurującymi ze sobą na tym samym poziomie rynku przedsiębiorstwami umowy o współpracy, które są konkurencyjne i zgodne z pierwotnym źródłem unijnego prawa. Ze względu na bezpieczeństwo prawne, z uwagi na złożoność tematu i równowagę, jaką należy zapewnić, przedsiębiorstwa muszą dysponować narzędziami umożliwiającymi im stwierdzenie, które porozumienia horyzontalne naruszają zakazy określone w traktacie i ograniczają konkurencję. Obecny czas ma decydujące znaczenie, ponieważ wytyczne dotyczące porozumień horyzontalnych mają już dziesięć lat, a z końcem roku tracą moc rozporządzenia dotyczące porozumień specjalizacyjnych i porozumień w sprawie innowacji i rozwoju. Unia musi zatem bezzwłocznie uaktualnić te instrumenty i nie może sobie pozwolić na luksus luki prawnej, powodującej wątpliwości oraz niepewność i paraliżującej działalność przedsiębiorstw. Byłoby to niedopuszczalne obciążenie dla naszej gospodarki i wielka nieodpowiedzialność w sytuacji kryzysu wymagającego inicjatyw na rzecz ożywienia i stymulowania działalności przedsiębiorstw. Ponadto, jako że czas trwania przeglądu przedłużono do 31 grudnia 2022 r., Unia musi wyposażyć europejski przemysł w środki, które umożliwią mu sprostanie zasadniczym zmianom, jakie nastąpią na międzynarodowej arenie gospodarczej w nadchodzących latach. Kilka miesięcy temu - za prezydencji hiszpańskiej - Unia Europejska przyjęła strategię 2020, która stanowi poważne zobowiązanie do budowania zintegrowanego społeczeństwa opartego na wiedzy i innowacji. Nowe ramy legislacyjne muszą wspierać rozwój inteligentnej, spójnej gospodarki, zdolnej do spajania sieci przedsiębiorstw i do wykorzystania synergii istniejącej między przedsiębiorstwami poprzez umowy promujące normalizację, specjalizację, badania i rozwój korzystne dla europejskich konsumentów, ale również poprzez umowy przyczyniające się do rozwijania wspólnej produkcji, zakupu, handlu i promowania spółdzielni i grup biznesowych, szczególnie wśród małych i średnich przedsiębiorstw. Popieramy zamysł Komisji, by wykorzystać ten pakiet inicjatyw do zwiększania efektywności, promowania postępu naukowo-technicznego, zapewniania korzyści końcowym odbiorcom; krótko mówiąc - do poprawy ogólnej konkurencyjności i zrównoważonego rozwoju naszych przedsiębiorstw. Sylvie Goulard Pani Przewodnicząca! Posłowie - szczególnie moi koledzy García-Margallo y Marfil i Sánchez Presedo - wiele mówili o ożywionych dyskusjach, które toczyliśmy w Komisji Gospodarczej i Walutowej, a także o potrzebie szybkiego przyjęcia sprawozdań - mówił o tym przed chwilą pan Sánchez Presedo - które umożliwiłyby doprecyzowanie zakresu działalności naszych przedsiębiorstw. Ograniczę się do dwóch uwag, które mają raczej charakter ogólny i polityczny. Po pierwsze, kryzys skłonił mieszkańców wszystkich naszych krajów do ograniczenia działalności i wzbudził nastroje nacjonalistyczne i protekcjonistyczne, dlatego też my, posłowie do PE, jesteśmy szczególnie czujni, gdy w grę wchodzi poszanowanie rynku wewnętrznego i zapobieganie jego rozpadowi. W tym względzie stoimy przed wyzwaniem - widzę, że niektórzy moi koledzy z komisji potakują. To bardzo ważne i wiemy, że komisarz Barnier pracuje nad tym, wspierając sprawozdanie pana Montiego. My, posłowie Grupy Porozumienia Liberałów i Demokratów na rzecz Europy, prawdziwie wierzymy, że "rywalizacja równa się większa innowacja”. Musimy sobie jednak również zdać sprawę, że europejskie przedsiębiorstwa są częścią globalnej konkurencji i że z punktu widzenia małych i średnich przedsiębiorstw, a nade wszystko z punktu widzenia badań i rozwoju, szczególnie ważne jest budowanie pomostów. Dlatego musimy zapewnić, by konkurencja nie przeistoczyła się we wzajemne wyniszczanie się, z korzyścią dla innych regionów świata, które na dodatek nie zawsze praktykują szczególnie uczciwą konkurencję wobec swoich konkurentów. Dla nas bardzo ważne jest zatem, byśmy zdołali znaleźć sposób na unikanie nadużywania patentów, dopuszczając jednocześnie konkurencję oraz, oczywiście, respektując prawa własności, o czym już była mowa. Często wymaga to zapewnienia bardzo delikatnej równowagi. Wreszcie, na koniec pragnę bardzo mocno podkreślić, że zgadzam się z tym, co powiedział poseł García-Margallo y Marfil o konkurencji w dziedzinie produktów żywnościowych. Mamy w Europie do czynienia z dziwną sytuacją, gdyż w niektórych sektorach przyglądamy się konkurencji bardzo wnikliwie, a w innych o wiele mniej. Jasne jest, że brak proporcji między liczbą producentów a liczbą nabywców stwarza problemy z punktu widzenia konkurencyjności. Dlatego ogromnie się cieszę, Panie Komisarzu, że przychylił się Pan do słów pana posła Garcíi-Margallo y Marfila. Andreas Schwab (DE) Pani Przewodnicząca, Panie Komisarzu! Pozwolę sobie powtórzyć to, co powiedzieli moi koledzy i koleżanki z Parlamentu: cieszy mnie przede wszystkim to, że Komisja Europejska uwzględnia zdanie przedsiębiorców, państwa członkowskie i Parlament Europejski w przeglądzie przepisów dotyczących horyzontalnych porozumień o współpracy już na wczesnym etapie; przecież istniejące rozporządzenia w sprawie wyłączeń grupowych stracą z końcem roku moc. Wierzę, że projekt z maja 2010 roku zawiera ważne zmiany, zwłaszcza w dziedzinie norm i wymiany informacji, o których już mówiliśmy. Obydwie te zmiany przyniosą z sobą większą pewność prawną i jaśniejsze zasady dla przedsiębiorstw, co jest niezwykle istotne z punktu wiedzenia zgodności. Słyszeliśmy już, że respektowanie przepisów na europejskim rynku wewnętrznym jest zasadą, która musi być przestrzegana przez wszystkie przedsiębiorstwa. Konkurencyjność i innowacyjność są głównymi elementami gospodarki, dlatego też ważne jest, by dostosować przepisy z 2009 roku do naszej obecnej gospodarki i wprowadzić skuteczne mechanizmy wspierania zgodności i wdrażania przepisów dotyczących konkurencyjności w stosunku do przedsiębiorstw i organów publicznych. To właśnie z tego względu omawiane tu pytanie parlamentarne zyskało poparcie tak znacznej większości w Komisji, z czego się ogromnie cieszę. Pragnę zadać Panu pytanie w odniesieniu do wypowiedzianych przed chwilą przez Pana słów. Faktem jest, że umowy zakupu stosowane przez wielkie międzynarodowe sieci handlowe można uznać za horyzontalne umowy o współpracy. W zeszłorocznym komunikacie w sprawie funkcjonowania łańcucha dostaw żywności w Europie słusznie krytykował Pan siłę popytu, a tymczasem teraz wydaje się Pan postrzegać ją w bardzo pozytywnym świetle. Właśnie powiedział Pan, że popiera Pan współpracę drobnych sprzedawców detalicznych, pod warunkiem, że umowy zakupu nie przekraczają 20 % udziału w rynku. Moje pytanie do Pana brzmi: jaki jest powód zmiany pańskiego zdania na temat tych horyzontalnych umów zakupu? Jaka jest przyczyna tej zmiany nastawienia? George Sabin Cutaş - (RO) Pani Przewodnicząca! Przede wszystkim, ja również pragnę wyrazić swoje poparcie dla wniosku Komisji Europejskiej dotyczącego przeglądu przepisów dotyczących konkurencji w odniesieniu do współpracy horyzontalnej. Ich celem jest doprecyzowanie warunków otrzymania wyłączenia, ponowne określenie ograniczeń i zapewnienie informacji dotyczących praw własności intelektualnej. Kryzys gospodarczy i finansowy wyraźnie pokazał potrzebę zacieśnienia współpracy w tych dziedzinach i zapewnienia wspólnych globalnych ram regulacji gospodarki. Musimy również ocenić możliwość częstszej wymiany informacji dotyczących konkurencji, i to na szczeblu globalnym, a także możliwość stworzenia światowego ładu w tym obszarze. Usprawnienie umów o współpracy między konkurentami będzie promowało innowacje i pomagało pobudzać konkurencyjność europejskich przedsiębiorstw. W związku z tym myślę, że trzeba przeprowadzić analizę możliwości wprowadzenia - kiedy nadarzy się okazja - rozporządzeń dotyczących wyłączeń grupowych w odniesieniu do innych rodzajów umów horyzontalnych. Paul Rübig (DE) Pani Przewodnicząca! Uważam, że możemy uporządkować konkurencję poprzez wprowadzenie jednolitych przepisów, dlatego chciałbym dowiedzieć się, jakimi wariantami dysponujemy w sektorze telekomunikacyjnym, szczególnie w obszarze przydzielania częstotliwości, tak byśmy mogli uregulować aukcje, czy tzw. "konkursy piękności” w procesach telekomunikacyjnych. Przecież nowe technologie dostępne dzięki sieciom czwartej generacji otworzą przed nami mnóstwo możliwości. Podróżując do innego kraju w Europie, można stwierdzić, że wiele spośród cen ukazujących się na wyświetlaczu telefonu jest takich samych. Czy planuje Pan jeszcze bardziej pobudzać konkurencję w sektorze roamingu? W jaki sposób Pana zdaniem można sprawić, by roaming był przedmiotem właściwej konkurencji na rynku wewnętrznym i jak może Pan sprawić, by przy przekraczaniu granic geograficznych ceny nie rosły tysiąckrotnie? Maroš Šefčovič wiceprzewodniczący Komisji - Pani Przewodnicząca! Jestem bardzo wdzięczny szanownym paniom i panom posłom za tę debatę, ponieważ pomaga nam ona przygotować grunt pod bardzo ważne zmiany ram prawnych, które będą regulowały działalność naszych przedsiębiorstw w przyszłości. Zdecydowanie zgadzam się z tymi wszystkimi, którzy domagają się sprawiedliwej konkurencji, ponieważ tylko sprawiedliwa konkurencja może doprowadzić do ugruntowania sprawiedliwych praktyk, a także - co oczywiste - do zapewnienia realnych, a nie sztywnych cen. To bardzo ważne dla obywateli Europy: jak stworzyć środowisko sprzyjające osiąganiu przez nas pozytywnych wyników i zapobiegać jednocześnie sztywnym cenom na rynku? Mogę Państwa zapewnić, że poszukujemy wszelkich możliwych sposobów znalezienia rozwiązania, dzięki któremu ceny patentów nie będą zawyżane. Doskonale Państwo wiedzą z debaty w tej sprawie, jak trudne to jest. Mogę Państwu powiedzieć, że w Komisji jesteśmy bardzo nieszczęśliwi z opóźnienia - od tak długiego czasu nie jesteśmy w stanie znaleźć odpowiedniego rozwiązania dla patentów, a gdyby nie jego brak, bez wątpienia udałoby się stworzyć warunki umożliwiające ogromny krok naprzód w sprawie ochrony praw własności intelektualnej i poprawy Europy oraz uczynienia jej bardziej konkurencyjną pod względem ochrony patentowej na szczeblu międzynarodowym. Pewność prawa oraz nowe ramy prawne to dwie bardzo ważne kwestie, na których skupiamy się w naszych wnioskach. Przeprowadziliśmy dość szerokie konsultacje społeczne w tej sprawie. Otrzymaliśmy 190 odpowiedzi od przedsiębiorstw, firm prawniczych, uczelni i rządów, tak więc w ostatecznym rozrachunku uda nam się uzyskać odpowiednią równowagę. Jestem bardzo wdzięczny za podkreślenie znaczenia strategii UE 2020, ponieważ to właśnie przez wzgląd na nią musimy poprawić i zmienić ramy funkcjonowania przedsiębiorstw, poszukując sposobów tworzenia pozytywnego, sprzyjającego im otoczenia, tak by przedsiębiorstwa z branży badań i rozwoju oraz przedsiębiorstwa zajmujące się innowacjami mogły rozkwitać. Musimy również zastanowić się, jak mogłyby one wnieść dodatkową wartość dodaną do europejskich gospodarek i jak stworzyć warunki, które skłonią przedsiębiorstwa do pozostania w Europie, a nie poszukiwania możliwości produkcji towarów gdzie indziej. Mogę Państwa zapewnić, że był to jeden z elementów, które Komisja, a w szczególności moi koledzy, komisarze Almunia i Barnier, podkreślali w kontekście Aktu o jednolitym rynku. Dzięki wspólnemu rynkowi mamy bowiem nowe możliwości uwalniania nowego potencjału, otwierania nowych ścieżek i stwarzania warunków, które będą ważne dla zapewnienia rzeczywistych i solidnych postępów, szczególnie w sektorach B+R. Odpowiadając na konkretne pytanie pana posła Schwaba, który wskazał na różnicę podejścia Komisji do problemu sytuacji małych dostawców w konfrontacji z dużymi sieciami handlowymi, doszliśmy do wniosku, po bardzo poważnym procesie przeglądu i bardzo szerokich konsultacjach z zainteresowanymi stronami, z państwami członkowskimi, że proponowane teraz przez nas podejście lepiej odpowiada obecnej sytuacji i lepiej odzwierciedla uzyskane przez nas dane, dlatego też proponujemy tę drogę naprzód. Przewodniczący Otrzymałem dwa projekty rezolucji przedłożone w trybie art. 115 ust. 5 Regulaminu w imieniu Komisji Gospodarczej i Walutowej. Zamykam debatę. Głosowanie odbędzie się dziś, w czwartek, 25 listopada 2010 r. o godz. 12.00. (Posiedzenie zostało zawieszone o godz. 11.30 i wznowione o godz. 12.00)

Tabako dūmai: politikos alternatyvos ES mastu (diskusija) Pirmininkas Kitas punktas bus K.H. Florenz pranešimas Aplinkos apsaugos, visuomenės sveikatos ir maisto saugos komiteto vardu dėl Žaliosios knygos "Europa be tabako dūmų: politikos alternatyvos ES mastu". Karl-Heinz Florenz pranešėjas. - (DE) Pone Pirmininke, Komisare, džiaugiuosi, kad Europos Sąjunga vėl diskutuoja dėl tabako vartojimo. Vien tik mano šalyje kiekvieną dieną dėl tabako miršta 350 žmonių, taigi, labai teisinga šį klausimą spręsti Europos lygmeniu. Labai džiaugiuosi, kad komitetas nusprendpradėti iniciatyvą toliau skatinti rūkymo draudimą restoranuose, kavinėse ir baruose bei viešuosiuose pastatuose. Manau, kad tai teisingas sprendimas. Diskutuojama apie tai, ar reikia Europos ar nacionalinių teisės aktų, kurie galbūt būtų priimti Europos sistemoje. Tie, kurie vis dar mano, kad to nereikia, turėtų nepamiršti, jog Oro kokybės pagrindų direktyvoje, kurią pristatėme čia prieš keletą savaičių, ginčijomės, ar galime leisti, jog ore būtų 20 ar 25 ppm smulkiųjų dalelių. Komisare, vidutiniame bare šis skaičius siekia 540 gramų, o po vidurnakčio populiariame bare "Aviateur" - 1 730 gramų, taigi, matote, koks didelis yra skirtumas ir kaip tai yra būtina. Kitas labai svarbus punktas, jaudinantis mane jau daug metų, yra priedai. Netgi dabar į cigaretes galima dėti 600 priedų, o 70-80 iš jų yra įtraukti į "raudonąjį sąrašą". Tai yra labai toksiškos, kancerogeninės medžiagos, galinčios pakenkti jaunų žmonių vaisingumui ir sukelti jiems priklausomybę. Šios medžiagos turi būti labai kritiškai ir nuodugniai ištirtos, o išlaidas, žinoma, turės padengti gamintojai. Komisaro M. Kyprianou mintis apie tai, kad ši pramonturi išleisti paskutinius grašius tyrimams, yra apgailėtina. Todėl dėl išlaidų klausimas turi būti griežtai spręndžiamas kartu su Komisija. Manau, kad tai atskleis daug pagrindinių patogeninių cigarečių sudedamųjų dalių. Nepaisant to, cigaretės vis tiek yra pavojingos. Kitas svarbus punktas, mano nuomone, yra klausimas, ar per ilgą laiką mes galime priversti pramonę apmokėti kai kurias tabako sukeltas išlaidas. Kaip suprantu, mes daugelyje sričių įvedėme gamintojo atsakomybę: jeigu jūsų automobilis dėl kažkokio defekto įvažiavo į griovį, automobilio gamintojas turi už tai sumokėti. Komisare, norėčiau, kad jūs padarytumėte viską, kad būtų inicijuotas toks išlaidų paskirstymas tarp tabako gamintojų, nes, kai pagalvoju, mano šalis išleidžia 50 milijardų eurų, kad žmonės vėl atsistotų ant kojų. Kodėl tie, kurie niekad rankose nelaikcigaretės, turi būti į tai įtraukti? Tai labai neteisinga ir aš džiaugčiausi šiuose rūmuose matydamas žmones, turinčius pakankamai socialinio sąmoningumo ir dirbančius su šiuo klausimu. Išlaidos turėtų būti perkeltos ten, kur joms ir priklauso, tiems, kurie yra už jas atsakingi - gamintojams. Žinoma, jie atidėlios išlaidas. Suprantu, kad taip viskas vyksta socialinės rinkos ekonomikoje. Kasmet Europoje dėl rūkymo miršta tūkstančiai žmonių. Todėl mes privalome nustatyti atitinkamas, griežtas taisykles. Markos Kyprianou Komisijos narys. - Pone Pirmininke, norėčiau pradėti nuo pasveikinimo ir padėkos pranešėjui K.-H. Florenz. Manau, kad jis ir kiti čia esantys kolegos prisimena, kad nuo pirmos mano Europos Parlamente dienos aš labai tvirtai pasakiau, kad norėčiau matyti Europą be tabako. Manau, kad palaipsniui mes iš lėto artėjame link to. Norėčiau padėkoti K.-H. Florenz už jo darbą ir atsidavimą šioje srityje. Taip pat, pone Pirmininke, jums leidus, norėčiau pasveikinti K.-H. Florenz su gimimo diena, nes vakar buvo jo gimimo diena. Nenorėdamas sukelti tarpinstitucinės problemos, jo amžiaus neminėsiu, tačiau noriu jam palinkėti daug laimės. Norėčiau pasakyti, kad vietų, kuriose nerūkome Europos Sąjungoje daugėja, matoma gera tendencija ir žymus pagerėjimas, lyginant su ta situacija, kuri buvo prieš trejetą metų, kai tik Airija ir, atrodo, Italija buvo ką tik įvedusios šiuos draudimus. Dabar daug daugiau šalių pritaikšiuos išsamesnius draudimus, nors kai kurios su tam tikromis išimtimis. Netrukus prie to prieisiu. Manau, kad mes turime stengtis tai įgyvendinti - Komisija, valstybės narės ir, svarbiausia, Europos Parlamentas. Turiu pasakyti, kad Parlamento indėlis į Tabako direktyvą buvo gyvybiškai svarbus ir norėčiau interpretuoti šiandienos ataskaitą kaip paramą aplinkos, kurioje draudžiama rūkyti, politikai. Tai pat labai džiaugiuosi, kad ataskaitoje labai teigiamai ir konstruktyviai traktuojama Komisijos žalioji knyga, ypač palaikant Komisijos nuomonę, kad tik vosiškas rūkymo uždraudimas gali tinkamai apsaugoti piliečių ir darbuotojų sveikatą. Turime būti atviri šia tema. Visų pirma, išsamus rūkymo uždraudimas apsaugo nuo pasyvaus rūkymo, atbaido žmones, ir ypač jaunimą, nuo rūkymo ir daugelį žmonių paskatina mesti rūkyti. Labai svarbus faktorius yra tai, kad tai sukuria lygesnes sąlygas skirtingiems operatoriams, ypač pramogų pramonėje, nes, norint taikyti išimtis, turi būti atskiros, sandarios salės, neigiamas spaudimas, atskiros ventiliacijos sistemos. Visam tam reikia tam tikrų lėšų, kurias ne visi operatoriai gali skirti. Taip sukuriamos lygesnės sąlygos ir yra lengviau jas sustiprinti, kai netaikomos išimtys. Iš Europos Sąjungos bei kitų jurisdikcijų, kurios dar prieš mus įvedtokius draudimus, matome, kad nebuvo jokio neigiamo poveikio svetingumo sektoriui. Iš tiesų, daugeliu atveju pelnas tik padidėjo. Dabar man svarbus yra rezultatas. Mes stengiamės jo pasiekti. Procedūra, kuria tai pasiekiam, man nėra tokia svarbi, ar būtų taikomi Europos teisės aktai, nacionaliniai teisės aktai ar, kai kuriais atvejais, regioniniai teisės aktai, mums svarbiausia pasiekti tikslą. Aš esu pasiruošęs ir norėsiu pritarti žingsnis po žingsnio metodui, kurio tikslas bus išsamaus uždraudimo įvedimas. Kur mes esame šiandien? Norėčiau tai paminėti. Mes jau įvedėme visiškus draudimus Airijoje ir Jungtinėje Karalystėje, visoje Jungtinėje Karalystėje. Švedija, Italija, Malta, Lietuva, Estija ir Suomija jau įvedgana griežtus rūkymo draudimus, nors ir su išimtimis specialiose, sandariose salėse, kaip jau minėjau, su atskiromis ventiliavimo sistemomis. Prancūzija pasekšiuo pavyzdžiu taikyti dviejų pakopų metodą ir kitais metais joje bus panaši situacija. Belgijos, Ispanijos ir Nyderlandų svetingumo vietose mes turime tuos pačius apribojimus, tačiau su daugiau išimčių. Procesas taip pat prasidėjo tokiose šalyse kaip Vokietija ir Austrija, kuriose jau vykdomos iniciatyvos, skirtos stiprinti esamus reglamentus dėl nerūkymo. Kaip jūs žinote, mes priėmėme Žaliąją knygą. Konsultavomės ir diskutavome su Taryba ir dabar su Europos Parlamento pagalba planuoju viso to imtis ir tada nuspręsti, koks bus kitas europinio lygmens žingsnis ir kokių veiksmų reikėtų imtis. Mes taip pat esame įsipareigoję pagal Tarptautinę tabako kontrolės pagrindų konvencijos prievolę nuspręsti, kokie turėtų būti tolesni žingsniai. Pereisiu prie kito į ataskaitą įtraukto klausimo - Tabako produktų direktyvos ir manau, kad tai yra labai svarbus klausimas. Šiais metais mes parengsime antrą ataskaitą dėl šios direktyvos ir išanalizuosime direktyvos įgyvendinimo būklę bei nustatysime sritis, kuriose reikalingi tolesni pakeitimai. Apie tai bus diskutuojama remiantis ataskaita. Kai kurie šios dienos ataskaitoje esantys klausimai bus įtraukti į mūsų klausimus, pavyzdžiui, klausimai dėl tabako sudedamųjų dalių reglamentavimo, tabako produktų ženklinimo reikalavimų ir produktų bei gamintojų patikimumo. Norėčiau paminėti du punktus. Vienas yra vaizdo įspėjimų klausimas. Kaip jums žinoma, mes sukūrėme duomenų banką su įvairiomis nuotraukomis bei paveikslėliais, kurie gali būti naudojami kaip vaizdo įspėjimai, tačiau turiu pripažinti, kad labai liūdina tai, jog kol kas tik nedaugelis valstybių narių jais pasinaudojo. Aš tikrai dėl to apgailestauju. Pateiksiu jums pavyzdį. Peržiūriu savo užrašus ir matau, kad tik Belgija pritaikšiuos vaizdinius įspėjimus. Rumunija tai padarys kitais metais, ir dar kitais metais tai ketina padaryti JungtinKaralystė. Suomijos ir Latvijos vyriausybės įsipareigojo, kad jos planuoja tai padaryti artimoje ateityje, ir tai atsitiko po daugelio valstybėms narėms skirtų raginimų. Yra daug šalių už Europos Sąjungos ribų, kaip kad Šveicarija ir Naujoji Zelandija, su kuriomis mes pasirašėme susitarimus, leidžiančius joms naudotis mūsų paveikslėliais bei patarimais, taigi, mano nuomone, situacija Europos Sąjungoje yra labai liūdinanti, todėl mes labai rimtai svarstome dėl atitinkamos direktyvos pakeitimo ir privalomo įsipareigojimo naudoti vaizdinius įspėjimus. Mane taip pat labai domina Parlamento pasiūlymas vaizdinius įspėjimus teikti abejose pakelio pusėse. Mes tai išnagrinėsime. Dabar visur yra taikomas tabako reklamos draudimas. Turėjome problemų su kai kuriomis valstybėmis narėmis. Mums pavyko jas atrinkti, vienas teisiniai veiksmais, kitas įtikinėjimais, tačiau dabar tai taikoma visur. Vienas specifinis aspektas, kurį norėčiau paminėti, yra mūsų neseniai priimta iniciatyva įtikinti ne ES šalis nebeleisti tabako pramonei remti Formulės-1 lenktynių. Kaip žinote, mes neturime teisinės eksteritorinės jurisdikcijos, tačiau, kita vertus, kadangi šie renginiai yra transliuojami Europoje ir juos žiūri Europos piliečiai, jie daro poveikį Europos jaunimui, pažeidžia Europos teisės aktus ir politiką šioje srityje, todėl aš susisiekiau su dalyvaujančiais privataus sektoriaus atstovais ir atitinkamomis šalimis, kurios vis dar leidžia tabako pramonei remti Formulės-1 lenktynes. Laimė, tikriausiai greitai turėsime teigiamų rezultatų, tačiau aš šio klausimo nepaliksiu. Dar kartą norėčiau padėkoti pranešėjui bei Parlamento nariams, kurie prisideda prie šių pastangų. Mane labai jaudina tai, kad Europos Sąjunga, kurioje yra aukščiausi švietimo ir gyvenimo standartai, žmonės vis dar miršta nuo ligų, kurių galima išvengti. Daugiau nei 600 000 žmonių miršta nuo tabako sukeliamų ligų. Manau, kad mes galime paskatinti keisti tokį gyvenimo būdą. Marianne Thyssen PPE-DE frakcijos vardu. - (NL) Pone Pirmininke, ponios ir ponai, lygiai prieš 20 metų, būdama Belgijos valstybės sekretoriaus patarėja sveikatos klausimais, aš turėjau galimybę parengti reglamentus, kurie turėjo įtakos pirmajam nacionaliniam dekretui dėl draudimo rūkyti viešose vietose Europos Sąjungoje. Ponios ir ponai, jaučiu, kad su rezoliucija, dėl kurios rytoj balsuosime, mes vėl esame pradininkai šioje srityje. Be jokios abejonės, Žaliosios knygos iniciatyva ir puiki K.-H. Florenz ataskaita parodmums kelią. Kiekvienas, skaitydamas rezoliuciją, gali prieiti prie vienintelės išvados, kad Europos Parlamentas siekia visiško rūkymo netoleravimo. Prašoma nedelsiant uždrausti pavojingus priedus, taip pat efektyviai taikyti produktų patikimumą tabako gamintojų atžvilgiu. Tai yra pavyzdžiai skyrių, kurie kalba patys už save. Čia taip pat raginamas neribojamas rūkymo draudimas viešose vietose, uždarose darbo vietose, įskaitant maitinimo ir gėrimo įstaigas. Tačiau mano frakcija mano, kad reikia atsižvelgti į neseniai kai kurių valstybių priimtus sprendimus, raginančius skirti daug investicijų, kurios dar nebuvo nurašytos, daugeliui sektorių. Į tai reikia atsižvelgti, tačiau, mūsų galutinis ilgalaikis tikslas, kurios neabejotinai bus sąmoningai siekiama, turi būti neribojamas rūkymo draudimas, apimantis ir tokias vietas. Šiuo klausimu vėjas mums yra palankus. Remiantis Eurobarometro ir kitais patikimais tyrimais, žmonės mus palaiko. Visiems, kurie vis dar abejoja dėl to, ar reikia intervencijos, norėčiau pasakyti, nuo tada, kai pirmadienio popietę mes atvykome čia, į Strasbūrą, nuo pasyvaus rūkymo pasekmių turėjo mirti 480 Europos gyventojų. Ponios ir ponai, turime imtis veiksmų. Mano frakcija ketina tam skirti maksimaliai pastangų ir remti visas prieš rūkymą nukreiptas kampanijas. Glenis Willmott PSE frakcijos vardu. - Pone Pirmininke, Tarptautinmokslinių tyrimų dėl vėžio tarnyba neseniai išnagrinėjo visą galimą ryšį tarp pasyvaus rūkymo ir vėžio. Pasaulio sveikatos organizacija sukvietnepriklausomus tarptautinius mokslininkus iš 12 pasaulio šalių. Jie priėjo prie išvados, kad pasyvus rūkymas yra kancerogeninis, ir kad buvimas šalia rūkančių 25-30 proc. padidina nerūkančiųjų riziką susirgti plaučių vėžiu. Be jokios abejonės, darbo vietose ir uždarose viešose vietose žmonės turi teisę būti apsaugoti nuo kitų žmonių skleidžiamų tabako dūmų. Nepamirškime, kad didžioji dalis gyventojų yra nerūkantys. Geriausias problemos sprendimo būdas yra išsamus rūkymo draudimo reglamentas valstybių narių lygmeniu, akcentuojantis draudimą rūkyti visose uždarose erdvėse ir darbo vietose. Todėl aš nesutinku su K.-H. Florenz pateiktu 3 pakeitimu, kuriame prašoma ribotų išimčių. Bet kokios išimtys turi būti minimalios. Aš taip pat nesutinku su jo 2 pakeitimu, kuriame išbraukiamas pasiūlymas dėl Pagrindų direktyvos dėl saugumo ir sveikatos darbo vietoje, reikalaujančios, kad visi darbuotojai užtikrintu, jog darbo vietoje nebūtų rūkoma, pakeitimo. Darbdaviai yra atsakingi už darbuotojų sveikatos apsaugą. Be to, prieštarauju bet kokiam siūlymui daryti išimtis maistu neprekiaujantiems barams. Tai ne tik kenkia darbuotojams, bet ir lemtų nelygybę sveikatos atžvilgiu. Pavyzdžiui, Jungtinėje Karalystėje maistu neprekiaujantys barai mažiau palankioje situacijoje esantys sudaro pusę visų barų, o labiau pasiturinčiose vietose - ketvirtį. Taip pat manau, kad informacinės priemonės apie rūkymo keliamą pavojų yra gyvybiškai svarbios. Didesni ir ryškesni vaizdiniai įspėjimai yra tokio informavimo dalis, todėl negaliu pritarti 6 pakeitimui, kuriuo panaikinama 16 straipsnio dalis dėl tokių įspėjimų. Manau, vis sutiksime, kad privalome imtis veiksmų, siekiant apsaugoti žmones nuo rūkymo. Kuo jaunesni žmonės pradeda rūkyti, tuo sunkiau vėliau atsikratyti šio įpročio. Todėl skatinu pritarti 4-ai ataskaitos daliai, kuria siekiama iki 2025 m. jaunų rūkorių skaičių sumažinti 50 proc. ir atmesti K.-H. Florenz pateiktą 1 pakeitimą, kuriuo raginama panaikinti šią straipsnio dalį. Rūkymas sukelia milžiniškas sveikatos problemas tiek rūkantiems, tiek ir nerūkantiems gyventojams, ir žinau, kad kai kurie kolegos jaučia, jog kramtomojo tabako vartojimas yra geresnalternatyva. Tačiau negaliu pritarti priemonėms, kurios gali lemti platesnį kramtomo tabako vartojimą, nes jis sukelia kitokias sveikatos problemas, įskaitant burnos vėžį. Nėra prasmės vieną pavojų sveikatai pakeisti kitu. Jei mes rimtai imsimės gerinti savo piliečių sveikatą, tuomet privalome skatinti visas valstybes nares taikyti reikiamas priemones, kad Europa be rūkymo taptų realybe. Gal galėčiau tik pasiūlyti, kad mes padarytume gerą pradžią, sustiprindami draudimus rūkyti čia, mūsų pačių Parlamento patalpose? Jules Maaten Pone Pirmininke, Komisijos Žaliojoje knygoje ir K.-H. Florenz ataskaitoje yra nurodyti puikūs terminai. Iš tiesų dabar pats laikas Europos Sąjungai sugrįžti prie tabako klausimo, nes apie šią sritį buvo per ilgai tylima. K.-H. Florenz ataskaitoje teisingai akcentuojamas jaunimo rūkymas ir žalingas pasyvaus rūkymo darbo vietose, visuomeniniuose pastatuose ir maitinimo bei gėrimo įstaigose poveikis. Tyrimai rodo, kad 90 proc. rūkorių rūkyti pradėjo iki aštuoniolikos metų, dar būdami vaikai. Aš labai džiaugiuosi ambicingais H.-K. Florenz ataskaitos tikslais sumažinti rūkymą tarp šios amžiaus grupės atstovų. Jaunimas lengviau pasiduoda spaudimui, o žalingas poveikis sveikatai šiai grupei yra didesnis. Todėl tikiuosi, kad valstybės narės, žinoma, tos, kurios mano, kad jos pačios gali padaryti visa, ką geriausia, ir kad mes jokiu būdu per daug nesikištume, atsakys į šių rūmų raginimą pačioms įsipareigoti iki 2025 m. sumažinti žalingą rūkymo poveikį jaunimui, kad jos galėtų imtis veiksmų, tarpusavyje sutardamos taip daryti. Dėl pasyvaus rūkymo ir bendro rūkymo draudimo svarus liberalus principas yra tai, kad vieno asmens laisvbaigiasi ten, kur prasideda kito asmens laisvė, ir koks dar geresnis šio principo pavyzdys galėtų būti už priverstinį pasyvų rūkymą? Pasyvus rūkymas daro didelę žalą visuomenės sveikatai ir Europos ekonomika dėl jo patiria išlaidų. Kasmet daugiau nei 79 000 suaugusiųjų valstybėse narėse miršta nuo pasyvaus rūkymo ir yra įrodymų, kad pasyvus rūkymas darbo vietoje 2002 m. Europos Sąjungoje sukėl7 000 mirčių, kai tuo tarpu pasyvus rūkymas namuose sukėldar 72 000 mirčių. Žinoma, tokiose šalyse kaip Airija, Škotija ir Italija jau įgyta daug tokio draudimo rūkyti patirties ir ta patirtis yra tiktai teigiama. Šių šalių komentarai, įskaitant komentarus žmonių, kurie labai skeptiškai žiūrėjo į tokią priemonę, yra labai pozityvūs. Taigi, bandoma rūkymą uždrausti ir Europos lygmeniu. Neseniai Aplinkos apsaugos, visuomenės sveikatos ir maisto saugos komitete šie rūmai nusprendšiuo metu nenustatyti rūkymo draudimo Europoje, o paliktų šias priemones valstybėms narėms. Manau, kad tai yra teisingas sprendimas, nes toks prieštaringas sprendimas turėtų būti priimamas kuo arčiau piliečių, tai yra valstybių narių arba regioniniu lygmeniu. Todėl tų valstybių narių, kurios jau yra uždraudusios rūkymą savanoriškai pasirašydamos Europos chartiją, raginimas vartotojams suteikti daugiau aiškumo, man atrodo, yra daugiausia, ko šiandien galima pasiekti. Labai gerai yra tai, kad ši diskusija, kuri neabejotinai įvyko, yra skatinama. Ir šia prasme aš noriu pagirti komisarę dėl jos Žaliosios knygos. Šis klausimas yra įtrauktas į visų valstybių narių darbotvarkę. Pone Pirmininke, norėčiau pateikti keletą baigiamųjų pastabų dėl Direktyvos dėl tabako produktų. K.-H. Florenz ataskaita taip pat siekiama peržiūrėti šią Direktyvą. Aš pritariu viskam, kas yra sakoma Direktyvoje apie vaizdinius įspėjimus ant cigarečių pakelių. Tragiška, kad tiek mažai valstybių narių tuo pasinaudojo, asmeniškai aš pasisakyčiau už tai, kad vaizdiniai įspėjimai būtų reglamentuojami įstatymo. Be to, turėtų būti įmanoma šiuos įspėjimus panaudoti kitokiais būdais, pavyzdžiui, informaciniuose bukletuose apie tai, kaip mesti rūkyti, kaip kad buvo padaryta Kanadoje. Tokia patirtis buvo teigiama ir, man atrodo, jog tai yra gera idėja. Hiltrud Breyer Pone Pirmininke, Komisare, ponios ir ponai, norėčiau, nors ir pavėluotai, pasveikinti jus, pone K.-H. Florenz su gimimo diena. Žinome, kad rūkymas žudo. Kasmet nuo jo miršta 650 000 žmonių ir dar 79 000 suaugusiųjų miršta nuo pasyvaus rūkymo. Mus džiugina Komisijos parodytas atsidavimas ir energija šioje srityje, ir malonu, kad Aplinkos apsaugos, visuomenės sveikatos ir maisto saugos komitetas pateikaiškius ir tvirtus pasiūlymus. Mums taip pat pritaria dauguma piliečių. Beveik 70 proc. jų nerūko, dauguma rūkorių nori mesti rūkyti, o Eurobarometro tyrimas aiškiai parodė, kad 86 proc. apklaustųjų, nori, kad būtų uždrausta rūkyti darbo vietose, kai tuo 84 proc. pasisako už draudimą rūkyti patalpose ir 77 proc. nori, kad restoranuose būtų visiškai nerūkoma. Todėl mes esame labai susirūpinę pranešėjo pateiktais pakeitimais, nes 3 pakeitimas reikštų visišką šios stiprios mūsų komiteto ataskaitos susilpninimą. Iš esmės tai reiškia draudimą be išimčių, ir mes visi žinome, kas būna su išimtimis - jos greita tampa taisykle. Paimkime, pavyzdžiui, Vokietiją, kurioje dėl Briuselio pateiktų nuostatų ir Europos lygio diskusijų įvyko pastebimas progresas. Būtų pražūtinga, jei Europos Sąjunga šiame procese liautųsi palaikyti piliečius sveikatos apsaugos srityje ir jei mums nepavyktų to įžvelgti. Todėl tikiuosi, kad rytoj mes atmesime 3 pakeitimą ir pasisakysime už tvirtą Europos sveikatos apsaugą, kad galėtume visoje Europoje įvesti nerūkymo zoną. Jens Holm GUE/NGL frakcijos vardu. - (SV) Ačiū. Vien tik ES kasmet nuo rūkymo miršta 650 000 žmonių ir dar 80 000 žmonių miršta nuo pasyvaus rūkymo. Ši liūdna statistika aiškiai rodo, kad kovodami su rūkymu privalome padaryti viską, kas įmanoma. Karl-Heinz Florenz pateikdaug gerų pasiūlymų dėl veiksmų, kaip kad esamų teisės aktų sugriežtinimas, atgrasinantys užrašai ant cigarečių pakelių, priemonės, skirtos apsaugoti jaunimą nuo pradėjimo rūkyti, priemonės, skirtos padėti rūkoriams, norintiems atsikratyti šio įpročio ir priemonės, skirtos paremti valstybes nares kovoje su rūkymu. Tai yra gerai. Tačiau aš nepritariau tam, kad visuomenės sveikatos srityje ES būtų suteikta daugiau galios, ypač, kai valstybės narės jau ir taip gerai dirba. Rūkymo uždraudimas baruose yra geras pavyzdys. Mažiausiai dešimt valstybių narių vienaip ar kitaip draudžia rūkyti baruose ir kavinėse. Tai 2004 m. prasidėjo Airijoje ir greitai išplito Švedijoje, Italijoje, Suomijoje, Maltoje, Belgijoje ir taip toliau. Vyksta dar daugiau. Negi turėtume dabar sustabdyti šį gerų pavyzdžių rodymo procesą ir laukti centrinių ES teisės aktų? Ne, manau, kad ne. Leiskime plisti geriems pavyzdžiams. Pastebėjau, kad savo ataskaitoje K.-H. Florenz rašo, kad jis nori paraginti visas valstybes nares įvesti neribojamą rūkymo draudimą. Tai gerai. Kaip suprantu, tai reiškia, kad mums nereikia eiti aplinkkeliais per Europos Komisiją ir rizikuoti, kad tokį pasiūlymą atmes tabako pramonės lobistai. Ar galų gale nėra pavojinga viena ranka duoti, o kita atimti? Mes raginame žmones nustoti rūkyti ir tuo pat metu ES ir toliau kiekvienais metais tabako auginimui skiria didesnes nei milijardo eurų subsidijas. Kasmet po 1 000 milijonų. Šios subsidijos, be jokios abejonės, turi būti panaikintos. Kaip įmanoma greičiau! Koenraad Dillen Pone Pirmininke, ponios ir ponai, aš nebesikartosiu, keturios pasisakymui skirtos minutės yra pernelyg brangios, tik, kaip ir daugelis pasisakiusiųjų, pasakysiu, kad pritariu šio rezoliucijos projekto pagrindinėms kryptims. Informacinės programos ir prevencinės priemonės, skirtos mažinti jaunų rūkorių skaičių ateinančiais metais, taip pat yra tiktai sveikintinos. Tą patį galima pasakyti apie tabako sukeliamas mirtis bei mirtis keliuose ir alkoholio sukeltas mirtis. Iki šio punkto aš viskam pritariu. Tačiau turime išlikti protingi. Taip kaip mes nesustabdome eismo įvykių ar toksiškų išmetamųjų dujų, ar neišgujame vyno ar alaus dėl jų sukeliamos kepenų cirozės, nuo kurios kenčia kai kurie politikai, taip ir dėl tabako, turime vadovautis sveiku protu ir bet kokia kaina vengti veidmainiavimo. Aš svarstau apie sveikatos gynėjus mano šalyje, kurie užsipuola tabaką, tačiau prieš keletą metų legalizavo lengvuosius narkotikus. Ponios ir ponai, šioje rezoliucijoje yra keletas kraštutinių dalykų. Iš principo ir toliau šioje srityje nereikalingi jokie viršvalstybiniai reglamentai. Europa turėtų gerbti subsidiarumo principą ir viskam, ko ji nori, gauti savo piliečių pritarimą. Pavyzdžiui, prieš keletą metų direktyvoje buvo nurodyta, kad tabakas taip pat turi būti ženklinamas. Tai gerai, tačiau tuomet iš karto iškėlgalvą biurokratija. Etiketturėjo uždengti 30 proc. pakelio, 35 proc. turėjo būti dviem kalbom. Tekstas turi būti užrašytas juodomis raidėmis, su juodu, mažiausiai 3 mm rėmeliu ir daugiausiai 4 mm storio, šriftas turi būti Helvetica ir taip toliau. Europa nori viską diktuoti ir niekas nesupranta, iš kur kyla visuomenės susierzinimas. Antra, ponios ir ponai, yra veidmainiaujama su subsidijomis tabako augintojams, kurios praėjusiais metais išaugo iki 900 milijonų eurų per metus. Dabar jos buvo sumažintos iki 300 milijonų eurų, tačiau vis tiek ši suma yra daug kartų didesnnei ta, kuri yra skiriama informacijai, skatinančiai jaunimą mesti rūkyti. Panašiai yra ir su mūsų valstybėmis: Briuselyje pakelis cigarečių dabar kainuoja 4.30 eurų, iš kurių 3.30 atitenka Belgijos valstybės, kuri išleidžia keletą milijonų prieš tabaką nukreiptai informacinei kampanijai, akcizo mokesčiui. Milijardai iš akcizo mokesčių gaunamų eurų galėtų padėti finansuoti kovos su plaučių vėžiu išlaidas. Atleiskite man už ciniškumą. Taigi, ką mes ruošiamės daryti? Uždrausti subsidijas ir nuskriausti savo Europos ūkininkus, importuojant tabako produkciją iš užsienio? Į šiuos klausimus taip pat reikia atsakyti, jei nenorim pasinerti į perdėtą lyrizmą, antraip tai bus piliečių akių dūmimas. Deja, aš nerandu atsakymo į šiuos klausimus. Ponios ir ponai, nepersūdykime, nes tos didaktinės kalbos kartais ima mane pykinti. Iš tiesų, mane nuo to tiesiog krato. Europa be tabako dūmų. Kokie gražūs žodžiai. Koks puritonizmas. Nusidėjėliai turi būti nubausti. Susilaikykime nuo perdėto rūkančių gyventojų, kurių yra 30 proc., niekinimo. Netapkime prieš tabaką kovojančiais ajatolomis, kaip kartą manęs maldavo Prancūzijos socialinių reikalų ministras. Nepatekime į Amerikos sąlygas. Kalifornijoje yra norinčių taip pat nuo 2009 m. uždrausti žmonėms rūkyti jų pačių namuose. Įsivaizduokite! Kaip jie tai padarys? Su komandosais ir skundėjais? Kiekvienuose namuose įves privalomus tabako detektorius? Ar mes norime sekti šiuo pavyzdžiu? Ar mes seksime jų pėdomis? Ar uždrausime skaityti Simenoną dėl to, kad inspektorius Megrsu savo pypke yra blogas pavyzdys jaunimui? Nepraraskime sveiko proto. Daugumoje Europos šalių, kaip pavyzdžiui Italijoje, Prancūzijoje ir Skandinavijos šalyse ir taip pat mano šalyje, rūkymas jau seniai yra išguitas iš parduotuvių ir restoranų, ir tai yra gerai. Tam padaryti joms Europos nereikia. Sakyčiau, ilgalaiklaisvė. Leiskime tiems restoranų vadovams, kurie to nori, turėti nedidelį kambariuką, kuriame klientai, kartais mėgstantys išgėrę puodelį kavos, surūkyti cigarą. Kas žino, gal rytdienos Europoje kava taip pat bus uždrausta, nes prie kofeino taip pat yra priprantama. Turbūt būtų geriausia, jei Komisija paliktų žmonėms tik duoną ir vandenį. Eija-Riitta Korhola (FI) Pone Pirmininke, be rūkorių, rūkymo sukeliamo pavojaus rizikos grupėje yra milijonai kitų europiečių. Europos be tabako dūmų sukūrimas ir pasyvaus rūkymo prevencija yra dvi pagrindinės Europos aplinkosaugos ir visuomenės sveikatos politikos užduotys. Valstybės narės taip pat įsipareigojo įgyvendinti šį tikslą per tarptautinę teisę, ir, išskyrus Italiją bei Čekijos Respubliką, visos Europos Sąjungos valstybės narės, Pasaulinės sveikatos organizacijos pagrindų konvencijoje piliečių apsaugą nuo tabako dūmų pripažino pagrindine teise. Ši teisturi būti veiksmingai ginama. Iš visų Komisijos pateiktų pasirinkimų status quo laikymasis nėra tinkamas pasirinkimas. Savanoriškomis procedūromis nepavyko apsaugoti žmonių nuo tabako dūmų. Norėčiau padėkoti pranešėjui už tai, kad jis pasisakuž teisines gynybos priemones, kaip už efektyviausią kovos su šia problema būdą. Mes ypač norime apsaugoti dvi grupes: vaikus bei jaunimą ir darbuotojus. Tačiau negalime tiesiog paimti ir taikyti bet kokias taisykles. Naudodamiesi savo galiomis privalome išlikti racionalūs. Pritarimas tam, kad visoje Europos Sąjungoje būtų uždrausta pardavinėti tabako produktus jaunesniems nei 18 metų asmenims ir rūkymo apribojimas privačiuose automobiliuose, kai juose yra yra nepilnamečių, yra šiek tiek skirtingi dalykai. Šiuo atveju aš labiau apeliuočiau į tėvų sąmoningumą ir diskretiškumą. Neverskite savo vaikų kvėpuoti mirtinu oru. Teisės aktų leidėjai turėtų būti atsargūs siekdami, kad būtų laikomasi įstatymų, kurių taikymo praktiškai neįmanoma stebėti. Taip pat reikia pabrėžti prevencinio darbo ir įvairių kampanijų svarbą. Tačiau, siekiant apsaugoti darbuotojus, būtina visose valstybėse narėse įvesti visapusišką rūkymo draudimą. Taip pat norėčiau iškelti gamintojų atsakomybės klausimą. Tabako produktų direktyva turėtų būti iš dalies pakeista, įtraukiant gamintojų atsakomybę finansuojant sveikatos išlaidas, sukeltas tabako vartojimo. Rūkymas yra susijęs ne tik su rūkoriais, nes milijonines išlaidas, kurias visuomenpatiria dėl tabako vartojimo, turi padengti nerūkančiųjų dauguma. Ttai, kad priversime žmones jausti kaltę, niekuo nepadės, be tai yra skurdi politika, tačiau faktus reikia paminėti. Rūkymas kainuoja pernelyg brangiai. Jis kainuoja gyvybes. Gyula Hegyi Pone Pirmininke, kaip jau buvo minėta, kiekvienais metais Europoje dėl rūkymo sukeltų ligų miršta 65 000 žmonių. Pasyvaus rūkymo aukų skaičius taip pat yra tragiškai didelis - dėl kitų žmonių žalingų įpročių kasmet miršta apie 80 000 Europos piliečių. Todėl visiškas rūkymo uždraudimas darbo vietoje ir kitose viešose vietose turėtų būti sveikintinas. Mūsų ilga kova su rūkymu nebuvo nesėkminga. Prieš dešimt ar dvidešimt metų žmonėms buvo natūralu rūkyti beveik bet kur: per susirinkimus ir kai kuriose šalyse netgi autobusuose. Dabar užsidegti cigaretę renginyje yra beveik laikoma agresija. Prieš rūkymą nukreiptos kampanijos sėkmrodo, kad tarptautinės bendrovės, tokios kaip tabako bendrovės, nėra nepalaužiamos. Jei mes turime aiškius tikslus dėl aplinkos ir sveikatos apsaugos, galime suvienyti visuomenę, NVO bei politikus, nepamirštant ir gerų teisininkų, ir palaipsniui siekti tikslo. Šioje ataskaitoje nurodomi teisingi žingsniai teisinga kryptimi. Žinoma, turėtume paminėti, kad mes kovojame ne su rūkoriais, o su rūkymu. Marios Matsakis Pone Pirmininke, šis rezoliucijos projektas yra suderintas, tikslus ir suprantamas, o pranešėjas K.-H. Florenz už savo darbą nusipelno nuoširdaus pasveikinimo. Vienintelkritika, kurią galiu išsakyti šios rezoliucijos atžvilgiu yra tai, kad jos sulaukėme per vėlai. Šiame dokumente pateikti moksliniai įrodymai ir nediskutuotinas politikos galimybių poreikis mums visiems buvo akivaizdus jau daugelį metų. Gaila, tačiau akivaizdu, kad vėluojantis ženklus progresas, siekiant Europos be tabako dūmų, bus tūkstančių ES piliečių mirčių, kurių būtų galima išvengti, priežastimi. Kas yra kaltas dėl to, kad masiškai aukojamos žmonių gyvybės? Paminėsiu tik du pagrindinius kaltininkus, siekdamas juos sugėdyti, nors ir nepakankamai drastiškai. Visų pirma, tai tabako pramonė. Ji išleido milijonus eurų melagingoms ir klaidinančioms informacinėms kampanijoms. Ji manipuliavo žiniasklaida, politikais ir netgi mokslininkais, siekdama pelnyti daugiau laiko, ir tai vyko paprasčiau dėl finansinės naudos, puikiai suprantant, kad rizikuojama tūkstančiais gyvybių. Antra, daugelio ES valstybių narių vyriausybės ir kai kurios politinės partijos. Jie nuolaidžiavo tabako baronų galiai ir įtakai ir vis delsimtis veiksmingų priemonių, siekiant apsaugoti piliečius nuo rūkymo maro. Netgi tokios nesudėtingos priemonės kaip tabako mokesčių didinimas ir plačiai prieinamas nemokamas gydymas nuo priklausomybės tabakui buvo stabdomos. Aš pritariu aktyviam balsavimui dėl šios rezoliucijos ir raginu jus nepamiršti apie niekingą elgesį tų, kurie sąmoningai lėmtai, kad tabako sukeltos ligos tragiškai nusineštiek daug gyvybių. Carl Schlyter (SV) Karl-Heinz, sveikiname su šešiasdešimtmečiu. Labai džiaugiuosi matydamas, kad jūs vis dar toks pat pilnas gyvybės kaip ir jaunasis Karl-Heinz. Geriausia dovana, kokią PPE-DE frakcija galėjo suteikti, tai leisti jam pataisyti jo pateiktos ataskaitos trūkumus. Manau, kad svarbu paminėti priedus. Mes jau ilgą laiką prašėme teisės aktų. Turi būti skelbiama apie pavojingus priedus ir labai negerai, kad yra tiek mažai informacijos apie tai. Todėl,mes tikimės greitai gauti Komisijos pasiūlymą dėl šių siaubingų priedų, dėl kurių cigaretės tampa dar pavojingesnės, uždraudimo. Mes turime savaime suprantamą teisę uždrausti rūkyti darbo vietose, kaip ir vaikai turi savaime suprantamą teisę išvengti rūkymo savo žaidimų aikštelėse. Parlamentas yra visiškai teisus, ragindamas valstybes nares spręsti šią problemą. Jei nuvesite vaikus į mūsų pačių laiptų aikštelę šalia restorano, paskui jie pusvalandį kvėpuos tabako dūmais. Taip pat norėčiau paminėti vieną iš diskusijos išplaukusį aspektą. Bet kokia patikima tabako politika turi panaikinti visas subsidijas ir mes privalome užtikrinti, kad dėl slegiančios besivystančių šalių prekybos nebūtų pakenkta mūsų bendrovių darbui. Ačiū. Bogusław Sonik (PL) Pone Pirmininke, kaip rodo statistika, maždaug 30 proc. gyventojų vis dar kasdien siekia cigaretės. Besąlygiškai sutinku su tuo, kad nerūkantieji turėtų būti apsaugoti nuo žalingų kvėpavimo nikotino dūmais pasekmių. Tačiau negaliu sutikti su rezoliucijoje pasiūlytais radikaliais metodais. Mes negalime sukurti represinės politikos rūkoriams, kuri ribotų jų pilietines laisves. Manau, kad turėtume akcentuoti visuomenės švietimą ir reguliuoti pardavimo kainas, keldami kainas, nes moksliniai tyrimai parodė, jog tai yra veiksmingas ginklas kovojant su priklausomybe nuo tabako. Punktas dėl draudimo rūkyti darbe yra neginčytinas. Tačiau manau, kad jis turėtų būti praplėstas pridedant nukrypti leidžiančią nuostatą, užtikrinančią, kad kiekviena įstaiga suteiktų rūkoriams vietą, kur jie galėtų rūkyti nekenkdami kitiems. Esant dabartinės aplinkybėms, tai neturi būti tiesiog dirbtinas ir beprasmis sveikatos skatinimas, tai turi būti veiksmingas veiksmas. Man skirtu laiku norėčiau pakalbėti apie kitą problemą, kurios šaknys siekia daugelio vyriausybių vykdytą prieš nikotiną nukreiptą politiką, o konkrečiai, prieš populiarėjančius kontrabandinius suklastotus tabako produktus, kurių pagrindinis patrauklumas yra mažesnnei originalių produktų kaina. Šiuo metu tai yra pats pelningiausias kontrabandininkų verslas. Prašau nepamiršti, kad tokie produktai yra pardavinėjami mūsų parduotuvėse mūsų piliečiams. Tie, kurie imasi pardavinėti tokius produktus, nevengs parduoti juos ir nepilnamečiams. Todėl rengdami prieš nikotiną nukreiptą politiką, mes privalome įvairiapusiškai išnagrinėti problemą ir užtikrinti, kad mūsų įvesta teisinrealybefektyviai padėtų spręsti problemas, susijusias su nikotino produktų vartojimu. Karin Scheele (DE) Pone Pirmininke, norėčiau prisidėti prie sveikinimų mūsų pranešėjui. Didžiausią susirūpinimą man kelią darbuotojų apsauga. Prisijungiu prie tų narių, kurie nori, kad valstybės narės duotų greitą atsaką, o su šia rezoliucija mes tai ir darome. Šiandien turimi rezultatai rodo, kad tai suveikkai kuriose valstybėse narėse, tačiau ne mano šalyje. Kai kalbama apie darbuotojų apsaugą, iškyla klausimas, kokių veiksmų gali imtis Europos Komisija, kad būtų išvengta pirmos ir antros klasės piliečių susidarymo? Kaip valstybės narės reagavo į šią diskusiją? Ar jos pasisako už darbuotojų apsaugos vykdymą Europos lygmeniu ir už tai, kad būtų imamasi tokių veiksmų ir priemonių, kaip draudimas rūkyti restoranuose, kavinėse ir baruose? Dauguma mūsų į šį klausimą žiūrime iš savo situacijos ir dažnai pamirštame, kad turime galvoti apie tokiose sąlygose dirbančius žmones. Holger Krahmer (DE) Pone Pirmininke, ponios ir ponai, ne tik nerūkančiųjų apsaugos, bet ir kitais klausimais, aš manau, kad mes neturėtume imtis ekstremalių ES priemonių. Apie ką mes čia kalbame? Žinoma, svarbu inicijuoti diskusiją apie galimą Europą be rūkymo, nepradedant kryžiaus žygių prieš žmones, vartojančius Europoje legalius produktus. Tačiau kai kurie pasisakymai ir daugelis pakeitimų skamba labiau kaip religinis karas nei atitinkama diskusija. Taip pat ataskaitoje nurodyta, kad ši politika turėtų sukurti aplinką, kurioje į rūkymą nebebūtų žiūrima kaip į normalų dalyką. Nemanau, kad politikų pareiga yra mokyti žmones, kaip elgtis ar diktuoti jiems kaip jie turėtų mąstyti. Turėtume atsirinkti, ką ES turėtų reglamentuoti, o ko ne. Reglamentai, nustatantys valstybių narių mokesčių sistemas, nėra mūsų kompetencija, kaip ir plataus masto draudimai dėl rūkymo. Paprasčiausiai valstybės narės mums nesuteiktokios galios. Nors yra jaučiama nerūkymo Europoje tendencija, jos panaudojimas taikant pernelyg griežtas taisykles ir viešo pritarimo bangos sukėlimas, mano nuomone, yra netinkamas būdas. Čia mes šnekame beveik vien tiktai apie draudimus. Paprastai draudimai tik padidina potraukį draudžiamam dalykui, ypač jauniems žmonės, tai grupei, kuri mums kelia didžiausią susirūpinimą. Mes turėtume sutelkti energiją ir pinigus į žmonių informavimą apie žalingas tabako vartojimo pasekmes, kiek įmanoma labiau kreipdamiesi į kiekvieną grupę individualiai. Tai yra vienintelis būdas priversti žmones priimti ilgalaikius išmintingus sprendimus. Anja Weisgerber (DE) Pone Pirmininke, ponai ir ponios, rūkymo pasekmių statistika kalba pati už save. K.-H. Florenz yra teisus, kai nepailstamai kartoja, jog 650 000 rūkymo sukeltų mirčių ir 80 000 pasyvaus rūkymo sukeltų mirčių, mūsų sveikatos sistemai kasmet kainuoja 50 milijonus eurų. Mums, parlamentarams, nereikėtų diskutuoti dėl efektyvios nerūkančiųjų apsaugos. Todėl diskusija yra ne apie tai "ar", o apie tai "kaip" tai gali būti įgyvendinta. Yra keletas skirtingų veiksmingos nerūkančiųjų apsaugos Europoje modelių. Kai kurios šalys, tokios kaip Švedija ir Airija, griežtai uždraudrūkyti restoranuose, kavinėse ir baruose bei visuomeniniuose pastatuose, kitos šalys paliko nedideles išimtis. Mes turime gerbti šiuos skirtingus modelius. Todėl iš principo manau, kad nerūkančiųjų apsauga yra valstybių narių reikalas. Pranešėjas siūlo, kad Europa įsikištų tuo atveju, jei valstybės narės neužtikrintų veiksmingos nerūkančiųjų apsaugos darbo vietose. Tačiau kai šios taisyklės yra sulaužomos, aš pritariu tam, kad ES laikytųsi ES galių sistemos, susijusios su darbo sauga ir sveikata. Taip pat pritariu tam, kad būtų pripažintos valstybėse narėse galiojančios taisyklės. Turi būti galima palikti egzistuojančias ir veikiančias nacionalines taisykles dėl nerūkančiųjų apsaugos. Šiuo keliu einančioms valstybėms turėtų būti atlyginta, privalome pripažinti jų pastangas. Kiekvienu atveju turėtume atsižvelgti į nacionalinius ir regioninius skirtumus bei juos pripažinti. Tačiau, tai vis tiek turi užtikrinti pakankamą specialią vaikų ir jaunimo bei nerūkančiųjų apsaugą. Mes nenorime susilpninti nerūkančiųjų apsaugos. Taip bus pasiektas aukštas sveikatos apsaugos lygmuo, laikantis subsidiarumo principo ir gerbiant valstybių narių interesus bei regioninius skirtumus. Catherine Stihler Pone Pirmininke, šiltai sveikinu K.-H. ataskaitą. Labai pritariu draudimui rūkyti viešuose vietose, siekiant apsaugoti visuomenės sveikatą ir išvengti pasyvaus rūkymo keliamų pavojų. Labai džiaugiausi, kai 2006 m. kovą Škotija paskatino Jungtinę Karalystę įvesti draudimą rūkyti ir man labai malonu, kad tokie draudimai dabar galioja Anglijoje, Velse ir Šiaurės Airijoje. Kadangi jau kurį laiką yra įvestas Škotijos draudimas, mes turime akivaizdžių įrodymų, kokį jis daro poveikį sveikatai. Nesena Škotijos statistika rodo, kad nuo tada, kai buvo įvestas draudimas rūkyti, į ligonines yra atvežama 20 proc. mažiau žmonių, ištiktų širdies smūgio. Taip pat mes ir toliau informuojame apie rūkymo pavojų sveikatai. Dėl šios priežasties 2007 m. lapkričio 14 d. aš pateikiau raštišką deklaraciją Europos Parlamentui, raginančią atlikti daugiau tyrimų ir skirti daugiau išteklių chroniškai obstrukcinei plaučių ligai (angl. COPD). Chroniška obstrukcinplaučių liga yra šprasta ir brangiai atsieinanti plaučių liga, kuriai pažengus, prasideda chroniškas kvėpavimo sutrikimas. Tai yra nepripažinta, nediagnozuojama ir negydoma liga, kuria nesirūpina nei sveikatos apsaugos darbuotojai, nei visuomenė. Dėl lėtinės obstrukcinės plaučių ligos atvejų daugėjimo yra dar svarbiau, kad ES taikytų tinkamą politiką dėl nerūkymo bei K.-H. Florenz ataskaitą. Christofer Fjellner (SV) Labai jums ačiū. Norėčiau pradėti pasakydamas, kad aš ypač skeptiškai žiūriu į ES idėją visoje Europos Sąjungoje uždrausti rūkyti viešose vietose. Netgi tie, kurie pasisako už tokį rūkymo uždraudimą, privalo čia įžvelgti ES lygmens problemą. Tačiau tokie sprendimai yra prieštaringi. Piliečiai supranta, kad jie ateina iš Briuselio, kad kažkas, kas nėra tiesiogiai su jais susijęs, priima tokius sprendimus, ir aš manau, kad didės pasipriešinimas. Tačiau yra dalykų, kuriuos galime atlikti čia, Europoje, kad sumažintume tabako dūmų daromą žalą visoje Europoje. Pavyzdžiui, galime panaikinti nesuprantamą švediško uostomo tabako draudimą. Vėl grįžtu, kad pasinaudočiau galimybe akcentuoti Švedijos patirtį. Mūsų šalyje proporcionaliai yra mažiausiai rūkorių, mažiausiai tabako sukeliamų ligų, tačiau žinote ką? Nepaisant to, mes suvartojame maždaug tiek pat tabako, kaip ir likusioje Europos dalyje, tačiau daugiau vartojame ne cigaretes, o uostomą tabaką. Faktas yra tas, kad jei likusi Europos dalis pakeistų cigaretes uostomu tabaku, taip, kaip mes tai padarėme Švedijoje, kasdien nuo plaučių vėžio būtų apsaugota 200 000 europiečių. Todėl manau, kad yra nemoralu ir toliau būti užmerktomis akimis. Deja, panašu, kad Komisija samprotauja visiškai priešingai. Šiandien Komisija Alandų saloms liepsumokėti beveik 20 milijonų Švedijos kronų dydžio baudas už tai, kad jos nesugriežtino pakankamai veiksmingų draudimų dėl uostomo tabako. Nors uostomas tabakas yra tradicinis Alandų salų produktas, pakeitęs cigaretes ir išgelbėjęs gyvybes. Be to, Komisija turi drąsos teigti, kad ji rūpinasi Alandų salų gyventojų sveikata. Tačiau aš su jais kalbėjausi, ir jie mandagiai tam paprieštaravo. Todėl, jei Alandų saloje bus pradėta daugiau rūkyti, dėl to bus kalta Komisija. Tačiau žinau, kad čia vis dar yra skeptiškai nusiteikusių narių, kurie, iš tiesų, netiki, kad tai gali būti taip paprasta, ir kad statistika nėra tokia akivaizdžiai mažesnkaip kad aš teigiu. Norėčiau jūsų paprašyti su manimi sutikti nors dėl šio punkto ir balsuoti už Jules Maaten pasiūlymą įvertinti uostomo tabako poveikį sveikatai. Ateityje siūlau diskusijų metu remtis moksliniais faktais. Esu įsitikinęs, kad tai bus pirmas žingsnis nepagrįsto ES draudimo dėl uostomojo tabako panaikinimo link. Ačiū, pone Pirmininke. Markos Kyprianou Komisijos narys. - Pone Pirmininke, norėčiau padėkoti nariams už labai įdomią diskusiją. Buvo malonu išgirsti skirtingas nuomones. Turiu pasakyti, kad labai džiaugiuosi, jog dauguma pritaria draudimams rūkyti ir visoms kitoms rūkymo prevenciją skatinančioms priemonėms. Visų pirma, neturime pamiršti, kad pagrindinis tikslas yra apsaugoti jaunimą. Nepamirškime, kad visą laiką kyla naujų idėjų. Dabar yra nauja mada tarp jaunų merginų skatinti rūkymą kaip svorio reguliavimo priemonę. Buvo panaudotos visos priemonės skatinant rūkymą, todėl mes turime būti visapusiškai išradingi duodami savo atsaką. Suprantu, kad kai kurie nariai nenori, kad Komisija ar bendrija imtųsi priemonių. Jie teigia, kad turėtume palaukti, kol valstybės narės imsis veiksmų. Kaip jau sakiau, dabar mes nagrinėjame ir studijuojame, koks turėtų būti sekantis žingsnis Europos lygmeniu. Tačiau turiu pasakyti, kad nors tendencija yra labai drąsinanti - per keletą pastarųjų metų šalys įvedlabai daug visapusiškų apribojimų - kuo ilgiau mes delsėme imtis priemonių, tuo daugiau žmonių miršta. Turime to nepamiršti. Tai labai svarbus faktorius. Dar yra subsidiarumo klausimas, tačiau subsidiarumas nereiškia darymo. Taip pat kaip ir 152 straipsnis nereiškia, kad mes turime tiesiog sėdėti ir žiūrėti kaip miršta žmonės. Tai reiškia, kad mes turime papildyti, paremti, padrąsinti ir, esant reikalui, netgi priimti teisės aktus. Mes neturime teisinio pagrindo, turime tik nuomonę apie tai. Taigi, tai yra politinio, o ne teisinio sprendimo klausimas. Ties tuo mes dirbsime. Kaip jau sakiau, mums svarbu, kaip geriausiai galime pasiekti rezultatų, o ne tai, kokias teisines priemones tam naudojame. Nepamirškime, kad naujoje Sutartyje, priimtoje vos prieš trejetą dienų, ypač pabrėžiamas Europos Sąjungos dalyvavimas sprendžiant tabako klausimą. Į tai taip pat reikėtų atsižvelgti. Žaliojoje knygoje daugiausiai kalbama apie aplinką be tabako dūmų ir diskusijoje tai yra daugiausiai akcentuojama. Tačiau tai tik viena priemonė. Turime imtis daugiau priemonių, kad pasiektume savo tikslo. Reikia tokio draudimo rūkyti, prie kurios aš netrukus sugrįšiu, reikia reklamuoti jau esamus draudimus, įspėjimus bei vaizdinius įspėjimus, kuriuos turime, taip pat reikalingos švietimo kampanijos. Tiesa yra ta, kad tai yra gyvenimo būdo pasirinkimas, ir kad galiausiai žmonės patys pasirinks. Tačiau mes turime padėti jiems priimti sprendimą, kuris būtų paremtas tikrais faktais, ir taip, kad būtų atremta agresyvi tabako pramonės marketingo technika, kuriai yra išleidžiama milijardai eurų. Turime būti pajėgūs žmonėms patarti ir paaiškinti problemas bei paraginti juos nerūkyti arba mesti rūkyti. Tai labai svarbi sritis. Kalbant apie rūkymo draudimo išimtis, geriau šios išimtys, negu jokio draudimo. Aš su tuo sutinku. Tačiau faktas yra tas, kad taikant išimtis viskas nebus taip efektyvu kaip visiškai uždraudus rūkyti, nes jos taikomos ne tik pasyvių rūkorių apsaugai, bet, kaip ir sakiau, skatinant rūkorius atsisakyti šio įpročio, o nerūkančiuosius - nepradėti rūkyti. Neturėtume to pamiršti. Nieko keista, kad dauguma rūkorių taip pat pritaria rūkymo uždraudimui, nes jie nori rūkyti tada, kai patys nusprendžia, o ne uostyti kažkieno kito leidžiamus dūmus. Tai nėra teorindiskusija. Žinau, kad prieš keletą metų būta nuogąstavimų, nes tai yra nauja diskusija, ir tokių nuogąstavimų pasitaiko iki šiol. Tačiau dabar mes turime šiokios tokios patirties ir žinome, kad tai veikia, bei tai, kad dėl to nepradedama rūkyti kažkur kitur. Dabar yra sumažėjęs rūkorių bei su rūkymu susijusių problemų skaičius, mes matėme, kad tai nepaliettam tikrų ekonomikos sektorių, kaip kad buvo nuogąstaujama. Taigi, mes galime pasinaudoti šia patirtimi ir paaiškinti valstybėms narėms, ir netgi šio parlamento nariams, prieštaraujantiems, kad tai yra naudinga ir efektyvu. Dėl sudedamųjų dalių ir priedų klausimo - mes su tuo dirbame. Mes labai rimtai atsižvelgiame į Parlamento poziciją. Paskutinius keletą metų K.-H. Florenz man nedavdėl to ramybės. Mes dirbame šia kryptimi, tačiau tai reikalauja labai daug darbo, kadangi direktyva, kokia buvo priimta iš pradžių, buvo neveiksminga. Taigi dabar mes stengiamės patobulinti informacijos tiekimą ir atliksime rizikos vertinimą. Dėl nelegalios prekybos mes dirbame tabako kontrolės pagrindų konvencijos kontekste ir šiuo metu rengiame protokolą, skirtą prekybai kontroliuoti. Europos Sąjunga labai aktyviai dirba šiuo klausimu ir taip dirbs ir toliau. Dar kartą noriu pabrėžti, kad mes esame ne prieš rūkorius, ir pritariu tiems, kurie tai pažymėjo. Priešingai, visos šios priemonės bus naudingos ir rūkoriams. Žinau, kad valstybėms narėms yra aktualus kramtomojo tabako klausimas. Tačiau turiu pasakyti, kad Olandijos klausimas yra visiškai kitoks, nes ši valstybnarneprašnukrypti leidžiančios nuostatos, kaip tai padarŠvedija. Tačiau tuo pat metu kramtomas tabakas nėra saugi alternatyva, ir aš džiaugčiausi, jei mes daugiau apie tai padiskutuotume. Jis taip pat yra pavojingas, nes sukelia įvairias vėžio ir kitų ligų formas. Labai greitai, kitų metų pradžioje mes turėsime visus įrodymus. Aš dabar remiuosi Švedijos ekspertais. Taigi, negali būti net klausimo apie tai, kad reiktų rodyti pavyzdį likusiai Europos daliai, kuri jo nevartoja. Aš konsultuojuosi su Švedijos ekspertais, kurie man pateikdaugybę įrodymų šia tema. Kramtomas tabakas negali sukelti plaučių vėžio, kadangi jis nėra įtraukiamas į plaučius, tačiau jis daro poveikį ir sukelia problemų. Taip pat nėra jokių įrodymų, kad jis gali būti efektyvus kaip tabako kontrolės ar rūkymo kontrolės priemonė. Todėl aš labai skeptiškai žiūriu į šį klausimą ir tikrai abejoju, kad tam yra kokių nors mokslinių įrodymų. Tačiau turiu pasakyti, kad matau, jog pajutusi nerūkymo politikos grėsmę, tabako pramonypač stengiasi reklamuoti kramtomąjį tabaką. Turėtume būti atsargūs, nes tai gali sukelti problemų ir tai gali plisti bei būti reklamuojama agresyviomis komercinėmis priemonėmis. Aš prieštarauju šiuo metu Europos Sąjungoje status quo pakeitimui ir šia prasme mums pritaria Europos teisingumo teismo sprendimas. Pabaigoje norėčiau dar kartą padėkoti visiems nariams už šią įdomią diskusiją. Aš kalbu ir apie tuos, kurie pritaria Komisijos politikai, ir apie tuos, kurie jai prieštarauja. Mums labai svarbu išklausyti jūsų visų nuomones. Kitais metais mes su jumis turėsime išsamesnę diskusiją ir specialų Komisijos pasiūlymą, paremtą šios dienos diskusija. Pirmininkas Diskusija baigta. Balsavimas vyks trečiadienį, 12.00 val. Pareiškimai raštu (142 taisyklė.) Zita Gurmai raštu. - (HU) Rūkymas yra didžiulvisuomenės sveikatos problema, kiekvienais metais pareikalaujanti kelių šimtų tūkstančių aukų, tarp kurių yra ir nerūkantieji. Kadangi ši problema yra globali, reikalingi įvairiapusiai veiksmai, valstybių narių įsipareigojimai ir veiksmingi teisės aktai, kurie būtų dar griežtesni negu iki šiol galiojusieji. To reikalauja Europos piliečių apsauga. Aišku, kad kelias siekiant pirminio tikslo - Europos be tabako dūmų bus ilgas ir reikalaujantis milžiniškų pastangų bei atsidavimo. Todėl mes vienu metu žengiame vieną žingsnį. Kai kurios valstybės narės parodpavyzdį, kuriuo mes turėtume sekti, imdamiesi rimtų ir veiksmingų veiksmų, siekiant išvengti pasyvaus rūkymo pavojų. Vienas iš artimiasių žingsnių turėtų būti visiškas draudimo rūkyti uždraudimas per dvejus metus visose uždarose darbo vietose, įskaitant maitinimo sektorių, visus visuomeninius pastatus ir viešąjį transportą visoje Europos Sąjungoje. Kad galėtume sėkmingai kovoti su rūkymu, mums reikia tvirto pagrindo, išsamios bendrijos strategijos, paremtos atitinkamomis studijomis ir geriausiomis empirinėmis žiniomis, skirtomis rūkymo kontrolei ir žmonių skatinimui mesti rūkyti. Šioje strategijoje pagrindinį vaidmenį turi atlikti veiksmingų teisėkūros priemonių planavimas, prevencija ir švietimas. Marianne Mikko raštu. - (ET) Ponios ir ponai, kiekvienais metais cigarečių rūkymas lemia daugiau nei 650 000 nesavalaikių europiečių mirčių. Nvienas iš jų nenusprendžia pradėti rūkyti tam, kad nusižudytų. Rūkoriai yra priklausomi dešimtmečius trukusios propagandos vergai. Tik griežtas PR gali paaiškinti tai, kad jei 86 proc. Europiečių mano, kad darbo vietose turi būti nerūkoma, tai tik 61 proc. mano, kad tas pats turėtų būti taikoma ir barams bei restoranams. Ponios ir ponai, padavėjos ir baro personalas taip pat turi teisę į gyvenimą ir sveikatos apsaugą! Kiekvienais metais nuo pasyvaus rūkymo miršta 80 000. Prieš savo valią jie buvo priversti kvėpuoti 250 kancerogenų ir toksinų mišiniu. Padavėjai, dirbantys įstaigose, kuriose leidžiama rūkyti, turi 50 proc. didesnę tikimybsusirgti plaučių vėžiu nei tas personalas, kuris dirba įstaigose, kuriose yra nerūkoma. Visa tai nėra naujiena. 30 proc. Europos piliečių yra rūkantys. Laisvos rinkos ekonomika nesustabdnesveiko įpročio, sukeliančio tūkstančius mirčių ir mokesčių mokėtojams kainuojančio milijardus eurų. Akivaizdu, kad įstatymų leidėjai privalo imtis veiksmų. Sutinku su ataskaitoje esančiu teiginiu, kad tik aplinkoje, kurioje yra visiškai nerūkoma, mes galime įgyvendinti šiandienos sveikatos apsaugos reikalavimus. Tačiau be draudimo, mums taip pat reikalingos priemonės, kurios padėtų rūkoriams patiems išsilaisvinti iš savo priklausomybės. Tereikia pažiūrėti, kokias sumas tabako pramonišleidžia reklamai, kad suprastume, koks milžiniškas yra iššūkis, kurį mes bandome atremti. Pusinės priemonės jau nebetinka. Laikas imtis tikrų veiksmų.

3. Udvisning af ngo'er fra Darfur Formanden Næste punkt på dagsordenen er forhandlingen om seks forslag til beslutning om udvisning af ngo'er fra Darfur. Charles Tannock forslagsstiller. - (EN) Fru formand! Det var helt igennem forudsigeligt, at Sudans præsident Omar al-Bashir ville reagere på ICC's tiltale af ham med en politisk gestus, men ved at udvise ngo'er og bistandsorganisationer fra sit land har han styrket sit almindelige image som brutal tyran, der overhovedet ikke tager hensyn til de lidelser, det folk, han regerer af navn, så længe har været udsat for. Ganske få hævder stadig, at det, der er sket i Darfur, ikke er folkemord. Endnu færre støtter Bashir åbent, om end Kina - beklageligvis - har været en enlig stemme til hans forsvar på grund af Kinas kraftige engagement i Sudans udvindingsindustri. Som de fleste medlemmer glæder jeg mig over ICC's tiltale af præsident Bashir og over udstedelsen af en international arrestordre. Det lykkes måske ikke, men det er et vigtigt signal for at vise verdens afsky over de rædsler, han er ophavsmand til i Darfur uden nogen anger. Jeg tror også, at tiltalen styrker ICC's ry, som nogle lande, bl.a. stormagter som USA, hidtil er gået langt udenom af frygt for politisk motiverede retsforfølgelser. Det er virkelig fascinerende, at USA, som ikke har undertegnet Romstatutten, ikke desto mindre har udnyttet sin position i FN's Sikkerhedsråd til at fremme ICC's tiltale af Bashir. En mulig vej ud af det nuværende dødvande er, at Sikkerhedsrådet annullerer tiltalen, som det har ret til at gøre i henhold til Romstatutten, på betingelse af, at Bashir går i eksil, og drabene og undertrykkelsen stopper, og i delvis anerkendelse af, at Sudan aldrig har underskrevet Romstatutten. Selv om det kan forekomme som en uretfærdig reaktion på drabene i Darfur og rent faktisk giver en vis form for delvis immunitet, vil det fjerne hovedpersonen og spare befolkningen i Darfur, der har lidt så længe, for flere blodsudgydelser og give Sudan som land mulighed for at komme videre. Hvis Bashir afviser det, skal han naturligvis retsforfølges med den internationale lovgivnings fulde styrke. AU, Den Arabiske Liga og Kina bør gøre dette klart for præsident Bashir, før det er for sent for ham og hans brutale styre. Catherine Stihler forslagsstiller. - (EN) Fru formand! Situationen i Darfur er desperat. Kan De forestille Dem de menneskelige lidelser bag FN's statistikker? Ifølge FN har op til 4,7 mio. mennesker - herunder 2,7 mio. internt fordrevne - brug for bistand. Vi kan ikke tillade, at denne situation bliver endnu værre, og jeg beder indtrængende den sudanske regering om at omstøde beslutningen om at udvise 13 førende ikkestatslige organisationer fra Darfur. Bistandsorganisationerne i Darfur leder den største humanitære operation i verden. Så vidt jeg forstår, er det først i dag kommet frem, at tre personer, der arbejder for Læger uden Grænser, savnes. Ngo'ernes afrejse kan føre til endnu flere tab af menneskeliv på grund af afbrydelsen af lægebehandling og udbrud af smitsomme sygdomme som diarré og luftvejsinfektioner. Børn er i stor fare. FN har sagt, at udsmidningen af de humanitære grupper bringer over én million liv i fare. Jeg understreger det overordnede humanitære behov for at give organisationerne mulighed for at fortsætte deres livreddende arbejde. Som præsident Obama sagde, er det ikke acceptabelt at sætte så mange menneskers liv på spil. Vi må kunne få de humanitære organisationer tilbage i marken. Jeg beder indtrængende kollegerne om at støtte denne beslutning. Erik Meijer Fru formand! Sudan har nu i mange år været styret af regimer, der bygger på en kombination af militær styrke, arabisk national stolthed og en konservativ fortolkning af islam. Disse regimers primære formål var og er at holde samme på denne enorme stats territorium, der bebos af en række vidt forskellige folkeslag. Disse forskellige folkeslag er ved alle mulige midler blevet underkastet hovedstaden Khartoums myndighed. Derfor har der i mange år været konflikt mod separatistbevægelsen i den sydlige del af landet, som hovedsagelig er ikkearabisk og ikkeislamisk. Det er stadig meget langt fra sikkert, om det sydlige område vil få frihed til faktisk at udnytte den ret til løsrivelse, der er blevet vedtaget til 2011. I det vestlige Darfur søger regeringen at forhindre en sådan løsrivelse med alle midler. I den region har der altid været en interessekonflikt mellem nomader og fastboende landbrugere. Regeringen er nu begyndt at interessere sig for den konflikt. Affolkning af regionen ved at jage de faste indbyggere ind i nabolandet Tchad er et vigtigt værktøj til at holde området under kontrol. I dette beskidte arbejde kan regeringen godt undvære udenlandske observatører, bistandsarbejdere og mæglere. Parlamentets Udenrigsudvalg opfordrede til europæisk militær intervention for flere år siden. Bemærkninger som denne er populære hos visse dele af den hjemlige opinion og giver indtryk af, at et rigt og magtfuldt Europa er i stand til at påtvinge resten af verden sine løsninger. I praksis er det ikke en løsning, der kan gennemføres. Endvidere er der ikke meget klarhed over, hvad formålet med en sådan intervention skulle være. Skulle det handle om midlertidig humanitær bistand eller om at gøre Darfur til en uafhængig stat? Uanset hvad, ville det i Afrika blive opfattet som et nyt eksempel på, at Europa viser sin koloniale styrke, primært ud fra et ønske om at pleje egne interesser. En mindre spektakulær, men sandsynligvis mere effektiv, strategi, er at udstede en international arrestordre på præsident al-Bashir og opspore krigsforbrydelser. Omverdenen skal altid tilbyde at bidrage til humanitær bistand og til etablering af fredelige løsninger. De ramte befolkningsgrupper, der i vid udstrækning er flygtet, fortjener vores støtte i deres kamp for at overleve. Marios Matsakis forslagsstiller. - (EN) Fru formand! Parlamentet er meget bekymret over den sudanske regerings beslutning om at udvise humanitære organisationer fra Darfur, en foranstaltning, der kan have katastrofale følger for hundredtusinder af uskyldige civile. Vi forstår, at kommissær Michel, EU-formandskabet, FN's nødhjælpskoordinator, præsident Obama og mange andre har prøvet at udvirke en omstødelse af denne beslutning. Da det er en meget følsom sag, som kræver en meget forsigtig håndtering, mener vi, at disse bestræbelser bør have alle mulige chancer for at lykkes, før Parlamentet vedtager en beslutning. Derfor vil vi stemme imod denne beslutning, ikke fordi vi er uenige om indholdet heraf, men fordi vi må vente og se udfaldet af de førnævnte bestræbelser. Det anser vi for at være det fornuftigste og klogeste at gøre på dette tidspunkt og under de nuværende omstændigheder. Ewa Tomaszewska Fru formand! Som følge af en brutal etnisk udrensning i Darfur er ca. 300 000 mennesker døde, 2,5 mio. er blevet flygtninge, og 4,7 mio. mennesker har brug for humanitær bistand. Over 10 000 er flygtet til Tchad, hvor fredsmissionen omfatter et kontingent fra den polske hær. Befolkningen er blevet ramt af en af de alvorligste humanitære kriser i verden. Repræsentanter for menneskerettighedsorganisationer og humanitære bistandsorganisationer såsom Polska Akcja Humanitarna eller Læger uden Grænser, er blevet udvist fra Darfur. Den Internationale Straffedomstol i Haag har anklaget den sudanske præsident Omar al-Bashir, som er ansvarlig for denne situation, for krigsforbrydelser og forbrydelser mod menneskeheden, og har udstedt en arrestordre på ham. Domstolen anklager ham for at tillade folkemord, mord og fordrivelser samt for at tolerere tortur og voldtægt. Jeg støtter fuldt og helt Den Internationale Straffedomstols beslutning. Vi opfordrer til, at de humanitære organisationer får lov til at vende tilbage til Darfur, så de kan bringe befolkningen hjælp. Raül Romeva i Rueda Fru formand! Jeg mener, at denne beslutning er kommet på et afgørende tidspunkt af to årsager. Den første er - som det allerede er sagt, og jeg tilslutter mig lykønskninger og lovprisninger - at tiltalen mod præsident Bashir viser, hvor vigtigt det er at bringe en ende på denne situation, især i Darfur, selv om den vedrører hele Sudan. Det viser også, at det internationale samfund kan og skal handle, når sådanne situationer bliver ekstreme, som det er tilfældet med situationen i Sudan. Ideelt set skulle præsident Bashir naturligvis tvinges til at træde tilbage og overdrages direkte til Den Internationale Straffedomstol. Det er usandsynligt, at dette sker, men det internationale samfunds svar skal klart følge disse linjer, og der skal ikke være nogen betænkeligheder ved den form for procedure. For det andet kræver den humanitære situation også, at vi indtager en klar holdning til det, vi lige har erfaret i dag, nemlig at tre personer, der arbejder for Læger uden Grænser, er blevet kidnappet, og vi ved i øjeblikket ikke, hvor de er, eller hvilken tilstand de er i, og at 13 ngo'er, der for nylig bl.a. har ydet grundlæggende bistand og opfyldt væsentlige behov, er blevet udvist. Udvisningen af dem afslører, at regeringens reaktion er nøjagtig det modsatte af den form for reaktion, der er nødvendig og ønskelig, og som bør være acceptabel for EU, og frem for alt, for det internationale samfund. Det er ikke blot uacceptabelt, men det kræver et svar. Denne situation kræver et svar. Derfor mener jeg, denne beslutning er grundlæggende, og det er absolut afgørende, at vi vedtager den i dag med det størst mulige flertal. Jeg beder indtrængende de øvrige medlemmer om at gøre det for at sikre, at vi ikke bliver sejlet agterud i den slags sager. Til sidst vil jeg fremsætte en meget specifik anmodning til FN's Menneskerettighedskontor. Det bør indlede undersøgelser for at finde ud af, om denne udvisning af ngo'er kan føjes til den lange liste over krigsforbrydelser, som de sudanske myndigheder naturligvis skal holdes ansvarlige for. Bernd Posselt Fru formand, fru kommissær! Vi befinder os i en meget kompliceret situation. Det, der foregår i Sudan, er hverken så uforståeligt eller så overraskende, at vi behøver vente og se, hvad der sker. Der er blevet ført krig mod befolkningen i det sydlige Sudan i årevis. Det er en humanitær katastrofe forårsaget af hr. al-Bashirs folkemordspolitik. Millioner af mennesker er blevet fordrevet og kæmper for at overleve, og de har været i denne situation i måneder eller år snarere end uger. Det er den ene side af historien. Den anden er, at det er sandt, at vi står over for en situation, hvor vi ikke må bringe de humanitære organisationers arbejde i fare. Vi skal tage deres bekymringer og behov alvorligt. Hvilken vej skal vi så gå? Vi skal lade os styre af kendsgerningerne. Kendsgerningerne er, at hr. al-Bashir helt bevidst lægger dette pres på de humanitære organisationer. Enhver, der har set hans demonstrative forestilling, hans spottende dans i denne aktion mod de humanitære organisationer og i hans demonstrationer, ved, at han helt bevidst provokerer. Vi må ikke lade os provokere. Vi må dog heller ikke bare tie stille, som mange andre medlemmer ønsker. Det ville heller ikke gøre indtryk på diktatoren. Jeg vil derfor foreslå, at vi lader punkt 2, 5 og 6 udgå af beslutningen og vedtager resten som foreslået. Józef Pinior Fru formand! Jeg har her et brev skrevet af 28 kvinder fra Darfur, som det lykkedes at flygte fra konfliktzonen, stilet til Den Afrikanske Union og Den Arabiske Liga. Kvinderne fra Darfur udtrykker i brevet af 4. marts 2009 deres støtte til arrestordren, som Den Internationale Straffedomstol har udstedt vedrørende den sudanske leder Omar al-Bashir. For første gang i de syv år domstolen har arbejdet, er der blevet udstedt en arrestordre på en siddende statsleder. I deres brev beskriver kvinderne fra Darfur de rædselsfulde volds- og voldtægtsscener, der er en del af dagliglivet i provinsen, hvor voldtægt bevidst bruges som våben for at påføre kvinderne lidelse og stigmatisere dem og for at ødelægge enheden og demoralisere hele samfundet. Omar al-Bashir reagerede på den internationale arrestordre ved at udvise 13 udenlandske velgørende organisationer fra Sudan. Dette betyder, at over en million mennesker, der bor i flygtningelejre i Sudan, i de kommende uger ikke vil have adgang til basal bistand såsom rent vand, mad eller lægehjælp. Manglen på rent vand, som vil begynde at kunne mærkes i de kommende dage, vil fremme spredningen af smitsomme sygdomme, især i det vestlige Darfur. Vidner har rapporteret om tilfælde af diarré i Zam-Zam-lejren og tilfælde af meningitis i Kalma-lejren. De første og vigtigste ofre for den sudanske regerings beslutning bliver børnene. Omar al-Bashirs beslutning om at udvise velgørende organisationer fra Darfur vil føre til flere forbrydelser. I Europa-Parlamentets beslutning opfordres FN og Den Internationale Straffedomstol til at undersøge, om den sudanske præsidents seneste beslutning er en krigsforbrydelse i henhold til international lovgivning. Omar al-Bashirs regering sikrer ikke de sudanske borgeres ret til beskyttelse, og det internationale samfund skal gøre ham ansvarlig for at krænke denne ret. Leopold Józef Rutowicz Fru formand! En af de største menneskelige tragedier i samtiden finder sted i Darfur. Anstifteren er den sudanske præsident Omar Hassan al-Bashir. Næsten 5 mio. mennesker har brug for omgående humanitær bistand. Imidlertid har den sudanske regering besluttet at udvise 13 af de førende ikkestatslige bistandsorganisationer fra Darfur. Sygdomsspredningen, der begynder, så snart lægehjælp og fødevarebistand skæres væk, fører her i det 21. århundrede til folkemord i stor skala. Beslutningen, som jeg støtter, går ikke vidt nok, da vi i dette tilfælde burde tvinge Den Afrikanske Union og FN til at tillade en militær intervention med henblik på at standse folkemordet. Urszula Krupa Fru formand! Konflikten i Sudan, der har racemæssige, religiøse og økonomiske rødder, har kørt i over 50 år. Den har allerede krævet over 3 mio. ofre og tvunget over 4,7 mio. mennesker i regionen til at forlade deres hjem. Til trods for forsøg på at nå en aftale og FN's fredsmissioner er konflikten mellem arabiske og ikkearabiske indbyggere i Darfur for nylig eskaleret. Det seneste trin i den alvorligste humanitære krise i verden, som Europa-Parlamentet endnu engang er blevet opmærksom på, har omfattet den beslutning, den sudanske regering under ledelse af præsident al-Bashir har truffet, om at udvise 13 humanitære organisationer, der yder den stærkt nødvendige bistand i form af mad, medicin og lægehjælp. De fotografier og film, der kommer ud fra Darfur og har bevæget seere i hele verden, kan ikke afspejle det sande billede af den krise, som har ramt folk i denne region, der prøver at emigrere til nabolandet Tchad og til andre lande og kontinenter, bl.a. Egypten, Israel, USA, Canada og Europa. Det er imidlertid ikke kun Sudans krigsforbryderanklagede præsident, der er ansvarlig for at tillade, at menneskerettighedskrænkelser, bl.a. massevoldtægter, kidnapninger, fordrivelser, sult, epidemier og tortur, finder sted. Skylden ligger også hos verdens største økonomiske magter og deres ledere, der prøver at lægge skylden for levering af våben eller profitmageri hos hinanden. Selv indgrebet fra anklagemyndigheden ved Den Internationale Straffedomstol, der ønskede at tiltale den sudanske præsident og udstede en arrestordre på ham, skal bruges til at markere Straffedomstolens tiårsdag. Ifølge nogle personer kan dette vise sig at blive en katastrofe for Darfur og afslutte FN's mission i landet. Det er ikke første gang, vi har protesteret og givet udtryk for vores harme over de menneskerettighedskrænkelser, der finder sted i den region. Imidlertid kom der ingen resultater ud af Europa-Parlamentets tidligere omfattende beslutning, hvori de internationale organer blev opfordret til at pålægge sanktioner og blokere de økonomiske aktiviteter, som bar ved til konfliktens bål. Jeg er sikker på, at de ansvarlige ved at optrappe konflikten sigter mod at forene Darfurs befolkning før folkeafstemningen om løsrivelse fra Sudan, der skal finde sted i 2011. José Ribeiro e Castro (EN) Fru formand! Sandheden er, at vi vidste, at ordren til at udvise ngo'erne ville komme, og derfor bekræfter jeg, at jeg foretrækker en fast og klar linje, der også er pragmatisk. Det er meget nemt at spille helt på caféen mange kilometer væk. De af os, der besøgte Darfur i juli 2007 og tog til al-Geneina og al-Fashir, til Nyala og Kapkabia og til mange IDP-lejre rundt om disse byer, er ganske klar over, hvilke lidelser Darfurs folk gennemgår, og hvilket enormt arbejde ngo'erne gør i regionen. Det er derfor væsentligt at beskytte de resterende ngo'er og sætte alt ind på, at de kan blive og også fuldt ud støtte dem, der vil fortsætte, også religiøse velgørende organisationer. Jeg går også ind for, at der udøves et større pres på Kina, der på den ene side ikke lægger det nødvendige pres på myndighederne i Khartoum og på den anden side forsinker eller blokerer mere effektive foranstaltninger på FN-niveau. Jeg støtter også hr. Tannocks ide om, at "en hvilken som helst løsning er en god løsning". Hvis præsident al-Bashir forsvinder, og hans styre sættes fra bestillingen, ville det være en kolossal lettelse og hjælp for befolkningen i Darfur og Sudan. Det er ikke straffrihed - straffrihed er at fortsætte uændret i mange år. Lidia Joanna Geringer de Oedenberg - (PL) Fru formand! Ifølge forskellige oplysninger har krigen i Darfur allerede krævet over 200 000 ofre. Den er ofte blevet kaldt den største humanitære krise i historien og er blevet sammenlignet med folkemordet i Rwanda i 1994. Ifølge FN har næsten 5 mio. sudanere i øjeblikket akut behov for hjælp. Den Internationale Straffedomstol har udstedt en arrestordre på den siddende præsident Omar Hassan al-Bashir for påståede krigsforbrydelser og forbrydelser mod menneskeheden. Den sudanske regering har reageret ved at udvise 13 af de største ikkestatslige organisationer, der deltager i den største humanitære bistandsindsats i historien. Denne beslutning kan have katastrofale konsekvenser for befolkningen i Darfur, der vil blive efterladt uden adgang til den stærkt påkrævede lægehjælp. Den ukontrollerede spredning af smitsomme sygdomme kan føre til masseepidemi, hvilket vil øge dødeligheden, især blandt børn, som vil blive efterladt uden adgang til lægebehandling eller fødevarehjælp og dermed vil miste alt håb om overlevelse under disse særdeles vanskelige forhold. På baggrund af den aktuelle situation bør vi utvetydigt fordømme den sudanske regerings beslutning om at udvise ikkestatslige organisationer fra landet og opfordre til, at denne beslutning bliver tilbagekaldt. Samtidig bør vi opfordre Kommissionen og Rådet til at indlede forhandlinger med Den Afrikanske Union, Den Arabiske Liga og Kina med henblik på at overbevise den sudanske regering om de potentielt katastrofale konsekvenser af dens handling. Endvidere bør vi bakke kraftigt op om Den Internationale Straffedomstols foranstaltninger og dens uomtvistelige bidrag til at fremme retfærdighed og humanitær folkeret på internationalt plan samt dens aktiviteter, der sigter mod at udrydde lovløshed. I den henseende bør vi meddele de sudanere, der samarbejder med præsident al-Bashir, at en dom for krigsforbrydelser og forbrydelser mod menneskeheden nu er uundgåelig, og tvinge den sudanske regering til selv at standse diskrimineringen mod menneskerettighedsaktivister, der støttede Domstolens beslutning om at arrestere præsident al-Bashir. Denne foranstaltning bør træffes snarest muligt for at forhindre endnu en humanitær krise, der uundgåeligt truer Darfur. Jürgen Schröder (DE) Fru formand, fru kommissær, mine damer og herrer! Jeg var personligt med i Darfur, og jeg var også inde i nabolandet Tchad sammen med hr. Ribeiro e Castro, og jeg kan derfor fuldstændig tilslutte mig det, han sagde. Det er en ulykke, og denne ulykke forværres af, at det på grund af udvisningen af de ikkestatslige organisationer kun er ca. 60 % af den humanitære bistand, som kommer igennem. Denne katastrofe kan eskalere. 3 mio. mennesker er afhængige af vores hjælp. Derfor er jeg af den opfattelse, at punkt 4 i vores beslutning, hvor vi opfordrer den eneste stormagt i verden, der kan påvirke denne region, Folkerepublikken Kina, til at få den sudanske regering til at tilbagekalde sin udvisning af ngo'erne, er virkelig vigtig. Filip Kaczmarek . - (PL) Fru formand! Vi er vidner til alvorlige begivenheder på det internationale politiske område. Den sudanske præsident, som der er udstedt en arrestordre på, søger at hævne sig på det internationale samfund ved at udvise politisk neutrale organisationer, der forsøger at bringe humanitær bistand til den lidende befolkning i Darfur. Den internationale opinion kan naturligvis ikke se bort fra, at Sudans præsident har forbudt ikkestatslige organisationer at udføre deres aktiviteter; det gælder f.eks. Polska Akcja Humanitarna, der i de sidste fem år har arbejdet med vandprojekter i Darfurregionen for at hjælpe det sudanske folk. Det femte verdensvandsforum kunne være en god lejlighed til at reagere mod den sudanske præsidents adfærd, som det blev nævnt her i Parlamentet i går. Jeg håber, at spørgsmålet om udvisningen af de ikkestatslige organisationer, som arbejder i Darfur, vil blive rejst i en politisk kontekst i Istanbul. Ironisk nok har forummet til hensigt at behandle den manglende adgang til vand, som er et problem for milliarder af mennesker i hele verden. I mellemtiden udviser præsident al-Bashir organisationer fra Darfur, der forsøger at løse dette centrale problem. Vi skal reagere på et sådant skridt. Vittorio Prodi (IT) Fru formand, mine damer og herrer! Vi vil meget hurtigt blive udsat for afpresning af en diktator, der har gjort millioner af mennesker i Darfur til ofre og søger at udnytte disse ofre til at undgå internationale sanktioner. Vi må ikke af den grund give efter for denne afpresning. Det er tydeligt, at vi har brug for en international koalition, der kan lægge pres på præsident al-Bashir, for at få ham til at opgive denne position. Vi må imidlertid ikke vende det blinde øje til den kendsgerning, at den virkelige virkning, den virkelige årsag til disse ting, er denne besættelse af naturressourcer. Det er ikke noget tilfælde, at de største brud på menneskerettighederne sker i lande, hvor der er store mængder naturressourcer, og især i Kina, der driver dette pres på naturressourcer. Derfor er vi nødt til at overveje, hvordan vi skal tackle roden til problemet, dvs. ved at sikre en fair adgang til naturressourcer for alle i verden - det er det, vi skal gøre. Marie Anne Isler Béguin (FR) Fru formand, fru kommissær, mine damer og herrer! Jeg vil gerne meget hurtigt sige, at vi alle begræder rædslerne i Darfur, og at vi alle kræver, at der bliver gjort alt for at sikre, at foreninger og ngo'er, der spiller en afgørende rolle i disse sager, kan fortsætte deres arbejde og ikke bliver udvist. Jeg vil dog gerne stille kommissæren et spørgsmål. Jeg vil gerne vide, hvad De forventer, hvad EU forventer af Den Afrikanske Union. Vi har hørt et medlem kræve væbnet intervention. I vores beslutning opfordrer vi Kommissionen og Rådet til at intensivere bestræbelserne for at påvirke regeringen via Den Afrikanske Union. I andre lande overdrager vi løsningen af konflikter til Den Afrikanske Union. Vi kender Den Afrikanske Unions holdning til al-Bashir-sagen. Her ser ud til at være tale om dobbeltmoral. Så hvilken strategi vil Kommissionen anlægge i forhold til Den Afrikanske Union, når vi taler om det afrikanske kontinent? Forholder det sig sådan, at vi også her ønsker at uddelegere arbejdet og løsningen af denne konflikt til Den Afrikanske Union? Benita Ferrero-Waldner Fru formand! Kommissionen er ligesom De dybt bekymret over den sudanske beslutning om at udvise 13 internationale og suspendere tre nationale humanitære ngo'er og to nationale menneskerettighedsngo'er efter ICC's tiltale mod præsident Bashir. Seks af disse internationale ngo'er arbejder med EF-midler til humanitær bistand til et beløb på i alt 10 mio. EUR. De organisationer leverer væsentlige ydelser til millioner af sudanere i Darfur og i andre områder af Sudan. Suspenderingen af deres aktiviteter er derfor ikke blot dybt beklagelig, men vil også i alvorlig grad påvirke den humanitære situation, som mange allerede har sagt. Kommissær Michel har allerede i en erklæring udtrykt vores dybeste bekymring og indtrængende anmodet om, at Sudans regering genovervejer værdien af sin beslutning og hurtigst muligt gengiver disse ngo'er deres fulde operationelle status. Hvis man vurderer den fulde virkning af den sudanske beslutning, er det klart, at hundredtusinder af menneskeliv kan være i fare i Darfur. Der skal i en fart træffes passende foranstaltninger, da regntiden kommer snart og falder sammen med tiden mellem såning og høst, hvilket snart vil forværre den humanitære sårbarhed hos 4,7 mio. mennesker, der er direkte ramt af konflikten. Vi ved, at regeringen ikke vil omstøde sin beslutning under yderligere internationalt pres, hvor der bliver sat spørgsmålstegn ved dens beslutning om at udvise de pågældende ngo'er. Hvis vi ikke kan overtale regeringen til at omstøde udvisningsordrerne, må vi få de sudanske myndigheder til at iværksætte ordentlige leveringsmekanismer. I den forbindelse skal vi afgjort holde den sudanske regering fuldt ansvarlig for dens forsikringer om, at den tager det fulde ansvar for at levere den humanitære bistand. Det er også min pligt at træffe de nødvendige forebyggende foranstaltninger med hensyn til vores bistand. Sudan er Kommissionens største humanitære enkeltoperation til 110 mio. EUR i 2009. Sammen med andre donorer som FN og ngo'er og andre humanitære partnere er Kommissionen i øjeblikket ved at se på, hvordan man bedst kan ændre den humanitære indsats for at undgå dramatiske følger. Det er ikke nogen let opgave, da de udviste ngo'er var meget dygtige til at arbejde i så vanskelige og fjerntliggende områder. Disse forebyggende foranstaltninger vil helt klart kræve samarbejde og forståelse med de sudanske myndigheder. I den forbindelse er det væsentligt at insistere på en streng adskillelse mellem humanitære aktiviteter og den politiske dagsorden. På den politiske front vil vi skulle opretholde maksimalt diplomatisk pres på både de sudanske myndigheder og oprørsbevægelserne for at få fred i Darfur. Vi vil også skulle presse på for en fuldstændig gennemførelse af den samlede fredsaftale mellem nord og syd. Der er meget på spil, og det er vores ansvar ikke at lade Sudan synke ned i et mareridtsagtigt scenario med ustabilitet i hele landet. EU som helhed vil respektere ICC's retningslinjer og kun opretholde væsentlige kontakter med den sudanske præsident Bashir. Dog bør vi sikre - og her er det afgørende, at vi opretholder dialogen med Khartoum - at regeringens reaktion på ICC's tiltale bliver så afdæmpet som mulig. Hvis vi afskærer alle forbindelser, kan strammerne i regeringen gøre gengæld mod civile, bistandsarbejdere og UNMIS-personale. Den seneste beslutning om at udvise flere ngo'er er efter min mening det første skridt, der kan blive fulgt af mange andre situationer som den nuværende, og det er vi nødt til at overvåge nøje. Det værst tænkelige scenario, hvor regeringen sætter en stopper for gennemførelsen af den samlede fredsaftale og forsøger at finde en militær løsning på krisen i Darfur, skal undgås. Med hensyn til Den Afrikanske Union kan jeg blot fortælle, at vi opretholder kontakten med dem, men jeg kan ikke sige mere på dette trin. Formanden Forhandlingen er afsluttet.

Trabalhos da Assembleia Parlamentar Paritária ACP-UE em 2007 (debate) (debate) Presidente Segue-se na ordem do dia o relatório do deputado Alain Hutchinson, em nome da Comissão do Desenvolvimento, sobre os trabalhos da Assembleia Parlamentar Paritária ACP-UE em 2007. Alain Hutchinson Senhor Presidente, Senhora Comissária, Senhoras e Senhores Deputados, o relatório que preparei para a Comissão do Desenvolvimento analisa os trabalhos da Assembleia Parlamentar Paritária (APP) ACP-UE em 2007. Aqueles de entre vós que participam directamente neste trabalho ou que simplesmente se interessam por ele sabem que esta não é uma estrutura meramente formal ou simbólica. Muito pelo contrário, esta Assembleia funciona cada vez mais como uma verdadeira assembleia parlamentar. Os seus membros estão cada vez mais envolvidos nela, personalidades influentes auscultam-na, o que faz com que ela vá adquirindo uma importância política crescente. Este é o primeiro ponto que eu desejava realçar. A crescente importância política desta Assembleia deriva igualmente do facto de, para além das questões de fundo relacionadas com a cooperação entre os países ACP e os países da UE, aí se discutirem também assuntos da maior actualidade, tanto para os países europeus como para os países ACP. É esse o caso dos acordos de parceria económica negociados entre a União e os países ACP. Neste âmbito, a APP confirmou, por meio da Declaração de Kigali, que os dirigentes interessados desejam muito claramente que a Comissão Europeia dê tempo suficiente aos países ACP para negociarem acordos de desenvolvimento regional. Kigali constituiu uma oportunidade para mostrar não só que a resistência a estes acordos - tal como eles são actualmente negociados - é real, mas também que esta resistência se baseia em preocupações inteiramente legítimas que terão agora de ser tomadas em devida consideração. Do mesmo modo, foi apenas através da participação nos trabalhos da Assembleia que muitos deputados dos países ACP tomaram conhecimento da existência dos documentos de estratégia por país que definem as áreas de cooperação entre a UE e os seus próprios países. Serve isto para lembrar que, para muitos deputados dos países ACP, a Assembleia constitui por vezes o único fórum de expressão democrática. Gostaria igualmente de salientar que em 2007 constámos um empenhamento crescente da sociedade civil nos países ACP, com excelentes reuniões e iniciativas organizadas à margem de cada sessão da APC. Na luta pelo desenvolvimento empreendida pela sociedade civil nos países ACP, a Assembleia constitui também uma oportunidade extraordinária para fomentar o intercâmbio e o encontro. Neste tocante, a União tem de poder apoiar técnica e financeiramente a presença destas associações e ONG nos trabalhos da APP. Por último, gostaria de destacar que no nosso relatório encorajamos a APP a reforçar o papel da sua Comissão dos Assuntos Políticos com vista a transformá-la num verdadeiro fórum de prevenção e resolução de conflitos e encorajar uma articulação estreita entre as actividades dos deputados dos países ACP e da União no exercício das suas funções de observação das eleições no quadro das missões de observação eleitoral da União. Cumpre ainda assinalar que em 2007 a Assembleia se reuniu em Wiesbaden, e seguidamente em Kigali. Foram adoptadas nove resoluções. As comissões permanentes reuniram-se quatro vezes: duas vezes à margem das sessões e duas entre elas, em Bruxelas. Estas comissões, que são responsáveis pelo seguimento das resoluções, organizam, desde 2007, a audição de membros de comissões responsáveis nos respectivos domínios. Para além de diversos relatórios, a sessão de Wiesbaden adoptou uma resolução sobre a situação no Darfur. Realizou-se um debate de urgência muito construtivo sobre a situação no Zimbabué. Todas as mesas de trabalho sobre a imigração, as alterações climáticas e os medicamentos para doenças negligenciadas reuniram um grande número de participantes e um forte interesse. A sessão de Kigali adoptou as três resoluções contidas nos relatórios das comissões permanentes, bem como duas resoluções de urgência sobre as catástrofes naturais nos países ACP e a situação na República Democrática do Congo. Aqui têm, Senhor Presidente, Senhora Comissária. Fiz uma breve síntese de um relatório formal a que eu quis conferir um conteúdo político no sentido de ajudar a explicar e a apoiar mais eficazmente o trabalho desenvolvido pela Assembleia Parlamentar Paritária ACP-UE. Neelie Kroes Membro da Comissão. - (EN) Senhor Presidente, muito obrigada, mas posso garantir a V. Exa. que estou a gostar bastante de estar aqui presente e que o meu distinto colega lamenta profundamente não poder estar aqui para participar nesta discussão, pois estas trocas de pontos de vista agradam-lhe sobremaneira. Mas posso garantir que o Senhor Comissário não está a perder o seu tempo, visto estar a caminho de uma importante reunião fora de Bruxelas. A Assembleia Parlamentar Paritária é uma instituição singular. O Senhor Comissário Michel senta-se junto a mim na reunião colegial e, esta manhã, explicou-me tudo sobre o funcionamento da Assembleia, pelo que posso agora afirmar que conheço um pouco do assunto. O Comissário Michel referiu-me que é na APP que se pode observar directamente o espírito de parceria subjacente ao Acordo de Cotonou, visto que, neste fórum, 156 representantes eleitos da União Europeia e dos países de África, Caraíbas e Pacífico discutem conjuntamente as questões centrais da sua cooperação. É um verdadeiro diálogo Norte-Sul, alicerçado na igualdade e no respeito mútuo, e que vai muito além da habitual relação entre países beneficiários e doadores. Trata-se da concretização parlamentar dos princípios da apropriação e do controlo. Nos últimos anos, a Assembleia Parlamentar Paritária tornou-se cada vez mais parlamentar em termos de envergadura e de conduta, o que espelha a maturidade da cooperação entre a União Europeia e os países de África, Caraíbas e Pacífico. Os debates são mais abertos e os conflitos regionais menos frequentes. Trata-se, de facto, de um feito digno de menção. Efectivamente, a Assembleia tornou-se um fórum de diálogo político aberto, mostrando-se capaz de discutir matérias bastante sensíveis e de grande relevância política, tais como a boa governação, o acesso aos cuidados de saúde e o impacto do investimento directo estrangeiro, a migração de trabalhadores qualificados e os Acordos de Parceria Económica. O excelente relatório do senhor deputado Hutchinson e da Comissão do Desenvolvimento dá conta desta evolução de forma eloquente, pelo que, em nome do Senhor Comissário e em meu nome pessoal, gostaria de felicitar o relator pelo trabalho que desenvolveu, o qual descreve os avanços e os desafios e explora as possibilidades de desenvolvimento futuro. Um dos avanços registados foi o importante papel que a Assembleia Parlamentar Paritária desempenhou no acompanhamento das negociações dos APE, garantindo um fluxo de informação nos dois sentidos, graças às discussões mantidas ao longo do ano sobre esta matéria com os negociadores principais e com o meu distinto colega Comissário Michel. Outro salto importante foi a transmissão à Assembleia, por parte da Comissão, dos Documentos Estratégicos Nacionais e Regionais. Tal procedimento demonstra a confiança na capacidade da Assembleia para desempenhar um papel mais político e constitui uma oportunidade para esta continuar a evidenciar sinais de maturidade. A fim de aperfeiçoar o controlo parlamentar, o Senhor Comissário Michel solicitou às delegações da Comissão que transmitissem igualmente esses documentos estratégicos aos presidentes dos parlamentos nacionais, por intermédio do gestor orçamental nacional para o FED nos países beneficiários. Como é do vosso conhecimento, a Comissão não pode transmitir directamente os ditos documentos, porquanto, nos termos do Acordo de Cotonou, o GON é o nosso elemento de contacto oficial para todas as questões relativas à programação e à aplicação do FED. Simultaneamente, o secretariado da APP transmitiu também esses documentos aos representantes dos países respectivos com assento na mesma. Deste modo, temos razões para acreditar que os parlamentos nacionais estão informados e em condições de participar no acompanhamento e controlo dos programas de desenvolvimento. É um facto que, não raro, a capacidade dos parlamentos nacionais para desempenharem plenamente o seu papel na preparação e execução do FED se revela limitada. É por isso que o FED financia o apoio institucional em muitos dos países ACP. Além do escrutínio dos documentos estratégicos nacionais, a melhor maneira de garantir o controlo parlamentar dos fundos do FED passa por instituir programas de apoio orçamental de âmbito geral ou sectorial. Deste modo, os fundos externos são totalmente integrados no processo orçamental nacional, no qual os parlamentos nacionais têm um papel fundamental. Este foi um dos motivos que levou a Comissão a decidir atribuir cerca de 45% do 10.º FED ao apoio orçamental programado para 44 países, contra os apenas 25% do início do 9.º FED. Verifica-se, assim, uma tendência de crescimento. Por último, permitam-me aproveitar esta oportunidade para felicitar o Governo e o Parlamento do Ruanda e a Presidência alemã pela excelente forma como organizaram as sessões da Assembleia do ano passado. Filip Kaczmarek Senhor Presidente, gostaria de agradecer ao deputado Alain Hutchinson e felicitá-lo pelo seu relatório, que considero excelente. Partilho das opiniões, das observações e da satisfação do relator relativamente a temas como um maior envolvimento dos membros da Assembleia nos seus trabalhos, a qualidade dos debates e o carácter mais relevante dos mesmos. Concordo que a crescente participação das organizações não governamentais nos trabalhos da Assembleia é um fenómeno muito positivo. No entanto, não posso deixar de referir algumas questões menos felizes na sequência da observação dos trabalhos da Assembleia Parlamentar Paritária. Considero lamentável que, no decorrer das discussões, debates e negociações sobre projectos conjuntos entre o lado ACP e os representantes do Parlamento Europeu, nem todos os temas sejam abordados com uma vontade de encontrar uma posição comum e um diálogo igualmente profundos. Parece-me que os representantes dos países ACP se concentram mais nos assuntos económicos e dedicam menos atenção e um menor envolvimento nos assuntos políticos. Em 2007, revelaram uma determinação e entusiasmo pouco habituais durante as discussões sobre assuntos económicos, principalmente durante as negociações relativas aos Acordos de Parceria Económica (APE). Obviamente que isso não tem nada de errado. No entanto, não se observa com facilidade uma motivação igualmente forte para a resolução dos problemas políticos difíceis, mas importantes. O deputado Alain Hutchinson lembrou que foi debatida a situação no Zimbabué. Contudo, não foi aprovada qualquer resolução. Esta tendência para a não adopção de resoluções continua na actualidade. Este ano, teve lugar um debate sobre o Chade. Foi adoptado um texto de compromisso relativo a uma resolução, mas a resolução em si foi rejeitada pelos nossos parceiros ACP. Considero que a nossa meta deve ser um maior equilíbrio entre os objectivos políticos e económicos. Compreendo que é por vezes mais fácil concentrarmo-nos em temas económicos, pois estes parecem mais significativos e de mais fácil desenvolvimento a nível político. Contudo, o lado europeu deve concentrar-se em demonstrar que não é possível um desenvolvimento continuado sem paz, estabilidade, respeito pelos direitos humanos, o Estado de direito e uma melhor gestão. Marie-Arlette Carlotti em nome do Grupo PSE. - (FR) Senhor Presidente, antes de mais, gostaria de felicitar o senhor deputado Hutchinson pelo seu excelente relatório. Em 2007, tivemos a confirmação tanto do aumento de poder como da relevância do papel da APP relativamente aos principais desafios do diálogo Norte-Sul. No que se refere às situações de crise política, por exemplo, os nossos debates de urgência viabilizaram um diálogo aprofundado construtivo e sem tabus sobre questões como a do Haiti, do Zimbabué e da Etiópia. A introdução das reuniões regionais da APP, a primeira das quais poderá ter ido lugar na Namíbia, julgo eu, ajudará a aprofundar ainda mais este diálogo político. No que respeita à implementação do FED, os documentos de estratégia por país e por região começaram a ser apresentados aos governos desde o final de 2007. A APP terá agora de adoptar uma estratégia e um método de trabalho para garantir o melhor seguimento e supervisão possíveis da utilização destes fundos. Relativamente aos acordos de parceria económica (APE), através das suas discussões e dos seus encontros com líderes económicos e membros da sociedade civil, através do seu diálogo político aberto com os nossos colegas do Sul, a APP fez dos APE a sua prioridade política em 2007. A Declaração de Kigali, que o senhor deputado Hutchinson mencionou há instantes, ilustra isso mesmo. Lamento que o Parlamento Europeu tenha rejeitado esta declaração, apesar de ela ter sido negociada e unanimemente apoiada pelos representantes dos diversos grupos políticos aí presentes. Poderia parecer que, para alguns, uma posição adoptada em África é por vezes mais difícil de implementar quando regressamos à Europa. Lamento também que a Comissão Europeia ignore as opiniões dos deputados ACP no contexto da APP e que prefira a estratégia do bulldozer, com a qual se recusa a considerar qualquer negociação ou reorientação dos APE. A proposta de criação de um novo organismo parlamentar no quadro do acordo com as Caraíbas vem simplesmente gerar mais confusão. Por último, não posso esquecer o facto de em 2007 a ajuda oficial ao desenvolvimento de toda a UE ter caído pela primeira vez desde 2002. É minha convicção que, em matéria de solidariedade internacional, o que mais importa é cumprir a nossa palavra, e diversos Estados-Membros - incluindo o meu - não estão a cumprir a sua. Em 2008, a APP deverá prosseguir de forma vigilante e determinada a sua luta pelos APE, pugnando por uma verdadeira renegociação dos acordos provisórios, para aqueles que o desejam, de acordo com a promessa feita pelo Comissário Barroso, e pelo 10º FED, que entra na sua fase activa de implementação, mas que corre o risco de ver as suas dotações desviadas para financiar APE. A APP é um fórum único e um instrumento único do diálogo Norte-Sul. É uma oportunidade para assegurar um desenvolvimento equitativo, sustentável e solidário. O meu colega Hutchinson já disse tudo isto, e eu gostaria de felicitá-lo uma vez mais. Juan Fraile Cantón (ES) Senhor Presidente, começarei por felicitar o senhor deputado Hutchinson por descrever claramente no seu relatório o trabalho realizado pela Assembleia Parlamentar Paritária (APP) em 2007. A Assembleia está a transformar-se no pilar mais forte da cooperação entre a União Europeia e os Estados de África, das Caraíbas e do Pacífico. Gostaria de salientar que é a única assembleia internacional que reúne regularmente os representantes eleitos de diversos países com o objectivo de promover a interdependência Norte-Sul. A APP liderou os acordos de parceria económica, que são instrumentos ao serviço da política de desenvolvimento e integração regional dos países ACP e um meio para incluir progressivamente os mesmos na economia mundial de uma forma sustentável. No entanto, os acordos de parceria económica (APE) não podem ser negociados como simples acordos de comércio livre. O meu grupo insiste na possibilidade de renegociar determinados elementos deste acordos, como os serviços, a propriedade intelectual e as chamadas "questões de Singapura”: investimentos, competências e mercados públicos, assim como normas laborais e sociais e outras questões relacionadas com o desenvolvimento sustentável. Alessandro Battilocchio (IT) Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, felicito o senhor deputado Hutchinson pelo seu trabalho e pela perspectiva política do relatório, que posso subscrever. Aplaudo a escolha da via do diálogo e da cooperação. Gostaria de salientar um ponto. Para responder às necessidades das populações dos países ACP e para alcançar os ambiciosos Objectivos de Desenvolvimento do Milénio, é necessário que as negociações sobre os Acordos de Parceria Económica (APE) numa base nacional e regional sejam cada vez mais abertas à participação e à supervisão democráticas. Por isso, reafirmo que os compromissos que assumimos em Kigali, na 14.ª sessão da Assembleia Parlamentar Paritária, são centrais para as nossas acções. Aplaudo igualmente a referência à necessidade de, na negociação e na aplicação de novos acordos, ser tida na devida conta a protecção e a defesa das instâncias democráticas e dos direitos humanos. Os nossos esforços não podem e não devem reduzir-se a uma mera ajuda de carácter económico. Ewa Tomaszewska (PL) Senhor Presidente, gostaria igualmente de felicitar o deputado Alain Hutchinson por um excelente relatório. Parece-me importante reflectirmos sobre o significado de contactos deste tipo entre parlamentos, entre grupos parlamentares e entre o Parlamento Europeu, os países ACP e a EuroLat, no contexto do diálogo a nível mundial. Considero que esta é a forma que deve prevalecer no quadro dos contactos que mantivermos. Os contactos entre governos têm uma natureza algo diferente. O diálogo entre parlamentos é muito mais vasto. Inclui debates mais alargados e penso que reflecte de forma mais justa os interesses e preocupações dos países que nele participam, pelo que considero este tipo de diálogo especialmente valioso. Considero igualmente importantes as questões políticas que gostaríamos de manter, nomeadamente a manutenção da paz, o respeito pelos direitos humanos e o funcionamento de uma sociedade civil. Neelie Kroes Membro da Comissão. - (EN) Senhor Presidente, ouvi com grande interesse os discursos proferidos pelas senhoras e senhores deputados. Não penso que seja apropriado que a Comissão reaja ou interfira com a vossa agenda e as vossas prioridades, pelo que não darei ainda a conhecer as nossas opiniões. É uma matéria que a vós diz respeito. Quanto à questão da reabertura das negociações, tem de ficar bem claro que os acordos provisórios são a única maneira de manter os fluxos comerciais após a data-limite de 1 de Janeiro de 2008, pelo que não é possível reabri-las. Contudo, está em curso a discussão, e, consequentemente, a negociação, com vista a um APE total, regional e de âmbito geral. Alain Hutchinson Senhor Presidente, Senhora Comissária, muito obrigado pelas suas respostas e pelos seus comentários. Gostaria apenas de frisar que a APP é, efectivamente, um fórum para representantes parlamentares, mas que a Comissão desempenha obviamente um papel importante nas políticas de desenvolvimento a nível europeu e, consequentemente, é meu desejo que a Comissão não considere - e penso que o Comissário Michel está para todos os efeitos aqui incluído - o trabalho desta Assembleia como um trabalho anedótico, não considere esta Assembleia como uma espécie de válvula de segurança onde discutimos as tensões que existem entre nós, mas que tenha em consideração as opiniões que aí são expressas, pois para muitos dos nossos colegas dos países ACP este é, infelizmente, o único fórum onde podem exprimir-se. Gostaria de salientar, a este propósito, que, ao que até agora nos foi dado observar, não houve debate nos parlamentos dos países ACP, nem sobre APE nem sobre os documentos de estratégia por país. Embora apoiemos os representantes populares eleitos, financiemos eleições um pouco por todo o lado e procuremos exportar o nosso modelo democrático, não temos tempo para consultar esses parlamentos eleitos, e alguns dos seus colegas estão a aplicar, como a senhora deputada Carlotti disse, uma estratégia de bulldozer em relação a todos os assuntos. Espero, portanto, que a Comissão possa ter verdadeiramente em conta este trabalho e reconhecer a sua excelência. Fui felicitado pelo meu relatório. Gostaria de agradecer aos meus colegas, e de felicitar também a senhora deputada Kinnock, que não está aqui presente, porque enquanto Co-presidente da APP se encontra algures nas Caraíbas. Gostaria de felicitá-la pelo excelente trabalho que desenvolve enquanto Co-presidente desta Assembleia Paritária. Presidente Está encerrado o debate. A votação terá lugar na quinta-feira, 5 de Junho de 2008. Declarações escritas (Artigo 142.º) Richard Seeber por escrito. - (DE) Um bom relacionamento entre a União Europeia e os países ACP é um tema que me é muito querido e, por conseguinte, muito me apraz que a Assembleia Parlamentar Paritária ACP-UE continue a assumir um formato e uma qualidade de índole mais política. Nas negociações relativas ao Acordo de Parceria Económica, e de uma forma muito geral na cooperação entre a UE e os países ACP, matérias como o desenvolvimento sustentável, direitos humanos, democracia e criação de sistemas constitucionais actuantes devem definitivamente fazer parte da ordem de trabalhos. De modo algum devemos descurar a protecção ambiental, e especificamente a luta contra as alterações climáticas, pois mesmo nos territórios dos países ACP os seus efeitos poderão vir a revelar-se desastrosos. A UE deve dar nesta matéria um bom exemplo e cumprir os seus objectivos e obrigações de 2007, pois só então poderemos esperar que os países ACP o façam também. Outra questão com que temos definitivamente de lidar é a água. A escassez de água e a seca são um grave problema nos países ACP para o qual urge encontrar soluções que permitam evitar uma migração induzida por problemas ambientais.

Рамка на ЕС за координиране на националните стратегии за интегриране на ромите (разискване) Председател Следващата точка е изявлението на Комисията относно рамката на ЕС за координиране на националните стратегии за интегриране на ромите. Вивиан Рединг заместник-председател на Комисията. - (EN) Г-жо председател, аз ви запознавам - заедно с моя колега, Ласло Андор - с решението, което Комисията взе за представяне на нова рамка за националните стратегии за интегриране на ромите. Рамката на ЕС идва в момент, в който положението на ромите наистина се превърна в център на внимание за Европа. ЕС предостави на държавите-членки набор от правни, политически и финансови лостове за подобряване на положението на ромите. Разполагаме също с цялостна правна рамка, основана на недискриминацията, свободното движение на хора и стратегията за разширяване. Съвсем ясно е обаче, че икономическата и социална маргинализация на ромите продължава и че това нито е приемливо, нито устойчиво състояние в Европейския съюз на XXI век. Парламентът, с подкрепа от целия политически спектър - и бих искала да подчертая това - привлече вниманието към неотложността на подпомагането на интеграцията на ромите, чрез своята приета неотдавна резолюция за Стратегията на ЕС относно ромите. Бих искала да благодаря на докладчика, г-жа Járóka, за отличната й работа. Необходими са решителни действия както на национално, така и на европейско равнище. Трябва да обединим силите си и да активизираме работата си, за да се сложи край на дискриминацията на ромите и да се направи необходимото те да имат същите права, както и останалите европейски граждани, тъй като те са такива. Като казвам това аз, разбира се, имам предвид двупосочен процес, изискващ промяна в мисловните нагласи както на мнозинството на нашите европейски граждани, така и на членовете на ромските общности. Всички сме съгласни, че е необходимо ефективно планиране и прилагане на политиката, както и общ стратегически подход. Всички знаем, че основната отговорност за интегрирането на ромите носят държавите-членки. Признаваме също, че положението на ромите силно варира в отделните държави-членки. Ето защо Комисията реши да представи рамка на ЕС, която да позволи на държавите-членки да вземат мерки, съпоставими с предизвикателството, което те трябва да превъзмогнат. Работната група по ромските въпроси, която беше създадена през месец септември миналата година и представи доклад през месец декември, недвусмислено показа, че твърде често не се прави достатъчно. Средствата в размер на 26,5 млрд. евро, които са на разположение по линия на структурните фондове, не се използват както би следвало. Само 100 млн. евро от тези средства са били заделени за конкретни дейности за ромите, а 70 % от средствата за техническа помощ, които биха били необходими в повечето държави-членки, просто не бяха използвани. Така че въведените до момента мерки не са достатъчни. Време е да се направи така, че националните, регионалните и местните политики да бъдат ясно и конкретно насочени към нуждите на ромите. В нашата рамка сме се съсредоточили върху четири основни въпроса: образование, заетост, здравеопазване и жилищно настаняване. Искаме ЕС и 27-те държави-членки да се ангажират да запълнят празнотите и да се съсредоточат върху общите цели в тези четири области с целенасочени действия и достатъчно средства за извършването им. Искаме всички държави-членки да вградят тези цели в своите съществуващи стратегии относно ромите, ако са приели такива, или да разработят стратегии относно ромите - ако не са - за периода до 2020 г. За да се провери дали тези усилия постигат целите си, е необходим редовен мониторинг. Затова рамката на ЕС полага основите за надежден механизъм за мониторинг, за да се осигурят конкретни резултати за ромите. Този механизъм за мониторинг ще гарантира, че националните стратегии относно ромите се прилагат, че парите, предназначени за интеграция на ромите, достигат до крайните си бенефициери и че има напредък към постигане на целите по интеграцията на ромите. Комисията ще докладва ежегодно за напредъка, постиган по посока интегриране на ромското население в държавите-членки. Рамката на ЕС дава възможност всички заинтересовани лица, на всички равнища, да обединят силите си с населението на ЕС като цяло, и по-конкретно с ромското население, за да се сложи край на изключването на повече от 10 млн. европейски граждани, което не можем повече да си позволяваме в бъдеще. Ласло Андор член на Комисията. - (EN) Г-жо председател, уважаеми колеги, социално-икономическото положение на ромите заема челно място в дневния ред на ЕС. Миналия месец залата прие доклада Járóka относно стратегията на ЕС за интеграция на ромите. И днес Комисията прие Съобщение относно рамка на ЕС за националните стратегии за интеграция на ромите. И двата документа дават съществен принос за по-широките разисквания по ромските въпроси и ще допринесат за заключенията, които трябва да бъдат приети на следващото заседание на Съвета на министрите по заетостта и социалните въпроси на 19 май, което ще бъде посветено изключително на интеграцията на ромите. Тези документи дават израз на политическата решимост на ЕС да работи за подобряване на положението на милиони роми, които са попаднали в икономическа и социална изолация. Тук бих искал да направя три основни бележки. Първо, Комисията определи рамка на ЕС за националните стратегии за интеграция на ромите. Тя потвърждава основната отговорност на държавите-членки за разработката и прилагането на стратегиите за интеграция на ромите. Тя също потвърждава дълбокото убеждение на Комисията, че Европейският съюз не може да търпи каквито и да било форми на расизъм, ксенофобия, дискриминация или социална изолация на ромите. Съюзът има морален и политически дълг да подпомага държавите-членки в усилията им по всички политики и инструменти, с които разполага. Второ, както знаете, Съюзът постигна съгласие относно цялостната стратегия за развитие на европейския икономически и социален модел по едни балансиран начин. Стратегията "Европа 2020" за един интелигентен, устойчив и приобщаващ растеж е верният политически контекст за работа по многостранните проблеми, пред които са изправени ромите. Трябва да съчетаем основните цели, показателите, водещите инициативи и структурите за отчитане на стратегията "Европа 2020" за каузата на ромите. Основното послание е, че изключването на милиони граждани на ЕС от икономическия и обществения живот не е интелигентно, не е устойчиво и определено не е приобщаващо. Накратко, няма оправдание да продължи изключването на ромите в тази Европа, в която искаме да живеем. По-конкретно, водещите цели на "Европа 2020" за заетост, намаляване на бедността и образование са основни отправни точки за измерване на напредъка в политиките за интеграция на ромите. Съобщението на Комисията относно ромите определя четири области, които са от стратегическа важност за преодоляване на тяхната изолацията. Областите са следните. Достъп до заетост: трябва да бъде преодоляно голямото разминаване между процентите на заетост сред ромското население и населението, което не е от ромски произход. Не го ли сторим, няма да постигнем целите на нашата стратегия "Европа 2020". Достъп до образование: всички ромски деца следва да имат достъп до качествено образование и да не бъдат подлагани на дискриминация или сегрегация. Като минимум, всички ромски деца следва да завършват начално училище. Достъп до здравни грижи: намаляване на неравнопоставеността между ромското население и населението, което не е от ромски произход. Държавите-членки следва да осигурят достъп до качествени здравни грижи при същите условия, както и за останалото население. Достъп до жилище и основни услуги: където положението на ромското население е наистина много по-лошо, отколкото на останалата част от населението, например когато става дума за достъп до вода, електроенергия и други услуги. Липсата на всеобхватен подход има отрицателно влияние върху цялостната интеграция на ромското население в обществото и го оставя в бедност. Трето, думите на Съюза не трябва да се разминават с делата му. Комисията понастоящем разработва предложение за многогодишната финансова рамка, което ще бъде последвано от конкретни предложения във връзка със структурните фондове. По мое мнение, структурните фондове трябва да бъдат приведени в съответствие със стратегията "Европа 2020". Това важи за областите на политиката, за които отговарям общо - заетост и социално приобщаване - и определено е приложимо към социално-икономическата интеграция на ромите. За мен цел от решаващо значение е да направим нашите финансови лостове по-ефикасни. Бих искал да спра дотук, за да мога да чуя мненията ви и да отговоря на евентуални въпроси. Енико Гьори действащ председател на Съвета. - (EN) Унгарското председателство приветства съобщението на Комисията относно рамката на ЕС за националните стратегии за интеграция на ромите. Бих искала да изразя моята благодарност и положителна оценка не само за извършената работа, но също и за личната ангажираност на члена на Комисията, Вивиан Рединг, члена на Комисията, Ласло Андор, и на всички останали, които допринесоха за това наистина значимо постижение. С представянето на този стратегически документ ние направихме гигантска крачка към осъществяването на един от основните приоритети на унгарското председателство. Убедена съм, че това ще се окаже важен принос за подобряването на икономическото и социално положение на ромите в Европа, заедно с неотдавна приетата резолюция на Европейския парламент относно стратегията на ЕС за интеграция на ромите въз основа на доклада на Lívia Járóka. Голям брой роми в цяла Европа продължават да страдат от крайна бедност, дискриминация и маргинализация, така че е крайно време за подобрение. Не можем да си позволим да кажем, че това е техен проблем, а не наш. Нещо повече - на хората не трябва никога да се гледа като на проблем, а по-скоро като на шанс, на възможност. Предвид настоящото икономическо и демографско положение в Европа, подобряването на икономическия и социалния статус на ромите може да разкрие нови човешки ресурси, допринасяйки по този начин за икономическия растеж в дългосрочен план. Унгарското председателство винаги е било на мнение, че освен наложителната борба срещу дискриминацията е необходимо ново съчетание от политики, с три основни елемента: заетост, образование и жилищно настаняване. Ако бъде правилно приложено от държавите-членки, комплексното политическо действие в тези три области, допълнено с адекватния мониторинг, както е предложен от Комисията, ще донесе разлика към по-добро. Държавите-членки също ще трябва да положат усилие за постигане на целите на стратегия "Европа 2020". Мерките за социалното приобщаване на ромите могат да бъдат насочени в различни области на политиката. Сега широко се споделя убеждението, че мерките, вдъхновени и координирани на равнище на ЕС, могат да доведат до полезно взаимодействие и допълнителни изгоди. Какво следва? Унгарското председателство възнамерява да представи и обсъди съобщението с двамата членове на Комисията по време на следващата на платформа по ромските въпроси на 7 април в Будапеща, на която каня всички заинтересовани. Съветът ще се занимае с него по хоризонтален начин. Първо, априлският Съвет по правосъдие и вътрешни работи ще го обсъди на 12 април. След това ще бъде ред на Съвета по заетост, социална политика, здраве и потребителски въпроси на 9 май, с приемане на заключения на Съвета. Съветът по образование също ще получи документа на 20 май, преди унгарското председателство да представи доклада си от обсъжданията на Съвета по общи въпроси на 23 май. Заключителният момент от това пътешествие - да се надяваме - ще бъде одобряването от юнския Европейски съвет. Това ще бъде, разбира се, само едно ново начало за координираните действия на равнище на ЕС и на национално равнище, за да подпомогнем това наистина европейско малцинство. László Tőkés Г-жо председател, уважаеми членове на Комисията, г-жо държавен секретар, въз основа на доклада на г-жа Járóka и във връзка с него се радваме да продължим да напредваме за прилагането на стратегията относно ромите. Причината за това е, че 8 април е Международен ден на ромите. По едно съвпадение петото заседание на Европейската платформа по ромските въпроси ще се проведе в същия този ден в Унгария. Посредством тях ние можем да направим нова значима стъпка към един общ план за действие, който да е координиран от ЕС, но и да може да вземе под внимание местните характеристики. Европейската народна партия от години настойчиво призовава за действия на ЕС по въпроса за социалната интеграция на ромите. Нещо повече - надяваме се, че европейската стратегия относно ромите наистина ще може да бъде задействана на срещата на високо равнище на държавните и правителствените ръководители на 24 юни. Като бъде направено това, ще може да бъде даден отговор на европейско равнище на най-сериозния проблем на Европейския съюз във връзка с правата на човека. Отговорност първо и най-вече на държавите-членки е да гарантират зачитането на основните права на човека за техните граждани. Европейският съюз може да осигури само рамките за това, но задача на всяка държава-членка е да изпълни със съдържание тези рамки. Европейската стратегия относно ромите може да бъде един вид професионален минимум. Обаче твърдо съм убеден, че по този начин ще бъде изработен дългосрочен план за действие, който да излиза извън рамките на партии и цикли, който да може ефикасно да поправи бедността и социалното изключване, с които се сблъскват ромите. Няколко важни съображения във връзка със съдържанието на стратегията са, че нейната целева група се дефинира по икономически, а не по етнически признак; тя насърчава упражняването на пълния спектър на правата на човека и укрепва принципа на равните възможности; тя взема под внимание регионалното естество на изолацията и намалява въздействието на неблагоприятните фактори, съсредоточени в слабо развитите микрорегиони. За да може стратегията да успее, заинтересованите страни - а именно институциите на ЕС, държавите-членки, неправителствените организации и ромските общности - трябва да предприемат дългосрочни, решителни съвместни усилия. Именно поради тази причина въпросът не трябва да се използва за подстрекаване на противопоставяне или партийни политически нападки. Нито е допустимо да се поставят колективни етикети. Недопустимо е да се поставят на една плоскост колективната вина на ромите и колективната отговорност на мнозинството, потисниците. Решаването на въпроса за ромите е приоритет на унгарското председателство на ЕС. Надявам се Европейският съвет да приеме предвижданата стратегия през месец юни. Искам подкрепата на Европейския парламент по този въпрос. Monika Flašíková Beňová Г-жо председател, г-жо Рединг, г-н Андор, бих искала да започна, като Ви поздравя за представянето. Радвам се, че след многократните призиви на Парламента днес Комисията най-накрая представя европейската рамкова стратегия. Според мен е и крайно време това да стане, тъй като положението започва да става по-сериозно. Много роми в Съюза се сблъскват не само с недостойни условия на живот, но също и със засилващ се терор. Факелното шествие в събота срещу ромите в Унгария е най-новото доказателство за това и с настоящото бих искала да призова унгарското правителство да направи съответните изводи. Бих искала да отправя някои критики към представената рамка. Положението не търпи отлагане, но дори и така не можем да приемем решението на Комисията да разработи рамката без публични консултации с участващите страни. Странно е, че от една страна вие наблягате в самата рамка на важността на сътрудничеството с гражданското общество, но при самото изготвяне на този документ от възлово значение вие пренебрегнахте както ромите, така и доброволните сдружения, международните организации и подобните им. Такъв закрит подход към рамката не подобрява легитимността й; по-скоро обратното. Обаче смятам, че същинското съдържание на представената рамка като цяло е успешно. Комисията правилно е определила компетенциите в решаването на този общоевропейски проблем. Обаче възловите компетенции остават на равнище държави-членки. Смятам за изключително важно обаче ЕС да поеме задачата за координиране на националните стратегии и наблюдението им за осигуряване на възможно най-бърза истинска интеграция на ромите. В този контекст е също жизнено важно да се спомене значението на мониторинга на съответствието на националните стратегии с представената рамка и мониторинга на ефективността на прилагането им. Обаче по този въпрос позицията на Комисията ми изглежда до голяма степен лишена от амбиция. Комисията трябва да бъде по-твърда, особено в очакванията си от държавите-членки. Рамката правилно определя четири възлови области за интеграцията на ромите: достъпът до образование, наличието на заетост, достъпът до здравни грижи и наличието на достойно жилище и основни услуги. Заедно с членовете на нашата група аз имах възможността при многобройни посещения в ромски общности из цяла Европа да потвърдя, че наистина това са основните области, в които ромите често се сблъскват с лоши условия. Следва да се наблегне обаче, че цели, формулирани по подобен начин, бяха заложени и в програмата "Десетилетие на ромското включване". Сега същественото е да се гарантира, че те ще бъдат постигнати. В допълнение към тези четири области бих искала да добавя още една, която липсва в рамката, и това по-конкретно е борбата не само против дискриминацията, но също и против словесните или физически прояви на расизъм. Не на последно място бих искала да привлека вниманието към въпроса за финансирането на мерките за приобщаване. Работната група на Комисията установи, че към края на миналата година държавите-членки имат съществени пропуски при използването от тяхна страна на средствата на ЕС. Затова Комисията следва да се съсредоточи върху три неща: тегленето на средствата да не бъде прекалено трудно в административно отношение, Комисията да вземе ефикасни мерки да осигури отпуснатите средства наистина да изпълняват целта си и използването на средства за практики, съдържащи сегрегация, да бъде ограничено. Искам да приключа като още веднъж ви благодаря и ви поздравя, г-жо Рединг и г-н Андор и сега е ред на държавите-членки да пристъпят ефикасно към интеграцията на ромите на тази основа на национално равнище. (Ораторът приема да отговори на въпрос, зададен чрез вдигане на синя карта съгласно член 149, параграф 8 от Правилника за дейността). Franz Obermayr (DE) Г-жо председател, благодаря Ви, г-жо Flašíková, че приехте въпроса ми. Очевидно сте добре запозната с доклада и със сигурност сте наясно, че той също изисква от държавите-членки да плащат санкции, ако бъде установено, че не са в съответствие или ако стратегиите им не се прилагат. Как ще коментирате факта, че държава-членка ще трябва също да плаща санкция, ако не бъде изпълнено задължителното изискване за посещаване на начално училище? Посещаването на начално училище е задължително във всички страни. Така че - ако ромски деца не посещават начално училище - съответната държава длъжна ли е да плаща санкции? Не мислите ли, че родителите носят известна отговорност за това децата им да ходят на училище? Monika Flašíková Beňová - (SK) Г-жо председател, бих искала да кажа едно нещо по темата: аз съм безусловен поддръжник на мнението, че когато въвеждаме права, трябва да се има и задължения. Също така естествено ролята на родителите е да осигурят всички права на децата да бъдат зачитани. Според мен обаче държавите-членки на ЕС имат достатъчно лостове, за да определят това разграничение и те няма да бъдат наказвани, ако родителите не изпълняват своите задължения. Станимир Илчев от името на групата ALDE. - Г-жо председател, аз също искам да благодаря на докладчика, г-жа Járóka, както и на представителите на Комисията, на Съвета и на Унгарското председателство, тъй като те направиха пред нас много сериозни обещания и поеха много важни ангажименти. Когато говорим за интеграцията на ромите, не бива да забравяме, че става дума за най-специфичния и може би най-сложния проблем на Европа и на Европейския съюз. Проблем, който е неразрешим само чрез финансиране, само чрез анти-дискриминационно законодателство или само чрез лансиране на образователни програми. Този проблем може да намери решение единствено чрез комбинацията на всички тези подходи и наистина в рамките на единна политическа воля. Днес Съюзът повече от всякога е насаме със своите 12 милиона роми. Някои още не разбират, че тези хора не са просто само български, румънски, словашки роми, а те са граждани на Съюза с еднакви права и задължения и същевременно с ограничени възможности. Ситуацията, както виждаме, е доста сложна. Стратегията на Европейския съюз за интеграция на ромите ще бъде толкова успешна, колкото по-интегрирани бъдат действията, инициативите и политиките на държавите-членки и на всички европейски институции. Импровизациите и едностранните действия може дори да нанесат по-скоро щети вместо да произведат ползи, и тук е мястото да се каже, че в някои от държавите-членки знанието за ромите е недостатъчно, в някои случаи дори и превратно. От това следва, че ромският въпрос в Европа трябва да се изучава активно и професионално да се следи неговата динамика. Иначе има опасност вместо да неутрализираме цъкащата бомба, само да я преместваме от едно място на друго върху картата на стария континент. Ядрото на нашата амбициозна стратегия не може да бъде друго, освен гигантско усилие за образование на ромите - максимално включване на децата им в образователната система, елементарна квалификация на младежите, ограмотяване на възрастните. Голямата цел трябва да бъде един нарастващ през следващите години процент от роми, подготвени за трудовия пазар и с култивирано отношение към институциите и законността. Това е единствената гаранция, че животът на ромите няма да се развива в бъдеще, както досега като мизерно съществуване върху пясък, в който безсмислено потъваха парите на европейските данъкоплатци. Hélène Flautre Г-жо председател, добра новина, разбира се, е, че вече имаме конкретна европейска рамка, която да вмени като задължение на всяка държава-членка да представи собствена национална стратегия за интеграция на ромите. Оттук нататък до края на годината Комисията ще оцени тези стратегии и след това в срок от около една година ще трябва отново да разискваме този въпрос. Затова днес ние на практика съставяме пътна карта, която би следвало да позволи на парламентаристите, публичните органи и гражданското общество да упражняват постоянна и повишена бдителност в много важните области, които споменахте. Отбелязвам, че съобщението на Комисията е възприело някои от точките, които изложихме в парламентарния доклад. Говоря например за участието на Агенцията за основните права в оценката на стратегиите. Мисля, че Агенцията е доказала компетентността си в тази област. Говоря също за развитието на сътрудничеството със Съвета на Европа за обучение на ромски посредници. Това е важен стратегически фактор за успеха на проектите на всички равнища, както и вниманието, отделено на ромите, които са граждани на трети страни и аспекта на разширяването, който е взет под внимание в доклада. И накрая мисля, че въвеждането на общи показатели в помощ на системата за мониторинг трябва енергично да се приветства. При все това трябва да наблегна и на някои слабости в съобщението. Според мен то не е достатъчно категорично и настоятелно в упоменаването на необходимото участие на ромите на всички равнища - с други думи, на равнището на подготовка на проектите, на изпълнение на проектите и на оценяването им. В съобщението се говори за информация и консултации, но участието на самата ромска общност е от жизненоважно значение. Това се доказва от богат практически опит, тъй като в Европа има и добър опит. Според мен това е слабост на съобщението. Втора негова слабост е, че то разглежда въпроса за недискриминацията като обща тема за всяка от четирите области. Според мен обаче е много важно или би било много важно, ако имаше специален параграф, посветен на борбата срещу дискриминацията и насилието и на достъпа на ромите до правосъдието. Този компонент против дискриминацията, за основните права и достъпа до правосъдие не е включен като конкретен компонент на свое собствено основание. Намирам това за друга слабост на документа на Комисията. Мисля, че говорихме също за темата за посредниците - програма, лансирана от Съвета на Европа. Хубаво е, че тя се споменава в съобщението. Бихме могли да споменем и вие също бихте могли да споменете указанията, които вече са подготвени от Съвета на Европа, за да не се окажем в един момент с две стратегии или два вида рамки за оценка на националните стратегии. Мисля, че това би бил един плюс в съобщението. В заключение смятам, че работата на Комисията още не е приключила и че работната група следва да продължи дейността си, за да се осигури държавите-членки постоянно да усещат натиска върху тях от Комисията, гражданското общество и местните органи реално да изпълняват тези указания. Timothy Kirkhope от името на групата ECR. - (EN) Г-жо председател, предложението се явява възможност за по-добро интегриране на ромското население в държавите-членки и за намиране на начини да му бъдат предоставени пълни и равни възможности и права, каквито се предоставят на всички граждани на ЕС. Основната цел на програмата следва да бъде да се постигнат основните всеобщи права за всички тези хора. Опасявам се обаче, че и този път може да се наложи този силно обременен и сложен дневен ред, както и при предишни програми, да бъде съкратен. Компетентностите на държавите-членки в областите на образованието, здравеопазването и жилищното настаняване трябва да бъдат зачитани и от това, което съм прочел до момента, се боя, че Комисията може би действа ultra vires по начин, който е в ущърб на правата на държавите-членки да определят собствените си политики в тези области. Надявам се обаче тази нова стратегия да открие нова ера в начина, по който ЕС се заема с въпроса, като първо изслуша ромското население. Вече прекалено дълго време програмите са прекалено сложни и просто не достигаха до хората, които най-много се нуждаят от помощ. За близо десет години малко съществени неща са постигнати по места. Надявам се сега Комисията да се съсредоточи върху това как най-добре да опрости процедурите за достъп до средствата от ЕС и как по-добре да наблюдава, оценява и прилага програмите си. Ако ЕС ще изразходва средства в тази област, то сега те трябва вече да се изразходват по един по-добър начин. Cornelia Ernst от името на групата GUE/NGL. - (DE) Г-жо председател, госпожи и господа, хубаво е, че вече ще имаме обща стратегия за ромите, но се боя, че положението не е много розово. Това е така защото предложенията, които Комисията постави на масата, много изостават от многото години обсъждания с представители на ромите, някои от които се проведоха в залата. От години представителите на ромската общност - както с така и без рамкова стратегия - посочват необходимостта от целенасочени мерки и ясни, конкретни изисквания. Ние дори нямаме ясни санкции, в случай че тази стратегия не се приложи. Макар в това направление да имаше някои предложения, действителни санкции няма, така че в системата има повече дупки, отколкото в парче швейцарско сирене. Стратегията относно ромите трябва да държи сметка за всички значими области. Ето това беше договорено. Какво обаче е в състояние да ни предложи Комисията, освен четирите основни точки? Няма разпоредби в структурите за участие и приобщаване на ромските общности във всички решения, които се отнасят до тях. Няма структури за конкретното изпълнение на целите. Няма нищо за равенството между половете. Нещо, което също много ме дразни и което намирам за скандално, е фактът, че нямате желание да предприемете изрични действия за борба срещу дискриминацията на ромската общност. Оплаквате се, че структурните фондове на ЕС за ромите не се използват. Бих искала съвсем открито да ви попитам: дали не е по-вярно да се каже, че дискриминацията на ромите е също една от причините, поради които Общността не е използвала до момента тези фондове на ЕС? Аз мисля, че е. Ние, като членове на Конфедеративна група на Европейската обединена левица - Северна зелена левица, сме силно критично настроени към съобщението. Не го намираме за адекватно и очаквам да бъдат внесени подходящите изменения. Mario Borghezio от името на групата EFD. - (IT) Г-жо председател, госпожи и господа, въпреки че съм евроскептик, бих могъл да подкрепя план, с оглед на стратегията "Европа 2020", за премахване на дискриминацията, трудностите и маргинализацията, ако от Европейската комисия ни бяха предложени остри мерки за контрол на поведението на държавите-членки. Това, което ни се предлага обаче, са речи за светло бъдеще, за голям контрол, изказани от члена на Европейската комисия, която така и не може да ми обясни как така в нейната страна - Великото херцогство Люксембург - на тези странници се забранява да разпъват лагери, като в същото време те могат да се настаняват близо до дома ми, в Италия и във Франция. Така ние говорим за даване на дом на странници, докато в някои европейски страни, конкретно в тази на г-жа Рединг, тези хора дори не могат да разпънат палатки. В днешния брой на най-големия вестник в моята страна, "Ил Кориере дела Сера" има материал за родителка, която не заслужава да бъде наричана родителка - една скитница, която била арестувана в Италия за продажба на собствената си малка дъщеря на трафиканти, за да я препродадат за проституция. Тя продала собствената си малка дъщеря. Други ги пращат да правят други неща. Често именно те не ги пускат на училище, въпреки натиска и вниманието от страна на публични органи, посредници и благотворителни организации. Искаме ли да говорим и за тези проблеми? Искаме ли да се откажем от идиотската тактика да правим добрини на парче и да осъзнаем, че много от проблемите на ромите са изключително и главно създадени от самите тях? Председател Разискването приключи. Писмени изявления (член 149) Cătălin Sorin Ivan в писмена форма. - (RO) Новата европейска стратегия за интеграция на ромите служи единствено за преразказване на старите цели, които се оказа невъзможно да бъдат постигнати през годините. Те внушаваха доверие, когато Десетилетието на ромското приобщаване започна през 2005 г. Обаче в момента, когато екстремисткото поведение и насилието срещу ромите в ЕС се засилват е необходима стратегия, която предлага далеч по-конкретни мерки. Напрежението се покачва в Унгария и действията на полицията стават все по-тиранични. Ако не бъде заета категорична позиция, положението ще се влоши. Затова е озадачаващо защо Комисията не се е опитала да излезе с подходящи решения, които да решават конкретни проблеми, особено след като тя разполагаше и с резолюцията, приета от Европейския парламент. Marian-Jean Marinescu Новата стратегия за съгласуване на националните стратегии за ромите, представена днес от Комисията, е важна крачка за ЕС. Създаването на национални звена за контакт за интеграция на ромите, опростяването на процедурите по финансиране, оценката на националните планове от институциите на ЕС и проверката на напредъка в интеграцията на ромите в държавите-членки са мерки, които ще помогнат за подобряване на икономическото и социално положение на ромското население в Европа. Държавите-членки следва задълбочено да проучат тази стратегия и да създадат възможно най-скоро административен орган, натоварен с прилагането на стратегията и координацията с другите държави-членки. Надявам се от това лято Комисията ще поеме водещата роля за координацията на стратегията по отношение развитието на събитията в основни области, като насърчаване на гражданското образование, професионалното обучение и заетостта. Намирам за достойно за съжаление, че новата стратегия не успява да отправи ясни препоръки относно видовете програми, които ще бъдат разработени и приложени за ромите по аналогичен начин във всички държави-членки, с някои различия. Призовавам Съвета и държавите-членки да предложат такива препоръки за типовете програми, които Комисията ще обработва централно. Без такива типове програми, приспособени към номадското естество на начина на живот на ромите, Европейският съюз никога няма да бъде в състояние да даде пълноценен принос за увеличаване на ползите, които могат да бъдат извлечени на равнище на ЕС. Rovana Plumb в писмена форма. - (EN) Рамката на ЕС за националните стратегии за интеграция на ромите дава възможност за обединяване на силите на всички равнища и с всички заинтересовани страни за да се сложи край на изолацията на ромите. Целите, поставени на равнище на ЕС, обхващащи четири важни области за интеграция на ромите - достъпът до образование, заетост, здравни грижи и жилищно настаняване - ще бъдат постигнати само ако има категоричен ангажимент от държавите-членки. Сега е от решаващо значение да се ускорят действията и да се гарантира, че националните, регионалните и местните политики по интеграция са насочени към ромите по един ясен и конкретен начин и на нуждите на ромите са посветени изрични мерки, за да бъдат предотвратени и компенсирани неблагоприятните фактори, с които те се сблъскват. Държавите-членки следва да гарантират, че всички ромски деца имат достъп до качествено образование, и да въведат конкретна цел за повишаване процентите на заетост сред ромите в контекста на стратегия "Европа 2020", за увеличаване на дела на ромските домакинства, които имат достъп до водопровод, канализация и електричество, както и за насърчаване на недискриминационния достъп до жилищно настаняване, включително до социални жилища. Държавите-членки следва да определят конкретни цели с конкретни срокове за повишаване на продължителността на живота на ромите, за повишаване процента на имунизация сред децата до равнищата сред населението, което не е от ромски произход, и за намаляване процентите на смъртност сред бебетата и майките до равнищата им сред населението, което не е от ромски произход. Marie-Thérèse Sanchez-Schmid Най-накрая Комисията ни представи амбициозни цели за интеграцията на ромите в Европа: гарантиране на най-малко начално равнище на образование за всички ромски деца, намаляване на детската смъртност и преодоляване на разликите в продължителността на живота. Обаче тези амбиции все още предстои да се осъществят в практиката. Една година след като Европейският парламент прие изменението в Регламента за ЕФРР, имащо за цел инвестиции в жилищното настаняване на маргинализираните общности, проектите трудно стартират. Важно е държавите-членки да инвестират и да докладват за действията си в области като заетост, образование, здравни грижи и жилищно настаняване за ромското население, но и Комисията да гарантира, че наблюдава строго използването на наличните европейски програми. В заключение, ромското население трябва да се възползва от тази възможност да поеме контрола върху собствената си съдба, като си дава сметка, че може да разчита на подкрепата на Европа. Нагласата на изчакване и празни думи само ще подхранва крайната десница и недоверието между общностите. Следващия петък, 8 април, ще бъде отбелязан Международният ден на ромите. Надявам се на 8 април 2012 г. да бъдем в състояние да отчетем постигнат напредък.

7. Arbetstidens förläggning ( - Efter omröstningen: Alejandro Cercas Herr talman! Jag vill mycket kort börja med att tacka alla mina kolleger i parlamentet och gratulera dem till denna triumf som alla grupper här i parlamentet kan ta åt sig äran för. Detta är en seger för hela parlamentet. (Applåder) Jag måste tacka två miljoner europeiska läkare och en miljon läkarstuderande för deras arbete, och jag måste också tacka Europeiska fackliga samarbetsorganisationen och alla nationella fackföreningar för deras hårda arbete. Det är viktigt att påminna rådet om att detta inte är ett bakslag, utan snarare ett tillfälle att korrigera ett felaktigt beslut. Rådet bör se detta som ett tillfälle att föra vår dagordning närmare medborgarnas dagordning. Vi måste be kommissionen att ikläda sig rollen som domare och ta ifrån rådet den tröja som det burit under de senaste tre åren. När väl kommissionen iklätt sig rollen som domare borde vi gå vidare till förlikning, så att det blir möjligt att förena yrkes- och privatlivet, tillsammans med det sociala Europa. (Livliga applåder) Jan Andersson Jag skulle vilja säga ett hjärtligt tack till Alejandro och alla andra som har jobbat med denna fråga. Jag ser inte rådet här i dag. Vi har försökt att få i gång förhandlingar med rådet, men de har inte velat komma till bordet. Nu ser vi en stor majoritet här i parlamentet. Låt oss nu komma till bordet så att vi ett får ett bra arbetstidsdirektiv. Nu vet vi med en stark majoritet vad parlamentet tycker.

Horvātija: Horvātijas 2007. gada progresa ziņojums - Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas 2007. gada progresa ziņojums (debates) Priekšsēdētājs (FR) Nākamais jautājums ir kopējās debates par Hannes Swoboda ziņojums par Horvātijas 2007. gada progresa ziņojumu Ārlietu komitejas vārdā un Erik Meijer ziņojums par Bijušās Dienvidslāvijas Republikas Maķedonijas 2007. gada progresa ziņojumu Ārlietu komitejas vārdā. Hannes Swoboda referents. - (DE) Priekšsēdētāja kungs, dāmas un kungi! Sākumā es vēlētos pateikties ēnu referentiem un it īpaši pārējiem kolēģiem deputātiem, kuri palīdzēja izveidot labu, ļoti līdzsvarotu ziņojumu. Mana filozofija attiecībā uz šo ziņojumu ir šāda: Varbūt es varētu pastāstīt par savu apmeklējumu Vukovarā pirms dažām nedēļām, kas, atgādinu, ir pilsēta, kur karš bija īpaši nežēlīgs, kur simtiem cilvēku tika izvilkti no slimnīcas un nogalināti. Tas ir īpaši sāpīgs ievainojums Horvātijas iedzīvotājiem. Es redzēju arī memoriālu un runāju ar cilvēkiem. Ievainojums ir dziļš, bet nav radies naids, nav radies noraidījums pret kaimiņvalsti Serbiju - tā vietā ir mēģinājums atkal sadarboties ar vietējiem serbu iedzīvotājiem. Pilsētas domes priekšsēdētāja ir sēdusies pie galda kopā ar serbu pārstāvjiem un kolēģiem no citām etniskajām grupām, un viņi kopā pārstāv iedzīvotāju intereses. Tas skaidri, iespējams, vēl skaidrāk nekā tas, ka valsts premjerministra vietnieks nāk no Serbijas, kas ir apsveicami, parāda, cik dedzīgi šī valsts cenšas pārvarēt pagātnes šķelšanos, konfliktus un karus un izveidot mūsdienu Horvātiju. Viss tas, protams, neatrisina problēmas, ar kurām vēl jātiek galā Horvātijai. Tas neatrisina nedz tiesu sistēmas vai sabiedrības pārvaldes reformas problēmu, nedz arī kuģniecības nozares problēmu - Horvātijai tur vēl ir daudz darba. Tādēļ šis vienkārši nav tas gadījums, kad mēs esam gatavi slēgt līgumus un sarunas - nekādā gadījumā. Tomēr mēs esam uz pareizā ceļa, un tas ir svarīgi ne tikai Horvātijai, bet arī visam reģionam, jo Horvātijas pievienošanās arī ir pozitīvs, svarīgs signāls šim reģionam - ja jūs pildāt pienākumus un saistības, ja jūs izpildāt mājasdarbus, tad jūs kļūstat par Eiropas Savienības dalībnieku. Eiropas Savienībai jāpilda šis pienākums, un arī to mēs skaidri pasakām šajā ziņojumā. Turklāt bez iekšējām problēmām, protams, ir vajadzības un dažas problēmas, tostarp arī attiecības ar valsts kaimiņiem. Es jutos apbēdināts, kad tika pieņemts vienpusējs lēmums noteikt ekoloģisko un zvejas aizsardzības zonu. Nav tā, ka nebija labu, svarīgu vai objektīvu iemeslu zivsaimniecības ekoloģiskai pārvaldei, bet nebija saprātīgi spert šo soli vienpusēji tai pašā laikā, kad Itālijai un Slovēnijai bija dots solījums nepieņemt vienpusējus lēmumus, kamēr nav atrasts kopējs risinājums. Tagad Horvātija ir spērusi šo nepavisam ne vienkāršo soli, un Eiropas Sabiedrības dalībvalstīm ir likvidēta zvejas zona. Tagad mēs Eiropas Parlamentā uzskatām, ka pastāv priekšnoteikumi daudzu bijušo strupceļu pārvarēšanai - es nevēlos šeit apspriest, vai tie bija vai nebija pamatoti. Tādējādi mans lūgums Slovēnijai - ministrs J. Lenarčič ir šeit kā Padomes pārstāvis, nevis kā Slovēnijas ministrs, viņam ir jāsēž uz diviem krēsliem - un arī mūsu slovēņu kolēģiem šajā Parlamentā ir jāpalīdz mums pārvarēt divpusējās problēmas. Horvātijai, protams, ir jāspēlē tajā sava loma, kā mēs esam vienmēr teikuši, tomēr, ja mēs vēlamies iedvest Eiropas garu šajā reģionā vai divpusējās attiecībās, mums ir vajadzīga šī palīdzība. Tātad ziņojumā ir priekšlikums - tagad es to saku pavisam neoficiāli - lai kāda trešā persona vai trešā iestāde palīdz atrisināt šo problēmu. Nav svarīgi, vai mēs to sauksim par starpniecību vai arbitrāžu, vai kā citādi. Ārkārtīgi svarīgi ir tas, lai abas valstis, Horvātija un Slovēnija, satiekas un vienojas par nosacījumiem, un lai tās atzīst trešās iestādes spriedumu starpniecības ceļā. Tad lieta būs uz pareizā ceļa. Problēmas uz robežas nevar būt neatrisināmas. Es pilnīgi atzīstu Slovēnijas intereses saglabāt piekļuvi jūrai. Tās ir pilnīgi pamatotas intereses. Es domāju, ka šīs Slovēnijas intereses ir lieliski savienojamas ar Horvātijas interesēm. Tas nav nepārvarami, ja mēs neesam dziļi un tieši iesaistīti. Nobeigumā es vēlos skaidri pateikt, ka es gribētu, lai mēs varam pabeigt sarunas no Horvātijas puses 2008. gadā. Diemžēl tas vairs nav iespējami vai reāli. Tādēļ es vēlētos lūgt kolēģus deputātus pieņemt reālu laiku - 2009. gadu - par sarunu pabeigšanas termiņu, lai jaunievēlētais Parlaments pēc tam varētu dot piekrišanu un stātos spēkā ratifikācija. Ja mēs visi strādāsim, Horvātija var kļūt par Eiropas Savienības dalībvalsti 2011. gadā. Tas ir lielisks mērķis, labs mērķis. Atbalstīsim to! Erik Meijer referents. - (NL) Priekšsēdētāja kungs! Ja visas septiņas Bijušās Dienvidslāvijas valstis nākotnē kļūs par Eiropas Savienības daļu, tas notiks septiņos dažādos laikos septiņu atšķirīgu ,,ceļvežu” dēļ. Pievienošanās en bloc vēl pirms federācijas sabrukšanas, iespējams, būtu vieglāka visiem iesaistītajiem. Slovēnija jau ir dalībvalsts, Horvātija sekos tuvākajos gados, un trešā Bijušās Dienvidslāvijas republika ir Maķedonija, kura gaida pievienošanos sarunu uzsākšanai jau kopš 2005. gada. Es ceru, ka manā nākamajā ziņojumā 2009. gada sākumā varēs runāt par parastām norisēm Maķedonijas iekšlietās - rūpēm par vidi, plašsaziņas līdzekļu neatkarību, tiesu sistēmas uzlabošanu un cīņu pret korupciju, dzelzceļu modernizāciju, dažādu reliģisko konfesiju vienlīdzību un arodbiedrību sarunu brīvību. Tas būs iespējams, ja līdz galam tiks atrisinātas divas problēmas, kas izraisa nesaskaņas un piesaista vislielāko uzmanību. Mēs vēl neesam sasnieguši šo punktu. Kopš 2001. gada lielā konflikta attiecības starp divām lielākajām valodu kopienām ir ārkārtīgi uzlabojušās. Pēc tam pieņemtais Ohridas pamatonolīgums, it īpaši nolīgums par kvalificētu parlamentāro vairākumu un administratīvo decentralizāciju, bija svarīgs ieguldījums savstarpējo attiecību uzlabošanā, kurās tomēr vēl joprojām ir konflikti, kuru rezultāts bija pagaidu parlamentārais boikots un īslaicīga valdības krīze. Visu interesēs ir pēc iespējas drīzāk atrisināt galvenās problēmas. Daudznacionālas valsts reģionu valodu pilnīga vienlīdzība arī valsts līmeņa administratīvajā saziņā ir visu iedzīvotāju pilnīgas līdztiesības svarīgs simbols. Maķedonija var mācīties no vairāk nekā simt gadu ilgā valodu konflikta citā divvalodīgā valstī - Beļģijā, ka šī nenovēršamā iznākuma aizkavēšana tikai izraisa nevajadzīgu spriedzi. Vēlēšanās, lai ikviens varētu visur lietot albāņu valodu, ir jāuztver nopietni. Diemžēl šai problēmai, par kuru sagatavošanas posmā ne tikai referents, bet arī visi ēnu referenti domāja, ka tā ir jāatrisina ātri, joprojām tiek veltīta vislielākā uzmanība. Mēs visi atsakāmies pievienoties kādam no divu kaimiņvalstu konfliktējošajiem viedokļiem par nosaukuma "Maķedonija” nozīmi. Vairāk nekā gadsimtu šai kandidātvalstij vārds "Maķedonija” ir simbolizējis pretestības kustību pret Otomaņu impēriju, Dienvidslāvijas federālo valsti un neatkarīgu valsti. Tās kaimiņvalstij Grieķijai Maķedonija ir svarīga valsts vēstures daļa un reģiona nosaukums ap Saloniku pilsētu. Grieķija ir ieguldījusi lielus līdzekļus ziemeļu kaimiņvalstī un visnoteiktāk atbalsta šīs valsts pievienošanos Eiropas Savienībai. Svarīgs solis uz priekšu ir tas, ka Grieķija ir atteikusies no mēģinājumiem aizstāt ziemeļu kaimiņa vārdu "Maķedonija” ar nevienam nesaprotamo apzīmējumu "FYROM”, tā vietā uzsverot, ka šī valsts aizņem nevis visu Maķedonijas vēsturisko teritoriju, bet gan tikai tās slāvu un albāņu ziemeļdaļu. Es vienmēr esmu bijis pret uzskatu, ka valstij, it īpaši bijušajai komunistiskai valstij, ir jākļūst par NATO dalībvalsti, pirms to var uzņemt Eiropas Savienībā. Maķedonijas gadījumā 2. aprīļa atteikums uzņemt šo valsti NATO neietekmē tās izredzes tuvākajā nākotnē pievienoties ES. Katrai dalībvalstij ir iespēja noteikt veto jebkuram jaunpienācējam, pat ja mēs gribētu uzņemt šo jaunpienācēju, ja nebūtu viedokļu atšķirības par kādu delikātu detaļu. Tādēļ šo debašu svarīgākais punkts ir 37. nodaļa. Tādēļ pēc vienošanās ar Eiropas Tautas partijas grupu (Kristīgajiem demokrātiem) un Eiropas Demokrātiem, Sociāldemokrātu grupu Eiropas Parlamentā un Eiropas Liberāļu un demokrātu apvienības grupu es šorīt iesniedzu kompromisa grozījumu. Es gaidu reakciju uz to pirms manas otrās uzstāšanās. Janez Lenarčič Sākumā es vēlētos apsveikt Swoboda kungu un Meijer kungu ar ziņojumu sagatavošanu par Horvātijas un Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas panākto progresu. Mēs priecājamies, ka Eiropas Parlaments ir iekļāvis šīs sesijas darba kārtībā diskusiju par abu kandidātu sasniegto progresu. Tas ir tādēļ, ka Slovēnijas prezidentūra velta īpašu uzmanību Rietumbalkānu valstu integrācijai Eiropas Savienībā. Tādēļ es vēlētos jums atgādināt, ka neoficiālajā sanāksmē, kas notika marta beigās, ārlietu ministri raidīja labvēlīgu ziņu Rietumbalkānu reģionam attiecībā uz tā Eiropas izredzēm. Manuprāt, šajā reģionam sarežģītajā laikā tāda ziņa ir vēlama un piemērota. Pirmkārt, attiecībā uz Horvātiju: pievienošanās sarunas ar Horvātiju notiek saskaņā ar plānu, un es vēlos izteikt piekrišanu Swoboda kunga viedoklim, ka divos iepriekšējos gados Horvātija ir panākusi ievērojamu progresu pievienošanās kritēriju izpildē. Līdz šim ir atvērtas sešpadsmit no 35 sarunu nodaļām, un divas jau ir sekmīgi slēgtas. Ir ieplānotas divas pievienošanās konferences ar Horvātiju - viena aprīlī un otra jūnijā; un, ja būs izpildīti visi kritēriji, šajās pievienošanās konferencēs tiks atvērtas vairākas jaunas nodaļas. Es vēlētos uzsvērt, ka Slovēnijas prezidentūra vēlas turpināt Eiropas Savienības paplašināšanas procesu un panākt turpmāko progresu sarunās. Sarunu dinamika galvenokārt atkarīga no paša kandidāta un tā progresa kritēriju izpildē. Šie kritēriji ir noteikti sarunās, pārskatītajā pievienošanās partnerībā ar Padomi un Eiropas Savienību, kas pieņemta šā gada februārī, kā arī citos tiesību aktos. Es atkārtoju, Horvātija ir panākusi ievērojamu progresu, tomēr vēl ir daudz darāmā. Kā teica Swoboda kungs, turpmāk daudz lielāka uzmanība ir jāpievērš acquis communautaire transponēšanai un efektīvai īstenošanai. Horvātijai ir jāturpina centieni, lai izpildītu kritērijus un panāktu straujāku progresu. Es vēlos īpaši uzsvērt šādus apstākļus: tiesu sistēmas un pārvaldes reforma, cīņa pret korupciju, ekonomiskās reformas, minoritāšu tiesības, bēgļu atgriešanās un pilnīga sadarbība ar Bijušās Dienvidslāvijas Starptautisko kara noziegumu tribunālu. Arī dokumentos, kurus es minēju, pausts uzskats, ka Horvātijai ir svarīgi joprojām censties panākt labas attiecības ar kaimiņvalstīm. Protams, tas nozīmē rast neatrisinātu problēmu risinājumus. Es vēlētos pāriet uz Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku - kā ziņojumā norādīja Meijer kungs, tā ir vienīgā valsts ar kandidātes statusu kopš 2005. gada, kura vēl nav sākusi pievienošanās sarunas. Mēs uzskatām, ka, tiklīdz būs izpildīti kritēriji, šogad šī situācija beidzot tiks atrisināta. Tādēļ ziņa, ko Eiropas Komisija raidīja savā jaunākajā dokumentā, bija tāda, ka rudens ziņojums par Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas panākto progresu varētu būt labvēlīgs, ja būs izpildīti prioritārie uzdevumi. Un līdzīga ziņa tika nodota arī ārlietu ministru neoficiālajā sanāksmē šā gada marta beigās Slovēnijā. Tajā pašā laikā mēs nedrīkstam aizmirst, ka šī valsts jau ir pierādījusi savu nozīmi reģiona stabilitātē. Šīs valsts nozīme ir jāatzīst un ar labvēlīgiem signāliem jāmudina joprojām uzņemties konstruktīvu lomu reģionā un turpināt reformas. Viens no šādiem signāliem ir vīzu režīma atvieglošana. Mēs piekrītam Meijer kunga viedoklim, ka Skopjes valdība īsteno Ohridas pamatnolīgumu, it īpaši decentralizācijas jomā, un etnisko minoritāšu pārstāvniecības līmenī valsts pārvaldē. Mēs vēlamies, lai šis progress atlikušo problēmu risināšanā, kuras ir ārkārtīgi svarīgas albāņu kopienai, tiktu panākts iespējami ātri. Kā ES Padomes prezidējošā valsts Slovēnija ir aicinājusi visas politiskās partijas pastiprināt politisko dialogu un īstenot sistemātisku sadarbību, lai šogad būtu iespējams sasniegt nākamo pakāpi pievienošanās procesā Eiropas Savienībai. Tādēļ es vēlos uzsvērt, cik ļoti mūs apbēdina tas, ka iepriekšējās sarunas nedeva gaidītos rezultātus neatrisinātās nosaukuma problēmas dēļ. Es nožēloju, ka Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku neuzaicināja kļūt par NATO dalībnieci. Ņemot vērā, ka šī valsts ir pielikusi ievērojamas pūles, lai nodrošinātu šo uzaicinājumu, mēs ceram, ka tas sekos drīz pēc diviem pārējiem kandidātiem, kuri ir saņēmuši šādu uzaicinājumu. Paziņojumā, kas sekoja NATO samitam, Slovēnijas prezidentūra aicināja turpināt sarunas par nosaukumu un pabeigt tās pēc iespējas drīzāk. Slovēnijas prezidentūra aicināja Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku saglabāt arī panākto vienprātību attiecībā uz šīs valsts nākotni Eiropas un Atlantijas savienībā. Slovēnijas prezidentūra ieteica šai valstij pilnībā izmantot laiku, kas vēl atlicis līdz Komisijas kārtējā rudens progresa ziņojuma publicēšanai. Olli Rehn Komisijas loceklis. - Priekšsēdētāja kungs! Es atzinīgi vērtēju Swoboda kunga ziņojumu par Horvātiju un Meijer kunga ziņojumu par Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku. Attiecībā uz Horvātiju es uzskatu, ka H. Swoboda ziņojumā ir skarti galvenie jautājumi par to, kur Slovēnija sastopas ar grūtībām ceļā uz Eiropas Savienību, koncentrējot galveno uzmanību uz politisko sfēru. Tas ir pārliecinošs ziņojums, kurš atspoguļo realitāti vēl labāk nekā tad, ja tiktu pieņemti referenta 15. un 16. grozījums, piemēram, attiecībā uz procesa laika grafiku. Horvātijas pievienošanās sarunas kopumā risinās labi, kaut gan tās ietekmēja slavenā problēma ar ekoloģijas un zvejas aizsardzības zonas piemērošanu vai kaunpilnā ZERP problēma. Es apsveicu Horvātijas parlamenta Sabor nesen pieņemto lēmumu pārtraukt piemērot visus ZERP aspektus ES kuģiem saskaņā ar Horvātijas iepriekšējām saistībām. Es izsaku atzinību premjerministram I. Sanader par viņa vadību un pateicos arī Komisijas priekšsēdētājam J. M. Barroso par personīgu ieguldījumu problēmas atrisināšanā. Marta sākumā es apmeklēju Zagrebu un konstatēju, ka Horvātijas tiekšanās uz Eiropu ir pietiekami spēcīga, lai atrisinātu šo problēmu, ja tā traucē pievienošanās sarunas. Tas, ka Horvātija ir likvidējusi šo šķērsli, ļauj tagad atkal atvērt slēgtās nodaļas un atkal pabeigt sarunas parastajā gaitā, dodot iespēju panākt ievērojamu progresu Slovēnijas prezidentūras atlikušajos mēnešos. Es piekrītu referentam un Lenarčič kungam, ka Horvātijai ir jāturpina strādāt. Ir vajadzīgs noteikts progress tiesu sistēmā, administratīvajās un ekonomiskajās reformās, cīņā pret korupciju, bēgļu atgriešanās jautājumā un minoritāšu tiesībās. Horvātijai ar tās kaimiņiem vajadzēs turpināt progresu par dažādiem neatrisinātiem divpusējiem jautājumiem. Šis gads var kļūt izšķirošs pievienošanās sarunām, ja Horvātija izpildīs daudzus kritērijus. Komisija ir gatava rudens paplašināšanās paketē nākt klajā ar norādošu grafiku vai nosacītu ceļvedi pievienošanās sarunu noslēgumam 2009. gadā, vēlams, pat šīs Komisijas pilnvaru laikā. Lai to panāktu, Horvātijai līdz jūnijam ir jāizpilda visi atvēršanas kritēriji. Daudz laika nav atlicis. Tai būs jāizpilda arī saistības saskaņā ar stabilizācijas un asociācijas nolīgumu un jānodrošina tūlītēji un ievērojami uzlabojumi ES finansiālā atbalsta pārvaldībā. Komisija ir gatava izstrādāt sarunu nostādnes dažādās nodaļās, tiklīdz būs izpildīti kritēriji. Svarīgi, ka bumba tagad ir Horvātijas laukuma pusē. Jo ātrāk tiks panākti konkrēti rezultāti, jo ātrāk Horvātija pievienosies Eiropas Savienībai. Es pilnīgi piekrītu Swoboda kungam, ka Horvātija var kļūt par atskaites punktu Rietumbalkānu valstīm, parādot, kā tās var īstenot Eiropas perspektīvu. Attiecībā uz Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku es kopumā varu pievienoties E. Meijer ziņojuma novērtējumam par reformu procesu. Es vēlētos pateikties referentam par sadarbību ar Komisijas dienestiem darbā ar šo ziņojumu. Pēc kandidāta statusa piešķiršanas 2005. gadā ir iestājies palēninājums. Tomēr Komisijas diezgan kritiskajam 2007. gada progresa ziņojumam sekoja korektīva rīcība. Kopš tā laika ir pieņemtas svarīgas reformas, it īpaši tiesu sistēmas nostiprināšanai, policijas pārveidei un etnisko attiecību uzlabošanai. Es atzīmēju ieteikumu, ka Komisijai ir jāizstrādā kritēriju kopums pievienošanās sarunu sākšanai šajā gadā. Vēlos jūs informēt, ka mēs esam noteikuši astoņus kritērijus, kas izriet no jaunās Pievienošanās partnerības prioritātēm. Ieteikums sākt pievienošanās sarunas būs atkarīgs no šīs valsts panākumiem kritēriju izpildē. Šoruden mēs izteiksim novērtējumu paplašināšanās paketē, kura, ticamākais, nāks klajā novembra sākumā. Acīmredzot panākumu gūšanā izšķiroša būs politiskā stabilitāte. Pirms dažām nedēļām, martā, es Skopjē tikos ar prezidentu B. Crvenkovski un premjerministru Gruevski. Es aicināju visus valsts politiskos spēkus pielikt pūles reformu plānam, lai izmantotu iespējas, ko šis gads piedāvā valstij. Es atkārtoju šo aicinājumu šodien, jo tas nav mazāk svarīgi tagad, pēc NATO samita Bukarestē. Nosaukuma problēma pēdējā laikā ir patērējusi daudz politiskās enerģijas. Kaut gan es apsveicu Horvātiju un Albāniju ar panākumiem Eiropas un Atlantijas integrācijā NATO, es varu saprast vilšanos, kuru pagājušajā nedēļā Bukarestē piedzīvoja Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republika. Es aicinu politisko vadību ar pilnu apņēmību turpināt ceļu uz integrāciju NATO un ES. Atļaujiet man nobeigumā norādīt, ka mēs apspriežam šo divu valstu attīstību ļoti piemērotā laikā. Abas valstis spēj padarīt tieši šo gadu par ļoti īpašu un pat izšķirošu attiecībā uz arvien lielāku iekļaušanos Eiropas Savienībā. Eiropas Parlamenta, Padomes un Komisijas atbalsts šīm valstīm būs ārkārtīgi nozīmīgs. Tādēļ es ļoti cienu jūsu nenovērtējamo ieguldījumu Eiropas stabilitātes un attīstības politikā Rietumbalkānos. Bernd Posselt PPE-DE grupas vārdā. - (DE) Priekšsēdētāja kungs! Šodien mēs runājam par divām vienīgajām skaidri noteiktajām Eiropas kandidātvalstīm, kuras mums ir, proti, Horvātiju un Maķedoniju. Mēs ceram, kā šī gada beigās vai, vēlākais, nākamā gada sākumā varēsim pabeigt sarunas ar Horvātiju. Mēs ceram, ka šī gada beigās vai, vēlākais, nākamā gada sākumā varēsim sākt sarunas ar Maķedoniju. Mēs vēlamies novērst abu valstu pārvēršanu par ķīlniecēm divpusējās problēmās, un es īpaši aicinu mūsu grieķu kolēģus izrādīt virzību šajā jautājumā, jo Bukarestē pieņemtais kļūdainais lēmums jau ir sācis graut Maķedonijas stabilitāti. Attiecībā uz Horvātiju I. Sanader valdība aktīvi virza uz priekšu reformas un sarunas. Es aicinu Padomi un Komisiju uzturēt šādu darba tempu. Es aicinu Komisiju aktīvi nostiprināt tās iespējas un ātri izstrādāt attiecīgos dokumentus. Es aicinu Padomi iespējami drīzāk atvērt visas sarunu nodaļas. To slēgšanas laiks, protams, ir atkarīgs no sarunām un Horvātijas centieniem. Horvātija ir paveikusi lielu politiskās sagatavošanās darbu. Tā ar lielu drosmi ir nokārtojusi un atrisinājusi zvejas zonu problēmas, tā ir atblstījusi arbitrāžu ar Slovēniju, un, galvenais, tā ir raidījusi ārkārtīgi svarīgu signālu visam reģionam, ieceļot serbu tautības cilvēku par I. Sanader valdības premjerministra vietnieku, un tas viss noticis, ņemot vērā situāciju, kāda ir, piemēram, Swoboda kunga pareizi aprakstījā Vukovarā. Tajā pastāvošā minoritāšu aizsardzība tālu pārsniedz lielākajā daļā dalībvalstu garantēto minoritāšu aizsardzību. Tādēļ es vēlētos teikt, ka mums ir jāatzīst Horvātijas politiskie sasniegumi un noteikti jāatbalsta šīs valsts virzība uz Eiropas Savienību. Mūs saista vērienīgs mērķis pieņemt lēmumu pašreizējā periodā. Ja tas neizdotos, tad tas būs rudenī. Mēs atbalstītu jūsu projektu, Swoboda kungs, ja tajā būtu vārdi ,,vēlākais” un ,,vajag”, bet ,,varētu” ir tikai ziņojums par stāvokli, un tādēļ mēs joprojām izdarīsim spiedienu uz Padomi un Komisiju. Mēs zinām, ka tas ir ambiciozi, bet Horvātija ir pelnījusi beidzot pieredzēt taisnīgumu. Jan Marinus Wiersma PSE grupas vārdā. - (NL) Priekšsēdētāja kungs! Es vēlētos izteikt dažas piezīmes par abiem ziņojumiem mūsu grupas un savā vārdā. Sākšu ar komplimentiem kolēģim Swoboda kungam, kuram arī šogad ir izdevies sniegt mums vēl vienu līdzsvarotu ziņojumu. Kad mēs runājam par Horvātiju, mēs runājam par pēdējiem soļiem, kas šai valstij vēl jāveic, lai varētu beigt sarunas. Jācer, ka šie beidzamie soļi līdzināsies fināla sprintam. Komisijas apzinātie trūkumi ir jānovērš. Mēs ceram, ka to var steidzīgi izdarīt pat tad, ja, kā tas vienmēr notiek sarunu nobeigumā, attiecīgās lietas ir sarežģītas, piemēram, kuģu būves jautājums. Es vēlētos aicināt visus, arī Horvātijas valdību, panākt arī valstī vajadzīgo politisko vienprātību, lai ātri varētu pieņemt pat sarežģītus lēmumus. Es piekrītu arī Swoboda kunga teiktajam par datumiem, kuros var notikt viss iepriekš minētais, it īpaši sarunu noslēgums. Attiecībā uz FYROM - Maķedoniju - ir svarīgi, kā jau teica komisārs, lai šī valsts šogad censtos sasniegt Komisijas kritērijus un būtu iespējams pieņemt lēmumu par sarunu sākumu. Es uzskatu, ka tas ir pats pamats. Attiecībā uz Maķedoniju pareizi ir arī tas, ka ir jāpanāk vienprātība pašā valstī; tādēļ esmu ļoti nobažījies par nesenajām problēmām ar albāņu minoritāti un balsojumu, kas rīt vai parīt notiks Skopjē un kas var izraisīt valdības krišanu. Ja tā notiks, valstī būs pilnīgs apjukums, jo nevarēs notikt ne sarunas ar Grieķiju par nosaukumu, ne darbs ar Komisijas minētajiem kritērijiem. Man šķiet, ka ir svarīgi aicināt, lai ikviens šajā valstī nodrošinātu vienprātības saglabāšanu un neļautu mums nonākt jaunu vēlēšanu situācijā tuvākajās nedēļās; ir svarīgi atbalstīt šo vienprātību. Nobeigumā, arī mēs uzskatām par apkaunojumu to, ka Bukarestē nebija iespējams panākt vienprātību par Maķedonijas pievienošanos NATO. Mūsuprāt, ir jāveic vēl viens mēģinājums ar ANO un Nimitz kunga starpniecību, un es ceru, ka abas puses veicinās nedaudz produktīvāku atmosfēru, lai varētu ātri rast risinājumu. István Szent-Iványi ALDE grupas vārdā. - (HU) Priekšsēdētāja kungs, komisāra kungs! Šā gada sākumā pievienošanās sarunas ar Horvātiju palēninājās, un process, šķiet, nonāca sastinguma stāvoklī. Cerēsim, ka tagad tas ir pārvarēts un sarunas atkal uzņems ātrumu. Horvātijas parlamenta lēmums atcelt ekoloģijas un zvejas aizsardzības zonu, kas tika piemērota Eiropas Savienības dalībvalstīm, noteikti to ir veicinājis. Iepriekšējos gados Horvātija ir panākusi daudz ko no tā, kas nodrošina atzīšanu: nevar noliegt, ka tai ir funkcionējoša tirgus ekonomika, un tā īsteno Stabilizācijas un asociācijas nolīguma noteikumus. Tomēr tajā pašā laikā pastāv nenoliedzami nopietnas problēmas, kas arī ir jāatrisina. Kā pirmo no tām es vēlētos minēt tiesu sistēmas reformas novilcināšanu - tā vairs nedrīkst kavēties. Es uzskatu, ka ir svarīgi pastiprināt cīņu pret korupciju, un ir jānodrošina, lai tā attiecas ne tikai uz sīkām lietām, bet arī uz "lielajiem spēlētājiem”, jo Horvātija līdz šim nav daudz sasniegusi šajā jomā. Ir jāuzlabo Kopienas līdzekļu efektīvs izlietojums un jāsāk lielas strukturālas reformas. Attiecībā uz to es vēlos uzsvērt situāciju kuģu būves nozarē, kurā vajadzīga restrukturizācija, un šīs nozares nozīmi. Ja Horvātija spēs to visu paveikt, tad tai tiešām vajadzētu būt gatavai savlaicīgi pabeigt sarunas ziņojumā noteiktajā termiņā, un tai ir jāsniedz viss iespējamais atbalsts tā veikšanai. Horvātijas pievienošanās procesam ir tāda nozīme reģionā, kas tālu pārsniedz pašu procesu. Ja Horvātijas pievienošanās izdosies, tas būs paraugs un ierosme arī citām Rietumbalkānu valstīm. Tādēļ ātrs un sekmīgs sarunu nobeigums ir ne tikai Horvātijas un Eiropas Savienības kopēja atbildība, bet kalpo arī to kopējām interesēm. Es ceru, ka Horvātija apzināsies šo atbildību. Nobeigumā es vēlos apsveikt Hannes Swoboda kungu ar lielisko darbu, ko viņš veicis, pildot referenta pienākumus. Paldies, priekšsēdētāja kungs! Konrad Szymański UEN grupas vārdā. - (PL) Protams, arī es vēlos izteikt apsveikumu referentam. Ziņojums ir ļoti labs. Ir ļoti labi, ka Horvātija un Maķedonija varētu kļūt par Eiropas Savienības dalībvalstīm pirms 2009. gada Eiropas vēlēšanām. Attiecībā uz pēdējo mums noteikti jāizvairās no politiskiem pievienošanās noteikumiem, it īpaši tādās jomās kā īpašumtiesības un kompensācijas prasības, kuras skar divpusēju attiecību sfēru. Nedrīkst pieļaut, ka paplašināšanās process ir šādas spriedzes ķīlnieks. Šim procesam ir arī plašāks konteksts. Eiropas Savienības paplašināšanās līdz Rietumbalkāniem ir Eiropas ieguldījums šī reģiona stabilizācijā - reģiona, kuru mēs zaudējām deviņdesmitajos gados. Lai šo procesu pabeigtu, mums Belgradai ir jādod arī pozitīva ziņa. Atzīstot Kosovu, mēs esam nostādījuši ļoti neveiklā stāvoklī to Serbijas sabiedrības daļu, kas atbalsta Eiropu. Mums atlicis pavisam nedaudz laika, lai vismaz daļēji līdzsvarotu šo iespaidu. Ir vajadzīgs ceļvedis vīzu nolīgumam ar Serbiju. Mums absolūti nekavējoties ir jāparaksta stabilizācijas un asociācijas nolīgums. Tagad šis nolīgums ir kļuvis par divu dalībvalstu iekšpolitikas ķīlnieku, bet visai Eiropas Savienībai var nākties samaksāt par tā pārtraukšanu. Milan Horáček Verts/ALE grupas vārdā. - (DE) Mani iepriecina šis ļoti labais, līdzsvarotais Swoboda kunga ziņojums, tā ir pozitīva zīme Horvātijai un visam reģionam. Tomēr, neraugoties uz visiem reālajiem centieniem, mēs nedrīkstam aizmirst dažas problemātiskas jomas, kurās joprojām ir vajadzīgas visaptverošas reformas, pirms Horvātija būs gatava pievienoties ES. Galu galā šie apstākļi ir vienīgie drošie kritēriji valsts gatavībai pievienoties. Kā piemērus var minēt neatrisināto robežu jautājumu, cīņu pret korupciju, administratīvo reformu un cilvēktiesību ievērošanu. Sadarbība ar Bijušās Dienvidslāvijas Starptautisko krimināltribunālu ir vēl viens valsts gatavības kritērijs. Politiskajām partijām, pilsoniskajai sabiedrībai un plašsaziņas līdzekļiem ir jāpieliek ilgstošas pūles, lai iegūtu iedzīvotāju atbalstu. Tas pats attiecas uz nacionālo un seksuālo minoritāšu iekļaušanu sabiedriskajā un politiskajā dzīvē. Es ļoti atzinīgi vērtēju serbu minoritātes pārstāvja iecelšanu premjerministra vietnieka amatā. Taču vēl joprojām ir daudz darāmā vides aizsardzībā, lai nodrošinātu ekoloģiski ilgtspējīgu attīstību saskaņā ar ES mērķiem. Atbalsts Horvātijai šajā lietā ir darbs, kuru es ar prieku veicināšu. Diamanto Manolakou GUE/NGL grupas vārdā. - (EL) Priekšsēdētāja kungs! Mēs, Eiropas Parlamenta deputāti no Grieķijas Komunistiskās partijas, nebalsosim par ES paplašināšanu, lai uzņemtu FYROM un Horvātiju. Mēs iebilstam pret kapitālismu un ES, kas tirgojas ar karu. Pēc tam, kad NATO un ES bija sadalījušas gabalos Dienvidslāviju, imperiālisti perina plānus pārbīdīt robežas Balkānos un izveidot protektorātus, atbalstot imperiālistus un šķirojot cilvēkus. Lielākā ASV bāze Eiropā tiek veidota un paplašināta patvaļīgi iezīmētās teritorijās starp FYROM un Serbijas provinci Kosovu, kur paredzēta ES militāro spēku ierašanās. Tas simbolizē konkurences saasināšanos šajā reģionā. Nesen notikušajā NATO samitā Albānijai un Horvātijai atļāva pievienoties, bet FYROM neuzaicināja to darīt. Tas liecina, ka pret Balkānu valstīm un arī pret Grieķiju tiek lietota pretīga šantāža, lai pakļautu tās imperiālistu interesēm. Attiecībā uz nosaukumu mēs atbalstām ģeogrāfiski noteiktu risinājumu, kas ir pieņemams visiem un ir tālu no šķeltnieciska nacionālisma un apspiešanas, par labu mieram, stabilām robežām un valstu suverenitātes aizsardzībai. Mums ir vajadzīga cilvēku kopēja cīņa pret imperiālistu organizācijām, kuras tos šķeļ un ekspluatē. Georgios Georgiou IND/DEM grupas vārdā. - (EL) NATO Bukarestes samita atbalsis ir sasniegušas šo Parlamentu. Iepriecinoši, ka Eiropa beidzot ir ieņēmusi nostāju, jo parasti tā īpaši neaizraujas ar nostājas ieņemšanu tad, kad lēmumus pieņem citi. Tādēļ man šķiet, ka visas puses ir guvušas labu mācību, īpaši FYROM. Šī jaunā republika vēl nav apguvusi Eiropas diplomātijas metodes, liekot cerības uz pievienošanos NATO, pamatojoties vienkārši uz ASV solījumiem un bērnišķīgām, maldīgām cerībām par atbrīvošanos no jūga. Provokācija un fanātisms nekad nevar būt izvēle sarunās starp Eiropas valstīm. Izvēli nevar izdarīt uz izcelsmes, radniecīgu kultūru un vēstures šķietamā pamata; gluži pretēji, mums ir jārīkojas vienprātībā, savstarpējā sapratnē un, vissvarīgākais, godīgi, lai rastu risinājumu, nevis saasinātu problēmas. Pozitīva attieksme nāks par labu FYROM, kas, kā mēs ceram, palīdzēs tai pievienoties gan NATO, gan ES. Ja FYROM atteiksies pieņemt izvēlēto nosaukumu un neatkāpsies no šī atteikuma, tā atklās, ka pastāv šķēršļi tās pievienošanās ceļā, jo tā ir sagrāvusi pati savus centienus. Ja tās centieni tagad ir sagrauti, iespējams, arī tās nākotne tiks sagrauta. Dimitar Stoyanov (BG) Protams, Meijer kungs zina, ka ,,Maķedonija” un ,,Maķedonijas tauta” ir apzīmējumi, kurus 1934. gadā radīja Komunistiskā internacionāle. Pēc kara ,,maķedonisma” idejas pārņēma un ar dzelzs dūri īstenoja Dienvidslāvijas Komunistiskā partija, un vēlāk tās kļuva par Lielserbijas idejas daļu. Šajās idejās iekļauta arī dedzīga bulgāru nīšana. Daudzi Maķedonijas iedzīvotāji, kuri ir pārliecināti par savu bulgārisko etnisko identitāti, tiek vajāti par vēlēšanos dēvēt sevi par bulgāriem. Ik gadus Skopjē tiek apgānīta piemiņas plāksne bulgāru sievietei Marai Buņevai, cīnītājai par Maķedonijas brīvību, kuru franču prese dēvēja par ,,Maķedonijas Šarloti Kordē”. 2007. gadā šai apgānīšanai pievienojās fiziska vardarbība pret bulgāriem un tiem Maķedonijas iedzīvotājiem, kuri uzskata sevi par etniskiem bulgāriem. Ir pēdējais laiks, lai Maķedonijas valdība pieliktu punktu šādiem naida demonstrējumiem pret bulgāriem, jo šādas naida izpausmes neiederas Eiropas Savienībā. Paldies! Anna Ibrisagic (SV) Paldies, priekšsēdētāja kungs! Šis ziņojums ir caurcaurēm labs. Tas ir labi līdzsvarots un sniedz objektīvu aprakstu par notikumiem Maķedonijā, slavējot sasniegumus un prasot veltīt nedaudz vairāk laika tam, kas vēl ir jādara. Tomēr, tāpat kā daudzreiz iepriekš, debates ir sašaurinājušās līdz apspriedei par dažādiem viedokļiem strīdā par valsts nosaukumu, nevis par plānu, kā mēs pēc iespējas ātrāk varam iedabūt Maķedoniju ES. Mēs visi zinām, kas notika Bukarestes samitā. Es neiedziļināšos tajā, kuram bija un kuram nebija taisnība, vai kuram bija jāaizstāv lielākas nacionālās intereses, bet man jāsaka, ka ārpolitika nav tikai jautājums par to, kuram ir un kuram nav taisnība. Ārpolitika nozīmē atrast risinājumus, kas vislabāk kalpo miera un drošības nodrošināšanai pašu valstī vai reģionā, mūsu gadījumā Eiropā. To panāk, apvienojot labu gribu, kompromisu, labu diplomātiju un skaidru vadību. Neļaut Eiropas dienvidu valstij izdevīgā brīdī kļūt par NATO dalībnieci, manuprāt, nav īpaši gudrs gājiens, ņemot vērā tieši pašlaik sarežģīto situāciju Balkānos un problēmas, ar kurām mēs saskaramies: Kosovas neatkarība, kas ir noticis fakts, valdības atkāpšanās un jaunas vēlēšanas Serbijā, un Bosnijā notiekošās policijas reformas. Tomēr kavēt Balkānu valsts pievienošanos ES vai pat tikai domāt par to - tas ir ne tikai nesaprātīgi, tas ir absolūti bīstami! Vēl tikai pirms trim stundām es šeit, Eiropas Parlamentā, runāju ar kolēģi, kurš teica: ,,Ja viņi nedarīs to, ko mēs gribam, mēs varam bloķēt viņus ne tikai NATO, bet arī ES. Likums mums atļauj tā rīkoties.” Mana reakcija ir pateikt: ,,Tad mums ir jāmaina likums!” Vai tiešām likumi nav domāti tam, lai mēs bloķētu, grautu un šantažētu cits citu? Vai arī likumi ir domāti tam, lai mēs visi kopā darītu visu iespējamo mierīgā un drošā Eiropā? Esmu cieši pārliecināta, jo ātrāk visas Balkānu valstis būs ES, jo ātrāk mums būs droša Eiropa. Nav absolūti nekādu šaubu, ka Maķedonija pieder Eiropai un ka Maķedonija jāieved ES, cik drīz vien iespējams. Es aicinu jūs atbalstīt ziņojumu. Borut Pahor (SL) Attiecībā uz ziņojumu par Horvātiju: gan šis Parlaments, gan Eiropas Komisija gandrīz ar sajūsmu uzņēma ziņas, ka Horvātijas parlaments ir apturējis lēmumu par ekoloģiskās un zvejas zonas paziņošanu. Un, šķiet, pateicoties šim lēmumam, Horvātija tiks apbalvota ar paātrinātām sarunām. Kaut gan es vēlos, lai Horvātija jebkurā gadījumā pēc iespējas drīzāk pievienotos Eiropas Savienībai, es vēlos brīdināt šo parlamentu un it īpaši referentu, manu draugu Hennes Swoboda, ka Horvātijas Republikas vienpusēja rīcība attiecībā uz robežām ar tās kaimiņvalstīm ir nevis izņēmums, bet likums. Šajā gadījumā ārkārtējs ir tikai tas, ka šoreiz Horvātijai nācās atcelt vienpusējo rīcību izvēles priekšā - vai nu Eiropas Savienība, vai nacionālistiska izolācija. Un izrādījās, ka šis spiediens ir noderīgs, un es ceru, ka Swoboda kungs un arī Eiropas Komisija, un prezidentūra turpmāk pieprasīs tādu politiku, ka Horvātijas Republikas vienpusēja rīcība attiecībā uz robežu noteikšanu ar kaimiņvalstīm netiek apbalvota. Jelko Kacin (SL) Labākais veids, kā stabilizēt šo Balkānu daļu, ir Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas progress un tuvināšanās Eiropas Savienībai. Tās sekmīgas sarunas palīdzēs visām pārējām kaimiņvalstīm īstenot papildu pasākumus, lai iegūtu kandidātu statusu. Ir vajadzīgas ārkārtējas ierosmes, lai pārvarētu strīdu par nosaukumu. Ir vajadzīgi simboliski žesti gan Skopjē, gan Atēnās. Tagad ir īstais laiks atrast ne tik provokatīvu nosaukumu Skopjes lidostai un nosodīt necienīgo attieksmi pret Grieķijas karogu. Tomēr nav pieņemami arī turpmākie sarežģījumi un grūtības, ar kādām saskaras Maķedonijas pasu īpašnieki saistībā ar Grieķijas vīzām. Mēs Eiropas Savienībā būvējam mūsdienīgu pārnacionālu valstu kopienu. Abpusēja atšķirību un nacionālās identitātes ievērošana arī ir cilvēka pamattiesību ievērošanas jautājums. Tikai tā mēs varam novērst vai vismaz ierobežot negatīvās sekas, kādas rada sajūta, ka ir apdraudēta kāda cilvēka tautība. Mums ir jāatceļ vīzu režīms visām šī reģiona valstīm. Tomēr ir vajadzīgs arī ātrs un paliekošs valsts nosaukuma risinājums un visaptveroša savienība starp Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku un Grieķijas Republiku. Miers un stabilitāte, un ātra un sekmīga Eiropas un Atlantijas integrācija ir gan valstu, gan visu nāciju interesēs. Neraugoties uz to, komisāra kungs un Lenarčič kungs, Slovēnijas prezidentūrai vajadzētu izvirzīt Maķedonijas jautājumu nākamajā samitā. Nav nekādas vajadzības gaidīt līdz rudenim. Un vēl viena lieta par Horvātiju - ieviešot ekoloģijas un zvejas aizsardzības zonu, Horvātijas politiķi uzkāpa paši uz savas mīnas. Turpmāk šādi pārsteigumi vairs nebūs iespējami. Lai tā būtu, ka šis piedzīvojums mums kaut ko ir iemācījis, bet, ja viņi nebūs neko iemācījušies, tad visi vārdi un solījumi par sarunu pabeigšanu 2009. gadā ir tikai miglas pūšana acīs. Nevienam nav vajadzīgas aizmiglotas acis - ne iedzīvotājiem, ne ekonomikai, ne kaimiņvalstīm, ne Eiropas Savienībai. Tagad mums ir vajadzīgs veiksmes stāsts. Tomēr jebkādu panākumu gūšanai ir obligāti jāsaglabā princips pacta sunt servanda (līgumi ir jāievēro). Hanna Foltyn-Kubicka (PL) Priekšsēdētāja kungs! Konstruktīvi vērtējot Horvātijas progresu, Eiropas Savienībai ne tikai jāizvirza nosacījumi, bet arī jāpiedāvā iespējamais atbalsts, ievērojot citu Eiropas valstu pieredzi, reģiona īpatnības un šīs valsts iedzīvotāju joprojām svaigās atmiņas par karu. Balkānu pussalas integrācija bez Horvātijas nav iespējama. Jāuzsver arī tas, ka divi iepriekšējie sadarbības gadi ir devuši negaidīti labus rezultātus, un tas, bez šaubām, ir labs solījums integrācijas procesam Eiropas Savienībā. Acīm redzot, ir dažas jomas, kurās ir vajadzīga apņēmīgāka rīcība. Tomēr, manuprāt, ir pienācīgi jānovērtē šīs valsts centieni un visai ES ir jāatbalsta šāda rīcība. Divos iepriekšējos gados Horvātija ir panākusi slavējamu progresu lielākajā daļā jomu, uz kurām attiecas Kopienas tiesību akti. Es vēlos konsekventi paust pārliecību un cerību, ka ar savstarpēju sadarbību un atbalstu no citām dalībvalstīm sarunas tiks veiksmīgi pabeigtas noteiktajā laikā, lai pievienošanās nolīgumu varētu noslēgt pirms Eiropas Parlamenta vēlēšanām 2009. gada jūnijā. Angelika Beer (DE) Priekšsēdētāja kungs! Sirsnīgi sveicu mūsu partnerus no Maķedonijas, kuri seko šīm debatēm. Komisārs O. Rehn teica, ka mēs mudinām Maķedoniju turpināt reformu procesu. "Jā,” mēs visi sakām unisonā, "mēs vēlamies, lai sarunas tiktu sāktas šogad.” Tomēr mums vēl ir jānosauc lietas īstajos vārdos. Tā puse, kura izjauca savienības iespēju, ir Grieķija, nosakot veto attiecībā uz Maķedonijas dalību NATO. Protams, ir strīds par nosaukumu, bet mēs nevaram ignorēt to, ka 1995. gadā Grieķija izteikusi saistošu paziņojumu, kas ir spēkā saskaņā ar starptautiskajiem tiesību aktiem, ka strīds par nosaukumu nekad nebūs šķērslis tam, lai Maķedonija pievienotos starptautiskajai sabiedrībai, ES vai NATO. Grieķija ir pārkāpusi starptautiski saistošu vienošanos, un, ja mēs vēlamies īstenot šādas reformas, es saku, ka Eiropas kritērijus pārkāpj Grieķija, nevis Maķedonija. Tas ir solis atpakaļ, tā ir pļauka mazas valsts sejā, kura patiesi dara visu iespējamo, lai ietu kopā ar mums un sāktu sarunas. Tādēļ, Swoboda kungs, es vēlos teikt, ka arī triks ar rītdienas balsojuma pārtraukšanu vai atlikšanu atkal draud ar turpmāko Maķedonijas valdības destabilizāciju un pamudinājumu nacionālistu spēkiem. Īstā problēma ir tāda, ka līdz ar Grieķiju mēs esam ieguvuši sabiedroto valsti, kura tieši atsakās atzīt jebkāda veida minoritāšu tiesības pati savā zemē. Tas ir pretrunā ar Kopenhāgenas kritērijiem, kuri ir neērti Eiropas Savienībai un sabiedrotajiem. Es vēlu Maķedonijai izturību, sperot dažus nākamos soļus par spīti Grieķijai. Andreas Mölzer (DE) Priekšsēdētāja kungs! Horvātija ir ne tikai kulturāli un vēsturiski piesaistīta Centrāleiropai, bet tā jau tagad ir izpildījusi visus pievienošanās kritērijus. Tādēļ mums nevajadzētu likt tās ceļā nekādus nevajadzīgus šķēršļus. Atrisinot zvejas strīdu, Horvātija ir vēlreiz apstiprinājusi gatavību dalībai ES, un Horvātijas valdība ir pastiprinājusi arī centienus korupcijas apkarošanā. Tomēr Horvātijas straujā pievienošanās, kas tagad ir tās rokās, manuprāt, nedrīkst būt par iemeslu automātiskai visu pārējo valstu pievienošanai. Ir vispārēji zināms, ka Maķedonijai ir ne tikai jāapkaro korupcija, bet pastāv arī ekonomiskās problēmas, un jācīnās par tiesiskumu. It īpaši attiecībā uz Kosovas neatkarības deklarāciju vēl ir jāskatās, vai etniskais miers ar albāņu minoritāti var ilgstoši turpināties. Mēs nedrīkstam atkārtot iepriekšējo paplašināšanās kārtu kļūdas. Manuprāt, Eiropai beidzot ir jāatver acis uz to, ka neatrisināti konflikti, kultūras atšķirības un sociāli ekonomiskās problēmas neizkūp gaisā līdz ar pievienošanos. Pál Schmitt (HU) Paldies, priekšsēdētāja kungs! Man kā Horvātijas un ES Apvienotās parlamentārās asamblejas priekšsēdētājam šķiet, ka iepriekšējos mēnešos ir noticis labvēlīgs notikumu pavērsiens Horvātijas un Eiropas - Atlantijas integrācijas procesā. Pirms dažām nedēļām Barroso kungs iezīmēs ceļvedi iestāšanās sarunu pabeigšanai 2009. gada rudenī, un pagājušajā nedēļā Horvātija saņēma uzaicinājumu pievienoties NATO. Abi šie notikumi ir apliecinājums, ka Horvātija ir uz pareizā ceļa un starptautiskā sabiedrība atbalsta Horvātijas valdības centienus. Nav nejaušība, ka Eirobarometra rezultāti Horvātijā pirmo reizi kopš ilga laika atkal paaugstinājās virs 60 %. Man šķiet, ka arī tā bija arī ievērojama un gudra attieksme, kas lika mūsu horvātu draugiem pieņemt lēmumu neieviest zvejas aizsardzības zonu attiecībā uz Eiropas Savienības dalībvalstīm Horvātijas dalības interesēs Eiropas Savienībā. Arī Kosovas neatkarības jautājumā Sanader kunga valdības nostāja bija izturēta, piemērojoties vairākumam ES dalībvalstu un atzīstot Kosovas neatkarību. Priekšsēdētāja kungs! Tas, ka Horvātijas serbu minoritātei ir atdots pašreizējā ministru kabineta premjera vietnieka amats, ir daudz devis - kā jau to teica citi - reģiona stabilitātei un mieram starp dažādām etniskām grupām. Es uzskatu, ka no Slovēnijas premjerministra puses nav godīgi paziņot, ka viņš neatsakās no veto tiesību izmantošanas attiecībā pret Horvātijas iestāšanos ES šo divu valstu robežu jautājuma dēļ. ES paplašināšanos un nācijas likteni nedrīkst saistīt ar divpusēja robežstrīda atrisināšanu. Ziņojums raida pozitīvu ziņu, atzīstot Horvātijas progresu attiecībā uz Rietumbalkānu reģiona stabilitāti, valsts ekonomikas gatavību konkurēt Eiropas Savienībā, iestāžu reformām un Eiropas Savienības tiesību aktu piemērošanu. Tomēr reizē ar pozitīvajiem punktiem ziņojums nevairās minēt problēmas, ar kurām mēs sastopamies: tiesu sistēmas reforma, organizētās noziedzības un korupcijas apkarošana, bēgļu atgriešanās pabeigšana un savstarpējās spriedzes atrisināšana vai mazināšana. Apsveicu jūs, referent Swoboda kungs! Józef Pinior Priekšsēdētāja kungs! Sākumā es vēlētos apsveikt Hannes Swoboda un Erik Meijer ar 2007. gada progresa ziņojumiem par Horvātiju un Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku. Abi ziņojumi ir lieliski. Es kā sociāldemokrātu grupas ēnu referents ziņojumam par Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku vēlos pateikties Meijer kungam par viņa nopietno un atklāto sadarbību ziņojuma sagatavošanas laikā. Ziņojumā par Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku ir apsveikti panākumi, īstenojot Ohridas pamatnolīgumu, kurā ir runa par etnisko attiecību politisko aspektu. Ziņojumā ir dotas atsauksmes par ekonomikas attīstību, vairāku ļoti svarīgu tiesību aktu pieņemšanu par prokuroriem un panākumiem cīņā pret korupciju. No negatīvās puses mēs paužam nožēlu par to, ka Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republika ir parakstījusi divpusēju imunitātes nolīgumu ar Amerikas Savienotajām Valstīm, kas garantē izņēmumu no Starptautiskās krimināltiesas jurisdikcijas pretrunā ar ES normām un politiku. Ziņojumā izteikts aicinājums Bijušajai Dienvidslāvijas Republikai Maķedonijai un Grieķijai pastiprināt centienus, lai pārvarētu domstarpības par valsts nosaukumu. Tās nekādā gadījumā nedrīkst kļūt par šķērsli Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas līdzdalībai starptautiskās organizācijās. Nosaukuma jautājumā ziņojumā nav kritizēta neviena no pusēm. Abas puses tajā vienīgi mudinātas sākt sarunas, neraugoties uz to, kas pagājušajā nedēļā notika NATO samitā Bukarestē. Par laimi, Javier Solana vakar Eiropas Parlamenta Ārlietu komitejā pateica, ka sarunas par nosaukumu turpināsies. Ja abas puses vienosies, NATO nekavējoties varēs pieņemt lēmumu uzaicināt Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku pat sūtņu līmenī, un tādēļ būs vajadzīgs jauns samits. Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republika varētu sākt pievienošanās sarunas šogad. Eiropas Parlamentam ir jāsniedz šai valstij skaidra vadība virzībā uz Eiropas integrāciju. Johannes Lebech (DA) Priekšsēdētāja kungs! Kad mēs runājam par Balkāniem, mums ir jāskatās uz šo reģionu kā uz vienotu veselumu. ES ilgtermiņa mērķis ir visu Balkānu valstu pievienošanās. Lai šo mērķi sasniegtu, tiek gaidīti rezultāti arī no pašu šo valstu puses. Kopēja Eiropas nākotne ir dalībvalstu un visu Balkānu valstu vienots uzdevums. Mums, ziemeļvalstīm, nav sveši vēsturiski konflikti, bet tagad mēs strādājam kopā. Balkānus, tāpat kā ziemeļu reģionu, vispārēji saista kopēja vēsture, valodas un kultūra. Tādēļ ir iespējams sākt sadarbības procesu miera un stabilitātes nodrošināšanai. Pašlaik ir daudz sadarbības nolīgumu starp šā reģiona valstīm. Kādēļ neiet vēl soli tālāk? Ņemot par piemēru Ziemeļvalstu sadarbību, Balkānu valstis varētu veidot sadarbības forumu pēc Ziemeļvalstu padomes vai Baltijas padomes parauga. Pastiprinot pašreizējo politisko sadarbību Balkānu padomes veidā, šīm valstīm būs iespēja sākt praktisku, uz nākotni vērstu sadarbību, kas dos iespēju stabilizēt šo reģionu un palielināt šo valstu, kuras vēl nav dalībvalstis vai oficiālas kandidātvalstis, gatavību kļūt par dalībvalstīm. Ryszard Czarnecki (PL) Priekšsēdētāja kungs! Horvātijai, šai senajai Eiropas valstij ar garu vēsturi un interesantu kultūru, ir jāienāk Eiropas ģimenē pēc iespējas drīzāk. Paradoksāli, ka Horvātijai, valstij, kura lūdz pievienošanos Eiropas Savienībai, ir garāka vēsture nekā dažām dibinātājām valstīm, piemēram, Beļģijai un Luksemburgai. Zagreba un Splita ir ļoti eiropeiskas vietas, bet Dubrovnika ir dārgakmens Eiropas kultūras vainagā. Šājās debatēs lielākā daļa runātāju, arī es, runāja, valkājot kaklasaites. Ir vērts atgādināt, ka kaklasaites ieviesa horvāti, un šeit, Eiropas Parlamentā, kurš tik ļoti ciena privilēģijas un brīvības, ir jāuzsver, ka Horvātijas osta Dubrovnika bija pirmā, kas aizliedza vergu tirdzniecību 15. gadsimtā. Ņemot vērā šo situāciju, mums nav pat morālu tiesību kavēt Horvātijas pievienošanos Eiropas Savienībai. Priekšsēdētājs (FR) Tam, ka es vadu sēdi, bet nevalkāju kaklasaiti, pavisam noteikti nav nekāda sakara ar darba kārtības punktu. Antonios Trakatellis (EL) Priekšsēdētāja kungs! Gan E. Meijer ziņojumā, gan ES un Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas Apvienotās parlamentārās komitejas vienprātīgajās rezolūcijās uzsvērti trīs svarīgi soļi, kas jāīsteno FYROM virzībā uz Eiropu. Pirmais solis, protams, ir pievienošanās prasību izpilde un atbilstība acquis communautaire. Kaut gan FYROM ir panākusi progresu, tai ir jāturpina reformu ceļš, kā norādīts gan E. Meijer ziņojumā, gan daudzos citos Eiropas Komisijas ziņojumos. Otrs solis attiecas uz iekšpolitiku un sociālo kohēziju. Man joprojām jāturas pie Ohridas nolīguma, it īpaši, ciktāl tas skar albāņus un citas minoritātes šajā daudznacionālajā valstī. Trešais solis ir domstarpību atrisināšana starp FYROM un tās kaimiņvalstīm saskaņā ar Zalcburgas deklarāciju. Atļaujiet man uzsvērt, ka Grieķija aktīvi darbojas, lai panāktu Balkānu valstu pievienošanos Eiropas un Atlantijas struktūrām, jo tā ir cieši pārliecināta, ka šā reģiona valstu attīstība no tā iegūs. Tomēr nosaukuma jautājums Grieķijai ir ne tikai vienkārši vēsturiska, psiholoģiska vai emocionāla problēma. Tas ir patiesi politisks jautājums visiem Grieķijas iedzīvotājiem, jo tas skar tādas Eiropas vērtības kā labas kaimiņattiecības un reģionālā sadarbība. Atļaujiet atgādināt, ka Grieķija piekrita pievienošanās kandidātvalsts statusa piešķiršanai FYROM, protams, saskaņā ar COM(2007)663 noteikumu, ka sarunu ceļā ir jāatrod pieņemams nosaukuma jautājuma risinājums. Nobeigumā es vēlos norādīt, ka pat pēc tam, kad pēc rezolūcijas par nosaukuma jautājumu Bukarestē tika atlikts uzaicinājums FYROM pievienoties NATO, Grieķija atbalstīja sarunu turpināšanu. Patiesībā tā ir spērusi augstsirdīgu kompromisa soli, iesakot pieņemamu saliktu nosaukumu, un viss, kas jādara otrai pusei, ir jāpanāk Grieķijai pretī līdz pusceļam. Nobeigumā, priekšsēdētāja kungs, es vēlētos ticēt, ka tiks panākti kompromisi dažos vēl nenoskaidrotajos punktos, kas ļaus mums turpināt balsošanu Strasbūrā. Ioan Mircea Paşcu Priekšsēdētājas kundze! Horvātijai ir Eiropas aicinājums - to apliecina nesenais uzaicinājums pievienoties NATO un pašreizējās sarunas par pievienošanos ES. Tas ir liels sasniegums valstij, kurā tikai pirms desmit gadiem faktiski bija karš. Tomēr tāpat nepietiek ar to problēmu novēršanu, ar kurām joprojām sastopas Horvātija un ES virzībā uz šo sarunu noslēgumu. Grafiks ir ārkārtīgi saspringts; patiesībā ir svarīga katra diena neatkarīgi no procesa noslēgumam noteiktajiem dažādajiem datumiem. Tomēr tad, kad es pirms kāda laika apmeklēju Zagrebu kā Ārlietu komitejas delegācijas vadītājs, es ievēroju Horvātijas vadītāju apņēmību novērst šīs problēmas un panākt dalību Eiropas Savienībā. Tādēļ Horvātijas parlamenta nesenais lēmums nepiemērot ES valstīm ekoloģisko un zvejas aizsardzības zonu (ZERP), kuru pieņēma pēc komisāra O. Rehn apmeklējuma, ir gan šīs apņēmības apliecinājums, gan svarīgs solis īstajā virzienā. Esmu pārliecināts, ka ar pareizajiem administratīvajiem resursiem nepieciešamo tiesību aktu īstenošanai Horvātija gan ES, gan NATO būs stingrs stabilitātes un progresa faktors šajā reģionā, kuram joprojām ir vajadzīga mūsu nedalīta uzmanība. Es apsveicu Swoboda kungu ar darbu, kas atspoguļots šajā ziņojumā. Lena Ek (SV) Paldies, priekšsēdētājas kundze! Horvātijai ir galvenā nozīme Rietumbalkānu demokrātiskajā attīstībā, un ir ārkārtīgi svarīgi turpināt šo procesu. Mēs redzējām, ka saprotamu iemeslu dēļ zināmā mērā ir palēninājusies Horvātijas vēlēšanu kampaņa un jaunas valdības izveide, bet tagad es tiešām ceru, ka šis process paātrināsies. Kā atzīmēja iepriekšējie runātāji, grafiks ir ārkārtīgi saspringts. Es atzinīgi vērtēju Adrijas jūras ekoloģiskās zonas ierobežojumu pagaidu atcelšanu. Tā ir pozitīva zīme attiecībām starp Slovēniju, Itāliju un Horvātiju, tomēr vides apsvērumiem joprojām ir jābūt lielai nozīmei mūsu attieksmē pret šo unikālo jūras vidi. Horvātijai joprojām ir daudz darba tiesu sistēmas reformas un tiesvedības procesa jomā. Pārāk daudz ir cilvēku, kuriem joprojām pārāk ilgi jāgaida spriedums viņu lietās. Tam ir jākļūst par prioritāti un ir jāattīsta, un jāpaplašina valsts administratīvā kapacitāte. Nobeigumā es atzinīgi vērtēju Horvātijas parlamenta ES komitejas darbu, kuru vada mana laba draudzene Vesna Pusić. Tagad mēs ceram, ka sarunas būs spīdošas un ka tās varēs ātri noslēgt. Doris Pack (DE) Priekšsēdētājas kundze! Swoboda kunga ziņojums ir uzmudinošs, reālistisks un līdzsvarots. Ar to es viņu apsveicu. Tas parāda Horvātijas panākto progresu, piemēram, tās parauga likumdošanu par minoritātēm, konstruktīvo sadarbību ar Hāgas tribunālu, pieaugošo cīņu pret korupciju un, galvenais, parlamenta un valdības vienošanos par zvejas zonu, kuru bija īpaši grūti panākt. Horvātijai un Eiropas Komisijai tagad jāizmanto visi līdzekļi, lai panāktu ātru un apmierinošu nākamo nodaļu apspriešanu. Ir jādod iespēja starptautiskam šķīrējtiesnesim beidzot atrisināt jautājumus par Slovēnijas un Horvātijas robežu. Horvātijai ir jāieņem galvenā vieta reģionā un drīz jāiekļaujas Eiropas Savienībā. Divpusējas problēmas nedrīkst būt šķērslis. Attiecībā uz Maķedoniju varu jums pateikt, ka nedēļas nogalē es piedalījos konferencē, un noskaņojums pēc NATO noraidījuma ir patiesi satraukts. Cilvēkiem šķiet, ka pret viņiem ir izturējušies netaisnīgi. Meijer kunga ziņojums parāda akmeņaino ceļu, pa kuru valsts jau ir veiksmīgi pakāpusies. Protams, vēl ir daudz darāmā, bet, ja nosaukuma jautājums nepārtraukti karājas pāri visam kā Damokla zobens, ir grūti virzīties uz priekšu citās politikas jomās. Es pārraugu situāciju jau kopš 1992. gada un vēlos, lai Maķedonija un Grieķija beidzot atrisinātu strīdu par nosaukumu, it īpaši jaunajai paaudzei. Abas puses iepriekšējās nedēļās ir piekāpušās, un abām vēl ir jāsper tuvināšanās soļi. Manuprāt, tad, ja veto vēlreiz liegtu šai valstij pievienoties Eiropas Savienībai, tas būtu nesavienojams ar Eiropas vērtībām, un, galu galā, tā būtu bezatbildība. Tas nedrīkst notikt! Gyula Hegyi Priekšsēdētājas kundze! Pašreizējās attiecības starp rietumiem un Maķedoniju sagādā man lielu vilšanos. Atklāti sakot, Maķedonijas iedzīvotāji ir pelnījuši daudz labāku attieksmi no mūsu puses. Kosovas neatkarība un nesenā nepievienošanās NATO padara situāciju vēl sarežģītāku. No vienas puses, Maķedonijā ir separātiski elementi, no otras - nacionālisti, kuri mēģina pārbaudīt valsts stabilitāti, un Bukarestes lēmums nekādi nepalīdz šajā situācijā. Tomēr iespējams, ka mūsu Maķedonijas draugi var gūt vismaz vienu mācību no Bukarestes. Nepietiek tikai ar ASV atbalsta iegūšanu. Daudzi lēmumi ir atkarīgi no dalībvalstu kopējās saskaņas ne tikai Eiropas Savienībā, bet arī NATO, un katra dalībvalsts var izmantot veto tiesības. Ņemot vērā nesenos notikumus, Maķedonijai ir jāpārdomā sava nostāja attiecībā uz ASV atbrīvošanu no Starptautiskās krimināltiesas jurisdikcijas. Abas puses - mēs un Maķedonijas politiķi - ir izdarījušas daudz kļūdu, bet mēs nevaram sodīt ierindas cilvēkus par savām kļūdām. Tādēļ mums ātri jārīkojas vismaz vīzu atvieglojumu jomā, palīdzot Maķedonijas iedzīvotājiem ceļot, mācīties un nonākt ciešākā saskarē ar Eiropas ikdienas dzīvi. Pirms trīsarpus gadiem, kad mani ievēlēja par ES un Maķedonijas Apvienotās parlamentārās komitejas priekšsēdētāja vietnieku, man bija daudz optimistisku plānu par to, kā uzlabot mūsu attiecības. Ļoti nedaudzas no šīm idejām tika īstenotas. Es ceru, ka vismaz vīzu režīma atvieglošanas jomā mēs varam spert soli uz priekšu. Maria Eleni Koppa (EL) Priekšsēdētājas kundze! Grieķija ir konsekventi atbalstījusi FYROM Eiropas izredzes un atbalstījusi tās ekonomisko attīstību. Mēs esam sistemātiski strādājuši ANO aizgādnībā, lai rastu abpusēji pieņemamu nosaukuma problēmas risinājumu. Grieķija ir spērusi nozīmīgus soļus un tagad atbalsta saliktu nosaukumu ar vispārēji saistošu erga omnes ģeogrāfisku norādi. Diemžēl otra puse nav tik pretimnākoša. Pēc ANO Bukarestes samita rezultātiem visu pušu interesēs ir turpināt sarunas un panākt rezultātu, cik ātri vien iespējams. NATO lēmums nesūtīt uzaicinājumu nozīmē nevis dalības atteikumu, bet gan norāda uz atrisinājuma nepieciešamību. Es uzskatu, ka mana kolēģa deputāta Meijer kunga ziņojums šajā jautājumā bija līdzsvarots. Diemžēl pieņemto grozījumu dēļ ir izgāzts ziņojums par nosaukuma problēmu. Mēs aicinām Eiropas Parlamenta deputātus nepieņemt formulējumus, kas traucē izšķirošā fāzē iegājušo pašreizējo sarunu procesu. Zita Pleštinská (SK) Mēs nevaram runāt par Eiropas integrācijas panākumiem, ja dienvidaustrumu Eiropas valstis nepievienojas ES. Aukstā kara laikā bijusī Dienvidslāvija bija miera bastions daudziem emigrantiem, arī tie, kuri dzīvoja bijušajā totalitārajā Čehoslovākijā, bēga uz rietumiem tieši caur šo valsti, kas bija brīdinājums bijušajai Padomju Savienībai un tās satelītvalstīm. Atbildot uz jautājumu, ko es uzdevu Padomei attiecībā uz robežstrīdiem starp Slovēniju un Horvātiju, Padome man paziņoja, ka tā ir pieņēmusi pārskatītu pievienošanās partnerību ar Horvātiju, kuras īstenošana ir galvenais progresa priekšnoteikums sarunu procesā. Es atzinīgi vērtēju referenta Hannes Swoboda kunga ziņojumu. Tas izraisa manī optimismu. Tāpat kā referents, es esmu pārliecināta, ka, turpinot integrācijas procesā jau sasniegto progresu, Horvātija izpildīs visus nosacījumus, lai pievienotos Eiropas Savienībai un kļūtu par svarīgu katalizatoru visām pārējām Rietumbalkānu valstīm. Pierre Pribetich (FR) Priekšsēdētājas kundze, dāmas un kungi! Es vēlos apsveikt kolēģi Swoboda kungu ar paveikto darbu un precīzo un līdzsvaroto ziņojumu, kurā izklāstīts progress, kas īpaši panākts attiecībā uz konstitucionālo likumu par nacionālajām minoritātēm, un darbu, kas vēl jāpaveic, piemēram, nepieciešamību nostiprināt tiesu sistēmu. Mēs priecājamies, ka Horvātijas Republika ir atteikusies no ekoloģijas un zvejas aizsardzības zonas Adrijas jūrā, kas radīja spriedzi attiecībās ar Eiropas Savienību. Tas ir ļoti simbolisks akts, ja tā var notikt, parādot, cik ļoti Horvātija vēlas pievienoties Eiropas Savienībai. ,,Mīlestības nav, ir tikai mīlestības apliecinājumi,” teicis Žans Kokto. Ar šo rīcību Horvātija piemērojusi šo sentenci mūsu situācijai. Mums, savukārt, ir jāturas pie mērķa parakstīt pievienošanās līgumu 2009. gada jūnijā - simbolisks datums un vērienīgs mērķis. Nav politikas bez simboliem. Apstiprināsim to, raidīsim šo spēcīgo ziņu un parādīsim Horvātijas ļaudīm, parādīsim Horvātijai, cik ļoti mēs gaidām iespēju apsveikt viņus Eiropas ģimenē, jo tas neattiecas tikai uz Horvātiju, tas ir spēcīgs Balkānu stabilitātes un miera simbols. Tādēļ strādāsim divtik enerģiski, lai sasniegtu šo mērķi. Palīdzēsim Komisijai un Horvātijai šajā ceļā. Zdzisław Zbigniew Podkański (PL) Priekšsēdētājas kundze! Es lūdzu atļauju runāt par Horvātijas un Maķedonijas tematu, lai uzsvērtu Balkānu situācijas sarežģītību un nepieciešamību īstenot mierīgu un līdzsvarotu politiku. Serbijas un Kosovas drāmai ir jābrīdina mūs nepieņemt pārsteidzīgus lēmumus. Tāda pati drāma varētu izveidoties arī Maķedonijā, kur dzīvo daudz albāņu. Šīs briesmas ir novērstas, pateicoties ieinteresēto pušu saprātam. Šī pozitīvā pieredze ir jāturpina un jāatbalsta, neprovocējot pārējos - pret viņu gribu, ar spēku, nepaskaidrojot rīcības iemeslus. Giorgos Dimitrakopoulos (EL) Priekšsēdētājas kundze! Vispirms atļaujiet man pateikt, ka es pilnīgi pievienojos Swoboda kunga viedoklim par Horvātijas pievienošanās izredzēm. Otrkārt, attiecībā uz Meijer kunga ziņojumu par Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku es pateicos referentam par viņa gatavību iesaistīties sarunās. Tomēr es aicinu FYROM valdību un politiskos spēkus raudzīties nākotnē un pielikt vajadzīgās pūles, lai rastu abpusēji pieņemamu risinājumu nosaukuma problēmai. Šāds progress nozīmēs labu kaimiņattiecību kritēriju izpildi un pavērs FYROM ceļu turpmākam progresam virzībā uz ES. Nobeigumā atļaujiet man pievienoties Swoboda kunga priekšlikumam aptuveni uz nedēļu atlikt balsojumu par E. Meijer ziņojumu, lai dotu mums laiku rūpīgāk izskatīt iesniegtos kompromisa grozījumus. Monika Beňová (SK) Es runāšu ļoti īsi. Mana kolēģa Swoboda kunga ziņojumā ļoti nepārprotami atklātas visas problēmas, kas bija jāatklāj, un, manuprāt, ziņojumā skaidri atspoguļota Swoboda kunga politiskā pieredze un profesionālisms. Man kā reģionālā parlamenta priekšsēdētāja vietniecei tikai gribētos pateikt, ka atsevišķi Horvātijas reģioni ir labi sagatavoti un var kļūt par vērtību Eiropas Savienībai. Pašreizējās dalībvalstis apspriež šo jautājumu ne tikai valsts mērogā ar Horvātijas valdību, bet arī ar Horvātijas reģioniem. Manuprāt, tas ļauj paredzēt Horvātijas reģionu aktīvu līdzdalību ES nākotnes politikā. Miloslav Ransdorf (CS) Ne tik sen Rupel kungs mūs mierināja, ka Slovēnijas prezidentūra rīkojas pienācīgi attiecībā pret Kosovu. Tas, ko mēs paredzējām, ir noticis - krīze ir paplašinājusies. Nesen Thaçi kungs izraisīja Maķedonijas koalīcijas valdības sabrukumu un pieprasīja federalizāciju, divvalodību un "Skanderbeg” karoga atzīšanu. Albāņu separātisti izturas tāpat kā Preševas ielejā Serbijas dienvidos, kur viņi draud boikotēt vēlēšanas. Var gaidīt, ka šī krīze sasniegs Melnkalni. Manuprāt, mums ir jāpalīdz Maķedonijai, sniedzot tai visu vajadzīgo palīdzību, lai tā būtu stabila valsts, bet mums ir jāatsakās sniegt jebkādu palīdzību albāņu separātistiem, jo mēs varam skaidri redzēt, ka desmit gadu ilgie pūliņi pārvērst teroristus par demokrātiem ir pilnībā izgāzušies. Marios Matsakis Priekšsēdētājas kundze! Grieķija kā ilggadēja ES dalībvalsts ar 11 miljoniem iedzīvotāju uzskata, ka tai ir nopietna un leģitīma problēma ar mūsu kaimiņvalsts Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas nosaukumu, un mums ir jārespektē šīs bažas. Ir ļoti nepatīkami, ka, neraugoties uz to, ka Grieķija tieši pašlaik risina sarunas ar Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku par šo jautājumu, daži Eiropas Parlamenta deputāti un dažas valdības jau ir pieslējušās kādai no pusēm un cenšas piespiest arī Eiropas Parlamentu pieslieties - protams, Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas pusei. Tas nav īpaši gudri, nav taisnīgi un nenāk par labu ne ES kohēzijas politikai, ne šai situācijai, jo tas ne tikai padarīs Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas valdības prasības nepiekāpīgākas sarunās par nosaukumu, bet nozīmēs arī to, ka turpmāk ilgu laiku nebūs pienācīga risinājuma. Ljudmila Novak (SL) Arī es priecājos, ka mūsu kaimiņvalsts Horvātija ir pārtraukusi ekoloģiskās un zvejas aizsardzības zonas izveidi, kas bija galvenais šķērslis sarunu turpināšanai. Neraugoties uz to, Horvātija ir nopietni jābrīdina, ka Eiropas Savienībā mēs ievērojam nolīgumus un neveicam vienpusējus pasākumus. Tomēr es nepievienojos pārmērīgajai Horvātijas slavēšanai par to, ka tā ir pārtraukusi ekoloģisko un zvejas aizsardzības zonu. Horvātija vispirms izraisīja šo problēmu, un tagad mēs pārmērīgi slavējam to par šīs problēmas novēršanu. Tas var vienīgi pamudināt to risināt citas problēmas līdzīgā veidā. Horvātijā domā, ka viņi var daudz atļauties, jo zina, ka viņu pievienošanās Eiropas Savienībai tiek ievērojami atbalstīta. Slovēnija vienmēr ir atbalstījusi Horvātijas pievienošanos Eiropas Savienībai; tomēr mēs nevaram piekrist tās darbībām attiecībā uz neatrisinātiem robežu jautājumiem, kad tā pārdos Slovēnijai piederošu zemi. Roger Helmer Priekšsēdētājas kundze! Man šķiet, ka šis ziņojums ir pārāk optimistisks. Pagājušajā gadā es pavadīju Horvātijā ļoti intensīvu nedēļu, tiekoties ar diplomātiem, akadēmiķiem, juristiem, uzņēmējiem, tirdzniecības kamerām un plašsaziņas līdzekļiem. Es ieguvu ļoti skaidru priekšstatu par šo valsti, kurai nav pienācīgas tirgus ekonomikas, un par valsti, kuras valdība pārāk daudz iesaistās tiesu sistēmā, plašsaziņas līdzekļos un uzņēmējdarbībā. Tas ir tas, ko mēs dēvējam par klanu kapitālismu. Valdība iztērē vairāk nekā 50 % no Horvātijas IKP. Tas vienkārši nav brīvais tirgus mūsu izpratnē. Viņiem ir jāievieš pārredzamība valdības līgumos, kuri ir atkarīgi no kukuļiem. Viņiem ir jāīsteno pilnīga interešu atklāšana plānošanas lēmumos, kuri pašlaik gādā ienākumus tikai ierēdņiem. Mums ir neliela iespēja pasteidzināt Horvātijas reformu pirms pievienošanās. Es neesmu pārliecināts, ka mēs to pienācīgi izmantosim. Priekšsēdētāja Ir ļoti zīmīgi, ka debates par šo jautājumu ir izraisījušas tik lielu interesi, bet diemžēl bija plānotas tikai piecas minūtes, un tās ir jau pagājušas. Christopher Beazley Priekšsēdētājas kundze! Ievērojot kārtību, es pilnībā respektēju jūsu lēmumu, ka šīm debatēm ir jānotiek saskaņā ar laika grafiku, tomēr varbūt interese, kuru izrādījuši deputāti saskaņā ar nepieteiktas uzstāšanās procedūru, varētu jūs un, tiešām, jūsu kolēģus pamudināt apsvērt iespēju palielināt deputātiem paredzēto laiku, lai apspriestu jautājumus, kas ir svarīgi visai Eiropai, nevis vienkārši tikai tiem, kuri darbojas attiecīgā komitejā. Es vēlētos pateikt daudz ko par Maķedoniju un Horvātiju, bet man nav atļauts to darīt. Es ievietošu tos savos memuāros un nosūtīšu jums personīgu eksemplāru. Priekšsēdētāja Tā kā par šo jautājumu ir izrādīta liela interese, mēs divkāršojām uzstāšanās laiku. Parasti tas ir piecas minūtes, bet šajā gadījumā ir dotas 10 minūtes. Tomēr jūsu komentārs patiesi ir ļoti interesants. Kad mēs pārbaudām savas darba metodes, mēs varam izveidot noteikumus citai līdzīgai kārtībai attiecībā uz deputātu replikām. Janez Lenarčič Padomes priekšsēdētājs. - (SL) Vispirms es vēlētos Padomes vārdā izteikt atbalstu komisāra O. Rehn paziņojumam, ka Horvātijai šis ir ārkārtīgi svarīgs gads ceļā uz dalību Eiropas Savienībā. Es vēlētos vēlreiz pateikties referentam Hannes Swoboda par sagatavoto ziņojumu, kas sniedz ļoti skaidru pārskatu par pašreizējo situāciju, sasniegto attīstības pakāpi un turpmākajām problēmām. Mēs ceram, ka Horvātija izmantos izdevību un strauji virzīsies uz priekšu. Patiesībā progress galvenokārt būs atkarīgs no pašas Horvātijas un no īstenojamo reformu tempa un kvalitātes. Es vēlētos norādīt, Schmidt kungs, ka Slovēnijas prezidentūra īstenos šo darba kārtību ar vislielāko atbildību. Slovēnijas prezidentūra atbalsta Horvātijas progresu galvenokārt tāpēc, ka tās iespējami ātrs progress virzībā uz Eiropas Savienību ir svarīgs Horvātijai, un arī tāpēc, ka tas ir svarīgs Eiropas Savienībai, un tas ir svarīgs visam reģionam. Tomēr šīs darba kārtības atbildīga izpilde ir jāpamato ar sarunu kārtību, par kuru ir jāvienojas ar Horvātiju, balstoties uz ES Padomes nesen pieņemto pārskatīto pievienošanās partnerību un uz Eiropas Savienības tiesību aktiem. Un tādēļ mēs ceram, ka Horvātija gūs panākumus iespējami ātri, un Slovēnijas prezidentūra strādās tā labā. Attiecībā uz Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku - Wiersma kungs, Bers kundze un citi minēja politiskās nestabilitātes draudus šajā valstī. Slovēnijas prezidentūra no visas sirds cer, ka tas ne notiks. Jebkāda politiskā krīze vai iespējamas priekšlaicīgas parlamenta vēlēšanas par dažiem mēnešiem palēninātu vajadzīgo reformu procesu. Mēs vēlamies redzēt aizsargātu un nostiprinātu Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas iedzīvotāju vienotību neatkarīgi no viņu politiskās un etniskās pārliecības, vēlamies redzēt viņu uzskatu vienotību par kopējo nākotni Eiropas Savienībā un Eiropas - Atlantijas struktūrās. Svarīgi ir arī tas, ka līdz ar Albānijas DPA partijas atgriešanos valdības koalīcijā ir saliedējusies iekšpolitiskā situācija. Tagad ir laiks, bet šis laiks ir ierobežots. Mums ir laiks tikai līdz Eiropas Komisijas rudens ziņojumam - kārtējam ziņojumam par panākto progresu. Ir svarīgi, lai tiktu turpināts šajā laikā pabeigtais darbs, kas gada beigās ievērojami pastiprinājās, it īpaši tāpēc, ka ir atsākts politiskais dialogs un panākti konkrēti rezultāti reformu jomā. Ir izveidota Valsts padome integrācijai ES un pieņemts vērienīgs pievienošanās partnerības uzdevumu izpildes plāns. Šis kurss ir jāturpina. Slovēnijas prezidentūra joprojām sniegs Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikai noteiktu palīdzību šajā ceļā. Es vēlētos beigt ar šādu domu: jautājumam par Rietumbalkānu stabilitāti un reģiona ātrāku integrāciju Eiropas sistēmā joprojām ir jābūt vienai no Eiropas Savienības prioritātēm. Slovēnijas prezidentūra ir noteikusi, ka šis jautājums ir viens no tās prioritārajiem uzdevumiem. Mēs ceram, ka tā tas būs arī turpmāk. Katrs ieguldījums Rietumbalkānu nākotnē Eiropā ir arī ieguldījums Eiropas Savienības nākotnē. Es vēlētos izteikt pateicību dalībvalstīm un Eiropas Parlamenta deputātiem par ārkārtīgi plašo atbalstu Rietumbalkānu Eiropas perspektīvai, kā arī par jūsu ieguldījumu šodienas debatēs. Paldies! Olli Rehn Komisijas loceklis. - Priekšsēdētājas kundze! Vispirms atļaujiet man pateikties deputātiem par ļoti saturīgajām debatēm, kuras, manuprāt, uzsver Eiropas perspektīvas nozīmi Rietumbalkāniem. Tika izvirzīti daudzi svarīgi jautājumi, un šajā īsajā atbildē es varu komentēt tikai dažus no tiem. Es vēlētos izmantot šo iespēju, lai pateiktos arī Slovēnijas prezidentūrai par to, ka Rietumbalkāni kļuvuši par galveno prioritāti tās prezidentūras laikā. Es uzskatu par ļoti nozīmīgu ārlietu ministru neoficiālo tikšanos Brdo, Slovēnijā, un, tāpat kā šīs debates, tā neapšaubāmi deva jaunu stimulu un dinamiku mūsu politikai Rietumbalkānos. Manuprāt, tagad mēs esam uz pareizā ceļa. Šis reģions dažos iepriekšējos gados ir guvis pastāvīgus panākumus, un tiklīdz varēs atrisināt tādus galvenos stabilitātes apdraudējumus kā reakciju uz Kosovas statusa procesu vai Serbijas trauslo demokrātiju, tad, esmu pārliecināts, ka šim reģionam būs ļoti spoža nākotne, un šī nākotne tiešām ir Eiropas Savienība. Prezidentūra jau ir atbildējusi uz jautājumiem, kas izteikti attiecībā uz Bijušo Dienvidslāvijas Republiku Maķedoniju. Es varu tikai piekrist šiem viedokļiem un teikt, ka šī valsts ir labā pozīcijā, lai šogad spertu vēsturisku soli, ja tā darbosies ar noteiktību un pastāvīgām pūlēm, lai sasniegtu noteiktos kritērijus. Iepriecina tas, ka Maķedonijas valdība ir izveidojusi rīcības plānu kritēriju izpildei un jaunu valsts plānu acquis pieņemšanai. Tagad es vēlos aicināt šo valsti īstenot savus plānus un tādējādi pavērt ceļu Komisijas pozitīvai rekomendācijai šajā rudenī. Daži no jums pieminēja vīzu režīma atvieglojumus. Varu jūs informēt, ka Komisija pašlaik strādā ar ceļveža vīzu režīma atvieglojumiem Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikai. Tuvākajā laikā mēs iepazīstināsim šo valsti ar projektu, jo, tā kā tā daudzējādā ziņā ir ļoti attīstīta, piemēram, tai ir biometriskās pases, es ceru, ka tā diezgan ātri varēs izpildīt ceļveža noteikumus un tādējādi sasniegt mērķi - ceļošanu bez vīzām Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas pilsoņiem. Vēlos informēt jūs par to, ka tuvākajā laikā - līdz aprīļa beigām - mēs arī Serbiju iepazīstināsim ar šādu ceļvedi bezvīzu ceļošanai, un ierindas pilsoņi tāpat vērtē to ārkārtīgi augstu. Mēs no savas puses vēlamies veicināt šo svarīgo mērķi. Attiecībā uz Horvātiju es varu secināt, ka Eiropas Parlamenta lielākajam vairākumam ir reālistisks viedoklis par to, kas Horvātijai ir jādara, lai izdotos pabeigt pievienošanās sarunas 2009. gadā. Tas ir labi, jo Horvātijas patiesajiem draugiem vajag nevis slaucīt problēmas pagultē, bet būt godīgiem attiecībā uz to, kas ir jādara, un Horvātija ir jāmudina īstenot vajadzīgās reformas uz vietas un nekavējoties. Ir vajadzīgas pastāvīgas pūles. Posselt kungs lūdza Komisiju pastiprināt centienus, un es varu viņam apliecināt, ka Komisijai nebūs nekādu problēmu, izstrādājot apspriežu nostājas dažādās sadaļās, tiklīdz Horvātija pati izpildīs kritērijus. Ek kundze minēja pārmērīgās nozvejas vides aspektus Adrijas jūrā, un es varu atbildēt viņai un informēt jūs, ka premjerministrs I. Sanader stāstīja priekšsēdētājam J. M. Borroso un man par bažām par īpašo zonu Adrijas jūras vidū ,,Jabuka Pomo bedri”, kura ir svarīga nārsta vieta. Komisija noteikti atbalsta zivju krājumu ilgtspējīgu pārvaldību, un komisārs J. Borg ļoti aktīvi darbojas šajā jautājumā. Komisija ir gatava strādāt ar priekšlikumu par aizsargājamas zvejas teritorijas izveidi Adrijas jūrā, kā paredzēts jaunajā Vidusjūras regulā. Tam būs vajadzīgas papildu sarunas ar Slovēniju, Itāliju un Horvātiju, un, protams, ar Komisiju. Nobeigumā Lebech kungs minēja ziemeļu modeli kā iedvesmas avotu Rietumbalkāniem attiecībā uz reģionālo sadarbību. Es uzskatu, ka Ziemeļvalstu padomei jau ir bijusi šāda nozīme - tā ir izmantota kā paraugs Eiropas Dienvidaustrumu valstu reģionālās sadarbības padomei, kura tagad ir reģionālās politiskās sadarbības modelis Rietumbalkānos. Manuprāt tas, ka dažos iepriekšējos gados ievērojami uzlabojusies sadarbība un gan Horvātija, gan Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republika ir aktīvi veicinājušas šos panākumus, ir iepriecinoši. Mēs pavisam noteikti esam attālinājušies no situācijas, kad vēl tikai pirms dažiem gadiem sadarbību uzlūkoja ar lielām aizdomām, ka tas ir mēģinājums atjaunot Dienvidslāviju. Tagad radusies jauna izpratne par tās svarīgumu gan tādēļ, ka tiek gūtas konkrētas priekšrocības - ekonomika, komunikācija, transports, cilvēciski kontakti, gan tādēļ, ka reģionālā sadarbība virza šīs valstis tuvāk Eiropas Savienībai. Turklāt pārrobežu sadarbība ir Eiropas Savienības būtība. Es vēlos vēlreiz pateikties jums par ļoti atbildīgajām un nozīmīgajām debatēm un apsveikt referentus ar vērtīgo ieguldījumu šajās debatēs. Priekšsēdētāja Dāmas un kungi! Es ar prieku sveicu šajā Parlamentā jauno komisāri Androulla Vassiliou kundzi. Atļaujiet apsveikt jūs ar stāšanos amatā, komisāres kundze! Es ticu, ka mēs ar prieku varam gaidīt auglīgu sadarbību Eiropas Parlamentā. (Aplausi) Hannes Swoboda referents. - Priekšsēdētājas kundze! Mūsu grupa apsveic jūs ar ievēlēšanu. Mēs to ļoti atbalstījām un vēlam jums visu labāko. referents.(DE) Priekšsēdētājas kundze, dāmas un kugi! Paldies par šīm debatēm, kuras bija ārkārtīgi produktīvas un konstruktīvas. Es vēlētos atgriezties pie tā, ko par 2009. gadu teica Schmitt kungs. Es uzskatu, ka mums rīt ir jāatrod risinājums, jo ir svarīgi iegūt kopēju plašu pamatu. Kāpēc Horvātijai ir izdevies? Tāpēc, ka valstī ir panākta vispārēja vienprātība un, neraugoties uz nelielām domstarpībām par Apvienotās ES komitejas sastāvu, cerams, ka tā būs arī turpmāk. Tas ir arī tādēļ, ka pat tad, ja valstij reizēm ir jāpiespiež sevi tā rīkoties, tā ir panākusi patiesu vienprātību ar kaimiņiem, kā tas bija, piemēram, gadījumā ar zvejas zonu. Tādēļ - ja es tagad varu veidot saikni ar Maķedoniju - es vēlētos izteikt ļoti skaidru aicinājumu mūsu partneriem Maķedonijā mēģināt panākt vienprātību vietējā mērogā un arī ar kaimiņiem. Bez šaubām, ir viegli pieliet eļļu ugunij un, tāpat kā Beer kundzei, darboties kā izcilam advokātam. Tomēr, kā teica Pack kundze un daudzi citi, abām valstīm - Grieķijai un Maķedonijai - ir jāizkustas no vietas, un tas ir jādara tuvākajās dienās. Pašlaik Maķedonijas iekšpolitiskās krīzes paplašināšana nepalīdzēs Maķedonijai. Tā bloķē ceļu uz ES; tā neļauj atrast risinājumu ar Grieķiju. Tādējādi ir atgādināta saikne ar Horvātiju. Horvātija guva panākumus, pateicoties trim tiešām labām valdībām, arī I. Račan un I. Sanader valdībai, kuras patiesi īstenoja svarīgus pasākumus virzībā uz priekšu un mainīja arī nostādnes, kad bija iesaistītas ,,valsts intereses”. Tā kā es vēlreiz aicinu turpināt šī kopējā pamata veidošanu Horvātijā, aicinu panākt ko līdzīgu arī Maķedonijā un aicinu prezidentūru turpināt to, ko tā darīja iepriekšējās nedēļās, proti, veicināt visa reģiona progresu. Komisāra kungs, es esmu pārliecināts, ka Komisija darīs visu iespējamo, lai pabeigtu sarunas 2009. gadā. Erik Meijer referents. - (NL) Priekšsēdētājas kundze! Es šeit dzirdēju lielu atbalstu Maķedonijai. Sarunām ir jāsākas, un ir jāatrisina domstarpības ar Grieķiju attiecībā uz nosaukumu. Izņemot Stoyanov kungu, kurš laikam atgriežas pie Maķedonijas sākotnējās savienības ar Bulgāriju saskaņā ar 1878. gada Sanstefano līgumu, visi, arī Grieķija, vēlas redzēt Maķedoniju ieņemam līdzvērtīgu vietu Eiropas Savienībā. Līdz šim abas puses ir specializējušās paskaidrojumos par otras puses ilgstošajiem pienākumiem. Grieķija sagaida, ka Maķedonija mainīs savu konstitucionālo nosaukumu, un līdz 2. aprīlim Maķedonija cerēja, ka Grieķija nekavēs tās pievienošanos ES. Abas puses nesaprot, ka tas viss ir pilnīgi nesaprotams citiem eiropiešiem. Abas puses vēlas, lai šī Eiropas Savienības paplašināšanās notiktu, bet tajā pašā laikā turpina to kavēt. Tagad šķiet, ka tā ir spēle, kurš pirmais izkustēsies no vietas. Ja neviens to nedarīs, tad visu gribētā paplašināšanās tiks uz laiku apturēta. Es piekrītu Kacin kungam un Pinior kungam, ka mums nevis jāgaida nākamie ziņojumi, bet jāizmanto pirmā izdevība, lai sāktu sarunas ar Maķedoniju. Priekšsēdētājas kundze! Es vēlos beigt runu šajās kopējās debatēs par divām kandidātvalstīm ar piezīmi par Horvātiju, kurai mana grupa nav pieprasījusi īpašu uzstāšanās laiku. Horvātija gribēja pievienoties ES 2009. gada sākumā, bet tas notiks 2010. vai 2011. gadā. Galvenā neatrisinātā problēma joprojām ir kuģu būve Adrijas jūras piekrastē. Ne velti EP delegācija Horvātijā 29. aprīlī apmeklēs Rijekas kuģu būvētavu. Mana grupa uzskata, ka mums nevajag izteikt Horvātijai prasības, kuras iedzīvotāji var uztvert kā neatrisināmu problēmu un kuras varētu padarīt šīs valsts pievienošanos Eiropas Savienībai nevajadzīgi pretrunīgu. Īsi sakot, mēģināsim sekmēt abu valstu progresu virzībā uz Eiropas Savienību, lai pēc vairākiem gadiem mēs varētu sveikt Horvātiju un Maķedoniju mūsu vidū. Priekšsēdētājs Debates ir slēgtas. Balsojums notiks rīt plkst. 11.00. Roberta Alma Anastase rakstiski. - (RO) Es uzskatu, ka 2007. gada ziņojumā par Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republiku ir jāuzsver divi galvenie secinājumi: šīs valsts pastāvīga un stingra progresa nepieciešamība virzībā uz Eiropas un Transatlantijas struktūrām un jaunās paaudzes atbalsts šajā republikā. Bijušās Dienvidslāvijas Maķedonijas Republikas Eiropas un Transatlantijas perspektīva ir vienprātīgi atzīta, un 2007. gada ziņojumā ir atzinīgi novērtēti centieni virzībā uz to. Neraugoties uz to, es vēlētos vēlreiz atkārtot, cik svarīgi ir turpināt šīs reformas. Es ceru, ka arī etnisko un nacionālo minoritāšu tiesību ievērošana joprojām būs Maķedonijas valdības prioritāte, lai nodrošinātu stingru sistēmu visu kopienu aizsardzībai, ieskaitot arī rumāņu valodā runājošos. Nobeigumā es uzsveru nepieciešamību atbalstīt šīs republikas jauno paaudzi. Ir svarīgi nodrošināt tai visus vajadzīgos apstākļus efektīvai izglītībai kultūru dialoga un abpusējas iecietības gaisotnē. Maķedonijas jauniešu mobilitāte un brīva pārvietošanās ir jāuzskata par galveno prioritāti attiecībās starp šo valsti un ES. Iles Braghetto rakstiski. - (IT) Šodien mēs pieņēmām Swoboda kunga ziņojumu par Horvātiju attiecībā uz tās pievienošanos. Visas Adrijas jūras zvejnieku vārdā es priecājos par šīs kandidātvalsts lēmumu nepiemērot ekoloģijas un zvejas aizsardzības zonu Adrijas jūrā ES dalībvalstīm. Ja situācija nemainītos, mēs sastaptos ar netaisnīgu un diskriminējošu attieksmi starp Horvātu un ES dalībvalstu zvejniekiem. Tādēļ šī ir pacta sunt servanda principa, diplomātijas un veselā saprāta uzvara. Tā vēlreiz ir uzvara pār tukšu pozu nacionālo interešu aizsardzībai par labu uzticībai Eiropas Savienības kopīgajiem principiem. Gábor Harangozó rakstiski. - Nav šaubu, ka kopš pievienošanās sarunu sākuma Horvātija ir pielikusi izšķirīgas pūles, lai izpildītu acquis communautaire prasības. Mēs tiešām ar prieku atzīmējam, ka ir atvērtas daudzas jaunas sarunu nodaļas. Horvātijas pievienošanās kļūs par rosinošu piemēru visām kandidātvalstīm un iespējamajām kandidātvalstīm Rietumbalkānos. Neraugoties uz Horvātijas ievērojamajiem centieniem izpildīt ES normas, joprojām ir jomas, kurām jāvelta uzmanība, piemēram: cīņai pret korupciju un organizēto noziedzību, sadarbībai ar Starptautisko krimināltiesu, cīņai pret visa veida diskrimināciju (īpaši attiecībā pret romiem un nacionālajām minoritātēm), Kopienas līdzekļu saprātīgai izlietošanai, vides aizsardzības pasākumiem un valsts administratīvajai reformai. Šie punkti ir ārkārtīgi svarīgi, jo turpmākā attīstība minētajās jomās tiešām radīs lielāku stabilitāti valstī un visā reģionā. Ir skaidrs, ka Rietumbalkānu stabilizēšanai ar Eiropas procesa palīdzību joprojām ir jābūt galvenajam prioritārajam mērķim, kura noslēgumā galvenais solis uz priekšu, bez šaubām, būs Horvātijas pievienošanās. Tunne Kelam rakstiski. - Ziņojums par Maķedonijas progresu ir ļoti rosinošs. Šo panākumu atslēga ir atjaunota politiskā vienprātība, kuru panākušas dažādas partijas. Šāda vienprātība lieliski palīdzēja mūsu valstij Igaunijai, pievienojoties ES. Etnisko attiecību stabilizēšana, finanšu reformas un sekmīga cīņa pret organizēto noziedzību un korupciju ir tikai daži robežstabi šajā progresā. Garantējot minoritāšu tiesības, mēs sagaidām, ka plašāka autonomija tiks izmantota atbildīgi, lai saliedētu visu Maķedonijas valsti. Maķedonijai ir jāapņemas uzturēt labas kaimiņattiecības gan ar Kosovu, gan ar Serbiju. Maķedonijas iedzīvotāju iekļūšana ES valstīs ir kļuvusi par steidzamu problēmu. Cik ātri vien iespējams, mums ir jāpiemēro tie paši vīzu atvieglojumu noteikumi kā Horvātijai. Ņemot vērā Maķedonijas ievērojamo progresu, es noteikti iesaku Komisijai sākt pievienošanās sarunas jau 2008. gadā. Nobeigumā es aicinu mūsu grieķu draugus parādīt labu gribu un elastību, lai panāktu kompromisu, kas ļautu Maķedonijai atbrīvoties no Tito komunistiskās federālās valsts kauna zīmes. Rareş-Lucian Niculescu rakstiski. - (RO) Es vēlētos izteikties par nesen Rumānijā notikušo NATO samitu un par to, kā daži no pieņemtajiem lēmumiem ietekmē Eiropas Savienības jautājumus. Līdzās citiem svarīgiem jautājumiem tika nolemts, ka Bosnija un Hercegovina, un Melnkalne, kā arī Serbija, būs ieguvējas no pastiprinātās sadarbības ar NATO. Tika nolemts, ka arī Ukraina un Gruzija saņems rīcības plānu, lai pievienotos saskaņā ar vienkāršotu procedūru tad, kad tās būs sagatavojušās. Šie lēmumi nāk par labu Eiropas Savienībai - pastiprinātais dialogs un rīcības plāns nozīmē arī lielāku demokrātiju, un lielāka demokrātija pie austrumu robežām samazinās problēmas iekšlietu jomā. Lielāka demokrātija un iestāžu reforma tādās kaimiņvalstīs kā Ukraina nozīmē stingrāku ārējo robežu aizsardzību, stingrāku organizētās noziedzības kontroli un jaunu soli Eiropas Savienības pamatvērtību izplatīšanā. Bogusław Rogalski rakstiski. - (PL) Horvātija ar panākumiem ir centusies pārvarēt pašreizējo šķelšanos un panākt iedzīvotāju vienotību, kas ir viens no mērķiem dalībai Eiropas Savienībā. Horvātijas pievienošanās Eiropas Savienībai izraisītu ārkārtīgi lielas sekas šajā reģionā un palīdzētu pārbaudīt saistību kopumu, kuras ES uzņēmās attiecībā pret Rietumbalkāniem. Horvātijas ievērojamā iesaistīšanās pievienošanās sarunās ir pozitīva zīme, ko pierāda daudzās atvērtās sarunu nodaļas. Ir vērts uzsvērt, ka Horvātija ir panākusi ievērojamu progresu lielākajā daļā no jomām, uz kurām attiecas Kopienas tiesību akti. Tomēr ir vajadzīgs ārkārtīgi liels un nepārtraukts darbs, lai pārvarētu problēmas individuālajā sektorā, lai īstenotu reformas. Lai atvieglotu integrāciju, ir jāizveido atvieglojumiem nepieciešamo līdzekļu saraksts. Īpaši svarīgi ir paātrināt pārvaldes pilnvaru palielināšanas procesu, lai īstenotu jaunus noteikumus. Ir jāpaātrina arī valsts sektora reformas process vietējās un reģionālās varas līmenī. Tiesu varas administrācija ir vēl viena nozare, kurai vajadzīga fundamentāla reforma. Viens no Horvātijas varas iestāžu lielākajiem sasniegumiem ir to nerimstošie centieni nodot kara noziegumus objektīvai izskatīšanai valsts tiesās. Horvātijas ekonomikas pamanāmā uzlabošanās un reformas vides aizsardzības jomā arī ir Horvātijas valdības sasniegumi, kuri atvieglo pievienošanās procesu. Ziņojumā par Horvātijas progresu 2007. gadā ir atbalstīta pārliecība, ka, īstenojot mērķus, šī valsts parāda aktīvu attieksmi pret pievienošanās procesu. Toomas Savi rakstiski. - Priekšsēdētāja kungs! Es atzinīgi vērtēju Horvātijas panākto progresu virzībā uz pievienošanās sarunu noslēgumu 2009. gadā. Bijušās Dienvidslāvijas republiku pakāpeniska integrācija ir ārkārtīgi svarīga Rietumbalkānu reģiona stabilitātei. Kaut gan vēl joprojām ir daudz darba, it īpaši minoritāšu tiesību, robežu jautājumu un tiesību reformas jomā, Horvātijai ir jāturpina centieni pēc iespējas ātrāk panākt dalību ES saskaņā ar pievienošanās kritērijiem. Horvātijas dalība nākotnē ir loģisks solis pēc Slovēnijas pievienošanās 2004. gadā, lai palielinātu ES iesaisti reģionā un pamudinātu gan Bosniju un Hercegovinu, gan citas Rietumbalkānu valstis turpināt demokrātijas konsolidāciju. Šī procesa labākai pārvaldībai Rietumbalkānu reģionam vajadzētu sekot Ziemeļu padomes piemēram. Slovēnijas prezidentūrai un nākamajai Francijas prezidentūrai vajadzētu nodrošināt Horvātijai visu iespējamo atbalstu, lai pārvarētu pēdējos šķēršļus ceļā uz dalību Eiropas Savienībā. Iuliu Winkler rakstiski. - (HU) Paplašināšana un jaunu dalībvalstu integrācija ir bijusi Eiropas Savienības visveiksmīgākā ārpolitika. Šīs politikas nākamajam posmam ir jābūt Horvātijas dalībai Eiropas Savienībā tuvākajā nākotnē. Etniskie ungāri Rumānijā, protams, pievērš lielu uzmanību visā pasaulē notiekošajiem etniskajiem konfliktiem, un mēs esam sekojuši arī nesenajiem notikumiem bijušajā Dienvidslāvijā. Nesenās pagātnes lielākā mācība ir tāda, ka vairākuma tolerances trūkums, etniskā neiecietība un nacionālais ekstrēmisms var viegli pārvērst reģionu par kaujas lauku. Kopš Dienvidslāvijas karu beigām Horvātija ir piemērs reģionam gan politiskās, gan ekonomiskās attīstības ziņā. Nedrīkst novilcināt Horvātijas pievienošanos Eiropas Savienībai; nedrīkst mazināties dalībvalstu atbalsts paplašināšanai. Mums ir jādod Eiropas Savienības dalības perspektīva visam Balkānu reģionam, arī Serbijai un Kosovai. Horvātijas ātra pievienošanās Eiropas Savienībai veicinās dienvidaustrumu Eiropas iedzīvotāju mierīgu līdzāspastāvēšanu un reģiona stabilitāti un attīstību. Ar nesenās pagātnes piemēru Horvātija ir parādījusi, ka tā ir Eiropas ģimenes neatņemama daļa. Bernard Wojciechowski rakstiski. - Saskaņā ar Eurostat datiem Horvātijas IKP uz vienu iedzīvotāju ir 53 % no ES vidējā. Horvātijas IKP pieaugums ir 6 %. Skaidri redzams, ka tās IKP uz vienu iedzīvotāju ir augstāks nekā Rumānijai un Bulgārijai, un, godīgi sakot, tas ir kauns, ka Horvātijai netika dota iespēja pievienoties Eiropas Savienībai kopā ar Rumāniju un Bulgāriju. Gadsimtiem ilgi Horvātija ir daudz devusi mūsu kontinenta kultūras ainavai. Būsim pārliecināti, ka mēs neierobežojam tās attīstību, un nodrošināsim, lai tai nebūtu jāgaida ilgāk par 2009. gadu līdz kļūšanai par dalībvalsti.

Eiropas Savienības loma Tuvajos Austrumos (debates) Priekšsēdētājs Nākamais punkts ir ES kopējās ārpolitikas un drošības politikas Augstā pārstāvja un Komisijas paziņojumi par Eiropas Savienības lomu Tuvajos Austrumos. Man ir prieks mūsu vidū sveikt Augsto pārstāvi J. Solana un lūgt viņu mūs uzrunāt. Javier Solana kopējās ārpolitikas un drošības politikas Augstais pārstāvis. - Priekšsēdētāja kungs, šī ir pirmā reize šogad, kad es šeit uzstājos jūsu priekšā. Man ir liels priekš šeit atrasties, un es ceru, ka lieliskā sadarbība, kāda mums ir bijusi līdz šim, turpināsies arī šogad. Karš Gazā beidzās pirms mēneša 18. janvārī, un es domāju, ka jūs man piekritīsiet, ka sajūta ir tāda, it kā tas būtu noticis vakar. Ciešanu un postījumu apmērs bija milzīgs, un tas viss ir atstājis rūgtu pēcgaršu. Humānā situācija šobrīd joprojām ir sirdi plosoša. Mums ir jārod steidzami risinājumi, lai piegādātu palīdzību un samazinātu iedzīvotāju ciešanu līmeni. Vienlaicīgi mums ir jādara viss iespējamais, lai izbeigtu konfliktu starp Izraēlu un Palestīnu un starp Izraēlu un arābu valstīm. Patiesībā risinājuma parametri ir labi zināmi, un tie ir bijuši zināmi jau krietnu laiku. Šobrīd ir vajadzīga politiskā griba, lai to īstenotu starp Izraēlu un Palestīnu, starp arābu valstīm un plašāku starptautisko sabiedrību. Eiropas tieksme pēc miera Tuvajos Austrumos ir tikpat stipra kā vienmēr. Mūsu apņemšanās izveidot dzīvotspējīgu un neatkarīgu Palestīnas valsti, kas sadzīvotu ar Izraēlu, ir absolūta. Tas ir mūsu Tuvo Austrumu politikas pamatā. Visu mūsu pasākumu pamatā ir šis stratēģiskais mērķis. Mēs stabili atbalstīsim visus, kas vēlas miermīlīgu risinājumu daudzajām problēmām Tuvo Austrumu reģionā. Parlaments zina, cik grūta un neatrisināma situācija var šķist. Pārāk bieži reģionu ir nomocījuši vardarbības, augoša ekstrēmisma un ekonomisko grūtību cikli. Vienlaicīgi nosacījumi, lai eiropieši un amerikāņi strādātu kopā, cenšoties nodrošināt mieru Tuvajos Austrumos, iespējams, ir labāki nekā jebkad. Es tikko atgriezos no Vašingtonas, kur man bija laba diskusija ar B. Obama administrāciju. Manuprāt, viņi man deva garantiju, ka paustā stingrā apņemšanās ir realitāte. Mēs vēlamies un esam gatavi ar viņiem strādāt, lai sasniegtu panākumus šajā konfliktā. Manuprāt, senatora Mitchell iecelšana par ASV sūtni ir devusi Tuvo Austrumu iedzīvotājiem un viņa draugiem jaunas cerības. Mēs viņu pazīstam. Mēs esam ar viņu strādājuši. Man ir bijusi privilēģija strādāt ar viņu 2001. gadā pie pazīstamā ziņojuma, un pavisam nesen man ir bijusi iespēja strādāt ar viņu reģionā. Es ļoti ceru, ka šo izmaiņu rezultātā tiks īstenota jauna pieeja, kas nodrošinās pusēm lielāku teikšanu par to, kā tās kārto savas lietas. Mēs zinām, ka risinājumus un ierosinājumus ir jāiedvesmo vietējā līmenī. Tomēr vienlaicīgi joprojām būtiska ir dziļāka starptautiskā iesaistīšanās. Tādēļ arābu miera iniciatīva ir tik būtiska. Šī iniciatīva ir arābu valstu kolektīva izpausme par to, kā tās varētu palīdzēt, lai izbeigtu konfliktu ar Izraēlu. Tā ir šo valstu atbilde uz jautājumu, kas ir kavējis to attīstību un integrāciju mūsu globālajā pasaulē. Tā joprojām tiek izskatīta un tā ir jāizskata arī turpmāk. Izraēlā tikko ir notikušas svarīgas vēlēšanas. Protams, par jaunās valdības sastāvu ir jālemj Izraēlas iedzīvotājiem un viņu politiskajiem vadītājiem. Mēs no savas puses ceram, ka jaunais premjerministrs un valdība būs stabili sarunu biedri miera sarunās. Lieki teikt, ka tas pats attiecas uz Palestīnu. Arī viņiem ir jāsakārto sava valsts, tostarp ar samierināšanas palīdzību. Kā jau visi zina, mēs stingri veicinām Palestīnas iekšējo samierināšanu, ko vada prezidents M. Abbas, un visus Ēģiptes un Arābu valstu līgas centienus šajā virzienā. Tas būs miera, stabilitātes un attīstības pamatā. Kā jau es teicu, es zinu, ka Parlaments ir bijis dziļi noraizējies par krīzi Gazā, un mēs visi esam bijuši noraizējušies. Es gribētu izmantot šo iespēju, lai uzsvērtu dažus svarīgākos starptautiskos centienus, kas tika koncentrēti uz to, lai mēģinātu izbeigt vardarbību un atvieglotu visu civiliedzīvotāju nožēlojamo stāvokli. Ēģiptes loma situācijas atrisināšanā Gazā un patiešām ar pašu palestīniešu piedalīšanos joprojām ir izšķirīga. Mēs ceram, ka viņu centieni drīz novedīs pie ilgstoša un ilgtspējīga pamiera, pāreju atvēršanas preču un personu kustībai un sava veida palestīniešu iekšējas vienošanās. Bez tā būs grūti, ja ne neiespējami, atjaunot Gazu. Mēs ceram sagaidīt pozitīvus paziņojumus par pamieru. Aizvakar notika veiksmīgas sanāksmes, un cerēsim, ka tās turpināsies šodien un turpmāk, lai varētu nekavējoties pasludināt pamieru. Kā jūs zināt, arī Ēģipte 2. martā rīkos svarīgu konferenci par samierināšanu, un mēs sagaidām, ka visa starptautiskā sabiedrība tur uzņemsies saistības. Arī Eiropas Savienība pildīja savu lomu. Mēs nekavējoties paudām vēlēšanos noteiktos veidos veicināt ilgstošu pamieru. Tāpat mēs paudām savu gatavību pārvietot savus novērotājus uz Rafahas pārvadu saskaņā ar vienošanos, ko mēs parakstījām 2005. gadā. Mēs esam gatavi strādāt Rafahā vai jebkurā citā pārvadā, kur ir vajadzīga vai tiek lūgta palīdzība. Arī vairākas Eiropas valstis pauda gatavību palīdzēt kavēt nelikumīgo tirdzniecību, jo īpaši ieroču kontrabandu uz Gazu. Eiropas Parlamenta rīcība, reaģējot uz krīzi, ir bijusi ievērojama, un tā ir daļa no Eiropas Savienības vispārējās reakcijas uz krīzi. Runājot par ANO, mēs varam sirsnīgi uzslavēt ANO Palīdzības un darba aģentūru Palestīnas bēgļiem Tuvajos Austrumos (UNRWA) par tās darbu un neatlaidību un uzsveram, ka Eiropas Savienība turpinās atbalstīt visus tās centienus. Bet ir skaidrs, ka neviena valsts vai organizācija viena pati nevar atrisināt konfliktu Tuvajos Austrumos. Pašai grūtību būtībai ir vajadzīgi daudzpusēji risinājumi. Četriniekam būs izšķirīga loma turpmākajos mēnešos. Jaunā ASV administrācija sadarbībā ar mums ir apstiprinājusi savu nolūku izmantot Četrinieku pilnībā. Arī briesmīgajiem notikumiem Gazā ir jāpiespiež mūs paraudzīties uz Gazu stratēģiskākā un ilgtermiņa veidā. Gazas josla ir neatņemama Palestīnas teritorijas daļa, kas tika okupēta 1967. gadā, un tā bez šaubām būs Palestīnas valsts daļa. Gazai ir jākļūst ekonomiski un politiski dzīvotspējīgam. Gazai ir jākļūst par daļu no politiska risinājuma. Neatliekama prioritāte joprojām ir nodrošināt ilgstošu un pilnībā ievērotu pamieru un atļaut netraucētu humānās palīdzības piegādi. Mums ir jānodrošina, ka tiek regulāri un paredzami atvērtas pārejas humānajam atbalstam, komercprecēm un cilvēkiem. Kā jūs zināt, Gazas konflikta diplomātiskās nesaskaņas plašākā reģionā ir bijušas ļoti ievērojamas: tika pārtrauktas netiešās sarunas starp Sīriju un Izraēlu; Mauritānija un Katara ir pārtraukušas attiecības ar Izraēlu; tika draudēts ar arābu miera iniciatīvas atsaukšanu. Kā jūs zināt, arābu nevienprātība ir padziļinājusies. Bez arābu vienotības būs ļoti grūti sasniegt progresu Gazā un plašākā Tuvo Austrumu miera procesā. Mieram Tuvajos Austrumos ir vajadzīgas vienotas arābu valstis. Drīzumā notiekošā Arābu valstu līgas augstākā līmeņa sanāksme būs izšķirīga, lai atjaunotu arābu vienotību, jo īpaši ar arābu miera iniciatīvas palīdzību. Tuvākajos mēnešos vēlēšanas notiks arī Irānā un Libānā. 12. jūnijā Irānā notiks prezidenta vēlēšanas. Mēs esam atkārtoti pauduši dziļu cieņu pret Irānu un vēlmi veidot pilnīgi cita veida attiecības ar šo valsti. Tas nepārprotami ir visu interesēs, bet, lai to sasniegtu, mums ir vajadzīga uzticība, un šī uzticība ir jāatjauno. Es gribētu nobeigt, sakot, ka 2009. gads Tuvajiem Austrumiem būs izšķirīgs. Mēs, iespējams, atrodamies uz robežlīnijas. Mēs varam izvēlēties īstenot tās pašas politikas tādā pašā veidā, zinot, ka tās novedīs pie tiem pašiem rezultātiem, kādus mēs šodien zinām. Tomēr mēs varam mēģināt strādāt enerģiski un mērķtiecīgi, pielāgot savas politikas, pielāgot veidu, kādā mēs sasniedzam rezultātus. Nav šaubu, ka mums ir jāstrādā gan pie krīzes pārvaldības, gan konflikta risināšanas. Tomēr ir pienācis laiks izlēmīgi koncentrēties uz konflikta risināšanu. Tas ir vienīgais veids, kā izbeigt nebeidzamo nāves un postījumu ciklu. (Aplausi) Priekšsēdētājs Liels jums paldies, Augstais pārstāvi. Dāmas un kungi, es vēlētos vērst jūsu uzmanību uz to, ka nākamsestdien es kā Eiropas un Vidusjūras reģiona parlamentārās asamblejas priekšsēdētājs vadīšu divas ar pusi dienas ilgu delegāciju uz Gazu, Ramallu, Sderot un Jeruzālemi. Cita starpā, Jeruzalemē notiks sarunas ar prezidentu S. Peres un premjerministru E. Omert un Ramallā ar Palestīnas pašpārvaldes prezidentu Mahmoud Abbas un premjerministru S. Fayyad. Gazā notiks sagatavošanās darbi ANO vizītei, kas notiks pēc tam. Benita Ferrero-Waldner Komisijas locekle. - Priekšsēdētāja kungs, šobrīd Tuvie Austrumi atrodas pārejas posmā. Tuvākajā laikā visdrīzāk Izraēlā būs jauna valdība. ASV jau šobrīd ir jauna administrācija, kas pašlaik nosaka savas ārlietu politikas prioritātes. Un drīz var notikt pāreja okupētajā Palestīnas teritorijā. Tādējādi mainīgā dinamika var radīt jaunas kontaktu iespējas. Tomēr nevar noliegt, ka pēdējais konflikts radīja milzīgas cilvēku ciešanas un postu. Mums jāatzīst, ka tā rezultātā Tuvo Austrumu miera process kļuva īpaši trausls. Parlaments to ļoti labi zina, un es runāju par diskusijām un debatēm, kas mums šeit jau ir bijušas. Mēs neapšaubāmi nevēlējāmies šādu situāciju 2009. gada sākumā. Bet, ja kādreiz būs miers starp Izraēlu un Palestīnu, vienīgais ceļš uz priekšu ir darīt visu iespējamo, lai atjaunotu sarunas. Šai humānajai traģēdijai Gazā ir bijusi milzīga ietekme uz reģionu. Es tikai vakar atgriezos no ceļojuma uz Sīriju un Libānu un es noteikti pateikšu kaut ko arī pa to, bet īpaši es vēlētos teikt, ka mums ir skaidri jādara zināms visiem Izraēlas vadītājiem, ka ES sagaida ilgstošu apņemšanos piedalīties miera procesā un divu valstu risinājumā. Mums arī jāpastiprina vēstījums palestīniešiem, ka stipra Palestīnas pašpārvalde ar efektīvu vadību visā okupētajā Palestīnas teritorijā ir būtiska gan Rietumkrasta un Gazas atkalapvienošanai, gan miera procesa atsākšanai. Tādēļ Eiropas Savienība atbalsta Ēģiptes, Turcijas un citu valstu centienus to sasniegt. Ar jauno ASV administrāciju mums ir jāvienojas par kopēju turpmāko darbību. Es vēl pagājušajā nedēļā par to runāju pa telefonu ar valsts sekretāri H. Clinton. Viņa piekrita vajadzībai pēc ilgstoša pamiera un atgriešanās pie miera procesa, kas ir absolūti izšķirīgi. Mēs arī vienojāmies, ka Četriniekam līdz mēneša beigām ir rūpīgi jāapspriežas par šiem jautājumiem. Es priecājos, ka ASV administrācija uzskata Četrinieku par ļoti svarīgu iestādi miera nodrošināšanā. Visbeidzot, mums pašiem ir aktīvāk jāsadarbojas ar Arābu līgas valstīm. Vienprātība par mieru kļūst vājāka ne tikai Izraēlā un okupētajā Palestīnas teritorijā, bet arī Arābu valstu līgā, kur notiek satraucoša šķelšanās. Kā jau es tikko teicu, šajā sakarā es esmu tikko atgriezusies no Sīrijas un Libānas, kur Sīrijā tikos ar prezidentu B. A. Assad, Libānā ar prezidentu M. Sleiman un citiem galvenajiem partneriem. Nesenais konflikts ir negatīvi ietekmējis sarunas ne tikai par Palestīnu, bet arī par Sīriju. Tādēļ mēs plaši apmainījāmies ar viedokļiem par miera procesu. Es atkārtoti uzsvēru Eiropas Savienības spēcīgo atbalstu arābu miera iniciatīvai un mudināju partnerus saglabāt savu dalību tajā, jo tā piedāvā nopietnu sistēmu reģionālajām miera sarunām. Es arī uzsvēru Sīrijas un Libānas būtisko lēmumu nodibināt diplomātiskās attiecības un mudināju pabeigt visus šī procesa posmus. Abās valstīs mēs pārrunājām praktiskus veidus, kādos Eiropas Savienība varētu atbalstīt reformu procesu. Libānā es atkārtoti paudu mūsu gatavību principā izvietot ES vēlēšanu novērošanas misiju, un es jau esmu nolēmusi, ka izpētes misijai uz turieni ir jādodas nekavējoties. Eiropas Savienība kopumā ir bijusi ārkārtīgi aktīva pēdējās nedēļās gan politiski, gan praktiski. Politiskajā jomā kopš pēdējās reizes, kad es jums ziņoju janvārī, mēs visi esam veikuši intensīvu diplomātisko darbību. Mēs esam bijuši vieni no galvenajiem pamiera veicinātājiem un esam strādājuši ar Ēģipti un citām valstīm, lai padarītu iespējamu ilgstošu pamieru. Padomes janvāra secinājumos bija norādīts, ka ES izstrādā "darba plānu” ilgstošam pamieram. Šajā dokumentā ir noteiktas sešas rīcības jomas, tostarp humānā palīdzība, kontrabandas novēršana Gazā, Gazas pārvadu atvēršana no jauna, rekonstrukcija, Palestīnas iekšējā samierināšana un miera procesa atsākšana. Notiek lieli un ļoti trausli darbi. Lai radītu priekšstatu par darbības tempu, mēs visi esam bijuši iesaistīti: piemēram, 15. janvārī es biju darba pusdienās ar līdzpriekšsēdētājiem no Parīzes, 18. janvārī augstākā līmeņa sanāksmēs Šarm-el-Šeihā un Jeruzalemē, 21. janvārī ES ministru sanāksmēs ar Izraēlu un 25. janvārī ar grupu, kuras sastāvā bija Ēģiptes, Palestīnas pašpārvaldes, Jordānas un Turcijas pārstāvji. Turklāt komisārs Louis Michel, kas ir atbildīgs par humāno palīdzību, apmeklēja Gazu 24. un 25. janvārī. Mēs regulāri uzturam kontaktus ar Četrinieka kolēģiem. Mums Maskavā bija svarīgas tikšanās kā trijotnei. Man bija minētā telefonsaruna ar H. Clinton; Javier Solana arī bija Vašingtonā, un mēs vienojāmies par vajadzību atjaunot miera procesu. Mēs turpinām savu rīcības plāna uzraudzības darbu un mēs arī sniedzam valsts veidošanas atbalstu, tostarp tādās jutīgās jomās kā tiesiskums un robežu pārvaldība. ES rīcības stratēģija Tuvajiem Austrumiem arī paredz ES atbalstu tādiem īpašiem galīgā statusa jautājumiem kā, piemēram, Jeruzaleme, bēgļi un drošības apsvērumi. Praktiski ES par prioritāti ir noteikusi humānās palīdzības sniegšanu Gazas iedzīvotājiem. Komisija praktiski vienas dienas laikā jau ir mobilizējusi EUR 10 miljonus, un papildu EUR 32 miljoni ir paredzēti turpmākajam periodam. Marta sākumā Ēģiptes valdība organizēs starptautisku konferenci Šarm-el-Šeihā, lai atbalstītu Palestīnas ekonomiku Gazas atjaunošanai. Mēs kā Komisija būsim šī pasākuma līdzfinansētāji. Es priecājos, ka man bija iespēja pārrunāt apņemšanos, ko Komisija plāno izdarīt ar Ārlietu komitejas un Budžeta komitejas vadītājiem sākumposmā šeit Parlamentā 2. februārī. Vēlreiz paldies jums par atbalstu. Šobrīd problēma ir ne tikai finansējums, bet arī piekļuve, jo īpaši Gazai. Mēs esam daudz uzstājušies gan publiski, gan privāti par Gazas pāreju nepieņemamo slēgšanu. Parlaments šodien pievienosies manam kārtējam aicinājumam pilnībā atvērt pārejas. (Aplausi) Kad piekļuve uzlabosies, un man nav šaubu, ka tas notiks, mums, iespējams, būs jāpārskata savas finanšu prognozes. Šajā gadījumā man, iespējams, būs jāatgriežas, lai to pārrunātu ar jums. Es ceru, ka es atkal varēšu rēķināties ar jūsu atbalstu. Cienījamie deputāti, jūs varat rēķināties ar Komisijas apņemšanos un arī ar manu personīgo apņemšanos darīt visu, kas ir mūsu spēkos, lai palīdzētu pēc iespējas ātrāk ieviest mieru vienā no nemierīgākajām pasaules daļām. Mēs noteikti turpināsim ļoti cieši sadarboties ar Parlamentu. (Aplausi) Joseph Daul PPE-DE grupas vārdā. - (FR) Priekšsēdētāja kungs, Vondra kungs, Solana kungs, komisāre B. Ferrero-Waldner, dāmas un kungi, situācija Gazā pasliktinās ar katru dienu. Iedzīvotāju ciešanas ir milzīgas. Trūkst viss iespējamais. Gazai uzliktais embargo nozīmē to, ka ikvienam humānās palīdzības sūtījumam ir jāpārvar virkne šķēršļu. Pat tad, kad humānā palīdzība tiek piegādāta, ar to nepietiek, lai apmierinātu reālās vajadzības. Slimnīcas vairs nespēj pienācīgi darboties. Par iedzīvotājiem vairs nav iespējams rūpēties. Gazā šobrīd notiekošais ir milzīga mēroga humānā katastrofa. Eiropas Savienībai jau ir nozīmīga loma reģionā. Finansiālais atbalsts, ko tā ir sniegusi un turpina sniegt Palestīnai, ir ievērojams. Tā ir daudz darījusi pret straumi, lai novērstu humāno katastrofu, ko mēs šobrīd varam novērot. Par spīti šķēršļiem tā turpina sniegt humāno palīdzību un atbalstu Gazas joslas iedzīvotājiem. Tikko šodien Eiropas Savienība piešķīra EUR 41 miljonu ANO Palīdzības un darba aģentūrai Palestīnas bēgļiem Tuvajos Austrumos. Tādēļ šis nav īstais brīdis, lai mēs sāktu klusēt. Manuprāt, Eiropas vēstījumam ir jābūt skaidram. Mēs nevaram pieļaut, ka humānā palīdzība tiek ņemta par ķīlnieku šajā konfliktā. Būtiski, lai šo palīdzību varētu brīvi, bez ierobežojumiem pārvietot un lai tiktu atvērti kontrolpunkti. Turklāt mēs brīdinām Hamas. Pagājušā mēneša starpgadījums, kad Hamas konfiscēja un neatdeva atpakaļ humāno palīdzību, ko reģionā sniedza ANO aģentūra, ir skandalozs, nepieņemams, un tas nedrīkst atkārtoties. Visām iesaistītajām pusēm ir jāplāno rekonstrukcijas posms un aktīvi tas jāsagatavo, novērtējot faktisko kaitējumu un sagatavojot plānu Gazas joslas finansiālajai, ekonomiskajai un sociālajai rehabilitācijai. Šī rehabilitācija ir būtiska reģiona stabilitātei. Tas ir 2. martā Šarm-el-Šeihā notiekošās līdzekļu devēju konferences mērķis. Tomēr runāsim skaidri. Nekāda veida rekonstrukcija nevar notikt, kamēr netiks pasludināts ilgstošs pamiers. Arī pamiers un militārās darbības pārtraukšana no Izraēlas puses ir absolūts priekšnoteikumus, lai reģionā atjaunotu mieru. Tas arī sākas attiecībā uz Hamas - un es to saku ļoti stingri - pilnībā izbeidzot raķešu šaušanu no Gazas uz Izraēlu. Tāpat ir jāveic visi pasākumi, lai cīnītos pret ieroču un munīcijas ievešanu pa tuneļiem, kas savieno Gazu ar Ēģipti. Ir būtiski atjaunot dialogu starp visiem Palestīnas sabiedrības sektoriem un sākt no jauna pašreizējo sarunu procesu. Ēģiptei, kurai ir īpaša atbildība, jo tai ir kopējas robežas ar Gazu, ir aktīvi jāiesaistās šajā sarunu procesā. Visos mūsu turpmākajos diplomātiskajos centienos ir jāņem vērā šī īpašā Ēģiptes loma. Mēs varam cerēt rast konflikta risinājumu tikai tad, ja diplomātiskais ceļš būs atvērts. Es aicinu visas iesaistītās puses, tostarp Četrinieku, Arābu valstu līgu un dalībvalstu diplomātus, turpināt piedalīties sarunās nelokāmi un mērķtiecīgi. Martin Schulz PSE grupas vārdā. - (DE) Paldies, priekšsēdētāja kungs, dāmas un kungi, mūsu debatēm var būt tikai viens vēstījums: Tuvajos Austrumos nav iespējams vardarbīgs risinājums. Nav iespējams militārs risinājums. Nav iespējams risinājums ar terorisma palīdzību. Var izveidoties situācija, kad viena puse īslaicīgi iegūst militāras priekšrocības. Var izveidoties situācija, kad terorisma akts rada lielu haosu. Tomēr pieredze rāda, ka jebkura vardarbība rada vēl lielāku vardarbību un turpina vardarbības ciklu. Tādēļ dialogs ir būtisks, un Tuvajos Austrumos risināt dialogu ir ārkārtīgi grūti, jo īpaši laikā, kad valda neskaidrība un zināmā mērā asinhronija. Tomēr cerības nāk arī no ASV. Prezidents B. Obama, Hillary Clinton un viņu komanda piedāvā modeli, kas ir orientēts uz saskaņu un dialogu; tas pilnībā atšķiras no iepriekšējās administrācijas, kurai par laimi ir beidzies pilnvaru termiņš. Tādēļ Vašingtona dod cerību. Tomēr, kāda ir situācija ar Jeruzalemi? Tas, kas Benjamin Netanyahu bija sakāms vēlēšanu kampaņas laikā, noteikti radīja draudus miera procesam, lai gan arī Avigor Liebermann noteikti rada draudus miera procesam Tuvajos Austrumos. Šī asinhronija rada draudus. Kas notiek Libānā? Kāda būs Hezbollah ietekme nākotnē? Cik lielā mērā tas ir gatavs iesaistīties konstruktīvā dialogā pirms un pēc vēlēšanām Libānā? Kāda ir situācija ar vairākumu, kas ir orientēts uz rietumiem? Vai šis vairākums spētu reaģēt uz uzvaru vēlēšanās, integrējot Hezbollah? Vai Hezbollah ir gatavs, lai atļautu sevi integrēt? Tas izšķirīgā mērā ir atkarīgs no tā, kas valdīs Taherānā. Jautājumam par vēlēšanu rezultātiem Irānā ir centrāla nozīme. To pašu var teikt par Hamas attieksmi. Būtisks nosacījums visa reģiona stabilizēšanai ir jautājums par to, vai tiks ievēlēts radikāls prezidents, kas noliegs Izraēlas tiesības pastāvēt - kā to dara pašreizējais vadītājs - vai arī tiks izveidota valdība, kura būs gatava runāt, un šī gatavība runāt pastāvēs no Teherānas līdz Beirutai un Rafahai. Mēs atbalstām vienotu Palestīnas valdību. Bez vienotas Palestīnas valdības miera process būs grūti vadāms. Tādēļ tagad Hamas ir jāparāda, ka tas vēlas un spēj pievienoties šādai valdībai. Tomēr galvenais priekšnoteikums tam ir sarunas ar Hamas, ka tie palestīnieši, kas vēlas runāt ar Hamas, tiek atbalstīti un ka Jeruzalemes valdība, kura ir ieinteresēta tikai apmetņu turpināšanas politikā, viņus nespiež pāriet aizsardzībā. Turklāt, ja tā ir taisnība, ka 163 hektāri ir atkārtoti atbrīvoti apmetņu veidošanai, tas ir destabilizējošs elements, un par to mums ir jābūt absolūti atklātiem pret saviem Izraēlas draugiem. Tuvajos Austrumos viss ir savstarpēji saistīts. Nav iespējams vienkārši paņemt atsevišķus elementus un uzskatīt, ka ar militāriem līdzekļiem var atrisināt atsevišķu problēmu. Tādēļ visa pamatā ir gatavība runāt. Arābu valstu līgas plāns, Saūda Arābijas miera plāns paredz izbeigt vardarbību, vienlaicīgi atzīstot Izraēlas tiesības pastāvēt. Tas ir drosmīgs un vērienīgs plāns un tas ir jāpārrunā. Tas pats par sevi ir progress, ka Arābu valstu līgā, arābu nometnē ir cilvēki, kas ir gatavi to pārrunāt. Tas ir jāatbalsta. Spridzinātāji nav veids, kā to atbalstīt, un es varu piebilst, ka veids, kādā atbalstīt Eiropas Savienību, arī nav jebkādu militāru iemeslu dēļ iznīcināt to, ko mēs būvējam. Tādēļ mūsu vēstījums var būt tikai tāds, ka dialogs ir priekšnoteikums. Augstais pārstāvi J. Solana, jūs teicāt, ka šogad jūs pirmo reizi uzstājaties mūsu priekšā. Šī, iespējams, ir arī jūsu pēdējā vizīte pirms mūsu vēlēšanām jūnijā. Tā kā dialogs lielā mērā ir panākumu sine qua non, es vēlētos jums savas grupas vārdā teikt, ka jūs esat dialoga personifikācija. Jūsu darbs ir pelnījis vairāk nekā cieņu. Tas ir pelnījis lielu apbrīnu galvenokārt par to, ka jūs nepārtraukti aizstāvat dialogu. Par to mēs jūs vērtējam ļoti augstu. (Aplausi) Priekšsēdētājs Liels jums paldies, Schulz kungs. Mēs, protams, ceram - un mēs visi tam piekritīsim - ka J. Solana uzstāsies mūsu priekšā vēl pāris reizes pirms Parlamenta pilnvaru termiņa beigām. Graham Watson ALDE grupas vārdā. - Priekšsēdētāja kungs, mēs ar smagumu sirdī kārtējo reizi diskutējam par to, ko ES var darīt, lai atvieglotu ciešanas Tuvajos Austrumos. Paskatoties uz pēdējo konfliktu Gazā, var lietot visas vecās, pazīstamās frāzes: abu pušu vaina; Hamas provokācija; nesamērīga Izraēlas reakcija. Bet, runājot par vardarbības atkārtošanos, mēs esam lietojuši šīs novalkātās frāzes tik bieži, ka tās ir zaudējušas jebkādu spēku. Mēs nevaram tā turpināt. Protams, mūsu morālais pienākums ir palīdzēt atjaunot Gazu. Protams, ir saprātīgi, ka Izraēla veic aizsardzības pasākumus. Ir pietiekami slikti redzēt, kā tiek uzspridzināta lidosta, skolas un kanalizācijas sistēmas; vēl sliktāk ir to visu atjaunot par Eiropas naudu, zinot, ka tas visdrīzāk tiks atkal iznīcināts. Vai ir iespējams un ticams, ka Izraēla var mums apliecināt, ka tas nenotiks? Jebkurā gadījumā atjaunošana un Eiropas Savienības palīdzība nenovērsīs turpmāko konfliktu. Mums ir vajadzīga jauna un pozitīva pieeja, ja iespējams kopā ar ASV, bet, ja tas nav iespējams, tad bez viņiem. Pagājušā mēneša vardarbība un šī mēneša vēlēšanu rezultāti ir izmainījuši debašu nosacījumus. Hamas ir politiski stiprāks, tas ir militāri neskarts, tas nevēlas atzīt Izraēlu, un sagaidāmā koalīcija Izraēlā ieturēs stingrāku kursu nekā jebkad iepriekš un atklāti nevēlēsies, lai Palestīna kļūst par atsevišķu valsti. Tikmēr bezdibenis starp Rietumkrastu un Gazu kļūst arvien platāks, draudot radīt pastāvīgu nodalījumu. Padome un Komisija nav īsti pateikušas, kāda būs to reakcija uz šo notikumu pavērsienu, un šķiet, ka Čehijas prezidentūra nevēlas, lai šis jautājums būtu darba kārtībā, bet mēs nevaram atļauties vairs ilgāk gaidīt. Šobrīd, kad situācija nepārtraukti mainās un nedz Hamas, nedz Izraēla nerunā savā starpā, mums ir jāievieš realizējami nosacījumi, saskaņā ar kuriem mēs varam runāt ar abām pusēm. Izolācija ir novedusi tikai pie izmisuma. Ir pienācis laiks delikātai, bet apņēmīgai diplomātijai. Kurā forumā? Četriniekā, Solana kungs? Labi, iespējams, bet vispirms atzīsim, ka politikas neveiksmes, sagrautās cerības un augošais ekstrēmisms ir noticis Četrinieka pārraudzībā. Tā sūtnis Tony Blair pat nekad nav bijis Gazā. Ja viņš tur aizbrauktu, viņš varētu apmeklēt industriālās zonas būvlaukumu, kas ir viens no viņa lolotajiem projektiem, kurš tika veidots, lai radītu darbavietas, bet kurš pagājušajā mēnesī tika nolīdzināts līdz ar zemi. (Aplausi) Četriniekam ir jābūt atvērtākam pret jaunu pieeju, un gadījumā, ja mūsu partneri tajā nevar spert šo soli, tad mums ir jāizpēta veidi, kuros to varētu izdarīt. Visbeidzot, mēs varam sagatavoties nākotnei tikai tad, ja mēs godīgi atzīsim pagātnes notikumus. Ir jāveic brīva un godīga starptautiskā izmeklēšana par iespējamajiem noziegumiem Gazas konfliktā. Gan UNRWA, gan mūsu pašu Parlamenta komiteja ir ziņojusi par satraucošiem šo noziegumu pierādījumiem, un liecības ir patiešām nopietnas. Ja Izraēla tiek nepatiesi apsūdzēta, tās labais vārds ir jāatjauno, bet, ja tā ir izdarījusi šos noziegumus, tai ir jāuzņemas atbildība. Mums ir jāpanāk vienošanās par miermīlīgu un labvēlīgu nākotni abām nošķirtajām pusēm, lai ienaidnieki atkal varētu kļūt par draugiem. Tomēr mūsu pieejas nespēja to līdz šim izdarīt ir rakstīta uz zemes ar izlietajām asinīm. Solana kungs, mums ir jāsagatavo jauns ceļš uz mieru, un vajadzības gadījumā Eiropas Savienībai ir jāuzņemas vadība. (Aplausi) Brian Crowley UEN grupas vārdā. - (GA) Priekšsēdētāja kungs, Augstais pārstāvi un komisāre B. Ferrero-Waldner, es sirsnīgi apsveicu šodienas vienošanos sniegt humāno palīdzību Gazas joslai. Tas ir Eiropas Parlamenta solis pareizajā virzienā. Pašreizējā humānā situācija Gazā ir slikta, un Eiropas Savienībai ir pienākums palīdzēt. Ir daudz runāts par vajadzību pēc miera, dialoga, sapratnes, atturības, ja tā var teikt, attiecībā uz reakciju un pretreakciju uz dažādiem notikumiem. Bet trīs lietas ir uzreiz pamanāmas, kad mēs runājam par Tuvajiem Austrumiem. Pirmkārt, tās nav vienlīdzīgu pušu sarunas. Vienā pusē ir spēks, otrā ir vājums un šķelšanās. Otrkārt, ārējā ietekme un atspoguļojums ārējos plašsaziņas līdzekļos nav vienlīdzīgs. Viena puse saņem starptautisko plašsaziņas līdzekļu un valstu pozitīvāku aizsardzību; otra puse cieš no pazemojošiem jēdzieniem "terorisms” vai "reakcionārs”. Treškārt, un tas ir vissvarīgākais, ka par spīti visām politiskajām nesaskaņām, ģeogrāfiskajām nesaskaņām un vēsturiskajiem strīdiem tie ir tie paši cilvēki, kas turpina ciest dienu no dienas: sievietes, bērni, nevainīgi civiliedzīvotāji, cilvēki, kam nav nekāda sakara ar politiskajām grupām, politiskajām organizācijām vai paramilitāriem grupējumiem vai teroristu organizācijām. Tie ir nabadzīgie un nevainīgie, kas atrodas raķešu, bombardēšanas un tā sauktās - un es smejos, kad dzirdu šos vārdus - "viedās bombardēšanas” krustugunīs Nepastāv tāda "viedā” vai "drošā” bumba. Kad tā nokrīt, tā sprāgst, tā nogalina cilvēkus. Mums ir pietiekami pierādījumi, ka ne tikai Hamas uz Izraēlu raidītās raķetes ir nogalinājušas nevainīgus cilvēkus, bet arī, ka simtreiz vairāk Izraēlas spēku raidītās bumbas un lodes ir nogalinājušas tūkstošiem un ievainojušas tūkstošiem cilvēku Gazā un okupētajās teritorijās. Patiešām, mums ir īra John King, kas strādā UNRWA Gazā, liecības, ka tad, kad viņi informēja Izraēlas iestādes, ka to bumbas krīt Gazā netālu no ANO nožogotās teritorijas, kur tika glabāta degviela un pārtika un kas arī kalpoja par patvērumu bērniem, kuru skola tika bombardēta pirms tam tajā pašā dienā, bumbas sāka krist tuvāk; un, kad viņi zvanīja otrreiz, bumbas nokrita uz degvielas pagaidu noliktavas ANO nožogotajā teritorijā. Iespējams, tā ir nolaidība, nepareiza informācija vai pārdomāts uzbrukums, bet jebkurā gadījumā tas ir - varbūt dažu cilvēku uztverē ne gluži kara noziegums - bet tas ir uzbrukums miera, cilvēcīguma un brīvības iestādēm. Kara laikā pastāv bruņoto spēku izmantošanas noteikumi, ir noteiktas liets, ko nedrīkst darīt. Protams, mums ir jāsniedz palīdzība un atbalsts palestīniešiem viņu teritoriju atjaunošanai. Protams, mums ir jānodrošina un jāuzstāj, ka tiek risinātas sarunas un ka miers var zelt un plaukt, bet, lai to sasniegtu, mums ir jāsper drosmīgi soļi arī Eiropā. Tāpat kā Martin Schulz arī es uzslavēju Javier Solana par to, ka viņš ir gājis šo garo, vientuļo ceļu, runājot ar cilvēkiem, ar kuriem neviens cits nebūtu runājis, atverot dialoga durvis, jo galu galā tikai ar dialogu starp ienaidniekiem var iedibināt mieru un tikai miera laikā var būvēt pamatus stabilam divu valstu risinājumam, kas nodrošinās mieru, vienlīdzību, drošību un taisnīgumu Tuvajos Austrumos. Jill Evans Verts/ALE grupas vārdā. - Priekšsēdētāja kungs, es piedalījos Eiropas Parlamenta delegācijā, kas devās uz Gazu pagājušajā nedēļā, lai redzētu postījumus, un šodien Parlamenta rezolūcijas uzsvars tiek likts uz humāno rīcību, kas ir steidzami vajadzīga. Tā ir īsta humānā krīze, un, kā mēs to steidzami risināsim? Deviņdesmit procenti Gazas iedzīvotāju ir atkarīgi no ANO palīdzības. Tas nav saistīts ne ar kādām sarunām Mums ir jānodrošina, ka palīdzība nonāk mērķī, tāpēc ir jāpārtrauc aplenkums un jāatver pārejas. Kā blīvi apdzīvota teritorija ar 1,5 miljoniem cilvēku, kas ir tikusi bombardēta 22 dienas, kurās tika nogalināti vairāk nekā 1000 cilvēku, var sākt atgūties, ja ir atļauts ievest tikai 15 humāno preču kategorijas: pārtiku, dažus medikamentus un matračus? Mājas un birojus nav iespējams atjaunot bez cementa, kas ir aizliegts. Nav iespējams mācīt bērnus skolās, kurās nav papīra, jo tas ir aizliegts. Nav iespējams pabarot cilvēkus, ja nav atļauts ievest pietiekami daudz pārtikas. Nav tā, ka trūktu palīdzības, bet to nav atļauts ievest. Mums ir jāizdara spiediens uz Izraēlas valdību, lai izbeigtu blokādi un atvērtu pārejas. Jebkurā novērtējumā, kurā tiek apskatīti Gazā nodarītie postījumi, ir jāvērš uzmanība uz pārdomātu trajektorijas programmēšanu, lai iznīcinātu infrastruktūru un ekonomiku. Mēs redzējām pārdomātus uzbrukumus skolām, rūpnīcām, mājām un slimnīcām. Kārtējo reizi mēs esam bijuši liecinieki tam, kā Izraēla iznīcina projektus, ko finansē Eiropas Savienība, un tā vietā, lai rīkotos šajā sakarā, mēs runājam par tirdzniecības attiecību uzlabošanu, kad cilvēktiesību nosacījumi pašlaik tiek pārkāpti pie pašreizējiem nolīgumiem. J. Solana runāja par to, kā to pašu politiku īstenošana var novest mūs pie tiem pašiem rezultātiem. Es tam piekrītu. 2006. gadā Eiropas Savienība atteicās atzīt Palestīnas vienoto valdību, kurā bija iekļauti Hamas biedri, tomēr tagad mēs esam gatavi atzīt jaunu Izraēlas valdību, kurā var būt locekļi, kas noraida divu valstu risinājumu un kas neatbalsta Palestīnas valsts izveidošanu. Šobrīd ir būtiski, lai ES būtu gatava strādāt ar un atzīt Palestīnas pagaidu saskaņas valdību, kurai ir jāizveidojas pēc sarunām Kairā nākamo dažu nedēļu laikā, un mums ir jādod skaidri signāli starptautiskajai sabiedrībai par mūsu plāniem. Mums ir jāatbalsta samierināšanas process Palestīnā kā daļa no ilgtermiņa risinājuma sasniegšanas, un tas nozīmē nodrošināt, ka mēs neatkārtojam pagātnes kļūdas. (Aplausi) Francis Wurtz Priekšsēdētāja kungs, Solana kungs, komisāre, kad es gandrīz pirms mēneša klausījos, kā Gazā dzīvojošie bērni starp savu māju gruvešiem stāstīja, kā viņi ir trīcējuši bombardēšanas laikā, vai kā viņu vecāki raksturoja to 22 dienu un nakšu elli, kas uz visiem laikiem iezīmēs viņu dzīvi un turpmāko paaudžu atmiņas, es nelepojos par Eiropu. Es domāju par dažiem mūsu dalībvalstu vadītājiem, par visiem tiem, kam būs jāatbild vēstures priekšā par politiskās drosmes trūkumu, garām palaistajām iespējām, par redzējuma trūkumu. Es sev uzdevu šādu jautājumu: kādās galējībās Izraēlas vadītājiem ir jānonāk savā necilvēcīgumā pret palestīniešiem un nicinājumā pret likumu un pamatvērtībām, pirms galvenie Eiropas politiskie vadītāji uzdrošināsies pacelt pirkstu un beidzot pateikt: "Nu gan pietiks”? Tie, kas sevi sauc par Izraēlas draugiem, lai attaisnotu pašreizējās valdošās šķiras nesodāmību un neierobežotās ērtības, ir jāpadomā par izcilā izraēliešu rakstnieka David Grossman vārdiem, kurus es vēlos citēt: "Šobrīd valstī valdošā nacionālisma hiperbolas uzplūdos nenāktu par skādi atcerēties, ka galējā analīzē šī pēdējā operācija Gazā ir tikai kārtējā pieturvieta ceļā, kas pilns ar uguni, vardarbību un naidu. Ceļā, ko brīžiem vainago uzvara, brīžiem sakāve, bet kas nenovēršami ved uz bojāeju”. Vai arī ļaujiet viņiem uzdot to pašu jautājumu, ko uzdeva slavenais izraēliešu vēsturnieks Shlomo Sand, kuru es arī citēju: "Mēs radījām postažu. Mēs esam pierādījuši, ka mums nav morālu ierobežojumu. Vai mēs esam stiprinājuši mieru palestīniešu starpā?” Viņš turpina: '"Izraēla ir iedzinusi palestīniešus izmisumā.” 20 gadus Yasser Arafat un Palestīnas pašpārvalde atzina Izraēlas Valsti, neko nesaņemot pretī. Dāma un kungi, Izraēla noraidīja Arābu valstu līgas piedāvājumu 2002. gadā. Visi runā par Arābu valstu līgu un par Arābu valstu līgas miera projektu. Tas ir pastāvējis septiņus gadus. Ko Eiropa ir darījusi, lai izmantotu šo iespēju? Tādēļ es atgriežos pie Shlomo Sand: "Izraēla noraidīja Arābu valstu līgas 2002. gada piedāvājumu pilnībā atzīt Izraēlu ar robežām, kādas tās bija pirms 1967. gada.” Tādējādi izraēliešu vēsturnieks secina: "Izraēla vienosies par mieru tikai tad, ja tiks izdarīts spiediens uz tās politikām”. Tas rada jautājumu, Solana kungs, jo jūs neko neteicāt par starptautiskajām tiesībām. Kādu spiedienu ES ir gatava izdarīt uz Izraēlu par Gazu un Rietumkrastu, tostarp Jeruzalemi, lai atgādinātu tās pašreizējiem un turpmākajiem vadītājiem, ka dalībai starptautiskajā sabiedrībā kopumā un īpaši priviliģētajām partnerattiecībām ar Eiropas Savienību ir sava cena, ka nevar būt runa par militāru okupāciju, nedz kara noziegumiem, nedz politiku, kas ar katru dienu attālina Eiropu no arābu un musulmaņu valstīm? Es kā eiropietis negribētu likt visas cerības par politikas izmaiņām attiecībā uz Tuvajiem Austrumiem tikai uz Baltā nama vadītāju. Es joprojām vēlos ticēt radikālām pārmaiņām Eiropā. (Aplausi) Kathy Sinnott (IND/DEM). - Priekšsēdētāja kungs, šodien mēs diskutējam par rezolūciju par humāno palīdzību. Pirms uzstāties es vēlētos uzsvērt, ka es nerunāju IND/DEM grupas vārdā, jo tai nav nostājas šajā jautājumā. Tā vietā es runāju kā Eiropas Parlamenta deputāts pats savā un savas tautas vārdā. Lielākajam vairākumam Gazas iedzīvotāju ir jāpaļaujas uz humāno palīdzību, kas vajadzīga izdzīvošanai - pārtika, ūdens, pajumte, apģērbs un īpaši medikamenti. Tie ir iedzīvotāji, kas ir dzīvojuši aplenkumā ļoti ilgu laiku. Visas pārejas ir slēgtas jau 18 mēnešus, un tagad pēc briesmīgās nesenās agresijas pret Gazas iedzīvotājiem to situācija ir kļuvusi vēl bezcerīgāka. Ir ļoti grūti nogādāt cilvēkiem pirmās nepieciešamības preces, jo aplenkums joprojām nav atcelts un pārejas joprojām ir slēgtas. Šīs rezolūcijas E apsvērumā es atzīmēju, ka mēs eiropieši sevi patīkami uzslavējam par mūsu humānās palīdzības centieniem. Jūs, komisāre, runājāt par saviem politiskajiem centieniem, bet, vai mēs esam pelnījuši šo uzslavu? Izraēlas un ES tirdzniecības vērtība ir EUR 27 miljardi gadā. Ja mēs patiešām vēlētos panākt rīcību Gazas jautājumā, mēs izmantotu varu, ko šī tirdzniecība mums dod, piemērojot ekonomiskās sankcijas. Mūsu attiekšanās to darīt pat pēc janvārī notikušās bombardēšanas parādīja, ka mēs kā parasti izvēlamies darījumu status que, kamēr mūsu sniegtā humānā palīdzība, iespējams, remdē mūsu sirdsapziņu. Mēs ne tikai nevēlamies riskēt izjaukt labu darījumu tirgu, lai izbeigtu netaisnību Gazā, bet mēs arī līdz šim neesam vēlējušies anulēt vai pat atlikt ES un Izraēlas nolīgumu. Es ļoti mīlu ebreju tautu. Koledžā es izmantoju iespēju rabīna vadībā studēt vairākus vēstures un literatūras mācību priekšmetus. Tomēr draudzība nenozīmē aklumu, bet gan vēlēšanos būt godīgam. Patiesībā, spriežot pēc demonstrācijām, kas notika lielākajās Izraēlas pilsētās, daudzi Izraēlas iedzīvotāji publiski iebilst pret valdības rīcību. Atgriežoties pie humānās palīdzības neatliekamības: fiziskās infrastruktūras atjaunošana ir svarīga, bet var saprast, ka aģentūras var kavēties ar atjaunošanu, ja izskatās, ka Izraēlā varu pārņem vēl draudīgāks režīms. Tomēr cilvēku infrastruktūras atjaunošana nevar gaidīt. Mums ir jāieved krājumi. Es vēlētos īpaši norādīt, ka īpaši nežēlīgie ieroči, kas tika izmantoti janvārī, ir atstājuši daudzus cilvēkus bez locekļiem un ar briesmīgiem apdegumiem. Es pats zinu, kā tas ir, kad tiek sakropļots veselīgs bērns. Mums ir jāiejaucas gan medicīnas, gan izglītības jomā, lai palīdzētu šiem tūkstošiem cilvēku, jo īpaši bērniem, kas kopš Jaungada ir kļuvuši par invalīdiem uz atlikušo mūžu. Viņiem palīdzot, mums ir jāpiefiksē viņu stāsti, lai sāktu vākt pierādījumus par mērķtiecīgiem uzbrukumiem un iespējamiem kara noziegumiem. Jean-Marie Le Pen (FR) Priekšsēdētāja kungs, dāmas un kungi, tā noteikti nav Eiropa, vēl mazāk tas ir bijušais NATO ģenerālsekretārs, tagadējais Augstais pārstāvis kopējās ārpolitikas un drošības politikas jautājumos Javier Solana, kas var pildīt starpnieka lomu starp Izraēlu un Palestīnu. Labākajā gadījumā tie tiks aicināti finansēt Gazas joslas atjaunošanu, kā tie šobrīd to dara Kosovā, Libānā un Afganistānā. ASV un Izraēla bombardē, kamēr Eiropa finansē atjaunošanu. Tā ir sadalīti uzdevumi starp sabiedrotajiem. Tomēr būtu jāmaksā tiem, kas nodara kaitējumu. Ēģipte ir miera sarunu centrā, pārrunājot pagarinātu pamieru ar Hamas. Tomēr izaicinājums ir grūts, jo jaunā Izraēlas valdība, uz kuru izdara spiedienu trešais ietekmīgākais valstsvīrs A. Liebermann, kas vada ultralabējos spēkus un ko demokrātiski pieņem šajā valstī, riskē, ka tās uzdevums var tikt īpaši sarežģīs šajās sarunās. Faktiski B. Netanyahu, kas tiek uzskatīts par nākamo premjerministru, vienmēr ir iebildis pret pamieru ar Hamas. Papildu grūtība ir tāda, ka Palestīnas pašpārvalde Mahmoud Abbas vadībā ir kļuvusi Rietumkrastā par sava veida starptautisku protektorātu, kura leģitimitāte ir ievērojami mazinājusies starp iedzīvotājiem. Pēdējais faktors, kas mums ir jāņem vērā, ir tāds, ka Izraēlas koloniju paplašināšana, kas nav apstājusies kopš 1967. gada, īpaši apgrūtina Palestīnas valsts izveidi Rietumkrastā. Šobrīd bumba ir Izraēlas laukumā, bet, vai katras puses militāristi pieņems šo baznīcas noteikto pamieru, ko abas puses pieprasa, nenodrošinoties ar resursiem? Es vēlētos piebilst par Francijas atgriešanos pie NATO integrētās militārās struktūras, par kuru notiks diskusija saistībā ar A. Vatanen ziņojumu. Šīs atgriešanās rezultātā Francijai būs jāuzņemas smagi pienākumi. Faktiski mēs pievienojamies NATO, lai gan aukstais karš ir beidzies kopš 1990. gada. Šķiet, ka N. Sarkozy ir aizmirsis par Berlīnes mūra nojaukšanu un Krievijas atgriešanos brīvo valstu skaitā. Vai ir vajadzība pastiprināt blokveida domāšanu laikā, kad mēs varam novērot jaunattīstības valstu multipolaritāti un arvien lielāko varu, tostarp militārajā jomā? Turklāt Francijas dalība integrētajā struktūrā uzliks tai pienākumu pastiprināt savu pārstāvību Afganistānā, lai gan tā jau ir izvietojusi 3300 vīru lielu karaspēku. Kādus līdzekļus tā izmantos, lai finansētu šo operāciju, kad tās aizsardzības budžets drīz samazināsies līdz mazāk nekā 2 % no IKP un vairāk nekā 30 pulki tiks izformēti? Paradoksāli, ka mēs plānojam palielināt savu finansiālo līdzdalību, lai no jauna pievienotos NATO, un vienlaicīgi samazinām savu militāro līdzdalību Āfrikā. Tādējādi prezidenta N. Sarkozy tik mīļotā Eiropas aizsardzība būs Atlantijas alianses pīlārs. Lai par to pārliecinātos, pietiek izlasīt Lisabonas līgumu un tā papildu protokolus. Gan ārpolitikas, gan kopējās drošības jomā Eiropas pieeja nonāk strupceļā, un tas var nozīmēt tikai pievienošanos ASV un tās sabiedrotajiem. Mēs noraidām šo atsacīšanās loģiku valsts suverenitātes un neatkarības vārdā, kuras pamatā jo īpaši ir mūsu neatkarīgais kodolkara novēršanas faktors. Priekšsēdētājs Citi deputāti arī ir mazliet pārsnieguši viņiem atvēlēto laiku, un mums ir jāizturas pret visiem vienlīdzīgi. Javier Solana Priekšsēdētāja kungs, es nespēšu man atvēlētajā laikā atbildēt visiem, kas runāja šajās debatēs. Es gribētu sirsnīgi pateikties par to, ko jūs teicāt par mani personīgi un par to, ko es daru. Es tikai vēlos jums apliecināt, ka es turpināšu strādāt tikpat apņēmīgi vai, ja iespējams, vēl apņēmīgāk, jo situācija kļūst sarežģītāka ar katru dienu. Es uzskatu, ka pastāv pieci jautājumi, par kuriem varētu panākt vienošanos starp visiem, kas runāja pirms manis. Pirmkārt, humānie jautājumi: nevar būt šaubu, ka vissteidzamākais un vissvarīgākais ir humānais jautājums. Pēdējo dienu un nedēļu vardarbība ir krasi pastiprinājusi milzīgās nepilnības tajā, kas ir vajadzīgs, lai atvieglotu iedzīvotāju ciešanas, jo īpaši Gazas iedzīvotāju starpā. Tādēļ mēs darīsim visu, kas ir mūsu spēkos, lai atvieglotu Gazas ikdienas dzīves lielās grūtības. Komisija to darīs bez vismazākās kavēšanās, tāpat kā to darīs Padomes dalībvalstis; to darīs visa starptautiskā sabiedrība. Otrkārt, robežpāreju atvēršana starp Gazu un Izraēlu un starp Gazu un Ēģipti ir absolūti būtiski, lai to sasniegtu. Turklāt šīs pārejas ir jāatver ātri un nekavējoties. Mūsuprāt, visa palīdzība tiks sniegta visur, kur tā ir vajadzīga, un, runājot īpaši par Rafahu, mēs būsim gatavi izvietot savus spēkus cik vien ātri iespējams. Tur jau atrodas Eiropas Savienības novērotāji, kas ir pieejami, tādēļ, tiklīdz robežas tiks atvērtas Rafahā, mēs būsim gatavi izvietot savus spēkus. Treškārt, jautājums par palestīniešu vienotību, un tas ir ļoti svarīgs jautājums. Cienījamie deputāti, manuprāt, ir skaidrs, ka šobrīd nebūs iespējams nekāds risinājums, nesākot samierināšanu starp palestīniešiem. Tādēļ, kā minēts pēdējās Vispārējo lietu padomes rezolūcijā, Eiropas Savienība atbalsta un turpinās atbalstīt gan prezidenta M. Abbas, gan prezidenta H. Mubarak centienus, lai sasniegtu progresu palestīniešu samierināšanā. Daudzi runātāji pieminēja pienākumus, ko mēs varētu uzņemties atkarībā no tā, vai tiks izveidota jauna Palestīnas saskaņas valdība. Cienījamie deputāti, man šķiet - un tas ir mans personīgais viedoklis - ka gadījumā, ja tiks izveidota Palestīnas saskaņas valdība, kuras mērķis būs divu valstu izveide ar miermīlīgiem līdzekļiem un kurai būs Gazas atjaunošanas programma, un kura centīsies veidot vēlēšanu procesu 2009. gadā, Eiropas Savienībai būs jāatbalsta šāda valdība. Ceturtkārt, jautājums par Izraēlu: pēc vēlēšanām būs divi svarīgi jautājumi. Pirmkārt, mūsuprāt, valdībai, kas tiks izveidota pēc vēlēšanām vai kas tiks izveidota vēlēšanās iegūtā vairākuma rezultātā, būs pienākums turpināt miera procesu. Tādēļ neatkarīgi no tā, kāda valdība tiks izveidota pēc vēlēšanām, mēs turpināsim strādāt un darīt visu iespējamo, lai nodrošinātu, ka tā tiek izveidota un ka tā strādā un veicina miera procesu, darot visu iespējamo, lai novestu šo procesu pēc iespējas tālāk 2009. gada laikā. Piektkārt, mūsuprāt, nometņu jautājums ir absolūti būtisks. Es uzskatu, ka pēdējiem Izraēlas valdības publicētajiem datiem attiecībā uz nometņu stāvokli 2008. gadā ir jāliek mums visiem justies atbildīgiem. Es vēlētos jums teikt, ka 2001. gadā es strādāju ar senatoru G. J. Mitchell pie slavenā ziņojuma, kas nosaukts viņa vārdā. Es biju viens no četriem cilvēkiem, kas strādāja pie šīs programmas. Cienījamie deputāti, es gribētu, lai jūs būtu tik labi un pārlasītu šo ziņojumu, kas tika publicēts 2001. gadā un kurā tika minētas lietas, kuras diemžēl joprojām ir jāsaka šodien, piemēram, par nometņu jautājumu. Ja mēs Eiropas Savienībā nespējam censties izmainīt veidu, kādā tiek veidotas nometnes, ir maz iespēju, ka jebkāda miera iniciatīva iemantos uzticamību. Tādēļ šis jautājums ir jāuztver nopietni. Mums ir nopietni jārunā ar saviem draugiem Izraēlā, lai nodrošinātu, ka nometņu jautājums tiek risināts radikāli savādākā veidā. Visbeidzot, priekšsēdētāja kungs, cienījamie deputāti: Arābu valstu līga. Vienotība arābu valstu starpā ir ļoti svarīga. Ir būtiski sadarboties ar visām Arābu līgas valstīm, lai nodrošinātu, ka miera iniciatīva, ko parakstījusi Arābu valstu līga, paliktu spēkā. Svarīgi, lai šis miera process beigtos ar samierināšanu starp Palestīnu un Izraēlu, bet arī starp arābu valstīm un Izraēlu. Tādēļ mēs pilnībā atbalstām tos, kas strādā, lai padarītu miera iniciatīvu par realitāti. Arābu valstu līgā var novērot lielu šķelšanos. Mums būs jādara viss iespējamais diplomātiskā ziņā, lai novērstu šo atšķirību padziļināšanos un tā vietā veicinātu saskaņas un sadarbības procesa atjaunošanu lielajā arābu valstu saimē. Priekšsēdētāja kungs, cienījamie deputāti, kā jau es teicu, 2009. gads būs ārkārtīgi svarīgs. Mums būs jāturpina pārvaldīt krīze, sniegt humāno palīdzību, darīt visu iespējamo, lai nodrošinātu, ka tiek noslēgts pamiers, un darīt visu iespējamo, lai nodrošinātu, ka starp Izraēlu un Gazu un starp Ēģipti un Gazu notiek sarunas. Tomēr, cienījamie deputāti, ja mēs nemainīsim savu mentalitāti no krīzes pārvaldības pozīcijas uz pozīciju, kas ir dziļi konflikta atrisināšanas pamatā, mēs būsim tajā pašā situācijā, pie kuras mēs diemžēl atgriezāmies 2009. gada sākumā. Priekšsēdētāja kungs, es ceru, ka beigās, ja mēs visi strādāsim kopā, 2009. gadā mums faktiski izdosies atrisināt šo milzīgo konfliktu, kas diemžēl mūs ir mocījis pārāk ilgi. Benita Ferrero-Waldner Komisijas locekle. - Priekšsēdētāja kungs, es tikai vēlējos vēlreiz pateikt, ka pagājušajā gadā mēs skaidri teicām, ka neizdošanās mums nav pieņemama. Mēs visi cerējām uz Anapoles procesu, un mēs cerējām uz miera procesu. Diemžēl militārais iebrukums Gazā pēc tam, kad no Gazas uz Izraēlu tikai raidītas raķetes, ir izmainījis situāciju. Tagad mēs visi zinām, ka ir virkne elementu, kas ir absolūti nepieciešami, lai mēs varētu atgriezties pie miera nolīgumiem. Tomēr jebkurā gadījumā viens ir skaidrs: militārs risinājums nav risinājums. Šajā jautājumā es jums visiem piekrītu. Tādēļ neatkarīgi no cenas mums visiem būs jāstrādā, lai ieviestu mieru. Ir iesaistīti daudzi dalībnieki: Eiropas Savienībā, starptautiskajā sabiedrībā - vai tas būtu ASV, ANO vai Krievijā - bet ir iesaistīti arī daudzi arābu draugi un kolēģi. Es varu tikai cerēt, ka tad, kad tiks izveidota jauna Izraēlas valdība, visi šie dalībnieki vēlēsies sanākt kopā, lai nodrošinātu mieru. Mūsu loģiskais pamatojums ir skaidrs, bet mēs redzēsim, vai emocijas mūs uzvedīs uz pareizā ceļa. Esiet droši, ka mēs strādāsim, lai to panāktu. (Aplausi) Priekšsēdētājs Lai noslēgtu debates, rezolūcijas priekšlikums ir iesniegts saskaņā ar Reglamenta 103. panta 2. punktu. Debates ir slēgtas. Balsojums notiks šodien. Rakstiskie paziņojumi (142. pants) Bairbre de Brún rakstiski. - (GA) Humānā situācija Gazā ir nepieņemama. Astoņdesmit astoņiem procentiem iedzīvotāju ir vajadzīga palīdzība pārtikas jomā, slimnīcās trūkst dzīvībai svarīgi medicīniskie resursi un tūkstošiem tonnu palīdzības nevar tikt ievesti Gazā, jo tiek ielaists nepietiekams kravas automašīnu skaits. Cilvēki visā pasaulē bija šokēt par zemo starptautiskās reakcijas līmeni, kad vairāk nekā 1000 palestīnieši, tostarp vairāk nekā 300 bērni, tika nogalināti pēdējā Izraēlas uzbrukumā Gazai. Eiropas un jaunās ASV valdības aktīvajā un ilgtermiņa stratēģijā ir jāiekļauj palestīniešu tiesības uz ilgtspējīgu valsti, pamatojoties uz robežām, kādas tās bija pirms 1967. gada. Tai ir jāpārtrauc nometņu darbība okupētajās teritorijās un jānojauc aparteīda siena. Ir jānodrošina Izraēlas drošība un brīva Palestīnas valsts, bet ir jāizbeidz situācija, kad Izraēla izmanto drošību kā ieganstu, lai nogalinātu nevainīgus palestīniešus. Ir jāsāk īsts sarunu process. ES ir jāatceļ Asociācijas nolīgums starp Eiropas Savienību un Izraēlu, kamēr Izraēla neievēro starptautiskos tiesību aktus un humānās tiesības. Pedro Guerreiro Kādai ir jābūt (vai nav jābūt) "Eiropas Savienības lomai Tuvajos Austrumos”? Pēc kādiem principiem tai ir jāvadās? ES ir jāpieprasa izbeigt agresiju un palestīniešu necilvēcīgo blokādi Gazas joslā un jānodrošina, ka viņiem steidzami tiek sniegta humānā palīdzība. Tai ir jānosoda brutālā agresija, noziegumi, cilvēka pamattiesību pārkāpumi un valsts terorisms, ko Izraēla veic pret palestīniešiem un ko nekas nevar attaisnot. Tai ir nepārprotami jānosoda tas, ka Palestīnā ir kolonizatori un kolonizētie, agresori un upuri, apspiedēji un apspiestie, kā arī ekspluatatori un ekspluatējamie. Tai ir jāatceļ Asociācijas nolīgums un jebkādu divpusējo attiecību stiprināšana ar Izraēlu, piemēram, tā, ko 8. un 9. decembrī aizstāvēja Ārējo attiecību padome. Tai ir jāpieprasa, lai Izraēla ievēro starptautiskās tiesības un ANO rezolūcijas un izbeidz okupāciju, nometņu veidošanu, nojauc drošības žogu, izbeidz palestīniešu slepkavības, aizturēšanu un neskaitāmos pazemojumus. Tai ir jāpieprasa un jācīnās par to, ka tiek ievērotas palestīniešu neatņemamās tiesību uz neatkarīgu un suverenu valsti ar 1967. gada robežām un galvaspilsētu Austrumjeruzalemē. Būtībā tai ir jāizbeidz piedalīties Izraēlas koloniālisma nesodāmībā. Alexandru Nazare Pēdējās vēlēšanas Izraēlā un jaunā ASV administrācija piedāvā iespēju jaunam sākumam Tuvo Austrumu miera procesā. Es uzskatu, ka ES ir jādod skaidrs atbalsta signāls jaunajai valdībai Telavivā, vienlaicīgi skaidri paužot, kas tiek sagaidīts no tās Izraēlas partneriem attiecībā uz tādu pasākumu īstenošanu, kas veicinās ilgstošu mieru, tostarp pārtraucot nometņu darbību Rietumkrastā un piedāvājot spēcīgu atbalstu divu valstu risinājumam, un jāpalīdz izvairīties no militārām galējībām un nopietnajām sekām, ko tas rada. ES Tuvo Austrumu pieejas pamatā ir jābūt vairākiem spēcīgiem principiem. Pirmais princips ir cieša sadarbība ar ASV, bez kuras mēs nevaram sasniegt ilgstošu risinājumu reģionā. Otrais ir tāds, ka mūsu pieejai ir jābūt vērstai uz to, lai, cik vien iespējams, izvairītos no abu pušu vardarbības, nosodot Palestīnas ekstrēmismu un pārmērīgos Izraēlas pasākumus, kā arī atbalstot tādus mērenus pārvaldības risinājumus abās pusēs, kas spēj veicināt miera procesu. Es vēlos paust atbalstu Eiropas Parlamenta rezolūcijai, par kuru šodien tiek balsots un kura apstiprina ES iesaistīšanos atjaunošanas procesā Gazā, kā arī nodrošina pamatu diskusijām, kuras notiks martā Kairā starptautisko līdzekļu devēju konferences laikā. Daciana Octavia Sârbu Demokrātija, miers un cilvēktiesību ievērošana ir Eiropas Savienības pamatvērtības, un ES ir pienākums tās aizsargāt un veicināt gan ES, gan attiecībās ar citām valstīm. Situācija, kas ietekmē Gazas iedzīvotājus, ir traģiska, un tā ir steidzami jāatrisina. Drausmīgie cilvēktiesību un brīvību pārkāpumi šajā reģionā rada bažas Eiropas Savienībai gan no tās attiecību ar Izraēlu perspektīvas, gan no drošības un stabilitātes Tuvajos Austrumos perspektīvas. Eiropas Savienībai ir jāpieņem steidzami pasākumi, lai sniegtu humāno palīdzību Gazas reģiona iedzīvotājiem, vienlaicīgi domājot vidējā termiņā un ilgtermiņā par pasākumiem, kas veidoti, lai veicinātu mieru, drošību un stabilitāti reģionā. Paturot to prātā, ES ir jāpastiprina savi diplomātiskie centieni, lai atrisinātu konfliktus un veicinātu dialogu un samierināšanu reģionā. Vienlaicīgi tai ir nekavējoties jāpiemēro stingras sankcijas pret jebkādu pretdemokrātisku nostāju vai cilvēktiesību un brīvību pārkāpumiem. Czesław Adam Siekierski Lai panāktu ES un Tuvo Austrumu vienošanos, šobrīd par prioritāti ir jāturpina būt mēģinājumiem atjaunot stabilitāti un atbalstam miera programmas realizēšanā Gazas joslā. Eiropas Savienībai arī jādara viss iespējamais, lai izbeigtu konfliktu, kura rezultātā zaudē dzīvību nevainīgi iedzīvotāji. Turklāt centienus ir jākoncentrē uz to, lai sniegtu cilvēkiem palīdzību, lai nodrošinātu, ka viņiem ir dzīvošanai vajadzīgie pamatlīdzekļi. Gazas joslas iedzīvotājiem ir pieejami tikai 60 % no viņiem vajadzīgās ikdienas pārtikas devas, kas nozīmē, ka viņi ir vēl vairāk pakļauti slimību draudiem un atrodas grūtos apstākļos. Dzeramā ūdens trūkums rada ne mazākus draudus kā pārtikas trūkums. Manuprāt, man nav jāpiemin medicīniskās aprūpes trūkums vai skolu un sabiedrisko iestāžu sagraušana, kas ievērojami kavē kārtības ieviešanu un atgriešanos pie normālas dzīves. Mums jāatceras, ka tikai tad, ka daudzās ikdienas dzīves pamatproblēmas būs atrisinātas, mēs varēsim koncentrēties uz Tuvo Austrumu ekonomisko attīstību un ciešu tirdzniecības sadarbību ar reģionu. Eiropas Savienībai ir iespēja palīdzēt arābu valstīm un visām Tuvo Austrumu valstīm kļūt par reģionu, kur valda labklājība, kas savukārt radīs sistēmu ciešākai sadarbībai starp Tuvajiem Austrumiem un ES.

Adopção do euro pela Estónia em 1 de Janeiro de 2011 (debate) Presidente Segue-se na ordem do dia o relatório do deputado Edward Scicluna, em nome da Comissão dos Assuntos Económicos e Monetários, sobre a adopção do euro pela Estónia a partir de 1 de Janeiro de 2011 - 2010/0135(NLE)). Edward Scicluna Senhora Presidente, congratulo-me por poder apresentar este relatório que apoia a candidatura da Estónia à adesão à zona euro. É muito significativo um pequeno Estado-Membro da UE, mas muito determinado, vir bater à porta da zona euro em tempos tão difíceis. É algo que diz muito acerca do país e também muito acerca do euro e da zona euro. A razão por que a Estónia deve aderir à zona euro é simples. A Estónia cumpriu os critérios de Maastricht fixados nos Tratados. Mais importante do que isso, devemos ter presente que estes êxitos foram alcançados durante a pior crise financeira, económica e social global das nossas vidas. Tais êxitos, há que dizê-lo, são o resultado de esforços determinados, credíveis e continuados por parte de sucessivos governos estónios e do povo estónio. Além disso, apesar das dificuldades recentes da zona euro, a opinião pública da Estónia é fortemente favorável à adesão ao euro. Na qualidade de relator, tenho estado em contacto permanente com a Comissão, o Banco Central Europeu e o Governo estónio e visitei a Estónia em meados de Maio, quando a Comissão e o BCE publicaram os seus relatórios de convergência. Os preparativos feitos pelo Ministério das Finanças, pelo Parlamento, pelo Serviço de Estatística e pelo Banco Central da Estónia são um crédito a favor deste país. Devo, no entanto, manifestar as minhas preocupações relativamente ao tempo extremamente curto de que o Parlamento dispõe para apresentar o seu relatório a seguir à publicação destes relatórios de convergência. Penso que não é suficiente. Tal como já se afirmou no passado, demonstra uma falta de respeito pelo Parlamento. Admito que houve algumas melhorias assinaláveis, como aconteceu quando o Banco Central e a Comissão se reuniram com a Mesa e deram uma explicação oral dos progressos. No entanto, espero sinceramente que não seja seguido este calendário na próxima vez que um país desejar aderir à zona euro. Embora possa haver quem diga que a zona euro deveria resolver os seus problemas antes de aceitar novos membros, esta seria, no meu entender, uma abordagem míope. Na qualidade de membros da zona euro, ou estamos suficientemente confiantes e motivados para ver o nosso caminho através das tempestades que o euro está a atravessar, ou então perdemos a cabeça num frenesim e rejeitamos um Estado-Membro apto e qualificado que pretende aderir ao euro e está pronto a dar uma ajuda em tempos de necessidade. Na nossa batalha para restabelecer a confiança na zona euro com medidas destinadas a melhorar a sustentabilidade das finanças públicas, através de uma governação estatística mais rigorosa, a minha opinião é que a Estónia será um verdadeiro trunfo para a zona euro. A sua abordagem prudente às finanças públicas significa que, em finais de 2009, dispunha confortavelmente de um défice orçamental muito baixo - se não mesmo o mais baixo - da zona euro. Entretanto, apesar de uma contracção maciça da economia de quase 15% em 2009, o facto de este país ter reconstruído excedentes significativos durante os anos bons permitiu que o seu rácio entre dívida pública e o PIB se situasse nos 7,2%, sem dúvida alguma a mais baixa da UE e uma das mais baixas do mundo. Muito claramente, durante a pior crise económica e social, a Estónia manteve a casa em ordem. Este facto coloca a Estónia firmemente no grupo dos países da zona euro mais disciplinados do ponto de vista orçamental e preparados para assumir as escolhas difíceis que lhes permitem manter as finanças públicas sustentáveis. Isso tem igualmente um simbolismo político significativo. A candidatura da Estónia para aderir à zona euro é um exemplo significativo para os países vizinhos de que a adesão ao euro deve ser uma opção atraente para os países que se prepararem bem. Por último, isto não equivale a dizer que a Estónia tem à sua frente um caminho económico fácil. O desemprego é extremamente elevado, por um lado, e o risco de inflação no futuro também não é muito bom. Por isso, o Governo necessita de manter vigilância sobre os preços, especialmente durante o período de transição. Por isso, recomendo este relatório à Assembleia. Olli Rehn Senhora Presidente, antes de mais, gostaria de agradecer ao senhor deputado Edward Scicluna o seu relatório muito equilibrado e substancial acerca da convergência e da adesão da Estónia à zona euro. Gostaria também de felicitar os nossos amigos estónios por terem alcançado este importante marco. Congratulo-me com o apoio esmagador à adopção do euro pela Estónia que lhe foi dado pela Comissão dos Assuntos Económicos e Monetários no dia 2 de Junho. É realmente crucial para fazer avançar a proposta da Comissão e culminar com a introdução do euro na Estónia no dia 1 de Janeiro do próximo ano. Sabemos todos que a avaliação da convergência e a decisão sobre a adopção do euro pela Estónia terão lugar tendo como pano de fundo uma das épocas mais difíceis - se não mesmo a mais difícil - para a zona euro desde a sua criação. Neste contexto, esta avaliação positiva da Estónia é um sinal especialmente importante, que demonstra que o quadro da UEM é plenamente funcional. Sublinha igualmente que, na avaliação da convergência, os Estados-Membros são examinados com base no seu desempenho, nos seus méritos e respeitando plenamente o princípio da igualdade de tratamento. A avaliação positiva sobre a Estónia é também um forte sinal positivo para os mercados, assim como para os Estados-Membros não pertencentes à zona euro na actual conjuntura. Permitam-me frisar que a Estónia aderiria à zona euro partindo de uma posição muito forte com políticas credíveis, com uma das posições orçamentais mais fortes e de longe o nível de endividamento mais baixo da UE, como explicou o senhor deputado Edward Scicluna. Enquanto a média na União Europeia é actualmente de cerca de 75% da dívida pública, a Estónia tem um rácio de dívida de 7,2%, o que representa evidentemente uma enorme diferença em relação à média. Se bem que não esteja imune à crise, a economia estónia demonstrou também a sua capacidade para funcionar e se adaptar no âmbito de um regime de taxa fixa de câmbio durante quase duas décadas desde 1992. Por isso, não é de esperar que a adopção do euro em si mesma constitua um grande choque para as condições financeiras, uma vez que o aprofundamento financeiro está já bastante adiantado. Evidentemente, a adopção do euro não será o fim da caminhada, bem pelo contrário. Se a Estónia adoptar o euro no próximo ano, será essencial conservar a disciplina financeira e manter em pleno funcionamento políticas orçamentais, estruturais e prudenciais para conseguir um bom desempenho dentro da zona euro. Saúdo a disponibilidade das autoridades estónias para dar garantias à zona euro e aos parceiros da UE através de uma carta formal em que afirma o seu firme empenhamento em aplicar políticas orientadas para a estabilidade e na definição de prioridades políticas em conformidade. Simultaneamente, existe uma necessidade premente de reforçar a governação económica na Europa. As propostas recentes da Comissão visam não só um aprofundamento substancial da governação económica na Europa mas também um alargamento prudente da zona euro com base nos méritos de cada país. É esta a maneira de construir uma união económica e monetária mais forte e mais eficaz. Para finalizar, depois das consultas desta semana com o Parlamento Europeu, o tema será seguido de um debate no Conselho Europeu no final desta semana. Se tudo correr como planeado, esperamos ter todos os actos legislativos relevantes aprovados pelo Conselho ECOFIN no dia 13 de Julho, o que dará tempo suficiente à Estónia para se preparar para a transição e para a adopção do euro no dia 1 de Janeiro do próximo ano. Por isso, uma vez mais, muito obrigado pelo vosso apoio à proposta e as minhas felicitações mais calorosas ao povo estónio! Gay Mitchell Senhora Presidente, permita-me agradecer ao relator o seu excelente relatório. Pode contar com o meu apoio em relação à generalidade das ideias-chave dos seus comentários e também às preocupações que levanta. Permitam-me dizer, em especial, que podemos admitir a Estónia na zona euro graças aos sacrifícios feitos pelo povo estónio e graças à liderança desenvolvida pelo Governo e pelo Parlamento estónios. Esta liderança vai além do simples arrumar da casa e dos sacrifícios que isso implica. Enquanto alguns de nós lambemos as nossas feridas, cheios de incerteza quanto ao futuro e interrogando-nos sobre a zona euro, este pequeno país mostra-nos o caminho a seguir. É uma inspiração não apenas para os outros países dessa região que aspiram a aderir à União Europeia, mas uma inspiração para toda a Europa no sentido de reforçar a nossa confiança nestes momentos difíceis que hão-de passar. Gostaria de recordar à Assembleia, enquanto estou no uso da palavra, que, durante os primeiros 10 anos do euro, foram criados 16 milhões de postos de trabalho no espaço europeu - muitos mais do que os criados nos Estados Unidos no mesmo período. Isto constitui portanto um aval a todo o projecto numa altura em que ele necessita do aval de um parlamento corajoso, de um governo corajoso e de uma população corajosa. Dou as boas-vindas à Estónia e penso que estão a agir bem. A experiência do meu país - também um pequeno país - foi benéfica na sua quase totalidade. Pensemos onde estariam os pequenos países se assim não fosse. Onde estaríamos se não tivéssemos o Banco Central Europeu e a Comissão e a ajuda dos ministros da zona euro nestes tempos difíceis? Certamente estaríamos perdidos. Dois pontos que pretendo levantar aqui referem-se à questão de um ciclo de expansão/contracção, que tem de ser abordada e necessita de ser monitorizada, e a outra refere-se à inflação dos activos. Eu já levantava esta questão junto do Presidente do Banco Central Europeu dois anos antes de ela se tornar um tema corrente. A Comissão e o BCE conformaram-se de certa maneira com o facto de a inflação baixa e as baixas taxas de juros também darem origem à inflação dos activos. Tem de haver alguma maneira de lidar com isso. Sinto-me satisfeito por poder apoiar as ideias-chave gerais do relatório do senhor relator. Ivari Padar Senhoras e Senhores Deputados, depois de amanhã vamos votar o relatório do Parlamento Europeu que apoia a adesão da Estónia à zona euro. Depois, faltará pouco menos de um mês para a decisão oficial do Conselho. Para a Estónia, a adesão à zona euro é o próximo marco de transição no processo de integração da União Europeia, e a adesão faz parte natural da política orçamental prudente que tem sido praticada na Estónia ao longo de alguns anos. Assim que a crise económica começou, a nossa sociedade deu-se conta de que os desafios decorrentes dessa crise exigiam uma abordagem totalmente nova e um repensar de muitas das políticas seguidas até àquele momento. Mais especificamente, isso implicou vários cortes orçamentais em 2008 e 2009. A adesão significa que os esforços feitos nos últimos anos foram correctos e os acontecimentos de anos recentes demonstraram também o quão importante é dispor de estatísticas credíveis e evitar a duplicidade de critérios. Tenho a certeza de que a Estónia prosseguirá no futuro uma política orçamental muito adequada, transparente e razoável. Compreendemos que, num país pequeno com uma economia aberta, não existe outra opção. A adesão da Estónia é um sinal positivo para toda a Europa. Temos fé na moeda única como uma luz tranquilizadora ao fim do túnel na complicada situação económica que enfrentamos hoje em dia na Europa. Acredito que, depois da adesão da Estónia, a zona euro terá um membro que conhece as regras do jogo e que será útil para o fortalecimento da união monetária e da moeda única. Pela minha parte, desejo agradecer aos senhores deputados, designadamente ao relator, Edward Scicluna, e aos relatores-sombra pelo seu trabalho substancial. Gostaria de vos garantir que a Estónia está pronta para aderir à zona euro. Obrigado. Wolf Klinz Senhora Presidente, congratulo-me com o facto de poder saudar a Estónia na qualidade de 17.º membro da zona euro a partir de 1 de Janeiro de 2011. O nosso vizinho do Báltico, tal como já referiram oradores anteriores, é efectivamente um dos pouquíssimos países que cumprem os critérios de Maastricht e fá-lo com entusiasmo! No actual clima, podemos ter a certeza de que a Comissão, o Eurostat e o Banco Central Europeu analisaram tudo muito detalhadamente e não fizeram concessões na sua avaliação dos números. O Conselho tomará também a sua decisão sem nenhuns benefícios políticos. Dez anos após a sua introdução, o euro, como todos sabemos, enfrenta o seu maior teste e os maiores desafios. O facto de a Estónia ter sido bem sucedida no cumprimento dos critérios de adesão nas actuais circunstâncias é testemunho de um enorme grau de empenhamento, de uma vontade incrível e de um esforço extraordinário. Penso que é também uma prova de que este país quer cumprir esses critérios tal como estão definidos no Tratado. A Estónia sabe que, na qualidade de membro da União Europeia, está também obrigada um dia a tornar-se membro da zona euro e o facto de desejar fazê-lo tão rapidamente deixa-me, pessoalmente, muito feliz. Mostra que ainda há países que confiam verdadeiramente neste projecto europeu. É uma sorte o Governo estónio não estar obrigado a fazer um referendo popular sobre esta decisão de aderir ao euro, pois sabemos bem que os cidadãos estão muito preocupados em certa medida. Se acompanharem os órgãos de informação, verão no euro uma moeda fraca e a zona euro como uma união das transferências e receiam que a introdução do euro faça aumentar muito os preços. A Eslovénia e a Alemanha são disso exemplos e, na Alemanha, não é sem razão que o euro caro tem sido referido em jogo de palavras como o "Teuro" ("der teure Euro" - o euro caro). O facto de tudo isto ser entendido apenas como a inflação percebida, como afirma o Banco Central Europeu, é certamente um eufemismo. Enquanto membro da zona euro, a Estónia terá também de lidar com os problemas que se colocam à moeda única e assim aderir também ao plano de salvamento da zona euro. Não sabemos o impacto que isso poderá ter sobre o orçamento. Gostaria de pedir à Comissão que dê algum esclarecimento a este respeito. Espero que a Estónia continue com o seu excelente desenvolvimento e espero que os seus êxitos, particularmente no que se refere à disciplina orçamental e ao combate à inflação, se mostrem também sustentáveis no futuro. Kay Swinburne Senhora Presidente, gostaria de agradecer ao senhor relator Edward Scicluna o seu relatório claro e exaustivo. Apoiamos plenamente as suas conclusões. Durante esta época de turbulência económica sem precedentes em todo o globo na sequência da crise financeira de 2008-09, constitui um testemunho da capacidade financeira e disciplina orçamental do Governo estónio o facto de se terem qualificado para a adesão ao euro. A sua capacidade de manter sob controlo o défice público apesar das fortes pressões do desemprego merece o nosso aplauso. Na minha opinião, se qualquer Estado-Membro cumprir os rigorosos critérios para a adesão ao euro e for seu desejo aderir à zona euro mesmo nesta época de turbulência, então isso é em última análise uma decisão que cabe aos seus eleitores e desejo-lhes boa sorte no caminho escolhido. Andrew Henry William Brons (EN) Senhora Presidente, há muita gente que considera que a Estónia está de parabéns, mas eu dou os meus pêsames ao povo estónio. O valor da moeda de um país deve reflectir a procura relativa dos seus produtos e serviços importados e exportados, assim como outros movimentos monetários, e deve flutuar de acordo com as necessidades. Um país amarrado ao valor de uma moeda que não reflecte as necessidades da sua economia descobrirá os problemas económicos apenas se agravam. O Reino Unido chegou a esta conclusão quando éramos membros do antecessor do euro, o Mecanismo de Taxas de Câmbio. Demos por nós presos não só ao valor de uma moeda única, mas também numa recessão da qual apenas escapámos quando abandonámos o MTC. O relatório Scicluna felicita a Estónia por ter substituído os défices correntes e da balança de capitais por excedentes correntes e da balança de capitais. Isto parece ser uma boa notícia, mas há perigos à espreita no horizonte. Este excedente pode levar a Comissão e o Banco Central Europeu a fixar a taxa de câmbio euro-coroa estónia num nível demasiado alto. Se a Estónia sofresse então um declínio do valor das suas exportações relativamente às importações, seguir-se-ia uma recessão e um défice da balança de pagamentos aos quais o país não conseguiria escapar. A Estónia vai perder a sua soberania monetária e orçamental, e como tal a soberania política, o que é irónico para um país que há apenas 19 anos escapou das garras da União Soviética. Arturs Krišjānis Kariņš (LV) Senhora Presidente, quando se trata de futebol, nós os adeptos esperamos que as coisas aconteçam de forma lógica. Esperamos que a equipa mais disciplinada e mais motivada ganhe o Mundial. Este tipo de lógica devia também ser utilizado quando se trata do alargamento da zona euro. A disciplina orçamental e a implementação de reformas devem ser recompensadas com a admissão na zona euro. Durante a retoma económica de 2005 a 2008, a maioria dos Estados europeus gastou muito mais dinheiro do que podia, viveu acima das suas possibilidades. De facto, eles prepararam o terreno para a actual crise do euro. Durante esse tempo, enquanto outros gastavam o dinheiro, os nossos amigos da Estónia foram algo mais prudentes - acumularam excedentes orçamentais. É graças a estes excedentes e à sua disciplina orçamental que o acentuado declínio económico que experimentaram também em 2009 não levou a Estónia à beira da bancarrota. Em vez disso, através da observância de uma disciplina rigorosa, a Estónia cumpre todos os critérios de Maastricht e deve ser admitida na zona euro. A introdução do euro na Estónia será uma boa notícia em três frentes. Em primeiro lugar, será um sinal forte e muito importante a nível internacional o facto de, apesar de todas as dificuldades, a zona euro continuar a expandir-se. Em segundo lugar, será um sinal positivo para todos os Estados bálticos e para a região báltica o facto de os Estados e a região do Báltico serem estáveis e capazes de seguirem políticas pragmáticas. Em terceiro lugar, seria um sinal muito importante para a Letónia e para outros países candidatos ao euro o facto de o cumprimento dos critérios de Maastricht ser coroado e recompensado com a admissão na zona euro. Nesta altura na Europa, os Estados-Membros devem pôr os seus orçamentos em ordem, para que as suas populações e os mercados financeiros possam recuperar a fé na zona euro. No meu entender, a admissão da Estónia na zona euro servirá como um bom exemplo para os governos e sociedades de outros países de que a disciplina orçamental é possível mesmo em tempos muito difíceis. Obrigado pela vossa atenção. George Sabin Cutaş (RO) Quando começou a crise económica na União Europeia, os países bálticos foram dos mais atingidos. Os tigres do Báltico tornaram-se os doentes da Europa a seguir a uma expansão económica que durou vários anos. Apesar disso, temos agora a Estónia a preparar-se para aderir à zona euro em tempo recorde. No entanto, a adesão deste país fortalecerá a zona euro numa conjuntura crítica. Aplaudimos a ambição da Estónia de adoptar a moeda única apesar da crise que não deixou o país ileso. Foi capaz de a combater através de uma austeridade imediata e de medidas de disciplina orçamental. Embora duramente atingidos pela crise, os países bálticos beneficiaram da vantagem de terem um baixo nível de dívida pública, que lhes proporcionou uma maior flexibilidade em relação aos empréstimos externos. Este é um ponto importante a recordar, tendo em mente que o rácio da dívida pública da Estónia em relação ao PIB é de 7,2%, bem abaixo do valor de referência de 60%. Penso que é altura de aprendermos as lições da crise europeia e da determinação da Estónia e de encontrarmos com êxito o meio-termo entre ambição e prudência. No entanto, como parte deste processo, não devemos ignorar o aspecto social da migração para o euro. A experiência dos Estados que a ele aderiram anteriormente evidencia os grandes riscos em termos de aumentos dos preços. É por isso que espero que as autoridades estónias sejam capazes de aplicar políticas orçamentais equilibradas para que os seus cidadãos não sejam obrigados a grandes sacrifícios. Neste aspecto, o senhor relator Edward Scicluna faz muito bem em chamar a atenção para o risco da inflação. Por último mas não menos importante, a transição da Estónia para o euro tem igualmente um aspecto simbólico. Pode servir de modelo para países da Europa Oriental cujo entusiasmo diminuiu com a crise, juntamente com as suas hipóteses reais de cumprirem os prazos para a adopção do euro. Olle Schmidt (SV) Senhora Presidente, gostaria de dirigir uma nota pessoal de elogio à Estónia. A Europa e o euro enfrentam actualmente problemas graves. Tempos difíceis separam o trigo do joio. Aqui podemos ver a diferença entre aqueles que acreditam realmente na Europa e querem contribuir para uma UE mais forte, como a Estónia, e aqueles que se mantêm nervosamente nas linhas laterais para ver como é que as coisas evoluem, como o meu país natal, a Suécia, o país natal da Senhora Presidente, o Reino Unido e a Dinamarca. Imaginemos por um momento que os pais fundadores da UE tinham mantido a mesma atitude expectante quando tudo começou: onde estaria hoje a Europa? É em momentos de crise que a UE desenvolve e demonstra a sua força para se tornar uma Europa mais unida e mais forte. O euro é o símbolo mais visível de uma Europa unida. Todo o mérito é da Estónia. Elena Băsescu (RO) Gostaria de começar por congratular a Estónia pelos esforços específicos que desenvolveu para cumprir os critérios de convergência, adoptando políticas prudentes. Será assim o 17.º país a adoptar o euro. Durante um período difícil para a economia europeia, em que houve uma especulação crescente relativamente ao abandono da zona euro por parte de alguns Estados-Membros, a Estónia está a demonstrar que está preparada para mudar para a moeda única. Este facto envia também um forte sinal em termos do possível alargamento da zona euro a leste. Os outros oito países que aparecem no relatório de convergência de 2010, entre os quais a Roménia, realizaram progressos desiguais no sentido da adopção da moeda única e, de momento, não cumprem todos os critérios para aderirem à zona euro. Por último, quero afirmar que qualquer Estado-Membro apenas deve adoptar o euro no momento em que estiver totalmente preparado para o fazer. Zigmantas Balčytis (LT) Gostaria também de felicitar o Governo da Estónia. Há uns anos, a Lituânia encontrava-se também na mesma situação, mas ao indicador da inflação faltava um décimo de um ponto percentual. De facto, todos os Estados têm o seu passado histórico particular. Temos uma estrutura económica distinta, decisões diferentes que foram tomadas por causa de certas questões do passado. O que torna a Estónia diferente é o facto de, provavelmente, ter havido menos decisões populistas no passado, uma política muito cautelosa do Banco Central e muitas outras coisas. Constitui realmente um exemplo para todos nós, especialmente os Estados bálticos, e dentro de poucos anos esperamos viver também o mesmo momento agradável. Uma vez mais, gostaria de congratular o actual deputado ao Parlamento Europeu e antigo Ministro das Finanças, que também contribuiu para este processo e gostaria de congratular todo o Governo da Estónia pela implementação efectivamente muito bem sucedida de certos princípios da união económica e monetária. Boa sorte. Graham Watson (EN) Senhora Presidente, o facto de o senhor deputado Brons, que interveio anteriormente no debate, ter soltado as suas palavras e depois ter saído rapidamente ilustra bem o interesse que ele e o seu partido realmente têm por este debate. O ponto interessante acerca da adesão da Estónia ao euro reside no facto de ela representar um voto de confiança na Estónia e um voto de confiança no euro. O euro tem sido alvo de muitas críticas, sobretudo e de forma previsível na imprensa anglo-saxónica. A realidade é que, sem o euro e sem a disciplina orçamental demonstrada por países como a Estónia, não haveria esperança para nenhum de nós. Milan Zver (SL) Suponho que nunca seria capaz de me perdoar se deixasse passar esta oportunidade sem felicitar os meus colegas da Estónia. Nas últimas duas décadas, a Estónia registou, em muitas áreas, um dos melhores historiais de qualquer país em transição. Recordemos, por exemplo, as excelentes reformas fiscais que instituiu. Numa fase muito inicial, logo no início da década de 1990, liberalizou o seu sistema económico de uma maneira que outros países em transição se mostraram incapazes de igualar. Estou convencido de que a Estónia será um pilar forte da zona euro, que agirá de uma maneira muito mais adequada do que muitos membros da zona euro e que dará o seu contributo para a estabilidade da nossa moeda comum. Olli Rehn Senhora Presidente, gostaria de agradecer aos senhores deputados o seu apoio. Permitam-me utilizar esta oportunidade para os informar das razões do apertado calendário para a aprovação do relatório de convergência a que o senhor relator Scicluna se referiu. A data limite para a avaliação depende da disponibilidade dos dados das previsões, a qual por sua vez depende da data da validação dos dados das finanças públicas pelo Eurostat. De facto, para dar mais tempo ao Parlamento Europeu, o Eurostat concordou em antecipar a validação dos dados orçamentais. Ainda assim, o processo de elaboração do relatório pela Comissão é muito apertado porque queremos garantir um produto de qualidade e comprimi-lo ainda mais não seria exequível sem comprometer a avaliação a nível geral da União de todos os Estados-Membros, sobretudo no que se refere aos procedimentos do défice excessivo e ao respeito global pelo Pacto de Estabilidade e Crescimento, que constitui o próprio alicerce da União Económica e Monetária. De facto, utilizaremos a mesma matéria-prima amanhã na Comissão quando tomarmos decisões sobre um total de 16 procedimentos por défice excessivo - 12 já existentes e quatro novos procedimentos por défice excessivo para os Estados-Membros da UE. Por isso, trata-se na verdade de um processo global a nível de toda a Europa que impõe algumas limitações ao trabalho da Comissão nesta matéria. Seja como for, congratulo-me com o vosso pragmatismo e posso adiantar que me reuni com membros da Comissão ECON no dia 13 de Abril para um diálogo prévio informal acerca das perspectivas de convergência da Estónia. Gostaria ainda de acrescentar que a Comissão está pronta a informar em qualquer altura o Parlamento acerca da situação económica e orçamental da Estónia. É evidente que a Estónia deve manter-se vigilante a fim de garantir a estabilidade das suas finanças públicas e desenvolvimento macroeconómico, e a Comissão monitorizará certamente de muito perto estes aspectos. Por último, conto ter a Estónia como aliada na persecução da disciplina orçamental através do exercício de pressão sobre os seus pares no Eurogrupo. Precisamos de aliados para esse efeito e conto com a Estónia nesse aspecto. Precisamos de trabalhar em conjunto a fim de assegurar a sustentabilidade das finanças públicas e, com isso, o crescimento sustentável e a criação de emprego na Europa. Creio que foi o senhor deputado Andrew Brons que se referiu à Estónia como perdendo supostamente a sua recém-conquistada independência e a sua liberdade. Talvez eu deva responder ao senhor deputado Brons dizendo que valeria a pena mencionar o raciocínio seguido pelo meu avô quando votou "sim" no referendo realizado na Finlândia acerca da adesão da Finlândia à UE, há uns 15 anos. Disse-me que passara cinco anos na linha da frente para defender o seu país a olhar para o Leste, mas que desde então olhara sempre para o Ocidente. Edward Scicluna Senhora Presidente, agradeço ao Senhor Comissário Olli Rehn a explicação que acaba de dar. Sei que é esse o calendário. O que me preocupa é que o papel do Parlamento não podia ser visto como banalizador, e tenho a certeza de que a Comissão teve isso em consideração. Para concluir, gostaria de agradecer aos meus colegas relatores-sombra os seus conselhos úteis e alterações construtivas, os quais tiveram todo o meu apoio e foram tidos em conta no relatório. Gostaria de fazer uma referência especial ao meu colega deputado Ivar Padar, ex-Ministro das Finanças estónio, bem como ao actual Ministro, Jürgen Ligi, pelas explicações muito francas e abertas que me deram sempre que precisei da sua ajuda. Desejo boa sorte aos Estónios, que até este momento conseguiram demonstrar que os críticos não tinham razão. Convido-os agora a não mudarem de rumo e a manterem total vigilância sobre a sua economia, em especial sobre a competitividade desta, por forma a garantir que continuarão a ter êxito no futuro enquanto membros da zona euro. Recomendo, portanto, à Assembleia que aprove este relatório. A candidatura da Estónia merece o nosso apoio e eu espero que, quando o Parlamento votar na quarta-feira, uma maioria convincente dê aos Estónios o crédito que eles merecem e demonstre que a zona euro está bem viva. Presidente Está encerrado o debate. A votação terá lugar na quarta-feira, 16 de Junho de 2010. Declarações escritas (artigo 149.º) Ian Hudghton Senhor Presidente, nestes tempos de dificuldades económicas é fácil esquecer os progressos que a Europa conseguiu realizar nos últimos anos. Ainda há vinte anos a Estónia fazia parte da União Soviética; hoje está pronta para aderir à zona euro. Não devemos subestimar as dificuldades com que se debatem actualmente todos os países da Europa - os que aderiram e os que não aderiram à moeda única. A Estónia, contudo, enfrenta os desafios como uma nação independente no seio da UE e será, por conseguinte, um actor fundamental na procura das soluções. Aguardo ansiosamente a independência da Escócia e o momento em que o povo escocês terá também que desempenhar plenamente o seu papel no futuro da Europa. Kristiina Ojuland Agradeço ao relator, Edward Scicluna, por ter elaborado o relatório que apoia a adesão da Estónia à zona euro. Estou muito satisfeita porque os esforços da Estónia para dar cumprimento aos critérios de Maastricht foram devidamente reconhecidos, e espero que os colegas apoiem o relatório na votação de quarta-feira. A adopção do euro pela Estónia em 1 de Janeiro do próximo ano irá ocorrer num momento crucial para toda a zona euro. A crise económica e financeira global expôs aqueles Estados-Membros que sistematicamente contornaram os critérios comummente aprovados, comprometendo assim as economias dos demais Estados-Membros. Esta crise é extremamente instrutiva, e importa em particular que todos os Estados-Membros da zona euro e o Banco Central Europeu se empenhem em garantir o cumprimento integral dos critérios de Maastricht. No fundo, os critérios deixarão de ter sentido se se permitir que os Estados-Membros os contornem e andem à boleia à custa de outros. Apesar de ter sido criado um precedente, não podemos depender de pacotes de salvamento para compensar decisões de política económica e financeira tomadas de forma irresponsável pelos Estados-Membros. O Governo estónio teve de tomar várias decisões difíceis mas necessárias para estabilizar o orçamento nacional e travar o declínio económico. A adesão iminente da Estónia à zona euro é a prova de que a acção do Governo produziu os seus frutos. Espero que os outros Estados-Membros estejam igualmente prontos para adoptar medidas que garantam a estabilidade económica e financeira e a competitividade europeias, tomando em consideração as mudanças estruturais que estão a ocorrer na economia global. A adesão da Estónia à zona euro envia um sinal importante e tranquilizador e dá-nos motivos para acreditar que a moeda única, com a sua tendência recente para o declínio, irá estabilizar dentro em breve.

Обяснение на вот Писмени обяснения на вот Luís Paulo Alves Преди всичко, предложеният кандидат има политически опит, както и опит в областта на одита и финансите, въпреки че последният може би не е толкова задълбочен, колкото би ни се искало. Гласувам в подкрепа на кандидата, но считам, че трябва да се помисли повече за типа квалификации, които се изискват от членовете на Сметната палата. Sophie Auconie Подкрепям предложението за назначаване на Hans Gustaf Wessberg за член на Сметната палата, защото той има повече от 30-годишен професионален управленски опит на високо равнище в публични институции, както и в частни предприятия в Швеция. Голяма част от кариерата му в качеството на управител на организации, представляващи интересите на промишлеността в публичния живот, е посветена на подобряването на условията за частните предприятия в Швеция. Също така, той има богат опит в публичната служба в качеството на политик и държавен служител. Бил е генерален директор на Шведската служба за регистрация на дружества, която е независим държавен орган, а също така нееднократно е бил държавен секретар. Затова съм убедена, че той притежава необходимите качества за заемането на този пост. Mara Bizzotto Автобиографията, представена от H.G. Wessberg по повод кандидатурата му за член на Сметната палата, показва умения и опит, които със сигурност отговарят на техническите и научни стандарти за заемане на длъжността. По-специално, ангажираността на г-н Wessberg към проблемите на частния сектор го прави особено подходящ за осигуряването на баланс между законодателството на Европейския съюз и специфичните изисквания на европейския пазар и гражданите на Европа. Следователно гласувах в подкрепа на предложението за решение на Европейския парламент. Nessa Childers Гласувах "за" предложението на Швеция за назначаване на H.G. Wessberg за член на Сметната палата на мястото на Lars Heikensten. След изслушването на г-н Wessberg от комисията по бюджетен контрол на 24 май 2011 г. членовете на Европейския парламент изказаха висока оценка за неговия опит както в частния, така и в публичния сектор. След като бъде назначен, H.G. Wessberg ще заема длъжността до края на мандата на Швеция, т.е. до месец март 2012 г., след което може да бъде преизбран за още един мандат от шест години. Пожелавам му много успех в тази нова роля. Diogo Feio Пожелавам на г-н Wessberg много успех на важната длъжност, за която е избран, и съм убеден, че ще изпълнява новите си функции с пълна отдаденост и компетентност. Monika Flašíková Beňová Както се очакваше, изслушването на кандидата на Швеция за член на Сметната палата протече безпроблемно. Както пролича по-късно при гласуването, окончателният резултат беше в подкрепа на кандидата с малка разлика Той има опит от работата в различни министерства, както и в частния сектор. Освен това е работил в областта на отбраната, отговарял е за финанси и бюджети на високо равнище и е подкрепял членството на Швеция в Европейския съюз. David Martin Гласувах в подкрепа на предложението на Швеция за назначаване на H.G. Wessberg за член на Сметната палата. Г-н Wessberg ще заеме мястото на Lars Heikensten, който напусна, за да поеме длъжността изпълнителен директор на Нобеловата фондация. Г-н Wessberg ще поеме своите задължения, след като бъде официално назначен от Съвета на министрите в петък, 10 юни 2011 г. Nuno Melo Сметната палата е институция, която инспектира набирането и разходването на средства от Европейския съюз с цел да се удостовери тяхната законосъобразност и добро финансово управление. Сметната палата е напълно независима. В тази връзка критериите за способност и независимост трябва да са водещи при номинирането на нейните членове. Г-н Wessberg от Швеция представи своята автобиография, попълни писмен въпросник и беше изслушан от комисията по бюджетен контрол. Представените от него аргументи са достатъчно убедителни, за да може да бъде назначен за член на Сметната палата и да изпълнява задълженията си компетентно и независимо. Alexander Mirsky Европейският парламент, като взе предвид член 286, параграф 2 от Договора за функционирането на Европейския съюз, съгласно който Съветът се консултира с него (C7-0103/2011), като взе предвид, че на свое заседание на 24 май 2011 г. комисията по бюджетен контрол пристъпи към изслушването на предложения от Съвета кандидат за член на Сметната палата, като взе предвид член 108 от своя Правилник за дейността, като взе предвид доклада на комисията по бюджетен контрол, като има предвид, че H.G. Wessberg отговаря на условията, предвидени в член 286, параграф 1 от Договора за функционирането на Европейския съюз, изказва положително становище относно предложението за назначаване на H.G. Wessberg за член на Сметната палата; възлага на своя председател да предаде настоящото решение на Съвета и, за сведение, на Сметната палата, както и на другите институции на Европейския съюз и на институциите на държавите-членки за одит. Гласувах "против", защото смятам, че за предлаганата длъжност може да бъде намерен по-подходящ от професионална гледна точка човек Maria do Céu Patrão Neves Гласувах в подкрепа на доклада, с който г-н Wessberg се предлага за член на Сметната палата. Решението ми се основава на цялостната информация, предоставена във връзка с кандидатурата му, включително отговорите на въпросника за кандидати за членове на Сметната палата, приложени към доклада, защото те свидетелстват за изпълнение на критериите, заложени в член 286, параграф 1 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС), и на изискването членовете на Сметната палата да бъдат напълно независими. По тази причина приветствам кандидатурата на г-н Wessberg. Licia Ronzulli Гласувах "за" доклада, защото считам, че Съдебната палата ще има полза от опита на г-н Wessberg в областта на финансовото управление на институции. Кандидатът отговаря на условията, които се съдържат в член 286, параграф 1 от Договора за функционирането на Европейския съюз, а автобиографията му показва, че е заемал редица високопоставени длъжности в областта на финансовото управление и бюджетния контрол в обществени институции и частни предприятия. Отговорите на кандидата на въпросите показват неговия сериозен подход и мотивация. Catherine Stihler За мен беше удоволствие да подкрепя шведския кандидат за член на Сметната палата. Luís Paulo Alves Имайки предвид, че обвиненията са отправени през 2004 г., тоест преди г-жа Hankiss да стане член на Парламента, гласувам в подкрепа на предложението за снемане на парламентарния й имунитет. Mara Bizzotto Подкрепям предложението на докладчика за снемане имунитета на г-жа Hankiss във връзка с разисквания случай. Текущото дело срещу нея е за инцидент от началото на 2004 г., когато тя все още не е била член на Европейския парламент. Следователно процедурните правила относно парламентарните привилегии и имунитети не са приложими и снемането на имунитета й е в съответствие с правилата на Парламента в областта на институционалните и правните въпроси. Monika Flašíková Beňová Централният районен съд на Буда, Будапеща, се обръща с искане към Европейския парламент да снеме имунитета на своя член Ágnes Hankiss във връзка с възобновяване на наказателно производство. Ágnes Hankiss е обвинена от частен тъжител за предполагаемо престъпление клевета, извършено публично, и по-специално оклеветяване на паметта на починал човек, бащата на тъжителя. Въз основа на посочените факти и в съответствие с Правилника за дейността на комисията по правни въпроси считам за подходящо в този случай да бъде направено предложение за снемане на имунитета. Bruno Gollnisch Г-жа Wallis твърди, че Европейският парламент винаги прилага еднакви принципи при снемането на имунитета на своите членове. Това е цинична лъжа. В моя случай през 2010 г. Съдът на Европейския съюз постанови, че Парламентът е нарушил правата ми на член на Европейския парламент - същото нарушение е извършено отново миналия месец на същото основание! Твърдението й, че следва да бъде снет имунитетът на член на Европейския парламент, защото коментарите, заради които той или тя е обект на критика, не попадат в обхвата на неговата или нейната парламентарна дейност, е абсолютно безсмислено от правна гледна точка. Ако случаят беше такъв, нямаше да има възможност за предприемане на правни действия. Това е основата на настоящия член 8. По дефиниция член 9 се отнася до дейностите извън обхвата на Парламента. Сега Парламентът взема решение да запази или снеме имунитет на произволен принцип: в един случай снема имунитет за изразяване на политическо мнение, а в друг случай не го прави, когато става дума за подозрение за укриване на данъци и това се приема за пример на fumus persecutionis. Тъй като държа на свободата на словото повече от псевдодемократите в този Парламент, аз системно ще отказвам да подкрепя снемането на имунитета на мой колега, от която и да е политическа група, за това, че изразява своето мнение, независимо колко то се различава от моето собствено мнение. Juozas Imbrasas Компетентната комисия предлага (единодушно) снемането на парламентарния имунитет, тъй като Централният районен съд на Буда, Будапеща, е поискал Европейският парламент да снеме имунитета на своя член, Ágnes Hankiss, във връзка с възобновяване на наказателното преследване, разпоредено с решение на Върховния съд на Република Унгария, прието на 12 ноември 2009 г. Ágnes Hankiss е обвинена от частен тъжител за предполагаемо престъпление клевета, извършено публично (член 179 от унгарския наказателен кодекс), и по-специално оклеветяване на паметта на починал човек, бащата на тъжителя, съгласно член 181 от унгарския наказателен кодекс, в резултат на изявление, направено по време на излъчване на програмата "Péntek 8 mondatvadász" на 23 януари 2004 г. На 12 ноември 2009 г. Върховният съд се произнесе, че действително е налице нарушение на материалните разпоредби на наказателното право и нареди производството да се възобнови и проведе от Централния районен съд на Буда. Съдът трябва да проведе това възобновено производство, като вземе предвид съображенията, посочени в решението на Върховния съд. Централният районен съд на Буда образува новото производство на 31 март 2010 г. На същия ден производството е спряно на основание факта, че Ágnes Hankiss се ползва с парламентарен имунитет като член на Европейския парламент. Съответното искане за снемане на имунитета е отправено от Съда на 6 юли 2010 г. David Martin Гласувах в подкрепа на снемането на парламентарния имунитет на Ágnes Hankiss, която е обвинена в клевета. Имунитетът на г-жа Hankiss беше снет, тъй като става въпрос за събития от 2004 г., преди тя да бъде избрана за член на Европейския парламент (през месец юли 2009 г.), и също защото случаят не попада в обхвата на нейните политически дейности като член на Европейския парламент. Jean-Luc Mélenchon Обикновените наказателни производства не попадат в обхвата на парламентарния имунитет. Ágnes Hankiss може да бъде съдена, без да се поставят под въпрос нейните парламентарни дейности. Гласувах "за" снемането на нейния имунитет. Alexander Mirsky Тъй като Ágnes Hankiss е обвинена за извършването на предполагаемо престъпление клевета съгласно член 181 от унгарския наказателен кодекс, в резултат на изявление, направено по време на програма, излъчена на 23 януари 2004 г., гласувах в подкрепа на предложението. Maria do Céu Patrão Neves На заседание, проведено на 6 септември 2010 г., председателят обяви, че е получил писмо, изпратено от Централния районен съд на Будапеща на 6 юли 2010 г с искане за снемане на парламентарния имунитет на г-жа Hankiss, съгласно член 6, параграф 2 от Правилника за дейността. Председателят препрати искането на комисията по правни въпроси, в съответствие с цитирания Правилник. В доклада на комисията по правни въпроси, който беше приет единодушно, се съдържа заключението, че разглежданият случай не попада в обхвата на политическите дейности на г-жа Hankiss като член на Парламента. Случаят, напротив, е свързан с изявление, направено през 2004 г., много преди тя да бъде избрана за член на Парламента. Също така, докладчикът не намира доказателства за fumus persecutionis, т.е. достатъчно сериозни и точни подозрения, че делото е било заведено с намерението да се причини политическа вреда на члена на Европейския парламент. Следователно подкрепям предложението на комисията по правни въпроси и гласувам в подкрепа на снемането на парламентарния имунитет на г-жа Hankiss. Aldo Patriciello На 6 юли 2010 г. Централният районен съд на Буда изпрати искане за снемане на имунитета на Ágnes Hankiss във връзка с възобновяване на наказателното производство, разпоредено с решение на Върховния съд на Република Унгария от 2009 г. На 23 януари 2004 т., след изявление, направено по време на програма, г-жа Hankiss е обвинена за предполагаемо престъпление клевета, извършено публично, и по-специално оклеветяване на паметта на починал човек. При разглеждане на делото на втора инстанция на 25 март 2009 г. Градският съд на Будапеща снема обвиненията срещу г-жа Hankiss, но на 12 ноември 2009 г. Върховният съд на Република Унгария разпорежда производството да се възобнови и проведе от Централния районен съд на Буда. Новото производство е образувано на 31 март 2010 г. и е спряно на същия ден, поради факта, че г-жа Hankiss се ползва с парламентарен имунитет. По тези причини и тъй като случаят не попада в обхвата на политическите дейности на г-жа Hankiss като член на Парламента, тъй като засяга изявление, направено дълго преди тя да бъде избрана за член на Парламента, гласувам "за" снемането на парламентарния й имунитет. Raül Romeva i Rueda Гласувах в подкрепа на предложението. Случаят се отнася до твърдение за извършване на престъплението клевета, което не попада в обхвата на политическите дейности на г-жа Hankiss като член на Европейския парламент, а засяга изявление, направено през 2004 г., преди тя да бъде избрана за член на Европейския парламент. В допълнение, докладчикът не открива доказателства за fumus persecutionis. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на този доклад, тъй като той е в унисон с целите на Комисията за опростяване на действащото законодателство с оглед на създаването на подобрена и по-ясна законова среда за бизнеса, най-вече по отношение на опростяване на митническите формалности, извършвани от вносителите на текстилни продукти. Roberta Angelilli Регламент (ЕО) № 1541/98 и Регламент (ЕИО) № 3030/93, които първоначално бяха приети, за да се осигури прилагането на мерките на търговската политика в текстилния сектор, вече са се превърнали в остарели инструменти, които ограничават свободния пазар и не са достатъчно пригодени към промените в новата регулаторна среда. До неотдавна бяха в сила количествени ограничения върху вноса на стоки с произход от държави-членки на Световната търговска организация (СТО), наред със специални разпоредби относно предпазните мерки във връзка с текстилни продукти от Китайската народна република. Тези ограничения бяха премахнати с изтичането на споразумението на СТО през 2005 г., като същото се случи и с разпоредбите за Китай през 2008 г. Следователно единственият ефективен метод за предотвратяване на деформирането на пазара и за по-нататъшен контрол върху вноса на текстилни изделия е все още прилагането спрямо тези вносни продукти на процедури за проверка, при които се изисква да се посочи страната на произход. Всъщност изискване за такова посочване се съдържа в предложението за регламент относно обозначението за произход "произведено в", което беше прието в тази пленарна зала на 21 октомври 2010 г. и с което се въвежда механизъм за контрол и се цели опростяване на действащото законодателство с оглед на създаването на подобрена и по-ясна законодателна рамка за бизнеса и за защита на потребителите. Zigmantas Balčytis Гласувах в подкрепа на този документ за отмяна на Регламент (ЕО) № 1541/98 на Съвета относно доказателствата за произход на някои текстилни продукти, включени в раздел XI на Комбинираната номенклатура и пуснати в свободно обръщение в Общността, както и относно условията за приемане на тези доказателства, и за изменение на Регламент (ЕИО) № 3030/93 на Съвета относно общите правила за внос на някои текстилни продукти с произход от трети страни. През 2005 г. Световната търговска организация отмени ограниченията върху вноса на продукти с произход от държавите-членки и Европейският съюз също трябва да опрости действащото законодателство с оглед на създаването на подобрена и по-ясна законова среда за бизнеса, най-вече по отношение на опростяване на митническите формалности, извършвани от вносителите на определени текстилни продукти, допуснати за свободно обръщение в Общността. Считам, че със споменатите изменения ще се гарантира еднообразието на правилата за внос и ще се уеднаквят правилата за внос на текстилни продукти с тези за други промишлени стоки, които следва да подобрят цялостната последователност на законодателната среда в тази област. Слави Бинев в писмена форма. - Уважаеми колеги, подкрепих докладът на Zahradil, защото смятам, че Регламент (ЕО) № 1541/98 на Съвета относно доказателствата за произход на някои текстилни продукти е изпълнил предназначението си. Регламента на Съвета от 1998г. въведе инструменти за контрол на вноса на текстилни продукти, с които беше възможно изпълнението на Споразумението на СТО. С изтичането на Споразумението на СТО през 2005г. и на специалните предпазни мерки през 2008г, регламента на Съвета изпълни предназначението си, а приложените от него мерки за ограничение на вноса могат да се управляват с други инструменти. Mara Bizzotto Макар че отмяната на тези регламенти вероятно изглежда положителна и желана стъпка от гледна точка на опростяването на законодателството, от друга страна, тя би означавала лишаване на нашата текстилна промишленост от все още валидни форми на защита срещу нелоялната конкуренция на страни като Китай. Аргументите на докладчика, че бъдещото законодателство относно отбелязването на произхода с обозначението "произведено в" и новите споразумения на Световната търговска организация скоро ще се окажат добро решение на проблема със защитата на промишлеността ни, не звучат убедително - все още очакваме отговора на Съвета относно обозначението за произход, но той изглежда няма никакво намерение да одобри регламента, който Парламентът прие миналата есен с огромно мнозинство. Определено изглежда по-разумно да се изчака появата на ясна законодателна рамка, регламентираща бъдещия внос на някои текстилни продукти от Далечния изток, преди да започнем да отменяме старите закони. Затова гласувах против този доклад. Vilija Blinkevičiūt Гласувах в подкрепа на този доклад, тъй като основната му цел е да се отмени действащия в момента регламент на ЕС, като се определят допълнителни изисквания за доказване на произхода на текстилните продукти, внасяни в ЕС, и по този начин се опрости действащото законодателство и се създаде подобрена и по-ясна законова среда за бизнеса. До отмяната от страна на Световната търговска организация (СТО) на ограниченията върху вноса на текстилни продукти от Китай през 2008 г. ЕС действително се нуждаеше от законодателен инструмент за регулиране на търговията с трети страни и за защита на вътрешния пазар на ЕС и на неговите производители. Сега обаче тези сложни административни процедури вече не са пропорционални, особено като се има предвид, че с друг регламент на ЕС се налага задължението да се посочва страната на произход на даден продукт в митническите документи преди той да бъде допуснат за свободно обръщение на пазара на ЕС и че в момента се засилва и защитата на потребителите в ЕС, като се увеличава количеството на информацията, предоставяна на потребителите. Maria Da Graça Carvalho Подкрепям отмяната на регламента на Съвета относно доказателствата за произход на някои текстилни продукти, тъй като считам, че трябва да се положат усилия за опростяване на съществуващото законодателство, за да се създаде по-ясна законова среда за бизнеса. Трябва да добавя обаче, че според мен е важно да се поддържат алтернативни механизми за контролиране на вноса на такива продукти в ЕС, за да се избегне срив на пазара, причинен от нарастване на този внос. Mário David По природа съм човек, който поддържа намаляването на бюрокрацията и опростяването на административните процедури. Когато става въпрос за премахване на анахронизми, подкрепата ми е безрезервна. Така е и тук. На практика наличието на излишни административни тежести, какъвто беше случаят с доказателствата за произход на някои текстилни продукти, при положение че няма количествени ограничения върху вноса на тези продукти в Европа или че е необходимо да се представи разрешение за внос, само възпрепятства лесното осъществяване на международната търговия, към което се стремим. От друга страна, макар че това не е пряко свързано с тази мярка, бих искал да наблегна и на голямото значение на поддържането на статуквото от гледна точка на настоящите правила на Световната търговска организация (СТО), особено що се отнася до световния пазар на текстилни изделия и облекло, и по-специално до промените в правилата за внос на текстилни продукти и облекла в ЕС в момент на драстичен икономически спад в различни държави-членки. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на този доклад, защото считам, че предложението на Комисията допринася за намаляване на прекомерната административна тежест и на допълнителните разходи на предприятията чрез подобряване на еднообразието на правилата за внос на някои текстилни продукти. Diogo Feio С отмяната на Регламент (ЕО) № 1541/98 на Съвета се цели премахване на тежкото за вносителите изискване да представят доказателства за произход за някои продукти. Тъй като тези продукти могат да се внасят свободно, очевидно не е нужно да се доказва техният произход, но все още има някои съмнения относно тази облекчаваща мярка. Не мога да не наблегна на необходимостта да се осигури качеството на продуктите, които се продават в Европа, както и да се гарантира безопасността на тези, които ги използват. Освен обикновеното познаване на произхода на текстилните продукти, произведени извън Съюза, от съществено значение е да се гарантира съблюдаването на европейските стандарти и да не се допуска проникването и продажбата на суровини и преработени стоки в Съюза, без да са изпълнени минималните условия. Считам също, че по-важно от установяването на вида на продуктите, използвани при производството на текстилни стоки е да се прецени дали те са в съответствие с правилата на конкуренцията и дали се зачита достойнството и правата на работниците, тъй като се увеличават случаите, в които те се нарушават. Това води до неприемливи последици за самите работници и за жизнеспособността на европейския текстилен сектор, по-специално в Португалия, който е принуден да се конкурира с производители, които системно не съблюдават тези правила и права. José Manuel Fernandes Този доклад засяга предложение за регламент на Парламента и на Съвета за отмяна на Регламент (ЕО) № 1541/98 на Съвета относно доказателствата за произход на някои текстилни продукти, както и относно условията за приемане на тези доказателства, и за изменение на Регламент (ЕИО) № 3030/93 относно общите правила за внос на някои текстилни продукти с произход от трети страни. Въведените сега промени в регулаторната среда дават възможност за подобряване на мерките на търговската политика, особено след увеличението на вноса от Китайската народна република, чрез въвеждане на инструменти за контрол на вноса на текстилни продукти от трети страни. Гласувах в подкрепа на този доклад, защото, като се подобри значително предоставяната на потребителите информация, с него ще се даде възможност на всички граждани от държавите-членки да правят информиран и отговорен избор, както и да изразяват предпочитанията си към продукти, произведени в ЕС. João Ferreira С предложението на Комисията, което се приема с този доклад, се цели опростяването на митническите формалности, извършвани от вносителите на определени текстилни продукти, допуснати за свободно обръщение в Съюза. За тази цел в него се предлага отмяна на условията за приемане на доказателства за произход за някои текстилни материали и изделия от текстил с произход от трети страни. Списъкът на попадащите в обхвата му продукти е дълъг и включва: коприна; вълна; памук; други растителни текстилни влакна; синтетични или изкуствени нишки; филц и нетъкани материи; килими и други текстилни подови настилки; специални тъкани, дантели, тапицерия и бродерия; трикотажни или плетени изделия; както и изделия за облекло и допълнения за облекло. Последиците от либерализирането на международната търговия с текстилни материали чрез премахването на количествените ограничения върху вноса и на специалните разпоредби относно предпазните мерки са твърде добре познати в страни като Португалия. С това предложение, което е в съответствие с предишни мерки, се цели още по-голямо улесняване на големите европейски вносители, които са основните му бенефициери, тъй като те ще получат достъп до суровини и готова продукция с ниска себестойност, като същевременно се жертва националната промишленост и хиляди работни места. Въпреки че вече е предмет на резолюции на Парламента, последната от които беше през 2010 г., старото искане да се отбелязва страната на произход и да се предоставя информация относно произхода на различните стоки беше отложено, за което съжаляваме. Ilda Figueiredo С този доклад се приема предложението на Комисията да се опростят митническите формалности, извършвани от вносителите на определени текстилни продукти, допуснати за свободно обръщение в Европейския съюз. Ето защо в него се предлага да се отменят условията за приемане на доказателства за произход на някои текстилни материали и изделия от текстил с произход от трети страни. Списъкът на попадащите в обхвата му продукти е дълъг и включва: коприна; вълна; памук; други растителни текстилни влакна; синтетични или изкуствени нишки; филц и нетъкани материи; килими и други текстилни подови настилки; специални тъкани, дантели, тапицерия и бродерия; трикотажни или плетени изделия; изделия за облекло и допълнения за облекло. Последиците от либерализирането на международната търговия с текстилни материали чрез премахването на количествените ограничения върху вноса и на специалните разпоредби относно предпазните мерки са много добре известни в страни като Португалия. С това предложение, което е в съответствие с предишни мерки, се цели още по-голямо улесняване на големите европейски вносители, които са основните му бенефициери, тъй като те ще получат достъп до суровини и готова продукция с ниска себестойност, като същевременно се жертва националната промишленост и хиляди работни места. Въпреки, че вече е предмет на резолюции на Парламента, последната от които беше през 2010 г., старото искане да се отбелязва държавата на произход и да се предоставя информация относно произхода на различните стоки беше отложено, за което съжаляваме. Monika Flašíková Beňová Комисията се стреми, наред с другото, да подкрепя уеднаквяването на правилата за внос, като хармонизира правилата за внос на текстилни материали с правилата за внос на други промишлени продукти. По този начин би трябвало да се подобри цялостното сближаване на законодателната среда в тази област. Правният инструмент, който трябва да бъде отменен, се отнася до условията за приемане на доказателства за произход за някои текстилни материали и изделия от текстил с произход от трети страни. Според мен целта трябва да бъде да се прилагат мерки на търговската политика, които ще спомогнат за предотвратяване на изкривяване на пазара, причинено от драстично увеличение на вноса от трети страни, като например Китай. Juozas Imbrasas Подкрепих този документ, защото предложението на Комисията за отмяна на Регламент (ЕО) № 1541/98 на Съвета и за изменение на Регламент (ЕИО) № 3030/93 се определя от политическия ангажимент на Европейския съюз за опростяване на действащото законодателство с оглед на създаването на подобрена и по-ясна законова среда за бизнеса, най-вече по отношение на опростяване на митническите формалности, извършвани от вносителите на определени текстилни продукти, допуснати за свободно обращение в Общността, които попадат в обхвата на раздел XI на Комбинираната номенклатура. Комисията също така има за цел подобряване на еднообразието на правилата за внос посредством уеднаквяване на правилата за внос на текстилни продукти с тези за други промишлени стоки, които следва да подобрят цялостната последователност на законодателната среда в тази област. Становището на Комисията е, че твърде ограничените мерки на търговската политика в текстилния сектор, прилагани от Съюза, могат да се управляват, без да се налага прекомерна тежест за представяне на доказателство за произход за целия внос. Това спомага и за предотвратяване на проблема с нарушаването на пазара, който би бил причинен от едно внезапно увеличение на вноса на такива текстилни продукти към пазара на ЕС, ако разрешените квоти не се спазваха. David Martin Гласувах в подкрепа на този доклад, който се определя от политическия ангажимент на Европейския съюз за опростяване на действащото законодателство с оглед на създаването на подобрена и по-ясна законова среда за бизнеса, най-вече по отношение на опростяване на митническите формалности, извършвани от вносителите на определени текстилни продукти, допуснати за свободно обращение в ЕС. Clemente Mastella Решително подкрепихме този доклад с оглед на политическия ангажимент на ЕС за опростяване на действащото законодателство. Целта ни е да създадем подобрена и по-ясна законова среда за бизнеса. Мерките на европейската търговската политика в текстилния сектор могат да се управляват, без да се налага прекомерна тежест за представяне на доказателство за произход за целия внос. За да продължи контролът на вноса на текстилни продукти, които все още са предмет на съществуващите количествени ограничения и с произход от страни, които все още не са членки на Световната търговска организация, сега ЕС ще разчита на разрешения за внос. Междувременно, по отношение на категориите продукти, включени в раздел XI на Комбинираната номенклатура, които не подлежат на количествени ограничения за внос и са допуснати за свободно обращение в ЕС, се прилага система за последващ статистически надзор с цел наблюдение на тяхното въздействие върху пазара на ЕС. Бихме искали да подчертаем също, че в допълнение към гореспоменатите механизми за контрол за внос, от 2010 г. е задължително посочването на държавата на произход на някои продукти, внасяни от трети страни, така че потребителите да са по-добре информирани за произхода им. Сега трябва да се стремим към подобряване на еднообразието на правилата за внос посредством уеднаквяване на правилата за внос на текстилни продукти с тези за други промишлени стоки, които следва да подобрят цялостната последователност на законодателната среда в тази област. Nuno Melo Резултатът от гласуването е израз на схващането, че обозначението "произведено в" е от съществено значение за прозрачността на пазара и за разяснителната дейност сред потребителите относно произхода на продуктите, които ползват. Необходимо е да се укрепи икономиката на Европейския съюз, като се повиши конкурентоспособността на промишлеността му в световната икономика. Лоялната конкуренция ще бъде възможна само ако световната икономика функционира съгласно ясни правила за производителите и вносителите, като същевременно се вземат предвид общите социални и екологични норми. Целта на това предложение е кодификацията на съществуващите законови текстове относно обозначенията или маркировките, идентифициращи партидата, към която принадлежи даден хранителен продукт. За съжаление обаче, все още не е възможно да се проследи пътят на продукта от източника му. Alexander Mirsky Тъй като докладът засяга предложение на Комисията, с което се цели опростяване на действащото законодателство с оглед на създаването на подобрена и по-ясна законова среда за бизнеса, най-вече по отношение на опростяване на митническите формалности, извършвани от вносителите на текстилни продукти, аз гласувах в негова подкрепа. Claudio Morganti Гласувах против този доклад, защото той почива на необосновани предварителни условия и неясни допускания за бъдещето. От една страна, в него се твърди, че доказателството за произход е безполезно, тъй като се заявява, че Европейският съюз може да се предпази въз основа на система за последващ статистически митнически надзор. В него обаче не се споменава например, че "актуализираният Митнически кодекс на Общността" съвсем не функционира пълноценно и че в него все още има очевидни пропуски, особено по отношение на пълната компютъризация на системата, която е много необходима мярка. Същевременно в доклада изрично се споменава, че прилагането на доклада Muscardini относно посочването на произхода чрез "Произведено в" - който, между другото, ние силно подкрепихме - ще послужи за защита на обозначението за произход. Е, радвам се, че докладчикът е толкова уверен в това, но към настоящия момент не съществува регламент относно обозначаването на произхода и в действителност не знаем дали, кога и как ще бъде приет той. Така че по същество считам, че този доклад е опасен скок в празното пространство, както обикновено със сериозни последици за текстилната промишленост, която Европейският съюз продължава да третира зле при наличие на всеобщо безразличие. Cristiana Muscardini С приемането на предложението на г-н Zahradil се възобнови дебата за значението на обозначението на произхода на продукти от трети страни като мярка, насочена към прилагането на търговска политика, с която могат да се предотвратят смущенията на пазара поради нарастването на чуждестранния внос и да се реши проблемът със сложната законодателна среда, която понастоящем затруднява развитието на малките и средните предприятия. Ето защо подкрепям регламент, с който да се подобри еднообразието на правилата за внос на текстилни продукти в Европа посредством уеднаквяването им с тези за други промишлени стоки. Трябва да имаме предвид обаче, че дори да използваме механизмите за предварителен и последващ контрол при оценката на въздействието на вноса от трети страни върху европейския пазар, Европейският съюз все още не е успял да приеме механизъм за контрол, основаващ се на безпристрастна и важна за потребителите информация, каквато е тази, която те получават от обозначението на произхода. Надявам се, че и Съветът бързо ще стигне до положително заключение относно решителните стъпки, предприети от Парламента в посока към гарантиране на проследяемостта и адекватната информация за продуктите. С тези мерки ще се гарантира както правилното, надеждно запознаване на хората със стоките на пазара, така и по-доброто осъзнаване от тяхна страна на уникалността на европейското производство. Maria do Céu Patrão Neves Гласувах в подкрепа на доклада относно предложението за регламент на Парламента и на Съвета за отмяна на Регламент (ЕО) № 1541/98 на Съвета относно доказателствата за произход на някои текстилни продукти, включени в раздел ХI от Комбинираната номенклатура и пуснати в свободно обращение в Общността, както и относно условията за приемане на тези доказателства, и за изменение на Регламент (ЕИО) № 3030/93 относно общите правила за внос на някои текстилни продукти с произход от трети страни. Гласувах "за" с резерви, но го направих, защото като цяло той е положителен и съответства на политическия ангажимент на ЕС за опростяване на действащото законодателство с оглед на създаването на подобрена и по-ясна законова среда за бизнеса, най-вече по отношение на опростяване на митническите формалности, съблюдавани от вносителите на определени текстилни продукти, допуснати за свободно обращение в Съюза, и с цел подобряване на еднообразието на правилата за внос посредством уеднаквяване на правилата за внос на текстилни продукти с тези за други промишлени стоки, които следва да подобрят цялостната последователност на законодателната среда в тази област. Aldo Patriciello С предложението на Комисията за отмяна на Регламент (ЕО) № 1541/98 на Съвета относно доказателствата за произход на някои текстилни продукти и за изменение на Регламент (ЕИО) № 3030/93 относно общите правила за внос на някои текстилни продукти с произход от трети страни се цели опростяване на действащото законодателство с оглед на създаването на подобрена и по-ясна законова среда за бизнеса, най-вече по отношение на опростяване на митническите формалности, извършвани от вносителите на определени текстилни продукти, допуснати за свободно обращение в Общността. Изискванията за представяне на доказателства за произход на текстилните продукти бяха въведени, за да се гарантира правилното прилагане на мерките за ограничаване на вноса, така че да се избегне срив на пазара, причинен от вноса от Китайската народна република. Въздействието и броят на мерките, прилагани от Европейския съюз спрямо вноса на тези продукти, постепенно намаляха през последните години. Всъщност бяха създадени специални разпоредби относно предпазните мерки за внос на текстил и облекло с произход от Китайската народна република, а количествените ограничения върху вноса от страни, членки на Световната търговска организация, бяха отстранени. Поради горепосочените причини гласувах в подкрепа на доклада. Phil Prendergast Изказвал съм се по този въпрос преди и гласувам в подкрепа на този доклад, защото считам, че гражданите на ЕС имат правото да знаят какъв е съставът на дрехите, които купуват. С този регламент ще се даде възможност на потребителите да избягват закупуването на продукти, съдържащи нетекстилни съставки от животински произход, било то поради здравни, етични или други съображения. Например съгласно този регламент на украшенията на яките ще се поставя ясен етикет, отделно от останалото облекло, с което се дава възможност на потребителите да направят информиран избор относно дрехите, които купуват. По-специално, страдащите от алергии ще спечелят от това предложение, тъй като кожухарските изделия са потенциално опасни за здравето им и при липса на правилно етикетиране те могат да закупят продукт, съдържащ такива текстилни материали, без да съзнават, че е така. Paulo Rangel Целта на Регламент (ЕО) № 1541/98 беше да се въведат изисквания за представяне на доказателства за произход на някои текстилни продукти с произход от трети страни, спрямо чийто внос се прилагаха количествени ограничения. Поради настъпилите междувременно промени, по-специално в резултат на Споразумението за текстила и облеклото на Световната търговска организация (СТО) от 2005 г., премахването на първото доказателство за произход на продуктите изглеждаше оправдано, поради което гласувах за отмяната на този регламент. Като цяло, с него се цели да се намалят тежестите върху продуктите при внасянето им в ЕС, без да се жертват интересите на купувачите, поради което е важно да се поддържат алтернативни механизми за следене на вноса на такива продукти в ЕС. Crescenzio Rivellini Бих искал да поздравя г-н Zahradil за отлично свършената работа. Твърде ограничените мерки на търговската политика в текстилния сектор, прилагани от ЕС, могат да се управляват, без да се налага прекомерна тежест за представяне на доказателство за произход за целия внос. Мерките за контрол на вноса на текстилните продукти обаче трябва да се запазят. Всъщност, за да продължи контрола на вноса на текстилни продукти, които все още са предмет на съществуващите количествени ограничения и с произход от Беларус и Северна Корея, които все още не са членки на СТО, в момента ЕС разчита на разрешения за внос. Това допринася за предотвратяване на проблема с нарушаването на пазара, който би бил причинен от едно внезапно увеличение на вноса на дадени текстилни продукти към пазара на ЕС, ако разрешените квоти не се спазваха. Освен това по отношение на категориите продукти, които не подлежат на количествени ограничения за внос и са допуснати за свободно обращение в ЕС, се прилага система за последващ статистически надзор с цел наблюдение на тяхното въздействие върху пазара на ЕС. Бих искал да отбележа също така, че Европейският парламент прие през 2010 г. на първо четене доклада на г-жа Muscardini относно посочването на държавата на произход на някои продукти, внасяни от трети страни ("произведено в"), който също се отнася до текстил и облекло. Raül Romeva i Rueda Подкрепих доклада. В рамките на подобрения подход към законотворчеството Комисията предлага да се отмени регламента на Съвета от 1998 г., съгласно който вносителите трябва да представят доказателства за произход на текстилни материали и облекла при митническите процедури в ЕС. Регламентът имаше стойност, докато съществуваха количествените ограничения върху текстила и облеклото по силата на Споразумението на СТО за текстила и облеклото. Това споразумение беше прекратено през 2005 г. Към 2008 г. беше изтекло Споразумението за текстила и облеклото между ЕС и Китай, както и всички други системи за надзор на вноса на текстил и облекло от Китай. Вносът на текстил и облекло от Беларус и Северна Корея, никоя от които не е членка на СТО, все още е обект на количествени ограничения. Все още е в сила системата с разрешенията за внос, за да се контролира вносът на такива продукти, който обаче не създава проблеми във връзка с функционирането на пазара на ЕС. Счита се, че тази система е достатъчна. Като цяло, Парламентът препоръчва нов режим на етикетиране с "произведено в", който понастоящем е "спяща красавица", след приключването на първото четене през 2010 г. Такъв режим би осигурил много по-добри възможности за контрол - както и информация за потребителите - от старите регламенти относно доказателствата за произход. Licia Ronzulli Гласувах в подкрепа на този доклад, защото приемам духа, на който той се основава: да се опрости и хармонизира законодателството на ЕС относно вноса на текстилните продукти, за да се улесни търговията с трети страни. Всъщност считам, че ограничените мерки на търговската политика в текстилния сектор, прилагани от ЕС, могат да се управляват, без да се налага прекомерна тежест за представяне на доказателство за произход за целия внос. Освен това разрешенията за внос, системите за последващ статистически надзор и изискванията за единни административни документи вече гарантират ефективния контрол върху вноса в Съюза. Но за да бъде завършена картината, с нетърпение очаквам момента, когато докладът на г-жа Muscardini изцяло ще влезе в сила, защото той ще осигури възможност за по-доброто информиране на европейските потребители относно произхода на продуктите, включително на текстилните изделия, внасяни от трети страни. Oreste Rossi Законодателният акт, който се отменя в този случай, се отнася до условията за приемане на доказателства за произход за някои текстилни продукти с произход от трети страни, с които се налагаха конкретни изисквания чрез прилагане на количествени ограничения. Докладчикът споделя становището на Комисията, че мерките на търговската политика в текстилния сектор, прилагани от ЕС, могат да се управляват, без да се налага прекомерна тежест за представяне на доказателство за произход за целия внос. Нашето мнение е, че е в интерес както на потребителите, така и на бизнеса да се гарантира, че всяка тежест, налагана върху вносителите на стоки от трети страни, ще служи за контрол и ограничаване на тези стоки. Преди всичко сме обезпокоени от това, че ще отменим регламенти, които са от полза за митническия контрол, без да има някакъв напредък в момента по отношение на регламента относно обозначаването на произхода с "произведено в", който понастоящем е в застой в Комисията поради обструкционизма на Съвета. Бих искал също така да подчертая, че Съветът наложи вето върху обозначенията за произход във връзка със специалната мярка за текстила и се опитва да направи същото по отношение на задължителното отбелязване на мястото на произход върху етикетите на храните. Ние гласувахме против този доклад. Catherine Stihler С това предложение на Комисията се опростява действащото законодателство относно доказването на произхода на някои текстилни продукти. Nuno Teixeira През 1998 г. ЕС въведе изискването вносителите да представят доказателства за произход на продуктите, включени в раздел ХI от Комбинираната номенклатура, изброени в Приложение I на Регламент (ЕИО) № 3030/93 на Съвета, и които са произведени в трети държави. Следва да се отбележи, че през 2005 г. правилата бяха количествените ограничения върху вноса на текстил и облекло от страни, членки на Световната търговска организация (СТО), докато правилата относно същия тип продукти с произход от Китайската народна република изтекоха в края на 2008 г. Поради това гласувам в подкрепа на този доклад, защото считам, че с него се бележи положителна стъпка към определянето на по-ясна и по-проста законодателна среда за европейските дружества, които внасят текстилни продукти и обувки с произход от трети страни, за които продължават да съществуват количествени ограничения, тъй като не са членки на СТО. Считам също, че митническите органи ефективно допринасят за ефикасното следене на вноса на този тип продукти, извършват ефективен надзор на въздействието им върху икономическия климат на ЕС, а следователно и върху икономиката на всяка държава-членка. Angelika Werthmann Гласувах в подкрепа на този доклад относно доказателствата за произход на някои текстилни продукти. С преработването на законодателството в тази област се цели да се опрости и стандартизира законодателната рамка, включително административните формалности, като същевременно се включат и подходящи инструменти за управление на сривовете на пазара, причинени от сериозно нарастване на вноса от трети страни. Накрая, в новите мерки се отчитат призивите, отправяни досега от Европейския парламент за повече информация за потребителите. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН), тъй като ЕЦМНН е открит за участие на всяка трета държава и особено като се има предвид, че Република Хърватия е транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки. Затова считам, че незабавното й включване е от съществено значение. Sophie Auconie Като изрази желание да вземе участие в дейностите на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН), Република Хърватия показа, че споделя интереса на ЕС и неговите държави-членки по отношение на целите и работата на Центъра, чиято задача е да събира данни за наркотиците и наркоманиите, за да подготвя и публикува обективна, надеждна и съпоставима информация на европейско равнище. Затова подкрепих доклада на колегата г-жа Serracchiani относно сключване на Споразумението между Европейския съюз и Република Хърватия за участието на Република Хърватия в работата на ЕЦМНН. Zigmantas Balčytis Гласувах в подкрепа на документа. Европейският център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите играе жизненоважна роля в събирането на данни за наркотиците и наркоманиите и подготвянето на обективна, надеждна и съпоставима информация на европейско равнище. С тази информация се цели предоставянето на основа за анализ на търсенето на наркотици и начини за намаляването на това търсене, както и анализ на пазара на наркотици като цяло. През 2005 г. Република Хърватия изрази желание да вземе участие в дейностите на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите. Република Хърватия е транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки. Мащабните случаи на залавяне на пратки на кокаин в Хърватия са най-често свързани с морския транспорт. Подкрепих споразумението и участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите, което ще даде възможност на европейско равнище да се разполага с фактическа и обективна информация от Хърватия относно наркотиците и наркоманиите и техните последици и ще позволи на Република Хърватия да получава информация относно най-добри практики, за да постигне разбиране на естеството на своите проблеми по отношение на наркотиците и за да реагира по-добре спрямо тези проблеми. Regina Bastos Наркотиците са сред най-големите бичове на нашето общество. Това е социално и културно сложен и динамичен проблем, който постоянно се променя и приема нови форми с използването на нови вещества и нови групи потребители. Европейският център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) беше създаден през 1993 г. и основната му задача е да събира данни за наркотиците и наркоманиите и да подготвя и публикува обективна, надеждна и съпоставима информация на европейско равнище. Тази информация е от жизненоважно значение, тъй като предоставя основа за анализ на търсенето на наркотици и начини за намаляването на това търсене, както и като цяло анализ на явленията, свързани с пазара на наркотици. Република Хърватия е транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки. Следователно е изключително важно за Европа Хърватия да предоставя информация относно наркотиците, наркоманиите и техните последици. Също толкова важно е Хърватия да може да получава информация относно най-добрите практики. Ето защо гласувам в подкрепа на препоръката. Слави Бинев в писмена форма. - Уважаеми колеги, подкрепям доклада относно проекторешението на Съвета за сключване на Споразумението между Европейския съюз и Република Хърватия за участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите, тъй като броят на смъртните случаи намалява за всички наркотици без хероина в сравнение с предходната година и като цяло има напредък в борбата с употребата на наркотици. Република Хърватия ще може да получава информация относно най-добри практики, за да постигне разбиране на естеството на своите проблеми по отношение на наркотиците и за да реагира по-добре спрямо тези проблеми. Mara Bizzotto Гласувах в подкрепа на доклада на г-жа Serracchiani относно сключване на Споразумението между Европейския съюз и Република Хърватия за участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите, защото считам, че ще представлява изключително полезен обмен и за двете страни. От една страна, участието на Хърватия в центъра за наблюдение ще осигури решаваща фактическа информация в подкрепа на нашия ангажимент за борба с незаконната търговия с наркотици, като се има предвид, че Хърватия е един от основните транзитни маршрути за трафик на наркотици към Европейския съюз; от друга страна, Хърватия може да се възползва от европейските най-добри практики, за да отговори и да се бори с проблема. Vilija Blinkevičiūt Гласувах в подкрепа на доклада, защото съм съгласна, че участието на Хърватия в Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) е от жизненоважно значение за борбата с незаконната употреба и трафика на наркотици както в рамките Хърватия, така и в целия ЕС. Като държава с излаз на море по външните граници на ЕС, Хърватия се използва като транзитна държава в международния трафик на наркотици и поради това е особено важно ЕС да предостави на националните институции на държавата цялото необходимо съдействие за борба с явлението, което представлява сериозна заплаха за здравето и социалната стабилност. Съгласно споразумението Хърватия ще участва в работната програма на Центъра, ще изпълнява задълженията, посочени в законодателството на ЕС, и ще споделя данни с ЕЦМНН при спазване на изискванията за защита на данните на Съюза. Sebastian Valentin Bodu Република Хърватия е важен транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки. Доказателство са значителните случаи на залавяне на пратки на кокаин в Хърватия, които са най-често свързани с морския транспорт. Според Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) в Хърватия не е извършвано проучване сред населението като цяло относно незаконната употреба на наркотици. Последните данни за смъртните случаи, свързани с употреба на наркотици, са за 2008 г., когато са регистрирани общо 87 случая. Постоянно нарастват количествата на заловените наркотици. Продължава обучаването на полицейски служители и предоставянето на необходимото оборудване. Въпреки това резултатите по отношение на разследването и съдебното преследване на престъпления, свързани с наркотиците, трябва значително да се подобрят. Хърватия остава един от основните пътища за трафик на наркотици към ЕС. Участието на Република Хърватия в работата на ЕЦМНН при тези обстоятелства е положително развитие за целия Съюз. Това означава, че участието на Хърватия в работната програма на ЕЦМНН изисква връзка с Европейската информационна мрежа за наркотиците и наркоманиите и обмен на данни с ЕЦМНН. Maria Da Graça Carvalho Първо, искам да поздравя Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) за важната му работа за намаляване на количеството на наркотици и свързаните с тях явления в Европа. Съгласна съм с участието на Хърватия в работата на ЕЦМНН, като се има предвид, че държавата е част от транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици поради стратегическото й местоположение, и считам, че приемането на европейска програма ще доведе до подобряване на здравето и социалния мир както на европейско, така и на международно равнище. Carlos Coelho Европейският център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) играе жизненоважна роля за събирането на данни за наркотиците и наркоманиите, с което осигурява обективна, надеждна и съпоставима информация на европейско равнище, която предоставя основа за анализ на търсенето на наркотици и начини за намаляването на това търсене, както и като цяло анализ на явленията, свързани с пазара на наркотици. ЕЦМНН е открит за участие на всяка трета страна, която споделя интереса на Съюза и неговите държави-членки по отношение на целите и работата на Центъра. Хърватия кандидатства за участие през 2005 г. и преговорите приключиха успешно през 2009 г. Важно е споразумението да бъде прието, тъй като Хърватия е един от основните транзитни маршрути за трафик на незаконни наркотици към ЕС, така че е от жизненоважно значение държавата да се включи в работата на ЕЦМНН възможно най-скоро, особено като се има предвид, че присъединяването на Република Хърватия към ЕС се предвижда за края на 2012 г или началото на 2013 г. Хърватия ще бъде свързана с Европейската информационна мрежа за наркотиците и наркоманиите (REITOX) и ще споделя данни с ЕЦМНН при спазване на изискванията за защита на данните на Съюза и на националното законодателство. Mário David Явлението наркомания, особено на пазара на наркотици, е глобална заплаха и ужасна пречка, с която е трудно да се преборим поради постоянните промени. Естеството на работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) е много важно, тъй като позволява на държавите-членки да създадат международна база от знания и информация. Информацията е от решаващо значение за анализ и създаване на стратегии за намаляване и борба с пазарите на наркотици и наркоманиите. Хърватия изрази желанието си да работи с ЕС по този ключов въпрос през 2005 г. и е време това да се случи чрез включването й в работата на ЕЦМНН, който е разположен в Лисабон. Предложението в доклада относно спазването от страна на Хърватия на задълженията й към ЕЦМНН и ЕС е много положително. Гласувам в подкрепа на доклада, защото считам, че връзката между Хърватия и ЕС ще допринесе не само за по-ефективна борба с наркотиците и наркоманиите, но и за по-голяма солидарност между ЕС и Хърватия, която е кандидатка за членство и, надявам се, скоро ще стане пълноправна държава-членка. Anne Delvaux Основната задача на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) е да събира данни за наркотиците и наркоманиите, за да подготвя и публикува обективна, надеждна и съпоставима информация на европейско равнище. На практика ЕЦМНН е открит за участие на всяка трета страна, която споделя интереса на ЕС. Хърватия изрази желание да вземе участие в дейностите на ЕЦМНН през 2005 г. Сега ще бъде част и от Европейската информационна мрежа за наркотиците и наркоманиите. Както аз го виждам, докладът също така показва необходимостта от по-добър обмен на информация между държавите-членки и европейските служби и преди всичко евентуалното присъединяване на Хърватия да бъде подготвено по-спокойно отколкото "голямото" разширяване от 2004 и 2007 г., когато към ЕС се присъединиха държавите от Централна и Източна Европа. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на доклада относно участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН), тъй като считам, че това е положителна стъпка, като се има предвид, че Хърватия се очаква да се присъедини към ЕС скоро, но най-вече защото употребата и трафикът на незаконни наркотици са глобални явления с тежки социално-икономически и здравни последици. Diogo Feio Европейският център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) има за цел да събира данни за наркотиците и наркоманиите, за да анализира промените в употребата на наркотици сред населението и да проучи политики и действия за намаляване на употребата им. С оглед на факта, че ЕЦМНН е открит за участие на трети страни и Хърватия изрази желание да вземе участие в работата му през 2005 г., а също като се има предвид, че държавата е транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки, и предвид значителните случаи в държавата на залавяне на пратки предимно на кокаин, считам, че участието на Хърватия в ЕЦМНН е важна стъпка. Затова гласувам в подкрепа на решението за сключване на споразумение между Европейския съюз и Република Хърватия за целта. José Manuel Fernandes Препоръката, изготвена от г-жа Serracchiani и основана на предложението за решение на Съвета за сключване на споразумение между ЕС и Република Хърватия, засяга показания от Хърватия интерес да се обвърже с Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН). Като се има предвид, че Хърватия е един от основните маршрути за трафик на наркотици към ЕС, където са налице значителни случаи на залавяне на пратки на незаконни халюциногенни вещества, включително канабис, хероин, кокаин, екстази и амфетамини, че хърватското правителство прие национална програма за превенция на наркотиците сред младежта, че държавата е кандидатка за членство в ЕС и че присъединяването й се очаква през 2013 г., подкрепям сключването на споразумението между ЕС и Република Хърватия, която да може да изгради връзки с разположения в Лисабон ЕЦМНН. João Ferreira Промените в световен мащаб в производството, трафика и употребата на незаконни наркотици са тревожни. Докладът на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) за 2009 г. потвърди, че положението се е влошило по отношение на наркотици като кокаин, хероин и новите синтетични наркотици, и сочи трайно високо потребление и спираловидно възходяща тенденция в това отношение. Безброй фактори оказват влияние за този ръст, включително и задълбочаването на кризата на капитализма, както и социалните последици от нея в много държави. Настоящият доклад предлага да се подкрепи Споразумението между Европейския съюз и Република Хърватия за участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН). Независимо от процеса на присъединяване на държавата към ЕС, нейното развитие и крайния резултат, се предлага Хърватия да участва в ЕЦМНН, при условие че полага усилия по отношение на разследването и съдебното преследване на престъпления, свързани с наркотиците. Тези усилия обаче следва да бъдат значително подобрени, тъй като Хърватия продължава да е един от основните пътища за трафик на наркотици към ЕС. Важно е присъединяването на Хърватия към ЕЦМНН, което подкрепяме, да може да допринесе за активизиране на борбата срещу трафика на наркотици. Ilda Figueiredo С приемането на доклада Парламентът подкрепи Споразумението между Европейския съюз и Република Хърватия за участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН). Въпреки че, както споменава докладчикът, присъединяването на Хърватия към ЕС се предвижда за втората половина на 2012 г. или началото на 2013 г., може да се приеме участието й в ЕЦМНН, при положение че полага усилия по отношение на разследването и съдебното преследване на престъпления, свързани с наркотиците. Тези усилия обаче следва да бъдат значително подобрени, тъй като Хърватия продължава да е един от основните маршрути за трафик на наркотици към ЕС. Знаем, че промените в световен мащаб в производството, трафика и употребата на незаконни наркотици са тревожни. Според доклада на ЕЦМНН за 2009 г. положението се е влошило, особено по отношение на наркотици като кокаин, хероин и новите синтетични наркотици, и сочи трайно високо потребление и спираловидно възходяща тенденция в това отношение. Надяваме се това решение да допринесе за активизиране на борбата срещу трафика на наркотици. Monika Flašíková Beňová Хърватия е транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки. Значителните и мащабни случаи на залавяне на пратки на кокаин в Хърватия са най-често свързани с морския транспорт. Незаконната употреба и трафикът на наркотици са световни явления, които застрашават здравето и социалната стабилност. Затова приветствам участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите, главно за целите на обучението в тази област и за предотвратяване на употребата на наркотици и други упойващи вещества. Lorenzo Fontana Тъй като Хърватия ще бъде важен партньор в бъдещите отношения на Европейския съюз с държавите от бивша Югославия и тъй като тя е ключов транзитен маршрут за трафик на наркотици, ние приветстваме участието на тази страна кандидатка в Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите. Важно е да можем да се срещаме и да работим с хърватски експерти, за да се преборим с нерадостния проблем, поради което подкрепям предложението. Nathalie Griesbeck Като докладчик в сянка по досието, гласувах категорично в подкрепа на резолюцията и Споразумението за участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите, както и в Европейската информационна мрежа за наркотиците и наркоманиите (REITOX). Затова напълно подкрепям участието на Хърватия, за да може да играе активна роля в борбата с проблема, чиито мащаби и пагубни последици растат опасно в Европа. Според статистическите данни, събрани от Центъра, 75 милиона европейци са опитвали канабис и 14 милиона европейци са опитвали кокаин поне веднъж. Следва да се посочи също, че Хърватия остава един от основните маршрути за трафик на наркотици към ЕС. Следователно споразумението не само ще направи възможно да се получава фактическа и обективна информация от Хърватия относно наркотиците и наркоманиите и техните последици, но също така ще позволи на Хърватия чрез обмена на информация и най-добри практики да постигне разбиране на естеството на явлението и да реагира по-добре спрямо него. Juozas Imbrasas Подкрепих доклада, защото, както знаем, основната задача на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите е да събира данни за наркотиците и наркоманиите, за да подготвя и публикува обективна, надеждна и съпоставима информация на европейско равнище. С тази информация се цели предоставянето на основа за анализ на търсенето на наркотици и начини за намаляването на това търсене, както и като цяло анализ на явленията, свързани с пазара на наркотици. Съгласно законодателството Европейският център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) е открит за участие на всяка трета страна, която споделя интереса на Съюза и неговите държави-членки по отношение на целите и работата на Центъра. През 2005 г. Република Хърватия изрази желание да вземе участие в дейностите на ЕЦМНН. Република Хърватия ще участва в работната програма на Центъра, ще изпълнява задълженията, посочени в регламента, ще бъде свързана с Европейската информационна мрежа за наркотиците и наркоманиите (REITOX) и ще споделя данни с ЕЦМНН при спазване на изискванията за защита на данните на Съюза и на националното законодателство. Освен това Република Хърватия ще дава финансов принос в допълнение на този на Съюза, за да покрие разноските по своето участие, и ще участва също така в управителния съвет на Центъра без право на глас до присъединяването си към Европейския съюз. От своя страна ЕЦМНН ще третира Република Хърватия като настояща държава-членка, като осигурява равноправно третиране по отношение на връзката с Европейската информационна мрежа за наркотиците и наркоманиите (REITOX) и разпоредбите по отношение на персонала. Jarosław Kalinowski Наркоманиите са социален проблем както за развитите, така и за слабо развитите държави. Хърватия, също като други страни, е принудена да се бори с наркоманиите и има много строго законодателство в тази област. Превантивната работа се извършва главно в училищата, защото тази социална група е най-уязвима към зависимостта от наркотици. Хърватия, като страна кандидатка за членство в ЕС, е длъжна да приспособи своята правна система към действащата система в държавите от Съюза. Считам, че участието на Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите е изключително важно, особено защото Хърватия е транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки. Участието в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите ще помогне в Хърватия да се въведе изключително важната политика на Европейския съюз за борба с наркотиците. Giovanni La Via Гласувах в подкрепа на препоръката за участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите. Република Хърватия в действителност ще участва в работната програма на Центъра за наркотиците и наркоманиите. Основната задача на Центъра е да събира данни за наркотиците и наркоманиите, за да подготвя и публикува обективна, надеждна и съпоставима информация на европейско равнище. Темата очевидно е много важна както за несъмненото влияние върху защитата на здравето, така и за борбата срещу престъпните дейности, свързани с пазара на наркотици. Хърватия е в действителност един от транзитните маршрути по море, често използвани от организираната престъпност за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки. Този факт е още по-тревожен за нас, тъй като Хърватия ще бъде следващата страна кандидатка, която ще стане членка на Европейския съюз. Ето защо се надявам, че участието на Хърватия в работната програма ще има голяма полза. Petru Constantin Luhan Настоящият проект на решение на Съвета за сключване на Споразумението между Европейския съюз и Република Хърватия за участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) е важен, тъй като Хърватия е един от главните входни пунктове за наркотиците в Европа. С цел ефективна борба с трафика на наркотици, който е заплаха не само за Хърватия, но и за Европейския съюз, е важно, че Хърватия също така ще бъде свързана с Европейската информационна мрежа за наркотиците и наркоманиите (REITOX) и активно и пряко ще споделя данни с ЕЦМНН. Обменът на информация помага за създаването на база данни за анализ на търсенето на наркотици и вторичните дейности, свързани с трафика на наркотици, което е от жизненоважно значение за публикуването на точна, обективна информация, съпоставима на европейско равнище. David Martin Приветствам споразумението и участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите. Незаконната употреба и трафикът на наркотици са световни явления, които застрашават здравето и социалната стабилност. Статистическите данни показват, че приблизително един на всеки трима млади европейци е опитвал незаконен наркотик и поне един наш гражданин умира всеки час от свръхдоза наркотици. Също така е важно на европейско равнище да се разполага с фактическа и обективна информация от Хърватия относно наркотиците и наркоманиите и техните последици, като същевременно Република Хърватия може да получава информация относно най-добри практики, за да постигне разбиране на естеството на своите проблеми по отношение на наркотиците и за да реагира по-добре спрямо тези проблеми. Jiří Maštálka Проблемът с наркотиците, който обсъждаме сега, е до голяма степен и исторически проблем. Незаконната търговия с наркотици никога не се е ограничавала в границите на държавата. По мое мнение висококачественото международно сътрудничество в борбата срещу незаконната търговия с наркотици, не само на европейско, но най-вече на световно равнище, ще бъде един от начините за подобряване на ефективността на борбата с този вид търговия. Като лекар искам също така да кажа, че злоупотребата с наркотици може да има изключително тежки и необратими последици за здравето на човека. Ето защо подкрепям ефективното международно сътрудничество в борбата с незаконната търговия с наркотици и същевременно искам да подчертая необходимостта от превенция. Clemente Mastella Незаконната употреба и трафикът на наркотици са световни проблеми, които застрашават здравето и социалната стабилност. Република Хърватия е транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки. Нещо повече, през последните десет години броят на смъртните случаи, свързани с употреба на наркотици, постепенно се увеличава. Въпреки продължаващото обучаване на полицейски служители и предоставянето на необходимото оборудване, резултатите по отношение на разследването и съдебното преследване на престъпления, свързани с наркотиците, трябва значително да се подобрят. Хърватия продължава да е един от основните пътища за трафик на наркотици към ЕС. Определено подкрепяме приетата от правителството национална програма за превенция на наркотиците сред младежта, целяща да се осъвременят съществуващите програми. Следователно одобряваме участието на Република Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите. Тъй като това е страна кандидатка, която скоро ще се присъедини към Европейския съюз, е особено важно да предоставя на държавите-членки изчерпателна и обективна информация за трафика на наркотици, наркоманиите и техните икономически и социални последици. Nuno Melo Наркотиците продължават да предизвикват безпокойство в целия ЕС. Колкото повече държави се борят с тях, толкова по-голям е шансът за успех. Следователно участието на Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите е добре дошло. Хърватия обаче трябва да активизира борбата срещу трафика на наркотици на своята територия, тъй като тя продължава да бъде един от основните маршрути за трафик на наркотици към ЕС. Louis Michel Основната задача на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН) е да събира данни за наркотиците и наркоманиите, за да подготвя и публикува обективна, надеждна и съпоставима информация на европейско равнище. Съответно Република Хърватия ще участва в работната програма на Центъра, ще бъде свързана с Европейската информационна мрежа за наркотиците и наркоманиите (REITOX) и ще споделя данни с ЕЦМНН. Република Хърватия е транзитен маршрут за наркотици от страните производителки и остава един от основните пътища за трафик на наркотици към ЕС. През 2010 г. Хърватия прие програма за изпълнение на Плана за действие за борба с употребата на наркотици, както и национална програма за превенция на наркотиците сред младежта. Освен това продължава обучаването на полицейски служители и предоставянето на необходимото оборудване. С участието си в ЕЦМНН и обмена на информация Хърватия ще може да постигне разбиране на естеството на проблема и да реагира по-добре спрямо него. Участието й също така е обнадеждаващ знак за предстоящото й присъединяване към Европейския съюз. Alexander Mirsky Както е известно, Центърът работи основно с политици на равнището на Общността и държавите-членки, което помага за разработването на стратегия за борба с наркотиците и предоставянето на информация на широката общественост. Понастоящем вниманието е съсредоточено най-вече върху изпълнението на Плана за действие на ЕС за периода 2009-2012 г., който цели укрепване на европейското сътрудничество в борбата срещу неприемливите последствия от наркоманиите. Според мен Центърът следва да работи не само върху последствията, но и върху причините за пристрастяването към наркотици, с което проблемът да се реши на ранен етап. Гласувах в подкрепа на предложението. Rolandas Paksas Считам, че трябва да предприемем стъпки не само в рамките на Европейския съюз, но и отвъд неговите граници, за намаляване на употребата и търсенето на наркотици, като използваме строги превантивни мерки за борба с явленията, свързани с пазара на наркотици. Следователно е много важно да получаваме точни данни и информация за наркотиците и наркоманиите, защото това са световни явления, които застрашават здравето, сигурността и социално благоденствие на всички нас. Подкрепям участието на Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите. Хърватия се стреми да стане пълноправен член на Европейския съюз. Следва да се отбележи, че Хърватия е маршрут за транзит на големи количества наркотици към други държави. Доволен съм, че Хърватия полага значителни усилия за борба с трафика, употребата и търговията с незаконни наркотици. Въпреки това Хърватия остава един от основните маршрути за трафик на наркотици към ЕС. Следователно е изключително важно бързо да се получава фактическа и обективна информация за наркотиците, наркоманиите и последиците от тях. Това ще създаде и идеалната рамка за Хърватия да получава информация за най-добрите практики на други държави-членки на ЕС за решаването на проблеми, свързани с наркотиците и наркоманиите. Maria do Céu Patrão Neves Приветствам участието на Хърватия в работата на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН). Основната задача на ЕЦМНН е да събира данни за наркотиците и наркоманиите, за да подготвя и публикува обективна, надеждна и съпоставима информация на европейско равнище. Тази информация предоставя основа за анализ на търсенето на наркотици и начини за намаляването на това търсене, както и като цяло анализ на явленията, свързани с пазара на наркотици. Наистина Хърватия, както и някои други европейски държави, е транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки. Значителните и мащабни случаи на залавяне на пратки на кокаин в Хърватия са най-често свързани с морския транспорт. С приемането на доклада Хърватия ще започне участието си в работната програма на ЕЦМНН и ще споделя данни с ЕЦМНН при спазване на изискванията за защита на данните на Съюза и на националното законодателство. Споразумението определя финансовия принос в допълнение на този на Съюза, за да покрие разноските по участието. Aldo Patriciello ЕЦМНН е Европейският център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите, създаден през 1993 г. с основната задача да събира данни за наркотиците и наркоманиите, за да подготвя и публикува обективна, надеждна и съпоставима информация на европейско равнище. Информацията, предоставяна от Центъра, осигурява основа за анализ на търсенето на наркотици в ЕС и всички явления, свързани с пазара на наркотици, за да се намерят най-добрите начини за справяне с проблемите. ЕЦМНН е открит за участие на всяка трета страна, която споделя интереса на Съюза и неговите държави-членки по отношение на целите и работата на Центъра. Хърватия изрази желание да вземе участие в дейностите на ЕЦМНН през 2005 г. и през 2006 г. Съветът упълномощи Комисията да започне преговори с Република Хърватия, които приключиха успешно през юли 2009 г. с парафирането на споразумението. Споразумението беше преразгледано през декември 2009 г., за да се вземе предвид влизането в сила на Договора от Лисабон. Следва да се отбележи, че Хърватия вече е част от Европейската информационна мрежа за наркотиците и наркоманиите (REITOX). Поради посочени по-горе причини и с цел по-нататъшно подобряване на сътрудничеството с държави извън ЕС гласувах в подкрепа на предложението. Fiorello Provera Хърватия изрази желание да се присъедини към Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите през 2005 г. Тъй като въпросната държава е един от основните маршрути за трафик на наркотици към Европейския съюз, считам, че е важно да има фактическа, обективна информация от Хърватия за тези проблеми. Затова намирам позицията на докладчика за напълно приемлива и подкрепям препоръката. Paulo Rangel Република Хърватия изрази желание да вземе участие в дейностите на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите (ЕЦМНН), създаден през 1993 г. и разположен в Лисабон. Действително държавата е особено заинтересована от борбата срещу трафика на наркотици: освен проблемите, пред които е изправена във вътрешната си политика, тя е и маршрут за трафик на наркотици към ЕС. В борбата си срещу наркоманиите и трафика Хърватия вече прилага мерки за справяне с тях на национално равнище както за предотвратяване на употребата, така и за подпомагане на разследването на престъпленията, свързани с наркотиците. Следователно е налице взаимен интерес от присъединяването на Хърватия към ЕЦМНН. Тъй като тя все още не е държава-членка обаче, е необходимо да се определи статута й - правата и отговорностите й - в контекста на ЕЦМНН. Raül Romeva i Rueda Ние подкрепихме мандата на ЕЦМНН през 2006 г. Що се отнася до специфичното положение в Хърватия, тя е транзитен маршрут за трафик на незаконни наркотици от страните производителки към страните потребителки. Значителните и мащабни случаи на залавяне на пратки на кокаин в Хърватия са най-често свързани с морския транспорт. През последните десет години смъртните случаи в Хърватия постепенно се увеличават. Мнозинството смъртни случаи (77,1 %) са свързани с опиати. През 2008 г. общият брой докладвани закононарушения, свързани с употребата на наркотици, е 7 168. През 2009 г. общо 7 934 лица са лекувани в националните институти за наркомании. Броят на случаите на залавяне на пратки намалява за всички наркотици без хероина в сравнение с предходната година и като цяло има напредък в борбата с употребата на наркотици. Като цяло законодателството на Хърватия за борба с наркотиците е сходно с това на държавите-членки на ЕС. Докладчикът обаче посочва, че от 2010 г. всяка терапевтична общност трябва да предоставя данни за лекуваните пациенти на Службата по наркотиците. Би било добре да получим повече информация за обхвата на това задължение. Въпросът обаче засяга вътрешното законодателство, а не споразумението. Licia Ronzulli Гласувах в подкрепа на препоръката, защото считам защитата на здравето и социалната стабилност на европейските граждани за приоритет, който следва да се има предвид в борбата срещу незаконната употреба и трафика на наркотици. Хърватия е един от основните пътища за трафик на наркотици към ЕС. Участието й в работната програма на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите ще предостави на Европейския съюз фактическа информация относно трафика и употребата на наркотици в Хърватия, като същевременно ще позволи на Хърватия да постигне разбиране за мащабите на своите проблеми по отношение на наркотиците и да възприеме най-добрите практики, за реагира по-добре спрямо тези проблеми. Ясна правна основа за нейното участие може да се намери в член 21 на Регламент (ЕО) № 1920/2006 относно Центъра, който отваря вратите на Центъра за трети страни, които споделят неговите цели и интереси. Catherine Stihler Приветствам доклада, който включва Хърватия в борбата срещу наркотиците в ЕС. Michèle Striffler Целта на Европейския център за мониторинг на наркотиците и наркоманиите е да събира данни за проблема с наркотиците (продажби, пазар, употреба) и да ги разпространява в държавите-членки, за да могат да анализират и да отговорят по-добре на проблема. Затова напълно подкрепям участието на Хърватия, за да може да играе активна роля в борбата с проблема, чиито мащаби и пагубни последици растат опасно в Европа. Angelika Werthmann Споразумението между Европейския съюз и Република Хърватия представлява ефективно средство за ЕС и Хърватия да намалят и възпрепятстват търговията с наркотици и употребата им въз основа на обмен на данни и опит по отношение на наркотиците и злоупотребата с тях и предвид факта, че на всеки час един гражданин на ЕС умира от свръхдоза. Трябва да се отчете фактът, че Хърватия ще се присъедини към Европейския съюз през 2012 или 2013 г. и че заради географското си местоположение тя представлява добър маршрут за наркодилърите. Elena Băsescu Гласувах в подкрепа на доклада на г-жа Auconie. Приветствам предложението за разширяване на обхвата на регламента относно специализираното трансгранично транспортиране на евро в брой по шосе между държавите-членки в еврозоната. Територията на държавите-членки, на които предстои въвеждане на единната валута, трябва да бъде включена в системата за транспортиране на пари в брой. В рамките на еврозоната следва да има възможност за подписване на договор с дружеството за специализирано транспортиране на пари в брой, предлагащо най-добрата цена, дори и ако то се намира зад граница в друга държава-членка. Това ще улесни достъпа до най-ефективните канали за събиране и доставяне на парични средства, както и осигуряването на парични услуги. В бъдеще, по време на подготовката на прехода към еврото, ще има нарастваща необходимост от специализирани оператори за транспортиране на пари в брой. Освен това голям брой държави-членки в еврозоната са подписали или може да пожелаят да подпишат споразумения за производство на банкноти и монети в чужбина. Слави Бинев в писмена форма. - Уважаеми колеги, подкрепям доклада относно проекта за регламент на Съвета за разширяване на обхвата на този Регламент на Европейския парламент и на Съвета относно специализираното трансгранично транспортиране на евро в брой по шосе между държавите-членки в еврозоната, тъй като в обхвата на предложението за регламент относно трансграничното транспортиране на евро в брой по шосе между държавите-членки в еврозоната, е добре да се включи и територията на държавите-членки, на които предстои въвеждане на еврото, тъй като по време на подготовката на прехода обикновено нараства нуждата от транспортиране на евро в брой. Maria Da Graça Carvalho Одобрявам разширяването на обхвата на предложението за регламент относно специализираното трансгранично транспортиране на евро в брой по шосе между държавите-членки в еврозоната, като се включи територията на държавите-членки, на които предстои въвеждане на еврото. Anne Delvaux Целта на настоящото предложение е да се разшири обхватът на предложението за регламент относно специализираното трансгранично транспортиране на евро в брой по шосе между държавите-членки в еврозоната (главно предложение), като се включи територията на държавите-членки, на които предстои въвеждане на еврото, тъй като по време на подготовката на прехода обикновено нараства необходимостта от транспортиране на евро в брой. Приветствам разширяването на обхвата (въпреки че следва да се отбележи, че правното основание е член 352 от Договора за функционирането на ЕС, което означава, че Европейският парламент разполага единствено с правомощия за одобрение). Edite Estrela Гласувах в подкрепа на препоръката, тъй като считам, че обхватът на настоящия регламент трябва да бъде разширен, като включи територията на всички държави-членки, на които предстои въвеждане на еврото. Това решение ще допринесе за по-хармоничен преход към еврото при адекватен отговор на нарасналата необходимост от трансгранично транспортиране на евро в брой по време на подготовката на прехода към еврото. Diogo Feio Подкрепям продължението на първоначалния доклад на докладчика относно разширяването на обхвата на регламента относно специализираното трансгранично транспортиране на евро в брой по шосе, като се включи територията на държавите-членки, на които предстои въвеждане на еврото. Monika Flašíková Beňová Целта на разпоредбата е опростяване на регулаторните ограничения с цел по-лесната циркулация на евро банкноти и монети между държавите-членки и гарантиране на високо ниво на професионализъм и сигурност в рамките на еврозоната. Разширяването на обхвата на настоящия регламент е правилно, тъй като обикновено по време на подготовката на прехода към евро в държавите-членки от еврозоната нараства нуждата от транспортиране на евро. David Martin Гласувах в подкрепа на доклада, чиято цел е разширяване на обхвата на предложението за регламент относно трансграничното транспортиране на евро в брой по шосе между държавите-членки в еврозоната (главно предложение), като се включи територията на държавите-членки, на които предстои въвеждане на еврото, тъй като по време на подготовката на прехода обикновено нараства нуждата от транспортиране на евро в брой. Rolandas Paksas Считам за уместно разширяването на обхвата на прилагане на регламента за трансгранично транспортиране на евро в брой по шосе между държавите-членки в еврозоната, както и прилагането на неговите разпоредби на територията на държавите-членки, които се готвят да въведат еврото. Следва да се отбележи, че в страните, на които предстои да сменят валутата, възниква значителна необходимост от услуги за транспортиране на пари в брой. Затова е необходимо да се подобри качеството на транспортните услуги, като се създадат благоприятни условия за дружествата за транспортиране на пари в брой за предоставяне на бързи и ефективни услуги. Освен това, като се има предвид естеството на транспортираните стоки и тяхната стойност, е много важно парите да стигнат благополучно до крайния получател. BGAldo Patriciello Евро банкнотите и монетите по правило са общоевропейски платежни средства, тъй като еврозоната понастоящем се състои от 16 държави-членки. Поради несъвместимост на националните законодателства твърде често специализираните дружества за транспортиране на пари в брой срещат трудности при прехвърлянето на евро в брой между държавите-членки в еврозоната, което означава, че такъв транспорт в момента е много ограничен. В резултат на това търсенето на трансгранично транспортиране на евро в брой по шосе значително е нараснало. Това ново предложение за регламент има за цел разширяването на обхвата на предложението за регламент относно трансграничното транспортиране на евро в брой по шосе между държавите-членки в еврозоната, като се включи територията на държавите-членки, на които предстои въвеждане на еврото. Главното предложение е да се разшири обхватът на регламента относно трансграничното транспортиране между държавите-членки в еврозоната, като не се забравя, че е налице повишена необходимост от транспортиране на евро в брой по време на подготовката на прехода към еврото като национална валута на новите държави-членки. Поради тези причини и с цел да се гарантира ясното регламентиране на този въпрос гласувах в подкрепа на въпросния регламент. Licia Ronzulli Гласувах в подкрепа на препоръката, защото считам, че следва да се разшири обхватът на регламента относно специализираното трансграничното транспортиране на евро в брой по шосе между държавите-членки, като бъде включена територията на държавите-членки, на които предстои въвеждане на единната валута. В действителност тези държави обикновено имат повишена нужда от евро в брой по време на подготовката на прехода към единната валута на техните територии, за да имат възможност бързо и изцяло да се включат в търговията в рамките на ЕС и по този начин пълноценно да участват в нея. Catherine Stihler Приветствам доклада, в който се съдържат разпоредби, позволяващи по-големи обеми от евро в брой да пътуват до страни, на които предстои приемане на еврото, с цел справяне с търсенето. Подкрепих доклада, защото подобрява сигурността и обучението на специалистите, които транспортират евро в брой. Niki Tzavela Гласувах в подкрепа на проекта за регламент на Съвета относно разширяването на обхвата на регламента на Европейския парламент и на Съвета относно специализираното трансгранично транспортиране на евро в брой между държавите-членки в еврозоната. Гласувах в подкрепа на това, защото считам, че разширяването на обхвата на регламента е необходимо и ще реши проблемите, свързани с безопасността на персонала, отговорен за транспортирането. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на този доклад, като имам предвид, че трябва да се осигури оперативна съвместимост между различните спътникови навигационни системи. От своя страна, Комисията трябва да гарантира подходящи равнища на финансиране. Бих искал също да отбележа, че от петнадесетте действия в предложения от Комисията план за действие, девет имат непосредствено приложение. Sophie Auconie Гласувах в подкрепа на доклада на г-жа Ţicău относно приложенията в транспорта на глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС). Одобрявам използването на възможностите на ГНСС в различните видове транспорт и подходящите изследвания и финансиране в тази област. Zigmantas Balčytis Гласувах в подкрепа на доклада. На 14 юни 2010 г. Комисията публикува своя план за действие във връзка с глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС), който съдържа 24 конкретни препоръки за действие. Планът за действие е подготвен с отчитане на пълното внедряване на глобални спътникови навигационни системи и в частност разработването и използването на Европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS). ЕС започна проекта EGNOS (и "Галилео") с цел да предостави гарантирани сигнали за гражданска употреба и да осигури възможност на европейската промишленост на всички равнища да се съревновава на този разрастващ се стратегически пазар. Понастоящем пазарният дял на Европа от 25 % е под очакванията. EGNOS ще предложи повече възможности (EGNOS е десет пъти по-точна от GPS), когато "Галилео" бъде пусната в употреба през 2013 г. Комисията може най-добре да координира изпълнението на плана за действие, за да се избегне дублиране на равнище държави-членки и да се гарантира цялостният напредък в многообразието от сфери на политиките на ЕС, обхванати от приложенията, базирани на ГНСС. С оглед на значителните икономически ползи, които EGNOS ще донесе за европейската икономика като цяло, ако бъде разработена и въведена в максимална степен, Комисията трябва да определи приоритетността на мерките в тази област, в това число използването на EGNOS на цялата територия на ЕС и осигуряването на подходящи инвестиции за съответните изследователски и технологични разработки. Adam Bielan Динамичното развитие на спътниковите навигационни системи през последните години е следствие както на технологичния напредък, така и на потребностите на пазара. Днес такива системи се използват навсякъде, във всички видове транспорт. Поради непрекъснатото разрастване на този отрасъл се очаква стойността на европейските системи да достигне 230 милиарда евро до 2025 г. Проектите EGNOS и "Галилео" на ЕС могат да увеличат конкурентоспособността във всички области на този сектор от услугите, тъй като са определено по-добри и по-точни от системата GPS, като в същото време са съвместими с нея. За съжаление, системата EGNOS все още не обхваща държавите в източната и южната част на Съюза. Поради това разширяването на нейния обхват изглежда необходимо от гледна точка на по-нататъшното й развитие. Друг неизяснен въпрос е начинът на финансиране на поддръжката на системата "Галилео". Разходите за целта се оценяват на приблизително 800 милиона евро годишно. Поради това се въздържах при гласуването по този доклад. Слави Бинев в писмена форма. - Уважаеми колеги, подкрепям доклада относно приложения в транспорта на глобалните навигационни спътникови системи - политика на ЕС в краткосрочен и средносрочен план, тъй като пазарът за навигационни системи е огромен. С предложението ще се избегне дублиране на равнище държави-членки и ще се гарантира цялостният напредък в многообразието от сфери на политиките на ЕС в този сектор. Като цяло европейската навигационна система (десет пъти по-точна от GPS) ще допринесе значително за целите, свързани със сигурността и околната среда в пътния транспорт, и ще облекчи движението по пътищата чрез възможността за събиране на пътни такси. Mara Bizzotto По доклада на г-жа Ţicău възприех предпазлив подход и се въздържах при гласуването. Въпреки че планът за действие във връзка с глобалните навигационни спътникови системи може да се разглежда като стратегически за предоставяне на гарантирани сигнали за гражданска употреба и осигуряване на възможност на европейската промишленост на всички равнища да се съревновава на този разрастващ се пазар, има много ключови въпроси, които не са взети предвид. Това са например възможните рискове, свързани със защитата на данните, и особено неяснотата относно начина на финансиране на разходите за текуща поддръжка на "Галилео", които се оценяват на 800 милиона евро годишно. Липсата на яснота относно финансовата устойчивост на толкова важен за икономиката на Европа проект, който същевременно е много амбициозен, налага възприемане на предпазлив, обективен подход. Philippe Boulland Целта на резолюцията на Европейския парламент от 7 юни 2011 г. е да насърчи Европейската комисия да предприеме целеви действия в подкрепа на разработването на глобални навигационни спътникови системи. Европейските проекти ГНСС (Глобална навигационна спътникова система) и "Галилео" пряко се конкурират със системата GPS на Съединените щати. В бъдеще тези проекти ще улеснят нашето ежедневие. Те носят добавена стойност не само за промишлеността, но и за транспортния отрасъл в Европа, поради което напълно ги подкрепям. Проектите ще имат и силно косвено въздействие върху гражданското въздухоплаване, системите за контрол на въздушното движение ще станат по-безопасни, а по отношение на автомобилния транспорт системата ще улесни събирането на такси и ще повиши безопасността чрез спътниково проследяване на спешните обаждания и следене на пътния трафик. Създаването на такава европейска услуга ще подобри всички тези области. Гласувах в подкрепа на тази резолюция, за да упражним натиск върху европейските и национални органи и да предотвратим забавянето, което ежедневно лишава Европа от безбройни възможности. Jan Březina Планът за действие във връзка с приложенията на глобалната навигационна спътникова система (ГНСС) очертава мерките, които са необходими, за да може ГНСС да премине критичната точка и да се осигури успех на проекта. Важно е планът да не затъне в множество инициативи, да не се ограничи само с консултации и действително да бъде изпълнен до 2013 г. Европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS) трябва да покрива целия Европейски съюз и следва да се разшири и обхване Северна, Източна и Югоизточна Европа. Тя ще бъде максимално ефикасна в областта на транспорта, ако обхване не само цялата територия на Съюза, но и най-близките ни съседи. В областта на гражданското въздухоплаване трябва да се подкрепи разработването на системата и използването на EGNOS при маневрите за приземяване. Това е стратегическо изискване за въвеждането на реално Единно европейско небе. Съществуват и значителни възможности за използване на EGNOS и ГНСС в областта на безопасността, опазването на околната среда и безпроблемната експлоатация на пътния транспорт, тъй като те могат да се използват при събиране на такси. Maria Da Graça Carvalho Гласувам в подкрепа на политиката за приложения в транспорта на глобалните навигационни спътникови системи, тъй като считам, че те ще спомогнат за по-добро управление на транспорта и логистиката, както и на системите за наблюдение. Като се има предвид, че на световния пазар този сектор има голям дял и ще продължи да се разраства през следващите години, бих искала да подчертая, че е важно да се създадат условия за осигуряване на конкурентоспособност на европейската промишленост. Christine De Veyrac Според текущите оценки се очаква глобалните навигационни спътникови системи да донесат на европейската икономика приходи в размер между 55 и 63 милиарда евро през следващите 20 години. Тези приложения, които сега се основават предимно на системата GPS на САЩ, имат приблизително 6 % дял в общия БВП на ЕС. По тези причини гласувах в подкрепа на доклада по собствена инициатива на г-жа Ţicău, който призовава Комисията да осигури подходящо финансиране за разработването на приложения, основаващи се на европейската глобална навигационна спътникова система (EGNOS) и "Галилео". Трябва специално да се подкрепи достъпът до това финансиране на малките и средни предприятия, за да се стимулират иновациите на базата на тези европейски системи. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на доклада, тъй като считам, че прилагането на предложения план за действие във връзка с глобалната навигационна спътникова система (ГНСС) ще помогне за създаване на по-ефективна транспортна мрежа чрез по-безопасни, по-екологични и по-икономични видове транспорт. Diogo Feio Глобалните навигационни системи са част от ежедневието на транспортния сектор и значението им ще нараства, тъй като светът все повече функционира като единна мрежа, а търговските отношения и бързите комуникации имат жизненоважно значение. Търговските преимущества и ценността на тези системи са очевидни, поради което е разбираема заинтересоваността на Европа да притежава колкото е възможно повече такива приложения, които функционират, без да зависят от трети държави. Предложеният от Комисията план за действие включва реалистични предложения за бъдещото отношение на ЕС към тези проблеми и позволява въпросът да се обсъжда по-обосновано и последователно. Начинът на финансиране на тези системи трябва да се обмисли особено прецизно, за да не се допуснат загуби; необходима е изобретателност и за осигуряване на подкрепа и партньори. Надявам се, че Съюзът ще успее да създаде свои независими глобални навигационни системи и ще използва пълния си потенциал, за да стимулира укрепването на икономиката, увеличаването на работните места и безопасността на транспорта. José Manuel Fernandes Докладът, изготвен от г-жа Ţicău, е относно приложенията в транспорта на навигационни спътникови системи в ЕС и е във връзка с публикувания от Комисията на 14 юни 2010 г. план за действие относно приложенията на глобалната навигационна спътникова система (ГНСС). От 2000 г., когато за пръв път се предлагат услугите на глобалната система за позициониране (GPS), в сектора се наблюдава бърз растеж, като от 124 милиарда евро през 2008 г. стойността им на световния пазар се предвижда да достигне 230 милиарда евро до 2025 г. ЕС не може да си позволи изоставане в областта на тази спътникова технология за навигация и поради това създаде европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS), предшественик на системата "Галилео", чиято експлоатация се очаква да започне през 2013 г., осигурявайки десет пъти по-висока точност от GPS. В близко бъдеще се очаква постигане на точност до 45 сантиметра. Искам да поздравя докладчика и приветствам приемането на доклада, в подкрепа на който гласувах, тъй като той ще позволи на ЕС да увеличи пазарния си дял и ще засили конкурентоспособността на Европа на този стратегически и разрастващ се пазар. João Ferreira Глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС) имат важни и извънредно полезни приложения при всички видове транспорт. Например те повишават тяхната безопасност, екологичност и икономичност. ГНСС имат важна роля за поддържане и разширяване на употребата на така наречените интелигентни транспортни системи. Докладчикът разглежда част от тези въпроси. Но подобно на други технологии, практическите резултати от прилагането на ГНСС не могат да се разглеждат отделно от техния икономически и социален контекст и от целите и задачите, за които се използват. Това е вярно както в общия случай, така и конкретно за този сектор. Поради това не е изненадващо предложението за използване на тази система и за улесняване на създаването на Единното европейско небе, но ние бихме желали да се дистанцираме от този аспект на доклада. Приемаме ГНСС, които поддържат развитието, модернизацията и диверсификацията на обществените услуги, особено в областта на транспорта. Със сигурност всички аспекти на използването на ГНСС ще бъдат анализирани. Като имаме предвид това, бихме поставили под въпрос границите на потенциалните приложения на тези програми в контекста на очакваната конкуренция между ЕС и Съединените щати по отношение на функционалността и ефективността на системите. Ilda Figueiredo Глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС) имат важни и извънредно полезни приложения при всички видове транспорт. Например те повишават тяхната безопасност, екологичност и икономичност. Тези системи имат важна роля за поддържане и разширяване на употребата на така наречените интелигентни транспортни системи. Но подобно на други технологии, практическите резултати от прилагането им не могат да се разглеждат отделно от техния икономически и социален контекст и от целите и задачите, за които се използват. Поради това не е изненадващо предложението за използване на тази система и за улесняване на създаването на Единното европейско небе, но ние бихме желали да се дистанцираме от този аспект на доклада. Приемаме глобалните навигационни спътникови системи, които поддържат развитието, модернизацията и диверсификацията на обществените услуги, особено в областта на транспорта. Със сигурност всички аспекти на използването на системата ще бъдат анализирани. Като имаме предвид това, бихме поставили под въпрос границите на потенциалните приложения на тези програми в контекста на очакваната конкуренция между ЕС и Съединените щати по отношение на функционалността и ефективността на системите. Monika Flašíková Beňová През юни 2010 г. Комисията публикува план за действие във връзка с приложенията на глобалната навигационна спътникова система (ГНСС), който съдържаше 24 конкретни препоръки. Планът за действие беше изготвен по време, когато вече се използваха глобални навигационни спътникови системи, и по-специално европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS). Спътниковите навигационни системи трябва да могат да работят съвместно и да се използват както в пътническия, така и в товарния транспорт. Според мен Комисията трябва да предприеме необходимите стъпки за координиране на изпълнението на плана за действие и гарантиране на напредъка на политиката на ЕС в областите, свързани с приложенията на ГНСС. Lorenzo Fontana Въпреки че сме съгласни с някои аспекти на предложението на г-жа Ţicău, по много други въпроси не изпитваме такава сигурност. Такива са например определянето на начините за финансиране на поддръжката на системата "Галилео", след като тя заработи, които се оценяват на 800 милиона евро годишно, потенциалните рискове при защитата на данните, свързани с използването на приложения и услуги чрез глобална навигационна спътникова система, както и неотложната необходимост от допълнително финансиране, за да се гарантира, че скоро ще започне успешна експлоатация на европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS) и на "Галилео". Поради това предложението не трябва да се отхвърля, но не бих могъл да го подкрепя напълно. Nathalie Griesbeck Приемането на доклада е важна стъпка напред, тъй като полага основите за внедряване на глобални спътникови навигационни системи и по-специално за разработване на системата EGNOS, която трябва да осигури възможност за използване на системата "Галилео". Гласувах в подкрепа на доклада и защото той предоставя възможност за предприемане на конкретни мерки за улесняване на развитието на транспорта в Европа, ще окаже важно въздействие върху безопасността и екологичността и ще подобри условията на работа на пътния транспорт. Juozas Imbrasas Гласувах в подкрепа на доклада, защото на 14 юни 2010 г. Комисията публикува своя план за действие във връзка с приложенията на глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС), който съдържа 24 конкретни препоръки за действие. Планът за действие е подготвен с отчитане на пълното внедряване на глобални спътникови навигационни системи, и в частност разработването и използването на EGNOS (Европейска геостационарна служба за навигационно покритие). EGNOS е предшественик на системата "Галилео". ГНСС са необходими за разработването на интелигентни транспортни системи (ИТС), които гарантират по-ефективен, по-чист и по-безопасен транспорт, а пълноценното предоставяне на услуги от ИТС изисква наличие на напълно работоспособни ГНСС. EGNOS и "Галилео" могат да допринесат значително за управлението на движението по пътищата, поради което е необходима осведомителна кампания в този сектор, за да се увеличи използването на предоставяните от системата възможности за събиране на такси, спешно повикване от автомобил (eCall), резервиране онлайн на безопасни места за паркиране на камиони и проследяване в реално време с цел по-безопасен и по-екологичен пътен транспорт. Petru Constantin Luhan Това предложение за резолюция на Европейския парламент е важно, защото Глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС) могат да се използват във всички видове транспорт (сухопътен, морски и въздушен), като повишават ефективността, стимулират икономическия растеж и намаляват замърсяването на околната среда. Същевременно ГНСС е част от основните иновационни цели на стратегията ЕС 2020. Необходимо е да се осигури по-голямо годишно финансиране в сравнение със сегашното, за да може глобалната навигационна система да се реализира по подходящ и еднотипен начин във всички държави-членки на ЕС. Предложението за резолюция предлага, освен другото, да се осигурят средства за изследвания и разработване на нови приложения на ГНСС в области като изменението на климата, селското стопанство, гражданската защита, системите за предупреждаване за природни бедствия и др. Не на последно място, разработването на европейска ГНСС гарантира независимостта на ЕС от подобни навигационни системи на държави извън ЕС. David Martin Подкрепям плана за действие във връзка с приложенията на глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС) (COM(2010)308), който е насочен към насърчаване на приложенията надолу по веригата чрез сертифициране, стандартизация и координация с промишлеността и с други страни, както и чрез разпространение на информация и кампании за повишаване на осведомеността, регулаторни мерки и засилено финансиране. Clemente Mastella С публикуването на плана за действие във връзка с приложенията на глобалната навигационна спътникова система (ГНСС) и разработването и внедряването на Европейска геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS) Европейският съюз желае да наблегне на гражданските приложения и да осигури възможност на европейската промишленост на всички равнища да се съревновава на този разрастващ се стратегически пазар. Подкрепяме съставения от Комисията целеви план за действие, който включва петнадесет секторни действия, девет от които имат непосредствено и важно приложение в транспорта, най-вече по отношение на популяризирането на EGNOS в други държави. За постигане на максимална ефективност на тази система в областта на транспорта е необходимо тя да не се ограничава само на територията на Европа, а да включва и най-близките ни съседи. Поради това тя приоритетно трябва да се разшири в Северна, Източна и Югоизточна Европа. В областта на гражданското въздухоплаване призоваваме държавите-членки с приоритет да развиват процедурите и услугите, основаващи се на EGNOS, за да създадат единното европейско небе. Ясно е също така, че EGNOS и ГНСС могат съществено да спомогнат за повишаване на безопасността и опазване на околната среда. За постигане на тези цели са необходими подходящи инвестиции в европейския сектор на научноизследователската и развойна дейност. Nuno Melo Сега е необходимо Комисията да координира изпълнението на плана за действие, за да се избегне дублиране на равнище държави-членки и да се гарантира цялостният напредък в многообразието от сфери на приложенията в ЕС на глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС). Европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS) трябва да обхване целия Европейски съюз и приоритетно да се разшири, за да обхване Южна, Източна и Югоизточна Европа. За да бъде Европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS) напълно ефективна от транспортна гледна точка, обхватът й трябва да включва целия Съюз и дори да надхвърля границите на Съюза и да покрива близките съседи. В сферата на гражданското въздухоплаване държавите-членки трябва да насърчават разработването и употребата на базирани на EGNOS процедури за приземяване, които, заедно с други базирани на EGNOS услуги в гражданското въздухоплаване, трябва да бъдат сертифицирани приоритетно. Това е стратегическо изискване за въвеждането на реално единно европейско небе. Ясно е също, че EGNOS и ГНСС като цяло могат да допринесат значително за целите, свързани с безопасността и околната среда в пътния транспорт и да облекчат движението по пътищата чрез възможността за използването им при събиране на пътни такси. Необходимо е да намерим начин за финансиране на тази система. Louis Michel Приложенията на глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС) са основни и важни търговски компоненти на всички сектори, които имат отношение към транспорта, а тяхната ефикасна експлоатация повишава безопасността, екологичността и икономичността на транспорта. Европейският съюз не може повече да зависи от системи, проектирани първоначално за други цели и от други държави. Предвид значителната добавена стойност, генерирана от проектите ГНСС и "Галилео" за политиката на ЕС в областта на промишлеността, е ясно, че е необходимо да се гарантира тяхното успешно развитие. Целевият план за действие е най-добрият вариант за даване на нов тласък и съществен принос за постигане на целите по отношение на безопасността и околната среда, както и за подобряване на движението по пътищата. Освен това спътниковите навигационни системи трябва да са оперативно съвместими с различни други системи, в това число традиционните. Разширяването на обхвата на EGNOS (Европейска геостационарна служба за навигационно покритие) трябва да има приоритет. Необходимо е системата да се разшири, за да обхване целия европейски континент, а също и държавите от Евро-средиземноморското партньорство, Близкия Изток и Африка. И накрая, Комисията трябва да предложи мерки за гарантиране на подходящо ниво на финансиране, без да се намаляват другите средства, отпуснати за транспортната политика. Alexander Mirsky Спътниковите навигационни системи трябва да са оперативно съвместими с различни други системи и да притежават възможности за интермодални приложения в пътническия и товарния транспорт. Поради това гласувах в подкрепа на доклада. Rolandas Paksas Гласувах в подкрепа на резолюцията относно политиката на ЕС в краткосрочен и средносрочен план относно приложения в транспорта на глобалните навигационни спътникови системи, преди всичко защото навсякъде в ЕС трябва да се обръща сериозно внимание на приложението на проектите ГНСС и "Галилео" в транспортния сектор. Ролята на Комисията тук е особена, тъй като тя трябва да създаде нормативни механизми за отстраняване на разнообразните бюрократични и други пречки и улесняване на гладкото и ефективно изпълнение на проектите. Много важно е също да се осигури подходящо и достатъчно финансиране на тези проекти по критериите за прозрачност и пропорционалност, като се обърне специално внимание на МСП. Трябва да насърчаваме употребата на EGNOS и "Галилео" в гражданското въздухоплаване, за да съдействаме за укрепване на програмата за изследване на управлението на въздушното движение в единното европейско небе и да улесним нейното изпълнение. За европейските спътникови радионавигационни програми е много важно да притежават възможности за мултимодални приложения и да се използват в цяла Европа, а не само в отделни държави, защото ефикасното им изпълнение ще повиши ефективността на товарните превози и ще помогне за решаване на много въпроси, свързани с безопасността и околната среда. Alfredo Pallone Гласувах в подкрепа на доклада на г-жа Ţicău, защото считам, че новите технологии, например спътниковите навигационни системи, които се използват все по-често и са полезни за цялото общество, трябва да се прилагат в транспортния сектор. Ние живеем в глобална система, поради което ЕС трябва да приспособява политиките си към потребностите на различните сектори и да разработи глобална спътникова навигационна система, която е напълно съвместима с добре познатата система GPS, за да осигури бърза и точна информация. Бурното развитие на пазара и очакваният оборот от над 200 милиарда евро през следващите десет години изискват да се осигури подходящо финансиране за разработване на практическите приложения на системата. Maria do Céu Patrão Neves На 14 юни 2010 г. Комисията публикува своя план за действие във връзка с приложенията на глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС), който съдържа 24 конкретни препоръки за действие. Секторът като цяло претърпя огромно развитие от първите услуги на системата за глобално позициониране (GPS) през 2000 г., изпълнявани чрез спътници на САЩ. Общата стойност на тези услуги, предлагани на световния пазар през 2008 г., се оценява на 124 милиарда евро, като се очаква да достигне 230 милиарда евро през 2025 г. От тази сума 20 % се падат на интелигентните транспортни системи (ИТС), а 5 % - на приложенията за осигуряване на безопасност, включително в областта на транспорта. Целта на проекта е да предостави гарантирани сигнали за гражданска употреба и да осигури възможност на европейската промишленост на всички равнища да се съревновава на този разрастващ се стратегически пазар. Понастоящем пазарният дял на Европа от 25 % е под очакванията. Европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS) е съвместима с GPS, но ще предложи повече възможности, когато "Галилео" бъде пусната в употреба през 2013 г. Понастоящем EGNOS е десет пъти по-точна от GPS. Тези характеристики имат непосредствено и важно значение за транспортния сектор, включително за усъвършенстваните системи за подпомагане на водача, поради което гласувам в подкрепа на доклада. Aldo Patriciello Секторът на глобалните спътникови навигационни системи значително се разрасна след 2000 г., когато започна използването им в САЩ. Общата стойност на тези услуги, предлагани на световния пазар през 2025 г., се очаква да бъде 230 милиарда евро, като 20 % ще се падат на интелигентните транспортни системи (ИТС), а 5 % - на приложенията за осигуряване на безопасност. През юни 2010 г. Комисията публикува план за действие във връзка с приложенията на глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС) и по-специално на европейската система EGNOS; планът съдържа 24 конкретни препоръки за действие. За да продължи разработването на системата EGNOS, трябва да се даде приоритет на предложените в плана за действие мерки и задължително да се осигурят подходящи инвестиции и финансиране на изследователските и развойни дейности. Липсата на европейско финансиране по седма и осма рамкови програми за участие на малки и средни предприятия в този изследователски проект би намалила привлекателността му за търговските оператори. Гласувах в подкрепа на предложението, за да съдействам за по-нататъшното развитие на системата EGNOS и за осигуряване на европейско финансиране за системата. Phil Prendergast Публикуваният от Комисията план за действие във връзка с глобалните навигационни спътникови системи показва, че съществува огромно търсене, и стойността на услугите, предлагани на този пазар, се очаква да достигне 230 милиарда евро през 2015 г. Европа изостава в световната надпревара в тази област и текущият ни пазарен дял от 25 % е под очакванията. Трябва да осигурим предприемането на необходимите мерки, за да може този сектор да достигне пълния си потенциал. Европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS) осигурява десет пъти по-висока точност от GPS, като в близко бъдеще се очаква точността да достигне 45 сантиметра. Системата има очевидни приложения във въздушния и морския транспорт, като може да се използва и в пътния транспорт. От друга страна, трябва да помним, че не бива да нахлуваме прекалено в живота на европейските граждани, тъй като технологията очевидно създава проблеми по отношение на неприкосновеността на личния живот. Като цяло подкрепям ENGOS и ГНСС, които могат да подобрят безопасността и опазването на околната среда, и считам, че са необходими подходящи инвестиции в свързаните с тях изследователски и развойни дейности. Пропускът във финансирането трябва да се отстрани, за да пожънем полезни резултати от тези проекти. Paulo Rangel В съответствие с плана за действие във връзка с приложенията на глобалната навигационна спътникова система (ГНСС), публикуван от Комисията на 14 юни 2010 г. с цел да подкрепи европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS), трябва да се предприемат действия за разширяване на обхвата на навигационната система върху цялата територия на ЕС. Разширяването на системата би имало огромни предимства в областта на икономиката и безопасността. За целта са необходими значителни инвестиции в иновациите и развойната дейност. Само така е възможно, първо, системата да реализира пълния си потенциал, и второ, да достигне ниво на развитие, което да осигури възвръщаемост на средствата. В тази област вече има постигнат огромен напредък. Например в близко бъдеще се очаква да е възможно определянето на географското местоположение с точност 45 сантиметра. По тези причини гласувах в подкрепа на доклада. Crescenzio Rivellini На днешното пленарно заседание на Европейския парламент в Страсбург гласувахме доклада относно транспортните приложения на глобалните навигационни спътникови системи. През 2010 г. Комисията публикува план за действие във връзка с приложенията на глобалната навигационна спътникова система (ГНСС). В плана за действие са изложени необходимите мерки за гарантиране на успеха на спътниковата навигация. Общата насока на плана за действие е пълното внедряване на глобални спътникови навигационни системи, и по-специално разработването и внедряването на Европейска геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS). EGNOS е предшественик на системата "Галилео". ЕС създаде проекта EGNOS (и "Галилео"), за да предостави гарантирани сигнали за гражданска употреба и да осигури възможност на европейската промишленост на всички равнища да се съревновава на този разрастващ се стратегически пазар. Считам за необходимо, както изтъква и г-жа Ţicău, да се заделят допълнителни средства за финансиране на програмата "Галилео", например чрез създаване на резервен фонд за проекта "Галилео" в рамките на бюджета на ЕС, който да покрива допълнителните разходи, без това да е в ущърб на другите програми. Raül Romeva i Rueda Гласувах в подкрепа на доклада. На 14 юни 2010 г. Комисията публикува своя план за действие във връзка с глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС), който съдържа 24 конкретни препоръки за действие. Общата насока на плана за действие е пълното внедряване на глобални спътникови навигационни системи, и по-специално разработването и внедряването на EGNOS (Европейска геостационарна служба за навигационно покритие), която е предшественик на системата "Галилео". Секторът като цяло претърпя огромно развитие от първите GPS услуги, изпълнявани чрез спътници на САЩ през 2000 г. Общата стойност на тези услуги, предлагани на световния пазар през 2008 г., беше 124 милиарда евро, като се очаква да достигне 230 милиарда евро през 2025 г. От тази сума 20 % се падат на интелигентните транспортни системи (ИТС), а 5 % - на приложенията за осигуряване на безопасност, включително в областта на транспорта. ЕС създаде проекта EGNOS (и "Галилео"), за да предостави гарантирани сигнали за гражданска употреба и да осигури възможност на европейската промишленост на всички равнища да се съревновава на този разрастващ се стратегически пазар. Понастоящем пазарният дял на Европа от 25 % е под очакванията. EGNOS е съвместима с GPS, но ще предложи повече възможности, когато "Галилео" бъде пусната в употреба през 2013 г. EGNOS е десет пъти по-точна от GPS. Licia Ronzulli Подобно на докладчика, и аз подкрепям плана на Комисията за разработване на EGNOS и "Галилео", който се основава на девет хоризонтални мерки с непосредствени приложения в областта на транспорта. Внедряването на EGNOS в пълна степен на територията на цяла Европа и близките ни съседи ще окаже значимо положително въздействие върху цялата европейска икономика, върху безопасността и опазването на околната среда и ще спомогне за облекчаване на движението по пътищата. За да постигнем тези цели, ни е необходимо подходящо финансиране на изследователската и развойна дейност, което понастоящем е недостатъчно. ЕС всъщност е единственият търговски блок, който не предоставя пряко финансиране на своята програма за ГНСС. Vilja Savisaar-Toomast Докладът относно приложенията в транспорта на глобалните навигационни спътникови системи подкрепя и подчертава ролята и значението на плана за действие в тази област през периода 2010-2013 г., изготвен от Комисията, и въздействието му върху транспорта. Деветте мерки в плана за действие са с непосредствена и важна връзка с транспорта. Планът предвижда използване и разработване на глобални навигационни спътникови системи за всички видове транспорт. Разбира се, ролята им в пътния и въздушния транспорт ще бъде много голяма. Две от мерките, които определено си струва да се споменат, са улесняване на създаването на единно европейско небе и разработването на приложения за интелигентни транспортни системи. В допълнение, използването на спътници ще позволи да се разработят и внедрят още много други разнообразни приложения. Искрено се надявам, че разработването и внедряването на посочените в доклада системи, приложения и решения ще протече по план, и в близките години те ще започнат да се използват, което ще облекчи ежедневието на търговските дружества и гражданите и ще подобри безопасността по море, във въздуха и по пътищата. Catherine Stihler Подкрепям доклада относно разработването и внедряването на европейски системи на базата на "Галилео" и други спътникови системи и техните приложения в областта на транспорта. Nuno Teixeira Глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС) вече са важни за всички политики на ЕС и тяхното разработване и прилагане ще катализира реализирането на стратегията Европа 2020, както и създаването на стратегически и конкурентоспособен сектор в Европа. Приложенията в транспорта съставляват 20 % по обем и 44 % по стойност от всички приложения на ГНСС. Този отрасъл представлява развиващ се световен пазар, на който Европа трябва да има водеща роля и осигурена независимост. Приложенията и услугите на ГНСС в областта на транспорта са от значение и за сигурността, ефективността, икономическите и екологични последствия от използването на всички видове транспорт. Смятам за важно да отбележа, че за постигане на добър растеж е необходимо програмата на европейската геостационарна служба за навигационно покритие (EGNOS) да включва всички държави-членки и да притежава оперативна съвместимост със системите на трети държави, за да се гарантират конкуренцията и динамичността на пазара. В заключение, бих искал да отбележа идеята на докладчика за нова многогодишна финансова рамка (МФР), която да осигури подходящо ниво на финансиране на научноизследователската и развойна дейност в областта на ГНСС, както и на внедряването на системата. Трябва да се създадат механизми в помощ на малките и средните предприятия (МСП), които да облекчат достъпа им до това финансиране и да улеснят разработването и търговията с приложения на базата на ГНСС. Angelika Werthmann Гласувах в подкрепа на доклада. След като делът на Европа в развиващия се пазар на спътникови навигационни системи не успя да достигне очакваните нива, през юни миналата година Комисията предложи план за действие във връзка с приложенията на глобалните навигационни спътникови системи (ГНСС). Комисията разумно избра целеви план за действие, чиито препоръки включват не само създаването на единното европейско небе, което вече е с многократно потвърден от Съюза приоритет, но обхващат и пътния транспорт, където ГНСС ще имат важен принос за реализиране на нашите цели в областта на безопасността и опазването на околната среда. Като цяло планът за действие е съставен по такъв начин, че да гарантира възможност за включване на европейския пазар в конкуренцията в този сектор, стойността на чийто услуги в световен мащаб се предвижда да достигне 230 милиарда евро до 2025 г. Artur Zasada Убеден съм, че действията в подкрепа на приложенията на EGNOS и "Галилео" в гражданското въздухоплаване са от решаващо значение за изпълнение на Програмата за изследване на управлението на въздушното движение в единното европейско небе (SESAR). За съжаление, както докладчикът отбелязва в своя документ, внедряването на системата "Галилео" продължава да затъва в нови проблеми. Съгласен съм с призива на Комисията за бързо сертифициране на EGNOS в гражданското въздухоплаване. Често съм подчертавал, че поддържам идеята за единно европейско небе и Програмата за изследване на управлението на въздушното движение в единното европейско небе. Бързото и цялостно създаване на европейско въздушно пространство е много важна стратегическа стъпка към действителна интеграция на Съюза и укрепване на единния пазар. Без "Галилео" няма да имаме SESAR, а без SESAR не можем да създадем единно европейско небе 2. Нека помним, че в тази област имаме работа със скачени съдове - слабост на едно място би имала пагубно въздействие върху останалата част от системата. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на въпросния доклад, тъй като трябва да има рамка за оценка на отделните споразумения за въздушния транспорт, въпреки че Парламентът следва да наблюдава преговорите внимателно, а не да изостава и единствено да решава дали да приеме, или да отхвърли окончателния текст. Sophie Auconie Договорът от Лисабон, влязъл в сила на 1 декември 2009 г., разшири обхвата на обстоятелствата, при които одобрението на Парламента се изисква за сключване на международно споразумение. Понастоящем споразуменията относно въздушния транспорт попадат в тази категория. Ето защо подкрепям доклада на моя колега, Brian Simpson, относно прилагането на набор от критерии за оценка на съдържанието на тези споразумения. Считам също, че е необходимо насърчаване на балансирания достъп до пазара и на възможностите за инвестиране, както и на лоялната конкуренция, по-специално по отношение на държавните субсидии и на социалните и екологични стандарти. Zigmantas Balčytis След влизането в сила на Договора от Лисабон за споразуменията, обхващащи области, за които се прилага обикновената законодателна процедура, се изисква одобрението на Парламента. Гласувах в подкрепа на този доклад, с който се цели да се установят някои общи принципи относно начина на оценка на споразуменията относно въздушния транспорт както по същество, така и във връзка с процедурите, които комисията по транспорт и туризъм към Европейския парламент може да възприеме, за да се увери, че в хода на преговорите е била добре информирана и е имала възможността да заяви своите приоритети много преди да е изправена пред свързания с процедурата на одобрение избор "да/не". Всеобхватни споразумения за въздушен транспорт със съседните държави или със значими глобални партньори могат да донесат значителни ползи за пътниците, товарните превозвачи и авиокомпаниите както по отношение достъпа до пазара, така и във връзка със сближаването на нормативните актове за насърчаване на честна конкуренция, включително по отношение на държавните субсидии и социалните и екологични стандарти. Съгласен съм с докладчика, че Парламентът трябва да следи процеса от самото начало и да се ангажира тясно с темите, които се обсъждат, да установи на какъв етап са преговорите за споразуменията относно въздушния транспорт. Комисията също трябва да е запозната с критериите, които Парламентът ще използва за оценка на дадено споразумение и на неговите елементи. Sergio Berlato С влизането в сила на Договора от Лисабон се разшири обхвата на обстоятелствата, при които одобрението на Парламента се изисква за сключване на международно споразумение. Понастоящем споразуменията относно въздушния транспорт попадат в тази категория. Новите правомощия на Парламента, въведени с Договора, означават и нови отговорности да се осигури добрата осведоменост на Парламента и неговата водеща комисия относно подготовката на споразумения, по които от ЕП впоследствие ще се изисква да даде съгласие. Като се има предвид тази промяна, приветствам съответната нова отговорност на Парламента провеждането на преговорите да се наблюдава отблизо. Бих искал да се възползвам от тази възможност, за да отбележа в тази връзка, че за да е добре подготвен да обсъди дали да даде, или да не даде съгласието си, когато преговорите приключат, Парламентът трябва да следи процеса от самото начало, а не след като преговорите са приключили. Накрая, повтарям призива към Комисията да осигури на Парламента постоянен поток от информация и да представя редовно доклади, в които се анализират слабостите и силните страни на действащи споразумения. Всъщност считам, че въз основа на това Парламентът би могъл впоследствие да оценява по-ефикасно бъдещи споразумения. Mara Bizzotto Предложението за резолюция на Европейския парламент, засягащо сключването на международни споразумения относно въздушния транспорт, включва много от ключовите принципи, които се подкрепят от Северната лига. Тук се отнася необходимостта да се осигурят равни права на достъп до пазара на авиокомпаниите от всички държави-членки, за да се предотвратят практиките на скрит дъмпинг, финансирани директно чрез национални политики, в нарушение на правилата на Общността относно държавната-помощ. В предложението се изразява и безпокойство относно безопасността на гражданите, като се потвърждава същественото значение на създаването на референтна рамка относно безопасността. Друг принцип, който се отстоява от Северната лига и се утвърждава в предложението, засяга прозрачността на дейностите на европейските институции за гражданите на ЕС, чиито интереси се представляват пряко в Парламента. За тази цел в предложението на практика се набляга на необходимостта Комисията да изпълни задължението си непрестанно да информира Парламента за напредъка на своите преговори с оператори извън ЕС. Поради изброените по-горе причини реших да гласувам в подкрепа на това предложение. Vilija Blinkevičiūt Гласувах в подкрепа на този доклад, защото съм съгласна, че всеобхватни споразумения за въздушен транспорт между ЕС и съседните държави могат да донесат само ползи за пътниците, товарните превозвачи и авиокомпаниите в много отношения: поддържане на сигурността и екологичните стандарти и насърчаване на благоприятна делова среда. Целта на доклада е да се опрости и изясни сключването на споразумения за въздушен транспорт и приемането на решения относно такива споразумения като Европейският парламент предварително информира Комисията за критериите, въз основа на които той ще взема решението си дали да даде, или да не даде съгласието си за сключване на конкретно споразумение от името на ЕС. В доклада Парламентът също така насочва вниманието на Комисията и на Съвета към споразуменията, които, ако бъдат сключени, могат да са от полза за ЕС и гражданите му, но които, поради една или друга причина, ЕС все още не е сключил със страни като Русия, Китай, Япония и Индия. Sebastian Valentin Bodu Договорът от Лисабон, влязъл в сила на 1 декември 2009 г., разшири обхвата на обстоятелствата, при които одобрението на Парламента се изисква за сключване на международни споразумения. Това означава, че за комисията по транспорт и туризъм е естествена стъпка да изготви доклад по собствена инициатива с цел да се установят някои общи принципи относно начина на оценка на споразуменията относно въздушния транспорт. Всеобхватните споразумения със съседни страни или значими световни партньори могат да осигурят значителни ползи, като предлагат подобрени услуги на пътниците и товарните превозвачи, както от гледна точка на разнообразие, така и на разходи, като същевременно дават на авиокомпаниите нови възможности и конкурентно предимство. Действително, нормативното сближаване може много да помогне за насърчаването на лоялната конкуренция, особено с оглед на държавните субсидии, социалните и екологичните стандарти. Жалко, че Съветът все още предстои да даде мандат на Комисията да започне проговори относно глобално споразумение за въздушен транспорт с важни търговски партньори като Китайската народна република и Индия, въпреки че предложението в тази посока е от 2005 г. Икономическият растеж на този регион увеличава стойността на подобни споразумения. Vito Bonsignore Гласувах в подкрепа на този доклад по собствена инициатива, защото все по-значимият принос на въздухоплаването носи със себе си много предимства за европейската икономика, но и доста недостатъци. Считам, че на институцията, към която принадлежа, а именно Парламента, следва да се предоставят по-големи надзорни правомощия, за да може тя да разбере напълно кои видове споразумения заслужават да получат нейното съгласие и кои не. Начинът, по който бихме гласували, би бил резултат от внимателното проследяване на резултатите от преговорите, при което следва да се насърчава съблюдаването на международното законодателство относно социалните права, пълното признаване на практиките и процедурите за сертифициране, обмена на данни, свързани с безопасността и съвместните проверки на място. Единствено като даваме съгласието си за амбициозни споразумения, в които се зачитат принципите, отстоявани от ЕС, можем действително да допринесем за осъществяването на неговите дейности и за усъвършенстването му. Maria Da Graça Carvalho Считам, че възможността за сближаване на нормативните актове, която се създава от определени международни споразумения относно въздушния транспорт, ще се реализира чрез създаване на условия за лоялна конкуренция. Това е не само от полза за отрасъла в ангажираните страни, но и представлява възможност за стандартизация и укрепване на социалните и екологични стандарти. При услугите, които се предлагат на пътниците и на товарните превозвачи, също ще се постигне значително подобрение, което не би било толкова забележимо, ако се приложат други средства, като например двустранни споразумения. Carlos Coelho Сключването на всеобхватни споразумения за въздушен транспорт със съседните държави или със значими глобални партньори е особено важно от гледна точка на достъпа до пазара и сближаването на нормативните актове, тъй като чрез него се насърчава лоялната конкуренция, еднаквото равнище на социалните и екологичните стандарти и така нататък. Това е от полза за всички страни: пътниците, товарните превозвачи и авиокомпаниите. По отношение на хоризонталните споразумения е важно също да се приведат съществуващите двустранни споразумения в съответствие с правото на ЕС, за да се гарантира по-голяма правна сигурност, да се увеличи прозрачността и да се предоставят допълнителни ползи по отношение опростяването, като същевременно се гарантира, че всички авиолинии в Съюза ще се ползват от същите права. С влизането в сила на Договора от Лисабон Парламентът започна да играе по-важна роля в тази област, тъй като съгласието му стана необходимо за сключването на тези международни споразумения. Затова гласувам в подкрепа на този доклад, с който се цели да се установят някои общи принципи и последователен набор от стандарти. В него се набляга и на значението на непрестанното информиране на Парламента, за да може той да следи процеса от началото, тъй като това ще му даде възможност да изразява опасенията и приоритетите си. Rachida Dati Гласувах в подкрепа на този доклад поради две основни причини. Първо, в доклада се препоръчва засилване на ролята на Европейския парламент в съответствие с новите правомощия, предоставени му от Договора от Лисабон, относно сключването на международни споразумения с трети държави. В това отношение, в доклада се набляга на необходимостта от задълбочаване на диалога с Европейската комисия на различните етапи на преговори и в наблюдението на действащите споразумения. Второ, в доклада се изтъква необходимостта от сключване на споразумения за безопасност на въздухоплаването с трети държави, които разполагат със значима промишленост в областта на самолетостроенето; това е изискване от първостепенно значение, като се има предвид разумната необходимост да се гарантира все по-голяма авиационна безопасност. Christine De Veyrac След влизането в сила на Договора от Лисабон Европейският парламент има повече правомощия за намеса при сключването на международни споразумения между Европейския съюз и трети държави. В тази връзка с приетия днес доклад на Brian Simpson ще се даде възможност за по-добро дефиниране на ролята на Парламента в международните преговори в областта на въздухоплаването. Приветствам факта, че Парламентът настоява по-специално за включване в споразуменията, сключени от Европейския съюз, на взаимно признаване на стандартите за сигурност и безопасност на въздухоплаването, както и за по-добри гаранции за защита на правата на пътниците. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на доклада относно международните споразумения относно въздушния транспорт в рамките на Договора от Лисабон, тъй като в него се набляга на значението на това Парламентът да се "информира незабавно и подробно за всички етапи" на процедурата по договаряне на споразумения между ЕС и трети държави или международни организации. Diogo Feio Договорът от Лисабон предостави на Парламента нови правомощия за одобряване на международни споразумения. Сред тях особено важни са международните споразумения относно въздушния транспорт, като се имат предвид свързаните с тях различни потребности в сферата на сигурността и координацията. За да се оцени едно споразумение, са необходими критерии, основани на стриктно проучване и наблюдение на преговорите. Надявам се, че Комисията и Парламентът ще могат да си сътрудничат активно за непрестанното повишаване на качеството и строгостта на този вид споразумения. José Manuel Fernandes Докладът на г-н Simpson засяга международните споразумения относно въздушния транспорт в рамките на Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС). От 1 декември 2009 г., с влизането в сила на ДФЕС, правомощията на Парламента се увеличиха и той пое отговорности за участие в процеса на съвместно вземане на решения в много области, включително в сферата на въздухоплавателните услуги. Във връзка с това Комисията по транспорт и туризъм внесе за разглеждане този доклад, който изглежда изключително положителен и навременен и с който се установяват някои общи принципи, с които съм напълно съгласен. По този начин Парламентът ще може да следи целия процес от началото чрез информацията, предоставяна му от Комисията, по-специално чрез Генерална дирекция "Мобилност и транспорт", и внимателно да оценява споразуменията, за които постъпва искане той да гласува, независимо от това дали те са хоризонтални, всеобхватни или споразумения за безопасност. João Ferreira Международните споразумения относно въздушния транспорт, предвидени в Договора от Лисабон, са наднационални споразумения, за които се планира да се припокриват със съществуващите двустранни споразумения, прилагани от държавите-членки. Ние многократно изразихме нашата позиция против този принцип в поредица от споразумения, по които Парламентът даде мнения, наред с критики, засягащи всеобхватността на тези споразумения, които, без изключение, са насочени към либерализацията и приватизацията на сектора. Докладчикът - който, нещо особено важно, е от Групата на Прогресивния алианс на социалистите и демократите в Европейския парламент - твърди, че "споразумения за въздушен транспорт със съседните държави или със значими глобални партньори могат да донесат значителни ползи за пътниците, товарните превозвачи и авиокомпаниите". Реалното състояние на нещата обаче в този и в други сектори, в които се наблюдава увеличаване на либерализацията, като например в железопътния транспорт, опровергава тези обещания за ползи. Ако действително има някой, който печели от процесите на монополна концентрация в сектора на въздушния транспорт - която неизбежно следва либерализацията и "свободната конкуренция" - това не са пътниците, нито работниците, нито така наречените "национални превозвачи", а по-скоро големите европейски компании в сектора. Това са причините, поради които гласувахме с "против". Ilda Figueiredo Този доклад засяга международните споразумения относно въздушния транспорт в рамките на Договора от Лисабон. Това са международни споразумения, за които се предвижда да бъдат хармонизирани със съществуващите двустранни споразумения, прилагани от държавите-членки и да се припокриват с тях. Докладчикът заявява, че "споразумения за въздушен транспорт със съседните държави или със значими глобални партньори могат да донесат значителни ползи за пътниците, товарните превозвачи и авиокомпаниите [...] по отношение на достъпа до пазара". В действителност обаче практическото прилагане на тези споразумения на ниво ЕС вече ни показа, че такива обещания за ползи звучат неубедително както за работниците, така и за пътниците. Скритата цел на повечето от тези споразумения е отварянето на пазара и либерализирането на сектора, мотивирано от свободната конкуренция или от пренебрегването на нарушенията в него, от ползите, които най-силните компании могат да извлекат от него и погрешното екологично решение за намаляване на въглеродните емисии и за включване на въздухоплаването в системата за търговия с емисии. Monika Flašíková Beňová След влизането в сила на Договора от Лисабон на 1 декември 2009 г. се разшириха условията, при които одобрението на Парламента се изисква за сключване на международни споразумения. Понастоящем споразуменията относно въздушния транспорт попадат в тази категория. В миналото с Парламента бяха провеждани само консултации по такива споразумения. Новите правомощия, предоставени на Парламента от Договора от Лисабон обаче носят със себе си и нови отговорности. Според мен Парламентът трябва да е в състояние да следи развитието на преговорите, преди да се изправи пред избора да приеме или да отхвърли окончателната формулировка на отделните международни споразумения. Освен това съответните критерии за споразумения относно въздушния транспорт с трети държави следва да включват възможност за балансиран подход към пазарите и възможностите за инвестиране, както и лоялна икономическа конкуренция в областта на държавните субсидии и екологичните и социални стандарти. Lorenzo Fontana Новите правомощия, предоставени от Договора от Лисабон, означават, че ние също можем да изразяваме мнение по въпросите от областта на въздухоплаването в споразуменията относно въздушния транспорт. В доклада се набляга на лоялната конкуренция, а оттук и на необходимостта да се наблюдава, наред с останалото, държавното финансиране, като същевременно се отчитат екологичните аспекти и се гарантира високо равнище на права на пътниците. Ние подкрепяме всички тези мерки, така че гласувам за приемането на доклада. Juozas Imbrasas Съгласен съм с този документ, защото Договорът от Лисабон, влязъл в сила на 1 декември 2009 г., разшири обхвата на обстоятелствата, при които одобрението на Парламента се изисква за сключване на международно споразумение. Понастоящем споразуменията относно въздушния транспорт попадат в тази категория, тъй като обхващат сфера, за която се прилага обикновената законодателна процедура. Предвид тази промяна комисията по транспорт и туризъм реши да изготви доклад по собствена инициатива с цел да се установят някои общи принципи относно начина на оценка на споразуменията относно въздушния транспорт както по същество, така и във връзка с процедурите, които комисията може да възприеме, за да се увери, че в хода на преговорите е била добре информирана и е имала възможността да заяви своите приоритети много преди да е изправена пред свързания с процедурата на одобрение избор "да/не". Giovanni La Via По време на днешното заседание гласувах в подкрепа на доклада на г-н Simpson относно международни споразумения относно въздушния транспорт в рамките на Договора от Лисабон. Всъщност след влизането в сила на Договора от Лисабон на 1 декември 2009 г. Парламентът получи правото да одобрява споразумения, обхващащи сектори, спрямо които се прилага обикновената законодателна процедура. Това е значителна стъпка напред, особено като се има предвид предполагаемия демократичен дефицит на ЕС, ако отчетем факта, че преди с Парламента, демократично избрана от гражданите на Европа структура, се провеждаха консултации по такива споразумения едва след тяхното сключване. Затова очакваме Комисията да откликне на призива ни да поддържа информационния поток и да предоставя на ресорната комисия всеобхватна информация относно намеренията за предлагане започването на преговори с оглед на сключването и изменението на международни споразумения относно въздушния транспорт, така че Парламентът като цяло да може да изразява мнението си, след като се е запознал напълно с фактите. Petru Constantin Luhan С Договора от Лисабон се въвеждат нови парламентарни компетентности като на Европейския парламент се предоставят по-големи правомощия за вземане на решения, наред с отговорността да осигурява гладкото протичане на деловите дейности, като предоставя информация и гарантира безопасността на гражданите. Чрез сближаването на нормативните актове на съответните комисии на Европейския парламент, взаимното признаване на стандартите за безопасност и сигурност и гарантирането на възможно най-висок стандарт за международните споразумения относно въздушния транспорт се осигуряват ползи за пътниците и товарните превозвачи от организационно-технически и икономически характер, както и на авиокомпаниите. David Martin Гласувах в подкрепа на този доклад, съгласно който всеобхватни споразумения за въздушен транспорт със съседните държави или със значими глобални партньори могат да донесат значителни ползи за пътниците, товарните превозвачи и авиокомпаниите както по отношение достъпа до пазара, така и във връзка със сближаването на нормативните актове за насърчаване на честна конкуренция, включително по отношение на държавните субсидии и социалните и екологични стандарти, при условие че бъдат спазени определени стандарти и условия. Clemente Mastella Съгласно Договора от Лисабон се изисква одобрението на Европейския парламент за споразумения относно въздушния транспорт, тъй като те обхващат сектор, за които се прилага обикновената законодателна процедура. Съгласни сме с идеята на комисията по транспорт и туризъм да се установят някои общи принципи относно начина на оценка на споразуменията относно въздушния транспорт по същество. Освен това Комисията следва да бъде добре информирана в целия ход на преговорите, за да има възможност да заяви своите приоритети много преди да е изправена пред свързания с процедурата на одобрение избор "да/не". Следователно Парламентът трябва да следи процеса от самото начало. Всеобхватните споразумения със съседни страни или значими световни партньори могат да осигурят значителни ползи, като предлагат подобрени услуги на пътниците и товарните превозвачи както от гледна точка на разнообразие, така и на разходи, като същевременно дават на авиокомпаниите нови възможности за реализиране на печалба. Нормативното сближаване може много да помогне за насърчаването на лоялната конкуренция. Накрая, поддържаме тезата, че е от значение да се започнат преговори с важни търговски партньори в Азия, включително Китайската народна република и Индия, тъй като икономическият растеж на целия този регион увеличава още повече значимостта на тези споразумения от гледна точка на развитието на световната търговия. Nuno Melo С приемането на Договора от Лисабон се увеличи броят на случаите, в които е необходимо одобрението на Парламента, за да се сключи международно споразумение. Понастоящем споразуменията за въздухоплавателни услуги попадат в тази категория, тъй като обхващат сфера, за която се прилага обикновената законодателна процедура. Затова комисията по транспорт и туризъм реши да внесе за обсъждане този доклад по собствена инициатива с цел да се установят някои общи принципи относно начина на оценка на споразуменията относно въздушния транспорт по същество и във връзка с процедурите, които комисията може да приеме, за да се увери, че в хода на преговорите е била добре информирана и е имала възможността да заяви своите приоритети много преди да е изправена пред окончателното решение и възможността единствено да го приеме или отхвърли. Новите правомощия на Парламента, предвидени в Договора от Лисабон, означават и нови отговорности да се осигури добрата осведоменост на Парламента и неговата компетентна комисия относно подготовката на споразумения, по които от ЕП впоследствие ще се изисква да даде съгласие. Това включва и съответната отговорност провеждането на преговорите да се наблюдава отблизо. Следователно тези допускания трябва да се имат предвид, когато се водят преговори относно международни споразумения в бъдеще. Alexander Mirsky В доклада се разглежда рамката за оценка на отделните споразумения относно въздушния транспорт, като се вземат предвид промените по силата на Договора от Лисабон, които следва да се използват при всички бъдещи преговори, заключения и при одобряването им от Парламента (чрез даване на съгласие). Съответните критерии за споразумения относно въздушния транспорт с трети държави включват балансиран достъп до пазари и възможности за инвестиции, както и лоялна конкуренция по отношение на държавните субсидии, екологичните и социални стандарти. Гласувах в подкрепа на доклада. Rolandas Paksas Всеобхватните споразумения със съседни страни или значими световни партньори могат да осигурят ползи не само за товарните превозвачи и авиокомпаниите, но и за пътниците. Преди всичко, тези споразумения гарантират еднакви права за всички авиокомпании в Съюза. Освен това ще бъдат прилагани високи стандарти за сигурност и безопасност на въздухоплаването, които са от първостапенно значение за пътниците, екипажите и въздухоплаването като цяло. Като се имат предвид споменатите ползи от споразуменията, считам, че e подходящо да се формулират общи принципи, които следва да се използват при оценката на споразумения относно въздушния транспорт. Важно е с всяко споразумение да се намаляват или премахват ограниченията по отношение на достъпа до пазара и възможностите за инвестиции, да се запазват и подобряват социалните и екологични стандарти, да се предоставят подходящи гаранции за защитата на личните данни и личния живот, да се включва взаимното признаване на стандартите за сигурност и да се гарантира висока степен на защита на правата на пътниците. Следва да се обърне внимание на факта, че Комисията трябва да предприеме незабавни действия за решаване на проблема с полетите над Сибир и да започне преговори за международни споразумения относно въздушния транспорт с Япония и Русия. Maria do Céu Patrão Neves С Договора от Лисабон, който е в сила от 1 декември 2009 г., се увеличи броя на случаите, в които е необходимо одобрението на Парламента за сключване на международни споразумения. Понастоящем споразуменията за въздухоплавателни услуги попадат в тази категория, тъй като обхващат сфера, за която се прилага обикновената законодателна процедура. Преди това беше необходимо само провеждане на консултации с Парламента по такива споразумения. Предвид тази промяна комисията по транспорт и туризъм реши да изготви доклад по собствена инициатива с цел да се установят някои общи принципи относно начина на оценка на споразуменията относно въздушния транспорт по същество, вместо да е изправена пред окончателното решение и възможността единствено да го приеме или отхвърли. Новите правомощия на Парламента, предвидени в Договора от Лисабон, означават и нови отговорности да се осигури добрата осведоменост на Парламента и неговата компетентна комисия относно подготовката на споразумения, по които от ЕП впоследствие ще се изисква да даде съгласие. Това включва и съответната отговорност да се наблюдава отблизо провеждането на преговорите. На възможностите, определени в този доклад, за който гласувах, може да се гледа като на съставляващи списък с елементи, които могат да се възприемат в зависимост от конкретните обстоятелства, свързани с всяко споразумение. Aldo Patriciello След влизането в сила на Договора от Лисабон се засили ролята на Парламента при сключването на международни споразумения относно въздушния транспорт. Комисията по транспорт и туризъм реши да изготви доклад по собствена инициатива с цел да се установят някои общи принципи относно начина на оценка на споразуменията относно въздушния транспорт както по същество, така и във връзка с процедурите, които комисията може да възприеме, за да се увери, че в хода на преговорите е била добре информирана и е имала възможността да заяви своите приоритети много преди да е изправена пред свързания с процедурата на одобрение избор "да/не". Тези споразумения могат да бъдат разделени на три категории: хоризонтални споразумения, привеждащи в съответствие съществуващи двустранни споразумения; всеобхватни споразумения, чиято цел е да гарантират лоялна конкуренция и накрая споразумения за безопасност, чиято цел е да се гарантира високо равнище на безопасност на гражданското въздухоплаване. Освен това в доклада се препоръчва набор от критерии за оценка на съдържанието на споразуменията, включително балансиран достъп до пазарите и възможности за инвестиции, както и лоялна конкуренция по отношение на държавните, екологичните и социалните субсидии. Гласувах в подкрепа с оглед поддържане на постоянен информационен поток и по-добър анализ на силните и слабите страни на тези споразумения. Paulo Rangel Тъй като с Договора от Лисабон се разшири обхвата на правомощията на Парламента по отношение на сключването на международни споразумения, съществува необходимост в процеса на предефиниране на статуса му да се предложат нови видове правни рамки за неговата дейност. В тази връзка се появява настоящия доклад. Тъй като Парламентът се сдоби с правомощия и по отношение на споразуменията за въздушен транспорт, важно е да се гарантира, че той ще има достъп до информация в хода на целия преговорен процес. Действително той не може да участва само в края на процеса, при което дейността му да се свежда единствено до изразяване на съгласие или несъгласие с окончателното решение, без да разполага с набор от приложими показатели, за да взема обмислено решение. Предвид необходимостта Парламентът да е ангажиран в рамките на целия процес, следва също така да се обърне внимание, макар и само в общ план, на такива аспекти като условията, при които се предоставя информацията или етапите, на които трябва да се осигури достъп до нея. Raül Romeva i Rueda Гласувах в подкрепа на доклада. Договорът от Лисабон, влязъл в сила на 1 декември 2009 г., разшири обхвата на обстоятелствата, при които одобрението на Парламента се изисква за сключване на международно споразумение. Понастоящем споразуменията относно въздушния транспорт попадат в тази категория, тъй като обхващат сфера, за която се прилага обикновената законодателна процедура. Преди това с Парламента бяха провеждани само консултации по такива споразумения. Предвид тази промяна, комисията по транспорт и туризъм реши да изготви доклад по собствена инициатива с цел да се установят някои общи принципи относно начина на оценка на споразуменията относно въздушния транспорт както по същество, така и във връзка с процедурите, които комисията може да възприеме, за да се увери, че в хода на преговорите е била добре информирана и е имала възможността да заяви своите приоритети много преди да е изправена пред свързания с процедурата на одобрение избор "да/не". Licia Ronzulli В доклада се установяват някои общи принципи относно добрата комуникация между Парламента и Комисията при приемането на международни споразумения относно въздушния транспорт и във връзка с разработката на общи методи за оценка на тези споразумения. Благодарение на Договора от Лисабон Парламентът придоби допълнителни правомощия и съответни отговорности и сега трябва да наблюдава отблизо провеждането на преговорите и сключването на споразуменията относно въздушния транспорт. Като се има предвид голямото значение на тези споразумения, особено по отношение на гарантирането на по-добри услуги за пътниците и на нови възможности за превозвачите, би било добра идея Парламентът да информира Комисията за своите опасения и критерии за оценка от самото начало, без да изчаква приключването на преговорите. Vilja Savisaar-Toomast Договорът от Лисабон предостави по-големи права на Парламента, едното от които е, че се изисква одобрението на Парламента за сключването на международни споразумения. На комисията по транспорт и туризъм доста често й се налага да оценява и да се занимава с различни споразумения за въздушен транспорт. Мисля, че този доклад значително ще подпомогне и опрости работата на комисията по транспорт и туризъм, защото в него се изтъкват общите принципи относно начина ни на оценка на споразуменията относно въздушния транспорт по отношение както на съдържанието, така и на мерките. Освен това докладът ще спомогне за изясняване на различните авиационни споразумения и за обработката им по най-семплия начин, като в него са изложени и критериите, на които следва да обърнем внимание и аспектите, които трябва да следим. В допълнение, докладът ще спомогне за прилагането на процеса на усъвършенстване на споразуменията относно въздушния транспорт и определяне на необходимите етапи на работа на различните институции по тях. Считам, че този доклад е необходим и затова подкрепих приемането му. Brian Simpson В този доклад се предвижда създаването на рамка, даваща възможност на Парламента да поеме задълженията си съгласно Договора от Лисабон по отношение на международните споразумения относно въздушния транспорт. Комисията по транспорт и туризъм държеше да се гарантира, че при разглеждането на индивидуалните споразумения с отделните суверенни държави в Парламента ще се използват едни и същи процедури и насоки, с които да работят докладчиците, за да ни се осигури последователен подход и да ни се даде възможност да разглеждаме важните аспекти, включително съответните условия на безопасност и социални условия. Ще гласувам в подкрепа и се надявам Парламентът да подкрепи доклада ми, за да може предложената рамка да влезе в сила Nuno Teixeira Влизането в сила на Договора от Лисабон доведе до институционализирането на нови области, в които е необходимо одобрението на Парламента при сключването на международни споразумения. Споразуменията относно въздушния транспорт попадат в тази категория, тъй като те са част от обикновената законодателна процедура. Това налага Парламентът да бъде редовно информиран, за да се гарантира съгласувана оценка на целия преговорен процес, както и за да може той същевременно да изразява мненията си и да заявява своите приоритети. Докладът съдържа насоки за това как следва да се анализират споразуменията относно въздушния транспорт от гледна точка на съдържанието и процедурите, чието приемане предстои. Представени са три категории споразумения, с които се преследват различни цели, а именно, хоризонтални споразумения, всеобхватни споразумения и споразумения за безопасност. Гласувам в подкрепа на това споразумение, тъй като считам за съществено, че в позицията, възприета от Европейската комисия и подчертана в този доклад, се посочва, че Парламентът трябва редовно да следи целия процес чрез споделяне на информация и че Комисията трябва да представя доклади, в които се анализират слабостите и силните страни на действащи споразумения не по-рядко от веднъж на три години. Споразуменията следва да се одобряват с продуктивно междуинституционално съгласие, с което се дава възможност на Европейските институции активно да участват в тях. Niki Tzavela Гласувах в подкрепа на доклада на г-н Simpson относно споразуменията относно въздушния транспорт в рамките на Договора от Лисабон предвид факта, че сега на Парламента се пада по-голям дял отговорности, когато става въпрос за преговори по международни споразумения. Нещо повече, споразуменията относно въздушния транспорт с трети държави спомагат за развитието на международния въздушен транспорт и за гарантиране на сигурността на закона. Angelika Werthmann в писмена форма. - (DE) В резултат на възлагането на новите компетентности на Парламента по силата на Договора от Лисабон, в бъдеще по-често ще му се представят за оценка и одобрение международни споразумения относно въздушния транспорт. Затова докладчикът предлага да се формулират някои общи принципи, за да се улеснят и подобрят тези оценки. Въпреки че по принцип признава ползите от такива споразумения, докладчикът не се отказва от диференцирания подход и неколкократно призовава за конструктивен диалог между Комисията и Парламента. Artur Zasada Приветствам резултатите от днешното гласуване, особено предвид факта, че бях докладчик за документа по споразумението относно въздушния транспорт между Европейския съюз и Съединените щати, който беше особено важен документ. Взети заедно, на въздухоплавателните пазари в Европейския съюз и Съединените щати се падат около 60 % от въздушния трафик в света. С бъдещото отваряне на пазара за въздухоплавателните предприятия на ЕС и САЩ при недопускане на дискриминация ще се предлагат по-добри услуги на пътниците и на въздушните превозвачи, ще се осигурят значителни икономически ползи и ще се разкрият нови работни места. За съжаление, Европейският парламент не взе участие в преговорите по споразумението между ЕС и САЩ и затова не можа да повлияе на съдържанието на документа. Това положение е недопустимо. Ето защо приемам основната теза в доклада Simpson относно международните споразумения относно въздушния транспорт, който беше приет днес. Европейският парламент трябваше да участва в преговорите от самото начало, или поне трябваше да бъде редовно информиран за напредъка им. Luís Paulo Alves Подкрепям настоящия доклад с оглед на новите елементи, въведени от Съвета, особено по отношение на целевото заделяне на средства, по-голямата прозрачност и стимулите за подновяване на автомобилния парк, капацитета на превозните средства и възможността за по-ефективна промяна на инфраструктурата. "Евровинетка III" ще даде възможност на държавите-членки да налагат такси на ползвателите на пътната мрежа, ако те преценят, за външните разходи, а именно замърсяването на въздуха и шума, така че да се въведе принципът "замърсителят плаща" за автомобилния транспорт. В очакване на Бялата книга, предвиденото сега законодателство изисква от държавите-членки и Комисията да направят следващите стъпки към една по-устойчива и оперативно съвместима транспортна система, с хармонизирана система на таксуване, която интернализира повече външни разходи. Sophie Auconie С проекта за директива относно налагането на такси върху тежкотоварните автомобили за ползване на определени инфраструктури (Директивата "Евровинетка"), държавите-членки вече ще бъдат в състояние да прилагат такси върху замърсяването на въздуха и шума от автомобилния транспорт. Тази мярка, която прилага принципа "замърсителят плаща", има за цел да насърчи постепенното подновяване на камионите, които пътуват по пътищата ни. Това може да представлява и нов източник на финансиране за по-чисти форми на транспорт като железопътния транспорт и речното корабоплаване. Ето защо гласувах в подкрепа на доклада на г-н Saïd El Khadraoui. Призовавам обаче държавите-членки да се въздържат при прилагането на евровинетката: това не трябва да застрашава търговската и финансова стабилност на товарните превозвачи и дружествата, които използват превози. Liam Aylward Повечето ирландски стоки, които се продават на пазара на Европейския съюз, се транспортират по пътната мрежа и затова аз гласувах против мерките, препоръчани в настоящия доклад, защото те биха наложили прекомерни разходи за ирландските превозвачи, износители и производители. Директивата "Евровинетка" вече включва такси, но държавите-членки не са задължени да налагат тези такси. Евровинетката в момента е в сила на 15 000 км от европейски магистрали, включително половината от платените магистрали в Европейския съюз. Въпреки че подкрепям решаването на проблема с шума и замърсяването на въздуха и насърчаването на хората да използват по-чисти автомобили, ако тази директива бъде разширена и се включат таксите за шума и замърсяване на въздуха, ирландските превозвачи, които превозват ирландски износ за Европа, ще пострадат много вследствие на това. Много ирландски стоки се изнасят за чужбина и допълнителните разходи, предложени в доклада, могат да нанесат огромни щети на ирландския износ и транспортните дружества, и това може да е фатален удар върху онези малки предприятия, които в момента постигат само малък марж на печалба. Zigmantas Balčytis Аз гласувах в подкрепа на настоящата обща позиция по Директивата "Евровинетка", представена на второ четене от Съвета и Парламента. Основните цели на директивата са да се даде възможност на държавите-членки да налагат такси на ползвателите на пътната мрежа за някои външни разходи, с други думи, да се приложи принципът "замърсителят плаща", както и да се дадат на държавите-членки допълнителни възможности да направят националните си системи за таксуване на пътищата по-ефективни. Приветствам целите за намаляване на замърсяването и прилагане на принципа "замърсителят плаща" в областта на автомобилния транспорт. Аз също така подкрепих и предложението приходите от евровинетката да бъдат разпределяни за инвестиции в пътната инфраструктура и да бъдат използвани, за да се направи транспортът по-екологосъобразен. Насърчаването на устойчивия транспорт е основен елемент от общата транспортна политика. За тази цел трябва да намалим въздействието на транспортния сектор върху изменението на климата и отрицателните последици от транспорта, по-специално задръстванията, които възпрепятстват мобилността, както и шума и замърсяването на въздуха, които вредят на здравето и околната среда. Jean-Luc Bennahmias Въпреки че приветствам споразумението, постигнато по отношение на Директивата "Евровинетка", аз все пак далеч не съм напълно удовлетворен. Като подкрепяме компромиса, постигнат между Парламента и Съвета, ние слагаме край на дълги години на преговори. Това определено е стъпка в правилната посока, но тя е едно минималистично споразумение, което няма реален ефект. В действителност, държавите-членки само ще имат възможност, но те по никакъв начин не са задължени, да накарат тежкотоварните автомобили да плащат за външните разходи, които причиняват. Факт е, че идеята вече беше представена и това реалния положителен аспект, който ми дава възможност да гласувам за компромиса. Въвеждайки принципа "замърсителят плаща" за тежкотоварните автомобили, директивата проправя пътя за признаването на публичните ни политики за интернализация на външните разходи, причинени от транспорта. Принципът на прозрачност на приходите и инвестициите също е налице, която да се надяваме ще бъде прецедент при оценяването на публичните политики: в действителност, държавите-членки ще трябва редовно да се отчитат пред Комисията. Трябва обаче да се изрази съжаление за ниския праг на разпределение на приходите за трансевропейските транспортни мрежи (ТТМ) (15 %). Освен това ще трябва и да се гарантира, че ангажиментът, поет от държавите-членки, за инвестиции в устойчиви проекти, се спазва. Sergio Berlato Докладът, който обсъждаме днес, е особено важен, защото той предвижда изменение на Директива 1999/62/ЕО относно налагането на такси върху тежкотоварните автомобили. Считам, че внасянето на настоящото предложение за нова директива, плод на компромиса, постигнат между унгарското председателство, Комисията и Парламента, е много вредно за италианската икономика, тъй като Италия транспортира близо една трета - или приблизително 200 милиарда евро на година - от всички търгувани стоки, превозвани по пътищата на Европа. След въвеждането на директивата в европейските транзитни държави, стоките, които се внасят и изнасят от Италия ще бъдат изложени на тежестта от допълнителни такси в по-голяма степен. Аз споделям особено критичната позиция на италианското правителство - то счита, че в условията на големи икономически трудности като тези, на които сме свидетели сега, политическото решение да се засегне един икономически сектор, който е в основата на нашия пазар, никак не е разумно. Според мен малките постижения, постигнати с компромиса, нямат реално въздействие върху един текст, който е в голям ущърб както на италианската система, така и на товарните превози. Нещо повече, ефективността на мярката не е доказана: пътният транспорт и свързаните с него разходи за замърсяване ще продължат да се увеличават, докато не се развие междувидова инфраструктурна мрежа. John Bufton Гласувах против настоящото споразумение, защото е от съществено значение да не се позволи на Комисията установи възможност за набиране на приходи, дори посредством косвена такса, без единодушното съгласие на Съвета. В Обединеното кралство в момента не одобряваме схемата за евровинетката. Уестминстърското правителство обаче обмисля въвеждане на такси за тежкотоварните автомобили в съответствие с европейското законодателство до 2015 г. Комисията обаче си е запазила правото да направи въглеродната такса задължителна до 2013 г. Аз не искам гражданите на Обединеното кралство да плащат каквато и да е форма на данък на Европейския съюз. Maria Da Graça Carvalho Налагането на такса върху тежкотоварните автомобили е мярка, която е в ущърб на отдалечените държави на Европейския съюз, като Гърция, Италия, Испания и Португалия. По принцип това са държавите, които са най-засегнати от финансовата криза, която доведе до фискална и икономическа криза. С оглед на това аз ще гласувам против внесения доклад, защото считам, че неравномерното прилагане на тези такси е несправедливо, като се има предвид, че отдалечените държави ще генерират по-голямата част от приходите, в полза на държавите от централна Европа. George Sabin Cutaş Аз гласувах против доклада на г-н El Khadraoui относно налагането на такси върху тежкотоварните автомобили, защото предложението дава възможност за въвеждане на тарифни бариери, което ще увеличи разходите за товарните оператори в периферните държави-членки. Директивата също така ще позволи на държавите-членки да предложат компенсации в замяна на тези такси, което може да доведе до изкривяване на конкуренцията между операторите от различните държави-членки на Европейския съюз. Marielle De Sarnez Парламентът току-що одобри новите разпоредби за таксите за автомобилния транспорт, като по този начин направи възможно да се гарантира развитието и финансирането на една по-подходяща транспортна политика по отношение на екологичните изисквания, отнасящи се до замърсяването и шума. Въпреки че дружествата за автомобилен превоз на товари вече ще трябва да плащат разходите за шума и замърсяването на въздуха, генерирани от камионите, държавите-членки в замяна ще бъдат задължение да реинвестират приходите, получени от тези такси, в общоевропейските транспортни мрежи, и по-специално в по-ефективни и по-малко замърсяващи транспортни системи. Тези такси са стъпка напред, но те не са достатъчни. Време е държавите-членки да се ангажират с изпълнението на истинска политика за развитие и по този начин последователно да използват всички железопътни и автомобилни транспортни инфраструктури. Anne Delvaux Европейският парламент днес одобри преразглеждането на Директивата "Евровинетка" с голямо мнозинство. Текстът предвижда, че тежкотоварните автомобили ще плащат разходите за замърсяването на въздуха и шума. Одобреното днес споразумение всъщност разрешава на държавите-членки да налагат такси на дружествата за автомобилен транспорт за разходите за шум и замърсяване на въздуха, в допълнение към таксите за ползването на магистралната инфраструктура. Въпреки че това е значителна преработка, тя представлява само малка стъпка в правилната посока, защото разпоредбите не са задължителни. Затова аз все още чакам с нетърпение да видя нови предложения, които да направят тези мерки задължителни, като към тях ще се включват разходите за всички нанесени щети на околната среда, а принципът "замърсителят плаща" ще обхване всички видове транспорт. Текстът също така настоява да се използват всъщност приходите от събиране на пътни такси. В тази връзка Европейският парламент задължава държавите-членки да инвестират част от постъпленията от събиране на пътни такси за подобряване на движението на пътищата и инфраструктурата за мобилност. Също така следва да бъде възможно да се разпределят приходите от тези такси за проекти като тези, които намаляват замърсяването на въздуха или дори на шума. Edite Estrela Гласувах против доклада за налагането на такси върху тежкотоварните автомобили, защото смятам, че начисляването на такси за ползването на инфраструктурата може да има отрицателни последици за европейската икономика, особено за отдалечените държави. Имайки предвид, че вече се начисляват няколко данъка и такси на сектора ма автомобилния транспорт, по-специално акцизни мита върху горивата, и с оглед на настоящия икономически климат, смятам, че следва да се обмисли интернализацията на разходите на сектора, така че тези мерки да доведат евентуално до по-голям консенсус между различните заинтересовани страни. Diogo Feio Преразглеждането на Директивата "Евровинетка" изисква тежкотоварните автомобили, движещи се по европейските магистрали, да бъдат предмет на принципа "замърсителят плаща", давайки възможност на държавите-членки да включат разходите за замърсяването на въздуха и шума в националните пътни такси. Тези допълнителни разходи вероятно ще бъдат между три или четири цента на превозно средство на километър. В момента, когато европейската икономика е слаба и конкурентоспособността е по-жизненоважно значение от всякога, този принцип може да послужи, за да направи товарния транспорт още по-скъп, особено за отдалечените държави, за които цената на транспорта се добавя към цената на стоките. Тези държави не само са принудени да поемат цената на горивата, но сега ще трябва и да направят същото с допълнителните разходи за пътни такси, като по този начин губят своята конкурентоспособност. Без да се опитвам да подценявам въпроса за опазването на околната среда, не считам, че сега е времето да се добавя допълнителна тежест на европейските дружества с още една такса. José Manuel Fernandes Начисляването на такса върху тежкотоварните автомобили е мярка, която е в ущърб на отдалечените държави на Европейския съюз, като същевременно осигурява допълнителни приходи за държавите в централна Европа. Постигнатият в тристранните преговори текст е по-малко неблагоприятен за Португалия, отколкото предложението на комисията по транспорт и туризъм, защото той намалява промяната до 175 % и пиковия период за таксуване до пет часа, удължавайки освобождаването на по-малко замърсяващите превозни средства с още една година, тоест, до четири години. Начисляването на тази такса обаче ще остане реалност и ще доведе до увеличение на съществуващите разходи за отдалечените държави на Европейския съюз. Тези нови разпоредби на Директивата "Евровинетка" ще дадат възможност на държавите-членки да налагат такси върху тежкотоварните автомобили в размер на разходите на шума и замърсяването на въздуха, причинени от движението по пътищата, в допълнение към инфраструктурната такса на платените пътища. Тези допълнителни разходи вероятно ще са в размер на средно три или четири цента на превозно средство на километър. По-малко замърсяващите превозни средства ще останат освободени от такса. Гласувах против предложението на настоящия доклад, защото смятам, че то ще навреди на отдалечените държави-членки. João Ferreira Много високата зависимост от автомобилния транспорт е реален проблем - в Португалия зависимостта от този вид транспорт е още по-голяма от средното за Европейския съюз. Това е така поради причини, свързани с околната среда и общественото здраве, заради свързаните с това високи нива на замърсяване и поради енергийни причини, свързани с намаляването на петролните запази и нарастваща трудност на достъп до тази стока. Ето защо е от съществено значение да се насърчи диверсификацията на видовете товарен транспорт, особено със силен ангажимент към железопътния транспорт. За съжаление, тази инвестиция не само не е направена, но в някои държави, включително Португалия, станахме свидетели и на продажба на активи в този вид транспорт. Тези продажби на активи обикновено се увеличават след процеси на либерализация и приватизация. Настоящият доклад разглежда някои от тези въпроси, но не отива по-далеч от това да наложи нова такса върху тежкотоварните автомобили, която ще бъде добавена към съществуващите такси, някои от които неотдавна бяха увеличени в Португалия. Ефективността им е съмнителна по отношение на постигането на заявените цели, тъй като те представляват допълнителна тежест и могат да доведат до фалит на много дружества, като се има предвид настоящата икономическа и социална криза. Ilda Figueiredo Наясно сме, че много високата зависимост от автомобилния транспорт е реален проблем; в Португалия зависимостта от този вид транспорт е още по-голяма от средното за Европейския съюз. Тази ситуация трябва да се промени, независимо дали по причини, свързани с околната среда или с общественото здраве, заради свързаните с това високи нива на замърсяване, или поради енергийни причини, свързани с намаляването на петролните запаси и нарастващата трудност на достъп до тази стока. Ето защо е от съществено значение да се насърчи диверсификацията на видовете товарен транспорт, особено със силен ангажимент към железопътния транспорт. Някои държави обаче не само не изпълняват този ангажимент, но и в някои държави, включително Португалия, станахме свидетели и на продажба на активи в този вид транспорт, която обикновено се увеличава след процеса на либерализация и приватизация. Настоящият доклад разглежда някои от тези въпроси, но след това се ограничава, като цели само налагане на нова такса върху тежкотоварните автомобили, която ще бъде добавена към вече съществуващите такива, някои от които неотдавна бяха увеличени в Португалия, като например "скритите такси". Ефективността им е спорна от гледна точка на ефективното постигане на тези цели, тъй като те представляват допълнителна тежест и могат да доведат до фалит на много дружества, като се има предвид настоящата икономическа и социална криза. Monika Flašíková Beňová Измина известно време след приемането на становището на Европейския парламент относно Директивата "Евровинетка III" на първо четене. Директивата следва да даде възможност на държавите-членки - ако те пожелаят това - да събират такси от ползвателите на пътната мрежа за определени (ограничени) външни разходи, така че принципът "замърсителят плаща" най-накрая да може да бъде въведен в областта на автомобилния транспорт. Тя също така дава на държавите-членки допълнителни възможности за увеличаване на ефективността на националните системи за събиране на пътни такси, което представлява по-добър инструмент за управление на потреблението в транспортния сектор. Становището на Съвета потвърди тези цели и сега вече е желателно и Комисията да предприеме стъпки, които ще доведат до трайно устойчиво развитие на транспорта, сътрудничество, хармонизирана система за пътни такси и по-нататъшна интернализация на външните разходи. Pat the Cope Gallagher В действителност настоящото предложение ще има несъразмерно въздействие върху периферните държави-членки в Европейския съюз, като Ирландия, тъй като намиращите се в центъра държави-членки разполагат с възможността да преминат към железопътен транспорт. По изчисления на Ирландската асоциация на износителите, камион, пътуващ от Ирландия за континентална Европа през Хоулихед и Доувър, ще дължи такса за ползване на пътната мрежа в размер на 120 евро и външни разходи в размер на 30 евро. Ето защо за едно двупосочно пътуване ще се дължи такса в размер на 300 евро в резултат на това законодателство. Основните сектори на износ, които ще бъдат засегнати, включват фармацевтичните продукти, ИКТ, медицинските изделия, млечните продукти и други хранителни продукти. Освен това, в сектора на автомобилния товарен превоз работят над 30 000 души в Ирландия. Равносметката е, че тези нови такси ще увеличат разходите по транспортирането на ирландския износ за пазарите в Европа. Гласувах против настоящия доклад, защото Европейският съюз трябва да търси начини да подобри конкурентоспособността в съответствие със стратегията "Европа 2020" вместо да въвежда законодателство, което застрашава конкурентоспособността ни. Roberto Gualtieri Одобряването на Директивата за таксите, налагани върху тежкотоварните автомобили, от страна на Парламента е стъпка напред по отношение на опазването на здравето на европейските граждани и ангажимент за намаляване на вредните последици от замърсяването, причинено от тези автомобили. За пръв път в сектора беше въведен принципът "замърсителят плаща", с цел да се насърчат алтернативи като железопътния транспорт. Съобразно постигнатия компромис обаче трябва да се отдаде дължимото внимание и на защитата на автомобилния превоз на товари, който не трябва да бъде санкциониран прекомерно. Затова държавите-членки трябва да се стремят по-ефективно да използват приходите, събрани от евровинетката, например, чрез инвестиции в подобряване на инфраструктурата и насърчаване на използването на по-малко замърсяващи товарни автомобили, така че да се гарантира, че ползите от директивата се ползват от всички засегнати сектори. Sylvie Guillaume Гласувах в подкрепа на доклада на моя колега, Saïd El Khadraoui, относно преразглеждането на законодателството на Европейския съюз за евровинетката, което ще позволи да се наложат такси на тежкотоварните автомобили. За пръв път ще бъде приложен принципът "замърсителят плаща" на автомобилния транспорт и ще бъде възможно да се налагат такси върху тежкотоварните автомобили за шума и замърсяването на въздуха, когато те ползват магистралите на Европейския съюз. Това е иновативна инициатива, която приветствам, защото тя дава възможност да се вземат предвид екологичните и социалните разходи и не се ограничава само до инфраструктурните разходи. Все пак е жалко, че амбициозните планове на Европейския парламент за строги екологични изисквания бяха възпрепятствани от Съвета на министрите под претекст за прекалено високи допълнителни разходи. Въпреки всичко това настоящият доклад е истинска стъпка напред по отношение на опазването на околната среда. Juozas Imbrasas Подкрепих настоящия документ, защото целта му е да се наложат такси върху тежкотоварните автомобили в зависимост от това по кое време на деня пътуват, по време или извън пиковите часове, и в зависимост от издавания звук и обема на цилиндъра. Най-малко 15 % от средствата, събрани от такси, се инвестират в други проекти, свързани с намаляването на въглеродния диоксид. Добре е, че днес сме готови да противодействаме на изменението на климата и, в областта на автомобилния транспорт, най-накрая се стремим да приложим принципа "замърсителят плаща". Без съмнение, това ще даде на държавите-членки допълнителни възможност да направят националните си системи за пътни такси по-ефективни, което означава, че може да се изготви един по-добър инструмент за управление на потреблението на транспорта. Аз обаче все още считам, че тези инструменти са икономически полезни и благоприятни само за няколко централни транзитни държави-членки на Европейския съюз и следователно напълно неблагоприятни или по-малко благоприятни за голям брой държави-членки на Европейския съюз, разположени в близост до границите на Европейския съюз, на изток, юг, запад и север. Ето защо считам, че би си струвало да се направи пълна оценка на този аспект, да се разгледа отново и едва тогава да се приеме. Jarosław Kalinowski Бих искал да изразя пълната си подкрепа за директивата за налагане на такси върху тежкотоварните автомобили. По-специално, бих искал да подкрепя една разпоредба, която е много важна за околната среда в Европа. Надявам се, че по-ниските такси за автомобилите, които са по-малко замърсяващи, ще мотивира собствениците на транспортни дружества, които не са подновили автопарка си, да направя това. Освен това земеделските култури, които растат в близост до често използвани пътища, ще бъдат много по-малко изложени на замърсяване от отработените газове. Смятам, че увеличените такси за шофиране в пикови часове е още един положителен елемент. Благодарение на тези ограничения ще постигнем по-голяма безопасност на пътищата и по-добри пътни условия за всички ползватели на пътната мрежа. Тези ограничения също така ще дадат възможност и за подобряване на състоянието на инфраструктурата, която понася най-големите щети именно в пиковите часове. Giovanni La Via Гласувах против предложения компромисен текст - позиция, която е в съответствие с тази на италианското правителство, което вече изрази несъгласието си с предложението в Съвета на Европейския съюз. Налагането на допълнителна система на данъчно облагане на превозвачите ще нанесе много тежък удар на един сектор, който е в основата на системата за търговия на Италия. Увеличаването на разходите на този сектор означава увеличаване на тежестта върху обществото като цяло и санкциониране на стоките ни, за които съответно ще има спад в търсенето. Не считам, че този компромис е правилният отговор, особено за държава като Италия, например, която е отправна точка за транспортни потоци, които създават благосъстояние на националната ни система и които трябва да бъдат защитени чрез идентифицирането на подходящи инструменти за борба със замърсяването на въздуха и шума, които обаче следва надлежно да отчита нейните специфични структурни и логистични характеристики. Agnès Le Brun Гласувах в подкрепа на резолюцията за налагането на такси върху тежкотоварните автомобили, защото тя ратифицира споразумение, което се постигна трудно, относно преразглеждането на Директивата "Евровинетка". Тази директива от 1999 г., преработена през 2006 г., има за цел хармонизиране на таксите, налагани върху тежкотоварните автомобили. Приетият преработен вариант е първа стъпка за интернализация на външните разходи в областта на автомобилния транспорт и следователно първа стъпка за прилагане на принципа "замърсителят плаща" на практика. По този начин шумът и замърсяването на въздуха от движението по пътищата ще бъдат таксувани по електронен път в размер на три до четири цента на километър и в зависимост от "Euro" категорията на превозното средство, вида на пътя и нивото на натовареност. Този преработен вариант отсега нататък ще даде възможност за по-доброто управление на движението по пътищата чрез по-големи такси в пиковите периоди (не повече от 175 % в продължение на пет часа), но и предвижда пропорционално намаляване на таксите в ненатоварени часове, за да се избегне финансово санкциониране на дружествата за товарни превози. И накрая, резолюцията насърчава държавите-членки да използват събраните средства за финансиране на определени видове устойчиви транспортни проекти. Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz Гласувах в подкрепа на евровинетките, защото смятам, че този вид решения могат да гарантират пълната хармонизация на европейската система за налагане на такси върху тежкотоварните автомобили, като по този начин се улесни ефективното придвижване между държавите-членки без ненужни забавяния. Според мен прилагането на принципа "замърсителят плаща" ще гарантира намаляване на замърсяването и шума, причинени от тежкотоварни автомобили, които не са оборудвани с двигатели, отговарящи на стандартите "Euro V" и "Euro VI", защото тези двигатели не са предмет на пътни такси. Освен това беше установен принципът, че държавите-членки ще бъдат в състояние да определят как ще се използват приходите, генерирани от събраните пътни такси, както и че най-малко 15 % ще трябва да се използват за финансово подпомагане на проекти, свързани с TEN-T. Това ще гарантира по-голяма устойчивост на транспорта. David Martin Гласувах в подкрепа на настоящия доклад за преразглеждане на разпоредбите за облагане на автомобилния товарен превод на "Евровинетка", който ще даде възможност на държавите-членки да налагат такси върху превозвачите за разходите за замърсяване на въздуха и шума, в допълнение към магистралните такси. Директивата ще гарантира, че приходите от тези такси ще се използват за подобряване на ефективността на транспортните системи и намаляване на замърсяването. Clemente Mastella Директива 1999/62/ЕО относно заплащането на такси от тежкотоварни автомобили за използване на определени инфраструктури дава възможност на държавите-членки, ако пожелаят, да налагат такси върху ползвателите на пътната мрежа и за някои външни разходи. Това им предлага допълнителни възможности да направят националните си системи за пътни такси по-ефективни, което означава един по-добър инструмент за управление на потреблението на транспорта. Считаме, че в условията на големи икономически трудности политическото решение да се нанесе удар на един икономически сектор, който е в основата на нашия пазар, само за да се печелят пари, не е много разумно. Освен това начинът, по който този подход е в ущърб на по-периферните от географска гледна точка държави-членки, държави на произход, заминаване или дестинация на стоки, в полза на "централните" и транзитни държави, е неприемлив. На последно място, при определянето на принципа не е било взето предвид въздействието от тази мярка върху потоците на движение по пътищата и следователно на съществуващите отстъпки, което означава, че е налице риск те да се преместят другаде. Ефективността на мярката не е доказана: автомобилният транспорт и свързаните с него разходи за замърсяване ще продължат да се увеличават, и затова ние, италианската делегация на групата на Европейската народна партия (Християндемократи), сме против тази мярка. Marisa Matias Настоящата директива предвижда държавите-членки да начисляват пътна такса върху тежкотоварните автомобили, която включва сума, равна на разходите за замърсяване на въздуха и шума вследствие на движението по пътищата, в допълнение към инфраструктурната такса. Считам, че принципът "замърсителят плаща" не е решение, защото той се ограничава до оставяне на решението на пазара. Позволяването и легитимирането на замърсяването, ако то е икономически изгодно за дружеството, не е път към устойчивостта. Считам, че приоритет на Европейския съюз трябва да бъде налагането на по-строги мерки на замърсяването, причинено от тежкотоварните автомобили, и решително насърчаване на железопътния превоз на товари. Вместо да реши проблема със замърсяването, настоящата директива задълбочава неравенството между държавите-членки, като налага по-голяма тежест върху отдалечените държави, като Португалия, които са износители, но не се пресичат от основните транспортни маршрути. Гласувах против поради тези причини. Jean-Luc Mélenchon Настоящият доклад заслужава да бъде приветстван, защото изисква отчетност от държавите-членки. Първо, защото изисква отчетност относно облекченията, които държавите-членки предоставят на дребните производители на камиони. Това е добре, защото тези безотговорни практики трябва да бъдат преустановени. Второ, защото изисква отчетност по отношение на приходите, генерирани от евровинетката. По този въпрос също така не може да има непрозрачност. Тези приходи трябва да бъдат изключително предназначени за политиките за опазване на околната среда. Жалко е обаче, че текстът не отива дори по-далеч. Той не включва почти нищо по отношение на облекченията, предоставяни на производителите на автомобили от категория "Euro VI", и което е по-лошо, насърчава привеждане на евровинетката в рамките на схемата за търговия с въглеродни емисии. Гласувам в подкрепа на настоящия текст, за да насърча по-нататъшната работа по доклада и да дам одобрението си на идеята за евровинетка, като същевременно изразявам съжаление за тези два сериозни недостатъка. Nuno Melo Опасенията по отношение на околната среда никога не могат да бъдат застрашени, но в същото време те не могат да бъдат отделени от икономическите въпроси, още по-малко в условията на кризата, на която все още сме свидетели и която продължава да нанася удари на държавите от южна Европа, особено моята държава, Португалия. С оглед на това не мога да се съглася с приемането на принципа "замърсителят плаща", защото тази ситуация сериозно ще засегне работещите в сектора на автомобилните товарни превози в отдалечените държави, и по-специално Португалия, но не и по-богатите държави от Централна и Северна Европа. Alexander Mirsky "Евровинетка III" ще даде възможност на държавите-членки - ако пожелаят - да налагат такси върху ползвателите на пътната мрежа за външни разходи (въздух, шум, замърсяване), така че, най-накрая, принципът "замърсителят плаща" да бъде въведен в областта на автомобилния транспорт. Като се има предвид, че системата на облагане е непрозрачна и ирационална, аз гласувах против предложението. Andreas Mölzer В условията на нарастваща глобализация, в която обемът на трафика също нараства значително, именно държавите-членки с чувствителни региони, като например в областта на пресичане на Алпите, имат интерес да налагат такси върху ползвателите на пътната мрежа за определени външни разходи в съответствие с принципа "замърсителят плаща". В същото време това трябва да доведе и до инструмент за по-добро управление на интензивността на трафика. Настоящият доклад възприема един прагматичен подход с цел да помири многобройните и различни желания. В този контекст обаче не трябва да пренебрегваме различните инициативи, които проправят пътя за така наречените гигалайнери или мегакамиони, които са свързани с високи инфраструктурни разходи. Освен това е факт, че до този момент преминаването на товарния превоз от автомобилен към железопътен транспорт ставаше само на думи. Не трябва да забравяме и тези фактори, включително когато става въпрос за идеята, включена в предложението, за целево разпределяне на приходите от инфраструктурните такси. Що се отнася до стимулите за подновяване на автопарка, трябва също така да се вземе предвид, че не трябва едностранно да налагаме тежести върху местните ни превозвачи и собственици на автопаркове със строги стандарти за безопасност и опазване на околната среда, само за да дойдат евтините конкуренти през границата с мръсните си таратайки. Тъй като настоящият доклад обаче представя много разумни доводи в това отношение, аз гласувах "за". Claudio Morganti Реших да гласувам против настоящото предложение, защото то ще има много отрицателно въздействие най-вече върху най-малките превозвачи. Да, правилно е да се борим със замърсяването и да се опитаме да облекчим натовареността на пътя, но въвеждането на още едно данъчно увеличение със сигурност не е най-доброто решение според мен. Прилагайки евровинетката, е твърде вероятно само най-големите превозвачи - тоест тези, които разполагат с повече ресурси - да успеят да оцелеят. Има риск много малки предприятия, особено в Италия, да напуснат пазара заради прекомерно високите такси, пред които ще бъдат изправени, и това със сигурност ще има сериозно отражение и върху заетостта. Ето защо аз се надявам, че други европейски държави ще възприемат същата позиция като италианското правителство, което вече потвърди, че няма да приложи тази мярка. Кризата нанесе големи щети на товарния транспорт, а, доколкото мога да видя, този нов данък със сигурност няма да спомогне много за неговото възстановяване. Rolandas Paksas Не съм съгласен с предложението за налагане на такси върху тежкотоварните автомобили според замърсяването на въздуха и шума. Смятам, че не би било уместно да се създава още една допълнителна данъчна тежест за превозвачите, които бяха сериозно засегнати от финансовата криза. Таксата ще отрази не само разходите на пътната инфраструктура, категорията на замърсяване на автомобила и продължителността на пътуването, но също и нивото на замърсяване, шума и задръстванията. Освен това таксата ще се прилага не само за магистралите в трансевропейската пътна мрежа, но и за други магистрали и важни пътища. Трябва да се обърне внимание на факта, че една такава разпоредба ще има отрицателно въздействие върху приходите на европейските автомобилни превозвачи и ще увеличи времето на доставка. Поради споменатите причини, ще има увеличение на транспортните разходи и цената на превоз на товари. Освен това, таксата може значително да намали потреблението на автомобилния транспорт. Alfredo Pallone Новата директива "Евровинетка", която има за цел да насърчи прилагането на хармонизирани системи за таксуване в държавите-членки с цел подобряване на ефективността и екологичните показатели на тежкотоварните автомобили, в крайна сметка ще е в ущърб на някои периферни държави-членки, като Италия, които са отправни и крайни точки при превоза на товари. Ето защо аз гласувах против доклада, който изменя директивата от 1999 г. Вместо да увеличи конкуренцията и да определи общи правила за вътрешния пазар, новата директива изкривява конкуренцията в полза на няколко държави-членки, разположени в центъра на превоза на товари в Европа. Под претекст за намаляване на емисиите от въглероден диоксид се въвежда данък с цел да се намали автомобилния транспорт в полза на железопътния и междувидовия транспорт. Както е замислена, директивата е много вредна за цялата система на превоз на товари в момент на икономическа стагнация, когато е необходимо да се приложат мерки за съживяване на сектора. Maria do Céu Patrão Neves Настоящият доклад представя един прагматичен подход, за да не се губи повече време за приемането на така наречената Директива "Евровинетка III" за начисляването на такси върху тежкотоварните автомобили за ползването на определени инфраструктури. Той има за цел да постигне възможно най-добрия компромис между Парламента и Съвета. Предложените изменения са резултат от консултации с политическите групи. С оглед на това аз гласувах в подкрепа на настоящия доклад, защото той ще даде възможност на държавите-членки, ако пожелаят, да налагат такси върху ползвателите на пътната мрежа и за някои ограничени външни разходи, с цел да се въведе принципът "замърсителят плаща" в областта на автомобилния транспорт. Това също така ще предостави на държавите-членки повече възможности да направят националните си системи за пътни такси по-ефективни, което означава един по-добър инструмент за управление на потреблението на транспорта. Тези цели бяха потвърдени от позицията на Съвета. Струва си да се подчертае предложението за целево разпределяне на приходите от такси за външните разходи и инфраструктурата, за да бъдат използвани за устойчив транспорт, и по-специално за трансевропейските мрежи. Ефективното целево разпределяне на тези приходи, което увеличава отчетността и прозрачността, не само ще повиши общественото доверие, но и ще гарантира намаляването на външните разходи на автомобилния транспорт. Aldo Patriciello Съгласно изменената Директива 1999/62/ЕО държавите-членки също ще бъдат в състояние да налагат такси върху ползвателите на пътната мрежа за някои (ограничени) външни разходи, така че най-накрая принципът "замърсителят плаща" да бъде въведен в областта на автомобилния транспорт. Това предоставя на държавите-членки допълнителни възможности да направят националните си системи за пътни такси по-ефективни, което означава по-един добър инструмент за управление на потреблението на транспорта. Пътните такси за транспортния сектор следователно ще отразяват разходите за шума и замърсяването на въздуха, както и инфраструктурните разходи. Тези разходи все пак ще позволяват някои изключения, при условие че държавата-членка, която ги е поискала, има добра причина за това. Ще има стимули за насърчаване на подновяването на автопарка на тежкотоварните автомобили, дерогации за тежкотоварните автомобили, оборудвани с по-малко замърсяващи двигатели и, накрая, пътната такса може да варира според времето на пътуване. Това има за цел да гарантира, че тежкотоварните автомобили могат да избегнат определени пътни участъци по време на пиковите часове. Приходите, генерирани от това увеличение на пътната такса, ще трябва да се реинвестират в транспортната инфраструктура, като най-малко 15 % първоначално ще бъдат целево разпределени за трансевропейските транспортни проекти. Поради тези причини и в името на една по-добра пътна система в Европа, аз гласуват "за" предложението. Miguel Portas Настоящата директива предвижда държавите-членки да начисляват пътна такса върху тежкотоварните автомобили, която включва сума, равна на разходите за замърсяване на въздуха и шума вследствие на движението по пътищата, в допълнение към инфраструктурната такса. Смятам, че принципът "замърсителят плаща" не е решение, защото той се ограничава до оставяне на решението на пазара. Позволяването и легитимирането на замърсяването, ако то е икономически изгодно за дружеството, не е път към устойчивостта. Считам, че приоритет на Европейския съюз трябва да бъде налагането на по-строги мерки на замърсяването, причинено от тежкотоварните автомобили, и решително насърчаване на железопътния превоз на товари. Вместо да реши проблема със замърсяването, настоящата директива задълбочава неравенството между държавите-членки, като налага по-голяма тежест върху отдалечените държави, като Португалия, които са износители, но не се пресичат от основните транспортни маршрути. Гласувах против поради тези причини. Paulo Rangel Предложението за преразглеждане на Директивата "Евровинетка", за което става въпрос тук, има за цел да въведе принципа "замърсителят плаща" в областта на автомобилния транспорт, давайки възможност на държавите-членки да включат разходите за шума и замърсяването на въздуха в националните пътни такси, което означава начисляване на още една такса върху тежкотоварните автомобили. Тази мярка е в ущърб на отдалечените държави в Европейския съюз, което е особено затрудняващо в условията на икономическата криза, която изживяваме в момента. Поради тези причини аз гласувах против настоящия доклад. Frédérique Ries Гласувах в подкрепа на настоящия компромис за преразглеждане на Директивата "Евровинетка", която има за цел да определи пътни такси "замърсителят плаща" за тежкотоварните автомобили. Така държавите-членки ще бъдат в състояние да интегрират в начисляваните данъци или пътни такси действителните разходи, причинени от замърсяването на въздуха и шума вследствие на движението по пътищата, докато досега можеха да се таксуват само свързаните с инфраструктурата разходи. Компромисната сделка не отговаря на амбициите на Европейския парламент и сама по себе си няма да доведе до революция в автомобилния транспорт, за който промишлеността и държавите-членки очевидно все още не са готови да поемат действителните разходи на екологичния си отпечатък. Средните допълнителни разходи за превозвачите не трябва да надвишават 4 евроцента на превозно средство на километър, а най-малко замърсяващите автомобили, движението през ненатоварените часове, ще бъдат освободени от такса. Въпреки това тази реформа беше изпратена в забвение преди белгийското председателство да я представи отново пред Съвета. Приветствам направения напредък като положителна първа стъпка към една по-устойчива система на автомобилния транспорт. Raül Romeva i Rueda Причината, поради която гласувахме "за" е, защото отказваме да приемем измамните доводи, представени от Испанската социалистическа работническа партия (ИСРП) и Народната партия (НП), относно конкурентоспособността на промишлеността. Всяко нарастване на конкурентоспособността изисква и създаване на стимули за инвестиции в по-ефективни средства за транспорт, справедливи правила за конкуренция и интернализация на социалните и екологичните разходи на общата икономическа активност. Групата на Зелените/Европейски свободен алианс винаги се е стремил към интернализация на разходите и към наличие на справедливи от социална и екологична гледна точка разходи на всички стоки. Наясно сме, че минималното предложение далеч не отговаря на нашите стремежи, но вотът ни е и израз на доверието ни, че процесът няма да спре тук, както и че е била предприета важна стъпка, признавайки необходимостта от интернализация на транспортните разходи. Ние също така напомняме на държавите-членки, че те трябва да отидат дори по-далеч, представяйки законодателство за въвеждане на по-справедливи и по-ефективни системи на облагане, които включват всички споменати външни разходи, и призоваваме Комисията да продължи работата си, така че бъдещото й предложение по този въпрос да се окаже по амбициозно. Licia Ronzulli Препоръката е последният етап от процедурния процес за изменение на Директива 1999/62/ЕО относно заплащането на такси от тежкотоварни автомобили за използване на определени инфраструктури ("Евровинетка"). Тя е плод на продължителни консултации и компромиси с различни политически групи. Налагането на такси на ползвателите за някои свързани външни разходи дава възможност на държавите-членки да направят националните си системи за пътни такси по-ефективни, което означава, че те са по-способни да управляват потреблението на транспорта. Освен това принципът "замърсителят плаща" спомага потребителите в сектор да бъдат по-запознати със своите отговорности. В заключение, обществеността ще окаже по-голяма подкрепа, ако допълнителните приходи, генерирани от инфраструктурните и външните разходи, се разпределят прозрачно и ефективно, и това ще послужи и за намаляване на външните разходи на автомобилния транспорт по-бързо. Vilja Savisaar-Toomast Облагането на тежкотоварни автомобили, което беше обсъдено ден непосредствено преди гласуването, е още един пример за това как един първоначално добър принцип в крайна сметка остана относително слаб и загуби голяма част от въздействието си. Смятам, че събраните данъци трябва да бъдат насочени много повече за развитие на транспортната инфраструктура, но за съжаление, както често се случва, Съветът наистина няма никакви добри идеи в това отношение. Много държави виждат в това възможност да се придобият допълнителни приходи, на които могат да се намерят много други приложения. Много положително развитие е, че приемането на настоящата директива ще сложи край на ситуацията в Естония, при която автомобили от други държави не плащат данъка в Естония, но нашите автомобили плащат в другите държави. Въпреки че настоящият доклад беше отслабен в много отношения по време на процедурата, както и че Парламентът трябваше да отстъпи по отношение на няколко разпоредби, това все пак е голяма стъпка напред и аз считам, че трябва да й дам пълната си подкрепа. Olga Sehnalová Аз гласувах в подкрепа на доклада. Той представлява компромис въз основа на принципа "замърсителят плаща", тоест, принципа, който дава възможност да се наложи такса за определени външни разходи на транспорта под формата на замърсяване, шум и задръствания например. Прилагането на външните разходи на транспорт е стъпка в правилната посока. Catherine Stihler Г-н El Khadraoui е свършил чудесна работа по настоящия доклад. Единственият начин, по който може да се постигне напредък в борбата срещу изменението на климата, са отговорни доклади като този, които държат отговорни онези, които причиняват най-голямо замърсяване, и затова бях в състояние да го подкрепя. Nuno Teixeira Налагането на такси върху тежкотоварните автомобили за ползване на определени инфраструктури съгласно условията на гласувания в пленарната зала днес документ на Европейския парламент представлява увеличение на разходите, свързани с движението на този вид транспорт. Евровинетката е мярка, която е в ущърб на отдалечените държави в Европейския съюз в момент, когато тези държави преживяват период на икономически и финансови трудности, докато в същото време осигурява допълнителни приходи за държавите в Централна Европа. Преразглеждането на директивата в съответствие с позицията на Парламента ще има значително отрицателно отражение върху конкурентоспособността и икономическото развитие на няколко държави-членки, като например Португалия. Въпреки че признавам, че приетият днес в Страсбург окончателен текст е по-малко отрицателен от текста, договорен преди това в парламентарната комисия, налагането на тази такса все пак ще стане реалност и ще означава увеличение на съществуващите разходи за отдалечените държави в Европейския съюз. Поради тези причини, предвид това, че въпросът е от национален интерес, и като член на комисията по транспорт и туризъм на Парламента, аз гласувах против внесения в пленарната зала документ. Ramon Tremosa i Balcells Аз се въздържах от гласуването за евровинетката днес. Въздържах се, защото в случая с Каталония предложеното би било в ущърб на много малки и средни предприятия, които нямат възможност да превозват стоките и продуктите си на влакове - по-специално, заради разликата в габаритите, която представлява физическа пречка пред завършването на вътрешния пазар - и би нанесло големи щети на бизнеса им. Viktor Uspaskich Всяка нова разпоредба на Европейския съюз за таксите, налагани върху тежкотоварните автомобили, трябва да запази баланс между екологичните нужди и икономическите интереси на новите държави-членки. Литва е ценна транзитна държава за Европа. Превозът на стоки и работещите упорито водачи на камиони са станали синоним на нашата държава. По данни на литовската пътна администрация броят на тежкотоварните автомобили по основни маршрути се е увеличил тройно през последното десетилетие и те спомагат за образуването на гръбнака на икономиката ни. Литва вече беше опустошена от финансовата криза и покачването на транспортните разходи ще бъде тежък удар. Споделям мнението на докладчика, че на държавите-членки следва да се даде възможност да направят националните си системи за пътни такси по-ефективни. Запознат съм с проблемите на замърсяването, споменати в доклада, и ги вземам много сериозно, но допълнителните такси за шума и замърсяването на въздуха не са решение. Проблемът е много по-сериозен от посоченото в доклада. В много държави-членки на Европейския съюз пътната инфраструктура има нужда от по-нататъшно развитие. В същото време, в Литва целевите средства за управление и развитие на пътищата са намалели с повече от 20 % през последните няколко години. Jarosław Leszek Wałęsa Одобрих приемането на директивата. Смятам, че решението да се разшири финансирането на евровинетките с външни разходи, с други думи, с разходите на замърсяването на околната среда и шума, е по-препоръчително от предишния вариант, който се ограничаваше само до разходите на пътната инфраструктура. Директивата е благоприятна за транзитните държави, така че членовете на Европейския парламент от Полша трябва да бъдат особено заинтересовани от приемането й. Струва си да се подчертае и фактът, че таксите ще бъдат толкова по-ниски, колкото по-висока е екологичната категория на тежкотоварните автомобили. За щастие, автомобилите с максимално допустимо тегло от 3,5-12 тона и водачите на леки коли ще бъдат освободени от таксите. Структурата на пътните такси ще зависи от времето, през което се пътува, което според мен ще спомогне да възпре хората да използват участъци от пътя, за които са възможни задръствания през пиковите часове. Друга важна разпоредба на директивата е тази, която се отнася до начина, по който приходите от таксите се усвояват. Тези средства трябва да бъдат реинвестирани в някакъв вид транспортна инфраструктура, като най-малко 15 % от приходите ще бъдат заделени за TEN-T проектите. Смятам, че също така са необходими дългосрочни мерки, които ще доведат до конвергенция на методите, които всички системи за таксуване на държавите-членки използват за изчисляване на външните разходи. Това може да гарантира прозрачност по отношение на сигналите към европейския сектор на автомобилния превоз на товари. Angelika Werthmann С оглед на положителния опит в Швейцария след въвеждането на таксата върху тежкотоварните автомобили в зависимост от ефективността им, няма възражения срещу новата директива. Броят на пътуванията е спаднал с 10 % в Швейцария след 2001 г., докато качеството на превозваните стоки се е покачило с 60 % и е станало възможно да се намалят емисиите - сценарий, при който всички печелят. Целевото заделяне на приходи има за цел да се насърчи общественото доверие и да се намалят външните разходи на автомобилния транспорт. Iva Zanicchi Аз гласувах против текста, представен от докладчика, г-н El Khadraoui, който позволява начисляването на допълнителна такса за шума и замърсяването на въздуха, причинени от тежкотоварните автомобили. Въпреки че съм съгласна с принципа "замърсителят плаща", начисляването на допълнителни магистрални пътни такси, особено без задължение за ползване на приходите за инвестиции за подобряване на инфраструктурата, е донякъде спорно в условията на икономическа криза. Освен това приетият текст не помага на онези държави-членки, като Италия например, които са изправени пред географски трудности, което оскъпява превоза на стоки за внос и износ. Luís Paulo Alves Настоящият доклад е приет, след като е взет предвид факта, че по време на необходимите преговори докладчикът е имал възможността да гарантира, че след доклад за изпълнението от Комисията в регламента ще бъде включена клауза за преразглеждане относно възможността за въвеждане на нови модели, които обхващат редица екологични блага. Преразглеждането следва да се състои до 2013 г. Освен това е включена възможността за представяне на прогнози, които позволяват да се запълнят празнотите в случаите, когато държавите-членки не са предоставили данните си навреме. Elena Oana Antonescu Научно обоснованият подход за недостига на ресурси и екосистемата е от решаващо значение за устойчивото икономическо развитие на Европейския съюз. Икономическите сметки за околната среда предоставят значителна база данни за решения относно политиката за околната среда. Необходимостта от тези сметки възниква поради изключително важните функции, които околната среда има по отношение на икономическата ефективност и гарантирането на благосъстоянието на гражданите на Европейския съюз. Тези функции включват предоставянето на природни ресурси за производствени и свързани с потреблението дейности, поемането на отпадъци от околната среда и услугите, които са свързани с околната среда и подпомагат живота. От първостепенно значение е икономическите сметки и сметките за околната среда да бъдат използвани активно при вземането на всички решения в съответните области на политиката като ключов принос в оценките на въздействието, плановете за действие, законодателните предложения и други важни резултати от политическия процес. Гласувах в подкрепа на този доклад. Сметките за околната среда показват взаимодействието между бизнеса, частните домакинства и факторите от околната среда. Ето защо те трябва да допринесат за оценка на политиката, като по-конкретно се предоставят данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Sophie Auconie Основната задача на политиката е да намира възможно най-добрите решения на всеки проблем, който възниква... Как може да се постигне това обаче, ако проблемите и възможните им решения не са напълно разбрани? Този въпрос е основен по-конкретно, но не само за политиката в областта на околната среда. Следователно лицата, отговорни за вземането на политически решения, трябва да имат на свое разположение възможно най-надеждни и изчерпателни данни относно съвременния свят и положението във връзка с околната среда. Това беше заключението на Европейския съвет през юни 2006 г., когато той призова Европейския съюз и държавите-членки да разширят обхвата на националните си сметки по отношение на ключовите аспекти на устойчивото развитие. Приветствам тази инициатива и предложението на Европейската комисия, тъй като то ще ни помогне да подобрим знанията си за емисиите във въздуха, свързаните с околната среда данъци и т.н. Zigmantas Balčytis Гласувах в подкрепа на доклада. Оценката на европейската политика за околната среда може да бъде направена по сериозен начин само ако са налице надеждни данни. Досега основните политически инициативи на равнището на ЕС за сметките за околната среда обхващат Шестата програма за действие за околната среда, Стратегията на ЕС за устойчиво развитие и различни инициативи в свързаните с Кардифския процес секторни политики, които обхващат въпроси за изменението на климата, устойчивия транспорт, природата и биологичното многообразие, здравето и околната среда, използването на природните ресурси и управлението на отпадъците, както и международното измерение на устойчивото развитие. В заключенията си от юни 2006 г. Европейският съвет призовава Съюза и държавите-членки да разширят обхвата на националните си сметки по отношение на ключовите аспекти на устойчивото развитие. Поради това националните сметки следва да бъдат допълнени с интегрирани икономически сметки за околната среда, които са напълно последователни. За целта е необходимо за всяка държава-членка да бъде събрана хармонизирана и цялостна информация, а за системата - да бъде изцяло хармонизирана на равнище на ЕС. Sebastian Valentin Bodu Оценката на европейската политика за околната среда може да бъде направена по сериозен начин само ако са налице надеждни данни. Следователно е необходимо задължаване на държавите-членки за събирането на тези данни. Наличните досега на европейско равнище данни за околната среда следва в средносрочен план да бъдат обогатени с допълнителна информация, за да се подобрят възможностите за оценка на политиката. Мониторингът на рециклирането и предотвратяването на отпадъци, емисиите във въздуха и изменението на климата, устойчивото потребление и производство би протичал по-лесно, ако съществуваха данни с добро качество, които установяват връзка между околната среда и икономиката. Такива данни могат да бъдат събирани посредством мрежа от сметки за околната среда, но е необходимо да участва всяка държава-членка и хармонизирането на данните да бъде гарантирано в пълна степен на равнище ЕС. Следователно желаната цел и перспективите за доразвитието на икономическите сметки за околната среда следва да се пояснят по-ясно. Икономическите сметки за околната среда следва да допринесат за оценка на политиката, като по-конкретно се предоставят данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Съответната информация може да предостави важна основа за решения в областта на политиката за околната среда. Vito Bonsignore Приветствам предложението на г-н Leinen и гласувам в негова подкрепа. Европейската политика за околната среда става все по-значима в светлината на икономическата криза и стратегията "ЕС 2020" и оценката на тази политика може да бъде направена по сериозен начин само ако са налице надеждни данни. Данните за околната среда са единственото средство за оценка на политиката в областта на околната среда и към тях следва да се добавят допълнителни надеждни данни в средносрочен план. Освен това мониторингът на данните би протичал по-лесно, ако съществуваха данни с добро качество, които установяват връзка между околната среда и икономиката: икономическите сметки за околната среда могат да допринесат за оценка на политиката, като се предоставят данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Съответните данни ще послужат и за важна основа за решения в областта на политиката за околната среда. Държавите-членки ще трябва да използват общи методи, класификации и правила, определени в обща задължителна рамка и в това отношение трябва много да се надяваме, че тези нови мерки няма да включват допълнителни разходи или бюрократична тежест. Както твърди докладчикът, предложението за регламент е стъпка напред към по-всеобхватно "екологично счетоводство". Maria Da Graça Carvalho От жизненоважно значение за устойчивото развитие е да се вземат правилните решения относно политиката в областта на околната среда, а именно решения, които са основани на надеждни данни. Ето защо аз подкрепям и приветствам предложението за регламент на Парламента и на Съвета относно европейските икономически сметки за околната среда, тъй като считам, че това ще допринесе за оценка на политиката, по-специално чрез предоставянето на данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Lara Comi Измерването на качеството на въздуха в градовете ни и извършването на задълбочен анализ на това измерване биха били стъпка напред към по-прозрачно определяне на политиките. Въпреки, че е свързано с химически и физически фактори, които на пръв поглед се използват в малка степен в комуникацията между политиците и гласоподавателите, този показател е всъщност резултат от множество икономически решения: той посочва концентрацията на замърсяващи икономически дейности, състава на енергийния микс, който се използва за производствени дейности и за отопление на жилища и офиси, използването на моторни превозни средства и управлението на пътната инфраструктура и трафика, изолацията на сгради и качеството на използваните материали и съществуването или не на зелени пространства са само някои от примерите. Качеството на въздуха също оказва значително въздействие върху разходите за здравеопазване, и по-специално върху разходите за респираторните и онкологичните отдели. Следователно е очевидно, че екологичен показател може да бъде превърнат в икономически и политически показател. Освен това той може да даде насока за нови механизми за обезсърчаване на безотговорното поведение и за финансиране на стойностни проекти. Тези елементи помагат на политиците да вземат по-добри решения в обществен интерес. Първата стъпка е да се създадат подходящи методи и е добре, че тя е направена. Anne Delvaux Предложеният регламент датира от решението на Европейския съвет през юни 2006 г. Тогава ЕС реши да разшири обхвата на съществуващите национални сметки и да се състави статистическа информация относно основните аспекти на устойчивото развитие. За да допълни националните сметки и данни, Комисията предложи регламент за създаване на европейски икономически сметки за околната среда. В съответствие с предложението на Комисията на държавите-членки следва да бъдат предоставени методология, общи стандарти, определения, класификации и правила за отчитане, които следва да бъдат обединени в задължителна рамка за всяка от тях. Макар да мисля, че следва да се даде приоритет първо на данните, с които вече разполагаме и които са събрани на регионално, национално и европейско равнище, считам, че ако възникне необходимост за допълнителни модули, които не водят до ненужна бюрократична тежест или допълнителни разходи, в този случай на Евростат следва да се позволи да събере данни от държавите-членки с оглед да се създадат икономически сметки за околната среда на равнище на ЕС. Именно поради тази причина приветствах въвеждането на новите европейски икономически сметки за околната среда и предложих обхватът им да бъде разширен, за да обхване други модули. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на доклада относно европейските икономически сметки за околната среда, тъй като считам, че съществува необходимост от показатели за устойчивото развитие и общественото благосъстояние, различни от брутния вътрешен продукт (БВП), които позволяват оценката на европейската политика за околната среда. Diogo Feio От думите на докладчика "икономическите сметки за околната среда следва да допринесат за оценка на политиката, като по-конкретно се предоставят данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда". Тази идея е важна и действително е единственият начин за получаване на конкретни данни за действителното въздействие, което политиката в областта на околната среда оказва. Ако, от една страна, икономическият растеж не може да пренебрегне околната среда, е също така вярно, че политиката в областта на околната среда не може да пренебрегне или изгуби от поглед икономическата дейност и конкурентоспособността на европейските бизнес и промишленост. Винаги виждам проблема на устойчивото развитие през тази призма, като икономическият растеж и опазването на околната среда са, разбира се, двете страни на една и съща монета. Европа не може и не трябва да забравя това, особено сега. José Manuel Fernandes На 28 септември 2009 г. Комисията представи съобщението, озаглавено "Отвъд БВП: Измерване на напредъка в свят на промени", в което се предлагат мерки за създаването на база данни за европейски сметки за околната среда с оглед по-добър обществен дебат и по-добре подкрепено вземане на решения. До края на 2013 г. Комисията следва да внесе доклад за разглеждането на въпроси като положението на горите ни и до каква степен са изчерпани рибните ни запаси. За целта ние е необходима надеждна и актуална статистическа основа, която да бъде създадена съгласно този регламент. Създадената с това предложение правна рамка ще позволи на ЕС да оцени икономическите сметки за околната среда, като взема предвид устойчивото развитие. Никога досега не е било от такова значение да се обърне внимание на противопоставянето между околната среда и икономиката. Гласувах в подкрепа на този доклад, тъй като освен че прави възможно постигането на по-всеобхватни и мотивирани политически решения, той отразява поговорката "ние не наследяваме Земята от нашите предци, ние я вземаме на заем от нашите деца". От първостепенно значение е да предадем здравословна околна среда на бъдещите поколения. João Ferreira Определянето и предоставянето на описателни показатели и статистически данни, които позволяват да се осъществява мониторинг на развитието на икономиката и на околната среда, заедно с възможните взаимодействия между тях, е безспорно полезен инструмент за подкрепа на стратегическото планиране, определяне на обществената политика и очертаване на начини за устойчиво развитие. Освен това, както посочва докладчикът, получените данни могат и следва да допринасят за оценка на политиката, като позволяват оценка на въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Получените данни могат да послужат и за важна основа за решения в областта на политиката за околната среда. Предложението за регламент предвижда само събирането на данни в областта на емисиите във въздуха, свързаните с околната среда данъци по стопански дейности, както и сметките за материални потоци. Биха могли да бъдат събрани повече данни от други области. Докладчикът също така посочва нещо в тази връзка, като предлага приложимостта на тези нови области в практиката да бъде проверена с пилотни проучвания. Следва обаче да се има предвид, че националните статистически системи и разходите им ще трябва да бъдат адаптирани. Комисията изглежда взема предвид този факт в своето предложение, макар и само отчасти, като предвижда дерогации за държавите-членки, ако е необходимо да бъдат направени големи корекции. Ilda Figueiredo Предложението за регламент предвижда само събирането на данни в областта на емисиите във въздуха, свързаните с околната среда данъци по стопански дейности, както и сметките за материални потоци. Биха могли да бъдат събрани повече данни от други области. Докладчикът също така посочва нещо в тази връзка, като предлага приложимостта на тези нови области в практиката да бъде проверена с пилотни проучвания. Въпреки това определянето и предоставянето на описателни показатели и статистически данни, които позволяват да се осъществява мониторинг на развитието на икономиката и на околната среда, заедно с възможните взаимодействия между тях, е безспорно полезен инструмент за подкрепа на стратегическото планиране, определяне на обществената политика и очертаване на начини за устойчиво развитие. Получените данни могат и следва да допринасят за оценка на политиката, като позволяват оценка на въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Получените данни могат да послужат и за важна основа за решения в областта на политиката за околната среда. Следва обаче да се има предвид, че националните статистически системи и разходите им ще трябва да бъдат адаптирани. Комисията изглежда взема предвид този факт в своето предложение, макар и само отчасти, като предвижда дерогации за държавите-членки, ако е необходимо да бъдат направени големи корекции. Monika Flašíková Beňová Икономическите сметки за околната среда следва да допринесат за оценка на политиката, като по-конкретно се предоставят данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Съответните данни могат да послужат и за важна основа за решения в областта на политиката за околната среда. Мониторингът на рециклирането и предотвратяването на отпадъци, замърсяването на въздуха и изменението на климата, устойчивото потребление и производство би протичал по-добре ако съществуваха данни с добро качество, които установяват връзка между околната среда и икономиката. По мое мнение, събирането на съответните данни, което досега беше доброволно, следва да стане задължително. Освен това въвеждането на обща рамка в областта на събирането, преработката, предаването и оценката на европейските икономически сметки за околната среда ще улесни политическата оценка на европейската политика за околната среда. Elisabetta Gardini Съгласно Договора от Амстердам е обърнато голямо внимание на взаимодействието между икономическата политика и политиката в областта на околната среда. Ето защо фактори като устойчив транспорт и енергийни ресурси са се превърнали в ключови елементи и за други секторни политики. Действително през 2006 г. Европейският съвет призова държавите-членки да разширят обхвата на националните си сметки по отношение на ключовите аспекти на устойчивото развитие, за да предоставят възможно най-съгласувана информация. Аз гласувах в подкрепа на предложението за регламент, тъй като считам, че то може да улесни работата на националните статистически служби, като има даде възможност да съберат хармонизирани и навременни счетоводни данни за околната среда. В това отношение, приемането на европейско правно основание за събирането на данни относно икономическите сметки за околната среда ще означава, че могат да се направят оценки на европейско равнище за съществуващото взаимодействие между факторите на икономиката и околната среда. Накрая, аз се надявам, че този инструмент ще бъде разгледан като допълнително потвърждение на водещата международна роля на Европейския съюз по отношение на сметките за околната среда. Robert Goebbels Аз гласувах против доклада Leinen, който под прикритието на т.нар. статистика за околната среда предизвика лавина от информация, която изисква огромна бюрокрация и всичко това в името на "зеления евангеликализъм". Juozas Imbrasas Икономическите сметки за околната среда следва да допринесат за оценка на политиката, като по-конкретно се предоставят данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Съответните данни могат да послужат и за важна основа за решения в областта на политиката за околната среда. В заключенията си от юни 2006 г. Европейският съвет призовава ЕС и държавите-членки да разширят обхвата на националните си сметки по отношение на ключовите аспекти на устойчивото развитие. Важен принос към този политически подход е настоящото предложение на Комисията за европейските икономически сметки за околната среда. Оценката на европейската политика за околната среда може да бъде направена по сериозен начин само ако са налице надеждни данни. Ето защо задължаването на държавите-членки за събирането на тези данни е необходима стъпка. Наличните досега на европейско равнище данни за околната среда следва в средносрочен план да бъдат обогатени с допълнителна информация, за да се подобрят възможностите за оценка на политиката. Мониторингът на рециклирането и предотвратяването на отпадъци, емисиите във въздуха и изменението на климата, устойчивото потребление и производство би протичал по-добре, ако съществуваха данни с добро качество, които установяват връзка между околната среда и икономиката. Въздържах се от гласуване относно този документ, тъй като не считам, че тази информация може да бъде събрана единствено от сметките за околната среда. От съществено значение е да се гарантира сътрудничеството на държавите-членки и пълното хармонизиране на равнище на ЕС. David Martin в писмена форма. - Аз гласувах в подкрепа на доклада. Икономическите сметки за околната среда следва да допринесат за оценка на политиката, като по-конкретно се предоставят данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Съответните данни могат да послужат и за важна основа за решения в областта на политиката за околната среда. Clemente Mastella Оценката на европейската политика за околната среда може да бъде направена по сериозен начин само ако са налице надеждни данни. Ето защо задължаването на държавите-членки за събирането на тези данни е необходима стъпка. Ние се позоваваме по-специално на събирането на данни в областта на емисиите във въздуха, свързаните с околната среда данъци по стопански дейности, както и сметките за материални потоци. Според нас икономическите сметки за околната среда следва да допринесат за оценка на политиката, като по-конкретно се предоставят данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Съответните данни могат да послужат и за важна основа за решения в областта на политиката за околната среда. Ние сме съгласни, че трябва да бъде въведена клауза за преразглеждане и че Комисията следва да докладва редовно за опита от прилагането на регламента. Ние считаме, че е важно качеството и съпоставимостта на данните да бъдат проверявани, за да могат да бъдат направени подобрения и да се гарантира високо качество на икономическите сметки за околната среда. Освен това следва да бъдат взети предвид разработването на нови модули и опитът в рамките на пилотни проучвания. Докладът от проверката следва да бъда взет като изходна точка за адаптиране на регламента към новите тенденции и опита. Marisa Matias Аз считам, че са необходими по-добри статистически данни относно последиците за околната среда от политиките на държавите-членки и ЕС, както и относно отчитането на някои данъци, които подкрепят политиките за околната среда. За съжаление, статистическите данни и данъците са обединени заедно в "счетоводството за околната среда". Целта на това сливане е да се осъществи пазара на климата и запасите му от права във връзка със замърсяването. Делегирането на правомощия на Комисията е също така насочено в тази посока. Аз гласувах в подкрепа на доклада, тъй като подкрепям идеята за необходимите статистически инструменти, въпреки, че отхвърлям политиките, на които те служат. Jean-Luc Mélenchon Трябва да има споразумение относно начина, по който да се изготви статистически модел относно последиците за околната среда от политиките на ЕС и държавите-членки, както и относно отчитането на някои данъци, които подкрепят политиките за околната среда. Това поне е очевидно. За съжаление, обаче статистическите данни и данъците са включени хаотично в "счетоводство за околната среда". Причината зад тази липса на разграничаване е изпълнението на пакета за климата и пазарната търговия с права на замърсяване. Делегирането на правомощия на Комисията е също насочено в тази посока. Все пак аз гласувам в подкрепа на доклада. Искам да подкрепя понятието за необходимите статистически инструменти, въпреки че отхвърлям политиките, на които те могат да служат. Nuno Melo От жизненоважно значение е икономическите сметки за околната среда да допринасят за оценка на политиката, като се предоставят данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Съответните данни могат да са изключително ценни за вземането на решения в областта на политиката за околната среда. Ние трябва да знаем как да определим целта и приноса на настоящото предложение за регламент относно цялата стратегия "Отвъд БВП". Този регламент предвижда само събирането на данни в областта на емисиите във въздуха, свързаните с околната среда данъци по стопански дейности, както и сметките за материални потоци. Това е първата стъпка към създаването на по-всеобхватни икономически сметки за околната среда, тъй като според данни на компетентните европейски и национални статистически служби само в тези области могат да бъдат извлечени съответните данни в европейски мащаб. Ето защо е необходимо да се продължи с напредъка, за да могат статистическите данни относно околната среда да стават все по-надеждни и налични. Alexander Mirsky Мониторингът на рециклирането и предотвратяването на отпадъци, емисиите във въздуха и изменението на климата, устойчивото потребление и производство би протичал по-добре, ако съществуваха данни с добро качество, които установяват връзка между околната среда и икономиката. Събирането на съответните данни, което до днес се правеше доброволно на равнище на ЕС, трябва следователно да стане задължително. Освен това наличните понастоящем данни за околната среда следва в средносрочен план да бъдат обогатени с допълнителна информация, за да се подобрят възможностите за оценка на европейската политика за околната среда. Съгласен съм с позицията на докладчика и гласувах в подкрепа на доклада. Rolandas Paksas Оценката на европейската политика за околната среда може да бъде направена по подходящ и сериозен начин само ако са налице надеждни данни. Мониторингът на рециклирането, емисиите във въздуха, изменението на климата, устойчивото потребление и производство трябва да се осъществява непрекъснато, за да се отбележи напредък в тези области на територията на цяла Европа. Системата за изготвяне на икономически сметки за околната среда е една от мерките, които биха подпомогнали събирането на данни в областта на емисиите във въздуха, свързаните с околната среда данъци по стопански дейности, както и сметките за материални потоци. Въпреки това задължителният характер на тази система създава допълнителна административна тежест. Следователно, когато се въвежда такава система, е необходимо да се направи подходяща оценка за въздействието, което прилагането й ще окаже, да се поясни целта и да бъдат посочени ясни перспективи за доразвитието на икономическите сметки за околната среда. Следва да се обърне внимание на факта, че на Евростат ще бъдат предоставени основните надзорни функции и отговорности в тези области. Изпълнението на посочените функции изисква достатъчно човешки и финансови ресурси. Въпреки това ние трябва да разгледаме въпроса дали бюджетът на Европейския съюз позволява да се предоставят допълнителни финансови средства за увеличаване и запазване на бюрократичния апарат. Alfredo Pallone Целта на предложението за регламент относно европейски икономически сметки за околната среда е да се предоставят инструменти за постигането на някои важни цели, като развитие на Европейска стратегия за екологично счетоводство и разширяване на обхвата на работата на статистическите служби, които предоставят счетоводни данни на административните органи. Гласувах в подкрепа на текста, тъй като считам, че е от значение за целите на устойчивото развитие в политиките на ЕС да бъдат включени въпроси за околната среда и да съществуват национални сметки и европейска програма с интегрирана отчетност относно околната среда и икономиката в областите на транспорта, рециклирането и предотвратяването на отпадъци, емисиите във въздуха и изменението на климата, устойчивото потребление и производство. Maria do Céu Patrão Neves През 2006 г. Съветът покани ЕС и държавите-членки да разширят обхвата на националните си сметки по отношение на основните аспекти на устойчивото развитие, като предложи краткосрочни и средносрочни методи за разработване на глобални показатели, които биха могли да доведат до по-добър обществен дебат и да допринесат за вземането на решения, основани на икономическото въздействие на екологичните мерки, които следва да бъдат приложени. Аз гласувах в подкрепа на доклада, тъй като съм съгласна с първата стъпка към създаването на всеобхватни икономически сметки за околната среда, тъй като според данни на компетентните европейски и национални статистически служби само в тези области могат да бъдат извлечени съответните данни в европейски мащаб. Нови приоритетни модули, по които вече се работи и за които вероятно скоро ще има съответни данни, следва да бъдат посочени в работен план и тези данни също следва да бъдат предоставени, особено данните за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Мониторингът на рециклирането и предотвратяването на отпадъци, емисиите във въздуха и изменението на климата, устойчивото потребление и производство би протичал по-добре, ако съществуваха данни с добро качество, които установяват връзка между околната среда и икономиката. Тези данни могат да допринесат значително за вземането на решения относно екологичните мерки. Aldo Patriciello През 2006 г. Европейският съвет покани Европейския съюз и държавите-членки да разширят обхвата на статистическите данни във връзка с устойчивото развитие и съществуващите национални счетоводни данни. През 2009 г. доклад, озаглавен "Отвъд БВП: Измерване на напредъка в свят на промени", Комисията сама предложи да бъдат приети редица мерки в краткосрочен и средносрочен план относно определянето на общи показатели за създаване на по-надеждни познания за по-добър обществен дебат и по-подходящи политически действия. По-специално, тя посочи аспекти относно икономическите сметки на Европа за околната среда. Задълбочена оценка на европейските икономически сметки за околната среда може да бъде направена единствено въз основа на надеждни данни и следователно държавите-членки следва да разполагат с общи методология и стандарти, определения, класификации и правила за отчитане, които следва да бъдат разработени в рамка, която е задължителна за всички държави. Аз гласувам в подкрепа на предложението, тъй като целите, които се преследват, и перспективите по отношение на икономическите сметки за околната среда трябва да се пояснят, за да могат сметките да представляват необходима основа за вземане на решения в областта на икономиката и околната среда. Phil Prendergast За да се гарантират устойчиво развитие и подходящи политики в областта на околната среда на равнище на ЕС, е от съществено значение за политиците да разполагат с надеждни данни за въздействието на стопанските дейности върху околната среда. Аз подкрепям тази резолюция, тъй като в нея се посочват редица ефективни мерки за събирането на по-всеобхватни данни. Ако ЕС е сериозен относно увеличаването на рециклирането, намаляването на отпадъците и ограничаването на емисиите във въздуха и изменението на климата, трябва да предприеме действия. Най-ефективният начин за постигане на европейските цели за устойчиво развитие и политики за околната среда е посредством пълно сътрудничество между всички държави-членки. Следователно е необходимо задължителното събиране от държавите-членки на данни за въздействието на стопанските дейности. Колкото по-точна и надеждна информация се предоставя, толкова по-добри ще бъдат политиките ни в областта на околната среда. Paulo Rangel Ако политиката за устойчиво развитие следва да постигне желаното въздействие, трябва да има достатъчно налична информация за процеса на вземане на решения, която да улесни приемането на разгледаните решения. Следователно държавите-членки трябва да съберат широк набор от показатели, които заедно да предоставят обща картина на ЕС по отношение на околната среда. Това е целта на предложението на Комисията към Парламента и Съвета, което подлежи на оценка от Парламента. Поради тези причини аз гласувах в подкрепа на доклада. Raül Romeva i Rueda Гласувахме в подкрепа на предложението. То създава икономически сметки за околната среда като сателитни сметки към ESA 95, като се осигуряват методологията, общите стандарти, определенията, класификациите и правилата за отчитане, предназначени за използване при съставянето на икономическите сметки за околната среда. Първоначално сметките за околната среда, които следва да се съставят в пределите на общата рамка, се обединяват в следните модули: модул за сметки за емисии във въздуха; модул за сметки за свързани с околната среда данъци по икономически дейности, модул за сметки за материални потоци във всички отрасли на икономиката. Въз основа на измененията ни, приети в комисията по околна среда, обществено здраве и безопасност на храните, договореният със Съвета компромис съдържа освен първоначално предложените сметки изискване към Комисията да изготви доклад до края на 2013 г. и да разгледа разширяването на обхвата на сметките, които обхващат материалните запаси, а не само потоци, както и екосистемните услуги. Споразумение относно изискването към държавите-членки да предоставят данни чрез хармонизирана методология относно икономиката на околната среда е в действителност положителна конкретна стъпка в процеса на "Отвъд БВП". Angelika Werthmann Националните сметки обхващат екологичните съображения, които са основани на икономическите резултати и на създаването на просперитет. Съгласно предложението на Комисията те следва да предоставят източник на данни относно емисиите във въздуха и свързаните с околната среда данъци. Сметките за околната среда са предназначени да показват единствено взаимодействията. Устойчивото развитие в ЕС изисква разумно поведение, когато става въпрос за екосистемата и увеличаващия се недостиг на ресурси. Гражданите трябва да бъдат информирани за въздействията на стопанските дейности върху околната среда. Iva Zanicchi Гласувах в подкрепа на доклада на г-н Leinen. Всъщност политиките за околната среда и за устойчивото развитие неотдавна възприеха особено важен елемент, като накараха хората да обръщат по-голямо внимание на интеграцията на икономическите политики и на политиките в областта на околната среда. Изменението на климата, устойчивия транспорт, природата, биологичното разнообразие, използването и експлоатацията на суровини и природни ресурси, както и управлението на отпадъци, увеличават непрекъснато значението им в политиките на държавите-членки. Поради тази причина ние можем единствено да оценим европейските политики за околната среда и свързаните с тях стратегии, приети в рамките на ЕС, по сериозен и строг начин, при условие че са предоставени надеждни данни.

Zátěžové testy jaderných elektráren v EU a jaderná bezpečnost v zemích sousedících s EU (rozprava) Předsedající Dalším bodem je stanovisko Komise k zátěžovým testům jaderných elektráren v EU a jaderná bezpečnost v zemích sousedících s EU. Günther Oettinger člen Komise. - (DE) Paní předsedající, vážení poslanci, po mnoha setkáních s různými parlamentními výbory vám dnes mohu podat zprávu o pokroku našeho ambiciózního plánu na celoevropské zavedení zátěžových testů jaderných elektráren v Evropské unii a v jiných zemích. Navrhli jsme Radě, že by bezpečnost všech jaderných elektráren v EU měla být prověřována na základě komplexního hodnocení rizika a bezpečnosti, a Rada o tom rozhodla koncem března. Skupina evropských dozorných orgánů pro jadernou bezpečnost (ENSREG) a Komise byly požádány, aby stanovily kritéria, metodiku a časový rámec pro provádění zátěžových testů. Nebyl to jednoduchý proces a ke svému úsilí jsme obdrželi komentáře všeho druhu. Dnes vám mohu říci, že již máme kritéria testů, metodiku a časový rámec, který podle mého názoru uspokojí očekávání evropských občanů, pokud jde o tento zátěžový test. (Přerušení ze strany pana Turmese.) Říci jen, že je to "blbost", to není argument, pane Turmesi. "Blbost" není slovo, které rádi vídáme v zápisu, ale pokud vám to dělá radost, pak to beru. V každém případě jsme vedli perný boj. Zaprvé, mnoho dozorných orgánů pro jadernou bezpečnost nebylo připraveno dát souhlas s postupem evropské kontroly. To proto, že energetický mix je záležitostí členských států, a proto, že i sledování, povolování a kontrola jaderných elektráren spadá do působnosti členských států. Myslím si, že skutečnost, že děláme zátěžové testy na evropské úrovni na základě společných kritérií, je mimořádně důležitý historický krok vpřed v zájmu bezpečnosti všech občanů Evropy. Mohu vás ujistit, že nyní povolím používání mírnější verze zátěžového testu. Až bude výsledek zátěžových testů předložen veřejnosti se všemi výsledky, hodnoceními, návrhy a závěry, budou občané Evropy vědět o evropských jaderných elektrárnách ve všech členských státech více, než navzdory úsilí uplynulých desetiletí věděli. Velmi dobře si pamatuji, jak se lidé žijící v pohraničních oblastech chtěli dozvědět něco o bezpečnostních charakteristikách blízkých jaderných elektráren. Z hlediska občanů to často bylo velmi neuspokojivé. Za šest nebo za devět měsíců budeme mít k dispozici výrazně více údajů a zjištění, než bylo zveřejněno za posledních dvacet let. Zátěžový test se skládá ze tří fází. (Přerušení ze strany paní Harmsové.) Vzhledem k časné hodině zaujměme dnes ráno seriózní postoj, paní Harmsová. Věřte mi, prosím, že zůstanu objektivní. Diskutujeme-li o tomto tématu, cítím se, jako kdybych byl kritizován z obou stran. Jako světaznalý člověk uprostřed vím, že jsem na správném místě. Řekl jsem "uprostřed", paní Harmsová. Neřekl jsem nic o průměrnosti. Poslouchejte, prosím, pozorně. Myslím si, že můj postoj splní vaše očekávání, pokud jde o objektivitu. Fáze 1: V tržním hospodářství je hlavní povinností vlastníků a provozovatelů průmyslových provozů bezpochyby zajistit, aby jejich zařízení byla bezpečná, provádět pravidelné bezpečnostní kontroly a podávat zprávy o výsledcích. Z tohoto důvodu byl každý provozovatel jaderné elektrárny v první fázi od 1. června požádán, aby vnitrostátním orgánům předložil zprávu, v níž použije dohodnutá evropská kritéria pro kontrolu, náš kontrolní katalog, který je veřejný a transparentní. Zprávy je třeba předložit rychle, ale musí být důkladné a důkladnost je důležitější než rychlost. Musí obsahovat hodnocení vlastní jaderné elektrárny provozovatelem a závěry, k nimž provozovatel dospěl na základě kontrolních kritérií a následků havárie ve Fukušimě. Fáze 2: Ta spočívá v tom, že vnitrostátní dozorné orgány pro jadernou bezpečnost prověří zprávy předložené provozovateli a vydají vlastní hodnocení a zjištění dozorných orgánů. Fáze 3 je nová a sestává z vzájemných hodnocení. Ve třetí fázi chceme získat svůj vlastní obraz situace, udělat si vlastní hodnocení a vyvodit vlastní závěry na evropské úrovni. Nebudeme sedět ve své slonovinové věži a nebudeme naivně přijímat výsledky, které předkládají vnitrostátní orgány. Budeme používat smíšené evropské týmy a budeme mít možnost sami navštívit jaderné elektrárny. Evropské týmy budou složeny z odborníků na jadernou energetiku z různých členských států a z představitelů Komise. Každý krok, zejména v souvislosti se vzájemnými hodnoceními, je možné uskutečnit jen na základě dohody mezi Komisí a ENSREG, což znamená, že bez souhlasu Komise není možné proces dokončit. Proto vás mohu ujistit, že pro mne je velmi důležitý seriózní, objektivní a důkladný přístup. Všechno, co se děje, bude transparentní. Jen v případech, kdy bezpečnostní zájmy vyžadují zachování mlčenlivosti, bude povolen nižší stupeň transparentnosti. Jsem přesvědčen, že kritéria testování splňují hlavní očekávání a legitimní zájmy veřejnosti v Evropě. Zahrnují všechny přírodní jevy, jako jsou záplavy, extrémní horko a zimu, zemětřesení a další věci. Obsahují všechna přírodní rizika. Zadruhé, jsem čím dál více přesvědčen, že navzdory tomu, že katastrofu ve Fukušimě nastartovala přírodní událost, nebyla to jediná příčina katastrofy. Podle mého názoru v Japonsku před zemětřesením a tsunami, kdy šlo o zlepšení bezpečnosti a o modernizaci elektrárny, a po katastrofě, kdy šlo o minimalizaci škody, hrálo významnou, ne-li rozhodující úlohu selhání lidského faktoru. Proto byl pro mne lidský faktor důležitou složkou zátěžových testů. Nejdříve jsem v této záležitosti neměl odpovídající podporu ze strany dozorných orgánů. Jsem rád, že za mnou stál Parlament, a zejména Výbor pro průmysl, výzkum a energetiku a Výbor pro životní prostředí, veřejné zdraví a bezpečnost potravin. Z tohoto důvodu jsem jejich očekávání zapracoval do vyjednávání. Zajistili jsme široké zastoupení lidského faktoru v testovacích kritériích. Zde bych chtěl učinit velmi konkrétní rozlišení. Zajistili jsme, aby testovací kritéria plně pokrývala lidský faktor a jeho selhání. Tím máme na mysli chybu, nedostatečnou kvalifikaci, špatné řízení jaderné elektrárny nebo chyba pilota vedoucí ke zřícení letadla. To znamená, že v tomto zátěžovém testu jsou plně zastoupeny lidské záležitosti a lidská selhání. (Přerušení ze strany pana Turmese.) Pane Turmesi, zdá se, že si myslíte, že svým vyrušováním můžete vést průběh parlamentního jednání. Nechte mne, prosím, dokončit, co musím říci. Pak budete mít dostatek času na mluvení. (Potlesk a přerušování.) Chtěl bych váženému panu poslanci vysvětlit, že toto téma je tak důležité, že na svůj projev potřebuji alespoň sedm nebo osm minut. Tak jako tak je to váš jednací řád. Chcete-li více času na projev, může o tom rozhodnout sám Parlament. Vy jste poslanec Parlamentu, já nikoli. Problematika lidské chyby je plně pokryta. Oblastí, která ovšem není zahrnuta, je zločin. Tím mám na mysli to, že záměrné útoky na jaderné elektrárny třeba ze strany teroristů, a to v jakékoli podobě, včetně počítačových útoků a leteckých útoků, nejsou součástí zátěžových testů. To má dva důvody. První je čistě formální. Dozorné orgány pro jadernou bezpečnost v mnoha členských státech za tuto oblast technicky nezodpovídají a odpovědnost za tajné služby, policii, letectvo, armádu a vnitrostátní orgány postoupily Komisi. Proto nyní vyzveme členské státy, aby k nám vyslaly zástupce příslušných orgánů, abychom s těmito orgány mohli před letní přestávkou projednat, jak bychom začlenili důsledky zločinu. Druhým důvodem je, že členské státy nadnesly problém mlčenlivosti a na jejich podporu přišly s přesvědčivými argumenty, což znamená, že diskuse nemohou být transparentní. V listopadu chceme předložit prozatímní zprávu. Dříve, než proběhne vzájemné hodnocení, rád vstoupím do dalších formálních diskusí s Parlamentem. Je zde jeden bod, v němž musíme mít jasno: důkladnost je důležitější než rychlost. Nesouhlasím s krátkým časovým rámcem, který některé členské státy považovaly za vhodný ke zvláštním testům. Nemyslím si, že za čtyři nebo šest týdnů můžeme správně vystihnout testovací kritéria, která jsou tak důležitá. Možná budeme potřebovat období, které bude trvat až do jara příštího roku. Pokud jde o ostatní záležitosti, uvědomte si, prosím, že otázka provozu, plánování, výstavby nebo zavírání jaderných elektráren se mě netýká. Podle toho, jak já chápu právo, za to zodpovídají členské státy. Cítím však, že odpovídám za bezpečnost jaderných elektráren, které jsou v provozu, i těch, které se plánují. Z tohoto důvodu jsem rád, že naše výzva byla na pracovní úrovni přijata a že Ukrajina, Rusko, Švýcarsko, Arménie, Chorvatsko a Turecko souhlasily s dalšími kroky směrem ke společným evropským zátěžovým testům, které umožní provádět šetření v oblasti bezpečnosti za hranicemi Evropské unie. Těším se, že vám co nejdříve předložím výsledky. Kromě toho bych chtěl vysvětlit, že několik následujících měsíců se budu zabývat přípravou přísných a objektivních právních předpisů upravujících jaderný odpad. Byl jsem docela překvapen, že výbor kategoricky nevyloučil velkou většinou možnost vývozu odpadu do třetích zemí. (Přerušení.) Váženému panu poslanci bych chtěl vysvětlit, že jsem tu v roli komisaře. Moje stranická příslušnost je mou soukromou věcí. Rozlišujte, prosím, mezi panem Oettingerem, bývalým křesťanským demokratem, a komisařem Oettingerem. Jako komisař proto mohu říci, že jsem byl překvapen, že zákaz vývozu byl jasnou většinou omezen. Možná to ještě půjde změnit při dohadování o rozhodnutí Parlamentu koncem června. (Potlesk.) Herbert Reul Paní předsedající, pane Oettingere, nejdříve bych chtěl velmi poděkovat panu Oettingerovi. Na rozdíl od těch, jejichž krásná slova vyvolávají jen nejistotu, jste nás ujistil, že se něco skutečně děje. To je v politice rozdíl. Abych byl upřímný, začíná mi skutečně lézt na nervy, že někteří poslanci požadují stále víc a víc, ale sami nejsou připraveni přijít s nějakým příspěvkem. Paní Harmsová, jako Parlament jsme selhali. Nebyli jsme ani schopni přijmout usnesení o bezpečnosti, protože vy jste chtěla 150 % a nebyla jste spokojená s tím, co bylo v tu chvíli možné jako výsledek různých povinností. Neudělali jsme svou práci a vy také ne. Komisař však svou práci odvedl. Před šesti měsíci bychom byli neočekávali, že budeme mít možnost provádět takové zátěžové testy. Nikdy bychom byli nevěřili, že o problematice bezpečnosti bude možné diskutovat s mimoevropskými státy. Je snadné stále vykřikovat, jak je všechno strašné, a soustředit se jen na otázku opuštění jaderné energie, jinými slovy na otázku všechno nebo nic. Obtížnější, ale užitečnější pro lidi v Evropě je učinit pokrok v této oblasti. To, čeho za posledních šest měsíců pan Oettinger dosáhl, je nám všem příkladem. Nepokouším se tvrdit, že všechno je přesně tak, jak jsme chtěli. Zda je to tak, jak jsme chtěli, budeme moci říci až na konci. Paní Harmsová a pane Turmesi, je prostě nepřijatelné, abyste trávili čas jen věčnými stížnostmi a přerušováním, a poté, když jste vyzváni, abyste něco udělali, abyste hlasovali proti lepšímu zabezpečení jaderných elektráren. Usnesení bylo tady na stole a vy jste hlasovali proti němu. Když jsme chtěli zlepšit bezpečnost evropských jaderných elektráren, oslabili jste pozici Parlamentu a Komise. Taková je skutečnost. Mám dost tohoto neustálého pokrytectví. Je to nečestné a neumožňuje nám to jít dál. Situace je samozřejmě složitá, ale každý zná právní stanovisko. Je naivní věřit, že si můžeme dělat, co chceme. Je to velmi specifické právní stanovisko, kterého se musíme držet. To, čeho zde bylo dosaženo v tomto rámci, je velmi zajímavé a důležité. Vy si možná myslíte, že neustálé vyrušování je zábavné, ale nikam nás nedovede. (Potlesk.) (Řečník souhlasil s položením otázky postupem modré karty podle čl. 149 odst. 8 jednacího řádu.) Claude Turmes (DE) Paní předsedající, pane Reule, později ve svém vystoupení vysvětlím, proč nejsme spokojeni, ale mám dojem, že jste ještě úplně nestrávili to, o čem v Německu rozhodl váš kancléř a vaše strana. Herbert Reul (DE) Paní předsedající, ještě jednou, v tom všem samozřejmě nešlo o to, zda se s tímto problémem pohneme o jeden milimetr nebo o tři metry, ale šlo o stranické politické spory. Tohle můžeme zvládnout. Pokud jde o toto usnesení, v Parlamentu jsme udělali mnohem větší pokrok bez ohledu na politické hranice, než nyní. Mně je velmi líto, že zase bojujeme o otázku ano nebo ne. Víte, že já osobně mám na tuto věc velmi individuální názor, ale byl jsem připraven na kompromis a na nalezení společné půdy v Parlamentu, abychom mohli zlepšit bezpečnost evropských jaderných elektráren tam, kde nyní stojí, to znamená tam, kde pravděpodobně i zůstanou. Naším úkolem je dosáhnout výsledky pro lidi v Evropě, nikoli pouze podávat vysvětlení. (Řečník souhlasil s položením otázky postupem modré karty podle čl. 149 odst. 8 jednacího řádu.) Gerald Häfner (DE) Paní předsedající, pane Reule, vaše volání po objektivitě a našem čestném vzájemném jednání beru vážně. Proto bych se chtěl zeptat, proč hovoříte tak agresivně a proč obviňujete členy Skupiny zelených/Evropské svobodné aliance z pokrytectví. Použil jste směšný argument, že před rokem by nebylo možné prosadit takový zátěžový test. Nevysvětlil jste však Parlamentu, že jediným důvodem, proč to nebylo možné, bylo to, že jste tomu vy, pane Reule, a ti, kdo jsou na vaší straně, bránili. Měli jsme ten problém před Fukušimou. Chceme-li všichni bezpečnost, pak je správné, abychom projevili odhodlání za bezpečnost bojovat neustále, tedy nejen v době, kdy dochází k tavení jádra ve třech reaktorech. Herbert Reul (DE) Paní předsedající, zaprvé, důvodem, proč jsem reagoval tak ostře, je, že se zlobím, že se nám nepodařilo přijmout společné usnesení o bezpečnosti, protože pro někoho bylo důležitější zaujmout absolutistické stanovisko a nehledat společnou půdu. Zadruhé, v rozpravě jsem vysvětlil a vysvětlím to znovu, že jsem se z toho poučil. Nyní vidím, že pro zavedení přísnějších bezpečnostních norem pro evropské jaderné elektrárny musíme udělat více. Musíme vyvinout větší tlak a ukázat větší iniciativu. Proto jsem podpořil společné usnesení a proto jsem pro podporu pana Oettingera, nikoli pro jeho neustálé napadání. (Řečník souhlasil s položením otázky postupem modré karty podle čl. 149 odst. 8 jednacího řádu.) Vytautas Landsbergis Paní předsedající, chtěl bych panu Reulovi říci, že byla doba, kdy byla energie z nezabezpečených jaderných elektráren považována za špinavou a zodpovědné státy EU ji nenakupovaly. Tyto jaderné elektrárny, které mají být nyní vybudovány na východních hranicích EU, patří právě do této kategorie, neboť jejich technologie nebyla dříve vyzkoušena na nějakých vzdálených místech. Ujištění, že budou bezpečné, jsou jen prázdnými slovy. Co si myslí o tom, že Německo, které odmítá stavět jaderné elektrárny na svém vlastním území, souhlasí s tím, aby se stavěly na našich hranicích, a nakupuje tuto "špinavou" energii? Co je to za obraz solidarity a morálky? Herbert Reul (DE) Paní předsedající, pane Landsbergisi, je mi líto, ale na tu otázku nemohu odpovědět. Nemohu hovořit jménem německé vlády. Myslím si však, že máte pravdu v tom, že musíme nejen přistupovat opatrně k problematice bezpečnosti evropských jaderných elektráren, ale že musíme v rámci svých možností převzít zodpovědnost i za ovlivňování výstavby a podmínek v dalších elektrárnách. Pan Oettinger řekl, že se pokouší podpořit zátěžové testy a možné změny ve směrnicích na dalších místech na světě, a je rozhodnut zajistit přijetí těchto norem pro vyšší bezpečnost. V tomto ohledu si myslím, že vaše poznámky jsou oprávněné. Teresa Riera Madurell Paní předsedající, pane Reule, jste předsedou výboru. Dámy a pánové, uklidněme se. Pane komisaři, na setkání, které se odehrálo den předtím, než jste se setkal se Skupinou evropských dozorných orgánů pro jadernou bezpečnost (ENSREG), vám moje skupina vysvětlila naše stanovisko k této otázce. Nyní vám musím říci, že nejsme úplně spokojeni. Proč? To proto, že si myslíme, že zátěžové testy by měly být povinné. Jsme však rádi, že se 143 evropských jaderných elektráren podrobí zátěžovým testům, a podporujeme i Komisi v jejím úsilí přesvědčit třetí země, aby i ony znovu vyhodnotily své elektrárny. Dále nejsme spokojeni, protože se domníváme, že k zátěžovým testům, které budou vlastně provádět sami provozovatelé, by se měl vyjádřit i někdo druhý, aby byla zajištěna větší objektivita. Metoda vzájemného hodnocení, do níž je zapojeno sedm odborníků, je jedním takovým krokem. Naše skupina však navrhla vytvoření nezávislého kontrolního mechanismu, který by měl být používán od samého začátku, nikoli v pozdější fázi analyzování výsledků. Myslíme si také, že testy by se měly provádět i na jiných zařízeních, jako jsou výzkumné reaktory, a i v souvislosti s jinými hrozbami, jako jsou důsledky teroristického útoku nebo strukturální slabé stránky zařízení. Jsme si vědomi problematiky konkurence, která vyvstala, ale myslíme si, že mohlo být dosaženo lepší dohody. Provádění analýzy rizik je v tuto chvíli vhodným, ale izolovaným opatřením. Aby byla zaručena maximální bezpečnost, navrhuje moje skupina, aby byla na evropské úrovni vytvořena nezávislá organizace, která by převzala odpovědnost za bezpečnost a kontrolu. Nakonec bych vám, pane komisaři, chtěla říci, že v tuto chvíli doufáme v takovou důslednost, aby reaktory, které neprojdou testy a nemohou napravit své nedostatky, byly uzavřeny, a v transparentnost, aby všichni občané měli úplné informace o provádění testů a o výsledcích. Lena Ek jménem skupiny ALDE. - Paní předsedající, nejde o interní německou záležitost, ale o záležitost evropskou. Je důležité, aby jaderná zařízení po celé Evropě byla bezpečná a za bezpečná byla také považována Nesmíme proto opakovat chyby, k nimž došlo při prvním zátěžovém testu bank. Nepotřebujeme další zbytečné cvičení v oblasti styku s veřejností. Povinností Komise je, aby zajistila, že zátěžové testy budou provedeny řádným, transparentním a komplexním způsobem a že z nich budou vyplývat skutečné následky. Pokud elektrárna neprojde testem a zjištěné záležitosti nebude možno napravit, měla by být uzavřena. Navrhované zátěžové testy jsou ale příliš mírné. Skupina ALDE chtěla, aby do testů byla zahrnuta celá bezpečnostní kultura a lidský faktor. Bohužel se tak nestalo. Upřímně doufám, že Komise najde jiný způsob, jak testovat bezpečnostní kulturu. Očekávám například, že Komise přijde v rámci revize směrnice o jaderné bezpečnosti s návrhy na nápravu těchto problémů. Patří mezi ně problémy, o nichž jste hovořil, pane komisaři, tedy bezpečnost při vyřazování z provozu a v souvislosti s odpadem. Zátěžové testy také postrádají jasnou formulaci o potřebě nezávislosti a transparentnosti testů. Bude provedeno vzájemné hodnocení za účasti zástupce z jiného členského státu než toho, v němž leží dotyčná jaderná elektrárna, ale nebude nutně úplně nezávislé. To je problém. To všechno působí problémy s důvěryhodností testů, ale zátěžové testy jsou teprve na začátku. Potřebujeme mít širší strategii, která přinese společné evropské normy zaručující vysoký stupeň jaderné bezpečnosti a informovanosti. Bezpečnost jaderných elektráren je evropský problém. Podíváme-li se do budoucnosti, měli bychom zavést přísnější bezpečnostní normy, než doporučuje Mezinárodní agentura pro atomovou energii a než má zbytek světa. Podíváte-li se na informovanost a transparentnost při havárii ve Fukušimě, vidíte v této oblasti jasnou potřebu evropské platformy a evropské regulace. Evropští občané očekávají a zaslouží si nejlepší možnou bezpečnost svých jaderných elektráren. Času je opravdu málo a Evropská komise má velkou zodpovědnost a ještě větší zodpovědnost mají nyní členské státy, které ochabují a ustupují od toho, co původně slibovaly po tom, co se stalo v Japonsku. Žádáme Komisi, aby převzala svou odpovědnost, a žádáme Radu, která zde není, aby naplnila očekávání evropských občanů, pokud jde o jadernou bezpečnost v Evropě. Giles Chichester jménem skupiny ECR. - Paní předsedající, chtěl bych se s vámi podělit o některé výňatky z prozatímní zprávy hlavního inspektora jaderných zařízení ve Spojeném království: "všichni se musíme držet zásady neustálého zlepšování. To znamená, že bez ohledu na to, jak kvalitní jsou normy projektování jaderných zařízení a následného provozu, nikdy nesmí ustat hledání možností na zlepšení". Systém jaderné regulace ve Spojeném království je velmi málo normativní. To znamená, že průmysl musí prokázat regulačnímu orgánu, že plně chápe nebezpečí spojené se svým provozem, a ví, jak je kontrolovat. Předpokládáme tedy, že prvotní odpovědnost za poučení na sebe vezme průmysl a nebude spoléhat na to, že mu regulační orgán řekne, co má dělat. Závěr číslo jedna zní: "zvážíme-li přímé příčiny havárie ve Fukušimě, nevidíme žádný důvod, abychom omezovali provoz jaderných elektráren nebo jiných jaderných zařízení ve Spojeném království". Závěr číslo dva zní: "v reakci na havárii ve Fukušimě se britský jaderný průmysl zachoval zodpovědně a přiměřeně a do dnešního dne vykazuje ve své reakci schopnost směřovat k bezpečnosti a rozhodné kultuře bezpečnosti". Závěr číslo čtyři zní: "v úvahách o známých okolnostech havárie ve Fukušimě se do dnešního dne neukázaly žádné mezery v rozsahu nebo hloubce zásad posuzování bezpečnosti u jaderných zařízení ve Spojeném království". Závěrem si připomeňme mimořádnost zemětřesení a sílu tsunami, které zasáhly zařízení ve Fukušimě a které celý tento proces odstartovaly. Rebecca Harms Paní předsedající, pane Oettingere, diskuse doposud probíhá tak, jak jsem očekávala, ale ne tak, jak bych chtěla. Zpočátku jste se po Fukušimě ubíral správným směrem a stanovil jste si cíle, mezi něž patřilo i komplexní hloubkové šetření všech rizik, která představují evropské jaderné elektrárny, a to na základě toho, co jsme se tenkrát dozvěděli z Fukušimy. Dnes víme o Fukušimě více, včetně skutečnosti, že tato katastrofa byla systematicky zlehčována a že k tavení jádra došlo mnohem dříve, než Japonci připustili. Víme i o problémech v monitorovacích systémech. Dnes jste však udělal velkou chybu. Jako komisař beroucí na sebe zodpovědnost, kterou nemá, jste měl říci: "Paní Harmsová, vážení poslanci Evropského parlamentu, vzal jsem na sebe velký úkol, ale pokročil jsem jen málo". Měl jste poukázat na skutečnost, že existují velké problémy, že zátěžové testy jsou čistě dobrovolné, že se provádějí jen na papíře a že jsou převážně v rukou provozovatelů, tedy tam, kde vždy byly. Měl jste to připustit a pak bych vás mohla brát vážněji. V takovém případě bychom mohli vést další užitečné diskuse o tom, čeho bylo a čeho nebylo dosaženo. To, co jste nám předložil, pane Oettingere, je v zásadě strategie, která napomůže zlehčit rizika spojená s evropským jaderným programem ve stavu, v jakém dnes je. V určitou chvíli bude na starých reaktorech jakási Oettingerova schvalovací pečeť, která potvrdí, že na papíře byly znovu provedeny testy všeho, co bylo často testováno již dříve. K problematice bezpečnosti nemáte skoro co říci a v tomto ohledu jsme se téměř nepohnuli dále. Vzhledem ke smlouvě Euratom nemá Parlament téměř žádný vliv na jadernou bezpečnost a v této oblasti jsme nijak nepokročili. Se zájmem budu sledovat vývoj diskuse o skutečných společných bezpečnostních normách. Podle toho vás znovu budeme posuzovat. To bude ovšem až v budoucnosti a to, čeho jsme dosáhli do dnešního dne, je velmi chabé. (Řečnice souhlasila s položením otázky zvednutím modré karty podle čl. 149 odst. 8 jednacího řádu.) Giles Chichester Paní předsedající, chtěl bych poděkovat vážené dámě za to, že akceptuje mou otázku. Mám dvě otázky. Souhlasíte především s tím, že nejde jen o německou diskusi a že tato diskuse má více aspektů? Protože se zdálo, že jde spíše o vnitřní německou diskusi, a na to jsou různé názory. Zadruhé, nesouhlasila byste s tím, že okolnosti ve Fukušimě byly velmi výjimečné a bezprecedentní, a to jak pokud jde o sílu zemětřesení - nejsilnější, jaké kdy Japonsko zažilo, tak o výšku tsunami, která, jak mi bylo řečeno, dosáhla 46 metrů a její průměrná výška byla 14 metrů, tedy podmínky, které v Evropě nemůžeme očekávat? Rebecca Harms (DE) Paní předsedající, omlouvám se vám, pane Chichestere, hovořila jsem německy, ale ve svém příspěvku jsem neřekla vůbec nic o Německu. Kdybych měla říci něco o Německu, bylo by to toto: Myslím si, že je správné, že německá vláda pod vedením odborníka na politiku v oblasti klimatu Klause Töpfera například uvedla, že rizika spojená s těmito elektrárnami jsou příliš vysoká, že v případě katastrofy by tato rizika byla nezvládnutelná, a proto se Německo vzdává jaderné energie. Myslím si, že je důležité to zde zmínit z německého pohledu. Ve svém předchozím příspěvku jsem se o tom však nezmínila. Zadruhé, pokud jde o Japonsko, chtěla bych říci, že společnost TEPCO a další provozovatelé jaderných elektráren před neštěstím ve Fukušimě tvrdili, že jejich elektrárny jsou vybaveny tak, aby odolaly všem typům zemětřesení, která by mohla nastat. Existovaly předpovědi a varování, že přijde hrůzostrašná tsunami tohoto druhu. Nechápu, proč Mezinárodní agentura pro atomovou energii nezakročila dříve. (Řečnice souhlasila s položením otázky zvednutím modré karty podle čl. 149 odst. 8 jednacího řádu.) Angelika Niebler (DE) Paní předsedající, chtěla bych se vás zeptat, paní Harmsová, proč jste nepoděkovala panu Oettingerovi. Proč jste mu neřekla, že mu děkujete? Myslím si, že obvinění, která jste tu proti němu vznesla, jsou nehorázná. Pan Oettinger byl jediný, kdo maximálně využil příležitost, aby shromáždil všechny, kdo se angažovali bezprostředně po Fukušimě, a trval na tom, abychom na evropské úrovni prováděli zátěžové testy bez ohledu na své povinnosti. Nyní zde máme výsledek, který přesahuje testy prováděné v posledních 15 nebo 20 letech, s celoevropským zapojením a se vzájemným hodnocením týmy, jejichž složení je celoevropské. Myslím si, že není správné, abyste pokračovala ve své zelené politice, aniž byste na sebe vzala jakoukoli odpovědnost. Rebecca Harms (DE) Paní předsedající, dobře si pamatuji poznámku, kterou veřejně uvedl pan Oettinger, když řekl, že ví, že některé elektrárny v Evropské unii by měly být v důsledku zátěžových testů odpojeny od sítě. Tenkrát jsem se ho zeptala, které elektrárny má na mysli. Čekám, až naváže na to, co řekl. Pamatuji si, že pan Oettinger řekl v průběhu minulého plenárního zasedání, že nepodepíše dokument, který byl tenkrát předložen a týkal se zátěžových testů. On jej podepsal navzdory skutečnosti, že pokud jde o kvalitu, bylo v něm provedeno jen málo změn. (Řečnice souhlasila s položením otázky zvednutím modré karty podle čl. 149 odst. 8 jednacího řádu.) Ashley Fox Paní předsedající, nesouhlasila by paní Harmsová s tím, že její stanovisko a stanovisko její skupiny je takové, že nemají zájem o zátěžové testy? Vůbec je nezajímá žádný objektivní důkaz. Jejich cílem je uzavření jaderného průmyslu a mají pevný cíl. Nepřipustila by, že je to skutečně pravda? Rebecca Harms (DE) Paní předsedající, jelikož momentálně nemáme žádnou jadernou elektrárnu, kde by se v případě roztavení jádra účinky omezily jen na reaktor, jsem toho názoru, že bychom se měli vzdát jaderné energie. Ráda to připouštím otevřeně. Není to žádné tajemství. Zadruhé bych chtěla říci, že již od začátku jsme byli plně odhodláni, a odhodláni jsme stále, ke skutečným odborným inspekcím stávajících elektráren, které by se soustředily na dobře známé bezpečnostní problémy. Velmi litujeme toho, že se tak nestane. My ze Skupině Zelených/Evropské svobodné aliance v tomto Parlamentu jsme bojovali za zavedení přísných povinných bezpečnostních norem. Paní Nieblerová ví, proč se nám to nepovedlo a proč v současné době nemáme v Evropě přísné povinné bezpečnostní normy. (Předsedající řečnici přerušila.) (Řečnice souhlasila s položením otázky zvednutím modré karty podle čl. 149 odst. 8 jednacího řádu.) Niki Tzavela Paní předsedající, z osobních důvodů jsem od dob Černobylu velmi rozhodným odpůrcem jaderných elektráren. Po Fukušimě byli prvními oběťmi tamní pracovníci a hasiči. Jako poslušný a věrný občan a odpůrce jaderných elektráren jsem předložila písemné prohlášení jako výraz solidarity s hrdinským úsilím fukušimských pracovníků a hasičů a jsem skutečně velmi překvapena, že doposud nemáme z naší skupiny ani jeden podpis. Jak angažovaní jste vy? Jako první krok našeho projevu úcty ... (Předsedající řečnici přerušila.) Rebecca Harms (DE) Paní předsedající, jsem ráda, že o tom můžeme znovu hovořit, ale mám velký problém. Myslím si, že to, co bylo učiněno v souvislosti s jaderným peklem, k němuž došlo v Japonsku, je velkolepé. Často jsem navštěvovala Černobyl, včetně zakázané zóny. Myslím si, že to, co dělníci ještě dnes dělají v této nebezpečné zóně, je velkolepé. Lidé, z nichž jsme udělali hrdiny, bojují o penze, o zdravotní péči a o další věci desítky let poté, co se stali hrdiny. Je snadné hovořit o hrdinství, ale skutečné řešení důsledků, to je jiná, mnohem smutnější historie. Jo Leinen Paní předsedající, mám procesní námitku. Nyní vedeme rozpravu s komisařem, nikoli rozpravu mezi sebou a mezi politickými skupinami. Myslím si, že podle jednacího řádu máme jednu možnost modré karty, ne šest nebo sedm. Předsedající S vaším souhlasem přeruším postup s modrou kartou, neboť zde máme další tři žádosti. Pokud jde o mne, já souhlasím s pokračováním rozpravy, ale měla bych se vyhnout sporům. Proto pokračujme v rozpravě. Sabine Wils jménem skupiny GUE/NGL. - (DE) Paní předsedající, pane Oettingere, jsem pobouřena. Zátěžové testy jaderných elektráren v EU poskytují provozovatelům alibi, aby dále provozovali reaktory, a jejich cílem je skrýt stávající nebezpečí, jež představují takzvaná zbytková rizika, zejména pokud elektrárny nemusí být uzavřeny, když jsou výsledky zátěžových testů negativní. To, že do zátěžových testů nebylo zařazeno nebezpečí terorismu, znamená, že zisky společností provozujících jaderné elektrárny budou uchráněny před nákladnými modernizačními opatřeními. Radioaktivní záření se nezastaví na státních hranicích. EU by měla na ochranu lidí v Evropě a v sousedících zemích vypracovat celoevropskou strategii ukončení jaderné energie, vyzvat své sousedy, aby se vzdali jaderné energie v rámci politiky sousedství, a tímto způsobem zabránit výstavbě nových jaderných elektráren. Základním předpokladem je rozpuštění smlouvy Euratom, která se používá na podporu expanze jaderného průmyslu. V minulosti byly uvolněny půjčky ve výši více než 500 milionů EUR jen pro Rumunsko, Bulharsko a Ukrajinu na výstavbu nových jaderných elektráren. Rolandas Paksas jménem skupiny EFD. - (LT) Paní předsedající, kdybychom dnes měli vyvážit výhody jaderného průmyslu a nebezpečí, jež představuje, bylo by obtížné říci, který aspekt převáží. Zkušenost ukazuje, že jaderné elektrárny jsou velmi zranitelné, jak Černobyl před 25 lety, tak Fukušima před několika měsíci. Na vnější hranici Evropské unie, velmi blízko Litvy, se plánuje výstavba nepřiměřeně silných jaderných elektráren, vlastně jsou již ve výstavbě, a jejich bezpečnost a dopad na životní prostředí je zdrojem mnoha sporů. Havárie těchto jaderných elektráren by představovala nebezpečí jak pro Litvu, tak pro celou Evropskou unii. Musíme zajistit, aby se nejpřísnější bezpečnostní normy uplatňovaly nejen v Evropě, ale i za jejími hranicemi. Musíme vyvinout veškeré úsilí a zajistit zavedení požadavku na povinné bezpečnostní testy jaderných elektráren po celém světě. V oblasti jaderné bezpečnosti leží značná část této problematiky na Evropské komisi. Ta musí monitorovat a prověřovat, zda se tento postup odráží v sousedních zemích, zejména v těch, které mají v úmyslu budovat jaderné elektrárny blízko vnějších hranic EU, a zda se řádně provádějí ustanovení mezinárodních úmluv, nebo zda jsou jen pouhým cárem papíru. Musíme zajistit, aby nejen členské státy Evropské unie, ale i sousední země, zejména Rusko a Bělorusko, dodržovaly nejpřísnější bezpečnostní a ekologické normy. Hans-Peter Martin (DE) Paní předsedající, pane Oettingere, v Rakousku, kde tak rád trávíte dovolenou, si, pokud jde o jaderné elektrárny, počínáme velmi dobře. Radioaktivní intenzita dnešní rozpravy má samozřejmě jednu výhodu. Připomíná vám, pane Oettingere, že můžete projít přeměnou a změnit se z přítele německé energetické společnosti EnBW na osobu zodpovědnou za monitorování jaderných elektráren. Budete-li si počínat skutečně dobře, můžete dokonce vypracovat strategii ukončení jaderné energie. Musíte si však uvědomit, že to bude znamenat boj o kompetence. To "více", co jste nám slíbil, nestačí, a je samozřejmě velmi důležité, abyste vyvíjeli tlak na naše společné sousedy, na Českou republiku, která, pokud tomu dobře rozumím, by raději neprováděla žádné kritické testy, zejména pokud jde o zločin. Měli byste také vyvíjet tlak na bezostyšné jaderné lobbisty ze Spojeného království, což nás přivádí k hlavní problematice. Nenechte se ovlivnit lobbisty v Komisi. Podívejte se, kdo má skutečnou moc v rukou v tak důležitých organizacích, jako je Skupina evropských dozorných orgánů pro jadernou bezpečnost (ENSREG) a Sdružení západoevropských regulačních orgánů pro jadernou energii (WENRA). Dohlédněte na Dominiqua Ristoriho, představitele Komise, který je neviditelně, ale nerozlučně spjat s jadernou lobby, a na další představitele Komise. Bude to stát za to úsilí, umožní-li vám to dosáhnout cíle, kterého, jak říkáte, chcete dosáhnout. Důležitější je, že v této diskusi se již nesmíte objevovat na straně německého průmyslu a všech energetických společností, jejichž názvy začínají na E - EDF, E.ON a EnBW. Musíte si od nich držet jasný odstup. Rakousko, země, která je vaší prázdninovou destinací, vám poskytne potřebnou pomoc. Pilar del Castillo Vera (ES) Paní předsedající, pane komisaři, musíme dávat pozor na to, jak se rozprava vyvíjí. Pokud budeme komisaře neustále přerušovat, strhne se poté lavina dotazů dalších poslanců, a je velmi těžké držet se projednávaného tématu rozpravy a bodů, které zmínil komisař, a ne přání dalších poslanců. První věc, o níž jsem se chtěla zmínit, je, že někteří poslanci této sněmovny projevují málo skromnosti a málo zdravého rozumu, neboť chtějí, aby to vypadalo, že jsou jediní, kdo někdy přemýšlel o jaderné bezpečnosti, a jediní, kdo si dělá starosti o budoucnost svých dětí a lidstva. 58 reaktorů ve Francii nebo reaktory ve Spojeném království a v mnoha dalších zemích neznamenají, že by Francouzi nebo někdo jiný byli hloupější nebo méně inteligentní, nebo že budoucnost jejich dětí jim neleží na srdci nebo že nikdy nepřemýšleli o jaderné bezpečnosti. Dámy a pánové, jaderná bezpečnost je něco, na čem se u každého jaderného reaktoru neustále pracuje ve všech jaderných elektrárnách. Je tam mnoho špičkových odborníků, ne nic nedělající žvanilové, ale lidé, kteří na těchto záležitostech od začátku dennodenně pracují. Vyžaduje se nyní společné posouzení zátěžových testů? Naprosto souhlasím a musím říci, že někteří lidé, kteří nyní o těchto věcech hovoří, odmítli podpořit společné usnesení tohoto Parlamentu k této problematice, jež podpořila většina skupin této sněmovny. Na základě toho je třeba rozlišovat: hovoříme o zátěžových testech, nikoli o zrušení jaderné energie. K tomu budou vnitrostátní rozpravy a ty tam musí proběhnout. Proto, hovoříme-li o zátěžových testech, neboť někteří lidé o tom nechtějí mluvit, hovoří nebo diskutují o tom jen v jedné nebo v druhé rozpravě s podtónem vyjadřujícím odstranění jaderné energie, musím říci, že komisař Oettinger odvedl za krátkou dobu mimořádnou práci. V praxi již dohodl a uplatnil řadu opatření a testů, které nám ukáží závažnost situace, v níž se nyní nacházíme. Proto vám, pane komisaři, blahopřeji, můžeme vám vyslovit jen uznání za to, jak jste jednal. Jo Leinen (DE) Paní předsedající, pane Oettingere, zátěžové testy jsou nezbytné a přicházejí s velkým zpožděním. Je překvapivé, že se dříve neprováděly. Mělo by se vám dostat uznání za to, že všechny jaderné elektrárny v EU budou konečně pod kontrolou. Musíme však připustit, že se zátěžovými testy se ocitáme na velmi tenkém ledě. Správně jste řekl, že několik zemí není připraveno podílet se na evropském postupu kontroly. Samozřejmě hrozí, že kontrola se bude v jednotlivých zemích lišit. Někdo nebude chtít zahrnout pády letadel, jiní podstoupí zátěžovým testům jen část svých elektráren. Musíte zajistit, aby testy byly skutečně komplexní. Je také jasné, že jste neprovedl komplexní vyhodnocení. Oblast lidského selhání není úplná. Nyní a v budoucnosti nehrozí riziko, že se na jadernou elektrárnu náhodně zřítí letadlo, ale že se tyto elektrárny stanou cílem útoků zvenčí. Právě to se netestuje. Žiji na hranici s Francií a s Lucemburskem a v Cattenomu jsou čtyři jaderné elektrárny. Bylo nám řečeno, že za ně zodpovídají hasiči a policie. Myslím si, že al-Kájda a další teroristé skoro zemřou smíchy, až zjistí, že za prevenci proti terorismu zodpovídají hasiči a policie. To je skutečně třeba začlenit do zátěžových testů. A nakonec, jaké budou důsledky, jestliže najdete chyby a slabé stránky? Existuje nebezpečí, že nebudeme schopni udělat na evropské úrovni nic a že to všechno bude k ničemu. Budou některé z jaderných elektráren skutečně zavřeny nebo zmodernizovány? Je nejvyšší čas, aby byla smlouva Euratom zrevidována. Tato situace, kdy nemůžeme ovlivnit bezpečnost jaderných elektráren, nemůže pokračovat. Fiona Hall Paní předsedající, některé členské státy se v souvislosti se zátěžovými testy unáhlily. Jak jsme slyšeli, inspektor pro jadernou energetiku Spojeného království, dr. Mike Weightman, zveřejnil svou prozatímní zprávu ještě dříve, než byly zátěžové testy odsouhlaseny. Bude Komise trvat na tom, aby všechny členské státy prováděly zátěžové testy řádně a nepraktikovaly nějakou odlehčenou verzi? Starosti mi dělá zejména to, že by vláda Spojeného království mohla schválit celou novou generaci jaderných elektráren ještě před uzavřením postupu zátěžových testů v červnu příštího roku. Pane komisaři, souhlasíte, že by to z hlediska evropské jaderné bezpečnosti nebylo moudré? Zajistíte, aby informace, které nemohou být z bezpečnostních důvodů zveřejněny, mohly být sdíleny alespoň na takovém zabezpečeném fóru, jako je fórum vnitrostátních bezpečnostních služeb? Ivo Strejček (CS) Paní předsedající, pane komisaři, odklon od jaderné energetiky, tak jak to můžeme sledovat např. v Německu, je politicky chybným rozhodnutím s pravděpodobně katastrofálními ekonomickými důsledky nejen pro Německo samotné, ale také nejméně pro středoevropský prostor. Tím německé rozhodnutí nijak nekritizuji, každý členský stát Evropské unie má právo určit si vlastní energetickou politiku se všemi ekonomickými, sociálními i politickými důsledky. Trvám ovšem na tom, že stejně takové právo určit si nezávisle, jak bude vyrábět elektrickou energii, má i moje země, Česká republika. Jednu třetinu českého energetického mixu tvoří energie získávaná ze spolehlivých jaderných zdrojů. Věřím, že své jaderné zdroje ještě posílíme, že dobudujeme další jaderné energetické bloky při dodržení všech zásadních bezpečnostních a kontrolních parametrů a požadavků. (Řečník souhlasil s položením otázky zvednutím modré karty podle čl. 149 odst. 8 jednacího řádu.) Hans-Peter Martin (DE) Paní předsedající, mám otázku na pana Strejčka. Co říkáte na skutečnost, že pokud víme, Česká republika by se raději nezúčastnila seriózních zátěžových testů a nechce se podílet na otázce zločineckých útoků? Jaký je váš vlastní přístup k jadernému průmyslu a jaký je váš osobní vztah s těmito lobbistickými skupinami? Ivo Strejček (CS) Za prvé, pane kolego, na tomto místě zdůrazňuji, že nemám žádné kontakty s touto lobby. A za druhé, ani v jednom prohlášení české vlády jsem nezaznamenal, že by se české jaderné elektrárny měly vymknout jakékoliv kontrole, tak jak byla přednesena panem komisařem Oettingerem. Yannick Jadot (FR) Paní předsedající, pane komisaři, nejste v této záležitosti napadán osobně, pane komisaři, ale musíte pochopit, že jsme velmi zklamaní, že Komise tak snadno podlehla tlaku ze strany některých členských států, zejména Francie. My skutečně chceme vyřadit jaderné elektrárny z provozu, neboť si myslíme, že je to jediná cesta, jak odstranit jadernou hrozbu. V zemi, jako je Francie, ovšem také víme, že na vyřazení jaderné energie budeme potřebovat 20 až 25 let, a nejnovější studie o vážných jaderných haváriích předpovídají, že v následujících patnácti letech dojde někde ve světě k nehodě. Chceme skutečné testy a nemůžeme akceptovat skutečnost, že Francie umožnila, aby byla odsouhlasena riziková možnost. Testy nepředvídají zřícení letadel ani na palivové nádrže, ani na reaktory. Nepředvídají ani teroristické útoky. Odmítáme akceptovat skutečnost, že testy prováděné na evropské úrovni se staly komunikačním cvičením krizového štábu pro jaderný průmysl, který pan Sarkozy předvede na následujícím setkání G8, aby se prodalo ještě více evropských tlakovodních reaktorů (PWR). Proto to nemůžeme akceptovat, pane komisaři. (Řečník souhlasil s položením otázky zvednutím modré karty podle čl. 149 odst. 8 jednacího řádu.) Peter Liese (DE) Paní předsedající, pane Jadote, můžete potvrdit, že společné usnesení vypracované k tématu zátěžových testů původně podepsali předsedové vaší skupiny, paní Harmsová a pan Cohn-Bendit, kteří pak byli proti němu na plenárním zasedání navzdory skutečnosti, že v nich nedošlo k žádným velkým změnám? Nemyslíte si také, že to příliš nepomohlo panu Oettingerovi, který se zavázal zavést přísnější zátěžové testy? Yannick Jadot (FR) Ano, pane Liese, toto usnesení bylo spolupodepsáno. A chtěl bych odpovědět i na otázku paní del Castillo Veraové, která řekla, že francouzská veřejnost podporuje jadernou energii. To není pravda. Všechny průzkumy ukazují, že 77 % Francouzů se chce vzdát jaderné energie, ale ve Francii nemůžeme vést tuto debatu. Miloslav Ransdorf (CS) Paní předsedající, jenom tři krátké poznámky k vystoupení pana komisaře. Za prvé se přikláním k metodice zátěžových testů, které předložila Asociace západoevropských národních regulátorů. Ty předpokládají pravděpodobnostní přístup, od kterého se pan komisař odklání spíše k přístupu absolutistickému. Za druhé bych chtěl říci, že aby celý tento přístup k bezpečnosti občanů byl věrohodný, měly by zátěžové testy být nastoleny ve všech oblastech, kde se produkuje energie. Nejvíce lidí zahynulo při výrobě energie tam, kde se rozlomily hráze. V roce 1976 např. zemřelo 26 000 lidí, když se rozlomila přehradní nádrž v Číně. A třetí poznámka. Pan komisař, jak se zdá, se účastní zelené poutě svaté, ale polský satirik Jerzy Lec říká, že ani účast na pouti svaté vás nezbaví pocení nohou a zápachu. Niki Tzavela Paní předsedající, chtěla bych říci panu komisaři, že věřím jeho upřímné snaze bojovat proti jaderným katastrofám a věřím jeho citlivosti a objektivitě, s níž přináší Evropě bezpečnostní síť proti jaderným katastrofám. Jsem přesvědčena, že zátěžové testy by se měly provádět nejen v Evropské unii a v sousedních zemích, ale na celosvětové úrovni. Jde o celosvětový problém. Proto vítám vyjádření generálního tajemníka OSN Ban ki-moona, který řekl, že na 24. června svolá do Vídně schůzku na vysoké úrovni. Doufám, že pan komisař tam bude. Generální tajemník OSN stanovil pět bodů jaderné bezpečnosti a podle toho, co jsem viděla, se shodují s pravidly, která nám předložil pan komisař a u nichž nás instruoval, jak máme postupovat. Ve Vídni budeme mít mezinárodní setkání zastřešené ze strany OSN. Poté, dne 22. září, se bude konat schůzka na velmi vysoké úrovni k jaderné bezpečnosti v sídle OSN v New Yorku. Podle mého názoru bychom tuto problematiku měli řešit právě tak. Evropa není jediným místem nebo kontinentem, kterému hrozí jaderné katastrofy, a tak k tomuto problému přistupujme v celosvětovém měřítku. Andreas Mölzer (DE) Paní předsedající, pane Oettingere, jak víme, v zátěžových testech bank byl ponechaný prostor tak velkorysý, že téměř všechny prověřované instituce mohly vyjít z testů relativně dobře. Jakmile se objevilo podezření na riziko, bylo provedeno méně pečlivé šetření, jen aby všechno bylo v pořádku. Musíme předpokládat, že v případě jaderných elektráren to zřejmě nebude příliš odlišné. Doposud se ukazuje, že zátěžové testy jaderných elektráren jsou jakési placebo pro znepokojené občany Evropy. Vedle toho, že testy, které nemají na nejnižší úrovni žádný dopad, jsou naprosto nesmyslné, lze pochybovat, zda by i přísná kritéria dosáhla požadovaných cílů. Je to vždy otázka norem, které budou základem testů, neboť údajně žádný ze 17 německých reaktorů by dnes nebyl schválen jednoduše proto, že žádná z norem platných v době, kdy byly budovány, nesplňuje dnešní požadavky. Kritici pochybují o tom, zda by dokonce i úplně nové jaderné elektrárny, jako jsou evropské tlakovodní reaktory, které se budují ve Francii a ve Finsku, splňovaly nejnovější bezpečností požadavky. Když zjistíte, že některé jaderné elektrárny nejsou schopny odolat ani bouřím, nezbývá vám než vyzývat každého, aby se zasazoval o co nejrychlejší odklon od jaderné energie. RadvilMorkūnaitė-Mikulėnien (LT) Paní předsedající, zaprvé bych vám chtěla poděkovat za příležitost diskutovat dnes o této důležité problematice, zejména pokud jde o země sousedící s Evropskou unií. Radioaktivní znečištění ze své povahy překračuje státní hranice. To jsme těžce pocítili po Černobylu a po Fukušimě. Nejpřísnější normy pro jadernou bezpečnost by proto měly být právně závazné a celosvětově platné, zařízení by všude měla být stejně bezpečná a Mezinárodní agentura pro atomovou energii (MAAE) by měla být posílena. Normy uplatňované v Evropské unii patří mezi nejpřísnější na světě. Abychom dosáhli ještě větší bezpečnosti, budeme provádět zátěžové testy v jaderných elektrárnách, které jsou v provozu, v těch, které jsou plánované, a v těch, které byly uzavřeny. Chceme-li však bezpečnost, měla by se stejná kritéria uplatnit u již existujících nebo plánovaných zařízení v zemích sousedících s EU (v Rusku, Bělorusku, Turecku, Arménii, ve Švýcarsku a na Ukrajině). Jelikož se o to stále snažíme, musíme hovořit jedním hlasem. V současné době je stále ještě v provozu jaderná elektrárna s reaktorem černobylského typu u Petrohradu, necelých 100 kilometrů od vnějších hranic Evropské unie. Rusko plánuje výstavbu dvou jaderných elektráren ještě blíže k hranicím Evropské unie, v Bělorusku a v Kaliningradu. Z litevské hranice budou vidět věže jedné z těchto elektráren tak jasně, jak můžeme z Parlamentu vidět věže Štrasburské katedrály. Oba projekty mají podobné problémy. Práce začaly ještě před tím, než bylo dokončeno posouzení vlivů na životní prostředí, a doposud nebyla vysvětlena kritéria pro volbu místa výstavby ani jedné z jaderných elektráren, možná alternativní místa nebyla prověřována a nebyly vypracovány generální plány evakuace. Plánuje se, že obě jaderné elektrárny budou mít experimentální reaktory, jejichž bezpečnost není možno vyhodnotit, protože ještě nikde nebyly v provozu. Obecně řečeno, Bělorusko není připraveno na rozvoj jaderné energetiky a ruská vláda nejen nereaguje na otázky sousedních zemí, ale nedbá ani požadavků svých občanů na konzultace. Podruhé odmítla za použití byrokratického postupu umožnit registraci iniciativy týkající se veřejného referenda k záležitosti výstavby jaderné elektrárny. Jako jeden z kroků, které by mohly povzbudit země sousedící s Evropskou unií, aby se řídily nejpřísnějšími bezpečnostními normami, se nabízí možnost, že by celá Unie odmítla kupovat elektrickou energii vyrobenou bez dodržování norem. Nesmíme používat peníze občanů EU na podporu nebezpečné jaderné energie. Catherine Trautmann (FR) Paní předsedající, pane komisaři, na rozdíl od francouzské vlády doufám, že dojde k rozsáhlé veřejné debatě. Potřebujeme komplexní zátěžové testy. Fukušima ukázala, že si musíme umět představit nepředstavitelné. Nyní používaná metoda nebere v úvahu taková rizika, jako jsou teroristické útoky nebo pády letadel, a proto nesplňuje tento požadavek. Potřebujeme transparentní debatu, neboť volba, zda pokračovat s jadernou energií, nebo od ní upustit, se musí opírat o široký veřejný konsensus, který čerpá informace z odborných diskusí a není jimi obcházen. Potřebujeme nezávislou debatu za přítomnosti všech stran, abychom se vyhnuli možným střetům zájmů a podpořili ústupky. Závěrem chci říci, že jsem z Alsaska, a proto vím, do jaké míry jaderná elektrárna ve Fessenheimu znepokojuje naše německé a švýcarské sousedy. Proč alespoň nepodpoříme sdílení odborných znalostí mezi našimi bezpečnostními agenturami, místo aby tyto problémy byly pod státní kontrolou? bylo by to ku prospěchu bezpečnosti, stejně jako transparentnosti a občanství na evropské úrovni. Marielle De Sarnez (FR) Paní předsedající, momentálně jsou před námi dvě otázky. První je o jaderném podílu v Evropě. Pokud jde o tento problém, věřím, že v následujícím roce musíme zorganizovat transparentní veřejnou rozpravu v rámci Unie a v dotyčných členských státech. Druhá otázka se týká testů, kvůli nimž jsme se tu dnes ráno shromáždili. Pane komisaři, chtěla bych zmínit čtyři zásady, které bychom podle mého názoru měli u skutečných kontrolních mechanismů dodržovat. První zásada je, že kontrolní mechanismus musí být povinný. Druhá zásada je, že tento kontrolní mechanismus by měl být svěřen nezávislému a nestrannému orgánu. Samoregulaci příliš nedůvěřuji. Třetí zásadou je, že tento mechanismus by měl být závazný. Mají-li testy vůbec někdy vykázat u určitých zařízení negativní výsledky, pak by měly mít závazný charakter pro členské státy, které by neměly jinou možnost, než nefunkční zařízení uzavřít. Čtvrtá zásada je, že tento mechanismus musí být transparentní: výsledky musí být předloženy veřejnému mínění. Tak budeme pravděpodobně schopni vytvořit to, co paní Eková nazvala evropskou bezpečnostní kulturou. Tomasz Piotr Poręba (PL) Paní předsedající, problematika jaderné bezpečnosti v členských státech i v sousedních zemích by měla být předmětem zvláštní pozornosti Evropské unie. Po nehodě jaderné elektrárny v japonské Fukušimě Komise ohlásila zátěžové testy u podobných zařízení v Evropské unii. To byla velmi dobrá zpráva a velmi dobré rozhodnutí. Čekáme, až testy budou zavedeny. Vzhledem k potřebě zajistit bezpečnost všech lidí v Evropě by zvláštní pozornost měla být věnována řádnému využití všech dostupných prostředků s cílem zpřísnit bezpečnostní normy a vyloučit potenciální hrozbu jaderné energie. Potenciálním nebezpečím nejsou jen elektrárny na území členských států, ale i elektrárny ležící v zemích, které s Unií sousedí. Je také nezbytné poskytnout členským státům vhodnou motivaci a podporu, aby v elektrárnách v Evropské unii prováděly pečlivé zátěžové testy. Chtěl bych rovněž zdůraznit obrovskou potřebu dodatečných investic, a to jak do výzkumu jaderné energie, tak do dalšího důležitého výzkumu zaměřeného na předvídání nehod a boj proti nim a proti jejich negativním dopadům v budoucnosti. Claude Turmes (DE) Paní předsedající, pane Oettingere, na příkladu jaderné elektrárny Cattenom, která ohrožuje stovky tisíc lidí v Lucembursku a v německých spolkových zemích Sársko a Porýní-Falc, bych chtěl vysvětlit, proč tyto zmírněné testy nesplní svůj účel. Elektrárna Cattenom leží na přístupové cestě k letišti v Lucemburku, ale přitom se důsledky pádu letadla na Cattenom nezkoumají. Poté, co byl první dokument předložen Skupině evropských dozorných orgánů pro jadernou bezpečnost (ENSREG), vy sám jste předložil pozměňovací návrh, aby byly pády letadel zahrnuty mezi prvotní události uvedené na straně 4 dokumentu. Tento dobrý pozměňovací návrh zablokovala Francie a Spojené království. Zneklidňuje nás, že jste za to bojoval a prohrál a že stále nejste ochoten připustit, že jste prohrál. To je nečestné, a právě proto vás kritizujeme. Musíme jasně říci, že Francie a Spojené království v současné době nespolupracují na věcech, které my i vy chceme. Musíme se na ten problém podívat upřímně. Pane Liese, německá Křesťanskodemokratická unie/Křesťanskosociální unie nás nepodpořila u známého usnesení o ukončení jaderné energie. Kancléřka Merkelová je mnohem statečnější než vy, alespoň při této příležitosti. Marisa Matias (PT) Paní předsedající, pane komisaři, hovořím přímo o návrhu, který jste dnes předložil Parlamentu, a řeknu vám naprosto upřímně, že si myslím, že někteří z nás mají nárok být tímto návrhem zklamáni, neboť předložený návrh není jen slabý, ale jsou v něm také obrovské mezery. Myslím si, že jde o evropskou záležitost, ne o otázku, který členský stát má jaderný průmysl a který ne. Je to záležitost celé Evropy a Evropa zoufale potřebuje dobré zprávy. Upřímně vám musím říci, že jednou z těchto dobrých zpráv je záruka pro veřejnost, že se staráme o její bezpečnost. Pokud budou tyto testy prováděny za podmínek, které předkládáte, pane komisaři, kdy první fázi provádí samy zúčastněné osoby, druhou fázi provádí vlády, které tyto zúčastněné osoby zaštiťují, a třetí fázi provádí partneři, jež jsou zúčastněnými osobami, ptám se sama sebe, zda výsledkem nakonec nebude to, že všechny jaderné elektrárny jsou v pořádku a lze je doporučit. Víme, že tak tomu není, a z tohoto důvodu doufám, že budou vyvozeny seriózní důsledky a že budeme moci říci veřejnosti, že se skutečně staráme o jejich bezpečnost, ne že to jen předstíráme. Peter Liese (DE) Paní předsedající, dámy a pánové, chtěl bych poděkovat panu Oettingerovi. Bojoval a dosáhl velkého úspěchu. Výsledky nejsou dokonalé, ale dnešní obvinění pana Oettingera se vztahují na nás všechny. Musíme být kritičtí sami k sobě a připustit si, že se nám nepodařilo přijmout usnesení. Část mé skupiny také nehlasovala pro, což je politováníhodné. Obvinění se ovšem vztahují i na skupinu Zelených/Evropské svobodné aliance a na skupinu Progresivní aliance socialistů a demokratů v Evropském parlamentu, které nejprve podepsaly usnesení a poté ho v plénu nepodpořily. To ztížilo panu Oettingerovi práci v boji s členskými státy za zavedení přísnějších zátěžových testů. To je první krok, ale musíme jít dále. Musíme změnit směrnici. Pane Oettingere, podpoříme vás, abyste mohl zajistit, že v budoucnosti bude právně závazná. Musíme ji rozšířit tak, aby se týkala i našich sousedních zemí. Plně podporuji to, co uvedla paní Morkūnaitė-Mikulėnienėová. O Německu se hovořilo několikrát a tuto kritiku budeme muset samozřejmě přijmout. Chtěl bych však zdůraznit, že třináct členských států EU již funguje bez jaderné energie, včetně zemí s tak úspěšným hospodářstvím, jako je Rakousko a Dánsko, takže v Německu musíme tuto možnost akceptovat. Také bych rád řekl, že kancléřka Merkelová dnes předložila prohlášení o vládní politice v německém parlamentu a znovu zdůraznila, že musíme učinit alespoň společný pokrok v oblastech, na nichž se v Evropě shodneme. Konkrétně se zmínila například o energetické účinnosti. Pana Oettingera bych chtěl podpořit a podnítit ho, aby do dvou týdnů předložil ambiciózní návrh k problematice energetické účinnosti. Jsem velmi rád za ty části, které již známe a které jsou směsí podnětů a povinností pro ty, jichž se týkají. Nejsem rád, že se předpokládá, že si členské státy stanoví vlastní cíle. Potřebujeme, aby cíl předložila Komise, a to buď povinný, nebo ve formě směrnice. Předložte cíl a pak budeme mít velmi dobrý návrh. Kathleen Van Brempt (NL) Paní předsedající, bez ohledu na to, zda jste pro jadernou energii, nebo jste, jako já, zapálený fanoušek Evropy bez jaderné energie, všichni bychom měli nicméně podporovat bezpečnost. V tomto ohledu jsou moji kolegové z Evropské lidové strany (Křesťanských demokratů), kteří hlásají skromnost, poněkud mimo. Poučila-li nás Fukušima o něčem, pak je to především o tom, že nejsme připraveni na katastrofy, že nejsme připraveni na všechno, co by se mohlo stát zítra a co by v takovém případě mohlo mít ty nejzávažnější následky. Z tohoto důvodu mě, pane komisaři, momentálně nezajímá, kolik komplimentů nebo námitek se vám zde dostane. Mě zajímají výsledky. Máme obavy, velké obavy, neboť nejhorší, co by se mohlo stát, je, že budeme v blízké budoucnosti provádět zátěžové testy a dostaneme takové výsledky, které budou skvělou výmluvou pro mnoho provozovatelů velmi starých elektráren, včetně elektráren v oblasti, kde žiji, aby je udrželi v provozu ještě déle, místo toho, aby je uzavřeli. Mám dvě otázky. Jak zajistíte, že bude skutečně zaručena nezávislost těchto zátěžových testů? Zadruhé, jak zajistíte, že výsledky skutečně povedou k uzavření nejstarších jaderných elektráren? Corinne Lepage (FR) Paní předsedající, pane komisaři, můžeme vám jen děkovat a blahopřát vám k tomu, že jste se ujal této iniciativy. Bohužel sdílím názor těch, kdo jsou velmi zklamáni výsledky, jež znamenají vítězství provozovatelů jaderných zařízení, bezpečnostních orgánů, které skrývají, co se dělo po třicet let, a členských států, jež nechtějí znovu zvážit přijatá rozhodnutí, nejen rozhodnutí zůstat u jaderné energie, ale i rozhodnutí, pokud jde o hodnocení rizik. Pane komisaři, musíme se zabývat základním problémem a opět prozkoumat Euratom, jak jste uvedl. To znamená, že se musíme znovu zabývat otázkou, jakou volnost mají členské státy pro to, aby vše zablokovaly, jak to jasně předvedla Francie. Znovu se musíme vrátit k nepřijatelným otázkám odpovědnosti, neboť kdyby byla uplatněna pravidla obecného práva týkající se odpovědnosti, neměli bychom tyto problémy. Musíme se vrátit k uplatňování pravidel obecného práva týkajících se práva evropských občanů na informace, které za stávajících podmínek zavedený systém zřejmě nezaručuje. Satu Hassi (FI) Paní předsedající, dámy a pánové, mnoho kolegů již zmínilo nedostatky zátěžových testů: skutečnost, že se příliš spoléhá na jejich dobrovolnost, a v neposlední řadě to, jak by reaktory odolaly teroristickým útokům. Moje kolegyně, paní Morkūnaitė-Mikulėnienėová, zmínila jeden důvod, proč jsou slabé stránky zátěžových testů politováníhodné. Nedaleko Petrohradu a 200 kilometrů od Helsinek a Tallinu jsou čtyři reaktory černobylského typu, které ohrožují bezpečnost stovek a tisíců občanů EU. Komisaři Oettingere, vy diskutujete o něčem jiném. Komisaři Oettingere, mohl byste, prosím, poslouchat? Herr Kommissar Oettinger, ich bitte Ihnen ... Komisaři Oettingere, prosím, odpovězte: bude-li Rusko souhlasit s prováděním zátěžových testů ve svých jaderných elektrárnách podle kritérií, která nyní prosazuji, myslíte si, že to skutečně zlepší naši bezpečnost, vzhledem k tomu, že blízko hranic EU se nachází několik reaktorů černobylského typu? Romana Jordan Cizelj (SL) Paní předsedající, chtěla bych říci, pane komisaři, že jste dosáhl velkého úspěchu. Za velmi krátkou dobu se vám podařilo vypracovat velmi podrobnou specifikaci zátěžových testů a vyjednal jste dohodu mezi Evropskou komisí a 27 regulačními orgány členských států. Bezpečnostní limity, které v tomto případě překračují limity jakékoli hypotetické nehody, budou členskými státy přehodnoceny. To je důležitá součást přidané hodnoty a dodatečný požadavek. Někteří poslanci kritizovali, že nebyl hodnocen nebo řádně vzat v úvahu lidský faktor. Musím říci, že já osobně jsem pozorně četla specifikaci těchto zátěžových testů, a jsem ráda, že testy zahrnují nejen technologii, ale i lidský faktor a organizační aspekty. Tím jsme výrazně pokročili kupředu ke sjednocení bezpečnostních norem Evropské unie a já si myslím, že bychom měli hledat další způsoby, jak se dostat ještě dále. Kde a jak můžeme učinit další významný krok směrem k posílení pravomocí EU v této oblasti? V tomto ohledu očekávám, že Evropská komise přijde s návrhem. V zájmu větší důvěry budou prováděny mezinárodní prověrky testů, a právě k tomu mám dotaz. Zajímalo by mne, zda skupina sedmi lidí bude sestavena tak, aby se skládala ze zástupců Evropské komise a regulačních orgánů, nebo zda v ní budou zastoupeni i nezávislí odborníci. Pokud ano, zajímalo by mne, na jakém základě budou vybíráni. Ještě mám další dvě otázky. Zaprvé, budou muset tyto testy provádět i německé jaderné elektrárny, které byly uzavřeny? Zadruhé, jaké budou důsledky uzavření německých jaderných elektráren pro mezinárodní evropský trh s energiemi? Pokud jde o směrnici o jaderném odpadu, řekla bych, že budeme mít více příležitostí, než jste ve svém příspěvku uvedl, abychom ji příště projednali, a já doufám, že Evropská komise vezme v úvahu návrhy Evropského parlamentu, neboť ve Výboru pro průmysl, výzkum a energetiku jsme hlasovali pro několik významnějších návrhů, než jsou ty, které původně předložila Evropská komise. Justas Vincas Paleckis Paní předsedající, hrozby pro jaderné elektrárny EU, jsou-li skutečné, jsou otázkou života a smrti tisíců lidí. I malé státy musí být připraveny na nejvážnější okolnosti, včetně teroristických útoků a pádů letadel. Jak by se cítili občané velkých zemí EU, kdyby nedemokratická země vybudovala nedostatečně otestovanou jadernou elektrárnu nedaleko Bruselu, Berlína, Paříže nebo Londýna, aniž by to konzultovala se svými obyvateli nebo aniž by se podělila o spolehlivé informace se svými sousedy? Litva se v současné době v takové situaci nachází. V blízkosti Vilniusu zahajuje Bělorusko naprosto netransparentní výstavbu jaderné elektrárny. Je nesmírně důležité, aby EU s podporou mezinárodních organizací rozšířila provádění zátěžových testů jaderných elektráren po celém světě, a zejména na své vnější hranice. Frédérique Ries (FR) Paní předsedající, já bych chtěla poblahopřát komisaři Oettingerovi za jeho odhodlání - které od počátku neochablo - týkající se nelehké problematiky jaderné bezpečnosti s ohledem na to, že pravomoci v této věci mají z větší části členské státy. Jak již bylo řečeno, naším hlavním požadavkem je samozřejmě revize smlouvy Euratom, která zůstává v zásadě nezměněna od té doby, co byla vypracována. Audit 143 jaderných reaktorů v Evropě se bude nakonec vztahovat jen k "fukušimskému" scénáři a vy, pane komisaři, jste k tomu jasně stanovil hranice. To je již první vítězství, je to v každém případě první průlom do kultury utajování, která byla pro toto odvětví charakteristická po více než čtyřicet let. Jaderný průmysl musí více než kterékoli jiné odvětví pochopit, že transparentnost je klíčová pro všechny otázky týkající se bezpečnosti - to slovo jste, pane komisaři, opakoval nejméně desetkrát - stejně jako nezávislost provozovatelů a dozorných orgánů, pokud jde o jmenování nezávislých odborníků, a v této otázce stále ještě nejsme spokojeni. Paul Rübig (DE) Paní předsedající, lidé v Rakousku se jasnou většinou vyslovili proti jaderné energii, a to je jasné poselství pro naše politiky. Chtěl bych zmínit, že pan Palacio se již pokusil získat pro Evropu větší manévrovací prostor v této oblasti. Směrnice pana Piebalgse o jaderné bezpečnosti byla také úspěšná. Doufám, že brzy budeme mít směrnici o jaderné bezpečnosti, která bude závazná a která stanoví kontrolní postupy a normy. Měli bychom zhodnotit, která z norem Mezinárodní agentury pro atomovou energii (MAAE) je nám k dispozici a která může být zapracována do práva EU jako právně závazná. Samozřejmě, že jednorázové zátěžové testy nestačí. V budoucnosti je třeba provádět série zátěžových testů tak, aby nebezpečné elektrárny mohly být ihned uzavřeny. Abychom toho dosáhli, musíme mít regulační orgán EU, jehož pravomoci by byly společné s vnitrostátními regulačními orgány a který by byl oprávněn odpojit od sítě každou elektrárnu, která těmto normám nevyhoví. To, co již bylo dnes řečeno, mohu jen podpořit. Je třeba revidovat smlouvu Euratom. Musíme vyzvat hlavy států a vlád, aby zajistily, že se z toho v Radě stane celoevropská záležitost. Nesmí se stát to, co se v minulosti v Radě obvykle stávalo, že pracovní skupina pro jadernou energetiku se postaví proti všemu, co přichází z Evropy. V rámci Evropského společenství pro atomovou energii (Euratom) potřebujeme především výzkum v oblasti vyřazování jaderných elektráren z provozu. Potřebujeme i výzkum v oblasti konečného skladování a měli bychom se zaměřit na ochranu, bezpečnost, vzdělávání a kontroly. Před námi je nyní nutnost zavést do evropských právních předpisů model clearingového střediska. Pane Oettingere, v tomto směru se můžete spolehnout na podporu této sněmovny. Edit Herczog (HU) Paní předsedající, pane komisaři, vlády se dnes nemohou zabývat významnějším úkolem, než je vypracování metod, jak jednat v případech, k nimž dojde s malou pravděpodobností, jako je například porucha dodávky chladící vody nebo elektřiny, a já souhlasím s panem Rübigem, že by to neměla být jednorázová událost, ale měla by být prováděna po delší dobu a pravidelně. Souhlasím také s tím, že bychom měli rozšířit zátěžové testy i do sousedních zemí, tedy zemí na východ od našich hranic. Proto žádám Komisi, aby zvážila možnost, jak provádět zátěžové testy v souvislosti s Východním partnerstvím. A nakonec, pane komisaři, je třeba ve všech oborových politikách Evropské unie, kde může dojít k přeshraničním emisím škodlivých látek, zavést ochranu proti počítačovým a teroristickým útokům. Současná maďarská vláda neobstála v zátěžovém testu, který si představujete, pane komisaři, neboť za uplynulých sedm let opakovaně zabránila výstavbě radarového zařízení NATO, které by poskytlo jaderné elektrárně v Paksu větší ochranu proti leteckým útokům, než máme dnes. Ivo Belet (NL) Paní předsedající, pane komisaři, je důležité, abychom si, pokud jde o zátěžové testy, stanovili laťku vysoko, a aby tyto testy byly prováděny po celé Evropě podle stejných kritérií. Jak víme, mnoho jaderných elektráren leží ostatně u státních hranic a také v hustě osídlených oblastech. Skutečnost, že budeme mít nezávislou a objektivní evropskou kontrolu každé jaderné elektrárny, je velmi pozitivní, neboť to posílí evropskou energetickou politiku. Proto vám dávám plný počet bodů, pane komisaři. Všichni občané Evropy mají právo vědět, zda jsou tyto elektrárny skutečně bezpečné. Nebudou-li zátěžové testy zahrnovat i terorismus a počítačové útoky, prosím. Vysvětlil jste, proč je to tak, a my to chápeme. To by však pochopitelně nemělo Evropskou komisi zbavit povinnosti nadále naléhat v této záležitosti na členské státy a vyvíjet tlak na vnitrostátní bezpečnostní služby, aby skutečně prověřovaly, zda budou elektrárny připraveny i na tato rizika. Důvěryhodnost těchto testů samozřejmě stojí a padá s prováděním výsledků. Budeme muset vzít v potaz pravděpodobnost, že některé ze 143 jaderných elektráren v Evropě neprojdou testy, že ty nejslabší budou obezděny a některé budou možná muset být uzavřeny. Pak pro nás přirozeně nastane jedinečná příležitost přejít na obnovitelné zdroje energie. Jak řekl před chvílí pan Leinen, je jasné, že v tu chvíli se na evropské úrovni nabídne řešení samo. Je také jasné, že bychom se měli rozhodnout pro společné evropské investice, koordinované investice, a pro společné evropské financování prostřednictvím projektových dluhopisů. Počítáme s tím, že se v tu chvíli ujmete vedení tohoto nového kroku k rozvoji evropské energetické politiky. Děkuji vám a přeji vám hodně štěstí. Judith A. Merkies (NL) Paní předsedající, pane komisaři, dnes se vám zde dostalo pochval i kritiky. I já se vás chystám poplácat po rameni, ale uštědřím vám i políček. Jsem ráda za evropské zátěžové testy, které se budou provádět po celé EU stejným způsobem. Byly zoufale zapotřebí. Jediná věc, která mi dělá starosti, je falešný pocit bezpečnosti. Neměli bychom potvrzovat bezpečnost jaderných elektráren. Musíme prověřovat, jaká rizika skutečně existují, ne poskytovat lidem falešný pocit bezpečnosti. Potřebujeme nezávislý dohled pro celou EU a musíme mít nezávislý regulační orgán. Momentálně žádný takový regulační orgán nemáme. Nyní jsme vytvořili další úroveň, ale můžete nám říci, zda skutečně budeme mít další nezávislý regulační orgán, jehož hodnocení bude doplňováno dalším odborným názorem? Souhlasím s kolegy Beletem a Leinenem, že tato problematika by již neměla spadat pod smlouvu Euratom. Naši občané mají nárok na maximální bezpečnost a nastal čas odstranit tento aspekt ze smlouvy Euratom. Máte v plánu zahájit tuto debatu? Dále je tu jedna záležitost, jíž nebyla věnována dostatečná pozornost: co budete dělat s doporučeními Mezinárodní agentury pro atomovou energii reagujícími na katastrofu ve Fukušimě? Chystáte se případně upravit zátěžové testy? Můžete říci, co se stane, pokud budou mít zátěžové testy případně negativní výsledek? Jsem skutečně velmi zklamaná tím, co se stalo s naším usnesením, a velmi lituji, že jsme se nechali unést emocemi. Bezpečnost by vždy měla být na prvním místě, že? Françoise Grossetête (FR) Paní předsedající, tato rozprava začala nešťastně, kdy na jedné straně stojí ti dobří, bojovníci proti atomu, a na druhé straně ti špatní, kteří stále podporují jadernou energetiku. Já bych ovšem chtěla zdůraznit, že jaderná energie je součástí energetického mixu, který jsme tady v Parlamentu chtěli a který jsme si přáli. Dále bych si chtěla trochu postěžovat na tuto rozpravu, která se snaží vzbudit kolektivní strach. U tak důležité problematiky to je politováníhodné. Je pravda, že jaderné elektrárny mohou v některých případech představovat nebezpečí, ale jsem naprosto šokována tím, že zde v tomto Parlamentu existuje nedůvěra vůči personálu pracujícímu každodenně v jaderných elektrárnách, který den co den zajišťuje naši jadernou bezpečnost. Žádám vás proto, abyste si počínali zodpovědně. Víme, že v Evropské unii existuje vůle zajistit každodenní bezpečnost našich elektráren. Chtěla bych také dodat, že dobře víme, že lety jsou nad jadernými elektrárnami zakázány, alespoň ve Francii, a že ve Francii není žádná jaderná elektrárna, která se nacházela méně než 25 kilometrů od letecké základny, a letecké základny jsou povinny sledovat vzdušný prostor nad jadernými elektrárnami. Takže ano, pane komisaři, souhlasíme s vámi. S těmito testy souhlasíme. Blahopřeji vám, máte je mít. Tyto testy jsou zásadní, neboť lidé musí znovu získat důvěru v naše jaderné elektrárny. Tyto testy jsou nezbytné, musí se konat v duchu naprosté nezávislosti tak, aby občané znovu tuto důvěru získali. Můžeme ale také pochopit, že v některých případech je nutné utajení. Jestliže se jedná o boj proti terorismu, nemůžeme si představovat, že některý členský stát předem odhalí strategické plány na boj s terorismem. Buďme tedy zodpovědní. Důvěřujme našemu komisaři a jsem přesvědčena, že budeme mít testy, které budou přísné a které v nás vyvolají ujištění. Derek Vaughan Paní předsedající, stejně jako další kolegové si myslím, že na prvním místě musí být bezpečnost. Myslím si však také, že jaderná energie by měla být součástí energetického mixu budoucnosti. Je nízkouhlíková a může zabezpečit dodávky energie. Bude to například znamenat, že prosperující evropské země nebudou muset dovážet energii z méně prosperujících zemí se všemi problémy, které to může přinést. Podporují ji i obce, jako je Anglesey na severu Walesu, které již mají jadernou elektrárnu. Spolu s dalšími kolegy ovšem podporuji také zátěžové testy, stejně jako je podporuje Spojené království, a myslím si, že všechny členské státy by se měly k těmto zátěžovým testům zavázat. Tyto testy by také měly být provedeny rychle, měly by zahrnovat všechny eventuality a měly by se týkat jak jaderných elektráren, tak dalších zařízení v palivovém řetězci. Pro nás všechny je to důležité. Domnívám se, že Evropa potřebuje jadernou energii, ale potřebuje bezpečnou jadernou energii. Zbigniew Ziobro (PL) Paní předsedající, po katastrofě ve Fukušimě si společnost začala dělat mnohem větší starosti s bezpečností jaderných elektráren v Evropě. Je to pochopitelné. Informace, které dostáváme z Japonska, jsou někdy strašné a děsivé a ukazují, že došlo k vážnému zamoření země. Nikdo z nás by nechtěl, aby se to opakovalo v Evropě, stejně jako by nikdo nechtěl, aby se opakoval Černobyl. Naopak, aby se uklidnily obavy společnosti, je tím spíše nezbytné udělat vše pro zaručení bezpečnosti jaderné energie v Evropě. Proto jsou zátěžové testy tak důležité. Důležité je však i to, aby byly prováděny velmi pečlivě, aby byla zaručena objektivita a důvěryhodnost a jistota, že jejich provádění umožní předvídat nebezpečné situace a krize, k nimž může dojít v Evropě, stejně jako k nim došlo v Japonsku. Musíme udělat vše, aby Evropa byla bezpečná, a obnovit důvěru v tento zdroj energie. Měli bychom však mít na paměti i jiné zdroje energie, jako je například nekonvenční břidlicový plyn. Jacek Olgierd Kurski (PL) Paní předsedající, po mnoho let byla jaderná energie považována za energii budoucnosti - za energii zelenou, účinnou, neznečišťující. Katastrofy v Černobylu a v nedávné době ve Fukušimě ukázaly druhou stranu mince. Naším cílem však dnes nemůže být, jak by chtěla levice, provádět testy jen tak, že při neobjektivním výkladu jejich výsledků vznikne záminka pro opuštění jaderné energie v Evropě. Dnes musí být naším cílem zlepšit bezpečnost jaderných elektráren, uklidnit veřejné mínění a změnit negativní obraz jaderné energie v Evropě. To musí být dnes naší prioritou. Proto nechápu hlasy levice, které hovoří o další dani z jaderné energie a o konečném opuštění tohoto zdroje energie. Tato cesta povede v době, kdy není dostatek alternativních zdrojů, ke skokům v cenách elektrické energie. Evropa dnes potřebuje revizi právního předpisu o jaderné energii v oblastech, kde mají odpovědnost členské státy, zavedení společných pravidel a optimalizaci bezpečnostních norem v Unii. Zátěžové testy musí odpovědět na naše otázky o bezpečnosti a zohlednit všechny možné formy nebezpečí od teroristických útoků po výpadky proudu. Lena Kolarska-Bobińska Paní předsedající, chtěla bych panu komisaři říci, že dnes Evropská unie mění svou vnitřní politiku týkající se jaderné bezpečnosti, ale zároveň zahajujeme práci na vnější energetické politice. V určitém bodě v budoucnosti by tyto politiky měly být sloučeny. Jaderné zátěžové testy by neměly pouze pomoci Komisi při revizi směrnice o bezpečnosti, ale měly by být také zahrnuty do zprávy Komise o vnějším rozměru energetické politiky, která bude brzy zveřejněna. Zátěžové testy a energetická bezpečnost by měly tvořit hlavní část našeho dialogu o energiích se třetími zeměmi. Musíme zajistit, aby se na nové elektrárny v Kaliningradu a v Bělorusku vztahovaly stejné normy a testy jako na stejná zařízení v Evropské unii, zejména nyní, kdy Rusko chce investovat do jaderných elektráren. Zigmantas Balčytis (LT) Paní předsedající, zachování jaderné bezpečnosti je záležitost důležitá pro všechny země bez ohledu na to, zda mají jaderné elektrárny, či nikoli. Můžeme samozřejmě vyjadřovat rozhořčení nad tím, co se stalo v minulosti, ale dnes je jasné, že musíme jít kupředu. Pane komisaři, je skutečně chvályhodné, že jste po katastrofě ve Fukušimě okamžitě reagoval a inicioval myšlenku testování jaderných elektráren, a je také správné, že členské státy s prováděním těchto testů souhlasily. Neexistuje ovšem žádný systém, který by se týkal výstavby nových jaderných elektráren poblíž hranic Evropské unie, jak již bylo několikrát zmíněno v diskusi o výstavbě jaderných elektráren v Kaliningradu a v Bělorusku. Proto jsem přesvědčen, že pro výstavbu a provoz jaderných elektráren musíme rychle iniciovat a přijmout vhodné právní předpisy, které by zajistily systematické závazné postupy opírající se o jasné zásady. Pak bychom měli objektivní informace o možné hrozbě a mohli bychom doufat, že ji odvrátíme. Michèle Rivasi (FR) Paní předsedající, pane komisaři, chtěla bych zdůraznit, že francouzský Institut de radioprotection et de sûreté nucléaire na svém mezinárodním zasedání v Kyjevě u příležitosti 25. výročí Černobylu konstatoval, že v následujících dvaceti letech dojde v Evropě k závažné nehodě. Proto jsou zátěžové testy a posílení bezpečnosti reaktorů tak důležité. Je zde však problém se zastaráváním elektráren a se subdodavatelskou praxí. Osmdesát procent těch, kdo pracují v jaderném průmyslu, jsou subdodavatelé. Navíc známe geostrategii teroristických rizik. Podíváme-li se na zátěžové testy, které se týkají Francie, stávají se z nich "relaxační testy". Pane komisaři, blahopřeji vám k zavedení těchto zátěžových testů, ale měl byste vystoupit a ukázat svůj nesouhlas se stanoviskem některých členských států, včetně Spojeného království a Francie. Tak byste jasně vyjádřil, že tato otázka nemůže být vnitrostátní věcí, ale musí jít o evropskou záležitost, jejímž cílem je zajištění bezpečnosti evropských občanů. Jaroslav Paška - (SK) Úvodem chci říci, že oceňuji přístup Evropské komise, když pohotově reaguje na obavy Evropanů, zda jim z velkého počtu jaderných elektráren v Evropě nehrozí jisté nebezpečí, a proto spouští transparentní prověřování všech 143 jaderných elektráren v Evropské unii. Uvědomme si prosím, vážení, že se zátěžovými testy jsme jen na začátku rozsáhlého dialogu o této problematice. Protože až po jejich vyhodnocení uvidíme, jaký je skutečný stav jaderné energetiky v Evropě. Jsem přesvědčen, že informace získané ze zátěžových testů nás postaví před další kolo rozhovorů na toto téma, a to rozhovorů o nové bezpečnostní politice Evropské unie v této oblasti. Proto dnes nezpochybňujme úsilí Komise o přezkum bezpečnostních rizik našich jaderných elektráren a snažme se získat co nejvíce objektivních informací o jejich skutečném stavu. Pomůže nám to při našem dalším rozhodování o jaderné bezpečnosti v Evropě. Günther Oettinger člen Komise. - (DE) Paní předsedající, vážení poslanci, rád se vyjádřím k vašim hlavním komentářům a návrhům ohledně zátěžových testů, jež budou v několika následujících měsících prováděny. Máte-li ovšem obavy, že zjednodušené zátěžové testy se stanou pouze schvalovacím razítkem bez nezbytné objektivity, mohu vás ujistit, že společně s našimi úřady udělám v nadcházejících měsících vše, abych zajistil, že tento předpoklad je nepodložený. (Potlesk) To je momentálně obava, kterou naprosto chápu, ale někteří poslanci mají i předsudky. Chtěl bych vás požádat, abyste nesoudili žádnou jadernou elektrárnu a abyste nesoudili ani mě a mou práci dříve, než budou dokončeny zátěžové testy. To je má nabídka pro každého, i pro paní Harmsovou a pana Turmese, a jsem připraven zaujmout kritický a transparentní postoj k dalším krokům v tomto procesu. Zadruhé, vycházíme-li z toho, že výsledky zátěžových testů nejsou placebo a že schvalovací razítko se nebude vydávat náhodně, ale testy budou naopak konstruktivní, kritické a objektivní, pak věřím tomu, že tyto zátěžové testy přinesou mnoho výhod a že alternativa neprovádět žádné zátěžové testy by byla horším řešením. (Potlesk) Některá jednání byla náročná. První návrh nesplňoval moje požadavky. Verze, která byla podepsána, však z velké části splňuje očekávání občanů, kteří mají legitimní zájem na vysokém stupni bezpečnosti v Evropě. Pane Turmesi, chtěl bych ještě jednou vysvětlit, že pokud bych nepodepsal revidovanou, a podle mého názoru příznivou verzi testovacích kritérií, neměli bychom nyní nic. Jak se říká, lepší vrabec v hrsti, než holub na střeše. Zadruhé ode mě můžete čekat, že budu důkladný a objektivní, ale všiml jsem si některých věcí. Jednou z nich byl příspěvek poslance ze Spojeného království ze skupiny Aliance liberálů a demokratů pro Evropu, jehož strana je součástí vládní koalice ve Spojeném království. Tato strana byla před volbami proti jaderné energii a po volbách ji podporovala a takový člověk kritizuje mou důslednost, pokud jde o zátěžové testy. K tomu mohu jen říci, že toto vystoupení by se mnohem lépe hodilo na stranickou konferenci v Londýně než sem do Štrasburku. Vzpomínám si ještě na další vystoupení. Španělská vláda mně ve věci důkladných zátěžových testů nijak viditelně nepodpořila. Z tohoto důvodu není ani vystoupení poslance ze španělské vládní strany příliš užitečné. To se týká i skupiny, do které patřím já, skupiny Evropské lidové strany (Křesťanských demokratů). Některé z příspěvků, které zazněly jménem skupin, bohužel svědčí o tom, jak neúspěšní byli dosud představitelé skupin ve svých vlastních stranách na vnitrostátní úrovni při dosahování svých cílů. Řečeno sportovní terminologií, zajímá mě, co se k této problematice objeví ve volebním manifestu francouzské socialistické strany. Zajímá mě, kdo bude kandidátem a jak bude vypadat manifest. Parlament ve Štrasburku ovšem nemůže kontrolovat záležitosti, které spadají do působnosti členských států. Abychom se dostali k jádru věci, energetický mix zůstává v kompetenci vnitrostátních vlád a parlamentů. Můžeme to uvítat, nebo toho můžeme litovat. Jako demokrat to musím akceptovat. Skutečnost, že nyní poprvé nezávislé týmy monitorují vnitrostátní regulační orgány pro jadernou energetiku a že monitorující jsou monitorováni, je podle mého názoru historickým krokem kupředu v zájmu společné bezpečnosti evropských občanů. Pane Turmesi, zátěžové testy zahrnují i pády letadel. Důsledky zřícení letadla na jadernou elektrárnu jsou konkrétně uvedeny v testovacích kritériích, a proto jsou součástí šetření ve třetí fázi. Rád vám to ukáži. Pane Turmesi, kdyby byl každý poslanec této sněmovny tak hlučný, jako vy, vládl by zde chaos. To si může dovolit jen jeden člověk. Budu rád, když si o tom promluvíme později. Pády letadel jsou součástí šetření, neboť důsledek pádu letadla na bezpečnost jaderných elektráren je konkrétně řešen v kritériích. Má další poznámka se týká toho, že jsem byl obviněn z utajování dobrovolné povahy testů. Pravda je přesně opačná. Od prvního setkání ve výboru neustále zdůrazňuji, že zátěžové testy jsou dobrovolné. Přesvědčili jsme však všechny členské státy, aby se testů zúčastnily. Všech 14 členských států se dobrovolně rozhodlo zúčastnit se, což je pro Evropský parlament úspěch. Co se nakonec stane? Chtěl bych, aby bylo jasno, že spoléhám na sílu faktů. Má-li nějaká jaderná elektrárna vážné problémy, občané Evropy a příslušného členského státu vyzvou k přijetí nezbytných opatření. Tomu věřím, a proto je tak důležitá transparentnost, důkladnost a objektivita. To jsem odhodlán po několik následujících měsíců hájit. Návrh na revizi smlouvy Euratom je skvělý, smlouva Euratom je ovšem součástí primárního práva, a proto to není věc Komise, ale členských států. Změna smlouvy Euratom vyžaduje jednomyslnost. Mohu jen říci každému, kdo chce k tomuto problému předložit nějaký dobrý návrh: domníváte se, vzhledem k různorodým názorům a náladám a s ohledem na zastánce a odpůrce jaderné energie, že bychom mohli dosáhnout jednomyslného vyjádření o pokračování smlouvy Euratom? Já si nemyslím, že by to bylo příliš pravděpodobné. Z tohoto důvodu jsem zastáncem realistického postoje a toho, abychom smlouvu, kterou máme, využili, jak nejlépe můžeme. Další otázka se týká nezávislosti testů. Na vzájemné kontrole ve třetí fázi, což je hlavní součást testů, se podílí tým sedmi externistů. Konkrétně je stanoveno, že v týmu mohou být odborníci ze třetích zemí. Zahrnuje i Komisi. Můžete se na mne spolehnout, že zajistím, že zástupci Komise nepřijdou s nějakými předem utvořenými názory či předsudky a svou práci odvedou důkladně a objektivně. Předpokládat něco jiného by bylo nepoctivé vůči našim úředníkům. Proto budu v tomto procesu stát za svými úředníky. Pak je tu otázka Běloruska a Ruska. Skutečností je, že naše pravomoc, vaše tady v Parlamentu a naše v Komisi, je v Minsku bohužel velmi omezená. To musíme prostě akceptovat. Možná přijdeme na něco, čím bychom navedli tamní vládu na lepší cestu. Momentálně však zkrátka musíme přijmout, že vláda, která je u moci v Minsku, nepraktikuje žádnou bezpečností politiku, žádnou transparentnost, žádnou demokracii a žádnou bezpečnostní koncepci. Z tohoto důvodu můžeme vládu jen vyzývat ke změně. Nic víc dělat nemůžeme. Mnohem lepší partnerství máme s Ruskem. Problematika bezpečnostních testů jaderných elektráren bude v příštích několika týdnech hrát ústřední úlohu v našich diskusích s partnery v Rusku. Padla otázka ohledně Kaliningradu. Poslancům z Pobaltí a z Polska vzkazuji toto: na elektrárnu, která se plánuje a jež bude vybudována v Kaliningradu, můžeme uplatnit naše nejpřísnější technické specifikace, pouze pokud dovolíme, aby se elektrická energie z této elektrárny prodávala na evropském trhu. Pokud ovšem tuto elektřinu nepřijmeme a nebude možné s ní obchodovat, protože plánujeme vlastní jaderné elektrárny v pobaltských státech, budeme mít menší kontrolu nad technologií používanou v Kaliningradu, než když náš trh s elektrickou energií otevřeme. Byl bych rád, kdybychom tuto záležitost podrobněji prodiskutovali. Nakonec vás chci požádat, abyste věřili, že nedovolím provádění zjednodušených zátěžových testů. Na druhé straně však, prosím, akceptujte skutečnost, že zátěžové testy neobsahují automatické mechanismy zavírání elektráren jen proto, že jste ve vašem členském státě neuspěli se svými programy. (Potlesk) Předsedající Rozprava je ukončena. Písemná prohlášení (článek 149) Liam Aylward Po tom, co se nedávno stalo v Japonsku, je velmi důležité, aby byly v evropských jaderných elektrárnách provedeny zátěžové testy s cílem zhodnotit zdravotní normy a rizika, vyhnout se možným katastrofám a zmírnit obavy veřejnosti. Lidé v Irsku mají velké obavy z toho, že se nebudou provádět žádné testy v Sellafieldu, který leží jen několik set kilometrů od irského pobřeží. Z této jaderné elektrárny na britském pobřeží plyne pro Irsko významné riziko. Sellafield je nejznámější elektrárna a před nedávnem, v roce 2005, tam došlo k velkému úniku. Britské úřady zareagovaly tak, že v případě Sellafieldu platí výjimka, neboť se tam elektrická energie již nevyrábí. To nijak neuklidní ty, kdo v Irsku v případě nehody utrpí nejvíce. Elektrárna Sellafield je velmi blízko Irska a do dnešního dne v ní došlo k mnoha nehodám, a proto žádám Komisi, aby vyvinula tlak na britské orgány, aby v elektrárně provedly zátěžové testy, neboť představuje stálé riziko pro lidi v Irsku. Sandra Kalniete písemně. - (LV) Po jaderné havárii ve Fukušimě členské státy EU kolektivně souhlasily s tím, že Evropská unie musí provádět zátěžové testy jaderných elektráren, a žádaly celý svět, aby to udělal také. Stále nemáme žádné zprávy o tom, zda budou tyto testy prováděny na reaktorech v jiných evropských zemích, které nejsou členskými státy EU. Bezpečnost reaktorů umístěných v těchto zemích má přímý vliv na bezpečnost občanů Evropy. Naši občané jsou oprávněně znepokojeni tím, zda Unie bude schopna zajistit bezpečnost nově budovaných nebo plánovaných jaderných elektráren v přímém sousedství členských států EU, jako je elektrárna Grodno (v Bělorusku) a v ruské kaliningradské oblasti. Ani Rusko, ani Bělorusko neprovedly u těchto elektráren posouzení vlivů na životní prostředí v souladu s obecně platnými mezinárodními normami, jak k tomu vyzývá úmluva z Espoo, kterou podepsaly všechny členské státy EU. Myslím si, že výstavba těchto jaderných elektráren u hranic EU může představovat hrozbu nejen pro členské státy EU, ale i pro celý evropský kontinent. Měla by se tím zabývat celá EU. Evropská komise musí této věci věnovat řádnou pozornost a musí aktivně zajistit bezpečnost. My musíme zajistit, aby Rusko a Bělorusko přistoupily na mezinárodní normy a aby spolupracovaly s mezinárodními odborníky ve všech fázích plánování, výstavby a provozu jaderných elektráren. Eija-Riitta Korhola písemně. - (FI) Hovoříme zde o zátěžových testech jaderných elektráren kvůli Fukušimě. Vzpomínám si na dubnové zasedání, kdy to vypadalo, jako by někteří poslanci těsně po havárii ztráceli smysl pro přiměřenost. Někteří spojovali tisíce obětí tsunami s poškozením jaderné elektrárny. Lidé ve sněmovně přemýšleli, zda tisíce obětí nestačí. Ptali se, ke kolika jaderným haváriím by muselo dojít, než by byl důkaz dostatečný. Nemohla jsem věřit svým uším. Ani teď nejsou žádné skutečné oběti, které by zemřely v důsledku radiace ve Fukušimě. Navzdory tomu, že Japonsko bylo zasaženo jedním z vůbec nejsilnějších zaznamenaných zemětřesení, po němž následovaly největší tsunami, jaké se kdy vyskytly, navzdory tomu, že na ně nikdo nebyl připraven, a dokonce navzdory tomu, že ani neprovedli doporučená vylepšení, navzdory tomu, že se neudělalo nic, aby se zajistily dodávky energie v krizových situacích, a navzdory tomu, že Japonci udělali hned na začátku další chyby, došlo jen několika málo zraněním osob. Není samozřejmě pochyb o tom, že havárie ve Fukušimě byla katastrofální. Nemělo k ní dojít. Pravděpodobně dojde k úmrtím, ale nebude to nic ve srovnání například s úmrtími v důsledku elektrické energie z uhlí. V současné době v Evropě mají částice polétavého prachu, související se spotřebou energie, každoročně na svědomí okolo 300 000 životů. Proto je paradoxní, že havárie ve Fukušimě bude mít za následek desítky tisíc nepřímých obětí. Zemřou předčasně, neboť Evropa se vzdá používání jaderné energie a nahradí ji energií z fosilních zdrojů. Kvalita ovzduší se zhorší, čímž se zvýší výskyt kardiovaskulárních onemocnění, a budou ohroženy životy lidí trpících astmatem. Skutečným zabijákem skrývajícím se za fukušimskou katastrofou je proto uhlí, na něž nyní přecházejí například v Německu. Petru Constantin Luhan Evropská komise musí při provádění zátěžových testů zahrnout i sousední státy, musí v nich uplatnit stejná kritéria stanovená na úrovni EU a zohlednit přeshraniční povahu možných účinků jaderné energie. Rumunsko již zátěžové testy provádí. Při jejich vyhodnocování máme zájem na tom, aby se zvažovala specifická povaha jaderné technologie používané v Rumunsku ve srovnání s jadernými technologiemi používanými v EU. Proto si myslím, že by při provádění a vyhodnocování zátěžových testů měly být zohledněny následující body: prováděné testy by měly zohlednit jadernou technologii používanou v jaderné elektrárně, což by mělo zahrnovat její zvláštní charakteristické rysy, a neměly by se používat testovací "šablony"; zátěžové testy by měly být vyhodnocovány na základě technickém, nikoli politickém či na základě, který ponechává prostor spekulacím; v nezávislém týmu pro vzájemné hodnocení by měl být vnitrostátní regulační orgán společně se zástupci ze sousedních zemí, a to s ohledem na výměnu zkušeností s krizovými plány. Algirdas Saudargas písemně. - (LT) Nikdo se nepře o tom, že důsledky katastrofy v jaderné elektrárně budou dlouhodobé, a to jak pro životní prostředí, tak pro lidi, a nezastaví se na hranicích. Od katastrofy v Japonsku uplynuly již tři měsíce a my stále ještě nevíme, jak se všechny tyto otázky budou řešit. Evropská komise reagovala na tuto katastrofu rychle a odpovídajícím způsobem, navrhla zátěžové testy pro všechny jaderné elektrárny a vyvíjí snahu o přísnější normy jaderné bezpečnosti. Pravidelné audity by posílily jadernou bezpečnost a důvěru obyvatel v jadernou energii. Nyní však vidíme, že bude těžké zátěžové testy zavést, byť jen v EU, přestože všichni chápou jejich význam a potřebu. Kromě toho se nemůžeme soustředit jen na jadernou bezpečnost v EU. Pokud budou stávající projekty jaderných elektráren v Kaliningradu a Astravieci poblíž hranic EU dokončeny, aniž by splňovaly nejpřísnější mezinárodní bezpečnostní požadavky, budou představovat riziko nejen pro sousední pobaltské země, ale i pro celou Evropu, která je relativně blízko. Evropská komise při několika příležitostech potvrdila, že některé sousední země - Ukrajina, Rusko, Švédsko a Turecko - jsou připraveny připojit se k evropskému programu zátěžových testů, ale stále není jasné, jaký konkrétní krok Komise chystá, aby navázala spolupráci, a jaké výsledky bude mít celá situace s ohledem na Bělorusko. Michèle Striffler Nedávné rozhodnutí Německa přestat do roku 2022 používat jadernou energii znamená novou etapu v zásadní změně myšlení, která nyní v Evropě probíhá v souvislosti s energetickou nezávislostí a s možnými alternativami jaderné energie. V mnoha evropských zemích však jaderná energie zůstává důležitou složkou zásobování elektrickou energií. Hlavním zájmem členských států musí být bezpečnost jaderných elektráren a zařízení. Testy jaderné bezpečnosti se navíc nesmí provádět jen u evropských elektráren, ale měly by být zavedeny ve všech zemích, které vyrábějí jadernou energii. Dopady havárie jaderné elektrárny často přesahují státní hranice. S ohledem na to jsem ráda, že před dvěma dny došlo v Paříži k dohodě o tom, že všechny země využívající jaderná zařízení musejí zavést bezpečnostní audity, aby zhodnotily schopnosti těchto zařízení odolat nehodám, které byly dosud považovány za nepravděpodobné. Nakonec chci poblahopřát komisaři Oettingerovi za to, že nalezl konsensus v otázce kritérií a praktických podrobností při zavádění zátěžových testů jaderných zařízení, což nám umožní zajistit nejvyšší úroveň bezpečnosti ve světě.

Evaluatie van het Dublin-systeem (debat) De Voorzitter Aan de orde is het verslag van mevrouw Lambert, namens de Commissie burgerlijke vrijheden, justitie en binnenlandse zaken, over de evaluatie van het Dublin-systeem. Jean Lambert rapporteur. - (EN) Mijnheer de Voorzitter, ik zou de schaduwrapporteurs willen danken voor hun serieuze interesse en toewijding, hetgeen allemaal heeft bijgedragen aan dit verslag. Zoals u allen weet maakt de verordening Dublin II deel uit van het gemeenschappelijk Europees asielstelsel. In de verordening wordt bepaald welke lidstaat verantwoordelijk is voor het beoordelen en afhandelen van een asielaanvraag. Het functioneren daarvan is nauw verbonden aan een goede tenuitvoerlegging van overige richtlijnen, zoals de opvang- en de procedurerichtlijnen. Uit het verslag van onze commissie blijkt dat de Dublin-verordening, en feitelijk het hele systeem, gebaseerd is op wederzijds vertrouwen en betrouwbaarheid, wat betekent dat alle lidstaten aan hun specifieke verantwoordelijkheden moeten voldoen. In het verslag uiten wij een aantal bezwaren, die ik uiteraard niet allemaal kan behandelen hier, ten aanzien van de kwaliteit van de levering in de zin van het asielstelsel, het effect op de desbetreffende personen en de vraag of Dublin II in algemene zin wel effectief is. Welke problemen creëert dit voor de lidstaten? Hebben wij het systeem al bijna binnen bereik en onderschatten wij daarom de complexiteit van het vraagstuk? Voor wat betreft de leveringskwaliteit is het ons bekend dat er enorme verschillen bestaan tussen lidstaten ten aanzien van een eerlijke en grondige beoordeling van verzoeken om bescherming. Dit is onrechtvaardig ten opzichte van individuele personen en oneerlijk ten opzichte van overige lidstaten. In principe geldt voor een of twee lidstaten van de Europese Unie dat je wel suïcidaal moet zijn om, wanneer je echt voor je leven vreest, bij een van deze landen een asielaanvraag in te dienen, aangezien de kans dat de aanvraag wordt gehonoreerd dusdanig klein is dat het risico op terugkeer bijna honderd procent is. Als commissie zijn wij het er daarom over eens dat wij graag systematische maatregelen zouden zien tegen al die lidstaten die in dit opzicht tekortschieten. Een meerderheid van de commissie zou willen dat zolang deze fouten niet zijn gecorrigeerd, de Dublin-overdrachten naar dergelijke lidstaten stoppen, alhoewel er een amendement over dit probleem is dat morgen in stemming wordt gebracht. Ten aanzien van individuele personen willen wij een duidelijke verbetering van de kwaliteit en de consistentie van het besluitvormingsproces. Wij zouden graag zien dat overdrachtszaken volledig worden onderzocht en niet worden afgesloten op procedurele gronden (zie paragraaf 11). Wij willen dat iedereen die onder de Dublin-verordening valt, helder wordt geïnformeerd. Ook willen wij de mogelijkheid van familiehereniging vergroten en ten behoeve hiervan een ruimere definitie van familie hanteren - al besef ik dat ook hierover een amendement bestaat - zodat een minderjarige bijvoorbeeld kan worden overgedragen aan het enige familielid in de Europese Unie, ook als die persoon een neef of nicht is in plaats van een broer of zuster. Daarnaast willen wij heldere procedures met betrekking tot minderjarigen die alleen worden overgedragen ten behoeve van familiehereniging. Deze procedures moeten ook hun vertegenwoordiging en algehele begeleiding omvatten, zodat kinderen tijdens het vervoer nooit zoek kunnen raken, zoals helaas wel al een aantal malen is gebeurd. Ook pleiten wij voor een uitgebreider gebruik van de humanitaire clausule, bijvoorbeeld voor al diegenen die bijzonder kwetsbaar zijn. Wij maken ons zorgen over de potentiële uitbreiding van Eurodac voor andere doeleinden dan identificatie. De Raad en de Commissie moeten beseffen dat het Parlement dergelijke zaken zeer ernstig neemt. Wat de problemen aangaat - en ik weet dat overige collega's hier nader op in zullen gaan - is een van de kwesties die ons zorgen baart dat Dublin II kan zorgen voor druk op bepaalde lidstaten die binnen de Europese Unie een primair inreispunt voor asielzoekers zijn. Daarom vragen wij de Commissie voorstellen te doen voor een vorm van zogezegde "lastendeling” die niet alleen financieel is, maar die een echte oplossing biedt voor de lidstaten en betrokken personen. Jacques Barrot vicevoorzitter van de Commissie. - (FR) Mijnheer de Voorzitter, de toepassing van het Dublin-systeem is in technische en politieke zin geëvalueerd tijdens het in 2007 gestarte debat naar aanleiding van het Groenboek over de toekomst van het gemeenschappelijk Europees asielstelsel. Op basis van de conclusies van deze tweevoudige evaluatie is de Commissie van plan voor het eind van het jaar een voorstel te doen over amendementen aan de Dublin- en Eurodac-verordeningen, zonder daarbij de grondbeginselen van het Dublin-systeem aan te tasten. De bedoeling is zowel de efficiëntie van het systeem als de bescherming van de betroffen personen te vergroten. Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, ik ben het Parlement erkentelijk voor het feit dat het dit debat over de toekomstige amendementen heeft aangezwengeld. Het debat heeft zich ontwikkeld tot een constructief en zeer intensief debat. De Commissie deelt de in uw verslag opgetekende zorgen, mevrouw Lambert, ten aanzien van de tekortkomingen. Zij is het eens met de conclusie dat het Dublin-systeem afhangt van grotere harmonisering van de beschermingsstandaarden op EU-niveau. Alleen zo kunnen wij gelijke toegang tot bescherming garanderen voor alle asielzoekers die worden overgedragen aan andere lidstaten. Er is behoefte aan zowel grotere harmonisering van de asielwetgeving van de lidstaten als meer samenwerking in praktische zin, zoals beschreven wordt in de tweede fase van het gemeenschappelijk Europees asielstelsel. De Commissie is voornemens de na te leven procedures en tijdslimieten beter te omschrijven en daarnaast de kwaliteit en betrouwbaarheid van de gegevens in het Eurodac-gegevensbestand te verbeteren. Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, ik wil hier niet al te gedetailleerd op ingaan, maar het is juist dat wij een reeks amendementen overwegen. Dit betreft onder meer een betere informatievoorziening aan de asielzoeker, een effectievere werking van het recht op een beroepsprocedure, het voorkomen dat asielzoekers niet willekeurig worden vastgehouden, het verhelderen van de na te leven voorwaarden en procedures bij de toepassing van de humanitaire clausule, het bieden van meer garanties aan onbegeleide minderjarigen, en het uitbreiden van het recht op familiehereniging voor asielzoekers en begunstigden van subsidiaire bescherming. Al was de evaluatie van het Dublin-systeem ondanks alles positief, toch is het ook zo dat het systeem heeft geleid tot extra belasting voor bepaalde lidstaten die een beperkte capaciteit voor opvang en opname hebben en die tegelijkertijd onderhevig zijn aan specifieke migratiedruk als gevolg van hun geografische ligging. De Commissie overweegt de mogelijkheid van tijdelijke opschorting van de toepassing van de Dublin-bepalingen voor overbelaste lidstaten en daarnaast het opzetten van teams van asieldeskundigen waarop de enigszins overbelaste lidstaten een beroep kunnen doen. De Commissie neemt kennis van de wezenlijke en constructieve aanbevelingen in het verslag van het Parlement. Wij zullen er alles aan doen om te zorgen dat alle nodige stappen worden genomen om in te gaan op de bezwaren die het Parlement in zijn verslag uitspreekt ten aanzien van de werking en het effect van het Dublin-systeem. Mevrouw Lambert, dames en heren, ik dank u. Ik zal zo goed mogelijk naar u allen luisteren omdat het mijn overtuiging is dat de perfectionering van het asielrecht van groot belang is voor de toekomst en, naar ik meen, de opzet van Europa, dat trouw moet blijven aan zijn grootse traditie van het verwelkomen van mensen. Simon Busuttil Deze wet moet worden herzien. Laat mij u uitleggen waarom. Toen deze wet werd geïntroduceerd, was het de bedoeling dat iedereen die om asiel vroeg - dat wil zeggen, om bescherming vroeg - dit kon doen in het eerste land van aankomst. Dit lijkt redelijk, maar toen de wet werd geïntroduceerd, kon niemand nog voorzien, helemaal niet in die dagen, dat veel mensen in de Europese Unie of een van de lidstaten zouden aankomen per boot, door de Atlantische Oceaan of de Middellandse Zee over te steken naar de Europese Unie. Dit is nooit de bedoeling geweest van de verordening, en nu zijn landen in deze situatie gedwongen om al die mensen die per boot arriveren, in een onevenredige, moeizame en ernstige situatie te verwelkomen. Ik ben blij te horen dat commissaris Barrot zegt dat hier een van de mogelijkheden voor herziening van de verordening ligt, namelijk om deze op te schorten voor landen die een onevenredig deel van deze specifieke last dragen. Dit is wat wij nodig hebben: of deze maatregel of een goed functionerend mechanisme, dat solidair is en waardoor immigranten die in een land aankomen dat een dergelijke last draagt, kunnen worden doorverwezen naar een andere EU-lidstaat. Ik denk dat het absoluut noodzakelijk is dat deze herziening zo snel mogelijk wordt doorgevoerd. Martine Roure namens de PSE-Fractie. - (FR) Mijnheer de Voorzitter, het Dublin-systeem moet worden gebruikt om te bepalen of een lidstaat verantwoordelijk is voor het beoordelen van een asielaanvraag. Het systeem is echter tot het bot onrechtvaardig. Asielzoekers worden soms doorgestuurd naar een lidstaat waarvan bekend is dat deze de asielaanvraag zal afwijzen, terwijl de lidstaat waarin de asielzoeker is aangetroffen, deze mogelijk de vluchtelingenstatus had toegekend. Dit is een eerste onrecht. Daarnaast zorgt dit systeem voor een solidariteitsprobleem tussen de lidstaten. Iedereen weet dat de lidstaten aan de buitengrenzen van Europa een grotere last dragen. Bij onze terugkeer uit Malta hebben wij geëist dat het Dublin-systeem ter discussie werd gesteld. Wij geloven dat de lidstaat die verantwoordelijk is voor het afhandelen van de asielvraag, niet zonder meer het land van binnenkomst hoeft te zijn. Er zal solidariteit moeten zijn ten aanzien van het behandelen van asielaanvragen. Wij hebben ernstige tekortkomingen geconstateerd, met name ten aanzien van de bescherming van onbegeleide minderjarigen. Wij hebben gezien dat lidstaten niet voldoende gebruikmaken van de instrumenten waarmee minderjarigen kunnen worden herenigd met familieleden die reeds in andere lidstaten aanwezig zijn. Ook willen wij dat minderjarigen zich kunnen voegen bij bijvoorbeeld tantes en ooms in andere lidstaten, in plaats van dat ze aan hun lot worden overgelaten. Het concept van familie moet derhalve worden uitgebreid. Ten slotte betreuren wij het bijna systematische gebruik door sommige lidstaten van het vastzetten van mensen die op een Dublin-overdracht wachten. Wij zouden willen benadrukken dat deze mensen internationale bescherming aanvragen en dat hun aanvraag nog altijd in detail moet worden bestudeerd. De evaluatie van de Dublin II-verordening moet daarom gelegenheid bieden om de ernstige tekortkomingen te corrigeren die wij hebben geconstateerd tijdens onze bezoeken aan bewaringscentra. Wij hebben diverse bewaringscentra bezocht en ik kan u zeggen dat sommige van deze bezoeken ons echt met afkeer hebben vervuld. Ik wil u eraan herinneren dat de Dublin-verordening bedoeld is om te beoordelen welke lidstaat verantwoordelijk is voor het afhandelen van een asielaanvraag. De verordening moet daarom de toegang tot het asielstelsel mogelijk maken en garanderen dat de lidstaten van elke asielaanvraag een gedetailleerde beoordeling verrichten. De Europese Unie moet haar verantwoordelijkheid ten opzichte van derde landen niet negeren. Zij moet de bescherming van het asielrecht simpelweg garanderen. Jeanine Hennis-Plasschaert Voorzitter, dank allereerst aan de rapporteur voor haar over het algemeen evenwichtig werk. Muggenzifterij over enkele details wil ik dan ook laten voor wat het is. Daarbij, als we heel eerlijk zijn, is de evaluatie alweer behoorlijk gedateerd. Prioriteit nr. 1 is, althans wat ALDE betreft, het gelijktrekken van de beschikbare gegevens vanuit de lidstaten. Alleen dan zal er sprake kunnen zijn van een daadwerkelijk goede evaluatie en dus een effectieve beoordeling. De lidstaten moeten hier echt, en natuurlijk met de nodige begeleiding van de Europese Commissie, werk van maken. Van belang om te benadrukken - daar leg ik dus duidelijk een andere nuance dan Martine Roure - is het feit dat op basis van de verkregen transfergegevens niet geconcludeerd kan worden dat het Dublin-systeem als zodanig leidt tot een onevenredige transferlast voor de lidstaten aan de Europese buitengrenzen. Natuurlijk - en dat is wat de rapporteur en ook wat de commissaris zei - brengt de geografische positie van deze lidstaten met zich mee dat zij zich geconfronteerd zien met een aanzienlijke belasting. Dat is ook precies de reden waarom ALDE naast het Dublin-systeem al die tijd heeft gepleit voor een verplichtend burden sharing mechanism, in financieel opzicht, materieel opzicht, maar ook als het gaat om de inzet van mankracht ter plekke. Alle 27 lidstaten zijn immers verantwoordelijk voor hetgeen zich aan de Europese buitengrenzen afspeelt. Ik ben dan ook zeer benieuwd, commissaris, naar wat u nu precies bedoelt met die tijdelijke opschortingsmogelijkheid. Wat houdt het in? Houdt het in dat de asielzoeker de lidstaat naar keuze kan uitzoeken, dat hij vrij kan doorreizen? Daarmee zouden we wel de politieke boodschap van het Dublin-systeem behoorlijk ondermijnen. Kortom, zet nou gewoon in op het verplichte solidariteitsmechanisme waar we al die tijd voor gepleit hebben. Ten slotte moet er, als de EU haar geloofwaardigheid wil behouden, echt sprake zijn van een toereikend en samenhangend beschermingsniveau in alle 27 lidstaten. Het belang van een werkelijk gemeenschappelijke asielprocedure en bijbehorende status kan niet genoeg benadrukt worden. Johannes Blokland Voorzitter, het verslag van collega Lambert moet ons tot ernstig beraad aanzetten. De feiten die het verslag beschrijft, zijn verontrustend. Terwijl de Europese Commissie doorgaat met nieuwe initiatieven op het terrein van asiel en legale immigratie, blijkt uitvoering niet te controleren. Een berekening van de kosten, gegevens over asielverzoeken en de behandeling van persoonsgegevens zijn niet adequaat. Ik vind dat een zorgwekkende conclusie. Als het Dublin-systeem al niet naar behoren werkt, hoe zal het dan gaan met de nieuwe initiatieven rond migratie? Kan dit Huis ervan op aan dat de Raad en de Commissie dan wel serieus werk maken van een kostenberekening? Wordt dan de bescherming van de persoonsgegevens wél serieus genomen? Ik hoor graag welke conclusie de Raad trekt uit het verslag van collega Lambert. Mij is wel duidelijk dat het Dublin-systeem nog niet perfect is. Kan de Raad onderzoeken of bij de nieuwe initiatieven op het terrein van asiel en migratie de uitwisseling van gegevens wél naar behoren functioneert? Stavros Lambrinidis (EL) Mijnheer de Voorzitter, het Dublin II-systeem voor het verlenen van asiel zou eindelijk eens moeten worden herzien. Ten eerste is het niet waarlijk Europees: het garandeert geen echte solidariteit met en ondersteuning van die lidstaten die vanwege hun geografische ligging een onevenredige hoeveelheid asielzoekers ontvangen. Een tweede en nog belangrijkere reden waarom het zou moeten worden herzien, is dat dergelijke onevenredige verdelingen vaak een directe bedreiging vormen voor de humanitaire beginselen en de verplichting om mensen die op zoek naar bescherming aan onze grenzen verschijnen, met waardigheid te behandelen. Het is bekend dat tal van lidstaten bij gelegenheid volstrekt begrijpelijkerwijs niet in staat zijn hun verplichtingen onder de verordening na te leven, maar in het slechtste geval verschuilen zij zich ook wel eens achter een gebrek aan Europese solidariteit om zelfs extreme schendingen van de mensenrechten door hun autoriteiten te rechtvaardigen. Praktijken als het opsluiten van minderjarigen in onacceptabele omstandigheden en de algehele afwijzing van asielaanvragen om politieke redenen, kunnen door geen enkel gebrek aan solidariteit worden gerechtvaardigd. Het is echter bekend dat die lidstaten die niet met dergelijke problemen te stellen hebben, vinden dat zij aan hun humanitaire verplichtingen hebben voldaan zodra zij eerder genoemde lidstaten vermanend toespreken. Er wordt dan echter met geen woord over solidariteit gerept. Daarom heeft Dublin II in de praktijk geleid tot een reeks van beschuldigingen over en weer tussen de lidstaten. De enige echte verliezers zijn de asielzoekers. Om die reden is het echt van cruciaal belang om nu eindelijk te zorgen voor een gemeenschappelijk Europees asielstelsel. De Voorzitter Het debat wordt hervat na het debat over Georgië.

Declarações de voto Declarações de voto orais Zita Pleštinská (SK) Durante os 22 anos da sua existência, o programa de distribuição de géneros alimentícios às pessoas mais necessitadas na Comunidade contribuiu para a realização de dois importantes objectivos da política agrícola comum. Contribui para estabilizar os mercados, através da diminuição das existências de intervenção e assegura o fornecimento necessário de géneros alimentícios para as pessoas mais pobres da UE. Por isso, votei a favor do relatório de consulta do senhor deputado Siekierski, que se debruça sobre o novo programa de fornecimento de géneros alimentícios às pessoas mais pobres, proposto pela Comissão. Em 2009, este esquema deveria incluir um valor de 500 milhões de euros, com recursos adicionais dos Estados-Membros destinados ao co-financiamento. Senhor Presidente, a sua mãe e o seu pai assistiram à votação de hoje; também temos alguns visitantes das regiões de Prešov e de Nitra, na Eslováquia, a quem eu gostaria de dar as boas-vindas à Câmara do Parlamento Europeu. Laima Liucija Andrikien (EN) Senhor Presidente, votei a favor do relatório do senhor deputado Czesław Siekierski e da nossa resolução relativa à distribuição de géneros alimentícios às pessoas mais necessitadas da Comunidade. O relatório e a resolução são de grande importância no contexto da crise financeira e da recessão económica. O crescimento da pobreza na UE - numa altura em que, em alguns países, a pobreza afecta cerca de 20% da população - demonstra claramente como é elevada a necessidade da ajuda alimentar. Nas actuais circunstâncias, apoio inteiramente a posição do Parlamento Europeu, segundo a qual o programa de distribuição de alimentos na UE, que afecta quase 500 milhões de euros com o objectivo de reduzir a má nutrição e a pobreza na União, devia ser totalmente financiado pela Comunidade. Gostaria de sublinhar em especial a importância da proposta da Comissão no sentido de melhorar a estrutura que selecciona os produtos fornecidos no âmbito do programa. Os alimentos deverão ser escolhidos pelas autoridades dos Estados-Membros e distribuídos em colaboração com parceiros da sociedade civil. Kathy Sinnott Senhor Presidente, dar de comer a quem tem fome é um dever fundamental e temos de encontrar uma maneira de assegurar que ninguém, sobretudo que nenhuma criança, vá para a cama com fome. Abstive-me na votação deste relatório, porém, porque considero que as modificações introduzidas neste regime de facto não fazem sentido. Haver uma política da PAC de aquisição de alimentos provenientes de países terceiros - cujos pobres já passam fome - para alimentar os nossos pobres, enquanto outras políticas da PAC impedem os nossos agricultores de cultivarem alimentos em quantidade suficiente para dar de comer a quem tem fome na Europa, pura e simplesmente não faz sentido. É necessário darmos de comer aos pobres, em especial no contexto da presente crise económica, e vou defender alterações ao regime que contribuam para atingir este objectivo. Philip Claeys (NL) Senhor Presidente, votei contra as três resoluções alternativas, dado entender que as mercadorias de contrafacção constituem um problema grave e que temos de envidar esforços para dar ao público europeu a melhor protecção possível contra a importação de tais bens. Isto para não falar das implicações económicas das mercadorias de contrafacção. Os inspectores aduaneiros europeus devem efectivamente ter o direito de controlar os navios provenientes de portos indianos com destino à União Europeia - querendo com isto dizer que este acompanhamento deve ser efectuado nos portos indianos. Também acho lamentável que, quando os graves atentados terroristas que têm ocorrido são mencionados nesta Assembleia, a expressão usada seja "grupos políticos", quando todos sabem que os grupos em causa são grupos islâmicos. Presidente Penso que o senhor deputado Tannock queria intervir. Permitam-me que lhes lembre a regra que se aplica aqui e que não é a mesma do processo "catch-the-eye". É preciso inscrever-se antes de se dar início às declarações de voto, mas posso ser flexível. Charles Tannock (EN) Senhor Presidente, não sabia disso - pensava que era suficiente acenar na altura indicada. O presente relatório tinha todas as qualidades de um grande relatório. Fui eu que redigi o parecer da Comissão dos Assuntos Externos. A Índia é a maior democracia do mundo; está neste momento a sair de muitas décadas de proteccionismo e a abraçar o comércio livre global; está a sobreviver de forma bastante robusta à crise financeira mundial. Teria sido óptimo conseguir estabelecer um sólido acordo de comércio livre entre a Índia e a União Europeia, que é também uma enorme comunidade democrática, e desferiria também um rude golpe naqueles que dizem que o proteccionismo é a via a seguir no comércio mundial. Por isso lamento profundamente que este relatório fosse de tal maneira alterado pelos Socialistas que ficou intragável e inaceitável para aqueles de nós que apoiam o comércio livre. A Índia também o lamenta profundamente: o Governo da Índia tinha investido um grande capital político na perspectiva de este acordo se concretizar em moldes que fossem bons para a Índia e para a Europa. Por isso, lamento dizer que tivemos de votar contra o relatório. Jean Marie Beaupuy Senhor Presidente, saúdo calorosamente os seus pais aqui presentes. Também gostaria que os meus aqui estivessem, mas isso já não é possível. Acabámos de aprovar o relatório Lehtinen. Trata-se de um passo crucial nos nossos dispositivos legislativos, e espero sinceramente que a Comissão oiça com atenção o que o Parlamento tem a dizer sobre eles. Efectivamente, todos sabemos que, a nível mundial, a evolução das técnicas e das organizações implica um número crescente de subcontratantes. Dito isto, é preciso que os trabalhadores das nossas empresas sejam mais bem protegidos e que as próprias empresas subcontratantes gozem de iguais condições, para que a nossa economia funcione de forma naturalmente harmoniosa. Por conseguinte, Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, espero sinceramente que a Comissão e os serviços competentes de cada Estado-Membro ponham em prática as propostas do nosso relatório de iniciativa com a maior brevidade possível, por forma, repito, a assegurar a melhor protecção dos trabalhadores, por um lado, e o equilíbrio entre as empresas subcontratantes, por outro. Elisabeth Schroedter em nome do Grupo Verts/ALE. - (DE) Senhor Presidente, também eu me congratulo com o facto de, com a resolução alternativa, termos conseguido atribuir à Comissão a tarefa de apresentar uma directiva sobre a responsabilidade das empresas gerais ou principais em toda a Europa. A base desta resolução foi o relatório Lehtinen e, por conseguinte, muito do trabalho desenvolvido na comissão parlamentar e pelos grupos políticos - o Grupo da Aliança dos Democratas e Liberais pela Europa, o Grupo Socialista no Parlamento Europeu e o nosso grupo, o Grupo dos Verdes/Aliança Livre Europeia - foi integrado nesta decisão. A importância deste problema pode ser vista no facto de ser possível encontrar mão-de-obra barata nos estaleiros de construção de toda a Europa, pondo inclusivamente em causa a segurança, como o demonstra, por exemplo, a central nuclear finlandesa, onde as normas de segurança não foram cumpridas pelos subcontratantes. Precisamos, por isso, urgentemente de uma directiva europeia, porque a legislação dos oito Estados-Membros da UE que contemplam a responsabilidade das empresas gerais, embora muito eficaz, pára nas fronteiras nacionais. Se a actual Comissão não apresentar essa Directiva, nós, Verdes, estamos firmemente decididos a transformar este tema numa questão de princípio assim que a nova Comissão tome posse, pois queremos garantir segurança para os cidadãos e normas mínimas para os trabalhadores. Isso só será possível através de regulamentação europeia, um regime de responsabilidade das empresas gerais. Espero que a Comissão responda ao nosso pedido e apresente uma directiva. Caso contrário, é preciso que nos perguntemos se continua à altura do seu mandato. Christa Klaß (DE) Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, votei contra o relatório da senhora deputada Batzeli. A meu ver, põe em questão algumas das pedras angulares essenciais do nosso sistema económico, como a livre concorrência e os princípios de base da economia social de mercado. É evidente que será preciso encontrar medidas claras e adequadas para estabilizar os preços dos alimentos a fim de assegurar uma produção agrícola sustentável. Deverá ser posto cobro às práticas que distorcem a concorrência. No entanto, uma base de dados ao nível da UE contendo preços de referência para os produtos e matérias de base acrescentaria mais burocracia e obrigações de comunicação, cujos custos seriam transferidos comercialmente para os produtores ou os consumidores. O resultado seriam preços finais e preços ao consumidor mais elevados e preços mais baixos aos produtores. Uma transparência completa no que respeita à totalidade dos factores dos custos das empresas, tais como salários, energia, preços de compra e venda e margens de lucro conduzirá à monitorização e ao dirigismo. Esses não são objectivos de uma Europa social e livre. A posição dos agricultores na cadeia de abastecimento alimentar apenas poderá ser reforçada através da cooperação e da inclusão da responsabilidade partilhada. Jim Allister (EN) Senhor Presidente, congratulo-me com este relatório, que representa um sério aviso para as cadeias gigantescas de supermercados. O Tesco, por exemplo, anunciou recentemente lucros da ordem dos 2,8 mil milhões de libras, enquanto os produtores de alimentos do meu círculo eleitoral lutam para sobreviver. Os principais supermercados têm abusado do seu poder de compra para baixar os preços aos fornecedores para níveis insustentáveis e para impor, há que dizê-lo, exigências injustas e unilaterais como preço a pagar pela manutenção dos contratos. A longo prazo, como assinalou a Comissão da Concorrência do Reino Unido, isto será igualmente nocivo para os consumidores, na medida em que coisas como a escolha, a disponibilidade e a qualidade desaparecerão à força do mercado. Por isso apoio a exigência de uma investigação relativa à repartição das margens de lucro na cadeia de produção e de distribuição. Alguém anda por aí a governar-se muito bem, mas não é certamente o produtor. Leopold Józef Rutowicz (PL) Senhor Presidente, abstive-me da votação do relatório da senhora deputada Batzeli, mas penso que o mesmo constitui um contributo muito útil para o futuro trabalho sobre a questão dos preços dos géneros alimentícios. Os preços a retalho diferem muito dos preços a que os produtores vendem os seus produtos. O comércio retalhista, que é o mais visível para o consumidor, tem um contacto muito limitado com os agricultores, e, quando se analisam melhores formas de estabilizar os preços alimentares, tem de se analisar toda a cadeia dos custos desde o produtor até ao consumidor. O sistema de negociação proposto é irrealista face ao número de entidades que operam no mercado e limita a concorrência. Hynek Fajmon (CS) Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, votei contra o relatório sobre os preços alimentícios na Europa, apresentado pela senhora deputada Batzeli. O relatório baseia-se na ideia de que a livre fixação de preços no mercado de géneros alimentícios constitui uma má solução e exige a introdução da regulação de preços neste sector da economia. Esta ideia contraria o senso comum e a experiência histórica de todos os Estados pós-comunistas, incluindo a República Checa. Experimentámos a regulação de preços a 100% e lembramo-nos bem de como foi um fracasso. A livre fixação de preços constitui o fundamento da liberdade e da democracia e qualquer tentativa de restringi-la levará ao totalitarismo. A livre fixação de preços no sector alimentar produziu excelentes resultados nos últimos anos sob a forma de preços de géneros alimentícios relativamente baixos em toda a UE. Também gerou uma modernização extensa, fornecendo aos consumidores produtos de melhor qualidade a preços mais baixos. As medidas de regulação incluídas no relatório travariam completamente esta evolução positiva e não resultariam senão no aumento dos preços dos géneros alimentícios. O facto de existir uma concorrência feroz neste sector constitui uma excelente notícia para o consumidor. Aqueles que têm custos mais altos do que os preços de mercado têm de se adaptar à situação ou retirar-se do mercado. Seria absurdo cobrir os seus prejuízos com os impostos dos consumidores. Por estas razões, votei contra este relatório. Hannu Takkula - (FI) Senhor Presidente, em primeiro lugar gostaria de referir que votei contra o relatório da senhora deputada Batzeli. Enquanto o lia ia perguntando a mim próprio se estávamos na União Europeia ou na União Soviética, mas creio que estamos na União Europeia. Nesse caso, não podemos, no essencial, estabelecer regulamentação dos preços dos géneros alimentícios neste sentido em toda a Europa. Temos de nos lembrar de que temos de garantir géneros alimentícios que sejam saudáveis, seguros e de alta qualidade. O conceito de "alimentação local" é importante e, consequentemente, a nível nacional, estas questões podem ser examinadas mais aprofundadamente. Preocupa-me que os custos dos factores de produção tenham aumentado. Os preços dos fertilizantes e dos alimentos para animais aumentaram. O nível comercial leva a sua quota-parte e, por isso, quando, por exemplo, o pão de centeio chega ao mercado, custa 3 euros, dos quais o principal produtor, o agricultor, recebe apenas seis cêntimos. Não é nesta direcção que devemos caminhar, e é por isso que temos de ponderar estas questões a nível nacional e, acima de tudo, estabelecer um sistema em que os agricultores, os produtores dos alimentos, possam sobreviver, e no qual as pessoas possam adquirir géneros alimentícios de boa qualidade e saudáveis a preços razoáveis. A alimentação saudável deve tornar-se o cerne da questão. Martin Callanan (EN) Senhor Presidente, é evidente que este relatório sobre os preços dos géneros alimentícios não reflecte a realidade da situação, que é a seguinte: os preços dos alimentos na UE são mantidos artificialmente a um nível muito elevado devido a uma conjugação brutal, por um lado, de um excesso de burocracia comunitária e, por outro, pela política agrícola comum, que neste momento é tristemente famosa. Os subsídios agrícolas garantem que os agricultores ineficazes são financiados a expensas do contribuinte europeu e, ao mesmo tempo, asseguram que os preços que nós, consumidores, pagamos pelos produtos agrícolas nas lojas e nos supermercados se mantenham desproporcionadamente elevados. A única coisa que a Comissão podia fazer para lidar com o problema dos preços desproporcionadamente elevados dos alimentos era anunciar amanhã que vai desmantelar a política agrícola comum, mas é claro que isso é algo que não vão fazer, porque determinados Estados-Membros, em especial a França, beneficiam desmesuradamente de montantes gigantescos pagos pelos contribuintes que são despejados num sector agrícola ineficaz e indecorosamente desproporcionado. Essa é a única coisa que a Comissão devia fazer, mas é claro que o não faz. Daniel Hannan (EN) Senhor Presidente, Fidel Castro está de cama, doente, a definhar - já não é sem tempo! - na sua ilha abafadiça das Caraíbas. Quando acabar por morrer, restarão apenas dois sistemas agrícolas marxistas no mundo: as explorações agrícolas colectivas da Coreia do Norte e a política agrícola comum europeia, uma política assente na fixação de preços, uma política assente no armazenamento e na destruição de reservas alimentares para as quais não há mercado, uma política que transmite injustificadamente custos e sofrimento desnecessário ao Terceiro Mundo, privado do seu mercado natural. Somos duplamente penalizados - como consumidores e como contribuintes - por preços elevados e por impostos elevados, e ainda assim os nossos agricultores são também penalizados. Na minha região do Sudeste de Inglaterra, a agricultura está a desaparecer como parte significativa da economia. As nossas extensões de campainhas azuis, as nossas matas de castanheiros e campos de lúpulo vão dando gradualmente lugar a extensões de betão. Faz agora 50 anos que os nossos consumidores e agricultores andam a ser crucificados para pagar esta burocracia. Basta! Jean-Claude Martinez (FR) Senhor Presidente, estamos todos indignados com o nível dos preços dos géneros alimentícios e o modo como estão estruturados. O produto começa por valer 1 na exploração agrícola, aumenta para 6 nos supermercados, e a solha começa por valer 1 em África e aumenta para 14 nas lojas francesas, de modo que às 20 horas ... os supermercados fecham e os europeus vão remexer nos caixotes do lixo. No entanto, perante esta situação, que, nos dois extremos da cadeia, não enriquece os agricultores mas torna sem dúvida difícil aos consumidores porem comida na mesa, não basta pedir transparência nem denunciar os oligopólios da distribuição. Há especulação em Genebra com o preço do arroz, há especulação em Chicago com o preço do milho, há a grande criminalidade financeira, e há um Tribunal Penal Internacional. Pois bem, o G20 deveria alargar os poderes do Tribunal Penal Internacional à grande criminalidade financeira, e a especulação sobre a alimentação humana é um grande crime equiparável ao de Bashir no Darfur. Esse é o verdadeiro sinal que deve sair lá para fora. Presidente Não queria retirar-lhe a palavra no meio desse seu devaneio lírico. Jim Allister (EN) Senhor Presidente, apoio entusiasticamente a relatora pelo seu relatório e saúdo o seu excelente trabalho em nome dos direitos dos cidadãos de toda a Europa que são vítimas das vergonhosas práticas no domínio do sector imobiliário em Espanha. O direito de possuir e usufruir de propriedade privada é um direito fundamental, reconhecido pela Convenção Europeia. No entanto, vários cidadãos do meu círculo eleitoral, que canalizaram as economias de uma vida inteira para a aquisição de uma casa em Espanha, encontram-se agora apanhados numa emboscada e destroçados por leis e alegações que querem privá-los da sua propriedade ou que, para a reter, lhes custam enormes quantias em dinheiro. Ao que parece, as autoridades civis em Espanha, em conivência com promotores imobiliários gananciosos e sem escrúpulos, têm aterrorizado os que pensaram que estavam a comprar casas e propriedades legítimas, e se este relatório puder contribuir para resolver esse problema, daí só podem vir vantagens. Cristina Gutiérrez-Cortines - (ES) Senhor Presidente, votei, naturalmente, contra o relatório Auken, e gostaria de afirmar aqui que o relatório que foi aprovado é contrário à letra da lei. Não respeita em absoluto os princípios do direito que a União Europeia proclamou, e é absolutamente chocante que o Parlamento Europeu tenha sido capaz de aprovar este documento, que os Serviços Jurídicos classificaram como um documento incompatível com a lei e repleto de ilegalidades. O relatório propõe a suspensão de todos os projectos de urbanização, como se isso fosse solucionar os problemas. Isto é algo que o Grupo Socialista no Parlamento Europeu já defende há vários anos. Este documento não resolve os problemas reais que as pessoas enfrentam, que foram em grande parte resolvidos através de alterações à lei, como já foi feito, e dos esforços que as autoridades espanholas estão a envidar no sentido de corrigir erros que foram claramente cometidos. Para concluir, gostaria de assinalar que a destruição da maioria das habitações fica a dever-se à deficiente aplicação da Lei Costeira pelo Governo socialista do Sr. José Luis Zapatero, que está a agir de forma arbitrária e a confiscar de forma arbitrária propriedades numa só zona de Espanha. Philip Claeys (NL) Senhor Presidente, votei a favor do relatório Auken, dado acreditar que todos os cidadãos da Europa têm direito a uma correcta aplicação da totalidade da legislação e que a propriedade privada de todo e qualquer cidadão da União Europeia deve ser salvaguardada pelos governos de todos os Estados-Membros. Muitas pessoas foram vítimas de decisões questionáveis, tomadas pela Espanha, e muitas delas se têm dirigido à Comissão das Petições - e com razão, quanto a mim. Mesmo assim, os meus sentimentos são confusos, pois penso que devemos ser cautelosos na adopção de legislação que equivale a introduzir ainda mais interferência europeia em detrimento dos Estados-Membros. Um exemplo específico é a situação na periferia flamenga de Bruxelas, onde a União Europeia está a começar a interferir numa política habitacional que tem por objectivo permitir que jovens famílias flamengas continuem a viver na sua zona local. Martin Callanan (EN) Senhor Presidente, também eu apoiei o relatório Auken. Apoiei-o porque muitos dos cidadãos do meu círculo eleitoral no nordeste de Inglaterra fazem parte dos autores de uma petição dirigida ao Parlamento relativa a esta vergonhosa e flagrante violação dos direitos de propriedade por parte do Governo espanhol e das autoridades locais. Foram, na realidade, objecto de um recente documentário televisivo que passou na ITV North East, em que foram apresentados e analisados alguns desses casos extremamente comoventes, para o público do nordeste de Inglaterra deles tomar conhecimento. Mesmo agora, nesta fase já tardia, espero que o Governo espanhol e os eurodeputados espanhóis corrijam alguns dos erros que foram cometidos e restituam alguma coisa a algumas dessas pessoas que viram ser-lhes ilegalmente negada a sua propriedade, reconhecendo que, de facto, o que aqui se passou é um escândalo. É um escândalo de corrupção. Muitos dos negócios que envolvem promotores imobiliários e as autarquias espanholas são, para falar francamente, o resultado de corrupção. O não reconhecimento desse aspecto essencial não serve os interesses de ninguém. O Governo espanhol tem de agir. Estou francamente abismado com alguns dos abusos cometidos neste Hemiciclo por parte de eurodeputados espanhóis que procuram encobrir essas práticas. Peter Skinner (EN) Senhor Presidente, também eu votei a favor deste relatório, já que tantos cidadãos do meu círculo eleitoral - como aconteceu por toda a União Europeia - foram tão afectados por este problema específico. O requisito da segurança jurídica no que respeita à compra de imóveis é essencial e é trazido à colação por este relatório, que procura chegar aos tipos de seguros necessários para que se operem mudanças. Trata também das questões específicas de queixas relativas a práticas ilegais por parte de construtores locais e determinadas autoridades locais. Votei a favor deste relatório porque acredito que ele vai contribuir para assegurar a existência de um processo formal; vai pôr em destaque uma coisa que, antigamente, eu considerava ser apenas uma expressão depreciativa, a saber "práticas à espanhola". Gostaria de garantir que essa expressão nunca mais volte a surgir e gostaria de ver a Comissão, o Conselho e o Governo espanhol tratarem desta questão com mão pesada, para que os que ficaram a perder possam ser indemnizados e os que lá estão se sintam seguros. Christopher Heaton-Harris (EN) Senhor Presidente, antes de iniciar a minha intervenção, gostaria de expressar a minha satisfação por saber que os seus pais se encontram no Hemiciclo, não apenas porque é agradável a presença do público, mas para que eles possam ver como a maneira justa como preside a estas sessões lhe tem granjeado o respeito de toda a Assembleia, até mesmo dos Conservadores britânicos. É "tão verdadeiro, por estranho que pareça" que dentro de poucos dias o Presidente Obama vem a Estrasburgo. Ao olhar por entre as barricadas que se vão erguendo, ele poderá eventualmente considerar, se é que alguma vez pensa no Parlamento Europeu, que esta política de duas sedes é uma rematada loucura, um completo desperdício de dinheiro. De facto, pensará: "Round and round it goes, And oh don't you know, This is the game that we came here for. Round and round it goes." Mas não tardará a partir, olhando para a natureza irremediável da regulamentação "de tamanho único" que estropia as empresas da UE, e pensará sem dúvida que não há corda salva-vidas que ele possa lançar. E "because [he has] nothing else here for you, And just because it's easier than the truth, Oh if there's nothing else that [he] can do " Meter-se-á no avião e partirá - "Fly for you", daqui para fora, sentindo que se deve "always believe in your soul". "Luck has left [him] standing so tall." E soem cânticos de louvor nos céus, porque os Spandau Ballet estão de novo reunidos! Philip Claeys (NL) Senhor Presidente, as relações transatlânticas são uma questão que me é muito próxima, concordando eu, em grande parte, com as linhas gerais do relatório Millán Mon. No entanto, votei contra o relatório, pois este contém um número significativo de deficiências. Por exemplo, prevê expressamente a entrada em vigor do Tratado de Lisboa - mais um exemplo do que por aqui acontece - quando o Tratado em questão ainda não foi, de modo algum, adoptado. Os eleitores irlandeses deveriam ser respeitados. O relatório refere igualmente os problemas enfrentados pelos Palestinianos, mas sem mencionar a questão da segurança de Israel. Por último, mas não menos importante, reitera o apelo aos Estados-Membros para aceitarem alguns dos detidos de Guantánamo, alegados terroristas. Considero esse facto inaceitável. É igualmente inaceitável que o relatório não afirme claramente que os Estados Unidos não podem interferir na política de alargamento da UE e que, nessa perspectiva, a Turquia não tem lugar na União Europeia. Hannu Takkula - (FI) Senhor Presidente, as relações transatlânticas são muito importantes para nós, europeus. Temos sempre de recordar que os Estados Unidos da América, enquanto país líder mundial, partilham os mesmos valores que os Estados-Membros da União Europeia: a democracia, os direitos humanos e a liberdade de expressão. Creio que esses são valores que nos unem e que, espero, irão também reforçar as nossas relações no futuro. Agora que os Estados Unidos têm uma nova Administração liderada pelo Presidente Obama, muita atenção lhe tem sido dispensada, havendo uma série de expectativas sobre os seus ombros, mas temos de ter em conta que nem Obama nem a sua Administração podem mudar o mundo inteiro. Tentarão certamente fazer o seu melhor, mas deparam-se-lhes grandes desafios e, por isso, as expectativas devem ser realistas. Devemos, no entanto, estender a mão aos Estados Unidos, pois enfrentamos ameaças comuns. Estas têm a ver com o terrorismo internacional: o fundamentalismo islâmico, que levanta a cabeça. Temos igualmente pela frente desafios ambientais comuns, e as relações transatlânticas permitem-nos, em conjunto, enfrentar estes e outros problemas que se manifestam actualmente de forma tão aguda em todo o mundo. Martin Callanan (EN) Senhor Presidente, aproveito a oportunidade para prestar igualmente a minha homenagem à forma justa e imparcial como sempre presidiu às nossas sessões parlamentares. É uma pena o Presidente Pöttering não seguir de algum modo o seu exemplo em tantas ocasiões neste contexto. O presente relatório trata dos Estados Unidos e das relações EUA-UE. É evidente que a América continua a ser fundamental para a segurança e a prosperidade da Europa. Infelizmente, nesta Assembleia há muitos exemplos de sentimentos anti-americanos. Todos nós, na UE, devíamos estar profundamente gratos pelo papel que os EUA desempenham no mundo e em especial pelo papel que têm desempenhado na nossa história recente. Por vezes rio quando oiço a sugestão de que é a União Europeia a responsável por 60 anos de paz na Europa. Toda a gente parece esquecer a contribuição dada pelos Estados Unidos e, claro, pela NATO, para a paz na Europa. A América não deve ser um rival da UE. Deve ser um parceiro e um amigo e devemos estreitar mais as relações transatlânticas. Charles Tannock (EN) Senhor Presidente, os Conservadores britânicos têm orgulho nas relações especiais existentes entre o nosso país e os Estados Unidos e na ponte que liga a América à Europa. Apoiamos o empenho do Presidente Obama numa relação multilateral com a União Europeia. No entanto, o presente relatório refere a implementação do Tratado de Lisboa, a que nos opomos vigorosamente. Exige também a abolição da pena de morte pelos EUA, o que para nós é uma questão de consciência pessoal. Dada a actual oposição dos Conservadores britânicos ao Tribunal Penal Internacional, reconhecemos também o direito da América a não assinar o Estatuto de Roma. Também não desejamos ser obrigados a reintegrar terroristas saídos de Guantánamo Bay. O presente relatório reitera muito justamente que a NATO é a pedra angular da segurança transatlântica e propõe a constituição de uma nova assembleia parlamentar transatlântica, o que irá reforçar um empenhamento mútuo nos nossos valores comuns da democracia, da liberdade e dos direitos humanos. Portanto, na globalidade, os Conservadores britânicos votaram a favor do relatório Millán Mon. Peter Skinner (EN) Senhor Presidente, saúdo particularmente o presente relatório e partilho alguns dos aspectos que acabaram de ser levantados, mas talvez devêssemos começar por felicitar formalmente o Presidente Obama pela sua eleição. Penso que nem todos o fizemos aqui hoje, mas essa eleição é claramente uma lufada de ar fresco para aquilo que esperamos que venha a ser uma relação muito positiva com os Estados Unidos. Somos muito rápidos a assinalar o que nos pode advir dessa relação, é claro, mas não assinalamos com tanta frequência o que temos de fazer para reforçar a relação e trabalhar no âmbito da mesma. Por exemplo, as relações comerciais entre nós são, segundo a OCDE, as maiores relações comerciais existentes no mundo entre dois blocos comerciais. Faz sentido que isso também nos leve a pensar maduramente em regulamentação e supervisão. Qualquer coisa que decidamos entre nós, tanto em matéria económica como política, é de grande importância para o resto do mundo e estabelece frequentemente normas a nível global. Na minha qualidade de membro da delegação dos EUA que trabalha no Conselho Económico Transatlântico, espero que possamos prosseguir o trabalho já efectuado e transpô-lo para verdadeiros esforços envidados no seio desta Assembleia, em vez de assistirmos a alguns dos esforços ridículos desenvolvidos por algumas pessoas, relativos a questões insignificantes, que contribuem para afectar seriamente essa relação específica. Philip Claeys (NL) Senhor Presidente, é positivo que a alteração 5 tenha sido rejeitada. Esta alteração tentou retirar uma passagem essencial do relatório, essencial na medida em que advoga a liberdade de expressão. Afinal, constitui um pilar fundamental da democracia o facto de que a expressão de credos políticos controversos deve permanecer imune à instauração de processos. A liberdade de expressão deve ser absoluta e deve, sem dúvida, abranger as opiniões políticas, ainda que sobre questões controversas, tais como a imigração e o Islão. Quanto aos restantes aspectos, considero que este é um relatório muito equilibrado, conseguindo manter um bom equilíbrio entre direitos e liberdades e tomando posição contra a censura. Daí eu subscrever este relatório com a maior convicção. Hannu Takkula - (FI) Senhor Presidente, este relatório do senhor deputado Lambrinidis sobre o reforço da segurança e das liberdades fundamentais na Internet é um tema da maior importância e actualidade. Partilho da opinião nele expressa de que é importante preservar a liberdade de expressão. Trata-se de um dos nossos direitos e liberdades fundamentais. Temos sempre de recordar, porém, que quando falamos de liberdade de expressão também está implícita uma responsabilidade. Responsabilidade, neste contexto, é o aspecto mais importante. Hoje em dia, quando olhamos para os sites na Internet, temos infelizmente que reconhecer que existem muitos tipos de materiais que não são bons nem para a sociedade nem para o desenvolvimento humano. Preocupam-me em particular as crianças e os jovens, que são o nosso recurso mais precioso - o que temos de mais valioso para o nosso futuro. Temos de assumir a responsabilidade por eles, neste momento, e devemos agir de forma a que eles possam obter os melhores conhecimentos e aptidões possíveis, além de desenvolverem atitudes saudáveis, e a Internet constitui uma fonte essencial de informação de que dispõem. Por este motivo, espero que possamos melhorar a segurança das crianças, aumentando para tal a quantidade de materiais na Internet que as possam estimular, educar e desenvolver, e não o tipo de coisas que vemos actualmente, infelizmente em grande quantidade, e que podem prejudicar o crescimento da personalidade dos jovens na sua globalidade. Declarações de voto escritas Alessandro Battilocchio Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, para garantir um efectivo acesso à justiça por parte das vítimas do incumprimento das regras da concorrência são necessários esforços conjuntos por parte da UE e dos Estados-Membros. O Livro Branco apresenta uma série de recomendações com vista a garantir que as pessoas afectadas por esse tipo de incumprimento tenham acesso a mecanismos realmente eficazes que lhes permitam exigir a indemnização total dos prejuízos sofridos. Actualmente, na maior parte dos Estados-Membros, existem sérios obstáculos que desencorajam os consumidores e as empresas de recorrerem ao tribunal para exigirem, a nível particular, uma indemnização pelos prejuízos sofridos em resultado do incumprimento das regras antitrust. Embora se tenham registado, recentemente, sinais de melhoria nalguns Estados-Membros, foram pouquíssimos os pedidos apresentados nas últimas décadas. As tradicionais leis e procedimentos em termos de responsabilidade civil em vigor na maior parte dos Estados-Membros revelam-se inadequados. Congratulo-me com a elaboração de um Livro Branco que proponha uma solução a nível comunitário para a questão de garantir o acesso das pessoas à justiça, prosseguindo assim objectivos de política geral (mais concretamente, garantir um acesso mais amplo à justiça, aplicando a política da concorrência e desencorajando práticas abusivas por partes das empresas) e impedindo, simultaneamente, as acções judiciais falaciosas ou não fundamentadas. Luca Romagnoli Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, tenciono abster-me na votação do relatório do senhor deputado Lehne relativamente ao Livro Branco em matéria de acções de indemnização dos prejuízos resultantes do incumprimento das regras comunitárias no domínio antitrust. Concordo com alguns, mas não com a totalidade, dos pontos referidos no relatório e, por essa razão, decidi não votar a favor do relatório nos termos em que foi apresentado. Călin Cătălin Chiriţă Votei a favor do relatório elaborado pelo deputado Czesław Adam Siekierski (PPE-DE, Polónia) na medida em que propõe o alargamento do programa europeu de ajuda alimentar destinado às pessoas mais necessitadas. Como antigo Presidente da Câmara do distrito n.º 5 de Bucareste, sempre tive a preocupação de fornecer ajuda alimentar aos mais desfavorecidos, em especial aos de etnia Roma. Em toda a União Europeia, 80 milhões de pessoas (16% da população) vivem abaixo do limiar da pobreza, número este que irá aumentar devido à crise económica. Em alguns dos Estados que recentemente aderiram à UE, a pobreza afecta aproximadamente 20% da população. É necessário um financiamento total a partir do orçamento da UE para os programas de ajuda alimentar, na medida em que alguns Estados-Membros não poderão participar no regime se forem aplicadas taxas de co-financiamento. Temos de reduzir os encargos que pesam sobre os Estados-Membros que apresentam um baixo nível de rendimento per capita e enfrentam problemas para financiar o seu orçamento, o que também inclui a Roménia. Os géneros alimentícios provenientes das existências de intervenção ou comprados no mercado têm de ser de origem comunitária, dando preferência aos produtos alimentares frescos produzidos localmente, i.e. produtos romenos que serão adquiridos com verbas europeias para distribuir entre os pobres na Roménia. Koenraad Dillen por escrito. - (NL) Votei a favor do relatório sobre a alteração do regulamento relativo ao financiamento da política agrícola comum e a organização comum de mercados agrícolas no que respeita à distribuição de géneros alimentícios às pessoas mais necessitadas. De acordo com os dados disponíveis, em 2006, aproximadamente 13 milhões de pessoas dos Estados-Membros beneficiaram deste programa. Este facto é positivo, mas a assistência aos mais pobres na UE deveria ser muito intensificada. Para começar, vamos cortar ao meio os vencimentos dos Comissários europeus ou dividir esse valor por três. O grupo de reflexão europeu "Open Europe" estimou que, incluindo os regimes de pensões, os Comissários ganham, em média, 2,5 milhões de euros ao longo de cinco anos, o que é francamente escandaloso. A outra metade desse dinheiro seria mais bem gasta na redução da pobreza. Talvez esta seja uma forma de reconciliar a opinião pública europeia com a "Europa". Edite Estrela por escrito. - Votei favoravelmente a proposta de regulamento sobre a distribuição de géneros alimentícios para pessoas mais necessitadas. A pobreza é um dos grandes problemas que a UE enfrenta neste momento e, já em 2006, havia quase 79 milhões de pessoas em risco de pobreza, pelo que é clara a necessidade da existência de programas de ajuda alimentar. Uma vez que a proposta da Comissão tem como objectivo a distribuição de alimentos para pessoas mais necessitadas e um melhor planeamento para que os fundos possam ser usados de forma mais eficiente e, tendo também em conta que, desde o seu início, em 1987, o programa de distribuição de géneros alimentares já beneficiou mais de 13 milhões de pessoas, penso que a continuação deste programa é necessária e positiva. Hélène Goudin e Nils Lundgren por escrito. - (SV) Consideramos que o propósito original do programa - distribuir as existências de intervenção pelas pessoas mais necessitadas - foi estranhamente formulado desde o início. Misturar política agrícola com política social poderá ser recomendável, mas introduz uma maior complexidade no tratamento da questão. Ultimamente, a percentagem de produtos não provenientes das existências de intervenção aumentou consideravelmente. Segundas as últimas estimativas, cerca de 85% dos produtos alimentares foram comprados no mercado livre. Somos de opinião de que a distribuição de géneros alimentícios às pessoas mais necessitadas na Comunidade deverá ser abolida. A situação das pessoas mais necessitadas nos Estados-Membros deverá ser resolvida pelos Estados-Membros ou autarquias. No plano político, estas são as instâncias responsáveis que devem assegurar, através da sua política social, que todos os cidadãos tenham direito a um nível mínimo de subsistência. A forma de o concretizar, seja através de benefícios da segurança social, distribuição de géneros alimentícios, ou por quaisquer outros meios, deverá ser uma decisão dos países. A Comissão da Agricultura e do Desenvolvimento Rural do Parlamento Europeu propõe que a ajuda alimentar seja financiada na totalidade pela UE. Os pontos de vista que são apresentados nesta comissão, muito simplesmente para colocar produtos agrícolas no mercado, são espantosos. Como é habitual, a Lista de Junho, nesta situação, vê com bons olhos o facto de o Parlamento Europeu não ter poderes de co-decisão relativamente à política agrícola comunitária. De contrário, a UE cairia na armadilha do proteccionismo e da concessão de pesados subsídios a vários grupos no âmbito da agricultura. Jeanine Hennis-Plasschaert, Jules Maaten, Toine Manders e Jan Mulder por escrito. - (NL) A delegação neerlandesa no Parlamento Europeu do Partido Popular para a Liberdade e a Democracia (VVD) votou favoravelmente o relatório Siekierski, dado apoiar a distribuição de géneros alimentícios aos grupos populacionais mais desfavorecidos na UE. No entanto, os eurodeputados do VVD não concordam com as disposições do relatório que afirmam deverem os programas de distribuição de géneros alimentícios ser financiados exclusivamente pelo orçamento da UE. Alexandru Nazare Votei a favor deste relatório porque o programa de ajuda alimentar cujo alargamento está a ser considerado constitui um instrumento fundamental para auxiliar as pessoas mais necessitadas que sofrem profundamente as consequências da actual crise económica, mesmo ao nível das necessidades básicas. Para além do mais, é uma medida sensata que permite uma eficaz utilização dos recursos alimentares da UE, na medida em que distribui os produtos que ficaram por consumir por cidadãos em situação de necessidade, enquanto, paralelamente, promove a procura no mercado de produtos alimentares da UE. Subscrevo a ideia de estes programas de ajuda alimentar receberem a totalidade do financiamento a partir do orçamento da UE, atendendo a que as taxas de co-financiamento complicariam significativamente o processo e impediriam a execução atempada de medidas e a consecução rápida de resultados. Contudo, creio que as autoridades nacionais têm necessariamente de assumir mais funções com respeito à administração da ajuda no terreno, dado que estão mais familiarizadas com a situação a nível local e com as necessidades específicas da população. Karin Riis-Jørgensen por escrito. - (DA) Os eurodeputados do Partido Liberal Dinamarquês votaram contra a proposta da Comissão Europeia de distribuição de géneros alimentícios às populações mais carenciadas, dado que a proposta foi apresentada com base jurídica na política agrícola, embora não seja um instrumento de política agrícola. O orçamento agrícola não deveria ser utilizado para aplicar política social. Esta constitui uma responsabilidade dos Estados-Membros. Luca Romagnoli Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, votei a favor do relatório do senhor deputado Siekierski sobre a distribuição de géneros alimentícios às pessoas mais necessitadas da Comunidade. Penso que o problema da pobreza é altamente relevante porque, mesmo na abastada Europa, mais de 80 milhões de pessoas estão em risco de pobreza, residindo a grande maioria delas nos países que aderiram à UE em 2004 e em 2007. Por conseguinte, concordo com o relator quanto à necessidade de alargar a gama de produtos fornecidos no âmbito deste programa de ajudas alimentares e com o facto de a primeira fonte de aprovisionamento dever ser representada por reservas resultantes da intervenção nos mercados agrícolas, constituindo assim um importante aspecto da política agrícola comum. Também me congratulo com a proposta do relator de um financiamento completo do programa de assistência alimentar por parte da UE, uma vez que a proposta de co-financiamento apresentada pela Comissão poderia levar os Estados-Membros a limitar a sua participação no programa, sobretudo num momento de dificuldade económica como aquele que muitos Estados enfrentam neste momento. David Martin por escrito. - (EN) A UE é o principal investidor estrangeiro e o maior parceiro comercial da Índia. Daí que seja vital para ambas as partes o estabelecimento de uma aliança económica. Apoio o presente relatório porque ele sublinha que o acordo deverá garantir que o aumento do comércio bilateral traga benefícios ao maior número de pessoas e contribua para os Objectivos de Desenvolvimento do Milénio, incluindo a prevenção da degradação ambiental. Lamento, porém, que o texto do PPE substituísse o texto mais comunitário, que era mais progressista. Rovana Plumb A Índia era o 17.º parceiro comercial mais importante da União Europeia em 2000 e ocupava o 9.º lugar em 2007 e, entre 2000 e 2006, o comércio de bens entre a UE e a Índia cresceu cerca de 80%. Como social-democrata, regozijo-me com os progressos consideráveis da Índia no que respeita à universalidade do ensino primário, à redução da pobreza e ao aumento do acesso à água potável. Porém, também constato que a Índia se encontra ainda longe de atingir a maior parte dos Objectivos de Desenvolvimento do Milénio (ODM), como sejam a mortalidade infantil, a saúde materna, a subnutrição infantil e a redução da malária, da tuberculose e do VIH/SIDA. Votei a favor deste relatório com a intenção de aprovar o Acordo de Comércio Livre UE-Índia, acreditando no potencial de um futuro aumento dos investimentos, do comércio e das oportunidades de negócios decorrentes do ACL, já que um acordo é, no geral, uma situação vantajosa para ambas as partes. Luís Queiró por escrito. - O Acordo de Livre Comércio com a Índia é mais um passo que a Europa e a Índia dão no sentido de tornar a economia mundial mais livre e de expandir as suas vantagens. E é, também, um sinal particularmente significativo no ambiente actual. É, pois, de louvar a celebração deste acordo. Mas a sua análise não deixa de nos merecer algumas reflexões mais críticas. Para que o comércio livre efectivamente funcione, é necessário que seja respeitado um conjunto de regras que evitem a falsificação, a utilização de produtos proibidos nos países de destino, que as indicações de origem sejam claras, em suma, é necessário que a informação esteja disponível, que seja transparente e que os acordos internacionais sejam respeitados. Outro aspecto relevante é a ideia de que as vantagens do livre comércio são mútuas. Isto é, a abertura das fronteiras não é apenas abrir os mercados dos países desenvolvidos aos produtos dos países terceiros. As virtudes do comércio são a possibilidade mútua de troca, a abertura da economia, e devem estender-se aos países em vias de desenvolvimento ou em crescimento rápido. E tal só acontecerá se as barreiras ao comércio e ao investimento nesses países forem igualmente reduzidas. Luca Romagnoli Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, votei contra o relatório do senhor deputado Karim sobre um Acordo de Comércio Livre UE-Índia. Isso deve-se ao facto de eu considerar que a conclusão de acordos desse tipo deve estar absolutamente subordinada ao respeito dos direitos humanos e da democracia, o que está muito longe de acontecer no país em questão. A inserção no acordo de uma cláusula sobre os direitos humanos e a democracia é claramente insuficiente para garantir que essas condições de base serão respeitadas, o mesmo acontecendo com a promessa de reforçar as consultas no seio do Conselho dos Direitos Humanos das Nações Unidas. Lamentavelmente, as perseguições contra as minorias religiosas e os defensores dos direitos humanos na Índia continuam a ser relatadas pela imprensa internacional. Na minha opinião é, pois, francamente inaceitável que acordos económicos deste tipo possam ser assinados. Hélène Goudin e Nils Lundgren por escrito. - (SV) O presente relatório afirma que é importante que os trabalhadores estejam cientes dos seus direitos e tenham um bom conhecimento do direito do trabalho e de acordos colectivos. O relator também observa que a Directiva relativa ao destacamento de trabalhadores no âmbito de uma prestação de serviços tem de ser respeitada e salienta o valor dos princípios da subsidiariedade e da proporcionalidade. Estas são propostas desejáveis. Contudo, o texto do relatório apresenta algumas formulações demasiado abrangentes. Não podemos apoiar um texto que defende a introdução a nível da UE de um instrumento jurídico comunitário que deveria cobrir salários, contribuições para a segurança social, impostos e indemnizações por danos causados por acidentes associados ao trabalho. Estas questões são por de mais importantes para se poder apoiar este tipo de texto ou exigência. Decidimos apoiar a resolução alternativa apresentada pelo Grupo Socialista no Parlamento Europeu, o Grupo da Aliança dos Democratas e Liberais pela Europa e o Grupo dos Verdes/Aliança Livre Europeia, na medida em restringe o âmbito do texto sobre o instrumento jurídico comunitário. Na votação final sobre o relatório no seu conjunto, abster-nos-emos, pois embora partes do texto sejam positivas, a formulação sobre o instrumento jurídico comunitário é demasiado abrangente. David Martin por escrito. - (EN) Apoio o presente relatório que exige regras responsáveis e claras para a Subcontratação na Europa. O relatório vai proteger os trabalhadores que trabalham para empresas subcontratantes, exortando a Comissão a instituir um instrumento jurídico comunitário claramente definido que introduza a responsabilidade conjunta e solidária a nível europeu. Luca Romagnoli Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, votei a favor do relatório do senhor deputado Lehtinen sobre a responsabilidade social das empresas subcontratantes nas cadeias de produção. Concordo com o relator quando afirma que a subcontratação na União Europeia atingiu níveis muito elevados, o que deu azo a diversos problemas relacionados, por exemplo, com as implicações jurídicas para empregadores e trabalhadores e com a dificuldade de verificar o cumprimento das obrigações fiscais e da segurança social. Concordo, portanto, com o ponto de vista do relator, segundo o qual seria aconselhável a adopção de um sistema de "responsabilidade solidária” a nível europeu, graças ao qual o contratante principal seria incentivado a verificar se os subcontratantes cumprem ou não a legislação em vigor. Isso ajudaria também a fazer face à economia subterrânea, impedindo a concorrência desleal de empresas que pagam aos seus trabalhadores salários abaixo do nível salarial mínimo. Bart Staes por escrito. - (NL) De acordo com um estudo realizado pela Fundação de Dublim, a externalização de trabalho para subcontratantes é uma das formas mais eficazes de subverter a legislação social. Os subcontratantes existem em vários sectores, sendo o da construção o mais conhecido. Este relatório solicita à Comissão que adopte legislação definitiva sobre a responsabilidade social das empresas de subcontratação em todo o processo de produção. Demasiadas vezes, os clientes passam a responsabilidade para os subcontratantes, que, por sua vez externalizam eles próprios o trabalho. Esta prática tem como resultado o facto de a aplicação do direito do trabalho deixar de ser acompanhada. Aqueles que trabalham para um subcontratante e estão mais próximo do final da cadeia de produção, nem sempre dispõem das melhores condições de trabalho, tendo como resultado violações das normas básicas e falta de respeito pelos direitos fundamentais de emprego. Para as inspecções do cumprimento do direito social, é difícil controlar esta situação, uma vez que nem sempre é claro quem detém a responsabilidade num determinado momento. Esta situação, por sua vez, também induz os subcontratados a terem uma abordagem menos cuidadosa em matéria de contribuições para a segurança social, do respeito pelas tarifas legais e de observância dos períodos de repouso. Em alguns Estados-Membros, já é obrigatório para os clientes suportar integralmente a responsabilidade social de todos os seus subcontratados. O facto de o carácter transfronteiriço do trabalho estar agora a aumentar bastante, torna necessária uma directiva europeia. Daí o meu apoio sincero e inequívoco a este relatório. Alessandro Battilocchio Em Janeiro de 2009 os preços dos alimentos em Itália subiram mais de 40% relativamente à média dos primeiros 15 países da União Europeia, demonstrando a existência de graves distorções na transferência dos alimentos do campo para a mesa. Segundo os dados do ISTAT, em Janeiro de 2009 o indicador tendencial de aumento do preço dos alimentos cifrou-se em 3,7% em Itália, em comparação com 2,3% em França, 1,9% em Espanha, 1% na Alemanha e 2,6% na União Europeia. A análise do ISTAT revela também que as principais diferenças entre a Itália e os seus parceiros da UE se verificaram em relação ao pão, à massa e aos cereais, que contêm matérias-primas como o trigo, cujo preço é fixado a nível mundial e não varia entre os diversos países. O aumento da diferença de preços entre a produção e o consumo confirma a existência de graves distorções na transferência dos alimentos do campo para a mesa em Itália. Os efeitos fizeram-se sentir com maior intensidade entre as famílias de baixos rendimentos, para quem a alimentação constitui a principal fonte de despesas. As pequenas e médias empresas de processamento de alimentos sofreram igualmente pesadas consequências. O problema provocado pela diferença entre o preço na produção e o preço no consumo chegou a um ponto em que se torna necessária uma acção imediata por parte das Instituições europeias. Călin Cătălin Chiriţă Votei a favor do relatório apresentado pela senhora deputada Batzeli (Grécia) porque acredito que a UE deve auxiliar tanto produtores como consumidores. Em resultado dos abusos decorrentes do domínio sobre o mercado das grandes cadeias de venda a retalho, os preços pagos pelos consumidores europeus são, em média, cinco vezes superiores ao preço no produtor. Os agricultores, na generalidade, recebem cerca de 8% do preço retalhista final. Instamos à apresentação de políticas europeias que facilitem contactos directos entre produtores e consumidores. A UE tem de apoiar o recurso às novas tecnologias e à Internet para facultar aos consumidores uma informação mais detalhada sobre produtos, enquanto, paralelamente, facilita o acesso dos produtores ao mercado. São igualmente necessárias medidas para atribuir uma maior importância ao conceito de "produtos locais" e prestar um apoio mais eficaz aos mercados tradicionais de produtos alimentares ou outros tipos tradicionais de comércio. Os produtos tradicionais romenos devem ser apoiados no mercado europeu. Ole Christensen, Dan Jørgensen, Poul Nyrup Rasmussen, Christel Schaldemose e Britta Thomsen por escrito. - (DA) Os eurodeputados do Partido Social-Democrata Dinamarquês no Parlamento Europeu - Poul Nyrup Rasmussen, Britta Thomsen, Christel Schaldemose, Dan Jørgensen e Ole Christensen - votaram favoravelmente o relatório sobre os preços dos géneros alimentícios na Europa. A opinião da delegação é que a concentração de supermercados e a falta de concorrência vão dar origem a que os consumidores e os agricultores no seio da UE fiquem a perder. No entanto, a delegação não concorda com a afirmação, no n.º 6 do relatório, de que é deplorável as medidas de intervenção estarem a ser desmantelados. Trata-se de algo necessário, de modo a tornar a agricultura europeia rentável. Esther De Lange por escrito. - (NL) Gostaria de apresentar uma declaração de voto sobre o relatório Batzeli, em nome da delegação neerlandesa do Apelo Democrata-Cristão (CDA). Na nossa opinião, este não é certamente o mais bem formulado dos relatórios. Muitos pontos são enunciados de uma forma excessivamente palavrosa ou com duplicações. Temos igualmente as nossas dúvidas sobre determinados requisitos que tendem demasiado para a intervenção estatal socialista, e também sobre uma proibição total de venda abaixo do custo. Tal pode soar como uma boa ideia, mas é impraticável. Relativamente à agricultura, consideramos que este é um ponto importante. No que diz respeito ao dumping, a acção deve, obviamente, ser tomada pela autoridade da concorrência. Apesar destes aspectos, votámos a favor do relatório Batzeli, pois este contém uma série de elementos importantes que a resolução alternativa pretende, efectivamente, eliminar. Refiro-me, em particular, ao estudo sobre as margens dos diferentes elos da cadeia de produção alimentar e ao apelo à Comissão Europeia no sentido de analisar o poder dos supermercados no domínio da concorrência, tal como o Parlamento Europeu já solicitou mais do que uma vez. Pelo que nos foi transmitido pela Comissão Europeia, o estudo sobre as margens pode ser realizado, em parte, com base em dados existentes e conhecidos pela Comissão e, portanto, partimos do princípio de que este estudo não implicará qualquer aumento substancial dos custos administrativos. Edite Estrela por escrito. - Votei favoravelmente o relatório sobre os preços dos géneros alimentícios na Europa, porque penso que é necessária uma acção política para fazer face ao aumento dos preços dos produtos agrícolas e alimentares e à discrepância entre o preço praticado pelo produtor e o preço pago pelo consumidor. Na Europa, o preço pago pelo consumidor final é, aproximadamente, cinco vezes superior ao preço de produção, situação que afectou os agregados familiares de baixos rendimentos, cujas despesas em alimentos constituem a maior fatia do orçamento familiar. Hélène Goudin e Nils Lundgren por escrito. - (SV) Como é habitual, este relatório da Comissão da Agricultura e do Desenvolvimento Rural "solicitando opiniões" contém propostas que implicam maiores custos para o orçamento da UE. Não apoiamos as principais ideias do relatório, que, entre outras coisas, lamenta o progressivo desmantelamento das medidas comunitárias de intervenção no mercado agrícola. Nem somos a favor da proposta da comissão de introduzir medidas de gestão do mercado. A Comissão da Agricultura e do Desenvolvimento Rural do Parlamento Europeu faria bem em ter presente que a situação dos preços não é a mesma nos diferentes Estados-Membros. A proposta da comissão no sentido de criar uma base de dados pan-europeia, de fácil acesso aos cidadãos, com preços de referência de produtos e meios de produção, bem como informação sobre custos energéticos, salários, rendas, impostos e taxas em toda a Europa está, na nossa opinião, desfasada da realidade. Os pré-requisitos para se proceder a comparações entre os Estados-Membros muito simplesmente não existem por variadíssimas razões. Também não nos parece aconselhável a proposta de criação de um rótulo especial para produtos agrícolas europeus. Qual o motivo por detrás disto? Uma tentativa de incentivar o proteccionismo? Como é habitual, a Lista de Junho, nesta situação, vê com bons olhos o facto de o Parlamento Europeu não ter poderes de co-decisão relativamente à política agrícola comum. De contrário, a UE cairia na armadilha do proteccionismo e da concessão de pesados subsídios a vários grupos no âmbito da agricultura. Votámos contra o relatório em apreço sobre os preços dos géneros alimentícios na Europa. Astrid Lulling por escrito. - (FR) Ninguém põe em causa os objectivos deste relatório sobre a diferença entre os preços no produtor e os preços no consumidor. É necessária maior transparência do mercado para garantir que os produtores sejam suficientemente remunerados e os que preços no consumidor final sejam justificados. Infelizmente, o texto aprovado em comissão contém propostas que são incompatíveis com a economia social de mercado. Essas propostas altamente autoritárias sobre o controlo dos preços, das margens e dos mercados apenas trazem à mente demasiadas fórmulas falhadas e que julgávamos terem sido definitivamente remetidas para o passado. Lamento que o relatório se focalize exclusivamente nos distribuidores em vez de tomar em linha de conta toda a cadeia de produção. Com efeito, muitas das vezes são as grandes empresas transformadoras que compram os produtos aos agricultores e que abusam da sua posição dominante de mercado para vender a produção aos distribuidores a preços exorbitantes. Além disso, a criação de bases de dados europeias sobre todos os tipos de custos e margens, como se propõe no relatório, redundaria em encargos administrativos consideráveis para as empresas, que seriam repercutidos e absorvidos nos preços de retalho. No intuito de evitar esses maus hábitos, apresentei uma proposta de resolução alternativa que 40 deputados assinaram em sinal de apoio. Alexandru Nazare A regulação a nível da UE do problema das práticas desleais utilizadas pelas grandes cadeias de distribuição a retalho contra os produtores é extremamente importante para a Roménia. Mesmo aqui, a questão dos abusos praticados pelas cadeias de supermercado constitui uma preocupação tanto para produtores como para consumidores. Para além da acumulação de "encargos ocultos", que são obrigatórios para qualquer produto e suportados pelos produtores, os supermercados proíbem os produtores de vender os seus produtos a preços mais baixos noutras lojas. Em consequência de toda esta regulamentação, os produtos chegam a ser 30% mais caros. O consumidor é, em última análise, quem paga o preço sobrevalorizado do produto. As medidas propostas pela senhora deputada Batzeli no seu relatório visam reduzir as pressões exercidas pelos supermercados e promover uma relação directa entre consumidores e produtores. Razão por que votei a favor da sua aprovação. A investigação proposta no relatório sobre a repartição das margens de lucro vai permitir-nos tirar uma série de conclusões relativamente a medidas certas passíveis de assegurar a transparência dos preços na cadeia produtor-transformador-retalhista e penalizar as práticas abusivas. A negociação de preços entre fornecedores e retalhistas deverá permitir a aplicação de preços diferentes numa base casuística e, por conseguinte, contribuir para assegurar um ambiente concorrencial saudável. Athanasios Pafilis O relatório apresenta conclusões repetidas e bem conhecidas sobre a situação de monopólio criada nos sectores da transformação e da comercialização dos géneros alimentícios. No entanto, não refere que esta situação é consequência de uma opção consciente da UE e dos governos dos Estados-Membros no âmbito da Estratégia de Lisboa e da PAC. A liberalização dos mercados, os incentivos às fusões e aquisições e a busca do lucro e da competitividade na indústria alimentar levaram ao predomínio das multinacionais, ao aumento dos preços no consumidor, à diminuição dos preços no produtor e ao aumento dos lucros do capital. A PAC contribuiu de forma decisiva para este desenvolvimento ao abolir os preços mínimos garantidos e ao entregar nas mãos da OMC os pequenos e médios agricultores para que as multinacionais pudessem adquirir matérias-primas ao preço da chuva, bem como ao perseguir ou reduzir as cooperativas, não obstante as proclamações hipócritas dos partidos que apoiam a via de sentido único para a Europa. Um exemplo disso é a produção leiteira na Grécia, onde o cartel do leite está a impor uma descida dos preços no produtor e a manter os preços no consumidor extremamente elevados, arrecadando assim lucros enormes. Presentemente, esse cartel promove o consumo de produtos de baixo valor nutritivo, deixando expostos milhares de criadores de gado que não têm capacidade para comercializar a sua produção num país que produz 50% das suas necessidades. A luta por alimentos baratos e seguros e pela sobrevivência dos agricultores pobres exige uma aliança sólida entre trabalhadores, agricultores, trabalhadores independentes, poder popular e economia popular. Luca Romagnoli O aumento dos preços dos géneros alimentícios na Europa está à vista de todos. É um problema muito grave que exige uma acção imediata da parte da União Europeia. Por isso votei a favor do relatório da senhora deputada Batzeli que, em meu entender, trata a questão de uma forma exaustiva e propõe medidas muito úteis para a sua abordagem. É absolutamente necessário tomar medidas com vista a reduzir o actual fosso existente entre os preços no produtor e os preços no consumidor, resultante do mecanismo pouco saudável de transmissão dos preços que inclui especulação sobre os géneros alimentícios e uma maior participação dos intermediários. Concordo com a relatora que o crescente grau de concentração da comercialização e distribuição dos géneros alimentícios tem contribuído de maneira significativa para o aumento dos preços no consumidor em comparação com os preços no produtor. Há necessidade urgente de medidas como as que são sugeridas pela senhora deputada Batzeli visando uma maior transparência da estrutura dos preços e das margens de lucro através da acção coordenada das autoridades nacionais da concorrência, um maior controlo do mercado e das tendências dos preços dos produtos alimentícios na Europa e um incentivo eficaz ao consumo de alimentos produzidos localmente que, por definição, contribuem para encurtar a cadeia de distribuição e para apoiar os mercados alimentares tradicionais, actualmente em sérias dificuldades. Michael Cashman Conjuntamente com os meus colegas do Partido Trabalhista no Parlamento Europeu, decidi apoiar o relatório original, que oferece a resposta mais satisfatória às centenas de petições apresentadas por cidadãos europeus, vítimas da corrida maciça à urbanização em Espanha, do excesso de construção e da destruição da zona costeira. As resoluções alternativas apresentadas modificaram substancialmente o relatório e não foram ao encontro da posição coerente que vimos defendendo há já 5 anos. Derek Roland Clark por escrito. - (EN) O relatório é um exercício de cosmética destinado a manter falsas esperanças entre centenas de peticionários, enquanto se aproximam as eleições para a assembleia da UE. Pretende poder tomar medidas, que - como assinala a Comissão dos Assuntos Jurídicos - a UE não tem competência para tomar; de modo que, mesmo a ameaça do relatório Auken de se opor ao próximo orçamento da União, se as exigências que apresenta não forem satisfeitas, não poderá ajudar os que adquiriram propriedades em Espanha e depois se viram privados delas. O UKIP não vai contribuir para esta impostura. Richard Corbett Votei a favor do presente relatório, que se segue a um enorme número de petições dirigidas ao Parlamento por vítimas e cidadãos preocupados de toda a Europa. O relatório demonstra que a urbanização maciça que se verifica em várias regiões de Espanha tem sido levada a efeito de uma forma que viola os direitos à propriedade, degrada o ambiente, afecta negativamente o abastecimento e a qualidade da água e por vezes deixa as suas vítimas privadas de qualquer reparação ou indemnização quando podem eventualmente ter perdido as poupanças de toda uma vida. Espero que este relatório ajude muitos dos cidadãos do meu círculo eleitoral e cidadãos de toda a Europa que foram afectados por esta situação, na sua luta por justiça. Avril Doyle Devido a um conflito de interesses, abstive-me de toda a votação. Hélène Goudin e Nils Lundgren por escrito. - (SV) Sabemos que poderá haver grandes problemas no sector da construção em Espanha e que se poderá dar o caso de cidadãos que de nada suspeitavam comprarem de boa fé propriedades e mais tarde virem a saber que a empresa de construção não possuía o direito legal de construção. Contudo, estes são problemas que podem e devem ser resolvidos no quadro jurídico do Estado-Membro em causa. Uma vez esgotados todos os recursos nacionais de acordo com o artigo 35.º da Convenção Europeia para a Protecção dos Direitos do Homem e das Liberdades Fundamentais, os cidadãos, individualmente, podem dirigir-se ao Tribunal Europeu dos Direitos do Homem em Estrasburgo. Não há razão para introduzir qualquer legislação a nível da UE destinada a fazer face a estes problemas, ou para o Parlamento Europeu, como Instituição, se envolver nesta questão. Nem sequer queremos ter qualquer envolvimento com as várias propostas de resolução alternativas apresentadas pelos deputados espanhóis, que acrescentam ao assunto complicações que se prendem com a política nacional. Fiona Hall Vou apresentar uma declaração de voto referente ao relatório Auken em apoio de três eleitores que me contactaram, separadamente, pedindo ajuda. Em cada um destes três casos, o eleitor em causa gastou as poupanças de toda a sua vida na compra de uma casa e terrenos em Valência. Em cada um dos casos houve uma tramitação jurídica adequada à data da compra. Porém, em cada um dos casos, o cidadão eleitor foi posteriormente vítima de exigências ilegais por parte das autoridades valencianas no sentido de expropriarem os terrenos. Estes são apenas três dos muitos milhares de casos de injustiça de que são vítimas cidadãos europeus proprietários de imóveis em Espanha. Peço à Comissão que actue rápida e decisivamente em conformidade com as recomendações do relatório Auken. Mikel Irujo Amezaga Votei a favor do relatório Auken, uma vez que o documento critica claramente o planeamento urbano irresponsável por parte do Estado espanhol e realça a má utilização dos fundos comunitários nas áreas do planeamento urbano e do ambiente. Gostaria igualmente de salientar a inoperância dos deputados espanhóis do Partido Popular (PP) e do Partido Socialista Operário Espanhol (PSOE), que foram incapazes de chegar a acordo para apresentar um solução alternativa que alcançaria a maioria de que precisavam, pelo que ambos acabaram por ser derrotados. Deixaram mais uma vez bem claro que a única questão em que podem convergir é na sua oposição ao nacionalismo basco. Os Socialistas e o PP tentaram pressionar os seus colegas para que votassem a favor das suas respectivas resoluções, que mitigavam em larga medida as críticas tecidas pela relatora. Quero deixar claro que o Governo espanhol participa numa prática que está sistematicamente associada a maus-tratos aos cidadãos, à destruição do ambiente e à corrupção em grande escala. Considero que as competências em questão deveriam ser de imediato transferidas para a Euskadi. David Martin por escrito. - (EN) Milhares de cidadãos europeus continuam a ser vítimas de um sistema de urbanização extensiva, segundo expressam num elevadíssimo número de petições relativas à violação dos legítimos direitos de cidadãos europeus à sua propriedade e ambiente. Este problema foi causado por processos de adjudicação pública de contratos de urbanização com controlo insuficiente dos procedimentos de urbanização por parte das autoridades locais e regionais. A resolução aprovada deverá começar a oferecer soluções concretas a pessoas que vivem nas regiões afectadas de Espanha. Willy Meyer Pleite Tendo participado desde o início na elaboração do relatório Auken, que foi apoiado tanto pelo povo espanhol como pelo povo europeu, tenho defendido incondicionalmente o seu conteúdo. Apoio incondicionalmente este relatório, pois ele evidencia claramente o envolvimento de todas as autoridades públicas espanholas, desde o Governo central às administrações regionais autónomas e às autoridades locais, no desenvolvimento de um modelo económico baseado na especulação urbanística, cujos resultados têm sido devastadores para o ambiente, a economia e o desenvolvimento social em Espanha. Este relatório, que sobreviveu à pressão exercida pelo Partido Popular (PP) e Partido Socialista Operário Espanhol (PSOE, destaca a brandura das resoluções tanto políticas como judiciais sobre esta matéria, que conduziu à impunidade no seio das administrações. O relatório inclui ainda a declaração de uma moratória sobre os planos de urbanização que não respeitam os critérios de sustentabilidade ambiental e de responsabilidade social, para que as irregularidades possam ser investigadas e se evite uma política de factos consumados. Além disso, o relatório insta o Governo espanhol a criar um grupo de trabalho com a participação de todas as entidades administrativas e apela à organização de um debate público sobre o desenvolvimento urbanístico em Espanha que permita tomar medidas legislativas contra a especulação e o desenvolvimento insustentável e ponha termo à legislação à la carte praticada em regiões autónomas como Aragão e Valência. Bogusław Rogalski Votei a favor do relatório Auken sobre o impacto da urbanização extensiva em Espanha nos direitos individuais dos cidadãos europeus, no ambiente e na aplicação da legislação da UE, com base nas petições recebidas. Há numerosas provas que demonstram que está em curso uma urbanização excessiva em áreas costeiras cuja responsabilidade recai nas autoridades centrais, autónomas e locais que puseram em marcha um modelo de desenvolvimento que não é sustentável e que tem tido repercussões ambientais, sociais e económicas extremamente graves. Esta actividade tem causado danos irreversíveis na biodiversidade e na integridade ambiental de muitas regiões de Espanha. Em resposta a estas acusações, os procedimentos são lentos e as sentenças proferidas não satisfazem as vítimas. Esta situação tem gerado reservas nas pessoas relativamente ao sistema de justiça espanhol. Assinale-se igualmente que milhares de cidadãos europeus que adquiriram propriedades em Espanha numa diversidade de circunstâncias foram vítimas de abusos relacionados com a urbanização. Esses abusos foram cometidos pelas autoridades locais, mas em consequência disso as propriedades enfrentam a demolição. Perante estes factos, o Governo espanhol deveria ser convidado a efectuar uma revisão minuciosa da legislação que afecta os direitos dos proprietários individuais devido à urbanização em massa, para pôr termo ao abuso de direitos e obrigações consagrados no Tratado CE. Luca Romagnoli Gostaria de felicitar a relatora pelo trabalho realizado e dizer que sou a favor do seu relatório acerca do impacto da urbanização extensiva em Espanha nos direitos individuais dos cidadãos europeus, no ambiente e na aplicação da legislação comunitária; esse impacto tem sido especialmente negativo, como de resto é comprovado pelas numerosas petições recebidas de residentes nessa zona. Penso que, neste caso, a Comissão das Petições teve na devida conta os pedidos apresentados por cidadãos preocupados com a destruição da paisagem natural, com o desrespeito das regras sobre os contratos e a protecção do ambiente e com a actividade de construção maciça. Os testemunhos trazidos por essa mesma comissão na sequência das missões de indagação efectuadas localmente mostram claramente as usurpações provocadas pelo sector da construção civil e a necessidade de defender os direitos dos cidadãos espanhóis, tal como estão consignados nos Tratados. Por conseguinte, apoio o relatório em questão; está perfeitamente em sintonia com o princípio da subsidiariedade e espero que as autoridades locais espanholas tomem as medidas necessárias sem que haja necessidade de a Comissão Europeia recorrer a um processo de infracção. Søren Bo Søndergaard e Eva-Britt Svensson por escrito. - (EN) Votámos a favor do relatório por solidariedade com os queixosos. No entanto, na nossa opinião, as alegadas violações do direito espanhol, comunitário e internacional devem ser tratadas e resolvidas pelas autoridades espanholas competentes para o efeito, pelo Tribunal de Justiça Europeu e pelo Tribunal Europeu dos Direitos do Homem. Catherine Stihler por escrito. - (EN) Fico satisfeita pelo facto de o Parlamento ter votado a favor deste relatório. Muitos escoceses foram afectados por esta expropriação de terrenos efectuada pelos espanhóis, perdendo as suas casas, para a compra das quais fizeram poupanças a vida inteira. O Governo espanhol deve envidar todos os esforços possíveis fazer justiça às pessoas afectadas. Muitas dessas pessoas foram enganadas e vítimas de mentiras relativamente ao que estavam a comprar e tem de haver uma via de recurso para esta situação. Diana Wallis por escrito. - (EN) Votámos a favor do relatório sobre a urbanização em Espanha porque ele reflecte o resultado de vários anos de trabalho pormenorizado por parte da Comissão das Petições para dar resposta a centenas de petições conexas apresentadas por vários milhares de peticionários, trabalho que incluiu deslocações para apuramento dos factos e discussões com todas as partes interessadas, e foi aprovado por larga maioria constituída por todos os partidos em sede de comissão. Como representantes eleitos, temos o dever de garantir que os cidadãos europeus, a quem encorajamos a fazer uso dos seus direitos de livre circulação, não fiquem depois sujeitos a restrições arbitrárias ou injustificadas no Estado de acolhimento. Reconhecemos que, nos termos dos Tratados, a principal responsabilidade pelo controlo da aplicação do direito comunitário compete à Comissão. Reconhecemos também que os Tratados excluem explicitamente qualquer efeito sobre as normas internas que regem o regime da propriedade. No entanto, também consideramos, em primeiro lugar, que a Comissão das Petições do Parlamento Europeu, na sua qualidade de "olhos e ouvidos" das instituições, deve pôr em relevo quaisquer problemas sistemáticos que afectem a liberdade de circulação de milhares de cidadãos comunitários e que venham a lume devido ao processo de petições. Em segundo lugar, consideramos que parecem estar em causa violações do direito comunitário, designadamente o direito ambiental e disposições comunitárias em matéria de contratos públicos. Thomas Wise por escrito. - (EN) Como opositor fervoroso da UE e da sua ingerência contínua na nossa vida, votei, de forma coerente, contra a vasta maioria dos relatórios que me pediram que apreciasse. Inevitavelmente, alguma vez há-de aparecer um relatório que exija pura e simplesmente uma abordagem diferente; creio que o relatório Auken é um desses. Fui abordado por muitos expatriados, que fizeram, todos eles, tudo o que puderam para levar uma vida decente, legal e sustentável em Espanha. O facto de que se tornaram vítimas de um choque de burocracias é agora uma história por todos conhecida; esperemos que este relatório imponha que se chegue a uma solução justa. A minha actuação aqui não implica que a minha atitude se tenha tornado menos rígida relativamente à UE e à sua estrutura impenetrável, inflexível, que a ninguém presta contas. No entanto, se burocracias a ela subordinadas não resolvem os problemas por si próprias criados, há que encontrar uma solução. Espero agora que alguém trate dos incontáveis problemas criados pelas várias autoridades espanholas e que os mesmos sejam prontamente resolvidos no interesse dos cidadãos do meu círculo eleitoral. Tenho uma preocupação que teima em não me abandonar e me diz que esta intervenção poderá não ser a solução. No território da UE, a única lei que sempre perdura é a das consequências não programadas. Alessandro Battilocchio Votei a favor. Vejo na eleição de Obama uma importante oportunidade para uma nova política de compromisso global, um ponto de viragem na história dos Estados Unidos e também do mundo inteiro. O caminho a seguir deverá ser o de uma nova política de compromisso global, em que a UE desempenhe o seu papel. Neste momento temos oportunidade de renovar o compromisso global através de instituições renovadas com vista às futuras eleições europeias. A vitória do candidato democrata demonstra uma vez mais a extraordinária capacidade de renovação tantas vezes revelada em momentos difíceis da história americana. A nova liderança dos EUA poderá conduzir a uma melhor política comum UE/EUA, ambos os lados trabalhando em conjunto numa parceria eficaz em muitas questões globais a que os dirigentes dos dois continentes têm de fazer face, como por exemplo, alterações climáticas, desafios globais, questões regionais, defesa, assuntos económicos e comerciais. Devemos enfrentar em conjunto esses problemas, com determinação e criatividade. Obama personifica aquilo que os Estados Unidos têm de positivo e impressionante, bem como o complexo e globalizado mundo de hoje, em que as mudanças são constantes. Os laços transatlânticos permanecem essenciais. Tenho confiança no papel que os EUA irão continuar a desempenhar a esse respeito sob a liderança do Presidente eleito Obama. Koenraad Dillen por escrito. - (NL) Este volumoso relatório defende justamente o aprofundamento das relações entre a Europa e os Estados Unidos. O Médio Oriente, o Paquistão, o Afeganistão, a Rússia, a defesa, a segurança e questões económicas e comerciais são pormenorizadamente discutidos. No entanto, é inaceitável que o relator preveja expressamente a entrada em vigor do Tratado de Lisboa, quando se tornou claro que a maioria dos cidadãos deseja nada ter a ver com a Constituição Europeia ou com uma sua cópia a papel químico. É bom ver o relator consagrar atenção à questão palestiniana, mas porque é que não existe menção ao direito de Israel à segurança? Devido a estes aspectos tendenciosos, votei contra o relatório. Mieczysław Edmund Janowski O relatório do deputado Francisco Mon trata da questão das relações transatlânticas na sequência das eleições nos EUA e merece o meu apoio porque considero essencial que hoje exista uma cooperação estreita entre os Estados Unidos e a União Europeia em praticamente todas as áreas: política, defesa, economia, energia, ambiente, cultura, ciência, etc. Devemos estar cientes de que a soma dos produtos internos brutos dos Estados Unidos e da União Europeia representa mais de 50% do PIB mundial. A Nova Agenda Transatlântica, que se encontra em vigor desde 1995, deve ser substituída por um entendimento-quadro sobre a Parceria Transatlântica, que seria sistematicamente actualizado. Os EUA e a UE estão necessariamente envolvidos em actividades de manutenção da segurança e da ordem mundiais. Naturalmente, isso requer também uma cooperação com outros países, especialmente a China, a Índia e a Rússia. Também considero correctas as observações sobre a necessidade de reformar a ONU, incluindo a necessidade de reformar o funcionamento do Conselho de Segurança. A cooperação transatlântica não deve ignorar o papel da NATO. Hoje em dia, cumpre reconhecer que o mais importante é uma acção rápida e efectiva para atenuar a crise económica crescente. Acrescentarei ainda que nestas relações deveríamos criar também um lugar para o Canadá, o México e a América do Sul. Devemos esperar que a frase "a América não tem um parceiro melhor do que a Europa", que foi proferida pelo actual Presidente dos EUA, Barack Obama, seja confirmada pela realidade do dia-a-dia. Isto é essencial se quisermos estar à altura dos desafios com que se depara a nossa civilização. Athanasios Pafilis As "grandes expectativas" do Parlamento Europeu geradas pela eleição de Barack Obama para Presidente dos Estados Unidos da América, na realidade, apenas dizem respeito aos imperialistas que têm bons motivos para esperar que os seus interesses sejam servidos mais efectivamente. Os povos não devem acalentar quaisquer ilusões de que venha a haver uma mudança de política a seu favor. De resto, as próprias declarações e proclamações do novo Presidente norte-americano não deixam margem para dúvidas. O relatório pede uma cooperação mais estreita e profunda entre a UE e os EUA e a NΑΤΟ, na sequência da eleição em questão. Propõe, por isso, a criação de um órgão que coordene a política externa e de segurança dos dois centros imperialistas (UE e EUA) a um nível ainda mais elevado. Numa altura em que se assiste à escalada da concorrência e do antagonismo entre esses centros em consequência da crise financeira capitalista, os imperialistas europeus e americanos tentam ao mesmo tempo coordenar a sua cooperação para enfrentar a oposição das bases populares. É esse o objectivo subjacente ao apelo a uma acção conjunta e efectiva para tratar os "desafios globais", as "questões de defesa e segurança" e as "questões regionais". A disponibilidade expressa no relatório de aceitar alguns prisioneiros de Guantánamo na UE, caso os EUA assim o solicitem, é um exemplo típico. Contra a ofensiva unida de que são alvo por parte da UE, dos EUA e da ΝΑΤΟ, os povos têm de organizar a sua própria frente comum para subverter a ordem imperialista. Luca Romagnoli Votei contra o relatório do senhor deputado Millán Mon sobre o estado das relações transatlânticas no período posterior às eleições nos Estados Unidos, porque não considero correcto que a União Europeia, com a entrada em vigor do Tratado de Lisboa e dos respectivos instrumentos de política externa, assuma uma posição mais forte e mais coerente na cena geopolítica internacional. Além disso, não concordo de maneira nenhuma com os papéis da parceria transatlântica e da NATO na segurança colectiva. Geoffrey Van Orden Atribuo uma enorme importância à relação transatlântica e tenho defendido de forma coerente a revitalização e o reforço da NATO. No entanto, contrariamente à tónica principal do presente relatório, não creio que a grande importância daquela relação deva significar a substituição dos laços fortes que ligam os Estados Unidos a determinados Estados-Membros (em especial a Grã-Bretanha) por uma "parceria UE-EUA". As referências ao Tratado de Lisboa, que os nossos cidadãos não querem, e a proposta de que o presumível Vice-Presidente da Comissão/Alto Representante co-presida a um novo "Conselho Político Transatlântico" são disso exemplos. Além disso, tenho objecções específicas a aspectos do relatório que tratam da defesa da UE. O relatório congratula-se com "uma capacidade europeia de defesa alargada" e subscreve explicitamente a Política Europeia de Segurança e Defesa, a que os Conservadores se têm oposto constantemente. Por estes motivos, abstive-me na votação do relatório. Luca Romagnoli Prefiro abster-me na votação respeitante à proposta de resolução com vista a um acordo de comércio CE-Turquemenistão. Muito embora reconheça a importância das relações económicas e comerciais para a abertura da sociedade turquemena, duvido que um acordo provisório possa ser a melhor solução para ambas as partes. Philip Claeys por escrito. - (NL) Votei contra a presente resolução, porque, na minha opinião, ela significaria que o Parlamento estaria a subverter a sua própria credibilidade. Esta Assembleia está constantemente a fazer declarações retóricas sobre os direitos humanos e a chamar a atenção para o facto de os direitos humanos serem o mais importante objectivo da política externa - mas agora vai assinar um acordo com um país que viola esses mesmos direitos humanos em grande escala. A crença subjacente é sempre de que o simples facto de assinar um acordo desse tipo melhora os direitos humanos no país em causa. Ouvimos a mesma história aos defensores da adesão da Turquia: sim, os direitos humanos são violados e tortura é generalizada, mas logo que a Turquia adira à UE, tudo isso pertencerá ao passado. No entanto, os factos provam o contrário. Luca Romagnoli Decidi abster-me na votação do relatório do senhor deputado Caspary sobre o acordo comercial provisório com o Turquemenistão. Posso apenas subscrever alguns pontos da proposta e não o documento na sua totalidade. Isso levou-me não a votar contra mas antes a abster-me. Alessandro Battilocchio Votei a favor. Actualmente, a Internet está na base de todas as nossas relações pessoais e institucionais. Os nossos dados pessoais estão, neste momento, na posse de muitas empresas que se servem frequentemente das nossas informações privadas sem a devida autorização. Por todos estes motivos é evidente que se torna necessário proteger o direito fundamental à privacidade na Internet. A Internet pode também apoiar de forma considerável outros direitos fundamentais, como a liberdade de expressão, de acção política e de associação. Mas, por outro lado, abre um alargado raio de acção à criminalidade. Um exemplo dessa utilização pervertida da rede é a crescente praga de pornografia infantil que neste momento alastra na Internet e que temos a responsabilidade de travar. Por conseguinte, é necessário tomar medidas concretas com vista a proteger e a promover as liberdades fundamentais dos indivíduos quando navegam na Internet. A nossa acção deve ter como base a privacidade e a segurança, tendo sempre presente o direito fundamental à educação e ao acesso aos sistemas informáticos. Carlos Coelho por escrito. - A Internet constitui um enorme avanço tecnológico que proporciona a interligação dos seus utilizadores, a criação de relações pessoais, profissionais e pedagógicas, uma disseminação de conhecimento e a divulgação e valorização da cultura. Mas os crimes cometidos via Internet têm proliferado, tendo-se tornado num instrumento de acção privilegiado pelas redes criminosas, uma vez que é facilmente acessível, barato e bastante poderoso. No último ano, aumentaram 16% os casos de abuso contra crianças na Internet, sem que haja, na maioria dos casos, uma punição efectiva ou mesmo a capacidade de encontrar esses criminosos; ou o terrorismo - existem já cerca de 5.000 sites de propaganda terrorista que funcionam como um meio de radicalização e recrutamento, ao mesmo tempo que servem como fonte de informação acerca de meios e métodos terroristas. Reconheço a necessidade e a urgência de se encontrarem soluções e de se criarem os instrumentos legislativos adequados que permitam combater o crime sem cair num controle excessivo e despropositado através da censura e do exercício de uma vigilância secreta sobre o tráfego de dados na Internet. Koenraad Dillen por escrito. - (NL) Estamos perante uma boa resolução que estabelece um cuidadoso equilíbrio entre direitos e obrigações e representa um corajoso libelo contra a censura. Nos últimos anos temos realmente visto demasiadas tentativas, em nome do politicamente correcto, de aplicar censura até à Internet, de modo que as ideias controversas sejam excluídas não só da imprensa escrita, mas também da World Wide Web. Na verdade, a "Rede" há muito que é um espinho no flanco dos inquisidores que controlam os meios de comunicação social, que pretendem tornar ilegal qualquer crítica à sociedade multicultural, por exemplo, através de "legislação contra o racismo". A liberdade na Internet constitui a melhor garantia da liberdade de expressão. Edite Estrela por escrito. - Votei favoravelmente o relatório Stavros Lambrinidis sobre o reforço da segurança e das liberdades fundamentais na Internet, pois reputo como necessário que a União Europeia tome medidas, no sentido de conciliar os direitos fundamentais dos utilizadores da Internet e a luta contra a cibercriminalidade, de modo a proteger os cidadãos, sobretudo as crianças. Para tal, considero indispensável a elaboração de normas em matéria de protecção de dados, segurança e liberdade de expressão. Hélène Goudin e Nils Lundgren por escrito. - (SV) A liberdade de expressão e o direito à vida privada são direitos absolutos que não podem, em circunstância alguma, ser postos em causa. Naturalmente que consideramos que estes direitos também se aplicam à Internet, garantindo assim o direito individual à liberdade de expressão. Também consideramos que a possibilidade de eliminar informação pessoal das bases de dados e websites deve ser considerada um dado adquirido, pelo que instamos as empresas a garantir aos indivíduos que podem mandar apagar das bases de dados as suas informações de carácter pessoal. Contudo, também entendemos que a falta dessa garantia é sobretudo um problema internacional que terá, por conseguinte, de ser solucionada por meio de regulamentos e convenções internacionais. A Lista de Junho é grandemente a favor da garantia de segurança e das liberdades fundamentais na Internet, mas opomo-nos a algumas formulações do relatório. Por exemplo, o relatório manifesta o desejo de prosseguir com a adopção da directiva relativa a medidas penais, que tem por objectivo a aplicação dos direitos de propriedade intelectual. Opomo-nos fortemente a esta ideia, uma vez que não aceitamos a harmonização do direito penal europeu. O relator também procura comparar o direito à Internet com o direito ao acesso à escolaridade. A nosso ver, esta é uma declaração arrogante, uma vez que o direito e a oportunidade de frequentar uma escola estão longe de ser uma certeza em muitos Estados-Membros da UE. No entanto, as boas intenções do relatório suplantam as negativas e decidimos, portanto, votar a favor. Genowefa Grabowska Apoio inteiramente o relatório Lambrinidis sobre o reforço da segurança e das liberdades fundamentais na Internet. Considero que isso é algo muito importante e necessário, sobretudo porque a nossa presença na Web global é quase universal. Numa palavra, a Internet tornou-se parte da nossa vida quotidiana. Não podemos imaginar melhor fonte de informação, quer estejamos a escrever um livro, quer queiramos confeccionar um prato sofisticado e andemos à procura de uma receita interessante. Porém, nem sempre temos consciência de que a nossa presença na Internet deixa rastos que podem ser utilizados contra nós, por exemplo, por pessoas que desenvolvem actividades de marketing, por serviços secretos, e mesmo por ladrões de identidades. Por outro lado, a Internet também pode ser uma ferramenta de comunicação conveniente para criminosos e terroristas. Daí a enorme dificuldade de preparar legislação razoável que, de forma equilibrada, permita às pessoas usufruírem em segurança de todas as vantagens da Internet, cerceando ao mesmo tempo as ameaças sérias e muito reais ligadas ao seu uso abusivo. Apoio, portanto, as propostas do relator que visam estabelecer um correcto equilíbrio entre a privacidade e a segurança dos indivíduos na Web, respeitando ao mesmo tempo plenamente os seus direitos e liberdades fundamentais. Considero igualmente que, a par da preocupação com a qualidade do serviço, cumpre às autoridades públicas a responsabilidade de assegurar o acesso à Internet para as pessoas mais pobres e para quem viva nas regiões mais isoladas do país. Carl Lang e Fernand Le Rachinel A utilização e o desenvolvimento da Internet são indubitavelmente uma fonte de grande progresso, especialmente no que respeita à liberdade de expressão e à democracia. Conseguir um equilíbrio entre essa liberdade, a protecção da vida privada e a necessidade de segurança da Internet representa um verdadeiro desafio para todos nós. É isso que acontece especialmente quando se trata da acção política. Com efeito, algumas pessoas da oposição ou que possam ter opiniões políticas controversas não têm acesso aos diferentes meios de comunicação social e vêem na Internet uma oportunidade para divulgar a sua mensagem por todo o mundo. Essa liberdade não deve ser censurada. A China, Cuba e a Birmânia, verdadeiros Estados autoritários, não hesitam em amordaçar essa liberdade de expressão, censurando e filtrando sistematicamente a informação e desprezando todos os princípios de democracia e de liberdade. A filtragem da Internet em nome do combate à pornografia, à pornografia infantil e ao terrorismo é crucial, mas impõe-se que essa vigilância seja rigorosamente definida e controlada. Nicolae Vlad Popa O relatório Lambrinidis é o primeiro relatório a abordar, como tema principal, os problemas ligados à Internet da perspectiva do utilizador. Votei a favor do relatório porque o considerei um texto equilibrado e pertinente, que se debruça sobre as principais questões de interesse neste domínio. Como relator do Grupo PPE-DE sobre este relatório, creio que o reconhecimento dos direitos do utilizador sobre o conteúdo transferido, em especial o direito a eliminar este conteúdo de forma permanente, e o pedido para que um mecanismo regulamentar defina, no futuro, a identidade digital e proponha medidas específicas para a proteger, são importantes contribuições. O relatório salienta a importância da cooperação entre as entidades envolvidas no desenvolvimento da Internet, tendo em vista a criação de instrumentos de auto-regulação ou co-regulação (por exemplo, códigos de boa prática) que complementem a actual regulamentação legal. Dada o ritmo acelerado do desenvolvimento da Internet, estes métodos de regulamentação são de longe mais eficazes do que a legislação tradicional uma vez que são aprovados e aplicados pela maioria das entidades em questão, sem qualquer coerção da parte do Estado. A Internet é a maior área de acesso público no mundo e o ritmo do seu desenvolvimento poderá apanhar-nos de surpresa se não decidirmos tratar este tema de forma equilibrada, realista, de maneira a que a futura regulamentação do ciberespaço se centre mais concretamente no utilizador. Luca Romagnoli Votei a favor do relatório do senhor deputado Lambrinidis sobre o reforço da segurança e das liberdades fundamentais na Internet. Apoio totalmente os objectivos do projecto apresentado, que são envolver todas as partes interessadas, actuar a diferentes níveis, utilizando os actuais instrumentos nacionais, regionais e internacionais e, por último, proceder a um intercâmbio das melhores práticas, a fim de poder responder em conformidade com as necessidades e os problemas dos diferentes tipos de utilizadores da Internet, bem como dos numerosos tipos de actividades em rede. Catherine Stihler Apoio os objectivos do presente relatório que são os de reforçar a segurança e as liberdades fundamentais na Internet. Edite Estrela por escrito. - Votei favoravelmente a proposta de resolução para uma reciclagem segura de navios, uma vez que considero que existe uma grande necessidade de tratar este assunto como parte integrante do ciclo de vida de um navio. Os navios em fim de vida devem ser considerados resíduos perigosos, devido às substâncias perigosas que contêm, e devem por este motivo ser abrangidos pela convenção de Basileia. É com agrado que vejo que existe vontade comunitária de melhorar as práticas de desmantelamento de navios. Luís Queiró por escrito. - Os objectivos europeus em matéria de protecção do ambiente só poderão ser amplamente executados se forem integrados nos diversos sectores da política comunitária. Por isso, com esta resolução procuram acelerar-se todas as medidas que a União deve tomar para que o desmantelamento de navios em fim de vida seja feito em condições de segurança para os trabalhadores e com a adequada protecção do ambiente marinho. A eliminação global dos petroleiros de casco simples e o abate de velhos navios que estão a ser retirados do mercado, muitos dos quais contêm substâncias perigosas, fazem-nos prever uma expansão incontrolada de instalações que não cumprem as normas internacionais na Ásia do Sul, podendo até estender-se a países africanos. Todas estas razões nos levam a apoiar esta proposta de resolução, bem como as medidas que visem o cumprimento das normas internacionais em matéria de segurança e ambiente. Presidente Estão encerradas as declarações de voto. A sessão vai agora ser suspensa. Será reiniciada às 15H00 - dentro em breve - com uma pergunta oral sobre o papel da cultura no desenvolvimento das regiões da Europa.

Sprememba uredbe o enotni SUT (razprava) Predsednica Naslednja točka je poročilo gospoda Parisha v imenu Odbora za kmetijstvo in razvoj podeželja o spremembi Uredbe o enotni SUT - C6-0314/2008 -. Neil Parish poročevalec. - Gospa predsednica, danes govorimo o enotni SUT za vino. Zelo podpiramo zamisel, da bi skupne ureditve trga spremenili v eno ureditev. Toda nismo prepričani, če bomo lahko točno pokazali, kje so poglavja za vino, da lahko do njih pravilno dostopamo in da v prihodnosti, ko bomo obravnavali vino in bodo države članice obravnavale vino, ne bomo odprli vseh 20 odvečnih poglavij - ki so vključena v celotno enotno SUT - istočasno. Sedaj smo imeli veliko srečanj s Komisijo, da bi glede tega dobili zagotovilo. Sedaj ste verjetno fazi, da bi vse te SUT združili v eno. Iščemo zagotovitev, da bomo dobili informacije, ki jih potrebujemo. Tudi zadeva tudi samo industrijo, da bo lahko našla predpise v enotni SUT. Ni dvoma, da nam Komisija govori, da bo to pomenilo zmanjšanje birokracije. To pozdravljamo, toda želimo zagotovilo, da gre res za to. Rečeno nam je bilo, da bodo tehnične organizacije, ki dajejo Komisiji informacije o vinu, enake kot prej in to bo sedaj delovalo v okviru enotne SUT, tako da - pod pogojem, da gre res za to, in da bomo dejansko lahko prešli na računalniško podprt sistem v prihodnosti ter opredelili vse uredbe - ta predlog pozdravljamo. Toda ob koncu dneva moramo dobiti zagotovilo, da bo to imelo koristi za celotno industrijo. Mislim, da bodo tudi parlamentarci nocoj zahtevali to zagotovilo od Komisije. Z veseljem pričakujemo odgovore od Komisije. Dejansko menim, da je pot naprej v tem, da se zmanjša birokracija v Komisiji in v Evropi. Kar želimo sedaj, so ta zagotovila. Pozdravljam enotno SUT. Prepričan sem, da bodo svoj pripombe dodali tudi drugi parlamentarci. Popolnoma očitno je, da moramo o tem glasovati, tako da bo Parlament dal svoje mnenje in Komisija to predloži in zaključi. Zatorej to priporočam Parlamentu. Janez Potočnik član Komisije. - Gospa predsednica, najprej bi se rad zahvalil poročevalcu in predsedniku Odbora z kmetijstvo in razvoj podeželja, gospodu Parishu, in članom Odbora za kmetijstvo za to poročilo. Lahko bi bil zelo kratek in vam to zagotovilo dal, toda moram pojasniti vse točke. Zelo smo se trudili, da bi poenostavili skupno kmetijsko politiko (SKP). Enotna skupna ureditev trga (SUT), ki zajema vse kmetijske sektorje, je ključna točka teh prizadevanj. Omogoča poenostavitev zakonodaje vseh sektorjev in obenem upošteva posebnosti določenih proizvodov. Prav tako je bistveno zmanjšala obseg zakonodaje SKP. Predlog Komisije cilja na dokončanje projekta enotne SUT tako, da bi vključil tudi vinski sektor. Brez tega sektorja bi enotna SUT ostala nepopolna. Ustavili bi se na pol poti in izgubili mnogo ugodnosti projektov. Zmeraj smo nameravali vključiti vinski sektor. In res sta bila oba, začetni predlog za enotno SUT in zadnja reforma vinskega sektorja, pripravljena in sprejeta na tej podlagi. Vesel sem, da lahko rečem, da je Evropski parlament vedno popolnoma podpiral projekt enotne SUT, tudi z vključitvijo sadja, zelenjave in vina po dokončanju reform v teh sektorjih. Enotna SUT in njen upravljalni odbor sta delala zelo dobro za druge sektorje in ni bilo neke posebne kritike. Predlog za vključitev bi se lahko na prvi pogled zdel zapleten. Toda to je v naravi spreminjanja zakonodaje. Po vključitvi bodo prečiščene različice enotne SUT postale na razpolago, kar bo zelo jasno pokazalo določbe o vinu. Integracija enotne SUT ne bo pomenila nekih bistvenih sprememb politike, ki je določena v reformi za vino. Službe moje kolegice, gospe Fischer Boel, bodo delale skupaj z Evropskim parlamentom in Svetom, da se zagotovi tak rezultat. To smo opravili zelo uspešno med vključevanjem enako zapletenega sektorja za sadje in zelenjavo. Zato bi vas prosil, da pomagate Komisiji, pomagate moji kolegici, da nadaljuje s poenostavitvijo in ji podajte pozitivno mnenje o tem predlogu. Christa Klaß Gospa predsednica, komisar, moram reči, da sem razočarana nad vašimi pripombami, ker smo vstopili v razgovore s Komisijo na podlagi tega, kar je dejal Neil Parish. Upala sem na kaj bolj oprijemljivega, kot le na stalno ponavljanje dejstva, da bo postalo enostavneje. Ne bo postalo enostavneje. Skupna ureditev trga za vino bo 21. ureditev trga v obsežni seriji. Cilj, da bodo stvari preprostejše, če zmanjšamo birokracijo, ni nekaj, kar bomo jaz ali vinogradniki v Evropi lahko prepoznali. V prihodnosti bo moral vsak, ki bo želel kaj izvedeti o vinskem sektorju, iskati skozi dolge ureditve, skozi skupno ureditev trga za vse kmetijske proizvode, ki je bila prej sestavljena iz 204 členov in dodatka, ki je dvakrat tako dolg, da bi našel vse točke, ki se navezujejo na vino, preko 98 členov z 21 naslovi in 10 dodatki. To ni zmanjšanje birokracije, komisar. To je birokracija v njeni najčistejši obliki. Pozivam Komisijo, da vsaj poenostavi tehnične aplikacije, ker je to mogoče narediti. Moji mlajši kolegi, kot je Anja Weisgerber, mi govorijo, da je to mogoče. Ali bi lahko Komisija to upoštevala? Tehnična poenostavitev bi na primer vključevala orodje za iskanje na spletni strani Komisije, ki bi omogočilo ljudem, da si prenesejo in natisnejo samo tiste dele skupne ureditve trga, ki so za zanimivi za njihove kmetijske proizvode. Ne vinogradniki ne proizvajalci mleka se ne zanimajo za posebne ureditve za sadje in zelenjavo ali konopljo in obratno. Izkoristiti moramo te tehnične možnosti, da naredimo stvari preprostejše. Vedno ko bodo v prihodnosti narejene spremembe na enem kmetijskem področju, obstaja možnost, da se uvedejo tudi na drugem področju. To pomeni, da ko se uvede sprememba v mlečnem sektorju in se spremeni SUT, se morajo vsi kmetje in vinogradniki prepričati, da se sprememba ni hitro uvedla tudi na njihovem področju. Rada bi postavila dve specifični vprašanji, gospa predsednica. Komisar, kdo bo v prihodnosti spremljal? (Predsednica je prekinila govornika.) Rosa Miguélez Ramos v imenu skupine PSE. - (ES) Gospa predsednica, uredba o enotni SUT velja že od decembra 2006. Komisija to opisuje kot bistven element v načrtih za racionalizacijo in poenostavitev skupne kmetijske politike. Nekateri ljudje, vključno z mano, menimo, da se o tej izjavi da razpravljati. Toda menim, da sedaj ni ne kraj ne čas za to. Takrat smo razpravljali in kljub temu da je ta uredba v veljavi šele nekaj mesecev, sedaj glasujemo o njeni spremembi. Danes dodajamo še več strani s tem, ko vključujemo Uredbo (ES) št. 479/2008 o skupni ureditvi trga za vino. Ta uredba bo razveljavljena s tem predlogom in njena vsebina bo v celoti vključena v Uredbo o enotni SUT. Ta sektor nam vzbuja skrb, ker bodo členi za SUT za vino raztreseni med razna poglavja uredbe o enotni SUT, in tveganje, da se bo specifična narava tega proizvoda razgubila. Menimo, da je ta vključitev skoraj neizogibna in vsi smo imeli priložnost prebrati pismo komisarke predsedniku Odbora za kmetijstvo in razvoj podeželja, gospodu Parishu, v katerem mu zagotavlja, da ti zakonodajni ukrepi ne bodo bistveno spremenili predpisov v tem sektorju. To bi naj bila izključno vključitev tehnične narave, ki na noben način ne bo vplivala na vsebino. Zaradi tega lahko, medtem ko razumem in si tudi delim nekatere dvome, samo podprem poročilo gospoda Parisha. Vladimír Železný v imenu skupine IND/DEM. - (CS) Gospa predsednica, tukaj glasujemo za določbo, ki bo vključila zakonodajo o vinogradništvu v določbe skupne kmetijske ureditve po načelu "raztresenega čaja". Zakonodaja o vinu mora biti kljub njeni temeljni posebni naravi, z drugimi besedami, naključno raztresena med jagnjeta, žita, koze, sadje in zelenjavo. Zveza vinogradnikov v Češki republiki je poudarila, da bo mali pridelovalec iz južne Moravske s proizvodnjo morda 2 000 litrov vina težko uporabil obsežno, nerazumljivo in raztreseno zakonodajo, ki velja za njegovo vino. Prejel sem prošnje za pomoč, ne le od naše močne zveze 20 000 vinogradnikov, ampak tudi od zvez vinogradnikov iz Španije, Francije, Italije in Nemčije, ki pripadajo Skupščini evropskih vinorodnih regij (AREV). Komisija je bila tako drzna, da se je naredila, da tega ne vidi. Generalni direktorat za kmetijstvo je vztrajal, da ne ve ničesar in da so vinogradniki zadovoljni. In sedaj je komisarka Boel priznala, da vinogradniki niso zadovoljni, nam govori, da se ne da nič storiti. Toda nekaj je mogoče storiti, saj smo vendar Parlament. Oblikujmo pregledno poglavje za vino v kmetijski zakonodaji ali zavrnimo poročilo. Brezobzirnim uradnikom ne smemo dovoliti, da otežijo življenja vinogradnikov, ki skozi davke pomagajo plačevati plače tem istim uradnikom. Esther Herranz García (ES) Gospa predsednica, Evropska komisija je predstavila to spremembo uredbe o enotni SUT in dejala, da bo ta sedaj vključevala v novi obliki vinski sektor, s čimer se želi izogniti papirologiji in birokraciji. Toda pridelovalci nam govorijo, da bo to ustvarilo še več zmešnjave, da jih skrbi pomanjkanje pravne gotovosti in da ne bo spremenilo podlage za skupno ureditev trga za vino (kot je določeno z zakonom se to ne bi moglo zgoditi, ne da bi to sprejel Parlament, četudi samo za namen posvetovanja). Vsekakor je treba povedati, da je SUT za vino več kot SUT za trg. Vključuje ostale zahteve, kot so vprašanje označevanja. Torej če mleko ni enako kot zelenjava in zelenjava ni enako kot žita in seveda žita niso enako kot vino, zakaj jih torej združujemo, kot da bi med njimi obstajala kaka povezava? Mislim, da ima ta predlog nekatere tehnične pomanjkljivosti, ki so jih, kot sem dejal, napovedali pridelovalci. Sprašujem se, kaj se bo sedaj zgodilo, če bo predlog na primer narejen, da spremeni del te uredbe za enotno SUT. Ali bo to odprlo vrata vsem drugim sektorjem? Ali bo mogoče spremeniti sektor, ne da bi mi to uresničili? Ali bodo vrata odprta za spremembe vsakega od vključenih sektorjev? Mislim, da ne moremo izglasovati zaupnice Evropski komisiji, če Komisija tega ne zagotovi, prvič, da bo na voljo orodje za iskanje - kot je zahtevala gospa Klaß - ki bo pridelovalcem zagotavljalo varnost, hitrost in zaupanje, ko bodo iskali uredbo, in drugič, če Komisija ne zagotovi, da bo obstajala pravna gotovost, tako da se vrata lahko odprejo ali ostanejo odprta za spremembo katere koli SUT, ki j vključena. S tem predlogom Evropska komisija predstavlja izvršeno dejstvo, toda ne more reči, da je nismo opozorili, da bi to bila napaka in da se na noben način ne bi izognili papirologiji in birokraciji, ampak da bo ustvarilo še več papirologije in birokracije ter tudi pravne negotovosti, kar najbolj skrbi pridelovalce. Astrid Lulling (FR) Gospa predsednica, Evropska komisija si pod pretvezo poenostavitve neizprosno prizadeva za integracijo vseh SUT za vse proizvode, od žita do piščancev, od sadja in zelenjave do tobaka, v enotno SUT. Rezultat je bila debela knjiga, ki zajema več sto strani, v kateri lahko zaman iščete bistvene informacije. Kot je že bilo rečeno, je bil vinski sektor zaradi izredno posebnih zahtev predmet zelo podrobne uredbe, ki se razlikuje od uredb za druge proizvode in ki zagotavlja jasnost in preglednost. Zaradi tega je bilo razumljeno, da bo SUT za vino ostala ločena. Toda danes zgleda, da je ta obsežna knjiga vsrkala še SUT za vino. Komisija ne želi tega vprašanja pustiti pri miru, saj so vino in vinski proizvodi še zadnji, ki so ostali izven te zmešnjave, ki se imenuje enotna SUT. Če je zakonsko nemogoče sprejeti korak nazaj in če se moramo podrediti temu iz razlogov, ki niso povsem razumni, gospa predsednica, bi vsaj rada videla, da se upošteva predloge gospe Klaß. Mairead McGuinness Gospa predsednica, ne bom si vzela minute, ker me vinogradniki niso zlobirali, ker sem z Irske. Mislim, da obstaja splošna zaskrbljenost glede tega, da se združi toliko različnih sektorjev v enotno SUT. Resnično ne bomo vedeli, ali to deluje, dokler ne bo narejeno. Zato bom poslušala pomisleke tistih, ki vedo o vinskem sektorju več, ob spoznanju, da ta postopek moramo premakniti naprej. Upam, da bomo dobili od Komisije boljša zagotovila, saj moramo poslušati pomisleke pridelovalcev. Czesław Adam Siekierski (PL) Gospa predsednica, predpise za trg z vinom vključujemo v splošne predpise, ki zajemajo vse trge, sprejete na kasnejši datum. Ali bo to za vinogradnike bolje? Upajmo, da bo to predstavljalo resnično poenostavitev in zmanjšanje obstoječega upravnega bremena, ki je naloženo kmetom. Pregled stanja skupne kmetijske politike, ki se danes sprejema, je prav tako namenjen omejitvi nadzora in zmanjšanju upravnega bremena za kmete. Združitev uredb, ki se navezujejo na zelo specifične trge, v enotno tržno ureditev je bila prav tako sporna, toda dogovor je bil dosežen. Vredno bi bilo premisliti, ali moramo v njo resnično vključiti trg za vino, ki je zelo poseben trg in deluje v skladu z individualno formulo v smislu pridelave, predelave in tradicij. Christa Klaß (DE) Gospa predsednica, pravkar ste izklopili moj mikrofon in zato si jemljem priložnost uporabe postopka "catch-the-eye", da ponovno oblikujem svoja vprašanja. Komisijo sem želela vprašati, kdo bo v prihodnosti spremljal obstoječo zakonodajo, ko bo skupna ureditev trga spremenjena, in kdo bo zagotavljal, da se ne bo nič spreminjalo na drugih področjih, na primer na področju vina, ko bomo obravnavali mleko? Moje drugo vprašanje je sledeče: ali lahko Komisija uvede tehnične zahteve, ki bi poenostavili upravljanje sistema na internetu ali portalu, ki bi omogočile uporabnikom dostop do vsakega trga posebej, kot so na primer vino, mleko, sadje in zelenjava? To so bila moja vprašanja. Hvala, gospa predsednica. James Nicholson Gospa predsednica, vsi se dobro zavedamo, da je oblikovanje enotne skupne ureditve trga poskus, s katerim se želi izboljšati preglednost in racionalizirati ter poenostaviti zakonodajo o skupni kmetijski politiki. Večina sektorjev je že bila uspešno vključena v SUT. Tako kot gospa McGuinness tudi sam ne prihajam z vinorodnih območij, zato bom zelo previden, kar govorim - hvala gospa Lulling. Podpiram stališče gospoda Parisha, da bi bilo treba sedaj vinski sektor vključiti v spremembe in medtem ko razumem pomisleke, ki so jih izrazili nekateri kolegi, pa menim, da si moramo prizadevati za dokončanje tehničnega postopka, ki bo končno pomenil zmanjšanje birokracije za kmete. To mora biti dobro. Za vinogradnike bo to nagrada ob koncu dneva. Janez Potočnik član Komisije. - Gospa predsednica, najprej bi se rad vsem zahvalil za prispevek k razpravi. Rad bi ponovno poudaril pomen tega predloga za poenostavitev SKP. Pomisleki, ki ste jih izpostavili, se zdijo podobni tistim, ki so bili izraženi na začetku projekta SUT. Toda menim, da je bila izkušnja precej pomirjujoča. Enotna SUT sedaj zelo dobro deluje. SUT za vino ni bila nikoli enostavna, če smo odkriti. Nasprotno. Kar predlagamo, je dejansko večji vnos jasnosti in verodostojnosti - do obsega, kot je to mogoče - na podlagi zelo zapletenega obstoječega besedila vinske reforme same. Narejenih ne bo nobenih bistvenih sprememb za SUT za vino. Govorimo le o tehničnih - in samo tehničnih - prilagoditvah. Poglavja bodo vsako zase. Vsebovane bodo zadeve, ki bodo veljale samo za vinski sektor, ki bo nedotaknjen na ustreznem mestu enotne SUT, kot so proizvodne možnosti, programi podpore, označbe porekla, GI in tradicionalni pogoji, označevanje in predstavitev, enološki postopki. Toda bodo tudi zadeve, ki bodo skupne za vino in ostale sektorje, kot na primer določbe o trgovini s tretjimi državami ali državne pomoči, ki bodo združene v eno samo določbo. Rad bi tudi dodal, da je bila omenjena možnost uporabe iskalnih orodij. EUR-Lex ima iskalno orodje, ki omogoča izbor vseh določb iz enotne SUT, ki omenjajo besedo vino. Toda s tehničnega vidika še ni mogoče zagotoviti prečiščene elektronske različice, ki bi izluščila celotno SUT za vino iz prečiščene enotne SUT. Seveda bi to po dokončanju moralo biti mogoče. Prav tako bi rad v tem okviru vprašanj rad omenil spoštovanim članom parlamenta, da ni mogoče, da bi se vprašanja glede vinskega sektorja zamešala z reformami iz drugih sektorjev. To v praksi ni realno pričakovanje. Težko je razumeti, zakaj bi na primer predlog za mlečni sektor izzval pozornost oblikovalcev politike za vino. Vsekakor - s popolnoma pravnega stališča - vključitev v enotno uredbo ne spremeni položaja. Kar bi imelo vpliv, bi bila vsebina predlaganih sprememb in ne natančen pravni okvir, v katerem so predlagane. Če zaključim, mislim, da moramo sprejeti končni korak za dokončanje enotne SUT. Zato bi rad poudaril, da je odločitev Komisije, da to stori, zelo močna. Toda res gre za poenostavitev; res gre za preglednost; in nič več kot to. Neil Parish poročevalec. - Gospa predsednica, dokaz o obstoju pudinga je v tem, ko ga jemo, kot pravijo; zato z veseljem pričakujemo, da bo Komisija naredila to, kar govori, ker bomo to v prihodnosti potrebovali v elektronski obliki, da bomo lahko do tega dostopali. Komisija obljublja, da bo združila vse v eno samo SUT, kar pomeni, da če želimo pogledati vino, bomo to lahko storili in ne bomo istočasno dostopali do SUT za mleko ter bomo s tem zmanjšali birokracijo. Dobili smo vsa ta zagotovila in večina nas bo jutri glasovala za predlog, ker smo dobili zagotovila. Kot sem dejal, nato bomo preverili, kaj se bo zgodilo. Zagotovila Komisije smo vzeli v dobri veri, v takšni kot so bila nocoj dana, in veselimo se dela na teh SUT - ali raje na eni SUT - v prihodnosti. Predsednica Razprava je zaključena. Glasovanje bo potekalo v četrtek, 20. novembra 2008.

Sarežģītā monetārā, ekonomiskā un sociālā situācija eiro zonas valstīs (debates) Priekšsēdētāja Nākamais darba kārtības punkts ir Padomes un Komisijas paziņojumi par sarežģīto monetāro, ekonomisko un sociālo situāciju eiro zonas valstīs. Diego López Garrido Priekšsēdētājas kundze! Mēs eiro zonā piedzīvojam bezprecedenta situāciju, jo šī ir pirmā globālā finansiālā krīze kopš eiro pastāvēšanas sākuma. Eiro zonā un visā Eiropas Savienībā, neraugoties uz to, ka krīze netika izraisīta šeit un tā nesākās šeit - mēs zinām, ka tā sākās ASV, - mēs izjūtam krīzes sekas tikpat lielā mērā kā valsts, kur tā sākās. Acīmredzami valstu deficītu ir izraisījusi krīze un valdību pozitīvie centieni novērst, cita starpā, finansiālās sistēmas sabrukumu. Šis deficīts nenovēršami nozīmē to, ka valdībām ir mazāk manevrēšanas iespēju attiecībā uz budžeta politiku. Šīs ir debates par ekonomisko situāciju, monetāro situāciju un sociālo situāciju. Attiecībā uz ekonomisko situāciju, jāteic, ka eiro zona, visumā ņemot, tagad ir izkļuvusi no recesijas un ir arī izvairījusies no deflācijas draudiem, kaut arī ir acīmredzamas atšķirības izaugsmes tempos un izaugsme vēl nav pilnībā nodrošināta. Mums jānodrošina, lai izaugsme būtu ilgtspējīga un stipra - tas ir ekonomikas politikas pamatmērķis visā eiro zonā; bet mēs vairs neesam recesijā. Eiro zona kopumā vairs nav recesijā. Tomēr ir taisnība, ka darba vietu radīšana notiek pārāk gausi. Šogad visā eiro zonā vēl aizvien būs smagas bezdarba problēmas, taču mēs esam uz pareizā izaugsmes ceļa. Būtībā šis ir viens no jautājumiem, kas tiks risināts ceturtdien paredzētajā Eiropadomes neoficiālajā sanāksmē - izaugsmes lielā nozīme, lai atgrieztos pie ilgtspējīgas izaugsmes, saglabātu Eiropas sociālo modeli un atkal sāktu radīt darbavietas, kvalitatīvas darbavietas. Attiecībā uz monetāro sistēmu ir jāsaka, ka, par spīti tam, ka vērtspapīru tirgos valda spriedze, Eiropas Savienība un tās iestādes ir rīkojušās pareizi. Eiropas Centrālā banka ir labi paveikusi savu darbu un turpina to darīt, izvērtējot stratēģijas, kas izvedīs mūs no krīzes. Tāpēc būtu prātīgi 2010. gadā neatteikties no stimulēšanas. Faktiski Eiropas Centrālā banka pakāpeniski pārtrauc šo stimulēšanu un jau šobrīd atsakās no dažiem saviem pieņemtajiem pasākumiem. Piemērs tam ir atteikšanās no bankām piešķirtajām skaidras naudas priekšrocībām, kas bija iespējama tāpēc, ka kredītu tirgi ir pakāpeniski normalizējušies. Jānorāda, ka Eurogroup un ECOFIN ir labi tikušas galā ar krīzi un ir arī izveidojušas finansiālās sistēmas pārraudzības struktūru, kas tiks apspriesta Parlamenta debatēs. Mēs ceram, ka tas būs viens no galvenajiem apspriežamajiem aspektiem politiskajās debatēs Spānijas prezidentūras pilnvaru termiņa laikā. Attiecībā uz sociālo situāciju jāsaka, ka mēs visā eiro zonā acīmredzami ciešam no augstā bezdarba sekām. Lai gan eiro zonā ir vērojamas arī bezdarba līmeņa atšķirības, eiropiešiem tā pašlaik neapšaubāmi ir galvenā problēma. Eiropieši vēlas nodarbinātību, viņi vēlas atgriezties pie izaugsmes, kas radīs nodarbinātību. Nevis nepastāvīgo, nestabilo nodarbinātību, kas varbūt bija sastopama dažās eiro zonas valstīs, bet kvalitatīvu nodarbinātību. Starp citu, ir jānorāda, ka acīmredzot tieši augstais bezdarba līmenis izraisīja "automātisko stabilizatoru” parādīšanos, kas noveda pie atbalsta bezdarbniekiem un dotācijām. Tās savukārt ietekmēja dalībvalstu budžeta deficītus, kas raksturīgi mūsu politiskajai un sociālajai sistēmai un aizsargā tos, kas atrodas vismazāk aizsargātajā situācijā, piemēram, personas, kas zaudē darbu. Turpmāk - un tas ir vēl viens temats, ko apspriedīs ceturtdien neoficiālajā Eiropadomes sanāksmē - būs jāīsteno nodarbinātības politika, ko mēs saucam par "Eiropu 2020”, kas ir izaugsmes un kvalitatīvu darbavietu radīšanas modelis. Noslēgumā, priekšsēdētājas kundze, gribu teikt, ka, manuprāt, šajā gadījumā ir skaidri parādīts, ka ir bijis ārkārtīgi svarīgi koordinēt un nostiprināt eiro zonu un ka tā vēl arvien ir vieta, kurā ir ievērojama monetārā un ekonomiskā aizsardzība. Ir parādīts, ka eiro zona ir jānostiprina un ka to būs iespējams paplašināt, kad būs valstis, kas atbilst prasībām, bet šī paplašināšanās arī ir pozitīva parādība. Ir svarīgi arī - un es beidzu savu uzstāšanos -, lai mēs Eiropas Savienībā virzītos uz integrāciju un ekonomisku konverģenci. Eiropas Savienībā vēl arvien pastāv ekonomiskas atšķirības. Mums ir jāpāriet no monetārās savienības uz īstu ekonomisku savienību, kā teikts līgumos. Līgumos ir runāts par ekonomisku un monetāru savienību, un tā bija arī aprakstīta kā ekonomiska un monetāra savienība, bet monetāro savienību nodibināja pirms ekonomiskās savienības. Ekonomikas, nodarbinātības un sociālā politika ir noteikta līgumos. Tā ir pienākums un viens no principiem, viens no virzieniem vai idejām, kuras ierosināja Spānijas prezidentūra. Koordinēta valsts politika ir bijusi efektīva, kad tā patiešām ir bijusi koordinēta. Tā bija koordinēta, kad tika izstrādāts Eiropas ekonomikas atveseļošanas plāns un kad tika īstenota fiskālā politika, lai saglabātu Stabilitātes un izaugsmes pakta ticamību, kas bija ļoti svarīgi. To pašu var teikt arī par koordinācijas pasākumiem finanšu politikā, piemēram, par banku garantijām un ieguldījuma nodrošinājuma fondu palielināšanu. Īsi sakot, runa ir par to, ko ekonomisti sauc par "apjomradītiem ietaupījumiem” arī politiskajā līmenī, jo politiskajā līmenī stingra koordinācija dod labus rezultātus. Tāda ir šī grūtā situācija Padomes redzējumā, bet mēs jau pamazām to sākam pārvarēt, un mums pēc tās jākļūst daudz stiprākiem un saliedētākiem. Tas, bez šaubām, ceturtdien būs viens no galvenajiem Eiropadomes neoficiālās sanāksmes mērķiem. Joaquín Almunia Komisijas priekšsēdētāja vietnieks. - Priekšsēdētājas kundze! Komisija ir norūpējusies par Grieķijas lielajām ekonomiskajām un fiskālajām grūtībām. Grieķijas smagais stāvoklis ir vispārēja problēma eiro zonā un visā ES, jo pastāvīga iekšēja un ārēja nelīdzsvarotība apdraud valsts makrofinansiālo stabilitāti, un pastāv nopietns risks, ka tā var ietekmēt citas eiro zonas teritorijas. Grieķijas iestādes un Grieķijas iedzīvotāji apzinās lielos uzdevumus, kas viņus gaida. Šo jautājumu risināšanai valdība 15. janvārī iesniedza vērienīgu stabilizācijas programmu. Programmā ir paredzēta deficīta samazināšana no aprēķinātajiem 12,7 % 2009. gadā līdz mazāk par 3 % 2012. gadā, sākot ar četru IKP punktu korekciju šajā gadā. Šī programma liecina par pienācīgu vērienīgumu, un, ņemot vērā vajadzīgās konsolidācijas lielo apjomu, tā ir ļoti piesātināta programma. Sīkāk izklāstot šo programmu, jāsaka, ka Grieķijas iestādes ir paziņojušas par konkrētu pasākumu kopumu 2010. gadam. Daži no šiem pasākumiem jau ir iesniegti Grieķijas parlamentam un tos tuvākajā laikā īstenos. Šajā posmā plāni vēlākajiem gadiem nav tik sīki izstrādāti. Pagājušajā nedēļā, 3. februārī, Komisija pieņēma integrētu pieeju un uzraudzības mehānismu, kas apvieno mūsu stabilitātes programmas novērtējumu, ieteikumu pārmērīga budžeta deficīta procedūrai, lai samazinātu budžeta deficītu zem 3 % līmeņa 2012. gadā, kā valdība noteikusi savā programmā, un vēl vienu ieteikumu, pirmo reizi piemērojot ES līguma 121. panta 4. punktu, lai nodrošinātu, ka Grieķijas ekonomikas politika atbilst mūsu vispārējām politikas pamatnostādnēm un pienācīgai mūsu ekonomikas un monetārās savienības darbībai. Mēs esam sākuši arī pienākumu neizpildes procedūru, lai nodrošinātu, ka Grieķija risina problēmas, kuru dēļ tā līdz šim nav spējusi iesniegt ticamus budžeta statistikas datus, un Komisija paziņoja par savu iniciatīvu nekavējoties piešķirt Eurostat revīzijas pilnvaras. Attiecībā uz stabilitātes programmu Komisija pilnībā atbalsta Grieķijas centienus uzlabot smago ekonomisko un fiskālo situāciju. Šie pasākumi un plānotā politika, kas izklāstīta šajā programmā, ir svarīgs solis pareizajā virzienā, Veiksmīgais valsta obligāciju izlaidums 25. janvārī, šķiet, norāda, ka tirgus dalībnieki atbalsta šo viedokli, lai gan pastāv uz augstu procentu likmi, un izkliedes palielinājumi arī liecina, ka viņi ir piesardzīgi. Tomēr pastāv risks, kas saistīts ar programmas mērķiem un vidēja termiņa fiskālo korekciju. Makroekonomiskais scenārijs, kas izklāstīts programmā, vieš zināmu optimismu, bet pastāv neliela nenoteiktība attiecībā uz ieņēmumu prognozēm, jo īpaši par to, kāda ietekme varētu būt centieniem apkarot izvairīšanos no nodokļu nomaksas ekonomiskās lejupslīdes laikā. Ņemot vērā nesenos tirgus notikumus, procentu un izdevumu prognozes arī neko priecīgu nesola. Attiecībā uz pārmērīga budžeta deficīta procedūru mūsu ieteikumi par pasākumiem, kas jāveic šogad, pilnīgi sakrīt ar Grieķijas iestāžu stabilitātes programmā ietvertajiem pasākumiem. Tā satur pasākumus, kas jāīsteno šā gada pirmajā kvartālā, piemēram, algu samazinājumus, valsts sektorā nodarbināto skaita samazinājumu, progresu veselības aprūpes un pensiju reformā, nodokļu un akcīzes nodokļa palielinājumu un nodokļu administrēšanas reformu. Daži no fiskālās konsolidācijas pasākumu plāniem jau ir iesniegti Grieķijas parlamentam un tos drīzumā īstenos. Mūsu ieteikumā Padomei Komisija aicina Grieķijas iestādes līdz marta vidum iesniegt sīki izstrādātu īstenošanas ziņojumu par pieņemtajiem pasākumiem un paziņoto pasākumu datumiem. Ir jāveic arī risku novērtējums, lai tad, kad iespējamais risks piepildās, pēc vajadzības varētu veikt kompensējošus pasākumus. Ņemot to visu vērā, Komisija atzinīgi vērtē 2. februāra paziņojumu par turpmākajiem pasākumiem, jo īpaši par nominālu algu iesaldēšanu valsts sektorā un degvielu akcīzes nodokļa paaugstinājumu, lai garantētu šā gada budžeta mērķu sasniegšanu, kā arī Grieķijas iestāžu gatavību pieņemt un nekavējoties īstenot papildu pasākumus, ja tas būs vajadzīgs. Attiecībā uz nākamajiem šīs programmas gadiem mēs aicinām turpmāk pastāvīgi ieviest korekcijas, turpināt nodokļu administrēšanas reformas un uzlabot budžeta shēmu. Protams, ir pieprasīts, lai Grieķija turpina uzlabot datu apkopošanu un apstrādi par vispārējo valdības atbalstu. Ņemot vērā to, ka plāni nav tik sīki izstrādāti, mēs ierosinām izveidot stingru ziņošanas sistēmu, ar kuru saskaņā Grieķijas iestādes katrā kvartālā iesniegs ziņojumu par īstenotajiem pasākumiem, sasniegtajiem rezultātiem un īstenojamajiem pasākumiem. Šī stingrā ziņošanas sistēma nodrošinās plānu paredzēto īstenošanu. Mēs pieņēmām arī ieteikumu mainīt nekonsekvento attieksmi pret vispārējām ekonomikas politikas pamatnostādnēm un pret risku apdraudēt ekonomikas un monetārās savienības pienācīgu darbību, ņemot vērā to, ka Grieķijas ekonomika turpina zaudēt konkurētspēju un ka ārējā nelīdzsvarotība palielinās, un ka pastāv liela standarta obligāciju izkliede finanšu tirgos. Turklāt līdzīga izkliede citās valstīs arī liecina par šīs parādības izplatīšanās nepārprotamu risku vairākās citās dalībvalstīs. Šī iemesla dēļ tiek gaidīts, ka Grieķija pieņems visaptverošu strukturālo reformu programmu ar mērķi palielināt valsts pārvaldes efektivitāti, paātrināt pensiju un veselības aprūpes reformu, uzlabot darba tirgus funkcionēšanu un algu noteikšanas sistēmas efektivitāti, kā arī uzlabot produktu tirgus darbību un uzņēmējdarbības vidi un saglabāt banku un finanšu sektora stabilitāti. Kādi ir nākamie soļi šajā sīki izstrādātajā uzraudzības procesā? Nākamajā nedēļā mūsu ieteikumus apspriedīs Eurogroup un ECOFIN, kam marta vidū sekos pirmais ziņojums par īstenošanas kalendāru, lai saglabātu 2010. gada mērķus. Tad, sākot ar maiju, katrā kvartālā Grieķijai jāziņo par to, kā tā reaģē uz Padomes lēmumu un ieteikumu. Katru ziņojumu novērtēs Komisija. Ir skaidrs, ka gadījumā, ja parādīsies pazīmes, kas liecina par risku īstenošanos, būs jāveic papildinu pasākumi. Tāpēc ir svarīgi, lai vajadzības gadījumā Grieķijas valdība būtu gatava pieņemt papildu pasākumus, kā tā ir jau solījusi. Noslēgumā gribu teikt, ka mēs esam sastapušies ar nepieredzētu situāciju, bet mēs to jau risinām. Grieķija ir pieņēmusi vērienīgu programmu, lai koriģētu budžeta deficītu un reformētu valsts pārvaldi un ekonomiku. Šajā grūtajā uzdevumā tā ir pelnījusi atbalstu, un Komisija Grieķiju atbalsta. Integrētās uzraudzības mehānisms un iestāžu gatavība risināt problēmas garantē veiksmīgu fiskālās konsolidācijas pasākumu un strukturālo reformu īstenošanu, kas novedīs Grieķiju atpakaļ uz ilgtspējīgas attīstības ceļa. Savlaicīgas un nelokāmas budžeta korekcijas un strukturālo reformu īstenošana - un gan fiskālie pasākumi, gan strukturālās reformas ir iekļautas Grieķijas iestāžu pieņemtajā programmā -, kā arī situācijas stingra uzraudzība ir ceļš uz pareizo risinājumu pašreizējai saspīlētajai situācijai mūsu tirgos. Corien Wortmann-Kool Eiropas Tautas partijas grupa (Kristīgie demokrāti) uzņēmās iniciatīvu debatēt par šo jautājumu, jo to problēmu risināšanai, kas radušās eiro zonas valstīs, ir steidzami nepieciešama Eiropas mēroga pieeja. Tieši par to esam nobažījušies. Pēdējos gados dalībvalstis pārāk bieži ir novērsušās no Stabilitātes un izaugsmes pakta. Tieši tādēļ šodien aicinu Padomi, turklāt ne tikai jautājumos, kas skar Grieķiju, daudz plašāk un pilnīgāk uzņemties monetārās politikas koordinēšanu neoficiālajā augstākā līmeņa sanāksmē nākamo ceturtdien un ECOFIN sanāksmē nākamnedēļ. Spānijas prezidentūra arī varētu būt paraugs pati savai valstij, jo arī tur situācija ir steidzami risināma. Priekšsēdētāja kungs, savas grupas vārdā vēlos izteikt patiesu atbalstu tam, kādā veidā Eiropas Komisija risina jautājumus attiecībā uz Grieķiju. Tas gan tiek darīts ar vairāku mēnešu novēlošanos, tomēr ir pilnībā nepieciešams. Tas pats noteikti piemērojams arī citām valstīm, kas ietilpst riska zonā. Risinājums ir nevis piešķirt vairāk naudas no Eiropas budžeta, bet faktiski īstenot reformu plānus. Ceru, ka arī jūs pašlaik strādājat pie ārkārtas scenārija, ja tāds būs nepieciešams, un tādēļ analizējat visas iespējas, tostarp sadarbību ar Starptautisko Valūtas fondu (SVF). Vienlaikus mums jābūt pietiekami nosvērtiem, jo, ņemot vērā budžeta problēmas apmēru, finanšu tirgos novērojamā reakcija ir stipri pārspīlēta. Līdz ar to tiek uzsvērta steidzama vajadzība ātri pieņemt stingrākus Eiropas finanšu tirgu noteikumus. Udo Bullmann Priekšsēdētājas kundze, Almunia kungs, šajā pārejas posmā jo īpaši pateicos par jūsu uzticību iepriekšējam mandātam un vēlu jums veiksmi sakarā ar jūsu jaunajiem pienākumiem. Vēlos to pašu novēlēt arī jūsu pienākumu pārņēmējam Rehn kungam. Vēlu viņam drosmi un veiksmi to svarīgo uzdevumu veikšanā, ko viņš ir uzņēmies. No pašreizējās situācijas varam mācīties trīs lietas. Pirmā ir, ka dokumentam, ko Barroso kungs mums sniedza kā "Eiropa 2020”, ir būtiski trūkumi. Tas nav ne tuvu tik pietiekams, lai radītu tādu saskaņotību Eiropas Savienībā, kāda mums ir steidzami nepieciešama, lai novērstu pašreizējās situācijas atkārtošanos nākotnē. Šai stratēģijai nepieciešams saturs, un es ceru, ka nozīmīgie pasākumi, kas ieplānoti nākamajās pāris nedēļās, dos iespēju to uzlabot. Mums steidzami nepieciešama labāka ekonomikas politikas koordinācija. Spānijas prezidentūra dara pareizi, to uzsverot. Prezidentūra nedrīkst ļaut sevi iebiedēt šajā ziņā. Otrs, ko varam mācīties no pašreizējās situācijas, ir, ka dažās dalībvalstīs, protams, ir vajadzīga modernizācija un skaitļi šajā ziņā noteikti ir nekļūdīgi. Tomēr modernizāciju ir nepieciešams veikt vairāk nekā vienā valstī. Ir arī valstis, kam jādara vēl vairāk, jo tās spēj izdarīt vairāk. Nešaubos, ka jaunais Grieķijas finanšu ministrs Papakonstantinou kungs paveiks izcilu darbu un es nezinu nevienu patiesu politiķi, kurš to apstrīdētu. Viņš pelna mūsu uzticību, un mums viņš ir jāatbalsta. Trešais, ko varam mācīties, ir, ka Eiropas Savienībai jābūt gatavības stāvoklī. Ja tirgi pakļauj eiro zonu pārbaudījumam, Eiropai jāspēj uz to atbildēt un jārada iespēja sniegt netradicionālu atbildi. Ja pret atsevišķām dalībvalstīm tiek vērstas papildu spekulācijas, mums jābūt gataviem nodrošināt kredītlīdzekļu pieejamību pēc vidējām Eiropas likmēm. To būs nepieciešams organizēt. Pamatojumu šāda veida rīcībai varam atrast Lisabonas līgumā. Vēlos teikt Padomei un Komisijai: esiet gatavi tam, ka vajadzēs panākt vienošanos. <> Guy Verhofstadt Domāju, ka atšķirībā no Eiropas Tautas partijas (Kristīgo demokrātu) pārstāvjiem tomēr neesmu Komisijas iejaukšanās politikas aizstāvis. Uzskatu, ka pirmām kārtām mums ir jāapzinās, ka pieredzētais jautājumā ar Grieķiju ir arī sekas tam, ka Lisabonas stratēģija ir bijusi neveiksmīga. Pēdējo desmit gadu laikā starp dalībvalstīm ir pieaugušas atšķirības. Atšķirības starp Vāciju un Grieķiju ir nevis mazinājušās pēdējās dekādes laikā, bet gan pieaugušas, un tas ir tādēļ, ka esam rīkojušies saskaņā ar Lisabonas stratēģiju, kas bija pārāk vāja. Otrkārt, domāju arī, ka arī Eiropas institūcijas - Eiropas Komisija un Eiropas Centrālā banka - ir pieļāvušas stratēģisku kļūdu, uzreiz attiecīgi nerīkojoties. Tās rīkojās pārāk novēloti. Sešu nedēļu garumā Eiropas vadītāji sniedza dažāda veida paziņojumus, norādot, ka Grieķijas vadītājiem jāveic pasākumi, ka veiktie pasākumi nav bijuši pietiekami stingri vai ka tiem nav pārliecības par Grieķijas vadītāju spējām un tā tālāk. To visu mēs esam dzirdējuši. Es saku, ka mēs paši daļēji esam atbildīgi par finanšu tirgos vērojamo reakciju attiecībā uz Grieķiju. Kā šobrīd varat cerēt, ka finanšu tirgi izrādīs uzticību klubam, ja paši kluba biedri vairs neuzticas Grieķijai un Grieķijas ierosinātajiem pasākumiem? Tādēļ es domāju, ka pieeja ir bijusi nepareiza. Ja Eiropas Centrālā banka un Eiropas Komisija jau no paša sākuma piedāvājumu Grieķijai būtu radījusi daudz agrāk, eiro zonā nebūtu tāda veida infekcijas, kādu vērojam pašlaik. Nevajadzētu arī teikt, ka neviens nezināja par Grieķijas problēmām. Daudzi Eiropas Komisijas lobijos jau trīs vai četrus mēnešus pārrunāja Grieķijas jautājumu un apgalvoja, ka kādā brīdī radīsies ar Grieķiju saistīta problēma. Tas tiešām ir vienīgais iemesls, dāmas un kungi, kas izskaidro to, kādēļ Grieķijai ar tās 12,7 % budžeta deficītu tiek piemērota īpaša likme, turpretī Apvienotai Karalistei ar tās 12,9 % deficītu tā netiek piemērota. Tādēļ runa vairs nav tikai par skaitļiem, runa ir par finanšu tirgiem, kuri tādēļ, ka mēs paši neizrādām pietiekamu vienotību, uzticību un solidaritāti, uzbrūk Grieķijai. No šīs situācijas varēja izvairīties, ja Eiropas Komisija vai Eiropas Centrālā banka būtu īstenojusi ļoti spēcīgu intervenci. Stratēģija vai ieteikums, komisāra kungs - atrisināsim to paši! Esmu pilnībā pret to, ka iesaistām SVF, Starptautisko Valūtas fondu, lai atrisinātu eiro zonā radušās problēmas. Problēmas, kas radušās eiro zonā, atrisināsim paši, tādēļ mums nevajag SVF. Beidzot, pēdējais, kas skar plašāku jautājumu loku nekā Grieķija, - pašreizējā situācija ir pārbaudījums saliedētībai un iekšējai vienotībai attiecībā uz eiro. Pascal Canfin Priekšsēdētājas kundze, Zaļo un Eiropas Brīvās apvienības vārdā vēlos izteikt pilnīgu atbalstu Spānijas prezidentūrai par tās veikto politiskās gribas analīzi virzībai uz jaunu pārvaldības instrumentu ieviešanu un jaunu ekonomikas savienību - ne tikai uz monetāru savienību, kā norādīja arī Bullmannan kungs. Mūsu politiskā grupa pilnībā jūs atbalstīs šī pienākuma izpildē. Patiesībā, neskarot Grieķijas jautājumu, kas noteikti ir svarīgs, uzskatu, ka mums ir jāpārskata visi eiro zonas ekonomikas pārvaldības instrumenti un jo īpaši Stabilitātes un izaugsmes pakts. Vairāk kā puse dalībvalstu, kas ietilpst eiro zonā, vairs neievēro Stabilitātes un izaugsmes paktu. Turklāt neaizmirsīsim, ka vēl diezgan nesen - līdz brīdim, kad sākās krīze, - Spānija pilnībā ievēroja atbilstību Stabilitātes un izaugsmes pakta kritērijiem, bet tas nenovērsa ne tās nonākšanu krasi atšķirīgā situācijā ar 20 % bezdarba līmeni divus gadus vēlāk, ne arī šo kritēriju neievērošanu pilnībā. Ko tas nozīmē? Tas nozīmē, ka, ievērojot Stabilitātes un izaugsmes paktu, kas ir šauri vērsts uz valstu finanšu kritērijiem, kuri ir pilnībā nepieciešami, bet ne pietiekami, Spānija vēl nesen kontrolēja savu valsts parādu un budžeta deficītu, bet vienlaikus ļāva privātā sektora parādam strauji pieaugt. Privātā sektora parāda līmenis ir strauji pieaudzis, nekustamā īpašuma tirgus spekulāciju rezultātā ir izveidojies "burbulis” un recesija notiek daudz plašākā mērogā nekā citur, kā rezultātā ir vajadzīga liela apjoma valsts līdzekļu iepludināšana. Tas ir patiess pierādījums tam, ka ar ierobežotu skatījumu uz Stabilitātes un izaugsmes paktu un uzskatu par eiro zonas pārvaldību kā vērstu tikai un vienīgi uz valsts parādu netiek saskatīta pilna aina, kas ļautu paredzēt nākamo krīzi un to novērst. Tādēļ vēlos zināt, kādus priekšlikumus Spānijas prezidentūra un Komisija ir iesniegusi apspriešanai, kas ļautu, protams, no jauna apliecināt Stabilitātes un izaugsmes paktu un, pats galvenais, to integrēt daudz plašākā sistēmā. Otrkārt, jūs varētu teikt - un jums ir taisnība -, ka ir labāk jākontrolē valsts finanses un ka jāatgriežas pie daudz stabilākiem parāda apjomiem. Vai tas, pēc jūsu domām, ir atkarīgs tikai un vienīgi no valsts tēriņu samazinājuma vai arī no iespējām palielināt atsevišķus nodokļus? Ja jā, tad kurus? Tāpat arī - kāda varētu būt mūsu savstarpējas fiskālās sadarbības loma, lai dalībvalstis atgūtu zināmas manevrēšanas iespējas, kas ļautu tām nosegt budžeta deficītu, ne tikai samazinot izdevumus, bet arī atgūstot zināmas manevrēšanas iespējas ieņēmumu palielināšanā? Kay Swinburne ECR grupas vārdā. - Priekšsēdētājas kundze, pēdējo mēnešu laikā valstu parāda apmēri dažās eiro zonas dalībvalstīs ir krasi palielinājušies, kā rezultātā tirgos pieaug spekulācijas par maksātnespēju, glābšanas plāniem un pat par dažu dalībvalstu iespējām noturēties eiro zonā. ES nevar ar ECB palīdzību noteikt fiskālos kritērijus šīm dalībvalstīm. Neskatoties uz to, šīs krīzes radītā ietekmes sekas ir tādas, ka ES un ECB jārada risinājums, starptautiskā uzticība eiro modelim un turpmāka netraucēta eiro zonas valstu parāda tirgu darbība. Pagājušā gadā iztērējām daudz laika un enerģijas, analizējot starptautiskā kapitāla tirgus dalībnieku darbības procedūras, uzraudzību, pārredzamību un efektīvu risku pārvaldību. Šie pasākumi ietekmē otrreizējo vērtspapīru tirgu, bet es uzskatu, ka ir pamatots iemesls, lai tos pašus principus piemērotu galvenajam tirgum, jo īpaši unikālajā situācijā ar eiro zonas parāda emisijas dalībniekiem. Konkrēts piemērs AK - uzņēmums "Northern Rock” kļuva maksātnespējīgs, piesaistot naudu no īstermiņa vērtspapīru tirgiem ilgtermiņa saistību finansēšanai. Brīdī, kad tirgus sāka apšaubīt šo komercdarbības modeli un atteicās aizdot, modelis faktiski sabruka. Dažas eiro zonas dalībvalstis tieši tagad sastopas ar tām pašām problēmām. Ierosinu, ka ECB bez jebkādām pilnvarām attiecībā uz budžetiem vai kapitāla piesaisti varētu palīdzēt ar parāda atmaksas profilu, ja tā redz, ka dalībvalsts ir pārmērīgi pakļauta riskam īstermiņa vērtspapīru tirgus pārmaiņu dēļ. Grieķijai nākamajās dažās nedēļās ir jāpiesaista EUR 31 miljards. Portugālei jāpārfinansē pastāvošais parāds, kas ir ekvivalents 17 % no tās IKP laikā, kad Francijai arī jāpārfinansē pastāvošais parāds, kas ekvivalents 20 % no tās IKP. Parāda atmaksas profils ir atstāts dalībvalstu ziņā, bet tirgus iespēju izmantošanas seku kopums krīzes brīžos paralēli pakļauj ES riskam, rezultātā radot grūtības piesaistīt kapitālu šajos tirgos. Varbūt eiro zonā ECB vajadzētu veikt kopējā parāda emisijas uzraudzību un konsultēt dalībvalstis atbildīgas pārvaldības jomā. Noslēgumā - pirmais vienkāršais solis, ko ES un jo īpaši eiro zonas dalībvalstīm vajadzētu spert, ir īstenot ilgtspējīgu parāda atmaksas stratēģiju, jo parāda absolūtais apmērs šobrīd ir mazāk svarīgs kā parāda apjoms, kas izsniegts atjaunošanai. Nikolaos Chountis Priekšsēdētājas kundze, dāmas un kungi, jaunā Komisija sāk darbu ar lieliem meliem - ne tikai Lisabonas līgums un Lisabonas stratēģija mums nepalīdz izsargāties no krīzes; tās ir viens no iemesliem, kas mūs tajā ieveda. Tās ar lielu troksni ir izgāzušās. Globālā krīze iezīmēja Eiropas globālās attīstības modeļa robežas, stiprās puses un strukturālās problēmas. Stabilitātes pakta vairs nav; krīze ir to atcēlusi, ko pierāda budžetu deficīta apmēri un valstu parāda pieauguma tempi Vācijā, Spānijā, Itālijā, Portugālē, Lielbritānijā un Grieķijā. Krīze neskar tikai Grieķiju. Tā skar visu Eiropas Savienību, un pieņemto lēmumu dēļ tā skar eiro zonu. Kreisie brīdināja pret un oponēja šai politikai. Diemžēl labējie un sociāldemokrāti pieprasa, lai krīzes risināšanā tiktu izmantoti tie paši instrumenti. Ievērojot Lisabonas stratēģiju, esam izjaukuši sociālo stāvokli. Mēs runājam par Eiropu, kurā valda sadarbība, kamēr Eiropas Centrālā banka izsniedz aizdevumus komercbankām ar 1 % likmi, tomēr ļaujot dalībvalstīm aizņemties naudas tirgos ar 6 % likmi. Eiropas Savienība seko Amerikas Savienotajām Valstīm tās modeļa un militāro pakalpojumu jomā. Kā tas var būt, ka akceptējam ASV kredītreitinga aģentūras, piemēram, "Moody” un citas, kā oficiālos dalībvalstu ekonomikas politikas tiesnešus un ļaujam tām diktēt ekonomikas politiku? Tādēļ mums ir jāmaina Stabilitātes pakts un tas jāaizstāj ar Attīstības un nodarbinātības paktu. Eiropas Savienība nevar un nedrīkst konkurēt pasaules mērogā, pamatojoties uz algu izmaksām. Visbeidzot, mums jāapkaro konkurētspējas veicināšana, pamatojoties uz situācijas pasliktināšanos darba attiecību un tiesību jomā. Nikolaos Salavrakos Priekšsēdētājas kundze, iepriekš dzirdējām Barroso kunga un viņa jaunās komisāru grupas pamatprogrammas izklāstu. Man personīgi radās iespaids, ka mēs visi, kas šeit piedalāmies, atrodamies vienā laivā, bet ne vienā armādā. Tā ir liela atšķirība. Tādēļ, pamatojoties uz Barroso kunga pamatprogrammas izklāstu, ceru nākotnē redzēt tādu Eiropas Savienību, kas veidota, balstoties uz stingrākām saitēm starp dalībvalstīm, jo īpaši ekonomiskā, sociālā un attīstības līmenī. Tomēr baidos, ka lielā mērā pieaugs "klaidu” kapitāls jeb "nomadu kapitāls”, kas pārvietojas un tiek pārvietots pa dažādiem tirgiem. Veicinot un pēc tam pametot vietējos tirgus kā garāmejošs tornado, tas grauj reālās ekonomikas un iegūst peļņu, neveicot reālas investīcijas. Eiro, protams, ir ierobežojis "klaidu” kapitāla potenciālu veikt spekulācijas ar valūtu maiņas likmēm. Tādēļ tas ir iemesls uzbrukumiem, ko šodien piedzīvo Grieķija, kurai nepieciešams īpašs atbalsts. Tādēļ, atceroties, ka Eiropas Savienība pēc 2008. gada statistikas datiem rada aptuveni 38 % no bagātības visā pasaulē, uzskatu, ka pašreizējā monetārajā krīzē Eiropas Savienībai nav izdevies vai arī tā nevēlējās izmantot savas ekonomiskās intervences pilnvaras pasaules finanšu tirgos. Vēlos nodot vēsti gan šim Parlamentam, gan visiem mūsu grupas dalībniekiem no Schumpeter kunga. Pašlaik valda radoša nekārtība, kas saglabās Eiropu, Eiropas valūtu un Grieķiju neskartu, bet kas ir pilnībā nepieciešama, lai parādītu gan Grieķijai, gan citām dalībvalstīm, kāda ir šo dalībvalstu solidaritāte. Jean-Marie Le Pen (FR) Priekšsēdētājas kundze, dāmas un kungi! Situācija, kas valda Grieķijā un Portugālē šodien, bet Spānijā un Īrijā valdīs rīt, ir skandaloza. Tās pašas anglosakšu aģentūras, kuras pakalpīgi neiebilda, kamēr blēži emitēja un tirgoja toksiskus aktīvus, un kuras neredzēja nekādas problēmas tuvojamies, tagad visstingrāk izturas pret dalībvalstīm, kas steidzās saņemt atbalstu no finanšu sektora, kas nav tā cienīgs. Tirgu un banku bezatbildības radītā krīze un šis lielais atbalsta līdzekļu apjoms ir tieši atbildīgs par to valstu budžetu deficīta un valstu parāda pieaugumu, ko paši šie tirgi šodien cenšas sodīt. Tas par Sarkozī kunga, Eiropas Savienības un G20 valstu pasludināto ētisko kapitālismu. Vienīgā mācība, ko "banksteri” ir iemācījušies no šīs krīzes, ir, ka nodokļu maksātājs ir nebeidzams resursu, peļņas un garantiju avots, jo klīst baumas, ka panikas mērogs nav lielāks par ASV banku, kas saņēma ASV valdības atbalstu, un diviem drošības fondiem, kas arī ir Amerikas Savienoto Valstu fondi, kuri vēlas gūt peļņu gan no Grieķijai noteiktajām pārmērīgajām procentu likmēm, gan kredītsaistību nepildīšanas mijmaiņas darījumu tirgus, tām valdību aizņēmumu apdrošināšanas polisēm, kas pašas ir neatkarīgu spekulāciju objekts. Ar drošības fondu regulēšanu - ko jūs baidāties darīt, vai ar atvasināto finanšu instrumentu tirgu regulēšanu, ko iesaka Barnier kungs, vien nepietiks. Nav nozīmes veidot Eiropas ekonomikas valdību. Divdesmit septiņas valstis tik un tā ir nonākušas vienādi nepatīkamā situācijā un solidaritāte tai nav risinājums. Jāapšauba pati brīvā starptautiskā kapitāla aprite, pretējā gadījumā notiks nevis atgūšanās, bet krīzes atkārtošanās. Jean-Paul Gauzès (FR) Priekšsēdētājas kundze, priekšsēdētāja kungs, komisāra kungs, tāpat kā Wortmann-Kool kundze, kas uzstājās pirms manis, arī es, protams, apliecinu, ka mēs piekrītam Komisijas noteiktajai pozīcijai Grieķijas pašreizējās situācijas risināšanā. Attiecībā uz Spānijas prezidentūru atzinīgi vērtējam mērķi, ko sev izvirzāt - uzlabot ekonomikas politikas koordinēšanu. Šī spēcīgā politiskā griba ir arī jāizmanto, lai panāktu pārredzamību divos aktuālos un svarīgos projektos: īstas finansiālās uzraudzības organizēšana un drošības fondu regulēšana. Taisnība, ka Eiropa nedrīkst kļūt par cietoksni, bet tā nedrīkst būt kā siets. Abās šajās jomās prezidentūrai jābūt reālām manevrēšanas iespējām, lai tā varētu produktīvi risināt sarunas ar Parlamentu. Ceram, ka Padome savā nākamajā sanāksmē sniegs skaidru signālu sabiedrībai un tirgum: sabiedrībai - lai atjaunotu tās uzticību eiro valūtai, bet tirgum - lai parādītu savu solidaritāti ar Grieķiju. Padomei ir jāsniedz nepārprotams apliecinājums tam, ka tā neļaus sevi iebiedēt ar mēģinājumiem destabilizēt eiro valūtu, ko veic atsevišķi spekulatīvi operatori, kuri nekavējoties uzsāk spekulācijas pret tām dalībvalstīm, kas šobrīd sastopas ar ekonomiskām un sociālām grūtībām. Pervenche Berès (FR) Priekšsēdētājas kundze, López Garrido kungs, komisāri, šīs debates ir svarīgas ne tikai tādēļ, ka tiek veikti uzbrukumi eiro, bet arī tādēļ, ka ceturtdien mums būs pirmā sanāksme priekšsēdētāja Van Rompuy kunga vadībā. Es redzu, ka šodien eiropiešiem ir stingra nostāja un tie ir pārliecināti, ka nedrīkstam pieļaut SVF iejaukšanos Grieķijā. Es atbalstu šādu nostāju, jo iejaukties nozīmētu aizvērt durvis visa tā priekšā, ko esam prasījuši gadiem ilgi, tas ir, eiro zonas ekonomiskajai pārvaldībai. Aicinot ieviest ekonomisko pārvaldību eiro zonā, mēs domājam, ka, ņemot vērā nepastāvību tirgos, mums jāapbruņojas ar atbildes līdzekļiem un jātiek līdzi situācijas attīstībai tirgos. Skaidri redzams, ka šodien mums tas neizdodas. Es arī redzu, ka situācija mūsu Eiropas aparātā šodien ir šāda - ja valsts atrodas ārpus eiro zonas, tai ir iespējams "palīdzēt”, kamēr valstīm tās iekšienē šis jautājums ir daudz sarežģītāks. Nekad nedomāju, ka eiro zona kļūs par zonu, kurā nav solidaritātes. Pati eiro zonas darbība ir balstīta uz solidaritātes ideju. Nevienai no zonas dalībvalstīm - neatkarīgi no tās eksporta stratēģijas, neatkarīgi no budžeta deficīta apmēra, neatkarīgi no valsts parāda apmēra, nav izredžu izkļūt no krīzes, ja kāds no tās posmiem tiek apdraudēts. Tomēr, ko mēs redzam šodien? Mehānismu, kas darbojas tā, ka finanšu tirgi noskaņo partijas vienu pret otru, pārbauda mūsu solidaritātes spējas un pārbauda pašas eiro zonas koncepcijas dzīvotspēju. Eiro zonas koncepcijas pamatā ir ideja, ka, ja gribam nodrošināt sev manevrēšanas iespējas, neaprobežojoties ar spekulāciju kā vienīgo iespējamo mehānismu, tad mums ir jāizstrādā pašiem sava stratēģija. Tomēr spēja faktiski panākt kaut nelielu imunitāti pret veidu, kādā ārvalstu valūtu tirgi darbojās līdz eiro ieviešanai, izmantojot valstu parāda novērtēšanas mehānismus, tiek no jauna praktizēta pašā eiro zonā. Tam mums jāpievērš uzmanība. Tas pārsniedz priekšlikumus, kas šodien jau ir iesniegti, un uzliek par pienākumu priekšsēdētājam Van Rompuy kungam nākamajā ceturtdienā uzsākt darbu pie šiem svarīgajiem projektiem. Peter van Dalen (NL) Tikai nesen Grieķija sniedza ieskatu par faktiskiem savas valsts parāda apmēriem. Tie ir daudz lielāki nekā sākuma tika domāts. Budžeta deficīts tuvojas 13 %. Diemžēl Spānijai, Portugālei un Itālijai arī ir budžeta deficīts. Eiropā nedrīkst ievest Trojas zirgu. Tas patiešām notiktu, ja šīm valstīm tiktu piešķirts atbalsts, kā daži vēlas. Tas nedrīkst notikt, jo tādā gadījumā mēs atalgotu sliktu politiku. Stabilitātes un izaugsmes paktā ir skaidri norādīts, kā valstīm jārīkojas krīzes gadījumā, un paktā galvenokārt ir norādīts, kas jādara pirms krīzes rašanās, konkrēti, savlaicīgi jāievieš stingra budžeta un tēriņu politika. Nīderlande to uzsāka darīt jau veselu gadu iepriekš. Dienvideiropas dalībvalstis to atstāja uz laiku, kas ir pārāk novēlots. Par laimi tās šobrīd ir uzsākušas - labāk vēlu nekā nekad - sakārtot savus iekšējos jautājumus. Ar lielu interesi gaidu šo valstu veikto pasākumu rezultātus. Ja šajā laikā akciju tirdzniecības un eiro vērtība samazinās, tā nebūs katastrofa ne investoriem, ne eksporta uzņēmumiem, faktiski, drīzāk otrādi. Charalampos Angourakis (EL) Priekšsēdētājas kundze, runas par spekulatīvu spiedienu uz eiro zonu un eiro un runas par brūkošo ekonomiku risku Grieķijā un citās Dienvideiropas valstīs valstu finanšu problēmu, pārmērīga valstu parāda un budžeta deficīta rezultātā Eiropas Savienība, buržuāziskās valdības un citas imperiālistu apvienības pilnībā izmanto kā attaisnojumu kapitālistu pārstrukturēšanās paātrināšanai un pastiprināšanai un darbaspēka un zemākās šķiras ekspluatācijas apmēru palielināšanai. Eiropas Savienība un dalībvalstu valdības šantažē un terorizē strādājošos, lai iegūtu viņu piekrišanu tirgus ekonomikas likumiem un Eiropas lielās komercdarbības struktūrai, lai uzspiestu tiem algu un pensiju samazinājumus, elastīgas nodarbinātības formas, krasus sociālo pabalstu samazinājumus un smagu nodokļu pasākumu nastu un lai nabadzīgie un vidēji turīgie lauksaimnieki zaudētu saikni ar dzimto zemi. Tie ir meli, ka kapitālisma krīze ir tikai un vienīgi rezultāts kļūdām pārvaldē un korupcijai. Valstu parāds un budžeta deficīts ir tikai kapitālistiskās sistēmas, Māstrihtas līguma un, protams, Lisabonas stratēģijas veidojums. Tieši tādēļ buržuāziskās valdības un Eiropas Savienība, kam jāuzņemas pilna atbildība par izveidojušos situāciju, aicina strādājošos un zemākās šķiras pakļauties un pievienoties valstu kampaņām. Tomēr strādājošiem ir jāpagriež mugura, jo plutokrātijas intereses nav viens un tas pats, kas strādājošo intereses, ņemot vērā, ka dzīvojam kapitālistiskā sabiedrībā. Atbildot uz šo pieteikto karu, strādājošie masveidā iet demonstrācijās, kas ir apsveicami, un mēs viņus atbalstām. Barry Madlener (NL) Grieķija pat var draudēt ar to, ka tā var deklarēt maksātnespēju kopā ar citām valstīm, kas noticis gadiem ilgušas vājas kreisā spārna politikas dēļ, ko īstenoja Eiropā amatos ieceltie kreisā spārna politiķi: Gordon Brown kungs, Barroso kungs, Schulz kungs, Cohn-Bendit kungs, Guy Verhofstadt kungs. Verhofstadt kungs, vai jūs, lūdzu, varētu paklausīties? Miljardi ir aizplūduši uz vājām dalībvalstīm, un pat Grieķijas pievienošanās Eiropas Savienībai laikā šķita, ka tā manipulēja ar finanšu rādītājiem, tomēr jūs izlikāties to neredzam. Eiropai bija jāpaplašinās un tā turpinās paplašināties. Pateicoties tādiem neveiksmīgiem politiķiem kā jūs, šajās ekonomikās tika radīta mākslīga inflācija, bet tagad tajās ir deflācija. Kas notiek pašlaik? Jūs turpināt praktizēt savu graujošo politiku, kā ierasts. Kas klauvē pie Eiropas Savienības durvīm? Pat vēl nabadzīgākas valstis: Albānija, Islande, Maķedonija, Horvātija, Serbija, Kosova un pat Turcija. Nabadzīgas valstis, kas cieš arī no milzīgas korupcijas. Tad vēl arī Spānija, kas, neraugoties uz augsto bezdarba līmeni, ir legalizējusi aptuveni 700 000 nelegālo imigrantu, kas uz šejieni ir atveduši arī savas ģimenes - pašlaik Spānijā valda 20 % liels bezdarbs. Priekšsēdētāja kungs, šī imigrācijas politikai ir jāaptur. Anni Podimata (EL) Priekšsēdētājas kundze, neapšaubāmi - Grieķija, tāpat kā citas eiro zonas valstis, saskaras ar liela budžeta deficīta un valsts parāda problēmām, un, kā jūs zināt un kā jau komisāra kungs minēja, Grieķijas valdība jau ir iesniegusi pilnībā pamatotu un vērienīgu, bet reālistisku programmu to risināšanai. Līdzīgi nevar būt šaubu, ka Grieķija, gluži tāpat kā citas eiro zonas valstis, atradās un joprojām atrodas koordinēta spekulatīvā spiediena epicentrā, kura galvenais mērķis ir vājināt eiro zonas dalībvalstu saliedētību eiro valūtas un ekonomikas jautājumā. Tā nav ne grieķu, ne portugāļu, ne arī spāņu problēma; tā ir Eiropas mēroga problēma, un mūsu pienākums ir parādīt reālos šīs situācijas cēloņus. Tāpat kā gadu iepriekš, mēs uzsveram to, ka globālā kreditēšanas krīze ir saistīta ar finanšu tirgu nekontrolētu darbību un mums jābūt vienlīdz tiešiem, šodien norādot, ka nekontrolēta spekulatīvā kapitāla pārstāvju darbība ir galvenais eiro zonas pašreizējo situāciju veidojošais parametrs, kas nāk par sliktu Eiropas nodokļu maksātāju naudas līdzekļiem. Tādēļ, pirmkārt, mūsu pienākums šodien ir aizsargāt eiro un eiro zonu pret spekulatīva spiediena mēģinājumiem, un, otrkārt, mums ir jāsaprot, ka nevaram vairs ilgāk koncentrēties uz ciešu monetāro apvienošanos un ka līdz brīdim, kad starp eiro zonas valstīm tiek panākta reāla ekonomikas konverģence, gan tā dēvētās lēnā tempa ekonomikas un kopējā eiro zonas uzticība, gan eiro stabilitāte tiks negatīvi ietekmēta. Burkhard Balz (DE) Priekšsēdētājas kundze, man reti ir gadījies būt nepamanītam. Neskatoties uz to, labprāt sākšu savu runu tagad. Mēs visi zinām, ka ne visas eiro zonas dalībvalstis ir vienlīdz smagi skārusi šī finanšu un ekonomikas krīze. Manuprāt, valstīm, kuras tā ir skārusi īpaši smagi, tomēr ir jāveic daudz plašāki pasākumi nekā valstīm, kas nav tik smagi skartas. Eiro stabilitāte, protams, joprojām jāsaglabā kā būtisks un vispārējs mērķis. Tas pats arī attiecas uz atsevišķo eiro zonas dalībvalstu budžetu konsolidēšanas pasākumiem. Veikt šos pasākumus nav tikai pašu šo valstu interesēs, bet arī to valstu interesēs, kurās ietekme nav tik smagi jūtama. Taču mums arī rūpīgi jāapsver, kādi pasākumi ir jāveic un kādi pasākumi varētu nebūt tik efektīvi, palīdzot šīm valstīm izkļūt no krīzes. Lai gan mēs varētu palīdzēt valstīm ar vislielākajām ekonomiskām problēmām visā monetārajā savienībā iegūt naudas līdzekļus ar atvieglotiem nosacījumiem, piemēram, izsniedzot Eiropas Savienības aizdevumu vairākām eiro zonas valstīm, tomēr ir maz ticams, ka šis atvieglotais ārējais kredīts novērsīs akūtās problēmas, ar ko tās saskaras, kā arī nepalīdzēs novērst šo problēmu cēloņus. Pēc manām domām, šīs valstis jau agrāk nav veikušas svarīgas reformas, par ko tās šobrīd maksā. Līdz ar to šīs problēmas lielākoties ir pašu šo valstu radītas un tādēļ nākotnē attiecīgajām valstīm tās arī pašām jāatrisina. Tādēļ mums jāievieš stingras ekonomiskās politikas un reformu programmas, kā Komisija ir paziņojusi. Manuprāt, būtu katastrofāli, ja beigās par visu maksātu nodokļu maksātājs. Patrick Le Hyaric (FR) Priekšsēdētājas kundze, komisāra kungs, šeit tiek teikts daudz kas interesants, bet es uzskatu, ka mums ir jābūt pietiekami drosmīgiem, lai apšaubītu pašus kritērijus, uz kuriem šodien ir balstīta Eiropas Savienība. Lisabonas līgumā un Māstrihtas līgumā pat ir pants, kas aizliedz Eiropas Savienībai sniegt palīdzību Grieķijai. Fakts, ka spekulatīvo darījumu veicējiem ir piešķirta brīvība, kas tiek panākta, atļaujot pilnīgi brīvu kapitāla apriti, un fakts, ka tiek aizstāvēta nodokļu konkurence, kā rezultātā kapitāls un uzņēmumi netiek aplikti ar nodokļiem, nozīmē to, ka pamazām valstu budžeti izsīkst, un šobrīd saskaņā ar tādiem priekšlikumiem kā Almunia kunga iepriekš piedāvātais, tautām tiek prasīts nest šo nastu, samazinot algas, pagarinot pensionēšanās vecumus un sagraujot sociālās apdrošināšanas sistēmas. Tādēļ jāmaina katrs no šiem kritērijiem, Stabilitātes un izaugsmes pakts ir jāaizstāj ar cilvēces attīstības paktu darba, nodarbinātības un apmācības jomā, un jāpieņem lēmums par Eiropas Centrālās bankas lomas un uzdevumu maiņu, lai eiro kļūtu par vienojošu kopēju valūtu, bet nevis par valūtu, ar kuru var spekulēt, kā tas ir šobrīd. Jāpieņem lēmums par jaunām iniciatīvām pret izvairīšanos no nodokļiem un kapitāla aizplūšanu, kā arī par nodokļu oāžu atcelšanu, kā tika solīts. Visbeidzot, jāizrāda drosme spekulatīvo kapitāla aprites darījumu aplikšanai ar nodokli. Andrew Henry William Brons Priekšsēdētājas kundze, starp pašreizējo valsts ekonomikas veselības stāvokli un tās valūtas vērtību pastāv dabiska saikne. Ekonomikai augot, arī tās valūtas vērtībai vajadzētu augt, lai preces un pakalpojumi, ko tā izvēlas importēt, kļūtu lētāki. Līdzīgi, ekonomikai nonākot stagnācijā vai pat pasliktinoties, tas pats notiek ar valūtas vērtību, rezultātā radot eksporta uzplaukumu un ekonomikas atveseļošanos, protams, ar noteikumu, ka tās ražošanas un pakalpojumu nozares nav iznīcinājusi globalizācija. Tomēr tādas valsts valūta, kuras iespējas ir ierobežotas sasaistes ar eiro dēļ, nevar piemēroties savas ekonomikas un tautas vajadzībām. Tas izkropļoja Lielbritāniju laikā no 1990. līdz 1992. gadam, kad bijām valūtas maiņas mehānisma dalībnieki. Tagad tas iznīcina Grieķiju un citas eiro kandidātvalstis. Šis jāuztver kā brīdinājums katrai valstij ārpus eiro zonas. Pievienojieties mums, ja esat grūtībās. Īstermiņā redzēsiet, ka jūsu ekonomiskās vajadzības netiek uzklausītas. Kad izlemsiet izstāties, sastapsieties ar parādu eiro zonai, kurā inflāciju radījusi jūsu pašu devalvētā valūta. José Manuel García-Margallo y Marfil (ES) Priekšsēdētājas kundze, esam šeit sapulcējušies pirmo reizi eiro vēsturē, lai runātu par saujiņas valstu finansiālo situāciju. Uzsveru vārdu "valstu”, jo izklausījās, ka Spānijas prezidentūra runātu par kosmosu, bet komisārs Almunia kungs pieminēja tikai Grieķiju. Es vēlos zināt, vai komisāra kungs savā noslēguma runā turpinās apgalvot, ka Spānijas un Portugāles problēmas līdzinās Grieķijas problēmām, un, ja tā, tad kā viņš tās risinātu. Tomēr mēs esam šeit, lai runātu par šīm finansiālajām situācijām, jo dažu valstu finanšu stāvoklis var sagraut visu valstu valūtas uzticību un pavērt durvis Eiropai, kurā ir divi attīstības ātrumi. Atšķirības var pieaugt brīdī, kad tiek ieviesta Spānijas prezidentūras norādītā krīzes pārvarēšanas stratēģija, jo varētu izrādīties, ka mazāk attīstītām valstīm jāsaskaras ar naudas grūtībām un stingrāku monetāro politiku, un, kas vissvarīgākais, jāpatērē daudz vairāk naudas, lai atmaksātu parādus, un daudz mazāk naudas, lai radītu darba vietas. Ticiet, dāmas un kungi, ka bez ilgtspējīgas ekonomikas nebūs iespējams panākt finansiālo līdzsvaru. Bez nodarbinātības nodokļu ieņēmumi turpinās samazināties un bezdarba pabalstu izmaksas turpinās augt. Mēs saskaramies ar uzticības krīzi, bet uzticības krīzes gadījumā pirmais, kas jādara, ir jārunā patiesība. Mums jāpasaka, kā nonācām šādā situācijā. Ko dara krīzes skartās valstis, lai izkļūtu no parādiem? Vai stabilitātes pakti ir ticami vai nē? Vissvarīgākais, mums jāzina, ko tās dara, lai izlabotu savu ekonomiku, jo, kā jau iepriekš teicu, bez stabilas izaugsmes nebūs ne ilgtspējīgas ekonomikas, ne ilgtspējīgu finanšu. Elisa Ferreira (PT) Priekšsēdētājas kundze, komisāra kungs, monetārajā savienībā nevar būt uzbrukumu Grieķijai, Spānijai, Īrijai vai Portugālei, bet drīzāk gan uzbrukumi visai Eiropas Savienībai un eiro, kas izmanto katru no visām vājuma pazīmēm vai nepilnībām, kas rodas kopējā bloka uzticamībā. Šajā saistībā man jūs jāinformē, komisāra kungs, ka jūsu paziņojumi bija neatbilstīgi un bīstami, bet, ja tos izsaka kāds ar jūsu pieredzi un statusu, varu tikai pieņemt, ka tie nozīmē emociju izplūdumu pret Komisijas, kurai jūs piederat, stūrgalvību un kūtrumu, jo monetārā savienība ir daudz vairāk, kā jūs labi zināt, nekā vienota valūta, Stabilitātes pakts vai vienota centrālā banka. Lai monetārā savienība ilgtermiņā būtu ilgtspējīga, tā nevar aprobežoties ar īstermiņa skatījumu, nomināliem rādītājiem, tā nevar neņemt vērā reālo ekonomiku, ekonomisko izaugsmi vai nodarbinātību un tā nevar ignorēt būtiskās iekšējās reģionālās un sociālās atšķirības, kas parādās līdz ar to un ko Komisija ir ļoti labi identificējusi darbā, ko tā izstrādāja par "EMU@10”. Minēto iemeslu dēļ katrai dalībvalstij ir savi pienākumi. Tie, kuri tomēr tic, ka monetārā savienība ir projekts, kurš jau ir pabeigts, nepiedodami kļūdās. Mums jāpārstāj runāt un jāsāk rīkoties. Lisabonas stratēģija nedarbojās tādēļ, ka tai nebija ne vajadzīgo līdzekļu, ne instrumentu. Ja šodien vēlamies, lai monetārā savienība pastāv un saglabājas nemainīga, tādi jēdzieni kā "solidaritāte” un "ekonomikas politikas koordinācija” jāaizstāj ar konkrētiem līdzekļiem un instrumentiem, kas līdz šim nav tikuši ieviesti. Komisija ir tikko iecelta ne tādēļ, lai turpinātu darīt to pašu, ko iepriekš, bet lai gūtu mācību un uzsāktu jaunu posmu. Tieši to es ceru sagaidīt, un es ticu, ka tā to var paveikt. Ilda Figueiredo (PT) Priekšsēdētājas kundze, šajās debatēs bija būtiski panākt, lai Eiropas Savienība pārtrauc savu monetārisma politiku un aklu sekošanu Stabilitātes pakta kritērijiem. Bija būtiski atbalstīt sociālo progresu, lai piešķirtu prioritāti bezdarba un nabadzības problēmu atrisināšanai, lai atbalstītu ražošanu un darba vietu radīšanu ar tiesībām strādājošiem, lai garantētu ekonomisko un sociālo kohēziju, lai ieviestu to valstu budžeta atbalsta pasākumus, kurās situācija ir visnopietnākā, jo īpaši izsniedzot finanšu līdzekļus, nepieprasot līdzfinansējumu no šo valstu valdībām. Diemžēl tomēr nekas no tā visa šeit netika dzirdēts. Komisārs Almunia kungs pieprasīja, lai tiktu ievērota tā pati politika un tās pašas neoliberālās receptes, mēģinot likt tiem pašiem cilvēkiem, kam vienmēr, uzņemties Eiropas Savienības sliktās politikas sekas, tostarp, komisāra kungs, pats savu atbildību par bēdīgajiem un nožēlojamajiem paziņojumiem, ko izteicāt par Grieķiju, Spāniju un Portugāli un kas rezultātā, piemēram, manas valsts - Portugāles, gadījumā, izraisīja spekulatīvu uzbrukumu. Spekulatīvo darījumu veicēji tik tiešām guva labumu no jūsu paziņojumiem. Mana valsts un citas valstis tomēr cieta zaudējumus šo paziņojumu un pašlaik spēkā esošās politikas rezultātā. Minēto iemeslu dēļ mēs jūs informējam, ka ir laiks mainīt politiku. Othmar Karas (DE) Priekšsēdētājas kundze, komisāri, eiro ir mūsu vairogs un ir sevi pierādījis kā stabilizējošs faktors. Tas arī pierāda, ka budžeta deficīta stratēģija un krīzes pārvarēšanas stratēģija jāveido, būtībā pamatojoties uz Māstrihtas kritērijiem un Stabilitātes un izaugsmes paktu. Tomēr tā nedrīkst būt balstīta tikai uz tiem vien. Abas stratēģijas jāpapildina ar ilgtspējīgas izaugsmes un nodarbinātības politiku. Mums jāapvieno Eiropas stratēģija 2020. gadam ar citām stratēģijām. Eiropas Savienībai ir nepieciešams inovāciju nolīgums, investīciju nolīgums un koordinācijas nolīgums, kas aptver visas dalībvalstis. Tādēļ esmu par to, ka finanšu ministri pēc iespējas ātrāk īsteno Almunia kunga 2004. gada 22. decembrī ierosināto trīs punktu plānu, kas paredzēts Eurostat stiprināšanai. Šie saprātīgie, nepieciešamie pasākumi tika kavēti piecus gadus. Mums ir jāpaaugstina Eurostat statuss un jāpārskata dalībvalstu statistika, un jānodrošina ECB un Eiropas Savienības statistikas koordinācija. Mums jāizveido sākotnējā bilance Eiropas Komisijas vajadzībām, jāpārskata dalībvalstu finanses, pamatojoties uz vienotiem Komisijas noteiktiem kritērijiem, un starp Komisiju, Eurostat, ECB, EIB un dalībvalstīm jāizveido koordinācijas komiteja rīcības plānu izstrādāšanai dalībvalstīm. Nepieciešama atbildība, godīgums un atklātība - un dalībvalstis un finanšu ministri nedrīkst spēlēt ne paslēpes, ne ķērājus. Antolín Sánchez Presedo (ES) Priekšsēdētāja kungs, ekonomiskā krīze ir ļāvusi mums novērtēt eiro un ekonomikas koordinācijas vērtību. Tagad ir neapstrīdami skaidrs, ka eiro zonas un Eiropas Centrālās bankas loma, nodrošinot stabilitāti un reaģējot uz kredītresursu trūkumu, kopā ar saskaņoto rīcību Eiropas un starptautiskā līmenī, kurā jums, Almunia kungs, bija svarīga vadoša loma, ir sniegusi būtisku ieguldījumu visnopietnāko un pat viskatastrofālāko krīzes seku novēršanā. Krīze ir izraisījusi ievērojamu ekonomiskās aktivitātes krišanos, lielus darba vietu zaudējumus un valstu finansiālā stāvokļa ievērojamu pasliktināšanos. Lai gan šķiet, ka ir manāmas pirmās atveseļošanās pazīmes, šī gada prognozes liecina par darba vietu skaita samazināšanos un valstu parāda pieaugumu Eiropas Savienībā. Krīze ir arī atklājusi situāciju dažādību un atšķirības, kas pastāv starp dažādām dalībvalstīm. Ir parādījusies spriedze, spriedze, kas - būsim reāli - ne vienmēr ir saistīta ar ekonomikas principiem vai potenciālu. Mums jāpārliecinās, ka tās dēļ mēs neaizmirstam par nopietno savstarpējo ekonomisko atkarību un galvenajām saistībām. Eiropas Savienība saskaras ar saviem vislielākajiem izaicinājumiem kopš tās dibināšanas. Starptautiskā atveseļošanās ir raksturota, lietojot burtus LUV: L nozīmē Eiropu, U - Savienotās Valstis un V - strauji augošās valstis. Eiropa netiks atstāta aizmugurē. Ir laiks reformām, izdomai un integrācijai. Būtiska prioritāte ir palielināt mūsu ekonomikas izaugsmes potenciālu. Alfredo Pallone (IT) Priekšsēdētājas kundze, dāmas un kungi, ekonomikas vājums un nesenā krīze atsevišķās eiro zonas valstīs nav radusies tikai Grieķijas, Portugāles un Spānijas, bet arī pašas Eiropas Savienības problēmu rezultātā. Tā nav tikai ekonomisko resursu problēma, bet arī politiska problēma. Pirms sākt ārstēt slimās valstis, Eiropai ir jāārstējas pašai, jo īstā problēma, kas ir šīs krīzes pamatā, ir arī Eiropas Savienības vājums. Ir nepieciešami vienoti un efektīvi noteikumi un instrumenti. Pirmkārt, mums jāpaātrina uzraudzības reforma un jāizveido sistēma, kas faktiski darbojas, nevis tikai dublē pastāvošo iestāžu funkcijas, kas ir izrādījies neefektīvi nesenās krīzes prognozēšanā un pārvaldībā, un jāpārsniedz birokrātiskās loģikas robežas, kas līdz šim ir izmantota sistēmisko krīžu pārvarēšanā. Otrkārt, līdz ar to ir jākoordinē un jāsaskaņo fiskālā politika, pat atļaujoties neņemt vērā neieinteresēto valstu viedokli. Daži joprojām uzskata, ka ir nepieciešama Starptautiskā Valūtas fonda iejaukšanās, ignorējot katastrofālo signālu, ko tas varētu raidīt finanšu tirgiem par to, kādu virzienu eiro zona ir izvēlējusies. Pašreizējā krīzes situācijā vairākās eiro zonas valstīs Eiropas Savienībai ir politisks, sociāls un morāls pienākums attiecīgi rīkoties. George Sabin Cutaş (RO) Atsevišķas valstis eiro zonā pašlaik sastopas ar smagām finanšu problēmām, uz ko norāda valstu parāda un budžeta deficīta apmērs, kas ir daudz lielāks par Stabilitātes un izaugsmes paktā atļauto slieksni. Galvenā loģika, uz kuras Stabilitātes un izaugsmes pakts tika balstīts, bija izvairīties no "noglabāšanas” gadījumu atkārtošanās, nosakot ierobežojumus valstu parādam. Tomēr tajā nav ņemta vērā vajadzība palielināt valsts parādu gadījumos, kad finansiālā situācija pasliktinās makroekonomiskā līmenī un kad to papildus ietekmē eksponenciāli pieaugošais privātā sektora parāds. Finansiālā stāvokļa straujā lejupslīde atsevišķās dalībvalstīs rada draudus gan eiro stabilitātei, gan valstu saliedētībai Eiropas Savienības līmenī. Lai izvairītos no šādām sekām, dalībvalstu starpā jāizrāda solidaritāte, pieņemot kopējus pasākumus, kas piedāvā savstarpēju atbalstu grūtībās nonākušām valstīm. Nepieciešams arī atvieglot Stabilitātes un izaugsmes pakta kritērijus, kas kā viens no risinājumiem tiek piedāvāts Lisabonas līguma Nobeiguma aktam pievienotajā deklarācijā. Līdz ar to mēs joprojām esam atbildīgi par vienotas politiskās gribas izrādīšanu un pakta reformu īstenošanu, kas šobrīd ir kļuvusi par nepieciešamību. Theodoros Skylakakis (EL) Priekšsēdētājas kundze, vairāki locekļi ir runājuši par palīdzību, kas vajadzīga Grieķijai. Tā ir nepareiza vēsts. Neauglīgas debates par atbalstu nelīdz. Ir skaidri redzams, ka Grieķijai ir milzīgas finanšu problēmas, bet tā spēj šīs problēmas atrisināt. Pašlaik šajā jautājumā pastāv liela vienprātība gan starp politiskiem spēkiem, gan, kas vissvarīgāk, Grieķijas tautā. Es arī esmu dzirdējis, ka galveno problēmu eiro rada spekulatīvo darījumu veicēji. Kad eiro tika nostiprināts, kas tad veica spekulācijas ar eiro? Eiro filantropi? Mums jāpaskatās, ko darām nepareizi? Grieķu statistika arī tiek apspriesta. Tomēr neaizmirsīsim, ka šī statistika bija arī Eiropas statistika. Vai Eurostat, Eiropas Komisija un ECOFIN nezināja par to, ka Grieķijas parāds vairs turpmāk nevarēja pieaugt bez atbilstoša budžeta deficīta? Vai šis parāds, kas nav tikai Grieķijas parāds, jelkad atbilstoši samazinājās līdz 60 % apmēram? Manuprāt, galvenā problēma eiro zonā ir tāda, ka tās noteikumi galvenokārt tika piemēroti, pamatojoties uz politiskiem kritērijiem, un ka tie, kas kontrolē, un tie, kurus kontrolē, ir vieni un tie paši. Otra problēma, par kuru šeit pārāk maz tiek runāts, ir vispārējais konkurētspējas zudums un arvien pieaugošā konkurences plaisa starp ziemeļiem un dienvidiem. Ja pieaugs konkurences plaisa starp dalībvalstīm, nebūs ne eiro zonas, ne monetārās zonas. Tas ir fatāls ilgtermiņa risks eiro zonas kohēzijai un ir viens no jautājumiem, kam noteikti būtu jāsaista mūsu uzmanība. Robert Goebbels (FR) Priekšsēdētājas kundze, ar šo uzbrukumu eiro, ko no visa spēka veica dažas starptautiskas bankas, pasaulei vēlreiz nākas sastapties ar tirgus muļķību un alkatību. Angliski runājošās valstis, protams, nekad nav bijušas eiro piekritējas. Neskatoties uz to, eiro ir kļuvis par visstabilāko valūtu pasaulē. Faktiski dolārs un eiro veido duopolu. Duopols nekad nebūs stabils. Abu valūtu attiecībās vienmēr būs izmaiņas. Tomēr, ja tirgū valda kaut kripatiņa saprāta, tam būtu jāsaskata, ka eiro zonas valstu budžetu deficīts kopumā ir krietni zemāks kā Amerikas Savienotajās Valstīs vai Japānā. Lai gan jaunā Grieķijas valdība ir mantojusi valsts budžetu, kas, protams, ir neapskaužamā stāvoklī, ir skaidrs, ka, pat ja Grieķija bankrotētu, kas ir pilnībā neiespējami, tas neizraisītu eiro zonas izjukšanu. Amerikas Savienoto Valstu valdība tikko iesniedza budžetu, uzrādot USD 1600 miljardus lielu deficītu. Lai segtu šo deficītu, Vašingtonai ik dienas ir jāaizņemas vairāk kā USD 5 miljardi. Grieķijas ikgadējais parāda pieaugums ir vienāds ar mazāk kā vienas nedēļas Amerikas Savienoto Valstu parāda pieaugumu. Kura valsts apdraud pasaules finansiālo stabilitāti? Grieķija vai Amerikas Savienotās Valstis? Sastopoties ar spekulatīvo darījumu veicēju muļķību, kā tas ir šobrīd, Eiropai jāpiemēro lielākas pārredzamības prasības un praktiskāks regulējums tirgiem, kas tik tiešām ir pārāk alkatīgi, priekšsēdētājas kundze. Diogo Feio (PT) Priekšsēdētājas kundze, debatēs par atsevišķu eiro zonas dalībvalstu ekonomisko situāciju, risinājums ir skaidrs - mums jāpanāk lielāka ekonomiskā un monetārā vienotība, lielāka konkurētspēja un lielāka solidaritāte. Uzrunāju jūs, komisāra kungs, kā cilvēku, kurš, būdams portugālis, ļoti labi pārzina grūtības, kas ir saistītas ar pieaugošu valsts parādu, grūti kontrolējamu budžeta deficītu vai pārmērīgi augstiem valsts tēriņu apmēriem. Šīm valstīm ir nepieciešama solidaritāte un pareizi signāli. Diemžēl komisāra Almunia kunga nesen sniegtajos paziņojumos dzirdamie signāli, salīdzinot Portugāles un Spānijas situāciju ar Grieķijas situāciju, nebija tik labi. Tie bija neveiksmīgi un neuzmanīgi paziņojumi, kas radīja tūlītēju ietekmi uz tirgu. Akciju vērtība Lisabonas un Madrides tirgos strauji kritās; situācija nevar būt sliktāka nekā tā ir pašlaik. Politiskai pārvaldībai ir ārkārtīgi svarīga loma. Zinu, ka šī mācība jāapgūst turpmākiem gadījumiem, jo šādi mēs varam izveidot labāku ekonomikas savienību, lielākā mērā atbalstot Eiropu, lai radītu solidaritāti un saprastu, ka situācijas atsevišķās dalībvalstīs ir pilnīgi atšķirīgas un nav salīdzināmas. Ja atcerēsimies šo mācību, eiro zonas nākotne noteikti būs labāka. Frank Engels (FR) Priekšsēdētājas kundze, mani apsvērumi ir šādi - ekonomikas un monetārā savienība tik tiešām ir monetāra, bet gandrīz nemaz nav ekonomiska. Eiropas monetārās rūpes ir pretrunā ar dalībvalstu ekonomisko un budžeta suverenitāti. Šobrīd veiktie spekulatīvie uzbrukumi eiro var radīt katastrofālas sekas. Grieķija, Portugāle, Īrija un Spānija ir skarta visvairāk. Tomēr aiz tām ir apdraudēta arī visa eiro zona. Lai izvairītos no visļaunākā, Eiropai steidzami jāievieš vienotas formas ekonomiskās un budžeta politikas pārvaldība. Galu galā tāda taču ir ekonomikas savienības nozīme. Tikai tādā veidā mums radīsies reālas iespējas konsolidēt valstu finanses eiro zonas robežās un ārpus tām. Izmantojot pašreizējos instrumentus un neatlaidīgi pieprasot budžeta suverenitāti dalībvalstīm, baidos, ka šī konsolidācija var izrādīties tikai vienkāršs sapnis ar visām no tā izrietošām sekām. Edward Scicluna Priekšsēdētājas kundze, mums ir jāatklāj eiro zonas visas vājās puses un enerģiski tās jānovērš, jo citas alternatīvas ir pārāk drūmas, lai tās apsvērtu. Uzkrītoša vājā puse ir stingras centralizētas visas eiro zonas ekonomikas pārraudzības funkcijas trūkums. Īpaša uzmanība jāpievērš, pirmkārt, tam, lai visās ES dalībvalstīs tiktu pārtraukta grāmatvedības uzskaite pēc naudas pūsmas principa, kā arī dalībvalstu finansēm. Otrkārt, valstu finanšu uzskaite un pārskati jāauditē atbilstoši ES apstiprinātiem standartiem. Treškārt, jānodrošina ekonomisko prognožu pārraudzība, jo tās ir cēlonis nevajadzīgu un maldinošu valstu finanšu plānu veidošanai. Ceturtkārt, regulāri jāpublicē ES veiktie uzņēmējdarbības stresa testu rezultāti. Visbeidzot, uzskatu, ka jāattur eiro zonas dalībnieki no vienkāršas izejas meklēšanas finanšu plānošanā un vienreizējiem fiskāliem pasākumiem, aizkavējot reālu korekciju veikšanu, kas, kā zināms, izriet no ticamām un ilgtspējīgām izdevumu programmām. Olle Schmidt (SV) Priekšsēdētājas kundze, Grieķijā notiekošais neskar tikai eiro zonas dalībniekus, bet skar visu ES. Tādēļ ir svarīgi, lai ES šo sarežģīto situācija risinātu atbildīgā veidā. Grieķijai jāveic sava daļa darba, jāizpilda tās dotie solījumi un jāreformē politika. Man, kas vēlētos redzēt Zviedriju pievienojamies eiro zonai pēc iespējas ātrāk, ir ļoti svarīgi, lai mēs šeit ES atrisinātu šo sarežģīto situāciju. Visbeidzot, jāsecina, ka eiro ir izrādījies neticami veiksmīgs vissmagākās finanšu krīzes mazināšanā. Vai kāds apgalvotu, ka 16 atsevišķas valūtas būtu izrādījušās labākas nekā viena spēcīgā valūta? Neviens! Grieķija iekļuva eiro zonā pa "sētas durvīm”, pateicoties kam tagad mēs redzam, cik svarīgi ir, lai iestāšanās noteikumi būtu stingri, bet godīgi. Sakārtota ekonomika ir obligāts nosacījums izaugsmei un labklājībai, pat valstīm ārpus eiro zonas, un protams, tikpat lielā mērā tas attiecas uz eiro zonas dalībvalstīm. Tiem, kuri runā par spekulācijām, jāatceras, ka to pamatā ir sakārtota ekonomika un valsts finanses. Michail Tremopoulos (EL) Priekšsēdētājas kundze, Grieķijas gadījumā, par ko šeit lielākoties runājam, problēmas nerada tikai valsts finanses. Runa ir par pilnīgu tā modeļa sabrukumu, kas tika piemērots pēdējos piecpadsmit gadus un kas centās Grieķijas ekonomiku balstīt uz pastāvīgu privātā patēriņa pieaugumu un paplašināšanos. Turklāt daži gadiem uzskata, ka tēriņi bruņojumam ir tas pats, kas tēriņi attīstībai. SIPRI ziņo, ka Grieķija tam izšķiež 3,3 %, aprēķinot procentos no IKP. Tas ir otrais lielākais procentuālais rādītājs NATO aiz Amerikas Savienotajām Valstīm. Absolūtā izteiksmē tā ir piektais lielākais ieroču importētājs pasaulē ar 4 % no starptautiskā tirdzniecības apjoma. Protams, budžetā 2010. gadam ir plānoti aizsardzības tēriņu samazinājumi. Nacionālās aizsardzības ministrijas budžets ir EUR 6 miljardi, par 6,63 % mazāks. Vēlos, lai mēs redzētu pārmaiņas bruņošanās diplomātijā, kas ir ievedusi mūs šajā strupceļā. Grieķijai nav koloniju, ko tā varētu ekspluatēt, bet tai ir liela izturība. Mums arī jāaktivizē Eiropas solidaritāte un jāveicina starptautiskas iniciatīvas par jaunu globālo vienošanos vides aizsardzības jomā. John Bufton Priekšsēdētājas kundze, kāda ir eiro nākotne, ņemot vērā problēmas Grieķijā un līdz ar to arī Spānijā, Itālijā, Portugālē un Īrijā? Tas, ka mēs nepievienojāmies eiro, ir zināms mierinājums Apvienotajai Karalistei. Šķiet, ka izturības solījumi, pateicoties solidaritātei, nekad nav bijuši tik tālu no patiesības. Eiro zonas 16 valstu problēma ir saistīta ar to, kuri ir tie, kas pārvalda izdevumus. Bez ievērojamas fiskālās koordinācijas un bez kopējas kases dalība eiro nepārprotami nav līdzeklis labas ekonomiskās veselības uzturēšanai. Izrādās, ka, ja viss beidzas neveiksmīgi, neviens jūs neglābs. Drīzāk tie izmanto izdevību, lai iegūtu lielāku kontroli, kamēr jūs pazemīgi lūdzaties. Mums jāgaida, lai redzētu, kā Grieķija reaģēs uz faktu, ka tā ir kļuvusi par Eiropas Savienības ekonomisko protektorātu, un vai tādēļ tajā nesāksies sabiedriskie nemieri. Vai tāds tiešām ir Eiropas sapnis? Kas ir nākamā - Spānija, Portugāle, Itālija vai Īrija? Varbūt dalībvalstīm un jo īpaši eiro zonas valstīm būtu ilgi un nopietni jāpārdomā, kas notiek šeit un šobrīd, pirms pievērsties sarunām par ekonomikas politiku periodā pēc 2020. gada, kad, iespējams, vairs pat nebūs eiro, ko aizsargāt. Šorīt Barroso kungs runāja par Eiropas sapni - Grieķijas tautai tas ir izvērsies Eiropas murgā. Andreas Mölzer (DE) Priekšsēdētājas kundze, kā zināms Eiropas Komisija ir noteikusi Grieķijai uzraudzību tās strauji pieaugošā budžeta deficīta rezultātā. Tik masīvu iejaukšanos suverēnas valsts lietās tik tiešām var attaisnot vienīgi fakts, ka arī mums jāglābj vienotā valūta un jānovērš citu dalības valstu zaudējumu risks. Tomēr ir skaidrs, ka pats pamatakmens, kas ir būtisks priekšnosacījums eiro ieviešanai, tas ir, Stabilitātes pakts, pastāv tikai "uz papīra”. Daudzas dalībvalstis un Padome pēdējos gados ir iztērējusi mazāk enerģijas budžeta disciplīnas nodrošināšanā nekā šī svarīgā nolīguma prasību atvieglošanā. Komisija neiebilstot noraudzījās, kā tiek izstrādātas šīs neefektīvās procedūras pret budžeta deficīta pārkāpējiem. Tādēļ, ja nevēlamies, lai mūsu valūta un eiro zona tiek nopietni apdraudēta, mums neatlaidīgi jāpieprasa, lai dalībvalstu augošais tīrais parādsaistību apmērs tiktu krasi samazināts. Šajā nolūkā jāievieš izšķiroši un iedarbīgi pasākumi. Elena Băsescu (RO) Uzskatu, ka katrai dalībvalstij jābūt gatavai pievienoties eiro zonai, lai izvairītos no pārāk smagām un negatīvām iespējamām sekām valsts ekonomikai. Ekonomiskā nestabilitāte, ko pieredzēja dažas eiro zonas valstis, ir jāuzrauga, lai izvairītos no to seku ietekmes visā Eiropas Savienībā. Grieķijas, Spānijas un Portugāles ekonomikas 2009. gadā uzrādīja lielus budžeta deficīta apmērus, kas izveidojušies ne tikai globālās ekonomiskās krīzes, bet arī šo valstu valdību nepietiekami īstenoto pasākumu rezultātā. Rumānija prezentēs savu eiro zonas konverģences plānu februāra beigās, par ko vienošanās panākta pārrunās ar SVF un Eiropas Komisiju. Mana valsts ir ierosinājusi, ka tā varētu pievienoties valūtu maiņas mehānismam 2012. gadā, kas faktiski ir pēdējais posms, pirms pievienošanās eiro zonai. Tas nozīmē, ka mūsu budžeta deficīts jāsamazina līdz 3 %. Stavros Lambrinidis (EL) Priekšsēdētājas kundze, komisāra kungs, pateicos par jūsu izteikto labvēlīgo attieksmi pret Grieķijas valdības veiktajiem pasākumiem. Valdība tik tiešām ir īstenojusi skarbus pasākumus un Eiropas Komisija tik tiešām ir ratificējusi valdības programmu, turklāt ratificēta ir patiešām smaga programma, lai uzraudzītu to pasākumu piemērošanu, ko valdība ir uzsākusi un ko tā vēlas veikt. Tomēr starpības tik un tā pieauga. Problēmu nerada tas, ka tirgi darbojās piesardzīgi, kā jūs apgalvojāt. Problēma ir, ka tirgos tika veiktas spekulācijas un ka šīs spekulācijas bija bezjēdzīgas. Tie paši, kas izraisīja krīzi, šobrīd pelna no pašu radītām drupām. Un kā ir ar Eiropas Komisiju? Jautāju jums - pirmkārt, vai tagad jūs rīkosieties, ne tikai nodrošinot dalībvalstu stingru uzraudzību, bet arī tirgus stingru uzraudzību? Un, ja rīkosities, tad - kad? Otrkārt, ir nepieņemami, ka runas par Starptautiskā Valūtas fonda iejaukšanos eiro zonā ir ieilgušas tik daudzu mēnešu garumā. Tomēr Starptautiskais Valūtas fonds panāk to, ka tiek ieviesti stingri pasākumi, un tad tas lēti aizdod, neradot iespējas veikt spekulācijas. Vai plānojat veikt pasākumus, lai piešķirtu finansiālo atbalstu valstīm, kas piemēro šādas stingras valsts finanšu programmas? Czesław Adam Siekierski (PL) Situācijai, kāda ir izveidojusies dažās eiro zonas valstīs, nepieciešama nopietna analīze. Tās cēloņu meklēšana ekonomikas krīzē ir tikai daļēji pamatota. Daudzi no cēloņiem jāmeklē citur. Pirmkārt, tika ignorētas starp dažādām eiro zonas valstīm pastāvošās ekonomiskās attīstības lielās atšķirības. Otrkārt, netika uzturēta Stabilitātes un izaugsmes pakta disciplīna. Netika atbildīgi ievērota budžeta disciplīna, kā rezultātā izveidojās liels valstu finanšu deficīta pieaugums. Treškārt, bankas un citas finanšu institūcijas netika pietiekami uzraudzītas - un tas neattiecas tikai uz šīm valstīm. Kā pret to cīnīties? Saskaņā ar solidaritātes principu atsevišķo valstu izstrādātā atveseļošanās programma paredz atbalsta saņemšanu no Eiropas Savienības, kas dod tiesības Eiropas Komisijai un Eiropas Centrālai bankai uzraudzīt programmas īstenošanu. Jo nepieņemami ir arī tas, ka par krīzi galvenokārt jāmaksā visnabadzīgākajiem; piemērs tam bija Grieķijas lauksaimnieku protesti. Georgios Papanikolaou (EL) Priekšsēdētājas kundze, apmēram desmit gadus pēc eiro zonas izveidošanas ir skaidrs, ka Eiropas Savienība pastāv, bet diemžēl esam vēl ļoti tālu no ekonomikas savienības. Redzam, ka uzbrukumi eiro, izmantojot vājāk attīstīto valstu ekonomiku, iegūst epidēmijai līdzīgus apmērus, un Eiropa ir tikai kā skatītājs, ne tik daudz tādēļ, ka tā tikusi pārsteigta, bet drīzāk tādēļ, ka tai nav pietiekamu finanšu instrumentu, lai reaģētu. Nav nevienas situācijas, izņemot Konkurences komiteju, kas spētu koordinēt intervenci un valstu ekonomikas rīcību recesijas periodos. Diemžēl starp dalībvalstīm nav vienprātības un vienotās gribas, lai gan mums ir vienota valūta. Domāju, ka šodienas pārbaudījumā nav iesaistīta kāda viena atsevišķa valsts. Tas ir pašas eiro valūtas pārbaudījums. Gribētos domāt, ka brīdī, kad lēmām par vienotu valūtu, jau bijām izlēmuši, ka no tā brīža mums būs viena balss un vienota fronte. Mairead McGuinness Priekšsēdētājas kundze, pateicos par iecietību, kādu izrādāt tik daudzām minūti garām runām par šo jautājumu. Pieņemu, ka jaunajai Komisijai ir patīkami būt apstiprinātai, bet tai būs steigšus jāsāk strādāt to daudzo problēmu dēļ, ko šeit apspriežam. Ir tādi, kas līksmojas par eiro zonas problēmām, bet es domāju, ka lielākā daļa no mums vēlas saskatīt risinājumu. Desmit gadus vēlāk vairs nedomāju, ka, cīnoties ar nejēdzībām, vajadzētu zaudēt būtisko. Ņemot to vērā, klausoties šīs debates, kļūst skaidrs, ka dažās dalībvalstīs valda nopietnas problēmas un ka to smaguma pakāpe ir atšķirīga valstīs, kurās ir šīs problēmas - un Īrija ir viena no tām. Manuprāt, noteikumi tomēr nav izrādījušies efektīvi. Mums drīzāk jāvar novērst problēmas, nevis reaģēt uz tām - kad krīze ir iestājusies, tas ir jau par vēlu. Mums jāapsteidz tirgi; tirgiem nav iespējams pretoties, kā daži mēģinājuši ierosināt, ka tas ir iespējams, tādēļ mums jāveic stingra un savlaicīga pārraudzība un kontrole, un tad nekavējoties jārīkojas. Vēlu jums veiksmi. Hans-Peter Martin (DE) Priekšsēdētājas kundze, neskatoties uz kritiku, ko man līdzīgas personas ir paudušas par situācijām ar īpaši nožēlojamu stāvokli Eiropas Savienībā, mēs vienmēr esam atbalstījuši eiro ieviešanu. Agrāk, kad biju žurnāla "Der Spiegel” korespondents, redzēju pret konkrētām valūtām vērstas spekulācijas, un eiro mūs no tām ir pasargājis. Tomēr pašlaik vērojam masveida uzticības zudumu eiro no uzkrājumu īpašnieku puses un jo īpaši no to valstu pilsoņu puses, kurās budžeta kritēriji zināmā mērā ir izpildīti. Mans jautājums jums, komisāra kungs, ir šāds: vai tad dažu pēdējo gadu laikā nav kļuvis pietiekami skaidrs, ka Grieķija mūs maldina? Par to ir dzirdētas daudz un dažādas baumas. Tomēr mēs zinājām, ka Grieķija jau faktiski no paša sākuma pilnībā neatbilda kritērijiem. Kādēļ šis jautājums netika biežāk skatīts? Kā turpmāk plānojat risināt tik sarežģītu jautājumu? Uzdodu šo jautājumu, domājot par savu paša valsti - Austriju, kur pašlaik klīst līdzīgas baumas, tieši tāpat kā Grieķijā dažus gadus atpakaļ. Arturs Krišjānis Kariņš (LV) Priekšsēdētājas kundze, spekulāciju veicēju uzbrukumi Grieķijai, Spānijai un Portugālei nav problēmas cēlonis, bet gan tās sekas. Mēs pārāk labi zinām, ka neviena ģimene vairs nevar atļauties tērēt vairāk naudas nekā tā nopelna. Tā rezultāts būtu bankrots. Tas pats attiecas uz valdībām. Neviena valdība nevar vairs atļauties tērēt vairāk naudas kā tā iekasē nodokļu ieņēmumos. Tā rezultāts būtu vai nu valdības bankrots, vai, kā pašlaik redzam - spekulatīvo darījumu veicēju uzbrukumi valūtai. Šīm valstīm jāveic tieši tas pats, ko Latvija, kuru krīze skāra jau gadu jeb gandrīz pusotru gadu iepriekš, jau faktiski ir paveikusi. Tas ir - krasi jāsamazina to valdības tēriņi, veicot tā saukto iekšējo devalvāciju. Es ierosinātu Grieķijas valdību vērsties pie Latvijas valdības, lai saprastu, kā pieņemt šāda veida lēmumus. Tie ir jāpieņem, un Eiropā tie jau agrāk ir tikuši pieņemti. Paldies! Diego López Garrido Priekšsēdētājas kundze, uzskatu, ka esam aizvadījuši ļoti plašas debates, parādot lielu informētību un rūpes par ekonomisko situāciju. Debates bija arī ļoti konstruktīvas, apspriežot virkni jautājumu, par kuriem varam vienoties, lai novērtētu šo situāciju. Pirmkārt, uzskatu, ka debašu laikā tika pausta vispārēja uzticība eiro zonai. Eiro zona neapšaubāmi kļūs stiprāka šo negaidīto tirgus manevru rezultātā, ko nevar izskaidrot ar reālās ekonomikas stāvokli. Kā norādīja Karas kungs, Sánchez Presedo kungs Goebbels kungs, kas runāja par to, ko nozīmē kāda runātāja minētais eiro zonas aizsardzības vairogs, mēs esam pārliecināti par to, ka, ja eiro zona nebūtu radīta, šī krīze Eiropas valstis būtu skārusi daudz smagāk. Turklāt mēs neuzskatām, ka Stabilitātes un izaugsmes pakts ir krīzes stāvoklī. Pierādījums tam ir detalizētā procedūra, uz kuru atsaucās komisārs Almunia kungs, Grieķijas valdības ieviestās programmas uzraudzībai. Eiro zonas problēmas tiks atrisinātas eiro zonas iekšienē, jo tajā pastāvošie mehānismi ir tam pienācīgi izstrādāti situācijā, kurā, kā es jau minēju savā iepriekšējā runā, ir skaidrs, ka Eiropa iziet no recesijas perioda un izkļūst no vissmagākās krīzes, kādu neesam piedzīvojuši jau gandrīz gadsimtu. Tas tiek paveikts salīdzinoši īsā laika periodā, kas parāda Eiropas Savienības ekonomisko varenību, kā arī to, ka valdības rīkojās nekavējoši brīdī, kad atgadījās kaut kas tāds, kas spēj potenciāli izraisīt starptautiskās finanšu sistēmas sabrukumu. Protams, šīs tūlītējās iejaukšanās rezultātā valstu budžetos bija jārodas deficītam. Pašlaik šādā situācijā ir bijusi 21 Eiropas Savienības valsts, kas ir būtiskās intervences loģisks iznākums, jo, citu starpā, kā jau iepriekš teicu, Eiropā pastāv sociālās aizsardzības sistēmas, kas paredz to, ka vismazāk aizsargātajām personām ir jāsaņem palīdzība no valstu līdzekļiem. Canfin kungs man jautāja, kādi ir Spānijas prezidentūras priekšlikumi šajā ziņā. Ir bijuši gadījumi, kad valdības ir veikušas īstermiņa intervenci, ko es jau minēju. Pašlaik tiek radīta jauna stratēģija izejai no šīs situācijas, tomēr ir skaidrs, ka, lai izvestu mūs no krīzes vidējā laikposmā, Padomes Spānijas prezidentūra mums skaidri piedāvā veidot ekonomikas savienību. Tā piedāvā, ka jābūt ne tikai monetārai savienībai, bet arī, ka ekonomikas savienībai jāpiešķir svarīga loma Eiropas Savienībā, ko turklāt arī nosaka Lisabonas līgums. Līguma par Eiropas Savienības darbību 5. pantā ir skaidri noteikts: "Dalībvalstis saskaņo savu ekonomikas politiku Savienībā.” "Savienība pieņem pasākumus, lai nodrošinātu dalībvalstu nodarbinātības politikas koordināciju.” "Savienība var uzņemties iniciatīvu, lai nodrošinātu dalībvalstu [...] sociālās politikas koordināciju”. Tas ir noteikts Lisabonas līgumā, un tādēļ es lielā mērā piekrītu virzībai uz saskaņošanu. Uz to savā runā atsaucās, piemēram, Wortmann-Kool kundze, Feio kungs un Papanikolaou kungs. Bullmann kungs minēja sociāli politiskās koordinācijas nepieciešamību, kā to darīja arī Podimata kungs. Zaļo un Eiropas Brīvās apvienības grupu pārstāvošajam Canfin kungam, kā arī Pallone kungam un Gauzès kungam bija līdzīga pozīcija, kuri runāja par vajadzību regulēt finanšu tirgus. Verhofstadt kungs runāja par iekšējās kohēzijas nepieciešamību Eiropas Savienībā. Visu to mēs varētu nosaukt par ekonomikas savienību, iekšēju ekonomisku kohēziju Eiropas Savienībā. Tieši uz to mums jātiecas, un, pateicoties skaidrai Eiropas Savienības politiskai vadībai, šī virzība jau notiek. Mums jāapsver fakts, ka parīt - starp citu, tikko kā Eiropas Savienības Spānijas prezidentūra būs sākusi strādāt, notiks neoficiāla Eiropadomes sanāksme, kas paredzēta, lai, politiski izsakoties, pārņemtu situācijas vadību. Esmu pārliecināts, ka tā arī raidīs spēcīgu Eiropas signālu sabiedrībai un ekonomikas un sociālajiem dalībniekiem, pro-eiropeisku signālu, Eiropas vienotības signālu, paužot uzticību Eiropas valstu valdībām, tostarp Grieķijas valdībai, kā arī paužot ticību mūsu iespējām. Tā ir svarīga Eiropadomes sanāksme, kas šobrīd tiek sasaukta, lai vērstu mūsu centienus uz izaugsmes un darba vietu radīšanas stratēģiju, ko dēvējam par Eiropas stratēģiju 2020. gadam. Esmu pārliecināts, ka sākotnējie šīs stratēģijas pamati tiks ielikti šajā tūlītējā, ļoti agri sasauktajā Padomes sanāksmē, kas nozīmē to, ka šajos grūtajos laikos vēlamies rīkoties nekavējoši un Eiropas Savienības politiskā vadībā. Joaquín Almunia Priekšsēdētājas kundze, liels paldies visiem šīs Parlamenta deputātiem, kas ir uzstājušies debatēs, par atsaucēm, ko tie ir snieguši uz Eiropas Komisijas politiku, attieksmi un priekšlikumiem, ko es un mans kolēģis Olli Rehn esam ņēmuši vērā. Ļaujiet man pateikt dažas lietas, ko es izklāstīšu četros punktos. Ir teikts daudzas runu un es nevaru atbildēt uz katru no tām atsevišķi, bet uzskatu, ka varu atbildēt pēc būtības uz visām kopā, izmantojot četrus punktus. Pirmkārt, kā jau vairākas reizes gandrīz sešu gadu periodā kā ekonomikas un monetāro lietu komisārs esmu izteicies Parlamentā, pilnībā piekrītu nepieciešamībai palielināt koordināciju ekonomikas un monetārajā savienībā un Eiropas Savienībā. Eiropas Savienības visas dalībvalstis, kas vēl nav eiro zonas dalībnieces, citiem vārdiem sakot, ekonomikas un monetārās savienības nobeiguma posma dalībnieces, par tādām kļūs, izņemot divas dalībvalstis, kas ir atteikušās. Tomēr uzskatu, ka nākamajos dažos gados mēs redzēsim, ka tās atsauks šos atteikumus un arī vēlēsies pievienoties ekonomikas un monetārai savienībai. Lai ieviestu koordināciju, mums jāpadziļina un jāpaplašina pārraudzība un analītiskie, debašu un, ieteikumu, kas sniegtas, pamatojoties uz analīzi un debatēm, pasākumi attiecībā uz fiskālo politiku un citu makroekonomikas un strukturālo politiku. Ja atceraties, tas bija viens no pirmajiem ziņojuma secinājumiem, ko es šeit iesniedzu Komisijas vārdā 2008. gada pirmajā pusē, pirms "Lehman Brothers” bankrota, par ekonomikas un monetārās savienības pirmajiem 10 darbības gadiem. Kopš tā laika Komisijā, Eurogroup un Padomē, kā arī šeit Parlamentā, esam debatējuši par to, kā uzlabot šo pārraudzību, kā to paplašināt, izmantojot pašreizējo pārraudzības pamatdokumentu un budžeta disciplīnas ietvaru - Stabilitātes un izaugsmes paktu, vienlaikus paplašinot arī to. Piekrītu tiem, kuri teica, ka nav tikai svarīgi ieviest tādu fiskālo un budžeta politiku, kas saskan ar mūsu noteikumiem, bet ir nepieciešams iet tālāk, jo ir citas neatbilstības, kas apdraud izaugsmi, nodarbinātību un valstu finanšu stāvokli. Piekrītu visiem, kas teica, ka mums tādēļ nav jāaicina palīgā Starptautiskais Valūtas fonds. Protams, ka visas mūsu valstis ir Starptautiskā Valūtas fonda dalībnieces, bet mēs to varam paveikt paši un mums tas ir dara. Ja mūsu darbība ir pietiekami koordinēta, ja mums ir politiskā griba, ja izmantojam līgumā paredzētos instrumentus, ja līdz galam īstenojam savus nodomu protokolus un galvenos uzdevumus, mums ir vairāk kā pietiekami kapacitātes un instrumentu, lai paveiktu to, kas vajadzīgs tik sarežģītu situāciju atrisināšanā kā tā, ar kuru sastopamies pašlaik. Attiecībā uz Grieķiju, minēšu divus jautājumus, par ko šeit tika debatēts un kurus es jau esmu detalizēti izklāstījis. Pirmkārt, Verhofstsadt kungs, kura diemžēl šeit vairs nav, teica, ka Komisija ir iejaukusies pārāk vēlu. Nezinu, cik daudz agrāk Verhofstadt kunga valsts lūdza Komisiju attiecīgi rīkoties jautājumos par budžetu, bet es vēlētos viņam atgādināt, ka oktobra sākumā Grieķijā bija vēlēšanas. Divas nedēļas pēc nākšanas pie varas Grieķijas jaunā valdība laboja savu paziņojumu, ko bijām saņēmuši dažas dienas pirms vēlēšanām, trīs nedēļu laikā mainot budžeta deficīta apmēru no 6 % uz 12,7 %! Tas nebija vienkāršs statistisks labojums. Šajā milzīgajā Grieķijas budžeta deficīta pieauguma gadījumā lielā mērā ir vainojams absolūts budžeta politikas kontroles trūkums. Tas nav statistikas jautājums. Viņi nelūdz Eurostat atrisināt šo jautājumu. Tas ir pārvaldības jautājums, ko pieļāvusi valdība, kas ļāva samazināties ieņēmumiem vai arī neko nedarīja, kad ieņēmumi samazinājās, kā arī ļāva izdevumiem pieaugt vai pat palielināja izdevumus, jo tuvojās vēlēšanas. Vienkārši izsakoties, tieši tā arī notika. Turklāt attiecībā uz statistikas problēmām, kā arī atbildot Martin kungam, kā, man šķiet, teica Karas kungs, 2004. gada beigās Komisijas vārdā ierosināju Padomei stiprināt Eurostat spēju veikt auditus gadījumos, kad ir statistikas problēmas, kas ar standarta paziņojumu palīdzību nav atrisināmas. Eurostat neapkopo šādus datus. Eurostat saņem paziņojumus no dalībvalstīm. Lai iegūtu plašāku informāciju nekā tās iestādes rīcībā, kas sniedz paziņojumus, Eurostat nepieciešamas pilnvaras, kādu tam nav. Komisija lūdza šīs pilnvaras, bet Padome tās nepiešķīra. Esmu jau teicis Padomei, ka lūgsim piešķirt šīs pilnvaras vēlreiz. Kolēģis Olli Rehn, kurš no rītdienas bez papildu pārcelšanas amatā būs atbildīgs par ekonomikas un monetārām lietām, ir sagatavojis priekšlikumu apstiprināšanai jaunajā Komisijā pirmajā tās oficiālajā sanāksmē, ja šodien tam sniegsiet savu piekrišanu. Pēc šī paziņojuma Grieķijas valdība piedāvāja budžetu 2010. gadam, kas netika piedāvāts līdz vēlēšanām, un ne tikai Komisija, bet arī Eurogroup un ECOFIN, ņemot vērā jauno situāciju, apstiprināja pārmērīgi lielo budžeta deficītu. Tas tika izdarīts, pateicoties ieteikumiem, ko nebija iespējams sniegt, kamēr mums nebija iesniegta programma, ko Grieķijas valdība izstrādāja un mums atsūtīja 15. janvārī. Kā jau teicu, pamatojoties uz šo programmu, 3. februārī sniedzām savus ieteikumus. Ja mūsu rīcībā būtu burvju nūjiņa, protams, mēs būtu rīkojušies jau pašā vēlēšanu vakarā. Tomēr ticu, ka Grieķijas valdība, Komisija, Eurogroup un ECOFIN rīkojās veikli. Divas pēdējās minētās iestādes sāka debatēt par šo situāciju jau pirms sniedzām tām savus ieteikumus. Nekādā gadījumā nebija iespējams rīkoties ātrāk, ja mērķis tik tiešām ir atrisināt šīs problēmas. Ja vēlamies tikai nākt klajā ar paziņojumiem, tad tādā veidā mēs, protams, varējām rīkoties. Treškārt, pilnībā piekrītu, ka jāpalielina uzticība eiro un ekonomikas un monetārajai savienībai. Tas ir katra pienākums - tas ir dalībvalstu, Komisijas, Padomes un Parlamenta pienākums. Starp citu, piezīme no malas - tā kā daži no jums atsaucās uz maniem apgalvojumiem, ko izteicu, kad sniedzu Grieķijas programmas ieteikumus, uzticības veicināšanas interesēs lūdzu jūs atsaukties tikai uz faktiski manis teikto, nevis uz to, ko citi saka, ka es to, iespējams, esmu teicis. Tas ir viss, ko lūdzu. Visbeidzot, Padomes sanāksme, kas notiks parīt 11. februārī, un ko, citu starpā, pieminēja arī López Garrido, ir ļoti svarīga sanāksme. Tā ir īpaša Padomes sanāksme, jo tās darba kārtībā nav pārāk daudz jautājumu. Tā ir sanāksme, kurā savu ieguldījumu sniegs divas amatpersonas - Komisijas priekšsēdētājs un Eiropadomes priekšsēdētājs, un kuras ietvaros notiks arī atklātas politiskas debates, kas šobrīd ir ārkārtīgi svarīgi, ņemot vērā, ka finanšu tirgos valda tāda spriedze, kāda eiro zonā nav pieredzēta kopš vienotās valūtas izveides, kā arī ņemot vērā krīzi, kas ir vissmagākā pēdējo 80 gadu laikā. Mums jāreaģē uz šo situāciju, ne tikai izmantojot krīzes pārvarēšanas stratēģiju, bet arī vidējā termiņa stratēģiju, lai šī dekāde būtu izaugsmes un nodarbinātības dekāde. Ja dosiet man vēl minūti pateikt pēdējos vārdus kā ekonomikas un monetāro lietu komisāram, pateikšu jums, ko vēlētos dzirdēt šīs Eiropadomes sanāksmes noslēgumā. Es vēlētos dzirdēt nepārprotamu prasību katrai un ikvienai dalībvalstij, šajā gadījumā sākot ar Grieķiju, izpildīt saistības un ieviest pasākumus, ko tās kā ekonomikas un monetārās savienības dalībnieces ir uzņēmušās, kā arī ieteikumus, ko ekonomikas un monetārās savienības iestādes tām ir sniegušas. Jāpieprasa, lai visas dalībvalstis izpildītu un piemērotu tos noteikumus, ko visi kopā esam radījuši. Otrkārt, es vēlētos, lai visaugstākajā līmenī tiek pieņemta politiska apņemšanās panākt plašāku koordināciju, uzlabot koordināciju un ekonomikas un monetārās savienības kā ekonomikas zonas nostiprināšanu, bet ne tikai kā ekonomikas un monetārās zonas centralizētas bankas, ne tikai kā iestādes, kas sniedz ieteikumus, nostiprināšanu. Gan iekšpus, gan ārpus mūsu robežām, ekonomikas un monetārajai savienībai, eiro zonai jārunā skaidri, stingri un ticami, jo tas palielina mūsu pilsoņu un citu Eiropas Savienības un pasaules pilsoņu uzticību mūsu valūtai un mūsu projektam, kas nav tikai ekonomisks projekts, bet daudz vairāk. Visbeidzot, es vēlētos, lai Eiropas valstu vadītāji pateiktu Grieķijas varas iestādēm: "Papildus saviem centieniem saņemsiet arī mūsu atbalstu.” Atbalstu nav iespējams saņemt par velti. Tas radītu augsni turpmākai nesabalansētībai un turpmākām krīzēm. Atbalstam jābūt skaidram, un mūsu rīcībā ir instrumenti, lai to sniegtu, ja katrs parāda skaidru apņemšanos uzņemties savas likumīgās saistības. Priekšsēdētāja Debates tiek slēgtas. Rakstiskas deklarācijas (Reglamenta 149. pants) José Manuel Fernandes Ceru, ka Eiropas komisāri kļūs par stabilitāti veicinošu faktoru un ka tie sniegs enerģiskus un pamatotus ziņojumus pretstatā tam, kā notika ar nesenajiem komisāra Joaquin Almunia ziņojumiem, kurš parādīja piesardzības trūkumu un veicināja zaudējumu rašanos akciju tirgos, un radīja uzticības trūkumu Portugālei un Spānijai starptautisko investoru vidū. Lai stātos pretī krīzei, ES dalībvalstis izvērsa atveseļošanās plānus un sāka stimulēt un veicināt ekonomiku, un tā rezultātā palielināja savu budžeta deficītu. Tomēr zinām, ka ir arī tādas dalībvalstis, kuras, nekompetences dēļ vai tīšuprāt sniedza nepatiesas ziņas par saviem budžeta deficīta apmēriem. Jaunākie notikumi ir uzlikuši par pienākumu Eiropas Savienībai piešķirt jaunu stimulu priekšlikumiem par pārraudzību un īstenot stiprāku ekonomikas koordinēšanas stratēģiju. Tika arī ierosināts oficiāli ieviest shēmu katras dalībvalsts budžeta deficīta lieluma uzraudzībai, lai ātri varētu noteikt koriģējošos pasākumus, tādā veidā izvairoties no nokļūšanas neatgriezeniskas situācijā. Šai shēmai būtu jādarbojas gandrīz reāllaika režīmā. Ir arī svarīgi noskaidrot budžeta deficīta aprēķināšanas formulu, lai izvairītos no valstu grāmatvedības uzskaites uzlabošanas un regulāras debudžetizācijas paņēmienu piemērošanas, lai slēptu deficīta lielumu. <> João Ferreira Grieķijas situācijas rezultātā izraisītā kampaņa, kuru daži tagad cenšas izvērst attiecībā uz citām valstīm, ir nožēlojama un atklāj tās galveno aizstāvju, kuru vidū varētu ierindot arī pašu Eiropas Komisiju un dažus no galvenajiem ekonomiskajiem spēkiem ES, patiesos mērķus. Spiediens, kas tiek izdarīts uz tādām valstīm kā Grieķija, Portugāle un Spānija, lai apkarotu šo valstu budžeta deficītu, nav atdalāms no spekulatīvā finanšu kapitāla interesēm un tā mērķi uzsākt karu par eiro ietekmes zonām pret dolāru. Tieši šīs intereses tiek aizstāvētas, pat uz šo valstu iedzīvotāju interešu rēķina. Rodas vairāki jautājumi. Kādu objektīvu iemeslu dēļ mums jāsasniedz 2013. gads ar budžeta deficītu, kas nepārsniedz 3 % (neatkarīgi no tā, kas var notikt ar ekonomisko izaugsmi)? Kāds ir labums no tādas ekonomikas un monetārās savienības, kas neīsteno nevienu solidaritātes un kohēzijas politiku? Ja ECB regulāri var aizdot naudu valstu bankām ar likmēm, kas ir daudz zemākas par starptautiskos tirgos pieejamām likmēm, kādēļ tā nevar aizdot arī valdībām? Kādēļ nav izveidots neviens instruments, kas ļautu valstīm, kuras nonākušas lielākās grūtībās, saņemt finansējumu ar likmēm, kas ir zemākas un tuvākas tām likmēm, kas tiek piešķirtas citām valstīm? Ivari Padar Finansiālā situācija dažās eiro zonas valstīs, kas šodien tika izskatītas, skaidri parāda risku, ko rada attālināšanās no vienošanām, kas ietvertas Stabilitātes un izaugsmes paktā. Ņemot vērā problēmu kopumā, saprotam, cik svarīgi ir iegūt drošu statistiku. Mums noteikti ir jāizdara nopietni secinājumi no visas šīs problēmas, un izeja katrā valstī, gan eiro zonas valstīs, gan ārpus tās, ir saistīta ar godīgu savu problēmu atzīšanu un pašiem savu pasākumu veikšanu izkļūšanai no grūtībām, un turklāt arī ar solidaritāti no Eiropas Savienības puses. Tajā pašā laikā - aprakstītās problēmas nav iespējams atrisināt, aizkavējot eiro zonas paplašināšanos. Ir skaidrs, ka, ja ir valstis, kas ir izpildījušas nepieciešamos kritērijus, tās jāuzņem eiro zonā. Laiks ir parādījis, ka vienota valūta sniedz papildu drošības garantijas sarežģītos laikposmos. Jarosław Leszek Wałęsa rakstiski. - (PL) Almunia kungs, Polija gatavojas uzņemšanai eiro zonā, tādēļ mēs uzmanīgi vērojam problēmas, kādas rodas eiro zonas dalībvalstīs. Diemžēl problēmas ir radušās vairākās valstīs, un Eiropas valūta šobrīd sastopas ar vislielāko izaicinājumu kopš tās radīšanas brīža. Dāmas un kungi, Grieķija viena pati netiks galā ar savām problēmām. Piekrītu tiem, kuri ir teikuši pirms manis, ka ir nepieciešama stiprāka dalībvalstu ekonomikas politikas koordinācija. Globālā ekonomikas krīze ir destabilizējusi vairākas ekonomikas, un pasaules tirgi, saskaroties ar atveseļošanās pazīmēm, diemžēl diezgan trauslām, baidās no nekompetentas dalībvalstu valdību rīcības, lai novērstu eiro valūtas tirgu sabrukumu. Tādēļ vienīgā reālā izeja no šīs situācijas, vienīgais veids, kā novērst valūtas tirgus sabrukumu, ir palīdzība Grieķijai, lai novērstu plaisu tās budžetā, kā arī ilgtermiņa plānveida rīcība eiro pozīcijas stabilizēšanai. (Sēde tika pārtraukta uz dažām minūtēm)

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva puitedirektiivi - Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia - Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen (keskustelu) Puhemies (ES) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu Christa Klassin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan yhteisön politiikan puitteista - C6-0246/2006 -, Irena Belohorskán ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaisesta strategiasta ja Hiltrud Breyerin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta - C6-0245/2006 -. Stavros Dimas komission jäsen. - (EL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Euroopan parlamenttia ja erityisesti esittelijöitä Irena Belohorskáa ja Christa Klassia näiden poikkeuksellisen perusteellisesta työstä. Kiitokset kuuluvat myös ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle, parlamentin Michl Ebnerille ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle, sekä Dorette Corbeylle ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle niiden laatimista mietinnöistä ja ensimmäisessä käsittelyssä ilmaisemista näkemyksistä. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kansanterveyden ja ympäristön suojeluun pyrkivä EU:n politiikka ja lainsäädäntö ovat mahdollistaneet merkittävän edistymisen ja torjunta-aineiden riskien huomattavan vähentämisen. Nykyinen lainsäädäntö keskittyy kuitenkin yhtäältä tuotteiden hyväksymiseen ja markkinoille saattamiseen, ja toisaalta torjunta-ainejäämien valvontaan ihmisten ja eläinten ravinnossa. Näiden painopisteiden välillä yksikään laki ei kata torjunta-aineiden käyttöä. Kyse on kuitenkin ratkaisevasta vaiheesta, jonka aikana ihmisten terveys ja ympäristö ovat vaarassa. Jäsenvaltioissa toteutetuissa seurantaohjelmissa jälkiä torjunta-aineista on löydetty ihmisten ja eläinten ravinnon lisäksi myös itse ympäristöstä eurooppalaisen lainsäädännön asettamat rajat ylittävissä pitoisuuksissa. Lisäksi on tullut selväksi, että Euroopan kansalaiset kantavat suurta huolta torjunta-aineista. Siksi meidän tulisi ponnistella entistä kovemmin Euroopan kansalaisten ja ympäristön suojelun parantamiseksi. Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia sekä siihen liittyvä puitedirektiivi kuuluvat torjunta-aineiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön koskevan yleisotsakkeen alle. Komission puitedirektiiviehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat: Kukin jäsenvaltio laatii ensinnäkin kansallisen toimintasuunnitelman, jossa määritellään tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu torjunta-aineiden riskien ja niistä riippuvuuden vähentämiseksi. Toiseksi, torjunta-aineiden ammattikäyttäjien eli lähinnä maanviljelijöiden, jakelijoiden ja konsulenttien on saatava asianmukainen koulutus, jonka puitteissa heille kerrotaan riittävästi torjunta-aineiden vaaroista ja vaihtoehtoisten menetelmien käytöstä. Myös torjunta-aineiden käytön vaaroja koskevaa kansalaisvalistusta on lisättävä. Kolmanneksi, ammattilaisten torjunta-aineiden levitykseen käyttämä kalusto on tarkistettava säännöllisesti ja huollettava asianmukaisesti. Neljänneksi, lentolevitys kielletään, mutta jäsenvaltiot voivat poiketa kiellosta rajoitetuissa tapauksissa, joissa lentolevitys on ainoa toteutuskelpoinen ratkaisu. Viidenneksi toteutetaan erityistoimia suuren yleisön ja haavoittuvien väestöryhmien sekä vesistöjen ja muun muassa Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojelemiseksi. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi puskurivyöhykkeiden luominen ja torjunta-aineiden käytön kieltäminen tai rajoittaminen. Kuudes ja viimeinen mutta yhtä tärkeä seikka on vähän torjunta-aineita käyttävien maatalouskäytäntöjen tukeminen. Näin voidaan toteuttaa integroitu tuholaistorjunta, jonka olisi oltava pakollista vuodesta 2014 lähtien. Eräät muut teemakohtaisessa strategiassa esitetyt toimenpiteet on jo sisällytetty tai sisällytetään piakkoin muihin säädöksiin. Yksi niistä on kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisen sääntelyä koskeva ehdotus. Se johtaa markkinoilla olevien haitallisten aktiivisten aineiden entistä suurempaan rajoittamiseen etenkin vertailevan arvioinnin ja korvaamisperiaatteen noudattamisen myötä. Keskustelemme myös tästä kollegani Markos Kyprianoun tekemästä ehdotuksesta tänä iltana Hiltrud Breyerin laatiman mietinnön pohjalta. Eräs toinen ehdotus koskee kasvinsuojeluaineisiin liittyvän tilastotiedon keräämisen sääntelyä. Ehdotus on keskeinen, sillä siinä määritetään indikaattoreita riskien vähentämisen edistymisen mittaamiseksi. Asiasta vastaava parlamentin valiokunta keskustelee parhaillaan tästä ehdotuksesta. On ehdotettu myös uutta direktiiviä, jossa määriteltäisiin markkinoille saatettavia torjunta-aineiden levitykseen käytettäviä laitteita koskevat perusvaatimukset. Ehdotus täydentää nykyisiä levityskoneiston huoltoa ja säännöllistä tarkistamista koskevia säännöksiä. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan korostaa, kuinka tärkeä osa torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaa direktiiviehdotusta on integroitu tuholaistorjunta. Se on keskeinen toimenpide komission ehdotuksessa, ja siitä on keskusteltu muissa parlamentin alivaliokunnissa. Meidän on epäilemättä vähennettävä riippuvuuttamme torjunta-aineista ja otettava käyttöön ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoisia keinoja kasviensuojelussa ja tuholaistorjunnassa. Integroitu viljely ja tuholaistorjunta ovat tehokkaimmat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Siksi on erityisen tärkeää säilyttää se ehdotuksessamme ja tehdä se pakolliseksi kaikissa jäsenvaltioissa vuodesta 2014 lähtien. Markos Kyprianou komission jäsen. - (EL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään erittäin vaikeasta mutta tärkeästä kysymyksestä. Haluan heti alkuun kiittää kaikkia niitä, joiden työ on tehnyt mahdolliseksi tämänpäiväisen keskustelun, ja etenkin esittelijää Hiltrud Breyeriä. Tämä kysymys on aina ollut vaikea. Tasapaino on löydettävä. Terveyden ja ympäristön suojelua on parannettava, menettelyjä yksinkertaistettava ja hallinnollisia kuluja vähennettävä kilpailukyvyn ja innovaation edistämiseksi. Olen vakuuttunut, että komission ehdotus edesauttaa näiden kahden tavoitteen saavuttamista, sillä se täydentää sisämarkkinoita. Ehdotuksella luodaan alueiden välinen joustavan vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmä ja annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa toimenpiteitä ja asettaa rajoituksia erityisen terveys- tai ympäristövaaran uhatessa jotakin jäsenvaltiota tai sen osia. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on totta, että kasvinsuojeluaineet ovat tärkeässä asemassa maataloudessa, maanviljelyssä, metsätaloudessa ja puutarhatuotteiden viljelyssä. Toivoisin, ettemme tarvitsisi niitä, sillä niillä on taatusti vaikutuksensa ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön. Siksi on varmistettava, että sovellettavat säännöt ovat tehokkaita ja tasapainoisia. Voimassa oleva lainsäädäntö on peräisin vuodelta 1991. Komission vuonna 2001 laatiman lainsäädännön tehtävää ja sen parantamista käsittelevän kertomuksen perusteella sekä Euroopan parlamentti että neuvosto pyysivät komissiota tekemään ehdotuksia direktiivin tarkistamiseksi. Voinen sanoa, että kukaan ei kyseenalaista nykyisen lainsäädännön päivittämisen tarpeellisuutta. Haluan kiittää kaikkien alojen sidosryhmiä ja mainita niiden tärkeän panoksen ehdotusluonnokseen. Komissio on myös suorittanut kattavan vaikutusten arvioinnin. Ensimmäinen tavoite on epäilemättä ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön mahdollisimman korkeatasoisen suojan takaaminen. Tämä toteutetaan monin keinoin: aktiivisille aineille laaditaan selvät ja tiukat hyväksyntäperusteet; Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle annetaan keskeinen rooli aktiivisten aineiden arvioinnissa, ja viljelijät velvoitetaan pitämään kirjaa kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja luovuttamaan tiedot naapureidensa tai vesitalouden pyynnöstä. Myös jäsenvaltioiden viranomaisten on lisättävä kasvinsuojeluaineiden kaupallisen hyödyntämisen ja käytön valvontaa, ja komissio tutkii ja varmistaa jäsenvaltioiden suorittamien tarkastusten tehokkuuden. Uudet eläinkokeet kielletään kokonaan. Kestävän maatalouden edistämiseksi vaarallisimmat tuotteet korvataan vaihtoehtoisista ratkaisuista turvallisimmilla. Ehdotuksella luodaan siten turvallisemmat puitteet kasvinsuojeluaineiden käytölle EU:ssa, jonka lisäksi se vahvistaa ympäristönsuojelutoimia. Ehdotus toimii Lissabonin strategian tavoin, sillä se vähentää myös hallinnollisia kustannuksia. Menettelyä lyhennetään ja tehostetaan samalla kun turvataan tietty turvataso ja suojellaan ympäristön hyvinvointia, minkä uskon olevan vieläkin tärkeämpää. Jäsenvaltiot eivät enää joudu toimimaan eristyksissä muista, sillä lupien vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdään sääntö ennemmin kuin poikkeus. Näin vältetään sisämarkkinoiden pirstaloituminen kasvinsuojeluaineiden suhteen ja maataloustuotteiden markkinoiden pilkkoutuminen. Tietosuojamääräyksiin tehtävät muutokset johtavat suurempaan avoimuuteen ja reilumpaan kilpailuun haittaamatta tutkimusta ja innovaatiota. Ehdotettu asetus kuuluu komission yleisen torjunta-ainestrategian avaintekijöihin. Se täydentää torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaa direktiiviehdotusta, jota kollegani Stavros Dimas jo analysoikin. Lopuksi haluaisin sanoa sanasen esitettyjen tarkistusten suuresta määrästä. Se ei ole yllättävää näin monimutkaisen asian ollessa kyseessä, emmekä ole ehkä päässeet vielä täyteen yhteisymmärrykseen näkemyksissämme. Olen toiveikas sen suhteen, että näin tapahtuu menettelyn seuraavissa vaiheissa. Tällä välin komissio voi hyväksyä joitakin tarkistuksia ja hylätä toisia. Täydellinen luettelo, joka sisältää komission kannan kuhunkin tarkistukseen sekä sen selityksen, on parlamentin ja sen jäsenten saatavilla. Ei ole minun asiani analysoida tässä yhteydessä erikseen kutakin tarkistusta, sillä aikaa tähän ei ole riittävästi. Pyydän liittämään kyseisen luettelon istunnon pöytäkirjaan. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, odotan ilolla rakentavaa ja mielenkiintoista keskustelua. Christa Klaß esittelijä. - (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsenet Dimas ja Kyprianou, hyvät parlamentin jäsenet, pidän tervetulleena komission ehdotusta torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan yhteisön politiikan puitteista, ja tänään esittämäni huomiot rajoittuvat tähän osaan paketista. Tämä kysymys on hyvin laaja-alainen, ja monenlaiset muutokset kaikkialla Euroopassa ovat vielä tarpeen kuluttajien ja tuotteiden käyttäjien sekä etenkin ympäristön suojelemiseksi. Eri sääntöjen soveltaminen Euroopan unionin sisällä johtaa erilaisiin turvastandardeihin, jonka lisäksi ne ovat vaikeaselkoisia ja väärentävät kilpailua. Se mahdollisuus, että tuholaiset tuhoavat koko vuoden sadon, on onneksi menneisyyttä Euroopassa. Tänä päivänä kohtaamme kuitenkin uusia suuria haasteita, joihin meidän on vastattava vankalla kasvinsuojelupolitiikalla. Maailman väkiluku kasvaa ja ruoasta on pulaa maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutos on muuttanut maanviljelyolosuhteita: uusia tuholaisia ilmaantuu ja luonnonkatastrofit tuhoavat satoja. Siksi satojen turvaaminen on edelleen keskeistä, ja kasvinsuojeluaineet auttavat siinä. Kuten monien muidenkin asioiden suhteen elämässä, kasvinsuojelussa myrkky syntyy käytetystä annoksesta. Unitabletti voi olla siunaus, mutta monen unitabletin ottaminen voi olla kohtalokasta. On varmistettava, että kasvinsuojeluaineita käytetään oikein ja ammattimaisesti, sillä sopimaton käyttö on vaarallista. Näin on viljelysmaiden lisäksi myös julkisissa tiloissa kuten puistoissa, leikki- ja urheilukentillä, poluilla ja junaradoilla. Direktiivin ytimessä on torjunta-aineiden käytön seurauksista tiedottaminen ja valistaminen ja niin hyötyjen kuin haittojenkin tuntemus. Kasvinsuojeluaineiden myyjille ja käyttäjille on annettava koulutusta ja tietoa. Kansallisten toimintasuunnitelmien välityksellä jäsenvaltioiden on varmistettava kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö. Näin tehdessään niiden on pyrittävä johdonmukaisuuteen muiden yhteisön säännösten kanssa. Perusteellisesti testatulla ja turvallisella levityskoneistolla varmistetaan kohdennettu kasvien suojelu, jolla pyritään riskien minimointiin. Kaikkien kasvinsuojeluaineiden mielivaltainen prosentuaalinen vähentäminen on hyvän maatalouskäytännön ja integroidun tuholaistorjunnan tavoitteiden vastaista. Tarvitsemme niitä molempia, komission jäsen Dimas, ja tulemme tarvitsemaan hyviä maatalouskäytäntöjä ja integroitua tuholaistorjuntaa tulevaisuudessakin, koska tarvitsemme dynamismia. Lupien myöntämisen ankaraa sääntelyä on lisäksi heikennetty järjettömyyksiin saakka. Haitallisia tuotteita ei tule hyväksyä lainkaan, niiden käytön puolittaminen ei ole riittävää. Jos kuitenkin kasvinsuojeluaineet ovat läpäisseet ankaran hyväksyntämenettelyn, käytön vähentäminen tietyllä prosentilla kaikkialla olisi epäloogista. Kukaan ei lisäksi ole osannut toistaiseksi selittää minulle, kuinka tällaista vähennystä on määrä hallita ja mitata. Samoin on vesiympäristön suojelun osalta. Standardimittaisten puskurivyöhykkeiden mielivaltainen luominen vesistöjen läheisyyteen on tarkoituksetonta. Eriytetty lähestymistapa on tällä alalla tarpeen. On käytettävä maantieteellisiin olosuhteisiin, maaperän ominaisuuksiin ja suojeltaville kasveille soveltuvia puskurivyöhykkeitä. Tätä toimintamallia sovelletaan jo eri kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeissa. Komission jäsen, te mainitsitte viljelmien ruiskuttamisen ilmateitse. Kotiseudullani, Moselin rantojen jyrkillä rinteillä sijaitsevilla viiniviljelmillä tai Etelä-Euroopan riisiviljelmillä vaihtoehtoja ei ole. Näillä alueilla lentolevitys on välttämätöntä. Helikopterilevitystä on kuitenkin säänneltävä. Erityistä varovaisuutta tarvitaan herkillä alueilla kuten puistoissa ja julkisilla leikkipaikoilla sekä koulujen pihoilla. Torjunta-aineiden käyttö on pidettävä näillä alueilla mahdollisimman vähäisenä, ja muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen olisi oltava ensisijaisia. Tämä voisi mielestäni tarkoittaa jopa, että kokonainen luokka laitettaisiin kitkemään koulun pihaa. Kasvinsuojeluaineiden käytön kieltäminen kokonaan tiettyjen kasvi- ja eläinlajien elinalueilla olisi ristiriidassa luontotyyppien suojelutavoitteiden kanssa. Torjunta-aineet ovat itse asiassa olennaisia näiden luontotyyppien suojelussa. Kasvinsuojeluaineet ovat kalliita, eikä yksikään viljelijä käytä niitä enempää kuin on tarpeen. Lisäverot väärentävät kilpailua maailmanmarkkinoilla. Ne johtaisivat halvempien tuotteiden ostamiseen EU:n ulkopuolelta, mikä olisi haitaksi kestävälle kehitykselle. Haluamme samantasoista suojelua ja saman standardin kaikkialla EU:ssa. Monissa maissa ehdotetut toimenpiteet ovat kuuluneet hyvään käytäntöön jo jonkin aikaa. Tästä syystä kasvinsuojeluaineiden käyttöä ohjaavien sääntöjen yhdenmukaistaminen on välttämätöntä, ja komission lähestymistapa on oikea. Meidän kaikkien vastuulla on nyt - käyköön tämä kutsusta - panna alulle sellainen direktiivi, jossa byrokratia pidetään minimissään samalla kun se vastaa toiveitamme. Pyydän teidän tukeanne. Marie Anne Isler Béguin (FR) Arvoisa puhemies, pyysin puheenvuoroa, sillä minun on vaikea ymmärtää erästä seikkaa. Osallistuin näistä mietinnöistä ympäristövaliokunnassa käytyihin keskusteluihin, mutta sain sellaisen vaikutelman, ettei Christa Klassin esittelemä mietintö ollut sama mietintö, jonka valiokunta hyväksyi yksimielisesti, vaan ennemminkin hänen henkilökohtainen näkemyksensä. Haluaisin siis tietää, esitelläänkö ympäristövaliokunnan kanta tähän erittäin tärkeään mietintöön mahdollisesti tätä puolueettomammin. Christa Klaß esittelijä. - (DE) Arvoisa puhemies, sallikaa minun sanoa Marie Anne Isler Béguinille, ettei ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa päästy yksimieliseen äänestystulokseen. Omaksuimme täysin vastakkaisen kannan ja useimmat poliittisen ryhmäni jäsenet vastustivat kantaa, johon hän viittasi. Olen toki korostanut kannattavani komission ehdotusta. Irena Belohorská esittelijä. - (SK) Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia, joka ei ole säädösteksti vaan direktiiviin liitettävä poliittinen asiakirja, vastaa siihen ongelmaan, että torjunta-aineiden käytön riskit eivät vähene. Torjunta-ainejäämät elintarvikkeissa ylittävät nykyisin hyväksyttävän tason: 44 prosenttia hedelmistä sisältää torjunta-aineita, ja niistä 5,5 prosentissa jäämäpitoisuus on maksimaalinen. Jäämäpitoisuudet ylittävät sallitun rajan jopa Euroopan parlamentin tiloissa myytävissä hedelmissä. Mietintöni tavoitteena on minimoida torjunta-aineiden käytöstä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat riskit ja vaarat. Haluaisin aluksi korostaa, että torjunta-aineiden käyttö on yhteydessä pahanlaatuisten kasvainten sekä immunologisten ja muiden neurotoksisten häiriöiden syntyyn. Tästä syystä yllätyin (valitettavasti se oli epämiellyttävä yllätys) siitä, että komissio mainitsee tekstissä vain ohimennen torjunta-aineiden käytön ja etenkin niiden kumulatiivisen vaikutuksen aiheuttamat terveysriskit. Suurimman riskiryhmän muodostavat raskaana olevat naiset, lapset ja sikiöt. Vaikka kannatankin kasvien suojelua, meidän on mielestäni suojeltava ennen muuta ihmisten terveyttä. Yhteys ilmastonmuutokseen on selvä. Maapallon lämpeneminen johtaa tuholaisten lisääntymiseen, eikä torjunta-aineiden käyttömääriä voida lisätä loputtomiin. Kansalliset toimintasuunnitelmat, jotka sisältävät kunkin yksittäisen jäsenvaltion tavoitteet riskien vähentämiseksi, ovat koko prosessin tärkein osatekijä. Käyttömäärien määrälliset vähentämistavoitteet hylkäävä komission ehdotus on mielestäni riittämätön. Sanamuoto, jonka mukaisesti ”vähennetään vaaroja, riskejä ja riippuvuutta torjunta-aineista”, on epämääräinen eikä se kannusta jäsenvaltioita vähentämään käytettäviä määriä. Teemakohtainen strategia on yleisluontoinen teksti, joka ei tarjoa selvää ratkaisua määrien laskemiseksi. Kollegani ja minä ehdotamme kuitenkin direktiivin osalta seuraavaa: kaikkein vaarallisimmat aineet, jotka ovat suurina määrinä käytettyinä karsinogeenisia ja mutageenisia, vähennetään puoleen; nykyisellään ei ole tarvetta vähentää biologisten ja matalan riskin torjunta-aineiden käyttöä; muihin torjunta-aineisiin sovelletaan ns. käyttötiheysindeksiä. Kunkin jäsenvaltion ominaispiirteet ja erityisolosuhteet otetaan huomioon. On korostettava, että kansallisiin toimintasuunnitelmiin sisältyvät määrälliset indikaattorit eivät johda kaikille jäsenvaltioille yhteisiin torjunta-aineiden vähentämistavoitteisiin. Niissä huomioidaan kunkin maan maantieteelliset erityisolosuhteet ja erilaiset viljelyjärjestelmät. On totta, että määrien automaattinen vähentäminen ei johda väistämättä riskien vähenemiseen, mutta näin tapahtuu kuitenkin monissa tapauksissa. Teemakohtaisessa strategiassa ja direktiivissä on käsiteltävä sekä kasvinsuojelutoimia että biosideja. Vesiympäristön suojelua torjunta-aineilta on vahvistettava luomalla puskurivyöhykkeitä vesistöjen rannoille. Vaikka kannatan lentolevityksen kieltämistä, hyväksyn poikkeuslupien myöntämisen tietyin edellytyksin paremman vaihtoehdon puuttuessa. Lentolevityksiä suoritettaessa yleisölle ilmoitetaan soveltuvin keinoin levityksen ajankohta ja paikka sekä käytettävä aine. Strategiaa ei ole suunnattu viljelijöitä vastaan. Uskon, että kaikki nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa ilman jyrkkiä leikkauksia viljelijöiden budjettiin. Tanskan esimerkki osoitti sen. Meidän kaikkien on ymmärrettävä, kuinka tärkeää kilpailukyvyn ylläpitäminen on viljelijöille, ja meidän on varmistettava, että näiden tuotteita ei korvata kehittyvien maiden tuotteilla. Haluaisin lopuksi kertoa mielipiteeni tarkistuksista. En voi hyväksyä tarkistusta 4, joka tähtää koko teemakohtaisen strategian nimen muuttamiseen. Vaikka toivon torjunta-aineita käytettävän varoen, koko asiakirjan virallinen nimi olisi mielestäni säilytettävä ennallaan: kyse on virallisessa lehdessä julkaistusta virallisesta nimestä, ja se on mielestäni kelvollinen. Haluan myös mainita asuinalueita koskevat tarkistukset 3 ja 5. Tarkistuksessa 3 ehdotetaan termin ”kaupunkien” lisäämistä. Minulle se merkitsee esikaupunkialueita, joten se sulkisi pois kaikki maaseudun asukkaat. Termi ”asuinalueet” on sekä epäselvä että epämääräinen. Ehdotan lisäksi 8 kohdan kieliasun muuttamista, sillä termi ”practicioner” on huono käännös - ranskankielisessä tekstissä se on jopa ”lääkäri”. Päätän puheeni tähän, arvoisa puhemies, ja haluaisin lopuksi esittää vilpittömät kiitokseni kaikille tämän mietinnön parissa työskennelleille henkilöille. Hiltrud Breyer esittelijä. - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minulla on etuoikeus esitellä mietintö, joka antaa parlamentille mahdollisuuden äänestää huomenna läpimurrosta terveyden sekä ympäristön ja kuluttajien suojelun parantamiseksi. Eurobarometrin mukaan torjunta-aineiden käyttö on eurooppalaisten kuluttajien suurin huolenaihe, ja valiokunta on ottanut tämän huomioon. Euroopassa käytetään vuosittain yli 220 000 tonnia torjunta-aineita. Se vastaa neljännestä maailmanlaajuisesti käytetyistä torjunta-aineista kohti vain neljää prosenttia maapallon viljelysmaista. Suuren riskin omaavien torjunta-aineiden käytön lopettamisen olisi mielestämme oltava asetuksen ytimessä. Näitä ovat karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymisterveyden vaarantavia ominaisuuksia omaavat aineet sekä neurotoksisia, immunotoksisia tai hormonaalisia vaikutuksia aiheuttavat aineet. Asetus antaisi valtavan panoksen torjunta-aineiden turvallisuuden parantamiseen, mutta siihen on sisällytettävä myös vähemmän vaarallisia torjunta-aineita koskevia määräyksiä. Sellaisia aktiivisia aineita, joita löydetään useimmiten EU:n jäämärajat ylittävissä pitoisuuksissa, ei tulisi enää olla myynnissä, sillä pelkään pahoin niiden osoittautuneen kontrolloimattomiksi. Iloitsemme myös siitä, että korvaamisperiaatetta, jonka sisällyttäminen EY:n kemikaaliasetukseen oli jo ratkaiseva askel kohti terveyden parempaa suojelua, on määrä varjella myös ehdotetussa asetuksessa, sillä korvaaminen on erityisen tehokas kilpailun kannuste torjunta-aineteollisuudessa. On häpeällistä ja suoranaista pelottelua varoitella jopa puolen nykyisistä torjunta-aineista katoavan markkinoilta. Haluan kiittää komissiota tiukkojen korvaamisperusteiden asettamisesta, sillä torjunta-aineita on parannettava kymmenkertaisesti. Lupa olisi myönnettävä - tämä on parlamentin ympäristövaliokunnan ehdotus - korkeintaan viideksi vuodeksi. Komission ehdotuksessa säännellään kuitenkin myös sitä, kuinka vastustuskyvyn ilmenemistä olisi käsiteltävä. Toinen ehdotetun asetuksen avaintekijä on riskiryhmien parempi suojelu. Kuten tiedämme, sikiöt, vauvat ja lapset ovat erityisen alttiita vaarallisten kemikaalien myrkyllisille vaikutuksille. Tästä syystä olen iloinen, että ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on ehdottanut, että aktiivisten aineiden luvan myöntämispäätöksissä sekä riskien arvioinnissa huomioidaan muita herkemmät väestöryhmät. Olen erityisen mielissäni voidessani kertoa teille, että olemme säätäneet myös merkintää koskevia määräyksiä, koska elintarvikkeisiin, jotka eivät noudata direktiiviä 2006/215, on liitettävä maininta siitä. Tämä on valtava edistysaskel kohti suurempaa avoimuutta, sillä erilaiset tutkimukset ja etenkin ympäristöalan kansalaisjärjestöjen parlamentin valintamyymälässä suorittamat tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka vaarallisia varsinkin jokapäiväiset tuotteet voivat olla. Mitatut arvot olivat jopa 200 kertaa suurempia kuin yleisesti suositeltu taso lasten ja vauvojen ruoassa. Suurempi avoimuus näiden herkkien ryhmien sekä kuluttajien ja viljelmien läheisyydessä elävien hyväksi merkitsee myös suurempaa tukea Euroopalle kokonaisuutena, sillä sokkona sohimisen on loputtava jäljitettävyyden ollessa kyseessä. Raporttien, hyväksyttyjen torjunta-aineiden luettelojen, jäämälukemien ja ennen kaikkea toksikologisten ja ekotoksikologisten tietojen on oltava kaikkien saatavilla lähes reaaliajassa, ja alueiden asukkaille on tiedotettava tulevista levityksistä keskitetyn tiedotusjärjestelmän välityksellä. Torjunta-ainepassi mahdollistaa aineiden käytön ja käyttöajankohdan jäljittämisen tukku- ja vähittäismyyntipisteiden kautta. Tämä luo kilpailua, ja vain turvallisia tuotteita valmistavien valmistajien välisestä kilpailusta hyötyvät tietenkin ensi sijassa kuluttajat. Pyrimme myös varmistamaan tällä asetuksella korkeatasoiset ympäristönormit. Tästä syystä ympäristövaliokunta vastusti ajatusta Euroopan jakamisesta mielivaltaisesti kolmeen vyöhykkeeseen, jotka eivät perustu minkäänlaisiin ympäristöllisiin tai ilmastollisiin perusteisiin tai maisematyyppeihin. Lisäksi, hyvä komission jäsen, ajatus ei saanut enemmistön kannatusta neuvostossa. Kuten neuvostokin, me kannatamme vapaaehtoisen yhteistyön tehostamista lupien myöntämisessä Euroopassa. Sallikaa minun myös muistuttaa, että asiaan liittyy tärkeitä oikeudellisia varauksia, koska näillä vyöhykkeillä ei ole minkäänlaisia hallitustenvälisiä sopimuksia torjunta-aineiden pakollisen vastavuoroisen tunnustamisen toteutumisen valvomiseksi. EU:n puitteissa tällaisia säännöksiä on olemassa eurooppalaisten sopimusten perusteella, mutta määritellyillä alueilla ei ole oikeudellista kehystä vastavuoroiselle tunnustamiselle. Eurooppalaiset eivät halua myrkkyä lautaselleen. Toivon, että tämä asetus parantaa myös Euroopan asemaa yritysten sijoittautumispaikkana, sillä se tekee Euroopasta paremman elinpaikan kuluttajille, jonka lisäksi se hyödyttää kaikkia - ei vain ympäristöä, kuluttajia ja eläinten hyvinvointia, vaan ennen kaikkea valmistajia ja viljelijöitä, jotka saavat kannusteita innovointiin ja parantavat kilpailukykyään. Haluaisin lopuksi esittää lämpimät kiitokseni varjoesittelijöille, jotka ovat osoittaneet aitoa yhteistyöhenkeä tämän mietinnön laadinnassa. Toivon, että uusi torjunta-aineasetus sallii meidän nostaa terveyden ja ympäristön suojelun uudelle tasolle Euroopassa. Neil Parish maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. - (EN) Arvoisa puhemies, meidän on kohdattava se käytännön tosiasia, että Euroopassa on tuotettava ruokaa - tätä varten laskimme viime kuussa kesantomaiden määrän nollaan ottaaksemme 10 prosenttia maasta takaisin tuotantoon - ja se edellyttää asianmukaisia välineitä. Me kaikki vaadimme hyvin mielellämme turvallista ruokaa ja turvallisia kemikaaleja, mutta - ja komissio menettelee asiassa oikealla tavalla - tämä on toteutettava samantyyppisen riskeihin perustuvan järjestelmän pojalta kuin REACH: mikäli jonkin kemikaalin käyttö on turvallista, sitä voidaan käyttää, mutta jos kemikaali ei ole turvallinen, se pitäisi vetää markkinoilta. Näin olisi meneteltävä alusta loppuun saakka. Ilmasto-olosuhteilla on suurta merkitystä siinä, koska torjunta-aineiden levitys kannattaa suorittaa, joten joustavuus on tarpeen levityksen ajankohdan ja toteutuksen suhteen. Nykyiset satelliittijärjestelmät voivat ajoittaa levityksen oikeaan aikaan, ja ruiskutteiden ja kemikaalien määrää voidaan vähentää. Esimerkiksi kulunut vuosi oli hyvin sateinen monin puolin Eurooppaa. Kotimaassani Yhdistyneessä kuningaskunnassa luonnonmukaisesti viljeltyä perunaa ei ole myynnissä, sillä niitä ei voitu ruiskuttaa perunaruttoa vastaan. Luomuperunaa on siksi saatavilla hyvin vähän. Välineet ovat siis tarpeen, ja siksi emme voi vähentää kemikaalien määrää prosentuaalisesti vuosittain. Meidän on valittava järkevä, riskeihin perustuva järjestelmä. Lisäksi 10 metrin vyöhykkeiden osalta on olemassa - uskokaa tai älkää - kemikaaleja, joita voidaan käyttää vesistöissä. Kemikaalia nimeltä Roundup voidaan levittää joenpenkoille. Kiellämmekö sen käytön 10 metrin leveydellä virrasta, vaikka sitä voidaan käyttää joenpenkereellä? Käyttäkäämme järkeä tässä asiassa. Eurooppa tarvitsee elintarviketurvaa, ruokatuotantoa ja turvallista ruokaa. Työskennelkäämme kaikki yhdessä sen eteen. Dorette Corbey teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. - (NL) Arvoisa puhemies, minuutti on mielestäni hyvin lyhyt aika kahdesta lausunnosta puhumiseksi, mutta olkoon niin, yritän siis pitää puheenvuoroni mahdollisimman lyhyenä. Torjunta-aineet ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia, ja kuuden miljardin ihmisen ruokkiminen ilman näitä tuotteita on vaikeaa. Paljon on varmastikin vielä tehtävä torjunta-aineiden haitallisten ympäristö- ja terveysvaikutusten torjumiseksi. Uusien tuotteiden saattaminen markkinoille on pitkä ja aina kallis prosessi. Teollisuuden kannalta on hyvä, että lupamenettelyä voidaan nopeuttaa, mutta parlamentti on oikeassa vaatiessaan, että jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus kieltää tuotteet alueellaan. Teollisuus keskittyy enenevässä määrin viiteen tärkeimpään viljelykasviin, jotka ovat riisi, vehnä, maissi, soijapapu ja puuvilla, sillä suuri osa kustannuksista saadaan takaisin niiden viljelystä. On kuitenkin luonnollisesti tärkeää suojella asianmukaisesti vähemmän viljeltyjä lajikkeita, ja teollisuusvaliokunta on tehnyt monia hyviä ehdotuksia tätä varten. Valiokunta on tehnyt myös monia hyviä ehdotuksia koskien kannusteiden käyttämistä ekologisesti kestävämpiin tuotteisiin siirtymisen edistämiseksi. Myös se on hyvin tärkeää. Haluan esittää vielä yhden huomion torjunta-aineiden käytöstä. Pakollinen puskurivyöhyke 10 metrin leveydellä pintavedestä ei ole hyvä idea eräille jäsenvaltioille. Pidän siksi tervetulleena PSE-ryhmän esittämää asiaa koskevaa tarkistusta. Pintavesi luetaan siten luvan myöntämisen arviointiperusteisiin, jolloin jäsenvaltiot voivat itse luoda puskurivyöhykkeen haluamilleen tuotteille. Kaiken kaikkiaan pidän tätä tasapainoisena ja toimivana kantana parlamentille. Manuel Medina Ortega oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. - (ES) Arvoisa puhemies, komissio ehdotti mietinnölle kaksinkertaista oikeusperustaa, joka koostuu maatalouspolitiikkaa käsittelevän 37 artiklan 2 kohdasta ja kansanterveyden suojelemista koskevan 152 artiklan 4 kohdan b alakohdasta. Oikeudellisten asioiden valiokunta on tutkinut ehdotuksia. Asiasta vastaava valiokunta ehdotti esimerkiksi 37 artiklan 2 kohdan poistamista ja 175 artiklan 1 kohdan lisäämistä, joka tapahtuisi poistamalla viittaus 37 artiklan 2 kohtaan, säilyttämällä 152 artiklan 4 kohdan b alakohta ja lisäämällä viittaus 175 artiklan 1 kohtaan. Oikeusperustan osalta olennaista on keskustelun kytkeminen tavoitteeseen ja sisältöön, ja oikeudellisten asioiden valiokunnan yksimielinen näkemys on, että sovellettava säännös on 152 artiklan 4 kohdan b alakohta, eikä 175 artiklan 1 kohtaan ole tarpeen viitata. Pidämme tätä täysin selvänä, eikä myöskään komission tai asiasta vastaavan valiokunnan ehdottama kaksinkertainen oikeusperusta ole tarpeen; viittaus 152 artiklan 4 kohdan b alakohtaan on riittävä, sillä direktiiviehdotuksen tarkoituksena on ihmisten terveyden suojelu. Anja Weisgerber sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon valmistelija. - (DE) Arvoisa puhemies, olen valmistellut valiokuntani lausunnon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevaa asetusta käsittelevästä Breyerin mietinnöstä, ja niinpä haluaisin kommentoida ehdotusta. Asetusehdotuksessa on tärkeää löytää tasapaino seuraavien intressien välillä: kuluttajien edun mukaista on terveellinen, torjunta-ainejäämiä sisältämätön ruoka, toisin sanoen sellaisten turvallisten kasvinsuojeluaineiden käyttäminen, jotka eivät vaaranna kansanterveyttä ja ympäristöä, sekä puhdas juomavesi; toisaalta myös tuoreiden ja kohtuuhintaisten tuotteiden luotettava saatavuus on kuluttajien edun mukaista, ja he valitsevat mieluummin kotimaisia hedelmiä ja vihanneksia kuin EU:n ulkopuolisissa maissa kasvatettuja tuotteita, koska käytettävien torjunta-aineiden valvonta on näissä maissa lähes olematonta. Viljelijämme tarvitsevat tiettyjä kasvinsuojeluaineita resistenssin nujertamiseksi. Se ei kuitenkaan ole mahdollista ilman useita suoja-aineita. He haluavat myös turvallisia, riskittömiä torjunta-aineita. Tästä syystä uskomme, että todistetusti karsinogeeniset tuotteet on kiellettävä. Muiden luvan myöntämisperusteiden osalta aiomme nojata tieteellisen näyttöön ja pohjata lähestymistapamme enimmäisarvoihin. Tämä on tasapainoinen keskitien näkemys, joka suojelee kuluttajia samalla kun se takaa kotimaisten hedelmien ja vihannesten kohtuuhintaisuuden ja asianmukaisen testauksen. Naapureille tiedottamisen osalta, jos luvan myöntämisperusteet ovat tiukat ja kasvinsuojeluaineiden testaus asianmukaista, en näe syytä raskaalle menettelylle naapureiden ja paikallisten asukkaiden varoittamiseksi kasvinsuojeluaineiden käytöstä, vaikka nämä eivät ole edes pyytäneet tietoa. Mitä kuluttajien on määrä tehdä tällä tiedolla? Kuinka viljelijöiden on käytännössä määrä tiedottaa kaikille naapureilleen ja alueen asukkaille ennen kasvinsuojeluaineiden käyttämistä? Näistä syistä vastustan kiivaasti ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ehdotusta, jolla säädettäisiin nimenomaan mainittu vaatimus. Lisäksi suosittelen hylkäämään tässä vaiheessa komission ehdottaman yleisölle tiedottamista koskevan lausekkeen, koska tällaiset byrokraattiset menettelyt eivät ole tarpeen, jos käytettävät kasvinsuojeluaineet ovat turvallisia. Kommentoin hyvin lyhyesti vyöhykkeisiin perustuvaa lähestymistapaa. Pyrimme suurempaan yhdenmukaistamiseen. Se on ensisijainen tavoite myös sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle. Breyerin mietinnössä ehdotetut säännökset johtaisivat 27 kansallisen lupa-alueen syntyyn. Tavoitteemme on kuitenkin yhdenmukaistaminen ottaen asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden mielipiteet, jolloin nämä voivat mukauttaa lupaa omiin käyttöolosuhteisiinsa. Näin ollen kehotan painokkaasti parlamenttia kannustamaan pyrkimyksiä yhdenmukaistamiseen ja antamaan tukensa komission vyöhykejakoa koskevalle ehdotukselle. Kyösti Virrankoski maatalousvaliokunnan lausunnon valmistelija. - (FI) Arvoisa puhemies, käsiteltävänä oleva aihe, torjunta-aineiden kestävä käyttö ja markkinoille saattaminen, on erittäin tärkeä. Siinä ovat kyseessä sekä kestävän maatalouden harjoittaminen että kansanterveyskysymykset. Siksi se, että maataloudesta vastaava komission jäsen ei osallistu nyt tähän keskusteluun, on valitettavaa. Ihminen on kautta vuosituhansien joutunut taistelemaan tuholaisia, rikkaruohoja ja kasvitauteja vastaan. Ne ovat sekä vähentäneet satoa että tehneet siitä ihmiselle kelpaamattoman. Viime vuosikymmeninä tätä taistelua on käyty menestyksellisesti, mikä on johtunut pääasiassa uusista kasvinsuojeluaineista. Samalla on kuitenkin ilmennyt uhkia terveydelle. Nyt käsiteltävänä olevat direktiiviesitykset ovat erittäin tiukkoja. Uusien määräyksien tarkoituksena on yleisesti ottaen parantaa kansanterveydellisiä olosuhteita. Niiden kasvitautien ja rikkaruohojen vaarallisuudesta, joita torjunta-aineilla pyritään torjumaan, ei kuitenkaan ole esitetty selvää analyyttistä kuvaa. Tämä on suuri puute, sillä pelättävissä on, että paras on hyvän vihollinen. On pelättävissä, että maatalouden kestävässä harjoittamisessa palataan vuosia taaksepäin. Torjunta-aineiden käyttämättä jättäminen ei välttämättä ole hyvä vaihtoehto edes kansanterveyden kannalta. Ambroise Guellec PPE-DE-ryhmän puolesta. - (FR) Arvoisa puhemies, tänään keskusteltava asia on tärkeä, monimutkainen ja vaikea. Viljelykasveja syövien ja tuhoavien tuholaisten torjunta on olennainen haaste elintarviketurvallisuuden sekä ympäristön laadun suojelun ja parantamisen kannalta. Tämän vuoksi torjunta-aineiden harkittu käyttö on väistämätöntä. On kuitenkin välttämätöntä arvioida oikein niiden käyttöön liittyvät riskit etenkin ihmisten terveydelle, ja määritellä asianmukaisesti keinot käytön suunniteltua vähentämistä varten. Teemakohtaista strategiaa koskeva päätöslauselmaesitys auttaa mielestäni vastaamaan kohtaamiimme perustavanlaatuisiin ongelmiin, ja haluaisin antaa tunnustusta esittelijällemme Irena Belohorskálle ja tekstin parissa tekemällemme hyvälle yhteistyölle. Joitakin huomioita: riskinhallintaan liittyvää keskeistä kysymystä ei voida erottaa käytetyn torjunta-ainemäärän ongelmasta. Myrkyllisten tai kaikkein vaarallisimpien aineiden markkinoilta poistamisen on oltava ehdottomana lähtökohtana. Muiden torjunta-aineiden osalta on sovellettava toissijaisuusperiaatetta. Yhteisen eurooppalaisen kehyksen pohjalta on jäsenvaltioiden vastuulla määritellä omat kansalliset tavoitteensa, aikataulunsa ja kriteerit käytettyjen määrien vähentämiseksi. Kansalliset toimintasuunnitelmat helpottavat myös toimien mukauttamista kunkin maan erityisolosuhteisiin. Myös vesiympäristön suojelu on hyvin tärkeää, ja se on varmistettava ehdottomasti luomalla paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia puskurivyöhykkeitä. Haluaisin sanoa lopuksi, että mekanismi, jonka pyrimme ottamaan käyttöön, on johdonmukainen jatko REACH-direktiiville. Torjunta-aineiden määrien osalta voisin tiivistää sanoman yhteen lausumaan: niin vähän kuin mahdollista, niin paljon kuin on tarpeen. Dan Jørgensen PSE-ryhmän puolesta. - (DA) Arvoisa puhemies, Yhdistyneen kuningaskunnan kollegoillani on tapana sanoa, että omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Näin sen olisikin oltava! Hedelmät ja vihannekset ovat normaalisti terveellistä ruokaa, mutta näin ei valitettavasti ole aina. Aivan liian usein hedelmät ja vihannekset sisältävät torjunta-ainejäämiä, joilla on välittömiä haittavaikutuksia ihmisten terveydelle. Nyt käsittelemämme aihe on siksi hyvin tärkeä. On erittäin tärkeää, että näitä tuotteita käytetään kestävällä tavalla, jotta käyttöä voidaan vähentää sen ollessa liiallista. Siitä aiheutuu vahinkoa luonnolle, ympäristölle ja terveydelle, ja myös pohjavesilähteet voivat saastua. Tästä syystä uskon myös olevan syytä kritisoida komissiota. Näin etenkin siksi, että teidät, komission jäsen Kyprianou, tunnetaan (myös kotimaassani) miehenä, joka kantaa suurta huolta kuluttajien edusta, ja olette tehnyt paljon ympäristön ja terveyden turvaamisen eteen. En ymmärrä, kuinka voitte tulla tänään eteemme puolustamaan vyöhykejakoa koskevaa komission ehdotusta, joka pakottaa Euroopan maat madaltamaan ympäristön- ja kuluttajansuojansa tasoa. Sallikaa minun esittää pari esimerkkiä siitä, mitä ehdotuksen hyväksyminen merkitsee. Tanskassa on sallittu noin 100 eri torjunta-aineen käyttö. Olemme vähentäneet torjunta-aineiden käyttöä jotakuinkin puolella sitten 1980-luvun alun. Uskon teidän olevan yhtä mieltä tämän toiminnan järkevyydestä. Jos ehdotuksenne toteutuu, joudumme kaksinkertaistamaan Tanskassa sallittujen torjunta-aineiden määrän. Kaksinkertaistamaan torjunta-aineiden lukumäärän! Tämä merkitsee todennäköisesti, ettemme enää tulevaisuudessa voi juoda käsittelemätöntä pohjavettä kuten nykyisin. En näe tätä kysymystä puhtaasti kansallisena. Puhun koko Euroopan parlamentin sosialistiryhmän puolesta, ja puhun onneksi myös sen suuren enemmistön puolesta, joka ilmaisi mielipiteensä selkeästi ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa järjestetyssä äänestyksessä. Asiasta on monia esimerkkejä. Joka ainoalla vyöhykkeellä kaikki maat yhtä lukuun ottamatta joutuisivat tietenkin hyväksymään torjunta-aineita, joita ne eivät nykyisellään hyväksy. Ottakaamme esimerkiksi viljelykasveista maissi. Yhdistyneessä kuningaskunnassa maissin viljelyssä käytetään torjunta-ainetta, joka sisältää noin 15 aktiivista ainetta. Unkarissa aktiivisia aineita on enimmillään 57, Puolassa 37. Kuitenkin jos komission ehdotukset toteutuvat, kaikki maat hyväksyvät käytännössä jopa 57 aktiivista ainetta sisältävät torjunta-aineet. Tämä tarkoittaa luvun nelinkertaistamista Yhdistyneessä kuningaskunnassa. EU:n tehtävänä ei saisi olla maiden pakottaminen käyttämään enemmän torjunta-aineita. Se vaikuttaa ympäristöön, se vaikuttaa terveyteen, ja se vaikuttaa pohjaveteen. Tämä ei varmastikaan voi olla tarkoituksemme. Toivon teidän tukevan ympäristövaliokunnassa tehtyjä ehdotuksia, jotka parantavat myös teollisuuden asemaa. Siihen johtaa ympäristövaliokunnassa hyväksytty kompromissi: kieltäydymme torjunta-aineiden pakollisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta, mutta puollamme tietojen pakollista vastavuoroista hyväksymistä. Tämä ei lisäksi koske vain vyöhykkeitä, vaan tiedonvaihtoa kaikkialla Euroopassa. Se helpottaa suuresti teollisuuden asemaa. Samalla annamme itse asiassa maille oikeuden kieltäytyä niiden ilmasto-olosuhteiden sitä edellyttäessä. Lopuksi, vähentämistavoitteiden osalta haluaisin sanoa komission jäsen Dimasille, kuinka uskomattoman myönteistä on, että pääsemme eroon kaikkein vaarallisimmista aineista, joita ovat syöpää aiheuttavat aineet, lapsen kehitykseen vaikuttavat aineet ja niin edelleen. Haluaisimme luonnollisestikin vetää tällaiset aineet markkinoilta. Ne ovat lisäksi täysin tarpeettomia. Uskon myös, että meidän olisi mentävä askeleen verran pidemmälle ja asetettava kaikkia aineita koskeva yleinen vähentämistavoite. Tästä olisi tietenkin päätettävä kussakin maassa erikseen, mutta jos se yhdistetään samanaikaisesti Euroopan laajuiseen lähes 20 prosentin vähentämistavoitteeseen, olemme mielestäni kunnianhimoisia. Kaikesta huolimatta uskon kuitenkin edelleen sen olevan tässä vaiheessa mahdollista. Tällä on suuri merkitys terveydelle ja ympäristölle Euroopassa. Koskien komission perusteluja tällaisia vähentämistavoitteita vastaan, olemme ottaneet käyttöön käyttötiheysindeksin, jossa huomioidaan muissa yhteyksissä korostamanne seikat. Anne Laperrouze ALDE-ryhmän puolesta. - (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, monet jäsenvaltiot ovat kyllä jo aloittaneet torjunta-aineiden käyttöön liittyvien riskien vähentämiseen tähtääviä toimia, mutta torjunta-aineiden käyttösuuntaukset ovat erilaiset eri maissa. Esimerkiksi eräissä jäsenvaltioissa kiellettyjä aineita on kuitenkin niiden markkinoilla, koska niiden käyttö on sallittu jossakin toisessa jäsenvaltiossa. On selvästi tarpeen yhdenmukaistaa alalla sovellettavia sääntöjä yhdenvertaisten olosuhteiden varmistamiseksi kaikkialla Euroopan unionissa. ALDE-ryhmä kannattaa torjunta-aineiden tiukkaa valvontaa ottaen kuitenkin huomioon, että torjunta-aineiden käyttö on todellisuutta ja tarpeen. Esitämme monia tarkistuksia tekstin sovellettavuuden parantamiseksi, mutta periaatteena on edelleen turvallisempien tai ei-kemiallisten vaihtoehtojen edistäminen. Poliittinen ryhmäni toivoo, että käyttömäärien vähentämistavoitteissa keskityttäisiin vaarallisiin aineisiin. Allekirjoitimme tarkistuksen, joka koskee kansallisia toimintasuunnitelmia käsittelevää 4 artiklaa ja jossa torjunta-aineiden käyttötiheyden vähentämistavoitteeksi asetetaan yhteisön tasolla 20 prosenttia kymmenen vuoden kuluessa ja vaarallisten aineiden vähentämistavoitteeksi 50 prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Joidenkin mielestä voi vaikuttaa paradoksaaliselta, että ryhmäni jätti samaista 4 artiklaa koskevan tarkistuksen, jossa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus valita riskeihin perustuva vähentämismalli. Riskien vähentämiseen perustuva toimintamalli on itse asiassa lähempänä todellisuutta, mutta laskelmat ovat vaikeampia kuin määrän vähentämiseen perustuvassa mallissa. Pidimme kyseisen tarkistuksen esittämistä tärkeänä, sillä toivomme tätä kysymystä käsiteltävän myös ensimmäisessä käsittelyssä toimitettavaa äänestystä seuraavissa toimielinten välisissä keskusteluissa. Haluaisin nyt puhua yksityiskohtaisemmin eräistä seikoista. Vesistöjen suojelemiseksi olisi johdonmukaisempaa toteuttaa geologiseen ympäristöön mukautettuja tarkoituksenmukaisia toimia puskurivyöhykkeiden vähimmäisleveyden määrittelemisen sijasta. On oikeutettua pyrkiä suojelemaan erityisalueita kuten puistoja, leikkikenttiä ja koulujen pihoja, joiden läheisyydessä torjunta-aineiden käyttö olisi rajoitettava tarvittavaan vähimmäismäärään tai kiellettävä kokonaan, ja joilla muiden kuin kemiallisten menetelmien olisi oltava etusijalla. Lentolevitystä koskevan erittäin arkaluonteisen kysymyksen osalta Euroopan komission ehdotus oli hyvin järkevä: periaatteellinen kielto ja oikeutetut poikkeukset siihen. Ympäristövaliokunnan teksti on kuitenkin hyväksyttävissä. Vaikka ymmärrän tarpeen tiedottaa yleisölle torjunta-aineiden levityksistä, tiedon laadun, määrän ja jakelukanavien määrittely olisi mielestäni jätettävä jäsenvaltioille. Alueiden ja lähestymistapojen monimuotoisuus on niin suurta, ettei toive niiden yhdenmukaistamisesta ole mielestäni uskottava. ALDE-ryhmä tähtää siis seuraavaan tasapainoon: käyttäjien sen paremmin kuin teollisuuden toimijoidenkaan asemaa heikentämättä laaditaan tiukka ja johdonmukainen lainsäädäntö, joka sallii tuotteiden käyttäjien suojella viljelmiään, tuottajien myydä yhä turvallisempia tuotteita ja suuren yleisön käyttää terveellisiä tuotteita sekä elää terveellisessä ympäristössä. Wiesław Stefan Kuc UEN-ryhmän puolesta. - (PL) Arvoisa puhemies, nämä kolme esitettyä mietintöä ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Euroopan unioni pyrkii tekemään kaikkensa vähentääkseen torjunta-aineiden haittavaikutuksia ympäristölle ja estääkseen niiden kertymisen maaperään, vesiin ja kasveihin. Paljon on tehty viime vuosina näiden vaikutusten minimoimiseksi. Tässä työssä erityisen tärkeässä asemassa ovat olleet tutkimuslaitokset, jotka ovat luoneet uudenaikaisia, valikoivammin toimivia valmisteita. On kuitenkin muistettava, että torjunta-aineet olivat ennen heikompilaatuisia ja niitä käytettiin paljon suurempina, moninkertaisina annoksina, joten ympäristömme saastuminen on seurausta menneiden vuosien toimista. Tästä syystä uusien direktiivien lisäksi nykyistä lainsäädäntöä on täydennettävä direktiivillä vanhanaikaisten torjunta-aineiden käytöstä poistamista ja hävittämistä varten. Pyytäisin teitä ottamaan aktiivisesti osaa tämän kysymyksen käsittelyyn, sillä vaikka joitakin vuosia on jo kulunut, ongelmat kasvavat jatkuvasti, samoin myös riskit, kuten todettiin viimeisimmässä kansalaisjärjestöjen foorumissa Kishinevissä. Marie Anne Isler Béguin Verts/ALE-ryhmän puolesta. - (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, vaikka haluankin onnitella Hiltrud Breyeriä erinomaisesta tuloksesta, en kuitenkaan voi yhtyä torjunta-aineiden käytön puoltajiin, sillä on aivan välttämätöntä puhdistaa ympäristömme ja elimistömme näistä vaarallisista aineista. Toivon, että Euroopan parlamentti omaksuu huomenna kunnianhimoisen kannan eikä anna periksi teollisuuden viimeisille houkutuksille tämän tappavan talouden puolesta. Syöpää, mutaatioita ja lisääntymishäiriöitä aiheuttavien torjunta-aineiden, hermostoa ja sisäeritysjärjestelmää rappeuttavien yhdisteiden sekä immuunijärjestelmää vahingoittavien aineiden poistaminen on varmasti paikallaan. Antakaamme myös tunnustusta kollegoidemme ponnisteluille avoimen tiedon takaamiseksi kuluttajille, jotka ovat vaarallisten aineiden viattomia uhreja. Sanoisin, että oli korkea aika ryhtyä toimiin, arvoisat komission jäsenet. Hyönteismyrkkyjen, sienimyrkkyjen ja muiden rikkaruohomyrkkyjen käyttö ei koskaan ennen ole ollut yhtä systemaattista kuin tänään. Pelkästään Ranskassa valtion ja kemianteollisuuden toimijoiden välinen julkisen torjunta-ainepolitiikan yhteishallinto, jos sallitte ilmauksen, on tähän saakka onnistuneesti syrjäyttänyt kansanterveyteen ja ympäristöön liittyvät kansalaisten odotukset piittaamatta ympäristömyrkkyjä koskevista tutkimuksista tai tilastotutkimuksista niiden osoitettua kemikaalien ja tautien väliset yhteydet, sekä piittaamatta lääkärikunnan edustajien viime aikoina antamista hälytyksistä, kuten esimerkiksi ns. Pariisin kutsu tai Ranskan Grenelle-ympäristökonferenssi. Teollisuus tekee kaikkensa torjunta-aineiden vaikutuksen väheksymiseksi. Saastutettuaan, kuten tiedämme, vesistöt kasvimyrkky Atrazinilla sekä tuhottuaan mehiläiskannat, kemianteollisuus yrittää saada meidät unohtamaan, että Ranska on edelleen suurin torjunta-aineiden käyttäjä Euroopan unionissa. Joka vuosi Ranskassa kylvetään 70 000-80 000 tonnia torjunta-aineita luontoon. Toisin kuin REACH-asetuksen suhteen, parlamentin jäsenet eivät tule sallimaan uskottavuutensa heikentämistä torjunta-aineita koskevassa kysymyksessä. Kansalaisten vaatimukset eivät ole heikenneet, josta osoituksena ovat lukuisat saamamme kirjeet, joissa meitä kehotetaan nopeaan ja lujaan toimintaan. Eräät heistä korostavat esimerkiksi Etelä-Ranskassa viljelmille levitettyjen torjunta-aineiden hengittämisestä aiheutuvia vaaroja, kun taas toiset ovat huolissaan rikkaruohomyrkkyjen käytöstä puistoissa, ja jotkut vaativat jopa torjunta-aineista vapaita alueita. Jiří Maštálka GUE/NGL-ryhmän puolesta. - (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin kiittää esittelijää Irena Belohorskáa torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaista strategiaa käsittelevästä mietinnöstä. Uskon esittelijän onnistuneen sellaisen tekstin laadinnassa, joka auttaa saattamaan sopivaan tasapainoon kestävän ja kilpailukykyisen eurooppalaisen maataloustuotannon ja torjunta-aineiden käyttämisen vain silloin, kun ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat haittavaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Iloitsen siitä, että mietintöön sisältyy tarkistus, joka koskee varovaisuusperiaatteen käyttöä ihmisten terveyden sekä maan ja vesistöjen ekosysteemin suojelussa, ja jonka laadintaan osallistuin. Kuten esittelijä Irena Belohorská, myös minä pahoittelen sitä, että vaikka tärkein teemakohtaiselta strategialta odotettu tulos on torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittavaikutusten vähentäminen, tätä terveysvaikutusta sivutaan strategiassa vain ohimennen. Uskon, että komission tehtäväksi tulee täydentää tämän alan työtä tulevaisuudessa. Työterveyden ja -turvallisuuden huomioon ottaen pidän tervetulleina niitä mietinnön kohtia, joissa korostetaan riittävän tiedon tarpeen lisäksi myös tarvetta käyttää tarkoituksenmukaisia suojakeinoja ja tarkistaa säännöllisesti levityskoneisto. Uskon tämän välineen tarjoavan monia konkreettisia ja tehokkaita mekanismeja torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi ja sen turvallisuuden lisäämiseksi. Johannes Blokland IND/DEM-ryhmän puolesta. - (NL) Arvoisa puhemies, olen aina pyrkinyt torjunta-aineita koskevassa keskustelussa omaksumaan realistisen ja tasapainoisen lähestymistavan yhtäältä ympäristönäkökohtien ja toisaalta tuottajien ja kuluttajien edun välillä. Haluaisin puhua useista näihin mietintöihin sisältyvistä näkökohdista yksityiskohtaisemmin. On ehdotettu muun muassa, että politiikan olisi perustuttava käytön vähentämiseen. Olen hyvin skeptinen tämän suhteen. Torjunta-aineiden kokonaismäärää voidaan kyllä vähentää, mutta eniten käytetyt torjunta-aineet ovat usein vähiten vaarallisia. Riskit pysyvät tällöin jotakuinkin ennallaan. Kannatan ennemminkin riskien vähentämiseen tähtäävää politiikkaa. Tällainen politiikka on ollut käytössä Alankomaissa vuodesta 2000 lähtien, ja sen on todettu vähentäneen ympäristöriskiä 86 prosentilla. Toinen käytön vähentämisen haitoista on, että erityyppisiä torjunta-aineita on tällöin saatavilla vähemmän, jolloin vastustuskyky kehittyy entistä nopeammin. Toinen ehdotus koskee puskurivyöhykkeiden luomista vesistöjen ympärille. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa on hyväksytty tarkistus 10 metrin levyisten puskurivyöhykkeiden luomiseksi. Maille, joissa on paljon vesistöjä, kuten Alankomaat, nämä 10 metriä ovat ongelma. Se merkitsee käytännössä, että 35 prosenttia viljelysmaista ei voida ruiskuttaa. Lopuksi haluaisin huomauttaa, että standardin luomisen lisäksi myös sen täytäntöönpanon valvonta on epäilemättä tärkeää. Se ei nykyisin ole riittävää, josta osoituksena ovat säännöllisesti jopa Euroopan parlamentin tiloissa tavatut käyttöön tarkoitetut tuotteet, jotka eivät täytä normin vaatimuksia. Andreas Mölzer ITS-ryhmän puolesta. - (DE) Arvoisa puhemies, kuten tiedämme, maataloudessa käytettyjen torjunta-aineiden tai geenimuunneltujen elintarvikkeiden on jo kauan oletettu olevan yhteydessä erinäisten sairauksien esiintymiseen. Nyt kun torjunta-aineita löydetään toisinaan jopa juomavedestä, on epäilemättä korkea aika vauhdittaa EU:n byrokratian hitaasti pyörivien pyörien liikettä. Vielä on epäselvää, kuinka pitkälle pääsemme tosiasiassa nykyisen kasvinsuojeluaineiden vähentämistavoitteen toteuttamisessa. Me kaikki tiedämme luonnollisestikin, että kunnianhimoisia tavoitteita ei aina saavuteta. Uskon kuitenkin, että karsinogeenisten aineiden suunniteltu korvaaminen on kaukana mahtavasta saavutuksesta, jollaiseksi sitä mielellään väitetään; päinvastoin se on mielestäni pakottava välttämättömyys. Näiden aineiden korvaaminen on itse asiassa myöhästynyt jo valtavasti. Kun tiedämme EU:n osuuden maailmanlaajuisesti käytetyistä torjunta-aineista olevan neljänneksen, vaikka unionissa sijaitsee vain neljä prosenttia maailman viljelysmaista, ongelma on ilmeinen. Nämä tilastot osoittavat myös, että EU:n tukiohjelmilla perinteistä maataloutta on mitä ilmeisimmin ohjattu väärään suuntaan. Kuluttajien keskuudessa esiintyy luonnollisesti epäilyksiä - jotka eivät ole täysin perättömiä - siitä, että neuvokkaat viljelijät yrittävät kiertää määrätyt rajat yhdistelemällä hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Tuotteiden välisen vuorovaikutuksen tutkimuksen puutteen huomioon ottaen on korkea aika puuttua asiaan tällaisten käytäntöjen kitkemiseksi. Lisäksi enimmäispitoisuuksien jatkuva nousu viime vuosina on saatava laskuun erittäin riskialttiille ryhmille kuten lapsille aiheutuvan suuremman vaaran vuoksi. Luomutuotteiden tuominen maapallon toiselta puolen ei ole ainoastaan epäjohdonmukaista monien eri ympäristötavoitteiden kannalta, vaan se on lisäksi yksi syy liikenteen lisääntymiseen ja jatkuva muistutus unionin harhautuneesta tukipolitiikasta. Tukiohjelmat olisi siksi ajateltava uudelleen pyrkien etenkin antamaan lisää tukea niille eurooppalaisille maanviljelijöille, jotka pidättäytyvät torjunta-aineiden käytöstä. Mikäli sen sijaan päätämme jatkaa viljelijöiden kiusaamista byrokraattisilla esteillä, ei pidä yllättyä, jos he heittävät lopulta turhautuneina pyyhkeen kehään Brysselin hämmästellessä viljelijäyhteisön kroonista hupenemista. Jim Allister (EN) Arvoisa puhemies, mieleni tekisi sanoa, että poliittinen torjunta-aine EU:n sääntelyn rehottavien rikkaruohojen tuhoamiseksi olisi vain hyväksi meille kaikille. Eräät näistä tarkistuksista ja ehdotuksista, kuten 10 metrin vyöhykkeitä koskeva sääntö, ovat mielestäni suuresti liioiteltuja. Meidän on kohdattava tietyt tosiasiat. Ilman valvottua torjunta-aineiden käyttöä maataloudessa yhä suurempi määrä ruokatuotannostamme siirtyy niille maailman alueille, joilla sääntely on vähäisempää, ja tämä vaarantaa ravinnon laadun ja turvallisuuden. Joidenkin mielestä ehkä vieläkin tärkeämpää on se, että ilman sieni- ja kasvimyrkkyjä nurmiturpeen suojaamiseksi ja kasvitautien hoitamiseksi, monet golf- ja keilakentät joutuisivat rikkaruohojen valtaan eivätkä ne olisi enää pelikelpoisia. Kyllä, torjunta-aineiden käyttöä on valvottava, mutta toimien on perustuttava vankkaan tietoon ja niitä on voitava soveltaa käytäntöön niin maatiloilla kuin kaupunkien kaduillakin. Tiukat käytännesäännöt, joilla käyttöä säädellään kotimaassani, ovat mielestäni tarkoituksenmukaisia, josta syystä aion äänestää niitä dogmaattisia muutoksia vastaan, jotka eräät haluaisivat pakottaa meidät hyväksymään. Erna Hennicot-Schoepges (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on valitettavaa, että maataloussektorin edustajat eivät osallistuneet keskusteluun, sillä nyt YMP:n uudistamisen alkaessa olisi ollut erittäin mielenkiintoista kuulla myös viljelijöiden ääni. Tehtävänämme on Euroopan maatalouden tulevaisuuden sekä ruokatuotannon laadun ja riittävän määrän turvaamisen lisäksi myös tutkimuksen edistäminen ja tietojen suojaaminen. Suurin haaste on tietenkin ihmisten terveyden suojelu ja myrkyllisten aineiden veteen ja ympäristöön kertymisen estäminen. On kuitenkin kannettava huolta myös maatalousväestöstä, jonka terveyttä on suojeltava tehokkaammin, sillä he ovat suoraan tekemisissä näiden tuotteiden kanssa. Usein ainoat heidän saamansa neuvot ovat peräisin torjunta-aineiden myyjiltä, jotka eivät tietenkään paljasta heille, että tiedemiehet ovat alkaneet epäillä torjunta-aineille altistumisen olevan yhteydessä eräiden sairauksien kuten Parkinsonin taudin, Alzheimerin, eturauhassyövän, aivokasvainten ja perinnöllisten epämuodostumien yleistymiseen. On siis välttämätöntä laatia tiukkoja sääntöjä tuotteiden markkinoille saattamista varten. Tutkimusta on myös edistettävä tietojen asianmukaisen suojaamisen kautta, ja on tarpeen edistää biologista torjuntaa koskevia tutkimusohjelmia, sillä se on hyvä esimerkki innovaatiosta. Näiden tuotteiden olisi myös oltava loppukädessä kohtuuhintaisia maanviljelijöille. Lopuksi, arvoisa komission jäsen, puhun mehiläisten suojelusta: direktiivissä 91/414 säädettyjä pitkäkestoisia testejä ei ole suoritettu. Määräykset ja asetukset eivät siis itsessään ole riittäviä, vaan niitä on sovellettava ja niiden täytäntöönpano taattava. Olen yhtä mieltä siitä, että tärkeintä on tuotteiden markkinoille saattamisen sääntely, mutta haluaisin myös huomauttaa, arvoisa puhemies, että käydyn kiihkeän keskustelun aikana kemianteollisuuden painostus on ajoittain ollut harvinaisen hävytöntä. Anne Ferreira (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, käytettävissä olevien terveydellisten ja ympäristöllisten tietojen, joita en aio luetella tässä yhteydessä, on saatava parlamentti ryhtymään päättäväisiin toimiin torjunta-aineiden ja niiden käyttöedellytysten suhteen. Toimien on perustuttava ehdottomasti määrällisiin vähentämistavoitteisiin. Täysistuntoäänestystä edeltäneissä keskusteluissa jäsenvaltioiden välillä ilmeni suuria eroja niin käytännöissä kuin poliittisissa toimintamalleissakin, mikä johti loppujen lopuksi toissijaisuusperiaatetta suosiviin kompromisseihin. Toivoisin, ettemme antaisi toissijaisuuden johtaa meitä ansaan, sillä se tuo mukanaan joustavuutta, joka voisi helposti olla tekosyynä politiikan vesittämiselle niin, ettei se enää heijastaisi täällä ilmennyttä poliittista ja kansalaisten tahtoa etenkään riskeille altistumista ja vesistöjen suojavyöhykkeiden laajuutta koskevien kysymysten osalta. Jotta toissijaisuus olisi mielekästä torjunta-aineita koskevassa kysymyksessä, sen on kannustettava maatalous- ja ympäristökysymysten laajempaan pohdintaan kullakin Euroopan alueella. Tätä varten on tehostettava tutkimusta ja teknologian siirtoa, otettava mukaan kaikki sidosryhmät kuten viljelijät, tutkijat, kansalaisjärjestöt, terveydenhuollon ammattilaiset sekä elintarviketeollisuuden edustajat, ja tehtävä perusteellista tutkimusta kullakin alueella, jotta kaikki toimijat yhdessä voisivat määritellä parempia käytäntöjä ja eri alueiden maaperään, ilmastoon ja viljelyksiin mukautettuja ei-kemiallisia vaihtoehtoja. Näin on jo tehty eräillä harvoilla alueilla. Ehdotan siis, että komissio kannustaa omaksumaan tällaisen lähestymistavan ja helpottaa alueiden välistä kokemustenvaihtoa varmistaen samalla yhteisön lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen. Holger Krahmer (DE) Arvoisa puhemies, monet kollegani uskovat meidän tarvitsevan tiukkoja sääntöjä kasvinsuojeluaineiden käytössä, ja he ovat oikeassa, mutta meidän ei myöskään tule laiminlyödä hyväksymämme lainsäädännön vaikutuksia. Tosiasia on, että kasvinsuojeluaineet ovat tärkeässä asemassa nykyaikaisessa maataloudessa. Ottakaamme esimerkiksi lupien myöntämistä koskeva asetus. Aiomme kieltää kokonaisen joukon aktiivisia aineita poissulkemisperusteiden pohjalta, pelkän abstraktin vaarallisuuden käsitteen vuoksi. Tässä lähestymistavassa ei huomioida todellista riskiä, joka liittyy näiden tuotteiden käyttämiseen maatiloilla. Se johtaa sellaisten aktiivisten aineiden kieltämiseen, jotka eivät todellisuudessa aiheuta lainkaan ongelmia. Tämän seurauksena meillä ei tulevaisuudessa ole riittävästi aktiivisia aineita tuholaisten torjumiseksi menestyksellisesti. Jos käytössä on vain muutamia aktiivisia aineita, vastustuskyky torjunta-aineille kehittyy nopeammin. Monien tuholaisongelmien ratkaisemiseksi ei ole tällöin luotettavaa keinoa. Tämä on varmaankin se uusi taso, johon Hiltrud Breyer äsken viittasi. Kun tähän vaiheeseen on tultu, Euroopan elintarviketurva vajoaa uudenlaisiin syvyyksiin. Yleisen kiellon säätämisen sijasta meidän olisi laadittava luotettava lupamenettely, jossa tutkitaan kunkin aineen käyttöön liittyvää todellista riskiä. Seuraava esimerkkini koskee strategista lähestymistapaa tähän kysymykseen, jossa kannatamme Euroopan laajuista kaikkia kasvinsuojeluaineita koskevaa vähentämistavoitetta. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä niiden käyttöön liittyvien riskien kanssa. Komissio oli asettanut tavoitteita todellisen riskin vähentämiseksi. Tämä on hyvä idea, ja meidän olisi säilytettävä se. Viime kädessä meidän olisi keskityttävä toteutuskelpoisiin toimiin, eli tehokkaaseen tuholaistorjuntaan yhdistettynä asianmukaiseen riskinhallintaan. Onhan kyse loppujen lopuksi myös sen määrittelystä, kuinka raakojen kasviaineiden viljelytarve tullaan kattamaan tulevaisuudessa. Menneisyydessä innovatiiviset kasvinsuojeluaineet ovat mahdollistaneet tuotannon kasvun nopeammin kuin viljelysmaan kysynnän. Meidän ei tulisi pyrkiä päinvastaiseen tilanteeseen tulevaisuudessa. Gintaras Didžiokas - (LT) En usko tästä parlamentista löytyvän ketään, joka väittäisi ekologian, terveellisen ympäristön ja ihmisten terveyden olevan merkityksetöntä. En usko, että yksikään Euroopan kansalainen voisi sanoa näin. Kuitenkin, hyvät parlamentin jäsenet, tehdessämme päätöksiä, keskustellessamme lainsäädännöstä sekä säätäessämme ja pannessamme täytäntöön määräyksiä, joita satojen tuhansien ihmisten olisi noudatettava ja joilla olisi epäilemättä vaikutusta miljoonien ihmisten elämään, emme voi perustaa päätöksiämme tunteisiin ja hyviin tarkoituksiin. Tavoite on saavutettava tasapainoisin ja järkevin keinoin. EU:n maataloussektorille asetettuihin avaintavoitteisiin kuuluu laadukkaan ruoan tuottaminen kohtuullisin hinnoin. EU tunnetaan sen jäsenvaltioille asettamista korkeatasoisista elintarviketuotannon normeista ja viljelyn tiukasta sääntelystä. Toisaalta EU:n maatalouteen kohdistuu jatkuva paine kehittää kilpailukykyä laadukkaan ruoan tuottamisen lisäksi. Emme missään nimessä voi ylenkatsoa näitä tekijöitä keskustellessamme kasvinsuojelua koskevista asetuksista. Komission sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ilmaisema kanta on täyttänyt kaikkien sidosryhmien odotukset. Esitetyt tarkistukset sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa käytyjen keskustelujen yhteydessä jätetyt tarkistukset ovat kuitenkin herättäneet suurta huolta. Tarkistusten hyväksymisellä voisi olla odottamattomia seurauksia. Ne uhkaavat maatalouden ja elintarviketeollisuuden lisäksi myös luontoa itseään. Merkitseekö se geenimuunneltujen organismien saapumista EU:n markkinoille? Vaikutus perinteisiin viljelykasveihin olisi valtava, mikäli 90 prosenttia kasvinsuojeluaineista vedettäisiin markkinoilta. Hyvät parlamentin jäsenet, kehotan teitä jälleen kerran painokkaasti pohjaamaan päätöksenne vankkaan tieteelliseen näyttöön ja hyvään käytäntöön, ei huhuihin ja tunteisiin. Toivon, että äänestys heijastaa kaikkien sidosryhmien mielipiteitä ja että äänestystulos on tasapainoinen ja oikea, jotta vältetään maatalouden tuhoutuminen, EU:n kansalaisten jääminen ilman eurooppalaisia elintarvikkeita ja miljoonien joutuminen työttömiksi ympäristönsuojelun nimissä. Jens-Peter Bonde (DA) Arvoisa puhemies, aikaisin huomenaamulla menen ruokakauppaan ostaakseni pullotettua juomavettä. Näin tehdään monissa maissa pohjavesilähteiden saastumisen vuoksi. Vesi käsitellään kemiallisesti ikään kuin kyse olisi likaisesta takista. Sitten se kloorataan, ja sen paha maku vastaa sen korkeaa hintaa. Meillä Tanskassa on runsas maanalainen kultasuoni: puhdas pohjavesi. Käytämme sitä suoraan juomavetenä kierrättämättä sitä ensin vedenpuhdistamon kautta. Se on pullotettua vettä terveellisempää, se maistuu paremmalta ja on huomattavasti edullisempaa. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös, että meidän on valvottava pohjavesiämme ja kiellettävä torjunta-aineiden levitys silloin, kun aineita voisi päästä pohjaveteen. Tanska on siksi kieltänyt kolmetoista erilaista torjunta-ainetta, joista kahtatoista tavataan juomavedessä. Tahdomme jatkaa tällaisia toimia, josta syystä pyydän kollegoitani äänestämään suojavyöhykkeet mahdollistavan tarkistuksen puolesta. Ehdotus on jo hyväksytty aiemmissa asetuksissa; se on nyt uusittava, jotta sitä ei peruttaisi. Lopuksi, olemme saaneet parlamentin suuren enemmistön kannatuksen sekä komission puheenjohtajan José Manuel Barroson tuen. Kiitos teille! Emme ole saaneet tukea maataloudesta vastaavalta tanskalaiselta komission jäseneltä, joka yhdessä (myös Tanskan liberaalipuolueeseen Venstreen kuuluvan) Tanskan elintarvike-, maatalous- ja kalastusministerin kanssa tukee mieluummin maanviljelijöiden mahdollisuutta pilata juomavetemme. On surullista, että Tanskan maatalousneuvosto antaa mieluummin tukensa Venstrelle. On hyvin lyhytnäköistä pyrkiä hieman suurempiin viljasatoihin ja joutua sitten maksamaan miljardeja kruunuja pohjaveden puhdistamiseksi. Perussopimuksen mukaan saastuttajat itse maksavat. Olen esittänyt tätä koskevan tarkistuksen, ja pyydän kollegoitani tukemaan perussopimuksen vaatimuksia. Kenelläkään ei ole oikeutta myrkyttää yhteistä maapalloamme ja juomavettämme. Pilar Ayuso (ES) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, Euroopan komission laatima asetusehdotus direktiivin 91/414/EY korvaamiseksi onnistuu lupamenettelyjen suuremmassa yhdenmukaistamisessa samalla kun se takaa kuluttajansuojan. Ympäristövaliokunnan aikaansaannoksessa ei kuitenkaan huomioida suuremman yhdenmukaistamisen tavoitetta, jonka lisäksi se muuttaa perusteettomasti kuluttajien ja ympäristön suojeluun tähtääviä toimenpiteitä. Mietinnön perustana on totaalinen epäluottamus maatalouden nykyisiin tuotantomenetelmiin Euroopan unionissa. Siitä eivät kuitenkaan tule kärsimään yksin maanviljelijät, vaan todennäköisesti myös kuluttajat, koska monien viljelykasvien elinvoimaisuus heikkenee, jolloin tuonti on välttämätöntä, ja tällä on tuhoisa vaikutus elintarviketurvaan. Riittävästi ei ole huomioitu sitä, että kasvinsuojeluaineiden hyväksyntää ja käyttöä valvovat jo tiukasti sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset. Ehdotuksessa muutetaan lisäksi aktiivisten aineiden lukumäärä vuonna 1991 hyväksytyistä 1 100 aineesta ehdotuksen liitteessä I lueteltuihin 148 aineeseen. Näistä 148 aineesta vain 34 on hyönteismyrkkyjä tai sukkulamatojen ja punkkien torjunta-aineita, jotka ovat Välimeren alueen viljelmillä kipeimmin tarvittavia aineita, sillä hyönteisten aiheuttamat tuhot ovat siellä unionin yleisimpiä. Hyönteiset eivät uhkaa vain kasveja, vaan ne levittävät myös vakavia ihmiseen tarttuvia tauteja. Komission ehdotus Euroopan unionin jakamisesta kolmeen vyöhykkeeseen kasvinsuojeluaineiden vastavuoroista tunnustamista varten olisi palautettava. Torjunta-aineiden poissulkemisperusteiden on perustuttava riskien asianmukaiseen arviointiin. Ilman riskianalyysiä on mahdotonta määritellä näiden aineiden vaikutuksia terveydelle tai ympäristölle. Haluaisin lopuksi huomauttaa, että aineiden myrkyllisyys riippuu käytetyistä annoksista. Frédérique Ries (FR) Arvoisa puhemies, olen korostanut tämäniltaisen keskustelun tärkeyttä, koska nyt on kyse visiostamme huomisen eurooppalaisesta maataloudesta ja tarpeesta siirtyä selvästikin liian saastuttavasta tehomaataloudesta kestävään ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaan viljelyyn. Euroopan on vastattava tähän haasteeseen kolmesta syystä. Ensinnäkin lukuisten skandaalien ja terveysriskien johdosta suuri yleisö suhtautuu hyvin kielteisesti torjunta-aineiden käyttöön. Myös valtaosa itse maanviljelijöistä toivoo unionin auttavan heitä muuttamaan käytäntöjään, eivätkä he halua enää joutua valitsemaan terveytensä ja tuottavuuden välillä. Lisäksi mehiläishoitajat kaikkialta Euroopasta vaativat tiukkaa lainsäädäntöä sellaisten torjunta-aineiden myynnin lopettamiseksi, joiden vaikutusta mehiläisiin ei ole arvioitu. On siis olennaisen tärkeää, että vahvistamme ympäristövaliokunnan kunnianhimoisen kannan äänestäessämme huomenna Hiltrud Breyerin, Christa Klassin ja Irena Belohorskán laatimista mietinnöistä. Meidän on vahvistettava terveyden ja ympäristön etusija, erityistoimenpiteiden tarve riskiryhmien suojelemiseksi, varovaisuusperiaatteen soveltaminen myös kaikkein vaarallisimpiin aineisiin, muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen käytön kannustaminen todellisuudessa sekä lentolevitysten kieltäminen periaatteessa. Lyhyesti sanottuna, meidän on muunnettava konkreettisiksi teoiksi Euroopan kansalaisten huolenaiheet, sillä heistä monet ovat, kuten myös Marie Anne Isler Béguin muistutti, ottaneet meihin yhteyttä vaatiakseen luonnonmukaista huomisen maanviljelyä. Leopold Józef Rutowicz (PL) Arvoisa puhemies, kasvinsuojeluaineiden eli torjunta-aineiden käyttö on tietyissä olosuhteissa välttämätöntä. Puolan maataloudelle ominaista ovat pientilat, joiden omistajat säästävät varojensa riittämättömyyden vuoksi kalliissa torjunta-aineissa, ja tämä johtaa toisinaan tuholaisten aiheuttamaan sadonmenetykseen. Kannatan kaikkia toimia, joilla edistetään kasvinsuojeluaineiden järkevää käyttöä, muun muassa neuvontaa, koulutusta, tutkimusta, nykyaikaisten kasvinsuojelukäytäntöjen tukemista ja sellaisten korvaavien tuotteiden käyttöönottoa torjunta-aineiden sijasta, jotka auttavat suojelemaan ympäristöä ja terveyttä ja jotka ovat viljelijöiden edun mukaisia. Sadonmenetyksen uhatessa tietämättömyys ja viljelijöille annettavan asianmukaisen tuen puute voivat johtaa torjunta-aineiden valvomattomaan käyttöön. Pitkäkestoinen ongelma, jota ei ole vielä täysin ratkaistu, koskee entisen neuvostoblokin maissa aikanaan tai edelleen käytettyjen erittäin myrkyllisten torjunta-aineiden hävittämistä ja maan uudelleen viljelyä. Aineet myrkyttävät niin veden kuin maaperänkin. Tämä ongelma voisi vähentää näissä teksteissä suunniteltujen toimien tehokkuutta. Urszula Krupa (PL) Arvoisa puhemies, ulkoisesti virheettömien elintarvikkeiden valmistamiseen pakotetut tuottajat käyttävät torjunta-aineita, jotka vahingoittavat ympäristön ja talouden lisäksi myös ihmisten terveyttä. Toivon nyt käsiteltävien tekstien johtavan ruoan laadun paranemiseen ja kannustavan luonnonmukaisempia tuotantomenetelmiä, joihin kuuluu muun muassa luonnollisten lannoitteiden käytön lisääminen maaperän hoidossa. Häikäilemättömän ja epäeettisen käytännön osalta, jonka muodostaa todetusti haitallisten aineiden vienti kehitysmaihin, haluaisin lainata puolalaista kansansanontaa: ”Tee kuten toivoisit itsellesi tehtävän”. Tämä on vielä tärkeämpää siksi, että vaaralliset torjunta-aineet palaavat takaisin meille rikkaiden maiden halvalla ostamissa elintarvikkeissa, jotka tuhoavat ihmisten terveyden. Yleisten suuntaviivojen lisäksi torjunta-aineiden kestävän käytön strategioita olisi kehitettävä kansallisella tasolla, jolla voidaan ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Kasvinsuojeluaineiden määrää olisi vähennettävä enemmän alueilla, joilla torjunta-aineiden käyttö on muita yleisempää. Peter Baco (SK) Arvostan suuresti sitä, että kaikissa kolmessa mietinnössä torjunta-aineiden käsittelyn kaikkiin eri vaiheisiin osallistuvalta henkilöstöltä edellytetään korkeaa pätevyyttä. Toimintasuunnitelmat, integroitu hallinta ja tiukat tuontisäännöt ovat myös esimerkkejä kaikkiin näihin mietintöihin sisältyvästä positiivisesta kehityksestä. Lentolevityskiellot sekä tilanteet, joissa lentolevitys on mahdollista, on kuitenkin määriteltävä tarkasti ja selkein sanamuodoin. Samaten käytön määrällisen vähentämisen käsitettä ei ole määritelty selvästi ja se avaa oven monille vaaroille, koska sitä ei sovelleta valikoivasti. Esimerkiksi Slovakian tasavallassa käytetään keskimäärin alle yksi kg torjunta-aineita hehtaarilla, kun toisissa maissa määrä on jopa kahdeksan kg. Näin ollen torjunta-aineiden käyttöä olisi todellakin vähennettävä joissakin maissa, mutta sitä olisi jopa lisättävä eräissä toisissa maissa. Tästä syystä esitän, että meidän olisi huomioitava äänestäessämme kasvinsuojelualan eurooppalaisen järjestön ECPA:n suositukset, taikka vaihtoehtoisesti hylättävä ensimmäisessä käsittelyssä mietinnöt ja ja säilytettävä sen sijaan komission tasapainoiset suositukset. Marianne Thyssen (NL) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, meidän on nyt aika hahmotella torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia, ja olisi myös paikallaan toteuttaa osa siitä välittömästi. Ottaen huomioon torjunta-aineiden merkittävät vaikutukset ruoan laatuun, kansanterveyteen, ympäristöön ja maataloutemme kestävyyteen - jotka kaikki ovat huolenaiheita - koko poliittinen ryhmämme samoin kuin esittelijät ja varjoesittelijät ovat uhranneet paljon aikaa tälle paketille. Haluaisin mainita erityisesti neljä seikkaa. On ensinnäkin paikallaan vähentää edelleen torjunta-aineiden käyttöä. Sen on kuitenkin johdettava ympäristövaikutusten todelliseen vähentämiseen, josta syystä vastustamme pelkkää käytettävien määrien vähennystä. Haluamme vähentää todellisia vaikutuksia riskien tieteellisen arvioinnin pohjalta. Toisekseen, suhtaudumme samoin käytön kieltämiseen vesistöjä ympäröivillä vyöhykkeillä. Kannatamme myös tältä osin riskeihin perustuvaa lähestymistapaa ja katsomme jäsenvaltioiden olevan meitä paremmassa asemassa tehdäkseen vastuullisia valintoja vesipuitedirektiivissä määriteltyjen kriteereiden perusteella. Kolmanneksi mietin, miksi parlamentti, joka puolustaa viime kädessä kuluttajien, terveyden ja ympäristön korkean suojan tarjoavia sisämarkkinoita, vastustaisi ensiaskelta kohti tämän alan yhdenmukaistamista. Kannatamme komission ehdotusta vyöhykkeistä, joiden sisällä sovelletaan vastavuoroista tunnustamista, ja tahtoisimme myös nähdä vapaaehtoista vastavuoroista tunnustamista tapahtuvan vyöhykkeiden välillä. Lopuksi, vastustamme Hiltrud Breyerin mietinnössään puoltamaa yleistä tiedonantoa naapureille. Tällaiset tiedot ovat tarpeettomia tiukasti säännellyllä alalla, jonka lisäksi ne aiheuttavat aiheetonta pelkoa ja turhautumista. Tavoitteena ei varmastikaan ole siirtyä kohti eräänlaista yksityistettyä täytäntöönpanoa. Emme halua tällaista yhteiskuntaa, emmekä tue sitä. Bogdan Golik (PL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisellä keskustelulla on valtava merkitys Euroopan maataloudelle ja ympäristön suojelulle. Torjunta-aineiden käytöllä on puoltajansa ja vastustajansa. Uskon kuitenkin, että viljelijöitä ohjaavana periaatteena olisi oltava käyttää mahdollisimman vähän ja vain välttämätön määrä torjunta-aineita. Valmistajien ja jakelijoiden ohjenuorana olisi puolestaan oltava varovaisuusperiaate. Sen olisi oltava kuluttajien elämän ja terveyden suojelemiseksi ylin periaate aina, kun uusien torjunta-aineiden käyttöönotto aiheuttaa huolta tieteellisten tutkimustulosten ristiriitaisuuden vuoksi tai koska aikaa ei ole riittävästi sen toteamiseksi, että tietty tuote tai aine on varmasti vaaraton ihmisille ja eläimille. Torjunta-aineiden kestävän käytön edistämiseksi olisi ryhdyttävä seuraaviin toimiin: komission ja jäsenvaltioiden olisi ensinnäkin tarjottava säännöllistä koulutusta sekä neuvonta- ja valistusohjelmia, jotka torjunta-aineita valmistavat yritykset rahoittaisivat ainakin osittain. Torjunta-aineiden haittavaikutuksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle olisi seurattava ja tietoa kerättävä koordinoidusti, mihin liittyvät pitkän aikavälin tutkimusohjelmat ja sanktioiden määrääminen saastuttajille. Olisi perustettava koordinoitu järjestelmä torjunta-aineiden tuotantoa, tuontia, vientiä, myyntiä, jakelua ja käyttöä koskevan tiedon keräämiseksi, ja näiden tietojen olisi oltava yleisön saatavilla. Vähän torjunta-aineita suosivia maatalouskäytäntöjä olisi kannustettava, mikä edesauttaisi muutoksen aikaansaamista valmisteiden kokonaiskäytössä. Asianmukaisia tarkistuksia olisi suoritettava, ja kemikaalien avulla tuotettujen maatalouselintarvikkeiden tuonti EU:hun olisi kiellettävä. Jan Mulder (NL) Arvoisa puhemies, kasvinsuojeluaineet ovat edelleen välttämättömiä Euroopan maatalous- ja elintarviketuotannolle. Päättäessämme erityistoimista Euroopassa on kysyttävä, kuinka se vaikuttaa kilpailusuhteisiimme muun maailman kanssa. Jos olemme liian tiukkoja Euroopassa voimatta kuitenkaan pakottaa muuta maailmaa noudattamaan samoja sääntöjä, se tarkoittaisi, että me eurooppalaiset voimme kuluttaa tuotteita, joita emme voi tuottaa täällä, mikä on minusta väärin. On tietenkin välttämätöntä jatkaa haittavaikutusten arviointia, mutta sitä ei pidä liioitella. Yhdyn kaikkien niiden mielipiteeseen, joiden mukaan olisi keskityttävä riskien eikä määrien vähentämiseen. Myös 10-metrisillä puskurivyöhykkeillä olisi tuhoisa vaikutus muun muassa Alankomaissa, ja ne olisi jätettävä pois asetuksesta. Lopuksi, naapureille tiedottaminen. Jos lupa on myönnetty, miksi naapureille olisi myös tiedotettava asiasta? Kyseinen määräys on täysin tarpeeton. Michael Henry Nattrass (EN) Arvoisa puhemies, torjunta-aineiden käyttöä Yhdistyneessä kuningaskunnassa säännösteltiin tiukasti vuonna 1985. Yritysten kuten Syngentan mukaan viljelijöiltä ei pitäisi kieltää tarpeellisten välineiden käyttöä. Nämä asetukset vievät meidät yhä kauemmas hyvän, tieteeseen pohjautuvan sääntelyn periaatteista. Esimerkiksi katukiveyksien rikkaruohojen torjunta on 400 kertaa kalliimpaa ilman kemikaaleja. Golf- ja kenttäurheiluteollisuuden mukaan nurmikoiden ylläpito ei ole mahdollista ilman torjunta-aineita. Crop Protection Agencyn mukaan torjunta-aineiden kieltäminen merkitsee, että viljelysmaita on lisättävä 65-200 prosentilla, jolloin tuottavuus vähenee. Corbett Farms on sanonut kuluneen vuoden osoittaneen ruiskutusten merkityksen perunaruton ehkäisemisessä. Torjunta-aineet ovat kalliita, ja käytämme niitä mahdollisimman pieniä määriä satojemme suojaamiseksi. Päätökset siitä, kuinka ja milloin viljelmät ruiskutetaan, on tehtävä yksittäisten peltojen tasolla. Mielivaltaiselle käytön rajoittamiselle ei ole tieteellistä pohjaa. Arvoisa puhemies, hävittäkäämme juurineen tuhoisat EU:n säännökset. Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue aikoo äänestää asetuksia vastaan. Richard Seeber (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin aluksi esittää kiitokseni esittelijöille ja varjoesittelijöille. On sanomattakin selvää, että me kaikki kannamme suurta huolta terveyden ja kuluttajien suojelusta, ja parlamentin jäsenten tunteen vahvuutta voidaan mitata tämän kireän keskustelun perusteella. On kuitenkin tärkeää, että teemme todella päätöksemme tosiasioiden perusteella turvautumatta todenvastaiseen syntipukkien etsimiseen. Etenkin tämän lainsäädännöllisen paketin yhteydessä olisi hyvin helppoa kiusata tiettyä ammattiryhmää katsomatta tätä pidemmälle. Se olisi täysin väärin. Lähtökohtaisesti on todettava, että me kaikki Euroopassa tarvitsemme toimivaa maataloussektoria, mikä edellyttää välttämättä kasvinsuojeluaineiden käyttämistä jossain määrin. Klassin mietinnön erityispiirteiden osalta haluan sanoa, että vähennystavoitteiden pohtiminen on hyvä lähtökohta, mutta sovellettava määrällinen lähestymistapa on mielestäni yksinkertaisesti liian jäykkä. Kunkin jäsenvaltion olisi pohdittava, mitä se itse voi tehdä, sillä pelkkä kokonaismäärän vähentäminen siinä uskossa, että se johtaa ympäristön puhdistumiseen, on puhtaasti epätieteellistä. Puskurivyöhykkeiden osalta komission valitsemassa strategiassa, jonka mukaan toissijaisuus on olennaista, ei ole mitään vikaa. Kunkin jäsenvaltion olisi pohdittava, kuinka se haluaa säädellä puskurivyöhykkeitä. Olisi väärin säätää sokeasti yhteisön laajuisesta 10 metrin rajasta. Muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen etsimistä haavoittumiselle alttiilla alueilla, kuten harvinaisten kasvi- ja eläinlajien elinalueilla, olisi myös tuettava varauksetta. Breyerin mietinnön osalta on tärkeää, että tuemme kolmeen vyöhykkeeseen perustuvaa mallia. Lupien soveltamisalueen rajoittaminen yksittäisiin jäsenvaltioihin olisi liian kapea-alainen lähestymistapa. Erityistä varovaisuutta tarvitaan poissulkemisperusteiden suhteen. CMR1-luokan aineiden yksiselitteinen kieltäminen on itsestään selvää, mutta CMR2-luokan aineiden osalta kannatan myös tieteellisen tiedon lukemista luvan myöntämisperusteisiin. Evangelia Tzampazi (EL) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, lainsäädäntöehdotus, josta meitä pyydetään äänestämään, tähtää ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason varmistamiseen luomalla yhteisöllisen mallin torjunta-aineiden kestävää käyttöä varten sekä sääntöjä niiden saattamiseksi Euroopan markkinoille. Uskon meidän lähettävän vahvan viestin antamalla tukemme ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ehdotukselle vähentää torjunta-aineiden käyttöä Euroopassa 20 prosentilla. On tarpeen vahvistaa torjunta-aineiden järkevän käytön valvontaa ja, mikä tärkeintä, edistää turvallisempien vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien tutkimusta. Vyöhykejärjestelmän ja pakollisen vastavuoroisen hyväksymisen poistamista koskeva ehdotus edustaa tasapainoista näkemystä. Viljelijöiden ja teollisuuden huolet huomioon ottaen se pyrkii antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden säätää halutessaan paikallisten olosuhteidensa mukainen korkeampi ympäristönsuojelun taso. Haluan lopuksi mainita erityisen tarpeen suojella toissijaista käyttöä. Kehotan teitä, hyvät parlamentin jäsenet, tukemaan ehdotusta eurooppalaisen rahaston perustamisesta tutkimuksen edistämiseksi. Näin takaamme viljelijöiden menestymisen, säilytämme omat kansalliset erityistuotteemme, jotka ovat osa Euroopan maatalousperinnettä, ja tehostamme merkittävästi Euroopan maataloutta. Marian Harkin (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä tilaisuudesta sanoa pari sanaa näistä kolmesta mietinnöstä. Ensinnäkin uskon, että Euroopan on pyrittävä tilanteeseen, jossa voimme tuottaa turvallisia ja ihmisten käyttöön sopivia eurooppalaisia viljelykasveja, hedelmiä ja vihanneksia. Tämä tavoite on kuitenkin saavutettava tasapainoisella ja järkevällä tavalla, jotta voimme suojella ihmisten terveyttä heikentämättä maatalouden asemaa. Emme etenkään halua asettaa sellaisia rajoituksia, joilla olisi negatiivisia vaikutuksia Euroopan maataloudelle, ja joutua sitten tuomaan valtavia määriä ruokaa, millä olisi seurauksensa kuljetusmatkojen muodossa, ja jonka tuotannossa käytettyjä torjunta-aineita emme tietenkään voisi juurikaan valvoa käytännössä. Toisekseen kannatan ehdotusta riskeihin perustuvasta arvioinnista, jolla on tieteellinen pohja ja joka tulee osoittautumaan toimivaksi jäsenvaltioissa. Lopuksi uskon, että 10 metrin levyinen puskurivyöhyke on ”yhden koon” ratkaisu, ja sitä on muutettava, jotta jäsenvaltiot voivat huomioida paikalliset olosuhteet. Kuten aiemmin sanoin, edes Euroopan parlamentti ei voi säädellä ilmasto- ja maaperäolosuhteita kaikkialla mantereella. Eija-Riitta Korhola (FI) Arvoisa puhemies, kasvinsuojeluaineita käsittelevä teemakohtainen strategia ja puitedirektiivi ovat haastava lainsäädäntöhanke ja heijastelevat EU:n ympäristöpolitiikan perushaastetta yhdistää ympäristön ja terveyden tehokas suojelu yhteiskunnalliset realiteetit huomioon ottavaan politiikkaan. On tunnustettava, että kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden käyttöön sisältyy merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Kyseisten aineiden asiantunteva käyttö on rehellisesti todettuna nykyaikaisen ruuantuotannon yksi elinehto. Samalla kuitenkin kasvinsuojeluaineiden kielteiset vaikutukset ympäristöön ja erityisesti vesistöihin ovat todellisia. Kuinka siis käyttää kyseisiä aineita tavalla, joka mahdollistaa edelleen torjunta-aineiden eduista hyötymisen, mutta karsii samalla haittavaikutuksia? Tulen maasta, jossa maatalous on arvostettu elinkeino ja jossa kotimaista maataloutta pidetään tärkeänä. Toisaalta ympäristö on erityisen herkkä. Suomessa on esimerkiksi lähes 200 000 järveä, satoja tuhansia muita vesistöjä ja yksi maailman saastuneimmista meristä. Vesistöjen hajakuormitus on valtava ympäristöongelma, ja kasvinsuojeluaineet ovat osa tätä ongelmaa. Yhtälö on haastava ja siksi on oikein, että direktiivissä on huomioitu jäsenvaltioiden väliset erot. On selvää, että tarvitsemme tietyt EU:n laajuiset standardit, mutta Suomessa käytettävät keinot eivät voi olla samat kuin vaikkapa Luxemburgissa. Siksi tässäkin on sekä järjen valon että ympäristön kannalta tärkeää, että keskitymme tavoitteisiin ja jätämme keinot jäsenvaltioille. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat niin kutsutut puskurivyöhykkeet, jotka eittämättä ovat merkittävässä asemassa vesistön suojelussa. Olen vakuuttunut, että komission ehdotuksen mukaiset, kuhunkin tilanteeseen sopivat puskurivyöhykkeet, ovat oikea lähestymistapa. Jos nyt määrittelemme tarkat metrimääräiset rajat one size fits all -periaatteella, on todellisena vaarana, että monessa maassa joudutaan ojasta allikkoon. Tai paremminkin ojasta allikkoon päätyviin aineisiin ei puututtaisi joustavasti eikä riittävän tehokkaasti. Dan Jørgensen (DA) Arvoisa puhemies, eräisiin kollegojemme tänään esittämiin toteamuksiin sisältyy joitakin väärinymmärryksiä. Iloitsen siksi saadessani tilaisuuden käyttää uuden puheenvuoron. Väärinymmärryksiä on kolme. Niistä ensimmäinen koskee vähennystavoitetta: joidenkin parlamentin jäsenten mukaan se ei yksinkertaisesti ole mahdollinen. Maiden välillä on eroja, eikä yhtenäisen eurooppalaisen vähennystavoitteen asettaminen ole mahdollista. Ei, näin ei todellakaan voida tehdä! Emmekä myöskään tee niin. Me toteamme vain, että Euroopan laajuiseksi yhteiseksi vähennystavoitteeksi olisi asetettava 20 prosenttia. Tämä voi kuitenkin tarkoittaa joissakin maissa 30 prosenttia ja toisissa 10 prosenttia. Kansalliset vähennystavoitteet määritellään kansallisten toimintasuunnitelmien pohjalta. Kyseisen tavoitteen aikaansaama pelko johtuu siis väärinymmärryksestä. Olennaista on, että olemme huomioineet sen, että gramma jotakin torjunta-ainetta voi toisinaan olla vaarallisempaa kuin kokonainen kilo jotakin toista torjunta-ainetta. Tästä syystä olemme liittäneet vähennysvelvollisuuteen käyttötiheysindeksin. Voin hyvin kuvitella, että myös komissio haluaa sanoa sanasen tästä aiheesta kunhan te, komission jäsen Dimas, saatte hetken kuluttua jälleen puheenvuoron. Toinen väärinymmärrys koskee vyöhykkeitä. Eräät uskovat, että mikäli vyöhykkeitä ei oteta käyttöön, se olisi melkeinpä loukkaus sisämarkkinoita kohtaan. Ei, päinvastoin! Tekemällä lopun tästä järjettömästä vyöhykejakoa koskevasta ajatuksesta ja päättämällä siirtyä asteittain vastavuoroiseen tiedonvaihtoon julistamme EU:n kokonaisuudessaan alueeksi, jonka sisällä vaihdetaan tietoja. On kuitenkin selvää, että torjunta-aineiden pakollinen vastavuoroinen tunnustaminen ei voi tulla kysymykseen yksinkertaisesti siksi, että kunkin yksittäisen maan maantieteelliset, ilmasto- ja ympäristöolosuhteet ovat erilaiset. Uskon, että lähes kaikki tänään täällä mielipiteensä ilmaisseet jäsenet ovat yhtä mieltä asiasta. Kolmas perustavanlaatuinen väärinymmärrys on, että tuhoamme maatalouden kilpailukyvyn. Ei! Tanskassa olemme vähentäneet torjunta-aineiden käyttöä 50 prosentilla sitten 1980-luvun, ilman että sillä olisi ollut vaikutusta maatalouden kilpailukykyyn. Torjunta-aineiden käyttö on kallista, jonka vuoksi mitä vähemmän niitä käytetään, sitä parempi se on kilpailukyvylle - edellyttäen, että niitä käytetään oikein. Anders Wijkman (SV) Arvoisa puhemies, aikaa on vähän, ja puhun lähinnä ilmaistakseni tukeni Breyerin mietinnön yhteisesittelijälle, Erna Hennicot-Schoepgesille, joka on PPE-DE-ryhmän jäsen. On mielestäni hyvin valitettavaa, että poliittisen ryhmäni enemmistö päätti olla huomioimatta Erna Hennicot-Schoepgesin neuvoja monissa tärkeissä kysymyksissä sekä olla tukematta mietintöön sisältyviä tärkeitä ehdotuksia. Olen tietenkin yhtä mieltä siitä, että vaatimus tiedottamisesta 48 tuntia ennen levitystä on epäkäytännöllinen eikä se toimisi käytännössä, mutta ei ole järkevää päätellä tästä, ettemme tarvitse lainkaan tiedotusvaatimusta. Erna Hennicot-Schoepgesin esittämä kompromissiehdotus on tasapainoinen. Toinen tärkeä kysymys koskee erityisen herkkien aineiden poissulkemisperusteita. Päätöksemme on tietenkin oltava ennen kaikkea johdonmukainen uuden REACH-kemikaalilainsäädännön yhteydessä tekemiemme päätösten kanssa. Eräs siihen liittyvä olennainen periaate oli lopettaa asteittain sellaisten suurta huolta aiheuttavien aineiden käyttö, joiden riskikynnyksen määrittely on vaikeaa. Meidän on luonnollisesti meneteltävä samoin tämän asian suhteen, etenkin koska käsittelemme nyt aineita, jotka ovat kosketuksissa tai jotka voivat tulla kosketuksiin syömämme ruoan kanssa. Tuen esittelijää Hiltrud Breyeriä myös vyöhykejakoa koskevassa ehdotuksessa. Komission ehdotuksen nähdessäni ajattelin heti, että olisi mielenkiintoista yrittää jakaa Eurooppa sellaisiin vyöhykkeisiin, jotka olisivat suhteellisen yhtenäisiä kasvuston, ilmaston ja muiden vastaavien tekijöiden suhteen. Ehdotettu vyöhykejako on kuitenkin valitettavasti liian mielivaltainen. En voi kannattaa tätä lähestymistapaa, vaan uskon, että jäsenvaltioiden on voitava pidättää itselleen oikeus kieltäytyä erinäisistä valmisteista, vaikka naapurimaat olisivatkin näyttäneet niille vihreää valoa. Haluaisin käsitellä vielä muita kysymyksiä, mutta puheaikani on loppu. Esther De Lange (NL) Arvoisa puhemies, kun kävelen ulos kotikylästäni, saavun keskelle ainutlaatuista maatalousaluetta, joka on suurkaupunkien kuten Amsterdamin, Rotterdamin ja Utrechtin välinen vihreä sydän. Se on vielä toistaiseksi vehreää viljelysmaata, mutta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ehdottamat 10 metrin puskurivyöhykkeet tekisivät maanviljelyksen käytännössä mahdottomaksi alueella, vaikka viljely nimenomaan pitää alueen vehreänä. Viime viikolla testasin asiaa, mutta löysin tuskin lainkaan 20 metrin levyisiä maakaistaleita monien jokien välillä. Kuka tahansa, joka tuntee vähänkin Alankomaita, tietää, että näin ei ole vain maan vihreässä sydämessä. Alankomaiden viljelyksille ominaista ovat monet laidunmaiden väliset joet. Se tarkoittaa, että 10 metrin puskurivyöhykkeiden myötä Alankomaat menettäisi 800 000 hehtaaria viljelysmaita, eli 35 prosenttia maatalousmaastaan. Pyydän siksi jäseniä hylkäämään tämän ehdotuksen, ottaen lisäksi huomioon maataloustuotannon tarpeen Euroopassa ja maailmassa, josta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puheenjohtaja on puhunut. Tämä ei tarkoita, etten yhdy ympäristön ja kansanterveyden suojelemisen tavoitteeseen. Se on meille kaikille yhteinen tavoite. Uskon vain, että parempi keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on riskien analysointiin ja vähentämiseen perustuva lähestymistapa. Vaihtoehtoinen ratkaisu eli käytettyjen määrien vähentäminen kuulostaa kyllä mukavalta ja yksinkertaiselta - 20 prosentin kokonaisvähennys - mutta se ei takaa parasta mahdollista kuluttajansuojaa, koska tällöin tarkastellaan vain määrää eikä lopullista vaikutusta, lopullista riskiä. Näin ollen minun on oikeastaan vaikea ymmärtää Euroopan liberaalidemokraattien liiton tuskaista kiemurtelua sen puoltaessa sekä 20 prosentin kokonaisvähennystä että riskeihin perustuvaa lähestymistapaa. Haluaisin esittää kaksi loppuhuomautusta. Lupajärjestelmän osalta sanoisin vain, että kolme ilmastovyöhykettä on parempi vaihtoehto kuin 27 jäsenvaltiota, tietenkin ottaen huomioon kansalliset olosuhteet. Lopuksi pyytäisin komissiota huomioimaan myös vähemmän tärkeät viljelykasvit kaikissa riidanalaisissa kysymyksissä. Françoise Grossetête (FR) Arvoisa puhemies, torjunta-ainejäämät ovat nyt kaikkialla: ruoassa, vedessä, ilmassa, kudoksissamme, äidinmaidossa ja - mikä on kaikkein huolestuttavinta - ne ovat myös lastemme kehossa jo ennen heidän tuloaan maailmaan. Torjunta-ainejäämien läsnäolo kaikkialla johtaa pitkällä aikavälillä huolestuttaviin seurauksiin, joita alamme vasta aavistella, ja joita ovat monenlaiset syövät, sisäeritysjärjestelmän häiriöt, miesten hedelmällisyyden lasku, immuunipuolustusjärjestelmän heikentyminen ja neurodegeneratiiviset sairaudet. Sanon siis kaksinkertaisesti kyllä määrien vähentämiselle, jonka on tapahduttava nopeasti. Annan täyden tukeni kollegani Erna Hennicotin ehdotuksille Breyerin mietintöön. Ajan säästämiseksi korostan erityisesti erästä mielestäni olennaista seikkaa, josta PPE-ryhmässä on kiistelty, eli paikallisille asukkaille tiedottamista maa-alueiden käsittelystä torjunta-aineilla. On mielestäni järjetöntä, että osa ryhmämme jäsenistä suosittelee, ettei asukkaille ole tarpeen antaa mitään tietoa sillä perusteella, että koska käytettävät aineet on hyväksytty aiemmin, ne eivät ole haitallisia. Torjunta-aineiden lentolevitys on yleistä etenkin metsissä ja viiniviljelmillä. Sen vaarana on aineiden ajautuminen asutetuille tai haavoittumiselle alttiille alueille, josta syystä käyttöä on säänneltävä tarkasti. On olennaisen tärkeää, että viljelijät varoittavat aineille mahdollisesti altistuvia naapureita ennen levitystä. Ilman ennakkoilmoitusta levityksillä voisi olla vakavia seurauksia hengityselinsairauksia kuten astmaa sairastaville henkilöille. Tiedonvälityksessä käytettävät apuvälineet eivät välttämättä johda hallinnollisen taakan kasvamiseen, kuten eräät kollegani väittävät. Yksinkertaiset ilmoitukset, joihin merkittäisiin levitysten ajankohta ja jotka sijoitettaisiin riskialueilla sijaitsevien asumusten läheisyyteen, voisivat olla riittäviä. Lopuksi, suosittelen siirtymistä ympäristöä kunnioittaviin uuden sukupolven maatalouskäytäntöihin, jotka edistäisivät osaltaan maatalousalan nykyaikaistamista. Czesław Adam Siekierski (PL) Arvoisa puhemies, torjunta-aineiden kestävän käytön avain on riskien järkevä vähentäminen. Tähän tavoitteeseen olisi päästävä panemalla täytäntöön torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaan direktiiviin sisältyvät suuntaviivat. Kunkin maan on laadittava oma suunnitelmansa direktiivissä määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti. Jokaisen maan olisi näin tehdessään otettava huomioon paikalliset olosuhteet ja eroavaisuudet. Suurin ero on maatalouden kehitystasossa - toistan: maatalouden kehitystasossa. Euroopan unionin uusiin jäseniin lukeutuvissa maissa on yleensä valtava työ vastaavan kehitystason saavuttamiseksi. Näissä maissa torjunta-aineiden käyttömäärien vähentäminen nykyisestä on viime kädessä meidän kuluttajien edun vastaista, ellemme ota määriä vähentäessämme huomioon tuotteiden nykyistä käyttöä, joka on suhteellisen vähäistä. Myös maisemamme ovat erilaisia. Puolassa on laajoja metsämaita, joita voidaan suojella tuholaisilta vain lentolevityksin. Velvollisuutemme ympäristöä kohtaan on suojella näitä metsiä, ja parlamentin velvollisuus on laatia suuntaviivoja luonnonympäristön suojelussa käytettävien tuotteiden turvallista käyttöä varten. Direktiivissä puhutaan paljon siitä, kuinka viljelijöiden tietämyksen taso on tärkein tekijä torjunta-aineiden kestävän käytön toteutumisessa. Meidän kaikkien velvollisuus on kannustaa valistusta ja luoda sopivat olosuhteet, jotta tieto on jokaisen viljelijän saatavilla. Esittämäni torjunta-aineiden väliaikaista kansallista hyväksyntää koskeva tarkistus tukee mekanismia, jonka puitteissa vanhemmat valmisteet korvataan uudenaikaisilla ja turvallisemmilla tuotteilla mahdollisimman pikaisesti. Pyydän tukeanne. Direktiiviin sisältyvien suuntaviivojen olisi kannustettava järkiperäisiä toimenpiteitä, eivätkä ne saisi lannistaa jäsenvaltioita ja viljelijöitä. Stavros Dimas komission jäsen. - (EL) Arvoisa puhemies, kiitän tämäniltaisen istunnon puhujia myönteisistä huomautuksista. Sallikaa minun kertoa lyhyesti komission kanta eräisiin tärkeisiin esitettyihin kysymyksiin. Puhun aluksi teemakohtaisesta strategiasta ja erityisesti seikoista, joita ei ole katettu direktiivissä. Iloitsen ensinnäkin siitä, että mietintö tukee torjunta-aineiden kestävän käytön strategiaa. Uuden lainsäädännön käyttöön ottamista torjunta-aineiden käyttöön liittyviin riskeihin vastaamiseksi koskeva ehdotus on erityisen hyvä. Olen yhtä mieltä siitä, että on tärkeää tutkia laajemmin torjunta-aineiden yhdistetyn ja kumulatiivisen käytön vaikutuksia terveyteen. Korvaamisperiaate on mielestäni olennainen; sen johdosta kaikkein vaarallisimmat aineet poistetaan markkinoilta ja korvataan vaihtoehtoisilla ratkaisuilla, joista eräät ovat ei-kemiallisia. Lopuksi, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan hyväksymässä Belohorskán mietinnössä esitetään joitakin erityisen myönteisiä lisätoimenpiteitä. Haluaisin nyt käsitellä nimenomaisesti puitedirektiiviä. Monet Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset lisäävät hyödyllisiä selvennyksiä ja ne voidaan hyväksyä. Eräät toiset tarkistukset saattaisivat kuitenkin johtaa ei-toivottuihin tuloksiin. Kommentoin ensi alkuun perustarkistuksia, jotka komissio voi hyväksyä täysin, periaatteessa tai osittain. Komissio hyväksyy osittain ehdotuksen, jonka mukaan jäsenvaltiot määrittelevät omissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan yksilölliset tavoitteensa kaikkein vaarallisimpien torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi. Tällaisten tavoitteiden asettaminen on johdonmukaista direktiivin yleisen tavoitteen eli torjunta-aineiden käytön riskien vähentämisen kanssa. Pysyvän kokonaistavoitteen asettaminen torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi EU:n tasolla ei kuitenkaan ole tarpeen kansallisten tavoitteiden lisäksi, eikä komissio siksi kannata ehdotusta. Torjunta-aineiden kokonaismäärän vähentäminen ei itse asiassa johda välttämättä riskien vähenemiseen vastaavasti: riskitaso vaihtelee aineesta toiseen. Täten riskien rajoittamiseen tähtäävien toimien on keskityttävä ensi sijassa kaikkein haitallisimpiin aineisiin. Komissio voi hyväksyä periaatteessa ehdotuksen, joka koskee vesistöjen läheisyydessä sijaitseville pelloille luotavien puskurivyöhykkeiden vähimmäisleveyden määrittelemistä, koska se johtaa lisähyötyyn ympäristölle. 10 metrin rajan asettaminen kaikissa tapauksissa umpimähkäisesti ei kuitenkaan vaikuta tarkoituksenmukaiselta. Komissio pitäisi parempana, että jäsenvaltioille jätetään joustovaraa ja ne voivat säätää puskurivyöhykkeiden sopivan leveyden omien maantieteellisten olosuhteidensa mukaan. Komissio voi hyväksyä myös eräät hyödylliset selvennykset tiettyihin kysymyksiin, kuten tekninen koulutus ja sertifiointi. Komissio ei kuitenkaan voi hyväksyä eräitä tarkistuksia. Komissio on ensinnäkin vakuuttunut, että integroitua tuholaistorjuntaa koskevien yleisten yhteisten sääntöjen pakollinen noudattaminen torjunta-aineiden ammattikäyttäjien keskuudessa on keskeinen toimenpide, jolla vähennetään riippuvuutta torjunta-aineista. Se tuo merkittävää ympäristöhyötyä kaikkialla EU:ssa ja edesauttaa kestävän ja kilpailukykyisen maataloussektorin kehittymistä. Näin ollen en voi hyväksyä tarkistusta 86, jossa esitetään tämän Euroopan komission ehdotukseen sisältyvän poikkeuksellisen tärkeän toimenpiteen poistamista. Toisekseen, Euroopan komissio myöntyy toteuttamaan toimenpiteitä väestöjen suojelemiseksi sellaisten peltojen läheisyydessä, joilla suoritetaan lentolevityksiä. Komissio katsoo kuitenkin, että torjunta-aineiden käytön kieltäminen kokonaan ns. haavoittumiselle alttiilla alueilla on suhteetonta. Jäsenvaltioille ja paikallisviranomaisille on jätettävä harkintavaltaa. Tarpeen tullen, sekä poikkeuksellisissa ja harvinaisissa tapauksissa, jolloin ainoastaan torjunta-aineiden käyttö on tehokasta, niiden on voitava käsitellä ihmisten terveydelle tai luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia riskejä. Kolmanneksi, vaikka komissio onkin sitoutunut harkitsemaan direktiivin soveltamisalan laajentamista koskemaan biosideja, tällainen päätös edellyttää huolellista tarkastelua sekä eräiden torjunta-ainedirektiivin osa-alueiden täytäntöönpanoa. Kun saamme lisätietoa torjunta-ainedirektiivissä suunnitellun tarkistusohjelman myötä, voimme käsitellä tehokkaammin biosidien käyttöä. Neljänneksi, komissio ei voi kannattaa viittauksen lisäämistä perustamissopimuksen 152 artiklan 4 kohtaan, sillä ehdotettu direktiivi keskittyy selvästi ympäristönsuojeluun, johon kansanterveydelliset kysymykset kuuluvat jo ennestään. Viidenneksi, vaikka verojen ja maksujen määrääminen on ”pilaaja maksaa” -periaatteen mukaista, tehokasta järjestelmää ei toistaiseksi ole veroasteen eriyttämiseksi kunkin torjunta-aineen aiheuttaman riskin mukaan. Tästä syystä komissio pitää parempana, että verot ja maksut määrätään yhteisön tasolla, mutta ei vielä tässä vaiheessa, vaan vasta kun asiaa on tutkittu. Arvoisa puhemies, komissio voi hyväksyä esitetyistä 166 tarkistuksesta 121; se voi hyväksyä niistä 25 täysin, ja 96 periaatteessa tai osittain. Toimitan parlamentin sihteeristölle täydellisen luettelon komission kannasta näihin tarkistuksiin. Haluaisin kiittää vielä kerran kaikkia tämäniltaisen keskustelun osanottajia ja erityisesti esittelijöitä näiden työstä. Kiitos huomiostanne. Markos Kyprianou komission jäsen. - (EL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi muistuttaa parlamentin jäseniä nykyisestä terveellisen ruokavalion edistämiseen ja tukemiseen tähtäävästä keskeisestä EU:n politiikasta. Hedelmät ja vihannekset ovat ilman muuta tärkeä osa terveellistä ruokavaliota. On tärkeää ymmärtää se. Meillä on tänä päivänä kaksi tavoitetta. Ensinnäkin on turvattava hedelmien ja vihannesten tuotanto, ja tämä on kullanarvoinen tilaisuus maataloustuotannolle ja sen tukemiselle. Toisekseen on taattava, että hedelmät ja vihannekset ovat turvallisia käyttää. Uskomme komission ehdotuksen onnistuneen tämän kaksinkertaisen haasteen tasapainoisessa käsittelyssä. Olen seurannut suurella mielenkiinnolla kaikkien parlamentin jäsenten keskustelua. Esitetyt argumentit ovat vakavia ja tulemme huomioimaan ne asianmukaisesti. Ajanpuutteen vuoksi en aio käsitellä kaikkia näitä kysymyksiä. Haluan vain sivuta niistä muutamaa, joita pidän hyvin tärkeinä ja jotka on esitetty tänään. Ensinnäkin, koskien muita herkempien väestöryhmien suojelua, olen yhtä mieltä siitä, että meidän on suojeltava heitä, ja tämä on huomioitu asetusehdotuksessa. Olemme myös valmiita hyväksymään tarkistuksen, joka koskee liitteenä olevaa muita herkempien väestöryhmien määritelmää, yksinkertaisesti koska se takaa näiden entistä paremman suojelun. Haluaisin esittää huomautuksen, joka ei kylläkään liity suoranaisesti keskusteluaiheeseen, vaan joka koskee tuontituotteita. Korostan, että myös niiden sisältämiä torjunta-ainejäämiä valvotaan torjunta-ainejäämien sallittua enimmäistasoa koskevan toisen asetuksen nojalla. Soveltamamme tarkastussäännöt takaavat kuluttajansuojan myös tuontituotteiden osalta. Yleisemmin, luvan myöntämisperusteet ovat tärkeä osa lainsäädäntöä. Ehdotuksen päätavoite on tosiaankin kansalaisten terveyden ja ympäristön suojelu. Tämä on hyvin tärkeää emmekä saisi unohtaa sitä. Ehdotetut hyväksyntäperusteet ovat tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi, joten komissio ei voi hyväksyä niistä poikkeamista. Keskustelun ja eräiden tarkistusten perusteella on ilmeistä, että myös Euroopan parlamentti jakaa tämän tavoitteen. Jotkin tarkistukset pyrkivät jopa näiden perusteiden tiukentamiseen. Komissio katsoo, että ehdotettujen perusteiden olisi taattava suojan korkea taso heikentämättä kasvinsuojelun tehokkuutta tai toimivuutta. Näin ollen komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia, jotka saattaisivat heikentää näitä perusteita. Puhun nyt kiistellystä vastavuoroisesta tunnustamisesta, johon johtaa jakaminen vyöhykkeisiin. Luulen, että ehdotuksemme on tulkittu väärin. Haluan ensinnäkin muistuttaa, että uudella ehdotuksella otetaan käyttöön tiukempia perusteita, jotka pannaan täytäntöön vyöhykejaon perusteella. Tämä olisi pidettävä mielessä, sillä se takaa terveyden ja ympäristön suojelun korkeamman tason. Pyrkikäämme samalla yhtenäisiin sisämarkkinoihin, jotta vältetään poikkeava tilanne, jossa maataloustuotteiden markkinat ovat yhtenäiset mutta kasvinsuojeluaineiden markkinat hajanaiset. Ilmastoon ja maaperään liittyvät erityistekijät huomioon ottaen jako erillisiin vyöhykkeisiin on välttämätöntä. Tämä kysymys ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen ja selvä, josta syystä olen ennakoinut mahdollisen väärinymmärryksen syntymisen. Jäsenvaltiot voivat suojella omaa etuaan ja toisaalta päätöksenteossa, jossa vyöhykkeen ensimmäisen jäsenvaltion suostumus on tarpeen, muiden jäsenvaltioiden asiantuntijat saavat tilaisuuden ottaa aktiivisesti osaa lupamenettelyyn ja näin tehdessään he voivat arvioida koko vyöhykkeen olosuhteita. Toisin sanoen päätöstä ei tee muista erillään yksipuolisesti yksi vyöhykkeeseen kuuluva jäsenvaltio, vaan vyöhykkeen muiden jäsenvaltioiden edustajat osallistuvat päätöksentekoon mainitun menettelyn puitteissa. Ne saavat tilaisuuden esittää kantansa ja vakuuttaa toiset omien maidensa erityisolosuhteista. Käsittelen nyt erikseen vesistöjen suojelua. Tämä on myös arkaluontoinen seikka, johon monet parlamentin jäsenet ovat viitanneet. Ehdotuksessa huomioidaan tarve suojella vesivaroja sekä erityisesti vesipolitiikan puitedirektiivi. Mikäli riskien arvioinnin perusteella on selvää, että ehdotetun käytön puitteissa sallitut rajat ylittyvät haavoittumiselle alttiilla alueilla, asianomainen jäsenvaltio voi hylätä ja sen on hylättävä torjunta-aineiden käyttö kyseisellä alueella. Lisäksi jos jäsenvaltio voi todistetusti osoittaa koko maaperänsä olevan haavoittumiselle altista aluetta, se voi olla hyväksymättä lainkaan kyseistä tuotetta. Erityistekijät ja tarve suojella vesivaroja otetaan siis selvästi huomioon uudessa asetuksessa ehdotetussa menettelyssä. Tästä syystä komissio, vaikka se arvostaakin esitettyjä huomioita, ei voi hyväksyä tarkistuksia, jotka koskevat vyöhykkeisiin perustuvaa hyväksyntäjärjestelmää. Kuten sanoin, tarkistuksia on yli 250, eikä niiden analysoimiseksi yksityiskohtaisesti ole aikaa. Panen merkille välillämme edelleen vallitsevan näkemyseron, mutta odotan menettelyn ja keskustelun johtavan yhteisen perustan löytämiseen. (EN) Liite: komission kannanotto Klassin mietintö Komissio voi hyväksyä tarkistukset 2, 3, 6, 17, 26, 49, 52, 53, 60, 61, 66, 68, 76, 94, 95, 97, 103, 105, 106, 107, 108, 109, 111, 115 ja 117. Komissio voi hyväksyä tarkistukset 4, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 18, 19, 20, 21, 24, 25, 27, 31, 33, 34, 35, 36, 38, 39, 42, 43, 44, 45, 47, 48, 50, 51, 54, 56, 59, 62, 63, 64, 65, 67, 70, 71, 74, 75, 78, 79, 80, 81, 82, 83, 85, 87, 90, 92, 93, 100, 101, 110, 112, 113, 114, 116, 118, 119, 122, 126, 128, 129, 130, 131, 133, 134, 135, 136, 137, 140, 141, 142, 143, 144, 145, 146, 147, 148, 149, 150, 151, 152, 153, 154, 155, 156, 160, 163, 164 ja 165 osittain/periaatteessa. Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 1, 5, 16, 22, 23, 28, 29, 30, 32, 37, 40, 41, 46, 55, 57, 58, 69, 72, 73, 77, 84, 86, 88, 89, 91, 96, 98, 99, 102, 104, 120, 121, 123, 124, 125, 127, 132, 138, 139, 157, 158, 159, 161 ja 162. Komissio ei vielä esitä kantaansa tarkistukseen 166. Breyerin mietintö Komissio voi hyväksyä sellaisenaan tai uudelleen muotoiltuina tarkistukset 9, 11, 20, 22, 26, 29, 31, 32, 33, 36, 41, 43, 45, 49, 51, 56, 57, 64, 67, 75, 78, 79, 82, 84, 92, 93, 96, 102,107, 112, 114, 119, 124, 130, 131, 140, 145, 153, 155, 156, 157, 159, 160, 167, 170, 181, 184, 190, 195, 196, 197, 201, 203, 206, 212, 213, 215, 217, 220, 254, 258, 274, 282, 283, 286 ja 301. Komissio voi hyväksyä tarkistukset 4, 5, 6, 7, 10, 14, 18, 19, 21, 24, 25, 27, 34, 39, 46, 50, 53, 54, 59, 61, 62, 63, 66, 76, 77, 80, 87, 89, 94, 95, 98, 99, 100, 108, 109, 115, 116, 121, 122, 123, 133, 134, 136, 149, 163, 169, 175, 176, 177, 180, 183, 188, 189, 193, 199, 209, 218, 225, 233, 243, 244, 248, 251, 252, 268, 279, 284, 290, 296, 297, 300, 302 ja 305 osittain/periaatteessa. Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 1, 2, 3, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 23, 28, 30, 35, 37, 38, 40, 42, 44, 47, 48, 52, 55, 58, 60, 65, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 81, 83, 85, 86, 88, 90, 91, 97, 101, 103, 104, 105, 106, 110, 111, 113, 117, 118, 120, 125, 126, 127, 128, 129, 132, 135, 137, 138, 139, 141, 142, 143, 144, 146, 147, 148, 150, 151, 152, 154, 158, 161, 162, 164, 165, 166, 168, 171, 172, 173, 174, 178, 179, 182, 185, 186, 187, 191, 192, 194, 198, 200, 202, 204, 205, 207, 208, 210, 211, 214, 216, 219, 221, 222, 223, 224, 226, 227, 228, 229, 230, 231, 232, 234, 235, 236, 237, 238, 239, 240, 241, 242, 245, 246, 247, 249, 250, 253, 255, 256, 257, 259, 260, 261, 262, 263, 264, 265, 266, 267, 269, 270, 271, 272, 273, 275, 276, 277, 278, 280, 281, 285, 287, 288, 289, 291, 292, 293, 294, 295, 298, 299, 303, 304 ja 306. Gyula Hegyi kirjallinen. - (EN) Torjunta-aineet kuuluvat kaikkein vaarallisimpiin kemikaaleihin, sillä ne on tarkoitettu tappamaan ja niitä päästetään tietoisesti ympäristöön ja ruokaan. Todellisuudessa vain noin yksi prosentti torjunta-aineista saavuttaa tavoitteensa. Näin ollen meidän on muistettava torjunta-aineiden käyttöä ja sallimista koskevaa lainsäädäntöä laatiessamme eri sidosryhmien etunäkökohdat. On viljelijöiden edun mukaista saada suuria satoja ja laadukkaita tuotteita edullisesti. Jos tämä tavoite voidaan saavuttaa käyttämällä vähemmän torjunta-aineita, he voivat säästää kustannuksissa ja tuottaa terveellisempiä tuotteita. On kansalaisten edun mukaista saada turvallisia ja halpoja tuotteita ja puhdasta juomavettä ilman torjunta-ainejäämiä. Pienempien määrien ja turvallisempien torjunta-aineiden käyttö on siis lähes kaikkien osapuolten edun mukaista. Jos haluamme vähentää torjunta-aineiden käyttöä tuntuvasti Euroopassa, tarvitsemme tehokkaita kansallisia vähentämissuunnitelmia, joissa keskitytään paikallisiin olosuhteisiin ja hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia. Mairead McGuinness kirjallinen. - (EN) Kannatan tämän mietinnön keskeistä ajatusta, sillä se vahvistaa nykyistä kasvinsuojeluaineita koskevaa lainsäädäntöä, jolloin kuluttajat voivat suhtautua luottavaisemmin syömäänsä ruokaan. Se antaa myös selkeämpiä suuntaviivoja torjunta-aineiden käyttöä varten näiden tuotteiden kanssa suoraan tekemisissä oleville henkilöille kuten tuottajille, viljelijöille ja tavarantoimittajille. Yleisemmin, se mahdollistaa turvallisten maataloustuotteiden tuotannon EU:ssa. On kuitenkin tärkeää painottaa, että tämän alan lainsäädännön lisääminen on tehokasta vain, jos kontrolli ja valvonta jäsenvaltioissa on riittävää. Nykyään, vaikka torjunta-ainejäämiä elintarvikkeissa seurataan jonkin verran, valvonta ei välttämättä ole riittävää kuluttajien vakuuttamiseksi näiden tuotteiden turvallisuudesta. On ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että lainsäädännössä säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpano taataan tehokkaan valvonnan kautta. Péter Olajos kirjallinen. - (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme keskustelleet tämän kasvinsuojeluaineita koskevan lainsäädännöllisen paketin yksityiskohdista jo monen kuukauden ajan. Tänä aikana olemme tarkastelleet monenlaisia näkökantoja, jotka olemme sisällyttäneet tekstiin. Tämän prosessin johdosta uskon nyt edessämme olevan luonnoksen perustuvan monilta osin kompromisseihin ja vastaavan mahdollisimman monia vaatimuksia. Tiettyjen kysymysten osalta ei kuitenkaan tulisi tyytyä kompromissiin. Kun on kyse ihmisten terveydestä, taloudellisille etunäkökohdille ei voida sallia etusijaa. Tässä säädöksessä ei ole kyse Euroopan maataloussektorin kilpailukyvystä, vaan Euroopan kansalaisten terveyden suojelemisesta. Olemme myös nähneet, että säännöissä on nykyisellään suuria eroja yksittäisten jäsenvaltioiden välillä. Kotimaassani sovellettavat säännöt kuuluvat kaikkein tiukimpiin. Täällä Strasbourgissa olemme keskustelleet siitä, olisiko vesistöjen ympärille luotava viiden vai 10 metrin levyisiä puskurivyöhykkeitä, mutta Unkarissa on ollut jo vuosikymmenten ajan 50 metrin ja joissain paikoin jopa 500 metrin levyisiä puskurivyöhykkeitä. Lisäksi vaikka viljelijämme käyttävät 15 kertaa vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin Alankomaissa, Euroopan interventiovarastot, silloin kun ne olivat vielä olemassa, olivat ääriään myöten täynnä unkarilaista maissia. Kaiken tämän huomioon ottaen pyydän kollegoitani käyttämään huomenna ääntään tukeakseen tiukkojen poissulkemisperusteiden käyttöönottoa. Kompromissitekstin perusteella ne koskisivat vain 29 ainetta yli 600:sta. Tämä ei ole liian kallis hinta maksettavaksi varmistaaksemme, että todistetutusti karsinogeenisia ja myrkyllisiä yhdisteitä ei ole ruokalistallamme. Vaikka kansalliset erityistilanteet aikaansaavat eroavaisuuksia äänestyksessä, olemme yhtä mieltä tästä kysymyksestä. Käyttäkäämme siis ääntämme voidaksemme istua pöytään hyvällä omatunnolla. Zita Pleštinská kirjallinen. - (SK) Aivan kuten meillä on lääkkeitä ihmisiä varten, lääkkeitä on myös kasveille: torjunta-aineita voidaan oikeutetusti kutsua näin, sillä ne ovat lääkkeitä taistelussa tauteja, tuholaisia ja rikkaruohoja vastaan. Käytön on tietenkin tapahduttava määrättyjen sääntöjen mukaisesti. Vääränlainen käyttö aiheuttaa organismissa häiriöitä, jotka ilmenevät syöpänä. Hyvät parlamentin jäsenet, meidän on omaksuttava tässä asiassa tieteelliseen analyysiin perustuva lähestymistapa. Emme saa antaa periksi Euroopan parlamentissa valloilleen päästetylle torjunta-ainehysterialle. Ruokatuotannon omavaraisuus laskee Euroopassa, mikä lisää maa- ja elintarviketalouden riippuvuutta maailmanmarkkinoiden tuotannosta. Meidän on pidettävä mielessä, että elintarvikepula johtaisi hintojen nousuun. Kuultuani asiantuntijoita katson, että eräät ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan EU:n direktiiviin 91/414/ETY sekä torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiiviin esittämät tarkistukset ovat käytännössä mahdottomia. Nämä uudet ehdotukset poikkeavat tieteelliseen lähestymistapaan perustuvan, kohdistetun ja suhteutetun lainsäädännön periaatteesta. Ymmärrän, että torjunta-aineiden yhdenmukainen eurooppalainen lainsäädäntö on tarpeen elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi. Siitä huolimatta emme saa estää viljelijöitä käyttämästä tarvittavia välineitä turvallisen, ravitsevan ja kohtuuhintaisen ruoan tuottamiseksi. En voi tukea Christa Klassin ja Hiltrud Breyerin mietintöjä sellaisina kuin ne on hyväksytty ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa. Äänestän niiden puolesta vain, jos poliittisen ryhmäni eli PPE-DE-ryhmän esittämät tarkistukset hyväksytään.

Pasningsmuligheder for børn - Barcelonamålene (forhandling) Formanden Næste punkt på dagsordenen er Kommissionens redegørelse om pasningsmuligheder for børn - Barcelonamålene. Vladimír Špidla Fru formand, mine damer og herrer! Her nogle få dage efter Kvindernes Internationale Kampdag den 8. marts glæder Kommissionen sig over denne lejlighed til at afgive en redegørelse til Parlamentet om pasningsmuligheder for børn i førskolealderen. Disse muligheder er afgørende for at fremme ligestilling mellem mænd og kvinder og bidrage til en bedre forening af arbejds- og familieliv, men også for at forbedre børns livskvalitet. På et møde i Rådet i Barcelona i 2002 vedtog medlemsstaterne ambitiøse målsætninger, som skulle opfyldes senest i 2010. I overensstemmelse med det løfte, som Kommissionen afgav til Parlamentet i 2007, blev der i oktober 2008 offentliggjort en beretning om gennemførelsen af Barcelonamålene. I beretningen redegør Kommissionen for, hvorfor det er vigtigt at investere mere i pasningsmuligheder for børn. Kommissionen bemærkede navnlig, at Barcelonamålene er rettet mod at fjerne hindringer for arbejdsmarkedsdeltagelse, særligt for kvinder. Over 6 mio. kvinder i EU (i alderen 25 til 49) giver udtryk for, at de ikke har mulighed for at arbejde eller kun kan arbejde på deltid på grund af familiemæssige forpligtelser. Den europæiske økonomi mister derved et betydeligt produktivt potentiale og det i en tid, hvor den skal imødegå alvorlige økonomiske og demografiske udfordringer, og hvor familiernes sociale situation af den grund forringes. Udviklingen af pasningsmuligheder for børn i førskolealderen vil gøre familierne i stand til frit at vælge, hvordan de tilrettelægger deres tid, og hvordan de bedre forener deres arbejds- og familieliv. Formålet er ikke at "tvinge" forældre til at få deres børn passet. Formålet er at tilbyde denne mulighed til forældre, der ønsker den. Udviklingen af børnepasningsordninger vil også bidrage til at forebygge fattigdom, særlig blandt eneforsørgere, som for en tredjedels vedkommende rammes af fattigdom. I forbindelse med den faldende befolkningstilvækst, som Europa oplever, vil adgang til børnepasningsmuligheder også fremme familieplanlægningen. Det viser sig, at de medlemsstater, hvor fødselstallet er højest, netop er de lande, som har indført de mest veludviklede politikker for forening af arbejds- og familieliv, og som har den højeste erhvervsfrekvens for kvinder. Børnepasningsordninger styrker naturligvis også børns udvikling. Talrige undersøgelser, særlig foretaget af OECD og UNICEF, har vist, at disse ordninger spiller en afgørende rolle for børns personlige udvikling, såfremt de er af høj kvalitet, og børnene passes i tilstrækkeligt lange tidsrum. Børnepasningsordninger kan også have en positiv indflydelse på børnenes uddannelsesresultater og fremtidige karriere. Kommissionen anfører i sin beretning, at de fleste medlemsstater trods alle de førnævnte gode grunde er langt fra at have opfyldt de målsætninger, der blev fastsat i 2002. Der er fortsat meget at gøre, særlig i forhold til børn under tre år. Desuden er visse pasningssteder ikke åbne hele dagen, hvilket begrænser forældrenes adgang til arbejdsmarkedet. Kommissionen erkender imidlertid, at der i mange medlemsstater er gjort betydelige fremskridt. De løfter, som medlemsstaterne afgav på europæisk plan, og de opfordringer, som Parlamentet er kommet med i en række beslutninger, har spillet en vigtig rolle i den forbindelse. Det er derfor nødvendigt, at alle involverede parter, særlig de nationale og regionale myndigheder, samarbejder og skaber moderne og økonomisk overkommelige pasningsordninger af høj kvalitet for børn i førskolealderen. I køreplanen for ligestilling mellem mænd og kvinder forpligtede Kommissionen sig til at støtte medlemsstaternes indsats på området. Den tilskynder medlemsstaterne til fuldt ud at udnytte de muligheder, som strukturfondene giver. Med henblik på at hjælpe lokale organisationer med at indføre foranstaltninger på området har Kommissionen udarbejdet en ny informationsbrochure som tillæg til sidste års brochure om mulighederne for finansiering af støtteforanstaltninger til familier. Kommissionen vil fortsat støtte udvekslingen af dokumenterede tilgange og vil regelmæssigt føre tilsyn med opfyldelsen af Barcelonamålene inden for den europæiske strategi for vækst og beskæftigelse. Den vil også evaluere familiepolitikkerne, navnlig politikkerne vedrørende forening af arbejds- og familieliv, hvor den primært vil støtte sig til samarbejdet med OECD. Sidst, men ikke mindst, vil Kommissionen støtte overholdelsen af de europæiske mål for børnepasning inden for strategien for vækst og beskæftigelse efter 2010. Nogle vil muligvis sætte spørgsmålstegn ved det fornuftige i at investere i børnepasningsordninger i en krisetid. Talrige undersøgelser har ikke desto mindre vist, at de steder, hvor sådanne ordninger ikke er tilgængelige, betaler alle prisen. Det er derfor vigtigt at handle i dag for at sikre adgang til børnepasningsmuligheder og for at støtte beskæftigelsen og fremme ligestilling, social integration og børns interesser. Philip Bushill-Matthews Fru formand, hr. kommissær! Tak for Deres redegørelse. Jeg blev meget opmuntret af Deres ord, men meget nedslået over at se, at kun 12 kolleger var til stede for at høre dem. Det tal er nu steget til svimlende 18 medlemmer, som hørte en vigtig redegørelse om et vigtigt emne. Jeg undrede mig imidlertid over, at der ikke - medmindre jeg overhørte det - blev henvist til formandskabets udtalelser for ca. en måned siden, da disse bemærkninger også forekom mig at være meget nyttige for debatten. Det blev bl.a. fremhævet, at selv om Barcelonamålene endnu ikke var nået - i nogle tilfælde meget langt fra - var det meget tydeligt, at en række lande ikke havde nogen umiddelbare planer om at nå dem og ikke betragtede det som noget særligt problem. Årsagen til det er i henhold til det tjekkiske formandskabs udtalelse, at der er lande, hvis borgere på baggrund af deres historiske erfaring ikke er interesseret i at sende deres børn i daginstitution, og ifølge formandskabet bør ingen kritisere de lande, som af den grund ikke formår at opfylde Barcelonamålene og ikke agter at øge indsatsen for at opfylde dem. Det, synes jeg, er rigtigt. Det betyder naturligvis ikke, at vi ikke bør gøre vores bedste for at forsøge at fremme pasningsmuligheder og gøre daginstitutioner af høj kvalitet tilgængelige for dem, som ønsker at bruge dem. Jeg håber, at kommissæren er enig i, at i forhold til at hjælpe flere kvinder ud på arbejdsmarkedet og i forhold til at hjælpe folk med den vigtige pasning af deres børn er der utrolig mange veje til målet - og vi bør ikke kun koncentrere os om én bestemt vej. Lad os undersøge alle muligheder, men lad os holde os målet for øje, så vores fælles målsætninger kan opfyldes. Zita Gurmai Fru formand! Finanskrisen er blevet en økonomisk krise, og vi står nu over for en nedgangsperiode i Europa, som også rammer almindelige mennesker. Priserne har været stigende, arbejdsløsheden vokser, investeringerne er faldende, lånemulighederne er dårligere, og vi oplever dermed en økonomisk afmatning. De tal, der viser, at mænd rammes først - og hårdest - af arbejdsløsheden, fordi industrien, f.eks. bilindustrien, er domineret af mænd, giver et fejlagtigt billede. Kvinderne vil nemlig blive ramt af anden fyringsbølge, og vi vil blive ramt på lang sigt. Kvinder med vikar- og outsourcingkontrakter arbejder ofte i sektorer, hvor behovet for arbejdskraft er stort i økonomisk gode tider, men hvor ansættelsen ofte er langt mere usikker i en økonomisk nedgangsperiode. Denne fleksibilitet er til fordel for arbejdsmarkedet, men ikke for kvinder, som ønsker og har behov for social sikkerhed og beskæftigelsesgarantier og for at kunne forene deres arbejds- og familieliv. Det er så meget mere bekymrende, som de konservative regeringer, bl.a. det nuværende tjekkiske formandskab, taler om at revidere Barcelonamålene og vende tilbage til pasning af børn i hjemmet. Barcelonamålene er, som en kvinde fra PSE viste med vores kampagne i 2007, gavnlige for hele samfundet og for alle børn. Målene er med til at sikre børn en lige start i livet og udrydde fattigdom. Som Jacques Delors sagde, gemmer der sig en gave i ethvert barn, og vi skal give det muligheden for at udforske og udvikle denne gave. Og lad mig tilføje, at ethvert barn har behov for lige muligheder for at udvikle sine gaver. På den måde kan vi også sikre en godt udrustet og kompetent arbejdsstyrke. Barcelonamålene bidrager desuden til opfyldelsen af Lissabonmålet om at få 60 % af kvinderne ud på arbejdsmarkedet ved at gøre det muligt for kvindelige arbejdstagere at forene deres arbejds- og familieliv. Det er klart, at regeringerne ikke indfører offentlige nedskæringer, end ikke under den aktuelle krise. (Formanden bad taleren om at tale langsommere) Pasning af børn i hjemmet er vigtigt. Enhver kvinde bør kunne vælge mellem pasning i hjemmet og offentlig pasning, men det er den enkelte regerings ansvar at garantere dette frie valg ved at sikre alle adgang til børnepasning af høj kvalitet til en overkommelig pris. Det glæder mig, at vi har en så engageret allieret i forhold til overholdelsen af Barcelonamålene. Karin Resetarits Fru formand! Børn og politik - det er sjældent, at borgernes og politikernes interesser ligger så langt fra hinanden. For borgere i hele Europa står spørgsmålet om børn allerøverst på prioritetslisten. For politikere er spørgsmålet om børn uinteressant, hvilket vi har endnu et eksempel på her. Jeg kender ikke til noget land, som har et decideret ministerium for børn, og der er heller ikke en decideret repræsentant for vores yngste borgeres interesser i Kommissionen. I Parlamentet er anliggender om børn spredt ud over alle udvalgene. Derfor vil jeg i dag gerne fremhæve Kommissionens indsats, da den her beskæftiger sig med børnepasningsordninger og Barcelonamålene. Mange, mange tak for det! I Parlamentets arbejdsgruppe om børns livskvalitet har vi bemærket, at vores børn lever i en meget kompliceret verden. Fremtiden for dem, som er børn lige her og nu - i dag - er fuldstændig uvis. I dag kan et barn komme helt til tops på den sociale rangstige eller ende på samfundets bund. Børnene kan forblive i deres kulturelle miljø, eller de kan søge efter et nyt. De kan følge i deres forældres fodspor eller gøre præcis det modsatte. De kan gifte sig med en af det modsatte køn eller en af eget køn. Da vi for over 50 år siden iværksatte dette projekt med at forene Europa, var alting helt anderledes. Den mangfoldighed, der kendetegner os som europæere, er blevet en afgørende faktor i børns liv. Idéen om mangfoldighed skal derfor finde vej ind i det, som lærere og andre, der uddanner vores børn, underviser dem i. Der lægges alt for lidt vægt på dette i dag. Europas børnepasningssteder og skoler er trods alt ved at bukke under for belastningen fra integrationsudfordringen. Vi er nødt til at trykke på "reset" i forhold til integrationsspørgsmålet og starte helt forfra. Lad os tage fat på spørgsmålet igen uden fordomme og afhjælpe problemerne gennem vores mangfoldighed. Desuden vil jeg gerne bede de efterfølgende talere om ikke blot at fokusere på ligestilling mellem mænd og kvinder, men også at kæmpe for ligestilling mellem børn - særlig i denne internationale finanskrise - fordi vi i modsat fald vil belaste vores børn med en uoverkommelig gæld. Roberta Angelilli Fru formand, mine damer og herrer! Vi bør huske på, at vi ikke kan værne om kvinders rettigheder i dokumenter, der handler om beskæftigelse eller lige muligheder, medmindre vi kan regne med tilfredsstillende børnepasningsordninger. Uden dem er mægling umulig, og rettigheder intet værd. Disse spørgsmål er mere relevante end nogensinde før, nu hvor vi oplever konsekvenserne af den økonomiske krise. I EU erklærer over 6 mio. kvinder i alderen 25 til 49, at de er tvunget til at være inaktive eller arbejde på deltid på grund af familiemæssige forpligtelser. For over en fjerdedel af disse kvinder er manglende børnepasningsmuligheder eller de dermed forbundne omkostninger årsag til denne situation. Seks år efter vedtagelsen af Barcelonamålene, og nu hvor fristen 2010 nærmer sig, kan vi se, at de fleste medlemsstater ikke vil nå disse mål, selv om de ikke engang var særligt ambitiøse. Målet var nemlig at garantere børnepasningsmuligheder for 30 % af børnene under tre år. Vi skal derfor arbejde hårdt for at nå et tilfredsstillende niveau for adgang til børnepasningsmuligheder, i første omgang for børn under tre år. Det glæder mig derfor meget, at Økofin-Rådet i dag har vedtaget, at alle medlemsstater skal have mulighed for at sænke momsen på børnepasning. Jeg mener, at det er et væsentligt incitament og et fornuftigt tiltag, som kunne være med til at relancere børnepasningsplanen og en plan for ordninger rettet mod børn og familier i hele EU. Hiltrud Breyer Fru formand! Vi finder det tjekkiske formandskabs forsøg på at udvande EU's mål for børnepasning aldeles forkastelige, og vi er derfor naturligvis meget imod dem. Det er endvidere en stor sejr, at de europæiske familieministre efter pres fra Parlamentet ikke godkendte denne udvanding af målene for børnepasning. Jeg finder det desuden meget beklageligt, at det tjekkiske formandskab glimrer ved sit fravær i dag og ikke har mulighed for at drøfte sit forsøg på at udvande Barcelonamålene med os her i Parlamentet, eftersom den tjekkiske udmelding er et meget klart tilbageskridt i forhold til EU's ligestillingspolitik, og vi afviser på det kraftigste det forældede syn på kvinder og familien, som kommer til udtryk i det tjekkiske formandskabs forslag. Som kommissær Špidla imidlertid har sagt, findes der finansieringsmuligheder. De bemærkede, at de fleste EU-medlemsstater ikke opfylder målene, især når det drejer sig om pasningsmuligheder for børn under tre år. Hvilke initiativer agter Kommissionen imidlertid at iværksætte for at få medlemsstaterne til at gøre mere? Jeg er ked af at måtte sige, at jeg ikke hørte noget svar fra Dem i dag på det spørgsmål. Hvad agter Kommissionen ellers at gøre for at opmuntre medlemsstaterne? De har bl.a. antydet, at der er muligheder for medfinansiering. Gør medlemsstaterne brug af disse muligheder? Jeg vil gerne bede Dem om at besvare dette spørgsmål. I benægtende fald, hvorfor bliver de ikke brugt, og agter Kommissionen desuden at afsætte flere midler til udvidelse af børnepasningsmulighederne? Eva-Britt Svensson Fru formand! Det glæder mig utrolig meget, at medlemsstaterne fastsatte målsætninger i overensstemmelse med Barcelonamålene for adgang til børnepasning. Jeg følte - og det gør jeg stadig den dag i dag - at målene blev sat ret lavt, men det var i det mindste en start. Adgang til god børnepasning er en forudsætning, hvis kvinder skal have mulighed for at arbejde, og det er også en grundlæggende forudsætning for ligestilling. Jeg er imidlertid bekymret for, at disse mål ikke vil blive nået, og jeg er naturligvis bekymret over udmeldingerne fra det tjekkiske formandskab, som ønsker at ændre målene for børnepasning og gøre pasning i hjemmet til et lige så godt alternativ og altså ønsker at fjerne målsætningerne for børnepasningsmuligheder. Jeg vil imidlertid gerne takke kommissær Špidla, som gjorde det klart, at Kommissionen stadig betragter det som en vigtig opgave for os at opfylde Barcelonamålene for børnepasning. Jeg vil også gerne takke fru Resetarits for hendes forslag vedrørende ligestilling mellem børn. Jeg mener, at vi i fællesskab bør tage højde for dette. Kathy Sinnott Fru formand, hr. kommissær! I min valgkreds er der mange spædbørn og småbørn, og i aften vil jeg gerne tale på deres vegne, især fordi der her i aften er mange gode talere til stede, som er fuldt ud i stand til at tale på vegne af kvinderne på arbejdsmarkedet. Den omsorg, et barn får i sine første leveår, har stor betydning for barnet resten af dets liv. Mange af de undersøgelser, der er foretaget omkring børns udvikling, af blandt andre Maria Montessori, har konstateret, at små børn har brug for, at moderen eller en erstatning for moderen er hos dem. Mange har ligeledes konstateret, at der sker et markant skift i børns udvikling, når de er ca. to år og ni måneder gamle. Efter dette tidspunkt er barnet trygt ved at tilbringe noget tid væk fra den primære omsorgsperson. Inden for de seneste 10 år har teknologien inden for billeddiagnostik af hjernen bestyrket disse iagttagelser, idet den viser, at der sker et afgørende skift i barnets hjerne, som gør det i stand til at internalisere den primære omsorgsperson, som regel moderen, idet barnet har udviklet den kognitive evne til at huske hende, selv når hun ikke er til stede. På dette tidspunkt kan barnet forstå, at moderen eller en erstatning for den primære omsorgsperson kommer tilbage og ikke er væk for altid. Sådan er livet selvfølgelig ikke, og mødre arbejder ofte uden for hjemmet. De ønsker måske eller vælger selv at arbejde, og selv om de ikke har lyst til det, kan de være nødt til at arbejde, fordi der skal mad på bordet og betales husleje. Kvinder har ydet et vigtigt bidrag til forøgelsen af arbejdsstyrken. Deres adgang til arbejdsmarkedet og ret til ligebehandling er grundlæggende rettigheder. Spædbørn er imidlertid ikke klar over eller i stand til at tænke nærmere over, hvad deres mødre gerne vil eller er nødt til at gøre. De er programmeret til at få opfyldt deres behov. Naturen er en stærk kraft. Det har altid konsekvenser, når vi går imod naturen. Det ideelle for et barn er at have en kærlig, engageret mor, og når en kvinde ønsker at stå til rådighed for sit barn i dets første leveår, bør vi gøre alt, hvad der er muligt, for at fremme dette, fordi det på trods af alle gyldige grunde vil få konsekvenser, hvis moderen ikke er der for det lille barn, som for at føle sig tryg har brug for, at hun altid er i nærheden. Men kendsgerningerne er, som jeg sagde, at kvinder arbejder, og når et barn under to år og ni måneder skal passes af en anden end den primære omsorgsperson, må vi gøre vores bedste for i det mindste at sikre, at denne person er en, som kan tage sig så omsorgsfuldt af barnet som muligt. Nogle børn er så heldige at få denne omsorg fra sekundære omsorgspersoner som f.eks. fædre, bedsteforældre, andre slægtninge eller naboer - mennesker, som holder af dem og til stadighed er en del af deres liv. Desværre er de fleste spædbørn og småbørn, som passes i forskellige børnepasningsfaciliteter, ikke så heldige. Det påhviler os at sikre, at disse faciliteter er rene, sikre, stimulerende og først og fremmest drager omsorg og ikke blot fungerer som opbevaringssteder. Børnene er vores fremtid. Det grundlag, vi giver dem, er af allerstørste betydning, men den tid, plads og omsorg, som børn behøver for at vokse op og udvikle sig til helstøbte mennesker, er ved at blive en luksus, som færre og færre nyder godt af. Under alle omstændigheder former vi Europas fremtid med den måde, vi behandler vores børn på. Jeg vil bede Kommissionen om at prøve at se dette problem fra barnets synspunkt. Hvis man kunne bede et spædbarn om at vælge mellem moderen og en vuggestue, ville det altid vælge moderen. Vi er nødt til at lytte til dette barn, som mødrene gør det, og hjælpe dem med at finde en måde at forene familie og arbejde på til gavn for begge parter. Irena Belohorská (SK) Fru formand! Vi ved sikkert alle, hvor vigtigt det er, at vi får implementeret alle Barcelonamålene i dagligdagen. At der opnås en balance mellem familie- og arbejdsliv er yderst vigtigt for anvendelsen af princippet om ligestilling på beskæftigelsesområdet. Det giver ligeledes fordele for børnene i form af en sund udvikling. Støtte til udvidede pasningsmuligheder for børn i førskolealderen og pasningsmuligheder uden for skoleregi, til forældrecentre samt til drift af brede alsidige lokale dagcentre skaber bedre adgang, større fleksibilitet samt ligestilling med hensyn til offentlige sociale tjenesteydelser for familier ved at gøre dem konkurrencedygtige og forbedre kvaliteten. Børnepasningssituationen i Slovakiet er ret kompliceret. Offentlige pasningsmuligheder for de yngste børn op til to- eller treårsalderen er nærmest forsvundet og findes kun undtagelsesvis, mens private pasningsordninger er for dyre for de fleste familier. Kompetencen på dette område er overgivet til de lokale myndigheder, som selv kan vælge, om de vil deltage i driften af sådanne ordninger. Situationen er ikke meget bedre for den glemte befolkningsgruppe af lidt større børn fra tre til seks år, de såkaldte lilleskoler. Ifølge EU's statistiske beregninger kan kun Grækenland, Litauen, Polen og Slovenien fremvise lavere tal for antallet af tilmeldte børn i aldersgruppen tre år og opefter. De lande, hvis social- og familiepolitik er baseret på ligestilling, såsom Finland, Sverige og Frankrig, har i de seneste år registreret høje fødselstal, mens lande, der støtter den traditionelle opdeling af forældrerollen, oplever lave fødselstal og en stigning i antallet af barnløse par. Dette gælder f.eks. for Tyskland, Spanien og Italien. Mange af de lande, hvor en større procentdel af kvinderne er på arbejdsmarkedet, f.eks. de nordiske lande, har samtidig højere fødselstal. Det er nødvendigt, at staten yder støtte, så kvinder kan arbejde og samtidig få opfyldt deres ønske om at blive mor. Den demografiske situation er ganske enkelt et resultat af statens interesse eller manglende interesse i den næste generation. Ved at støtte familiepolitikker kan staten tilvejebringe de afgørende betingelser for familien. Det faktum, at man hidtil har lukket øjnene for disse værdier, er sammen med den store fokus på forbrugerlivsstilen sandsynligvis årsagen til de nuværende dystre demografiske udsigter. Det er også en kendsgerning, at tilbud om førskoleundervisning også er ekstremt vigtigt for problemgrupper som børn fra socialt dårligt stillede grupper og romabørn. Det er netop disse børn, der får lært grundlæggende vaner med hensyn til hygiejne i førskoleordningerne, samtidig med at de hen ad vejen lærer regler for god opførsel. Lad os være enige om, at Barcelonamålene bør være en del af statens nationale politik for borgernes velfærd. Edite Estrela (PT) Fru formand! Næsten syv år efter Det Europæiske Råds møde i Barcelona er der stadig lang vej igen for størstedelen af medlemsstaterne, før de kan opfylde de mål, der blev sat dengang. Ikke desto mindre er børnepasningsfaciliteter et afgørende krav, hvis familie- og privatliv skal forenes med arbejdsliv, og det gælder i lige så høj grad for mænd som for kvinder. Det er også afgørende for at fremme ligestillingen. Lad mig minde om, at familiemæssigt ansvar afholder mere end seks mio. europæiske kvinder fra at deltage på arbejdsmarkedet. Der er dog stadig 15 medlemsstater, som har en dækningsgrad, der ligger under det europæiske gennemsnit, hvilket er langt under Barcelonamålene. Eksempelvis har Den Tjekkiske Republik, som lige nu har formandskabet for Rådet, en dækningsgrad på under 10 % for aldersgruppen under tre år. Det undrer derfor ikke, at det tjekkiske formandskabs arbejdsprogram omhandlede revisionen af Barcelonamålene. Helt alvorligt vil det tjekkiske formandskab, og jeg citerer: "fokusere på spørgsmålet om forældres børnepasning i forhold til beskæftigelsespolitik og lægge vægt på betydningen af børnepasning i hjemmet som et alternativ på højde med et professionelt arbejdsliv". Citat slut. Det er svært at tro, når man læser det. Ikke desto mindre er det sandt. Det tjekkiske formandskab vil sende kvinderne tilbage til hjemmet. Det vil have, at Europa skal gå flere år tilbage i udviklingen, og at de europæiske kvinder skal opgive resultaterne af mange års kamp for ligestilling. Det er helt sikkert det, der er meningen, da ophavsmændene til dette forslag ikke agter at sende mændene hjem for at passe børnene. Kvinder har imidlertid de samme rettigheder som mænd til selvrealisering på det faglige plan. Jeg vil gerne som eksempel nævne Portugal, som har iværksat et ambitiøst program for etablering af børnepasningsfaciliteter. Disse vil medvirke til at stimulere økonomien og skabe beskæftigelse og samtidig opfylde Barcelonamålene. Jan Tadeusz Masiel (PL) Fru formand! Jeg får sommetider det indtryk, at jo rigere et land er, desto færre penge bruger det på pasning, opdragelse og uddannelse af børnene. Vi bør imidlertid huske på, at Europa trues af en demografisk krise. Vi bør gøre alt for at tilskynde kvinder og mænd til at stifte familie og få så mange børn som muligt. I mange EU-lande skal man søge, endnu før barnet er født, for at være garanteret en plads i en børneinstitution. Og her sidder vi og taler om at gøre det nemt for kvinder at vende tilbage til arbejdet! Desuden er der mange kvinder, der først søger ind på arbejdsmarkedet, når de har fået børnene. Lad de europæiske borgeres holdning til familie og børn definere, hvor langt vores kultur og civilisation er kommet. Marie Panayotopoulos-Cassiotou (EL) Fru formand! Kommissionens bestræbelser på at hjælpe mødrene til aktivt at deltage på arbejdsmarkedet ved at fremme anvendelsen af alt, hvad der blev besluttet i Barcelona i 2002, er bemærkelsesværdige. Dog vil jeg gerne minde Kommissionen om, at det frie valg, især når der foreligger et økonomisk pres, ikke er et spørgsmål om historisk tradition, det er et spørgsmål om demokrati. At tvinge mødrene i denne retning vil ikke give gode resultater; tværtimod skal resultaterne komme, når forældrene er blevet overbevist om, at dette er den ideelle løsning for deres barn, og dette opnår man, som den forrige taler sagde, gennem støtte og rådgivning fra starten af, når det nye liv er skabt. På den måde vil forældrene også finde den bedste løsning og hen ad vejen tilrettelægge pasningsmulighederne, kort efter fødslen og tre år senere. Vi må imidlertid se på de muligheder, der tilbydes, for kvalitet koster penge. I de fleste lande koster kvalitet i dag temmelig mange penge og indebærer private faciliteter. Modsat er der de offentlige faciliteter, som er billigere eller - i sjældne tilfælde - gratis, de har lave omkostninger, men er af dårlig standard. Derfor må vi se på personalets uddannelse i disse institutioner, og forældrenes tillid skal styrkes, så de kan deltage. Da jeg fik det første af mine ni børn i Paris, havde jeg tillid til, at serviceniveauet i disse institutioner var af en kvalitet, jeg som mor ikke kunne give. Vi må derfor respektere mødres erfaringer og betragte det som en tjeneste, der skal ydes først, så længe den udelukkende ydes til børn. Mens mødrene yder deres bidrag, kan man støtte dem med livslang læring og uddannelsesforanstaltninger, så de bagefter vil kunne udøve deres erhverv. Vi skal også huske på Parlamentets betænkning om børnepasningsmuligheder for studerende, for vi taler her om arbejde, men arbejde begynder med en uddannelse. Så hvis vi ikke har børnepasningsmuligheder under studierne, hvordan vil kvinder så efterfølgende have mulighed for at deltage på arbejdsmarkedet? Gabriela Creţu (RO) Fru formand! Det tjekkiske formandskab havde ret: Barcelonamålene blev fastsat før EU's seneste udvidelse. Det tog imidlertid grundlæggende fejl, da det udtalte, at den konkrete situation i de nye medlemsstater og deres tidligere erfaringer ville fungere som argumenter imod disse mål. Fordelene er om noget vigtige. Vigtige for forældre og for ligestillingen mellem kønnene, for økonomien og beskæftigelsen og for børnene og fremtiden. De relativt lave lønninger i vores lande betyder, at begge forældre er nødt til at arbejde. Dette er ikke en valgmulighed, men en nødvendighed. Dertil kommer, at antallet af familier med kun én forælder er stigende. I nogle lande fødes næsten en tredjedel af alle børn i familier, der falder uden for det traditionelle familiemønster. De politikker, der fremmer arbejdskraftens mobilitet, som anses for at være en effektivitetsfaktor, kan ikke blive ved med at ignorere, at folk får børn. Mange af dem lever i fattige familier uden tilstrækkelige midler til mad, sundhedspleje og uddannelse. Af og til er der vold i familien. Når forældrene tager til udlandet for at arbejde, bliver børnene ladt alene tilbage. Disse ordninger vil kunne bryde fattigdommens onde cirkel og udgøre et positivt alternativt middel til socialisering under vejledning af uddannet personale. Men for at kunne udfylde denne rolle må der gælde følgende for vuggestuer og børnehaver: 1. De skal være til rådighed, men frem for alt tilgængelige, enten gratis eller til en overkommelig pris. 2. De skal være af god kvalitet. I den forbindelse er det afgørende, at personalet er uddannet. For at bekæmpe den nuværende krise afleverer vi næsten nye biler for derefter at købe splinternye og spilder derved betydelige mængder materielle ressourcer. Det ville være bedre for os at investere i opførelse af vuggestuer og børnehaver og skabe gode arbejdspladser for dem, der arbejder i denne sektor. Kvaliteten af de menneskelige ressourcer, der anvendes, har længe været en faktor, der adskiller landene. Vi foreslår, at Kommissionen alvorligt overvejer at tage hensyn til den offentlige udgift til et barn, når den evaluerer beskæftigelsesprogrammer i de enkelte lande. Det er korrekt, at Jacques Delors engang sagde, at der er en rigdom i ethvert barn, og det er samfundets opgave at finde den. Jeg vil dog gerne tilføje: Ellers underminerer samfundet hele sin fremtid. Anna Záborská (SK) Fru formand! Hvis der kan skabes balance mellem mødres og fædres pligter i familien på den ene side og deres karrieremæssige ambitioner på den anden side, vil dette kunne få meget positive og direkte følger for hele samfundet. For at kunne fremhæve fordelene ved at opnå ligevægt mellem familieforpligtelser og karrieremæssige ambitioner, vil jeg foreslå, at definitionen af arbejde revideres. Familieforpligtelser må ikke automatisk betragtes som skadelige for mødrenes fremtidsudsigter, blot fordi de medfører en midlertidig tilbagetrækning fra arbejdsmarkedet. Hidtidige europæiske tiltag og den dertil hørende politik har udelukkende set på borgerne med udgangspunkt i arbejdsmarkedets krav. En reaktion på den demografiske krise indebærer imidlertid også, at vi ser på borgerne i rollen som forældre, dvs. som mødre og fædre, der har forpligtelser over for deres familier. Her rejser der sig et fundamentalt spørgsmål, som vil være afgørende for, i hvilken retning yderligere overvejelser skal gå. Det er et spørgsmål om, hvilken social model vi ønsker at fremme. Ønsker vi familier, der er tilpasset markedet og virksomhedernes behov, eller et marked og virksomheder, der er tilpasset familierne? Dette er slet ikke et meningsløst spørgsmål. Europæiske og nationale politikker på dette område afgøres begge af modsætningsforholdet mellem arbejdsmarkedets logik og den logik, der ligger i menneskets natur. Samfundets opgave er derfor at sørge for, at kvinder og mænd frit kan vælge mellem de to muligheder, som hver især har en berettigelse, når de betragtes ud fra et bredere perspektiv end blot arbejde. Logikken i EU's politikker i forbindelse med livets cyklus får en særlig betydning, idet den specifikt tager hensyn til mænd og kvinder i den aktive alder mellem 15 og 49, så det bliver muligt for dem at opfylde deres særlige rolle i løsningen af den demografiske krise. I modsætning til Kommissionens forslag kan beslutningen om at skabe et nyt liv ikke bare betragtes som et individuelt mål, der handler om at opfylde en længsel efter at få børn. Marusya Ivanova Lyubcheva (BG) Fru formand, mine damer og herrer! Børnepasning burde være i fokus i EU's politik. Ikke blot fordi vi nogle gange uden at tænke nærmere over det siger, at børnene er nationens fremtid, men fordi virkeligheden lige nu kræver, at vi tænker på og arbejder hen imod at opbygge Europas fremtid. Vi er vidner til en alvorlig demografisk krise, lave fødselstal, en aldrende befolkning samt økonomiske og sociale problemer i samfundet. Vores bestræbelser skal rettes mod at skabe gode betingelser for fødsel, pasning og uddannelse af børn, som opfylder børns materielle behov og fremmer deres sociale udvikling. Vi er nødt til på passende måde at fordele rettigheder, forpligtelser og ansvar i forbindelse med børnepasning mellem staten, de lokale myndigheder og familien. Vi er også nødt til at støtte børneinstitutioner både i den private og den offentlige sektor, sørge for at oprette offentlig-private partnerskaber inden for børnepasningsområdet og skaffe midlerne til udvikling af disse. For at kunne opfylde Barcelonamålene må vi vedtage konkrete foranstaltninger, skabe flere pasningstilbud i vuggestuer og børnehaver, hvis anlæggelse skal prioriteres højt. Vi er også nødt til at oprette netværk, der tilbyder omfattende tjenesteydelser, rådgivning og social støtte til børn og forældre. Mit land, Bulgarien, har et højt niveau inden for børnepasning. Den nationale strategi for børn og det nationale børnebeskyttelsesprogram, som er blevet vedtaget, udpegede ikke blot målene, men også konkrete foranstaltninger, som skulle gennemføres af de ansvarlige på børnepasningsområdet. Børneinstitutioner har f.eks. skiftet image, man har fundet løsninger for, hvordan man får børn tilbage til deres familier, principper omkring plejefamilier er blevet accepteret, og der er oprettet beskyttelseshuse og bygget vuggestuer og børnehaver. Vi taler imidlertid om alt dette, mens vi står midt i en finansiel og økonomisk krise, hvor vi kan risikere at miste alt det, vi har gennemført og ikke gennemføre alt det, vi har planlagt. Vil vi da investere i Europas børn? Zuzana Roithová (CS) Fru formand, hr. kommissær, mine damer! Det er ikke sikkert, De vil synes om det, jeg har at sige. Barcelonamålene sigter mod at øge beskæftigelsen blandt mødre, men de nævner overhovedet intet om at forbedre tilværelsen for børnene, de sigter heller ikke mod at hjælpe disse børn med at klare livets problemer i fremtiden. Der var en taler, der gjorde opmærksom på, at f.eks. spædbørn og småbørn op til toårsalderen har behov for, at deres mor, far eller bedstemor eller bare en barnepige er til stede hver dag, mens det eneste, de bestemt ikke har behov for for at få en sund udvikling, er en børnepasningsfacilitet. Situationen er selvfølgelig noget anderledes for børn i førskolealderen, og her er Barcelonamålene ganske på sin plads. Selv Den Tjekkiske Republik er i stand til at sørge for børnepasningsfaciliteter til 90 % af børnene i førskolealderen, fordi disse børn lærer at lege sammen og indgå i en gruppe. Barcelonamålene er imidlertid en politik fra det forrige århundrede. En moderne familiepolitik for det 21. århundrede bør også fremme en sund udvikling hos børnene. De af os, der kommer fra kommunistiske lande, har en bunke erfaringer med børnepasningfaciliteter, fordi mødrene skulle vende tilbage til arbejdet fire eller fem måneder efter fødslen. Jeg vil gerne opfordre Dem til også at læse en smule europæisk historie. Katrin Saks (ET) Fru formand! Medlemmer af mit politiske parti plejer at besøge børnehaver omkring datoen for kvindernes internationale kampdag og give udtryk for deres anerkendelse af personalets indsats. Jeg har i år besøgt 10 børnehaver, og i hver eneste af dem hørte jeg om lange ventelister. Det står klart, at Estland ikke kan opfylde Barcelonamålene, i hvert fald ikke for børn op til tre år, men Kommissionens henstilling hilses velkommen og vil medvirke til at løse problemet. Jeg vil dog gerne understrege endnu en ting. Dagpleje til børn nævnes generelt i forbindelse med ligestilling mellem kønnene og kvinder på arbejdsmarkedet, men jeg vil gerne understrege, at dagpleje ikke kun handler om pasning, men også om opdragelse, og denne grundlæggende opdragelse skaber grundlaget for succes i skolen og senere i livet. Set i den sammenhæng finder vi det særdeles vigtigt og ser det ikke blot som en holdning fra det forrige århundrede, som vi lige hørte. Det er en strategi for dette århundrede. Flaviu Călin Rus (RO) Fru formand! Ifølge Kommissionens rapport fra oktober 2008 om gennemførelse af Barcelonamålene og rammen for pasning af førskolebørn har medlemsstaterne ikke opfyldt de mål, der blev fastlagt af EU's ledere. I den henseende anbefaler jeg følgende tiltag: 1. øget engagement fra de nationale regeringers side i dette problem, 2. oprettelse af et team af specialister på nationalt regeringsplan, som udelukkende skal beskæftige sig med dette problem, 3. udvikling af EU-kontrol af medlemsstaterne gennem en række særlige instrumenter. Alle disse foranstaltninger vil kunne medvirke til at sikre lige muligheder for kvinder og mænd, øge livskvaliteten og desuden kompensere for en aldrende befolkning ved at sætte skub i fødselstallet. Catherine Stihler (EN) Fru formand! Det er dybt skuffende, at så mange lande ikke lever op til Barcelonamålene - og hvis denne debat havde fundet sted kl. 9 om formiddagen i stedet for kl. 9 om aftenen, havde der måske været flere kolleger til stede her i salen. Mange har talt om den økonomiske krise. Dette er ikke tidspunktet til at skubbe børnepasningsproblemet til side, men i stedet skal man øge udbuddet af børnepasningsfaciliteter, som er af høj kvalitet og til at betale, til alle. En investering i børnepasningsfaciliteter af høj kvalitet vil være en hjælp for familierne og også børnene, idet det vil give familierne - især mødrene - mulighed for at arbejde og børnene mulighed for at blive passet i kærlige omgivelser af høj kvalitet i lighed med deres hjem. Sidste weekend hørte jeg et foredrag af en førende skotsk psykiater samt en fra Barnardo's. Deres foredrag handlede om udsatte børn, og det var chokerende at høre, at hvis der ikke gribes ind med hjælp til et udsat barn, kan barnet have lidt uoprettelig skade ved treårsalderen. Børnepasningsfaciliteter er en hjælp til familier og til hele samfundet og kan ligeledes være en hjælp til de mest udsatte børn. Jeg vil på det kraftigste opfordre kommissæren til fortsat at presse på. Nicodim Bulzesc (RO) Fru formand! Det land, jeg repræsenterer, figurerede længe på listen over lande, der ikke havde en socialpolitik på børnepasningsområdet, som levede op til europæiske standarder. Situationen er gradvist blevet bedre med vedtagelsen af kvalitetsfremmende metoder, som er resultat af specialuddannelse af plejepersonalet. Barcelonamålene har fungeret som motivation for institutionerne, hvis målsætning er at beskytte børnene, og plejestandarder har medført mere ansvarlighed og bedre kvalifikationer. Børnene har det faktisk godt. I betragtning af det dalende fødselstal er vi nødt til at sørge for lige muligheder for dem, der lever under særlige sociale forhold. Både medlemsstaterne og Kommissionen skal bestræbe sig på at støtte disse børns uddannelse og efterfølgende integration i samfundet. De er præget af mindreværdsfølelse over for de børn, der er vokset op i en normal familie. Derfor er der behov for programmer, som gennem støtte fra det sociale system vil kunne give disse børn mulighed for at opholde sig i familiemæssige omgivelser og dermed blive socialiseret og få en ny chance i livet. Silvia-Adriana Ţicău (RO) Fru formand! Hvis kvinder skal ud på arbejdsmarkedet samt engagere sig i politik og opmuntres til at påtage sig større ansvar, skal der være børnepasningsfaciliteter til rådighed. Kvinder skal opfordres til at planlægge deres karriere, men det kan ikke gøres uden et effektivt børnepasningssystem. Hver euro, der investeres i børnepasningsfaciliteter, giver en fortjeneste på mellem seks og ni euro for samfundet, når der skabes arbejdspladser og bedre betingelser for børnepasning. Den kendsgerning, at man i mange af EU's medlemsstater eksempelvis skal skrives op til en plads i en vuggestue, før barnet er født, eller at der er ventelister på flere måneder på at få plads i en børnehave, viser med al tydelighed, at der ikke er nok børnepasningsfaciliteter i Europa. Børnepasningsfaciliteter er ikke kun med til at udvikle kvindernes karriere, men er især også med til at udvikle børnenes evner til at fungere i samfundet. Jeg vil også gerne påpege, at det i den nuværende krise er vigtigt for os at investere i uddannelse og sundhed som en praktisk investering i vores fremtid. Ewa Tomaszewska (PL) Fru formand! Vuggestuer er et onde. De er måske et nødvendigt onde, men de er et onde. Jeg glemmer aldrig, hvordan jeg måtte aflevere min tre måneder gamle lillebror i vuggestuen, fordi min mor var nødt til hurtigt at vende tilbage til arbejdet. Han klyngede sig til mig, fordi han ikke ville afleveres. Hvis vi spørger os selv, om det er barnets tarv eller forældrenes karriere, der er vigtigst, mener jeg, at barnets tarv altid bør komme først Børnehaver og vuggestuer er nødvendige, men kun dér, hvor der virkelig er brug for dem. Men det, der frem for alt er behov for, er at være opmærksom på, give muligheder til og hjælpe de forældre, især mødre, der ønsker at blive hjemme og passe deres små børn. De har både brug for økonomisk støtte og rådgivning. Det må vi lige huske. Når vi taler om børnepasning, taler vi om børn og deres behov, ikke om hvad vi har brug for for vores egen personlige bekvemmeligheds skyld. Zbigniew Zaleski (PL) Fru formand! Jeg vil gerne sige to ting, som psykolog og som politiker. Livet ændrer sig for øjnene af os, karrierekvinder er et nyt fænomen, fædre har mere og mere travlt, og kvinder kæmper for deres rettigheder. Det lyder alt sammen så logisk og moderne, endog socialistisk. Der er imidlertid én konstant faktor i alt dette, nemlig børnenes individuelle psykologiske behov. Inden for dette område er der ikke sket nogen fremskridt eller revolutionerende ændringer. Hvis man vil sikre sig, at disse børn udvikler sig til at blive modne voksne borgere, kræver det en indsats fra almindelige kvinder og almindelige mænd, uden ideologier, uden prætentioner, uden kvasimoderne metoder, men blot med naturlig omsorg, tid og engagement, selv om det betyder, at man af og til må sætte sine egne behov og ambitioner til side for en periode. Dette er til børnenes bedste og derfor også til glæde for forældrene og effektivt for udviklingen af det normale europæiske samfund, jeg gerne vil leve i. José Ribeiro e Castro (PT) Fru formand, hr. kommissær! Jeg bad om ordet, fordi jeg er uenig med fru Estrela. Faktisk var det hendes karikerede fremstilling af det tjekkiske formandskabs intentioner, som fik mig på talerstolen. Ingen ønsker at sende kvinderne tilbage til hjemmet. Problemet ligger i, at der er kvinder, som gerne vil blive hjemme. Der er oven i købet organisationer, der prøver at forsvare dem! Disse kvinder bliver ignoreret, forbigået og diskrimineret, fordi de ønsker at hellige sig deres familie, og vi lytter ikke til dem. Desuden er det et spørgsmål om frihed. Det er et spørgsmål om frihed til at vælge, som man i venstrefløjen ellers er så glad for, men glemmer her. Det drejer sig om, hvorvidt man skal respektere forældrepars valg af, hvordan de ønsker at indrette sig. Det handler om at skabe mere livskvalitet og bedre omsorg fra fædre og mødre for dem, der ønsker at gøre det på den måde. Det bør vores samfund også give plads til. Fordomme bringer os ikke videre eller løser problemerne med fødselstallene. De skal løses gennem politiske tiltag, der er tilpasset virkeligheden og befolkningens umiddelbare ønsker. Vi kommer ikke videre ved udelukkende at fokusere på staten og markedet. Lad os komme videre ved at anlægge et retfærdigt syn på familien! Vladimír Špidla Fru formand, mine damer og herrer! Jeg vil gerne takke Dem for en debat, som efter min mening har været særdeles vigtig og dybtgående. Det står selvfølgelig klart, at vilkårene for både familien og barndommen undergår en række forandringer i netop denne periode. Eksempelvis blev barndommen i middelalderen ikke anset for at være en selvstændig livsfase, og børn blev betragtet som små voksne, og man kan sige, at begrebet barndom, som vi kender det i dag, egentlig opstod i oplysningstiden, i perioden med Jean Jacques Rousseau og hans roman Emile. Set i dette perspektiv må der tages hensyn til det forhold, at familien afhænger af samfundet, og at samfundet selvfølgelig afhænger af familien. Barcelonakriterierne er bestemt ikke en politik fra det forrige århundrede, men en politik, som indbyder til en livlig debat og helt sikkert fortsat vil gøre det. Til trods for alt dette har både den aktuelle debat og arbejds- og socialministrenes uformelle forhandlinger gentaget det synspunkt, at Barcelonakriterierne er relevante for denne tid, og at det er rigtigt at fortsætte med dem. Desuden vil jeg gerne understrege, at Barcelonakriterierne ikke tvinger en enkelt løsning ned over hovedet på nogen, men giver mulighed for at foretage et valg, et egentligt valg for forældrene, fordi det grundlæggende drejer sig om - som det er kommet frem under forhandlingen og efter min opfattelse især i det sidste indlæg - at oprigtigt opmærksomme og kærlige forældre er naturligt kvalificerede til at skelne og træffe et valg på et givet tidspunkt, i en given fase af familielivet eller i en given situation om, hvad der vil være det bedste for deres børn. Og derfor tror jeg, det er godt, at der bliver skabt valgmuligheder gennem Barcelonakriterierne. Vedrørende spørgsmålet om, hvordan Kommissionen vil støtte Barcelonakriterierne, kan dette gøres gennem strukturfondene. Under de nye omstændigheder vil det for første gang være klart muligt. Tidligere var det teknisk muligt, men det var en ret uklar og kompliceret proces, da dette er en åben mulighed. Kommissionen følger selvfølgelig også udviklingen af Barcelonakriterierne, på samme måde som den kan medvirke til at videregive god praksis og gode løsningsmodeller til de enkelte medlemsstater. Jeg er overbevist om, at Barcelonakriterierne ikke på nogen måde er i strid med børnenes interesser, og jeg vil gerne understrege det, som mange har sagt, nemlig at Barcelonakriterierne er udtryk for en specifik holdning til sagen ud fra et kvantitativt synspunkt, men at vi ikke under nogen omstændigheder må overse det kvalitative aspekt. På samme måde er det klart, at det selvfølgelig altid skal være forældrene, der tager de vigtige beslutninger, og jeg er nødt til at sige, at når alt kommer til alt, og ud fra mine egne simple familiemæssige erfaringer, har jeg tillid til forældrene. Formanden Forhandlingen er afsluttet. Skriftlige erklæringer (artikel 142) Siiri Oviir skriftlig. - (ET) Ved EU's topmøde i Lissabon i marts 2000 blev bæredygtig økonomisk udvikling, flere og bedre arbejdspladser og forbedring af den sociale samhørighed fastsat som de strategiske mål for de følgende 10 år. På grundlag af de såkaldte Barcelonamål, som medlemsstaterne godkendte i 2002 vedrørende børnepasningsfaciliteter, skulle medlemsstaterne i 2010 garantere børnepasning til mindst 90 % af alle børn mellem tre år og den skolepligtige alder og til mindst 33 % af alle børn under tre år. For at få opfyldt Barcelonamålene blev der anvendt en åben koordinationsmetode, men foranstaltninger til opfyldelse af målene blev overladt til den enkelte medlemsstat. Således må vi nu erkende, at adskillige medlemsstater stadig er temmelig langt fra at have opfyldt disse mål, og resultatet er, at de mål, der blev godkendt i 2002, nu skal tages op til fornyet overvejelse. Den nuværende krise viser, at uro på de finansielle markeder har betydelige negative følgevirkninger for realøkonomien. De negative indvirkninger på den økonomiske vækst og beskæftigelsen er ret alvorlige og påvirker nu opfyldelsen af Lissabonmålene i medlemsstaterne. Eftersom de fleste EU-stater nu har rettet deres opmærksomhed mod og sat deres finansielle ressourcer ind i kampen mod den økonomiske krise, er det vigtigt, at Barcelonamålene ikke bliver glemt inden for rammerne af disse aktiviteter, da opfyldelsen af disse mål også støtter opfyldelsen af Lissabonmålene. Desuden tyder den nuværende situation på, at vi ikke fuldt ud vil nå dette mål i medlemsstaterne ved blot at fastsætte nye datoer for Barcelonamålene. Inden for samme område er et andet vigtigt spørgsmål for medlemsstaterne EU's ledsageforanstaltninger, som vil bidrage til at nå målsætningerne for børnepasningsfaciliteter i alle medlemsstater.

Naisten ja miesten tasa-arvo Euroopan unionissa - 2009 (keskustelu) Puhemies (EN) Esityslistalla on seuraavana Marc Tarabellan naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatima mietintö naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa - 2009 -. Marc Tarabella Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aluksi onnitella komissiota erittäin hyvästä kertomuksestaan. Itse asiassa tällä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevalla kertomuksella, josta äänestämme joka vuosi, on minulle erityistä merkitystä. Kyseessä on ensimmäinen mietintö, jonka esitän naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvion valiokunnassa, jonka täysjäsen olen. Kyseessä on lisäksi mietintö, joka on erittäin tärkeä tänä vuonna Euroopan unionin kokeman taloudellisen, sosiaalisen ja rahoituskriisin vuoksi. Sen vuoksi olen pyrkinyt mietinnössäni korostamaan kriisin vaikutuksia naisiin. Ensiksi on pantu merkille, että miehiä irtisanottiin enemmän kriisin alkuvaiheessa. Tämä oli odotettavissa erityisesti raskaan teollisuuden alan aiheuttaman vaikutuksen vuoksi. Viime kuukausina kuitenkin naisten ja miesten työttömyys on lisääntynyt samalla tavalla ja samaa tahtia. Lisäksi kymmenkunnassa jäsenvaltiossa naisten työttömyysaste on korkeampi, ja naiset ovat yliedustettuina osa-aikatyössä. Sen vuoksi kehotan komissiota ja jäsenvaltioita toimittamaan tarkkoja tilastotietoja kriisin vaikutuksista naisiin ja miehiin sekä jäsenvaltioihin ennen kuin ne soveltavat mitään budjettikuritoimia, ja tekemään sukupuolinäkökohtiin perustuvia tutkimuksia, jotta toimenpiteillä ei vaikuteta kohtuuttomasti naisiin. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen on mielestäni myös tärkeä kohta. Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuu 20-25 prosenttia Euroopan aikuisiässä olevista naisista. Tämä on tosiasia, mutta 10 prosenttia heistä joutuu myös seksuaalisen väkivallan uhriksi. Sen vuoksi minusta myös miesten pitäisi pyrkiä torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Euroopan unionin puheenjohtajavaltio Espanja on päättänyt ottaa naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan yhdeksi painopistealueekseen. Se aikoo perustaa muun muassa Euroopan sukupuoleen perustuvan väkivallan eurooppalaisen seurantakeskuksen tarjoamaan yhdenmukaisia tietoja. Se ottaa käyttöön myös eurooppalaisen uhrien suojelumääräyksen. Tämän vuoksi kannatan tätä lähestymistapaa ja kehotan myös luomaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen eurooppalaisen teemavuoden, jotta tietoisuutta asiasta lisätään kaikissa jäsenvaltioissa ja varmistetaan, että väkivallan torjunnasta tulee painopisteala. Käsittelen nyt työllisyyttä. Tämä on tosiasia: naiset ovat osallistuneet suuressa määrin työmarkkinoille, ja 59,1 prosenttia naisista käy tällä hetkellä työssä. Lissabonin strategiassa tavoitteeksi asetetaan 60 prosenttia. Olemme melkein päässeet siihen, mutta ero on vielä huomattava joissain jäsenvaltioissa, sillä keskimääräinen palkkaero, jonka määrä vaihtelee eri tutkimuksissa, on 17-25 prosenttia. Haluaisin sen vuoksi pyytää jäsenvaltioita soveltamaan asianmukaisesti naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua koskevia direktiivejä työllisyyden alalla. Haluaisin pyytää jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lainsäädäntötoimia, joilla edistetään sukupuolten tasapuolista edustusta vastuutehtävissä erityisesti yksityisyrityksissä. Katson luonnollisesti, että meidän on torjuttava seksistisiä stereotypioita. Aiemmassa koulutusasioista vastaavan ministerin tehtävässäni tapasin naisen, jonka oli luovuttava linja-autonkuljettajan koulutuksestaan, koska hänen koulutuksestaan vastaava henkilö pilkkasi häntä. Toivon, että tulevaisuudessa kukaan ei ylläty, jos mies tiskaa tai nainen ajaa koulubussia, kuten juuri mainitsin. Komission ja jäsenvaltioiden on käynnistettävä tästä asiasta tiedotuskampanjoita kouluissa. Seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet on merkittävä kohta, koska naisilla täytyy olla oikeus valvoa omia seksuaalisia ja lisääntymistä koskevia oikeuksiaan. Tuhannet naiset ovat taistelleet näistä oikeuksista henkensä uhalla ja tällä hetkellä 27:stä EU:n jäsenvaltiosta 24 on laillistanut raskaudenkeskeytyksen. Euroopan parlamentilla on velvollisuus suojella tätä saavutettua oikeutta, joka on erittäin tärkeä naisille, ja me vaadimme, että naisten on voitava valvoa omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan ja että heille on varmistettava mahdollisuus ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen. Käsittelen nyt isyysvapaata. Tämä on tosiasia: miehillä on oikeus osallistua lastenhoitoon ensimmäisestä päivästä lapsen tullessa perheeseen. On totta, että voimme tässä yhteydessä pyytää komissiota tukemaan kaikkia toimia, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön jonkinlainen isyysvapaa EU:n tasolla. Katsomme, että äitiysvapaa on liitettävä isyysvapaata koskevaan kysymykseen. Päätän puheenvuoroni, arvoisat puhemies ja komission jäsen. Kun tämä mietintö esiteltiin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle, Euroopan parlamentin kaikkien poliittisten ryhmien edustajat pitivät sitä erittäin myönteisenä. Äänestys valiokunnassa sujui myös hyvin, ja mietintö hyväksyttiin selvällä enemmistöllä. Pyydän sen vuoksi kaikkia kollegoita tukemaan mietintöäni jälleen keskiviikon äänestyksessä, mutta kuuntelen tarkkaavaisesti keskustelua ja sen jälkeen voin vastata kysymyksiinne. Vladimír Špidla Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämänhetkinen komissio pitää myönteisenä mietintöä ja päätöslauselmaesitystä naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuonna 2009. Haluaisin kiittää esittelijä Marc Tarabellaa parlamentin ilmaisemasta tuesta komission lähestymistavalle ja sen toteuttamille toimille naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja edellytys Euroopan unionin kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskeville tavoitteille. Tältä pohjalta Euroopan unioni on rakentanut todellisen politiikan naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Vaikka tällä alalla on kiistatta edistytty, on edelleen merkittäviä haasteita. Komissio on samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että ponnistelujemme jatkaminen on tärkeää. Sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet ovat olleet minulle keskeisiä aiheita toimikaudellani. Komission sitoumus sukupuolten tasa-arvoon on konkretisoitunut edellisen viiden vuoden aikana naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa. Tämän etenemissuunnitelman toteutuksen yhteydessä komissio teki useita merkittäviä aloitteita. Mainitsen niistä kolme esimerkkiä. Komissio on ehdottanut joitain käytännön toimia miesten ja naisten palkkaeron torjumiseksi. Tätä ristiriitaista kysymystä, 17 prosentin eroa, ei voida hyväksyä. Komissio antaa vuonna 2010 katsauksen EU:n lainsäädännön tehokkuuden arvioinnista sekä esittää toimintatapoja palkkaeron poistamiseksi. Komissio on pannut merkille Euroopan parlamentin päätöslauselmaan sisältyvät kiinnostavat ajatukset. Haluaisin muistuttaa teitä, että komissio aloitti maaliskuussa 2009 tiedotuskampanjan, jolla pyrittiin saamaan kaikki osapuolet mukaan palkkaeron torjuntaan. Tämän kampanjan menestyksen vuoksi sitä jatketaan vuonna 2010. Olen toimikaudellani pyrkinyt huolellisesti edistämään naisten laajempaa edustusta taloudellisessa ja poliittisessa elämässä. Otin sen vuoksi kesäkuussa 2008 käyttöön eurooppalaisen verkoston naisten asemasta päätöksenteossa. Jotain edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi nykyisessä Euroopan parlamentissa on kaikkien aikojen suurin osuus naisia: 35 prosenttia. Merkittävät ponnistelut ovat kuitenkin vielä tarpeen erityisesti kansallisella tasolla. Naisia on keskimäärin vain 24 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä, ja yrityksissä naisten osuus suurten pörssiyritysten johtokunnissa on alle 11 prosenttia. Kolmas merkittävä aloite on Euroopan tasa-arvoinstituutin perustaminen. Olen iloinen voidessani todeta nyt arveltua hitaammasta aloitusvaiheesta huolimatta, että instituutti on aloittanut toimintansa Brysselissä ja on jo sijoittautunut toimitiloihinsa Vilnaan. Meneillään olevalla kriisillä on vakavia vaikutuksia työmarkkinoihin, ja se uhkaa naisten työllisyydessä hiljattain saavutettua edistystä, koska naiset eivät löydä yhtä todennäköisesti uutta työpaikkaa ja he ovat jo aivan alusta saakka heikommassa asemassa. Hyvät parlamentin jäsenet, sitouduin toimikaudellani parantamaan työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Olen samaa mieltä Euroopan parlamentin tärkeänä pitämästä seikasta, eli siitä, että isät voivat osallistua enemmän perhe-elämään. Sen vuoksi olen pyytänyt yksikköjäni tekemään kustannus-hyötyanalyysin komission mahdollisesta aloitteesta tällä alalla. Euroopan parlamentin mietinnössä korostetaan lisäksi perustellusti naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista. Komissio pyrkii tähän tavoitteeseen päättäväisesti ja erittäin määrätietoisesti. En haluaisi lopettaa tätä puheenvuoroani ilman, että korostan parlamentin ja komission välistä oikein hyvää yhteistyötä. Erityisesti tämän yhteistyön ansiosta sukupuolten tasa-arvon alalla on edistytty. Sukupuolten tasa-arvo ei ole pelkkä itsetarkoitus. Euroopan unionin kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttaminen on siitä riippuvainen. Kiitos yhteistyöstänne ja huomiostanne. Astrid Lulling Arvoisa puhemies, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta hyväksyi tämän mietinnön pienellä kolmen äänen enemmistöllä, koska kuusi sen 33 jäsenestä oli poissa. En usko, että voidaan puhua "selkeästä enemmistöstä". On selvää, että olemme kaikki huolestuneita naisten ja miesten välisen tasa-arvon alalla yhä edelleen esiintyvästä syrjinnästä, vaikka tällä alalla on ollut hyvä eurooppalainen lainsäädäntö vuodesta 1975 lähtien. Miksi tällaista syrjintää esiintyy edelleen näin sitkeästi? Joko sen vuoksi, että näitä direktiivejä sovelletaan huonosti tai koska syrjityt eivät voi jostain syystä puolustaa oikeuksiaan tuomioistuimissa. Sen sijaan, että jatkuvasti pyydetään uusia direktiivejä, jotka uhkaavat heikentää tätä asiaa, meidän olisi varmistettava, että hallitukset ja työmarkkinaosapuolet soveltavat täysimääräisesti olemassa olevaa lainsäädäntöä päivittäisessä työelämässä. Tässä mietinnössä jälleen kerran toistetaan valituksia ja yleistyksiä huono-osaisista, pahoinpidellyistä ja raiskauksen uhriksi joutuneista naisista. Joitain seikkoja on siten suhteutettava tarkistuksilla. Minusta on vakavampaa, että tämän sosiaalisen tai solidaarisuuteen perustuvan talouden ylistämisellä on tarkoitus saada meidät ajattelemaan, että kun naiset puristetaan tähän muottiin, me voimme menestyksekkäästi osoittaa, että he ovat työllistettävissä, jolloin he voivat parantaa sosiaalista asemaansa ja päästä taloudellisesti riippumattomiksi. Asia on itse asiassa päinvastainen. He köyhtyisivät, menettäisivät kaiken mielenkiinnon ja motivaation ansaita ansioihin perustuvaa palkkaa, ja heidän vastuunsa vietäisiin heiltä pois. Lisäksi ehdotukset luoda Euroopan naisten oikeuksien peruskirja ja siten uudenlainen suoja ihmisoikeuksien - josta naiset onneksi jo nauttivat - lisäksi ja uudenlaista virkakoneistoa Euroopan sukupuolten välisen väkivallan seurantakeskuksen vuoksi, vaikka meillä on tarpeeksi laitoksia tätä työtä tekemässä, ovat joko kielteisiä tai ristiriidassa perustamissopimuksessa tunnustetun sukupuolten tasa-arvoa koskevan periaatteen kanssa. Jos naurettavuus tappaisi, niin eräät naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan jäsenet eivät olisi enää paikalla. Lopuksi pahoittelen joidenkin jäsenten itsepäisyyttä, koska he puoltavat joka kerta riippumatta siitä, onko se asianmukaista, muun kuin välttämättömän raskaudenkeskeytyksen sisällyttämistä tähän mietintöön. He käyttävät tekosyynä, että seksuaalisen ja lisääntymistä koskevan terveyden varmistamiseksi on puolustettava maksutonta ja helposti saatavilla olevaa raskaudenkeskeytystä. Ei. Painopisteen pitää olla nuorille naisille annettavalla paremmilla tiedoilla erityisesti ehkäisystä. Tietoa annetaan tällä hetkellä raskauden ehkäisemiseksi hyvin varhaisessa iässä. Tällaisia tietoja ei annettu, kun olin itse nuori. Olemme sen vuoksi ehdottaneet erillistä äänestystä, jotta meidän ei tarvitse äänestää Marc Tarabellan mietintöä vastaan. Hän ei ole asiaan syypää, mutta hän on joutunut joidenkin kollegoidensa äärimmäisyyksiin menevien toimien uhriksi. Iratxe García Pérez Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kiittämällä Marc Tarabellaa ja kaikkia jäseniä, jotka ovat edistäneet tämän mietinnön laadintaa omalla työllään. Vuosi sitten keskustelimme hyvin samankaltaisesta kertomuksesta kuin tänään. Meidän on valitettavasti edelleen keskityttävä tärkeimpiin seikkoihin, joissa on vielä saatava aikaan edistystä miesten ja naisten välisen tasa-arvon suhteen. Niihin sisältyvät sukupuoleen perustuva väkivalta, jota pidetään yhtenä pääasiallisista yhteiskunnallisista vitsauksista Euroopan lisäksi kaikkialla maailmassa. Sen lisäksi on edelleen olemassa palkkaeroa koskeva kysymys. Emme ole pystyneet poistamaan sitä. Muihin kysymyksiin kuuluvat seksuaaliset ja lisääntymisterveydelliset oikeudet, perheen ja työelämän yhteensovittaminen, naisten pääsy työmarkkinoille samoin edellytyksin kuin miehet, heikoimmassa asemassa olevien naisryhmien, kuten vammaisten tai maaseutualueiden naisten, tilanne ja naisten edustus julkisessa elämässä. Olemme keskustelleet näistä asioista vuodesta toiseen, mutta emme ole paljon edistyneet. Haluaisin ilmoittaa yhden tiedon, eli että 27 jäsenvaltiosta ainoastaan kolmessa naisten osuus parlamentin jäsenistä on yli 40 prosenttia. Minusta on tärkeää, että pidämme kiinni tarpeesta tehostaa työtämme miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseksi. On tärkeää tukea puheenjohtajavaltio Espanjan aloitteita. Se on ilmoittanut, että miesten ja naisten tasa-arvo on yksi sen painopistealueista. Tämä on sitoumus tämän päivän ja tulevien sukupolvien naisille. Edistystä on tapahtunut, mutta matka on vielä pitkä, ja meidän on oltava kunnianhimoisia suunnitellessamme politiikkaa sen varmistamiseksi, että puolet Euroopan väestöstä nauttii samoista oikeuksista ja mahdollisuuksista kuin toinen puolikas. Sophia in 't Veld Haluaisin ensiksi onnitella esittelijää. Aloitan muutamasta kohdasta, josta en ole samaa mieltä. Kun on kyse talouskriisin vaikutuksista naisiin, minusta on hyvin tärkeää, että me saatamme julkisen talouden takaisin järjestykseen ja saamme sen toimintakykyiseksi mahdollisimman nopeasti. Juuri tämä, eikä julkisen velan pitkittäminen, auttaa naisia. Mietintöön sisältyy mielestäni joitain ehdotuksia, jotka voivat kuulostaa houkuttelevilta, mutta jotka ovat symbolista politiikkaa, kuten teemavuosi sille tai seurantakeskus tälle. Olisi keskityttävä vaan erityisiin toimenpiteisiin. Mietintöön sisältyy kuitenkin monia asioita, joista olen erittäin tyytyväinen. Ensimmäinen, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän tekemien tarkistusten ansiosta, koskee yksinhuoltajatalouksien asemaa. Pyydän komissiota tekemään tutkimuksen asiasta välittömästi, sillä meillä on Euroopan perhepolitiikka, mutta vain harvat ihmiset tietävät, että yksi kolmesta kotitaloudesta Euroopassa on yksinhuoltajatalous. Nämä henkilöt kärsivät vakavasta syrjinnästä muun muassa sosiaaliturvan, verotus- ja asumiskysymyksien vuoksi. Toiseksi - ja tässä asiassa katson Astrid Lullingin suuntaan - olen itse asiassa tyytyväinen selkeistä viittauksista seksuaalista ja lisääntymistä koskevaan terveyteen ja naisten seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen. Turvalliseen ja lailliseen raskaudenkeskeytykseen turvautuminen on olennainen osa seksuaalista lisääntymisterveyttä. Vaikka olen täysin samaa mieltä Astrid Lullingin kanssa siitä, että tämä tieto on todella tärkeää, panen merkille, että - ainakin kotimaassani, asia voi olla toisin Luxemburgissa - itse asiassa juuri kristillisdemokraatit tekevät aina tyhjäksi tällaiset toimet. Sen vuoksi, jos voimme tehdä yhdessä työtä järkevän ja mutkattoman tiedon tarjoamiseksi nuorille, voitte luottaa tukeeni. Olen myös sitä mieltä, että tekopyhyys on lopetettava. Emme voi heittää naisia vankilaan tai tuomita heitä vaarallisissa oloissa tehdyistä raskaudenkeskeytyksistä. Lopuksi, arvoisa puhemies, naisiin kohdistuvan väkivallan osalta olen erittäin tyytyväinen puheenjohtajavaltio Espanjan aloitteesta pitää tätä alaa painopisteenä. Loppujen lopuksi vain harvat ymmärtävät, että naisiin kohdistuva väkivalta vaati monta kertaa enemmän uhreja vuosittain kuin terrorismi, mutta sitä pidetään silti täysin väärin perustein vain naisten ongelmana. Marije Cornelissen Arvoisa puhemies, meillä on melko uusi Euroopan parlamentti ja meillä on jo melkein uusi komissio. Marc Tarabellan mietintö merkitsee periaatteessa ensimmäistä kertaa, kun uudelleenvalitun parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta äänestää toimesta, jota haluamme toteuttaa lähivuosina. Vihreät ovat erittäin tyytyväisiä tähän melko edistysmieliseen mietintöön. Se on täynnä suunnitelmia, joita haluamme toteuttaa. Haluamme vihdoin, että lainsäädännöllisiä toimia toteutetaan, jotta miehet ja naiset voivat jakaa hoitotehtävät, ja pyydämme isyysvapaata. Ehdotamme myös, että naisten osallistumista päätöksentekoon edistetään ja että Norjan käytäntöä kiintiöistä johtokunnissa tarkastellaan. Vihreät ovat myös erittäin tyytyväisiä siihen, että on kiinnitetty huomiota kriisin naisiin aiheuttamaan vaikutukseen: naisten työttömyys on erilaista ja julkisten menojen leikkauksien vaikutukset naisiin ovat erilaisia. Meidän olisi tarkasteltava tätä asiaa vakavasti. Toivomme hartaasti, että parlamentti osoittaa tämän mietinnön puolesta äänestämällä rohkeutta ja valmiutta torjua naisten syrjintää ja että se edistää tasa-arvoa konkreettisilla toimilla, joilla saadaan aikaan todellisia tuloksia. Toivomme, että komissio toteuttaa toimia tämän mukaisesti. Konrad Szymański Arvoisa puhemies, koska tässä mietinnössä tehdään ehdotus raskaudenkeskeytyksen saatavuuden helpottamisesta Euroopan unionissa, sillä rikotaan jäsenvaltioiden yksinomaista toimivaltaa tällä alalla. Tämä ei ole kuitenkaan tärkein syy äänestää tätä asiakirjaa vastaan. Minkäänlaista uskoa ei tarvita tällä hetkellä, jotta syntymättömässä ihmisen sikiössä voi nähdä ihmisen. Pelkkä ultraäänitutkimus, joka on saatavilla jokaisessa pienimässäkin Belgian kaupungissa riittää, että voimme nähdä näytöllä kuvan syntymättömästä ihmisestä. Sen vuoksi jokaisen vastuullisen lainsäätäjän pitäisi tehdä kaikkensa, jotta raskaudenkeskeytyksien määrä laskee. Raskaudenkeskeytyksen helpottaminen on osoitus siitä, kuinka kulttuurimme on luhistunut, ja voimme nähdä siitä, että etäännymme inhimillisistä arvoista. Pyydän siksi pitämään tämän mielessä ennen kuin parlamentti äänestää tästä haitallisesta asiakirjasta. Ilda Figueiredo Arvoisa puhemies, kuten todellisuus osoittaa ja Eurostat itse vahvistaa, taloudellisella ja sosiaalisella kriisillä on vakavia vaikutuksia naisiin. Tämä aiheutuu työttömyyden kasvusta, epävarmasta työstä ja alhaisista palkoista samoin kuin miesten ja naisten palkkaeroista. Ne ovat kasvaneet edelleen ja ylittäneet keskimäärin 17 prosentin eron EU:n tasolla. Vaikutuksia aiheutuu myös köyhyydestä, oli kyseessä sitten alhaiset palkat ja tulot mukaan lukien vanhempien naisten eläkkeet taikka vaikeudet saada edullisia tai maksuttomia laadukkaita julkisia palveluita. Naisten ja tyttöjen joutuminen ihmiskaupan tai prostituution uhreiksi on edelleen suuri ongelma, samoin kuin työpaikalla ja kotona tapahtuva väkivalta sekä moninaiset syrjinnän muodot, joista heikommassa asemassa olevat naiset joutuvat kärsimään. Kuten tässä mietinnössä korostetaan, ja haluaisin kiittää siitä esittelijäämme, yhteisön toimintalinjaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Tämä edellyttää yhteisön strategioiden sosiaalisen vaikutuksen tarkastelua, syrjinnän ja eriarvoisuuden lisääntymisen torjumista, tasa-arvon turvaamista sosiaalisessa kehityksessä ja taloudellisten, sosiaalisten ja työntekijöiden oikeuksien kaventumisen estämistä sekä äitiyden ja isyyden yhteiskunnallisen tarkoituksen suojelemista. On tärkeää sijoittaa todelliseen kehitystä ja sosiaalista edistymistä koskevaan strategiaan, jossa painopiste asetetaan työntekijöiden oikeudet huomioon ottavaan työllisyyteen, tuotantoon, laadukkaisiin julkisiin palveluihin ja sosiaaliseen osallisuuteen. On tärkeää edistää merkittävästi naisten enemmistön elämää myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden alalla sekä lopettaa raskaudenkeskeytystä koskevaan kysymykseen liittyvä tekopyhyys. Gerard Batten Arvoisa puhemies, Euroopassa yleistyy ideologia, jonka perusteella opastetaan miesten ja naisten väliseen eriarvoisuuteen. Sen mukaan naisilla on miehiä huonompi asema arvojärjestyksessä. Sen mukaan perintöoikeuden perusteella miehen osuuden on oltava kaksinkertainen naisen osuuteen nähden. Sen mukaan tuomioistuimessa tarvitaan kaksi naispuolista todistajaa yhden miespuolisen todistajan todistusta vastaan. Sen mukaan raiskausta koskevassa oikeudenkäynnissä tarvitaan neljä miespuolista todistajaa miehen tuomitsemiseksi, mutta naisen todistusta ei hyväksytä, ei edes raiskatun naisen. Neljän todistajan on oltava muslimeja, eikä muita kuin muslimeja. Olette arvanneet, että puhun šaria-laista. Nyt ilmeisesti jotkut muslimit uskovat, että itsemurhapommittajat palkitaan 72 neitsyellä paratiisissa, mutta en löydä mitään viittausta siitä, että naispuoliset itsemurhaiskujen tekijät palkittaisiin vastaavilla miespuolisilla henkilöillä. Eikö tässä ole kyse räikeästä sukupuolisyrjinnästä. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on jo virallisesti tunnustanut šaria-lain joissain tuomioistuimissa. Vaikka kaksinnaiminen on edelleen laitonta Yhdistyneessä kuningaskunnassa, moniavioisessa liitossa olevat muslimivaimot tunnustetaan huollettaviksi verohelpotusten ja etuuksien suhteen. Eurooppa marssii rohkeasti taaksepäin kohti kuudennen vuosisadan Arabiaa. Jos me todella haluamme aitoa tasa-arvoa, niin Euroopan valtiot eivät saa tunnustaa šaria-lakia millään tavalla tai missään muodossa. Angelika Werthmann (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, työmarkkinoille on tullut enemmän naisia. Useammat työpaikat eivät kuitenkaan merkitse laadukkaampaa työtä. Suuria määriä naisia on osa-aikatyössä ja työpaikoissa, joihin tämänhetkinen kriisi on vaikuttanut erityisen raskaasti. Noin 60 prosenttia kaikista yliopistoista valmistuneista on naisia, mutta on esteitä, jotka käytännössä estävät naisia hyödyntämästä mahdollisuuksiaan. Sen vuoksi meidän on luotava sitovat vähimmäisvaatimukset: EU:n laajuiset vähimmäisvaatimukset vanhempainlomasta sekä paremmasta lastenhoidosta ja terveydenhuollosta. Voimme näin poistaa monia sukupuoleen perustuvia stereotypioita ja lopulta saavuttaa välttämättömän sukupuolten välisen tasa-arvon. Edit Bauer (HU) Marc Tarabella antaa varmasti anteeksi, että en kiitä häntä nyt, vaan kiitän aluksi komission jäsen Špidlaa, koska hän on tällä todennäköisesti viimeistä kertaa komission jäsenen asemassaan. Haluaisin korostaa hänen omistautumistaan sukupuolten tasa-arvoa, naisten työllisyyttä ja samankaltaisia ongelmia koskevien kysymysten ratkaisemiseen. Mietinnön yhteydessä tuli esille useita kysymyksiä. Haluaisin kiinnittää huomiota ainakin kahteen kohtaan: yksi on miesten ja naisten välinen palkkakuilu. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan tämä ero on yli 17 prosenttia. Tilanteen parantuminen on hidasta ja lisäksi epäselvää, koska tämä luku on korkeampi kuin kaksi vuotta sitten. Emme tiedä varmasti, mitä seurauksia kriisillä on. Päivittäinen kokemus osoittaa, että tilanteen parantuminen lyhyellä aikavälillä ei ole todennäköistä. Ei ole kuitenkaan ollenkaan hyväksyttävää, että palkkaerot eivät näy uran alkuvaiheessa, vaan silloin, kun äidit palaavat työmarkkinoille äitiys- tai vanhempainvapaan jälkeen. Väestökriisissä kamppailevassa Euroopassa tämä on huolestuttavaa, ja tätä ei voida hyväksyä. EU:n lainsäädännössä luonnollisesti kielletään tällainen syrjintä. Kuten on jo mainittu, asiaa koskevat oikeudelliset normit ovat peräisin vuodelta 1975, ja on selvää, että tämä direktiivi, kuten monet muut, on täysin tehoton. Olen erittäin iloinen komission jäsenen Špidlan ilmoituksesta, että voimme saada vuonna 2010 kertomuksen toimista, joita komissio aikoo toteuttaa lainsäädännön tehostamisesta. Haluaisin esittää vielä yhden näkökohdan naisten oikeuksien peruskirjasta. On luultavasti tärkeämpää ja kiireellisempää parantaa olemassa olevan lainsäädännön tehokkuutta ja saatavuutta kuin luoda uusi oikeudellinen normi, joka on yhtä tehoton kuin aiemmat. Edite Estrela (PT) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää esittelijää erinomaisesta työstään ja toivon, että tähän päätöslauselmaan sisältyvät ehdotukset hyväksytään. Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuonna voimme havaita, että naisten köyhyys on yhä yleisempää. Suurin osa lähes 80 miljoonasta köyhyydessä elävästä henkilöstä Euroopassa on naisia ja lapsia. Naiset kärsivät muita enemmän taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä. Naiset pääsevät viimeiseksi työmarkkinoille ja he joutuvat ensimmäisenä työttömäksi. Tämän lisäksi vuonna 2004 miesten ja naisten välinen palkkaero oli 15 prosenttia ja vuonna 2009 se oli yli 17 prosenttia. Haluaisin kiinnittää huomionne eräisiin ehdotuksiin, joita pidän innovatiivisina ja hyvin tärkeinä, ja pyytäisin näille ehdotuksille kollegoiden tuen: kaivatun Euroopan naisten oikeuksien peruskirjan luominen, mikä jo mainittiin, direktiiviehdotus naisiin kohdistuvan kaikenlaisen väkivallan, perheväkivallan ja naisiin kohdistuvan ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta, isyysvapaan - joka jo on olemassa suurimmassa osassa jäsenvaltioita - sisällyttäminen EU:n lainsäädäntöön keinona edistää työ- ja perhe- sekä yksityiselämän välistä tasapainoa, ja syntyvyyden lisääminen. Haluaisin lopuksi kiittää komission jäsentä Špidlaa kaikesta, mitä hän on tehnyt sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi sekä hänen omasta osallistumisestaan Euroopan parlamentin työhön. Toivotan teille menestystä, arvoisa komission jäsen. Antonyia Parvanova (BG) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin myös kiittää esittelijä Tarabellaa tästä mietinnöstä. Uskon vakaasti, että tällä mietinnöllä tarjotaan vastaus stereotypioiden torjumisen tarpeeseen ja seksuaalisen syrjinnän tapauksiin. Tämä mietintö voi olla monista kollegoistani keskinkertainen, mutta minä pidän sitä uutena ja tehokkaampana sitoumuksena sukupuolten tasa-arvoon Euroopan tasolla. Sillä pyritään edistämään naisten sosiaalis-taloudellista asemaa erityisesti uusissa jäsenvaltioissa ja varmistamaan, että he osallistuvat laajemmin poliittiseen ja liike-elämään sekä edistämään heidän urakehitystään. Koska sosiaali-, oikeus- ja talousalan elimet määrittelevät naisten ja miesten pääsyn voimavaroihin, heidän mahdollisuutensa ja suhteellisen vallan, minusta on erittäin tärkeää, että naisille taataan yhtäläiset oikeudet politiikkaan osallistumisen osalta sekä poliittisen alan ja yritysten tärkeiden tehtävien saamisen samoin kuin yhtiöiden johtotehtäviin osallistumisen suhteen. Tämä koskee myös koulutustason nostamista ja sitä, että heille tarjotaan urakehityksen osalta samat oikeudet kuin miehille erityisesti pitkän äitiysvapauden jälkeen. Samalla on kiinnitettävä huomiota siihen, että ura- ja perhevelvollisuuksien välinen tasapaino pysyy yllä. Meidän on tarkasteltava institutionaalista menettelyä asiaa koskevan johdonmukaisen politiikan käyttöönottamiseksi, koska sukupuolisen syrjinnän torjuminen toteutetaan pitkän aikavälin myönteisillä kannustimilla ja lainsäädäntöuudistuksilla sekä tuloja lisäämällä ja elämänlaatua parantamalla. Muutoin emme keskustelisi asiasta täällä parlamentissa tänään. Jotta edistetään merkittävästi yhdenvertaisuutta lain edessä, mukaan lukien samaa palkkaa samanarvoisesta työstä sekä henkilöstöresurssien ja muiden mahdollisuuksia tarjoavien tuotantoresurssien yhtäläistä käyttöä, meillä, Euroopan parlamentilla ja komissiolla, on mahdollisuus kannustaa jäsenvaltioita ja kansalaisyhteiskuntaa toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä. Meidän on kannustettava niitä siinä. Uskon, että naisten yhtäläisellä osallistumisella voimavarojen hallintaan, taloudellisiin mahdollisuuksiin, hallintoon ja poliittiseen elämään, on myönteinen vaikutus yhteiskuntamme taloudelliseen kehitykseen. Siten vahvistetaan valtioiden mahdollisuuksia kehittyä, vähentää köyhyyttä ja toimia tehokkaasti ja paremmin. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on tältä osin tärkeä osa talouskriisistä irtautumista koskevaa strategiaa, ja sillä tarjotaan tyydyttävä ratkaisu väestökriisiin. Tämän ansiosta naisilla ja miehillä on mahdollisuus torjua köyhyyttä ja parantaa elintasoaan. Franziska Katharina Brantner (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin uuden komission kiinnittävän huomiota mietinnössä olevaan kahteen näkökohtaan, jotka ovat erityisen tärkeitä vihreiden ryhmällemme, ja toivon että nämä näkökohdat voidaan välittää asiasta vastaavalle tulevalle komission jäsenelle. Otan esiin kaksi asiaa: ensimmäinen on saman työn samanlaisesta palkkauksesta annetun direktiivin kauan odotettu tarkistaminen. Meistä tämä on erittäin tärkeää naisille kaikkialla Euroopassa. Palkkaeroa ei voida hyväksyä: nyt on vuosi 2010, ja on korkea aika, että toimitaan tämän eron poistamiseksi. Te, hyvä komission jäsen Špidla, olette todenneet, että tarvitsemme uusia oikeustoimia. Odotamme innokkaasti ehdotusta komissiolta uusista oikeustoimista tämän vaalikauden aikana. Toinen huomioni koskee isyysvapaata koskevaa oikeutta. Haluaisin tältä osin korostaa, että mietinnössä on kyse naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Haluamme tasa-arvoa myös miehille, jotta he voivat olla yhdessä lastensa kanssa ja että heillä on toivoessaan mahdollisuus toimia näin. Naisilla ja miehillä on mielestämme oltava yhtäläinen mahdollisuus valita, miten he käyvät työssä ja miten he huolehtivat perheistään ja lapsistaan. Meidän mielestämme on tärkeää, että Euroopan parlamentti lähettää viestin isille, mutta me haluamme lähettää enemmän kuin viestejä: me haluaisimme avata oven moderniin yhteiskuntaan. Luotamme komissioon, että se antaa vihdoin erittäin nykyaikaisen ja tulevaisuuteen suuntautuneen direktiivin tästä asiasta. Lopuksi odotamme erittäin kiinnostuneena puheenjohtajavaltio Espanjan ehdotuksia naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta kaikkialla Euroopassa, ja toivomme, että komissio ottaa nämä ehdotukset käsiteltäviksi. Julie Girling (EN) Arvoisa puhemies, me naispuoliset Euroopan parlamentin jäsenet olemme todellakin vähemmistöasemassa. Meillä on palkitseva ja kannustava työ, johon sisältyy sama palkka, yhtä suuret eläkkeet ja yhtäläinen pääsy vastuutehtäviin: tämä on hyvin erilaista moniin vaalipiiriemme asukkaisiin verrattuna. Olen tyytyväinen tästä mietinnöstä ja kiitän sitä, että Marc Tarabella on korostanut naisten taloudellista hyvinvointia. Minusta tämä on tärkein yksittäinen tekijä tasa-arvon edistämisessä. Jos naiset hallitsevat talouttaan, he voivat paljon paremmin valvoa elämänsä kaikkia muita puolia. Meidän on varmistettava, että naiset eivät jää näinä haastavina taloudellisina aikoina jälkeen matalapalkkaisten ja huonosti turvattujen työpaikkojen vuoksi. Haluaisin kiittää konetekniikan alan järjestöjen eurooppalaista yhteiselintä (European Engineering Industries Association) sen hiljattain esittämästä poliittisesta visiosta, jossa se pyytää edistämään erityisesti naisten osalta matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua. He haluavat, lainaan heitä: "paljon enemmän koulutettuja naisia, jotka ovat vierastaneet aivan liian kauan monia tekniikan aloja". Kyllä, naisten asemassa on kyse politiikasta ja suunnan näyttämisestä, mutta myös toimista: toimista, jotka puhuvat enemmän kuin sanat. Tämä on tie eteenpäin. Valistuneet työnantajat tunnustavat naisten vahvuudet sekä edistävät heidän taloudellista hyvinvointiaan. Eva-Britt Svensson (SV) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää Marc Tarabellaa ja hänen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kollegoitaan hyvästä mietinnöstä. Haluaisin korostaa erityisesti kahta seikkaa. Toivon, että täysistunnossa kannatetaan isyysvapaan merkitystä. Isyysvapaalla lähetetään merkittävä viesti siitä, että lapset ovat kummankin vanhemman vastuulla ja että sillä on lisäksi muitakin myönteisiä vaikutuksia. Tutkimukset osoittavat, että isyysvapaata pitäneet isät ottavat enemmän vastuuta kodista, perheestä ja lapsista myöhemmin elämässään. Toisin sanoen isien mukaan ottaminen luo hyvän perustan tulevalle tasa-arvoa koskevalle työlle. Toinen seikka, jonka haluaisin ottaa esille ja jota tuen, on se, että naisten on viimeinkin voitava päättää omasta kehostaan, seksuaalisuudestaan ja suvunjatkamisesta. Kun naisille annetaan tämä oikeus, se merkitsee, että lapsen syntymää on toivottu ja että lapset voivat todella kehittyä, mikä on jokaisen perusoikeus. Haluamme nähdä, että naisten elämän vahingoittaminen lopetetaan, koska naisia kuolee vielä tälläkin hetkellä laittomien raskaudenkeskeytysten vuoksi. Naisten on voitava itse päättää omasta kehostaan taloudellisten, poliittisten ja yhteiskunnallisten asioiden lisäksi. Morten Messerschmidt (DA) Arvoisa puhemies, minustakin tämä asia on tärkeä ja sen vuoksi en voi olla keskustelua kuunnellessani miettimättä sitä, että kaikki ryhmät lukuun ottamatta Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmää ovat sitä mieltä, että naisten tasa-arvoon pyrkiminen on jotain, jota naisten on käsiteltävä yksin. Tällaisen vaikutelman voi saada ainakin kuunneltaessa muuten erinomaisia puhujia täällä tänään. Minusta miespuolisten puheenvuoron esittäjien puute on silmiinpistävää, ja olen iloinen, että ryhmäni on voinut lähettää keskusteluun kaksi miestä. Todettuani tämän keskustelun suunnasta ja muodosta haluaisin sanoa omasta puolestani, että mietinnössä keskitytään pitkälti pelkästään sosiaalis-taloudellisiin näkökohtiin. Siihen sisältyy paljon tietoa työmarkkinoista, palkkaeroista, yritysjohtajien koulutusta koskevista säännöistä ja niin edelleen, ja nämä seikat ovat todella tärkeitä. Kuitenkin, kuten eräs aikaisemman puheenvuoron esittäjä totesi, yksi asia puuttuu kokonaan, ja se on valtava kulttuurinen ongelma, joka meillä on edessämme islamilaisen maailman maahanmuuton myötä. Minusta on häpeällistä, että mietinnössä, jossa pitäisi käsitellä naisten yhtäläisiä oikeuksia, ei edes mainita ongelmia, jotka koskevat pakkoavioliittoja, pakollista huiviin pukeutumista, kunniamurhia, ympärileikkauksia, koulutukseen pääsyn puutetta ja niin edelleen. Nämä seikat on otettava mukaan, jos haluamme saada tarkan kuvan Euroopasta vuonna 2010. Krisztina Morvai (HU) Haluaisin ehdottaa, että Euroopan parlamentti soveltaa uutta lähestymistapaa raskaudenkeskeytystä koskevaan kysymykseen. Pyydän, että viimeinkin tehdään loppu uskomattomasta valheesta, jonka mukaan raskaudenkeskeytys on jonkinlainen myönteinen asia naisille, ehkä jopa mittapuu naisten vapaudelle. Ei! Kuten monet, sekä naiset että miehet, tietävät, raskaudenkeskeytys merkitsee kivuliasta ja haitallista tunkeutumista naisen kehoon ja sieluun. Juuri tämän vuoksi, sen sijaan, että puhutaan jatkuvasti helpommin saatavilla olevasta raskaudenkeskeytyksestä, meidän olisi keskusteltava niiden estämisestä, korostettava tätä ja autettava naisia tässä asiassa. Meidän olisi autettava naisia valmistautumaan suunniteltuun raskauteen, ja jos on kyse suunnittelemattomasta raskaudesta ja lapsen saamisesta, tämän lapsen pitäisi saada tulla maailmaan ja kasvaa naisten, pariskuntien, rakastamana. Naisten pitäisi saada kaikki mahdollinen apu pystyäkseen toimimaan näin. Anna Záborská (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, Euroopan parlamentin edellisten vaalien jälkeen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaan liittyneen Marc Tarabellan päätöslauselmaesitys on kunnianhimoinen. Viittaan erityisesti 20 kohtaan: "parlamentti kehottaa ottamaan käyttöön naisten oikeuksien eurooppalaisen peruskirjan". Jokainen, joka tuntee Euroopan yhdentymisen historian, muistaa, että jo Rooman sopimukseen sisältyi sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla. Kaikissa jäsenvaltioissa on olemassa naisten ja miesten tasavertaista kohtelua koskeva lainsäädäntö. On helppo ratkaisu pyytää uusia peruskirjoja. Olemassa olevien välineiden soveltaminen edellyttää enemmän vaivannäköä. Todellisuudessa, jos emme poista tästä päätöslauselmaehdotuksesta 20 kohtaa, luomme Euroopan neuvoston Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja uuden Euroopan tasa-arvoinstituutin lisäksi neljännen välineen, joka olisi uusi erityisesti naisten oikeuksien edistämiseen tarkoitettu peruskirja. Minulla on muutama kysymys. Mitä käyttöä olisi uudella naisten oikeuksien perusoikeuskirjalla? Mitä lisäarvoa sillä tarjotaan? Ei mitään. On virhe ajatella, että perusoikeuskirjalla ratkaistaan naisten ongelmat. Luonnonoikeuden, jonka pitäisi ohjata meitä ajatuksissamme ja vastuullisissa poliittisessa toiminnassamme, nojalla ei anneta mahdollisuutta erityisiin oikeuksiin. Kukaan ei voi sanoa, että oikeudellisissa välineissä sivuutetaan naisten oikeudet. Tämä olisi älyllisestä näkökulmasta epärehellistä ja virheellistä. Äänestän sen vuoksi 20 kohtaa vastaan. Perusoikeuskirja on tärkein asia. Jos 20 kohta pysyy päätöslauselmaesityksessä, en voi tukea sitä. Lopuksi arvoisa komission jäsen, kiitän teitä yhteistyöstänne naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kanssa toimikaudellanne. Sylvie Guillaume (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin ensinnäkin kiittää kollegaani Marc Tarabellaa laatimansa mietinnön laadukkuudesta sekä siitä, että hän on toiminut menestyksekkäästi tässä tehtävässä, jossa hän tarkastelee monia tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Meidän on tunnustettava, että tasa-arvon alalla on edistytty selvästi. Työtä on kuitenkin tehtävä vielä paljon erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen kriisin vuoksi, koska sillä on yhä suurempi vaikutus yhteen jo erittäin heikossa asemassa olevaan väestönosaan eli naisiin. Meidän on myös korostettava naisiin joskus kohdistuvaa kaksinkertaista syrjintää, joka aiheutuu vammasta, iästä tai kansalliseen vähemmistöön kuulumisesta. Haluan tuoda esiin kolme erityistä seikkaa. Meillä on oltava yhteiset, luotettavat ja yhdenmukaiset indikaattorit EU:n tasolla. Meidän pitäisi voida ehdottaa niiden perusteella ratkaisuja, joissa otetaan huomioon sellaiset todellisen elämän olosuhteet, jotka voidaan mitata sukupuolten tasa-arvoon liittyviä luotettavia tietoja käyttämällä. Jos haluamme todella siirtyä kohti todellista tasa-arvoa, niin isyysloma on otettava käyttöön EU:n tasolla. Tämä on tärkeä näkökohta, kun kyseessä ovat yhtäläiset mahdollisuudet työssä ja perhe-elämässä. Lopuksi kolmas näkökohtani on se, että sukupuolten tasa-arvo perustuu välttämättömättä naisten oikeuteen hallita kehoaan. Tämä merkitsee hyvin selkeästi, että ehkäisyn ja raskaudenkeskeytyksen on oltava mahdollisimman hyvin naisten saatavilla. Pahoittelen, että tämä asia on vielä niin arkaluontoinen, mutta on selvää, että niin kauan kuin naiset eivät voi hallita seksuaalisia oikeuksiaan, emme pysty saavuttamaan päämäärämme miesten ja naisten todellisen tasa-arvon aikaansaamisesta. Siiri Oviir (ET) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, aluksi haluan kiittää Marc Tarabellaa, mutta siirryn nyt mietinnön käsittelyyn. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei ole itsetarkoitus, mutta se on edellytys yleisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Arkielämän tasa-arvo on kaikkien, niin miesten kuin naistenkin edun mukaista, mutta tätä ongelmaa ei ratkaista pelkästään yksittäisillä säädöksillä. Se, että puhumme täällä tästä tänään ja olemme puhuneet siitä jo 40 vuotta, on merkki siitä, että ainoastaan monimuotoinen yhdennetty politiikka vie meidät lähemmäs tavoitettamme. Haluan sen vuoksi korostaa täytäntöönpanon ja valvonnan suurta merkitystä. Toiseksi vanhentuneiden sukupuolistereotypioiden lisääntyminen pitää miehet ja naiset lähinnä keskiajan roolissa yhteiskunnassa ja vahvistaa sukupuolten eriarvoisuutta. Me haluamme muuttaa tilannetta, mutta meidän pitäisi myös itse näyttää esimerkkiä. Huomenna vahvistamme uuden komission, joista naiset muodostavat vain kolmasosan. Emme voi enää muuttaa tätä tänään. Pyydän, että kun seuraavaksi valitaan uusi komissio, jokaisesta jäsenvaltiosta olisi nimettävä kaksi jäsenehdokasta, nainen ja mies. Siten emme päätöstä sukupuolen vaan ammattitaidon perusteella. Koulutustilastot osoittavat, että naisten ei pitäisi pelätä tätä, ja olen siten varma, että meidän ei tarvitse hävetä tätä. Haluaisin lopuksi kiittää komission jäsen Špidlaa, ja toivon, että hän täyttää kaikki tavoitteet, jotka hän on asettanut itselleen. Michail Tremopoulos (EL) Arvoisa puhemies, tässä tärkeässä vuoden 2009 kertomuksessa todetaan syystä, että väkivalta on keskeinen este miesten ja naisten tasa-arvolle. Siinä ei kuitenkaan viitata erityisesti perheväkivaltaan. Tämä ongelma on kuitenkin valitettavasti yleinen ja se koskee kaikkia yhteisöjä. Esimerkiksi Kreikassa on murhattu 35 aviopuolisoa edellisen 18 kuukauden aikana. Pahoinpideltyjä naisia tukevat toimet ovat silti alkeellisia tai niitä ei ole olemassa. Euroopan parlamentin olisi kannustettava jäsenvaltioita, mukaan lukien Kreikkaa, luomaan tukitoimia pahoinpidellyille naisille kaikissa kunnissa mukaan lukien täydellinen psykologinen, oikeudellinen ja ammatillinen neuvonta ja naisten turvakodit, joissa on asianmukaisesti koulutettu henkilöstö. Jäsenvaltioiden pitäisi myös ottaa huomioon naisjärjestöjen ja asianajajien ehdottamat muutokset perheväkivaltaa koskevan lainsäädännön epäselvyyksien ja puutteiden korjaamiseksi. Lopuksi kouluissa olisi otettava käyttöön seksismin vastaisia koulutusohjelmia, joilla pyritään muuttamaan sosiaalisia stereotypioita. Jaroslav Paška (SK) Haluaisin ensiksi todeta, että mielestäni on aivan oikein, että Euroopan parlamentti osallistuu tiiviisti tasa-arvokysymykseen. En voi kuitenkaan olla ajattelematta, että eurooppalainen politiikkamme kärsii erittäin vakavasta skitsofrenian muodosta. Haluaisin lainata erään viraston tuoretta kertomusta. Perhe hautasi elävältä Turkin Adiyamanin maakunnan Kahtan kaupungista kotoisin olevan kuusitoistavuotiaan Medine Memin kanahäkkiin perheen kodin viereen. Poliisi löysi hänet istuma-asentoon haudattuna kaksi metriä maanpinnan alapuolelta. Kuolemansyytutkimuksessa todettiin, että tytöllä oli suuri määrää multaa keuhkoissaan ja vatsassaan. Tytön isä myönsi rauhallisesti teon poliisille, ja hän sanoi haudanneensa tytön, koska hän oli ystävystynyt joidenkin poikien kanssa. Hyvät kollegat, Turkissa ja samankaltaisissa valtioissa naisia ja jopa tyttöjä murhataan esimerkiksi tällä tavalla, koska he ovat puhuneet muiden miesten kanssa. Jos suhtaudumme tasa-arvoon vakavasti, miten voimme suhtautua siihen, että valtio, jossa vallitsee tällainen asenne kauniimpaa sukupuolta kohtaan, voisi olla osa sivistynyttä Eurooppaa. Sukupuolten tasa-arvossa ei ole kyse vain pienten tuloerojen laskemisesta vaan ennen kaikkea oikeudesta elämään ja ihmisarvoon, joka toistuvasti evätään naisilta monissa naapurivaltioissamme. Laurence J.A.J. Stassen (NL) Arvoisa puhemies, käsittelemme tänään naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa koskevaa edistymiskertomusta. Asiasta on keskusteltu paljon, mutta yksi aihe puuttuu kokonaan mietinnöstä: miesten ja naisten järkyttävä eriarvoisuus Euroopan muslimien yhteisössä, jossa naiset ovat täysin alistetussa asemassa miehiin nähden Koraanin sääntöjen perusteella. Musliminaisten osallistumisesta työelämään tai korkea-asteen opetukseen voidaan tuskin keskustella miesten kanssa, ja naisten on käytettävä burkaa tai huivia, mikä vähentää huomattavasti heidän mahdollisuuksiaan työpaikan löytämisessä. Sen vuoksi Euroopan unionin ei pitäisi pyrkiä edistämään oikeutta käyttää burkaa vaan oikeutta tehdä työtä ilman sitä. Alankomaiden vapauspuolue (PVV) tukee Ranskan pyrkimyksiä kieltää burkan käyttö julkisilla paikoilla, ja haluaisin, että tällainen kielto otetaan käyttöön kansallisella tasolla myös muissa jäsenvaltioissa. Arvoisa puhemies, jotain on tehtävä näiden naisten järkyttävän alistamisen vuoksi. PVV haluaa, että tällaista takapajuisuutta torjutaan määrätietoisesti. Näillä naisilla on oikeus sananvapauteen ja opiskeluvapauteen ilman pelkoa islaminuskosta, jonka perusteella heidät olisi eristettävä. On aika uudelle vapautuksen aallolle. PVV ei sen vuoksi tue tätä mietintöä, koska siinä ei käsitellä todella tärkeitä asioita. Meistä tämä on suuri sääli. Christa Klaß (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olemme kuulleet tänään monta kertaa, että naiset kärsivät Euroopassa edelleen eriarvoisuudesta työpaikalla. Silti heidän työllisyysasteensa kasvoi 51 prosentista vuonna 1997 58 prosenttiin vuonna 2007. Nykyään naiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta naisten määrä johtotehtävissä on pysynyt ennallaan viime vuosina. Kuitenkin taloustiedettä, liiketaloutta ja lakia opiskelevien naispuolisten opiskelijoiden määrä on suurempi kuin miesten. Meidän on todettava, että vuonna 2007 31 prosenttia naisista työskenteli osa-aikatyössä, mikä on neljää kertaa enemmän kuin miehet. Naiset ansaitsevat keskimäärin 17,4 prosenttia vähemmän kuin miehet, he ovat suurimmassa köyhyysriskissä ja erityisesti ikääntyneet naiset kärsivät yksinäisyyden ja hoidontarpeen lisäksi köyhyydestä. Meidän on muutettava tätä. Naiset yrityksissä, naiset työpaikoilla: tätä me vaadimme. Vaadimme erityisjärjestelyjä, jotta vanhempainloma ja äitiyden suojelu asetetaan samaan asemaan. Kuitenkin olemme jotenkin saaneet aikaan päinvastaista: naiset aiheuttavat liikaa kuluja, joten he eivät saa työpaikkoja. Talous sanelee kaikki nämä ratkaisut. Tilanteen todellinen vääryys piilee naisen huonommassa asemassa ja siinä, että heidän perheen- ja taloudenhoitotehtävilleen ei anneta kunnolla tunnustusta. Arvoisa komission jäsen, totesitte juuri, että haluaisitte tehdä kustannus-hyötyanalyysiin tästä tilanteesta, mutta ette voi laskea tätä ettekä maksaa tätä. Meidän on tunnustettava, että äidit ja isät haluaisivat mielellään huolehtia perheistään, jos tätä ei pidettäisi alempiarvoisena ja jos se ei haittaisi uralla etenemistä. Perheensä parissa työskentelevät tekevät tärkeää työtä yhteiskunnalle, koska he luovat tulevaisuuttamme. He saavat taitoja ja jopa vaikutusmahdollisuuksia myös tuleville ammatillisille toiminnoilleen. Sen vuoksi talouden pitäisi toimia perheiden ja naisten tukena. Yhteiskuntamme toiminnan uudelleentarkastelu on paljon kiireellisempää kuin uusien eurooppalaisten seurantakeskusten ja tutkimuslaitosten perustaminen. Antigoni Papadopoulou (EL) Arvoisa puhemies, kansainvälisellä talouskriisillä on selvästi kielteinen vaikutus miehiin ja naisiin. Sen vuoksi on menetetty työpaikkoja ja talouspolitiikka on tiukentunut. Sitä ei pitäisi kuitenkaan missään tapauksessa käyttää tekosyynä tasa-arvopolitiikan edistämisen estämiseksi, koska tällä politiikalla voidaan kannustaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä elpymistä Euroopassa. Kriisi on samalla ainutlaatuinen tilaisuus ja haaste Euroopan unionille ja jäsenvaltioiden hallituksille luoda edellytykset kilpailukyvyn lisäämiseksi kansainvälisellä tasolla siten, että sukupuolten tasa-arvon ulottuvuus sisällytetään jokaiseen toimintalinjaan. Näin vastataan naisten kustannuksella pitkään esiintyneeseen demokratian puutteeseen. Meidän on tehostettava toimiamme palkkaerojen, väkivallan, eriytymisen ("lasikatto"), syrjinnän ja köyhyyden poistamiseksi. Meidän on löydettävä tapoja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi, lasten, vauvojen ja vanhusten hoitopalvelujen parantamiseksi sekä työssäkäyvien naisten ja pariskuntien, yksinhuoltajaperheiden ja vammaisten tukemiseksi. Ensin meidän on kuitenkin otettava kaikki tasa-arvolait tosiasiallisesti käyttöön. Nadja Hirsch (DE) Arvoisa puhemies, meillä on köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen eurooppalainen teemavuosi. Naiset ovat edelleen erittäin suuressa riskissä joutua köyhiksi tai joutua elämään köyhyydessä. He joutuvat tähän asemaan monien vaiheiden vuoksi: tytöt valitsevat usein työpaikkoja, joiden palkka ei ole niin hyvä. Sen jälkeen he päättävät hankkia lapsia, mikä johtaa usein siihen, että he pystyvät työskentelemään vain osa-aikaisesti. Vaihtoehtoisesti he voivat päättää huolehtia vanhemmistaan tai isovanhemmistaan, minkä vuoksi vanhemmat naiset ovat jälleen tilanteessa, jonka vuoksi he eivät voi palata työhön. Nämä vaiheet seuraavat toisiaan ja sen vuoksi naisten ura edistyy paljon hitaammin. Tämä näkyy esimerkiksi myös siinä, että heillä on pienemmät eläkkeet. Tässä asiassa on monia eri näkökohtia, ja monet niistä sisältyvät tähän mietintöön. Meidän on esitettävä tärkeä viesti siitä, että monia mahdollisuuksia on olemassa, mutta tyttöjen ja naisten on hyödynnettävä niitä. Meidän on edistettävä kouluissa tietoisuutta esimerkiksi siitä, että joku nuori nainen opiskelee insinööritiedettä ja että hänellä on rohkeutta toimia niin. Tämä koskee myös erityisesti maahanmuuttajanaisia. Haluan mainita vielä toisen seikan: jos katsotte nyt istuntosaliin, näette, että kaksi kolmasosaa tähän keskusteluun osallistuvista on naisia ja yksi kolmasosa miehiä. Meidän täytyy saada miehiä kiinnostumaan enemmän tästä asiasta, jotta jonain päivänä loput kaksi kolmasosaa miehistä osallistuu naisia koskeviin asioihin ja tukee niitä. Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PL) Arvoisa puhemies, Marc Tarabellan mietinnössä miesten ja naisten tasa-arvosta Euroopan unionissa on tehty useita hyvin tärkeitä ehdotuksia komissiolle ja jäsenvaltioille. Jälleen kerran on korostettu ongelmaa naisten palkkauksen eriarvoisuudesta sekä siitä, että komissio ei ole tehnyt lainsäädäntöaloitetta näiden erojen kaventamiseksi. Pienissä perheyrityksissä työskenteleviä naisia koskeva kysymys on otettu esiin. Naiset työskentelevät niissä usein ilman sosiaaliturvaa ja heidän työnsä ei sisälly työajan kestoa koskeviin rekistereihin eikä sitä lasketa eläkettä varten. Mietinnössä on pidetty tärkeänä ja tarpeellisena uraneuvontaa, jolla autettaisiin lapsen syntymisen tai vanhusten kotihoidon vuoksi työmarkkinoilla paikkansa menettäneiden naisten toiminnan edistämistä. On painotettu tarvetta antaa apua naisille, jotka haluavat perustaa oman yrityksen. Mietinnössä on kehotettu edistämään työelämänsä alkuvaiheessa olevien naisten keskuudessa teknisen alan ammatteja sekä lisäämään naisten määrää perinteisesti miesvaltaisissa ammateissa. Erityistä huomiota on kiinnitetty tarpeeseen asettaa etusijalle ne naisryhmät, jotka ovat erityisen heikossa asemassa, kuten vammaiset naiset, vanhemmat naiset sekä naiset, joilla on huollettavia. Minusta näiden merkittävien ja perustavanlaatuisten kysymysten lisäksi on kuitenkin tarpeettomia säännöksiä lisääntymisterveydestä sekä laajasta ja rajoittamattomasta raskaudenkeskeytysten käyttömahdollisuudesta. Haluaisin, että kollegani kiinnittävät huomion siihen seikkaan, että raskaudenkeskeytystä koskevat päätökset ovat eri jäsenvaltioiden hallitusten toimivallassa. Edistämme naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua, mutta meidän ei pitäisi tehdä tätä riippuvaiseksi sukupuolielämää koskevista valinnoista. Tällainen käytäntö voi vähentää huomattavasti tukea käsittelemällemme mietinnölle. Vilija Blinkevičiūt (LT) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää esittelijä Marc Tarabellaa hänen tekemästään työstä. Jotta talouden taantumasta irtaudutaan, on erittäin tärkeä sijoittaa inhimillisiin voimavaroihin ja yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin sekä luoda miehille ja naisille edellytyksiä hyödyntää kaikkia kykyjään. Euroopan unioni on siirtynyt lähemmäs Lissabonin strategian tavoitetta siitä, että naisten työllisyysaste on 60 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Sen vuoksi komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava tehokkaita toimia, joilla varmistetaan miesten ja naisten yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevan direktiivin täytäntöönpano. Tällä hetkellä miesten ja naisten palkka vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioissa, ja sen vuoksi meidän on kiireellisesti kehotettava jäsenvaltioita soveltamaan periaatetta "sama palkka samasta työstä". Komissio ei ole vielä esittänyt keskusteltavaksi ehdotusta samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisesta miehiin ja naisiin. On välttämätöntä edistää miesten ja naisten yksityis- ja perhe-elämän vastuun tasapuolista jakamista sekä jakaa paremmin palkalliseen ja palkattomaan työhön käytettävää aikaa. Jäsenvaltioiden on kaikin tavoin edistettävä mahdollisuutta käyttää alle kouluikäisille lapsille tarkoitettuja hoitolaitoksia. Isyysvapaata koskeva kysymys on vielä ratkaisematta. Meidän on sen vuoksi löydettävä yhteinen ratkaisu isyysvapaan sisällyttämisestä direktiiviin. Lisäksi komission neuvotteluissa uudesta 2020-strategiasta kiinnitetään liian vähän huomiota miesten ja naisten tasa-arvoa koskeviin kysymyksiin. Sukupuolten tasa-arvoa koskevia toimia on vahvistettava ja ne on sisällytettävä uuteen strategiaan. Haluaisin lopuksi kiittää koko sydämestäni komission jäsentä pitkästä yhteistyöstämme sukupuolten tasa-arvon, työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla. Kiitos ja hyvää onnea. Lena Kolarska-Bobińska (PL) Arvoisa puhemies, Euroopassa on käynnissä muutos, kuten mietinnöstä voidaan havaita, jolla edistetään naisten parempaa koulutusta ja työllisyyden kasvua, vaikka asiassa on vielä suuria eroja. Nämä parannukset saadaan aikaan aloilla, joilla naiset voivat päättää itse asioistaan ja osoittaa aloitteellisuutta ja rohkeutta. Kuitenkin aloilla, joilla heillä on vain vähän vaikutusvaltaa, on edelleen stereotypioita, joiden vuoksi he eivät voi edetä julkisessa elämässä tai osallistua siihen. Tämän vuoksi naisten määrä johtotehtävissä ei kasva, ja se on syy, miksi heidän osallistumisensa politiikkaan edistyy hyvin hitaasti. Siksi on tärkeää torjua stereotypioita ja toteuttaa toimia, joilla pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa julkisessa elämässä ja politiikassa. Mietinnössä käsitellään tämän toiminnan tehostamista, mutta tämä ei riitä. Meidän täytyy tehdä yhdessä tällaisia ehdotuksia. Meidän on rohkaistava komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan keskustelu ja toteuttamaan toimia, joilla lisätään naisten osallistumista politiikkaan. Kun naiset osallistuvat enemmän politiikkaan, tarkastellaan enemmän sosiaalisia kysymyksiä, lasten hoitopaikkoja, naisia koskevia kysymyksiä ja naisten tasa-arvoa yleisesti. Olemme Puolassa aloittaneet keskustelun ensisijaisista toimista politiikassa. Eräs naisryhmä teki ruohonjuuritason aloitteen lain laatimisesta politiikan alan tasavertaisuudesta, jotta 50 prosenttia vaalien ehdokkaista olisi naisia. Olemme keränneet lain tueksi yli 100 000 allekirjoitusta ja toimittaneet sen Puolan parlamentille. On aloitettu laaja keskustelu, ja en tiedä, onnistuuko ajatus, äänestääkö parlamentti ehdotuksemme puolesta. En tiedä, onko tämä suuri menestys, mutta meneillään oleva keskustelu on muuttanut yhteiskunnan ajattelutapaa erittäin paljon. Mielipidetutkimusten tulokset osoittavat tämän. Vetoan siksi siihen, että tällainen keskustelu aloitetaan Euroopan unionin valtioissa naisten osallistumisesta politiikkaan. Joanna Senyszyn (PL) Arvoisa puhemies, on hyvä, että keskusteltavana olevaan päätöslauselmaan sisältyy 38 kohta, jonka mukaan naisilla täytyy olla oikeus valvoa omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan ja että turvataan ehkäisyn ja raskaudenkeskeytyksen saatavuus sekä mahdollisuus turvalliseen aborttiin. Tämä on tärkeää erityisesti sellaisten valtioiden kansalaisille, joilla on hyvin rajoittavia abortinvastaisia lakeja ja joissa levitetään petollista abortinvastaista propagandaa. Kotimaassani Puolassa poliittinen oikeisto, joka on papiston liekanarussa, ei salli asianmukaista sukupuolivalistusta ja rajoittaa ehkäisyä ja laillista raskaudenkeskeytystä. Jopa sana "abortti" on lähes kokonaan poistettu Puolan kielestä ja se on korvattu ilmaisulla "odotettavan lapsen tappaminen". Jotta raskauden lainmukainen keskeyttäminen, joita tehdään vuodessa vain muutama sata, lopetettaisiin, Puolan perustuslakiin on yritetty useiden vuosien ajan lisätä lauseketta, jolla suojeltaisiin elämää hedelmöityshetkestä lähtien. Niin sanottuja elämän puolesta kampanjoivia henkilöitä ei vaivaa 100 000 laitonta raskaudenkeskeytystä. He teeskentelevät tekopyhästi, että abortteja ei tehdä. Euroopan unionin on saatava loppumaan se, että jäsenvaltiot halveksuvat naisten lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen liittyviä oikeuksia. Danuta Maria Hübner (EN) Arvoisa puhemies, naisilla on puolet Euroopan lahjoista. Emme saa hukata tätä luovaa potentiaalia. Jos onnistumme kanavoimaan sitä talouteen, pääsemme valtavan harppauksen eteenpäin sekä Euroopan yhteiskunnassa edelleen vallitsevien asenteiden että unionin kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevan uuden suunnitelman osalta. Yhtäläiset mahdollisuudet ovat olemassa paperilla. Unioni on antanut ainakin 13 direktiiviä sukupuolten tasa-arvosta. Periaate vahvistetaan perustamissopimuksessa ja jäsenvaltioiden perustuslaeissa ja säännöksissä, mutta tosielämän tiedot osoittavat toisin. Naiset eivät ole koskaan olleet näin hyvin koulutettuja, mutta naiset ovat edelleen aliedustettuina yrittäjyyden osalta. Käytännössä mikään ei ole muuttunut sukupuolten palkkaerojen suhteen viime vuosina. Liiketoiminnassa naiset laiminlyövät harvoin lainojaan, mutta rahoituksen saanti on vaikeampaa naisille. Tämä aiheutuu pankkien vakuuksia koskevista edellytyksistä. Rahan lainaamiseksi pitää olla enemmän rahaa, mutta ainoastaan 1 prosentti maailman rahavaroista on naisten omistuksessa. Korkeammasta pätevyystasosta ja koulutuksesta huolimatta naiset ovat edelleen täysin aliedustettuja päättäjien keskuudessa. Useampien naisten saaminen päätöksentekotehtäviin on avain kaikkeen. Naiset voivat edistää asiaansa ja suunnitelmiaan, mutta todellinen valta on päätöksenteossa, ja sen vuoksi naisten olisi otettava siihen osaa. Kriittinen massa on välttämätön muutoksen aikaansaamiseksi. Päätöksentekoelimessä olevan yhden ainoan naisen on muutettava käytöstään, jotta miesten enemmistö hyväksyy hänet. Aluksi muutaman naisen osallistuminen päätöksentekoon johtokunnassa voi jo saada aikaan muutoksen, mutta nämä strategiat eivät auta, jos emme onnistu poistamaan naisiin kohdistuvaa suurinta estettä: perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Jäljellä olevat esteet edellyttävät poliittista ratkaisua, ja siksi tarvitsemme edelleen sukupuolikysymyksiin vaikuttavia toimintalinjoja sekä kansallisella että EU:n tasolla. Georgios Papanikolaou (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin yhtyä siihen, mitä kollegani, monet naiset ja miehet, ovat sanoneet ja mitä esittelijämme Marc Tarabella, jota onnittelen, totesi. Haluaisin sanoa, että me kaikki tuemme vankasti toimia ja aloitteita, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää miesten ja naisten välillä. Tämä on sanomattakin selvää, koska meidän on toimittava näin avoimessa, demokraattisessa ja liberaalisessa yhteiskunnassa, jossa me kaikki haluamme elää. Tärkeää työtä tehdään, ja meidän on korostettava sitä. Euroopan unionin tasolla haluaisin muistuttaa parlamenttia direktiivistä 2006/54/EY, jonka nojalla jäsenvaltioiden on poistettava kaikenlainen sukupuoleen perustuva syrjintä elokuuhun 2009 mennessä. Haluaisin myös muistuttaa parlamenttia naisten ja miesten tasa-arvon eurooppalaisesta etenemissuunnitelmasta 2006-2010. Olen myös iloinen Euroopan unionin jäsenvaltioiden tässä asiassa toteuttamista aloitteista ja haluaisin muistuttaa niistä. Viimeisin niistä on presidentti Sarkozyn hallituksen aloite burkan käytön kieltämisestä julkisilla paikoilla. Nämä ovat kaikki erityisiä toimia, mutta lisää tarvitaan, jos aiomme etenkin muuttaa asennettamme kaikenlaisen syrjinnän torjumiseen. Syrjintää valitettavasti esiintyy edelleen ja yksi haavoittuva ryhmä, jonka haluaisin mainita, on uudet äidit. Hämmästyin lukiessani komission kertomusta Barcelonan tavoitteista ja lasten hoitopaikoista Euroopan unionissa, että lähes kaikki eurooppalaiset äidit olivat ilmoittaneet, että he eivät pysty kasvattamaan lapsiaan haluamallaan tavalla päivittäisen liiallisen vastuun vuoksi. Meidän on ymmärrettävä ja korostettava erityisesti, että sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen puute aiheuttaa vaaraa tämän päivän lapsille, koska heiltä viedään vakaa perheympäristö, jossa äidin läsnäolo tuntuu voimakkaasti. Tämä vaarantaa nykypäivän lasten, jotka ovat huomispäivän Euroopan unionin kansalaisia, psykologisen tasapainon ja vakaan persoonallisuuden kehityksen. Zita Gurmai (EN) Arvoisa puhemies, talouskriisi on osoittanut sen, että naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ovat sidoksissa esiintyviin taloudellisiin ongelmiin. Sukupuolten tasa-arvolle myönteistä lainsäädäntöä käyttöön ottaneissa jäsenvaltioissa naisten osuus työmarkkinoilla on usein huomattavasti korkeampi samoin kuin syntyvyysprosentti. Näillä valtioilla on yleensä terveempi taloudellinen, sosiaalinen ja eläketilanne. Lisäksi naisten palkat ovat ratkaisevan tärkeitä perheelle. On selvää, että tulevassa EU 2020 -strategiassa on pyrittävä selkeästi sitoutumaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen EU:n kaikkiin toimintalinjoihin. Tätä strategiaa on koordinoitava uuden sukupuolten tasa-arvoa koskevan etenemisstrategian sekä tulevan naisten oikeuksien peruskirjan perusteella. Kuten kollegani Marc Tarabella esitti mietinnössään, naisen terveydelliset ja seksuaaliset oikeudet ovat myös aivan yhtä tärkeä väline naisten sosiaalis-taloudellisen aseman vahvistamiselle. Meidän on tarjottava pääsy tietoon, terveydenhoitoon ja apuun, jotta kaikilla naisilla on valinnanmahdollisuus sekä yhtäläiset oikeudet ja käyttömahdollisuus. Haluaisin kiittää viiden vuoden yhteistyöstä Vladimír Špidlaa, koska tämä on viimeinen mahdollisuus tervehtiä häntä. Paljon kiitoksia teidän ja yksikkönne erinomaisesta työpanoksesta. Hella Ranner (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tässä erittäin mielenkiintoisessa keskustelussa on käsitelty jo lähes kaikkia näkökohtia. Voin tuskin kuvitella, mitä uutta siihen voi lisätä. On kuitenkin vielä yksi asia, jota haluan käsitellä: meidän kaikkien pitäisi varmistaa, että naiset eivät ole enää tilanteessa, jossa heidän on tehtävä valinta perheen ja työn välillä. Meidän on luotava edellytykset, jotta tämä asia toteutuisi. Meidän pitäisi voida toteuttaa nopeita toimia sen varmistamiseksi, että nainen voi toimia äitinä ja ammatissaan mahdollisimman hyvin. Realistisesti tarkasteltuna olemassa olevan palkkajärjestelmän ulkopuolelle jääminen on todennäköisesti väistämätöntä. Pitäisi kuitenkin olla mahdollista, että töihin palaava nainen voisi korvata menetetyn työajan. Mielestäni meidän pitäisi pyrkiä tähän ratkaisuun erityisesti haastavina taloudellisina aikoina. Jos onnistumme ja voimme Euroopan parlamentissa vaikuttaa tähän menestykseen, niin saamme aikaan modernin Euroopan, jossa on todelliset yhtäläiset mahdollisuudet. Meille kaikille on selvää, että tämä on mahdollista ainoastaan naisten ja miesten johdonmukaisen tasa-arvon perusteella. Britta Thomsen (DA) Arvoisa puhemies, Marc Tarabellan mietinnössä miesten ja naisten tasa-arvosta annetaan erinomainen katsaus merkittävistä haasteista, joita meillä on edessämme tasa-arvon alalla EU:ssa. Yksi näistä haasteista on lisätä naisten osuutta julkisten ja yksityisten yritysten, erityisesti rahoitusalan yritysten, johtokunnissa. Olemme talouskriisissä, jossa meidän on käytettävä kaikkia kykyjämme tarvittavan kasvun luomiseksi. Yksinkertaisesti sanottuna kyseessä on kilpailukykymme. EU:n olisi sen vuoksi otettava oppia Norjasta. Vuonna 2002 Norjan kauppa- ja teollisuusministeri teki aloitteen, jonka mukaan kummankin sukupuolen edustuksen on oltava yritysten johtokunnissa ainakin 40 prosenttia. Tämä perustui realistisiin arvioihin: Norjan on käytettävä kaikkia kykyjä, jotta maa voi kilpailla kansainvälisesti. Nykyinen rekrytointitapa, jonka perusteella miehet ottavat ensisijaisesti töihin miehiä, on tuhoisaa innovaation ja kasvun kannalta. Meidän on hyödynnettävä kummankin sukupuolen mahdollisuuksia sekä pyrittävä saamaan EU:ssa aikaan Norjan lainsäädännön kaltainen aloite. Vuonna 2002 Norjassa oli johtokunnissa noin 200 naista, ja nyt heitä on lähes viisi kertaa enemmän. Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että yritykset, joiden johtokunnassa on edustettuna molemmat sukupuolet, menestyvät paremmin puhtaasti taloudellisessa mielessä. On pelkkä tervettä järkeä toimia tasa-arvon puolesta. Carlo Casini (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat ja arvoisa komission jäsen, naisten ja miesten tasa-arvoa koskeva periaate on keskeinen osa laajaa liikettä, jonka avulla on jo vapautettu ulkomaalaiset, orjat ja mustat. Kyse on ihmisarvon periaatteesta, ja se on kaikille sama. Marc Tarabellan mietintöä ja komission kertomusta on kiitettävä, koska on oikein pitää aina kiinni tästä periaatteesta. Katson, että olisi tehtävä kuitenkin kaksi kriittistä huomautusta. Ihmisarvon ja tasa-arvon olisi koskettava kaikkia, aivan kaikkia, mukaan lukien niitä, jotka odottavat maailmaan tuloa, eli syntymättömiä lapsia. Sen vuoksi on mahdotonta toimia siten kuin tämän mietinnön 38 kohdassa, eli puhua raskaudenkeskeytyksestä seksuaali- ja lisääntymisterveyden tai naisten oikeuksien näkökohtana. Kukaan ei kiellä monimutkaisia ongelmia, jotka liittyvät vaikeisiin ja ei-toivottuihin raskauksiin, koska on olemassa vakavia ongelmia. Näitä asioita pitäisi tarkastella ainoastaan, kun on kyse tarpeesta vaalia elämän kunnioittamista ja äideille tarjottavasta kaikesta mahdollisesta avusta, jotta he voivat vapaasti valita raskautensa jatkamisen puolesta. Toinen arvostelemani seikka koskee seksuaali- ja lisääntymisterveyden käsitteen ulottamista, kuten tehdään X kohdassa, fyysisten ja henkisten näkökohtien lisäksi sosiaalisiin näkökohtiin. Mietin, mitä merkitsee, että kaikenlaiseen seksuaaliseen käytökseen pitäisi saada muilta hyvinvointia koskevia perusteluja ja siten tunnustusta ja kiitosta. Merkitseekö tämä, että omantunnon vapauden lisäksi rikomme myös sananvapautta? Esitän tämän kysymyksen, koska en usko, että se on banaali. Mairead McGuinness (EN) Arvoisa puhemies, haluan yhtyä kollegoihin, jotka toteavat, että lainsäädännön määrän lisääminen ei ole vastaus, ellemme pane täytäntöön olemassa olevaa tasa-arvolainsäädäntöä. Toiseksi henkilönä, joka kasvoi tasa-arvon voimistamista koskevan liikkeen aikana, olen huolissani, että nuoret naiset luulevat taistelun olevan ohi. Sen vuoksi meidän on annettava uutta pontta nuorten naisten ja nuorten miesten keskustelulle tasa-arvoa koskevista toimista. Talouskriisi vaikuttaa naisiin, mutta kun miehet menettävät työpaikan, ovat naisetkin uhattuna. Meidän on mielestäni tehtävä selväksi, että talouskriisi vaikuttaa kaikkiin, erityisesti perheisiin. Olen täysin samaa mieltä 34 ja 35 kohdasta ja kehotan valtioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet Euroopan neuvoston yleissopimusta ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta, ratifioimaan sen. Toivon, että Irlannin hallitus toimii asiaa koskevien sitoumuksiensa mukaisesti tänä vuonna. Perheväkivalta on hirvittävä tosiasia: monia naisia murhataan omassa kodissaan. Meillä Irlannissa on ollut hiljattain oikeudenkäynti, jossa käsiteltiin tällaista tapausta. Toissijaisuusperiaatetta ei kuitenkaan kunnioiteta 38 kohdassa, joten sitä on mielestäni muutettava. Olga Sehnalová (CS) Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kun noin sata vuotta sitten kamppailtiin naisten oikeuksien puolesta, naiset eivät taistelleet etuoikeuksien vaan omien perusoikeuksiensa tunnustamisen puolesta. Meidän on pyrittävä tällaisiin toimiin tänään. Uskon vakaasti, että naisten tiiviimpää osallistumista poliittiseen elämään etenkin kansallisella tasolla auttaa ehdokkaiden välinen todellinen vapaa kilpailu vaalikamppailussa. Tällaisissa olosuhteissa naiset pärjäävät varmasti. Esimerkiksi Tšekin tasavallan edellisissä parlamenttivaaleissa ehdokkaiden välinen vapaa kilpailu olisi lisännyt kaikista parlamentissa olevista puolueista peräisin olevien naisten kokonaismäärää vaivaisesta 15 prosentista hyväksyttävään 26 prosenttiin. Vastaavia tuloksia voidaan havaita muissa vaaleissa. Naiset eivät saa olla anelijan asemassa. Jos heillä on yhtäläiset mahdollisuudet, he pääsevät voitolle. Kuitenkin niin kauan kuin vaalijärjestelmät ovat tiettyjen ehdokasryhmien välisiä kilpailuja ennustettavissa oleville paikoille, joille muilla ehdokkailla ei ole mahdollisuuksia tulla valituksi, yhtäläisiä mahdollisuuksia ei ole. Meidän olisi sen vuoksi pyrittävä kaikkien, myös naisten, todellisiin yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Sen jälkeen ei tarvita kiintiöitä. Gesine Meissner (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, pidin hiljattain puheen työstäni Euroopan parlamentissa, tehtävistäni täällä ja monista tapaamisistani. Sitten eräs mies esitti minulle kysymyksen: "mitä miehenne sanoo tästä?" Olen kuullut tämän kysymyksen monta kertaa. Tiedän, että naisilta kysytään sitä, mutta uskon sen sijaan, että keneltäkään mieheltä ei ikinä kysytä: "mitä vaimonne sanoo tästä?" (Välihuomautuksia) Teiltä on kysytty? No teidän tapauksessanne voimme siis puhua todellisesta tasa-arvosta. Annan teille toisen esimerkin: nuori ystäväpariskuntani on juuri saanut lapsen, ja vanhemmat jakavat yhden työn, eli lapsensa hoitamisen. Vaimolta tätä pidetään normaalina, mutta mieheltä kysytään, miksi hän viettää puoli päivää vaihtaen vaippoja ja eikö hän usko, että tämä on aiheuttanut ongelmia hänen uralleen. Tämäkään ei ole tasa-arvoa. Lopuksi haluan käsitellä samapalkkaisuutta, josta olemme keskustelleet tänään. Vaikka on olemassa yrityksiä, jotka maksavat liiton palkkaa, on näyttöä siitä, että naiset työskentelevät osastoilla, joissa on vähemmän etenemismahdollisuuksia ja joissa maksetaan pienempiä korvauksia. Viimeinen esimerkki: yritykset, joiden johdossa on vähintään 30 prosenttia naisia, menestyy liike-elämässä paremmin. Tasa-arvo tuottaa tulosta! Rareş-Lucian Niculescu (RO) Pidän myönteisenä tätä päätöslauselmaa ja olen iloinen, että keskeinen asema on annettu maataloudessa työskenteleville naisille, joilla ei ole minkäänlaista selkeää oikeudellista asemaa omistusoikeudestaan tai tehtävästään kotitaloudessa. Tämä kysymys, jolla on mahdollisia merkittäviä vaikutuksia, sisältyy tärkeänä tavoitteena myös neuvoston puheenjohtajavaltio Espanjan asialistalle. Meidän on tarkasteltava tähän asiaan parhaiten soveltuvia ratkaisuja. Toivon myös, että naisten rooli Euroopan taloudessa on merkittävässä asemassa myös tulevassa EU 2020 -strategiassa, jota käsitellään tällä viikolla tiedotusta koskevassa huippukokouksessa Brysselissä. Karin Kadenbach (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluaisin kiittää kovasti kollegaani Marc Tarabellaa mietinnöstään. Se, että tähän mietintöön sisältyy yli 40 kohtaa, on selkeä osoitus siitä, että tasa-arvo ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet eivät ole aihe, jolle voimme tehdä oikeutta alle tunnissa. Materiaalia on tarpeeksi usealle keskustelulle. Haluaisin kuitenkin keskittyä kahteen kysymykseen. Ensimmäinen on mietinnön 8 kohta, jossa arvostellaan, että nykyisessä Lissabonin strategiassa sukupuolinäkökulmaa ei ole sisällytetty toimintalinjoihin juuri ollenkaan. Haluaisin yhtyä kehotukseen siitä, että komissio ja neuvosto sisällyttävät sukupuolinäkökohtaa koskevan kappaleen Lissabonin jälkeiseen EU 2020 -strategiaan. Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltiot suorittavat sukupuoleen perustuvan vaikutusten arvioinnin, sillä jos haluamme tosissamme torjua nykyisen kriisin vaikutuksia, tarvitsemme toimia, joissa otetaan huomioon naisten erityinen asema. Minusta jäsenvaltioita olisi kehotettava toteuttamaan toimia tällaisten tietojen ja vaikutustenarvioiden perusteella, jotta talouden elpymistä edistetään. Minusta naisilla on myös oikeus päättää omasta kehostaan ja terveydestään. Norica Nicolai (RO) Vaikka pidän tämä mietintöä myönteisenä, haluan korostaa yhtä seikkaa. En usko, että lainsäädännöllä on merkitystä, varsinkaan koska miesten ja naisten välinen tasa-arvo on merkittävä tekijä kansojen sivistyksessä ja kulttuurissa. Uskon, että myönteisiä toimia olisi toteutettava jokaisen henkilön kehityksen alkuvaiheessa ja että olisi aloitettava kasvatuksella, jolla poistetaan stereotypioita ja annetaan vahvaa tukea ja tarkoitusta sukupuolten tasa-arvolle lapsuudesta lähtien. Ellemme hyväksy tätä ajattelutapaa ja toteuta sopeuttavia toimia tällä tavalla, jatkamme edelleen samaa keskustelua tämän asian tutkimisesta ja vähemmän siitä, että jotain olisi tehtävä. Haluaisin korostaa vielä yhtä asiaa. Eriarvoisuus vähenee tietoyhteiskunnassa tai uudenlaisessa taloudessa. Nämä ovat mielestäni tärkeitä edistysaskelia tasa-arvon aikaansaamiseksi. Zuzana Roithová (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin huomauttaa, että tässä mietinnössä mainitut vanhentuneet Barcelonan tavoitteet ovat ristiriidassa asiantuntijoiden suositusten kanssa. Asiantuntijat ovat osoittaneet, että nuorimpia, korkeintaan kaksivuotiaita, lapsia ei saisi sijoittaa laitoksiin, ja sen vuoksi on mahdotonta asettaa tällaista tavoitetta jäsenvaltioille. Vauvojen ja pikkulasten terveen henkisen kehityksen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että heidän äitinsä tai isänsä pitää heistä huolta koko päivän. Lisäksi tällä mietinnöllä puututaan jäsenvaltioiden oikeuksiin, koska sillä halutaan muuttaa niiden perheille myönteistä politiikkaa. Meidän tehtävämme on tietenkin pyrkiä tehokkaisiin EU:n toimiin, joilla torjutaan ihmiskauppaa ja naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Minusta tässä mietinnössä ei kunnioiteta syntymättömän lapsen oikeutta elämään ja haluaisin huomauttaa tästä asiasta. Katson, että tämä mietintö ei ole tasapainoinen. Haluaisin lopuksi kiittää komission jäsen Špidlaa ja toivottaa hänelle menestystä. Katarína Neveďalová (SK) On totta, että Euroopan unioni on tehnyt paljon edellisen kolmenkymmenen vuoden aikana naisten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Kuitenkin selkein ero, joka on edelleen olemassa ja kärjistyy, koskee miesten ja naisten palkkaa. Naiset ansaitsevat keskimäärin 20 prosenttia vähemmän, ja naisten ja miesten välisellä palkkaerolla on merkittävä vaikutus naisten elinikäisiin ansioihin ja eläkkeisiin sekä naisten köyhyyden lisääntymiseen. Palkkaerot liittyvät moniin oikeudellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin, joiden vaikutus on laajempi ja merkittävämpi kuin samaa palkkaa samasta työstä koskeva kysymys. Meidän pitäisi luoda Euroopan laajuinen kampanja, jolla pyritään poistamaan syvälle juurtuneet ennakkoluulot siitä oletetusta luonnollisesta tosiseikasta, että on olemassa henkilöitä, jotka käyttävät housuja, sekä vähemmän arvostettuja henkilöitä, jotka käyttävät hametta. Meidän on puhuttava avoimesti perheväkivallasta ja ihmiskaupasta, jotka ovat edelleen tabuja, ja luonnollisesti sukupuolten tasa-arvon sisällyttämisestä peruskoulun oppilaiden opetusmenetelmään. Haluaisin lopuksi esittää yhden kysymyksen kaikille tämänpäiväisille läsnäolijoille. Miten yhteiskunta voi arvostaa ja suojella naisia ainutlaatuisina ja poikkeuksellisina uuden elämän synnyttäjinä, kun pidämme kansainvälistä naisten päivää sosialistisena jäänteenä? Piotr Borys (PL) Arvoisa puhemies, olen erittäin iloinen, että myös miehiä puhuu tänään, mutta kuten voimme nähdä, olemme vähemmistössä. Haluaisin, että suhtautuisimme tasa-arvopolitiikkaan valtavana hyödyntämättömänä sosiaalisena mahdollisuutena. Sen vuoksi kymmenessä vuodessa tämän sukupolven aikana olisi tasoitettava epäsuhtaisuutta kaikilla aloilla, jos haluamme pyrkiä nopeasti kehittyvään yhteiskuntaan. On kolme ongelmallista alaa: ensinnäkin epäsuhtaisuus akateemisella alalla. Naiset ovat paremmin koulutettuja, mutta he eivät saa ylennyksiä. Toiseksi naisten pitäisi osallistua laajemmin politiikkaan, ja siksi minusta kaikissa jäsenvaltioissa olisi otettava käyttöön tasa-arvoa koskevat säännöt. Kolmanneksi yrittäjyyden ala: naiset pärjäävät paremmin esimerkiksi mikroyrityksissä, mutta he osallistuvat vain harvoin suurten yritysten johtoon. Nykyinen kasvuvauhti viittaa siihen, että naisten tasavertainen osallistuminen saavutetaan vasta vuonna 2280. Tähän on tultava muutos. Päätelmiä on kolme. Ensinnäkin seurantakeskuksen pitäisi tarkastella parhaita käytäntöjä. Toiseksi haluaisin esittää suuren kiitoksen komission jäsenelle Špidlalle siitä, että hän mahdollisti Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan unionin merkittävän rahoitusvälineen, mahdollisen käytön päiväkoteihin sijoittamista varten. Kolmanneksi haluaisin todeta, että jos suunnittelen lapsen saamista tällä vaalikaudella, otan isyysvapaata, jos puhemies Buzek antaa minulle siihen luvan. Silvia-Adriana Ţicău (RO) Mielestäni tehokas urasuunnittelua koskeva järjestelmä on tarpeen, jotta varmistetaan miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että lastenhoitomahdollisuuksien, kuten päiväkotien ja lastentarhojen, on oltava riittävät. Euroopan unionilla on tällä hetkellä jonotuslistoja päiväkoteihin ja lastentarhoihin ilmoitettaville lapsille. On myös suuri määrä lapsia, joita ei voida rekisteröidä tällaisiin oppilaitoksiin, koska paikkoja ei ole riittävästi. Jokainen lastenhoitopalvelujen alaan sijoitettu euro merkitsee kuuden euron takaisin saamista yhteiskunnalle perustettujen työpaikkojen ja Euroopan kansalaisten elämänlaadun parantamisen vuoksi. Tämän vuoksi toivon, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot sijoittavat enemmän pienten lasten hoitopalveluihin. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisempänä, haluaisin kiinnittää huomionne yksinhuoltajaperheisiin ja yksin lapsensa kasvattavien yksinhuoltajien vaikeuksiin. Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (PL) Arvoisa puhemies, mielestäni on kaksi avainta naisten ja miesten yhtäläisiin oikeuksiin. Yksi avain on yhtäläiset mahdollisuudet taloudellisiin voimavaroihin ja toinen avain on yhtäläiset mahdollisuudet päätöksentekoon julkisessa elämässä. Sitkeästi edelleen esiintyvää naisten ja miesten palkkaeroa ei voida minun mielestäni hyväksyä. Samasta työstä pitäisi saada samaa palkkaa. Haluaisin lisäksi korostaa, että minusta on hyvin tärkeää, että naiset osallistuvat enemmän poliittiseen elämään ja yleensä julkiseen elämään. Olen täysin vakuuttunut siitä, että useampien naisten laajempi osallistuminen julkiseen elämään oikeudenmukaisempien periaatteiden vallitessa merkitsee, että laadittavissa talousarvioissa ja toimintalinjoissa ja tulevissa suunnitelmissa ilmennetään enemmän koko yhteiskunnan unelmia, tarpeita, toiveita ja suunnitelmia. Elena Băsescu (RO) Naisten työttömyysaste nousi talous- ja rahoituskriisin vaikutuksesta 1,6 prosenttia vuonna 2009, kun taas miesten työttömyysaste nousi 2,7 prosenttia. Naisten osallistuvat huomattavasti enemmän politiikan alan päätöksentekoon. Naisten osuus Euroopan parlamentissa on noussut 31 prosentista 35 prosenttiin edelliseen vaalikauteen verrattuna. Romaniaa edustavista naisten osuus on 36 prosenttia. Mainitsen esimerkkinä Romanian, jossa parlamentin edustajainhuoneen puhemieheksi valittiin ensimmäisen kerran nainen, ja hän on entinen Euroopan parlamentin jäsen. Olen itse nuorena naisena poliittisen uran alussa. Olin itsenäisenä ehdokkaana Euroopan parlamenttiin ja sain tarpeellisen määrän ääniä ilman vaalilistan apua. Naiset ovat entistä paremmin edustettuina yksityisellä sektorilla ja kolmasosa heistä... (Puhemies keskeytti puhujan) Seán Kelly (EN) Arvoisa puhemies, tämäniltaisen keskustelun otsikko on naisten ja miesten välinen tasa-arvo, mutta suurin osa puhujista sanoi asiasta puhuessaan "miesten ja naisten välinen". Luulen, että tällä vastataan osittain Astrid Lullingin esittämään kysymykseen siitä, miksi ei ole saatu aikaan enemmän edistystä vuodesta 1975 lähtien. Syy on perinteissä. Kyseessä on kulttuurinen seikka. Naisilla nähtiin oleva alempi ja toissijainen asema. Tällaisia asenteita esiintyy edelleen monissa maailman maissa, ja niiden muuttaminen on suuri haaste. EU on onneksi edistynyt hyvin, ja missään ei luultavasti ole naisten lukumäärän tai asenteiden osalta todellista tasa-arvoa enemmän kuin tässä parlamentissa. Tätä on jatkettava lainsäädännön, tavoitteiden ja direktiivien avulla. Esitettiin myös, että meillä pitäisi olla enemmän tietoa tyttöjä varten. Olen samaa mieltä. Tarvitsemme kuitenkin enemmän tietoa myös pojille erityisesti sellaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi, jotka eivät lainkaan edistä tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa vallitsee yhdenvertaisuuden henki. Paljon on tehtävä, ja meidän on ryhdyttävä toimiin. Czesław Adam Siekierski (PL) Arvoisa puhemies, vaikeina aikoina on yleensä niin, että naiset joutuvat vastaamaan enemmän perheen päivittäisen hyvinvoinnin ongelmista. Sen lisäksi, että kaikkien pitäisi olla heille kiitollisia tästä, sosiaalipolitiikkaan olisi kuuluttava heille myönnettävä merkittävä tuki. Katson, että meillä on paljon tehtävää tällä alalla. Sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet ovat lähtöisin ihmisoikeuksista. Vaikuttaa siltä, että liiallisen lainsäädännön luominen tämän perusoikeuden puolustamiseksi voidaan nähdä kyseisen periaatteen kieltämisenä. Voimme saada eniten aikaan naisten ja miesten tasa-arvon alalla sillä, että meillä on asianmukainen koulutusjärjestelmä, koska pelkästään naisten kunnioittaminen ei riitä ja tätä asiaa ei voida kunnolla määritellä ja sisällyttää parhaisiinkaan asiakirjoihin, jos se ei ole osa kulttuuriamme, tapojamme ja kasvatustamme. Puolassa on sanonta, että nainen kannattaa talon kolmea puolta ja mies ainoastaan yhtä. Voimme sanoa, että tämä tilanne on naisille kunniaksi ja antaa heille arvoa tai sitten, että heitä käytetään liikaa hyväksi ja että se on esimerkki eriarvoisuudesta. Vladimír Špidla Hyvät parlamentin jäsenet, keskustelu on ollut poikkeuksellisen laaja-alaista. Olen osallistunut moniin keskusteluihin parlamentissa, ja tämän ollut varmasti yksi antoisimmista. Mielestäni se osoitti selkeästi, että komission ja EU:n laatima politiikka on politiikkaa, jolla on oma sisäinen merkityksensä ja sisäinen logiikkansa, ja sitä on jatkettava. Yhtäläiset mahdollisuudet ovat mielestäni todellinen olennainen osa järjestelmäämme, ne johtuvat epäilemättä ihmisoikeuksista, ja on myös selvää, että meidän on varmistettava ne kaikille. Emme voi hyväksyä erillisiä aloja, joihin yhtäläisiä mahdollisuuksia ei sovelleta johdonmukaisesti. Tasa-arvosuunnitelmassamme muotoillun politiikan pitäisi minusta jatkua tulevaisuudessa ja olen myös samaa mieltä sen näkökannan kanssa, että meidän olisi vahvistettava tasa-arvokysymyksiä tulevassa Eurooppa 2020 -strategiassa. Kuten keskustelussa jo monesti todettiin - ja olen tästä täysin samaa mieltä - modernilla yhteiskunnalla, joka pyrkii menestymään, ei ole varaa olla käyttämättä täysimääräisesti inhimillisiä voimavaroja. Yhtäläiset mahdollisuudet merkitsevät minusta ainutlaatuista kilpailuetua Euroopalle. Hyvät parlamentin jäsenet, olemme keskustelleet toimenpiteistä, kulttuurisista näkökulmista, lainsäädännöstä ja monista muista tämän monitahoisen kysymyksen näkökohdista. Katson, että emme voi antaa kielteistä tai myönteistä kantaa ennen korjaavia toimia. Voimassa olevaa lainsäädäntöä on sovellettava johdonmukaisesti. Tästä ei ole epäilystäkään, ja asiassa on monia ongelmia. On luonnollisesti selvää, että uudella ja erittäin rohkealla lainsäädännöllä voidaan usein muuttaa perusteellisesti tilannetta. Norjan esimerkki kiintiöistä suurten osakeyhtiöiden hallintoelimissä mainittiin täällä, ja tämä laki on selkeästi muuttanut tilannetta. Mielestäni olisi mielenkiintoista tarkastella Norjan kokemuksia. Tästä huolimatta uskon kuitenkin, että voimassa olevan lainsäädännön täysimääräisen soveltamisen olisi oltava etusijalla. Hyvät parlamentin jäsenet, työn ja yksityiselämän välisen tasapainon merkitys on ilmaistu selkeästi, ja mielestäni on todettu myös selkeästi, että yhtäläiset mahdollisuudet ovat sekä miehiä että naisia koskeva kysymys. Olen sen vuoksi tyytyväinen, että olemme käyneet tämän keskustelun kummankin sukupuolen kokemusten perusteella, ja näin olisi mielestäni toimittava aina. Puhemies (DE) Arvoisa komission jäsen Špidla, haluaisin yhtyä teille parlamentin eri ryhmistä esitettyihin kiitoksiin ja kaikkiin hyviin toivotuksiin. Toivotan teille kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta! Marc Tarabella Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin kiittää komission jäsentä tästä viimeisestä ponnistuksesta - kyllä, olen usein haastanut hänet muissa yhteyksissä - ja haluaisin kiittää lisäksi kaikkia tästä erittäin monipuolisesta keskustelusta, jossa monet jäsenet ovat esittäneet puheenvuoron. Olen kuunnellut heitä kaikkia, ja on totta, että monet miehet ovat esittäneet puheenvuoron, mistä olen iloinen. Joka tapauksessa miesten osuus oli suhteellisesti suurempi kuin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa, sillä sen 61 jäsenestä ainoastaan neljä on miehiä, mikä on aivan liian vähän. Olen luonnollisesti samaa mieltä niiden kanssa, jotka totesivat, että tämä on taistelu, johon miestenkin on osallistuttava. En voi vastata kaikille, mutta Astrid Lulling sanoi, että äänestystä ei voitettu valiokunnassa helposti. No, 15 äänesti puolesta, viisi vastaan, eli kolme kertaa enemmän puolesta kuin vastaan, ja seitsemän äänesti tyhjää. Tiedän, että olemme käyttäneet paljon aikaa 38 kohtaan, joka koskee lisääntymisterveyttä, seksuaalisia oikeuksia ja erityisesti ehkäisyä ja raskaudenkeskeytystä. Tiedän, että tämä kysymys on ehkä muita herkempi, ja en halunnut, että mietinnöstäni tulee sillisalaatti, mutta en voinut olla ottamatta huomioon tätä asiaa. Viittasin erityisesti nuoriin naisiin, jotka joutuvat kärsimään tultuaan vahingossa raskaaksi, koska heillä ei ollut tarvitsemiaan tietoja. Se, mikä minua häiritsee eniten, on joidenkin sellaisten henkilöiden usein ilmaisema tekopyhyys, jotka haluavat sivuuttaa nämä tilanteet ja pitää pilkkanaan näiden nuorten naisten ongelmia. Kun tämä tapahtuu heidän omille lapsilleen, heillä on varaa maksaa "piristyshoitoja" Sveitsissä tai muualla ilman, että siihen kiinnitetään paljon huomiota. Palkkaerojen osalta Edit Bauer ilmaisi asian hyvin. Puhumme 25 prosentista, kun lisäämme rajoitettujen osa-aikaisten työtuntien vaikutukset. On luonnollisesti vaikeaa olla täysin tarkka. Tämä ei ole - ja päätän tähän, koska minulla on vain muutama sekunti - sillisalaattimietintö, vaikka sukupuolielinten silpominen, burka ja pakkoavioliitot mainitaan. Voitte olla varmoja, että uskon, että nämä käytännöt eivät ole demokratiassa kulttuuria koskeva kysymys: ne ovat käytäntöjä, joita meidän on torjuttava demokratian keinoin. Tosiasia on se, että jos olisin sisällyttänyt nämä seikat mietintöön, ne olisivat jättäneet varjoon kaikki muut seikat, jotka olivat minusta tärkeämpiä. Puhemies (DE) Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan keskiviikkona 10. helmikuuta. Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla) Corina Creţu kirjallinen. - (RO) Vaikka naisten määrä työmarkkinoilla on korkeampi kuin miesten ensimmäisen kerran historiassa, sukupuoleen liittyvää syrjintää esiintyy edelleen. Huomattava osa naisten työpaikoista on yleensä osa- tai määräaikaisia, ja palkka ei ole vaatimuksia vastaava. Yli puoli vuosisataa sen jälkeen kun periaate samapalkkaisuudesta sisällytettiin yhteisön perustamissopimuksiin, Euroopan unionissa olevan naisen on työskenneltävä 418 kalenteripäivää ansaitakseen sen, minkä mies ansaitsee 365 päivässä. Vaikka EU:n politiikka on ollut uraauurtavaa, palkkaero on pysynyt ennallaan sitkeästi vuodesta 2000 lähtien. Meillä on tarvittavat oikeudelliset välineet toimiaksemme asiassa. Sen vuoksi kehotan tulevaa komissiota osallistumaan siihen, että miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annettu direktiivi 2006/54/EY saatetaan osaksi kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Vaikka lama kohdistuu ensisijaisesti miesvaltaisiin aloihin, esimerkiksi Romaniassa on vaara, että talousarvion rajoituksien vuoksi menetetään paljon työpaikkoja julkisten palveluiden alalla, jolla naisia on eniten. Mielestäni on tärkeää, että sukupuolten tasa-arvoa koskevia toimintalinjoja ei muuteta julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvilla syrjivillä toimilla. Vasilica Viorica Dăncilă Yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevassa mietinnössä ehdotetaan uutta sysäystä yhtäläisille mahdollisuuksille Euroopan unionissa, koska naisten ja miesten välisen todellisen demokraattisen tasa-arvon edistäminen on edelleen mittapuu koko yhteiskunnan yhdistävälle demokratialle. Yhtäläiset mahdollisuudet tarjoavat tukea sosiaaliselle kehitykselle, ja ne eivät saa jäädä vain oikeudelliseksi välineeksi. Suurimmassa osassa Euroopan maita ammatti- ja alakohtainen eriytyminen ovat pysyneet lähes ennallaan. Tämä voidaan havaita siitä, että naiset saavat pienempää palkkaa, heitä pääsee vähemmän töihin huollettavien vuoksi, ja vastuun jako naisten ja miesten välillä perhe-elämässä pysyy ennallaan. Emme saa unohtaa myöskään naisten asemaa maataloudessa Euroopassa ja heidän panostaan siihen: kolmannes maatalousalan työntekijöistä on naisia. He eivät saa usein palkkaa ja heillä ei ole riittävää sosiaaliturvaa, koska he tekevät työtään maatiloilla ruoan saamiseksi omille perheilleen. Minusta Euroopan parlamentin olisi tuettava aloitetta sukupuoleen perustuvan väkivallan eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamisesta ja siten myös EU:n lainsäädäntöä, jolla suojellaan uhreja, sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävän elimen perustamista Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Sirpa Pietikäinen Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin kiittää Marc Tarabellaa ansiokkaasta raportista, joka käsittelee naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa. Naisten ja miesten välisestä epätasa-arvosta työmarkkinoilla kielii se, että naisten euro samasta työstä on edelleen 80 senttiä. Keinoja palkkatasa-arvon saavuttamiseksi on jo olemassa ja nyt on aika laittaa ne todella käytäntöön. Muiden muassa työn vaatimusten arvioimisen tulisi olla pakollista ja sen pohjalta tulisi määritellä palkka. Työnantajille tulisi asettaa sanktiot, jollei työpaikalle ole laadittu kunnollista tasa-arvo -ohjelmaa. Naisten ei tule työurillaan joutua törmäämään lasikattoon ja urakehityksen pysähtymiseen sukupuolen vuoksi. Niin yritysten kuin julkisen sektorin tulee kiinnittää enemmän huomiota naisten osuuden kasvattamiseen korkeissa tehtävissä. Euroopan komissiota muodostettaessa jokaisen jäsenmaan tulisi ehdottaa komissaareiksi sekä miestä että naista. Kuten raportissakin todetaan, naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon työelämässä liittyvät myös työelämän ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat. Julkisten palvelujen kehittäminen hoitojärjestelyjen helpottamiseksi ja vanhempainvapaajärjestelmien laajentaminen ovat keinoja tasoittaa naisten ja miesten välisiä eroja työmarkkinoilla. Euroopan unionissa tarvitaan sosiaalista sääntelyä. EU on jo aloittanut työn tasa-arvoisemman Euroopan puolesta; Euroopan naisten asema on huomattavasti parantunut EU lainsäädännön ansiosta. Unioni on menossa tasa-arvoasioissa oikeaan suuntaan, mutta koska asiat eivät tapahdu itsestään, tulevaisuudessa tarvitaan vahvempaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta takaamaan entistä tasa-arvoisempi ja sosiaalisempi unioni. Daciana Octavia Sârbu Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Tässä asiassa on edistytty huomattavasti vuosien varrella. Jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja, kun on kyse saman palkan tarjoamisesta samasta työstä, naisten edustuksesta johtotehtävissä sekä naisten osuudesta työmarkkinoilla. EU:n voimassa olevasta lainsäädännöstä huolimatta jäsenvaltioissa voidaan havaita, että miesten ja naisten saamat palkat eroavat keskimäärin 15-17 prosenttia. Tämä aiheutuu siitä, että naiset työskentelevät huonosti palkatussa työssä tai osa-aikaisesti. Koska naisten ansiot ja eläkkeet pienentyvät heidän elämänsä aikana, nämä palkkoja koskevat erot aiheuttavat köyhyyttä ikääntyneiden naisten keskuudessa. Köyhyysriski kohdistuu 21 prosenttiin 65-vuotiaista tai sitä vanhemmista naisista verrattuna 16 prosenttiin miehistä tässä tilanteessa. Jäsenvaltioiden on varmistettava sukupuolten tasa-arvon takaamista koskevia hyviä käytäntöjä miesten ja naisten yhtäläisten oikeuksien turvaamiseksi. Haluaisin lisäksi korostaa koulujen opetusohjelmien tarvetta, jotta naisiin liittyvät perinteiset stereotypiat vältetään. Lívia Járóka Tärkein tehtävä Euroopan unionin miesten ja naisten tasa-arvon edistämistä koskevassa politiikassa on tänä vuonna päättyvän neljän vuoden suunnitelman hyötyjen ja haittojen arviointi sekä uuden strategian hahmotteleminen. Ensi vuonna alkavassa etenemissuunnitelmassa on korostettava tämänhetkisen suunnitelman tavoin moninkertaista ja "alakohtaista" syrjintää sekä kiinnitettävä enemmän huomiota etnisten vähemmistöjen tilanteeseen liittyviin naisten oikeuksia koskeviin näkökohtiin. Mietinnössä tuodaan perustellusti esiin maailmanlaajuisen talouskriisin haittavaikutukset naisten tilanteeseen erityisesti työpaikkojen ja sukupuoleen perustuvien palkkaerojen osalta. Sen vuoksi on tärkeää, että uudessa strategiassa tarkastellaan miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien taloudellista merkitystä, koska sen lisäksi, että sukupuoleen perustuva syrjintä on epäoikeudenmukaista, se hidastaa taloutta. Jäsenvaltioita ja asianmukaisia yrityksiä on sen vuoksi kehotettava sisällyttämään kriisinhallintastrategioihinsa sukupuolten tasa-arvo, ja niiden on pidättäydyttävä taloudellisista rajoituksista, jotka haittaavat miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia. Vuoden 2010 jälkeen voimaan tulevassa etenemissuunnitelmassa on säilytettävä edellisen strategian painopisteet. Siinä on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämistä ja sosiaalista syrjäytymistä koskeviin näkökohtiin erityisesti tähän asiaan omistettuna eurooppalaisena teemavuotena. Uuden strategian on oltava konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa on realistisia ja varmistettavissa olevia tavoitteita. Lisäksi niiden täytäntöönpanossa tarvitaan paljon tehokkaampaa koordinointia komission ja jäsenvaltioiden välillä.

Az ENSZ Emberi Jogi Tanácsának hetedik ülésszaka (vita) Elnök A következő napirendi pont a Tanács és a Bizottság nyilatkozatainak ismertetése az ENSZ Emberi Jogi Tanácsának hetedik ülésszakáról. Janez Lenarčič a Tanács soros elnöke. - Örülök, hogy lehetőséget kaptam arra, hogy beszéljek Önöknek az Emberi Jogi Tanácsról. Azzal, hogy ezt a napirendi pontot az Európai Parlament a plenáris ülés napirendjére tűzte, megerősítette egész Európának az Emberi Jogi Tanácson belüli jelentőségét. Az Emberi Jogi Tanács az emberi jogok védelmének központi, átfogó szerve. Az Európai Unió a hatékony Emberi Jogi Tanács határozott szószólója. Igen keményen dolgoztunk annak biztosítása érdekében, hogy végleges formájában szilárd alapot szolgáltasson az emberi jogok legsúlyosabb megsértésére adott gyors és hatékony reagáláshoz. Mint ismeretes, az elmúlt év decemberében elfogadásra került az Emberi Jogi Tanács végleges intézményi csomagja, ma pedig elérkezett az idő arra, hogy a Tanács teljes joggal működjön. Az Emberi Jogi Tanács tavaly szeptemberi és decemberi hatodik ülésszaka számos jelentős eredményt hozott, amelyeket itt felsorolok. Kitűzött célunk, hogy ezt a munkát a hetedik és a nyolcadik ülésszakon folytassuk. A hetedik ülésszakra a jövő hónapban kerül sor, programja pedig kifejezetten sűrű lesz. A június első két hetében tartandó nyolcadik ülésszakkal együtt meg fogja vitatni a 25 különleges előadó megbízatásának meghosszabbítását, a különleges előadók éves jelentéseit, valamint számos olyan nyugtalanító emberi jogi helyzetet, amely bizonyos kérdéseket illetően néhány országban fennáll. Az Európai Unió szempontjából az Emberi Jogi Tanács hetedik ülésszaka számára kulcsfontosságú a burmai/mianmari, a kongói demokratikus köztársasági, a koreai demokratikus népköztársasági, valamint a szomáliai különleges előadók megbízatásának meghosszabbítása. Ezenkívül az Európai Unió a Tanács által biztosított összes lehetőséget meg fogja ragadni annak érdekében, hogy felhívja a figyelmet az emberi jogok aggasztó helyzetére a világ más részein. Ennek érdekében interaktív párbeszédet fog folytatni az egyes különleges előadókkal és az Emberi Jogi Főbiztossal. Az interaktív párbeszédek a Tanács számára jelentős új eszközt jelentenek, az Európai Unió pedig továbbra is arra törekszik, hogy ezt a Tanács rendes ülésszakai által az egyedi kérdések kezeléséhez felajánlott kulcsfontosságú eszközként szilárdítsa meg. Hölgyeim és uraim, amint azt tudják, a Tanács jelenlegi elnöksége, Szlovénia a kultúraközi párbeszédet egyik prioritásaként tűzte ki. Ezért örömmel vesszük, hogy az Emberi Jogi Tanács hetedik ülésszaka ennek a kérdésnek is kellő figyelmet szentel. A Civilizációk Szövetsége főképviselőjének, Sampaio úrnak küldött meghívó azt jelzi, hogy fokozottan tudatosult az, hogy a Civilizációk Szövetségének tevékenységei elősegítik a vallási tolerancia megerősítését, ami az Európai Unió számára ugyancsak prioritás az emberi jogok területén. Engedjék meg, hogy ismertessek egy másik jelentős fejleményt az Emberi Jogi Tanácson belül, nevezetesen az általános időszakos felülvizsgálatot, amelynek az Európai Unió kiemelt jelentőséget tulajdonít. Ennek az eszköznek a tagállamokon belüli emberi jogi helyzet azonos feltételek melletti felülvizsgálatához kell módot biztosítania. Az Európai Unió azon tagállamai, amelyeket már tavaszig (áprilisig és májusig) alávetik magukat ennek a mechanizmusnak, jelenleg alapos felkészülést végeznek az említett felülvizsgálatra. Ebben a folyamatban a lehető legnagyobb mértékű átláthatóságra és hatékonyságra törekszünk. Az időszakos felülvizsgálati módszer számottevően befolyásolja az egész Emberi Jogi Tanács hitelét. Benita Ferrero-Waldner a Bizottság tagja. - Elnök úr, örömmel ragadom meg ezt az alkalmat arra, hogy megszólítsam a Parlamentet az Emberi Jogi Tanács hetedik ülésszakával kapcsolatban. Engedjék meg, hogy az Emberi Jogi Tanácsot a véleményem szerint megfelelő kontextusba helyezzem. Korábban már elmondtam, de fontos emlékeztetni arra, hogy a Tanács folyamatban lévő munkát jelent. Ez akkor válik nyilvánvalóvá, amikor az ember áttekinti az elmúlt évet és a folytatott tevékenységek felét. Az ingatag kezdet, a libanoni válság miatti komoly megosztottság és az Európai Unió számára továbbra is nehéz tárgyalási környezet ellenére jelentős eredmények születtek. Itt különösen a választások jelöltjei által előterjesztett emberi jogi ígéretek jelentette újításra; továbbá -elődjének, az Emberi Jogi Bizottságnak éves rituáléjával össze sem hasonlítható - halaszthatatlan emberi jogi helyzetekkel kapcsolatos tárgyalások lebonyolítására; az ENSZ különeljárásaival folytatott - az emberi jogok megsérétésre összpontosítás nagyon általános eszközét képviselő - "interaktív párbeszédekre, végül pedig az abszolút jelentőségű intézményfejlesztési csomag konszenzusos elfogadására gondolok. A Tanács elnöke, Costea nagykövet úr a múlt héten Brüsszelben tartózkodott, hogy röviden beszámoljon a Tanács és a Parlament hetedik ülésszakra való felkészüléséről. A Tanácsot úgy jellemezte, hogy "a vártnál jobb, de a reméltnél rosszabb”. Ez cinikusnak hangozhat, talán az ENSZ napi munkájának realitását tükrözi, de véleményem szerint ez a pontos alaphangot is megadja. Jó és rossz is van a Tanácsban, de folyamatosan, tehát a jó úton halad. A hetedik ülésszak prioritásai - a Tanács megítélésének alapját képező norma - a halaszthatatlan emberi jogi helyzetek fokozatosan hatékony kezelése és az intézményfejlesztési reformok végrehajtásának folytatása között húzódnak. Az emberi jogi helyzet hatékony nyomon követése a Burmáról/Mianmarról szóló különleges ülésszak számára kiemelkedő fontosságú. Az egyéb prioritások között ezen az ülésszakon foglalkozni kell az emberi jogok Srí Lankán és Kenyában tapasztalható megsértésével is. Az intézményi reformok végrehajtása - vitatható módon - éppen ugyanilyen fontos, tekintettel a Tanács jövőbeli sikerének hatására. Itt a tanácsadó bizottság tagjainak megválasztási kritériumairól való megállapodás, valamint a különeljárás megújítandó megbízatásaihoz a megfelelően képzett jelöltek átlátható kiválasztása jelenti a hetedik ülésszak kulcskérdéseit. Végezetül engedjék meg, hogy két észrevételt tegyek az átlalános időszakos felülvizsgálatról, illeve másik ismert nevén az UPR-ről. Az elnök a héten arról számolt be, hogy az áprilisi és májusi ülésszak során a felülvizsgálatnak alávetett államok komolyan veszik kötelezettségeiket. Remélem. Az UPR-ről szóló ülésszakok várhatóan megadják a későbbiek alaphangját is. Ezért elengedhetetlen, hogy a felülvizsgálatnak alávetett uniós tagállamok élen járjanak az emberi jogi statisztikáik őszinte kritikáival. Ennek nem szabad szépségkirálynő-választásnak lennie. Ezen túlmenően az Európai Unió számára fontos szerepet látok az UPR "későbbi ülésszakaiban”. Az UPR - minden másnál jobban - arról az együttműködésről szól, amelyet a nemzetközi közösség folytat a felülvizsgálatnak alávetett államokkal annak érdekében, hogy az emberi jogok területén konkrét javulást érhessenek el a kudarcok és a szükségletek valódi önelemzése után. Az Európai Bizottság és a tagállamok nem késlekedhetnek a technikai segítségnyújtás biztosításában ott, ahol ezt a későbbi ülésszakok során megérdemlik. Ez jelentős nyilvános keretek között mutatná meg az emberi jogok előmozdítása iránti valódi elkötelezettségünket. Laima Liucija Andrikien Elnök úr, a Parlament küldöttséget delegál az ENSZ Emberi Jogi Tanácsának (EJT) hetedik ülésszakára. A küldöttség felhatalmazást kap arra, hogy kifejezze a Parlamentnek az EJT tevékenységével kapcsolatos aggodalmait, és látogatása során jelentést tesz az Emberi Jogi Albizottságnak. Az EJT hetedik ülésszakát kulcsfontosságúnak tekintjük, mert az első lesz, amely a 2006-ban és 2007-ben elfogadott intézményfejlesztési csomagból származó új munkamódszerek közül számos lényeges kérdést megvizsgál. Az EJT hitele e reformok és mechanizmusok végrehajtásán alapul, célunk pedig az, hogy a Tanácsot még alkalmasabbá tegyük arra, hogy kezelje az emberi jogok világszerte tapasztalható megsértését, különösen a leginkább halaszthatatlan eseteket. Elismerésünket fejezzük ki az EJT pozitív eredményeihez, különösen az általános időszakos felülvizsgálat és a különeljárások felülvizsgálatának végrehajtásában elért eredményekhez, valamint az Emberi Jogi Tanács elnökségének pozitív eredményeihez. Üdvözöljük a civil társadalom és az emberi jogi aktivisták részvételét, továbbá a különeljárásokat, amelyek az ENSZ emberi jogi mechanizmusának középpontjában állnak, és kritikus szerepet töltenek be, különösen az Emberi Jogi Tanácsban. Ugyanakkor elítéljük az Emberi Jogi Tanács bizonyos határozatait, például azokat, amelyek nem újítják meg a fehéroroszországi vagy a kubai különleges előadó megbízatását. A múltból levont tanulságokra tekintettel hangsúlyozzuk annak jelentőségét, hogy a versenyszellem érvényesülésével zajló választásokra minden régióban kerüljön sor annak érdekében, hogy az ENSZ tagjai között tényleges választási lehetőséget lehessen biztosítani. Ennek az az oka, hogy - sajnálatos módon - eddig már kiválasztottak néhány olyan országot, amelyek problematikus emberi jogi statisztikákkal rendelkeznek. Ismételten felkérem a Tanácsot, a Bizottságot és a tagállamokat arra, hogy továbbra is törekedjenek az ENSZ Emberi Jogi Tanácsába való beválasztási kritériumok kialakítására, beleértve a különeljárásokra való felhívásokat is. Az EU részvétele kapcsán elismerjük az EU és tagállamai aktív szerepvállalását az EJT tevékenységének első éve során. Nagyon fontos, hogy az EU egységes véleményt képviseljen az emberi jogi kérdések kezelésekor, a Bizottságot és a Tanácsot pedig közös álláspont elfogadására kérjük annak biztosítása érdekében, hogy az EU tagállamai automatikusan aláírhassanak és ratifikálhassanak minden nemzetközi emberi jogi eszözt. Végül, de nem utolsó sorban az EU-nak hatékonyabban kellene alkalmaznia a kérdéses országoknak szánt segítségnyújtást és politikai támogatást, annak érdekében, hogy ösztönözzük azokat az Emberi Jogi Tanáccsal való együttműködésre. Józef Pinior a PSE képviselőcsoport nevében. - Elnök úr, az ENSZ Emberi Jogi Tanácsa az Európai Parlament számára az emberi jogok területének egyik legérdekesebb vetülete. Szigorúan nyomon követjük e Tanács tevékenységeit, az Európai Parlament évente kétszer küld missziór Genfbe. Három észrevételt szeretnék tenni. Először is elismerésemet szeretném kifejezni a Tanács elnökségének pozitív eredményeihez, és egyúttal szeretném hangsúlyozni az Európai Unió, valamint a Tanács - 2008. június 23-án tartandó választásokon induló - kiemelkedő erkölcsi tartású elnökjelöltjei részéről érkező támogatás jelentőségét. Másodszor, szeretném hangsúlyozni, hogy a különeljárások nem foglalnak el központi helyet az ENSZ emberi jogi mechanizmusában, főként az Emberi Jogi Tanácsban, a civil társadalomban és a demokratikus államokban töltenek be kritikus szerepet. Az EU-tagállamoknak ezenfelül figyelemmel kell kísérniük és nyomást kell gyakorolniuk a Tanács tagjaira annak érdekében, hogy eleget tegyenek az emberi jogok előmozdításával kapcsolatos kötelezettségeiknek. Az Európai Parlamentnek el kell ítélnie azokat a tanácsi határozatokat, amelyek nem újítják meg a fehéroroszországi vagy a kubai különleges előadó megbízatását. Üdvözölnünk kell a szudáni különleges előadó, valamint a Libériával, Haitivel, illetve Burundival foglalkozó független szakértők megbízatásának megújítását. Harmadszor, a Tanácsot ért számos jogos bírálat középpontjában az áll, hogy kiábrándítóan kezelte egyes országok helyzetét. A Palesztina ügye iránti különösen egyoldalú nemzetközi együttérzés, valamint az iszlám államok kétségbeesett erőfeszítései arra késztették a Tanácsot, hogy foglalkozzon a közel-keleti konfliktussal; egyetlen államot, Izraelt viszont többször is kritikával illettek, figyelmen kívül hagyva a Hezbollah és néhány palesztin csoport jogsértéseit. Az jelenti a kihívást, hogy a Tanács tagjai számára kialakítsuk a politikai akaratot egy ilyen helyezetet igazságos kezeléséhez. Hélène Flautre a Verts/ALE képviselőcsoport nevében. - (FR) Elnök úr, az ENSZ Emberi Jogi Tanácsa hetedik ülésszakának előestéjén a Parlament támogatásra, éberségre és mobilizációra vonatkozó üzenetet kíván küldeni. Az Emberi Jogi Tanács az egyetlen nemzetközi szerv, amely ténylegesen küzd az emberi jogok megsértése ellen, és amely többek között reagál a szükséghelyzetekre, az emberi jogi válságokra, ugyanakkor hosszú távon együttműködik a különleges előadókkal és interaktív párbeszéd keretében a nem kormányzati szervezetekkel. Ez a Tanács egyedülálló, és történetének nehéz fordulópontjához érkezett. Egy év nem lesz elegendő hatékonyságának megalapozásához. Elegendő lehet azonban ahhoz, hogy hitelét elveszítse, és mint ismeretes, meggyengítésére és eltérítésére sok kísérletet tettek. Először is Sigma Huda, az emberkereskedelem témakörével foglalkozó különleges előadó helyzetét szeretném megemlíteni. A hölgy siralmas körülmények között egy bangladesi börtönben tartózkodik. Ezután ugyanezekkel a különleges előadókkal kapcsolatban megemlíteném, hogy a tanácsadó bizottság javaslatairól végül az elnök határoz. Ennek alapján elképzelhetik, hogy szerepe mekkora jelentőségű, szeretném még üdvözölni Costea elnök úr kiváló munkáját, és ugyanakkor felhívni a figyelmüket arra, hogy júniusban más lép a helyébe. Ezért az EU-nak továbbra is figyelmesnek és kezdeményezőnek kell maradnia. Fellépése döntő jelentőségű. Láttuk Gázában. Az EU tartózkodása jelentősen tompítja az üzenetet, és gyengíti magát a Tanácsot. Amikor azonban az EU különleges ülésszakot kezdeményez és minden befolyását beveti, a Tanács növekszik és eredményeket ér el. Ehhez tagállamainknak meg kell erősíteniük régióközi szövetségeiket annak érdekében, hogy meggyőzzenek másokat és elhárítsanak minden olyan akadályozó reakciót, amely a Tanácsot a politikai eshetőségek agóniájába vetné vissza. Ezért arra kérjük tagállamainkat, hogy fokozzák erőfeszítéseiket és mutassanak példát. Mutassanak példát azzal, hogy független szakértőt jelölnek ki, amikor az UPR keretében egy másik kormányt értékelnek, és azzal, hogy ők maguk nyitottak a kritikára és az önkritikára, továbbá mutassanak példát az új tagok kiválasztásához. A különeljárásokra szóló állandó meghívásnak az EU-tagállamok számára kiemelkedő fontosságú kritériumnak kellene lennie. Richard Howitt Elnök úr, ezt az állásfoglalást az Ön figyelmébe ajánlom. Ajánlom még a Parlament Genfbe delegált küldöttségének munkáját, amelyben - miközben nagyra becsüljük saját EU-képviselőinket - együttműködünk velük a világ más térségeinek országaival folytatandó párbeszéd kezdeményezése érdekében, demonstrálva Európa erejét és szolidaritását az emberi jogok és a nemzetközi humanitárius jog védelmezésében. Hálás vagyok azért, hogy módosításaim bekerültek abba a szövegbe, amely felhívást tartalmazott a nők elleni erőszakkal foglalkozó különleges ülésszakra, valamint az összes nemzetközi emberi jogi eszköz minden országunk általi aláírására és ratifikálására. Európa támogatását kérem különösen az üzleti és emberi jogi különleges képviselő megbízatásának megújításához. De mivel nemrég érkeztem vissza Gázából, különösen a (34) bekezdést ajánlanám Önöknek. Ma ezt az emberi jogok egyértelmű megsértéseként határozzuk meg. Ha Tony Blair sem tudja elérni, hogy Izrael engedélyt adjon katonai felszerelések behozatalára a 40 000 liternyi kezeletlen emberi hulladék okozta szennyezés megfékezése érdekében, itt az idő, hogy Európa cselekedjen. Új megbízatás alapján eljáró európai csoportok hozzájárulhatnak a határok újbóli megnyitásának felügyeletéhez, és ahogyan én most az Önök támogatását kérem, az európai országok a nemzetközi humanitárius jog végrehajtására törekedve elérhetik, hogy az ENSZ Emberi Jogi Tanácsában mindegyik fél megállapodásra jusson. Mi, Európaként megtehetjük a kezdő lépést, ahogyan azt az Emberi Jogi Albizottságnak csak a múlt heti brüsszeli ülésén javasolta szlovén elnökség. Egy olyan kiegyensúlyozott szöveget javasolhatunk, amely elismeri, hogy mind a terrorista rakétatámadások, mind pedig a blokád kollektív büntetése is sérti a negyedik genfi egyezményt. Így olyan konszenzusra juthatunk Genfben, amely ténylegesen megváltoztatja a Gázai-övezetben élőket sújtó humanitárius válságot. Eija-Riitta Korhola (FI) Elnök úr, a régi mechanizmusok és munkamódszerek kritikus vizsgálata, valamint az új gyakorlatok kialakítása nagy reményeket keltett azt illetően, hogy az Emberi Jogi Tanács képes olyan hatékony testületként fellépni, amely az emberi jogok megsértésének kezelésére összpontosít, és lehetővé teszi, hogy a politikai helyzetek egyértelműen az ENSZ testületeinek hatáskörébe tartozzanak. Az Emberi Jogi Tanács hitele a különeljárások márciusban kijelölendő új megbízottjaitól is függ. Rendkívül fontos, hogy a szakértelem, a függetlenség és az objektivitás kulcsfontosságú tényezők. Mint a jelenlévők közül sokan, a jelenlegi helyzetben én is azt szeretném, ha újra mérlegelés tárgyát képezné az Emberi Jogi Tanácsnak az a határozata, amely nem újította meg a fehéroroszországi és kubai különleges előadók megbízatását Az EU-tagállamoknak törekedniük kell arra is, hogy garantálják a Kongói Demokratikus Köztársasággal foglalkozó független szakértő megbízatásának meghosszabbítását. Janez Lenarčič a Tanács soros elnöke. - Szeretnék köszönetet mondani azoknak a képviselőknek, akik részt vettek ebben a vitában és kifejtették véleményüket, ami kétségkívül segítséget nyújt majd a Tanács elnökségének az ENSZ Emberi Jogi Tanácsának hetedik ülésszakára való felkészülésben. Különösen azt szeretném hangsúlyozni, hogy maximálisan egyetértek Andrikienképviselő asszony megállapításával, miszerint az Emberi Jogi Tanácson belül az Európai Uniónak egységesnek kell mutatkoznia, egységes véleményt kell képviselnie. Felhívnám a figyelmüket arra is, hogy az elnökség is hatékony együttműködést remél az Európai Parlament küldöttségével. Az Európai Uniónak az emberi jogok előmozdításában és védelmezésében betöltött szerepe vitathatatlan, éppen ezért szeretnénk a tisztelt Házzal a lehető leghatékonyabb együttműködést folytatni. Felszólalásomat azzal zárnám, hogy az Emberi Jogi Tanács hetedik ülésszaka a miniszterek értekezletével kezdődik majd, ahol beszédet mond az Európai Unió Tanácsának elnöksége nevében az Általános Ügyek és Külkapcsolatok Tanácsának elnöke, Dimitrij Rupel miniszter úr. Sok más, magas rangú képviselő, talán maga az ENSZ-főtitkár is részt vesz majd. Benita Ferrero-Waldner a Bizottság tagja. - Elnök úr, az Európai Unió nagyon fontos szerv, amelynek a megfelelő irányba kell haladnia, és az Emberi Jogi Tanácsot abba az irányba kell vezetnie. Egyértelmű, hogy ennek a Tanácsnak még be kell bizonyítania, hogy az Egyesült Nemzetek Szervezetén belül hatékony emberi jogi szerv. Ahogyan azonban már kifejetettem, még túl korai lenne végleges ítéletet hozni. Sőt, ebben a stádiumban még hátráltathatja is jövőbeli fejlődését. Ezért fontos, hogy az emberi jogi közösség ugyan kritikus szemmel, de továbbra is támogassa az Emberi Jogi Tanácsot. Ezzel kapcsolatban örülök, hogy az Európai Parlament küldöttsége részt fog venni a hetedik ülésszak egy részén, hogy első kézből értékelje annak munkáját. Andrikienképviselő asszonyhoz hasonlóan úgy gondolom, hogy az Európai Uniónak arra kell törekednie, hogy egységes véleményt képviseljen ebben a kérdésben. A Tanácsban jelen lévő EU-tagok szavazási szokásai kifejezetten összehangoltak, és minél összehangoltabbak, véleményünk annál számottevőbb lesz. Ami a tagsági feltételeket illeti, mindeddig lehetetlennek bizonyult ilyen feltételek meghatározása. Az emberi jogi kötelezettségvállalásokkal kapcsolatos ígéretek azonban fontos lépést jelentek majd a tagjelölt országok fokozottabb felelőssége irányába, és amint arra korábban már rámutattam: ez fontos lépés. Ami a különeljárásokat illeti, az EU tevékenyen küzd a meglévő megbízatások meghosszabbítása, valamint az általunk szükségesnek ítélt új megbízatások létrehozása érdekében. Végezetül engedjék meg, hogy röviden szóljak Fehéroroszországról és Kubáról. A Tanács bírálható azért, hogy a kérdéses országok esetében nem hosszabbítja meg a megbízatásokat, de ez olyan kompromisszum volt, amelyre a jelenleg felülvizsgálat alatt álló sok más, ország- és tematikus megbízatás megmentése érdekében volt szükség. Hasonlóan jártunk el például Szudán esetében. Sajnálatos, hogy elveszítettük a Dárfúrral foglalkozó szakértői csoport megbízatását, de ez sajnos elkerülhetetlen volt a szudáni különleges képviselő megbízatásának megmentése érdekében. Ezért az Európai Uniónak a konszenzus elérése érdekében időnként készen kell állnia nehéz kompromisszumok kötésére. Összességében azonban megint jelentős motor és testület vagyunk ezen a területen, és továbbra is azon kell dolgoznunk, hogy biztosítsuk az Emberi Jogi Tanács tényleges működését és a megfelelő irányba haladását. Az Európai Unió igen erős eszköz ahhoz, hogy segítsegünkre legyen ezen az úton. Elnök A vitát lezárom. A szavazásra 2008. február 21-én pénteken kerül sor.

Sporazum o prosti trgovini EU/Indija (kratka predstavitev) Predsednik Naslednja točka je poročilo gospoda Karima v imenu Odbora za mednarodno trgovino o sporazumu o prosti trgovini EU/indija. Syed Kamall, namestnik poročevalca. - Gospod predsednik, mnogo svojega časa sem v tem Parlamentu ljudem pripovedoval, da nisem gospod Karim in da sem dejansko gospod Kamall. Ljudje so najverjetneje zmedeni, ko slišijo, da gospod Kamall govori o poročilu gospoda Karima. V njegovem imenu govorim, ker zaradi nepredvidenih okoliščin ne more biti nocoj tu in se zato opravičuje. Njegovo poročilo učinkovito zajema trgovino z blagom, storitvami, naložbami in intelektualno lastnino ter z vprašanji glede razvoja. Skupna alternativna resolucija s strani skupin PPE-DE, ALDE in UEN ni bila predložena zaradi občutka, da je prvotna odločitev odbora izid precej nereprezentativnega glasovanja, zaradi česar je ostalo poročilo z več zaščitniških klavzul nedotaknjeno. Alternativna resolucija bolje izpostavlja kako pomembna trgovinska partnerka je Indija za EU in koristi, ki jih lahko liberalizacija trgovine prinese obema državama. EU in Indija sta s pogajanji začeli junija 2007, in sicer glede tako imenovanega sporazuma o prosti trgovini, a mnogi bi ga verjetneje pravilneje imenovali prednostni tržni sporazum. Poročilo poziva k zaključku obsežnega, ambicioznega in uravnoteženega sporazuma o prosti trgovini med EU in Indijo, ki bi moral izboljšati tržni dostop do blaga in storitev in pokrivati znatno število področji trgovine ter vključevati določbe o regulativni preglednosti na področjih, ki se nanašajo na skupne naložbe v trgovino, pa tudi na področja kot so sanitarni in fitosanitarni standardi, varstvo intelektualne lastnine, olajšanje trgovine in carina. Glavne točke poročila kažejo, da so se, če pogledate trgovino z blagom, povprečne tarife, ki se uporabljajo v Indiji, zmanjšale na ravni, ki jih je sedaj mogoče primerjati z drugimi državami v Aziji - predvsem povprečna tarifa, ki se uporablja v Indiji, je sedaj 14,5 % v primerjavi s povprečjem EU, ki znaša 4,1 %. Prav tako ugotavlja zaskrbljenost Indije glede izvajanja sistema REACH, dragih certifikatov za izvoz sadja v EU in dragih postopkov za ugotavljanje skladnosti glede oznake CE, ter poudarja, da mora sporazum o prosti trgovini ta vprašanja rešiti. Poročilo prav tako poudarja, da liberalizacija storitev nikakor ne sme ovirati pravice do urejanja storitev, vključno z javnimi storitvami. Vendar bi bilo treba prav tako priznati, da država pogosto ne more zagotoviti tako imenovanih "javnih" storitev in priznati bi morali, da morajo imeti nedržavni akterji v zasebnem sektorju vlogo zagotavljanja osnovnih storitev za revne, predvsem, ko država tega ne more storiti sama, pogosto zaradi pomanjkanja prihodka. Trgovina s storitvami med EU in Indijo je precej neuravnotežena, medtem ko EU v Indijo izvaža 1,5 % svojih storitev, izvaža Indija v EU 9,2 % svojih storitev. Poročilo prav tako spodbuja Indijo k razvoju ustrezne zakonodaje o varstvu podatkov, da bi se zagotovilo, da v naši trgovini s storitvami lahko zaupamo sposobnosti indijskih podjetij za upravljanje z velikimi količinami podatkov, saj obstaja zaskrbljenost glede varstva podatkov. Poročilo prav tako priznava, da poglavja o naložbah pogosto spremljajo obveze o sprostitvi pretoka kapitala in odpravi nadzora kapitala. Zato Komisijo prosimo, da se vzdrži vključevanja takšnih klavzul glede na pomembnosti nadzora kapitala, predvsem za revnejše države, da se ublaži vpliv finančne krize. Poročilo nadalje pozdravlja zavezanost Indije k trdnemu varstvu intelektualne lastnine in uporabi prožnosti TRIPS, da bi izpolnila določene obveznosti na področju javnega zdravstva. Ponovno bi se morali vsi zavedati, da lahko preveč obveznosti za javno zdravstvo državljanom v revnejših državah pogosto onemogoči dostop do zdravil, ker ni spodbud, da bi farmacevtske družbe razvijale zdravila za te države. Na koncu pa poročilo priznava, da je obsežno razvojno poglavje temeljni del vsakega sporazuma o trgovini in da bi morali zagotoviti trgovino in neposredne tuje naložbe. Prav tako priznava, da predvsem v tem Parlamentu obstaja zaskrbljenost glede vprašanj, kot so okoljski standardi in osnovna delavska zakonodaja ter zakonodaja o varnosti in zdravju pri delu. Prav tako bi morali priznati, da lahko pri iskanju nekakšnega ravnotežja med vprašanji trgovine in zaščito okolja, standardi Mednarodne organizacije dela itd, nihalo pogosto zaniha predaleč na eno stran in bodo na koncu imela ta prednost pred trgovino in obsodila revne države na še večjo revščino, ker podjetnikom v teh državah otežujemo razvoj njihovih zmogljivosti. Louis Michel Gospod predsednik, rad bi se zahvalil Evropskemu parlamentu za goreče zanimanje, ki ga je pokazal v naših pogajanjih o sporazumu o prosti trgovini med Evropsko unijo in Indijo. Predvsem sem hvaležen gospodu Kamallu in Odboru za mednarodno trgovino za odlično delo, ki so ga skupaj s povezanima Odborom za zunanje zadeve in Odborom za razvoj opravili pri pripravi poročila o Sporazumu o prosti trgovini EU/Indija. Izmenjave s Parlamentom so bile zelo obsežne, osnutek predloga za resolucijo obravnava skoraj vse možne vidike pogajanj o sporazumu o prosti trgovini med Evropsko unijo in Indijo. Izražena mnenja so koristno orodje za naša pogajanja o sporazumih o prosti trgovini. Ko govorimo o sporazumu o prosti trgovini Evropska unija/Indija, je pomembno upoštevati splošni okvir in kompleksnost naših strateških odnosov z Indijo, vključno s Sporazumom o sodelovanju z leta 1994 in Skupnim akcijskim načrtom, da omenim le dve glavni pobudi in dialoge, ki smo jih vzpostavili z Indijo. Prepričani smo, da je izredno pomembno, da z Indijo delamo, da bi uspešno zaključili pogajanja o ambicioznem sporazumu o prosti trgovini, ki bo obema stranema, Evropski uniji in Indiji, omogočil, da sta pri tem zmagovalki. Bolj kot je ambiciozen sporazum o prosti trgovini, večje gospodarske koristi bodo nastale za vsako stran, Evropsko unijo in Indijo. To je eden od glavnih sklepov raziskave o vplivu in trajnostnem razvoju, ki jo je vzporedno s pogajanji izvedel neodvisni svetovalec. Cilj ocene vpliva in ocene trajnostnega razvoja je bila analiza gospodarskega, socialnega in okoljskega vpliva prihodnjega sporazuma o prosti trgovini in opredelitev morebitnih nujnih podpornih ukrepov. Ocena vpliva in trajnostnega razvoja je trenutno v svoji končni fazi in bi morala biti na voljo aprila, z drugimi besedami, ravno pravočasno za podporo pogajanj v teku. Naj vam na kratko poročam o napredku v zvezi s temi pogajanji. Od začetka v juniju 2007 je potekalo šest pogajalskih zasedanj, šesto pa je potekalo prejšnji teden, od 17. do 19. marca, v Delhiju. Pričakujemo, da bomo letos sklicali dve dodatni zasedanji, najbolje bi bilo, če bi se to zgodilo po indijskih volitvah v aprilu in pred vrhom Evropska unija/Indija, ki bo novembra. Glede vsebine pogajanj je bil dosežen napredek pri vseh vprašanjih, ki se nanašajo na sporazum o prosti trgovini, a opraviti je treba še mnogo dela. Natančneje, izmenjali smo predloge za tarife, imeli smo dobre razprave o več ključnih storitvenih področjih in napredovali smo pri razpravah o besedilih na skoraj vseh področjih sporazuma. Vendar pa smo še vedno daleč od sporazuma. Preden zaključim, bi Parlamentu in poročevalki rad še enkrat izrazil hvaležnost Komisije. Komisija željno pričakuje druge priložnosti za učinkovito sodelovanje s Parlamentom. Predsednik Predstavitev je končana. Glasovanje bo potekalo v četrtek, 26. marca 2009. Pisne izjave (člen 142) Kader Arif V sredo je naš Parlament izrazil svoje mnenje glede prihodnosti sporazuma o prosti trgovini med Evropsko unijo in Indijo. Zaradi dela socialdemokratov besedilo, ki ga je sprejel odbor, poudarja gospodarsko in socialno krhkost Indije, države, kjer 80 % prebivalstva živi od manj kot 2 USD na dan. Da bi se spopadla s takšnim stanjem, je Skupina socialdemokratov v Evropskem parlamentu predložila številne spremembe, ki poudarjajo, da bi vsako krepitev tržnih odnosov EU z Indijo moral spremljati strog okvir za preprečevanje vsake liberalizacije javnih storitev, za zagotovitev dostopa do javnega zdravstva in osnovnih zdravil in za zaščito interesov najbolj ranljivih ljudi in sektorjev. Ni presenetljivo, da je desnica v Parlamentu oblikovala zavezništvo, da bi predlagala mnogo bolj liberalno besedilo na plenarnem zasedanju, kjer poziva predvsem k liberalizaciji bančništva, zavarovalništva, poštnih storitev in javnih naročil. Pri ponedeljkovem glasovanju bom zagovarjal vizijo socialdemokratov o pravični in nepristranski trgovini in bom nasprotoval vsem poskusom desnice, da ta načela prekliče. Rovana Plumb v pisni obliki. - (RO) Trgovina z blagom med EU in Indijo se je med leti 2000 in 2007 več kot podvojila. Izvoz je s 13,7 milijard EUR narasel na 29,5 milijard EUR, medtem ko je uvoz zrasel z 12,8 milijard EUR na 26,3 milijarde EUR. V letu 2007 je izvoz v Indiji znašal 2,4 % izvoza EU in 1,8 % uvoza EU in Indija je bila deveta najpomembnejša tržna partnerica EU. To poročilo pozdravljam, ker poziva k zaključku obsežnega, ambicioznega in uravnoteženega sporazuma o prosti trgovini med EU in Indijo, ki bo izboljšal tržni dostop do blaga in storitev in pokrival znatno vso trgovino ter vključeval določbe o regulativni preglednosti na področjih, ki se nanašajo na skupno trgovino in naložbe, pa tudi standarde in postopke skladnosti, SPS, pravice intelektualne lastnine, vključno z uveljavljanjem, olajšanjem trgovine in carine, javnimi naročili, trgovino in konkurenco pa tudi trgovino in razvoj ter klavzulo o človekovih pravicah kot temeljni element sporazuma o prosti trgovini. Poudariti želim, da mora sporazum o prosti trgovini pomagati: doseči vse večje dvostranske koristi za vse večje število državljanov doseči razvojne cilje tisočletja, vključno s tistimi za preprečevanje degradacije okolja in upoštevanje družbenih standardov. Bogusław Rogalski v pisni obliki. - (PL) Indija je država nasprotij. Na njeno svetovno podobo so vplivale prekomerna poseljenost, revščina (80 % indijskega prebivalstva živi od manj kot 2 USD na dan) in bolezni. Nedavno je napredek na področju gospodarstva pripomogel k temu, da se je indija obrnila v vodilno svetovno gospodarstvo. Vendar pa je prispevek Indije k napredku na področjih raziskav v medicini, tehnologiji in vesolju v nasprotju s pomanjkanjem hrane in čiste vode, ki vplivata na državo. EU je največji tuj vlagatelj in tržni partner Indije. V letu 2007 so naložbe EU znašale do 65 % vseh naložb v Indiji. Naložbe Indije v EU so se prav tako pogostokrat povečale v zadnjih nekaj letih. EU bi se morala osredotočiti na zagotavljanje večstranskega tržnega sistema, ki temelji na določenih načelih, kot je določila STO, ki nudi najboljše priložnosti za pošteno in odkrito mednarodno trgovino. Vendar bi morali poudariti dejstvo, da se mora Indija boriti z visoko stopnjo problema revščine v smislu svetovnih kazalnikov lakote, saj je na 66. mestu od 88-ih držav. Indija, ki je svetovna jedrska sila, tudi ni podpisnica sporazuma o neširjenju jedrskega orožja. Še eno zaskrbljujoče vprašanje je problem dela otrok, saj morajo otroci na splošno delati v nevarnih in nezdravih pogojih. Klavzule glede človekovih pravic in demokracije bi morale tvoriti temeljni del vsakega sporazuma o prosti trgovini, podpisanega z Indijo. Prav tako moramo zagotoviti, da se spoštujejo socialni in okoljski sporazumi in standardi.

Otvorenie rokovania (Rokovanie sa začalo o 9.05 hod.) Predseda Dámy a páni, dúfam, že mi prepáčite niekoľkominútové oneskorenie. Náš bývalý kolega poslanec Otto von Habsburg sa dnes dožíva 96 rokov. Bol poslancom Európskeho parlamentu od roku 1979 do roku 1999. Dôslednosť, s ktorou sa zúčastňoval zasadaní, a kvalita jeho práce nám všetkým boli príkladom. Práve som s ním telefonicky hovoril, preto som sa o pár minút omeškal, a srdečne som mu zablahoželal k 96. narodeninám v mene vás všetkých - dúfam, že proti tomu nebudete namietať - a, samozrejme, v mene jeho politických partnerov z Bavorska.

Udvidelsesstrategien 2009 vedrørende det vestlige Balkan, Island og Tyrkiet (forhandling) Formanden Det næste punkt er redegørelserne fra Rådet og Kommissionen om udvidelsesstrategien 2009 vedrørende det vestlige Balkan, Island og Tyrkiet. Carl Bildt formand for Rådet. - (EN) Hr. formand, mine damer og herrer! Dette er virkelig en væsentlig forhandling om et emne af virkelig stor betydning. Hvis jeg ville, kunne jeg dog begrænse dette indlæg til at sige, at formandskabet er fuldstændig enigt i det beslutningsforslag, som Gabriele Albertini har fremsat for Udenrigsudvalget. Det er vigtigt, at Parlamentet og Rådet samt Kommissionen står sammen om et emne af så afgørende betydning som dette. Når vi ser tilbage, er den vigtigste af alle bestemmelserne i den traktat, der blev undertegnet på Capitolium i Rom for over et halvt århundrede siden, måske den artikel, der i dag er artikel 49 i Lissabontraktaten: Enhver europæisk stat, som respekterer vores værdier og forpligter sig til at fremme dem, kan ansøge om at blive medlem af Unionen. Denne bestemmelse er baggrunden for, at 19 af EU's nuværende medlemsstater er blevet medlem og deltager i det historiske samarbejde, som EU er. Denne artikel har gjort det muligt for os at fremme fred og velstand og ydermere retsstatsprincipperne og et repræsentativt styre i en endnu større del af denne engang så konfliktramte verdensdel. Nogle gange er det nødvendigt at tage til andre dele af verden, hvilket jeg er forpligtet til at gøre forholdsvis ofte, for at blive mindet om, hvor enorm denne bedrift faktisk er. I mere end et halvt århundrede eksporterede det Europa, vi kender i dag, krige og totalitære ideologier til resten af verden. To verdenskrige, to totalitære ideologier, stridigheder og lidelser. I dag eksporterer vi i stedet filosofien om fredelig forsoning, om integration på tværs af tidligere grænser og om fælles bestemmelser og forskrifter som det redskab, vi i fællesskab benytter for at opnå en bedre forvaltningspraksis. Hvis man oven i dette lægger alt det, der er blevet opnået med artikel 49, får EU en fremtrædende position i verden. Et Europa med 6, 9, 12, 15 eller sågar 25 medlemsstater ville på enhver måde have været mindre målt på ambitioner, omdømme, muligheder og respekt verden over. Parlamentet har helt ret i, at udvidelsen, som anført i beslutningsforslaget - og jeg citerer - "har vist sig at være en af de mest succesrige EU-politikker". Dette må siges at være en underdrivelse. Vi er alle klar over, at det ikke har været en helt nem proces. Jeg kan huske, at jeg tidligere, da jeg bestred en anden post, ankom til Parlamentet i en anden parlamentsperiode som repræsentant for et land, der ansøgte om medlemskab, og også mødte dem, der frygtede, at der ville være risiko for, at endnu en udvidelse fra den daværende skare på 12 medlemsstater ville udvande EU's politiske ambitioner. De nye medlemsstater har haft vanskeligt ved at gennemføre EU's stadigt stigende antal politikker og regelsæt, og vi har haft vanskeligt ved at tilpasse os vores egen succes omsat i nye medlemmer, men når vi ser tilbage, er det let at se, at udvidelsesperioderne ligeledes har været de perioder, hvor vores samarbejde er blevet tættere. I løbet af de seneste tyve år har vi mere end fordoblet antallet af medlemsstater, og traktaterne, der blev undertegnet i Maastricht, Amsterdam, Nice og Lissabon, kom som perler på en snor. I løbet af de 30 år, der gik forud, var det ikke engang lykkedes at gennemføre Romtraktaten fuldt ud. Jeg vil hævde, at artikel 49 er lige så vigtig for vores fremtid, som den har været for vores fortid. Vi er stadig i besiddelse af en magnetisk tiltrækningskraft. I løbet af sidste år modtog vi nye ansøgninger om medlemskab fra Montenegro, Albanien og Island, og vi er alle velvidende om, at der er andre, som er lige så opsatte på at nå derhen, hvor det er muligt at indgive en ansøgning. Efter den seneste udvidelse, der tilførte EU ca. 100 mio. nye borgere, har vi nu rettet vores blik mod landene i Sydøsteuropa, og her vil det måske også komme til at dreje sig om op mod 100 mio. borgere. Det kommer ikke til at gå stærkt, og det vil heller ikke blive nemt. De forskellige udfordringer, vi står over for i de forskellige lande på det vestlige Balkan, står lysende klare, og vi er også bevidste om omfanget af forvandlingen af Tyrkiet. Vi er alle klar over, at der er nogle i de respektive landes offentlige mening, som ville foretrække, at vi blot smækkede døren i for næsen af alle disse lande i håbet om, at problemerne ville forsvinde af sig selv, og som er tilhængere af et mere lukket EU. Jeg hører til dem, der er overbevist om, at dette ville være en fejl af historiske dimensioner, hvis konsekvenser ville hjemsøge Europa i mange år frem. Vejen for disse lande til EU's dør kan i nogle tilfælde være endog meget lang. Nogle af dem vil skulle bevæge sig ad en lang og vanskelig vej, der er brolagt med reformer, men hvis døren blev smækket i, ville andre døre straks blive åbnet for andre kræfter, og vi ville måske da komme til at opleve, at disse dele af Europa bevægede sig i retninger, der med tiden ville få negative følger for os alle. Derfor spiller artikel 49 fortsat en så afgørende rolle. Den er det pejlemærke for reformer og forsoning, der også fungerer som inspiration og retningsviser for de regioner i Europa, som endnu ikke er medlem af EU. Kommissær Olli Rehn vil redegøre grundigere for Kommissionens vurdering af fremskridtet i alle de berørte lande, og formandskabet tilslutter sig Kommissionens vurdering. Det er fortsat vores ambition at rykke alle landene på det vestlige Balkan frem i tiltrædelsesprocessen, vel vidende at de befinder sig i meget forskellige faser heri. Som noget, der på en måde hænger sammen med dette, venter vi, at der vil blive truffet en afgørelse om, at der med virkning fra den 19. december vil være visumfri adgang til EU for borgerne i Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien, Montenegro og Serbien. Dette vil være et stort og særdeles vigtigt skridt i den rigtige retning. I lighed med Parlamentet håber vi, at Albanien og Bosnien vil indhente det forsømte og også blive i stand til at tage dette særdeles vigtige skridt så snart som muligt. Hindringerne for Kroatiens tiltrædelsesproces er blevet fjernet, og processen er nu på vej fremad. Dette er af stor betydning for Kroatien og for regionen som helhed. Kommissionen har udarbejdet en meget positiv rapport om Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien, og jeg håber, at Rådet i december vil kunne konkretisere de videre skridt i landets tiltrædelsesproces. Montenegros og Albaniens ansøgninger er blevet fremsendt til Kommissionen, og jeg tror, at vi kan forvente en udtalelse fra Kommissionen inden for cirka et års tid. Med hensyn til Bosnien håber vi, at de politiske ledere vil kunne blive enige om de reformer, der er nødvendige for at gøre det muligt for også dette land at tage en ansøgning om medlemskab op til overvejelse. Indirekte drøftelser, der er sat i værk af EU og USA i tæt samarbejde, er undervejs. Serbien har gjort gode fremskridt med hensyn til den ensidige gennemførelse af interimsaftalen, og vi vil naturligvis være meget opmærksomme på den kommende rapport, der udarbejdes af chefanklageren i ICTY vedrørende samarbejdet med Serbien. Vi håber, at chefanklageren er tilfreds med den nuværende indsats, selv om det naturligvis er af afgørende betydning, at denne indsats opretholdes. For så vidt angår et land længere mod sydøst, ønsker jeg at anerkende de grundlæggende reformer, der er på vej i Tyrkiet om det kurdiske spørgsmål. Hvis disse reformer kommer i hus, vil dette være ensbetydende med en væsentlig tilnærmelse til vores europæiske standarder på områder af afgørende betydning. Der er adskillige andre områder, som jeg tror, at kommissæren vil komme ind på. Noget, som ikke hænger direkte sammen med dette, men som også er af indlysende betydning i denne forbindelse, er de igangværende drøftelser mellem præsident Dimitris Christofias og Mehmet Ali Talat om en genforening af Cypern. Vi kan kun opfordre dem kraftigt til at arbejde sig frem mod en omfattende løsning, som skal baseres på en føderation bestående af to kommuner og to zoner, der tillægges lige stor politisk vægt i overensstemmelse med de relevante beslutninger fra FN's Sikkerhedsråd. Det er næppe muligt at overdrive betydningen heraf. Vi vil enten bevæge os i retning af en ny æra med forsoning og samarbejde i denne del af Europa og hele den østlige Middelhavsregion eller mod en situation, hvor det er let at gennemskue, at problemerne hurtigt vil tårne sig op. En stor del af vores opmærksomhed er rettet mod udfordringerne i Sydøsteuropa, men Islands ansøgning er endnu en begrundelse for at rette en større del af vores opmærksomhed mod alle de spørgsmål, der vedrører Arktis og de øvrige områder højt mod nord. Dette er et område, hvor EU også skal være mere til stede og engagere sig fremover. Alle de væsentlige, globale aktører er i stigende grad begyndt at blive bevidste om betydningen heraf, og Islands ansøgning bør også ses i lyset af dette. Islands demokratiske tradition går ca. tusind år tilbage, og i kraft af landets medlemskab af det indre marked via EØS er det indlysende, at Island allerede har bevæget sig et godt stykke ad vejen mod et medlemskab, selv om vi skal foretage en vurdering af det videre fremskridt, når vi modtager Kommissionens meddelelse. Hr. formand! Dette er, hvad det svenske formandskab indtil videre har formået at opnå inden for det væsentlige område, som udvidelsesprocessen udgør. Tilbage er stadig nogle vigtige uger, hvori jeg forventer yderligere fremskridt, men lad mig afslutningsvis sige, at jeg ikke mener, at vi har færdigbygget vores EU. Jeg mener, at vi fortsat skal have et åbent EU, og at vi fortsat skal være forpligtet til at lede en udvidelsesproces, der tilfører stadig større dele af Europa god forvaltningspraksis, retsstatsprincipper, forsoning, fred og velstand. Det er klart, at dette er af afgørende betydning for disse lande, men vi bør anerkende, at det også er af afgørende betydning for os, og lad os ikke glemme, at det også vil gøre det muligt for os at indtage en mere fremtrædende position i verden og at lade vores stemme kræve endnu mere lydhørhed i fremtiden. Olli Rehn Hr. formand! Jeg ønsker først og fremmest at takke Udenrigsudvalgets medlemmer og dets formand, Gabriele Albertini, for en afbalanceret og omfattende beslutning. Desuden ønsker jeg at takke alle de medlemmer, der er til stede i dag, for det fremragende samarbejde gennem de seneste fem år. Parlamentet har ydet et stort bidrag til udformningen af vores udvidelsespolitik og er gået foran med et godt eksempel på demokratisk ansvarlighed. Jeg ser frem til et fortsat fortrinligt samarbejde fremover, uanset min portefølje. EU vil tage et længe ventet skridt fremad næste uge, når Lissabontraktaten træder i kraft. Dette vil markere begyndelsen på en ny æra i EU's udenrigspolitik. Det vil også indirekte cementere EU's fornyede enighed om udvidelsen, der er baseret på de tre K'er, nemlig konsolidering, konditionalitet og kommunikation, kombineret med en anerkendt evne til at integrere nye medlemmer. Dette vil gøre det muligt for os at fortsætte vores gradvise og nøje styrede tiltrædelsesproces. Som illustreret i Parlamentets forslag til beslutning er udvidelser et af EU's mest effektive udenrigspolitiske redskaber i dag. Dette var også pointen i Carl Bildts budskab, og jeg er enig i dette budskab, der er baseret på empirisk viden, som er opnået i forbindelse med det svenske formandskab og i løbet af årene og tiårene. Det forholder sig også sådan, at EU's troværdighed som en global aktør står og falder med vores evne til at forme vores eget nabolag. Det er inden for dette område, vi har opnået vores mest bemærkelsesværdige succeser gennem de seneste 20 års forvandling af Europa i form af genforeningen af øst og vest og således opbygningen af et stærkere EU. Udvidelserne har været en af de vigtigste drivkræfter for denne proces og resulterer fortsat i forandringer af Sydøsteuropa i dag. Albaniens og Montenegros ansøgninger om EU-medlemskab understreger EU's fortsatte tiltrækningskraft. Islands ansøgning tilfører vores udvidelsesdagsorden en ny politisk og geoøkonomisk dimension. Både Bosnien-Hercegovina og Serbien overvejer at indgive en ansøgning. Alle disse lande kunne sagtens have rettet blikket mod den hjemlige scene i lyset af den økonomiske krise. De fortsatte i stedet arbejdet med at fremme den europæiske dimension med alle de vanskelige valg og modige reformer, dette indebærer. Kroatien nærmer sig målstregen efter fire års intensive tiltrædelsesforhandlinger. Den kroatiske regering mangler nu kun at intensivere sin reformindsats, herunder især i retssystemet og med hensyn til bekæmpelsen af korruption og organiseret kriminalitet, for at forhandlingerne kan afsluttes. Et samarbejde med ICTY er stadig et ufravigeligt krav. Der er også sket stabil fremskridt i Tyrkiet. Tyrkiet spiller en vigtig rolle med hensyn til energiforsyningssikkerheden og i dialogen mellem civilisationer. Den tyrkiske regerings forpligtelse til at normalisere forholdet til Armenien er historisk, og det samme gælder den demokratiske åbning i forhold til at finde en løsning på det kurdiske spørgsmål, men Tyrkiet har stadig lang vej igen. Ud over reformer forventer vi, at Tyrkiet fuldt ud vil sikre gennemførelse af Ankaraprotokollen og gøre fremskridt i retning af en normalisering af forholdet til Cypern. Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien har for nylig gjort overbevisende fremskridt og har i betydeligt omfang taget fat på de nøgleprioriteter, der er opstillet for reformerne. Landet opfylder de politiske Københavnskriterier i tilstrækkelig grad. Disse faktorer gjorde det muligt for Kommissionen at anbefale, at der blev indledt tiltrædelsesforhandlinger. Jeg har indtryk af, at regeringen i Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien med rette har opfattet vores anbefaling som en tilskyndelse til omsider at finde en løsning på navneproblemet i samarbejde med Grækenland. Der foreligger nu en ny sammenhæng, en ny debat og en ny mulighed, som jeg har tillid til, at både Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien og Grækenland vil udnytte til fulde. Serbien har også leveret gode nyheder. Den serbiske regering har vist sit engagement med hensyn til at blive integreret i EU, hvilket ikke mindst afspejler sig i den ensidige gennemførelse af interimsaftalen med EU, og jeg formoder, at ICTY nu er tilfreds med Serbiens indsats. Jeg er enig med Parlamentet i dets forslag til beslutning om at fjerne hindringerne for aftalen. Det er på høje tid, at Serbien får lov til at bevæge sig mod den næste destination på sin europæiske rejse. Bosnien-Hercegovina står selv over for meget store udfordringer, som til dels skyldes fortidens krige, men lad mig her slå fast, at der ikke gives indrømmelser i forbindelse med udvidelsen af EU. EU kan kun tage stilling til en ansøgning om EU-medlemskab fra Bosnien, når Den Høje Repræsentants kontor er lukket. Det er ligeledes nødvendigt, at Bosnien gennemfører forfatningsmæssige ændringer for til dels at opfylde den europæiske menneskerettighedskonvention. Overholdelsen af menneskerettighederne er et grundlæggende princip i EU. I samarbejde med formandskabet og USA har vi foreslået en reformpakke for at nå dette mål. For borgernes og hele regionens skyld håber jeg, at de bosniske ledere vil benytte lejligheden til at indgå en aftale. EU og USA deltager på højeste niveau, fordi vi ønsker, at Bosnien får heldet med sig, og jeg er af den opfattelse, at det kan lykkes. For så vidt angår Kosovo, er stabiliteten blevet opretholdt, men er stadig skrøbelig. Kommissionen har fremlagt en analyse af metoder til at fremme Kosovos socioøkonomiske udvikling og forankre denne i Europa. Vi har foreslået, at man eventuelt lemper visumkravene og handelsbetingelserne, når Kosovo har opfyldt betingelserne. Afslutningsvis ønsker jeg at fastslå, at vi sammen udarbejdede en ambitiøs, men set i bakspejlet realistisk dagsorden for fem år siden, da jeg tiltrådte mit hverv som kommissær for udvidelsen. Under mine høringer har jeg fortalt Parlamentet, at vi inden 2009 ønskede at se et EU med 27 medlemsstater, som omfattede Bulgarien og Rumænien, Kroatiens tiltrædelsesproces i afslutningsfasen, den øvrige del af det vestlige Balkan forankret i EU gennem associeringsaftaler, Tyrkiet tydeligt inde i den europæiske kølvandsstribe, Kosovos status fastlagt og Cypern genforenet. Jeg er glad og stolt over, at næsten alle vores ambitioner, med Cypern som en vigtig undtagelse, idet forligsdrøftelserne stadig er i gang, er blevet indfriet. Vi har samarbejdet om at nå disse meget agtværdige mål, og sammen har vi gjort en forskel. Der kan sågar nå at blive fundet en løsning på Cypernspørgsmålet, hvilket vil være til gavn for alle de cypriotiske borgere og EU. Desuden turde jeg for fem år siden ikke spå om en lempelse af visumkravene, selv om jeg krydsede fingre for det. Ikke desto mindre står vi her i dag og er blot en måned fra at gøre borgerne i Serbien, Montenegro og Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedoniens drøm til virkelighed. Vi håber at kunne gøre det samme for Albanien og Bosnien-Hercegovina næste år, når de opfylder betingelserne. Det er derfor en meget vigtig påmindelse til alle os, der er beskæftiget med Sydøsteuropa, at den europæiske drøm er så attraktiv for millioner af borgere i de lande, der ligger tættest på EU. Lad os holde liv i denne drøm og gøre den til virkelighed i tide. Gabriele Albertini for PPE-Gruppen. - (IT) Hr. formand, mine damer og herrer! Afstemningen mandag i Udenrigsudvalget var endnu et bevis på, hvor vanskeligt det er, og samtidig hvilke fordele der er forbundet med at udvide de geografiske og politiske grænser for det nuværende EU. Takket være ordførernes arbejde og indsats og de bidrag, som individuelle politiske grupper har ydet, har vi opnået en tekst, der bygger videre på den oprindelige, og hvori mange aspekter, der oprindelig blot blev nævnt i forbifarten, er blevet uddybet. Forhandlingerne i udvalget og ligeledes internt i grupperne var præget af uenigheder, der nogle gange kom livligt til udtryk, hvilket er kendetegnende for en generel konfrontation, der går på tværs af de respektive politiske holdninger. Alle nationernes interne historiske begivenheder og den aktuelle status i deres indbyrdes forhold kolliderede med ansøgningerne fra ansøgerlandene eller fra lande, der ønsker at ansøge om medlemskab. På under et år blev der indgivet endnu tre ansøgninger om indledning af forhandlinger om medlemskab, nemlig fra Montenegro i december 2008, Albanien i april 2009 og fra Island i juli 2009. Dette er et tegn på, at det europæiske projekt stadig kan bryste sig af at have en stor tiltrækningskraft og anses for en væsentlig faktor med hensyn til stabilitet, især efter finansmarkedernes nedsmeltning. Den tekst, der blev opnået som følge af afstemningerne i Udenrigsudvalget, er en mere kraftfuld markering af, at det er nødvendigt, at de lande, der ønsker at indtræde i EU, bevidst ser denne overgang i øjnene og er klar over de forpligtelser og konsekvenser, som denne proces indebærer. Hvis et land ønsker at tiltræde EU, forudsættes det, at det handler i overensstemmelse med de europæiske parametre, det være sig såvel økonomiske og politiske som kulturelle, sociale og juridiske parametre, for at sikre, at slutresultatet er mere end den blotte sum af delene. Jeg håber, at den tekst, som bliver sat til afstemning på plenarmødet i morgen, indeholder en mere afbalanceret og præcis redegørelse for alle aspekter af den generelle strategi for udvidelsen. Det er indlysende, at det vil være en fordel med specifikke beslutninger om hvert enkelt land. Kristian Vigenin Hr. formand! Strategidokumentet om udvidelsen og den beslutning, som vi vedtager i morgen, viser vores stærke engagement i udvidelsespolitikken, der har vist sig at være en af EU's mest succesrige politikker og har været til fordel for både nuværende og nye medlemsstater. Udvidelserne har medført en hidtil uset udvidelse af et område med fred, sikkerhed og fremgang i Europa, og nu forbereder vi en yderligere udvidelse af dette område, således at det i de kommende år også kommer til at omfatte det vestlige Balkan, Island og Tyrkiet. Gruppen for det Progressive Forbund af Socialdemokrater er fortsat en af de stærkeste tilhængere af udvidelsen her i Parlamentet, idet vi dog understreger, at der på ingen måde kan indgås kompromiser om opfyldelsen af Københavnskriterierne og alle de vigtige benchmarks, der lægges til grund for en vurdering af, om kandidaterne er parate. Vi håber, at forhandlingerne med Kroatien afsluttes hurtigst muligt næste år. Vi forventer, at Rådet bekræfter Kommissionens forslag om at indlede forhandlinger med Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien næste år, således at processen kan begynde næste år. Vi håber på en ny dynamik i forhandlingsprocessen med Tyrkiet, herunder en åbning af energikapitlet. Vi tror ligeledes, at EU kan udnytte fremdriften og styrke den positive udvikling i alle udvidelseslandene. Lempelsen af visumkravene er et glimrende tiltag, der viser befolkningen på det vestlige Balkan, at den er på rette vej. Lad mig ligeledes udtrykke håb om, at Lissabontraktatens ikrafttræden yderligere vil forøge EU's muligheder for at optage nye medlemmer og afslutte de institutionelle reformer i EU. Annemie Neyts-Uyttebroeck Hr. formand! I min egenskab af formand for Gruppen Alliancen af Liberale og Demokrater for Europa har jeg venner, bekendte og kammerater i alle de lande, der er omhandlet i den rapport, vi drøfter i dag. Jeg ønsker indledningsvis at ønske kommissær Olli Rehn al mulig held og lykke med det, han har arbejdet på i de forgangne fem år, og især takke ham for den indsats, han har ydet i forbindelse hermed. Han fortjener vores ubetingede anerkendelse. Som jeg før nævnte, har jeg venner og bekendte i alle disse lande, og jeg kan med en vis stolthed sige, at vi, så vidt jeg ved, er den eneste store politiske familie, der har indgået en aftale om statutten for Kosovo. Vi vedtog en enstemmig holdning herom så tidligt som i 2006 og har fastholdt denne lige siden. Nu skal man ikke foranlediges til at tro, at dette udelukkende var et tilfælde, da det var noget, som vi lagde virkelig mange kræfter i. Man kan derfor forestille sig, hvor skuffet jeg er over at måtte konstatere, for det første, at Kosovo ikke er omfattet af visumlempelsesaftalen. Det forekommer mig, at kosovarerne straffes for, at en række EU-medlemsstater endnu ikke har kunnet forlige sig med det forhold, at Kosovo nu er en selvstændig stat. Efter min mening er dette en stor skam. Jeg ønsker også at tage et par spørgsmål op om, hvad der lader til at være den aktuelle situation i Bosnien-Hercegovina. Jeg frygter, at jeg er mindre optimistisk med hensyn til at opnå et positivt resultat inden for en række områder, end Parlamentet er, da det er muligt, at borgerne i disse lande kan få indtryk af, at alt lige pludselig skal gå utrolig hurtigt, og at der ikke er tid til en relevant høring, i hvert fald ikke med politiske partier ud over de største partier, som man har kontakt til. På vegne af min gruppe ønsker jeg endelig at gøre det klart, at vi absolut fastholder, at ansøgerlandene skal opfylde alle Københavnskriterierne uden nogen undtagelse for nogen overhovedet. Man må heller ikke tro, at vi er ligeglade med EU's optagelsesevne. Det, som vi imidlertid ikke bryder os om, er det forhold, at nogle af parlamentsmedlemmerne tilsyneladende ønsker at bruge dette begreb, "optagelsesevne", til at udskyde tiltrædelsen af nye lande på ubestemt tid. Dette støtter vi ikke. Afslutningsvis ønsker jeg at sige til kommissæren, at jeg så afgjort mener, at de seneste fem år har været en succes. Jeg ønsker kommissæren alt mulig held og lykke fremover. Jeg er sikker på, at vi vil mødes i dette forum igen, selv om det måtte være i en anden position, men mange tak alligevel. Ulrike Lunacek for Verts/ALE-Gruppen. - (EN) Hr. formand! På vegne af Gruppen De Grønne/Den Europæiske Fri Alliance må jeg sige, at det glæder mig meget, at det i denne fælles beslutning igen anføres, at Parlamentet er stærkt engageret i udvidelsen, og at udvidelsen, som vi drøftede i Udenrigsudvalget, skal fortsætte med uformindsket styrke. Dette gør sig navnlig gældende for Sydøsteuropa. Jeg håber, at fortidens væbnede konflikter og grusomheder, der trodser enhver beskrivelse, i den del af Europa er ovre en gang for alle, og jeg tror, at EU spiller en afgørende rolle i denne henseende. Også i den forbindelse glæder jeg mig over, at det stærke engagement bliver opretholdt med denne beslutning. Som tidligere nævnt er der sket fremskridt inden for mange områder. Der er sket fremskridt med hensyn til nogle af de konflikter, der er i dette område, og som ordfører for Kosovo glæder jeg mig over, at det spanske formandskab i sin formandskabsperiode meddelte, at det vil indbyde Kosovo til at deltage i konferencen om det vestlige Balkan, som jeg håber vil være en mulighed for fremskridt inden for statusspørgsmålet. Der er en ting, som vedrører Kosovo, og som taleren før mig allerede har nævnt. Jeg ville have foretrukket, at Kosovo var blevet en del af aftalen, men vi har i det mindste sørget for, at der vil blive indledt en visumdialog med henblik på visumlempelse. Jeg har en bemærkning til et ændringsforslag, som vi vil stille med hensyn til i morgen. Det vedrører et af de mindretal, som befinder sig i en meget vanskelig situation i mange regioner i Sydøsteuropa og ligeledes i andre dele af Europa, men især i Kosovo, nemlig romamindretallet. På nuværende tidspunkt er det planen at tilbagesende omtrent 12 000 romaer fra medlemsstater til hovedsagelig Kosovo, hvor vi ved, at vilkårene gør det umuligt for disse personer at skabe sig en menneskelig tilværelse. Jeg anmoder derfor medlemmerne om i morgen at stemme for det ændringsforslag, som vi stiller, om i det mindste i vinterperioden at stoppe tilbagesendelserne af romaer til Kosovo, og om at hjælpe Kosovo med at skabe tålelige vilkår for romamindretallene i Kosovo og her. På den internationale dag for afskaffelse af vold mod kvinder glæder jeg mig ligeledes over, at vi har vedtaget ændringsforslag til denne tekst, hvori det præciseres, at forskelsbehandling af kvinder og vold mod kvinder også er noget, som både regionens regeringer og ligeledes EU skal modarbejde. Som det sidste punkt mener jeg, at punktet om øvrige etniske mindretal og seksuelle mindretal er et væsentligt skridt på vejen mod demokratisering. Charles Tannock Hr. formand! ECR-Gruppen støtter kraftigt udvidelsen af EU. Ved at udbrede fordelene ved et EU-medlemskab til de lande, der opfylder betingelserne i henhold til artikel 49, håber vi at se udvikling i retning af et mere løst og mere fleksibelt Europa, som vores gruppe er tilhænger af. Jeg er samtidig den faste ordfører for Montenegro, der er en god nyhedshistorie, når vi taler om fremskridtet mod medlemskab, og landet har indgivet sin ansøgning om medlemskab for relativ kort tid siden. Ikke desto mindre vil jeg også snart besøge Montenegro for selv at danne mig et indtryk og foretage en uafhængig vurdering. Jeg glæder mig ligeledes over, at Island måske snart indtræder i rækken af ansøgere. På Balkan må Kroatiens bilaterale grænsetvist med Slovenien imidlertid ikke komme til at udgøre en hindring for et medlemskab af EU, og jeg håber, at også Makedonien snart vil indlede forhandlinger. For så vidt angår Tyrkiet, er der fortsat mange bekymringer med hensyn til menneskerettighederne, den fortsatte blokade af Armenien, religionsfriheden og afvisningen af at tillade cypriotiske skibe i tyrkiske havne. Det var efter min mening også beklageligt, at Tyrkiet for nylig indbød Sudans præsident Bashir til OIC-topmødet i Istanbul, da Den Internationale Straffedomstol har rejst tiltale mod ham for rædslerne i Darfur. Selv om Ukraine ikke er direkte omfattet af disse forhandlinger, håber jeg afslutningsvis også, at EU uanset udfaldet af det kommende præsidentvalg i Ukraine fortsat vil holde døren åben for Ukraines eventuelle medlemskab af EU, hvis der ikke hersker tvivl om, at det er flertallet i den ukrainske befolknings ønske. Sådan set bør det samme gælde for Moldova og med tiden Hviderusland, hvis det bliver et demokratisk land. Nikolaos Chountis Hr. formand, hr. medlem af Kommissionen, hr. formand for Rådet! Indledningsvis vil jeg, for så vidt angår udvidelsesstrategien, sige, at jeg synes, at EU's politik at bedømme ud fra de hidtidige udvidelser og den måde, vi omgås nye ansøgerlande på, ikke altid bidrager til at afhjælpe de økonomiske og sociale problemer, som arbejdstagerne og de samfund, der er tiltrådt eller vil tiltræde, har, og at den økonomiske og andre former for bistand enten er utilstrækkelig eller sendes i den forkerte retning, samt at de regionale og sociale uligheder enten videreføres eller udvides. Jeg vil i den forbindelse gerne nævne Tyrkiet. Tyrkiet bliver nødt til at blive presset til at holde sine løfter og indfri sine forpligtelser, herunder især Ankaraprotokollen om anerkendelse af Republikken Cypern, hvis rettigheder i henhold til international ret udgør en udfordring. Jeg ønsker at erindre Parlamentet om, at der stadig er problemer med hensyn til respekten for de demokratiske rettigheder og fagforeningsfriheden i Tyrkiet, hvilket blev fremhævet i sagsanlægget og retssagen mod tyrkiske fagforeningsmedlemmer for nylig i Izmir. Jeg vil også gerne nævne Kosovo, hvor den anvendte fremgangsmåde skal være i overensstemmelse med FN's Sikkerhedsråds resolution nr. 1244/99. Der er fortsat problemer, såsom serbernes status i Kosovo, da serberne her lever isoleret, og den manglende overholdelse af aftaler om genetablering af eksistensmulighederne for flygtninge. Med hensyn til Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien skal navneproblemet endelig behandles inden for rammerne af FN og inden for rammerne af en bilateral aftale om fastlæggelse af de geografiske grænser. Jeg vil gerne spørge kommissæren og rådsformanden, hvad Deres holdning er til det seneste initiativ, som Grækenlands nyvalgte premierminister har taget til at mødes med premierministrene fra Albanien og Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien? Nikolaos Salavrakos Hr. formand! Efter min mening er Romtraktatens artikel 49 ikke en romantisk opfordring til medlemsstaterne om at deltage i udvidelsen af et forenet Europa. Det er en realistisk ambition om, at så mange europæiske lande som muligt skal vedtage de principper, som EU bygger på. Først når dette er tilfældet vil de grundlæggende forudsætninger finde anvendelse på de tre K'er: konsolidering, konditionalitet og kommunikation. I morgen vil Rådet behandle Gabriele Albertinis forslag til beslutning, hvoraf det udtrykkeligt fremgår, at der stadig er lang vej med hensyn til såvel menneskerettigheder, ytringsfrihed og religionsfrihed samt Tyrkiets generelle politiske adfærd i retssystemet osv., selv om Tyrkiet har gjort visse fremskridt for at opfylde de politiske Københavnskriterier. Det er imidlertid tydeligt, at Tyrkiet for nylig har gjort en indsats for at hævde sig i det mellemøstlige område og Kaukasus på en måde, der er i strid med EU's standardprincipper. Et andet eksempel er Tyrkiets adfærd i Iran-spørgsmålet, som er i direkte uoverensstemmelse med EU's udenrigspolitik og med Tyrkiets forpligtelser i henhold til Ankaraprotokollen. Der er stadig otte kapitler, som skal drøftes med Tyrkiet, og jeg er således af den opfattelse, at Tyrkiet i lyset heraf endnu ikke er klar til at få en startdato for forhandlingerne. Med hensyn til Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien har jeg to kommentarer, nemlig at vi har bemærket, at landets premierministers nylige tiltag og erklæringer forårsager problemer i nabolandene, og at vi ønsker, at denne adfærd bliver nedtonet. Barry Madlener - (NL) Hr. formand! Herman Van Rompuy havde naturligvis helt ret i 2004, da han bemærkede, at Tyrkiet ikke er en del af Europa og aldrig vil blive det. Med den bemærkning fremhævede Herman Van Rompuy Europas grundlæggende værdier, som Tyrkiet efter hans mening ville underminere. Herman Van Rompuy har således i princippet gjort indsigelse mod et tyrkisk medlemskab. Vi i det hollandske Frihedsparti er fuldstændig enige med ham. Selvfølgelig kan han ikke tage disse principielle udtalelser tilbage, ej heller for at sikre sig den eftertragtede post som EU-præsident. Tyrkiet har sågar udvist foragt for demokratiet og ytringsfriheden ved at kalde lederen af mit parti, Geert Wilders, der er en demokratisk, folkevalgt repræsentant, for fascist og racist. Dette er en fuldstændig skandaløs sammenligning uden hold i virkeligheden! Vi bør ikke nægtes muligheden for at kritisere islam. Det forholder sig imidlertid sådan, at Tyrkiet her viser sit sande jeg. Jeg vil gerne spørge Olli Rehn, hvad Deres reaktion er på denne skandaløse udmelding fra Tyrkiet. Der er naturligvis kun et muligt svar, nemlig at alle forhandlinger med Tyrkiet øjeblikkeligt må indstilles. Lad os melde klart ud over for Tyrkiet. Lad os melde klart ud over for Tyrkiet, som Angela Merkel og Nicolas Sarkozy har gjort det, og som deres nære ven, Herman van Rompuy, også har gjort det. Indstil alle forhandlinger med Tyrkiet og andre islamiske lande. (Taleren indvilligede i at besvare et spørgsmål, jf. proceduren med blåt kort i henhold til forretningsordenens artikel 149, stk. 8). William (EN) Hr. formand! Hr. Van Rompuy har tilsyneladende gjort et stort indtryk med sin udtalelse. Tror De ikke, at det vil gøre et større indtryk på de fleste mennesker, at kun 3 % af Tyrkiets landmasse tilhører Europas kontinent? Således er forslaget om, at Tyrkiet skal være fuldgyldigt medlem af EU, helt bizart af geografiske årsager. Barry Madlener (EN) Hr. formand! Jeg hørte ikke et reelt spørgsmål, men vi er naturligvis enige i, at der er mange begrundelser for at sige nej til Tyrkiet. Jeg nævnte selv et par begrundelser, men dette er endnu en god grund til at sige nej, så mange tak for det. Elmar Brok (DE) Hr. formand, hr. Bildt, hr. kommissær! Dette er muligvis den sidste forhandling om udvidelsen sammen med Dem, hr. Rehn. Jeg ønsker at takke Dem for de mange gode forhandlinger, som vi har haft siden 2004. Jeg har et par kommentarer. Det er efter min opfattelse på tide hurtigst muligt at få løst de problemer, som skabes for Kroatien udefra, så vi i løbet af næste år kan træffe en hurtig beslutning i forbindelse med Kroatien, afslutte forhandlingerne og ratificere tiltrædelsestraktaten. Efter min opfattelse skal de bilaterale spørgsmål, som gælder for en række andre lande, herunder Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien og Grækenland, og de foranstaltninger, der kontinuerligt træffes over for Serbien, som efter min opfattelse er et uhyre vigtigt land i forhold til regionernes stabilitet, afklares hurtigt. Det skal understreges, at ethvert land skal bedømmes efter kvalifikationer, og at det løfte, der blev afgivet i Thessaloniki, især vedrørende Vestbalkan, skal indfries. Hvert enkelt land skal evalueres på grundlag af kvalifikationer, og processen skal tilpasses derefter. Det er dog også vigtigt at fastslå, at Københavnskriterierne fortsat er gældende. Jeg beklager, at Socialdemokraterne, De Grønne og andre har nægtet at nævne Københavnskriterierne på udvalgsmøderne. Jeg håber, at det vil blive taget op på plenarmødet. Vi vil sende det helt forkerte budskab til kandidatlandene på samme måde, som hvis vi havde undladt at nævne EU's absorptionskapacitet. Det europæiske perspektiv skal være korrekt, inden der indledes interne reformprocesser. Det er imidlertid også vigtigt, at de nødvendige betingelser opfyldes, så der ikke skabes falske forventninger. Derfor skal vi med hensyn til Københavnskriterierne i forhold til Tyrkiet også slå fast, at de politiske betingelser om ytringsfrihed, demokrati, retsstatsprincippet og religionsfrihed er en forudsætning for tiltrædelse, og at der ikke kan være tale om kompromiser i denne sammenhæng. Adrian Severin (EN) Hr. formand! Den vigtigste erfaring fra den tidligere udvidelse er måske, at vi har bragt lande, markeder, institutioner og industrielle aktiver ind i EU, men at vi ikke har taget højde for borgernes ønsker og synspunkter. Vi skal efter min opfattelse prøve at undgå at begå den samme fejl i fremtiden. Derudover skal vi ikke blot forberede tiltrædelseslandene, men også de eksisterende medlemsstater. Den berømte udvidelsestræthed siger mere om manglende forberedelse i de eksisterende medlemsstater - de gamle medlemsstater, der er uforberedte på at leve sammen med de nye medlemsstater - end om de nye medlemsstaters omstillingsevne. Dernæst mener jeg, at vi, når vi taler om kandidatlandene, skal undgå enhver betingelse, der ikke er direkte forbundet med landenes evne til at tilpasse sig EU ud fra et retligt, forfatningsmæssigt, politisk og kulturelt synspunkt og konkurrere med os på det indre marked i den bredere betydning af konceptet. Vi bør ikke stille betingelser, som ikke er forbundet med disse kriterier. Vi skal huske, at udvidelse handler om en bedre fremtid, ikke om en bedre fortid. Vi tænker for meget på fortiden. Derudover skal hvert enkelt land helt klart tiltræde på grundlag af berettigelse. Men vi skal også i forbindelse med tiltrædelse vurdere landenes evner til at bidrage til en forbedring af situationen i de pågældende regioner og til større stabilitet og integration på regionalt plan. Håndtering af forventninger er også uhyre vigtig, og jeg mener, at vi i fremtiden skal være lidt mere åbne over for en form for gradvis integration af et land, for hvilket fuld integration ikke kan forventes på kort sigt. Min sidste kommentar er, at vi bør tage det problematiske spørgsmål om vores identitet - vores kulturelle og geopolitiske identitet - op til behandling endnu en gang for at vide nøjagtig, hvor vores grænser for udvidelsen ligger. Ivo Vajgl (SL) Hr. formand! Vi er i dag næsten klar til at vedtage en beslutning, som imødeses med stor interesse og forventning i mange lande i Sydøsteuropa. I denne beslutning rejses der meget anderledes spørgsmål end de spørgsmål, der blev rejst i forbindelse med Sydøsteuropa for bare et par år siden. Det er faktisk disse spørgsmål, som har været grundlaget for forhandlingen i dag. Det er efter min opfattelse vigtigt, at vi på grundlag af udtalelserne fra hr. Bildt, formanden for Rådet, og kommissær Rehn på den ene side og udtalelserne fra hr. Albertini, formanden for Udenrigsudvalget, som har sikret, at vi kan vedtage en så dybdegående og betydningsfuld beslutning, på den anden side drager den konklusion, at vi støtter udsigten til medlemskab for alle de pågældende lande. I denne sammenhæng vil jeg især fremhæve Tyrkiet. Det er kun, når vi tilbyder alle de pågældende lande muligheden for udvidelse og integration, at nogle af spørgsmålene i denne region, f.eks. tendensen til yderligere fragmentering af nogle af det tidligere Jugoslaviens efterfølgerstater, grænsespørgsmål og lejlighedsvise hændelser, der involverer religiøs eller lignende intolerance, forekommer mindre farlige for den bredere region. Vi kan derfor konkludere, at projektet til opnåelse af fred og fremgang i det, der en gang var en ustabil del af Europa, nu kan bringes et skridt videre. Hélène Flautre (FR) Hr. formand! Jeg er ligesom resten af Gruppen De Grønne enig i, at udvidelsespolitikken er en af EU's mest produktive og overbevisende politikker. Jeg er derfor lidt bekymret for hr. Rehns fremtid, da jeg ikke er helt sikker på, hvordan han vil kunne finde en portefølje inden for den kommende kommission, der er mere interessant end porteføljen for udvidelsen. Det er fuldstændig forbløffende at se, hvad udsigterne til medlemskab kan medføre af ændringer og opbygning af demokrati i et land som Tyrkiet. Der er naturligvis stadig mange betingelser, som skal opfyldes: retsvæsenets uafhængighed, hærens rolle og ytringsfrihed, og så skal der naturligvis findes en løsning på alle aspekter af det kurdiske spørgsmål én gang for alle. Imidlertid er det efter min opfattelse vigtigt at understrege, at EU's udvidelsesstrategi ikke udelukkende er til fordel for de lande, som gennemgår tiltrædelsesprocessen. Det er også til vores og de europæiske beslutningstageres fordel. Det er uansvarligt at afskrive indsatsen med henblik på gennemførelse af ændringer i et land som f.eks. Tyrkiet ved fortsat at tvivle på resultatet af forhandlingsprocessen. Resultatet af forhandlingsprocessen vil være Tyrkiets tiltrædelse af EU, og det må vi sørge for at understrege. Ryszard Antoni Legutko (PL) Hr. formand! Udvidelsen af EU er ikke kun af interesse for tiltrædelseslandene og de lande, der håber på at tiltræde EU, men også for alle os andre. Udvidelsen medfører nemlig øget integration og sikkerhed. Det er derfor med glæde, at vi bemærker Vestbalkans og Tyrkiets fremgang og Islands ansøgning om medlemskab. Der er noget, som kaldes udvidelsestræthed, men vi skal huske, at ethvert demokratisk land i Europa, der opfylder meget nøjagtigt specificerede kriterier, kan ansøge om EU-medlemskab. Vi skal ikke glemme disse kriterier, men vi skal heller ikke lukke døren for kandidaterne. Vi skal ikke lukke døren for vores østlige partnere. Vi skal tilbyde Ukraine en klar mulighed for medlemskab. Der er også et andet punkt. Ordet "solidaritet" anvendes meget ofte i EU. Det er et ord, som tiltrækker andre europæiske lande til vores union, og som samtidig forpligter os til at udvide EU yderligere. I mange tilfælde udviser EU desværre ikke solidaritet internt. Et oplagt eksempel er det nordlige gasrørledningsprojekt, der er direkte rettet imod transitlandene og Polen især, hvorimod South Stream er Moskvas reaktion på planerne om energidiversificering i forbindelse med Nabucco. Det er meget bekymrende at opleve, hvor mange lande der har ladet Rusland manipulere med sig. Derfor fører realiseringen af bilaterale interesser mellem EU-medlemsstater og Rusland til interne konflikter og svækker vores position - EU's position. Det er i strid med solidaritetsprincippet. Udvidelse giver mening, men der skal være overensstemmelse mellem teori og praksis. Charalampos Angourakis . - (EL) Hr. formand! Lissabontraktaten skaber et endnu mere negativt grundlag for borgerne i EU-medlemsstaterne og udvidelseslandene. Desværre befinder befolkningen i Balkan sig i en drastisk situation på grund af konsekvenserne af NATO-konflikten, omstruktureringen af investeringer, aftaler med EU, udenlandske militærenheder i området, investeringskrisen og konkurrencen mellem stærke kræfter i relation til energi. Tiltrædelsen af disse lande er fremmende for store erhvervsplaner og imperialistiske planer, som endda omfatter en ny aftale om grænsedragning i de lande, der er i området. Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedoniens tiltrædelse af NATO og EU vil skærpe de interne konflikter, og samtidig vil landets suveræne magt i sin opvejede form blive opretholdt. Tyrkiet udnytter sin geostrategiske beliggenhed og opretholder besættelsen af en stor del af Cypern og gør krav i Det Ægæiske Hav. Endvidere tilbageholdes mange tusinde fagforeningsmedlemmer, kurdere, journalister og andre personer. I Island er myten om et økonomisk mirakel afdækket, og der lægges pres på regeringen om at tilslutte sig de europæiske imperialister. Det græske kommunistparti er modstander af udvidelsen af EU, da partiet er modstander af selve EU, og modstander af Grækenlands tiltrædelse og fortsatte medlemskab af EU. Vi kæmper sammen med borgerne i Europa for fred og social retfærdighed og imod imperialistiske unioner. Fiorello Provera (IT) Hr. formand, mine damer og herrer! Udvidelsen af EU kan betragtes som en mulighed eller et problem, men det er under alle omstændigheder en meget stor udfordring. Muligheden består i, at de nye medlemsstater kan yde et håndgribeligt bidrag til indførelsen af EU-politikker. Men hvis dette skal lykkes, er det ikke tilstrækkeligt at opfylde Københavnskriterierne og blot bekræfte dem formelt. Det er uhyre vigtigt at styrke den europæiske bevidsthed i kandidatlandene gennem bevidstgørelseskampagner, der skal involvere politikere, intellektuelle og medier. Europa kan ikke længere blot betragtes som en enorm pulje med økonomiske midler til løsning af økonomiske og sociale problemer og infrastrukturproblemer, men som en institution, hvortil alle skal yde et originalt bidrag for at indføre en politik, der bygger på fælles værdier. Der er ikke stor støtte til udvidelsen i medlemsstaterne, især ikke i forhold til visse lande. Ønsker vi at lukke vores øjne for denne situation, eller ønsker vi at involvere vores medborgere og høre deres synspunkter? En folkeafstemning er efter min opfattelse den bedste måde at gribe situationen an på, for det er den mest direkte form for demokrati, som vil bringe Europa tættere på borgerne og deres valgfrihed. Philip Claeys (NL) Hr. formand! Vi skal sætte en stopper for det store hykleri, hvad angår Tyrkiets tiltrædelse. Vi skal holde op med at skjule og minimere problemerne. Vi skal alle have modet til at se realiteterne i øjnene. Vi har allerede haft tiltrædelsesforhandlinger med Tyrkiet i fem år, og hvad er resultatet? Tyrkiet fører i stigende grad en antieuropæisk og antivestlig udenrigspolitik. Under hr. Erdogans og præsident Güls lederskab bliver Tyrkiet mere og mere islamistisk. Tyrkiet nægter fortsat at anerkende alle de eksisterende EU-medlemsstater og at opfylde de forpligtelser, som landet er forpligtet til inden for toldunionens rammer. Tyrkiet besætter fortsat et område i en af EU-medlemsstaternes territorium. Og jeg har ikke en gang nævnt det strukturelle og vedvarende problem med Tyrkiets manglende respekt for ytringsfriheden endnu. Hr. Bildt har netop udtalt, at han afviser tanken om et lukket Europa. Der er, så vidt jeg ved, ingen af os, som går ind for et lukket Europa, men der er nogle af medlemmerne, og jeg er en af dem, som går ind for et europæisk Europa. Jeg vil tilslutte mig ordene fra Herman van Rompuy, den udpegede formand for Det Europæiske Råd, som har udtalt, at Tyrkiet ikke er og aldrig vil være en del af Europa. Cristian Dan Preda (RO) Fru formand! Vi taler om udvidelse af EU i forhold til Vestbalkan, Island og Tyrkiet, som er meget forskellige tilfælde. For det første er der landene i Vestbalkan, som langt fra opfylder de økonomiske og politiske kriterier, som EU forventer. Imidlertid støtter den offentlige opinion og de politiske ledere i disse lande integrationsmålsætningen og er meget optimistiske med hensyn til tiltrædelse. For det andet er der Island, som opfylder mange af de økonomiske og politiske kriterier, men hvor den offentlige opinion og de politiske ledere er meget splittet omkring tiltrædelsen af EU. Det, der tilsyneladende forbinder landene i Vestbalkan og Island lige nu, er den omstændighed, at den store økonomiske krise giver dem modet til at tiltræde EU. Endelig er der Tyrkiet, hvis ønsker om tiltrædelse af EU ikke er forbundet med nogen form for økonomisk cyklus. Det er et af de lande, som har de mest dynamiske økonomiske aktiviteter, og hvor der er stor debat om tiltrædelsen. Indtil for nylig støttede 45 % af den tyrkiske befolkning denne målsætning. Jeg ønsker, at vi skal differentiere mellem disse tre tilfælde, idet Vestbalkan, Island og Tyrkiet repræsenterer tre forskellige scenarier ud fra et integrationsperspektiv. På den anden side er det også en god idé at undlade at håndtere disse situationer med bilateral politisk logik. Forskellene mellem medlemsstaterne og de potentielle kandidatlande kan efter min opfattelse ikke anvendes af medlemsstater eller tredjelande til at blokere for skridt i retning af europæisk integration. Hvert lands kvalifikationer og offentlige konsensus er efter min mening blot kriterier til fastlæggelse af de skridt, der skal tages i retning af europæisk integration. Maria Eleni Koppa (EL) Fru formand! Udvidelsespolitikken har trods nogen skepsis skabt stabilitet, fred og fremgang i Europa. Vi opfordres i dag til at fortsætte forhandlingerne med kandidatlandene - Vestbalkan, Island og Tyrkiet. Integrationen af Vestbalkan er uden tvivl den største udfordring. Med integrationen af disse lande vil perioden med konflikter, der startede i 1990, være slut ligesom det, der kunne udvikle sig til et sort kapitel i Europas historie. Kroatien vil være rede til integration om et par måneder, og de øvrige lande gør store fremskridt. Især med hensyn til Serbien skal vi anerkende landets fremskridt og støtte de positive resultater ved at fremme tilnærmelsen til Europa. Der er naturligvis udestående spørgsmål. Den uafklarede status for Kosovo, den vanskelige situation i Bosnien og disputten om navnet på Den Tidligere Jugoslaviske Republik er meget følsomme emner på dette område. Hvad angår Grækenland yder den nye regering en indsats for at finde en løsning på problemet. Efter 17 års spændinger er det endelig på tide at finde en løsning, der kan accepteres af begge parter. Der er generelt udvist godt naboskab, som - uanset om vi bryder os om det eller ej - er forudsætningen for integration. Så lad os udnytte denne mulighed. Alexander Graf Lambsdorff - (DE) Fru formand! Hr. Bildt har fremlagt sagen klart og tydeligt. Udtalelserne om EU som en geopolitisk stabiliserende faktor og udviklingspolitikken som et redskab er alle korrekte. Jeg mener dog, at det ikke er intellektuelt eller politisk tilfredsstillende at lade som om, at der ikke er nogen konflikt om målsætninger mellem den tiltagende udvidede union og den tiltagende lukkede union. Dette er et spørgsmål, som helt sikkert ikke er afklaret. Det er korrekt, når det hævdes, at et større EU vil have mere indflydelse, men det vil også være mere kompliceret og have konsekvenser for vores muligheder for at handle. Vi skal derfor indlede en ny dialog om udvidelsen, som hr. Severin fra Socialdemokraterne har foreslået, der omhandler gradvis integration og nye former for medlemskab for at forene disse to legitime målsætninger. Der er brug for forfatningsreformer. Jeg kan f.eks. ikke forklare borgerne i Tyskland, hvorfor jeg står ved Thessalonikidagsordenen, og hvorfor de jugoslaviske efterfølgerstater en dag vil have flere kommissærer end alle de grundlæggende EU-medlemsstater tilsammen. Det er ikke rimeligt. Vi skal være ærlige omkring vores udvidelsespolitik, således at vi endnu en gang kan få borgernes støtte på dette vigtige politikområde. Peter van Dalen (NL) Fru formand! Ifølge en undersøgelse fra Eurobarometer har de europæiske borgere givet udtryk for deres holdning til Tyrkiets tiltrædelse. 28 % stemmer for og 59 % imod. Disse tal taler for sig selv, og det er der ingen politikere, som kan eller skal nægte. Hvis vi ikke forholder os til denne situation, vil afgrunden mellem borgere og politikere blive endnu større. Tyrkiet er ikke geografisk en del af Europa og heller ikke en del af den europæiske historie, hvis religiøse, kulturelle og politiske landskaber er defineret af kristendommen, renæssancen, oplysningstiden og den demokratiske nationalstat. På den anden side vil en form for privilegeret partnerskab kunne kombinere det bedste fra begge verdener. Ud over de mange økonomiske fordele vil et sådant partnerskab skabe et mere afslappet forhold for Europa og Tyrkiet og frigøre os fra det ubarmhjertige pres i forbindelse med tiltrædelsen. Det er derfor på tide at finde en løsning. Lad os afslutte tiltrædelsesforhandlingerne og indlede processen med at forhandle et privilegeret partnerskab. Det skal være vores udvidelsesstrategi for 2010. Helmut Scholz (DE) Fru formand, hr. formand for Rådet, hr. kommissær! Jeg og mange af mine kolleger i GUE/NGL-Gruppen har altid opfattet udvidelsen som et af EU's vigtigste projekter, og vi har altid støttet projektet. Trods al vores berettigede kritik af de forskellige aspekter af udvidelsen har det været et af de mest vellykkede kapitler i EU's eksterne udvikling, og det er en kompliceret langsigtet opgave for både kandidatlandene og EU. Vi har allerede drøftet denne situation i mødesalen i dag. Vi skal spørge os selv, om det er relevant med yderligere udvidelsesprocesser. Hvad angår Sydøsteuropa især og Sydøsteuropas langvarige historie med opløsning af stater og riger er det kun rimeligt, at borgerne i disse lande, der er en del af en problemfyldt region, får mulighed for EU-medlemskab. Det forhold, at nogle politikere i EU-medlemsstaterne har distanceret sig selv fra dette løfte under påskud af, at styrkelsen af EU's identitet og institutioner er vigtigere end yderligere udvidelser, har ikke blot øget mistilliden i kandidatlandene, men også haft en hæmmende virkning på den demokratiske opinionsdannende proces og reformprocesserne i regionen. Bastiaan Belder (NL) Fru formand! Jeg husker stadig tydeligt, at hr. Rehn på et af vores seneste møder har udtalt, at man skal være optimist for at være kommissær for udvidelsen. Jeg må indrømme, at denne udtalelse passer godt på ham, men en optimistisk indstilling hører efter min opfattelse ikke sammen med rollen som kommissær for udvidelsen. Min personlige opfattelse er, at en optimistisk indstilling bør være sekundær i forhold til en realistisk indstilling inden for politik, herunder europæisk politik. Det er ganske enkelt chokerende, at Parlamentet har accepteret denne rosenrøde indstilling. Hvorfor var det nødvendigt at nedtone det klare signal, der blev sendt til Tyrkiet og Bosnien i den første version af hr. Albertinis beslutningsforslag? Hvorfor var vi nødt til at rose Tyrkiet? Hvorfor ydede vi en desperat indsats for at finde et positivt åbningsbudskab til Bosnien? Har Parlamentet ikke fuldt ud forstået, at vi er forpligtet til at repræsentere borgerne i EU's medlemsstater? Oplysningskampagner vil ikke bidrage til gennemførelsen af en udvidelsesproces, der støttes af borgerne. Vi vil kun opnå støtte med en ærlig og realistisk vurdering af disse landes opfyldelse af Københavnskriterierne. Franz Obermayr (DE) Fru formand! Det er rystende at se, hvor tydeligt EU's demokratiske underskud er i forhold til Tyrkiets tiltrædelse. Størstedelen af befolkningen i EU er helt klart imod Tyrkiets tiltrædelse af EU. Processen med hvidvaskning, vurdering og forhandling foregår hen over hovedet på borgerne. Det er uærligt at lade som om, at vi ikke tager skridt i retning af fuldt medlemskab. Som tiltrædelseskandidat modtager Tyrkiet allerede 2,26 mia. EUR over en periode fra 2007-2010. Dette beløb betales af de lande, der er nettobidragydere, og hvis borgere ikke ønsker, at Tyrkiet tiltræder EU. Det drejer sig helt klart om amerikanske interesser. Det vil være muligt at løse mange ikke-europæiske konflikter efter Tyrkiets tiltrædelse. Trods Tyrkiets deltagelse i Det Europæiske Melodi Grand Prix er jeg af samme opfattelse som den højt respekterede tidligere tyske præsident, Theodor Heuss, som gav en klar definition af Europa. Ifølge hr. Heuss er Europa bygget på tre høje: Akropolis i Athen for den græske humanisme, Kapitol i Rom for den europæiske stat og Golgatha for den kristne vestlige verden. Doris Pack (DE) Fru formand, hr. formand for Rådet, hr. kommissær, mine damer og herrer! Beslutningen om at udvide EU til at omfatte Vestbalkan har været truffet siden Thessaloniki. Tiltrædelsen af disse lande, når de har opfyldt kravene, er ikke en godgørende handling, men ganske enkelt en nødvendighed på grund af deres geografiske beliggenhed midt i EU. Vores stabilitet afgøres af deres stabilitet, som vi desværre erfarede i 1990'erne. Alle landene skal naturligvis opfylde Københavnskriterierne, og da landene var tidligere fjender, skal de endvidere deltage i de regionale samarbejdsprogrammer. Det gælder også for de lande, der er nabolande til tiltrædelseskandidaterne. Jeg forventer, at Slovenien og Grækenland hjælper tiltrædelseskandidaterne med at opfylde deres målsætninger hurtigt og let. Bosnien-Hercegovina befinder sig i en meget vanskelig situation, og jeg tror ikke, at jeg kan klarlægge situationen på halvandet minut, selv om jeg er ordfører for regionen. Jeg vil ikke en gang forsøge. Med henvisning til hr. Bildt og hr. Rehn ønsker jeg blot, at forhandlingerne dér kan foregå tæt på borgerne og ikke blive dikteret udefra. Alle landene i regionen har forskellige afstande, de skal dække, og vi skal hjælpe dem med at løse deres problemer. Til hr. Lambsdorff vil jeg sige, at argumentet om, at tiltrædelseskandidaterne vil have flere kommissærer end de grundlæggende medlemsstater, er et ret patetisk argument. Det er faktisk slet ikke et argument, det er et knockout-argument. Problemet kan løses, men befolkningen i de pågældende lande skal ikke tilsidesættes, blot fordi De ikke ønsker at løse problemet. Zoran Thaler (SL) Fru formand! Jeg ønsker at takke både hr. Rehn og formanden for Rådet, hr. Bildt, for deres konstruktive og positive indledende bemærkninger. Som ordfører for Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien glæder det mig især at bemærke, at landet har gjort fremskridt i 2009, og at Kommissionen har anbefalet, at Rådet fastsætter en dato for indledning af forhandlinger. Vi har endvidere noteret os, at premierminister Papandreou og Gruevski er begyndt at kommunikere direkte. Jeg ønsker at opfordre hr. Bildt og kommissær Rehn samt regeringerne i alle de medlemsstater, som har interesse i dette spørgsmål, til at tage telefonen og kontakte premierminister Papandreou og premierminister Gruevski inden topmødet i december for at vise solidaritet og opfordre til, at der ydes en målrettet indsats for at finde en løsning på denne konflikt, der har varet i 20 år. Det er den eneste måde, hvorpå Grækenland som langvarigt medlem af EU kan opfylde sine ambitioner og leve op til det ansvar, som Grækenland har over for denne region. Jelko Kacin (SL) Fru formand! Serbien har gjort fremskridt i de seneste par måneder og har med opfyldelsen af kriterierne for visumliberalisering vist både over for sig selv og Europa, at landet er i stand til at opnå og yde mere end hidtil. Serbien fortjener anerkendelse for denne succes. Serbien har et skjult potentiale, der skal realiseres i indsatsen for at opnå EU-medlemskab, og som skal gennemføres i Serbiens egen interesse og nabostaternes, hele regionens og EU's interesse. På grund af landets størrelse og strategiske position kan Serbien være en drivkraft, som bringer regionen tættere sammen. Det er på tide, at Serbien erkender denne rolle, og at landet gør mere for udvidelsen end hidtil. Lederskabet i Beograd skal fokusere systematisk på målrettet politisk og økonomisk reform og samarbejde med alle nabostater. Det er ikke tilstrækkeligt blot at samarbejde fuldt ud med Den Internationale Straffedomstol i Haag, da denne skal afvikles fornuftigt. Serbien skal fremme sin politiske kultur, da den hidtidige præstation på det område kan være en hindring for tiltrædelsesprocessen. Der skal være gennemsigtighed, og der skal opnås så bred en offentlig konsensus som muligt, og splittelsen mellem den regerende koalition og oppositionen skal nedbrydes i forbindelse med vigtige EU-spørgsmål. De to vigtigste forudsætninger for yderligere fremskridt er imidlertid opnåelse af mediefrihed og -uafhængighed og eliminering af mediemanipulation. Geoffrey Van Orden (EN) Fru formand! Alt, hvad jeg ønsker, er mere ærlighed i vores drøftelser med Tyrkiet og en korrekt og retfærdig fortolkning af begivenheder, især i forbindelse med Cypern, hvor der nu verserer en fordrejet version af de seneste begivenheder. Der er en reel mulighed inden præsidentvalget i det nordlige Cypern i april, som skal udnyttes, og det gælder alle parter. Vi må aldrig glemme, at tyrkisk-cyprioterne accepterede FN's genforeningsplan i april 2004. Planen blev forkastet af den sydlige del. Vi skal endvidere huske EU's løfte fra maj 2004 om at sætte en stopper for isoleringen af den nordlige del af Cypern, et løfte der aldrig blev indfriet. EU har en moralsk forpligtelse i denne sammenhæng. Hvis vi fortsat behandler tyrkiske interesser på denne måde, risikerer vi at miste en vigtig allieret i et strategisk område af stor betydning og fremme alle de forkerte tendenser i selve Tyrkiet. Mange af os er naturligvis meget bekymret over indvandringsproblemerne i forhold til vores lande. Dette er et aspekt af vores forhandlinger med Tyrkiet, der skal håndteres på en særlig og målrettet måde. Hvis jeg havde tid, ville jeg henvise til Kroatien og andre lande i Sydøsteuropa, som har stærkt brug for at træffe foranstaltninger til bekæmpelse af korruption, organiseret kriminalitet og misbrug af visse private ejendomsrettigheder, inden der tages yderligere skridt i retning af tiltrædelse eller opnåelse af kandidatstatus. William - (EN) Fru formand! De lande, der er kandidater til EU-medlemskab, er relativt fattige. Kommissæren udtalte, at deres europæiske drøm er at modtage støtte. Det er, hvad det handler om. Faktum er, at rige lande, f.eks. Norge og Schweiz, ganske enkelt ikke ønsker at tiltræde EU. Island havde ingen interesse i at tiltræde EU, da det var et land med en stærk økonomi. Nu, hvor Island trist nok er gået konkurs, vil den islandske regering meget gerne tiltræde EU. EU's San Andreas Fault er kløften mellem de syv medlemsstater, der er store nettobidragydere, og de øvrige medlemsstater. Situationen er ustabil og uholdbar. Man tror, at man udvider det europæiske rige med denne mangelfuldt gennemtænkte politik. Men man skaber rent faktisk økonomisk kaos i fremtiden. Francisco José Millán Mon (ES) Fru formand! Udvidelsesprocessen har været en tordnende succes. Den seneste udvidelse har gjort det muligt at blive forenet med de lande i Central- og Østeuropa, der på uretfærdig vis blev nægtet frihed og fremgang efter Anden Verdenskrig. Udvidelsen er på nuværende tidspunkt fokuseret omkring Vestbalkan, Tyrkiet og Island. Jeg bifalder de idéer, som vi har identificeret som de vejledende principper for udvidelsesprocessen i de senere år. Jeg tænker her på konsolidering, konditionalitet og kommunikation. Det vil sige, at vi skal opfylde vores forpligtelser, men ikke afgive forhastede løfter om fremtidige udvidelser. Derudover skal fremskridt i de forskellige tiltrædelsesprocesser være fuldt ud i overensstemmelse med betingelserne. Kandidatlandene skal yde en målrettet indsats for at foretage de nødvendige reformer. Endelig skal vi alle yde en indsats for at kommunikere med borgerne. Det beslutningsforslag, som vi skal stemme om i morgen, fremhæver det meget vigtige spørgsmål om kommunikation. Jeg ønsker i denne sammenhæng at gentage det brede forslag, jeg har stillet ved tidligere lejligheder, nemlig at det vil være relevant også at øge de unge EU-borgeres viden om EU ved at gøre dette emne obligatorisk i pensum på gymnasiale og erhvervsfaglige ungdomsuddannelser. En anden relevant idé i beslutningsforslaget er integrationskapaciteten. Udvidelse kræver, at de eksisterende EU-medlemsstater træffer visse foranstaltninger. Hvad angår økonomien, så kræver en udvidelse f.eks. tilstrækkelige økonomiske midler for at sikre, at de vigtige fællesskabspolitikker såsom den fælles landbrugspolitik eller samhørighedspolitikken ikke bringes i fare. Jeg ønsker at slutte af med at pointere, at Kosovo, som alle ved, er et særligt tilfælde. Imidlertid er der desværre afsnit i beslutningsforslaget, hvor der ikke er taget tilstrækkelig højde herfor. Pier Antonio Panzeri (IT) Fru formand, mine damer og herrer! Det beslutningsforslag, som vi drøfter i dag i Parlamentet, er efter min opfattelse positivt hele vejen igennem. Jeg vil dvæle lidt ved dette og understrege, at spørgsmålet om udvidelsen af EU i forhold til Vestbalkan efter min opfattelse er - og skal fortsat være - et af de vigtigste punkter i forbindelse med europæiske aktioner i de kommende måneder. Jeg ønsker at takke det svenske formandskab og især kommissær Rehn for deres indsats. Vi skal ikke desto mindre være mere involveret i udvidelsesprocessen. Nogle lande skal utvivlsomt optrappe deres indsats på det retlige område med hensyn til bekæmpelsen af kriminalitet og gennemførelsen af reformer. Dog må vi ikke glemme det politiske mål, som er at konsolidere demokratiet i de pågældende lande og sikre, at de følger den europæiske plan på det økonomiske, sociale og infrastrukturelle område. Jeg tænker f.eks. på lande som Kosovo - og jeg kan i denne sammenhæng tilslutte mig fru Lunaceks ændringsforslag om spørgsmålet om romanibefolkningen - der er et land, som vi ikke blot kan tilsidesætte, fordi fem europæiske lande endnu ikke har anerkendt landets uafhængighed. Som opsummering kan man sige, at vi skal have det nødvendige mod og fastlægge en langsigtet politik, der kan imødegå de udfordringer, som udvidelsesprocessen skaber for os alle. Jorgo Chatzimarkakis (DE) Fru formand, hr. formand for Rådet! Som formand for delegationen for Den Tidligere Republik Makedonien ønsker jeg at koncentrere mig om Makedonien. Jeg ønsker især at takke hr. Rehn for hans engagement. Hans redegørelse og positive indstilling til dette land er et modigt skridt, som har sat skub i processen. Samtidig er der afholdt folketingsvalg i Grækenland, og der er en ny regering i Athen, som skaber et nyt grundlag og en mulighed for at opnå resultater. Jeg vil imidlertid gerne opfordre mine kolleger til at slå koldt vand i blodet. Der er et møde på fredag mellem hr. Papandreou og premierminister Gruevski, og hvis vi har for store forventninger, risikerer vi at øge presset så meget, at det hele falder til jorden, og det ønsker vi ikke. Vi skal opfordre alle parter til fortsat at yde en venskabelig indsats i forbindelse med den rute, der allerede er udstukket. Jeg ønsker at takke ordføreren, hr. Thaler, for at have beskrevet ruten så nøjagtigt. Jeg ønsker endvidere min ven, hr. Rehn, en god fremtid i Kommissionen. (Taleren accepterede et spørgsmål, jf. proceduren med blåt kort i henhold til artikel 149, stk. 8) Alexander Graf Lambsdorff - (DE) Fru formand! Jeg har et spørgsmål til hr. Chatzimarkakis, hvis han vil acceptere det. Fru Pack hørte det tydeligvis ikke, da jeg sagde, at vi står ved Thessalonikidagsordenen. Det vil jeg blot lige gentage. Jeg ønsker at spørge hr. Chatzimarkakis om, hvad han opfatter som de vigtigste skridt, som Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien skal tage for at opnå fremskridt i disputten om landets navn og for at sikre, at de forhandlinger, der befinder sig på det indledende stadie, bliver så vellykkede som muligt. Jorgo Chatzimarkakis (DE) Fru formand! Mange tak for spørgsmålet. Efter min opfattelse skal begge parter være positivt indstillet, og det er tydeligt, at begge parter er villige til at tage et skridt fremad. Vi forventer nu en varig løsning. Derfor regner jeg med, at spørgsmålet om landets navn kan løses i løbet af en fem minutters diskussion. Det er ikke problemet. Anvendelsen af navnet, det såkaldte anvendelsesområde, er det store spørgsmål, og begge parter har tydeligvis behov for tid til at løse problemet. Jeg ønsker, at der findes en varig løsning, da alternativet er en kortsigtet løsning, som vil resultere i en katastrofe. Vi skal derfor alle venligt opfordre begge parter til at finde en langsigtet løsning med en bred anvendelse og et bredt anvendelsesområde. Mario Borghezio (IT) Fru formand, mine damer og herrer! Vi skal nøje overveje argumentet om, at udvidelsen vil være en stabiliserende faktor. Lad os tænke tilbage på premierminister Erdogans udtalelse for et par dage siden. Han udtalte, at han ikke kunne kommunikere så godt med hr. Netanyahu, men bedre med hr. Bashir, som, hvis jeg ikke tager fejl, er den sudanske præsident, som i øjeblikket efterforskes på grund af anklager om forbrydelser mod menneskeheden. Hvad angår naboer vil vi have Iran, Irak og Syrien som naboer, hvis Tyrkiet tiltræder EU. Det er efter min opfattelse ikke det ideelle naboskab. Det vil være langt bedre, hvis Tyrkiet tiltræder EU med en aftale om privilegeret partnerskab. Vi har været vidne til en noget bekymrende tendens, hvor Tyrkiet fjerner sig mere og mere fra den vestlige verden. Vi skal blot tænke på de foranstaltninger, der påvirker de sociale levevilkår, f.eks. separate svømmehaller for mænd og kvinder og begrænsninger for oppositionens frihed, som endda har resulteret i pålægning af en bøde på 3 mio. EUR for oppositionsudsendelser osv. Vi skal stadig tage højde for et enkelt faktum. Der er muligvis et flertal i Parlamentet, der stemmer for, men størstedelen af den tyrkiske befolkning stemmer imod Tyrkiets tiltrædelse af EU. Vi insisterer på at udvide vores grænser til at omfatte Tyrkiet, selv om tyrkerne ikke ønsker det. Den italienske præsident har udtalt, at pagterne skal respekteres. Jeg er enig, men vi skal være opmærksomme på, at Tyrkiet er Tyrkiet. Georgios Koumoutsakos (EL) Fru formand! Formålet med det beslutningsforslag, som vi drøfter i dag, er at sende et positivt budskab om udsigterne for tiltrædelse af EU og mere konkret om udsigterne for Vestbalkans, Tyrkiets og Islands tiltrædelse af EU. Jeg tror, at alle i Parlamentet, i det mindste de fleste af medlemmerne, kan tilslutte sig dette positive budskab. Samtidig skal det dog understreges, at der skal opnås fremskridt inden tiltrædelse. Det er ikke en situation uden problemer. Og det er derfor et spørgsmål om troværdighed for EU at sikre, at de kriterier og forudsætninger, som EU har fastsat, føres ud i livet med handling og ikke blot med gode intentioner. Med andre ord kræves der fuld tilpasning med henblik på fuld integration. Etablering af godt naboskab er i denne sammenhæng uhyre vigtig. Vi skal ikke forsøge at skjule os bag vores løftede pegefingre. De alvorlige problemer, der stadig står i vejen for godt naboskab mellem kandidatlandene og medlemsstaterne, påvirker udsigterne for tiltrædelse for de lande, der ønsker at være medlemmer af denne familie. Eksemplerne med Slovenien og Kroatien bekræfter dette. Derfor skal det udestående spørgsmål om navnet på Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien være afklaret inden - og ikke efter - tiltrædelsesforhandlingerne. Grunden er enkel. Hvis dette land får en startdato for forhandlinger, inden problemet er løst, vil landets regering ikke længere have et stærkt incitament til at træffe konstruktive foranstaltninger for omsider at opnå en gensidigt acceptabel løsning sammen med Grækenland. Hvad angår Tyrkiet er reguleringen af landets forhold til Cypern og indstillingen af overflyvningerne over græsk territorium to vigtige faktorer til fremskyndelse af landets tiltrædelse. Disse forhold skal indgå i vores overvejelser, når vi skal stemme i morgen. Richard Howitt (EN) Fru formand! Dagens forhandling og beslutningsforslag giver Europa-Parlamentet i sin nye form lejlighed til at bekræfte sit engagement over for den yderligere udvidelse af EU, bifalde den positive udvikling i kandidatlandene i næsten alle tilfælde, og det er samtidig en påmindelse om, at opnåelse af friere handel, større stabilitet, bedre kontrol ved vores grænser og flere muligheder for bevægelighed for og fri udveksling af EU's borgere vil styrke - og ikke svække - EU. De Europæiske Konservative gentager i dag, at de går ind for udvidelsen, men udelukker samtidig udvidelsen i det grundlæggende dokument for deres nye gruppe, hvis officielle talsmand i sin tale under forhandlingen gentog sin modstand imod Tyrkiet, hvorved gruppen befinder sig i præcis samme lejr som den yderste højrefløj, som vi alle har hørt i eftermiddag. Jeg ønsker dog at takke kommissær Rehn, hvis sans for humor blev understreget i hans nylige kommentar om, at Generaldirektoratet for Udvidelsen i fremtiden ikke skal ligge i samme afstand fra hverken Rådet eller Kommissionen - midt i "rue de la Loi". Jeg glæder mig over hans sans for humor og hans relevante bedømmelse. Jeg håber, at hans arv vil være, at alle kandidatlandene tiltræder EU. Pat the Cope Gallagher (GA) Fru formand! Der har altid været et tæt forhold mellem Island og Den Europæiske Union, og som formand for delegationen for forbindelserne med Schweiz, Island, Norge og Det Europæiske Økonomiske Samarbejdsområde glædede det mig meget at byde den parlamentariske delegation fra Island velkommen i sidste uge. Jeg håber, at der snart oprettes et blandet parlamentarisk udvalg, og efter afgørelsen fra EU's udenrigsministre i juli skal den islandske regering deltage i tætte forhandlinger med Kommissionen. Jeg er sikker på, at de europæiske regeringsledere vil give grønt lys for at indlede forhandlinger mellem EU og Island på topmødet næste forår. Da Island er medlem af Det Europæiske Økonomiske Samarbejdsområde, er 22 af de kapitler, som skal afsluttes, allerede behandlet. Der er allerede ydet en stor indsats. Jeg er overbevist om, at de andre kapitler vil blive behandlet på en positiv, direkte og venskabelig måde. Krzysztof Lisek (PL) Fru formand! Som polak, men også som EU-borger i de sidste fem år, ønsker jeg at udtrykke min store glæde over vores forhandling i dag i dette storartede selskab med personer, der er tæt involveret i udvidelsesprocessen, f.eks. hr. Rehn og hr. Bildt. Vi taler om yderligere udvidelse af EU og det til trods for de personer, der siger, at EU har nået den øvre grænse for sine muligheder for territorial udvikling. De eneste gode nyheder, jeg har til modstanderne af yderligere udvidelse er, at der ikke vil være nogen udvidelse af EU i 2009 overhovedet. Jeg ønsker ikke, at vi blot skal betragte processen for udvidelsen af EU ud fra et retligt synspunkt. Jeg ønsker også, at vi skal betragte udvidelsen som en historisk proces. Historien har trods alt lært os, at Balkan, f.eks., var kilden til mange konflikter i det 20. århundrede. Der var tale om konflikter, der påvirkede hele kontinentet, f.eks. med starten af Første Verdenskrig, og konflikter som f.eks. krigen i 1990'erne, der også påvirkede andre lande, om ikke andet på grund af indvandringen af mange millioner mennesker. Balkanlandenes tiltrædelse af EU kan efter min opfattelse derfor være EU's vigtigste bidrag nogensinde til stabilisering af og opnåelse af fred i vores kontinent. Hvis jeg til slut kan henlede opmærksomheden på hr. Bildts udtalelse om åbne døre, vil jeg bede Dem om ikke at glemme, at der stadig er andre lande, som ikke er nævnt i dokumentet i dag, og som drømmer om EU-medlemskab. Emine Bozkurt (NL) Fru formand! Jeg beklager først og fremmest, at vi lige nu ikke er i stand til at male et rosenrødt billede af den politiske situation i Bosnien-Hercegovina. Reformprocessen i landet er stadig lammet af de politiske kræfter. De to parter har ikke været i stand til at udvikle en fælles vision, hvorfor der ikke er opnået yderligere fremskridt. Jeg ønsker endnu en gang at understrege betydningen af at opbygge det nødvendige bæredygtige grundlag for mere effektiv funktion af dette land og landets institutioner. Jeg ønsker derfor at opfordre de politiske ledere fra begge sider til at arbejde hen imod dette grundlag som udgangspunkt. Jeg ønsker derudover at pointere, at det glæder mig meget at erfare, at Tyrkiet ligger så tæt op ad min kollegas - hr. Madlener - parti, det hollandske frihedsparti. Det er netop på grund af Tyrkiets forhandlinger med EU, at dette land har opnået så store fremskridt. Jeg havde derfor forventet, at frihedspartiet ville vise større støtte til forhandlingsprocessen. Endelig ønsker jeg at understrege, at tiltrædelsesprocessen bør være resultatorienteret, og at den skal være styret, ikke af en tiltrædelsesdato, men af de opnåede resultater. Først når kandidatlandene har opfyldt de fastsatte krav og dermed kvalificeret sig til fuldgyldigt medlemskab, kan der være tale om tiltrædelse. Arnaud Danjean (FR) Fru formand, hr. kommissær, hr. minister! De har helt korrekt understreget, at vedtagelsen af Lissabontraktaten vil give os mulighed for at skabe en ny udvidelsespolitik, og vi skal indlede denne nye proces med en realistisk tilgang og overblik. Det er essensen af beslutningsforslaget. På den anden side betyder en ny proces ikke, at vi skal spille fallit. Det vil være den sikreste måde, hvorpå der kan opstå misforståelser, endda mistro, blandt offentligheden, og det vil også være den bedste måde at skabe falske forhåbninger blandt kandidatlandene på og opmuntre dem til at gemme sig bag retoriske og overfladiske politikker frem for politikker, der er rettet imod gennemgribende reformer. Vi skal være på vagt over for foranstaltninger, betingelser og værdier, som vi ikke kan gå på kompromis med, og jeg tror især på et samarbejde med Den Internationale Straffedomstol. Det skal samtidig bekræftes meget klart og tydeligt, at Vestbalkan - alle landene i Vestbalkan, herunder Kosovo - hører til i EU, og at vi skal opfordre dem til at fortsætte bestræbelserne og yde en endnu større indsats. Der er intet modsætningsforhold mellem på den ene side at fastsætte tydelige krav og på den anden side vise fuld støtte til, at udvidelsesprocessen omfatter Vestbalkan, ligesom der ikke er noget modsætningsforhold mellem at følge filosofien om at bedømme alle efter kvalifikationer og være nødt til at tage vigtige initiativer for alle landene i regionen, f.eks. i forbindelse med visumliberalisering. Endelig ønsker jeg at tale om Tyrkiet. Inden vi begynder at spekulere i et meget hypotetisk resultat i forbindelse med Tyrkiets tiltrædelsesproces, vil jeg blot nævne, at Kommissionen for andet år i træk ikke har opnået fremskridt med hensyn til Ankaraprotokollen, og at dette har stået i vejen for at åbne eventuelle nye forhandlingskapitler. Hannes Swoboda - (DE) Fru formand! Jeg gik glip af starten af forhandlingen, da jeg som ordfører for Kroatien skulle rapportere til det blandede parlamentariske udvalg EU-Kroatien. Jeg ønsker at benytte lejligheden til at takke hr. Bildt og hr. Rehn for deres indsats for i det mindste at finde en midlertidig løsning på grænsekonflikten mellem Slovenien og Kroatien. Det er et godt eksempel på, hvordan samarbejde mellem Rådet, Kommissionen og Parlamentet kan hjælpe landene med at løse deres problemer. Jeg har også ydet et bidrag til at sikre, at traktaten blev ratificeret med meget stort flertal, i det mindste i Kroatien. Det er imidlertid Bosnien-Hercegovina, der giver anledning til størst bekymring. Jeg besøgte for nylig Banja Luka og Sarajevo. Det er korrekt, at hr. Dodik på mødet var indstillet på at indgå kompromiser og foretage ændringer. Jeg vil imidlertid gerne dvæle lidt ved en idé, som fru Pack netop har nævnt. Hvordan kan vi skabe kontakt med den brede befolkning? Der er stor mangel på interesse for at løse dette problem og de modsætningsforhold, der karakteriserer mange politikker. Det skal på en eller anden måde lykkes os at tale direkte til borgerne, da der i modsætning til den udtalelse, som William (The Earl of) Dartmouth endnu en gang kom med, er mange borgere i denne region, som ikke er interesseret i EU's økonomiske støtte, men som ønsker at flytte fra en region, der er præget af had og krig, til en union, som er præget af fred og forståelse. Det er det, som Europa handler om. Det ønsker De ikke at forstå, og De vil heller aldrig forstå det. Borgerne i Sarajevo og Banja Luka ved imidlertid godt, hvad Europa handler om, og det er dem, der har brug for vores hjælp. Bernd Posselt (DE) Fru formand! Kroatien skal tiltræde EU næste år eller i det mindste afslutte tiltrædelsesforhandlingerne og indlede ratifikationsprocessen. Kroatien har i 20 år taget skridt med henblik på tiltrædelse af EU og opnåelse af frihed. Der er opstillet kunstige forhindringer, og jeg er taknemmelig over, at det svenske formandskab har hjulpet med at fjerne dem. Kroatien har nu ratificeret aftalen med Slovenien med et flertal på to tredjedele, og vi skal gøre alt, hvad vi kan, for at sikre, at Slovenien også opfylder sine forpligtelser over for EU. Målet, som er fastsat til 2010, er også vigtigt, da det er et spørgsmål om EU's egen troværdighed. Hvad angår Makedonien håber jeg, at det vil lykkes det svenske formandskab at indlede tiltrædelsesforhandlinger næste år, således at vi endelig kan løse det bilaterale problem, som også eksisterer i denne sammenhæng. Jeg håber, at vi kan ændre teksten i betænkningen, som temmelig ensidigt pålægger Makedonien mange forpligtelser og ikke nok forpligtelser for nabolandene. Alle skal yde en indsats, herunder EU-medlemsstaterne. Det er efter min opfattelse uhyre vigtigt at inkludere Kosovo fuldt ud i Thessalonikiprocessen, og disse passager er meget vigtige i hr. Albertinis beslutningsforslag. Kosovo har også brug for et europæisk perspektiv. Jeg ønsker at opfordre alle medlemsstater, der ikke allerede har gjort det, til at anerkende Kosovo, således at vi ikke længere skal slås med retlige og tekniske problemer, og således at Kosovo kan spille en fuldgyldig rolle i integrationsprocessen. (Taleren accepterede et spørgsmål, jf. proceduren med blåt kort i henhold til artikel 149, stk. 8) Nikolaos Salavrakos - (EL) Fru formand! Jeg bemærkede, at hr. Posselt ligesom andre medlemmer bruger betegnelsen "Makedonien" for Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien. Det er netop betegnelsen "Makedonien", der skaber problemer mellem Grækenland, som er en EU-medlemsstat, og dette kandidatland. Det vil glæde mig meget, hvis det henstilles til mine kolleger at anvende den korrekte betegnelse for det pågældende land. Bernd Posselt (DE) Fru formand! Jeg ønsker at svare kortfattet ved at gengive udtalelsen fra min højt estimerede kollega, hr. Cohn-Bendit, fra Gruppen De Grønne/Den Europæiske Fri Alliance. Han har udtalt, at Makedonien er Makedonien er Makedonien. Jeg deler fuldt ud denne opfattelse. Det er aldrig hensigtsmæssigt at chikanere et naboland. Nikolaos Salavrakos (EL) Fru formand! Der er kun ét Makedonien, og det er græsk, og derfor må denne komedie ophøre. I vores forhandlinger i Parlamentet skal vi bruge betegnelser, som alle har accepteret, og kandidatlandet Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien er accepteret som Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien og ikke som "Makedonien". Andrey Kovatchev (BG) Fru formand! Jeg ønsker først og fremmest at takke hr. Albertini for den indsats, han har ydet i forbindelse med dette vanskelige beslutningsforslag om udvidelsesstrategien for mange lande, der befinder sig på forskellige niveauer i deres indsats for at opfylde kriterierne for EU-medlemskab. Jeg forstår og støtter hr. Albertinis ønske om at skabe størst mulig klarhed og opfordre til, at EU udvides til at omfatte Vestbalkan, Island og Tyrkiet. Størstedelen af ændringsforslagene viser imidlertid, at det er et kompliceret emne. Når Lissabontraktaten træder i kraft den 1. december, skal vi analysere og øge EU's integrationskapacitet. Jeg ønsker at foreslå Kommissionen, at den foretager en analyse af EU's integrationskapacitet, da selv EU uden borgernes støtte risikerer at ende med at være uden substans. Jeg støtter endvidere den holdning, at en medlemsstat ikke skal pålægge et kandidatland medlemskabsbetingelser, der ikke kan opfyldes. Alle bilaterale problemer skal løses med europæisk forståelse og gennem fælles værdier, historie og kultur. Jeg ønsker i denne sammenhæng at opfordre til at fastlægge en fælles mindedag for historiske begivenheder og helte fra Balkanlandene. Kyriakos Mavronikolas (EL) Fru formand! Jeg ønsker at henlede opmærksomheden på Tyrkiets interesser, som efter min opfattelse håndteres til ulempe for Cyperns interesser. Jeg ønsker at give udtryk for min utilfredshed med tilsidesættelsen af spørgsmål i relation til Republikken Cypern. De forhold, som Tyrkiet bør fordømmes for, anvendes i dag til at fremme Tyrkiets position i forbindelse med tiltrædelse af EU. Tyrkiet forpligtede sig i 2006 til at anerkende Republikken Cypern, tiltræde Ankaraprotokollen og bidrage til en afklaring af spørgsmålet om Cypern. Tyrkiet har intet gjort. Tværtimod føres der i dag forhandlinger til Tyrkiets fordel med det formål at åbne energikapitlet, som naturligvis også betragtes som en fordel for EU. Det er imidlertid klart, at Republikken Cypern, som er en lille stat, er nødt til at pleje egne interesser og anmode om sanktioner over for Tyrkiet, hvoraf en af sanktionerne naturligvis er at forhindre åbningen af kapitler. Franziska Keller (EN) Fru formand! For det første vil Gruppen De Grønne foretrække ikke at fastlægge en dato for Kroatiens tiltrædelse. Vi mener, at erfaringerne viser, at det ikke har været en god idé tidligere, uanset om Kroatien tiltræder, så snart kriterierne er opfyldt. For det andet er Københavnskriterierne naturligvis fortsat gældende, hr. Brok. De er gældende, og vi behøver ikke at nævne dem igen og igen. Vi holder os til de aftaler, som EU har indgået om tiltrædelse, og til Københavnskriterierne. Formålet med opnåelse af fremskridt med henblik på tiltrædelse er selve tiltrædelsen af EU. Når vi drøfter Tyrkiet, må vi ikke glemme de fantastiske fremskridt, som Tyrkiet har opnået på områder, som vi for et par år siden aldrig ville have troet var mulige. Dette er en tydeligt vellykket tiltrædelsesproces, og det må vi ikke glemme. Marian-Jean Marinescu (RO) Fru formand, hr. kommissær! Jeg ønsker at takke Dem for Deres engagerede indsats i forbindelse med udvidelsen af EU. EU har i de sidste to år haft en enorm indflydelse på Vestbalkans demokratiske ændringer og økonomiske deregulering. Visumfritagelsen for nogle af landene i Vestbalkan og indledningen af tiltrædelsesforhandlinger for Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien markerer de fremskridt, som EU-borgerne vil drage fordel af, både på grund af det retlige samarbejde og politisamarbejdet med EU og ud fra et økonomisk perspektiv. Efter min opfattelse giver udvidelsen af EU under den nuværende økonomiske krise mulighed for at genoprette EU's økonomi. Vi bør dog ikke glemme de negative konsekvenser af de urimelige fordele, som EU tilbyder forskellige lande i Vestbalkan. Kommissionen skal endvidere nøje overveje at inkludere Moldova i gruppen af lande i Vestbalkan, da den støtte, der ydes til nabolandene med henblik på at gennemføre de nødvendige reformer, skal fortsætte på en retfærdig måde. Moldova er et potentielt kandidatland, der er rede til at komme på linje med EU som led i den politiske og økonomiske integrationsproces. Corina Creţu (RO) Fru formand! EU har nu en forfatning - Lissabontraktaten - en formand og en højtstående repræsentant for den fælles udenrigs- og sikkerhedspolitik. Vi kan derfor indføre en ny tilgang, når vi drøfter den nye udvidelsesproces, som involverer landene på Vestbalkan og Island, men navnlig Tyrkiet. Jeg er bekendt med, at mange i EU er tøvende over for en ny udvidelsesproces, men erfaringerne fra f.eks. Rumænien og Bulgarien viser, at tiltrædelsen til EU har været det mest effektive instrument til at ændre tingene til det bedre i vores lande. Vi skal selvfølgelig se på processerne i alle de lande, der ønsker optagelse i EU, med meget kritiske øjne. Vi skal først og fremmest sikre, at de demokratiske, politiske systemer fungerer forsvarligt. Vi har dog tilstrækkelige værktøjer til at overvåge overholdelsen af tiltrædelsesbetingelserne. Et tilbud om klarere udsigter til tiltrædelse vil være en stabiliserende faktor og vil fungere som katalysator for internt fremskridt i kandidatlandene. György Schöpflin (EN) Fru formand! Jeg er meget taknemmelig for denne lejlighed til at dele et par tanker med Dem. Udvidelse er med rette blevet betegnet som en af EU's mest vellykkede politikker. Mange af os har sagt det under disse forhandlinger. Og idéen om, at Europas centrale værdier - demokrati, menneskerettigheder og solidaritet - skal omfatte alle lande i Europa, har altid været og vil altid forblive hjertet i Europas identitet. Det Europa, der findes, er baseret på forudsætningen om, at Europas lande gennem integration gradvist vil nå frem til en fredelig løsning på konflikter, men denne proces kommer ikke af sig selv. De tiltrædende lande skal gennemgå en transformation for at opfylde kravene for at blive medlem af EU. Det skal understreges, at processen er frivillig. Intet land tvinges til at komme med, men for at komme med i EU skal visse betingelser opfyldes. Samtidig skal de tiltrædende lande, netop fordi opfyldelse af betingelserne kræver en stor indsats, opfordres til at yde den nødvendige indsats - og ikke kun det. De forpligtelser, der følger med medlemskabet af EU, skal overføres fra papir til praksis. Uden gennemførelse forbliver processen tom. Det er det budskab, som Albertini-betænkningen sender til mulige kandidater til EU-medlemskab. EU er parat til at acceptere landene på Vestbalkan og Tyrkiet som fulde medlemmer, men det er op til dem at opfylde de betingelser, som EU har opstillet. Carl Bildt Fru formand! Jeg vil forsøge at gøre det kort. For det første vil jeg, hvis det er passende for formandskabet, tilslutte mig de medlemmer, der har hyldet kommissær Rehn for det arbejde, han har udført i de sidste fem år. Der er opnået meget. Det er måske godt nok for Deres efterfølger, at der stadig er noget at gøre, men meget er blevet gjort. Jeg vil også udtrykke vores taknemmelighed for den meget brede støtte til udvidelsespolitikken, som alle repræsentanterne for de største politiske grupper har givet udtryk for under denne forhandling. Det er efter min mening en kilde til styrke. (Indvending fra William (The Earl of) Dartmouth: "Har De ikke lyttet til forhandlingen?") Jeg lyttede til forhandlingen. De er ikke medlem af en af de største grupper. Det beklager jeg. Blandt andre hr. Severin nævnte, at dette er en proces, som vi også skal forankre i befolkningens hjerte og bevidsthed. Det er jeg enig i, men vi skal anerkende, at det kræver målrettet politisk lederskab fra hver eneste af os. Hvis vi ser tilbage på EU's historie, er det tydeligt, at kun en meget lille del af den europæiske integration er sket på grundlag af overvældende folkekrav. Næsten alt har været resultatet af et visionært, fremsynet og ofte vanskeligt og krævende politisk lederskab, men vi har også efterfølgende vundet borgernes støtte til det, vi gør. Jeg sagde, at jeg var statsminister i mit land, da vi tiltrådte EU. Vi udkæmpede en meget bitter valgkamp i forbindelse med folkeafstemningen. Vi vandt den snævert. Den offentlige mening var i nogen tid imod EU. Hvis man ser på de offentlige meningsmålinger, er vi nu et af de mere EU-positive lande i Europa. Det krævede politisk lederskab at nå hertil. Det sker ikke af sig selv. Hvad angår de mere problemfyldte dele af Europa, er forsoning ikke let. Det kræver meget af lederskabet, og forsoning er endnu ikke opnået fuldt ud i alle dele af Europa. Vestbalkan er med rette blevet nævnt af flere talere. Jeg kan forsikre Dem, at vi er opmærksomme på problemerne med Kosovo og på behovet for at komme videre med dem - også under hensyntagen til nogle af de problemer, vi har i EU. Bosnien er blevet nævnt af flere, herunder fru Pack og hr. Swoboda, og jeg har kun et par bemærkninger til dette. Jeg har i år brugt fire hele dage sammen med Bosniens politiske ledelse i et forsøg på at skabe fremskridt og fortælle dem om farerne ved at komme bagefter, når resten af regionen bevæger sig fremad. Jeg har sikkert gjort for meget, fordi de, når alt kommer til alt, selv skal gøre dette, som fru Pack sagde. Det er deres land, ikke vores, men vi har også pligt til at fortælle dem, at resten af regionen bevæger sig fremad, og at det ikke vil være godt deres land, hvis de ikke kommer med. Det er, hvad vi har forsøgt at gøre og i et vist omfang stadig forsøger at gøre. Vores udvidelsesproces er, som alle har påpeget, præstationsbaseret. Den kræver reformer. Den kræver forsoning. Og det gælder for alle uden undtagelse. Det gjaldt engang også for Sverige, og vi klarede det. Det gælder for alle uden undtagelse. Med hensyn til det medlem, der var interesseret i at deltage i forhandlingen, bemærkede jeg, at der var en række medlemmer - primært mænd - fra den yderste højrefløj, der mildt sagt havde visse forbehold over for Tyrkiet. Hvis jeg forstod argumentet korrekt, var det, at Tyrkiet er for stort, for kompliceret og for muslimsk. Hvis De læser traktatens artikel 49, og det er grundlaget for vores politikker, gøres der ingen undtagelser for store lande. Der gøres ingen undtagelser for komplicerede tilfælde, og der opstilles ingen religiøse kriterier. (Bifald fra midten og venstre) Det er altså, hvad vi skal overholde. Jeg lyttede til de bevægende ord om den kristne arv, og en stor del af det er sandt. Alle katolikker og ortodokse eller protestanter og anglikanere vil muligvis fortolke det på en anden måde, men jeg vil advare mod at definere den jødiske arv ud af Europa. De er ikke kristne, men de er med alle de problemer, vi har oplevet gennem historien, også en del af vores europæiske fortid, nutid og fremtid. Jeg vil også påstå, at det ligeledes ville være en fejl at definere borgere af muslimsk tro, uanset om de er bosiddende i de nuværende medlemsstater, i Bosnien, i et andet land eller i Tyrkiet, og udelukke dem fra anvendelsesområdet for traktatens artikel 49. Det ville være en fejl. (Bifald fra midten og venstre) Jeg lyttede i den forbindelse med interesse til fru Koppa fra Grækenland og hendes bemærkninger om udfordringerne i landene på Vestbalkan og forsoningen med Tyrkiet, og jeg har bemærket de nylige foranstaltninger og erklæringer fra premierminister Papandreou. Til sidst vil jeg nævne et af mine favoritemner. Et medlem nævnte, som det til tider sker i denne forhandling, spørgsmålet om absorptionskapacitet - at vi simpelthen ikke kan absorbere så mange lande. Jeg kan ikke lide ordet. EU "absorberer" efter min mening ikke nationer. Jeg ved ikke, om vi har absorberet Det Forenede Kongerige. Og jeg ved ikke, om Frankrig ønsker at blive absorberet. Og jeg håber, at Sverige aldrig vil blive absorberet. EU beriger efter min mening landene, når vi tiltræder, og jeg har endnu ikke set en udvidelse, der har gjort EU svagere. Hver eneste udvidelse har, selv om den har været vanskelig, gjort EU stærkere, rigere og mere ambitiøs, og jeg er bestemt ikke en af dem, der mener, at den historie nu er afsluttet. Artikel 49 gælder. Endelig sagde et medlem, at der er andre lande, som vi ikke har drøftet. Det er rigtigt. Artikel 49 gælder for alle europæiske lande uden undtagelse, herunder lande, der endnu ikke er nævnt i dagens forhandling. Olli Rehn Fru formand! Jeg vil gerne takke Dem om en meget livlig og væsentlig forhandling om udvidelsen af EU og vores strategi - nu, næste år og i den nære fremtid. Denne forhandling har fulgt Parlamentets bedste demokratiske traditioner, og jeg er taknemmelig for den brede generelle støtte til vores omhyggeligt gennemførte udvidelsespolitik. De har korrekt understreget vigtigheden af samtidig og parallel forpligtelse og konditionalitet i forbindelse med EU's udvidelse. Jeg er enig, og jeg vil understrege den afgørende betydning af at være både fair og fast på samme tid. Vi skal være fair og respektere de forpligtelser, vi har påtaget os over for de lande, der er omfattet af vores konsoliderede udvidelsesdagsorden i det sydøstlige Europa, dvs. Vestbalkan og Tyrkiet. Samtidig skal vi være lige så faste som fair, og vi skal anvende stringente betingelser i samarbejdet med disse kandidatlande og potentielle kandidatlande. Disse fungerer kun sammen - i takt, i samklang - og det er bestemt den bedste opskrift på gennemførelsen af reformer og demokratisk og økonomisk forandring i det sydøstlige Europa. Det er også den bedste opskrift på forankring af stabilitet i Vestbalkan og gennemførelse af reformer, der kan styrke de grundlæggende frihedsrettigheder i Tyrkiet. Fru Flautre har ret i, at der pr. definition ikke findes en mere attraktiv portefølje end udvidelse. Jeg er dog en mådeholden mand - tro det eller ej - og der er efter min mening grænser for, hvor meget opmærksomhed og fascination en mand kan klare. Og som Carl Bildt sagde, skal der også være noget tilbage til min efterfølger, til den næste Kommission og til Parlamentet. Hvordan det nu end forholder sig, så har det været fantastisk at arbejde sammen med Dem. Sammen har vi gjort en forskel. Vi skal huske, at udvidelse af EU i høj grad har bidraget til, at Europa i dag er helt og frit. Lad det forblive sådan, og lad os fuldende arbejdet i det sydøstlige Europa. (Bifald) Formanden Jeg har modtaget et beslutningsforslag, jf. forretningsordenens artikel 110, stk. 2. Forhandlingen er afsluttet. Afstemningen finder sted torsdag den 26. november 2009. Skriftlige erklæringer (artikel 149) Elena Băsescu Det er efter min mening ekstrem vigtigt, at Parlamentet inddrages i evalueringen af udvidelsesprocessen. Denne proces har været en stor succes for EU og har skabt fred og stabilitet. På den baggrund skal vi huske, at landene på Vestbalkan er en del af Europa - både geografisk, kulturelt og historisk. Blandt de potentielle kandidatlande, der omtales i beslutningen, vil jeg gerne fremhæve den vellykkede indsats og det håndgribelige fremskridt, som Serbien har gjort. Dette land har bevæget sig fremad og har ensidigt gennemført interimsaftalen om handel, som det har indgået med EU, og har dermed vist, at det ønsker at komme tættere på EU trods de politiske og økonomiske vanskeligheder, landet befinder sig i. Parlamentet skal opmuntre Serbien til at fortsætte dets rejse mod EU. På dette tidspunkt skal vi opfordre Rådet og Kommissionen til at udvise åbenhed og konstruktivt fortsætte forhandlingerne med dette land. Fremskridt i arbejdet for at integrere Serbien i EU må efter min mening ikke afhænge af en anerkendelse af Kosovos uafhængighed. Takis Hatzigeorgiou Holdningen til Tyrkiet er et særdeles vigtigt spørgsmål, som vil blive drøftet inden for rammerne af udvidelse på Det Europæiske Råds topmøde i december. Vi støtter fuld integration, idet dette mål skal udgøre en drivkraft for reform og politisk forandring på vigtige områder. Vi understreger, at Tyrkiet stadig ikke har opfyldt landets kontraktlige forpligtelser over for EU og alle medlemsstaterne. Tyrkiet skal omgående opfylde sine forpligtelser, ellers vil det ikke komme gennem evalueringen i december uden skrammer. De forpligtelser, der danner baggrunden for evalueringen af landet, og tidslinjen er anført i konklusionerne fra december 2006. De omfatter anvendelsen af tillægsprotokollen, forbedrede bilaterale relationer med og anerkendelse af Cypern og en konstruktiv holdning til proceduren for løsning af Cypernspørgsmålet. Det er absurd, at Tyrkiet fortsætter med at krænke den internationale lovgivning og de principper, EU er grundlagt på, ved at beholde besættelsestropper i en medlemsstat, samtidig med at det forsøger at opnå integration og en regulerende rolle i området. Endelig kan energikapitlet ikke åbnes, så længe Tyrkiet forhindrer Cypern i at udøve dets suveræne rettigheder i landets eksklusive økonomiske zone. Cătălin Sorin Ivan EU er som en bygning under opførelse, og derfor vil selve begrebet om at standse udvidelsen være i strid med netop det princip, EU er bygget på. I henhold til traktatens artikel 49 kan ethvert europæisk land ansøge om medlemskab af EU. Det er netop grunden til, at vi i vores aktiviteter bliver mere og mere opmærksomme på udvidelsesstrategien for Vestbalkan, Tyrkiet og Island. Jeg støtter uden forbehold denne store interesse. Kroatien, Tyrkiet og Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien har kandidatstatus og har på ansvarlig vis bevæget sig ind på vejen mod integration. Island, Montenegro og Albanien har ansøgt om tiltrædelse, og de to førstnævnte evalueres i øjeblikket af Kommissionen. Der er bestemt stadig problemer, som skal overvindes, f.eks. korruption, kriminalitet og pressefrihed. Indførelsen af visumfritagelsesordningen i Serbien, Montenegro og Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien fra den 19. december vil sætte skub i denne proces. Når vi taler om udvidelse, vil jeg dog fremhæve, at vi også skal se på Moldova, som i øjeblikket gennemlever en kritisk politisk periode, hvad angår igangsættelse af processen hen imod demokrati og tiltrædelse til EU. På den baggrund skal vi støtte gennemførelsen af målsætningerne i den europæiske strategi for Moldova 2007-2013 med henblik på at opnå de resultater, som begge sider ønsker. Tunne Kelam Jeg har tre bemærkninger. Det glæder mig for det første, at udenrigsminister Carl Bildt påpegede det vigtigste budskab i Albertinis beslutningsforslag - at EU fortsat går stærkt ind for udvidelsespolitikken, som har vist sig at være en af de mest succesrige EU-politikker. Det skyldes i høj grad kommissær Rehns fremragende indsats. Det andet vigtige budskab er, at retsstatsprincippet er en grundlæggende del af den demokratiske udvikling og en af hovedbetingelserne for EU-medlemskab. Vi skal også udtrykke os klart med hensyn til betydningen af Københavnskriterierne. Min tredje bemærkning: Jeg opfordrer indtrængende Det Europæiske Råd til at vedtage åbningen af tiltrædelsesforhandlingerne med Makedonien på dets møde i december i henhold til Kommissionens henstilling. Petru Constantin Luhan skriftlig. - (EN) Island er allerede en aktiv og langvarig partner i den bredere europæiske integrationsproces. Island samarbejder tæt med EU's medlemsstater som en af grundlæggerne af NATO og som medlem af Europarådet, EFTA, OSCE og Schengensamarbejdet. Det anslås endvidere, at Island allerede har indført omkring 60 % af Fællesskabets enorme regelværk. Fra dette synspunkt er Islands ansøgning om medlemskab af EU et logisk skridt. Island har efter min mening altid haft et europæisk kald, og Islands medlemskab vil repræsentere en win-win-situation for begge parter. Vi drager allerede nytte af Islands erfaringer med bæredygtig forvaltning af fiskeressourcer, brugen af geotermisk varme og foranstaltninger til bekæmpelse af klimaændring. Island har bevist sin beslutsomhed, hvad angår tiltrædelse til EU, ved at indgive svar på Kommissionens spørgeskema længe før tidsfristen, og jeg ser frem til evalueringen på topmødet i midten af december. Hvis alle krav opfyldes, og princippet om egne meritter respekteres, håber jeg, at Islands tiltrædelse kan kobles sammen med Kroatiens. Andreas Mölzer Der er behov for en differentieret tilgang til udvidelsesstrategien. Mens Island er et europæisk land, som er parat til EU-medlemskab, er Balkanlandene - bortset fra Kroatien - langt fra parate. Uløste problemer er vanskelige at løse efter tiltrædelse og forbliver uløste i årevis. Der må derfor ikke være nogen form for tvivl med hensyn til Balkanlandenes parathed til tiltrædelse, og lønningerne og de sociale forhold dér skal svare til det europæiske gennemsnit. I årevis har rapporterne om Tyrkiets fremskridt bestået af én lang liste over problemer. Hvis Tyrkiet var en bil, ville den aldrig være kommet gennem et bilsyn. Det er sandt, at dette land ikke er en del af Europa, hverken geografisk, åndeligt eller kulturelt. Dette understreges af landets vedvarende tilsidesættelse af menneskerettigheder og ytringsfrihed, som planen for kurderne ikke kan skjule, og af Cypernproblemet. Men måske EU ønsker at afvige fra sine menneskerettighedsstandarder. Det er den eneste mulige forklaring på EU's underdanighed over for Benešdekreterne. Tyrkiet betragter sig selv som de tyrkiske folks overherredømme. Det betyder, at EU's problemer kun ville vokse efter Tyrkiets tiltrædelse, hvilket landets handlinger gentagne gange har vist. De positive aspekter, som f.eks. øget energisikkerhed, kan også opnås gennem et privilegeret partnerskab. Det er på høje tid, at vi begynder at tale ærligt og tydeligt. Csaba Sándor Tabajdi Som medlem af Parlamentet fra Ungarn, et naboland til Vestbalkan, støtter jeg helhjertet disse landes ambitioner om at tiltræde EU. Et vigtigt skridt i denne henseende var Kommissionens initiativ om afskaffelse af visumkravet for Serbien, Makedonien og Montenegro fra den 1. januar 2010. Parlamentets forslag, som ville fjerne visumkravet allerede fra den 19. december, er dog af symbolsk betydning og vil sikre en række praktiske fordele. EU kunne næppe give de ungarer, der bor i Vojvodina i Serbien, og som har adskillige forbindelser til Ungarn, en bedre julegave end visumfri rejse, som ville gavne familie og venner, der bor på hver sin side af grænsen. Jeg er sikker på, at medlemsstaterne vil tilslutte sig denne beslutning allerede i denne måned. Visumfritagelsen er et positivt svar på Vestbalkans ihærdige indsats hen imod europæisk integration. Navnlig Serbien har gjort betydelige fremskridt på det seneste. I Kommissionens nylige rapport hedder det endda, at premierminister Mirko Cvetkovićs nye regering med godt resultat har indledt kampen mod korruption, for ikke at nævne de særdeles vigtige fremskridt, der er gjort med hensyn til mindretalsrettigheder. Det serbiske parlament har vedtaget en lov om nationale råd. I kølvandet på de opmuntrende foreløbige drøftelser vil en beslutning om Vojvodinas status blive forelagt det serbiske parlament i næste uge. Bortset fra de mange positive tendenser skal indsatsen for at udrydde etnisk begrundede voldelige forbrydelser og den stadig stigende vold mod ungarer fra Vojvodina fortsættes. Jarosław Leszek Wałęsa Jeg vil gerne takke hr. Albertini for beslutningen om Kommissionens udvidelsesstrategi. Jeg er naturligvis enig i, at kandidatlandene skal fortsætte reformprocessen. Indsatsen skal koncentreres om at sikre retsstatsprincippet og ligebehandling af etniske minoriteter samt bekæmpelse af korruption og organiseret kriminalitet. Evalueringen af den politiske situation i Tyrkiet, herunder reformer, som er planlagt eller gennemført, gentager Kommissionens evaluering i den periodiske rapport. Fremskridtet er tydeligt med hensyn til opfyldelsen af Københavnskriterierne, men der er desværre stadig meget at gøre, når det gælder borgernes frihedsrettigheder generelt. Det vigtigste af alt er dog, at bilaterale uoverensstemmelser løses ved inddragelse af parterne. Disse ting bør dog ikke i sig selv være hindringer for tiltrædelsesprocessen, men EU skal søge at løse dem inden tiltrædelsen. Parlamentet skal være en objektiv observatør, fordi vi ønsker, at forhandlingerne fører til en aftale, der kan fremme Tyrkiets tiltrædelse til EU. Som borger i Polen, et land, der tiltrådte EU i 2004, ved jeg, at udvidelsesstrategien er et af de mest effektive områder af EU's politik. Det er afgørende, at de løfter, der er blevet givet, holdes, og det gælder også for EU. Målet med tiltrædelsesforhandlinger er fuldt medlemskab, og derfor skal opfyldelsen af hårde, men tydelige betingelser også udgøre en grundlæggende forpligtelse for dem til at nå dette mål. Det gælder for alle lande, også Tyrkiet. Dominique Vlasto skriftlig. - (FR) Vores beslutning om kommende udvidelser skal afspejle den generelle holdning i Europa. Vi skal undgå at gentage tidligere fejl og bygge Europa sammen med befolkningerne. De beslutninger, der skal træffes, er fyldt med forpligtelser og skal forberedes og forklares godt, så de fleste af Europas borgere kan støtte dem. Parlamentet, der repræsenterer disse borgere, skal især være på vagt i denne forbindelse. Hastværk ville være den værst mulige politik og kunne føre os tilbage til institutionel ustabilitet, selv om EU netop er ved at forlade den med Lissabontraktatens ikrafttræden. I dag skal vi teste den nye institutionelle mekanisme, som er et resultat af Lissabontraktaten, opbygge et politisk Europa og konsolidere de politikker, som vores medborgere ønsker på områderne for beskæftigelse, økonomisk genopretning, kampen mod klimaændring, energiforsyningssikkerhed og fælles forsvar. Vi må ikke bytte om på prioriteterne, men skal i stedet øge ensartetheden og effektiviteten af fællesskabspolitikkerne, inden vi sigter mod nye EU-udvidelser. Endelig er jeg stadig imod Tyrkiets tiltrædelse til EU, og jeg håber stadig på et privilegeret partnerskab med dette land inden for Middelhavsunionen.

Intervenções de um minuto sobre questões políticas importantes Presidente Seguem-se na ordem do dia as intervenções de um minuto sobre questões políticas importantes. Elena Băsescu (RO) Aplaudimos a assinatura, no dia 13 de Julho, em Ancara, do acordo sobre o projecto Nabucco. Todavia, o gás não constitui o único recurso energético à disposição dos países europeus. Temos de adoptar a mesma abordagem relativamente ao fornecimento de crude à Europa, promovendo um corredor meridional. Apresentaram-nos um projecto que pode assumir a mesma importância que o Nabucco. Refiro-me ao oleoduto pan-europeu Constança - Trieste. Este oleoduto irá transportar os recursos petrolíferos do mar Cáspio, através do terminal de Supsa, prosseguindo ao longo de uma conduta através do porto de Constança em direcção a Trieste. Apenas podemos garantir segurança energética para os nossos países e cidadãos mediante a diversificação das fontes de fornecimento e dos itinerários do petróleo e do gás. Com isto em mente, a Roménia empreendeu o desenvolvimento de um terminal portuário em Constança, capaz de receber gás natural liquefeito, que distribuirá por outros consumidores da Europa. Marc Tarabella (FR) Senhor Presidente, aproveito o espaço de expressão que nos é concedido neste minuto para chamar a atenção para as consequências positivas - todos as conhecem nesta Assembleia - do voto positivo dos Irlandeses sobre o Tratado constitucional, o qual nos permitirá, nomeadamente numa comissão como a da agricultura, bem como neste Parlamento, dispor de co-decisão. O Parlamento ficará portanto em pé de igualdade com o Conselho, o que representa, evidentemente, em termos democráticos, um progresso enorme. Gostaria de aproveitar a ocasião para notar que apenas ficará a faltar o "sim" do Presidente checo, pois os nossos amigos irlandeses disseram hoje "sim" maciçamente ao Tratado constitucional e o Presidente polaco - segundo informou há pouco o Presidente do nosso Parlamento - prepara-se também para assiná-lo. Assim, gostaria que todos os nossos colegas de todos os grupos políticos, no âmbito das nossas competências respectivas, tentassem transmitir aos seus homólogos checos a ideia de que é realmente necessário assinar o Tratado, tanto mais que o Parlamento checo já disse sim. Não resta ao Presidente outra alternativa senão a de assinar este pergaminho e abrir assim a via democrática no seu país, fazendo progredir a nossa democracia na Europa. Luigi de Magistris (IT) Senhor Presidente, gostaria de chamar a atenção para a tragédia de Messina - que o Presidente do Parlamento Europeu lembrou hoje -, a qual causou dezenas de mortes. Mais uma tragédia, portanto, anunciada em Itália: o Primeiro-Ministro italiano chegou mesmo a afirmar que se tratava de uma tragédia previsível. Podia ser previsível, mas a verdade é que ninguém fez nada para a evitar. Ninguém fez nada porque quem governa aquele território é o cimento, a máfia do cimento, a máfia ligada às florestas, com os seus incêndios florestais. Porém, aquilo que mais deveria interessar ao Parlamento Europeu é a forma como os fundos públicos são investidos, assim como a ajuda concedida pela União Europeia com vista a um desenvolvimento regional diferente, a fim de garantir um trabalho de construção de qualidade e a reparação dos graves danos ambientais. No entanto, estes fundos públicos acabam, muito frequentemente, por ir parar aos bolsos de associações criminosas, de políticos corruptos e da máfia. Esta legislatura tem, pois, de estar atenta ao destino dos fundos públicos, que na realidade devem servir para recuperar a natureza, proteger os recursos naturais, gerar um desenvolvimento económico amigo do ambiente e criar empregos. Não podem continuar a ocorrer tragédias horríveis como a de Messina. Ryszard Czarnecki (PL) Senhor Presidente, gostaria de falar em defesa da minoria polaca na Lituânia, que foi recentemente alvo de discriminação. Há aqui um pungente paradoxo, que é o de os polacos na Lituânia, que em algumas regiões constituem a maioria dos cidadãos, estarem agora em pior situação do que antes da adesão da Lituânia à União Europeia. O Governo autónomo da região de Salcininkai deverá, até 14 de Outubro, retirar as placas com os nomes das ruas em polaco, o que é contrário às normas europeias e à Carta Europeia de Autonomia Local. Em Março de 2008, a liberdade de actividade do sistema escolar polaco foi restringida, com o reforço da legislação lituana. No espaço de um ano e meio, foram encerradas quatro escolas, com um total de 45 turmas, e mais 107 turmas poderão vir a ser encerradas. Insiste-se na mudança dos apelidos polacos para que se assemelhem a apelidos lituanos. Por fim, muitos polacos não viram ainda restituídos os seus bens, que foram apreendidos pelos comunistas, pela União Soviética, depois de 1939 ou depois de 1944. Faço um apelo ao Parlamento Europeu para que defenda os polacos na Lituânia, em conformidade com as normas europeias em matéria de direitos humanos e de direitos das minorias. João Ferreira Senhor Presidente, sucedem-se as declarações de optimismo quanto ao anunciado princípio do fim da crise. Infelizmente, estas declarações são todos os dias desmentidas pela realidade. A situação no Norte de Portugal é disso elucidativa. Só no distrito de Braga, nas últimas semanas encerraram, pelo menos, dez empresas, lançando mais de três centenas de trabalhadores no desemprego. Muitas outras estão em risco de fechar. A situação é particularmente grave no sector do têxtil e vestuário: um dos sectores da União Europeia que mais afectado está a ser pela crescente liberalização do comércio mundial. Perante este quadro dramático urgem soluções distintas das orientações políticas que o geraram. É urgente aplicar medidas de salvaguarda, nomeadamente, em categorias a indicar pelos Estados-Membros para permitir manter e promover o emprego e a actividade destas empresas, bem como avançar com a criação - assunto que foi já objecto de uma resolução deste Parlamento - de um programa comunitário de apoio ao sector têxtil com meios adequados especialmente destinado às regiões mais desfavorecidas e dependentes deste sector. Paul Nuttall (EN) Senhor Presidente, gostaria de chamar a vossa atenção para a forma encoberta e anti-democrática como a lâmpada incandescente foi proibida em toda a União Europeia. A directiva inicial facultou medidas de execução à Comissão Europeia, o que, na prática, significou que o regulamento foi autorizado sem o consentimento desta farsa de Assembleia ou do meu verdadeiro parlamento, em Westminster. A proibição foi um esquema por parte da elite política e foi posta em prática num abrir e fechar de olhos. As pessoas têm sido ignoradas, mas, na verdade, a União Europeia é muito boa a ignorar as pessoas. Basta ver o que aconteceu com o Tratado de Lisboa. Foi autorizado a ter lugar, infelizmente com a conivência do Partido Conservador britânico, que é o Dr. Jekyll e o Mr. Hyde da política britânica quando se trata da questão europeia. Dizem uma coisa na Grã-Bretanha e vêm para aqui e fazem exactamente o contrário em comissão. Concluindo, em vésperas da Primeira Guerra Mundial, o Ministro dos Negócios Estrangeiros britânico, Sir Edward Grey, temia que as luzes se apagassem em toda a Europa. Bem feito para a União Europeia, pois, com sua obsessão com o culto não-científico das alterações climáticas causadas pelo Homem, o que está a acontecer é a prova de que a desafortunada profecia de Sir Edward estava correcta. Krisztina Morvai (EN) Senhor Presidente, muito se falou hoje sobre o Tratado de Lisboa e sobre como este reforça a solidariedade entre os europeus. Em nome do povo húngaro, gostaria de pedir a vossa solidariedade agora porque, de acordo com informações fidedignas de altas patentes da polícia húngara com sensibilidade em matéria de direitos humanos, no terceiro aniversário da chamada "Segunda-feira sangrenta" de 2006 (23 de Outubro), a polícia húngara voltará novamente a usar de violência considerável contra o povo húngaro durante as manifestações e comemorações que vão ser realizadas. Gostaria de exortar os deputados do Parlamento Europeu a virem em nosso apoio e se deslocarem a Budapeste nesse dia como observadores de direitos humanos. Gostaria que o vosso eleitorado também pedisse para o fazerem. Por favor, façam algumas pesquisas na Internet sobre as violações dos direitos humanos e as brutalidades policiais cometidas em massa na Hungria e certifiquem-se de que tal não pode acontecer, nunca mais. Por favor, vão lá e exerçam a solidariedade de que tanto se tem falado hoje. György Schöpflin (HU) Desejo referir-me à lei sobre a língua eslovaca, que suscitou sérias preocupações desde a sua adopção. Nas últimas semanas estas preocupações revelaram-se justificáveis, porque, embora as sanções previstas na lei ainda não tenham sido aplicadas, os funcionários públicos receberam ordens para apenas se exprimirem em eslovaco. Isto significa que, durante as horas de trabalho, os funcionários dos correios, os bombeiros e os agentes da polícia cuja língua materna é o húngaro não podem exprimir-se na sua língua materna. Por conseguinte, se eu me dirigir em húngaro a um agente da polícia na Eslováquia, este é obrigado a responder-me em eslovaco, mesmo se a sua língua materna for o húngaro, e independentemente do facto de eu não entender a sua resposta. E a situação é a mesma se eu tentar falar em inglês. Sugiro uma nova mensagem publicitária para o sector da hospitalidade húngara: adoramos ter turistas estrangeiros na Eslováquia, desde que aprendam eslovaco antes de pisarem o nosso país. Bem-vindos ao Absurdistão! Krisztina Morvai (EN) Eu previa ou esperara mais ataques destes contra a República Eslovaca, uma vez que as intervenções de um minuto proporcionam uma oportunidade ideal para os colegas da Hungria ou colegas de nacionalidade húngara atacarem a República Eslovaca. É forçoso que diga que este facto me preocupa bastante, pois espero que o Parlamento Europeu, na verdade, solucione os problemas enfrentados pela União Europeia. Nós estendemos a mão da amizade várias vezes aos colegas de Fidesz e de outros partidos em sessões plenárias, aqui no Parlamento Europeu, pretendendo discutir questões por resolver ou outros problemas com eles. Foi isto que fizemos no caso da lei da língua, e devo dizer que estou muito desapontada, Senhor Presidente, por nenhum dos nossos colegas da Hungria ou da etnia húngara ter respondido à oferta, tendo inclusive os meus colegas do SMK (que é um partido da República Eslovaca), preferido sair dessa sessão em que foi levantado o tema. Também tenho acedido ao sítio Web do Parlamento da Eslováquia, onde é possível tomar conhecimento da referida lei na íntegra e verificar que esta não põe em causa, ou de alguma forma ameaça, o direito das minorias étnicas usarem as suas próprias línguas. Ramon Tremosa I Balcells (EN) Senhor Presidente, o Governo espanhol decidiu que a linha do comboio de alta velocidade Barcelona-Perpignan deve passar exactamente por baixo da Catedral da Sagrada Família, colocando em risco um monumento que foi designado como Património Mundial pela UNESCO, em 1984, e recebeu a visita de três milhões de turistas no ano passado. A construção de um novo túnel extremamente próximo das fundações da Catedral da Sagrada Família pode causar danos irreparáveis no edifício. O Governo espanhol diz que não há qualquer problema, mas este ano as máquinas tuneladoras de uma nova linha de metro em Barcelona enfrentaram vários incidentes em condições de solo semelhantes. Uma dessas tuneladoras ficou bloqueada perto do rio Llobregat, durante alguns meses, sem ninguém saber como resolver a situação. Pretendo, portanto, dar conta às instituições europeias do risco de desabamento da Catedral da Sagrada Família. Para preservar esta obra-prima europeia de interesse geral, peço encarecidamente que a questão seja examinada, o trabalho que está a ser realizada pelo Governo espanhol seja interrompido e o percurso do túnel seja alterado. Oldřich Vlasák (CS) Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, desejo chamar a atenção do Parlamento para o problema da demora relativamente ao convite dirigido à confederação dos maquinistas da Europa (Autonomous Train Drivers' Unions of Europe (ALE)) para se associar ao comité para o diálogo social no sector ferroviário. Desde 2005, este organismo reuniu mais de 100 mil membros de 16 organizações europeias de maquinistas e prosseguiu o seu reconhecimento enquanto parceiro social de pleno direito no comité para o diálogo social relativo ao transporte ferroviário. Apesar de longas negociações com a Federação Europeia dos Trabalhadores dos Transportes, que é actualmente a única entidade representativa dos interesses dos trabalhadores neste comité, ainda não foi possível alcançar um compromisso que permitisse à citada confederação de maquinistas a possibilidade de defender directamente os interesses dos seus membros. Em meu entender, trata-se de uma situação muito insatisfatória. O diálogo social, tal como o Parlamento Europeu o aprovou, deveria, na minha óptica, permitir o pluralismo. Estou convicto de que nenhuma organização, nem sequer a que represente 80% dos trabalhadores do sector ferroviário europeu, tem o direito de ser um monopólio, pelo que apelo a todas as partes, incluindo a Comissão Europeia, que possibilitem que se encetem novas negociações. Georgios Toussas Senhor Presidente, as directivas da União Europeia e as legislações dos Estados-Membros relativas ao dia de trabalho de oito horas, bem como, de um modo geral, as reestruturações reaccionárias, estão a criar condições de trabalho medievais, provocando a ira e as manifestações dos trabalhadores. Todos os dias a Comissão Europeia é inundada pelos protestos de agricultores zangados e de trabalhadores indignados. Por exemplo, o tempo de trabalho dos tripulantes de cabina e dos pilotos das companhias aéreas, tal como previsto no Regulamento (CE) n.º 1899/2006, ultrapassa as 14 horas diárias, pondo assim em perigo as vidas dos trabalhadores e dos passageiros, como aliás foi comprovado por numerosos estudos científicos. A União Europeia recusa-se a tomar em consideração os estudos científicos porque está a obedecer às ordens dos grupos de empresas monopolistas que não aceitam sacrificar um único euro que seja dos seus lucros em prol da saúde dos trabalhadores e da segurança dos voos. O que nós pedimos é a redução do tempo de trabalho dos tripulantes de cabina e dos pilotos das companhias aéreas e a satisfação das justas reivindicações dos trabalhadores. Além do mais, a Comissão Europeia assumiu um compromisso quer com o Parlamento Europeu quer com os trabalhadores. Martin Ehrenhauser (DE) Senhor Presidente, todo o processo de ratificação do Tratado de Reforma da Constituição, ou Tratado de Lisboa, foi uma tragédia para a democracia e também para a União Europeia. Permitir-me-á porventura, como novo e jovem eurodeputado que sou, afirmar que, através de referendos acessíveis a todos os cidadãos da União Europeia, nos foi dada a oportunidade histórica de unir o projecto europeu, muito elitista no estirador, aos povos da Europa. V. Exas. tiveram a oportunidade de utilizar referendos para instilar vida e ânimo nos destroços emocionais da União Europeia. Contudo, não utilizaram essa oportunidade. Pelo contrário, limitaram-se a dizer "não" a uma democracia mais directa e "não" à participação dos cidadãos. Tudo o que posso dizer a esse respeito é que não chamo a isso democracia. A democracia exige a separação dos poderes e uma linha divisória clara entre a oposição e o governo. É isso que apoiamos e é por isso que lutamos. László Tőkés (HU) Permita-me que inicie a minha intervenção, Senhor Presidente, dizendo que as afirmações da senhora deputada Beňová não correspondem à verdade. Cinco jovens húngaros passaram já cinco anos na prisão na Sérvia na sequência de uma briga despoletada pela ingestão de álcool na cidade setentrional de Temerin. Foram condenados a penas de prisão entre os 10 e os 15 anos. Foram condenados a um total de 61 anos, e o caso deles foi utilizado por nacionalistas como propaganda eleitoral. Nem aqueles que cometeram crimes de guerra durante a Guerra dos Balcãs receberam penas tão duras. Durante o mesmo período, cerca de 300 húngaros foram agredidos na Sérvia sem quaisquer repercussões legais. Trata-se de uma relação de 300 para 1. O Parlamento Europeu enviou uma delegação de observação à Sérvia em Janeiro de 2005. Todavia, temos estado a aguardar desde então que a Subcomissão dos Direitos do Homem debata o relatório sobre o inquérito à brutal agressão dos cidadãos húngaros. Apelei ao Parlamento e ao Presidente Jerzy Buzek para que os jovens fossem libertados da prisão de Temerin. A UE deve estabelecer como pré-requisito para a adesão da Sérvia que este país aplique o seu sistema judicial de forma isenta e que, em vez de proferir sentenças que incluam a intimidação e denotem o preconceito, capture os verdadeiros malfeitores, os criminosos de guerra sérvios. Zigmantas Balčytis (EN) Senhor Presidente, o meu país, a Lituânia, é muito semelhante à Irlanda, em muitos aspectos, e o "sim" da sua população ao Tratado de Lisboa demonstrou claramente a vontade de todos os nossos cidadãos de terem uma Europa mais forte e eficaz. Demonstrou claramente que não conseguimos actuar sozinhos em tempos de crise, nem de assegurar a prosperidade aos nossos povos. Mais do que nunca, a Comunidade deve falar a uma só voz, e a solidariedade entre os Estados-Membros é a base para que tal aconteça. A Europa está a atravessar momentos difíceis, e as reformas propostas pelo Tratado de Lisboa irão impulsionar uma estrutura institucional mais eficaz, o que, sem dúvida, dará origem a políticas mais coerentes em várias áreas. É, de facto, uma grande conquista, tanto para a Europa como para cada um de nós. Mais uma vez felicito o povo irlandês pela sua determinação em ter uma melhor e mais próspera União. Frédérique Ries (FR) Senhor Presidente, esta segunda-feira - e o facto não terá passado despercebido a ninguém -, os produtores de leite provenientes dos quatro cantos da Europa manifestaram-se uma vez mais em Bruxelas para manifestarem, para gritarem desesperadamente a sua preocupação face ao afundamento do preço do leite, que os impede de prosseguirem a sua actividade. Mais do que isso, é mesmo o seu futuro que está aqui em jogo. O apelo a uma nova forma de regulação é hoje em dia apoiado por uma grande maioria dos Estados-Membros, o G20 do leite como já é chamado. Penso que, mais do que nunca, e urgentemente, o momento é de tomada de decisão, e seguramente no próximo Conselho - desta vez formal - dos Ministros da Agricultura, que terá lugar no próximo dia 19 de Outubro no Luxemburgo. Uma crise desta amplitude não pode ser transferida para uma qualquer comissão, como aconteceu há dois dias. Muito rapidamente, duas perguntas ao Presidente Buzek, que, espero, o senhor lhe transmitirá. Tomei conhecimento de que ele se avistou esta manhã com Cecilia Malmström, a Ministra sueca dos Assuntos Europeus, e gostaria de saber se ela lhe confirmou o compromisso da Presidência em encontrar uma solução urgente para esta crise, na linha da resolução que aprovámos em Estrasburgo no último período de sessões. Por fim, quero referir-me ao grupo de alto nível, o grupo de reflexão também lançado anteontem. Antes e após a próxima entrada em vigor do Tratado de Lisboa, como se sabe, o nosso Parlamento passará a ser co-decisor, co-legislador. Penso que seria coerente sermos associados aos trabalhos desse grupo de alto nível. Laima Liucija Andrikien (LT) Em Agosto, Marijus Ivanilovas, um cidadão de 35 anos de nacionalidade lituana, director da gráfica do jornal diário Respublika, ou seja, uma pessoa com um emprego e rendimento fixos, foi detido na Bielorrússia, não muito longe de Minsk, e encontra-se detido há já dois meses, sem julgamento e sem qualquer prova da sua culpabilidade, numa prisão na cidade bielorrussa de Zhodin. Há poucos dias, o prazo da sua detenção foi prorrogado em dois meses; as autoridades do regime não conseguiram encontrar qualquer prova da sua culpabilidade. É igualmente importante salientar que Marijus Ivanilovas sofre, desde a infância, de asma. Segundo as informações dos pais, encontra-se detido numa cela com outros 26 presos, mas que apenas conta com 6 camas, e os outros detidos fumam permanentemente na cela. Marijus tem ataques de asma, mas não lhe é permitido tomar medicamentos, como também não pode receber visitas, nem mesmo o cônsul lituano. Senhor Presidente, esta situação tem lugar num país nosso vizinho. É este o tratamento que está a receber o cidadão de um Estado-Membro da União Europeia - a Lituânia! Lanço-lhe um apelo para que tome as medidas no âmbito das suas competências susceptíveis de garantir a libertação imediata de Marijus Ivanilovas, uma vez que não existem provas da sua culpabilidade e a acusação é infundada. Deve permitir-se a Marijus Ivanilovas regressar à Lituânia. Ele necessita de cuidados médicos urgentes. Daciana Octavia Sârbu (RO) No passado mês de Dezembro, a União Europeia assumiu o compromisso histórico de reduzir as emissões de carbono, confirmando desse modo a sua posição de liderança em termos de esforços no combate às mudanças climáticas. Podemos orgulhar-nos do papel desempenhado pelo Parlamento Europeu ao adoptar legislação que não só contém disposições destinadas a reduzir o nível de poluição, como também medidas que nos permitem cumprir esses compromissos, que ajudarão a determinar a subida da temperatura a nível mundial. No decurso das negociações que terão lugar em Dezembro, em Copenhaga, temos de obter compromissos firmes, em termos da redução de emissões e do nível do apoio financeiro concedido aos países em desenvolvimento para lhes aliviar o impacto das mudanças climáticas e os adaptar a elas. Todavia, a legislação relativa às mudanças climáticas não pode ser adoptada nos Estados Unidos antes da Conferência de Copenhaga, muito embora a administração de Obama vá esforçar-se por orientar as negociações, mas sem um mandato inequívoco. Cumpre não enfraquecer a posição comum da União Europeia. É de importância fundamental falarmos a uma só voz, e encorajar os outros países a seguir o nosso exemplo na tarefa de reduzir as emissões. Sergej Kozlík (SK) Os representantes húngaros pretendem enganar a opinião pública europeia com muitas inverdades. Alegam, por exemplo, que os cidadãos podem ser multados por usarem uma língua minoritária, que os médicos de nacionalidade húngara apenas poderão trabalhar utilizando a língua oficial eslovaca, ou que os serviços religiosos apenas podem ser realizadas na língua oficial. Acabámos de ouvir os deputados húngaros, dizendo disparates sobre os agentes da polícia não poderem responder aos turistas em húngaro ou em inglês. Nada disto é verdade. Pelo contrário, a lei que foi alterada aumentou as possibilidades de utilização de línguas das minorias étnicas em relação à situação anteriormente registada. A alteração não interfere com as comunicações privadas entre os cidadãos e não permite a aplicação de coimas a indivíduos. A conformidade da lei alterada de acordo com os padrões internacionais foi confirmada pelas autoridades europeias no domínio das minorias - o Alto-Comissário da OSCE, Knut Vollebæk, e o Comissário europeu Leonard Orban. Na minha opinião, a comunidade húngara está a explorar esta causa, numa tentativa de esconder o extremismo crescente e o assassinato de pessoas de etnia Roma na Hungria. Joanna Senyszyn (PL) Senhor Presidente, lamento informar que os direitos das pessoas que abandonaram a Igreja Católica na Polónia estão a ser violados. Contra a vontade dos apóstatas, os seus dados pessoais não são retirados dos arquivos paroquiais. Pelo contrário, continuam a ser usados. Esta é a instrução relativa à protecção de dados pessoais na actividade da Igreja Católica na Polónia. A parte da instrução de que estamos a falar não se baseia na actual Lei da Protecção de Dados Pessoais, mas sim - e ouçam bem - nas disposições do Código do Direito Canónico. Como é possível que, na Polónia, que afirma respeitar o Estado de direito, o Direito Canónico tenha primazia sobre a legislação elaborada pelo parlamento nacional? Por que razão o Código do Direito Canónico governa os direitos dos cidadãos que não são católicos? Como é possível que o Inspector-geral para a Protecção dos Dados Pessoais não tenha qualquer autoridade para inspeccionar os arquivos da igreja? Só há uma explicação: a Polónia é um Estado clerical. O Parlamento Europeu deveria reagir perante isto. Cristian Silviu Buşoi (RO) O assunto da minha intervenção de hoje está relacionado com o acontecimento mais importante que recentemente teve lugar na União Europeia, isto é, com o êxito do referendo organizado pela Irlanda para a ratificação do Tratado de Lisboa. Desejo igualmente partilhar dos sentimentos dos meus colegas que hoje tiveram oportunidade de felicitar o povo irlandês por ter dado este sinal inequívoco da sua decisão de optar por prosseguir com o processo de integração a nível político. Ele não sucumbiu às declarações populistas que chamavam a atenção para algumas das consequências adversas, porque este Tratado irá, muito obviamente, obrigar as Instituições europeias a funcionar mais eficaz e democraticamente. Penso também que é dever do Presidente checo respeitar os compromissos assumidos quando este Tratado foi negociado e não impedir injustificadamente a sua implementação. Temos necessidade deste Tratado para encerrar o capítulo institucional do desenvolvimento da UE, pelo menos, durante algum tempo, de molde a podermos envolver-nos mais nas políticas da UE. Os dois últimos países, a Polónia e a República Checa, devem ratificar o Tratado o mais brevemente possível, de molde a ser possível fazer as nomeações para os lugares criados pelo Tratado, quer na Comissão, quer a nível do Conselho. Edit Bauer (HU) Muito foi dito acerca da lei sobre a língua eslovaca durante a última sessão plenária, à semelhança do que aconteceu hoje. Não se trata de uma coincidência. Esta lei limita a utilização por parte das minorias da sua própria língua, ao arrepio das várias afirmações feitas, embora seja verdade que as línguas minoritárias podem também ser faladas publicamente de forma restrita. Todavia, não é verdade que estamos a evitar o debate desta questão, porque se alguém tentar chegar a acordo, em cinco minutos, sobre esta questão na presença de 10 jornalistas, provavelmente não conseguirá. Gostaria de chamar a atenção para o facto de que esta lei foi mal redigida e de má fé, está a criar uma nova incerteza jurídica, já que, em apenas dois dias, o Ministro da Cultura eslovaco deu três explicações diferentes sobre os mesmos artigos da lei. A lei incutiu medo nas pessoas. Sabemos de vários casos em que os empregadores estão a obrigar os trabalhadores a falar em eslovaco. Lamento profundamente que seja necessário suscitar esta questão nesta Câmara. Espero que o Tratado de Lisboa nos dê a oportunidade de aplicar correctamente os direitos humanos e os direitos das minorias. Josefa Andrés Barea (ES) Senhor Presidente, a pirataria é um problema que preocupa este Parlamento, os Estados-Membros e, obviamente, a Espanha, pois neste momento há um navio de pesca espanhol sequestrado em águas do Oceano Índico, com 36 tripulantes a bordo. Assim, antes de mais, quero expressar a minha solidariedade para com os tripulantes e as suas famílias, e, naturalmente, manifestar ao Governo de Espanha o meu apoio nos seus esforços para conseguir a rápida libertação daqueles homens. Não estamos, porém, a falar de um problema específico da frota atuneira espanhola, mas sim de um problema que afecta três países - França, Itália e Espanha -, que estão a pescar em águas internacionais, fora da zona exclusiva da Somália. Perante isto, impõe-se uma resposta internacional e a adopção, pela UE, de medidas conjuntas de prevenção e reacção. Por outras palavras, impõe-se a atribuição de mais recursos e a intensificação da Operação Atalanta, uma operação que já existe e que tem sido bem-sucedida em termos de redução do número de navios sequestrados em 2009, comparativamente a 2008. Por último, gostaria de abordar a questão do apoio que devemos prestar à realização de uma cimeira internacional sobre a pirataria na Somália, porque há que melhorar as relações internacionais para resolver estes problemas em terra, e porque há que melhorar o diálogo internacional. Chris Davies (EN) Senhor Presidente, hoje, muitos nesta Câmara felicitaram o povo irlandês pelo seu bom senso em rejeitar os apelos de Nigel Farage e do UKIP (Partido da Independência do Reino Unido) e pela votação por esmagadora maioria a favor do Tratado de Lisboa. Os Deputados deveriam, talvez, solidarizar-se também com o povo britânico, pois temos de aturar o Sr. Farage diariamente. A uma maioria de dois para um na Irlanda, chama ele uma "vitória dos valentões". Lamento, mas as palavras deste senhor são demasiado típicas de um homem que usa a distorção e o engano e, por vezes, autênticas mentiras ao falar sobre a União Europeia. Com demasiada frequência, as suas palavras não são contestadas pelos jornalistas. No entanto, a hipérbole e o exagero podem transformar-se em insanidade. Agora, anda a comparar a campanha realizada na Irlanda, com a brutalidade das últimas eleições no Zimbabué. Descreve o Tratado, que dá a cada Estado-Membro o direito de sair da União, como um fim da independência. No entanto, devemos ser compassivos. O Parlamento tem um serviço médico. Senhor Presidente, convido V. Exa. a pedir aos "senhores de bata branca" para oferecerem os seus serviços ao nosso colega. Da sua boca jorram disparates sobre a Europa, mas pelo menos os tais senhores podem ajudar a garantir que o nosso colega não se engasga com tanto despautério. Czesław Adam Siekierski (PL) Gostaria de me referir, aqui, no Parlamento Europeu, à declaração proferida pelos bispos polacos e alemães por ocasião do 70º aniversário do desencadear da Segunda Grande Guerra. Neste momento particular, em que o pensamento de muitas pessoas se vira para esses eventos traumáticos, chamam-nos a atenção para o facto de que devemos ter um cuidado especial com a geração nova, de modo a que esta possa aprender, de forma apropriada e rigorosa, a verdade sobre a história e, sobre essa verdade, construir um futuro comum. É impossível deixar de recordar aqui a primeira carta dos bispos polacos aos bispos alemães, de 1965, que encorajava a reconciliação e o estabelecimento de relações de parceria entre os nossos países. Hoje, como nessa altura, preocupamo-nos em construir relações de confiança e amizade entre as nossas nações. No entanto, apesar de nos encontrarmos nesta estrada comum da reconciliação, estamos, hoje, num local diferente. Vamos criar em conjunto uma Europa comum, uma Europa da cooperação e da amizade, uma Europa de valores baseados em raízes cristãs, e que foram as bases da criação da Europa pelos pais fundadores da Comunidade Europeia. Por conseguinte, no interesse e a bem do nosso futuro comum, deveríamos tomar boa nota dos avisos e recomendações que constam da declaração comum dos bispos polacos e alemães. Csaba Sándor Tabajdi (HU) Senhoras e Senhores Deputados, hoje já aqui se falou muito sobre as questões das minorias. Gostaria de lhes apresentar um exemplo positivo relacionado com esta questão. A Sérvia adoptou uma lei sobre a autonomia cultural que é única em toda a Europa, e que é positiva não exclusivamente para todo o conjunto da União Europeia, como também para toda a Europa. Nos termos desta lei, 13 minorias, incluindo os eslovacos, os romenos, os húngaros e outros povos, podem eleger directamente os seus próprios conselhos nacionais. Estes conselhos nacionais são financiados a cargo do orçamento e podem, ao abrigo desta autonomia cultural, gerir e controlar as instituições competentes. A outra lição a reter é que as minorias foram associadas à elaboração desta lei. Por conseguinte, a Sérvia pode servir de exemplo a muitos Estados-Membros da UE, como a França e a Eslováquia, entre outros, sobre como garantir, através da legislação, os direitos das minorias. Desta forma, a Sérvia deu um grande passo na via da integração europeia. Iuliu Winkler (EN) Senhor Presidente, sendo um eurodeputado húngaro proveniente da Roménia, não vou falar hoje sobre a língua eslovaca, embora até tivesse boas razões para o fazer. Em vez disso, pretendo falar sobre a nossa decisão de hoje de criar uma comissão especial para a crise económica. Esta decisão demonstra a responsabilidade do nosso Parlamento perante o maior desafio actualmente enfrentado pela Europa. A comissão especial vai reafirmar a posição da União Europeia relativamente à nova governação financeira global, mas vai também interagir com os Estados-Membros, visando a melhor aplicação de medidas comunitárias destinadas a gerar crescimento económico sustentável. É essencial para os novos Estados-Membros da Europa Central e Oriental receberem o apoio necessário para a recuperação económica. A coordenação dos esforços de recuperação deve ser mais eficiente, sendo a coordenação melhorada não apenas uma responsabilidade dos governos, mas também uma responsabilidade de Bruxelas. Estamos perante uma perspectiva económica extremamente complexa, acompanhado, além disso, pela iminência de graves conflitos sociais. É por isso que a União Europeia tem de apresentar a resposta mais eficaz ao agravamento da situação na região e esta Câmara deve mostrar liderança nesta matéria. Izaskun Bilbao Barandica (ES) Senhor Presidente, há uns dias atrás, trinta e seis pessoas foram sequestradas enquanto pescavam em águas do Oceano Índico a coberto de um acordo aprovado pela Comissão Europeia. Em 15 de Setembro, denunciei a situação de risco em que estes trabalhadores, indefesos e sem qualquer ajuda, exercem a sua actividade. Propus medidas concretas, mas nada foi feito. Lamentavelmente, por essa razão, estamos agora aqui a ter de falar de pessoas que foram sequestradas e se encontram nas mãos dos piratas. Solicito, pois, à Comissão Europeia que recomende, com insistência, aos Estados-Membros a incorporação de militares nos navios de pesca, e que dirija esta recomendação concretamente ao Governo espanhol, pois esta é uma medida que se tem revelado eficaz. A França está a aplicá-la e os resultados estão à vista. Este Parlamento reconheceu, numa resolução, que o sector da pesca está indefeso, pois foi dada prioridade à marinha mercante. Também o responsável da Comissão Europeia por esta matéria o reconheceu na véspera do sequestro, e, por conseguinte, apelamos a que a mesma protecção seja alargada aos navios de pesca. Apelo igualmente ao Presidente para que exprima e transmita a nossa solidariedade e apoio aos que foram sequestrados, e às suas famílias, e convide o capitão do navio, depois de libertado, a vir a este Parlamento. Ádám Kósa (HU) Já houve muitas intervenções que incidiram sobre a questão das minorias. Gostaria também de chamar a atenção para os 50 milhões de pessoas com deficiência que vivem na União Europeia. Considero-as a maior minoria. A crise financeira está a afectar em particular estas pessoas. Importa salientar que estas pessoas são sempre as primeiras a perder os empregos, a ver os seus rendimentos serem reduzidos, a ter poucas oportunidades de subsistência e a sofrer uma redução do seu nível de vida, para não mencionar já o apoio cada vez mais diminuto que é concedido às organizações que as representam. A maior lição a retirar da actual crise é que vale a pena investir nas pessoas, inclusive numa base individual, e que é até mesmo preferível a outros tipos de investimento. É responsabilidade dos decisores políticos e económicos ter em consideração as pessoas com deficiência. Insto-os a fazerem tudo o que puderem por estas pessoas, para lhes darem um tratamento mais justo. E se saliento esta questão é porque 50 milhões de pessoas podem ter uma grande influência na União Europeia, e é do nosso interesse garantir a igualdade de oportunidades na sociedade. Nessa Childers (EN) Senhor Presidente, é claro que estou muito satisfeita por o Tratado de Lisboa ter sido aprovado no meu país. No entanto, viu-se durante esta tarde que o debate sobre o Tratado Reformador foi dividido entre uma realidade e uma ilusão, e não podemos ficar parados à sua sombra. A realidade é que o mundo mudou radicalmente nas últimas décadas, e uma parte cada vez maior deste está agora em competição connosco num mercado globalizado. É muito simples: a Europa terá de se comportar de forma mais coerente, se quiser ter prosperidade. O Tratado obriga agora as instituições europeias a serem mais democrática e mais sensíveis ao povo europeu na sua individualidade. A Carta dos Direitos Fundamentais insiste neste ponto. Não nos podemos dar ao luxo de agir apenas no interesse das nossas próprias nações, precisamos de reforçar a União que cada um de nós representa. Como fizemos no nosso referendo, temos de continuar a comunicar quem e o que somos. Iosif Matula (RO) No decurso da actual crise económica, os fundos europeus constituem instrumentos-chave para ajudar as regiões menos desenvolvidas dos Estados-Membros a alcançar os objectivos de convergência. Entre o momento em que estes objectivos são especificados e o momento em que os fundos são efectivamente recebidos pelos beneficiários, há um processo longo, e não propriamente simples, um processo que é também entravado por uma série de regulamentos burocráticos da UE. Numa altura em que nós, eurodeputados, estamos a realçar os efeitos da crise económica e a adoptar medidas tendentes a acelerar o processo e a simplificar as regras de acesso a estes fundos, os Estados-Membros só vão beneficiando destas medidas lentamente, e não em pleno. Relativamente a este ponto, gostaria de mencionar um exemplo específico da Roménia. Projectos financiados pelo Fundo Social Europeu, que visam melhorar as condições de vida dos trabalhadores e aumentar o número de empregados em determinadas empresas, continuam a deparar-se com problemas durante a sua implementação. Gostaria de pedir que as medidas destinadas a simplificar os processos de acesso aos fundos fossem aceleradas de molde a facilitarem a criação de postos de trabalho em certas regiões da Europa. Alan Kelly (EN) Senhor Presidente, é com extrema premência que apelo ao Parlamento para zelar por que os 14,8 milhões de euros prometidos aos trabalhadores do centro-oeste da Irlanda, em zonas como Limerick, Kerry e Tipperary, que trabalhavam para a Dell Computers e seus fornecedores, sejam afectados com a maior brevidade possível. Este dinheiro foi prometido, numa recente visita a Limerick, pelo Presidente da Comissão Europeia no âmbito do Fundo de Ajustamento à Globalização. Não é possível voltar atrás com esta promessa e, quaisquer que sejam os problemas que possam existir relativamente ao protocolo e à forma como o Fundo é administrado, estes têm de ser ultrapassados de imediato. O Parlamento não pode protelar este pagamento, que conferirá à região um muito necessário estímulo económico. Em dada altura estimava-se que a Dell e os seus fornecedores empregavam uma em cada cinco pessoas em todo o centro-oeste da Irlanda, o que significa que esta zona foi duramente atingida. É por esta razão que exorto a Comissão a rever as normas em matéria de auxílios de Estado. Estas normas foram elaboradas em 2006, antes do enorme choque provocado pela perda da Dell e de outras indústrias relacionadas. Exorto a Comissão a incluir o centro-oeste da Irlanda como zona de elevado nível de desemprego na revisão das normas relativas aos auxílios de Estado no próximo ano, para que ela possa candidatar-se ao agora muito necessário financiamento comunitário. Csaba Sógor (HU) Senhor Presidente, o papel do Parlamento Europeu - e cito o seu Presidente - é ser, se possível, o mediador entre partes e países em litígio. O Parlamento não deve envolver-se unicamente no combate aos incêndios, como deve contribuir também para a prevenção dos mesmos. O Parlamento deveria adoptar, por exemplo, uma lei-quadro relativa às minorias que garantisse os direitos das minorias. As minorias têm o direito a sentir-se seguras. Essa lei-quadro ajudaria a garantir que as minorias não estão à mercê dos governos, de organizações extremistas e de medidas como a lei sobre a língua eslovaca, que penaliza as minorias por se expressarem na sua língua materna. É inadmissível que no interior da União Europeia se proíbam as organizações de minorias, que os sinais bilingues com os nomes das localidades sejam apagados com tinta e que as organizações extremistas organizem manifestações que instiguem contra as minorias. Faz parte do papel do Parlamento Europeu implementar legislação que proteja os direitos humanos, que evite a discriminação e que garanta que as minorias vivam como seres humanos de pleno direito na terra onde nasceram. Ricardo Cortés Lastra (ES) Senhor Presidente, face ao sequestro do navio de pesca espanhol Alakrana por piratas, no Oceano Índico, quero sublinhar a firme determinação do Governo espanhol de, com o apoio da União Europeia, libertar os 36 tripulantes - 16 dos quais são espanhóis -, trazendo-os de volta sãos e salvos, e entregar os sequestradores à justiça. Graças à operação Atalanta, uma missão da UE iniciada em Dezembro de 2008 por iniciativa da França e Espanha, a que entretanto outros países da União aderiram, contamos hoje com um destacamento considerável de forças na zona. Todavia, o alargamento da área de protecção não abrange a zona onde os pescadores exercem a sua actividade, daí o nosso apelo aos armadores, para que não saiam da área de segurança, e à União Europeia e aos seus Estados-Membros, para que concedam uma extensão da protecção a sul da área abrangida pela Operação Atalanta, bem como mais meios para assegurar a livre circulação dos 20 000 navios que percorrem as águas de um oceano cuja superfície é três vezes superior à Mediterrâneo. Embora o destacamento tenha garantido o acesso dos navios mercantes que transportavam para a Somália 227 000 toneladas de alimentos do Programa Alimentar Mundial das Nações Unidas, importa agora fazermos um esforço para dar cobertura, também, ao trabalho das dezenas de navios de pesca da UE que exercem a sua actividade naquela zona. Por último, instamos os Estados-Membros a mobilizar os seus serviços de informação e segurança a fim de procurar e deter os intermediários que fornecem pistas aos piratas, e se cobram pelos resgates, actuando a partir de território europeu. Seán Kelly (EN) Senhor Presidente, nas últimas duas horas e nas últimas semanas tem-se falado muito na Irlanda sobre o défice de comunicação e sobre a necessidade de aproximar a Europa dos cidadãos. Tenho uma sugestão a fazer: julgo que deveríamos debater em breve esta questão aqui, no Parlamento, sobretudo no sentido de ficarmos a conhecer a opinião dos senhores deputados sobre a forma como a Comissão e os próprios deputados ao PE podem envolver-se em toda esta matéria, já que os governos nacionais se têm mostrado relutantes em reconhecer aquilo que a União Europeia faz e, por consequência, os cidadãos também não estão conscientes disso. Agora, com o aumento das nossas competências e oportunidades, devemos aproveitar a ocasião para debater a questão neste Parlamento e apresentar métodos e propostas sobre como poderemos realmente ajudar a colmatar esse défice e a aproximar a Europa dos seus cidadãos. Seria um exercício que valeria bem a pena fazer. Silvia-Adriana Ţicău (RO) Em Junho de 2009, o Conselho Europeu convidou a Comissão Europeia a elaborar e a apresentar, por volta dos finais de 2010, uma estratégia para a região do Danúbio. A Comissão Europeia e os Estados-Membros deviam adoptar uma estratégia comum europeia que combine as actuais iniciativas para o Danúbio com a promoção da importância deste rio como parte das políticas da União Europeia. A estratégia para a região do Danúbio devia concentrar-se nos objectivos e projectos comuns nos domínios dos transportes, da energia, do ambiente e da cooperação cultural. No ano passado, a Comissão dos Transportes e do Turismo do Parlamento Europeu organizou uma delegação para a região do Danúbio encarregada de descobrir e promover o potencial oferecido por este rio, como parte das políticas da UE. Uma das principais conclusões a que chegou esta delegação foi a criação no Parlamento Europeu de um inter-grupo para promover o Rio Danúbio. A criação deste inter-grupo ajuda o Parlamento Europeu a reafirmar o seu compromisso de se envolver na elaboração de uma estratégia para a região do Danúbio e na sua implementação, e de apoiar ambas activamente. Teresa Riera Madurell (ES) Senhor Presidente, gostaria de chamar a atenção da Assembleia para o facto de, no passado dia 27 de Setembro, se ter celebrado o Dia Mundial do Turismo, na sua 30ª edição, sob o lema "O Turismo, consagração da diversidade", numa altura em que todos esperamos a rápida entrada em vigor do Tratado de Lisboa, que incorpora o turismo como um novo domínio de acção da União Europeia. Um dos desafios do sector consiste em melhorar a oferta de experiências turísticas para todos, sem discriminação. Como se assinala na Declaração de Montreal, o acesso ao lazer turístico para todos implica necessariamente a luta contra as desigualdades e contra a exclusão dos que têm uma cultura diferente, possuem menos meios económicos, sofrem algum incapacidade física ou vivem num país em desenvolvimento. O Parlamento traduziu esta ambição num projecto-piloto sobre turismo social que a Comissão irá desenvolver este ano. Fê-lo, também, porque o turismo social contribui para o aumento da taxa de emprego, na medida em que combate a sazonalidade - um dos grandes problemas do sector - e cria mais igualdade, mais emprego, e postos de trabalho de maior duração. Senhoras e Senhores, são precisamente esses os objectivos por que nos batemos. María Paloma Muñiz De Urquiza (ES) Senhor Presidente, há poucas horas apenas, morreu em Herat, no Afeganistão, o soldado espanhol Cristo Ancor Cabello. Integrava a Força Internacional de Assistência à Segurança, uma força destacada sob mandato das Nações Unidas em que soldados de muitas e diferentes nacionalidades levam a cabo um trabalho duríssimo, merecedor do nosso reconhecimento, para melhorar as condições de vida e de segurança da população civil afegã. Peço-lhe, Senhor Presidente, que transmita as condolências do Parlamento Europeu à família deste soldado, bem como o nosso apoio e solidariedade aos seus companheiros, entre os quais há cinco feridos. Senhor Presidente, quero ainda acrescentar que o Governo espanhol mantém o seu firme compromisso com a segurança de todas as tropas destacadas em missões de paz no exterior, não apenas no Afeganistão mas também noutros lugares do mundo. Vasilica Viorica Dăncilă (RO) As duas últimas séries do alargamento da União Europeia trouxeram numerosos benefícios tanto aos antigos como aos novos Estados-Membros, ao mesmo tempo que suscitam alguns desafios. Dois anos após a sua adesão à União Europeia, a Roménia é um dos países com os mais baixos índices de êxito em termos de acesso aos fundos europeus. O processo de acesso aos dinheiros europeus é bastante complicado e impenetrável. Os Fundos Estruturais e de Coesão proporcionam empréstimos financeiros que podem facilitar a recuperação económica, particularmente durante a actual crise. Contra este pano de fundo, sinto que temos necessidade de regras simples para aceder aos Fundos Estruturais, de molde a permitir ao dinheiro europeu chegar o mais rapidamente possível aos seus beneficiários. Cumpre concentrar particular atenção na remoção de todas as dificuldades que entravam o acesso aos fundos comunitários e desencorajam as pessoas de obter apoio financeiro da UE. Temos de incentivar os esforços a nível europeu que visem simplificar os métodos de acesso aos fundos reservados para a Roménia acelerar a sua distribuição e rápida absorção. Presidente Está encerrado o debate. (A sessão, suspensa às 20H40, é reiniciada às 21H00)

Rights of passengers when travelling by sea and inland waterway - Rights of passengers in bus and coach transport (debate) President The next item is the joint debate on the following reports: the report by Mr Teychenné, on behalf of the Committee on Transport and Tourism, on the proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council concerning the rights of passengers when travelling by sea and inland waterway and amending Regulation (EC) No 2006/2004 on cooperation between national authorities responsible for the enforcement of consumer protection laws - C6-0476/2008 -, and the report by Mr Albertini, on behalf of the Committee on Transport and Tourism, on the proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council on the rights of passengers in bus and coach transport and amending Regulation (EC) No 2006/2004 on cooperation between national authorities responsible for the enforcement of consumer protection laws - C6-0469/2008 -. Michel Teychenné Mr President, Mr Tajani, ladies and gentlemen, the two principles that have guided my work since the start of this process have been ensuring that all modes of transport are on a more equal footing with regard to passengers' rights - which is an objective that the Commission and the European Parliament have set themselves - and ensuring that these rights are clearly enshrined in this text. In the latter instance, special attention was paid to people with restricted mobility, since the maritime transport sector was in fact lagging behind somewhat where these people were concerned. The general spirit of the text is that people should be able to travel in Europe without being subjected to the whims of the companies concerned, and should be able to demand a minimum level of service and a minimum level of information and, lastly, that persons with restricted mobility should be able to benefit from the same quality of rights as other European citizens without their being penalised twice over. The content of the version adopted in committee on 31 March would appear to be acceptable to everyone. This is, firstly, because the rights of persons with restricted mobility are being increased. Should this text be adopted, it will no longer be possible to refuse persons transport on the grounds of their disability, except, of course, for reasons linked to boarding conditions, to respect for their dignity and to the technical elements of the vessel. Furthermore, assistance must also be provided for persons with restricted mobility, and this, from the time of booking; today, thanks to the Internet, there is a need for return journeys and official information. This has therefore been dealt with in the text. Lastly, information on passengers' rights must be standardised and provided in accessible formats, as happens today in the rail and the aviation sectors. When it came to the rights of all passengers, we felt it was important for compensation in case of problems also to be harmonised at a higher level, on the basis of what is being done in the aviation sector. As a result, passengers subject to delays and cancellations will be able to receive as much as a full refund, with a scale of refunds calculated according to the problems encountered. Information should be clear and accessible, which is often a problem in the transport sector. We see it all the time: people not having enough information, not knowing why the boat - in this case, but it could just as well be the train or plane - is not departing, or why there are delays, and we wanted to improve these methods of information provision. Lastly, complaints management must be better organised. Indeed, making a complaint when problems arise is a complicated business, and this text is designed to simplify the procedure, both at Member State level and for individual citizens. The role of the national bodies that will manage complaints has also been addressed, and it has been defined better. Finally, urban and suburban transport services - I refer in this regard to Mr Albertini's beloved vaporettos in Italy, in Venice - shall be excluded from this text, since they do not fall within the scope of major transport services. Moving on now to cruises, and their place in this text: I would remind you that cruises are an extremely important type of holiday today, and that their target group includes both elderly people and disabled people. This is why cruises are, of course, integrated into this text, not only with reference to the Package Travel Directive on which the text depends and which is a 1991 directive, but also with an assurance that consumers will receive the same level of treatment. The definition of force majeure - which represents grounds for a possible refusal of transport - is put forward, and, on this issue, we have worked on a consensus amendment, which we have produced jointly. I would however remind you that in the aviation sector, today, the Court of Justice has often been obliged to take decisions due to cases of force majeure not being defined well enough. Thus in this text we have tried to address problems linked to maritime transport. I am referring to tides, winds and storms, which are also par for the course with maritime transport and which had to be considered. To conclude, the responsibility of ports to provide assistance has also been the subject of debate. This is a text on passengers' rights; it is not a text ... (The President asked the speaker to conclude) ... and so, with arbitration between the ports and the carriers having been carried out, this is the sum of the text. I know that Mr Jarzembowski is going to table his amendments, so I shall reply in the two minutes that I have left. Gabriele Albertini Mr President, ladies and gentlemen, with the approval of the legislation on air and rail transport, Mr Teychenné's report on transport by sea and inland waterways, and this proposal on the rights of passengers in bus and coach transport, the European Union is completing the legislative framework for all modes of transport. In drafting this regulation we found ourselves facing the need to strike a balance between two approaches: the first considers the 'level planning field' for all modes of transport, whereby different modes of transport can compete under the same conditions and with equal opportunities, while at the same time passengers enjoy a high level of protection regardless of the means of transport they have chosen. The second approach reflects the different characteristics of each mode of transport and considers their particular features, for example, in the case of bus or coach transport we would look at the management of liability for delays, and in the case of road transport we would think about accidents, congestion and so forth, which would not apply to rail transport since it uses a dedicated route. I would also like to talk about two contrasting points which we have tried, I think successfully, to balance. The real purpose of this regulation is to strengthen passenger rights, but in road transport the industry is largely made up of small and medium-sized enterprises, which will need time and resources to adapt to the new requirements and, like so many other industrial sectors, are experiencing difficulties due to the economic crisis. We now come to the amendments before Parliament, and I would like to thank my fellow Members for the important contributions they have made to the text of the regulation and for their excellent cooperation. The bulk of the work for this first parliamentary reading has already been done by the Committee on Transport and Tourism, leaving the House to deal only with clarification concerning the legal language. On behalf of my group I have tabled just three additional amendments for tomorrow's vote. Let me describe them briefly for you: Amendment 73 is a simple linguistic clarification, and Amendment 82 sets a ceiling for the strict liability set out in Article 6(3) of the proposed regulation. As regards the scope of the text of the amendment passed by the transport committee, all the political groups have agreed on the inclusion of regional transport. As for urban and suburban transport, two key texts will be put to the vote tomorrow. As rapporteur I endorse Amendment 80 on the exclusion tout court of local transport, tabled by my group, but I have also indicated my support for Amendment 81, which gives Member States the power to exempt local transport, provided that they guarantee passengers a similar level of rights to that set out in the regulation. I believe we have drafted a text that puts us in a good position from which to begin future tripartite discussions with the Council and Commission. I therefore wish the Czech Presidency and Sweden, the next country to hold the presidency of the European Council, success in their work on passenger rights and, of course, I hope to be able to contribute to the subsequent phases of the adoption of this regulation during the next parliamentary term. Pavel Svoboda President-in-Office of the Council. - (CS) Ladies and gentlemen, you will vote tomorrow on draft amendments to the two proposals from the Commission on protecting the rights of passengers in bus and coach transport and also passengers travelling by sea and inland waterway. These are important legal regulations which are of great interest both to consumers and to the transport sector. The EU recently adopted regulations of the same type for air and rail transport. The recently submitted Commission proposals will complete this legal framework. In practical terms this means greater protection for all travellers, especially disabled persons and persons with reduced mobility, regardless of the means of transport. Moreover, it will create equal conditions for all areas of transport. The Czech Presidency of course welcomes these proposals and attaches great importance to them. I believe we all share the objective adopted by the EU in recent years of reinforcing passenger rights. In connection with the draft amendments which you voted on in the Committee on Transport and Tourism, I would like to mention two aspects in particular. The first is that you attach great importance to the rights of disabled persons and persons with reduced mobility. We share your views in this area of course, which is highly important if we want to achieve second-reading approval over these two important legal regulations. The second is that you have aimed for a precise harmonisation of the draft regulations with versions of existing regulations applying to the rights of persons travelling by different forms of transport, and you have proceeded very carefully in adapting the proposals to the specific requirements of bus and coach transport or transport by sea and inland waterway, without abandoning the aim of reinforcing passenger rights. We fully agree over the need to adapt legal regulations to the specific characteristics of the various forms of transport. As we all know, it is not possible to apply exactly the same approach to different kinds of transport. Rail and air transport have their own characteristics and the same applies to bus and coach transport and transport by sea and inland waterway. There are huge differences even within these individual branches. Large and small companies operate and journeys can take several days or just a few minutes. It is therefore necessary to find a solution acceptable to everyone that will ensure the protection of consumers without imposing an unnecessary administrative burden on the sector, and particularly the smaller firms on the market. This issue is of particular importance in the current economic situation of course. We therefore appreciate your work on these issues. It provides an excellent starting point. At the same time it is also for the most part in line with our opinion on the proposals. I firmly believe that we will be able to cooperate constructively on legal arrangements which will protect the interests of all concerned and will at the same time take account of the EU objective of improving the process of lawmaking. In conclusion, I would like particularly to thank the rapporteurs Mr Albertini and Mr Teychenné for their excellent work and carefully drafted report. Antonio Tajani Mr President, ladies and gentlemen, it always gives me pleasure to recall my many years in this House as an MEP, and this enables me to appreciate all the more the work that the European Parliament has done on this debate. That is why I would like to thank Mr Teychenné and Mr Albertini for the important contribution they are making to protect the rights of citizens as passengers in all transport sectors, because the need to intervene in the area of bus and coach transport and maritime transport represents an attempt to fill a gap that, as you have all pointed out, exists in European law. We have many passengers with disabilities and many whose mobility is reduced for other reasons, and so we also have a duty to guarantee free movement, because first and foremost this is a question of freedom within the European Union. Of course, good law-making is not easy, but today we are taking a big step forward. I was also pleased to hear what Mr Svoboda had to say. There are certainly still some doubts about the texts that the Commission and Parliament agree on adopting, but I also noted a general political openness on the part of the Council, which gives me hope for the future. I am sure that, as was the case for road transport, we will come to a satisfactory compromise that guarantees European citizens the opportunity to travel freely and to be duly protected within the European Union. So, I think that today we are discussing topics that affect the lives of all citizens, which is why I am persuaded that as far as the bus and coach proposal is concerned, support should be given - and the meeting of the Committee on Transport and Tourism of 30 March showed encouraging signs of this - to the Commission's approach for the widest possible scope, covering all regular passenger transport services whether international, national, regional, urban or suburban. This responds to the need to simplify legislation, but also to guarantee equal rights for all passengers without exceptions of principle. However, Mr Albertini, given the specific nature of this sector, the proposal leaves Member States the option of exempting urban, suburban and regional transport covered by public service contracts if these contracts offer passengers a high level of protection comparable with that laid down by the regulation. This seems to me to be a reasonable solution that offers the required level of flexibility while safeguarding passengers' basic rights. The liability of bus or coach companies vis-à-vis passengers in the event of death or injury represents another essential element of the proposal. There are too many disparities on this within the Community, which creates serious uncertainties for passengers. I would like to look at couple of points on this subject in more detail: firstly, this area does not deal with the issue of insurance, but is concerned exclusively with carriers' liability towards passengers. Secondly, the bus or coach company is not deemed solely liable for compensation for damages and its right to claim compensation from third parties is not questioned. Thirdly, this area concerns neither imports nor the procedures set out in the 2005 directive on insurance against civil liability in respect of the use of motor vehicles; and fourthly, the Commission has not in fact developed a new liability model. What is being proposed today is a liability scheme that is inspired by other modes of transport, while taking account of the particular features of this sector. As regards maritime transport, I believe that a single legislative instrument is needed, even if there are differences of opinion on this in both Parliament and the Council. Allow me to point out a key issue regarding scope: compared with road, rail and air transport, there are far fewer passengers who travel by sea or inland waterways. Among these, those who use inland waterways represent just a small minority. In my opinion, it seems neither logical nor realistic to have separate regulations for sea passengers and those who use inland waterways, even less so when one considers that they often use the same kind of vessel. I think that a single legislative instrument must be the answer. On 30 March 2009, alongside the debate on the Teychenné report in the Committee on Transport and Tourism, a public debate was held between ministers within the framework of the EU transport council. I am pleased to have had the opportunity to observe from this debate a certain amount of dovetailing between the Commission, Member States and Parliament as regards the aim of giving European passengers a new and ambitious regulation as soon as possible. In this context, the Commission is of course prepared to make any clarifications and improvements to the text that may be required to take account of the particular characteristics of each type of service and thereby provide the industry with the tools to apply the regulation with the necessary flexibility. Allow me to emphasise again the need to provide the resources to implement the future regulation effectively. To this end, it is important that the national authorities responsible for its application submit periodic reports on their activities. Each Member State will be able to organise its own national system as it sees fit, for example by choosing whether to have one or more competent authorities. Georgios Papastamkos draftsman of the opinion of the Committee on Legal Affairs. - (EL) Mr President, the proposal for a regulation, as amended following input from the European Parliament, strengthens the rights of passengers in maritime transport in a satisfactory manner. However, I believe that, in the next legislative initiative on this subject, a horizontal approach, a single legal instrument covering all means of transport, would be more correct, given the current need to use combined means of transport. It would also be systematically preferable in future if separate proposals were tabled on the rights of passengers, on the one hand, and on persons with reduced mobility on the other. The reason for this is that the individual arrangements have a different purpose and different addressees. Finally, I should like to highlight the repeatedly blinkered approach taken by the Commission, although not by Vice-President Tajani, to issues which require broader and multilateral study, such as maritime transport. Maritime transport on the Mediterranean Sea takes place under different conditions from transport across straits. Georg Jarzembowski Mr President, Vice-President of the Commission, President-in-Office of the Council, I wish to say to the previous speaker that we have the Greek islands and Greek ferry companies in view at all times: he need have no worries on that score. I can say that my group and I are pleased that, for the first time, we are to have statutory, citizen-focused passenger rights in the event of delays and cancellations also in maritime and inland waterway transport and regional bus and coach transport. We should like to thank the two rapporteurs, Mr Albertini and Mr Teychenné. We enjoyed constructive cooperation in the committees, which produced good results. There are just a few points on which I should like to expand. I think that 25% compensation for maritime passengers for two to three hours' delay is perfectly appropriate, as is 50% for delays of over three hours - but I would say to Mr Teychenné that 100% compensation for delays in excess of this is simply excessive. If we bear in mind that shipping services are provided not only by colossal undertakings but also, particularly in the case of ferry operators, by small and medium-sized enterprises, we must take a reasonable approach to compensation. As we have already discussed, we must also be careful not to place responsibility with the wrong people or institutions in maritime transport. All of us in this House are engaged in ensuring that both dossiers provide assistance for passengers with reduced mobility, in particular, but shipowners cannot deal with access difficulties at ports; ports themselves must do this. In other words, we must take great care. As regards the rights of bus and coach passengers, I should like to point out that there are real differences between intercity and urban buses that must be taken into account. Therefore, my group is of the opinion that we are right to call for reasonable passenger rights in intercity bus and coach transport, but that urban and suburban buses operate under completely different conditions. These rules are out of place there, and this should be clearly recognised. Robert Evans on behalf of the PSE Group. - Mr President, I want to congratulate both our rapporteurs. A couple of years ago I was the rapporteur for access for disabled passengers to aeroplanes. This legislation is another piece in the jigsaw to make transport as inclusive as possible or, as our colleague Mr Albertini put it, to consolidate passenger rights. In an age when we are encouraging people to travel by public transport, it is so important that we add coaches and buses, as Mr Albertini has, to this field. Some Members, not necessarily those here today, have looked for ways to make exemptions to exclude certain sections, but I have always taken as my starting point the desire to include as much as possible in this so we move towards making Europe more of a common market for people. That is why Amendment 81 is so important. The Commissioner in his remarks said we need the same rights for all passengers with no exceptions - and then he spoke about the exceptions, for example for regional transport. I do not think we should exempt regional transport, and I have done some research. In some of our Member States a regional coach journey can take up to six hours, which is longer than an international coach journey from, say, London to Brussels or Paris. So I think it should be included. I think it is right that, where local transport - as Mr Jarzembowski has referred to - is not included, there are public service contracts which mean that the companies will reach the same sort of standards. I also think we need to persuade the construction industry to build more modern buses with the needs of disabled people more in mind. Just as we have campaigned for aeroplanes to be more accessible to disabled people, so we need, perhaps, coaches with wider gangways or more accessible toilets, and we need the operating companies to make their coach terminals more accessible and to train their staff in disability and disability awareness issues. This is a good report. It is a good collection of reports, which takes us several steps forward, and I congratulate everyone who has been involved. Dirk Sterckx on behalf of the ALDE Group. - (NL) I should like to thank the rapporteurs on behalf of our group. I think we have added another few elements to the rights of passengers. We have worked hard to get things on the right track for aviation and rail travel. In fact, I take the view that we gathered a great deal of experience when we compiled these reports, and I am pleased that Mr Albertini has aligned the various elements, so that there is hardly any need, if any, to distinguish between the different modes of transport, but only as and when necessary. I believe that we are now also improving the quality of services, something that we should always keep in mind. We have learnt from our mistakes, the tightening of the definition of force majeure being a case in point. We need to revisit this aspect in aviation, for example, and I am pleased we have done this here for shipping. As for Mr Albertini's report, an important question - one which Mr Evans and Mr Jarzembowski have also made reference to - is what is the scope of the regulation now? We, as a group, have withdrawn our support for the amendment which we originally submitted together with you, not because we feel it is an inferior amendment, but because the Socialists have found a better way of wording it, as Mr Evans described. We are, in any event, dropping regional transport from the regulation, but we are leaving open the option to include urban and suburban transport in it, should Member States so wish. I happen to believe that this approach better corresponds to what we are aiming for, and we will therefore support this proposal put forward by the Socialist Group in the European Parliament. Eva Lichtenberger Mr President, passenger rights must be put at the heart of transport policy as a whole - particularly here in the European Union. We have already managed this for rail and air transport, although there is considerable scope for improvement with regard to denied boarding. As I keep having to say, the problems are far too great. One group is particularly dependent on clear rules. In the case of air transport, it has become apparent that the rules are not clear enough. By now, people with particular needs could write volumes about all the things that have happened to them on journeys. I myself have received some of their accounts. It is a disaster. Therefore, it is not only required by law but also morally imperative for the European Union to put these people on an equal footing. In the field of bus, coach and maritime transport, for which we are now laying down rules, we may encounter problems assigning responsibilities when it comes to maritime transport and the ports - but this must be given a practice-based solution in future. My second point is that we should include as much as possible when it comes to bus and coach transport. If we make too many exceptions, we give operators the opportunity to circumvent the rules. We cannot continue to put the people who have to contend with particular needs at a disadvantage by allowing these difficulties to continue. It is our duty to take care of and ultimately also to enforce their right to mobility. Erik Meijer on behalf of the GUE/NGL Group. - (NL) Mr President, during this part-session, two questions came up with regard to collective passenger transport. The first question is: what should the government do, and what should we leave to the market through tendering? We have ultimately opted for freedom of choice with regard to urban and regional transport, at my proposal. New rules on the transport of people by bus should not adversely affect the freedom of lower-level authorities to organise their public transport themselves. With regard to passenger rights, there have always been two alternatives to choose from. The focus in the first alternative is on maximum information about the continuation of the journey in other Member States, availability of cross-border transport tickets and good, long-distance connections, so that nasty surprises during the journey can be avoided. With the other alternative, the focus is on financial compensation paid retrospectively for delays and cancellations of services. I always champion the former alternative, but the majority in Parliament opt for the latter, especially since this is also the choice that was picked for air travel. Greater attention to the needs of the disabled is an important reason for endorsing the proposals, even if they do leave something to be desired. Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (EL) Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, I should like to start by congratulating the rapporteurs on their substantial presentation and exceptionally cohesive work on the plethora of amendments which were tabled in the Committee on Transport and Tourism. The European Union has been endeavouring, with the decisive contribution of the European Parliament, to improve the rights of passengers in all transport sectors over recent years. As you will remember, our institutions recently approved provisions on the rights of passengers in air and rail transport. Today a large step is being made towards strengthening equal rights for passengers on all means of transport, without exclusion and exception, as the Commissioner said. I would remind you that, after difficult conciliation with the Council, we recently adopted a third package of seven legislative proposals on safety at sea, including compensation for passengers in the event of an accident. I should like to point out in connection with the Teychenné report that it proposes a cohesive framework for the protection of consumers/passengers which also respects small transport companies and protects their business and competitiveness in the event of accidents due to circumstances beyond their control or in cases where maritime transport is affected by bad weather. It is also significant that important sectors are covered, such as the rights of persons with disabilities, persons with reduced mobility, in the aim of safeguarding the principle of non-discrimination which governs all our policies. Similarly, it clearly sets out carriers' obligations in the event that services are delayed or cancelled, the time limits for delays and the amount payable in compensation. At the end of this parliamentary term and before the European elections, our work on the rights of passengers is one of our most important achievements for the benefit of European citizens. Brian Simpson Mr President, I would like to thank both rapporteurs for their work in this important area and also the Commissioner for his support. Passenger rights have always been a priority of the Socialist Group, and this proposal completes the set, following on from passenger rights in aviation and rail transport. It is vital that we all remember that the users of transport are the most important stakeholders - a fact often forgotten by some transport companies. Now, for the first time, we will have a set of basic rights for bus, coach and ferry users that will ensure proper liability for cancellation and delays, lost or damaged luggage, as well as death in the event of accidents. Perhaps more importantly, we will have a series of fundamental rights for people with reduced mobility and special needs that will put an end to the victimisation endured by these people at the hands of transport companies over many years. No longer will transport operators be able to exclude people with reduced mobility from their vehicles; no longer will people with reduced mobility have fewer rights than able-bodied people; no longer should people with reduced mobility be excluded from the public transport network. Who has delivered this? Not a national or regional parliament, but the European Parliament. It is the European Parliament that has put transport users at the top of our transport priorities. This is the European Parliament putting people first, and that is something that, as Socialists, we can strongly support. Francesco Ferrari (IT) Mr President, ladies and gentlemen, I would like to thank the rapporteur and the Commissioner for the work they have accomplished. The report provides a very balanced clarification of the rights of passengers and of all modes of transport, including in bus and coach transport, and clearly addresses all the relevant issues. Attention has been given to people with disabilities or reduced mobility; as Mr Albertini's report shows, we must be able to provide services that take account of the diverse requirements of such people. In addition, all the concerns relating to this mode of transport - refunds, compensation, passenger information, strict liability and complaints - have been covered in a clear manner. Both I and the Group of the Alliance of Liberals and Democrats for Europe have worked willingly with the rapporteur to achieve the clearest possible text, taking account of passengers' interests on the one hand, and the requirements of the companies that manage and provide these services on the other, who need sufficient time to comply with the rules. I therefore hope this text will be approved by tomorrow's vote. Reinhard Rack (DE) Mr President, service-providing enterprises are there for the users of these services and not primarily for the service providers themselves. In this light, it is important that we lay down the appropriate rules for the users of all means of transportation and ensure that the services they are using are also of suitable quality. In this context - and here I am only taking up something that is mentioned time and again - it is very important that we look after the rights of persons with reduced mobility in particular. As I see it, one issue is now almost in perpetual motion in this connection. Let me tell you, it is not only those with a disabled persons' identity card who are incapacitated. Parents - adults with young children - certainly also need support from our rules on all our modes of transport. I hope that this also gains acceptance in one form or another. My second point is that even the best rules and safeguards are of no use if the information on them is hidden in the furthermost corner of the transport operator concerned. The place for information on passenger rights is at the ticket counters themselves, or on board the buses, coaches, aeroplanes and similar modes of transport themselves. My third and final point is that we had started to lay down rules on air passengers' rights in the interests of passengers, but were too lenient. What airlines get up to, particularly in connection with delays, announcing that the last aircraft arrived late and so the next has been delayed, is no longer acceptable. We should have resolved the matter with high compensation payments at the time, which would have achieved an effect similar to that achieved for denied boarding. Now, unfortunately, this effect is not being achieved. It is not force majeure when an aircraft is cancelled because it is half-empty. There are many tasks for the next Commission in this regard. Vice-President, if you take on this portfolio again in the next Commission, I would urge a revision of air passengers' rights. This is urgently needed. Emanuel Jardim Fernandes (PT) Mr President, Commissioner Tajani, I should like to begin by congratulating Mr Teychenné on the quality of his report. With regard to the maritime package to be signed tomorrow, in an area in which I was rapporteur for the Socialist Group in the European Parliament on flag State requirements and also on the responsibilities of passenger carriers, I said that, in the European Union, people should come first. In this Union, it is also essential that passengers come first. The Teychenné report deserves my full support because it reinforces the regulatory framework not only for bus and coach passengers, but also for passengers in an area dear to me, namely sea and inland waterway passengers. In particular, it provides for compensation of 25% of the ticket price in the event of delays between one hour and two hours, 50% in the event of delays equal to or exceeding two hours and 100% if the carrier does not provide any alternative transport services or information. I would point out that this compensation must be paid, in the event of cancellation or serious delays in journeys, within one month of the passenger's request. In the case of bus and coach transport, this report recognises the need for additional measures for disabled persons and persons with reduced mobility. For all passengers, the right to a refund of the current price in the event of cancellation, overbooking or serious delay in the journey of at least two hours will now be a reality. Mr President, I tabled an amendment on the need for this regulatory framework to be applied in the outermost regions as well. I am sure that legislation of this quality cannot be called into question by anyone and must be appreciated by all European citizens, including in outlying regions such as the Azores, Madeira, the Canaries and the French overseas departments. Marian-Jean Marinescu (RO) Maritime transport is governed by a number of international conventions which must be strictly complied with. However, it is vitally important to establish a set of minimum rules at Community level in these sensitive areas, particularly with regard to monitoring the enforcement of legislation. For this reason, the introduction of an independent mechanism for receiving complaints and the creation of a monitoring authority provide a clear benefit for passengers in relation to transport operators. I think that a balance must be found between the rights of passengers and the obligations of transport operators because neither one group nor the other should slow down the long-term development of the maritime and inland waterway transport sector. We must also take into account the typical conditions in which transport operates in different maritime regions of Europe as they can have specific features which may actually restrict the possibility of establishing common rules. In the wider context of the safety and security of maritime transport, I must mention some recent acts of piracy in the Gulf of Aden. The resurgence of these acts is concerning, especially with European citizens becoming victims during recent weeks, including five Romanians. I would like to use this opportunity to call on the Commission and Council to make every effort for the EU to strengthen its cooperation with the other states in the Horn of Africa in order to prevent occurrences of piracy and to make transit journeys in the region safer. Marie Panayotopoulos-Cassiotou (EL) Mr President, Mr Vice-President of the Commission, we are today in the very fortunate position of being able to state that, with the decision by the European Parliament, passengers' rights are also protected in sectors which were not covered hitherto. We are proud of the fact that leaflets are available in airports and railway stations setting out the decisions passed by the European Union in order to protect passengers' rights. If the same happens in the other two sectors, European citizens will understand that the European Union is truly useful in securing a better standard of living for them and in protecting their safe travel. However, we need to remember that the protection achieved by legislation is not the same as that actually enjoyed by citizens, as we have seen from its application to date in the two sectors of air and rail travel. Those of us who use these means of transport, we MEPs and I personally, who travel between three different borders, can say that it is not applied effectively. That is why the Commission rightly spoke of a first step which needs to be improved, mainly in terms of the effectiveness of the contribution of the main undertakings responsible for granting rights to passengers. We should not condemn small undertakings when they face the problem of providing transport services; I refer here to cabotage, about which I have questioned the Commissioner on other occasions. If they do not decide to take on the cabotage line, how could they undertake such a service when they will also have to take care of passengers' rights? We therefore need to give citizens the facility to enjoy the main right of transport and then to give them the additional advantages of passenger compensation in the event of delay. So first the service and then compensation for delayed services. I am certain that Europe is moving towards a better future. That is the conclusion. Christian Rovsing (DA) Mr President, if we were to examine how the population views disability, we would find that, nowadays, when it comes to holidays, disabled people prefer to go to the US. Legislation and rules are much better there and they receive much better treatment in the US. Europe is not the preferred destination amongst our own people. Our own European compatriots do not want to holiday in Europe if they are disabled. They travel to the US. I think that is a clear sign of how immensely important the dossier we are working on here is, as regards a number of points, including tourism. Pavel Svoboda Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, the progress of the discussion so far means that I will not need the five minutes allotted to me, which is good news I'm sure. I note with pleasure that our interests coincide over the question of protecting passenger rights and the future of this sector. We look forward to close cooperation with the European Parliament, enabling us to achieve a final resolution which will again show citizens the benefits brought by the EU in the area of passenger rights. Antonio Tajani Mr President, Mr Svoboda, honourable Members, I believe that citizens following this debate on passenger rights and the new laws we hope to adopt in order to strengthen a system of freedom that characterises the European Union, will realise today that the Commission, Council and Parliament, and their respective staff, are not ivory towers where issues are discussed that have nothing to do with citizens, or else invade their lives in a negative way, but institutions with citizens' interests at heart, seeking to defend their rights and, I would emphasise, to protect their fundamental freedoms: no one is free unless they can move around freely from one part of the Union to another. That is why, when I asked for your confidence when my nomination was to be confirmed by Parliament, I stressed that one of my priorities during my term of office as Commissioner for Transport would be to protect passenger rights. I believe that today we have together sent a positive signal and we have demonstrated through clear evidence that progress can be made and that the European institutions are close to citizens and are on their side. As has emerged over the course of the debate, there are no differences of substance between the members of the various political groups; everyone has emphasised, in agreement with the Commission and also the Council, a desire to truly build, as Vice-President Kratsa-Tsagaropoulou said, a Europe of citizens. That is why I attach great importance to the key step we are taking today and will take with tomorrow's vote; of course, such complicated subjects as these, with complex transport systems and different regulation from one country to another, require an in-depth approach, as well as instances of compromise. Every rule adopted is the product of compromise, of protecting different interests. I would argue that this time, however, the general interest should prevail, that is to say the protection of citizens' freedom and the freedom of passengers in all existing transport systems, because it would be inconsistent to protect only those who travel by air or by train, and not those who travel by boat, bus or coach. Of course, let me repeat, differences of opinion may exist, and there are differences between the Commission and the Council and also among certain Members of this House as regards the regulation of transport by water; there are those who would prefer separate legislation for river and sea transport. The Commission has confirmed its position, I think the right thing to do is to have a single form of regulation, but it does not really matter, what matters today is that we grasp the good news of the strong political will of Parliament, Commission and Council to guarantee passengers rights, especially the rights of passengers with reduced mobility. It is not simply, I was pleased to hear, a question of rights and above all freedoms for people with disabilities; giving millions of passengers with reduced mobility the opportunity to move around freely within the European Union also means allowing these people to contribute towards the EU's growth, since the movement of these millions of people brings welfare, develops transport companies and creates opportunities for tourism in all sorts of places. That is why I am pleased and I would like to thank the two rapporteurs, the Council and, of course, the Commission staff, whom I always thank, since they enable me to present proposals to Parliament and the Council. This is a particularly warm thank-you, because I believe that today the European institutions as a whole are showing that they pay close attention to the 500 million European citizens, who can sometimes be suspicious of them; but I think that today those who have followed this debate will change their minds and have confidence in the European institutions, which seek to be ever closer to the people. Michel Teychenné Mr President, first of all I should like to refer to the amendments tabled by Mr Jarzembowski, who was telling us just now that we need to be reasonable - I believe that the important thing about this text is that it is in fact reasonable. Is it reasonable to want to do away with the obligation for carriers to train staff who are in contact with persons with reduced mobility? Is it reasonable to abolish compensation for lost equipment, especially wheelchairs for persons with reduced mobility? Is it reasonable - and Mr Rack, who was here just now, pointed this out, and I thank him for his speech - to avoid reimbursing passengers, a practice that happens everywhere, and especially in the United States, in particular when departures have been cancelled and when no information, or alternative transport, is provided? Therefore those elements in your amendments do not seem reasonable to me, and I was anxious to say so. For the rest, I believe that there is a consensus. It was evident from all of the debates. I should like to thank the Commission, the Council, and all of my fellow Members who have worked on these issues in an excellent frame of mind, because we understood that there was an extremely important issue at stake for the people of Europe. I therefore believe that, tomorrow - and here I appeal to the Group of the European People's Party (Christian Democrats) and European Democrats: your amendments are not reasonable - we must vote in favour of this text, and we must send out a strong signal at a time when Europeans sometimes doubt Europe. As Mr Tajani was saying, we must send a strong message to these 500 million citizens telling them that their needs as Europeans are being taken into account. That is what I wished to say. Gabriele Albertini Mr President, ladies and gentlemen, having listened carefully to the debate and to Mr Swoboda and Mr Tajani, as well as my fellow Members, I feel I have all the more reason to extend my thanks for the help and valuable advice I have received in this House. I do not have time to analyse and comment on the individual suggestions and facets of such a wide-ranging debate, rather, since I must sum up in the few seconds that remain of my speaking time, I will use two adjectives to encapsulate and bring together your thoughts and suggestions. As far as can be expected with such a complex regulation, you have deemed the work carried out to be reasonable. This regulation takes account of the aims of extending passenger rights and granting the same conditions of protection for all modes of transport, while at the same time considering the specific nature of a number of smaller carriers that have difficulty in adapting to higher requirements at a time of economic crisis, hence my first adjective is 'reasonable'. Then there is an idea of perfectibility, or room for improvement, which has been alluded to by Members who, although sympathetic to the circumstances to which we have adapted, want the area of rights to be further expanded, to cover urban transport and to protect passengers with reduced mobility. So then, we are on a journey towards perfection; human affairs are yet to be perfected, and this regulation, which is 'reasonable' and, I think, well drafted, is also 'perfectible'. The rapporteur does not deny Member States the option of enlarging or extending the scheme to include urban transport, and it is already mandatory for regional transport. The level of coverage has already been outlined, and often approximates that of transnational or national journeys; and the same goes, of course, for the technologies used and the application of the scheme to people with disabilities. To conclude, I would like to thank you all again, and I hope that today's work is not the end of the story, but that we may be able to achieve even greater goals. President The joint debate is closed. The vote will take place tomorrow. Written statements (Rule 142) Daniel Strož In connection with the report on the rights of passengers when travelling I would like to point out something which does not apply to protecting the interests of consumers but rather to a violation of the principle of free movement of persons within the Schengen zone. It specifically concerns the movement of persons across the Czech-German border. Czech citizens are complaining ever more frequently - both to me personally and to regional and local authority representatives in the Czech-German border region - about harassment by the German police when they cross the Czech-German border, either in groups or in private vehicles. Citizens complain that they are being stopped for no reason by plainclothes policemen, checked and even interrogated about the aim and purpose of their trip to Germany. The behaviour of the German police is nothing less than harassment and it is in direct conflict with the principle of free movement of persons within the EU. I would like to emphasise that such cases are becoming more frequent and I call urgently on the EU authorities to put right this unacceptable state of affairs. (The sitting was suspended at 6.15 p.m. pending Question Time and resumed at 6.30 p.m.)

Interventions d'une minute sur des questions politiques importantes Le Président L'ordre du jour appelle les interventions d'une minute sur des questions politiques importantes. Vytautas Landsbergis (LT) À la fin du XIXe siècle est né en Russie ce qui allait devenir le fascisme européen. Le slogan était clair et concis: "Combattez les juifs! Sauvez la Russie" Plus de 100 ans plus tard, la culture politique russe peut être caractérisée par un slogan du même type: "Combattez les Géorgiens! Sauvez la Russie!" Les mots sont devenus une arme pour le président russe, les ministres de la défense et des affaires étrangères et la Douma. Les responsables de rang inférieur et les groupes fascistes d'intimidation favorisent la persécution. Ce n'est pas nouveau puisque l'assassinat de personnes au teint basané dans les rues des villes russes est devenu une routine. L'Union européenne devrait employer son propre slogan: "Sauvez la Russie! Arrêtez le nazisme russe!" Aussi, des représentants du gouvernement russe et des forces démocratiques devraient être invités à notre conférence commune de courtoisie relative à l'environnement juridique pour débattre de la manière dont l'Union européenne peut aider aujourd'hui la Russie à éviter l'installation d'un fléau xénophobe omniprésent. Magda Kósáné Kovács (HU) Le prix Nobel de la paix 2006 a été décerné à Muhammad Yunus, un économiste bangladais fondateur de la banque Grameen. La décision du comité Nobel a non seulement permis de se réjouir, mais elle a également montré la voie et donné de l'espoir à ceux qui se battent pour un monde humain et pacifique. Nous sommes nombreux à croire que la pauvreté et l'exclusion sociale sont à la base des guerres et des passions destructrices. Certaines personnes sont des étrangers dans leur propre pays, elles ont perdu tout contact humain et la chance de se sentir chez elles dans le monde. Le système de micro-crédit instauré par Muhammad Yunus dépasse la simple charité, qui sert souvent à donner bonne conscience aux personnes aisées. Il s'agit d'un système de prêt, qui rend la coopération possible, et permet aussi de restaurer la confiance dans l'avenir. Nous, les députés européens, devrions considérer le prix Nobel de la paix de cette année comme un défi et comme une mission. La pauvreté telle qu'elle existe au Bangladesh peut aussi se rencontrer en Europe. N'hésitons pas à examiner encore et encore le potentiel de la méthode des petits pas, qu'il s'agisse de crédit, d'esprit d'entreprise ou d'amélioration des connaissances, car ce sont eux qui peuvent nous amener loin sur le chemin de la dignité humaine. Graham Watson (EN) Monsieur le Président, cette question s'adresse davantage à vous. Je suis au courant que M. Borrell Fontelles a écrit à MM. Barroso et Vanhanen afin de leur demander de communiquer à cette Assemblée les noms et portefeuilles des deux nouveaux commissaires de Bulgarie et de Roumanie d'ici le 23 octobre. Je voudrais savoir si nous avons eu la moindre réponse et si nous devons nous attendre à connaître les noms et portefeuilles cette semaine. Le Président Je ne suis personnellement pas en possession des informations que vous demandez. J'irai me renseigner auprès du bureau du président. Claude Turmes Monsieur le Président, il y a deux semaines, un accident ferroviaire s'est produit sur la ligne entre Luxembourg et la France. Cet accident a fait six morts et une dizaine de blessés. Je tiens donc à adresser mes condoléances aux familles des victimes. Après un tel accident, il faut toutefois aller de l'avant. L'un des problèmes dans les chemins de fer transfrontaliers est la grande diversité des systèmes de sécurité entre les pays. Le Luxembourg possède un système différent de la Belgique, qui a elle-même un système différent de la France, laquelle a un système différent de l'Allemagne. Les chemins de fer luxembourgeois sont donc confrontés à trois systèmes différents, en plus de leur propre système. La meilleure solution, après cet accident, consiste à accroître les investissements dans le système européen ERMTS de sécurité. J'espère que la Commission européenne va faire du Luxembourg et de la grande région une région pilote pour l'introduction de systèmes et dispositifs nouveaux. J'estime par ailleurs que le train phare, à savoir le TGV qui reliera Paris à Luxembourg à partir de l'année prochaine, qui doit absolument être ... (Le Président retire la parole à l'orateur) Kyriacos Triantaphyllides (EL) Monsieur le Président, le procès à l'encontre de trois personnes responsables de la traduction d'un livre écrit par l'écrivain américain Noam Chomsky a débuté la semaine dernière en Turquie. D'après la section 301 du code pénal turc, l'éditeur, le traducteur et la maison d'édition sont accusés d'avoir provoqué un tollé public, incité à la haine contre les Turcs et d'avoir dégradé la démocratie et le parlement turc. J'ai le souvenir qu'il a été question lors de la session plénière de septembre de la section 301 et du fait que la Turquie devrait, enfin, respecter certaines des valeurs que défend l'Union européenne si elle espère acquérir le profil européen auquel elle aspire. Un mois plus tard, nous pouvons voir que rien n'a changé et que l'intransigeance turque est toujours aussi forte. Je me demande donc, Monsieur le Président, si nous devons continuer à assister à ce théâtre de l'absurde ou si nous devons renforcer le discours démocratique en condamnant ce nouveau procès qui viole la liberté d'expression et les droits de l'homme. Janusz Wojciechowski (PL) Monsieur le Président, hier des manifestations ont eu lieu en Italie pour protester contre l'existence de camps de travaux forcés dans ce pays. Je soutiens pleinement les manifestants, mais je tiens aussi à souligner que début septembre, mon groupe, l'Union pour l'Europe des Nations, a demandé que soit tenu un débat sur la situation des travailleurs étrangers dans les États membres de l'Union européenne. Il ne s'agit pas d'un problème limité à l'Italie; il affecte d'autres pays, dans une plus ou moins large mesure selon les cas. L'Assemblée ne peut pas rester silencieuse face à cette question. Nous devons envoyer un message clair. En particulier, nous devrions instamment inviter les États membres à ne pas permettre que de graves violations des droits de l'homme surviennent. C'est ce qu'attendent les citoyens; raison de plus pour que le Parlement ne reste pas silencieux. Je demande donc à nouveau que le débat réclamé par le groupe UEN ait lieu. Georgios Karatzaferis (EL) Monsieur le Président, le président Borrell doit se rendre à Athènes la semaine prochaine dans le cadre d'un déplacement officiel. Permettez-moi de lui demander de trouver un peu de temps, ne serait-ce qu'une heure, pour traverser la rue qui sépare le parlement du Parthénon, où il verra qu'il manque certaines des plus belles créations de Phidias, le plus grand artiste de tous les temps. Les Anglais les ont prises. Elles se trouvent au British Museum. Il est impensable que des œuvres appartenant au Parthénon, une des sept merveilles du monde, ne s'y trouvent pas. Je demanderai donc au président Borrell d'effectuer une visite sur place pour voir cette horreur et faire campagne avec nous pour que soient restituées ces sculptures que les Anglais appellent de manière dérisoire the Marbles. Ce sont des sculptures du Parthénon, je le répète, une des sept merveilles du monde, qui a été "charcuté", dont on a enlevé des pièces qui parent aujourd'hui le British Museum. Je lance un appel à toutes les personnes cultivées pour qu'elles fassent revenir les sculptures à l'endroit pour lesquelles elles ont été créées, à l'Acropole, un endroit que toutes les personnes cultivées devraient visiter. Ryszard Czarnecki (PL) Monsieur le Président, ces deux dernières années, il est arrivé qu'il y ait d'importantes divergences de vue entre M. Borrell, le président du Parlement, et de nombreux députés européens, la majorité d'entre eux étant critiques vis-à-vis de l'opinion de celui-ci à propos de leur pays. Mais aujourd'hui, je dois remercier le président de la position qu'il a prise lors du récent sommet de Lahti, et je sais que je parle au nom de nombreux autres députés européens polonais. D'après le quotidien français Libération, M. Borrell a été un des cinq premiers dirigeants européens à avoir osé émettre des critiques à l'encontre de la Russie. Il a été rejoint par le président polonais et les premiers ministres suédois, danois et letton. Je voudrais aussi le remercier d'avoir déclaré que l'Union n'échangerait pas les droits de l'homme contre de l'énergie. Je tiens aussi à le remercier de s'être demandé si la Russie était encore un pays démocratique. L'Europe se souviendra des paroles du président Borrell, et les pays d'Europe centrale et orientale se souviendront de son courage. Aussi, permettez-moi de remercier le président dans sa propre langue: gracias, Señor Presidente. Michael Gahler (DE) Monsieur le Président, je désirerai informer l'Assemblée que les autorités éthiopiennes ont expulsé jeudi dernier deux diplomates appartenant à la délégation de l'UE. Cette expulsion a un lien avec l'arrestation de Yalemzewd Bekele, une femme éthiopienne employée par la délégation de l'UE; les autorités l'accusent de s'opposer activement au gouvernement éthiopien à la suite de quoi elle a tenté de s'enfuir au Kenya. Il y a 15 jours, Glenys Kinnock et moi-même avons rencontré à Addis Abeba les deux diplomates et Mme Bekele, qui est actuellement détenue à la prison de Moyale, et nous nourrissons les pires inquiétudes quant au traitement qu'elle y reçoit. Cette affaire a également été portée à l'attention du rapporteur spécial des Nations unies sur la torture. J'invite instamment la Commission à assumer de toute urgence son devoir de prudence en tant qu'employeur de Mme Bekele et à nommer un conseiller juridique pour sa défense. La troïka devrait aussi quitter Addis Abeba et se rendre à Moyale, et s'assurer par elle-même que Mme Bekele n'est pas maltraitée et exiger des autorités éthiopiennes qu'elles clarifient leurs accusations. Notre président devrait aussi envoyer un courrier à son homologue éthiopien. Csaba Sándor Tabajdi (HU) Aujourd'hui, nous célébrons le 50e anniversaire de l'insurrection hongroise de 1956. Cette commémoration n'est pas uniquement hongroise, elle est également internationale: 56 chefs d'État et de gouvernement se sont rendus en Hongrie pour célébrer cet anniversaire avec nous. L'importance de cet événement est comparable au Printemps de Prague en 1968 et au mouvement Solidarité en Pologne, trois événements historiques sans lesquels la chute du communisme soviétique et les changements de régime en Europe centrale en 1989 et en 1990 n'auraient pas été possibles. L'insurrection hongroise de 1956 est unique en son genre, car aucun des autres mouvements d'opposition n'impliquaient une bataille armée contre l'armée soviétique, et c'est le seul pays à s'être retiré du Pacte de Varsovie et à avoir déclaré sa neutralité. Les héros de 1956 étaient unis par la croyance qu'une petite nation pouvait vaincre une superpuissance totalitaire. En 1956, notre revendication était: "De retour en Europe!" Et, l'héritage de 1956 s'est concrétisé en 2004 avec l'adhésion de la Hongrie à l'Union européenne. Sarah Ludford (EN) Monsieur le Président, je voudrais demander à la présidence du Parlement, de même qu'aux députés de tous les groupes politiques, de continuer à faire pression sur l'UE, ainsi que sur les autorités britanniques afin de tenter de persuader le président du Pakistan, M. Musharraf, d'utiliser ses pouvoirs dans le but de gracier ou, à tout le moins, de commuer la peine de Mirza Tahir Hussain. M. Hussain, qui jouit de la double nationalité britannique et pakistanaise, attend son exécution depuis 18 ans. Il a été condamné pour un meurtre pour lequel il a toujours clamé son innocence. Il n'a en effet été condamné que par les tribunaux islamiques de la Sharia après avoir été acquitté par les tribunaux séculiers. La semaine dernière, nous avons appris que la date de son exécution avait à nouveau été reportée de deux mois, ce qui fait que la visite officielle au Pakistan de l'héritier de la couronne britannique, le Prince de Galles, prévue pour cette semaine, aura lieu avant celle-ci. Cependant, j'exhorte chacun à poursuivre ses efforts afin de convaincre le président Musharraf de recourir à ses indéniables pouvoirs constitutionnels afin d'apporter une solution à ce problème sur le plan judiciaire et non pas de se contenter de reporter l'exécution. Willy Meyer Pleite (ES) Monsieur le Président, permettez-moi d'inviter instamment la Commission et le Conseil - c'est-à-dire l'Union européenne - de faire part aux autorités argentines de leur inquiétude quant au sort qui est réservé à des témoins clés dans les procès en cours visant à s'attaquer à l'impunité dont jouissent toutes les actions illégales menées pendant la dictature et à en établir les responsabilités. Je citerai le cas de la disparition de Jorge Julio López, un témoin fondamental dans un procès intenté contre un policier de Buenos Aires, Miguel Etchecolatz, qui fut tortionnaire pendant la dictature, la période la plus noire de l'histoire de l'Argentine. Le témoin a disparu depuis septembre et cette disparition a soulevé une vague de panique chez les nombreux témoins qui doivent continuer à parler pour révéler la vérité et garantir qu'aucun crime ne reste impuni. J'inviterai donc instamment l'Union européenne à soulever cette affaire spécifique avec les autorités argentines. Gerard Batten (EN) Monsieur le Président, le 20 aout 1989, le dragueur Bowbelle est entré en collision avec le bateau de plaisance Marchioness sur la Tamise. Cette collision a coûté la vie à 51 personnes. À la suite de cette tragédie, le gouvernement a renforcé les mesures de sécurité s'appliquant aux embarcations navigant sur la Tamise. L'intention qu'a le gouvernement d'appliquer la directive européenne 96/50/CE risque aujourd'hui d'atténuer ces mesures de sécurité. Les normes actuellement en vigueur au Royaume-Uni seront remplacées par des normes beaucoup moins strictes dans le cadre du permis européen harmonisé de conduite de bateaux de navigation intérieure. Cependant, il n'est pas nécessaire d'en arriver là, étant donné que cette même directive permet aux États membres, à l'article 3, paragraphe 2, d'appliquer des exceptions sur les voies d'eau nationales et d'émettre des certificats de conduite de bateaux de navigation selon leurs propres conditions. C'est pourquoi, j'en appelle aux députés britanniques afin qu'ils écrivent au ministre, Dr Stephen Ladyman, pour lui demander d'appliquer la dérogation prévue par la directive dans le but de bénéficier de normes de sécurité plus élevées sur la Tamise. Jim Higgins (EN) Monsieur le Président, si l'accord sur le transport "Open Skies" est conclu entre les États-Unis et l'Europe, de nombreux avantages s'offriront à nous: de nouveaux itinéraires, une concurrence accrue ainsi que des tarifs aériens meilleur marché - de meilleures conditions pour le voyageur comme pour le consommateur. Un obstacle majeur, à savoir l'objection européenne quant à l'échange des données des passagers avec les États-Unis, a été franchi. On constate cependant la présence d'un nouvel obstacle relatif à la propriété des compagnies aériennes, qui pose des problèmes importants aux États-Unis et qui a été rejeté par le Congrès. Dans l'intervalle, le ministre irlandais des transports, M. Cullen, tente de persuader la Commission d'accepter un accord bilatéral entre l'Irlande et les États-Unis. Je suis contre cette démarche pour deux raisons. Premièrement, cela sapera la confiance globale d'Open Skies; deuxièmement, cela causera des dommages irréparables à l'aéroport irlandais de Shannon, qui représente la porte d'entrée par excellence pour le trafic transatlantique. Tant qu'il n'y aura pas d'accord global complet, aucun accord bilatéral ne doit être conclu entre l'Irlande et les États-Unis. La Commission doit donc rejeter cet accord. Yannick Vaugrenard Monsieur le Président, depuis quelque temps, l'afflux de migrants est dépeint comme une menace qui serait intolérable. Cette rhétorique est reprise par l'extrême droite, qui entretient l'amalgame entre criminalité et immigration et prospère sur ce terreau. Or, ces migrants sont d'abord des victimes: victimes des réseaux mafieux qui s'enrichissent en faisant venir des hommes et des femmes en quête d'avenir; victimes d'entrepreneurs et de marchands de sommeil européens qui prospèrent, les uns, en asservissant une main-d'œuvre bon marché et, les autres, en louant à des prix exorbitants des logements insalubres. Face à cela, mettons en action tous les instruments communautaires existants pour lutter contre ces filières. Révisons le règlement imposant l'examen d'une demande d'asile au premier État membre atteint par le demandeur, car cela fait peser une charge intolérable sur les pays du Sud et de l'Est de l'Europe. Par ailleurs, les camps de transit surchargés et inhumains ne sont plus tolérables. Ayons enfin l'objectivité et le courage de dire que l'Europe aura besoin de migrations légales pour combler son déficit démographique. Sortons donc des sentiers battus politiciens, des raccourcis idéologiques et disons clairement que l'immigration peut aussi être une chance pour l'Europe. Georgios Papastamkos (EL) Monsieur le Président, si nous faisons le point de la politique de l'Union envers les pays du sud-est de l'Europe, et plus particulièrement envers les Balkans occidentaux, nous pouvons voir qu'elle a eu de bons et de mauvais résultats. À la suite de la critique émise envers la stratégie d'un nouvel élargissement de l'Union, qui concerne aussi les Balkans occidentaux, on a le sentiment que la région en question a perdu sa capacité à être entendue par les institutions européennes. Je crois qu'au sein de la diplomatie parlementaire, nous avons la responsabilité de rendre la stratégie de l'Union plus cohésive, plus transparente et plus efficace, pour rendre plus visible la dimension méridionale de la politique européenne. Marie-Noëlle Lienemann Monsieur le Président, chers collègues, EADS et les projets industriels que ce groupe porte, parmi lesquels Airbus, en font un des grands fleurons de l'Europe, un fleuron industriel, symbole de notre technologie et de nos capacités pour l'avenir. Or, cette entreprise est en grande difficulté. Je n'insisterai pas sur les raisons, notamment liées à sa gestion, qui ont pu justifier ou expliquer une partie de ses difficultés actuelles, lesquelles requièrent des remèdes efficaces. En revanche, j'insisterai sur les déclarations de la direction d'Airbus, qui nous explique que, pour être compétitive, l'entreprise devra probablement délocaliser ou installer un certain nombre de ses activités dans la zone monétaire dite "dollar", pour cette seule raison que le taux de change euro/dollar est défavorable à l'un des secteurs de pointe les plus importants pour l'Union européenne. Interrogé sur ce point, M. Trichet n'a qu'une seule réponse: "Je n'ai pas à m'expliquer sur le taux de change!". Ne croyez-vous pas, chers collègues, Monsieur le Président, qu'il est urgent de changer la politique monétaire de l'Europe? (Le Président retire la parole à l'orateur) András Gyürk (HU) Il y a 50 ans, une révolution éclatait en Hongrie. La première bataille de la lutte naissante pour l'affranchissement de l'oppression soviétique a eu lieu au quartier général de la radio hongroise. Les rebelles savaient qu'outre la force, le système était d'abord et principalement fondé sur des mensonges. Ces mensonges étaient symbolisés par le micro du parti communiste, la radio d'État. La bataille s'est terminée par la victoire des révolutionnaires, ce qui a permis à la station radio de diffuser les mots qui allaient devenir plus tard un slogan: "nous avons menti la nuit, nous avons menti le jour, nous avons menti sur chaque longueur d'onde." La force et les mensonges: c'est ce qui a maintenu en vie le communisme en Hongrie et ce qui composait l'oppression dans le reste du bloc soviétique aussi. Bien que la révolution hongroise ait été écrasée par les colonnes irrésistibles de tanks qui se sont avancés dans le pays, nous savons aujourd'hui que les événements qui se sont produits à Budapest, à Prague et à Gdansk n'ont pas été vains et que les victimes n'ont pas donné leur vie pour rien. Grâce à eux, l'Europe est aujourd'hui libre et unie. Mais nous devons nous en souvenir pour garantir qu'aucun système sur notre continent ne se construira plus jamais sur la force et les mensonges. C'est pour cette raison que mes collègues et moi-même avons lancé l'initiative de faire du 4 novembre, date anniversaire de la défaite de la révolution hongroise, une journée du souvenir des victimes du communisme en Europe. Panagiotis Beglitis (EL) Monsieur le Président, le 29 août, le Secrétaire général des Nations unies Kofi Anna a présenté devant l'Assemblée générale une étude sur la violence contre les enfants réalisée par l'expert indépendant Paulo Sérgio Pinheiro. Cette étude décrit dans les termes les plus noirs le phénomène de la violence contre les enfants et de l'exploitation des enfants dans le monde, soulignant les graves violations des droits de l'enfant. La présente étude est un appel à la prise de conscience collective du phénomène et un appel à la prise de mesures pour la défense des valeurs et principes fondamentaux. Je profite de la présence ici du commissaire Frattini pour dire que je crois que cette étude devrait faire l'objet d'un débat au sein des institutions de l'Union européenne, en particulier au sein du Parlement européen, dans le droit fil de la récente communication européenne sur une stratégie européenne des droits de l'enfant. L'Union européenne doit être à l'avant-garde d'un système commun de règles de protection des droits de l'enfant contraignantes dans tous les États membres. Maria Panayotopoulos-Cassiotou (EL) Monsieur le Président, nous avons entendu dans les média qu'une employée d'une compagnie aérienne du Royaume-Uni était poursuivie et qu'elle menaçait d'être licenciée pour la simple raison qu'elle portait une chaîne avec une croix de la taille d'une pièce de 5 centimes autour du cou. Nous présentons la démocratie, la liberté et la justice comme des principes à consolider aussi dans les pays candidats. Nous voulons donner aux Européens et à quiconque vivant sur cette planète la garantie qu'ils ou elles ne seront pas persécutés pour des motifs liés à la liberté d'expression - que cette liberté soit exprimée dans les paroles ou de manière vestimentaire - et, plus important, qu'ils ou elles ne seront pas persécutés à cause de leur croyance religieuse. Dans mon pays, 80% des personnes sont baptisées et portent une chaîne avec une croix autour du cou toute leur vie. Comment pouvons-nous exiger des pays candidats qu'ils respectent la liberté religieuse si nous ne laissons pas à cette simple expression de la religion la possibilité d'exister? J'espère que le commissaire prendra des mesures... (Le Président retire la parole à l'oratrice) Renate Sommer (DE) Monsieur le Président, permettez-moi d'attirer l'attention de la présente Assemblée sur un événement impliquant il y a quelques jours des douaniers polonais et un navire de croisière allemand, l'Adler Dania. Le navire est entré dans le port polonais de Swinemünde et trois douaniers polonais, habillés en civil et sans autorisation écrite, ont entrepris de confisquer tout le stock de spiritueux du vaisseau. Le capitaine a réagi en reprenant immédiatement la mer vers l'Allemagne, à la suite de quoi il a été poursuivi par un hors-bord polonais de protection transfrontalière, lequel a en outre lancé des fusées signal dans la direction de l'Adler Dania. Il est absolument impensable que ce genre de chose puisse arriver, mais il semble, d'après les lettres que j'ai reçues de ceux qui l'ont vécu personnellement que, malheureusement, il ne s'agit pas d'un incident isolé. Des problèmes surviennent de manière récurrente aux frontières intérieures avec de nombreux nouveaux États membres mais également aux frontières extérieures, par exemple le prélèvement arbitraire de droits de douane et des tentatives visant à contraindre les voyageurs à payer ces droits sous la menace de se voir refuser l'entrée dans le pays où ils souhaitent se rende. Je demande instamment que ces actions soient prises à cet égard. Diamanto Manolakou (EL) Monsieur le Président, un rapport établi par une entreprise américaine d'étude et d'analyse stratégique indique que des chypriotes grecs et des soldats grecs portés disparus depuis l'invasion par l'armée turque du nord de Chypre ont servi de cobayes dans des laboratoires industriels appartenant à l'armée turque entre 1984 et 1988. Vu que non seulement la Turquie continue à occuper la partie nord de Chypre, mais également qu'elle n'a jamais donné d'informations ni de détails à propos des personnes disparues et étant donné que les parents et les proches de ces personnes souffrent depuis 30 ans maintenant, je demanderais au Parlement de prendre l'initiative de demander à la Turquie de fournir toutes les informations qu'elle a en sa possession sur ces personnes disparues, aussi horribles soient-elles, pour mettre un terme à cette souffrance. Ioannis Gkalavakis (EL) Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, je prends la parole pour faire part de mon mécontentement et de mon inquiétude vis-à-vis de l'avenir de l'Europe. J'ai toujours cru qu'un des principaux objectifs de l'Union européenne était de protéger les enfants, de sauvegarder leur éducation et leur santé et d'assurer qu'ils deviennent des individus complets. Je tiens à exprimer mon plus vif mécontentement à propos de la création en Hollande du parti pro-pédophile, un parti dont les objectifs fondamentaux sont la légalisation des relations sexuelles entre adultes et enfants de plus de 12 ans et la légalisation de la pédopornographie à des fins personnelles. Dans une Europe vieillissante, dans une Europe où l'institution familiale s'affaiblit de jour en jour, dans une Europe où la morale et les us et coutumes disparaissent, la création de ce parti fait l'effet d'une bombe lancée sur les principes sur lesquels se fonde la construction européenne. Je demande instamment à tous de s'y opposer. Je propose que le Parlement européen dépose une requête auprès de la présidence finlandaise afin d'abolir ce parti pro-pédophile. Pour assurer l'avenir et les perspectives de l'Europe, nous devons d'abord et avant tout protéger nos enfants. Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (EL) Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, je rentre d'une visite au Liban et je suis optimiste quant à la nouvelle situation dans la région, mais aussi plus consciente des défis qui nous attendent tous. Le sud reprend vie. Les maisons ont été réparées et les habitants reviennent s'installer dans leur foyer avec leur famille ou chez des proches en attendant la reconstruction qui se fait avec l'aide du gouvernement et de donateurs, parmi lesquels pour une grande part le Hezbollah. La présence de l'armée libanaise et des forces de l'UNIFIL apporte la sécurité et de la satisfaction aux citoyens, et je dois dire, améliorent la visibilité de l'Union européenne et la gratitude à son égard. La résolution 1701 ne semble pas menacée, même si l'équilibre est fragile et même si nous devrions la protéger dans l'intérêt de la paix dans toute la région, tout comme nous devons soutenir le gouvernement libanais pour lui permettre de lancer des réformes économiques, sociales et politiques adéquates. Outre la défense des droits des citoyens, je tiens aussi à souligner que nous devons aussi protéger les trésors culturels... (Le Président retire la parole à l'oratrice) Francisco José Millán Mon (ES) Monsieur le Président, permettez-moi d'adresser par l'intermédiaire de la présidence de la présente Assemblée mes condoléances et de témoigner ma solidarité aux diverses municipalités de Galice, et plus particulièrement à celles de la province de Pontevedra, particulièrement touchées par les graves inondations en cours depuis ce week-end. La tempête a fait de gros dégâts aux maisons, aux entreprises, au réseau routier, à l'agriculture et au bétail. Malheureusement, il y a eu aussi des morts et des blessés. Comme nous le savons tous, en août dernier, la communauté autonome de Galice a connu un énorme désastre dû aux vagues d'incendies; le Parlement en a débattu en septembre. À cette occasion, nous avons mobilisé le Fonds européen de solidarité. Comme le souligne aujourd'hui la presse galicienne, les graves conséquences des pluies diluviennes de ces derniers jours sont liées aux incendies du mois d'août. La perte des zones boisées et les tonnes de cendres emportées ont accru la férocité des inondations. C'est une nouvelle preuve de l'ampleur du désastre qui a frappé la Galice cet été. Plusieurs municipalités galiciennes sont malheureusement à nouveau en deuil. Mairead McGuinness (EN) Monsieur le Président, la semaine dernière, nous avons eu un dialogue des plus intéressants avec un groupe dénommé EAGLES. Ce groupe est formé de scientifiques du monde entier et s'intéresse à l'aide aux pays en développement. Je pense qu'il serait bon d'entamer un tel dialogue au Parlement. Nous sommes témoins d'un apartheid scientifique à grande échelle: si les pays industrialisés regorgent de scientifiques et d'ingénieurs, les pays en développement, eux, n'en ont pour ainsi dire aucun. Cette situation ne fait que creuser le fossé entre les riches et les pauvres. Le message que j'ai à faire passer est simple et bref: l'UE et la Commission ont la responsabilité et le devoir de travailler avec la communauté scientifique dans le but de la convaincre de consacrer une partie de ses efforts à des projets d'aide aux pays en développement, que ce soit pour le bien de la santé humaine ou vétérinaire ou encore pour le bien de la production agricole. À l'heure actuelle, ce problème est négligé et les pauvres souffrent. Cette Assemblée doit s'occuper de cette situation en s'intéressant au rôle crucial joué par les sciences dans les pays en développement. Toomas Savi (ET) Il y a deux semaines, le monde entier était sous le choc, à la suite de l'assassinat d'Anna Politkovskaja. La question de la violation des droits de l'homme et de la liberté d'expression en Tchétchénie qu'Anna Politkovskaja essayait de rendre publique a été étouffée par des méthodes de bandit. Il y a une semaine, nous devions parler de la crise en Géorgie, commencée par la Russie par un coup de force politique: sanctions économiques et blocus des transports et de l'acheminement postal contre la Géorgie, interdiction d'importer des marchandises géorgiennes, fermeture de la frontière entre la Russie et la Géorgie et expulsion des Géorgiens de Russie. Aujourd'hui, nous devons être prêts à empêcher le recours possible à la force militaire, sous quelque forme que ce soit, en relation avec les tentatives de sécession de l'Abkhazie et de l'Ossétie du Sud. L'Union européenne et le Parlement ne peuvent pas simplement rester passifs face à la situation en Géorgie. Nous devons utiliser toute les options disponibles - toute la gamme de mesures prévues dans la politique européenne de voisinage, l'organisation de missions de surveillance aux frontières, la facilitation du libre-échange et la simplification du système de visas - avec l'objectif de préserver la paix dans le sud du Caucase. Jacky Henin Monsieur le Président, des choix stratégiques et industriels d'Airbus dépendent non seulement le sort de dizaines de milliers d'emplois mais aussi l'avenir d'une partie non négligeable de l'industrie aéronautique européenne. Il est impératif de respecter le savoir-faire, le travail, l'investissement des salariés d'Airbus et des sous-traitants en empêchant qu'ils soient réduits à néant. Les salariés d'Airbus ne doivent en aucun cas payer les erreurs et les fautes des dirigeants et actionnaires. Ils représentent, par leur savoir-faire, la véritable richesse d'Airbus. Airbus est malade du libéralisme et il convient pour le guérir de revenir à une propriété et à un financement publics d'EADS à l'échelle européenne. Je constate d'ailleurs avec satisfaction que beaucoup de voix s'élèvent tant en Allemagne qu'en Espagne pour donner de véritables pouvoirs d'intervention aux salariés sur la gestion d'Airbus. Que M. Mandelson fasse son travail afin que les Américains ne contestent plus le système des avances remboursables et que la Banque centrale européenne et la Commission interviennent enfin pour contrer le dollar faible. Jörg Leichtfried (DE) Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, mon intervention concerne le problème des chiens errants à Corfou. L'association autrichienne de défense des animaux soutient depuis quelques années de nombreux projets à Corfou, même si les autorités locales l'empêchent constamment de travailler de manière efficace et efficiente. Les vétérinaires étrangers ont l'interdiction de soigner les animaux, des refuges déjà construits ne peuvent pas ouvrir leurs portes et, même si l'agence TUI finance le projet, les chiens errants n'ont pas le droit d'être envoyés dans des familles en Allemagne et en Autriche, et finissent par trouver une mort cruelle à Corfou. Je lance un appel au Conseil et aux membres de la présente Assemblée pour qu'ils prennent des mesures face à cette situation et je revendique plus particulièrement que le recours à une aide extérieure soit permis et reconnu de manière à régler ce problème dans les meilleurs délais pour le bien-être des animaux. Marianne Mikko (ET) Mesdames et Messieurs, il y a 50 ans aujourd'hui, les étudiants et les intellectuels de Budapest présentaient 16 revendications au gouvernement fantoche hongrois. Ces revendications ont été rejetées, les autorités ont ouvert le feu sur la foule causant le soulèvement. Les Hongrois étaient encouragés par leur foi en l'aide occidentale. L'unité européenne leur paraissait naturelle. Mais l'aide qu'ils attendaient n'est pas venue, même pas sous la forme de déclarations officielles. La crise de Suez qui se déroulait à la même époque limitait la capacité d'action de l'occident, mais la véritable raison de cette réserve était la division d'Europe dans les sphères d'influence de Yalta. 13 000 personnes ont été réprimées par les Soviétiques, dont 350 ont été exécutées. La Hongrie est devenue un exemple édifiant pour d'autres pays assoiffés de liberté. L'Union soviétique n'existe plus, mais l'esprit de Yalta survit dans notre crainte de défendre la Moldavie, la Géorgie et d'autres pays que la Russie considère comme faisant partie de sa sphère d'influence. En mémoire des victimes du soulèvement hongrois, je propose que nous vainquions notre peur et que nous nous unissions pour défendre la démocratie et la liberté. Andrzej Jan Szejna (PL) Monsieur le Président, la création d'un marché commun de l'énergie aussi efficace, sûr et compétitif que possible est une priorité pour l'Union européenne. Mais il est important de se rappeler que l'impact de la politique énergétique de l'Union va au-delà du secteur énergétique et que les trois objectifs politiques de la politique énergétique sont d'assurer la sécurité de l'approvisionnement, la compétitivité et de protéger l'environnement, notamment de lutter contre le changement climatique. Comme nous le savons, la création du marché intérieur de l'énergie se fait indirectement par l'harmonisation de la législation des États membres et directement par la libéralisation des marchés nationaux de l'énergie. Néanmoins, l'Europe a besoin d'une stratégie commune unique et d'une coopération large, tant sur le plan du marché intérieur commun que sur le plan des partenaires. C'est pourquoi je suis ravi qu'au récent sommet de Lahti, les pays de l'Union européenne se soient efforcés, pour la première fois depuis de nombreuses années, de parler d'une seule voix de la coopération énergétique avec la Russie, et les États membres individuels ne se sont pas autorisés à se laisser fourvoyer par la perspective de profits potentiels d'une relation spéciale avec la Russie. Czesław Adam Siekierski (PL) Monsieur le Président, j'ai assisté ce mois-ci à deux événements importants: la conférence sur la simplification de la politique agriculture commune organisée par la Commission européenne et la conférence des agriculteurs européens organisée sous les auspices du COPA/COGECA. On a déclaré à maintes reprises que l'Europe avait besoin d'une stratégie clairement définie pour l'agriculture et l'avenir de ses agriculteurs. Qu'obtient-elle réellement? Des vagues de réformes se succèdent à intervalle régulier. Les agriculteurs ont besoin de stabilité pour être en mesure de planifier leur production et leurs investissements. Nous ferions bien de nous rappeler que si l'agriculture européenne se voit refuser une aide, de quelque nature que ce soit, elle aura de grandes difficultés à concurrencer les produits importés d'autres pays. L'Europe est déjà en situation défavorable, car les exigences imposées à ses agriculteurs sont beaucoup plus strictes et les conditions de production souvent plus difficiles. Il nous appartient donc d'expliquer aux citoyens et aussi à certains députés ici présents pourquoi nous avons une politique agricole commune, quels sont ses avantages et pourquoi les consommateurs doivent faire face aux frais. Marios Matsakis (EN) Monsieur le Président, M. Behiç Aşçi est un avocat turc qui a entamé une grève de la faim il y a 202 jours et qui se trouve aux portes de la mort. Même s'il n'est pas lui-même prisonnier, il proteste contre les pratiques inhumaines des autorités turques, qui placent en isolement les détenus essentiellement politiques dans des prisons dites de type F. À ce jour, 122 grévistes de la faim ont succombé dans de telles prisons. Cependant, le gouvernement turc refuse obstinément d'aborder le sujet. Ces mesures d'isolement perdurent parfois pendant des années. Il s'agit de l'une des pires formes de torture psychologique. La société civile turque, dont les associations d'avocats et de médecins, exige l'abolition de ces mesures d'isolement. Monsieur le Président, au nom du respect des droits de l'homme et dans le but de sauver M. Aşçi's, je vous demande de contacter de toute urgence le Premier ministre turc et d'insister sur le fait que l'isolement dans des prisons de type F n'est pas compatible avec les aspirations européennes de la Turquie et qu'il faut mettre un terme à ces pratiques. Árpád Duka-Zólyomi (HU) Aujourd'hui, nous nous remémorons des événements qui ont eu lieu il y a 50 ans, la révolution hongroise de 1956, le soulèvement populaire qui a ébranlé les système communiste que l'on pensait être inébranlable. Pourquoi le peuple hongrois se battait-il? Pour la liberté et l'indépendance. Nous, les Hongrois qui vivions en dehors des frontières de la Hongrie suivions aussi la bataille héroïque contre la puissance écrasante de l'Union soviétique avec inquiétude et une grande attention. La révolution a échoué et a été suivie par des années noires, cruelles et de sévères représailles ont suivi. Les partisans de la révolution étaient sévèrement punis, en particulier en Transylvanie mais aussi en Slovaquie. C'est avec une profonde vénération que nous nous rappelons les héroïques combattants pour la liberté, dont le combat n'a pas été vain. Trente-quatre ans plus tard, le régime inhumain s'est écroulé, et aujourd'hui nous appartenons à la Communauté européenne qui est basée sur la démocratie, l'État de droit et les droits de l'homme et les libertés civiles. C'est pour ces valeurs que ces personnes se sont battues et ont donné leur vie pendant le soulèvement de 1956. Laima Liucija Andrikien (EN) Monsieur le Président, la semaine dernière, le sommet informel de l'UE de Lahti, qui a eu lieu sous la présidence finlandaise, a permis de faire un grand pas en avant dans les relations UE-Russie. Il aura fallu attendre longtemps avant que l'Europe ne soit capable de parler d'une seule et même voix. Ce qui est particulièrement important, c'est que l'Europe était unie lorsqu'elle a abordé le sujet de la politique énergétique de l'UE. Dès lors que les besoins accrus en approvisionnement et en sécurité énergétiques constituent un intérêt commun au sein de l'UE, je voudrais insister sur le fait que certains projets en cours dans la région de la mer Baltique ignorent les intérêts d'un certain nombre d'États membres en termes de sécurité et d'approvisionnement énergétiques, notamment le projet de gazoduc nord-européen, auquel a été conféré en 2000 le statut de réseau énergétique transeuropéen. Je suggère que nous demandions aux pays déjà impliqués dans ce projet, à savoir l'Allemagne et la Russie, de bien vouloir inviter les pays voisins, les États membres de l'UE, à rejoindre ce réseau et à les accueillir au sein d'un véritable partenariat. Le Président L'examen de ce point est terminé.

4. Eiropas Apdrošināšanas un fondēto pensiju komiteja (Komisijai piešķirtās ieviešanas pilnvara) (balsojums) Ziņojums Pervenche Berčs - Pirms balsojuma: Pervenche Berès referente. - (FR) Priekšsēdētāja kungs, mēs tūlīt balsosim par deviņiem ziņojumiem. Patiesībā nākamie seši ziņojumi būs līdzīgi viens otram. Tie visi attiecas uz tā nolīguma īstenošanu, kas attiecas uz komitoloģijas procedūru un ar iespaidīgu žestu tika noslēgts trīs iestāžu starpā. Pēc garām un rezultatīvām sarunām, ko risināja Padome un Komisijas, mēs esam iesaistījušies praktiskā darbā, ar kuru saistībā mums ir vajadzīgs Parlamenta atbalsts.

2. Aspects relatifs au droit civil, au droit commercial, au droit de la famille et au droit international privé du plan d'action mettant en œuvre le programme de Stockholm ( - Avant le vote Luigi Berlinguer Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, compte tenu du changement de l'ordre du jour approuvé hier par l'Assemblée, je voudrais avant tout exprimer mon approbation par rapport à l'adoption à l'unanimité par la commission des affaires juridiques du projet de rapport sur lequel nous nous prononcerons aujourd'hui. Le fait que l'établissement d'un espace judiciaire européen obtienne un consensus aussi large au sein de l'Assemblée est important. Le programme de Stockholm prévoit que la vie quotidienne soit inhérente au processus de construction d'une Europe des citoyens et pas simplement d'une Europe des forces politiques et des représentations institutionnelles. Il entend résoudre les problèmes quotidiens des Européens par la création réelle et unifiée d'un marché efficace de la main-d'œuvre, des biens et services, de l'entrepreneuriat, sans frontières intérieures et sans lourdeurs administratives, en vue de renforcer la base commune des droits de succession, des contrats, des consommateurs, des paiements effectués en temps réels, de la famille, des enfants, etc. Il incombera également au système judiciaire, aux pouvoirs judiciaires nationaux, aux conseillers juridiques, aux commissaires aux comptes et aux personnes qui exercent leurs activités dans les différents États de créer l'Europe, d'interpréter les lois qui unissent notre continent. Notre passé est caractérisé par des traditions juridiques et judiciaires différentes - le droit coutumier et le droit civil - avec des différences entre les systèmes français et allemand, et des histoires souvent très différentes. Nous respectons les prérogatives nationales et le principe de subsidiarité, mais nous nous rendons compte que pour construire l'Europe - et nous sommes heureusement sur cette voie -, il nous faut une convergence progressive basée sur la grande tradition constitutionnelle des droits fondamentaux que représente l'Europe. Monsieur le Président, le plan d'action que nous approuverons vise à construire, renforcer, étendre et diffuser une culture judiciaire européenne solide, un état d'esprit juridique européen. C'est pour cette raison que je voterai en faveur du rapport.

Parlamento darbo tvarkos taisyklių, susijusių su plenarinių posėdžių darbu ir pranešimais savo iniciatyva, pakeitimas atsižvelgiant į Parlamento reformos darbo grupės pasiūlymus (diskusijos) Pirmininkas Kitas darbotvarkės klausimas - Pranešimas dėl Parlamento Darbo tvarkos taisyklių, susijusių su plenarinių posėdžių darbu ir pranešimais savo iniciatyva, pakeitimo atsižvelgiant į Parlamento reformos darbo grupės pasiūlymus, kurį Konstitucinių reikalų komiteto vardu parengpranešėjas Richard Corbett. Richard Corbett pranešėjas. - Gerb. pirmininke, tikiuosi, kad kolegos turės kantrybės ir išklausys mane dar kartą, kadangi turime apsvarstyti dar vieną klausimą dėl klausimo dėl Parlamento Darbo tvarkos taisyklių, susijusių su plenarinių posėdžių darbu ir pranešimais savo iniciatyva, pakeitimo, kurį vėl reikia svarstyti pirmadienio naktį. Kaip kolegos žino, Parlamentas yra sudaręs darbo grupę, kuriai labai sumaniai pirmininkauja mūsų kolegDagmar Roth-Behrendt ir kurios tikslas ieškoti būdų mūsų Parlamento darbui gerinti. Mes pasikeitėme, t. y. iš diskusijų klubo virtome bendru įstatymų leidžiamuoju organu. Kas benutiktų Lisabonos sutarčiai, šis pasikeitimas jau iš esmės negrįžtamas. Dėl to būtų racionalu ir logiška, kad mes pakartotinai apsvarstytume tai, kaip mes organizuojame mūsų darbą. Vienas pagrindinių jo aspektas - neišvengiamas pagrįstas perėjimas nuo neturinčių įstatyminio poveikio komitetų pranešimų savo iniciatyva prie didesnio skaičiaus tikrų teisės aktų rengimo. Tai pirma ir galbūt svarbiausia pasiūlymų paketo, kurį šiandien jums pateikiau, dalis. Be abejo, darbo grupės pasiūlymai buvo labai plataus pobūdžio, tačiau tik dėl kelių iš jų reikėtų iš dalies keisti mūsų darbo tvarkos taisykles. Minėtas atvejis yra vienas iš jų. Pagrindiniškelta mintis yra tai, kad mes turime apibrėžti įvairių pranešimų savo iniciatyva rūšių svarbos eiliškumą. Be abejo, kai kuriems iš jų bus ir toliau skiriama daug dėmesio plenarinių posėdžių diskusijų ir balsavimo metu, tačiau kai kurie galbūt visai atkris. Mes neturime paversti šių Rūmų projektų rengimo komitetu, kuris paragrafas po paragrafo perrašo išsamų pradinį pranešimą savo iniciatyva, kurį atitinkama tema parengspecializuoto komiteto specialistai. Norėčiau žengti toliau ir paklausti: kodėl šiems pranešimams, t. y. pranešimams savo iniciatyva, nesuteiktos tokios pat teisės kaip "tikriems" komiteto pranešimams? Lordų Rūmų pranešimai, apie kuriuos mes visi kalbame, yra Lordų Rūmų komitetų pranešimai, t. y. dėl jų nėra balsuojama, jų neperrašo Lordų Rūmų rūmų tarnybos, jie stovi ant savų kojų. Dažnai tai labai geri gilūs analitiniai pranešimai. Lordų Rūmai jų neperžiūri paragrafas po paragrafo. Mes taip pat neturėtume to daryti su kiekviena pradinių pranešimų savo iniciatyva rūšimi. Jei pakeisime šią taisyklę, tai bus įmanoma atlikti. Be abejo (tai kompromisinis susitarimas), mes toliau teiksime pranešimą Rūmams, kad jie jam pritartų arba atmestų. Mes taip pat leisime frakcijoms, kurios nepritaria pranešimui, pateikti alternatyvų teisėkūros rezoliucijos projektą, tačiau mes nebegaišime laiko balsuodami valandų valandas paragrafas po paragrafo, kad perrašytume šios rūšies komiteto pranešimą. Tai, mano nuomone, pirmas, labai svarbus pakeitimas. Kitas visiškai kitoks pakeitimas skirtas tam, kad būtų išjudintos mūsų diskusijas ir nustatytas būdas, kuriuo remdamiesi skaičiuojame mūsų kalbėjimo laiką. Pranešėjui bus suteiktas svarbesnis vaidmuo, t. y. pranešėjas pristatys komiteto, kuris atsakingas už Komisijos teisėkūros pasiūlymą, pranešimą ir iškart išdėstys, ką Parlamentas mano apie Komisijos pasiūlymą; be to, jis užbaigs diskusijas, galbūt atsakydamas į skirtingų narių pateiktas pastabas, kaip tai aš pabandžiau padaryti šiandien, mūsų ankstesnės diskusijos metu. Tai turėtų kažkaip išjudinti mūsų diskusijas ir dėl to yra vertingas dalykas. Vis dėlto yra viena smulkmena, dėl kurios padaryta daug pastabų: tai pasiūlymas, kad mums reikėtų parengti gaires raštiškiems parlamentiniams klausimams tokiu pat būdu, kokiu mes jau parengėme gaires klausimams klausimų valandos kitoms įstaigoms metu. Nesuprantu, kodėl šis dalykas taip dramatizuojamas. Tai nėra bandymas uždėti klausimams cenzūros apynasrį. Tiesiog sakoma, kad reikia atitinkamų gairių, kuriose būtų apibrėžta, jog raštiški parlamentiniai klausimai, taip pat kaip ir klausimai klausimų valandos metu, turi priklausyti įstaigos, kurios prašoma atsakyti į klausimą, kompetencijai. Tai atrodo logiška ir racionalu. Deja, šiuo metu to dar nėra. Dėl to, kad ši nuostata vis dar neapibrėžta, suteikgalimybę vienam šių Rūmų nariui pateikti daugiau kaip tūkstantį parlamentinių raštiškų klausimų temomis, kurios apskritai neturi nieko bendro su Europos Sąjunga. Tai užkimšo sistemą, privertmus, visus likusius, ilgiau laukti mūsų atsakymų ir pasikliauti tik sėkme, kadangi visi šie klausimai turi būti išversti į kiekvieną kalbą, pateikti visiems Komisijos nariams kolektyviniam atsakymui ir suderintam atsakymui. Be to, tai mūsų laiko ir išteklių eikvojimas. Mano nuomone, būtų protinga apibrėžti gaires, kuriose būtų aiškiai nurodyta, kad klausimai turi priklausyti Europos Sąjungos ir įstaigos kompetencijai. Kas gi turi tai nuspręsti? Pagal mano pasiūlymą tai nuspręsti turi mūsų Pirmininkas, t. y. Parlamento Pirmininkas. Jei mes įvesime šias gaires, mes nepaliksime Komisijai sprendimo teisės, kad ji galėtų nuspręsti ir pasakyti: "ne, mes neatsakysime į šį arba į kitą klausimą". Ne, mes tai patys nuspręsime. Ši nuostata užtikrins narių teisių apsaugą ir taps garantija nariams. Esu nustebintas, kad kai kurie nariai, kurių šįvakar čia nėra, pamėgino užsipulti šį pasiūlymą elektroniniame laiške, išsiuntinėtame visiems Parlamento nariams. Tai nuosaikūs tinkami pasiūlymai, parengti darbo grupės, sudarytos iš Pirmininko pavaduotojų ir Dagmar Roth-Behrendt. Aš rekomenduoju juos šiems Rūmams. Margot Wallström Komisijos Pirmininko pavaduotoja. - Gerb. pirmininke, reformuotas Parlamentas, kuris skatintų gyvybingesnę politinę diskusiją dėl Europos Sąjungos būtų naudingas visiems mūsų gyventojams ir visoms įstaigoms. Mums reikia dinamiškesnės diskusijos dėl Europos reikalų. Aš giliai įsitikinusi, kad diskusijos yra bet kokios veikiančios demokratijos gyvybinės jėgos šaltinis. Komisijos vardu, norėčiau padėkoti R. Corbettui už jo pranešimą dėl plenarinių posėdžių darbo tvarkos ir raštiškų klausimų pristatymo. Metų metais parlamentinių klausimų skaičius didėjo. 2007 m. Komisija atsakį daugiau kaip 6700 klausimų. Palyginti su 2006 m. klausimų skaičius padidėjo 12 proc., palyginti su 2005 m. - beveik 35 proc. Tendencija rodo, kad šiais metais jų turėtų toliau daugėti. Klausimų banga tuo pačiu metu buvo tikras iššūkis, kadangi beveik 25 proc. bendro raštiškų klausimų skaičiaus pateikmažiau nei aštuoni Parlamento nariai. Be to, gana didelklausimų dalis nėra susijusi su svarstomomis problemomis, susijusiomis su Bendrijos kompetencija. Galiu jums pateikti keletą pavyzdžių. Komisija prisiima visą atsakomybę dėl to, kad įvykdytų savo įsipareigojimus ir pateiktų aukštos kokybės atsakymus į parlamentinius klausimus. Tai Sutartyse įtvirtinta pareiga, kuri taip pat yra pagrindinmūsų atskaitingumo Parlamentui nuostata. Komisija pritaria tam, kad būtų parengtos gairės raštiškiems parlamentiniams klausimams ir apibrėžti jų tinkamumo kriterijai (kaip pasiūlyta pranešime). Gairių sistema šiuo metu jau galioja Komisijai ir Tarybai skirtiems žodiniams klausimams. Taigi R. Corbetto pranešime siūlomas metodas, kurį Parlamento jau yra įgyvendinęs ir kuris jau žinomas Tarybai ir Komisijai. Veiksmingas šių gairių taikymas padidins atskirų narių galimybes pateikti klausimų Komisijai ir laiku gauti atsakymus, kaip tai jau paaiškino pranešėjas. Mes turėsime galimybę daugiausia dėmesio skirti klausimams, kurie iš tikrųjų susiję su Komisijos kompetencija arba visuotinės svarbos interesais. Norėčiau pareikšti nuomonę dėl kitos svarstomos problemos, į kurią pranešime atkreiptas dėmesys, t. y. dėl kalbų tvarkos plenarinėse diskusijose. Komisija pripažįsta, kad būtų galima pradėti diskusijas dėl teisėkūros rezoliucijos pranešėjo pareiškimu. Kalbant apie kalbų tvarką ir kalbėjimo trukmę, norėčiau pabrėžti, kad turėtų būti išlaikytas Komisijos ir Tarybos vienodų teisių principas. Užbaigdama norėčiau prisiminti, kad mes neseniai išreiškėme savo poziciją dėl antros negalutinės ataskaitos dėl parlamentinės reformos, kurią priėmDarbo grupė, ir kad mes norėtume turėti galimybę aptarti su Parlamentu svarstomas problemas dar prieš jums patvirtinant galutinę poziciją dėl reformų paketo. Esu įsitikinusi, kad visas reformų procesas (kaiptai buvo ligi šiol) bus persmelktas abiejų įstaigų gero tarpusavio bendradarbiavimo dvasia. József Szájer PPE-DE frakcijos vardu. - (HU) Gerb. pirmininke, mes vėl išgirdome balsų, kad ši rekomendacija - bandymas suvaržyti kai kurių EP narių veiksmų laisvę. Aš norėčiau atkreipti EP narių euroskeptikų dėmesį į tai, kad jie, prieš taip sakydami, turėtų perskaityti rekomendaciją. Šis pranešimas ir jame apibrėžtas dalinis taisyklių pakeitimas turėjo būti parengti jau seniai, kadangi ilgą laiką Europos Parlamentas turėjo pagrindines įstatymų leidžiamąsias galias. Šiuo metu turėtume atkreipti dėmesį į faktą, kad tik 17,4 proc. mūsų laiko, t. y. laiko, kurį mes leidžiame diskusijoms plenariniuose posėdžiuose, tenka įstatymų leidybai, o likusi dalis - kitiems reikalams. Tiesą sakant, šis pasiūlymas suteiktų Parlamentui galimybę užsiimti veikla, kurią jis įgaliotas atlikti pagal Sutartis. Kitaip tariant, mes iš tikrųjų sugebėtume daugiausia laiko skirti įstatymų leidybai. Vis dėlto tai nereiškia, kad nuvertintume pranešimus savo iniciatyva, kadangi jie taip pat skirti spręsti labai svarbiems klausimams, tačiau patys turime aiškiai suvokti, kad jų poveikis yra žymiai mažesnis už įstatymų leidybos poveikį. Įstatymų leidyba suteikia mums galimybę daryti pakeitimus, kurie metų metais turės tiesioginį poveikį 500 mln. žmonių gyvenimui. Tuo tarpu pranešimų savo iniciatyva nuostatos perkeliamos į teisės aktus daug lėčiau. Be to, jų poveikis yra daug mažesnis. Dėl to šis Parlamentas turi daug daugiau užsiimti įstatymų leidyba, kuriai prielaidas ir sudaro šis pranešimas. Mes taip pat sugebėjome pasiekti susitarimą dėl parlamentinių klausimų, kadangi ypač svarbu, kad į klausimus būtų tikrai pateikti tinkami atsakymai. Labai dažnai mes, EP nariai, negauname tinkamų atsakymų iš Komisijos, nors, kaip pasakKomisijos narys, kiekvienas EP narys turi teisę sulaukti atsakymų į jo užduotus klausimus, tačiau šie klausimai turi būti susiję su Europos Sąjungos ir Komisijos kompetencija. Esu taip pat patenkintas, kad Komisija pagaliau atmetapribojimą, jog per mėnesį būtų galima užduoti tik du klausimus. Tai išmintingas sprendimas, bet mes galėtume pasiekti dar geresnių rezultatų, todėl ši nauja taisyklpadės padidinti klausimų veiksmingumą. Taigi sveikinu pranešėją R. Corbettą. Dėkoju už dėmesį. Jo Leinen PSE frakcijos vardu. - (DE) Gerb. pirmininke, pranešimai savo iniciatyva šiame Parlamente tikrai pasiteisino. Mes esame Parlamentas, atstovaujantis 27 šalims ir tautoms, todėl yra daug klausimų, susijusių tiek su Europos Sąjungos vidaus padėtimi, tiek ir su mūsų ryšiais su kitomis pasaulio dalimis, kurie neduoda žmonėms ramybės. Vis dėlto pritariu tiems, kurie sako, kad Parlamentas vis daugiau ir daugiau vystėsi ir iš konsultacinės asamblėjos tapo įstatymų leidybos organu. Lisabonos sutartimi bus žengtas dar didesnis žingsnis šia kryptimi. Todėl turime nustatyti prioritetus. Girdėjau, kad tik 17,4 proc. mūsų laiko skirta įstatymų leidybai. To nepakanka. Mes įtemptai dirbame, mus spaudžia laikas, mes siekiame tobulesnės įstatymų leidybos, todėl mums reikia daugiau laiko ir prioritetų. Taip pat geras dalykas, kad dabar teigiame, jog ne kiekvienas pranešimas turėtų būti dar kartą svarstomas plenariniame posėdyje. Galima balsuoti be svarstymo, o nariai galėtų pateikti raštišką pareiškimą, jei jie norėtų išreikšti savo nuomonę apie pranešimą. To nebūtina reikšti žodžiu plenariniame posėdyje. Gerb. pirmininko pavaduotoja, manu, kad būtų teisinga, jei pranešėjui Parlamente būtų suteiktas ir pirmas, ir galutinis žodis, kadangi mes - tam tikros rūšies "piliečių teises ginantys rūmai", mes turime išreikšti savo nuomonę pradžioje ir diskusijų pabaigoje. Tai gera naujovė. Paskutinė, bet ne mažiau svarbi problema - klausimų temos. Dabartinsistema labai gera tol, kol ji nėra naudojama ne pagal paskirtį. Mums buvo pateikti skaičiai, kad aštuoni nariai pateikia 25 proc. visų klausimų Taigi aštuoniems nariams tenka beveik 1700 klausimų. Mes galime pripažinti, kad jie labai darbštūs, bet kyla įtarimų, kad šiuo atveju ES sistema beprasmiškai naudojama ne pagal paskirtį. Tai daugeliu atvejų daro ES priešininkai. Mes turime įvesti atitinkamą šį dalyką reglamentuojančią nuostatą. Pasiūlytos gairės būtų standartindarbui skirta sistema. Dėkoju R. Corbettui už pastangas taupyti laiką ir toliau vystyti Parlamentą. Labai ačiū. Andrew Duff ALDE frakcijos vardu. - Gerb. pirmininke, džiaugiuosi, kad šiuo atveju, kitaip nei ankstesnėje kalboje, galiu išreikšti daugiau pritarimo pateiktiems pasiūlymams. Liberalų frakcija tvirtai pritaria energingoms reformoms, kurios sudaro šių pasiūlymų pagrindą (ypač dėl parlamentinių klausimų). Manau, kad gana teisinga, jog mes nepritarėme pirmam pranešėjo pasiūlymui dėl parlamentinių klausimų, kuriuos jie gali užduoti, skaičiaus apribojimo. Atvirai kalbant, aš pasiūlyčiau du papildomus nedidelius pakeitimus. Pirma, reikėtų praplėsti procedūros taikymą taip, kad būtų sudaryta galimybatsijoti nekokybiškiems komiteto pranešimams, kurių kartais (nors ir gana retai) be pakeitimų patenka į plenarinį posėdį. Šiuo atveju būtų gerai, jei pačiam komitetui (o ne pranešėjui arba dviem politinėms frakcijoms, arba 10 proc. Parlamento narių) būtų leista savarankiškai siūlyti dalinius pakeitimus Mano antras pasiūlymas susijęs su procedūra "prašau žodžio", kuri turėtų būti priskirta prie naujos rūšies trumpo pristatymo, kurį pateikia pranešėjas. Manau, kad šie du pakeitimai šiek tiek praplėstų parlamentinių diskusijų ir keitimosi informacija galimybes, tačiau neužgožtų darbo grupės tikslo, t. y. siekio supaprastinti ir atgaivinti asamblėjos darbą. Sylvia-Yvonne Kaufmann GUE/NGL frakcijos vardu. - (DE) Gerb. pirmininke, galvoju panašiai kaip A. Duff. Šiuo atžvilgiu norėčiau pasakyti, kad mes, kaip frakcija, galėtume pritarti visam pranešimui (skirtingai nuo ankstesnio pranešimo), kadangi jame atsispindi Darbo grupės dėl parlamentinės reformos pasiūlymai, kuriuos siūloma įgyvendinti kaip Darbo tvarkos taisyklių dalinius pakeitimus. Vis dėlto mes negalime pritarti (apie tai čia norėčiau taip pat trumpai pasakyti) pasiūlymui daugiau nebeleisti iš dalies keisti pranešimus savo iniciatyva. Mūsų frakcijos nuomone, daliniai pakeitimai - svarbi politinės kultūros ir politinės diskusijos dalis, ypač susijusi su atskirų frakcijų teisėmis, todėl ši frakcijų teisneturi būti suvaržyta. Baigdamas norėčiau pridurti, kad mano nuomone, vertėtų pritarti Žaliųjų frakcijos / Europos laisvojo aljanso bei Liberalų ir demokratų aljanso už Europą frakcijos pateiktiems 13 ir 15 daliniams pakeitimams. Net jei plenariniame posėdyje neberengtume ilgų, detalių diskusijų dėl atskirų pranešimų, vis tiek turėtų būti surengta kokia nors diskusija. Ji turėtų būti trumpa, pvz., leidžiant kiekvienos frakcijos vardu pasisakyti vienam kalbėtojui, kaip siūlo Verts/ALE frakcija arba taikant procedūrą "prašau žodžio". Jei mes visai nerengtume diskusijų, tai mums pakenktų. Jei neleidžiame rengti diskusijų, mes nevertiname savęs rimtai. Nemanau, kad tai gerai. Hanne Dahl IND/DEM frakcijos vardu. - (DA) Gerb. pirmininke, visą laiką turi būti vykdoma visų įstatymų leidybos organų kontrolė. Be to, jie (kaip ir mes) taip pat turi būti pasirengę savikontrolei. Vis dėlto manau, kad nuostatos dėl savikontrolės, apibrėžtos šiame pranešime, per griežtos. Aš pavadinčiau tai savicenzūra. Jei bus priimta originali šio pranešimo versija, tai reikš, kad Parlamentas pats siūlo suvaržyti savo narių teisę teikti juos dominančius klausimus Tarybai ir Komisijai. Be abejo, pati nuostata turi prasmės, tačiau pranešime taip pat apibrėžta, kad Pirmininkas turi teisę nuspręsti, ar atitinkamas klausimas gali būti pateiktas. Tokiu būdu Parlamento Pirmininkas turi nuspręsti, kuriuos klausimus galima būtų pateikti kitoms Europos Sąjungos institucijoms. Tokiu būdu mes įvedame papildomą savicenzūrą. Be to, suteikiame cenzūros teisę Parlamento Pirmininkui. Norėčiau priminti Rūmams, kad mes esame vienintelis tiesiogiai išrinktas organas. Dėl to turime tam tikrą įsipareigojimų. Mūsų užduotis vykdyti parlamentinę kontrolę, todėl mes jokiu būdu negalime įsivesti savicenzūros, kurią galima lengvai išnaudoti ne pagal paskirtį. Be abejo, visi turime moralinių įsipareigojimų neeikvoti bet kurios institucijos laiko nereikšmingais klausimais, tačiau negalime pritarti tam, kad būtų nustatyti "objektyvūs kriterijai", klausimų tinkamumui įvertinti. Politikoje nėra dalykų, kuriuos galima būtų laikyti "objektyviais kriterijais". Jei mes juos įvesime, kils pavojus, kad jie bus išnaudoti ne pagal paskirtį. Jim Allister Gerb. pirmininke, originali pranešimo versija buvo daug drakoniškesnir antidemokratiškesnuž jo galutinį variantą. Mūsų eurofanatiškas pranešėjas paroddidžiąją dalį tikrųjų savo užmačių, kai pasiūlmažinti šių Rūmų išrinktų narių teises, kad jie drįstų užduoti kuo mažiau klausimų neišrinktoms Komisijai ir Tarybai. Taigi jis pateiksiaubingą pasiūlymą, kad nariai galėtų užduoti ne daugiau kaip tris klausimus per mėnesį. Laimei jis turėjo skubiai atsitraukti, tačiau jo pranešime vis dar yra represinio pobūdžio nuostatų, kurios sudaro šio pasiūlymo esmę. Pirma, veto teisė, kurią jis siekia suteikti Pirmininkui, kuris savarankiškai spręstų, ar iškeltas klausimas nepriimtinas. Tai netinkama nuostata, kadangi, pvz., dabartinis Pirmininkas neturi kiekvieno šių Rūmų nario pasitikėjimo, nes parodė, jog nesugeba pakęsti kitokių nuomonių. Tai aiškiai matėsi, kai jis ėmėsi baudžiamųjų veiksmų prieš tuos šių Rūmų narius, kurie drįso pareikalauti jų rinkėjų teisės surengti nacionaliniam referendumui dėl Lisabonos sutarties. Pirmininkas parodsavo nepakantumą, tačiau jam turėtų būti suteiktos cenzūros galios, kurios leis Pirmininkui apsaugoti Europos elitą nuo nepatogių narių klausimų. Toks Pirmininkas mielai vykdys cenzūrą. Todėl būtų kvaila, neteisinga ir nedemokratiška surišti šių Rūmų narius ir užkimšti jiems burną, nors, be abejo, tai ir siekia padaryti pranešėjas. Costas Botopoulos (EL) Gerb. pirmininke, parlamentinprocedūra nėra tik mūsų darbo formalumas. Tai pati bet kokio parlamento esmdarbo; net ir mūsų Parlamento, kurį sudaro 780 narių iš daugybės skirtingų šalių ir kurio veikla vis dar nelabai matoma visuomenei ir dažnai nėra susijusi su visuomenei svarbių reikalų sprendimu. Parlamentas diskusijų atveju taiko žinomas procedūras, t. y. plenarinio posėdžio diskusijos - tiesiog formali procedūra tikram darbui, atliktam komitetuose, aptarti. Visuomet priimtinos bet kokios pastangos Parlamento plenarinių posėdžių darbui gerinti, kurios paremtos tam tikrais principais: pirma, efektyvumo principu, kuriuo remiantis mūsų diskusijos būtų vaisingos, t. y. mes apibrėžtume tam tikras sąlygas ir priimtume atitinkamus sprendimus; antra, demokratijos principu, t. y. vienodomis galimybėmis visiems, nepriklausomai nuo jiems suteiktų galių, kad kiekvienas norintis būtų išklausytas; ir trečia, "gyvybingumo" principu, kaip aš jį pavadinčiau, kad tai, ką mes sakome keltų susidomėjimą visuomenei. Ar šiame pranešime pateiktuose pasiūlymuose tinkamai atsižvelgta į šiuos principus? Manau, kad pakankamai, nors dar yra šiek tiek erdvės mažiems daliniams pakeitimams, kuriuos norėčiau pasiūlyti. Pritariu pasiūlymui dėl "trumpo pristatymo". Galiu pasakyti vieną priežastį, kodėl būtų gerai numatyti trumpą pristatymą. Tai reikštų, kad niekada nebus pranešimo, kuris apskritai nebūtų aptartas. Pateiksiu jums pavyzdį: A. Duff parenglabai įdomų pranešimą dėl tam tikrų Komisijos veiklos kontrolbūdų, dėl kurio mes balsuosime rytoj, apskritai nebus aptartas, nors tai būtų labai gera galimybpanaudoti šiai sutrumpintai procedūrai. Todėl šiuo atžvilgiu sakau "taip". Vis dėlto norėčiau atkreipti dėmesį (mes matome tai šiandien, mes matome tai kiekvieną kartą), kaip tampa įdomu, kai taikoma procedūra "prašau žodžio", ir kokia neįdomi diskusija, kai kalba tik pranešėjas ir Komisija, t. y. būtų daug įdomiau, jei galėtų kalbėti ir kiti. Paskutinpastaba, susijusi su parlamentiniais klausimais. Manau, kad einame gana teisingu keliu. Taip pat dar norėčiau pridurti, kad vis dėlto reikėtų aptarti pranešimų savo iniciatyva dalinius pakeitimus. Gerard Batten Gerb. pirmininke, kartais, rašant šias trumpas kalbas, man atrodo, kad iš tikrųjų reikėtų turėti George'o Orwello talentą, kad sugebėtume atskleisti tikrąją šių pranešimų esmę. Šis nesąmoningo satyriko ir humoristo R. Corbetto pranešimas - tipiškas pavyzdys. Kokia monumentalia nedemokratine arogancija "kvepia" pasiūlymas, kad šio Parlamento narių klausimai Tarybai ir Komisijai būtų cenzūruojami! Mums sako, kad tai turėtų užkirsti kelią piktnaudžiavimu teisėmis arba sustabdyti įžeidžiamos kalbos vartojimą. Galbūt R. Corbett susirūpinęs, kad mes galėtume užduoti klausimų apie kai kurių Komisijos narių teistumą arba jų buvusias karjeras, kai jie dirbo "aparatčikais" Rytų Europos komunistiniams režimams, o galbūt apie ankstesnių Europos Sąjungos Pirmininkų tariamas atstovavimo KGB karjeras? Neseniai Parlamento Pirmininkui buvo suteikti ginčytini įgaliojimai kontroliuoti EP narių teisę kalbėti šiuose Rūmuose. Dabar R. Corbett nori cenzūruoti tai, ką EP nariai jų rinkėjų vardu galėtų pasakyti Tarybai ir Komisijai. Jei galėčiau atsakyti į R. Corbetto pastabas dėl mano kalbos paskutinėje diskusijoje, aš, be abejo, norėčiau atkreipti dėmesį į jo pasiūlytas taisykles dėl politinių frakcijų sudarymo ir į jo žodžius dėl Nepriklausomybės / demokratijos frakcijos dabartinės padėties. Britanijos Leiboristų partija stovi ant sunaikinimo slenksčio. Viena priežastis - jos eurofilinis fanatizmas. Todėl aš galiu jį užtikrinti, kad 2009 m. čia sugrįš dar daugiau Jungtinės Karalystės Nepriklausomybės partijos EP nariai. Paul Rübig (DE) Gerb. pirmininke, ponios ir ponai, klausimai tiksliai susiję su diapazonu informacijos, kurios gyventojams reikia iš ES. Kadangi Komisijos narM. Wallström šiandien yra čia, aš raginu ją leisti, kad šie klausimai būtų apdoroti ir galbūt išleisti atskira brošiūra, kurioje pateikti klausimai ir atsakymai būtų taip pat prieinami (įskaitant internetą) Europos gyventojams, kad jie galėtų pamatyti, kaip į jų EP narių užduotus klausimus atsakKomisija ir Taryba. Tai būtų be galo puiku žurnalistams ir Europos gyventojams, jei tai galėtų būti atlikta prieš rinkimus. Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (DE) Gerb. pirmininke, Komisijos nare, Aš paprašiau žodžio dėl J. Leineno kalbos. Gerb. J. Leinenai, jei galėtumėte minutėlę paklausyti, aš norėčiau pakalbėti apie jūsų pastabas dėl pranešimų savo iniciatyva. Čia siūlomų ir po to priimamų pranešimų savo iniciatyva kokyb- atviras klausimas, tačiau, jei jūs nebeleisite daryti dalinių pakeitimų, kokiu dar būdu galima bus patobulinti pranešimus savo iniciatyva? Norėčiau jums priminti, kad Parlamentas neturi teisėkūros iniciatyvos teisės. Šiuo atžvilgiu mes priklausomi nuo Komisijos. Kaip galėsime pasakyti Komisijai, kokių iniciatyvų mums reikia, jei patys apkarpysime pranešimus savo iniciatyva arba nenagrinėsime šių pranešimų taip, kad jie būtų patobulinti? Jei suprantu teisingai, pagal Sutartį, arba pagal tai, ką priprasta vadinti Konstitucija, mes neturime savarankiškos teisėkūros iniciatyvos teisės. Viskas, ką mes turime, - galimybatkreipti dėmesį į tai, ko mes norime pranešimuose savo iniciatyva. Manau, kad būtų negerai, jei jūs tai nuvertintumėte, kadangi mes neteksime kai kurių savo galimybių. Manau, kad jums reikėtų pagalvoti dar kartą - ir jums, J. Leinenai, ir jums pranešėjau. Íñigo Méndez de Vigo (ES) Gerb. pirmininke, pranešėjui nebūtina, kad jį kas nors gintų. Be abejo, manau, kad jis gali apsiginti pats. Vis dėlto paprašiau žodžio todėl, kad, mano nuomone, kai kurios kalbos buvo bereikalingos. Manau, kad šiuose Rūmuose turėtume diskutuoti ir pateikti savo argumentus. Klausiau F. Graefe zu Baringdorfo kalbos ir, nors visuomet yra prieštaraujančiųjų, aš manau, kad dalis apibūdinimų, įžeidimų ir karikatūrų visgi kenkia šiai įstaigai ir nedaro garbės už juos atsakingiems asmenims. Be to, gerb. pirmininke, mes esame Prancūzijoje, todėl vertėtų prisiminti vieno prancūzų rašytojo žodžius, kuris pasakė, kad visi besaikiai dalykai neturi vertės. Šiandien kai kurios kalbos neturėjo vertės. Mes vertiname tai, ką atliko R. Corbett, kuris tiesiog pateikšių Rūmų Pirmininko pavaduotojų grupės, kuri atstovauja visoms Parlamente frakcijoms, darbo rezultatus. Tai įtraukta į Reglamentą, apie kurį mes su juo diskutavome. Mes labai vertiname darbą, kurį jis atliko. Richard Corbett pranešėjas. - Gerb. pirmininke, po mūsų ankstesnių diskusijų esu patenkintas matydamas, kad mes vis dar esame draugai ir kad galime pasiekti platesnį susitarimą dėl svarstomų problemų. Norėčiau tiesiog išaiškinti porą punktų, kurie sukėlnesutarimų. Dėl parlamentinių klausimų. Mes nesiūlome jokių parlamentinių klausimų apribojimų, mes tiesiog sakome, kad tos pačios gairės, kurias mes, kaip Parlamentas, jau priėmėme klausimų valandos klausimams, turi būti taikomos raštiškiems klausimams, t. y. jie klausimai turi priklausyti Europos Sąjungos ir įstaigos, iš kurios reikalaujama į juos atsakyti, kompetencijai. Klausimai apie ligonines JK, priklausančias nacionalinei sveikatos apsaugos tarnybai, ir apie darbuotojų perkėlimą iš vienos ligoninės į kitą neturi nieko bendro su Europos Sąjunga. Jie neturi būti užduoti kaip parlamentiniai klausimai, kainuojantys daugybę lėšų Europos lygmeniu. Manau, kad sveikas protas sako, jog , tiktai JKNP ir jos draugai gali tai laikyti tam tikros rūšies sąmokslu ar tam tikros rūšies cenzūra. Cenzūra? Mūsų Pirmininko veiklą reglamentuojantys kriterijai, kuriuos mes patys (ne Komisija ar Taryba) apibrėžiame? Dieve švenčiausias, nejaugi tai cenzūra... Antras klausimas, kuris sukėltam tikrų nesutarimų, - kalbų trukmė. Galbūt anksčiau aš tai nepakankamai išaiškinau. Mes laikysimės dviejų sąlygų, kurių pagrindu mes ir dabar rengiame diskusijas. Be to, dar pridėsime trečią. Šiuo metu mes rengiame visapusiškas diskusijas, kurios galėtų tapti trumpomis diskusijomis, kai kiekvienos politinės frakcijos vardu kalba po vieną kalbėtoją. Mes taip pat pridedame papildomą supaprastintos procedūros sąlygą, kai pranešėjas tiesiog daro dviejų minučių pareiškimą prieš balsavimą. mes tai išlaikysime. Mes siūlome pridėti trečią sąlygą: trumpą pristatymą, jei pranešimui vieningai pritariama arba jis parengtas savo iniciatyva ir t. t. ir dėl to visapusiškos diskusijos nereikalingos, nors jas galima bet kada pasirinkti. Trumpo pristatymo procedūros metu pranešėjas pristato komiteto išvadas, Komisija atsako į klausimus, o visi kiti, jei to nori, gali papildomą pateikti pareiškimus raštu. Tai didina Parlamentui prieinamų sąlygų skaičių ir nesuvaržo jokių narių teisių. Dėl to padidėtų veiklos lankstumas, kurio mums gali prireikti svarstomoms problemoms spręsti. Aš dar kartą rekomenduoju šiuos pasiūlymus Rūmams. Pagaliau pora trumpų klausimų. Atsakant į P. Rübigo pastabą: klausimai ir atsakymai jau yra tiesiogiai prieinami. Jie matomi visiems nariams. galbūt turėtume daugiau jais pasinaudoti, tačiau jie jau yra, t. y. sudaro lengvai pasiekiamą įrankį. F. Graefe zu Baringdorfui aš atsakyčiau teigiamai, t. y. pranešime tikrai atskirti skirtingi pranešimų savo iniciatyva tipai. Teisėkūros iniciatyvos, apie kurias jis kalbėjo, nebus nagrinėjamos pagal supaprastintą procedūrą, kurią mes siūlome. Jos būtų nagrinėjamos pagal normalias procedūras, kaip tai numatyta nuostatose dėl šios rūšies teisėkūros iniciatyvų. Mes tuo pasirūpinome. O dėl labai keistų JKNP nario G. Batteno pastabų ir jo užuominų apie kitus Europos rinkimus - mes dar pamatysime. Taip, per paskutinius Europos rinkimus Jungtinėje Karalystėje jo partija laimėjo tiek pat vietų, kiek Liberaldemokratai, išleidusi savo kampanijai, jei aš neklystu, 10 kartų daugiau lėšų (A. Duff linksi, todėl manau, kad duomenys teisingi). Mes pamatysime, kiek milijonierių jis "sužvejos" savo kampanijai šį kartą finansuoti. Vis dėlto tikiuosi, kad šį kartą bus daugiau supratimo, kadangi rinkėjai jau bus matę jų darbą Europos Parlamente per praėjusius penkerius metus ir supratę, ką iš tikrųjų reiškia, kai jūs išrenkate į šį forumą JKNP atstovus. Jei rinkėjai tai suvokia, esu įsitikinęs, kad JKNP per kitus Europos rinkimus nebus taip lengva. Pirmininkas Diskusijos baigtos. Balsavimas vyks rytoj.

Protecção dos peões e de outros utilizadores vulneráveis da via pública (debate) Presidente Segue-se na ordem do dia o relatório do deputado Francesco Ferrari, em nome da Comissão dos Transportes e do Turismo, sobre uma proposta de regulamento do Parlamento Europeu e do Conselho relativo à protecção dos peões e outros utentes vulneráveis da via pública - C6-0331/2007 -. Günter Verheugen Vice-Presidente da Comissão. - (DE) Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, de acordo com as estatísticas na posse da Comissão, mais de 8 000 pessoas são mortas todos os anos nas estradas da União Europeia e os feridos atingem os 300 000. É uma situação intolerável e por essa razão passámos os últimos anos a trabalhar afincadamente no sentido de garantir a segurança nas estradas. Há alguns anos, o Parlamento Europeu aceitou uma proposta de directiva relativa à protecção dos peões, que foi posteriormente adoptada em 2003. Foi um dos primeiros regulamentos do mundo ligado especificamente à protecção dos peões. Esta legislação exigia que os fabricantes garantissem que os novos veículos eram menos perigosos para os peões e que o provassem através de ensaios relevantes. Desde então, devido também à pressão exercida pelo Parlamento Europeu, foram emitidas disposições legais para contrariar o risco que os sistemas de protecção frontal em veículos a motor constituem para os utentes da via pública. As disposições legais existentes sobre protecção dos peões reconhecem que, em determinadas circunstâncias, pode ser difícil satisfazer os requisitos nelas estabelecidos. A Comissão chamou a si a tarefa de analisar em que medida é possível satisfazer estes requisitos e a possibilidade de usar novos sistemas de segurança activa. A Comissão encomendou um estudo, cujos resultados já conhecem, e este estudo confirma a presunção de que, de facto, não é possível satisfazer todos os requisitos e de que, por outro lado, os sistemas de segurança activa são adequados para melhorar a protecção dos peões. Foi com base nesta informação que a Comissão apresentou a proposta que têm diante de vós - uma combinação de sistemas de segurança passiva e um sistema de assistência à travagem de emergência (Brake Assist), cuja instalação será obrigatória. Isso possibilitará um nível de segurança mais elevado. A Comissão calcula que esta proposta resultará em aproximadamente menos 1 000 mortes nas nossas estradas todos os anos. Naturalmente, a Comissão continuará a trabalhar com vista à aplicação de regulamentos semelhantes a nível internacional, inclusivamente depois de a proposta ser aceite. Permitam-me que mencione alguns dos elementos fundamentais da proposta. O regulamento proposto pela Comissão estabelece requisitos mínimos em matéria de segurança passiva que podem, efectivamente, ser satisfeitos e estabelece a obrigatoriedade de os veículos serem equipados com um sistema de segurança activa, conhecido como sistema de assistência à travagem de emergência. Além disso, as disposições sobre protecção dos peões aplicar-se-ão agora também a veículos todo-o-terreno, também conhecidos por SUV. Esta combinação melhorará consideravelmente a segurança dos utentes vulneráveis da via pública. O regulamento reúne os ensaios necessários para provar a protecção adequada dos peões por veículos e sistemas de protecção frontal. Os requisitos a satisfazer nos ensaios são estabelecidos neste regulamento como medidas de execução. Os aspectos essenciais da proposta incluem a utilização de sistemas activos que, na perspectiva da Comissão, podem proporcionar ganhos consideráveis em termos de segurança, no presente e no futuro, e a abolição da restrição de peso imposta a veículos de passageiros e a veículos comerciais ligeiros, a que o regulamento também se aplicará. Neste momento gostaria de manifestar os meus especiais agradecimentos ao vosso relator, o senhor deputado Ferrari, pelos seus esforços no sentido de chegar a um acordo mútuo sobre a revisão e a aceitação da proposta. Foi isso que permitiu chegar a um consenso sobre esta proposta. O relatório do senhor deputado Ferrari apoia a proposta da Comissão, o que muito agradeço, e as alterações que sugeriu ajudarão verdadeiramente a clarificar certos pontos. Senhor deputado Ferrari, o senhor propõe-se que se continue a observar e a controlar a utilização e a melhoria dos sistemas de segurança passiva e a potencial utilização de novos sistemas de segurança activa e, se necessário, sugerir alterações a disposições legais existentes. A Comissão está mais do que disposta a fazê-lo, e fá-lo-á. Outras alterações visam garantir que, por um lado, os requisitos do regulamento se aplicam aos veículos em questão tão cedo quanto possível e, por outro lado, conceder tempo suficiente aos fabricantes para implementarem as alterações necessárias aos métodos de construção. Para um grande número de fabricantes de veículos europeus, as novas disposições significam que é necessário fazer alterações significativas na concepção dos seus veículos, que necessitam de grandes alterações estruturais. Congratulo-me por poder dizer-vos que a Comissão considera aceitáveis todas as alterações propostas no relatório do senhor deputado Ferrari. No que respeita à importância do regulamento para a melhoria da segurança rodoviária e o calendário previsto para a introdução dos ensaios estabelecidos no regulamento, a Comissão tem a certeza de que a proposta pode ser agora adoptada em primeira leitura. Francesco Ferrari Senhor Presidente, Senhor Comissário, Senhoras e Senhores, chegámos à ponta final deste regulamento relativo à protecção dos peões e outros utentes vulneráveis da via pública. A finalidade do regulamento é alterar os requisitos de segurança para bem dos peões e outros utentes vulneráveis da via pública, em caso de lesões resultantes da colisão com um veículo a motor. O âmbito deste regulamento é significativo, porque passou a incorporar duas directivas anteriores, uma de 2003 e outra de 2005. A primeira directiva definia os requisitos de segurança aplicáveis aos automóveis, cuja implementação se faria em duas fases. A primeira fase teve início em 2005, e veio a constatar-se que os requisitos da segunda fase não eram inteiramente exequíveis para todos os veículos por razões técnicas. A segunda directiva diz respeito à utilização de sistemas de protecção frontal nos veículos e prevê vários níveis de protecção para os utentes vulneráveis da via pública, em caso de colisão com veículos equipados com tais sistemas. Entre os aspectos mais sensíveis, gostaria de mencionar o sistema ABS, o sistema de assistência à travagem - um sistema que permitirá reduzir em 35% o número de mortes na via pública. Contudo, a maior vitória foi talvez ter conseguido que o instrumento se tornasse aplicável dentro de 24 meses a contar da entrada em vigor do regulamento, para todas as categorias de veículos, desde pequenos veículos a SUV e veículos de maior dimensão, que, muitas vezes, devido ao seu grande peso, são os que mais danos físicos causam aos cidadãos. De início não foi fácil, em parte porque a indústria automóvel necessita de tempo, em termos industriais e fisiológicos, para aplicar certas medidas. Congratulo-me, porém, pelo facto de todas as partes terem compreendido a questão, que é delicada, e aprecio os esforços desenvolvidos no sentido de pôr em prática este sistema. Um segundo aspecto do regulamento são os sistemas de protecção frontal. Com efeito, a directiva de 2005 será incorporada através deste regulamento, e os veículos que decidirem instalar pára-choques com barras não serão homologados se os requisitos de segurança aplicáveis aos sistemas de protecção frontal não oferecerem um nível de segurança idêntico ao estabelecido para veículos sem sistemas de protecção frontal. Em qualquer caso, compreendo que, embora tenhamos sem dúvida conseguido muito, há ainda muito que se pode fazer, e a investigação, sobretudo, poderá sempre avançar mais na direcção de aumentar a segurança para os peões e os utentes vulneráveis da via pública. Pareceu-me, também, necessário deixar uma porta aberta para a introdução de melhoramentos neste texto. Refiro-me, especialmente, aos sistemas anticolisão. Actualmente, não existem no mercado sistemas estruturais eficazes para a protecção dos peões, mas é possível que venham a ser desenvolvidos dentro de alguns anos. É por esta razão que o texto estipula que se, dentro de cinco anos a contar da entrada em vigor do regulamento - tal como disse o Senhor Comissário -, o sector conseguir apresentar sistemas de segurança passiva de um tipo susceptível de garantir a segurança dos peões, a Comissão terá de apresentar um novo texto ao Parlamento e ao Conselho, tomando em consideração os progressos técnicos registados. A questão da segurança é muito importante para os cidadãos da Europa, e comprometi-me, pessoalmente, a enviar uma mensagem vigorosa a todos os cidadãos da União Europeia. É por se tratar de uma questão delicada que procurei assegurar que o regulamento fosse adoptado em primeira leitura, a fim de evitar uma segunda leitura com o Conselho, que teria como único efeito provocar um atraso excessivo na data de entrada em vigor deste regulamento. Os meus colegas da Comissão dos Transportes e do Turismo concordaram com esta posição. Todas as alterações apresentadas destinam-se, principalmente, a proteger os peões e os utentes vulneráveis da via pública. Espero, portanto, que este regulamento seja o primeiro sinal forte enviado pelo Parlamento Europeu de que pretende uma abordagem cada vez mais rigorosa em relação à regulamentação da segurança nas estradas europeias, demonstrando dessa forma que a Europa está unida, atenta às questões importantes e em sintonia com as preocupações dos seus cidadãos. Petr Duchoň Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, o Regulamento do Parlamento Europeu e do Conselho relativo à protecção dos peões visa minimizar os efeitos das colisões entre peões e veículos a motor. Penso que o regulamento vai longe demais. Estabelece requisitos relativos à construção e ao funcionamento de veículos a motor, incluindo sistemas de protecção frontal. Os requisitos colocados aos fabricantes aproximam-se dos limites estabelecidos pelas leis da física, pela estrutura do corpo humano, por um compromisso sensato entre a protecção dos passageiros de veículos e peões, assim como por outros parâmetros de construção de veículos a motor, o que coloca os fabricantes de veículos a motor sob uma enorme pressão. Não nos podemos esquecer de que o cumprimento dos requisitos, tal como estão definidos no regulamento, resultará em custos mais elevados para os fabricantes, o que se reflectirá, depois, no preço dos carros, como é lógico. Tal terá um impacto negativo no peso do veículo, nas propriedades aerodinâmicas de veículo e, por conseguinte, no consumo de combustível e, ipso facto, no ambiente. Por outro lado, atenuará as consequências das colisões entre peões e veículos a motor. A melhor forma de aumentar a segurança dos peões consiste na introdução de sistemas inteligentes, que evitem colisões e minimizem as suas consequências. A melhoria da infra-estrutura rodoviária e, se possível, a separação entre os peões e o tráfego rodoviário, também parecem soluções eficazes. Podemos pressupor acertadamente que gastar dinheiro desta maneira será mais eficaz do que impor requisitos ainda mais rigorosos aos veículos. Saïd El Khadraoui em nome do Grupo PSE. - (NL) Senhor Presidente, Senhor Comissário, Senhoras e Senhores Deputados, gostaria de principiar por, em nome do meu grupo, agradecer ao relator, senhor deputado Ferrari, a sua excelente e construtiva cooperação, inclusive com a minha colega, senhora deputada Ayala Sender, a quem esta noite não foi possível estar aqui connosco. Queria agradecer-lhe, especialmente, o ter conseguido juntar a Comissão e o Conselho e fazer com que tivéssemos podido incorporar em primeira leitura um conjunto de alterações propostas pelo Parlamento que melhoram ainda mais o texto. Trata-se de um dossier importante que, sendo muito técnico, pode não vir a ocupar as primeiras páginas dos jornais, mas que irá impedir a perda de um enorme número de vidas humanas e as consequentes tragédias familiares. No ano passado, um número espantoso de pessoas 43 000 perdeu a vida nas estradas europeias, como já disse o senhor Comissário, 8 000 das quais peões, utentes vulneráveis da via pública. Como é do conhecimento de todos nós, a prevenção destes factos requer uma combinação de muitas medidas. Como é evidente, impõe-se a mudança de comportamento dos condutores. Todavia, também se tem comprovado que inovações técnicas e todo o tipo de regras têm igualmente um papel importante a desempenhar na prevenção de acidentes graves. A concepção dos veículos pode fazer uma grande diferença em caso de acidente: os pára-choques, toda a concepção da parte dianteira do veículo, o capot, etc. Nos termos deste regulamento, os construtores terão de observar critérios mais rigorosos e comprovar essa observância mediante vários testes de colisão. A principal inovação da proposta é que, além da escolha de materiais e das regras que a ela presidem, mais ou menos a partir do próximo ano, também se aplica no caso da segurança activa, designadamente tornando obrigatórios sistemas de assistência à travagem de emergência (brake assist). Esta é outra inovação importante. Tanto quanto diz respeito ao nosso grupo, o que é essencial é que isto também se aplique a veículos pesados, e que seja introduzido por fases, coisa que pensamos ser também uma inovação importante. Ainda não estamos no fim da pista esperamos ver ainda, nos próximos anos, mais regras que beneficiem a segurança humana, para as quais também podem contar com o nosso apoio. Marios Matsakis em nome do Grupo ALDE. - (EN) Senhor Presidente, felicitações para o nosso Relator pelo seu excelente relatório. Como já tive oportunidade de referir, todos os anos vários milhares de peões e de ciclistas são mortos ou gravemente feridos nas estradas da UE. O nosso propósito como Deputados é ajudar a reduzir tanto quanto possível estes números. A solução passará pela alteração das especificações técnicas dos veículos motorizados. Algumas delas - por exemplo, protecção frontal e sistemas de assistência na travagem - foram tidas em consideração neste relatório, mas a especificação mais importante no âmbito das especificações de segurança ficou esquecida: o limitador de velocidade. Este sistema limitaria a velocidade máxima do veículo e a velocidade máxima admissível num determinado país. Na maioria dos Estados-Membros, o limite é de 100 km/h em auto-estradas e de 50 km/h em zonas urbanas. Este equipamento electrónico relativamente barato e de fácil utilização consistiria num meio simples de dotar os veículos com um dispositivo que impediria que estes excedessem os limites estabelecidos em auto-estrada ou dentro das povoações. Esta limitação da velocidade evitaria certamente um terço de todas as mortes que envolvem peões e ciclistas. Este limitador de velocidade poderia ainda ser adaptado para controlar o regime de aceleração dos veículos, o que contribuiria para salvar ainda mais vidas. Devíamo-nos perguntar se é necessário e sensato que os nossos veículos consigam acelerar dos 0 aos 100 km/h em cinco ou seis segundos, e se é importante e legítimo que os nossos veículos sejam capazes de exceder os 200 km/h quando o limite de velocidade relevante é de apenas 100 km/h? Posso compreender que um relator com o nome "Ferrari” considere difícil concordar comigo sobre a redução de velocidade em veículos, mas a verdade autêntica é que a velocidade mata os utentes da via pública em número excessivo e, numa determinada altura, nós como legisladores, teremos de tomar uma decisão sobre o seguinte. O que é mais importante: Carros alucinantemente rápidos e condutores arrebatados pela velocidade ou salvar milhares de vidas humanas? Margrete Auken Senhor Presidente, não creio que o deputado Ferrari tenha sido o pior nesse sentido. Na realidade, a minha experiência foi a de uma colaboração muito construtiva com alguém que não parece estar sob o domínio da indústria automóvel. Claro que teríamos preferido ver um relatório que fosse mais longe nos seus esforços para proteger os peões e outros utilizadores vulneráveis da estrada contra os veículos, e o cenário ideal teria sido pôr muito mais condutores a utilizarem os transportes partilhados ou as bicicletas. No entanto, dado que este objectivo permanece por enquanto no futuro, estamos satisfeitos por ter feito algo em relação ao equipamento dos veículos. Como houve quem referisse, é de saudar a esse respeito o facto de a legislação abranger agora os veículos pesados, para que normas mais exigentes em matéria de equipamento contrariem a tendência para veículos cada vez maiores. Gostaria também de felicitar o relator por fazer pressão para que o sistema ABS - sistema de assistência à travagem - seja tornado obrigatório nos veículos sem mais demora, para ajudar os condutores a travar a tempo. Congratulamo-nos também com a imposição de normas relativas à concepção da parte frontal do veículo, para que todas as colisões com vidas humanas vulneráveis causem o mínimo possível de danos à pessoa azarada. No entanto, precisamos de circular a 40 km por hora para que isto faça sentido. Os requisitos deveriam ter sido mais exigentes, bem como o prazo. Afinal de contas, já existem produtos no mercado que oferecem uma protecção francamente melhor para os peões, sem prejudicar a segurança dos condutores ou passageiros. Não é culpa do relator que esta situação tenha estado a evoluir tão lentamente. Esclareça-se que houve outro caso de lobbying por parte, nomeadamente, da indústria automóvel alemã, que se encontra neste momento na ponta mais reaccionária da escala, comparada com o resto da indústria europeia. É deprimente se esta for a razão por que voltamos a acabar com uma proposta que fica aquém dos nossos desejos e, neste caso, refiro-me ao desejo de menos mortes e feridos na estrada. Porque temos simplesmente de acreditar na palavra da indústria automóvel - e acabámos de ouvir isto de novo - que a tecnologia ainda não está suficientemente avançada? Ela está! Espero muito sinceramente que os meus colegas deputados votem, pelo menos, a favor da alteração 25. Seán Ó Neachtain em nome do Grupo UEN. - (GA) Senhor Presidente, as mortes na estrada são anunciadas nos média diariamente. Acidentes rodoviários, peões atropelados nas estradas - cada morte é uma tragédia em si própria; depois, no fim do ano, essas mortes tornam-se estatísticas. É da nossa responsabilidade, Estados-Membros e União, tentar reduzir essas estatísticas e proteger os nossos cidadãos dessa tragédia. As mortes na estrada podem ser evitadas, e gostaria de felicitar o senhor deputado Ferrari pelo seu excelente relatório e saudar a cooperação que existe entre o Conselho, o Parlamento e a Comissão sobre esta questão. O título da proposta refere-se aos utilizadores das estradas mais vulneráveis e aos que mais sofrem. Em primeiro lugar, os peões são frequentemente a parte inocente nos acidentes envolvendo veículos, no entanto são os que mais sofrem. No meu país, a Irlanda, foi recentemente revelado que é mais provável morrer um idoso num acidente de viação do que pessoas com menos de 65 anos. A Irlanda não é, claro, uma excepção. Mais de 8 000 pessoas morrem de acidentes nas estradas da Europa todos os anos. Foram apresentadas, nos últimos anos, propostas para proteger os mais vulneráveis e, se bem que a situação tenha melhorado, vale a pena salientar as trágicas consequências que resultarão do facto de os decisores políticos se esquivarem às suas responsabilidades. Mencionei a inestimável cooperação entre as Instituições europeias na elaboração deste relatório. Para esta cooperação dar frutos, os Estados-Membros terão de trabalhar juntos e as autoridades nacionais têm de assumir um compromisso com os utentes das estradas. A responsabilidade cabe-nos a nós, como legisladores, e temos de nos manter unidos, se queremos atingir o nosso objectivo. Erik Meijer em nome do Grupo GUE/NGL. - (NL) Senhor Presidente, é evidente que há muito tempo que o carro tem vindo a ganhar constantemente terreno. Entre 1950 e 1980, em vilas e aldeias, zonas que costumavam ser o domínio de peões, de crianças a brincar, de árvores, parques, jardins ou trilhos de eléctricos livres foram convertidas em espaços para carros. Inclusive, estradas vicinais têm sido alargadas ou complementadas com auto-estadas de trânsito rápido. Os transportes públicos, por outro lado, têm-se tornado mais caros, ao mesmo tempo que se têm reduzido os itinerários e a frequência dos transportes. Inclusive, a construção de redes de metropolitano nem sempre tem tido em vista transportes públicos mais rápidos, com mais espaço para grande número de passageiros, mas sim libertar espaço para carros nas ruas por cima dos túneis do metropolitano. A situação dos seus lugares de trabalho e a falta de modos de transportes alternativos significam que actualmente muitas pessoas se vêem condenadas a viajar de carro, o que toma grande quantidade de espaço e energia, prejudica a qualidade do ar e dá azo a uma desnecessária quantidade de ruído. Em primeiro lugar, porém, constitui um perigo para peões e ciclistas que têm de partilhar com os carros o escasso espaço público. Infelizmente, quando, neste Parlamento, falamos de medidas tendentes a proteger os peões e outros utentes vulneráveis da via pública, não estamos a referir-nos, na maior parte dos casos, a alternativas aos carros, mas antes à sua concepção, para limitar os prejuízos causados no caso de uma colisão. Durante anos, temos concentrado as nossas discussões aqui nos faróis, nos sistemas de travões e nas partes da frente do veículo que possam ferir os peões. A Comissão Europeia está agora a propor substituir as Directivas de 2003 e 2005, que exigiam que os Estados-Membros incluíssem melhores medidas de segurança na legislação nacional, por um regulamento mediante o qual a União Europeia imponha directamente a sua própria legislação. A escolha de um regulamento é um modo rápido de oferecer o máximo de segurança e uniformidade às empresas de construção automóvel, que, porém, não deixa de ter as suas desvantagens. Por exemplo: estamos a empurrar considerações democráticas nos Estados-Membros mais para segundo plano. Além disso, este regulamento não entraria em vigor até 2014 e no caso da fase II iria ser mais moderado do que as disposições da actual Directiva. Pessoalmente, apoio o objectivo do relator, senhor deputado Ferrari, de introduzir medidas de segurança o mais rapidamente possível. O meu grupo, subscreve esta modesta melhoria, já que todas as migalhas ajudam, mas para se criar verdadeira segurança é necessário mais. Combater o aumento do número de carros e, se possível, reduzir-lhes o número constituiria o melhor contributo para a segurança. Johannes Blokland em nome do Grupo IND/DEM. - (NL) Senhor Presidente, o relatório do senhor deputado Ferrari diz respeito à protecção dos peões e outros utentes vulneráveis da via pública. Agrada-me que o senhor deputado Ferrari tenha conseguido chegar a acordo com o Conselho em primeira leitura. Quero agradecer-lhe o seu trabalho e felicitá-lo pelo seu profundo relatório. Gostaria, porém, de fazer algumas observações. Permitam-me que principie por dizer que a protecção dos peões e de outros utentes vulneráveis da via pública é um assunto que me é muito caro. Como sabem, no meu país, Reino dos Países Baixos, os utentes mais vulneráveis da via pública constituem uma grande proporção do total dos seus utentes, proporção que é particularmente elevada no tráfego pendular e escolar. O pedestrianismo e o ciclismo recreativos estão também a crescer em importância. Estes peões e estes ciclistas são muito valiosos para a nossa sociedade, porque, desde que a qualidade do ar seja boa, caminhar e andar de bicicleta são extremamente benéficos para a saúde dos cidadãos. A extensão de muitas das viagens de carro efectuadas nas cidades europeias é inferior a cinco quilómetros. Logo, é importante encorajar os cidadãos a optarem por meios de transporte limpos e saudáveis, em que, como utentes mais vulneráveis da via pública, gozem de suficiente protecção. No fim de contas, muito embora acabe de elogiar os Países Baixos pelo facto de muitos dos seus cidadãos andarem de bicicleta e a pé, são cada vez mais os cidadãos que já não ousam permitir que os seus filhos percorram de bicicleta ou a pé a curta distância até à escola, com receio de acidentes. Todavia, as medidas incluídas no compromisso irão ajudar a reduzir a frequência dos acidentes e os prejuízos causados por qualquer acidente que ocorra. Esse o motivo por que aplaudo este compromisso. Espero que, em todo o caso, os cidadãos optem cada vez mais por se deslocarem de bicicleta e a pé na sua zona, em vez de o fazerem de carro. Por outro lado, devemos ter o cuidado de não deslizarmos para uma situação em que tentemos reduzir a zero os riscos rodoviários, uma vez que é impossível excluir todos. É também muito importante consciencializar os condutores para a sua responsabilidade. Para todas as medidas que estão a ser tomadas neste sector das políticas, devia realçar-se que os próprios utentes da via pública continuam a ser, em primeiro lugar, responsáveis pela sua própria segurança e pela dos seus colegas utentes das via pública. Gostaria de concluir, dizendo algumas palavras acerca da legislação agora proposta. Aplaudo a escolha de um regulamento, em vez de uma directiva. Isto torna transparente a aplicação desta importante legislação, que evita que surjam diferenças entre os Estados-Membros, uma vez mais no que se refere à protecção dos peões e outros utentes mais vulneráveis via pública. Apraz-me também o facto de esta nova proposta dedicar mais atenção a sistemas de segurança activa dos que as Directivas de 2003 e 2005. Soluções activas, como o "brake assist", têm, sobre os sistemas de segurança passiva, a vantagem de também evitarem grande número de efeitos adversos adicionais dos acidentes, como, por exemplo, paragens, engarrafamentos e prejuízos não materiais, que não podem ser limitados pela aplicação de sistemas de segurança passiva. Gostaria de acrescentar, como último ponto, que também aplaudo dois aspectos processuais deste regulamento. Apoio também a proposta de datas para apresentar os requisitos para aprovação de tipos. A segurança dos peões e outros utentes vulneráveis da via pública não é um assunto com o qual possamos dar-nos ao luxo de perder tempo. Além disso, aplaudo o facto de as alterações ao artigo 11º deverem ser efectuadas mediante o processo de co-decisão. Não é desejável que alterações essenciais sejam efectuadas através do processo da comitologia. Reinhard Rack (DE) Senhor Presidente, os seres humanos não têm zonas de deformação. Os acontecimentos podem desenrolar-se muito depressa e dar origem a lesões graves, como vimos recentemente no jogo de futebol entre a França e a Itália, em que ficou imediatamente claro que a perna de Franck Ribéry estava partida. Como as pessoas não têm zonas de deformação, temos de garantir que os utentes da via pública com menos chapa metálica são protegidos contra os que têm mais. Temos de equipar tecnicamente os veículos de modo a que os peões tenham alguma hipótese. O presente texto exige um pacote de sistemas de segurança passiva e activa. Exigimos, com toda a razão, uma actualização permanente. Na verdade, queremos igualmente conceder prazos adequados aos fabricantes, de modo a que tudo possa ser feito em tempo razoável. No entanto, há uma coisa que não podemos esquecer, e que não faz necessariamente parte deste regulamento, embora esteja relacionada com ele, e que é a psicologia. Não devemos fazer crer aos condutores e peões que estão mais seguros do que na realidade estão. Com base neste aspecto, defendo a criação de acções de acompanhamento também noutras áreas. Necessitamos de um pacote global abrangente, e seria aconselhável que os vários legisladores a nível europeu e nacional garantissem que esta sensação de segurança não é conseguida, em última análise, à custa de mais segurança do que a que proporciona. Um último comentário: tal como outros deputados antes de mim, gostaria de agradecer ao relator, o senhor deputado Ferrari, pelo seu excelente trabalho. Na Comissão dos Transportes e do Turismo chegámos a acordo sobre as suas propostas após uma boa discussão - e não apenas nós, mas, aparentemente, também o Conselho. O mérito é todo do senhor deputado Ferrari, pelo menos neste ponto. Chegámos a um consenso em primeira leitura, e isso é bom sinal. Muito obrigado! Silvia-Adriana Ţicău (RO) Em 2007, cerca de 43 000 pessoas morreram na União e cerca de 1,7 milhões sofreram ferimentos em acidentes de estrada. Todos os anos, portanto, desaparece da Europa a população de uma pequena cidade; os custos económicos desses acidentes ascendem a 200 mil milhões de euros, o que representa 2% do PIB comunitário. Todos os anos morrem em acidentes de estrada 8 000 pessoas que participam no tráfego rodoviário na qualidade de peões ou ciclistas. Todos os anos, aproximadamente outras 300 000 pessoas, peões ou ciclistas, sofrem ferimentos no tráfego rodoviário. Por esta razão, peço que se actue para protecção dessas categorias de participantes do tráfego rodoviário. É preciso que a Europa invista em investigação na indústria automóvel, em novos materiais e na concepção de veículos mais seguros, equipados com sistemas de protecção frontal e com sistemas de prevenção de colisões. A introdução de sistemas de travões assistidos e de outras tecnologias activas de segurança permite melhorar a protecção dos utentes mais vulneráveis das nossas estradas. Mas a Europa tem de melhorar também a sua infra-estrutura rodoviária. Esta regulamentação tem grandes implicações, porque, 6 anos depois de entrar em vigor, será proibida a matrícula, a venda e a entrada ao serviço de veículos novos da categoria N1 que não satisfaçam os requisitos técnicos de protecção dos peões. No meu entendimento, esta regulamentação depende dos sistemas de aprovação específica usados nos Estados-membros. Chamo também a atenção para a importância da educação dos peões e dos ciclistas. Estes têm de conhecer e respeitar as normas do tráfego e respeitar as sinalizações; os ciclistas devem usar equipamentos de protecção. Paweł Bartłomiej Piskorski (PL) Senhor Presidente, Senhor Comissário, gostaria de começar por agradecer ao senhor deputado Ferrari e dar-lhe os parabéns por este relatório. A forma como este relatório está profundamente imbuído de compromisso é algo de que o Parlamento Europeu se pode orgulhar. Falamos de matérias que podem dar alívio genuíno às pessoas. Falamos de estatísticas. De como as estatísticas são falíveis. Não se trata apenas de mais de um milhar de seres humanos que se perdem por ano, de pessoas que morrem em vários tipos de acidentes. É também a questão das dezenas de milhares de seres humanos feridos em acidentes como este que acontecem a peões e ciclistas. Com as nossas regras estamos obviamente a dar pequenos passos em frente e temos de ter sempre em mente que este relatório não resolve nem redime o problema em geral. É evidente que temos de procurar vários instrumentos; temos de procurar instrumentos relacionados com o código da estrada, de instrumentos relacionados com as velocidades de condução, de instrumentos relacionados com as faixas de tráfego, para obtermos a maior segurança possível. Quero, porém, deixar muito claro que o relatório do senhor deputado Ferrari não só aponta na direcção certa mas constitui um feito muito significativo que poderemos apresentar aos nossos Estados-Membros; poderemos apresentá-lo aos nossos eleitores como algo de concreto a que o Parlamento Europeu está a dar atenção e em que a realidade se está a modificar para melhor e para o benefício das pessoas. Naturalmente que compreendo e estou em posição de partilhar argumentos relativamente à indústria, relativamente a imposições, mas não esqueçamos que a nossa União Europeia é um organismo tão grande que temos de definir um determinado padrão, um padrão que, de um ponto de vista económico, se defina contra a dimensão do mercado, contra o facto de este mercado ser tão receptivo e tão vasto. Por fim, gostaria de deixar claro que a matéria de protecção de peões e ciclistas tem importância não apenas para áreas urbanas. Em muitos países, como a Polónia, é também um problema para as áreas rurais, em que todos os dias há grandes movimentações de indivíduos em áreas próximas de auto-estradas. Também a este respeito o relatório do senhor deputado Ferrari é muito bom e marca um avanço adicional. Dieter-Lebrecht Koch (DE) Senhor Presidente, Senhor Comissário, Senhoras e Senhores Deputados, a mobilidade é um direito fundamental de todos os indivíduos. Está também na base do dinamismo económico, cultural, social e ecológico de uma sociedade. No entanto, só será uma bênção quando minimizar o perigo para a vida e para a saúde de todos os utentes da via pública. Na última década a melhoria da protecção dos peões e de outros utentes vulneráveis da via pública não perdeu a actualidade. A densidade de tráfego aumentou significativamente, mas o número de acidentes e a gravidade das lesões dos peões e de outros utentes vulneráveis da via pública em colisões frontais com veículos com e sem sistemas de protecção frontal diminuiu durante o mesmo período, embora não na medida desejada. Regozijo-me bastante com um regulamento que visa alargar os esforços dos fabricantes de veículos no sentido de melhorar as medidas passivas para protecção dos peões - o que agradeço especialmente - através de componentes activos dos veículos. Os sistemas de assistência à travagem de emergência poderão resolver conflitos no âmbito de objectivos relacionados com a energia, o ambiente e a segurança. Os sistemas de assistência à travagem de emergência actualmente disponíveis serão um grande impulso à prevenção de acidentes. O desenvolvimento dos mesmos a nível técnico e a sua combinação com tecnologias de informação e comunicação proporcionarão ainda mais potencial. Parece que o "carro inteligente” está muito próximo. Fica, no entanto, o aviso: por muitas boas medidas de segurança para veículos que exijamos, se o cidadão comum não tiver dinheiro para comprar um veículo novo e seguro, não teremos conseguido nada, absolutamente nada! A média de idades dos nossos veículos é já superior a 10 anos. Os veículos novos e seguros estão cada vez menos ao alcance dos jovens, em particular. Contudo, é isso que pretendemos, não é? Zita Gurmai (HU) Senhor Presidente, Senhor Comissário, Senhoras e Senhores Deputados, enquanto responsáveis políticos, temos de estar conscientes de que qualquer medida tem sempre um efeito que vai além do âmbito previsto e que pode inclusivamente ser contrário ao que se pretendia. Com vista a proteger o ambiente, popularizámos a utilização da bicicleta e dos transportes públicos, mas parámos para pensar em nós, nas pessoas? Os peões e os ciclistas estão indefesos e são frequentemente postos em perigo pelos veículos. Na Europa, todos os anos morrem 8 000 utilizadores da estrada vulneráveis e outros 300 000 ficam feridos. Gostaria, por isso, de agradecer ao meu colega deputado Ferrari pelo seu trabalho. O seu relatório visa claramente reforçar de forma decidida a proposta da Comissão. Estou convicta de que os esforços para reduzir os acidentes de viação seriam melhorados, se se reduzisse o tempo previsto para a preparação da introdução do pacote de medidas contido na proposta de regulamento para reforçar os sistemas de segurança activos. O desenvolvimento de sistemas eficazes para evitar colisões ajudaria também a melhorar ainda mais a protecção dos peões. Concordo com o senhor deputado Koch quando diz que esses sistemas devem naturalmente ser vendidos a preços económicos e acessíveis. Além do aperfeiçoamento permanente das tecnologias de segurança activas, os fabricantes devem dar também uma atenção constante ao desenvolvimento de medidas de segurança passivas, uma vez que as duas vertentes são necessárias para se alcançarem os objectivos entretanto definidos. Penso que é importante assegurar a possibilidade de avaliarmos constantemente as modificações nas opções tecnológicas que aplicamos em relação à evolução das tecnologias. Muito obrigada. Bilyana Ilieva Raeva (BG) Senhor Presidente, Senhor Comissário, caros colegas, saúdo os esforços das instituições europeias para reduzir os acidentes rodoviários e as suas baixas. O número de pessoas mortas ou feridas representa um enorme problema humanitário, de saúde, financeiro, social e demográfico e o custo implícito desta tragédia tem uma série de implicações negativas na qualidade de vida, no desenvolvimento sustentável e, por último, mas não menos importante, no aquecimento global. É por isso que tomo a liberdade de incentivar os senhores a aplicarem medidas e uma legislação mais exigentes para alargar o âmbito das normas existentes e implementarem melhores práticas europeias para que elas se tornem vinculativas em todos os Estados-Membros. Sugiro uma abordagem normalizada para a monitorização, controlo e sanções em toda a União Europeia e, acima de tudo, uma política direccionada para incentivar os Estados-Membros a controlar o nível de baixas por acidente rodoviário, de modo a que este não ultrapasse significativamente a média da União Europeia. Estou confiante que, no futuro, a nossa política comum respeitante às estradas na União Europeia melhore a qualidade do controlo e vigilância rodoviária. Miroslav Mikolášik (SK) As estatísticas mostram que são mortos mais de 8 000 peões e ciclistas e 300 000, feridos, todos os anos, nas nossas estradas. Estes números alarmantes revelam a importância da implementação de regulamentos mais eficazes e mais rigorosos, com o objectivo de baixar o número de mortes e ferimentos causados aos peões e outros utentes da via pública. Apoio a exigência do relator no sentido de reduzir o prazo para a implementação do novo regulamento em relação ao proposto pela Comissão. Por exemplo, prevêem-se 33 meses como prazo para a instalação de sistemas de assistência à travagem (Brake Assist System) em veículos, embora o processo de instalação seja, de facto, muito simples. Também concordo com a opinião de que é importante estar permanentemente atento às possibilidades técnicas na área da segurança, com o objectivo de aumentar ainda mais a segurança dos peões e, em especial, dos ciclistas. Por último, mas não menos importante, estou convencido de que a limitação do tráfico de veículos nos centros das cidades e a utilização de transportes públicos e bicicletas são formas indirectas importantes de cada um de nós poder contribuir para a segurança dos peões nas nossas estradas. Bart Staes (NL) Senhor Presidente, Senhor Comissário, Senhoras e Senhores Deputados, é possível que este assunto seja muito técnico, mas é um assunto muito importante, que põe, realmente, a União no mapa e deixa ficar bem claro que a UE é verdadeiramente importante. Aplaudo sinceramente a combinação da Directiva sobre a utilização de sistemas de protecção frontal, de 2005, e a Directiva relativa à protecção de peões e outros utentes vulneráveis da via pública, de 2003, num simples regulamento. Nesse sentido, não compreendo a observação do senhor deputado Meijer, do Grupo Confederal da Esquerda Unitária Europeia/Esquerda Nórdica Verde. Devo dizer que tomei o uso da palavra aqui neste debate pelo facto de este assunto me ser muito caro: em 2003 fui relator de parecer da Comissão do Ambiente, da Saúde Pública e da Segurança Alimentar sobre a Directiva 2003, de que foi relator o senhor deputado Vermeer. Estou extremamente satisfeito com o relatório e com a proposta do senhor deputado Ferrari. Estou igualmente particularmente satisfeito com a escolha de sistemas de segurança activos, com a escolha do ABS. Subscrevo a observação do senhor deputado El Khadraoui de que é necessário aplicar isto também aos veículos pesados. Sejamos justos: esta legislação irá significar a possibilidade de em breve garantirmos uma redução substancial do número de tragédias que acontecem às famílias europeias. Günter Verheugen Vice-Presidente da Comissão. - (DE) Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, em primeiro lugar, apenas para esclarecer, infelizmente morrem todos os anos mais de 8 000 pessoas nas nossas estradas. Esse número refere-se a mortos na estrada no grupo mais vulnerável: os peões e os ciclistas. Além disso, diz respeito ao ano 2004 e aplica-se à UE-25. Por conseguinte, o número real é mais elevado. Em segundo lugar, concordo com aqueles que dizem que se podia fazer muito mais para proteger este grupo extremamente vulnerável, tomando medidas na área da gestão do tráfego, da segurança rodoviária, das infra-estruturas rodoviárias e das regras de trânsito. A Comissão concorda inteiramente e manifesta também o seu apoio. No entanto, neste momento estamos a falar das possibilidades técnicas que os próprios veículos oferecem. Em terceiro lugar, consequentemente, no grupo de alto nível denominado "CARS 21” (Competitive Automotive Regulatory System for the 21st century), que discutiu o futuro da indústria automóvel europeia e emitiu recomendações, houve total clareza quanto ao facto de, a longo prazo, a indústria automóvel europeia só poder ser bem sucedida se oferecer não só os carros melhores e mais limpos do mundo em termos técnicos, como também os carros mais seguros. Consequentemente, as medidas que acordamos hoje têm o apoio dos fabricantes de veículos europeus. Por último, concordo com aqueles que dizem que não é a última palavra na matéria. Temos de estar atentos às possibilidades técnicas. Eu próprio já vi a tecnologia do futuro em acção e tive oportunidade de testá-la em alguns veículos. Estas novas possibilidades técnicas, como o controlo automático da distância e a detecção automática de obstáculos, já estão disponíveis em alguns veículos topo de gama. Todavia, não estão disponíveis para a maioria. No entanto, já podemos ver aonde tudo isto vai levar e que daqui a alguns anos poderemos falar sobre as próximas medidas a tomar. Obrigado pelo vasto apoio que a proposta da Comissão encontrou nesta Assembleia. Julgo que estamos verdadeiramente a dar um contributo muito útil e importante para a segurança rodoviária na Europa. Francesco Ferrari Senhor Presidente, Senhoras e Senhores, em primeiro lugar quero agradecer aos oradores, em parte porque penso que este foi um trabalho que realizámos em conjunto, e julgo que demonstra que tanto o Parlamento como, especialmente, a Comissão conseguiram conferir validade a uma proposta que, a meu ver, nos tempos actuais, é muito significativa e importante. Até porque o grande problema - quero responder ao primeiro orador - não é o aumento do peso dos veículos à medida que lhes vão sendo introduzidos melhoramento. Na verdade, há vários anos que os veículos se têm vindo a tornar menos pesados, o que se deve em parte ao facto de a tecnologia, a ciência e a investigação nos terem trazido este sistema. Penso igualmente que o aspecto mais importante é o facto de 80% dos acidentes fatais se darem nas povoações e cidades, ou seja, a 35, 40 ou 50 quilómetros por hora. Isto significa que o problema não existe apenas nas auto-estradas, onde os veículos se deslocam em alta velocidade; o problema é que muitas mortes de pessoas vulneráveis se dão efectivamente nas povoações e cidades, a 40 quilómetros por hora. Isto significa que temos de encontrar sistemas técnicos que, em caso de acidente, nos permitam causar o mínimo de danos possível. É por esta razão que, a meu ver, o segundo aspecto é importante, pelo que agradeço ao Senhor Comissário e à Comissão a vontade política que demonstraram em criar um sistema deste tipo através deste regulamento. Quanto ao outro conceito básico, pergunto: quanto é que 300 000 acidentes custam às mutualidades ou aos hospitais e serviços de saúde de cada Estado-Membro? Quanto custam? É também por isso que, se houver menos acidentes, também haverá menos sistemas com défices de pagamentos, especialmente no caso dos hospitais e dos serviços de assistência. Além disso, se uma pessoa sofrer lesões em 70% ou 80% do seu corpo, isso significa que haverá uma pensão a pagar, etc. A meu ver, foi por isso que tanto o Parlamento como, especialmente, a Comissão consideraram apropriado criar este regulamento, que passará a vigorar em todos os Estados-Membros e dedica especial atenção à procura de tecnologia adequada, concedendo um período de cinco anos após o qual o Conselho procurará determinar se a tecnologia fez novos progressos e se o sistema poderá também ser modificado. Por conseguinte, quero agradecer a todas as pessoas que intervieram no debate, bem como ao Senhor Presidente, e julgo que, amanhã, o voto favorável representará uma conquista para o Parlamento Europeu e, especialmente, para todos aqueles que trabalharam ao longo deste período. Presidente Está encerrado o debate. A votação terá lugar amanhã, quarta-feira, dia 18 de Junho de 2008. Declarações escritas (Artigo 142.º) John Attard-Montalto por escrito. - (EN) Os peões necessitam da máxima protecção. O número de acidentes que envolvem peões não pára de aumentar. Esta situação deve-se a um determinado número de factores. O mais negativo é o da condução imprudente ou sob o efeito do álcool. Os condutores que causam acidentes rodoviários mortais têm de assumir responsabilidade pelos seus actos. Infelizmente, existem três factores principais no meu país que estão na origem dos acidentes que envolvem peões. Primeiro: Um grande número de condutores conseguiu obter a sua carta de condução através de meios ilícitos. O Governo não teve uma resposta adequada quando esta situação foi descoberta. Segundo: O estado da maioria dos passeios de Malta e Gozo é deplorável. Nem nas capitais gémeas de Valeta e Victoria o Governo conseguiu providenciar passeios decentes. É uma vergonha. Terceiro: Os tribunais de Malta são demasiado clementes quanto às condenações dos condutores que causaram acidentes rodoviários mortais. É altura de os magistrados mandarem prender os condutores que causaram a morte a terceiros devido a uma condução imprudente ou sob o efeito álcool - em vez de imporem penas suspensas, o que é algo inaudito em muitos países europeus.

Az iráni helyzet (vita) Elnök A következő pont az Unió külügyi és biztonságpolitikai főképviselőjének/a Bizottság alelnökének nyilatkozata az iráni helyzetről. Catherine Ashton Az Unió külügyi és biztonságpolitikai főképviselője/a Bizottság alelnöke. - Elnök úr, tisztelt képviselők, ez egy fontos alkalom arra, hogy az iráni helyzetről beszéljünk. Az Európai Unió normális viszonyt kíván kialakítani Iránnal, és ennek a nukleáris kérdéssel kapcsolatos erőfeszítéseink is részét képezik. Ebben az összefüggésben, főképviselői minőségemben folytatni fogom elődöm, Javier Solana szerepét az Iránnal folytatott nemzetközi tárgyalásokon. Irán fontos, mélyre nyúló történelemmel és gazdag kultúrával rendelkező ország, amelynek lakói rendkívül tehetségesek. Lenyűgözők az Iránból származó filmek és könyvek, a nők iskolázottsági szintje magas, van befogadóképesség a nyilvános vitára, és az ifjú generáció élénk és aktív. Az iráni társadalom több szempontból is rendelkezik a szabad társadalom jegyeivel és képességeivel. A társadalmat érő fenyegetést tükrözték a tavalyi, sok iráni által tisztességtelennek tartott választásokat követő zavargások. Ez természetesen az irániakra tartozik. Ránk az tartozik, hogy a polgári és politikai jogokra vonatkozó nemzetközi normákat és szabályokat be kell tartani. Ezzel kapcsolatban mély aggodalomra adnak okot a nemrégiben, december végén megtartott Ásúra napi megemlékezések során Teheránban és más iráni városokban erőszakkal elfojtott tüntetésekről és önkényes letartóztatásokról szóló beszámolók. A szólásszabadságuk és gyülekezési joguk gyakorlására törekvő tüntetők ellen bevetett erőszak nem elfogadható. Ezek egyetemes emberi jogok, amelyeket tiszteletben kell tartani, és mindazokat szabadon kell engedni, akiket ezeknek a jogoknak a békés gyakorlásáért vettek őrizetbe. Úgyszintén mély aggodalommal állapítom meg, hogy számos letartóztatás az emberi jogok védelmezői és újságírók ellen irányult, valamint sok fogvatartottól megtagadták a jogi képviselethez való hozzáférést és a családjukkal való kapcsolattartást. Iránnak eleget kell tennie nemzetközi kötelezettségeinek, és a fogva tartott személyekkel a nemzetközi emberi jogi normáknak megfelelően kell bánnia. Egy másik aktuális ügy a bahá'í vallási közösség további 12 tagjának letartóztatása. Ezeknek az embereknek a nemzetközi normákkal összhangban igazságos, nyílt és tisztességes eljárást kell biztosítani. Az Európai Unió minden alkalmat megragadott arra, hogy felkérje az iráni kormányt azoknak a nemzetközi kötelezettségeknek a betartására, amelyeket önként és szabadon vállalt. Nyilvános közleményeket adunk ki, és élünk diplomáciai eszközeinkkel. Az ENSZ-en keresztül dolgozunk: a Közgyűlés csupán múlt hónapban fogadott el egy, a helyzetet elítélő határozatot. Teljes mértékben ki fogjuk használni az iráni helyzet küszöbön álló felülvizsgálatát, amelyre február elején az ENSZ Emberi Jogi Tanácsában, Genfben kerül sor. A nukleáris kérdést illetően sajnáljuk, hogy Teherán részéről nem volt folytatása a Javier Solana és a főtárgyaló, Dzsalili között október 1-én, Genfben lezajlott utolsó találkozónak. Valamennyien pozitívan értékeltük a találkozót. Irán most azonban voltaképpen elutasította a NAÜ által javasolt megállapodás-tervezetet, és nem hajlandó további tárgyalásokat folytatni a nukleáris kérdésről. Az Európai Unió és tárgyalási partnerei valamennyien elkötelezték magukat az iráni nukleáris kérdés diplomáciai megoldása mellett, és ennek érdekében folytatnunk kell a kettős megközelítés végrehajtását. Teherán részéről érdemi tárgyalások melletti komoly elköteleződésre van szükségünk. Célunk továbbra is az abba vetett bizalom építése, hogy a nukleáris program kizárólag békés célokat szolgál. A bizalom hiányát tovább növelte annak felfedése, hogy Irán a NAÜ kellő időben történő tájékoztatása nélkül újabb urándúsító létesítményt épített. Ezenkívül Irán továbbra sem működik teljes körűen együtt a NAÜ-vel, és továbbra sem tesz eleget nemzetközi kötelezettségeinek. Rendkívül fontos, hogy az EU és a nemzetközi közösség egységesen álljon a tárgyalási erőfeszítések mögé, beleértve ezen erőfeszítések megfelelő intézkedésekkel történő támogatását is. A lehető legszélesebb körű egyetértés kulcsfontosságú, ha célt akarunk érni. Amennyiben Irán konstruktívabb irányt követ a nukleáris kérdésben, valamint általában a regionális stabilitás tekintetében, akkor fontos szerepet tölthet be a Közel-Keleten és az Öböl-térségben, ami az őt megillető helyet és büszke történelmét is tükrözné. Végezetül, az Irán támasztotta kihívások súlyos terheket rónak a tárcámra. Ebben az országban rendkívüli lehetőségek rejlenek - és mi újra és újra hajlandónak mutatkoztunk a konstruktív együttműködésre Iránnal. Én továbbra is ezt fogom tenni. Őszintén remélem, hogy ami az iráni kapcsolatokat illeti, megbízatásom alatt pozitívabb képpel fogok visszatérni a Ház elé. José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra a PPE képviselőcsoport nevében. - (ES) Ashton bárónő, joggal aggódik, hiszen az afganisztáni helyzet rendkívül súlyos, különösen az emberi jogok tekintetében. Elsősorban a polgári jogokra és a politikai szabadságokra gondolok, amelyek területén valóban hihetetlen mértékű romlást tapasztalunk: az erőszak önkényes alkalmazása, az ellenzék tagjainak tömeges bebörtönzése, gyilkosságok, kivégzések, a nem kormányzati szervezetek munkájának megakadályozása és a sajtószabadság gyakorlásának ellehetetlenítése. Egy európai parlamenti küldöttségtől még a belépést is megtagadták. Elnök úr, jelen körülmények figyelembevételével nem tudom, van-e értelme most ebbe az országba látogatni. A nukleáris kérdéssel kapcsolatos megjegyzései, Ashton bárónő, nagyon világosak és egyenesek voltak: Irán a nemzetközi közösség figyelmeztetései ellenére is folytatja a dúsított urán előállítását. Irán elutasította Obama elnök feléje nyújtott kezét, és elutasította a Hatok által javasolt legutóbbi tervet, amelyben Oroszország és Franciaország is részt vett. A kérdésem, Ashton bárónő, nagyon egyszerű: Úgy véli-e, hogy türelmünk határára érkeztünk ezzel az országgal? Úgy véli-e, hogy most már erőteljesebb intézkedéseket kellene elfogadnunk, vagy úgy gondolja, hogy inkább az engedékeny megközelítés a legjobb módja az iráni rezsimmel történő tárgyalásnak? Szeretném elmondani, hogy őszintén üdvözlöm az iráni emberi jogok védelme mellett tett nyilatkozatát. A jogsértések rendkívül súlyosak, és úgy vélem, elnök úr, hogy a Parlamentnek kíméletlenül el kell ítélnie az emberi jogok helyzetét ebben az országban. Remélem, hogy a kérdésre vonatkozó állásfoglalás elfogadásával képes lesz ezt megtenni. A Parlamentnek továbbra is szilárdnak, nagyon szilárdnak kell maradnia a szabadság fáradhatatlan megvédésében. Roberto Gualtieri az S&D képviselőcsoport nevében. - (IT) Elnök úr, hölgyeim és uraim, az iráni helyzettel kapcsolatos fejlemények tükrében csak komoly aggodalmunknak adhatunk hangot. Aggódunk a politikai és polgári jogok egyre nagyobb számú megsértése miatt, amelyet határozottan elítélünk, valamint amiatt, hogy Irán nem teljesíti az atomsorompó-egyezmény részes feleként rá rótt kötelezettségeket, amely egyezményhez való csatlakozását állítása szerint maga Irán sem kívánja kétségbe vonni. Nem vitatjuk, hogy Iránnak joga van az atomenergia békés célú fejlesztésére, és nem kívánjuk alábecsülni azt a fontos szerepet sem, amelyet Irán regionális szinten játszhat, de jogos biztonsági követelményeit vagy egy olyan hiteles, regionális biztonsági rendszer létrehozásának a szükségességét sem, amely a térség valamennyi nukleáris hatalmára kiterjedne. Pontosan ezért nem értjük azonban az okait annak, hogy Irán miért nem tesz eleget a Nemzetközi Atomenergia-ügynökség arra vonatkozó kérésének, hogy az urán dúsítását végezzék külföldön, és sajnáljuk ezt a döntést. A kialakult helyzetben a Biztonsági Tanácsnak kell a nemzetközi közösség válaszáról és az esetleges új szankciókról határoznia, amelyeknek a nukleáris fegyverek elterjedésének megakadályozására kellene koncentrálniuk, valamint a nehéz, de elkerülhetetlen párbeszéd útjának támogatását, nem pedig a rezsim leküzdését kellene szolgálniuk. Ami ezt az irányvonalat illeti, ebben az Európai Uniónak is részt kellene vállalnia azzal, hogy megfelelő időben és módon mérlegeli az ENSZ szankciókat esetlegesen kiegészítő technikai intézkedéseket, és egyben megerősíti vita- és párbeszédkészségét, amelynek még nehéz időkben sem szabad elvesznie. Teljes mértékben támogatni fogjuk az Európai Uniónak és a főképviselőnek a főképviselő beszédében világosan felvázolt megközelítéssel összhangban álló lépéseit. Marietje Schaake az ALDE képviselőcsoport nevében. - Elnök úr, tavaly nyáron azért választottak az Európai Parlament tagjának, mert saját kormányomat bíráltam. Ha egy fiatal iráni nő tette volna ezt, akkor már valószínűleg megölték, bebörtönözték, megkínozták és megerőszakolták volna. Az új médiáknak köszönhetően valamennyien láttunk felvételeket arról, hogy az iráni rezsim milyen brutálisan csap le a demokrácia és a szabadság mellett békésen felszólaló polgárokra. A Forradalmi Gárda hírszerző szolgálata által az emberi jogi újságírók körében végrehajtott közelmúltbeli letartóztatások azt mutatják, hogy az iráni rezsim egyre inkább érdekelt az ország lezárásában. A nemzetközi újságírók nagymértékben az érintett újságírók beszámolóira támaszkodtak. Tegnap volt a Martin Luther King nap. Egy olyan emberre emlékezünk, aki maga is békésen az utcára vonult, és azt mondta: "eljön az idő, amikor a hallgatás árulás.” Főképviselő asszony, ez az idő már régen eljött. Barack Obama elnök megszakította karácsonyi szabadságát, hogy a polgárok ellen az Ásúra napot követően elkövetett még brutálisabb támadások ellen felszólaljon. Az Iránnal szemben javasolt kettős megközelítésben, amely egyensúlyt teremt a nukleáris kérdés és az emberi jogok között, az Egyesült Államok egyre nagyobb hangsúlyt fektet az emberi jogokra. Európának ebben nagyobb vezetői szerepet kellene vállalnia, és nem csak akkor, amikor az politikailag biztonságos. A haiti katasztrófa rettenetes tragédia, és örülök, hogy lépéseket tesz ez ügyben. Az Iránban folyó, ember okozta katasztrófára azonban Európa eddig nem a megfelelő irányítással és koordinációval válaszolt. Múlt hónapban úgy tervezték, hogy egy európai parlamenti küldöttség Iránba látogat, de a rezsim nem akarta, hogy saját szemünkkel lássuk gyengeségét és megosztottságát. Legfőbb ideje, hogy Európa állást foglaljon Irán ügyében, a világ erre vár. Hiteles tárgyalópartner-e a jelenlegi iráni rezsim, amely elvesztette legitimitását és belsőleg megosztott? Milyen olyan intézkedéseket javasol a nukleáris kérdésben, amelyek anélkül célozzák a kormányt, hogy a lakosságnak is ártanának? Hajlandó rendkívüli tárgyalásokat összehívni Európában az iráni helyzetről? Hogyan kívánja használni az Európai Unió emberi jogi eszközét annak biztosítására, hogy az emberi jogok továbbra is elsődleges fontossággal bírjanak Európa számára? Úgy vélem, támogatnunk kell a polgárokat, a civil társadalmat és az újságírókat. A cseh elnökség által javasolt "Shelter City” ("Menedékváros”) program hasznos eszköze lehetne a fenyegetett irániak európai támogatásának. Kroes biztos asszony meghallgatása során megkérdeztem tőle, hogy hajlandó lenne-e együttműködni önnel annak érdekében, hogy az internetes szólásszabadság az európai külpolitika szerves részévé váljon. Öntől ugyanezt kérdezem. Barbara Lochbihler a Verts/ALE képviselőcsoport nevében. - (DE) Elnök úr, Ashton bárónő, az Európai Parlament szorosan figyelemmel követte az iráni bel- és külpolitikai fejleményeket. Az iráni küldöttség párbeszédet folytatott a kormány és a civil társadalom képviselőivel, és megtette az előkészületeket a küldöttség hónap eleji iráni látogatására, amelyet sajnos röviddel előtte lemondtak. Éppen a választási csalással kapcsolatos elégedetlenség és az állami elnyomás egyre növekvő mértéke sarkallta az iráni civil társadalom képviselőit arra, hogy az Európai Parlamenthez forduljanak. Támogatásunkat kérik a demokratikus szabadságjogok fenntartása melletti bátor kiállásukhoz, és arra szólítanak fel, hogy vegyük komolyan saját, alapvető értékeinket. A tüntetések sokrétűek és továbbra is tartanak. Az iráni kormány feladata az lenne, hogy politikai válaszokat adjon a megoldatlan kérdésekre, de ehelyett az emberi jogok olyan rendkívül súlyos megsértéseinek az emelkedését tapasztaljuk, mint amilyen a kínzás és a fogvatartottak megerőszakolása, továbbá tüntetők megöléséről hallunk, és tisztességtelen bírósági eljárások folynak. Sok iráni azt várja tőlünk, hogy ne csak a külpolitikát és a nukleáris kérdést tartsuk szem előtt, hanem akkor is figyeljünk oda és cselekedjünk, ha az iráni politikai helyzetről van szó. Üdvözlendő, hogy olyan országok, mint Spanyolország és Írország késznek mutatkoznak arra, hogy bürokratikus akadályoktól mentesen állítsanak ki vízumot az emberi jogok üldözött védelmezőinek, és így megmentsék őket a közvetlen veszélytől. Más tagállamoknak is követniük kellene ezt a példát, és a Bizottságtól is kérjük, hogy nyújtson gyors segítséget a politikai üldözötteknek. Kívülről csak korlátozottan tudunk lépéseket tenni. A döntő változásoknak magából az országból kell kiindulniuk. Ugyanakkor nyitva kell tartanunk a külvilág felé irányuló kommunikációs csatornákat. Ennek kapcsán rendkívül elítélendő, hogy az olyan külföldi vállalatok, mint a Siemens és a Nokia technológiájukkal hozzájárulnak ahhoz, hogy lehetővé és még hatékonyabbá váljon a cenzúra. Mivel a nukleáris kérdéssel kapcsolatos tárgyalások nem vezettek megegyezésre, így egyre inkább a szankciók bevezetéséről folyik a vita. Nem világos azonban, hogy mely szankciók gyakorolnák a kívánt hatást a politikai vezetésre. Ha a szankciók sokak életkörülményein rontanak, például a benzin szankcionálásának esetében, akkor azzal célt tévesztenek, és lehetővé teszik a kormány számára, hogy a romló gazdasági helyzetért az úgynevezett ellenséges külföldet tegye felelőssé. Ezért nagyon fontos célzott és intelligens, adott esetben akár egyes személyek ellen irányuló szankciók kidolgozása. Így például a Tanács az elmúlt hónapok elnyomó intézkedéseiért felelős egyéneket is feketelistára teheti. Az Európai Unió iráni politikájában kulcsfontossággal bír a kettős megközelítés alkalmazása és fenntartása. A visszautasítások ellenére is politikai párbeszédre kell törekednünk. Irán elszigetelése sem az ott élőkön, sem Irán térségbeli szomszédain nem segítene. Charles Tannock az ECR képviselőcsoport nevében. - Elnök úr, véleményem szerint Ahmadinezsád elnök nukleáris fegyverek fejlesztésére irányuló gátlástalan törekvése jelenti ma a legsúlyosabb fenyegetést a világbékére. Az Európai Unió diplomáciája csak egységes és koordinált megközelítéssel járhat végül sikerrel. A megújított szankcióknak most célzottnak kell lenniük, és rendkívüli kárt kell okozniuk a teheráni rezsimnek. De ugyanígy el kell ismernünk azt is, hogy az iráni nép nem azonos az iráni rezsimmel. Amióta Ahmadinezsád az elmúlt évben elcsalta az elnökválasztást, sok másként gondolkodót és bátor tüntetőt láttunk az utcára vonulni. Ezeknek az embereknek szükségük van a támogatásunkra, mert azonosulnak az olyan értékeinkkel, mint a szabadság, a demokrácia és a jogállamiság. Valóban olyan nagy a kétségbeesés Iránban, hogy az ellenzék vezére, Mir Husszein Muszavi, akit a múltban aligha demokrataként ismertek, azt mondta, kész akár életét is áldozni országa jövendő jobb sorsáért. Eközben továbbra is ugyanúgy folytatódnak a gyalázatos emberi jogi sértések, miközben rendszeresen fiatalkorúakat és homoszexuálisokat végeznek ki. Mi, az Európai Parlament képviselői ebben a Házban egy olyan demokratikus és szabad Iránt szeretnénk látni, amely többé már nem exportálja a terrorizmust a Hamász és a Hezbollah szervezetein keresztül, és elfoglalja az őt megillető helyet a nemzetközi közösségben. Az Európai Uniónak meg kell kettőznie erőfeszítéseit annak érdekében, hogy minden lehető módon felgyorsítsa ezt a folyamatot. Bastiaan Belder az EFD képviselőcsoport nevében. - (NL) Elnök úr, a média múlt héten egy fura javaslattal élt: azt állítják, hogy Izrael előbb vagy utóbb meg fogja támadni fő ellenségét, Iránt. Miközben Európában erről folyt a vita, az iráni média behatóan foglalkozott a Teherán vitatott nukleáris programjával szembeni esetleges katonai fellépéssel. Mindez csak cionista hazugság és túlzás, vélekedett a Kajhan konzervatív napilap az állítólagos nukleáris fenyegetésről. Miközben kétség sem fér hozzá, hogy az Iszlám Köztársaság nukleáris programja súlyos biztonsági fenyegetést jelent - mindenekelőtt Izrael számára, de a tágabb térség számára is. Ezért továbbra is remélem, hogy a nemzetközi közösség a továbbiakban nem csupán el fogja ismerni ezt, hanem valóban lépéseket is fog tenni ebben a tekintetben. Úgy vélem, ezzel kapcsolatban minden lehetőséget nyitva kell hagyni. Egy hatékony szankciórendszer, amelyet Merkel német kancellár asszony még tegnap is kért, mindenképpen azt jelenti, hogy a zsidó államnak egyáltalán nem kell egyoldalú lépéseket tennie. Ezzel egy kulcsfontosságú kérdéshez érkeztem a Tanács és az ön részére, főképviselő asszony. Valóban van európai alap az iráni rezsim elleni szankciók erélyes megszigorításához? Az Iszlám Köztársaság és több neves európai uniós tagállam - nincs szükség a megnevezésükre, hiszen bizonyára önök is jól tudják, hogy melyek ezek - között fennálló szoros kereskedelmi kötelékek mindig jelentős akadályt képezhetnek a nukleáris kérdés komoly megvitatásához. Az elmúlt hetekben a The Wall Street Journal amerikai napilap számos éles véleménycikket írt ezzel kapcsolatban, amelyek gyakorlatilag Európa elleni vádiratok voltak. Röviden, Ashton bárónő, van alap az Iszlám Köztársaság elleni hatékony szankciók megszigorításához? Várom válaszát. Franz Obermayr Elnök úr, a legutóbbi események különösen világossá tették, hogy a polgári szabadságjogok iráni kezelése európai szemszögből egyértelmű hiányosságokat mutat. A közelmúltban elítélt tüntetők elleni halálos ítélet jelzi, milyen eltérően is kezelik az alapjogokat és betartásukat ebben az országban. Fontos azonban azt is hangsúlyozni, hogy az Európai Unió külpolitikájának nem szabad egyoldalúnak lennie, hiszen a gazdaságilag és geostratégiailag fontos partnereinknél - mint Kína, vagy talán Szaúd-Arábia esetében - gyakran örömmel szemet hunyunk az ilyesmi felett, pedig ezekben az országokban is súlyos eltérések tapasztalhatók a mi demokráciáról és jogállamiságról alkotott európai elképzeléseinktől. Az iráni küldöttség tagjaként ezért különösen fontos számomra, hogy az elhalasztott iráni utazást minél hamarabb pótoljuk annak érdekében, hogy javítsuk a kétoldalú kommunikációt az Európai Unióval, és ezáltal esetleg a drámai iráni helyzet feloldásához is hozzájáruljunk. Lena Kolarska-Bobińska Elnök úr, Ashton bárónő, az iráni belpolitikai helyzet napról napra, hétről hétre drámaian romlik. Az emberi jogokat a szemünk előtt gyalázzák meg brutálisan, és olyan terrort látunk, amilyennel évtizedek óta nem kellett foglalkoznunk. Az állami elnyomás példátlan hulláma próbálja elhallgattatni azokat, akik demokratikus reformokért küzdenek Iránban. A saját polgárai ellen folytatott harcban a kormány a Baszidzs Milícia különlegesen képzett fiatal fegyvereseit is beveti. Az Európai Parlamentnek el kell ítélnie a kormány részéről tapasztalható túlzott erőszak-alkalmazást és az emberi jogok egyre nagyobb mértékű megsértését. Úgyszintén elfogadhatatlan, hogy a halálbüntetést használják az ellenzék ellen, beleértve azt is, amikor a "moharebeh”, az Isten megsértése vádjának ürügyén alkalmazzák azt. Ezért az Európai Uniónak új megközelítésre van szüksége az iráni helyzettel kapcsolatban. Az Európai Unió főképviselőjének, Catherine Ashtonnak határozott és világos üzenetet kellene küldenie az iráni polgároknak, amellyel megerősíti az emberi jogok védelmére irányuló szándékunkat. A nukleáris fegyverek kérdése rendkívül fontos. Ugyanakkor nem hagyhatunk fel alapvető értékeink védelmével csak azért, hogy taktikai előnyre tegyünk szert a tárgyalásokon. Az Iránnal folytatott tárgyalások során nem szabad háttérbe szorítanunk a jogállamiságot, a szólásszabadságot vagy az információhoz való jogot. Ezeket az értékeket nem szabad úgy kezelnünk, mintha kisebb jelentőséggel bírnának. Lengyelországból származom, ahol több mint 20 évvel ezelőtt, 1989-ben a zsarnokság átadta helyét a demokráciának. Ez az ellenzéki Szolidaritás mozgalom erőszakmentes fellépésének, valamint a kormány és a nép között folyó békés párbeszédnek volt köszönhető. Nem látok ennél jobb, előrevezető utat az Iránban élők számára. Ana Gomes Az iráni kérdés az egyik legfontosabb ügy a mai nemzetközi politikában. Mindent meg kell tenni annak megakadályozásáért, hogy az iráni rezsim, amely annyi kárt okozott a közel-keleti béke és biztonság számára, nukleáris fegyverekhez jusson. Az Európai Unió szerepét azonban az Iránnal fenntartott kapcsolatokban nem vesztegethetjük a nukleáris kérdésre. A júniusi elcsalt választások óta egy az iráni rezsim elnyomó, maradi és antidemokratikus természete ellen formálódó népi mozgalom tanúi lehettünk. Európának következetesnek kell lennie azon emberi jogok egyetemes értékének támogatásában, amelyekért sokan életüket kockáztatják Teherán utcáin. Anélkül, hogy megkérdőjeleznénk az emberek arra vonatkozó szuverén jogát, hogy saját sorsukról dönthessenek, az Európai Uniónak kötelessége lépéseket tenni mindazok bátorítására, akik a szabadságért és a demokráciáért harcolnak Iránban. A szabad és alternatív információs csatornáknál semmi sem lehet hatékonyabb a cenzúra ellen, amely minden elnyomó rezsim menedéke. Ennek fényében várjuk, hogy a fárszi nyelvű televíziós csatorna adása, amelyet az Európai Bizottság az Euronews-nak ítélt oda, hamarosan elinduljon. Azt is várjuk, hogy Ashton bárónő mint új főképviselő olyan kreatív kezdeményezéseket fog előterjeszteni, amelyek hozzájárulnak a nagyobb átláthatósághoz Iránban, és figyelembe veszik mindazok ajánlásait, akik egy szabad Iránért harcoltak, beleértve a száműzetésben élő irániakat is. Sőt, ezeknek az Irán politikai jövőjére vonatkozó aggodalmaknak kellene vezérelniük a nukleáris kérdéssel kapcsolatban hozandó új szankciókat is. Amint azt az egyik iráni értelmiségi, Akbar Gandzsi is elmondta itt a Parlamentben, rendkívül fontos az olyan gazdasági szankciók elkerülése, amelyek az embereket, különösen az ellenzék magját alkotó iráni középosztály tagjait gyengítik. Semmi sem járulhat hozzá jobban a közel-keleti, az európai és a globális biztonsághoz, mint egy olyan iráni demokrácia, amelyet az irániak építettek. Az Európai Uniónak ezt kell egyik céljául kitűznie. Frédérique Ries Elnök úr, Irán kétségkívül történelme legmélyebb válságát éli 1979 óta, és köszönheti ezt egy olyan rezsimnek, amely érzéketlen bármilyen változásra, és amely a 2009. június 12-i választási komédia óta megsokszorozta az ellenzékiek elleni célzott merényletek számát, a razziákat és a békés tüntetők, valamint az újságírók bebörtönzését. A vita kezdetén Ashton asszony említette a nem kormányzati szervezetek jelentéseit, amelyek katasztrofálisak e tekintetben, nem is beszélve azokról az igazságügyi paródiákról, amelyekben a francia Clotilde Reiss-nek, illetve a bahá'í kisebbség tagjainak volt részük - ez utóbbi kisebbség hét tagja ellen folytatnak pert múlt hétfő óta Teheránban. Életfogytiglani börtön vagy még rosszabb fenyegeti őket pusztán azért, mert vallásuk eltér az uralkodó hatalométól. A jelentés kíméletlen, az elnökválasztás semmin sem változtatott, vagy talán mégis: még radikálisabbá tette az iráni rezsimet, amennyiben ez még egyáltalán lehetséges, és radikalizáció figyelhető meg a külvilággal szemben is, tekintve az iráni hatóságok pálfordulását a 2009 októberében, Bécsben egyeztetett nukleáris egyezménytervezettel kapcsolatban. Mikor fogjuk fontolóra venni olyan intelligens és célzott szankciók megemlítését - említésről beszélek -, amelyekre Lochbihler asszony is utalt, olyan szankciókét tehát, amelyek ez ellen a nyíltan nyugatellenes és antiszemita rezsim ellen irányulnak? Tudom, hogy ezek szűk lehetőségek, Ashton asszony, de nem gondolja, hogy többet és jobban kellene cselekednünk, továbbá hogy segítenünk kellene az iráni fiatalokat, akik az interneten adnak hangot felháborodásuknak, hogy el kellene ítélnünk az Izrael Állam elpusztítására buzdító újabb és újabb felszólításokat, és hogy mindenekelőtt támogatnunk kellene a civil társadalmat és az ellenzéket, ezt a demokratikus mozgalmat, amely dacol ezzel a szavazatrabló elnökkel és katonáival? El kell kerülnünk az eszkalációt, ezt nagyon is jól tudom, de nem szabad a kérdés elől kitérnünk, és még egyszer ugyanazt a hibát elkövetnünk, mint Afganisztánban, ahol Európa képtelen volt megvédeni Masszud parancsnokot. Kötelességünk támogatni az iráni ellenzék vezetőit annak érdekében, hogy nehogy hasonló sorsra jussanak. Fiorello Provera Elnök úr, hölgyeim és uraim, Iránban a helyzet folyamatosan romlik. A közelmúltban legalább nyolc embert öltek meg, a rezsim egyre több nőt tartóztat le - újságírókat, szakszervezeti képviselőket és értelmiségieket -, harminc anyát tartóztattak le azért, mert az eltűnt gyermekeikről szerettek volna hírt kapni, és a szabadságért meghalt fiatal mártír, Neda Aga Szultán sírját újra meg újra fegyvergolyókkal szentségtelenítik meg. Világos, hogy a rezsim növelni akarja az elnyomást, és a terror légkörét kívánja megteremteni. A belföldön kialakult helyzet mellett Irán nem mutat hajlandóságot a nemzetközi együttműködésre sem, a Nemzetközi Atomenergia-ügynökségtől megtagadta a hozzáférést az iráni urándúsító létesítményekhez. Ez világosan jelzi az iráni atomprogram valós szándékait, ha az csupán békés célokat szolgálna, akkor nem lenne szükség a létesítmények rejtegetésére. Ezért Európának határozottan hangot kellene adnia aggodalmainak, mivel egy katonai, nukleáris hatalom veszélybe sodorhatja a kontinens biztonságát, és súlyos politikai következményekkel járhat a térség valamennyi országára nézve. Martin Ehrenhauser Elnök úr, még ha az iráni konfliktus gyakran a régi és az új rendszer közötti hatalmi harcnak tűnik is, az világosan látszik, hogy ebben a nagyon zárt társadalmi rendszerben komoly repedések vannak. Az iráni helyzet minden bizonnyal a demokrácia jelentőségét bizonyítja, azaz annak jelentőségét, hogy minden polgár kifejezésre juttathatja politikai akaratát. Az iráni politikai felelősök most állami elnyomással - amely akár a halálbüntetésig is terjed - válaszol erre a jogos társadalmi akaratra. A polgárok elleni támadásoknak azonnal véget kell vetni! Hiszen állami elnyomással biztosan nem lehet feltartóztatni ezt a társadalmi akaratot. Sőt, éppen ellenkezőleg. Ezt bizonyítja Irán hosszú történelme is. Az Európai Parlament tervezett teheráni küldöttségi útjával kapcsolatban, amelyet az iráni kormány lemondott, csak röviden jegyezném meg, hogy ez az utazás az adott pillanatban nagyon is fontos volt, mindenekelőtt azért, hogy mindenkivel, többek között elsősorban természetesen a helyi polgárokkal és a civil társadalommal beszéljünk, és párbeszédet folytassunk. Philippe Juvin Elnök úr, az irániak kijelentették, hogy készek az alacsony dúsítású uránt fokozatosan üzemanyagra cserélni. Ezt a Hatok csoportja elutasította, holott ez valójában nem sokban tért el attól a javaslattól, amelyet éppen ez a csoport fogalmazott meg nem sokkal korábban. Egyáltalán nem becsülöm le az irániak tárgyalási képességeit, különösen ami a javasolt csere fokozatos jellegének meghatározását illeti, de tekintettel arra, hogy mekkora a tét, nem gondolja, Ashton asszony, hogy a Hatok csoportjának elutasítása talán egy világos közös európai uniós álláspont tárgyát képezhette volna? Miért nem ragadtuk meg ezt a lehetőséget? Szeretném, ha megosztaná velünk ezzel kapcsolatos gondolatait. Bevallom, hogy nagyon megdöbbent Európa tartózkodása ebben a vitában. Legitimitással bírunk, Európa is legitimitással bír. Használjuk ezt arra, hogy elősegítsük a megegyezést. María Muñiz De Urquiza Első parlamenti beszédemben, tavaly júniusban Iránnal foglalkoztam, közvetlenül a kivégzések legújabb hullámára reagálva. Akkor arra szólítottam fel az Európai Uniót, hogy vessen be minden rendelkezésére álló eszközt az emberi jogok védelmében. Most azt látjuk, hogy továbbra is folytatódik az elnyomás a bahá'í vallási kisebbség ellen, a homoszexuálisok ellen - különösen a bebörtönzött és egyes esetekben halálra is ítélt homoszexuálisok szabadon bocsátására szólítok fel -, az ellenzék ellen - az ellenzék több mint 2 500 tagját börtönözték be -, a sajtószabadság ellen - éppen most hétfőn zárták be a Farhang-e-Asti nevű lapot, amiért közölte az ellenzék vezetőjének, Muszavi úrnak egyik közleményét - és a kurd kisebbség ellen. Irán továbbra is nagy kihívást jelent az európai politika számára, és nem csupán a nukleáris fenyegetés miatt: ez ellen a nemzetközi közösség már tesz lépéseket. A kihívás abban áll, hogy Irán nagy befolyásolási képességgel bír gyakorlatilag minden olyan területen, amelyen a Közel-Keleten, de Irakban és Afganisztánban is erőfeszítések folynak a békés és diplomáciai megoldás érdekében. Elnyomó intézkedéseivel Irán minden lehetőségét lerombolja annak, hogy a külkapcsolatok normalizálódjanak, és ezáltal a nemzetek közössége befogadhassa, és az ország konstruktív szerepet játszhasson a nemzetközi kapcsolatokban. Ez az a helyzet, amelyet mi, szocialisták szeretnénk, de amelyet csak akkor érhetünk el, ha Irán eleget tesz nemzetközi kötelezettségvállalásainak, kezdve a Polgári és Politikai Jogok Nemzetközi Egyezségokmányával. Az egyezségokmány rendelkezéseinek megfelelően Iránnak el kell ismernie a politikai pártokat, a szakszervezeteket, a nem kormányzati szervezeteket, a gyülekezési jogot, a véleménynyilvánítás szabadságát stb. Az Európai Unió támogatását és szolidaritását, amelyet most azok számára kérek, akik további jogokat követelnek, és akiket a rezsim elnyom, nem szabad bármiféle nyugati beavatkozásnak tekinteni. Sokkal inkább arra irányuló kívánságként kell értékelni, hogy Irán teljesítse azokat a minimumkövetelményeket, amelyek a világ többi részével folytatandó tárgyalásokhoz szükségesek. Marco Scurria Elnök úr, hölgyeim és uraim, az Európai Unió kiadványaiban és az EU honlapjain gyakran állítjuk azt, hogy az emberi jogok alkotják az európai integrációs folyamat lelkét és az Európai Unió külkapcsolatainak magját. Az Európai Unióval politikai vagy kereskedelmi megállapodásokat aláíró országok kötelesek tiszteletben tartani ezeket a jogokat. Ashton bárónő, fel kell tennünk magunknak a kérdést, hogy ezek a követelmények jelen vannak-e még az Iránnal fenntartott kapcsolatainkban, és hogy tényleg van-e értelme küldöttséget küldeni Teheránba anélkül, hogy az iráni kormánnyal egy olyan programban állapodnánk meg, amelyet mindkét fél támogat, és amely lehetővé teszi azt is, hogy meghallgassuk az ellenzék érveit és véleményét is. Azzal kapcsolatban azonban, hogy mit tehetünk, óvatosnak kell lennünk még a szankciók említésekor is, mivel a történelem azt mutatja, hogy a gazdasági és kereskedelmi szankciók gyakran csak erősítették, nem pedig gyengítették a rezsimeket, és valójában az embereket, elsősorban pedig a legszegényebbeket gyengítették. Amikor a küldöttség tagjaiként egyes embereket meghallgattunk, és vallomásokat hallottunk az iráni nők és a kisebbségek jogairól, akkor azt mondták nekünk, hogy talán jobb lenne jelképes szankciókat, pl. kulturális szankciókat bevezetni. Az elmúlt napokban Európa-szerte számos képviselő és értelmiségi írt annak érdekében, és szólított fel arra, hogy az UNESCO ne Teheránban tartsa a Filozófia Világnapját. Úgy vélem, emellett az Európai Parlament is elkötelezhetné magát, emlékezve ezzel arra is, hogy Neda Aga Szultán filozófiát hallgatott az egyetemen, és ez a jelkép egyesíthetné az Európai Parlamentet, amikor erre a lépésre szólítja fel az UNESCO-t. Sergio Gaetano Cofferati Elnök úr, hölgyeim és uraim, az elmúlt hetekben láthattuk amint az iráni kormány, vagy az iráni rezsim súlyosan megsértette az emberi jogokat és a legalapvetőbb demokratikus szabadságjogokat. Így az Európai Parlament és Európa számára már nem egyszerűen egy olyan országgal fenntartott kapcsolatokról van szó, amely olyan nukleáris politikán gondolkodik, amely az elfogadott szabályokon és a nemzetközi közösség által erre a területre vonatkozóan szabályként lefektetett speciális ellenőrzési elemeken kívül helyezkedik el. Van valami új elem, vagy valami régi dolog égetőbbé válik egy még aggasztóbb kérdéssel, az emberi jogokkal kapcsolatban. Meggyőződésem, hogy Irán sokkal jelentősebb szerepet tölthetne be abban a térségben, amelyben elhelyezkedik. Úgy vélem azonban, hogy a jogsértések új hullámának elsődleges fontossággal kell bírnia számunkra és a főképviselő számára. A kormányzati elnyomás nem némította el a demokratikus másként gondolkodók hangját. Most itt az ideje, hogy a nemzetközi közösség aktív szerepet vállaljon, és támogatást nyújtson mindazoknak, akik ellenzik a rezsimet, és hisznek abban, hogy az alapvető jogaikat tiszteletben kell tartani. Ezért az állandó jelenlétünkre van szükség. A célok igen precíz meghatározásával az Európai Parlament küldöttsége úgy utazhat Iránba, hogy szolidárisnak mutatkozik az iráni demokratákkal, és semmiképpen sem támogatja, még akaratlanul sem, az iráni kormány elnyomó lépéseit. Úgy vélem, erről további vitát kellene folytatni, és meg kellene valósítani a célunkat. Monica Luisa Macovei Úgy döntöttem, hogy felszólalási időm nagy részét arra fordítom, hogy kiemeljem azoknak az embereknek a nevét, akiket a jelentések szerint őrizetbe vettek, néhányukat halálra is ítéltek Iránban a politikai rezsim bírálásáért vagy a polgári jogok védelméért. Ali Mehrnia, Parviz Varmazyari, Majid Rezaii, Alireza Nabavi, Ali Massoumi és Shirin Alavi Holi a jelentések szerint őrizetben vannak, és halára ítélték őket a "mohareb” vétsége miatt, amely Isten elleni ellenségeskedést jelent. Az Iráni Gyászoló Anyák csoportjához tartozó 33 olyan asszonyt zaklatnak, akiknek gyermekei gyilkosság áldozatai lettek, eltűntek, vagy a választásokat követő zavargások óta őrizetben vannak. Más női aktivisták és családjaik őrizetben vannak: Atefeh Nabavi, Shabnam Madadzadeh, Mahsa Naderi, Fatemeh Ziaee Azad és Nazila Dashti. Az Emberi Jogi Riporterek Bizottságának nyolc aktivistája van őrizetben: Saeed Kalanaki, Saeed Jalalifar, Shiva Nazar-Ahari, Kouhyar Goudarzi, Saeed Haeri, Parisa Kakayi és Mehrdad Rahimi. Négy másik bujkál azóta, hogy a hírszerzési minisztériumba hivatták őket: Hesam Misaghi, Saeed Habibi, Navid Khanjani és Sepeher Atefi. A Liberális Egyetemisták és Öregdiákok Egyesületének több tagja is őrizetben van: Mehrdad Bozorg, Ehsan Dolatshah és Sina Shokohi. Ami ezekben az emberekben közös az az, hogy elmondták vagy kifejezték az iráni helyzettel kapcsolatos aggodalmaikat. Mit fog a Bizottság vagy a Tanács a politikai okokból bebörtönzöttek szabadon bocsátásáért tenni? Milyen pénzügyi támogatást nyújt a Bizottság az Iránban működő emberi jogi, nem kormányzati szervezeteknek? George Sabin Cutaş Én személy szerint úgy vélem, hogy komoly lehetőségek nyílnának a szoros gazdasági, kulturális és politikai kapcsolatokra Irán és az Európai Unió között. Ezek a lehetőségek azonban továbbra is kiaknázatlanok maradnak. Az Európai Unió és Irán közötti kapcsolatok komoly nehézségekbe ütköznek, amint olyan érzékeny témák kerülnek szóba, mint az iráni nukleáris program vagy az emberi jogok. Úgy vélem, hogy az iráni félnek válaszolnia kellene az Európai Unió párbeszédre irányuló kérésére. Azzal, hogy elutasítja a párbeszédet, Irán csak korlátozza a gondolat- és tudáscserét a mindkét fél érdekeit érintő területeken. Emlékeztetnem kell önöket arra, hogy az Európai Unió Irán első számú kereskedelmi partnere, és tekintve, hogy Irán csatlakozni kíván a Kereskedelmi Világszervezethez, egy szorosabb kereskedelmi partnerség az Európai Unióval segítené Irán arra irányuló kísérletét, hogy teljesíteni tudja a szervezet követelményeit. Amíg azonban az irániak nem mutatkoznak nyitottnak az együttműködésre, addig nincs lehetőség konstruktív párbeszédre Irán és az Európai Unió között. Salvatore Tatarella Elnök úr, Ashton bárónő, hölgyeim és uraim! Bárónő, ön drámai képet festett a helyzetről ebben a nagyszerű országban, amely nagyszerű történelemmel, nagyszerű kultúrával és nagyszerű civilizációval bír. A másként gondolkodókat és az ellenzéket elnyomják, súlyosan korlátozzák a polgári jogokat, megsértik a szabadságjogokat, az iráni nukleáris program aggodalomra ad okot, Izraelt és a békét is fenyegetés éri. Sajnálatos módon nem értettem, hogy Európa milyen kezdeményezéseket is kíván megvalósítani annak érdekében, hogy véget vessen ennek a helyzetnek, hogy megvédje a békét, a szabadságot és a polgári jogokat. Remélem, hogy a vita lezárásakor fel tud majd sorolni néhány tényt és kezdeményezést, néhány állásfoglalást, és talán válaszolni tud majd Scurria úr javaslatára is. Elnök úr, ami a Parlamentet illeti, tagja vagyok annak a küldöttségnek, amely azért küzdött, hogy engedélyt kapjon az iráni kormánytól az ország felkeresésére, továbbá amely, amikor tiltakozásként le akarta mondani ezt az utat, nem tudta ezt megtenni, és amelynek végül azt a szégyent is el kellett viselnie, hogy Irán megtiltotta számára a beutazást. Én támogatom a párbeszédet Iránnal, de az olasz parlamentnek és a küldöttségnek határozottan képviselnie kell a szabadság és a veszélyben forgó jogok védelmével kapcsolatos álláspontunkat. Sari Essayah Elnök úr, biztos asszony, Irán jelenlegi kormánya nyíltan megsérti az emberi jogokat, és sárba tiporja polgárai alapvető jogait. A legutóbbi bizonyíték erre nyolc embernek az Ásúra ünnep kapcsán történő megölése, valamint az a tény, hogy az ellenzék öt tagja várja jelenleg a halálbüntetést. A jelenlegi iráni rezsim jelenti a legnagyobb veszélyt a világbékére. Valóban érthetetlen, hogy a nemzetközi közösség a távolból figyel, miközben az iráni kormány nyugodtan fejlesztheti katonai nukleáris programját, és figyelmen kívül hagyhatja a Nemzetközi Atomenergia-ügynökség nézeteit. Az ország jelenlegi vezetése nyíltan fenyegetőzhet azzal, hogy elpusztítja az Egyesült Nemzetek Szövetségének egy másik tagállamát, Izraelt. Irán továbbá támogatja a Hezbollah terrorista csoportot, amely Libanonban és Szíriában folytat tevékenységet. Bizonyos szempontból ezek a fejlemények 60 évvel ezelőtti pillanatokat idéznek fel. Nincs szükség arra, hogy azon gondolkodjunk, mit is tehettünk volna másképpen a gyűlölet megakadályozásának érdekében. Ha azonban ma hatékony lépéseket teszünk, akkor azzal megelőzhetjük azt, hogy még egyszer ugyanaz történjen. Minél hamarabb el kell kezdenünk gazdasági szankciókat bevezetni az iráni kormány ellen. A kialakult helyzetben jobb lenne, ha az Európai Unió iráni küldöttségének útját megakadályoznák, mivel az utazást a mullahok úgyis csak propaganda célokra használnák fel. Ne feledjük, hogy jelen esetben a problémát nem annyira a sok rossz jelenti, hanem az, hogy a jók hallgatnak. Bogusław Sonik Elnök úr, múlt év végén a legnagyobb ellenzéki tiltakozásokra került sor a júniusi elnökválasztásokat követő tüntetések óta, amikor is a hivatalban lévő elnököt győztesnek nyilvánították. A biztonsági erőkkel folytatott összecsapásokban nyolcan haltak meg, százak sérültek meg, és százakat vettek őrizetbe. Az ellenzéket támogató egyetemistákat megtámadták az egyetem területén, amire válaszként 88 egyetemi professzor kérést intézett Ali Khameini ajatollahhoz, hogy vessen véget a tüntetők elleni erőszaknak. Az iráni helyzet egyre nagyobb riadalmat kelt, nemzetközi szinten is. A teheráni kormány elleni szankciók bevezetését fontolgatják a németek, akiknek a kancellárja, Merkel asszony azt mondta, hogy Irán nem válaszolt a nukleáris programjának befejezésére vonatkozó nyugati együttműködési javaslatra. Izrael miniszterelnöke szintén szigorú Irán elleni nemzetközi szankciók bevezetésére szólított fel. Ő úgy véli, hogy egy olyan rezsim, amely saját népe felett zsarnokoskodik, hamarosan az egész világ számára is fenyegetést jelenthet. Irán szuverenitásának tiszteletben tartása mellett, hangsúlyoznunk kell az ország hatóságainak arra vonatkozó felelősségét, hogy tiszteletben kell tartaniuk az emberi, politikai és polgári jogokat, és hangsúlyoznunk kell azt a tényt is, hogy a saját nukleáris program fejlesztésére vonatkozó jogának gyakorlása közben Irán nem veszélyeztetheti a nemzetközi biztonságot. A türelem, amelyet a nemzetközi közösség a Teheránnal folytatott párbeszéd során mutatott, most véget ér. A jelenlegi iráni politikai vezetés agresszív és provokatív politikája nem ejtheti túszul a világot. A spanyol elnökségnek és a diplomácia vezetőjének, Ashton asszonynak tárgyalásokat kellene kezdeményeznie erről Oroszországgal annak érdekében, hogy bevonja Moszkvát az Iránra irányuló nyomásgyakorlás közös politikájába. Arnaud Danjean Elnök úr, Ashton asszony, az Ásúra napi események és a közelmúltbeli tüntetések véres elnyomása Iránban megmutatták, hogy mekkora hiba volt nagyon is mesterségesen különbséget tenni a rezsim belső megkeményedése és a kifelé irányuló, különösen az iráni nukleáris kérdéssel kapcsolatban folytatott merev politikája között. Következésképpen a további szankciók bevezetése elkerülhetetlennek, sőt talán kívánatosnak is tűnik. Szeretném az ütemtervvel és a lehetséges szankciók jellegével kapcsolatos véleményét éppen annak érdekében megismerni, hogy világos kapcsolatot tudjunk teremteni az iráni belpolitikai események és a nukleáris kérdés között. Potito Salatto Elnök úr, hölgyeim és uraim, nem szeretném tovább sorolni azokat az okokat, amiért elégedetlenek vagyunk az iráni kormánnyal. Mivel erről itt még nem esett említés, ezért szeretnék a polgári jogok legsúlyosabb megsértései közül csak egy olyat kiemelni, amely a fiatalokat érinti. Az iráni kormány annak ellenére, hogy aláírta az ENSZ gyermekjogi egyezményét, továbbra is halálbüntetést szab ki kiskorúakra. A vitát követően szeretném, ha az iráni eseményekkel kapcsolatban először is Ashton bárónő felvázolna egy közös megközelítést Európa egésze, valamint az Európai Parlament egésze számára, másodszor pedig az Iránnal fenntartott kapcsolatokért felelős parlamentközi küldöttség tudomásul venné, hogy változtatnia kell politikai irányvonalán. Jómagam barátaimmal, Scurria úrral és Tatarella úrral tiltakoztam a küldöttség ellen, amely hivatalos közleményében úgy nyilatkozott, hogy mindenképpen Iránba kíván látogatni, holott előtte ellentmondást nem tűrően lehetőséget kért arra, hogy találkozzon és beszéljen az ellenzékkel. Azt szeretném, ha a küldöttség mostantól új fejezetet nyitna, és segítséget és támogatást nyújtó kapcsolatokat tartana fenn, valamint vitát folytatna az ellenzék száműzetésben élő tagjaival, nem utolsó sorban Miriam Radzsavi asszonnyal, aki jól példázza ezt a helyzetet. Az Európai Uniónak ezt kellene tennie, ahelyett hogy szankciókat vezet be. Tunne Kelam Elnök úr, azt kell, hogy mondjam Ashton asszonynak, hogy attól tartok, hiúak az arra irányuló reményeink, hogy meg tudjuk győzni az iráni rezsimet az aggályainkról. Valójában egy múltbéli diktatúrával állunk szemben, és most a változás lehetőségére kell koncentrálnunk. A rezsim omladozik, és tavaly június óta az iráni nép bátran megmutatta, hogy nem bízik benne, és nem támogatja ezt a csaló, agresszív diktatúrát. Mi miért tennénk ezt továbbra is? Komolyan támogatnunk kell a civil társadalmat és a demokratikus ellenzéket, beleértve az Ellenállás Nemzeti Tanácsát is, amely az egyetlen olyan szervezet, amely nagyon világos demokratikus programmal állt elő egy atomenergia-mentes Iránért. Alexander Alvaro Elnök úr, a Süddeutsche Zeitung német napilap mai kiadásában arról számol be, hogy Teheránban tegnap, hétfőn az államügyészség öt ellenzéki részére követelte a halálbüntetést. Az Amnesty International szerint ez az öt ellenzéki a 17 éves Ali Mehrnia, az 54 éves Parviz Varmazyari, valamint Majid Rezaii, Alireza Mabavi és Ali Massoumi. Ha egy olyan rezsim, mint a teheráni, amely nem csak anakronisztikus, de halálbüntetéssel, megkövezésekkel és más eszközökkel lép fel saját népe ellen, és mi, az Európai Unió nem tesszük meg a szükséges intézkedéseket, akkor elsősorban azokkal szemben válunk bűnössé, akik ott egy értelmes társadalmat építenének fel, a gyerekekkel szemben, akik olyan körülmények között nőnek fel, amelyeknek semmi közük azokhoz a körülményekhez, amelyeket mi -azzal a képviselőtársammal egyetértésben, aki sajnos már nincs itt - egy leendő társadalom számára kívánnánk. Ezzel kapcsolatban szeretnék kemény és világos szavakat hallani az Unió külügyi és biztonságpolitikai főképviselőjétől, és szeretném, ha az Irán elleni szankciókat nem csak követelnénk, hanem végre is hajtanánk. Ulrike Lunacek Elnök úr, úgy vélem, mindannyiunk számára világos, hogy az iráni rezsim egy diktatórikus és bűnös rezsim. A kérdés az, hogy hogyan lépjünk fel vele szemben? Szeretném nagyon világosan kifejezni támogatásomat amellett a küldöttség mellett, amely Iránba látogatott volna ebből a Parlamentből. A küldöttség egy egész napot az ellenzék tagjaival és másként gondolkodókkal töltött volna. Megerősítették volna őket. Ezt akarták volna elérni. Ezért valóban nagyon sajnálom, hogy nem kerülhetett sor erre a küldöttségi látogatásra. Egy nagyon konkrét kérdésem van önhöz, Ashton bárónő. Számos képviselő beszélt itt szankciókról. A nemzeti parlament tagjaként és a hosszú ideje, sok személlyel folytatott beszélgetéseimből szerzett tapasztalataim alapján valóban támogatnám az intelligens szankciók bevezetését - amelyek például beutazási tiltólistára történő felvétellel a Forradalmi Gárda egyes tagjai vagy más konkrét személyek ellen irányulnának. Határozottan ellenzem az egész országra érvényes szankciók bevezetését, mivel azok valószínűleg a kormányt erősítenék, hiszen nőne a szegénység - az emberek nem jutnának például benzinhez -, és ez a rezsim támogatását, nem pedig a gyengítését segítené elő. Struan Stevenson Elnök úr, egyetértek Tunne Kelammal és Alvaro úrral. Az Iránnal folytatandó párbeszéd és megbeszélések ideje régen lejárt. Szinte nap mint nap a fasiszta rezsim ellen tiltakozó emberek halnak meg az utcákon. Amint hallották, éppen tegnap kérte egy álbíróság Teheránban a halálbüntetést öt tüntető ellen, akiket az Ásúra ünnepi zavargások alatt tartóztattak le december 27-én. Ami sok, az sok. Elég a beszédből és a békítésből. Kemény szankciókra van szükségünk. Ez az egyetlen módja annak, hogy megmutassuk a hétköznapi iráni embereknek, hogy támogatjuk a tiltakozásukat. Niki Tzavela Ashton bárónő, örömmel hallottam józan álláspontját, amelyet áthatott a tisztelet egy olyan történelemmel és büszkeséggel bíró ország iránt, mint Irán. Irán különleges eset, és örömömre szolgál, hogy az "intelligens erőként” ismert diplomáciai megközelítést alkalmazza, azaz egyrészt szankciókat vet be, másrészt párbeszédet folytat. Arra sürgetném, hogy folytassa a párbeszédet. Általában azok az országok, amelyek az ilyen országokat elítélik, nagyon távol állnak az iráni, iraki és afganisztáni kultúrától és mentalitástól. Azt javaslom, bővítse ki az ön által az Iránnal folytatandó nyílt párbeszéd folytatására felállított csoportot olyan országokkal, amelyek hagyományosan jó kapcsolatokat ápolnak Iránnal, így például hazámmal, Görögországgal, különösen most, a jelenlegi szocialista kormány idején. A térség nem lesz képes még egy háborút átvészelni. Nem csak Izrael aggodalmát közvetítem az iráni nukleáris programmal kapcsolatban, hanem az Emirátusokét is. Folytassák a párbeszédet, és akkor, úgy vélem, elérhetünk valamit. Krisztina Morvai () Három rövid kérdés. Az első: az iráni atomkutatásokat vezető tudóst nemrégiben brutális terrorcselekménnyel meggyilkolták. Mi az álláspontja az Európai Uniónak erről a kérdésről? Érdekes módon erről ma nem volt szó: Nagyon hiányoltam. Második: pontosan miért nagyobb probléma, miért nagyobb veszély a békére az iráni nukleáris potenciál, mint mondjuk az izraeli. Miért nem foglalkozik azzal is az Európai Unió? Harmadik: Magyarországon 2006-ban békés tüntetők tömegébe lövetett az akkori szocialista és liberális kormány. Többek között 14 ember szemének az épségét sértve meg. Sokan megvakultak. Többszöri kérésünk ellenére sem akkor, sem azóta nem volt hajlandó ezzel foglalkozni az Európai Unió. Mi a különbség? Szintén nem foglalkoznak a Magyarországon börtönökben megfordult több száz politikai fogollyal. Most is tucatnyian vannak politikai fogolyként börtönben Magyarországon. Köszönöm szépen, várom a választ. Mariya Nedelcheva Elnök úr, Ashton asszony, Szejed Ali Muszavi, az iráni ellenzéki vezér unokaöccsének halála és holttestének eltűnése egyike azoknak a tragikus példáknak, amelyek az Iráni Iszlám Köztársaság jelenlegi rossz állapotáról tanúskodnak. Az iráni rezsim legitimitása a múlt júniusi igen kétes választásokat követően legalábbis kérdéses. Így feladatunk az iráni civil társadalom ellenállási mozgalmának lehető legnagyobb mértékű támogatása. Ashton asszony, biztosan számíthat Parlamentünk teljes mértékű támogatására ahhoz, hogy elutasítsa az ilyen viselkedést. Szeretném hangsúlyozni, hogy az ellenzék szerepének további megtagadásával az iráni rezsim nem lesz képes meggyőzni bennünket arról a szándékáról, hogy az iráni nép jólétéért dolgozik. Az ellenzék létezési joga és a pártok közötti szabad versengéshez való joga, amely lehetővé teszi az iráni társadalomban jelen lévő vélemények sokféleségének képviseletét, olyan pozitív jelek, amelyekre régóta várunk. Messze vagyunk még azonban attól, hogy ezeket Iránban tapasztaljuk. Jelenleg bizonyára sokan vélik úgy, hogy teljes mértékben az iráni rezsimen múlik, hogy meghallja-e a tüntetők felhívásait és a nemzetközi közösség kívánságait annak érdekében, hogy demokratikus váltást vezessen be. Európának kell a jogállamiság fő mércéjének lennie. Piotr Borys Elnök úr, Ashton asszony, Irán rendkívül fontos ország, amely hatást gyakorol a világ és részben a Közel-Kelet békéjének stabilizációjára. Természetesen vitán felül áll, hogy meg kell védenünk az emberi jogokat, és határozottan kifejezésre kell juttatnunk az ellenzék jogainak több hónapja tartó megsértésével kapcsolatos aggodalmainkat. Azt szeretném azonban mondani, hogy az Európai Uniónak mindenekelőtt aktívan végre kellene hajtania antinukleáris programját, mivel Irán nukleáris fegyverrel óriási veszélyt jelentene a Közel-Kelet egy jó részére. Ezenkívül tudjuk, hogy valószínűleg a jemeni forradalmi uszítás és a Hamász gázai, valamint az al-Kaida afganisztáni támogatása állnak az iráni politika egy részének hátterében is. Ezzel kapcsolatban leginkább egyfajta kiegyensúlyozottságra van szükség, és úgy vélem, hogy Szaúd-Arábiának is fontos szerepet kellene játszania. Úgy gondolom, Ashton asszonynak igen aktív párbeszédet és elkötelezettséget kellene mutatnia ezen a téren. Paul Rübig Elnök úr, ezzel kapcsolatban szeretnék, mint mindig arra utalni, hogy mi itt Európában tulajdonképpen csak az egyén bűnösségét ismerjük, és elvből elutasítjuk az általános gyanúsítgatásokat. Biztos vagyok abban, hogy Ashton asszony britként nagyon is megérti azt, hogy ugyan a bűnösöket ilyen helyzetekben talán blokád alá kellene venni, de nem egy egész népet, amely többé-kevésbé ártatlanul került egy ilyen helyzetbe. Tárgyalásokra kellene törekednünk. A kérdésem a következő: Lát-e olyan lehetséges tárgyalópartnereket Iránban, akikkel felvehetné a kapcsolatot, és akikkel komoly, tárgyilagos és politikailag korrekt vitát tudna folytatni? Andrew Henry William Brons Nem szállok síkra az iráni ajatollahok rezsime vagy annak antidemokratikus nézetei mellett. De szeretnék két dolgot elmondani: az egyik az, hogy az erőszakmentes véleménynyilvánítás szabadságának elnyomására még Európában, sőt EU-tagállamokban is sor kerül. Továbbá az Iránban folyó tevékenységeket és az iráni eseményeket az Egyesült Államok és szövetségeseik elég cinikus módon arra használják fel, hogy egy Irán elleni háborús mozgalmat szítsanak, és úgy vélem, hogy ez a válasz teljes mértékben aránytalan lenne. Catherine Ashton Az Unió külügyi és biztonságpolitikai főképviselője/a Bizottság alelnöke. - Elnök úr, úgy vélem, hogy ez egy rendkívül fontos és időszerű vita volt, először is azért, mert megismételtük az Európai Unióban elkötelezettségét az emberi jogok értékének fontossága mellett. És az Iránnal folytatott párbeszédünkben valóban nem is kérünk többet annál, mint hogy tegyenek eleget azoknak a nemzetközi egyezményeknek, amelyeket önként és akaratlagosan írtak alá, és ez alapvető részét képezi annak, ahogyan ezeket a kérdéseket meg kell közelítenünk, és a képviselők azáltal, hogy akár egyéneket neveztek meg, akár iráni eseményekről számoltak be, azokat az ügyeket emelték ki, amelyek számunkra is a legnagyobb aggodalomra adnak okot. A képviselők arra is rávilágítottak, hogy végül is, ahogyan azt ön, Gualtieri úr is mondta, a párbeszédnek elkerülhetetlennek kell lennie. Nagyon fontos, hogy továbbra is felajánljuk azt a megközelítést, amely "értelmes párbeszédet” jelent. De teszem ezt annak elismerése mellett, hogy elődöm, Javier Solana hat évet töltött párbeszéddel, hat éven át kínálta fel ennek a vitának a folytatását; tehát párbeszédet kell folytatnunk, de nem abban az értelemben, hogy ezzel ürügyet szolgáltassunk Iránnak a tétlenségre, hanem inkább annak eszközeként, hogy garantáljuk ennek a kapcsolatnak a megerősödését, és hogy megvalósítsuk az általunk fontosnak tartottakat. Ennek részeként a Kereskedelmi Világszervezethez való csatlakozásról már hosszú ideje folyó tárgyalások lehetőséget teremthetnének az olyan vitára, eszmecserére és támogatásra, amely elősegítené a rezsim előremozdulását. Számos képviselő beszélt a szankciók jelentőségéről, de úgy vélem, elsősorban az intelligens, értelmes szankciókéról: annak döntő jelentőségéről, hogy amikor elkezdünk gondolkodni a következő lépésről, és hogy ha és amikor fontolóra vesszük a szankciók lehetőségét, akkor tegyük ezt annak tudatában, hogy ezeknek pontosan az általunk elérni kívánt hatást kell célozniuk, és hogy ebben a Házban senki sem szeretné azt látni, hogy a hétköznapi iráni emberek szenvednek a szankciók következményeitől. Ez nagyon fontossá teszi ezt a vitát, ugyanakkor idő- és energia-befektetést is kíván tőlünk. Az E3+3-ak vezetői szombaton New Yorkban találkoztak, és párbeszédet tudtunk folytatni, természetesen Oroszország bevonásával, erről a kérdésről. Amint azt már mondtam, kétség sem férhet ahhoz, hogy habár párbeszéd segítségével szeretnénk előremozdítani az értelmes kapcsolatot Iránnal, amennyiben Irán végső soron elutasítja ezt, akkor a kettős megközelítés keretében felmerül a szankciók kérdése, és ennek a találkozónak a nyomán tulajdonképpen már meg is kezdődött a megfelelő további intézkedések átgondolása. Ez úgyszintén vita tárgyát fogja képezni a hétfői Külügyi Tanácsban, és részben azért is voltam ennyire kíváncsi a tisztelt képviselők nézeteire, mert a tanácsi vitákra is készülök. Ami az országba látogató küldöttséget illeti, Lochbihler asszony, ön valóban elnöke ennek a küldöttségnek. Nagyon fontos, hogy az utat hivatalosan még nem mondták le. Úgy vélem, fontos lenne fontolóra venni, hogy továbbra is kiálljunk-e az utazás mellett. Remélem, hogy hamarosan sor kerülhet egy találkozóra - ismét csak annak jegyében, hogy próbáljuk nyitva tartani a párbeszéd lehetőségét. Elsősorban e Parlament tevékenységének is köszönhetően a Euronews csatorna 2010 közepén megkezdi fárszi nyelvű adását. Ez szintén fontos a kommunikáció, illetve annak szempontjából, hogy megvizsgáljuk, hogyan használhatjuk a kommunikációt és a technológiát hatékonyan. Nehéz a hozzáférés blokkolását fontolgatni, ha egyben azoknak az információknak az elérhetőségét is blokkoljuk, amelyekre az emberek vágynak, és úgy gondolom, hogy ezt is figyelembe kell vennünk. Ami pedig a jövőbeli lépéseket illeti, a tisztelt képviselők világossá tették azokat a pontokat, amelyeket szeretnének, ha figyelembe vennénk. Amint említettem, az E3+3-ak már gondolkodnak ezeken a lehetőségeken. Aztán ott van a Külügyi Tanács. Utaltam rá, hogy szeretnénk megvizsgálni az értelmes, intelligens szankciókat, mivel ezt értjük kettős megközelítés alatt. Világossá tettem, és a jövőben is világossá fogom tenni, hogy nyitott és kész vagyok a párbeszédre - és nyitó megjegyzéseimben beszéltem az ebben a nagyszerű országban rejlő lehetőségekről -, de ezt annak biztos tudatában tesszük, hogy többé már nem használhatjuk a párbeszédet a cselekvés elkerülésére. Zárógondolatként el kell mondanom, hogy nagyon megragadott Obama elnök azon mondata, amelyet a Nobel-díj átvételekor mondott beszédében, amikor is arról beszélt, hogy ha megvizsgáljuk a párbeszéd folytatásának értékét, akkor "az elnyomó rezsimekkel folytatott párbeszédből hiányzik a felháborodás elégedettséget hozó tisztasága. De [...] egyetlen elnyomó rezsim sem léphet új útra, ha nem kínálkozik számára egy nyitott ajtó”. Az ajtó nyitva áll ezelőtt az értelmes párbeszéd előtt annak érdekében, hogy előremozdulás történjen, de ezzel egyidejűleg teljes mértékben elkötelezem magam az elődeim által kijelölt kettős megközelítés elismerése és annak szükségesként történő követése mellett. Elnök Tisztelt kollégák, ezek a viták 15 órától 20 óráig tartottak. Azt javaslom, hogy tartsunk öt perc szünetet annak érdekében, hogy a főképviselő és mindenki más, aki a teremben tartózkodott és még folytatni is fogja munkáját a teremben, kifújja magát, és folytassuk öt perc múlva, 17.35-kor. Geoffrey Van Orden Elnök úr, a szünet előtt szeretnék némi tájékoztatással szolgálni. Ashton bárónő, ön az iráni küldöttségről beszélt. A küldöttség iráni utazását január 8-tól 10-ig tervezték, de a küldöttség látogatását lemondták. Valójában az iráni hatóságok mondták le az utat. Sokan közülünk sürgették, hogy a küldöttség látogatását már ennél korábban mondják le - jóllehet, a küldöttség elnöke erről nem vett tudomást - a hosszú hatótávolságú rakéták tesztelésére, több tüntető lelövésére és a karácsonyi időszakban folyó zavargásokra való tekintettel. Ezért tájékoztatásul elmondanám, hogy a küldöttségi látogatást lemondták, de ezt a lépést a Parlamentnek valójában már korábban meg kellett volna tennie. Elnök Nem tudtam, hogy van egy a tájékoztatásra vonatkozó eljárás, Van Orden úr. Megengedtem, hogy folytassa, de hogy mindenkivel szemben méltányosak legyünk, ez nem volt ügyrendi kérdés. A vitát lezárom. A szavazásra az első februári plenáris ülésen kerül sor Strasbourgban. (Az ülést 17.30-kor felfüggesztik és 17.35-kor folytatják.)

Samhørighedspolitikkens rolle og effektivitet (forhandling) Formanden Næste punkt på dagsordenen er betænkning af Lidia Joanna Geringer de Oedenberg for Regionaludviklingsudvalget om samhørighedspolitikkens rolle og effektivitet med hensyn til at formindske forskellene i de fattigste områder i EU. Lidia Joanna Geringer de Oedenberg Fru formand! Jeg vil gerne ønske Dem et stort tillykke med at have tiltrådt dette ærede embede. EU består ikke alene af 27 lande, men også af 268 regioner, som har meget forskellige udviklingsniveauer. Som følge af den seneste udvidelse af EU til 27 lande steg EU's befolkning til knap 493 millioner. Ca. 30 % af disse mennesker bor i 100 af de fattigste regioner, nemlig dem, som er omfattet af konvergensmålene. Hver på hinanden følgende udvidelse har medført større ulighed mellem de rigeste og fattigste regioner i EU. I et EU bestående af 27 lande er forskellene mellem regionerne i forhold til BNP betydeligt større, end de var i EU-15, og ligger fra 24 % i det nordøstlige Rumænien til 303 % i det centrale London. Årsagerne til den økonomiske underudvikling af bestemte regioner er meget forskellige. De fattigste regioner mangler hovedsageligt den grundlæggende infrastruktur, som er nødvendig for en bæredygtig og langsigtet udvikling, yderligere investeringer og de nødvendige menneskelige ressourcer. Ifølge statistikken har EU's aktuelle samhørighedspolitik effektivt bidraget til at udvikle mange regioner i lande, som længe har været inden for EU's rammer, f.eks. Irland, Grækenland, Portugal og Spanien. I overensstemmelse med EU's mål, jf. EF-traktatens artikel 158, som omfatter harmoniseret udvikling og formindskelse af forskellene mellem forskellige regioners udviklingsniveauer, opfordrer vi i Europa-Parlamentet til beslutsom handling, der skal reducere de værste tilfælde af underudvikling i EU's fattigste regioner. De nye medlemsstater har især været ramt af vanskelighederne med at opsluge EU-midlerne, da det, at de har modtaget støtte, ikke garanterer, at midlerne anvendes ordentligt, og myndighederne i de fattigste regioner har ofte ikke de muligheder, den erfaring eller de ressourcer, der kræves, for at drage fuldstændig fordel af de midler, som de er berettiget til. Ansøgningsprocedurerne for midler fra strukturfondene er ofte yderst vanskelige og er på ingen måde gennemsigtige for slutbrugeren. Vi opfordrer derfor til, at disse procedurer forenkles på alle niveauer, dvs. på europæisk, nationalt og regionalt niveau. Gennemførelsen af samhørighedspolitikken bør tage højde for regionernes forskellige behov, især byområderne og landdistrikterne, regioner, som er vanskelige at få adgang til, øer og ultraperifære regioner. Den bør tilpasse støtten til regionernes forhold og særlige egenskaber og udnytte deres potentiale for bæredygtig og langsigtet vækst. Medlemsstaterne og regionerne bør derfor sikre, at de projekter, der bidrager til at forbedre tilgængeligheden til de fattigste regioner, bliver prioriteret, så det sikres, at de har ordentlig infrastruktur på området for transport og informationsteknologi. Samhørighedspolitikken bør understøtte iværksætterånden og investeringerne i de fattigste regioner. Nye finansielle instrumenter såsom Jeremy og Jessica kan bidrage positivt til den regionale udvikling, men kendskabet til, hvordan disse instrumenter anvendes på lokalt og regionalt niveau, er stadig meget begrænset. Det er vigtigt at opfordre medlemsstaterne til at oprette offentlig-private partnerskaber og udveksle bedste praksis på dette område. Kommissionen og medlemsstaterne bør effektivt støtte projekter, som øger regionernes kapacitet med henblik på at generere og absorbere nye teknologier, mens de samtidig er særligt opmærksomme på at beskytte det naturlige miljø. Et utroligt vigtigt problem for EU's fattigste regioner har været den høje arbejdsløshed på op til 20 %. I lyset heraf er der stadig et presserende behov for at investere i menneskelig kapital i de fattigste regioner gennem bedre uddannelse og stadigt stigende uddannelsesniveauer, navnlig blandt unge, kvinder og ældre samt mindretal, der er udsat for social udstødelse. Støtte til lige muligheder for alle bør være en del af alle fællesskabsprogrammer, navnlig de programmer, der indvirker på den økonomiske og sociale samhørighed, samt på alle trin i planlægningen og gennemførelsen af projekter, der er omfattet af EU's samhørighedspolitik. Kommissionen og medlemsstaterne bør sikre, at opdaterede, pålidelige og sammenlignelige statistiske oplysninger foreligger. Det er noget, vi mangler i øjeblikket. Kommissionen bør udarbejde nye metoder til at måle regionaludviklingen baseret ikke kun på BNP og arbejdsløshedstal, men også på baggrund af andre kvantitative og kvalitative indikatorer, som afspejler befolkningens reelle levestandard. Vi bør også forbedre metoden til at beregne købekraftspariteter ved hjælp af udarbejdelse af regionale indikatorer i stedet for nationale indikatorer. For at drage fordel af midtvejsevalueringen af Fællesskabets budget i 2009 bør Kommissionen analysere indvirkningen af samhørighedspolitikken og se på årsagerne til evt. uønskede resultater. Endelig vil jeg gerne takke alle, der har bidraget til denne betænkning. Jeg vil gerne takke Dem for Deres værdifulde ændringsforslag, som har beriget dokumentet, og jeg håber inderligt, at denne initiativbetænkning giver medlemsstaterne og regionerne en række værdifulde retningslinjer samt vil anspore Kommissionen til at forbedre samhørighedspolitikkens effektivitet i de mest trængende regioner. Janez Potočnik Fru formand! Det en stor glæde at få lejlighed til at udveksle synspunkter om Geringer de Oedenberg-betænkningen om samhørighedspolitikkens rolle og effektivitet med hensyn til at formindske forskellene i de fattigste områder i EU. Ligesom initiativbetænkningerne vedtaget af Regionaludviklingsudvalget understøtter betænkningen det fremragende samarbejde mellem vores to institutioner. Jeg træder i stedet for fru Hübner, der var nødt til at tage til Rumænien, og hun sender sine bedste ønsker. Jeg bifalder betænkningen og det positive bidrag til debatten om betydningen og effektiviteten af en samhørighedspolitik på dette kritiske tidspunkt i programmeringsperioden 2007-2013 og på tidspunktet for budgetgennemgangen i 2008/2009. Jeg deler fuldt ud den opfattelse, at samhørighedspolitikken ikke blot er helt afgørende, men også fremmende for samhørighedspolitikkens samfundsmæssige rolle og effektivitet med hensyn til at formindske forskellene i de fattigste områder i EU. Merværdien af samhørighedspolitikken er allerede tydelig, og vi anerkender alle, at det er langt mere vidtrækkende end økonomiske overførsler, bl.a. gennem udvikling af partnerskaber, udveksling af bedste praksis, budgetstabilitet og en strategisk tilgang. Jeg bifalder især emnet for og indholdet af betænkningen, idet det berører grundlaget for samhørighedspolitikken. Den vigtigste målsætning med vores politik er at mindske de samfundsmæssige og territoriale forskelle i de fattigste områder i EU. Det er en stor udfordring. Forskellene er blevet større efter de nye udvidelser, og samhørighedspolitikken er det eneste EU-instrument, der er udformet til tackling heraf. F.eks. er forskellene i bruttonationalprodukterne pr. indbygger mellem de højeste og laveste 10 % af EU's regioner næsten fordoblet efter de to nyeste udvidelser. Faktisk er de regionale forskelle i EU meget vigtige, langt vigtigere end inden for USA eller Japan, eller i forhold til f.eks. Kina eller Indien. Til trods for imponerende vækstrater i de nye medlemsstater og mange regioners konvergens i EU-15, er der stadig 70 regioner - som huser 123 millioner europæiske borgere - med et bruttonationalprodukt pr. indbygger på under 75 % af EU-gennemsnittet. Derudover er der en række regioner - hvoraf hovedparten er blandt de mest udviklede lande - som taber terræn. I 27 regioner faldt bruttonationalproduktet pr. indbygger i faste priser mellem 2000 og 2004, og væksten var i 24 andre regioner under 0,5 % om året. Som klarlagt i detaljer i den fjerde rapport om den økonomiske og sociale samhørighed, der blev offentliggjort for nylig, er der konvergens som følge af den stigende vækst i de fleste af de nye medlemsstater og den ind imellem dårlige præstation i de mere avancerede medlemsstater. De yderligste områder i EU er ved at indhente Europas kerne, ikke blot i relation til bruttonationalprodukt pr. indbygger, men også i relation til beskæftigelse, produktivitet og andre indikatorer, og det er meget positivt. Det gælder også de tidligere samhørighedslande, der med undtagelse af Portugal i de seneste par år har oplevet en imponerende udvikling. Dette fænomen - den langsigtede konvergensproces - finder stadig sted på EU-plan blandt medlemsstater og regioner. Vi ved, at det på nationalt plan ser lidt anderledes ud, idet væksten i mange tilfælde i stigende grad er koncentreret i hovedstadsregionen eller i regionerne omkring storbyerne, hvilket yderligere forværrer de interne forskelle og skaber problemer i form af forøgelse af tætheden i byerne, f.eks. trafiktæthed, forurening, stigende huspriser osv. Jeg ønsker at understrege, hvor stor betydning vores politik vil have for den generelle positive konvergensproces. Uafhængige undersøgelser har vist, at samhørighedspolitikken har fremmet den meget nødvendige investering i infrastruktur, menneskelige ressourcer, modernisering og diversificering af de regionale økonomier. Mellem 2000 og 2005 har der været en stigning i offentlige investeringer på omkring 25 % over det niveau, som investeringerne ville have ligget på uden samhørighedspolitikken. En stigning i bruttonationalprodukterne som følge af regionalpolitikken har ligget på 10 % i Grækenland og 8,5 % i Portugal i perioden 1989-1999, og på 6 % for Grækenland og Portugal, 4 % for Tyskland og 2,4 % i Spanien i perioden 2000-2006. Indledende beregninger for 2007-2013 viser et resultat på mellem 5 % og 9 % i de nye medlemsstater. Samhørighedspolitikken har endvidere bidraget til mindre social udstødelse og mindre fattigdom. I forbindelse med samhørighedspolitikken samfinansieres uddannelsen af 9 millioner mennesker om året. Over halvdelen af disse er kvinder, og det medfører bedre beskæftigelsesforhold og højere indkomst. F.eks. er der oprettet over 450.000 arbejdspladser i de følgende seks lande: Danmark, Frankrig, Nederlandene, Spanien, Sverige og Det Forenede Kongerige. I perioden mellem 2000 og 2005 tegnede samhørighedspolitikken sig for to tredjedele af støtten til mål 2. Politikken har bidraget til at overføre den politiske sammensætning af offentlige investeringer i medlemsstaterne til investeringer med henblik på fremme af vækst. Ifølge de nyeste data er omfanget af samhørighedsinvesteringer, der er øremærket til forskning og udvikling, innovation og informations- og kommunikationsteknologier (IKT) for perioden 2007-2013, mere end fordoblet sammenlignet med perioden 2000-2006. Det vil dog stadig vise sig, om disse planer vil blive gennemført, men blandt medlemsstaterne og regionerne kan vi allerede se en stigende bevidsthed i udviklingsstrategierne for den næste finansieringsperiode. Der er ingen tvivl om, at en af grundene til succesen er, at samhørighedspolitikken er en integreret og selvstændig politik, det er ikke en sektorpolitik eller en usammenhængende række sektorpolitikker, men et integreret instrument, der har til formål at skabe specifikke skræddersyede løsninger for alle de europæiske regioner eller territorier. Samtidig er det ikke blot en isoleret EU-politik. Politikken afhænger helt klart af den aktive involvering af partnere på nationalt, regionalt og lokalt plan. I betænkningen peges der helt korrekt på en række spørgsmål, som er særlig relevante for de fattigste områder i EU, hvis disse skal udnytte den tildelte støtte fuldt ud. Jeg ønsker at nævne nogle enkelte punkter, som formentlig vil være gavnlige med hensyn til teknisk støtte: betydningen af at udarbejde skræddersyede udviklingsstrategier eller værdien af at gennemføre effektive partnerskaber og fremme bedste praksis. Jeg har noteret mig de pågældende forslag. Jeg er overbevist om, at nogle af forslagene vil indgå i det nuværende retsgrundlag, som har givet anledning til de nye initiativer, der er vedtaget for nyligt af Kommissionen, f.eks. de tre gange j - Jasper, Jeremy og Jessica - eller Regioner for økonomisk ændring. Samhørighedspolitikkens fleksibilitet gør det muligt at træffe de bedste foranstaltninger for hvert enkelt tilfælde. I denne sammenhæng vil fru Hübner sikre, at Kommissionen er særlig opmærksom på de fattige områders særlige behov i de igangværende forhandlinger om programmeringsdokumenterne for perioden 2007-2013. Jeg bifalder endvidere betænkningens bidrag til forhandlingen om den fremtidige samhørighedspolitik, som blev lanceret med offentliggørelsen af den fjerde rapport om den økonomiske og sociale samhørighed. Jeg bifalder disse værdifulde henstillinger, der har til formål at øge effektiviteten af samhørighedspolitikken. Som alle ved, befinder vi os nu på det indledende stadie for overvejelsen af samhørighedspolitikkens fremtid. Forhandlingen har til formål at lette revisionen af EU-budgettet, som Kommissionen skal foretage i 2008 og 2009. Jeg vil slutte af med at minde om den offentlige høring om samhørighedspolitikkens fremtid, som vil blive iværksat efter samhørighedsforummet i september. Der er oprettet en internetside til indsamling af bidragene fra medlemsstater, regioner, byer, EU-institutioner, økonomiske parter og arbejdsmarkedets parter og naturligvis civilsamfundsorganisationer. Kommissionen har til hensigt at fremlægge resultaterne af denne høring i foråret 2008 sammen med den femte rapport om den økonomiske og sociale samhørighed. På grundlag af denne og andre initiativbetænkninger, der for nylig er godkendt, ser jeg meget frem til Parlamentets bidrag til forhandlingen. Oldřich Vlasák Fru formand, hr. Potočnik, mine damer og herrer! Forskellene mellem de fattigste og rigeste regioner i EU er virkelig enorme. Disse regionale forskelle er mere synlige i dagens udvidede EU, end de var i det oprindelige EU-15. Det kan skyldes mange årsager, f.eks. geografisk placering, typen af boligmæssig infrastruktur, økonomiens struktur med sektor efter sektor, samfundets lagdeling eller andre årsager forbundet med et givet områdes historie. Forskellene kan til en vis grad udjævnes gennem strukturpolitik, men der vil altid være rigere og fattigere regioner. Jeg mener derfor, at det er meget vigtigt primært at stræbe efter en situation, hvor alle regionerne i EU mere eller mindre har opnået endelig økonomisk fremskridt og social udvikling. Vi bør målrette strukturfondene mod klart at øge væksten i BNP, øge beskæftigelsen og bidrage til en bæredygtig udvikling. I den henseende vil jeg stille følgende spørgsmål. Hvilke strukturforanstaltninger bidrog til væksten i de succesrige regioner såsom Irland? Hvad får regioner som f.eks. Mezzogiorno i Italien, hvor årtiers strukturmidler ikke har ført til større ændringer, til stadigvæk at sakke agterud? Hvordan kan vi sikre, at EU-midlerne ikke klattes væk i dag, men at de investeres i fremtiden? Jeg er ikke helt sikker på, at den betænkning, som vi drøfter i dag, indeholder klare retningslinjer på dette punkt. Sagen er dog, at vi kun ved at besvare ovennævnte spørgsmål kan forhindre en gentagelse af de tidligere fejl i dagens fattigste regioner, så vi sikrer, at EU-midlerne medfører reel merværdi til den regionale økonomi og de regionale samfund. Det er dog for tidligt at lave en udførlig opgørelse over, hvilke fordele strukturpolitikkerne har medført for de fattigste regioner, da de fattigste lande kun lige er tiltrådt EU. Der er stadig et problem med den overordnede strukturs kompleksitet. Constanze Angela Krehl Fru formand! Også fra min side skal der endnu en gang lyde et tillykke med Deres valg i går og Deres første møde som formand her i plenarforsamlingen! Jeg vil gerne takke ordføreren mange gange for denne spændende betænkning, fordi vi jo egentlig alle har et og samme mål: Vi ønsker at fjerne forskellene mellem regionerne i EU. Det er ikke kun i de fattigste EU-regioners interesse, men i alles interesse, fordi udviklingen ellers generelt ville stagnere. Vi har jo et enormt potentiale i de regioner, vi støtter. Folk dér ønsker at engagere sig og involvere sig i EU, men vi skal også give dem mulighed for det. Jeg vil gerne tage fat i nogle punkter, som ordføreren også har nævnt i sin betænkning, og som forekommer mig meget vigtige. Vi har brug for hurtig hjælp til EU, dvs. vi skal opbygge forvaltningen og må ikke gå i vejen for hinanden på de forskellige forvaltningsniveauer. Hertil hører også et velfungerende grænseoverskridende samarbejde. Jeg er meget spændt på at høre, hvordan medlemsstaterne rent faktisk vil gennemføre det i de næste uger og måneder. Det ville glæde mig, hvis medlemsstaterne fik kendskab til de nye finansieringsinstrumenter Jessica, Jeremie og Jaspers, som allerede blev udviklet for nogle år siden, og blev anvendt således, at de virker. Af de over 400 ansøgninger, som er blevet indgivet til de operationelle programmer, er det imidlertid kun en fjerdedel, der er blevet godkendt. Det ville glæde mig, hvis det gik hurtigere, måske også med mulighed for at forbedre dem endnu en gang senere. Én ting vil jeg gerne understrege: At fjerne forskelle mellem regionerne betyder også at arbejde på at fjerne forskelle i forbindelse med lige muligheder for mænd og kvinder. Jeg anmoder Dem derfor indtrængende om at støtte de relevante ændringer her i plenarforsamlingen. Jean Marie Beaupuy Fru formand! Ligesom min kollega, fru Krehl, vil jeg ønske Dem tillykke med valget og med Deres første formandskab. Hr. Potočnik, jeg vil gerne sige, at denne betænkning, som fru Geringer de Oedenberg så glimrende gjorde rede for, først og fremmest er et råb fra hjertet. Det er desuden en nødvendighed for EU, sådan som fru Krehl sagde for lidt siden, og det er en appel til Kommissionen. Det er et råb fra hjertet, eftersom udviklingen af de fattige regioner ikke bare er ensbetydende med regionsudvikling, men også med at tage højde for situationer, som i nogle tilfælde er dramatiske, og hvor folk er arbejdsløse eller er nødt til at flytte osv. Derfor er det et råb fra hjertet på det menneskelige plan. Det er også en nødvendighed for udviklingen i EU, sådan som det så udmærket forklares i betænkningen. Når først dette er slået fast, hr. kommissær, er vi nødt til at gå et skridt videre, og De må ikke betragte min bemærkning som en kritik, men som en konstatering. I ca. seks minutter kom De selv med forskellige konstateringer, og De sluttede af med at sige, De nu venter på Parlamentets forslag. Fru Geringer de Oedenbergs betænkning indeholder faktisk flere forslag. Det, som jeg gerne vil understrege på de få sekunder, jeg har fået tildelt, er, at der er noget, som Kommissionen i dag bør præcisere, nemlig hvem der gør hvad, hvornår og hvordan. Hvem er der tale om? Hvad er EU's rolle? Jeg mener, at vi hidtil i det store og hele har opstillet betingelserne for finansiering, betaling osv. Vores kollegas betænkning indeholder nogle supplerende forslag, og der er navnlig tale om finansielle aspekter, teknisk bistand osv., som skal styrke Kommissionens iværksætterrolle og konsolidere dens forslags- og bistandsbeføjelser. Men der står næsten ikke noget om medlemsstaternes rolle. Hvis vi gerne vil hjælpe de vanskeligt stillede regioner, er det dog ikke nok at sige, at der er EU-midler til rådighed. Det er også nødvendigt, at medlemsstaterne påtager sig deres ansvar. Og her kan Kommissionen som følge af subsidiaritetsprincippet ikke påtvinge dem noget. Til gengæld kan man i lyset af det, der er sket i Irland, Syditalien osv. komme med konstateringer og forslag. Endelig havde jeg faktisk selv i går besøg af nogle borgmestre fra meget små kommuner i ugunstigt stillede regioner. Det er deres opgave at føre projekterne ud i livet - vi skal bare forklare dem, hvordan de skal gøre. Til sidst vil jeg sige, at det, som jeg personligt forventer ud over det, der er angivet i fru Geringer de Oedenbergs betænkning, er, at Kommissionen netop fortæller os, hvem der skal gøre hvad og hvordan. Elisabeth Schroedter Fru formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Jeg vil også gerne lykønske Dem med deres nye hverv, fru formand! Efter reformen er før reformen! Det var grunden til, at vi i Regionaludviklingsudvalget - og det var umiddelbart efter reformen af strukturfondene og gentagne gange - stillede spørgsmålet, hvordan vi fremover skal vurdere de fattigste regioner i Europa. Formålet var på baggrund af erfaringerne fra i dag at give samhørighedspolitikken en fremtid med henblik på den nye reform af strukturfondene i 2014. For vi ved, at de rige medlemsstaters villighed til at indbetale til solidaritetspagten aftager. I den forbindelse er det det fælles engagement i de fattigste regioner som led i samhørighedspolitikken, der får EU's hjerte til at slå! Desværre beskæftiger man sig næppe med disse fremtidsspørgsmål i betænkningen. Den er koncentreret omkring gennemførelsesproblemerne i forbindelse med den aktuelle strukturfondsforordning i de nye medlemsstater. Den viser eksemplarisk, hvad der sker, når man sparer på en stærk decentral forvaltningsstruktur! Jeg mener imidlertid, at det er naivt at tro, at det øgede engagement kan erstattes af banker som universalmiddel mod absorptions- og forvaltningsproblemer i de allerfattigste regioner. Initiativerne Jaspers og Jessica skal bruges således, at demokratisk handling ikke udsættes, og at det offentlige ikke sætter sig i gæld i generationer fremover. For så fastholder vi nemlig de fattigste regioner i varig støtte, og det kan ikke være vores hensigt! Pedro Guerreiro Fru formand! Først vil jeg gerne takke ordføreren for denne initiativbetænkning, hvor hun fremhæver nogle aspekter, som vi finder væsentlige, selv om vi er uenige andre, navnlig i sammenhæng med debatten om samhørighedspolitikkens fremtid og den fjerde rapport om økonomisk og social samhørighed i EU. Det er her nødvendigt at påpege, at forskellene, navnlig de regionale, er øget meget betydeligt i takt med EU's udvidelser, at de regionale forskelle og polariseringsfølgerne vokser inden for det enkelte land, at der er regioner og sågar lande, der nu fjerner sig i forhold til EU' gennemsnit, og at der stadig findes et rigt center og en fattig periferi, som nu er blevet større. Når vi fremhæver disse aspekter, ønsker vi at påvise, at der er brug for en stærk regionalpolitik som et uundværligt redskab til at formindske forskellene og fremme en real - ikke nominal - konvergens i de fattigste landes regioner i EU. En stærk regional- og samhørighedspolitik er endnu mere nødvendig, fordi EU's fattigste lande udsættes for stigende omkostninger som følge af det indre marked, markedsliberaliserings- og konkurrencepolitikken, Den Økonomiske og Monetære Union samt euroen og dens stabilitetspagt. Regional- og samhørighedspolitikken må styrkes, og den højt besungne økonomiske og sociale samhørighed og real konvergens må blive EU's centrale mål og politik, ligesom fællesskabbudgettets omfordelingsrolle må styrkes og finansieres tilstrækkeligt, så de mål, der opstilles, faktisk kan blive nået. En effektiv regional- og samhørighedspolitik forudsætter også, at man forkaster, at den forvrænges, især fordi dens midler omdirigeres til andre politikområder og prioriteter, der overhovedet ikke vil medvirke til at virkeliggøre de førnævnte mål. Georgios Karatzaferis Fru formand! Prøv at forestille Dem en familie, der dækker bord for at spise sammen om aftenen, og faderen skal have hummer, moderen skal have laks, et barn skal have kød, et andet bønner, et skal have grøntsager og et skal ingenting have. Det kan ikke lade sig gøre! Og dog er det sådan, det foregår i den store europæiske familie, som vi gerne vil samle under en fælles forfatning. Der er 80 millioner borgere i Europa, som lever under fattigdomsgrænsen. Der er pensionister i Grækenland, der lever for 300 euro om måneden og er lykkelige for det, fordi der i nabolande er pensionister, som kun har 80 euro. Det er Europas politik. Pludselig er nogle af Grækenlands svært tilgængelige områder blevet rige, f.eks. Epirus og visse afsidesliggende øer tæt på Tyrkiet, netop fordi gennemsnittet røg ned, da de nye lande kom ind. Det giver ingen mening! Vi er nødt til at finde ud af at udvikle økonomien, så alle får lige meget. Når der er en racistisk holdning hos de ministre, der skaber økonomien, som f.eks. økonomiminister Alogoskoufis, som forleden dag sagde, at farvede ikke er mennesker, og på frastødende og fornærmende vis omtalte dem som "negre" - når der er en så racistisk holdning, kan politikerne ikke indføre en økonomi med ligestilling, en økonomi med udvikling i hele verden. De fattige har ret til livet, og vi er nødt til at finde løsninger. Vi skal ikke måle standarden i Europa efter, hvor mange Mercedes 500, der kører på vejene, men efter hvor mange børn, der ikke får et glas mælk hver morgen. Lambert van Nistelrooij (NL) Hr. formand, hr. kommissær! Den økonomiske vækst har i de nye medlemsstater ligget på omkring 5,3 %, altså 2 % højere end i de gamle medlemsstater. Eksporten er fordoblet. Investeringerne stiger kraftigt. Disse resultater er glimrende og støttes påviseligt ganske betydeligt af samhørighedspolitikken, sådan som hr. Potočnik påpegede for lidt siden. Statistisk set falder antallet af fattige regioner. De regionale forskelle internt i medlemsstaterne er imidlertid stadigvæk betragtelige. Det er helt berettiget, at fru Geringer de Oedenberg i sin betænkning henleder opmærksomheden på dette forhold. Og jeg konstaterer, at vi må skærpe vurderingen af medlemsstaternes egen indsats. Det bringer ikke regionerne i randområderne videre, hvis indsatsen i for høj grad koncentreres om byområderne. Medlemsstaterne må i lighed med EU vælge en territorial tilgang til samhørighedspolitikken. Det er nødvendigt, når det drejer sig om vurdering af effektiviteten, i langt højere grad at foretage en politisk evaluering af de nationale planer, der fremlægges. I højere grad politisk, da det i sidste instans ikke vil lykkes os at sætte fart i den økonomiske udvikling og samhørigheden i de fattige regioner. Der er således behov for revurdering, og den fjerde samhørighedsrapport er en glimrende anledning til at tage spørgsmålet op til drøftelse. Gruppen for Det Europæiske Folkeparti (Kristelige Demokrater) og De Europæiske Demokrater vil gerne være medinitiativtager til en sådan drøftelse. Den 8. november arrangerer vi en høring herom i Europa-Parlamentet. Lad mig runde af med at sige, at der er gode resultater, der er gode muligheder for samhørighedspolitikken, under forudsætning af at vi i højere grad koncentrerer indsatsen om synergi på europæisk, nationalt og regionalt plan af hensyn til de fattigere regioner og modsætter os et Europa i flere hastigheder. Også de fattige regioner bør have behørig del i videnøkonomi og globalisering. Evgeni Kirilov (EN) Fru formand! Jeg ønsker at takke fru Geringer de Oedenberg for den fremragende betænkning. De fattigste områder står over for en dobbelt udfordring i forhold til at gennemføre EU's regionalpolitik med henblik på at absorbere de tildelte midler og opnå de resultater, der er fastsat i målene for økonomisk og social samhørighed. Kommissionen, regeringerne og alle de lokale myndigheder skal træffe særlige foranstaltninger for at opnå de bedste resultater for borgerne og hele den økonomiske sektor. Der er hovedsageligt brug for specifik teknisk støtte med fokus på udvikling af den administrative kapacitet og forbedring af koordineringen mellem forvaltningsorganer på medlemsstatsplan og lokalt plan. Derudover er jeg enig med kommissæren. Der er behov for specifikke skræddersyede løsninger til afhjælpning af de institutionelle, administrative og økonomiske mangler i disse områder samt fremme af effektiviteten af EU's økonomiske støtte generelt. De fattigste områder skal opfordres til at udarbejde integrerede planer for udvikling som nationale dokumenter, der kan tjene som grundlag for områdernes specifikke egenskaber og potentiale. Medlemsstaterne skal opfordres til at forbedre lovgivningsgrundlaget for offentlig-private partnerskaber som fornuftigt grundlag for enkle og gennemsigtige regler. Men det, som EU og modtagerne af disse forskellige programmer, herunder Bulgarien, har mest brug for, er en endnu mere aktiv udveksling af god praksis, hovedsageligt blandt de nye medlemsstater, udveksling af erfaringer i de centrale, regionale og lokale forvaltninger og organisering af specifik undervisning om hele cyklussen for projektstyring og gennemførelse. Der er fire vigtige elementer, som vi skal fokusere på, nemlig konvergens, absorption og forenkling af reglerne. Afslutningsvis ønsker jeg at understrege, at alle foranstaltningerne i betænkningen er meget vigtige, herunder naturligvis ligestilling for mænd og kvinder, som er et alvorligt problem i disse områder. Jeg støtter fuldt ud initiativet til vedtagelse af en beslutning, der er specifikt rettet imod de fattigste områder i EU. Jan Olbrycht (PL) Fru formand! Den fjerde rapport om samhørighed, som Kommissionen offentliggjorde for nylig, bekræfter, at de udviklingsmæssige uligheder mellem de rigeste og fattigste regioner i Europa er faldende, hvilket også blev bemærket tidligere. Hvis vi formoder, at de stærkeste regioner fastholder en høj stabil økonomisk vækst, som understøttes af store investeringer i innovation, må vi konkludere, at væksten i de svageste regioner stiger, og dermed undgår de ikke alene at sakke yderligere bagud, men endda at gøre betydelige fremskridt med hensyn til at indhente de andre. Disse kendsgerninger bekræftes også af teorien om effektiviteten af EU's samhørighedspolitik og behovet for at forvalte og udvikle den i de næste programmeringsperioder. Betænkningen, som vi drøfter, handler om de fattigste regioner i EU og ikke de fattigste regioner i medlemsstaterne, som ofte er forholdsvis rige efter en europæisk målestok. Uligheder mellem regionerne på nationalt niveau hører primært under de nationale myndigheders kompetenceområde og en håndtering af dem bør, især i de såkaldte samhørighedslande, støttes gennem europæisk intervention. Der skal træffes en særskilt og modig politisk beslutning til at definere, hvilke regioner, vi mener, er de fattigste, og som kræver særlig handling til at fremme udviklingen. Lad os huske på, at traktatbestemmelserne nævner uligheder mellem regioner, og at samhørighedspolitikken ikke kun skal omfatte de fattigste regioner målt i BNP pr. indbygger, men også regioner, som er sakket bagud i forhold til andre med hensyn til innovationsniveau, skabelse af en videnbaseret økonomi, investeringsmæssig tiltrækning, geografisk beliggenhed og andet. Visse uligheder kan mindskes gennem økonomisk vækst og et dybere fælles marked, men nye vil dukke op. Samhørighedspolitikken har aldrig været og er ikke en velgørende aktivitet og skal fortsat være et fleksibelt interventionsværktøj for EU. Stavros Arnaoutakis (EL) Fru formand! I dag, syv måneder efter indledningen af den fjerde planlægningsperiode og kort før forhandlingen om samhørighedspolitikkens fremtid, understreger Europa-Parlamentet i denne betænkning, som jeg gerne vil rose ordføreren for, at der ikke er plads til fiasko i den nye planlægningsperiode. Ikke alene bør samhørighedspolitikken nå de mål, der er sat, og støtte udvikling og beskæftigelse i de fattigste områder, den bør også sikre, at resultaterne bliver synlige, forståelige og acceptable for alle og på alle niveauer. Tilskud og binding af midlerne er i sig selv ikke garanti for, at de anvendes korrekt, og heller ikke for, at de mange uligheder mellem de europæiske områder, som man ser i dag, reduceres. Korrekt anvendelse kræver koordinering og deltagelse på alle niveauer. Vi lever i en tid med store økonomiske forandringer og udfordringer. Vi er nødt til at forsvare og gennemføre den politik, der omsætter solidaritet og samhørighed i praksis, og gøre den mere effektiv. Denne betænkning indeholder vigtige henstillinger i denne retning. Lad os bruge dem! Gábor Harangozó (HU) Fru formand! Først og fremmest vil jeg gerne lykønske ordføreren med denne meget vellykkede og glimrende betænkning. For at der kan ske en udvikling i de regioner, som har allermest brug for det, skal vi tage højde for disse regioners særlige træk. I den indledende fase er det indlysende, at der var en stigning i ulighederne inden for landene. Gennemsnitlig national vækst er måske godt, selv om den er koncentreret i hovedstaden og i byområderne. Samtidig stiger fattigdommen typisk i landdistrikterne og landsbyerne, og der er opstået klassiske ghettoer. Dette problem er langt større end potentialet til at udvikle landdistrikterne, og derfor kan vi kun håbe på ændring, hvis fondene bevidst harmoniseres og ved kompliceret udvikling. Derfor mener jeg, at det er nødvendigt at prioritere landområderne. Samtidig skal der være større vægt på at hjælpe mindretallene med at indhente de andre og på uddannelses- og efteruddannelsesprogrammer relateret til dette mål. Desuden mener jeg, at det er vigtigt at øge de nye medlemsstaters absorptionsevne og yderligere udvide den tekniske bistand, som dette kræver. Først på denne måde kan integration blive et værktøj til at integrere regionernes Europa. Emanuel Jardim Fernandes (PT) Fru formand! Fru Oedenbergs betænkning er ikke blot en fremragende betænkning, som resultat af hendes store åbenhed og evne til at skabe konsensus, men også et opråb om de store regionale forskelle inden for EU. Det gælder de nye medlemsstater, men også de gamle, der har mange regioner, som af rent statiske grunde ikke længere betragtes som de fattigste regioner, hvortil kommer, at de benyttede oplysninger ikke altid er tilstrækkelig omfattende eller sammenlignelige og derfor bør forbedres. Da jeg kommer fra en region i den yderste periferi, Madeira, har jeg stillet en række forslag, hvis formål har været at sikre, at samhørighedspolitikken afpasses til regionerne i den yderste periferi, som det fremgår af artikel 29, stk. 2, at kriterierne for rige og fattige regioner defineres bedre, og at forskning og uddannelse styrkes som forudsætning for udvikling, da disse regioner må finde effektive veje ud af den situation, som de befinder sig i. Janez Potočnik Fru formand! Der skal helt klart fokuseres på de fattigste områder i EU. Nogle områder i Europa skal have særlig opmærksomhed, f.eks. områder, der er ufordelagtige rent statistisk, regioner i den yderste periferi og isolerede områder og byer. Det er vigtigt at fokusere på omstrukturering af den strukturelle støtte og lægge mere vægt på Lissabon-målsætningerne for innovation, forskning og udvikling, da disse er aktiviteter, som vil skabe et solidt grundlag for disse områders fremtidige økonomi. Vi skal endvidere lægge vægt på at mindske energiforbruget gennem vedvarende energi, som vil give et solidt grundlag for den bæredygtige udvikling i de relevante lande. Ligestilling er et horisontalt princip, som vi vil følge i alle vores aktioner inden for strukturfondene. Absorptionskapacitet er noget, som vi fokuserer på konstant. Alle disse forhold har været og vil fortsat være genstand for konstant opmærksomhed. Solidaritet med de fattigste i Europa er af afgørende betydning for EU, især efter de to seneste udvidelser. Vi skal ikke ignorere problemerne, men vi skal ikke glemme de gode resultater, som vi har opnået tidligere. Det er vigtigt både at nævne succeserne og problemstillingerne, da det kan medføre endnu større anerkendelse af samhørighedspolitikken og eliminere fremtidige problemer. Jeg ønsker at takke fru Geringer de Oedenberg for den fremragende betænkning og alle, der er til stede i dag, for kommentarerne og de kritiske bemærkninger. Det er vores pligt at tage fat på problemerne i de fattigste områder i Europa. Kommissionen vil helt klart fokusere på disse problemer. Solidaritet skal fortsat være et at de områder, hvor vi viser den menneskelige side af Europa generelt. Formanden Forhandlingen er afsluttet. Afstemningen finder sted under afstemningstiden om få minutter. Formanden Mine damer og herrer! Jo før vi stemmer, desto hurtigere starter Deres velfortjente ferie. Men der er selvfølgelig også endnu et møde i eftermiddag. Jeg vil gerne bede Robert Atkins om at sørge for, at alle kolleger møder præcist op næste gang. Thomas Wise (EN) Hr. formand! En bemærkning til forretningsordenen. Jeg er sikker på, at Sir Robert med glæde vil gøre, som De ønsker, hvis De kan love, at vi så starter til tiden! Formanden Det gælder ikke i dag, da hr. Atkins endnu ikke har kunnet sørge for kollegernes disciplin. Men han vil helt sikkert anstrenge sig fremover. Så vil vi bedømme hinanden fair og objektivt. Sir Robert Atkins (EN) Hr. formand! Jeg er sikker på, at medlemmerne hurtigt ville finde ud af, at de skulle være her til tiden, hvis den person, der har forsædet, startede til tiden! (Bifald) Giles Chichester (EN) Hr. formand! Mange af os var meget misundelige på Deres evne til at frigøre Dem fra forsædet i går ved frokosttid. Selv om vi blev her for at stemme, gik De til frokost. Vil De også gøre det i dag? (Latter) Formanden Jeg ved ikke, om De stræber efter parlamentsformandens hverv, hr. Chichester. Skulle De imidlertid blive formand engang, vil De konstatere, at det handler mindre om at spise end om at varetage mange forpligtelser.

Crisi nel settore della pesca europeo dovuta all'aumento del prezzo del petrolio (discussione) Presidente L'ordine del giorno reca la discussione su: l'interrogazione orale alla Commissione sulla crisi nel settore della pesca europeo dovuta all'aumento del prezzo del petrolio, di João Ferreira e Patrick Le Hyaric, a nome della João Ferreira, Patrick Le Hyaric, a nome del Gruppo confederale della Sinistra unitaria europea/Sinistra verde nordica - B7-0306/2011), l'interrogazione orale alla Commissione sulla crisi nel settore della pesca europeo dovuta all'aumento del prezzo del petrolio, di Alain Cadec, Antonello Antinoro, Jim Higgins, Jarosław Leszek Wałęsa, Maria do Céu Patrão Neves, Werner Kuhn, Ioannis A. Tsoukalas, Crescenzio Rivellini, Rareş-Lucian Niculescu, Vito Bonsignore e Salvador Garriga Polledo, a nome del Gruppo del Partito Popolare Europeo (Democratico Cristiano) - B7-0307/2011), l'interrogazione orale alla Commissione sulla crisi nel settore della pesca europeo dovuta all'aumento del prezzo del petrolio, di Philippe de Villiers e Juozas Imbrasas, a nome del Gruppo Europa della Libertà e della Democrazia - B7-0308/2011), l'interrogazione orale alla Commissione sulla crisi nel settore della pesca europeo dovuta all'aumento del prezzo del petrolio, di Britta Reimers, a nome del Gruppo dell'Alleanza dei Democratici e dei Liberali per l'Europa - B7-0310/2011), l'interrogazione orale alla Commissione sull'aumento del prezzo del petrolio e sostegno ai pescatori, di Josefa Andrés Barea, Kriton Arsenis, Luis Manuel Capoulas Santos, Estelle Grelier, Iliana Malinova Iotova, Guido Milana, Ulrike Rodust, Antolín Sánchez Presedo e Catherine Trautmann, a nome del Gruppo dell'Alleanza Progressista di Socialisti e Democratici al Parlamento europeo - B7-0311/2011) l'interrogazione orale alla Commissione sulla crisi nel settore della pesca europeo dovuta all'aumento del prezzo del petrolio, di Isabella Lövin, a nome del Gruppo Verde/Alleanza libera europea - B7-0313/2011) Alain Cadec Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, in primo luogo il Parlamento ha una sola sede: Strasburgo! Dal febbraio 2011 il prezzo del petrolio è aumentato costantemente e ha da poco superato la soglia dei 100 dollari. Questo aumento ha colpito duramente i pescatori di tutte le regioni costiere europee. L'aumento del prezzo del petrolio ha fatto impennare i costi operativi della pesca. In particolare la pesca artigianale è stata gravemente colpita. Dal prezzo del petrolio dipende anche il reddito dei pescatori che ovunque mi dicono di essere preoccupati per l'aumento. Chiedo un'azione comune per garantire che le imprese possano svolgere il proprio lavoro nonostante l'aumento dei costi operativi. Con questa interrogazione e la successiva risoluzione, invito gli Stati membri ad aiutare i pescatori, ove necessario, perché continuino a lavorare senza distorsioni alla concorrenza. Chiedo che il massimale degli aiuti de minimis venga aumentato da 30 000 a 60 000 euro per impresa. Ciò non significa aumentare il bilancio europeo o del Parlamento. Gli aiuti de minimis sono sussidi che gli Stati membri possono concedere alle proprie imprese se ritengono che ciò non provochi distorsioni della concorrenza. Chiedo maggiore flessibilità per gli Stati membri. Mi appello alla Commissione affinché esamini a fondo la mia richiesta e colga le preoccupazioni di un intero settore che va preservato e sviluppato. Gli uomini e le donne della comunità di pescatori hanno bisogno di un reddito dignitoso e dobbiamo aiutarli. Questo settore sta diventando sempre più fragile anche a causa dell'aumento delle importazioni di prodotti della pesca e dell'acquacoltura sul mercato europeo. Non si tratta solo di profitto economico. È nel nostro interesse preservare l'attività: in questo modo, possiamo sviluppare il territorio e le regioni costiere europee, garantire la sicurezza alimentare dell'Unione europea e la salvaguardia dei posti di lavoro nel settore. Bastiaan Belder Signor Presidente, la situazione nel settore della pesca è molto grave. Il prezzo dei carburanti è alto mentre il prezzo del pesce è basso: in effetti è a un minimo storico. Onorevoli colleghi, desidero richiamare la vostra attenzione sulla pesca della platessa che è importante per il mio paese, l'Olanda, ma anche per la Francia, il Belgio, l'Inghilterra e la Danimarca. Alcuni anni fa, gli stock di platessa erano molto scarsi, motivo per cui venne consentita l'importazione senza dazi di altri pesci piatti. Un'alternativa a buon mercato, certo meno gustosa, ma questo non c'entra. Oggi invece le scorte di platessa sono sufficienti eppure continuiamo ancora a importare a dazio nullo pesci piatti a buon mercato. Di conseguenza, la platessa fresca si vende a un prezzo molto inferiore a quello di costo oppure viene ritirata dal mercato e venduta all'asta. È una situazione deplorevole! Signor Presidente, l'importazione a dazio nullo di filetti di platessa deve cessare. Lo chiedono non solo i pescatori, ma anche l'industria di trasformazione e il mercato. Perché? La sopravvivenza dei pescatori è essenziale per i commercianti altrimenti questi ultimi, in futuro, non potranno più vendere la platessa. Onorevoli colleghi, abbiamo bisogno urgente di misure concrete. Questa crisi richiede un intervento decisivo da parte dell'Europa. Vi chiedo di votare a favore. Jörg Leichtfried (DE) (L'oratore rivolge all'onorevole Cadec una domanda con la procedura del cartellino blu ai sensi dell'articolo 149 del regolamento) Signor Presidente, ho una domanda per l'onorevole Cadec in merito alla sua affermazione iniziale e segnatamente in merito alla supposta sede unica del Parlamento europeo. Onorevole Cadec, lei forse avrà notato che a volte il Parlamento si riunisce anche a Bruxelles dove si tengono anche le riunioni delle commissioni e che le attività amministrative, in una certa misura, si svolgono a Lussemburgo. Volevo semplicemente renderla consapevole del fatto che la situazione non è esattamente quella che lei immagina. Alain Cadec Signor Presidente, volevo solo far notare che i trattati sono chiari su questo punto: la sede del Parlamento europeo, di questo Parlamento in cui ci troviamo oggi e dove rimarremmo per tutta la settimana, è solo ed esclusivamente Strasburgo. Naturalmente lavoriamo a Bruxelles. Io vi trascorro due settimane al mese e come voi, onorevoli colleghi, mi trovo bene e lavoro intensamente. Tuttavia, la sede del Parlamento - di questo Parlamento - è e deve rimanere Strasburgo. Britta Reimers Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, il continuo aumento dei prezzi dei carburanti rappresenta un onere supplementare per molte imprese dell'UE. I pescatori europei, in particolare, stanno soffrendo dell'aumento perché semplicemente non riescono a compensare i costi supplementari incrementando il pescato o imponendo prezzi migliori. L'attuale situazione politica in Nord Africa e in Medio Oriente ha esacerbato il problema. Dobbiamo quindi analizzare le conseguenze del rialzo dei prezzi del carburante sull'economia e sull'occupazione nell'Unione europea. Quali settori sono particolarmente a rischio? Che genere di aiuto si potrebbe fornire senza distorsioni alla concorrenza? Chiediamo pertanto alla Commissione di esaminare questo aspetto. è importante sostenere il settore europeo della pesca anche al fine di non aumentare la nostra dipendenza dalle importazioni da paesi terzi. Ci accingiamo a riformare la politica comune della pesca (PCP) e abbiamo quindi l'obbligo particolare di procedere con cautela e di non agire prematuramente in merito. Ulrike Rodust Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, la pesca europea si trova in profonda crisi, come detto dai miei onorevoli colleghi. I pescatori di tutti i mari europei lamentano un doloroso calo del reddito, tanto grave da minacciare la loro esistenza. Ma per quale motivo sta calando il reddito dei nostri pescatori? A mio parere, ci sono tre ragioni. In primo luogo, la diminuzione degli stock ittici; in secondo luogo, il calo generale dei prezzi proprio nell'area in cui gli stock ittici sono integri e l'offerta è troppo alta; infine - e di questo ci occupiamo oggi - i costi operativi sono maggiori a causa dell'aumento del prezzo del greggio. Spetta a noi politici intervenire. Dobbiamo fare tutto il possibile per aiutare i pescatori. Ma sottolineo che possiamo fare solo il possibile. La proposta di risoluzione presentata dal gruppo del Partito popolare europeo (Democratico cristiano) promette più di quanto possiamo offrire: richiede un aumento del 100 per cento del massimale degli aiuti de minimis da 30 000 a 60 000 euro, volti a finanziare sussidi per il carburante, sussidi che molti Stati membri non possono proprio permettersi. Pertanto, la maggior parte dei pescatori non riceverebbe alcun aiuto. Inoltre, persisterebbero gli altri due problemi: primo, aumenterebbe la pesca eccessiva e, secondo, non si risolverebbe il problema dei prezzi di mercato. Per quanto concerne gli aiuti finanziari per la pesca, intravedo un problema molto più grande. Gli Stati membri non utilizzano le risorse del Fondo europeo della pesca (FEP), anche se l'Unione europea ne eroga il 50 per cento. A questo riguardo occorre apportare urgentemente dei cambiamenti nell'interesse dei nostri pescatori. Onorevoli colleghi, cerchiamo di lavorare insieme per produrre un testo differenziato per giovedì ed elaborare congiuntamente una politica della pesca ragionevole, sostenibile e più concreta. Isabella Lövin Signor Presidente, desidero ringraziare il mio collega, l'onorevole Cadec, per averci dato l'opportunità di discutere questioni davvero fondamentali. Innanzitutto, in merito all'aumento dei prezzi dei carburanti, due settori sono già esenti da qualsiasi tassa sull'energia: l'aviazione e la navigazione, inclusa la pesca. Quindi, rispetto a tutti gli altri settori dell'Unione europea, la pesca, in proporzione, è meno colpita dall'aumento del prezzo del petrolio data l'esenzione da ogni imposizione fiscale. Si tratta già di una sovvenzione occulta che ha aiutato la pesca europea a sfruttare stock ittici impoveriti, infatti i segmenti del settore della pesca con il più alto consumo di combustibili fossili sono proprio quelli più distruttivi, come la pesca a strascico e quella di fondo. Il de minimis è già stato aumentato di dieci volte nel 2008: anche questo è un notevole aiuto per il settore. Eppure, al contempo stiamo promettendo sulla scena internazionale di ridurre dell'80-95 per cento le emissioni di CO2 entro il 2050 e a Nagoya abbiamo promesso di eliminare i sussidi dannosi per l'ambiente entro il 2020; nei negoziati dell'Organizzazione mondiale del commercio stiamo inoltre ponendo l'accento su come eliminare la distorsione degli aiuti per la pesca. Se ora l'Unione europea aumentasse il massimale de minimis, potrebbe compromettere la sua leadership nel processo di negoziazione in corso, lasciando intendere al mondo che anche altri paesi possono aumentare i propri sussidi per i carburanti nella pesca, il che porterebbe a un circolo vizioso, aumentando la pressione sugli stock ittici mondiali. Non è assolutamente ciò che ci serve in questo momento: dobbiamo invertire il trend ma così facendo invieremmo un segnale completamente sbagliato. Il mercato deve accogliere l'aumento dei prezzi e su questo aspetto la Commissione deve porre l'accento nella riforma della PCP. Maria Damanaki Signor Presidente, la Commissione è consapevole dell'attuale situazione nel settore della pesca. I prezzi dei combustibili rappresentano una delle cause agli attuali problemi, ma non l'unica. In riferimento al prezzo del petrolio, al fine di affrontare la situazione, la Commissione incoraggia gli Stati membri a cogliere pienamente le opportunità offerte dal FEP, cosa che non l'abbiamo fatto: gli Stati membri hanno utilizzato finora meno del 20 per cento della dotazione totale. I prezzi elevati dei carburanti possono essere affrontati nel modo migliore attraverso le misure del FEP che contribuiscono a ristrutturare le flotte pescherecce e ad aggiungere valore ai prodotti ittici, migliorando così i prezzi. è probabile che nei prossimi anni i prezzi del petrolio rimangano elevati. Certo, la settimana scorsa il prezzo è sceso ma comunque c'è da aspettarsi che rimanga alto. Nel quadro della riforma della PCP e del regolamento finanziario, la Commissione pertanto sta riflettendo su come incentivare ulteriormente la pesca verso un'attività con minor consumo di carburante. L'obiettivo sarà di favorire l'adattamento del settore e aumentarne la resistenza all'aumento del prezzo del petrolio. Un tale approccio deve nondimeno rispettare il principio che l'aiuto finanziario non potrà in nessun caso aumentare lo sforzo di pesca. Il modo migliore per aumentare la resistenza del settore della pesca all'aumento dei prezzi dei carburanti è di garantire che i livelli di pesca siano in linea con la resa massima sostenibile. A medio termine ciò porterà a stock ittici più abbondanti. Maggiori quantità di significano maggiori possibilità di pesca e di conseguenza maggiori ricavi per l'intero settore. Per quanto riguarda l'aumento del massimale "de minimis”, non si tratta di un problema nuovo. Nel 2008 la Commissione ha condotto uno studio analizzando l'effetto dell'innalzamento del massimale da 30 000 a 100 000 euro per beneficiario. La conclusione dello studio ha evidenziato che non potevamo accettare la proposta, principalmente per tre motivi. In primo luogo perché questo aumento altererebbe le attività di pesca a favore di tecnologie a maggior consumo di combustibili con un maggiore impatto negativo sull'ambiente marino. In secondo luogo, le imbarcazioni con un più elevato dispendio di carburante riceverebbero maggiori finanziamenti rispetto a quelle piccole e che consumano meno. Ritengo che nessuno qui voglia incoraggiare le imbarcazioni più grandi a utilizzare più combustibile. La terza ragione, a cui hanno già accennato alcuni parlamentari, è molto più importante. Diversi Stati membri si trovano ora costretti ad attuare misure di austerità. Ciò significa che gli Stati membri non potrebbero sostenere ampiamente una proposta che provocherebbe un aumento della spesa pubblica. Anche se il massimale de minimis venisse aumentato, molti Stati membri non avrebbero i mezzi finanziari per cogliere realmente questa nuova opportunità di impiegare i soldi dei contribuenti. Se solo alcuni Stati membri erogassero maggiori aiuti de minimis, si distorcerebbe la concorrenza e si creerebbero condizioni diseguali per le flotte di diversi Stati membri. È questa la ragione più importante. Per quanto riguarda la riduzione dell'esenzione fiscale sui combustibili nel settore della pesca sollevata dai Verdi, non possiamo accettarla. Il problema non può essere affrontato adeguatamente dalla sola legislazione dell'Unione europea ma deve essere discusso a livello globale. Tassare i combustibili nei porti dell'Unione europea porterebbe solo ad enormi distorsioni della concorrenza, a scapito delle flotte europee. Danneggerebbe anche i nostri porti perché molte imbarcazioni acquisterebbero il carburante al di fuori dell'Unione europea. Ecco perché invitiamo gli Stati membri a utilizzare i nostri fondi. Carmen Fraga Estévez Signor Presidente, in attesa delle proposte di riforma della PCP, il gruppo del Partito popolare europeo (Democratico cristiano) lancia ancora una volta un allarme per la situazione economica nel settore della pesca. Fino a quando non sarà presentata la proposta per la nuova organizzazione comune dei mercati, il settore continuerà ad avere scarsissimo margine di manovra per stabilire i prezzi. Le regole sulle importazioni, molte delle quali trovano origine nella pesca illegale, rappresentano una concorrenza sleale per la produzione dell'Unione europea: in base ai nuovi obblighi di monitoraggio, le aziende sono tenute a mobilitare maggiori risorse e la crisi generale certo non incoraggia un maggiore consumo di prodotti di qualità. A ciò si deve aggiungere la tendenza al rialzo del prezzo del petrolio che, ancora una volta, minacciale aziende, già riuscite a sopravvivere alla crisi del 2008. Si prevedono riforme di vasta portata della PCP e, alla luce di questo aspetto, molte aziende potrebbero aver bisogno di liquidità per ristrutturare o adattarsi in vista del 2013, in un contesto di aiuti strutturali costantemente in diminuzione. Ecco perché abbiamo presentato al Parlamento questa interrogazione orale e la proposta di risoluzione: tali aiuti non incidono assolutamente sul bilancio dell'Unione europea e inoltre l'aumento richiesto è di gran lunga inferiore ai de minimis di altri settori quali i trasporti o l'agricoltura. Non vogliamo ritrovarci nella situazione del 2008, quando abbiamo discusso del pacchetto di misure adottate in extremis dal Commissario Borg. Desidero rivolgermi anche a lei, signora Commissario: è vero che alcuni Stati membri saranno in grado di erogare gli aiuti mentre altri non lo potranno fare e che, secondo lei, questo creerà una disparità. Ma una disparità ancora maggiore è determinata dal fatto che alcuni Stati membri non contribuiscono al FEP, aspetto comunemente accettato. Bisogna proporre un aiuto e tutti gli Stati membri che desiderano tutelare i propri settori saranno anche in grado di difenderli. Catherine Trautmann Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, i pescatori ci hanno detto che sta diventando sempre più difficile guadagnarsi da vivere con il loro lavoro. A coronare la situazione particolarmente dolorosa di una riduzione delle quote di pesca e dei piani per l'uscita dalla flotta, si è aggiunto ora il problema del prezzo del petrolio. Anche se è sceso leggermente, continua a fluttuare e da due anni questa situazione interessa la vita quotidiana di tutti i nostri pescatori europei, in particolare nei settori della pesca artigianale e di quella costiera. Questa situazione è estremamente preoccupante e ci preme dimostrare il nostro pieno sostegno ai pescatori. Per farlo, chiediamo alla Commissione europea di innalzare il massimale degli aiuti de minimis da concedere ai pescatori per aiutarli ad affrontare questa crisi. Si tratta semplicemente di una misura temporanea, giustificata da una situazione urgente. La Commissione ha già risposto a un fenomeno simile nel 2007 e di fronte a questo nuovo picco desideriamo sapere quali misure concrete - il Commissario ha già forniti alcuni dettagli - intende adottare. Riteniamo inoltre fondamentale, come ha detto l'onorevole Fraga Estévez, verificare che gli Stati membri stiano utilizzando tutti i fondi attualmente predisposti dal regolamento. Ora che il futuro della PCP sembra definirsi, penso che i nostri pescatori non si oppongano al cambiamento: tutt'altro. Molti di loro mi hanno detto di essere disposti a fare uno sforzo, soprattutto in termini di conservazione degli stock. È una responsabilità collettiva. Per compiere gli sforzi necessari, non devono cadere vittime di fattori estranei al loro lavoro e sui quali non hanno assolutamente alcun controllo. Signora Commissario, una sua risposta rapida ed efficace in merito invierebbe un segnale che consoliderebbe il legame tra la Commissione e i pescatori che, come sappiamo, è storicamente fragile. Chris Davies Signor Presidente, oggi vengono richiesti sussidi per i pescatori a causa dell'aumento del prezzo del petrolio; domani sarà la volta degli agricoltori, poi dei camionisti e dopo degli operatori delle linee aeree. E che dire poi dei proprietari delle stazioni di servizio? Anche i loro profitti sono diminuiti a causa dell'aumento dei prezzi dei carburanti. Stiamo tutti soffrendo a causa di questi aumenti e cerchiamo di sovvenzionarci l'un l'altro! è una cosa insensata. è la trasposizione nel Parlamento europeo della politica americana detta pork-barrel, ovvero del "barile di maiale”: investimenti generali per interessi settoriali. Ma questo dibattito rivela che malgrado tutti sostengano la necessità di una politica della pesca sostenibile, nella pratica, quando si arriva al punto, alcuni non comprendono la parola "sostenibilità”. Non sanno realmente cosa significhi. La Commissione dice di rendersi conto che per certi aspetti l'industria della pesca non è economicamente conveniente ma che la colpa non è dell'aumento del prezzo dei carburanti. La colpa è delle decennali pratiche di pesca insostenibili. Se il mercato è limitato, se i pescatori non sono in grado di far ricadere direttamente i costi del pesce sui propri consumatori, allora è su questo che dovremmo indagare. Dobbiamo garantire che vi sia un legame diretto tra il prezzo del pesce e il costo per i consumatori: limitarsi a sovvenzionare pratiche insostenibili non è la maniera per ridurre quella pesca eccessiva che per prima ha causato i problemi economici. Un mese fa, quando l'onorevole Cadec le ha rivolto questa domanda, il Commissario ha detto alla commissione parlamentare che non intendeva appoggiare sussidi per compensare il costo supplementare dei carburanti. Lo ha ripetuto oggi e io sono lieta di ascoltare le sue parole. Marek Józef Gróbarczyk Signor Presidente, una PCP basata principalmente sulla tutela dell'ambiente deve consentire che la gestione e lo sviluppo della pesca europea restino a un livello sostenibile. La pesca è un settore economico particolarmente importante ma non dimentichiamo che ha anche un valore culturale, trasmesso di generazione in generazione. Pertanto, tra gli obiettivi della PCP non deve mancare la tutela di questo valore . Dal punto di vista economico, è essenziale mantenere un adeguato equilibrio. Per quanto riguarda il drastico aumento dei prezzi dei carburanti in Europa che ha contribuito al crollo del settore, la PCP deve prevedere un meccanismo che, in situazioni simili, protegga i pescatori da un aumento incontrollato dei prezzi. L'Unione europea non può consentire che un altro ramo dell'industria marittima europea venga trasferito in Estremo Oriente, come è accaduto per la cantieristica navale e il trasporto marittimo. Va notato che l'Islanda non vuole aderire all'Unione europea proprio perché ha espresso riserve sulla PCP. In considerazione di quanto sopra, dobbiamo accelerare considerevolmente la riforma della PCP e operare in modo da proteggere l'ambiente e garantire la tutela dei pescatori. Ancora una volta, si pone la questione se introdurre la regionalizzazione dell'industria della pesca ed permettere ai singoli Stati di esercitare una maggiore influenza sulla PCP , sia pure in modo equilibrato. Occorre sottolineare ancora una volta che, a causa della crisi e dell'instabilità economica, la PCP non potrà più funzionare e abbandonerà i pescatori al loro destino. Jean-Paul Besset Signor Presidente, devo dire che mi ritengo abbastanza soddisfatto della risposta del Commissario Damanaki in merito alle conseguenze dell'aumento del prezzo del petrolio per i pescatori. Ci troviamo di fronte a una vera questione di coerenza politica all'interno dell'Unione europea e a una grave tendenza strutturale, ovvero l'aumento del prezzo del petrolio a causa della sua scarsità: sappiamo tutti che il problema persisterà. Per questo non possiamo fornire una soluzione circostanziale a breve termine, aumentando i sussidi in linea con le fluttuazioni del prezzo del petrolio. La questione è di logica politica. L'Unione europea deve essere coerente ai principi e agli obiettivi prefissatisi cioè come la priorità della lotta contro il riscaldamento globale e la riduzione delle emissioni di gas serra generate da combustibili fossili. Non dobbiamo pertanto inviare il segnale opposto e condurre una politica contraddittoria. Garantire la sopravvivenza di un sistema energetico che non potrà essere mantenuto non aiuterà i pescatori che, inevitabilmente, si troveranno senza prospettive. Bisogna invece offrire loro la possibilità di ridistribuire le risorse della pesca e di riconsiderarne i fattori di produzione con strumenti di risparmio energetico. I sussidi devono essere incanalati in questa direzione e non in aiuti a breve termine determinati dalla fluttuazione del prezzo del petrolio. Jarosław Leszek Wałęsa (PL) Signor Presidente, ci troviamo oggi di fronte a un problema già affrontato nel 2008. Allora, il Parlamento europeo espresse la propria solidarietà ai pescatori e invitò la Commissione a elaborare proposte concrete con l'intento di alleviare la situazione nelle regioni che si basavano principalmente sulla pesca. Le statistiche dimostrano chiaramente che, a partire dal 2003, il costo della pesca dell'Unione europea è più che triplicato: l'improvvisa impennata del costo dei carburanti costringe i pescatori a investire il 40 per cento in più dei propri fondi in modo che il pesce fresco possa raggiungere i clienti il più rapidamente possibile. Il fenomeno dell'improvviso aumento del costo del carburante sui mercati mondiali negli ultimi mesi costituisce senza dubbio la ragione più importante dell'improvviso peggioramento della situazione. L'aumento del prezzo del carburante comporta una riduzione dei profitti dei pescatori dato che i pescherecci sono azionati da motori diesel. È un circolo vizioso. Nel tentativo di compensare l'aumento dei prezzi del carburante, i pescatori cercano di incrementare il volume del pescato e si spingono verso altre zone di pesca, il che a sua volta significa che le imbarcazioni utilizzano più carburante. Per questo motivo è urgente che la Commissione europea adotti ulteriori misure e , come propone il mio gruppo, aumenti nel triennio l'attuale massimale degli aiuti de minimis da 30 000 a 60 000 euro per impresa. È una proposta sensata che, nella situazione attuale, aiuterebbe un settore colpito da difficoltà finanziarie e assicurerebbe lo sviluppo sociale ed economico. Josefa Andrés Barea (ES) Signor Presidente, il fatto che si sia trovato il tempo per affrontare il problema in una seduta con un ordine del giorno già così denso, dimostra l'importanza che il Parlamento attribuisce all'aumento del prezzo del petrolio, che colpisce sensibilmente il settore della pesca. Dal 2007 il prezzo del barile è aumentato del 63 per cento: è vero che oggi è diminuito, ma non ritengo che la flessione sia tale da essere sostenibile. Noi del gruppo dell'Alleanza progressista di Socialisti e Democratici al Parlamento europeo siamo preoccupati per la crisi che ha colpito il settore e siamo convinti parte della soluzione stia in una risposta dell'Unione europea che tenga conto delle azioni già sollecitate dai membri e dai governi dei diversi Stati membri. Chiediamo quindi che la situazione sia affrontata con un meccanismo efficace e imparziale che consenta l'attuazione di misure di emergenza a livello europeo. Nel 2007 sono state adottate misure di aiuti de minimis: Commissario Damanaki, non le chiediamo solo questi aiuti, ma anche rendere più accessibile e flessibile il FEP dato che, come lei ha riconosciuto, alcuni Stati membri non sono in grado di contribuire finanziariamente e risolvere il problema. Ci auguriamo che la Commissione possa individuare nuove soluzioni e proposte concrete, in modo da poter utilizzare il FEP per aiutare i settori più colpiti della pesca, ovvero i piccoli pescatori artigianali costieri e quelli che operano da porti remoti. Signora Commissario, desidero chiederle di considerare la possibilità, come da lei proposto, di introdurre nella PCP nuove misure che limitino l'eccessiva dipendenza della pesca dal carburante. Vorrei anche chiedere il suo contributo per migliorare, laddove necessario, le vendite. La situazione deve essere analizzata non solo dal punto di vista della sostenibilità, di cui lei ha parlato, e degli aspetti ambientali e sociali, ma anche da un altro aspetto importante: il lato umano, perché i pescatori stanno soffrendo enormemente. Crediamo che questa sia una misura di emergenza e che misure di flessibilità a breve termine potrebbero concedere un attimo di respiro a un settore duramente colpito. Izaskun Bilbao Barandica (ES) Signor Presidente, urgono misure concrete per ridurre l'impatto dell'aumento del prezzo del carburante sul settore della pesca. Il settore opera con risorse sempre più scarse, ottiene prezzi sempre più bassi e si trova ad affrontare una forte concorrenza dei paesi terzi, concorrenza che certamente distorce il mercato. Sono quindi favorevole a tutte le misure necessarie che non comportino alcun aggravio per bilanci europei. Data la dipendenza del settore dai combustibili fossili e in vista della nuova riforma, dobbiamo impegnarci a favore di una politica di innovazione, compiuti che coniughi le azioni intraprese finora, in modo da rendere le flotte di pescherecci più efficienti dal punto di vista energetico. Sostenere la ricerca in questo settore, infatti, significa anche favorire la redditività e offrire ai settori legati al mercato dell'energia, come la cantieristica, un futuro e un'opportunità per reinventarsi. Rareş-Lucian Niculescu (RO) Signor Presidente, dobbiamo renderci conto che il prezzo elevato del greggio rimarrà tale, non torneremo ai giorni dei 30-40 dollari al barile. L'era del petrolio a buon mercato è finita. Nel 2011, il prezzo medio minimo è ancora attorno a 80-100 dollari. In queste condizioni, l'impatto negativo sull'economia è destinato a continuare. Occorre attuare nuove misure nel settore della pesca, tenendo conto in particolare del fatto che i pescatori europei si trovano ad affrontare una forte concorrenza mondiale. In molte regioni la pesca è l'unica attività economica produttiva ed è importante in termini di conservazione dei posti di lavoro. Come ho già detto, dobbiamo aspettarci che il prezzo del petrolio rimanga elevato e questo clima economico colpisce soprattutto i piccoli pescatori artigianali. In questo contesto, si pone una domanda cruciale: quale futuro hanno la PCP e il FEP? Se il fondo non viene ampiamente utilizzato, significa che deve essere rivisto e riformato. Kriton Arsenis (EL) Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, la pesca scomparirà a meno che non arrestiamo il crollo del settore, dei nostri stock ittici. Non ignoriamo quanto sta accadendo ai nostri pescatori, quelli artigianali e costieri stanno davvero soffrendo molto in questo momento. Stiamo discutendo l'estensione di una misura a cui, in pratica, hanno raramente accesso. A causa della crisi economica, la maggioranza dei paesi mediterranei non potrà ricorrere agli aiuti de minimis. Questo è un dato di fatto. D'altra parte, dobbiamo capire come utilizzare il FEP per sostenere e assistere i paesi colpiti dalla grave crisi economica a superare questi problemi, in modo che possano aiutare i pescatori. Sono favorevole ad estendere gli aiuti de minimis a determinate condizioni: dobbiamo concentrarci sui pescatori e la pesca artigianale, sulla quella costiera, su coloro che applicano corrette pratiche di pesca sostenibili e, infine, garantire che i finanziamenti non portino all'aumento dello sforzo di pesca, evitando che queste misure abbiamo un impatto negativo sugli aspetti ambientali e sociali della pesca europea. Dobbiamo anche promuovere una maggiore efficienza nella pesca europea. Concordo con lei, signora Commissario: dobbiamo stabilire come ottimizzare il FEP e, in particolare, come aiutare quei paesi senza mezzi finanziari a contribuire più attivamente al fondo. Iliana Malinova Iotova (BG) Signor Presidente, nella nuova PCP abbiamo individuato una serie di condizioni e richieste per garantire una pesca sostenibile e responsabile. Allo stesso tempo, i pescatori si trovano in balia dei capricci del tempo e della concorrenza sleale. Negli ultimi anni hanno dovuto affrontare anche un altro enorme problema: il prezzo del petrolio è in costante aumento. Tutti questi fattori hanno reso quasi impossibile perseguire questa forma di occupazione. Il criterio de minimis è destinato ad essere applicato fino al 2013. è il momento di riconsiderarlo, se intendiamo davvero offrire delle prospettive future al settore. Il prezzo del carburante è triplicato, il che naturalmente ha sollevato la questione se la legislazione dell'Unione europea sia adeguata, adatta alla realtà economica e conforme alle esigenze dei pescatori europei. A tale proposito, attendo che la Commissione riveda l'attuale massimale applicabile di 30 000 euro e ne aumenti l'importo in modo significativo. È in gioco anche un'altra questione. La Commissione deve abbandonare le sole funzioni di controllo relative alla concessione di aiuti di Stato e incoraggiare attivamente gli Stati membri ad impiegarli. Perché è importante? Alcuni paesi dell'Unione europea preferiscono non parlare di queste agevolazioni perché comportano un onere aggiuntivo per il bilancio interno. D'altra parte, quando esercitano una certa pressione sul settore della pesca si servono di Bruxelles per giustificarsi. Basta una rapida analisi a indicarci che i pescatori della Bulgaria non sanno nemmeno dell'esistenza di un'agevolazione o di una regolamentazione simile. Le organizzazioni del settore hanno avanzato una serie di richieste di aiuti di Stato a sostegno della pesca, ma sono completamente all'oscuro del regolamento de minimis. Gli Stati si preoccupano della concessione delle agevolazioni ora che deve essere attenuato il contraccolpo dell'aumento del prezzo del carburante: ciò solleva la questione non solo dei prezzi elevati, ma anche della sopravvivenza dell'intero settore. Va considerato anche il problema delle procedure onerose connesse all'utilizzo dei fondi europei, compreso il regolamento de minimis. Ecco perché desidero aggiungere la mia interrogazione a quelle degli onorevoli colleghi e ringraziare l'onorevole Cadec per l'avvio del dibattito odierno: in che modo la Commissione europea incoraggia gli Stati membri a utilizzare le agevolazioni del regolamento de minimis? Quali misure intende adottare la Commissione per giungere a un equilibrio tra il controllo sull'impiego dei fondi e la loro accessibilità per i pescatori europei? Antolín Sánchez Presedo (ES) Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, l'aumento del prezzo del petrolio è una tendenza strutturale che deriva dai limiti della produzione in opposizione alla crescita della domanda globale. Negli ultimi anni la volatilità del prezzo del petrolio ha colpito duramente, rendendo difficile un adeguamento graduale. Serve quindi una risposta che ponga un freno agli aumenti spesso improvvisi dei costi nell'ambito della pesca e al deterioramento della già complessa situazione. Si è ritenuto che il regolamento adottato nel 2007 e che introduceva gli aiuti de minimis non avrebbe inciso sugli scambi e che non avrebbe distorto la concorrenza. è necessario ora valutare questi aspetti e procedere verso una soluzione più ambiziosa che tenga presenti, come parti del processo di riforma della PCP, la direttiva quadro sulla strategia per l'ambiente marino e la strategia Europa 2020. Ritengo che una risposta coerente possa aumentare la capacità di adeguamento strutturale del settore e, allo stesso tempo, aiutare i più vulnerabili, in particolare i piccoli e medi produttori. Mi sembra positivo alleviare la situazione del settore a breve termine con misure di mobilitazione come quelle proposte dal Commissario e favorire la mobilitazione del FEP, da integrare con altre misure e con interventi a lungo termine che creino maggiore stabilità. Estelle Grelier (FR) Signor Presidente, onorevoli colleghi, come sappiamo i pescatori dell'Unione europea affrontano tre problemi principali: primo, il sistema delle quote, assai complesso e poco popolare, che li ha costretti ad adottare pratiche molto restrittive. Secondo, la mancanza di opportunità di formazione e la sentita perdita di prestigio della professione, che causano notevoli problemi di reclutamento. Terzo, e questa è la questione che stiamo discutendo oggi, l'aumento del prezzo del petrolio, che complica ancora di più le condizioni operative in questo settore colpito dalla crisi. Tra il 2008 e il 2010, per esempio, malgrado il fatturato sia rimasto invariato, i pescatori francesi hanno registrato una perdita tra i 100 e i 200 euro nel reddito settimanale a causa delle fluttuazioni del prezzo del petrolio. In qualità di rappresentante di una città portuale, sostengo la richiesta dei miei colleghi perché la Commissione autorizzi l'aumento del massimale degli aiuti de minimis, misura che ridurrebbe la pressione sui pescatori, consentendo loro di vivere decentemente del proprio lavoro. Contrariamente a quanto è stato affermato, l'aumento non inciderebbe sulla ricostituzione degli stock. La futura riforma della PCP dovrà ottenere il sostegno dei pescatori. Sarebbe già un buon inizio, signora Commissario, dimostrare oggi, specie in occasione della Festa dell'Europa, che l'Unione europea è attenta alle loro esigenze. João Ferreira Signor Presidente, signora Commissario, l'impennata del prezzo del petrolio ha esacerbato la crisi cui versa il settore della pesca; non ultimo, la vitalità economica è peggiorata e i redditi, già scarsi, di quanti operano nel settore sono diminuiti ulteriormente. L'attuale dinamica delle vendite non consente che le fluttuazioni del costo dei fattori produttivi, carburante compreso, incidano sui prezzi del pesce e a questo contribuisce, tra l'altro, l'attuale politica di importazione. Per diversi anni i prezzi medi di prima vendita sono rimasti stazionari o sono diminuiti, senza che ciò portasse a una riduzione dei prezzi per i consumatori finali. L'attuale organizzazione comune dei mercati per i prodotti della pesca non ha contribuito a migliorare in modo significativo i prezzi di prima vendita, né a distribuire il valore aggiunto sull'intera catena del valore del settore. Negli ultimi anni la situazione economica di un gran numero di imprese è andata deteriorando, portando molte di loro alla chiusura, con il rischio reale che spariscano migliaia di imprese di pesca e che si perdano migliaia di posti di lavoro a causa del rialzo dei prezzi dei carburanti. La pesca artigianale e quella costiera sono particolarmente vulnerabili: in alcuni Stati membri, come il Portogallo, rappresentano oltre il 90 per cento della flotta. In queste circostanze, l'attuale atteggiamento inerte della Commissione e il suo rifiuto di adottare le misure necessarie - atteggiamento confermato oggi dal Commissario - è assolutamente vergognoso. La Commissione crede che la soluzione ai problemi del settore della pesca sia una: tagliare indiscriminatamente il numero delle imbarcazioni, il che equivale a curare la malattia uccidendo il paziente. è importante sottolineare che, in passato, tagliare in questo modo senza tener conto delle particolarità delle flotte, dello stato dei singoli stock ittici e delle necessità di consumo di ciascun paese, non ha risolto nessuno dei problemi che il settore si trova ad affrontare. Ha semplicemente causato la concentrazione a livello europeo delle proprietà e delle attività nel settore. Occorre quindi adottare misure di emergenza che forniscano una risposta immediata e adeguata ai bisogni socio-economici del settore, come la creazione di un fondo di garanzia, finanziato a livello dell'UE, che assicuri la stabilità del prezzo del petrolio e l'utilizzo di tutti gli strumenti finanziari e dei margini di bilancio dell'Unione per finanziare misure straordinarie di sostegno per la pesca. Tenendo conto nondimeno della tendenza strutturale degli aumenti del prezzo del petrolio e, d'altro canto, delle esigenze di sostenibilità ambientale, servono anche misure volte a garantire la redditività a medio e a lungo termine del settore. Occorrono meccanismi che migliorino i prezzi di prima vendita e promuovano un'equa e adeguata distribuzione del valore aggiunto sull'intera catena del valore del settore. Il FEP deve sostenere efficacemente e in modo sostanziale il rinnovo e l'ammodernamento delle flotte pescherecce, non ultimo rendendo più selettivi i diversi tipi di pesca e sostituendo i motori per ragioni di sicurezza, di tutela ambientale e di efficienza dei carburanti. Oltre alle eventuali misure fiscali che possono adottare gli Stati membri, occorrono soluzioni a livello dell'Unione europea per non esacerbare le disuguaglianze che già oggi esistono tra gli Stati membri e aumentano a causa della grave crisi sociale ed economica che colpisce con particolarmente durezza le economie più vulnerabili. Gabriel Mato Adrover (ES) Signor Presidente, l'aspetto migliore del porre una domanda è che si ottiene una risposta, anche se, in questo caso, potrebbe essere per certi versi deludente. Il settore della pesca è palesemente in crisi: i redditi dei pescatori diminuiscono di giorno in giorno, rendendo spesso difficile continuare a lavorare. Non stiamo parlando di sussidi mascherati o di pratiche non sostenibili: stiamo parlando di problemi che richiedono il nostro pieno sostegno. Lo ripetiamo continuamente e non si può rimproverare l'onorevole Cadec per aver ribadito una giusta richiesta: è stato coerente. Nessuno ha suggerito di aumentare lo sforzo di pesca. Non capiamo perché debbano essere respinte misure di immediata rilevanza in situazioni eccezionali. Stiamo solo suggerendo che la Commissione non volti le spalle a un settore che ha urgente bisogno di sostegno, come l'incremento degli aiuti de minimis. Luís Paulo Alves (PT) Desidero unire la mia voce a quella di quanti hanno espresso in questa sede preoccupazioni sul basso reddito dei pescatori, aggravato, specie negli ultimi mesi, dal record storico dei prezzi dei carburanti. Come giustamente detto, i costi dei carburanti hanno un impatto molto grave sulla sopravvivenza delle nostre flotte pescherecce di piccole e medie dimensioni, danneggiando gravemente in particolare i redditi, già ridotti, della pesca. La spirale dei prezzi dei carburanti sta avendo effetti profondamente negativi su di noi: riduzione del numero dei viaggi, redditi dei pescatori a livello di indigenza e aggravati da bassi prezzi di prima vendita, aumento delle importazioni in Europa di crostacei e frutti di mare provenienti da paesi terzi. Inoltre le persone smetteranno di operare nel settore a causa delle conseguenti difficoltà finanziarie con un'ulteriore perdita di posti di lavoro. Per evitare che questa crisi peggiori dobbiamo quindi intervenire in merito ai problemi del settore della pesca con un'azione rapida e di vasta portata. La Commissione deve pertanto rispondere positivamente, con misure a breve e a lungo termine in modo da affrontare le avverse condizioni affrontate dal settore e le gravi perdite di reddito subite dai nostri pescatori. Raül Romeva i Rueda (EN) Signor Presidente, siamo chiari: dobbiamo ristrutturare urgentemente le flotte europee, abbandonando pescherecci e motori ad elevato consumo di energia, distruttivi per l'ambiente, e adottando pratiche più proficue che richiedano meno energia e siano più sostenibili a lungo termine dal punto di vista ambientale, sociale ed economico. Per questo motivo ritengo che la concessione di ulteriori fondi pubblici per il settore della pesca in risposta ad un aumento dei prezzi dei carburanti invierebbe un segnale sbagliato in vista della riforma della PCP e incentiverebbe gli armatori a utilizzare motori più potenti e che consumano più carburante. Per tali ragioni ritengo che si tratterebbe di un enorme errore. Abbiamo già stato spiegato che non ci sono problemi congiunturali o strutturali e che i dati attuali - dobbiamo essere chiari anche su questo punto - indicano che il 70 per cento degli stock ittici europei sono sovrasfruttati: qualsiasi provvedimento per ridurre la pesca eccessiva sarebbe quindi positivo. Qualsiasi misura che abbia l'effetto opposto sarebbe un errore. Jacky Hénin (FR) Signor Presidente, due dei miei onorevoli colleghi hanno affrontato il problema della sostenibilità e la necessità di sovvenzionare alcune professioni perché non riescono a guadagnare abbastanza per sopravvivere. Ma ciò che dobbiamo fare è l'esatto contrario. I pescatori chiedono solo una cosa: essere in grado di guadagnarsi da vivere e poter svolgere il proprio lavoro. Pertanto, se il petrolio è un problema periodico, si ripresenterà in futuro. Dobbiamo investire nella ricerca di motori più economici che consumino meno petrolio. La riforma che stiamo esaminando, però, distrugge tutti i pescatori artigianali che consumano meno petrolio, e porta ad arricchirsi chi è già ricco. Ciò è talmente vero che, riforma dopo riforma, assistiamo ad un calo costante del prezzo del pesce anche se nelle pescherie non è mai stato così elevato: alcuni tipi di pesce sono di fatto fuori dalla portata dei consumatori . L'aspetto importante è riformare il regime delle quote, ma anche riformare ed esaminare le pratiche all'interno della professione in base alle quali i piccoli operatori soffrono infinitamente mentre quelli di grandi dimensioni si stanno arricchendo! Andrew Henry William Brons (EN) Signor Presidente, l'aumento dei prezzi dei carburanti ha creato un altro problema ai pescatori, ma non è di certo il primo. Per la flotta peschereccia britannica, il problema principale è l'adesione all'UE. Il Regno Unito fornisce all'UE il 70 per cento della propria pesca, ma gli è consentito solo il 13 per cento delle sue quote. Non sarebbe giusto che il Regno Unito ricevesse una quota più proporzionale? In particolare, il quantitativo di merluzzo pescato in Gran Bretagna è sceso da 300 000 tonnellate (prima di entrare in quella che allora era la Comunità economica europea) alle sole 7 000 tonnellate di oggi. I pescatori britannici ulteriori devono far fronte anche alla riduzione del numero di giorni in mare e si vedono lentamente costretti ad abbandonare l'attività. A lungo termine, i pescatori britannici chiedono il recesso dall'Unione europea; nel breve periodo, si attendono un trattamento equo nel quadro della PCP. In qualità di rappresentanti del paese ospitante, deve essere concesso loro l'aumento del numero di giorni in mare. Abbiamo sentito parlare di pesca non sostenibile, ma le acque britanniche non sono sfruttate eccessivamente dalle flotte inglesi: il problema è che le acque britanniche sono state spalancate a tutti. Maria Damanaki Signor Presidente, rispondendo ai membri del Parlamento posso dire di comprendere tutte le vostre preoccupazioni. Condivido quelle per il basso reddito dei nostri pescatori, soprattutto dei proprietari di piccole imbarcazioni nelle regioni costiere. Ma questo problema è causato dall'aumento dei prezzi dei carburanti? Ne siete sicuri? Abbiamo discusso la questione molte volte, convenendo che esisteva anche prima che i prezzi aumentassero. Naturalmente posso capire che l'incremento del prezzo del petrolio potrebbe peggiorare il problema, ma la causa principale è sempre stata la pesca eccessiva, oltre i limiti stabiliti, che danneggia gli stock ittici. Abbiamo già affrontato il problema, a cui dobbiamo trovare soluzione attraverso la riforma della PCP. Certo, ora stiamo discutendo del prezzo del petrolio, aspetto problematico per il quale dobbiamo discutere affrontare individuare delle soluzioni. L'unico modo per affrontarlo in maniera permanente è quello di migliorare la resistenza del settore all'aumento dei prezzi dei carburanti. È l'unica soluzione, perché non possiamo petrolio sapere con certezza come evolverà il prezzo del petrolio. Lasciate che vi faccia un esempio di cosa si potrebbe fare: in Belgio, dopo l'ultima crisi, hanno migliorato i motori della flotta riducendo ora del 20 per cento la spesa per il carburante. Quindi questa è la strada da intraprendere ed è quanto stiamo cercando di fare. In riferimento alle vostre proposte, la Commissione ha suggerito di aumentare il massimale de minimis. Analizziamo il problema. In cosa consiste questa il massimale? Rappresenta il tetto degli aiuti che gli Stati membri possono fornire al settore. Se la Commissione ora l'aumentasse, significherebbe che potrebbero erogarli solo gli Stati membri con un bilancio in ordine. Si creerebbero condizioni di disparità nella pesca, favorendo i paesi più ricchi. Consentitemi di essere chiara in modo da delineare bene la situazione. Inoltre, se il massimale aumentasse ne trarrebbero qualche beneficio solo i natanti più grandi. Sono sorpresa che alcuni membri del Parlamento - non mi sarei aspettata di doverlo dire - mi chiedano di aumentare il massimale. Gli Stati membri possono erogare i propri aiuti di Stato e quelli più ricchi possono farlo già ora. Per quanto riguarda i fondi, permettetemi di spiegare. Gli Stati membri utilizzano solo il 20 per cento dei nostri finanziamenti. Alcuni membri del Parlamento mi dicono che il nostro finanziamento rappresenta un problema perché non lo possono sfruttare in base alle esigenze : ma c'è flessibilità e gli Stati membri possono ridistribuire il proprio finanziamento. Può farlo ogni Stato membro. Soltanto l'Italia ci ha chiesto una ridistribuzione e l'abbiamo approvata. Perché allora non cercate di convincere gli Stati membri - i governi dei vostri paesi - ad utilizzare i fondi in modo corretto? Se vogliamo veramente essere di aiuto e se c'è un problema con l'assorbimento dei fondi, sono qui per renderlo più semplice a tutti, ma fino ad ora non è stato compiuto alcuno sforzo del genere. Per rispondere alle domande in maniera molto diretta: sì, il finanziamento c'è, sì, gli Stati membri possono utilizzarlo e, sì, gli Stati membri possono attingere alle proprie risorse per il massimale de minimis. Quindi, se cambiassi la situazione, l'unico risultato che otterrei sarebbe quello di falsare la corretta concorrenza tra gli Stati membri e tra piccoli e grandi natanti. È importante comprendere questo punto. Naturalmente c'è un problema generale e, in riferimento alla nostra riforma, possiamo discutere su cosa fare per aiutare in particolar modo la nostra pesca artigianale. Possiamo anche discutere qualsiasi altra proposta, ma quella di aumentare il massimale de minimis non è attuabile. Presidente La discussione è chiusa La votazione si svolgerà giovedì 12 maggio 2011 alle 12.00. José Manuel Fernandes I pescatori europei e specialmente quelli che vivono negli Stati membri con le maggiori difficoltà finanziarie, come il Portogallo, affrontano una difficile situazione economica aggravata dal rialzo dei prezzi dei carburanti. Per fronteggiarla, la Commissione deve adottare misure di emergenza in aiuto dei pescatori. A tal fine, la Commissione deve permettere agli Stati membri di aumentare temporaneamente, per tre anni, da 30 000 a 60 000 euro i sussidi per i pescatori. Oltre a ciò, il FEP deve concedere sovvenzioni ai pescatori specie per rendere più selettive le tecniche di pesca e sostituire i motori per ragioni di sicurezza, di protezione ambientale e/o di rendimento del carburante. Tali misure devono prestare particolare attenzione alla pesca artigianale e a quella costiera. Infine, è fondamentale disporre di meccanismi di regolazione per migliorare i prezzi di prima vendita e promuovere un'equa e adeguata distribuzione del valore aggiunto sull'intera catena del valore del settore, in modo da riconoscere ai produttori i costi sostenuti. Jim Higgins Gli attuali prezzi elevati del petrolio hanno avuto un grave impatto sui costi operativi dei pescatori, costringendone alcuni perfino ad abbandonare la professione. In seguito all'adozione di una mozione questa settimana, accolgo con favore l'invito rivolto dal Parlamento alla Commissione a introdurre misure di emergenza tra cui l'aumento, per un periodo transitorio di tre anni, del massimale attuale degli aiuti di Stato da 30 000 a 60 000 euro per impresa.

Feierliche Sitzung - Ansprache von Jerzy Buzek, Präsident des Europäischen Parlaments, zur Halbzeit seiner Amtszeit Der Präsident Kolleginnen und Kollegen, ich werde kurz sprechen, wie ich es Ihnen vor einem Jahr versprochen habe. Wir befinden uns in der Mitte meiner Präsidentschaft. Ganz am Anfang habe ich Ihnen versprochen, dass ich Sie über meine Tätigkeit informieren werde. Als Präsident des Europäischen Parlaments vertrete ich Sie alle. Egal, wo ich hingehe, egal, was ich mache, ich habe immer die Ehre und Verantwortung gespürt, im Namen dieses angesehenen Plenarsaals zu handeln. Aber in dieser Rede geht es nicht um mich: in dieser Rede geht es um Sie und Ihre Handlungen. Es geht um uns alle, was wir in den letzten 15 Monaten zusammen im Europäischen Parlament erreicht haben und was noch vor uns liegt.

Pořad jednání Předsedající Než začneme, máme tu informaci týkající se rozprav na dnešní odpoledne. Ráda bych navrhla, abychom přesunuli zprávu Díaz de Mera García Consuegra o EUROPOLu do druhého bodu pořadu jednání a zařadili ho tedy před vyjádření Rady a Komise k situaci v Pákistánu. Program dnešního odpoledne by tedy vypadal následovně: od 15:00 do 18:00: nejprve vyjádření Rady a Komise k situaci v Keni, potom zpráva Díaz de Mera García Consuegra o EUROPOLu, potom vyjádření Rady a Komise k situaci v Pákistánu. Potom bychom v 18:00 dle obvyklého pořadu jednání přešli k otázkám na Radu. Jsou k tomu nějaké poznámky? Hannes Swoboda jménem skupiny PSE. - (DE) Paní předsedající, pro jednou se shodneme, ale byl bych rád, aby Komise vzala na vědomí, že pořad jednání stanoví Parlament a přání jednotlivých komisařů můžeme vyhovět jen za výjimečných okolností. Dnes s tím souhlasíme, ale je to skutečně výjimečně. Předsedající Děkuji za tuto připomínku, pane Swobodo, samozřejmě se jedná o výjimku. Děkuji však sněmovně za souhlas. (Parlament žádosti vyhověl)

Voting time President The next item is voting time. (For the outcome and other details of the vote: see Minutes) Hannes Swoboda (DE) Mr President, I announced yesterday, and notified the parliamentary services accordingly, that I wished to table a motion requesting a postponement of the vote on FYROM, in other words, on the Macedonia report. It is not that we take issue with the line pursued by the rapporteur, but on such a sensitive matter we do not want to add fuel to the fire. We would prefer to find a formula which is capable of securing the widest possible support in this House. I therefore request that we vote to postpone this vote until Strasbourg: not beyond that, only until Strasbourg. President Mr Swoboda, we would have come to that when we got to that item on the agenda. The procedure is this: when we come to the Meijer report in the order of business, we will deal with it then. Thank you anyway. You will then have the opportunity to take the floor again. It has not been overlooked.

3. Přístup na trh mezinárodní silniční přepravy zboží (přepracované znění) ( Michael Gahler (DE) Pane předsedající, s ohledem na stovky hlasování, která jsou před námi, byste možná mohl jen oznámit "přijato" nebo "zamítnuto" a nepředčítat všechny jednotlivé body. Předsedající Ano, pane Gahlere, velmi rád bych udělal to, co si přejete, a v minulosti jsem to již udělal. Dnes to ale neudělám, protože mě Asociace evropských novinářů požádala, abych hlasování konkretizoval. Pokud to neuděláme, nemůže být výsledek řádně zaznamenán, a jak oni správně uvádějí, pokud neznají výsledek hlasování, nemohou stanovisko sněmovny politicky vyhodnotit.

3. Sri Lanka Le Président L'ordre du jour appelle le débat sur les six propositions de résolution concernant le Sri Lanka. Geoffrey Van Orden Monsieur le Président, les citoyens du Sri Lanka - les Cinghalais et, plus particulièrement, les Tamouls - souffrent énormément depuis 30 ans à cause d'une campagne terroriste impitoyable menée par les LTTE. Maintenant que les LTTE ont été vaincus, le gouvernement et la population du Sri Lanka ont besoin de notre compréhension bienveillante et, surtout, de notre aide tandis qu'ils essaient de remettre leur pays sur la voie de la reprise et de la prospérité et d'empêcher toute résurgence du terrorisme. Certains, y compris les partisans des LTTE, veulent porter un nouveau coup au peuple sri-lankais en fragilisant les accords commerciaux préférentiels conclus avec l'UE dans le cadre du SPG+. J'espère que la Commission comprend que c'est le commerce, et non l'aide, qui est le meilleur moyen de parvenir à la reprise économique. De leur côté, les autorités sri-lankaises doivent répondre aux préoccupations exprimées par des amis de la communauté internationale de façon à ne compromettre sous aucun prétexte le statut du SPG+. Bien entendu, la priorité immédiate consiste à reloger les milliers de civils tamouls qui ont été piégés dans le conflit et qui vivent actuellement dans des camps, dans de mauvaises conditions. Il est extrêmement urgent de s'occuper d'eux et la communauté internationale doit être invitée à apporter son aide. Proinsias De Rossa Monsieur le Président, je soutiens cette résolution, bien que je pense qu'elle n'est pas assez critique à l'égard du gouvernement sri-lankais. Cette année, nous avons été les témoins des actes de violence effroyables auxquels les militaires se sont livrés dans la région qui était aux mains des Tigres tamouls, sans aucune considération pour la vie et le bien-être des citoyens qui, je pense, sont utilisés comme des pions par toutes les parties, ce qui a entraîné la mort de 90 000 personnes. Le monde en est resté horrifié et s'est avéré impuissant. Aujourd'hui encore, plus de 250 000 citoyens sri-lankais sont maintenus dans des camps qui ne possèdent pas de services médicaux adéquats, d'eau potable, de sanitaires et d'espace de vie. La résolution que nous débattons aujourd'hui est un appel relativement modéré demandant aux autorités sri-lankaises de respecter les droits de ses citoyens. J'estime que, si aucun progrès mesurable n'est accompli prochainement à propos des exigences contenues dans cette résolution, l'Union européenne devra exercer une pression économique et politique sur les autorités sri-lankaises. Pour sa reprise économique, le Sri Lanka dépend des investissements directs étrangers et de l'aide économique de l'UE. Nous devons recourir à ces moyens dans l'intérêt des citoyens sri-lankais, y compris les citoyens tamouls. Thomas Mann Monsieur le Président, j'ai deux minutes. La guerre civile qui a duré 25 ans au Sri Lanka semble être terminée. En mai, des troupes gouvernementales ont repris les territoires situés dans le Nord du Sri Lanka, anciennement aux mains des LTTE. Nous espérons qu'un renouveau apportera la paix et donc la liberté. La population subit les conséquences non seulement de la guerre civile, mais également du tsunami et d'autres catastrophes naturelles. L'UE a renforcé le commerce extérieur et octroie des préférences tarifaires plus élevées que celles accordées aux autres pays d'Asie du Sud-est. L'aide internationale implique que les forces politiques du Sri Lanka sont tenues d'appliquer les droits de l'homme. Deux cent cinquante mille personnes sont maintenues dans des camps surpeuplés, disposant de peu d'eau potable et de matériel médical. Les organisations humanitaires se voient refuser l'accès à ces camps. Il serait dans l'intérêt du gouvernement d'organiser, aussi rapidement que possible, le retour de ces personnes dans leur village d'origine. Le groupe du Parti populaire européen (Démocrates-Chrétiens) insiste pour que la Croix-Rouge internationale joue d'un rôle essentiel. Un autre domaine qui nécessite un changement est la liberté de la presse et la liberté d'expression. Il faut mettre un terme à l'enlèvement et à l'arrestation de journalistes. Il faut arrêter de sanctionner des articles critiques par des peines d'emprisonnement. En tant que membre de la délégation SAARC, j'ai pu visiter le Sri Lanka de nombreuses fois. Je pense qu'un renouveau apportera à ce pays de multiples perspectives d'avenir si les dirigeants tamouls sont inclus de manière constructive. Toutefois, cela exige le rejet de toute forme de terrorisme et de violence et une coopération sur une stratégie visant au respect des droits de l'homme. Par égard pour les citoyens sri-lankais, je souhaite qu'une expression que j'ai entendue maintes fois - la guerre est une institution - soit enfin reléguée au passé. (Applaudissements) Joe Higgins Monsieur le Président, la politique que le gouvernement du président Rajapakse poursuit à l'encontre du peuple tamoul a donné lieu au Sri Lanka à un cauchemar, tant pour les Cinghalais que pour les Tamouls, étant donné la répression massive que l'État sri-lankais a menée à l'égard de personnes et de groupes qui se sont élevés contre ses politiques chauvines. Après la défaite des Tigres tamouls, ce cauchemar continue pour les Tamouls, en particulier dans le Nord du Sri Lanka, où 300 000 personnes, dont 31 000 enfants, sont maintenues de force dans des camps où sévissent les maladies et la malnutrition. Une nouvelle atrocité se fait menaçante, car le gouvernement du président Rajapakse aurait l'intention d'installer le peuple cinghalais dans l'Est et le Nord du Sri Lanka. En d'autres termes, il voudrait coloniser les territoires où les citoyens parlant le tamoul sont en majorité. Ce serait le meilleur moyen de provoquer un conflit communautaire à l'avenir. En fait, le gouvernement Rajapakse est une dictature sous un vernis démocratique très fin. Je me réjouis de le condamner par cette résolution. J'émets une réserve à propos du paragraphe 4 parce que, en réalité, les principaux actes terroristes ont été causés par le gouvernement Rajapakse à l'encontre de la population. Bien que, en tant que socialiste, je croie que la politique de la guérilla dans les conditions actuelles du Sri Lanka n'apportera pas de solution, le peuple tamoul a le droit de se défendre contre la répression militaire. Le meilleur moyen de défendre le peuple tamoul réside dans une lutte unie des travailleurs et des pauvres tamouls et cinghalais contre le gouvernement actuel et ses nouvelles politiques libérales, ainsi que dans la transformation socialiste de la société sri-lankaise, par laquelle les merveilleuses ressources de ce pays pourraient être utilisées au bénéfice de l'ensemble de la population. Je suis fier d'être associé au parti socialiste uni du Sri Lanka, qui est un parti frère du parti socialiste d'Irlande et qui s'est héroïquement élevé contre le chauvinisme du gouvernement, en faveur des droits des citoyens tamouls et cinghalais et des droits du peuple tamoul à l'autodétermination. Heidi Hautala Monsieur le Président, tous les témoignages de mes collègues concernant la situation actuelle au Sri Lanka ont été confirmés lorsque la sous-commission "droits de l'homme" a organisé récemment une audition sur cette situation cauchemardesque. Nous pouvons en fait confirmer que les mouvements de ces 260 000 Tamouls sont toujours restreints, contrairement au droit international, alors que cela fait maintenant plusieurs mois que le conflit en lui-même s'est terminé. Nous pouvons confirmer que la liberté de la presse est considérablement limitée. Hier, l'association Reporters sans frontières a classé le Sri Lanka à la 162e place sur 175 pays dans son baromètre de la liberté de la presse. Nous devons à présent exiger que les représentants de tous les organes délégués des Nations unies aient l'autorisation d'accéder à ces camps. La résolution mentionne l'organisation d'élections locales et nous, au sein du groupe Verts/Alliance libre européenne, nous émettons une proposition un peu moins vigoureuse et j'espère que vous la soutiendrez. Nous voudrions simplement préciser que ces élections sont en cours d'organisation. Quant à la question relative à la politique commerciale, je suis tout à fait ravie que la Commission examine à l'heure actuelle la manière dont le Sri Lanka met en œuvre les exigences des divers accords portant sur les droits de l'homme. J'espère que la Commission travaillera de façon très objective et impartiale et que, le moment venu, elle conclura en indiquant si le Sri Lanka a réellement mérité son traitement préférentiel dans le cadre du SPG+. Bernd Posselt Monsieur le Président, les vainqueurs doivent être généreux et je pense qu'au Sri Lanka, beaucoup de personnes n'ont pas encore compris cela. Il s'agit ici de résoudre la cause du conflit ethnique, qui a pris une ampleur terrible. Nous devons simplement savoir qu'il n'existe pas de plan qui garantira aux Tamouls leurs droits légitimes. Les deux parties doivent se rapprocher afin de trouver une solution politique. La violence a été bien combattue, les auteurs des actes de violence ont été vaincus et il n'y a rien à cacher à propos de la violence. Ce qu'il faut réellement faire, c'est abolir les causes de la violence. Il est plus facile de mettre fin à un conflit que d'installer la paix. Nous le constatons en ce moment en Bosnie où, bien après la fin de la guerre, l'on n'a toujours pas trouvé de solution durable en faveur de la paix. Je m'inquiète de la stabilité du Sri Lanka parce que ce problème de minorités existe depuis des siècles et était exacerbé au temps des colonies, ce qui explique pourquoi nous devons tout mettre en œuvre pour servir de médiateur entre les deux parties et pour faire en sorte qu'elles changent d'avis. Lidia Joanna Geringer de Oedenberg Monsieur le Président, en mai de cette année, après la victoire du gouvernement sur les Tigres tamouls, il a semblé que la guerre civile au Sri Lanka était enfin terminée après de nombreuses années. En réalité, cependant, bon nombre de problèmes doivent malheureusement encore être résolus dans le pays. Le gouvernement détient plus de 250 000 personnes dans des camps pour des raisons politiques, sans permettre aux organisations humanitaires d'y accéder. Il réprime les médias. En septembre de cette année, la cour suprême de Colombo a condamné un journaliste à 20 ans de détention, ce que la Présidence de l'UE a considéré comme une menace pour la liberté de parole et ce qu'elle a fermement condamné. Les mines antipersonnel représentent un obstacle majeur au développement du pays, car elles constituent un danger pour la vie et la santé des personnes. Le Sri Lanka n'a toujours pas adhéré au traité d'Ottawa interdisant l'emploi des mines antipersonnel. La signature de ce document permettrait certainement de résoudre ce problème et permettrait en même temps au pays de demander de l'aide pour les victimes de mines terrestres et d'accélérer la campagne d'élimination des mines, qui est en cours depuis 2003, avec peu de résultats. Les citoyens du Sri Lanka méritent une véritable démocratie et une vie décente. Karima Delli au nom du groupe Verts/ALE. - Monsieur le Président, mes chers collègues, depuis des mois, le gouvernement du Sri Lanka maintient une chape de plomb sur la situation des civils tamouls, entravant l'accès aux médias étrangers et aux organisations humanitaires. Colombo maintient en détention depuis mars 2009, en violation complète du droit international et des droits humains, presque tous les civils ayant fui les combats entre l'armée et les Tigres tamouls. En juillet dernier, le gouvernement sri lankais retenait plus de 280 000 personnes dans trente camps gardés par l'armée au nord-est de l'île. Les réfugiés peuvent seulement en sortir pour recevoir des soins médicaux d'urgence, en général accompagnés d'une escorte militaire. Dans certains camps, plus de 1 000 personnes meurent chaque semaine, principalement de dysenterie. Les conditions de vie sont effroyables. Le président Rajapakse a déclaré la semaine dernière que seuls 100 000 réfugiés tamouls seraient libérés. Face à l'ampleur du drame, l'Union européenne doit accentuer la pression sur le gouvernement sri lankais pour obtenir la libération immédiate et inconditionnelle de tous les civils, l'accès aux camps pour les journalistes et l'acheminement rapide de l'aide humanitaire. Charles Tannock (EN) Monsieur le Président, en tant que représentant de Londres, une ville qui a été à plusieurs reprises la cible de terroristes au cours des 40 dernières années, j'exprime toute ma solidarité avec les Sri-lankais de toutes les ethnies. La campagne terroriste impitoyable que les Tigres tamouls ont menée a empêché le développement de ce beau pays. Le président Rajapakse est arrivé au pouvoir démocratiquement, déterminé à vaincre les LTTE et sa réussite devrait être saluée par tous ceux d'entre nous qui méprisent le terrorisme. Le gouvernement a maintenant la responsabilité de construire une société post-conflictuelle dans laquelle la liberté, la justice et l'égalité sont offertes à tous les Sri-lankais. La priorité actuelle du gouvernement doit être de renvoyer chez elles les personnes qui ont été déplacées et de juger les criminels de guerre. Bien que je reconnaisse que le président Rajapakse ait perdu une partie de son capital sympathie sur la scène internationale en raison de certaines actions d'urgence qu'il a accomplies dans la situation qui a suivi le conflit, je suis convaincu que la meilleure manière de progresser est de garantir le développement d'un pays sûr et prospère et de soutenir son dirigeant démocratiquement élu et son gouvernement. L'UE doit maintenir les accords commerciaux du SPG+, car leur annulation supprimerait immédiatement un million d'emploi et aurait des conséquences économiques indirectes pour 2,5 millions de citoyens sri-lankais innocents. Seán Kelly (EN) Monsieur le Président, en tant que parlementaire irlandais, je suis tout à fait ravi que mes collègues irlandais, M. Joe Higgins et M. Proinsias De Rossa, aient présenté divers sujets de préoccupation au Sri Lanka et en Iran et je suis d'accord avec eux. Il est normal que l'Irlande s'inquiète de ces questions parce qu'elle a connu des cas de discrimination et des pertes humaines en Irlande du Nord pendant de nombreuses années. Néanmoins, en fin de compte, la seule solution passe par la diplomatie et le dialogue. C'est pourquoi j'espère que, lorsque le traité de Lisbonne sera adopté, les nouveaux pouvoirs et le statut du président et du haut-représentant seront employés pour, espérons-le, apporter du bon sens et une bonne compréhension dans ces pays, afin qu'ils s'amendent et adoptent une attitude diplomatique et démocratique. Eija-Riitta Korhola (FI) Monsieur le Président, nous avons suivi et commenté la situation au Sri Lanka à plusieurs occasions et nous avons parfois pratiquement perdu l'espoir de trouver une solution. Toutefois, le conflit, qui a duré 25 ans, s'est terminé cette année par la défaite des Tigres tamouls. Ce très long conflit a naturellement vu un grand nombre de victimes et de réfugiés internes qui ont été déplacés dans le pays et il a entraîné des problèmes pour l'économie et l'évolution de l'État de droit. Le pays a maintenant entamé une phase pleine d'espoir, mais critique. L'on a mentionné ici l'inquiétude concernant les conditions difficiles que connaissent les personnes qui ont vécu dans les camps. Comme nous le précisons dans la résolution, nous espérons que les autorités accepteront bientôt l'aide internationale et qu'elles ouvriront les camps pour recevoir l'aide humanitaire et accueillir le personnel qualifié pour les situations de conflit. En même temps, il est également nécessaire que la communauté internationale s'engage à se mettre au travail et à établir une paix durable pour cette charmante île. En outre, il convient certainement d'étendre l'aide aux montants supplémentaires que la Commission a alloués à l'élimination des mines. Raül Romeva i Rueda (ES) Monsieur le Président, je voudrais tout d'abord intervenir pour souligner ce que ma collègue Mme Hautala a dit. Nous devons tenir compte du rôle que non seulement la Croix-Rouge, mais aussi les Nations unies jouent - et doivent jouer - dans ce processus. Cependant, je voulais également répondre à la déclaration de M. Van Orden, car il me semble tout à fait inapproprié de considérer ceux d'entre nous qui essaient d'utiliser un instrument simple, comme les accords commerciaux du SPG+, comme des sympathisants ou des partisans des LTTE. Ce n'est tout simplement pas vrai. Nous savons qu'une enquête est en cours pour déterminer si les autorités sri-lankaises font leur travail d'intégration de la législation relative aux droits de l'homme dans leur législation nationale. Si elles ne le font pas correctement, il est tout à fait normal et nécessaire que nous demandions que le système SPG+ ne soit pas étendu. Par conséquent, il me semble qu'établir un lien entre cette extension, cette demande ou cette requête et un soutien en faveur des LTTE est absolument inapproprié. Leonard Orban La Commission européenne a continué de suivre de près la situation au Sri Lanka et d'entamer un dialogue adéquat avec le gouvernement de ce pays dans le but de jeter les bases de nouvelles relations, où les deux parties s'efforcent de coopérer à la résolution des principales causes des problèmes. La situation humanitaire critique vécue dans les camps où sont maintenues des personnes déplacées à l'intérieur du pays nous inquiète profondément. La détention sans discernement de ces personnes au Sri Lanka constitue une violation flagrante des règles du droit international. Nous devons nous assurer de toute urgence et immédiatement que toutes les personnes qui ont été placées dans des camps jouissent de la libre circulation et que ces camps, ainsi que les informations qui y sont enregistrées, soient rendus totalement accessibles aux organisations humanitaires, afin qu'elles puissent apporter l'aide et la protection humanitaires. En outre, la Commission se préoccupe en permanence de la situation des droits de l'homme au Sri Lanka en se renseignant sur les exécutions extrajudiciaires, les enlèvements et les actes graves d'intimidation des médias. Tant que l'on ignorera le mécontentement des Tamouls et qu'il règnera une atmosphère d'impunité, la réconciliation sur l'île sera entravée. La Commission européenne croit fermement que pour réussir la procédure de réconciliation, les deux parties doivent prendre la responsabilité de leurs propres actions. La Commission européenne a récemment mené une enquête approfondie sur la situation des droits de l'homme au Sri Lanka. L'objectif de cette mission était de voir si le pays remplissait ou non les engagements qu'il a pris lorsqu'il est devenu bénéficiaire d'un programme spécial qui encourage le développement durable et la bonne gouvernance, à savoir le SPG+, approuvé par l'Union européenne, et, plus particulièrement, ses engagements à respecter les règlements internationaux en matière de droits de l'homme. Cette enquête a révélé plusieurs lacunes à l'égard de trois conventions des Nations unies relatives aux droits de l'homme: le pacte international relatif aux droits civils et politiques, la convention contre la torture et la convention relative aux droits de l'enfant. Ces lacunes montrent que le Sri Lanka n'applique pas ces conventions à l'heure actuelle. Inévitablement, cette situation va probablement continuer de compromettre l'octroi d'aides commerciales supplémentaires dans le cadre du SPG+, car la condition que tous les bénéficiaires doivent remplir est la ratification et l'application effective de ces trois conventions. Je vous remercie. Le Président Le débat est clos. L'ordre du jour appelle le vote.

Az elnök nyilatkozata Elnök Az Európai Parlament nevében a szolidaritás üzenetét szeretném küldeni a Gusztáv hurrikán karib-tengeri áldozatainak. Majdnem 100 ember vesztette életét a Dominikai Köztársaságban, Haitin, Jamaikában, a Kajmán-szigeteken és Kubában, és ezrek veszítették el otthonukat. Ismételten e fejlődő országok polgárai, amelyekkel mi szoros kapcsolatokat ápolunk a Cotonou Megállapodáson keresztül - ez az AKCS-országok csoportja - szenvedik meg e régiókban az új természeti katasztrófák pusztításait. Az Európai Unió gondosan figyeli a helyzetet az érintett országokban, és humanitárius segélyt küld. Az Európai Parlament természetesen alapos figyelemmel kíséri a humanitárius segítségnyújtást a régióban, különösen Fejlesztési Bizottságán és az AKCS-EU közös parlamenti közgyűlése munkáján keresztül.

3. Posilnenie kapacít Európskej únie v oblasti reakcie na katastrofy (hlasovanie) - Po hlasovaní o pozmeňujúcom a doplňujúcom návrhu 37: Iratxe García Pérez (ES) Vážená pani predsedajúca, pozmeňujúci a doplňujúci návrh 37 bol stiahnutý, takže nebude predložený na hlasovanie. Predsedajúca Žiaľ, neboli sme informovaní o jeho stiahnutí, takže aj napriek tomu bol predložený na hlasovanie. - Pred hlasovaním o pozmeňujúcom a doplňujúcom návrhu 15: John Bowis Vážená pani predsedajúca, v mene našej skupiny a v záujme dosiahnutia kompromisu a dohody sme ochotní stiahnuť nasledujúci pozmeňujúci a doplňujúci návrh, v prípade, že pán spravodajca prijme ústny pozmeňujúci a doplňujúci návrh, ako je uvedené v zozname, jednoducho preto, aby sa nepožadovala právne záväzná "smernica", ale menej konkrétne predloženie "opatrení". Ak bude pán spravodajca s týmto súhlasiť, potom nasledujúci pozmeňujúci a doplňujúci návrh môžeme stiahnuť z hlasovania. Dimitrios Papadimoulis (EL) Vážená pani predsedajúca, ako autor návrhu uznesenia, ktoré bolo takmer jednohlasne prijaté vo Výbore pre životné prostredie, verejné zdravie a bezpečnosť potravín, ľutujem, ale nemôžem prijať návrh pána Bowisa, pretože ním predložený ústny pozmeňujúci a doplňujúci návrh tvrdo podkopáva charakter textu. Poprosil by som, aby sa postavili tí poslanci, ktorí súhlasia s týmto názorom. Predsedajúca Pán Bowis, zdá sa, že sa postavilo viac ako 40 poslancov, preto sa nebudeme zaoberať týmto ústnym pozmeňujúcim a doplňujúcim návrhom. (Ústny pozmeňujúci a doplňujúci návrh nebol prijatý.) - Pred hlasovaním o pozmeňujúcom a doplňujúcom návrhu 35: John Bowis Vážená pani predsedajúca, ak už nič iné, aspoň máme trochu cvičenia. Ústny pozmeňujúci a doplňujúci návrh predložený v návrhu socialistov je na rokovacom poriadku, a týmto ho predkladám v mene našej skupiny. Uvidíme, či si v sále zacvičíme. Predsedajúca Zdá sa, že je to cvičenie z jednej strany sály na druhú! (Ústny pozmeňujúci a doplňujúci návrh nebol prijatý.)

4. Convention des Nations unies relative aux droits des personnes handicapées ( - Après le vote Gay Mitchell (EN) Madame la Présidente, il y a quelques instants, un vote vient d'être rejeté en raison d'une égalité des voix. Un député a fait une allégation très grave concernant le vote au sein de ce Parlement. Je voudrais vous demander d'interrompre la procédure jusqu'à ce que nous ayons déterminé s'il y a effectivement des députés qui votent alors qu'ils ne le devraient pas, ou s'il s'agit d'une fausse allégation. Celle-ci est très grave. (Applaudissements) La Présidente Je viens de dire que ce serait vérifié. Cela veut dire que ce sera vérifié immédiatement. Nous nous en occupons. Bruno Gollnisch Madame la Présidente, je serai très bref sur ce point. Puisque l'un de nos collègues a porté une accusation, je lui demanderai de préciser son accusation. Et comme vous l'avez dit, il faut que la vérification ait lieu immédiatement, et si, comme je le pense, il s'avère, après la vérification, que son accusation est calomnieuse, je demande que toutes les conséquences en soient tirées. La Présidente J'ai dit que la vérification serait faite. Elle va être faite immédiatement, donc je vous en tiendrai informés dans les minutes qui viennent.

Bendra užsienio politika energetikos srityje (diskusijos) Pirmininkė Kitas punktas yra Jaceko Saryuszo-Wolskio pranešimas Užsienio reikalų komiteto vardu dėl bendros Europos užsienio politikos energetikos srityje. Jacek Saryusz-Wolski pranešėjas. - Ponia pirmininke, pristatau jums pranešimą savo iniciatyva, kurį rekomendavo didžioji Užsienio reikalų komiteto dauguma. Mūsų pranešimu remiama bendra ES užsienio politika energetikos srityje siekiant susidurti su energetikos saugumo iššūkiais. Ji suteiks būtinąją ir esminę pridėtinę vertę nacionaliniu lygiu dedamoms pastangoms pagal subsidiarumo principą ir leis geriau apsaugoti Europos energijos interesus. Kaip ši politika turėtų atrodyti? Ji turi būti grindžiama šiais keturiais principais: diversifikacija; vienybe ginant ES interesus ir ES, kuri vieningai reiškia nuomonę; solidarumu krizės atvejais; ir sustiprintu bendradarbiavimu su partneriais. Turime kurti iniciatyvią įvairiapusišką energetikos diplomatiją, skirtą sustiprinti mūsų bendradarbiavimą su visais pagrindiniais gamintojais, tranzito šalimis ir šalimis vartotojomis, ir sukurti energetikos rinką, grindžiamą abipusiškumo principu. Pranešime teigiamai vertinami trečiojo energetikos paketo pasiūlymai, kaip Komisijos priimti praėjusią savaitę, kuriuose nagrinėjami šie nerimą keliantys klausimai ir kurie atitinka pranešimą. ES turi būti aktyvi, apsisprendusi ir vieninga. Geopolitinenergetikos saugumo dimensija iki šiol buvo ignoruojama ir jau seniai laikas užpildyti spragą. Pagaliau, nauja Sutartis suteiks ES energetikos solidarumui teisinį pagrindą, taip suteikiant galimybes ES institucinei kompetencijai susitarti dėl energetikos saugumo pagrindų su trečiosiomis šalimis. Pranešime, įskaitant mūsų susitarimus su gamintojais ir tranzito šalimis, rekomenduojama taip vadinama energetikos saugumo išlyga, kuri reglamentuoja elgesio kodeksą ir aiškiai bendrais bruožais nurodo priemones, kurių būtina imtis tiekimo nutraukomo atveju. Turime pakeisti dabartinES valstybių narių pirmenybę energetikos vienašališkumui nauja bendra energetikos solidarumo politika, grindžiama daugiašaliu metodu. Yra būtinybįtvirtinti gerą konsultavimosi tarp valstybių narių praktiką dėl strateginių sprendimų, kurie gali daryti poveikį ES arba vienai iš jos narių. Nauja bendra užsienio politika energetikos srityje turi būti suderinta su visa Europos Sąjungos politika, turėti išorinį aspektą, pvz., vidaus rinkos, konkurencijos, transporto, prekybos, aplinkos, vartotojų apsaugos, biudžeto ir kitų sričių aspektus. Niekas negali sukurti naujos bendros politikos per naktį. Todėl siūlome priimti laipsnišką metodą ir, be to, kad būtume efektyvūs, ši nauja politika turi būti aprūpinta atitinkamomis priemonėmis. Siūlome įkurti naujas specialaus atstovo užsienio energetikos politikai pareigas po to, kai nauja Sutartis - tikiuosi - įsigalios. Ši tarnyba suteiktų galimybes koordinuoti visas minėtas Sąjungos sektoriaus politikos kryptis ir ypač aspektus, susijusius su išorės energetikos saugumu, būdama pavaldi Vyriausiajam įgaliotiniui, atsakingam už bendrą užsienio ir saugumo politiką, kuris taip pat bus ateityje Europos Komisijos Pirmininko pavaduotoju. Tai sustiprintų bendrąją veiklą Sąjungoje. Todėl ši institucinnaujovreiškia svarbų naujo metodo įtvirtinimą. Mes taip pat siūlome išsamiai pateikti tikslų planą nurodant trumpalaikius, vidurio laikotarpio ir ilgalaikius tikslus su specialiu laikotarpiu jų įgyvendinimui ir aišku atsižvelgiant į Europos Parlamento persvarstymą. Kad pasisektų, turime įtraukti ES vidaus energingumą ir gauti būtinąjį viešą palaikymą. Gyventojų interesas yra saugi ir prieinama energetika. Šis mūsų gyventojų interesas turi būti projekto pagrindu, taip sudarydamas vieną iš mūsų "rezultatų Europos" metodo tikslų. Todėl bendri grasinimai Europos saugiai energetikai turi sukelti bendrą atsaką.Bet taip pat galime pasiekti daugiau: nauja bendra politika gali tapti priežastimi tolesnei Europos integracijai, suteikiant naują impulsą ir naują jėgą ES kaip pasaulinei veikėjai. Reiklus ir drąsus metodas turi būti Europos Parlamento ambicija. ŠiandieninEuropos Sąjunga labai seniai pradėjo vystytis nuo energetikos. Tada, buvo anglys, davusios pradinį postūmį mūsų rekonstrukcijai. Neturime praleisti galimybės, kad taip įvyktų dar kartą. Mums reikia energetikos Europai, iš tikrųjų, tiek tiesiogine, tiek perkeltine prasme. Andris Piebalgs Komisijos narys. - Ponia pirmininke, labai teigiamai vertinu Užsienio reikalų komiteto ir ypač pirmininko Jaceko Saryuszo-Wolskio iniciatyvą pasiūlyti pranešimą dėl bendrosios Europos užsienio politikos energetikos srityje. Naujausi pasiekimai patvirtino, kad tai yra labai savalaikiniciatyva. Pranešimas pabrėžia didėjančią energetikos klausimų svarbą Bendrijos kontekste, ypač išorės aspektų ir Europos Sąjungos svarbą, vieningai reiškiančią nuomonę išorės energetikos klausimais. Vertinu, kad pranešime aiškiai pabrėžiama ta esminpažanga, kurią Europos Sąjunga ir jos institucijos padarper praėjusius metus siekdamos tikslo vieningai reikšti nuomonę. Tai apima energetinio saugumo korespondentų tinklo (NESCO) įkūrimą papildomai jau veikiančiai dujų koordinavimo grupei ir naftos tiekimo grupei. NESCO aktyviai veiknuo vasaros pradžios, kuri leido valstybėms narėms labai naudingai ir iš anksto keistis energetikos informacija. Tačiau išankstiniai informacijos mainai apie tam tikrų valstybių narių suplanuotas iniciatyvas vis dar būtų labai laukiami. Todėl, kaip pranešime pabrėžiama, daug vis dar lieka padaryti. Reikalavimas tinkamo Sutarties pagrindo energetikai ir energetikos saugumui yra ypač svarbus ir laiku pateiktas, kaip ir reikalavimas konkrečių nuostatų Sutartyse, kuriomis remiantis bus sukurta bendra Europos užsienio politika energetikos srityje. Labai teigiamai vertinu šį metodą, įskaitant Pramonės, mokslinių tyrimų ir energetikos komiteto pasiūlymą, kad bendros energetikos politikos principai būti įtraukti į EB sutartį būsimoje tarpvyriausybinėje konferencijoje, taip kad būtų stiprus pagrindas bendriems veiksmams trečiųjų šalių atžvilgiu energetikos srityje. Taip pat pažymiu, kad Komitetas toliau svarstpasiūlymą, kaip tvirčiau įtvirtinti išorės energetikos politikos kryptis Komisijoje ir Taryboje. Turėsime toliau svarstyti šią svarbią temą. Pripažindamas svarbą stiprinti mūsų energetikos ryšius ne tik su mūsų rytiniais kaimynais, bet taip pat ir su mūsų Viduržemio jūros, Artimųjų Rytų, Azijos ir kitais partneriais, manau, kad ši pranešimo versija yra taip pat suderinta geografiškai. Aš jau džiaugiuosi tikra energetikos partneryste su Jungtinėmis Amerikos Valstijomis, bet aš tikrai manau, kad galime pasiekti daugiau šioje srityje. Taip pat manau, kad turime tęsti darbą su panašiai mąstančiais energetikos partneriais, pvz., Norvegija, Kanada ir Australija, kad sustiprintume sutarimą dėl atvirų, skaidrių ir konkurencingų tarptautinių energetikos rinkų vertės. Pripažindamas Energetikos chartijos sutarties vertę, pritariu Komitetui, kad Rusijos ratifikavimas būtų labai svarbi. Tačiau, tuo pačiu metu tvirtai tikiu, kad Chartijos principai taip pat turi būti įtraukti į tvirtą energetikos susitarimą remiantis Partnerystės ir bendradarbiavimo susitarimu su Rusija. Man kelia nerimą praktinis rūpestis dėl pranešimų skaičiaus, kurį siūloma Komisija pristatyti. Žinau, kad kiekvienas iš jų yra svarbus, bet manau, kad dauguma iškeltų klausimų bus svarstomi remiantis įprasta Energetikos veiksmų plano persvarstymas arba jau yra apsvarstyti Komisijos metinėse ataskaitose dėl konkurencijos teisės taikymo. Tačiau, tikrai pritariu, kad daugiau dalyvautų Parlamentas, ir aš nagrinėsiu pasiūlytus pasiūlymus mano kolegoms kolegijoje, kad nustatyčiau ką praktiškai Komisija gali padaryti, kad atsižvelgtų į susirūpinimą keliančius klausimus. Galiausiai dėl esmės Komisija ketina dirbti toliau darbą, į kurį esame įsitraukę nuo praėjusių metų pradžios ir kuris atspindi daugumą pranešime nustatytų prioritetų, ypač, dėl galimybių studijos, kad išnagrinėtume galiojančias teisines priemones ES, jeigu jos kaimynų energetikos sektoriai yra nepakankami, ir kaip sustiprinti juos. Taip pat svarbu pateikti konkrečius pasiūlymus dėl abipusiškumo, ir aš teigiamai vertinu, kad jūsų pranešime pripažįstama abipusiškumo priemonių, skirtų apsaugoti mūsų vidaus energetikos rinką, svarba. Iš esmės tai yra labai laiku pasirodęs pranešimas ir taip pat politine prasme. Komisija aktyviai dirbo per praėjusius pusantrų metų, kad sustiprintų ES užsienio politiką energetikos srityje ir, kaip pranešime pripažįstama, daug buvo reikšmingų pasiekimų. Tačiau tikrai turime judėti toliau ir todėl visiškai palaikau reikalavimą šiame pranešime konkrečių nuostatų Sutartyse, kuriomis remiantis bus sukurta bendroji Europos užsienio politika energetikos srityje. Kalbėdami apie energetikos saugumą, kalbame apie mūsų ekonomikos krypčių ir mūsų gyvenimo būdo saugumą. Kadangi ES tampa vis labiau ir labiau priklausanti nuo energetikos importo, svarbu, kad turėtume nuoseklų ir sutelktą atsaką iššūkiams, kuriuos ji sukelia ne tik mūsų santykiuose su mūsų pagrindiniais išorės energetikos tiekėjais. Tai jau atsispindėjo paskutiniame Komisijos pakete dėl vidaus elektros ir dujų rinkų ir aš labai vertinu jūsų pasiūlymo įvertinimą. Galiu taip pat paskelbti, kad Komisija vykdys greitą ir nuodugnią ES užsienio politikos apžvalgą energetikoje platesniais aspektais ir kad mes neabejotinai padarysime to darbo rezultatus matomais. Norėčiau padėkoti Užsienio reikalų komitetui ir ypač pirmininkui Jacekui Saryuszui-Wolskiui, kad ėmėsi šios iniciatyvos ir kad suteikParlamentui galimybę svarstyti šį nepaprastai svarbų klausimą Europai, ir tikiuosi tęsti mūsų bendradarbiavimą ateityje. Jean-Pierre Audy Ponia pirmininke, Komisijos nary, ponios ir ponai, savo pirmaisiais žodžiais sveikinu savo kolegą ir draugą Jaceką Saryuszą Wolskį už jo puikų pranešimą. Dabar atėjo laikas Europai vieningai reikšti nuomonę apie energetiką, nes susiduriame su dideliais pavojais tiekimo, tranzito ir investicijų saugumui. Tačiau gėda, kad pranešimo 62 dalis yra per daug kategoriška dėl visiško energetikos gamybos, perdavimo ir platinimo nuosavybės teisės atskyrimo, nes yra kitų sprendimų, kad suderintume Europos energetikos rinkos su būtinu politiniu saugumu kūrimą, kurį turime išlaikyti mūsų tinklais. Tarptautinės prekybos kontekste turime reikalauti įtraukti skyrius dėl energetikos bet kokiame naujame prekybos susitarime. Sąžininga konkurencija turi būti įtvirtinta tarptautiniu lygmeniu, ypač prižiūrint Pasaulio prekybos organizacijai. Galiausiai turime palaikyti tarptautines mokslines iniciatyvas, pvz., ITER tarptautinio termobranduolinio eksperimentinio reaktoriaus programą, kuri, išskyrus Europos Sąjungą, apima taip pat daug kitų valstybių partnerių visame pasaulyje. Umberto Guidoni Aplinkos apsaugos, visuomenės sveikatos ir maisto saugos komiteto nuomonės referentas. - (IT) Ponia pirmininke, ponios ir ponai, dėl iškastinio kuro išeikvojimo ir pasikeitimų geopolitinėje situacijoje energetikos saugumas tapo svarbiausiu klausimu Europos Sąjungos politinėje darbotvarkėje. Europos Sąjungos didėjanti priklausomybnuo išorės energetikos tiekimo daugiausia iš nestabilių šalių kelia susirūpinimą dėl valstybių narių ekonominių ir politinių interesų ir taip pat dėl viso ES saugumo. Tačiau, nemanau, kad galime atsakyti į šiuos iššūkius ir problemas tik didindami gamybą ir tiekimą iš užsienio, bet greičiau turėtume ieškoti atsako į energetikos poreikį Europoje. Todėl Aplinkos, sveikatos apsaugos ir maisto saugos komitetas primygtinai reikalavo per kitą dešimtmetį susitelkti ties energijos vartojimo efektyvumu ir atsinaujinančia energija, kaip ties pagrindiniu būdu sumažinti priklausomybę nuo naftos ir dujų. Kadangi energijos gamyba ir vartojimas yra svarbiausi šiltnamio efektą sukeliančių dujų emisijos šaltiniai, integruotas požiūris į aplinką ir energetiką privalo pasiekti atsinaujinančios energijos politikos tikslus. Todėl kova su klimato kaita neturi likti aplinkosaugos politikos krypčių veiklos sritimi, bet turi būti Europos Sąjungos vidaus ir komercinės politikos krypčių pagrindu. Pavyzdžiui, kalbant apie biodegalus labai svarbu Europos Sąjungai užtikrinti, kad jie nekels grėsmės maisto atsargų saugumui visame pasaulyje ir nekurs spaudimo pasaulinei Pietų ekonomikai, kad išplėstų monokultūrą ir miško kirtimo veiklą. Parama vystymuisi ir atsinaujinančios energijos naudojimas gali užtikrinti sąžiningą technologijų perdavimą į ne ES valstybes ir atnešti naudą, kalbant apie Europos vadovavimą vystant tarptautines rinkas. Todėl pasiūlymas dėl energetikos partnerystės su Afrika yra svarbus ir mes turėtume pridėti panašią partnerystę su Kinija ir Indija atsižvelgiant į šių valstybių augimą. Besivystančių šalių tūkstantmečio tikslų pasiekimas yra prioritetas. Lena Ek Pramonės, mokslinių tyrimų ir energetikos komiteto nuomonės referentas. - Ponia pirmininke, Europos Sąjungos energetikos politikos kertiniai akmenys yra skaidrumas, abipusiškumas ir teisinės valstybės principas. Ir, kaip teko mums patirti per praėjusius dvejus metus, tai yra taip pat gyvybiškai svarbus klausimas, kai pradedama kalbėti apie energetiką ir tarptautinius santykius. Jau turime problemų Europoje dėl tiekimo saugumo, vartotojų teisių ir aplinkosaugos klausimų, ir turime kažką daryti dėl šiltnamio efekto. Taip pat yra sunkiai sutrikdyta rinka, kaip Neelie Kroes pranešime buvo mums labai aiškiai parodoma ir pabrėžiama būtinybatskirti priemones, kurios yra taip pat tarptautinių santykių sritis. Tai yra labai svarbus šio klausimo aspektas. Tokiu būdu turime iš naujo atkurti savo energetikos sistemą Europoje dėl gamybos, platinimo ir vartojimo. Norėčiau padėkoti pranešėjui Jaceko Saryuszui-Wolskiui už labai gerą bendradarbiavimą. Jis atsižvelgį visus Pramonės, mokslinių tyrimų ir energetikos komiteto tekstus. Nelabai esu patenkintas dėl to, ką jis pridėjo dėl naujos Javiero Solanos funkcijos, kad būtų galima vieningai reikšti nuomonę už Europos Sąjungą. Dėl šios naujos institucijos, kaip ją suprantu, kils neaiškumas dėl vaidmenų, "padalinti ir užkariauti" situacijos ir įtvirtinamas visai priešingas požiūris į mūsų kertinius akmenis energetikos politikoje. Negalime patikrinti abipusiškumo tokia institucija, skaidrumas yra atmestas, o Parlamento įgaliojimai yra sumažinti, kas yra taip pat visiškai priešinga tam, ko norime visose kitose srityse. Todėl rytoj pageidavome balsavimo dalimis dėl šios temos. Galiausiai noriu pritarti Komisijos nariui, kad ypač svarbu įtraukti energetikos klausimą į naują Sutartį. Christopher Beazley PPE-DE frakcijos vardu. - Ponia pirmininke, šis pranešimas yra rimtas, nuodugnus ir įkvėpiantis darbas. Pranešėjas sutelkpalaikymą visame Užsienio reikalų komitete, bet taip pat ir kituose keturiuose komitetuose, kurių atstovus tik ką girdėjome. Mano nuomone, tai atitiks plačiai vyraujantį, įskaitant mano paties ir, man džiugu teigti, mano britų kolegų, palaikymą rytoj. Komisijos nary Andri Piebalgsai, jūs nuėjote labai ilgą kelią, kad pats susipažintumėte ir palaikytumėte iniciatyvą, kurioje Komiteto pirmininkas Jacek Saryusz-Wolski parodė, kaip aš sakau, daug naujovių ir įgūdžių, nes daugumai tai buvo iššūkiai. Turiu du specialius klausimus, į kuriuos galbūt jūs galėtumėte atsakyti. Jūs teigėte, kalbant apie vieną iš mūsų pagrindinių tiekėjų Rusiją, kad nekantriai laukiate naujo susitarimo pagal veiksmų planą. Kuo netinkamas senas susitarimas, kurį Rusija iš tikrųjų pasirašė, Energetikos chartija, įskaitant tranzito protokolą? Kadangi, jeigu mūsų kaimynai ir tiekėjai, su kuriais turime abipusę priklausomybę, nuolat nesilaiko įsipareigojimų pagal susitarimus, kaip galime pasitikėti ateityje? Mes ieškome harmoningų santykių, bet turime ginti savo nuosavą kiemą, o ne paprasčiausiai susitarti su tais, kas yra tiekėjai. Nesutinku dėl Lenos Ek susilaikymo - galbūt ji galėtų išklausyti - dėl specialaus atstovo. Man atrodo, kad Jacek Saryusz-Wolski yra visiškai teisus, kad turime turėti institucinį atstovą, ar tai būtų mūsų pačių, ar tai būtų, kaip numatome, Komisijos ir Tarybos - dvejopa atsakomybė. Visiškai nesutinku su Lena Ek. Tai didina skaidrumą, nes Parlamentas turėtų tiesioginį ryšį su Komisijos Pirmininko pavaduotoju jam atliekant šio specialaus atstovo vaidmenį. Ar galėtumėte daugiau apsistoti savo atsakyme ties instituciniu klausimu, kuris man atrodo yra nepaprastai svarbus ir kurį Parlamentas ketina labai smarkiai pabrėžti? Justas Vincas Paleckis PSE frakcijos vardu. - (LT) Ponia pirmininke, norėčiau pasveikinti pranešėją ir išreikšti savo dėkingumą už gerą bendradarbiavimą derinant pakeitimus pranešime šiuo nauju, drąsiu klausimu. Europos Sąjunga neramiai įgyvendina savo bendrą užsienio ir saugumo politiką ir tik pradeda kurti savo energetikos politiką. Siūloma jos taikymo sritis plati, t. y. sukurti bendrą Europos užsienio politiką energetikos srityje. Manau, kad tai yra teisingas žingsnis, nes tampa akivaizdu, jog užsienio ir energetikos politika susipina ir turime pasirūpinti ateitimi. Šalys, kurios valdo energetikos šaltinius, gali susigundyti valdyti visą pasaulį arba bent jau daryti ypatingą poveikį tam tikriems regionams. Šiuo pranešimu pristatomi būdai, kaip to išvengti naudojant pagrįstą ES priemonę - solidarumą. Esu tikras, kad Aukšto Atstovo užsienio energetikos politikai pareigų įsteigimas su dvigubu pavaldumu yra labai svarbus. Primenant Henry Kissinger žinomą posakį, šalių, kurios tiekia išteklius, tranzito šalių pareigūnai ir didelių įmonių atstovai kviestų jį, o ji nesugebėtų sustabdyti kvietimų iš ES valstybių narių sostinių. Europos Parlamento nariai tikėtųsi gauti ataskaitas iš Europos Komisijos dėl pasiūlytos politikos įgyvendinimo ir vertinimo, kaip trečiosios šalys laikosi skaidrumo ir abipusiškumo principų. Jeigu ši politika yra priimtina Europos Sąjungai, mes išvengsime bet kokio suklupimo, kai dvišaliai susitarimai bus sudaryti, apeinant jų kaimynus Europos Sąjungoje. ES ir Rusija priklauso viena nuo kitos energetikos importo ir eksporto srityse. Abi ieško galimybių diversifikuoti ir jos nesiliaus tai daryti. Tačiau, jos vis dar išliks natūraliomis partnerėmis, papildančiomis viena kitą gana ilgą laiką. Labai svarbu, kad susitarimai tarp ES ir Rusijos būtų grindžiami tarptautine teise ir būtų skaidriai ir aiškiai stebimi. Būdas, kaip tai pasiekti, yra taip pat pristatytas šiame pranešime. (Plojimai) István Szent-Iványi ALDE frakcijos vardu. - (HU) Ponia pirmininke, Komisijos nary, visų pirma norėčiau pasveikinti Jaceką Saryuszą-Wolskį, kuris parašpuikų pranešimą labai svarbiu ir aktualiu klausimu, ir norėčiau padėkoti jums, kad dirbote kartu, už jūsų bendradarbiavimą ir jūsų norą pasiekti kompromisą. Neabejotina, kad energetikos saugumo klausimas yra vienas iš didžiausių iššūkių, su kuriais susiduria Europos Sąjunga. Dabar pirmiausiai tai nėra techninis klausimas ar ekonominis klausimas, arba net energetikos sektoriaus valdymo klausimas. Iš esmės, tai yra strateginis klausimas. Visa Europos Sąjunga šiuo metu patenkina 50 % savo energetikos poreikių iš ES išorės. Pagal ekspertų apytikrius apskaičiavimus iki 2030 m. ji patenkins savo poreikius importuodama 70 % savo energetikos. Tai reiškia, kad jos energetikos priklausomybyra labai didelė. Net dabar daugelis valstybių narių pakankamai dideliu mastu ir keletas naujų valstybių narių priklauso nuo energetikos tiekimo iš užsienio, nuo vieno išorės tiekėjo. Be to, šis tiekėjas vis daugiau ir daugiau eksploatuoja energiją kaip priemonę įtvirtinti savo politinius interesus. Kartais jis pasiryžęs bausti valstybes nares, kitais kartais - išskirti jas. Ponios ir ponai, aš kalbu Rusiją. Bendra energetikos politika, energetikos politika, grindžiama vienybe ir solidarumu, tiksliai kaip Jacek Saryusz-Wolski tik ką išdėstė, yra neatidėliotinai būtina. Gyvybiškai svarbu, kad mes diversifikuotume mūsų šaltinius ir mūsų transporto koridorius, kadangi pasaulio regionai, su kuriais mes bendradarbiaujame, abiem atvejais yra nestabilūs, arba didžia dalimi nestabilūs, o tai taip pat kelia grėsmę mūsų tiekimo saugumui. Pranešime siūloma skirti specialų atstovą užsienio energetikos politikai, bet ALDE frakcija to nepalaiko. Mes susirūpinę, kad tai galėtų sukelti konfliktą dėl kompetencijos; mes susirūpinę, kad Europos Parlamento persvarstymo įgaliojimai bus sumažinti, ir mes bijome, kad jis nerodys tikros pridėtinės vertės. Tačiau, tuo pačiu metu manome, kad labai svarbus aspektas, jog pranešime pabrėžiama energetikos projektų, ypač "Nabuko", kaip pagrindinio bendro Europos Sąjungos energetikos įsipareigojimo, reikšmė, kurie galėtų reikšti pirmą žingsnį link tikros bendros užsienio politikos energetikos srityje. Pranešimas ir Jacek Saryusz-Wolski nusipelnypatingo gero vardo, kad atkreipdėmesį į problemas, susijusias su dujotiekiu "Nord Stream". Šios problemos iš dalies apima aplinkosaugą, bet jos yra taip pat ir politinės problemos, o šis dujotiekis tik gali būti pastatytas, jeigu rasime patenkinamus sprendimus ir patenkinamus atsakymus į visus šiuos klausimus. Energetikos chartijos sutartis yra ypač svarbi, nes ji yra Europos bendradarbiavimo energetikos klausimais pagrindas, ir Rusija turi ją taip pat ratifikuoti. Dėkoju. Konrad Szymański UEN frakcijos vardu. - (PL) Turime gerą galimybę pasiekti bendrą energetikos politiką. Naujausias Komisijos komunikatas rodo, kad esame teisingame kelyje. Jaceko Saryuszo-Wolskio pranešimas yra taip pat svarbus žingsnis šia kryptimi. Pirmiausia turime čia atitinkamą energetikos prekybos problemų vaizdą užsienio politikos kontekste. Europos Sąjunga ilgą laiką vengjų. Rusija priešiškai piktnaudžiavo energetika, kad priverstų mus suprasti, jog prekyba energetika tapo beveik politine priemone. Pranešime energetikos saugumas priskiriamas ES saugumo prioritetams. Mes randame čia gerai apibrėžtą solidarumo principą ir reikalavimą diversifikuoti tiekėjus ir transporto koridorius. Kyla labai pagrįstos abejonės dėl dujotiekio "Nord Stream", Rusijos reikalavimo laikytis Energetikos chartijos principų, PPO dalyvavimo ir mūsų energetikos politikos išplėtimo už Europos Sąjungos valstybių nariu ribų. Dėl visų šių priežasčių mūsų politinfrakcija yra laiminga palaikydama šį pranešimą. Sveikinu pranešėją. Rebecca Harms Verts/ALE frakcijos vardu. - (DE) Ponia pirmininke, ponios ir ponai, pritariu pranešėjo Jaceko Saryuszo-Wolskio vertinimui, susijusiam su priklausomybės nuo importo problemomis ir didėjančia priklausomybe nuo energetikos kuro importo, ir šiek tiek nesutinku su tuo - pranešime tai labai gerai apibūdinta. Taigi, nesutinku su sprendimais, kurie pateikti šiame pranešime, ir manau, kad svarbūs vidaus, Europos energetikos politikos strateginiai tikslai turėjo būti apsvarstyti šiame pranešime. Mano nuomone, svarbiausia priemonsumažinti šią didėjančią priklausomybę nuo importo yra energetikos vartojimo sumažinimas visose srityse ir taip pat manau, kad energijos vartojimo efektyvumo padidinimas 20 %, kurį Europa įsipareigojo pasiekti iki 2020 m., turi būti tikslu, kuris turi palikti savo žymę strateginės užsienio energetikos politikoje. Kai suprantame, kad Rusijoje vien tik statybos sektoriuje yra be reikalo suvartojama tiek dujų, kiek eksportuojama iš Rusijos į Europos Sąjungą, tuomet aišku, kiek galime pasiekti, jeigu įgyvendinsime savo efektyvumo strategijas namuose, o paskui taip pat pakeisime į išorę nukreiptą Europos Sąjungos energetikos strategiją gyvybingu metodu Rusijai. Todėl, pavyzdžiui, tai taip pat įtakos Rusijos vidaus energetikos politiką. Kalbant naftos tema - priklausomybnuo OPEK visada yra nuostolinga atsižvelgiant į karštas diskusijas apie Rusiją - sakyčiau: jeigu Europa sugebės sukurti ekonomiškus, efektyvius automobilius pagal bandomąjį modelį ir įgyvendinti aviacinių degalų mokestį aviacijos benzinui, tuomet pasiektume daugiau negu su karštomis diskusijomis su OPEK dėl rinkų ir eksporto galimybių. Mes palaikome kai kurias dalis, Jacekai Saryuszai-Wolski, bet ne kitas dalis! Tobias Pflüger GUE/NGL frakcijos vardu. - (DE) Ponia pirmininke, kai kuriais atžvilgiais tai yra labai sąžiningas pranešimas. Formuluotyra aiški. Iki šiol nėra pagrindo Sutartyje šiai energetikos politikai. Teisingai! Tada man kyla klausimas: kodėl imamasi šios iniciatyvos? Iniciatyva yra įgyvendinama - dabar tai aiškiau išgirdome pasisakymuose, negu galėjo būti išskaityta pačiame pranešime - dėl Rusijos energetikos politikos. Būtent ši pagrindinlinija yra gija, kuri atsikartoja visame pranešime. Tai yra prieš Rusiją nukreiptas pranešimas - aiškiai įvairiais būdais įvardinant įvairiuose klausimuose - ir tai yra pranešimas, kuriame aiškiai išdėstoma, kad Europos Sąjunga nori būti pasauline veikėja, o užsienio politika energetikos srityje yra faktiškai priemonpasiekti tą tikslą. Taip pat tai yra sąžininga tam tikrais atžvilgiais ir kažkas, kas gali būti arba negali būti politiškai pageidaujama. Mes to nenorime! Aiškūs reikalavimai yra pateikiami tam tikrų projektų atžvilgiu. Lobizmo politiką dėl dujotiekio projekto "Nabuko", kurį taip pat siekiama įgyvendinti šiame Parlamente, taip pat galima rasti šiame pranešime. Su šalimis reikalai sprendžiami bendrai: Turkija yra vertinama beveik išimtinai kaip tranzito centras energijos tiekimui. Tačiau, Turkija yra didesnis interesas, negu tik tranzito centras. Su JAV susijusi formuluotyra ypač gera. Nurodoma: "pabrėžia intensyvesnio dialogo energetikos srityje su JAV ir kitais svarbiais energetikos partneriais, kurie pritaria ES vertybėms, svarbą". Aš tik priminčiau jums, kad JAV kariauja Irake su sąjungininkų grupe taip pat iš dalies dėl energetikos klausimų. Jeigu jos yra tos pačios vertybės, turime būti labai aiškūs sakydami "ne" šiam įvykiui! Formuluotyra aiški, kad G8 dalyvaujančios įvairios valstybės narės palaikys interesus energetikos sektoriuje, ir tai bus siejama su kariniais elementais. Kaip sakiau: tam tikrais atžvilgiais pranešimas yra labai sąžiningas. Mano kolega tai apibūdino taip: šis pranešimas dvelkia Šaltuoju karu. Aš manau, kad tai teisinga, ir todėl mano frakcija atmes šį pranešimą. Bastiaan Belder IND/DEM frakcijos vardu. - Ponia pirmininke, laikas reikalauja konkrečių žingsnių, kurių būtina imtis dėl Europos išorės energetikos politikos. Jaceko Saryuszo-Wolskio pranešime nedaromas spaudimas dėl projekto "Nabuko", ypač be rimtos priežasties. Mūsų už energetiką atsakingas Komisijos narys Andris Piebalgs iškalbingai praminšį dujotiekį "bendros Europos energetikos politikos egzistavimo įkūnijimu". Tikrai, žodžius turi įgyvendinti veiksmai ir todėl taip pat labai teigiamai vertiname, kad buvo paskirtas Jozias van Aartsen į ES projekto "Nabuko" koordinatoriaus pareigas. Naujausios britų ir austrų misijos dėl potencialių dujų tiekėjų "Nabuko", Turkmėnijai ir Azerbaidžanui taip pat yra Europos ryžtingumo įrodymas. Bet kuriuo atveju, teigiami atsakymai iš Ašchabado ir Baku teikia perspektyvą. Du klausimai yra iš esmės svarbūs efektyviam projekto "Nabuko" tęsiniui, kurio išlaidos siekia milijardus eurų. Visų pirma turi būti pusiausvyra tarp dabartinių grupės savininkų. Trumpai tariant, Austrijos projekto valdytojas OMV turi nedelsiant nutraukti užsispyrusias pastangas priešiškai perimti grupės partnerio Vengrijos naftos ir dujų įmonės MOL valdymą. Aiškiai skubi užduotis ES vardu naujam "Nabuko" koordinatoriui Joziasui Van Aartsenui bus taip pat būti pasirengusiam tolesnėms Rusijos pastangoms įtraukti šį įdomų energetikos diversifikavimo projektą. Ponia pirmininke, jeigu projektas "Nabuko" ir panašūs Europos planai bus nesėkmingi, bus nepakankamas energetikos diversifikavimas naujoms ES valstybėms narėms. Tai pasireikš Europos energetikos rinkos skilimu, o, deja, tada diplomatinužuolaida nukris ant Europos išorės energetikos politikos. Europos institucijos niekada negali leisti, kad taip įvyktų. Alessandro Battilocchio (IT) Ponia pirmininke, ponios ir ponai, taip pat kartu su pranešėju manau, kad būtina ir svarbu derinti užsienio politiką su energetikos politika. Tikiuosi, kad nėra būtina išsamiai išdėstyti, kaip tinkama darna tarp dviejų politikos krypčių, kurios abi bus sustiprintos bendra strategija, lems ekonominį augimą ir Europos gyventojų klestėjimą ir taip pat didesnį politinį stabilumą visame pasaulyje, ir galimą domino efektą mūsų pagrindiniams Europos partneriams. Tačiau, prioritetas neturi būti išimtinai susijęs su tiekimo saugumu, bet turime tuo pačiu metu susitelkti ties atsinaujinančios, efektyvios energetikos politika, kuri daro Europą vis labiau ir labiau savarankišką energetikos prasme ir taip nepriklausomą nuo išorės spaudimo, kuris gali daryti įtaką, o kartais stiprią, ES įsipareigojimui skatinti demokratiją, žmogaus teises ir taiką. Efektyvi bendra politika turi būti grindžiama padidintais ištekliais atsinaujinančios energijos moksliniams tyrimams ir taip pat investicijomis į atomines jėgaines, ir todėl turime susitelkti ties tuo, ką turime: įgūdžius, profesionalizmą ir technologijas. Jeigu taip pat pridėtume politinės valios, galime paversti Europos energetinę krizę unikalia galimybe: pasiekiant visišką technologinį pranašumą, kad, kai kils neišvengiama pasaulio energetinkrizė, nugalėtume savo pagrindinius konkurentus susidurdami su ekonominiu iššūkiu. Tunne Kelam Ponia pirmininke, šiandienindiskusija galėtų būti vadinama "Kas turės lemiamą balsą vykdant ES užsienio politiką: ar didelės bendrovės ir trečiosios šalys, ar ES institucijos?" Kurdama bendrą politiką energetikos srityje, kaip siūlo Jacek Saryusz-Wolski, ES taps daug stipresne dalyve, geriau įsitvirtinusi ginti visus savo narių interesus, pasaulinėje arenoje. Bendra energetikos politika turi tapti mūsų bendrosios saugumo politikos esmine dalimi. Jau 2006 m. sausio mėn. ES valstybės pradėjo suprasti, kad Rusija energetiką naudojo ir naudos kaip centrinę savo užsienio politikos priemonę. Prezidentas Vladimir Putin atvirai apibrėžvalstybės valdomą įmonę "Gazprom" tokiame vaidmenyje. Mano valstybei Estijai tai nėra naujiena: Estija patyrvisapusiško masto energetikos blokadą prieš 16 metų, kai Rusija nubaudsavo ankstesnę koloniją už bandymą tapti tikrai nepriklausoma. Šis pranešimas rodo, kad jau seniai laikas laikytis suvienyto požiūrio. Per dažnai dvišaliai susitarimai iš tikrųjų lėmdemokratinių standartų nepaisymą ir sukėltikrą žalą ES vieningumui ir patikimumui. Pavyzdžiui, Baltijos jūros dujotiekio projektas visų pirma turi būti vertinamas kaip politinpriemonė, kuri suteiks galimybes Vladimiro Putino Rusijai toliau skaidyti ES, nuteikdama tam tikras valstybes prieš kitas. Todėl, stipriai palaikau dvi pagrindines mintis šiame pranešime: sukurti specialaus ES atstovo pareigybę koordinuoti užsienio energetikos politikos kryptis ir įtraukti energetikos solidarumo išlygą į būsimas Sutartis. Bet mane ypač skatina Komisijos nario Andriso Piebalgso giliai profesionalus, konstruktyvus ir būsimas metodas ir aš nekantriai laukiu mūsų gero bendradarbiavimo. Hannes Swoboda (DE) Ponia pirmininke, visų pirma norėčiau padėkoti pranešėjui Jacekui Saryuszui-Wolskiui už galimybę gerai dirbti su juo ir sugebėjimą pasiekti kompromisą. Vienas iš šių kompromisų buvo tik paminėtas ir liečia atsakingus už užsienio politiką energetikos srityje asmenis. Žinau, kad tai yra sudėtinga poleminsritis, ir Komisijos narys vis dar turės daug daugiau nuveikti šioje srityje. Jeigu tai bus įgyvendinta, ne tik užsienio reikalų politikai, bet taip pat ir Komisijos energetikos politikai turės dalyvauti. Vienas svarbus tikslas mūsų užsienio politikos energetikos srityje yra diversifikavimas. Tai nereiškia, kad norime imtis veiksmų prieš tas valstybes, iš kurių gauname žaliavinę naftą arba gamtines dujas, bet tikrai norime panaudoti kitus šaltinius. Net Rusija bando gauti prieigą prie šaltinių, kad tiektų žaliavinę naftą arba gamtines dujas į Europą. Mūsų teisėta teisyra bandyti taip pat gauti tokio pobūdžio prieigą. Be to, abipusiškumo klausimas yra svarbus su Rusija susijęs aspektas. Mūsų frakcijai tai nesukuria politikos vis-à-vis Rusiją, bet lygių teisių politiką. Jeigu Rusija atidaro savo rinkas, mes taip pat taip darysime. Bet mūsų negalima prašyti viską atidaryti tuo metu, kai Rusija viską uždaro. Mums tai neturi jokios prasmės. Paskutinis pastebėjimas, kurį norėčiau paminėti, yra labai sudėtingas klausimas, taip pat įtrauktas į pakeitimą, ir tai yra santykis tarp energetikos politikos ir žmogaus teisių politikos. Kai su mano kolegomis trumpai lankiausi Azerbaidžane, mes aptarėme tai. Deja, dauguma mūsų tiekimo šaltinių yra valstybėse, kuriose žmogaus teisių klausimui nėra teikiamas didžiausias prioritetas. Dėl to negalime sakyti, kad negausime daugiau energijos iš šių valstybių. Bet tai turi reikšti - jeigu norime likti patikimi - kad atliksime abu veiksmus: kursime energetikos politiką, bet taip pat ir žmogaus teisių politiką, ir gerinsime žmogaus teisių padėtį šiose valstybėse. Neturi reikšmės, kai sakome, kad "gauname energiją; niekas kita mūsų nedomina". Turime pasiūlyti lygiagrečią strategiją. Tai yra vienintelis patikimas veiksmas, kurį turime atlikti. Samuli Pohjamo (FI) Ponia pirmininke, taip pat noriu pasveikinti Jaceką Saryuszą-Wolską už puikų pranešimą labai svarbiu klausimu. Pranešimas rodo, kad Sąjunga vis dar turi daug padaryti, kad įtvirtintų bendrą politiką energetikos srityje. Kaip būdo pagerinti savarankiškumą energetikos srityje, diversifikuoti energetikos šaltinius ir kontroliuoti klimato kaitą norėčiau pabrėžti atsinaujinančios energijos svarbą. Vis dar turime gerokai investuoti į mokslinius tyrimus ir gamybos vystymą, jeigu norime padidinti atsinaujinančios energijos dalį. Valstybės narės turi sugebėti išlaikyti savo teisę priimti sprendimus dėl energetikos ir eksploatuoti savo energetikos šaltinius, bet tuo pačiu metu mums reikia bendradarbiavimo, geriausios praktikos mainų ir taip pat bendrų taisyklių ir reglamentų, kad skatintume bendros energetikos politikos kūrimą. Taip pat svarbu įgyvendinti bendrus projektus dėl atsinaujinančios energijos bendradarbiaujant su Sąjungos kaimyninėmis šalimis, kad visos Europos atsinaujinančios energijos ištekliai galėtų būti panaudoti veiksmingiau, efektyviai ir tvariai. Inese Vaidere (LV) Ponios ir ponai, pirmiausia norėčiau padėkoti pranešėjui Jacekui Saryuszui-Wolskiui už jo labai išsamų ir nepaprastai aktualų pranešimą. Energetika yra sritis, kurioje ES dalijasi kompetencija su valstybėmis narėmis. Aišku, kad šiomis aplinkybėmis dirbti link bendros užsienio politikos energetikos srityje nėra lengva užduotis. Tačiau, kaip įmanoma greičiau spręsdami situaciją tampame priklausomi nuo mūsų energetikos tiekimo iš nestabilių valstybių su abejotinais demokratiniais mandatais. Energetikos tiekimo saugumas yra svarbus bendro saugumo elementas. Dabartinpatirtis parodė, kad energetika gali būti labai efektyvia politinio spaudimo priemone. Vienintelatsakomoji priemonyra bendra politika ir solidarumas. Vienas iš didžiausių Europos Sąjungos tiekėjų yra Rusija, su kuria nauja partnerystir bendradarbiavimo susitarimas šiuo metu yra ruošiamas. Energetikos chartijos principai turi būti įtraukti į šį susitarimą, ir, žinoma, Rusija turi ratifikuoti chartiją. Dėl ne ES valstybių, kuriose galima atsižvelgti į didėjantį energetikos poreikį, Europos Sąjunga turi užtikrinti, kad technologija, susijusi su atsinaujinančios energijos šaltiniais, yra tiekiama joms lengvatinėmis sąlygomis. Ateityje tai neabejotinai bus vertinga daugelyje atveju. Praėjusią savaitę Komisija paskelbpasiūlymą dėl tolesnio rinkos liberalizavimo. Deja, tai nedelsiant susidūrsu opozicija iš tam tikrų valstybių narių ir iš Rusijos. Tai simptomiška, kad opozicija yra iš tų valstybių, kuriose neseniai įmonės bandpasinaudoti ypatingų dvišalių santykių kūrimu, ignoruodama kitų valstybių narių teises ir interesus, kaip, pavyzdžiui, dėl šiaurės Europos dujotiekio projekto. Norėčiau tikėti, kad mes vis dėlto sugebėsime susitarti ir kad taip pat tai padarys mus stipresniais tarptautiniuose santykiuose. Dėkoju. Marie Anne Isler Béguin (FR) Ponia pirmininke, norėčiau padėkoti mūsų pranešėjui. Energetika tapo geostrateginiu klausimu dar kartą. Tai yra taip pat Europos Sąjungos Achilo kulnas. Kadangi ji viena negali patenkinti savo energetikos poreikių, ES siekia diversifikuoti savo tiekimo šaltinius pagal prekybos susitarimus, pasirašytus su valstybėmis Lotynų Amerikoje, Afrikoje ir Eurazijoje. Naujausias nesutarimas tarp Europos Sąjungos ir Rusijos dėl Energetikos chartijos yra ženklas, kad energetikos saugumas perėjo į naują amžių. Susiduriama su nykstančiomis naftos atsargomis, vyraujančiu branduoliniu pavojumi ir kylančiomis energetikos jėgomis, pvz., Rusija ir Brazilija, todėl taip pat labai svarbu iš naujo suformuoti ES tvarią vystymosi politiką. Šiuo atžvilgiu, nuosekli užsienio politika atspindės Pavasario Europos Vadovų Tarybos nustatytus atsinaujinančios energijos tikslus. Taip pat energijos vartojimo efektyvumas taps mūsų išorės santykių prielaida. Nepakanka reikalauti nepertraukiamo tiekimo iš kitų valstybių, ypač kaimyninių valstybių, garantijos. Mes taip pat turime užtikrinti, kad yra vykdomas realus koordinavimas tarp 27 valstybių narių. Iš tikrųjų energetikos saugumas reiškia suvereniteto Europos sektoriuje praradimą, kuris dabar tapo strateginis. Spaudimas, kurį energetikos tiekimas daro vyriausybėms, neturi mūsų priversti skubiai priimti šių sprendimų arba ignoruoti principus, kuriuos kartu kūrėme. Kaip ankstesnis Europos Parlamento Pirmininkas minėjo, Prezidente Vladimirai Putinai, derėtis dėl žmogaus teisių mainais už mūsų energetikos poreikius negalima. Priešingai mūsų tiekimas turi priklausyti nuo pagarbos žmogaus teisėms. Miguel Portas (PT) Šis pranešimas pradedamas realia problema - Sąjungos energetikos priklausomybe - bet baigiamas neteisinga išvada. Priešas nėra Rusija, nepriklausomai nuo mūsų nuomonės apie Vladimirą Putiną, nei Alžyras, nepriklausomai nuo to, ar pritariame jų ginkluotosioms pajėgoms. Klimato kaita, iškastinio kuro našta ir gyvenimo būdas, kuris apima didelį energijos vartojimą, tai yra mūsų - vidaus ir išorės - priešininkai. Mes nesusidorosime su jais, susitelkdami ties saugumo klausimais, priklausančiais Šaltojo karo amžiui. Saugumo manija pažeidžia bendradarbiavimą ir lemia vidaus politiką "bet kas vyksta": nuo branduolinio lydinio iki pasikliovimo biodegalais. Tik vakar laikraštis Le Monde atskleidPaulo Crutzeno išvadas: ekvivalentiškai iškastinio kuro kiekiui agrodegalų litras gali prisidėti dvigubai daugiau prie šiltnamio efekto. Baigdamas norėčiau perfrazuoti José Sócrates žodžius: Galbūt būtų gera mintis dar kartą pradėti klausyti mokslininkų ir ekonomistų, nei formuoti geostrategus. Thomas Wise (IT) Ponia pirmininke, kai ES kalba apie bendrą užsienio politiką energetikos srityje, turite labai tiksliai žinoti, su kuo siūlote turėti reikalų. Prezidentas Vladimir Putin oficialiai teigia "Komisija neturi turėti jokių iliuzijų. Jeigu ji nori pirkti rusiškas dujas, ji turi turėti reikalų su Rusijos valstybe". Įmon"Gazprom" nėra privati įmonė. Tai yra valstybės priemonė, kuria kontroliuojama Rusijos užsienio politika. Be to, ji yra Prezidento Vladimiro Putino politinių pakalikų ir, tariamai, organizuoto nusikalstamumo rankose. Pavyzdžiui, Alisherio Usmanovo. Šis džentelmenas, komunistinio aparato sūnus, yra įmonės "Gazprom Invest Holdings", grupės, kuri tvarko įmonės "Gazprom" verslo veiklą už Rusijos ribų, pirmininkas. Jis yra žmogus, su kuriuo mes turime reikalų. Jis yra žmogus, kuris nutraukia dujų tiekimą, jeigu klientės valstybės drįsta abejoti įmonės "Gazprom" reikalavimais. Tariamai kaip gangsteris ir reketininkas jis atliko šešerių metų kalėjimo bausmę Tarybų Sąjungoje 1980 m., jis galimai buvo atleistas nuo bausmės Uzbekijos mafijos vadovo ir heroino valdovo Gafuro Rakhimovo, apibūdinamo kaip Alishero Usmanovo patarėjo, reikalavimu. Alisher Usmanov nupirko laikraštį Kommersant. Po trijų mėnesių žurnalistas Ivan Safronov, Vladimiro Putino režimo kritikas, kurį tik prieš kelias savaites energingai apklausFSB, kaip dabar KGB yra vadinama, paslaptingai iškrito pro savo buto langą ir mirtinai užsimušė, vis dar spausdamas rankose neseniai nupirktą apsipirkimo krepšį.. Pagal Craig Murray, ankstesnį Didžiosios Britanijos ambasadorių Uzbekijoje, būtent Alisher Usmanov įsakanksčiau šiais metais nutraukti tiekimą Gruzijai. Prašom atkreipti dėmesį, ponia pirmininke, Kremlius dabar atsisaksuteikti leidimą dujotiekio į Europos Sąjungą per Gruzijos teritoriją statybai. Tai žmonės, su kuriais norite turėti reikalų. Tai yra žmonės, aplink kuriuos norite suformuoti savo užsienio politiką energetikos srityje. Komisijos nary, sėkmės! Jums jos prireiks. Godelieve Quisthoudt-Rowohl (DE) Ponia pirmininke, visų pirma norėčiau pagirti pranešėją Jaceką Saryuszą-Wolskį. Iš dalyvavimo gausos tokiu vėlyvu laiku galite matyti, koks yra svarbus pranešimas, ir galite taip pat pajausti, kaip emocionaliai įkrauta atmosfera, kai klausome įvairių pasisakymų iš skirtingų tautų ir frakcijų atstovų. Todėl, galima pagirti, kad dokumentas buvo iš tikrųjų parašytas ir patvirtintas. Kaip prekybos ir ekonominių santykių tarp ES ir Rusijos pranešėja norėčiau išryškinti du aspektus, o paskui pateikti bendrą pastabą. Pirmas aspektas susijęs su dvišaliais energetikos susitarimais. Jeigu perskaičiau teisingai, Jaceko Saryuszo-Wolskio pranešimas yra "bendros Europos užsienio energetikos politikos kūrimas". Kitaip tariant, ši bendra užsienio politika energetikos srityje dar neegzistuoja. Kol ji vis dar neegzistuoja, turi būti įmanoma rasti kitus būdus kalbėti apie energetiką. Valstybės narės sugeba efektyviai susitarti tarpusavyje - tai labai pageidautina, tai nėra nemalonus darbas. Negalima paskelbti veto dvišaliams susitarimams. Pagarba pranešėjo realizmui - nes žinau, kad jis norėjo kažko kita - kad jis paraštai savo pranešime tokiu būdu. Mano antrasis pastebėjimas: energetikos chartijos sujungimas su Rusijos PPO naryste. Energetikos chartijos ratifikavimo sujungimas su prisijungimu prie PPO yra žingsnis atgal. Jeigu Rusija yra PPO narė, tai taip pat palanku ES. Be to, patys nesugebame priimti sprendimo šiuo klausimu. Pranešėjo pranešimas, palaikantis bendrą energetikos politiką, krypsta link Rusijos, bet tai tiesiog atitinka situaciją šiandien. Libor Rouček (CS) Ponios ir ponai, Europos Sąjunga vis daugiau ir daugiau priklauso nuo tradicinių energetikos, ypač naftos ir gamtinių dujų, šaltinių. Būtina imtis daug svarbių priemonių, kad apribotume ir sumažintume priklausomybę. Pavyzdžiui, reikia iš esmės taupyti energetiką ir padidinti mokslinius tyrimus šioje srityje. Reikia pradėti labiau išnaudoti alternatyvų kurą, pvz., nuo vėjo, vandens ir biomasės iki branduolinių reaktorių. Reikia užtikrinti tiekimo teritorinį diversifikavimą esant didesnei valstybių ir maršrutų įvairovei. Visų šių iššūkių ir užduočių negalima išspręsti vieniems nacionaliniu lygiu. Tai tampa aišku - ir net politikai daugumoje euroskeptiškų valstybių pradeda suprasti tai - kad turime kartu surasti sprendimą, pasinaudodami savo bendra Europos politika. Tai taip pat taikoma bendrai Europos užsienio politikai energetikos srityje. Todėl kaip būtiną žingsnį ir gyvybiškai svarbų elementą diskusijoje pristatant šią politiką teigiamai vertinu Jaceko Saryuszo-Wolskio pranešimą. Pranešime pateikti svarbūs principai ir rekomendacijos: Europos Sąjunga turi laikytis jų, kad ji galėtų ginti visų savo narių interesus, kad ji galėtų vieningai reikšti savo nuomonę, įskaitant tuos, kurie yra už Sąjungos ribų. Tarp šių doktrinų ir svarbių principų yra labai svarbus solidarumo, solidarumo krizės atvejais, principas. Galima palaikyti visas šias doktrinas ir principus. Tačiau, kad suprastume juos, mums taip pat reikia naujo, stipresnio teisinio pagrindo, kitaip tariant mums reikia Reformų sutarties. Mano nuomone, turime turėti omenyje šį aspektą, svarstydami mūsų bendros užsienio politikos energetikos srityje sukūrimą. Henrik Lax (SV) Ponia pirmininke, dėkoju pranešėjui, kad siekpadaryti Rusijos - Vokietijos projektą "Nord Stream" bendra ES problema. Iš tikrųjų būtent taip yra iš tikrųjų. ES reikia dujų, o Rusijai reikia pajamų iš jos eksporto. Tuo pačiu metu projektas kelia baimę ir susirūpinimą gyventojų Baltijos regione tarpe ir yra suprantamas kaip grėsmė. Mums reikia pasitikėjimą ugdančių priemonių, kad išsklaidytume šį nepasitikėjimą. Rusija negali toliau kurstyti antagonizmo tarp savęs ir tautų, kurios supa jos svarbiausią eksporto maršrutą, aistrų. Bet tik suvienyta ES gali pakeisti tai, kas dabar suprantama kaip grėsmė, galimybe ir žingsniu į priekį palaikant santykius su Rusija. Kad projektui suteiktume "žalią šviesą", ES turi pareikalauti: patikimo jos pasekmių aplinkai vertinimo, kompensacijos garantijos, jeigu dujotiekis sukels nelaimingus atsitikimus, ir visapusiško kontroliuojančios institucijos su atstovais iš valstybių aplink Baltijos jūrą operacijų tikrinimo. Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (PL) Ponia pirmininke, Komisijos nary, norėčiau pastebėti, kad atskirų šalių ir visuomenių atžvilgiu yra trys saugumo tipai, kurie yra svarbiausi: energetikos saugumas, maisto saugumas ir asmeninis saugumas. Todėl dėkoju pranešimo dėl Europos užsienio politikos energetikos srityje autoriui Jacekui Saryuszui-Wolskiui, kad jis sudaršį sudėtingą idėjų rinkinį Europos Sąjungos energetikos saugumo tema. Ar galiu tuo pačiu metu išreikšti viltį, kad bendra energetikos politika bus įrašyta į Europos Sąjungos reformų sutartį. Lenkija, kuriai aš atstovauju, patiria interesų išsiskyrimo padarinius energetikos politikoje tarp atskirų valstybių narių. Ryškus pavyzdys yra kelias, kuriame Rusija ir Vokietija įgyvendina savo Baltijos jūros dujotiekio investicijas, darydamos žalą Lenkijos ir kitų Baltijos valstybių interesams. Prieš dvejus metus, ES Tarybos susitikime Lenkija paskelbpasiūlymą dėl bendros energetikos politikos, kuri galėjo būti apibūdinta šūkiu "vienas už visus ir visi už vieną". Gerai, kad šiandien aptariamame pranešime judama ta kryptimi, siūlant bendrus sprendimus, kurie padėtų anksčiau minėtam principui įsigalioti. Galiausiai negali būti abejonės, kad be vienybės saugant Europos Sąjungos energetikos interesus, be solidarumo krizės atvejais principo laikymosi Europos Sąjunga nebus vertinama kaip viena institucija. Jana Hybášková Ponia pirmininke, Komisijos nary, norėčiau padėkoti ir pasveikinti jus bei J. Saryusz-Wolskį dėl vykdomo darbo ir pasiektų rezultatų. Leiskite man šiandien pradėti svarstyti naują pasiūlymą, ne dėl aukšto Komisijos nario posto, bet visiškai naujo klausimo. Sukurkime Europos alternatyvių energijos šaltinių fondą. Galbūt nustebsite, kodėl šneku dėl šio klausimo. Ar kada nors esate girdėję apie nepaprastą naktį šalčio apimtose JAV 1965 m., po kurios sekstaigus gimstamumo padidėjimas? Tikriausiai atsimenate 1986 m. gegužės pradžią - Černobylį - ir po jo sekusias valandas, dienas ir mėnesius. Bet, Komisijos nary, jūs tikriausiai neturėjote galimybės atvykti ir pasilikti Kuveite 1991 m., kai ten deg300 naftos telkinių. Visais šiais atvejais energetikos saugumas buvo nepakankamas. Kodėl yra šis nepakankamas energetikos saugumas? Todėl, kad nėra pasirinkimo laisvės; esame labai priklausomi.. Kaip ČEZ įkūrėjo anūkžinau, kad galime sakyti, jog Česká republika ilgiau nebėra 'Česká', bet 'ČEZká'! Kai jūs paprašėte, kad 2020 m. 20 % energijos būtų pagaminta iš atsinaujinančių energijos šaltinių ministras pirmininkas M. Topolánek atėjo ir pasakmums, kad jis galėtų pasirašyti, nes tai visiška nesąmonė. Laikydamiesi tokio požiūrio mes liksime nesaugūs, nes neturėsime pasirinkimo laisvės. Kaip ją pasiekti? Savaime suprantama, ne tiktai išorinės diversifikacijos būdu - mes, europiečiai, turime rasti savo vidinių šaltinių. Taigi, Europos alternatyvių energijos šaltinių fondo sukūrimas panaudojant energijos tarifus padėtų ne kitos Lisabonos strategijos 2020 m. kūrimui, bet darant realią įtaką tokiems žmonėms kaip M. Topolánek, o mes turėtume naujų energijos šaltinių, todėl būtume ne tokie priklausomi. Ana Maria Gomes (PT) Šioje rezoliucijoje atsiskleidžia ryškūs Europos energetikos politikos neatitikimai. Iš tikrųjų Europos Sąjunga šiuo atžvilgiu nėra svarbus veikėjas pasauliniu mastu. Asmenys, kurie kaip ir aš tiki, kad Europos Sąjunga turėtų užsigarantuoti minimalią strateginę autonomiją, gali tik apimti siaubo matyti, kokie šiuo aspektu esame pažeidžiami. Tai nėra utopinės ekonominės nepriklausomybės klausimas, bet greičiau pripažinimas, jog reikia geriau derinti nacionalines politikas, užtikrinant solidarumą tarp valstybių narių ir stiprinant savitarpio santykius su pasauliniais partneriais; šie santykiai nėra tokie vienodi, bet numatomi ir grindžiami europiniu požiūriu. Pavyzdžiui, tik mes, europiečiai, galime prieštarauti "skaldyk ir valdyk" politikos vykdymui, kuri tokia ryški santykiuose su Rusija. Šiame pranešime pabrėžiamos Europos energetikos rinkos politinis aspektas. Kol valstybės narės laikosi požiūrio taikomo Europos apginklavimo gynybos tikslams rinkoje ir toliau reikalauja remti suverenumą ir anachronistinį protekcionizmą šalies viduje, o už jos ribų liberalizmą, kuris nėra Adamo Smitho, o tik turintis Adamo Smitho bruožų, tol Europa nežengs koja kojon su pasauliu, kuriame pagrindiniai veikiantys asmenys laiko energetiką ypač politizuotu ir strateginės svarbos klausimu. Taigi pranėšėjo siūlymas įsteigti Aukščiausiojo vadovo postą yra naudingas ir turėtume kaip įmanoma greičiau šį klausimą spręsti. Tačiau šioje srityje ES susiduria ne tik su strategine būtinybe užtikrinti tiekimo saugumą. Reikia skubiai keisti susidariusią padėtį, susijusią su Europos energetikos politikos nuoseklumu dabartiniu laikotarpiu ir mūsų energetikos šaltinių nedidelio diversifikavimo nulemtais ekologiniais aspektais. Todėl Europa negali toliau remti korumpuotų ir despotiškų režimų naftą išgaunančiose šalyse. ES išorės energetikos politikoj turi būti numatyta būtinyblaikytis žmogaus teisių, tinkamai valdyti ir palaikyti ekologinę pusiausvyrą. Pabaigoje priminsiu, kad užteršimas ir įvykių seka pasirašius Kioto protokolą, naftos kainos, moralir žmogaus teisių imperatyvai, politinis ir ekonominis nestabilumas susijęs su priklausomybe nuo angliavandenilių, naujų ekologiškai nekenksmingų technologijų potencialas galintis sukelti naują industrinę revoliuciją Europoje ir visame pasaulyje - visos šios priežastys rodo, kad ES privalo vykdyti įvairiapusę, tačiau nuoseklią išorės politiką. Ponia pirmininke, galiausiai norėčiau pasveikinti pranešėją J. Saryuszą-Wolskį. Šarūnas Birutis (LT) Ponios ir ponai, norėčiau padėkoti pranešėjui už puikų pranešimą. Dar kartą pakartosiu savo mintį, kad jis tikrai būtinas ir laiku paruoštas, nors gal ir per vėlai. Jau keletą kartų pabrėžiau, kokie svarbūs bendros energetikos politikos ir energijos tiekimo saugumo klausimai, nes šių problemų sprendimas gyvybiškai svarbus Lietuvai ir kitoms Baltijos šalims. Prisiminkime A. Laperrouze pranešimą dėl transeuropinių tinklų gairių svarstytą prieš dvejus metus. Deja, Parlamente supratimas buvo visiškai kitoks ir kai kuriose šalyse toks išliko, pavyzdžiui, dėl Šiaurės atšakos projekto. Gyvenimas parodys, kas buvo teisus. Šiandien kelia pasitenkinimą tai, kad padėtis keičiasi ir Europos Komisija ėmėsi drąsių iniciatyvų. Rugsėjo 19 d. pranešimas ir susiję ir pagaliau atitiko mūsų lūkesčius. Anna Ibrisagic (SV) Ponia pirmininke, pirmiausia leiskite pasveikinti pranešėją ne tik paruošusį ypač gerą pranešimą, bet ir padariusį tai pačiu laiku. J. Saryusz-Wolski atliko labai svarbų darbą nuo energetikos naudingumo aspekto perkeldamas dėmesio centrą į energetikos geopolitinę svarbą. Būtent geopolitinis ir saugumo aspektai svarbiausi tiems iš mūsų, kurie yra gimę už geležinės uždangos; šių aspektų Vakarų Europa ilgai nepaisė. Galbūt dėl šios priežasties būtent tai yra svarbiausias klausimas, apie kurį diskutuoja pranešėjas. Mums reikia vykdyti bendrą politiką, siekiant kaip galima geriau apsaugoti mūsų bendrus interesus šiame ypač strategiškai svarbiame regione. Esu dėkinga J. Saryuszui-Wolskiui, išdrįsusiam paruošti šį pranešimą, kuriame pateikta svarbių ir pažangių minčių. Mes privalome turėti omenyje, kad saugus energijos tiekimas gyvybiškai svarbus šimtams milijonų Europos piliečių. Galiausiai J. Saryusz-Wolski yra visiškai teisus teigdamas, kad turime kalbėti vienu balsu šiuo klausimu, ypač dėl to, kad energetikos klausimas yra visiškai aiškiai taip pat ir saugumo klausimas. Visa mūsų užsienio ir saugumo politikos patirtis rodo, kad jei mums nepavykdavo kalbėti vienu balsu, patirdavome nesėkmę ir mūsų piliečiai dėl to kentėdavo. Taigi aš tik galiu paraginti, kad mes visi pritartume J. Saryuszo-Wolskio pranešimui. Adrian Severin Ponia pirmininke, J. Saryuszo-Wolskio pranešimas svarbus ir pačiu laiku. Europos Sąjungai energetika šiandien strateginis klausimas kaip prieš dešimtmečius buvo anglis ir plienas. Taip, Europos Sąjungai būtina bendra Europos užsienio politika energetikos srityje. Pradėdamas šiuo teiginiu manau, kad reikia pagrįsti atsakymus į du klausimus. Pirma, kaip būtų galima vykdyti bendrą energetikos išorės politiką nevykdant bendros energetikos vidaus politikos? Mums reikia bendros institucijos, kuri vykdytų technologinę plėtrą šioje srityje; reikia, kad Europos biudžetas būtų finansuojamas tinkamu būdu iš tinkamų šaltinių; reikia laikytis nuoseklios energijos gaminimo strategijos; reikia integruoto energijos transportavimo tinklo, suderintų paskirstymo sistemų ir Europos Sąjungos politikos, kurioje būtų pusiausvyra tarp vartojimo ir gamybos. Mums reikia iš tikrųjų laisvos energijos vidaus rinkos. Antra, kaip būtų galima vykdyti bendrą energetikos užsienio politiką nevykdant visuotinės bendros užsienio politikos? Pati svarbiausia Rusijos problema. Deja, Rusijai atrodo, kad bet kokia bendra Europos energetikos strategija yra nukreipta prieš jos interesus. Kokią galėtume įsivaizduoti įtikinamą, abiems pusėms naudingą strategiją energetikos srityje esant tokiems santykiams su Rusija? Šiandien Rusijos elgesys nepriimtinas. Tačiau mes turime teisę ne tik pasakyti Rusijai kaip elgtis, bet turėtume motyvuoti ją šitaip elgtis. Taigi manau, kad reikia pritarti J. Saryuszo-Wolskio pranešimui, bet reikėtų suprasti, kad tai tik vienas, būtinas, svarbus žingsnis ilgame kelyje siekiant bendro tikslo. Alejo Vidal-Quadras (ES) Ponia pirmininke, reikėtų pasveikinti J. Saryuszą-Wolskį, nes jo pranešime aiškiai įvardyti pagrindiniai klausimai, į kuriuos Sąjunga turėtų atsižvelgti, kad vykdytų tikrai bendrą užsienio politiką energetikos srityje: tarpusavio sąveika su eksportuojančiomis šalimis, būtinybgeriau koordinuoti diplomatiją Europos lygiu energetikos klausimu ir integruotos bei konkurencingos rinkos sukūrimo svarba. Energetikos išorės politikos srityje būtina atsiminti, kad verslas kontroliuojantis savo rinkas nuo gamybos iki galutinio pardavimo kaip yra elektros energijos atveju yra kitoks palyginus su verslu, kurio gamyba priklauso nuo beveik jam nepavaldžių aplinkybių kaip yra dujų atveju. Be to, neturėtume painioti protekcionizmo, kurį smerkiame, su apsauga, kuri yra atsargumo priemonė. Mums reikia vėl sutelkti dėmesį į šią problemą laikantis tarpusavio priklausomybės požiūrio, nes Europos Sąjungoje gyvena apie 500 mln. vartotojų, kurie turi stiprią įtaką pasaulinei rinkai. Tačiau kartojame tą pačią klaidą, nesuderindami diplomatinių pastangų nacionaliniu ir europiniu lygiu; tai mus silpnina ekonominiu ir geopolitiniu požiūriu. Reikia užtikrinti, kad dvišaliai susitarimai tarp valstybių narių ir trečiųjų šalių nekeltų grėsmės europiniu lygiu dedamoms pastangoms. Daugelyje valstybių narių daugiau kaip 90 % jų suvartojamos energijos importuojama, todėl turime palaikyti gerai veikiančius ir pastovius ryšius su šalimis gamintojomis. Tačiau būna atvejų, kai ryšiai susilpnėja dėl nenumatytų įvykių, kurie turi neigiamos įtakos prekybai tarp regionų; dėl to šiuo metu kenčia Ispanija, o visai nesenai tokią padėtį stebėjome Lenkijoje ir kitose valstybėse narėse. Ponia pirmininke, padarysiu išvadą, kad tik vykdant dorą Europos energetikos išorės politiką išvengsime panašių situacijų ateityje ir todėl bet kokį naują teisinį pagrindą ir bet kokias naujas institucines priemones, padedančias to siekti reikia... (Pirmininknutraukkalbantįjį) Roberta Alma Anastase (RO) Ponios ir ponai, pirmiausia norėčiau pasveikinti pranešėją, atlikus daug pastangų reikalaujantį darbą ir pademonstravus tiesumą, nagrinėjant daugybę Europos bendros politikos energetikos srityje aspektų. Vienas iš aspektų, kuriuos norėčiau paminėti savo kalboje, yra Juodosios jūros regiono svarba įgyvendinant anksčiau minėtą ateities politiką. Pastaraisiais metais matėme keletą energetikos krizių, kurios turėjo įtakos taip pat ir Europos Sąjungai. Pastovaus energijos tiekimo užtikrinimo siekimas ir taip pat skaidri rinka neabejotinai tapo Europos Sąjungos prioritetu. Šiame kontekste Juodosios jūros regionas labai svarbus siekiant užtikrinti Europos energetikos sektoriaus saugumą, diversifikuojant energijos išteklius ir perdavimo tinklus; taip pat reikšminga Europos iniciatyva sustiprinti Juodosios jūros regioninį bendradarbiavimą, kuriant sinergiją, kurią reikėtų maksimaliai išnaudoti siekiant šio tikslo. Ypač pabrėžiu projektų "Nabuko" ir "Constatnta-Trieste" strateginę svarbą. Taigi pritariu dėmesiui, kurį J. Sarvusz-Wolski skyrsavo pranešime šiems projektams, ir taip pat sveikinu neseniai paskirtą projekto "Nabuko" koordinatorių Europoje. Ne mažiau svarbus siekis stiprinti energijos koordinatorių tinklą bei įgyvendinti Energetikos bendrijos sutartį. Tikiuosi, kad po šių iniciatyvų seks dar ryžtingesni veiksmai įgyvendinant bendrą energetikos politiką, veiksmai, kurie padės gerą pagrindą Juodosios jūros regionui, nuo kurių prasidės dialogas su išorės partneriais, besiremiantis abipusiškumu ir tarpusavio pasitikėjimu, bendromis vertybėmis ir, suprantama, laikantis tarptautinių įsipareigojimų. Bogdan Klich (PL) Ponia pirmininke, šis puikus Jaceko Saryuszo-Wolskio pranešimas parodo, kad svarbiausi ES energetikos politikos aspektai šiuo metu yra saugumas ir tiekimas. Mes jau esame pusiau priklausomi nuo užsienio tiekėjų: dujų atveju priklausomi 57 % ir naftos atveju 82 % Tai reiškia, kad krizė, kilusi tarp tiekėjo ir Europos Sąjungos arba tiekėjo ir tranzitinės šalies, galėtų turėti pragaištingą įtaką mūsų ekonomikai ir mūsų piliečiams. Todėl tampa dar svarbiau mūsų teisinėje sistemoje ir taip pat reformų sutartyje įtvirtinti solidarumo principą tarp valstybių narių ištikus krizei. Tačiau norint, kad šis principas būtų taikomas praktikoje, būtina sukurti strateginių atsargų sistemą, didinti transporto tinklų linijų skaičių, o, trumpai sakant, sukurti veiksmingą atsako sistemą, kuri tiektų techninę pagalbą šalims labiausiai nukentėjusioms nuo krizės. Taip pat valstybių narių solidarumas turi būti akivaizdžiai matomas bendroje užsienio politikoje energetikos klausimu ir puiku, kad Komisija patikina mus, jog ketina įgyvendinti tokią politiką, kaip mums tvirtino Komisijos narys A. Piebalgs. Valstybėms narėms vis dar reikia įsitikinti tuo, kad galėtų liautis rūpintis tik savo interesais, o laikytųsi bendro požiūrio ir rūpintųsi bendra gerove. Svarbu, kad ši politika remtųsi diversifikacijos principu, pirmiausiai kalbant apie energijos šaltinius ir tiekėjus, ir toliau apie kelius ir energijos perdavimo būdus. Būtina užtikrinti politinę ir finansinę paramą naujos infrastruktūros projektams, pavyzdžiui, naftotiekiui Odesa-Brody-Plockas arba dujotiekiui "Nabuko", tačiau mes taip pat priversti prieštarauti nesantaiką sėjantiems projektams, pavyzdžiui, Baltijos jūros dujotiekiui. Galiausiai Europos Sąjungos planų su kaimynais, ypač artimiausiais, pastovus elementas, kaip Europos kaimynystės politikos dalis, visuose susitarimuose su trečiosiomis šalimis turėtų būti įtrauktas straipsnis skirtas energetikai, kaip buvo įtraukti straipsniai skirti kovai su terorizmu; šito mes Europos Parlamente reikalaujame. Andris Piebalgs Komisijos narys. - Ponia pirmininke, pradėsiu padėkodamas pranešėjui. Manau suprantate, koks sudėtingas šis klausimas ir kaip sunku atsižvelgti į visas klausimo puses, tačiau reikia stengtis kreipti dėmesį į visą problemos sudėtingumą. Dirbdamas neįsivaizduoju, kad esu "Ponas Energetikas". Išorės energetikos santykiai remiasi trimis ramsčiais: pirmasis yra tiekimo tranzitas (šiuo klausimu dirbu su kolegomis Benita Ferrero-Waldner ir Peteriu Mandelsonu); antrasis ramstis yra ekologiškai švari energija ir energetikos efektyvumas įgyvendinant pasaulinę energetikos efektyvumo platformą (šiuo klausimu dirbu su Stavrosu Dimas ir Janezu Potočniku); ir trečiasis ramstis susijęs su energijos resursų neturėjimu (dirbu su Louisu Micheliu). Tai rodo, kaip viskas sudėtinga, o viršuje šios piramidės yra valstybės narės. Sutartyje ir taip pat reformų sutartyje įrašyta labai svarbi mintis: kiekviena valstybnaratsako už energijos rūšių derinimą šalyje. Būtent todėl, manau, pranešime raginama kalbėti vienu balsu. Galvoju, kad tai svarbiausia mintis perteikta pranešime. Tai padaryti toli gražu nėra paprasta ir mums dar reikia daug įdėti pastangų. Tikiu, kad šis pranešimas suteikia puikią galimybę visai Europos Sąjungai pajudėti šia kryptimi. Dabar aptarkime C. Beazley klausimą, nes, manau, jame atsispindi viso proceso esmė. Kodėl energetikos klausimai turėtų būti nagrinėjami partnerystės ar bendradarbiavimo susitarimuose, vėliau pasirašytoje sutartyje su Rusija, jeigu yra Energetikos chartija? Energetikos chartija yra daugialypis dokumentas. Kalbant apie Rusiją mūsų santykiai energetikos srityje yra neabejotinai žymiai platesni. Mes investuojame Rusijoje. Rusija investuoja čia. Rusijos branduolinis reaktorius greičiausiai bus pastatytas Baltarusijoje. Tai reiškia, kad mums reikia stiprinti abipusį pasitikėjimą, o pasitikėjimas galėtų būti stiprinamas, jei būtų labai aiškūs teisiniai reikalavimai, nusakantys abiejų pusių pareigas ir teises. Jei jie būtų išdėstyti, tada galėtume daryti išvadą, jog yra sričių kur mums reikėtų Išorės energetikos atstovo. Girdžiu raginimą iš kitų partnerių, jog reikia Aukščiausiojo vadovo. Sutartyje išdėstytos nuostatos, nusakančios Sąjungos vystymosi sąlygas, taigi turėtume sutikti suteikti mandatą - sakydamas mandatą turiu omenyje mandatą išorės prekybos politikai, panašiai kaip 133 straipsnio komiteto atveju - tada remdamasis šiuo mandatu įgaliotas asmuo galėtų tartis su išorės tiekėjais, tranzito šalimis ar kitais energetikos rinkos dalyviais. Jei mes tvarkysime šiuos reikalus atskirai, turėsime žymai mažiau galios. Turėtume vertinti tai kaip simbiozę, nes tai susiję su kalbėjimu vienu balsu. Jei nekalbate vienu balsu, tada jums nereikia pasiuntinio. Jei kalbate vienu balsu, tada jums būtinai reikia pasiuntinio. Taigi aš palaikysiu šią poziciją. Norėčiau jums padėkoti už puikią diskusiją. Buvo labai įdomu. Kai Komisija paruoš dokumentą dėl energetikos išorės santykių, manau, kad Parlamentas grįš prie šios problemos, nes jos išspręsti negalite paruošę tik vieną pranešimą. Tai būtų per daug optimistiška. Dar kartą norėčiau padėkoti pranešėjui už gerai atliktą darbą. Pirmininkė Diskusijos baigtos. Balsavimas vyks trečiadienį. Rašytiniai pareiškimai (142 straipsnis) John Attard-Montalto raštu. - Šiandien ekonominės jėgos smarkiau negu bet kada grumiasi dėl energijos išteklių. Kinija teikia besivystančioms šalims didžiulę pagalbą nekeldama sąlygų ir taip atlygindama už energijos tiekimą. Rusija naudoja savo dujas ir naftą daryti spaudimą, kad ir vėl taptų pasauliniu žaidėju. Jungtinės Valstijos numato, kad ateityje bus daugiau priklausoma nuo branduolinių technologijų. Kokioje padėtyje yra Europos Sąjunga? Kalbant apie energetikos tiekimą ir saugumą tapo būtina palaikyti vieniems kitus. ES šalys, kurios potencialiai gali tapti energijos tiekėjomis, pavyzdžiui, Malta, susiduria su problemomis, kurias turėtų spręsti Europos Sąjunga bendrai. Kaip ir nelegalios imigracijos atveju, iškilus energetikos problemoms, turėtų įsikišti ES. Bendra užsienio politika energetikos srityje neturėtų apsiriboti tiekimu ir saugumu, bet taip pat spręsti du esminius klausimus: šiltnamio efektą sukeliančių dujų išmetimas ir antrasis klausimas dėl alternatyvių energijos šaltinių. Šiame platesniame kontekste tik bendra užsienio politika energetikos srityje gali būti prasminga; ją galima palyginti su trikampiu, kurio viršūnėje tiekimas ir saugumas, o pagrindą sudaro klimato kaita ir alternatyvūs energijos šaltiniai. Avril Doyle raštu. - Dėdami pastangas spręsti klimato kaitos problemas neturėtume statyti į pavojų pastangas apsaugoti biologinę įvairovę, ekosistemas ir Europos maisto saugos sistemą. Kovo 8-9 d. Europos Vadovų Tarybos išvadose nurodyta, kad planinužduotis gaminti 10 % biodegalų yra tinkamas rodiklis tuo atveju, jei kalbama apie gamybą išlaikant ekologinę pusiausvyrą. Pirmos kartos biodegalų poveikis gali būti didesnis nei galvota iš pradžių, pavyzdžiui, JAV noras naudoti bioetanolį atvedprie to, kad biodegalų gamybai daugiausiai naudojami grūdai. Ši paklausa turi neigiamą įtaką grūdų tiekimui į Europą ir galima prognozuoti, kad sumažėjus Amerikos grūdų pertekliui tiekimas taps daug blogesnis. EBPO (Ekonominio bendradarbiavimo ir plėtros organizacija) ir MŽŪO (Maisto ir žemės ūkio organizacija) numato, kad biodegalų gamyba turės didelę įtaką žemės ūkio produktų kainai, o tai gali turėti sunkių padarinių maisto produktus importuojančioms šalims. Todėl reikalinga visapustarptautinbiodegalų sertifikavimo sistema - kaip nurodyta J. Saryusz-Wolskio ir B. Thomsen pranešimuose - kurios laikantis ir eksportuojamos, ir importuojamos prekės į ES būtų sertifikuojamos. Sertifikavimo kriterijų pagalba turėtų būti užtikrinta, kad naudojant biodegalus išmetama žymai mažiau šiltnamio efektą sukeliančių dujų per visą eksploatavimo laiką ir kad dėl jų gamybos nemažėja bioįvairovar nekyla rimtų socialinių-ekonominių problemų, pavyzdžiui, neiššaukiama didelmaisto produktų kainų infliacija. András Gyürk raštu. - (HU) Pranešime "Bendros Europos energetikos užsienio politikos link" išreikšta svarbi mintis, kad energijos tiekimas Europai vis labiau priklauso nuo nestabilių ir nedemokratinių šalių. Šią vis aiškiau matomą priklausomybę stiprina tai, kad energijos sunaudojama vis daugiau ir vis dažniau ji naudojama kaip politinio spaudimo priemonė. Tokie procesai skatina kaip galima skubiau įgyvendinti bendrą Europos energetikos politiką paremtą solidarumo principais. Didelio masto energijos valdymo projektai Europoje gali būti būdas įgyvendinti bendrą politiką praktikoje, todėl reikia džiaugtis, kad neseniai Europos Sąjunga paskyrkoordinatorių vadovauti svarbiausiam iš šių projektų projektui "Nabuko". Tai ir kartu faktas, kad iki šiol abejojanti Vengrijos vyriausybnusprendparemti naftotiekio statybą galėtų reikšti, kad dujotiekis jungiantis Europos vartotojus su Kaspijos jūros regionu dabar galėtų tapti sėkmingos bendros energetikos politikos simboliu, o ne būti svyravimo simboliu. Per keletą metų naftotiekis "Nabuko", diversifikuojantis ir išteklius, ir transporto koridorius, galėtų parodyti, kad bendrų veiksmų rezultatas yra didėjantis tiekimo saugumas ir vartotojams prieinamos kainos. Tai atitinka visų valstybių narių interesus, bet ypač svarbu Vengrijai, kuri šiuo metu priklauso vien tik nuo Rusijos dujų. Marian-Jean Marinescu raštu. - (RO) Europos energetikos politikos tikslas yra sukurti, stabilizuoti ir reguliuoti vidaus rinką; tokią tendenciją taip pat matome paskutiniame Europos Komisijos energetikos pakete. Buvo tikima, kad vidaus rinkos liberalizavimo rezultate ES taps svarbiu žaidėju tarptautiniame energetikos žaidime, tačiau pasirodė, kad iš tikrųjų Sąjungos energetikos politikai trūksta išorės aspekto ir vienodumo. Nauja realybė, kurioje konkurencija ir liberalizacija yra susijusios su klimato kaita ir išteklių saugumu, kelia ne tiktai išorės iššūkius (baimenergetiniu požiūriu priklausyti nuo vienintelio tiekėjo, kuris savo padėtį naudoja kaip politinį ginklą), bet taip pat svarbius vidaus iššūkius, kurie parodo valstybių narių gebėjimą savo nacionalinius interesus statyti į antrą vietą, kad būtų sukurtos prielaidos vystyti bendrą nuoseklią energetikos politiką. Kitas žingsnis - išteklių diversifikavimas stiprinant bendradarbiavimą su kaimyninėmis šalimis, ypač Rytų Europos ir Centrinės Azijos. Tokiu būdu užtikrinamas valstybių narių ir jų kaimynių vystymasis įgyjant panašių bruožų ir skatinamas tarpregioninis bendradarbiavimas, o tai būtina, kad Europos energetikos išorės politika būtų veiksmingesnė. Europos energetikos bendrijos plėtimasis rytų kryptimi skatintų energetikos liberalizavimo užbaigimą, paruošdamas palankias aplinkybes galimam Europos Sąjungos plėtimuisi ateityje. Gay Mitchell raštu. - Gyvybiškai svarbu užtikrinti, kad ES vystymosi politikos principų ir tikslų būtų paisoma ir jais remiamasi įgyvendinant energetikos ir užsienio politikos numatytas priemones. Galimybprieiti prie energijos šaltinių yra būtina aplinkybsudaranti sąlygas augti ekonomikai ir užtikrinanti elementarias gyvenimo sąlygas visiems žmonėms. ES valstybės narės ir Europos energetikos bendrovės plačiai bendradarbiauja su besivystančiomis šalimis energetikos srityje, nors ne visada aišku, kokią naudą patiria šių šalių piliečiai iš tikrųjų. Dėl šios priežasties remiu visus veiksmus, kurių tikslas skatinti skaidrumo didėjimą, remti teisinę valstybę ir gerinti valdymą energetikos sektoriuje. Ekonomikos vystymas nereiškia, kad reikia pakartoti industrinių šalių praktiką ir teršti aplinką. Daugelis besivystančių šalių yra labai priklausomos nuo energijos šaltinių, kurie išskiria daug anglies dioksido. Joms reikia pagalbos, kad galėtų diversifikuoti savo energijos šaltinius ir derinti energijos rūšis išlaikant ekologinę pusiausvyrą. Apgailestauju, kad Kinijoje paplitusios akmens anglimi kūrenamos elektrinės. Turėtume visais prieinamais būdais skatinti pereiti prie aplinką neteršiančių technologijų, statant aplinką neteršiančias jėgaines ir lengvinant švarių technologijų perdavimą.

Iisraeli sõjaline operatsioon humanitaarabi vedanud laevade vastu ja Gaza blokaad (arutelu) Juhataja Järgmine päevakorrapunkt on komisjoni asepresidendi ja liidu välisasjade ja julgeolekupoliitika kõrge esindaja avaldus Iisraeli sõjalise operatsiooni kohta humanitaarabi vedanud laevade vastu ja Gaza blokaadi kohta. Catherine Ashton komisjoni asepresident / liidu välisasjade ja julgeolekupoliitika kõrge esindaja. - Austatud juhataja! Tegemist on tähtsa aruteluga Gaza teemal. Arutasime esmaspäevasel välisasjade nõukogul neid traagilisi sündmuseid ja tagajärgi ning ma olen pooltega pidevas kontaktis olnud. Nagu erinevatest esitatud resolutsioonidest selgub, on see probleem Euroopa Liidu jaoks väga oluline. Lubage ma ütlen kohe alguses ära, et väljaspool Gazat merel juhtunu oli vastuvõetamatu! Me ütlesime seda kohe ja täiesti selgelt. Üheksa inimest sai rahvusvahelistes vetes surma asjaoludel, mis vajavad uurimist. See peab olema uurimine, millesse usuvad nii iisraellased, palestiinlased kui ennekõike ka Türgi inimesed. Iisrael on teatanud sõltumatu komisjoni moodustamisest, kuhu kuuluvad vaatlejatena ka kaks rahvusvahelist vanemliiget. See on samm paremuse poole, kuid enne edasiste järelduste tegemist jälgib EL tähelepanelikult selle komisjoni töö juhtimist ja otsuseid. Sõjaline rünnak laevade vastu on püüdnud maailma tähelepanu. Inimohvrid on olnud traagilised, kuid peame meeles pidama, miks need laevad üldse Gaza poole teel olid. Selle põhjuseks on Gaza täbar olukord, mis jälle inimeste eludes valitseb. Austatud parlamendiliikmed teavad, et ma olen seda ise näinud - nägin seda kolm kuud tagasi, kui olin enam kui aasta järel esimene poliitik, kes Iisraeli poolt Gazasse sisenes. Ma olin nähtust šokeeritud. Elades küll ühe maailma kaasaegseima riigi naabruses, veavad inimesed kaupa siiski hobuste ja kaarikutega. Iisrael on õigustatult oma suurepärase haridussüsteemi ja maailmatasemel ülikoolide üle uhke. Kõrvalpiirkonnas jäetakse aga paljud lapsed põhikooliharidusest ilma. Blokaadi tõttu ei saa tuua Gazasse telliseid ja tsementi, mida ÜRO vajab uute koolide, haiglate, elamute ja kanalisatsiooni rajamiseks. See on veider olukord, kus jahu, oad ja margariin on lubatud, kuid äädikas, šokolaad ja värske liha mitte. Blokaad põhjustab kannatusi tavainimestele, takistab uuesti ülesehitamist ning õhutab äärmuslikkust. Blokaadist saab ka vahel läbi, kuid ainult vääral moel. Palju kaupa veetakse ebaseaduslikke tunneleid pidi salaja sisse, kuid kaup ei jõua seda vajavate inimesteni, vaid nendeni, kellel on raha ja võimu. Blokaad annab Hamasile võimu. See annab meie omast väga erineva päevakorraga kõrvalistele isikutele võimaluse olukorda veel pingelisemaks muuta. Lisaks kõigele sellele ei suurenda Gaza kannatused Iisraeli julgeolekut. See ei saa enam jätkuda! Olukord peab muutuma! Sellega seoses tõstatub kaks lihtsat küsimust: kuidas saame aidata kaasa Gaza inimeste igapäevaelu parandamisele ning kuidas saame tagada Iisraeli rahva julgeoleku? Me peame nendele küsimustele ühiselt vastused leidma. Kui üritame seda eraldi teha, siis see ebaõnnestub. Esmaspäeval jõudsid Euroopa Liidu välisministrid kokkuleppele, et peame initsiatiivi üles näitama, astuma konkreetseid samme Gaza kriisi lahendamiseks ning kasutama seda abivahendina, et saavutada selles rahutus piirkonnas rahu. Blokaadi lõpetamise suhtes kokkuleppele jõudmine ei saa lihtne olema. Selleks on vaja nii Iisraeli kui ka Palestiina omavalitsuse koostööd. EL ja ka paljud teised on juba ammu nõudnud selle blokaadi lõpetamist, kuid poliitilised parameetrid on muutunud. Asjaolud on nüüd teistsugused. Esiteks tuleb meil piiripunktid avada, et humanitaarabi, kaubad ja tsiviilisikud saaksid normaalselt Gazasse siseneda ja sealt lahkuda. See on kooskõlas meie hea positsiooniga ja julgeolekunõukogu resolutsioonidega. Kõige tähtsam on aga, et see sätestati 2005. aastal Palestiina omavalitsuse ja Iisraeli vahel liikumise ja sisenemise kohta sõlmitud kokkuleppes. Teiseks peaks importimiseks lubatud väga piiratud arvu toodete nimekirja asemel olema lühike kokkulepitud nimekiri keelatud toodete kohta, mille suhtes on Iisraelil õigustatud julgeolekumured. Peetud aruteludest loodan ma, et liigume selle suhtes õiges suunas. Kolmandaks on Euroopa Liidul Rafahis inimesed ja missioon, mille võiks taaskäivitada, ning oleme valmis avama teisi piiripunkte kaupadele ja inimestele ning oma missiooni ümber kalibreerima või uut välja töötama. Me näeme kõikide tegutsemisvõimaluste nimel palju vaeva. Ma olen moodustanud töökonna, et ühendada kõiki asjakohaseid osakondi ja eksperte, ning mille esimene kohtumine leiab aset reedel. Me teeme peagi sinna kontrollkäigu, et selgitada välja, kuidas saame anda parima panuse lahenduse leidmisele, mis aitab Gaza inimesi ja arvestab ka Iisraeli muredega. Kaugeleulatuvamaks tulemuseks on see, et blokaadi lõpetamine peaks aitama rahu saavutada. Gaza on oluline osa tulevasest Palestiina riigist, mistõttu peame töötama selle nimel, et ühendada Jordani läänekallas uuesti Gazaga, ning samuti peame aitama Palestiina rahvast lepitada. Need kõik on olulised aspektid kahe riigi vahel lahenduse leidmiseks, mis jääb meie eesmärgiks. Lõpetuseks on positiivne, et meil on õnnestunud hoida Iisraeli-Palestiina lähenemiskõnelusi ning meie araablastest partnerid on selle eest tunnustuse ära teeninud. See nelik peaks mängima tähtsat rolli poolte kaasamises ja meie ühistele jõupingutustele õige suuna andmises, et lõpetada Gaza ohtlik isolatsioon ja töötada selles piirkonnas rahu saavutamise nimel. Ma tean, et täiskogu ühineb minuga selle eesmärgi osas. Ioannis Kasoulides fraktsiooni PPE nimel. - Austatud juhataja! Kui keegi peaks tungivaimalt nõudma, et uurimine oleks erapooletu, läbipaistev ja usaldusväärne, toimuks rahvusvaheliste asutuste järelevalve all, siis peaks see olema Iisrael. Just iisraellased otsustasid teha esimese sammu õiges suunas. Rahvusvahelise üldsuse usaldust on vaja suurendada. Gaza blokaad tuleb lõpetada! President Obama sedastas, et see ei ole jätkusuutlik. Hamas on ainus, kes sellest blokaadist kasu saab. See teenib raha tulusate tehingutega, vedades mitmete tunnelite kaudu salakaupa, mis jaotatakse seejärel nendele palestiinlastele, kes neile alistuvad. Kogu elanikkond kannatab ja iisraellased ei ole mitte mingisugust võitu saavutanud. Gilad Shaliti hoitakse ikka veel vangistuses. Austatud kõrge esindaja! Ma olen kindel, et teie ülesandeks peaks olema nende rahvusvaheliste osalejatega kooskõlastamine, koostöö tegemine ja nende toetamine jõupingutustes, mis on suunatud piiriületuspunktide taasavamisele, eriti Karni puhul, mis võimaldab kaupade transiiti. Kokku saab leppida tõhusas mehhanismis, et jälgida abi jaotamist ja püüda piirkonda uuesti üles ehitada. Vahepeal tuleb tõhustada jõupingutusi Palestiina eri rühmituste lepitamiseks ning Palestiina omavalitsus peab kontrolli Gaza üle tagasi saama. Lõpuks peavad Iisraeli julgeolekuküsimused saama lahendatud. Véronique De Keyser fraktsiooni S&D nimel. - (FR) Austatud juhataja! Vabandust, aga ma ei pöördu täna mitte teie ega ka austatud kõrge esindaja poole. Täna pöördun ma hoopis nende poole, kes meid siin istungisaalis kuulavad - aktivistid Marmara pardalt. Me oleme teid alt vedanud, me oleme teid reetnud. Kuni viimase hetkeni, kuni rünnaku ööni - ja mu mobiiltelefonis on ikka veel selle kohta märge olemas - helistasite meile, lootes, et meedia, valitsused ja Euroopa kaitseksid teid. See oli asjatu! Te jäite üksinda ja relvituna silmitsi sõjaväelastega, kellele oli antud korraldus tulistada, ja seda kogu rahvusvahelise üldsuse ees. Täna palute meilt õigusemõistmist, kuid rahvusvahelist sõltumatut õigusemõistmist. Te ei usalda Iisraeli õigusemõistmist, isegi mitte välisvaatlejate järelevalve all, kuna teie sõbrad said surma, kuna Iisrael eemaldas kohe kõik tõendid selle rünnaku kohta, hävitas filmid, fotod, konfiskeeris arvutid, video- ja fotokaamerad ning kõrvaldas kõik jäljed, et kolm päeva hiljem tulla välja enda versiooniga kallaletungist, mida toetas ka fotomontaaž; kuna Iisrael kohtles teid kui terroriste, teid võeti vangi ja mõnikord ka peksti ning te ei suutnud seda õudusunenägu kuidagi mõista. Seepärast tahate õigusemõistmist, millesse võite uskuda, ning täna soovite, et Gaza blokaad kohe tingimusteta lõpetataks, kuna selle eest andis osa teist oma elu. Ma tõotan teile, et me ei vea teid enam alt! Austatud kõrge esindaja! Ärge vastake mulle, vastake neile! Nad vaatavad meid nii, nagu nad jäävad meid alati vaatama: üllatunud ja umbuskliku pilguga. Need, kes maksid ühiskondliku kohustuse eest oma eluga. Parlamendi ühisresolutsioon mõistab selle rünnaku hukka ja nõuab rahvusvahelist uurimist ning blokaadi lõpetamist, kuid tulevikus nõuab parlament õiglast kohtlemist. Kui me selle unustame, siis tulevad sajad ellujäänud Marmara laevastikust meile seda meelde tuletama. (Aplaus) Niccolò Rinaldi fraktsiooni ALDE nimel. - (IT) Austatud juhataja! Head kolleegid! Ma mõtlen patsifistlike laevade ohvritele, aga samuti ka Iisraelile. Seda eriti tänapäeval, kui peaaegu kogu rahvusvaheline üldsus näib selle riigi suhtes kriitiline olevat. Sel põhjusel on minu sõnum Iisraelile täna selline, et peame olema valmis kuulama, mida sellel riigil öelda on, ning me ei tohi suhtlemist lõpetada. Kui saaksin, muudaksin selle rahutuse turvalisuseks. Selline sissepiiratuse tunne ei ole mitte ainult Iisraeli valitsusel, vaid ka riigi avalikkusel, mis tunneb end ebakindlalt ja valesti mõistetuna. Ma ei soovi aga Iisraelile mitte üksnes turvalisust, vaid ka heaolu, sealhulgas ka moraalset heaolu. Sel põhjusel on meie soov kuulata, mida Iisraelil on öelda, ajendatud ülimast soovist rahu järele, ning seda toetab kohustus öelda selle valitsusele, et me ei mõista juba aastaid selle poliitikat. Lisaks kõigele muule ei ole toimunu eraldiseisev juhtum. Ühine joon seob omavahel laevade vastu suunatud rünnaku ning araablaste nende kodudest väljasaatmise Ida-Jeruusalemmast, Palestiina territooriumile müüri ehitamise ning blokaadi ja rünnaku Gazale eelmisel aastal ning ka ähvardused araablasest parlamendiliikmele Hanin Zoabile. See ühine poliitiline joon viib sageli palestiinlased lahku, alandab neid ning eirab rahvusvahelisi üleskutseid ja õigusnorme, tugevdades kõikjal ekstremismi, ka Iisraelis, nurjates samas kahe riigi rahvaste rahulootused ehk igaveseks. Ühiseks poliitiliseks jooneks on ka kõlbeliste väärtuste puudumine, mis on omane suurele humanistlikule heebrea traditsioonile, millest me kõik pärineme. Vastutus laevade tragöödia eest lasub siiski ka kogu rahvusvahelisel üldsusel ja ähmasel nelikul, mis on liiga pikka aega teatavate ohtlike poliitiliste vahetuste suhtes silma kinni pigistanud. Lõigud resolutsioonist, mille heaks kiidame, väljendavad selget tahet Euroopa poliitika kursi muutmiseks, eriti nüüd, kui meil on uued institutsionaalsed vahendid, ning nende uute ohvrite lisandumine tähendab, et meil ei ole enam ühtegi vabandust, miks oma arvamust mitte avaldada. Ma tahaksin, et see oleks Elie Wieseli arvamus, kui ta kirjutas, et kurjust ei saa määratleda ebainimlikuna. Sellest on kahju, kuid vähemalt poliitika peaks sellisest kurjusest prii olema. Daniel Cohn-Bendit fraktsiooni Verts/ALE nimel. - (FR) Austatud juhataja! Lugupeetud kõrge esindaja! Ma usun, et kõik siin istungisaalis nõustuvad, et peame hukka mõistma selle rünnaku laevade vastu, mis üritasid Gaza mereblokaadi murda. Ma arvan, et kõik on nõus, et sellisel kujul Iisraeli poliitika - nagu see praegu eksisteerib, nagu see on üles ehitatud või jätkates juba aastaid hoitud kurssi - viib Iisraeli sellisesse auku, millest on sellel riigil raske välja rabeleda. Me kõik nõustume! Nüüd on probleem selles, kuidas seda poliitikat muuta. Te ütlesite ise, et me peame jätkama tööd lepitamise nimel, või tuleks öelda, et kokkuleppe saavutamise nimel Palestiina jõudude vahel, keda teie nimetate rühmitusteks. Mina eelistan neid jõududeks nimetada. Peaksime lisama veel ühe asja: meeldigu see meile või mitte - ja mulle see ei meeldi -, kuid Gazas ei ole võim enam mitte Palestiina omavalitsuse, vaid Hamasi käes. Oleksime võinud unistada millestki muust, kuid poliitikas ei lase reaalsus meil just alati unistada. Peame seepärast nüüd leidma mooduseid, kuidas lõpetada seda blokaadi ning ka vaimset blokaadi, mis on meie, iisraellaste ja võib-olla ka palestiinlaste meeltes. Ma tahaksin teha ühe ettepaneku! Te ütlesite, et me peame selle blokaadi lõpetama. Aga mitte ainult Rafahis. Peame avama kõik piiripunktid! Euroopa Liit peab, saab ning nõuabki kontrolli selle piiripunktide üle. Kelle abil? Noh, näiteks Türgi sõjaväe. Kerge irooniaga öeldes näeksin ma rõõmuga Saksa ja Türgi sõjaväelasi Gaza piiripunkte kontrollimas, et lasta sisse toit ja ehitusmaterjalid, kuid mitte relvad. Astugem täiendavaid samme! Töötagem blokaadi lõpetamise nimel! Me ei palu seda; andkem endale vahendid selle blokaadi lõpetamiseks! (DE) Ma jätkan nüüd saksa keeles, kuna sageli öeldakse, et paljudel inimestel Saksamaal ja Euroopas on Iisraeli suhtes must südametunnistus. Ma tahan teile öelda, et musta südametunnistusega poliitikat ei tehta. Kui me soovime puhast südametunnistust ja tahame Iisraeli toetada, siis peame Iisraelile ütlema, et praegused sündmused ületavad vastuvõetavuse piirid. Ka Iisraeli sõbrad on selle kritiseerijad. Inimesed, kes ei ole praegu valmis Iisraeli kritiseerima, ei saa end Iisraeli sõpradeks pidada. Peame järgima selliseid isikuid nagu David Grossman, kes on Iisraelis õigesti öelnud, et Iisraeli teod on täielikult vastuolus Iisraeli riigi rajamise põhjusega. Praegune poliitika ei proovi Iisraeli sionistlikku unistust täide viia, vaid hoopis hävitab seda. Seetõttu ei tohi meie siin Euroopas karta iisraellaste ja palestiinlaste kritiseerimist. Me ei tohi karta öelda, et sinna piirkonda on vaja uut stabiilsust. Saavutame selle uue stabiilsuse ainult juhul, kui oleme eurooplastena valmis tegutsema vahendava ja kordaloova jõuna. Kui me seda ei tee, siis ei saa seal piirkonnas ka korda olema. Palun seepärast teil mitte üksnes muutust nõuda, vaid teha ka ettepanekuid selle kohta, kuidas meie kui eurooplased saame teha koostööd Türgiga, millel on selles piirkonnas tähtis mõjuvõim, et võtta kasutusele konkreetseid meetmeid selle blokaadi lõpetamiseks. Peter van Dalen fraktsiooni ECR nimel. - (NL) Austatud juhataja! 31. mail tapeti üheksa inimest, kui Iisraeli eriüksused Mavi Marmara pardale astusid. Sõjaväelased väitsid, et nad tabati sellel laeval ootamatult väga ebaviisaka vastuvõtuga ning nad tundsid, et on sunnitud lahingu laskemoonaga tule avama. Minu arvates on see selgitus kummaline. Ega nad ei oodanud ometi tee, kohvi ja koogiga vastuvõttu? Oluline küsimus on seetõttu see, miks Iisrael ei kasutanud laevade peatamiseks teisi vahendeid? Lõppude lõpuks oli selle sõjalise juhatuse kasutuses ka teisi mõeldavaid võimalusi, mis oleks arvatavasti palju vähem vägivalda põhjustanud ja vähem inimohvreid toonud. Seepärast on uurimine äärmiselt soovitav ja Iisraeli reaktsioon on olnud suurepärane. Teostatakse põhjalik uurimine, millesse on kaasatud ka kaks prominentset välisvaatlejat, kellest Nobeli rahupreemia pälvinud David Trimble on ehk tuntum. Vahepeal võiks Iisrael asendada piirkonda lubatud 43 toote nimekirja sellise nimekirjaga, milles sätestatakse Gazasse ainult mittelubatav kaup. Kyriacos Triantaphyllides fraktsiooni GUE/NGL nimel. - (EL) Austatud juhataja! 31. mai hommikul ründas Iisraeli sõjavägi Gaza elanikele õhust ja merelt humanitaarabi vahendeid toimetanud vabaduse laevastikku, tappes argpükslikult üheksa aktivisti ja vigastades kümneid teisi, kellest mõned jälgivad praegu rõdult meie arutelu. See ei ole esimene kord, kui Iisraeli relvajõud inimsusevastaseid kuritegusid sooritavad. 23 ööd ja päeva järjest tarastasid nad halastamatult Gazat, kus 1,5 miljonit tiheasustusega aladel elavat inimest blokeeriti, põhjustades 1400 inimese surma, hävitades füüsilist infrastruktuuri ning jättes endast maha tuha ja põleva kiviprügi. Kas neid on sunnitud selle kuriteo pärast kellelegi selgitusi andma? Okupatsiooniväed õõnestavad iga päev rahvusvahelisi jõupingutusi lahenduse leidmiseks probleemile, mida nad on juba kuus aastakümmet alal hoidnud. Nad jätkavad eraldava müüri pikendamist, uute kolooniate rajamist, rahumeelsete palestiinlaste väljaajamist nende kodudest Ida-Jeruusalemmas. Kas Iisraeli on sunnitud selle jultunud inimõiguste rikkumise eest vastutama? Homme kutsutakse meid hääletama resolutsiooni ühisettepaneku üle, millega mõistetakse hukka Iisraeli omakaitseväe rünnak vabaduse laevastiku vastu. Me ei tohi loorberitele puhkama jääda, uskudes, et sellega on meie kohustus täidetud. Meil tuleb nii eraldiseisvalt kui ka kollektiivselt töötada selle nimel, et tuua arvatavad süüdlased kohtu ette ning lõpetada lõpuks see ebainimlik Gaza blokaad ja saavutada selles piirkonnas rahu. Võlgneme seda surma saanud aktivistidele, pikaajalise vaidluse mõlema poole ohvritele ning Iisraeli ja Palestiina inimestele. Bastiaan Belder fraktsiooni EFD nimel. - (NL) Austatud juhataja! On kujuteldamatu, et Türgi valitsus ja humanitaarabiorganisatsioon IHH (Foundation for Human Rights and Freedoms and Humanitarian Relief) ei olnud seotud selle verise vastuseisuga Iisraeli mereväe ja Gaza vabaduse laevastiku vahel, mis leidis aset esmaspäeval, 31. mail. Miks on Euroopa Liit ja miks olete teie, kõrge esindaja, nii vaoshoitud, kui küsimus on Türgi vastutusest selle tahtliku poliitilise provokatsiooni tekitamise eest. Paruness Ashton, teate sama hästi kui minagi, et islami rühmitus IHH oli vabaduse laevastiku juhtumi taga seisvaks liikumapanevaks jõuks, ning et see ebatavaline humanitaarabiorganisatsioon ja Hamas on verevennad. Asi on läinud isegi Palestiina motiivil massilise Türgi märterlikkuse tõotamiseni (vaadake riigi presidendi eelmisel aastal tehtud avaldusi). Kõrge esindaja, teate sama hästi kui minagi, et juudiriigi suhtes mängisid IHH Türgi islamistid tulega ning tegid seda Erdoğani valitsuse egiidi all. Teate ka seda, et see sama Türgi valitsus nõudis siis selle tragöödia järel iisraellastelt selgitust. Millal kavatseb Euroopa Liit Türgilt kui läbirääkijariigilt Mavi Marmara pardal toimunud tragöödia pärast selgitust nõuda? Rääkige ELi kandidaatriigi staatuse äravõtmisest! Ma sooviksin esitada veel ühe palve, mis on seekord positiivne. Kõrge esindaja, ma palun teil teha lõpp Gilad Shaliti väljakannatamatule isolatsioonile; kanda hoolt tema vabastamise eest! Diane Dodds Austatud juhataja! Ma sooviksin öelda paruness Ashtonile, et mul on hea meel tema avalduse üle, mille ta täna täiskogule esitas. Ma mäletan hästi tema esimest avaldust Iisraeli ja Gaza kohta ning tunnistan, et tema tänane avaldus oli mõnevõrra kaalutletum, kuigi see ei olnud täielik, nagu mu kolleeg just mainis. Tunnen nende nimel, kes on meie seast terrorismiohus elanud, kaasa täbara olukorra pärast, millega peavad silmitsi seisma süütud Iisraeli kodanikud, kes on kannatanud juhuslike raketirünnakute tagajärjel. Iisrael otsis võimalust enda kaitsmiseks salaja sisseveetavate Iraani rakettide eest, kehtestades Gaza blokaadi, ning mingil määral on see taktika isegi edukas olnud, vähendades rünnakuid Iisraeli kodanike vastu. Ma arvan, et täiskogu peaks kaitsma iga riigi õigust kaitsta oma kodanikke sellise rünnaku eest. See on Gazas elavatele tavakodanikele raskusi põhjustanud ning mul ei ole kahtlustki, et nagu oleme näinud, hakkavad paljud parlamendiliikmed nn rahulaevastikku ülistama. Seal pardal olid tavalised inimesed, ent ometi oli seal neid, kelle kavatsused ei olnud just eriti suuremeelsed. Paljud meist usuvad, et see oli katse vastuseisu leidmiseks, meisterliku propaganda saavutamiseks. Kahjuks see juhtus ning kahjuks kaasnesid sellega ka inimohvrid. Oleks lihtne kasutada seda siin täiskogul Iisraeli-vastase päevakorraga edasi liikumiseks, kuid see ei oleks kasulik rahu edendamisele. (Istungi juhataja katkestas sõnavõtja) José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (ES) Austatud juhataja! Hoolimata vasturääkivatest versioonidest sündmuste kohta - humanitaarabilaevad või provokatsiooni strateegia - peab parlament hukka mõistma vägivalla kasutamise ja inimohvrite põhjustamise, kuna see on korvamatu. Toimunud sündmustel on põhjused, mis tõid nüüd kaasa tagajärjed. Lisaks kõige kurvastavamale tagajärjele, milleks on, nagu ma juba ütlesin, inimohvrid, on tagajärgede nimekirjas ka rahuprotsessi nurjumine; Iisraeli, Euroopa Liidu ja Ameerika Ühendriikide kaugenemine; lahknemine suhetes mõõdukate Araabia riikidega; ning piirkorras suurenenud pinge, kuna Iraani tuumapommi vari ripub kogu piirkonna kohal. Austatud juhataja! Ma arvan ka, et asjaolu, et suhted Türgiga kokku varisesid, on tähtis. Paruness Ashton ütles midagi, millega ma täielikult nõus olen. Palestiina rahva väärikuse ja lootuse taastamine toob aitab kaasa piirkonnas rahu saavutamisele, Iisraeli julgeolekule ning eelkõige Mõõdukate partei liikmetele ja Palestiina ühtsusele. On kindel, et embargo eemaldamine on kõigest üks samm edasi, ja me ei tohi seda unustada. See on küll tähtis samm, kuid siiski kõigest üks samm sellel teel rahu poole. Me oleme teadlikud järgmistest vajalikest elementidest: jätkusuutliku Palestiina riigi tunnustamine; Iisraeli piiride kaitsmine; Ida-Jeruusalemma probleemi lahendamine; kokkulepete probleem, mis tuleb lõpetada; ning teised probleemid. Selle küsimuse lahendamisega on seotud kaks aspekti. Esimene on rahvusvaheline toetus ja teine poliitiline tahe. Austatud kõrge esindaja! Ma ei ole kindel, kas praegu on piisavalt poliitilist tahet. Proinsias De Rossa Austatud juhataja! Meie resolutsioon mõistab selgelt hukka Iisraeli illegaalse tegevuse, mille tagajärjel sai surma üheksa tsiviilisikut ja vigastada 38. Oleme konkreetsed oma nõudmistes usaldusväärse, läbipaistva ja sõltumatu rahvusvahelise uurimise teostamiseks. Iisraeli väljakuulutatud uurimine ei vasta ühelegi neist tingimustest ega ole vastuvõetav. Me nõuame Gaza blokaadi lõpetamist! Meie resolutsiooni üks tähtsamatest elementidest on lõige 10, mis kutsub üles ELi poliitikat Lähis-Ida suhtes ümber kujundama. Ma väidan, et ümberkujundamine peab sisaldama diplomaatilisi sanktsioone, juhuks kui Iisrael keeldub oma sõprade ja vaenlastega suheldes täitma nõudeid, mis on demokraatlikule riigile omased. Arukaid sanktsioone, mida rakendatakse järkjärguliselt, kui Iisrael ei ole konkreetse aja jooksul astunud samme rahvusvahelise õiguse austamiseks. Meie nelik peab Hamasi poliitilistesse piiridesse tõmbama. Ilma nende protsessis osalemiseta ei saa ükski kahe riigi vaheline kokkulepe edukas olla. Kõige demokraatlikumaks edasiliikumise viisiks oleks asjaosaliste ja neliku Palestiina Seadusandliku Nõukogu erakorraliste valimiste korraldamine, et tunnustada rahva otsust. Paruness Ashton, sõnadest enam ei piisa! Me peame tegutsema! Marielle De Sarnez (FR) Austatud juhataja! Me oleme ise näinud, et Gaza blokaad on vallutamatu. Selle elanikud on 80% rahvusvahelisest abist sõltuvad. Nad mitte ei ela, vaid üritavad elus püsida, ilma tuleviku ja ilma lootuseta. Pealegi on Gaza blokaad edasiliikumist takistav. See muudab tugevamaks just need inimesed, keda peaks nõrgendama. Nagu Fatahi liider ütleb, on see Gaza liidrite jaoks vabandus kõigele: kokku varisenud majandusele ja nende endi vigadele. Euroopa Liit peab tegema otsuse ja tegutsema. Samal ajal peab see tagama Iisraeli julgeoleku ja mitmekordistama oma jõupingutusi blokaadi lõpetamiseks, vajaduse korral Euroopa järelevalve all. Lõpetuseks peab EL olema põhiosaline, kes on üksmeelne ja peab kõik oma eelarve-, kaubandus-, majandus- ja arengupoliitika meetmed ühte eesmärki täitma panema, milleks on kahe riigi pikaajaline kooseksisteerimine. Eva Joly (FR) Austatud juhataja! Lugupeetud kõrge esindaja! Head kolleegid! Pärast teie visiiti Gazasse, mis toimus 26-28. mail 2010, nõudis meie delegatsioon üksmeelselt Iisraeli kehtestatud blokaadi kohest, täielikku ja jäädavat lõpetamist. Meie ühisresolutsioon sai alguse üksmeelsusest seoses selle humanitaarse ja poliitilise tragöödiaga ning ma loodan, et suur enamus hääletab selle poolt. Oma sõnumi üksmeelne edastamine ei ole mitte üksnes vajalik, vaid otsustava tähtsusega, kuna Euroopa Liidul on kuni praeguseni just ühtsusest puudu tulnud ning täpselt seda on vaja selle raskuse kandmiseks ning enda kui rahu saavutamisel olulise ja usaldusväärse osalise kohaloleku tuntavaks tegemiseks. Euroopa jaoks oleks kõige hullem, kui sellele laevastiku tragöödiale järgneks ükskõiksus ja tegevusetus, mis tuleneb ühtsuse puudumisest. Siin on vaja Euroopa poliitilist reaktsiooni. Sellel ei ole enam mitte üksnes õigus, vaid ka kohustus tegutseda ja läbirääkimisi pidada, samuti ka hukka mõista ja sanktsioone kehtestada, kui kumbki pooltest rahu ohustab. Austatud kõrge esindaja, meil lasub täna tohutu vastutus! Me ei saa enam rahulduda ehitiste korduvate ülesehitamistega. Peame saavutama rahu ja seda on vaja kohe! See nõuab julgust ja otsustavust. Peame looma liite, eeskätt Ameerika Ühendriikide ja Türgiga, ning te ei tohi vähendada diplomaatilist survet Iisraelile kuni blokaadi täieliku lõpetamiseni ja sõltumatu rahvusvahelise uurimise täideviimiseni. Sajjad Karim Austatud juhataja! Paruness Ashton, teie lähenemine sellele küsimusele on kiiduväärne. Asjaolu, et te oma büroo kaudu niimoodi Gazat külastasite, ning pärast seda esitatud väga avalikud avaldused annavad täiskogu liikmetele väga selgesti mõista, millise tõsidusega teie oma bürooga sellesse küsimusse suhtute. Tegemist on muidugi humanitaarse küsimusega, koos paljude teiste probleemidega, kuid ma pean silmas minevikku - seda, miks oleme täna sellises olukorras - ning mäletan väga selgesti arutelusid, mis toimusid siin täiskogus 2006. aasta veebruaris ja ka aprillis ning kus väga paljud parlamendiliikmed palusid üksteise järel nii ELil kui ka Iisraelil Gaza rahvast sellel moel mitte eraldada. Just seda me aga tegimegi ning meie reaktsioon oli vale. Gaza rahva lämmatamine ongi põhjus, miks tänasesse olukorda sattunud oleme. Nüüd on edasiliikumiseks ainult üks võimalus: blokaadi probleemile lahenduse leidmine. On olemas reaalsed praktilised meetmed, millest esimeseks peab olema tagamine, et Iisrael laseb lubatud kaubad üle piiri, mitte ei tööta lihtsalt nimekirja alusel, nagu see täna toimub. Palun keskenduge kohe sellele asjaolule! Patrick Le Hyaric (FR) Austatud juhataja ja kõrge esindaja! Rahvusvahelised asutused ja Euroopa organid on liiga kaua jaganud pidevalt tõotusi, korranud oma sõnu ning kuulutanud oma samu häid kavatsusi ilma ühegi selge tegevuseta selles piirkonnas julgeoleku ja rahu tagamiseks ja 1967. aasta piirides Palestiina riigi loomiseks. Vajame Euroopa Liidu selget ja jõulist tegutsemist. Rahvusvahelise õiguse mõistes on rahvusvahelistes vetes aset leidnud humanitaarabilaevastiku vastu suunatud piraatlusjuhtum. Me ei saavuta mitte midagi, kui laseme jätkuda sellel uurimise maskeraadil, kus kurjategija peab ise enda üle kohut. Samuti ei saavuta me mitte midagi, kui rahuldume ebamäärase plaaniga selle halastamatu blokaadi leevendamiseks. Peame nõudma blokaadi lõpetamist ja selle ka saavutama. Teil on olemas selle jaoks vajalikud vahendid. Jah, moodustagem ühised järelevalvemissioonid koos teiste riikidega, millega meil on ühised maismaa- ja merepiirid! Peatagem ELi-Iisraeli assotsiatsioonileping seniks, kuni midagi on ka reaalselt korda saadetud! Lõpetagem kolooniatest kaupade importimine! Peatagem sõjatehnoloogia koostöö ja relvamüük Iisraelile! Lõpetuseks küsin: kes teostab konstruktiivse uurimise eurooplaste peksmiste kohta, mis on Iisraeli territooriumil ja Iisraeli vanglates aset leidnud? Lõpetuseks sooviksin, et meie parlament nõuaks Knesseti liikmele Hanin Zoabile suunatud ähvarduste lõpetamist. Austatud kõrge esindaja, teil on olemas vahendid tegutsemiseks ning seda tehes on teil meie toetus. Fiorello Provera (IT) Austatud juhataja! Head kolleegid! Sündmuste esialgne uurimine näitab selgelt, et laevastiku Gaza ekspeditsiooni eesmärgid olid pigem poliitilised kui humanitaarsed. Selle konvoi valmistas ette IHH, mis on islami äärmuslusega seotud Türgi organisatsioon. Laevade lahkumise õhtul kirjutas ka Hamasi liider Ismail Haniyeh, et kui laevad jõuavad Gazasse, tähendab see Hamasi võitu, ja kui need kinni peetakse, on see ikkagi võit. Hamasi vähene huvi humanitaarsete eesmärkide vastu leidis kinnitust, kui see keeldus lubamast Gazasse humanitaarabi, mis saabus Ashdodi sadamasse Iiri laevaga Rachel Corrie. Kui see võidab, ei kaota Hamas mitte ainult Iisraeli, vaid ka Palestiina omavalitsuse ja võimaluse rahuprotsessi jätkamiseks. Gazat ümbritsevat maismaa- ja mereblokaadi, mille kehtestasid Iisrael ja Egiptus 2007. aastal relvakaubanduse kontrollimiseks, toetas mõned päevad tagasi ka Palestiina omavalitsuse president Mahmoud Abbas oma kohtumisel president Obamaga, millest kirjutati ka kõikides ajalehtedes. Peame hoidma ära Gaza muutumise raketirünnakukeskuseks Iisraeli vastu ja piirkonna tasakaalu destabiliseerivaks elemendiks ning samuti peame lubama sisse hulgaliselt humanitaarabi, et leevendada Gaza elanike olukorda. Ma pöördun kõrge esindaja poole palvega laiendada asjaolude objektiivset juurdlust, et uurida ka selliste riikide võimalikku osalust ekspeditsiooni korraldamises nagu Türgi ja Iraan. Daniël van der Stoep (NL) Austatud juhataja! Mitmesuguste taparelvadega varustatud isehakanud rahuaktivistid asusid teele Gaza poole. Iisraeli merevägi palus neil peatuda, kuid neile vastati nii: "Olge vait ja minge tagasi Auschwitzi!” Mereväelased läksid siiski pardale, kus neid tervitasid "rahumeelselt” metalltorusid käes hoidvad nn aktivistide, kes nad üle parda viskasid. Laevade eesmärgiks ei olnud viia humanitaarabi Gaza sektorisse, vaid provotseerida Iisraeli ja püüda saavutada vägivaldset vastuseisu. Laeva Mavi Marmara pardal olnud reisijad, kelle hulgas oli ka aktiviste Türgi humanitaarabiorganisatsioonist, väitsid, et sellel organisatsioonil on lähedased sidemed Türgi peaministri Recep Tayyip Erdoğaniga ning et kandidaatriigi valitsus oli laevastiku ettevalmistamisega seotud. Kas see on tõsi ning mida kavatsete selle teabega peale hakata? Kas on tõsi, et laeval esindatud Türgi organisatsioonil IHH on sidemeid Hamasiga? Võin ma teile meelde tuletada, et EL peab Hamasi siiski terrorirühmituseks? Ma oleksin tänulik, kui te sellele vastaksite. Lõpetuseks, Hollandi Vabaduspartei (PVV) soovib näha sõltumatut uurimist selle kohta, milline on Türgi roll kogu selles protsessis. Milline oli täpselt peaminister Erdoğani ja tema kaaslaste mõju? Ma oleksin tänulik, kui te sellele vastaksite. Michael Gahler (DE) Austatud juhataja! Ma toetan üleskutset sõltumatu uurimise algatamiseks, kuna kahe rahvusvahelise eksperdi kaasamine Iisraeli uurimisse ei ole minu arvates kindlasti rahvusvahelisel tasandil piisav. Uurimistulemustes peab olema kindlaks tehtud, kas see operatsioon rikkus rahvusvahelist õigust. Teen seepärast ettepaneku, et lükkaksime oma hinnangu andmise seniks edasi ja ei kaasaks seda hinnangut oma resolutsiooni! Asjaolu, et nii suur laevastik läks teele ja et selle pardal ei olnud ainult äärmuslased ja kurikuulsad Iisraeli vastased, viitab Gaza humanitaarolukorra talumatusele. Nõuame seetõttu blokaadi lõpetamist inimeste heaolu nimel, mitte Hamasi õiguspäraseks muutmiseks. Lisaks sellele ei ole Iisrael oma eesmärke saavutanud. Väidetavalt hoiab Hamas ikka veel Gilad Shaliti vangistuses. Gaza inimesed ei ole Hamasi vastu üles astunud. Vastupidi, neid on Iisraeli vastu radikaliseeritud. See ei ole Iisraeli huvides. Abu Mazen, koostööaltide palestiinlaste esindaja, ei ole seoses Hamasiga oma kaasmaalaste silmis tugevamaks muutunud. Ma loodan, et Iisraeli valitsuse tänasel kohtumisel viiakse täide eile härra Herzogi esitatud teade selle kohta, et astutakse esimene samm blokaadi leevendamiseks. Negatiivne nimekiri peab asenduma positiivsega. Teisisõnu peavad piirid avanema põhimõtteliselt kõikidele materjalidele ja kaupadele tingimusel, et need ei ole relvad ega elemendid, mida saab kasutada relvade valmistamiseks. Mis puutub mereblokaadi lõpetamisse, siis peaks Iisrael ehk kaaluma Prantsusmaa ja Suurbritannia eilset ettepanekut, mille kohaselt hakkaksid need kaks sõbralikku riiki kontrollima kõiki Gazasse sõitvaid laevu. Pier Antonio Panzeri (IT) Austatud juhataja! Head kolleegid! Mitte miski ei õigusta aset leidnud sündmusi ning ma pean kahjuks ütlema, et seisame silmitsi iisraellaste ilmse isetegevusega. Võib-olla ei ole Iisraeli juhtkond veel täielikult aru saanud, et Iisraeli julgeolek on saavutatav ainult rahuprotsessi jätkamisega, mitte pingete tõstmisega. Selle taustal on parlamendile esitatud resolutsioon selle asutuse oluliseks vastuseks Gaza keerulise küsimuse suhtes. See lugu koos kõikide oma dramaatiliste alatoonidega sunnib siiski Euroopat Lähis-Ida küsimuses oma kokkupuudete kvaliteeti tõstma. Paruness Ashton, ma arvan, et olete teadlik, et meil on nüüdsel ajal Euroopas uut juhtimist vaja; suuremat aktiivsust eesmärgiga suunata kaudsed läbirääkimised õigele teele. Peatage see mõttetu leppepoliitika ja lõpetage Gaza blokaad! Selle resolutsiooni vastuvõtmisega pakub Euroopa Parlament tähtsat lähtepunkti. Kasutage seda ära, et Euroopa tegevus saaks anda suure panuse konflikti ületamiseks ja võidu kõikide äärmuslike seisukohtade üle, saavutades samas ka nende kahe riigi eesmärgid. Alexander Graf Lambsdorff (DE) Austatud juhataja! Me oleme mõtetes 31. mai ohvritega ja tunneme kaasa nende sugulastele ja sõpradele. Ma tahan seda öelda selgelt kõikidele neile, kes nimetavad end Iisraeli sõpradeks. Sõbrad ei lase oma sõpradel avali silmi valet poliitikat jätkata. Iisraeli valitsuse operatsioon, mida me õigustatult kritiseerime, oli ebaloomulik. See ei olnud mitte üksnes ebaõnnestunud, vaid ka igas mõttes ekslik ning õigusriigi põhimõtetele vastava kaasaegse riigi jaoks täiesti vääritu. Mulle tundub, et Gaza sektori puhul ei ole tegemist mitte ainult füüsilise blokaadiga, vaid ka poliitilise blokaadiga Jeruusalemmas, kuna seal on taas kord lühiajalise sõjalise edu ja pikaajalise poliitilise kahju seost valesti hinnatud. Mida saame meie, eurooplased, teha? Ma arvan, et tuleb moodustada riiklik uurimiskomisjon. Teine Goldstone'i uurimine ei saa olla Iisraeli huvides, kui see uurimiskomisjon ei võta mõistlikku lähenemissuunda. Kui meie, eurooplased, tahame seal jälle olulist rolli mängida, siis peab Euroopa Liit algatama uuesti oma piirikontrolli missiooni, millel peavad olema tugevamad ja ulatuslikumad volitused tõeliste kontrollide teostamiseks. See on tähtis, kuid sama tähtis on ka avaldada mõju Hamasile. Gilad Shalit tuleb vabastada ning rakettide tulistamine peab lõppema! Hélène Flautre (FR) Austatud juhataja! Gazasse suunduvate laevade vastu suunatud Iisraeli rünnaku üheksa ohvrit, kes tulistati kümnete kuulidega sõelapõhjaks, enamjaolt lähedalt ja just selga, oleks võinud olla ükskõik millisest 42 rahvusest, aga need olid üheksa türklast. Võime selgelt ette kujutada Türgis valitsuse mobiliseerimist ja avaliku arvamuse ärritust. Lisaks sellele, Recep Tayyip Erdoğani valitsuse tegevuse, reaktsioonide ja Iisraeli valitsusele avaldatava surve valguses suudaksid mõned meid täna uskuma panna, et tegu on Türgi ja Iisraeli vahelise küsimusega ning et see on siiski peamiseks tõestuseks selle kohta, et Türgi on otsustanud Euroopale selja keerata, ja ka tõestuseks selle uue välispoliitilise suuna kohta. Austatud kõrge esindaja! Ma sooviksin tõesti, et te igasuguse vääritimõistmise selle teema suhtes lahendaksite. Tuleb selgelt ja valjult välja öelda, et on hea, et Araabia avalik arvamus kiidab Recep Tayyip Erdoğani heaks, kuna ta tõestab, et tegutsemiseks poliitiliste vahendite kasutamine on tõhusam kui vägivald ning palju tõhusam kui radikaalsus ja äärmuslikkus. Ma usun, et see on poliitiline õppetund, mida võiksime julgustada ja toetada, ning ma pöördun teie poole, austatud kõrge esindaja, palvega seda valjult ja selgelt väljendada. Georgios Toussas (EL) Austatud juhataja! Kreeka Kommunistlik Partei mõistab vastikustunde ja nördimusega hukka Iisraeli sõjaväe külmaverelise mõrvarliku rünnaku solidaarsuslaevastiku vastu, mis tõi Gaza sektori elanikele humanitaarabi. See rünnak tõi kaasa kümneid surma- ja vigastusjuhtumeid ning on raputanud inimesi kogu maailmas. See Iisraeli uus barbaarsus on üheks lüliks Iisraeli sooritatud kuritegude pikas ketis, mis on võtnud Palestiina rahva vastu suunatud genotsiidi mõõtmed. Iisraeli provotseerivat sõjalist tegevust toetavad ja finantseerivad pidevalt Ameerika Ühendriigid, NATO ja Euroopa Liit ning teised imperialistlikud organisatsioonid. Euroopa Liidul ja selle liikmesriikide valitsustel lasub oluline vastutus. Nad ei ole mitte üksnes sallivad Iisraeli agressiooni suhtes, parandanud oma suhteid Iisraeliga, loonud Iisraeli valitsusega ühtse õhuruumi ja sõlminud sõjalise koostöö lepinguid, vaid on korraldanud ka laiaulatuslikke sõjalisi ühisõppusi, varustanud Iisraeli kriminaalset agressiooni Palestiina elanike ja üldiselt kogu piirkonna elanike vastu. Uurimiskomisjon, mille Iisraeli valitsus oma soovi järgi moodustas, et uurida Iisraeli sõjaväe verist rünnakut Gaza elanikele abi toonud laevade vastu, teatas solvavalt, et selle eesmärgiks oli kaitsta Iisraeli omakaitseväe tegevusvabadust ja tõestada selle tegevuse kaitsvat olemust; teisisõnu, õigustada ja jätkata selle mõrvarlikke rünnakuid Palestiina elanike ja üldiselt kogu piirkonna elanike vastu. Sel põhjusel on Euroopa Liidu üleskutsed väidetavalt sõltumatu uurimiskomisjoni moodustamiseks pilkavad ja silmakirjalikud. Palestiina elanikud ei vaja uurimiskomisjone, mis mätsivad kinni Iisraeli kuriteod palestiinlaste vastu. On aeg hoogustada inimeste võitlust imperialismi vastu ning luua ühtne iseseisev Palestiina riik 1967. aasta piirides, mille pealinn asuks Ida-Jeruusalemmas. Niki Tzavela (EL) Austatud juhataja! Soovin väljendada oma suurt kurbust selle laevastiku liikmete surma üle! Austatud Catherine Ashton, esitan aga samas ka üleskutse ennast sellesse õnnetusse mittesegamiseks ja nendest sündmustest objektiivse teooria ekstrapoleerimiseks. Mul on kahju seda öelda, aga Lähis-Idas tuleb meil aktivistide süütute motiivide suhtes väga ettevaatlik olla. Oleme aktivistide tegevuse asemel sageli näinud pigem soovi märtreid tuua. Minu jaoks on suureks üllatuseks, et Türgis on olemas väga hästi organiseeritud aktivistide organisatsioon. Kogu oma austuse juures Türgi valitsusväliste organisatsioonide vastu, ei arva ma, et Türgi oleks tuntud oma aktivistide vabaduse poolest, aktivistiks olla soovijate tegevusvabaduse poolest. Austatud Catherine Ashton! Nendel põhjustel ning olukorrast objektiivse ülevaate saamiseks esitan ma teile palve uurimiskomisjoni moodustamiseks, mis uuriks humanitaarabiorganisatsiooni IHH tegevust ja ajalugu. Andreas Mölzer (DE) Austatud juhataja! Minu paljude kaasparlamendiliikmete, nagu Fiorello Provera ja Bastiaan Belder, öeldu on kahtlemata õige, et Gaza rahulaevastiku taga on provokatiivsed islamistlikud jõud ning peame küsima kandidaatriigi Türgi valitsuselt, milline on selle arvamus antud olukorra suhtes. Iisraeli sõjaväe Gazale abiviiva solidaarsuslaevastiku tormiline vallutamine oli aga ebaproportsionaalse jõu kasutamine. Üheksa inimest sai surma ja teised tõsiselt vigastada. Need laevad ei vedanud relvi, vaid abi, sealhulgas ratastoolid ja meditsiinitehnika, Gaza sektoris kannatavate inimeste jaoks. Iisraeli kahtlemata õigustatud julgeolekuhuvid ei olnud selle abioperatsiooni pärast tegelikult ohus. Sellised mittevajalikud ja ebaseaduslikud eriüksuse korraldatud haarangud muudavad Iisraeli rahvusvaheliste partnerite, sealhulgas Euroopa Liidu jaoks Iisraeli riigi vaieldamatu eksisteerimisõiguse toetamise muidugi üha keerulisemaks. Siinjuures tuleb mul aga öelda, et rahvusvaheline õigus ja inimõiguste rahvusvahelised standardid kehtivad ka palestiinlastele. On tähtis, et Iisrael seda tunnustaks. Seepärast tuleb eeskätt Palestiina tsiviilelanikkonnale kannatusi põhjustavat Gaza sektori blokaadi pidada ebaseaduslikuks ning see võimalikult kiiresti lõpetada. Ma pöördun meie esindajate poole komisjonis ja nõukogus palvega esitada see seisukoht ka Iisraeli valitsusele. Rahvusvahelise solidaarsuslaevastiku tormiline vallutamine on toonud Lähis-Ida rahuprotsessi kaasa täiendava tagasilöögi. Palestiinlaste ja Lähis-Ida jaoks püsiva rahu saavutamiseks peab ka Iisrael oma osa andma. Michèle Striffler (FR) Austatud juhataja ja kõrge esindaja! Kõigepealt soovin avaldada kaastunnet selle mõrvarliku sõjaväeoperatsiooni ohvrite perekondadele. Rahvusvahelist õigust rikkuv Gaza blokaad on põhjustanud humanitaarkatastroofi ja toonud kaasa sotsiaalmajandusliku olukorra pideva halvenemise. Olukorras, kus 95% Gaza sektori tööstusettevõtetest on suletud, 42% tööjõust töötud ja 75% elanikkonnast on toiduga kindlustamatus olukorras, on Gaza sektor peaaegu täielikult humanitaarabist sõltuv. Euroopa Liit, mis on suurim Palestiina aladele suunatud humanitaarabi pakkuja, peab selle olukorra lõpetamiseks vajalikud julged meetmed kasutusele võtma. Kahe nädala eest käisin ma ka ise Gazas. Humanitaarsest vaatenurgast on Gaza elanike olukord lubamatu ning, nagu üks meie kaasparlamendiliige eelnevalt ütles, on Iisraeli tõelised sõbrad need, kes julgevad riiki praegu kritiseerida. See blokaad on täiesti edasiliikumist takistav ja Iisraeli rahva jaoks vääritu. Austatud kõrge esindaja! Peame selle blokaadi lõplikult lõpetama! Selleks on vaja vaid natuke poliitilist julgust. Selle jaoks on meil olemas võimalus ja vahendid. Corina Creţu (RO) Oleme tõepoolest olnud tunnistajateks tõsistele ja kahetsusväärsetele juhtumitele, mis on toonud kaasa inimohvreid - iisraellaste ja palestiinlaste näiliselt lõputu konflikti ohvreid. Me vaatleme blokaadi, mis on rahu saavutamise suhtes äärmiselt kahjulik ning dialoogi pidamise ja leppimise saavutamises reaalsete tulevikuväljavaadete suhtes hukatuslik. Teiselt poolt, austatud kõrge esindaja, nagu teate, on Euroopa Liit suurim sellele piirkonnale abi andja. Seepärast arvan, et peame saama ka suurimaks poliitiliseks partneriks, vastavalt nendele tohututele rahasummadele, mida me igal aastal jagame, et aidata palestiinlasi nii okupeeritud alal kui ka väljaspool seda. Ma arvan, et saame Lähis-Idas inimõigustest kinnipidamiseks, Türgi geostrateegilise asendi taastamiseks ning rahvusvahelise üldsuse, sealhulgas Araabia riikide humanitaarabi pideva laekumise tagamisel dünaamilisema rolli võtmiseks rohkem ära teha. Viimasena, kuid mitte vähem tähtsana usun ma, et on oluline, et aitaksime selgemalt kaasa ja edendaksime nende kahe riigi vahel pikaajalise lahenduse saavutamist hoolimata nendest, kes on selles piirkonnas rahu ja stabiilsuse saavutamise vastu. Ivo Vajgl (SL) Ma arvan, et peaksin alustuseks teilt ühte vaikuseminutit paluma, et leinata laeval tapetud rahuvalvajaid, kuid kuna oleme ajanappuses, siis see on minu moodus nende meeles pidamiseks. Paruness Ashton, ma tänan teid teie õigeaegse avalduse eest, mis taastas tegelikult Euroopa Liidu konstruktiivsuse ja väärikuse! See on äratanud ka lootuse, et see peagi vastuvõetav resolutsioon tähistab Euroopa Liidu järjepidevama ja aktiivsema rolli algust Lähis-Idas - rolli, mis põhineb inimelu, õigusriigi põhimõtete, rahvusvahelise õiguse ning inimõiguste, mis on võõrandamatud ja kehtivad kõigile, austamisel. Me oleme täna mitmel korral kuulnud võlufraasi "kahe riigi lahendus”, mida on öeldud kahe riigi kohta, mis eksisteerivad kõrvuti. Peame vaatama lähemalt, milliseid edusamme on läänekaldal tervikuna selle eesmärgi saavutamiseks tegelikult tehtud. Vältigem seepärast ainult Gaza sektori küsimusele keskendumist, kuna kogu see piirkond ootab aktiivset poliitikat! György Schöpflin Austatud juhataja! Seda viimast kriisi tuleb vaadata kui tunnistust valitseva ülimalt keerulise Iisraeli ja Palestiina suhte kohta. Miks on nende vahel valitsevale konfliktile lahenduse leidmine võimatuks osutunud? Lihtsaks vastuseks on ühe või teise poole suuremas vastutuses süüdistamine. Mõlemad pooled tunnistavad avalikult, et soovivad rahumeelset lahendust, kuid tegelikud sündmused räägivad teist keelt. Ei paista üldse mitte nii, et kõigile sobiv lahendus kuuluks kas Iisraeli või palestiinlaste meelelaadi juurde. Mõlemad tajuvad tõepoolest, et konflikt sobib nende huvidega paremini, kuna usuvad, et igasugune lahendus tähendaks nende jaoks praegusest nõrgemat positsiooni. Iisraeli vaatenurgast võetuna, kuigi väliselt on seal olemas toetus kahe riigi lahendusele, on raske ette kujutada Iisraeli, mis suudaks elada Palestiina riigiga võrdsetel alustel. Selline olukord kujutaks endast ületamatut julgeolekuprobleemi. Palestiina, ennekõike Hamasi, vaatenurgast võetuna tähendaks rahu selle monopoolse võimu lõppu Gazas ning sundust jagada riiki Fatahiga. Võime seega näha, et praegune rahutu olukord on kõikide osapoolte jaoks kõige vähem halvem valik. Kuni neil ei ole stiimulit praegusest olukorrast parema lahenduse leidmiseks, see traagiline konflikt jätkub. Göran Färm Austatud juhataja! Nädal enne Gazasse suunduvate laevadega seotud sündmusi esindasin ma eelarvekomisjoni parlamendi Gaza delegatsioonis ning olen seal ka varem käinud. Loodetavasti ühendab see traagiline sündmus meid vähemalt mingite järelduste ning rahu saavutamiseks uute jõupingutuste tegemisel. Blokaadi jätkudes ei ole kahtlustki, et selle tagajärjeks on humanitaarkatastroof. Blokaad peatab elamute ja koolide rekonstrueerimise ja on seega ka otseseks probleemiks ELi eelarvest abi saamisele, mispärast on see ka Euroopa Parlamendi otseseks vastutuseks. Rekonstrueerimisprojektid on materjalide puuduse tõttu aastaid paigal seisnud. Euroopa Liit peab haarama initsiatiivi ja avaldama Iisraelile survet oma poliitika muutmiseks. Praegune olukord ei ole probleemiks mitte üksnes Gaza süütule elanikkonnale, millest enamik on lapsed ja noored inimesed, vaid see õhutab ka äärmuslikkust ja varimajandust. Ma arvan, et vajaduse korral peaks Euroopa Liit ise võtma endale kohustuse Gazasse ohutu transpordi organiseerimise suhtes. Sarah Ludford Austatud juhataja! Ma olen Iisraeli sõber, kuid ma ei arva, et praeguse Iisraeli valitsuse kritiseerimine on Iisraeli riigi ebaseaduspäraseks muutmine. Ma ei pea kahetsusväärseks mitte ainult neid üheksat tapmist ja ligikaudu kolmekümne inimese vigastamist, vaid mõistan hukka ka Iisraeli sõjaväe ülereageerimise ja ebaproportsionaalse jõu kasutamise. Ma soovin blokaadi lõpetamist ja kontrolli ebaseaduslike relvade suhtes. Ma ei kavatse seda resolutsiooni toetada, kuna minu arvates on absurdne esiteks mõista Iisrael hukka rahvusvahelise õiguse rikkumises ning teiseks nõuda uurimist. Samuti on siin veel palju ebaselgeid asju, sealhulgas Türgi humanitaarabiorganisatsiooni IHH roll selles protsessis. Iisrael on võimeline teostama usaldusväärset uurimist ja peab seda ka tegema. Ma olen nii Türgi kui ka Iisraeli sõber. Türgil on põhjust viha pidada, kuid on väga mõtlematu avaldada ametlik brošüür, mis räägib Iisraeli õiguspärasuse kaotamisest koos fotoga, millel on ka plakat loosungiga "Judaism heidab sionistliku riigi kõrvale”. Ma loodan, et nii Iisrael kui ka Türgi võtavad aru pähe. Sari Essayah (FI) Austatud juhataja! Paruness Ashton! Nagu me siin juba kuulnud oleme, on surmajuhtumid ja sõdurite vigastamised kahetsusväärsed, kuid selle laevastiku eesmärgid ei olnud nii humanitaarsed, nagu algul eeldasime. Need olid suuresti poliitilised. Sellega olid seotud märterlikkuse peal väljas olevad Türgi aktivistid. Tähelepanuväärne on ka asjaolu, et abilaevastik saabus just siis, kui iisraellaste ja palestiinlaste rahukõnelused pidid jätkuma. Hamas ei ole huvitatud rahuläbirääkimiste jätkamisest ja tahtis vaid tüli õhutada. See on keeldunud laevade kontrollitud laadungi maismaad pidi sisselubamisest ja on süvenenud vaid blokaadi lõpetamisele. Iisraelist tulev signaal on selline, et see on valmis lähitulevikus Gaza blokaadi leevendama. Riik on moodustanud ka uurimiskomisjoni, kuhu kuuluvad esmakordselt kaks rahvusvahelist vaatlejat. Sellised Iisraeli astutud sammud annavad meile lootust, et see kriitiline olukord leiab teataval määral leevendust. Tasub ära märkida ka, et erinevalt meedias väidetule ei ole mereblokaad vastuolus rahvusvahelise õigusega. Iisraelil on täielik õigus garantiile, et Gaza blokaadi leevendamine ei too kaasa olukorda, kus Palestiina võitlejatel on juurdepääs relvadele ja rakettidele. Kui Hamas saab tugevamaks ning kogub poliitilist ja sõjalist võimu, siis ei saabu sinna piirkonda tõelist rahu ja heaolu. Teie, paruness Ashton, ja Euroopa Parlament peate nõudma Hamasilt terrorismi lõpetamist, Palestiina Vabastusorganisatsiooni sõlmitud varasemate kokkulepete ja Iisraeli riigi eksisteerimisõiguse tunnustamist ning neli aastat tagasi kinni võetud Gilad Shaliti kohest vabastamist! María Muñiz De Urquiza (ES) Austatud juhataja! Paruness Ashton, mul on hea meel kuulda, et suunate Euroopa Liidu jõupingutused sellele küsimusele ning parlament jälgib nõukogu ja komisjoni võetud kohustusi. Iisraeli rünnak humanitaarabilaevade vastu ületas karistamatuse piiri. See oli rünnak, mida on ühtselt kirjeldatud kui rahvusvahelist õigust rikkuvat: alates meresõidu õigusest kuni humanitaarõiguseni välja. See oli rahvusvahelise õiguse rikkumine, mis ületas ulatuslikult ja ebaloomulikult kõiki Iisraeli julgeolekukaalutlusi, mida me muidugi kaitseme. Iisraeli profülaktiline julgeolekustrateegia ja äärmiselt kõrge turvalisuse piirmäär, mille see riik on ise endale seadnud, ei saa aga olla kõige muu mõõdupuuks. Me tahame ja kavatseme ELi asutustelt paluda teha Euroopa Liidu ja Iisraeli assotsiatsiooninõukogule ettepanek esiteks laevade vastu suunatud rünnaku usaldusväärse rahvusvahelise uurimise teostamise kohta. Teiseks tahame Gaza blokaadi lõpetamist ilma nimekirjade süsteemita ning rahuprotsessi jätkamist, pidades silmas elujõulise Palestiina riigi loomist ja rahvusvahelist tunnustamist. Dominique Baudis (FR) Austatud juhataja ja kõrge esindaja! Iisraeli eriüksuslaste rünnak tsiviillaevade vastu nõuab selgelt erapooletut ja usaldusväärset uurimist. Kuidas saame usaldada aga komisjoni, mis mõistab kohut iseenda juhtumi üle? See rünnak toimus rahvusvahelistes vetes, mistõttu puudutab see rahvusvahelist üldsust ning mõjutab eriti just Euroopat, kuna see piirneb Vahemere rannikuga. Euroopa peaks ennast rohkem kuuldavamaks tegema ja olema lähedamalt seotud poliitilise lahenduse otsimisega, mis põhineb kahel riigil, mille mõlema pealinnaks on Jeruusalemm. Euroopa annab olulise rahalise panuse Palestiina alade arengu soodustamiseks, kuid kahjuks on see liiga eemalolev poliitilisest protsessist, mis peaks viima Palestiina riigi loomiseni. Meie rahaline ja eelarveline hea tahe ei ole piisav. Peame näitama üles ka poliitilist tahet ning andma endale vahendid enda kuuldavaks tegemiseks. Richard Howitt Austatud juhataja! Lubage mul oma lühikese kõneaja jooksul korrata selles istungisaalis lihtsalt seda, mida rääkisid meile täna hommikul kuus sellest rünnakust eluga pääsenut. Nad tuletasid meile meelde, et mitte üksnes üheksa inimest ei saanud surma, vaid 55 inimest sai ka haavata, kellest seitse on veel praegugi raskes olukorras. Nad ütlesid, et esindavad 32 eri riigi valitsusväliste organisatsioonide koalitsiooni. Nende hulgas oli kristlasi, juute, moslemeid, ateiste - paljudest religioonidest ja kultuuridest. Nad ütlesid ka, et nende laadung oli täielikult humanitaarne, nende rahastus pärines ainult eraannetustest ning nende pühendumus lähtus vägivallatuse põhimõttest. Nad rääkisid, et mõned nende hulgast mõrvati ja nüüd mõrvatakse nende loomus. Laeva kapten rääkis, kuidas ta nägi pealt peksmist ja kuulis karjumist. Nad ütlesid, et neil on kuus laeva valmis juulis uuesti teele asuma ning nad jätkavad laevade saatmist, isegi kui neid uuesti rünnatakse. Nad palusid meil nende sündmuste järel mitte lihtsalt suuri sõnu teha, vaid astuda reaalseid samme selle kordumise vältimiseks. Austatud juhataja! Nad ütlevad, et riik, mis paneb maksma oma seadusliku õiguse enesekaitsele, ei peaks kritiseerima teisi enda kaitsmise ega õigustest kinnipidamise pärast, mida me kõik peaksime rahvusvahelise humanitaarõiguse kohaselt austama. Tunne Kelam Austatud juhataja! Kui meil on selle traagilise juhtumi jaoks erapooletu rahvusvahelise uurimise tellimisega tõsi taga, siis tuleks meil vältida ka ennatlike järelduste tegemist. Ma oleksin praegu ettevaatlik väitmisega, et sellel algatusel ei olnud mitte mingit seost äärmusrühmituste või poliitilise provokatsiooniga. Selle arutelu puhul on otsustavaks aga just tasakaalustatud lähenemisviisi valimine. Samal ajal kui nõuame Iisraelilt Gaza blokaadi kohest lõpetamist, nõuame ka Hamasilt, mis on sõjaliste vahendite abil võimu haaranud ja keeldub Iisraeli eksisteerimisõigust tunnistamast, kõikide Iisraeli vastu suunatud rünnakute kohest lõpetamist. Gaza kriisi lahendamine ja Iisraeli julgeolekuhuvide käsitlemine peaksid olema kindlalt seotud. Paruness Ashton, me pöördume teie poole palvega haarata neliku kaudu initsiatiiv Gaza piirivalvepunktide rahvusvahelise jälgimise tagamiseks. Parlamendi seisukoht on, et meil on vaja kogu ELi Lähis-Ida poliitika ümber kujundada. Simon Busuttil (MT) Tänan teid, austatud juhataja! Ka mina soovin ühineda oma kolleegidega, kes mõistavad hukka rünnaku, mis oli suunatud Gazasse suunduvate laevade vastu. Austatud juhataja! See oli Iisraeli ebaproportsionaalse tegevuse ja rahvusvahelise õiguse jultunud rikkumise tulemus. Need sündmused lõppesid tragöödiaga, milles kaotas märkimisväärne arv inimesi oma elu. Kõik need, kes toetavad tagasihoidlikku lähenemisviisi sellele küsimusele, ei ole muidugi kunagi salanud Iisraeli õigust julgestada ja kaitsta oma kodanikke juhuslike rünnakute eest. Samal ajal ei saa olla aga vastuvõetav Iisraeli suhtumine, mille järgi näib riik tegutsevat väärarusaama alusel, et sellel on olemas eriluba seaduste rikkumiseks ning oma soovi järgi ja millal vaid tahes inimeste tapmiseks. Ühinengi seepärast nendega, kes nõuavad erapooletut uurimist, mis teeks kindlaks tegelikud asjaolud vastutusele võtmiseks. Elena Băsescu (RO) Gazas valitseval olukorral ning Iisraeli vägede ja humanitaarabilaevastiku vahel aset leidnud juhtumil on olnud negatiivne mõju Lähis-Ida stabiilsusele, mis on andnud otsese tagasilöögi piirkonna rahuprotsessile. Inimelude kaotus ja jätkuv humanitaarkriis Gaza sektoris on kohutavad. Ma soovin kasutada võimalust ja avaldada kaastunnet leinavatele perekondadele. Ma usun, et Iisrael saavutaks rohkem, kui see oleks rahvusvahelise koostöö suhtes vastuvõtlikum, sealhulgas koostöö suhtes ÜRO agentuuridega. Mul on hea meel Iisraeli sammude üle uurimiskomisjoni moodustamiseks, kuid mulle tundub, et sellest ei piisa. Vaja on moodustada rahvusvaheline komisjon, mis oleks sõltumatu, usaldusväärne ja erapooletu. Vaja on ka mehhanismi, millega tagatakse Gaza juurdepääs humanitaarabile, kuid siiski ilma Iisraeli õigustatud julgeolekuhuvisid kahjustamata. Austatud kõrge esindaja! Ma arvan, et Euroopa Liit peab jätkama oma jõupingutusi kahe riigi lahenduse leidmiseks. Lõpetuseks soovin ma esitada kõikidele asjaosalistele tungiva palve näidata üles enesevalitsust, et hoida ära piirkonnas järsu pinge suurenemist. Äärmiselt tähtis on ka uurimiskomisjoniga täielikult koostööd teha ja rahuläbirääkimistega jätkata. Laima Liucija Andrikien Austatud juhataja! Ma teen vaid mõne märkuse. Esiteks tuleks vägivald alati hukka mõista ja selle vastu võidelda, eriti kui sellega kaasnevad inimohvrid. Siiski on vaja veel välja uurida, kes kasutas Iisraeli Gaza laevade kinnipidamisel esimesena vägivalda. Teiseks õnnitlen ma Iisraeli selle otsuse puhul kaasata uurimisprotsessi ka kaks kõrge positsiooniga rahvusvahelist vaatlejat, kes tagavad protsessi läbipaistvuse ja erapooletuse! Minu arvates on see tark otsus. Peaksime ühinema eri rahvusvaheliste osaliste üleskutsega Iisraelile Gaza blokaadi uuesti läbivaatamiseks, Gaza blokaadi lõpetamiseks, kuid mida ütleb rahvusvaheline üldsus siis, kui Iisraeli kodanike suunas hakkavad jälle raketid lendama ja Hamasi omakaitsevägi end hambuni relvastab? Mainitud on tasakaalustatud lähenemisviisi ning ma tahaksin seda toetada ja öelda oma jaa-sõna. Antonio Masip Hidalgo (ES) Austatud juhataja! Iisrael on tapnud mõned humanitaarvaldkonna solidaarsed, suuremeelsed ja altruistlikud kangelased. Ma palun Palestiina valitsuselt tungivalt ühepoolse vabadusdeklaratsiooni koostamist 1967. aasta piiride järgi. Meil on vaja palju uurimistööd teha, kuna vaja on pidada mitmeid kohtuprotsesse ja avalikke süüdimõistmisi, isegi pärast selle resolutsiooni ettepanekut, mille üle täna hääletame. Varem või hiljem tuleb meil julgustada moraalse kohtusüsteemi loomist, kus mõistetaks kohut ja ohjeldataks vägivaldset ja agressiivset Iisraeli riiki. Russelli tribunal oli omal ajal ainus selline ning peaksime selle eeskuju järgima. Frédérique Ries (FR) Austatud juhataja! Tõsiasi, et see Iisraeli operatsioon nende laevade vastu on katastroof - sõjaline katastroof, meediakatastroof, poliitiline katastroof ja ennekõike humanitaarkatastroof -, on miski, mida mitte keegi ei eita ja mitte keegi meist siin ei eitaks. Seda ei eitata ka Iisraelis. Samuti on ütlematagi selge, et blokaad tuleb uuesti läbi vaadata. Asjaolu, et meie resolutsioon, see 17-punktine hukkamõistmine - 17 punkti minus üks, kuna meie parlamendi süüdistajad leppisid kokku Gilad Shaliti mainimises - hoidub mõne rahulaevastiku reisija motiivides kahtlemast, on aga enam kui hämmastav. See on tõeliselt šokeeriv! Me kõik teame, et pardal ei olnud ainult patsifistid, ja - Richard Howitt - see ei ole laim, vaid sellised on faktid. Me kõik nägime kaadreid lahkuvast laevast, kus mõned nõudsid džihaadi, ja me kõik peaksime nägema reportaaži Baieri televisioonist, mis analüüsib metoodiliselt seoseid selle laevastiku organiseerija IHH ning Türgi islamistlike ja juudivaenulike rühmituste vahel. Ka sellest oli vaja rääkida. Ka sellest oli vaja ette kanda, kuna poolik tõde ei ole mingi tõde. Reinhard Bütikofer (DE) Austatud juhataja! Ma nõustun oma kaasparlamendiliikmete, näiteks José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra kriitikaga Iisraeli tegevuse suhtes. Kui Euroopa soovib aga Lähis-Idas tähtsat rolli mängida, peab see kogu kriitikale vaatamata Iisraeli partneriks jääma. See on sobiv Iisraeli kritiseerimise, kuid mitte vihkamise või vaenulikkuse suhtes. Kahjuks olen ma siin kuulnud sellist laadi viha väljendamist. Kui keegi süüdistab Iisraeli näiteks paljudes kuritegudes, kuid ei maini üldse tõendust leidnud Hamasi kuritegusid, siis ma arvan, et see on lubamatu. Kui keegi esitab Iisraeli kohta julgeid genotsiidisüüdistusi, siis ma arvan, et see on lubamatu. Kui keegi ütleb, et selle kritiseeritava tegevuse tõttu on Iisraeli eksisteerimisõigust üha keerulisem õigustada, siis ma pean seda lubamatuks. Peame olema ettevaatlikud ja mitte tegema seda viga, et ajame end nurka, hävitame Euroopa moraalse autoriteedi ja muudame Euroopa suuresti ebatõhusaks! Charles Tannock Austatud juhataja! Ka minul on IHH Gaza laevastiku inimohvrite pärast väga kahju. Kurvastan aga siin täiskogul puhkenud hüsteerilise Iisraeli-vastase kriitika üle. Iisrael ei ole küll ideaalne, kuid see on demokraatlik riik. Iisrael võis küll selles operatsioonis tõsiseid vigu teha - ja enne selle üle kohtu mõistmist ootan ma ära ühe Kanada ja ühe Suurbritannia eksperdi kaasabil teostatava uurimise tulemused -, kuid kindel on see, et IDFil ei olnud mingit kavatsust kasutada surmavat jõudu ning eriüksuslased olid IHH aktivistide eluohtlike rünnakute julmusest šokeeritud ja reageerisid enesekaitsega. Minu küsimus kõrgele esindajale on, et miks tegi Türgi valitsus selle provotseeriva missiooni osas koostööd? Miks lubati lapsi ja naisi mereblokaadi alasse ja potentsiaalsesse konfliktipiirkonda? Blokaad kehtestati Iraani finantseeritud relvade voolu takistamiseks ELi keelustatud terrorismirühmitusele Hamas, mis on endale pähe võtnud süütute Iisraeli tsiviilisikute tapmise. Minu arvates on see blokaad õiguspärane ja ka meil tuleb seda arvesse võtta. Marian-Jean Marinescu (RO) Euroopa Liit aitab pidevalt kaasa iga konfliktipiirkonna tsiviilisikute humanitaarabiga varustamisele. Gazasse humanitaarabi saatmine peab jätkuma! Me ei tohi lasta mitte mingit laadi konfliktidel anda tagasilööki selle piirkonna tsiviilelanikkonna julgeolekule. Peame samas reageerima viivitamatult ja otsustavalt alati, kui neid humanitaarabi tegevusi kompromiteeritakse ja kasutatakse potentsiaalsetes konfliktitsoonides terroristliku või relvakaubandust hõlmava tegevuse varjamiseks. Iisrael on eri koostöövaldkondades Euroopa Liidule tähtsaks partneriks. Peame kasutama seda partnerlust, et leida konstruktiivseid viise, kuidas Euroopa Liit saab sinna piirkonda oma positiivse panuse anda. Meil ei ole vaja kaitsta või süüdistada. Peame leidma sobiva pikaajalise lahenduse. Izaskun Bilbao Barandica (ES) Humanistliku partei aktivistina kaitsen ma inimõigusi igas olukorras. Mõistan seepärast hukka ka vägivalla, kaasa arvatud Hamasi puhul. Laevadega juhtunu oli veel üheks näiteks ebaproportsionaalse vägivalla ja jõu kohta, mida Iisraeli valitsus süstemaatiliselt Palestiina rahva vastu kasutab, ja seda rahvusvahelise üldsuse nõusolekul, mis pigistab liiga sageli silmad kinni. Paruness Ashton, ma palun teil julgelt sekkuda, et lõpetada see blokaad, ohjeldada ajalooliste alade jätkuva okupeerimise plaani ja eemaldada barjäär, mille pärast peaks meil häbi olema. Palun teil ka suunata oma jõupingutused sellele, et rahuprotsess võimaldaks mõlema riigi eksisteerimist. Paruness Ashton! Olge julge, sest olukorrast tõeselt rääkides pälvivad Euroopa ja selle esindajad ka rahvusvahelise üldsuse austuse! Margrete Auken (DA) Austatud juhataja! Euroopa on Iisraeli sõber. Nii on see alati ja juba pikka aega olnud, kuid me ei ole käitunud heade sõpradena. Oleme lasknud Iisraelil üksi rabeleda, ja veelgi enam, oleme lasknud sellel riigil mitte ainult selle maine, vaid ka julgeoleku ja naabritega rahumeelse kooseksisteerimise hävitada. Seekord on parlament teatavas üksmeeles - mitte küll suures, aga mõningases üksmeeles - koostanud tegelikult väga selge resolutsiooni, mis homme loodetavasti ka vastu võetakse, ning ma sooviksin öelda teile, paruness Ashton, et teie käsutuses on olemas vajalikud vahendid. Teil on võimalus praegu Iisraeli aitamiseks midagi tõepoolest korda saata, sest sellise olukorra jätkudes ei tähenda see lõppu mitte üksnes Palestiina, vaid ka Iisraeli jaoks. Loodan seepärast väga, et saame ära teha rohkem kui need väga nõrgad ja ebamäärased sõnastused, millega laseme neil lihtsalt samamoodi jätkata ja millega saame kõige rohkem vaid manitsevalt oma näppu viibutada, kuid mitte midagi ette võtta. Meil on olemas vahendid. Olete neist teadlikud ja ma loodan, et te kasutate neid. Franz Obermayr (DE) Austatud juhataja! On äärmiselt kahetsusväärne, et oleme sellele probleemile üksikasjalikult keskendunud selgelt alles pärast seda šokeerivat juhtumit, Iisraeli mereväe tõsist rünnakut Vaba Gaza Liikumise laevade vastu. Loomulikult on veider ka see, et Türgi valitsus on andnud äkki Vaba Gaza Liikumisele oma heakskiidu. Ilma Gaza sektori ebainimliku blokaadita, mis on kestnud juba aastaid ja on vastuolus rahvusvahelise õigusega, ei oleks aga äärmuslikel jõududel nii muretut elu olnud. Selles piirkonnas tuleb saavutada neli asja. Neist esimene ja kõige tähtsam on kahe riigi lahenduse leidmine. Teiseks ei ole kahtlustki, et see blokaad tuleb kohe lõpetada. Iisrael peab riikliku uurimiskomisjoni asemel rahvusvahelise komisjoniga nõustuma. Gazale tuleks kasuks ka rahvusvaheliste vaatlejate kolleegium. Ma pöördun paruness Ashtoni poole palvega tagada, et EL võtaks julge ja õiglase seisukoha. Üleskutsed muudatusteks on küll head, kuid need on kasutud, kui neile ei järgne või kui need ei ole seotud teatavate sanktsioonidega. Isabelle Durant (FR) Austatud juhataja! Kõrge esindaja! Lubage ma lisan ühe viimase mõtte! Miljonid Euroopas ja eelkõige väljaspool Euroopat elavad kodanikud ootavad meilt, Euroopa Parlamendilt, ja teilt, Euroopa Komisjonilt, reaktsiooni, mis vastaks neile tehtud ülekohtule. Sajad tuhanded Euroopa kodanikud ootavad Euroopa asutustelt hoopis midagi muud kui eri tähtsusastmega deklaratsioonide väljastamist. Sajad ohvrid 31. mail rünnaku alla sattunud laevadelt ei saa enam karistamatust ega rahvusvahelise õiguse rikkumist aktsepteerida. Mitmed neist on siin meid kuulamas. Nad ei ole kõik sõjaka Hamasi aktivistid, kaugel sellest. Nad on noored inimesed - siin kohalolijate puhul noored naised - ning nad on pühendunud ja sõbralikud eurooplased, kes soovivad rahu. Resolutsioon, mille üle homme hääletame, tuleb kohaldada ka nende pärast ja meie asutuse väärikuse pärast. Peame võitlema ka nende miljonite Euroopa või väljaspool Euroopat elavate kodanike radikaliseerimise vastu, kes hakkavad ilma Euroopa Liidu reageerimiseta arvama, et ainult radikaliseerimine pakub lahendust, kuigi tegelikult on selge, et see nii ei ole. Tahaksin seetõttu, et teie, austatud kõrge esindaja, mõistaksite, et juhtunu peab sel korral tooma kaasa resolutsiooni reaalse jõustumise. Christine De Veyrac (FR) Austatud juhataja! Iisraeli sõjaväe brutaalne Mavi Marmara pardale tungimine tekitab emotsioone ja hukkamõistu. Emotsioone seoses rünnaku üheksa tsiviilohvriga ning hukkamõistu, kuna rahvusvahelistes vetes tähendab selline pardaletungimine rahvusvahelise õiguse rikkumist. Iisraeli valitsus karistab oma tegevusega just enda rahvast, kuna lõppude lõpuks näeme, kuidas üha suurenev äärmuslikkus muudab põhieesmärgi, milleks on piirkonnas julgeoleku saavutamine, pigem veelgi kaugemaks. Tõepoolest, Iisraeli valitsus peab nüüd veel rohkem kui varem jõupoliitikast lahti ütlema. Sooviksin aga ka ära märkida, et alates Türgist lahkumisest Mavi Marmara laevastikku saatnud laialdane meediakajastus heidab kahtlust selle operatsiooni puhthumanitaarsele eesmärgile. Vaja on uurimist, et heita valgust mitte üksnes rünnakule, vaid ka sellele ekspeditsioonile eelnenud ettevalmistustele. Ma sooviksin ka, et Iisraeli valitsus nõustuks, et selles piirkonnas viimaks ometi õigluse taastamiseks peaks uurimine hõlmama olulist rahvusvahelist osalust. Catherine Ashton komisjoni asepresident / liidu välisasjade ja julgeolekupoliitika kõrge esindaja. - Austatud juhataja! Kõigepealt tahaksin öelda, et arutelu kuulates sai mulle väga hästi selgeks, kui tähtis on meie üleskutse usaldusväärse uurimise korraldamiseks. Austatud parlamendiliikmetel on erinev teave ja võib-olla ka erinevad arvamused, kuid on täiesti selge, et aset on leidnud olukord, mis tõi kaasa üheksa inimese surma ning jättis nende pered ja sõbrad neid taga leinama. Ükskõik missugustel asjaoludel, on siiski tohutult oluline teostada uurimine, mida võime usaldada, ning ootame huviga, milleni need ettepanekud meid nüüd viivad. Teine mulle täiesti selgeks saanud asi on see, et austatud parlamendiliikmed tahavad olla kindlad, et oma järgmise sammu üle otsustamisel peaksime ühendust ka oma eri põhipartneritega. Ma võin kinnitada, et ma pean ühendust Türgiga ja olen seda teinud esimesest päevast alates. Ma pean ka kõnelusi Iisraeliga - just eile rääkisin taas nende välisministriga; Palestiina omavalitsusega - ma rääkisin täna president Abbasiga; Egiptusega - ma olen nendega juba ühendust võtnud ja nende välisminister tuleb Brüsselisse, et reedel minuga kohtuda. Arutasin nädalavahetusel seda ja veel teisi küsimusi riigisekretär Clintoniga ja muidugi ka neliku saadiku Tony Blairiga, kellega olen iga mõne tunni järel ühenduses olnud, ja kuna ta on viimasel nädalal kolm korda Iisraeli vahet sõitnud, siis ma olen tema kaudu ka sõnumeid edastanud. Loomulikult arutasime seda probleemi ka oma tippkohtumisel Venemaaga, nagu ma ka eelnevalt mainisin, ning samuti arutasime seda kõigi 27 liikmesriigiga oma esmaspäevasel välisasjade nõukogu pikal istungil. Me kõik oleme kaasatud sellesse dialoogi, mis on meie edasiste sammude suhtes äärmiselt oluline. Kolmanda punktina tahtsin ma nimetada kogu selle poliitika tähtsust ja eelnevalt meie eesmärkide kohta öeldu tunnustamist. Ma soovin näha Iisraeli, mis on kaitstud ja elab rahus. Ma olen igal võimalusel nõudnud kapral Shaliti vabastamist. Nagu austatud parlamendiliikmed, kohtusin ka mina veel hiljuti siin Strasbourgis tema isaga. Olles külastanud Gazat, nagu ka austatud parlamendiliikmed on seda teinud, on mul samuti täiesti selge, et selle piirkonna edasine julgeolek sõltub osaliselt Gaza elanike võimest oma tavapärast elu elada: saada imeline võimalus ennast sinna sisse seada ning majanduslikult ja hariduslikult ära elatada, olla võimeline töötama ja reisima, nagu tavainimesed seda teevad. Kaheksakümmend protsenti Gaza elanikest sõltub toiduabist, mida saadab rahvusvaheline üldsus, ja seda enamjaolt Euroopa Liidu kaudu. Suur hulk lapsi ei käi koolis ja suur hulk inimesi ei käi tööl. Seal viibides külastasin kodanikuühiskonna, ettevõtete ja inimõigusorganisatsioonide liikmeid, kellega rääkisime ja arutasime seda, millised oleksid nende vajadused. Ma olen täiesti kindel, et selle piirkonna ja Iisraeli julgeolek sõltub sellest, milliseid edusamme saab just praegu teha. Seega olen ma - ja loodan, et austatud parlamendiliikmed on sellega nõus - keskendunud oma töös sellele, mida saame reaalselt korda saata. Ma võin ju küll rääkida, kuid mida saame ka tegelikult ära teha? Me oleme töötanud väga hoolikalt ja põhjalikult - nii neliku kaudu kui ka otse - selle nimel, et üritada muuta ja toetada piirkonda lubatud, eilse seisuga vist 112 toote nimekirja muutmist nimekirjaks, kus on lihtsalt välja toodud need keelatud tooted, mis tuleb Iisraeli julgeoleku tagamiseks kinni pidada. Ma loodan, et näeme selles osas edusamme, võib-olla isegi veel täna. See oleks iseenesest äärmiselt suur asi, kui võtta arvesse tohutut hulka tooteid, mida lihtsalt sisse ei lubata: jahu lubatakse sisse, aga pastat mitte; maiustusi ja šokolaadi ei lubata sisse; puuviljad on küll lubatud, aga kuivatatud puuviljad mitte. Selle nimekirja muutmisega saame inimeste igapäevaelu oluliselt paremaks muuta. Vaatleme ka eri piiripunkte ning austatud parlamendiliikmed on, just nagu minagi, viimasel ajal kaarte uurinud. Kuidas saame kindlad olla, et oleme võimelised seda tegema? Jah, meil oli missioon ainult inimestele mõeldud Rafahi piirivalvepunkti toetamiseks. See ei ole praegu küll aktiivne olnud, kuid oleme oma inimesed kohapeale alles jätnud. Ma olen rääkinud selle missiooni eest vastutavate isikutega. Vaadates Kerem Shalomi või Karnit, siis on ka seal võib-olla võimalik piiripunkte avada. Need, kes teie hulgast on neid uurinud, teavad, et Karnis on kaupade osas lihtsam, kuid on tõenäoline, et Kerem Shalom avatakse siiski esimesena. Teisisõnu tahame olla kindlad, et töötame selle nimel ning esitame Euroopa Liidu jaoks tähtsaid võimalusi: piiripunktide avamise tagamine, Iisraeli julgeoleku säilitamine, kaupadega varustamine ja inimestele oma tavapärase igapäevaelu võimaldamine. Viimasena tahtsin ma öelda, et see kõik toimub senaator Mitchelli juhitud lähenemiskõneluste toetamise taustal. Olen kõigis oma aruteludes julgustanud lähenemiskõnelustega seotud isikuid nendega sel aastal päris kõnelusteni jõudma, et üritada neid probleeme lahendada. Austatud parlamendiliikmed teavad väga hästi käsitlemist vajavate küsimuste üksikasju, kuid oma visiitidest mitte ainult Iisraeli ja Palestiinasse, vaid kogu piirkonda, on mulle tõepoolest jäänud tunne, et Gaza probleemide leevendamiseks on äärmiselt oluline edasi liikuda just nüüd, kui maailma tähelepanu on valitsevale olukorrale suunatud. Ma usun, et see aitab kaasa sellele, mida iga selle täiskogu liige soovib, nimelt pikaajalisele jätkusuutlikule rahule, mis võimaldab tavakodanikel oma väärtustatud eludega edasi minna, lapsi kasvatada ja nautida selliseid elu privileege, mida meie iseenesestmõistetavaks peame. Juhataja Ma olen saanud seitse resolutsiooni ettepanekut, mis esitati vastavalt kodukorra artikli 110 lõikele 2. Arutelu on lõppenud. Hääletamine toimub neljapäeval, 17. juunil 2010. Eija-Riitta Korhola kirjalikult. - (FI) Sellel täiskogul valitseb arusaadavalt raevunud õhkkond. Gaza humanitaarabilaeva vastu suunatud rünnak on meid kõiki šokeerinud, kuid on mõned tõsiasjad, millest on vaja rahulikult rääkida. Mereblokaad ei ole rahvusvahelise õigusega vastuolus. See on iganädalaselt toimunud iisraelivastaste rünnakute tagajärg. Mitte ükski ELi liikmesriik ei ole selle eest vastutav. Gazat varustati relvadega nii maismaalt kui ka mere kaudu ning teiste riikide seas ka Iraanist. Gaza pidamine vaenulikuks piirkonnaks on ikka veel õigustatud ning mereblokaadi seaduslikkus vastab rahvusvahelise õiguse tingimustele, välja arvatud ühe punkti osas: San Remo leping keelab mereblokaadi kasutamise tsiviilelanikkonna näljutamiseks. Selle suhtes on Iisrael välja pakkunud oma lahenduse. Riik soovis, et abipakid saadetaks Ashdodi sadamasse, kust need Gazasse transporditakse, välistades sellega relvade sisseveo võimaluse. See on mõistlik taotlus, eriti kui arvestada, et on olnud kaks katset rakette mere kaudu illegaalselt sisse vedada. Küsimus on selles, et kas vägivalda oleks saanud ära hoida? Soome sõjaväeekspert Lähis-Ida alal ütles, et aset leidnud sündmuse jäädvustus näitas selgelt, kuidas kümned aktivistid olid varustatud kaigaste, metallkeppide, nugade ja raskete esemetega ning ründasid ükshaaval köielt allalaskuvaid eriüksuslasi. Vähemalt kaks esimesest kuuest tekile laskunud Iisraeli sõjaväelasest kaotas peksmise tagajärjel teadvuse, kahte tulistati tõenäoliselt teadvuse kaotanud sõjaväelastelt võetud relvadega ning kaks said põgenema, saades küll torkehaavu ja kaotades merre hüppamisega oma varustuse. Iisraeli kaitsejõudude video- ja helimaterjali abil võime järeldada, et eriüksuslased avasid alles pärast seda aktivistide suunas tule. Selles osas on kõik siiski veel natuke segane, et kes tulistas, millal ja milliste relvadega. Õigeid järeldusi saame teha ainult kindlate asjaolude põhjal. Kas teeme nii? Traian Ungureanu kirjalikult. - Kuigi see resolutsiooni ühisettepanek laevastiku juhtumi ja Gaza blokaadi kohta on äärmiselt tervitatav ning käsitleb Lähis-Ida tähtsamaid arengusuundi ja julgeolekuohtusid, arvan ma, et see dokument on siiski tegeliku olukorra suhtes tasakaalust väljas. Gazat juhib valitud Hamasi administratsioon, mistõttu peaks otsene vastutus langema Hamasile kui valitsevale üksusele ja sõjalisele jõule. EL on nimetanud Hamasi terroristlikuks rühmituseks, kuid see resolutsiooni ettepanek hoidub Hamasi nimetamisest, kui palub otsekohe kõik Iisraeli vastu suunatud rünnakud lõpetada. Nende Iisraeli tsiviilisikute vastu suunatud valimatute rünnakute ettevalmistajaks on Hamas. See resolutsiooni ettepanek mainib Türgit ja julgustab Türgi valitsust Lähis-Ida rahuprotsessi oma panust andma. Samas ei ole selles resolutsiooni ettepanekus mainitud Türgi valitsuse uue Lähis-Ida poliitika agressiivset olemust. Türgi toetus IHH islami fundamentalistidele ja teistele laevastiku toetajatele ning selle murettekitavalt head suhted Iraaniga ei aita Lähis-Idas pingete vähendamisele just eriti kaasa.

Обяснение на вот Устно обяснение на вот Peter Jahr (DE) Г-н председател, целта на предложението е въвеждане на нов Протокол за определяне на възможностите за риболов и финансовата помощ, предвидени в споразумението за партньорство в сектора рибарство между Европейската общност и Съюза Коморски острови. Предложението за резолюция определя възможностите за риболов за кораби от Европейския съюз в зависимост от излишъка от рибни ресурси и финансовата помощ в замяна на правото на достъп и подкрепата за сектора на риболова. По принцип приветствам споразумението. Контролираният риболов винаги е за предпочитане пред неконтролирания. Но трябва да използваме споразумението правилно и непрекъснато да оценяваме неговата ефективност. За мен простият, наивен въпрос е, че дори ако в момента има излишък от рибни ресурси, трябва да гарантираме, че това няма да се промени в идните години. Daniel Hannan (EN) Г-н председател, четейки нашия списък за гласуване днес, имам чувството, че чета дълго и скъпо меню. Всяко нещо се свежда до преразпределение на средства на европейските данъкоплатци или за риболовен фонд, или фонд "Солидарност", или за спасяване на засегнати от наводнения райони. Искам да подчертая една конкретна злоупотреба, а именно използването на член 122, параграф 2 за мобилизиране на средства за спасителни планове за засегнатите икономики, и по-специално за Португалия. Фондът беше предназначен за природни бедствия, като земетресения и наводнения. Той получи ново тълкувание, така че да включи икономиките, останали без пари. Това очевидно е незаконно. Не само че не е предвидено в договорите, а е изрично забранено с клауза. Залата нарушава собствените си разпоредби. Спасявайки тези държави, ние им вредим - защото не помагаме на задлъжнял приятел, като му налагаме още един заем - а също, разбира се, вредим на нашите собствени данъкоплатци и нарушаваме закона. Абсурдно е Ирландия и Гърция да участват в спасяването на Португалия. Не можете вечно да затъвате все по-дълбоко в дългове. Денят за разплата приближава. Syed Kamall (EN) Г-н председател, в гласуването вчера обсъждахме миграцията. Един от въпросите, които трябваше да обсъдим във връзка с миграцията, е как да стимулираме хората да не напускат страната си, или да остават в страната си, и защо желаят да напуснат страната си, често прекъсвайки семейни и други местни емоционални отношения. Едно от нещата, които трябва да обмислим, е въздействието на нашите политики в ЕС. Когато сключваме споразуменията за риболов - често с правителствата на държавите, които се възползват от това - тези споразумения наистина ли са от полза за местните рибари? Със сигурност трябва да преразгледаме всички споразумения в областта на рибарството и вместо да подписваме такива споразумения, може би трябва да увеличим риболовния капацитет на местните рибари, за да създадем богатство и повече работни места на местно равнище, така че хората да искат да останат в собствената си страна, вместо да я напускат. Ако не обмислим внимателно последиците от някои от споразуменията, ще станем свидетели на по-голямо желание за миграция и в крайна сметка ще обсъждаме миграцията, вместо въпросите, които разискваме тук. Izaskun Bilbao Barandica (ES) Г-н председател, гласувах в подкрепа на споразумението, тъй като рибните продукти представляват 82 % от износа на Гренландия. Осемдесет и седем процента от тях се изнасят в Европейския съюз, и най-вече в Дания (97 %). Във връзка с разногласията с Комисията по въпроса за правното основание споделям становището на комисията по правни въпроси, която единодушно препоръча да се приложат член 43, параграф 2 и член 204 от Договора за функционирането на Европейския съюз, както и единственият член от протокола (№ 34) за специалния режим, приложим за Гренландия. Това становище беше подкрепено и от правната служба на Европейския парламент. Ето защо съобразно законодателната процедура днешният вот трябва да се разглежда като първо четене в Парламента. Накрая, благодаря за позицията на члена на Комисията, която прие правното основание и прояви готовност да улесни постигането на съгласие със Съвета, за да не се бави още повече подобно важно споразумение. Pino Arlacchi (EN) Г-н председател, групата ми гласува в подкрепа на доклада. Искам да отбележа, че разискването в Парламента относно въпроса за лицата, търсещи убежище, нямаше провокативния тон, който често се използва в няколко държави-членки на Европейския съюз. Това вероятно се дължи на факта, че противно на разпространените разбирания общият брой на лицата, подаващи молби за убежище в западни държави, е намалял с повече от 40 % за последното десетилетие според данни, оповестени съвсем неотдавна от Организацията на обединените нации. През 2010 г. общо над 358 000 заявления за предоставяне на убежище са били подадени в индустриализираните държави в сравнение с 620 000 заявления, подадени през 2001 г. Спадът се дължи предимно на принуждаващи фактори в районите на произход. Това означава, че картината е далеч по-обнадеждаваща, отколкото обикновено се смята. Silvia Costa (IT) Г-н председател, госпожи и господа, разбира се, искам да поздравя докладчика по този доклад, който действително бележи важна стъпка напред в политиките на Европейския съюз, приканвайки Комисията да представи предложение за директива относно процедурите, които трябва да бъдат въведени от държавите-членки за предоставяне и евентуално отнемане на международна закрила. Считам, че събитията от последните дни, развили се между бреговете на Африка и Европа, показват, че трябва да направим "пакета от мерки в областта на убежището" - както ще се нарича - задължителен. Имам предвид по-специално одобрените положителни изменения; например цялостният въпрос за по-големи гаранции по отношение на непълнолетните лица, тъй като считам, че децата не трябва при никакви обстоятелства да бъдат задържани (а тъкмо това се случва в Лампедуза, където деца са третирани точно като възрастни, заедно с възрастни, често при абсолютно неприемливи условия). Щеше да е по-добре, ако разполагахме с тази директива преди настъпването на тези драматични събития в Европа и Африка. Друг много важен въпрос е този за уязвимите лица и техните проблеми, по-специално жените, и проблемите, свързани със семействата и събирането на семейства. Поздравления и към докладчика. Roberta Angelilli (IT) Г-н председател, госпожи и господа, позволете ми да кажа, че вероятно, преди да даваме оценки за това какво е отношението към децата в Лампедуза, г-н Costa би следвало сам да отиде там. Била съм в Лампедуза и видях, че всички деца там са третирани в съответствие с италианските и най-вече в съответствие с международните разпоредби. Връщам се отново към темата, която, както всички казаха, е най-наболяла. Считам, че всички държави-членки следва да бъдат длъжни да спазват стриктно принципа за недопускане на отказ и правото на убежище. Следователно отговорността трябва да бъде разпределена, като се използват ресурсите на Европейския фонд за бежанците и като изискаме от европейското представителство силна подкрепа за изпълнение на правото на убежище, включително разпоредба за подкрепа по отношение на обучение на граничния персонал и подобряване на европейските механизми за получаване на убежище. Morten Messerschmidt (DA) Г-н председател, докладът, който приехме днес, посочва, че предложението на Комисията е прагматично. Считам, че е трудно да се каже какво му е прагматичното на това да се отнема възможността на хората в 27-те държави-членки сами да решават кой да стане част от населението на собствените им държави. Политиката за предоставяне на убежище и политиката, свързана с чужденците, са много тясно свързани със съществуването на дадена страна, което прави тревожен факта, че Европейският съюз започва да се намесва в тези въпроси. Именно поради тази причина Дания запази правото си на неучастие по въпроси, свързани с правосъдие и вътрешни работи, така че в датския парламент имаме възможността сами да вземаме решения по тези въпроси и следователно това не са проблеми, с които трябва да се занимават Европейският парламент и останалите институции на Европейския съюз. Ето защо е потресаващо да се види как Съдът на Европейския съюз сега се опитва да омаловажи датското право на неучастие по въпросите на правосъдието и вътрешните работи и дори още по-фрапиращ е фактът, че този Парламент може да приеме доклад - без значение, че тъкмо за обратното гласувах лично аз и датската Народна партия - без дори да разгледа тази тема - тема, която води след себе си отнемане на правото на хората да определят собствена политика по отношение на чужденци, и по-специално мамейки и заблуждавайки що се отнася до обещанията, които бяха първоначално дадени на държава като Дания. Gerard Batten (EN) Г-н председател, аз и колегите ми от Партията за независимост на Обединеното кралство (UKIP) се въздържахме при гласуването на измененията по доклада Guillaume относно предоставяне или отнемане на международна закрила, но това не следва да се приема като проява на безразличие. Докладът е развитие на общата политика за имиграцията и предоставянето на убежище съгласно Договора от Лисабон. Не искам Договора от Лисабон или обща политика за имиграцията и предоставянето на убежище. Народите на Европа не искат обща политика за имиграцията и предоставянето на убежище и затова ни беше отказано провеждането на референдум по Договора от Лисабон. Въздържах се по измененията, защото в противен случай би означавало да приема съществуващото законодателство на Европейския съюз и да вникна излишно във всеки детайл, за да избера кои части са по-лоши от други. Оставям на съглашателските членове на Парламента от Консервативната, Лейбъристката, Либерал-демократичната и Зелената партия да се пазарят за условията на капитулацията на собствената си държава. Аз и колегите ми от Партията за независимост на Обединеното кралство гласувахме с "не" на този доклад и с "не" на обща политика за имиграцията и предоставянето на убежище. Giommaria Uggias (IT) Г-н председател, госпожи и господа, аз работих като докладчик в сянка по това досие и не можех да не гласувам в подкрепа на доклада заедно с моята група. Направих го, считайки, че това е много полезен инструмент за развитието на сектор, който ще бъде движеща сила за европейската икономика. Промишлеността се изнася извън Европа, селското стопанство страда от сериозни недостатъци; междувременно туризмът е една от областите, която определено може да предложи перспективи за заетост, икономическо развитие и интелигентен, приобщаващ и съвместим растеж. За тази цел инструментът, който одобрихме днес, който позволява по-съвременно събиране на данни, обработване, работа с данни и тяхното предаване, отколкото преди, със сигурност ще даде тласък на тази дейност. Затова групата на Алианса на либералите и демократите за Европа и аз днес гласувахме в подкрепа. Roberta Angelilli (IT) Г-н председател, госпожи и господа, от декември 2009 г. туризмът е признат в Договора и така най-накрая е налице правно основание за развитието и подкрепата на европейско равнище. Освен това туризмът представлява мощен двигател за растеж за Европа. Ние вече отбелязахме, че туристическият отрасъл създава повече от 5 % от БВП в Европейския съюз, като включва почти два милиона малки и средни предприятия и допринася за над 12 % от заетостта. Нуждаем се от повече проучвания и повече сравнима статистика, защото те са полезни за дейностите по мониторинга, за сравняване на държавите-членки, показване как се използват средствата на ЕС, спомагане да се развиват най-добрите практики, както и за оценяване и развитие на туристическите програми за онези категории хора, които не разполагат с висок бюджет. Izaskun Bilbao Barandica (ES) Г-н председател, с 40 % от всички пристигащи туристи Европейският съюз продължава да бъде туристическа дестинация номер едно в света. Следователно става дума за икономическа сила за заетост, която също така насърчава интеграцията на селските райони. Търсенето в туризма обаче напоследък се промени. Затова аз подкрепих целта да се създаде обща рамка за системно генериране на хармонизирана европейска статистика за предлагането и търсенето в държавите-членки и за съответно приспособяване на правната рамка така, че да отразява най-новите тенденции, като например пътуванията за един ден. Системното събиране на информация е необходим инструмент за дефиниране на ефикасни политики и за подпомагане на взимането на решения в честния сектор. Аз подкрепих също и въвеждането на сателитни сметки, защото те по-добре ще могат да покажат въздействието на туризма върху икономиката и заетостта и биха ни дали възможност по-точно да формулираме политиките за бъдещето. Seán Kelly (GA) Г-н председател, туристическата индустрия е много важна за Европа и ще бъде още по-важна в бъдеще, особено по отношение на създаването на работни места, и по-конкретно в селските райони. Тя обаче трябва да се основава на планиране, особено на планиране въз основа на статистическите данни, с които разполагаме. (EN) Така че, ако искаме да имаме добро планиране и да развиваме туризма, то трябва да се основава на статистика, която показва тенденции относно наемането на места за настаняване, туристите за един ден и т.н. Въз основа на това можем да развиваме туризма, и по-конкретно да елиминираме сезонността, да насърчим възрастното население да пътува повече и също така да насърчим младите хора да правят същото. Днес всеки футболен отбор има поне един статистик и основава плановете си на статистиката и това е приложимо и в туристическия отрасъл. (GA) С удоволствие гласувах в подкрепа на този доклад. Izaskun Bilbao Barandica (ES) Г-н председател, Регламент (ЕО) № 1288/2009 продължава срока на действие на преходните технически мерки, така че да могат да се прилагат до приемането на постоянни мерки. Всички предпочитаме тези мерки да се приемат окончателно и възможно най-бързо. Все пак предвид предстоящата реформа на Общата политика по рибарство е необходимо мерките да се приемат след установяването на новата законодателна рамка. Планира се новата рамка да бъде въведена през 2013 г. и затова е необходимо действието на преходните технически мерки да се продължи до 31 декември 2012 г., като се има предвид, че срокът на действие на настоящия регламент ще изтече през 2011 г. Ето защо гласувах в подкрепа на тази инициатива. Jim Higgins (EN) Г-н председател, гласувах за доклада на г-жа Grelier, но не гласувах съобразно становището на моята група по четири изменения - изменение 4, изменение 5CP, изменение 6 и изменение 3. Изменение 4 е предложено от моя колега Pat the Cope Gallagher, като целта му е да се разреши използването на заплитащи мрежи, каквито ирландските рибари използват при крайбрежен риболов. В противен случай рискуваме да принудим рибарите да излизат в открито море в северния Атлантически океан, което е практически трудно и изключително опасно. 50-метров кораб в Атлантика е нещо съвсем различно от 50-метров кораб в Средиземно море. Гласувах за изменение 5CP, което се отнася до размера на окото на мрежите. Това също е голям проблем за рибарите по западното ни крайбрежие, които се занимават със смесен лов на мегрим, морски дявол и мерлуза. То няма да окаже неблагоприятно въздействие върху запасите от атлантическа треска, тъй като понастоящем страничният улов на атлантическа треска е незначителен. Гласувах и за предложеното от г-н Struan Stevenson изменение 6 относно преустановяването на скандалната практика по изхвърляне на пикша. Не на последно място, гласувах за изменение 3, което беше предложено от г-жа Patrão Neves от моята група и е в полза на португалските рибари. Не виждам проблем в това. Izaskun Bilbao Barandica (ES) Г-н председател, в предишното си изказване допуснах грешка - говорих по друг въпрос поради проблем с превода, затова ще сменя реда на изказванията си и сега ще кажа онова, което трябваше да заявя предишния път. Гласувах в подкрепа на финансовите мерки, тъй като Регламентът трябва да се измени, за да се приспособи към днешните изисквания и към начина на функциониране на Съюза. Бих искала също така да подчертая, че Регламентът предвижда да се увеличи списъкът на организациите, на които може да се отпуска финансова помощ, и да се осъвремени списъкът на консултативните органи. Освен това той гарантира еднакви условия за прилагане на контролните и изпълнителните мерки, както и за разходите на държавите-членки при прилагането на системите за контрол и изпълнение в рамките на Общата политика по рибарство и в областта на събирането, управлението и използването на основни данни. Финансовите мерки се отнасят и до икономическите въпроси във връзка с рибарството и аквакултурите, и до събирането на данни във връзка с екологичните мерки. Ето защо гласувах в подкрепа на тази инициатива. Ville Itälä (FI) Г-н председател, гласувах в подкрепа на доклада, но трябва да дадем пример и да бъдем много педантични, особено по отношение на бюджетната дисциплина. Бих искал да кажа защо гласувах против във връзка с изменение 8, внесено от групата на прогресивния алианс на социалистите и демократите в Европейския парламент. В него докладчикът споменава употребата на неусвоени бюджетни кредити за строителни проекти. Такава е била практиката тук от много години насам, но финансирането на строителни проекти по този начин не е нито открито, нито прозрачно. Трябва да обявим какви строителни проекти имаме в момента на планиране на бюджета и следва да не се ангажираме с прехвърляне на бюджетни кредити по този начин, който противоречи на бюджетната дисциплина. Затова по тази позиция гласувах против предложението от името на групата на Прогресивния алианс на социалистите и демократите в Европейския парламент във връзка с изменение 8. Morten Messerschmidt (DA) Г-н председател, гласувах против този доклад по бюджета, но всъщност бих искал да благодаря на многото колеги - прекалено много, за съжаление - които гласуваха в подкрепа на доклада, тъй като това отразява чудесно различното възприемане на реалността тук, в Европейския парламент и в институциите на ЕС, в сравнение с външния свят, където са хората, за които ние всъщност съставяме нормативни разпоредби. Въпреки факта, че помолихме държавите-членки и други институции да направят съкращения, ние увеличихме двойно разходите в редица области за самия Европейски парламент и за институциите на ЕС като цяло. Това се случи например чрез представянето на намерението сега да построим изцяло нов музей за възхваляване на европейската история и европейските институции и др. Смятам, че невероятно голям брой хора в държавите-членки, където понасят съкращения на национално ниво, се питат как техните представители в Европейския парламент могат толкова небрежно и безотговорно да си играят с парите, особено в разгара на финансова криза. Izaskun Bilbao Barandica (ES) Г-н председател, ако не възразявате, бих искал да спомена нещо, преди да завърша. В предходното си изложение казах "поради проблем с превода", при което нямах предвид отличните преводачи тук, а грешката, която аз направих, когато четях текста. Аз съм този, който направи грешката с превода и исках да изясня това, тъй като винаги ни се струва, че преводачите са виновни. Председател Наистина преводачите заслужават нашата признателност за отличната работа, която вършат както в Парламента, така и в комисиите. Hannu Takkula (FI) Г-н председател, бих искал да кажа няколко думи за този бюджет, приходи и разходи. Трябва определено да гарантираме в тази икономическа ситуация и още повече - тук, в Европейския парламент, че разходите са под контрол. По тази причина гласувах различно от това, което беше препоръчано, във връзка с някои аспекти на проблема. Според мен следва да бъдем подготвени да съкратим пътните разходи например, но ако съкратим броя на полетите, билетите за въздушните линии на членовете на Европейския парламент следва да бъдат заменяеми. Понякога проблемът е, че тези евтини самолетни билети не могат да бъдат заменяни. Аз самият трябва да вземам няколко полета, за да стигна дотук, например - за да стигна до Страсбург, трябва да взема три различни полета. Затова е важно билетите да бъдат заменяеми. Понякога предложения за реализиране на икономии като тези могат да доведат до по-големи разходи просто защото не са гъвкави. Обаче трябва да съкратим разходите, това е напълно ясно. Някои разходи могат да бъдат разбрани като инвестиции и считам, че този Европейски дом може да се окаже добра инвестиция - такава, която в бъдеще ще създаде добавена стойност, дори и в икономическо изражение за Европейския съюз и неговите институции. Nicole Sinclaire (EN) Г-н председател, харчим, харчим, харчим...? В този Парламент продължаваме да слушаме за близо 500 милиона граждани, но Парламентът се разграничава от тях колкото е възможно повече. Изменение 15 настояваше, че заплатите и надбавките на членовете на Парламента не следва да бъдат осъвременявани през 2012 г., за да дадем пример, но 391 от нашите колеги гласуваха против, защото те очевидно не се интересуват от средния гражданин на ЕС, нали така? Средната заплата в ЕС е 368 евро на седмица, но някои от нашите колеги - 60 до 70 от нашите колеги непрекъснато се регистрират тук, в Страсбург, в петък, когато нямат никаква работа, за да претендират за 304 евро. Какъв пример даваме по този начин? И още един пример за пилеене на пари - колко милиарда ще струва този Дом на историята, който ще продава пропаганда и ще обяснява как Европейският съюз "спасил света"? Miroslav Mikolášik (SK) Г-н председател, консолидирането на демокрацията в Европейския съюз изисква постоянни усилия за създаване на справедлива и прозрачна среда както за съществуването, така и за финансирането на политическите партии на европейско равнище. Гражданите на Европейския съюз следва да участват по-активно в политическия живот на равнище на Европейския съюз и поради тази причина е необходимо да създадем благоприятни насърчителни условия за работата на политическите партии. Целта на това е да избегнем ситуации, при които например по-малко от 20 % от регистрираните гласоподаватели участват в изборите за Европейски парламент, както се случи в моята страна. Съгласен съм с идеята, че тези политически партии следва да имат общ и единен правен статут, както свои собствено юридическо лице, въз основа директно на правото и договорите на Европейския съюз. Що се отнася до системата за финансиране, прозрачността е неразделна част от прилагането на ценностите и следователно основният приоритет трябва да бъдат недвусмислени условия за финансиране. Alfredo Antoniozzi (IT) Г-н председател, госпожи и господа, член 325 задължава Комисията и държавите-членки да защитават финансовите интереси на Европейския съюз и да се борят с измамите в областите на споделена отговорност между Съюза и държавите-членки. В съответствие с член 325, параграф 5 Комисията в сътрудничество с държавите-членки представя на Европейския парламент и на Съвета годишен доклад относно предприетите мерки за прилагане на този член. Съгласен съм, че трябва да посочим по-конкретно количествено изражение на равнищата на възстановяване на средствата, изплатени на държавите-членки на Европейския съюз, като събираме конкретни данни. Друг важен аспект, който съвсем основателно беше подчертан от г-н Ivan в неговия доклад, е използването на по-добри методи за разследване по отношение на измамите, извършвани от държавите-членки. По този начин ще можем да стандартизираме мерките за противодействие в целия Европейски съюз и да определим дали сходни видове измами са били извършвани в други държави. Поради тази причина подкрепих доклада. Marian Harkin (EN) Г-н председател, гласувах против изменение 1, което подчертава необходимостта от нулева толерантност за грешки. Считам, че е изключително важно да направим разграничение между измама и грешка. Да, трябва да има нулева толерантност към измамите, а на практика и наказателно преследване, но в много случаи грешките са неумишлени. Макар да трябва да откриваме всички грешки и да гарантираме възстановяването на тези средства, не мога да се съглася с нулева толерантност по една много проста причина. Тя се заключава в това, че съм работил с много общностни групи, доброволчески групи, водещи дружества и партньорски дружества и съм бил свидетел на дълбоко разочарование от огромния брой правила, преразглеждането на правилата наполовина или на три четвърти от програмата, както и различното тълкуване на правилата на местно, регионално, национално и европейско равнище - като всяко нарушение се смята за грешка. Следователно, макар да трябва да продължим да бъдем бдителни за извършването на измами, трябва също така да опростяваме все повече правилата. Ville Itälä (FI) Г-н председател, гласувах в подкрепа на настоящото предложение, което е много ценно, тъй като се отнася за това дали следва да финансираме партиите с пари на данъкоплатците. В случай като този очевидно е необходимо да има ясни правила, еднакви за всички. Според мен партиите трябва да имат своя собствена система за набиране на средства, дори да не е в голям размер. В изменение 2 групата на Прогресивния алианс на социалистите и демократите в Европейския парламент предложи делът на самофинансирането да е само 5 %. Мисля, че той трябва да бъде поне 10 %. Това е много малка сума, когато имаме предвид, че става въпрос за парите на данъкоплатците и следва да бъдем много стриктни по тези въпроси. Andrzej Grzyb (PL) Г-н председател, докладът Giannakou проправя пътя за изпълнението на разпоредбите на член 10, параграф 4 от Договора за Европейския съюз и член 244 от Договора за функционирането на Европейския съюз. Парламентът и Съветът следва да работят съвместно за определяне на статута на партия на европейско равнище и на нейните фондации и следва да установят правила за финансиране както на партиите, така и на фондациите. Въпреки това е необходимо да се обърне внимание на разпоредбите на членове 10 и 11 от доклада, които се отнасят до бъдещето на транснационалните листи в изборите за Парламент. Разбира се, това е само предложение за бъдещето, но понастоящем няма подкрепата на гражданите. Това се отнася по-специално до държави-членки, които имат опит с национални листи и са ги премахнали. Друг важен въпрос е точният момент за внасяне на тези предложения - кризата и предложените икономии са също причина за нежеланието да се увеличи големината на европейските институции. От наша гледна точка считам, че по-важен въпрос е възможността да се увеличи числеността на Европейския парламент във връзка с разширяването на Европейския съюз в резултат на присъединяването на нови държави-членки, а не възможността да се увеличи числеността му въз основа на нови листи. Morten Messerschmidt (DA) Г-н председател, и аз бих искал да видя ясни правила за европейските партии, но трябва преди всичко да попитам какъв е действително смисълът на съществуването на европейските партии. В доклада се посочва, че те ще създадат по-голямо разбиране сред европейските граждани за институциите на ЕС и трансграничното сътрудничество. Това, което обаче всъщност виждаме, е, че с разрастването на европейските партии и с непрекъснато използване на повече средства в партиите и във фондовете и всякакви други институции, свързани с тях, в съответствие с тези неща, подкрепата на европейските граждани и тяхното разбиране на институциите на ЕС намалява. Резултатите от последното изследване на Евробарометър показват, че подкрепата за ЕС сред европейските граждани е несравнимо ниска, така че и това не е решение. Следователно бих задал основния въпрос дали въобще има някакъв смисъл да се продължи да се пилеят милиарди евро за тези европейски партии. Не считам, че има смисъл и затова гласувах против доклада. Nicole Sinclaire (EN) Г-н председател, гласувах против доклада. Можете да си задържите 30-те сребърника. Няма да се присъединя към никоя общоевропейска партия. Няма да продам принципите си, както някои хора в тази зала са склонни да направят. Не е справедливо обществеността отново да използва средствата си, за да се финансират политиците. Политиците следва да бъдат частно финансирани чрез дарения и т.н., а това трябва да бъде строго регулирано. Тази зала констатира едва неотдавна в каква степен политиците се нуждаят да бъдат регулирани, но финансирането на политическите партии за европейски идеал никога не може да бъде справедливо. Никога няма да стана член на общоевропейска партия. Ще отстоявам принципите си, а повечето от вас могат да вървят по дяволите. Roberta Angelilli (IT) Г-н председател, госпожи и господа, проведохме гласуване по три доклада по собствена инициатива относно Акта за единния пазар, който е важен механизъм за растеж за европейската икономика и очевидно за създаването на работни места с конкретни и преки резултати както за европейските граждани, така и за малките и средните предприятия. Европейската комисия направи редица предложения, които клонят към интегриране и либерализиране на европейските пазари, което води до мерки в подкрепа на малките и средните предприятия. По-специално това има отражение върху иновациите и защитата на изобретенията, повишаването на ефективността и устойчивостта на материалните и нематериалните мрежи и върху инфраструктурата. Надявам се, че ще се противопоставим на някои пречки в контекста на структурната подкрепа за малките и средните предприятия, като разнообразието от национално законодателство, включително правила и данъчни системи, които фрагментират пазара, а това означава, че предприятията трябва да понесат тежестта на по-високите разходи за изпълнение на изискванията. Emma McClarkin (EN) Г-н председател, днес гласувахме по три доклада относно Акта за единния пазар и основните им приоритети. Надявам се Комисията и Съветът да са ги взели предвид. Трябва да се уверим, че по този начин ще постигнем резултати за всички граждани, за да дадем възможност европейската икономика да расте, да осигурява работни места и да бъде конкурентоспособна в световен мащаб. Необходимо е да гарантираме, че законодателството на Европейския съюз се прилага повсеместно, за да намалим пречките пред търговията, но също така да не превръщаме законодателството на ЕС в допълнителна тежест за нашите предприятия. Ville Itälä (FI) Г-н председател, това беше много важен доклад за развитието на единния пазар. Когато говорим за защита на потребители обаче, изменение 3 е важно. В него се разглежда фактът, че трябва да бъде предпочетена минимална вместо цялостна хармонизация в областта на правото за защита на потребителите. Гласувах в подкрепа на това изменение и против препоръките на моята група, защото считам, че равнището на защита на потребителите в моята страна например е изключително високо. Ако сега бързо преминем към позиция, при която напълно сме хармонизирали защитата на потребителите чрез ЕС, стандартите в моята държава ще се понижат. Ето защо считам, че можем да постигнем този хармонизиран стандарт на защита на потребителите само ако първо установим някои минимални стандарти и след това, като стъпим на тази база, можем да поемем по пътя към напълно хармонизиран стандарт. Sergej Kozlík (SK) Г-н председател, обемът на вътрешния пазар на стоки в ЕС възлиза на 17 % от световния пазар на стоки, а този на вътрешния пазар на услуги в ЕС е 28 % от световния пазар на услуги. Ако този обем се задвижи в правилната посока, това би следвало да даде резултат под формата на икономически растеж, основан на динамиката на собствените ресурси. Това би могло да се превърне в реалност само ако допуснем, че прилагането на предложените мерки, които аз подкрепих, ще доведе до премахване на пречките пред движението на хора, капитал, стоки и услуги между отделните държави в Съюза, като повиши наличността и надеждността на кредитите и банковите услуги, както и интернет търговията. Това ще се реализира само ако един по-функционален единен пазар разкрие нов потенциал за използването на продукти и дейности, които се създават в ЕС и на пазарите на ЕС. Ако това се случи, не би било нереалистично през следващите десетилетия да се постигне принос към икономическия растеж от 4 %. Morten Messerschmidt (DA) Г-н председател, споделям възгледа, че единният пазар е наистина добра идея и че по-доброто му управление е разумен ход и е в интерес на потребителите. Изненадан съм обаче, че внесените по този доклад шест изменения бяха отхвърлени при гласуването с преобладаващо мнозинство. Какво означава това по същество? И така, става въпрос за факта, че трябва да прилагаме минимално вместо цялостно хармонизиране и следователно да гарантираме, че държавите вече имат качествено законодателство за потребителите и не са принудени да понижават равнището на защита на потребителите. Ставаше въпрос също така за уникалния модел на пазар на труда, който познаваме от скандинавските държави, при който не законодателите, а социалните партньори решават какви ще са условията на заплащане и условията на пазара на труда, за факта, че те определят правилата и че ние трябва да запазим и защитим скандинавския модел на заетост, а не да го подкопаваме; две напълно безобидни предложения, за които, убеден съм, ще получат значителна подкрепа, ако се проведе гласуване сред европейските граждани, бяха отхвърлени при гласуването в Парламента. Това е знак за изкривеното възприемане на реалността, което е характерно за членовете на Европейския парламент. Alfredo Antoniozzi (IT) Г-н председател, госпожи и господа, единният пазар е ценен инструмент за икономическо възстановяване в Европейския съюз, по-конкретно за създаването на нови работни места. По принцип докладите относно Акта за единния пазар са приносът на Европейския парламент в процеса на консултации, който Комисията стартира със своето съобщение "За Акт за единния пазар за изграждане на високо конкурентна социална пазарна икономика: 50 предложения с оглед подобряване на условията на работа, предприемачество и търговия за всички нас". Считам, че трябваше да поставим по-голям акцент върху конкурентоспособността на малките и средните предприятия, борбата срещу фалшифицирането и пиратството, стимулирането на иновациите и конкурентоспособността чрез премахване на бюрократичните, административните и регулаторните тежести. Съгласен съм обаче с общата структура на доклада и по-специално с упоменатите мерки, насочени към укрепване на електронната търговия и опростяване на системите за възлагане на обществени поръчки. Поради тази причина гласувах в подкрепа на доклада. Licia Ronzulli (IT) Г-н председател, госпожи и господа, гласувах в подкрепа на тази резолюция, защото считам, че това е крачка напред към създаване на добре функциониращ, интегриран единен европейски пазар. Днес Европа е една от основните икономики в света, но все още има голям потенциал, особено по отношение на икономическия растеж и прираста на заетостта. Малките и средните предприятия са двигателят и основните участници при настоящото икономическо възстановяване. Европа трябва да им предложи по-добра защита, като улесни достъпа им до кредити, намали бюрокрацията и насърчи развитието на електронната търговия. Само по този начин би било възможно да се създаде социална икономика, основана на растеж, конкурентоспособност и устойчивост. Осигуряването на ефективен и новаторски единен пазар на ЕС в днешния свят на глобализацията означава да го превърнем в безспорно главно действащо лице на световната икономическа сцена. Pascal Canfin (FR) Г-н председател, бих желал да уточня защо гласувахме за този Акт за единния пазар. Считам, че това е стъпка напред. Парламентът успя да намери подходящия компромис, при който да не се размива съдържанието на текста, за тази цел обаче оказа истински натиск върху онези членове на Комисията, които искат единният пазар да продължи да прилага подхода за свободния пазар, без да включва социални, данъчни и екологични въпроси. Би желал също така просто да поясня, че параграф 54, който разглежда публичните услуги, услугите от общ интерес, е проблемен и следователно ние гласувахме против част от този параграф, която идеологически, макар и прикрито, призовава за допълнително либерализиране. Вместо това ние се обявяваме в подкрепа на европейските публични услуги и укрепване на европейската рамка, като се остави възможност всяка държава-членка да продължи да организира публичните си услуги както счита за целесъобразно, особено на териториално равнище. Andrzej Grzyb (PL) Г-н председател, единен пазар без изключения, независимо дали за гражданите или за предприятията - така с една дума мога да опиша основната идея на днешното разискване за вече приетия пакет от доклади относно Акта за единния пазар. С огромен интерес, а също и с удоволствие искам да подчертая предложенията, чиято цел беше по-специално да улеснят функционирането на малките и средните предприятия (МСП). Много е важно МСП да имат достъп до процедурите за възлагане на обществени поръчки. Направеното съобщение, че тези процедури ще бъдат опростени, и по-специално че финансовите пречки при обществените поръчки, които изключват МСП, ще бъдат намалени, както и че специфичните характеристики на местния пазар ще трябва да се вземат предвид при процедурите за възлагане на поръчки, заслужава да бъде подкрепено. По същия начин трябва да се признае, че МСП очакват помощ във връзка с достъпа до пазара, очакват административни мерки, които ще улеснят дейността им, както и решение в областта на патентите. Лично аз с огромен интерес очаквам обявените от г-н Барние 12 лоста за стимулиране на единния пазар. Особено насърчително е и съобщението, че периодът, в който ще може да се оценят новаторските решения, свързани по-конкретно с въпросните лостове, също ще бъде относително кратък. Писмени обяснения на вот Luís Paulo Alves Аз подкрепям настоящия доклад, тъй като съм съгласен със сумата, препоръчана за компенсиране за вреди, причинени от наводненията в Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния, възлизаща общо на 182 388 893 евро. Zigmantas Balčytis Аз съм съгласен с доклада, в който се одобрява без изменение позицията на Съвета относно проект на коригиращ бюджет № 1/2011. Проектът на коригиращ бюджет е насочен към мобилизирането на фонд "Солидарност" за сума в размер на 182,4 милиона евро, за поети задължения и плащания с цел смекчаване на последиците от наводненията вследствие на обилните валежи в Полша, Словакия, Чешката република, Унгария, Хърватия и Румъния. Считам, че като цяло фонд "Солидарност" на ЕС трябва да бъде мобилизиран във възможно най-кратък срок след природното бедствие и че молбите за финансова помощ следва да бъдат разгледани по възможно най-ефективен и бърз начин, за да има възможност да се предостави спешна финансова помощ на пострадалите от природните бедствия държави. George Becali Аз подкрепих доклада, защото държавите-членки, засегнати от наводненията вследствие на проливните дъждове, очакват сумата в размер на 182,4 милиона евро да бъде включена. Тези държави са Полша, Словакия, Чешката република, Унгария, Хърватия и Румъния. И аз като докладчика считам, че плащанията трябва да може да се мобилизират по-бързо и ефективно, отколкото сега. Maria Da Graça Carvalho Аз приемам коригираната сума за мобилизиране на фонд "Солидарност" на Европейския съюз (ФСЕС), като се има предвид, че в няколко държави, а именно Полша, Словакия, Унгария и Румъния, преките щети, причинени от природните бедствия, надвишават обичайния праг от 0,6 % от брутния национален доход, необходим за мобилизиране на ФСЕС. Аз също така считам, че е важно ФСЕС да бъде мобилизиран във възможно най-кратък срок след природното бедствие и че всички свързани с това организационни, законодателни и изпълнителни процедури трябва да бъдат разгледани бързо и ефективно. Ето защо съм съгласна с общата позиция на Съвета относно проекта за коригиращ бюджет на Европейския съюз за финансовата 2011 година. Diogo Feio Комисията предлага да се коригира предложеният от нея бюджет за 2011 г., за да се обслужи необходимостта от мобилизиране на фонд "Солидарност" на Европейския съюз за сума в размер от 182,4 милиона евро в бюджетни кредити за поети задължения и плащания, с цел смекчаване на последиците от наводненията вследствие на обилните валежи в Полша, Словакия, Чешката република, Унгария, Хърватия и Румъния. Това предложение следва да бъде одобрено от Парламента при предложените от докладчика условия. José Manuel Fernandes Обсъжданият доклад разглежда позицията на Съвета относно проект на коригиращ бюджет № 1/2011 на Европейския съюз за настоящата година. Комисията е упълномощена да представя проекти на коригиращи бюджети, в случай че са налице "неизбежни, извънредни или непредвидени обстоятелства". Някои държави-членки на ЕС преживяха природни бедствия, които разрушиха различни видове инфраструктура, като щетите възлизат на около 5,5 милиарда евро и в някои случаи надвишават прага от 0,6 % от брутния национален доход. Създалото се положение съставлява обяснението и основанията за мобилизация на фонд "Солидарност" на Европейския съюз, чиято цел е единствено ремонтиране на инфраструктура. Тъй като съществуващите бюджетни кредити са недостатъчни да покрият молбите, аз приемам настоящия коригиращ бюджет - първото предложение за мобилизиране на ФСЕС, представено от Комисията - с което се предлага увеличение в размер на 182 388 893 евро в бюджетни кредити за поети задължения и плащания. João Ferreira Настоящият коригиращ бюджет цели да отговори на искането за мобилизиране на фонд "Солидарност" на Европейския съюз за компенсиране за вреди, причинени от природните бедствия, които засегнаха пет държави-членки, както и Хърватия, през май и юни 2010 г. Това бяха "неизбежни, извънредни и непредвидени обстоятелства" и затова по наше мнение настоящата процедура е обоснована и необходима. Сумата, мобилизирана в подкрепа на тези държави, в размер на 182,4 милиона евро, представлява само около 3 % от общите щети, които се изчисляват на около 5 512,7 милиона евро. През последните години, държавите-членки на ЕС бяха силно засегнати от значителен брой природни бедствия. През първите шест години от функционирането на ФСЕС Комисията получи 62 молби за финансова помощ от 21 различни държави. Около една трета от тях бяха определени като "големи природни бедствия", както са определени четири от разглежданите днес случаи. Фонд "Солидарност" на ЕС е важен инструмент, който помага за смекчаване на почти винаги значителното и често дълготрайно въздействие на бедствията върху хората, околната среда и икономиката. Трябва обаче да има и съответен ангажимент за предотвратяване на бедствия, прилагане на практика на препоръките в този дух, одобрени наскоро от Парламента. Ilda Figueiredo Това е доклад относно проект на коригиращ бюджет, чиято цел е да отговори на искането за мобилизиране на фонд "Солидарност" на Европейския съюз (ФСЕС) за компенсиране за вреди, причинени от бедствия, каквито засегнаха пет държави-членки, както и Хърватия, през май и юни 2010 г. Обстоятелствата бяха "неизбежни, извънредни и непредвидени", както е определено във Финансовия регламент, и затова по наше мнение настоящата процедура е обоснована и необходима. Сумата, мобилизирана в подкрепа на тези държави, в размер на 182,4 милиона евро, представлява само около 3 % от общите щети, които се изчисляват на около 5 512,7 милиона евро. Държавите-членки на ЕС бяха силно засегнати от значителен брой природни бедствия. През първите шест години от функционирането на ФСЕС Комисията получи 62 молби за финансова помощ от 21 различни държави. Около една трета от тях бяха определени като "големи природни бедствия", както са определени четири от разглежданите днес случаи. Фонд "Солидарност" на ЕС е важен инструмент, подпомагащ смекчаването на почти винаги значителното и често дългосрочно въздействие на бедствията върху хората, околната среда и икономиката. Важно е да има също и ангажимент за превантивни действия. Juozas Imbrasas Аз се съгласих с доклада и с предложението на докладчика за приемане без изменения на позицията на Съвета относно проект на коригиращ бюджет № 1/2011, защото финансовата помощ за тези държави, а именно Полша, Чешката република, Словакия, Унгария, Хърватия и Румъния, трябва да се даде и не може повече да се бави. David Martin Гласувах в подкрепа на предложението на Комисията за мобилизиране на ФСЕС, което се основава на точка 26 от Междуинституционалното споразумение от 17 май 2006 г. за бюджетната дисциплина и доброто финансово управление, която точка допуска такова мобилизиране в рамките на годишен таван в размер на 1 милиард евро. Условията за допустимост за получаване на средства са посочени подробно в Регламент (EО) № 2012/2002 на Съвета за създаване на фонд "Солидарност". Трябва да се припомни, че целта на фонда е да ремонтира инфраструктура и да действа като инструмент за рефинансиране, а не за компенсиране на щети, причинени на частни лица. Настоящото предложение за мобилизиране на ФСЕС е първото, представено от Комисията за 2011 г. Nuno Melo Настоящият проект на коригиращ бюджет изглежда разумен, като се има предвид целта на средствата, мобилизирани чрез фонд "Солидарност" за справяне с последиците от земни свличания и големи наводнения в резултат на обилни валежи в Полша, Словакия, Чешката република, Унгария, Хърватия и Румъния. След проверка за това, дали исканията отговарят на критериите за допустимост, посочени в Регламент (EО) № 2012/2002, Комисията предложи мобилизирането на фонд "Солидарност" за сума в размер на 182,4 милиона евро с оглед справяне със събитията в посочените държави. Въпреки това бих искал да посоча забавянето в мобилизирането на този вид помощ. Процедурата трябва да бъде направена по-малко бюрократична и по-рационална, за да осигурява навременна реакция в бъдещи бедствени ситуации. Alexander Mirsky Гласувах в подкрепа на документа, вземайки предвид факта, че проектът на коригиращ бюджет № 1/2011 на общия бюджет за 2011 г. е насочен към мобилизирането на фонд "Солидарност" на ЕС за сума в размер на 182,4 милиона евро в бюджетни кредити за поети задължения и плащания с цел смекчаване на последиците от наводненията вследствие на обилните валежи в Полша, Словакия, Чешката република, Унгария, Хърватия и Румъния. Andreas Mölzer Природните бедствия вече не са рядкост в Европа. Най-скорошните случаи, като наводненията през 2010 г. в Полша, Словакия, Румъния, Чешката република и Унгария показват, че фонд "Солидарност" е крайно необходим. Средствата на фонда не се използват за компенсиране на щети, причинени на собствеността на частни лица, а предимно за възстановяване на инфраструктура. Ето защо този фонд може да бъде считан за подходящ инструмент за рефинансиране. По-специално в държави като Полша, Словакия, Унгария и Румъния са се случвали мащабни бедствия, преките щети от които надвишават обичайния праг от 0,6 % от брутния национален доход. Поради тази причина гласувах в подкрепа на предложението. Maria do Céu Patrão Neves Настоящият доклад се отнася до проект на коригиращ бюджет № 1/2011 на общия бюджет за 2011 г., който е насочен към мобилизиране на фонд "Солидарност" на Европейския съюз за сума в размер на 182,4 милиона евро в бюджетни кредити за поети задължения и плащания, с цел смекчаване на последиците от наводненията в резултат на проливните дъждове в Полша, Словакия, Чешката република, Унгария, Хърватия и Румъния. Единствената цел на проекта на коригиращ бюджет № 1/2011 е да включи официално настоящото коригиране в бюджета за 2011 г. Посочените причини напълно оправдават коригиращия бюджет и затова гласувах в подкрепа на доклада. Paulo Rangel Гласувах в подкрепа на настоящия проект на коригиращ бюджет, който е насочен към реакция за мобилизиране на фонд "Солидарност" на Европейския съюз за сума в размер на 182,4 милиона евро в бюджетни кредити за поети задължения и плащания, с цел смекчаване на последиците от наводнения вследствие на обилни валежи в Полша, Словакия, Чешката република, Хърватия и Румъния. Raül Romeva i Rueda Ние се въздържахме. Докладът е относно прехвърляне на плащания за мобилизиране на фонд "Солидарност" на ЕС, заради наводнения, станали през 2011 г. в Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния. Ние сме съгласни със спешната помощ, необходима за мобилизиране на средствата, но не и с предложения финансов метод (чрез "отрицателен резерв"). Luís Paulo Alves Подкрепям доклада, който има за цел да предостави помощ от фонд "Солидарност" на Европейския съюз на Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния след наводненията през май и юни 2010 г., които засегнаха въпросните региони и тяхното население. ЕС трябва да продължи да бъде организация, която показва солидарност. Zigmantas Balčytis Подкрепих доклада за отпускане на финансова помощ от фонд "Солидарност" на Европейския съюз на Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния. Междуинституционалното споразумение позволява мобилизиране на средства в рамките на годишния таван от един милиард евро. Считам, че по принцип средства от фонд "Солидарност" следва да се мобилизират възможно най-бързо след природни бедствия и че заявленията за финансова помощ следва да се разглеждат ефективно и бързо, за да може да се предостави спешна финансова помощ на държавите, пострадали от природни бедствия. Regina Bastos Целта на фонд "Солидарност" на Европейския съюз (ФСЕС) е да предостави бърза, ефективна и гъвкава помощ на населението на държава-членка или на държава в процес на преговори за присъединяване в случай на голямо природно бедствие. Фондът допълва средствата на държавите-членки при извънредни ситуации, по-конкретно за спешни ремонти на инфраструктурата, за осигуряване на временен подслон и за службите за спешна помощ, за да се посрещнат непосредствените нужди на хората, както и да се разчистят районите, засегнати от бедствието. Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния бяха засегнати от проливни дъждове през 2010 г., които доведоха до сериозни наводнения, причинили огромни загуби. След бедствията въпросните държави поискаха помощ от ФСЕС. Тъй като заявленията отговарят на критериите за допустимост, предвидени в съответния регламент, беше одобрено мобилизиране на средства от ФСЕС за облекчаване на болката, страданието и загубите на хората, засегнати от бедствията. Поради посочените причини подкрепих доклада. Adam Bielan Наводненията, които засегнаха държавите в източната част на Европейския съюз миналата година, причиниха огромни материални щети практически във всички региони. Много от тях продължават да се борят с трагичните последици от наводненията. Много хора все още чакат финансовата помощ, обещана от компетентните органи. Сериозните щети засягат основно селското стопанство, инфраструктурата, транспортната мрежа и обекти на културното наследство. Пострадаха много хора, немалко от които загубиха всичко, което притежаваха. Само в Полша преките загуби се оценяват на близо 3 милиарда евро. Това значително надвишава прага за мобилизиране на средства от фонд "Солидарност". Подобно е положението и в останалите държави, които кандидатстват за помощ от фонда. Отпускането на европейските средства, предвидени в Междуинституционалното споразумение, значително ще облекчи най-тежко засегнатите региони, като позволи да се работи за смекчаване на последствията от природното бедствие. Категорично подкрепям мобилизирането на средства от фонд "Солидарност". Jan Březina Приветствам решението на Европейския парламент да отпусне средства от фонд "Солидарност" на държавите от Централна Европа, засегнати от наводненията миналата година. В случая с Чешката република е налична сумата от 125 милиона чешки крони за покриване на част от щетите, причинени от наводненията в Северна Моравия през май и юни миналата година. Тъй като щетите бяха оценени общо на 5 милиарда чешки крони, което представлява по-малко от 0,6 % от БВП на Чехия, бедствието не беше определено като "голямо природно бедствие" съгласно европейското право, в който случай е гарантирана помощ от фонд "Солидарност". Затова беше необходимо да поискаме изключение за Чешката република, въз основа на факта, че бяхме засегнати от същото природно бедствие като съседна Полша, където последствията бяха по-унищожителни. В първоначалния проект на резолюция на Европейския парламент само Полша беше посочена като пострадала и едва след като подчертах, че наводненията са засегнали и други държави, беше включен целият регион на Централна Европа. Радвам се, че чешкото правителство, след първоначалната си пасивност и колебание, се впусна в действие и успя в рамките на определения краен срок да подаде заявление за финансова помощ от фонд "Солидарност", което сега несъмнено ще се окаже много полезно. Maria Da Graça Carvalho С оглед на значителните щети, причинени от големите природни бедствия конкретно върху частна собственост, транспортни мрежи и обекти на културното наследство, и тъй като оценените общи преки щети във всички въпросни държави надхвърлят обичайния праг за мобилизиране на фонд "Солидарност", който е 0,6 % от брутния национален доход, аз съм съгласна с предложението за решение на Европейския парламент и на Съвета относно мобилизиране на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз в полза на Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на мобилизирането на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз в полза на Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния след сериозните наводнения, които ги засегнаха през май и юни 2010 г. Искам отново да повторя, че Съветът трябва спешно да продължи с преразглеждането на новия регламент относно фонд "Солидарност", одобрен от Парламента, за да го направи по-бърз и по-ефективен. Diogo Feio Мобилизирането на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз в полза на Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния е оправдано с оглед на проливните дъждове и наводненията, които засегнаха въпросните държави, и щетите, които причиниха. Преобладаващото мнозинство в съответната парламентарна комисия показа широката подкрепа, с която се ползва решението. Съжалявам за страданията на хората и се надявам, че мобилизирането на средства от фонда ще ги облекчи и ще помогне за по-бързо и по-ефективно възстановяване на най-засегнатите региони. José Manuel Fernandes През май и юни 2010 г. в Централна и Източна Европа се разрази силна буря, която нанесе огромни щети в някои държави-членки, като унищожи публична инфраструктура, земеделски стопанства, пътната и железопътната мрежа, публични и частни активи. Наводненията в Полша засегнаха почти цялата държава, като щетите надвишиха 0,85 % от брутния национален доход (БНД); в Словакия бурята остави редица селища под вода, причини свлачища и наводнения и доведе до щети от порядъка на 0,89 % от БНД; в Унгария щетите възлизат на 0,73 % от БНД; в Румъния те се оценяват на над 875 милиона евро, или 0,67 % от БНД; в Хърватия надхвърлят 153 милиона евро (0,6 % от БНД), а в Чешката република сумата е 204 милиона евро (0,6 % от БНД). Това положение оправдава мобилизирането на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз и доведе до одобряването на първия коригиращ бюджет за 2011 г. След одобряването на проекта на коригиращ бюджет и с оглед на становището на комисията по регионално развитие, аз съм съгласен с позицията на докладчика относно мобилизирането на 182 388 893 евро за ремонт на публичната инфраструктура, пострадала от бурите в горепосочените държави-членки. João Ferreira Докладът подкрепя мобилизирането на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз (ФСЕС) за подпомагане на шест държави: Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния. Въпросните държави бяха засегнати от проливни дъждове, в някои случаи безпрецедентни, обширни наводнения, свличане на почвата и кални свлачища. В четири държави - Полша, Словакия, Унгария и Румъния - бедствията се квалифицират като "големи природни бедствия" според определението, дадено в регламента относно ФСЕС, т.е. щетите надвишават 0,6 % от брутния национален доход. Считаме, че мобилизирането на помощта е важно и необходимо, и гласувахме в подкрепа на доклада. Още веднъж, трябва да обърнем внимание на прекомерното забавяне между възникването на бедствието, решението за мобилизиране на средства от ФСЕС и действителното предоставяне на подкрепа от ЕС на засегнатите държави-членки и региони. В случая бедствията възникнаха през май и юни 2010 г. Парламентът одобри мобилизирането на средства от ФСЕС едва сега, почти една година по-късно. Сега други процедурни изисквания ще забавят пристигането на парите до местоназначението им още повече. Ето защо застъпваме необходимостта да се пригодят правилата за мобилизиране на средства от фонда, така че мобилизирането да стане по-гъвкаво и навременно. Ilda Figueiredo Гласувахме в подкрепа на доклада, който подкрепя мобилизирането на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз (ФСЕС) за подпомагане на шест държави: Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния. Въпросните държави бяха засегнати от проливни дъждове, в някои случаи безпрецедентни, обширни наводнения, свличане на почвата и кални свлачища. В четири държави - Полша, Словакия, Унгария и Румъния - бедствията се квалифицират като "големи природни бедствия" според определението, дадено в регламента относно ФСЕС, т.е. щетите надвишават 0,6 % от брутния национален доход. Считаме, че мобилизирането на помощта е важно и необходимо, и гласувахме в подкрепа на доклада. Трябва обаче да обърнем внимание на прекомерното забавяне между възникването на бедствието, решението за мобилизиране на средства от ФСЕС и действителното предоставяне на подкрепа от ЕС на засегнатите държави-членки и региони. Следва да се отбележи, че бедствията възникнаха през май и юни 2010 г. Парламентът одобри мобилизирането на средства от ФСЕС едва сега, почти една година по-късно. Сега други процедурни изисквания ще забавят пристигането на парите до местоназначението им още повече. Ето защо застъпваме необходимостта да се пригодят правилата за мобилизиране на средства от фонда, така че мобилизирането да стане по-гъвкаво и навременно. Monika Flašíková Beňová Наводненията през 2010 г. засегнаха обширни региони в няколко държави от Централна Европа. Природното бедствие засегна най-вече Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния. Хората в тези региони не могат да се справят с последиците от наводненията сами. Не могат да се преборят с последиците със собствени средства, тъй като бюджетите на отделните държави са обременени от икономическата и финансова криза. Комисията предлага да се мобилизират средства от фонд "Солидарност" на ЕС в полза на засегнатите държави. Всички посочени държави поискаха помощ от фонда, след като бяха поразени и парализирани в пролетните и летните месеци на миналата година от свлачища, вълни от наводнения и почти непрекъснати валежи. Природните стихии нанесоха големи щети както върху публичната, така и върху частната инфраструктура в засегнатите региони, върху автомобилния и железопътния транспорт, а също и върху селското стопанство. Сериозно пострадаха още имущество, жилищни сгради и паметници на културата. Поради това е уместно да се предостави на засегнатите европейски държави необходимата финансова помощ, за да могат да се справят с последствията от природното бедствие и да се върнат към нормалния живот възможно най-скоро. Juozas Imbrasas Съгласих се с документа, защото Комисията информира Парламента в предложението си за решение на Европейския парламент и на Съвета относно мобилизирането на средства от фонд "Солидарност" на ЕС, че въз основа на заявленията за помощ от фонда, подадени от Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Румъния и Хърватия, като страна кандидатка за членство, във връзка със свлачищата и наводненията през май, юни и юли 2010 г., предлага да се мобилизират средства от фонд "Солидарност" на ЕС. С цел избягване на неоправдано забавяне при одобрението на тази мярка, която комисията по бюджети възнамерява да приеме във възможно най-кратък срок, следва да се отбележи, че комисията по регионално развитие няма възражения срещу мобилизирането на фонд "Солидарност" на ЕС за осигуряване на сумата от 182°388°893 евро на съответните страни, както предлага Европейската комисия и в съответствие с разпоредбите, определени в Междуинституционалното споразумение от 17 май 2006 г. и в Регламент (ЕО) № 2012/2002. Cătălin Sorin Ivan Фонд "Солидарност" е инструмент от първостепенно значение за ЕС. Освен финансовото въздействие, той също така дава израз на европейската солидарност. Съветът обаче току-що ни показа, че тази солидарност започва непрекъснато да намалява. В момента, за да помогнем на гражданите, които вече пострадаха толкова много след наводненията миналата година, Съветът ни принуждава да съкратим средствата за много важни програми. Освен това, ако погледнем кои държави-членки блокират в Съвета идеята "свежи пари" да покрият нуждите на фонда, ще забележим, че това са държави, които са получили големи суми в предишни години. Съюзът се основава на концепцията за солидарност. Без нея нямаше да създадем Европа такава, каквато е днес, нито ще можем да създадем утрешната Европа. Edvard Kožušník Считам, че за разлика от Европейския фонд за приспособяване към глобализацията, фонд "Солидарност", средствата от който са предназначени за покриване на щети, причинени от природни бедствия, е истинска проява на европейската солидарност. Високо оценявам факта, че докладът предлага да се отпуснат средства за покриване на щетите от наводненията и върху публичната собственост в Чешката република. Става въпрос за Северна Моравия, която беше засегната през май миналата година от същата вълна от наводнения, която нанесе щети в целия регион на Централна Европа. Оценявам факта, че Чешката република получи средства от фонд "Солидарност" за покриване на щетите, още повече, че съседните държави бяха засегнати от наводненията в по-голяма степен. Обезщетението за Чешката република все пак не беше забравено в рамката на европейската солидарност. Искам да благодаря на г-н Březina и г-н Tošenovský, с които успешно настояхме за включването на Чешката република в групата на държавите, които ще получат обезщетение от фонд "Солидарност" във връзка с вълната от наводнения. Специални благодарности и на председателя на Парламента, г-н Buzek, който посети засегнатите райони на Моравия заедно с нас и лично подкрепи Чешката република. Bogusław Liberadzki 2010 година беше белязана от опустошителни наводнения в много държави в Европа, а Полша пострада от две наводнения. Трябва да приветстваме израза на солидарност на Европейския съюз за смекчаване на последиците от наводненията и действията, предприети за облекчаване на тежкото положение на засегнатите - хора, които са загубили голяма част, а в много случаи и всичките си материални придобивки, чието здраве е увредено и дори са загубили близките си. Като част от подкрепата за идеята за солидарност в момент на нужда и страдание е необходимо да помислим как да предотвратим появата на наводнения. Начинът да го направим е чрез управление на водите: регулиране на реките, изграждане на резервоари и др. Трябва да насочим много повече от средствата, разпределени за екологични цели в Кохезионния фонд, за предотвратяване на наводнения. Одобрявайки доклада Böge, призовавам да подкрепим предложението за повече средства в бюджета след 2013 г. Elżbieta Katarzyna Łukacijewska Много се радвам, че в Европейския парламент се вземат такива конструктивни решения. Колегите от засегнатите от наводненията региони се бориха много упорито да бъде предоставена помощ от Съюза, а както знаем, пътят до този успех не е лесен. Предоставянето на 182,4 милиона евро като компенсация за последиците от наводненията от миналата година е изключително важно не само за регионите, засегнати от природното бедствие, но и за хората, които живеят в тях. Полша и Подкарпатският регион особено пострадаха от бедствието и се надявам, че финансовите средства, осигурени за възстановяване на инфраструктурата, ще бъдат използвани ефективно. Днешното решение на Парламента е окончателно и поставя началото на процедурата по предоставяне на пари от ЕС, затова гласувах в подкрепа на резолюцията относно мобилизиране на средства от фонд "Солидарност" на ЕС - Наводнения през 2010 г. в Полша, Словакия, Унгария, Чешката Република, Хърватия и Румъния. David Martin Подкрепям предложението на Комисията за решение на Европейския парламент и на Съвета относно мобилизирането на средства от фонд "Солидарност" на ЕС. Въз основа на заявленията за помощ от фонда, подадени от Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Румъния и Хърватия, като страна кандидатка за членство, във връзка със свлачищата и наводненията през май, юни и юли 2010 г., тя предлага да се мобилизират средства от фонд "Солидарност" на ЕС. Barbara Matera Искам да изразя задоволство от днешното гласуване за одобряване на мобилизирането на средства от европейския фонд "Солидарност" с цел предоставяне на помощ на Полша, Словакия, Чешката република, Унгария, Румъния и Хърватия след наводненията миналата година. Въпреки че все още има несъгласие между Парламента и Съвета относно техническата процедура по отпускането на сумата от 182,4 милиона евро, необходима за компенсиране на щетите за държавите-членки, Европа за пореден път демонстрира солидарност със своите граждани. Съгласна съм бюджетният излишък за 2010 г. да се използва за покриване на "отрицателния резерв", използван за намиране на необходимите средства. Всъщност този резерв е метод на отчитане, който следва да се използва при възникване на непредвидени обстоятелства в рамките на текущата финансова година. Iosif Matula Солидарността е основната характеристика на Европейския съюз. Въз основа на солидарността считам, че е навременен и необходим докладът относно мобилизирането на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз за наводненията, които засегнаха Полша, Словакия, Чешката република, Унгария, Хърватия и Румъния през 2010 г. Солидарността ще бъде още по-необходима, тъй като изменението на климата продължава да предизвиква бедствия в цяла Европа. В това отношение трябва да се изготвят стратегии, които да помогнат да се намали нивото на емисиите на парникови газове. Усилията на Европейския съюз трябва да се насочат към консолидиране на действията, предприети от държавите-членки за предотвратяване и намаляване на въздействието на големите наводнения в Европа, които зачестяват. Един от приоритетите тук трябва да бъде държавите-членки да оценят дейностите, които повишават риска от наводнения, да ускорят ответните действия и да повишат мобилността и гъвкавостта на намесата. Не на последно място, искам да подчертая колко е важно гражданите да бъдат информирани и да участват в действията и плановете за управление на наводненията. Nuno Melo Този инструмент за солидарност е използван в миналото - в моята държава с подкрепата за Мадейра след проливните дъждове през февруари 2010 г. - и е напълно оправдано мобилизирането му в опит да се смекчат последиците, които природните бедствия винаги имат за населението на засегнатите държави. Alajos Mészáros Интензивните валежи миналата година доведоха до бедствено положение в държавите от Централна Европа. Реките преляха и наводниха улици и домове. Хората изпаднаха в мизерия и много от тях загубиха почти всичко, което имаха. Ето защо бързата оценка на положението и спешната помощ бяха от решаващо значение. Словакия, Унгария, Полша, Чешката република, Хърватия и Румъния поискаха помощ от Европейския съюз, за да могат да помогнат на нуждаещите се, като се възползват от фонд "Солидарност". Много съм доволен да отбележа, че Европейският парламент също призна положението и желае да помогне на въпросните държави. Затова считам, че е много важно да подкрепим настоящото предложение за решение, и използвам възможността да изкажа благодарност на всички, които изразиха солидарност с моите съграждани от Централна Европа. Благодаря. Andreas Mölzer След обилните валежи през август 2010 г., вследствие на които реките излязоха от своите корита и принудиха хората да напуснат домовете си, през октомври 2010 г. Чешката република подаде заявление за предоставяне на помощ от фонд "Солидарност". Прагът от 0,6 % от брутния национален доход не беше надвишен, но по-голямата част от населението пострада и икономиката на региона беше на ръба да рухне. Важни области, като туризма и промишлеността, бяха сериозно засегнати. Помощта ще покрие част от разходите за незабавните мерки, необходими за възстановяване на разрушената инфраструктура. Затова подкрепям предложението. Rareş-Lucian Niculescu Миналото лято по-голямата част от територията на Румъния беше засегната от големи наводнения и свлачища. Щетите бяха оценени на почти 900 милиона евро, което е близо 0,7 % от БВП на Румъния. Приветствам помощта от фонд "Солидарност", която ще помогне както за смекчаване на последиците от бедствието, така и за предотвратяване на други подобни инциденти. Фонд "Солидарност" е един от конкретните примери, с които може да се покаже на нашите граждани важността на съвместните действия на равнище ЕС. Maria do Céu Patrão Neves Комисията предлага да се мобилизират средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз в полза на Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния, съгласно Междуинституционалното споразумение от 17 май 2006 г. за бюджетната дисциплина и доброто финансово управление (МИС). МИС позволява мобилизиране на средства от фонда в рамките на годишния таван от 1 милиард евро. Заедно с предложението за мобилизиране на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз в полза на Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния, Комисията представи проект на коригиращ бюджет. От доклада става ясно, че всички заявления отговарят на критериите за допустимост, определени в Регламент (ЕО) № 2012/2002. Ето защо гласувах в подкрепа на мобилизирането на средства от фонд "Солидарност" на ЕС в размер на 105 567 155 евро за Полша, 20 430 841 евро за Словакия, 22 485 772 евро за Унгария, 5 111 401 евро за Чешката република, 3 825 983 евро за Хърватия и 24 967 741 евро за Румъния, в резултат на което се получава обща сума от 182 388 893 евро под формата на бюджетни кредити за поети задължения и бюджетни кредити за плащания. Rovana Plumb Преките щети от наводненията, които засегнаха Полша, Словакия, Чешката република, Унгария, Хърватия и Румъния през 2010 г., възлизат на 5 512 719 662 евро. Гласувах в подкрепа на доклада за одобряване на мобилизирането на 182,4 милиона евро от фонд "Солидарност" на ЕС за наводненията. Не съм съгласна с източника на финансиране - с "отрицателния резерв", предложен от Съвета. Въпреки това гласувах в подкрепа на предложението на Съвета, тъй като считам, че гражданите, станали жертва на наводнението, не могат да станат жертва на междуинституционална битка между държавите-членки и Европейския парламент. Paulo Rangel Става въпрос за заявленията за помощ, подадени от Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Румъния и Хърватия (като страна кандидатка за членство), за да се справят със значителните щети, причинени от катастрофалните наводнения през май, юни и юли 2010 г. Тъй като всички заявления отговарят на критериите за допустимост, определени в Регламент (ЕО) № 2012/2002, гласувах в подкрепа на предложението за мобилизиране на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз за осигуряване на сумата от 182 388 893 евро за въпросните държави, като се очаква, че помощта ще помогне да се ускори възстановяването на засегнатите райони и да се облекчат страданията на населението в тях. Zuzana Roithová С радост гласувах в подкрепа на проекта на решение на Европейския парламент и на Съвета относно отпускането на средства от фонд "Солидарност" на ЕС за Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния. Всички тези държави бяха засегнати миналата година от големи наводнения в резултат на проливни дъждове, които предизвикаха свлачища, отнеха живота на значителен брой хора и нанесоха щети на жилищни сгради, предприятия, земеделски стопанства, пътната и железопътната мрежа и друга инфраструктура. Макар размерът на предложената помощ да представлява само процент от общия размер на щетите в държавите, помощта все пак е значителна, в размер общо на 182 милиона евро. Искам да подчертая, че ЕС създаде фонд "Солидарност" с цел да помага на жителите на регионите, засегнати от природни бедствия. Благодаря на колегите, че подкрепиха доклада. Raül Romeva i Rueda Гласувам "за". Комисията предлага мобилизирането на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз в полза на Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния на основание на точка 26 от Междуинституционалното споразумение от 17 май 2006 г. за бюджетната дисциплина и доброто финансово управление (МИС). МИС позволява мобилизиране на средства от фонд "Солидарност" в рамките на годишния таван от един милиард евро. Успоредно с предложението за мобилизиране на средства от фонд "Солидарност" в полза на Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния, Комисията представи проект на коригиращ бюджет (ПКБ № 1/2011 от 14 януари 2011 г.) с цел включване в бюджета за 2011 г. на съответните бюджетни кредити за поети задължения и бюджетни кредити за плащания, съгласно предвиденото в точка 26 от МИС. Licia Ronzulli Гласувах в подкрепа на текста, защото трябва да мобилизираме средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз за държавите от Централна и Източна Европа, които пострадаха от наводненията през 2010 г. Няколко страни - Полша, Словакия, Унгария, Чешката република, Хърватия и Румъния, понесоха огромни щети след проливните дъждове, които засегнаха сериозно инфраструктурата. Само Полша например претърпя две последователни наводнения от главните реки в страната през май и юни 2010 г., които причиниха сериозни щети на селското стопанство, транспортната мрежа и обекти на културното наследство, като общият размер на щетите достигна почти 3 милиарда евро. Приоритетът сега е да се възстановят най-засегнатите региони, за да могат отново да стартират своите системи за производство без по-нататъшно забавяне. Olga Sehnalová Наводненията през 2010 г. засегнаха няколко европейски държави в различна степен. Например в Чешката република наводнението беше по-малко, що се отнася до засегнатата площ, но последствията бяха наистина пагубни за държавата, точно както и в Полша. Ето защо подкрепих отпускането на средства въз основа на възможността, предвидена в Регламент (ЕО) № 2012/2002 на Съвета за подобни извънредни обстоятелства. Гласувах за приемането на доклада, включително за отпускане на средства за Чешката република и за Хърватия, чийто случай е подобен. Joanna Senyszyn Подкрепих доклада за мобилизиране на средства от фонд "Солидарност" на Европейския съюз, съгласно точка 26 от Междуинституционалното споразумение от 17 май 2006 г. между Европейския парламент, Съвета и Комисията за бюджетната дисциплина и доброто финансово управление. Изключително важно е ЕС да подкрепи държавите, пострадали от природни бедствия. Загубите, причинени от бедствието, надхвърлят 2,9 милиарда евро. Финансовата подкрепа на ЕС ще помогне за възстановяване на публичната инфраструктура, пострадала от бедствието: водопроводи, канализационни системи, пътища и мостове. Вече измина почти една година от наводненията. Помощта все още е наложителна. Тя трябва да се мобилизира по-бързо. За целта процедурите по предоставяне на финансова помощ от фонд "Солидарност" трябва да бъдат съкратени. Luís Paulo Alves Гласувах в подкрепа на доклада, тъй като застъпва отговорния риболов в риболовната зона на Коморските острови, основан на политика на недопускане на дискриминация между различните флоти в зоната, като същевременно започва диалог относно необходимите реформи. Подкрепям доклада и защото представлява подобрение на предишното споразумение, тъй като предвижда временно преустановяване на прилагането на протокола в случай на нарушения на правата на човека. Тъй като целта на протокола е да укрепи партньорството и сътрудничеството в сектора на рибарството с използването на всички налични финансови инструменти, искам да обърна внимание на спешната необходимост от рамка за увеличаване на инвестициите в сектора и за оптимизиране на дребномащабните дейности в рибарството. George Becali Подкрепих доклада, защото представлява ангажимент за насърчаване на отговорния и устойчив риболов във всички райони, където кораби от ЕС биха могли да извършват дейност, на основата на подробна оценка на наличните ресурси, като се гарантира, че възможностите за риболов, които ще бъдат използвани, са потвърдени от надеждни научни становища и е изключена всякаква опасност от изчерпване на местните запаси. Съюзът Коморски острови се счита за една от най-слабо развитите страни, с икономика, силно зависима от чуждестранни помощи и техническо подпомагане. Докато използваемите запаси в Съюза Коморски острови, най-вече големи пелагични риби, се оценяват на 33 000 тона годишно, годишният улов от местните рибари възлиза на около 16 000 тона, които се усвояват напълно от местния пазар. Основната цел на новия протокол е да се определят възможностите за риболов, предлагани на кораби от ЕС, по отношение на права на достъп и подкрепа за сектора и да се продължи сътрудничеството между ЕС и Съюза Коморски острови, като се разшири рамката за партньорство, в която да се развива политика на устойчиво рибарство и отговорно използване на рибните ресурси в риболовната зона на Коморските острови в интерес и на двете страни. Слави Бинев в писмена форма. - Сключването на двустранни споразумения в сектора на рибарството между Европейската общност и държави извън нея, наричани "споразумения за партньорство в сектора на рибарството", е обичайна практика в рамките на общата политика в областта на рибарството. Гласувам "за" тъй като смятам, че новият протокол за споразумението за партньорство в сектора на рибарството със Съюза Коморски острови обслужва интересите и на двете страни. От една страна се подобряват възможностите за риболов, предлагани на кораби от ЕС в района на Коморските острови, като са изключени всякакви възможности за изчерпване на местните запаси в региона, а от друга страна ЕС отделя средства за развитие на секторната политика на Съюза Коморски острови в областта на рибарството. Maria Da Graça Carvalho Съгласна съм с предложението за решение на Съвета за сключване на протокол за определяне на възможностите за риболов и финансовата помощ, предвидени в споразумението за партньорство в сектора рибарство между Европейската общност и Съюза Коморски острови. Считам протокола за положителен, защото насърчава отговорния и устойчив риболов в териториалните води на Коморските острови и е в интерес и на двете страни, тъй като предлага възможности за риболов на кораби от ЕС в замяна на важна секторна подкрепа за общността в архипелага Коморски острови. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на препоръката относно споразумението за риболов между ЕО и Коморските острови, тъй като страните се задължават да насърчават устойчивия и отговорен риболов в риболовната зона на Коморските острови и защото предвижда клауза за временно преустановяване в случай на нарушения на правата на човека в Съюза Коморски острови. Diogo Feio Срокът на действие на протокола към споразумението в областта на рибарството между Европейската общност и Съюза Коморски острови - едно от многото споразумения за партньорство в областта на рибарството, сключени от Европейския съюз - изтече на 31 декември 2010 г. Новият протокол ще бъде сключен за тригодишен период (2011-2013 г.) с влизането в сила на решението на Съвета относно временното прилагане на въпросния протокол и след изтичането на срока на действие на сега действащия протокол. Целта на предложението за решение е да се определят възможностите за риболов за кораби от Европейския съюз въз основа на излишните запаси, както и финансовата помощ за права на достъп и подкрепа за сектора. Новият протокол е в интерес и на двете страни и има за цел да укрепи сътрудничеството в областта на рибарството чрез използването на наличните финансови инструменти. Стана ясно, че е необходимо да се създаде рамка, която благоприятства развитието на инвестициите в сектора и оптимизира дребномащабното производство. Подобно на докладчика считам, че Парламентът следва да може да наблюдава отблизо начина, по който се развива и спазва споразумението, и Комисията трябва да го гарантира. José Manuel Fernandes Докладът е съсредоточен върху предложение за решение на Съвета за сключване на протокол за определяне на условията, при които риболовни кораби от Европейския съюз (ЕС) могат да извършват риболовни дейности във водите на Съюза Коморски острови. През годините ЕС сключи споразумения за партньорство в областта на рибарството с редица държави и в замяна предоставя определени финансови средства, предназначени основно за подкрепа на националните политики в областта на рибарството, и по-специално за опазване на запасите. С влизането в сила на Договора от Лисабон отговорностите на Парламента в този сектор се увеличиха и сега се изисква одобрението на Парламента за сключването на нови споразумения в областта на рибарството. Тъй като срокът на действие на протокола ЕС-Съюз Коморски острови изтече на 31 декември 2010 г., е необходимо да бъде спешно подновен. Въпросното предложение е в интерес и на двете страни, както докладчикът обяснява много добре, и затова гласувах в подкрепа на предложението. Жалко е само, че е закъсняло. João Ferreira и Ilda Figueiredo Докладът подкрепя новия протокол на споразумението за партньорство в сектора на рибарството между ЕС и Коморските острови, което ще бъде в сила за срок от три години и чиято основна цел е да се определят възможностите за риболов, предлагани на кораби от ЕС, и финансовият принос, дължим за права на достъп и подкрепа за сектора. Споразумението предоставя права на достъп до водите на Коморските острови за 70 европейски кораба в замяна на финансов принос от около 600 000 евро годишно, като около половината от тази сума е предназначена за развитие на рибарството в страната. Държавата на практика няма други ресурси; 30 000 от всички 800 000 жители на страната зависят от този сектор. Именно тук е най-видим неуспехът на т.нар. споразумения за партньорство в тази област, което следва да бъде повод за размисъл и за промени в политиката. Разрешение за риболов ще получат 45 сейнера за риба тон - 22 френски и 22 испански - и 25 кораба с повърхностни парагди: повече в сравнение със сега действащия протокол, който разрешава 40 сейнера и 17 кораба с повърхностни парагди. Португалия запазва своите пет кораба с повърхностни парагди. Основно облагодетелствани са Франция и Испания. Juozas Imbrasas Съгласен съм с документа, защото сключването на двустранни споразумения в сектора на рибарството между Европейската общност и държави извън нея, наричани "споразумения за партньорство в сектора на рибарството (СПСР)", от 2004 г. е обичайна практика в рамките на общата политика в областта на рибарството (ОПОР) и е от основно значение за външното й измерение. В споразуменията със страните от Африка и Тихоокеанския басейн финансовото участие на ЕС е до голяма степен предназначено специално за подкрепа на национални политики в областта на рибарството, основани на принципа на устойчивост и добро управление на рибните ресурси. Така споразуменията за партньорство на практика представляват ангажимент за насърчаване на отговорния и устойчив риболов във всички райони, където кораби от ЕС биха могли да извършват дейност, на основата на подробна оценка на наличните ресурси, като се гарантира, че възможностите за риболов, които ще бъдат използвани, са потвърдени от надеждни научни становища и е изключена всякаква опасност от изчерпване на местните запаси. С влизането в сила на Договора от Лисабон на Европейския парламент се предоставят увеличени правомощия в областта на споразуменията за партньорство в сектора на рибарството: съгласно член 218, параграф 6, буква а) от ДФЕС сега се изисква предварителното одобрение на Парламента за сключването на споразумение вместо предишната обикновена процедура на консултация. Считам, че предложеният нов протокол за споразумението за партньорство в сектора на рибарството със Съюза Коморски острови обслужва интересите и на двете страни. Jarosław Kalinowski Секторът на рибарството в региона на Коморските острови е много специфичен. Уловът на местните рибари едва стига да задоволи нуждите на местната общност. Това се дължи на слабо развити и, честно казано, несъществуващи пристанища и инфраструктура, свързана с риболовния флот. Хората, които живеят на островите в тази част на Индийския океан, са много бедни, изправени са пред проблема на безработицата и, както пише докладчикът, са на практика зависими от финансова помощ от чужбина. Споразумението за партньорство, което позволява на кораби от ЕС да ловят риба във водите на Коморските острови в замяна на финансова подкрепа, несъмнено ще допринесе за укрепване на икономиката на региона. Следва обаче да наблюдаваме начина, по който се разходват средствата, и дали наистина допринасят за подобряване на състоянието на сектора. Elisabeth Köstinger Целта на новия протокол, определящ възможностите за риболов и финансовата помощ, предвидени в споразумението за партньорство в сектора на рибарството между Европейската общност и Съюза Коморски острови, е да се укрепи партньорството и сътрудничеството в сектора на рибарството, като се използват всички налични финансови инструменти. Протоколът ще създаде рамка, която благоприятства увеличаването на инвестициите в сектора и ще помогне да се повиши стойността на продуктите на дребномащабния риболов. Приветствам предложението за сключване на новия протокол. Giovanni La Via Проектът на препоръка на Съвета относно сключването на протокол, който определя квотите за риболов и финансовия принос, предвидени с партньорството в сектора на рибарството със Съюза Коморски острови, има за цел да очертае ролята, която Европейският парламент следва да играе в процедурата по преразглеждане на споразумението. Европа винаги е търсила споразумения за партньорство в сектора на рибарството и партньорството със Съюза Коморски острови е в сила от 1988 г. Целта на новия протокол е да се определят квотите за риболов за кораби на Съюза Коморски острови, да се гарантира устойчиво и отговорно използване на рибните ресурси, да се увеличат инвестициите в дребномащабния риболов и да се разшири дейността му. Проектът на решение на Съвета гарантира, че и двете страни - Европа и Съюзът Коморски острови, ще имат полза от подновяването на споразумението, но тъй като с влизането в сила на Договора от Лисабон Парламентът получи специфична роля в прилагането на споразуменията, неизбежно на всеки етап до окончателното одобрение на споразумението трябва да идентифицираме мерките, които ще включват Парламента. David Martin Гласувах в подкрепа на доклада. Сключването на двустранни споразумения в сектора на рибарството между Европейската общност и държави извън нея, наричани "споразумения за партньорство в сектора на рибарството (СПСР)", от 2004 г. е обичайна практика в рамките на общата политика в областта на рибарството (ОПОР) и е от основно значение за външното й измерение. В споразуменията със страните от Африка и Тихоокеанския басейн финансовото участие на ЕС е до голяма степен предназначено специално за подкрепа на национални политики в областта на рибарството, основани на принципа на устойчивост и добро управление на рибните ресурси. Така споразуменията за партньорство на практика представляват ангажимент за насърчаване на отговорния и устойчив риболов във всички райони, където кораби от ЕС биха могли да извършват дейност, на основата на подробна оценка на наличните ресурси, като се гарантира, че възможностите за риболов, които ще бъдат използвани, са потвърдени от надеждни научни становища и е изключена всякаква опасност от изчерпване на местните запаси. Nuno Melo Новото споразумение замества досегашното, чийто срок на действие изтече на 31 декември 2010 г. Това споразумение предоставя на кораби от ЕС достъп до риболовните зони на Коморските острови в замяна на финансова помощ. Голямото предимство на такъв протокол е, че Европейският съюз може да подпомогне развитието на въпросните държави. В случая ЕС ще предостави по-голяма помощ за сектора на рибарството, който ще усвои около 50 % от средствата. Следва да имаме предвид, че около 30 000 души на Коморските острови зависят пряко от сектора на рибарството, оттук и значението на помощта. Alexander Mirsky Срокът на действие на споразумението в областта на рибарството между Европейската общност и Коморските острови изтече през декември 2010 г. Новият протокол ще бъде валиден за периода от 2011 г. до 2013 г. и следва да се прилага временно до приключване на процедурата на одобрение от Европейския парламент. Съгласно проекта на споразумение страните се задължават да насърчават отговорния риболов в риболовната зона на Коморските острови, основан на принципа на недопускане на дискриминация между различните флоти, осъществяващи риболов в риболовната зона на Коморските острови. Що се отнася до възможностите за риболов, 45 сейнери за тон и 25 кораби с повърхностни парагди ще получат разрешение за риболов. Новото споразумение, за разлика от предишното, съдържа клауза за прекъсване на прилагането на протокола в случай на нарушения на правата на човека. Считам, че е необходимо да се укрепи партньорството и сътрудничеството в сектора на рибарството, като се използват всички налични финансови инструменти. Затова гласувах "за". Maria do Céu Patrão Neves Сключването на двустранни споразумения в сектора на рибарството между Европейската общност и държави извън нея, наричани "споразумения за партньорство в сектора на рибарството (СПСР)", е обичайна практика в рамките на общата политика в областта на рибарството (ОПОР) и е от основно значение за външното й измерение. Предложението за нов протокол към СПСР между Европейския съюз и Коморските острови е неразделна част от външното измерение на ОПОР и обслужва интересите и на двете страни. Докладът отправя следните препоръки, които се считат за уместни: • Комисията да предаде на Парламента заключенията от заседанията и от работата на съвместния комитет, предвиден в член 9 от споразумението, както и многогодишната секторна програма, посочена в член 7, буква в) от протокола, и резултатите от съответните годишни оценки; • да се позволи на представители на Европейския парламент в качеството на наблюдатели да участват в заседанията и работата на съвместния комитет; • Комисията да представи на Европейския парламент и на Съвета доклад за прилагането на споразумението преди предоговарянето му; • Европейският парламент и Съветът да бъдат третирани справедливо както по отношение на правото им да получават пълна и незабавна информация, така и по отношение на мониторинга и оценката на прилагането на международните споразумения в сектора на рибарството и на преговорите за тяхното преразглеждане. Поради изброените причини гласувах в подкрепа на доклада. Paulo Rangel Целта на настоящия протокол е да замени протокола към споразумението за партньорство в областта на рибарството между Европейския съюз и Коморските острови, чийто срок на действие изтече на 31 декември 2010 г. Основната цел на новия протокол е да се определят възможностите за риболов, предлагани на кораби от ЕС, по отношение на права на достъп и подкрепа за сектора и да се продължи сътрудничеството между Европейския съюз и Съюза Коморски острови, като се насърчи създаването на рамка за партньорство, в която да се развива политика на устойчиво рибарство и отговорно използване на рибните ресурси в риболовната зона на Коморските острови. На основата на новия протокол общото годишно финансово участие на ЕС ще бъде 1 845 750 евро за целия тригодишен период. Предвижда се също и развитие на инвестициите в сектора на рибарството, за да се оптимизират дребномащабните дейности в рибарството. Тъй като считам, че предложението за нов протокол към споразумението за партньорство в областта на рибарството между Европейския съюз и Коморските острови обслужва интересите и на двете страни, гласувах в подкрепа на документа. Raül Romeva i Rueda Гласувах против. Сключването на двустранни споразумения в сектора на рибарството между Европейската общност и държави извън нея, наричани "споразумения за партньорство в сектора на рибарството (СПСР)", от 2004 г. е обичайна практика в рамките на общата политика в областта на рибарството (ОПОР) и е от основно значение за външното й измерение. В споразуменията със страните от Африка и Тихоокеанския басейн финансовото участие на ЕС е до голяма степен предназначено специално за подкрепа на национални политики в областта на рибарството, основани на принципа на устойчивост и добро управление на рибните ресурси. Така споразуменията за партньорство на практика представляват ангажимент за насърчаване на отговорния и устойчив риболов във всички райони, където кораби от ЕС биха могли да извършват дейност, на основата на подробна оценка на наличните ресурси, като се гарантира, че възможностите за риболов, които ще бъдат използвани, са потвърдени от надеждни научни становища и е изключена всякаква опасност от изчерпване на местните запаси. С влизането в сила на Договора от Лисабон на Европейския парламент се предоставят увеличени правомощия в областта на споразуменията за партньорство в сектора на рибарството: съгласно член 218, параграф 6, буква а) от ДФЕС сега се изисква предварителното одобрение на Парламента за сключването на споразумение вместо предишната обикновена процедура на консултация. Ние, Зелените, сме много критични към досегашното прилагане на подобен род споразумения. Licia Ronzulli Сключването на двустранни споразумения в сектора на рибарството между Европейската общност и трети държави е обичайна практика в рамките на общата политика в областта на рибарството и следователно е от основно значение за външното й измерение. Споразуменията със страните от Африка и Тихоокеанския басейн предвиждат значителен дял от реципрочното финансово участие на ЕС да бъде предназначен за подкрепа на национални политики в областта на рибарството, основани на принципа на устойчивост и добро управление на ресурсите. Двустранните отношения в сектора на рибарството между Европейската общност и Съюза Коморски острови започват през 1988 г. Приетата днес резолюция подчертава факта, че по-добрата информация и по-големият контрол от страна на Европейския парламент на всички етапи от преговорите ще укрепят партньорството и ще имат положително въздействие върху развитието на рибарството. Необходимо е Европейският парламент и Съветът да бъдат поставени на равна нога както по отношение на правото им да получават пълна и незабавна информация, така и по отношение на мониторинга и оценката на прилагането на международните споразумения в сектора на рибарството и на преговорите за тяхното преразглеждане. Angelika Werthmann Риболовният флот на ЕС работи по целия свят. Двустранни отношения между ЕС и Съюза Коморски острови съществуват от 1988 г. Настоящото преразглеждане на споразумението за партньорство в сектора на рибарството от 2006 г. като част от процеса на разширяването му доведе до включването в споразумението на основните принципи на устойчива политика в областта на рибарството и отговорно използване на рибните ресурси в риболовната зона на Коморските острови. Това е не само добре дошло, но и необходимо, за да се запази надеждността на ЕС и неговата обща политика в областта на рибарството. В този контекст трябва категорично да подкрепим призива на докладчика за повече информация и по-голям контрол от страна на Парламента. Поради тази причина гласувах в подкрепа на доклада. Elena Oana Antonescu Изменението на Евро-средиземноморското търговско споразумение може да допринесе за икономическата и политическа стабилност в региона с оглед консолидиране на единно пространство, ръководено от ценности като мир, справедливост, равенство, свобода и демокрация. Създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове има за цел да предостави рационализирани и ефективни процедури за обезщетение в строго определени срокове, което би могло да увеличи сигурността и предсказуемостта на двустранните търговски отношения, подобрявайки по този начин функционирането на Евро-средиземноморската зона за свободна търговия. Аз гласувах в подкрепа на предложението за резолюция. Слави Бинев в писмена форма. - Гласувах положително за тази резолюция, защото има нужда от създаване на ефективен механизъм за разрешаване на спорове свързани с търговията между Европейския съюз и Хашемитско кралство Йордания. Предложеният механизъм използва за модел механизмите за разрешаване на спорове от последните споразумения сключени от Европейския съюз и са съвместими с правилата и процедурите за уреждане на спорове на Световната Търговска Организация. Този механизъм ще подпомогне функционирането на Евро-средиземноморската зона за свободна търговска, но най-вече ще допринесе за стабилност в двустранните търговски отношения между Европейския съюз и Хашемитско кралство Йордания. Maria Da Graça Carvalho Всички изменения в евро-средиземноморските споразумения имат важно въздействие върху икономическата и политическа стабилност на страните, допринасяйки за неизброимите обществени и демократични ползи, които произтичат от тях. Затова приветствам всички усилия в това направление. Предвид непълното решаване на определени спорове съгласно търговските разпоредби на Евро-средиземноморското споразумение за асоцииране между Европейските общности и техните държави-членки и Хашемитско кралство Йордания аз признавам, че в този контекст дипломатическият подход се оказа неефикасен. Затова приемам необходимостта от механизъм за просто и ефективно използване на ресурсите, така че съм съгласна с проекторешението на Съвета за сключване на Споразумение под формата на протокол между Европейския съюз и Хашемитско кралство Йордания. Целта на протокола е създаване на механизъм за уреждане на спорове с действие по отношение на спорове, свързани с търговските разпоредби на Евро-средиземноморското споразумение. Diogo Feio Евро-средиземноморските споразумения съдържат разпоредби за либерализиране на търговията със стоки, но правилата за уреждане на спорове, свързани с тях, са разчитали основно на дипломацията и е било лесно "виновната" страна да ги блокира. Съветът даде мандат на Комисията да започне преговори със средиземноморските партньори през 2006 г. с оглед договаряне на механизми за разрешаване на спорове, използвайки за модел механизмите за разрешаване на спорове от последните споразумения, сключени от Европейския съюз в рамките на Световната търговска организация. На 9 декември 2009 г. беше парафирано проектоспоразумение с Йордания. Аз подкрепям механизма за уреждане на спорове и се надявам, че той ще има по-скоро възпираща, отколкото наказателна функция. Надявам се също Йордания да съумее да устои на нестабилността, обхванала региона, и да остане умереният и отговорен партньор, който беше при управлението на крал Хюсеин и крал Абдула II. José Manuel Fernandes Препоръката се основава на проекторешението на Съвета за сключване на протокол между Европейския съюз и Йордания, целта на който е създаване на механизъм за уреждане на спорове като част от Евро-средиземноморското споразумение. Като цяло решаването на търговски спорове между страните с дипломатически средства не винаги даваше желаните резултати. Затова в контекста на евро-средиземноморския регион бяха започнати преговори ЕС и партньорите му от Средиземноморието, и по-конкретно с Йордания. Проектоспоразумението беше подписано на 9 декември 2009 г. на Евро-средиземноморската конференция на министрите на търговията, проведена в Брюксел. Аз гласувам "за" проекта на законодателна резолюция на Европейския парламент, тъй като съм наясно, че това значително ще подобри отношенията между държавите от гледна точка на свободната търговия и ще допринесе за политическата и икономическа стабилност на региона. Затова приветствам новото споразумение и се надявам, че след влизането му в сила няма да възникват никакви противоречия между ЕС или неговите държави-членки и Йордания. João Ferreira Както се споменава в изложението на мотивите от доклада, досега всякакви спорове във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. "Алтернативният" модел, който ни се предлага, се вписва в логиката, прокарвана в рамките на Световната търговска организация, която - в търсене на предполагаема ефективност - се опитва да заобиколи националния суверенитет, решаването на споровете при зачитане на особеностите на всяка страна и правото на страните да защитават своите интереси и интересите на своите народи. Решаването на споровете с дипломатически средства гарантира равноправно третиране на страните. За разлика от него въпросният механизъм подкопава този принцип, насърчавайки движението на капитали и поставяйки икономическата мощ преди политическата мощ и интересите на капитала преди интересите на страните и на техните народи. Нашето противопоставяне на този механизъм и неговите последици е още по-оправдано, защото той е резултат от сключване на споразумение между ЕС - чиято легитимност, произтичаща от Договора от Лисабон, е съмнителна (и във всеки случай достойна за съжаление) - и режима на крал Абдула, който продължава да потиска с насилие зараждащото се мирно младежко движение, което настоява за реформи и демократични свободи. Ilda Figueiredo Досега споровете във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. "Алтернативният" модел, който ни се предлага, се вписва в логиката, прокарвана в рамките на Световната търговска организация, която - в търсене на предполагаема ефективност - се опитва да заобиколи националния суверенитет, решаването на споровете при зачитане на особеностите на всяка страна и правото на страните да защитават своите интереси и интересите на своите народи. Решаването на споровете с дипломатически средства гарантира равноправно третиране на страните. За разлика от него въпросният механизъм подкопава този принцип, насърчавайки движението на капитали и поставяйки икономическата мощ преди политическата мощ и интересите на капитала преди интересите на страните и на техните народи. Нашето противопоставяне на този механизъм и неговите последици е още по-оправдано, защото той е резултат от сключване на споразумение между ЕС - чиято легитимност, произтичаща от Договора от Лисабон, е съмнителна - и режима на крал Абдула, който продължава да потиска с насилие зараждащото се мирно младежко движение, което настоява за реформи и демократични свободи. David Martin Аз гласувах "за" доклада. Създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове се приветства, тъй като то следва да предостави рационализирани и ефективни процедури за обезщетение в строго определени срокове. Докладчикът счита, че тези изменения на Евро-средиземноморските споразумения за свободна търговия могат да допринесат за икономическата и политическа стабилност в този ключов регион и да консолидират единното пространство на мир, развитие, справедливост, равенство, свобода, плурализъм, демокрация и уважение. Освен това правилното прилагане на подобен механизъм би могло да увеличи сигурността и предсказуемостта на нашите двустранни търговски отношения и би представлявало по-нататъшна крачка към създаването и истинското функциониране на Евро-средиземноморската зона за свободна търговия. Nuno Melo Миналото ни показва, че дипломацията не се оказа ефикасна за разрешаване на различните съществуващи спорове. Затова аз приветствам създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове, който би могъл да предостави рационализирани и ефективни процедури за обезщетение в строго определени срокове. Съгласен съм с докладчика, че тези изменения на евро-средиземноморските споразумения за свободна търговия могат да допринесат за икономическата и политическа стабилност в региона, който е от ключово значение за консолидирането на единно пространство на мир, развитие, справедливост, равенство, свобода, плурализъм, демокрация и уважение. Освен това правилното прилагане на подобен механизъм би могло да увеличи сигурността и предсказуемостта на нашите двустранни търговски отношения и би представлявало по-нататъшна крачка към създаването и истинското функциониране на Евро-средиземноморската зона за свободна търговия. Alexander Mirsky Знам, че предложеният механизъм използва за модел механизмите за разрешаване на спорове от последните споразумения, сключени от Европейския съюз, и на СТО. Двустранните търговски споразумения следва винаги да бъдат съвместими с многостранната търговска система. Комисията следва да осигури ефикасното им прилагане. Продължаващите спорове имат отрицателно влияние върху деловата общност. Затова аз гласувах "за". Maria do Céu Patrão Neves С доклада Европейският парламент дава съгласие за създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове, който ще предостави рационализирани и ефективни процедури за обезщетение в строго определени срокове, когато възникне необходимост от уреждане на спорове между Европейския съюз и Хашемитско кралство Йордания, свързани с търговските разпоредби на Евро-средиземноморското споразумение. Досега споровете във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. На практика това не е ефективно и е водило до ситуации, при които споровете са оставали нерешени, тъй като е било лесно "виновната" страна да ги блокира. Измененията на евро-средиземноморските споразумения за свободна търговия могат да допринесат за икономическата и политическа стабилност в този ключов регион и да консолидират единното пространство на мир, развитие, справедливост, равенство, свобода, плурализъм, демокрация и уважение. Правилното прилагане на подобен механизъм би могло да увеличи сигурността и предсказуемостта на нашите двустранни търговски отношения и би представлявало по-нататъшна крачка към създаването и истинското функциониране на Евро-средиземноморската зона за свободна търговия. Моят положителен вот беше мотивиран от всички тези факти. Paulo Rangel Аз гласувах в подкрепа на сключването на споразумението ЕС-Йордания, чиято цел е създаване на механизъм за уреждане на спорове с действие по отношение на спорове, свързани с търговските разпоредби на евро-средиземноморските споразумения. Досега споровете във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. На практика това не е ефективно и е водило до ситуации, при които споровете са оставали нерешени или са били блокирани. Надявам се прилагането на стандартния механизъм за разрешаване на спорове да засили сигурността и предсказуемостта на търговските отношения ЕС-Йордания. Tokia Saïfi В рамките на Евро-средиземноморските споразумения за асоцииране търговските спорове, които могат да възникнат между двете страни - Европейския съюз, от една страна, и Йордания, от друга - все още се уреждат по дипломатически път. Това решение не е нито ефективно, нито прозрачно и затова аз гласувах в подкрепа на създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове, тъй като това ще позволи на заинтересованите страни и по двата бряга на Средиземно море да търгуват в една по-безопасна и по-предсказуема среда. Този стандартен механизъм се основава на решения, предлагани от Световната търговска организация в нейния меморандум за разбирателство относно разрешаването на спорове, както и на механизмите, заложени в двустранните търговски споразумения, сключени неотдавна от ЕС. Следователно в крайна сметка добавянето на такива механизми към все по-голям брой споразумения ще създаде еднакви условия за дейността не само на европейските стопански субекти, а и за партньорите им от трети държави. Angelika Werthmann Преговорите тръгнаха от нещо, което всъщност беше пространство, което не се ръководи от закони и следователно нямаше процедури за разрешаване на спорове между ЕС и средиземноморските страни. Механизмът за уреждане на спорове използва като образец стандартните международни процедури. Тъй като сегашният подход доведе до неразрешими проблеми в миналото, аз последвах препоръката на докладчика. Слави Бинев в писмена форма. - Гласувах положително за тази резолюция, защото има нужда от създаване на ефективен механизъм за разрешаване на спорове, свързани с търговията между Европейския съюз и Кралство Мароко. Предложеният механизъм използва за модел механизмите за разрешаване на спорове от последните споразумения, сключени от Европейския съюз, и са съвместими с правилата и процедурите за уреждане на спорове на Световната търговска организация. Този механизъм ще допринесе за стабилност в двустранните търговски отношения между Европейския съюз и Кралство Мароко. Maria Da Graça Carvalho Всички изменения в евро-средиземноморските споразумения имат важно въздействие върху икономическата и политическа стабилност на страните, допринасяйки за неизброимите обществени и демократични ползи, които произтичат от тях. Затова приветствам всички усилия в това направление. Предвид непълното решаване на определени спорове съгласно търговските разпоредби на Евро-средиземноморското споразумение за асоцииране между Европейските общности и Кралство Мароко, аз признавам неефективността на системата, създала се в тази област с използването на дипломатически средства. Затова приемам необходимостта от механизъм за просто и ефективно използване на ресурсите, така че съм съгласна с проекторешението на Съвета за сключване на Споразумение между Европейския съюз и Кралство Мароко за създаване на механизъм за уреждане на спорове. Vasilica Viorica Dăncilă в писмена форма. - (RO) Предвид това, че понастоящем разпоредбите за уреждането на спорове разчитат на дипломатически подход и могат лесно да бъдат блокирани от страната, която не изпълнява задълженията си, съм на мнение, че приемането на споразумението ще подобри сигурността и предсказуемостта на търговските отношения между Европейския съюз и Мароко, като ги направи полезни и за предприятията, и за потребителите. Приемането на споразумението е в съответствие с евро-средиземноморската пътна карта за търговията след 2010 г. Diogo Feio Както и при другите, в споразумението между Европейския съюз и Кралство Мароко липсваха мерки за уреждането на спорове, което естествено допринасяше то да бъде по-малко надеждно, и за намаляване очакванията на страните, що се отнася постигане на справедливи решения в случай на спор. Надявам се предвиденият механизъм да влезе в сила и да допринесе за укрепването на доверието на страните, както и че Кралство Мароко ще бъде в състояние да продължи реформите, започнати от крал Хасан II и развити от крал Мохамед VI. José Manuel Fernandes Препоръката се основава на проекторешението на Съвета за сключване на протокол между Европейския съюз и Мароко, целта на който е създаване на механизъм за уреждане на спорове като част от Евро-средиземноморското споразумение. Като цяло решаването на търговски спорове между страните с дипломатически средства не винаги даваше желаните резултати. Затова в контекста на Евро-средиземноморския регион бяха започнати преговори между ЕС и партньорите му от Средиземноморието, и по-конкретно с Мароко. Проектоспоразумението беше подписано на 9 декември 2009 г. на Евро-средиземноморската конференция на министрите на търговията, проведена в Брюксел, и беше потвърдено по време на срещата на високо равнище ЕС-Мароко на 7 март 2010 г. Аз гласувам в подкрепа на проекта на законодателна резолюция на Европейския парламент, тъй като съм наясно, че това значително ще подобри отношенията между държавите от гледна точка на свободната търговия и ще допринесе за политическата и икономическа стабилност на региона. Затова приветствам новото споразумение и се надявам, че след влизането му в сила няма да възникват никакви противоречия между ЕС или неговите държави-членки и Мароко. João Ferreira Както се споменава в изложението на мотивите от доклада, досега всякакви спорове във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. "Алтернативният" модел, който ни се предлага, се вписва в логиката, прокарвана в рамките на Световната търговска организация, която - в търсене на предполагаема ефективност - се опитва да заобиколи националния суверенитет, решаването на споровете при зачитане на особеностите на всяка страна и правото на страните да защитават своите интереси и интересите на своите народи. Решаването на споровете с дипломатически средства гарантира равноправно третиране на страните. За разлика от него въпросният механизъм подкопава този принцип, насърчавайки движението на капитали и поставяйки икономическата мощ преди политическата мощ и интересите на капитала преди интересите на страните и на техните народи. Нашето противопоставяне на този механизъм и неговите последици е още по-оправдано, защото той е резултат от сключване на споразумение за свободна търговия с Мароко - страна, която продължава да окупира Западна Сахара и да се възползва и печели от ресурси, които не й принадлежат: тя нарушава международното право и отказва на народа сахрави правото му на самоопределение. Ilda Figueiredo Докладът се отнася за промяна в съществуващото положение чрез създаване на механизъм за разрешаване на спорове. Както се споменава в изложението на мотивите от доклада, досега всякакви спорове във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. Обаче сега Комисията предлага "алтернативен" модел, който се вписва в логиката, прокарвана в рамките на Световната търговска организация, която - в търсене на предполагаема ефективност - се опитва да заобиколи националния суверенитет, решаването на споровете при зачитане на особеностите на всяка страна и правото на страните да защитават своите интереси и интересите на своите народи. Решаването на споровете с дипломатически средства гарантира равноправно третиране на страните. За разлика от него въпросният механизъм подкопава този принцип, насърчавайки движението на капитали и поставяйки икономическата мощ преди политическата мощ и интересите на капитала преди интересите на страните и на техните народи. Нашето противопоставяне на този механизъм и неговите последици е още по-оправдано, защото той е резултат от сключване на споразумение за свободна търговия с Мароко - страна, която продължава да окупира Западна Сахара и да се възползва и печели от ресурси, които не й принадлежат: тя нарушава международното право и отказва на народа сахрави правото му на самоопределение. Поради тази причина ние гласувахме "против". David Martin Аз подкрепям докладчика, който предлага Парламентът да даде съгласието си за споразумението. Продължаващите спорове имат отрицателно влияние върху деловата общност и крайните потребители и по двата бряга на Средиземно море. Jean-Luc Mélenchon Гражданските въстания срещу арабските деспоти подпалиха другия бряг на Средиземноморието. Това явно не е достатъчна причина ЕС да спре работата по създаване на зоната за свободна търговия, която договори със същите тези деспоти. Ние изпратихме ясен сигнал: ЕС не желае да преговаря с арабските демокрации, които биха могли да възникнат. Това е абсурдно. Аз ще гласувам "против". Nuno Melo Миналото показва, че дипломацията не успя да бъде ефикасна за разрешаване на редица съществуващи спорове. Затова аз приветствам създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове, който ще предостави рационализирани и ефективни процедури за обезщетение в строго определени срокове. Съгласен съм с мнението на докладчика, че измененията на споразумението за свободна търговия ЕС-Мароко могат да допринесат за икономическата и политическа стабилност в този ключов регион и да консолидират единното пространство на мир, развитие, справедливост, равенство, свобода, плурализъм, демокрация и уважение. Нещо повече - правилното прилагане на подобен механизъм би могло да увеличи сигурността и предсказуемостта на нашите двустранни търговски отношения и би представлявало по-нататъшна крачка към създаването и истинското функциониране на Зоната за свободна търговия ЕС-Мароко. Andreas Mölzer Досега една от задачите на дипломатическите служби беше да действат като арбитри при спорове, свързани с Евро-средиземноморското споразумение. Сега планът е да се въведат механизми на равнище ЕС за уреждане на спорове и за подпомагане на политически нестабилни региони като Мароко за установяването на еднородна държава, характеризираща се с мир, развитие, справедливост, равенство, свобода, плурализъм, демокрация и уважение. Аз се въздържах при гласуването, защото докладчикът не е описал подробно как можем да гарантираме, че тези механизми ще се зачитат. Cristiana Muscardini Споразумението за либерализация между ЕС и Мароко следва да бъде емблема за развитието, стабилността и икономическото възстановяване на целия регион на Северна Африка. Съюзът не може и не трябва да пропуска възможността да изиграе роля във възприемането на обновена търговска политика, способна да помогне на страните, обхванати от обществени и политически сътресения и следователно, на нашите инвестиции в тези райони. С днешния вот за създаване на стандартен механизъм за правилно и ефективно разрешаване на спорове имаме по-голяма гаранция в подкрепа на европейските инвестиции в Мароко - инвестиции, които са от ключово значение за икономическото благосъстояние на целия район и обхващат почти всички сектори. Днешният вот подчертава също желанието на Съюза да не допусне отрицателно въздействие върху икономиките и крайните потребители и по двата бряга на Средиземно море, ако избере протекционистки политики, които продължават да дават предимство на специалните интереси, отлагайки ратификацията на споразумения от основна важност за намирането на нов баланс и стабилизирането на икономическите възможности пред един район, който започва да става от интерес за нашите търговски конкуренти като Китай и страните от Близкия изток. Maria do Céu Patrão Neves С доклада Европейският парламент дава съгласие за създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове, който ще предостави рационализирани и ефективни процедури за обезщетение в строго определени срокове при спорове, свързани с евро-средиземноморските споразумения между ЕС и Мароко. Разрешаването на спорове чрез дипломация не е ефективно и е водило до ситуации, при които споровете са оставали нерешени, тъй като е било лесно "виновната" страна да ги блокира. Забавянията, до които се стига при уреждането на спорове, имат отрицателно въздействие върху предприятията и крайните потребители и по двата бряга на Средиземно море. Измененията в евро-средиземноморските споразумения за свободна търговия могат да допринесат за икономическата и политическа стабилност в този ключов регион и да консолидират единното пространство на мир, развитие, справедливост, равенство, свобода, плурализъм, демокрация и уважение. Образецът за предложения механизъм е този за уреждане на спорове от последните споразумения, сключени от Европейския съюз и на Споразумението относно правилата и процедурите, регламентиращи уреждането на спорове на Световната търговска организация. Комисията трябва да осигури механизмът да бъде прилаган ефикасно и ефективно. Поради горните съображения аз гласувах в подкрепа на резолюцията, одобряваща сключването на споразумението. Paulo Rangel Аз гласувах в подкрепа на сключването на споразумението между ЕС и Кралство Мароко, чиято цел е създаване на механизъм за уреждане на спорове с действие по отношение на спорове, свързани с търговските разпоредби на Евро-средиземноморските споразумения. Досега споровете във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. На практика това не е ефективно и е водило до ситуации, при които споровете са оставали нерешени или са били блокирани. Надявам се прилагането на стандартния механизъм за разрешаване на спорове да засили сигурността и предсказуемостта на търговските отношения между ЕС и Кралство Мароко. Raül Romeva i Rueda Гласувах в подкрепа на документа. Досега споровете във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. На практика това не е ефективно и е водило до ситуации, при които споровете са оставали нерешени, тъй като е било лесно "виновната" страна да ги блокира. Съветът даде мандат на Комисията да започне преговори със средиземноморските партньори през 2006 г. с оглед договаряне на истински механизъм за разрешаване на спорове. На Евро-средиземноморската конференция на министрите на търговията, проведена в Брюксел на 9 декември 2009 г., беше парафирано проектоспоразумение с Мароко, което беше потвърдено по време на срещата на високо равнище ЕС-Мароко на 7 март 2010 г. Създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове се приветства, тъй като то следва да предостави рационализирани и ефективни процедури за обезщетение в строго определени срокове. Izaskun Bilbao Barandica Аз подкрепям създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове с Египет, който ще позволи преодоляване на случаите на неефективност и безизходица и приключване на проекта за споразумение с тази страна. Споразумението може да помогне да се даде принос към икономическата и политическа стабилност в евро-средиземноморското пространство, която ще позволи бъдещето да се основава на мира, справедливостта, свободата, плурализма и демокрацията. Слави Бинев в писмена форма. - Гласувах положително за тази резолюция, защото има нужда от създаване на ефективен механизъм за разрешаване на спорове, свързани с търговията между Европейския съюз и Арабска република Египет. Предложеният механизъм използва за модел механизмите за разрешаване на спорове от последните споразумения, сключени от Европейския съюз, и са съвместими с правилата и процедурите за уреждане на спорове на Световната търговска организация. Този механизъм ще подпомогне функционирането на Евро-средиземноморската зона за свободна търговска, но най-вече ще допринесе за стабилност в двустранните търговски отношения между Европейския съюз и Арабска република Египет. Vito Bonsignore Аз гласувах в подкрепа на механизма за уреждане на спорове, както е предложен от г-н Susta. Напълно съм съгласен, че правилното прилагане на стандартен механизъм за разрешаване на спорове би представлявало по-нататъшна крачка към създаването и истинското функциониране на Евро-средиземноморската зона за свободна търговия. Досега всякакви спорове във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения, когато е било възможно. Вместо това е необходима стегната процедура, защото продължаването на търговските спорове би могло да доведе до отрицателни последици за крайните потребители и по двата бряга на Средиземно море. В светлината на ставащото в някои страни от Северна Африка няма съмнение, че пътят към икономическата и политическа стабилност в тези територии минава, наред с другото, през добре функциониращи споразумения за свободна търговия в Средиземноморието. Maria Da Graça Carvalho Всички изменения в евро-средиземноморските споразумения имат важно въздействие върху икономическата и политическа стабилност на страните, допринасяйки за неизброимите обществени и демократични ползи, които произтичат от тях. Затова аз приветствам всички усилия в това направление. Предвид непълното решаване на определени спорове съгласно търговските разпоредби на Евро-средиземноморското споразумение за асоцииране между Европейските общности и Арабска република Египет, аз признавам неефективността на системата, създала се в тази област с използването на дипломатически средства. Затова приемам необходимостта от механизъм за просто и ефективно използване на ресурсите, така че съм съгласна с проекторешението на Съвета за сключване на Споразумение между Европейския съюз и Арабска република Египет за създаване на механизъм за уреждане на спорове. Diogo Feio Сегашното положение в Египет може би затъмнява необходимостта да продължим усилено да приемаме споразумения като това. При все това сега, когато са свършили сътресенията и несигурността, типични за времена като преживяните неотдавна от Кайро, египетската държава следва добре да се погрижи отново да поеме функциите си в цялост. Сред тях са външните отношения, конкретно с Европейския съюз, който е партньор по евро-средиземноморско споразумение. Макар че предполагаемите бъдещи спорове с ЕС вероятно в момента са последна грижа на Египет, мисля, че не може да има минуси от приемането на механизми, които да позволяват такива спорове да бъдат решавани лесно, за доброто и на двете страни. Египет е неделимо вплетен в историята на Европа и света. Надявам се бъдещето му да е също толкова бляскаво, колкото и миналото. José Manuel Fernandes Препоръката се основава на проекторешението на Съвета за сключване на протокол между Европейския съюз и Арабска република Египет, чиято цел е създаване на механизъм за уреждане на спорове. Протоколът добива съвсем особено значение по време, в което Египет прави първите крачки към въвеждане на демократичен режим. Като цяло решаването на търговски спорове между страните с дипломатически средства не винаги даваше желаните резултати. Затова в контекста на евро-средиземноморския регион бяха започнати преговори между ЕС и партньорите му от Средиземноморието, и по-конкретно с Египет. На Съвета за асоцииране ЕС-Египет, проведен в Люксембург на 27 април 2010 г., беше парафирано проектоспоразумение с Египет. Аз гласувам "за" проекта на законодателна резолюция на Европейския парламент, тъй като съм наясно, че това значително ще подобри отношенията между държавите от гледна точка на свободната търговия и ще допринесе за политическата и икономическа стабилност на региона. Затова аз приветствам новото споразумение и се надявам, че след влизането му в сила няма да възникват никакви противоречия между ЕС или неговите държави-членки и Арабска република Египет. João Ferreira Както се споменава в изложението на мотивите от доклада, досега всякакви спорове във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. "Алтернативният" модел, който ни се предлага, се вписва в логиката, прокарвана в рамките на Световната търговска организация, която - в търсене на предполагаема ефективност - се опитва да заобиколи националния суверенитет, да заобиколи решаването на споровете при зачитане на особеностите на всяка страна и да заобиколи правото на страните да защитават своите интереси и интересите на своите народи. Решаването на споровете с дипломатически средства гарантира равноправно третиране на страните. За разлика от него въпросният механизъм подкопава този принцип, насърчавайки движението на капитали и поставяйки икономическата мощ преди политическата мощ и интересите на капитала преди интересите на страните и на техните народи. Нашето противопоставяне на този механизъм и неговите последици е още по-оправдано, защото той е резултат от сключването на споразумение между ЕС и режима на диктатора Мубарак. Въстанието на египетския народ за демократични промени, за защита на суверенитета му от външната намеса и от заговора на режима с интересите на империализма в региона е положителен знак, който се надяваме да има практически израз по отношение на споразумението и други. Ilda Figueiredo Досега всякакви спорове във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. "Алтернативният" модел, който ни се предлага, се вписва в логиката, прокарвана в рамките на Световната търговска организация, която - в търсене на предполагаема ефективност - се опитва да заобиколи националния суверенитет, да заобиколи решаването на споровете при зачитане на особеностите на всяка страна и да заобиколи правото на страните да защитават своите интереси и интересите на своите народи. Решаването на споровете с дипломатически средства гарантира равноправно третиране на страните. За разлика от него въпросният механизъм подкопава този принцип, насърчавайки движението на капитали и поставяйки икономическата мощ преди политическата мощ и интересите на капитала преди интересите на страните и на техните народи. Нашето противопоставяне на този механизъм и неговите последици е още по-оправдано, защото той е резултат от сключването на споразумение между ЕС, чиято легитимност, произтичаща от Договора от Лисабон, е съмнителна и режима на диктатора Мубарак. Въстанието на египетския народ за демократични промени, за защита на суверенитета му от външната намеса и от заговора на режима с интересите на империализма в региона е положителен знак, който се надяваме да има практически израз по отношение на споразумението и други. David Martin Независимо от несигурното положение в Египет мисля, че Парламентът е прав да продължи работата по одобряването на споразумението, което би следвало да улесни живота на предприятията, без да се правят политически коментари за сегашното правителство на Египет. Nuno Melo Миналото показва, че дипломацията не успя да бъде ефикасна за разрешаване на редица съществуващи спорове. Затова аз приветствам създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове, който ще предостави рационализирани и ефективни процедури за обезщетение в строго определени срокове. Съгласен съм с мнението на докладчика, че измененията на споразуменията за свободна търговия ЕС-Египет могат да допринесат за икономическата и политическа стабилност в този ключов регион и да консолидират единното пространство на мир, развитие, справедливост, равенство, свобода, плурализъм, демокрация и уважение. Нещо повече - правилното прилагане на подобен механизъм би могло да увеличи сигурността и предсказуемостта на нашите двустранни търговски отношения и би представлявало по-нататъшна крачка към създаването и истинското функциониране на Зоната за свободна търговия ЕС-Египет. Paul Murphy Аз гласувах против доклада, защото имам сериозни притеснения по отношение на икономическия и политически подход на ЕС към страните, които са обхванати от Евро-средиземноморското споразумение. Създаването на зона за свободна търговия би имало драматични последици за трудещите се в региона. По собствени данни на ЕС се очаква Египет да загуби 1,5 млн. работни места. Мрачните икономически перспективи пред младите хора и гневът срещу корупцията и излишествата на малобройния диктаторски елит са в основата на революционните движения и стремежи на египетския народ. Евентуалното продължаване на доктрината за свободна търговия в интерес на едрия европейски бизнес и богатите елити биха означавали още от същите и поради това трябва да бъде отхвърлено. Преговорите по тази сделка се водиха от представители на диктаторския режим на Мубарак, който беше пометен от революционната вълна. Върхушката на армията обаче е дълбоко свързана с икономическите интереси на бившия режим и не представлява законните искания и стремежи на трудещите се. Търговските отношения трябва да се основават на нуждите на мнозинството от населението, не на алчността на малобройните елити и корпорациите. Maria do Céu Patrão Neves С доклада Европейският парламент дава съгласие за създаването на стандартен механизъм за разрешаване на спорове, който ще предостави рационализирани и ефективни процедури за обезщетение в строго определени срокове при спорове, свързани с Евро-средиземноморските споразумения между ЕС и Арабска република Египет. Разрешаването на спорове чрез дипломация не е ефективно и е водило до ситуации, при които споровете са оставали нерешени, тъй като е било лесно "виновната" страна да ги блокира. Забавянията, до които се стига при уреждането на спорове, имат отрицателно въздействие върху предприятията и крайните потребители и по двата бряга на Средиземно море. Измененията в Евро-средиземноморските споразумения за свободна търговия могат да допринесат за икономическата и политическа стабилност в този ключов регион и да консолидират единното пространство на мир, развитие, справедливост, равенство, свобода, плурализъм, демокрация и уважение. Образецът за предложения механизъм е този за уреждане на спорове от последните споразумения, сключени от Европейския съюз, и Споразумението относно правилата и процедурите, регламентиращи уреждането на спорове на Световната търговска организация. Комисията следва да осигури механизмът да бъде прилаган ефикасно и ефективно. Поради горните съображения аз гласувах в подкрепа на резолюцията, одобряваща сключването на споразумението. Paulo Rangel Аз гласувах в подкрепа на сключването на споразумението ЕС-Египет, чиято цел е създаване на механизъм за уреждане на спорове с действие по отношение на спорове, свързани с търговските разпоредби на евро-средиземноморските споразумения. Досега споровете във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. На практика това не е ефективно и е водило до ситуации, при които споровете са оставали нерешени или са били блокирани. Надявам се прилагането на стандартния механизъм за разрешаване на спорове да засили сигурността и предсказуемостта на търговските отношения ЕС-Египет. Luís Paulo Alves Аз гласувам "за" препоръката и приветствам създаването на механизъм за уреждане на спорове, който ще предостави рационализирани и ефективни процедури за обезщетение в строго определени срокове. Съгласен съм също с позицията на докладчика, че измененията в евро-средиземноморските споразумения за свободна търговия могат да допринесат за икономическата и политическа стабилност в региона, който е от ключово значение за консолидиране на единното пространство на мир. Juozas Imbrasas Аз се съгласих с документа, защото досега споровете във връзка с евро-средиземноморските споразумения са разчитали изцяло на дипломатически решения. На практика това не е ефективно и е водило до ситуации, при които споровете са оставали нерешени, тъй като е било лесно "виновната" страна да ги блокира. Измененията на евро-средиземноморските споразумения за свободна търговия могат да допринесат за икономическата и политическа стабилност в този ключов регион и да консолидират единното пространство на мир, развитие, справедливост, равенство, свобода, плурализъм, демокрация и уважение. Нещо повече - правилното прилагане на подобен механизъм би могло да увеличи сигурността и предсказуемостта на нашите двустранни търговски отношения и би представлявало по-нататъшна крачка към създаването и истинското функциониране на Евро-средиземноморската зона за свободна търговия. Продължаващите спорове имат отрицателно влияние върху деловата общност и крайните потребители и по двата бряга на Средиземно море. С влизането в сила на Договора от Лисабон преките чуждестранни инвестиции станаха част от търговската политика на ЕС и с това част от изключителната компетентност на Съюза. В ера, в която преките чуждестранни инвестиции играят важна роля за икономическото благосъстояние на страните и регионите, един добре функциониращ механизъм за уреждане на спорове ще служи за решаване на спорове и в тази област. Elisabeth Köstinger Тъй като правилата за решаване на споровете се основават на дипломатически подход и са водили до ситуации, при които споровете е било лесно да бъдат блокирани, новият механизъм за решаване на търговските спорове заслужава подкрепата ни. Механизмът следва модела от последните споразумения, сключени от ЕС, и Споразумението на Световната търговска организация. Проектите на споразумения с Йордания, Мароко и Египет са вече готови, които покриват също търговията със селскостопански продукти. Приветствам решението на Европейския парламент да подкрепи споразуменията. Licia Ronzulli Аз гласувам в подкрепа на резолюцията, защото смятам за съществено ЕС да предостави подходящ механизъм за решаване на спорове, произтичащи от прилагането на евро-средиземноморските споразумения. През 2006 г. Съветът даде мандат на Комисията да започне преговори със средиземноморските партньори, а споразумението беше подписано чак през 2009 г. Създаването на стандартен метод за разрешаване на спорове следва в крайна сметка да въведе опростени и ефикасни процедури за решаване, със строго определени срокове. Съгласна съм с мнението на докладчика, който смята за съществено в евро-средиземноморските споразумения за свободна търговия да се внесат изменения, за да се допринесе за икономическата и политическа стабилност в региона и да се консолидира пространство на мир и развитие. Предлаганият метод следва модела на най-съвременните механизми за уреждане на спорове от споразуменията за партньорство, както са съгласувани от Европейския съюз и Световната търговска организация. По време, в което преките чуждестранни инвестиции имат възлова роля за икономическото благосъстояние на европейските държави-членки, аз се надявам, че един ефикасен механизъм за решаване на спорове ще помогне да бъдат решавани споровете и в тази област. Luís Paulo Alves Аз гласувам в подкрепа на настоящия доклад и бих подчертал, че той е важна стъпка в стремежа към преговори между ЕС и Украйна за установяване на път, който може да създаде възможност за нейното пълноправно присъединяване в бъдеще. Zigmantas Balčytis Аз гласувах в подкрепа на настоящия доклад. С прилагането на европейската политика на съседство, на държавите партньори постепенно се дава възможност да участват в някои програми на Съюза и дейности на агенциите. Това е една от многото мерки, насочени към насърчаване на реформите, модернизация и преход в държавите, граничещи с Европейския съюз. През юни 2007 г. Съветът на Европейския съюз отново подчерта огромното значение на европейската политика за съседство и затова настоящият протокол ще създаде условия за Украйна да участва във важни програми на ЕС и да се възползва от най-добрите практики на ЕС, допринасящи за развитието на демократичния процес. George Becali Аз гласувах в подкрепа на предложението на нашия докладчик. Считам, че и двете страни ще имат всички изгледи за успех, ако поетите по настоящия протокол задължения бъдат изпълнени. Европейският съюз ще спечели сериозен, стабилен, демократичен партньор на източната си граница, докато жителите на Украйна ще спечелят малко по-ясна европейска перспектива. Adam Bielan От самото начало на работата си в Европейския парламент, аз решително съм подкрепял проевропейските стремежи на Украйна. Украйна е един от най-важните партньори в рамките на Източната политика на Полша. Освен това, заедно с Украйна моята страна се подготвя да стане домакин на Европейското първенство по футбол следващата година. За да постигне целите на външната политика на Съюза и също така по причини за сигурност, от изключително значение за целия Европейски съюз е да ускори сътрудничеството с Украйна. Считам, че подкрепата за младата демокрация в Украйна е едно от нашите най-важни задължения. Затова подкрепям ускоряването на преговорите относно зоната за свободна търговия и възможно най-широкото участие на Украйна в програмите на Съюза. Гласувах в подкрепа на настоящата резолюция и по този начин изразих своето съгласие за сключването на Протокола към Споразумението за партньорство и сътрудничество между Европейския съюз и Украйна. Слави Бинев в писмена форма. - Уважаеми колеги, уважаеми председател, този протокол съдържа рамково споразумение за общите принципи на участие на Украйна в програми на Съюза. Той съдържа стандартни клаузи, които се предвижда да бъдат прилагани за всички държави партньори по европейската политика за съседство, с които предстои сключване на такива протоколи. По мое мнение Украйна прави необходимите усилия и аз подкрепям сключването на това споразумение. Vilija Blinkevičiūt Аз гласувах в подкрепа на настоящата законодателна резолюция относно съгласието на Европейския парламент с проекторешението на Съвета, въз основа на което ще има допълнителен протокол към Споразумението за партньорство и сътрудничество между Европейските общности и техните държави-членки, от една страна, и Украйна, от друга страна. На основата на този протокол на Украйна ще бъде дадена възможност да участва в програмите на ЕС в областта на стопанската дейност и предприемачеството, енергетиката и информацията, и информационните технологии. В съгласие със споразумението Украйна ще трябва да направи финансов принос към общия бюджет на ЕС, в зависимост от програмите, в които иска да участва, а на свой ред ЕС ще гарантира, че тези програми ще се контролират и проверяват от институциите на ЕС. Аз съм заместник-председател на парламентарната комисия за сътрудничество между ЕС и Украйна и съм убедена, че сключването на настоящия протокол ще даде повече възможности на Украйна за доближаване на нейните политики до политиките, стандартите и нормите, следвани от ЕС в споменатите области. Diogo Feio Отношенията между ЕС и Украйна са преминали през периоди на напредък и на неуспехи, понякога в резултат на намалената или увеличената стратегическа близост на държавата с нейната съседка Русия. На 18 юни 2007 г. Съветът издаде насоки за Комисията относно преговори за рамкови споразумения с Алжир, Армения, Азербайджан, Египет, Грузия, Израел, Йордания, Ливан, Молдова, Мароко, Палестинската автономия, Тунис и Украйна за общите принципи на участие на тези държави в програмите на ЕС. Считам сключването на гореспоменатото споразумение за положително, поради необходимостта да се предвиди ясна рамка, в която Украйна ще участва в европейските програми, като по такъв начин ще допринесе за подобряване на отношенията си със Съюза. José Manuel Fernandes Европейската политика на съседство (ЕПС) предвижда постепенно отваряне на програмите на Европейския съюз за участие на съседните държави, с цел насърчаване на реформите, модернизацията и, често, на тяхната демократизация. При това положение, на 6 март 2007 г., Съветът прие общ подход, предназначен да даде възможност на партньорите в европейската политика на съседство да участват в агенциите и програмите на Общността. В резултат на този подход Комисията започна преговори за рамкови споразумения със съседните държави, включително Украйна, чиито документи са пълни и готови да бъдат представени за одобрение от Европейския парламент, при условията на Договора за функциониране на Европейския съюз. Аз гласувам в подкрепа на Споразумението за партньорство и сътрудничество между Европейските общности и техните държави, от една страна, и Украйна, от друга страна, за общите принципи на участие на Украйна в програмите на Съюза, и го приветствам, защото то представлява още една стъпка в следването на целите, които направляват създаването на общия пазар. João Ferreira За нас сключването на настоящото споразумение повдига редица въпроси, като се има предвид изключително неясният характер на внесеното предложение. Споменават се програми, но не ни е казано в кои програми Украйна ще може да участва, каква форма ще приеме това сътрудничество или какви ще бъдат финансовите условия и последиците от тях. Съобщава се за ползи, без да бъде изяснено откъде ще идват. Ние считаме, че създаването на споразумения с цели като тези, които бяха съобщени, трябва да се основават на зачитане на суверенитета на държавите и техните народи, на общите интереси, взаимността и сътрудничеството, като се вземат предвид особеностите на всяка държава. Считаме, че в споразуменията трябва да се оценява какво всяка от страните може да допринесе за сътрудничеството, от икономическа социална и културна гледна точка. Няма какво много още да се каже за настоящия доклад, освен че е жалко, че в него се приема сключването на протокол, за чието точно съдържание и последици не ни е позволено да научим. Ilda Figueiredo Сключването на настоящото споразумение повдига редица въпроси, като се има предвид изключително неясният характер на внесеното предложение. Споменават се програми, но не ни е казано в кои програми Украйна ще може да участва, каква форма ще приеме това сътрудничество или какви ще бъдат финансовите условия и последиците от тях. Съобщава се за общи принципи, ръководещи участието, но те не са посочени. Споменава се за ползи, но в доклада не става ясно откъде биха могли да дойдат. Считаме, че е от основно значение позоваването на следното при установяване на споразумения между суверенни държави: зачитане на суверенитета на държавата и нейното население, на взаимните интереси, взаимността и сътрудничеството, като се вземат под внимание особеностите на всяка държава, оценяване на това с какво всяка държава може да допринесе за споразумението от икономическа, социална и културна гледна точка. Може да се съжалява, че трябва да гласуваме за доклад, в който се приема сключването на протокол, след като не се дава почти никаква информация относно съдържанието му и последиците от него. Juozas Imbrasas Аз гласувах в подкрепа на настоящата резолюция относно съгласието на Европейския парламент с проекторешението на Съвета, въз основа на което ще има допълнителен протокол към Споразумението за партньорство и сътрудничество между Европейските общности и техните държави, от една страна, и Украйна, от друга страна. На Украйна ще бъде предоставена възможност да участва в програми на ЕС в областите на стопанската дейност и предприемачеството, енергетиката и информацията, и информационните технологии. Украйна ще трябва да направи финансов принос за общия бюджет на ЕС, в зависимост от програмите, в които иска да участва, а на свой ред ЕС ще гарантира, че тези програми се контролират и проверяват от институциите на ЕС. Това партньорство и политика на сътрудничество ще даде на Украйна много възможности за сближаване на нейните политики с политиките, следвани от ЕС в тези области. David Martin Аз гласувах в подкрепа на този технически доклад, в който се дава одобрение за участието на Украйна в програмите на Европейския съюз. Iosif Matula в писмена форма. - (RO) Аз гласувах в подкрепа на проекта за резолюция относно проекторешението на Съвета за рамково споразумение между Европейския съюз и Украйна относно общите принципи на участие на Украйна в програми на Съюза. Настоящият документ е част от европейската политика на съседство, но също така отговаря на желанието на Украйна да участва в повече настоящи и бъдещи програми на ЕС. Освен това Украйна ще може да иска помощ от Съюза за участие в определена програма, в съответствие с общите разпоредби относно учредяване на европейски инструмент за съседство и партньорство или въз основа на друга подобна нормативна разпоредба, която предвижда външна помощ. Това може да вдъхне нов живот на отношенията между Румъния и Украйна. Ние трябва да развием тези отношения по прагматичен начин, за да може гражданите да се възползват пряко от нашите политически решения. Nuno Melo В продължение на дълго време отношенията между ЕС и Украйна са изживявали периоди на възход и на неуспех. През по-голямата част от времето тези колебания в отношенията са се диктували от по-голямата или по-малката близост на Украйна до нейната съседка Русия. Настоящият протокол ще допринесе за създаването на ясна рамка за участието на Украйна в различни европейски програми, така че в бъдеще в отношенията между ЕС и Украйна да не трябва да преминават през такива крайности, както е било досега. Andreas Mölzer Участието на Украйна в програми на Европейския съюз представлява важна крачка както за Украйна, така и за ЕС. То ще помогне за насърчаване на обмена в областта на научните знания и изследвания. Програмите за студенти ще бъдат разширени и за двете страни по споразумението ще има финансови, икономически и социални ползи. Географското положение на Украйна е важен фактор, който също представлява голямо предимство за ЕС, тъй като ще даде възможност на ЕС да подобри контактите си с други източноевропейски държави. Поради тази причина подкрепям настоящия проект. Justas Vincas Paleckis Аз гласувах в подкрепа на препоръката да се разреши на Украйна на участва в сегашните програми на ЕС и в тези, които ще бъдат създадени в бъдеще, в области като енергетика, технологии и комуникации. Настоящото споразумение ще ускори реформата на публичната администрация в Украйна и на сближаването на различните области на икономиката на страната със законодателството, стандартите и примерите на добра практика на ЕС. В замяна на финансовото си участие в програмите Украйна ще има право да участва като наблюдател в комисиите за координиране на програмите на ЕС. Инициативите на Украйна в рамките на програмите ще бъдат взимани под внимание като инициативите, предлагани от държавите-членки на ЕС. Това ще даде възможност на Украйна за постепенно сближаване с ЕС. Maria do Céu Patrão Neves Отношенията между Европейския съюз и Украйна са имали своите успешни и неуспешни моменти. На 18 юни 2007 г. Съветът нареди на Комисията да договори рамкови споразумения с Алжир, Армения, Азербайджан, Египет, Грузия, Израел, Йордания, Ливан, Молдова, Мароко, Палестинската автономия, Тунис и Украйна относно общите принципи на участие на тези държави в програмите на ЕС. Изключително важно е да се създаде ясна и точна правна рамка за участието на Украйна в европейски програми, като с това ще допринесе за подобряване на отношенията й със Съюза. Ето защо гласувах в подкрепа на проекторешението на Съвета относно сключването на Протокола към Споразумението за партньорство и сътрудничество, с което се установява партньорство между Европейските общности и техните държави-членки, от една страна, и Украйна, от друга страна, относно Рамково споразумение между Европейския съюз и Украйна за общите принципи на участие на Украйна в програми на Съюза. Raül Romeva i Rueda Като взехме предвид проекторешението на Съвета (13604/2010), като взехме предвид проекта на протокола към Споразумението за партньорство и сътрудничество, с което се установява партньорство между Европейските общности и техните държави-членки, от една страна, и Украйна, от друга страна, сключено на 19 юни 1994 г., относно Рамково споразумение между Европейския съюз и Украйна за общите принципи на участие на Украйна в програми на Съюза (13962/2010), като взехме предвид искането за съгласие, представено от Съвета в съответствие с членове 114, 168, 169 и 172, член 173, параграф 3, членове 188 и 192, и член 218, параграф 6, алинея 2, точка а) от Договора за функциониране на Европейския съюз (C7-0401/2010), като взехме предвид член 81, член 90, параграф 8, и член 46, параграф 1 от Правилника за дейността на Европейския парламент, ние сме съгласни със сключването на протокола. Rafał Trzaskowski Участието в програми и дейности на агенции на ЕС от страна на държави, включени в политиката на съседство, е една от най-специфичните форми на сътрудничество на тези държави със Съюза. Ние трябва да се постараем да гарантираме, че предлаганите програми осигуряват възможно най-голяма подкрепа на реформите, предприети в тази държави за сближаването им със Съюза. Viktor Uspaskich Тази седмица в Брюксел се провежда осемнадесетият кръг от преговорите между Украйна и Европейския съюз относно подписването на споразумение за асоцииране. Процесът продължи прекалено дълго. Време е споразумението да бъде подписано, защото то е в интерес както на ЕС, така и на Украйна. С население от 46 милиона, Украйна се нуждае от стабилност в региона. През последните години Украйна се е превърнала в политическо футболно игрище - тя не трябва да бъде принуждавана да избира между Русия и Запада. За държавите-членки на ЕС, и по-специално за Литва, е важно да се стремят към по-близко сътрудничество с техните източни съседи, дори все още да има някои различия. Сключването на успешно споразумение за асоцииране би насърчило модернизацията и реформите в Украйна и би й помогнало да се доближи до стандартите на ЕС. Що се отнася до преговорите относно зона за свободна търговия, ние трябва да търсим споразумения относно тарифните предложения, процедурите по данъчно облагане на енергията и устойчивото развитие. Либерализацията на движението на хора също е от основно значение. Литовците все още помнят ограниченията за пътуване, които изтърпяха. Ние знаем какво означава да се живее на външната граница на Европа. Във връзка с безвизовото пътуване е важно този въпрос да бъде приоритет номер едно. Luís Paulo Alves Гласувам "за" доклада, тъй като съответните райони имат интерес от създаването на правна основа за търговията между ЕС и Гренландия, в случая чрез включването й в обхвата на разпоредбите за вътрешния пазар на ЕС. Vito Bonsignore През 2010 г. Комисията представи в Съвета предложение за правила на ЕС относно вноса на рибни продукти, като за правно основание на предложението си посочи член 203 от Договора за функционирането на Европейския съюз. Съгласен съм с разбирането, че тази дейност трябва да бъде уредена на основание член 43 във връзка с разпоредбите на член 204, което означава възможност за преразглеждане в съответствие с обикновената законодателна процедура. Само през 2007 г. почти 87 % от гренландския износ на рибни продукти е бил предназначен за ЕС. По тази причина установяването на общи правила за търговията и вноса на рибни продукти от Гренландия не може да бъде оставено изцяло на Комисията и Съвета, тъй като това би било в противоречие с разпоредбите на Договора от Лисабон. Ето защо смятам, че в този важен сектор мнението на Парламента трябва да бъде взето предвид. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на доклада относно вноса на рибни продукти от Гренландия, чиято цел е правилата на вътрешния пазар да започнат да се прилагат към този внос, стига Гренландия да транспонира европейското законодателство, и най-вече законодателството в областта на здравето на животните и безопасността на храните. Смятам обаче, че правното основание на предложението трябва да бъде променено, така че текстът да се приеме под формата на регламент, а не решение на Съвета. Diogo Feio Предложението съдържа общи правила за търговията между ЕС и Гренландия с рибни продукти, живи двучерупчести мекотели, бодлокожи, ципести, морски коремоноги и странични продукти от тях. Държавите-членки трябва да разрешават вноса на продукти с произход от Гренландия в съответствие със законодателството на Съюза за вътрешната търговия. Продуктите ще се внасят в Съюза при редица условия, включително за ефикасно транспониране и прилагане на действащите правила, установени в законодателството на Съюза в областта на здравето на животните и безопасността на храните. И аз като докладчика смятам, че предложеният текст трябва да се приеме в съответствие с обикновената законодателна процедура и че Парламентът трябва да упражнява законодателните си правомощия при подобни случаи в бъдеще. José Manuel Fernandes Рибните продукти представляват приблизително 82 % от целия износ на Гренландия, като за 2007 г. гренландският износ на рибни продукти възлиза на 255 милиона евро. По-голямата част от тези продукти (87 %) са изнесени в ЕС, и най-вече в Дания (97 %). Комисията по правни въпроси единодушно прие становище, в което напълно подкрепя искането член 43, параграф 2 и член 204 от Договора за функционирането на Европейския съюз, както и единственият член от протокола (№ 34) за специалния режим, приложим за Гренландия, да съставляват правното основание за предложения законодателен текст вместо избраното от Комисията правно основание, а именно член 203 от ДФЕС. Доколкото тук става дума за правен въпрос, а не за съдържанието на предложението за резолюция, и след като има консенсус, аз съм съгласен с приемането й. João Ferreira Широкото обсъждане, което този доклад предизвика, всъщност не е свързано с мотивите за приемането му. Всъщност комисията по рибно стопанство на Европейския парламент изрази несъгласие с избраното от Комисията правно основание за внесеното предложение, а именно член 203 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС), който предвижда Съветът да приема след консултация с Европейския парламент "разпоредбите, които се отнасят до реда, условията и процедурата за асоцииране на страните и териториите към Съюза". Според комисията по рибно стопанство правно основание на акта следва да са член 43, параграф 2 - в който се предвижда прилагане на обикновената законодателна процедура, тоест съвместно вземане на решение - и член 204 от ДФЕС, както и единственият член от протокола (№ 34) за специалния режим, приложим за Гренландия. Тази позиция беше подкрепена в становището на комисията по правни въпроси. Важният въпрос, който трябваше да бъде основната тема по доклада, остана встрани: става дума за определянето на правилата за вноса на рибни продукти от Гренландия в ЕС. Сред основните изнасяни от Гренландия рибни продукти са едри скариди (59 %), палтус (Hippoglossus hippoglossus) (23 %), треска (9,5 %), морски раци (1,9 %), пектен (1,4 %) и хайвер (1,3 %). Ian Hudghton Гласувах в подкрепа на доклада на г-жа Fraga, който дава възможност на Гренландия да изнася рибни продукти за ЕС, въпреки че не е сред държавите-членки. Когато Гренландия получи широко самоуправление и реши да се откаже от членство в ЕС, условията по напускането й бяха определени с преговори. Това даде повод за неверни твърдения, че за евентуално вътрешно разширяване на ЕС е необходимо новообразуваните независими държави отново да кандидатстват за членство. Juozas Imbrasas Гласувах в подкрепа на доклада относно предложението за решение на Съвета за определяне на правилата за внос от Гренландия в Европейския съюз на рибни продукти, живи двучерупчести мекотели, бодлокожи, ципести, морски коремоноги и странични продукти от тях. Рибните продукти представляват приблизително 82 % от целия износ на Гренландия, като за 2007 г. гренландският износ на рибни продукти възлиза на 255 милиона евро и в по-голямата си част (87 %) е предназначен за ЕС, и най-вече (97 %) за Дания. Сред основните изнасяни от Гренландия рибни продукти са едри скариди (59 %), палтус (Hippoglossus hippoglossus) (23 %), треска (9,5 %), морски раци (1,9 %), пектен (1,4 %) и хайвер (1,3 %). Това решение предполага промяна на правната рамка - от решение на Съвета в регламент на Европейския парламент и на Съвета. Elisabeth Köstinger в писмена форма. - (DE) Съвсем приемливо е търговията между Гренландия и Европейския съюз с рибни продукти, живи двучерупчести мекотели, бодлокожи, ципести, морски коремоноги и странични продукти от тях да се осъществява в съответствие с установените в законодателството на Съюза правила и други условия. Ето защо не виждам причина да възразя срещу съдържанието на споразумението. Вносът на тези продукти е добър принос за търговията в Съюза. Giovanni La Via През последните няколко години между ЕС и Гренландия се установиха тесни търговски отношения. Всъщност от 2007 г. досега Гренландия изнася 82 % от рибните си продукти и 87 % от тях се внасят на европейския пазар. Ето защо можем да кажем, че това е важен източник на средства за Гренландия, наред с финансовата подкрепа на Европа в замяна на запазването на права за риболов в гренландски води. На 26 април 2010 г. Европейският парламент поиска от комисията по правни въпроси да представи становище относно определянето на правното основание, на което следва да се сключат споразуменията с Гренландия. Неотдавна комисията по правни въпроси подкрепи Парламента и потвърди позицията, която приехме и сега, че правно основание на споразуменията следва да са член 43, параграф 2 и член 204 от Договора за функционирането на Европейския съюз. David Martin Гласувах в подкрепа на предложението, което предвижда правила за вноса на рибни и други морски продукти от Гренландия в ЕС. Гренландия и ЕС възнамеряват да постигнат договореност в санитарната област относно тези продукти, за да може Гренландия да търгува тези стоки със Съюза на основата на правилата на вътрешния пазар, стига да транспонира отнасящите се до тези продукти правила на ЕС в санитарната област и в областта на здравето на животните. Nuno Melo С установяването на правила за търговията между ЕС и Гренландия с рибни продукти, живи двучерупчести мекотели, бодлокожи, ципести, морски коремоноги и странични продукти от тях вносът от Гренландия ще се урежда съобразно законодателството на ЕС. Вносът на тези продукти в Съюза трябва да се извършва по правилата, установени в действащото законодателство на Съюза в областта на здравето на животните и безопасността на храните. Затова приемането на доклада е много важно. Alexander Mirsky Известно е, че Гренландия и Европейският съюз възнамеряват да постигнат договореност в санитарната област относно рибата и рибните продукти за консумация от хора. Целта на тази договореност е Гренландия да може да търгува тези стоки със Съюза на основата на правилата на вътрешния пазар, стига да транспонира за рибните си продукти правилата на ЕС в санитарната област и евентуално в областта на здравето на животните. Подкрепям тази договореност и затова гласувах "за". Maria do Céu Patrão Neves На 26 април 2010 г. Съветът се консултира по това предложение с Европейския парламент по реда на процедурата за консултации по член 203 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС). Комисията по рибно стопанство и правната служба на Парламента изразиха резерви към избраното от Комисията правно основание, а именно член 203 от ДФЕС, и предложиха като подходящо правно основание член 43, параграф 2 и член 204 от ДФЕС, както и единственият член от протокола (№ 34) за специалния режим, приложим за Гренландия. След препоръките на комисията по правни въпроси предложението на Комисията беше изменено съобразно доклада, по който се гласува сега. Гласувам в подкрепа на този доклад, тъй като е абсолютно необходимо да бъде приет сега, на първо четене. Raül Romeva i Rueda Гласувам "за". Рибните продукти съставляват приблизително 82 % от целия износ на Гренландия, като за 2007 г. гренландският износ на рибни продукти възлиза на 1,9 милиарда датски крони (255 милиона евро) и в по-голямата си част (87 %) е предназначен за ЕС, и най-вече (97 %) за Дания. Сред основните изнасяни от Гренландия рибни продукти са едри скариди (59 %), палтус (Hippoglossus hippoglossus) (23 %), треска (9,5 %), морски раци (1,9 %), пектен (1,4 %) и хайвер (1,3 %). На 26 април 2010 г. Съветът се консултира по това предложение с Европейския парламент по реда на процедурата за консултации по член 203 от ДФЕС. Комисията по рибно стопанство и правната служба на Парламента изразиха резерви към избраното от Комисията правно основание, а именно член 203 от ДФЕС, и предложиха като подходящо правно основание член 43, параграф 2 и член 204 от ДФЕС, както и единствения член от протокола (№ 34) за специалния режим, приложим за Гренландия. Поради това комисията по рибно стопанство поиска от комисията по правни въпроси да даде становище по предложеното правно основание. На заседание от 28 октомври 2010 г. комисията по правни въпроси единодушно прие становище, в което напълно подкрепя искането член 43, параграф 2 и член 204 от ДФЕС, както и единственият член от протокола (№ 34) за специалния режим, приложим за Гренландия, да съставляват правното основание за предложения законодателен акт. Licia Ronzulli В момента между ЕС и Гренландия действа специално споразумение, съгласно което Европейският съюз запазва риболовните си права в гренландски води в замяна на финансова подкрепа. Гренландия, която е бивша датска колония, получи пълна независимост през 1985 г. и същевременно запази отношенията с Европейския съюз като една от отвъдморските му територии. Само през 2007 г. рибните продукти съставляваха 82 % от износа на Гренландия, като 87 % бяха внесени в ЕС. На 26 април 2010 г. комисията по рибно стопанство и правната служба на Европейския парламент изразиха резерви към избраното от Комисията правно основание на споразумението. Надявам се гласуваното споразумение да доведе до разширяване на обхвата на вътрешните правила на ЕС за рибните продукти, така че да се прилагат и за тези от Гренландия. Същевременно при всички случаи трябва да се спазват действащите европейски правила в областта на здравето на животните и безопасността на храните в риболовната промишленост. Luís Paulo Alves Съгласен съм със становището, изразено в доклада, което взема под внимание препоръките на консултативната работна група на правните служби на Европейския парламент, Съвета и Комисията, и тъй като от това следва, че това е обикновена кодификация на съществуващите текстове, без промяна по същество. Laima Liucija Andrikien Подкрепих тази резолюция относно минимални норми относно процедурата за предоставяне или отнемане на международна закрила в държавите-членки. Работата по изграждане на общата европейска система за убежище (ОЕСУ) започна след влизането в сила на Договора от Амстердам през май 1999 г., но въпреки усилията за хармонизиране, полагани от десет години насам в областта на предоставянето на убежище, все още съществуват важни различия между националните разпоредби, както и на равнище тяхното прилагане. Съгласна съм със становището, че в която и държава-членка дадено лице да подаде молба за убежище, то трябва да бъде обект на третиране, чието равнище е високо и равностойно в рамките на целия Съюз. Следователно законодателното хармонизиране в тази област само по себе си не е достатъчно и трябва да бъде придружено от укрепване на практическото сътрудничество между държавите-членки. Очевидно е, че за да бъдат постигнати тези цели, е необходимо да бъдат приети незабавно реформи, така че на лицата, търсещи убежище в държави-членки на Европейския съюз, да бъде осигурена ефикасна закрила. Подкрепяйки тази резолюция, членовете на Европейския парламент даваме приноса си за създаване на справедлива и ефикасна европейска политика за предоставяне на убежище. Слави Бинев в писмена форма. - Смятам, че предложенията са противоречиви. От една страна целят по-голяма хармонизация, подобрение стандартите за международна закрила и подобрение качеството и ефикасността на процедурите по предоставяне на убежище. От друга страна ще доведат до необосновано натоварване на администрацията, опростените съдебни процедури ще увеличат многократно вероятността от взимане на прибързани съдебни решения, различни групи хора биват третирани безпричинно по различен начин и суверенността на страните-членки бива силно ограничена. С оглед на положителните и отрицателните страни на предложенията, като нито една от двете не е видимо съпроводена с по-убеждаващи аргументи, гласувам "въздържал се”. Vilija Blinkevičiūt Ключовата цел на Европейския съюз в областта на предоставянето на убежище предвижда изграждане на общо пространство на защита и солидарност до 2012 г., основано на обща процедура за предоставяне на убежище. Въпреки усилията за хармонизиране, полагани от десет години насам в областта на предоставянето на убежище, все още съществуват важни различия между националните разпоредби, както и на равнище тяхното прилагане. В която и държава-членка дадено лице да подаде молба за убежище, то трябва да бъде обект на еднакво третиране, като се взимат под внимание общи норми, приложими в целия Европейски съюз. Приемането на солидна европейска нормативна уредба е необходимо предварително условие, ако Съюзът желае, съгласно поетия неколкократно ангажимент, да създаде обща система за предоставяне на убежище по адекватен и ефикасен начин. Следователно единствено подобряването и хармонизирането на процедурите и гаранциите, които ги съпровождат, ще позволят да се достигне до обща система за предоставяне на убежище. Освен това е абсолютно необходимо да се извърши основен преглед на Директивата относно процедурите, за да се осигури една достъпна, справедлива и ефикасна процедура, в интерес както на лицата, търсещи убежище, така и на държавите-членки. Искам да подчертая, че новото преразглеждано предложение на Комисията за тази директива може действително да спомогне за постигането на по-голяма хармонизация, да подобри стандартите за международна закрила и да подобри качеството и ефикасността на процедурите по предоставяне на убежище. Sebastian Valentin Bodu Въпреки усилията за хармонизиране, полагани от 10 години насам в областта на предоставянето на убежище, все още съществуват важни различия между националните разпоредби, както и на равнище тяхното прилагане. Подобни различия са несъвместими с общата европейска система за убежище и създават пречки за нейното изграждане. Те противоречат на един от основните принципи на системата от Дъблин, който произтича от допускането, че системите за предоставяне на убежище на държавите-членки са сравними. В която и държава-членка дадено лице да подаде молба за убежище, то трябва да бъде обект на третиране, чието равнище е високо и равностойно в рамките на целия Съюз. Ако законодателното хармонизиране не е достатъчно, за да намали подобни различия, и е необходимо да бъде придружено от укрепване на практическото сътрудничество между държавите-членки, приемането на солидна европейска нормативна уредба е необходимо предварително условие, за да може Съюзът, съгласно поетия неколкократно ангажимент, да създаде обща система за предоставяне на убежище по адекватен и ефикасен начин. Предложението на Комисията ще поправи грешките от миналото, когато предишният подход в областта на предоставянето на убежище насърчаваше поредица от недостатъци по отношение на процесуални гаранции за лицата, търсещи убежище. John Bufton, David Campbell Bannerman и Nigel Farage Членовете на Европейския парламент от Партията за независимост на Обединеното кралство (UKIP) гласуваха с "въздържал се" по измененията на този доклад. Това не се дължи на безразличие от наша страна, а по-скоро на факта, че докладът е развитие на общата политика за имиграцията и предоставянето на убежище съгласно Договора от Лисабон. Народите на Европа не желаят нито Договора от Лисабон, нито обща политика за имиграцията и предоставянето на убежище, което е причина да им бъде отказан референдум по Договора от Лисабон. Гласуването на измененията би означавало подкрепа за съществуващото законодателство на Европейския съюз (което също не желаем) и излишно вникване във всеки детайл, за да изберем кои части са по-лоши от други. Поради тази причина членовете на Европейския парламент от Партията за независимост на Обединеното кралство се въздържаха по измененията, но гласуваха категорично "против" доклада като цяло. Françoise Castex Подкрепих резолюцията за хармонизиране на различните национални системи, като в същото време се защитават по-добре правата на кандидатите и се подобрява качеството на процедурите. Тази резолюция осигурява юридическа помощ още в самото начало на процедурата, като се обръща по-голямо внимание на специалните нужди на кандидати в уязвимо състояние, като например непридружени непълнолетни. Изразявам съжалението си обаче, че при гласуването в пленарна зала европейската десница набеляза за своя мишена укрепването на ускорените процедури въз основа на разбирането, че всички лица, търсещи убежище, са потенциални измамници. Изразявам съжалението си, че тези изменения бяха приети, защото тази гледна точка към предоставянето на убежище е неадекватна. Derek Roland Clark Като член на Европейския парламент от Партията за независимост на Обединеното кралство съм против каквато и да било намеса на Европейския съюз в системата на Обединеното кралство за предоставянето на убежище и във всяка директива, свързана с въпроса, която би наложила върху Обединеното кралство правила на Европейския съюз. Поради тази причина се въздържах при гласуванията на всички изменения, тъй като няма да приема дори онези, които могат да се сметнат за полезни; това е въпрос, който трябва да бъде решен само от Обединеното кралство. Поради тази причина гласувах против измененото предложение и против законодателната резолюция. Carlos Coelho През последното десетилетие беше постигнат огромен напредък към създаване на обща европейска система за предоставяне на убежище. Все пак продължават да съществуват съществени различия между националните разпоредби и начина, по който се прилагат, което трябва да бъде преодоляно, за да изградим до 2012 г. общо пространство на защита и солидарност, основано, наред с другото, на обща процедура за предоставяне на убежище. Основната цел е, че независимо в коя държава-членка дадено лице подава молба за убежище, то трябва да бъде обект на третиране, чието равнище е високо и равностойно в рамките на целия Съюз. Поради тази причина е абсолютно необходимо да се извърши основен преглед на Директивата относно процедурите, за да се осигури една достъпна, справедлива и ефикасна процедура. Инициативата на Комисията като цяло е положителна и дава възможност за по-голяма последователност и хармонизиране, за подобряване на стандартите на закрила и за подобряване на качеството и ефективността на процедурите. Поздравявам докладчика за работата и ангажираността й, но изразявам съжаление, че някои от предложенията й бяха твърде смели, което направи невъзможно постигането на съгласие със Съвета по тази инициатива, която изглежда е изключително належаща с цел повишаване на ефективността на процеса по предоставяне на убежище и предотвратяването на злоупотреби. Harlem Désir Докладът на г-жа Guillaume е важна стъпка към преразглеждане през 2012 г. на правилата на Европейския съюз относно предоставянето на убежище и закрилата на кандидати. Предвид ужасните трагедии, които се случиха, като например неотдавнашното потъване на либийска лодка край бреговете на Лампедуза, това преразглеждане е от жизненоважно значение, по-специално като се има предвид, че възможностите на кандидатите да получат убежище могат да бъдат много различни в зависимост от процедурите в отделните държави-членки. Чрез този текст призоваваме Европейската комисия да включи в предложения преразгледан текст правото на безплатна юридическа помощ още от самото начало на процедурата; по-добро зачитане на нуждите на кандидати в уязвимо състояние, като например непридружени непълнолетни; и рамка за сроковете на обжалване. Единствено мога да изразя съжаление по повод на факта, че европейската десница прие по-строги ускорени процедури въз основа на разбирането, че всички лица, търсещи убежище, са предимно потенциални измамници, като по този начин се ограничават правата им. Приемането на доклада на г-жа Guillaume все пак изпраща ясен сигнал на Съвета и на Комисията, че трябва да положат усилия, за да гарантират на всички лица, търсещи убежище в Европа, справедливи условия и процедури. Edite Estrela Подкрепих този доклад, защото твърдя, че тези мерки допринасят за създаването на обща европейска система за предоставяне на убежище, която е справедлива и ефективна. Тези мерки имат пряко въздействие върху лицата, търсещи убежище, както и върху способността на Европейския съюз да изгради и създаде реално пространство на свобода, сигурност и правосъдие. Diogo Feio Европейският съюз и държавите-членки отдавна работят за осъществяване на обща европейска система за предоставяне на убежище. Не е трудно да се осъзнае прецизността и сложността на усилията, полагани в тази насока, тъй като този въпрос засяга същността на правомощията на държавите що се отнася до чужденците. Комисията все пак внася предложения в Парламента и в Съвета, които целят да осигурят подходящи решения на откритите проблеми. Преработката на Директивата относно процедурите, предложена от Комисията на 21 октомври 2009 г., е част от този процес на подобряване. Въпреки постигнатия напредък все още ни предстои много работа за постигане на хармонизацията, която много от нас желаят. По-голямото хармонизиране на процедурите и гаранциите ще бъде положителен принос за изясняване на процеса и поради тази причина предложеното преразглеждане на директивата изглежда добра възможност. José Manuel Fernandes Работата по изграждане на обща европейска система за предоставяне на убежище започна след влизането в сила на Договора от Амстердам през 1999 г. През декември 2005 г. с цел хармонизиране на правните процедури на държавите-членки беше приета Директива 2005/85/ЕО на Съвета относно процедурите за предоставяне на убежище, определяща правилата за предоставяне или отнемане на "статут на бежанец". Неотдавнашните социални и политически катаклизми в няколко държави, по-специално в Северна Африка и Близкия изток, изведоха на преден план в дневния ред проблеми, свързани с молбите за убежище в Европейския съюз. В действителност, когато бежанци пресичат граница, те следва да не бъдат преследвани и да не бъдат посрещани с недоверие. Ето защо приветствам приемането на това предложение, което слага край на манихейското тълкуване на този проблем, признавайки, че правото на убежище е основно право и трябва да бъде спазвано справедливо и равностойно от държавите-членки. Приветствам предложенията на докладчика, които са насочени към създаването на система за юридическа помощ предвид факта, че това са уязвими хора, които не разполагат с ефикасни гаранции; към подобряване на процедурите; и към подобряване на процедурите и осигуряването на по-добри права на кандидатите, по-специално на непълнолетните лица. João Ferreira Предложението за директива относно минимални норми относно процедурата за предоставяне или отнемане на международна закрила в държавите-членки се основава на същите принципи както и създаването на обща европейска политика за предоставяне на убежище. Независимо от това следва да се разбере, че напредъкът на това правно "хармонизиране" се съпътства от цялостна външна политика, следвана от Европейския съюз и двуличните му становища по отношение на имиграцията и помощта за бежанци. Положението в Лампедуза, където има хиляди бежанци без адекватна закрила, е ясно доказателство за това, а да не споменаваме и стотиците или хилядите, които намират смъртта си в лодки, докато пресичат Средиземноморието, като за срам на всички ни това отново се случи неотдавна. Изключително сме загрижени от мащаба на текущия проблем, по-специално предвид случващото се в тежките въоръжени конфликти, по-специално в Либия. Също така следва да подчертаем факта, че това предложение за директива включва аспекти, които в крайна сметка ще ограничат правото на убежище и условията за кандидатстване, свързани с него, като ще ограничат най-вече суверенното право на всяка държава-членка да прави свой собствен избор по отношение на своите процедури за предоставяне на убежище. Ilda Figueiredo Гласуваното днес от Европейския парламент предложение за директива относно минимални норми относно процедурата за предоставяне или отнемане на международна закрила в държавите-членки от Европейския парламент се основава на същите принципи както и създаването на обща европейска политика за предоставяне на убежище. Независимо от това следва да се разбере, че напредъкът на това правно "хармонизиране" се съпътства от цялостна външна политика, следвана от Европейския съюз и двуличните му становища по отношение на имиграцията и помощта за бежанци, като например положението в Лампедуза, където има хиляди бежанци без адекватна закрила, а да не споменаваме и стотиците или хилядите, които намират смъртта си в лодки, докато пресичат Средиземноморието. Изключително сме загрижени от мащаба на текущия проблем, особено предвид случващото се в тежките въоръжени конфликти, по-специално в Либия. Също така следва да подчертаем факта, че това предложение за директива включва аспекти, които в крайна сметка ще ограничат правото на убежище и условията за кандидатстване, свързани с него, по отношение най-вече на суверенното право на всяка държава-членка да прави свой собствен избор и да взима решения по отношение на своите процедури за предоставяне на убежище. Оттук произтича и критичното ни становище по отношение на този доклад. Bruno Gollnisch Целта на международната закрила е да даде възможност на лицата, които действително са обект на преследване в страната си, да потърсят убежище при по-добри условия. Понастоящем и въпреки че някои изменения спомогнаха за подобряване на положението, докладът на г-жа Guillaume е реален стимул за хората да злоупотребяват с този процес, като натоварят прекомерно съответните служби и поставят в неблагоприятно положение онези, които действително се нуждаят от бърз преглед на своите случаи. Непълнолетните лица, независимо от възраст им или действителните обстоятелства, се възползват от пълно благоразположение, което е напълно неоправдано; има ограничени възможности за използване на ускорената процедура, за да се отхвърлят очевидно неоснователни молби; обжалванията обикновено са от суспензивно естество; искането за преразглеждане на отрицателни решения е превърнато в право; а необходимото сътрудничество на кандидата за закрила е почти ненужно, дори когато става въпрос да докаже самоличността и произхода на семейството си, което все пак е минимално изискване за преразглеждане на делото. Молбите за международна закрила не могат и не следва да бъдат средство за заобикаляне на ограничителни мерки срещу нежелана икономическа миграция. Срамно е, че Парламентът отваря път за такъв вид заобикаляне, предоставяйки прекомерни права на лица, които в действителност не търсят убежище. Louis Grech По отношение на доклада Guillaume, макар по принцип той да представлява съществена стъпка в посока към създаване на обща система на политика за предоставяне на убежище за Европа, аз гласувах срещу групата по няколко точки, за които сметнах, че не отразяват реалистично сложността и проблемите, пред които е изправена моята страна, Малта, която постоянно приема мигранти. Независимо от това, на окончателното гласуване все пак подкрепих цялостния доклад, който в крайна сметка съдържаше някои доста добри точки, свързани с нуждите и опасенията на държавите-членки. Един пример за това е призивът за незабавно мобилизиране на финансова, административна и техническа подкрепа за държавите-членки, които приемат непропорционално голям брой молби за убежище. Такава инициатива е от ключово значение за всички държави-членки, но най-вече за държави като Малта - често поемащи отговорности и изправящи се пред затруднения вследствие на приемането на големи потоци от мигранти, с които не могат да се справят самостоятелно. Nathalie Griesbeck В сряда, 6 април 2011 г., Европейският парламент прие доклада относно т.нар. Директива относно процедурите за предоставяне на убежище. Гласуването представлява важна стъпка в посока към създаване на реална европейска политика в областта на предоставянето на убежище, за каквато призовавахме отдавна. Освен това приемането е ясен сигнал, че Европейският съюз се нуждае от обща европейска система за убежище (ОЕСУ) до 2012 г., по-специално предвид факта, че неотдавнашните събития в Южното Средиземноморие и неотдавнашните миграционни потоци от Северна Африка ясно очертаха недостатъците на настоящата европейска система. Има неотложна необходимост за преразглеждане на директивите на Европейския съюз с цел авторитетна и ефикасна система. По-конкретно, искам да изразя твърдото си убеждение, че разпоредбите, свързани с ускорената процедура и отхвърлянето на очевидно неоснователни молби, не следва да се прилагат спрямо непридружавани непълнолетни или лица, търсещи убежище, със специални нужди и поради тази причина подкрепих измененията, които посочваха друго. На второ място, групата на Алианса на либералите и демократите за Европа беше категорично против добавянето на допълнителни основания за разрешаване на ускорено преразглеждане на молба за убежище предвид рисковете, които създават тези разпоредби за лицата, търсещи убежище, и изразявам дълбокото си съжаление, че съответните изменения бяха приети с толкова малко мнозинство. В заключение, що се отнася до концепцията за "сигурна трета страна", избирам да се въздържа. Sylvie Guillaume Трябва да работим по-усърдно от всякога, за да установим обща европейска система за убежище (ОЕСУ) до 2012 г., като защитим по-добре правата на кандидатите и като подобрим качеството на процедурите. Докладът ми е насочен в това направление, по-специално включвайки правото на безплатни правни съвети още в самото начало на процедурата; по-голямо внимание към кандидати в уязвимо състояние, като например непридружавани непълнолетни; както и рамка за сроковете за обжалване. Изразявам съжалението си, че европейската десница набеляза укрепването на ускорените процедури единствено въз основа на разбирането, че всички лица, търсещи убежище, са потенциални измамници, тъй като тази гледна точка към предоставянето на убежище е неадекватна. По мое мнение, по-солидните процедури и решения, както и по-ускореното разглеждане на случаи ще означават, че има по-малък брой обжалвания, а неоснователните молби ще бъдат установявани по-лесно. Ian Hudghton Докладът Guillaume обхваща важни области на правото и подчертава необходимостта от цялостно спазване на правата на човека по отношение на лицата, търсещи убежище. Моята страна, Шотландия, все още няма контрол върху имиграцията. Все пак политиките, които се изпълняват от няколко поредни правителства на Обединеното кралство, са доста нехуманни. Горд съм, че съм член на партия, която води активна кампания срещу грубото задържане на малки деца, търсещи убежище. Juozas Imbrasas Подкрепих настоящият документ, защото считам, че следва да се възползваме от възможността да изградим обща европейска система за предоставяне на убежище, която е справедлива и ефективна. Политиките относно предоставянето на убежище оказват в действителност пряко въздействие върху лицата, които търсят закрила, но също така и върху способността на Европейския съюз да изгражда и да създава пространство на свобода, сигурност и правосъдие. Необходимо е да гарантираме хармонизирани, справедливи и ефективни процедури съгласно общата европейска система за предоставяне на убежище. Giovanni La Via Представеното на Парламента предложение за директива относно евентуалното създаване на уеднаквена процедура за 27-те държави-членки на Съюза при предоставянето на убежище представлява важна стъпка, но деликатността на въпроса изисква внимателен и задълбочен анализ. Крайната цел е да се гарантира, че държавите създават законите си по-съгласувано помежду си в съответствие с ангажиментите, поети съгласно Договора от Стокхолм, като опростят и ускорят процедурите. Друга цел е да се осигури висока степен на закрила на лицата, търсещи убежище, като се гарантира бързо решение на първа инстанция, безплатна юридическа помощ и разрешение за престой в страната до окончателното решение. Независимо от добрите намерения гласувах против този проект на директива, тъй като той е неточен в някои технически и процедурни аспекти, а някои от определенията в него са двусмислени. Всъщност той е формулиран така, че директивата би послужила за злоупотреби от страна на кандидатите. Поради тези причини реших да не подкрепя тази версия на текста, тъй като не я приемам изцяло. Agnès Le Brun в писмена форма. - (FR) Като част от своя политически план относно убежището Европейският съюз се стреми да създаде обща европейски система за предоставянето на убежище. Всъщност свободата на движение в рамките на държавите-членки, които са страна по Споразумението от Шенген, сега изисква от нас да положим съгласувани усилия, за да разберем въпросите на имиграцията. Докладът относно предоставянето или отнемането на международна закрила ще реформира системата, установена с Директива 2005/85/ЕО. Демографският натиск върху Европа днес прави наложително разглеждането на тези въпроси с повишено внимание. За съжаление, докладът на г-жа Guillaume не отразява тези съображения, което ме накара, заедно с групата на Европейската народна партия (Християндемократи), да го отхвърля. Всъщност той е твърде неясен и неточен по отношение на процедурите, което създава риска това историческо право да стане обект на злоупотреба. Например понятието за "членове на семейството" е твърде широко и има опасност с него да бъде злоупотребено. След шест месеца процедури ще зависи от въпросните държави-членки да докажат, че кандидатът не е обект на преследване, което прави задачата на съответните органи много по-сложна. Ограниченията за използване на ускорени процедури ще задълбочат допълнително всички тези трудности. David Martin в писмена форма. - (EN) Подкрепих този доклад. Първите дни след пристигането на бежанците в Европа са от ключово значение за определяне на статута им, а до 2012 г. европейските държави трябва да подобрят процедурите си за предоставяне на убежище именно на този първи етап, както се посочва в доклада. Трябва да се отбележи, че приетият доклад призовава държавите от Европейския съюз да увеличат минималните процесуални гаранции, по-специално що се отнася до правото на безплатна юридическа помощ, правото на информация и правото на лично интервю; да обърнат специално внимание на кандидатите в уязвимо състояние, като например децата; и приемането съгласно процедурата на съвместно вземане на решение с Европейския парламент на общ списък на сигурни трети държави. Véronique Mathieu Гласувах против доклада на г-жа Guillaume, защото той установява критерии за хармонизиране на процедурите за предоставяне на убежище, които са нереалистични по отношение на процедурите, които са в сила към момента в нашите държави-членки. Определено желаем създаването на обща система за предоставяне на убежище, но цената за това не трябва да бъде утопично хармонизиране. Днешното гласуване в Парламента ясно показва безпокойството в него, като половината от неговите членове отхвърлиха този демагогски подход, предпочитайки по-отговорен подход, който подкрепя приемането на системи за предоставяне на убежище, които са ефикасни и работят на практика. Jean-Luc Mélenchon Всички държави-членки на ООН са длъжни да закрилят бежанците и лицата, търсещи убежище. За Европейския съюз няма никакви последици, когато пренебрегва тези разпоредби, изисквайки държави-членки, които имат обща граница с Европейския съюз, да задържат бежанци и лица, търсещи убежище, в лагери, където да чакат решение, което е дори ще по-несигурно предвид факта, че подозрението се е превърнало в нещо нормално, запазени са ускорени процедури, а броят на служителите, отговорни за тези случаи, е намален. От друга страна, искам да отбележа, че текстът въвежда някои съществени подобрения, като слага край например на абсурда на концепцията за "сигурна страна на произход", въвежда забрана за задържане на малолетни и включва преследване въз основа на сексуална ориентация. Nuno Melo Изминаха повече от 10 години откакто започна работата по създаването на обща европейска система за убежище (ОЕСУ) след влизането в сила на Договора от Амстердам през май 1999 г. въз основа на принципите, одобрени от Европейския съвет в Тампере. По време на първата фаза на ОЕСУ (1999-2005 г.) целта беше да се хармонизира правната рамка в държавите-членки въз основа на общи минимални стандарти. Предстои ни още много работа, преди истинската хармонизация да стане факт, но трябва ясно да осъзнаем, че единствено подобряването и хармонизирането на процедурите и гаранциите, които ги съпровождат, ще позволят да се достигне до обща система. Във връзка с това е от жизненоважно значение да се извърши основен преглед на Директивата относно процедурите, за да се обезпечи една достъпна, справедлива и ефикасна процедура, в интерес както на лицата, търсещи убежище, така и на държавите-членки. Alexander Mirsky Ако целта на резолюцията е да създаде достъпна, справедлива и ефикасна процедура за предоставяне на убежище на територията на Европейския съюз, в такъв случай лицата, търсещи закрила, ще получат стандартни гаранции от Европейския съюз, а държавите-членки на Европейския съюз ще могат да разграничат лица, търсещи убежище, от другите мигранти. Гласувах "за". Andreas Mölzer В усилията по създаването на обща европейска система за предоставяне на убежище основното внимание е съсредоточено върху правата на лицата, търсещи убежище. Това обаче пренебрегва факта, че повечето от тези хора не търсят в действителност убежище, а са икономически мигранти, които нямат право на убежище съгласно Женевската конвенция и които ангажират времето на органите, предоставяйки неточна информация и използвайки набор от тактики за протакане, което води до повишени разходи в размер на милиарди евро. От друга страна, е налице изключително слаб напредък по отношение на репатрирането. По отношение на наплива на бежанци от пренаселените региони на света, повечето от които са мотивирани от икономически съображения и които внасят проблемите и конфликтите от области от целия свят в Европа, а и от които не се изисква да сътрудничат в процеса, трябва категорично да се противопоставим на въвеждането на по-строги едностранни норми за закрила, които ще привлекат като магнит лица, търсещи убежище, и икономически мигранти и ще доведат единствено до задълбочаване на проблема. Rolandas Paksas Подкрепих това предложение, защото трябва да положим всички усилия, за да гарантираме, че ще постигнем европейска система за предоставяне на убежище, която е дори по-ефективна и има положително въздействие върху хората. Политиките относно предоставянето на убежище са изключително важни, защото оказват огромно въздействие върху способността на Европейския съюз да изгражда и създава общо пространство на свобода, сигурност и правосъдие. Преди всичко трябва подобрим съгласуваността между инструментите в областта на предоставянето на убежище. Процедурите трябва да се хармонизират, така че да могат да се извършват справедливо и ефикасно. Освен това трябва да укрепим минималните процесуални гаранции. Трябва да гарантираме, че кандидатите за убежище се възползват от правото на информация, правото да бъдат изслушани и правото на безплатна юридическа помощ, а също и че няма ограничения на тези права. Всички процедурни инструменти трябва да бъдат недискриминационни и трябва да се прилагат еднородно, като се зачитат минимални правни гаранции и принципи. Особено внимание трябва да бъде отделено на кандидати за убежище, които са в уязвимо състояние. Интересите на децата трябва да бъдат адекватно гарантирани и представлявани чрез прилагането на необходимите процедури. Съгласен съм с предложението, което предвижда възможността за незабавно депортиране на лице, което може да представлява опасност за националната сигурност на държавата-членка или което е било принудително изгонено от дадена държава поради причини, свързани с обществения ред съгласно националното право. Такава възможност е изключително важна и необходима, защото предлага на държавите-членки повече възможности да възпрат функционирането на терористични мрежи и да предприемат подходящи превантивни мерки. Maria do Céu Patrão Neves През май 1999 г. след влизането в сила на Договора от Амстердам започна работата по изграждането на общата европейска система за убежище (ОЕСУ) въз основа на принципите, одобрени от Европейския съвет в Тампере. Отбелязан е значителен напредък в тази насока. Внесеното предложение, което предвижда основен преглед и преработка на Директивата относно процедурите, представлява поредната крачка напред. Всъщност различията, които все още съществуват между националните разпоредби и начина на тяхното прилагане, бяха напълно несъвместими с ОЕСУ и са основанието за тези изменения. Целта на ОЕСУ е кандидатът да бъде обект на третиране, чието равнище е високо и равностойно в рамките на целия Съюз, независимо в коя държава-членка е подал молба за убежище. Поради тази причина съм съгласна, че е налице необходимост от установяване на солидна европейска правна рамка, която дава възможност да бъде изградена адекватна и ефективна ОЕСУ. Подкрепих този доклад, защото считам, че единствено подобряването и хармонизирането на процедурите и на съответните гаранции ще дадат възможност за създаването на обща система. Vincent Peillon Подкрепих отличния доклад на моята колега и приятелка, г-жа Guillaume, относно процедури за предоставяне или отнемане на убежище в Европа. Този текст представлява важна стъпка в посока към установяване на обща европейска система за убежище (ОЕСУ) до 2012 г., като по този начин се слага край на недопустимото положение, при което в зависимост от европейската страна, в която лицето, търсещо убежище, е подало молба за закрила, неговите или нейните шансове да бъде признато за бежанец са в диапазона между 1 % и 65 %. Поради тази причина Парламентът се обяви ясно в подкрепа на по-голяма справедливост и по-голяма ефективност при извършването на процедурите, свързани с предоставянето на убежище. Той предлага всяка държава да спазва едни и същи подобрени правила относно защитата на правата и осъвременяване на процедурите: безплатна юридическа помощ още от самото начало, рамка за срока за обжалвания, специално съдействие за непридружени непълнолетни и ускорено разглеждане на случаите. Също така, макар да изразявам съжалението си, че европейската десница, която има мнозинство в Парламента, успя да приеме изменения на текста, които хвърлят широко и преувеличено подозрение относно искреността на лицата, търсещи убежище, все пак приветствам горещо приемането на доклада. Сега е ред на държавите-членки, които тепърва ще трябва да вземат решения по нашите предложения. Raül Romeva i Rueda Подкрепих доклада. Изразявам особеното си задоволство предвид факта, че колегите ни от център-дясно се съгласиха с необходимостта от специална закрила, независимо от цялостната им позиция относно убежището. Представителите на хомосексуалната, бисексуалната и транссексуалната общност, напускащи държави като Ирак, Уганда, Хондурас или Индонезия, трябва да получат специална закрила, като се вземе под внимание културната чувствителност. Това е важна стъпка към цялостното изпълнение на нашите ангажименти в съответствие с международното право в областта на убежището. Европейският парламент доказва, че правилата в областта на убежището трябва да бъдат актуализирани, за да отразят действителността: 76 държави са инкриминирали хомосексуалните действия, а в 7 държави се предвижда смъртно наказание (вероятно ще станат скоро 8 с Уганда). Изразявам съжалението си, че други напредничави разпоредби не бяха приети, но днешният текст в крайна сметка ще донесе по-голяма справедливост за лицата, търсещи убежище, които са представители на хомосексуалната, бисексуалната и транссексуалната общност. Приетият днес текст е официалното становище на Европейския парламент на първо четене. Правилата относно убежището ще бъдат реално изменени, след като правителствата в Европейския съюз проучат текста и постигнат споразумение с Европейския парламент. Licia Ronzulli След продължили с години разисквания и след подписването на Договора от Лисабон Комисията внесе в Парламента първата версия на обща процедура за убежището между държавите-членки. Целта е до 2012 г. да бъде установено общо пространство на сигурност и солидарност въз основа на хармонизирани политики в областта на убежището между държавите-членки, въпреки все още съществуващите различия между националните разпоредби. Всъщност тези национални различия са несъвместими с обща европейска система за предоставяне на убежище и представляват пречка за осъществяването й. По-специално, новият закон посочва, че лицата, търсещи убежище, следва да бъдат обект на равностойно третиране в цяла Европа, независимо от държавата-членка, в която са подали молбата за убежище. Важно е да работим в посока към постепенно подобряване и хармонизиране на процедури и ефективни гаранции за убежище, за да бъде изградена обща европейска система. Надявам се, че във връзка с този преглед ще гарантираме достъпна, справедлива и ефективна процедура, която е в интерес както на лицата, търсещи убежище, така и предвид необходимостта от защита на държавите-членки. Oreste Rossi Изразихме толкова убедено становище относно директивата на Парламента относно уеднаквена процедура за предоставяне на убежище, защото, ако тя бъде приложена, действително би пренебрегнала суверенитета на държавите-членки. Считаме, че е неприемливо да не даваме възможност на държавите-членки да отказват предоставяне на убежище и благоприятно третиране на нежелани лица в целия Европейски съюз, когато има европейски семейства, които дори не се ползват с правото на жилище. На лицата, търсещи убежище, също така се предоставя правото на правни съвети, помощ и представителство, и то напълно безплатно. Предвижда се също така неправителствените организации да играят активна роля в осигуряването на услугите, като предоставят информация за процедурите за получаване на закрила и предлагат насоки и съвети на лицата, търсещи убежище, които следва да бъдат предоставяни на контролно-пропускателните пунктове или в центровете за приемане. Имайте предвид, всички тези ползи ще бъдат заплащани от европейските данъкоплатци и ще бъдат предоставяни не само на бежанци, но на всички лица, търсещи убежище, а следователно и на всички незаконни или нелегални имигранти, които ги поискат. Thomas Ulmer в писмена форма. - (DE) Гласувах против доклада. Той се отнася до изпълнението на добре организирана, обща и бърза процедура за предоставяне на убежище в Европа, основана на уеднаквени правни стандарти. Все пак измененията, внесени от Зелените и социалистите, ще гарантират, че чужденци ще могат да живеят в Европейския съюз, без да има почти никакви налични средства, чрез които да могат да бъдат контролирани. В резултат на това ще ощетим лицата, които действително търсят убежище и които кандидатстват за убежище, защото животът им е изложен на опасност или поради политически, религиозни или етични причини, тъй като ще ги поставим в една група с всички останали мигранти. Не си представям така политиката в областта на предоставянето на убежище. Политиката в областта на предоставянето на убежище следва да бъде акт на човечност и солидарност. Ако предоставяме услуга на тези хора, те трябва да предложат нещо в замяна, например признавайки и зачитайки структурите на приемащата ги страна. Luís Paulo Alves Туристическият сектор в последно време добива все по-голямо значение за европейските дружества и за хората. Поради това е важно статистиката за развитието на по-ефикасни политики в туризма да бъде възможно най-надеждна, тъй като тя е инструмент за подкрепа на процеса по взимане на решения в дружествата и в частния сектор. Бих искал също да наблегна, че е важно Комисията да приветства тези предложения при условията, в които те с предлагат. Elena Oana Antonescu Статистическите данни за туризма играят важна роля в развитието на по-ефективни туристически политики на европейско, национално и местно равнище. Тези данни обаче се използват не само за мониторинг на политиките, специализирани в областта на туризма, но също играе и ключова роля в контекста на регионалната политика и устойчивото развитие. Мисля, че туристическият сектор на Европейския съюз трябва да бъде укрепен чрез координирани действия на равнище на ЕС, които да допълнят инициативите на държавите-членки. Аз приветствам целта да се актуализира и оптимизира правната рамка за европейски статистически данни в областта на туризма, чрез което ще се работи по-добре за справянето с предизвикателствата пред сектора, като например изменението на климата, екологичните ограничения, световната конкуренция, демографските тенденции и сезонното разпределение на придвижванията на туристи. Тази нова обща рамка за системно генериране на европейски статистически данни в областта на туризма трябва да бъде внедрена от държавите-членки при събирането, обобщаването, обработването и предаването на хармонизирана статистика за предлагането и търсенето. Аз гласувах в подкрепа на този доклад, тъй като туризмът е важна икономическа дейност в Европейския съюз, която допринася за по-висока заетост и икономически растеж. Liam Aylward Повечето от туристите в света идват именно в Европа: ежегодно я посещават около 370 милиона международни туристи. Около 7 милиона чуждестранни туристи годишно посещават Ирландия. Туристическият сектор е от голямо значение за европейските предприятия и за икономиката на държавите-членки. Понастоящем 1,8 милиона предприятия и 9,7 милиона работни места зависят от европейския туризъм. Налице са значителни възможности за растеж в сектора по отношение на екотуризма, културното наследство, спорта и гастрономията. За да извлече максимална стойност от тези възможности, туристическият сектор трябва да бъде правилно разбран. За тази цел аз подкрепих доклада за статистическата информация и туризма. Точната информация за местния, националния и европейския туризъм ще помогне на ЕС да разработи ефикасни политики и да насърчи туризма в Европа. Тъй като туристическият сектор е от жизненоважно значение за Ирландия и в контекста на географското местоположение на държавата, аз особено приветствам съдържанието на доклада относно специалното положение на островите и външните райони и обсъждането на тези специални случаи в Рамката за действие на ЕС за европейския туризъм. Zigmantas Balčytis Аз гласувах в подкрепа на настоящия доклад. Туризмът е важна икономическа дейност в ЕС с висок потенциал да допринася за по-голяма заетост и икономически растеж, както и да играе важна роля при социално икономическата интеграция в селските и по-слабо развитите райони. С около 1,8 милиона предприятия, предимно малки и средни, европейската туристическа индустрия осигурява приблизително 5,2 % от общата работна сила (приблизително 9,7 милиона работни места) Аз подкрепям целта на Комисията да определи нова политическа рамка за туризма в Европа въз основа на новите компетентности, въведени с Договора от Лисабон. Туристическият сектор е изправен пред големи предизвикателства, като например нарастващата световна конкуренция, демографските тенденции, изменението на климата и екологичните ограничения, сезонното разпределение на придвижванията на туристи и нарастващото ползване от клиентите на нови информационни и комуникационни технологии. Считам, че туристическият сектор на Европейския съюз трябва да се укрепи чрез координирани действия на равнище на ЕС, които да допълнят инициативите на държавите-членки. Този регламент, чиято цел е да се установи обща рамка за систематично изготвяне на европейски статистически данни в областта на туризма чрез събиране, изготвяне, обработване и предаване от държавите-членки на хармонизирана европейска статистика за търсенето и предлагането в туризма е много важен, защото, ако се прилага правилно, ще бъде възможно да потвърдим действителното положение по отношение на туризма в държавите-членки и това ще улесни приспособяването към променящите се нужди на туристите. Regina Bastos Туризмът е важен сектор в европейската икономика с около 1,8 милиона дружества, предимно малки и средни предприятия, в които са заети приблизително 9,7 милиона души. Изчислено е, че туристическият отрасъл произвежда над 5 % от брутния вътрешен продукт на ЕС. С внасянето на съобщение COM(2010)352 Комисията има за цел да дефинира нова рамка на политиката за туризма в Европа, чрез която да се укрепи сектора на туризма в ЕС чрез координирани действия на равнище на ЕС, които допълват инициативите на държавите-членки. За да се прилага успешно новата рамка на политиката, решенията трябва да се вземат въз основа на надеждни и сравними статистически данни. Настоящият доклад, който заслужи моята подкрепа, признава важната роля на статистиката за развитието на по-добри политики в областта на туризма на европейско, национално, регионално и местно равнище, тъй като те представляват полезни инструменти в подкрепа на процеса по взимане на решения. Докладът подкрепя също и установяването на обща законодателна рамка за систематичното изготвяне на европейски статистически данни в областта на туризма посредством събиране, изготвяне, обработване и предаване от държавите-членки на хармонизирани европейски статистически данни относно търсенето и предлагането в туризма. Слави Бинев в писмена форма. - Статистическите данни имат важно значение за развитието на по-ефективни политики по отношение на туризма, както и за вземане на бизнес решения. Подкрепям текста, тъй като от една страна в резултат на промените през последните години в туристическата индустрия възникна необходимост от актуализиране на правната рамка за европейски статистически данни в областта на туризма. След като бъде прието предложението ще се подобрят навременността, сравнимостта и изчерпателността на предаваните статистически данни, както и ефективността на обработването на данни. Mara Bizzotto Докладът Simpson и регламентът, за който се отнася, предлагат да се създаде обща рамка за систематичното изготвяне на европейски статистически данни в областта на туризма посредством събиране, изготвяне, обработване и предаване от държавите-членки на хармонизирани европейски статистически данни относно търсенето и предлагането в туризма, като се използват единни таблици, които да се предават електронно в Европейската комисия (Евростат). Въпреки похвалната работа на докладчика, аз не мога да гласувам в подкрепа на доклада, защото той не променя количеството на работата и събирането на данни, изложени в регламента. Изготвянето на таблиците, предложено в регламента, е доста сложно и събирането на толкова много информация според мен е необоснована тежест. Аз не мога да одобря бюрократичната тежест и намеса, които би породил този регламент. Vilija Blinkevičiūt Аз гласувах в подкрепа на доклада, защото европейските политики в областта на туризма трябва да се подобрят, особено предвид факта, че европейският туристически сектор неотдавна трябваше да премине през трудно икономическо положение. С измененията на правната рамка след влизането в сила на Договора от Лисабон Европейският съюз получи повече компетентности и Европейската комисия представи предложение относно новия политически контекст за туризма. Целта на това предложение за регламент е да актуализира и оптимизира правната рамка за европейските статистически данни в областта на туризма, но е налице загриженост, че предложението не предвижда въвеждането на сателитни сметки за туризма. Тези сателитни сметки са от решаващо значение за постепенното разработване на интегрирани системи за статистически данни в областта на туризма и за по-доброто разбиране на истинската му стойност, както и за въздействието му върху работните места и икономиката. Освен това с цел увеличаване на базата знания за развитието и растежа в туризма Комисията следва да изработи програма за пилотни проучвания относно туризма. Тези проучвания ще се осъществят от държавите-членки на доброволен принцип, за да се разработи система за събиране на данни, показващи въздействието на туризма върху околната среда. Carlos Coelho В няколко държави-членки, както и в моята страна Португалия, туризмът заема важно място в икономиката със свойствения си потенциал за създаване на нови източници на приходи и икономически растеж. Туризмът представлява третата по мащаб социално-икономическа дейност, която създава над 5 % от брутния вътрешен продукт на ЕС. Европейският съюз остава туристическа дестинация номер едно с 40 % от пристигащите туристи в света през 2008 г. ЕС се стреми да формулира нова рамка за политиката относно туризма с цел да подкрепи сектора, така че да разгледа големите предизвикателства, като например изменението на климата, демографските тенденции и глобализацията, посредством координирани действия на равнище на ЕС, които допълват инициативите на държавите-членки. Събирането на информация за туризма дава по-добра представа за обема в този сектор, за неговите характерни черти, за профила на туристите и за различните модели на пътуване, което допринася не само за правилно формулиране на политиките относно сектора, но също и за по-доброто разбиране на социално-икономическите последствия, произтичащи от него. Затова аз подкрепих актуализирането и оптимизацията на настоящата система за статистически данни, така че да можем да разполагаме със сравними статистически данни. Lara Comi Не можем да отречем, че през последното десетилетие туризмът се е променил радикално благодарение на технологичния прогрес. Ето защо е необходимо да се актуализира законодателството относно събирането на данни и статистиката. В това отношение, аз съм съгласна с предложението на Комисията да въведем нов регламент, който отменя някои остарели елементи. В същото време обаче аз подкрепям измененията в регламента на Парламента, особено по отношение на нуждата да се въведе хармонизирана статистика, която отразява чисто социални аспекти на туризма, от една страна, и, от друга страна, позицията против приемането на делегирани действия от Комисията по ключови въпроси за неопределен период. Освен това аз считам за сериозен недостатък, че Комисията не взе под внимание въвеждането на сателитни сметки за туризма, тъй като този тип данни биха предоставили по-пълна картина на въздействието на туризма върху пазара на труда и икономиката. И накрая, аз съм много заинтересована от предложението да се въведе събиране на статистически данни на доброволен принцип относно навиците на хората с увреждания или намалена подвижност и последващото създаване на пилотни проекти, за да се подобри участието на такива хора в туризма. Vasilica Viorica Dăncilă Европа заема седмо място в 10-те най-предпочитани дестинации в статистическо проучване, обхващащо 50 най-популярни държави в света. Това показва много ясно, че Европа има голям туристически и културен потенциал, като все още предлага възможности, които да бъдат използвани, включително за европейските граждани. Мисля, че една такава възможност е да се насърчава участието не само на възрастните хора, но и на младежите, семействата в затруднено положение и хората с намалена подвижност в социалните туристически програми, разработени от Съюза. За да се осъществи това обаче, е необходима адекватна статистика, изготвена посредством общи методи за събиране на данните и предназначена за развитието на програми, насочени към тези групи туристи във всяка държава-членка на ЕС. Ioan Enciu Днес аз гласувах в подкрепа на доклада относно европейските статистически данни в областта на туризма. Това е положителна крачка към създаване на регламент, който ще отчете статистическите данни за туризма от държавите-членки. Значението на туризма в европейското законодателство нарасна много, след като през декември 2009 г. той влезе сред компетентностите съгласно Договора от Лисабон. В бъдеще държавите-членки ще трябва да гарантират точността на предаваните статистически данни, за да се постигнат качествени резултати. Въпреки че координацията на европейско равнище ще бъде от голяма полза за европейския туристически сектор, всяка общоевропейска инициатива трябва да има за цел да допълни инициативите на националните стратегии за туризма на държавите-членки. Посредством предоставянето на статистически данни ЕС ще бъде в по-добра позиция да помогне на туристическия отрасъл, включително на малките и средните предприятия, и да подобри цялостния маркетинг на Европа като силно желана туристическа дестинация. В доклада се прави разграничение между вътрешен и национален туризъм. Вътрешният туризъм обхваща капацитета на заведенията за туристическо настаняване, а националният туризъм обхваща участието в туризма, включително екскурзии. Edite Estrela Аз гласувах в подкрепа на настоящия доклад, защото считам, че статистически данни за туризма допринасят за развитието на по-ефективна политика и представляват полезен инструмент за подкрепа на взимането на решения от дружествата и частния сектор. Няма съмнение, че този нов регламент ще подобри навременността, сравнимостта и пълнотата на предаваните статистически данни, както и ефикасността на обработката на данните. Diogo Feio Според цифрите в доклада Европа остава туристическа дестинация номер едно в света и туризмът е третата по мащаб социално-икономическа дейност в ЕС с около 1,8 милиона предприятия, предимно малки и средни, 9,7 милиона работни места и производство, което се равнява на 5 % от брутния вътрешен продукт на ЕС. Именно поради тази причина това е дейност, която следва адекватно да се проследява, регулира и подкрепя, особено във връзка конкретно с икономическото възстановяване и нуждата от увеличаване на производството на продаваеми стоки. Въпреки че това е действителността за целия ЕС, то е особено важно за Португалия, тъй като тя е страна, която от дълго време е силно отдадена на туризма, който е много динамична икономическа дейност с огромен потенциал за растеж. В това отношение и предвид значението на задълбоченото и реалистично познаване на действителността в туризма за развитието на подходящи политики, предложението на Комисията, предназначено да актуализира и оптимизира правната рамка за европейски статистически данни в областта на туризма, за което гласувахме днес, е важно. José Manuel Fernandes Този доклад се отнася за област, която има основно значение за бъдещето на ЕС: туризмът. Въпреки кризата, която в световен мащаб предизвика застой, според Световната туристическа организация през 2010 г. този сектор бележи ръст от 2 %, въпреки всички политически вълнения в редица райони на света. На европейско равнище освен че нараства устойчиво туризмът обхваща около 1,8 милиона предприятия, предимно малки и средни предприятия, осигурява 9,7 милиона работни места, като се нарежда на трето място по мащаб сред икономическите дейности в ЕС и генерира над 5 % от брутния му вътрешен продукт. Освен това Европа е предпочитана туристическа дестинация в света с 40 % от пристигащите туристи. Тази дейност е от жизненоважно значение за реализиране на целите, поставени в стратегията "Европа 2020". Настоящият регламент актуализира сега действащия, особено по отношение на събирането и обработването на данни относно предоставянето и достъпността за хората с намалена подвижност, които са от основно значение за подготовката на нова стратегия на ЕС относно туризма. Аз приветствам приемането на това предложение, което заедно със създаването на пилотни проучвания, които да се провеждат от държавите-членки, ще включи данни за селския туризъм и "зеления" туризъм, които обхващат над 50 000 квартири, преобладаващото мнозинство от които се управляват от малки и средни предприятия. João Ferreira Полезността на статистическата информация зависи от нейната сравнимост по време и място, което води до приемането на общ набор от определения и класификации. В конкретния случай с туризма този сектор включва понятия и определения, които дълго време не бяха ясни, което затрудни получаването на надеждна и достоверна информация. Ето защо е необходимо да се изяснят и хармонизират критериите и дефинициите, които дават възможност да бъдат получени сравними данни. Съществуването на тези статистики е от голямо значение за определянето на прякото и непряко въздействие на туризма върху икономиката, за подпомагането на планирането и развитието на нови възможности за туризъм или адаптиране на съществуващите такива. Предложението, включено в доклада, има за цел да подобри навременността, сравнимостта и изчерпателността на предаваната статистика, както и ефективността на обработката на данните, включително подобрена оценка на данните. То има за цел също и да адаптира правната рамка така, че да отразява последните промени в сектора с въвеждането на нови променливи, като туристически пътувания за един ден. Затова ние гласувахме в подкрепа на доклада. Ilda Figueiredo Ние знаем, че е важно да имаме статистическа информация, въпреки че ползата от нея зависи от нейната сравнимост по време и място, което води до приемането на общ набор от определения и класификации. В конкретния случай с туризма този сектор включва понятия и определения, които дълго време не бяха ясни, което затрудни получаването на надеждна и достоверна информация. Ето защо е необходимо да се изяснят и хармонизират критериите и дефинициите, които дават възможност да бъдат получени сравними данни. Съществуването на тези статистики е от голямо значение за определянето на прякото и непряко въздействие на туризма върху икономиката, за подпомагането на планирането и развитието на нови възможности за туризъм или адаптиране на съществуващите такива. Предложението, включено в доклада, има за цел да подобри навременността, сравнимостта и изчерпателността на предаваната статистика, както и ефективността на обработката на данните, включително подобрена оценка на данните. То има за цел също и да адаптира правната рамка така, че да отразява последните промени в сектора с въвеждането на нови променливи, като туристически пътувания за един ден. Затова ние гласувахме в подкрепа на доклада. Jacqueline Foster Моята група подкрепи доклада относно статистическите данни за туризма, който актуализира и модернизира метода за събиране на европейски статистически данни в областта на туризма, особено с оглед на съвременните тенденции, като нискотарифни полети и краткотрайни почивки. Политиците трябва да признаят голямото значение на туристическия отрасъл за Европа. Отделните държави-членки осъзнават, че трябва да се направи повече, за да се подпомогне този сектор, който допринася много за икономическия растеж. Например туризмът е един от най-големите сектори в икономиката на Обединеното кралство. Той пряко поддържа 1,36 милиона работни места - а се очаква до 2020 г. те да достигнат 1,5 милиона - и почти 3 милиона, ако се включи и непряката заетост. Тези цифри говорят сами за себе си! Обединеното кралство силно желае активно и позитивно да участва в обсъжданията относно туризма на равнище на ЕС, като напълно подкрепя необходимостта да се повиши конкурентоспособността на европейския туристически отрасъл и неговия потенциал за устойчиво развитие. Ние обаче трябва да гарантираме, че действието на равнище на ЕС не накърнява принципа за субсидиарност. Държавите-членки се конкурират помежду си, въпреки че могат да споделят най-добри практики и да си сътрудничат по определени въпроси, като подобряването на транспортните връзки в Европа и други мерки, които улесняват пътуванията на клиентите. Позволете ми да завърша с просто послание - посетете Великобритания! Mathieu Grosch Договорът от Лисабон увеличи отговорността на ЕС за туризма. От само себе си се разбира, че статистиката предоставя основна информация и позволява интересни заключения не само на равнище на ЕС, но също и на национално и регионално равнище. В моя район, който е дом на немско говорещата общност в Белгия, туризмът е не само важна област на компетентност, но също и икономически фактор от решаващо значение. Затова статистиката представлява важен елемент за изготвяне на политики. Ясно е също така обаче, че различните равнища - регионално, национално и трансгранично - трябва да работят заедно, за да определят регионите на Европа по-точно като туристическа локация, особено в граничните области. Juozas Imbrasas Аз гласувах в подкрепа на този документ, защото е необходимо да се формулира нова подобрена рамка за политиката в областта на туризма в Европа. Туризмът е важна икономическа дейност в ЕС с висок потенциал да допринася за по-голяма заетост и икономически растеж, както и да играе важна роля в социално-икономическата интеграция в селските, периферните и по-слабо развитите райони, като например районите, богати на промишлено наследство. Статистиката в тази област се използва не само за проследяване на политиките, специализирани в областта на туризма, но и играе роля в по-широкия контекст на регионалната политика и устойчивото развитие. Ние трябва да разгледаме основните предизвикателства, пред сектора, като например нарастващата световна конкуренция, демографските тенденции, изменението на климата и екологичните ограничения, сезонното разпределение на придвижванията на туристи и нарастващото ползване от клиентите на нови информационни и комуникационни технологии. Необходимо е да се укрепи секторът на туризма в ЕС чрез координирани действия на равнище на ЕС, които допълват инициативите на държавите-членки. За да прилагат успешно на новата политическа рамка, политиците на всички равнища на управление трябва да взимат добре информирани решения, които са основани на надеждни и сравними статистически данни. Туризмът е важна икономическа дейност, която има положително въздействие върху икономическия растеж и заетостта в Европа и следователно е необходимо да се актуализира и оптимизира правната рамка за европейските статистически данни в областта на туризма, като по този начин се укрепи туристическият сектор на равнище на ЕС. Следователно прилагането на споменатите мерки ще увеличи конкурентоспособността на европейския туризъм и ще насърчи неговия хармоничен растеж. Giovanni La Via Аз мисля, че предложението за регламент относно европейската статистика за туризма, за което гласувахме днес в Парламента, следва да се счита за особено интересно и полезно. Туристическият отрасъл е водещ сектор за Европа и има голямо значение в общността, защото играе важна роля в отделните икономики на държавите-членки. Туристическият отрасъл все още има значителен потенциал по отношение на заетостта и следователно би било полезно да се приемат мерки за подпомагане на по-добра организация, която би позволила разгръщането на пълния му потенциал. Създаването на обща рамка за събирането и изготвянето на сравнима и изчерпателна статистика относно европейския туризъм може само да помогне за подобряване на положението. Разбирането на потребителското търсене ще даде възможност на частни и публични дружества да участват в задоволяването на нуждите в сектора посредством по-добра работа и конкурентоспособност. Аз подкрепям предложения регламент, защото считам, че обединената европейска статистика, която е прозрачна, надеждна и обективна, е ефикасен начин да се подкрепи този огромен отрасъл, който е от съществено значение за моята родина. Petru Constantin Luhan Аз гласувах в подкрепа на доклада, тъй като считам, че ние трябва да направим всичко възможно да останем туристическа дестинация номер едно в света. За да постигнем това, ние трябва да използваме максимално всяка възможност за финансиране. Развитието на устойчив, отговорен, висококачествен туристически сектор изисква правната рамка за европейската статистика в тази област да бъде осъвременена и усъвършенствана. Ако подобрим качеството на статистическите доклади въз основа на надеждни и сравними данни, ние ще разполагаме с една солидна основа, когато трябва да вземаме решения относно разработването на финансови политики и инструменти на ЕС. David Martin Аз гласувах в подкрепа на настоящия доклад, който признава важната роля на статистиката в развитието на по-ефективни туристически политики на европейско, национално, регионално и местно равнище. По същия начин статистиката за туризма представлява полезен инструмент за подпомагане на взимането на решения в деловите среди и в частния сектор. Следователно докладчикът подкрепя целта на предложения регламент да създаде обща рамка за системното изготвяне на европейски статистически данни в областта на туризма посредством събиране, изготвяне, обработване и предаване от държавите-членки на хармонизирани европейски статистически данни относно търсенето и предлагането в туризма. След като бъде прието, предложението ще подобри навременността, сравнимостта и изчерпателността на предаваните статистически данни, както и ефикасността на обработването на данни, включително по-доброто потвърждаване на данните. Освен това е необходимо правната рамка да се приспособи, за да отразява съвременните тенденции в туристическата индустрия, чрез въвеждане на нови променливи, например свързани с пътуванията за един ден. Nuno Melo Туризмът несъмнено е един от икономическите сектори с най-голям потенциал за развитие. През последните няколко десетилетия значението на туризма за предприятията и хората постепенно се увеличи все повече. С около 1,8 милиона предприятия, предимно МСП, в които са заети приблизително 5,2 % от общата работна сила, тоест приблизително 9,7 милиона работни места, се изчислява, че европейският туристически отрасъл създава повече от 5 % от брутния вътрешен продукт на ЕС. Следователно туризмът представлява третата по мащаб социално-икономическа активност в ЕС. Освен това Европейският съюз остава първа туристическа дестинация в света с 370 милиона пристигащи чуждестранни туристи през 2008 г., което представлява 40 % от пристигащите туристи в света. Въпреки това все още има потенциал за по-нататъшно развитие. Alexander Mirsky От само себе си се разбира, че туризмът притежава висок потенциал, което създава възможност да се увеличи заетостта и икономическия растеж. Туризмът играе важна роля в социално-икономическата интеграция на селските, периферните и по-слабо развитите области, които имат богато културно наследство. Статистиката в областта на туризма не се използва само за наблюдаване на политиката за туризма, но играе важна роля и в по-широкия контекст на регионалната политика и устойчивото развитие. Аз съм напълно съгласен с докладчика. Andreas Mölzer Смислената статистика, която дава отговори на въпроси относно причината за успех и тенденциите в туристическия отрасъл, би могла да помогне да се предотвратят много грешни инвестиции. Много градове от години се чудят защо техните очаквания относно туризма оставаха неизпълнени, след като са избрали да бъдат европейска културна столица. Ограничената наличност и сравнимост на данните за туризма също са проблем от гледна точка на градоустройството. В края на краищата, ако има потенциал за увеличаване на броя на посетителите, е важно да се организират нещата по такъв начин, че това да няма отрицателно въздействие върху местното население. Твърде много несигурни фактори, различни очаквания и нематериални привлекателни аспекти, като например специфичните атмосферни условия, превърнаха прогнозите в туризма в игра на късмета. Гъвкавото работно време и безопасността имат влияние върху туризма по същия начин, както социалните промени. Решаващите фактори в крайна сметка вероятно ще бъдат световната икономика и цената на петрола. Дори най-добрата туристическа статистика не може да промени това, поради което аз се въздържах от гласуване. RadvilMorkūnaitė-Mikulėnien Днес Европейският парламент прие важен документ относно правната рамка за европейската статистика за туризма. Държавите-членки трябва да предоставят постоянен набор от данни относно капацитета и заетостта на заведенията за настаняване и търсенето в туризма. С промяната на навиците за пътуване (например увеличаване на полетите на къси разстояния) и преминаването на туризма към някои иновации (например резервации онлайн) е необходимо да се актуализира правната рамка, която регулира събирането на статистическа информация в областта на туризма. Въпреки това според мен една особено важна разпоредба, подкрепена от Европейския парламент, засяга събирането на данни относно хората с намалена подвижност и тяхното въздействие върху възможността такива хора да получат пълноценни туристически услуги. Ние постоянно обсъждаме подобряването на качеството на живот за хората с увреждания и трябва да включим и туризма в тази област. Само тогава ние ще можем да изпълним ефикасно политиката за туризма и да защитим правата на потребителите. Alfredo Pallone Докладът на г-н Simpson относно европейската статистика за туризма е текст, който ще замени вече 15-годишната директива по въпроса. Да се движи с времето и да преразглежда своите регламенти е прерогатив на европейската система, особено с оглед на значението и постоянното развитие на туристическия сектор в Европа през последното десетилетие. Ето защо аз гласувах в подкрепа на доклада. Новите изисквания в сектора, които се нуждаят от все по-подробни, актуални и сравними данни, налагат да се актуализира статистиката в туризма. Достъпът до съоръжения, услугите за хора с увреждания и цените на основните стоки са данни от основно значение, които изискват актуална база данни, до която потребителите могат да се допитат. Maria do Céu Patrão Neves Туризмът има огромно икономическо значение в ЕС и механизмите, които допринасят за неговото популяризиране, са желани и трябва да бъдат насърчавани. Статистиката играе важна роля в развитието на по-ефективна политика за туризма на европейско, национално, регионално и местно равнище. В действителност те са полезен инструмент, който подпомага взимането на решения в предприятията и в частния сектор. Този регламент има за цел да създаде обща законодателна рамка за систематично производство на европейска статистика за туризма посредством събирането, изготвянето, обработването и предаването от държавите-членки на хармонизирана европейска статистика за търсенето и предлагането в туризма. Това предложение трябва да подобри навременността, сравнимостта и изчерпателността на предаваната статистика, както и ефективността на обработката на данните, включително по-добра оценка на данните. Този регламент също така приспособява правната рамка, за да отрази последните промени в туристическия отрасъл, чрез въвеждане на нови променливи, като например туристическите пътувания за един ден. Аз гласувах в подкрепа на доклада по тези причини. Aldo Patriciello Туризмът е важна икономическа дейност в ЕС. Статистическите данни спомагат за наблюдаване на политиките, специализирани в областта на туризма, и играят роля и в по-широкия контекст на регионалната политика и устойчивото развитие. В Европейския съюз статистическата система се управлява от Директива 95/57/ЕО. След влизането й в сила обаче туристическият отрасъл и съответното търсене значително са се променили. Ето защо Комисията изготви ново предложение за регламент, който има за цел да създаде обща политическа рамка за туризма, като се използват правомощията, въведени с Договора от Лисабон. Нейната цел е да актуализира и рационализира регулаторната рамка, приложима за европейската статистика относно туризма, за да се вземат предвид най-новите тенденции в тази област. Във връзка с това е необходимо не само да се укрепи сектора на туризма чрез координирани действия на равнище на ЕС, но също и да се създаде обща рамка за систематичното производство на статистически данни посредством събиране, изготвяне, обработване и докладване от държавите-членки на хармонизираната европейска статистика за предлагането и търсенето в сектора. Въз основа на казаното дотук аз давам моя положителен вот за предложения регламент. Raül Romeva i Rueda Аз гласувах в подкрепа. Туризмът е важна икономическа дейност в ЕС с висок потенциал да допринася за по-голяма заетост и икономически растеж, както и да играе важна роля за социално-икономическата интеграция на селските, периферните и по-слабо развитите райони, като например тези с богато промишлено наследство. Статистиката в тази област се използва не само за наблюдение на политики, специализирани в областта на туризма, но също така играе важна роля и в по-широкия контекст на регионалната политика и устойчивото развитие. В ЕС Директива 95/57/EО относно събирането на статистическа информация в областта на туризма организира системата на туристическа статистика. Евростат публикува тази статистика, която е събирана и изготвяна от националните статистически органи. За да се приложи успешно новата рамка за политиката, политиците на всички равнища на управление трябва да вземат добре информирани решения въз основа на надеждни и сравними статистически данни. Licia Ronzulli Аз гласувах в подкрепа на настоящия доклад, защото туризмът е важна икономическа дейност в ЕС с висок потенциал да допринася за създаване на работни места и растеж. Туризмът играе основна роля в социално-икономическото развитие на селските райони, които често са маргинализирани и изоставащи в развитието си. В това отношение, статистиката не само проследява политиките, специализирани в областта на туризма, но е полезна и в по-широкия контекст на регионалните политики и устойчивото развитие. Документът разглежда и основните предизвикателства пред сектора, като например нарастващата световна конкуренция, демографските тенденции, изменението на климата и екологичните ограничения, сезонното разпределение на придвижванията на туристи и нарастващото ползване от клиентите на нови информационни и комуникационни технологии. Oreste Rossi Аз гласувах против доклада, защото предложените правила биха изисквали ежемесечно събиране на данни за измерване на сезонните влияния и икономическите и социални аспекти на сектора, в който работят предимно малки и средни предприятия. Тази цел на стратегията е да се добие задълбочено разбиране за динамиката, характеристиките и обема на туризма, но според мен това е изключително обременително, бюрократично и скъпо. Освен това Комисията изисква делегирани правомощия и следователно възможност да изменя елементи от предложението. Таблиците, които трябва да се изготвят ежемесечно съгласно предложения регламент, са сложни и изискват събирането на прекомерно количество информация. Vilja Savisaar-Toomast Днес аз гласувах в подкрепа на доклада относно европейската статистика за туризма. Мисля, че този доклад е важен предвид влиянието на туристическия сектор върху европейската икономика и дела на работните места, които той осигурява. 1,8 милиона предприятия осигуряват заетост на около 10 милиона души, което е приблизително 5,2 % от всички работни места. Европейският съюз дава значителна подкрепа за развитието на туризма в различните региони, за да се увеличи предлагането на различни видове туризъм. Ето защо е необходимо да разполагаме с точна и адекватна статистика, както за частния, така и за обществения сектор. Европейският съюз се посещава от повече от 370 милиона чуждестранни туристи годишно, общо 40 % от туристите в световен мащаб. Същевременно това е причина да бъде още по-важно наличието на навременни и обективни статистически данни. Благодаря. Nuno Teixeira Туризмът е третата по мащаб социално икономическа дейност в ЕС, което означава, че икономическото му измерение като генератор на работни места е жизнено важно за държавите-членки. Освен това, неговите правни аспекти не само обогатяват образа, който Европа представя пред света, но и насърчават европейското гражданство. След влизането в сила на Договора от Лисабон, ЕС прие нови правомощия относно туризма, както гласи член 195 от Договора относно функционирането на Европейския съюз (ДФЕС). Тази нова правна рамка позволява ЕС да подкрепя, координира и допълва действията на държавите-членки и да намалява административната тежест. Аз гласувам в подкрепа на настоящия доклад по причините, които споменах, тъй като считам, че е от жизненоважно значение да се оборудват всички заинтересовани страни в туристическия сектор с надеждни статистически данни, така че да могат да се приспособят към предизвикателствата пред европейския туризъм. Европейската координация с ефективното участие на държавите-членки е от решаващо значение за прилагането на тази система и за конкретната оценка на конкурентоспособността на туристическия отрасъл. Познаването на обема на този сектор, неговите характеристики, профилите на туристите, разходите в сектора и ползите и/или проблемите, които той носи на националните икономики, следва да бъдат част от това обширно проучване. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на тази резолюция, тъй като тя се отнася до някои важни мерки, свързани с увеличаването на равнищата на съфинансиране в областта на международните отношения, управлението, събирането на данни, научната информация и контрола и прилагането на Общата политика по рибарство. Полезно е да се увеличат равнищата на съфинансиране за събирането, управлението и използването на данни, тъй като научното познание зависи от устойчивото развитие на дейността. Трябва да се подчертае и че е поставено ударение върху развитието на аквакултурите, като се подкрепят мерките за постигане на растеж, както и за екологичен и здравен надзор и наблюдение, което ще осигури устойчивост. Що се отнася до предприеманите от контролните органи на държавите-членки мерки за контрол в техни води, те ще са успешни само ако се инвестира в технологии и системи за контрол, които са по-ефикасни и по-евтини. Би трябвало да се обмисли и увеличаване на равнището на съфинансиране за действията във връзка с контролните мерки за водите, тъй като така може да се осигури по-добро спазване на правилата. Regina Bastos Регламент (ЕО) № 861/2006 установява финансови мерки на Общността за прилагането на Общата политика по рибарство и в областта на морското право и е сред важните финансови инструменти на ЕС в областта на рибарството. След приемането на този регламент законодателството се промени в някои отношения. Комисията предлага регламентът да се измени, за да се съгласуват отделните аспекти на законодателната рамка и да се изясни обхватът на някои от финансираните мерки. Гласувах в подкрепа на този доклад, тъй като в него се предлагат известни изменения в предложението на Комисията, които ще допринесат за постигането на по-голяма яснота на законодателството. Измененията се основават на последните тенденции в сектора на рибарството и на перспективите за развитието му, а именно възможността за увеличаване на съфинансирането от Общността от 50 % на 60 %, което е полезно за развитието на сектора на рибарството в Португалия, и нарастващото значение на аквакултурите, което оправдава предвиждането на възможност за събиране, управление и използване на екологични, а не само на социално-икономически данни в тази област. George Becali Подкрепих този доклад, тъй като Регламент (ЕО) № 861/2006 за установяване на финансови мерки на Общността за прилагането на Общата политика по рибарство и в областта на морското право е важен инструмент на ЕС за финансиране в сектора на рибарството. Той е едното от двете основни средства - другото е Европейският фонд за рибарство (ЕФР) - за прилагането на ОПР на практика. Присъединявам се към мнението на докладчика, че като цяло е все по-очевидно, че управлението на рибарството трябва да се основава на актуални научни знания за състоянието на запасите. Това е задължително условие за развитие на устойчиво рибарство. Що се отнася до контрола, понастоящем без съмнение съществува по-ясно съзнание за неговото значение за устойчивостта и бъдещето на сектора на рибарството като начин за насърчаване на една култура на спазване на правилата. Държавите-членки и техните контролни органи играят и трябва да продължат да играят централна роля за наблюдението и прилагането на мерките за контрол в техните териториални води. Това е важен начин да се осигури спазване на правилата и зачитане на запасите. Vito Bonsignore Гласувах в подкрепа на доклада за изменение на регламент (ЕО) № 861/2006. През май 2006 г. Съветът одобри този важен инструмент за финансиране на риболовната дейност. Сега обаче е необходимо регламентът да се преразгледа, за да се осигури съгласуваност между всички аспекти на законодателната рамка. Адаптирането към съвременните условия предполага да се използват нови технологии, които гарантират по-добра работа при по-малки загуби на икономически ресурси. Смятаме, че за да отговарят по-добре на реалните нужди, някои от членовете на Регламента трябва да се формулират по-точно и трябва да се изясни обхватът на някои от финансираните мерки. Накрая, присъединявам се към мнението на докладчика, че за постигането на по-голяма устойчивост на рибарството е необходимо управлението му да се основава на актуално и точно научно познаване на запасите и да се въведе засилен контрол. Vasilica Viorica Dăncilă в писмена форма. - (RO) Смятам, че трайно нараства значението на сектора на аквакултурите. Този доклад е доказателство за това, доколкото откроява "новия импулс за стратегията за устойчиво развитие на европейската аквакултура" и предлага реалистични перспективи за развитието на сектора. Ето защо, ако се извършват по подходящ начин, екологичният и здравният надзор и наблюдение способстват за постигането на по-голяма устойчивост на този важен сектор. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на доклада относно финансовите мерки на Общността за прилагането на общата политика по рибарство и в областта на морското право. Все пак съжалявам, че не се прие предложението за увеличаване на равнищата на съфинансиране в областта на събирането, управлението и ползването на допълнителни данни до 60 % от приемливите разходи. Diogo Feio Регламент (ЕО) № 861/2006 от 22 май 2006 г., който Комисията предлага да се измени, е регламентът, с който се установяват финансови мерки на Общността за прилагането на общата политика по рибарство (ОПР) и в областта на морското право и който предвижда финансиране в следните области: международни отношения, управление, събиране на данни и научна информация, както и контрол и изпълнение на ОПР. Преразгледаният текст не предвижда съществени промени относно целите и вида на финансираните дейности, нито относно финансовата структура и бюджета. Докладчикът обаче намира за важно да предложи изменения, които да съгласуват законодателството със съвременните тенденции в сектора и с перспективите за развитието му, особено що се отнася до управлението на рибарството въз основа на научни знания за състоянието на запасите и до инвестициите в сектора на аквакултурите. Затова се внесе предложение за увеличаване на равнищата на съфинансиране, предвидени в областта на събирането, управлението и използването на основни данни. Гласувам за предложението по чисто национални съображения - за да подкрепя риболовната промишленост в нашата страна. José Manuel Fernandes Този доклад е относно предложението за регламент на Европейския парламент и на Съвета за изменение на Регламент (ЕО) № 861/2006 от 22 май 2006 г. за установяване на финансови мерки на Общността за прилагането на общата политика по рибарство и в областта на морското право. След 2006 г. някои аспекти на посочения регламент се промениха и изгубиха актуалност, което оправдава изменението му. Предложението се основава на действащия регламент и целта му е да се запазят дейностите на крайбрежния риболов чрез финансиране на модернизацията в сектора, не на последно място чрез оборудване и компютъризация. Гласувам в подкрепа на предложението за регламент, тъй като предложените от Комисията изменения са взети предвид наред с други идеи, които съществено подобряват досегашния регламент, особено що се отнася до финансирането за инвестициите - от решаващо значение за осигуряването на точни и актуални научни данни, които да ни позволят да вземаме подходящи мерки във всяка ситуация - и до увеличаването на равнищата на съфинансиране. João Ferreira За нас е важно изразеното от Парламента одобрение на включените в доклада изменения на предложението за регламент на Комисията. Тези изменения ще осигурят на държавите-членки финансиране, за да може да се разработят различни технологии за сектора на рибарството, включително да се набавят хардуер и софтуер или компютърни мрежи, позволяващи събиране, управление, проверка, анализ и разработване на методи за вземане на проби и да се премине към обмен на данни, свързани с риболовните дейности. Една от новите възможности за финансиране е свързана с изследванията на зависимостта от вноса на рибни продукти. В областта на аквакултурите също ще е възможно да се финансира събирането, управлението и използването на екологични данни, като се насърчават екологичният и здравният контрол и наблюдение, за да се осигури устойчивост в сектора. Въпреки това можем само да съжаляваме, че бяха отхвърлени измененията, предвиждащи макар и скромно увеличение на максималното равнище за съфинансиране от Общността на мерките на държавите-членки в областта на събирането, управлението и използването на научни данни за състоянието на запасите и в областта на контрола. Това сочи непоследователност от страна на ЕС, който иззе правомощията на държавите-членки в тази област, а същевременно отказва да увеличи финансовите ресурси за дейността. Ilda Figueiredo Докладът предлага изменения в регламент (ЕО) № 861/2006 за установяване на финансови мерки на Общността за прилагането на общата политика по рибарство (ОПР) и в областта на морското право. Регламентът е важен финансов инструмент на Европейския съюз в областта на рибарството. Той и Европейският фонд за рибарство (ЕФР) са основните инструменти за прилагането на ОПР. Комисията освен това счита, че в някои отношения опитът показва необходимост от малко изменение на разпоредбите на регламента, за да отговарят по-добре на нуждите. Затова Комисията ни предлага изменения с ограничен обхват, като по същество запазва целите и структурата на първоначалния регламент. Докладчикът г-н Ferreira, член на Парламента от Португалската комунистическа партия (ПКП), обаче прецени за необходимо да предложи допълнителни изменения, които макар и доста конкретни, биха допринесли за по-доброто съгласуване на законодателството с последните промени в сектора и с перспективите за развитието му. Съжалявам обаче, че не всички внесени от него предложения бяха приети, особено това, което предвиждаше възможност за увеличаване на равнищата на съфинансиране от Общността във връзка с дейността по мониторинг и във връзка със събирането, управлението и използването както на основни, така и на допълнителни научни данни за състоянието на рибните запаси, включително предложението за повишаване на максималната граница от 50 % на 60 %. Ian Hudghton Подкрепих доклада на г-н Ferreira. Важно е да се осигурят достатъчно средства за прилагането на морското право и това е една от малкото свързани с рибарството области, в които наистина има полза от ЕС. Juozas Imbrasas Гласувах за документа, тъй като във все по-голяма степен се признава, че управлението на рибарството трябва да се основава на актуални и точни научни знания за състоянието на запасите. Това е задължително условие за развитие на устойчиво рибарство. Затова считам, че трябва да може да се увеличат равнищата на съфинансиране за събирането, управлението и използването на основни данни до предложения максимум от 75 %. Като се има предвид, че секторът на аквакултурите придобива все по-голямо значение (доказателство за което е неотдавна представеният, обсъждан и одобрен доклад на тема "нов импулс за стратегията за устойчиво развитие на европейската аквакултура") и има реалистични очаквания за растеж, трябва да се прилагат подходящи правила за събирането, управлението и използването както на социално-икономически, така и на екологични данни. Екологичният и здравният контрол и наблюдение също трябва да се извършват по подходящ начин. Това би способствало за постигането на устойчивост в сектора. В момента устойчивостта в сектора на рибарството е от особено значение. Държавите-членки и техните контролни органи играят и трябва да продължат да играят централна роля за наблюдението и прилагането на мерките за контрол в техни води: това е важен начин да се осигури спазване на правилата и зачитане на запасите. За да е резултатна тази дейност, държавите-членки трябва да придобият технологии или да бъдат в състояние да развият и модернизират наличните технологии. Благодарение на свързаните с това инвестиции системите за контрол може да станат по-ефикасни, а прилагането им - по-евтино. Elisabeth Köstinger Регламентът е важен инструмент за прилагането на общата политика в областта на рибарството. Дейността по контрола играе все по-голяма роля за устойчивостта и опазването на сектора на рибарството. Важно е държавите-членки и техните контролни органи да приложат на практика мерките за контрол в техни води, за да се гарантира, че в сектора на рибарството правилата ще се спазват и запасите ще се зачитат. Освен това расте значението на аквакултурите, което оправдава предвиждането на възможност за събиране, управление и използване не само на социално-икономически, но и на екологични данни. Подкрепям новата редакция на регламента, защото ще гарантира осъществяването на тези мерки. Giovanni La Via Предложението за изменение на регламент (ЕО) № 861/2006 на Съвета за установяване на финансови мерки на Общността за прилагането на общата политика по рибарство и в областта на морското право е важен финансов инструмент, чиято цел е опазване на рибарството. Гласувах в подкрепа на предложението, защото мисля, че настоящата редакция на регламента се нуждае от изменение, с което разпоредбите му да бъдат съобразени с Договора от Лисабон. Измененията ни позволиха да подобрим текста, като намерим подходящи и ефикасни решения за нуждите на сектора. Растящото значение на сектора на аквакултурите оправдава включването на разпоредби за събирането, управлението и използването на екологични, социално-икономически и здравни данни, така че да се осигури по-голяма устойчивост в сектора. Основната роля е на отделните държави, които са длъжни да осигурят спазване на правилата и контрол съобразно новите научни постижения върху използването на водите, тоест посредством нови технологии. David Martin Гласувах в подкрепа на доклада. Измененията в законодателството би трябвало да улеснят стъпките към политика за регионализиране на ОПР и аз приветствам това. Nuno Melo Настоящият регламент (ЕО) № 861/2006 установява финансови мерки на Общността за прилагането на общата политика по рибарство (ОПР) и на морското право и е важен финансов инструмент на ЕС в областта на рибарството. Той и Европейският фонд за рибарство (ЕФР) са двата основни инструмента за прилагането на ОПР. Регламентът предвижда финансиране за следните области: международни отношения, управление, събиране на данни и научна информация, както и контрол и изпълнение на ОПР. Съжалявам обаче, че не се прие предложението за увеличаване на възможното равнище на съфинансиране до 60 % от приемливите разходи, особено за мерките по контрола на риболовната дейност и по събирането, управлението и използването на данни, тъй като ако беше одобрено, това увеличение щеше да е от полза за сектора на рибарството в моята страна. Alexander Mirsky С изменението на регламент (ЕО) № 861/2006 се установява вторият основен финансов инструмент на общата политика по рибарство след Европейския фонд за рибарство. Така нареченият "втори инструмент" осигурява средства за събирането на данни, мерките за контрол, научната информация и системите за контрол и изпълнение на общата политика по рибарство. Трябва да се изясни обхватът на някои от финансираните мерки и да се подобри формулировката на някои членове. Освен това предвид досегашния опит е отчетена необходимостта да се направят някои малки изменения с цел разпоредбите на регламента да могат да бъдат по-ефективно насочени към реалните нужди. Предложените изменения на регламент (ЕО) № 861/2006 трябва също да послужат, в случаите на ясно определено общо финансиране, за увеличаване на установените равнища на съфинансиране в областта на морското право. Alfredo Pallone Финансовите действия на Съюза във връзка с прилагането на общата политика по рибарство на ЕС и на морското право ни осигурява икономически способ за прилагане на общата политика по рибарство със средства, насочени към областите, в които е необходимо развитие и координация в областта на морското право. По тази причина гласувах в подкрепа на доклада на г-н Ferreira. Изменението на регламента ще спомогне за изпълнението на общата политика и ще мобилизира ресурси за събирането на данни, за международните отношения и за научните и техническите аспекти на рибарството. Raül Romeva i Rueda Гласувах "за". Регламент (ЕО) № 861/2006 за установяване на финансови мерки на Общността за прилагането на общата политика по рибарство и в областта на морското право е важен инструмент на ЕС за финансиране в сектора на рибарството. Той е едно от двете основни средства - другото е Европейският фонд за рибарство (ЕФР) - за прилагането на ОПР на практика. Регламентът предвижда финансиране в следните области: международни отношения, управление, събиране на данни, научна информация, както и системите за контрол и изпълнение на ОПР. Във всяка сфера на дейност регламентът се прилага във връзка с други регламенти или решения. Това систематично законодателство се промени в някои отношения след приемането на регламент (ЕО) № 861/2006, който съответно трябва да бъде изменен, за да може всички елементи да бъдат обединени в последователна връзка в законодателната рамка. Комисията се стреми и да изясни обхвата на някои от финансираните мерки и да подобри формулировката на някои членове. Освен това, като има предвид досегашния опит, Комисията счита, че следва да се направят известен брой по-малки изменения с цел разпоредбите на регламента да могат да бъдат по-ефективно насочени към реалните нужди. Licia Ronzulli Регламент (ЕО) № 861/2006 за установяване на финансови мерки на Общността за прилагането на Общата политика по рибарство и в областта на морското право е важен инструмент на ЕС за финансиране на рибарството. Този документ е и едно от двете основни средства за прилагането на Общата политика по рибарство. Той осигурява финансиране за следните области: международни отношения, управление, събиране на данни, научна информация, както и контрол и изпълнение на общата политика по рибарство. Приетата днес резолюция отчита факта, че управлението на рибарството трябва да се основава на актуално и точно научно познаване на запасите. Документът отчита и растящото значение на аквакултурите - предвид реалистичните перспективи за ръст на тази дейност, а и на други свързани с нея дейности - което оправдава предвиждането на възможност да се прилагат насоки за събирането, управлението и използването на екологични и социално-икономически данни и по този начин да се осигури екологичен и здравен контрол в сектора, което ще допринесе за неговата устойчивост. Nuno Teixeira Целта на гласувания днес документ е да се адаптират финансовите мерки за прилагането на политиката по рибарство към измененията в законодателната рамка, към промените в текущите нужди и към процеса на правно изясняване на предвидените мерки, особено на въведените с Решение 2000/439/ЕО, които все още не са отразени в текста на Регламент № 861/2006. Що се отнася до събирането на данни, в предложението на Парламента се приема за важно да се разшири приложното поле, така че да се включат и управлението и условията за използването на данни. От изключително значение е и да се улесни сключването на договори с международни организации и да се предвиди задължение за притежаване на подробна информация с оглед изпълнението на съвместни проекти. Би било желателно да се увеличи възможното равнище на съфинансиране до 60 % от приемливите разходи, особено що се отнася до мерките за мониторинг на риболовната дейност и до събирането, управлението и използването на данни. С не по-малко значение са и аквакултурите, като за тях се изискват данни както в социално-икономическата, така и в екологичната област. Освен това нараства необходимостта от използването на нови технологии в сектора, което предполага непрекъснато адаптиране и модернизиране на съществуващите технологии. Marie-Christine Vergiat Бих искала да поздравя г-н Ferreira (ПКП), мой колега в Конфедеративната група на Европейската обединена левица - Северна зелена левица, за неговия доклад, който Европейският парламент днес прие с голямо мнозинство. Докладът потвърждава, че е важно управлението на рибарството да се основава на актуални и точни научни знания за състоянието на запасите. Това е задължително условие за развитие на устойчиво рибарство. За съжаление не бяха приети някои от предложените от г-н Ferreira изменения, например за увеличаване на равнищата на съфинансиране (от 50 % на 60 %) в областта на събирането, управлението и използването на научни данни за рибните запаси. Докладът показва, че Конфедеративната група на Европейската обединена левица - Северна зелена левица все пак може да участва ползотворно в дебатите на Европейския парламент, и аз съм убедена, че можем да разчитаме на г-н Ferreira да продължи борбата за устойчивост на рибарството, в която се дава предимство на дребните рибари пред индустриалните групи в сектора. Iva Zanicchi Гласувах в подкрепа на доклада на г-н Ferreira, за да се подобри управлението на финансовите инструменти в областта на рибарството, които уреждат финансирането на редица дейности, сред които, разбира се, е и контролът върху риболова. Затова смятам, че общото споразумение по текста между Съвета и Европейския парламент е добър компромис за общата политика по рибарство и за морското право. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на доклада. Смятам, че той има много важна цел, а именно да продължи преходния режим за допълнителен период от 18 месеца, т.е. до 1 януари 2013 г. с цел определяне на нова съвкупност от технически мерки в рамките на по-нататъшното развитие на общата политика по рибарство. Regina Bastos Тъй като през 2008 г. не беше възможно да се постигне споразумение по предложение за регламент за опростяване и поясняване на разпоредбите на Общността в областта на опазването на рибните ресурси, беше приет регламент, с който се определиха преходни мерки за периода от 1 януари 2010 г. до 30 юни 2011 г. Целта на този доклад, който подкрепих, е да продължи преходния период до януари 2013 г. с цел определяне на нова съвкупност от технически мерки в рамките на текущата реформа на общата политика по рибарство. В него се отправя и призив към Комисията да използва новия период, за който беше продължено действието на регламента, и да осъществи с участието на заинтересованите лица оценка на въздействието на сегашните мерки върху плавателните средства, които ги прилагат, и върху съответните екосистеми. Резултатите от тази оценка трябва да бъдат взети предвид, когато се изготвя новото предложение за регламент. Също толкова важно е в бъдещото предложение на Комисията за технически мерки ясно да се посочват правомощията на Съвета и Парламента в съответствие с обикновената законодателна процедура. Слави Бинев в писмена форма. - Гласувах положително за предложението, защото липсата на споразумение в областта на опазването на рибните ресурси може да доведе до нежелателни последствия. Предложението да се удължи валидността на Регламента на Съвета от 2009 г. за определяне на преходни технически мерки с 18 месеца, т.е. до 31 декември 2012 г., ще даде възможност на Комисията да приготви нов пакет от технически мерки, които ще станат част от реформата на общата политика за рибарство. Смятам, че измененията са приемливи, защото общата политика за рибарство трябва от една страна да опазва рибните ресурси, но от друга да е благосклонна и към обикновените граждани, в този случай дребните рибари от Ирландия. Именно затова смятам, че трябва да има баланс между ограниченията за улов, техническите мерки и нуждите на рибарите. Françoise Castex Гласувах в подкрепа на доклада, тъй като техническите мерки са много важни, доколкото определят дейността на рибарите и оказват въздействие за бъдещето на рибните ресурси. Всички сме заинтересовани да се постигне икономическо равновесие в сектора и по този начин да се осигурят приемливи доходи за рибарите и същевременно възобновяеми и устойчиви рибни запаси. Nessa Childers Гласувах за доклада, за да подкрепя риболовната промишленост в Ирландия и Европа в дългосрочен план. Водещият принцип трябва да е устойчивостта на риболова. Имах много силни доводи в подкрепа на измененията на г-н Gallagher, но в крайна сметка гласувах с моята група, за да запазя политическата й сплотеност. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на доклада за рибарството и за установяването на преходни технически мерки. Съжалявам обаче, че не беше прието предложението за отмяна на неподкрепеното с научни изследвания решение на Комисията за забрана на лова на мерлуза и морски дявол с тройни мрежи по португалското крайбрежие. Diogo Feio През 2008 г. Комисията внесе предложение за регламент на Съвета за опазване на рибните запаси посредством технически мерки, който трябваше да замени предишния регламент. Тъй като това предложение не беше прието по съображения за правна сигурност и тъй като е необходимо да се поддържа добро опазване и управление на морските ресурси, беше приет регламент (ЕО) № 1288/2009 за определяне на преходни технически мерки от 1 януари 2010 г. до края на юни 2011 г. С оглед на задълженията, които произтичат от Договора от Лисабон, през 2010 г. Комисията оттегли предложението си за регламент на Съвета за опазването на рибните запаси посредством технически мерки. Основните принципи във връзка с тези технически мерки сега трябва да бъдат включени в нов основен регламент за реформата на общата политика по рибарство, като през 2011 г. се очаква да бъде внесено ново предложение в този смисъл. Тъй като в момента няма друго действащо законодателство, предлага се срокът на действие на регламента да бъде продължен за допълнителен период от 18 месеца, тоест до 1 януари 2013 г. Предвид изложените съображения за правна сигурност и за опазване на морските ресурси смятам, че това предложение следва да се подкрепи. Надявам се допълнителният период да даде възможност за оценка на въздействието на мерките, които сега са в сила. José Manuel Fernandes Секторът на рибарството е от основно значение за Европейския съюз, не само от гледна точка на въпроса за храните, но и от гледна точка на околната среда, тъй като водните екосистеми са застрашени. Парламентът осъзнава значението на сектора и често е обсъждал този въпрос. През 2009 г. той прие Резолюция за необходимостта от опазване на рибните запаси в Атлантическия океан и Северно море. Действащият регламент, който беше приет през 2008 г., определя съвкупност от преходни мерки, които трябваше да останат в сила до юни 2011 г. - планираната дата за влизане в сила на новата правна уредба на общата политика по рибарство. Комисията обаче не успя да внесе предложение за регламент. Затова тя иска да се продължи срокът на действие на сегашния регламент до 1 януари 2013 г., като до тази дата се очаква вече да е изготвен законодателен акт, който Съветът и Парламентът да могат да приемат по реда на обикновената законодателна процедура, предвидена в Договора от Лисабон. Този законодателен акт ще се основава на актуални научни изследвания, за да не се застрашават световните морски ресурси. Поради тези съображения съм съгласен настоящият регламент да остане в сила до 1 януари 2013 г. João Ferreira Наличието на подходяща уредба на техническите мерки е необходим инструмент за устойчивото използване и правилното опазване на рибните ресурси. Настоящият регламент за преходните технически мерки е резултат от липсата на споразумение през 2008 г. по предложението за регламент относно опростяване и поясняване на разпоредбите на Общността в областта на опазването на рибните ресурси. Той трябваше да се прилага в периода от 1 януари 2010 г. до 30 юни 2011 г. Сега се предлага срокът му на действие да бъде продължен за допълнителен период от 18 месеца, т.е. до 1 януари 2013 г., с цел определяне на нова съвкупност от технически мерки в рамките на текущата реформа на общата политика по рибарство, за които се изчаква предложение от Комисията през 2011 г. Убедени сме, че продължаване на срока не биваше да се допуска, без да се отстранят недостатъците и проблемите в сега действащото законодателство. За съжаление докладчикът и парламентарното мнозинство не дадоха възможност за това, тъй като приеха становището на Комисията. В случая е налице дискриминация без научна обосновка спрямо част от малките португалски риболовни плавателни съдове, предназначени за лов на морски език и мерлуза с тройни мрежи, който е забранен съгласно действащите разпоредби. Това ще има отрицателни икономически и социални последици, които можеше и трябваше да бъдат избегнати. Ilda Figueiredo Регламентът за преходните технически мерки е резултат от липсата на споразумение през 2008 г. по предложението за регламент относно опростяване и поясняване на разпоредбите на Общността в областта на опазването на рибните ресурси. Той трябваше да се прилага за периода от 1 януари 2010 г. до 30 юни 2011 г. Сега се предлага срокът му на действие да бъде продължен за допълнителен период от 18 месеца, т.е. до 1 януари 2013 г., с цел определяне на нова съвкупност от технически мерки в рамките на текущата реформа на общата политика по рибарство, за които се изчаква предложение от Комисията през 2011 г. Убедени сме, че продължаване на срока не биваше да се допуска, без да се отстранят недостатъците и проблемите в сега действащото законодателство. За съжаление докладчикът и парламентарното мнозинство не дадоха възможност за това, тъй като приеха становището на Комисията. В случая е налице дискриминация без научна обосновка спрямо част от малките португалски риболовни плавателни съдове, предназначени за лов на морски език и мерлуза с тройни мрежи, който е забранен съгласно действащите разпоредби. Това ще има отрицателни икономически и социални последици, които можеше и трябваше да бъдат избегнати. Ian Hudghton "Край на изхвърлянето!" - призовава Комисията. Тя уж действа под мотото "да се вслушаме в хората от сектора", а всъщност иска действието на изначално порочния регламент да бъде продължено за нови 18 месеца. Не по-малко от 42 % от западношотландския улов на пикша се изхвърлят обратно в морето заради тези правила. В резултат от днешното гласуване това безобразие ще продължи още 18 месеца. Лондонските лейбъристи подкрепиха Комисията - поредното позорно предателство спрямо крайбрежните ни общности! Juozas Imbrasas Гласувах в подкрепа на този доклад, защото през 2008 г. поради липсата на споразумение по проекта за регламент относно опростяване и поясняване на разпоредбите на Общността в областта на опазването на рибните ресурси беше приет регламент за установяване на пакет от преходни технически мерки, който първоначално трябваше да се прилага от 1 януари 2010 г. до 30 юни 2011 г. Целта на настоящото предложение е да се продължи действието на преходния режим за допълнителен период от 18 месеца, т.е. до 1 януари 2013 г., с цел определяне на нова съвкупност от технически мерки в рамките на текущата реформа на общата политика по рибарство, за което трябва да бъде представено предложение от страна на Комисията през 2011 г. Комисията трябва да използва продължаването на срока на действие на настоящия регламент, за да осъществи с участието на заинтересованите лица оценка на въздействието на сегашните мерки върху плавателните средства, които ги прилагат, и върху съответните екосистеми. Комисията ще трябва да държи сметка за резултатите от тази оценка при изготвянето на новото предложение за регламент, който ще се прилага след 1 януари 2013 г. и поради влизането в сила на Договора от Лисабон ще се приеме в съответствие с процедурата за съвместно вземане на решение. Elisabeth Köstinger Продължаването на срока на действие на регламента за опазването на рибните ресурси посредством технически мерки за допълнителен период от 18 месеца дава възможност за анализ и оценка на сегашното въздействие на регламента върху плавателните съдове и екосистемите. Ето защо приветствам предложението, доколкото то ще позволи оптимално да се използват откритите възможности за подобрение. След това Комисията ще може да отрази резултатите от оценката при изготвянето на новото предложение за регламент за опазване на рибните ресурси посредством технически мерки. David Martin Гласувах за резолюцията, но настоявах пикшата да се изключи от обхвата на регламента, за да подкрепя шотландската риболовна промишленост. Nuno Melo През 2008 г. в резултат от липсата на споразумение по предложението за регламент относно опростяване и поясняване на разпоредбите на Общността в областта на опазването на рибните ресурси беше приет регламент за установяване на съвкупност от преходни мерки, които първоначално трябваше да се прилагат в периода от 1 януари 2010 г. до 30 юни 2011 г. Целта на настоящото законодателно предложение е действието на преходния режим да се продължи за още 18 месеца, т.е. до 1 януари 2013 г., с цел определяне на нова съвкупност от технически мерки в рамките на текущата реформа на общата политика по рибарство, за които се изчаква предложение от Комисията през 2011 г. В този смисъл Комисията трябва да използва новия период на действие на настоящия регламент, за да осъществи с участието на заинтересованите лица оценка на въздействието на сегашните мерки върху плавателните средства, които ги прилагат, и върху съответните екосистеми. Raül Romeva i Rueda Гласувах "за". През 2008 г. поради липсата на споразумение по проекта за регламент относно опростяване и поясняване на разпоредбите на Общността в областта на опазването на рибните ресурси беше приет регламент за установяване на пакет от преходни технически мерки, който първоначално трябваше да се прилага от 1 януари 2010 г. до 30 юни 2011 г. Целта на настоящото предложение е да се продължи действието на преходния режим за допълнителен период от 18 месеца, т.е. до 1 януари 2013 г., с цел определяне на нова съвкупност от технически мерки в рамките на текущата реформа на общата политика по рибарство, за което трябва да бъде представено предложение от страна на Комисията през 2011 г. Licia Ronzulli В резултат от липсата на споразумение през 2008 г. по предложението за опростяване и поясняване на разпоредбите на Общността в областта на опазването на рибните ресурси приехме регламент за установяване на съвкупност от преходни мерки, които първоначално трябваше да се прилагат в периода от 1 януари 2010 г. до 30 юни 2011 г. Гласуваното днес законодателно предложение ще продължи срока на действие на преходния режим с още осемнадесет месеца, тоест до 1 януари 2013 г., с цел определяне на нова съвкупност от технически мерки в рамките на текущата реформа на Общата политика по рибарство, за което трябва да бъде представено предложение от страна на Комисията през 2011 г. Парламентът прие и резолюция по предложението за регламент на Съвета относно опазването на рибните ресурси в Атлантическия океан и Северно море посредством технически мерки. В текста беше подчертано значението на правилното разпределяне на компетентностите между Съвета, Парламента и Комисията. С днешния вот Парламентът настоява в бъдещото предложение на Комисията относно техническите мерки да се посочва, че съществените елементи на разпоредбите са от компетентността на Съвета и Парламента съгласно процедурата за съвместно вземане на решения. Nuno Teixeira Целта на предложението, което беше внесено на днешното пленарно заседание на Парламента, е да се продължи установеният през 2008 г. преходен период за опазването на рибните запаси. Като се има предвид, че срокът на действие на този законодателен акт изтича на 30 юни 2011 г., действието на мерките трябва да бъде продължено за допълнителен период от 18 месеца, т.е. до януари 2013 г. Ето защо Комисията ще трябва да използва новия период на действие на настоящия регламент, за да извърши оценка на въздействието на сегашните мерки, а и на мерките, които трябва да се вземат предвид при изготвянето на новото предложение за периода след 1 януари 2013 г., което се планира да бъде внесено през 2011 г. От решаващо значение е при преразглеждането на уредените в законодателството технически мерки да се запази възможността за използване на тройни мрежи при крайбрежен риболов на дълбочини между 200 м и 600 м до 31 декември 2012 г., което ще позволи на корабите да продължат устойчивия риболов на видове с голямо икономическо значение за португалското рибарство, например на морски дявол. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на доклада, като вземам предвид постиженията в преговорите, особено по отношение на увеличаването на бюджета на Парламента с 2,3 % в сравнение с 2011 г., ограничаването на финансирането на сградата "Конрад Аденауер" в Люксембург и оттеглянето на структурата за оценяване на добавената стойност, което осигури допълнителни съкращения на стойност 13,7 млн. евро. Финансирането за потребностите, произлизащи от разширяването на ЕС с присъединяването на Хърватия и корекциите съгласно Договора от Лисабон ще бъдат интегрирани в харта или коригиращ бюджет. Но бих искал да подчертая, че в контекста на икономическите и финансовите трудности на държавите-членки и като имаме предвид ръководните насоки за Бюджет 2012, които Парламентът прие, Парламентът определи потребността да се поддържа бюджетна дисциплина в неговия собствен бюджет, запазвайки го под нивото на инфлацията за 27-те държави-членки и с убеждението, че истинските икономии ще гарантират, че той функционира правилно и ефективно. Считам обаче, че в условията на ограничения, каквито се налагат в ЕС, е важно също и членовете на ЕП да намалят своите разходи. Sophie Auconie Намираме се в началото на процедурата на гласуване на Бюджет 2012. От Парламента зависи да предложи бюджетна прогноза. Считам, че бюджетната прогноза, която гласувахме днес, е балансирана и затова я подкрепих. За първи път Парламентът предложи бюджетно увеличение (2,3 %), което е под инфлацията (2,8 %). В тези времена на фискални ограничения ми се струва, че това наистина е необходимо. Освен това напълно подкрепям потребността от проучване на нови възможности за финансиране, за да определим дългосрочна бюджетна стратегия. Ще изчакам предложенията на Комисията по този въпрос. Zigmantas Balčytis Гласувах в подкрепа на доклада. Съгласен съм, че настоящата финансова, икономическа и социална ситуация на ЕС задължава Европейския парламент и другите институции на ЕС да отговорят с качеството и ефективността, която се изисква и да приложат стриктни процедури за управление, така че да бъдат постигнати икономии. Цялостното равнище на проектните бюджетни прогнози за Европейския парламент следва да се повиши с 2,3 % спрямо Бюджет 2011, което не превишава настоящия процент на инфлация от 2,8 %. За в бъдеще Парламентът трябва да реализира по-големи икономии и да направи по-строги процедурите на управление и контрол. Elena Băsescu Гласувах в подкрепа на доклада на г-н Fernandes. Докладът ни дава възможност да оценим обективно Бюджет 2012 на Европейския парламент. Определено се налага той да бъде строг бюджет на ограниченията. За нас е важно да вземем предвид и инфлацията, което означава, че Бюджет 2012 наистина води до намаление на наличните суми. Всички разходни позиции трябва да бъдат оправдани и упълномощени. Променливите разходни позиции трябва да бъдат проучвани като част от анализи разходи/ползи, така че всички допълнителни разходи да могат да бъдат избегнати в бъдеще. През 2012 г. трябва да подобрим положението на младите хора. Целите, които са поставени, трябва да бъдат свързани основно с младите хора. Следва да посоча, че младите хора имат нужда от помощ за получаването на професионално обучение и за решаването на проблема с нивото на отпадане от училище. В този смисъл повече средства трябва да бъдат налични за проекти, насочени към млади хора. Те се нуждаят от подкрепа, която да им гарантира интегриране на пазара на труда. Nessa Childers Подкрепям този доклад, тъй като той предоставя подходяща бюджетна рамка за важната дейност на европейските институции по време на икономическата криза за всички европейски граждани. Но не подкрепих позицията на групата по въпроси като замразяването на надбавките за членовете на Европейския парламент и възможността членовете на Парламента да пътуват в бизнес класа. Струва ми се, че това е най-удачно в тези времена на криза, когато обикновените работници понасят голямата тежест на съкращенията. Carlos Coelho Гласувам в подкрепа на доклада на г-н Fernandes относно бюджета на Парламента и бих искал да го поздравя за огромната работа, която той свърши. Бих искал да подчертая усилията, положени към мерки за ограничаване, което съответства на приоритетите, които той беше определил. Тъй като пълномощията на Парламента се увеличиха чрез Договора от Лисабон, би било разумно да имаме по-високи оперативни разходи. Но Бюджет 2012 на Парламента представя намаление в реално изражение с увеличение по-ниско от инфлацията в ЕС и със съкращения от 49 млн. евро, в сравнение с първоначалното предложение. Приетият бюджет остана под 20% за функция 5, което не се е случвало от няколко години. Докладчикът също трябваше да се бори срещу дезинформация и демагогия. Някои се опитаха злонамерено да инсинуират, че докладът е за увеличаване на заплатите на членовете на ЕП. Парламентът не е отговорен за този въпрос - заплатата на членовете на ЕП, която се определя като 38,5 % от заплатата на съдия в съд, се определя от Съвета, а стойността на другите възнаграждения се определя от Бюрото, а не от Парламента и не може да превиши равнището на инфлацията, публикувано от Eurostat. Освен това бюджетният ред, свързан с безвъзмездните средства и възнагражденията, включително със средствата за плащане на заплатите на членовете на ЕП, е увеличен само с 0,55 % в сравнение с 2011 г. Mário David Гласувах в подкрепа на този доклад и бих подчертал, че увеличението от 2,3 %, предвидено в бюджета на Парламента, е по-ниско от прогнозния процент на инфлацията от 2,8 % за ЕС, което ще доведе до съкращение от 0,5 % в реално изражение през 2012 г. Но бих искал да изоблича демагогията, свързана с трите предложени изменения, насочени към промяна на правилата за пътуване на членовете на Парламента до и от техните държави на местоживеене и Парламента, и аз гласувах против тези изменения. Не обичам да бягам от отговорност, затова използвах моя глас, макар че измененията бяха толкова подвеждащи, че вероятно попадам в многобройните изключения, които те предлагат. Съжалявам също и за позицията на някои колеги, които като знаеха предварително, че дадено предложение няма да бъде прието, обремениха със съзнанието за политически "некоректна" постъпка другите, както и други, които "предпочетоха" да не участват в гласуването на трите въпросни изменения, макар че участваха в цялото гласуване преди и след тях. Следва също така да помним, че съгласно настоящия устав никой не е задължен да пътува в бизнес класа. Въпреки това всяка седмица виждам моите колеги от всички партии да пътуват в бизнес класа, включително на полета до Португалия, който беше точно след това гласуване; има много редки изключения, и то не на някои отделни членове, а във връзка със случайни пътувания. Proinsias De Rossa Подкрепих този доклад, който представя мнението на Парламента относно разходите, необходими за прилагане на политики и администриране за финансовата 2012 година. Докладът се стреми да гарантира, че финансирането се увеличава поне в съответствие с инфлацията за изключително важните разходи, свързани със социалната политика в това време на нарастваща безработица. Докладът предлага максимално увеличение на бюджета от 2,3 %, с което увеличението се запазва под равнището на инфлацията за ЕС. Това е повече от половината от първоначалното административно искане от 5,2 %. Подкрепих също и редица изменения към този доклад, които се противопоставят на увеличенията на заплатите на членовете на ЕП и надбавките. Martin Ehrenhauser Европейският парламент е задължен да разходва парите на данъкоплатците уместно и отговорно. Във време на икономическа криза е изключително важно парите на данъкоплатците да се използват икономично. Затова е непростимо, че Парламентът не е подготвен да се ангажира със спестяване на средства, например чрез пътуване в икономична класа при полети по-къси от четири часа. Тъй като Парламентът още веднъж пропуска възможността да покаже на гражданите на Европа своя ясен ангажимент за реализиране на икономии, с което би показал отговорно поведение към средствата на данъкоплатците и отказване от своите привилегии, гласувах против доклада. Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt и Cecilia Wikström Очевидно споделяме възгледа на комисията по бюджети, че Европейският парламент следва да "демонстрира своята бюджетна отговорност и да предприеме самоограничения", и приветстваме призива на доклада за управляване на ограничените ресурси "строго и ефективно". Но тъй като измененията, свързани със замразяването на заплатите на членовете на ЕП и надбавките за следващата година, бяха отхвърлени и резултатът от гласуването означава също така, че строежът на сграда за администрацията на Европейския парламент в Люксембург - който съгласно някои изчисления ще възлезе на 549 млн. евро - още веднъж беше одобрен, не можахме да подкрепим резолюцията във вида в който е представена. Затова решихме да се въздържим при окончателното гласуване. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на доклада относно бюджетната прогноза за приходите и разходите на Европейския парламент за финансовата 2012 година - Раздел I - Парламент. Съжалявам обаче, че по време на сегашната криза Парламентът не се почувства способен да даде пример и отхвърли предложенията за преразглеждане на настоящата система от заплати за членовете си, както и предложенията да не се актуализират заплатите и надбавките за 2012 г. Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog и Åsa Westlund В преговорите относно Бюджет 2012 на Парламента се стремихме значително да намалим първоначалното предложение от 5,7 %. Крайният резултат беше 2,3 %, което представлява реално съкращение в бюджета в сравнение с инфлацията. Макар че това е много голяма стъпка в правилната посока, все пак не сме напълно удовлетворени. Считаме, че трябваше да направим възможно определянето на последващи икономии. По тази причина ние също внесохме предложение в преговорите, което сега получи широка подкрепа от Парламента. В това предложение призоваваме за дългосрочен преглед на разходите на Парламента. Доста отдавна съществува тенденция в Парламента винаги да се вземат нови решения с дългосрочни финансови последствия, без да се вижда цялата картина. Парламентът не може просто да взема решения всяка година във връзка с увеличения на разходите, без да се опита да намери начин да ги финансира чрез смяна на приоритетите и подобряване на ефективността. Накрая, бихме искали също така да подчертаем факта, че подкрепяме прегледа на разходите за пътните надбавки на членовете на ЕП и други видове надбавки. Но не е възможно да вземаме решения за промяна на последните просто чрез намаляване на бюджетните кредити. За тази цел е необходимо изменение на Устава на членовете на Европейския парламент. Това е нещо, за което ще работим и което ще подкрепяме в бъдеще. Diogo Feio Бюджет 2012 се разисква по време, когато много държави-членки са изправени пред крайна нужда от бюджетни ограничения и строгост. Затова бюджетът за функционирането на Парламента следва, както докладчикът посочи - "да отговори с необходимото качество и ефективност и [...] да прилага строги процедури на управление, за да се реализират икономии". Европейската общественост не би могла да разбере защо по времето, когато от нея се изисква да прави жертви в държавите-членки, ЕС не демонстрира строгост и ефективност в управлението на своите собствени ресурси. Затова обществеността ни призовава да управляваме правилно ресурсите, които са ни предоставени, и да реализираме икономии навсякъде, където това е възможно. Докладът на моя колега, г-н Fernandes, показа известен прогрес в тази посока. По етични съображения, особено когато искаме жертви от европейските граждани, по-специално - от португалците, реших да не гласувам за никакви изменения, които биха се отразили на моята заплата или на изпълнението на моите задължения като член на ЕП. João Ferreira Въпреки кризата на капитализма, която засегна силно работещите и цялото население, и мерките на ограничения, насочени към онези, които са в най-неизгодна позиция, бюджетите на ЕС не засегнаха потребността от смяна на посоката на политиките, отговорни за тази криза в ЕС. Този доклад не се позовава на ръководните насоки за общия бюджет на ЕС. Но той не може да бъде отделен от настоящата ситуация. В допълнение към опасенията, които изложихме по време на разискването в пленарната зала, обезпокоени сме, че планираната законодателна рамка ще увеличи несигурността на работните места, утежнявайки ситуацията на работещи, които се оказват без постоянен договор за работа след десетилетия служба, както и "прехвърлянето" на много работещи към временни агенции за заетост. По тази причина гласуваме против проектните изменения, които откриват пътя към несигурността чрез препоръчването на икономии в Парламента. Ilda Figueiredo Докладът относно бюджета на Парламента отразява противоречията, които засягат повечето от политическите сили, представени тук. Въпреки че той не е свързан с ръководните насоки за бюджета на ЕС, те не могат да бъдат разглеждани отделно от основните политики, които ги определят. Въпреки включването на корекции към разходите на Парламента чрез намаляване на предоставянето на външни услуги и други незначителни разходи, все пак увеличаването на бюджетните позиции за безвъзмездни средства и пътни разходи - Раздел I от разпоредбите за 2012 г., свързани с Парламента, представлява увеличение от 2,3 % в сравнение със същия раздел на Бюджет 2011. Обезпокоени сме, че предложената рамка ще увеличи несигурността на работните места, утежнявайки ситуацията на работещи, които се оказват без постоянен договор за работа след десетилетия служба, както и "прехвърлянето" на много работещи към временни агенции за заетост. По тази причина гласуваме против проектните изменения, които откриват пътя към несигурността чрез препоръчването на икономии в Парламента и които се опитват да насърчат финансирането на европейски партии и европейски политически фондации, макар да считаме, че членовете на ЕП следва да дадат пример чрез смяна на своя финансов статус и гласувахме против значително увеличение на заплатите. Поради всички тези причини гласувахме против доклада. Louis Grech По отношение на доклада на г-н Fernandes гласувах с "въздържал се" по една техническа причина, макар че принципно бих гласувал в подкрепа на изменения 13 и 15. По същество причината е, че заплатата на членовете на ЕП се регулира от Устава на членовете на Европейския парламент, съгласно който преразглеждане или актуализиране на заплатите на членовете на ЕП се постига чрез изменение на Устава на членовете на Европейския парламент, а не чрез гласуване в пленарна зала във връзка с годишния бюджет на ЕС за всяка отделна година. Catherine Grèze Гласувах в подкрепа на изменение 15 да не се увеличават заплатите на членовете на ЕП и надбавките, тъй като сме в криза. Juozas Imbrasas Гласувах в подкрепа на доклада, тъй като сегашната финансова, икономическа и социална ситуация на ЕС задължава институциите да отговорят с качеството и ефективността, които се изискват, и да прилагат строги процедури на управление, за да се реализират икономии. Разбираемо е, че институциите следва да бъдат снабдени с достатъчно ресурси, но в сегашната икономическа ситуация тези ресурси следва да бъдат управлявани строго и ефективно. Също така считам, че Парламентът трябва да реализира по-големи икономии и да направи по-строги процедурите на управление и контрол. Трябва да продължим да модернизираме и рационализираме администрацията, при което да намаляваме зависимостта от външни услуги и да прилагаме ефективен подход за управление на човешките ресурси и всички институции трябва да положат всички възможни усилия за ограничаване на разходите при подготовката на своите собствени бюджетни прогнози за разходите за Проектобюджет 2012, които несъмнено биха помогнали за спестяване от парите на данъкоплатците. Anneli Jäätteenmäki Държавите-членки на ЕС в наши дни са принудени да вземат трудни решения във връзка със своите национални бюджети. Разходите се изследват щателно и трябва да направим същото в ЕС. Не подкрепям увеличаването на бюджета на Съвета, обратно - той следва да бъде съкратен. В суровия икономически климат не е правилно Европейският парламент да планира да увеличи своите разходи с 2,3 % следващата година. Налага се да намерим повече области за реализиране на икономии в щедрия общ годишен бюджет на Парламента, възлизащ на 1,7 млрд. евро. Плановете за проекта за Дом на европейската история сега трябва да бъдат замразени. Колкото до "ралито" Страсбург-Брюксел, то струва на европейските данъкоплатци близо 200 млн. евро всяка година. Това е толкова, колкото годишният бюджет на Европейския съд по правата на човека. Групата на алианса на либералите и демократите за Европа, която представлява централните и либерални партии в Европейския парламент, досега е била единствената от политическите групи в Парламента, която каза, че следва да спрем да използваме Страсбург. Призовавам другите парламентарни групи, а също държавите-членки на ЕС, които всъщност ще решават въпроса, да настояват за същото. Anne E. Jensen Датската либерална партия гласува против изменение 3 в доклада Fernandes относно бюджетната прогноза за приходите и разходите на Европейския парламент за финансовата 2012 година. Датската либерална партия подкрепя намаляването на пътните разходи на Парламента, но е важно членовете на ЕП и по-нататък да могат да сменят билетите си в кратък срок. Предложението не взема предвид това. Constance Le Grip Гласувах в подкрепа на проектобюджета на Европейския парламент за 2012 г. и се радвам, че той беше задържан под инфлацията, тъй като по този начин изпращаме послание за отговорност на нашите граждани. В тези времена на засилено бюджетно здравомислие е важно, че Европейският парламент дава пример чрез своето управление и постига икономии, където е възможно. Специално бих искала да изразя своето недоумение и безпокойство относно начина, по който беше управляван досега проектът за Дом на европейската история. Тъй като споделям целта за създаване на място, в което обществеността може да научи за основните етапи на европейската интеграция от края на Втората световна война, съм изненадана от приблизителните решения, с които се изчисляват необходимите инвестиции и текущите разходи, и съм обезпокоена от неяснотата на определени процедури за вземане на решения. Затова се въздържах при гласуването на изменението, съставено от групата "Европа на свободата и демокрацията", което призовава този проект да бъде категорично отхвърлен. Но гласувах в подкрепа на изменение, съставено от групата на Европейската народна партия (Християндемократи), което въвежда по-голяма прозрачност и отговорност в управлението на този въпрос и изисква подходящ парламентарен контрол. David Martin Гласувах против тази резолюция, тъй като не мога да подкрепя увеличение от 2,3 % на бюджета на Парламента във време, когато Съветът направи съкращения от 4,4 % и Комисията ще ограничи растежа на своите административни разходи до 1 %. Nuno Melo Кризата, която опустоши света, и трудните икономически и бюджетни условия в държавите-членки принуждават Парламента да демонстрира бюджетна отговорност и ограничения през финансовата 2012 година, без да застрашават амбициозните цели, които той си е поставил, включително установяването на отлично законодателство. Бюджетът на Парламента за следващата година ще се увеличи с процент, по-нисък от този на инфлацията. Бюджетът следва да възлиза на 1 725 млрд. евро, което означава увеличение от 2,3 % през 2012 г. Това е по-ниско от процента на инфлация от 2,8 % за 27-те държави-членки на ЕС. Загрижеността, която е налице, е нещо, което винаги трябва да съществува, когато обсъждаме бюджетите на ЕС, така че всички в държавите-членки да бъдат способни да изразят мнението си относно политиката на ЕС и да се убедят, че техните мнения са прилагат правилно. Maria do Céu Patrão Neves Първо бих искала да поздравя докладчика за работата, която свърши. Тя засяга въпрос, който винаги е належащ, но който в бурните времена, в които живеем, стана особено неотложен. Икономическите и бюджетни условия, които съществуват понастоящем във всички държави-членки, не са непознати на Парламента и той следва да демонстрира бюджетна отговорност и да предприеме самоограничения през финансовата 2012 година, като в същото време поддържа равнището на качество на своята работа. Бюджетът беше съкратен с 2,3 % в реално изражение в сравнение в този от 2011 г. и понесе цялостно съкращение от 48,9 млн. евро в сравнение с предложената бюджетна прогноза. Това е по-специално резултат от съкращенията в разходите по сградите. Бих искала да наблегна на безпокойството на докладчика, което отразява безпокойството на цялата негова група относно ангажираността на младите хора. За тази цел докладчикът предлага намаляване на тавана на функция 5 от многогодишната финансова законодателна рамка за 2012 г. от 100 млн. евро и увеличаването на други функции, които подкрепят младите хора със същата сума. Това е балансиран доклад, който взема предвид бюджетните ограничения във времена на криза и поддържа условията за успешна работа с добро качество. Ето защо гласувах в подкрепа на този доклад. Paulo Rangel Гласувах в подкрепа на този доклад, тъй като считам, че в настоящата ситуация на криза Парламентът и останалите институции на ЕС следва да действат отговорно и да предприемат самоограничения, като прилагат процеси на строго бюджетно управление, за да насърчат оптимизацията на ресурсите и да реализират икономии. Бих искал открито да изразя своята признателност за отличната работа, свършена от моя колега, г-н Fernandes. Raül Romeva i Rueda Гласувах против. Причините са, че никакви реални икономии не бяха реализирани по нито един бюджетен ред, а разходите често просто се отлагаха за 2013 г., че исканото от нас съкращение на пътните разходи най-вероятно няма да се случи и че процедурата за договаряне за този доклад не беше прозрачна и целеше да изключи по-малките групи с по-критични възгледи относно предложените бюджетни увеличения. Licia Ronzulli Докладът, приет днес, цели да насърчи строгото управление на ресурсите с оглед ограничаване на харченето на публични средства. Като имаме предвид добре известните финансови трудности, които изпитват държавите-членки, необходимо е да се намалят разходите и тяхното нарастване да се поддържа под настоящия процент на инфлация. Следователно намаляването на цялата сума на разходите следва да бъде приветствано. Допълнителните ресурси, необходими за изпълняване изискванията на Договора от Лисабон и бъдещото разширяване, следва да бъдат определени в процедурите по съгласуване на бюджета на по-късен етап. Peter Skinner Въздържах се при окончателното гласуване на този доклад, тъй като във времена на ограничения в целия Европейски съюз изглежда нелепо да подкрепяме проекти като този за Дом на европейската история. Той може да е сам по себе си ценен проект, но със сигурност би било безотговорно от страна на Парламента, който представлява народа, да се съгласи с този разход при настоящите условия. Bart Staes Гласувах против бюджетната прогноза за разходите и приходите на ЕП за 2011 г., тъй като резолюцията съдържа редица въпроси, които не мога да подкрепя. Възразявам срещу още едно увеличение на бюджета на Парламента. Парламентът предлага това упражнение като бюджетно намаление, след като всъщност става дума за намаление в обхвата от използвани ресурси. В тези времена на криза и съкращения замразяването на разходите ми изглежда по-подходяща мярка. Измененията, съставени от някои членове, изискващи определено равнище на пестеливост (да не се лети в бизнес класа при полети по-кратки от четири часа, замразяване на надбавките за секретарски разходи и др.) бяха отхвърлени до едно, което е достойно за съжаление. Освен това гласувах за отказването от проекта за Музей на европейската история - не защото намирам подобен проект за безинтересен или маловажен, а защото не считам, че подобен проект следва да бъде разработван от Парламента със средства от неговия собствен бюджет. Освен това разходите на проекта, които бяха планирани за Брюксел, излизат напълно извън контрол. По тази причина гласувах в подкрепа на изменението, което изрично заявява, че трябва да се поддържа по-голям контрол върху разходния център. Catherine Stihler Като имаме предвид суровите мерки за ограничения, които понастоящем се предприемат във всички държави-членки, считам, че е неподходящо да се предоставя финансиране за Дом на европейската история при настоящите условия, затова гласувах против доклада. Michèle Striffler Беше изключително важно да се вземат предвид настоящите икономически и бюджетни трудности при гласуването на доклада на г-н Fernandes относно бюджетната прогноза за приходите и разходите на Европейския парламент за финансовата 2012 година. Първоначалният проект на доклада, който предвиждаше реализирането на Дом на европейската история с прекомерно високи текущи разходи, беше напълно противоположен на моето твърдо убеждение в необходимостта от бюджетни ограничения, когато става дума за публични средства. Затова е необходимо всички финансови гаранции, свързани с този проект, да бъдат ясно определени преди началото на работа по проекта. Европейските институции трябва да уважават истинската бюджетна дисциплина, особено в настоящата икономическа криза. Nuno Teixeira Като имаме предвид трудните икономически и бюджетни условия, които държавите-членки преживяват, Парламентът следва да демонстрира бюджетна отговорност и самоограничения през финансовата 2012 година, без обаче това да застраши неговата цел да постига отлични резултати в законодателната си работа. Разглежданият бюджет беше съкратен с 2,3 % в реално изражение, в сравнение с Бюджет 2011, и понесе общо съкращение от 48,9 млн. евро в сравнение с предложената бюджетна прогноза. Това се дължи по-специално на съкращенията в разходите по сградите, на разходите, свързани с новите 18 членове на ЕП, и на тези по присъединяването на Хърватия. Двете последни позиции ще бъдат предмет на коригиран бюджет на по-късен етап. Инвестирането в младите хора е основен приоритет понастоящем за групата на Европейската народна партия (Християндемократи). За тази цел докладчикът предлага намаляване на тавана на функция 5 на многогодишната финансова рамка за 2012 г. със 100 млн. евро и увеличаване на другите функции, които подпомагат младите хора със същата сума. Накрая бих искал да подчертая, че отстраняването на бюджетния ред за Дома на европейската история няма да застраши неговата приложимост, тъй като сумата ще бъде прехвърлена към друга функция, в съответствие с прозрачния процес, който е одобрен от бюджетните органи. Angelika Werthmann Докладът на г-н Fernandes относно бюджета на Парламента за финансовата 2012 година обхваща икономии, предпазливи планове за харчене и най-голямата възможна степен на прозрачност в употребата на бюджетното финансиране, заедно с подпомагане на текущи политики по околната среда и непрекъснато предоставяне на информация за гражданите на Европа. Но от една страна, трудно е да разберем защо няма мнозинство в подкрепа на замразяването на "административните разходи" за 2012 г., а от друга - равнищата на харчене на средства във връзка с Дома на европейската история са прекалено високи и следва спешно да бъдат преразгледани в контекста на настоящата структурна криза. Iva Zanicchi Гласувах в подкрепа на доклада по собствена инициатива на г-н Fernandes относно бюджетната прогноза за приходите и разходите за 2012 г. Напълно съм съгласна с целите, откроени в приетия текст, които са следните: подход на строго управление на човешките ресурси преди откриването на нови позиции, по-голяма сигурност в Европейския парламент, цифрова стратегия във връзка със социалните мрежи, създаване на безжични услуги и стратегия за собствеността за по-интелигентно управление на разходи по сгради, които принадлежат на Парламента. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на резолюцията за изменение на Регламент (ЕО) № 1924/2006 на Европейския парламент и на Съвета относно хранителни и здравни претенции, разрешавани от Комисията в съответствие с регламента. Гласувам в подкрепа на резолюцията, защото касае здравна претенция в списъка с разрешени претенции относно използването на мляко за кърмачета над шестмесечна възраст, тъй като докозахексаеновата киселина (DHA) е добавена в мляко за кърмачета. Roberta Angelilli Подкрепям проекта на резолюция относно здравните претенции за детските храни. Здравето на децата трябва да бъде по-добре защитено от всички съвети относно храните, които понякога са подвеждащи и карат хората да купуват такива храни само защото се твърди, че те имат благотворен хранителен или физиологичен ефект. Трябва да гарантираме на потребителите, че продуктите на пазара са безопасни и тяхното етикетиране е честно и подходящо, с цел да се предостави на потребителя необходимата информация, за да направи избор с пълно познаване на фактите, и да се създадат равни условия за конкуренция в хранително-вкусовата промишленост. Понастоящем в някои държави-членки има голям брой различни показатели, които се използват при етикетирането и рекламирането на храни, които се отнасят до вещества, чийто благотворен ефект не е доказан или не е налице ясен научен консенсус. Затова трябва да гарантираме, че веществата, за които се твърди, че имат благотворен ефект, са подложени на научни изследвания и проучвания от Европейския орган за безопасност на храните. Sophie Auconie Резолюцията касае разрешаването и отхвърлянето на определени здравни претенции за храните, които се отнасят до развитието и здравето на децата. Гласувах против предложената в залата резолюция, защото считам, че е от съществено значение претенциите за деца на възраст между шест и 12 месеца да се правят и да се потвърждават научно от Европейския орган за безопасност на храните. Izaskun Bilbao Barandica Гласувах против инициативата, защото в съответствие с процедурата, предвидена в Регламент (ЕО) № 1924/2006, здравната претенция, че приемът на докозахексаенова киселина (DHA) допринася за нормалното развитие на зрителните функции на кърмачетата от шест до дванадесетмесечна възраст, не се потвърждава от становището на експертите, предоставено на Комисията. Нещо повече, доклад, публикуван през юни 2010 г. в "British Medical Journal", показва, че десет години след като са били захранвани с мляко за кърмачета, обогатено с DHA, децата са с по-високо тегло и по-високо кръвно налягане. Не е налице ясен научен консенсус относно ефекта върху кърмачетата на обогатеното с DHA мляко за кърмачета, което противоречи на членове 5 и 6 от въпросния регламент. Тъй като претенцията е несъвместима с целта и съдържанието на проекта на регламент, гласувах против приемането му. Jan Březina Съгласен съм, че претенцията "приемът на докозахексаенова киселина (DHA) допринася за нормалното развитие на зрителните функции на кърмачетата до дванайсетмесечна възраст" следва да се добави в списъка на ЕС с разрешени здравни претенции съгласно проекта на регламент на Комисията. Общоприето научно доказателство сочи, че не само DHA в кърмата, но и синтезираната DHA, добавена в мляко за кърмачета и други продукти, предназначени за кърмачета, допринася за развитието на зрението на кърмачетата. Ако отхвърлим включването на DHA в списъка на ЕС с разрешени здравни претенции, това може да създаде опасен прецедент, с което работата на Европейския орган за безопасност на храните да се обезсмисли, просто защото по отношение на здравни претенции, касаещи вещества, преминали през взискателния и строг процес на оценка от страна на органа, ще може да се налага вето по идеологически съображения. Cristian Silviu Buşoi Подкрепих резолюцията, защото считам, че здравните претенции могат да повлияят на избора на потребителите, поради което те трябва да се използват отговорно, на основата на висококачествени научни оценки. Със сигурност е вярно, че наличието на DHA в кърмата има положителен ефект за развитието на зрението на кърмачетата до дванадесетмесечна възраст. Но това не означава автоматично, че синтезираната DHA, добавена в мляко за кърмачета, има същия ефект. В кърмата DHA е придружена от други коензими и кофактори, които заедно произвеждат този ефект за развитието на зрението. Към момента не е налице научен консенсус относно положителния ефект върху кърмачетата на обогатеното с DHA мляко за кърмачета. Затова считам, че не трябва да бързаме да разрешаваме използването на такава претенция, преди да разполагаме с ясно научно доказателство. Подобен род здравна претенция може да подведе потребителите и да има нежелателни ефекти върху здравето на техните деца. Nessa Childers Осъждам днешното гласуване, което отхвърли с малка преднина възражението срещу подвеждаща здравна претенция от основен производител на мляко за кърмачета. Това е поражение за семействата с малки бебета. Разочарована съм, че много консервативни колеги защитиха интересите на големите предприятия по въпроса. Гласуването отваря път за още по-агресивен маркетинг на хранителни продукти, който не е подкрепен от стабилни научни доказателства. DHA е естествена съставка на кърмата и помага за развитието на зрението на децата. Но синтезираната DHA, добавена в мляко за кърмачета, е нещо различно. Тъй като научните доказателства са все още неубедителни, не можем да позволим родителите да бъдат подведени. Здравето на бебета е твърде важно, за да се остави в ръцете на маркетинговия отдел на мултинационална компания. Днешният вот на Парламента, да не отхвърли претенцията, е много разочароващ. Marielle De Sarnez Не искахме твърдението, че докозахексаеновата киселина (DHA) - мастна киселина в кърмата, е добра за нормалното развитие на зрението на кърмачетата, да се появи върху продуктите за кърмачета. Няма научни доказателства в подкрепа на становището на Европейския орган за безопасност на храните (ЕОБХ), въз основа на което Европейската комисия предложи разрешаването на тази претенция за храни, предназначени за кърмачета. Затова беше необходимо да приложим принципа на повишено внимание и да не разрешим претенцията. За съжаление, само с 8 гласа Парламентът реши да приеме предложението на Комисията. Това отново поставя за разглеждане въпроса за независимостта и точността на оценките на ЕОБХ. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на резолюцията относно "разрешаване и отхвърляне на определени здравни претенции за храните, които се отнасят до развитието и здравето на децата", тъй като няма признато научно доказателство, че синтезираната докозахексаенова киселина (DHA), добавена в мляко за кърмачета и други продукти, предназначени за кърмачета, и различна от DHA в кърмата, допринася за развитието на зрението на децата. Затова считам, че докато не разполагаме с убедителни изследвания, хранителната претенция не следва да се разреши. Diogo Feio Въпросът за допустимите претенции върху етикетите или в рекламата на храни е много важен, защото може да доведе до погрешни очаквания или до възприемането на поведение, което няма научна основа. С оглед на това всички претенции, които се добавят в списъка на разрешените здравни претенции, следва да се разглеждат в светлината на най-новите научни открития, за да имат подходяща научна обосновка. Комисията твърди, че това важи в случая, като счита за доказано, че "приемът на докозахексаенова киселина (DHA) допринася за нормалното развитие на зрителните функции на кърмачетата до дванайсетмесечна възраст". José Manuel Fernandes Резолюцията на Европейския парламент касае проекта на регламент на Комисията за разрешаване и отхвърляне на определени здравни претенции за храните, които се отнасят до намаляване на риска от заболявания или до развитието и здравето на децата. Храненето на обществото като цяло и на децата в частност трябва да получи най-голямо внимание от всички европейски органи, тъй като здравословният растеж и качеството на живот са застрашени. Рекламирането на храни с претенции може да заблуди потребителите и да противоречи на научните препоръки. Ето защо предвид доводите, изложени от докладчика по въпроса, който е също толкова чувствителен, колкото и важен, гласувам против проекта на резолюция, защото считам, че не защитава адекватно общественото здраве, особено здравето на децата. Ilda Figueiredo Документът се противопоставя на приемането на проекта на регламент на Комисията "за разрешаване и отхвърляне на определени здравни претенции за храните, които се отнасят до развитието и здравето на децата", тъй като не е съвместим с целите и съдържанието на регламента относно хранителни и здравни претенции за храните. Става въпрос основно за проблеми в резултат от добавянето, с различни средства, на докозахексаенова киселина (DHA) в кърмата, която допринася за нормалното развитие на зрението на децата до 12-месечна възраст. Но общоприетото научно доказателство показва, че ефектите на синтезираната DHA, добавена в мляко за кърмачета и други продукти, предназначени за кърмачета, не са ясни. Това означава, че няма ясен научен консенсус относно ефектите върху кърмачетата на обогатеното с DHA мляко в биологична среда, различна от кърмата, в мляко за кърмачета и други продукти, предназначени за кърмачета. Затова е налице противопоставяне на приемането на проекта на регламент на Комисията. Elisabetta Gardini Днес, за съжаление, пропуснахме голяма възможност да подчертаем, че по никакъв начин не следва да обезкуражаваме кърменето, не на последно място с използването на хранителни профили, които би трябвало да дават надеждна информация. В действителност няма научно доказателство, че добавянето на докозахексаенова киселина (DHA) в заместители на млякото подобрява развитието на зрението. Подкрепям резолюцията, защото считам, че напълно съответства на духа на Международния кодекс за търговия със заместители на майчината кърма на Световната здравна организация. Кодексът, наред с други неща, цели да гарантира, че не се допуска реклама или друга форма на насърчаване на заместители на кърмата. Широко признато е, че кърменето има положителен ефект за здравето и на детето, и на майката, защото намалява риска от рак на гърдата. Освен това най-новите изследвания на УНИЦЕФ, както и на италианската асоциация по пренатална медицина, подчертават, че смъртните случаи сред новородени деца могат да намалеят с 22 %, ако децата се кърмят. Би било по-добре, ако цялата енергия, вложена в насърчаване на изкуственото мляко, се насочи към майките, които с радост ще кърмят децата си, ако получат необходимата подкрепа. Françoise Grossetête Продуктите за деца, като мляко за кърмачета, трябва да имат полза от претенции, когато те са научно доказани от Европейския орган за безопасност на храните (ЕОБХ), както в случая с докозахексаеновата киселина (DHA), която допринася за нормалното развитие на зрението на кърмачетата от шест до 12-месечна възраст. Забраната на всички съобщения, дори относно признати научни ефекти, значително би възпрепятствало научните изследвания и иновациите в сектора. Не трябва да забравяме, че след шест месеца жените или не желаят, или не могат да кърмят и трябва да могат да се възползват от готови продукти за кърмачета, за които здравните претенции са научно оценени. Никой не твърди, че обогатеното с DHA мляко за кърмачета е по-добро от кърмата. Не става въпрос за това. Днес Парламентът избра пътя на разума, като отхвърли резолюцията, която забранява тази претенция и опозорява ЕОБХ. Marian Harkin Гласувам в подкрепа на резолюцията за отхвърляне на здравната претенция, че добавянето на естествената мастна киселина DHA в млякото за кърмачета допринася за нормалното развитие на зрението на кърмачетата, по ред причини. Първо, има разлика между синтетичната DHA и DHA в кърмата. Също така авторитетни проучвания показват, че няма доказана полза за развитието на зрението, а някои показват отрицателни ефекти от обогатеното с DHA мляко върху здравето на деца. Накратко, нужни са повече изследвания. Lucas Hartong Делегацията на нидерландската Партия на свободата (PVV) гласува в подкрепа на резолюцията, тъй като има явни съмнения относно здравните претенции за DHA. Искаме процедурите по признаване на здравни претенции да бъдат преразгледани. PVV твърдо подкрепя независими научни изследвания и точно поради тази причина искаме прозрачна процедура, която няма да доведе до спорни резултати. Juozas Imbrasas Гласувах в подкрепа на документа относно разрешаването и отхвърлянето на определени здравни претенции за храните, които се отнасят до развитието и здравето на децата, защото стоките на общия пазар трябва да бъдат безопасни за консумация, да отговарят на стандартите и да бъдат законни. Здравните претенции за храните трябва да бъдат обосновани и научно доказани, особено когато говорим за децата и тяхното здраве. Необходимо е да се гарантира, че веществата, за които са налице претенции, са с доказан благотворен хранителен или физиологичен ефект. Претенциите трябва да са научно обосновани, като се взема предвид цялата научна информация и като се претеглят доказателствата. Използването на здравни претенции следва да бъде разрешено в Общността едва след научна оценка на възможно най-високо равнище и хранителните и здравните претенции не трябва да бъдат заблуждаващи. David Martin Гласувах в подкрепа на резолюцията, която оспорва разрешена претенция относно храна за кърмачета. Разрешената претенция касае DHA - мастна киселина в майчината кърма, която, в кърмата, е известно, че е важна за развитието на зрението на кърмачетата. Но синтезираната DHA, добавена в мляко за кърмачета, е нещо различно. Производителят на мляко за кърмачета "Мийд Джонсън" подаде заявление до Европейския орган за безопасност на храните (ЕОБХ) и Постоянния комитет по хранителната верига и здравето на животните (ПКХВЗЖ) за разрешение да използва здравната претенция "приемът на докозахексаенова киселина (DHA) допринася за нормалното развитие на зрителните функции на кърмачетата до дванайсетмесечна възраст". Претенцията е разрешена на основата на доказателства, предоставени от "Мийд Джонсън". Но през 2008 г. независимо преразглеждане на доказателствата относно DHA в млякото за кърмачета показа, че добавянето на DHA в млякото за кърмачета "няма доказана полза по отношение на зрението, когнитивните функции или физическия растеж". Освен това на ЕОБХ не бяха представени изследвания, които да показват ефекта от продължаване на храненето с обогатено с DHA мляко след първоначално захранване с необогатено мляко. Тъй като претенцията ще бъде разрешена само за преходни храни, това е от решаващо значение. Cristiana Muscardini Общественото здраве и сигурността на храните за мен са крайъгълните камъни, върху които се развива човешкото общество. Когато тези изисквания са изпълнени и гарантирани, рисковете за здравето намаляват и броят на населението расте при контролирани условия, които предлагат сигурност. Това бяха критериите за регламента на ЕС от 20 декември 2006 г. относно хранителни и здравни претенции за храните. Принципите, които все още се посочват в регламента, гарантират тясна връзка между експерименталните и доказаните научни данни и разрешаването на употребата на определени храни. Проектът на регламент на Комисията, който обсъждаме днес, не предоставя всички необходими гаранции, нито обичайния принцип на повишено внимание при отсъствието на нужните научни изисквания, за да се гарантира, че хранителните и здравните претенции не са подвеждащи. Това трябва да ни накара да отхвърлим одобряването. DHA в кърмата изпълнява функцията, подкрепена с научни доказателства, но синтетичният й вариант все още не е в съответствие с целите и същността на Регламент (ЕО) № 1924/2006. Не можем да си играем със здравето, особено когато става въпрос за деца. Поради тази причина споделям мнението на докладчика. Mario Pirillo Гласувах против резолюцията, която отхвърля посочването на присъствието на DHA в заместители на млякото за кърмачета, защото считам, че е правилно да се рекламират причините за добавянето на DHA. Искам да спомена, че DHA е омега-3 мастна киселина, която присъства в кърмата и има положителен ефект върху зрението на децата. Европейският орган за безопасност на храните (ЕОБХ) изрази положително становище относно широкото разгласяване на наличието й. Получихме много писма по електронната поща, в които се твърди, че насърчаваме изкуственото мляко пред кърмата - това не е вярно. Винаги трябва да предоставяме адекватна информация за вещества, добавяни към хранителните продукти, особено когато са предназначени за деца. Frédérique Ries Днес Европейският парламент изпрати сигнал на неописуема слабост, отхвърляйки резолюция, която отказва да добави здравна претенция за храни, предназначени за кърмачета под 12 месечна възраст, с 328 гласа "за" и 323 "против", при необходимо абсолютно мнозинство от 369 гласа. А случаят е ясен: противопоставяне на становището на Европейския орган за безопасност на храните (ЕОБХ). В случая ЕОБХ даде разрешение на производители на храни, предназначени за новородени, да използват претенцията, че синтезираният вариант на докозахексаеновата киселина (DHA) - мастна киселина в кърмата, "допринася за нормалното развитие на зрителните функции на кърмачетата до дванайсетмесечна възраст". Това не е научно доказано, както се потвърждава в писмо, изпратено тази сутрин до членовете на Европейския парламент от Световната здравна организация. Много съжалявам за този шамар за значителен брой заинтересовани страни в Европа: Европейската конфедерация на многочленните семейства, Европейската асоциация на потребителите и Постоянния комитет на европейските лекари, които просто искаха кърмачетата да не се считат за обикновени потребители. Съжалявам, че Парламентът просто забрави да направи здравия разум и етиката приоритет на европейските политики за безопасност на храните. Robert Rochefort Гласувах против проекта на регламент за разрешаване на здравната претенция, че приемът на докозахексаенова киселина (DHA) допринася за нормалното развитие на зрителните функции на кърмачетата до 12-месечна възраст. Макар мнозинство от колегите да гласуваха в подкрепа на отхвърлянето, 40 гласа не достигнаха за необходимото квалифицирано мнозинство. Регламент (ЕО) № 1924/2006 на Европейския парламент и на Съвета посочва, че хранителните и здравните претенции не трябва да бъдат заблуждаващи и трябва да се основават на научни доказателства. Освен това дори ако общоприетото научно доказателство показва, че DHA в кърмата допринася за развитието на зрението на кърмачетата, то понастоящем няма научен консенсус относно възможна причинно-следствена връзка между приема на мляко, обогатено със синтезирана DHA, и по-добро развитие на зрението на кърмачетата. Струва ми се, че при липсата на научен консенсус са необходими повече изследвания на ефектите, полезни и вредни, преди да може да се използва претенцията, че добавянето на DHA в преходни храни и храни за кърмачета е полезно. Парламентът днес не се възползва от възможността да забрани предстоящото използване на претенцията в очакване на по-убедителни научни доказателства, за което съжалявам. Zuzana Roithová Контролът над здравните претенции се въведе, за да не бъдат заблуждавани потребителите с невярна информация. Но той следва и да осведомява потребителите в по-голяма степен. Затова гласувах в подкрепа на предложението на Комисията да се разреши здравната претенция за DHA в млякото на прах за деца, тъй като това предоставя положителна информация на майките, които поради сериозни здравословни причини не могат да кърмят бебетата си. Необходимо е да се даде на тези жени положителна информация за млякото на прах, когато решават кой продукт да закупят. С това не подкопаваме значението на кърменето за развитието на детето, тъй като всяка майка е напълно информирана за това от педиатър. Raül Romeva i Rueda Гласувам в подкрепа на документа, тъй като резолюцията счита, че проектът на регламент на Комисията за разрешаване и отхвърляне на определени здравни претенции за храните, които се отнасят до развитието и здравето на децата, не е съвместим с целта и съдържанието на Регламент (ЕО) №1924/2006, и се противопоставя на приемането на проекта на регламент на Комисията. Licia Ronzulli Докозахексаеновата киселина, позната като DHA, е вещество в кърмата и многобройни научни изследвания показват, че играе положителна роля за развитието на зрението на новородените деца. Считам, че конкретната информация за продуктите, обогатени с тази съставка, като изкуственото мляко, ще позволи на потребителите да направят по-информиран избор, когато пазаруват. Не считам за обосновани страховете на тези, които твърдят, че заради рекламата на обогатените продукти майките ще се откажат от кърменето. Кърмата съдържа вещества и активни съставки, които са съществени и незаменими за бебетата, но за съжаление не всички жени могат да кърмят. Затова гласувах против резолюцията, защото като възпрепятстваме достъпа до пълна информация, отнемаме още от помощта за майките, които, понеже не могат да кърмят бебетата си, са длъжни да прибягнат до използването на тези продукти. Catherine Stihler Подкрепих резолюцията, тъй като считам, че здравните претенции по отношение на DHA не са научно доказани и потребителите категорично не следва да бъдат подвеждани. Hannu Takkula Очевидно е, че кърмата е най-добрата храна за новородените деца. Не всички майки обаче могат да кърмят децата си, например по здравословни причини. Затова е необходимо обогатеното мляко. В такъв случай, разбира се, се надяваме, че заместителят наподобява кърмата възможно най-много, що се отнася до съставките му. Предложението за резолюция постави под въпрос значението на съставката, позната като DHA, за децата и тяхното развитие. DHA заменя мастните киселини в кърмата, които е доказано, че помагат на развитието на зрението на детето, и които поне някои производители на заместители са добавили в своите продукти. Предложението имаше за цел по-конкретно да отрече факта, че потребителите ще бъдат информирани за DHA върху етикета на продукта например. Въпреки че по принцип призовавам за повишено внимание при използването на различни маркетингови материали, считам, че след като бяха проведени многобройни научни изследвания, сега трябва да можем да информираме потребителя за това. Политиците също следва да се доверяват на решенията на органите по безопасността. В случая Европейският орган за безопасност на храните (ЕОБХ) заяви, позовавайки се на научни доказателства, че продуктът е безопасен. Поради тези причини гласувах против предложението за резолюция, озаглавено "Разрешаване и отхвърляне на определени здравни претенции за храните, които се отнасят до развитието и здравето на децата". Derek Vaughan Предвид факта, че Световната здравна организация твърди, че няма солидни доказателства, че добавянето на DHA в мляко за кърмачета ще има важни клинични ползи, избрах да гласувам против, за да не могат предприятията да използват недоказани претенции относно ползите за здравето от DHA. Съществува опасност тези потенциално подвеждащи претенции да доведат до увеличаване на приема на обогатено мляко и кърмачетата да загубят жизненоважни хранителни вещества, като DHA, които се намират в кърмата. Marie-Christine Vergiat Днес Европейският парламент отхвърли предложението за резолюция, внесено от комисията по околна среда, обществено здраве и безопасност на храните, което призовава да се проведат повече изследвания, преди да се твърди, че докозахексаеновата киселина (DHA) е вещество с полезни свойства за кърмачетата. Съжалявам, че резолюцията не беше приета, без всички необходими научни проверки, въпреки че систематичното преразглеждане на доказателствата относно DHA и неврологичното развитие на кърмачетата, публикувано от Cochrane Library през 2008 г., показва, че захранването на кърмачета до едногодишна възраст с мляко за кърмачета, обогатено с DHA и други сходни мастни киселини с дълга верига, няма доказана полза по отношение на зрението, когнитивните функции или физическия растеж. Въпреки съмненията, изразени от членовете на комисията по околна среда, обществено здраве и безопасност на храните, мнозинството в Парламента де факто разреши на Европейския орган за безопасност на храните да обяви, че "докозахексаеновата киселина допринася за нормалното развитие на зрителните функции на кърмачетата до дванайсетмесечна възраст". Случаят със спорното лекарство "Mediator" обаче следва да накара европейските институции да бъдат малко по-предпазливи. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на този доклад, тъй като в днешния все по-глобализиран свят ЕС като цяло трябва да избере възможности за продуктивни инвестиции, и приемам заетата в този доклад позиция, според която Комисията и Съветът трябва да стартират преговори за започване на инвестиране в трети държави като Канада, Индия и Китай. С оглед на това смятам, че е от основна важност Парламентът да осигури отговорно поведение на европейските инвеститори в чужбина, като същевременно защитава правата на ЕС да регулира в съответствие с нашия обществен интерес. Elena Oana Antonescu Бъдещата европейска политика трябва да насърчава устойчиви инвестиции, които зачитат околната среда, по-специално в миньорските индустрии, и подкрепят подходящи условия на труд в предприятията, към които са насочени международните инвестиции. Смятам, че всяко инвестиционно споразумение трябва да е придружено от набор от социални и екологични норми, както при договаряне на глава от споразумение за свободна търговия, така и в случай на отделни инвестиционни споразумения. Европейската политика трябва да защитава биологичното разнообразие и да подкрепя трансфера на технологии и усъвършенстването на инфраструктурите. Гласувах в подкрепа на този доклад, тъй като съм убедена, че Европейският съюз се нуждае от последователна инвестиционна политика, която ще даде положителен принос за икономически растеж, устойчиво развитие и заетост. Zigmantas Balčytis в писмена форма. - (LT) Договорът от Лисабон гарантира, че областта на преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ) попада в обхвата на изключителната компетентност на ЕС. Тази промяна със сериозни последствия е двойно предизвикателство - както за управлението на над 1 200 двустранни инвестиционни споразумения (ДИС), вече сключени от държавите-членки, така и за формулирането на бъдеща европейска инвестиционна политика, която да отговаря на очакванията на инвеститорите и на държавите бенефициери, като същевременно спазва целите в областта на външните действия на ЕС. При сключването на ДИС целта е инвеститорите от развити страни да имат правна и финансова защита. Приемам, че при разработването на бъдещата политика на ЕС в областта на инвестициите защитата на инвеститорите трябва да остане първостепенен приоритет за инвестиционните споразумения. Бъдещата политика на ЕС трябва също така да насърчава инвестиции, които са устойчиви, зачитат околната среда (особено в областта на добивните индустрии) и насърчават висококачествените условия на труд в предприятията, към които са насочени инвестициите. Ето защо неотдавнашната реформа на насоките на Организацията за икономическо сътрудничество и развитие за насърчаване на отговорно поведение от страна на международните предприятия трябва да бъде подкрепена от ЕС. George Becali Аз гласувах в подкрепа на този проект. Всички си даваме сметка, че съгласно Договора от Лисабон чуждестранните инвестиции са от изключителната компетентност на ЕС. На основата на тези нови правомощия Комисията и държавите-членки могат заедно с Парламента да изготвят политика за насърчаване на висококачествени инвестиции с положително въздействие върху икономическия растеж и развитие. Кризата доведе, както естествено се очакваше, до намаляване в обема на преките чуждестранни инвестиции, които достигнаха 1 500 милиарда евро през 2007 г. Приветствам и предложението за въвеждане на термина "инвеститор от ЕС" и смятам, че защитата на всички инвеститори от ЕС трябва да бъде първостепенен приоритет на инвестиционните споразумения. Слави Бинев в писмена форма. - Аз споделям мнението на докладчика, че не всички видове инвестиции изискват еднакво високо равнище на защита и че например краткосрочните спекулативни инвестиции не заслужават същото равнище на защита като това на дългосрочните инвестиции. Следователно обхватът на бъдещите европейски споразумения трябва да бъде ограничен единствено до преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ). Поради тази причина подкрепих този доклад, който попада сред областите на изключителна компетентност на ЕП. Marielle De Sarnez Парламентът искаше да изясни правилата, които ЕС ще трябва да въведе при договарянето на бъдещи инвестиционни споразумения. Освен защита на инвеститорите, Комисията трябва да включи във всички бъдещи споразумения специални клаузи, които да определят правото на третата страна и на ЕС да приемат нормативни актове в технологичните области, свързани със защитата на националната сигурност, околната среда, общественото здраве, правата на работниците и на потребителите и индустриалната политика. Това е силен сигнал, предаден на Съвета и на Комисията в навечерието на започването на инвестиционни преговори със страни като Канада, Индия и, в най-скоро време, Китай. Европейските инвеститори трябва да възприемат отговорно поведение в чужбина, докато същевременно се защитава правото на Европейския съюз да регулира инвестициите в обществен интерес. Edite Estrela Гласувах за този доклад, защото смятам, че предложената инвестиционна политика ще отговори на очакванията на инвеститорите и на ангажираните държави, като по този начин ще допринесе за повишаване на конкурентоспособността на ЕС и неговите предприятия. Една координирана европейска политика за международни инвестиции може да има съществено въздействие върху създаването на работни места не само в ЕС, но и в развиващите се страни. Diogo Feio Съгласно членове 206 и 207 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС) преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ) са от изключителната компетентност на ЕС. В добавка към управлението на вече сключените споразумения за двустранни инвестиции Съюзът трябва да въведе политика за бъдещи европейски инвестиции, която да отговоря на очакванията на инвеститорите и на страните реципиенти, и в същото време да спазва своите цели за външно действие. Защитата на инвеститорите трябва да остане основен приоритет в инвестиционните споразумения. От Комисията същевременно се иска да изготви ясно определение на инвестициите, които трябва да бъдат защитени. Бъдещите споразумения трябва да бъдат основани на най-добри практики, изведени от опитите на държавите-членки, и да отчитат нуждите на малките и средните предприятия (МСП). José Manuel Fernandes Този доклад разглежда проблемите на бъдещата европейска политика в областта на международните инвестиции. След основаването на ЕС от държавите-членки са сключени много двустранни инвестиционни споразумения (ДИС): близо 3 000 от 1959 г. насам. С влизането в сила на Договора за функционирането на Европейския съюз този въпрос попада в обхвата на изключителната компетентност на ЕС и днес е част от подготовката за бъдеща европейска инвестиционна политика, която трябва да бъде подробно разисквана. Този въпрос е от огромна важност, тъй като сме в повратна точка и пред нас стоят две предизвикателства: предоставяне на ЕС на необходимите инструменти, за да могат предприятията в чужбина да изпълняват своите инвестиционни програми, и в същото време запазване на мястото на Европа като лидер в глобалното инвестиране. Живеем във време, в което бизнесът е особено агресивен, така че критериите ни за избор на търговски партньори трябва да бъдат добре обмислени. Ето защо аз съм съгласен с докладчика по този текст с оглед на зачитането на прерогативите на Парламента, а също и че процесите на преговори трябва да бъдат задействани своевременно, за да се избегнат ненужни забавяния и причиняване на сериозни сътресения в отношенията между ЕС и тези страни. João Ferreira Преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ) се определят като "дълготрайна инвестиция, която представлява най-малко 10% от собствения капитал/дялове от дъщерно дружество и предоставя на инвеститора управленски контрол над дейностите на дъщерното дружество". С влизането в сила на Договора от Лисабон ПЧИ попадат под единствената компетентност на ЕС, чиито основни роли са да управлява текущите двустранни инвестиционни споразумения (ДИС) и да въведе европейска инвестиционна политика, "която отговаря на очакванията на инвеститорите и държавите-бенефициери". Прилагането на обща инвестиционна политика се препоръчва на основата на тези нови отговорности. Най-малкото е спорно дали ПЧИ ще донесат така възхваляваните печалби за страните "бенефициери". Това е особено вярно, ако те се осъществяват под юрисдикцията на ЕС, в защита на интересите, които той обикновено защитава. Примерът с Португалия е особено красноречив. Като се има предвид, че един от сериозните проблеми, с които се сблъсква португалската икономика, е постоянният спад на инвестициите, отразен в ниски нива на икономически растеж и нарастваща безработица, през годините имаше много ПЧИ в португалската икономика. Независимо от това истината е, че нарастващ дял от създаваното в Португалия богатство се прехвърля в чужбина. Ilda Figueiredo В даденото от Съда на ЕС определение преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ) се определят като "дълготрайна инвестиция, която представлява най-малко 10% от собствения капитал/дялове от дъщерно дружество и предоставя на инвеститора управленски контрол над дейностите на дъщерното дружество". С влизането в сила на Договора от Лисабон ПЧИ попадат в обхвата на изключителната компетентност на ЕС, чиито основни роли са да управлява настоящите двустранни инвестиционни споразумения (ДИС) и да въведе европейска инвестиционна политика, "която отговаря на очакванията на инвеститорите и държавите-бенефициери". Поради тези нови отговорности докладчикът препоръчва прилагане на обща политика в областта на инвестициите. Нашата позиция обаче е по-различна. В повечето случаи ПЧИ не разрешават проблема на развитието в страните, в които се осъществяват. Ние добре си даваме сметка какво правят многонационалните дружества. Те остават някъде, докато получават огромни печалби и грантове. После при най-малкия признак за трудности се преориентират в друга посока и не обръщат внимание на това, че създават безработица и пречки пред развитието. За съжаление, Португалия е твърде добре запозната с това положение на нещата. Bruno Gollnisch След влизането в сила на Договора от Лисабон Комисията има изключителна компетентност да сключва и договаря споразумения за преки чуждестранни инвестиции. Докладът на г-н Arif е пълен с добри намерения, също като пътя към ада. Той е особено загрижен във връзка с възможностите на суверенните фондове да правят вредни, спекулативни инвестиции, които не бива да бъдат насърчавани, а също и че не са включени някои чувствителни сектори, социални и екологични клаузи, съответствието с принципа на реципрочност и регулаторните правомощия на държавите-членки - все аспекти, които докладчикът иска да бъдат в центъра на бъдещата европейска политика. Смятам, че е прав, особено по последния въпрос. Финансовите интереси на чуждестранните инвеститори категорично не трябва да могат да имат преимущество пред правото на държавите-членки да приемат обвързващи социални, екологични и фискални стандарти. Да, именно това се предлага в Многостранното споразумение за инвестициите, което за щастие така и не беше прието в Световната търговска организация (СТО). И все пак Комисията подкрепи това мошеничество! Ето защо ще бъде много слабо казано, ако заявя, че нямам никакво доверие във възможностите на тази институция да защитава, спазва или прилага посочените в този доклад принципи. Да й се даде днес изключителното правомощие да договаря "двустранни инвестиционни споразумения" от името на и вместо 27-те държави-членки би било престъпление. Juozas Imbrasas Гласувах в подкрепа на този доклад, защото е необходимо да се изгради интегрирана и последователна инвестиционна политика, която да насърчава висококачествените инвестиции и да даде положителен принос за световния икономически напредък и за устойчивото развитие. Смятам, че една обща политика в областта на инвестициите ще отговори на очакванията както на инвеститорите, така и на засегнатите държави, и ще допринесе за повишаване на конкурентоспособността на ЕС и неговите предприятия, както и за увеличаване на заетостта. Инвестиционният риск обикновено е по-висок в развиващи се и в по-слабо развити страни. Силната и ефективна защита на инвеститорите под формата на инвестиционни споразумения е от ключово значение за защита на европейските инвеститори, тя може да подобри управлението и да осигури стабилност. За да може инвестиционните споразумения да продължат да бъдат от полза за тези държави, те трябва също така да се основават и на задължения на инвеститорите като съответствие с правата на човека и антикорупционни стандарти в рамките на по-широко партньорство между ЕС и развиващите се страни за намаляване на бедността. Petru Constantin Luhan в писмена форма. - (RO) Гласувах за този доклад, тъй като смятам, че трябва да гарантираме външна конкурентоспособност и еднакво третиране за всички инвеститори от ЕС. Ние също така трябва да имаме максимално влияние в преговорите за международни инвестиции. Те трябва да обхващат всеки вид инвестиции. ЕС трябва да гарантира, че никой инвеститор от ЕС няма да бъде третиран по-зле, отколкото съгласно двустранните инвестиционни споразумения, сключени между държавите-членки. Либерализирането на инвестициите и защитата се превръщат в основни инструменти на обща международна инвестиционна политика. Държавите-членки обаче ще продължат да прилагат политики за насърчаване на инвестициите, които ще допълват и ще бъдат съвместими с общата политика за международни инвестиции. David Martin Гласувах за този доклад, който призовава за по-добро определяне на стандарти за защита на инвеститорите и по-голяма прозрачност в системата на арбитраж, правото на обжалване срещу решения на международни арбитражи и възможността за консултации с профсъюзи и организации на гражданското общество. До днес инвестиционните споразумения до такава степен бяха съсредоточавани върху защитата на инвеститорите, че понякога предприятията можеха да функционират в развиващи се страни, без да зачитат екологични или социални съображения. Подобно поведение повече няма да бъде толерирано. Ето защо докладът призовава за нови правила и корпоративна социална отговорност, които да са ключови елементи от всяко бъдещо споразумение. Светът се е променил. ЕС ще получава все повече чуждестранни инвестиции и ние не можем да увеличаваме защитата на инвеститорите в ущърб на общия интерес. Докладът призовава за действителен баланс между публични и частни интереси. Той е насочен към реална защита на европейските инвеститори от незаконосъобразно експроприиране или прикрито законодателство, предназначено да не ги допусне на определени пазари. Той също така гарантира, че публичните органи винаги ще могат да приемат нормативни разпоредби в полза на общия интерес. Призовавам за задълбочена реформа на механизма за уреждане на спорове, който досега даваше възможност на частните предприятия да предприемат съдебни действия срещу държави и понякога, да атакуват техните социални и екологични закони. Jean-Luc Mélenchon Докато от държавите-членки и техните граждани се иска да затягат коланите, този текст настоятелно призовава последните да направят така, че интересите на чуждестранните частни инвеститори да са защитени. Той дори не формулира задължение за защита на публичните услуги срещу каквито и да е частни инвестиции. Не зачита благата, които принадлежат на цялото човечество, например водата. Аз гласувам против този доклад. Nuno Melo Съгласно членове 206 и 207 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС) преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ) са от изключителната компетентност на ЕС. Необходимо е да се управляват вече сключените двустранни инвестиционни споразумения, а Съюзът трябва да въведе европейска политика за бъдещи инвестиции, която да отговори на очакванията на инвеститорите и на страните бенефициери. Важно е да се защитават инвеститорите, но от Комисията се иска да представи ясно определение на инвестициите, които трябва да бъдат защитени. Бъдещите споразумения трябва да бъдат основани на най-добрите практики от миналото, а също и да отчитат нуждите на малките и средни предприятия (МСП). Alexander Mirsky Доколкото разбирам, този доклад разглежда международните инвестиционни споразумения. Основните цели на тези споразумения са да увеличат достъпа на чуждестранните инвеститори до пазарите и да осигурят високи равнища на защита за инвестиции и инвеститори срещу произволни действия от страна на правителствата на държавите, получаващи инвестицията. Преди влизането в сила на Договора от Лисабон съществуваше разделение на задачите, при което Комисията договаряше достъп до пазара на пряка чуждестранна инвестиция (ПЧИ), докато държавите-членки сключваха споразумения за защита на инвестициите с трети държави. С Договора от Лисабон преките чуждестранни инвестиции се превърнаха в изключителна компетентност на ЕС и неразделна част от външната търговска политика на ЕС. Добре е, че този доклад изпраща силен сигнал до Комисията и до Съвета, на които предстои да започнат преговори по инвестиции с трети държави като Канада, Индия, а скоро и с Китай. Ето защо е от основна важност за Парламента да осигури отговорно поведение на европейските инвеститори в чужбина, като в същото време защитава правото на регулиране на ЕС в името на обществения интерес. Rolandas Paksas Аз гласувах в подкрепа на тази резолюция относно политиката в областта на международни инвестиции. Сега, когато преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ) са от изключителната компетентност на ЕС, е необходимо да се положат всички усилия за изграждане на последователна и интегрирана инвестиционна политика, която зачита правата на човека и принципите на правовата държава. Една обща политика за инвестиции ще насърчи висококачествени инвестиции, устойчиво икономическо, социално и опазващо околната среда развитие, и ще има положително въздействие върху икономическия напредък навсякъде по света. Считам, че такава инвестиционна политика ще помогне на Европа да остане основен актьор в областта на преките чуждестранни инвестиции, което ще спомогне за оживяване на икономическия растеж, увеличаване на конкурентоспособността на предприятията и насърчаване на създаването на работни места. Според мен Комисията трябва да планира инвестиционната стратегия на ЕС като неотложен въпрос, тъй като и чуждестранните инвестиции в ЕС, и инвестициите от ЕС в чужбина имат положително въздействие върху растежа и заетостта в ЕС и в останалите страни, включително в развиващите се страни. Необходимо е да се положат всички усилия за гарантиране на високо равнище на защита на инвеститорите, което е залог за стабилност и добро управление. Освен това трябва да се гарантира правна сигурност на малките и средни предприятия, като се създадат благоприятни условия за тях да инвестират на чуждестранни пазари. Инвестиционните споразумения трябва да се сключват в пълно съответствие с антикорупционните стандарти и при ангажимент за зачитане на правата на човека. Maria do Céu Patrão Neves Съгласно членове 206 и 207 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС) преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ) са от изключителната компетентност на ЕС. Тази промяна със сериозни последствия представлява двойно предизвикателство, а именно, управление на над 1 200 двустранни инвестиционни споразумения (ДИС) и формулиране на европейска политика за бъдещи инвестиции, която да отговаря на очакванията на инвеститорите и на държавите бенефициери, като същевременно спазва целите в областта на външните действия на ЕС. Последователната, здрава и ефективна инвестиционна политика изисква ясно определяне на ПЧИ и ясно определяне на техния обхват и приложение. Гласувах в подкрепа на този доклад и бих искала да подчертая призива, отправен от Парламента към Комисията, да направи необходимото за установяването на ясно определение на инвестициите, които да бъдат защитени, включително ПЧИ и портфейлните инвестиции, като се постанови, че спекулативни инвестиции, както са определени от Комисията, няма да се защитават. Vincent Peillon Гласувах в подкрепа на великолепния доклад от моя колега и приятел, г-н Arif, за политиката на ЕС по отношение на преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ). С този документ Парламентът формулира две според мен основни изисквания при определяне на начина за рамкиране на бъдещите споразумения за защита на международните инвестиции, които са обвързващи за Европа. Първото изискване е всички тези споразумения да включват клаузи, задължаващи европейските инвеститори да имат отговорно поведение в чужбина по икономически, социални и екологични въпроси. Второто изискване е всички тези споразумения да оставят възможност за правителствата на страните, получаващи тези инвестиции, да могат да законодателстват в името на общото благо. В миналото някои клаузи за защита на частните инвестиции позволяваха приемането на социално или екологично законодателство от трета страна да се разглежда като непряко експроприиране, водещо до компенсации. Трябва да сложим край на тези злоупотреби. Днес, когато за първи път думата на Парламента по тези въпроси може да се чуе, докладът Arif беше като предупредителен изстрел за Съвета и Комисията, които се готвят да започнат преговори с Индия, Канада, а скоро и с Китай. Licia Ronzulli Съгласно Договора за функционирането на Европейския съюз преките чуждестранни инвестиции са от изключителната компетентност на Съюза. Това е предизвикателство, което трябва на всяка цена да бъде достойно посрещнато, особено що се отнася до установяването на европейска политика за инвестиции, която да отговоря на очакванията на инвеститорите и на страните реципиенти и в същото време да съответства на целите за външно действие на ЕС. Многобройните двустранни и многостранни инвестиционни споразумения, подписани от ЕС, трябва да гарантират защита на инвеститорите във всички подходящи сектори. Бъдещата политика на ЕС трябва да насърчава устойчиви и опазващи околната среда инвестиции, които да подкрепят висококачествените условия на труд в предприятията, към които са насочени чуждестранните инвестиции. Всички инвестиционни споразумения трябва да са придружени с набор от подходящи екологични и социални норми като форма на допълнителна гаранция. Raül Romeva i Rueda Въздържам се. Съгласно членове 206 и 207 ДФЕС преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ) са от изключителната компетентност на ЕС. Тази промяна със сериозни последствия е двойно предизвикателство - както за управлението на над 1200 двустранни инвестиционни споразумения (ДИС), вече сключени от държавите-членки, така и за формулирането на бъдеща европейска инвестиционна политика, която да отговаря на очакванията на инвеститорите и на държавите бенефициери, като същевременно спазва целите в областта на външните действия на ЕС. Определянето на тази бъдеща политика, която ще бъде интегрирана в общата търговска политика, предполага преди всичко анализ на водените досега инвестиционни политики. Nikolaos Salavrakos Живеем в критични времена, в които от ЕС се очаква да се справи с икономическа и социална криза. На този етап ЕС трябва да съсредоточи енергията си върху растежа и създаването на инвестиции и работни места. Разширяването на компетентностите на ЕС до сектора на преките чуждестранни инвестиции в Договора от Лисабон ще ни позволи да заложим основите на единна европейска политика в този сектор. Трябва да дадем на европейските предприятия необходимите инструменти за осъществяване на безопасни и качествени инвестиции в чужбина. Наш приоритет трябва да бъде защитата на нашите предприятия в чужбина. Като се има предвид, че ЕС е най"отвореният" пазар в света, ние трябва да приемем рамка за защита на нашите предприятия и съответните условия, които ще доведат до равновесие с нашите основни търговски партньори, така че европейските предприятия да се ползват от сходни конкурентни условия. Гласувах в подкрепа на този доклад, тъй като смятам, че той е крачка в правилната посока за постигането на тази крайна цел. Czesław Adam Siekierski Договорът от Лисабон въведе задълбочени промени в областта на общата търговска политика. Първо, съгласно разпоредбите на Договора общата търговска политика беше разширена, освен в други аспекти, и в насоките, свързани с преките чуждестранни инвестиции. Второ, процедурата за вземане на решения беше променена - сега Съветът взема решения с квалифицирано мнозинство, а Парламентът получи правото на съвместно вземане на решения. Това означава, че ще бъде необходимо съгласието на Парламента при ратифицирането на търговски споразумения и по свързани с инвестициите въпроси (засягащи преки чуждестранни инвестиции). Съюзът трябва да създаде като част от общата си търговска политика европейска инвестиционна политика, която да отговаря на очакванията на инвеститорите и на държавите-бенефициери. Инвестиционната политика трябва също така да отчита приоритетите на външната политика на Европейския съюз. В този контекст възниква и въпросът за регулиране на международно равнище, с конкретно позоваване на преговорите в СТО. Новите правомощия, дадени на Съюза с Договора от Лисабон, също така непряко засягат компетентностите на Европейския парламент, като го поставят наравно със Съвета в процеса на вземане на решения в областта на преките чуждестранни инвестиции. Новата последователна и интегрирана политика на ЕС за инвестиции следва да има положително въздействие върху общия икономически прогрес и развитие. Като един от най-важните икономически блокове ЕС има силна преговорна позиция, която благодарение на обща политика в областта на преките инвестиции може да допринесе за растеж в конкурентоспособността на ЕС и неговите предприятия и за увеличаване на заетостта. Catherine Stihler Смятам, че правото на ЕС да регулира в името на обществения интерес трябва да бъде защитено, а също и че ние трябва да осигурим отговорно поведение на европейските инвеститори извън ЕС, и поради това подкрепих този доклад. Nuno Teixeira в писмена форма. - (PT) Договорът от Лисабон поставя преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ) в обхвата на изключителната компетентност на ЕС. Това представлява двойно предизвикателство: първо, управление на настоящите двустранни инвестиционни споразумения (ДИС) на държавите-членки и, второ, формулиране на европейска политика за инвестиции, която да отговаря на очакванията на инвеститорите, на държавите бенефициери и на интересите на ЕС. Интегрираната и последователна инвестиционна политика, която да насърчава висококачествените инвестиции и да даде положителен принос за икономическия прогрес и за устойчивото развитие, е от първостепенно значение. За тази цел ние трябва да вървим към ясно определение на инвестициите, които подлежат на защита, с изключение на спекулативните такива, които не следва да бъдат защитавани. Ще бъде полезно да се въведе терминът "инвеститор от ЕС" и е препоръчително да се определи точно терминът "чуждестранен инвеститор". Като се определят най-добрите практики на основата на опита на държавите-членки и се спазват основни стандарти, като недопускане на дискриминация, справедливо и равно третиране и защита от пряко и непряко отчуждаване, ще постигнем основите за последователна европейска политика по този въпрос. Тези мерки и определението за разпределение на отговорностите между ЕС и държавите-членки ще допринесат за създаване на условия за малките и средните предприятия (МСП) да инвестират в чужбина. Niki Tzavela Докладът дава приоритет на защитата на всички инвеститори от ЕС. Той също така подчертава факта, че новите инвестиции, насърчавани от ЕС, трябва да бъдат жизнени и екологосъобразни, и да подкрепят висок стандарт на условията на труд. Накрая, той създава списък от страни, които ще бъдат привилегировани партньори. Считам, че всичко това ще допринесе за създаването на силна политика за международни инвестиции в Европейския съюз. Ето защо гласувах в подкрепа на доклада на г-н Arif. Dominique Vlasto в писмена форма. - (FR) Договорът от Лисабон включи преките чуждестранни инвестиции (ПЧИ) в областта на изключителната компетентност на ЕС. Аз държах да подкрепя този доклад, който очертава новата политика за международни инвестиции и укрепва позицията на ЕС като най-големият получател на ПЧИ. Този доклад отправя силно послание: Европа трябва да бъде ключов играч в утрешните инвестиции. Бързото развитие на нови икономики наруши равновесието между страните и техния инвестиционен капацитет. Европейските предприятия трябва да се позиционират на новите пазари и ЕС трябва да им помогне да растат, като им предостави правна сигурност и засили тяхната интеграция в глобалната икономика. ПЧИ са основна част от дейностите на европейските държави, но дали винаги са носител на развитие? Не мисля така. ПЧИ са ефективни само ако са вписани в рамка от подходящи политики, които въвеждат ясни регламенти. Ето защо докладът гарантира икономическа и правна среда за предприятията, особено за нашите малки и средни предприятия (МСП), които като двигател за растеж и работни места са от основно значение за нашата икономическа структура. Трябва да бъдем бдителни, за да не ги оставим на произвола на агресивното поведение на чуждестранните инвеститори. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на този доклад заради предложенията на групата на Прогресивния алианс на социалистите и демократите в Европейския парламент за по-добър надзор на предприсъединителните фондове, предвид опита през 2009 г.; заради действията на Европейския съюз срещу тютюневите изделия като част от глобално партньорство; и заради движението на други стоки в или извън Европейския съюз, което струва пари на данъкоплатците и лишава бюджета на Европейския съюз от средства и действия за справяне с този проблем. В заключение ще посоча, че ще бъде важно да следим работата на Европейската служба за борба с измамите (OLAF) през годината и не само в разискването относно годишния доклад. Zigmantas Balčytis Съгласих се с настоящия доклад, който призовава за предприемането на мерки и осигуряването на ресурси, за да се гарантира, че фондовете на Европейския съюз не са обект на корупция, а също така да гарантира прозрачност при бенефициерите на средства от Европейския съюз чрез единна информационна система. Парите на данъкоплатците от Европейския съюз трябва да се използват целесъобразно и ефективно. Държавите-членки трябва да имат ефективни механизми за контрол и достатъчен капацитет за разкриване на измами. Всички средства, платени в резултат на нередности, трябва да бъдат върнати в бюджета на Европейския съюз. George Becali С удоволствие подкрепих доклада и предложенията, изготвени от нашия колега. Като оставим настрани критиките и неяснотата на оценката на Комисията, подкрепям идеята на докладчика, че можем да направим изводи по отношение на положението на финансовите интереси на Съюза и резултатите от борбата с измамите, само при условие че включим данните от годишния доклад на Сметната палата на Европейския съюз за 2009 г. и от доклада на OLAF. Sergio Berlato Член 325 от Договора за функционирането на Европейския съюз задължава Европейската комисия и държавите-членки да защитават финансовите интереси на Европейския съюз и да се борят с измамите в областите на споделена отговорност между Съюза и държавите-членки. Считам, че като цяло докладът на Европейската комисия, озаглавен "Защитата на финансовите интереси на Европейския съюз - Борба с измамите - годишен доклад за 2009 г." не предоставя информация относно равнището на измами и нередности в отделните държави-членки, а се съсредоточава по-скоро върху равнището на докладване. Считам, че резултатите не могат да се разглеждат като емпирични доказателства за равнището на измамите и нередностите именно защото не може да бъде създадена реална представа за действителното положение що се отнася до измами и нередности в държавите-членки. Поради тази причина съм съгласен с докладчика, който счита, че най-правилният подход е заключенията относно положението със защитата на финансовите интереси на Европейския съюз и борбата с измамите да се основават, както е в годишния доклад на Сметната палата относно изпълнението на бюджета, който представлява най-надеждният източник на информация, докато докладите на Комисията и на Европейската служба за борба с измамите (OLAF) съдържат информация предимно за конкретни случаи. Izaskun Bilbao Barandica Член 325 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС) налага на Европейската комисия и на държавите-членки задължението за защита на финансовите интереси на Европейския съюз и за водене на борба с измамите. Комисията следва да продължи усилията си, за да гарантира изпълнение от държавите-членки на задълженията им за докладване, с оглед на предоставяне на надеждни и сравними данни и разграничение между нередности и измами. Това ще даде възможност на европейските институции да предприемат мерки. Това обаче ще бъде възможно само при условие че информацията е прозрачна. Ако това е налице, ще можем да използваме целесъобразно средствата на Европейския съюз, като по този начин ще спечелим авторитет и доверието на европейските граждани. Vasilica Viorica Dăncilă Предвид съотношението между измамите и броя на нередностите в областта на собствените ресурси в държавите-членки Австрия, Испания, Италия, Румъния и Словакия, в които измамите представляват повече от половината от всички случаи на нередности във всяка от тези държави-членки, а да не споменаваме за слабостите в националния митнически контрол, смятам, че системите за митнически контрол трябва бъдат укрепени. В същото време Европейската комисия трябва да поеме отговорност за гарантиране на изпълнението от държавите-членки на задълженията им за докладване, с оглед на предоставяне на надеждни и сравними данни относно нередностите и измамите. Diogo Feio Измама, според напълно уместното определение на докладчика, "е пример за умишлено закононарушение и представлява криминално деяние", а нередност "е неспазване на правилата". Това е определящата рамка, в съответствие с която следва да имаме нулева търпимост спрямо измамите и да превърнем в своя цел, както посочи той по отношение на доклада за 2008 г., постигането на нулево равнище на финансови нередности в Европейския съюз. Както посочих във въпрос в края на миналата година, след разследване, проведено от вестник "Файненшъл таймс", има са сериозни съмнения относно целта и ефективността на Кохезионния фонд. Тези съмнения не могат просто да останат в полезрението на вестниците. В същото време и този доклад "изразява съжаление по повод на факта, че продължава неправомерното изразходване на големи суми от средства на Европейския съюз и призовава Комисията да предприеме необходимите действия за бързото възстановяване на тези средства". Тази злоупотреба на средства на Европейския съюз налага необходимостта от по-добро администриране, както и наблюдение на начина, по който се изразходват средства. Трябва също така да бъде предвидено по-ефективно санкциониране на държави-членки, които не използват целесъобразно средствата, които получават. Това е единственият начин, по който можем да отбележим напредък към целта за нулево равнище на измамите в Европейския съюз. José Manuel Fernandes Това предложение за резолюция се отнася до доклад на Комисията до Парламента и Съвета относно защитата на финансовите интереси на Европейския съюз - Борба с измамите - годишен доклад 2009 г. (COM(2010)382), и е в съответствие с член 325 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС), който изисква от Комисията и всички държави-членки да защитават финансовите интереси на Европейския съюз, а параграф 2 на този член изисква Комисията да представя подробен годишен доклад на Парламента и на Съвета. Въпреки подобренията през последните години, от жизненоважно значение е да продължат усилията за предотвратяване на всички видове измами, дори ако срещу тези измами се борят органи на държавите-членки. Съгласен съм с предложенията, внесени от докладчика, които следва да бъдат допълнени от препоръките, направени по време на разискването, по-специално необходимостта от изясняване на понятията "измама" и "нередности", тъй като това представлява умишлено поведение, което нанася щети на интересите на Европейския съюз; следва да има и по-добра система за управление на нередности. Изразявам надеждата си, че чрез включване на направените предложения докладът за 2010 г. ще бъде по-добър от този за 2009 г. João Ferreira Докладът представлява обобщение на наличните статистически данни относно нередности, докладвани от държавите-членки в различни области, включително селскостопанската политика, политиката на сближаване, предприсъединителните фондове и възстановяването на традиционните собствени ресурси на Европейския съюз. През 2009 г. е установен огромен брой нередности в споменатите области в различните държави-членки. Много от тези нередности са открити и/или докладвани със закъснение, поставяйки в опасност защитата и правилното използване на публичните средства. Подкрепяме критиките и становищата, изразени от докладчика по отношение на необходимостта от въвеждане на ефективна система за възстановяване. Всъщност глобалният процент на възстановяване понастоящем е твърде нисък. Следва да се подчертае обаче, че борбата с измамите и корупцията следва да бъде водена на равнище, което е максимално близо до местата, на които се случват тези явления, като съображенията са различни, по-специално поради съображения за ефективност. Следователно трябва да ускорим борбата с измамите и корупцията във всяка държава-членка, тъй като общото законодателство на равнище на Европейския съюз само по себе си не е панацея за това явление. Ilda Figueiredo Това е доклад относно финансовите интереси на Европейския съюз, който съдържа обобщение на наличните статистически данни относно нередности, докладвани от държавите-членки в различни области, включително селскостопанската политика, политиката на сближаване, предприсъединителните фондове и възстановяването на традиционните собствени ресурси на Европейския съюз. През 2009 г. е установен огромен брой нередности в споменатите области в различните държави-членки. Много от тези нередности са открити и/или докладвани със закъснение, поставяйки в опасност защитата и правилното използване на парите на данъкоплатците. Подкрепяме критиките, изразени от докладчика по отношение на необходимостта от въвеждане на ефикасна система за възстановяване. Понастоящем глобалният процент на възстановяване е далеч от желаното равнище. Все пак искаме да подчертаем, че онова, което е по-важно от наличието на общо законодателство на равнище на Европейския съюз за борба с корупцията и измамите, е че всяка държава-членка трябва на практика да се бори с измамите и корупцията. Във всеки случай искаме да предупредим да не се прави объркване между контрол и прекомерна бюрокрация, което подкопава правата на лицата, търсещи подкрепа, по-специално малките обществени организации и малките и средните предприятия (МСП). Lorenzo Fontana Поздравявам докладчика за работата му. В Европейския съюз се установява наличието на измами и нередности, включително посочените в прегледа на OLAF. Работата на Комисията обаче не е изчерпателна, защото не докладва данни за измами в отделните държави-членки, както подчертава докладчикът. Поради тази причина одобрявам това предложение. Ian Hudghton Измамите в рамките на Европейския съюз са удар върху целостта на системата. От жизненоважно значение е Европейският съюз и неговите държави-членки да продължат важната работа в тази област и аз подкрепих доклада. Juozas Imbrasas Подкрепих доклада, защото държавите-членки в своите усилия за борба с измамите трябва да действат преди всичко като защитници на парите на данъкоплатците, когато се борят с измамите. Трябва да укрепим прилаганата методология на докладване и капацитета за разкриване на измами в държавите-членки. Докладът на Комисията относно "Защита на финансовите интереси на Европейския съюз - Борба с измамите - годишен доклад за 2009 г." не предоставя информация относно равнището на нередности и измами в отделните държави-членки и следователно докладът не дава възможност за придобиване на обща представа за действителното равнище на нередностите и измамите в държавите-членки, нито за определяне и предприемане на мерки за дисциплиниране на държавите-членки с най-висок процент на нередности и измами. В доклада на Комисията измамите не се разглеждат подробно, а подходът към нередностите е много общ. За съжаление, продължава неправомерното изразходване на големи суми от средствата на Европейския съюз и поради тази причина Комисията трябва да предприеме необходимите действия за бързото възстановяване на тези средства. Грешките не следва да бъдат толерирани, а Комисията в сътрудничество с държавите-членки трябва да изготви подходящ доклад в съответствие с Договора, който да предостави на Парламента разумни гаранции за постигането на тази цел и за провеждането на ефективна борба с измамите. Petru Constantin Luhan Докладът съдържа обобщение на статистическите данни за нередностите, докладвани от държавите-членки за областите, в които държавите-членки изпълняват бюджета (селскостопанска политика, политика на сближаване и предприсъединителни фондове, т.е. около 80 % от бюджета), както и за събирането на традиционните собствени ресурси на Европейския съюз. Считам, че защитата на финансовите интереси на Европейския съюз и борбата с измамите са изключително важни области, а отговорността за тях е в компетентностите както на Европейския съюз, така и на държавите-членки. Докладът също така съдържа прогноза за нередностите в областта на разходите, управлявани пряко от Комисията, както и на оперативните дейности на Европейската служба за борба с измамите (OLAF). David Martin Подкрепих този доклад, който критикува остро Комисията за това, че предоставя твърде оскъдна информация за измамите и нередностите. Смята се, че това е резултат от недоброто докладване от страна на държавите-членки. Равнищата на измами във Франция и Испания например се смятат за "подозрително ниски". В бъдеще искаме да видим ясно разграничение между нередности и измами, предвид факта, че измамата е криминално деяние, докато нередност е неспазване на правилата. Докладът също така настоява за разбивка на равнището на измами и нередности за всяка държава-членка с оглед на предприемането на дисциплиниращи действия спрямо отделни държави. В резолюцията се казва, че продължава неправомерното изразходване на големи суми от средствата на Европейския съюз. Парламентът призовава Комисията да предприеме действия, за да гарантира бързо възстановяване на тези средства, по-специално в Италия. По-специално, в селскостопанската политика и политиката на сближаване положението с процента на възстановяване на дължими суми е "катастрофално". Jiří Maštálka Споделям становището на докладчика, че Комисията не предоставя така необходима информация в своя доклад относно защитата на финансовите интереси на Европейския съюз и борбата с измамите, дори и по отношение на равнището на нередности и измами в отделните държави-членки във връзка с управлението на средствата на Европейския съюз. Предвид онова, което без преувеличение можем да наречем корупция с гигантски мащаби в някои държави-членки, включително в Чешката република, това представлява изключително сериозен недостатък. Ако разгледаме т.нар. нередности на равнище на Съюза, там обикновено става въпрос "само" за конкретен сегмент на корупция или измама като цяло на равнище на отделна държава-членка, но независимо от това е доста съществен сегмент. Считам, че е налице неотложна необходимост да обсъдим дали работата, която се извършва в момента от Европейската служба за борба с измамите, е достатъчно ефективна и дали тази работа не следва да претърпи структурни и методологически промени, включително и по-настъпателен подход. Véronique Mathieu Докладът "Защита на финансовите интереси на Европейския съюз" събира на едно място въпросите за борба с корупцията и нередностите. Важно е да се направи разграничение между нередност, или неспазване на правилата, и измама - умишлено закононарушение, което е криминално деяние. С други думи, докладът на Комисията не прави такова ясно разграничение и разглежда подробно нередностите, но не прави задълбочено проучване на случаи на измами. Поставен е акцент на три области, които представляват около 80 % от бюджета на Европейския съюз: селскостопанска политика, политика на сближаване и предприсъединителни фондове. Изпълнението на тези политики и на разходите зависи от държавите-членки, които носят отговорност за националните инструменти за борба с нередностите и измамите. Ангажираността на администрациите е твърде различна, а високото равнище на съществуващите нередности в някои държави-членки е неприемливо. Очакват се също така подобрения в процедурите за възлагане на обществени поръчки, по-специално що се отнася до гарантиране на прозрачност и борба с измамите. Nuno Melo Докладът подчертава броя на случаите на нередности и измама при изразходването на средства на Европейския съюз във всяка държава-членка. Увеличаването на броя на докладваните случаи е в резултат на въвеждането на нови комуникационни технологии. Считам, че трябва да бъде направено всичко възможно, за да бъде вменена отговорност и да бъдат санкционирани държавите-членки по отношение на измами и нередности. Необходимата информация за всяка държава-членка трябва да бъде на разположение, за да се повиши ефективността на системите за контрол и наблюдение и за да се гарантира, че имаме достоверна представа за положението. Държавите-членки следва да въведат Системата за управление на нередностите, за да направят подобрения при изпълнение на задълженията си за докладване на европейските институции. Селското стопанство, политиката на сближаване и предприсъединителните фондове са области, в които процентите на нередностите и измамите са особено високи. Поради тази причина е необходимо да бъдат предприети мерки за засилване на наблюдението, разкриването и отстраняването. Следва да си поставим за задача създаването на прозрачна и ефективна система за управление и изразходване на средствата на Европейския съюз. Alexander Mirsky Известно ми е, че годишният доклад проучва колко добре Комисията и държавите-членки защитават финансите на Европейския съюз от измами, каквото задължение имат в съответствие с член 325 от Договора за функционирането на Европейския съюз. Има области, в които държавите-членки изпълняват бюджета (селско стопанство, сближаване, предприсъединителни фондове), както и събирането на традиционните ресурси на Европейския съюз чрез мита. Важно е да бъде сключено споразумението за борба срещу незаконната търговия с тютюневи изделия между Европейския съюз и производителите на тютюневи изделия. Andreas Mölzer Всяко лице, извършило кражба в магазин, ще бъде заловено и наказано. За разлика от това, е възможно да бъдат отклонени милиони евро средства на Европейския съюз, без да има никакъв риск. Не само е малка вероятността такова отклоняване да бъде разкрито. Дори когато в крайна сметка е възможно да бъде доказано извършването на измама, държавите-членки не са заинтересовани от образуването на съдебни производства и възстановяване на средствата. Щедрата система за субсидии продължава да бъде уязвима от измами и нередности. Има множество случаи на измами по-специално в източните и южните държави-членки. Финансирането от предприсъединителна помощ се оказва особено уязвимо. В случая на Турция средствата от предприсъединителната помощ не само че са в полза на държава извън Европа, но и в някои случаи потъват в джобовете на корумпирани служители. За да предотвратим бъдещи щети за данъкоплатците, трябва да сме готови за действие. Този доклад представлява само една стъпка в тази посока. В крайна сметка е малко вероятно да успеем да гарантираме, че парите на европейските данъкоплатци няма да изтекат към друга държава от Европейския съюз или дори в региони извън Европейския съюз. Гласувах в съответствие. Claudio Morganti Докладът за борба с измамите със средства на Европейския съюз е в правилната посока, като поставя акцент върху необходимостта да се изисква повече яснота и подчертава отново категоричната необходимост винаги да останем бдителни. За съжаление, Италия е сред най-сериозно засегнатите държави. Огромното мнозинство от тези случаи са извършени в Южна Италия и са свързани с кражба или злоупотреба на средства, предназначени за развитие в тези области. Целта на тези средства е да бъде насърчен растежът и развитието на областите в неблагоприятно положение. Ако обаче тези случаи на измама са именно на местата, където е налице по-голяма необходимост от инвестиции, добре разбирате, че възникналите щети ще се удвоят. Следователно в тази област е необходимо все по-голямо внимание под формата на непрекъснато наблюдение и навременна информация, което от своя страна ще ни позволи да открием своевременно евентуални злоупотреби. Докладът подчертава тези проблеми, което ми даде основание да го подкрепя. Wojciech Michał Olejniczak На 5 април Европейският парламент прие резолюция относно защитата на финансовите интереси на Европейския съюз и борбата с измамите. Европейската комисия и държавите-членки са длъжни да защитават финансовите интереси на Европейския съюз, като се борят с неверните данни, измамите и корупцията. Приетият документ съдържа статистически данни за този проблем, много от които будят безпокойство. Липсват подходящи данни, системите за надзор не винаги работят правилно, а много правителства изглежда не проявяват голяма готовност да сътрудничат. Измамите и корупцията вредят основно на интересите на данъкоплатците и считам, че следва да бъдат положени всички усилия тези явления да бъдат отстранени напълно. Подкрепям становищата на Европейския парламент и изискването му държавите-членки да упражняват реален контрол върху изразходването на средства от бюджета на Европейския съюз, а също така да предоставят цялостна и надежда информация в тази област. Не по-малко важно е въвеждането на открити и прозрачни системи за възлагане на обществени поръчки и подобрен контрол на опростените митнически процедури в целия Съюз. Тези мерки ще спомогнат не само за откриване и борба със случаите на корупция в момента, но и ще намалят значително честотата им в бъдеще. Alfredo Pallone Подкрепих доклада относно защитата на финансовите интереси на Европейския съюз и борбата с измамите, защото това е тема, която е важна за всички държави-членки, с която трябва да се занимаем всички с цел по-добре да координираме усилията си срещу спекулата или неправилното управление на национални ресурси и/или ресурси на Европейския съюз. Текстът съдържа набор от статистически данни за измамите, нередностите и несъответствията, установени в различни държави-членки и в самите институции на Европейския съюз. Данните служат като предупреждение към онези, които пазят финансовите интереси на Съюза и които се опитват да предоставят подробна и надеждна информация, за да обрисуват пълната картина на международното положение по отношение на нередностите и измамите с оглед на защитата на обществените интереси. Maria do Céu Patrão Neves Настоящият доклад на Комисията относно защитата на финансовите интереси на Европейския съюз - Борба с измамите - годишен доклад за 2009 г., представен в съответствие с член 352, параграф 2 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС) като цяло не предоставя никаква информация за равнището на нередности и измами във всяка държава-членка, а по-скоро е съсредоточен върху равнището на докладване. Поради тази причина е невъзможно да бъде получена ясна представа за действителния мащаб на нередностите и измамите в държавите-членки, нито да бъдат определени и дисциплинирани държавите-членки с най-висок процент на нередности и измами. Съгласна съм с докладчика, че най-подходящият подход е заключенията относно положението със защитата на финансовите интереси на Европейския съюз и борбата с измамите да се основават на годишния доклад на Сметната палата за 2009 г., които той счита за най-надеждния източник на информация, като докладите на Комисията и Европейската служба за борба с измамите служат главно като източник на допълнителна информация за тенденциите във връзка с докладването и анализите на конкретни случаи. Поради тези причини подкрепих доклада. Raül Romeva i Rueda Подкрепих доклада. Член 325 от Договора за функционирането на Европейския съюз налага на Европейската комисия и на държавите-членки задължението за защита на финансовите интереси на Европейския съюз и за водене на борба с измамите в областите на споделена отговорност между Европейския съюз и държавите-членки. Съгласно член 325, параграф 5 Комисията, в сътрудничество с държавите-членки, внася ежегодно в Европейския парламент и в Съвета доклад относно приетите мерки за прилагането на този член. Докладът на Комисията до Съвета и Европейския парламент относно "Защита на финансовите интереси на Европейския съюз - Борба с измамите - годишен доклад за 2009 г.” (COM (2010)382) съдържа обобщение на статистическите данни за нередностите, докладвани от държавите-членки за областите, в които държавите-членки изпълняват бюджета (селскостопанска политика, политика на сближаване и предприсъединителни фондове, т.е. около 80 % от бюджета), както и за събирането на традиционните собствени ресурси на Европейския съюз. В него също така е направена и прогноза за нередностите в областта на разходите, управлявани пряко от Комисията, както и преглед на оперативните дейности на Европейската служба за борба с измамите. Licia Ronzulli Гласувах в подкрепа на доклада, защото твърде често не разполагаме с надеждна информация за нередностите и измамите, свързани с изразходването на средства на Европейския съюз в държавите-членки. Твърде често не се извършва реална проверка на събирането на мита и на възстановяването на средства, изразходвани неправомерно. Сега е важно да предприемем конкретни стъпки, за да направим ясно разграничение между нередности и измама, като измама е криминално деяние, а нередностите представляват неспазване на правилата и е напълно възможно да бъде неумишлено. Трябва да имаме отделни данни за всяка държава-членка, за можем да предприемем мерки за дисциплиниране срещу отделни държави. Czesław Adam Siekierski Европейската служба за борба с измамите провежда няколкостотин разследвания годишно по въпроси, свързани с укриване на плащания към Европейския съюз и злоупотреби с финансовите ресурси на Европейския съюз. Прикриването на мащаба на измамите не е от полза за никого. Тъкмо обратното, когато това се случва, няма да осъзнаваме опасностите и като резултат от това няма да можем да се защитим от тях. Изразявам тревогата си по повод на текущия нисък процент на възстановяване на средства, изразходвани неправомерно. Средствата, възстановени от бенефициерите през периода 2007-2009 г., представляват едва 10 % от общата сума на възстановяване. Това е неприемливо. Трябва да въведем ефективна система за възстановяване и да наблюдаваме внимателно напредъка в тази област. Контролът на измамите не трябва да се ограничава само до европейските институции, а следва такъв да бъде гарантиран и в държавите-членки. Именно те следва да създадат и периодично да правят оценка на системи за възлагане на обществени поръчки, които да направят възможно предотвратяването на корупция. Освен това държавите-членки следва да осигуряват прозрачност и да продължат да носят отговорност в областта на обществените поръчки. Следва да бъдат положени усилия както в Съюза, така и в държавите-членки, за да се гарантира, че процедурите са прости и че ограничават прекомерната бюрокрация. Catherine Stihler Подкрепих този доклад, защото борбата с измамите не е само във финансов интерес на Европейския съюз, а също така е от ключово значение за защита на потребителите. Nuno Teixeira Настоящият доклад, одобрен от всички европейски политически групи, подчертава равнището на нередности и случаите на измама във всяка държава-членка по отношение на изразходването на средства на Европейския съюз. Според Комисията увеличаването на броя на докладваните случаи е в резултат на въвеждането на нови комуникационни технологии. Подкрепям този доклад и считам, че Комисията следва да положи по-големи усилия, за да вмени отговорност и да дисциплинира държавите-членки по отношение на измамите и нередностите. Необходимата информация за всяка държава-членка трябва да бъде предоставена, за да се увеличи ефективността на системите за контрол и наблюдение и да се гарантира, че разполагаме с достоверна представа за положението. В същото време държавите-членки следва да въведат Системата за управление на нередностите, за да направят подобрение по отношение на изпълнението на своите задължения за докладване на европейските институции. Селското стопанство, политиката на сближаване и предприсъединителните фондове са области, в които процентите на нередностите и измамите са особено високи и поради тази причина е необходимо да бъдат предприети мерки за наблюдение, разкриване и отстраняване на грешките. От ключово значение е всички европейски институции, но най-вече тези в държавите-членки, да работят заедно с цел създаването на условия на прозрачност и стриктност при изразходването на европейски средства. Marie-Christine Vergiat Подкрепих доклада относно измамите, свързани с изразходването на европейски средства в държавите-членки. Докладът критикува увеличаването на съмненията за измама както по отношение на броя, така и на обема, в сравнение с общия брой случаи на нередности, констатирани в определени държави-членки (Полша, Румъния и България), и призовава Комисията, съответните агенции на Съюза и държавите-членки да предприемат мерки, за да гарантират, че европейските средства не са предмет на корупция, и да приемат възпиращи санкции за случаите, в които са констатирани корупция и измами. Това изглежда ще бъде минимално изискване. С настоящия доклад Парламентът също така насочва вниманието към Франция и Испания, като "изразява загриженост" относно подозрително ниските равнища на измама в тези страни и призовава Комисията да предостави информация относно капацитета за разкриване на измами в тези страни. Борбата с корупцията е от ключово значение. Тя обаче не трябва да внася неясността в сложните процедури. Истинското опростяване следва да даде възможност за по-добър достъп до средства както за местните общности, така и за малките организации, които се нуждаят от тях. Това несъмнено би улеснило управлението на средствата и би гарантирало по-добър парламентарен контрол. Angelika Werthmann Трябва да бъде намерено възможно най-бързо ефективно решение на проблема с високия процент на грешки при разпределяне на средства на Европейския съюз. Трябва незабавно да въведем строги мерки, за да предотвратим измамите при получаване на публични средства. Европейският съюз и държавите-членки трябва да работят заедно, за да гарантират, че средствата от Европейския съюз носят максимална полза за гражданите на Европа, защото в крайна сметка това е в интерес и на двете страни. Докладът посочва, че интегрираната система за управление и контрол се затруднява от неточни данни, непълни кръстосани проверки и липсата на проследяване на последващите коригиращи действия. Тези проблеми трябва да бъдат решени. Най-добрите средства, за да се гарантира прекратяване на измамите, преди дори да са започнали, е наличието на ясни разпоредби и пълна прозрачност по отношение на участието и разпределянето на финансиране в съчетание със строги правила по отношение на контрола. Iva Zanicchi Подкрепих текста, представен от г-н Ivan, относно защитата на финансовите интереси на Европейския съюз и борбата с измамите в областите на споделена отговорност между Съюза и държавите-членки. Считам, че особено с оглед на неотдавнашните събития е важно да обърнем внимание на този проблем и да гарантираме постоянен ангажимент, за да се противодейства координирано и единно на измамите в целия Европейски съюз. William Ние, в Партията за независимост на Обединеното кралство (UKIP) се обявяваме по принцип срещу европейските политически партии. Единствено националната политическа партия представлява истински мнението и възгледите на избирателите в държавите-членки. От друга страна, ще бъде погрешно, ако само партиите на свръхдържавата могат да се възползват от парите на данъкоплатците, ако именно това се предлага. Ето защо UKIP си запазва правото да участва в европейска политическа партия. Би било напълно погрешно, ако гласът на милиони британци и на други народи от националните държави от Европа, които са против европейския проект, се потиска от политическия ред. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на настоящия доклад, тъй като той представлява голяма стъпка в създаването на общо правно основание за регулиране на финансирането им. Настоящият доклад е стъпка в правилната посока, тъй като тъй като не признава европейски статут за човешките ресурси на партиите и прави разграничение между условията за учредяването на партия и нейното финансиране. Положително е и включването на политическите фондации. Laima Liucija Andrikien Гласувах в подкрепа на резолюцията относно статута и финансирането на политическите партии на европейско равнище. Това е важен документ, който допринася за развитието на европейските политически парти с цел да се засили общественият интерес към ЕС. За да подкрепят и да имат доверие гражданите на ЕС в тези партии, е необходимо да се укрепи единна и прозрачна рамка за финансиране на политически партии на европейско равнище. С приемането на резолюцията Европейският парламент открито подкрепя прозрачно финансиране, което е основен елемент на демократичните ценности и доброто управление. Много е важно европейските политически партии, които насърчават демокрацията в Съюза, да придобият общ и единен правен статут. Приемането на европейски статут, основаващ се на правото на ЕС, който би подпомогнал хармонизирането на фискалните аспекти на политическите партии на ЕС, изглежда по-важен от всякога за партиите, за да постигнат съответните си цели. Съгласен съм със становището на докладчика, че документът ще допринесе за по-ефективната работа на политическата партийна система на ЕС. Elena Oana Antonescu Европейският съюз представлява жива картина от различни нации, култури, възгледи и убеждения, които в настоящия социален и политически климат трябва да се представляват единно и да се подкрепят еднакво в законодателните форуми - национални или европейски. Концепцията за представителност съставлява основата за изграждане на Европа и тя трябва да се поддържа и подкрепя, тъй като е единственият начин, по който проектът за обединена Европа може да придобие някакъв смисъл. Считам, че облекчаването на режима за финансиране на политическите партии на европейско равнище може да спомогне за бъдещото утвърждаване и насърчаване на принципа на представителна демокрация и впоследствие на интересите на всички европейски граждани, които внасят своя дял в бюджета на Съюза. В процеса на преминаване от концепцията за европейски "полис" към чувството за европейска политическа идентичност, трябва да се стремим към опростяване на прекия контакт между европейските граждани и политическите партии. Г-жа Giannakou подчертава в доклада си, че това не може да се постигне без преразглеждане на статута и финансирането на европейските партии. Ударението трябва да се постави, както се набляга добре и в доклада, върху намаляването на бюрокрацията, свързана с процедурите за предоставяне на финансиране, заедно с въвеждането на строги санкции в случай на нередности или неспазване на съществуващата правна уредба. Ето защо гласувах в подкрепа на настоящия доклад. Sophie Auconie Подкрепих представения от г-жа Giannakou доклад, в който се предлага по-специално политическите партии и европейските фондации да имат своя правосубектност с установяването на общ правен и фискален статут въз основа на правото на ЕС. В него се призовава Европейската комисия да направи конкретни предложения в това отношение. Освен това в него се потвърждава, че политическа партия на равнище на ЕС може да получи финансиране само ако е представена в Европейския парламент с поне един от членовете си. Zigmantas Balčytis Гласувах в подкрепа на този важен доклад. Договорът от Лисабон предвижда важна роля за политическите партии при установяването на общо европейско гражданско пространство и поради това е много важно да имат единен правен статут и да се гарантира, че финансирането е максимално прозрачно и се отчита пред обществото. Понастоящем много политически партии, които работят в Европа, са относително затворени и има малка промяна в ръководството им, която следователно отслабва ролята, която тези политически организации играят за гарантиране на участието на гражданите в приемането на политическите решения. Като реформира регулирането на партийните дейности, Европейският съюз би могъл да използва тази възможност, за да насърчава възстановяването на европейските политически партии. Считам, че при установяването на нови единни правила за партийните дейности и финансиране, следва да включим критерии за демократичност по отношение на създаването на вътрешнопартийни структури и специфични демократични гаранции. Ако политическите организации не ги изпълнят, те ще бъдат лишени от някои от възможностите си като предоставянето на публично финансиране. George Becali Съгласен съм с докладчика, че европейските политически партии са основни инструменти на парламентарната демокрация, дори ако на този етап са единствено представителни организации на свързаните национални партии. Също подкрепям идеята само тези партии, които са представени поне от един член на ЕП, да могат да получават финансиране. Считам, че идеята да поискаме от Комисията да предложи проект на статут на европейските политически партии с съответствие с ДФЕС, е правилна. Споделям мнението на докладчика, че се нуждаем от промени на финансовите регламенти, уреждащи финансирането на европейските партии и политическите фондации, и че финансирането трябва да се предоставя изцяло в началото на годината. Jean-Luc Bennahmias Това е чувство, което се споделя от всички европейски граждани и на този етап въпросът дали сте проевропейци, или сте против европейската интеграция, не променя нищо. Съществува неотложна необходимост отново да се ангажираме с европейските въпроси. Политическите партии на европейско равнище имат значителен обхват на действие. Те трябва да разработят нови перспективи и да дадат нов импулс на инструментите на демократична Европа. Поради това трябва да облекчим условията, при които съществуват политическите партии на европейско равнище, с цел да освободим енергиите. Трябва да предоставим ясен статут на тези нови пространства за дебат и, накрая, истинска перспектива за активността на политическите партии на европейско равнище на предстоящите избори. Слави Бинев в писмена форма. - Не подкрепих този доклад поради редица причини. Много от предложенията за директно финансиране и статут на европейските политически партии са в противоречие с националните партии. Членовете на Европейския парламент се избират от различните държави посредством национални партии и след като бъдат избрани, благодарение на националните си партии, те могат да сформират европейски групировки, но следвайки национално партийния си интерес. Този доклад не подкрепя тази идея. Sebastian Valentin Bodu Развитието на европейските политически партии е от жизненоважно значение за пораждането на обществения интерес към европейските въпроси. Решаването на въпроса с регулирането на европейските партии е сериозен проблем, свързан с това, как да се създаде транснационално гражданско пространство, съставено от свободни и равни граждани, и какви може да са последиците за бъдещето на интеграцията от "колективното учредяване" под формата на "граждански договор" сред различни народи. Разработването на пакет от реформи за европейските политически партии като средство за мобилизиране на демократичните енергии на отделните граждани и организираните граждани не е лесна задача, не на последно място поради системната сложност на ЕС. Укрепването на европейските политически партии е средство за засилване на основаното на участие управление в ЕС и в крайна сметка средство за укрепване на демокрацията. Бъдещето на ЕС се основава на европейските политически партии, колкото и сложно да звучи. Създаването на безопасна и прозрачна среда за функционирането и финансирането на европейските политически партии е стъпка напред. Нуждаем се от европейско пространство, където политическите партии поставят активно гражданите в центъра на вниманието на Европейския съюз и им помагат в ежедневния им живот в момент, когато е очевидно, че европейските граждани са откъснати от Съюза. Jan Březina На европейските политически партии, които играят важна роля в оформянето на демокрацията в ЕС, следва да бъде предоставен общ и единен правен статут. Европейските политически партии следва да бъдат субекти с правосубектност, за да могат да преодолеят различията между европейските политически партии и европейските органи, от гледна точка на процедурите за данъчно облагане. По отношение на учредяването на европейските партии, правилно и уместно е статутът на европейските партии да третира европейските, националните и регионалните избрани представители като равни, тъй като регионалните представители са избрани членове на регионалните парламенти. Освен това всяка европейска политическа партия следва да има поне един представител, който да е член на Европейския парламент. В крайна сметка това е и условие, на което трябва да отговаря дадена европейска политическа партия, за да получи финансиране от Европейския парламент. John Bufton, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark и Nigel Farage Партията за независимост на Обединеното кралство (UKIP) е по принцип против европейските политически партии. Те прахосват парите на данъкоплатците, върху които се упражнява силен натиск. Няма нужда от тези партии, а истинският начин за представляване на мнението на хората в държавите-членки остава националната политическа партия. Независимо от това, трябва ясно да се разбере, че Партията за независимост на Обединеното кралство си запазва правото да участва в европейска политическа партия, за да може и тя да се възползва от парите на данъкоплатците с цел да представлява по-ефективно многобройните милиони британци и други народи на континента, които са против Европейския съюз и неговите дела и чийто глас се потиска от управляващата политическа класа. Nessa Childers Решително подкрепям настоящия доклад като още една стъпка към изграждане на реални европейски политически партии, които могат да действат на общоевропейска основа. Единственият начин да се преодолее демократичният дефицит, при който европейските граждани не се чувстват част от европейския проект, е да се създават истински европейски политики. От ключово значение за постигането на тази цел са общоевропейските политически партии. Nikolaos Chountis Въздържах се при гласуването, въпреки че в доклада се предлага решение на проблема, произтичащ от факта, че европейските политически партии функционират като НПО, установени в Белгия. С идеологическите си и политически атрибути европейските партии трябва да придобият ясна правосубектност. При определени условия те могат да допринесат за активизиране на гражданите и търсят решения в полза на хората, не на силните във финансово отношение. Въпреки това имам резерви по отношение на някои точки от доклада, тъй като е възможно да бъдат използвани като ограничения за свободната и независима организация и действия на европейските партии. Вътрешното функциониране и организацията на партиите, както и политическите им действия, трябва да зависят от собствения им избор, без външни ограничения. Правилата, уреждащи политическото и правното признаване на партиите и необходимото им финансиране, трябва да улеснят дейността им, за да създават алтернативни политики, което е самата същност на демокрацията. Те трябва също така да гарантират, че действат като говорител на хората в Европа, без да се влияят в действията си от ограничителни политически рамки и силни икономически интереси,. Carlos Coelho ЕС функционира като представителна демокрация в съответствие с Договора от Лисабон. На европейско равнище политическите партии играят жизненоважна роля за формирането на европейско политическо съзнание и изразяването на волята на обществеността в ЕС. Европейските политически партии обаче са само представителни организации на националните партии и в крайна сметка не са в пряк контакт с гласоподавателите в държавите-членки. Укрепването на европейските политически партии включва и приемане на политически, правен и фискален статут, включително самостоятелна правосубектност, основаваща се пряко на правото на ЕС. По-доброто регулиране на политическите партии и свързаните с тях политически фондации също ще допринесат за прозрачността. Прозрачното финансиране е ключов елемент от подкрепата на демократичните ценности и насърчаване на доброто управление, като се очаква, че това може също да спомогне за засилване на общественото доверие в политическите партии. Philippe de Villiers Политическите партии на европейско равнище са безсмислица. "Политическо пространство на равнище ЕС", което мнозина защитават, не съществува. Идеите могат да се изразяват, а реални и политически разисквания могат да се провеждат единствено в образувание, в което гражданите споделят еднакви ценности, еднакъв език и еднаква култура, а именно нацията. В настоящия доклад се твърди, че политическите партии на европейско равнище трябва да бъдат място за "изразяване на волята на гражданите на Съюза". Това е нереалистична цел. Рекордът на негласувалите, който се подобрява всеки път, когато се провеждат европейски избори, следва да ни напомни, че наднационалното равнище не е това на справедливата и ефективната демокрация. Скандално е предоставянето на огромни европейски субсидии на тези партии. Растящото чувство на отчуждаване и липсата на интерес от страна на гражданите е осезаемо, но Европейският парламент и по-общо европейските институции са решени да създадат европейско политическо пространство от нулата. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на настоящия доклад, тъй като той се застъпва за сигурни и прозрачни стандарти за функционирането и финансирането на европейските политически партии в ЕС. Бъдещият европейски статут на политическите партии ще бъде важна стъпка към по-активно участие на обществеността, по-представителна демокрация и една Европа, която е по-близо до гражданите си. Göran Färm, Anna Hedh и Marita Ulvskog По отношение на доклада относно статута и финансирането на политическите партии на европейско равнище, решихме да гласуваме против един параграф в текста, който предлага да се разреши на европейските политически партии да участват в кампании за референдум в държавите-членки, ако референдумите са свързани с ЕС. Европейските политически партии, които в голяма степен се финансират със средства на ЕС, понастоящем имат право да провеждат кампании само по време на избори за Европейски парламент. Считаме, че действащите правила са разумни. Изходът от националните избори или референдуми следва да се решава без участието на партии, които се финансират от бюджета на ЕС или друго външно финансиране. Diogo Feio Демокрацията ни се основава на представителност, която се осъществява на практика чрез политически партии. Именно поради тази причина те са демократични инструменти, представляващи законните интереси на обществеността както на най-ниско равнище чрез местното самоуправление, така и на по-далечно равнище чрез представителството им в европейските институции. Не случайно членовете на Европейския парламент са организирани в политически партии, като по този начин се стремят да представляват интересите на обществото в съответствие с приоритетите, определени от политическата им ориентация. Както отбелязва докладчикът: "Създаването на безопасна и прозрачна среда за функционирането и финансирането на европейските политически партии е напълно демократичен акт" и поради това и аз съм убеден, че инициативата за установяване на ясна регулаторна рамка за признаването и финансирането им е положителна стъпка. José Manuel Fernandes Политическите партии и свързаните с тях фондации са жизненоважни инструменти в парламентарната демокрация. Те допринасят за формирането на политическата воля на хората. Освен това имат ключово значение за обучението и подбора на своите кандидати. Договорът от Лисабон предвижда тази роля да се изпълнява от политическите партии и съответните фондации с оглед на създаването на европейски "polis" - политическо пространство на равнище на ЕС и европейска демокрация, чийто основен съставен елемент е Европейската гражданска инициатива. Европейските политически партии и политическите фондации станаха необходими участници в политическия живот на ЕС, особено предвид факта, че формират и съобщават позициите на различните "политически семейства". Съгласен съм с критериите за достъп до финансиране по-специално с процента на приходите и представителността на съответната политическа партия. João Ferreira В доклада се съдържат редица съображения, които ни карат да не сме съгласни с него. Участието на политически партии на европейско равнище в кампании за референдуми в държавите-членки е едно от тези съображения, дори ако предметът на референдума е пряко свързан с европейски въпроси. Изразяваме несъгласие и с предложението европейските политически партии да започнат разглеждането на условията за пряко наемане на отделни граждани за членове. Тези съображения се добавят към принципната позиция, която е против създаването на политически партии с европейски обхват. Този процес е неделим от неолибералния, федерален и милитаристичен характер на целите на настоящия процес на интеграция, в който има помощна роля. Ilda Figueiredo Гласувахме против доклада, тъй като се противопоставяме на създаването на европейски политически партии и предвид позицията ни относно капиталистическата интеграция на ЕС. Същото се отнася до направените предложения за съответните политически фондации. Във връзка с конкретния доклад обаче има и други причини за вота ни "против" него. Например считаме, че е погрешно политически партии на европейско равнище да участват в кампании за референдуми в държавите-членки, дори и ако предметът на референдума е пряко свързан с въпроси, пряко отнасящи се до ЕС. Не сме съгласни и с направеното предложение европейските политически да започнат разглеждането на условия за прякото наемане на отделни граждани за членове. Bruno Gollnisch Да се даде на политическите партии на европейско равнище правен статут и правосубектност единствено въз основа на правото на ЕС означава да се преобразуват в наднационален субект на върха на националните закони, уреждащи политическите партии, от които са съставени. Следва да се създаде изкуствено и догматично двадесет и осмото политическо пространство, което е виртуално. Също съм против затягането на правилата, уреждащи създаването на тези партии със съответното облекчаване на финансовите условия, на които се подчиняват и против всяка връзка между признаването на "европейски" статут на партия и достъпа й до публично финансиране. Те се опитват с всички средства, с които разполагат, да намалят броя на членовете на клуба, така че малкото привилегировани, които са членове, да могат по-лесно да се възползват от финансовите и политическите му предимства. Накрая, правото на политическите партии на европейско равнище, които следва да участват в кампании за референдуми, според мен е двусмислено. Някои от моите колеги подкрепиха доклада, като мислеха за възможни референдуми във връзка с присъединяването на Турция към ЕС, които, във всеки случай, няма да се проведат. Лично аз смятам, че е неприемлива намесата в референдуми за присъединяване или приемане на евро от дадена страна, референдуми, свързани с правото на всяка нация, и то самостоятелно, на самоопределяне. Гласувах против доклада. Sylvie Guillaume Настоящият доклад получи пълната ми подкрепа, тъй като в известна степен насърчава възникването на европейска демокрация въз основа на партии със съответно изяснен правен статут и правосубектност. Безспорното предимство е засилването на тяхната легитимност в очите на граждани, които все още смятат, че ЕС е твърде отдалечен. В доклада става въпрос и за насърчаване на прозрачността на работата, което считам за изключително важно за една предполагаема демокрация. Накрая, финансирането им трябва да бъде по-прозрачно, което може единствено да повиши легитимността им, и аз приветствам това. Juozas Imbrasas Съгласен съм с доклада, тъй като създаването на безопасна и прозрачна среда за функционирането и финансирането на европейските политически партии е напълно демократичен акт. Нуждаем се от пространство, европейско пространство, в което политическите партии ще обединяват гражданите на ЕС и ще им помагат в ежедневния живот. От приемането на конкретни правила, които позволяват постигането на тази цел, ще има двойна полза. От една страна, ще се предоставя бързо актуална и обществена информация относно формирането на европейски политически партии и положението им в Европа. Гражданите ще знаят, че когато участват в работата на дадена европейска политическа партия, те трябва да следват правото на Европейския съюз и че политическите партии имат права и задължения. От друга страна, европейският статут на европейските политически партии проправя пътя към създаването на транснационална партийна система. Това е изключително важна първа стъпка към по-активно участие, повече демокрация и, накрая, повече Европа. Anneli Jäätteenmäki Важно е да се развиват европейските политически партии. От дълги години слабият интерес на обществото към свързаните с ЕС въпроси буди загрижеността на Европейския парламент. Това става ясно от слабата избирателна активност на парламентарните избори. На последните европейски избори една 40,3 % от финландците, имащи право на глас, са гласували действително. През последните години финансирането на европейските политически партии и фондации се увеличи значително. През настоящата година партиите ще получат финансова подкрепа на обща стойност 17,4 милиона евро, а фондациите ще получат 11,4 милиона евро. Сега трябва да се погрижим много внимателно за тези пари, които идват от европейските данъкоплатци, да бъдат изразходвани открито и възможно най-разумно. В бъдеще финансовата подкрепа не трябва да се увеличава допълнително. Giovanni La Via "Политическите партии на европейско равнище допринасят за формирането на европейско политическо съзнание и за изразяването на волята на гражданите на Съюза". С тези думи в член 10, параграф 4 от Договора за Европейския съюз се определя ролята, която европейските политически партии трябва да имат. Въпреки че тази роля им е отредена от Договора от Лисабон, те не могат винаги да я изпълняват по оптималния начин. Считам, че европейските политически партии могат и следва да допринасят по-ефективно за политическия и социален живот в Европа, за да повишат обществения интерес към вътрешните работи на Съюза. В светлината на тези съображения изключително важно е на европейските политически партии да се предоставят признат правен статут и единни, еднообразни данъчни политики, които позволяват истинското сближаване на организацията. Всъщност считам, че статутът на политическите партии на европейско равнище би могъл да проправи пътя не само на участието на населението, но и за създаването на истинска транснационална партийна система, която ще бъде от жизненоважно значение за гарантирането на по-голяма демокрация в Европа. Agnès Le Brun В продължение на 7 години големите европейски политически групи се установиха като европейски партии, към които се присъединиха представляваните в тази зала групи. Въпреки това популярността и активността на тези трансевропейски партии са сериозно ограничени от доминирането на чувство на националната привързаност. Без да се поставят под въпрос последните, които са изключително важни за демократичните стремежи на Съюза, трябва да положим усилия за насърчаване на появата на наднационален дебат като единственото средство, което ще даде възможност на Европа да се движи напред. Докладът на г-жа Giannakou има конкретно за цел да насърчи създаването на политически партии на европейско равнище и поради това получи моята подкрепа. В него се призовава Комисията да приложи законодателство, създаващо статут за такива органи, който улеснява финансирането им и им позволява да се включат по-ефективно в ежедневния политически живот на гражданите. Този регламент ще създаде привилегировано пространство, което да гарантира, че трансевропейските интереси ще придобият популярност, като едновременно с това се предлагат пруденциални правила, гарантиращи открит и прозрачен дебат. David Martin Гласувах в подкрепа на доклада, който разглеждам като съществена стъпка към създаване на правен статут, уреждащ политическите партии на европейско равнище. Véronique Mathieu Политическите партии се представляват на европейско равнище и поради това институциите очакват от тях да информират обществеността по въпроси, свързани с Европейския съюз. Гласувах в подкрепа на доклада, с който се установява общ правен и фискален статут за европейските политически партии. Това стана възможно с Договора от Лисабон, който предоставя на ЕС правосубектност. Този статут е необходим, за да се постигне сближаване по отношение на бюджета и организацията на политическите партии на европейско равнище и на техните фондации. Свързаните с политическите партии фондации допринасят за разискванията по политически въпроси от общ интерес. Финансовите правила са изяснени с цел да предоставя надеждна и прозрачна информация за тяхното финансиране и функциониране. Важно условие за финансиране е партията да е представена с поне един член в Европейския парламент. Marisa Matias Гласувах в подкрепа на настоящия доклад, тъй като считам, че, ако може да се каже, че в нашите страни няма демокрация без политически партии, следва също да се каже, че няма истинска европейска демокрация без европейски политически партии. Както бих казала, че финансирането на националните партии от предприятия и техните лобита следва да бъде изцяло забранено, с публично финансиране, гарантирано от държавата, също така считам, че европейските партии следва да се финансират от бюджета на ЕС и да им бъде забранено да получават "дарения" от юридически лица. Nuno Melo Подкрепата на сигурни и прозрачни стандарти за функционирането и финансирането на европейски политически партии в ЕС е от изключително значение. Бъдещият европейски статут на политическите партии ще има голяма роля в осъществяването на тези цели, тъй като ще доведе до по-голямо обществено участие, по-представителна демокрация и Европа, която е по-близо до гражданите си. Alexander Mirsky Убеден съм, че създаването на безопасна и прозрачна среда за функционирането и финансирането на европейските политически партии е напълно демократичен акт. Нуждаем се от пространство, европейско пространство на действащи политически партии, които въвеждат гражданите в същността на Съюза и им помагат в ежедневния живот. Приемането на конкретни правила прави тази цел възможна и има двоен ефект: от една страна, предоставя текуща, бърза и обществена информация за учредяването на европейски политически партии и техния общ европейски статут. Гражданите знаят, че участието в европейска политическа партия означава, че участват в орган, уреден от правото на Европейския съюз, и че политическите партии имат права и задължения. От друга страна, европейският статут на европейските политически партии проправя пътя за създаването на транснационална партийна система. Гласувах в подкрепа на доклада. Wojciech Michał Olejniczak На заседанието в сряда беше приет докладът Giannakou относно статута и финансирането на политическите партии на европейско равнище. Считам, че развитието на европейските партии е много важно средство, благодарение на което можем да повишим обществения интерес към въпроси, свързани с Европейския съюз, което, според мен, ще доведе до по-голяма избирателна активност на изборите за Европейски парламент. Освен това политическите партии са платформа за диалог с гражданите, който се провежда посредством множество семинари и политически обсъждания. Като въвеждат възможността за финансиране на европейските политически парти, Договорът от Мастрихт и Договорът от Ница им дават възможност да работят независимо от парламентарните групи. Въпреки тази безспорна стъпка към подобряване на статута на европейските партии общите им източници на финансиране са все още членският внос и в по-малка степен дарения. Бих искал да изразя надежда, че документът, който приехме, ще доведе до значително подобряване на положението на политическите партии на европейско равнище. Rolandas Paksas Гласувах в подкрепа на тази важна резолюция, тъй като политическите партии на европейско равнище са важен фактор за интеграцията в Съюза, която цели създаването на европейски "polis" - политическо пространство на равнище на ЕС и европейска демокрация. Европейските политически партии трябва да си сътрудничат тясно с членовете си в националните и регионалните партии и поради това следва да имат благоприятни условия на труд и да им се предоставя финансиране. Необходимо е да се гарантира максимална прозрачност и финансов контрол за европейските политически партии, финансирани от общия бюджет на Европейския съюз. Освен това Финансовият регламент трябва да бъде допълнен с разпоредби, чието основно предназначение е да регулират финансирането на европейските партии и фондации. Препоръчва се да се предвиди изключение за предоставяне на 100 % от финансирането на тези партии в началото на финансовата година, а не на 80 %, а финансирането от независими източници, които партиите трябва да докажат, следва да бъде намалено на 10 %. За да се гарантира, че предоставеното финансиране се използва прозрачно и по предназначение, в регламента трябва да бъдат предвидени санкции при нарушаване на процедурите за финансиране. Предвид политическата поля на европейските политически партии на равнище на ЕС съм съгласен с предложението да им се даде право да участват в кампании за референдуми и да им се разреши да използват предоставените им средства за финансиране на тези кампании. Единствено силни и ефективно функциониращи европейски политически партии могат да спомогнат за по-здравата връзка между институциите на ЕС и гражданите и поради това Комисията следва предложи спешно проект на статут. Justas Vincas Paleckis Изборите за Европейски парламент следва да станат по-демократични. Гражданите на ЕС следва да имат възможност да гласуват не само за национални, но и за европейски листи. Европейските политически партии и политическите фондации придобиват все по-голямо значение в политическия живот на Европейския съюз. Въпреки това все още е трудно да придобият по-голяма популярност и подкрепа, тъй като те са само представителни организации на националните партии и не са в пряка връзка с електората в държавите-членки. Трябва да подобрим условията, в които работят европейските политически партии, тъй като това ще доведе до подобряване на представителното управление на ЕС и укрепване на демокрацията. Гласувах в подкрепа на доклада, тъй като считам, че е важна стъпка, може би първата, към укрепване на политическите партии на европейско равнище. Съгласен съм с докладчика, че трябва спешно да установим правна рамка за дейността на европейските политически партии. Финансирането на работата на европейските политически партии трябва да бъде прозрачно. За да се гарантира прозрачността, следва да се предвиди възможност за извършване на проверки на финансирането. Alfredo Pallone Демократичната система, върху която се основава ЕС, насочва вниманието си върху гражданите, като референтна точка, около която се вземат всички решения. Гражданите се представляват от политическите партии, които, за да действат като гаранти на волята на своите избиратели, трябва да приемат общи правила за прозрачност и единство. Ето защо гласувах за прилагането на регламентите относно статута и финансирането на политическите партии на европейско равнище. Регламент на ЕС с подобно значение предлага възможност да се получи подробна информация за европейските политически партии, гаранции срещу вътрешната корупция и стимулира интереса на гражданите, като улеснява участието им в политиките на ЕС. Maria do Céu Patrão Neves Настоящият доклад се основава на предположението, че развитието на европейските политически партии е изключително важно за мобилизирането на обществения интерес по въпроси, свързани с ЕС. В основата на дебата относно статута на европейските партии стои дълбоката загриженост относно начина на съвместно създаване на трансгранично гражданско пространство, съставено от свободни и равни граждани, и последиците на колективното учредяване под формата на "граждански договор" между различни хора за бъдещето на интеграцията. Изготвянето на пакет за реформа на европейските политически партии като средство за мобилизиране на демократичната енергия на отделните граждани и на организираните граждани не е лесна задача, което се дължи до голяма степен на системната сложност на ЕС. Но това може да бъде превърнато в предимство, ако бъде изяснена "учредителната мисия" на европейските политически партии, както и начинът, по който ясният и сериозен диалог относно тяхното политическо развитие може да улесни създаването на по-плуралистична демокрация. Гласувах в подкрепа на доклада, тъй като считам, че създаването на сигурна и прозрачна среда за функционирането и финансирането на европейски политически партии повишава качеството на европейската демокрация. Miguel Portas Гласувах в подкрепа на настоящия доклад, тъй като считам, че, ако може да се каже, че в нашите страни няма демокрация без политически партии, следва също да се каже, че няма истинска европейска демокрация без европейски политически партии. Както бих казал, че финансирането на националните партии от предприятия и техните лобита следва да бъде изцяло забранено, с публично финансиране, гарантирано от държавата, също така считам, че европейските партии следва да се финансират от бюджета на ЕС и да им бъде забранено да получават "дарения" от юридически лица. Paulo Rangel Задълбочаването на представителната демокрация и създаването на политическо пространство на равнище на ЕС засилва без съмнение ролята на европейските политически партии и съответните им фондации. Приемането на общ и единен правен статут за всички европейски политически партии и фондациите, които са свързани с тях, учредени пряко в съответствие с правото на ЕС, представлява много важна стъпка в тази посока. Поради това приветствам приемането на настоящия доклад, тъй като в него се подчертава значението на европейските политически партии като необходими участници в политическия живот на ЕС, предлагат се конкретни предложения с оглед на създаването на сигурна и прозрачна регулаторна среда за функционирането и финансирането на европейските политически партии. Robert Rochefort Европейските политически партии допринасят за формирането на европейско политическо съзнание и за изразяването на волята на гражданите. Сега, когато се стремим да повишим участието на гражданите в дейностите на ЕС и да укрепим демократичния му характер, сме длъжни да предприемем стъпки за подобряване на регулаторната среда на европейските политически партии. Подкрепям доклада на моята колега, г-жа Giannakou. Европейските политически партии трябва да имат право - и дори да се насърчават да участват в европейски кампании за референдуми. Считам също така, че е изключително важно да предоставят възможност и на желаещите граждани да участват индивидуално или пряко в тези кампании. Освен това трябва да бъдат изменени приложимите за политическите партии финансови правила. Трябва да насърчим самофинансирането, като увеличим сегашната граница за дарение на човек и на година. Трябва да бъдат облекчени и други правила - по-специално имам предвид да се разреши прехвърлянето на средства за следващата финансова година. При изготвянето на тези изменения обаче трябва да се запазят всички действащи изисквания за прозрачност и да се въведат санкции, главно финансови, нещо, което понастоящем липсва във Финансовия регламент. Raül Romeva i Rueda Развитието на европейските политически партии е изключително важно за активиране на политическия интерес по отношение на въпросите на ЕС. Централно място не заемат вече често повдиганите въпроси "Кой управлява и как?", а въпросът "Кой бива управляван?". В основата на дебатите относно регулирането на европейските партии стои дълбоката загриженост относно начина на съвместно създаване на трансгранично гражданско пространство, съставено от свободни и равни граждани, и последиците на колективното учредяване под формата на "граждански договор" между различни хора за бъдещето на интеграцията. Изготвянето на пакет за реформа на европейските политически партии като средство за мобилизиране на демократичната енергия на отделните и организираните граждани не е лесна задача, което се дължи в голяма степен на системната сложност на ЕС. Tова обаче може да бъде превърнато в предимство, ако бъде изяснена "учредителната мисия" на европейските политически партии, както и начинът, по който информираният и принципен диалог относно тяхното политическо развитие може да улесни създаването на плуралистичен "demos", чиито членове могат да отправят демократичните си искания към централните институции и чрез тях. Укрепването на европейските политически партии е средство за засилване на представителното управление в ЕС и в крайна сметка за укрепване на демокрацията. Licia Ronzulli Не е лесна задача да се изготви пакет с реформи за европейските политически партии, които ще им даде възможност да мобилизират демократичните импулси на отделни граждани и граждански организации. Въпреки това създаването на сигурна и прозрачна рамка за работата и финансирането на европейските политически партии представлява дълбоко демократичен акт. Трябва да насърчаваме създаването на европейско пространство за дейността на политическите партии, което поставя гражданите в центъра на Европейския съюз и им помага в ежедневния живот. Тази цел може да се постигне чрез одобрението на конкретни правила, а от това може да се извлекат две ползи. От една страна, се предоставя актуална, бърза и обществена информация относно учредяването на политически партии на европейско равнище и техния общ европейски статут. По този начин гражданите знаят, че участието в политическа партия на европейско равнище е в съответствие с правото на ЕС и че политическите партии имат не само права, но и задължения. От друга страна, европейският статут на политическите партии на европейско равнище открива пътя към създаване на транснационална партийна система. Одобрението на настоящата резолюция е първа, необходима стъпка към по-активно участие на гражданите в Европа. Bart Staes Очевидно споделям мнението, че политическите партии и свързаните с тях политически фондации са основни инструменти на парламентарната демокрация. Всъщност те гарантират, че членовете на Парламента се отчитат, спомагат за оформянето на политическата воля на гражданите, изготвят политически програми, подбират и обучават кандидати, поддържат диалог с гражданите и дават възможност на гражданите да изразят своите мнения. Освен това Договорът от Лисабон предвижда изрично тази роля да се изпълнява от политически партии и свързаните с тях фондации. Те са важна част от политическото пространство на равнище на ЕС и европейската демокрация, от която европейската гражданска инициатива е неразделна част. Въпреки това при окончателното гласуване гласувах против доклада, за да изразя пълното си несъгласие с отхвърлянето на изменение 10. По отношение на схемата за финансиране и дарения, това изменение отнема правото на правните субекти и предприятията да правят годишно дарения до 25 000 евро. Европейският парламент позволява тази неуместна практика да продължава и това ще отвори вратата на дружества и лобистки организации, упражняващи силно влияние върху политически партии и европейски фондации, като им предоставят финансова подкрепа. Не искам това и следователно протестирам чрез вота си. Luís Paulo Alves Гласувах в подкрепа на доклада, тъй като той обещава по-добри условия за управление на единния пазар и включване на партньори в него. Важно е обаче в сърцевината на тези политики да поставим хората и да дадем на Парламента по-голямо политическо значение по въпроси, свързани с единния пазар. Sophie Auconie Подкрепих доклада на моята колега, г-жа Kalniete, както и двата доклада на г-н Busoi и г-н Correia de Campos. Тези три доклада са изготвени в съответствие с публикуваното от Европейската комисия предложение за Акта за единния пазар. Целта на Мишел Барние, член на ЕК, отговарящ за вътрешния пазар, е рестартиране на единния пазар, но преди всичко доближаването му до гражданите. Това е цел, която напълно подкрепям. Актът за единния пазар трябва да се разглежда като възможност да покажем на гражданите, че европейската интеграция и в частност единният пазар се осъществяват в техен интерес, а не в тяхна вреда. Осигуряването на достъп до основни банкови услуги или, по-общо казано, гарантирането на качеството и достъпността на услугите, които са от съществено значение за нашите граждани, е стъпка в тази посока. Zigmantas Balčytis в писмена форма. - (LT) Едно от основните предизвикателства при рестартирането на единния пазар е осигуряването на ефективно политическо ръководство, ангажимент и координация, ето защо от съществено значение за това рестартиране е да се осигурят всеобхватни насоки от най-високо политическо равнище. Европейската комисия трябва да играе по-голяма координираща роля, а на председателя на Комисията трябва да се предостави мандат да координира и контролира рестартирането на единния пазар в тясно сътрудничество с председателя на Европейския съвет и компетентните органи в държавите-членки. Съгласен съм с този доклад, защото считам, че е необходимо да се подобри политическата координация на всички равнища с цел правилно изпълнение на приоритетите на единния пазар, насочени към стимулиране на икономическия растеж, конкурентоспособността, социалната пазарна икономика и устойчивостта в Съюза. George Becali Подкрепих предложенията на докладчика и подхода, приет от Комисията в съобщението "За Акт за единния пазар", както и идеята, че е необходимо да се провежда годишен форум за единния пазар. Местните и регионалните органи трябва да участват по-активно в създаването на единния пазар, а диалогът със социалните партньори и гражданското общество ще допринесе за възстановяване на доверието в единния пазар. Считам също така, че използването на регламенти вместо директиви ще създаде по-ясна регулаторна среда и ще намали разходите за изпълнението им. Считам, че е полезно на всяка пролетна сесия на Европейския съвет да се прави оценка на състоянието на единния пазар. Нуждаем се и от законодателно предложение от Комисията относно уреждането на спорове чрез използване на алтернативни механизми, което да бъде готово до края на тази година. Vilija Blinkevičiūt Гласувах в подкрепа на този доклад, защото според мен за успешното рестартиране на единния пазар в ЕС е изключително важно не само да се определят и планират стратегически конкретните мерки за постигането на тази цел, но също така и начините за тяхното прилагане. Една от най-значимите мерки, която непрекъснато беше подчертавана от много народни представители и заинтересовани групи, както и от самия професор Monti, е гарантирането на политическо лидерство в този проект, което е особено важно за целия ЕС. То ще даде възможност да се подчертае значението на завършването на единния пазар в целия Европейски съюз. Друга също толкова важна мярка според мен е задълбочаването на диалога със социалните партньори и гражданското общество. Необходимо е социалните партньори винаги активно да участват в подготвителната работа по законодателни документи за единния пазар, които биха могли да окажат влияние върху пазара на труда. Особено важно е също така местните и регионалните органи да бъдат включени в процеса на създаване на единния пазар и да се задълбочи сътрудничеството с тях, защото на практика по-голяма част от законодателството се прилага точно на това равнище. И накрая, напълно съм съгласна, че само приемането на мерки не е достатъчно, ако искаме да доближим Европа до гражданите. Много е важно постоянно да информираме гражданите за достиженията на вътрешния пазар и за ползите от него, за да знаят какви права и възможности им предлага Европейският съюз и един от неговите ключови елементи - общият вътрешен пазар. Lara Comi Гласувах в подкрепа на този доклад. Управление и партньорство са два ключови фактора при съживяването на единния пазар. Ролята на Парламента най-вече при изготвяне на законодателството за единния пазар може да бъде засилена. Договорът от Лисабон вече допринесе много в тази посока, но това не е достатъчно. Имам предвид по-конкретно онези досиета, по които Парламентът изрази категорична и ясна позиция, която обаче се различава от тази на Съвета и правителствата на държавите-членки. Да вземем например отколешният въпрос за отбелязването на произхода на стоките, етикетът "произведено в", особено в регламентите за текстилния сектор, които аз лично следя. Въпреки че Парламентът има правомощията да блокира приемането на даден акт, ако не е съгласен със Съвета, понякога това не е достатъчно. Нуждаем се от промяна в мисленето и отношението на всички участници в този процес. José Manuel Fernandes Засилването на европейското икономическо управление, координацията за прилагането на стратегията "Европа 2020" и рестартирането на единния пазар са от ключово значение за съживяването на европейската икономика. Единният пазар трябва да бъде конкурентен и да има положителен принос за живота на заетите лица, учащите, пенсионерите и обществеността като цяло, както и на предприятията, най-вече малките и средните предприятия (МСП). Едно от основните предизвикателства за рестартирането на единния пазар е гарантирането на политическо лидерство, ангажимент и координация. Считам, че може да има добро управление на единния пазар само ако при наличие на качествена и актуална информация за начина, по който той функционира. Това налага използването на подходящи инструменти за наблюдение и оценка на политиките на единния пазар, за да се направи връзка между различните етапи на политическия цикъл, от замисъла до изпълнението. Важно е също така държавите-членки да се ангажират с оценката и мониторинга на правилата в областта на вътрешния пазар. João Ferreira Докладът на Комисията относно Акта за единния пазар е изготвен вследствие от доклада на г-н Monti "Нова стратегия за единния пазар". Това е контекстът на настоящия доклад. Целите са ясни: засилване на свободната конкуренция и ускоряване на процеса на либерализация и приватизация в различните сектори на икономическа активност и социален живот. Реториката на доклада се опитва да внесе неяснота относно истинските му намерения, а твърдението, че е насочен към укрепването на "силно конкурентна социална пазарна икономика, която има за цел пълна заетост и социален прогрес, и високо равнище на защита и подобряване качеството на околната среда" е ясен знак за това. Докладът е пропит от противоречия и демагогия. В него се споменава също, че дружествата, най-вече малките и средните предприятия (МСП), и европейците ще бъдат в центъра на единния пазар. Всъщност те със сигурност ще попаднат в центъра на ясно очерталите се през последните десетилетия от функционирането на единния пазар неблагоприятни последици. Заключенията на Съвета от 25 март и приетият пакт "Евро плюс" са показателни за откритата война срещу работниците, младите хора и пенсионерите - срещу цялата общественост, в крайна сметка. Ilda Figueiredo Този доклад е част от пакета, свързан със съобщението на Комисията за Акта за единния пазар, предложението за което е в продължение на доклада на г-н Monti за "Нова стратегия за единния пазар". Следователно той има за цел да засили свободната конкуренция и да ускори процеса на либерализиране и приватизиране, макар целият документ да е написан така, че да се прикрият истинските му намерения, като се твърди например, че целта му е да укрепи "силно конкурентна социална пазарна икономика, която има за цел пълна заетост и социален прогрес, и високо равнище на защита и подобряване качеството на околната среда" и добавя, че поради това се стреми да постави дружествата, особено малките и средните предприятия (МСП) и европейците в центъра на единния пазар. Всъщност обаче трябва само да прочетете заключенията на Съвета от 25 март, и по-конкретно пакта "Евро плюс", за да ви стане ясно какво се цели: война срещу света на трудещите се, колективното договаряне, профсъюзите, пенсионерите и правото им на пенсия. Основите цели са да се ускори процесът на концентриране и натрупване на капитал в полза на групи монополисти, да се сложи край на опита да бъдат защитени МСП, работниците и обществените услуги. Ето защо гласувахме против. Lorenzo Fontana Докладът, който ни беше представен от нашия колега от групата на Европейската народна партия (Християндемократи), съдържа някои констатации, които със сигурност се споделят от нашата група, като необходимостта от по-активно участие на регионите и от повече прозрачност. Това обаче не е достатъчно, за да спечелят гласа ми, тъй като не съм съгласен с повечето от изразените в него становища. Например не съм съгласен нито с убеждението, че Комисията трябва да играе още по-голяма роля, нито с прекалено честите препратки към въпроса за нарушаване на процедурите, нито с мандата, който се дава на председателя на Комисията да координира съживяването на единния пазар. Bruno Gollnisch От всички доклади за единния пазар, които бяха приети днес и против които гласувах, само докладът на г-жа Kalniete се отличава от пакета. Той има смелостта да посочи нещо различно от допълнителна интеграция и консолидация на единния пазар, който съществува в продължение на 25 години, без европейците да са усетили реална полза от него. В него например се посочва, че трябва да се вслушаме в гражданите, и се предлага всяка година да се определят основните източници на недоволство и разочарование сред гражданите и те да бъдат вземани предвид. Това би било нещо ново. "Не на либерализирането на обществените услуги" - ето какво биха казали гражданите, които са изтощени от закъсненията на пощенските услуги, непрекъснато растящите цени на енергията, влошените услуги на железопътния транспорт и т.н. И това ще бъде спряно! Хората са уморени от нелоялна конкуренция; те не искат повече преместване на дейността на дружествата и внос, които унищожават нашите работни места. Ще защитим пазарите си и своите промишлени отрасли, като дадем на Световната търговска организация да разбере, че не е желана! Откажете се от пакта "Евро плюс", за който нашите заплати и покупателната ни способност са по-маловажни от оцеляването на валутата, която ни носи само неприятности. И това ще се случи! И все пак, ако погледнем колко дълго демонстрантите маршируват пред прозорците ви и казват подобни неща, се питаме кого слушате, като изключим лобистите и далавераджиите? Mathieu Grosch Този доклад е от огромно значение, защото се отнася до това, как вътрешният пазар, който е един от основните приоритети на ЕС, може да донесе повече ползи за европейските граждани и предприятия, като гарантира, че участниците в него работят по-ефективно заедно. Освен диалога и партньорството между заинтересованите страни, като националните парламенти, местните и регионалните органи и социалните партньори, и повишената координация, е необходимо също така съществуващите регулации да бъдат опростени и прилагани по-ефективно от държавите-членки. В контекста на този доклад приветствам признаването на важната роля на EURES (Европейския портал за професионална мобилност), по-специално с оглед на улесняването на движението на заетите лица, защото този информационен център е от огромно значение, особено за граничните региони. Мерките за малките и средните предприятия, които трябва да получават ясна информация за вътрешния пазар, са също изключително важни. Ian Hudghton Докладът на г-жа Kalniete правилно акцентира на значението на органите под равнище правителство на държава-членка при прилагането на правилата, свързани с единния пазар. Напълно подкрепям тази нагласа и считам, че когато Шотландия отново извоюва независимостта си, равнищата на управление под това на шотландското национално правителство ще участват в прилагането на тези правила. Juozas Imbrasas Гласувах в подкрепа на този доклад, защото той предлага да се приеме директива, която ще включи националните правителства и регионалните органи по-активно в изготвянето на нова директива чрез консултации с работодателите, профсъюзите и другите сдружения. Той призовава Комисията да определи график за изпълнение на Акта за единния пазар и да публикува редовно актуализирана информация за постигнатия осезаем напредък, за да се запознае по-добре европейската общественост с прилагането на Акта и да подчертае ползите от него. Той предлага да се разшири партньорството с местните и регионалните органи, като се започне от политиката на сближаване и се стигне до политиките в областта на единния пазар. Правилата в областта на единния пазар много често се изпълняват и прилагат от държавите-членки на регионално и местно равнище. Опитът от прилагането на Директивата за услугите ясно показа, че участието на регионалните и местните органи може да бъде изключително важно, за да се гарантира правилното изпълнение и прилагане на законодателството в областта на единния пазар. Диалогът и партньорството са елементи от управлението на единния пазар, които трябва да се задълбочат чрез по-активното участие на националните парламенти. Влизането в сила на Договора от Лисабон предлага нови възможности за националните парламенти да се ангажират с правилата на единния пазар на всички етапи от законодателната процедура и да се включва в общи действия, съвместно с Европейския парламент. Това може да ускори приемането на последващи мерки по транспонирането на равнище държави-членки. Постоянният обмен на информация с националните парламенти относно транспонирането във връзка с постигнатия напредък би могъл също да улесни процеса на транспониране. Jarosław Kalinowski Всички мерки, насочени към развитието и интеграцията на държавите-членки, заслужават внимание. Няма съмнение, че съществуващата система на икономическо сътрудничество - единният пазар на Европейския съюз - улеснява живота на всички граждани, наред с другото и чрез премахване на пречките пред търговията и гарантира свободното движение на хората. Все пак трябва новите предложения трябва да бъдат въведени успешно, за да се предотврати появата на стагнация в системата. Нека да помислим дали политическото лидерство не би било добра идея за съживяване на единния пазар. На председателя на Европейския съвет в сътрудничество с председателя на Европейската комисия ще бъде възложено да координират и упражняват надзор на този процес на съживяване, като същевременно държавите-членки ще продължат да участват в него. Партньорството като фактор при управлението на единния пазар трябва да се основава на диалога с парламентите на държавите-членки и на сътрудничеството с местните и регионалните органи. Съвместната работа ще допринесе за правилното прилагане на директивите и за постигането на очакваните резултати. Edvard Kožušník Подкрепям окончателния вариант на доклада относно управлението и партньорството в рамките на единния пазар и най-вече основните му приоритети. Според мен редовната оценка на ситуацията на вътрешния пазар ще подобри начина, по който той функционира. По-добро функциониране на вътрешния пазар обещават и разгърнатите в по-голям мащаб, по-интерактивни и по-прозрачни обществени обсъждания по проектите на законодателни актове Ако можем да убедим държавите-членки да публикуват таблици за съответствие на законодателството в областта на единния пазар, има шанс да успеем да намалим дефицита при прилагането на директивите в областта на единния пазар до 0,5 % за неприетото законодателство и до 0,5 % за неправилно прилаганото законодателство. Основното предварително условие за успеха обаче е Комисията да предприеме по-активен подход, отколкото досега, за транспонирането на законодателство на ЕС, например по отношение на Директивата за услугите на вътрешния пазар. Тази директива е един от ключовите елементи за функционирането на вътрешния пазар. За съжаление обаче много държави я приложиха късно и често некоректно в опит да се прилагат принципите на икономическия национализъм, а Комисията се прави, че не забелязва това. Гласувах за приемането на този доклад. Giovanni La Via Подкрепеният от мен доклад съдържа много от принципите, които лично аз считам за основополагащи за Европейския съюз. Имам предвид, най-общо казано, вида на диалога, който трябва да бъде установен възможно най-бързо между гражданите и институциите на различни равнища. Този диалог има специфични и различни значения във връзка с живота на всички европейци, но става още по-важен, когато се замислим за създаването на единен пазар, насочен към съживяване на цялата европейска икономика и подобряване на комуникацията между законодателните органи и директните бенефициери. Считам, че приоритетите в стремежа ни към споделен растеж трябва да останат в тази посока, като в същото време потърсим нови методи за управление и наблюдение на различните видове процедури и рационализираме достъпа на гражданите до публичната администрация. Agnès Le Brun Миналия октомври членът на Комисията, отговарящ за вътрешния пазар и услугите, Мишел Барние, ни представи своя Акт за единния пазар, съдържащ 50 предложения за стимулиране на растежа в Европейския съюз. Тогава Европейският парламент беше поканен да изрази становището си по различните части на този документ. Част 3 от Акта призовава държавите-членки и институциите да изпълнят необходимите мерки, за да доближат единния пазар до гражданите. По-специално това сближаване може да бъде постигнато чрез задействане на система за взаимно оценяване за Директивата за услугите от 2006 г. и чрез задълбочаване на консултациите и диалога с гражданското общество както при изготвянето, така и при прилагането на текстовете и при решаването на проблемите. Гласувах в подкрепа на резолюцията на Парламента, защото тя приветства поетите от Комисията ангажименти и подчертава колко е важно да се повиши яснотата на текстовете или използването на правомощията на Парламента при налагане на санкции, за да се задължат държавите-членки да спазват поетите ангажименти. David Martin Гласувах в подкрепа на доклада, който заявява, че едно от ключовите предизвикателства при рестартирането на единния пазар е гарантирането на политическо лидерство, ангажираност и координация. Петдесетте предложения за рестартиране на единния пазар обхващат редица ресори, като основно включват областите на компетентност на няколко от членовете на Комисията и засягат компетентността на различни комисии на Европейския парламент. Освен това в рамките на Съвета Актът за единния пазар е разделен между различни състави на Съвета, чиято роля и ефективност варират значително. Националните институции също се различават много по състава и организационната си култура. Iosif Matula в писмена форма. - (RO) Държавите-членки трябва да приемат твърда обща позиция, за да подобрят функционирането на единния европейски пазар и да предотвратят връщането на икономическия протекционизъм, който ще доведе до фрагментиране на вътрешния пазар и ще засегне конкурентоспособността. Целта на Акта за единен европейски пазар е да се развие административното сътрудничество между държавите-членки, като се разшири и ролята на регионалните органи с оглед създаване на координация на тяхното равнище. За съжаление, сравнително трудно е да се регистрират подобни програми на регионално равнище поради икономическите различия между регионите в ЕС. С цел да се съживят по-слабо развитите региони трябва да се съсредоточим върху човешкия капитал. Благоденствието на региона се определя най-напред от производителността на жителите в него и от техните умения, както и от равнището на капиталовите инвестиции и иновативния им капацитет. Въпреки това между регионите в една и съща държава-членка има съществени различия. Считам, че адаптирането на единния европейски пазар към нуждите на европейските граждани може да се постигне главно чрез подобряване на мобилността на работниците. Свободното движение на работниците може да допринесе съществено за намаляване на различията между регионите. Друг ключов аспект е осигуряването на непрекъснато образование и професионално обучение за работниците. Специалистите и тези, които са се преквалифицирали в друга професионална област, могат да отговорят на конкретните нужди на пазара много по-лесно благодарение на високото си равнище на мобилност. Jean-Luc Mélenchon Икономическата и финансова криза е доказателство за неуспеха на евролиберализма - догматичната рамка на единния пазар. Вместо да променят курса, лидерите на ЕС се втурват презглава по същата пътека и консолидират механизмите, които по същество са в основата на необузданата либерализация. Предложеното "управление" под предлог за подобряване на координацията цели да се заобиколят и накажат националните парламенти, които се противопоставят на прилагането на тази догма. Този доклад е вреден за европейската икономика и изразява неуважение към суверенитета на народите. Ще гласувам "против". Nuno Melo Единният пазар винаги е бил един от стълбовете на европейското икономическо развитие. Считам, че едно от ключовите предизвикателства при рестартирането на единния пазар е гарантирането на политическо лидерство, ангажираност и координация. Тези 50 предложения за рестартиране на единния пазар обхващат редица ресори, като основно включват областите на компетентност на няколко от членовете на Европейската комисията и засягат компетентността на различни комисии на Европейския парламент. За държавите-членки обаче е важно да определят собствените си приоритети и да разработят своя програма в съответствие с приоритетите в областта на единния пазар. Andreas Mölzer За нас е важно да укрепим вътрешния пазар, по-конкретно по време на икономическа криза, когато се усеща неблагоприятното въздействие от нея. Трябва да се върнем към сигурен пазар на труда. Това може да се гарантира най-вече с подкрепата на малките и средните предприятия, които са един от основните двигатели на националните икономики. Тъй като докладчикът говори в подкрепа на увеличаването на надзора и за оценка на политиките за вътрешния пазар, аз не подкрепих доклада при гласуването. Не е ясно как може да се постигне това и какви биха били последствията за отделните държави. Claudio Morganti Гласувах против доклада относно управлението и партньорството в рамките на единния пазар, защото считам, че е твърде небалансиран. Някои нерешени въпроси не са разгледани с необходимото внимание. Не трябва да вярваме, че великият единен пазар е решението на всички проблеми на Европа, както изглежда на места в доклада. Считам, че трябва да бъдат взети предвид някои от характеристиките и специфичните особености на различните държави-членки. Не всички държави са еднакви и ако една мярка е полезна за дадена държава, е много вероятно тя да нанесе сериозни вреди на друга държава-членка. Освен това е необходимо режимът от санкции да бъде разгледан внимателно, тъй като той носи риск от влошаване на и без това трудното положение с още по-неблагоприятни мерки. Все пак не бива да забравяме всички проблеми, които прехвалената Директива за услугите причини и продължава да причинява, поне в Италия например, на търговските пътници и на морските предприятия. Не бих искал тези проблеми да възникват отново с нарастваща честотата. Rolandas Paksas Гласувах в подкрепа на резолюцията, защото създаването и реализирането на процесите на управление и партньорство са едни от основните фактори, гарантиращи ефективното функциониране на пазара. Обръща се внимание на факта, че трябва да се разшири партньорството, като се започне от политиката на сближаване и се стигне до политиките на единния пазар. Считам, че националните парламенти и регионалните органи трябва да участват по-активно при изготвянето на директивата. Това е много важно, за да се гарантира, че законодателството на ЕС се изпълнява и прилага правилно в държавите-членки. В допълнение това ще улесни самия процес на транспониране. За да бъдат взети предвид нуждите и интересите на обществото, трябва да се провеждат консултации с работодатели, профсъюзи и други сдружения. Посочва се, че е създадена рамка за управление чрез взаимодействие между държавата, гражданското общество и частния сектор и следователно е изключително важно управлението на единния пазар да се базира на принципите за прозрачност и отчетност. За ефективното функциониране на управленските структури държавите-членки следва редовно да предоставят на Комисията ясна и точна информация за прилагането на директивите. Съгласен съм с предложението за намаляване на дефицита по транспониране на директивите в областта на единния пазар до 0,5 % за неприетото законодателство и до 0,5% за неправилно транспонираното законодателство до края на 2012 г. Maria do Céu Patrão Neves Гласувах в подкрепа на доклада, тъй като съм съгласна с очертаните в него ключови въпроси, свързани с партньорството и управлението на единния пазар, и по-специално с необходимостта от засилване на политическото лидерство и партньорство. Всъщност едно от ключовите предизвикателства при рестартирането на единния пазар е гарантирането на политическо лидерство, ангажираност и координация. Петдесетте предложения за рестартиране на единния пазар обхващат редица ресори, като основно включват областите на компетентност на няколко от членовете на Комисията и засягат компетентността на различни комисии на Европейския парламент. Освен това в рамките на Съвета Актът за единния пазар е разделен между различни състави на институцията, чиято роля и ефективност варират значително. Задълбочаването на политическия диалог, ангажираността и координацията са важни, за да се гарантира рестартирането на единния пазар. За да се осигури лидерство, съм съгласна и с докладчика, който предлага на председателя на Съвета да бъде възложен мандат да координира и наблюдава този процес в тясно сътрудничество с председателя на Европейската комисия, като определя пролетната сесия на Европейския съвет като време за изготвяне на годишната оценка на единния пазар. Rovana Plumb Завършването на конкурентен единен европейски пазар без пречки е необходимо, тъй като ще донесе конкретни предимства за заетите лица, учащите, пенсионерите и гражданите като цяло, както и за предприятията, особено малките и средните предприятия. Доброто управление и правната сигурност са от решаващо значение за постигането на икономическите и социалните цели на единния пазар, включително свободното движение на работниците, както и насърчаването на висока степен на заетост, гарантирането на подходяща социална защита, борба срещу социалното изключване, високо равнище на образование и професионално обучение, и преносимост на пенсиите. Европейската изпълнителна власт трябва да продължи да насърчава обслужването "на едно гише", което да обединява всички съществуващи услуги в една точка за достъп и да предоставя на гражданите и предприятията информация и подкрепа по отношение на техните права в рамките на единния пазар, както и практическа информация относно националните правила и процедури. Призовавам държавите-членки да подобрят обществената осведоменост за системата "на едно гише" и свързаните с нея услуги. Европейската комисия трябва да интегрира основните права в цялото законодателство в областта на единния пазар. Прилагането на основните икономически свободи на единния пазар не трябва да накърнява правото на колективно договаряне и правото на стачка, както са определени в националното законодателство. Paulo Rangel Цялостното реализиране на конкурентен единен пазар без пречки и с определени предимства за ежедневния живот на заетите лица, учащите, пенсионерите и обществеността като цяло, както и на предприятията, е важно за рестартирането на европейската икономика и стимулирането на растежа, конкурентоспособността и устойчивостта в ЕС. Всички заинтересовани страни - обществеността, европейските институции, държавите-членки - трябва да положат усилия за рестартирането на единния пазар, да координират тясно и ефективно своите действия, най-вече с оглед на по-успешното транспониране, изпълнение и прилагане на съответните правила, да разработят ясна регулаторна рамка, да гарантират по-широко участие на регионалните и местните органи в този процес, да насърчат открит, прозрачен и редовен диалог със своите социални партньори и гражданското общество, да задълбочат административното сътрудничество между държавите-членки и да разработят инструменти, които осигуряват възможности за правилното наблюдение на вътрешния пазар. Robert Rochefort След доклада на г-н Monti относно рестартирането на единния пазар, Комисията представи документа "За Акт за единния пазар", изготвен под ръководството на г-н Барние, за обществено обсъждане. На базата на получените коментари и определените приоритети Комисията ще предложи окончателен вариант на този Акт, който ще съдържа дванадесет приоритетни мерки за доизграждане на единния пазар. Ето защо е важно преди това Парламентът да разгледа приоритетите си и да изпрати ясно послание към Комисията. Тази резолюция за "управление и партньорство", която аз подкрепих, призовава за засилено политическо лидерство, подобряване на прилагането на законодателството в областта на единния пазар и за въвеждането на инструменти за добро управление (намаляване на дефицита по транспонирането, облекчаване на административните тежести, партньорство с местните органи, по-активно участие на националните парламенти, диалог с гражданското общество и т.н.). Един от очертаните приоритети е алтернативен метод за уреждане на спорове. Разочарован съм, че по този въпрос пренебрегнахме колективните искове. Този пропуск е пропиляна възможност Европейският парламент да потвърди ангажимента си за бързо въвеждане на такъв инструмент. Raül Romeva i Rueda Подкрепям доклада. Докладчикът предлага едно от ключовите предизвикателства при рестартирането на единния пазар да бъде гарантирането на политическо лидерство, ангажираност и координация. Петдесетте предложения за рестартиране на единния пазар обхващат редица ресори, като основно включват областите на компетентност на няколко от членовете на Комисията и засягат компетентността на различни комисии на Европейския парламент. Освен това в рамките на Съвета Актът за единния пазар е разделен между различни състави на Съвета, чиято роля и ефективност варират значително. Националните институции също се различават много по състава и организационната си култура. Licia Ronzulli Гласувах в подкрепа на тази резолюция, защото считам, че подобряването на единния пазар чрез активната подкрепа на държавите- членки и заинтересованите страни е от съществена важност за Европейския съюз. Активното участие на заинтересованите страни може да се постигне единствено чрез промяна в настоящата политика за единния пазар, която предвижда лидерство и ангажимент за усъвършенстването му. Изцяло подкрепям становището на докладчика, че не е достатъчно просто да се засили ролята на Съвета като институция начело на прилагането на единния пазар. Нуждаем се от по-целенасочен подход към избора на законодателни инструменти, които освен на институцията, ще възложат и на председателя на Европейския съвет мандат да координира рестартирането на единния пазар в тясно сътрудничество с председателя на Комисията. Всъщност ние трябва да гарантираме политическо ръководство на най-високо равнище и да приканим държавите-членки да определят своите приоритети и да разработят свой дневен ред в съответствие с приоритетите на единния пазар, за да застанат наистина начело на прилагането на единния пазар. Catherine Stihler Подкрепих дванадесетте мерки, включени в Акта за единния пазар, и по-конкретно тези, които са съсредоточени върху програмата за цифровите технологии и иновативните процедури за възлагане на обществени поръчки. Надявам се Комисията да превърне всичко това в ефективни законодателни мерки. Nuno Teixeira Прилагането на единния пазар сега се очертава като една от мерките за преодоляване на икономическата и финансова криза и следователно ще насърчи повишаването на конкурентоспособността и пълната интеграция на ЕС. От жизнена необходимост е да се създаде европейско пространство, където потенциалът на малките и средните предприятия (МСП) да генерират добавена икономическа стойност, както се посочва в съобщението на Комисията "За Акт за единния пазар". Считам, че е важно да подкрепим европейските МСП, както и пълната либерализация по отношение на движението на хора, стоки и услуги, за да се използват в най-голяма степен придобивките от функционирането на единния пазар. Докладчикът очертава пет приоритета, върху които ЕС трябва да се съсредоточи. От тях бих подчертал следните: създаване на патент на ЕС и единна система за уреждане на спорове, което е важно за нововъведенията и творчеството; нови инструменти за финансиране на нововъведенията за МСП; развитие на електронната търговия чрез повишаване на доверието на предприятията и обществеността с мерки срещу пиратството и фалшифицирането; по-добър достъп до капиталовия пазар; и премахване и хармонизиране на административните и данъчните пречки пред презграничната дейност, преразглеждане на процедурите във връзка с обществените поръчки и публично-частните партньорства, и насърчаване на трансграничното възлагане на обществени поръчки. Viktor Uspaskich По-конкурентоспособният единен пазар осигурява идеална възможност за стимулиране на икономическия растеж в европейските държави, засегнати от кризата. Икономическите и социалните цели на единния пазар - свободното движение на работниците, борбата срещу социалното изключване и преносимостта на пенсиите - са все неща, за които си заслужава да се борим. За да превърнем в реалност един наистина единен пазар, са необходими добро управление и правна яснота. Структурите за управлението на единния пазар трябва да бъдат възможно най-прости, тъй като обратното би имало отрицателно въздействие върху ефективността и прозрачността на единния пазар. Съгласен съм с докладчика, че трябва да изберем по-подходящи законодателни мерки. Нужно е да се полагат повече усилия за подобряване на административното сътрудничество между държавите-членки. Това ще допринесе за решаване на неотложните проблеми, свързани с прилагането на конкретни директиви, а също така ще създаде взаимно доверие между институциите на държавите-членки и по-ефективен единен пазар в дългосрочен план. Считам, че за рестартирането на единния пазар е важно да се насърчи създаването на работни места и да се създаде благоприятна за предприятията среда. Успешният единен пазар би следвало да насърчи предприемачеството и да премахне пречките пред създаването на нови МСП. Това важи с особена сила за Литва, където има близо 31 МСП на 1 000 жители, което определено е по-малко от средното за 27-те държави-членки на ЕС (40). Dominique Vlasto Много се радвам, че бяха приети трите резолюции относно рестартирането на единния пазар, което укрепва управлението и ролята на предприятията и растежа, както и на гражданите в тази политика. Над 20 години след подписването на Единния европейски акт свободата на движение на отделните лица, стоките и капитала в Европа е свидетелство за успеха на амбициозната политика в услуга на гражданите и растежа, политика, ползите от която се реализират в ежедневието на всички граждани. Все пак не би било достатъчно просто да правим критични оценки, когато европейците очакват конкретни предложения от нас, за да отговорим на бъдещите предизвикателства. При определянето на приоритетите си сме изготвили набор от балансирани мерки, въплъщаващи ясен политически, икономически и социален модел. Във връзка с конкретната резолюция относно управлението и партньорството пожелах да гласувам в подкрепа на доклада, който дава политическо измерение на проекта. За да се гарантира по-добра информираност на хората, отсега нататък надзорът върху рестартирането ще бъде поет от председателя на Комисията. По този начин единният пазар е представен от европейски орган, който ще позволи на европейските граждани да се обединят около един проект и ще укрепи европейската принадлежност. Angelika Werthmann Практическите изводи от последните десетилетия се използват за съживяване на вътрешния пазар и формират основата за включването на важни корективни мерки. За да предотвратим закъснението при прилагането на националните мерки в бъдеще, ще се използват инструментите, предвидени в Договора от Лисабон, и националните парламенти ще бъдат включени в целия законодателен процес на европейско равнище. Второто предложение обаче е особено важно. Целта му е да се гарантира правилното прилагане на мерките на регионално и местно равнище, където те ще имат най-голямо влияние върху гражданите, и да се гарантира, че идеята, която стои зад изготвянето и приемането на дадена директива на европейско равнище, ще бъде разяснявана на европейските граждани. Iva Zanicchi Гласувах в подкрепа на доклада на г-жа Kalniete. Важно е да се концентрираме върху съживяването на единния пазар, като се съсредоточим върху дейностите с висок потенциал за растеж и създаване на работни места, които ще осигурят конкретни и непосредствено видими резултати за европейските граждани. Считам също така, че е правилно да се фокусираме върху рационализирането на законодателството, за да направим вътрешния пазар на ЕС по-достъпен за малките и средните предприятия и преди всичко да подновим действията на ЕС за либерализиране на регулираните професии и за взаимно признаване на квалификациите. Luís Paulo Alves Гласувам в подкрепа на този доклад, защото наред с други напредничави мерки той въвежда връзка между Акта за единния пазар и стратегията "Европа 2020", споменава необходимостта от защита на правата на работниците, концентрира се върху създаването на работни места и позволява преносимост на пенсионните права. Въпреки всичко това социалното измерение на доклада все още е далеч от това, което очакваме. Sophie Auconie Подкрепих доклада на моя колега, г-н Correia de Campos, както и двата доклада на г-жа Kalniete и г-н Busoi. Тези три доклада са изготвени в съответствие с публикуваното от Европейската комисия предложение за Акта за единния пазар. Целта на Мишел Барние, член на Комисията, отговарящ за вътрешния пазар, е да се рестартира единният пазар, но преди всичко да го доближим до гражданите. Това е цел, която напълно подкрепям. Актът за единния пазар трябва да се разглежда като възможност да покажем на гражданите, че европейската интеграция и в частност единният пазар се осъществяват в техен интерес, а не в тяхна вреда. Осигуряването на достъп до основни банкови услуги или, по-общо казано, гарантирането на качеството и достъпността на услугите, които са от съществено значение за нашите граждани, са стъпки в тази посока. Zigmantas Balčytis в писмена форма. - (LT) Гласувах в подкрепа на този доклад. Фрагментирането на вътрешния пазар отслабва доверието на гражданите на ЕС в него, защото не могат да се възползват от своите свободи. Съобщението на Комисията представя набор от инструменти, които би следвало да ни помогнат да постигнем интегриран единен пазар, който функционира без пречки и може да стимулира процеса на икономическо възстановяване на Европа и нейната конкурентоспособност. Бих искал да подчертая един изключително важен аспект - значението на създаването на единен енергиен пазар. Той е изключително важен за конкурентоспособността на ЕС както в рамките на Съюза, така и извън него. Създаването на подобен пазар ще допринесе за намаляване на външната зависимост и ще направи цените на енергоносителите по-достъпни, справедливи и конкурентни за нашите граждани и предприятия. Законодателните и незаконодателните инициативи в областта на енергетиката трябва да са насочени към гарантиране на доставката на енергия посредством диверсифицирана енергийна мрежа, нови инфраструктури за възобновяема енергия и координирана научно-изследователска и развойна дейност по отношение на нови енергийни източници. Подобни инициативи трябва да се предприемат на базата на тясна съгласуваност между Комисията, държавите-членки и съответните сектори на промишлеността. Истинското задълбочаване на единния пазар, което да е от полза за гражданите, бизнеса и европейската конкурентоспособност, трябва да бъде укрепено чрез създаване на инфраструктурни проекти с добавена стойност за цяла Европа, които са финансирани и управлявани на равнище ЕС, за да се гарантира нашата енергийна независимост и сигурност. George Becali Гласувах в подкрепа на този доклад, защото се нуждаем от напредък. Наистина съществуват твърде много пречки, спиращи гражданите, които имат желание да учат, работят или да пазаруват в друга държава-членка. Разбира се, положението на малките и средните предприятия също не е по-леко. Европейските граждани се нуждаят и от повече информация, а да не говорим за по-опростено, по-всеобхватно и по-ясно представено законодателство. Jean-Luc Bennahmias в писмена форма. - (FR) Европа не е просто пазар, това е общност от граждани - често чуваме това изявление. Каква е реалността обаче? Шепа граждани вярват в това. Докладът за единния пазар за европейците, приет днес в отговор на Акта за единния пазар, предложен от Комисията миналия октомври, е резултат от това. Наред с докладите за предприятията, растежа и управлението на единния пазар, настоящият доклад разглежда и очакванията на граждани, потребители и ползватели на обществени услуги. Сред споменатите идеи са по-голяма прозрачност относно банковите такси, но и реално признаване на професионалните квалификации и преносимостта на пенсионните права. Преговорите ни дадоха възможност да включим и позоваване на хоризонталната социална клауза, определена от Договора от Лисабон, която сега трябва да бъде конкретно транспонирана в законодателството. Накрая, докладът отново се спира на концепцията, застъпена от г-н Барние, за набора от инструменти за услугите от общ интерес - по-конкретно социалните услуги от общ интерес, които в момента будят сериозно безпокойство у гражданите и доставчиците на услуги на национално равнище. Въпреки че става въпрос за незаконодателен доклад, той е ценен с това, че включва гражданите в така необходимия процес на доизграждането на единния пазар. Sergio Berlato През 2010 г. Комисията прие предложение за възстановяване на доверието на европейските граждани в единния пазар с цел да укрепи "силно конкурентна социална пазарна икономика, която има за цел пълна заетост и социален прогрес". Според мен опитите за реализиране на единния пазар са съсредоточени върху самия пазар и начина, по който е организиран, като се пренебрегват проблемите и правата на гражданите, работниците и потребителите. Особено важно е създаването на единен енергиен пазар, който трябва да бъде в позиция да стимулира европейската конкурентоспособност, като намали цените на енергоносителите и зависимостта от чуждестранни услуги. Законодателните инициативи в областта на енергетиката трябва да се предприемат на базата на тясна съгласуваност между Комисията, държавите-членки и съответните сектори на промишлеността. Друг въпрос от фундаментално значение е прозрачността на банковите такси, разходите и реалните условия за ипотечни кредити, за да се защитят потребителите и инвеститорите и да се гарантира достъпът до кредити за физически лица и малки предприятия. И накрая, считам, че всяко реално разширяване на единния пазар за гражданите, предприятията и европейската конкурентоспособност ще се извършва на базата на възможността за развитие на инфраструктурни проекти, финансирани от ЕС. Следователно приканвам Комисията да представи законодателни предложения в тази област. Слави Бинев в писмена форма. - Споделям мнението, че доизграждането на единния пазар е необходимо условие, за Европейския съюз да достигне пълния си потенциал по отношение на конкурентоспособността, интелигентния, приобщаващ и устойчив растеж, създаването на повече и на по-добри работни места. Стратегията за единния пазар следва да укрепва социалното подпомагане и правата на работниците и да гарантира справедливи условия на труд на всички граждани. Гласувам "за" законодателната инициатива и смятам, че Европейската Комисия трябва да вземе мерки за повишаването на мобилността на гражданите. Приветствам идеята за създаване на зелена книга за признаване на професионални квалификации, както и създаването на "индекс на мобилността" за измерване на този показател в рамките на ЕС. Vilija Blinkevičiūt Гласувах в подкрепа на този доклад, защото според мен, за да възстановим доверието на европейските граждани в единния пазар и подкрепата на идеята за Европейския съюз, е необходимо да предприемем по-нататъшни действия за увеличаване на социалните права на гражданите и тяхното прилагане. Споменатите в доклада области, по които е необходимо да се предприемат допълнителни действия както на национално, така и на равнище ЕС, включват създаване на нови работни места, отчитане на демографските промени и на промените на пазара на труда в държавите-членки, както и правата на работниците и осигуряване на справедливи условия за труд, което е особено важно, както и насърчаване на движението на работници между отделните държави-членки. Докладът също така подчертава необходимостта от засилване на правата на гражданите като потребители и ползватели на обществени услуги и необходимостта от организиране на подходящи кампании за повишаване на осведомеността, при които те да бъдат информирани за техните права и свободи. Привлича се внимание и върху реформата на рамката за признаване на професионалната квалификация и необходимостта от гарантиране на преносимостта на пенсионните права, като също така държавите-членки се насърчават да съгласуват пенсионните си политики по-ефективно. Sebastian Valentin Bodu Предложението за съобщение за възстановяване на доверието на европейските граждани в единния пазар, изготвено от Комисията, е малко неясно в частта, в която се разглежда връзката със стратегията "Европа 2020". Много от предложенията в него се застъпват с редица други инициативи. При тези обстоятелства са необходими повече последователност, по-голяма ефективност и по-добро управление, за да може възобновеният единен пазар да стимулира икономическия растеж, заетостта и конкурентоспособността в рамките на ЕС, както и да се зачитат правата на гражданите и потребителите. Съветът и държавите-членки трябва съвместно да подкрепят европейския и национален ангажимент за задълбочаване и укрепване на единния пазар. Усилията за постигане на единен пазар са съсредоточени върху начина, по който е организиран, а се отделя твърде малко внимание на проблемите и правата на гражданите, работниците и потребителите, което може да обясни нежеланието на европейските граждани и липсата на ентусиазъм по отношение на вътрешния пазар. Гражданите трябва да бъдат в центъра на единния пазар. Това е ясно заявено в увода на документа. От друга страна, предложенията за постигане на тази цел са твърде слаби. Докладът Grech, приет от Парламента през май 2010 г., препоръчва цялостен подход за рестартиране и укрепване на вътрешния пазар, като обхваща ключови сектори като промишленост, енергетика и инфраструктура. Vito Bonsignore Доизграждането на единния пазар представлява ценен инструмент, с който може да се съживи европейската икономика особено по отношение на създаването на работни места. Докладите по този въпрос, които одобрихме днес, според мен са важна стъпка към интегриран и функционален единен пазар. Комисията направи 50 предложения, за да ни даде възможност да работим и търгуваме заедно по-успешно. Гласувах в подкрепа на този доклад, който цели да се гарантира ефективна икономическа свобода, като в същото време защитава правото на работа, цялостното прилагане на принципа за равно заплащане и свободното движение на работниците (което включва и пълно признаване на професиите в държавите-членки). Следователно съм съгласен с очертаните от докладчика приоритети, като засилване на надзора на европейския пазар, създаването на план за действие за борба с пиратството и фалшифицирането и разработване на комуникационна политика, която ще привлече общественото внимание върху дейността, осъществявана от ЕС. Nessa Childers Този доклад е част от пакет от три доклада, с които Парламентът отговаря на широкообхватното съобщение на Комисията за Акта за единния пазар, съдържащо 50 законодателни и незаконодателни предложения и разделено в три различни глави, едната посветена на гражданите, втората на предприятията, а третата на управлението. Целта на Акта за единния пазар трябваше да бъде прилагане на доклада Monti, основният въпрос в който е рестартирането на единния пазар. Гласувах в подкрепа на този доклад, но се въздържах относно някои изменения, тъй като те са част от договорения пакет за компромисните изменения. Надявам се този доклад да постави гражданите в центъра на единния пазар и да засили социалното му измерение. Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose и Britta Thomsen Гласувахме в подкрепа на доклада относно единния пазар за европейците. Докладът съдържа редица важни предложения за развитието на единния пазар. Конкретен приоритет за нас е да се гарантира, че правата на пазара на труда се зачитат във връзка със съживяването на по-конкурентно ориентиран единен пазар. Докладът обаче съдържа предложения, с които приканва Комисията да идентифицира и отстрани данъчните пречки, пред които са изправени европейските граждани, и да продължи да развива имиграционната политика по отношение на мигрантите и сезонните работници. Според нас това са въпроси, които следва да се решават на национално равнище. Бяха внесени също така редица изменения към доклада, чийто дух ние подкрепяме, но не считаме, че този доклад дава основания за подобен вид изменения. Lara Comi Съгласна съм с доклада. Създаването на единен пазар винаги е било една от основните цели на процеса на европейска интеграция и днес повече от всякога ние чувстваме необходимост да го укрепим чрез конкретни мерки, насочени към справяне с три ключови аспекта. Трябва да укрепим единния европейски пазар, за да го направим високоефективен и конкурентоспособен и трябва да го възобновим в рамката на политиките на ЕС, за да се преборим с последиците от финансовата криза. Напълно съм съгласна с направените от Европейския парламент предложения за повишаване на доверието на потребителите и предприятията. Като основен приоритет за реализирането на този проект се очертава приемането на неотложни мерки за улесняване на мобилността на гражданите, които ще направят пазара по-открит за европейските работници и ще насърчат пълна заетост. Вече не можем да си представим развитието на единен пазар без по-голямо участие на гражданите. Например подобряването на достъпа до банкови услуги и ипотечни кредити за защита на инвеститорите, потребителите и финансовите институции или решаването на нерешени проблеми, свързани с движението на работници, като взаимното признаване на професионалните квалификации. George Sabin Cutaş Гласувах в подкрепа на резолюцията на г-н Campos, тъй като считам, че предложеният от него окончателен текст е балансиран. Освен това приветствам факта, че предложенията в докладите и на г-н Grech, и на г-н Monti се споменават и от докладчика. Възстановяването на доверието на европейските граждани в правилното функциониране на единния пазар трябва да бъде от първостепенно значение за Европейската комисия. Във всички случаи разделянето на предложенията в различни глави не предоставя цялостен преглед на Акта за единния пазар. Всъщност тази критика беше включена в окончателния доклад на г-н Campos. В допълнение, като докладчик в сянка за моята политическа група по становището на комисията по икономически и парични въпроси за доклада относно единния пазар за европейците, внесох изменение, с което от държавите-членки, които продължават да налагат ограничения на пазарите си на труда за работниците от новите държави-членки, се изисква да премахнат тези пречки в името на очевидните икономически ползи, особено по време на икономическа криза. Радвам се, че изменението получи подкрепата на повечето от членовете на ЕП. Harlem Désir Много често Европейският съюз е дистанциран от своите граждани, политиките му изглеждат много абстрактни, а европейският проект е лишен от смисъл в очите на европейците. Ако единният пазар трябва да бъде само канал за необуздана либерализация, дерегулиране на обществените услуги, социалните системи и правата на работниците, като ги подлага на жестока конкуренция, това би било причина за безпокойство, въпреки че той може да има конкретни положителни последици за потребителите и за ежедневието на нашите граждани. С доклада на г-н Correia de Campos групата на Прогресивния алианс на социалистите в Европейския парламент се бори за по-добро регулиране, когато става въпрос за укрепване на единния пазар и за постигането на целта да служи на общите интереси на европейските граждани, а не само на предприятията. Тези интереси включват правата на потребителите, защитата на правата на работниците от тенденцията за социален дъмпинг, с ясно признаване на колективните трудови договори във всички държави-членки на Съюза, призива за признаване на рамка за обществените услуги и универсален достъп до тях. Интегрирането на единния пазар сега трябва да върви ръка за ръка с напредъка по изграждане на социална Европа, която е по-необходима от всякога в момент, когато рецесията продължава да засяга европейците. Ioan Enciu Гласувах в подкрепа на доклада относно единния пазар за европейците. Европейските институции са длъжни да съдействат за силно развита, високо конкурентна социална пазарна икономика, която ще се стреми да създаде пълна заетост и да стимулира социалния напредък. Считам, че единният пазар е един от ключовите фактори за европейски растеж. Умората по отношение на пазара е причина за безпокойство и този въпрос трябва да бъде разгледан внимателно. Още по-важно е, че докладът утвърждава основните социални права на гражданите в областта на колективните действия, трудовото законодателство, защитата на заетостта и преструктурирането на промишлеността в съответствие с първичното европейско законодателство. Подкрепям предложените в доклада краткосрочни стратегии, включително и засилването на надзора на европейския пазар, създаването на единен интегриран пазар на ипотечни кредити и премахването на данъчните пречки и двойното данъчно облагане. Провеждането на разумна политика в областта на електронната търговия ще повиши доверието на гражданите и потребителите, които пазаруват онлайн. Бих искал да приветствам предложението за създаване на план за действие за намаляване на незаконното фалшифициране на стоки. Това ще допринесе за бързото възстановяване на растежа в сектора на стоките. Edite Estrela Гласувах в подкрепа на този доклад, тъй като той допринася за идеята за по-привлекателен за европейската общественост и по-ориентиран към нея единен пазар. Трябва да се подчертае, че текстът включва мерки, осигуряващи спазване на социалните ценности и права в законодателството на ЕС, така че те никога да не могат да бъдат включвани в пазарния подход. João Ferreira Това е един от трите доклада, които днес бяха обсъдени и подложени на гласуване, във връзка с вътрешния пазар и консолидирането на единния пазар. Въпреки че докладчикът също се опитва да прикрие последствията от неговата подкрепа за либерализирането, като препоръчва включване на социалната клауза в цялото законодателство относно единния пазар в съответствие с член 9 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС) и Хартата на основните права на Европейския съюз, истината е, че той е наясно с факта, че нито Комисията, нито Съветът я спазват. Много държави-членки също не я спазват, какъвто е случаят с Португалия. Непрекъснато се сипят хвалебствия за свободна конкуренция и по-голяма, почти религиозна вяра в пазара, за либерализация и приватизация, като пример за това е настояването за прилагане на Директивата за услугите. Връзката със заключенията на Съвета от 25 март и преди всичко с преименувания пакт "Евро плюс" е ясна. Първоначалната идея за него беше на Германия и той беше наречен "Пакт за конкурентоспособност". Той обявява война на работниците, на техните социални права и на хората по принцип, като в същото време отрича независимостта на страните, които имат по-слабо развита икономика и в които процесът на цивилизация наистина изостава. Следователно ние гласувахме "против", както и за другите два доклада. Ilda Figueiredo Това е поредният доклад за вътрешния пазар и е част от пакета, свързан със съобщението на комисията за Акта за единния пазар, предложението за което е в резултат на доклада на г-н Monti за "Нова стратегия за единен пазар". Въпреки че докладчикът също се опитва да скрие отявлената си подкрепа за либерализирането, като препоръчва включване на социалната клауза в цялото законодателство относно единния пазар в съответствие с член 9 от Договора за функционирането на Европейския съюз (ДФЕС) и Хартата на основните права на Европейския съюз, истината е, че той е наясно с факта, че нито Комисията, нито Съветът я спазват. Много държави-членки също не я спазват, какъвто е случаят с Португалия. По този начин се цели да се засили свободната конкуренция и да се ускори процесът на либерализация и приватизация, което също открито се заявява в доклада, като се настоява за прилагането на Директивата за услугите. Ето защо изглежда, че докладът е в съответствие със заключенията на Съвета от 25 март и най-вече с пакта "Евро плюс", който обявява война на трудещите се и на социалните права, като настоява за ускоряване на процеса на либерализация. Основните цели са да се ускори процесът на концентриране и натрупване на капитал в полза на групи монополисти, да се сложи край на опита да бъдат защитени МСП, работниците и обществените услуги. Ето защо гласувахме против. Lorenzo Fontana В доклада си нашият португалски колега е включил препоръки, които ние подкрепяме, като необходимостта от преминаване към единен пазар, който защитава правата на потребителите, и най-вече определянето на провеждането на митнически проверки на стоките от трети страни като приоритет. Освен тези положителни аспекти обаче има някои въпроси, по които има съществени различия, за това, как държавите-членки трябва да спазват директивите, а на много места се говори за социално предприемачество. Ето защо ще се въздържа при гласуването. Mathieu Grosch Докладът разглежда 19-те предложени от Комисията инициативи, които ще поставят европейските граждани в центъра на вътрешния пазар и в същото време ще допринесат за постигане на устойчива социална пазарна икономика. Освен всичко останало одобрявам този доклад най-вече заради това, че той ще бъде от полза за европейските граждани и най-вече за онези от тях, които живеят в граничните региони. Предложените мерки ще направят ежедневието на гражданите и предприятията по-леко. Докладът подкрепя инициативата за признаване на професионалните квалификации и инициативата "Младежта в движение". Освен това ще бъдат установени и премахнати данъчните пречки и ще бъдат предприети решителни стъпки за предотвратяване на двойното данъчно облагане. В допълнение докладът призовава за справедливи условия на труд за всички европейци, а също и за пълна преносимост на пенсионните права. Тези мерки ще отредят на гражданите централно място във вътрешния пазар. За конкретните им нужди ще има конкретни мерки. Ian Hudghton Гласувах в подкрепа на този доклад, който правилно подчертава необходимостта от зачитане на "принципите на субсидиарност, на суверенитет на държавите-членки". Жалко е, че не всички държави-членки са готови да признаят докъде стига суверенитетът. През 1953 г председателят на върховния граждански съд в Шотландия потвърждава, че за разлика от друг части на Обединеното кралство според шотландското конституционно право суверенитетът зависи от народа. Колко жалко тогава, че всички партии на юнионистите блокираха опитите на шотландското правителство да популяризира този принцип чрез референдум за шотландската независимост. Juozas Imbrasas Гласувах в подкрепа на този документ, защото съществува необходимост от засилване на надзора на европейския пазар, осигуряване на по-добър достъп до основни банкови услуги, създаване на единен интегриран ипотечен пазар и премахване на данъчните пречки и двойното данъчно облагане. Бързото и ефективно прилагане на политиката за електронната търговия също е необходимо, за да се повиши доверието на гражданите и потребителите, когато пазаруват онлайн. Освен това има нужда и от план за действие срещу фалшифицирането и пиратството като основно превантивно средство, за да се гарантира, че стоките на единния пазар са законни, безопасни за консумиране и отговарят на необходимите стандарти за качество. Комисията и държавите-членки трябва да разработят ефективна политика на комуникация относно Акта за единния пазар, основана на преразглеждане на политиката във връзка с осезаемостта й за гражданите. Ние също така искаме набор от показатели на базата на "хоризонталната социална клауза", които позволяват да се оцени уместността на всички мерки за единния пазар на базата на тяхното социално въздействие, осезаемост и приложимост, които да се използват като основа за бъдещата политика. Нашите граждани трябва да бъдат в центъра на проекта за единния пазар. Jarosław Kalinowski Несъмнено единният пазар, за който говорим днес, е едно от най-големите постижения на икономическата интеграция в Съюза, но не трябва да се забравя, че наш дълг е не да насърчаваме стагнацията, а непрекъснато да се стремим към съвършенство. Единното цяло зависи от съставните части, които точно като частиците от пъзел формират здрава, силна и стабилна конструкция. Съставните части на единния пазар са хората, чиито права и отговорности трябва винаги да бъдат наш приоритет. Нашата цел е здравословно и непрекъснато развитие за постигане на икономически растеж, а той би бил възможен само чрез подобрения в областта на икономиката и социалните въпроси и по-добро управление. Трябва да помислим дали наистина не трябва гражданите да бъдат поставени в центъра на политиките. Развитието и поддържането на човешкия капитал е важно и истинското задълбочаване на пазара трябва да е от полза за всеки европейски гражданин, потребител и предприемач. Edvard Kožušník Докладът относно единния пазар за европейците съдържа редица положителни предложения, като подкрепа за мобилността на гражданите и премахване на двойното данъчно облагане на европейските граждани, но също така съдържа и редица предложения, които носят белега на свръхрегулирането и които в крайна сметка ще затормозят функционирането на единния пазар и ще доведат до стагнация. Лично аз не подкрепям предложенията за по-регулиран и контролиран единен пазар на дребно, нито предложението за автоматично разширяване на мярката за регулиране на роуминга, тъй като тази регулаторна мярка беше временна и трябва да е довела до промяна на цените на роуминг услугите. При неуспех на пазарните механизми, регулирането на крайните цени на дребно трябва да бъде краен инструмент, какъвто е случаят с Регламента за роуминга. Призивите на политиците за автоматично удължаване на този регламент са по-скоро популистки политически акт, а не рационално обоснована стъпка, която отразява настъпилите изменения в ЕС в областта на телекомуникациите след 2007 г. Предложението за провеждане на телевизионно състезание за международно европейско предприятие на годината според мен е безсмислено пилеене на европейски средства. Ето защо реших да се въздържа при гласуването по този доклад. Giovanni La Via Гласувах в подкрепа на доклада, защото съм твърдо убеден, че съществуването на единния пазар би било най-значимото проявление на силна и сплотена Европа. Стимулирането на социалното предприемачество, гарантирането на свободното движение на европейските граждани и популяризирането на актуални банкови услуги за всички са само няколко от най-важните въпроси, върху които трябва да съсредоточим своите идеи, ресурси и проекти. Във връзка по-конкретно с първия от тях аз с цялото си сърце приветствам призива Комисията да публикува Зелена книга за признаване на професионалните квалификации в различните държави-членки на ЕС. Това би било важна стъпка за по-осезаемо усещане на ролята на образованието и професионалното обучение в един все по-открит европейски контекст. Agnès Le Brun Миналия октомври членът на Комисията, отговарящ за вътрешния пазар и услугите, Мишел Барние, ни представи своя Акт за единния пазар, съдържащ 50 предложения за стимулиране на растежа в Европейския съюз. Тогава Европейският парламент беше поканен да изрази становището си по различните части на този документ. Част 2 от Акта полага основите за помиряване на европейците с единния пазар. Жак Делор казва, че човек не може да се влюби в единния пазар. Това със сигурност е вярно, но все пак можем да се опитаме да го направим полезен за гражданите. Поради тази причина подкрепих резолюцията на Европейския парламент, която одобрява баланса между свободите на работниците и исканията за социална икономика. Следователно тази част от Акта отрежда важно място на онези елементи, които са важни за европейците, като обществени услуги, комуникационна инфраструктура, солидарност и заетост, както и защита на потребителите. Това равновесие отразява факта, че Комисията напълно осъзнава, че пазарът не може да действа срещу гражданите, а да им служи както в краткосрочен, така и дългосрочен план. David Martin Гласувах в подкрепа на доклада. Усилията за постигане на единен пазар са съсредоточени върху пазара и начина, по който е организиран, и се отделя твърде малко внимание на проблемите и правата на гражданите, работниците и потребителите, което може да обясни нежеланието и умората на европейските граждани по отношение на вътрешния пазар. Гражданите трябва да бъдат поставени в центъра на единния пазар. Това е заявено ясно в увода на документа. Все пак предложенията за постигането на тази цел са твърде слаби. Jean-Luc Mélenchon Макар да признава, че европейците все повече отхвърлят единния пазар, докладът му отрежда централно място в системата на Общността. Заявеното желание за укрепване на социалното законодателство и за разглеждане на проблемите, будещи безпокойство у гражданите, е нещо положително, но е неприложимо към принципа на единния пазар, като се има предвид свободната и ненарушена конкуренция, която наблюдаваме в момента. Докладът е противоречив и подвеждащ. Ще гласувам "против". Nuno Melo Единният пазар винаги е бил един от стълбовете на европейското икономическо развитие. Опитите за стимулиране на единния пазар трябва да се съсредоточат върху проблемите и правата на гражданите и предприятията, като се осигурят осезаеми ползи за тях. Необходимо е да се обърне внимание на социалните права в законодателството в областта на единния пазар и да се предложат мерки за насърчаване на мобилността за гражданите, както и да се гарантира преносимостта на пенсионните им права. Само по този начин ще успеем да доизградим единния пазар и той да функционира добре. RadvilMorkūnaitė-Mikulėnien Преди повече от половин век държавите в Европа се обединяват, за да създадат единен пазар. Ние считаме, че го създадохме преди четвърт век. Днес обаче все още има много проблеми, които трябва да решим, за да започне единният пазар да функционира ефективно и Европейският съюз да бъде конкурентоспособен. Считам, че от всички разгледани и посочени мерки в доклада, който приехме, два аспекта са изключително важни: обучението през целия живот и намаляването на безработицата при младите хора, и създаването на функциониращ единен енергиен пазар. Що се отнася до младежта, точно тази част от обществото ще живее в Европа, която създаваме. Следователно е важно да създадем всякакви възможности за правилното приспособяване и ангажиране на младежта към процеса на съграждане на нейното бъдеще. Енергийният пазар е нова област на политиката на ЕС. Интелигентните енергийни мрежи несъмнено ще играят основна роля в икономиката в бъдеще и следователно не трябва да отлагаме, а да отделим достатъчно внимание и средства за изграждането и усъвършенстването им. Rolandas Paksas Съгласен съм с резолюцията, защото е необходимо да се отдели повече внимание на социалните права и да се гарантират правата на потребителите и свободното движение на работниците, стоките и предприятията. Единният пазар трябва да създаде условия за устойчив растеж и по-голяма заетост, а гражданите трябва да заемат централно място в него. Следователно е изключително важно да не се допуска нарушаване на конкуренцията. Единният пазар ще остане конкурентен, ако се спазват всички социални права. Ние трябва да гарантираме и постоянно да укрепваме социалното благосъстояние на работниците и техните права и да осигурим достойни условия на труд. Съгласен съм с предложението да бъде невъзможно да се работи на територията на дадена държава-членка, без да се зачитат разпоредбите за трудовото възнаграждение и условията на труд в нея. Принципът за равно заплащане за равен труд трябва да се въведе изцяло. Трябва да се премахнат пречките пред свободно движение на работниците. Трябва да отворим пазарите на труда в държавите-членки за всички европейски работници, но регулирането на тези пазари трябва да се извършва в съответствие с правилата на пазарите на труда в съответните държави-членки, включително с модела на колективните споразумения, използван в скандинавските държави. Много е важно да дадем право на държавите-членки сами да решават дали трябва да дадат на граждани извън ЕС право на пребиваване на тяхна територия. За да бъде социално ориентиран единният пазар, промишлеността трябва да се преструктурира устойчиво и непрекъснато да се провеждат консултации със социалните партньори. Много е важно да се гарантира, че публичният сектор има възможности да включи предприятията по-ефективно в своята работа, за да могат гражданите да получават по-качествени, иновативни обществени услуги и да се гарантира универсален достъп до тях. Alfredo Pallone Гласувах в подкрепа на доклада относно единния пазар за европейците, защото считам, че Европа трябва да приеме обща регулаторна рамка, която отговаря на нуждите на гражданите и премахва несъответствията и различията на вътрешния пазар. След икономическата криза Европа се нуждае от пазар, при който работниците и потребителите са в центъра на политиките. Документът относно единния пазар за европейците призовава за по-добра координация между европейските институции, държавите-членки и предприятията, за да се укрепи политиката, планирана от Европейския парламент, и да се гарантира, че тя съответства на нуждите на европейския пазар. Maria do Céu Patrão Neves Гласувах в подкрепа на документа, защото съм съгласна с основните приоритети, предложени от Парламента на Комисията. Най-важното от тях е призивът да се предприемат мерки за повишаване на мобилносттта на европейските граждани, по-конкретно чрез публикуване на Зелена книга за взаимно признаване на професионалните квалификации, включително оценка на съществуващата рамка и, по целесъобразност, да се предложи законодателна инициатива за реформиране на тази рамка през 2012 г., като същевременно се извърши оценка на осъществимостта и добавената стойност на професионални карти за самоличност в целия ЕС и "Европейски паспорт на уменията" през 2011 г. Това е положителна мярка, продиктувана от сегашните обстоятелства и насочена към повишаване на мобилността в ЕС. Бих искала да подчертая и призива Комисията да представи законодателно предложение относно гарантирането на достъпа до някои основни банкови услуги до юни 2011 г. и за повишаване на прозрачността и съпоставимостта на банковите такси до края на 2011 г., както и призива да внесе законодателно предложение относно премахването на пречките, които срещат мобилните служители и работници с цел гарантиране на пълната преносимост на пенсионните права. Rovana Plumb Единният пазар за европейците е насочен най-вече към съществуващите работни места и създаване на нови, което ще помогне за създаването на среда, в която предприятията и гражданите ще могат да упражняват изцяло своите права. Необходим е по-амбициозен подход във връзка с предложението, свързано с Директивата относно командироването на работници, което има за цел да се преразгледа директивата, като по този начин се гарантират, наред с икономическите свободи, защита на най-съвременното трудово законодателство и най-съвременните стандарти и практики в трудовите отношения, както и зачитане на правата на колективното представителство и договаряне, колективните действия, включително правото на стачка и пълното прилагане на принципа на равно заплащане за равен труд. Жизненоважно е също така да се разработи европейска транспортна мрежа чрез обща рамка за европейско финансиране, да се стимулира конкурентоспособността и интеграцията и да се улесни мобилността на гражданите и работниците чрез предоставяне на достъпни услуги. Считам, че предоставянето на обучение и професионална квалификация за работниците е от изключително значение, тъй като те са много важни за създаването на работни места, социалната интеграция и успеха на единния пазар. Призовавам държавите-членки да премахнат пречките, затрудняващи мобилността на работниците от новите държави-членки, като не забравят положителното въздействие на мобилността на работниците в условията на финансова и икономическа криза. Paulo Rangel Цялостното реализиране на конкурентен единен пазар без пречки е важно за рестартирането на европейската икономика и стимулирането на растежа, конкурентоспособността и устойчивостта в ЕС. Усилията за рестартиране и заздравяване на единния пазар трябва също така да се съсредоточат върху проблемите и правата на гражданите, потребителите, ползвателите на обществени услуги и предприятията, като се осигурят осезаеми ползи за тях с цел пълно възстановяване на тяхното доверие в европейския проект и предоставяне на подходяща информация за възможностите, които им предлага вътрешният пазар. Във връзка с това трябва да се приемат мерки, които могат да повишат мобилността на европейците и да гарантират защита на потребителите, както и да насърчат социалното благоденствие и гарантирането на правата на работниците. Robert Rochefort Гласувах "за" доклада на г-н Correia De Campos, който се отнася до 19 инициативи относно гражданите и единния пазар, включени в Акта за единния пазар, предложен от члена на Комисията, г-н Барние. Подкрепям доклада, който ни напомни колко е важно отново да поставим гражданите в сърцето на единния пазар. До този момент прекалено често усилията за доизграждането на прочутия "голям пазар" бяха съсредоточени върху единния пазар и неговата организация Трябва да положим нови усилия, като ги ориентираме към тревогите и правата на гражданите, работниците и потребителите. Призовавам Комисията да подкрепи основните приоритети, които се съдържат в тази резолюция. По-конкретно бих искал да спомена три неотложни цели, за да направим единния пазар по-привлекателен в очите на нашите граждани: подобряване на мобилността (независимо дали става въпрос за признаване на професионалните квалификации или за преносимостта на пенсионните права на мобилните служители и работници), разширяване на регламента относно роуминга - по-конкретно предлагане на пределни цени на дребно за роуминга на данни, и накрая, достъп до основни банкови услуги и прозрачност и съпоставимост на банковите такси в Европа. Raül Romeva i Rueda Подкрепям доклада. На 11 ноември 2010 г. Комисията прие предложение за съобщение за възстановяване на доверието на европейските граждани в единния пазар. Актът за единния пазар ще бъде обсъждан до 28 февруари 2011 г. Цялостният подход, предложен от Комисията, е продължение на доклада на г-н Mario Monti до председателя на Европейската комисия "Нова стратегия за единния пазар". Неговата цел, в съответствие с член 3 от Договора за Европейския съюз (ДЕС), е да укрепи "силно конкурентна социална пазарна икономика, която има за цел пълна заетост и социален прогрес, и високо равнище на защита и подобряване качеството на околната среда", Съобщението на Комисията "За Акт за единния пазар за изграждане на високо конкурентна социална пазарна икономика" съдържа 50 предложения с оглед подобряване на условията на работа, предприемачество и търговия за всички нас, а в частност глава II " Възвръщане на доверието: сърцето на единния пазар трябва да бъдат самите европейци" съдържа 19 инициативи относно социалното измерение на единния пазар. Licia Ronzulli Доизграждането на единния пазар е решителна стъпка за Европейския съюз за пълно разгръщане на неговия потенциал по отношение на интелигентния, приобщаващ и устойчив растеж. Това налага хармонизиране на националното законодателство с цел да се насърчи свободното движение на хора, стоки, услуги и капитал. Проспериращият и динамичен вътрешен пазар зависи от нашата способност да предложим политики, които да подкрепят растежа, заетостта и иновациите. С днешното гласуване Парламентът отново показа, че хората трябва да бъдат поставени в центъра на възобновяването на единния пазар, тъй като те са основните фактори, които могат да задействат спиралата на положителното развитие по отношение на растежа и иновациите. Политиката за доизграждането на единния пазар е тясно свързана с интегрирането на други области на политиката, като конкуренцията, промишлеността, енергетиката и транспорта. Czesław Adam Siekierski Важно е, че започнахме такова широко обсъждане относно общия, единен европейски пазар, който функционира от 20 години, но все още не е разгърнал изцяло своя потенциал. Въпреки цялото законодателство, препоръките и взаимните уверения, ние не можем да кажем, че единният пазар функционира на практика, и все пак без единен пазар Европа няма изобщо да е обединена. Създаването на единния пазар е нещо, което има потенциал да укрепи идеята за Съюза. Защо все още не е възможно да създадем пазар без пречки, независимо от универсалното споразумение на държавите-членки да се следва неотклонно този политически курс? Дълбоко вкоренените национални особености - а те наистина са твърде дълбоко вкоренени - стоят на пътя на изграждането на единния пазар. Трябва да премахнем протекционистичните пречки, за да можем да го съживим. Съгласен съм със становището, че структурите и процесите на управление на единния пазар са твърде сложни. Това се дължи главно на факта, че има прекалено много различия в рамките на Съюза. Укрепването на единната валута и приемането й в целия Съюз е необходимо за създаването на ново качество на единния пазар. Единният пазар не може да е само за големите дружества, той е необходим и за малките и средните предприятия, и най-вече за потребителите. Прозрачността и хармонизацията са нашата цел. Създаването на истински единен пазар е наш приоритет, поради което Европейският съвет и Европейския парламент трябва да извършват оценка на състоянието на единния пазар всяка година, тъй като това ще ни даде възможност да наблюдаваме степента, до която сме успели да постигнем целите, които сме си поставили. Nuno Teixeira Целта на настоящия доклад е да засили мерките, с които гражданите ще бъдат поставени в центъра на проекта за единния пазар, като се концентрира върху 19 инициативи, насочени към нуждите на европейските граждани. Считам, че е важно да се възстанови доверието на европейската общественост в европейския проект и за тази цел усилията трябва да бъдат съсредоточени върху тревогите и правата на гражданите, потребителите, ползвателите на обществени услуги и предприятията. Необходимо е да се създаде цялостен подход към единния пазар, който да може да отговори на демократичния дефицит, усещан както от европейската общественост, така и от публичните и частните органи. Насърчаването на мобилността чрез отстраняване на административните и данъчните пречки и хармонизирането на квалификациите, инвестициите в трансгранични проекти в няколко области, координирането на дейността на митническите органи и наблюдението на националните пазари, и удължаването на срока на действие на Регламента за роуминга, са примери за мерките, които считам, че са от ключово значение за доближаването на гражданите до европейския проект. Все пак си заслужава отново да се подчертае, че социалният аспект на единния пазар трябва да бъде допълнен от политическо управление и партньорство между ЕС и националните органи, и от икономически аспект, който да стимулира икономическия растеж и да направи Европа по-конкурентоспособна. Dominique Vlasto Много се радвам, че бяха приети трите резолюции относно рестартирането на единния пазар, което укрепва управлението и ролята на предприятията и растежа, както и на гражданите в тази политика. Над 20 години след подписването на Единния европейски акт свободата на движение на отделните лица, стоките и капитала в Европа е свидетелство за успеха на амбициозната политика в услуга на гражданите и растежа, политика, ползите от която се реализират в ежедневието на всички граждани. Все пак не би било достатъчно просто да правим критични оценки, когато европейците очакват конкретни предложения от нас, за да отговорим на бъдещите предизвикателства. При определянето на приоритетите си сме изготвили набор от балансирани мерки, въплъщаващи ясен политически, икономически и социален модел. Конкретната резолюция относно единния пазар за европейците поставя гражданите в центъра на нашето внимание. Като насърчава мобилността и обмена, независимо от място на произход, възраст или професия, докладът прави стъпка към европейски пазар на труда. Мерките за социална защита, които се разглеждат в резолюцията, са от жизнено значение за регулирането на този пазар и за подпомагане на модела на социална икономика, основан на солидарността. Luís Paulo Alves Гласувам "за" този доклад, защото той се концентрира върху необходимостта от подкрепа на проекти, които носят добавена стойност за Европа, върху необходимостта от нова промишлена политика и върху регионалното развитие чрез инвестиране в клъстери по региони. Гласувам за него, защото той насърчава единния пазар за енергия чрез намаляване на енергийната зависимост и създаване на конкурентна инфраструктура и цени за крайните потребители. Laima Liucija Andrikien Гласувах в подкрепа на резолюцията относно единния пазар за предприятията и растежа. Единният пазар е от жизнено значение в еднаква степен и за предприятията, и за потребителите и трябва да се обърне специално внимание на малките и средните предприятия, които имат най-голям потенциал за допълнително развитие и увеличават заетостта. Подкрепям становището на докладчика, че стимулирането на електронната търговия и създаването на цифров единен пазар е още един важен аспект от единния пазар. Това е много сложен процес, като се имат предвид различията в данъчните системи, договорното право и изискванията за осъществяване на стопанска дейност в държавите-членки на ЕС, но трябва да продължим да полагаме усилия в тази област. Необходимо е също така да се координират фискалните политики, защото въвеждането на обща консолидирана основа за облагане с корпоративен данък ще превърне единния пазар в една по-добра стопанска среда за европейските предприятия. Elena Oana Antonescu За постигане на целите на стратегията "ЕС 2020" единният пазар трябва да осигури необходимите условия за интелигентен, устойчив и приобщаващ растеж. Икономическото управление на Европейския съюз трябва да се подобри, за да се създадат необходимите икономически условия, така че предприятията да могат да се възползват от предоставените от единния пазар възможности да се развиват и да стават по-конкурентоспособни. Премахването на пречките пред мобилността и хармонизирането на институционалните регламенти, с цел насърчаване на интеграцията, икономическия растеж и европейската солидарност, са основни предимства за единния пазар. Гласувах в подкрепа на доклада, за да насърча доверието в единния пазар на всички равнища и да се премахнат съществуващите пречки, които възпрепятстват достъпа на предприятията до пазарите. Единен пазар, основаващ се на свободна и лоялна конкуренция, е най-съществената цел на икономическата реформа на Европейския съюз и дава на Европа ключово конкурентно предимство в условията на глобализация на икономиката. Zigmantas Balčytis в писмена форма. - (LT) Единен пазар, който функционира гладко и се основава на свободна и лоялна конкуренция, е основната цел на икономическата реформа на ЕС. Понастоящем вътрешният пазар остава фрагментиран, а бавните административни процедури и регулаторните пречки се отразяват неблагоприятно върху всички предприятия, по-специално върху малките и средните предприятия, които не могат да се възползват изцяло от предимствата, предлагани от единния пазар. Проблемът с нормативното уреждане на лицензирането на авторското право в ЕС все още не е решен, което се отразява пряко на фалшифицирането и пиратството. Това води до понижаване на доверието на предприятията в електронната търговия и подхранва фрагментирането на правилата за защита на интелектуалната собственост, което задушава новаторството на единния пазар. Изключително важно да имаме правилно отношение по въпроса за обществените поръчки, на които се падат приблизително 17 % от БВП на ЕС. До този момент на трансграничното възлагане на обществени поръчки се падаше малък дял от пазара на обществени поръчки, защото МСП все още имат ограничен достъп до пазарите за обществени поръчки. Услугите са сектор от съществено значение за икономическия растеж и заетостта, но единният пазар за услуги все още не е достатъчно добре развит най-вече поради пропуски и трудности, които държавите-членки срещат по отношение на прилагането на Директивата за услугите. Съгласен съм с предложенията, направени в съобщението на Комисията "За Акт за единния пазар", но считам, че за да се гарантира ефективното функциониране на единния пазар, държавите-членки трябва да подобрят изпълнението на приетите вече инициативи на ЕС, като "закона за малките предприятия"( Small Business Act), който ще допринесе за решаването на редица административни и регулаторни проблеми, с които се сблъскват предприятията в ЕС в момента. Adam Bielan За да задържи позицията си на световен икономически лидер, Европа трябва непрекъснато да подпомага и стимулира икономическото развитие. Европейският единен пазар е от фундаментално значение и за предприятията, и за потребителите. Трябва да обърнем специално внимание на малките и средните предприятия, които са двигатели на икономическия растежи и осигуряват значителен брой работни места. Необходимо е да се използват новаторски мерки и подходящи финансови инструменти за повишаване на тяхната конкурентоспособност, подобряване на достъпа до информация и участието в изследователски програми. Идеята за създаване на облигации за финансиране на проекти, която ще даде възможност на предприятията да съберат средства, е интересна. Цифровият единен пазар също трябва да бъде важна част от икономиката. По-специално, необходимо е да се положат усилия за стимулиране на електронната търговия, защото тя допринася за повишаване на трансграничната търговия. Считам също така, че е важно да се създаде патент на ЕС и единна система за патентно съдопроизводство. Убеден съм, че добре функциониращият единен пазар ще допринесе за постигане на устойчив икономически растеж и поради това ще подкрепя резолюцията. Vilija Blinkevičiūt Гласувах в подкрепа на доклада, защото считам, че за успешното съживяване на единния пазар на ЕС и за повишаването на конкурентоспособността на ЕС в световен мащаб като цяло, както и за създаването на нови работни места, е необходимо да се приемат и приложат редица мерки за стимулиране на устойчивия растеж и развитието на предприятията. Считам също така, че е много важно тези мерки да бъдат координирани с мерки за регионално развитие и да ги допълват, за да се избегне концентрацията на промишленост, предприятия и услуги в дадени региони, докато други, по-отдалечени региони са оставени на произвола на съдбата. Докладът разглежда много голям брой други въпроси, които засягат ежедневието на гражданите, конкурентоспособността на предприятията и също така създаването на нови работни места в Европа - изследователска работа и насърчаването на новите технологии, както и развитието и разширяването на транспортната, енергийната и телекомуникационната инфраструктура. В допълнение, докладът разглежда и важен за Литва проблем, като насочва вниманието към необходимостта от модернизиране на енергийната инфраструктура в държавите от Източна Европа, за да може да се свържат успешно със западноевропейските енергийни мрежи. Предлагането на енергия за потребителите в цяла Европа също е подчертано в тази област. Докладът също така насърчава сътрудничеството между Комисията и държавите-членки за създаване и стимулиране на използването на по-ефективни и по-екологични транспортни системи, както и за развитие на международна електронна търговия и подобряване на системите за плащане онлайн. Vito Bonsignore Европейският съюз е една от водещите световни икономики, чийто двигател представляват малките и средните предприятия. Европейският съюз трябва да обърне специално внимание на онези организации, които са засегнати в най-голяма степен от икономическата криза, най-малкото защото МСП имат най-голям потенциал за растежи и заетост. Ето защо е ясно от само себе си, че европейските усилия трябва да са съсредоточени върху насърчаването на устойчив икономически растеж. Гласувах в подкрепа на доклада, защото едно от достойнствата му е, че очертава правилно приоритетите за изграждане на по-силен единен пазар, който да отговори по-добре на потребностите на предприятията от ЕС и да поражда по-високи темпове на растеж. Следователно съм съгласен с очертаните в документа насоки, които според мен могат в голяма степен да допринесат за превръщането на единния пазар в иновативна, благоприятна за предприятията среда, основана на цифровата икономика и на ефективното свободно движение на услуги. Във връзка с това съм съгласен с необходимостта от насърчаване на електронната търговия, а по-този начин и на презграничната търговия, координирането на фискалните политики и по-същественото рационализиране на трансграничното възлагане на обществени поръчки - все въпроси, по които европейските МСП изостават. Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose и Britta Thomsen Гласувахме в подкрепа на доклада относно единния пазар за предприятията и растежа. Докладът съдържа редица важни предложения за развитието на единния пазар. Въпреки това ние не подкрепяме идеята, че различията във фискалните разпоредби могат да доведат до съществуването на значителни пречки за трансграничните транзакции или че координацията на националните данъчни политики, предложена в доклада на г-н Monti, би донесла значителна добавена стойност за предприятията и гражданите. От друга страна, ние сме за координацията между държавите-членки с цел предотвратяване на укриването на данъци и данъчните убежища за предприятията. Данъчните ставки остават в компетентността на държавите-членки. Lara Comi Гласувах в подкрепа на този доклад. С цел да се създаде функционален единен пазар, в който лоялната и продуктивна конкуренция да бъде задължителна, считам, че описаните в доклада мерки са важни. Напълно съм съгласна с необходимостта от създаване на цифров единен пазар, защото липсата на адекватни правила се отразява върху ефективността на европейския пазар в не по-малка степен, особено напоследък, предвид технологичния напредък на други държави, които са наши икономически конкуренти. Трябва да разберем огромния потенциал на електронната търговия, особено по отношение на растежа на презграничната търговия, и както казах по-рано, до нарастването на конкурентоспособността на пазара в резултат от това. Освен това съм съгласна, че е необходимо да действаме на други два фронта; сектора на услугите и МСП. Правилното прилагане на Директивата за услугите и реформирането на регулаторната рамка за стандартизация, така че тя да обхваща и услугите, е задължително. Освен това очакваме законодателното предложение на Европейската комисия. Накрая, както съм казвала и при други разисквания, трябва да определим новите стимули и да осигурим по-голяма подкрепа за малките и средните предприятия, които са гръбнакът на нашия пазар и създават толкова много работни места. Vasilica Viorica Dăncilă в писмена форма. - (RO) Считам, че Европа ще спечели от по-добрия достъп за всички дружества, включително малките и средните предприятия, до информация относно финансовата помощ за иновации, за която те могат да кандидатстват, за да се включат по-активно в изследователски програми и по-конкретно в публично-частни партньорства, насочени към развитие на програми за изследване и иновации. Считам, че потенциалът, който предлагат тези предприятия, не се използва достатъчно добре. Ето защо ЕС трябва да подкрепи този сектор, като разшири дейността му, включително на международно равнище, и като се възползва от всички съществуващи в момента възможности в рамките на единния пазар. Ioan Enciu Гласувах в подкрепа на този доклад относно единния пазар за предприятията и растежа, защото считам, че той до голяма степен ще стимулира нашия вътрешен пазар в полза на всички граждани. Докладът всъщност ще се опита да засили конкурентоспособността на промишлеността, устойчивото развитие и създаването на работни места. Европейският съюз има уникална икономика и може да се похвали с 500 милиона потребители. Поддържането, стимулирането и насърчаването на европейския вътрешен пазар ще осигури по-голямо движение на стоки и услуги без пречки пред търговията между държавите-членки. В тези времена на строги ограничения е от критична важност да се увеличи растежът на нашата икономика. Съгласен съм, че трябва да се предприемат допълнителни стъпки, за да се осигури адекватното прилагане на директивата за услугите и тази за професионалната квалификация. Чрез правилното прилагане на тези директиви европейските граждани ще могат да пътуват до други европейски държави-членки, за да работят и предоставят услуги без огромни административни тежести. Една от основните цели на Европейския съюз е пространство без граници. Докладът също така одобрява подкрепата за МСП, които в настоящото време имат сериозна нужда от нея. José Manuel Fernandes Тъй като Европа е най-голямата икономика в света, прилагането на единния пазар има ключово значение, за да се създаде у гражданите и дружествата доверие и чувство на сигурност. Кризата, която светът като цяло, а в частност и Европа преживяват, ни кара да се замислим за бъдещето на ЕС и за мерките, които трябва да се приемат, за да рестартираме европейската икономика. През октомври 2010 г., след доклада на г-н Monti "Нова стратегия за единния пазар", Комисията прие съобщение, озаглавено "Акт за единния пазар". Сред целите му беше и прилагането на мерки, осигуряващи по-силен, по-устойчив и по-балансиран растеж на предприятията. Следователно съм доволен, че този доклад беше приет, тъй като целта му, наред с другото, е да намали бюрократичната тежест за малките и средните предприятия (МСП), като им осигури достъп до кредити, чрез инвестиции в иновации и модернизиране на услуги, като електронното управление и въвеждането на цифрова икономика. Това са основни стълбове на стратегията "Европа 2020", които ще допринесат съществено за повишаване на конкурентоспособността на единния пазар и ще стимулират неговия растеж. João Ferreira Това е поредният доклад от пакета за консолидирането на единния пазар. Той съдържа цинични хвалебствия за пазара и свободната конкуренция, когато очевидно се намираме пред катастрофа, причинена от тези политики и ужасните последици от тях, които днес се понасят от работниците, от малките и средните предприятия (МСП) и хората като цяло, особено в страните с по-слабо развита икономика. Нека се съсредоточим върху примерите в някои цитати от доклада, като тези в областта на енергетиката например: "изтъква значението на един изцяло функциониращ вътрешен енергиен пазар [...]; подчертава, че единният енергиен пазар следва да допринася за поддържането на цени на енергията, които са достъпни както за потребителите, така и за бизнеса". Противоречието и лъжата тук са очевидни. Достатъчно е да погледнете какво се случва в Португалия, за да разберете, че либерализацията е довела до приватизация, високи цени за предприятията и потребителите, и печалби от над 1 млрд. евро за акционерите в EDP - Energias de Portugal, S.A., и подобни суми за Galp Energia, SGPS, S.A. и за други компании в сектора. Същото обаче може да се каже и за други сектори, като пощенските услуги, телекомуникациите и финансите. Ilda Figueiredo Това е поредният доклад от пакета, свързан със съобщението на Комисията относно Акта за единния пазар, чиито предложения са продължение на доклада на г-н Monti "Нова стратегия за единния пазар". Това е поредната възхвала на свободната конкуренция, макар докладът да се опитва да замаскира скандалното съдържание на този "дар" за работниците, малките и средните предприятия (МСП) и най-вече хората от държавите с по-слабо развита икономика. Нека да разгледаме няколко примера, свързани с въпросите, включени в доклада, и по-специално с енергетиката. "изтъква значението на един изцяло функциониращ вътрешен енергиен пазар [...]; подчертава, че единният енергиен пазар следва да допринася за поддържането на цени на енергията, които са достъпни както за потребителите, така и за бизнеса". Освен това достатъчно е да погледнете какво се случва в Португалия, за да разберете, че либерализацията е довела до приватизация, високи цени за предприятията и потребителите, и печалби от над 1 млрд. евро за акционерите в EDP - Energias de Portugal, S.A., и подобни суми за Galp Energia, SGPS, S.A. и за други компании в сектора. Подобно нещо може да се каже и за други сектори, включително пощенските услуги или телекомуникациите, а да не говорим за финансовия сектор. Затова гласувахме против доклада. Jim Higgins, Seán Kelly, Mairead McGuinness и Gay Mitchell Четиримата членове на ЕП от ирландската партия "Фине Гейл" гласуваха в подкрепа на доклада за Акта за единен пазар за предприятията и растежа, защото подкрепяме общата цел на резолюцията, но както вече споменахме в предишните обяснения, не подкрепяме обща консолидирана основа на корпоративния данък. Ian Hudghton Докладът Buşoi призовава за благоприятен за предприятията единен пазар и много точно подчертава значението на малките и средните предприятия (МСП). В една част от ЕС, Шотландия, десетки хиляди малки предприятия се възползваха от програмата на шотландското правителство за подпомагане на малкия бизнес и давам това като пример за най-добра практика, която може да се прилага и от други европейски нации. Juozas Imbrasas Гласувах в подкрепа на доклада, защото считам, че за успешното съживяване на единния пазар на ЕС и за повишаването като цяло на конкурентоспособността на ЕС в световен мащаб, както и за създаването на нови работни места, е необходимо да се приемат и приложат редица мерки за стимулиране на устойчивия растеж и развитието на предприятията. Днес Европа е най-голямата икономика в света. Единният пазар е от жизнено значение в еднаква степен за предприятията и за потребителите, но може да предложи по-голям растеж и повече работни места и все още предстои да разкрие своя пълен потенциал. Необходимо е да се обърне специално внимание на малките и средните предприятия, които разполагат с най-голям потенциал за по-нататъшно развитие и увеличаване на заетостта. По тази причина е много важно да се насърчава устойчивото икономическо развитие. Единният пазар сам по себе си и предприятията, които извършват дейност в неговите рамки, са жизненоважни за бъдещия растеж на икономиките на ЕС. Единният пазар трябва да се превърне в иновативна, благоприятна за предприятията среда, основана на цифровата икономика и в която свободното движение на услуги е ефективно. Един добре функциониращ единен пазар за услуги притежава значителен потенциал за растеж, а следователно и за нашето икономическо възстановяване. Единствената гаранция за създаването на устойчиви работни места е устойчивият растеж. Следва да бъдат предприети по-нататъшни действия за гарантиране на правилното прилагане на Директивата за услугите и на Директивата за професионалните квалификации. Освен това създаването на общоевропейски професионални карти, където това е приложимо, е идея, която се нуждае от анализ, предвид потенциала на тези карти за подобряване на свободното движение на гражданите на ЕС и за опростяване на процедурите за набиране на персонал в предприятията от ЕС. Tunne Kelam Гласувах в подкрепа на доклада, защото разбирам спешната нужда от подобряване на условията за МСП, за да направим Европа наистина конкурентоспособна в световен мащаб. Безброй пъти се доказваше, че намаляването на бюрократичните тежести за МСП води до икономически растеж и насърчава тяхната конкурентоспособност, но не бяха положени достатъчно усилия, за да се даде възможност на МСП да функционират по-ефективно и с по-малко бюрократични пречки. МСП са движещата сила на европейската икономика. Освен това в електронния свят настъпват драматични събития. Понастоящем ЕС не е конкурентен на електронните пазари. Това означава, че трябва да направим всичко възможно да стимулираме електронната търговия, като постигнем реален напредък при реализирането на европейски цифров единен пазар. Предприети са съществени стъпки, но все още предстои много работа, а трябва да напреднем бързо. Одобрявам усилията, които докладът предлага да се положат, за да постигнем това. Edvard Kožušník Докладът относно единния пазар за предприятията и растежа според мен е много балансиран и считам, че прилагането на предложените мерки ще стимулира растежа на единния пазар, а в крайна сметка и икономиките на държавите-членки. Лично аз съм съгласен с основните приоритети на доклада, като създаването на патент на ЕС и единна система за уреждане на спорове, подчертаване на необходимостта от дългосрочни инвестиции в иновативните сектори, повишаване на доверието на предприятията и потребителите в електронната търговия и стимулиране на развитието на електронната търговия на единния пазар, отстраняване на бюрократичните пречки, с които се сблъскват малките и средните предприятия при презграничната си дейност, и рационализиране на процеса на възлагане на обществени поръчки. Тъй като подкрепям горепосочените мерки и съм убеден в ползата и предимствата им, гласувах за приемане на доклада. Giovanni La Via Постигането на целите, определени в стратегията до 2020 г., налага Европа да създаде условия, благоприятстващи растежа и иновациите чрез инвестиции и решителни действия на европейския пазар. Европа трябва да поддържа растежа и да насърчава ефективни стратегии в рамките на вътрешния пазар, насочени към повишаване на конкурентоспособността, иновациите и изследванията. Комисията трябва да гарантира прилагането на пакет, който да гарантира постигането на тези цели, като предприеме мерки за повишаване на конкурентоспособността на вътрешния пазар. Ето защо подобряването на икономическото управление в Европейския съюз е важна стъпка, която ще даде възможност на дружествата на пазара да се възползват в най-голяма степен от ползите, които им предлага единният пазар. Създаването на европейски облигации за финансиране на проекти и на патент, който да важи в цяла Европа, са само някои от нещата, които ме карат да подкрепя резолюцията. Единният пазар е важна цел за реализиране. Предвид различните условия в отделните държави-членки задачата на ЕС трябва да бъде да сведе до минимум подобни несъответствия, за да се даде възможност на всички европейски предприятия да се облагодетелстват. Agnès Le Brun Миналия октомври членът на Комисията, отговарящ за вътрешния пазар и услугите, Мишел Барние, ни представи своя Акт за единния пазар, съдържащ 50 предложения за стимулиране на растежа в Европейския съюз. Тогава Европейският парламент беше поканен да изрази становището си по различните части на този документ. В част 1 от Акта се разглеждат плановете на Комисията за създаване на среда, която да стимулира предприемачеството. Следователно трябва да насърчим творчеството и иновациите от гледна точка на устойчивото развитие, което обединява конкурентоспособността в международен план и защитата за МСП. Тази резолюция на Европейския парламент одобрява и допълва ангажиментите на Комисията, поради което я подкрепих. Тя също така ни напомня, че сега повече от всякога трябва да подпомогнем реалната икономика, най-вече чрез амбициозна европейска индустриална политика. С оглед създаването на истински единен пазар за МСП резолюцията предлага да се създаде статут на европейско частно дружество, което ще насърчи трансграничното създаване и функциониране на тези важни компоненти на икономическата структура на Съюза. Petru Constantin Luhan Гласувах в подкрепа на този доклад, тъй като считам, че единният пазар безспорно е основното предимство за конкурентоспособността ни в световен мащаб. Без него няма да можем да играем такава важна роля при поддържане на световния баланс на икономическите сили, особено в момент, когато на световната сцена се появяват нови сили. Напредъкът на вътрешния пазар и по-нататъшното развитие на регионите се допълват взаимно и заедно създават мощна Европа, която се характеризира със сближаване и конкурентоспособност. Във връзка с това бих искал да подчертая изключително важната роля на регионалната политика в интеграцията на единния пазар. Считам, че лесният достъп до всеки един регион в Европейския съюз трябва да бъде задължително условие за динамичен и силен единен пазар. Новите държави-членки са в специфично положение, при което все още нивото на достъпност е много ниско. Подкрепата за инвестициите в инфраструктура и подобряването й ще допринесат за стимулирането на конкурентоспособността на регионите, които изостават, и ще гарантира хармоничното функциониране на вътрешния пазар. Това ще помогне за същественото подобряване на конкурентоспособността на Европейския съюз в световен мащаб. David Martin Гласувах в подкрепа на доклада. Единният пазар сам по себе си и предприятията, които извършват дейност в неговите рамки, са жизненоважни за бъдещия растеж на икономиките на ЕС. Настоящият проектодоклад очертава приоритетните мерки, които следва да се предприемат за изграждането на силен единен пазар, който да отговаря в по-голяма степен на потребностите на предприятията от ЕС и който е способен да доведе до по-бързи темпове на растеж, отколкото преди. Приоритетите на докладчика са разпределени в четири групи, насочени към превръщането на единния пазар в иновативна, благоприятна за предприятията среда, основана на цифровата икономика и в която свободното движение на услуги е ефективно. Един добре функциониращ единен пазар за услуги притежава значителен потенциал за растеж, а следователно и за нашето икономическо възстановяване. Единствената гаранция за създаването на устойчиви работни места е устойчивият растеж. Jean-Luc Mélenchon Докладът предлага по-голяма либерализация в секторите на енергетиката и пощенските услуги и по-стриктно прилагане на Директивата за услугите под предлог, че така се подкрепят предприятията и се стимулира растежът. Верен на неолибералната идеология, той посочва като пречки за растежа административното регулиране и защитата на обществените услуги. Европейските лидери не са си направили изводи от кризата от 2008 г., но все пак радикалната промяна на посоката към друга Европа е важна. Гласувам против доклада. Nuno Melo Единният пазар винаги е бил един от стълбовете на европейското икономическо развитие. Съобщението " За Акт за единния пазар" се основава на идеята за политическото лидерство и принципа на партньорството като основни инструменти за рестартиране и задълбочаване на единния пазар. Трябва да създадем нова динамика в междуинституционалните отношения и в сътрудничеството и ангажимента от страна на държавите-членки, както и от страна на националните парламенти и регионалните и местните органи, така че да може да се подобри приложимостта и изпълнението на разпоредбите на законодателството в областта на единния пазар. Всички ние, държавите-членки и европейските институции, трябва да поемем ангажимент за наблюдение, оценка и модернизиране на прилагането на европейското законодателство. Andreas Mölzer Малките и средните предприятия (МСП) по-конкретно са важен двигател за цялата ни икономика. Трябва да им бъдат предложени повече възможности за установяване и за разширяване на дейността им в рамките на вътрешния пазар. За целта е необходим капитал и трябва да се осигури лесен достъп на МСП до него. Друг фактор, който ще помогне да се осигури траен и устойчив растеж в националните европейски икономики, е подкрепата за сектора на услугите. За тази цел е необходимо свободно движение на услугите. Вътрешният пазар трябва да стане по-привлекателен като цяло, за да се превърне в иновативна и благоприятна за стопанска дейност среда. Европейският съюз също така се нуждае от цифров вътрешен пазар, за да повиши конкурентоспособността си и да насърчи растежа. Всички предприятия от ЕС също трябва да могат да се възползват от вътрешния пазар, макар че очевидно много области, като електронната търговия например, все още трябва да бъдат развити. Не гласувах в подкрепа на доклада, защото докладчикът предлага да се въведе нова стратегия за ДДС, но не представя достатъчно подробно как ще заработи тя на практика. Rolandas Paksas Гласувах в подкрепа на резолюцията, защото единният пазар е много важен фактор за предприятията и за растежа. Необходимо е да се обърне съществено внимание на иновациите и творчеството и да се използват подходящи механизми за финансирането им. Иновациите осигуряват основа за по-силен и устойчив растеж и за създаване на работни места. Преди всичко, за да се гарантира, че механизмите за финансиране функционират ефективно, ние трябва да създадем благоприятни условия за дългосрочни инвестиции в новаторски и създаващи работни места сектори. Необходимо е да се обърне специално внимание на малките и средните предприятия, които имат огромно влияние върху европейската икономика. Единният пазар трябва да се превърне в по-добра среда за МСП, като им помогне да разширят презграничната си дейност, да подобри достъпа им до капиталовите пазари и да отстрани административните и фискалните пречки. Трябва да се създадат условия МСП да получават подходяща подкрепа съгласно регионалната политика на Съюза, предвид значението им за подобряване на социалните отношения в градските райони или слабо населените области. Структурата на европейския банков сектор трябва да бъде плуралистична, за да отговори на нуждите от финансиране на МСП. Много е важно да се определи по-ясна рамка за ДДС и за общата консолидирана основа за облагане с корпоративен данък. Считам, че статутът за европейско частно дружество трябва да се приеме незабавно, за да се улесни създаването и презграничната дейност на малките и средните предприятия. Беше отбелязано, че процедурите за обществените поръчки трябва да бъдат рационализирани. Трябва да се създадат по-благоприятни условия за трансгранично възлагане на обществени поръчки, като осигурим реципрочност с индустриализираните държави и основните нововъзникващи икономики. Alfredo Pallone Финансовата и икономическа криза мобилизира ЕС да търси нови правила и системи, които осигуряват баланс и растеж. Докладът на г-н Mario Monti зададе тона за изготвяне на Акт за единен европейски вътрешен пазар. Основната цел е да се гарантира растеж и развитие, но също и сигурност и гаранции за малките и средните предприятия, инвеститорите и потребителите, и всички участници на пазара, чиито търговски дейности трябва да бъдат улеснени. Моят положителен вот показва не само готовност да подкрепя този текст, но също и реален ангажимент към гражданите да се подобри нормативната уредба и да се гарантират равни възможности за инвестиции и потребление в една непрекъснато разрастваща се система както за публичния, така и за частния сектор. Maria do Céu Patrão Neves В този доклад Парламентът представя пет основни приоритета, с цел да се консолидира единният пазар за предприятията и да се стимулира растеж; създаване на патент на ЕС и унифицирана система за уреждане на спорове във връзка с патенти; финансиране на иновациите; насърчаване на електронната търговия; подобряване на достъпа до и по-голямо участие на единния пазар за малките и средните предприятия (МСП); и рационализиране на процедурите по възлагане на обществени поръчки. Съгласна съм с представените приоритети и поради това гласувах в подкрепа на този доклад. Бих желала отново да изразя убеждението си, че създаването на патент на ЕС и на унифицирана система за уреждане на спорове във връзка с патенти е неизбежно, за да се подкрепят иновациите и творчеството на единния пазар. Известно е, че иновациите и творчеството са фактори, допринасящи за растежа. Наред с тази мярка считам, че Комисията и държавите-членки трябва да вземат предвид и значението на иновациите за силния и устойчив растеж, както и за създаването на работни места. За да се стимулира растежът, трябва да се осигури подходящо финансиране за иновации, най-вече чрез създаването на европейски облигации за финансиране на проекти на ЕС. Rovana Plumb Единният пазар следва да бъде рестартиран и доизграден, за да се постигнат целите, определени в стратегията "Европа 2020", така че да се даде възможност за по-голям растеж на предприятията, в това число предприятията в сектора на социалната икономика (кооперации, сдружения, взаимоспомагателни дружества и фондации), и да се предложат повече и по-добри работни места, както и подходяща защита на правата на европейските работници и потребителите. Призовавам за създаването на по-благоприятна регулаторна среда за МСП чрез внимателна оценка на въздействието на всяка нова регулаторна или законодателна мярка за МСП, с оглед намаляване на бюрокрацията, стимулиране на конкурентоспособността и насърчаване на качествени работни места. Необходимо е също така да запазим съществуващите разпоредби за здраве и безопасност на работниците. Предложението на Комисията е да се публикува стратегия за ДДС, защото е необходима по-добра координация между данъчните системи на между държавите-членки, за да се избегнат нелоялна данъчна конкуренция и нарушения на пазара. Считам, че предложението за директива относно въвеждането на обща консолидирана основа за облагане с корпоративен данък ще стимулира конкурентоспособността на МСП, по-конкретно чрез намаляване на задълженията, произтичащи от сложните административни процедури и намаляването на високите разходи в резултат от спазването на изискванията на различните национални данъчни системи, като по този начин се упражнява потенциално положително влияние върху публичните финанси и заетостта. Paulo Rangel Цялостното реализиране на конкурентен единен пазар без пречки е важно за рестартирането на европейската икономика и стимулирането на растежа, конкурентоспособността и устойчивостта в ЕС. Следователно е препоръчително да се приемат мерки, насочени към изграждането на един по-силен единен пазар, който може да отговори по-добре на потребностите на предприятията от ЕС, особено малките и средните предприятия, като по този начин го превърнат в по-благоприятна среда за иновации, основана на цифрова икономика, при която има истинска свобода на движение на услугите. Robert Rochefort Добре функциониращият единен пазар е важен за осигуряване на конкурентоспособност, създаване на работни места и устойчив растеж в Европа. Ето защо гласувах в подкрепа на отличния доклад на моя колега, г-н Busoi, който предлага няколко приоритета за подобряване на функционирането на единния пазар, наред с редица законодателни предложения за постигането на тази цел. Трябва да ускорим създаването на патент на Общността, да рационализираме процедурите за възлагане на обществени поръчки и да осигурим повече стимули за цифровата икономика, като засилим доверието на предприятията и гражданите в електронната търговия. Накрая, позволете ми да подчертая два важни лоста на растежа, които трябва да бъдат приложени незабавно. Първият е иновативна дейност, която в дългосрочен план да подпомогне преминаването към екологосъобразни икономики. Това може да се постигне чрез създаването на облигации в ЕС, по-конкретно в областта на енергетиката, транспорта и телекомуникациите. Вторият е да се увеличи участието на МСП в единния пазар, като се разработят източници за тяхното финансиране и се подобри достъпът им до капиталовите пазари чрез отстраняване на фискалните пречки за презграничната им дейност и чрез преразглеждане на рамката за възлагане на обществени поръчки, за да направим процедурите по-гъвкави и по-малко бюрократични. Raül Romeva i Rueda Гласувах в подкрепа на доклада. През октомври 2010 г. Комисията прие съобщението "За Акт за единния пазар", за да предизвика нов подем на инициативата за единния пазар. В първата част на съобщението Комисията предлага редица действия за постигане на по-силен, устойчив и справедлив растеж на предприятията. Днес Европа е най-голямата икономика в света. Единният пазар е от жизнено значение в еднаква степен за предприятията и за потребителите, но може да предложи по-голям растеж и повече работни места и все още предстои да покаже своя пълен потенциал. Необходимо е да се отдели съществено внимание на МСП, които разполагат с най-голям потенциал за по-нататъшно развитие и увеличаване на заетостта. Nuno Teixeira Съобщението "За Акт за единния пазар" разглежда въпроса за политическото лидерство и принципа на партньорство като основни инструменти за рестартиране на единния пазар. Динамиката на междуинституционалните отношения и сътрудничеството, както и ангажиментът от страна на държавите-членки, най-вече на националните парламенти и регионалните и местните органи, са механизми, които ще подобрят приложимостта и спазването на разпоредбите на законодателството за единния пазар. Гласувам в подкрепа на този доклад, тъй като считам, че предложените мерки са жизненоважни. Сред тях бих искал да подчертая включването на оценка на състоянието на единния пазар на пролетната сесия на Съвета, публикуването на Зелена книга с участието на гражданското общество и регионалните и местните органи, публикуването на таблици на съответствието и накрая, намаляването на дефицитите и грешките при транспонирането на директивите. Както държавите-членки, така и европейските институции трябва да се ангажират с наблюдението, оценката и модернизирането на приложението на европейското законодателство, тъй като само тогава политиката на интеграция може да бъде успешна. Бих искал също така да подчертая, че регионалните и местните органи трябва да имат по-важна роля в съответствие с принципа на субсидиарност и принципа за партньорство. Sophie Auconie Подкрепих доклада на моя колега, г-н Busoi, както и двата доклада на г-жа Kalniete и г-н Correia de Campos. Тези три доклада са изготвени в съответствие с публикуваното от Европейската комисия предложение за Акт за единния пазар. Целта на Мишел Барние, член на Комисията, отговарящ за вътрешния пазар, е рестартиране на единния пазар, но преди всичко доближаването му до гражданите. Това е цел, която напълно подкрепям. Актът за единния пазар трябва да се разглежда като възможност да покажем на гражданите, че европейската интеграция и в частност единният пазар се осъществяват в техен интерес, а не в тяхна вреда. Осигуряването на достъп до основни банкови услуги или, по-общо казано, гарантирането на качеството и достъпността на услугите, които са от съществено значение за нашите граждани, са стъпки в тази посока. Giovanni Collino Трите доклада на Европейския парламент в отговор на Акта за единния пазар на Комисията разглеждат въпроси, които са важни за промишлеността в Европа и малките и средните предприятия в нея. Опростяването на законодателството и бюрокрацията, борбата срещу фалшифицирането, значението на иновациите и подобреният достъп до кредити представляват въпроси, по които нашите предприятия очакват необходимата намеса от Европа, за да могат отново да бъдат конкурентни на международните пазари. От друга страна, това, което наистина е необходимо за възстановяването и доизграждането на единния европейски пазар, е единна данъчна политика в рамките на Съюза. Данъчната политика е кислородът, от които малките и средните предприятия в Европа се нуждаят за съживяването си, което не трябва да спира до първоначалния стимул, а ще допринесе за консолидирането и растежа. Липсата на фискална хармонизация в Европа създава неравновесия между различните територии на ЕС, като Североизточна Италия и Словения, които се конкурират на фискално равнище, както и по отношение на степента на развитие на техните икономики. Lorenzo Fontana Трите доклада относно вътрешния пазар не ни вдъхновяват, защото наред с въпросите, които бихме могли да подкрепим, са налице и други, с които не сме съгласни. В този случай обаче, въпреки нещата, с които не съм съгласен в доклада на колегата от групата на Алианса на либералите и демократите за Европа, като мерките, които считам, че ще облагодетелстват големите предприятия, а не малките, ще се въздържа при гласуването поради значението, което се придава на иновациите за стимулиране на растежа. Derek Vaughan Европейската комисия предложи Акт за единния пазар, който цели да се разкрие потенциалът на единния пазар и да се съживят икономиката и конкурентоспособността на ЕС след икономическата криза. Гласувах за препоръките на Парламента относно Акта за единния пазар, предложен от Комисията, и я призовавам да изпълни тези препоръки, за да гарантира, че структурите за управление са укрепени, че е осигурена подкрепа за иновациите и създаването на работни места и че гражданите са поставени в сърцето на единния пазар. Трябва да работим заедно за засилване на управлението на единния пазар и за въвеждането на по-добре съгласуван подход за политическо ръководство, който ще повиши ефективността на Акта за единния пазар и ще възстанови доверието на гражданите в инициативата. Приветствам призива в резолюцията да се постави по-голям акцент върху мобилността на гражданите и считам, че също така е важно рестартирането на единния пазар да бъде съсредоточено върху потребностите на МСП, за да се осигури среда, която ще създаде нови, новаторски предприятия в ЕС, и най-вече в Уелс. Catherine Stihler Подкрепих дванадесетте мерки, включени в Акта за единния пазар, и се надявам Комисията да ги превърне в ефективни законодателни мерки.

18. Procedimiento único de solicitud del permiso de residencia y de trabajo ( Francesco Enrico Speroni (IT) Señor Presidente, ¿es posible poner de nuevo en la pantalla la lista de enmiendas? El Presidente Sí, señor Speroni, están viendo lo que pasa. Pero, ¿en su pequeña pantalla usted lo ve? ¿Sí? Bueno, algo es algo Después de la votación de la propuesta modificada: Neelie Kroes Vicepresidenta de la Comisión. - Señor Presidente, como sabe solo estoy escuchando y observando. Me han dicho que me tengo que sentar aquí y transmitir el mensaje -que es claro- al Colegio. Le prometo que pasaré el mensaje y, por supuesto, será un mensaje objetivo, ya que ha habido mucha acción. Pero mi colega volverá sobre esto tras un debate en el Colegio. El Presidente Bien, por consiguiente, la propuesta se devuelve a la Comisión. Alejandro Cercas (ES) Señor Presidente, conforme al artículo 175 y al artículo 56 del Reglamento, necesitamos saber si la Comisión retira esta propuesta legislativa. Por lo tanto, la devolución a la comisión competente no es automática. La Comisión ejecutiva tiene que decir en este momento si retira su propuesta para presentar otra nueva al Parlamento. El Presidente Yo, señor Cercas, de las palabras de la señora Comisaria he deducido que volverá a la Comisión. Eso es lo que yo he deducido. Pero vamos a decirle a la señora Comisaria que aclare bien la posición de la Comisión. Señora Comisaria, aclárenos bien la posición de la Comisión. Véronique Mathieu Señor Presidente, debo admitir que estoy sorprendida. (Ruido) Ya llevamos negociando este texto un año. Para empezar, me gustaría decirle que habíamos llegado a un acuerdo con el Grupo de la Alianza de los Demócratas y Liberales por Europa. Después descubrí a última hora que se había dado una consigna de voto que contradecía por completo los acuerdos a los que habíamos llegado. He descubierto que los acuerdos que teníamos con el Grupo ALDE no se han cumplido. Fuimos a la sesión plenaria con acuerdos que no se habían respetado. En segundo lugar, el señor Cercas está proponiendo que enmendemos -me gustaría poder hablar, de lo contrario no tiene sentido-, el Grupo Socialista y el señor Cercas, en concreto, están proponiendo que la Comisión enmiende esta propuesta. Sin embargo, señor Cercas, ya llevamos un año discutiendo esto. Está proponiendo varias cosas. En un año no hemos logrado llegar a un acuerdo. Así que, ¿qué sentido tiene comenzar de nuevo? Podríamos debatirlo durante diez años, señor Cercas, y aún no estaría de acuerdo. Hemos intentado todo y nunca ha estado de acuerdo con nadie. No veo, por lo tanto, que presentar más propuestas vaya a implicar que avancemos. Es una verdadera lástima. Se opone a que los trabajadores emigrantes entren en la Unión Europea. El Grupo Socialista está negando a estos emigrantes el mismo tratamiento del que disfrutaron los trabajadores europeos. (Protestas) Eso es todo lo que tengo que decir y es una verdadera lástima porque el grupo estaba de acuerdo sobre la cuestión de la igualdad de trato. Me parece una situación lamentable. (Aplausos) El Presidente Señorías, dejen de ulular un momento, y vamos a aplicar el Reglamento. La Comisión ejecutiva tiene que decirnos si mantiene su propuesta o no la mantiene. Entonces, permitan que la señora Comisaria, aparte de darnos mensajes objetivos -que está muy bien-, nos diga si mantiene o no su propuesta. Neelie Kroes Vicepresidenta de la Comisión. - Señor Presidente, no me culpará, tras este debate que no estaba del todo claro, por llevar el resultado de esta reunión a Bruselas. Sin lugar a dudas pondré este asunto sobre la mesa en el Colegio. La Comisión le informará más tarde del resultado de los debates. El Presidente Bueno, por consiguiente, la Comisaria nos ha dicho claramente una cosa: que, de momento, no retira la propuesta. Esto es lo que nos ha dicho; después ya veremos que pasa. En este momento, la Comisión no retira la propuesta.

3. Ucrania: los casos de Yulia Timoshenko y otros miembros del anterior Gobierno (debate) Presidente El próximo punto del orden del día es el debate sobre las cinco propuestas de resolución sobre Ucrania: los casos de Yulia Timoshenko y otros miembros del anterior Gobierno. Kristian Vigenin Señor Presidente, en nombre del Grupo de la Alianza Progresista de Socialistas y Demócratas en el Parlamento Europeo, quiero indicar que el desarrollo de la democracia en Ucrania es una prioridad para nosotros a la que no podemos hacer concesiones. No se deben poner en duda los logros del pueblo ucraniano por factores internos o externos. El Gobierno actual intenta, por medio de una serie de iniciativas, mejorar tanto la base jurídica como la eficacia en la lucha contra la corrupción. Por esa razón, se ha de seguir alentado al Gobierno. Es posible que al acabar con la sensación de impunidad de la élite ucraniana se proporcione una oportunidad para adoptar reformas beneficiosas que acercarán el país a la Unión Europea y que ofrecerán a los ciudadanos perspectivas de futuro. A pesar de todo, actualmente nos exponemos a ser acusados de proteger a los líderes del anterior Gobierno con una "pantalla" política europea, incluyendo la anterior Primera Ministra Tymoshenko personalmente. Si básicamente esperamos que el Gobierno ucraniano no interfiera en la labor del tribunal independiente y la Fiscalía, ¿qué derecho tiene el Grupo del Partido Popular Europeo (Demócrata-cristianos) a pedir hoy que el Parlamento Europeo se involucre en dicha interferencia política? No puedo aceptar que debamos perdonar todas las decisiones tomadas por el anterior Gobierno de Ucrania. Este es precisamente el sentido del texto que se ha presentado, que pide, en términos prácticos, que se oculten los abusos individuales del poder detrás de la culpabilidad colectiva. Al adoptar un enfoque más equilibrado, nos ha permitido tener hoy una propuesta de resolución común que será constructiva y enfocada en las oportunidades para una cooperación más estrecha entre Ucrania y la Unión Europea, mientras que se lleva a cabo la reforma judicial en el país y se aplican las medidas contra la corrupción. Sin embargo, se ha basado en un enfoque ideológico antagónico. Pido que se rechace la llamada "propuesta de resolución común" y que consigamos el apoyo para la propuesta del Grupo S&D. (El orador acepta responder a una pregunta formulada con arreglo al procedimiento de la "tarjeta azul" de conformidad con el apartado 8 del artículo 149 del Reglamento) Bernd Posselt (DE) Señor Presidente, simplemente me gustaría preguntar a mi colega qué significan las continuas declaraciones relativas a la universalidad de los derechos humanos cuando, en el caso de Ucrania, la cuestión de repente solo afecta a asuntos internos. Decir que nadie debe intervenir en los asuntos internos de un país es el argumento de la antigua Unión Soviética. En los casos que afectan a los derechos humanos, siempre intervendremos, en concreto en lo que respecta a un socio tan importante como Ucrania. Kristian Vigenin Señor Presidente, quisiera decir que no estamos hablando de interferencias en los asuntos internos de Ucrania, sino sobre la no interferencia en el funcionamiento del tribunal independiente y de la Fiscalía en Ucrania. Creo que hay una clara diferencia. No queremos interferencias políticas, ni del Gobierno de Ucrania ni del Parlamento Europeo. No obstante, eso es exactamente lo que estamos haciendo con el texto que se ha presentado en la llamada "propuesta de resolución común". Si estamos hablando de universalidad -no sé cuántos minutos tengo, señor Presidente- pero si miramos a nuestro alrededor, hay Estados miembros de la Unión Europea donde podemos ver casos muy similares. Le creeré, señor Posselt, que respetará los principios y que quiere que apliquemos los derechos humanos en todo el mundo -tanto en la Unión Europea como en Ucrania- si presenta también una resolución similar para Bulgaria para que se investigue a los anteriores primeros ministros y los ministros por cargos absurdos. Jaromír Kohlíček autor. - (CS) Señor Presidente, hay momentos en los que voy más allá de la mera sorpresa. Ese momento llegó cuando tuve la oportunidad de leer la propuesta de resolución sobre Ucrania. Hasta entonces, no tenía ni idea de que los ministros y los primeros ministros de algunos países disfrutaban de una inmunidad especial de por vida. Es incuestionablemente asombroso que el Parlamento Europeo, por un lado, pida una acción coherente contra la corrupción aunque, por otro, cuando el anterior miembro del Gobierno, el señor Danilishin, se enfrenta a cargos, se le concede asilo político, y en la República Checa -mi país-, sin una investigación preliminar del caso. Casualmente, el señor Danilishin nunca ha sido miembro de ningún partido político, de modo que los cargos que pesan contra él son de carácter puramente económico. Procuremos sanciones coherentes por comportamiento de corrupción tanto dentro como fuera de la Unión Europea. Esto es perfectamente correcto, pero debemos leer la constitución del país afectado e intentar aclarar los hechos. Solo cuando se erradique verdaderamente la corrupción en los países europeos, deberíamos entonces intentar revertir las recomendaciones imperiosas concedidas a varios países en las resoluciones que, lamentablemente, hemos aprobado. El Grupo Confederal de la Izquierda Unitaria Europea/Izquierda Verde Nórdica está de acuerdo con las partes generales de la resolución, pero alberga serias dudas sobre los puntos mencionados concretamente y, por tanto, no respalda la resolución. Michael Gahler autor. - (DE) Señor Presidente, por desgracia, tenemos razones para expresar una dura crítica respecto a la situación política de Ucrania y, en particular, respecto a los medios utilizados para restringir los derechos constitucionales de los políticos de la oposición. La líder de la oposición, la señora Tymoshenko, y otras personas prominentes han sido víctimas de la violación de sus derechos humanos y se les ha impedido ejercer su labor política mediante causas penales motivadas políticamente y una legislación procesal anticuada. Cualquier persona que convierte el derecho constitucional de un acusado para acceder a sus archivos, en otras palabras, convierte ese derecho en una obligación de acceder a sus archivos y cualquier persona que hace esto, como en el caso del señor Lutsenko encarcelándolo, y en el caso de la señora Tymoshenko, por medio de un total de 44 citaciones judiciales hasta ahora, demuestra claramente qué tipo de persona es y que está abusando del sistema judicial a la antigua usanza con fines de disputas políticas. El Presidente Yanukovych y sus autoridades deben poner fin a esta persecución. El Presidente es personalmente responsable del bienestar de la señora Tymoshenko, del señor Lutsenko, así como de sus colegas y de sus partidarios. Señor Yanukovych, su comportamiento en estos casos es la prueba definitiva de su credibilidad y su determinación para introducir valores europeos en Ucrania. (El orador acepta responder a una pregunta formulada con arreglo al procedimiento de la "tarjeta azul" de conformidad con el apartado 8 del artículo 149 del Reglamento) Paweł Robert Kowal (PL) Señor Presidente, estoy de acuerdo con mis colegas en muchas cuestiones. Todos sabemos cuán importante era la consolidación de la democracia y los derechos humanos para los países de la Europa central y oriental para poder lograr la adhesión a la Unión, incluso antes de tener una perspectiva de adhesión. Me gustaría preguntar al señor Gahler si está dispuesto a manifestar que está a favor de dar tal perspectiva política a la sociedad ucraniana y a los políticos de todas las convicciones y que el camino hacia la Unión Europea está abierto para todos ellos, y si apoyará declaraciones de este tipo en el Parlamento Europeo. Michael Gahler autor. - (DE) Señor Presidente, el comportamiento actual del Gobierno de Ucrania definitivamente no facilitará el progreso hacia la adhesión a Europa. Kristiina Ojuland autora. - Señor Presidente, no estamos aquí hoy para juzgar la inocencia o la culpabilidad de Yulia Tymoshenko. Se ha ido mucho más allá del tema porque las autoridades ucranianas han pasado por alto los procedimientos jurídicos adecuados y han adoptado medidas que violan el Estado de Derecho. Protestamos contra la eliminación de los oponentes políticos en Ucrania con la ayuda del sistema de justicia. Se han de garantizar los derechos legales de los acusados, tal y como dispone la legislación, y las medidas adoptadas contra estos deben ser proporcionales a la naturaleza y la gravedad de los delitos de los que han sido acusados. El objetivo de esta Resolución es llamar la atención de las autoridades ucranianas respecto a algunas infracciones claras del Derecho de Estado que han distanciado a Ucrania de los valores europeos, y que, si se convierten en algo habitual, reducirán las perspectivas del país de lograr una futura integración europea. Raül Romeva i Rueda autor. - Señor Presidente, la razón por la que nosotros, los Verdes, apoyamos esta resolución común se debe a que consideramos la lucha contra la corrupción un factor fundamental en el establecimiento y la consolidación del Estado de Derecho en Ucrania, con vistas precisamente a profundizar las relaciones con la Unión Europea y fomentar su integración en las políticas de la Unión. Destacamos, por tanto, que estos esfuerzos requieren procedimientos justos, imparciales e independientes. Por esa razón, observamos con preocupación la opinión generalizada de que la causa reciente entablada contra la señora Tymoshenko y algunos miembros del Gobierno está políticamente motivada, asimismo, advertimos contra un posible uso de la legislación penal como un instrumento para lograr fines políticos. Por eso mismo, pedimos a las autoridades ucranianas que garanticen que las medidas judiciales no se utilizan selectivamente y que las investigaciones, acciones penales y juicios se celebran con la máxima transparencia. Por último, esa es también la razón por la que pedimos a las autoridades ucranianas que eviten dar la impresión de que se están utilizando las medidas judiciales de forma selectiva e insistimos en que se garantice la máxima transparencia en las investigaciones, acciones penales y juicios; asimismo, solicitamos a la Comisión que ayude a la reforma del poder judicial en Ucrania mediante un mejor aprovechamiento del Programa de desarrollo de las capacidades de la UE, y que considere la posibilidad de crear un Grupo de asesoría de alto nivel de la UE para Ucrania, que ayude al país en sus esfuerzos de armonización con la legislación de la UE, también en lo que respecta al poder judicial. Elena Băsescu Señor Presidente, las medidas restrictivas adoptadas contra Yulia Tymoshenko marcan la continuación del actual Gobierno de una serie de medidas contra los miembros del anterior Gobierno, con el fin de intimidar y debilitar a la oposición. Estamos muy preocupados por el uso del sistema de justicia para fines políticos mediante acciones selectivas destinadas únicamente a los miembros de la oposición. Ponen en peligro la consolidación del Estado de Derechos y la democracia en Ucrania. Pedimos a las autoridades de Kiev que garanticen que el sistema de justicia funciona de manera transparente, independiente e imparcial, proporcionando a los acusados un juicio justo. Al mismo tiempo, pedimos que acaten las normas de un Estado democrático y garanticen el respeto de los derechos humanos, que son obligaciones a las que se comprometieron como parte de la Asociación Oriental. Debemos destacar que el respeto de estos principios es fundamental para promover la cooperación entre la UE y Ucrania, incluso con vistas a firmar el Acuerdo de Asociación. Lidia Joanna Geringer de Oedenberg Señor Presidente, una de las prioridades de la futura Presidencia polaca es fortalecer la Asociación Oriental. Ucrania, como el país vecino más cercano de Polonia, es uno de los socios más importantes y tiene la oportunidad de beneficiarse más que otros socios en esta situación. Si bien comparto la opinión sobre la necesidad de acercar más Ucrania a la Unión, también creo que ello debe implicar que Ucrania adopte las normas europeas en el ámbito del Estado de Derecho y la transparencia en la vida pública. He seguido con gran inquietud los escándalos de corrupción en Ucrania y los juicios de políticos que están siendo acusados de una manera que resulta a veces absurda. La Unión está siendo muy cauta en su modo de comentar los acontecimientos en Ucrania. Por otra parte, la declaración de la Alta Representante de la Unión para Asuntos Exteriores y Política de Seguridad sobre Yulia Tymoshenko fue excepcionalmente cauta. Sin embargo, creo que como parte de una cooperación futura entre la Unión y Ucrania, se deben crear instrumentos que, a largo plazo, contribuyan a fortalecer el Derecho de Estado en Ucrania. Estoy pensando, aquí, en la idea de crear, por ejemplo, un grupo de asesoría que ayude al país en sus esfuerzos de armonización con la legislación de la UE, así como en varios ámbitos de la legislación, incluyendo la formación de jueces, por ejemplo. Creo que las aspiraciones europeas de Ucrania, que, por un lado, están limitadas con condiciones, deben, por otro, mostrar su voluntad de colaborar en ese sentido. Espero que la Presidencia polaca del Consejo de la Unión Europea adopte esta posición. Leonidas Donskis en nombre del Grupo ALDE. - Señor Presidente, Ucrania es una democracia. Por tanto, señalamos nuestra preocupación respecto a un socio, un aliado y un amigo. Como todos sabemos, nadie es perfecto en este mundo, pero en virtud de las normas y las leyes políticas europeas, y también de acuerdo con la lógica y los valores de la democracia, esperamos que las autoridades ucranianas no abusen de su poder alentando y celebrando juicios motivados políticamente, sino que ofrezcan a los sospechosos un juicio justo, en lugar de presiones políticas. Yulia Tymoshenko y otros miembros del anterior Gobierno de Ucrania, que han sido rivales durante mucho tiempo del Presidente Yanukovych, no deberían ser considerados colectivamente, o por asociación, culpables ni responsables por ejercer lo que se considera una responsabilidad en la práctica política. Ante todo, son ciudadanos de un Estado democrático. Lo expuesto no es en modo alguno un discurso de defensa. Más bien, estamos simplemente recordando a nuestros amigos cómo funciona la democracia. Charles Tannock en nombre del Grupo ECR. - Señor Presidente, hace seis años que se produjo la revolución naranja, los políticos ucranianos siguen caracterizándose por la rivalidad y la tensión. La anterior Primera Ministra Tymoshenko y algunos miembros del anterior Gobierno que esta lideró ahora están siendo perseguidos por los tribunales acusados de delitos supuestamente cometidos durante su mandato. Entiendo que estos cargos parecen motivados políticamente. Me temo que el Presidente Yanukovych está tratando de neutralizar a la única figura política ucraniana que tiene seriedad, valor y popularidad suficientes como para desafiar su autoridad. No debemos olvidar que la revolución naranja fue una respuesta directa al intento de Yanukovich de robar, mediante fraude, las elecciones presidenciales de 2004 y nunca fue procesado por ese delito. La señora Tymoshenko goza de un apoyo popular significativo en el oeste de Ucrania y es la portadora de las esperanzas de millones de sus compatriotas. Resulta bastante curioso que no formularan las últimas imputaciones por fraude contra el presupuesto para medicamentos contra Zinovii Mytnyk, entonces Viceministro de Sanidad, que firmó el acuerdo, porque ahora acaba de volver, curiosamente, como nuevo Ministro de Sanidad en el Gobierno de Yanukovych. Si Yanukovych quiere reducir el poder político de la señora Tymoshenko, debería procurar hacerlo en una batalla democrática y abierta de ideas, no mediante manipulación política del sistema de justicia. Y mi pregunta al señor Vigenin, ya que el Grupo Socialista tiene vínculos con el Partido de las Regiones de Yanukovych, es: ¿confía en la imparcialidad política de la Fiscalía General de Ucrania? Señor Vigenin, ¿podría responder a eso? Jaroslav Paška en nombre del Grupo EFD. - (SK) Señor Presidente, el panorama político de Ucrania se caracteriza por un estilo de gobierno de liderazgo, profundamente arraigado en la antigua época de la Unión Soviética. Incluso aquellos que lideraron la revolución naranja, el Presidente Yushchenko y la Primera Ministra Tymoshenko, mostraron algunos comportamientos políticos peculiares. De hecho, es un secreto a voces en Ucrania y en el extranjero que la verdadera causa de la crisis del gas que se nos abalanzó a principios de 2009 fue una desavenencia entre los clanes familiares de la Primera Ministra Tymoshenko y el Presidente Yushchenko, ya que luchaban por el control de los beneficios del transporte del gas. Estoy de acuerdo en que es inaceptable abusar de la criminalización sin fundamentos de los oponentes políticos con el fin de reprimir a las fuerzas de la oposición, pero me parece demasiado atrevido afirmar que ninguna persona del equipo de Tymoshenko dio un paso en falso durante su caótico período en el Gobierno. El grupo de Tymoshenko perdió las elecciones precisamente porque los ciudadanos estaban hartos de la corrupción generalizada y del robo de la propiedad pública por parte de ciertos funcionarios públicos. Por tanto, si realmente queremos ayudar a que Ucrania desarrolle una sociedad abierta y democrática, debemos concentrarnos en recomendaciones sistémicas y no decirles que aquellos altos funcionarios, que puede que alguno de ustedes les tenga cariño o sean amigos, deberían ser tratados de forma diferente a la de cualquier otro delincuente sospechoso. De hecho, aquí en la Unión Europea, también decimos que todos somos iguales y eso incluye la igualdad ante la ley. Zuzana Roithová (CS) Señor Presidente, los métodos utilizados para llevar a cabo la investigación sobre las supuestas infracciones de la ley por parte de la señora Tymoshenko y otros políticos de la oposición han desacreditado por completo al poder judicial de Ucrania, la policía y al actual Gobierno. Estas prácticas persecutorias pertenecían al arsenal de los regímenes totalitarios comunistas del siglo pasado, y los ciudadanos europeos que vivieron en esos regímenes son especialmente sensibles al respecto. Consideramos esto como otro abuso del poder público para desacreditar a oponentes políticos, algo que es absolutamente inaceptable en una sociedad democrática. Señalo a la atención el hecho de que esto pone en entredicho fundamentalmente la independencia del poder judicial ucraniano ante los ojos del mundo. En estas circunstancias, pido a los Estados miembros de la Unión Europea que se unan a la República Checa y estén dispuestos a conceder el asilo político a los políticos de la oposición perseguidos en Ucrania y a considerar sanciones contra este país por violaciones del Derecho internacional, si la situación en Ucrania no cambia. Paweł Robert Kowal (PL) Señor Presidente, nos preguntamos cuál es la esencia de todo esto que estamos hablando, porque los hechos son, después de todo, conocidos generalmente, y nos estamos yendo a favor de aquellos que tienen problemas y de aquellos que se encuentran en el extremo equivocado del abuso de la autoridad. Sin embargo, debemos aprender las lecciones de esta situación y, sobre todo, las autoridades de Ucrania deben aprender las lecciones. Una condición para construir un sistema democrático normal es respetar los derechos de la oposición y debemos decir esto muy claramente aquí, hoy. No obstante, en esta Cámara, también debemos decirnos algo muy claramente. Esta es la experiencia de la República Checa, Eslovaquia y también de Alemania del este. No puede haber una modernización real en esta parte de Europa si no podemos decir que para los ucranianos, ni para esta o esa autoridad, hay un lugar en Europa. Quizás no sea hoy, quizás no sea en varios años, pero esa perspectiva existe. Sin hablar claramente sobre esa perspectiva -y estoy hablando a todos los amigos de toda Europa- vamos, de hecho, a trabajar juntos para mantener sistemas democráticos defectuosos en el este. No se hagan ilusiones al respecto. Es una cuestión muy sencilla. Por tanto, así como celebramos este debate, también tenemos otras cosas que hacer -por decirlo claramente, la puerta está abierta, no se preocupen-. Marek Henryk Migalski (PL) Señor Presidente, me gustaría empezar con las palabras del señor Donskis, que llamó a los ucranianos nuestros amigos y aliados. En efecto, este es el caso, y así es cómo deberíamos tratar a nuestros amigos en Kiev. Me gustaría preguntar a todos una cosa, tengo comentarios similares y comparto el mismo dilema, que la mayoría de los que han intervenido hoy. Yo tampoco estoy satisfecho con la manera que se han tratado los derechos humanos y en cómo funciona la democracia en Kiev, pero qué han hecho ustedes -qué ha hecho esta Cámara, y qué han condenado todos aquellos, con tal altos principios, la situación respecto a la señora Tymoshenko-, qué han hecho para enviar una clara señal a Kiev y a otras ciudades de Ucrania de que somos sus amigos y aliados, que les estamos esperando, y que esta Cámara algún día se verá ampliada por la presencia de los diputados Ucranianos. Pregunto esto porque el respeto de los derechos humanos y el respeto de la democracia en Ucrania dependen, en gran medida, de nosotros. He de pedirles que lo entiendan. (El orador acepta responder a una pregunta formulada con arreglo al procedimiento de la "tarjeta azul" de conformidad con el apartado 8 del artículo 149 del Reglamento) Bernd Posselt (DE) Señor Presidente, simplemente me gustaría preguntar a mi colega si no es consciente de que hemos aprobado una resolución en el Parlamento con una amplia mayoría -yo mismo voté a favor de dicha resolución- en la que destacábamos claramente la perspectiva europea de Ucrania. Lo hemos hecho no solo una vez, sino muchas veces. Marek Henryk Migalski (PL) Señor Presidente, señor Posselt, en primer lugar, soy consciente de ello, y en segundo lugar, le agradezco dicha resolución. Sin embargo, estoy preguntando si es eso todo lo que podemos hacer. ¿Realmente es esto todo lo que se puede enviar desde esta Cámara y desde las instituciones de la Unión Europea a los ucranianos, que luchan por las mismas cosas que antes sucedieron a los polacos y a los checos? Por último, ¿cuántas señales positivas de este tipo sobre la adhesión a la Unión Europea se han enviado a los ucranianos desde el Gobierno alemán, por ejemplo? Seán Kelly Señor Presidente, el camino a la democracia normalmente es lento y tortuoso. Algunos países progresan más rápido que otros y observamos eso en los países de la antigua Unión Soviética, que ahora son colegas legítimos aquí en el Parlamento Europeo. Otros países progresan de manera más lenta -Ucrania puede ser un ejemplo de ello-. No obstante, es importante reconocer que se han realizado progresos pero deben seguir avanzando. En concreto, para establecer una verdadera democracia es necesario, ante todo, promover la sociedad civil, en segundo lugar, acabar con el control del estado, especialmente mediante ONG, en tercer lugar, tener un poder judicial realmente independiente, y en cuarto lugar, contar con una oposición libre y fuerte. No se puede tener una democracia plena sin tener una oposición libre, fuerte y dinámica. Nosotros en la Unión Europea debemos utilizar todos los medios para animar a Ucrania para que vuelva al punto de partida y establezca una democracia verdadera. Ha realizado progresos, pero necesita ir un poco más allá. Sari Essayah (FI) Señor Presidente, los cargos que se han imputado contra la señora Tymoshenko son, como ella misma ha dicho, de carácter puramente político. Asimismo, tenemos que recordarnos que varios antiguos miembros de su Gabinete también están acusados o son sospechosos de corrupción. Como creo en lo que la señora Ojuland ha mencionado anteriormente aquí, no somos un tribunal. No estamos aquí para decidir si estas personas son culpables o inocentes. En su lugar, queremos recordar a todos la importancia de que estas audiencias no sean selectivas en ningún sentido y que los procedimientos judiciales deben ser abiertos y no discriminatorios. Permítanme decir que deseo agradecer a la señora Ashton que expresara su preocupación en el mes de mayo respecto a los cargos imputados contra los líderes de la oposición ucraniana, y sus posibles fines políticos. Tenemos que continuar esta senda y garantizar que dichas audiencias en Ucrania no se vuelven selectivas o contra la oposición. Sergio Paolo Francesco Silvestris (IT) Señor Presidente, Ucrania es una democracia, un país amistoso, un socio de la Unión Europea. Sin embargo, Ucrania debe adoptar las normas europeas también en la administración del poder judicial, que se caracteriza por juicios politizados en los que el acusado no disfruta de todos sus derechos ni de los medios necesarios para enfrentarse a un juicio que, en algunos casos, se trata de un juicio puramente político. Esto representa una criminalización de los oponentes políticos del Gobierno en ejercicio, con el único fin de eliminar y silenciar a la oposición. Yulia Tymoshenko, la anterior Primera Ministra, y sus ministros están siendo atacados por medio de juicios simulados, en lugar de mediante una confrontación política que, aunque sea acalorada, debe ser seria y transparente. El Gobierno ucraniano debe respetar a la oposición sin empuñar el arma del poder judicial y respetar las normas de un estado democrático, así como los derechos humanos, según lo suscrito en los acuerdos de la Asociación Oriental. Eija-Riitta Korhola (FI) Señor Presidente, la anterior Primera Ministra, Yulia Tymoshenko, ha tenido que responder a varias imputaciones de corrupción esta primavera, y una prohibición de viajar en febrero le impide venir a reunirse con nosotros en Bruselas. Si la señora Tymoshenko es finalmente hallada culpable, se enfrenta a una sentencia de hasta diez años de cárcel. Los antecedentes y el contexto, no obstante, dan por sentado cuestiones extrañas y plantean preocupaciones respecto al carácter político de los cargos. Nuestra resolución suscita legítimamente la cuestión de los cargos contra los líderes de la oposición política, cargos que se ven cada más selectivos en carácter e insiste en la garantía de la transparencia de las investigaciones y del proceso judicial. La lucha contra la corrupción y la afirmación del Estado de Derecho no son solo las condiciones previas para profundizar las relaciones entre la Unión Europea y Ucrania, también son cruciales para reforzar el desarrollo democrático de Ucrania. Los nuevos líderes políticos ucranianos también deben tener un sentido de la responsabilidad y empezar a implementar las reformas que se han quedado a medio camino desde la revolución naranja. Iosif Matula (RO) Señor Presidente, la propuesta de resolución relativa al caso de los miembros del anterior Gobierno de Ucrania es necesaria para garantizar el respeto de los principios básicos de la Unión Europea, empezando por el respeto de los derechos humanos. No es el sistema de justicia de Ucrania la mayor preocupación, sino la posible interferencia de la política en la administración de justicia. La Unión Europea, como comunidad de leyes y valores, debe apoyar a los miembros del anterior Gobierno ucraniano para garantizar el respeto del principio de la presunción de inocencia y del Convenio de protección de los Derechos Humanos. Me gustaría destacar la necesidad de continuar y acelerar las reformas que se están llevando a cabo en Ucrania y para armonizar su legislación con las disposiciones y obligaciones de la Unión Europea como elementos clave para acercarse a la Unión. El éxito del proceso de reforma adoptado por Ucrania dependerá de la promoción y el respeto de los principios democráticos, el Estado de Derecho y la transparencia. En cuanto a las acusaciones formuladas contra Yulia Tymoshenko y los miembros del anterior Gobierno, no se puede abusar del poder para entablar acciones judiciales contra una acusación de abuso de poder. La democracia debe realizar progresos en Ucrania y podemos apoyar dicho proceso. Günther Oettinger Miembro de la Comisión. - (DE) Señor Presidente, Señorías, la Comisión está siguiendo muy atentamente los desarrollos en Ucrania en lo que respecta a los anteriores miembros del Gobierno de dicho país, la señora Tymoshenko, el señor Lutsenko y otros miembros, al igual que lo está haciendo el propio Parlamento y los grupos parlamentarios. Desde principios de este año, hemos manifestado claramente nuestras preocupaciones por la posible motivación política que subyace en estos casos. La Unión Europea tiene una delegación en el país y está supervisando con cautela los desarrollos. El informe de progreso sobre Ucrania que publicamos hace unos días ofrece una panorámica general de la situación del país del año pasado. Nuestra evaluación de la situación, que no ha cambiado, muestra la necesidad de una reforma general del sistema de justicia y de medidas para luchar contra la corrupción. El informe hace hincapié en que se debe garantizar el respeto del Estado de Derecho en las investigaciones penales y los procedimientos penales, así como los procedimientos judiciales independientes, imparciales y justos, con el fin de garantizar que no se abusa de la legislación penal con fines políticos. En casos que afectan a antiguos miembros del Gobierno, hay que hacer una clara distinción entre responsabilidad política y penal. Las preocupaciones relativas al uso excesivo de las medidas de custodia y detención y de las restricciones de viajes también dan la impresión de que se está utilizando un enfoque arbitrario de la justicia. Al mismo tiempo, una gran parte de la sociedad civil ucraniana, expertos de todo el mundo y gente de negocios del extranjero trabajan en Ucrania con la firme convicción de que los tribunales ucranianos están siendo sometidos a una gran presión por diversas partes. Esperamos que las futuras enmiendas a la legislación sobre la reforma del sistema judicial tengan en cuenta la declaración de la Comisión de Venecia del Consejo de Europa y eliminen estas preocupaciones. Me gustaría enfatizar que concedemos gran importancia a la protección del Estado de Derecho en Ucrania, que es un país con el que queremos entablar una relación contractual más estrecha basándose en la asociación y la integración económica. Para que esto suceda es esencial que exista un sistema de justicia transparente, independiente y que funcione correctamente. No queremos tomar partido en casos individuales, pero esperamos que Ucrania suscite cambios fundamentales en su sistema con miras a garantizar procedimientos judiciales transparentes, justos e imparciales. Estamos convencidos de que la estabilidad de Ucrania y la confianza de sus ciudadanos en los órganos públicos del país dependerán de los progresos realizados en este ámbito. La rapidez y el alcance de nuestra integración con Ucrania, y viceversa, dependerán de si Ucrania puede garantizar plenamente el respeto de los derechos humanos, los principios de la democracia y los principios del Estado de Derecho. Estos principios no se pueden cuestionar de manera alguna. Esta conclusión está en consonancia con los resultados de la revisión de la política europea de vecindad. La reunión del Consejo de cooperación UE-Ucrania que tendrá lugar durante el transcurso de las próximas semanas nos dará la oportunidad de debatir numerosas cuestiones que son importantes para nuestra relación y enviará señales inequívocas a Ucrania, que son las mismas que ustedes están enviando sobre la importancia de la reforma en este ámbito. Nos complace la determinación de Ucrania para concluir las negociaciones sobre un acuerdo de asociación antes de finales de este año. Hasta aquí todo en orden. No obstante, Ucrania debe implementar las reformas necesaria de amplio alcance, en concreto, la del sistema judicial, el sistema electoral y la constitución, con vistas a poder disfrutar de las oportunidades que este acuerdo puede ofrecer en lo que respecta a la asociación y la integración económica con la Unión Europea. Además, el país debe realizar esfuerzos más decisivos para combatir la corrupción. Ucrania no está sola en esto, pero debe demostrar su determinación incondicional para introducir reformas más inclusivas y más integrales si desea acercarse más a la Unión Europea. Continuaremos proporcionando a este país apoyo significativo en sus esfuerzos para llevar a cabo reformas internas. Por último, me gustaría decir que dejaremos claro nuestro respeto absoluto por los procedimientos judiciales apropiado, sin hacer más comentarios. Confiamos en poder continuar nuestro diálogo abierto y transparente en Kiev y en Bruselas sobre las reformas internas de Ucrania y sobre una mayor integración del país con la Unión Europea, tanto con las autoridades ucranianas como con la oposición. Muchas gracias. Presidente Se cierra el debate. La votación tendrá lugar en breve. Declaraciones por escrito (artículo 149 del Reglamento) Alexander Mirsky , por escrito. - Me sorprendió el deseo de algunas fuerzas políticas en el Parlamento Europeo de apoyar a los anteriores líderes de Ucrania tanto moral como políticamente. Se sabe que el Partido Popular Europeo tiene un acuerdo de cooperación con el grupo de Yulia Tymoshenko. Sería interesante saber si en el acuerdo hay un punto sobre la protección legal y la prestación de servicios de abogacía. La resolución de hoy parece más una apelación que un documento del Parlamento Europeo. La considero necesaria para declarar que nadie tiene la facultad de interferir en los procedimientos judiciales ni en las actuaciones judiciales. Al evaluar por adelantado la instrucción del fiscal, antes de finalizar la investigación, impedimos que se aplique la justicia. El Parlamento Europeo no es la Fiscalía. En estos casos, deberíamos esperar hasta que finalizase la investigación y recomendar a los acusados que cooperasen con los órganos de investigación. No tenemos ningún derecho a ejercer presión sobre el sistema de justicia de Ucrania ya que puede calificarse como una interferencia en los asuntos internos del país. Estoy categóricamente en contra de la resolución P7_TA-PROV(2011)0272 porque considero que está ejerciendo una dura presión sobre el Gobierno de Ucrania. Bogusław Sonik Las prioridades de la Presidencia ucraniana del Comité de Ministros del Consejo de Europa son, entre otras cosas, impedir las violaciones de los derechos humanos y defender los principios del Estado de Derecho. Ucrania también se ha comprometido a establecer la democracia a nivel local y a fortalecer el autogobierno local. Al mismo tiempo, el Comité de Helsinki advierte que Ucrania está incumpliendo el Convenio Europeo para la Protección de los Derechos Humanos. Las detenciones preventivas y la prohibición de abandonar el país que se ha impuesto a los miembros más importantes de la oposición y antiguos miembros del Gobierno ponen en entredicho la objetividad de los servicios de la Fiscalía ucraniana. Según el Parlamento Europeo, falta transparencia en la investigación y los métodos procesales adoptados son desproporcionados. El Parlamento Europeo debería pedir al Fiscal General ucraniano que levante esta prohibición. Sin embargo, el verdadero problema reside en la falta constante de reforma democrática en Ucrania. Durante el Congreso de Autoridades Locales y Regionales del Consejo de Europa en marzo de 2011, los representantes ucranianos explicaron que se necesita más tiempo para liberarse del pasado comunista. Además, pienso que lograr la democracia no es fácil, sino que requiere la voluntad de introducir cambios y adoptar medidas drásticas. Ya ha pasado bastante tiempo desde que cayó la Unión Soviética y otros países poscomunistas han logrado progresos importantes. Para crear un sistema pluralista del Estado de Derecho, Ucrania debe empezar introduciendo cambios eficazmente en su ley electoral y su legislación penal. No obstante, la Unión Europea debe insistir en que se cumplan sus peticiones, principalmente porque ella misma está ofreciendo mucho en la Asociación Oriental y la política de vecindad.

2. Somalia: uccisioni di civili all'ordine del giorno (votazione) Prima della votazione sul paragrafo 8: Marios Matsakis (EN) Signor Presidente, al fine di evitare qualsiasi possibile confusione circa le navi che sono state vittime della pirateria al largo della costa della Somalia, propongo di inserire le parole "in particolare quelle” dopo la parola "navi” nel paragrafo 8. Deduco, che ciò sia in accordo con i gruppi PPE-DE e PSE. Manuel Medina Ortega (ES) Signor Presidente, il gruppo socialista ha proposto di separare la votazione del paragrafo 8, con l'intenzione di votare contro la seconda parte, perché la frase finale che si riferisce a "navi umanitarie” è restrittiva. L'emendamento presentato dall'onorevole Matsakis significa che non vi è alcuna necessità di una votazione per parti separate e che potremo votare il testo nel suo insieme. Propongo pertanto di accettare l'emendamento orale e di non procedere a una votazione per parti separate del paragrafo 8. (L'emendamento orale è accolto)

Volba místopředsedů (první, druhé a třetí kolo hlasování) József Szájer Pane předsedo, chci se zeptat, zda je pro hlasování stanoven minimální počet osob. Předseda Pane Szájere, minimální počet není stanoven. Můžete hlasovat pro jednu nebo dvě osoby, je to jedno. Předseda Vážení kolegové, dovolte mi, abych na začátek řekl pár slov. Během přestávky zasedání jsem se dozvěděl, že byl dnes v Afghánistánu v misi vedené NATO zabit italský voják. Jeho smrti předcházela smrt 15 britských vojáků, kteří byli zabiti minulý měsíc. Myslím, že musíme vždy pamatovat na naše muže a ženy v ozbrojených silách, kteří jsou v zahraničích misích a často se dostávají do nebezpečné situace, aby věděli, že se na ně nezapomíná. (Potlesk) Véronique De Keyser (FR) Pane předsedo, velice se omlouvám, ale nestihli jsme zachytit jména a počty hlasů, která nemáme na displeji a které jste velmi rychle přečetl ve svém příspěvku. Mohl byste v zájmu srozumitelnosti hlasování přečíst ještě jednou jména a počty hlasů trochu pomaleji? Daniel Cohn-Bendit Pane předsedo, zobrazte počty na displeji, abychom je viděli všichni. Není to tak těžké. (Potlesk) Bernd Posselt (DE) Pane předsedo, naléhavě vás žádám, abyste zazvonil, protože jak je vidět, řada poslanců ze všech skupin tady není. Spousta lidí si myslí, že hlasování má začít až v 19:30. Proto vás ještě jednou žádám, abyste zazvonil.

Posílení bezpečnosti a základních svobod na internetu (rozprava) Předsedající - Dalším bodem je rozprava o zprávě, kterou předložil pan Stavros Lambrinidis jménem Výboru pro občanské svobody, spravedlnost a vnitřní věci, s návrhem na doporučení Evropského parlamentu Radě týkající se posílení bezpečnosti a základních svobod na internetu. Stavros Lambrinidis zpravodaj. - (EL) Pane předsedající, žijeme ve věku, kdy každý - vlády, soukromé společnosti a dokonce i zločinci - usilují o co největší možný přístup k našim elektronickým údajům, k našemu osobnímu životu. Internet poskytuje zejména podrobnosti o našich soukromých životech, něco, co bylo ještě před pár lety nepředstavitelné. Zároveň je zřejmé, že nám rozšiřuje schopnosti uplatňovat naše základní práva, jako je například svoboda projevu, svoboda politického jednání, svoboda znalostí a vzdělání a svoboda shromažďování. Je méně zřejmé, že nám hrozí, že přesně tyto svobody budou porušeny v důsledku využívání internetu, a sice tajným sledováním ze strany vlád, soukromých společností nebo dokonce zločinců, toho, co děláme nebo na co se na internetu díváme. Je proto ještě méně zřejmé, jak zde můžeme vyhodnotit výsledek, jak můžeme internet regulovat způsobem, který nám umožní těžit z jeho výhod a zároveň omezit jeho zřejmá nebezpečí. Moje zpráva se pokouší na tyto otázky odpovědět. Mimo jiné: zaprvé, vyzývá k evropské iniciativě na vytvoření globální internetové listiny práv; zadruhé, signalizuje potřebu účinného, ale přiměřeného boje proti starým a novým podobám počítačové kriminality, jakým je krádež identity a ochrana duševního vlastnictví, a zároveň poukazuje na to, že legislativa nesmí vyústit v systematickou kontrolu všech občanů, podezřelých a nepodezřelých, dobrých a špatných, protože to by samozřejmě znamenalo nestoudný zásah do jejich soukromí; zatřetí, co se týče práva občanů na přístup k internetu, vyzývá vlády, aby zajistily takový přístup i nejchudším občanům v nejvzdálenějších regionech; začtvrté, zdůrazňuje, že elektronická negramotnost se stane novou negramotností 21. století, stejně tak jako neumět číst nebo psát bylo negramotností ve 20. století, a protože je přístup na internet základním právem, které je shodné s právem na přístup ke školnímu vzdělávání; zapáté, vyzývá k opatřením na omezení souhlasu ze strany uživatelů, což je významné téma, o němž nyní pojednám. Otázka souhlasu je nesmírně složitá, a pokud ji hned nevyřešíme, bude se vracet a strašit nás. Dovolte mi příklad: před několika desetiletími nikdo nevěděl, jaké noviny čtu; jen moje rodina a možná pár mých přátel. Proto - a je to zejména pravda v diktatuře - se to tajné služby snažily zjistit, aby mě mohly dát do složky. Aby mohly říci, pan Lambrinidis čte takové a takové noviny, proto musí být komunista nebo musí být proamericky zaměřený. Dnes kdykoliv čtu noviny, zanechávám stopu. To znamená, že soukromé společnosti mohou kompilovat podobné "složky", mohou mi vytvořit profil politik, kterým věřím, mých stravovacích návyků a dokonce mého zdraví. Znamená skutečnost, že tyto stránky navštěvuji, že souhlasím s tím, že se má společnost vrací 40 let nazpátek? Naléhavě potřebujeme přijmout rozumné zákony, které dokážou nalézt kompromis mezi bojem se zločinem a ochranou práv v elektronickém věku. Tato rovnováha vypadá obtížně, ale není. Musíme přestat pohlížet na počítačovou kriminalitu jako na něco, co je mimo náš každodenní život, něco odděleného. Je to náš život. To znamená, že veškerá práva nebo překážky, které se vztahují na policii a soukromé společnosti uvnitř internetu, se musí také vztahovat na oblast mimo internetu, nebo budeme riskovat zrušení svobod kvůli bezpečnosti a nakonec to, že nebudeme mít ani svobody, ani skutečné bezpečí. Na závěr bych rád vřele poděkoval stínovým zpravodajům všech politických skupin, které vidím zde ve sněmovně, za jejich velmi značnou podporu. Mé díky patří všem poslancům EP ve Výboru pro občanské svobody, spravedlnost a vnitřní věci za jejich jednomyslnou podporu, kterou tato zpráva získala ze všech stran. Těším se, že bude schválena v plénu. Ján Figeľ člen Komise. - Pane předsedající, rád bych poděkoval nejen Parlamentu obecně, ale zejména panu Stavrosi Lambrinidisovi za jeho důležitou zprávu, která představuje dobře načasovaný příspěvek k podpoře základních svobod a bezpečnosti na internetu. Zatímco internet získal stále větší váhu v moderních společnostech a ekonomikách, má dopad na mnoho oblastí našich životů, obrovské tempo technologického rozvoje roste, a zároveň jsou zde značné výzvy, jimiž je nutno se řádně zabývat, pokud chceme řešit příležitosti, které přináší internet a informační společnost. Zejména sdílíme obavy pana Lambrinidise týkající se ochrany osobních dat, což je téma nejvyšší důležitosti pro uživatele internetu. Dovolte mi, abych vás ujistil, že Komise je i nadále zavázána k posilování základních práv a svobod občanů a zejména k tomu, aby zajistila vysoký stupeň ochrany soukromí a osobních dat, a to jak na internetu, tak v ostatních souvislostech. Pevně věřím, že snaha o odpovídající ochranu soukromí není v protikladu k potřebě zajistit větší bezpečnost. Ve skutečnosti bychom o tyto dva cíle měli usilovat v součinnosti. Stabilita a bezpečnost internetu byly našimi prioritami v průběhu Světového summitu o informační společnosti v roce 2005 a v těchto cílech pokračujeme. Tato témata budou brzy představena prostřednictvím nové strategie ochrany důležitých informačních infrastruktur a za účelem posílení připravenosti Evropy na rozsáhlé počítačové útoky a poruchy. Tato strategie zahrnuje akční plán, jenž vymezuje plán podpory principů a pravidel pro stabilitu a pružnost internetu. V rámci této strategie vznikne strategická spolupráce se třetími zeměmi, zejména v dialozích informační společnosti, jako prostředek k vybudování globální shody v této oblasti. Zároveň je Komise přesvědčena, že je nezbytné zajistit respekt k základním svobodám, jako je svoboda projevu na internetu. Opakuji, tyto dva cíle se vzájemně nevylučují. Vaše zpráva se dále zabývá možností práce na celosvětových normách, ochraně dat a svobody slova. Komise se účastní ročních mezinárodních konferencí komisařů pro ochranu dat a sleduje pokračující práci zaměřenou na možné budoucí mezinárodní normy ochrany soukromí a osobních dat. Jsme oddáni podpoře nejvyšších norem ochrany, které se občané EU v současnosti těší. Co se týče svobody slova, Komise bude i nadále podporovat toto základní právo na mezinárodních fórech. Prozatím nejsou nové právní předpisy v této oblasti považovány za cestu vpřed. Již na toto téma máme několik závazných mezinárodních nástrojů. V této fázi věřím, že by bylo užitečné se zapojit do účinného uvažování o vhodných cestách k prosazení existujících právních předpisů. Takže je to o provádění. Tato úvaha by měla také zahrnovat pomoc globálním komerčním hráčům lépe definovat jejich úlohu a odpovědnosti v propagaci a posilování základních svobod projevu v globálním on-line prostředí na internetu. Dovolte mi zakončit obecnou poznámkou. Věřím, že bychom se měli zabývat vážnými výzvami, které tato zpráva odhaluje, a měli bychom zajistit, že konkrétní výkon práv a svobod nebude na internetu příliš omezován. Například od roku 2006 je základním prvkem strategie Komise pro bezpečnou informační společnost mít holistický přístup, zajistit koordinaci mezi zájmovými stranami, ale také uznat, že každá z nich má určitou úlohu a odpovědnost. My všichni máme odpovědnost zajistit, že naše činy na internetu příliš neomezují - a pokud možno, že podporují - bezpečnost ostatních na tomto médiu. Proto v duchu spolupráce Komise vítá a podporuje tuto zprávu. Manolis Mavrommatis navrhovatel Výboru pro kulturu a vzdělávání. - (EL) Pane předsedající, pane komisaři, dámy a pánové, nejdříve bych rád poděkoval zpravodaji, Stavrosu Lambrinidisovi, za důležitou zprávu, jíž se zabýval, a za jeho cíl usilovat o ochranu osobních dat, což je princip, který většina z nás ctí, včetně mě osobně. Jako navrhovatel Výboru pro kulturu a vzdělávání považuji internet za výjimečnou platformu pro šíření kultury a vědění; zdůrazňuji to, abych blahopřál a poděkoval všem svým ctěným přátelům ve Výboru pro kulturu, kteří hlasovali ve prospěch mého návrhu. Např. k digitálním archivům muzeí, elektronickým knihám, hudebnímu a audiovizuálnímu materiálu mohou mít přístup lidé ze všech koutů světa. Bohužel ale v obrovském kyberprostoru není kulturní materiál odpovídajícím způsobem chráněn. Pirátství se stává spíše pravidlem než výjimkou a jsou to autoři, kdo ztrácí kvůli nelegální distribuci jejich duševního vlastnictví. Jinými slovy básníci, autoři písní, skladatelé, producenti a všichni, kdo se věnují tvůrčí práci obecně. Existují tři věci, které pomáhají rozmachu pirátství: technologické vybavení a nízká cena kopírování, nepříznivé ekonomické podmínky a prostoupení internetu. Pozměňovací návrh 4 obnovuje doporučení Výboru pro kulturu a vzdělávání, aby existovala spravedlivá rovnováha mezi právy a svobodami všech zúčastněných stran a aby byla všechna základní práva osob, jež jsou založena na Listině základních práv Evropské unie, garantována a chráněna v rámci širokého využívání internetu. Proto podporujeme tento pozměňovací návrh, jenž znovu zdůrazňuje, že všechna základní práva mají stejnou hodnotu a musí být všechna stejně chráněna. Nicolae Vlad Popa jménem skupiny PPE-DE. - (RO) Tato zpráva je výsledkem spolupráce mezi poslanci této sněmovny. Proto bych rád poděkoval svým kolegům, zejména panu Lambrinidisovi, stejně jako panu Gacekovi, panu Alvarovi, paní Segelströmové a panu Mavrommatisovi, s nimiž mi bylo potěšením pracovat, a to i jako stínový zpravodaj. Myslím, že zpráva zahrnuje hlavní témata zájmu zaměřená na posílení bezpečnosti a základní lidská práva na internetu, odkazuje na ochranu práv stanovených zvláštními platnými předpisy, včetně jejich digitálních aspektů, a na uznání a rozvoj nových principů kontroly internetu. Text zachovává dobrou rovnováhu mezi ochranou svobody projevu a soukromí a potřebou pokračovat v boji proti počítačové kriminalitě, zároveň zdůrazňuje vážný problém nadměrného sledování internetových aktivit, což se může snížit až k nové formě cenzury. Zpráva se také zabývá záležitostmi týkajících se vzdělávací stránky internetu, e-learningu, definice digitální identity a uznání práv uživatelů vůči obsahu, který na internetu zveřejnili, i ochrany dat osobní povahy, v tom smyslu, aby uživatelům byla nabídnuta možnost smazat trvale obsah, který vystavili. Toto jsou citlivá témata v současné atmosféře, kdy se sociální sítě stále více zalidňují mladými lidmi, ale ne výlučně. Proto jsem s plným přesvědčením kolegy vyzval, aby pro tuto zprávu hlasovali. Inger Segelström Pane předsedající, ráda bych začala poděkováním panu Lambrinidisovi a všem ostatním ve Výboru pro občanské svobody, spravedlnost a vnitřní věci, kteří vypracovali tak konstruktivní a promyšlenou zprávu. Ráda bych také vyjádřila své díky za podporu, kterou jsem pro své pozměňovací návrhy získala. To také zakládá podporu právě pro posílení práv uživatelů a spotřebitelů. Oddíl o užití technologií - monitoring internetového provozu, například - je velmi důležitý. Je dobré, že Evropský parlament nyní empaticky říká, že soukromí a lidská práva občanů mají přednost. Zpráva jasně uvádí, že provoz na internetu může být monitorován, pokud existuje podezření na zločin, a jako součást právního procesu, který následuje nařízení soudu. To bude důležitým základem pro monitorování občanských práv. Zpráva přináší nezbytná opatření v pravý čas. Překvapily mě pozměňovací návrhy, které předložili poslanci skupiny Evropské lidové strany (Křesťanských demokratů) a Evropských demokratů a skupiny Aliance liberálů a demokratů pro Evropu. Jejich návrhy oslabují občanská práva a soukromí občanů. Nepodívali se kriticky na to, co by mohl technologický pokrok přinést, pokud nebudeme dávat pozor. Samozřejmě s kriminalitou na internetu a se zločiny, které vykořisťují děti a mladé lidi, musíme bojovat. Klíčovým tématem v této souvislosti ale je například skutečnost, že švédská konzervativní vláda přijala tzv. legislativní balíček FRA, zákon, který se zabývá zkoumáním občanů, kteří nejsou zločinci a nedopustili se trestného činu, zatímco bychom to měli být my, koho zkoumají občané. Zpráva je silnou kritikou švédské konzervativní vlády, která se vzepřela vší kritice a zákon FRA ve Švédsku zavedla. Nyní mají orgány ve Švédsku právo monitorovat provoz na internetu, aniž by existovalo podezření na trestný čin nebo nějaké bezpečnostní riziko pro jednotlivce nebo společnost. V návaznosti na zítřejší rozhodnutí předpokládám, že švédská vláda přehodnotí zákon a zajistí, že bude změněn. Jinak budou v opozici k Evropskému parlamentu a zvoleným zástupcům 27 zemí EU. Alexander Alvaro jménem skupiny ALDE. - (DE) Pane předsedající, rád bych začal tím, že poblahopřeji panu Lambrinidisovi k dobře odvedené práci. V průběhu přípravy této zprávy zapojil plně všechny stínové zpravodaje a udělal vše pro dosažení dohody. Tato zpráva, která se zabývá důležitými otázkami informační společnosti, je důležitým krokem k vytvoření internetu, jenž zaručuje jak bezpečnost našich občanů, tak jejich základní svobody. Hranice mezi svobodou a bezpečností nekončí na hranicích virtuálního světa. Ve své zprávě vzal v potaz boj proti počítačové kriminalitě, dětské pornografii, krádež identity a podvody stejně jako porušení duševních práv. Pokusil se zapojit Europol a vysvětlil, že současné zákony týkající se fyzického světa musí platit také ve světě virtuálním. Zároveň dokázal nalézt kompromis mezi ochranou občanských práv, svobody projevu, ochrany dat a právem na úplné smazání dat na internetu. V současnosti internet nezapomíná. Někteří z nás mohou být rádi, že internet neexistoval, když nám bylo 13, 14, 15 nebo 16, kdy jsme páchali hříchy mládí, které bychom dnes jen neradi našli na YouTube nebo na Facebooku. Zdůraznil potřebu přístupu k informacím, a co je nejdůležitější, přístupu na internet a úctě k duševnímu vlastnictví. Jsem si vědom toho, že z hlediska mnohých poslanců tato zpráva nejde dostatečně daleko, co se týče ochrany duševního vlastnictví a copyrightu. Pracujme na tom v rámci směrnice o prosazování práv duševního vlastnictví a zdůrazněme tyto body v této směrnici. Tato zpráva jasně říká, že cenzura na internetu nebo blokování přístupu do sítě, jak některé členské státy plánují nebo již realizují, jsou opatření, která nejsou hodna naší osvícené společnosti, a objasňuje, že Evropská unie nebude následovat příklad totalitních států a nebude své občany odřezávat od informací nebo je zásobovat tříděnými informacemi podle toho, co si myslí, že potřebují vědět. Těší mě, že máme vyrovnanou zprávu, která bere v úvahu potřeby informační společnosti, a byl bych potěšen, kdyby jak moje skupina, tak ostatní skupiny daly zítra zprávě svou co nejširší podporu, abychom vytvořili internet, který je v zájmu společnosti. Roberta Angelilli jménem skupiny UEN. - (IT) Pane předsedající, dámy a pánové, ostatní poslanci již to řekli, ale ráda bych zopakovala, že by internet neměl být kriminalizován nebo cenzurován, protože poskytuje příležitosti pro komunikaci, socializaci, informace a znalosti, existuje zde ale také potřeba vyvinout globální strategii boje proti počítačovému zločinu. Zejména musíme chránit děti a vzdělávat a informovat rodiče a učitele o nových možných nebezpečích webu. Toto jsou cíle, na nichž musí být Evropa schopna účinně pracovat, a ráda bych zpravodaji poblahopřála k dobře odvedené práci. Nicméně bez ohledu na pokuty a poměrně vysokou úroveň ochrany, kterou legislativa členských států poskytuje proti on-line zneužívání a sexuálnímu vykořisťování dětí a dětské pornografii, se normy ochrany dětí ještě musí zvýšit, a to především kvůli průběžnému rozvoji nových technologií, zejména internetu, a používání nových forem podvodného získávání důvěry dětí ze strany pedofilů. Přesně z tohoto důvodu jsem se rozhodla předložit k této zprávě pozměňující návrh, jenž výslovně vyzývá členské státy, aby aktualizovaly své právní předpisy o používání internetu nezletilými, a to zejména o zavedení trestního činu podvodného získávání důvěry dětí za nezákonným účelem tak, jak je definováno v Úmluvě Rady Evropy o ochraně dětí před pohlavním vykořisťováním a pohlavním zneužíváním z října 2007. Eva-Britt Svensson Pane předsedající, ráda bych poděkovala panu Lambrinidisovi za to, že se mu podařilo respektovat bezpečnost na internetu a zároveň chránit a respektovat neocenitelná základní práva. Předpokládám, že ochrana našich základních práv, jakou přináší tato zpráva, získá také podporu, až budeme rozhodovat o telekomunikačním balíčku. Existuje jasná vazba mezi touto zprávou a telekomunikačním balíčkem. Doufám, že se pak také shodneme na tom, že je důležité chránit občanské svobody. Jak již někteří poslanci řekli, internet s sebou přinesl značné příležitosti pro svobodu projevu. Občané, kteří normálně nemají přístup k diskusním fórům ve velkých médiích, mohou rozvířit názory a zabývat se problémy. Je to nová aréna pro výměnu názorů, která je velmi potřebná pro politickou mobilizaci. Poskytuje větší příležitosti občanům pečlivě zkoumat ty, kdo rozhodují. Důležité je, že občané mají sami možnost zkoumat zákonodárce a další držitele moci. Přineslo to s sebou větší znalosti. Máme také možnost výměny a navázání kontaktu s lidmi z jiných kultur a jiných částí světa. Když o tom hovoříme, je také důležité zajistit, abychom měli skutečnou svobodu projevu a například záruky proti cenzuře a kontrole názorů, kontrole informací a formování názorů. Základní lidská práva, svoboda projevu a soukromí jsou důležitými prvky demokracie a musí být vždy chráněny a respektovány. Internet je dnes proto důležitým činitelem v naší demokratické společnosti, a tak by to mělo zůstat. Byla bych proto ráda, abychom hlasovali proti pozměňovacímu návrhu č. 5, který chce odstranit text "zajistí, že vyjádření kontroverzního politického přesvědčení prostřednictvím internetu nepodléhá trestnímu stíhání". Pokud by tento pozměňovací návrh prošel, znamenal by pro demokracii zhoršení. Kdo rozhodne, co zakládá kontroverzní politické přesvědčení? Je demokratickým právem mít možnost vyjádřit odlišné politické názory. Právo uživatelů internetu mít možnost trvale smazat osobní data, která se nacházejí na webových stránkách, je také důležité. Samozřejmě musíme bojovat proti kriminalitě na internetu, stejně jako proti každé kriminální činnosti, ale jasně právním způsobem v souladu s trestním právem, podobně jako u dalších typů zločinů. Internetový zločin spáchaný na dětech je obzvláště závažný. V tomto ohledu se držíme Úmluvy Rady Evropy o ochraně dětí před pohlavním vykořisťováním a pohlavním zneužíváním. I jiné skupiny byly zasaženy. Zejména mám na mysli ženy, které se staly oběťmi obchodu se ženami. Sexuální průmysl používá dnes internet a sexuální násilí, kterým trpí mnoho žen a dětí.V této souvislosti bych ráda svým kolegům připomněla skutečnost, že mohou podpořit písemné prohlášení, které se snaží učinit přítrž tomuto násilí, a to písemné prohlášení č. 94. A konečně bych také ráda zmínila nebezpečí, které jsme viděli u takzvané války proti terorismu. Příležitostně to vedlo k nesmyslným vládním omezením svobody projevu a soukromí jednotlivce. Tato omezení vedla k bezpečnostním rizikům pro občany. Tajné služby různých zemí obchodovaly s osobními daty, které získaly při monitorování internetu. To vystavuje životy lidí rizikům, například když je někdo donucen uprchnout ze své země kvůli politickému útlaku. Naléhavě vás žádám, abyste této zprávě dali zítra svou významnou podporu. Hélène Goudin Pane předsedající, denně mě fascinuje, jakým fantastickým nástrojem je internet, jakkoliv se ale o něj může EU přít, globální síť počítačů není evropská. Věřit, že to nějakým výnosem z Bruselu nebo Štrasburku lze změnit, je neuvěřitelné a velmi odtržené od reality. Lze ospravedlnitelně argumentovat, že EU není tím správným fórem, které by mělo řešit problém, jejž zdůrazňuje tato zpráva. Dovolte mi předložit několik příkladů. Zpráva srovnává právo přístupu na internet s právem školní docházky. To je docela silné vyjádření, když víme, že právo nebo příležitost navštěvovat školu není v mnoha zemích EU předem jasnou záležitostí. Ochrana nebo podpora práv jednotlivců na internetu a rovnováha, již je zapotřebí nalézt mezi soukromím a bezpečností, je nesmírně důležitá, ale ani to nejsou záležitosti, které by měly být řešeny na úrovni EU. Jedná se o mezinárodní problém, který je především nutné řešit na mezinárodní úrovni. Další téma, které je blízké mému srdci, je sdílení souborů. Zde jsme vyzýváni k tomu, abychom použili běžná trestní opatření na ochranu duševního vlastnictví. Pevně věřím, že členské státy mají rozhodovat o tom, co zakládá trestný čin a jaké, pokud vůbec nějaké, to má mít následky. Je naprosto nepřijatelné, aby EU šla v linii hudebního a filmového průmyslu, zejména v tom ohledu, že se pokoušíme o kriminalizaci celé generace. A nakonec bych ráda řekla, že jakákoliv snaha o vydávání zákonů v těchto oblastech bude velmi těžká, protože se technologie mění daleko rychleji než politika. Urszula Gacek - Pane předsedající, ráda bych poděkovala zpravodaji za přijetí mého návrhu, jenž doporučuje výrobcům softwaru přijmout dodatečná opatření na blokování přístupu k webovým stránkám s pornografickým nebo násilným obsahem. Zejména to zajímá rodiče. Je skutečností, že jsou naše děti často počítačově zdatnější než my. Rodiče si mohou být jen rámcově vědomi skutečnosti, že mohou v internetových prohlížečích aktivovat filtry, ale to předpokládá alespoň nějakou znalost dané aplikace stejně jako vědomé rozhodnutí systém aktivovat. Pokud by byl filtr standardně předinstalován jako aktivní, je pravděpodobné, že by daleko více dětí - včetně těch nejmladších, které stále více internet používají bez dohledu - bylo chráněno před náhodným zakopnutím o stránky, které mají na ně škodlivý vliv. Vyzývám výrobce, aby na náš návrh reagovali. Neměli by to vnímat jako vnucení nebo omezení, ale spíše jako marketingovou příležitost. Pokud bych měla možnost si vybrat mezi dvěma srovnatelnými počítači a viděla jeden s vystavenou nálepkou počítač přátelský dítěti, potvrzující, že byly předinstalovány filtry, já jako rodič bych si vybrala právě tento výrobek. Takto vybírající rodiče by časem zajistili, že by se to stalo v odvětví normou. Opravdu doufám, že tohoto můžeme ve spolupráci s průmyslem dosáhnout. Alin Lucian Antochi . - (RO) Internet v současnosti dosáhl nové fáze tím, že je považován nejen za důležitý nástroj v podnikání, ale také za globální fórum pro vyjádření různých názorů. Tento vývoj však vytvořil rozporné postoje. Na jedné straně internet i nadále poskytuje fantastické příležitosti a funguje jako katalyzátor vzdělávacího, kulturního, ekonomického a společenského vývoje, na druhé straně ale je vnímán jako platforma, jíž lze využít k propagaci násilného chování, což má dopad na svobodu a bezpečí lidí. Navíc kvůli své globální podstatě se internet také stal nebezpečím pro soukromí, protože internetové aktivity občanů jsou často předmětem monitorování ze strany vlád, policie, podniků a dokonce i zločinců a teroristů a někdy dokonce vedou až ke krádeži identity. V takové situaci musí být identifikována právní hranice, která odliší ochranu bezpečnosti a základních práv občanů na internetu od neomezeného monitorování jejich aktivit různými orgány tak, aby se legislativa v přijatých opatřeních proti kriminalitě stala účinnou a ne nepřiměřenou. Proto je nutné určit globální normy ochrany dat, bezpečnosti a svobody projevu, a to prostřednictvím průběžné spolupráce mezi poskytovateli internetu a internetovými uživateli. Je také důležité, a v tomto ohledu plně podporuji zpravodaje, prověřit a stanovit hranice souhlasu, který lze vyžadovat od uživatelů, ať už vládami nebo soukromými společnostmi, aby se vzdali části svého soukromí výměnou za jisté internetové služby nebo výhody. A konečně, pane předsedající, věřím, že členské státy musí všemožně usilovat o to, aby uvedly svou legislativu do souladu v oblasti ochrany základních práv na internetu, protože je to něco, co také může pomoci navrhnout společnou strategii boje proti počítačové kriminalitě a terorismu. Rád by blahopřál panu Lambrinidisovi a celému týmu, jenž přispěl ke zpracování této zprávy. Sophia in 't Veld - (NL) Pane předsedající, ráda bych se přidala k ostatním a složila poklonu zpravodaji, který připravil fantastickou zprávu. Krátce bych chtěla vybrat několik bodů. Zaprvé, v posledních letech jsme byli svědky rychlého nárůstu ukládání osobních dat společnostmi a vládami. Vlády využívají databází společností, stále však vidíme různé úrovně ochrany, která se týká prvního a třetího pilíře - což považuji za velmi znepokojující. Druhým bodem je - a těší mě, že můj pozměňovací návrh, který se tohoto týkal, byl přijat -, že také zločinci všemi možnými způsoby využívají internet ve svůj prospěch. Krádeže identity znepokojivě narůstají, a proto musíme Evropskou komisi vyzvat, aby vytvořila kontaktní místo pro takový druh krádeží - nejen jako způsob výměny informací, ale také ve prospěch obětí. Zatřetí, globální normy jsou opravdu nezbytné. Práce na nich probíhá, ale takové normy musí být koncipovány za otevřeného demokratického procesu a nikoliv úředníky Evropské komise, kteří vyjednávají s úředníky Spojených států. Konečně, zatímco Evropská komise často vyslovuje ušlechtilá slova o svobodě a občanských právech, všimla jsem si, že za vedení komisaře Frattiniho a s pomocí Rady byla v minulých letech přijata nesčetná opatření, která umožňují dnem i nocí špehovat občany a omezovat jejich svobody. Je nejvyšší čas, abychom vyhodnotili, co se stalo a jaké důsledky z toho vznikly. Proto bych ráda skončila návrhem Komisi: vyzývám ji, aby v nadcházejícím období zavedla samostatného komisaře pro občanská práva a svobody. Předsedající - Poskytl jsem paní in't Veldové o trochu více času, protože má na Twitteru 400 stoupenců. Já jsem jich měl jen devět. Teď už jich mám čtyři sta padesát. Jean-Paul Gauzès - (FR) Pane předsedající, pane komisaři, dámy a pánové, hovořím jménem našeho kolegy, pana Toubona. Nejdříve bych rád poděkoval panu Popovi, který odvedl vynikající práci při snaze o dosažení dohody, která je pro nás všechny přijatelná bez ohledu na krajní postoje přijaté k tomuto problému některými členy Socialistické skupiny v Evropském parlamentu a skupiny Zelených/ Evropské svobodné aliance Zpráva vznáší důležitou otázku nalezení rovnováhy mezi bezpečností a základními svobodami na internetu. Samozřejmě zatímco pro mnohé je tato nová technologie synonymem pokroku a příležitostí, není bez rizik. Například je důležité garantovat na tomto médiu svobodu projevu a přístupu k informacím a zároveň zajistit, že budou respektovány i jiné svobody, jakými jsou ochrana soukromí osob a osobních dat a ochrana duševního vlastnictví. Zpravodaj, pan Lambrinidis, který odvedl vynikající práci, tak vzal v úvahu nové typy internetové kriminality a nebezpečí, které představují, a to zejména pro děti. Bohužel zpráva zůstává v jiných bodech nejednoznačná a dokonce i nebezpečná. Cílem pozměňovacích návrhů, které předložili paní Hieronymiová, pan Mavrommatis a pan Toubon, je ozřejmit, že útoky na základní svobody by neměly být ve jménu svobody projevu a přístupu k informacím podpořeny. Členské státy a poskytovatelé internetu by si měli ponechat nějaký manévrovací prostor, aby mohli nalézt nejlepší řešení k zajištění toho, že práva některých nezabrání zcela výkonu práv těch ostatních. Zákony se musí vztahovat na internet stejně jako všechno ostatní. Internet nemůže být virtuálním prostorem, kde čin, jenž v reálném světě zakládá trestný skutek, je přípustný a dokonce i chráněný prostě díky účinku technologií a díky způsobu, jakým jsou používány. V našich demokratických společnostech je v sázce právní stát. Manuel Medina Ortega - (ES) Pane předsedající, rád bych blahopřál svému kolegovi a příteli, panu Lambrinidisovi, ke zprávě, kterou koncipoval, a dále k značně vyváženému ústnímu vysvětlení toho, co chce se zprávou udělat. Přinesl jsem knihu, kterou je Smlouva o Ústavě pro Evropu. Tato kniha byla schválena 90 % španělských voličů a většinou vnitrostátních parlamentů zemí, k nimž my, poslanci EP, patříme. Nevstoupila v platnost kvůli určitým obtížím politické povahy, ale tento text je klíčovým, protože zahrnuje - a osobně to vnímám jako mandát od svých voličů - Listinu základních práv Evropské unie. Věřím, že tato Listina přináší principy vytýčené panem Lambrinidisem v jeho zprávě. Zaprvé, internet je oblastí svobody, modernosti a rovných příležitostí, kde lidé navzájem komunikují, jsou ve styku a poskytují si informace, vyměňují názory a sdílejí znalosti. Toto právo je přiznané článkem II-71 Smlouvy o Ústavě pro Evropu. Zadruhé, internet by měl chránit svobodu a rozvoj informační společnosti způsobem, který je slučitelný se zřetelem k duševnímu vlastnictví a ochraně soukromí uživatelů. Výslovně je právo na duševní vlastnictví a také právo uživatelů na soukromí přiznáno článkem II-77 návrhu Evropské ústavy. Zatřetí, musíme usilovat o odpovídající rovnováhu mezi ochranou práv, budování nabídky a trhu pro legální digitální obsah na internetu a rozvojem, jenž je otevřený novým podnikovým modelům, které se objevují na internetu. Musíme se také zabývat ochranou osobních dat, což je přiznáno článkem II-68 návrhu ústavy. Věřím proto, že Lambrinidisova zpráva tyto otázky zahrnuje. Nezabývá se samozřejmě podrobnostmi podmínek, požadavků, důsledků a sankcí, které vyplývají ze zneužití internetu, ale jsem přesvědčen, že to by bylo vhodné pro právní dokument a že o tomto aktuálně nediskutujeme. Claire Gibault - (FR) Pane předsedající, pane komisaři, dámy a pánové, jako umělkyni je mi smutno, jsem velmi šokována nedostatkem zájmu, který zpráva pana Lambrinidise vykazuje vůči odvětví kultury. Zdůraznila bych, že bychom vždy měli celkově zabezpečit a chránit práva jednotlivců, v souladu s Listinou základních práv Evropské unie, a měli bychom zaručit práva a svobody všech dotčených stran. Informační společnost je stále důležitějším hospodářským odvětvím, ale je také důležitým zdrojem inovací a tvořivosti, která soudobou ekonomiku podpírá. To mimo jiné znamená, že přístup k rozličné kultuře a ke vzdělání pro všechny musí být zaručen v rámci kontextu úcty k právu Společenství a že hodnota tvůrčí práce autorů a umělců, i v digitální ekonomice, musí být náležitě respektovaná. Takové uznání ale znamená honorování za všechny způsoby, jimiž je jejich tvůrčí přínos využíván, aby ze své profese mohli žít a mohli se jí zcela svobodně věnovat. V této souvislosti nesmí být právo duševního vlastnictví nahlíženo jako překážka, ale naopak jako hnací síla tvůrčích činností, zejména v kontextu rozvoje nových on-line služeb. Na druhou stranu věřím, že dokonce i na internetu musí být rasistický, nenávistný nebo revizionistický projev trestán. Svoboda projevu musí být uplatňována odpovědně. Musí být nalezena rovnováha mezi svobodou přístupu k internetu, úctou k soukromí a ochranou duševního vlastnictví. Proto vás vyzývám, dámy a pánové, abyste podpořili moje pozměňovací návrhy 2 až 6. Marie Panayotopoulos-Cassiotou - (EL) Pane předsedající, již se skoro stalo naším zvykem zkoumat zprávu o internetu na každém plénu. To je dobře, protože to poskytuje členským státům a Evropské unii příležitost konečně se účinně zabývat těmito zásadními otázkami, které se týkají užívání internetu. Blahopřeji svému ctěnému příteli, panu Lambrinidisovi, k tomu, že souhlasil se začleněním pozměňovacích návrhů poslanců do své velmi rozsáhlé zprávy, čímž dodal tématu, o kterém diskutujeme, několik nových aspektů. Minule Parlament zkoumal otázky týkající se videoher na internetu a nebezpečí pro nezletilé a financování mechanismu Evropské unie pro bezpečný internet pro nezletilé. Dnešní rozprava mě stále více přesvědčuje, že při konečné analýze vše nakonec skončí u otázky právního přístupu. Proto si myslím, že jedinou věcí, ke které bychom měli vyzývat, je právní studie týkající se četných problémů, které vyvěrají z používání internetu. Zpráva proto bude užitečná jako katalog, jenž musí být detailně prozkoumán právními experty, kteří pak zrealizují výzkum, jenž poskytne různým zúčastněným stranám zmíněným ve zprávě nástroje pro navržení právních předpisů, které zajistí princip právního řádu, co se týče demokratického používání internetu. Přirozeně nemůžeme hovořit o demokracii, pokud nemají všichni občané právo internet používat bez ohledu na svou finanční situaci. Takto dnes věci nestojí, ale doufáme, že jednou budou. Katrin Saks - (ET) Dámy a pánové, dovedete si představit život bez internetu? Co se mě týče, já nedovedu. Pocházím z Estonska, které v dostupnosti internetu v globálním měřítku vede. Možná proto máme větší zkušenost s nebezpečími internetu, od počítačové války, která se na mou zemi zaměřila před dvěma lety, až po skutečnost, že podle mezinárodního výzkumu se naše děti staly obětí počítačové šikany více než děti v mnoha jiných zemí. Prostřednictvím různých zpráv vydaných v posledních letech se Evropský parlament snažil nalézt odpověď na otázku "Co je internet?". Případnější otázkou by dnes bylo, zda je internetový svět zvláštním prostorem, jak se říká - virtuálním světem -, jenž není součástí skutečného života, nebo zda je součástí veřejného prostoru. O tom také diskutuje pan Lambrinidis ve své zprávě, v níž uvádí, že naším hlavním úkolem je nalézt vhodnou rovnováhu mezi soukromím a bezpečností. Kdykoliv je zmíněno omezení internetové svobody, vždy dojde na svobodu projevu - svoboda projevu je právem na šíření myšlenek, názorů, přesvědčení a dalších informací, ale také zahrnuje odpovědnost. Ráda bych poděkovala zpravodaji a doufám, že budeme mít všichni sílu nalézt odpověď na tuto otázku: co je internet; je možné ho regulovat, a pokud ano, jak by se to mělo udělat? Vzhledem k tomu, že je internet jedním z nejjasnějších znaků globalizace, musí být také náš přístup k této otázce mezinárodní. Filiz Hakaeva Hyusmenova - (BG) Dámy a pánové, obsah této zprávy plně odpovídá svému názvu. Zahrnuje práva v Listině základních práv Evropské unie a v Úmluvě OSN o právech dítěte a klade si za cíl chránit děti před zločinem. Blahopřeji zpravodaji. Internet je světem, kde se objevují skutečnosti, které nejsou výslovně definovány jako porušení práv a svobod nebo jako trestné činy proti nim. Příležitosti k vyjádření, k nalezení informací a sociálních kontaktů jsou často nahrazeny jejich pravým opakem. Internet poskytuje úrodnou půdu pro obcházení předpisů a pro žádná omezení projevů. V podmínkách nabízejících anonymitu a žádnou kontrolu je výsledkem odmítnutí odpovědnosti za výběr a použití jazykových prostředků. Tyto prostředky jsou často prostoupeny slangem, cynismem a dokonce i vulgaritou. Vyvíjejí se do jazyka nedůvěry a nenávisti, přecházejí do každodenního užívání a stávají se vzorem pro napodobování a formování určitého postoje. Takový jazyk nepřispívá k sociálnímu, duchovnímu a morálnímu blahu dítěte a nevede ke kultuře a hodnotám. Proto zaměřuji svou pozornost na potřebu oddělené analýzy jazyka používaného na internetu a jeho vlivu na osobní rozvoj dítěte. Csaba Sógor - Paní předsedající, jsem jedním z těch, kdo by rád zajistil pokračování internetové svobody. Tvůrci internetu měli velkou víru v základní dobrotu lidstva a mám sklon tuto víru sdílet. Bohužel u internetu často platí, stejně jako v každé lidské společnosti, že musíme čelit smutné skutečnosti, že je regulace potřebná k zajištění toho, aby ti, co se nemohou chránit sami, byli chráněni. Bezpečí jednotlivce je základním právem, stejně jako právo svobody slova a sebevyjádření. Ohavnosti jako dětská pornografie a pedofilie stejně jako internetové podvody musí být zastaveny. Nemůžeme tolerovat internetové dravce žádného druhu, a když zde o tomto velmi zajímavém tématu diskutujeme, rád bych upoutal vaši pozornost k méně diskutované skutečnosti: internet je také plný stránek, které podněcují nenávist, násilí a nesnášenlivost vůči všem typům menšin a mezi nimi vůči etnickým menšinám. Je to stránka internetu, která potřebuje naši pozornost. Musíme zajistit, aby se i menšiny cítily chráněny. Je nepřijatelné, že mnoho extremistických skupin používá internet k podněcování nenávisti a xenofobie. Ewa Tomaszewska - (PL) Pane předsedající, ráda bych upoutala pozornost k několika problémům, které jsou s internetem spojeny. Zaprvé, ráda bych odkázala na ochranu osobních dat a ochranu diskrétnosti ve vztahu k elektronickému hlasování, které umožňuje lidem s handicapem vykonávat svá práva jako občané. Zadruhé bych měla zmínit ochranu duševního vlastnictví ve vztahu k uměleckému materiálu, jenž může být prostřednictvím internetu snadno předáván dál. Další záležitost se týká ochrany dětí před škodlivým obsahem, jako jsou brutální záběry a pornografie, prostřednictvím vhodných filtrů a vzděláváním rodičů. Čtvrtou záležitostí je problém ochrany dětí před pedofily a únosci a také příležitost sledovat zločince za použití stop, které na internetu zanechávají, jako je adresa pedofila nebo nahrávky trestných činů zachycených mobilními telefony a potom vystavených na internetu. Pokud by prohlášení, která v Německu na internetu učinil mladík, nebyly přehlíženy, jeho oběti by stále žily, konkrétně děti a učitelé, které zastřelil. Další otázka, která je ve skutečnosti nejdůležitější, se týká respektování svobody slova a zde by měl být zákon respektován stejně jako v každé jiné oblasti. Některé z těchto problémů vyžadují nová technická řešení. Zpravodaji blahopřeji. Ján Figeľ člen Komise. - Pane předsedající, rád bych poděkoval všem řečníkům za jejich angažované a zajímavé příspěvky. Rád bych doplnil dva body k tomu, co jsem řekl na začátku. Například sdílíme obavy týkající se práva na duševní vlastnictví a vyrovnaný přístup, který je v této věci zapotřebí. Je to důležité pro celkový vývoj nebo rozvoj informační společnosti. Vynucení těchto duševních práv musí být řádně vyvážené se základními svobodami nebo právy, které jsou ve zprávě vyjmenované, včetně práva na soukromí, ochrany osobních dat a práva na účast v informační společnosti. Mnoho z vás zmínilo děti - nezletilé - ochranu těch, kteří patrně nejvíce čelí výzvám, a oni u počítačů sedí denně. Zde bych nejen doporučil, ale důrazně vybídl partnery, členské státy a instituce, aby spolupracovaly s programem Bezpečnější internet 2009-2013. Má na to k dispozici poměrně významný rozpočet. Byly již podniknuty akce proti nepatřičnému nebo nelegálnímu obsahu, ale také proti škodlivému chování nebo jednání, jako je podvodné získávání důvěry dětí nebo šikana, které již zde byly zmiňované. Existuje mnoho otázek, ale já bych se rád přimluvil za zavedení vážně myšlených politik závazků, jak národních, tak mezinárodních. Máme směrnici o soukromí a elektronické komunikaci, hodně konkrétních akcí nebo akčních plánů, Evropský program na ochranu kritických infrastruktur. Proto jsem řekl, že nepotřebujeme další legislativu, ale spíše řádné a vhodné provádění a potom samozřejmě další hodnocení a zlepšení. Někdo správně zmínil telekomunikační balíček. Včerejší trialog dává hodně naděje na konečnou shodu. Na závěr chci říci, že byl letošní rok vyhlášen Evropským rokem tvořivosti a inovací a jeho motto je: představ si, tvoř, inovuj. My si možná neumíme představit svět bez internetu, ale je důležité si představovat a tvořit a inovovat, aby byl bezpečnější a blíže lidstvu a lidské odpovědnosti. Stavros Lambrinidis zpravodaj. - Pane předsedající, rád bych poděkoval Komisi. Abych usnadnil život překladatelům - protože mluvím mimo psaný text - budu výjimečně hovořit anglicky. Respektuji vnímavost těch, kdo mají obavy o ochranu duševního vlastnictví. Mám ale dojem, že bojují bitvu u nepravé zprávy. Má zpráva není zprávou zaměřenou na jediné téma; jedná se o zprávu, která hovoří obecně o ochraně základních práv a bezpečnosti na internetu, a to je také důvod, proč získala jednomyslnou podporu. Pokud však jde o odkazování na práva na duševní vlastnictví, jeden by si při poslechu některých projevů myslel, že je zpráva ignoruje. Zejména mi dovolte přečíst, do jaké míry jsme se snažili v této zprávě o rovnováhu. V odst. 1 písm. k) vyzýváme Radu, aby "v návaznosti na posouzení míry, do jaké je to nezbytné a přiměřené s přihlédnutím k současnému inovačnímu výzkumu, přistoupila k přijetí směrnice o trestních opatřeních zaměřených na vymáhání práv duševního vlastnictví". To zpráva uvádí. Pozměňovací návrhy jsou ale všechno, jen ne vyvážené. Pozměňovací návrhy, které vypouští to, k čemu zpráva vyzývá - což je zákaz systematického sledování všech uživatelů, ať se jedná nebo nejedná o podezřelé a ať jsou nebo nejsou vinní, chránit jakékoliv právo na bezpečnost - jsou všechno, jen ne vyvážené. Vyzývají nás, abychom se zcela zřekli základních práv k ochraně něčeho jiného. Zadruhé, pozměňovací návrhy, které vypouští nebo splachují velmi přesný a konkrétní odkaz ve zprávě - aby kontroverzní politický proslov nebyl předmětem trestního stíhání -, jsou pozměňovací návrhy, s nimiž nesouhlasím, a jsem rád, když slyším, že mnoho dalších v této místnosti také nesouhlasí. Politický projev musí být chráněn, a to zejména je-li kontroverzní. Pokud bychom všichni v této místnosti spolu souhlasili, nepotřebovali bychom legislativu zaručující svobodu slova. Je to pro případ, kdy nesouhlasíme - a zejména k ochraně projevu, který může zejména vzbudit hněv v lidech, jako jsem já nebo někdo jiný -, proč máme tyto zákony. Odkaz ve zprávě nehovoří o projevu, který "zakládá trestný čin". Hovoří jasně o "kontroverzním politickém" projevu. Proto všechny žádám, aby ve zprávě podpořili konkrétně tento odstavec a aby podpořili zprávu obecně. Jsem hluboce vděčný všem - dokonce i těm, kdo se mnou nesouhlasí -, kdo jsou dnes v noci zde. Vím, že to není jednoduché. Děkuji vám za podporu v průběhu všech těch měsíců, které vedly k této zprávě. Těším se, že s vámi budu v budoucnu pracovat na vašich zprávách a že vám projevím podobné pochopení a podporu. Předsedající - Děkuji vám, kolegové. Děkuji vám, pane Mavrommatisi, za názor a zvláště děkuji zpravodaji, panu Lambrinidisovi, za jeho úspěch a za důležitou a zajímavou zprávu. Rozprava je ukončena. Hlasování se bude konat ve čtvrtek 26. března 2009. Písemná prohlášení (článek 142) Neena Gill písemně. - Blahopřeji zpravodaji k této zprávě. Věřím, že internet rozšířil životy Evropanů bezpočetně způsoby. Zvětšil naši možnost mít přístup ke znalostem, pomohl nám pochopit svět kolem nás a posílil naše společenské vazby s jinými lidmi. Ale voliči mi říkají, že mají také obavy z nebezpečí internetu. Na dosah ruky máme pozoruhodnou technologii, ale svoboda, kterou nám poskytuje, umožnila zločincům technologii zneužít. Tato zpráva svým zaměřením na základní práva má před sebou ještě dlouhou cestu k bezpečnějšímu internetu. Na minulém dílčím zasedání jsme hovořili o potřebě řešit dětskou pornografii. Prostřednictvím vytváření rovnováhy mezi svobodou a bezpečností, návrhy, o nichž jsme dnes hlasovali, vytvoří další důležitý nástroj pro boj proti této hrozbě. Zpráva také nastoluje otázky týkající se elektronické gramotnosti. Jako společnost se nemůžeme dále posunout, pokud tím, že podpoříme nové svobody pro některé, omezíme práva těch, kdo internet znají méně. Ochotně jsme přijali hluboké změny, které internet vytvořil. Abychom se posunuli ještě dále, měli bychom nyní naši pozornost posunout k vypořádání se s negativy této revoluce, a to stejně ochotně. Daciana Octavia Sârbu Je dobře známo, že je stále obtížnější internet kontrolovat, ale ochrana základního práva na soukromí na internetu a zajištění toho, aby byl internet bezpečnější, musí být mezi prioritami vlád členských států. Používání internetu nabízí bezpočet výhod, ale nesmíme zapomenout na nebezpečí zneužití, jemuž jsou někteří uživatelé internetu vystaveni. Proto, aby se tato zneužívání omezila, je naší povinností definovat standardy pro ochranu dat, bezpečnost a svobodu projevu jak na evropské úrovni, tak na úrovni členských států. Na druhé straně je naléhavě nutné přijmout opatření k boji proti počítačové kriminalitě a v tomto případě bych ráda zdůraznila, že je důležité navrhnout globální strategii. Trvám na tom, že v boji proti počítačové kriminalitě musí existovat aktivní spolupráce mezi policejními orgány, poskytovateli internetových služeb, uživateli a dalšími provozovateli. Musím skončit tím, že řeknu, že musí být zajištěno právo na vzdělání a na přístup k internetu, stejně jako právo na bezpečnost a ochrana práv těch, kdo internetové služby používají.

Pirmininko pareiškimai Pirmininkas Prieš prasidedant posėdžiui, norėčiau pateikti kelias preliminarias pastabas. Norėčiau jums priminti, kad praeitą ketvirtadienį Pirmininkų sueiga nusprendė, kad rytoj, antradienį, 16 val. vyks diskusijos dėl S. E. Jędrzejewskos ir H. Trüpel pranešimų dėl naujojo 2011 m. biudžeto projekto. Planuojama, kad balsavimas dėl pranešimų vyks trečiadienį. Antra, rytoj taip pat vyks diskusijos dėl 16-osios klimato kaitos konvencijos šalių konferencijos rezultatų. TarptautinbendruomenKankūne padartam tikrą pažangą. Derybose taip pat dalyvavo pakankamai dideldelegacija iš Europos Parlamento, ir šie kolegos šiandien yra čia su mumis. Su Komisijos nare C. Hedegaard apsvarstysime, kiek mus tenkina parengtas susitarimas ir kokių tolesnių priemonių turėtų būti imtasi šiuo klausimu prieš konferenciją Pietų Afrikos Respublikoje. Trečia, spalio 21 d. sužinojome, kas laimėjo šių metų Europos Parlamento Sacharovo premiją už minties laisvę. Tikriausiai prisimenate, kad laimėtojas - Kubos disidentas Guillermo Fariñas. Deja, G. Fariñasui bus sudėtinga atvykti ir atsiimti savo premiją asmeniškai kitą trečiadienį, nepaisant to, kad aš asmeniškai ėmiausi priemonių šiuo klausimu nusiųsdamas laišką Kubos prezidentui Rauliui Castro. Tikimės, kad į G. Fariñaso sunkumus atkeliauti į Strasbūrą dėmesį atkreips ledi C. Ashton, kuri į tai atsižvelgs tolesniuose santykiuose su Kuba. Mes vis dar tikimės, kad mūsų premijos laureatui pavyks atvykti pas mus. Jei jis išskristų iš Kubos per kelias ateinančias valandas, jam dar pavyktų tai padaryti iki mūsų posėdžio trečiadienį. Ketvirta, taip pat norėčiau priminti, kad prieš 30 metų, jei tiksliau, 1981 m. gruodžio 13 d., Lenkijoje buvo paskelbta karo padėtis - taip komunistų valdžios institucijos bandnuslopinti vis daugiau galios įgaunantį Solidarumo judėjimą. Buvo suimta tūkstančiai opozicijos aktyvistų ir daugiau nei 100 žmonių žuvo. Praėjus beveik trims dešimtmečiams po šių įvykių, prisiminkime tuos, kuriems pakako drąsos rizikuoti savo gyvybėmis, kad išlaisvintų Europą nuo komunizmo jungo. Ir galiausiai - penkta, atsižvelgdamas į G. Bloomo elgesį per lapkričio 24 d. plenarinę sesiją ir turint omenyje, kad jis nepasinaudojo trimis jam skirtais raginimais atsiprašyti už savo žodžius, nusprendžiau, remdamasis Darbo tvarkos taisyklių 9 ir 153 straipsniais, skirti jam sankciją - septynias dienas jis neteks teisės gauti pragyvenimo lėšų. Apie savo sprendimą G. Bloomą jau informavau. Dabar keletas skelbimų: teisės aktų, priimtų pagal įprastą teisėkūros procedūrą, pasirašymas. Šiuo skelbimu informuoju jus, kad trečiadienį aš ir Tarybos Pirmininkas pasirašysime kitus 10 teisės aktų, priimtų pagal įprastą teisėkūros procedūrą, atsižvelgiant į darbo tvarkos taisyklių 74 straipsnį. Šių teisės aktų pavadinimai bus paskelbti šio posėdžio protokole. Antra, P. Gruny raštu mane informavo, kad jos, kaip Europos Parlamento narės, mandato galiojimas baigėsi, nes ji išrinkta į Prancūzijos nacionalinę asamblėją. Parlamentas į tai atsižvelgia ir, remdamasis Akto dėl Europos Parlamento narių rinkimų remiantis tiesiogine visuotine rinkimų teise 7 straipsnio 2 dalimi ir Darbo tvarkos taisyklių 4 straipsnio 1 ir 4 dalimis, patvirtina, kad nuo 2010 m. gruodžio 14 d. bus laisva vieta. Ir galiausiai trečia: gavau Liberalų ir demokratų aljanso už Europą frakcijos prašymą paskirti J. Cornelisą van Baaleną į Tarpparlamentinę delegaciją ryšiams su Afganistanu vietoj C. Haglundo. Ar yra pastabų? Matau, kad nėra. Paskyrimas patvirtintas.

2. Diritti umani in Siria (votazione) Proposta di risoluzione Prima della votazione Bernd Posselt (DE) Signor Presidente, avremmo voluto inserire: (EN) "Chiede l'abrogazione dello stato di emergenza in Siria, posto in essere più di quaranta anni fa”. (DE) come paragrafo 6 bis. Presidente Vi sono obiezioni all'inserimento di questo emendamento orale? Véronique De Keyser (FR) Signor Presidente, vorrei farle presente che trovo del tutto surreale il numero di parlamentari presenti il giovedì pomeriggio per potersi opporre a un emendamento orale! Infatti, per opporsi occorrono più persone di quante ne siano presenti in Aula: non sono neanche sicura che siano presenti quaranta persone a favore di questo emendamento! Non posso oppormi all'emendamento orale, ma mi oppongo in ogni caso alla procedura. Gradirei che ne prendesse atto. Presidente Le ricordo la regola: il numero di persone necessario per opporsi all'accoglimento di un emendamento orale è sempre lo stesso, indipendentemente dal momento in cui votiamo, dall'ora, dal giorno e dal luogo. Viceversa, per proporre un emendamento orale, è sufficiente un solo collega. Lei, peraltro, può richiedere la verifica del quorum. Esiste una procedura per questo, una procedura diversa. Tuttavia, qualora lei dovesse richiedere la verifica del quorum e questo non fosse raggiunto, le rammento che, trattandosi di una votazione d'urgenza, la votazione non sarà rinviata. Il testo decadrà e non vi sarà alcuna votazione in merito. Questo prevede il Regolamento. Marios Matsakis (EN) Signor Presidente, non è il Regolamento a essere sbagliato, ma il fatto che i colleghi dei vari gruppi lasciano presto l'Aula. Dovrebbero essere qui a votare! (Applausi) (L'emendamento orale è accolto)

Dichiarazione della Presidenza Presidente Desidero fare un annuncio a tutti voi, onorevoli colleghi. Con nostro grande sollievo ci è stato riferito che la pena di morte che gravava su Mirza-Tahir Hussain, un cittadino britannico detenuto in Pakistan, è stata commutata. Il Presidente del Parlamento europeo e i membri dell'Assemblea si sono enormemente adoperati per salvare la vita di questo cittadino: Accogliamo con grande piacere il fatto che il nostro messaggio sia stato ascoltato. (Vivi applausi)

Apertura della seduta (La seduta è aperta alle 10.05) Presidente. - Conformemente all'Atto relativo all'elezione dei membri del Parlamento europeo a suffragio universale diretto, dichiaro aperta la seduta. E' la seconda volta che, senza merito, mi tocca il privilegio di regolare l'elezione del Presidente del Parlamento europeo. Sarà lui naturalmente a pronunciare il discorso programmatico. Gli applausi con cui abbiamo salutato ieri i nuovi paesi membri (Bulgaria e Romania) e l'omaggio caloroso tributato al Presidente Josip Borrell sono segni di fiducia e di continuità. Ricorre fra poche settimane il cinquantesimo anniversario del Trattato di Roma, che segna la nascita della famiglia europea, del nuovo soggetto apparso sulla scena politica ed economica mondiale. Lo festeggeremo con orgoglio per gli straordinari sessant'anni di pace (quasi totale) del nostro Continente, per i valori che condividiamo: la libertà, la democrazia, la giustizia sociale, per le speranze che l'Europa politica ha suscitato in molte parti del mondo. A queste attese, alle esigenze, e anche alle critiche dei cittadini europei sui temi istituzionali e su quelli sociali, possiamo rispondere soltanto guardando avanti. Mi riferisco ad un mondo globalizzato, ai suoi progressi e alle sue crescenti ingiustizie. Mi riferisco all'alta responsabilità che abbiamo verso le prospettive dell'energia e dell'ambiente, cioè verso la vita del pianeta e verso le future generazioni. Mi riferisco alle nuove opportunità legate agli sviluppi della scienza, alla guida delle sue applicazioni, ai benefici e ai dilemmi etici che nascono nella coscienza di ciascuno e che implicano scelte consapevoli.

Reinício da sessão Presidente Declaro reaberta a sessão do Parlamento Europeu, que tinha sido interrompida em 30 de Setembro de 1996. Aprovação da acta Presidente A acta da última sessão foi distribuída. Há alguma observação? Plooij-Van Gorsel Senhor Presidente, colegas, devem estar lembrados que na sessão do mês passado, em Estrasburgo, perguntei porque é que o canal RTL4, neerlandófono, tinha desaparecido da rede de distribuição. Há duas semanas, telefonaram-me dos serviços do Parlamento informando-me de que voltaríamos a ter acesso à RTL4 durante esta sessão. Assim, cheguei a Estrasburgo cheia de esperanças, que se viram goradas quando liguei o receptor. No canal 12 encontrei um teleshopping de artigos alemães, o que não deixa de ser bastante diferente daquilo que esperava. Sendo assim, Senhor Presidente, peço-lhe que resolva a situação e faça regressar a RTL4 aos nossos ecrãs, uma vez que tal nos tinha sido prometido. A minha segunda questão, Senhor Presidente, tem a ver com as perguntas por escrito. A 9 de Setembro apresentei uma pergunta, ao abrigo do artigo 42º, o que significa que deveria ter tido uma resposta no prazo de três semanas, ou no caso de uma pergunta de difícil resposta, seis semanas. De 9 de Setembro até hoje contamse precisamente seis semanas e ainda não obtive qualquer resposta. A quem me devo dirigir para obter uma resposta à minha pergunta? Presidente Senhora Deputada Plooij-van Gorsel, quanto à primeira parte da sua intervenção, o problema será verificado. Quanto à segunda, a Senhora sabe que eu próprio faço tudo para que os prazos sejam cumpridos a cem por cento, sobretudo quando se trata de perguntas dos caros colegas. Se neste caso concreto falhámos, eu farei tudo o que for necessário para que a Senhora Deputada receba finalmente uma resposta o mais depressa possível. (O Parlamento aprova a acta) Ordem dos trabalhos Presidente Segue-se na ordem do dia a fixação da ordem dos trabalhos. Foi distribuída a versão final do projecto de ordem do dia do presente período de sessões elaborada pela Conferência dos Presidentes reunida em 17 de Outubro de 1996, nos termos do artigo 95º do Regimento. Quarta-feira: Presidente O Grupo da Aliança Radical Europeia, fundando-se no artigo 129º do Regimento, requer o reenvio do relatório Posselt, em nome da Comissão das Relações Económicas Externas, sobre os aspectos económicos e comerciais do Acordo Europeu entre a União Europeia e a República da Eslovénia. Tem a palavra o Senhor Deputado Dell'Alba para justificar a proposta de alteração. Dell'Alba Senhor Presidente, faço questão de esclarecer os motivos que me levam a solicitar o novo envio à comissão do presente relatório. Em primeiro lugar porque a Comissão REX, à qual todos devemos respeito, num parágrafo manifesta o seu parecer conforme, o que no entanto não seria da sua competência. Sei que houve uma corrigenda. Mas simplesmente porque a exposição de motivos de um relatório, Senhor Deputado Posselt, deve acompanhar esse mesmo relatório. Acontece que neste caso, em que estamos perante um relatório de carácter económico, encontramos a reconstituição dos acontecimentos históricos a partir de 1945, acontecimentos trágicos que afectaram não só a Comunidade e algumas comunidades referidas no relatório, mas também a comunidade dos italianos que viviam nas terras que foram completamente esquecidas. Como, para além do mais, isso não é abrangido pelo tema do relatório, peço o seu novo envio à comissão, principalmente porque a exposição de motivos não tem de modo nenhum em conta nem o relatório nem as verdades históricas. Seria no mínimo escandaloso se o Parlamento aprovasse uma exposição de motivos como esta. Green Senhor Presidente, como deve recordar-se, este assunto foi discutido na conferência de presidentes da última terça-feira, ocasião em que houve um consenso segundo o qual uma parte do conteúdo da exposição de motivos não estava de acordo com o Regimento deste Parlamento. O senhor presidente comprometeu-se a tratar desta questão antes de a referida exposição de motivos ser apresentada à assembleia. Espero que isso resolva o problema para que possamos prosseguir conforme planeado e tratar do relatório Posselt inscrito na ordem do dia. É isso que pretende o meu grupo, pelo que apoiamos a solução por que optou, ou seja, a de tentar retirar da exposição de motivos os pontos que estejam em conflito com o Regimento deste Parlamento. Presidente A senhora deputada relatou correctamente as conclusões do nosso debate no âmbito da Conferência dos Presidentes. No que diz respeito à proposta de resolução, já foi entretanto apresentada uma corrigenda. Creio que fica assim resolvido o assunto da proposta de resolução. Resta o problema da exposição dos motivos. Mas vejo que o relator, o senhor deputado Posselt, pretende, ele próprio, fazer uso da palavra. Posselt Senhor Presidente, gostaria apenas de dizer que me esforcei por apresentar os aspectos económicos e comerciais de forma realmente abrangente no meu relatório, tentando estabelecer, como é hábito na Comissão das Relações Económicas Externas, uma ligação com a análise do quadro político, análise essa que é necessária quando se pretende fazer uma avaliação objectiva. A Comissão das Relações Económicas Externas aprovou o relatório por 18 votos a favor e um voto contra, ou seja quase por unanimidade, incluindo também os votos de todos os colegas italianos. O senhor deputado Dell'Alba não se encontrava presente, pois estava nesse momento a apresentar um relatório minoritário na Comissão dos Assuntos Externos, da Segurança e da Política de Defesa. Mas na Comissão das Relações Económicas Externas o relatório foi aprovado quase por unanimidade. No que se refere à exposição de motivos que normalmente não é objecto de votação, até eu próprio me correspondi com o colega Konecny, o relator sombra do Grupo do Partido Socialista Europeu, e elaborámos esta exposição de motivos em amplo consenso. Todas as observações dos colegas da comissão foram por mim consideradas na exposição de motivos, o que é muito raro acontecer, tendo também elas sido aprovadas com largo consenso pela comissão. Presidente Deixei falar o deputado Posselt para que expusesse a situação em que a comissão se encontra. Estamos a ser extremamente generosos - estou agora a ver que o senhor Fayot, na sua qualidade de presidente da Comissão do Regimento, da Verificação de Poderes e das Imunidades, já me está a lançar um olhar mais ou menos céptico. Por isso, vou também conceder novamente a palavra ao deputado Dell'Alba para um ponto de ordem. Eu sei bem o que isso significa. No entanto, repito que a votação a que temos de proceder em seguida apenas diz respeito à questão do reenvio do relatório à comissão, e a nada mais. Dell'Alba Senhor Presidente, depois das considerações da senhora deputada Green, retiramos o nosso pedido. Ficamos satisfeitos com a resposta se a exposição de motivos puder ser alterada. A Conferência dos Presidentes estava de acordo em alterá-la de forma consequente. Gostaria de dizer ao colega deputado Posselt que não posso fazer parte das vinte comissões do nosso Parlamento. Presidente Eis uma maneira muito elegante e correcta de resolver o problema. Sexta-feira: Presidente No que se refere às votações aplicando o processo sem relatório previstas para sexta-feira, houve 29 deputados que, nos termos do 2º parágrafo do artigo 99º, se opuseram à aplicação deste processo. Trata-se de uma objecção à proposta de regulamento relativo à protecção das florestas contra a poluição atmosférica e à proposta de regulamento relativo à protecção das florestas contra incêndios. Estas propostas são assim enviadas, para reapreciação, à comissão competente. O nosso Regimento permite que esta seja uma prática, por assim dizer, rotineira, para a qual basta a oposição de 29 deputados . Castagnetti Senhor Presidente, não percebi qual foi a lista das questões urgentes aprovadas. Gostaria que entre as questões urgentes também fossem incluídas as calamidades que atingiram a Itália, as inundações na Calábria e o terramoto, uma vez que os danos são realmente enormes. Felizmente as vítimas não são em número extremamente elevado, mas os prejuízos sofridos pelo património artístico e público são enormes. Penso que as manifestações de solidariedade devem ser expressas em tempos reais e não à distância de meses. Presidente Caro colega, houve aqui um mal entendido. Eu anunciei um pedido de aplicação do processo de urgência do Conselho. Os assuntos a inscrever no debate sobre questões actuais, ou seja, as urgências parlamentares, serão anunciados amanhã, uma vez que esta noite ainda está a decorrer uma Conferência dos Presidentes a este respeito, depois de na semana passada não termos chegado a qualquer acordo. Senhor Deputado Cornelissen, como é seu costume, presumo que não pretende intervir para um ponto de ordem, e sabe que para outros temas não lhe posso conceder a palavra! Cornelissen Senhor Presidente, ao ouvir as minhas palavras, concordará certamente com a minha chamada de atenção para o grave acidente de autocarro ocorrido ontem. Gostaria de lhe perguntar, em nome da Comissão dos Transportes e do Turismo, se pretende, em nome do Parlamento, expressar a nossa solidariedade às vítimas e aos seus familiares. Aproveito também esta oportunidade para perguntar à Comissão quando é que teremos as medidas anunciadas para a melhoria da segurança do transporte em autocarro, o que, como este caso nos veio infelizmente demonstrar, se justificam plenamente. Presidente Caro colega, transmitirei as condolências do Parlamento às famílias das vítimas. Quanto à Comissão, amanhã terá lugar um debate sobre o programa anual da Comissão, ocasião essa que será certamente ideal para o Senhor Deputado abordar este tema. Crowley Senhor Presidente, peço desculpa por estar a ocupar o seu tempo, mas quero apenas que fique registada, como ponto de ordem, a minha objecção ao facto de, na ordem do dia desta semana, termos inscrito o período de perguntas à Comissão às 17H30 de terça-feira à tarde e, ao mesmo tempo, termos igualmente reuniões de comissão parlamentar. O período de perguntas é a única oportunidade que este Parlamento tem de apertar a Comissão, fazendo-lhe perguntas sobre questões que afectam os nossos eleitores. Acho que é mau que haja um conflito entre o período de perguntas e as reuniões das comissões parlamentares. Presidente Caro colega, como sabe, no início do meu mandato esforcei-me por evitar que se realizassem ao mesmo tempo reuniões paralelas às do hemiciclo. Mas a Assembleia, incluindo o grupo político a que o Senhor Deputado pertence, não seguiu a minha iniciativa. Portanto, agora já não posso fazer nada a este respeito! Produção cinematográfica e televisiva Presidente Segue-se na ordem do dia o relatório (A4-0304/96) da deputada Guinebertière, em nome da Comissão para a Cultura, a Juventude, a Educação e os Meios de Comunicação Social, sobre a proposta de decisão do Conselho relativa à criação do Fundo Europeu de Garantia para a promoção da produção cinematográfica e televisiva. Guinebertière Senhor Presidente, caros colegas, o relatório que vos apresento hoje, em nome da Comissão para a Cultura, a Juventude, a Educação e os Meio de Comunicação Social, foi votado por unanimidade, com uma única abstenção. No entanto, o debate sobre este relatório conheceu momentos de tensão política e de aceleração, como os que vivemos, com demasiada frequência, neste Parlamento. Trata-se de instituir o Fundo Europeu de Garantia para a promoção da produção cinematográfica e televisiva. Por ocasião das negociações do GATT, a Europa conseguiu impor uma excepção cultural, que permite aos responsáveis políticos criarem instrumentos de apoio ao sector audiovisual. Ora, os desafios culturais e económicos da nossa sociedade da informação são de monta, uma vez que a necessidade da imagem está a crescer a uma curva ascendente, quase vertical. A presente proposta inscreve-se na política global do Conselho e da Comissão em favor da indústria audiovisual, que está articulada, sobretudo, em três etapas. A directiva Televisão sem Fronteiras, que define um enquadramento jurídico, o programa MEDIA II, que sabemos que permite apoiar os programas e os catálogos... (O presidente interrompe a oradora) Presidente Agradecia que os dois colegas ao lado da oradora parassem de conversar. Considero isso um acto de grande desrespeito! Guinebertière Obrigada, Senhor Presidente. Com efeito, as coisas estão melhor. Já consigo ouvir-me a mim própria. A directiva Televisão sem Fronteiras, que define um enquadramento jurídico, o programa MEDIA II, que todos sabemos que permite apoiar os programas e os catálogos cinematográficos e audiovisuais, mas que temos de reconhecer que não tem sido suficiente para inverter a tendência cada vez maior para o consumo de produtos provenientes dos Estados Unidos, e o Fundo de Garantia, que constitui, pois, a terceira etapa. A proposta de decisão apresentada pela Comissão tem cinco pontos essenciais: em primeiro lugar, a criação de um Fundo de Garantia, que deverá funcionar como segurador dos riscos partilhados com os financiadores do sector audiovisual. Como dispositivo de incentivo, deverá encorajar os bancos a financiarem o sector da produção audiovisual e cinematográfica, que todos sabemos que é considerado um sector de «alto risco». As propostas da Comissão consistem na constituição de um capital, metade do qual (90 milhões de ecus), a fornecer pela União e outra metade a fornecer por bancos privados. A Comissão propõe que as garantias concedidas não possam ultrapassar metade dos empréstimos e dos créditos concedidos. No termos da proposta, a gestão do Fundo competirá ao FEI, que deverá celebrar contratos de garantia com os bancos. O FEI deverá, também, concluir com a Comissão Europeia um acordo de cooperação sobre a gestão do Fundo, que deverá ter uma duração ilimitada, prevendo-se, no entanto, a realização de avaliações de três em três e, posteriormente, de cinco em cinco anos. De que forma foi esta proposta acolhida no Conselho? O grupo audiovisual analisou este assunto em três ocasiões, tendo suscitado inúmeras questões. Solicitou, nomeadamente, que a proposta fosse apresentada ao Conselho ECOFIN, o que veio a acontecer em 11 de Março de 1996. Algumas observações de natureza técnica e financeira que foram formuladas suscitam dúvidas sobre a vontade política dos Estados-membros. Foi pedida a realização de um estudo suplementar. Aliás, não se pode negar que a participação directa dos bancos no capital do Fundo não constitui uma solução evidente à primeira vista, uma vez que a proposta nada diz sobre as formas de participação destes na gestão dos seus próprios capitais, no seio do FEI. Por outro lado, os capitais privados que irão alimentar este Fundo deverão ser remunerados de acordo com regras a definir no âmbito do acordo de cooperação e, também nesta matéria, a proposta não é precisa. Na minha qualidade de relator, consultei inúmeros organismos financeiros e profissionais e, na sequência destas consultas, a Comissão para a Cultura propõe que o capital do Fundo permaneça aberto, nomeadamente à participação do BEI, que o Fundo possa garantir, não apenas as produções, mas também as co-produções, bem como constituir catálogos, que o Fundo contribua para o desenvolvimento da circulação das obras cinematográficas e televisivas na Europa e que promova co-produções em países com um espaço linguístico restrito. Propomos, igualmente, que se preveja uma fase experimental de cinco anos, no termo da qual se realizará uma avaliação financeira e um estudo de impacto sobre o sector, eventualmente acompanhado de propostas, de forma a permitir à Comissão criar definitivamente o Fundo. Desejamos, ainda, que a gestão do Fundo seja assegurada, no seio do FEI, por uma estrutura ad hoc, designada «comissão bancária», na qual estariam representados os parceiros externos, o FEI e a Comissão. Por último, pensamos que é necessário prever, também, um comité de pré-selecção dos dossiers, composto por peritos provenientes dos meios bancário e audiovisual, que permitirá aos promotores dos projectos negociarem as taxas a aplicar aos montantes garantidos. As alterações que apresentamos são construtivas e desejamos que as mesmas ajudem a Comissão a aperfeiçoar a sua proposta, de forma a que esta possa congregar o acordo dos Estados-membros. Na minha opinião, um dispositivo europeu de incentivo como o proposto poderá tornar as nossas produções originais competitivas face ao gigante americano. Temos, na Europa, muitos talentos. Ajudemo-los a realizarem obras de ficção que possam circular perante 370 milhões de telespectadores europeus, ou mesmo mais, dentro em breve. Tongue Senhor Presidente, em primeiro lugar quero apresentar os meus agradecimentos à nossa relatora, a senhora deputada Guinebertière. Esta colega fez realmente um trabalho soberbo em torno desta proposta e revelou simultaneamente visão e uma grande atenção quanto aos pormenores. Muito obrigado, também, à Comissão e ao senhor Comissário aqui hoje presente, pela sua proposta que, muito adequadamente, complementa uma trilogia de medidas destinadas a apoiar a política e a indústria do audiovisual da Europa. Acho que o Fundo de Garantia Europeu é uma trave mestra da estratégia que estamos a desenvolver na Europa, no sentido de trazer investimentos e empregos para este sector da economia em rápida expansão. Vale sempre a pena lembrar que o famoso Livro Verde de Jacques Delors predisse que haveria 2 milhões de empregos extra nesta área da economia. Só com medidas como as propostas por este fundo é que poderemos criar aqueles empregos na Europa. Não se deverá igualmente esquecer que estamos e defrontar-nos com um défice de 4 mil milhões de dólares nos serviços audiovisuais em relação aos Estados Unidos. Isso apenas serve para sublinhar o facto de este fundo ser essencial para ajudar a repor aquele equilíbrio e, o que é muito importante, para aumentar a diversidade cultural nos nossos ecrãs. O pluralismo cultural só será desenvolvido quando dispusermos de pluralismo económico e é o pluralismo económico no cinema e na televisão que este fundo irá realmente ajudar a desenvolver. O recente relatório do Banco Europeu de Investimento, que o nosso relator mencionou, confirma o valor, a viabilidade e o impacto potencialmente positivo de tal fundo sobre a nossa indústria do cinema e da televisão. O relatório confirma igualmente, com muita ênfase, o interesse positivo que existe da parte do sector financeiro. Lanço um apelo aos ministros: por favor levem a sério este relatório, bem como as opiniões hoje emitidas por este Parlamento. O Parlamento Europeu apoia o fundo, os profissionais da indústria apoiam o fundo e certos governos visionários apoiam o fundo. A este propósito devemos muito ao ministro irlandês, senhor Michael D. Higgins, cuja determinação de pôr a cultura e a indústria do audiovisual no coração da União Europeia não é de todo ultrapassada por quem quer que seja. Desejamos-lhe sorte na próxima reunião dos ministros da cultura sobre esta questão. Certos governos, porém, estão hesitantes; certos governos disseram «vejamos o que os ministros do Conselho ECOFIN têm a dizer acerca deste relatório». Surpresa, surpresa: quando foram consultados, que disseram realmente os ministros da Economia e das Finanças? «Será que realmente precisamos deste fundo? Será que ele vai realmente criar empregos?» Acho que comentários negativos deste tipo revelam um certo nível de analfabetismo económico e cultural. Tal como disse recentemente Michael D. Higgins, se a União Europeia quiser continuar a ocupar-se pura e simplesmente de política económica e de concorrência, não conquistará os corações e as consciências dos nossos cidadãos. É nos ecrãs da televisão e do cinema que vamos conseguir conquistar os corações e as consciências dos nossos cidadãos, bem como por meio do apoio que dermos à nossa indústria do audiovisual. Conforme disse o ministro irlandês: os livros e os filmes não são alcatruzes. Eu acrescentaria que os filmes também não são peixe. Na Cimeira de Cannes de 1995, os chefes de Estado até pediram à Comissão que seguisse em frente e propusesse a criação deste fundo. Gostava de que os ministros não se tivessem esquecido tão facilmente de que foram eles os primeiros a solicitar a apresentação destas propostas. Assim, na próxima reunião dos ministros da cultura, sob a presidência judiciosa de Michael D. Higgins, tomemos uma decisão política no sentido de fazer avançar este fundo. Podemos deixar os pormenores para depois. Ao longo de todo este século, o Governo dos Estados Unidos foi sempre muito sério quanto ao apoio a dar à sua indústria do filme e da TV. Que os nossos ministros mostrem, de uma vez por todas, que falam a sério da cultura e da economia criativa e que se preocupam mais com isso do que com os carros e com as cenouras, ou, até, com a política da concorrência. Este fundo deveria estar criado e a funcionar no início de 1997. Tudo quanto seja menos do que isso seria trair a nossa indústria do audiovisual e os empregos que ela pode criar. Banotti Senhor Presidente, agradeço à senhora deputada Guinebertière o trabalho heróico que desenvolveu para elaborar este documento tão complexo. Verifico também que parece que os colegas da outra ala do hemiciclo plagiaram o ministro irlandês da cultura neste contexto. Do que não há dúvida é que plagiaram algumas das linhas do meu texto! Para quem trabalhou na Comissão para a Cultura, a Juventude, a Educação e os Meios de Comunicação Social sobre este assunto, este relatório é muito bem-vindo. A proposta para a criação deste fundo de garantia é simultaneamente oportuna e progressiva. Estamos conscientes do crescimento significativo do mercado do audiovisual na UE - 16 % ao ano - o que o torna o mercado do audiovisual de mais rápido crescimento no mundo. Estamos igualmente conscientes da discrepância existente entre a dimensão do mercado do audiovisual na UE e a posição das suas produções no seio desse mercado. Neste contexto é de louvar uma proposta como esta, de criação de um fundo de garantia que instaura uma quarta pedra angular no processo de desenvolvimento da infra-estrutura do mercado comunitário do audiovisual. Esperamos que, quando ele estiver em pé e em funcionamento, acabemos finalmente por poder produzir filmes que as pessoas queiram ver, que aumentemos o nosso fundo de produtos culturais e que outros europeus gostem também de ir ver esses filmes. A senhora deputada Tongue assinalou que se trata de uma questão política e, na verdade, sem dúvida que o é, e muito. Embora apoie, de modo geral, o fundo de garantia, deve sublinhar-se que o êxito do fundo irá depender de se resolverem certas regras básicas da sua estrutura. Em primeiro lugar, o fundo deve ser verdadeiramente um fundo pan-europeu. Deve ser estruturado de modo a assegurar que todos os países tenham acesso a ele. Como sabemos, a estrutura bancária e o seu relacionamento com as firmas produtoras de filmes varia, na Europa, de país para país. É importante que o fundo desempenhe um papel incentivador para que certos países com estruturas bancárias menos favoráveis aos filmes participem no financiamento dos mesmos, para que assumam riscos, para que apostem, para que tentem a sorte na produção de qualquer coisa, a fim de que, em última instância, possam não só ficar muito orgulhosos do seu envolvimento, mas também retirar disso algum dinheiro para si. Pode ser bem necessário que exista no fundo um sistema de ponderação que reflicta os diversos sistemas bancários. O Parlamento já tratou deste direito equitativo de participar, com o seu sistema de referências, no sentido de definir a posição dos países que possuam uma pequena capacidade no domínio do audiovisual. Isto é de importância vital e não se deve esquecer. É interessante notar que a diferenciação existente no que diz respeito ao envolvimento do sector bancário na indústria de produção de filmes não está necessariamente relacionada com a capacidade do país quanto à produção audiovisual. O papel do Banco Europeu de Investimento no que diz respeito à estruturação e ao funcionamento do fundo de garantia, tal como foi proposto, é de importância vital. Sabemos que ele trata geralmente de projectos de infra-estruturas de grande envergadura, projectos esses em que os níveis de segurança são muito elevados e em que o calendário de cada projecto tem uma duração de muitos anos. Deve reconhecer-se o facto de o perfil do projecto, no que se refere à produção audiovisual, ser de mais curto prazo. Conforme disse a senhora deputada Tongue, estes projectos não podem ser encarados do mesmo modo como o são, talvez, outras propostas económicas mais nitidamente definidas. O fundo, tal como está proposto, permite a participação de distribuidores e de outros financiadores, incluindo profissionais de rádio e produtores europeus independentes. Isto, repito, chama a atenção, directamente, para um elemento chave da política e do pensamento europeu no que se refere à importância da distribuição e do acesso ao mercado por parte dos filmes europeus. Todos nós sabemos muito bem que, sob a presidência irlandesa, se estão a fazer progressos consideráveis em toda esta área, já que na Irlanda há uma ligação apaixonada e uma experiência muito positiva no que se refere à promoção da produção de filmes. Sem dúvida que continuaremos cautelosamente, mas certo é que se estão a fazer progressos quanto ao reconhecimento de que o fundo de garantia é uma parte importante do futuro da indústria europeia de produção de filmes. Daskalaki Senhor Presidente, também eu gostaria de felicitar calorosamente a senhora deputada Guinebertière por este excelente relatório. Saudamos com satisfação um empreendimento como este, puramente europeu, que tem por objectivo apoiar a cinematografia europeia e o sector mais vasto do audiovisual, reflexo da diversidade cultural europeia. O fundo proposto constitui uma forma intermédia entre os sistemas de subvenções como o MEDIA, por exemplo, que só por si não bastam para apoiar a cinematografia europeia, e os sistemas de financiamento puramente comercial. Uma tal forma de partilha dos riscos é inovadora e vai ao encontro da necessidade de criação de produtos audiovisuais europeus de grande qualidade e com perspectivas de sucesso comercial, de modo a atrair o interesse de grandes investidores. É assinalada, e bem, a necessidade de transparência, seja no que se refere à vontade política para a criação final do fundo, seja no que se refere aos mecanismos do seu funcionamento. Neste contexto, porém, são particularmente importantes as alterações da relatora que propõem, em primeiro lugar, a constituição de uma estrutura ad hoc no âmbito do Fundo Europeu de Investimento e, em segundo lugar, a previsão de um período experimental de cinco anos. Todavia, estamos preocupados com os critérios de elegibilidade dos projectos a financiar, bem como com os critérios de êxito comercial que apenas remetem para uma política de apoio exclusivo aos grandes projectos, esquecendo a especificidade do sector audiovisual na Europa e a sua fisionomia multicultural. O relatório assinala estes perigos, de forma particularmente bem sucedida. As pequenas e médias empresas e, de um modo geral, as produções provenientes de Estados-membros com uma produção audiovisual reduzida, de alcance geográfico e linguístico limitado, devem obter um tratamento mais favorável, exactamente como acontece no âmbito do MEDIA II. Assim, queremos que uma parte da verba global seja especificamente afectada a esses casos, esperamos que seja dada prioridade às propostas relativas às coproduções internacionais em que participem pelo menos dois Estados-membros e, finalmente, pensamos que os produtores independentes, que muitas vezes exprimem especificidades culturais e linguísticas, devem merecer um apoio especial. Vaz da Silva Senhor Presidente, o relatório Guinebertière merece reunir à sua volta um sólido consenso parlamentar porque, com grande sentido de equilíbrio, o relatório avança soluções técnicas precisas para tornar exequível a criação de um fundo de garantia para dinamizar a produção audiovisual europeia. Distinguirei, como pontos mais importantes, a criação de um quadro específico para este fundo; no âmbito do Fundo Europeu de Investimento, devido à sua especificidade cultural, a preocupação de criar condições financeiras aliciantes para todos os parceiros envolvidos e, por fim, um aspecto que me é particularmente grato, o acento posto na inclusão dos países de pequena produção e dos projectos de pequena dimensão. Importa afirmar que, sem este fundo, o Programa MÉDIA II, que apoia a formação, o desenvolvimento e a distribuição, e a Directiva TV Sem Fronteiras, que regulamenta a teledifusão, não chegarão para atingir o grande objectivo de relançar a produção europeia e torná-la competitiva à escala mundial. O relatório Guinebertière segue, mas clarifica e reforça, a proposta da Comissão, que a Comissão para a Cultura considerou unanimemente uma boa base. Resta ultrapassar as dúvidas que possam subsistir de alguns estados membros. Aos estados membros que, embora sensíveis à necessidade do Fundo, hesitam ainda em dar luz verde, em nome do Grupo Liberal, queria lembrar-lhes três coisas: que todos os sectores profissionais do audiovisual são unânimes em apelar à sua criação; -que o parecer técnico do FEI, pedido pela Comissão, veio confirmar a sua exequibilidade financeira; -que se deitarão a perder as dezenas de milhões de ecus atribuídos ao Programa MÉDIA II, já que este, sem o efeito multiplicador do Fundo de Garantia, só produzirá efeitos marginais.Concluo, apelando a uma convergência de esforços e vontades para que já em 1997 nasça um Fundo, por um período experimental e com todas as garantias de acompanhamento e monitorização, como propõe o relatório. Esse Fundo de Garantia permitirá, enfim, atrair a suficiente massa crítica de investidores privados que darão à criatividade europeia ocasiões para mostrar a sua força dentro e fora de fronteiras. Pailler Senhor Presidente, se bem que nos devamos congratular com o entusiasmo que a senhora deputada Guinebertière manifesta sobre a criação do Fundo Europeu de Garantia, podemos, por outro lado, imaginar facilmente a dose de vontade, de convicção e, muitas vezes, de humor e de optimismo de que teve de dar provas para apresentar o seu relatório em sessão plenária. É verdade que precisamos deste Fundo de Garantia para estimular a produção cinematográfica, a distribuição dos filmes nas salas de cinema e a difusão das obras europeias nas estações de televisão. Não nos cansamos de citar números que demonstram isto mesmo, sempre que é necessário defender aqui a identidade cultural e a indústria audiovisual e cinematográfica europeias, como se estas fossem um capricho - se não fosse feminista, diria «uma bailarina» - da Europa. E, no entanto, este sector representa um potencial de emprego não negligenciável, como bem compreenderam, ao longo de cinquenta anos, Hollywood e os Estados Unidos. Resultado: de acordo com as estatísticas do Observatório Europeu do Audiovisual, 77 % das obras de ficção difundidas em 1994 pelas 88 estações de televisão da União Europeia eram de origem não europeia. Estes números bastam-me. Não compreendo a posição de uma parte do Conselho. Que será necessário fazer para vos convencer? A menos que tenha sido já tomada, às escondidas, a decisão histórica de abandonar, de sacrificar, pura e simplesmente, a cultura europeia. Também neste domínio os números falam por si. A proposta inicial, de 1994, previa 1 % dos fundos estruturais, ou seja, 1 500 milhões de ecus, para cinco anos. Presentemente, a Comissão propõe 90 milhões de ecus, ou seja, precisamente o montante que não foi utilizado no âmbito do programa MEDIA II. Evidentemente, para poder ter uma acção estruturante, este Fundo não deverá privilegiar as grandes produções. Para terminar, gostaria de me dirigir, em particular, aos ministros franceses, que, em vez de porem em causa, em França, o papel positivo dos Sofica, propondo a eliminação dos benefícios fiscais que lhes são aplicáveis, deveriam propor o alargamento a toda a Europa deste tipo de financiamento, que, como salientou a senhora deputada Guinebertière, constitui uma forma muito eficaz de apoio ao cinema. Aparecendo antes do Conselho «Cultura» de 16 de Dezembro, o presente relatório tem o enorme mérito de confirmar as capacidades e os interesses culturais, industriais e económicos do cinema e do audiovisual. Permitam-me que termine com uma citação de Wim Wenders, que vou adaptar um pouco. Ele referia-se à indústria, eu vou referir-me à política e à União. Que a União Europeia não possa permitir-se ser idealista, talvez se possa aceitar, mas que ela se arrogue o direito de desprezar as suas indústrias e os seus cidadãos, já não poderemos admitir, devemos proibi-lo. Wolf Senhor Presidente, caros colegas! A linguagem audiovisual continua a ser, e cada vez mais será, a linguagem prioritária da comunicação de massas, do entretenimento e da comunicação. A participação activa e passiva cada vez mais se deslocará para este campo, uma vez que para grande parte dos cidadãos o dilema da adaptação ou da passividade será fundamentalmente decidido nesta área. Também aqui se constata que os bens comuns deixam de ser entendidos como bens públicos, sendo a língua e a capacidade de expressão transformadas em meros objectos explorados pelo mercado, em vez de se entender a sua preservação, arquivação, actualização e criação como uma função pública. Acontece que a inovação individual e a criatividade não são efeitos secundários da concorrência do mercado, devendo por isso ser fomentadas através de meios públicos. Aqui, o fundo de garantia constitui um elemento importante. Mas nunca devemos esquecer que também é necessário reforçar a produção e difusão públicas. De igual modo, não devemos cair no erro de tentar encontrar uma resposta europeia para a cultura abstracta da Disney. Precisamos de uma verdadeira diversidade, inclusive da capacidade de dialogar com os outros. Precisamos de abordagens verdadeiramente pan-europeias que também integrem os pequenos países e comunidades linguísticas enquanto partes constituintes da nossa riqueza. Precisamos de uma lógica política dirigida contra o simples acompanhamento da lógica da OMC à escala mundial. Precisamos deste relatório, cuja elaboração gostaria de agradecer à deputada Guinebertière, mas temos de ter bem presente que as afirmações da associação das sociedades europeias de produção cinematográfica, nas quais o projecto se baseou originalmente, de que as verbas chegariam para aproximadamente 17 anos sem ser necessário acrescentar novos meios, não são certamente muito realistas, sobretudo tendo em conta o aumento da intensidade de capital especialmente registado neste sector. Além disso, temos de ter consciência de que a potencialidade de criar dois a três milhões de empregos neste sector, que aqui foi apresentado como argumento, infelizmente não é muito realista, tendo em conta os processos de racionalização que nesta área são encetados com a ajuda das novas tecnologias e esquemas de organização. Por isso, é ainda mais importante pôr este elemento de activação política em andamento e exigir aos Estados-membros que demonstrem vontade política para realmente prosseguir. Neste sentido, repito novamente que iremos aprovar esta proposta, mas não nos devemos render à ilusão de que com isto teremos já alcançado a vitória decisiva. Leperre-Verrier Senhor Presidente, será que a economia e as finanças podem vir em socorro da cultura? É, de certa forma, a esta interrogação que deverá responder este Fundo Europeu de Garantia, criado com o objectivo de encorajar a produção cinematográfica e televisiva. Com efeito, como promover o desenvolvimento de um sector audiovisual forte e dinâmico quando, precisamente, este sector apresenta algumas fraquezas, resultantes da insuficiência de financiamento? A Comissão Europeia propõe-nos a criação deste Fundo de Garantia, que tem por objectivo segurar os riscos assumidos pelos operadores financeiros que investem no sector audiovisual. Inspirando-se em experiências semelhantes realizadas em França e em Espanha, este dispositivo deverá permitir, a longo prazo, segurar 50 % dos riscos inerentes aos projectos seleccionados. No entanto, como salienta a senhora deputada Guinebertière no seu excelente relatório, se é verdade que este projecto constitui um instrumento indispensável de apoio a uma verdadeira indústria audiovisual, por outro lado, alguns pontos necessitam de ser esclarecidos. Refiro-me, em particular, ao papel do Fundo Europeu de Investimento, parceiro do projecto. Refiro-me, igualmente, ao problema da selecção dos projectos e à forma de conciliar os interesses culturais e a rentabilidade financeira. Por outro lado, o montante do financiamento deveria ser precisado. Com efeito, custa-me a acreditar que a verba orçamental prevista para o arranque do projecto, que ascende, apenas, a uma dezena de milhões de ecus, seja suficiente para criar uma dinâmica verdadeira. São conhecidas as reticências do sector bancário em investir num sector considerado de risco. Como poderemos ter esperança de o ver envolver-se na constituição de um Fundo que irá gerir 110 milhões de ecus? Além disso, todos conhecemos as deficiências organizativas das sociedades de produção dos países europeus e a necessidade de as reforçar neste domínio. Com efeito, estas empresas têm uma dimensão demasiado pequena, o que não lhes permite rivalizar com os produtores americanos, caracterizados pelo gigantismo e pelo expansionismo. Será que este Fundo irá constituir o balão de oxigénio necessário para se progredir e se reestruturar o sector? Se tal vier a acontecer, então, talvez possamos, um dia, ver o David europeu vencer o Golias de Hollywood! De Coene Senhor Presidente, caros colegas, o Parlamento está neste momento a dar o seu parecer sobre a criação de um fundo de garantia europeu, tendo o FEI indicado num estudo que um fundo de garantia pode revelar-se um bom instrumento. Este poderá funcionar durante dezassete anos sem recurso a novos meios comunitários e, num período de dez anos, poderá contribuir para o financiamento de cerca de 630 produções para cinema e televisão, assim como para a elaboração de inúmeros catálogos. Defendemos energicamente, como grupo socialista, o arranque imediato deste fundo, havendo uma série de razões que o justificam. Em primeiro lugar, há uma razão cultural. É sabido que, como grupo socialista, somos defensores da introdução das chamadas quotas na revisão da directiva televisão sem fronteiras. Os opositores a esta ideia afirmam que há melhores formas de estimular a cultura cinematográfica europeia e que devemos tomar uma posição defensiva. Para tal, apontam uma alternativa que incluiu o recurso ao referido fundo e é justamente essa abordagem que hoje aqui recuperamos. Estarão os governos dispostos a financiar esta operação que daria um novo alento à cultura europeia? Há ainda as razões de ordem económica. Estarão os governos dispostos a injectar meios na expansão de uma indústria que se debate com dificuldades face ao poder americano? Há ainda também uma razão social. Centenas de produtoras e distribuidoras dos seus trabalhos asseguram muitos postos de trabalho. A questão que se coloca é saber se os governos estão prontos a investir na criação adicional de emprego. Fazemos esta pergunta uma vez que não estamos inteiramente tranquilos. Anteriormente o Conselho tinha mostrado algum pessimismo em relação a este fundo. Foram colocadas muitas questões e, na nossa opinião, as respostas dadas pelo relatório do FEI eram satisfatórias. Além disso, o Parlamento através da sua relatora, a senhora deputada Guinebertière, deu mostras de muita flexibilidade e espírito construtivo de forma a permitir as melhores condições de partida para a criação do fundo. Por todas as razões evocadas esperamos que o Conselho de 15 de Dezembro dê luz verde a este projecto e decida estimular a indústria de cinema europeia. Infelizmente a partir de agora o Parlamento poderá apenas ter um papel de observador. Perry Senhor Presidente, também eu apresento os meus agradecimentos e felicitações à senhora deputada Guinebertière, embora fale a partir de uma perspectiva ligeiramente diferente daquela de que falaram os deputados que já se pronunciaram. Ao reflectir sobre esta proposta, parto de uma posição que é a de crer que precisamos de estar conscientes de que, ao tratarem com indulgência e ao isolarem uma determinada indústria das genuínas forças do mercado, os subsídios públicos podem na realidade fazer mais mal do que bem. Temos de ser cautelosos quanto à nossa convicção de que se podem resolver os problemas atirando-lhes simplesmente com dinheiro para cima. É óbvio que tenho dúvidas de que os funcionários públicos nacionais ou europeus sejam capazes de ajuizar o que faz um bom filme e se o dinheiro público deve ser gasto num filme ou noutro. Dito isto, a indústria europeia de filmes é importante tanto como veículo da cultura europeia, quanto como importante criadora de riqueza e de emprego. No debate sobre a televisão sem fronteiras, oponho-me firmemente ao conceito de quotas de produção, que considero ser uma grosseira distorção do mercado. Porém, estou disposto a encarar mais positivamente o fundo de garantia desde que se respeitem duas condições importantes. Terá de haver uma interferência burocrática mínima e as decisões sobre quais os filmes a apoiar terão de basear-se em critérios objectivos, financeiros e culturais sólidos. Espero que a Comissão Consultiva e outros mecanismos propostos respeitem esta condição, mas a verdade é que se trata de uma matéria que necessitará de uma revisão regular. A outra condição é que o fundo não crie um sorvedouro sem fim dos fundos comunitários. Num cenário pessimista, as projecções sugerem que o fundo será auto-suficiente durante muitos anos e eu espero que o seja. Recomendo especialmente a alteração proposta pela Comissão dos Orçamentos, segundo a qual nos casos em que um filme tenha êxito e produza um lucro, então, uma parte desse lucro deve ser restituída ao fundo. Verifico que até o vice-presidente executivo da Polygram - uma das mais importantes produtoras de filmes europeia - apoiou esta proposta quando sugeriu que 2 % dos lucros líquidos de filmes com êxito deveriam regressar ao fundo. É evidente que tem de haver uma transparência e uma probidade máxima na afectação de garantias para assegurar que o dinheiro seja gasto com justiça e eficácia e que não haja quaisquer abusos. Com estes critérios, acho que a Comunidade pode e deve proporcionar apoio prático e positivo a esta importante indústria europeia. Papayannakis Senhor Presidente, efectivamente, a excepção cultural do GATT permite que arranjemos instrumentos de política. Todavia, o instrumento que arranjámos, e que a nossa colega apresentou com tanta clareza e acuidade, é correcto no que toca à sua qualidade, pois é insensatez acreditarmos que o mercado livre irá contribuir para o desenvolvimento cultural, mas é limitado no que toca à sua dimensão. Falo de dinheiro, Senhor Presidente, é pouco, foi roubado a outro instrumento - ao MEDIA - e não creio que o arranque corresponda ao conceito de massa crítica. De qualquer forma, iremos apoiá-lo e faço votos para que tudo corra bem. Se o Conselho nos está a ouvir, Senhor Presidente, salientarei três pontos: primeiro, espero que tudo o que for acordado seja mantido e que não se repita o ridículo da directiva «televisão sem fronteiras» que dois terços dos nossos governos não respeitam. Segundo, espero que o ECOFIN fique longe disto. Mostrou a sua incapacidade, a falta de inspiração, a falta de criatividade, a falta de qualquer ideia sobre o desenvolvimento na Europa - lembro as redes transeuropeias. Terceiro, todos sabemos que, para o sector audiovisual se desenvolver, outras coisas são também necessárias, mas falta a vontade política que a nossa relatora, muito acertadamente, classificou de esmorecida. Caudron Senhor Presidente, caros colegas, o combate que travamos aqui, antes da segunda leitura da directiva Televisão sem Fronteiras, contribui para a defesa e para a promoção da cultura europeia e estou certo de que esta ambição é amplamente partilhada no seio do nosso hemiciclo. É dentro desta ordem de ideias que nos é proposta a criação de um Fundo Europeu de Garantia com o objectivo de encorajar a produção cinematográfica e audiovisual europeia. Esta proposta tem por objectivo desenvolver este sector, reduzindo o risco assumido pelos investidores e incitando-os a promoverem as produções europeias. Com efeito, a nossa indústria cinematográfica está confrontada com um adversário difícil, os Estados Unidos, e para o enfrentar, necessita de meios substanciais e, sobretudo, de ser capaz de vencer a resistência de um meio bancário, frequentemente temeroso neste domínio. A Comissão para a Cultura, a Juventude, a Educação e os Meios de Comunicação Social aprovou, por ampla maioria, o relatório da nossa colega. Isto prova que o nosso Parlamento, no seu conjunto, é sensível ao desenvolvimento de sector cinematográfico e audiovisual europeu, o que, pessoalmente, me satisfaz. No entanto, receio que o Conselho faça um jogo duplo. Por um lado, apresenta a ideia da criação do Fundo Europeu de Garantia como sendo uma necessidade, complementar à directiva Televisão sem Fronteiras e ao programa MEDIA II. Por outro lado, parece querer reduzir o orçamento deste último programa. É verdade que as rubricas orçamentais são diferentes, mas o Conselho parece não estar disposto a fazer o esforço orçamental necessário para a realização dos seus objectivos. Parece que o Conselho procura disfarçar a realidade e transferir recursos de uma rubrica para a outra. Ora, não será possível reduzir os riscos inerentes à produção cinematográfica apenas através de operações contabilísticas. Se tal viesse a verificar-se, teríamos de constatar, mais uma vez, que existe um fosso entre o discurso e a acção, mas espero que os factos me contradigam. Dito isto, Senhor Presidente, caros colegas, aprovo o presente relatório e dou o meu apoio à constituição deste Fundo de Garantia, porque a criação audiovisual precisa de ser apoiada. É evidente que, para tal, é necessário afectar mais recursos, mais créditos, uma vez que isto é vital para a Europa. Añoveros Trias de Bes Senhor Presidente, quero em primeiro lugar felicitar a relatora, a senhora deputada Guinebertière, pelo seu magnífico trabalho. O facto de a sua proposta ter sido aprovada por unanimidade não significa que o respectivo procedimento legislativo não tenha conhecido dificuldades. Daí que o mérito da relatora seja duplo, por ter sido capaz, por um lado, de contornar todos os obstáculos que se lhe antepuseram e, por outro, por ter conseguido assegurar um resultado brilhante. Quero ainda agradecer, naturalmente, à Comissão e ao senhor comissário. A indústria cinematográfica está sujeita a grandes riscos em termos comerciais e o principal objectivo do fundo é minimizar esses riscos. No entanto, o aspecto inovador da proposta reside no facto de o fundo não ser intervencionista, permitindo, antes, que as produções viáveis se realizem nas melhores condições. Outro aspecto inovador é a sua vertente financeira. O fundo não implica a criação de uma nova estrutura administrativa; está integrado no Fundo Europeu de Investimento, que tem como objectivo a concessão de garantias bancárias. Através do fundo promover-se-ão as produções europeias comercialmente viáveis e, simultaneamente, apoiar-se-á a cultura europeia através da protecção especial dispensada às línguas e às culturas dos grupos minoritários. A indústria cinematográfica e televisiva assenta num sistema de produção sólido, mas a sua sobrevivência é ditada pela distribuição comercial dos seus produtos. As guerras no mundo cultural travam-se no campo da distribuição. Por isso, o Parlamento introduziu no âmbito do fundo de garantia a distribuição das produções cinematográficas e televisivas. Termino, Senhor Presidente, salientando que neste projecto coexistem flexibilidade, descentralização, política cultural e eficácia económica, com o qual se prova que a Europa pode criar instrumentos transparentes e próximos do cidadão. Oreja Aguirre Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, quero agradecer-lhes o contributo que representam as suas intervenções e felicitá-los também pelo excelente trabalho que desenvolveram ao longo destes meses. Os senhores deputados conhecem muito bem o programa da Comissão. Sabem que, para lá da directiva «televisão sem fronteiras» - que actualizava a directiva de 1989 - e do programa MEDIA, um programa destinado à reprodução - ou seja, tudo o que se refere ao desenvolvimento, à distribuição e à formação, com um orçamento importante e significativo, já que corresponde ao montante de 310 milhões de ecus -, afigurava-se-nos necessário encontrar um complemento e, após ponderar bastante, julgámos que a melhor opção seria um fundo de garantia com as características que propusemos, para o qual, naturalmente, necessitamos contar com o apoio do Parlamento - daí que nos tranquilizam e nos confortam as palavras dos senhores deputados proferidas hoje aqui esta tarde - e precisamos também, naturalmente, do apoio do Conselho, o outro ramo do poder legislativo, estando previsto que esta instituição se pronuncie a este respeito no próximo dia 16 de Dezembro. Devo dizer-lhes que vamos ter em boa conta as ideias que apresentaram. Nomeadamente, no que diz respeito ao lançamento do fundo na sua fase experimental, porque será isso o que, com efeito, se fará. Não nos vamos meter em nenhuma aventura; vamos ver como funcionam as coisas na prática, pomos o fundo em funcionamento durante alguns anos e veremos qual será o resultado. Teremos também em boa conta - porque sei que corresponde a uma preocupação de muitos deputados - a preocupação em relação aos países de pequenas dimensões. Não estamos perante uma invenção destinada exclusivamente aos grandes países, não é uma invenção exclusivamente destinada às grandes produções, destina-se também aos países pequenos. Nesta linha, penso que se deve ter em conta a co-produção entre vários países e o significado do facto de o impacte do fundo ser realmente eficaz para a produção e para a distribuição. Quero felicitar muito particularmente a relatora, a senhora deputada Guinebertière. E gostaria ainda de lhe dizer que me sinto muito identificado com as palavras que pronunciou aqui hoje. A ideia de o fundo custear as coproduções, de se estimular a circulação intra-europeia dos filmes, de se apoiar a co-produção dos países com capacidades menores, e os cinco anos de duração da fase experimental são, segundo julgo ter entendido, os cinco pontos principais da exposição feita pela senhora deputada Guinebertière, e devo dizer-lhe que a Comissão está plenamente de acordo com esta abordagem. Importa que o Parlamento e a Comissão reúnam esforços com vista a tentar convencer o Conselho a levar por diante esta iniciativa. Vou terminar, Senhor Presidente, dizendo que a Comissão aceita 21 das 33 alterações propostas, quer na sua totalidade, quanto ao espírito ou em parte. Aceitamos na sua totalidade as alterações nºs 1, 3, 4, 8, 10, 12 e 14. Aceitamos, quanto ao seu espírito, as alterações nºs 5, 6, 9, 15, 16, 18, 19, 22, 23 e 36. Aceitamos em parte as alterações nºs 11, 28, 30 e 35. Não estamos em condições de poder aceitar as alterações nºs 7, 17, 20, 21, 24, 25, 26, 27, 29, 31, 32 e 33. As alterações que não podemos aceitar incidem sobre os temas da flexibilidade do mecanismo e sobre alguns problemas formais que se prendem com a formulação ou a apresentação. Quanto ao resto, como viram, quer na sua totalidade quer no seu espírito, aceitamos a maioria das alterações apresentadas. Penso, em suma, tendo em conta todas estas propostas do Parlamento que enriquecem inquestionavelmente a apresentação feita anteriormente pela Comissão, que só me resta agradecer muito sinceramente a colaboração dos membros desta câmara. Presidente Está encerrado o debate. A votação terá lugar amanhã, às 12H00. ARIANE Presidente Segue-se na ordem do dia a recomendação para segunda leitura (A4-0308/96) da Comissão para a Cultura, a Juventude, a Educação e os Meios de Comunicação Social, sobre a posição comum adoptada pelo Conselho (C4-0377/96-94/0189(COD)) com vista à adopção de uma decisão do Parlamento Europeu e do Conselho relativa à criação de um programa de apoio no domínio do livro e da leitura (ARIANE) (relatora: deputada Mouskouri). Mouskouri Senhor Presidente, Senhor Comissário e caros colegas, depois de uma longa espera, foi com enorme alívio que recebemos a posição comum do Conselho relativa ao programa ARIANE de apoio no domínio do livro e da leitura. Mas, sinceramente, é pena que um tal programa, com um orçamento excepcionalmente moderado e com um conteúdo que tanto enriquece o conhecimento e contribui para a divulgação das nossas respectivas culturas, tenha encontrado tantas dificuldades para chegar mais cedo a um resultado. Isso mostra-nos uma vez mais até que ponto a exigência da unanimidade é incómoda num processo de codecisão. A posição comum do Conselho reproduz em grande parte o conteúdo e a estrutura inicialmente previstos pela Comissão. As alterações mais importantes são quatro: Em primeiro lugar, a duração do programa foi reduzida de cinco para dois anos - de 1997 a 1998 - mas, no artigo 8º da decisão, prevê-se a possibilidade de o Parlamento Europeu e o Conselho adoptarem um novo programa, se o relatório de avaliação da Comissão sobre a execução do programa ARIANE for realmente positivo. No que respeita ao orçamento, os 34 milhões de ecus previstos para 5 anos foram reduzidos para 7 milhões de ecus a aplicar em dois anos, quando em 1996 foi utilizado um orçamento de 2, 5 milhões de ecus num projectopiloto. Seguidamente, temos a questão da comitologia. O Conselho substituiu o comité consultivo inicialmente previsto pela Comissão por um comité misto, consultivo e de gestão. Finalmente, e em relação à estrutura do programa, das três acções inicialmente propostas pela Comissão, passámos para seis, o que nos dá uma imagem mais clara do campo de aplicação do programa. Também se dá maior prioridade à tradução, atribuindo-lhe explicitamente 50 % do orçamento do programa. Poderia manifestar a minha desilusão pelo facto de tanto a duração como o orçamento terem sofrido uma tão grande redução. Quanto à duração, consola-nos o facto de se prever a adopção de um novo programa, mas não podemos ficar-nos por um orçamento tão pequeno, se queremos deixar que o programa ARIANE se desenvolva, e por isso pedimos um aumento de 3, 5 milhões de ecus. O título do programa foi um pouco alterado, com a inserção da referência de que o apoio do livro e da leitura se processará essencialmente através da tradução. Assim, o conteúdo do programa fica reflectido com maior precisão. Na Comissão da Cultura, quisemos dar maior ênfase à promoção das obras nas línguas menos divulgadas da União Europeia. Assim, pede-se à Comissão que, no seu relatório de avaliação, faça referência ao impacto do programa na difusão das obras literárias escritas nessas línguas. É a alteração nº 3. Por esse motivo, preferimos retomar as disposições iniciais propostas pela Comissão relativas à ajuda a conceder à tradução de obras nas línguas menos divulgadas. Isso significa que, no que se refere a essas línguas, não se exige que já exista tradução numa outra língua da União Europeia para que possam beneficiar do programa ARIANE, enquanto a posição comum do Conselho coloca condições que não nos parecem de todo justificadas e que criam dificuldades no acesso dessas línguas à tradução. No âmbito da acção 2, que é destinada a projectos de cooperação, introduzimos a possibilidade de concessão de ajuda à criação de dois tipos de bases de dados. O primeiro contém informações sobre os livros disponíveis no mercado e as editoras, e o segundo comporta dados relativos às dificuldades e particularidades semânticas e destina-se aos tradutores técnicos e literários. Para terminar, gostaria de me referir ao problema da comitologia. A opção do Conselho por um comité de natureza mista cria um processo excessivamente pesado em comparação com a dimensão do programa. A proposta da Comissão de um comité consultivo parece-nos mais adequada. Também gostaria de acrescentar que, na recomendação para a segunda leitura, procurámos ser muito conservadores e nada exigentes nas nossas alterações, para que o Conselho não tivesse muitas dificuldades em aceitá-las. Espero, portanto, que o Conselho tenha em consideração os melhoramentos que propomos e que, muito em breve, possamos pôr em execução este tão esperado programa ARIANE. Morgan Senhor Presidente, gostaria de agradecer à senhora deputada Mouskouri as informações muito completas que nos deu acerca do modo como o programa avançou desde a última leitura. Quando diz como todos nos sentimos desapontados com os resultados obtidos, a senhora deputada fala em nome de todos nós, membros da comissão parlamentar. O programa ARIANE é um programa de apoio à área dos livros e da leitura. Não se trata de um programa concebido para resolver todos os problemas do analfabetismo na União Europeia. Porém, o financiamento deste programa é tão apertado que temos de ser claros quanto aos seus objectivos e não despertar demasiado as expectativas das pessoas. Acho, por conseguinte, que devemos tornar bem claro, no título, que se trata de um programa de apoio à área dos livros e da leitura, fundamentalmente através da tradução. Trata-se igualmente de um programa que deveria dar prioridade aos livros publicados em línguas menos amplamente utilizadas na União Europeia mesmo que - e aqui discordamos do Conselho - esses livros não tenham sido traduzidos anteriormente para outras línguas da Comunidade. É esta a razão. Aqui está uma novela excelente do século XX, escrita em galês, mas que só está à disposição de cerca de 500 000 pessoas da União Europeia. É uma vergonha desesperante que não haja mais pessoas a ter acesso a este tipo de livros. Waltari é um novelista finlandês que escreveu uma novela excelente acerca de um egípcio. Esta novela devia ser partilhada por pessoas de Espanha e de Portugal. Porém, os novelistas que utilizam línguas menos amplamente utilizadas como meio de comunicação precisam de uma mão que os ajude. Este programa deve ajudá-los. O programa demorou a regressar ao Parlamento Europeu para uma segunda leitura, mas a verdade é que há ainda alguns pontos cruciais sobre os quais o Parlamento Europeu está em discordância com o Conselho. Estamos de volta ao velho problema da comitologia. A nossa comissão já aqui esteve com o programa Caleidoscópio. Parece que vamos ter de entrar de novo num processo de conciliação exactamente pela mesma razão. O Conselho está a propor-nos que um grupo não democrático de representantes, reunido à porta fechada, tome decisões sobre os principais pontos de implementação do programa. Esses representantes serão também consultados sobre todos os projectos que envolvam uma despesa superior a 10 000 ecus. Pode imaginar-se a burocracia implícita neste processo. Numa altura em que a União Europeia está a implorar a plenos pulmões que haja menos burocracia e mais democracia, isto parece ser um acto de provocação deliberada. Finalmente, gostaria de lembrar ao Conselho e à Comissão, mesmo no contexto deste programa, o seu compromisso de lutar contra o desemprego. Quanto a este aspecto, estas instituições procederam à identificação de pequenas e médias empresas. Assim sendo, por que razão eliminaram uma referência que teria dado prioridade a pequenas casas editoras independentes de pequena dimensão? A União Europeia, através deste programa, está a demonstrar que não tem qualquer intenção de criar uma euro-monocultura. Vivemos num continente que é um mosaico cultural. Este programa é um pequeno pedaço de cerâmica que irá acrescentar cor a esse mosaico e que, um dia, irá construir um quadro completo que todos os povos da Europa irão poder admirar. Banotti Senhor Presidente, devo confessar que, quando ouvi falar pela primeira vez do projecto ARIANE, pensei «De que é que estamos realmente a falar?». Estamos a falar de algo que tem que ver com a promoção de livros e da leitura. É o mesmo que dizer que estamos a pôr em curso um programa destinado a promover a visão, ou o andar, ou qualquer outra função que até executamos com perfeita normalidade no decurso de uma ampla variedade de actividades ao longo das nossas vidas. Contudo, em breve se torna óbvio - e aqui gostaria de felicitar a senhora deputada Mouskouri pelo trabalho que desenvolveu para elaborar este projecto - que estamos a travar uma luta de rectaguarda contra o negócio apaixonado que alguns comissários estão a conduzir com o novo meio electrónico sexy , em detrimento - no que toca àqueles de entre nós que são leitores apaixonados - da palavra impressa. Assim, se bem que este programa seja muito pequeno e modesto, ele é, pelo menos, algo que tem de se reconhecer e que merece que se chame a atenção das pessoas para o facto de ser necessário protegerem-se, acima de tudo, os prazeres de estar confortavelmente enroscado com um bom livro nas mãos. Sendo originária de um pequeno país com uma língua pouco falada, gostaria também de que se reconhecesse que, neste contexto, os pequenos editores de línguas minoritárias são na verdade os verdadeiros heróis do mundo da edição. Os colegas talvez estejam interessados em saber que um dos laureados com o Prémio Aristion, que faz parte deste programa, é marido de um ex-deputado deste Parlamento. Trata-se de um muito distinto poeta dinamarquês, um dos seus conterrâneos, Senhor Presidente, Thorkild Bjørnvig, que ganhou o prémio devido às suas traduções de Rilke de alemão para dinamarquês que, embora não seja uma língua minoritária, é menos falada do que algumas das outras línguas da Comunidade. Não podemos permanecer imunes ao facto de a próxima geração de jovens estar também fascinada e envolvida com os meios de comunicação electrónicos e talvez precise de que os seus maiores lhes instilem de novo e repetidamente os prazeres genuínos da palavra impressa e a necessidade de a proteger, embora por meio de programas pequenos como este. Gostaria de felicitar a senhora deputada Mouskouri. Espero que agora consigamos avançar com este projecto e viva o bom livro! Daskalaki Senhor Presidente, penso que não há ninguém entre nós que não apoie todo e qualquer esforço para a divulgação e o apoio do livro. Por isso, todos saudamos com particular satisfação o facto de o programa ARIANE ter sido finalmente desbloqueado. Este programa visa o enriquecimento dos conhecimentos e o alargamento da divulgação da produção literária dos povos da Europa, assim como o reforço do acesso do cidadão europeu à mesma, especialmente através da tradução literária, que constitui um importante cartão de visita das culturas mais pequenas na Europa unida. Efectivamente, a posição comum contempla uma grande parte das alterações que o Parlamento apresentou na primeira leitura. Todavia, não podemos deixar de manifestar o nosso desapontamento - já a relatora o fez - pela contracção dramática do orçamento do programa que, a par das contracções dos orçamentos de outros programas culturais, mostra uma tendência geral para desvalorizar as políticas de apoio à cultura europeia. Assim, o Parlamento Europeu apresenta alterações para reforçar o programa ARIANE, bem como alterações que visam assegurar um processo mais flexível, ao optarmos pela solução de um comité exclusivamente consultivo. No que se refere às línguas menos divulgadas, reiteramos a posição fundamental de que devem ser apoiadas por todas as formas e de que deve ser impedida toda e qualquer tentativa para as marginalizar ou extinguir, tentativa essa que é visível, como são visíveis os perigos de isso acontecer dentro da lógica das redes de alta velocidade. A questão confunde-se com o risco de desvalorização da cultura europeia multidimensional e multilinguística e do seu esquecimento em virtude da facilidade e da profusão de uma expressão cultural unidimensional que se identifica com o êxito comercial. Por todos estes motivos, apoiamos as alterações da relatora referentes, em primeiro lugar, à criação de bases de dados semânticas e, em segundo lugar, à inclusão, no relatório de avaliação da Comissão, de informações relativas ao impacto do programa na divulgação da literatura das línguas menos difundidas. Da mesma forma, no passado, apoiámos e sugerimos outras alterações que tinham por objectivo o tratamento mais favorável de produtos multilinguísticos ou de produtos provenientes de cidadãos da União Europeia com línguas menos difundidas. Concretamente, recordo o quadro dos programas MEDIA II e INFO 2000. Vallvé Senhor Presidente, Senhor Comissário, em primeiro lugar quero felicitar a senhora deputada Mouskouri pelo magnífico trabalho que realizou na qualidade de relatora. Infelizmente, o programa ARIANE «perdeu-se no labirinto» e durante meses e meses esteve a aguardar uma solução, apesar de se tratar de um assunto tão importante como a cultura do livro e a possibilidade de viabilizar a leitura de autores europeus nas línguas europeias - nas línguas dos cidadãos europeus. É um tema importante que permite reforçar essa identidade europeia, esse sentido da Europa que todos desejamos. As medidas em matéria de tradução não devem restringir-se às línguas oficiais da União Europeia. Devem, antes, alargar-se também àquelas línguas que, sendo oficiais em determinados territórios da Europa, não são línguas oficiais da União Europeia. E o senhor comissário, dada a sua origem, sabe muito bem ao que me refiro neste caso. A senhora deputada Morgan referiu-se também a outras línguas que não são oficiais - como é o caso do galês - e também é importante que se possam ler os autores europeus nessas línguas. Deploro o facto de este programa ter sido limitado pelo seu orçamento, que a duração da sua execução tenha sido reduzida, bem como o seu orçamento. Passámos de 6, 8 milhões de ecus anuais para um orçamento actual de 3, 5 milhões de ecus anuais. Em minha opinião, o livro merece um apoio mais efectivo e, nesta linha, penso que seria positiva a aprovação da alteração, mais uma vez apresentada, que visa aumentar para 5, 25 milhões o orçamento comunitário deste programa. Espero que nos próximos anos este programa possa ser alargado também a outros Estados europeus e que possamos ver as obras da escritora polaca Wislawa Szymborska, prémio Nobel da literatura deste ano, traduzidas para outras línguas dos Estados europeus. Desta forma, estaremos a contribuir para que a União Europeia progrida e não fique estagnada «no labirinto». Wolf Senhor Presidente, Senhores Deputados! As verbas orçamentadas e a duração do programa ficam muito aquém daquilo que seria desejável, e também já aqui se alertou para o carácter pouco democrático da comitologia, tal como ela foi proposta. Lamentavelmente, o Parlamento Europeu não dispõe de meios para se impor em relação ao Conselho. Não existe vontade política por parte dos Estados-membros para facultar aos cidadãos um verdadeiro acesso ao diversificado património cultural, que constitui um elo de ligação dentro e fora da União ou representa um contributo importante para o património cultural da Humanidade. Começando pela variedade das traduções, passa ainda por muitas mais áreas como, por exemplo, a produção primária, os arquivos, as bibliotecas públicas. Gostaria também de mencionar três línguas ou grupos de línguas que deveriam ser incluídas, nomeadamente o baixo-alemão, o frísio e o sórbico. Senhores Deputados, a escrita, a leitura e o livro são aqui correctamente referidos como pilares fundamentais de toda uma civilização. Penso que se está a cair numa ilusão perigosa ao acreditar que a transição para a era da informação com as suas novas tecnologias de recolha, divulgação e reprodução da informação não poderá dar origem a novas formas de analfabetismo em massa. Não me venham dizer que o facto de grande parte das pessoas serem capazes de compreender os manuais de instrução e as letras das canções populares altera alguma coisa nesta situação. O relatório da deputada Mouskouri parte, sem dúvida, do ponto certo, tendo em vista a decisão do Conselho relativa ao programa ARIANE. Esta decisão faz lembrar a prática do «trompe l'oeil» na arquitectura absolutista que pintava janelas nos sítios onde não havia verbas para as construir. Isto é, efectuam-se cortes orçamentais precisamente nos números orçamentais mais pequenos, desacreditando ao mesmo tempo a função dessa rubrica orçamental, ao ampliar-se significativamente o leque de tarefas e o círculo dos potenciais candidatos. Esta prática dá-nos um pouco que pensar. Torna evidente que, de facto, se impõe dar um novo rumo à nossa política cultural. E isto, quando muito, é apenas uma gota de água no oceano, pois precisamos de fazer muito mais! Lukas Senhor Presidente! Senhores Deputados! É para mim motivo de grande satisfação que dos deputados eleitos ou reeleitos nas eleições para o Parlamento Europeu decorridas na Áustria no passado dia 13 de Outubro, eu possa ser o primeiro a fazer uso da palavra nesta Assembleia, e é com maior gosto ainda que intervenho a propósito de um relatório de uma personalidade pela qual tenho a maior estima, a senhora deputada Mouskouri. Os pontos de política cultural e educativa enfatizados pela deputada Mouskouri merecem grande apoio da minha parte e dos meus colegas. Neste sentido, considero excelente o presente relatório que, com todas as suas alterações, é por nós inteiramente aprovado. Para a Europa é importante que nos conheçamos uns aos outros, nos dêmos a conhecer e nos compreendamos, não havendo certamente instrumento mais ideal que a literatura para concretizar este objectivo. Neste relatório, é atribuída especial atenção por um lado às pequenas editoras independentes e, por outro, às línguas menos divulgadas, devendo certamente também ser consideradas as línguas faladas por minorias. É muito importante que as obras literárias redigidas em línguas minoritárias, constituindo elementos literários preciosos do nosso continente, mereçam uma difusão mais ampla e não passem despercebidas a um vasto público europeu. É de lamentar que o quadro financeiro seja tão limitado. A proposta de aumentar o orçamento para 10, 5 milhões de ecus tem, necessariamente, de ser aprovada. Não queria fazer mau uso desta oportunidade mas sim aproveitá-la para referir que o nosso grupo político, vendo-se reforçado após as eleições, terá todo o gosto em continuar a prestar um trabalho construtivo neste Parlamento. Nós somos europeus, embora durante a campanha eleitoral nos tenham frequentemente acusado de não o sermos. Somos críticos, mas assumimos uma posição construtiva face à Europa, e a nossa máxima será sempre a de que o centralismo em excesso é mau para toda a Europa e os seus Estados-membros. Hawlicek Senhor Presidente! Gostaria apenas de dizer ao orador que me precedeu, o Senhor Deputado Lukas, que as eleições já passaram e, portanto, já não precisa de proferir discursos eleitorais. Gostaria de me pronunciar sobre o programa de apoio no domínio do livro e da leitura que no nosso século, dominado pelos meios de comunicação social, se torna especialmente importante. Aproveito a ocasião para aqui agradecer também à colega Mouskouri pelo grande empenho demonstrado no seu trabalho. Já no final dos anos 80, a Comissão introduziu, com o apoio do Parlamento Europeu, o prémio europeu da literatura e o prémio para as melhores traduções de obras literárias europeias, tendo em vista a promoção do livro e da leitura. Por isso, deveríamos estar satisfeitos por hoje aqui se debater em segunda leitura o programa de apoio à cultura ARIANE, cujos objectivos pelo menos apontam na direcção certa. Trata-se de promover uma difusão mais ampla das obras de literatura contemporânea, das peças de teatro contemporâneas, das obras de consulta, da cooperação entre redes e parcerias. A colaboração com o Conselho Europeu e o facto de os programas estarem abertos aos países da Europa Central e de Leste são também aspectos relevantes. Eu pessoalmente atribuo especial importância a que a literatura da Europa de Leste, praticamente desconhecida por ter sido proibida durante longos anos, seja também divulgada e difundida nos nossos países. Tudo isto seria muito bonito, se não fosse o aspecto financeiro, que é mais que lamentável. Ao princípio, o programa tinha uma dotação financeira de 34 milhões de ecus e uma duração de cinco anos. Pelas previsões da Comissão e dos deputados da Comissão para a Cultura, a Juventude, a Educação e os Meios de Comunicação Social estas verbas seriam suficientes para conseguir mesmo assim traduzir 2 400 obras literárias e 650 peças de teatro. Depois de ter sido possível realizar um projecto-piloto em 1996, querem agora não só atrasar o programa, isto é, reduzi-lo para dois anos, o que ainda se poderia tolerar, como também dotá-lo apenas com 7 milhões de ecus. Sou energicamente a favor dos 10, 5 milhões de ecus! A proposta relativa à comitologia, isto é, um comité dual de consulta e gestão, afigura-se insuportável, especialmente quando aplicado na área da cultura. Sabemos que sobretudo aqueles que criam cultura se queixam da burocracia pelos seus efeitos extremamente contraproducentes. Tal como Teseu conseguiu sair do labirinto graças ao fio de Ariadne, espero que este novo programa ARIANE para a promoção da literatura contemporânea nos permita encontrar não uma saída e solução para todos os nossos problemas, mas sim uma melhor orientação na Europa com a ajuda dos poetas e tradutores. Larive Senhor Presidente, esta proposta para o projecto ARIANE não é mais do que um pobre fragmento da proposta inicial do Senhor Comissário Oreja. Passámos de 34 milhões de ecus, para três áreas de acção comunitária num período de cinco anos, para sete milhões de ecus, para seis áreas de acção comunitária num período de dois anos. Isto significa que teremos anualmente por acção uma média de apenas 0, 58 milhões de ecus em vez dos 2, 26 milhões de ecus previsto na proposta anterior. Dividamos então 0, 58 por 15, pois cada Estado-membro pretenderá afinal de contas arrecadar o seu quinhão e teremos cerca de 40 000 ecus por Estadomembro, por acção e por ano. Colegas, isto representa cerca de um quarto do salário anual de um comissário europeu, que aliás bem o merece. Na prática, o apoio através do projecto ARIANE será muito reduzido, tendo em conta que a participação na sexta acção visa países terceiros. Eis o que o Conselho tem a dizer em defesa da cultura. A alteração de 10, 5 milhões é absolutamente um valor mínimo. O meu grupo apoia todas as alterações da Senhora Deputada Mouskouri. Vejo também com satisfação que retomou as ideias do programa Gutenberg, como seja o caso do apoio às pequenas editoras independentes, nomeadamente as novas editoras. Em 1982 a Comissão da Cultura insistiu, num relatório de iniciativa, na necessidade de um programa de promoção do livro e da leitura e em 1995 reservámos 500 000 ecus do orçamento para esse fim. Embora se tenham feito inúmeras diligências, a base jurídica não foi ainda definida, tendo eu, aliás, sido relatora deste documento. Foi por essa razão que, no ano passado, apresentámos uma alteração ao orçamento e tentámos garantir que, aconteça o que acontecer, os fundos estivessem disponíveis através de ARIANE para a execução dos objectivos do programa Gutenberg. Para isso há 90 milhões de razões, ou seja 90 milhões de analfabetos e analfabetos funcionais na União Europeia. O novo parágrafo dedicado à cultura dá-nos a oportunidade de fazer alguma coisa nesse sentido. Neste contexto, faria ainda uma última observação, dirigida ao comissário. ARIANE pretende promover o livro e a leitura, contudo o preço dos livros continua a ser um obstáculo. A DG IV tomou recentemente uma decisão sobre o preço fixo na região linguística da Alemanha e Áustria. Recorram por favor ao parágrafo dedicado à cultura já consagrado no Tratado de Maastricht que dá a possibilidade de seguir uma abordagem cultural e não exclusivamente económica. Agradeço, em nome do meu grupo, à colega Mouskouri pela qualidade do seu trabalho. Kokkola Senhor Presidente, o desenvolvimento de uma política substancial que contemple as especificidades linguísticas da Europa é de importância vital e de longe mais importante do que quaisquer interesses conjunturais de alguns Estados-membros. A diversidade cultural é também diversidade linguística e a abordagem da dimensão cultural da identidade europeia deve passar também pela língua, pois creio que todos concordamos que o melhor embaixador de um país é a sua arte. Por esse motivo, o programa ARIANE é importantíssimo para a União Europeia. A tradução de textos literários, de obras teatrais, de poesia, contribui para o progresso dos povos da Europa e para a divulgação das obras escritas em línguas menos difundidas; e é assim - permitam-me a observação - que deveríamos chamá-las, em vez de línguas minoritárias, como ouvi e oiço dizer repetidas vezes. Senhor Presidente, Senhor Comissário, em minha opinião, não há outras margens. O programa ARIANE, ambicioso na sua génese, sofreu tais limitações em termos temporais e uma tal redução no seu orçamento que nenhum dos seus inspiradores poderia prever. A deputada Mouskouri já se referiu a isso e não vou entrar em pormenores. Também eu gostaria de pedir o aumento do financiamento e concordo com a relatora quando pede pelo menos uma verba de 10, 5 milhões de ecus, pois não creio que possamos construir uma Europa unida apenas com a moeda única. Bem pelo contrário, uma União Europeia deve primeiramente ser construída sobre a cultura dos povos representada por todas as formas de arte, antiga e moderna. Se os povos não se aproximam e não comunicam, não há moeda única que os una. Só nos unirá a qualidade de vida. Chame-se ela ambiente, programas culturais, igualdade de oportunidades para mulheres e homens; e infelizmente são essas áreas as primeiras a sofrer cortes em nome da convergência. Finalmente, Senhor Presidente, gostaria de pedir à Comissão que tome as iniciativas necessárias para que o arranque do programa, mesmo despedaçado, seja imediato. Evans É com muito prazer que peço a palavra para dar o meu apoio às línguas minoritárias e aos direitos que cada pessoa tem de ler e de estudar obras de literatura e outros escritos na língua de sua escolha que, por vezes, pode ser a sua língua materna ou pode ser outra língua. Acho que qualquer dinheiro gasto nesta área é um investimento, não apenas um investimento cultural, mas também um investimento social. As pessoas que nada sabem de outras línguas, que nada sabem de outros países e de outras culturas, que vivem, por vezes muito felizes, na ignorância, são frequentemente as mais vulneráveis às informações erradas. São elas que, com maior probabilidade, vão acreditar em meias verdades e em distorções da realidade. Quando as pessoas se incluem nesta categoria, estou convicto de que poderão desenvolver fobias em relação a quem quer que seja cuja origem cultural, cuja língua, cuja religião, cuja aparência, possam diferir das que lhe são próprias. Com estas fobias entra em cena a fase seguinte e então surge a rejeição. Se não for controlada, a rejeição de outras pessoas conduz ao racismo, ao nacionalismo e ao fascismo. Por outro lado, creio muito convictamente que a compreensão de outras línguas e o facto de se aprender a falá-las e a lê-las é um passo positivo que podemos dar para fazer avançar o internacionalismo, a tolerância e o entendimento mútuo. Numa era em que o dinheiro e a competitividade são cada vez mais importantes, as principais línguas da Europa e do mundo irão sempre sobreviver à sua própria custa. As outras, as línguas minoritárias, tão importantes quanto os grupos minoritários de pessoas, precisam de apoio - apoio, sugiro eu, da parte deste Parlamento. Espero sinceramente que, no futuro, nos possamos diversificar ainda mais porque confio em que não iremos concentrar os nossos recursos apenas nas línguas que são historicamente europeias, mas também em línguas que estão agora a ser cada vez mais faladas por pessoas que vivem e nascem na Europa, línguas que têm ligadas a elas uma história europeia. No futuro poderemos tratar dessas línguas. Apoio este relatório com grande prazer. Felicito a relatora e espero sinceramente que o senhor comissário possa dar também o seu apoio às alterações que lançam um apelo a favor de um orçamento de maior valor. Oreja Aguirre Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, não há dúvida de que foi necessário esperar muito tempo - mais de dois anos - pela posição comum do Conselho, e quero dizerlhes que é muito reconfortante poder ouvir as intervenções feitas hoje aqui, na medida em que o Parlamento se pronunciou, mais uma vez, a favor do fomento de uma acção cultural ambiciosa, e a Comissão regozija-se vivamente com o facto. Quero, de forma particular, agradecer à Comissão para a Cultura e, muito especialmente, à senhora deputada Mouskouri o facto de ter apoiado, com as suas alterações, certos pontos fundamentais da proposta inicial da Comissão. Quero ainda dizer que a Comissão é particularmente sensível aos argumentos aqui apresentados em relação às línguas minoritárias. Somos particularmente sensíveis a este facto e agradeço a menção do senhor deputado Vallvé a este respeito; ele sabe que sou particularmente sensível a essas línguas que, aliás, considero património cultural europeu pelo que nos incumbe apoiá-las. Por conseguinte, quero que saibam que este comissário estará sempre do vosso lado para tentar salvaguardar um património que é muito nosso, não exclusivamente daqueles que, como eu, somos oriundos dessas regiões ou que pertencem a esses povos com uma língua minoritária própria, algo que é, julgo eu, património de qualquer europeu, já que para todos os europeus a salvaguarda dessas línguas significa sempre o enriquecimento do seu próprio património de europeu. Em relação às alterações, devo dizer-lhes que a Comissão acolhe favoravelmente as alterações relativas ao comité consultivo - alteração nº 2 -, a referência feita no relatório de avaliação ao impacte do programa sobre a divulgação da literatura em línguas menos divulgadas - alteração nº 4 -, a repartição dos montantes orçamentais no programa entre as diferentes acções - alteração nº 7 -, a possibilidade de subvencionar as obras redigidas em línguas menos divulgadas sem tradução prévia para uma das línguas da Comunidade - alteração nº 5 -, a prioridade concedida às pequenas editoras - alteração nº 6 - e a possibilidade de criar bancos e bases de dados - alteração nº 8. Quais são as alterações que a Comissão não pode aceitar? Devo dizer-lhes que lamento sinceramente que a Comissão - que valoriza os esforços desenvolvidos pelo Parlamento - não pode aceitar as alterações que incidem sobre um aumento do orçamento de 7 para 10, 5 milhões de ecus. No entanto, quero recordar que à Comissão cumpre o dever de respeitar a programação orçamental prevista na ficha financeira revista, ou seja, dois milhões e meio de ecus para 1996, três milhões de ecus para 1997, quatro milhões de ecus para 1998, cinco para 1999 e 9 milhões de ecus para o ano 2000. Pensamos que o aumento da dotação orçamental deveria, na nossa óptica, ser acompanhado do aumento do período de execução do programa. Assim, ou teríamos um período de 3 anos e uma dotação de doze milhões de ecus, ou um período de 4 anos e uma dotação de vinte e um milhões de ecus. Julgamos que não se justifica a alteração do título do programa - alteração nº 1 -, tendo em conta a actual distribuição dos recursos, ou seja, cerca de 50 % para tradução e a outra metade afectada às restantes actividades a favor do livro e da leitura. A Comissão considera que talvez não seja correcto pretender que o apoio comunitário se destine fundamentalmente ao sector da tradução. Existe a componente da tradução, muito importante, e a componente a favor do livro e da leitura. Daí entendermos que a alteração do título não é pertinente. Por último, devo dizer-lhes que desejo que, após sermos obrigados a esperar tanto tempo, se chegue agora a uma rápida aprovação do programa, uma vez que o programa ARIANE pode constituir - estou certo que deve constituir - uma base sólida para futuras propostas, para propostas mais alargadas, para propostas mais ambiciosas a favor do livro e da leitura. Presidente Está encerrado o debate. A votação terá lugar amanhã, às 12H00. Património cultural - programa RAFAEL Presidente Segue-se na ordem do dia a recomendação para segunda leitura (A4-0307/97) da Comissão para a Cultura, a Juventude, a Educação e os Meios de Comunicação Social, sobre a posição comum adoptada pelo Conselho (C4-0378/96-95/0078(COD)) com vista à adopção de uma decisão do Parlamento Europeu e do Conselho que estabelece um programa de acção comunitária no domínio do património cultural - programa RAFAEL (relator: deputado Sanz Fernández). Sanz Fernández Senhor Presidente, a Comissão para a Cultura propõe poucas - mas importantes - alterações ao texto da posição comum do Conselho sobre o programa de acção comunitária no domínio do património cultural. Com estas alterações preconizamos um aumento do orçamento por forma a que o novo programa possa conferir um impulso à acção que já se vem a desenvolver nos últimos anos no domínio do património cultural. De igual modo, em matéria de comitologia, a Comissão para a Cultura propõe a criação de um comité consultivo para a gestão do programa, em substituição do comité de gestão proposto pelo Conselho, que aumentaria de forma desnecessária a burocracia e limitaria a capacidade de acção da Comissão. Senhores Deputados, é em relação à dotação financeira que mais divergimos da posição do Conselho. O texto da posição comum do Conselho deixa antever um programa ambicioso e bem elaborado, mas o orçamento proposto é de apenas 30 milhões de ecus para um período de quatro anos, com uma revisão após o segundo ano de aplicação - quando, nos últimos anos, se tem vindo a usar uma verba da ordem dos 10 milhões de ecus anuais na fase de programa-piloto, a fase actual. Desta forma, com a proposta do Conselho, o lançamento do programa plurianual significará simplesmente a mera continuação das acções que são já levadas a efeito, sem poder prosseguir os ambiciosos objectivos incluídos no texto da posição comum ou na proposta da Comissão. A Comissão para a Cultura propõe um orçamento de 86 milhões de ecus para os próximos quatro anos: na minha óptica, o Conselho não está consciente do papel que a cultura deve desempenhar no processo da construção europeia nem tem em conta as possibilidades de criação de emprego decorrentes dos investimentos feitos no domínio do património cultural. A construção europeia não pode limitar-se aos aspectos económicos. Importa comprometer todos os cidadãos na aventura da construção da União Europeia, dotando-a de uma alma, de um significado mais espiritual: a cultura, o património cultural comum dos europeus e a cidadania europeia farão com que nos sintamos expectantes com a construção dessa União, que não se esgota no mercado interno nem na moeda única. Nesta linha, o programa RAFAEL ajudará a preservar e divulgar o que é comum no rico e diverso património cultural dos nossos Estados-membros e das nossas regiões; contribuirá para pôr em evidência a dimensão europeia do património cultural, respeitando a diversidade cultural dos nossos povos. Muitos governos, em tempos de ajustamento orçamental como os tempos actuais, procedem a cortes drásticos nos investimentos no domínio cultural, como se de um luxo se tratasse, a que só nos podemos permitir em tempos de prosperidade. Esquecem o dever que nos incumbe de preservar e transmitir o legado cultural que nos chegou às mãos às gerações futuras e ignoram a capacidade de criação de emprego decorrente dos investimentos feitos neste domínio, porque os investimentos no património cultural permitem recuperar os velhos ofícios do património, criam emprego e conferem um impulso à indústria turística e ao desenvolvimento económico de muitas regiões da Comunidade ricas em património cultural, mas que registam atrasos em termos de desenvolvimento económico. Mas, além disso, as acções do domínio da cultura e o programa RAFAEL contribuirão para o conhecimento mútuo entre os povos da Europa, colocarão em evidência os valores que nos são comuns e favorecerão a tolerância e o respeito mútuo quando a exclusão social faz a actualidade, como presentemente que se assiste a um aumento da rejeição daquele que é diferente. Pelo atrás exposto, não podemos aceitar o absurdo orçamento que o Conselho propõe para o programa RAFAEL, que constitui a acção mais emblemática da Comunidade em matéria de cultura. O Tratado de Maastricht consagrou a cultura como uma das acções comuns a fomentar; o programa plurianual tem que significar um salto em frente - um impulso - e não um mero prolongamento das escassas iniciativas levadas a cabo no âmbito das acções-piloto. A maioria dos ministros da Cultura e a Comissão propugnam um programa com uma maior dotação financeira. O Parlamento Europeu pronunciou-se também nesse sentido, por ocasião da primeira leitura, e manteremos, com firmeza, a nossa posição durante o processo de conciliação, se o Conselho não aceitar a alteração ao orçamento, que amanhã será submetida a votação em sessão plenária do Parlamento Europeu. Vecchi Senhor Presidente, esta semana o Parlamento Europeu prepara-se para dar mais um passo no longo e complexo percurso para a adopção do programa RAFAEL. As alterações apresentadas pelo relator, senhor deputado Sanz Fernández, da Comissão para a Cultura, a Juventude, a Educação e os Meios de Comunicação Social, são bastante positivas e nós entendemos que só com a sua adopção se poderá dar ao programa RAFAEL o papel que lhe compete, nomeadamente o de um verdadeiro ponto de referência para a defesa e valorização do património cultural europeu. Com efeito, em torno do programa RAFAEL têm amadurecido grandes expectativas em todos os operadores da cultura, sejam eles institucionais, associativos ou privados. Essas expectativas não devem ser goradas. A finalidade deste programa consiste precisamente em incentivar uma mobilização mais geral de todas as energias e inteligências dos países europeus a favor da possibilidade de preservar e pôr à disposição dos cidadãos o mais vasto património cultural do mundo inteiro. É por estes motivos que defendemos os dois pontos-chave contidos nas nossas alterações: o primeiro diz respeito à dotação financeira do programa. Tal como nós propomos, ele deverá prever dotações de pelo menos 86 milhões de ecus para os próximos 4 anos. De facto trata-se do mínimo para que o programa RAFAEL possa ter um impacte efectivo na realidade europeia. O segundo tem a ver com a justa recusa do Parlamento em aceitar a criação de um comité de gestão do programa formado por representantes dos governos dos Estados-membros. Na verdade, não se compreende por que motivos a selecção dos projectos no âmbito do programa RAFAEL deveria ser sujeita a negociações diplomáticas ou, pior ainda, a uma repartição entre os 15 governos nacionais. Por conseguinte, fazemos votos de que o Conselho aprove rapidamente as alterações do Parlamento Europeu e que quanto antes se possa lançar um dos mais importantes programas comunitários. Por último, gostaria de acrescentar que é meu desejo que o programa RAFAEL possa ser também um instrumento útil para intervir com vista à recuperação de bens culturais danificados por acontecimentos naturais como terramotos, incêndios ou inundações. É esse aliás o pedido que nos chega das zonas do Norte de Itália atingidas pelo terramoto de 15 de Outubro passado, em que uma grande parte do património histórico e cultural ficou gravemente danificada. Escudero Senhor Presidente, quero simplesmente dirigir algumas palavras de felicitação ao senhor deputado Sanz Fernández pelo escrupuloso trabalho que efectuou ao elaborar este relatório, e também tecer em voz alta algumas reflexões sobre o caminho que se tem seguido até à data. Em primeiro lugar, o relator deu provas de uma louvável lucidez ao elaborar um relatório que aborda e interpreta os principais problemas. Deu ainda provas de firmeza quanto aos princípios, e provas de elasticidade ao defender veementemente o essencial e ao ceder relativamente aos aspectos instrumentais ou acessórios. E fê-lo em sintonia com a posição da Comissão para a Cultura e, neste âmbito, com o que também o meu grupo preconiza. Ora bem - e esta é a minha segunda reflexão -, o que se pretende a partir das supremas instâncias do Conselho ao fazer finca-pé com a questão dos comités e, nomeadamente, ao reduzir o orçamento do programa RAFAEL para um montante simbólico, para não dizer vergonhoso? O que pretendiam - podemos interrogar-nos - as altas partes contratantes do Tratado da União com a introdução de um novo título - o Título IX - e de um novo artigo - o 128º - dedicados à cultura? Pretendiam, acaso, fazer uma declaração de princípios sem conteúdo que fosse de imediato desautorizada pela prática? Ao abrigo do citado artigo 128º e, ainda, do programa CALEIDOSCÓPIO, dois grandes programas - RAFAEL e ARIANE - foram postos em prática, ambos no meio de uma luta absurda num clima de avareza e vulgaridade com regateios e cortes, mais adequados a atenuar o inevitável e o conflituoso do que a pôr em prática um projecto sugestivo, promissor e de futuro. O programa RAFAEL, Senhor Presidente, é básico para a tutela e promoção do património cultural ou, por outras palavras, é básico para a tutela da identidade cultural europeia, que acaba por ser a razão de fundo da cidadania europeia, em última instância, a razão de fundo de estarmos aqui. Não é isso o que se quer? Que se diga. Quer-se tornar inviável na prática o estipulado no artigo 128º? Que se diga também. O que não se pode fazer é retirar legitimidade aos programas afectando-lhes um financiamento mesquinho e converter, por fim, a tão falada identidade cultural europeia num sórdido bem de troca por um punhado de moedas. Garosci Senhor Presidente, o programa RAFAEL, hoje em discussão, é apresentado numa semana de intensos trabalhos parlamentares, que abarcam todos os sectores abrangidos por esse programa. Estou a referir-me à cultura, ao turismo e à possibilidade de criar novos postos de trabalho. Com efeito, o programa RAFAEL propõe-se criar uma acção específica em matéria de bens culturais a fim de afirmar as condições favoráveis ao crescimento e à afirmação de uma sinergia entre cultura e turismo, com a consequente oportunidade de novos postos de trabalho, sobretudo para os jovens. O património cultural europeu já não é propriedade de cada um dos Estados-membros, mas sim de toda a comunidade; por conseguinte, todas as nações têm direitos e deveres em relação a esse património, a fim de que todos os cidadãos europeus possam ter acesso às diferentes manifestações e aos diferentes objectos de arte e de cultura, albergados e geridos pelos Estados-membros. Isto aplica-se sobretudo no caso das classes sociais actualmente mais afastadas da cultura. Neste momento a Comissão deve, pois, preencher com conteúdos o programa RAFAEL; penso que o Parlamento Europeu forneceu amplas indicações quanto a isso. Por estes motivos iremos votar a favor do aumento da dotação e insistimos para que metade dos montantes globais seja destinada à acção preventiva, ou seja, à valorização, ao restauro e à defesa dos bens culturais europeus. Em consequência disso, irão ser encorajadas, ou melhor, reforçadas, as profissões e as técnicas que se prendem com a conservação dos bens culturais. Muitos jovens poderão ser orientados para actividades profissionais indispensáveis para que possamos deixar o nosso actual património cultural em herança à Europa e, sobretudo, aos europeus de amanhã. Vaz da Silva Senhor Presidente, Senhor Comissário, já se disse muito - creio, mesmo, que já se disse tudo - sobre a importância de a União ter, pela primeira vez, com RAFAEL, um programa para o património. Desde há trinta anos, sucessivas declarações e convenções subscritas pelos estados membros da União, mas no âmbito de iniciativas do Conselho da Europa e da UNESCO, apelavam com veemência à valorização e defesa do património e desde 1972 o Parlamento começou a pedir acções comunitárias nesse domínio. Não podemos deixar de pasmar com este arrastar de pés em tema tão central da identidade europeia, em que a intervenção comunitária é indispensável. Não julgo, nem necessário, nem oportuno, voltar a desfiar os argumentos que o Parlamento, com base na proposta da Comissão, extensamente apresentou em fases anteriores do debate. Apenas lembrarei algumas evidências para defender o reforço do orçamento. O património é irrecuperável, uma vez que se deixa morrer. A memória desaparece quando não é alimentada. A barbárie espreita, se não se alimenta o espírito. Para quê falar de uma Europa do futuro se se recusa alimentar a própria base que a sustenta? Acredito que o Conselho acabará por reconhecer a inevitabilidade de restaurar o orçamento inicialmente previsto de 86 milhões de ecus, como propõe o relator. Outra coisa não é séria, Senhor Presidente. Mohamed Alí Senhor Presidente, Senhor Comissário, por vezes tenho a sensação, por aquilo que observo, que o Conselho e a própria Comissão não atribuem a devida importância aos temas da cultura ou, pelo menos, assim o demonstram na afectação das dotações orçamentais. O Parlamento Europeu, através de uma alteração, propõe o montante de 96 milhões de ecus em oposição à proposta da Comissão que faz um corte de nada mais nada menos do que 37 milhões de ecus para um período de quatro anos de duração do programa, pelo que se entende facilmente a indignação do senhor deputado Sanz. Isto, Senhores Deputados, tem duas leituras: a que já referi de se conferir pouca importância ao nosso património cultural e uma segunda, de se atribuir pouca importância à criação de emprego. Estamos, mais uma vez, perante grandes declarações de intenções e a falta de uma acção concreta. Qualquer corte ao orçamento do programa RAFAEL equivale a virar as costas à possibilidade de criação de novos postos de trabalho. O fomento do turismo - dizemo-lo na primeira alteração apresentada pela Comissão para a Cultura - não implica unicamente partilhar o nosso património e os nossos conhecimentos culturais e artísticos; implica também a criação de novos postos de trabalho em torno a essas áreas de interesses culturais e artísticos. Sem ir mais longe, poderia dedicar uma boa parte da minha intervenção a fazer a promoção das maravilhas patrimoniais da Espanha, o território da antiga Al Andalus, por exemplo. Se os senhores deputados as conhecem, convirão certamente, tal como o meu grupo, que se impõe votar a favor do relatório do senhor deputado Sanz Fernández para que todos possamos continuar a admirá-las. Por último, e uma vez que referi todos , não quero deixar de me associar à segunda alteração que visa melhorar o acesso ao património por parte das pessoas desfavorecidas e das que vivem em regiões periféricas e rurais da União. Como o Grupo da Esquerda Unitária Europeia sempre afirmou, partilhemos a riqueza em vez de partilhar a pobreza. E isto é, obviamente, integralmente aplicável ao nosso património cultural. Leperre-Verrier Senhor Presidente, a salvaguarda do património cultural europeu foi objecto de inúmeros debates e de inúmeras reivindicações. No momento em que estamos a debater em segunda leitura o programa RAFAEL, gostaria de reafirmar firmemente alguns pontos, que correspondem às preocupações manifestadas pelo senhor deputado Sanz Fernández, relator da Comissão para a Cultura, a Juventude, a Educação e os Meios de Comunicação Social, que gostaria de felicitar, de novo, pela qualidade do seu trabalho. Em primeiro lugar, julgo que deveríamos debruçar-nos sobre a verba orçamental proposta. Trinta milhões de ecus é muito pouco e, no decurso do processo de conciliação, é essencial que consigamos aproximar-nos o mais possível da verba de 86 milhões de ecus proposta pelo nosso relator. Espero que o Conselho ouça a voz da razão e compreenda que a selecção dos projectos deverá ser feita pela Comissão Europeia e não através de uma espécie de acordo intergovernamental, que seria, aliás, contrário ao artigo 128º do Tratado. Aliás, devemos promover o acesso de todos à cultura. Para concluir, caros colegas, gostaria de fazer uma observação de natureza mais pessoal. Ontem, no decurso de uma visita à catedral de Estrasburgo, aqui perto, um dos responsáveis da fundação que assegura a gestão e a protecção deste monumento referiu-se aos efeitos devastadores da passagem dos anos e da poluição existente nas nossas cidades. E, entre o céu e a terra, pude, efectivamente, constatar os efeitos desta doença que afecta estas pedras milenárias, símbolo da Europa e da sua irradiação cultural, numa época em que a União Europeia não passava, sem dúvida, de um sonho longínquo. No entanto, a catedral de Estrasburgo é um monumento mundialmente conhecido, inscrito pela UNESCO na lista do património universal. Apesar disto, a catedral necessita de cuidados constantes, para os quais o financiamento não está sempre assegurado de antemão. Compreendo que a Europa não possa fazer tudo ao mesmo tempo e que o princípio da subsidiariedade obrigue os Estados-membros a serem os únicos garantes do seu património nacional. Todavia, creio, caros colegas, que deveríamos estudar a possibilidade de criar uma lista do património europeu, com o objectivo de preservar de todo o tipo de perigos as jóias da nossa identidade cultural. Souchet (sem microfone)... no âmbito de uma verdadeira subsidiariedade, uma vez que este programa tem por objectivo, e cito a exposição de motivos, »encorajar a cooperação entre os Estados-membros e apoiar e completar a sua acção no domínio do património cultural». O programa baseia-se no respeito pelas diversidades nacionais que constituíram o quadro dentro do qual se formou este património comum. Os países da Europa dispõem, com este património, de um trunfo específico que lhes permite desenvolverem o turismo cultural, que deverá tornar-se uma fonte importante de actividades económicas e sociais nos próximos anos. A necessidade de identificação que as pessoas hoje sentem conduzi-las-á, cada vez mais, para lugares onde possam encontrar referências. Por conseguinte, aprovamos plenamente a alteração nº 1 que nos é proposta, que tem por objectivo estabelecer uma ligação entre o turismo e a valorização do património. É necessário encorajar o desenvolvimento conjunto do turismo cultural na Europa e o das profissões ligadas à defesa do património. Também concordamos com a alteração nº 2, que insiste sobre a necessidade de favorecer o acesso a este programa por parte das regiões periféricas. O desenvolvimento privilegiado dos ricos patrimónios culturais destas regiões, nomeadamente marítimos e rurais, e refiro-me, em particular, aos países do arco atlântico, constitui um dos meios através dos quais se poderia compensar as limitações resultantes do distanciamento geográfico. Tendo sido eleito no departamento da Vendeia, no qual foram lançadas, no âmbito do programa Património 2000, iniciativas-piloto em matéria de conservação e de valorização deste património monumental e paisagístico, tive ocasião de avaliar o impacto das acções de defesa do património em termos de ordenamento do território. Os locais com valor patrimonial que foram arranjados são não apenas locais de memória, mas também de formação e de criação e verdadeiras empresas que geram, de forma mais ou menos sazonal, empregos e actividades económicas. O programa RAFAEL, e gostaríamos, Senhor Comissário, de poder dispor de um balanço preciso sobre a fase-piloto de experimentação, o programa RAFAEL, dizia, e o relatório que nos é apresentado, têm o mérito de reconhecer a importância do impacto social dos projectos incidentes sobre o património. Estes projectos permitem uma mobilização social muito ampla, a emergência de novas solidariedades e o desenvolvimento de espaços de convivialidade, a nível de uma cidade, de um país ou de uma região. Trata-se de autênticos projectos de inserção, criadores de uma identidade colectiva forte e que podem desempenhar um papel importante em termos de estabilidade social. Mas a conservação, a manutenção e a animação do património monumental e arquivístico acarreta custos financeiros extremamente elevados, principalmente para as colectividades públicas. Por conseguinte, é necessário encorajar a realização de acções comuns - projectos conjuntos de investigação sobre os problemas comuns de conservação e de restauração, por exemplo, dos documentos escritos, ou projectos de transferência de saber-fazer -, que permitam aliviar estes encargos e evitar a repetição dos fracassos e das duplicações de esforços, em operações que se desenvolvem, normalmente, a longo prazo. Infelizmente, nem a duração prevista do programa, nem os meios que são afectados ao mesmo estão à altura das ambições anunciadas. O nosso grupo lamenta vivamente que a duração do programa tenha sido reduzida de cinco para quatro anos. A verba prevista, que passou de 67 milhões de ecus para cinco anos para 30 milhões de ecus para quatro anos, deixou de ter relação com os custos inerentes a este tipo de projectos. Por conseguinte, o programa RAFAEL arrisca-se a transformar-se num instrumento puramente anedótico e com poucos efeitos num domínio que é, contudo, essencial para o nosso desenvolvimento, não apenas cultural, mas também económico e social. Lage Senhor Presidente, Senhores Deputados, começo por felicitar a firmeza do senhor deputado Sanz Fernández ao recusar, como já aqui foi dito, a insignificante e quase humilhante verba que o Conselho pretende atribuir ao programa RAFAEL. De facto, não se pode afirmar em vão que a cultura é um elemento activo da cidadania europeia, que reforça o sentimento de pertença dos europeus à União e os une no culto dos mesmos valores e, em seguida, não proporcionar às políticas culturais financiamentos dignos; como se a cultura, afinal, fosse um mero perfume ou apenas uma flor de retórica. Não se podem elaborar ambiciosos programas culturais, bem formulados, escritos de uma maneira escorreita, interessantes nas suas ambições e nos seus objectivos, como é o caso dos programas CALEIDOSCÓPIO, ARIANE e RAFAEL, e não lhes atribuir os recursos à altura das suas ambições. Isso só provocaria e provocará frustrações e ilusões. Neste aspecto, o programa RAFAEL é um programa sintomático. Como se pode ousar pretender salvaguardar, valorizar, defender e divulgar o rico e complexo património europeu com uma verba tão risível como esta que aqui nos aparece? Nós sabemos que a União desempenha neste domínio um papel de carácter supletivo. Os próprios estados e todos os estados europeus são estados altamente civilizados e sofisticados. Cuidam da sua própria cultura, cuidam do seu próprio património. Mas o que dá um valor acrescido à intervenção da União Europeia é a comunicação, é o sentimento de responsabilidade mútuo de todos os europeus face ao seu próprio património. Por isso, também eu ergo aqui a minha voz e protesto contra o acto do Conselho e o aparente aval que lhe dá a Comissão. Este Parlamento deve recusar uma verba que acaba por ser quase ofensiva, quando se trata de uma matéria, de um programa e de uma intenção tão vasta e ambiciosa. Vieira Senhor Presidente, Senhor Comissário, caros colegas, antes de uma apreciação em favor do programa RAFAEL e do relatório Sanz Fernández, é importante que se afirme que a Europa do futuro se tem de construir não só sobre alicerces económicos, mas também sobre bases socioculturais e ecológicas. E essa construção só poderá consolidar-se se se desenvolver pacífica e harmonicamente, na obediência ao princípio da subsidiariedade e no respeito pelas responsabilidades exclusivas dos estados membros. Para além das muito complexas competências da União Europeia nas áreas política e económica, é forçoso que a Europa nunca esmoreça, por maiores que sejam os obstáculos ou oposições que hoje alguns estados membros e instituições levantam, e procure cumprir as suas obrigações na área social, cultural e do ambiente. O desenvolvimento económico só deverá acontecer a par do progresso social e cultural e da conservação da natureza. É assim que se devem entender e justificar os grandes combates que importa empreender, cada vez com mais força e maior urgência. Pela promoção do emprego, pela protecção social contra a pobreza e a exclusão social, pela generalização das políticas de saúde pública, pela segurança dos cidadãos, por uma habitação condigna, pela reforma dos sistemas educativos e de formação, pela valorização da família no seio da sociedade, pela salvaguarda do património natural e cultural. Nos documentos agora em análise, é de salientar que o programa RAFAEL se destina a apoiar e completar a acção dos estados membros no domínio do património cultural de importância europeia, o qual é vastíssimo e muito rico, como é do conhecimento geral. Por toda a Europa, nas cidades e nas zonas rurais, nos países mais desenvolvidos e nas regiões periféricas e ultraperiféricas, são inúmeros os exemplos valiosos de património construído, mobiliário e imobiliário, arquitectónico, arqueológico ou outro, e muitos os conjuntos, sítios e paisagens culturais, merecedores sobretudo de acções de conservação, salvaguarda e valorização. Atribuímos a este programa a máxima importância porque, além de revelar uma forte preocupação e maior respeito pela herança cultural dos nossos povos e da Europa, pode contribuir também para o desenvolvimento regional, para a melhoria do emprego, para promover o turismo e, de algum modo, para beneficiar a qualidade de vida das populações. Quero, por fim, afirmar que estamos com o relator quando sugere uma contribuição financeira de 86 milhões de ecus, mais significativa para o programa. E quando apela a que seja dada maior atenção aos grupos e regiões mais desfavorecidas, onde se incluem as regiões periféricas e ultraperiféricas. Oreja Aguirre Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, quero agradecer ao senhor deputado Sanz Fernández o seu excelente trabalho. E quero ainda dizer-lhes que, como todos referiram nas suas intervenções, nos encontramos num dos momentos importantes de toda a actividade da Comissão para a Cultura, porque o objecto do actual debate ocupará, provavelmente, o centro de discussão dos próximos meses e anos. Quero dizer-lhes, nesse sentido, que a Comissão se opôs à posição comum por entender que, concretamente no tocante ao orçamento, uma verba tão irrisória não dava resposta às nossas aspirações. O programa RAFAEL é um programa importante e constitui o núcleo da intervenção comunitária a favor da cultura. Em relação às alterações apresentadas pelo Parlamento, devo dizer-lhes que a Comissão aceitou sete alterações: aceita as alterações nºs 1 e 2 - que visam completar a enumeração dos grupos sociais cujo acesso ao património cultural deve ver-se melhorado, e já conhecem bem (porque tive oportunidade de o afirmar em diferentes ocasiões na Comissão para a Cultura do Parlamento) o meu critério sobre o tema relativo às pessoas desfavorecidas, o papel a desempenhar pela cultura face à exclusão social e em relação às pessoas que vivem em regiões periféricas e em zonas rurais. Em relação às alterações nºs 3 e 4, entendemos que introduzem alterações em dois pontos, relativos à comitologia; quanto a elas estamos também de acordo com o Parlamento. Aceitamos ainda a alteração nº 6, que visa suprimir o parágrafo da posição comum relativo à cláusula de revisão do orçamento para os dois últimos anos de execução do programa; a alteração nº 7 sobre a alteração do limite máximo da ajuda financeira comunitária para os projectos do ponto 2 da acção I - a relativa a laboratórios europeus do património - e, por último, a alteração nº 8, que inclui uma precisão sobre a atenção particular que deve dispensar-se ao acesso das pessoas menos favorecidas no âmbito da acção II. Em relação ao orçamento, a Comissão pretende ser coerente com a posição que assumiu, que já reafirmou na sua comunicação ao Conselho, e, nessa sequência, mantém a sua posição inicial: um orçamento de 67 milhões de ecus para um período de cinco anos. Pensamos ser importante que na reunião do Conselho de 16 de Dezembro se possam aproximar as duas posições; a mim, resta-me agradecer-lhes o apoio concedido ao programa e esperar que o passo agora dado se possa alargar no futuro, e que o Conselho não efectue cortes no orçamento, já de si extremamente reduzido. Presidente Muito obrigado, Senhor Comissário. Está encerrado o debate. A votação terá lugar amanhã, às 12H00. Livre circulação dos médicos e reconhecimento mútuo dos respectivos diplomas Presidente Segue-se na ordem do dia a recomendação para segunda leitura (A4-0269/96) da Comissão dos Assuntos Jurídicos e dos Direitos dos Cidadãos, referente à posição comum adoptada pelo Conselho (C40381/96-94/0305(COD)) tendo em vista a adopção da proposta de directiva do Parlamento Europeu e do Conselho que altera a Directiva 93/16/CEE destinada a facilitar a livre circulação dos médicos e o reconhecimento mútuo dos seus diplomas e outros títulos (relatora: deputada Nicole Fontaine). Fontaine Senhor Presidente, o relatório que vamos debater inscreve-se na linha das directivas anteriores, através das quais se procura, desde 1975, levar progressivamente à prática a livre circulação dos médicos e o reconhecimento dos seus diplomas. As minhas palavras, Senhor Presidente, poderão ser muito breves, uma vez que já debatemos este assunto longamente em primeira leitura. Adoptámos o respectivo parecer em 29 de Junho de 1995 e podemos constatar hoje que a posição comum que nos é apresentada acolheu, de entre todas as alterações que propusemos, praticamente apenas as de natureza redaccional. Gostaria de salientar que a natureza aparentemente muito técnica do texto não deve servir de pretexto para se abusar de nós. Com efeito, poder-se-ia pensar que as alterações que poderíamos apresentar teriam um impacto limitado sobre o dispositivo previsto na directiva anterior. Na realidade, isto não é verdade, porque a directiva irá operar e evoluir através do dispositivo da famosa «comitologia» e, ademais, não está prevista, ao contrário do que acontece na directiva geral, a criação de um grupo de coordenadores que permita assegurar a homogeneidade do sistema. Então, Senhor Presidente, caros colegas, a Comissão dos Assuntos Jurídicos considerou, depois de ter reflectido sobre este assunto, que as propostas que tínhamos apresentado em primeira leitura não tinham nada de exorbitante e que, ao contrário, permitiriam dar um impulso à liberdade de circulação dos médicos e abordar este problema num contexto, digamos, dinâmico e evolutivo. Por este motivo, a Comissão dos Assuntos Jurídicos e dos Direitos dos Cidadãos propõe-vos, o que não surpreenderá ninguém, que renovemos a nossa preferência pelo comité de gestão do procedimento II, variante b, uma vez que este tipo de comité parece-nos corresponder melhor à preocupação de reforço da uniformidade no que se refere à duração da formação médica - este constitui o objectivo das alterações nºs 1 a 4. Gostaria, aliás, de salientar que esta opção é a mesma da proposta inicial da Comissão. Em segundo lugar, desejamos reafirmar a nossa preocupação de assegurar o lugar da Comissão no Comité Consultivo para a Formação dos Médicos. Quando aludo ao «lugar da Comissão», refiro-me, pura e simplesmente, ao lugar que o Conselho lhe atribuiu na sua decisão de 16 de Junho de 1975. Esta modificação consta de um simples considerando, sendo o objecto da nossa alteração nº 2. Diria que isto contribuirá para reforçar a declaração que a Comissão apresentou no Conselho a este propósito. Por último, reafirmamos a nossa preocupação de insistir sobre a questão dos nacionais dos Estados-membros titulares de diplomas emitidos por Estados terceiros. Consideramos que se trata de um problema muito sensível e que não devemos, de forma nenhuma, ocultar. Apresentamo-lo, mais uma vez, através da nossa alteração nº 3. Senhor Presidente, gostaria que a nossa Assembleia aprovasse estas propostas formuladas pela Comissão dos Assuntos Jurídicos e dos Direitos dos Cidadãos. Trata-se de propostas muito razoáveis, diria mesmo, modestas, sobre as quais, aliás, gostaria de ouvir a opinião do senhor comissário. Para terminar, direi, caros colegas, que não nos devemos esquecer que a liberdade de circulação dos profissionais constitui um dos instrumentos mais tangíveis desta Europa dos cidadãos que devemos, imperativamente, fazer avançar, se queremos que os cidadãos adiram plenamente ao nosso projecto. Gebhardt Senhor Presidente, cara colega Fontaine, gostaria de lhe agradecer o excelente trabalho realizado. Trata-se da directiva destinada a facilitar a livre circulação dos médicos e o reconhecimento mútuo dos seus diplomas e outros títulos, assunto que se reveste de extrema importância para os nossos cidadãos. A directiva em apreço contribui para a concretização da liberdade de circulação no Mercado Comum, estipulada nos Tratados que instituem as Comunidades Europeias, e fá-lo não apenas com palavras, mas também com actos. Significa que, com esta directiva, se está a dar um importante passo em frente. Em todo o caso, o Conselho pura e simplesmente ignorou as principais alterações propostas pelo Parlamento Europeu em primeira leitura, incidindo particularmente sobre a posição dos nacionais dos Estados-membros titulares de diplomas emitidos por Estados terceiros. Apesar de a directiva em questão não impedir os Estados-membros de autorizar que os titulares de diplomas e outros títulos emitidos por Estados terceiros dêem início e exerçam as suas actividades médicas, não esclarece, no entanto, como tal deverá ser aplicado. Além disso, fica também em aberto o modo como se poderia processar a aplicação da regulamentação para o reconhecimento mútuo no quadro da liberdade de circulação na União Europeia. Por isso, é impreterível que, de acordo com o relatório da Comissão sobre o estado da aplicação da regulamentação geral relativa ao reconhecimento dos diplomas do ensino superior, se teçam as respectivas reflexões. Não compreendo a razão pela qual o Conselho se opõe a que se reflicta sobre a solução de problemas, pois basicamente é só isso que propomos na nossa alteração. Penso não ser necessário referir ainda outras das principais alterações propostas pelo Parlamento Europeu. A deputada Fontaine frisou bem a importância do Comité Permanente dos Médicos Europeus e do processo de comitologia a aplicar. Também nestas questões, o Grupo do Partido Socialista Europeu do Parlamento Europeu aprova inteiramente as alterações novamente apresentadas pela Comissão dos Assuntos Jurídicos e dos Direitos dos Cidadãos. Gostaria de agradecer a atenção que me foi dispensada. Poggiolini Senhor Presidente, estou plenamente de acordo com o relatório muito claro elaborado pela senhora deputada Fontaine. Não podemos deixar de concordar com uma medida que tem como objectivo favorecer a livre circulação dos médicos especialistas na Comunidade Europeia. Trata-se de adequar o reconhecimento das especialidades à evolução da medicina; as especializações mudam, por vezes muda também a duração mínima dessas especializações, e outras vezes inclusivamente os conteúdos dos cursos de formação. Há especializações que estão presentes em dois ou mais Estados mas que não são reconhecidas nos outros Estados. Há necessidade de uma constante actualização e, tal como esta directiva prevê, é oportuno adoptar um processo mais flexível que permita uma actualização mais rápida, a fim de substituir o processo mais difícil e necessariamente mais confuso das medidas legislativas. Está, pois, muito bem esta linha de orientação, que tende a reconhecer à Comissão, assistida pelo Comité de Altos Funcionários da Saúde Pública, a capacidade de tomar decisões e de proceder às necessárias modificações para adequar esses diplomas de especialização, o que levanta delicados problemas de comitologia. E esses problemas, que foram pormenorizadamente especificados pela relatora, são levantados nas quatro alterações. Para dizer a verdade, a relatora atenuou um pouco e ajustou mesmo a segunda alteração, tendo em conta o facto de que, tal como observou o senhor comissário Monti na discussão anterior, o Comité Permanente dos Médicos da União Europeia é um órgão não oficial, não institucional, privado, e que, portanto, não se pode citar. Redigida desta maneira, a segunda alteração, que lembra que o Comité Consultivo para a Formação dos Médicos transmite à Comissão e aos Estados-membros pareceres e recomendações, num considerando específico adverte a Comissão de que esse comité consultivo, que constitui o elemento de ligação com o Comité dos Médicos Especialistas da Comunidade Europeia, também altamente privado, é no entanto um órgão que faz parte do Comité Permanente dos Médicos Europeus. Trata-se de consultar a categoria acerca destes problemas tão técnicos e delicados. O mesmo se aplica em relação à terceira alteração, que lembra, num considerando, sem indicar soluções, que é necessário fazer referência também às licenciaturas e aos diplomas conseguidos por cidadãos da Comunidade em universidades estrangeiras. É um problema que há que ter em linha de conta. Esperamos que a Comissão apoie estas nossas alterações rectificativas, inspiradas na transparência e na funcionalidade. Gredler Antes de mais, é com grande prazer que exprimo os meus agradecimentos à relatora, a senhora deputada Fontaine, uma personalidade notável que tem lutado muito pelo sector da saúde na Europa. Defendendo semelhante ponto de vista não se poderá nunca pretender uma harmonização ao nível mais baixo. Especialmente na área da medicina os progressos são tão rápidos que os conteúdos de formação têm de ser constantemente adaptados. Os próprios médicos assumem o papel mais importante neste domínio. Quanto aos diplomas emitidos por Estados terceiros, dever-se-ia verificar até que ponto os conteúdos leccionados são ou não comparáveis e, em seguida, proceder rapidamente ao seu reconhecimento. O conteúdo dos diplomas no domínio da medicina alternativa deveria ser claramente definido a nível europeu e ser dotado dos mais elevados padrões de conhecimentos gerais de medicina, sem no entanto ser exigida uma licenciatura em medicina como requisito prévio. Uma diluição do elevado grau de conhecimentos será sempre feita à custa dos pacientes e da sua saúde e não à custa do orçamento da educação. Do ponto de vista da rentabilidade, a cura rápida, a eficiência do diagnóstico e da terapia serão certamente a variante mais barata. Para finalizar, gostaria de agradecer aos membros desta assembleia a sua boa colaboração, pois esta terá sido a minha última intervenção neste Parlamento. Gostaria de agradecer aos intérpretes, aos técnicos, às pessoas nas tribunas, à Comissão e ao Conselho. Foi muito agradável ter cooperado com todos vós. Agora vou passar a acompanhar-vos a partir do meu parlamento nacional. Presidente Muito obrigado, Senhora Deputada Gredler. Julgo corresponder ao sentimento desta Casa se lhe exprimir, em nome de todos os meus colegas, votos de grande sucesso na sua vida política, agora no seu país, na Áustria. E exprimir-lhe a nossa saudação muito fraterna. Monti Senhor Presidente, Senhores Deputados, agradeço ao Parlamento Europeu o interesse demonstrado em relação a esta proposta, bem como o importante trabalho que a ela dedicaram a Comissão dos Assuntos Jurídicos e dos Direitos dos Cidadãos e, em especial, a relatora, senhora deputada Fontaine, com a sua habitual lucidez. Esta proposta tem como objectivo criar um processo legislativo simplificado a fim de assegurar a actualização periódica das listas de especializações que figuram nos artigos 5º e 7º da directiva «Médicos» e que permitem o reconhecimento recíproco dos diplomas, certificados e outros títulos de médico especialista, reconhecimento esse baseado na confiança recíproca no nível de formação. Este último deve respeitar os requisitos mínimos previstos na directiva e, em especial, a duração mínima das formações especializadas, fixada nos artigos 26º e 27º, para a qual se propõe o mesmo processo legislativo simplificado. Não se trata, portanto, de colocar certos interlocutores à margem do processo legislativo: tanto o Parlamento Europeu como o Conselho continuarão associados e, no que respeita ao Parlamento Europeu, foi recordada a existência do modus vivendi, indo assim ao encontro do pedido formulado em primeira leitura pelo próprio Parlamento. Por conseguinte, não se trata sequer de alterar o processo de consulta: tanto o Comité Consultivo para a Formação dos Médicos como o Comité dos Altos Funcionários da Saúde Pública irão continuar a ser consultados de acordo com as missões e as competências que lhes foram confiadas. As alterações nºs 1 e 4 destinam-se a modificar o processo de comitologia, adoptado na posição comum para a alteração dos períodos de duração da formação previstos nos artigos 26º e 27º. Tal como foi lembrado pela senhora relatora na sua proposta inicial, a Comissão havia previsto um comité de gestão. No entanto, a fim de proteger a saúde e em virtude das notáveis repercussões no plano financeiro que essa alteração pode comportar para os Estados-membros, o Conselho quis alterar o texto inicial proposto pela Comissão e prever um comité de regulamentação do tipo 3-A. Deste modo, rejeitou o texto que hoje é novamente apresentado nas alterações nºs 1 e 4. Embora perfeitamente consciente dos problemas que essa alteração iria causar e embora tendo, tal como o Parlamento Europeu, uma preferência de princípio pelo comité de gestão, a Comissão reflectiu com muita atenção acerca dos diferentes argumentos pró e contra as soluções e chegou à conclusão de que, bem feitas as contas, a posição do Conselho é aceitável. De resto, convém recordar que o regresso ao texto inicial iria pôr em risco o consenso a que os Estados-membros chegaram não sem dificuldade. As alterações nºs 2 e 3 retomam, sob outra forma, alterações aprovadas em primeira leitura e não aceites na proposta alterada nem na posição comum. A Comissão concorda com o ponto de vista do Parlamento relativamente ao papel do Comité Consultivo para a Formação dos Médicos e à importância de que o seu parecer se pode revestir no domínio das formações médicas especializadas. A Comissão está igualmente preocupada com a questão do reconhecimento das formações conseguidas num país terceiro; por esse motivo já foi solicitado o parecer desse mesmo comité consultivo, que deverá em breve concluir os seus trabalhos com a aprovação de um relatório e de recomendações acerca das formações médicas especializadas e, sobretudo, de propostas adequadas respeitantes à alteração das listas das especializações e da duração das formações. É por isso também que os serviços da Comissão estão a consultar desde Fevereiro de 1996 os Estadosmembros acerca do reconhecimento das formações conseguidas em países terceiros, independentemente do facto de uma consulta semelhante, efectuada em 1992, não ter chegado a nenhuma conclusão. Esta nova consulta deve permitir à Comissão estabelecer se no actual contexto político é possível legislar sobre essa matéria. Deste modo, as preocupações manifestadas através das alterações nºs 2 e 3 já foram abordadas e é óbvio que o Parlamento Europeu irá ser informado acerca dos resultados destes trabalhos e destas consultas. Nestas condições, Senhor Presidente, a posição comum adoptada pelo Conselho, e que na sua comunicação ao Parlamento Europeu a Comissão declarou poder aceitar, apresenta-se como uma resposta, equilibrada e correcta do ponto de vista jurídico e o mais completa possível, às diversas preocupações manifestadas; para terminar, gostaria de salientar, independentemente das pequenas divergências que possam subsistir, que estas preocupações se prendem com uma matéria que, tal como nos recordou a senhora deputada Fontaine, está bem no cerne da questão da livre circulação das pessoas e, por conseguinte, da Europa dos cidadãos. Presidente Muito obrigado, Senhor Comissário. Está encerrado o debate. A votação terá lugar amanhã, às 12H00. Protecção dos modelos de utilidade no mercado interno Presidente Segue-se na ordem do dia o relatório (A4-0216/96) do deputado Añoveros Trias de Bes, em nome da Comissão dos Assuntos Jurídicos e dos Direitos dos Cidadãos, sobre o Livro Verde, apresentado pela Comissão (COM(95)0370 - C4-0353/95), sobre a protecção dos modelos de utilidade no mercado interno. Añoveros Trias de Bes Senhor Presidente, o que se pretende com o Livro Verde apresentado pela Comissão? Pretende-se abrir um debate entre os Estados-membros, o Parlamento, a indústria e os sectores interessados para dar resposta a um determinado número de perguntas e, assim, esclarecer dois temas essenciais: a pertinência, primeiro, de uma acção comunitária, e a respectiva forma jurídica que deve adoptar. A Comissão chega à conclusão geral de que se impõe uma acção comunitária em matéria de modelos de utilidade com vista a assegurar uma protecção rápida, simples e pouco onerosa das invenções técnicas com um breve prazo de vida e que necessitam uma publicação rápida dos seus direitos. Mas a Comissão não propõe uma única opção; antes, apresenta várias: a) uma directiva que vise a harmonização dos regimes nacionais ou a introdução de regulamentação específica caso esta não exista; b) outra técnica de harmonização dos regimes nacionais através ou a partir de um pedido único através do reconhecimento mútuo da protecção concedida pelos Estados-membros; e c) um regulamento que estabeleça um novo direito de protecção comunitário concedido com base num pedido único, mas vinculativo, aplicável em todos os Estados-membros. Qual é a situação actual do modelo de utilidade? É um direito susceptível de registo, que confere uma protecção exclusiva às inovações técnicas que apresentem um determinado grau de inovação. Os modelos são registados, concedidos sem qualquer exame prévio e, por isso mesmo, oferecem um nível de protecção jurídica inferior à patente. No entanto, o tratamento jurídico europeu do modelo não é homogéneo, na medida em que há até países onde este é inexistente: Suécia, Luxemburgo e Reino Unido. Nos restantes Estados - onde existe uma regulamentação para o efeito - deparamos com tratamentos díspares. No âmbito nacional, os sistemas de protecção que exigem um registo estão, naturalmente, limitados ao território nacional. O titular do direito de protecção pode impedir a importação por parte de terceiros dos produtos que tenham sido comercializados sem a sua autorização. Por outro lado, as diferenças em relação ao nível de protecção podem ter uma influência significativa sobre a escolha da localização das unidades industriais no interior da União. O relator, perante as opções apresentadas pela Comissão, mostra-se inclinado a propor um regulamento comunitário, por entender que esta formulação tem muitas vantagens. O sistema de reconhecimento mútuo poderia acarretar uma grande insegurança jurídica; seria conveniente que o regulamento previsse um sistema de concurso prévio, ou diferido, mas imediato, ao registo, que conciliasse as exigências de rapidez na concessão com a segurança jurídica e a defesa dos principais afectados pela concessão dos modelos. Teria também inconvenientes, naturalmente: seria vulnerável aos inúmeros pedidos de protecção provenientes de territórios não comunitários; implicaria também custos de tradução consideráveis - o que limitaria, provavelmente, o acesso das PME... Para minimizar, em grande escala, o anteriormente exposto, propomos que a gestão do modelo de utilidade seja incumbida ao único instituto comunitário de propriedade industrial actualmente existente, que é igualmente responsável, como se sabe, pela gestão do desenho comunitário. Qualquer que seja a configuração final dada ao modelo, devem ter-se em conta os seguintes aspectos: a natureza de um direito concedido sem exame prévio acarreta uma dose considerável de insegurança jurídica. Além disso, se se introduzir um direito protector demasiado barato a nível europeu, pode dar-se origem, como referimos, a uma importação em massa. Mas é preciso ter presente que o modelo de utilidade se dirige essencialmente às PME, facto que deve justificar custos moderados. E vou terminar, Senhor Presidente. As PME, que são as grandes beneficiárias - ou que devem ser as grandes beneficiárias - do modelo de utilidade, devem contar, repito, com um instrumento rápido, barato, simples e de fácil concretização, que integre uma abordagem global e coerente do conjunto de instrumentos para a protecção da propriedade industrial, tendo em conta - naturalmente - as harmonizações já previstas para os direitos de protecção conexos. Janssen van Raay Senhor Presidente, o meu colega Añoveros Trias de Bes não é apenas um advogado com muita experiência mas também um brilhante jurista. Partilho, por essa razão, da sua opinião. Ao analisar neste momento as três opções da Comissão em apreço, a minha preferência vai também para o regulamento, uma vez que parece ser esta a solução mais clara em termos jurídicos. Estou disponível para, nos próximos tempos, ouvir eventuais argumentos em defesa das outras duas opções apresentadas, em nome da Comissão, pelo Senhor Comissário Van Miert. Segundo creio, nos Países-Baixos, o tema da propriedade intelectual é novo. Eu próprio ignorava a sua existência, mas rendi-me à evidência da sua importância. De facto, é no interesse geral que deve ser criada rapidamente uma protecção dos modelos de utilidade acessível, que ofereça protecção logo no momento do registo. Contudo, Senhor Comissário Monti, não vai ficar com certeza espantado se lhe disser que me ocorre de imediato uma analogia com o direito de protecção de modelos industriais que aqui tratámos. Em relação a essa matéria avançou-se com um regulamento de forma a criar uma nova propriedade intelectual no campo dos designs, daí a prática na indústria têxtil; não na indústria automóvel, pois nesta última o processo requer muito tempo e é dispendioso. No entanto, neste caso não há qualquer objecção ao facto de a obtenção de patentes ser cara e morosa, uma vez que o produto o justifica. Porém, da parte da indústria da moda e dos tapetes, tanto eu como o senhor comissário, ouvimos críticas pelo facto do processo ser difícil, excessivamente caro e demorado. Isto leva-me a propor-lhe bem como aos seus colaboradores, a instituição de um modelo de utilização rápida, acessível e de protecção temporária, semelhante ao da sua proposta e da do senhor deputado Añoveros Trias de Bes e como eu próprio já tinha feito por ocasião da apreciação do direito de protecção de modelos. Seria possível seguir esta solução de forma a removermos uma série de objecções relativas à aplicação do direito ao design e no interesse deste importante sector que é o da indústria de tapetes e alcatifas? Convido-o a reflectir sobre este assunto, Senhor Comissário Monti, agradecendo a sua presença, bem como gostaria de manifestar o meu apreço ao colega Añoveros Trias de Bes. Monti Senhor Presidente, Senhores Deputados, os direitos de propriedade industrial desempenham um papel importante no mercado único: eles devem promover a actividade inovadora da União Europeia, por forma a que uma ideia possa ser rapidamente transformada em bens e serviços à disposição dos cidadãos. Como sabem, os modelos de utilidade são direitos registados que garantem uma protecção exclusiva às invenções técnicas. Os debates sobre a inovação, actualmente em curso na União Europeia, permitiram que se tomasse plena consciência de toda a importância da inovação técnica e da sua protecção eficaz. A consulta iniciada pela Comissão com a publicação, em Julho de 1995, do Livro Verde sobre os modelos de utilidade no mercado interno constituiu efectivamente um grande sucesso. Chegaram ao nosso conhecimento inúmeros comentários. Isso mostra até que ponto esta matéria é sentida e entendida como importante. E, na sua maior parte, esses comentários são favoráveis a uma iniciativa comunitária neste domínio. Na verdade, a situação actual, caracterizada por uma grande diversidade entre os Estados-membros, como já foi lembrado, pode criar obstáculos às trocas e inconvenientes às empresas. Gostei muito do trabalho realmente profundo efectuado pela vossa assembleia sobre esta matéria, bem como do apoio às linhas de acção propostas pela Comissão. Compraz-me igualmente dizer que a maior parte das sugestões apresentadas no relatório do senhor deputado Añoveros Trias de Bes são de facto perfeitamente aceitáveis pela Comissão e correspondem à nossa análise da situação. Não vos escondo, no entanto, que algumas importantes questões técnicas, como o nível de inventividade necessário para se obter uma protecção através do modelo de utilidade ou o requisito da tridimensionalidade, devem ser ainda um pouco mais aprofundadas antes de a Comissão tomar uma posição definitiva. Da mesma forma, não é certo, de momento, que se a Comissão tivesse de preparar uma iniciativa legislativa, esta iria assumir a forma de um regulamento, tal como é sugerido pela vossa assembleia. Quanto ao resto, a Comissão pode assumir uma posição favorável em relação à esmagadora maioria das propostas apresentadas pelo relator, a quem agradeço uma vez mais, assim como também quero agradecer ao senhor deputado Janssen van Raay a sua intervenção. Presidente Muito obrigado, Senhor Comissário. Está encerrado o debate. A votação terá lugar amanhã, às 12H00. (A sessão é suspensa às 19H45)

Angivelse af oprindelseslandet for visse varer, der importeres fra tredjelande (forhandling) Formanden Næste punkt på dagsordenen er betænkning af Cristiana Muscardini for Udvalget om International Handel om forslag til Europa-Parlamentets og Rådets forordning om angivelse af oprindelseslandet for visse varer, der importeres fra tredjelande - C7-0048/2010 -. Cristiana Muscardini Fru formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Mange af EU's største økonomiske partnere og handelspartnere har gennem længere tid anvendt nationale regler, hvorefter der stilles krav om oprindelsesmærkning for importerede varer. I 2005 foreslog Europa-Kommissionen en forordning med det formål at give EU de samme muligheder som disse lande ved at kræve, at et vist antal varer, der importeres til EU, forsynes med oprindelsesmærkning. Denne forordning vil bidrage til at rette op på den ubalance, europæiske forbrugere hidtil har været udsat for, idet de sammenlignet med borgere i lande uden for EU ikke har ret til at vælge, hvad de køber med fuld viden om, hvor det kommer fra. En demokratisk ret, der forudsætter valgfrihed og dermed ret til viden, bliver derfor krænket. Forordningen retter op på en situation, hvor EU-borgere stilles dårligere, og indeholder også på ny forslag om den legitime ret til gensidighed. Det er en forordning, mange forbrugerorganisationer har krævet, og som mange erhvervsorganisationer støtter. Produktionen i EU vil aldrig kunne genoprettes, hvis vores producenter ikke får de samme garantier som andre lande, hvor der allerede gælder en forordning om oprindelsesmærkning for varer. Europæiske producenter - der med rette skal opfylde mange forpligtelser, som EU pålægger dem for at sikre produktkvaliteten og beskytte forbrugerne, og som for at eksportere skal identificere deres varer med et oprindelsesmærke - lider under illoyal konkurrence fra producenter i tredjelande, der kan eksportere deres varer til Europa og skjule deres oprindelse. I sidste valgperiode blev der vedtaget en beslutning den 5. februar 2009 til fordel for de små og mellemstore virksomheder i EU med det formål at løse deres problemer i forbindelse med internationaliseringen. De små og mellemstore virksomheder møder i dag fortsat vanskeligheder, fordi de lider under illoyal konkurrence fra de producenter uden for EU, der kan eksportere til Europa uden et oprindelsesmærke, og europæiske forbrugere nægtes deres ret til et informeret valg. Hvis det frie marked skal være netop frit, skal det bygge på loyal konkurrence og på klare fælles regler, der anvendes. Derfor vil godkendelsen af denne forordning endelig fjerne det demokratiske underskud og den illoyale konkurrence, der stadig forekommer i Europa og først og fremmest skader forbrugerne. Forordningen er blevet godkendt af Europa-Parlamentets Udvalg om International Handel med et stort flertal på 19 stemmer for og 3 stemmer imod. Europa-Parlamentet har allerede givet udtryk for sin støtte i sidste valgperiode med en skriftlig erklæring, der blev vedtaget med et solidt flertal, og i den nuværende valgperiode, hvor en beslutning blev vedtaget med 529 stemmer for ud af 593 afgivne stemmer. Det er i sandhed overraskende, at nogle kolleger, der undertegnede den skriftlige erklæring og stemte for beslutningen i november 2009, i dag har fremsat et ændringsforslag med det formål at få forkastet forordningen. Jeg føler, at jeg helt oprigtigt kan sige, at de, der er imod forslaget, ikke ønsker at give europæiske borgere de samme rettigheder som kinesiske borgere. Karel De Gucht Fru formand, mine damer og herrer! I aften drøfter vi et lovforslag, som Kommissionen fremsatte i 2005, om angivelse af oprindelseslandet for visse varer, der importeres fra tredjelande - "made in"forordningen. Jeg vil gerne takke ordføreren, fru Muscardini, for hendes engagerede støtte til vores forslag og for hendes store arbejde. Jeg ønsker hende held og lykke med det på den videre vej gennem lovgivningsprocessen. 2005 var længe før Lissabontraktatens ikrafttræden, og derfor længe før Parlamentet blev sideordnet lovgivningsmyndighed i forbindelse med handelspolitik, men manglende lovgivningsbeføjelser hindrede ikke Europa-Parlamentet i to gange at udtrykke sin støtte til dette forslag. Til trods for vores vedvarende bestræbelser er der ikke sket fremskridt mod en vedtagelse i Rådet. Nu hvor vi er under Lissabontraktaten, glæder det mig, at Europa-Parlamentet kan spille sin rolle fuldt ud i forbindelse med dette forslag. Jeg siger det, fordi EU har brug for at vedtage lovgivning om oprindelsesmærkning for visse varer, der importeres fra tredjelande. I dag kræver EU ikke oprindelsesmærkning, og det vil sige, at varer kan bære et oprindelsesmærke, forudsat at det ikke vildleder forbrugerne, i overensstemmelse med EF-direktivet om urimelig handelspraksis fra 2005. Formålet med vores forslag er at indføre en obligatorisk oprindelsesmærkning på import af visse varer og fastlægge klare regler for, hvordan oprindelsen skal fastslås. Formålene med vores forslag er klare - at gøre det muligt for forbrugerne at kende varernes oprindelse og at sikre gennemsigtighed ifølge en fælles standard for fastlæggelse af oprindelse. Naturligvis dækker information om oprindelse ikke alt det, forbrugerne måtte ønske at vide om en bestemt vare, men har den fordel, at den er nyttig og klar. Når forbrugerne er bedre informeret, kan de for det andet frit kunne beslutte, hvad de vil købe alt efter deres præferencer. I øvrigt kan vores forslag også bidrage til at nedbringe frekvensen af svigagtig eller vildledende oprindelsesmærkning. Dets anvendelsesområde er begrænset til varer som læder, tekstiler, skotøj og glasvarer og kommer ikke til at gælde for sektorer som elektronik, IKT-udstyr, kemikalier, maskiner, biler osv. Blandt de omfattede varekategorier findes der varer, hvor information om oprindelsen er specielt vigtig. Det gælder varer, der er beregnet til den endelige forbruger. I et af de ændringsforslag, Udvalget om International Handel vedtog, henvises der klart til denne betingelse, hvilket jeg finder positivt. Vi vil naturligvis skulle sikre overensstemmelse mellem dette princip - dvs. "varer til de endelige forbrugere" - og de varer, der i sidste instans faktisk bliver dækket af forordningen som anført i bilaget hertil. Jeg skal ikke nægte, at oprindelsesmærkning medfører omkostninger for forhandlere og eksportører til EU. Omkostningerne vil navnlig afhænge af produktionsprocesser og tekniske mærkningsregler. Derfor er det vigtigt at holde disse omkostninger nede på et minimum. Kommissionen får ansvaret for at udarbejde de nærmere regler for mærkningen og vil være yderst opmærksom på at minimere omkostningerne ved at gå ud fra international praksis, høre medlemsstaterne og alle involverede industrier og forhandlere. Hvis vi skal sætte forslaget ind i en bredere sammenhæng, så har andre store handelspartnere - som USA, Canada, Japan og Kina - længe haft sådanne ordninger. Vi kan derfor med fordel trække på andres erfaringer. Afslutningsvis vil jeg understrege, at Kommissionen er fast besluttet på at arbejde tæt sammen med Parlamentet for at få dette forslag vedtaget og for at få en effektiv, nøjagtig og omkostningseffektiv oprindelsesmærkningsordning. Christofer Fjellner Fru formand! Obligatorisk oprindelsesmærkning eller anvendelsen af ordene "Made in" betyder, at det på varer, som importeres til Europa fra tredjelande, skal være angivet, hvor de kommer fra. Efter min mening er det et forslag, der hører det forrige århundrede til, dengang noget, som blev fremstillet i f.eks. Sverige, også bestod af dele, der kun kom fra Sverige. Men i forslaget er det, som om man har set bort fra verdenshandelen, globaliseringen og globale forsyningskæder. Et af mine yndlingseksempler er den skjorte, jeg har på. Den er fremstillet af bomuld fra Egypten, der blev vævet til stof i Italien. Den blev designet i Hong Kong og blev til sidst syet i Kina. Jeg synes, at en meget bedre beskrivelse end "Made in China", som der formentlig skulle stå i henhold til denne forordning, ville være "Made in the world" for at citere tidligere kommissær og nuværende generaldirektør for WTO Pascal Lamy. Sådan ser verden nemlig ud i dag. Det her er ikke et forslag, der sikrer bedre information. Jeg mener tværtimod, at det er et forslag, som skaber nye handelshindringer og gør handel vanskeligere, og måske er det endda protektionistisk. Det er netop derfor, denne type regler er forbudt i EU. På det indre marked er det ikke tilladt i f.eks. Sverige at forlange, at varer, der importeres fra Tyskland, er mærket med, hvor de kommer fra. Det er rigtigt, at mange af vores handelspartnere, f.eks. USA, har denne typer regler. USA indførte sådan en bestemmelse i 1930, men det er naturligvis ikke noget, vi bør efterligne. Vi ved alle, at 1930'erne var et af de mørkeste tiår i verdenshandelens historie. I stedet for at indføre handelsregler fra det forrige århundrede, skabe nye handelshindringer og vanskeliggøre verdenshandelen synes jeg, at vi burde gøre det modsatte. For at få os selv ud af recessionen burde vi lette handelen. Mit budskab til Kommissionen er derfor: Gør forslaget om og gør det rigtigt! Jeg vil stemme imod dette forslag i morgen, og jeg er sikker på, at flere af mine kolleger vil følge mit eksempel. Kader Arif Fru formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Jeg er altid meget glad for at tale efter hr. Fjellner, da jeg altid er sikker på, at jeg ikke vil være enig med ham. Først vil jeg gerne takke vores ordfører og alle skyggeordførerne og især min ven hr. Susta for deres fortræffelige arbejde og deres gode samarbejde om denne tekst, som endelig vil gøre det muligt at indføre en obligatorisk oprindelsesmærkningsordning for visse varer, der importeres til Europa. Jeg vil også gerne takke kommissæren for hans engagement. Vores afstemning i morgen vil nemlig blive første fase i indførelsen af denne forordning, der stammer fra 2005, og som Europa-Parlamentet altid har støttet og efterlyst. Oprindelsesmærkning er et vigtigt skridt hen imod gennemsigtighed og information, som vi til stadighed må forbedre til fordel for de europæiske borgere. Europæiske forbrugere ønsker nemlig med rette at vide, hvad de køber, hvor varen kommer fra, og under hvilke betingelser den er blevet fremstillet. De kræver derfor at kunne forbruge på et mere oplyst grundlag og dermed mere ansvarligt. Med den nye forordning opfylder vi dette krav, fordi vores borgere bliver bedre oplyst, især om de sociale og miljømæssige betingelser, som de varer, de køber, er fremstillet under. I modsætning til hvad nogle mennesker ønsker at tro, er forbrugerne også borgere, der godt vil betale mere for europæisk kvalitetsproduktion, for denne lovgivning er også væsentlig for europæiske virksomheder, hvis produktion har et ry for kvalitet og høje produktionsstandarder. For de virksomheder, som har valgt at opretholde produktionen og dermed bevare knowhow og beskæftigelse i Europa, vil forordningen genoprette lige vilkår med vores handelspartnere i tredjelande. Den tekst, der er et resultat af afstemningen i Udvalget om International Handel, er afbalanceret, og derfor opfordrer jeg medlemmerne af Parlamentet til ikke at sætte spørgsmålstegn ved denne balance, men støtte teksten ved at stemme for den med et stort flertal på plenarmødet i morgen. Niccolò Rinaldi Fru formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Hvis formanden skulle besøge Ponte Rialto i Venedig - måske sammen med kommissær De Gucht - og ønskede at købe et par angiveligt italienske sko, et slips, en traditionel maske eller et glas fra Murano, er der risiko for, at hun ville blive snydt, fordi den købte vare slet ikke var fremstillet i Italien, men i et eller andet land i Asien. Jeg mener, at den foreslåede forordning, som er til behandling, begynder at bringe en vis orden i et stadig mere forvirret globalt marked. Den søger at beskytte forbrugerne - også formanden og kommissær De Gucht, hvis de skulle gå på indkøb på Venedigs Ponte Rialto eller andre steder - og også de europæiske virksomheder, der ikke er flyttet ud (mens de, der er, vil blive straffet med denne forordning). Frem for alt vil den rette op på den asymmetri på handelsmarkederne, hvor Europa opfattes som det eneste store område, der mangler regler om obligatorisk oprindelsesmærkning. Det er ikke et protektionistisk forslag, faktisk synes jeg, det er meget afbalanceret. Det gælder kun for et begrænset antal varer, for slutprodukter, der er beregnet til forbrugere, og det er - efter min gruppes mening - et femårigt pilotprojekt, for vi vil støtte ændringsforslaget med udløbsklausulen. Endvidere indførte vi også i udvalget - gennem et ændringsforslag fra mig - en bestemmelse, der sigter mod at undgå enhver overdreven bureaukratisk byrde, der kunne skade virksomhederne. Hvis afstemningen i morgen falder tilfredsstilende ud, vil det betyde, at første runde er vundet, men det bliver ikke en endelig sejr. Vi vil herefter få brug for Kommissionens fulde støtte i vores forhandlinger med Det Europæiske Råd. Kommissionen har allerede mange forslag og har været meget samarbejdsvillig, og det er vi taknemmelige for, og derfor skal vi fortsætte med at samarbejde. Jeg er sikker på, at vi om fem år vil være tilfredse med det resultat, vi har opnået. Malika Benarab-Attou Fru formand, mine damer og herrer! Jeg vil gerne takke ordføreren for det gode arbejde, hun har gjort. Vi har brug for bedre information om oprindelsesmærkningen af de varer, vi køber. EU-lovgivningen indeholder også bestemmelser om straffeforanstaltninger i tilfælde af overtrædelse. Jeg beklager, jeg har et problem. Jeg taler senere. (Taleren standser og genoptager derefter sit indlæg på opfordring af formanden) Vi har brug for bedre information om oprindelsesmærkningen af de varer, vi køber. EU-lovgivningen indeholder også bestemmelser om straffeforanstaltninger i tilfælde af overtrædelse, og hvis forbrugerne bliver vildledt om oprindelsen. Europa-Domstolen ... Nej, det går ikke. Undskyld mig. (Taleren stopper igen) Jan Zahradil Fru formand! Jeg forstår, hvorfor forslaget blev fremsat, men jeg er ikke enig i årsagerne til, at det blev fremsat. Jeg synes næppe, at den nuværende globaliserede verden giver mulighed for at fastslå oprindelseslandet. I sidste ende er en garanti for kvaliteten af det ene eller det andet produkt langt vigtigere end dets varemærke eller oprindelsesland. Vi skal også bemærke, at dette forslag ikke omhandler beskyttelse af varemærker eller beskyttelsesmærker og heller ikke kan være til nogen hjælp med hensyn til at beskytte varemærker eller beskyttelsesmærker. Den kendsgerning, at det vil medføre en stigning i de særlige omkostninger for en vare og derfor sandsynligvis også en stigning i varens pris, har Kommissæren allerede nævnt her. I sidste instans kan det forhold, at forslaget kun vedrører bestemte varer - hvilket er blevet nævnt her adskillige gange - endda beskrives som noget i retning af produktbaseret eller geografisk forskelsbehandling. Jeg vil derfor hævde, at vi bør holde os til den frivillige mærkning, for dér hvor forbrugerne i sidste ende tillægger en sådan mærkning tilstrækkelig merværdi, bruger flertallet af EU-producenterne den allerede på frivillig basis. EU bliver meget ofte kritiseret for overdreven regulering, for at vedtage for mange love, der tynger erhvervslivet. Derfor anmoder jeg om, at vi i det mindste i dette tilfælde ikke bidrager til yderligere at bebyrde det retlige og økonomiske miljø i EU. Helmut Scholz Fru formand, hr. kommissær! Jeg vil også gerne takke fru Muscardini for det arbejde, hun har gjort med denne betænkning, og skyggeordførerne for deres konstruktive samarbejde. Min gruppe ser positivt på idéen med at skabe mere gennemsigtighed for forbrugerne om varers oprindelse og støtter køreplanen, som hr. Rinaldi kaldte den, for en etapesejr. Faktisk ville vi ønske, at der blev vist yderligere information, f.eks. information om varernes økologiske "fodspor", om hvorvidt arbejdstagernes rettigheder overholdes i fremstillingsprocessen eller om ligelig overskudsdeling mellem producenter og arbejdstagere. Samtidig tror vi ikke, at denne udvidede ønskeseddel hører hjemme i en forordning om angivelse af oprindelsesland, eftersom landenavnet i sig selv ikke giver nogen pålidelig information i den forbindelse. Lad os tage eksemplet med Indien, hvor børnearbejde er forbudt. Selv om der er sorte får blandt virksomhederne dér, overholder det store flertal faktisk loven. I en EU-forordning må vi derfor tage hensyn til, at hverken konkurrenter eller nationalister må svine et helt lands navn og dets varer til. Vi går ind for, at der udvikles certificeringsordninger. Fairtrademærker er en model, man bør følge, og disse bør nu videreudvikles med EU-støtte. Hvis vi yderligere inddrager kulstoffattige produktionsmetoder og humane arbejdsvilkår, vil vi kunne løfte moderne udfordringer. Jeg opfordrer Kommissionen til at træffe foranstaltninger til at iværksætte endnu en forordning i den retning. Jeg vil gerne tilføje endnu en tanke. En konsekvent indførelse af "Made in"bestemmelsen kan også spille en rolle for løsningen af komplicerede politiske konflikter. F.eks. ville uhindret adgang for varer "Made in Palestine" til EU-markedet kunne skabe en mulighed for selvstændig økonomisk udvikling i Palæstina. Claudio Morganti for EFD-Gruppen. - (IT) Fru formand, mine damer og herrer! Europa-Parlamentet skal i morgen stemme om oprindelsesmærkning, som - med de fremsatte ændringsforslag - betyder, at oprindelsesmærkningen kommer til at gælde for varer til endeligt forbrug og varer til endelige forbrugere. Den sidste definition kan forårsage en alvorlig kædereaktion, fordi den ikke omfatter halvfabrikata og mellemprodukter, der - selv om de er blevet fremstillet i lande uden for EU - med en endelig og måske ubetydelig endelig forarbejdning efter ankomsten til Europa kan gå for at være varer fremstillet i en medlemsstat. På den måde vil forbrugerne ikke blive fuldt informeret om varens virkelige oprindelse, mens storindustrien vil få et incitament til at flytte ud til lande uden for EU og derved mangedoble deres indtjening alene af hensyn til sig selv, men dermed gøre vores industriområder fattigere. Af disse årsager fremsatte vi nogle ændringsforslag med det formål at udvide definitionen til halvfabrikata og mellemprodukter for at garantere gennemsigtighed og sporbarhed for varer importeret fra tredjelande i lighed med Italiens Reguzzoni-lov, der fuldt ud respekterer forbrugernes rettigheder. Dette er i sandhed den sidste chance, vi har til at beskytte fremstillingssektoren i Italien og i hele Europa, som er en af økonomiens største drivkræfter i modsætning til de få industrigiganter, der tjener deres egne interesser og ikke er til gavn for hele samfundet. At begrænse rabiat udflytning, varemærkeforfalskning og udnyttelse af arbejdskraft skal fortsat være et af Europa-Parlamentets mål. Hvis vi stemmer for forordningen i morgen, som den ser ud nu, vil vi forspilde en stor mulighed sammen med vores bestræbelser og frem for alt de bestræbelser, der er gjort af millioner af arbejdstagere i små og mellemstore virksomheder, som vil føle sig forrådt, sammen med alle forbrugerne, der havde tillid til, at vi ville foretage et ansvarligt valg. Den kamp, vi kæmper, er ikke imod nogen, men for arbejde, erhvervsliv, vores arbejdstagere og alle EU-borgere. Diane Dodds (EN) Fru formand! Vi lever i en udfordrende økonomisk tid, og mange små virksomheder føler sig tynget af EU-bureaukrati og de dermed forbundne omkostninger. Jeg mener, at Parlamentet og Kommissionen først og fremmest bør se på, hvordan vi kan mindske den finansielle byrde ved det bureaukrati, vi insisterer på her. Med hensyn til dette forslag må vi skabe balance mellem at åbne markeder for europæiske varer og sikre importerede varers kvalitet og sikkerhed. Jeg må dog sige, at jeg ikke ser nogen værdi i tredjelandemærkning, når det gælder fødevarer. Jeg ved, at tredjelande ikke er omfattet af denne forordning, men mange af Nordirlands landbrugere føler sig svigtet, når de arbejder hårdt for at opfylde kravene fra EU og derefter skal konkurrere med dem, der ikke skal opfylde de samme standarder. Jeg håber, kommissæren vil notere sig, at de af os, der repræsenterer landdistrikter og landbrugsområder, ikke har glemt genoptagelsen af forhandlingerne med Mercosurlandene, og vi håber, at han ikke er klar til at ofre vores landbrugsindustri til fordel for flere markeder. Dette sted har for vane at drive lovgivningen for langt ud, og jeg frygter, at det er det, der er ved at ske i dette særlige tilfælde. Elisabeth Köstinger (DE) Fru formand! Først vil jeg gerne takke fru Muscardini for hendes store arbejde, især i betragtning af de kontroversielle spørgsmål, hvoraf nogle allerede er blevet drøftet. Jeg er overbevist om, at europæiske forbrugere har behov for at få denne sag forklaret. Jeg er også af den opfattelse, at det skal være vores mål at beskytte EU's borgere mod farlige og sundhedsskadelige varer. Slutbrugerne bør vide, hvilke råvarer der er brugt, hvordan disse er opnået, hvor og hvordan de er forarbejdet, og hvilke sociale og produktionsmæssige standarder der gælder i de relevante lande. Målet er klart, men vi behøver klarhed over, hvordan vi skal nå det. Desværre fortæller den nuværende version af forslaget til "Made in"bestemmelse os ikke noget om en bestemt vares faktiske oprindelse. Det vil jeg gerne illustrere med et eksempel. Usbekistan er verdens tredjestørste eksportør af bomuld. 90 % af høsten plukkes ved håndkraft, det meste gennem børnearbejde. Den indsamlede bomuld sendes herefter til Vietnam, hvor den forarbejdes. Ifølge Kommissionens nuværende forslag skal de tekstiler, der nu importeres til EU fra Vietnam, mærkes "Made in Vietnam", men hvad med gennemsigtigheden for den europæiske forbruger? Ingen ved, hvor råvarerne kommer fra, og hvordan de er blevet udvundet. Informationsniveauet er helt utilstrækkeligt. Det Europæiske Forbrugercenter i Østrig har offentliggjort en ajourført analyse, der viser, at verdens førende og mest fremtrædende tekstilvirksomheder ikke kan garantere, at råvarer fra statsstøttede virksomheder, som benytter børnearbejde, ikke bliver brugt i deres produktion. En "Made in"bestemmelse af den slags, som udelukker råvarer fra produktionsprocessen, tager klart fejl af europæiske slutbrugeres krav. Jeg går ind for mere sandhed i varemærkningen og går derfor imod Kommissionens forslag. Gianluca Susta (IT) Fru formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Jeg vil gerne takke ordføreren, fru Muscardini, og alle skyggeordførerne, som jeg har arbejdet sammen med om denne sag, der er særdeles vigtig for os. Jeg håber, at Europa-Parlamentet i morgen giver den lovgivningsmæssige beslutning samme stærke opbakning, som det gav i juli 2006, med den skriftlige erklæring af 2008 og den positive afstemning om beslutningen af 2009. Vi gør klar til at vedtage en foranstaltning, som skal beskytte forbrugerne, informere dem om oprindelsen af varer til mere generelle formål, hvilket genskaber lige muligheder i international handel og gensidighed mellem EU og dets største konkurrenter. Den øger ikke omkostningerne for virksomheder i tredjelande, som allerede er forpligtede til at mærke deres varer i alle vores konkurrentlande i verden og i mange andre. Den skaber heller ikke nogen byrder for det europæiske distributionssystem, der indirekte, og uden at det koster det offentlige noget, fremmer en tilbagevenden af en betydelig produktion til Europa, bremser udflytningen af virksomheder og også bidrager til bekæmpelsen af varemærkeforfalskning. Det er en kombination af helt indlysende fordele, som ikke kan stoppes ved måske at opfordre til yderligere foranstaltninger, for her gælder det virkelig, at det bedste er det godes fjende. Vi må have afsluttet en proces, der begyndte for syv år siden, og vise, at vi tager hensyn til vores virksomheders interesser - frem for alt i denne krise- og arbejdsløshedstid - men også af hensyn til mulighederne i en handelsordning, der reguleres, så der skabes gensidighed, forbrugerbeskyttelse og korrekt information, som kan videreudvikles, vedrørende sporbarhed. Hvis denne foranstaltning ikke bliver vedtaget af Parlamentet, bliver der problemer. Jeg vil gerne endnu en gang takke Kommissionen og alle dem, der ønsker at støtte denne foranstaltning, fordi den er nyttig for EU-borgerne og for verdenshandelen. Malika Benarab-Attou (FR) Fru formand, mine damer og herrer! Undskyld. Jeg vil gerne takke ordføreren for det gode arbejde, hun har gjort. Vi har brug for bedre information om oprindelsesmærkningen af de varer, vi køber. EU-lovgivningen indeholder også bestemmelser om straffeforanstaltninger i tilfælde af overtrædelse, og hvis forbrugerne bliver vildledt om oprindelsen. Europa-Domstolen bestemmer, at Kommissionen ... Nej, jeg beklager, der er et problem, jeg vil registrere det i protokollen. (Taleren stopper) Jacky Hénin (FR) Fru formand! Frihandelsmiraklet med fri konkurrence uden forvridning betyder, at en forbruger, der køber en kniv mærket Laguiole i Aveyron, dens oprindelsesregion, har 90 % risiko for at få et blad af dårlig kvalitet fremstillet i Kina eller Pakistan. Det er et af mange eksempler. Det er virkelig mærkningssvindel. Hvis vi virkelig ønsker at bevare og udvikle industribeskæftigelsen i EU, hvis vi ønsker at undgå at vildlede europæiske forbrugere og at beskytte deres sundhed, hvis vi ønsker at bevare vores samfunds regelværk på social- og miljøområderne, er der et pressende behov for at gøre oprindelsesmærkning for færdigvarer obligatorisk, selv om det betyder, at der skal gøres indhug i EU's ultraliberale grundlæggende dogmer. Denne mærkning skal være seriøs og ikke en form for bedrag, der medfører, at en vare præsenteres, som om den var "made in Europe", når den faktisk ikke er andet end en samling af dele fra hele verden, og hvor kun mærket er "made in Europe". Toldvæsener og justitsministerier i medlemsstaterne vil skulle have alle midler til at sikre kontrol og retshåndhævelse for at gennemføre en stærk lovgivning om oprindelsesmærkning og oprindelsesland. Jaroslav Paška (SK) Fru formand! Takket være en åben handelspolitik kan borgerne købe varer, der er lavet over hele verden. Som oftest har de imidlertid ingen mulighed for at vide, hvor varen blev fremstillet, hvor materialerne til den kom fra, og hvilke teknologiske processer fabrikanten benyttede til forarbejdningen af den. Samtidig er det en grundlæggende forudsætning for god beslutningstagning, når forbrugeren vælger varer, at han/hun har den maksimale mængde information om den pågældende vare. Indtil nu har EU-borgerne ikke haft ret til grundlæggende information om varerne, noget, som har været rutinemæssigt tilgængeligt, ikke bare for borgerne i USA siden 1930, men også i dag for befolkningen i Kina, Japan, Canada, Indien, Mexico og andre lande. Derfor mener jeg, det er på tide, at EU indfører en standard, der vil beskytte europæiske forbrugere uanset store distributionskæders eller visse interessegruppers særinteresser, og forlanger, at leverandører mærker varer, der importeres fra tredjelande med de nødvendige oplysninger om deres oprindelse. På den måde vil forbrugerne få en vigtig kilde til information, når de beslutter sig for, hvilken vare de skal vælge, mens producenter i tredjelande ikke vil blive væsentligt berørt på nogen måde, fordi de længe har anført oprindelsen på deres varer til andre lande. Det vil dog være vigtigt at gennemtænke mekanismerne for en ensartet anvendelse af sanktioner og straffe for en medlemsstats overtrædelse af denne lovgivning med henblik på at forhindre producenter i at søge et indførselssted til EU's fælles marked, som ikke er tilstrækkelig beskyttet af sanktioner, og derved undgå at overholde reglerne. Det er min faste overbevisning, at en indførelse af en effektiv oprindelsesmærkningsordning for varer fra tredjelande vil være særdeles gavnlig både for europæiske forbrugere og for producenter, der overholder reglerne. Zuzana Roithová (CS) Fru formand! Tjekkiske glasproducenter, tekstilproducenter og skoproducenter har mange gange henvendt sig til mig og efterlyst gennemsigtighed om varers oprindelse. De skal konkurrere med efterligninger af ukendt oprindelse, der snylter på EU's marked. Vi taler for det meste om dårlig kvalitet og ofte skadelige varer. Endvidere er information om, hvor tekstiler, sko, glas, smykker eller lægemidler er produceret, ikke klassificeret information og udgør heller ikke protektionisme eller en hindring for frihandel, som de liberale kalder det. Tværtimod fungerer det frie marked og den loyale konkurrence kun, hvis forbrugerne kan træffe gode og frie beslutninger på grundlag af information og erfaring. Jeg bakker fuldstændig op om ordføreren, fru Muscardini, og jeg værdsætter hendes bidrag til at nå et kompromis, som forhåbentlig vil gøre det muligt for os at vedtage forslaget i morgen. Jeg forstår, at sådanne regler, især i de nordlige lande, hvor traditionelle produkter er blevet erstattet af import fra andre lande, kan opfattes som unødvendigt bureaukrati. Lad os imidlertid sammenligne vedtagelsen af forordningen med vores konkurrenter i USA, Canada, Japan og Kina, hvor "made in" er obligatorisk. Ligesom den foregående taler ønsker jeg at sige, at det er nødvendigt for Kommissionen at foreslå i det mindste minimumsstandarder for straffe og sikre, at reglerne bliver fulgt ensartet i hele EU, og at tredjelandes eksportører ikke giver visse lande en fortrinsstilling på grund af lavere eller ingen sanktioner. Det skylder vi vores borgere. Jörg Leichtfried (DE) Hr. formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! På en delegationstur for nylig for Udvalget om International Handel havde jeg fornøjelsen af at besøge en række produktionssteder i Europa, små virksomheder, der er tvunget til at operere under meget vanskelige betingelser. Jeg oplevede den fineste kvalitet, rimelige lønninger, gode arbejdsvilkår og et fornuftigt arbejdsmiljø. Det er et direkte resultat af vores traditioner og europæiske retsorden. Der er imidlertid masser af lande, hvor sådanne principper ikke findes, hvor arbejdsvilkårene er dårlige, og hvor der ikke er garantier for arbejdstagerne. Jeg mener, at europæiske forbrugere i fremtiden i det mindste skal kunne se, om de varer, de køber, kommer fra et bestemt land, hvor de grundlæggende principper ikke gælder. Det er noget, der vil blive krævet i fremtiden takket være de retningslinjer, som fru Muscardini så effektivt har forberedt. Derfor bør vi sige ja til forslaget. Til de virksomheder, der har flyttet deres produktion til udlandet af bekvemmelighedshensyn og for at undgå bureaukrati, og som nu klager sig, vil jeg sige: I har kun jer selv at takke for det! Antonio Cancian (IT) Hr. formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! EU kan ikke flygte fra denne forpligtelse. Det er den måde, vi kan og skal reagere på. Jeg vil gerne takke fru Muscardini for hendes stædige arbejde og alle de øvrige kolleger, der har arbejdet på denne sag. Med hensyn til sporbarhed for varer fra lande uden for EU mener jeg, det er rigtigt, at forbrugerne kender varers herkomst og oprindelse med henblik på at beskytte deres sundhed og deres frihed, idet det udvides til halvfabrikata, hvor forsyningskæden er anført. Ser vi på konkurrenceevne, underminerer den manglende regulering EU-borgernes og -forbrugernes rettigheder og forhindrer en tilfredsstillende funktion af markedet, der skal have fælles regler for at være frit. Med hensyn til beskyttelse af små og mellemstore virksomheder og deres nationale produkter - det er ikke de store virksomheder, som har brug for en sådan beskyttelse. Jeg mener faktisk, at de absolut ikke har brug for den, når man ser, hvordan de rejser verden rundt med deres brands. Endvidere skal vi fremme vores landes specialiteter og traditionelle produkter af topkvalitet, sætte skub i den europæiske økonomi igen og sikre respekten for arbejdstageres rettigheder socialt, miljømæssigt og produktionsmæssigt. Jeg gad vide, hvad vi skal være bange for, når vi fortæller sandheden og sigter mod at fastlægge regler, som er ens for alle. Vi må prøve ikke at blive kuet, at udnytte den almindelige lovgivningsproces i EU og at forhindre Rådet i altid at gennemtvinge sin vilje. Lad os derfor prøve at gøre dette skridt til virkelighed ved at støtte den pågældende forordning. Hvad resten angår, må vi vente og se. Sergio Gutiérrez Prieto (ES) Hr. formand! Den forordning, vi drøfter i dag, er af afgørende betydning for fremtiden for sektoren for knivvarer og lignende produkter, som i min region - Don Quixote-land, nærmere bestemt Albacete - repræsenterer ikke kun over 8 000 job, men også en del af regionens identitet og fremtidige engagement i håndværk som kilde til beskæftigelse. Sociale grupper som Aprecu har i nogen tid bedt om "made in"stemplet på knive, og Castilla-La Manchas regering har kæmpet for det med enstemmig opbakning fra sit regionale parlament. Oprindelsesmærkning er ikke indgreb, det er en forpligtelse til gennemsigtighed i de kommercielle spilleregler og i bekæmpelsen af illoyal konkurrence. Det betyder, at man øger forbrugernes mulighed for at træffe beslutninger og vælge en vare, fordi de ikke blot ser på dens endelige pris, men også på kvalitetsmærket for oprindelsesstedet eller de sociale vilkår, varen er fremstillet under. Frem for alt vil det give anledning til ny optimisme hos mange mennesker, der har det svært, men som i dag føler, at vi ikke har været ligeglade med at støtte mere retfærdig handel, mens vi samtidig har skabt merværdi for dem, der i deres produktion respekterer europæiske arbejdstageres sociale rettigheder og bedre vilkår. Jeg vil derfor takke ordføreren og hr. Menéndez del Valle for deres sociale samvittighed i denne sag, der er så vigtig for min region. Peter Šťastný (SK) Hr. formand! Jeg vil gerne rose fru Muscardini for hendes tilgang til betænkningen og for det store arbejde, hun har lagt i den. EU er hverken den første, anden eller tredje til at forlange, at dens borgere bliver informeret om oprindelsen af en vare, de køber til opfyldelse af deres behov eller til konsum. USA, Canada, Japan, Indien og mange andre lande har længe sørget for, at deres borgere har denne ret. Det er i overensstemmelse med Verdenshandelsorganisationens regler. Så spørgsmålet er, hvorfor vi endnu ikke har fundet et kompromis? Vi er alle enige om behovet for at informere forbrugerne/borgerne. Det er dog også rigtigt, at anførelsen af oprindelsesland, dvs. "made in"bestemmelsen, kan være potentielt vildledende, fordi globaliseringen i industrien betyder, at slutproduktet består af dele fremstillet i forskellige lande. Så hvis vi måske tilføjede et andet mærke ud over "made in", f.eks. "forarbejdet i" eller "samlet i", kunne vi lettere nå frem til en bred aftale. Den største hindring, som er frygten for at give ukorrekt, ufuldstændig eller vildledende information, ville således være ryddet af vejen. Afslutningsvis vil jeg gerne udtrykke håbet om, at vi her i Europa-Parlamentet, som Lissabontraktaten har givet større beføjelser præcis på dette område, under ledelse af fru Muscardini vil finde fælles løsninger, som vil hjælpe vores borgere til at foretage bedre og, vigtigst af alt, friere valg. Formanden Undskyld, jeg forstyrrede Dem. Næste punkt på dagsordenen er de umiddelbare kommentarer. Der er seks, så vi kan give ordet til hver enkelt. Giovanni Collino (IT) Hr. formand, mine damer og herrer! Alle borgere har forstået den igangværende økonomiske krises globale omfang, og vi mener, at de er klar over betydningen af at vedtage fælles regler for at undgå at skabe forvridninger på markedet og farlig nedgang i handelen. EU har erkendt behovet for at informere borgerne klart om de varer, som cirkulerer inden for deres grænser, og der er gjort en indsats i den retning under hensyntagen til både medlemsstater og borgere. Mens den første gruppes interesser medfører fremme af deres ressourcer uden at være protektionistisk, ønsker borgerne altid at kende hver vares oprindelse, selv hvis det indebærer, at de skal vente i nogen tid på, at ordningen kommer til at gælde for alle kategorier af varer. Vi ønsker, at EU taler med én stemme på samme niveau som de øvrige stemmer, der lader sig høre højt og tydeligt på internationale markeder. Så i morgen vil vi støtte betænkningen om angivelse af oprindelseslandet for visse varer, der importeres fra tredjelande, og tilskynde Det Europæiske Råd til at gøre sit for så godt som muligt at afslutte denne lovgivningsrejse, der nu har varet i seks lange år. Mario Pirillo (IT) Hr. formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Fem år efter forslaget til forordning kommer vi i morgen endelig til afstemningen om obligatorisk oprindelsesmærkning for visse varer, der importeres fra tredjelande. I årenes løb har Europa-Parlamentet ved talrige lejligheder hævdet behovet for en regel, der giver forbrugerne ret til at få korrekt information om varers oprindelse for derved at lette et mere bevidst valg. Vores varer er ofte ofre for varemærkeforfalskning og vildledende mærkninger. Denne forordning kan bidrage til at give europæiske virksomheder større garantier og genoprette konkurrenceevnen på internationalt niveau. Jeg håber, at Parlamentet sender et stærkt signal ved at godkende fru Muscardinis betænkning med et meget stort flertal. Peter Jahr (DE) Hr. formand! Også i landbrugssektoren har forbrugerne ret til detaljerede og utvetydige oplysninger om oprindelsen af de varer, der sælges i EU. Derved kan vi give dem mulighed for at træffe velinformerede bevidste købsbeslutninger. Det langsigtede mål skal dog være, at vores høje produkt- og sikkerhedsstandarder i Europa også skal gælde for importerede varer, der sælges i EU. Det er ikke et spørgsmål om handelsrestriktioner, men har snarere tværtimod til formål at etablere lige konkurrencevilkår som en afgørende forudsætning for retfærdig handel på verdensplan. Desværre vil Kommissionens beslutningsforslag ikke opfylde det mål. Sergio Paolo Francesco Silvestris (IT) Hr. formand, mine damer og herrer! Vi støtter med begejstring denne forordning og vil gerne takke ordføreren, fru Muscardini, og også hr. Susta og hr. Rinaldi. Også jeg er af den opfattelse, at denne foranstaltning er et mellemtrin. Vi skal beslutte, om det er rigtigt eller ej, at en forbruger ved, hvor et produkt er købt, når han/hun køber det. Vi føler, at det er rigtigt. Det er en forordning, der fremmer gennemsigtighed og beskyttelse af forbrugerrettigheder. Det betyder ikke ret meget for os lige nu, om det for at beskytte forbrugernes ret til gennemsigtighed og klarhed betyder, at en udflyttet virksomhed bliver straffet på en eller anden måde. Jeg lyttede nøje til min svenske kollega, hr. Fjellner, der kommer fra Stockholm, og jeg føler behov for at svare, at jeg gerne vil have tillid til at kunne tage op til hans land og købe et typisk svensk jakkesæt med vished for, at det virkelig er fremstillet i Sverige. Det er, fordi det kunne have en svensk virksomheds mærke, selv om det var blevet produceret af en lille fremstillingsvirksomhed, måske 10 km fra mit hus. Jeg ville føle mig som noget af en nar, hvis jeg tog hele vejen til Sverige for at købe noget, der var fremstillet i mit lokalområde. Derfor ser jeg positivt på oprindelsesmærket, hvis det giver forbrugerne gennemsigtighed og mulighed for klarhed og viden og endelig et minimalt svar til de mange virksomheder, der har haft mod til ikke at flytte ud og er blevet smadret af illoyal konkurrence. João Ferreira (PT) Hr. formand! Vi har støttet og påskønnet muligheden for at få oprindelsesmærkning, fordi vi på alle måder ser det som et middel til at forsvare arbejdspladser i europæisk industri, ikke mindst i små og mellemstore virksomheder (smv'er), som et middel imod social og miljømæssig dumping. Et vigtigt middel, men kun det - et middel. Det er ikke - og her skal vi ikke lyve for os selv - et universalmiddel. Det er ikke den magiske universalløsning til at afhjælpe de tragiske konsekvenser af liberaliseringen og dereguleringen af verdenshandelen, til at afhjælpe de forfærdelige skader, der følger af dereguleringen. Nogle af dem, der har nydt godt af denne liberalisering, er de samme mennesker, som altid har været imod oprindelsesmærkning. Europas store importører og distributører. Vi vil for vores vedkommende fortsat bekæmpe den protektionisme, som disse interessegrupper har nydt godt af imod almenvellet og til skade for i tusindvis af smv'er i Europa og for arbejdstagerne, deres rettigheder og deres lønninger. Vi skal tage alvorligt fat på problemerne i forbindelse med produktion og forarbejdning, der dækker forskellige geografiske områder, men disse problemer kan løses, og de skal løses på en så gennemsigtig og informativ måde som muligt. Seán Kelly (EN) Hr. formand! Jeg vil gerne - med Shakespeares ord - sige til min kollega, fru Muscardini, at De har gjort staten en tjeneste, for vi har alt for længe været som den gode fe over for verden og spredt vores gavmildhed vidt og bredt og er blevet behandlet som en fe til gengæld. Det så vi i København, og vi ser det i FN, men gudskelov vil vi i aften begynde at slå igen og fastlægge lige vilkår for vores forbrugere og vores producenter. Der er faktisk overhovedet ingen mening i, at varer kan komme ind i EU fra tredjelande uden nogen angivelse af, hvor de kommer fra. Jeg ville gerne, om dette kunne gå meget længere. Min kollega, fru Dodds, sagde, at hun gerne ville have det udvidet til landbrug, og det er i det mindste et første skridt. Vi skal hjælpe forbrugerne med at foretage valg, med at vide, at de valg, de foretager, er de rette, at der ikke er nogen varemærkeforfalskning, og at der er fair play for alle. Så godt gået til min kollega, fru Muscardini. Vi er endelig på vej. Karel De Gucht Hr. formand! Jeg bemærker, at der er megen støtte til forslaget i hele Parlamentet, så jeg vil ikke gå ind i så mange af bemærkningerne, fordi de fleste af dem støtter Kommissionens forslag og Muscardini-betænkningen om det. Lad mig blot med hensyn til oprindelsesreglerne sige, at det er en meget stabil ordning. Disse regler er virkelig meget stabile, og de er velkendte, fordi det er på grundlag af disse oprindelsesregler, der betales told, når varerne kommer ind på det europæiske marked. Faktisk bygger vores forslag helt igennem på dem. Det skal der ikke være nogen misforståelse om. Den anden bemærkning, jeg gerne vil komme med, vedrører et ændringsforslag fremsat af fru Muscardini om, at denne "made in"forordning skal være en slags pilotprojekt, der skal evalueres efter en fireårig periode og måske ændres. Jeg synes, det er værd at støtte dette ændringsforslag, fordi jeg forestiller mig, at det vil styrke forslagets chancer i Rådet. Årsagen til, at forslaget, som stammer helt tilbage fra 2005, ikke er EU-lovgivning, er simpelthen, at Rådet ikke køber det. Det har forkastet det indtil nu, men forslaget fra fru Muscardini om at gøre det til et pilotprojekt i en femårig periode med evaluering efter fire år, er et meget godt skridt i den rigtige retning. Derfor kan Kommissionen acceptere ændringsforslaget. Cristiana Muscardini ordfører. - (IT) Hr. formand, mine damer og herrer! Jeg vil gerne takke kommissæren for de overvejelser, han har gjort over for de forslag, vi har udarbejdet i udvalget. Det har været et langvarigt arbejde med vanskelig mægling, men vi har prøvet at tage hensyn til alles behov. Frem for alt vil jeg gerne takke skyggeordførerne hr. Susta og hr. Rinaldi. Vi har kunnet fremlægge en tekst, der i sin helhed omfatter de fleste af de problemer, vi fik forelagt. Jeg vil også gerne takke mine kolleger, der her i aften med stort flertal har udtrykt støtte til forordningen, men frem for alt til mere demokrati og mere respekt for forbrugere og EU-borgere. Jeg håber, at afstemningen i morgen endelig kan sætte gang i en ny fase i EU, en fase, der dels vil være en bekræftelse af EU's politiske vilje og dels en bekræftelse af europæiske borgeres ret til at blive informeret og deltage i de valg, EU træffer. Det har været et langvarigt kompromisfyldt arbejde, og jeg er virkelig forbløffet over, at der stadig er nogle kolleger fra flere lande, der foretrækker at overveje at forkaste forordningen i stedet for at sikre deres landsmænd og -kvinder, de samme rettigheder som alle kinesiske, indiske, amerikanske og andre borgere. Jeg håber, at natten bringer råd, og at vi hver især husker, at vi en dag vil blive bedt om at forklare, hvad vi gjorde godt, hvad vi gjorde dårligt, og hvad vi slet ikke gjorde. I dag skal vi endelig handle med evnen til at forstå, hvad verden betyder for os. Frihed og demokrati forsvares gennem viden. Formanden Forhandlingen er afsluttet. Afstemningen finder sted på torsdag den 21. oktober 2010. Skriftlige erklæringer (artikel 149) Jiří Havel skriftlig. - (CS) Jeg vil gerne udtrykke min fulde støtte til betænkningen om angivelse af oprindelseslandet for visse varer, der importeres fra tredjelande. Fru Muscardinis forslag løser den hidtidige mangel på EU-lovgivning på dette område. Kravet om at angive varers oprindelse kan bidrage til at udligne vilkårene på verdenshandelsmarkedet, fordi forskellige globale økonomier som USA, Canada eller Japan også insisterer på en lignende beskyttelse for indenlandske varer. En beskyttelse af den slags hjælper på samme måde varer fremstillet i EU til at blive mere konkurrencedygtige med varer fra tredjelande. Angivelse af oprindelseslandet bidrager også til at bevare traditionelle fremstillingsmetoder, typiske produktegenskaber og kvalitet. Denne type beskyttelse af europæiske varer vil også påvirke opretholdelsen af beskæftigelsen i alle medlemsstater positivt. Jeg vil også gerne sige, at angivelsen af oprindelseslandet øger gennemsigtigheden og gør forbrugerne mere bevidste, når de beslutter at købe bestemte varer, og forhindrer mulige svigagtige angivelser af varers oprindelse eller varemærkeforfalskning. Jarosław Kalinowski skriftlig. - (PL) Information om oprindelsen af de varer, der er tilgængelige på EU-markedet, er meget vigtig for alle forbrugere. Ved angivelse af oprindelseslandet sikres borgerne mulighed for at foretage informerede valg, når de køber en bestemt vare, og de bliver i stand til at undgå sundheds- og sikkerhedsrisici i forbindelse med tredjelandes varer, der ikke opfylder kvalitetsstandarderne. Reglerne om oprindelsesmærkning giver også effektiv beskyttelse mod varemærkeforfalskning og illoyal konkurrence. Det er vigtigt at definere de detaljerede former og procedurer for oprindelsesmærkning og fastsætte straffe for brud på forordningens bestemmelser.

Riesame del mercato unico: affrontare le barriere e le inefficienze attraverso una migliore attuazione ed applicazione (discussione) Presidente L'ordine del giorno reca la relazione, presentata dall'onorevole Toubon a nome della commissione per il mercato unico e la protezione dei consumatori, sul riesame del mercato unico: affrontare le barriere e le inefficienze attraverso una migliore attuazione ed applicazione. Jacques Toubon relatore. - (FR) Signor Presidente, signor Commissario, onorevoli colleghi, la presente è una relazione d'iniziativa proposta dal nostro gruppo, che, dopo diversi mesi di lavoro, ha ottenuto un sostegno molto ampio da parte della commissione per il mercato interno e la protezione dei consumatori. Non posso che felicitarmi di un sostegno così ampio, poiché, se la nostra Assemblea lo confermerà, avremo anche la possibilità di partecipare e influenzare appieno il lavoro che la Commissione sta portando avanti in vista dell'elaborare, nell'autunno prossimo, di una comunicazione sulla strategia del mercato interno per il XXI secolo. Effettivamente il mercato interno è il principale successo dell'Unione europea da cinquant'anni a questa parte. E' il cuore dell'integrazione europea, e si trova attualmente al centro della strategia di Lisbona. Ciononostante, si tratta di un processo in costante divenire e, soprattutto, è opportuno adottare al suo riguardo - e qui credo si trovi il tratto originale della relazione che mi accingo a presentarvi - un approccio politico. In questi tempi di forti turbolenze a livello europeo è importante comprendere come il consolidamento del mercato interno non possa realizzarsi se continuerà a scontrarsi con lo scetticismo e a volte l'ostilità di buona parte dell'opinione pubblica europea, la quale spesso vede nel mercato interno e nella politica in materia di concorrenza l'origine di molti problemi sociali che affliggono i nostri concittadini. L'intera strategia del mercato interno deve quindi avere per obiettivo la trasformazione di tale sfiducia e ostilità in una fiducia nei confronti del mercato interno, mostrando, da un lato, i benefici che derivano dal mercato interno e perseguendo, dall'altro, gli obiettivi dell'apertura e della concorrenza, nonché l'obiettivo della coesione sociale con le sue diverse componenti: ambiente, occupazione, cultura, l'accesso per le persone vulnerabili. La nostra relazione si è sforzata di raggiungere tale equilibrio e credo che chi l'ha sostenuta lo abbia fatto perché essa è riuscita in tale intento. E' la raccomandazione principale che vogliamo rivolgere alla Commissione europea: non è possibile approfondire e sviluppare il mercato interno se i nostri concittadini non sosterranno tale politica. Abbiamo quindi proposto tre approcci: ridare fiducia, alleggerire gli oneri e, in ultimo, iscrivere la nostra politica del mercato interno nel contesto internazionale. E' per tale ragione che abbiamo posto l'accento su tutto ciò che riguarda la qualità della vita dei nostri concittadini, come la dimensione ambientale e la protezione dei consumatori. Abbiamo chiesto che i parlamenti nazionali siano maggiormente coinvolti in questa parte dei nostri lavori, in modo che possano comprendere meglio il significato del mercato interno. Un importante emendamento da me presentato sul cui, a mio avviso, vi sarà un consenso generale è l'emendamento n. 12 nella sua versione riveduta. In esso, sulla base delle decisioni del Consiglio europeo del 21 giugno sul mandato conferito alla Conferenza intergovernativa di inserire nel nuovo Trattato modificato un paragrafo sui servizi pubblici, esortiamo la Commissione a chiarire la posizione di questi ultimi, dei SIG e dei SIEG, perché riteniamo che in un mercato interno di successo che goda del sostegno dei nostri concittadini tali servizi abbiano una funzione molto importante. Ce ne siamo già accorti durante la discussione sulla direttiva in merito al mercato interno dei servizi. Abbiamo inoltre insistito molto sulle PMI, sulle persone vulnerabili, segnatamente sui disabili. Per quanto riguarda il diritto al consumo, riscontriamo che il consumo transfrontaliero è molto contenuto, infatti ammonta a circa il 6 per cento, dato del tutto insufficiente. Naturalmente inseriamo la politica energetica e la lotta contro il riscaldamento globale nelle politiche del mercato interno, così come l'apertura delle industrie in rete. Una delle proposte principali, molto dibattuta, consiste nell'incorporare un test relativo al mercato interno in tutte le nuove normative. Ecco in breve quello che volevo dirvi. Se riusciremo a unire la forza intrinseca del mercato interno e il coinvolgimento dei produttori e dei consumatori in tale politica, allora penso che questa combinazione farà da volano per il benessere, l'occupazione e la conservazione del modello sociale europeo, nonché per la forza economica dell'Europa sullo scenario internazionale. Pervenche Berès relatore per parere della commissione per i problemi economici e monetari. - (FR) Signor Presidente, signor Commissario, sono incaricata di presentare il parere della commissione per i problemi economici e monetari e, per una volta, devo ammettere con piacere, il relatore che avevamo designato ha rinunciato a illustrare la relazione in questione a suo nome perché lamentava il fatto che la votazione in seno alla commissione per i problemi economici e monetari avesse portato a insistere sulle condizioni fiscali per creare un mercato interno armonioso. In poche parole, la commissione per i problemi economici e monetari ritiene che, affinché il mercato interno funzioni in maniera armoniosa, la Commissione debba assumere certe iniziative per combattere le distorsioni nel settore fiscale. Non posso che sostenere tale strada tracciata dalla commissione per i problemi economici e monetari. Vi sono altri due punti su cui credo sia importante soffermarsi. Il primo riguarda il funzionamento della politica di concorrenza. In effetti i recenti avvenimenti, e nella fattispecie quelli riguardanti le agenzie di rating, ci hanno nuovamente dimostrato, se ve n'era bisogno, che un mercato unico necessita di una politica in materia di concorrenza rigorosa che si applichi a tutti i settori del mercato. L'altro punto cui fa cenno il relatore è la dimensione internazionale e la capacità dell'Unione europea di fare del funzionamento del mercato interno un elemento portante della standardizzazione a livello internazionale. Sui mercati finanziari oggi questo è più vero che mai e spero che la Commissione prenderà l'iniziativa di proporre quella standardizzazione internazionale di cui abbiamo tutti bisogno in materia di controllo. Charlie McCreevy Membro della Commissione. - (EN) Signor Presidente, onorevoli deputati, da quando la Commissione ha pubblicato la sua relazione intermedia a febbraio, abbiamo avuto alcune discussioni molto proficue sul riesame del mercato unico. Adesso il lavoro è passato alla fase successiva, con la Commissione che pubblicherà le sue conclusioni presumibilmente a novembre. Vorrei ringraziare i membri della commissione per il mercato interno e la protezione dei consumatori, in particolare il relatore, l'onorevole Toubon, per aver messo insieme un pacchetto di raccomandazioni e proposte degno di nota. Desidero ringraziare i membri della commissione per i problemi economici e monetari per il contributo chiaro e costruttivo che hanno dato alla relazione. La Commissione è inoltre grata ai gruppi politici, che sono stati coinvolti attivamente nel processo e hanno redatto documenti strategici di grande qualità. Come in tutte le valide relazioni, vedo anche che su alcune questioni vi sono divergenze di opinioni oppure un diverso rilievo che viene loro riservato. Diamo uno sguardo a quella che è la posta in gioco. Nel mercato unico vivono 500 milioni di cittadini e sono presenti oltre 20 milioni di imprese. Dalla sua nascita nel 1992 il mercato unico ha aumentato la produttività dell'Europa di oltre il 2 per cento e creato quasi tre milioni di nuovi posti di lavoro. Il benessere dell'Europa e la sua influenza all'esterno sono grandi conquiste. Per mantenere i risultati conseguiti dobbiamo continuare a far progredire il mercato unico, giacché sarebbe un errore dare tutto ciò per scontato. Dobbiamo sostenere la competitività dell'Europa per le imprese europee, ma soprattutto per i cittadini europei. Non possiamo sostenere un'Europa dove vengono forniti servizi pubblici di alta qualità, nel campo della sanità, dell'istruzione o dell'assistenza sociale, senza un'economia che sia fondamentalmente sana. Vorrei quindi passare a questo punto all'argomento centrale: tutti noi - la Commissione, il Parlamento e gli Stati membri - dobbiamo assumerci le nostre responsabilità e armarci di coraggio nel portare avanti le nostre riforme. Il riesame del mercato unico è una parte essenziale degli sforzi intrapresi dalla Commissione per ottenere in seno all'Europa risultati concreti e per realizzare la sua "agenda dei cittadini”. Vi sono tuttavia ancora molte cose da fare nel mercato unico. Mi permetto di illustrare alcuni esempi. Per quanto riguarda i servizi postali ci stiamo muovendo verso un pacchetto definitivo per un'apertura completa del mercato. Nel campo della politica energetica il Commissario Piebalgs presenterà a breve una serie di proposte per costruire un mercato unico dell'energia a livello europeo. Il Commissario Kuneva sta conducendo un riesame di ampia portata della normativa europea per la protezione dei consumatori. Stiamo cooperando con voi e con gli Stati membri per creare un quadro per un brevetto europeo. Presa singolarmente, ogni riforma ha la sua importanza, ma nel complesso la loro importanza è perfino superiore. Il mercato unico di oggi - questo grande mercato aperto, dinamico - è il prodotto di tutte queste laboriose riforme, nonché di tutte le difficili decisioni che abbiamo preso. In poche parole, per far sì che il mercato unico, con il suo potenziale di migliorare la qualità della vita e le condizioni sociali di tutti i cittadini europei, continui a prosperare, sarà necessario mostrare responsabilità e coraggio non solo nel costruire un progetto per il futuro, ma anche per operare nel concreto le scelte strategiche, spesso difficili, cui ci troviamo di fronte. Ma torniamo al riesame e prendiamone alcuni punti salienti: innanzi tutto, il nostro modus operandi, ovvero come attuiamo la politica in materia di mercato unico e, poi, le nostre priorità strategiche. Per quanto riguarda la nostra modalità di lavoro, sappiamo tutti - e il vostro progetto di relazione lo sottolinea - di dovere consolidare il partenariato e l'assunzione di responsabilità. A tale riguardo l'invito del Parlamento riguardo a una cooperazione più intensa è musica per le mie orecchie. Il mercato unico rappresenta un progetto comune e dobbiamo collaborare per realizzarlo, tenendo sempre presente le esigenze dei cittadini. Ciò significa basarsi su progetti di successo come SOLVIT e offrire così ai cittadini più assistenza nel risolvere i problemi transfrontalieri che si trovano ad affrontare. Questo significa dire anche sviluppare nuovi strumenti, come il sistema d'informazione del mercato interno, allo scopo di consolidare la cooperazione fra gli Stati membri. Al pari di voi, sono convinto che la chiave del successo sia da ricercare in una stretta collaborazione. La relazione presentata contiene una proposta che accolgo con favore, ovvero l'idea di un "metodo di prova del mercato interno” da introdurre in tutti nuovi provvedimenti. Si tratta di un elemento che è fortemente presente nei meccanismi per "legiferare meglio”, la cui importanza non può che essere evidenziata. Se ci dovessimo accorgere che le nuove proposte ostacoleranno il flusso di persone, merci, servizi e capitali, mettendo così a repentaglio il mercato unico, allora dovremo prenderne atto e chiederci se dobbiamo cambiare rotta prima che questo produca danni. Vorrei adesso affrontare il tema delle priorità strategiche comuni per il mercato unico. Nella sua relazione intermedia al Consiglio europeo di primavera, la Commissione ha individuato una serie di direzioni per il futuro del mercato unico. Facciamo alcuni esempi presi dai settori che conosco meglio. La vostra relazione giustamente si riferisce ai servizi finanziari al dettaglio come a un settore dove il mercato unico può spingersi oltre. Ritengo che l'Europa possa ottenere di più nel campo dei mutui, delle assicurazioni, delle carte di pagamento, dei conti bancari, nonché in altri comparti. Il 19 settembre la Commissione terrà un'audizione a Bruxelles per avere un quadro più chiaro delle priorità delle parti interessate. Invito tutti coloro che sono interessati a parteciparvi. Vorrei introdurre un nuovo argomento nella discussione, un aspetto che dovrebbe figurare nel riesame del mercato unico, ovvero l'e-government. Tutti gli Stati membri forniscono sempre più servizi per via elettronica, riducendo i costi e facilitando l'accesso per i cittadini. Ma questo, pur creando opportunità, pone una serie di problemi cui dobbiamo far fronte. Vediamo al riguardo qualche esempio. Prima di tutto, le procedure per gli appalti elettronici (e-procurement). Dobbiamo far sì che le autorità nazionali, nell'adozione di tecnologie e norme in materia di sicurezza, non creino mercati per gli appalti elettronici puramente nazionali. Allo stesso modo, durante la preparazione della direttiva sui servizi, gli Stati membri devono essere dotati di sistemi comuni onde potersi scambiare informazioni in maniera sicura. Infine vorrei menzionare la dimensione internazionale, che, con mia grande soddisfazione, riveste un ruolo di primo piano nella relazione presentata. La Commissione è impegnata a far sì che l'influenza dell'Europa nel mondo sia quanto più grande possibile e a costruire forti relazioni. Per tale ragione stiamo ampliando e approfondendo il nostro dialogo non soltanto con gli Stati Uniti e il Giappone, ma organizziamo vertici anche con Cina, India, Russia e Brasile. Questo dialogo condotto a livello globale ci permette di conoscere meglio i nostri partner e di far conoscere loro i nostri valori, nonché di risolvere le questioni di reciproco interesse e creare nuove opportunità commerciali per le imprese europee. In breve, la dimensione esterna è una parte fondamentale della nostra politica in materia di mercato interno. In conclusione, sono lieto di poter concordare con voi sulle priorità per il riesame del mercato unico, sia per quanto riguarda il modo in cui realizzare il mercato unico, sia per quanto concerne gli ambiti di cui maggiormente beneficeranno i cittadini. Va da sé che avrei piacere di poter tornare in quest'Aula, una volta approvato il riesame del mercato unico, per presentare le nostre conclusioni e discutere con voi il da farsi. Malcolm Harbour a nome del gruppo PPE-DE. - (EN) Signor Presidente, è con grande favore che accolgo la relazione dell'onorevole Toubon di stamane, non solo in qualità di coordinatore del mio gruppo, ma anche a nome del nostro vicepresidente, l'onorevole Thyssen, la quale purtroppo si è dovuta assentare e tornare in fretta in Belgio presso i propri genitori, che non stanno affatto bene. Accolgo con favore la presente relazione a nome di tutti i membri del nostro gruppo. Uno degli aspetti più importanti dell'eccellente relazione dell'onorevole Toubon è l'approccio che ha assunto nei confronti del tema del mercato unico, un approccio di ampio respiro e onnicomprensivo, come ha sottolineato egli stesso. Concretamente, il mercato unico influenza la vita di ogni cittadino dell'Unione europea. Il problema è che il mercato unico, la sua riuscita e il suo sviluppo futuro sono troppo spesso dati per scontati. Come ha affermato l'onorevole Toubon, è senz'altro giusto lanciare un forte appello a tutti noi e in particolare alla Commissione affinché quest'ultima elabori una nuova strategia contenente nuove idee, idee che rompono col passato, e porti alla nostra attenzione il significato politico e l'importanza del mercato unico. Gli Stati membri e i primi ministri, quando esamineranno il presente documento al vertice di marzo, non dovranno lasciarsi sfuggire l'occasione. Il secondo aspetto - e sono lieto che lei abbia sottolineato tale punto, signor Commissario -riguarda la dimensione internazionale. E' ovvio per tutti che un mercato unico che funzioni al meglio è un enorme valore aggiunto in termini di competitività per l'Europa sullo scenario economico globale. E' responsabilità di tutti noi, cari colleghi, conservare tale decisivo valore aggiunto in materia di competitività per tutti i nostri cittadini. Riusciremo in questo proposito soltanto se spiegheremo con chiarezza e lungimiranza i vantaggi strategici del continuare a promuovere il mercato unico nell'interesse di tutti i nostri cittadini, cosa che la presente relazione fa molto bene. Robert Goebbels a nome del gruppo PSE. - (FR) Signor Presidente, onorevoli colleghi, il gruppo socialista ha appena apportato un importante contributo al rilancio del mercato unico. Sarei lieto di presentarne più tardi una copia al Commissario McCreevy. A nostro parere il mercato unico, insieme all'euro, è la più grande conquista dell'Unione, ma, a differenza del Commissario, non siamo degli idolatri del mercato. Il mercato rappresenta il luogo di scambio naturale fra gli uomini dal momento in cui cessarono di vivere di raccolta. Il mercato è utile, presenta persino delle virtù, ma non rappresenta un progetto di società in sé e per sé. L'economia di mercato va bene, a patto che non abbia come obiettivo una società dove tutto è in vendita, dove i bisogni umani come l'istruzione, la cultura, la protezione sociale e la salute dipendono unicamente dai rapporti di forza del mercato. Noi promuoviamo un'economia sociale di mercato dove la pur necessaria concorrenza sia subordinata a una serie di regole, dove i consumatori siano tutelati, dove dei servizi pubblici efficienti compensino le lacune del mercato. Negli Stati Uniti il settore della sanità assorbe più del 15 per cento del PIL, ovvero il doppio della media europea, ma ciononostante 44 milioni di lavoratori statunitensi sono privi di qualsiasi assicurazione sanitaria. Al fine di evitare in Europa una sanità a due velocità, esigiamo un inquadramento a livello europeo del settore. Chiediamo alla Commissione di accogliere finalmente la richiesta dei Consigli europei di Nizza, Laeken e Barcellona di proporre un quadro comunitario che permetta alle autorità nazionali, regionali e locali di offrire servizi pubblici efficienti, nella piena certezza giuridica. Chiediamo alla Commissione di lavorare al fine di garantire un alto livello di protezione sociale all'interno del mercato unico. Tutta la normativa avente per scopo il perfezionamento del mercato unico dovrà essere accompagnata da una valutazione d'impatto sull'occupazione nel settore interessato. Richiediamo che vengano incluse clausole di tutela, come la clausola Monti, che garantisce il diritto di sciopero e i contratti collettivi. Per noi il mantenimento di un elevato livello di protezione sociale deve tradursi in direttive ambiziose relative alla disciplina degli orari di lavoro e del lavoro interinale. La protezione sociale non è incompatibile con l'efficienza economica. Sono infatti i paesi che hanno ottenuto i maggiori successi nel campo del dialogo sociale, come i paesi scandinavi, la Germania, i Paesi Bassi e altri, che fanno registrare i migliori risultati economici all'interno dell'Unione europea. In conclusione, i socialisti sono a favore di una concorrenza che stimoli, di una cooperazione che consolidi e di una solidarietà che unisca. Ho appena citato Jacques Delors. Lascio alla mia collega, l'onorevole Evelyne Gebhardt, l'incombenza di commentare la relazione dell'onorevole Jacques Toubon che ritengo di poter giudicare nel complesso positiva. (Applausi) Karin Riis-Jørgensen a nome del gruppo ALDE. - (DA) Signor Presidente, innanzi tutto vorrei congratularmi con l'onorevole Toubon per l'ottimo lavoro svolto. Ritengo che abbiamo ottenuto un risultato ragionevole, del quale possiamo essere molto soddisfatti. Desidero anche ringraziare per la collaborazione costruttiva offerta dai miei colleghi di commissione degli altri partiti, soprattutto all'onorevole Harbour del PPE-DE. Abbiamo dunque una relazione che a mio parere presenta proposte liberali direi positive. Vorrei prima di tutto sottolineare la liberalizzazione del mercato dei servizi postali, punto a mio parere alquanto necessario e importante. Un aumento della concorrenza sul mercato energetico e i preparativi generali della politica in materia di concorrenza sono proposte che hanno come scopo l'attuazione e il miglioramento dei quattro diritti fondamentali del mercato unico. L'obiettivo è chiaro: vogliamo un mercato unico privo di barriere, perché vi è sempre bisogno di potenziare il mercato unico e dotare meglio l'Europa per la globalizzazione, nonché di migliorare ulteriormente l'economia europea e garantire ai consumatori un'ampia libertà di scelta, prezzi inferiori e qualità più elevata. E' questa l'essenza del mercato interno. Fortunatamente la presente relazione è ambiziosa, e bisogna dare ascolto a tali ambizioni. Il documento costituisce un contributo alla Commissione, alla strategia di Lisbona, un invito affinché l'Europa acceleri il suo corso, se vogliamo essere al livello più alto ed essere in grado di affrontare la concorrenza di Cina e Stati Uniti. Se la Commissione vuole il bene dell'Europa, nonché il bene dei cittadini e delle imprese europee, allora, Commissario McCreevy, è necessario che includa il presente testo nel proprio processo di lavoro e intraprenda la strada tracciata dal Parlamento. In tale modo sono convinta che il mercato unico crescerà in modo ancora più rigoglioso, a tutto vantaggio delle nostre imprese, siano esse piccole o grandi, nonché dei nostri cittadini. Un mercato interno privo di barriere imprimerà impulso all'occupazione e alla crescita, requisiti fondamentali per finanziare il welfare europeo. I veri beneficiari di questo processo saranno i cittadini europei. Ma non è solo la Commissione a dover leggere la presente relazione. Anche il Presidente Sarkozy e il Cancelliere Angela Merkel dovrebbero esaminarla con grande attenzione. Se aspiriamo alla creazione di un mercato interno senza barriere, allora non possiamo e non dobbiamo accettare che i due principali paesi continuino a impedire, addirittura a compromettere la creazione di un libero mercato dell'energia. Eoin Ryan a nome del gruppo UEN. - (EN) Signor Presidente, i primi dieci anni del mercato unico hanno immesso nell'economia europea 877 miliardi di euro e contribuito alla creazione di 2,5 milioni di posti di lavoro. Credo dunque che nessuno possa negare il fatto che il mercato unico è stato senza alcun dubbio un successo. Per quanto riguarda i prossimi dieci anni, ritengo che garantire la competitività a livello globale dell'Europa sarà di importanza vitale. Non sono pertanto d'accordo con la teoria secondo cui un regime fiscale comune consolidato per le persone giuridiche non sarà di intralcio alla competitività europea e ciò, purtroppo, è una delle ragioni per cui, come ha detto il relatore della commissione per i problemi economici e monetari, ho chiesto di togliere il mio nome dalla presente relazione. Ritengo che la base imponibile comune consolidata in materia di imposta sulle società - (CCCTB), che rappresenta un'armonizzazione fiscale sotto mentite spoglie, comprometterà la concorrenza, gli investimenti esteri, la crescita e l'occupazione in Europa. Nel campo fiscale occorre concorrenza, e non armonizzazione. Se vogliamo far sì che l'Europa continui a crescere e che anche nel futuro sia un'economia dinamica a livello globale, allora credo che vi sia bisogno di concorrenza in tale campo. Pertanto esorto la Commissione a condurre quanto prima la valutazione d'impatto della CCCTB sul mercato unico. E' mia convinzione che l'Europa debba intensificare il proprio dialogo internazionale in materia di mercati finanziari non solo con gli Stati Uniti, il Giapponese e la Cina, bensì anche con altre economie emergenti, come l'India. Effettivamente, l'Europa si trova ancora al palo per quanto riguarda lo sviluppo e gli investimenti nella ricerca e lo sviluppo. A mio avviso, gli Stati membri dovrebbero incentivare una maggiore collaborazione fra i beni ad alto contenuto tecnologico e i servizi, al fine di creare mercati della conoscenza. Vorrei infine ribadire che ciò di cui abbiamo bisogno nel campo fiscale non è armonizzazione, bensì concorrenza, qualora vogliamo che l'economia europea sia un'economia dinamica in futuro. Heide Rühle a nome del gruppo Verts/ALE. - (DE) Signor Presidente, desidero ringraziare il relatore per la collaborazione offerta, per l'apertura mentale e la trasparenza con cui ha lavorato alla presente relazione. Il testo affronta questioni importanti, come la questione centrale del consolidamento della fiducia dei cittadini nel mercato unico. A tale riguardo è necessario prestare maggiore attenzione, oltre agli aspetti economici, agli aspetti ambientali e a quelli relativi ai consumatori. Le insufficienze del sistema sono venute nuovamente a galla quest'estate, quando, per la terza volta nell'arco di neppure un anno, sono stati ritirati dal mercato dei giocattoli del più grande fabbricante a livello mondiale, Mattel. In simili casi, i cittadini si aspettano giustamente una reazione da parte dell'Unione europea, della Commissione europea, e noi ci attendiamo un riesame della direttiva sulla sicurezza dei giocattoli. La relazione si occupa di questioni essenziali, come il ruolo della politica fiscale, e a tale riguardo vorrei esprimere una posizione del tutto diversa da quella di chi è intervenuto prima di me. Ritengo che, come sostiene a ragione la relazione, qualora non giungessimo a una maggiore armonizzazione in questo campo, sussista un pericolo di distorsione concorrenziale. Su tale punto siamo autorizzati ad aspettarci proposte anche da parte della Commissione. Tuttavia, a nostro avviso, le dichiarazioni sulla politica energetica sono discutibili. Fermo restando che la questione della separazione delle reti e dei servizi nell'interesse dei consumatori è un elemento centrale - tale punto non viene trattato nella relazione - ci rammarichiamo che venga dato così tanto risalto all'energia nucleare. A tale riguardo si trascura completamente il fatto che vi sono numerose questioni relative alla sicurezza che rimangono irrisolte - fatto dimostrato dagli incidenti verificatisi quest'anno in diversi reattori in Germania e Svezia -, e che il problema dello smaltimento delle scorie non ha trovato finora alcuna soluzione e che la sussidiarietà continua a essere un problema. Gli Stati membri hanno deciso di abbandonare l'energia nucleare, e quindi ritengo che sia sbagliato da parte dell'Unione europea intervenire con incentivi economici. Anche per quanto riguarda la liberalizzazione dei servizi postali non vi è, a nostro avviso, un equilibrio. La questione del finanziamento dei servizi universali nei piccoli Stati membri e nelle aree remote non è, secondo noi, sufficientemente chiara. L'accesso ai servizi universali è però di importanza fondamentale per ripristinare la fiducia dei cittadini nel mercato interno. Godfrey Bloom a nome del gruppo IND/DEM. - (EN) Signor Presidente, l'onorevole Toubon ammette che "i cittadini di tutti gli Stati membri dubitano del mercato interno e delle altre politiche comuni”. Ammette anche che l'Unione europea non è riuscita a superare la crisi di fiducia in cui si trova. Poi fa riferimento al documento, che va adesso sotto il nome di "Trattato di riforma”, che ha precipitato tale crisi, affermando con una certa arroganza che il coinvolgimento dei parlamenti nazionali li aiuterà a comprendere meglio i vantaggi del mercato unico. Questi disgraziati parlamenti, fra l'altro, sono le assemblee democraticamente elette di 27 paesi europei, a differenza di questa assurda Assemblea consultiva che non rappresenta nessuno - chi potrebbe poi rappresentare? - se non la Commissione e il suo establishment. In tale modo la relazione si lancia in un piano che ha come scopo quello di minare la competenza nazionale in materia di servizi universali, modificando la definizione di questi ultimi e includendovi la sanità, di assumere il controllo dei diritti di proprietà intellettuale, che, come sappiamo tutti, comprenderanno i brevetti sul software, di modificare la tassazione delle società senza averne l'autorità, nonché di piazzare una specie di trono di Canuto su un'isoterma per catturare energia e denaro attraverso lo scambio dei diritti di emissione di carbonio. Per quanto riguarda poi le piccole imprese, sappiamo tutti che l'Unione europea, i suoi partner economici e l'Organizzazione mondiale del commercio continueranno a vessarle. Onorevole Toubon, come ha detto, una crisi di fiducia? Altroché, altroché! Petre Popeangă a nome del gruppo ITS. - (RO) Signor Presidente, non possiamo che essere favorevoli ad un'analisi dell'evoluzione del mercato unico, uno degli obiettivi principali del progetto europeo, a 50 anni dalla sua istituzione. Tuttavia, non si può dire con certezza che siano stati fatti dei progressi significativi, perché il progetto è gravemente in ritardo rispetto al calendario previsto. La situazione lascia a desiderare, poiché questo importante strumento di solidarietà che comprende le quattro libertà fondamentali (libera circolazione delle merci, dei servizi, delle persone e dei capitali) non contribuisce in maniera consistente alla realizzazione del progetto europeo. Senza affrontare la questione della costruzione del mercato unico in modo troppo analitico, vorrei dire che sulla strada di questo obiettivo vi saranno ostacoli per almeno tre ragioni. Il divario esistente fra i diversi livelli di funzionalità ed efficienza dei mercati nazionali: in teoria, tutte le economie che si fondano sul libero mercato sono funzionali; in pratica, la funzionalità dei mercati è condizionata da una serie di fattori politici, economici, sociali, culturali e soprattutto storici, che caratterizzano ogni mercato più o meno funzionale; questo divario ha un effetto negativo sulla costruzione del mercato unico. Le misure protezionistiche introdotte da alcuni Stati, soprattutto quelli economicamente sviluppati, non consentono ai mercati meno sviluppati di progredire, e tale abuso di potere economico riduce in maniera considerevole le loro possibilità di godere dei vantaggi degli effetti della concorrenza, il che costituisce un elemento essenziale di democrazia del mercato unico. Infine, l'assenza di disposizioni giuridiche comuni, soprattutto nel campo fiscale, ha conseguenze negative sul progetto di mercato unico, tenendo presente che l'eterogeneità a livello fiscale potrebbe essere motivo di tensione fra gli Stati membri. Appoggio la relazione, ma ritengo che, per garantire una maggior coerenza, sarebbe stato necessario analizzare i mercati nazionali negli Stati meno progrediti economicamente, in modo particolare nei nuovi Stati membri come la Romania, dopodiché, risultati alla mano, sarebbe necessario adottare misure di avvicinamento alle economie sviluppate, essendo questa una condizione sine qua non per costruire un mercato unico europeo. Jana Bobošíková (CS) Onorevoli colleghi, il mercato comune è senza dubbio alla base della competitività dell'Unione europea e della soddisfazione dei consumatori. La relazione oggetto dell'odierna discussione afferma chiaramente, secondo me con ragione, che questo mercato, del quale possiamo andare fieri, è stato costruito sui principi della concorrenza economica. E' per tale motivo che vorrei sottolineare che il mercato unico è oggi in pericolo, pericolo rappresentato dal Trattato di riforma adottato nel corso della Presidenza portoghese. In base al mandato della Presidenza tedesca, la concorrenza non falsata deve essere completamente eliminata dagli obiettivi fondamentali dell'Unione europea, i quali sono di importanza cruciale nella risoluzione di possibili contenziosi. Rimane solo la creazione di un mercato interno dell'Unione. La concorrenza economica viene quindi relegata a un qualche protocollo aggiuntivo che manca completamente della forza del Trattato di riforma. Con l'adozione del Trattato sarà ancora più difficile difendere i principi della concorrenza non falsata all'interno dell'Unione, il che non aumenterà né la competitività dell'Unione stessa né la soddisfazione dei consumatori. Andreas Schwab (DE) Signor Presidente, onorevoli colleghi, desidero innanzi tutto ringraziare il relatore, l'onorevole Jacques Toubon, che ha anche elaborato la posizione del mio gruppo, collaborando a stretto contatto con rappresentanti di Stati membri dell'Europa settentrionale, meridionale, orientale e occidentale. Abbiamo già avuto uno scambio di opinioni al riguardo e concordiamo sul fatto che gli aspetti positivi del mercato interno trascendono di gran lunga ciò che è noto all'opinione pubblica, nonché ciò che spesso affiora nelle discussioni in questa Assemblea. Concordiamo inoltre sul fatto che la Commissione e i suoi servizi rivestano un importante ruolo nel sottolineare i vantaggi per i lavoratori. La clausola del mercato unico contenuta nella presente relazione, vista con favore da noi del gruppo PPE-DE, potrebbe essere a mio parere tranquillamente recepita, alla luce della fusione fra Suez e Gaz de France, anche nella legislazione nazionale. Ci si potrebbe in aggiunta chiedere se concentrazioni come questa, o altri sviluppi a livello di Stati membri, non debbano essere sottoposte a una verifica analoga, al fine di valutare il loro impatto sul mercato interno e quindi porsi la domanda se tali fusioni, all'interno di quel mercato, siano nell'interesse dei cittadini oppure meno. Abbiamo inoltre aggiunto alla relazione un passaggio relativo ai servizi pubblici di interesse generale, che si è reso senza dubbio opportuno alla luce del Trattato di riforma di cui si è già parlato in questa sede. Concordiamo anche riguardo al fatto che il mercato unico sia il principale patrimonio dell'Europa per quanto riguarda la globalizzazione. Solo un mercato interno funzionante può offrire la dovuta protezione da determinati fenomeni sui mercati internazionali. Onorevole Rühle, non si può fare affidamento sui sistemi di controllo soltanto nel caso, ad esempio, del ritiro di giocattoli dal mercato da parte di alcuni fabbricanti, bensì dobbiamo dare risalto alle qualità dei produttori europei, perché non saremo mai in grado di controllare tutto. Siamo ansiosi di vedere cosa proporrà la Commissione sulla base della presente relazione nel prossimo autunno, nel corso del riesame del mercato unico, e ci auguriamo che sulla base della relazione approvata dalla Commissione potremo adottare ulteriori decisioni determinanti per il mercato unico. Evelyne Gebhardt (DE) Signor Presidente, a nome del gruppo socialdemocratico vorrei anch'io ringraziare l'onorevole Toubon per una relazione che appoggiamo nel suo complesso, dal momento che presenta molti punti positivi di particolare significato per i socialdemocratici. Questo è un bene, perché stiamo parlando del futuro del mercato interno, della risposta alle domande che si pongono i cittadini europei, della fiducia nella politica all'interno dell'Unione europea. Vorrei dire all'onorevole Riis-Jørgensen che non basta leggere i passaggi che ci piacciono personalmente, bensì occorre leggere il testo nella sua interezza. Non vi sono in alcun modo messi in risalto soltanto la libera concorrenza, il mercato unico e la deregolamentazione, al contrario, vi sono stati introdotti molti elementi socialdemocratici. Fra l'altro abbiamo citato al paragrafo 8 l'importanza della valutazione d'impatto, in particolare per quanto riguarda i diritti sociali e il diritto del lavoro. Si tratta dello strumento principale per far sì che, come non ci stanchiamo di ripetere, non siano le persone a esistere in funzione dell'economia, ma l'economia in funzione delle persone. Questo deve costituire la priorità della politica. Un altro punto di questa relazione che a parere dei socialdemocratici è molto positivo è che abbiamo ampliato il campo di applicazione dell'armonizzazione, e non solo quello del riconoscimento reciproco, che di per sé è già positivo, ma a cui l'armonizzazione è preferibile. In questo modo abbiamo fornito una risposta che, da un lato, significa una buona tutela a un elevato livello per i cittadini, ma, dall'altro, abbiamo anche chiarito che non vi può essere concorrenza fra i sistemi sociali degli Stati membri, bensì una concertazione dei sistemi sociali, nei quali garantire il più alto valore possibile. E' un aspetto molto importante e a tale riguardo abbiamo svolto un lavoro davvero valido. Per noi socialdemocratici è però particolarmente importante essere riusciti a trovare all'ultimo minuto un consenso sul futuro dei servizi di interesse generale. Accolgo con favore il fatto che il PPE abbia compiuto passi avanti sulla base del testo attualmente in fase di elaborazione per il Trattato dell'Unione europea. E' giusto aver messo in primo piano la tutela dei servizi di interesse generale e aver fornito una risposta alle incertezze in campo giuridico che esistono nell'Unione europea a tale riguardo, in modo da non venire meno alla tutela dei cittadini e alle richieste in tale campo. Su un punto noi socialdemocratici non possiamo concordare: il cosiddetto metodo di prova del mercato interno. Onorevole Schwab, nel testo non è menzionata in alcun modo una clausola relativa a tale metodo. Dovrebbe riprendere in mano il testo e leggerlo più attentamente. Ma questo metodo di prova del mercato interno non è una dimensione con la quale noi socialdemocratici vogliamo lavorare, perlomeno fintanto che non verrà data uguale importanza ad altri metodi di prova derivanti dai Trattati dell'Unione europea, come ad esempio le pari opportunità o le ripercussioni sociali. Fino a quando questi metodi di prova richiesti dai Trattati dell'Unione europea non verranno impiegati regolarmente, non potremo accordare il nostro assenso a un metodo di prova che non è previsto nei Trattati. Ciò comporta una chiara presa di posizione anche su questo punto. Hans-Peter Martin (DE) Signor Presidente, il mercato unico funziona se si pensa alla crescita economica nel suo complesso. Funziona, se si pensa semplicemente al fatto che abbiamo a che fare, da quando vi è il mercato unico in Europa, con la più grande redistribuzione di ricchezza che questo continente abbia conosciuto in tempo di pace. Tuttavia, se si guarda al gradimento da parte dei cittadini, bisogna ammettere che il mercato unico non funziona. Qual è il motivo? Il motivo risiede proprio nella disparità nei livelli di reddito, nel fatto che il reddito da capitale cresce con un tasso di gran lunga superiore a quello dei lavoratori dipendenti, e in questo modo la presente relazione diverrà da qui a quindici anni un documento che attesterà il fallimento dei socialisti e dei socialdemocratici. Perché se andate a leggere gli emendamenti di questa relazione, allora vi direte che in effetti non c'era da aspettarsi nient'altro. In questo campo sono necessari meccanismi normativi, una verifica della strategia per il mercato unico, delle iniziative per il rafforzamento dell'agenda sociale, una clausola di salvaguardia sociale. I socialdemocratici hanno goduto a lungo di una consistente maggioranza in Europa, eppure fra quindici anni ci renderemo conto che questi socialdemocratici, che non hanno concluso niente, sono responsabili della crescente radicalizzazione ai margini dello spettro politico nel continente. John Purvis (EN) Signor Presidente, sono lieto di vedere che gran parte del contributo fornito dal nostro gruppo al parere della commissione per i problemi economici e monetari è stata incorporata nell'eccellente relazione dell'onorevole Toubon. La realizzazione di un mercato unico completo è un elemento essenziale del successo dell'Europa. Per essere più precisi, i diversi provvedimenti normativi adottati di recente nel campo dei servizi finanziari all'ingrosso si sono spinti molto lontano, istituendo un mercato unico europeo in tale settore, con alti standard normativi e vantaggi per i consumatori. In diversi casi tali standard stanno assumendo carattere globale e nella prossima fase il compito sarà di garantire che la normativa in tale campo sia applicata in modo appropriato e uniforme nell'Unione europea. Naturalmente ci opporremo a ulteriori normative inutili. Vi sono però molti ostacoli culturali, tradizionali, giuridici e fiscali che ancora frenano la creazione di un mercato unico dei servizi finanziari al dettaglio. Siamo pertanto ansiosi di esaminare i Libri bianchi della Commissione sui servizi finanziari al dettaglio e i crediti ipotecari per vedere in che modo si possono ottenere risultati evitando di essere intrusivi. Vorrei ricordare la procedura Lamfalussy, perché finora ha fornito un grande contributo all'adeguamento della normativa di base nel campo dei servizi finanziari alla realtà degli operatori di mercato e degli organismi di regolamentazione. Ci troviamo ancora nella fase di apprendimento, ma sono già state esaminate molte normative e le prime indicazioni sono positive. Anche se la maggior parte degli emendamenti della commissione economica e monetaria è stata inclusa nell'eccellente relazione dell'onorevole Toubon, mi rammarico del fatto che gli emendamenti relativi alla procedura Lamfalussy non siano stati incorporati. Un ambito che è compito della commissione economica e monetaria e ancora ostacola il funzionamento del mercato unico è il sistema fiscale. Pur riconoscendo appieno la regola dell'unanimità in tale campo e il diritto sovrano degli Stati membri di fissare le loro aliquote fiscali, gli attuali sistemi dell'IVA e delle accise frenano chiaramente la piena attuazione del mercato unico e dei suoi vantaggi per i consumatori e le imprese. Esortiamo pertanto la Commissione a presentare alcune proposte concrete per attuare i diritti dei cittadini dell'Unione alla libera circolazione delle merci, in particolare per quanto riguarda i regimi fiscali relativi a Internet e agli acquisti transfrontalieri. Arlene McCarthy (EN) Signor Presidente, in qualità di presidente della commissione per il mercato interno e la protezione dei consumatori vorrei congratularmi con l'onorevole Toubon, in particolare per come ha ricercato un consenso fra tutti i gruppi su un insieme di raccomandazioni sul riesame del mercato unico, raccomandazioni che spero la Commissione farà proprie, così come mi auguro che farà sua l'odierna discussione. Vorrei sottolineare alcune delle proposte che a mio parere sono di importanza fondamentale per coinvolgere i cittadini nell'avanzamento e nello sviluppo del mercato unico e, in particolare, per migliorare la fiducia. Un maggiore coinvolgimento dei parlamenti nazionali per riflettere meglio le posizioni degli Stati membri, nonché dei loro cittadini, rappresenta una proposta molto importante. Altrettanto importante è includere la dimensione sociale e ambientale del mercato interno, e ovviamente il mercato interno deve continuare a offrire una scelta maggiore, una qualità migliore e prezzi competitivi per i nostri consumatori e le piccole imprese. La riduzione dei costi amministrativi e la spinta all'innovazione, tutelando al contempo la nostra proprietà intellettuale, ci permetteranno di essere competitivi sulla scena mondiale. La fiducia dei consumatori nel mercato unico diverrà realtà soltanto quando i cittadini riusciranno a vedere i benefici e godranno dei diritti e delle opportunità che hanno in qualità di membri dell'Unione europea. Spero pertanto che andremo oltre una semplice protezione dei nostri consumatori e faremo in modo di mettere a loro disposizione mezzi di ricorso ogniqualvolta le cose dovessero andare male. A tale riguardo vorrei sottolineare il lavoro fondamentale svolto dalla rete SOLVIT e dai centri europei per i consumatori. Tali reti pratiche e informali forniscono soluzioni rapide a problemi molto complessi in un ambiente che viene percepito da molti cittadini come burocratico. Una delle ragioni per cui questi ultimi non vogliono fare acquisti transfrontalieri è che non sono sicuri se otterranno un risarcimento nel caso in cui qualcosa non funzioni a dovere. La Commissione deve pertanto rafforzare tali reti come un elemento essenziale della procedura di riesame. Signor Commissario, credo che condividiamo lo stesso obiettivo, ovvero, come lei ha detto nelle sue osservazioni preliminari, la creazione di un mercato interno che sia pertinente e abbia una risposta per tutti, e credo che siamo disposti adesso a lavorare insieme per far sì che i cittadini continuino a godere dello stesso livello di accesso al mercato interno, di benefici e ovviamente della tutela con la possibilità di presentare ricorsi e ottenere indennizzi. Alexander Stubb (EN) Signor Presidente, signor Commissario, vorrei evidenziare tre punti. In primo luogo vorrei ringraziare l'onorevole Toubon per il modo in cui ha gestito l'intero processo. Credo che tutti, che siedano alla destra o alla sinistra di questa Assemblea, siano soddisfatti del modo in cui sono andate le cose. Ritengo che la relazione sia molto positiva ed equilibrata. Il secondo punto è come fare in modo che i cittadini accettino il mercato interno. Credo che il presente documento si sforzi in questo senso, cosa di cui abbiamo veramente bisogno. Onorevole Goebbels, lei si riferiva prima al cosiddetto modello nordico. Mi consenta di dirle che sì, per un verso, il modello nordico ruota attorno alla previdenza sociale, dall'altro, però, ruota anche attorno a un'economia aperta. Stiamo parlando di paesi che si attengono alla lettera del mercato unico: libera circolazione delle merci, libera circolazione dei servizi - con gli idraulici polacchi! - libera circolazione del capitale e libera circolazione delle persone, delle persone che vengono da altri paesi a lavorare. Si tratta quindi allo stesso tempo di economie aperte. Ciò che voglio dire è che non dobbiamo sopprimere il mercato unico, perché probabilmente è quanto di meglio abbiamo fatto nell'Unione europea. Vorrei infine farvi un esempio, tratto dalla vita di tutti i giorni, di come il mercato unico non funziona. Si tratta di un caso di vita vissuta. All'inizio dell'estate un capitano della Finnair, di nazionalità finlandese, ha acquistato un'automobile in Italia, non specificherò qui quale vettura. Mezzora dopo essere uscito dalla concessionaria con il veicolo viene fermato dalla polizia. Hanno tolto la sua targa provvisoria acquistata in Germania che era legale, e gli hanno sequestrato la macchina, dicendo che l'avrebbero restituita non prima della conclusione di un procedimento giudiziario, ovvero a dicembre. Può ben darsi che il capitano non rivedrà più la sua autovettura, e noi stiamo qui a parlare di un mercato interno che dovrebbe garantire la piena e libera circolazione delle merci. Con ciò voglio ribadire che la presente relazione è eccellente, e che dimostra che dobbiamo continuare a migliorare il mercato unico, ricercando un equilibrio fra libera concorrenza e garanzie sociali. Gabriela Creţu (RO) Signor Presidente, onorevoli colleghi, lo sviluppo del mercato unico costituisce un elemento fondamentale dell'integrazione europea. Tuttavia, non va visto come fine a se stesso per il quale le ripercussioni a livello sociale non hanno alcuna importanza. In concomitanza con l'ultimo allargamento, l'Unione europea è diventata economicamente più eterogenea che nel passato. La mancanza di omogeneità potrebbe essere considerata un vantaggio dal punto di vista di certe politiche neoliberali, ma non per tutti i cittadini. La concorrenza è un valore per le imprese, la solidarietà per la gente, come ha dichiarato Jacques Delors. A parte i suoi indiscutibili pregi, la relazione Toubon presenta alcuni punti deboli in questo senso. In teoria, siamo tutti favorevoli alla strategia di Lisbona, a un'economia fondata sulla conoscenza e alla creazione di posti di lavoro di alta qualità, in cui non vi è posto per un vantaggio comparativo come una manodopera a basso costo. La relazione afferma inoltre che uno dei principali modi per aumentare la competitività imprenditoriale è promuovere la mobilità dei lavoratori. Come socialisti, riteniamo che l'eliminazione di tutte le barriere nell'ambito della libera circolazione di persone e della manodopera rappresenti un diritto fondamentale sancito dai Trattati. La promozione della mobilità per motivi esclusivamente economici è già alla radice di gravi conseguenze sul piano sociale nei paesi di origine dei lavoratori: a parte i ricavi reali, vi è un'emorragia di specialisti e di manodopera qualificata, un processo di spopolamento e una diminuzione della popolazione attiva, nonché migliaia di bambini che vivono senza i loro genitori, che necessitano di appositi servizi sociali e scolastici. I costi sociali e umani a lungo termine sono ancora sconosciuti, ed è per questo motivo che invitiamo a condurre uno studio su questa specifica tematica, affinché le misure economiche non vadano mai a scapito della dimensione sociale. (Applausi) Luisa Fernanda Rudi Ubeda (ES) Signor Presidente, innanzi tutto vorrei congratularmi con l'autore della presente relazione, l'onorevole Toubon, per il contenuto della stessa e per essere riuscito a trovare un'ampia base di consenso per far in modo che fosse adottata dal Parlamento. Ripetere che si sono fatti molti passi avanti nella costruzione di un mercato unico europeo equivale a dire qualcosa di ovvio, ma bisogna anche sottolineare, per quanto anche ciò sia ovvio, che vi è ancora molta strada da fare. Credo che, esperienza alla mano, le economie aperte siano quelle che fanno registrare una crescita maggiore, e che una concorrenza rafforzata vada sempre a vantaggio dei consumatori, sia in termini di qualità che per quanto riguarda i prezzi delle merci e dei servizi che sono in concorrenza o presenti sul mercato. In un mercato globalizzato come l'attuale è impossibile pensare di poter progredire con misure protezionistiche, e quindi l'Unione europea, come attore economico sullo scenario mondiale, potrà essere forte economicamente solo se continuerà a percorrere la strada della liberalizzazione e della costruzione e dell'approfondimento del mercato unico. Spesso vi è chi dipinge la crescita della competitività, le misure di liberalizzazione del mercato europeo come una sconfitta per il modello sociale europeo o come una sconfitta per la tutela dei diritti sociali. Credo sia vero il contrario, ossia che, perché il modello sociale europeo continui a progredire, perché i cittadini europei continuino a godere della protezione sociale e di un buon livello di servizi sociali, occorre che l'economia europea cresca, e questo, ribadisco, sarà possibile solo se approfondiremo il mercato unico europeo. Dicevo che sono stati fatti molti passi avanti, tuttavia - e alcuni dei miei colleghi hanno fatto esempi concreti - vi è ancora della strada da fare. Ritengo sia necessario eliminare gli ostacoli alle piccole e medie imprese affinché possano lavorare in tutta l'Unione europea. E' inoltre indispensabile approfondire - elemento cui si accenna nella relazione - il mercato dei servizi finanziari al dettaglio e soprattutto i diritti di proprietà intellettuale. Desidero rivolgere un invito alla Commissione affinché esorti i governi nazionali, nonché il Consiglio, a far sì che le norme comunitarie siano debitamente recepite nelle legislazioni nazionali. Wolfgang Bulfon (DE) Signor Presidente, siamo a favore dell'abbattimento delle barriere in seno al mercato unico, al fine di promuoverne gli effetti positivi, come una crescita duratura, prestando al contempo la dovuta attenzione alla protezione sociale dei cittadini. I servizi di interesse generale - quelli che chiamiamo servizi essenziali -, a causa della loro particolare importanza, non devono essere esposti alle turbolenze del libero mercato, bensì necessitano, proprio nel campo della sanità e sociale, di particolari regole. Con mio disappunto al paragrafo 16 viene menzionata l'energia nucleare. Si tratta senza alcuna ombra di dubbio di una tecnologia a rischio, che mette a repentaglio la popolazione. Pertanto non posso concordare con la relazione su questo punto. Non bisogna inoltre dimenticare che, per quanto riguarda il recepimento del diritto comunitario, interpretazioni divergenti sul piano nazionale possono spiazzare i cittadini. Ciò costituisce, com'è stato più volte indicato da diversi studi, un notevole ostacolo all'attuazione del mercato unico. In conclusione vorrei ancora una volta ricordare il significato internazionale della normativa europea. Proprio il recente caso di cui si è discusso, quello dei giocattoli difettosi provenienti dalla Cina, mostra quanto siano importanti le norme internazionali in sede di dialogo con i partner commerciali esterni. Anche se paesi come la Cina si sentono sopraffatti dal lungo elenco di richieste in materia di norme di qualità, è necessario adottare misure volte a potenziare la sicurezza delle merci e dei prodotti alimentari per proteggere i consumatori europei. Charlotte Cederschiöld (SV) Signor Presidente, signor Commissario, il mercato unico è uno dei pilastri più importanti della cooperazione all'interno dell'Unione europea, che si fonda sulla fiducia e sul rispetto reciproco fra gli Stati membri. E' quindi altrettanto importante che tutti apportino il loro contributo attuando con rapidità ed efficacia le normative europee da recepire nella legislazione nazionale. SOLVIT rappresenta un buon metodo per verificare il rispetto degli impegni e può essere ulteriormente sviluppato. Noi politici europei che lavoriamo in seno al Parlamento o al Consiglio abbiamo la responsabilità di far sì che la normativa favorisca la competitività e non crei inutili lungaggini burocratiche, così come dobbiamo far sì che soddisfi le esigenze e risolva quei problemi che ancora sussistono. Per rendere tutto ciò possibile dobbiamo creare il consenso politico e chiarire a fondo il significato del mercato interno, cosa cui hanno contribuito sia l'onorevole Toubon che la Commissione. Grazie, onorevole Toubon! Il PPE-DE si pone come obiettivo un'Europa per tutti, con opportunità di lavoro per tutti, una sanità efficiente e senza poveri, un'Unione che sappia diventare ancora più forte. L'unico modo per realizzare tali obiettivi è fare in modo che il mercato sia competitivo e che il commercio non sia ostacolato da normative obsolete, dazi doganali inutili, sovvenzioni o controlli di mercato. Senza un mercato efficiente e solide imprese europee non vi sono risorse per i servizi sociali. Il mercato unico e la competitività sono fonte di per sé di protezione sociale e sono un presupposto indispensabile per garantire i servizi sociali. Edit Herczog (HU) Innanzi tutto vorrei dire che siamo stati molto soddisfatti dell'aperta ed esauriente discussione che abbiamo avuto con i colleghi dell'onorevole Toubon l'anno scorso in vista della preparazione della presente relazione. Personalmente vorrei commentare innanzi tutto il paragrafo 40, il quale pone l'accento sulla responsabilità degli Stati membri. E' mia opinione che gli Stati membri non abbiano l'obbligo nei confronti della Commissione europea o del Parlamento europeo di recepire le norme del mercato unico, ma che tale obbligo sia nei confronti di se stessi che tra loro, ma soprattutto dei loro cittadini e delle loro imprese. Non ci possiamo permettere pertanto di ignorare il quadro di valutazione del mercato interno del luglio 2007 e le informazioni in esso contenute. Una delle condizioni imposte ai nuovi Stati membri che hanno aderito all'Unione nel 2004 e nel 2005 era l'introduzione e il recepimento dell'intero acquis communautaire. Dal quadro di valutazione possiamo vedere che, a due anni dalla scadenza del termine, ai primi posti per accumuli di ritardi nel recepimento delle direttive - ai primi quattro, per l'esattezza - figurano regolarmente i vecchi Stati membri. Il rapporto fra i vecchi e i nuovi Stati membri in fatto di mancato rispetto degli obblighi in materia di mercato unico è di 1 a 2, con punte di 1 a 8, ad esempio fra la Slovenia e l'Italia. Una conseguenza diretta di tutto ciò è che coloro che rispettano la legge vengono penalizzati a causa del trattamento iniquo e della discriminazione. Quando parliamo del futuro del mercato unico, dobbiamo fare in modo che le imprese e i paesi che rispettano le norme e recepiscono l'acquis communautaire non vengano penalizzati dallo sviluppo attuale del mercato interno. Desidero ringraziare il relatore. Zuzana Roithová (CS) Signor Commissario, 15 anni fa gli Stati membri raggiunsero un accordo per una migliore integrazione economica e si impegnarono a creare un mercato unico europeo con l'obiettivo della libera circolazione delle merci, dei servizi, delle persone e dei capitali. Negli anni novanta questo consentì la creazione di un ambiente competitivo per le imprese, che a sua volta ebbe come conseguenza per i consumatori una scelta più variegata e prezzi più bassi. Tuttavia, a partire dal 2000 alcuni Stati membri, in particolare quelli vecchi, proteggono, sia apertamente che di nascosto, i loro piccoli mercati nazionali dalla concorrenza dei paesi vicini, nonché tollerano ostacoli amministrativi e di altro genere, creando così intralci alla rapida attuazione di un mercato unico privo di barriere. Alla luce della rapida liberalizzazione del commercio internazionale, e alla luce della velocità con cui gli europei stanno cedendo quote di mercato a beni provenienti da paesi terzi, si tratta di un comportamento paradossale. Un mercato europeo in buona salute non rappresenta forse la chiave per affrontare le sfide della globalizzazione e della disoccupazione? Questa situazione irrazionale è figlia del populismo e del fatto che interessi nazionali fasulli vengono fatti prevalere sugli interessi comuni dei consumatori e degli imprenditori. E' per tale motivo che sostengo il Libro verde della Commissione e la proposta di riesame. Quest'ultimo rivelerà come la normativa europea in vigore venga aggirata in alcuni paesi e farà luce sui difetti che indeboliscono la fiducia nel mercato unico. Un esempio a tale riguardo è la zona grigia costituita dalla questione se applicare o meno il principio del paese di origine. Se vogliamo avere un mercato pienamente funzionante, è necessario fare passi avanti nel campo della liberalizzazione dei servizi di rete e portare a compimento il mercato dei servizi finanziari, nonché superare i miti predominanti nel campo della sanità e dei servizi sociali. L'introduzione dell'euro e le recenti direttive hanno rafforzato e reso più trasparente il commercio all'interno dell'Unione. Detto questo, siamo tutti consapevoli che gli imprenditori sono schiacciati dalla crescente burocrazia, e che dobbiamo creare condizioni eque per la concorrenza a livello internazionale, così come sono necessari meccanismi di controllo più snelli e moderni. Mi rivolgo alla Commissione affinché si impegni a monitorare l'attuazione delle direttive in vigore, nonché a portare avanti il processo di riconoscimento reciproco prima di promuovere un'eventuale armonizzazione. Mi rendo conto che la globalizzazione del commercio richiederà una standardizzazione di altri prodotti, nonché un accordo sul marchio di origine europeo, e concordo sul fatto che le sperequazioni nell'ambito delle tasse sulle imprese siano fonte di tensioni e che richiederanno un ulteriore approfondimento. Il mercato europeo è un processo, non un dogma. Lasse Lehtinen (FI) Signor Presidente, non dovremmo attaccare la globalizzazione per i danni che provoca, bensì adottare provvedimenti concreti. La tutela dei mercati nazionali sta paralizzando il nostro continente, mettendo a repentaglio la sua crescita economica, che sostiene a sua volta la dimensione sociale dell'Europa. Occorre dar credito alla relazione per aver sottolineato l'importanza del processo di apertura alla concorrenza dei mercati dell'energia e delle telecomunicazioni, perché reti moderne e aperte sono nell'interesse dei consumatori e rappresentano una garanzia di crescita. Per accelerare tale sviluppo è necessario inoltre introdurre meccanismi normativi e un monitoraggio efficaci. Nel cosiddetto principio di responsabilità transfrontaliera del cliente occorre integrare un meccanismo, in base al quale chiunque commissioni un lavoro o un servizio sarà responsabile di far sì che l'attività sia condotta in modo trasparente e che le imprese subappaltatrici adempiano ai propri impegni. Questa Unione e questo Parlamento hanno un approccio troppo ideologico quando prendono in esame le diverse possibilità nel campo energetico. In pratica, gli effetti nocivi dei cambiamenti climatici possono essere contrastati riducendo le emissioni. Nonostante quanto appena detto dall'onorevole Bulfon, non è realistico credere che possiamo ottenere risultati concreti ed efficaci senza includere nell'equazione l'energia nucleare. Il nostro obiettivo prioritario deve essere la riduzione dell'impiego di carburanti fossili. Zita Pleštinská (SK) Vorrei innanzi tutto esprimere il mio apprezzamento all'onorevole Jacques Toubon, per la sua relazione ricca di spunti, la quale fornisce alla Commissione un'ottima ed equilibrata base per i prossimi documenti. Nonostante le quattro libertà fondamentali siano garantite dai Trattati di Roma, vi sono ancora molti ostacoli pratici alla loro attuazione. Un riesame dell'attuale situazione del mercato interno ci offre l'opportunità di consolidare le norme esistenti e rivedere quelle obsolete. Questo nuovo approccio potrebbe eliminare il divario fra potenziale e realtà, e fornirà soluzioni per sbarazzarsi degli ostacoli esistenti fra i mercati dei 27 Stati membri. Condivido il parere del relatore secondo cui il successo del mercato unico dipende da tre pilastri: il primo riguarda il consolidamento dei diritti dei consumatori e la creazione di un ambiente favorevole agli affari, aspetto particolarmente importante per le piccole e medie imprese. E' necessario ad esempio migliorare l'accesso delle piccole e medie imprese agli appalti pubblici. Per quanto riguarda il secondo pilastro, occorre eliminare tutti gli ostacoli residui, come gli ostacoli alla creazione di un'area unica per i pagamenti. Il terzo pilastro attiene al consolidamento della dimensione internazionale del mercato unico europeo creando un più grande mercato interno transatlantico. Nel quadro dell'economia globale, l'Unione europea potrà prosperare solo se la sua capacità di innovare sarà uguale o superiore a quella dei propri partner commerciali, motivo per cui l'Unione deve adottare misure specifiche per migliorare tale capacità. Gli Stati membri devono creare un ambiente favorevole alla cooperazione fra le imprese, il settore pubblico e il mondo accademico. Far confluire gli investimenti pubblici e privati in centri di ricerca altamente specializzati legati alle università potrebbe costituire un'ottima base per l'impresa di domani. Barbara Weiler (DE) Signor Presidente, signor Commissario, onorevoli colleghi, l'odierna discussione potrebbe sembrare un po' strana a molti cittadini, dal momento che il mercato unico esiste da ormai quindici anni e molti vi si sono già abituati. Ma anche dopo un arco di tempo così lungo permangono incredibili lacune, fra l'altro a causa di atteggiamenti di tipo protezionistico da parte di alcuni Stati membri. Nel frattempo certe cose si sono sviluppate in maniera distorta. I cittadini e i consumatori hanno meno libertà di scelta, e non esistono le pari opportunità sul mercato - esistono, sì, per le grandi imprese, ma non esistono affatto per le piccole e medie imprese. Siamo tutti concordi - spero non soltanto all'interno del Parlamento, ma anche della Commissione e del Consiglio - che il mercato unico non è fine a se stesso. Vorrei citare uno dei padri fondatori del mercato unico, Jacques Delors, il quale ha affermato: abbiamo tre principi fondamentali, la concorrenza, che stimola, la cooperazione, che rafforza, e la solidarietà, che unisce. Quest'ultimo punto nel corso degli anni è stato un po' dimenticato. Per noi socialdemocratici la solidarietà e la coesione nel mercato interno sono molto importanti. L'ultimo punto che vorrei citare è ovviamente il seguente: in un mercato efficace devono esservi anche un controllo efficace e una tutela dei consumatori. Solo così saremo in grado di ottenere la fiducia che viene invocata ovunque. Il numero di prodotti contenenti sostanze nocive e pericolose negli ultimi anni è cresciuto, il caso del giocattolo cinese rappresenta solo la punta dell'iceberg. Sono stati sequestrati oltre mille prodotti. Ed è proprio qui che dobbiamo intervenire - che dovete intervenire, signor Commissario -, in relazione al pacchetto sul controllo del mercato, in modo da riconquistare la fiducia dei cittadini, cercando di fare qualcosa, e non accettando lo status quo. Silvia-Adriana Ţicău (RO) Signor Presidente, la coesione socioeconomica e la solidarietà sono di importanza fondamentale per l'Unione europea. I Fondi strutturali contribuiscono allo sviluppo di tutte le regioni europee e hanno particolare significato per i nuovi Stati membri. Abbiamo bisogno non solo di un'unione economica, con l'economia basata sulla conoscenza più dinamica, bensì anche di un'Europa sociale dove ognuno faccia la sua parte e in cui i servizi pubblici siano di alta qualità e accessibili ai quasi 500 milioni di cittadini europei. Occorrono servizi nel campo della sanità e dell'istruzione, nonché un sistema previdenziale sostenibile. I trasporti, l'energia e le comunicazioni sono di importanza fondamentale per lo sviluppo economico dell'Unione europea, ma è necessario far sì che tutti abbiano accesso a tali servizi. L'e-government e lo sviluppo dei servizi finanziari sono molto importanti per garantire la trasparenza e la qualità dei servizi pubblici, poiché dovrebbero garantire anche la tutela dei consumatori nel contesto digitale. Ci auguriamo che le restrizioni imposte ai lavoratori rumeni e bulgari per quanto riguarda l'accesso al mercato del lavoro comunitario vengano eliminate. Un accesso al mercato del lavoro europeo non oggetto di discriminazioni è importante per garantire condizioni di lavoro eque e per evitare il dumping sociale. Małgorzata Handzlik (PL) Signor Presidente, essendo uno dei pilastri dell'Unione europea, il mercato interno è in continuo cambiamento. Ogni giorno vediamo quanto influenzi la vita dei cittadini. L'approfondimento dell'integrazione europea è direttamente legato a una più forte integrazione fra le economie dei singoli Stati membri. E' pertanto molto importante per tutti i cittadini che vengano compiuti passi decisi per liberare il mercato interno dalle diverse barriere e ostacoli al flusso di persone, capitali, merci e servizi. La relazione dell'onorevole Toubon è circostanziata, giacché individua gli ambiti in cui devono concentrarsi la normativa e la politica europea al fine di migliorare il funzionamento del mercato unico. Si sofferma inoltre sulle molte questioni che devono assumere un carattere prioritario nella nostra attività e, in particolare, su come intervenire per far sì che i cittadini, siano essi consumatori o imprenditori, acquisiscano fiducia nel mercato interno. Sostengo appieno l'idea contenuta nella relazione dell'onorevole Toubon secondo cui i parlamenti nazionali devono essere coinvolti nell'attività legislativa del Parlamento, che consentirà una maggior vicinanza fra l'Unione europea e i nostri cittadini. Si tratta di una proposta degna di nota. In conclusione, vorrei aggiungere quale ex imprenditrice che condivido tutte le raccomandazioni contenute nella relazione riguardanti l'eliminazione dei costi amministrativi per le imprese. E' solo sulla base di una politica coerente, a favore del mercato e liberale, che l'economia dell'Unione europea può competere economicamente con gli Stati Uniti, la Cina e l'India. Mi congratulo col relatore per il suo eccellente testo, il cui più grande pregio è il contenuto equilibrato. Direi semplicemente che si tratta di una tabella di marcia di carattere non politico volta a fissare le priorità del nostro lavoro sul mercato interno. Charlie McCreevy Membro della Commissione. - (EN) Signor Presidente, onorevoli deputati, ho ascoltato attentamente la discussione sul futuro del mercato unico, e vorrei ringraziare per le loro osservazioni tutti coloro che sono intervenuti. Il riesame del mercato unico è una parte essenziale nella costruzione di un'Europa che dia risultati concreti e abbia i cittadini al centro della propria attenzione. Il mercato unico non è fine a se stesso. Le nostre politiche devono essere al servizio del cittadino e migliorare la sua qualità di vita. Tutti gli europei, voi, io, tutti noi dobbiamo essere in grado di identificarci in tali politiche. Permangono grandi sfide riguardo al mercato unico. Alcune delle vostre proposte sono già al vaglio. Altre vi si aggiungeranno presto. Necessitiamo del vostro sostegno su tali iniziative per riuscire a portarle a compimento. Stiamo rivedendo i meccanismi con i quali disciplinare il mercato interno, a livello nazionale e europeo. Ogni iniziativa viene preparata meticolosamente sulla base dei principi intesi a "legiferare meglio”, il che ci permette di valutare tutte le possibilità prima di prendere una decisione, e questo potrebbe indurci a prendere in considerazione in alcuni casi specifici l'autoregolamentazione. Dobbiamo migliorare l'assunzione di responsabilità in materia di mercato unico, perché esso appartiene ai nostri consumatori, alle nostre imprese, ai nostri lavoratori e alla nostra società civile. Appartiene anche alle autorità nazionali, regionali e locali. Dobbiamo stimolare la collaborazione fra Stati membri su base quotidiana. Vorrei ancora una volta ringraziare il relatore e attendo di ricevere ulteriori commenti dal Parlamento nei mesi a venire. Presidente La discussione è chiusa. La votazione su questo punto si svolgerà oggi. Dichiarazioni scritte (articolo 142) Gábor Harangozó per iscritto. - (EN) Questa relazione d'iniziativa costituisce un'eccellente opportunità per contribuire al riesame del mercato unico, e rappresenta quindi per il Parlamento l'occasione per sottolineare i benefici derivanti da un mercato unico portato a compimento. Più in particolare, la relazione, sottolineando le sfide che deve affrontare il mercato unico, presenta al contempo una serie di raccomandazioni concrete. Fra tali raccomandazioni sosteniamo in particolare l'importanza attribuita alla lotta al cambiamento climatico attraverso azioni mirate al raggiungimento di uno sviluppo sostenibile; la necessità di aumentare sostanzialmente la fiducia dei consumatori negli acquisti transfrontalieri; il potenziale, già menzionato, in materia di competitività, crescita e occupazione dell'innovazione e delle piccole e medie imprese; la promozione di una vera e propria libera circolazione di lavoratori all'interno dell'Unione e, più in generale, l'eliminazione di tutti gli ostacoli presenti sulla strada dell'attuazione di un mercato unico efficiente. Ovviamente tali raccomandazioni devono tradursi in direttive sul mercato unico, in modo che possano essere recepite adeguatamente dagli Stati membri. Per perfezionare con efficacia le norme sul mercato unico, l'Unione deve dotarsi degli strumenti di applicazione necessari per stimolare la cooperazione fra le autorità nazionali, istituendo sportelli informativi per le imprese e i cittadini, migliorando l'efficienza della procedura di reclamo, e ricorrendo alle vie legali ove necessario. Piia-Noora Kauppi per iscritto. - (EN) Il mercato unico rappresenta a tutt'oggi la conquista principale dell'Unione europea. Tuttavia, è lungi dall'essere completamente realizzato. Esistono lacune in tutte e quattro le libertà. Inoltre abbiamo visto come si sia sgretolata la fiducia delle parti interessate nelle conquiste del mercato unico, le quali sono date fin troppo per scontate. Per quanto riguarda la circolazione delle merci, il 25 per cento è ancora oggetto di ostacoli di carattere tecnico a livello nazionale. E' nostro auspicio che il pacchetto politico elaborato dalla Commissione nel gennaio 2007 si traduca prontamente in misure mirate a risolvere i problemi rimanenti. Per quanto riguarda le persone, regna tuttora l'incertezza su alcuni principi fondamentali, segnatamente sulla trasferibilità dei diritti sociali. Sono lieta che in questo campo, politicamente parlando un campo minato, si cominci a intavolare gradualmente trattative, ad esempio nel campo delle pensioni e dell'accesso all'assistenza sanitaria transfrontaliera. Per quanto riguarda i capitali e i servizi, sono in corso grandi cambiamenti. Lo status quo per quanto riguarda ad esempio l'assenza di una base imponibile comune per le persone giuridiche crea distorsioni nel campo delle decisioni relative agli investimenti nel mercato unico e svantaggia le piccole e medie imprese. Anche in un momento in cui l'Unione europea si appresta ad affrontare le sfide future mediante il Trattato di riforma, è indispensabile uno slancio politico per realizzare il mercato unico. L'obiettivo dovrebbe essere eliminare le ambiguità esistenti nell'ambiente imprenditoriale, chiarire il quadro normativo applicabile e cercare di ridurre gli oneri amministrativi. Mairead McGuinness per iscritto. - (EN) Accolgo con favore la relazione presentata e concordo sul fatto che lo sviluppo del mercato unico abbia significato tutta una serie di benefici per i cittadini europei, fornendo ai consumatori una più ampia scelta a prezzi inferiori, creando un ambiente imprenditoriale dinamico e rendendo possibile il libero scambio delle merci, dei servizi e delle idee. Ciò ha a sua volta facilitato l'integrazione europea in varie regioni e continua a fungere da piattaforma all'Unione europea nel raggiungimento dei suoi obiettivi generali. Tuttavia ho alcune riserve su certi elementi specifici della presente relazione. Non sono d'accordo sul fatto che l'introduzione di una base imponibile comune consolidata sia necessaria o auspicabile, come invece affermato nella relazione. Ritengo che una proposta del genere, qualora venisse presentata dalla Commissione, sarebbe un primo passo verso l'armonizzazione fiscale, che troverei inaccettabile. Sono convinto che gli Stati membri sono più qualificati per determinare la natura e la portata dei loro rispettivi sistemi fiscali. Infine, ritengo che il riferimento che si fa nella relazione all'energia nucleare come un elemento essenziale del mix energetico dell'Unione europea sia fuori luogo, ragion per cui non appoggerò questo punto della relazione.

13. Práva spotřebitelů ( Andreas Schwab zpravodaj. - (DE) Pane předsedající, nejprve bych chtěl upřímně poděkovat všem kolegům, kteří návrh svým hlasováním podpořili. Vzhledem k výrazné většině považuji za důležité, aby Komise v této souvislosti připojila stručný komentář. Janusz Lewandowski člen Komise. - Pane předsedající, dnešní hlasování bereme na vědomí. Těšíme se na přínosnou spolupráci vedoucí ke konečné dohodě. Stále však vyvstává několik významných otázek. Návrh sjednoceného postupu vyřizování žádostí je velice důležitý, a proto doufáme, že brzy dospějeme k dohodě. Rád bych poděkoval zpravodajce paní Mathieuové a popřál jí i maďarskému předsednictví to nejlepší. Andreas Schwab (DE) Pane předsedající, po pravdě řečeno jsem očekával jiný druh komentáře. Čekal jsem, že Komise přizná, že není schopna dohodnout se na všech bodech. Janusz Lewandowski člen Komise. - Pane předsedající, měl jsem se vyjádřit i k předcházejícímu hlasování, a proto jsem tak učinil. Nyní bych řekl pár slov k poslednímu hlasování o zprávě pana Schwaba. Skutečnost, že jednání už trvají téměř tři roky, velice jasně ukazuje, že je obtížné v této významné záležitosti nalézt shodu. Jsem přesvědčen, že stanovisko Rady bylo velice dobrým výchozím bodem. Parlament k němu připojil své vlastní stanovisko. Komise sice není připravena přijmout vše, co bylo navrženo, ale jsme ochotni v co největší možné míře spolupracovat na dosažení konečného výsledku. Omylem mi bylo řečeno, že se mám vyjádřit i k výsledku předchozího hlasování; proto jsem učinil dva komentáře, které nezabraly příliš mnoho času. Andreas Schwab Pane předsedající, pokud jde o poslední slova pana komisaře, chtěl bych vás požádat, abychom v souladu s článkem č. 57 odst. 2 jednacího řádu záležitost vrátili zpět výboru. V této souvislosti vás prosím o podporu.

Consular protection of citizens of the European Union in third countries (debate) President The next item is the Council and Commission statements on consular protection of citizens of the European Union in third countries. Alexandr Vondra President-in-Office of the Council. - Mr President, this debate on consular protection is, once again, a timely one. A series of events over the last few years have highlighted the importance of consular cooperation among the EU Member States. From Lebanon in 2006, through Chad to the recent tragic events in Mumbai - all have demonstrated the growing risks to citizens of the Union when travelling abroad. The extent of these risks is even greater as increasing numbers of people take advantage of low-cost travel to visit more remote regions of the world. Cooperation between Member States in this area is therefore important. It offers a better service and an enhanced level of consular assistance. This is of direct benefit to EU citizens. The Treaties provide us with a basis for this cooperation. Article 20 states clearly, and I quote: 'Every citizen of the Union shall, in the territory of a third country in which the Member State of which he is a national is not represented, be entitled to protection by the diplomatic or consular authorities of any Member State, on the same conditions as the nationals of that state. Member States shall establish the necessary rules among themselves and start the international negotiations required to secure this protection.' The rules mentioned in this article are set out in a decision which was adopted in 1995. This decision specifies that assistance within a third country may be requested from a Member State other than one's own, on condition that there is no accessible permanent representation or accessible Honorary Consul competent for such matters. In practice that means that a consul who is asked by a citizen of another Member State for assistance should refuse such assistance if that citizen's authorities (consulate or embassy) are also represented. The 1995 decision is a decision between the Member States, reflecting the fact that consular assistance and protection is an exclusive national responsibility and that consular relations are governed mainly by the Vienna Convention on Consular Relations. The rules on cooperation in this area also reflect the fact that consular assistance and protection are viewed differently in different Member States. Some, for example, consider it to be a fundamental right of all citizens. Others consider it to be a service provided by the state. That is why the Treaty refers to consular protection as an 'entitlement' and not a 'right'. Since the Jolo crisis in 2000, consular cooperation has been further developed to include aspects of crisis management. The terrorist attacks in the US showed that even third countries with sophisticated infrastructure can find it difficult to cope under extreme circumstances. Member States subsequently drew up guidelines to handle such crises. Although non-binding, they have been used effectively on a number of occasions and have been refined in the light of experience. The Council has recently developed the 'Lead State' concept. This means that, in the case of a significant incident, particularly in a country where few Member States are represented, one or two Member States can take the lead in coordinating action in matters of protection and evacuation. There has also been increased cooperation with some countries outside the Union, for example the US, with which we have annual consultations on consular issues. Norway, Switzerland and Canada have also cooperated with the EU on specific incidents, for example during the Lebanon, Chad and Mumbai crises. The Commission and Council Secretariat are also part of European Consular Cooperation. Several years ago the Council Secretariat set up a secure internet forum through which consular authorities exchange information on issues such as updating travel advice. The Council has also put at the disposal of Member States a sophisticated teleconferencing system which has been widely used during consular crises. About three years ago, a platform for exchange of information and political coordination of action at EU level was established. This platform is called Crisis Coordination Arrangements (CCA). The two main actors of CCA are as follows: first, the Presidency, assisted by the Council Secretariat and the Commission, decides whether to trigger the CCA; second, COREPER II is the 'action platform' responsible for coordinating Member States' action or preparing any decisions that may need to be taken at EU level. The main operational tool is the EU Joint Situation Centre (SITCEN) of the Council Secretariat. SITCEN provides logistical and information support. In addition, successive presidencies have organised regular consular crisis management exercises which have proved particularly valuable. A European Consular Training Programme was launched at the end of 2008 with the aim of improving cooperation between consular officials, both from capitals and in the field. The co-location of consular facilities is also under consideration. There is certainly more that could be done. Many other issues, for example prison conditions, parental child abduction and consular information policy, are discussed regularly. But we also have to accept the reality that, whilst expectations and demands from citizens grow continually, resources for consular authorities are always limited. Support for improved cooperation in the consular field is not always matched by adequate budgets at the national level. Squaring this circle will remain a challenge. Experience shows that cooperation in the consular field is valued, and there are a number of cases where we can be pleased with the results. The successful evacuation of over 20 000 EU citizens from Lebanon in 2006 is just one example. The Presidency is committed to taking this work forward, and I would like to thank Parliament for its support. Günter Verheugen Vice-President of the Commission. - (DE) Mr President, ladies and gentlemen, I am standing in, today, for my fellow Commissioner Jacques Barrot, who would have liked to have been here in person but has an institutional commitment to attend to. Under Article 20 of the Treaty establishing the European Community, every citizen of the Union, when in the territory of a third country in which the Member State of which he is a national is not represented, is entitled to protection by the consular authorities of any Member State, on the same conditions as the nationals of that State. Article 20 also provides that the Member States are to establish the necessary rules among themselves to secure this protection. Mr Vondra has already gone into this. In light of this, the Member States have introduced coordination mechanisms for consular protection, in particular through the guidelines laid down in 2006 and 2008, which are not legally binding but which help missions to build their cooperation on the ground. In addition, Article 20 of the Treaty on European Union obliges the diplomatic and consular missions of the Member States to step up their cooperation. In December 2008, the Council agreed guidelines for the implementation of the Lead State concept in relation to consular cooperation. Under the guidelines, in a future major crisis with consequences for consular protection in the third country in question, one Member State is to be nominated as the 'Lead State' and assume responsibility for the protection of EU citizens on behalf of the other Member States. The Lead State is to coordinate all the measures implemented by the Member States on the ground and is responsible for ensuring that all EU citizens receive support. Anyone who is entitled to consular protection from their own Member State is entitled to ask the Lead State for assistance. This is intended to facilitate cooperation between the Member States on the ground, with the idea being that additional resources in the form of staff, funding, equipment and medical teams will be made available. The Lead State is also to be given the responsibility for coordinating and leading measures to provide assistance, reunite people and, where necessary, evacuate citizens to a safe destination, with the assistance of the other Member States affected. However, the Member States need to agree on what exactly is meant by the wording 'in which the Member State [...] is not represented' under Article 20 of the EC Treaty. This should cover situations where an EU citizen, for whatever reason, is unable to reach any mission of his/her own Member State. The Member States are currently working on drawing up joint criteria for this. That, then, is the situation on paper. The fact that the practical reality can be quite different is something that a few Members of this House can testify. I have seen on the list of speakers that Mr Guardans Cambó, Mr Karim and Mrs Mann intend to speak on this issue. They will certainly be telling us something of their experiences in Mumbai last December. I have the impression, even though only three Member States do not have an embassy in New Delhi and that only seven do not maintain a consulate in Mumbai, that it was still very difficult - and I will express this very carefully - for affected European citizens to obtain adequate protection. I am pointing this out now because it is, of course, right to learn from experiences such as this. In the light of this experience, the Commission takes the view that there is still much work to be done to ensure that the citizens of the European Union are able to claim - to the full and in real life - the right guaranteed them under Article 20 of the EC Treaty. The citizens expect the European Union to provide added value in their protection in a third country. Protection provided by diplomatic and consular missions is not, at the end of the day, limited to crisis situations, but also covers the provision of assistance in everyday situations. The Commission proposes, amongst other things, better information for EU citizens - we have already proposed that the wording of Article 20 be printed in every passport and displayed on posters in airports and travel agencies, and we are also working on a consular protection website with the General Secretariat of the Council, which would contain an up-to-date list of the Member States' embassies and consulates in third countries. As part of its mission of better providing EU citizens with what citizenship of the Union means to them, the Commission is ready to tackle every problem in this field that the citizens bring to its attention and to do everything in its power to realise the rights of protection to which EU citizens are entitled under Article 20. The entry into force of the Treaty of Lisbon would provide a clear legal basis for EU legal provisions in this area. The new wording of Article 20 of the EC Treaty (Article 23 of the Treaty on the Functioning of the European Union) allows for the adoption of directives 'establishing the coordination and cooperation measures necessary to facilitate such protection'. This means that the Commission could be tabling legislative proposals for this field in the near future. Ioannis Varvitsiotis on behalf of the PPE-DE Group. - (EL) Mr President, I welcome this debate and I thank both the Council and the Commission for their information and presentation to us. I was the rapporteur for the Committee on Civil Liberties, Justice and Home Affairs on the Green Paper on diplomatic and consular protection of Union citizens in third countries and I therefore continue to take a keen interest in developments in this sector. At the time I maintained that Article 20 should be applied more broadly and should include more rights for European citizens, because this would strengthen the concept of a European nationality and would demonstrate in practical terms the advantages offered by the European Union on a daily basis and would ultimately strengthen European solidarity. The recent terrorist attack in Mumbai demonstrated the usefulness and the need for reinforced coordination of protection for citizens of Member States of the European Union at such times. The publication by the Council last December of guidelines on the implementation of the consular Lead State concept in the event of a crisis is a first positive step and they contain important ideas. However, we are waiting with a great deal of interest for legally binding proposals. I realise that there are huge practical difficulties. However, I consider it extremely important that it should be clear how European citizens on the scene of a crisis are to be informed as to who is the Lead State. I do not think that what has been said to date is satisfactory. In all events, I welcome the importance which the French Presidency attached to this issue and I expect the initiatives to be continued by the Czech Presidency. Martine Roure Mr President, the right to consular and diplomatic protection is one of the pillars of European citizenship. Minister, you cited Article 20 of the Treaty. It is very clear. Every citizen has the right to consular protection. It is not an option, it is a right. The dramatic events in Mumbai show us, in actual fact, that this right is far from being guaranteed. Levels of protection vary from Member State to Member State, resulting in discrimination in the treatment of citizens who are never given information about the consulate to contact in the event of need. Financial support is visibly lacking between the Member States. European citizens who have lost everything must often face consular offices that are very reluctant to bear the financial costs. Member States have a duty to put an end to this situation. It is necessary to make guidelines binding and to make information available to citizens. The Union must start negotiations with third countries in order to ensure the necessary diplomatic protection. However, as you said, Commissioner, the events in Mumbai have also shown the unacceptable absence of a guarantee of diplomatic protection for Members of the European Parliament. The European Union and the Commission in particular must negotiate without delay, and we heard what you told us, Commissioner, and the Council must conclude ad hoc agreements with third countries in order to ensure specific diplomatic protection for Members of the European Parliament. This is the least we can do. Ignasi Guardans Cambó Mr President, today in Europe citizens can travel without crossing borders, can vote in a Member State other than their own, can collect their pension and can benefit from social security in any Member State in which they choose to live. Furthermore, police forces co-operate with each other. A public prosecutor in Stockholm can have somebody arrested in Seville by means of a Euro-warrant, without needing to become directly involved in local procedures. When it comes to reprimanding citizens for their actions, Member States have been willing to concede sovereignty. However, for the protection of these same European citizens outside the European Union, it is as if they have travelled by time machine; they find that time has stood still once they have left the Union. Outside the Union, we are just 27 States, 27 administrations, 27 flags and 27 consular systems, or in some cases, not even that. In a crisis, a European citizen loses his or her European status. There is no such thing as European citizenship. The 180 million Europeans who travel around the world find that they can only receive protection if they change themselves back into Germans, Spaniards, Poles or Italians. As Europeans, they do not exist outside the European Union. This is a serious non-fulfilment of the Treaty and, with all due respect, makes the Council's statement of a few moments ago a piece of science fiction. All of what the Council said on the supposed implementation of Article 20 of the Treaty, the 'Lead State', video conferences and joint centres, is pure science fiction in an emergency. Moreover, as the Commissioner said, some of us have had cause to experience this state of affairs at first hand. Article 20 of the Treaty is ineffective: there are no protocols for implementation; there are no legal regulations; there is no information for citizens whatsoever; there are no consequences for anyone who disregards the article. In the best-case scenario, consuls help each other. There is goodwill, as there may have been in the 19th century, as there may have been in Peking in the 1800s. The situation is this: there is collaboration between consuls who dine together rather than an obligation to jointly serve citizens in respect of a provision of European law. For that reason, the European Commission has the obligation, including before the Treaty of Lisbon enters into effect and obviously afterwards, to implement Article 20, to make European citizens proud of their passport and to make sure that certain officials understand that the 19th century is over and Europe does exist whenever a European citizen is in trouble in New Delhi, Beirut or wherever else. Ryszard Czarnecki Mr President, I would like to state that I do not share this highly critical stance towards the proposal made today by the Vice-President of the European Commission, on behalf of the Council. I do not think that this is a question of having, or not having, a treaty, but rather whether European solidarity is a concept that only features in political statements or whether it is a specific political practice, one that applies to the citizens of various Member States. If the latter is the case, then the treaty is not an indispensable requirement. During the Slovenian Presidency of the European Union, France represented the European Union in many countries, such as Asia, Africa and Latin America, as Slovenia had no embassies in those places. I am curious as to whether Slovenian citizens, as well as those living in the smaller Member States, would now receive suitable assistance if they applied to the French consulates in those countries. It is a pertinent question. We should expand the concept of European solidarity. It seems to me that, in reality, the Treaty of Lisbon is not a sine qua non. Irena Belohorská - (SK) According to Article 20 of the Treaty establishing the European Community, every citizen of the Union in the territory of a third country shall be entitled to protection by diplomatic or consular authorities under the same conditions as nationals of that State. It is important to stress the need for the Union to develop cooperation in consular services for these purposes. Europeans are among the most mobile societies in the world, with almost 9 % of citizens travelling to countries where their home country does not have this level of representation. For example, Slovakia, the country I represent in the European Parliament, has a very weak consular presence in Central and Latin America, which are regions that many of our citizens travel to. I must add that despite the obligations on consular services most Europeans do not know their rights and it is a sad fact that even the employees of these organisations are unaware of this. In order to ensure that people are better informed about consular protection, we should aim for standard European passports to include an extract from Article 20. The importance of consular protection in third countries became apparent in crisis situations such as the tsunami of 2004 or the Lebanese conflict of 2006. Due to differences in consular regulations, citizens of the EU have to cope with as many systems as there are Member States and these systems may have varying legal force and scope. The recent events in Mumbai show that we have a long way to go in the area of consular services. The establishment of joint European offices would ensure the functional coherence and at the same time would cut the structural costs of diplomatic and consular networks operated by Member States. Sajjad Karim - Mr President, it has been stated already that citizens of the Union travel widely. Well, there are approximately 180 million trips made outside of the European Union every year, and - in theory - they are protected under Article 20, as the Commissioner and indeed the Council Presidency have already provided for in this debate. Under Article 20, there is a requirement for Member States only to provide consular assistance to unrepresented EU nationals on the same terms as their nationals. This difference in approach between Member States is recognised within the action plan of 2007 and 2009. Of course, there needs to be a criterion as to when and how other consular services should become involved, and these break down basically into three. I am not going to go through them, but the first two are perfectly sensible. The third puts forward a requirement for that citizen to provide proof of his or her nationality, either by means of passport, identity card or other document, for the diplomatic or consular representation to be provided. There is a real problem here, because for any European citizen who is fleeing a situation, it is perfectly feasible that they may not actually be in possession of such documentation. Assistance is provided in the event of death, serious accident, serious injury, arrest, detention, assistance to be provided to victims of violent crime, and relief and repatriation of distressed citizens of the Union. It is extensive but not exhaustive. More work needs to be done there. To make all this happen, we have heard about the concept of a Lead State, which will endeavour to ensure that all EU citizens are assisted and that it will coordinate between Member States. That is all very good in theory, but in practice I certainly did not see this happen in Mumbai. There was no real sharing of information and intelligence, not the sort of cooperation I expected to see. Instead I saw only competition between Member States, and further centralisation or consolidation of consular services will risk taking away the flexibility missions require on the ground in rapidly changing circumstances. Erika Mann (DE) Mr President, Mr Karim is absolutely right. The problem is in the very wording, in the fundamentals of Article 20 itself. It is necessary to take account of the reality on the ground. Of course it is. For one thing, not all Member States have consular protection and in many cases what consular protection there is is very limited and the security structures are insufficient even for the consuls themselves. I have personal experience of this in relation to the German consul, who drove through the night in order to gather his colleagues, with his driver but no security, on roads that were by no means safe. Quite simply, such conditions are unacceptable. You cannot go to countries such as India or to Latin American countries - there are many other countries where a presence is required in such a critical place as Mumbai - and then have only a small number of staff and inadequate security structures. Intelligence is not passed on at all, the Member States have no access to the information, and so on. This means that there is no end to the limitations and it is no wonder that Member States are unable to provide the degree of protection for their own citizens or for their officials to anything like the degree they may wish. That is why it is important that the Council and the Commission undertake a careful analysis of this issue. You cannot preach about always being present all over the world and seeing Europe as a global partner and then fail to even have in place a security structure and not be in possession of any intelligent information systems. We are simply opening ourselves up to ridicule if we do not thoroughly analyse our own structures and ensure the requisite level of additional protection. I would thus offer you the urgent advice that you really must carry out a thorough re-evaluation of the structures, that you must carry out simulations, as other States do, and that you must not concentrate solely on the key capitals, the metropolises, but that in these megacountries and megacities you just have to realise that you also need appropriate representation in the other large cities of the world. Mumbai will happen again. There will be another Mumbai, just as past disasters have been repeated. Realise this and, I urge you to be prepared for it. Sarah Ludford - Mr President, Mr Guardans Cambó and others such as Mr Karim and Mrs Mann have illustrated the gap between rhetoric and reality. We cannot even actually agree on what Article 20 means. The minister, speaking in English, said that it was only an 'entitlement' and not a right, whereas Mrs Roure cited the French, which says 'un droit'. But it is certainly in the Charter of Fundamental Rights, where it is enshrined as a right. We will surely not make progress, unless it is legally confirmed that it is a right with binding EU decisions and common standards and the right to challenge a refusal of protection in the courts. The minister talked about co-location being under consideration of consular officials. My experience in the field of visa policy is that it is like pushing a boulder uphill trying to get Member States to co-locate. Commissioner Verheugen referred to practical measures as being in development. But these were promised in the action plan in 2007: a reference in passports, posters, a website in development. Where are these? I searched consular protection on the Europa website and found nothing. On the Council travel website it says 'under construction', which I think is a metaphor for the fact that we are failing our citizens in failing to put flesh on the bones of the promise of European citizenship. Eoin Ryan Mr President, I think it is very important - and I agree with many of the previous speakers - that EU citizens need to feel secure, and I think it is a priority that we look after the security of our citizens when they are outside the European Union, especially in crisis situations such as we had in Mumbai. I think it is absolutely essential for European citizens to be able to get information in any crisis situation, whether it be a general crisis or a crisis for themselves, and there needs to be an awful lot more clarity in the situation. Mumbai is a good example of how it does not work. I welcome the idea of a Lead State which was announced recently. I think that is very important, but it is very clear at the moment that the system is not working. I think it should be seen as a priority by all of us to get the system working because, as somebody else said, you really would feel far more European if a Member State embassy looked after you if you were in trouble when you were in the Far East or in South America or somewhere outside the European Union, and I think that that feeling of Europeaness is very important. (The President cut off the speaker.) Luca Romagnoli (IT) Mr President, ladies and gentlemen, the ever-increasing mobility of European citizens clearly means that consulates must work together. The Commission's proposal is welcome, above all because it seeks to simplify the procedures for granting pecuniary advances to citizens in difficulty. Without a doubt, the right to consular protection is currently fragmentary and unevenly distributed. European citizenship often does not exist abroad and people may wish that they were citizens of another country, or even of the Union. I would like to see appeals made to European pride not only when it suits the institutions, but also when it suits the citizen, who may be in difficulty and hoping that his European citizenship may at last be of use to him. Javier Moreno Sánchez (ES) Mr President, ladies and gentleman, consular protection is a fundamental part of European citizenship. Citizens want to feel European when they are inside the Union, but also when outside Europe. They want the Union to respond to their needs, especially in the event of an emergency. The Union did not respond properly in Mumbai, as has been the case in other crisis situations. Let me take this minute to explain an idea, an idea that will not be a panacea but will offer genuine assistance to European citizens in third countries. I would like today to repeat the proposal to set up a European emergency freephone number. This number, which would be printed in passports, together with Article 20, would allow citizens to have access, in their own language, to essential information on the consulates of Member States of the Union which, I stress, would have to help them. Citizens expect actions and not just words from the Union. Gay Mitchell - Mr President, when we become Members of Parliament, we are issued with a laissez-passer - as are a lot of other people who work for the institutions of the Union. I wonder whether the Presidency and the Council understand the worthlessness of this document in Member States. I had an extremely difficult situation in the Netherlands, when travelling back on the business of this Parliament from Africa. I know of another Member - a British Member - who had difficulty in Dublin. We really need to bring home to our own Member States that this is a travel document of Parliament, the Commission and of the Union and should be fully respected. Those dealing with travel arrangements at airports and ports should be fully briefed as to the worthiness of this document. I would ask you to take that up with each of the Member States and ensure that it is implemented, because that sort of protection should extend to officials and to Members of Parliament travelling on the business of Parliament. Kathy Sinnott - Mr President, as an MEP I have had several occasions to contact embassies and consuls because someone was injured, lost, robbed or abducted, or because, tragically, someone died. I am sure this has been the experience of many other MEPs. I am happy to say that, where I was able to deal with an Irish embassy, the work and the cooperation have been excellent. But my own country was not represented in every country, and we had to rely on the embassies of other European countries. I would just say from experience that, without going into stories, I would like to see more coordination, more help between embassies in the bigger countries where they do have embassies and consuls in almost every country, so as to help all other Member State embassies with their constituents. Alexandr Vondra President-in-Office of the Council. - Mr President, I think it was, again, a very useful debate. I have a considerable understanding of how important this is for you as Members of the European Parliament because this is an extremely sensitive issue, where you are confronted with the expectations of your citizens, who are going to elect you in the next few months. So I have a full understanding of the issue that you are considering with care and that you are approaching with such critical insight. The second reason why I have an understanding is that I come from a medium-sized state, the Czech Republic, which is not a former imperial power so it does not have an embassy or a consulate in every corner of the world. So what the Irish and others are expecting from the European Union here is, I think, very logical. But now I have to speak here on behalf of the Council so you need to respect certain legal grounds which are available to us, and the fact is that the budget and all those issues are important. And we also have to be able to recognise and to differentiate what is the real problem on the one hand and what is the question or issue which needs more clarification. I was not in Mumbai, and I was listening very carefully to the critical remarks of Mr Guardans Cambó and some others who took part in the European Parliament mission to India at the time that this tragic attack happened. When I was getting ready for the special hearing yesterday, my first question was: is there a Spanish consulate in Mumbai? I have never been there so I do not know this personally. I was repeatedly assured that the Spanish have a consulate in Mumbai and those that were there know this. I think it was simply a matter of a formal obligation for the Germans to assist Mr Guardans Cambó and his delegation, if we are quoting Article 20 and the decision as a whole. The Spanish sent a plane, as I was informed, to help evacuate its citizens, as did the French and the Germans. For some reason, which I do not understand, Mr Guardans Cambó refused the offer to fly back on the Spanish plane but instead subsequently returned on the French plane. So I do not know. I just have the information which is available to me. In general I think we all share the opinion that any improvement within the legal framework is certainly desirable, so let me inform you about at least some partial activities of the Czech Presidency to strengthen the consular protection within the current legal framework. For example, there is a project on including a message in national passports which would inform the holders that they can ask for consular protection from any other Member State embassy or consulate in a third country, provided their country is not represented there. So that is at least an attempt to clarify the situation on the ground. Second, the Presidency is to intensify and unify the use of emergency travel documents, the ETDs which can be issued by any Member State representation to any Member State citizen who has lost his passport or had it stolen. Third and finally, the Presidency will also organise the two consular seminars or training courses in order to contribute to this consular protection team in a very practical and effective way. These events will deal with the CCA system, simulating a real consular crisis. The training will define and carry out practical testing of all relevant mechanisms in the CCA cadre, including cooperation between all authorities and institutions involved. The experience will even, by means of field work, teach the participants how to behave and promptly react in a situation of extreme psychological and time pressure. I do not know whether this will amuse us enough before the elections, but at least it is a contribution which we are bringing to this important issue. Günter Verheugen Vice-President of the Commission. - Mr President, the Treaties do not confer any power of initiative on the Commission in the field of consular protection. Within its limited powers, the Commission is trying to boost, as much as it can, the effectiveness of the citizenship rights European citizens are entitled to - see, for example, the Commission Action Plan 2007-2009. I repeat that the adoption of the Lisbon Treaty would certainly very much improve this situation. I hope that Mrs Sinnott, who shared her experience with us, will use the fact that the Lisbon Treaty would change the situation and her experience to help to organise support for the Lisbon Treaty in Ireland. The deplorable events in Mumbai show that, already today, there is a clearly a huge margin for improvement if we are to fulfil the legitimate expectations of EU citizens. Erika Mann - Mr President, I have just a short recommendation to the Council. I appreciate very much what you said, but can you make sure that, once you foresee this kind of simulation today, that you invite some of the people who were actually in Mumbai, because it could give you some insight? President The debate is closed. Written Statements (Rule 142) Lidia Joanna Geringer de Oedenberg The increasing mobility of EU citizens requires us to adapt our current principles of consular protection to take new circumstances into account. EU citizens must have access to protection and assistance from their own countries, via their diplomatic missions and consulates (Article 3 of the Vienna Convention on Diplomatic Relations and Article 1 of the Vienna Convention on Consular Relations) and, under the provisions of the Maastricht Treaty, additional diplomatic and consular protection beyond the borders of the European Union, which stems from their status as EU citizens. In practice, this means that, while staying in a third country where the Member State of which he is a citizen has no representation, all EU citizens have the right to diplomatic and consular protection from any of the other Member States, according to the same principles as the citizens of that country. Unfortunately, the critical situation in Mumbai following the bombings last year revealed the shortcomings of many diplomatic offices, in terms of the practical application of Community decisions concerning the security of EU citizens. Dozens of Europeans, including the European Parliament delegation which was in India at the time, encountered administrative problems and disproportionately long waiting periods for receiving copies of lost documents. This proved that it is not easy to implement the concept of European solidarity. The right to consular protection in third countries is one of the main features of European Union citizenship. The Member States should do all that they can to ensure that it is properly implemented, and guarantee equal treatment and care to all EU citizens. Toomas Savi in writing. - According to Article 20 of the Treaty establishing the European Community 'every citizen of the Union shall, in the territory of a third country in which the Member State of which he is a national is not represented, be entitled to protection by the diplomatic or consular authorities of any Member State, on the same conditions as the nationals of that State'. At the end of November last year, our colleague, Ignasi Guardans Cambó was in Mumbai during the terrorist attacks and he witnessed several violations of the Treaty by diplomats of some Member States, as citizens of the European Union were differentiated and discriminated against on the basis of their nationalities. The conduct of the diplomats of some Member States in Mumbai did not only violate the rights of the EU citizens, but also pointed out deficiencies in the EU integration process. Therefore, it is crucially important for the EU to investigate this particular case and take action to ensure that such a situation does not occur again. I would appreciate it, if the Council and the Commission could assure that the implementation of Article 20 of the Treaty is closely monitored and that every deviation is investigated thoroughly.

Vnútorný trh s elektrickou energiou - Agentúra pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky - Podmienky prístupu do siete pre cezhraničné výmeny elektriny - Vnútorný trh so zemným plynom - Podmienky prístupu do prepravných sietí pre zemný plyn - Označovanie pneumatík vzhľadom na palivovú úspornosť - Energetická hospodárnosť budov (prepracované znenie) (rozprava) Predsedajúca Ďalším bodom programu je spoločná rozprava o nasledujúcich bodoch: odporúčanie do druhého čítania pani Morganovej v mene Výboru pre priemysel, výskum a energetiku k spoločnej pozícii prijatej Radou na účely prijatia smernice Európskeho parlamentu a Rady o spoločných pravidlách pre vnútorný trh s elektrickou energiou, ktorou sa zrušuje smernica 2003/54/ES (14539.2.2008 - C6-0024/2009 -; odporúčanie do druhého čítania pána Chichestera v mene Výboru pre priemysel, výskum a energetiku o spoločnej pozícii prijatej Radou na účely prijatia nariadenia Európskeho parlamentu a Rady, ktorým sa zriaďuje Agentúra pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky (14541.1.2008 - C6-0020/2009 -; odporúčanie do druhého čítania pána Vidala-Quadrasa v mene Výboru pre priemysel, výskum a energetiku o spoločnej pozícii prijatej Radou na účely prijatia nariadenia Európskeho parlamentu a Rady o podmienkach prístupu do siete pre cezhraničné výmeny elektriny, ktorým sa zrušuje nariadenie (ES) č. 1228/2003 (14546.2.2008 - C6-0022/2009 -; odporúčanie do druhého čítania pána Mussu v mene Výboru pre priemysel, výskum a energetiku o spoločnej pozícii Rady na účely prijatia smernice Európskeho parlamentu a Rady o spoločných pravidlách pre vnútorný trh so zemným plynom, ktorou sa zrušuje smernica 2003/55/ES (14540.2.2008 - C6-0021/2009 -; odporúčanie do druhého čítania pána Paparizova v mene Výboru pre priemysel, výskum a energetiku o spoločnej pozícii prijatej Radou na účely prijatia nariadenia Európskeho parlamentu a Rady o podmienkach prístupu do prepravných sietí pre zemný plyn a o zrušení nariadenia (ES) č. 1775/2005 (14548.2.2008 - C6-0023/2009 -; správa pána Beleta v mene Výboru pre priemysel, výskum a energetiku o návrhu smernice Európskeho parlamentu a Rady o označovaní pneumatík vzhľadom na palivovú úspornosť a iné základné parametre - C6-0411/2008 -; správa pani Ţicăovej v mene Výboru pre priemysel, výskum a energetiku o návrhu smernice Európskeho parlamentu a Rady o energetickej hospodárnosti budov (prepracované znenie) - C6-0413/2008 -. Eluned Morgan spravodajkyňa. - Vážená pani predsedajúca, tento energetický balík je vyvrcholením rokov tvrdej práce a Parlament môže byť veľmi hrdý na zmeny, ktoré sa teraz zavedú do praxe. Mali by sme byť hrdí najmä na to, že po prvýkrát sa jadrom rozpravy o energetike stali spotrebitelia energie EÚ a že sa na európskej úrovni uznal problém energetickej chudoby. Riešil sa prirodzený konflikt záujmov, ktorý vzniká vtedy, keď spoločnosť vlastní prenosovú sieť aj výrobu elektrickej energie. Zároveň sa posilnil regulačný režim riadiaci trhy s energiou. Smernica týkajúca sa elektrickej energie, ktorej spravodajkyňou som bola, je súčasťou balíka piatich opatrení, ktoré sa usilujú o zlepšenie spôsobu fungovania trhov s elektrickou energiou a zemným plynom na celom kontinente s cieľom zaistiť ich lepšiu integráciu a spravodlivejšie a menej diskriminačné fungovanie. Dovoľte mi povedať, že som veľmi vďačná za obrovskú spoluprácu zo strany ostatných spravodajcov tohto balíka, ako aj tieňových spravodajcov, Komisie a českého predsedníctva za to, že nám pomohli dospieť k záveru v rozprave, ktorá bola chvíľami veľmi náročná. Tento právny predpis zavádza mnoho nových opatrení zameraných na ochranu spotrebiteľa vrátane zaistenia toho, aby mohli zákazníci zmeniť dodávateľa v priebehu troch týždňov, vytvorenia nezávislého a výkonného systému na riešenie sťažností v každom členskom štáte a práv na kompenzáciu v prípade neplnenia úrovne služby. Tento právny predpis zároveň zaručuje, že do roku 2022 bude každá domácnosť v EÚ vybavená takzvaným inteligentným meracím zariadením, ktoré zákazníkom umožní lepšie kontrolovať spotrebu energie a zvyšovať energetickú účinnosť, čo zase pomôže znižovať náklady na energiu a obmedzovať emisie uhlíka. Na podnet Európskeho parlamentu obsahuje nový právny predpis aj osobitné opatrenia na ochranu zraniteľných spotrebiteľov energie a po prvýkrát sa bude musieť brať vážne aj problém energetickej chudoby. Chcela by som požiadať pána komisára Piebalgsa, aby sa teraz zaviazal k tomu, že v energetickom rámci EÚ sa v budúcnosti okrem riešenia bezpečnosti dodávok, udržateľnosti a hospodárskej súťaže do všetkých budúcich návrhov energetických stratégií začlení aj štvrtá zložka, a to dostupnosť. V správe s podporou EÚ sa nedávno dospelo k záveru, že energetická chudoba zasahuje až 125 miliónov občanov. Členské štáty teraz musia prijať vhodné opatrenia, ktoré zabránia úmrtiam stoviek, ak nie tisícov občanov v najchudobnejších domácnostiach na celom kontinente. Zároveň sa dočkáme konca diskriminačnej tvorby cien v prípade meracích zariadení so zálohovými platbami. Najkontroverznejšia časť balíka sa sústredila na to, či je potrebné úplné oddelenie vlastníctva na trhoch s energiou, inými slovami úplné oddelenie prenosových systémov od výroby. Štruktúra trhu v niektorých členských štátoch znamená, že monopol, ktorý majú prevádzkovatelia prenosových sústav, ktorí zároveň vlastnia prostriedky na výrobu elektrickej energie, žiadnym spôsobom nepodporuje vstup iných subjektov na trh, čím zhoršuje hospodársku súťaž. Parlament teraz prijal kompromis, ktorý umožní vlastníctvo prenosovej sústavy a zároveň aj výroby pod podmienkou, že budú existovať zvýšené kontroly a rovnováha zaisťujúca odstránenie prirodzeného konfliktu záujmov, ktorý z toho vyplýva. Mnohí z nás zdráhavo prijali tento kompromis, pretože sa domnievame, že situácia smeruje k oddeleniu veľkoobchodu a že tieto integrované spoločnosti sa pravdepodobne rozdelia bez ohľadu na túto smernicu. Úsilie Komisie pri odhaľovaní zneužívania zo strany niektorých spoločností sa začína vyplácať a príkladom sú spoločnosti ako E. ON a RWE, ktoré po protimonopolných vyšetrovaniach súhlasia s predajom svojich prenosových sietí. Zároveň sa dočkáme posilnenia vnútroštátnych regulačných orgánov. Chcem sa poďakovať všetkým za spoluprácu a myslím si, že by sme mali byť hrdí na to, čo sme urobili pre spotrebiteľov EÚ. Giles Chichester spravodajca. - Vážená pani predsedajúca, tento balík je, dúfam, skôr prípadom "do tretice všetko dobré" než "prebiehajúcej práce". Považujem budúcu úlohu Agentúry pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky za rozhodujúcu pri dosiahnutí dlho očakávaného vnútorného trhu so zemným plynom a elektrickou energiou. Počas trojstranných rokovaní som pochopil, že zlepšenia, ktoré som predložil v mene Parlamentu, sú základom pre spravodlivé a účinné trhy s energiou. Mojím cieľom bolo vytvoriť agentúru s väčšou nezávislosťou a rozhodovacími právomocami. Ak má totiž táto agentúra efektívne prispievať k rozvoju jednotného, konkurencieschopného trhu s energiou, potrebuje viac právomocí na riešenie cezhraničných otázok a podporu účinnej spolupráce medzi prevádzkovateľmi prenosových sústav (TSO) a vnútroštátnymi regulačnými orgánmi (NRA). S väčšími právomocami by však mala existovať aj väčšia zodpovednosť a transparentnosť. Mám na mysli všeobecnú zásadu, že by sme mali posilniť nezávislosť tejto agentúry tak, aby bola účinnejšia a zároveň dôveryhodnejšia. Môžeme to dosiahnuť rozšírením miery jej zodpovednosti najmä voči tomuto Parlamentu. Verím, že sa to podarí. Mal by som povedať, že množstvo úloh, ktoré sme agentúre pridelili, znie skôr informatívne než konkrétne. Pokúsili sme sa však vytvoriť príležitosti na inovačné nariadenie tým, že upozorníme na oblasti, v ktorých je potrebné konať, ale agentúra na to nemá príslušné právomoci. Dovoľte mi najprv zdôrazniť rozšírené formy zodpovednosti, na ktorých sme sa dohodli. Riaditeľ agentúry sa postaví pred príslušný výbor tohto Parlamentu tak pred jeho vymenovaním, ako aj počas obdobia, na ktoré bude vymenovaný, aby vydal vyhlásenie a odpovedal na otázky. Podobne aj predseda rady regulačných orgánov môže navštíviť príslušný výbor a predstaviť ich prácu. Parlament získal právo na vymenovanie dvoch členov správnej rady. Toto všetko poskytuje agentúre fórum s verejnou pôsobnosťou, kde sa môže vyjadriť k témam, ktoré si zvolí. Ak sa pozriem na spomínané úlohy, domnievam sa, že monitorovanie vnútorných trhov so zemným plynom a elektrickou energiou, účasť na vypracovaní sieťových predpisov, prispievanie k vykonávaniu usmernení o transeurópskych energetických sieťach, monitorovanie pokroku pri vykonávaní projektov na vytvorenie novej prepojovacej kapacity, právomoc rozhodovať o výnimkách z požiadaviek na investície do infraštruktúry, monitorovanie vykonávania 10-ročných plánov investícií do sietí a právomoc vydávať stanoviská a odporúčania pre prevádzkovateľov TSO spolu s ďalšími aspektmi, ktoré nemám čas vymenovávať, poskytne agentúre dostatočné príležitosti na dosiahnutie zmeny. Napokon sme zaviedli aj požiadavky na zefektívnenie prijímania rozhodnutí. Dúfam, že agentúra dostojí úlohám, ktoré sme jej uložili. Zároveň sme poskytli Komisii možnosť, aby predložila svoju správu o práci agentúry a navrhla odporúčania, pokiaľ ide o ďalšie úlohy a funkcie, ktoré by agentúra na základe získaných skúseností mohla plniť. Rád by som poďakoval kolegom spravodajcom, ďalším dvom inštitúciám a obzvlášť pánovi komisárovi za ich ťažkú a konštruktívnu prácu pri dosahovaní záverečného kompromisného balíka. Dúfam, že to, že som bol požiadaný prehovoriť ako druhý a nie piaty, je jasným uznaním skutočného významu a dôležitosti tohto návrhu. Alejo Vidal-Quadras spravodajca. - Vážená pani predsedajúca, začnem úprimným poďakovaním spravodajcom, tieňovým spravodajcom, pánovi komisárovi Piebalgsovi a pani veľvyslankyni Reinišovej za vynikajúcu spoluprácu počas prvých troch mesiacov tohto roka. Táto spolupráca bola hlavným motorom úspešného výsledku, o ktorom budeme tento týždeň hlasovať. Rokovania boli dlhé, komplexné a niekedy tvrdé, myslím však, že sa nám podarilo dosiahnuť dohodu, ktorá je uspokojivá pre všetky strany. Pokiaľ ide o celkový balík v podobe, v akej bol dohodnutý, Parlament môže byť hrdý na konečný text. Naša veľmi silná dohoda v prvom čítaní o oddelení vlastníctva naozaj poskytla rokovaciemu tímu počas rozhovorov veľkú výhodu. Umožnilo nám to získať oveľa prísnejší regulačný rámec najmä v krajinách, kde majú zavedený model ITO, kde sa zvýšia kompetencie vnútroštátnych regulačných orgánov, ktoré budú nezávislé od vlád aj priemyslu. Táto nová úloha zníži riziko nekonkurenčného správania, obzvlášť v situácii, keď vertikálne integrované spoločnosti zneužívajú svoju pozíciu na zastavenie investícií do nových kapacít. Okrem toho sa dosiahla dohoda o revíznej doložke, ktorá nám umožní o niekoľko rokov skontrolovať, či všetky modely plnia naše ciele dosahovania úplne konkurencieschopného a legalizovaného trhu. Navyše sme v podstatnej miere rozšírili ustanovenia o ochrane spotrebiteľa vo vzťahu napríklad k informáciám o fakturácii a zlepšeným podmienkam pre výmenu dodávateľov. Ďalším veľkým úspechom je napokon aj zavedenie nového ustanovenia v doložke o tretích krajinách, vďaka ktorej osvedčenie prevádzkovateľa prenosovej sústavy (TSO) z tretej krajiny teraz možno zamietnuť, ak dôjde k ohrozeniu bezpečnosti dodávok Únie ako celku alebo jednotlivého členského štátu okrem štátu, v ktorom sa osvedčenie vyžaduje. Pokiaľ ide o nariadenie týkajúce sa elektrickej energie, chcel by som objasniť, že toto nariadenie má rozhodujúcu úlohu. Členským štátom totiž poskytuje nástroje potrebné na významné zvýšenie prepojovacej kapacity v rámci Únie prostredníctvom vypracovania a zavedenia záväzných sieťových predpisov, ktoré budú všetci prevádzkovatelia prenosových sústav uplatňovať na výmenu, čím sa odstráni jedna z hlavných fyzických bariér pre dokončenie vnútorného trhu s elektrickou energiou. Odsúhlasený text zároveň rozširuje úlohu Agentúry pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky v tomto procese v súlade s prvým čítaním v Európskom parlamente. Musím priznať, že Parlament očakával oveľa ambicióznejšiu agentúru. Chápeme však, že je to len prvý krok v dlhom procese integrácie regulačných rámcov. Podarilo sa nám do textu zahrnúť nové ustanovenie umožňujúce agentúre navrhovať základné kritériá, ktoré sa majú zohľadňovať pri udeľovaní výnimiek pre nové prepojenia. Je to mimoriadne dôležité, pretože ide o jednu z hlavných prekážok, ktorým čelia investori do nových kapacít v rôznych členských štátoch. Nutnosť postupovať podľa niekoľkých rozdielnych regulačných postupov môže niekedy viesť k zavádzajúcim výsledkom a investorov odradiť. Veď si vezmime ako príklad Nabucco. Toto nariadenie zriaďuje a prideľuje definovanú úlohu Európskej sieti prevádzkovateľov prenosových sústav (ENTSO), ktorá bude mať za úlohu vypracovať návrh sieťových predpisov a predložiť ho agentúre, ako aj vypracovať koordinované mechanizmy pre krízové situácie, ako boli napríklad celoeurópske výpadky prúdu, ktoré sme zažili v nedávnej minulosti. Na záver chcem poďakovať celému technickému personálu, ktorého práca nám umožnila dosiahnuť dohodu, v ktorej uzatvorenie sme na úplnom začiatku rokovaní chvíľami ani nedúfali. Antonio Mussa Vážená pani predsedajúca, dámy a páni, chcem poďakovať českému predsedníctvu, Komisii, pani Nieblerovej ako predsedníčke Výboru pre priemysel, výskum a energetiku, kolegom spravodajcom pre tento energetický balík, tieňovým spravodajcom a sekretariátu výboru vrátane všetkých jeho úradníkov za ich spoluprácu a za vedomosti, ktoré preukázali počas práce na tejto téme. Všetci môžeme a mali by sme byť hrdí na výsledok, ktorý sme dosiahli. Ja teda určite som, ak pomyslím na prácu, ktorú som vykonal, keď som zdedil smernicu o vnútornom trhu so zemným plynom s problémami, ktoré nemali žiadne jednoduché riešenie. Som šťastný, že toto volebné obdobie, moje druhé ako poslanca EP, sa prelínalo so záverečnou fázou tohto balíka, o ktorom sa domnievam, že patrí medzi najdôležitejšie veci, ktoré sa riešili počas tohto volebného obdobia, a že bude prínosom pre všetkých našich voličov, pre občanov Európy. Smernica o zemnom plyne, ktorá vstúpi do platnosti v roku 2011, prinesie do tohto odvetvia významné inovácie. Je potrebné zdôrazniť jeden dôležitý výsledok, a to dosiahnutie možnosti voľby modelu ITO. Otvoria sa tým trhy a zabezpečí sa dosahovanie skutočného pokroku smerom k systému, ktorý naozaj umožní Európskej únii vystupovať jednotne v prípade problémov týkajúcich sa energie. Systém ITO je skutočnou inováciou v tomto balíku a je oblasťou, pri ktorej možno povedať, že Európsky parlament dosiahol najlepší výsledok. Nová smernica o zemnom plyne prikladá veľký význam orgánom pôsobiacim v oblasti zemného plynu a agentúre. Smernica dáva legitímnosť orgánom v ich úlohe, najmä v krajinách, kde sa chystajú začať vykonávať svoje činnosti úplne od začiatku. Je preto otázkou kľúčového významu, aby sme týmto orgánom stanovili úlohu a zodpovednosti a aby sme im dali široké právomoci, keďže tieto orgány majú náročnú úlohu kontrolovať spoločný trh s energiou. Ďalším detailom, ktorý bol pridaný vo fáze trojstranných rozhovorov, je výnimka zo všeobecných pravidiel pre takzvané "uzavreté" systémy, ako sú letiská, nemocnice, stanice, priemyselné miesta a podobne, ktoré vďaka svojim osobitným individuálnym vlastnostiam podliehajú priaznivejšiemu systému. Je to príkladom pozornosti, ktorú nová smernica venuje potrebám európskych občanov. Podľa mňa bude mať táto smernica skutočný význam pre európskych občanov. Vďaka používaniu inteligentných meracích zariadení totiž budú mať prístup k všetkým informáciám súvisiacim s ich faktúrami, budú si môcť vyhodnotiť najlepšiu ponuku na trhu a vybrať si svojho dodávateľa na základe najlepšej ceny. Je síce pravda, že na účinok tejto liberalizácie si budeme musieť počkať niekoľko rokov, aj tak však nemožno poprieť, že vstup nových prevádzkovateľov na trh povedie k poklesu cien a priaznivejším trhovým podmienkam pre občanov EÚ. Ďalším dôležitým prvkom je uznanie európskych systémov prenosových sústav, ktoré európskym občanom poskytnú bezpečnosť dodávok zemného plynu. To všetko sa spája aj s posilnením a vytvorením novej infraštruktúry, ako napríklad zariadení na spätné splyňovanie a zásobníkov, ktoré budú hnacou silou tretieho balíka. Nevyhnutnosťou je teda otvorenie konkurenčného trhu, zabezpečenie dlhodobých investícií a zmlúv s firmami v odvetví najmä v nových členských štátoch, v ktorých vytvorenie novej infraštruktúry zároveň umožní vyriešiť dlhodobé problémy súvisiace s energetickou závislosťou. Zohľadnila sa ochrana zraniteľnejších spotrebiteľov tým, že vnútroštátne a regionálne orgány dostali možnosť zaručiť svoje dodávky zemného plynu v najkritickejších časoch. Úspešný výsledok tejto smernice o zemnom plyne a energetického balíka ako celku znovu zdôrazňuje úlohu Európy a jej inštitúcií pri konaní pre európskych občanov. Atanas Paparizov Vážená pani predsedajúca, pán komisár, v prvom rade chcem vyjadriť radosť z toho, že Európsky parlament a Rada dosiahli dohodu o treťom energetickom balíku vrátane nariadenia o podmienkach prístupu do prepravných sietí pre zemný plyn, ktorého som spravodajcom. Rád by som spomenul príspevok zo strany českého predsedníctva a aktívnu podporu od Európskej komisie pri hľadaní spoločných riešení. Z pohľadu prístupu do prepravných sietí pre zemný plyn sa ciele tretieho energetického balíka dosiahli. Bol vytvorený základ pre vytvorenie spoločného európskeho trhu s energiou na základe pravidiel podrobne stanovených v záväzných sieťových predpisoch. Rozšírili sa príležitosti na rozvoj regionálnej spolupráce, pri ktorej bude popri Európskej sieti prevádzkovateľov prenosových sústav a vnútroštátnych regulačných orgánoch zohrávať významnú motivačnú úlohu aj Agentúra pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky. Tým sa výrazne zvýši bezpečnosť dodávok a podporí sa vytvorenie novej infraštruktúry prostredníctvom vypracovania 10-ročných plánov investícií do sietí zo strany Európskej siete prevádzkovateľov, pričom ich vykonávanie budú kontrolovať vnútroštátne regulačné orgány a monitorovať ich bude agentúra. Všetci účastníci trhu tak budú mať príležitosť zapojiť sa do vypracovania sieťových predpisov a navrhovania ich zmien na základe jasne definovaných postupov, ak ich praktické uplatňovanie poukáže na to, že je to potrebné. Sprísňujú sa podmienky, ktorými sa riadi hospodárska súťaž medzi dodávateľmi, a to prostredníctvom používania prísnejších pravidiel týkajúcich sa informovania o krokoch prevádzkovateľa prenosovej sústavy a ich transparentnosti. Chcel by som obzvlášť poďakovať tým, ktorí sa zúčastnili na rokovaniach, za podporu návrhov, ktoré som vypracoval, o 10-ročnom pláne investícií a rozvoji regionálnych iniciatív na spoluprácu. Okrem toho ma teší, že výsledkom týchto rokovaní je dosiahnutá lepšia rovnováha medzi právomocami Európskej siete prevádzkovateľov prenosových sústav, Agentúry pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky a Európskou komisiou v záujme vytvorenia dobre fungujúceho, efektívneho a konkurenčného trhu. Chcel by som zdôrazniť najmä to, že počas práce na piatich právnych predpisoch z tretieho energetického balíka panovala úzka spolupráca. Vytvoril sa aj všeobecný rámec, v ktorom sa jednotlivé prvky môžu vzájomne dopĺňať a posilňovať. Chcem spomenúť významné výsledky aktívnej spolupráce s kolegami spravodajcami, pani Morganovou, pánom Mussom, pánom Vidalom-Quadrasom a pánom Chichesterom. Moja vďaka patrí aj tieňovým spravodajcom, ktorí prispeli v každej fáze rokovaní konštruktívnymi a veľmi užitočnými návrhmi. Moja osobitná vďaka patrí aj predsedníčke Výboru pre priemysel, výskum a energetiku a jeho sekretariátu. Vážená pani predsedajúca, rok 2009 začal prerušením dodávok zemného plynu do Bulharska a Slovinska a prudkým obmedzením objemov pre ostatné krajiny v strednej a východnej Európe. Domnievam sa, že na základe tretieho energetického balíka, nečakaných návrhov od Európskej komisie o vytvorení nového obsahu smernice o zaistení bezpečnosti dodávok zemného plynu a projektoch na prepojenie prepravných sietí pre zemný plyn podporených plánom hospodárskej obnovy Európy bude Európska únia do konca roku 2009 pripravená čeliť prípadným prerušeniam dodávok vďaka rozsiahlejším materiálovým zdrojom a väčšej solidarite. Na základe dosiahnutých výsledkov považujem za oprávnené požiadať všetkých poslancov, aby v druhom čítaní podporili spoločný text dosiahnutý s Radou, ktorý je vám dnes predstavený. Ivo Belet Aj keď téma označovania pneumatík vzhľadom na palivovú úspornosť bola dnes čudne zaradená medzi elektrickú energiu a plyn, hovoríme tu o dôležitých a veľmi konkrétnych opatreniach, ktoré majú priamy dosah na všetkých spotrebiteľov, všetkých vodičov, vlastne na väčšinu z nás v Európe. Ide o konkrétne opatrenie, ktoré bude stáť veľmi málo alebo nič a ktoré výrazne prispeje k dosahovaniu našich ambicióznych cieľov v oblasti klímy. Pneumatika automobilu - nie som si istý, či o tom viete - zodpovedá za 20 % až 30 % celkovej spotreby paliva automobilu. Je preto logické, že práve v nich spočíva obrovský potenciál energetickej účinnosti a úspor. Aké konkrétne kroky plánujeme podniknúť? Budeme sa snažiť podnecovať vodičov áut, teda vlastne skoro všetkých, aby odteraz sledovali energetickú účinnosť a hlukové emisie pneumatík. Nebudeme to dávať nikomu za povinnosť, budeme len informovať ľudí tak, ako to v súčasnosti robíme napríklad v prípade mrazničiek prostredníctvom jasného označenia alebo nálepky. Kto by chcel jazdiť s pneumatikami triedy B alebo C, ak môže použiť ekologické pneumatiky triedy A? Pneumatiky triedy A sú navyše nákladovo efektívnejšie aj z dlhodobého hľadiska. Dalo by sa to označiť ako čistý zisk, zisk pre spotrebiteľa a predovšetkým zisk pre životné prostredie. Chcel by som vám uviesť jedno číslo: Posudzovanie vplyvu poukázalo na možné úspory v objeme až jeden a pol milióna tony CO2. To zodpovedá odstráneniu emisií CO2 z takmer jedného milióna osobných automobilov na európskych cestách. Ak toto opatrenie naberie plnú rýchlosť, zlikvidujú sa emisie CO2 z jedného milióna osobných automobilov, čo je celkom impozantné! Výhody to, samozrejme, prinesie aj výrobcom pneumatík. Netreba ani spomínať - je to úplne logické - že pri vypracúvaní tohto opatrenia sme konzultovali s týmto odvetvím. Samozrejme, nedáva žiaden zmysel uvaliť nové právne predpisy na sektor, ktorý je mimoriadne ťažko zasiahnutý krízou v automobilovom odvetví, ak by to znamenalo ďalšie výdavky a byrokraciu. Tieto argumenty sa nedajú vyvrátiť a len tak ignorovať. Táto smernica o označovaní prináša výhody aj pre výrobcov kvalitných pneumatík pre automobily. Práve preto prikladáme taký veľký význam monitorovaniu jej vykonávania, ktoré je základom pre vytvorenie rovnakého prostredia pre všetkých na vysokej úrovni. Je samozrejmosťou, že ekologické hľadisko nikdy nesmie ísť na úkor bezpečnosti, preto sme na tento účel predložili pozmeňujúce a doplňujúce návrhy. Pokiaľ ide o pneumatiky automobilov, bezpečnosť, samozrejme, zostáva našou najvyššou prioritou. Chcel by som dodať krátku poznámku ku kritériu hlukovej emisie. Aj tá sa dostala do návrhu, pretože, ako viete, škodlivý hluk patrí medzi novodobé skazy. V tejto súvislosti ma veľmi teší, že sme zapracovali obozretné a realizovateľné kritérium v záujme ďalšieho zníženia škodlivého hluku. Ako som už však spomínal, nikdy nie na úkor bezpečnosti automobilu a pneumatiky. Na záver sa ešte dotknem otázky časového harmonogramu. Podľa mňa sme dosiahli ambiciózny, ale rozumný kompromis. Spoliehame sa, samozrejme, na výrobcov pneumatík áut, ako to bolo v prípade emisií CO2 samotných áut, že produkty, ktoré budú spĺňať najekologickejšie normy, uvedú na trh oveľa skôr. Silvia-Adriana Ţicău Pán komisár, dámy a páni, budovy zodpovedajú za spotrebu 40 % primárnej energie a za produkciu 40 % emisií skleníkových plynov. Práve preto je rýchle vykonávanie opatrení na zlepšenie energetickej hospodárnosti budov tým najspoľahlivejším, najrýchlejším a najmenej nákladným spôsobom obmedzenia emisií skleníkových plynov. Podnecovanie k energetickej hospodárnosti budov však zároveň ponúka obrovský potenciál pre hospodársku obnovu EÚ prostredníctvom vytvorenia viac než 250 000 nových pracovných miest, prostredníctvom investícií, ktoré sú potrebné na podporu obnoviteľných zdrojov energie a energeticky účinných budov, a v neposlednom rade aj prostredníctvom zlepšovania kvality života občanov Európy pomocou znižovania nákladov na ich účty za energie. Nový návrh Komisie na zmenu a doplnenie existujúcej smernice vymedzuje odstránenie limitu 1 000 m2, stanovuje určité minimálne požiadavky na energetickú hospodárnosť budov a zavádza proces konvergencie minimálnych požiadaviek vytvorených na vnútroštátnej úrovni, podporuje budovy, ktoré lokálne vyrábajú také množstvo obnoviteľnej energie, ktoré zodpovedá spotrebe primárnej energie, a financovanie výstavby budov z verejných fondov len v prípade, že tieto budovy spĺňajú minimálne požiadavky na energetickú hospodárnosť. Parlament predstavil tieto dôležité pozmeňujúce a doplňujúce návrhy: rozšírenie pôsobnosti smernice tak, aby jej súčasťou boli aj systémy vykurovania a chladenia, rozšírenie úlohy a štandardizovanie formátu osvedčení o energetickej hospodárnosti budov, vypracovanie spoločnej metodiky na definovanie minimálnych požiadaviek na energetickú hospodárnosť, v prípade verejných inštitúcií vykonávanie odporúčaní obsiahnutých v osvedčení o energetickej hospodárnosti počas obdobia jeho platnosti, nové ustanovenia o poskytovaní informácií spotrebiteľom a vzdelávaní audítorov a odborníkov, ako aj od roku 2019 udeľovanie stavebných povolení pre budovy, ktoré lokálne vyrábajú obnoviteľnú energiu v množstve, ktoré je minimálne ekvivalentom energie vyrobenej z konvenčných zdrojov, a ďalšie ustanovenia o kontrole systémov vykurovania a chladenia. Pozývam kolegov poslancov, aby navštívili výstavu venovanú budovám tohto druhu - budovám s nulovou čistou spotrebou energie - ktorá sa koná v Európskom parlamente a je organizovaná spoločne so Svetovým fondom na ochranu prírody (WWF). Aj keď je smernica o energetickej hospodárnosti budov platná od roku 2002, jej vykonávanie v rôznych členských štátoch nie je uspokojivé. Členské štáty identifikovali ako hlavnú bariéru v správnom vykonávaní tejto smernice nedostatočné financovanie. Z tohto dôvodu navrhol Európsky parlament financovanie opatrení zameraných na energetickú hospodárnosť budov z Európskeho fondu regionálneho rozvoja, vytvorenie Európskeho fondu pre energetickú hospodárnosť budov a podporu obnoviteľných zdrojov energie prostredníctvom príspevkov od Európskej investičnej banky, Európskej komisie a členských štátov, možnosť uplatňovania nižšej sadzby DPH na služby a produkty súvisiace s energetickou hospodárnosťou budov, rozvoj národných programov, ktoré pomôžu podnietiť energetickú účinnosť budov prijatím finančných nástrojov a osobitných fiškálnych opatrení. V neposlednom rade chcem poďakovať tieňovým spravodajcom, technickému personálu z Výboru pre priemysel, výskum a energetiku a personálu z tohto výboru, ktorý sa zaoberá SZBP, s ktorými sa mi pracovalo mimoriadne dobre. So záujmom očakávam komentáre svojich kolegov. Andris Piebalgs člen Komisie. - Vážená pani predsedajúca, nie je jednoduché poskytnúť odpoveď Komisie na sedem vynikajúcich správ počas piatich minút. Nepremeškám však príležitosť, aby som poďakoval všetkým spravodajcom, teda pani Morganovej, pani Ţicăovej, pánovi Chichesterovi, pánovi Vidalovi-Quadrasovi, pánovi Mussovi, pánovi Paparizovi a pánovi Beletovi, a všetkým tieňovým spravodajcom. Rovnako chcem poďakovať aj pani Nieblerovej, ktorá naozaj veľmi usilovne pracovala na tom, aby sme túto správu pripravili vo veľmi obmedzenom dostupnom čase. Začnem s vnútorným trhom pre energiu, pretože pred dvomi rokmi sme začali s ambicióznym cieľom: vytvoriť naozaj konkurencieschopný a naozaj európsky trh s energiou v prospech občanov Európskej únie. Nástrojom na dosiahnutie tohto cieľa je tretí energetický balík o vnútornom trhu so zemným plynom a elektrickou energiou. Dnes sa blížime k prijatiu tohto balíka, a teda k dosiahnutiu tohto cieľa. Počas trojstranných rokovaní sa dospelo k dohode o kompromise. Komisia tento kompromis v plnej miere podporuje. Ak ho zajtra plénum príjme, Európska únia získa jasný regulačný rámec potrebný na zaistenie správneho fungovania vnútorného trhu a podporu veľmi potrebných investícií. V prvom rade umožní cezhraničný obchod s energiou prostredníctvom zriadenia agentúry pre spoluprácu vnútroštátnych regulačných orgánov v oblasti energetiky, ktorá bude mať záväzné rozhodovacie právomoci a bude dopĺňať vnútroštátne regulačné orgány. Tým sa zaistí správne riešenie cezhraničných prípadov a Európska únia bude môcť vytvoriť skutočnú európsku sieť. Po druhé, nový právny predpis bude podporovať cezhraničnú a regionálnu spoluprácu a investície pomocou novej Európskej siete prevádzkovateľov prenosových sústav. Prevádzkovatelia sústav EÚ budú spolupracovať a vypracujú sieťové predpisy a bezpečnostné normy a zároveň budú plánovať a koordinovať investície potrebné na úrovni EÚ. Po tretie, zabezpečí oveľa efektívnejší regulačný dohľad zo strany vnútroštátnych regulačných orgánov, ktoré budú oveľa nezávislejšie a budú mať všetky potrebné prostriedky. Po štvrté, zabezpečí účinné oddelenie výroby od prenosu energie, aby sa zabránilo konfliktom záujmov, podporili sa investície do sietí a predchádzalo sa diskriminačnému správaniu. Tento právny predpis zároveň zaistí väčšiu transparentnosť, čím zaručí rovnaký prístup k informáciám, transparentnejšiu tvorbu cien, zvyšovanie dôvery v trh a pomôže predchádzať všetkým možným manipuláciám alebo akýmkoľvek druhom manipulácií na trhu. Nie je to však len o správnom fungovaní vnútorného trhu, ale všeobecnejšie aj o zabezpečení toho, aby sa EÚ mohla postaviť voči problémom, s ktorými sa v oblasti energetiky stretávame, a to so zmenou klímy, zvýšenou závislosťou od dovozu, bezpečnosťou dodávok a globálnou hospodárskou súťažou. Fungujúci vnútorný trh je kľúčovým prvkom úsilia EÚ v boji proti zmene klímy. Bez konkurencieschopného trhu s elektrickou energiou systém obchodovania s emisiami nikdy nebude správne fungovať a naše zámery týkajúce sa obnoviteľnej energie nikdy neuspejú. Dosiahnutý kompromis zároveň predstavuje dobrú rovnováhu medzi pozíciami Parlamentu a Rady. Spravodajcovia vám už predstavili kľúčové prvky, v ktorých dosiahnutý politický kompromis posilňuje spoločnú pozíciu prijatú Radou v januári 2009. Ja by som chcel zdôrazniť niekoľko kľúčových otázok. Výzva Parlamentu na dôraznejšiu ochranu spotrebiteľa a boj proti energetickej chudobe je teraz súčasťou legislatívnych textov. Do textu sa dostali inteligentné meracie zariadenia, ktoré spotrebiteľom poskytnú presné informácie o ich spotrebe a podporia energetickú účinnosť, pričom cieľom je dosiahnuť inštaláciu u 80 % spotrebiteľov do roku 2020. Posilnili sa právomoci a nezávislosť vnútroštátnych regulačných orgánov, ako aj právomoci agentúry a zefektívnili sa pravidlá účinného oddeľovania vlastníctva. Ešte dôležitejšie je to, že sme dosiahli pokrok aj v praxi. Veľa spoločností reštrukturalizovalo svoje podnikanie a spôsob, akým riešia situáciu v sieťach a komunikujú so spotrebiteľmi. Dnes som na hannoverskom veľtrhu videl, že inteligentné meranie dobre napreduje a spoločnosti si berú k srdcu tieto rozhodnutia. Energetická účinnosť jednoznačne patrí medzi kľúčové oblasti európskej energetickej politiky. Stavebný sektor má ešte stále značný potenciál na ďalšie zlepšenie svojej energetickej účinnosti a zároveň na vytvorenie nových pracovných miest a stimulovanie rastu. Úprimne ďakujem Parlamentu za podporu návrhu Komisie o prepracovanom znení smernice o energetickej účinnosti budov. Rozhovory a návrhy ukazujú, že sa Parlament stotožňuje s cieľmi politiky a želá si rázne zlepšiť aktuálnu hospodárnosť. Nejde pritom o jednoduchú oblasť, keďže v nej existuje veľká miera subsidiarity. Preto musíme dosiahnuť rovnováhu. Smernica poskytuje rámec na zvýšenie energetickej hospodárnosti budov EÚ. Mnoho vecí bolo objasnených, čo posilňuje účinok smernice, ako napríklad zásada nákladovo-optimálnej metódy, požiadavky na mechanizmy kontroly a mnoho definícií. Je tu otázka nástrojov financovania, ktoré sú veľmi dôležité na stimulovanie opatrení zameraných na energetickú účinnosť, tie sa však musia riešiť pomocou príslušných právnych predpisov a iniciatív. Smernica o budovách sa následne zaoberá tým, čo môže urobiť vzhľadom na finančné a fiškálne otázky. Veľmi účinné budovy, či už sa nazývajú budovy s nízkou alebo nulovou čistou spotrebou energie, alebo budovy ďalšej generácie, sú novým prvkom, ktorý do smernice zaviedla Komisia. Základom je, aby bolo toto ustanovenie nielen ambiciózne, ale aj realistické a aby poskytovalo určitú pružnosť vzhľadom na rozdielne klimatické a hospodárske podmienky v EÚ. Jednotné požiadavky, ako sú napríklad budovy s nulovou čistou spotrebou energie, túto požiadavku úplne neplnia. Tým pádom by boli neprimerané. Rozhodujúcou pre vnútorný trh je harmonizácia. Úplne podporujem želanie Parlamentu vytvoriť jednotnú metodiku na výpočet nákladovo-optimálnych úrovní požiadaviek. Avšak predpísanie spoločnej metodiky na samotný výpočet energetickej hospodárnosti by bolo kontraproduktívne a spôsobilo by oneskorenia pri vykonávaní smernice aj o niekoľko rokov v dôsledku komplexnosti stavebných predpisov v členských štátoch. Ide preto o veľmi komplexný a náročný právny predpis, no v plnej miere sa spolieham na Parlament, že tento právny nástroj posilní. Pán spravodajca hovoril aj o pneumatikách, ktoré môžu zohrávať významnú úlohu pri znižovaní energetickej náročnosti a emisií z cestnej dopravy. Kombinovaný vplyv tohto návrhu spolu s právnym predpisom o typovom schvaľovaní pneumatík by mal do roku 2020 priniesť približne 5-percentnú úsporu paliva pre všetky dopravné prostriedky EÚ. Tento návrh poskytne spotrebiteľom štandardizované informácie o palivovej úspornosti. Pridá tiež údaje o priľnavosti na mokrom povrchu, čo je ďalším kľúčovým parametrom pneumatík, a rovnako aj informácie o vonkajšom hluku valenia. Tým označovanie posunie trh smerom k úspornejším pneumatikám, pričom sa zabezpečí, aby zlepšenie jedného aspektu nešlo na úkor iného. Správa, o ktorej sa bude hlasovať tento týždeň, dopĺňa do pôvodného návrhu výrazné zlepšenia, ako napríklad zmenu zo smernice na nariadenie, čím sa znížia náklady na transponovanie a zabezpečí sa uplatňovanie rovnakého dátumu účinnosti pre všetkých. Pre vodičov jazdiacich v podmienkach ľadu alebo snehu bude určite užitočné aj zahrnutie zimných pneumatík do pôsobnosti označenia spolu s maximálne rýchlym prijatím osobitnej stupnice. Je dôležité, aby sme našli najlepší spôsob umiestnenia označenia. Vedú sa o tom určité diskusie. Boli by sme veľmi radi, ak by ste podporili náš návrh začleniť označenie na nálepky, ktoré sa v súčasnosti dodávajú s každou pneumatikou a označujú jej rozmer, záťažový index a podobne. Domnievam sa, že týmto právnym predpisom sme urobili naozaj výrazný pokrok v dokumentoch týkajúcich sa energetiky. Čo je však najdôležitejšie, naši občania a priemysel ich podporujú. Na hannoverskom veľtrhu som videl obrovskú snahu priemyslu o energetickú účinnosť nielen v oblastiach, o ktorých sme teraz vypracúvali legislatívne návrhy, ale aj v iných odvetviach priemyslu, napríklad pri rôznych spotrebičoch používaných na koncovú spotrebu a na výrobu nástrojov pre rôzne typy priemyslu. Energetická účinnosť, energetika a Európa sú kľúčové slová definujúce to, čo sme dosiahli týmto právnym predpisom. Chcem poďakovať všetkým tým, ktorí sa zapojili do jeho prípravy, najmä všetkým poslancom Európskeho parlamentu, ktorí ho podporili. Na záver ešte ospravedlnenie. Mohol by som hovoriť ďalších päť minúť, ale keď dostanem slovo druhýkrát, použijem len jednu minútu. Ďakujem, že ste mi umožnili dokončiť tento prejav. Rebecca Harms Vážená pani predsedajúca, pán Piebalgs, ďakujem vám za váš rozhodný prejav. Domnievam sa, že dosiahnutý pokrok možno najlepšie merať podľa cieľa, ktorý sme si stanovili na začiatku tejto rozpravy. Pamätám sa na situáciu na začiatku, keď pani Kroesová predstavila analýzu, ktorá ukazovala, že aj napriek niekoľkým liberalizačným balíkom na európskej úrovni si moc na trhu udržiava čoraz menej subjektov v čoraz viac členských štátoch EÚ. Ide o veľké energetické spoločnosti. Inými slovami sa koncentrácia v odvetví energetiky zvyšuje, a to tak vo vzťahu k elektrickej energii, ako aj zemnému plynu. Preto ma na začiatku rozpravy potešilo, keď sa Komisia a neskôr aj Európsky parlament vyjadrili, že najúčinnejším nástrojom boja proti tejto koncentrácii - najmä v sektore elektrickej energie - je oddelenie vlastníctva výroby a prenosovej sústavy. Dnes by som sa s vami stavila, že bez tohto oddelenia vlastníctva - ako ste to v úvode obhajovali - by sa nám nepodarilo poskytnúť žiadnu reálnu ochranu pre spotrebiteľov pred svojvoľnými cenami na trhu s energiou. Stavila by som sa aj o to, že tento Parlament bude o tomto nástroji diskutovať znovu v blízkej budúcnosti, pretože to, o čom dnes rozhodujeme, nebude stačiť na prelomenie tejto moci a dominantného postavenia niektorých veľkých energetických spoločností. Nebude to stačiť na to, aby sa zabránilo ďalšiemu a ešte väčšiemu rastu cien elektrickej energie a zemného plynu aj napriek stále rastúcim ziskom v sektore energetiky. Nebude to naozaj stačiť na zabezpečenie transparentnosti a ochrany spotrebiteľov, ktorú tu prisľúbili mnohí poslanci Parlamentu s dobrým úmyslom. Musím priznať, že títo poslanci v tomto smere veľmi tvrdo bojovali. Musím však povedať aj to, že v tomto prípade uspeli veľké spoločnosti a niektoré z členských štátov a nie prezieraví európski politici. Dúfam, že stávku prijmete a že potom o štyri roky budeme hovoriť o ďalšom kroku liberalizácie a skutočnom oddelení vlastníctva. Gunnar Hökmark v mene skupiny PPE-DE. - Vážená pani predsedajúca, chcem poďakovať pani Morganovej za jej správu o trhoch s elektrickou energiou. Ako tieňového spravodajcu ma spolupráca s ňou veľmi tešila a myslím si, že je správne povedať, že sme boli schopní dosiahnuť liberalizáciu trhov s energiou. Minimálne sme podnikli niektoré dôležité kroky, ktorými sme trh otvorili. Myslím si, že je namieste povedať, že správa o elektrickej energii zohrávala hlavnú úlohu aj v procese, o ktorom tu dnes hovoríme. Domnievam sa, že je dôležité uviesť, že je to tiež v rozpore s tými predstaviteľmi rôznych krajín, ktorí by chceli mať väčšmi chránené hranice, pokiaľ ide o trhy s energiou. Vedieme rozpravu vo Švédsku, ktorého predstavitelia by uprednostnili určitý druh protekcionizmu v oblasti vývozu elektrickej energie. Ten by však prekážal veciam a poškodil by všetko, čo sa dá dosiahnuť prostredníctvom otvoreného trhu s elektrickou energiou. Pretože práve otvorením trhov môžeme niečo urobiť so zmenou klímy a môžeme najlepšie využívať obnoviteľné zdroje a jadrovú energiu. Zároveň môžeme zaistiť, že budeme mať dobré dodávky energie pre celú Úniu, ktoré spolu prepoja krajiny a trhy. Myslím, že kroky, ktoré podnikáme pomocou tohto balíka pre trhy s energiou, by sme mali považovať za dôležité. Aj keď sú potrebné ešte ďalšie kroky, prispeli sme k energetickej bezpečnosti Európy a k boju proti zmene klímy. Edit Herczog v mene skupiny PSE. - Vážená pani predsedajúca, tretí energetický balík je o ovládnutí odvetvia s cieľom poskytnúť väčšiu bezpečnosť a transparentnosť, ako aj udržateľnú a dostupnú energiu pre všetkých európskych občanov a podniky. Je o riešení energetických problémov, ktoré sú pred nami. Je o obmedzení závislosti členských štátov od krajín, ktoré predstavujú jediný zdroj. Je o väčšej spokojnosti zákazníka a spotrebiteľa. Je o tom, ako zabrániť deformáciám trhu najmä medzi krajinami, ktoré vyrábajú lacno, a krajinami, ktoré si želajú lacno nakupovať, ktoré nemusia byť nevyhnutne totožné. Je o pritiahnutí investorov do oblasti energetiky. Kľúčovú úlohu tu bude mať európska agentúra. Ako už povedal môj kolega spravodajca pán Chichester, dosiahli sme silnú a nezávislú agentúru a podarilo sa nám rozšíriť úlohu Európskeho parlamentu v záujme naplnenia cieľov, ktoré som práve spomínala. Myslím si, že táto spolupráca bola skvelá. Z istého uhla pohľadu je až škoda, že tento energetický balík uzatvárame. Anne Laperrouze Vážená pani predsedajúca, pán komisár, dámy a páni, v septembri 2007 Európska komisia predstavila svoj tretí energetický balík v súvislosti s fungovaním vnútorného trhu. Veľmi rýchlo sa rozpravy začali zameriavať na dôležitú, aj keď nie jedinú tému oddelenia činností výroby a prenosu energie. Zdá sa, že k problému vlastníctva siete, ktorému sa podľa mňa v prvom čítaní nevenovala dostatočná pozornosť, sa teraz pristúpilo vážnejšie. Spoločná existencia rôznych možností vrátane neslávne známej tretej cesty, teraz rozšírenej a objasnenej, mi pripadá ako dobrá vec, čo je vlastne samozrejmé tvrdenie, keďže som bola spoluautorkou tohto pozmeňujúceho a doplňujúceho návrhu. Avšak zhrnúť tento tretí balík len ako oddelenie vlastníctva by bolo našťastie chybou. Dosiahnutý pokrok je reálny. Znamená väčšie práva pre spotrebiteľov, viac právomocí pre regulačné orgány, väčšiu spoluprácu medzi regulačnými orgánmi, 10-ročné plány investícií, väčšiu transparentnosť umožňujúca rozvoj obnoviteľných zdrojov, väčšiu technickú spoluprácu medzi prevádzkovateľmi sietí a nástroje na lepšiu spotrebu, ako napríklad inteligentné meracie zariadenia. Je to ďalší krok smerom k európskej solidarite. Doložka o tretích krajinách aj napriek tomu, že teraz vyzerá menej senzačne ako v pôvodnom návrhu Komisie, výslovne uvádza, že členský štát má právo odmietnuť udeliť osvedčenie prevádzkovateľovi, ak by tento krok ohrozil bezpečnosť jeho energetických dodávok alebo energetických dodávok iného členského štátu. Je mi však ľúto jednej veci vo vzťahu k Agentúre pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky. Želali sme si, aby sa vytvorila silná, nezávislá agentúra, ktorá bude môcť prijímať rozhodnutia bez podpory nášho orgánu. No narazili sme na neslávne známy rozsudok v prípade Meroni. Neklamme samých seba. Tvorba skutočnej európskej energetickej politiky bude vyžadovať viac pokroku a najmä inštitucionálneho. Bezpečnosť dodávok, boj proti zmene klímy a regulácia trhov sú všetko ciele, ktoré musíme plniť pragmatickým, nie dogmatickým prístupom. Európski občania neočakávajú uplatňovanie ekonomických teórií, ale konkrétne dôkazy, že otvorenie trhov im prinesie výhody, že im dá slobodu vybrať si svojich dodávateľov a primerané, stabilné a predvídateľné ceny. Som vďačná kolegom poslancom, nášmu komisárovi a Rade za túto konštruktívnu snahu. Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk Vážená pani predsedajúca, pán komisár, v tejto rozprave by som v mene Skupiny Únie za Európu národov rád upozornil na štyri body. Po prvé, mali by sme pozitívne hodnotiť riešenia, ktorých cieľom je oddeliť výrobu a predaj elektrickej energie a zemného plynu od ich prenosu. Malo by to umožniť hospodársku súťaž medzi výrobcami energetických zdrojov a tým aj zníženie ceny služieb. Po druhé, je dôležité, aby konkrétne členské štáty, ktoré musia zrealizovať oddelenie výroby energie od jej prenosu, mohli prijať na tento účel jeden z troch modelov: maximálne možné oddelenie vlastníctva, odovzdanie riadenia siete nezávislému prevádzkovateľovi a možnosť ponechania zlúčenej výroby a prenosu energie, ale len ak sú splnené podmienky, ktoré zaistia, že tieto dve časti podnikania budú v praxi fungovať nezávisle. Po tretie, riešenia týkajúce sa posilnenia pozície spotrebiteľa na trhu s elektrickou energiou a zemným plynom si zasluhujú dôraz, a to najmä možnosť zmeny dodávateľa energie v priebehu maximálne troch týždňov bez toho, aby tým spotrebiteľovi vznikli nejaké ďalšie poplatky. Po štvrté a na záver, osobitnú zmienku si zaslúžia aj riešenia, ktoré majú sociálny rozmer a od členských štátov vyžadujú, aby poskytli pomoc spotrebiteľom elektrickej energie a plynu, ktorí si nemôžu dovoliť platiť svoje účty. Claude Turmes v mene skupiny Verts/ALE. - Vážená pani predsedajúca, ako prvú spomeniem správu pani Ţicăovej, za ktorú budú Zelení hlasovať. Je ekologická a ja ďakujem celému tímu, ktorý o nej rokoval. Tých pár sekúnd, ktoré mám, chcem využiť na tému vnútorných trhov. Dnes večer je úplne jasné, že potrebujeme štvrtý balík o liberalizácii obsahujúci päť položiek. Po prvé, oddelenie vlastníctva plynovodov a elektrických sietí; po druhé, prístup k zásobníkom elektrickej energie a zemného plynu; po tretie, viac právomocí pre Agentúru EÚ pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky; po štvrté, verejné vlastníctvo energetických búrz, pretože inak nebudú nikdy fungovať; a po piate, potrebujeme osobitný zákon o karteloch pre hospodárstva založené na infraštruktúre. Aj keď pani Eluned Morganová tvrdo bojuje za spotrebiteľov, získajú len vtedy, keď bude fungovať veľkoobchodný trh. Spoločnosť Enel preberie spoločnosť Endesa, RWE preberie spoločnosť Nuon a Vattenfall preberie spoločnosť Essent. Napokon tu budeme mať desať megasubjektov, ktoré nemajú žiadny záujem ani o program ochrany životného prostredia, ani o program ochrany spotrebiteľov. Bude to kartel a aby sme mu mohli čeliť, potrebujeme prísnejšie zákony. V tomto zmysle sme dnes večer prehrali pod vedením pána Reula, pani Nieblerovej a ostatných im podobných. Je to veľké víťazstvo pre energetické oligopoly a porážka pre spotrebiteľov v Európe. Vladimír Remek Vážení prítomní, v obmedzenom čase nie je možné venovať sa celému takzvanému energetickému balíku. Napriek tomu chcem v prvom rade poďakovať všetkým, ktorí sa zaslúžili o vznik materiálu, ktorý máme na stole. Buďme však realisti. Výsledok má k dokonalosti ešte ďaleko. No napriek tomu si myslím, že v danej chvíli sa nedalo dosiahnuť viac. Určite to ovplyvnila aj skutočnosť, že mandát súčasného Parlamentu sa chýli ku koncu. Osobne sa chcem vyjadriť predovšetkým k materiálu o zriadení Agentúry pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky, ktorý predložil pán Chichester. Ako tieňový spravodajca som sa okrem iného zasadzoval o to, aby agentúra prispela k vytváraniu regionálnych trhov. Zatiaľ nebolo možné naplniť ambíciu, ktorá by bola ešte prospešnejšia. Tou by bol vznik nadnárodného celoeurópskeho regulačného orgánu. Presadzoval som tiež potvrdenie pôvodného návrhu Komisie, aby sa pri rozhodovaní v Rade európskych regulačných orgánov v oblasti energetiky zachovala zásada "jeden člen, jeden hlas". Je to veľmi dôležité pre malé členské štáty Európskej únie. Snaha predovšetkým veľkých štátov, ako sú Nemecko a Francúzsko, ktoré presadzujú takzvaný vážený pomer hlasov, by malé štáty znevýhodňovala. Napríklad Českej republike, ale aj ďalším štátom zachovanie zásady "jeden člen, jeden hlas" umožní lepšie čeliť snahám niektorých veľkých prevádzkovateľov prenosových sietí o dominanciu na trhu. V tomto smere som rád, že moje úsilie nebolo márne, a považujem to aj za úspech českého predsedníctva. Nie všetko vo vzťahu k Agentúre pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky sa však podarilo dotiahnuť do konca. Otvorená je napríklad stále otázka sídla. Osobne by sa mi páčilo, keby bola agentúra na Slovensku, ktoré má o ňu záujem. Najnešťastnejším riešením by však bol takzvaný dočasný variant, kedy by agentúra zostala v Bruseli. Tam už ich je dosť vrátane tých, ktoré boli pôvodne zriadené ako dočasné. Jim Allister Vážená pani predsedajúca, z času na čas som počúval, ako sa jednotný trh s elektrickou energiou na ostrove Írsko dával za príklad realizácie takýchto myšlienok. Ak by som to posudzoval z pohľadu ceny, ktorý pre spotrebiteľov znamená najviac, musím povedať, že tento trh nie je úspechom. Pri jeho zavedení minister Dodds sľuboval úspory vďaka energetickej účinnosti a zlepšenie hospodárskej súťaže, čo by pomohlo minimalizovať veľkoobchodné ceny elektrickej energie s množstvom výhod pre spotrebiteľa. Tento sľub znie teraz celkom prázdno najmä pre spotrebiteľov zo Severného Írska, ktorí z galérie pre verejnosť počúvajú túto rozpravu. Podľa mňa časť problému spočíva v neefektívnom regulačnom procese, ktorý je príliš zladený s priemyslom a až príliš ospravedlňuje stále vysoké ceny aj napriek prudkému poklesu ceny ropy. Termínované dohody o kúpe za trhový strop, ktoré dnes spôsobujú premrštené ceny, len zväčšujú náreky regulačného orgánu a nechávajú spotrebiteľov v tiesni bez pomoci, ktorú by mal poskytovať. Herbert Reul (DE) Vážená pani predsedajúca, pán komisár, dámy a páni, zhodli sme sa na tom, že chceme pre občanov zaistiť väčšiu bezpečnosť dodávok energie, to, aby mali dostatok energie a aby si energiu mohli kupovať za primerané ceny. Nedohodli sme sa na nástrojoch, pomocou ktorých sa to dá najlepšie dosiahnuť. Dnes však máme výsledok, na ktorý môžeme byť hrdí, ktorý je konštruktívny a náročný, pretože táto vec je zložitá a neexistuje tu žiadna jednoduchá odpoveď. Riešenie znie, že musíme zabezpečiť väčšie investície do odvetvia energie, do sústav, do prepojení a do nových elektrární. Je to veľmi dôležitý aspekt a musí sa naň zabezpečiť potrebný kapitál. Na druhej strane musíme zaistiť, aby boli spoločnosti poskytujúce energiu monitorované a aby sa vytvorila skutočná hospodárska súťaž. Domnievam sa, že schválenie rôznych modelov organizácie podnikov bolo správnym riešením pri súčasnom zabezpečení efektívneho monitorovania, silnej agentúry a stabilnej spolupráce medzi regulačnými orgánmi. Tiež bolo zaistením toho, aby si spoločnosti skrátka nemohli robiť to, čo sa im zachce. To, že možno vytvoriť úplne rozdielne opatrenia vrátane takých, ktoré budú upravené presne pre určité národné podmienky, je múdrym riešením. Ak sa použije správne, mohlo by sa stať osvedčeným riešením pre budúcnosť, ktoré by nás posunulo o výrazný krok vpred. Okrem toho - a je to pravda - sme počas procesu a rozhovorov v členských štátoch videli, že už začína dochádzať k zmenám. Situácia už nie je taká, aká bola na začiatku prieskumu, ktorý robila Komisia. Údaje a fakty sú teraz oveľa rozmanitejšie. Dosiahli sme už výrazný pokrok. Ale texty, ktoré sa chystáme teraz prijať, nás posunú ešte o ďalší krok. Norbert Glante (DE) Vážená pani predsedajúca, pán komisár, dámy a páni, už počas menšieho kola som sa vyjadril, že táto rozprava o energetickom balíku nie je nevyhnutne otázkou čiernej alebo červenej, pravice alebo ľavice. Napriek tomu je však plná ideológie. Dnes sme to znovu videli. Stavil by som sa so svojou kolegyňou poslankyňou z Nemecka pani Harmsovou, že o štyri roky nebudeme predkladať štvrtý balík, ale sa budeme riadiť nástrojmi, ktoré máme: reguláciou trhu, sprístupňovaním sietí, teda vecami, ktoré v Nemeckej spolkovej republike už fungujú. Je možné vidieť pozitívne príklady. Som za to, aby sme jednoducho zachovali veci ako sú a používali nástroje, ktoré sme dostali, a zaistili sme, že sa vykonávajú. Po druhé som zástancom toho, aby novozaložená Agentúra pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky dostala a využívala definitívne právomoci a aby uplatňovala osvedčené postupy z členských štátov. Ak sa tak stane, nepochybujem, že dosiahneme dobrý výsledok. Leopold Józef Rutowicz (PL) Vážená pani predsedajúca, rozprava o energetickom balíku pre vnútorný trh s elektrickou energiou a plynom je veľmi potrebná. Ak má tento trh správne fungovať, nariadenia by mali odpovedať na niekoľko otázok vrátane nasledujúcich. Bude v budúcnosti existovať jeden spoločný trh s energiou v EÚ alebo budeme musieť koordinovať národné trhy? Aký druh energie zabezpečí v priebehu ďalších 30 rokov stabilné a dostatočné dodávky energie za relatívne nízke ceny? Pretože práve toto je pre hospodárstvo EÚ a jej občanov dôležité. Ktoré zdroje energie najlepšie obmedzia skleníkový efekt a znížia náklady na jeho kontrolu? Kroky, ktoré boli dodnes v tejto oblasti prijaté, bohužiaľ, nie sú transparentné ani presvedčivé, čo môže občanom a hospodárstvu v priebehu ďalších 15 rokov priniesť nepriaznivé výsledky. Jerzy Buzek (PL) Vážená pani predsedajúca, prvoradým zámerom tretieho energetického balíka bolo slúžiť zákazníkom na našom kontinente a to sa dosiahlo - zákazník je najdôležitejší. Bolo však zároveň potrebné zohľadniť základné záujmy výrobcov energie. Čelili sme dvom dôležitým problémom. Po prvé bezpečnosti dodávok - tento cieľ sa dosiahol. Podľa mňa sa v porovnaní s prvým a druhým balíkom zaznamenal výrazný pokrok. Tvorba spoločného trhu s energiou sa stáva skutočnosťou a zásada solidarity sa dnes nedá prehliadnuť. Ak by to bolo nutné z pohľadu našich bezpečnostných potrieb, môžeme tiež investovať za hranicami EÚ. Po druhé je tu zásada otvorenej hospodárskej súťaže na európskom trhu s energiou. Tá sa nedosiahla úplne a pravdepodobne bude potrebné rozmýšľať o ďalších, konkrétnejších riešeniach. Odteraz sa však musíme postarať o to, aby boli podmienky na európskom trhu pre investorov z tretích krajín rovnaké a nie lepšie ako pre investorov z členských štátov. Tiež musíme zabezpečiť možnosť, aby si naše energetické koncerny mohli vzájomne konkurovať a slobodne investovať mimo Európskej únie. Chcel by som zdôrazniť, že tretí balík je nielen technickou a hospodárskou, ale aj veľkou politickou udalosťou a že by sme ho naozaj mali považovať za veľký úspech Európskej únie. Hannes Swoboda (DE) Vážená pani predsedajúca, domnievam sa, že v tomto prípade - bol som tieňovým spravodajcom našej skupiny pre sektor plynu - sa našiel kompromis, s ktorým môžeme súhlasiť aj v prípade ostatných sektorov, pretože sme sa na trh nepozerali ideologicky, ale zmýšľali sme o ňom prakticky. Spoločný európsky trh znamená predovšetkým to, že vnútroštátnym regulačným orgánom dáme väčšie príležitosti a právomoci. Rovnako znamená aj to, že vytvoríme spoločné európske kritériá, aby žiaden regulačný orgán neprijímal úplne iné rozhodnutia ako ostatné a aby sme sa neocitli v situácii, že jeden z nich bude závislý od vlády a ostatné nie. Tento trh predstavuje tiež možnosť vytvoriť európsku agentúru, ktorá môže v spolupráci s Komisiou naozaj pracovať na formovaní európskeho trhu. Druhým veľmi dôležitým aspektom je to, že sa posilnila pozícia spotrebiteľa, čo sa v zásade odráža v niekoľkých ustanoveniach. Uvítal by som však, keby ich bolo viac. Ide o to, aby mali spotrebitelia príležitosti a práva a aby sa našla transparentnosť v tomto dôležitom dodávateľskom odvetví. Obe tieto podmienky sa splnili, a preto budem hlasovať za tento balík. Inese Vaidere (LV) Vážený pán komisár, dámy a páni, minuloročná zima nápadne ukázala, v akom veľkom rozsahu sme závislí od dovozu zemného plynu a ako sa táto závislosť používa ako nástroj zahraničnej politiky. Preto by som chcela zdôrazniť obzvlášť potrebu čo najrýchlejšieho rozvoja jednotného, otvoreného a efektívneho vnútorného trhu so zemným plynom v Európskej únii spolu s vypracovaním kódexu nariadení v oblasti sietí s cieľom zabezpečiť transparentný cezhraničný prístup k sieťam pre dodávky a umožniť dlhodobé plánovanie a rozvoj. Dlhodobý plán by mal obsahovať siete pre dodávky plynu aj regionálne prepojenia. Nariadenia je potrebné zlepšiť, aby sa zaručil nediskriminačný prístup k infraštruktúre. Zároveň by som rada osobitne poukázala na potrebu diverzifikácie zdrojov energie prostredníctvom rozvoja skutočných stimulov na rozsiahlejšie zavedenie obnoviteľnej energie. Keďže budovy zodpovedajú za 40 % celkovej spotreby energie v Európskej únii, dôraz na používanie obnoviteľnej energie v budovách má prioritný význam pre ich energetickú účinnosť, hospodárnosť a izoláciu. Európska únia, opatrenia národných a miestnych vlád, ako aj finančné stimuly sa musia spojiť do jediného systému. Ďakujem. Ján Hudacký (SK) Prv než pristúpim k niektorým aspektom tejto správy, dovoľte mi poďakovať sa spravodajkyni pani Ţicăovej a ďalším tieňovým spravodajcom za korektnú spoluprácu na formovaní tejto správy. Mojím záujmom, ako aj záujmom mojej politickej skupiny bolo, aby táto správa predstavovala dobrý predpoklad pre skorú konečnú dohodu medzi Európskou komisiou, Európskou radou a Parlamentom v prospech pragmatických opatrení na zlepšenie situácie v oblasti energetickej účinnosti budov v jednotlivých členských štátoch. V tejto súvislosti musím povedať, že som bol kritický k niektorým návrhom, ktoré predstavujú zbytočné byrokratické opatrenia a taktiež príliš ambiciózne záväzné ciele pre jednotlivé členské štáty, ktoré by v konečnom dôsledku predstavovali vážne bariéry praktickej realizácie nevyhnutných projektov. Významným aspektom tejto správy je dohoda na jednotnej harmonizovanej metodológii pre kalkuláciu nákladovo optimálnej energetickej účinnosti, na základe ktorej členské štáty budú stanovovať svoje minimálne štandardy, pričom sa budú rešpektovať aj regionálne klimatické rozdiely. Nakoniec by som sa chcel zmieniť aj o aspektoch finančnej podpory, ktorá je nevyhnutná na realizáciu opatrení na zvyšovanie energetickej účinnosti v jednotlivých členských štátoch. Súhlasím s návrhom, ktorý uvažuje o etablovaní európskeho fondu v spolupráci s Európskou investičnou bankou, ktorý by vytváral podmienky na generovanie finančných zdrojov na tvorbu národných alebo regionálnych fondov prostredníctvom tzv. pákového efektu. Oceňujem tiež návrh, ktorý by mal stimulovať lepšie využívanie štrukturálnych fondov na zlepšenie energetickej účinnosti v jednotlivých členských štátoch. Na záver mi dovoľte zdôrazniť veľmi dôležitý fakt, ktorý sa týka skorého dôsledného uvádzania opatrení vzhľadom na zlepšovanie energetickej účinnosti v jednotlivých členských štátoch. Oživenie sektora energetickej účinnosti budov okrem výrazného zníženia... (Predsedajúca prerušila rečníka.) Reino Paasilinna (FI) Vážená pani predsedajúca, rád by som poďakoval najmä spravodajcom, ktorí tu prehovorili. Dospeli sme do dôležitej fázy. Sme na správnej ceste, aj keď, ako už bolo spomínané, dnes nič nie je dosť. Máme pred sebou veľa práce. Inteligentné meracie zariadenia, potreba realizovateľného a otvoreného systému energetiky, potreba skutočnej hospodárskej súťaže. Práve tieto slová a výrazy považujeme za dôležité. Platí to aj pre práva spotrebiteľov. Energetická chudoba sa stala závažným problémom. Cena energie stúpa, je to drahá komodita, a práve preto musíme zaručiť práva ľudí. Z tohto dôvodu robíme z energetiky prostredníctvom tohto legislatívneho balíka verejnú službu. Pokiaľ ide o našu skupinu, o Socialistickú skupinu v Európskom parlamente, chápeme to ako obranu záujmov spotrebiteľov a zabezpečenie maximálnej možnej transparentnosti trhu. Pokračujme ďalej po tejto ceste. Ďakujem. (potlesk) Neena Gill Vážená pani predsedajúca, už na začiatku našich rokovaní o správe pána Beleta sme zistili, že všetky zúčastnené strany - počnúc výrobcami pneumatík po lobistov v oblasti životného prostredia - sa zhodovali na potrebe tohto právneho predpisu. Chcem zablahoželať spravodajcovi k spôsobu, akým riešil túto konkrétnu správu, a spôsobu, akým spolupracoval s tieňovými spravodajcami. Domnievam sa, že tento právny predpis je potrebný práve teraz. Oživí automobilový priemysel v tomto ťažkom období. Nedávno som navštívila továreň na výrobu pneumatík Michelin v meste Stoke a továreň Jaguar Land Rover v mojom volebnom obvode a videla som tam, že výskum a vývoj ekologickej technológie už v plnej miere prebiehajú. Podpora, ktorú priemysel dostáva v čase poklesu, sa musí zameriavať na požiadavky na prispôsobenie sa environmentálnym problémom. Takýto právny predpis zaistí, že sa naši výrobcovia stanú svetovými vodcami v technológii, ktorú tak naliehavo potrebujeme. Je to návrh, v ktorom vyhrávajú všetci, pretože zároveň pomôže spotrebiteľovi poskytnutím tak veľmi potrebnej zrozumiteľnosti. Pneumatiky nie sú lacné, no napriek tomu sú jednotliví kupujúci nútení nakupovať podľa jednotných pravidiel. Tieto informácie pomôžu prejsť na tovary, ktoré znižujú emisie a zároveň aj škodlivý hluk. Pomocou tohto návrhu môžeme podporiť naozaj konkurenčný trh s ekologickými tovarmi. Dragoş Florin David (RO) Pán komisár, prvá výhoda, z ktorej sa občania budú tešiť na novovytvorenom voľnom trhu, má základ v samotnej podstate myšlienky demokracie. Hovorím o slobode. Účinne fungujúce trhy, ktoré novým subjektom ponúkajú príležitosť poskytovať služby v oblasti energetiky občanom, budú pre spotrebiteľov prospešnou alternatívou. V skutočnosti sa ich úloha zmení z pasívnych príjemcov služby na aktívne subjekty na trhu. Budú napríklad môcť zmeniť dodávateľa, ak budú služby dosahovať nízku kvalitu, ak bude dochádzať k prerušeniam v dodávkach elektrickej energie alebo ak budú ceny príliš vysoké. Sloboda voľby umožní spotrebiteľom aktívne sa zapájať do boja proti zmene klímy, pretože si budú môcť vyberať dodávateľov, ktorí ponúkajú obnoviteľnú energiu s nízkymi emisiami uhlíka. Nový balík opatrení povedie k nižším cenám, inovačným produktom a zvýšeniu kvality služieb. Ďalší prospech z deregulácie energetického priemyslu pre občanov spočíva v bezpečnosti dodávok energie. Vítam začlenenie osobitných opatrení na ochranu zraniteľných spotrebiteľov do nového právneho predpisu. Romana Jordan Cizelj (SL) Európsky parlament správne posunul spotrebiteľa do centra rokovaní, pretože vnútorný trh potrebuje práve spotrebiteľa s väčšími právami a prístupom k jasným informáciám. Spotrebiteľ musí mať možnosť zvoliť si svojho vlastného poskytovateľa služieb, a práve preto potrebuje inteligentné meracie zariadenia. Teší ma, že sme dosiahli dohodu o tomto rozsiahlom a odborne náročnom dokumente. Myslím si však, že dohodnutý kompromis o oddelení vlastníctva stále umožňuje veľké organizačné rozdiely medzi trhmi s elektrickou energiou a zemným plynom v rôznych členských štátoch. Zároveň dúfam, že pomocou mechanizmov a opatrení obsiahnutých v tomto balíku, ako napríklad väčšej nezávislosti vnútroštátnych regulačných orgánov, sa nám podarí prekonať tieto rozdiely a znovu vytvoriť jednotný trh s elektrickou energiou a zemným plynom. Czesław Adam Siekierski (PL) Vážená pani predsedajúca, pre úspech takého záväzku, akým je vytvorenie spoločného energetického priestoru, sú základom spoločné a koordinované investície do energetickej infraštruktúry. Kľúčovou úlohou je zvýšiť kapacitu výroby európskych elektrární a vytvoriť cezhraničnú sieť. Zároveň by sa nemalo zabúdať na dobro životného prostredia a usmernenia klimaticko-energetického balíka. Ďalšou úlohou, ktorá vyplynie z harmonizácie trhu EÚ s energiou, je otázka zaistenia bezpečnosti dodávok energetických zdrojov z území mimo EÚ. Z hospodárskych a bezpečnostných dôvodov je potrebné usilovať o diverzifikáciu dodávok a zvýšiť snahy o rozvoj európskeho energetického systému. Napokon, existuje tu obava, že úplné otvorenie trhu s energiou pre konkurenciu môže byť nebezpečné pre najchudobnejších ľudí EÚ, ktorí nie sú schopní pravidelne si platiť svoje účty. V tejto súvislosti stoja za zváženie možné nástroje, ktoré by zaručili, že takýmto ľuďom nebude odpojená elektrická energia. Iliana Malinova Iotova (BG) Vážená pani predsedajúca, bola som tieňovou spravodajkyňou pre trh so zemným plynom v mene Výboru pre vnútorný trh a ochranu spotrebiteľa. Verím, že všetci budete súhlasiť s tým, že najväčším úspechom tretieho energetického balíka je ochrana poskytovaná spotrebiteľom a občanom Európy. Je to prvýkrát, čo boli takéto texty vypracované jasne. Chcela by som osobitne upozorniť na definíciu energetickej chudoby a nemožnosť prerušiť dodávky, ako aj možnosť prechodu medzi dodávateľmi bez poplatkov a transparentné dohody, ktoré sú veľmi zrozumiteľné. Budúcnosť tohto právneho predpisu však spočíva v ešte silnejších zárukách pre spotrebiteľov, v opatreniach na ochranu zraniteľných osôb, ako aj vo väčšej transparentnosti a porovnateľnosti z pohľadu zmluvných vzťahov. Ďalšia základná otázka pre nás poslancov EP sa bude týkať cien a opatrení na ich reguláciu v čase, keď budú stabilne stúpať. Verím, že tento právny predpis bude v budúcnosti pokračovať týmto smerom. Paul Rübig (DE) Vážená pani predsedajúca, pán komisár, chcel by som vám osobitne zablahoželať k tomuto balíku. Pre našich občanov v Európe predstavuje veľký krok vpred. Účinky všetci pocítite vo svojich vlastných peňaženkách a na svojich vlastných účtoch. Zároveň je to veľký krok pre malé a stredné podniky, pretože tie sa musia stať konkurencieschopnejšími, najmä teraz počas hospodárskej a finančnej krízy. Tento typ energetického balíka je správnym prístupom k riešeniu tejto otázky. To, že budeme mať európsky regulačný orgán, ktorý bude pomáhať podnikom v každom členskom štáte, aby sa s nimi zaobchádzalo rovnako aj v ďalších 26 členských štátoch, a že dodávatelia energie na ďalších 26 trhoch budú mať nové príležitosti, je dôležitým aspektom tohto nariadenia, ktoré povedie k úplne novým príležitostiam. Pokiaľ ide o právny predpis o pasívnych a aktívnych domoch, chcel by som povedať, že dúfam, že naša dôkladná pozornosť venovaná účinnosti budov povedie v budúcnosti k vytvoreniu nových pracovných miest v tejto oblasti. Predsedajúca Pán Stolojan, keďže sa tak veľmi zapájate do tejto rozpravy a aj keď som vám povedala, že počet bol prekročený, myslím si, že váš zodpovedný prístup a vašu prítomnosť treba odmeniť, a preto vám ako výnimku dávam jednominútový priestor. Theodor Dumitru Stolojan (RO) Vážená pani predsedajúca, chcel by som zablahoželať všetkým spravodajcom k vykonaniu skvelej práce. Som si istý, že sa teraz všetci divíme, prečo ešte stále nemáme jednotný trh s elektrickou energiou alebo jednotný trh so zemným plynom. V tejto súvislosti si myslím, že každý členský štát, ktorý zatiaľ nesplnil ustanovenia európskej smernice, by tak mal urobiť. Po druhé, vítam rozhodnutie zriadiť Agentúru pre spoluprácu regulačných orgánov v oblasti energetiky a chcel by som Európsky parlament informovať, že Rumunsko sa uchádza o poskytnutie miesta pre túto agentúru. Andris Piebalgs člen Komisie. - Vážená pani predsedajúca, sľubujem, že budem veľmi stručný. Som spokojný s balíkom, ktorý sa má prijať. Neexistuje ideálny právny predpis. Tento právny predpis sa má prijať prostredníctvom rozpravy a kompromisov. Začali sme s veľmi rozdielnymi stanoviskami, no napokon Rada prijala návrh prakticky jednohlasne. V parlamentnom Výbore pre priemysel, výskum a energetiku sa obrovská väčšina vyjadrila za tento kompromis. To znamená, že sme k nemu pristúpili správne. Viem, že je tu veľa práce z pohľadu zavádzania, následnej činnosti a potrieb agentúry, no naozaj sa nám podarilo poskytnúť základný nástroj pre našich občanov. Ďakujem vám za vykonanú prácu. Skutočne na ňu môžeme byť hrdí. Eluned Morgan spravodajkyňa. - Vážená pani predsedajúca, chcela by som znovu poďakovať kolegom za ich spoluprácu. Chcem poďakovať aj pani Bethan Robertsovej a pánovi Renému Tammistovi, ktorí počas prípravy tejto správy výrazne pomáhali. Je to moja labutia pieseň po 15 rokoch v Európskom parlamente a teší ma, že sme v mene európskej verejnosti dosiahli také výrazné zlepšenie na trhoch s energiou. Má to síce ďaleko od dokonalosti, ale určite je to krok vpred. Myslím si, že energetická kríza sa stane v najbližších rokoch ešte kritickejšou, a preto je rozhodujúce zaviesť správny trhový rámec a vytvoriť správny typ stimulov pre správny typ investícií. Ak chceme, aby nám svetlo v budúcnosti neprestalo svietiť, odhaduje sa, že potrebujeme investície v hodnote 1 bilión EUR. Treba však urobiť ešte oveľa viac. Viete, že v Európskej únii máme 12 štátov, v ktorých jedna spoločnosť dominuje 70 % trhu s elektrickou energiou. To, čo v súčasnosti máme, je to najhoršie z oboch svetov. Myslíme si, že máme hospodársku súťaž, no máme obrovskú moc veľmi veľkých spoločností, ktoré dominujú na určitých trhoch. Ak chceme zaistiť, aby to takto ďalej nepokračovalo, bude potrebné konanie zo strany vnútroštátnych regulačných orgánov a orgánov hospodárskej súťaže. Skutočnou úlohou v budúcnosti bude realizácia. Nezabúdajme, že je tu mnoho zákonov EÚ, ktoré už na trhoch s energiou existujú. Práve preto, že sa tieto zákony nedodržiavajú, muselo dôjsť k revízii tohto zákona. To, či budeme potrebovať štvrtý balík alebo nie, bude závisieť od toho, či Komisia zaistí vykonávanie a kontrolu týchto nových zákonov zo strany vnútroštátnych regulačných orgánov a orgánov hospodárskej súťaže. Počkajme si teda na kroky Komisie a vnútroštátnych regulačných orgánov. Giles Chichester spravodajca. - Vážená pani predsedajúca, dovoľte mi v prvom rade povedať, že môj kolega pán Vidal-Quadras sa ospravedlňuje. Nebude totiž môcť využiť svoj priestor na prejav. Musel riešiť naliehavú záležitosť inde, no požiadal ma, aby som povedal - čo od neho bolo veľmi milé - že obaja súhlasíme, že ja prehovorím v mene našej skupiny. Rád by som sa vyjadril k jednému či dvom bodom, ktoré vyplynuli z rozpravy. Prvým je kolegyňa, ktorá vyjadrila obavy z toho, že napokon tu budeme mať koncentráciu moci vo veľmi malom množstve spoločností. Ak by sa to stalo, Komisia má právomoci v rámci pravidiel hospodárskej súťaže, aby to riešila. A z ostatných častí sveta vrátane Spojených štátov, kde riešili zavedený monopol či dominantnú trhovú silu, máme precedens. To by bola posledná možnosť, ak by právne predpisy zlyhali. Vráťme sa k štvrtému balíku. Musím pánovi komisárovi pripomenúť, že som ho naliehavo vyzýval na obozretnosť pri púšťaní sa do tretieho balíka, že by bolo lepšie počkať na výsledky druhého balíka po jeho realizácii. Myslím si, že musíme tomuto balíku poskytnúť čas na transponovanie, realizovať ho a vidieť, ako funguje ešte pred tým, než sa rozhodneme, či sú potrebné ďalšie kroky. Musím povedať, že moje sklamanie z nedostatočného úspechu pri riešení oddeľovania vlastníctva vyvážil môj optimizmus z možnosti, že agentúra bude vynaliezavo využívať právomoci, ktoré sme jej dali na riešenie situácie. Chcel by som poďakovať ďalšiemu svojmu kolegovi, ktorý požaduje viac právomocí pre regulačné orgány v oblasti energetiky. Trhové sily sa už uberajú týmto smerom. Dve nemecké spoločnosti sa zbavujú svojich prenosových systémov, pretože si uvedomili, že to má väčšiu hodnotu. Dovoľte mi na záver zopakovať, o čom je hospodárska súťaž. Znamená lepšiu hodnotu a služby pre spotrebiteľov a znamená efektívnejšie využívanie prostriedkov. Práve preto je jej zabezpečenie prospešné. Antonio Mussa Vážená pani predsedajúca, dámy a páni, z tejto spoločnej rozpravy vyplynul veľmi silný pocit veľkej spokojnosti s vytvorením balíka v podobe tohto tretieho balíka od Výboru pre priemysel, výskum a energetiku, ktorý je dôležitý pre európskych občanov. Prirodzene to nebude posledný balík, pretože, ako viete, existuje veľký záujem o používanie alternatívnych zdrojov energie, ako napríklad obnoviteľných zdrojov a jadrovej energie. V priebehu ďalších 10, 15 alebo 20 rokov sa však určite postará o dopyt po energii a jej potrebu. Zároveň sa postará o spotrebiteľov, najmä tých najzraniteľnejších a bude ich, samozrejme, chrániť. Domnievam sa, že pani Morganová, ja sám a všetci ostatní poslanci, ktorí sa do prípravy zapojili, zohrali významnú úlohu pri ochrane zraniteľných spotrebiteľov a dali výrazné právomoci vnútroštátnym a regionálnym orgánom, ktoré môžu robiť zmeny v čase krízy. Nehovorím, že môžu rozdávať energiu zadarmo, ale určite budú môcť vykonať zmeny a zabezpečovať pokračujúce dodávky energie. Ďalším zásadným bodom je to, že obyvateľstvo Európy si neuvedomuje všetko, čo sme v Komisii, v Rade a v Parlamente urobili na tomto balíku, ktorý má rozhodujúci význam pre spotrebiteľov energie. Veď ste videli, čo sa stalo v zime minulého roka. Myslím si, že nie je nič horšie, ako nepovedať o veľkom projekte tým, ktorým prináša výhody. Myslím si, že úloha, ktorú teraz majú Komisia, Rada a Parlament ešte pred tým, než sa budeme zaoberať uplatňovaním tohto balíka, je informovať spotrebiteľov o tom, že balík existuje, povedať im, že sme ho pripravili pre nich, v ich mene a ešte raz pre nich. Atanas Paparizov spravodajca. - Vážená pani predsedajúca, chcel by som tiež povedať podobne ako moji kolegovia, že tretí energetický balík, aj keď nie je dokonalý, je dobrým základom pre vytvorenie nášho spoločného trhu, najmä so zemným plynom a na zvýšenie plynovej bezpečnosti. Pre štáty ako je ten môj, malý štát v Európskej únii, je dosiahnutie kompromisu o oddelení vlastníctva veľmi dôležité, pretože nám dáva istotu, že môžeme zaručiť našu energetickú bezpečnosť v kontexte celého balíka rozšírených pravidiel, transparentnosti, doložky o tretích krajinách a všetkých ostatných prvkov balíka, ktoré nám umožnia posunúť otázku energetickej bezpečnosti do popredia. Balík zároveň dáva istotu spotrebiteľom, že si môžu uplatňovať svoje práva, a vytvára lepší rámec hospodárskej súťaže na rozvoj trhov s energiou a ich efektívne fungovanie. Tento balík závisí od vykonávania, ako práve povedala moja kolegyňa pani Eluned Morganová, a nemyslím si, že by bol štvrtý balík riešením. Riešením je skôr presné vykonávanie a solidarita medzi členskými štátmi pri vytváraní trhu, najmä prostredníctvom vytvárania nových iniciatív na regionálnu spoluprácu, hlavne pre krajiny, ktoré sú z pohľadu dodávok energie najzraniteľnejšie, a tiež pre krajiny, ktoré sú momentálne súčasťou energetických ostrovov. Ivo Belet Pokiaľ ide o označovanie energeticky úsporných pneumatík áut, teda opatrenie, ktoré sa dostalo do tohto balíka, rád by som doplnil niekoľko informácií o nákladoch. Toto opatrenie so sebou neprináša takmer žiadne náklady pre odvetvie pneumatík, teda ani pre spotrebiteľa. Náklady pre výrobcu sa odhadujú na menej než 0,01 EUR na pneumatiku, čo je zanedbateľné, v prípade, že by niekto cítil potrebu vyjadrovať nahlas nejakú kritiku. Všetky pridané náklady vyplývajúce z nákupu energeticky úsporných pneumatík áut by sa podľa výpočtov vrátili do ôsmich mesiacov. Práve vtedy začnú vodič automobilu aj životné prostredie cítiť skutočné výhody. Na základe toho by som rád zdôraznil, že je rozhodujúce, aby sa toto opatrenie vzťahovalo rovnomerne na všetky členské štáty a tiež na všetkých výrobcov v EÚ a za jej hranicami. Z tohto dôvodu by sme uprednostnili nariadenie namiesto smernice. Na záver poviem, že si uvedomujeme, že medzi niektorými skupinami v Parlamente stále existujú názorové rozdiely v mnohých aspektoch, no dúfame, že zajtra toto opatrenie veľká väčšina podporí. Pri úplnom uplatňovaní budeme s týmto jednoduchým opatrením schopní ušetriť objem emisií CO2, ktorý zodpovedá odstráneniu jedného milióna osobných automobilov. Je preto samozrejmosťou, že by sme toto opatrenie mali zaviesť radšej skôr než neskôr. Chcel by som ukončiť poďakovaním sa tieňovým spravodajcom, pani Chambrisovej z Európskej komisie a pánovi Sousovi de Jesusovi zo Skupiny Európskej ľudovej strany (kresťanských demokratov) a európskych demokratov za naše vynikajúce pracovné vzťahy. Silvia-Adriana Ţicău Dámy a páni, návrh, ktorým sa mení a dopĺňa smernica o energetickej hospodárnosti budov, patrí medzi najdôležitejšie opatrenia, ktoré Parlament prijal, a to z pohľadu zvyšovania kvality života európskych občanov, ako aj podpory hospodárskej obnovy EÚ. Občania Európy očakávajú konanie a konkrétne riešenia problémov a veľmi špecifických potrieb, ktoré majú. Osobne sa domnievam, že zvýšenie sadzby v Európskom fonde regionálneho rozvoja až na 15 %, ktorú by členské štáty mohli využívať na financovanie energetickej hospodárnosti v obytných budovách, je nevyhnutnosťou. Členským štátom by to poskytlo väčšiu flexibilitu a príležitosť využiť budúcoročné hodnotenie spôsobu využívania štrukturálnych fondov v polovici obdobia, aby mohli znovu primerane definovať svoje operačné programy s cieľom dosiahnuť lepšie využívanie štrukturálnych fondov. Rada by som zdôraznila, že táto smernica má veľmi veľký potenciál vytvárať nové pracovné miesta. Na európskej úrovni by sa dalo vytvoriť približne 500 000 pracovných miest a najväčší dosah by to malo na regionálne alebo vnútroštátne trhy práce. Pán komisár, dúfam, že tento návrh budete naďalej podporovať vrátane zavedenia minimálnej sadzby z Európskeho fondu regionálneho rozvoja pre energetickú účinnosť v budovách, aspoň v budúcnosti. Chcem ešte raz poďakovať tieňovým spravodajcom a personálu z Výboru pre priemysel, výskum a energetiku, ako aj kolegom spravodajcom, ktorí nás podporili a s ktorými sa mi vynikajúco spolupracovalo. Predsedajúca Rozprava sa skončila. Hlasovanie sa uskutoční v stredu 22. apríla 2009. Hlasovanie o správe pani Ţicăovej sa uskutoční vo štvrtok 23. apríla 2009. Písomné vyhlásenia (článok 142) Adam Gierek Nie je to až tak dávno, čo milióny ľudí pokladali sťahovanie do domu postaveného z prefabrikovaného betónu za postup na spoločenskom rebríčku a za zvýšenie štandardu bývania. Nízke ceny energie znamenali, že si nikto nerobil starosti s nákladmi na kúrenie. Dnes žije takmer 100 miliónov ľudí v prefabrikovaných stavbách. Chcel by som požiadať Európsku komisiu, aby z fondov Európskej únie poskytla rozsiahlu pomoc na modernizáciu týchto stavieb a celých sídlisk, a to najmä v strednej a východnej Európe. Peniaze na tento účel by sa mali nájsť ako súčasť strednodobého preskúmania finančného rámca na roky 2007 - 2013. Súčasná horná hranica investícií do bytovej výstavby vo výške 3 % prídelu z Európskeho fondu regionálneho rozvoja je rozhodne príliš nízka. Rozsiahla modernizácia a revitalizácia prefabrikovaných stavieb a sídlisk v EÚ zníži náklady na kúrenie, zvýši štandard bývania, vytvorí desaťtisíce pracovných miest a zníži spotrebu energie. To sa priamo premietne do určitého zníženia emisií skleníkových plynov, čo nás posunie bližšie k jednému z cieľov 3x20. Podpora modernizácie súčasných prefabrikovaných stavieb by mala byť úlohou pre Európsky parlament v novom volebnom období. Požiadavka na tento druh služby môže hrať významnú úlohu pri prekonaní súčasnej hospodárskej krízy a nezamestnanosti, ako aj v boji proti chudobe. Louis Grech písomne. Náklady na energiu rastú alarmujúcou rýchlosťou a prispievajú k výraznému nárastu chudoby v celej EÚ, ktorá súvisí s cenami energie. Trhová cena energie je však len jednou stránkou tohto problému. Existuje ďalšia významná finančná záťaž pre spotrebiteľov spôsobená neefektívnosťou a deformáciami trhu s energiami. Napríklad spotrebitelia a podniky na Malte zažili prehnané zvýšenie svojich faktúr za energiu, keď cena ropy dosiahla maximum, ale zníženie sa neprejavilo ani vtedy, keď cena ropy klesla na menej ako polovicu. Potrebujeme teda celoeurópsku politiku na ochranu spotrebiteľov a malých a stredných podnikov pred nečestnými cenovými praktikami zo strany podnikov verejných služieb. Jedným riešením môže byť nezávislý vnútroštátny regulátor, ktorý by vykonával potrebné kontroly a udržiaval rovnováhu vo vzťahu k akémukoľvek zneužívaniu a netransparentnému správaniu zo strany súkromných obchodníkov alebo spoločností vlastnených vládou v súvislosti s každým zvýšením cien verejných služieb, ako napr. plyn, elektrina, voda, letiskové poplatky a iné. Malo by sa to realizovať prostredníctvom skvalitnenia existujúcich právnych predpisov EÚ a smerníc týkajúcich sa ochrany spotrebiteľa s cieľom zabezpečiť predovšetkým: lepšiu úroveň transparentnosti a racionálnosti, ktorými sa riadi zvyšovanie cien, ako aj lepší prístup k informáciám týkajúcim sa práv spotrebiteľov, nižšie náklady a menej byrokracie pre spotrebiteľa, ktorý má oprávnený dôvod požadovať náhradu. András Gyürk písomne. Podľa nášho názoru je mimoriadne dôležité, aby Európsky parlament mohol schváliť tretí energetický balík už v druhom čítaní. Nové nariadenie môže posilniť hospodársku súťaž na trhu EÚ s elektrickou energiou a plynom. S prijímaním návrhu však nemôžeme pokročiť, ak nespomenieme, že z konečného znenia nariadenia sa vytratila veľká časť jeho ambícií v porovnaní s pôvodným návrhom Komisie. Počas rokovaní o balíku vyvolala najbúrlivejšie diskusie otázka oddelenia výroby od systémových operácií. Konečné vyriešenie tejto otázky bude mať rozhodujúci vplyv na štruktúru trhu EÚ s energiami. Výsledkom kompromisu, na ktorom sa dohodli členské štáty, nebude podľa môjho názoru transparentná regulácia v tejto oblasti, keďže členské štáty môžu uplatňovať aj tri rozličné modely oddelenia. Výsledkom toho budú aj závažné rozdiely, ktoré roztrieštia trh EÚ s energiami. Zároveň vítam, že kompromis Rady zohľadňuje početné návrhy Parlamentu týkajúce sa ochrany spotrebiteľa. Také opatrenia, ako napríklad možnosť zmeniť dodávateľa v priebehu troch týždňov, podrobnejšie fakturačné informácie a zjednodušenie kompenzačných postupov, umožnia, že výhody deregulácie trhu konkrétne pocíti väčší počet obyvateľov. Ďalším dôležitým pokrokom je to, že nové nariadenie skomplikuje tretím krajinám úsilie o nákup energií. Očakávané prijatie energetického balíka bude vďaka tejto skutočnosti znamenať významný krok na ceste k vytvoreniu spoločnej energetickej politiky EÚ. Zita Pleštinská Cena a spoľahlivosť dodávok energie sú kľúčovými faktormi nielen pre konkurencieschopnosť EÚ, ale hlavne pre blahobyt jej občanov. Z tohto dôvodu Európsky parlament postavil vo svojom treťom energetickom balíčku spotrebiteľa do stredu svojej pozornosti. Aby mal spotrebiteľ úžitok z tejto dôležitej legislatívy, Parlament zrevidoval a vylepšil smernicu o energetickej hospodárnosti budov, ktorá predstavuje okolo 40 % celkovej spotreby energie v EÚ. Projektanti a stavební inšpektori dostanú prostredníctvom tejto smernice primerané usmernenia. Za veľmi dôležitú pokladám metodiku nákladovo optimálneho výpočtu a určenie minimálnych požiadaviek hospodárnosti konštrukčných prvkov obvodového plášťa a technických systémov budov a ich uplatňovanie v nových i existujúcich budovách. Významným prvkom prepracovaného znenia smernice sú ciele pre budovy s nulovou čistou spotrebou energie. Vítam vytvorenie Európskeho fondu pre energetickú účinnosť a energiu z obnoviteľných zdrojov na podporu vykonávania tejto smernice. Doteraz bolo povolené obmedzené využívanie štrukturálnych fondov na energetickú účinnosť budov iba v novej EÚ-12. Teraz sa táto možnosť rozšíri na všetky členské štáty. Zároveň sa zvýši maximálny podiel prostriedkov ERDF na takéto projekty z 3 % na 15 %. Pre úspešné vykonávanie smernice je nevyhnutné, aby členské štáty konzultovali všetky aspekty vychádzajúce zo smernice so zástupcami miestnych a regionálnych orgánov a rovnako aj so združeniami na ochranu spotrebiteľa. Katrin Saks písomne. - (ET) Chcela by som sa poďakovať spravodajcom, ktorí pracovali na návrhoch energetického balíka, predovšetkým pani Morganovej, ktorá vykonala veľa dôležitej práce v oblasti ochrany spotrebiteľa. Som obzvlášť rada, že v novom balíku sa venuje pozornosť aj otázke energetickej chudoby. Členské štáty, ktoré to ešte neurobili, vrátane mojej vlasti, Estónska, by mali vypracovať štátny akčný plán na boj proti energetickej chudobe s cieľom znížiť počet ľudí trpiacich energetickou chudobou. V súčasných hospodárskych podmienkach je to mimoriadne dôležité. Je nesmierne potrebné zaoberať sa touto otázkou v Estónsku, pretože faktúry za kúrenie sa v ostatných rokoch výrazne zvýšili. Priama pomoc menej solventným spotrebiteľom, ktorá sa poskytuje v Spojenom kráľovstve, je jedným z dôležitých opatrení, aj keď energetická efektívnosť budov by sa takisto mohla zlepšiť, čo by bolo v Estónsku mimoriadne účinné. Andrzej Jan Szejna Európa musí čeliť mnohým problémom súvisiacim s krátkodobými, strednodobými a dlhodobými dodávkami energií a dopytom po nich. My, Európske spoločenstvo, sme si stanovili veľmi náročnú úlohu. Do roku 2020 plánujme znížiť emisie skleníkových plynov a spotrebu energie o 20 %. V súvislosti s tým si myslím, že by sme mali venovať mimoriadnu pozornosť otázke energetickej výkonnosti budov, keďže ich podiel na našej celkovej spotrebe energie predstavuje až 40 %. Týmto by som chcel vyjadriť podporu spravodajkyni. Myslím, že by sme mali zorganizovať informačnú kampaň s cieľom upozorniť občanov na možnosť šetrenia peňazí tepelnou izoláciou budov. Rovnako by sme mali vyzvať vlády všetkých krajín Spoločenstva, aby dali k dispozícii dotácie na túto iniciatívu. Mali by sme vytvoriť zoznam jednotných minimálnych noriem na izoláciu budov pre celú EÚ. Podporujem aj rozšírené využívanie štrukturálnych fondov, ktoré zahŕňa práce súvisiace s energetickou efektivitou budov vo všetkých krajinách Spoločenstva a zvýšenie sumy, ktorá môže byť pridelená z Európskeho fondu regionálneho rozvoja na projekty v tejto oblasti, z 3 % na 15 %.

Turno di votazioni Presidente L'ordine del giorno reca il turno di votazioni. (Per i risultati e altri dettagli delle votazioni: vedasi processo verbale) * Nigel Farage (EN) Signora Presidente, ai sensi dell'articolo 110 del regolamento, la Commissione può richiedere, in qualsiasi momento, l'autorizzazione a rilasciare una dichiarazione su una questione urgente. Stanotte abbiamo ricevuto la notizia economicamente nefasta, ma non sorprendente, che dovremo salvare un altro paese che è sull'orlo del fallimento: il Portogallo. Posso chiedere se sia pervenuta oggi la richiesta da parte della Commissione di rilasciare una dichiarazione sul Portogallo? Se non è giunta la richiesta, il Commissario può spiegarne il motivo? Ritiene che il salvataggio del Portogallo non sia un argomento tanto importante da essere discusso in Parlamento o sta soltanto nascondendo la testa sotto la sabbia? Presidente Onorevole Farage, la sua richiesta è chiara e sono certa che il Commissario Šefčovič l'ha ascoltata. È prerogativa di ogni istituzione reagire. Abbiamo ascoltato la sua richiesta e vedremo cosa accade. Nigel Farage (EN) Signora Presidente, chiedo: la risposta è sì o no? Avete ricevuto la richiesta dalla Commissione di rilasciare una dichiarazione urgente sulla situazione del Portogallo, o no? Presidente Onorevole Farage, è prerogativa della Commissione e lei ha avuto la possibilità di porre la sua domanda. Procediamo adesso alle votazioni.

Ausführungen von einer Minute zu wichtigen politischen Fragen Die Präsidentin Als nächster Punkt folgen die Ausführungen von einer Minute zu wichtigen politischen Fragen. Simon Busuttil (MT) Zunächst möchte auch ich der neuen Kommissarin, Frau Vassiliou, gratulieren. Frau Präsidentin, unsere morgige Entscheidung über die Gewährung von nahezu 700 000 Euro aus dem Europäischen Fonds für die Anpassung an die Globalisierung für die 675 maltesischen Arbeitnehmerinnen und Arbeitnehmer, die ihren Arbeitplatz bei den Unternehmen VF und Bortex in Malta verloren haben, ist eine Geste der Solidarität, und Solidarität gilt als eine der tragenden Säulen der Europäischen Union. Wenn die Europäische Union einen Sinn haben soll, dann ist es genau dieser: Es steht außer Frage, dass die Mitgliedstaaten ihre Wirtschaft und ihre Märkte dem Wettbewerb öffnen müssen, aber sie sind dabei nicht auf sich allein gestellt. Die Europäische Union hilft bei schwierigen Aufgabenstellungen, unterstützt uns bei der Bewältigung der damit verbundenen Probleme und bei der Verringerung möglicher negativer Auswirkungen. Frau Präsidentin, heute haben die Arbeitnehmerinnen und Arbeitnehmer von VF und Bortex eine bessere Vorstellung davon, was Solidarität bedeutet und was die Europäische Union darstellt, und ich grüße sie von hier aus. Rovana Plumb (RO) Die jüngsten Demonstrationen in Ljubljana rückten die Einkommensunterschiede zwischen Männern und Frauen als einen sich auf den angestrebten sozialen Zusammenhalt negativ auswirkenden Faktor in den Vordergrund. Obwohl wir auf der Ebene der Europäischen Union immense Fortschritte erzielt haben, betragen diese Unterschiede noch immer 15 % und in Rumänien 13 %. Ich möchte auf ein Problem aufmerksam machen, das im öffentlichen Sektor weit verbreitet ist, und zwar in Bereichen mit vor allem weiblichen Beschäftigten wie dem Gesundheitswesen, der Sozialfürsorge, der Bildung, der Leichtindustrie und der öffentlichen Verwaltung, die zu den am schlechtesten bezahlten Bereichen zählen. Ich begrüße die Unterstützung, die Kommissar Špidla für die Beseitigung der Einkommensunterschiede demonstriert hat, und halte es für erforderlich, die im entsprechenden Aktionsplan enthaltenen Maßnahmen zu beschleunigen, und zwar insbesondere Punkt 2 zu den Einkommensunterschieden als wichtigster Komponente der Beschäftigungspolitik. Marian Harkin (EN) Frau Präsidentin! Ich möchte ein paar Worte zur Umsetzung der Habitatrichtlinie in Irland, besonders zum Torfstechen in Hochmooren, sagen. Irische Torfstecher und Besitzer von Hochmooren werden gegenwärtig aufgefordert, den Torfstich für den persönlichen Bedarf einzustellen. Schuld an der Situation sind die unbeschränkten industriellen und kommerziellen Torfabbaurechte in der EU, die zur Zerstörung nahezu aller Hochmoore in Europa geführt haben. Es ist wichtig zu begreifen, dass viele Iren, egal ob in der Stadt oder auf dem Land, den Torfabbau schon seit Generationen betreiben. Diese Menschen dürfen nicht den Preis dafür zahlen, dass andere die Moore zerstören. Angesichts des Ölpreises von derzeit zirka 110 Euro pro Barrel sollten wir bedenken, dass Torf für die Betroffenen eine wertvolle wirtschaftliche Ressource darstellt. Unter diesen Bedingungen muss es eine vollständige Entschädigung für den Verlust der Torfabbaurechte auf nationaler Ebene geben, und es müssen flexible Regelungen beschlossen werden, damit die Rechte der Eigentümer und die Notwendigkeit, Hochmoore zu schützen, gegeneinander abgewogen werden können. Willy Meyer Pleite (ES) Vielen Dank, Frau Präsidentin! Ich möchte die Europäische Kommission ersuchen, im Zusammenhang mit dem Problem, das die akkreditierte spanische Presse derzeit im Königreich Marokko erlebt, rasch tätig zu werden: Die marokkanische Regierung nötigt die akkreditierte Presse Spaniens und droht ihr mit Ausweisung, weil sie über den Sahara-Konflikt berichtet. Seit Januar dieses Jahres haben Televisión Española, TV3 und Canal Sur aufgrund der Berichterstattung über den Konflikt keine Sendegenehmigung erhalten, und kürzlich wurde dem Korrespondenten von Cadena COPE sowie Cadena SER und der Zeitung La Vanguardia mit Ausweisung gedroht. Ich halte es für unvereinbar mit unserer Nachbarschaftspolitik, dass eine Regierung - die marokkanische - ein ernstes Problem der freien Meinungsäußerung schafft und der gesamten im Königreich Marokko akkreditierten spanischen Presse droht, während die übrige europäische Presse davon nicht betroffen ist. Deshalb fordere ich eine schnelle und energische Reaktion seitens der Europäischen Kommission, um dieser Situation ein Ende zu setzen. Irena Belohorská (SK) Eingangs möchte ich feststellen, dass es mich traurig stimmt, wenn ich sehe, wie zwei Nachbarländer, die beide Teil des gemeinsamen Europas von heute sind, ihre schmutzige Wäsche hier im Europäischen Parlament waschen. Worum geht es im Falle des ungarischen Dorfes Mlynky? Jüngsten statistischen Angaben zufolge sind 54 % der Einwohner des Dorfes Slowaken. Der Bürgermeister von Mlynky verweigert fünf slowakischen Vereinigungen den Zutritt zu zwei Räumen, in denen sie bisher ihre Veranstaltungen abgehalten haben. Was die Behandlung der slowakischen Minderheit angeht, so möchte ich feststellen, dass diese Maßnahme nur die Spitze des Eisbergs ist. In einer slowakischen Schule im ungarischen Dorf wird Slowakisch an drei Stunden pro Woche als Fremdsprache unterrichtet, und der Gottesdienst findet auf Ungarisch statt. Die zweisprachige Dorfzeitung erscheint nicht mehr. Ich möchte dem ungarischen Präsidenten, Herrn Sólyom, der das Dorf gleich zu Beginn besucht und sich beide Seiten angehört hat, danken. Ich möchte auch dem ungarischen Bürgerbeauftragten danken, der sich in diesem Falle für die slowakische Minderheit einsetzt. Die lokalen Behörden scheinen jedoch an ihrem Standpunkt festzuhalten. Die aus EU-Mitteln finanzierte Brücke der Freundschaft nahe der Stadt Ostrihom ist nur 30 km von Mlynky entfernt. Ich hoffe, dass sich die Freundschaft, die diese Brücke symbolisiert, in dieser Region behaupten kann. Dariusz Maciej Grabowski (PL) Frau Präsidentin! Deutschland war in Bukarest dagegen, der Ukraine und Georgien eine offizielle Einladung zum NATO-Beitritt auszusprechen. Begründet wurde das mit der Sorge und der Furcht vor einer Verschlechterung der Beziehungen zu Russland. Deutschland weiß aber, dass die Befürchtungen Russlands völlig unbegründet sind, denn die NATO ist ein Verteidigungsbündnis und hat viel für den Erhalt des Friedens in Europa und vielen Regionen der Welt getan. Daher stellt sich die Frage, wen oder was Deutschland im sich vereinigenden Europa des 21. Jahrhunderts repräsentieren und gegen wen es sich verteidigen will. Doch wohl nicht gegen die südosteuropäischen Staaten wie die Ukraine oder Georgien, die die sowjetische Besatzung erfahren mussten? Will Deutschland im sich vereinigenden Europa die Schreckgespenster und Dämonen der Politik des 20. Jahrhunderts wiederbeleben, wie etwa die Bündnisse und Pakte, die zu Kriegen, Verbrechen, zum Holocaust und zur Teilung Europas geführt haben? Ist die Haltung Deutschlands in Bukarest ein Warnsignal, dass die gemeinsame europäische Außenpolitik von Deutschland diktiert werden könnte, das seine eigenen Interessen verfolgt, dabei aber die bittere Wahrheit der Geschichte vergisst? Urszula Krupa (PL) Frau Präsidentin! Der Europarat wurde ins Leben gerufen, um die Menschenrechte - einschließlich des Rechts jedes einzelnen auf Leben - zu schützen, die gemeinsamen Grundwerte zu stärken und gleichzeitig die Sicherheit der Bürger in Europa zu erhöhen, und das bedeutet, dass niemand das Recht hat zu töten. Unterdessen wird sich die Parlamentarische Versammlung auf ihrer Plenarsitzung am 16. April 2008 mit dem Bericht mit dem Titel "Zugang zu sicherer und legaler Abtreibung in Europa" befassen, in dem empfohlen wird, Frauen den Zugang zur Abtreibung zu garantieren, Hindernisse für die Durchführung von Abtreibungen zu beseitigen und Verhütungsmittel zu günstigen Preisen zugänglich zu machen, darunter auch frühabtreibende Mittel, die nicht nur aus medizinischer Sicht schädlich, sondern auch in höchstem Maße unethisch sind. Ich lehne den Bericht ab, der im Widerspruch zu den Zielen steht, deretwegen der Europarat ins Leben gerufen wurde und der der Tötung der schutzlosesten Wesen und der Verhütung Vorschub leistet. Marie Anne Isler Béguin (FR) Frau Präsidentin! Das Energie-Klima-Paket markiert den Beginn einer neuen Phase der Erpressung, der Erpressung mit Kohlenstoffemissionen. Nachdem Arcelor-Mittal am 4. April 2008 die Streichung von 575 Arbeitsplätzen in Gandrange im Departement Moselle bekannt gegeben hatte, stimmt der Konzern nun der Erhaltung von 124 Arbeitsplätzen vor Ort zu, wenn ihm CO2-Emissions-Zertifikate zuerkannt werden. Und um die Pille der Streichung von Arbeitsplätzen in Lothringen zu versüßen, bringt Arcelor-Mittal die Hypothese eines möglichen Pilotprojekts zum Auffangen von CO2 in Umlauf, obwohl dieses Verfahren noch gar nicht in Bezug auf seine Energieneutralität bewertet wurde. Gandrange im Departement Moselle wird de facto das Trojanische Pferd der energieintensiven Industriezweige, deren großer Verteidiger im Europäischen Rat der französische Staatspräsident Sarkozy ist. Ich bin froh darüber, dass die Kommissarin unter uns weilt, weil ich wirklich möchte, dass dieser neuen Art der Erpressung, dieser Erpressung mit Kohlenstoffemissionen, Einhalt geboten wird. Um wirksam zu sein, muss das Energie-Klima-Paket in der Tat durch die europäische Gesetzgebung mit Leben erfüllt werden. Das Europäische Parlament muss den Rat auffordern, die Regeln, die wir für uns festlegen, einzuhalten und nicht dem Sirenengesang der Industrie auf ihrer Suche nach Quotenfreiheiten nachzugeben. Wir als Mitgesetzgeber müssen gewährleisten, dass die europäischen KMU einen fairen Zugang zu den Quoten gegenüber den großen Industriekonzernen erhalten. Kinga Gál (HU) Von Rumänien nach Ungarn emigrierte ungarische Bürger, die nach dem Beitritt Rumäniens zur Europäischen Union 2007 in Rente gingen, haben die ihnen für ihre Beitragszeiten in Rumänien zustehenden Rentenzahlungen bisher noch nicht erhalten. Gemäß dem zwischen Rumänien und den anderen Mitgliedstaaten der Europäischen Union abgeschlossenen Vertrag vom 1.1.2007 müssten die rumänischen Behörden die Rentenzahlungen direkt an die Berechtigten leisten. Dies haben die Rumänen jedoch seit einigen Monaten versäumt, so dass die ungarischen Bürger, die seit dem Beitritt Rumäniens 2007 eine Rente beziehen, nur den Teil ihrer Rente erhalten, der ihnen in Ungarn zusteht. Bei der Lösung solcher Fragen kommt es häufig zu Verzögerungen seitens der rumänischen Behörden, obwohl die entsprechenden EU-Richtlinien auch in Rumänien gelten müssten. Da es Aufgabe der Europäischen Kommission ist, die Umsetzung der EU-Richtlinien zu überwachen, bitte ich die Kommission, die Berechnung und Auszahlung von Renten in Rumänien zu untersuchen und die rumänischen Behörden darauf aufmerksam zu machen, dass sie dieses Problem schnellstmöglich lösen müssen. Es ist nur ein geringer Trost, dass diese Rentner im Falle einer Klage in Luxemburg obsiegen würden. Vielen Dank. Miloš Koterec (SK) Die kommunale Verwaltung des ungarischen Dorfes Mlynky, in dem 55 % der Einwohner slowakischer Nationalität sind, billigte den Vorschlag des Bürgermeisters, zwei slowakische Minderheitenorganisationen des traditionellen "Slowakischen Hauses" zu verweisen. Die Organisationen haben bei der Kommunalverwaltung dagegen schriftlich protestiert und in ihrem Schreiben darauf hingewiesen, dass dies eine Verletzung des Status quo darstellt und den Interessen der slowakischen Minderheit in Mlynky schadet. Diese Entscheidung über das Hausverbot ist jedoch kein Einzelfall. Ihr waren Beschlüsse der Kommunalverwaltung über die Einstellung der Veröffentlichung einer bilateralen Zeitschrift, über Veränderungen im Bereich Fernsehen zum Nachteil von Sendungen für Minderheiten und die Senkung der Gehälter für slowakische Lehrkräfte vorausgegangen. Das ist eine generell negative Tendenz, und ich muss gegen derartige Aktionen protestieren. Diese Aktionen und Entscheidungen sind vor allem deshalb gefährlich, weil sie auf elementare und möglicherweise vorsätzliche Weise den Minderheitenstatus in der betreffenden Region unterminieren und die geltenden Standards für Minderheitenrechte senken. Herr Kállai, der ungarische Bürgerbeauftragte für nationale und ethnische Minderheiten, hat diese Beschlüsse energisch verurteilt. Die wiederholt gegen die slowakische Minderheit gerichteten Aktionen der Kommunalverwaltung von Mlynky senden ein sehr schlechtes Signal aus, und zwar gerade zu einer Zeit, da leitende Beamte der slowakischen und ungarischen Regierung ein Treffen der beiden Ministerpräsidenten vorbereiten, von dem man sich eine eindeutige Verbesserung der Beziehungen zwischen unseren Ländern verspricht. Milan Gaľa (SK) Einige Abgeordnete des Europäischen Parlaments haben ihre Besorgnis über den Bau eines Kohlekraftwerks in der ostslowakischen Stadt Trebišov zum Ausdruck gebracht. Dazu möchte ich feststellen, dass das Wirtschaftsministerium der Slowakischen Republik diesen Gedanken zurückgewiesen hat und davon ausgeht, dass das Kraftwerk im Rahmen der Energiesicherheit der Slowakischen Republik nicht vor 2030 gebaut wird. Auch ich möchte den Bürgern von Trebišov, die sich mutig gegen den Bau dieses Kraftwerks wehren, meine Unterstützung aussprechen. Ferner möchte ich betonen, dass der ehemalige Ministerpräsident der Slowakischen Republik, Herr Mikuláš Dzurinda, und weitere Politiker, die über die negativen Auswirkungen besorgt sind, die das Kraftwerk auf die Umwelt und die Lebensqualität in Trebišov sowie auf die einzigartige Weinanbauregion Tokaj an der Grenze zur Ukraine und Ungarn haben würde, die Aktionen der Bürger von Trebišov unterstützen. Marco Pannella (IT) Frau Präsidentin, verehrte Kolleginnen und Kollegen! Ich möchte der Kommission, dem Präsidium unseres Parlaments und dem Vorsitz des Rates eine Mitteilung machen, zu der ich mich befugt sehe. Wenn wir von Peking die, wenn auch nur beiläufige, Anerkennung erhielten, dass der Dalai Lama bei all seinen öffentlichen Auftritten und Reden der letzten Jahre nie Unabhängigkeit, sondern immer nur Autonomie gefordert hat, und wenn außerdem bestätigt würde, dass er in all seinen öffentlichen Verlautbarungen zur Gewaltlosigkeit aufgerufen hat, könnte diese Erklärung Pekings sofort von der Exilregierung und dem Dalai Lama selbst als Geste der Öffnung und des guten Willens interpretiert werden. Ich hoffe, dass wir uns in diese Richtung bewegen werden. Κyriacos Τriantaphyllides (EL) Frau Präsidentin, meine Damen und Herren! Die europäischen Finanzminister haben beschlossen, sich nicht auf eine europaweite Anhebung der Löhne zu einigen, um den Anstieg der Lebenshaltungskosten auszugleichen. Wir alle wissen um die Demonstrationen, die in Ljubljana stattgefunden haben und die meine Kollegin vorhin bereits erwähnte. Wir alle wissen auch um den Anstieg der Lebenshaltungskosten, der die Bevölkerungsgruppen mit mittlerem und niedrigem Einkommen in den Ruin treibt. Was hat die EU dagegen unternommen? Absolut gar nichts! Stattdessen steigen die Gehälter der Topmanager großer Unternehmen weiter an, während es für den einfachen Arbeitnehmer immer schwieriger wird, mit seinem Einkommen bis zum Monatsende auszukommen. Abschließend möchte ich auf Herrn Almunias Feststellung verweisen, derzufolge sich eine potenzielle Anhebung der Löhne auf die Produktivität auswirken könne. Solche Erklärungen sind ein Schlag ins Gesicht von Hunderttausenden von Arbeitnehmern, die in finanziellen Schwierigkeiten stecken. Die riesigen Profite der multinationalen Konzerne sind natürlich kein Geheimnis. Monika Beňová (SK) Die fortgesetzten Aktivitäten der Ungarischen Garde gegen die Roma, die unverhohlene Verbreitung extremistischen und revisionistischen Gedankenguts sowie die Suche nach einem äußeren Feind in den Nachbarstaaten und unter den Angehörigen anderer Völker wurden vor nicht ganz zwei Wochen durch die weitere Vereidigung neuer Mitglieder dieser Organisation untermauert, die von gleich gesinnten politischen Parteien und Gruppierungen nicht nur im Lande selbst, sondern auch jenseits der ungarischen Grenzen unterstützt wird. Sie stellen eine ernste Bedrohung der Grundsätze dar, die das Fundament des modernen Europa bilden. Das stellt nicht nur eine Gefahr dar, sondern ist auch eine Herausforderung, von der im Grunde nicht nur alle demokratisch gesinnten Menschen in Ungarn und dessen Nachbarländern betroffen sind, sondern in ganz Europa. Bekundungen eines aggressiven Nationalismus, von Rassismus, Fremdenhass, Antisemitismus oder Neofaschismus haben keinen Platz in einem demokratischen Europa und dürfen dort auch keinen Platz haben. Diese Erscheinungen kann man nicht relativieren oder als Randerscheinungen betrachten, wie sie auch in keinster Weise zu rechtfertigen sind. Deshalb fordere ich die europäischen Institutionen auf, sich dieser Angelegenheit ernsthaft anzunehmen. Ewa Tomaszewska (PL) Das Programm Erasmus Mundus, das darauf ausgelegt ist, den interkulturellen Dialog zu fördern und mit den herausragenden Erfolgen im Bildungsbereich für die Europäische Union zu werben, ist für junge Menschen aus Belarus nicht zugänglich. Belarus ist ein Land, das die Menschenrechte missachtet, ein Land, wo politische Überzeugungen unterdrückt, nationale Minderheiten und Gewerkschaften diskriminiert werden und man für seine bürgerliche Haltung verfolgt wird. Besonders junge Menschen werden für ihre Überzeugungen bestraft, indem ihnen der Zugang zu Bildung verwehrt wird. Wir müssen einen Weg finden, damit junge Menschen in Belarus, die in ihrem Heimatland wegen ihrer Überzeugungen beim Zugang zu Bildung diskriminiert werden, am Erasmus-Mundus-Programm teilnehmen können. Die Universität Warschau und andere polnische Bildungseinrichtungen haben Studenten aufgenommen, die wegen der Teilnahme an Demonstrationen von belarussischen Bildungseinrichtungen ausgeschlossen wurden. Ich hoffe, die Europäische Union findet die richtige Lösung für dieses Problem. Caroline Lucas (EN) Herr Präsident! Am kommenden Wochenende beginnt die zweite Phase der größten kommerziellen Robbenjagd der Welt vor der kanadischen Atlantikküste. Die kanadische Regierung hat zugesichert, dass die Jagd menschlich abläuft. Bedingung für die Jagderlaubnis war außerdem, dass die Jäger die Robben betäuben und sich vergewissern, dass sie bewusstlos sind, ehe die Tiere ausgeblutet und gehäutet werden. Unabhängigen Beobachtern zufolge gibt es allerdings kaum Hinweise darauf, dass so verfahren wird. Und das bei den wenigen Gelegenheiten, wo Beobachter zugelassen waren! Dass das Fischereiministerium die Beobachtung der diesjährigen Robbenjagd so systematisch blockiert, ist beinahe genauso erschreckend wie die bisher festgestellten eklatanten Verstöße gegen die Jagdverordnungen. Wenn sich die kanadischen Behörden so sicher sind, dass ihre Verordnungen eingehalten werden, warum sind sie dann so sehr darum bemüht, Tierschützer und Journalisten von der Beobachtung abzuhalten? Wir sollten nicht vergessen, dass nirgends sonst bei der kommerziellen Robbenjagd, also weder in Russland noch in Namibia, Tierschutzgarantien dieser Art gegeben wurden. Die Legislaturperiode nähert sich dem Ende, weshalb es wichtig ist, dass die Kommission rasch handelt und in Reaktion auf die schriftliche Erklärung 38 den Antrag auf das Verbot jeglichen Imports, Exports und Handels mit Robbenprodukten stellt. Zwar wäre die Subsistenzwirtschaft von einem solchen Verbot ausgenommen, aber es würde ein deutliches Zeichen für den Tierschutz gesetzt. Ilda Figueiredo (PT) Herr Präsident! In Portugal drohen zurzeit viele multinationale Unternehmen wie Yasaki Saltano und Delphi, Teile ihrer Produktion zu verlagern. In beiden Fällen haben diese multinationalen Konzerne, die Teile für die Autoindustrie herstellen, aus den Gemeinschaftsfonds Millionen von Euro für die Erschließung des Standorts und für die berufliche Ausbildung ihrer Beschäftigten erhalten. Unter Hinweis auf Probleme in der Automobilindustrie plant Yasaki Saltano, 400 Beschäftigte in Vila Nova de Gaia zu entlassen. Zirka 70 % der Beschäftigten sind Frauen, von denen viele gesundheitliche Probleme - Tendinitis - haben, die sie sich bei der Arbeit im Dienste des Unternehmens zugezogen haben. Es stellen sich hier zwei Fragen: 1. Wie steht es um die soziale Verantwortung dieser Unternehmen? und 2. Wann werden Maßnahmen gegen diese Verlagerungen ergriffen, um die Rechte der Arbeitnehmer und die Produktion in unseren Ländern zu schützen? László Tőkés (HU) Zuerst Kosovo, jetzt Tibet. In beiden Fällen hat die durch nationalistisch-kommunistische Polizeistaaten verfolgte gewaltsame kolonialistische Politik zu Blutvergießen geführt. In beiden Fällen resultierte die Weigerung, das Recht eines Volkes auf Selbstbestimmung zu achten, in einer Krise, die den Weltfrieden insgesamt gefährdet. Der Dalai Lama, Träger des Friedensnobelpreises, hat den kulturellen Völkermord und die demographische Aggression gegenüber dem tibetischen Volk öffentlich gemacht. Im ehemaligen kommunistischen Rumänien waren dies ebenfalls verbreitete Methoden. Ceauşescu betrachtete die Unterdrückung von Minderheiten ebenfalls als innere Angelegenheit, so wie auch China dies im Fall von Tibet tut. Das Europäische Parlament sollte sich an die Seite von Papst Benedikt XVI. stellen und gegen Ungerechtigkeit, Hass und Gewalt und für die territoriale Autonomie Tibets eintreten. Wir würden es gern sehen, wenn der Dalai Lama und der römisch-katholische Papst hier im Europäischen Parlament der Welt gegenüber zum Ausdruck bringen, dass es keinen Frieden ohne Gerechtigkeit geben kann. Zita Pleštinská (SK) Das Hauptthema der 10. Tagung des Parlamentarischen Ausschusses für die Zusammenarbeit EU-Ukraine im Februar war die Verbesserung der Visabearbeitung. Seit der Erweiterung des Schengen-Raumes Ende des letzten Jahres haben sich die Bedingungen für die Erteilung von Visa für EU-Länder an ukrainische Bürger verschärft; Gebühren und Wartezeiten haben sich erhöht. Zu einer Zeit, da die Ukraine über ihre Zukunft entscheidet, darf an den Außengrenzen der EU keine neue Berliner Mauer errichtet werden. Deshalb begrüße ich das Abkommen zwischen der Slowakei und der Ukraine über den kleinen Grenzverkehr. Es wird in den Grenzregionen ein häufiges Überqueren der slowakisch-ukrainischen Staatsgrenze aus sozialen, kulturellen, wirtschaftlichen und familiären Gründen erleichtern. Eine rasche Lösung von Problemen im Zusammenhang mit der Visaregelung würde dazu beitragen, die ukrainischen Bürger von den Vorzügen einer EU-Mitgliedschaft zu überzeugen. Genowefa Grabowska (PL) Herr Präsident! Eine positive Folge der jüngsten Erweiterung des Schengen-Raumes ist die Abschaffung der Kontrollen an den EU-Binnengrenzen. Polen hat selbstverständlich alle Grenzkontrollstellen aufgelöst, und allein in meiner Woiwodschaft wurden 55 Grenzübergänge geschlossen. Mit der Schließung der Grenzübergänge kommt auf die kommunalen Behörden nun aber die Aufgabe zu, die hinterlassene Infrastruktur zu bewirtschaften. Dazu gehören zahlreiche Gebäude, Türme, Flugzeughallen, Depots und Parkplätze mit anliegenden Grundstücken in bester Lage, die oft an wichtigen internationalen Verkehrswegen liegen. Die Gemeinden, auf deren Gebiet diese Grundstücke liegen, sind daran interessiert, diese Objekte zu bewirtschaften, doch fehlen ihnen die Mittel dazu. So ist die Wahrscheinlichkeit groß, dass all diese Objekte kommerziell genutzt werden. Deswegen appelliere ich an die Europäische Kommission, einen Sonderfonds einzurichten, der die Gemeinden in den Grenzgebieten dabei unterstützt, diese Infrastruktur für öffentliche Zwecke zu nutzen, darunter auch für grenzüberschreitende Projekte zur Förderung der kulturellen Integration. Ryszard Czarnecki (PL) Herr Präsident! Ich möchte diese Gelegenheit nutzen, um meinen Respekt für das Bergvolk in Tibet zum Ausdruck zu bringen, das für seine nationale Unabhängigkeit kämpft. Was ich hier sagen will, soll keine Demonstration gegen China sein. Im Gegenteil. Ich empfinde Respekt für das chinesische Volk, das ebenfalls für die nationale Freiheit gegen die japanische Besatzung wie auch für Freiheit und die bürgerliche Freiheiten in China selbst gekämpft hat. Ein Beispiel dafür ist der Boxeraufstand im 19. Jahrhundert. Umso mehr sollten die Chinesen mit Blick auf diese Tradition den Tibetern nicht das Recht auf Selbstbestimmung verwehren. Wir als Abgeordnete des Europäischen Parlaments müssen unsere Solidarität mit Tibet nicht nur mit Worten, sondern auch durch Taten zum Ausdruck bringen. Europäische Politiker sollten den Olympischen Spielen in Peking durch ihre Anwesenheit nicht zu Glaubwürdigkeit verhelfen. Wir sollten zu diesem Zeitpunkt nicht in Peking sein. Ich sage das als sportbegeisterter Mensch und Zuschauer der Olympischen Spiele in Athen. Das ist das mindeste, was wir von unserer Seite aus tun können. Jim Allister (EN) Herr Präsident! Morgen ist der zehnte Jahrestag des Belfaster Abkommens. Für viele Anlass zum Feiern, für mich nicht. Weshalb? Das Belfaster Abkommen belohnt dreißig Jahre Terrorismus in Nordirland damit, dass es Gerechtigkeit und Demokratie untergräbt; die Gerechtigkeit, indem alle rechtmäßig verurteilten Terroristen frühzeitig per Amnestie entlassen werden, und die Demokratie, indem vorgeschrieben wird, dass reuelose Terroristen an der Regierung der Region beteiligt werden, die sie über Jahrzehnte verwüstet haben. Erreicht werden soll dies durch eine ungeheuerliche Zwangskoalition. Die Region, die ich vertrete, ist die einzige in der gesamten Europäischen Union, in der den Bürgern das Grundrecht verwehrt wird, eine Partei abzuwählen. Wieso? Weil im Belfaster Abkommen gesetzlich festgeschrieben wurde, dass alle Parteien an der Regierung beteiligt werden müssen, wenn es eine Regierung geben soll. Das ist das Belfaster Abkommen, und das ist falsch. Das ist etwas, das verurteilt und nicht gefeiert werden sollte. Petya Stavreva (BG) Herr Präsident, verehrte Kollegen! Eine der größten Herausforderungen, denen sich mein Heimatland Bulgarien in den ersten Jahren seiner EU-Mitgliedschaft gegenübersah, bestand darin, die Transparenz zu gewährleisten und den Missbrauch von Mitteln aus europäischen Fonds zu verhindern. Zur Unterstützung von Anstrengungen zur Bekämpfung der Korruption habe ich die Bildung eines öffentlichen Rates angeregt, über den die Bürger die Verwendung von EU-Mitteln in der bulgarischen Landwirtschaft überwachen können. Das wird keine formale Institution sein, sondern eine Einrichtung der Zivilgesellschaft, bei der die Anstrengungen all jener zusammenlaufen werden, die dafür Sorge tragen wollen, dass diese Möglichkeit zur Förderung der Entwicklung Bulgariens nicht durch Korruption, Missbrauch und Misswirtschaft vertan wird. Das große Ziel besteht darin, Mechanismen für die öffentliche Kontrolle und den allgemeinen Zugang zu Informationen über die Verwendung der Mittel in der Landwirtschaft, über die Durchführung entsprechender Projekte und die Verbreitung bewährter Praktiken in diesem Sektor einzurichten. Wir sollten nicht vergessen, dass die Förderung einer aktiven Beteiligung der Bürger an soziopolitischen Prozessen eine der Hauptprioritäten der Gemeinschaftsagenda darstellt. Monica Maria Iacob-Ridzi (RO) Über ein Jahr nach dem Beitritt Rumäniens und Bulgariens zur EU und fast neun Jahre nach Beginn des Bologna-Prozesses weigern sich noch immer acht europäische Länder, in diesen beiden Mitgliedstaaten erworbene Universitäts- und andere Abschlüsse anzuerkennen. Rumänische Bürger, die im Ausland arbeiten oder ihre Bildung fortsetzen möchten, werden in vielen Fällen diskriminiert. Diese Nichtanerkennung von Diplomen ist einer der Gründe, weshalb die Beteiligung an europäischen Mobilitätsprogrammen für Studenten, insbesondere im Bereich der postgradualen Studien, so gering ist. So können beispielsweise rumänische Studenten nicht an im Rahmen von Erasmus Mundus finanzierten Masterstudiengängen an Universitäten der acht Mitgliedstaaten teilnehmen, die die Universitätsabschlüsse rumänischer Studenten nicht anerkennen. Das stellt eine Diskriminierung der Bürger eines Mitgliedstaates dar und hat zur Folge, dass sie geringere Aussichten auf die Bewilligung von europäischen Mitteln für die akademische Mobilität haben. Die Europäische Kommission hat dieses Verhalten unlängst verurteilt. Meines Erachtens sollte das Europäische Parlament in dieser Sache denselben entschlossenen Standpunkt vertreten. Cătălin-Ioan Nechifor (RO) Vor dem Hintergrund des Klimawandels und in Anbetracht der Tatsache, dass Primärressourcen - vor allem Energiequellen - immer knapper und teurer werden, könnte eine gemeinsame Agrarpolitik ein effizientes Instrument zur Erreichung der Ziele der Europäischen Union darstellen. Andererseits hat die Nichteinhaltung der Gemeinschaftsvorschriften im Bereich der Agrarausgaben zur Folge, dass die Europäische Kommission derzeit nicht weniger als 83 Millionen Euro von elf Mitgliedstaaten zurückfordert. Das ist kein sehr großer Betrag; doch da die Gemeinsame Agrarpolitik aus öffentlichen Mitteln finanziert wird, ist meines Erachtens eine konsequentere Unterstützung der Mitgliedstaaten, vor allem der neuen Mitgliedstaaten, durch die Europäische Kommission erforderlich, damit derartige Unregelmäßigkeiten nachhaltig unterbunden und die Ernährungs- und Lebensmittelsicherheit in der Europäischen Union zu wirklich erreichbaren Zielen werden können. Silvia-Adriana Ţicău (RO) Die Kommission wird in Kürze eine neue Änderung zur Richtlinie über Verkehrsinfrastrukturgebühren für schwere Nutzfahrzeuge vorschlagen. Bis Juni 2008 hat die Kommission nach Prüfung aller Optionen einschließlich der Umwelt-, Lärm-, Stau- und Gesundheitskosten ein allgemein anwendbares, transparentes und nachvollziehbares Modell zur Bewertung aller externen Kosten vorzulegen, welches künftigen Berechnungen von Infrastrukturgebühren zugrunde gelegt werden soll. Auf diese Weise eingenommene Gebühren sollten in die entsprechenden Infrastrukturen reinvestiert werden. Güterkraftverkehrsunternehmer brauchen speziell ausgestattete Parkplätze, auf denen die Fahrer in vollkommener Sicherheit für sich sowie ihre Fahrzeuge und Fracht ruhen können. Meines Erachtens sollten die Mitgliedstaaten finanziell unterstützt und gleichzeitig gezwungen werden, verstärkt in den Bau sicherer Parkplätze sowie die Entwicklung und Verbesserung der Verkehrsinfrastruktur zu investieren. Marianne Mikko (ET) Meine Damen und Herren Abgeordneten! Von Estland bis Polen haben die Mitgliedstaaten der Europäischen Union durch die nationalsozialistische Aggression und den jahrzehntelangen sowjetischen Terror Millionen und Abermillionen ihrer talentiertesten und einfallsreichsten Bürger verloren. Der Bericht des Europäischen Parlaments "Bürger/innen für Europa" begründete die Aktion "Aktive europäische Erinnerung". Ihr Ziel bestand sowohl in der Verhinderung des Wiederauflebens von Nationalsozialismus und Stalinismus als auch in der Wahrung des Gedenkens an die Opfer der nationalsozialistischen und stalinistischen Regimes. Heute, 70 Jahre nach Abschluss des Geheimpaktes zwischen Stalin und Hitler, offenbart Europa nach wie vor ein mangelndes Bewusstsein für die Gräueltaten des stalinistischen Zwangsapparates. Die Mitgliedstaaten sollten eine ständige zwischenstaatliche Arbeitsgruppe einrichten, deren Aufgabe darin besteht, eine unparteiische Prüfung der Verbrechen des bolschewistischen Regimes und des KGB vorzunehmen und sie unter dem Gesichtspunkt der europäischen Werte zu beurteilen. Der 23. August sollte jedoch zum Europäischen Tag des Gedenkens an die Opfer des Stalinismus und Nationalsozialismus erklärt werden. Am 23. August 1939 teilten die Nazis und die Bolschewiken Europa in zwei Einflusssphären. Dadurch fügten sie Europa eine schreckliche Wunde zu, die bis zum heutigen Tage noch nicht vollständig geheilt ist. Cristian Silviu Buşoi (RO) Ich möchte diese Gelegenheit nutzen, um im Plenum des Europäischen Parlaments über die Geschichte des NATO-Gipfels zu sprechen, der vom 2. bis zum 4. April in der rumänischen Hauptstadt Bukarest stattfand. Wir alle wissen um die Bedeutung der NATO sowohl für die Sicherheit des euro-atlantischen Raums als auch für die Demokratisierung und das Wohlergehen der neuen Mitgliedstaaten. Das hat Rumänien 2004 erlebt, und wir hoffen, dass es Kroatien und Albanien, die in Bukarest eine Einladung zum NATO-Beitritt erhalten haben, ähnlich ergehen wird. Ich bin überzeugt, dass die Krise um den Namen von Mazedonien durch den Dialog mit Griechenland überwunden werden kann, so dass ein weiterer zuverlässiger Partner der Europäischen Union, die ehemalige jugoslawische Republik Mazedonien, die Einladung zum NATO-Beitritt erhalten kann. Wir wissen auch, dass der Beitritt zur NATO einen wichtigen Schritt für die Integration in die Europäische Union darstellt. Als Mitglied der ALDE-Fraktion des Europäischen Parlaments begrüße ich die Offenheit der NATO gegenüber der Ukraine und Georgien als ein wichtiges Signal, mit dem diesen Ländern der Weg nach Europa geebnet werden soll. Ich bin überzeugt davon, dass wir, die Europäische Union im Allgemeinen und das Europäische Parlament im Besonderen, ebenfalls Offenheit demonstrieren und die Ukraine und Georgien ermutigen werden, den korrekten Weg, den europäischen Weg einzuschlagen. Zdzisław Zbigniew Podkański (PL) Herr Präsident! Der Prozess der Ratifizierung des EU-Reformvertrages dauert an. Wie beispielsweise schon die Parlamente in Frankreich, Rumänien, Slowenien und Ungarn hat nun auch das polnische Parlament die Ratifizierung beschlossen. Daran wäre vielleicht nichts Ungewöhnliches, wäre da nicht die Tatsache, dass die Abgeordneten den Vertrag in großer Eile angenommen haben und sich oft nicht mit seinem Inhalt vertraut gemacht haben. Daher sind die zahlreichen Initiativen, den Vertrag im Rahmen eines nationalen Referendums zu ratifizieren, voll und ganz gerechtfertigt. In einer Demokratie geht die Souveränität schließlich von den Bürgern aus, nicht von den Abgeordneten, und die wichtigste Ausdrucksform ist eben der Volksentscheid, es sind nicht die Abstimmungen, bei denen sich die Abgeordneten und die Parlamente blamieren. Die Bürger haben das Recht, die Ratifizierung abzulehnen, wenn sie den Vertrag zuvor nicht gelesen haben. Diese Tatsachen bilden bereits heute den Nährboden für zukünftige politische und nationale Konflikte, und dabei sollte doch alles im Einklang mit den Menschenrechten und nach dem Willen der freien Staaten und Bürger im Namen des Allgemeininteresses geschehen. Sylwester Chruszcz (PL) Herr Präsident! Ich möchte hier gern über die Achtung des Rechts auf Eigentum, des Völkerrechts und der Rechte religiöser Minderheiten in der Ukraine sprechen, die ihren Wunsch zum EU-Beitritt geäußert hat. 1962 haben die sowjetischen Behörden die katholische St.-Magdalena-Kirche in Lwiw geschlossen und sie zu einem Orgelsaal umfunktioniert, wobei viele wertvolle Kirchenschätze zerstört wurden. Seit 1991 kämpfen die Einwohner Lwiws um die Rückgabe der St.-Magdalena-Kirche, bislang ohne Erfolg. Mit Blick auf eine Aussöhnung zwischen dem polnischen und dem ukrainischen Volk möchte ich vom Forum des Europäischen Parlaments aus an die Verantwortlichen der Stadt Lwiw appellieren, das Gotteshaus wieder der Kirchenbehörde zurückzugeben, um die Freundschaft zwischen unseren Völkern - den Polen und den Ukrainern - zu vertiefen und auch, damit diese Kirche zu einem Symbol der Versöhnung wird, was im Hinblick auf die kommende Europameisterschaft 2012 so wichtig ist. Marian Zlotea (RO) Ich möchte mich zu der Problematik der Leukämiekranken äußern, die tagtäglich in Rumänien und anderen Mitgliedstaaten sterben, ohne dass sie etwas tun können, weil bestimmte Länder nicht im internationalen Register der nicht verwandten Spender verzeichnet sind. Ein solches Register gibt es in Europa, doch leider haben nicht alle Mitgliedstaaten Zugang zu ihm. In Rumänien funktioniert dieses Register nicht. Aufgrund dieses Mangels sind die Mortalitätsraten in Rumänien wesentlich höher als in den anderen Mitgliedstaaten. Täglich sterben Hunderte von jungen Menschen nur deshalb, weil sie keinen Zugang zu diesem Register haben. Dennoch stellt dieses Problem für die derzeitige rumänische Regierung keine Priorität dar. Ich würde mir einen gleichberechtigten Zugang zu diesem Register für alle Mitgliedstaaten wünschen. Das würde einen Rückgang des illegalen Organhandels bewirken und an Leukämie erkrankten Menschen unabhängig von ihrer finanziellen Lage eine Überlebenschance bieten. Außerdem bin ich der Ansicht, dass Kranke in Abhängigkeit von der Schwere ihrer Erkrankung und nicht ihrer Nationalität Zugang zu Knochenmarktransplantationen haben sollten. Ausgehend davon, dass wir heute für die Amtseinführung von Kommissarin Vassiliou gestimmt haben, möchte ich die Kommissarin bitten, nach einer Lösung für dieses Problem zu suchen. Alle europäischen Institutionen, einschließlich des Parlaments, sollten eine Informationskampagne unterstützen. Roberta Alma Anastase (RO) Letzte Woche hatte Rumänien die Ehre, als Gastgeber für den NATO-Gipfel in Bukarest zu fungieren. Als Berichterstatterin für die regionale Zusammenarbeit in der Schwarzmeerregion möchte ich die Durchführung dieses sehr wichtigen Ereignisses in der Schwarzmeerregion und insbesondere die ausdrückliche Anerkennung der strategischen Bedeutung dieser Region begrüßen. Ich hoffe, mit dieser Anerkennung werden gezielte und konkrete Bemühungen auf der Ebene der Europäischen Union und der NATO zur Entwicklung des Schwarzmeerraums in eine Region der Stabilität und des Wohlstands und zur Gewährleistung der Sicherheit des gesamten europäischen Kontinents einhergehen. Nicht weniger wichtig ist die Anerkennung der transatlantischen Bestrebungen Georgiens und der Ukraine. Der zum NATO-Beitritt dieser beiden Länder führende Prozess sollte unumkehrbar sein, und die Jahre 2008/2009 sollten, was die Fortschritte sowohl der beiden Länder als auch der NATO in diese Richtung betrifft, besondere Bedeutung erlangen. Abschließend begrüße ich die Tatsache, dass die Mitgliedstaaten des Bündnisses Flexibilität und Weitsicht bewiesen haben und sich damit der Gipfel von Bukarest zu einem wichtigen Meilenstein für die NATO-Erweiterung und die künftige Entwicklung des Sicherheitssystems entwickeln konnte. Yannick Vaugrenard (FR) Herr Präsident, verehrte Kolleginnen und Kollegen! Wieder einmal standen in den vergangenen Tagen in Frankreich, in Saint-Nazaire, Arbeiter, dieses Mal Griechen, die bei einem deutschen Zulieferer beschäftigt sind, der wiederum Unterlieferant der Werft ist, ohne Lohn da. Durch die Rechtsprechung des Europäischen Gerichtshofs wurden die sozialen Rechte der in der Union entsandten Arbeitnehmer bekräftigt. Aber wie wirksam sind diese Rechte, wenn Europa sich nicht die Rechtsvorschriften gibt, die erforderlich sind, um ausbleibende Zahlungen der Zulieferer auszugleichen? Es geht hier nicht mehr nur um Einzelfälle. Überall in der Europäischen Union greifen die Auftraggeber in zunehmendem Maße auf nachgeordnete Subunternehmer aus anderen Mitgliedstaaten zurück, und die Fälle unbezahlter entsandter Arbeitnehmer häufen sich. Drei Männer, drei griechische Arbeitnehmer, erreichten letztendlich, allerdings erst nach einem dreiwöchigen Hungerstreik, dass ihre Löhne gezahlt wurden. Wir können nicht geschwollene Reden über Europa halten und nichts unternehmen. Es ist unbedingt erforderlich, so bald als möglich das notwendige rechtliche Instrumentarium zu erarbeiten, damit bei Zahlungsunfähigkeit der Subunternehmer die Auftraggeber haftbar gemacht werden können. Toomas Savi (EN) Herr Präsident! Ich möchte Ihre Aufmerksamkeit auf die Parallelen zwischen den Olympischen Spielen in Peking und denen in Moskau vor 28 Jahren richten. Die Vergabe der Olympischen Spiele an Moskau 1980 war sicherlich ein geschickter Schachzug der Regierung von Jimmy Carter und seines nationalen Sicherheitsberaters Zbigniew Brzezinski, um die Sowjetunion, zumindest für eine Weile, gegenüber dem Westen und dessen demokratischem Einfluss zu öffnen. Unser Ziel ist es, die Demokratisierung in China voranzutreiben, daher sollten wir uns über die Chance für eine solche internationale Präsenz in einem ansonsten isolierten Land freuen. Durch einen Boykott der Spiele von Peking berauben wir die chinesische Regierung ihres Triumphes. Aber wir berauben uns auch der Möglichkeit, dem chinesischen Volk an der Basis demokratische Werte zu vermitteln. Unsere Anwesenheit bei den Olympischen Spielen in Peking sollte nicht als Anerkennung der chinesischen Behörden, sondern als Bemühung verstanden werden, dem chinesischen Volk die Notwendigkeit des Übergangs zu einer neuen Regierung vor Augen zu führen. Marco Cappato (IT) Herr Präsident, meine sehr verehrten Damen und Herren! Ich möchte den 25 Mitgliedern, die ein Schreiben an den kambodschanischen Präsidenten und Diktator Hun Sen unterzeichnet haben, in dem der Fall von Saumura Tioulong, einer Führerin der Partei von Sam Rainsy zur Sprache gebracht wird, meinen Dank aussprechen. Ich möchte zudem die Kommission auf diesen Fall aufmerksam machen. Uns liegen Informationen vor, wonach die konkrete Gefahr besteht, dass Saumura Tioulong, die außerdem Mitglied der gewaltfreien radikalen Partei ist, in diesen Stunden in Kambodscha verhaftet wird. Bisher ist das noch nicht geschehen, und ich hoffe, dass das auch der Intervention unserer Kollegen zu verdanken ist, doch das ist eine Situation, die größte Aufmerksamkeit erfordert. Ich möchte außerdem die Gelegenheit nutzen, um dem Präsidenten und allen Kolleginnen und Kollegen mitzuteilen, dass die chinesische Botschaft an uns alle ein Schreiben gerichtet hat, in dem vom separatistischen Charakter der "Clique" des Dalai Lama die Rede ist, die laut diesem Schreiben von Natur aus gewaltbereit sei. Ich denke, das ist eine jener Erklärungen und Auffassungen, die zu überwinden wir dem chinesischen Regime helfen müssen, um Demokratie in China, in Tibet und anderswo zu schaffen. Dimitar Stoyanov (BG) In den vergangenen 48 Stunden wurden in der bulgarischen Hauptstadt Sofia drei Auftragsmorde verübt. Seit dem Amtsantritt des derzeitigen Innenministers Rumen Petkov wurden insgesamt 22 Auftragsmorde an Geschäftsleuten, Mafiosi und Politikern in Bulgarien gezählt. Nicht ein einziger davon wurde aufgeklärt, nicht ein einziger Täter wurde verurteilt. Am Montag wurde am helllichten Tag der Autor Georgi Stoev ermordet. Er hatte mehrere Bücher über Untersuchungen des organisierten Verbrechens verfasst. Inzwischen wurde bekannt, dass Minister Petkov in regelmäßiger Verbindung zu kriminellen Elementen stand und sich sogar mit einigen getroffen hatte. Diese Tatsachen sind ein eindeutiger Hinweis für die vollständige Verquickung von Regierung und Mafia. Damit will ich sagen, dass der bulgarische Innenminister zur Mafia gehört. Während der Zeit der Beitrittsvorbereitung sagte man den Bulgaren, die Union sei ein Schutzmechanismus, der die erfolgreiche Bekämpfung von Banditentum und Morden gewährleiste, eine Hüterin der Stabilität und der Sicherheit für ein Leben frei von Kriminalität. Heute, da jeder von uns das nächste Opfer sein könnte, muss die Union handeln, um dieses bösartige Geschwür zu entfernen, und zwar nicht nur in Bulgarien, sondern in der EU selbst. Slavi Binev (BG) Herr Präsident, liebe Kollegen! Anlass meines heutigen Beitrags ist ein weiteres tragisches Vorkommnis, das sich vor einigen Tagen in Bulgarien ereignet hat und das uns zwingt, unsere Stimme zu erheben. Am Montag wurde der Autor Georgi Stoev in der bulgarischen Hauptstadt Sofia bei einem demonstrativ verübten Attentat erschossen. In einer Serie von etwa zehn Büchern hatte er es gewagt, die ganze Wahrheit über das organisierte Verbrechen in unserem Land und dessen enge Verbindungen zur politischen Elite und zur Justiz aufzudecken. Dieser Auftragsmord, der nur einer von vielen war, hat mehr als deutlich gemacht, dass die Staatsanwaltschaft, das Justizsystem und das Innenministerium unseres Landes entweder nicht in der Lage sind, das Verbrechen zu bekämpfen, oder, was noch beängstigender wäre, nicht willens sind, dies zu tun. Mit ihrer Untätigkeit machen sie sich zu Mittätern und lassen sich von den Nonkonformisten für politische Machenschaften missbrauchen. Nicht zufällig hat sich Herr Barroso, der Präsident der Europäischen Kommission, bei seinem jüngsten Bulgarienbesuch selbst direkt dahingehend geäußert. Die bittere Wahrheit ist, dass sich in Bulgarien niemand mehr seines Lebens sicher ist, und wir müssen einräumen, dass ohne Hilfe von Europa unser Staatsgefüge auf dem Spiel steht. Tunne Kelam (EN) Herr Präsident! Der Europäische Gerichtshof für Menschenrechte hat 24 Urteile nach Klagen von tschetschenischen Bürgern gefällt, 200 Entscheidungen stehen noch aus. Der Gerichtshof wirft Russland schockierende Menschenrechtsverletzungen in Tschetschenien vor, darunter Mord, Folter und illegale Festnahmen. Diese Verbrechen dauern an. Außerdem sind die Geheimdienste für das "Verschwinden" - in den meisten Fällen die Ermordung - von bis zu 5 000 Menschen verantwortlich. Unglaublich, dass nicht ein einziger Beamter für diese Taten zur Verantwortung gezogen wurde! Ich fordere die EU, die Kommission und den Rat auf, Präsident Medwedew klar zu machen, dass zu den wichtigsten Voraussetzungen für eine weitere Partnerschaft für die EU die vollständige Anerkennung der Urteile des Straßburger Gerichtshofes gehört. Colm Burke (EN) Herr Präsident! Ich habe eine einwöchige Reise in den Tschad unternommen, um die Öffentlichkeit auf die humanitäre Krise, insbesondere im Osten des Landes, aufmerksam zu machen. Außerdem wollte ich mich überzeugen, welche positiven Auswirkungen die EU-Friedensmission unter irischer Führung in der derzeitigen Phase des weiteren Einsatzes im Tschad haben könnte. Ungefähr 250 000 sudanesische Flüchtlinge haben seit 2003 die Grenze überschritten. Fast alle von ihnen leben zurzeit in zwölf Lagern im Osten des Landes. Außerdem gibt es im östlichen Tschad ungefähr 180 000 Binnenvertriebene, die vor interethnischer Gewalt auf der Flucht waren oder sind. Das Welternährungsprogramm im Osten des Tschad steht vor der großen Herausforderung, für diese Flüchtlinge und Binnenvertriebenen vor Beginn der Regenzeit Vorräte für sechs Monate anzulegen. Spenden sind dringend erforderlich, damit die Käufe in den nächsten Monaten getätigt und die Nahrungsmittel rechtzeitig in den Tschad gebracht werden können. Zur EUFOR, die den Schutz der Flüchtlinge gewährleisten soll, gehören inzwischen auch Kräfte der französischen Militärmission. Es ist wichtig, dass EUFOR nicht als verlängerter Arm der französischen Militärmacht im Tschad verstanden wird. Marios Matsakis (EN) Herr Präsident! In den sechs Wochen seit der Wahl von Herrn Christofias zum neuen Präsidenten Zyperns sind mehr Fortschritte in Richtung einer dauerhaften Lösung auf der Insel erzielt worden als in den letzten vier Jahren. Die Atmosphäre in Zypern ist hoffnungsvoll, doch etwas droht die Euphorie zu zerstören: die ständige Einmischung der türkischen Armee. Vor einer Woche hat der Stabschef der türkischen Armee Zypern plötzlich einen Besuch abgestattet und eine Reihe von aufrührerischen Bemerkungen gemacht, die den Friedensprozess beinahe zum Scheitern gebracht hätten. Für heute hat sich der Kommandeur der türkischen Landstreitkräfte in Zypern angesagt, und es wird erwartet, dass sein Erscheinen weitere Probleme für die Friedensverhandlungen bringt. Ich fordere den Präsidenten dieses Hohen Hauses und alle meine Kollegen hiermit auf, alle ihnen zur Verfügung stehenden diplomatischen Mittel einzusetzen und den türkischen Generalen in Ankara eindeutig klar zu machen, dass sie aufhören sollten, den Friedensdialog in Zypern zu zerstören und dass es den Zyprioten überlassen bleiben sollte, eine Lösung für die internen Probleme auf der Insel zu finden. Ich danke Ihnen und möchte noch anmerken, dass wir alle Ihnen, Herr Präsident, sehr dankbar sind, dass Sie am heutigen Tage so viele Redner zu Wort kommen ließen. Iuliu Winkler (EN) Herr Präsident! Die Europäische Union ist derzeit der größte Exporteur der Welt. Diese Position verdankt sie auch der ökonomischen Vielfalt ihrer Mitgliedstaaten, von denen sich einige hauptsächlich auf Dienstleistungen, andere auf die Fertigung konzentrieren. Damit die europäische Exportwirtschaft ihre Führungsrolle behaupten kann, müssen wir dafür sorgen, dass der Wettbewerb in einem fairen globalen Handelsumfeld stattfindet. Die handelspolitischen Schutzinstrumente der Gemeinschaft, deren Zweck es ist, europäischen Wirtschaftsteilnehmern im internationalen Handel Sicherheiten zu gewähren, müssen reformiert werden. Der Einsatz der handelspolitischen Schutzinstrumente muss leichter, effizienter und transparenter werden. Die reformierten handelspolitischen Schutzinstrumente der Gemeinschaft müssen für alle Beteiligten gleichermaßen zugänglich und effizient sein, also sowohl für dienstleistungsorientierte Staaten als auch für Länder mit einem starken Fertigungssektor. Der Zugang muss neuen und alten Mitgliedstaaten gleichermaßen möglich sein. Der Verlockung des Protektionismus muss entgegengesteuert werden. Anna Záborská (FR) Herr Präsident, Frau Kommissarin! Am 5. April wurde der christlich-orthodoxe Priester Youssef Adel mitten im Zentrum von Bagdad von Unbekannten ermordet. Der chaldäische Erzbischof von Mossul, Monsignore Rahho, wurde Ende Februar entführt. Unser Parlament hat nicht reagiert, und seine Leiche wurde Mitte März gefunden. Wenn die internationale Gemeinschaft die Augen verschließt, dann wird sich der Frieden in dieser Region niemals einstellen. Die von der Europäischen Union bereitgestellten finanziellen Mittel werden wirkungslos bleiben, wenn die EU nichts für den Schutz der lokalen Bevölkerung unternimmt. Ich fordere die Kommission auf, zu untersuchen, ob die Möglichkeit besteht, die für den Irak bestimmten europäischen Gelder so lange zu verwalten, wie die Christen im Irak Ziel von Gewalttaten, Entführungen, Mordanschlägen und Bombenanschlägen sind. Ich ersuche unseren Präsidenten, gemeinsam mit dem Rat in unserem Namen zu erklären, dass er die Verfolgung des zivilen, humanitären, medizinischen und religiösen Personals im Irak strikt verurteilt. Czesław Adam Siekierski (PL) Es nähert sich der vierte Jahrestag der bedeutendsten EU-Erweiterung - der Erweiterung um zehn neue Mitgliedstaaten. Es sind überwiegend Staaten, die erhebliche Aufwendungen und Mittel zur Unterstützung für die Modernisierung und Transformation ihrer Wirtschaft benötigen. Anschließend sind auch Bulgarien und Rumänien beigetreten. Diese Erweiterungen waren für den Haushalt der Europäischen Union überhaupt nicht teuer, und es haben sowohl die alten als auch die neuen Mitgliedstaaten davon profitiert. Derzeit ist die Ratifizierung des Vertrags von Lissabon im Gange. Das ist ein großer Erfolg, aber gleichzeitig hört man im Zuge der Diskussion um die Zukunft der EU, dass der Haushalt für die Jahre 2014-2020 gekürzt werden soll. Wie wollen wir diese neuen Aufgaben, diese neuen Aufgaben für das erweiterte Europa bewältigen, wenn wir Mittel für Dinge einsparen, die für Europa, für die Welt und für die Europäische Union so ungeheuer wichtig sind? Der Präsident Die Ausführungen von einer Minute zu wichtigen politischen Fragen sind beendet.

Gelijkheid van vrouwen en mannen in de Europese Unie ongeacht ras of etnische afstamming (debat) De Voorzitter Aan de orde is het verslag van Kathalijne Maria Buitenweg, namens de Commissie burgerlijke vrijheden, justitie en binnenlandse zaken, over de toepassing van Richtlijn 2000/43/EG van 29 juni 2000 houdende toepassing van het beginsel van gelijke behandeling van personen ongeacht ras of etnische afstamming. Kathalijne Maria Buitenweg rapporteur. - (NL) Voorzitter, ik wil graag beginnen met het bedanken van de vele collega's die aan dit document hebben bijgedragen. Zeven jaar geleden was ik co-rapporteur voor de richtlijn waarvan we nu de evaluatie bespreken. Al die tijd hebben we Parlements-breed opgetrokken, wel op een paar andersdenkenden na die, zoals u straks zult zien, amendementen hebben ingediend. We hebben veel en soms ook heftig gediscussieerd, bijvoorbeeld over het delen van de bewijslast, maar het gezamenlijke doel hebben we gelukkig nooit uit het oog verloren en ik hoop dan ook dat u dit verslag zult zien als een gezamenlijk project. In 2000 stemden wij in ruime meerderheid voor de richtlijn die met recht revolutionair genoemd kan worden. Europa-breed werd discriminatie verboden zowel op de arbeidsmarkt, als bij sociale zekerheid, en het huren van huizen en werd gelijke behandeling verplicht. Ik was en ik ben er buitengewoon trots op. Het was goed werk van de Commissie, van de Raad en van het Europees Parlement. Maar dat wil natuurlijk niet zeggen dat de werkelijkheid ook radicaal veranderd is. Er vindt nog steeds veel discriminatie plaats. De laatste jaren zijn de uitingen van discriminatie en racisme zelfs toegenomen, zowel in aantal als in ernst. De werkloosheid onder migranten is in de meeste landen beduidend hoger dan onder de rest van de beroepsbevolking. Er is meer racistisch geweld. Wetgeving is heel belangrijk bij het tegengaan van discriminatie, want het werkt ook normerend. Het geeft aan waar de Europese Unie voor staat en hoe we met elkaar om willen gaan en wat niet getolereerd kan worden. Wetgeving geeft mensen ook instrumenten om verhaal te halen tegen discriminatie. De Europese Commissie is nu heel druk bezig om te kijken of de lidstaten de Europese afspraken goed in nationale wetgeving hebben omgezet. Ik heb daar deze week ook met commissaris Špidla over gesproken en ik zie dat de Commissie van goede wil is en in goed overleg met de lidstaten de wetgeving geïmplementeerd wil krijgen. Daar wil ik de Commissie echt mee complimenteren. Maar ik kan me niet helemaal aan de indruk onttrekken dat er wel wat peper bij mag, wel wat daadkracht. Deze wetten hadden in 2004 geïmplementeerd moeten zijn. Er wordt geschermd met gevoeligheden en moeilijke details, maar deze Commissie heeft bij haar aantreden gezegd dat antidiscriminatiebeleid de kern van haar beleid zou zijn en u bent al over de helft van uw mandaat. Ik respecteer absoluut wat u tot nu toe heeft gedaan, maar ik hoop dat u de lidstaten iets meer op de huid gaat zitten. Dat is broodnodig. Minder dan de helft van de landen heeft de richtlijn volledig geïmplementeerd. Zo is in veel landen de definitie van directe en indirecte discriminatie, van intimidatie en van bewijslast, niet goed omgezet. Er zijn ook een aantal lidstaten waar discriminatie op de arbeidsmarkt weliswaar is verboden, maar die het net een stapje te ver vonden gaan om ook discriminatie te verbieden bij het aanbieden van goederen en diensten. Toch zijn juist daar veel problemen. Neem bijvoorbeeld het onderwijs. Volgens het nieuwe EU-Agentschap voor de grondrechten komt het voor dat kinderen uit Roma-gezinnen ten onrechte op scholen voor geestelijk gehandicapte kinderen worden geplaatst. Of kijk naar huisvesting; er worden regelmatig appartementen aangeprezen met de opmerking dat het appartementengebouw vreemdelingenvrij is. Dat kan niet geaccepteerd worden. Het verbod op discriminatie, ook buiten de arbeidsmarkt, moet onmiddellijk van kracht worden. Voorzitter, een wet is alleen doeltreffend, als de burgers hun rechten kennen, maar volgens Eurobarometer denkt slechts 35 procent van de ondervraagden dat er in hun land antidiscriminatiewetgeving bestaat. Zelfs een lager percentage dan dat zegt te weten wat het moet doen als het slachtoffer is geworden van discriminatie. Hoe gaat de Commissie garanderen dat de wet een realiteit wordt in de levens van mensen? Het informeren van mensen staat als verplichting in de richtlijn opgenomen, maar hoe gaat de Commissie daar handen en voeten aan geven? Voorzitter, ook als mensen wél weten dat er een wet is, kan het pad nog vol kuilen blijken, want soms worden problematische eisen gesteld. Zo is in sommige landen de periode voor het indienen van een klacht wel heel erg kort, bijvoorbeeld slechts dertig dagen. De rest van de procedure kan daarentegen soms weer absurd lang duren en buitengewoon ingewikkeld zijn. Inbreuk op antidiscriminatiebeleid moet worden aangepakt via doeltreffende, evenredige en ontmoedigende strafmaatregelen. Dat staat allemaal braaf in die richtlijn; daar waren we het over eens. Maar toch beschikken maar heel weinig landen over adequate strafmaatregelen. Misschien tijd voor een positieve noot. Het goede is dat in vrijwel alle landen inmiddels instanties voor gelijke behandeling zijn. Dat is een belangrijk iets en in veel landen gaat het niet alleen over raciale discriminatie, maar gaat het ook over bredere gronden. Ik juich dat toe. Maar helaas beschikken niet alle instanties dan ook weer over de financiën om hun taken uit te voeren en ik verzoek de Commissie dan ook om dit punt mee te wegen bij de evaluatie van de uitvoering van de antidiscriminatiewetgeving; kan de Commissie daarop reageren? Voorzitter, om af te ronden: ik ben trots op de wetgeving. Er is vooruitgang met het implementeren in de nationale wetten, maar het is nog niet voldoende. Veel landen hebben het nog niet volledig gedaan. Maar zelfs als ze dat wel helemaal qua letter hebben gedaan, dan nog moeten we zorgen dat mensen ook geïnformeerd zijn over hun rechten, want als mensen niet weten welke rechten ze hebben, zullen ze uiteindelijk ook nooit verhaal kunnen halen en juist dat is buitengewoon belangrijk bij het bestrijden van discriminatie. Louis Michel lid van de Commissie. - (FR) Mijnheer de Voorzitter, mevrouw de rapporteur, geachte afgevaardigden, het verslag over de toepassing van Richtlijn 2000/43/EG van 29 juni 2000 houdende toepassing van het beginsel van gelijke behandeling van personen ongeacht ras of etnische afstamming wordt door de Commissie toegejuicht. De Commissie neemt nota van de door het Parlement geuite bezorgdheid over verscheidene aspecten en vraagt uw aandacht voor de volgende punten. Wat betreft het toezicht op de tenuitvoerlegging van de richtlijn door de lidstaten, heeft de Commissie eind juni 2007 inbreukprocedures in gang gezet jegens veertien lidstaten die de richtlijn niet op de juiste wijze in nationale wetgeving hadden omgezet. Ik moet er wel bij aantekenen dat een aantal lidstaten zijn wetgeving reeds heeft aangepast om aan de bezorgdheid van de Commissie tegemoet te komen, of hebben aangegeven hiertoe bereid te zijn. Elk jaar wordt het volledige verslag van de groep juridische deskundigen gepubliceerd met gedetailleerde informatie over de omzetting in de lidstaten, zoals wij hebben vermeld in onze mededeling van 2005 over een kaderstrategie voor non-discriminatie en gelijke kansen voor iedereen. En er zijn diverse nationale rapporten on-line beschikbaar. Mevrouw Buitenweg vermeldt terecht dat de instanties voor gelijke behandeling een cruciale rol spelen in de strijd tegen discriminatie. Om die reden financieren wij het EQUINET-netwerk, dat de gelijkheidsorganen van de lidstaten aan elkaar koppelt met het oog op uitwisseling van ervaringen en goede werkwijzen. Zoals in het verslag wordt vermeld, is het verzamelen van gegevens een gevoelig onderwerp. Het is echter absoluut noodzakelijk om de reikwijdte van discriminatie te evalueren en te weten of de genomen maatregelen effectief zijn. Aangezien een grote hoeveelheid gegevens persoonlijk kan zijn, bijvoorbeeld informatie met betrekking tot ras of etnische afstamming, geloofsovertuiging of seksuele geaardheid, dienen deze gegevens verwerkt te worden overeenkomstig de van toepassing zijnde bepalingen van Richtlijn 95/46/EG betreffende de bescherming van persoonsgegevens. In deze richtlijn wordt over het algemeen de verwerking van gevoelige persoonlijke gegevens verboden. Er wordt evenwel voorzien in bepaalde afwijkingen van deze regel, met name in het geval dat de betrokken persoon zijn expliciete toestemming heeft gegeven of als - ik citeer - de verwerking noodzakelijk is met het oog op de uitvoering van de verplichtingen en de rechten [...] inzake arbeidsrecht. Bovendien kunnen de lidstaten voorzien in afwijkingen, als het een belangrijk algemeen belang dient, zij het onder bepaalde voorwaarden. Het is derhalve aan de lidstaten om te beslissen of het gepast is of niet om gegevens betreffende etnische afstamming te verzamelen voor de statistieken ter bestrijding van discriminatie, mits aan de door de richtlijn betreffende gegevensbescherming vereiste voorwaarden is voldaan. De Eurobarometer-enquête inzake discriminatie in de Europese Unie heeft aangetoond dat, over het geheel genomen, grote aantallen Europese burgers bereid waren om anoniem persoonlijke gegevens te verstrekken in het kader van een volkstelling. Drie op de vier burgers van de Europese Unie waren bereid persoonlijke informatie over hun etnische afkomst en hun religie of overtuigingen te geven. Dergelijke informatie kan met name een belangrijke positieve bijdrage leveren aan het oplossen van het probleem van discriminatie en diepgewortelde vormen van benadeling. In februari 2007 heeft de Europese Commissie een Europese handleiding uitgebracht betreffende gegevens op het gebied van gelijkheid, met de bedoeling om de lidstaten te helpen bij de verbetering van het verzamelen van de gegevens. Dezelfde Eurobarometer-enquête van januari 2007 heeft aangetoond dat de burgers niet het gevoel hadden hun rechten als slachtoffers van discriminatie voldoende te kennen. Ofschoon er behoorlijke onderlinge verschillen zijn tussen bijvoorbeeld Finland, waar 65 procent van de ondervraagde personen beweert zijn rechten te kennen en Oostenrijk, waar slechts 17 procent van de respondenten die mening is toegedaan, toont het gemiddelde percentage van slechts 32 procent duidelijk aan - zoals u overigens heel goed hebt benadrukt - dat de activiteiten voor bewustmaking meer dan ooit noodzakelijk blijven. Ik ben ervan overtuigd dat onze huidige activiteiten, die een steuntje in de rug gekregen hebben met het Europese Jaar voor gelijke kansen voor iedereen in 2007, met zo'n 430 acties op het niveau van de lidstaten, en de campagne genaamd "Verschil moet er zijn. Discriminatie niet” ertoe zullen bijdragen dat dit gebrek aan kennis verdwijnt. Ik wil hier met nadruk vermelden dat wij opleidingsprogramma's financieren voor NLO's, vakbonden, advocaten en ondernemingen. De Commissie is vastbesloten alle beschikbare middelen te gebruiken om de situatie van de Roma in de Europese Unie te verbeteren. Dit houdt specifiek in dat er zal worden toegezien op de toepassing van Richtlijn 2000/43/EG, dat de communautaire structuurfondsen, in het bijzonder het Europees Sociaal Fonds, zullen worden aangewend en dat zowel de Roma zelf als de Europese burgers zullen worden gewezen op hun rechten en plichten. Een adviesgroep op hoog niveau inzake de sociale en beroepsmatige integratie van etnische minderheden, waaronder de Roma, presenteert begin december zijn rapport en een reeks aanbevelingen. Deze adviesgroep beoogt de belemmeringen voor integratie vast te stellen en de door de overheidsinstanties en het bedrijfsleven toegepaste juiste handelwijzen naar voren te brengen. In dit licht verheugen wij ons over de belangstelling van het Europees Parlement voor de kwestie van velerlei vormen van discriminatie en ik ben uiteraard heel benieuwd wat aan het eind van het jaar 2007 de uitkomst van het door de Commissie uitgevoerde onderzoek zal zijn. Het moge duidelijk zijn dat non-discriminatie op zich niet voldoende is om bepaalde groepen die op sociaal vlak meer benadeeld zijn dan anderen gelijke kansen te bieden: de Commissie heeft bijgevolg opdracht gegeven tot een diepgaande analyse van de in de lidstaten gehanteerde juiste handelwijzen, vooral qua werkgelegenheidsbeleid. De Commissie is eveneens van mening dat het heel belangrijk is dat de lidstaten hun eigen wetgeving goed toepassen, maar het is zonneklaar dat wetgeving op zich niet afdoende is. Wij wensen dit aan te vullen met onderzoek, bewustmaking, opleiding en de uitwisseling van correcte handelwijzen, teneinde discriminatie te voorkomen en, als dit niet mogelijk is, de slachtoffers een passende genoegdoening te bieden. Patrick Gaubert namens de PPE-DE-Fractie. - (FR) Mijnheer de Voorzitter, geachte collega's, ik wil mevrouw Buitenweg bedanken voor het kwaliteitswerk dat zij heeft verricht. In het verslag zijn op juiste en evenwichtige wijze bepaalde zaken vastgesteld. De belangrijkste problemen betreffende de toepassing van de richtlijn worden uitgebreid vermeld. Het is waar dat heel weinig van onze medeburgers precies weten wat hun rechten zijn ingeval zij slachtoffer van discriminatie zouden worden. Om die reden lijkt het helemaal noodzakelijk om voor een betere informatieverspreiding bij onze medeburgers zorg te dragen, met name in 2007, het Europees Jaar van gelijke kansen. Ik ondersteun vooral het idee om voldoende middelen toe te kennen aan organen die zijn belast met de promotie van gelijke kansen. Zij spelen een beslissende rol op dit gebied en zij moeten absoluut onafhankelijk blijven, zoals terecht in het verslag staat vermeld. Maar de meest verontrustende bevinding is ongetwijfeld de niet-omzetting, of de onvolledige omzetting, van de richtlijn in bepaalde lidstaten. Wij moeten absoluut stappen ondernemen om ervoor te zorgen dat alle lidstaten over de benodigde wetsbepalingen beschikken om elk individu, ongeacht het land waar hij woont, een essentieel niveau van bescherming te bieden. Wat de meest gevoelige kwestie betreft, te weten het verzamelen van gegevens, wordt in het verslag verduidelijkt dat dit met respect voor de privacy moet gebeuren en alleen om discriminatie op te sporen waarvan minderheden slachtoffer kunnen worden. Het is geenszins de bedoeling om gevaarlijk af te glijden tot etnische profilering, maar wel om gegevens te krijgen waarmee de omvang van dit verschijnsel bepaald kan worden en passende oplossingen aangedragen kunnen worden. Als het gaat om zo'n grondbeginsel als dat van gelijke behandeling, kan Europa zich niet tevreden stellen met woorden, kan Europa zich niet tevreden stellen met een wetgeving die tot het minimum beperkt blijft, of met louter waarnemen. Wij moeten opmerkzaam zijn. Maar wij moeten ook in actie komen, vooruitgaan, ervoor zorgen dat Europa als voorbeeld dient op dit gebied: hoe meer dit gebeurt, des te minder Europa te verwijten valt. Martine Roure namens de PSE-Fractie. - (FR) Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de Commissaris, ik wil mevrouw Buitenweg bedanken voor haar uitstekende werk. Wij ondersteunen haar verslag volledig. De recente gegevens tonen daadwerkelijk aan dat discriminatie helaas een belangrijk actueel probleem blijft in een groot aantal lidstaten. In het eerste verslag van het Bureau van de Europese Unie voor de grondrechten van augustus 2007, wordt eveneens aangetoond dat racistische misdrijven in ten minste acht landen van de Europese Unie toenemen. Dit is des te verontrustender omdat de Europese Unie over een zeer vooruitstrevende wetgeving ten aanzien van discriminatie beschikt. Deze wetgeving is echter slecht omgezet en onvolledig ten uitvoer gelegd door de lidstaten - daar ben ik het wel mee eens. De Europese burgers zijn slecht geïnformeerd en weten niet dat zij de mogelijkheid hebben om een beroep op deze wetgeving te doen om hun rechten te doen gelden als zij slachtoffer van discriminatie zijn. In mijn hoedanigheid van rapporteur inzake het Europees Jaar van gelijke kansen voor iedereen en inzake het kaderbesluit betreffende de bestrijding van racisme en vreemdelingenhaat, ben ik van mening dat de lidstaten zich meer moeten inspannen om ervoor te zorgen dat de Europese wetgeving op juiste wijze wordt toegepast. Het is tevens noodzakelijk de geproduceerde wetteksten op grotere schaal te publiceren, opdat de Europese burgers zich deze eigen kunnen maken. De belangrijkste vooruitgang die voortvloeit uit deze richtlijn betreffende gelijke behandeling is de omkering van de bewijslast. Wij moeten er derhalve op aandringen dat er concrete maatregelen worden genomen om deze vooruitgang in alle lidstaten te garanderen. Tot slot denk ik dat het noodzakelijk is om het Europese juridische kader voor de bestrijding van discriminatie te versterken door een horizontale richtlijn aan te nemen die het hele scala van vormen van discriminatie, zoals vermeld in artikel 13 van het EG-Verdrag, omvat, en ik wil de Commissie vragen hoe het staat met het haalbaarheidsonderzoek ten aanzien van een dergelijke richtlijn. Sophia in 't Veld namens de ALDE-Fractie. - (NL) Voorzitter, wij hier in het Europees Parlement maken wetten, maar met wetten alleen kunnen we racisme en xenofobie niet uitbannen. Uitspraken van politici en andere opinion leaders dragen bij tot een klimaat van haat en onverdraagzaamheid, waarbinnen discriminatie gewoon wordt gevonden en zo blijft de wet een dode letter. Ik zou eigenlijk willen dat de Europese Commissie de discriminatie in Europa net zo voortvarend aan de kaak stelt als inbreuken op bijvoorbeeld marktregels. We moeten menselijk kapitaal in Europa net zo goed beschermen als geldelijk kapitaal. Als we Bill Gates kunnen aanpakken, kunnen we zeker bedrijven en overheden aanpakken die discrimineren. We weten dat 14 regeringen op punten nog steeds niet voldoen aan de richtlijn gelijke behandeling, maar de Commissie lijkt weinig haast te maken met het handhaven van de regels en geeft de landen veel te veel tijd om aan de regels te voldoen. Die wet had al jaren geleden geïmplementeerd moeten zijn; daar zou Bill Gates niet mee weg komen. In de strijd tegen terrorisme en misdaad mogen we onze grenzen ook niet verleggen. Sommige maatregelen treffen exclusief bepaalde groeperingen en lijken discriminatie te legitimeren. Denk bijvoorbeeld aan stop and search praktijken, profiling methods enz., enz. Ook maatregelen voor integratie zijn soms discriminerend en ik constateer met tevredenheid dat bijvoorbeeld de vorige regering in mijn land maatregelen wilde invoeren voor integratie die vervolgens door de rechter zijn verboden, omdat ze inderdaad discriminerend waren. Tussen de amendementen viel mij één amendement op, namelijk amendement 4, waarin staat dat bescherming van minderheden en het naleven van antidiscriminatiewetgeving een nationale kwestie is. Als er één ding nu niet nationaal is, dan is het wel onze gemeenschappelijke Europese waarden en het is dus bij uitstek de bevoegdheid van Europa om toe te zien op gelijke behandeling van élke burger van Europa, want dat is het doel van de Europese integratie en de markt is daarbij overigens alleen maar een middel. Ten slotte, vrijheid van religie is ook een groot goed én fundamenteel recht, maar mag niet worden misbruikt om discriminatie op basis van etniciteit goed te praten. Zo mag bijvoorbeeld een katholieke school niet onder het mom van godsdienstvrijheid kindertjes van een bepaalde etniciteit weigeren, omdat ze eigenlijk liever een witte school houden. Andersom is ook kritiek op de islam niet automatisch racisme. Ten slotte, Voorzitter, de wetten zijn belangrijk en het is ontzettend goed dat we deze wet hebben, maar we zijn er met zijn allen bij om ervoor te zorgen dat het klimaat zodanig blijft dat discriminatie niet meer voorkomt. Roberta Angelilli namens de UEN-Fractie. - (IT) Voorzitter, dames en heren, allereerst wil ik onze collega bedanken voor haar werk. Als rapporteur van het Europees Parlement inzake de rechten van minderjarigen wil ik het hebben over een belangrijk onderdeel van dit verslag, namelijk het gedeelte over Romakinderen. Ik wil iedereen die hier vandaag aanwezig is eraan herinneren dat het de kinderen zijn die de ernstigste problemen ondervinden van discriminatie en sociale uitsluiting. In Europa leven veel - te veel - straatkinderen, vaak Romakinderen, die geen toekomst hebben omdat ze geen goede scholing hebben gehad en in veel gevallen zelfs volledig analfabeet zijn. Deze kinderen hebben geen toegang tot goede medische zorg en krijgen niet de noodzakelijke vaccinaties. Het zijn, kortom, kinderen zonder toekomst omdat ze nooit kind hebben kunnen zijn, omdat ze vaak worden gedwongen uit bedelen te gaan of gratis verstrekte goederen te verzamelen, bijna altijd onder schooltijd, of terechtkomen in de illegale arbeid. Zoals ook in het verslag staat vermeld, moeten de lidstaten positieve beleidsmaatregelen tegen discriminatie introduceren. In dit specifieke geval zouden dat maatregelen moeten zijn om het recht van kinderen op onderwijs te waarborgen en om Romagezinnen te dwingen hun kinderen onderwijs te laten volgen zolang zij leerplichtig zijn. Verder moeten er passende campagnes komen om burgers aan te moedigen om samen met scholen te werken aan de preventie van discriminatie, uitbuiting en sociale uitsluiting onder kinderen. Afsluitend wil ik zeggen dat het onacceptabel is dat zo veel lidstaten, waaronder helaas ook mijn eigen land Italië, de bepalingen van de richtlijn nog steeds niet hebben omgezet in nationaal recht. Tatjana Ždanoka Mijnheer de Voorzitter, ik wil mevrouw Buitenweg bedanken voor dit verslag, waarin de aandacht gevestigd wordt op een van de ernstiger kwesties aangaande het probleem van discriminatie op grond van ras of etnische afstamming in Europa. Commissaris, volgens mij moet de Commissie actiever worden en de omzetting van de antidiscriminatierichtlijn bevorderen. Elke dag opnieuw duiken er gevallen op waarbij een juiste omzetting noodzakelijk is om de slachtoffers te kunnen beschermen. Ik wil tevens vermelden dat bepaalde gevallen die met linguïstisch beleid te maken hebben, onder de richtlijn als indirecte discriminatie beschouwd kunnen worden. Zo bestaan er in mijn land, Letland, evenals in het naburige Estland - landen die een groot percentage etnische minderheden hebben - onevenredige taleneisen voor tewerkstelling, alsmede vereisten om slechts één taal te bezigen in de communicatie met de autoriteiten. Ik ben van mening dat als dergelijke praktijken leiden tot ondervertegenwoordiging van raciale en etnische minderheden op verschillende terreinen van het sociale leven, de lidstaten de plicht hebben beleid uit te stippelen om gelijke toegang te verzekeren en discriminatie te voorkomen. Er is nog iets waarover ik mij zorgen maak. Verschillende behandeling op grond van nationaliteit kan soms als indirecte etnische discriminatie worden beschouwd. Het is aan de orde als het beleid betreffende het staatsburgerschap wordt aangewend om minderheden - Roma of Russen bijvoorbeeld - te weren. Ik hoop dat de Europese gerechtshoven, alsmede het Inter-Amerikaanse Hof voor de rechten van de mens, dat heeft verklaard dat er bij de toekenning van de nationaliteit niet mag worden gediscrimineerd op grond van ras of etnische afstamming, niet minder vooruitstrevend zullen zijn en nauwgezet zullen beoordelen welk effect het beleid inzake de nationaliteit heeft op personen die tot verschillende etnische groepen behoren. Vittorio Agnoletto namens de GUE/NGL-Fractie. - (IT) Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, de antidiscriminatierichtlijn is een uitstekende richtlijn, die een aanzienlijke ethische waarde vertegenwoordigt. Een aantal Europese landen onderneemt echter weinig tot niets om deze richtlijn en de inhoud ervan om te zetten in het eigen nationaal recht, en in de praktijk is raciaal en etnisch geweld nog steeds aan de orde van de dag. Tegen Italië heeft de Europese Unie bijvoorbeeld al een inbreukprocedure ingeleid omdat het land heeft verzuimd de richtlijn om te zetten. De Europese Unie stelt in het bijzonder dat Italië heeft nagelaten het begrip intimidatie om te zetten in nationaal recht, geen wet heeft inzake het omkeren van de bewijslast en geen specifieke bepalingen kent om mensen te beschermen tegen raciaal en etnisch geweld. In de gemeente Opera, vlak bij Milaan, heeft een groep burgers, aangevoerd door de leiders van de nationale Lega di Alleanza, afgelopen december een groep van ongeveer dertig Romakinderen letterlijk opgejaagd en de tenten waarin zij verbleven in brand gestoken. In Pavia werden tientallen Roma verjaagd met dreigementen over "gaskamers”. Aan de rand van Rome viel slechts enkele dagen geleden een groep van veertig gemaskerde aanvallers gewapend met stokken, messen en molotovcocktails 's nachts een Romakamp in Ponte Mammolo aan. In Italië worden bijna dagelijks nomadenkampen ontruimd door de lokale autoriteiten, waarbij de Roma op geen enkel recht aanspraak kunnen maken. Is dit nu die bijzondere bescherming voor de Roma waar in het verslag toe wordt opgeroepen, in het bijzonder nu de EU is uitgebreid? Ik wil ook benadrukken dat opgelegde sancties voor het niet naleven van nationale bepalingen die in overeenstemming met de richtlijn zijn aangenomen effectief, proportioneel en ontradend moeten zijn. Verder wil ik erop wijzen dat we op 25 april... (De spreker wordt door de Voorzitter onderbroken) Frank Vanhecke namens de ITS-Fractie. - (NL) Voorzitter, ik vrees dat mijn mening over dit verslag wel een beetje afwijkt van al hetgeen ik reeds in deze zaal heb gehoord, want ik beschouw dit verslag als een merkwaardig verslag, in elk geval merkwaardig voor een instelling die zichzelf democratisch noemt, omdat hier op basis van een hoogst betwistbare richtlijn aanbevelingen worden gedaan die in mijn ogen indruisen tegen fundamentele rechten en vrijheden en die op een aantal punten botsen met fundamentele beginselen van de rechtsstaat. De waarheid is dat échte discriminatie van minderheidsgroepen in Europa of écht racisme - en gelukkig maar - zeer marginale fenomenen zijn die reeds adequaat en terecht worden bestreden. Waar we in dit verslag mee te maken hebben, is echter iets heel anders. Het gaat hier in werkelijkheid over de zoveelste poging om muilkorfreglementen in te voeren om de vrije meningsuiting nog verder op de helling te zetten, om een klimaat van echte progressieve meningsterreur te scheppen, waarbij uiteindelijk autochtone mensen eigenlijk verplicht worden om voorrang te verlenen aan allochtonen. Dit is het zóveelste verslag dat autochtonen discrimineert. Zo beschouw ik in het bijzonder de omkering van de bewijslast voor discriminatie en rechtszaken, vooral op het gebied van tewerkstelling, als absoluut verwerpelijk in een democratische rechtsstaat waar eenieder wordt geacht onschuldig te zijn tot het tegendeel bewezen wordt. Kortom, het gaat in dit verslag niet over discriminatie, het gaat over een soort juridisering van de politieke correctheid. Anna Záborská (SK) Laat ik beginnen met een woord van dank aan mevrouw Buitenweg voor het werk dat zij heeft verzet, en sta mij toe deze kwestie vanuit een andere hoek te belichten. Door de toenemende mobiliteit worden wij gedwongen ons opener op te stellen ten opzichte van degenen die naar ons land komen. Die openheid begint echter al met de opvoeding binnen het gezin. Dat is zeer waarschijnlijk de omgeving waar kinderen anderen leren respecteren. Het gezin is de eerste gemeenschap waarbinnen kinderen moeten leren open, respectvol en solidair te zijn. Het bijbrengen van raciale en etnische tolerantie moet een zichtbare pijler worden van alle aspecten van de opvoeding en het onderwijs, zowel op school als in de maatschappij als geheel. De opvoeding en het onderwijs moeten gericht zijn op de ethische grondslagen die de eenheid binnen het gezin versterken. Dat is de reden dat interactie tussen culturen, net als vrede en respect voor diversiteit, nu politieke en veiligheidskwesties van groot belang zijn geworden. De strijd tegen rassendiscriminatie is voornamelijk gericht op de wijze waarop wij, aan het begin van de nieuwe eeuw en het nieuwe millennium, het vreedzaam samenleven van mensen en naties willen waarborgen. Enige wetgeving is natuurlijk noodzakelijk, maar onze maatschappij moet raciale en etnische discriminatie aanpakken door het verleden objectief te beoordelen en samen te zoeken naar een gezamenlijke toekomst waarin de waardigheid en intrinsieke rechten van eenieder worden gerespecteerd. Magda Kósáné Kovács (HU) Dank u, mijnheer de Voorzitter. Als zestig procent van de geënquêteerden aangeeft bloot te staan aan een of andere vorm van oneerlijke discriminatie, dan is dit een waarschuwing voor de lidstaten en een waarschuwing voor Europa. Er wordt nog steeds gediscrimineerd op grond van etnische of raciale afstamming, en we moeten vrezen dat dit ook nog lang het geval zal zijn, aangezien Europa steeds meer diversiteit kent en etnische verschillen zichtbaarder worden, en zelfs landen die zichzelf als mono-etnisch beschouwen steeds meer verschillende culturen herbergen. Het voortreffelijke verslag van mevrouw Buitenweg biedt ons gelegenheid voor evaluatie en reflectie. Ondertussen heeft de Commissie ons vandaag vooruitgang op dit gebied beloofd aangezien meerdere landen hebben verzuimd de richtlijn op deugdelijke wijze om te zetten in nationaal recht, wat inhoudt dat de waarschuwing gerechtvaardigd is en er dus dringend behoefte is aan ondersteuning. Bijna al mijn collega's hebben gezegd dat als burgers niet weten dat ze recht hebben op bescherming tegen discriminatie, ze ook geen gebruik zullen kunnen maken van dit recht. Discriminatie op grond van ras of etniciteit zorgt ook in een bredere context voor problemen, aangezien het al dan niet behoren tot een etnische minderheid voornamelijk een kwestie van identiteit is. Wij in Oost- en Centraal-Europa hebben geen heel positieve ervaringen ten aanzien van de bereidheid tot het overleggen van gegevens. De problemen op dit gebied zijn dusdanig dat iemand al een "zigeuner” kan zijn als zijn omgeving hem als een zigeuner beschouwt, en dit is vaak een kwestie van de levenswijze en niet zozeer een van de feitelijke raciale identiteit. Het Bureau van de Europese Unie voor de grondrechten kan een hoop doen om verbetering te brengen in deze situatie. Ik heb nog twee andere opmerkingen. Ten eerste kan de tenuitvoerlegging van de richtlijn er in belangrijke mate toe bijdragen dat de Romagemeenschap niet al zwervend buiten Europa terechtkomt. Ten tweede zijn met de toetreding van de nieuwe lidstaten nieuwe etnische blokken verschenen op de kaart van de Europese geschiedenis. Het is een trieste erfenis van de twintigste eeuw en de twee wereldoorlogen dat er nog steeds tegenstellingen bestaan, en de wonden zijn nog steeds niet geheeld. Daar dragen we allemaal verantwoordelijkheid voor. Dank u, mijnheer de Voorzitter. Sarah Ludford (EN) Mijnheer de Voorzitter, ik juich het ten zeerste toe dat de Commissie tegen veertien lidstaten een inbreukprocedure inleidt wegens hun verzuim de richtlijn op juiste wijze ten uitvoer te leggen. Gelaten constateer ik dat mijn eigen land, het Verenigd Koninkrijk, op de lijst staat. Een van de kwesties in het geval van mijn land is dat de definitie van indirecte discriminatie niet voldoet. Zelfgenoegzaamheid is hier duidelijk niet op zijn plaats, zelfs in een land waar al meer dan veertig jaar wetgeving tegen rassendiscriminatie bestaat. Een sterke politieke wil is hier geboden, en daarom is het des te teleurstellender dat de Raad dit debat niet belangrijk genoeg vond om erbij vertegenwoordigd te zijn. Met veel belangstelling heb ik van commissaris Michel vernomen dat drie op de vier Europeanen er geen bezwaar tegen hebben dat er op anonieme basis gegevens over de etnische afkomst worden verzameld, en ik juich het toe dat de Commissie de afgelopen jaren veel heeft ondernomen op dit gebied en een handleiding voor de beste handelwijze heeft voortgebracht. Wij zijn stukken verder dan in 1999, toen ik de euvele moed had de woorden "etnische monitoring” te bezigen in mijn ontwerpverslag over het Europees Jaar tegen racisme en vervolgens werd bedolven onder de bezwaren. Ik ben het uiteraard met de heer Gaubert eens dat wij er zorgvuldig voor moeten waken dat gegevens met betrekking tot etniciteit en ras die zijn verzameld om discriminatie onder de aandacht te brengen en te bestrijden, niet zelf een hulpmiddel voor discriminatie worden doordat ze worden aangewend voor raciale of etnische profilering. Ik wil de commissaris vragen in hoeverre - afgezien van de waarborgen op het gebied van gegevensbescherming - politieacties, die natuurlijk een vorm van dienstverlening zijn, binnen het toepassingsbereik van het discriminatieverbod vallen; neem bijvoorbeeld de praktijk van het preventief fouilleren. De richtlijn geldt uiteraard voor de politie als werkgever, maar het is mij nooit helemaal duidelijk geworden in hoeverre de richtlijn van toepassing is op politieacties. (De spreker wordt door de Voorzitter onderbroken) Marek Aleksander Czarnecki (PL) Mijnheer de Voorzitter, bij nadere beschouwing van de situatie ten aanzien van de tenuitvoerlegging van EU-richtlijnen, waaronder de Richtlijn houdende toepassing van gelijke behandeling van personen ongeacht ras of etnische afstamming, constateer ik, net als de rapporteur, dat veel lidstaten deze richtlijn grotendeels hebben omgezet in nationaal recht en zelfs hebben gekozen voor een breder toepassingsbereik dan noodzakelijk. Op enkele insignificante uitzonderingen na hebben de lidstaten uitgebreid aandacht besteed aan alle vormen van gelijke behandeling van personen, al zijn er nog wel hiaten en foutieve interpretaties waaraan moet worden gewerkt. Soms zijn de betreffende regels vervat in verschillende wetten, maar dit zou geen obstakel moeten vormen voor een correcte tenuitvoerlegging van de EU-wetgeving op nationaal niveau. Al met al ben ik van mening dat het wetgevend kader in de Europese Unie van een goed niveau is, en zie eerder een probleem in het bewustzijn van mensen die het zichzelf veroorloven derden te discrimineren. Op dit moment moeten we dan ook een antwoord zien te vinden op de volgende vraag: hoe kunnen we, in deze geglobaliseerde wereld, het bewustzijn en de gevoeligheid van mensen ontwikkelen? In een wereld waar mensen, om uiteenlopende redenen, voortdurend van verblijfplaats wisselen... (De spreker wordt door de Voorzitter onderbroken) Philip Claeys (NL) Mijnheer de Voorzitter, het probleem met een verslag, zoals dat van mevrouw Buitenweg, is dat men uitgaat van vrome principes en goede bedoelingen, maar dat er jammer genoeg een diepe kloof gaapt met de concrete realiteit. Natuurlijk is het zo dat discriminatie op basis van ras of afkomst verwerpelijk is. De vraag is alleen of deze discriminatie zo wijdverbreid is als men altijd wil doen geloven. Het jongste jaarverslag van het EUMC (Europees Waarnemingscentrum voor Racisme en Vreemdelingenhaat) spreekt van een toename van het fenomeen, terwijl het EUMC niet in staat is die stelling te staven met concreet cijfermateriaal. Het EUMC is zelfs niet eens in staat om een algemeen aanvaarde definitie te geven van wat discriminatie is. Al te vaak gaat men ervan uit dat zowat alle problemen met allochtonen hun oorzaak vinden in de zogenaamde discriminatie, waarvan ze geacht worden het slachtoffer te zijn. Dit discours heeft rampzalige gevolgen, omdat het hele bevolkingsgroepen onttrekt aan het concept persoonlijke verantwoordelijkheid. Het knuffelbeleid en de slachtoffercultuur hebben de problemen alleen maar erger gemaakt en ik sluit me dan ook graag aan bij het minderheidsstandpunt dat door Koenraad Dillen werd geformuleerd. Roberta Alma Anastase (RO) Voorzitter, dames en heren, laat mij allereerst mijn waardering uitspreken voor dit consistente en goede verslag, en benadrukken dat dit onderwerp essentieel is voor de kwaliteit van leven en de ontwikkeling van gemeenschappen. Ik wil het graag hebben over het belang van onderwijs voor de implementatie van de Europese principes en bepalingen op het gebied van gelijke behandeling van personen. In het verslag wordt terecht benadrukt dat wetten alleen effect hebben als burgers zich bewust zijn van hun eigen rechten. We moeten burgers daarom niet alleen blijven voorlichten, maar hen ook leren om te reageren, om voor zichzelf op te komen. Alleen als mensen de moed hebben zich uit te spreken, in de pen te klimmen en aanspraak te maken op hun rechten kan discriminatie worden ingeperkt. Tegelijkertijd is het bijbrengen van tolerantie van het grootste belang voor het voortbestaan van elke gemeenschap. Leren samenleven met andere mensen, om verschillen te accepteren, niet als een onontkoombaarheid maar als een kans om samen iets op te bouwen; dat is de juiste weg naar een wereld zonder dit soort misstanden. Genowefa Grabowska (PL) Mijnheer de Voorzitter, ik wil mijn collega complimenteren met het verslag dat zij vandaag heeft gepresenteerd. De Europese Unie heeft deugdelijke wetten en normen tegen discriminatie vastgesteld, en er worden momenteel richtlijnen ontwikkeld. Lidstaten implementeren op hun beurt de zaken die hier worden besloten. Landen hebben grondwetten met antidiscriminatieclausules en complete wetten die hun burgers moeten beschermen tegen discriminatie. Waarom, vraag ik u, is de huidige situatie dan toch zo zorgwekkend? Waarom komt discriminatie nog steeds zo veel voor en waarom lukt het ons niet daar iets aan te doen? In mijn optiek is het probleem tweeledig en moet de oplossing ten eerste worden gezocht in voorlichting en ten tweede in het opleggen van verplichtingen. Ik wil het hier hebben over voorlichting. Voorlichting is niet alleen de verantwoordelijkheid van overheden. Gebleken is dat overheden de gewone burger maar beperkt voorlichten over de aard van discriminatie. Ik ben van mening dat de voorlichting voornamelijk een taak moet worden van non-gouvernementele organisaties, die in een goede positie verkeren om contact te leggen met bepaalde delen van de maatschappij, specifieke groepen burgers, en hen voor te lichten over de betekenis van immigratie. Vraag maar eens aan immigranten, oudere vrouwen of alleenstaande moeders, of ze zich gediscrimineerd voelen. Zij zullen dan zeggen: "Nee, dat is gewoon ons lot. We hebben gewoon pech”. Zij hebben hulp nodig om zichzelf te vinden; we moeten hen helpen procedures in gang te zetten en de juiste autoriteiten aan te spreken. Ik zou graag zien dat het Europees Parlement zich gaat bezighouden met de ontwikkeling van een gedragscode die aan verschillende organisaties zou moeten worden gegeven. Tot slot zou ik nog één ding willen zeggen: ik hoop van harte dat we in de strijd tegen discriminatie tot meer in staat zijn dan alleen het project van de Europese Commissie, die een gele vrachtwagen door Europa laat rijden met aan boord een tentoonstelling tegen discriminatie, en het Europees Jaar van gelijke kansen voor iedereen. Laten we meer doen om slachtoffers van discriminatie te helpen! Wiesław Stefan Kuc (PL) Voorzitter, om een principe te implementeren als gelijke behandeling van personen, ongeacht hun ras of etnische afstamming, huidskleur, denkbeelden of religie, is in de regel voortdurende en niet-aflatende inzet nodig. Elke stap die ons dichter bij het uiteindelijke doel brengt moet worden gevierd als een groot succes. We mogen niet verwachten dat mensen van de ene op de andere dag van inzicht veranderen en dat iedereen zijn natuurlijke houding loslaat, die erin bestaat zijn levensomstandigheden te willen verbeteren en in het geweer te komen tegen alle mogelijke bedreigingen van deze verbetering. We moeten echter alles in het werk stellen om juridische, sociologische en economische obstakels weg te nemen, onderwijs te bieden, omstandigheden te creëren waarin mensen in vrede kunnen samenleven en onze negatieve houding ten opzichte van andere mensen te veranderen, ongeacht de onderlinge verschillen. Tot slot wil ik zeggen dat ik het absoluut niet eens ben met de verklaring van de heer Vanhecke over houdingen. Neena Gill (EN) Mijnheer de Voorzitter, ik juich de mededeling van de Commissie toe, maar betreur het ten zeerste dat discriminatie, ondanks deze en andere wetgeving, niet is afgenomen maar schrikbarend gestegen is. Ik zou graag het woord willen richten tot degenen van extreem rechts die dit bestrijden, omdat ik, alleen al dit jaar, zo'n 500 mensen van de Sikh-gemeenschap heb ontmoet - uit Frankrijk, uit België, uit Italië, uit Duitsland - die allen schokkende gevallen beschrijven van onaanvaardbare discriminatie op grond hun uiterlijk: omdat zij een tulband dragen. In Frankrijk zijn sinds 2004 meerdere Sikh-jongens van school gestuurd omdat zij hun tulband niet wilden afdoen. In België en Duitsland zijn soortgelijke gevallen bekend. Terwijl het Franse Hooggerechtshof bepaalde dat Sikh-mannen met tulband op de foto van hun rijbewijs mochten, heeft het Franse ministerie dit, binnen 24 uur na deze uitspraak, uitdrukkelijk verboden. Op de luchthaven van Brussel worden Sikh-mannen regelmatig verzocht hun tulbanden af te doen, wat als een grove belediging wordt beschouwd. Verder krijg ik wekelijks telefoontjes uit Italië over mensen die hun dagelijkse bezigheden niet kunnen uitvoeren omdat zij Sikh zijn. Deze gevallen zijn derhalve duidelijk een schending van alles waarom in dit verslag wordt verzocht en wat de Commissie voorstaat. Bijgevolg wil ik de Commissaris vragen wat hij en de Commissie eraan doen om deze gevallen van discriminatie te bestrijden. Wij kunnen niet enerzijds over eenheid en diversiteit praten en anderzijds de praktijken van regeringen van vele lidstaten negeren. Ik wil mevrouw Buitenweg, de rapporteur van dit verslag, feliciteren met het poneren van maatregelen die naar ik hoop enige genoegdoening zullen bieden aan degenen die worden gemarginaliseerd als gevolg van onwetendheid en een tekort aan kennis van en respect voor andere culturen. Tot slot hoop ik dat wij, in dit Jaar van gelijke kansen, en in 2008, het Jaar van de interculturele dialoog, de wilskracht hebben om ervoor te zorgen dat onze woorden in daden worden omgezet. Jan Tadeusz Masiel (PL) Mijnheer de Voorzitter, het is duidelijk dat, in deze 21e eeuw, niemand anders kan dan de strijd tegen discriminatie steunen. Ook ik ben een voorstander van dit verslag, hoewel ik van mening ben dat vooroordelen zijn gebaseerd op cultuur, beschaving en religie, en niet op ras of etniciteit. Ik wil hier overigens aan toevoegen dat het voor ons in Europa makkelijker zal zijn ons te houden aan principes van non-discriminatie als we een gecontroleerd immigratiebeleid introduceren voor mensen die we in onze landen willen hebben, aangezien niemand zich in principe agressief en onvriendelijk gedraagt tegen een partner die men zelf heeft gekozen. Dit verslag draait in principe om de rechten van immigranten. Laten we echter ook hun verantwoordelijkheden niet vergeten. Het zou makkelijker zijn buitenlanders niet te discrimineren als zij de cultuur en tradities van het land waar ze naartoe zijn gekomen zouden respecteren en zouden laten zien dat ze willen integreren, en niet een staat in een staat zouden creëren in ons Europa dat, laten we eerlijk zijn, christelijke wortels heeft. Emine Bozkurt (NL) Voorzitter, ik dank mevrouw Buitenweg voor het uitstekende werk dat zij heeft geleverd met dit verslag. Of het nu gaat over discriminatie en racisme op de arbeidsmarkt, op sportclubs of op school, op alle fronten is het een inbreuk op de waarden waar we in Europa voor staan. Wat we nodig hebben, is een integrale aanpak op alle niveaus, Europees, nationaal en lokaal. Wetgevers, politici en slachtoffers van discriminatie zelf hebben hier een belangrijke rol in te spelen. We moeten Europese burgers bewust maken van hun rechten en van de middelen die ze hebben om die rechten op te eisen. Ik wil de Commissie met klem verzoeken haar verantwoordelijkheid te nemen en toe te zien op een snelle en adequate implementatie van de richtlijn gelijke behandeling. De richtlijn is een stap in de goede richting, maar de effectiviteit valt en staat bij de implementatie door de lidstaten. Ik vraag dan ook aan de Commissie om het eerder in 2004 door Barrosso zélf aangekondigde morele leiderschap te tonen, dat hard nodig is. Ook anno 2007, nota bene in het jaar van Equal opportunities for all, is discriminatie in Europa nog aan de orde van de dag. Juist nu, in een tijd waar bepaalde groepen, ik denk dan in het bijzonder aan de positie van moslims in Europa, de wind zeker niet mee hebben, hebben we op alle terreinen mensen nodig die zich sterk maken tegen discriminatie. Ik wil mij dan ook aansluiten bij de oproep aan de Commissie om de maatregelen te verbreden tot alle mogelijke vormen van discriminatie. Justas Vincas Paleckis (LT) Voorzitter, ik wil de rapporteur graag complimenteren met dit verslag, dat mensen hopelijk zal helpen beschermen tegen discriminatie op grond van ras of etniciteit en tevens zal zorgen voor betere verhaalmogelijkheden. We hebben nog veel werk te verzetten als het gaat om een effectieve tenuitvoerlegging van de richtlijnen inzake etnische gelijkheid en gelijke kansen op de arbeidsmarkt. De burgers van de EU-lidstaten (vooral de nieuwe lidstaten) zijn nog altijd niet goed op de hoogte van hun rechten; ze hebben niet genoeg tijd of ze ontberen de financiële mogelijkheden om op te komen voor hun rechten. In de meeste landen slagen de slachtoffers van discriminatie er niet in de handen ineen te slaan en slagvaardiger organisaties in de arm te nemen om hun gezamenlijke rechten te verdedigen. Het is moeilijk om gegevens te verzamelen over deze netelige kwesties, om indirecte discriminatie vast te stellen en om de aanwezigheid van discriminatie in de maatschappij te beoordelen. Hierdoor heeft de Europese Commissie moeite de tenuitvoerlegging van richtlijnen te controleren en te bepalen wat de oorzaken zijn van die trieste situaties waarin discriminatie plaatsvindt. Ik steun de aanbevelingen van mijn collega's om meer middelen toe te wijzen aan nongouvernementele organisaties die burgers voorlichten en juridische hulp bieden aan slachtoffers van discriminatie. Daarnaast is de rol van de media ook heel belangrijk. Daarom wil ik hierbij mijn collega's aanspreken. We hebben allemaal een kantoor in het land waar we zijn gekozen. Van daaruit kunnen we juridische consulten organiseren en financieren om mensen te informeren over de wetten tegen discriminatie en de beschikbare verhaalmogelijkheden. Met andere woorden: we kunnen mensen direct helpen. We kunnen ons actiever inzetten voor de mobilisering van de politieke wil om de strijd tegen discriminatie op grond van ras en ongelijkheid op de arbeidsmarkt op te voeren. Louis Michel lid van de Commissie. - (FR) Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, allereerst wil ik u verzekeren dat ik uiteraard mijn collega Špidla de overwegend positieve opmerkingen over zijn inspanningen zal overbrengen. Ik geloof dat hij het verdient dit te horen. Ik zal hem ook de dringende vragen en aanmerkingen doorgeven, alsmede de verwachtingen van het Europees Parlement betreffende het werk dat nog gedaan moet worden. Allereerst zou ik iets heel duidelijk willen maken. Ik ben het absoluut niet eens - en dat geldt ook voor de Commissie - met bepaalde, naar uitsluiting neigende zienswijzen die hier vandaag zijn geuit; gelukkig zijn deze marginaal. Evenmin kan ik mij vinden in de stelling dat er een risico bestaat dat er een staat wordt gecreëerd binnen de christelijke staat, of binnen het christelijke Europa. Uiteraard heb ik het grootste respect voor de individuele burgers die deze gedachte aanhangen, maar ik voel toch de noodzaak - en de plicht - u er op te wijzen dat Europa qua religie, filosofie en politiek eenvoudigweg niet eenvormig is. Ik denk dat het de moeite waard is om deze overduidelijke waarheid zo nu en dan weer eens uit te spreken. (NL) Mevrouw Buitenweg en mevrouw In 't Veld hebben terecht de nadruk gelegd op een grondig probleem, namelijk de omzetting van de richtlijnen in de nationale wetgevingen. De Commissie is zich er ten volle van bewust dat druk moet blijven worden uitgeoefend op de lidstaten die de Europese wetgeving niet naleven. De Commissie deelt die bezorgdheid met de instellingen die zich met die belangrijke zaken in de lidstaten bezighouden; u weet dat wij die instellingen en organisaties natuurlijk op een zeer goede en warme manier steunen. (FR) Wat het nieuwe initiatief betreft, op dit moment wordt er een effectbeoordeling uitgevoerd: het onderzoek naar het effect ervan op discriminatie is reeds gestart. We moeten uiteraard weten hoe groot het probleem precies is. Momenteel worden er raadplegingen gehouden met het grote publiek, met NGO's en de sociale partners, met bedrijven en met het Europees Parlement. Als alles goed gaat zal er in januari 2008 een verslag over de effectbeoordeling beschikbaar zijn. Vervolgens zal de raadpleging tussen de instellingen plaatsvinden in maart en april 2008. Dit initiatief zal ook worden vermeld in het werkprogramma van de Commissie voor 2008, waarover momenteel nog wordt beraadslaagd en dat eind oktober, begin november zal worden gepubliceerd. Vervolgens, als het is goedgekeurd zoals wij het hebben voorgesteld zal in juni 2008 een voorstel voorgelegd worden aan de Commissie en zal de procedure zijn beloop hebben. U begrijpt dus dat onze gedachtegang en analyse ten aanzien van deze kwestie zeer nauw verwant zijn met die van de meeste afgevaardigden die in het debat het woord hebben gevoerd. Namens de Commissie feliciteer ik mevrouw Buitenweg met haar uitzonderlijke prestatie. Vandaag blijkt maar weer eens welk een cruciale rol het Parlement kan spelen bij de bevordering van een Europese rechtsstaat die zijn minderheden en al zijn burgers respecteert. De Voorzitter Het debat is gesloten. De stemming vindt vandaag, 27 september 2007 plaats. Schriftelijke verklaringen (artikel 142) Lívia Járóka schriftelijk. - (HU) Ik wil mijn collega, mevrouw Kathalijne Buitenweg, feliciteren met haar verslag, en tegelijkertijd van deze gelegenheid gebruikmaken om een aantal belangrijke problemen onder de aandacht te brengen. De Europese burger heeft een redelijk beperkte kennis van de wet, en juist de mensen die het slachtoffer worden van oneerlijke discriminatie - met andere woorden, etnische minderheden, en in het bijzonder de Roma - verkeren in bijna complete onwetendheid ten aanzien van de relevante juridische bepalingen of de structuren die hen juridische bescherming bieden. Dat is de reden waarom maar zo weinig discriminatiezaken in de Europese Unie voor de rechter komen. Bovendien zijn de financiële sancties die in dergelijke zaken worden opgelegd belachelijk laag, helemaal in vergelijking met vergelijkbare rechtszaken in de Verenigde Staten. Lidstaten moeten de verantwoordelijkheid krijgen om het publiek te informeren en voor te lichten, zodat zo veel mogelijk burgers, in alle gelederen van de maatschappij, op de hoogte zijn van hun rechten en mogelijkheden. Instanties voor de bevordering van gelijke behandeling staan ver van de burger af; ik overdrijf niet als ik zeg dat ze alleen op papier actief zijn, en zich niet echt bezighouden met de getroffenen. Een ander probleem ligt in het feit dat deze instanties voor hun financiering, infrastructuur, personeel en beleid in sterke mate afhankelijk zijn van de lidstaten. We moeten een efficiënt monitorings- en verantwoordingssysteem op Europees niveau in het leven roepen en zorg dragen voor systematischer jaarverslagen, zodat we kunnen vaststellen of instanties voor de bevordering van gelijke behandeling onafhankelijk functioneren. Véronique Mathieu schriftelijk. - (FR) Het verslag over de gelijkheid van vrouwen en mannen in de Europese Unie 2007 vormt allereerst een aanleiding om de - sinds 1957 bestaande - verbondenheid van de Europese Unie aan vrouwenrechten eer te bewijzen. Niettemin mogen wij niet tevreden zijn met de huidige situatie zoals die naar voren komt in de recente statistieken naar aanleiding van de toetreding van Roemenië en Bulgarije. In de eerste plaats blijft het waar het de toegang tot en de positie van vrouwen op de arbeidsmarkt betreft nog te vaak bij idealen. Tweeëndertig jaar na de vaststelling van richtlijn van de Raad waarin wordt bepaald dat vrouwen en mannen hetzelfde loon moeten ontvangen voor hetzelfde werk, is het verschil met gemiddeld vijftien procent nog altijd te groot. Ten tweede vereist de realisatie van gendergelijkheid grotere inspanningen tegen uitsluiting en ongelijke behandeling, met name op het platteland, waar vrouwen die aan de zijde van de boeren werken als meewerkende echtgenotes grove onrechtvaardigheden kunnen ondervinden in geval van scheiding, bij erfopvolging of met betrekking tot het eigendomsrecht. Bovendien zijn deze vrouwen niet altijd in de statistieken vertegenwoordigd. Aan verscheidene stukken wetgeving moet dringend een concreet gevolg worden gegeven. Als onderdeel van haar taken in deze zo cruciale strijd moet de Europese Unie er tevens op toezien dat nationale culturen veranderen en samenkomen door middel van bewustmakingscampagnes en effectievere preventie.

Ruolo delle donne nella vita sociale, economica e politica turca (discussione) Presidente L'ordine del giorno reca la relazione, presentata dall'onorevole Bozkurt a nome della commissione per i diritti della donna e l'uguaglianza di genere, sul ruolo delle donne nella vita sociale, economica e politica della Turchia. Emine Bozkurt relatore. - (NL) Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, fra due giorni sarà San Valentino, il giorno dell'amore e degli affetti; per le donne turche non saprei immaginare regalo di San Valentino migliore dell'adozione, domani, della relazione sui diritti delle donne. In Turchia ci sono 40 milioni di donne: esse vogliono avere l'opportunità di sviluppare e migliorare le proprie condizioni di vita. La mia relazione, da sola, non basterà a produrre questo risultato, ma costituisce comunque uno strumento con cui le donne e i movimenti delle donne in Turchia potranno far valere i propri diritti di fronte a mariti e padri, di fronte al governo turco, ma anche all'Unione europea. La mia relazione prende le mosse dai risultati dell'anno scorso; ho preso nota di ciò che è stato fatto da allora e di ciò che invece è rimasto immutato. Nell'insieme la legislazione ora è soddisfacente, benché in questo campo qualche aspetto sia ancora da perfezionare. La seconda fase è l'elaborazione di un contesto che permetta di attuare la legislazione; si tratta in altre parole di garantire stanziamenti adeguati e un apparato governativo qualificato, e di far sì che il governo dimostri sufficiente impegno, senza temere di manifestare tale impegno in pubblico. Solo dopo aver completato la seconda fase, potremo passare alla terza, cioè a quella in cui le donne noteranno un miglioramento nella propria vita quotidiana; è una fase che non abbiamo ancora raggiunto. Si sta ancora lavorando intensamente alla seconda fase, e per questo le donne non scorgono ancora grandi miglioramenti pratici, nonostante l'impegno del governo. Mentre due anni fa i diritti delle donne non erano ancora un problema all'ordine del giorno, oggi il Primo Ministro Erdoğan apre praticamente tutti i suoi discorsi accennando a questo tema; anche i vari ministeri dedicano maggiore attenzione ai diritti delle donne. La nostra relazione dell'anno scorso ha contribuito a quest'evoluzione, e quest'Assemblea può esserne orgogliosa. Inoltre, il governo ha emanato istruzioni più precise e articolate, che servono da guida a funzionari e polizia per l'attuazione dei diritti delle donne. Esercito e polizia ricevono una formazione in merito, mentre nei ministeri e nelle amministrazioni locali vengono diffuse circolari contenenti chiare istruzioni. Si tratta di istruzioni assolutamente indispensabili, che riguardano i delitti d'onore e la violenza contro le donne. In realtà, dalle sentenze emesse finora in materia di delitti d'onore emerge un panorama contrastante: alcuni giudici pronunciano sentenze più severe, mentre altri sono alquanto indulgenti. E' un atteggiamento che deve cessare. La relazione esamina pure altri aspetti meritevoli di attenzione. La lotta alla violenza contro le donne deve costituire una priorità assoluta per la politica del governo nei confronti delle donne. Occorre allestire un maggior numero di rifugi, che avrò cura di visitare per verificare se tali luoghi di accoglienza rispondano ai necessari requisiti qualitativi. Quest'anno, in seno al Parlamento turco si dovrà istituire una commissione per i diritti della donna e l'uguaglianza di genere. Una commissione parlamentare di questo tipo è indispensabile, se si vuole tenere effettivamente conto delle questioni di genere, ma essa costituirà anche un importante ed essenziale interlocutore per il Parlamento europeo e per l'Assemblea parlamentare del Consiglio d'Europa. Servono dati più obiettivi e precisi sulla situazione delle donne in Turchia, soprattutto per quanto riguarda violenza, analfabetismo e discriminazione. Per fortuna, in questo campo Turchia e Commissione europea agiscono insieme. Infine, se si desidera che le donne abbiano illimitato accesso all'istruzione e al mercato del lavoro, occorre varare un'adeguata politica contro la discriminazione. Vorrei soffermarmi brevemente su un emendamento di compromesso presentato congiuntamente dai gruppi PPE-DE, PSE, ALDE e GUE/NGL, in merito al quale, ne sono certa, avrete ricevuto moltissime lettere. Si tratta dell'uso delle parole "minoranza curda” nella relazione. I curdi stessi, al pari del governo turco, hanno manifestato la propria contrarietà all'impiego di tale espressione; per evitare confusioni, abbiamo deciso ora di affermare che tutte le donne, indipendentemente da lingua, etnia, origine, opinioni religiose o politiche, devono poter accedere ai programmi concernenti i diritti delle donne. Di conseguenza, vi invito a sostenere l'emendamento di compromesso. Onorevoli colleghi, il 2007 costituirà un importante test per verificare l'impegno e la serietà con cui la Turchia sta affrontando il problema dell'emancipazione femminile. Nel paese le elezioni politiche sono previste per novembre, ma per ora un numero troppo esiguo di donne partecipa all'attività politica. Non è che non ci siano donne: appena due settimane fa ne ho incontrate di quasi tutti i partiti politici, ma i loro nomi non sono ancora stati inseriti nelle liste elettorali. Spetta alla Turchia trovare la soluzione per questo problema; però, se la partecipazione politica delle donne non aumenta, la Turchia non potrà affermare che non sapeva quali provvedimenti adottare. La relazione contiene suggerimenti, comprese misure temporanee di discriminazione positiva; misure temporanee, perché sono convinta che, quando le donne saranno divenute più visibili nel campo della politica, si produrrà un effetto valanga. Le giovani hanno bisogno di modelli di ruolo cui ispirarsi, per rendersi conto di potere, a propria volta, intraprendere una carriera politica. Nutro grandi speranze per le donne turche. Il paese si sta muovendo nella giusta direzione, ma non deve frenare o arretrare. Per questo motivo esorto ad accelerare l'applicazione delle riforme, e anzi ad attuarle completamente e concretamente; in tal senso, i negoziati per l'adesione all'Unione europea possono fungere da catalizzatore. Mi auguro che anche la nostra relazione possa essere utile in questo quadro, e vi ringrazio in anticipo per il vostro sostegno: sono convinta che anche le donne turche vi saranno grate. Meglena Kuneva Membro della Commissione. - (EN) Signor Presidente, desidero anzitutto congratularmi con il Parlamento e con lei, onorevole Bozkurt, per questa relazione. Essa ci offre un quadro preciso e rigoroso della situazione dei diritti delle donne in Turchia, e rappresenta altresì un prezioso contributo al dibattito sul ruolo delle donne nella vita sociale, politica ed economica del paese. Per quanto riguarda i diritti delle donne, si sono effettivamente registrati progressi: sono state approvate alcune leggi; è stato istituito un Comitato consultivo sullo status delle donne; il Primo Ministro ha emanato una circolare che invita la pubblica amministrazione ad affrontare il problema della violenza domestica; un progetto congiunto UE-Turchia sta allestendo una banca dati sulla violenza contro le donne; e infine, grazie alla campagna "Andiamo a scuola, ragazze” 177 000 ragazze si sono iscritte ai vari istituti scolastici. E' una serie di risultati positivi, che la relazione non manca di sottolineare. Condividiamo però fino in fondo la vostra inquietudine per i diritti delle donne in Turchia. Partecipazione delle donne al mercato del lavoro, rappresentanza politica delle donne, istruzione femminile e violenza contro le donne: riguardo a tutti questi temi, che sono i più urgenti e preoccupanti, condividiamo l'impostazione dell'analisi nonché le raccomandazioni formulate nella relazione. I bassi livelli di partecipazione femminile, uniti agli insufficienti tassi di occupazione e alle ampie proporzioni dell'economia sommersa, rappresentano un'importante sfida per la politica del lavoro. Riteniamo anche noi che il livello di partecipazione politica delle donne in Turchia sia straordinariamente modesto, e che per superare questo scoglio sia necessario uno sforzo possente. Concordiamo senza riserve, inoltre, sulla capitale importanza che l'istruzione riveste per l'indipendenza economica delle donne. Come sapete, nel quadro dei criteri politici l'uguaglianza di genere è un elemento essenziale; per tale motivo la Commissione segue da vicino tutti questi temi, nell'ambito della propria costante opera di monitoraggio. Esaminiamo tali problemi anche nel contesto dei negoziati. Con le nostre relazioni annuali dei progressi compiuti forniamo regolarmente un resoconto della situazione. Le carenze vengono anche segnalate nelle nostre riunioni bilaterali di monitoraggio con la autorità turche. Nel quadro dell'assistenza da noi fornita nella fase di preadesione, la Commissione finanzia anche un certo numero di progetti miranti a promuovere i diritti delle donne. Si insiste in particolare sulla violenza contro le donne; nel 2007 parteciperemo all'allestimento di otto rifugi per le donne che hanno subito violenza domestica. L'uguaglianza di genere è considerata altamente prioritaria anche nel dialogo avviato a livello di società civile tra Unione europea e Turchia, allo scopo di migliorare conoscenza e comprensione reciproche. Sono già stati finanziati parecchi progetti, alcuni dei quali prevedono la partecipazione di ONG gestite da donne. La Commissione continuerà a combattere attivamente la discriminazione contro le donne in tutti i contesti della vita; rientrano in questo quadro i progetti futuri. Continueremo altresì a incoraggiare le iniziative espresse dalla società civile allo scopo di sensibilizzare l'opinione pubblica, come per esempio la campagna "Fermiamo la violenza contro le donne”. Anna Záborská a nome del gruppo PPE-DE. - (FR) Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, ringrazio la nostra relatrice per il suo lavoro, e constato con soddisfazione che in seno alla commissione competente si è sviluppato un dibattito vivace e proficuo sul ruolo delle donne nella vita sociale, economica e politica della Turchia. Per quanto riguarda questo dibattito, vorrei ricordare tre punti. In primo luogo, persiste la confusione tra un semplice dibattito sul ruolo delle donne in Turchia, e il fatto che in base a tale dibattito si possa decidere se la Turchia possa o meno aderire all'Unione europea; tale confusione non ci aiuta a concentrare la nostra analisi sul ruolo delle donne in Turchia, che è un tema in sé. In quest'Aula discutiamo regolarmente del ruolo delle donne in Afghanistan, nel Magreb o in Africa, senza che ciò implichi necessariamente l'adesione all'Unione europea dell'Afghanistan o del Magreb, e meno ancora dell'Africa: lo stesso discorso vale per la Turchia. Da questo punto di vista, invito anche il nostro omologo nel Consiglio d'Europa a dar prova di responsabilità e a portare avanti il dialogo con la Turchia in quanto membro del Consiglio d'Europa; invito i colleghi a continuare a concentrarsi sul ruolo delle donne in Turchia. Noi donne rappresentiamo un valore aggiunto per il bene comune della società: siamo costruttrici di pace, abbiamo un sapere da condividere e una speciale saggezza da trasmettere, in qualunque paese ci troviamo, compresa la Turchia. In secondo luogo, il dibattito sul ruolo delle donne in Turchia ricorda agli Stati membri le loro responsabilità; come possiamo dare lezioni alla Turchia se non siamo capaci di adempiere i nostri doveri a casa nostra? Potremo criticare la Turchia solo quando saremo pronti a criticare noi stessi; cerchiamo quindi di non dare lezioni. In terzo luogo, non possiamo occuparci della condizione delle donne astraendo dal ruolo degli uomini; ma nessuno osa menzionare questo dato di fatto, politicamente correttissimo, in quanto gli uomini hanno a loro volta un importante ruolo da svolgere per l'uguaglianza tra i due sessi. In occasione del nostro incontro a Istanbul, il Primo Ministro Erdoğan ha confermato la propria opposizione alla violenza contro le donne. L'ho invitato a pronunciarsi apertamente sulla questione e a dare il buon esempio agli uomini turchi. L'intima convinzione che la violenza non offra soluzioni di sorta non basta: occorre proclamarlo ad alta voce, forti della propria reputazione politica. Per questo, dalla tribuna del Parlamento europeo, rinnovo il mio invito al Primo Ministro Erdoğan: signor Primo Ministro, prenda pubblicamente posizione contro la violenza alle donne, anche contro quella perpetrata nel suo paese; offra un esempio positivo di cui gli uomini possano andar fieri. In tal modo potremo compiere tutti insieme un passo avanti per migliorare la condizione delle donne nel suo paese. Lissy Gröner a nome del gruppo PSE. - (DE) Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, voglio ringraziare l'onorevole Bozkurt, che ci ha presentato la seconda relazione a nome della commissione per i diritti della donna e l'uguaglianza di genere e si è contraddistinta per l'approccio sagace e ricco di esperienza con cui ha affrontato questo tema. La possibilità che la Turchia aderisca all'Unione europea significa che il nostro Parlamento deve mettere al primo posto, quale prerequisito imprescindibile per l'adesione, i diritti umani - e in questo caso specifico i diritti delle donne che ne sono parte integrante. Dal mio punto di vista di deputata socialista al Parlamento europeo, individuo tre grandi temi sui quali è necessario mettersi al lavoro con urgenza. In primo luogo, istruzione e mondo del lavoro: purtroppo, la presenza delle donne nel mercato del lavoro è diminuita dal 35 per cento del 1998 all'odierno 25 per cento, anche se in alcuni settori si scorgono segnali positivi - per esempio nel numero di donne che praticano la professione di medico o avvocato. Tuttavia, se si vogliono rispettare gli obiettivi della strategia di Lisbona, tra cui figura una partecipazione femminile del 60 per cento al mercato del lavoro, la situazione non è affatto soddisfacente, e se la Turchia vuole candidarsi deve averne chiara coscienza. L'istruzione è un fattore chiave dello sviluppo e del cambiamento; purtroppo, soprattutto nella Turchia orientale, moltissime donne ne sono tuttora escluse, e l'analfabetismo femminile è ancora al 25 per cento. Un vasto e urgente lavoro ci attende anche per quanto riguarda la lotta contro la violenza. Il Primo Ministro Erdoğan si è impegnato a moltiplicare gli sforzi su tale fronte, ma questo non basta: l'istituzione di rifugi per le donne sarebbe un altro passo nella direzione giusta, e inoltre deve continuare il dibattito sulla violenza contro le donne e sui delitti d'onore. Infine, ho un appello da fare in merito alle elezioni turche: se la Turchia deve continuare a compiere progressi, occorre discutere la questione delle quote. L'attuale livello di partecipazione femminile alla vita parlamentare - 4 per cento a livello nazionale, e 1 per cento nelle amministrazioni locali - è insostenibile, e va affrontato con iniziative urgenti, tra cui anche, per esempio, un sistema di quote; renderemo così un grande servigio non solo alle donne, ma anche alla cooperazione fra Europa e Turchia. Karin Resetarits a nome del gruppo ALDE. - (DE) Signor Presidente, oggi stiamo discutendo la situazione delle donne turche; formuliamo raccomandazioni e diamo suggerimenti alla Turchia, avanziamo richieste a quel paese ed esigiamo che effettui cambiamenti. La relazione dell'onorevole Bozkurt è valida, stimolerà la democrazia e contribuirà a migliorare le condizioni di vita delle donne turche; ma faremmo meglio a osservare noi stessi tutte le condizioni che, questa settimana, vogliamo imporre alla Turchia nel suo cammino verso l'adesione. Smettiamola, una volta per tutte, di negare i diritti fondamentali a un gruppo etnico che vive in Europa; permettiamo ai suoi esponenti di presentare le proprie richieste in quest'Aula; consentiamo loro di commerciare con l'Unione europea e con il resto del mondo, di frequentare legalmente scuole e università, col riconoscimento delle qualifiche ottenute, di partecipare alle manifestazioni sportive europee. Poniamo fine a questa discriminazione che ancora alligna nell'Unione europea. Sapete bene di chi sto parlando; parlo di un gruppo etnico che, nel 2004, ha detto a stragrande maggioranza "sì” all'Unione europea, cercando di riunirsi all'altro gruppo etnico presente nella propria patria; di un gruppo etnico al cui isolamento abbiamo all'epoca promesso di porre fine. Parlo dei turchi di Cipro. Qual è l'asso nella manica dell'Unione europea? Qual è la cosa di cui, giustamente, andiamo soprattutto fieri? Il fatto che la Comunità europea è un progetto per la costruzione della pace. Come possiamo, quindi, rimanere indifferenti e distogliere lo sguardo dallo spettacolo di uno Stato membro dell'UE che non riesce a far convivere in pace due gruppi etnici, ha bisogno di truppe delle Nazioni Unite e pullula di armi e soldati? Se le culture cristiana e musulmana non riescono a coesistere a Cipro, come potranno riuscirci nella ben più complessa struttura dell'Unione europea? L'UE non si impegna a sufficienza per risolvere i suoi stessi problemi, e di conseguenza perde credibilità; non sarà unita e pacifica fino a quando Cipro rimarrà un'isola divisa. Quindi dobbiamo aiutare non solo le donne turche, ma anche le donne turche di Cipro a conquistare i propri diritti. Sebastiano Musumeci a nome del gruppo UEN. - Signor Presidente, onorevoli colleghi, mi congratulo innanzitutto con la relatrice per l'articolata relazione che ci ha presentato, si tratta di un documento che affronta temi di primaria importanza e pone l'accento sulla condizione delle donne in Turchia e quindi nell'Unione europea. Da molte parti si afferma che i progressi compiuti da quel paese nel suo cammino verso l'adesione all'Unione europea vanno valutati in primis secondo il rispetto dei diritti umani e poi della parità dei diritti fra i due sessi. Siamo d'accordo, ma credo che la parità dei diritti delle donne in Turchia dovrebbe essere realizzata indipendentemente dall'aspirazione di aderire all'Unione europea, si tratta di una questione alla base di ogni Stato moderno e democratico, purtroppo in questo senso l'Unione europea non ha grande dirittura per potersi ergere a paladina di garanzie e di diritti. La relatrice evidenzia segnatamente la scarsissima presenza delle donne turche nei centri di potere e al punto 41 viene suggerito un rimedio a breve termine come l'adozione di un sistema di quote obbligatorie. Resto scettico, se il sistema delle quote si rivela inefficace da noi nell'Unione europea, perché mai dovrebbe funzionare in Turchia? L'approccio alla relazione mi suscita due opposti sentimenti: da un lato, mi rallegro nel constatare che non si fa riferimento a casi di tortura o di uso eccessivo delle forze di polizia nel corso di dimostrazioni, dall'altro mi preoccupa notare che tante questioni come il problema dell'analfabetismo femminile e del delitto d'onore siano ancora di inquietante attualità. Temo che i tempi per porvi rimedio siano assai lunghi, molto più lunghi di ogni ottimistica previsione. Feleknas Uca a nome del gruppo GUE/NGL. - (DE) Signor Presidente, onorevoli colleghi, desidero ringraziare l'onorevole Bozkurt per la sua relazione, che illustra assai bene la situazione delle donne turche. A due anni dalla sua prima pubblicazione, e nonostante i modesti progressi che si sono registrati da allora, devo constatare che in Turchia persistono ancora gravi carenze in fatto di parità fra i sessi. Il problema sta soprattutto nell'alto livello di analfabetismo - siamo al 25 per cento, e in alcune regioni si sale fino al 40 per cento - e nello scarsissimo numero di donne presenti in posizioni decisionali, a livello sia locale che nazionale. Ancor più sconvolgente, tuttavia, mi sembra la violenza che continua a colpire le donne. L'onorevole Bozkurt biasima giustamente nella sua relazione la costante e deplorevole carenza di dati esatti in materia; a questo proposito giudico sconcertante che in un paese di 70 milioni di abitanti come la Turchia vi siano appena 30 rifugi per le donne, benché la legge turca imponga di allestire un rifugio per le vittime della violenza nelle comunità con più di 50 000 abitanti. Per quanto riguarda i delitti d'onore, si ha l'impressione che essi si siano fatti più rari da quando le pene sono state inasprite, ma non riesco a scacciare il timore che, sotto l'aumento del numero di suicidi in alcune regioni, si celino in realtà delitti d'onore. Il governo turco non può e non deve tollerare passivamente tutto questo. Deve compilare dati attendibili e allestire centri che garantiscano alle donne minacciate dalla violenza non solo protezione, ma anche sostegno psicologico. E' questo l'unico modo per offrire sin dall'inizio alle donne e alle ragazze la possibilità di superare indenni una situazione che si presenta senza speranza. Urszula Krupa a nome del gruppo IND/DEM. - (PL) Signor Presidente, la relazione sul ruolo delle donne nella vita sociale, economica e politica della Turchia invoca un'attuazione più efficace dei concetti comunitari in materia di uguaglianza e diritti delle donne. Nella fase attuale sembra però evidente che, a causa della notevole diversità dell'Unione europea, molte delle raccomandazioni fatte dall'UE non hanno prodotto l'effetto desiderato, ma hanno anzi provocato vari conflitti, oltre a costituire - contrariamente a quanto affermano gli slogan - una negazione della libertà. Fra le due società esistono profondissime differenze culturali, oltre che religiose e morali; per tale motivo sarebbe più opportuno fornire alle donne turche gli strumenti per risolvere autonomamente i propri problemi, anziché imporre mentalità e soluzioni del tutto estranee alle loro tradizioni e alla loro cultura. La nostra Comunità si basa sui principi di dignità e libertà delle nazioni - come si legge in innumerevoli documenti - e noi dovremmo prefiggerci la missione di sostenere la lotta contro la povertà e la violenza, nonché di promuovere l'istruzione; non spetta a noi imporre ai turchi una visione del mondo nuova ed estranea, poiché ciò costituirebbe proprio quel tipo di coercizione che per l'Unione europea dovrebbe essere intollerabile. Andreas Mölzer a nome del gruppo ITS. - (DE) Signor Presidente, benché la situazione giuridica delle donne in Turchia sia in qualche misura migliorata, siamo ancora ben lontani dal poter parlare di successo. Se si considera l'andamento pratico delle cose e l'atteggiamento della vasta maggioranza della popolazione, appare subito chiaro che in molti casi questi miglioramenti sono stati effettuati soltanto sulla carta. In teoria, per esempio, la violenza domestica - fenomeno frequente a giudicare dalle statistiche - ora costituisce motivo di divorzio, ma il tasso dei divorzi in Turchia è inferiore a quello di molti altri paesi in via di sviluppo. Come si può affermare che vige lo Stato di diritto, se gli organismi statali sospendono i procedimenti di accusa quando i sospettati vi si oppongono, e le donne minacciate ottengono la protezione della polizia solo in rarissimi casi? A che serve migliorare le leggi, se le sentenze dei giudici le distorcono in maniera assurda? Altri aspetti assai eloquenti, mi sembra, sono l'alto tasso di analfabetismo tra le donne e il numero elevato di matrimoni forzati, per non parlare dei sempre più frequenti delitti d'onore mascherati da suicidi; quando poi le donne poco istruite perdono il lavoro - un lavoro le cui condizioni equivalgono spesso a quelle della schiavitù - ciò non compare neppure nelle statistiche ufficiali. Questa falsificazione del tasso di disoccupazione e le conseguente minaccia di una vasta ondata migratoria dovrebbero costituire una ragione sufficiente per indurre l'Europa a tirare il freno; la posizione delle donne nella società turca e il trattamento che devono subire sono, a mio, avviso, l'ennesima prova che la Turchia non è, e non sarà mai, un paese europeo. Heide Rühle a nome del gruppo Verts/ALE. - (DE) Signor Presidente, inizierò scusandomi per il ritardo; sono stata trattenuta a una riunione dei coordinatori della commissione per il mercato interno e la protezione dei consumatori. Esprimo vivissimo apprezzamento per la relazione presentata dalla commissione per i diritti della donna e l'uguaglianza di genere, sotto la guida dell'onorevole Bozkurt; si tratta infatti di un documento equilibrato e costruttivo, che mette in rilievo non solo i progressi compiuti in materia di questioni femminili, ma anche le carenze ancora da colmare, e sottolinea la necessità che la Turchia continui a progredire con tenace coerenza sulla via delle riforme che ha intrapreso. Nonostante debba cimentarsi in numerose elezioni, il Primo Ministro turco Erdoğan farebbe bene, quindi, a portare avanti con decisione la politica per l'uguaglianza di genere e a incoraggiare le donne ad avviarsi sulla strada del lavoro indipendente. La relazione offre un preciso e veritiero panorama del ruolo delle donne turche nella vita sociale, economica e politica del proprio paese. Apprendiamo con soddisfazione che si stanno programmando misure per combattere la violenza contro le donne, tra cui iniziative per la prevenzione della violenza da effettuarsi nell'ambito del servizio militare o dell'addestramento nelle forze di polizia. Quest'approccio, propugnato in primo luogo dal ministro per gli Affari femminili, è importante e positivo, poiché solo grazie a iniziative di questo genere sarà possibile produrre il necessario mutamento di atteggiamenti e mentalità. La circolare ufficiale emanata dal Primo Ministro Erdoğan in seguito a una relazione elaborata dalla commissione parlamentare turca sui delitti d'onore e la violenza contro le donne è un altro passo nella direzione giusta, in quanto ingloba numerosi aspetti diversi della politica sulle questioni femminili e istruisce tutti i ministeri, le istituzioni pubbliche e le amministrazioni locali a battersi con coerenza per reagire alla violenza contro le donne. Va detto, però, che a questa misura devono ora seguire istruzioni attuative specifiche e vincolanti - istruzioni che per il momento non sono ancora comparse. Fino a quando non verranno specificate nei dettagli le modalità di applicazione delle misure necessarie e non verranno comminate adeguate sanzioni nel caso di mancata applicazione, questa circolare è destinata a rimanere una tigre di carta. Le più recenti esperienze maturate nella lotta contro la violenza alle donne insegnano quanto sia importante coinvolgere in tale lotta organismi pubblici come i tribunali, l'amministrazione, la polizia o le autorità sanitarie. Anche in questo campo, infatti, è urgentemente necessario un cambiamento di mentalità, poiché è avvenuto troppo spesso che donne in cerca di protezione, respinte dalle autorità, siano cadute vittima della violenza domestica; per tale motivo esortiamo il governo turco a concedere alle donne colpite dalla violenza tutta la protezione necessaria e, quando le istituzioni pubbliche non proteggano le vittime, ad avviare inchieste giudiziarie per perseguire i responsabili. Inoltre, le istituzioni dello Stato devono collaborare strettamente con le organizzazioni femminili indipendenti, sostenendone l'operato dal punto di vista finanziario. Daniel Hannan (EN) Signor Presidente, questo dibattito in realtà non riguarda la condizione delle donne in Turchia. La Turchia ha avuto una donna come Primo Ministro già 14 anni fa, mentre 18 dei 27 Stati membri dell'Unione europea non hanno ancora raggiunto tale traguardo; ma ciò non impedisce al nostro Parlamento di vessare la Turchia sul tema della rappresentanza politica femminile. No, il vero oggetto di questa relazione è la candidatura della Turchia all'ingresso nell'Unione. La relazione chiede per esempio che le associazioni di donne curde vengano riconosciute in quanto tali: si tratta di una deliberata provocazione nei riguardi di Ankara, che da tempo sostiene l'uguaglianza di tutti i cittadini turchi di fronte alla Costituzione. Ancora una volta, per la Turchia l'asticella viene posta più in alto che per qualsiasi candidato precedente. Avanziamo arroganti pretese verso la Turchia per quanto riguarda Cipro, lo status delle minoranze, lo sterminio degli armeni. Condanniamo i turchi qualsiasi cosa facciano: se reprimono le manifestazioni di devozione islamica, li definiamo autoritari; se non le reprimono, li accusiamo di fondamentalismo. La verità è che in questo Parlamento molti sono fermamente intenzionati a "cacciare la Turchia dall'Europa, armi e bagagli”, per ripetere la famigerata frase di Gladstone. Costoro in realtà non si preoccupano affatto di diritti umani, ma temono piuttosto che l'adesione di un paese musulmano popoloso, orgoglioso e determinato possa ritardare il loro sogno di creare una federazione, un paese chiamato Europa. Non condivido questa posizione, ma riconosco che si tratta di un punto di vista legittimo; tuttavia, sarebbe stato meglio per tutte le parti interessate se Bruxelles si fosse comportata con onestà, dicendo subito di no e poi mettendosi al lavoro per costruire relazioni bilaterali amichevoli. Invece terremo la Turchia sulla corda per dieci o forse quindici anni, le estorceremo dolorose concessioni di politica interna ed estera, la costringeremo ad assimilare decine di migliaia di pagine dell'acquis comunitario, e solo a quel punto le chiuderemo la porta in faccia. Onorevoli colleghi, non è questo il modo di trattare una nazione alleata, una nazione che per mezzo secolo è stata la sentinella dell'Europa contro il totalitarismo dell'Unione Sovietica e che in futuro, possiamo sperare, rivestirà lo stesso ruolo contro il totalitarismo del fanatismo religioso. Come qualsiasi altro popolo, i turchi hanno diritto al loro orgoglio. Offendendoli in questo modo, l'Unione europea rischia di tradurre in realtà proprio quel pericolo che afferma di temere: un'ondata di risentimento antioccidentale in un popolo che da molto tempo è nostro amico. Zita Gurmai (HU) E' estremamente importante rafforzare ulteriormente il sistema delle istituzioni democratiche turche, per attuare riforme tali da promuovere l'integrazione europea. Alla fine dell'anno scorso, una relazione del Parlamento europeo segnalava il rallentamento del processo di riforma, insistendo soprattutto sugli insufficienti progressi a garanzia dei diritti delle donne. E' inaccettabile che le donne turche siano discriminate in quasi tutti i campi della vita - nel mercato del lavoro, nei processi decisionali e nell'istruzione - e che debbano trovarsi gravemente svantaggiate in confronto ai loro colleghi maschi. I diritti sanciti dalla legge rimangono inutili, se non se ne garantisce l'attuazione pratica. La miglior garanzia dell'attuazione di questi diritti è la volontà politica del governo turco; a tale scopo si rende necessario un dialogo sociale cui partecipino le organizzazioni della società civile. Il modo più efficace per attirare l'attenzione della società sulla necessità di garantire i diritti delle donne è il varo di campagne informative. Il perpetuarsi della violenza contro le donne è un fenomeno sconvolgente, inaccettabile in un paese desideroso di adottare i principi fondamentali dell'integrazione europea. Spetta al governo turco individuare gli strumenti adatti per risolvere il problema, ponendo gradualmente fine a questa vergogna; a tal fine l'Unione europea può offrire il suo aiuto, mettendo in comune l'esperienza di programmi e migliori prassi. Confido che la Turchia voglia accettare l'aiuto di una mano amica, e agisca con decisione per risolvere il problema. Ringrazio la collega onorevole Bozkurt per il suo lavoro; la relazione è infatti eccellente e ne raccomando l'adozione. Marios Matsakis (EN) Signor Presidente, desidero congratularmi calorosamente con l'onorevole Bozkurt per la sua ottima e importante relazione. Si tratta, a mio avviso, di un testo tanto più notevole in quanto opera di una coraggiosa donna europea di origine turca, che conosce e comprende le norme e le particolari condizioni della società turca: una società islamica, in parte secolarizzata e in parte fondamentalista. Se si guarda al lontano passato, si scopre che nella società turca le donne erano considerate oggetti, piuttosto che esseri umani; hanno patito terribili sofferenze, e solo negli ultimi anni si è iniziato a porre rimedio a questa triste situazione. Tuttavia, nonostante i passi compiuti nella giusta direzione, moltissimo resta ancora da fare; è mia opinione, anzi, che i progressi concreti siano inferiori alle speranze che si potevano nutrire. In effetti, in vaste regioni della Turchia - e soprattutto nel sudest del paese - le donne vengono ancora trattate come cittadini di seconda categoria e subiscono pesanti discriminazioni; tra le donne turche, l'analfabetismo è a livelli record per un paese orientato verso l'Europa. Inoltre, per intensità e diffusione la violenza contro le donne è ancora a livelli inaccettabili, e purtroppo in molti casi viene considerata normale in ampi settori della società turca. La ripugnante e criminosa usanza dei delitti d'onore viene ancora praticata regolarmente, purtroppo, nei villaggi e nelle città della Turchia. E' vero che il governo turco si sta sforzando di cambiare le cose: per esempio, di recente si è dedicata molta attenzione al miglioramento dell'istruzione femminile e alla formazione del personale giudiziario e di polizia, per affrontare la violenza contro le donne in maniera più adeguata. E' in corso una campagna d'informazione estesa a tutto il paese, e si sta cercando di applicare la legge con maggior rigore; tali provvedimenti stentano però a produrre gli effetti desiderati, poiché sono necessari anche cambiamenti radicali a livello politico di base. Di recente, lo stesso Primo Ministro Erdoğan ha richiamato l'attenzione su quello "Stato profondo” che in Turchia si oppone alle riforme del suo governo e combatte contro la democrazia parlamentare. Questo Stato profondo, sostenuto essenzialmente dall'esercito e da altri esponenti del nazionalismo estremista ostacola il progresso in Turchia e incidentalmente, onorevole Resetarits, perpetua l'isolamento dei turchi di Cipro e la divisione dell'isola. Tali forze non desiderano vedere donne libere, che siano uguali agli uomini sotto tutti gli aspetti; è nostro dovere sostenere questa relazione e contribuire alla liberazione delle donne turche. Lydia Schenardi (FR) Signor Presidente, onorevoli colleghi, al di là della chiarezza del testo la relazione della collega onorevole Bozkurt ha il grande merito di fare il bilancio sulla triste realtà dei diritti delle donne in Turchia. In effetti, malgrado tutte le buone intenzioni sbandierate dalle autorità turche e le pseudoriforme intraprese nel campo dei diritti umani, la realtà vede aumentare le violenze domestiche, i delitti d'onore e i matrimoni forzati, mentre continuano le discriminazioni contro le donne nel mondo del lavoro e dell'istruzione. Questa constatazione non deve però farci dimenticare che, se da un lato tali violazioni dei diritti delle donne sono incompatibili con la concezione dei diritti umani sanciti soprattutto nella Carta dei diritti fondamentali, dall'altro la Turchia non è europea e non ha la vocazione a entrare nell'Unione europea. In effetti, quand'anche fossero rispettati tutti i criteri economici, giuridici e sociali definiti in occasione del Vertice di Copenaghen, la Turchia - che è abitata al 99 per cento da musulmani, e il cui territorio è situato al 94 per cento in Asia - non potrà mai condividere i nostri valori, fondati sul cristianesimo e sull'umanesimo. La Turchia è un grande e splendido paese, abitato da un popolo fiero, coraggioso e ospitale; è certamente opportuno conservare le relazioni privilegiate che ci legano a essa nel quadro dell'unione doganale, ma la Turchia non può e non deve in alcun caso aderire all'Unione europea. Joel Hasse Ferreira (PT) Signor Presidente, il processo di valutazione del rispetto dei criteri di adesione all'UE da parte della Turchia implica un frequente e costante esame dei progressi compiuti, anche nel settore dei diritti umani, che non è certo il meno importante. In tale contesto, l'ottima relazione dell'onorevole Bozkurt si occupa con particolare attenzione dell'evolversi della situazione delle donne in Turchia; per questo suo impegno la relatrice merita un convinto elogio. Vorrei soffermarmi su alcune raccomandazioni contenute nel testo: l'invito alle parti sociali a promuovere ulteriormente la partecipazione delle donne nel dialogo sociale; l'esortazione, rivolta alle autorità turche, a mettere a punto un sistema di monitoraggio inteso a evitare che le ragazze abbandonino la scuola; un sistema di quote, già operativo in vari paesi - dalla penisola iberica alla Scandinavia - per garantire un'equa rappresentanza delle donne nelle liste elettorali; istruzioni ai giudici di comminare sentenze severe per i delitti d'onore e i matrimoni forzati; una campagna per diffondere un'immagine delle donne come soggetti promotori di sviluppo economico e sociale; e infine l'inclusione delle parti sociali e di alcune ONG nel Comitato consultivo sullo status delle donne. La relazione dell'onorevole Bozkurt rappresenta quindi un ottimo contributo per la valutazione della situazione delle donne in Turchia. Onorevoli colleghi, non posso esimermi dal cogliere quest'occasione per annunciarvi che le condizioni delle donne possono migliorare in tutta Europa. Ieri, in Portogallo, il popolo portoghese ha scelto, votando in un referendum, di depenalizzare l'interruzione volontaria della gravidanza. E' stato un grande giorno per il Portogallo e una giornata davvero straordinaria per le donne. Franz Vanhecke (NL) Signor Presidente, onorevoli colleghi, anche se con ogni probabilità non era questa l'intenzione dell'autrice, la relazione Bozkurt rappresenta innegabilmente l'ennesima dimostrazione del fatto che la Turchia non fa proprio parte dell'Europa. In realtà, è illusorio credere che la Turchia sia un paese in cui basti correggere un paio di aspetti, risolvendo ogni problema con qualche nuova legge o norma o con l'acquisizione di alcune decine di migliaia di pagine di acquis comunitario, per giungere alla presunta creazione di un nuovo Stato membro dell'Unione europea: è un'assurdità. In primo luogo, l'Europa è formata da popoli che vivono in quadro geografico europeo ben preciso, nel quale la Turchia non è compresa; in secondo luogo gli europei fanno parte di una comunità definita da leggi e valori specifici, in cui rientra fra l'altro l'uguaglianza di genere. Altri elementi importanti sono la cultura, la mentalità e anche la religione, quando si tratti di una religione che - come l'islam - non si compone solo di convinzioni intime, ma pretende di imporre i suoi antiquati e spesso deplorevoli precetti all'intera comunità. Per tornare all'argomento di questa relazione, osservo che la Turchia è senza dubbio il paese islamico più moderno, ma per quanto riguarda i diritti delle donne è ancora gravemente arretrata. Siamo di fronte a un paese islamico in cui le donne sono ritenute esseri inferiori, e questa situazione non verrà certo migliorata dall'incalzare dell'islamizzazione; c'è piuttosto da temere il contrario. Smettiamola quindi di curare i sintomi anziché la causa, che è da ricercarsi nel fatto che la Turchia può certo essere un buon vicino, ma non sarà mai un paese europeo. Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PL) Signor Presidente, la scarsa partecipazione femminile alla vita sociale, politica ed economica della Turchia dipende essenzialmente dalla mancanza di adeguato accesso all'istruzione. Pur apprezzando i progressi effettuati, dobbiamo notare che in Turchia il tasso di analfabetismo di donne e ragazze rimane elevato; stando alle stime dell'UNICEF, ogni anno tra le 600 000 e le 800 000 ragazze non riescono a frequentare la scuola perché ostacolate dalle loro famiglie o per difficoltà logistiche. Sulle donne turche incombono però anche altri problemi. La violenza contro le donne è un fenomeno diffuso, mentre i delitti d'onore e i matrimoni forzati violano il fondamentale diritto umano di decidere della propria vita. In alcune regioni della Turchia sudorientale le bambine non vengono neppure registrate alla nascita, e di conseguenza si vedono negare diritti come l'accesso all'istruzione o ai servizi sanitari. Nella vita politica turca le donne svolgono un ruolo trascurabile, e il parlamento turco non ha una commissione permanente per i diritti della donna e l'uguaglianza di genere. Il governo turco deve applicare rapidamente la legislazione sui diritti della donna, per dare efficace attuazione pratica a tali diritti. Le istituzioni pubbliche come i tribunali, la polizia e il sistema sanitario devono garantire la necessaria protezione e la massima assistenza alle donne che denunciano le violenze subite. Anche alle parti sociali tocca una funzione importante: devono promuovere i diritti delle donne e organizzare dibattiti o corsi per incoraggiare la formazione di un'immagine delle donne come cittadine turche di pari diritti, con un importante ruolo da svolgere nella vita politica ed economica del proprio paese. Concludo congratulandomi con l'onorevole Bozkurt per la sua importante relazione che, mi auguro, contribuirà a migliorare ulteriormente la situazione delle donne in Turchia. Teresa Riera Madurell (ES) Desidero anzitutto congratularmi con l'onorevole Bozkurt per la sua relazione e per il suo attento esame della situazione delle donne in Turchia; grazie al suo validissimo lavoro, la questione dei diritti delle donne si colloca ora su un piede di parità con le altre politiche. Da questo punto di vista, onorevole Bozkurt, lei sta veramente facendo la storia. Congratulazioni! Ho seguito da vicino le varie fasi di questo processo, la sua prima relazione, le interessantissime riunioni di lavoro che una delegazione della commissione per i diritti della donna e l'uguaglianza di genere ha tenuto a Istanbul e Ankara, e infine questa seconda relazione. In base a tale esperienza devo dire che sono d'accordo con lei: ora dobbiamo batterci affinché la legislazione sui diritti della donna non sia abrogata. In generale, i miglioramenti apportati alla legislazione in questo settore si sono rivelati un successo, ma è urgente creare un ambiente adeguato, che renda possibile dare attuazione pratica alle riforme legislative; è assai difficile continuare a progredire, senza tradurre in pratica gli importanti cambiamenti legislativi già introdotti. E' necessario che le donne possano notare miglioramenti nella propria vita quotidiana; non basta che godano di diritti, devono anche essere in grado di protestare, con effetti pratici, quando tali diritti non vengono rispettati. Solo affrettando l'applicazione pratica delle riforme legislative in tutto il territorio potremo far sì che la nuova normativa in materia di diritti delle donne resti in vigore. Sottolineo inoltre la disponibilità - particolarmente significativa - delle autorità turche ad affrontare i casi di violenza contro le donne e ad accettare il ricorso ad azioni positive come strumento di lotta contro le disuguaglianze di genere. Plaudo infine alla volontà di dialogo del governo, il quale è anche desideroso di coordinare meglio la propria azione con le organizzazioni di donne attive nel campo dell'uguaglianza di genere; opportunamente, quindi, la relatrice ha sollecitato la Commissione europea a sostenere e agevolare tale cooperazione. Ancora congratulazioni, onorevole Bozkurt! Meglena Kuneva Membro della Commissione. - (EN) Signor Presidente, ringrazio il Parlamento per questo dibattito e gli onorevoli deputati per i loro interventi. Su un punto, credo, siamo tutti d'accordo: nonostante i recenti sviluppi positivi, la situazione dei diritti delle donne in Turchia deve ancora migliorare. Si sono registrati progressi nel miglioramento della legislazione, ma l'applicazione dei provvedimenti costituisce ancora una sfida e da questo punto di vista occorre stringere i tempi. Siamo ora in attesa di ulteriori sviluppi positivi, e ci auguriamo che l'opera del Parlamento europeo e della Commissione sostenga tale processo; come ultimo, ma non meno significativo aspetto, sottolineo quanto sia importante la partecipazione della società civile a questo sforzo di cambiamento. Ricorderò brevemente alcuni dati che potrebbero interessarvi, e che riguardano i fondi stanziati dalla Commissione. Per la lotta alla violenza domestica contro le donne: 2,968 milioni di euro; per il rafforzamento della società civile nel processo di preadesione: 2,5 milioni di euro; per l'allestimento di rifugi destinati alle donne vittime della violenza domestica: 8,5 milioni di euro. Tramite queste e molte altre attività la Commissione continuerà a sostenere gli obiettivi cui è dedicata questa relazione. Consentitemi di esprimere ancora una volta la mia gratitudine alla relatrice per l'ottimo lavoro compiuto. Presidente La discussione è chiusa. La votazione si svolgerà domani alle 12.00.

Boas-vindas Presidente Senhoras e Senhores Deputados, permitam-me assinalar que se encontra na tribuna oficial um grupo de convidados, um grupo de homens e mulheres que, no meu país, são conhecidos como "os meninos da guerra". Foram crianças que, entre 1936 e 1939, fugiram de Espanha para escapar aos bombardeamentos fascistas, tendo sido evacuadas e acolhidas no seio de famílias na Bélgica e no Reino Unido, onde encontraram solidariedade e carinho. Hoje, com mais de 75 anos todos eles, vieram visitar o Parlamento, para estar entre nós, e é deveras importante e emocionante que lhes prestemos a nossa homenagem, a eles e, em particular, à solidariedade dos povos britânico e belga, que os acolheram e lhes deram a família que lhes havia sido negada no seu próprio país.

Återupptagande av sessionen Talmannen Jag förklarar Europaparlamentets session återupptagen efter avbrottet torsdagen den 20 september 2001. Uttalande av talmannen Talmannen Kära kolleger! Som ni vet och kan föreställa er har jag den smärtsamma uppgiften att inleda detta sammanträde med att påminna om en rad katastrofer som har skördat många offer. Om ni samtycker, kommer jag efter att ha berört dessa katastrofer föreslå att vi iakttar en tyst minut för att hedra offren. Den 21 september drabbades staden Toulouse av en exempellös katastrof, som krävde 29 dödsoffer och skadade 2 500 personer. De anhörigas lidande, de skadades lidande och befolkningens förvirring har skapat bestörtning hos oss alla och försänkt oss i djup melankoli. Efter explosionen i AZF-fabriken skickade jag å mina egna och parlamentets vägnar en försäkran om vår solidaritet och djupaste sympati till Toulouses borgmästare Douste-Blazy och till stadens invånare. I dagsläget är de exakta orsakerna till denna katastrof fortfarande okända. Men en sak tycks säker - inte bara Frankrike, utan samtliga Europeiska unionens länder måste beslutsamt arbeta för att denna tragedi blir den sista. Unionen skall vara ett vittne om vad som aldrig mer får accepteras, överallt där liknande latenta risker föreligger. Människors säkerhet får aldrig offras av försumlighet, passivitet eller som eftergift åt ekonomiska intressen. Än en gång, denna gång Martin O'Hagan på Nordirland, har en journalist i Europeiska unionen mördats av terrorister som bara har ett mål, att sprida skräck genom att i första hand angripa de som har till yrke att informera. Genom att utföra denna skändliga handling har förövarna förgripit sig på de grundläggande värderingar som Europeiska unionen vilar på, nämligen rätten till liv, rättssamhället och yttrandefriheten. Sådana terroristhandlingar får aldrig någonsin äventyra strävandena från alla som utan uppehåll arbetar för att fredsprocessen äntligen skall nå sitt mål, trots de svårigheter man möter. Den 27 september begick en förvirrad person ett fruktansvärt massmord i Schweiz, i regionparlamentets byggnad i kantonen Zug, och berövade fjorton parlamentsledamöter och medlemmar i den lokala regeringen livet. Samtidigt skadades ett tiotal andra personer. Så snart jag fick vetskap om detta vansinnesdåd översände jag å allas våra vägnar våra djupast kända kondoleanser till myndigheterna och uttryckte vår solidaritet med de anhöriga till de personer som omkommit samt med de skadade. I början av eftermiddagen nåddes vi av nyheten att en självmordsattack genomförts mot delstatsparlamentet i den indiska delstaten Kashmir. Denna avskyvärda attack har för närvarande krävt 22 dödsoffer och skadat ett trettiotal personer. Explosionen har även vållat mycket omfattande skador runt parlamentsbyggnaden. Attentatet gör oss bedrövade och sorgsna. Kära kolleger, jag föreslår att vi hedrar alla dessa offer och att vi nu tillsammans iakttar en tyst minut. (Parlamentet höll en tyst minut.) Inlägg om procedurfrågor: Onesta (Verts/ALE). (FR) Fru talman, kära kolleger! Eftersom jag kommer från Toulouse tackar jag er för den sympati och solidaritet ni har uttryckt. På fredagsmorgonen för tio dagar sedan befann jag mig i mitt hem, mindre än två kilometer från olycksplatsen, och jag kan försäkra er att jag numera känner innebörden av ordet tragedi. Vi har alla sett bilderna på TV. Jag tror, nej jag är säker på att alla kolleger från min region - Ainardi, De Veyrac och Rod - instämmer i mitt tack till alla kolleger som har uttryckt sin sympati och solidaritet. Jag vill också visa er en metallbalk som jag plockade upp på fabriksområdet, mer än en kilometer från platsen för explosionen, och som är alldeles förvriden och svartbränd. Föreställ er hur de kroppar som hittades söder om Toulouse såg ut! Kära kolleger! Efter den tysta minut vi nyss höll i början av den debatt som skall inledas, måste våra yttranden nu syfta till att återupprätta förtroendet hos de folkgrupper som på olika håll är rädda för dessa bomber. Fru talman, som ni sade måste vi också genom våra omröstningar denna vecka och genom att anta modiga resolutioner göra så att katastrofen i Toulouse verkligen blir den sista i en redan alltför lång rad. Talmannen Kära kolleger! Om ni samtycker föreslår jag att vi undantagsvis och med hänsyn till de omfattande katastrofer som vi talar om - jag sade mycket riktigt undantagsvis - lämnar ordet till de kolleger som så vill. Barón Crespo Fru talman! I den redogörelse ni just gjort framgår det klart att vi just nu bör vara särskilt noggranna med de offentliga uttalanden vi gör och det faktum att ni talat om fyra katastrofer, varav två tilldragit sig i, eller kring, två parlament - i Schweiz och i Kashmir - drar till sig uppmärksamheten. Jag säger det eftersom jag i detta ögonblick vill uttrycka min och min grupps solidaritet med de uttalanden som kommissionens ordförande Prodi, kommissionens vice ordförande Patten, rådets ordförande Michel och den franska republikens president Chirac, gjort och jag beklagar att er alltid så myndiga, modiga och träffande röst saknats i detta fall avseende de olyckliga offentliga uttalanden som Italiens regeringschef Berlusconi, nyligen gjort om den civiliserade västvärldens påstådda överlägsenhet i förhållande till andra civilisationer. Jag anser att det just nu är särskilt viktigt att vi i Europaparlamentet ännu en gång med kraft bekräftar att vi inte står inför en krock mellan civilisationer utan att vi måste försvara värderingar som är mänsklighetens gemensamma värderingar. Därför anser jag att det är viktigt att Europaparlamentet uttalar sig och att vi tydligt uttrycker en linje, som inte bara är min grupps linje. Jag vänder mig därför till min kollega Poettering för att tala om att jag var den första att applådera då han vid det extra sammanträde som hölls med anledning av attackerna den 11 september just citerade Anwar al-Sadats inlägg i detta parlament. Jag anser att sådana uttalanden som dem som gjorts av Berlusconi bör kritiseras av oss alla och jag hoppas, eftersom det inte är första gången, att de inte upprepas på grund av den skada de utgör för den europeiska saken i världen. (Applåder från vänster) Wurtz Fru talman! För att fortsätta på samma ämne uppnådde vi här redan dagen efter den 11 september en mycket bred konsensus om behovet av att fördöma varje form av sammanblandning som riskerar att bekräfta den oacceptabla och farliga teorin om civilisationernas kamp. Vidare minns vi de uttalanden i samma anda som gjordes av Javier Solana, som uppmanade oss - och jag citerar - "de ne pas créer de clivage", att inte skapa någon splittring, något som skulle vara ett allvarligt misstag. Så mycket större skäl för oss att reagera mycket tydligt på Berlusconis upprörande och gemena uttalanden. Först och främst genom att eftertryckligen fördöma denna gamla myt om den västliga och kristna civilisationens påstådda överlägsenhet. Vidare genom att fatta beslut om ett initiativ enligt artikel 7 i Nicefördraget, som ger rådet möjlighet att konstatera att det finns en uppenbar risk för att en medlemsstat begår en allvarlig överträdelse mot unionens grundläggande principer och utfärda rekommendationer till denna medlemsstat. Fru talman! Jag föreslår därför att talmanskonferensen undersöker vilken kraftfull politisk åtgärd det är lämpligt att vidta i detta sammanhang. (Applåder från GUE/NGL-gruppen) Poettering Fru talman! Å min grupps vägnar skulle jag vilja upprepa vad jag sade den 12 september - och jag tror att jag har allas stöd här i Europaparlamentet - nämligen att den terror som utövats av människor inte får förväxlas med den fredsälskande islamiska tron! Jag påminner om Anwar el Sadats storartade tal den 10 februari 1981 i Europaparlamentet - på den tiden i Luxemburg - i vilket han sade: "Islam är en religion för kärlek och inte för hat". Jag vill för vår grupps räkning på nytt slå fast, att vi avvisar allt tal om clash of civilisations och att vi vill ha partnerskap och vänskap med alla fredsälskande arabiska och islamiska länder. Det är ju just därför som jag har föreslagit att vi skall sammankalla Medelhavsforumet. Efter vad jag förstår, fru talman, så har ni också för avsikt att förelägga oss ett motsvarande förslag på torsdag. Eftersom jag blev tilltalad personligen, skulle jag vilja peka på missförstånd som går tillbaka på en medlem av kommissionen. Vi har kommit överens i talmanskonferensen - vår kollega Barón Crespo kunde inte vara närvarande förra torsdagen - att vi inte vill göra det till föremål för debatt här i plenum, utan att vi vill rådslå med kommissionsledamoten i talmanskonferensen på torsdag om vilka yttranden som fällts. Jag upprepar här å vår grupps vägnar: Vi sträcker ut handen till varje fredsälskande muslim var han än hör hemma i denna värld, det må vara utanför den Europeiska unionen, i de arabiska och islamiska staterna eller i ett land i Europeiska unionen; vi önskar fred, partnerskap och vänskap med alla muslimer som har god vilja! (Applåder) Banotti Fru talman! Jag skulle vilja gratulera er till talet ni höll den kväll då regeringscheferna träffades i Bryssel. Parlamentet var företrätt, jag var närvarande och jag tycker att ni anslog precis rätt ton för parlamentet. Katiforis Fru talman! Jag anser att vi har ett stort ansvar med anledning av de inträffade händelserna och våra reaktioner bör ha allt tillbörligt allvar. Detta anser jag måste gälla, inte bara för oss utan för ledarna för de stater som har begärt att få bli medlemmar av Europeiska unionen. Därför skulle jag - tyvärr - vilja betona Ecevits uttalanden som på ett simpelt sätt försöker utnyttja de terroristiska händelserna för att börja anklaga Cypriotiska republiken och tillskriva denna terrorism samtidigt som Ecevits Turkiet olagligt håller greppet om norra Cypern som ni helt rätt sade vid ert besök i Aten. De Rossa Fru talman! Jag skulle vilja säga några ord om Martin O'Hagan, journalisten som mördades i Nordirland för några dagar sedan. Han var en orädd journalist som under många år outtröttligt belyste skymningszonen där gangstrar och politisk terrorism och politisk extremism möts. Han har betalat det yttersta priset för sitt mod. Det är ett beklagligt faktum att det i denna värld i dag dör många hundra journalister nästan varje år när de försöker uppfylla sitt kall att tjäna och informera allmänheten. Detta händer inte så ofta i demokratiska samhällen och det är synnerligen oroande, därför, att journalister i Nordirland löper denna risk. De få ord som jag har sagt om Martin O'Hagan är totalt otillräckliga för att beskriva den chock och avsky som människor av alla politiska och religiösa övertygelser i Irland känner inför detta fruktansvärda dåd. Jag skulle vilja koppla ihop detta med andra frågor som vi har diskuterat vid tidigare sammanträdesperioder - jag är rent av säker på att vi kommer att diskutera dem igen denna vecka - och vädja till er om språket vi använder för att beskriva dessa terrorister. Vi bör sluta upp med att kalla dem protestanter, katoliker eller muslimer: de är politiska extremister. Det är viktigt att vi gör den distinktionen. (Applåder) De inblandade individerna bekänner sig till en eller annan religion, eller har ingen religion, men deras mål är politiska och det enda som förenar dem är deras förakt för demokratin och mänskligheten. (Applåder) Swoboda Fru talman! Som parlamentsledamot känner jag mig framför allt företrädd av talmannen i denna kammare och därför skulle jag vilja rikta en mycket konkret förfrågan till er i samband med det som Enrique Barón Crespo sade. Den italienske premiärministerns uttalande har kritiserats av många. Det har bland annat kritiserats - och detta får man säga är överraskande - av Haider, för vilken detta blev för mycket av främlingsfientlighet. Fru talman, ni är en person som alltid har talat varmt för en dialog med islam, och ni har även vidtagit konkreta åtgärder. Er politik står i kontrast till det som Berlusconi sade. Med tanke på det faktum att ni i andra situationer har funnit mycket klara formuleringar - vilka det inte alltid varit så lätt för mig att försvara på hemmaplan, men jag har försvarat dem, eftersom jag alltid har uppskattat ert klara språk - därför, fru talman, tycker jag att det är viktigt, om ni även i detta sammanhang kunde finna mycket klara och entydiga formuleringar. Det skulle jag vilja be er om. Kanske har dessa ord undgått mig, kanske har jag inte hört eller läst dem. Jag ber er att med full tydlighet hävda detta parlaments inställning gentemot dessa utsagor. Detta är ett parlament som alltid har värnat om dialogen, och som också alltid har fört dialog. Hela vår existens som parlament hänger samman med dialogen mellan religionerna, med dialogen mellan kulturerna, och jag tror att ni som parlamentets talman bör säga det helt klart och entydigt även vid detta tillfälle. (Applåder från PSE-gruppen) Talmannen Herr Swoboda! Jag måste erkänna att jag blir förvånad när jag hör er, eftersom jag tror att jag efter den 11 september verkligen har uttalat mig flitigt både i meddelanden och genom Banottis tal och Berlusconis uttalanden. Om ni noga följde de resor och officiella besök er talman gör skulle ni kunna konstatera allt detta. Jag skall översända en liten pressöversikt som är ytterst uppbygglig och jag tror att ni skall bli nöjd. Eftersom ni ger mig chansen att säga detta, tror jag rentav att jag var en av de första som uppmärksammade risken för sammanblandning. Det är naturligt, eftersom jag är talman och jag gjorde mig till språkrör för parlamentet genom att säga det, och jag sade det verkligen i mitt första uttalande på ett mycket tydligt sätt. Ni kommer kanske också ihåg det - det var när jag öppnade det extra sammanträde som vi höll i onsdags, och sedan påföljande dag. Men jag skall låta er ta del av allt det där. Santini Fru talman! Det gör mig förvånad och beklämd att ordföranden för en så stor grupp som Europeiska socialdemokratiska partiets grupp har fallit för en falsk, sekteristisk polemik som har sina rötter i den italienska inrikespolitiska debatten. Det är absurt att tänka sig att den skulle kunna överföras hit när den redan har avhandlats grundligt i Italien och inte på något sätt är en europeisk fråga, utan helt enkelt ett missförstånd eller - vilket är värre - en tendentiös tolkning av en mening som kunde tolkas annorlunda. Å andra sidan har Italiens premiärminister Berlusconi utförligt förklarat vad han ville säga med ett uttalande som var menat att förmedla ett mycket positivt budskap. Det finns en uppenbar skillnad mellan de båda civilisationerna, och han ville bara än en gång framhäva att det finns en stor skillnad när det gäller verklig frihet - som finns i Väst men inte i Öst - jämställdhet mellan män och kvinnor - som finns i Väst men inte i Öst - ja, att det obestridligen finns många skillnader i civilisation. Det var detta som premiärminister Berlusconi menade med sitt uttalande, men var och en tolkade det förstås på sitt eget sätt när han läste eller hörde det. Fru talman! Att nu spekulera i ett uttalande som detta vore rent av farligt för parlamentet: vid en sådan känslig tidpunkt då vi behöver klarhet, öppenhet och en positiv inställning - inte en giftdrypande debatt - och framför allt en förmåga, som jag inte märker hos den andra sidan, att sträcka ut en hand och tolka orden positivt, inte alltid på sämsta möjliga sätt. Därför tänker vi rösta emot alla initiativ som syftar till att starta en summarisk process i parlamentet, som någon föreslog här. Talmannen Kära kolleger! Jag sade att jag undantagsvis accepterade att flytta procedurfrågorna eftersom jag trodde att ni ville yttra er om de fruktansvärda katastrofer som jag tyvärr har varit tvungen att ta upp. Eftersom så inte är fallet skall vi göra som vanligt, vilket innebär att jag omsorgsfullt sparar dessa procedurfrågor och så lyssnar vi på dem så snart föredragningslistan har fastställts. Ett antal kolleger har nyss begärt detta och jag anser att det är en helt motiverad begäran. Arbetsplan Talmannen Nästa punkt på föredragningslistan är granskningen av det slutgiltiga förslaget till föredragningslista som utarbetats av talmanskonferensen enligt artikel 110 i arbetsordningen. I fråga om tisdagen och onsdagen: Europeiska socialdemokratiska partiets grupp i parlamentet begär att Titleys betänkande om vapenexport skall följas av rådets och kommissionens uttalanden om den politiska och humanitära situationen i Afghanistan, och för det ändamålet föreslår Europeiska socialdemokratiska partiets grupp att Bergers betänkande om tjänster - en strategi för tjänster på den inre marknaden skjuts upp till onsdagen den 3 oktober och skrivs in efter Huhnes betänkande om elektronisk handel och finansiella tjänster. Barón Crespo Fru talman! Jag anser att detta parlament går något framåt då det ägnar sig åt de frågor som man är bekymrad över inom den allmänna opinionen och i vilka Europeiska unionen bör ha en politisk profil. När det gäller katastrofen i Toulouse anser jag att det är fullständigt berättigat med en ändring i föredragningslistan. När det gäller Afghanistan, anser jag att frågan är högaktuell av två anledningar. Den första är situationen med den humanitära tragedin för den afghanska befolkningen, som är den som i första hand är drabbad av talibanernas styre. Vi får dagligen fler och fler nyheter om de hopplösa villkoren för miljoner människor. För närvarande är nästan en femtedel av befolkningen, dvs. över fem miljoner människor, så gott som utan mat. Europeiska unionen bidrar i hjälparbetet, men jag anser att det är en fråga vi bör uttala oss om. För det andra har vi också den politiska frågan. Ni föregick själv med exempel genom att på sätt och vis frångå vissa formella, folkrättsliga och diplomatiska regler då ni tog hit kommendant Masud. Jag anser att vi nu också är involverade i den politiska lösning som kan ge stabilitet i Afghanistan. Det är därför uppseendeväckande att se att då den person som skulle kunna nå en viss förlikning i Afghanistan, den f.d. kungen i exil i Rom, har föreslagit att ett råd med dignitärer sammankallas, Loya Jirga, som kan samla de olika folkgrupperna, så har han gjort det med amerikanska kongressledamöter. Däremot har vi inte varit med trots att gemenskapens trojka har besökt praktiskt taget hela regionen. Jag anser att det är av betydelse att parlamentet nu då rådets ordförande, Michel, och den ansvariga i kommissionen, vice ordförande Patten, är här skall kunna föra en debatt om denna så viktiga fråga, som inte är vilket brådskande ärende som helst utan en fråga som är absolut grundläggande inte bara i förhållande till kampen mot terrorismen utan också i förhållande till stabiliseringen i Centralasien, vilket är alldeles nödvändigt, och i kampen för att undvika en humanitär tragedi. Dessa är skälen till varför min grupp föreslagit denna ändring i föredragningslistan. Oostlander Fru talman! Jag har all respekt för Barón Crespos förslag och betänkligheter. Den här veckan har vi emellertid fört en väl förberedd debatt om terrorismen, vars ursprung vi bland annat söker i Afghanistan på grund av en person vid namn Usama bin Ladin. Det skulle förvåna mig om parlamentet nu skulle föra en långt mindre väl förberedd debatt om Afghanistanfrågan, inte minst för att de två debatterna skulle blandas ihop med varandra. Jag välkomnar en tydlig debatt om terrorismen. I fråga om resolutionen rörande den saken har även vi från vår sida utarbetat texter i vilka vi beaktar de humanitära problem som nu har uppstått vid gränsen mellan Afghanistan och Pakistan, och vi kommenterar också de ekonomiska effekterna av vår hjälp. Jag hoppas att den texten kommer att få ett brett stöd. Jag anser att det är mycket bättre att ta upp Afghanistanfrågan vid ett senare tillfälle och då med lämpliga förberedelser, för här rör det sig verkligen om ett utomordentligt viktigt och invecklat problem. Alltså, fru talman, jag yrkar på att vi den här veckan begränsar oss till debatten om terrorism, med tillkommande kommentarer om de humanitära problem som Barón Crespo har pekat på, och att vi vid ett senare tillfälle, inte den här veckan, för en särskild debatt om politiken beträffande Afghanistan. Talmannen Jag skall nu låta begäran från det socialdemokratiska partiets grupp gå till omröstning. (Parlamentet gav sitt samtycke.) Poettering Fru talman! Jag skulle gärna vilja säga ytterligare något om detta. Det är normalt att än den ena, än den andra vinner. Men när det gäller ett så allvarligt ärende behövs det en förnuftig förberedelse. Herr Barón Crespo, på torsdagen i förra veckan - ni var inte närvarande, jag förebrår er inte för det, det händer alla någon gång - så hade det funnits tillfälle med anledning av talmanskonferensen att tala om detta i lugn och ro. I sådana viktiga frågor vore det bra om kammaren röstade gemensamt. Jag ber er att i framtiden göra så att vi först talar om det i talmanskonferensen. (Applåder från PPE-DE-gruppen) Barón Crespo Fru talman! Det är andra gången Poettering, som varit frånvarande fler gånger än jag på talmanskonferensen, slänger i ansiktet på mig att jag inte var där i torsdags. Jag befann mig i Budapest, ja, jag erkänner, men Poettering var den enda gruppordförande som var närvarande. Alla övriga hade ersättare. Och den socialdemokratiska gruppen var korrekt och väl företrädd. Därför är den typen av argument dåliga. För det andra, om denna fråga behandlas nu beror det på att det åligger parlamentet att besluta om sin föredragningslista och i mitt inlägg har jag hänvisat till informationer och händelser som inträffat efter torsdagen och eftersom jag inte är profet, vilket Poettering verkar vara, kunde jag inte i torsdags veta vad som skulle hända på söndagen därefter och därför anser jag att det är av betydelse att låta parlamentet tänka igenom och därefter rösta. McMillan-Scott Fru talman! I fråga om onsdagens föredragningslista och till följd av Barón Crespos påpekande hade jag och två andra medlemmar i detta hus förra tisdagen äran att möta Afghanistans förre kung, Mohammed Zahir Shah. Vid detta möte diskuterade vi möjligheten för honom att delta i någon form av medling i Afghanistan som skulle kunna leda till återupprättandet av den demokrati som han införde 1964 och som inbegrep fria medier, fria val och kvinnors deltagande i politiken - vilket är mycket långt från det nuvarande läget i Afghanistan. Han bad oss också att framföra sina vördnadsfulla hälsningar till er, fru talman, och till huset som en helhet och hoppades att han i sinom tid skulle kunna besöka Europaparlamentet. I går talade jag med Patten om detta och hoppas att det blir någon utveckling i den här frågan som inte bara inbegriper parlamentet utan Europeiska unionen som en helhet. Angående onsdagens föredragningslista är det för mig ganska sorgligt, trots den speciella beskaffenheten hos denna internationella situation, vilket belystes av vår högtidliga session dagen efter händelserna i Amerika den 11 september och den efterföljande veckan, att rådet har lagt fram ett antal lagförslag efter terroristdåden som många av oss betraktar som liktydigt med en krigshandling. I detta avseende kommer Europaparlamentet utan tvekan att engageras i de sedvanliga förfarandena. Det skulle hjälpa om vi hade en längre debatt på onsdag och inte tog upp Gentrådet med terroristfrågan. För det andra, skulle ni kunna ge oss någon vink om när huset kommer att veta vilket förfarande som skall gälla för dess kommittéer för granskningen, med ordentlig kontroll, av de förslag som nu läggs fram av rådet? Talmannen Herr McMillan-Scott, vi skall försöka ordna detta på bästa sätt. När det gäller före detta kungen av Afghanistan, skall jag också informera er om detta. Det råkade sig så att jag mötte honom tisdagen den 11 september, då jag var i Italien, i Rom, för att delta i ett möte med 500 ungdomar. Jag hade ordnat ett sammanträffande och å Europaparlamentets vägnar träffade jag alltså före detta kungen av Afghanistan. Jag tror att allt detta utvecklas i den riktning vi önskar. Vi skall därför försöka organisera saker och ting på lämpligt vis och enligt era önskemål. I fråga om torsdagen: När det gäller aktuella och brådskande frågor av större vikt och punkten "Mänskliga rättigheter" har jag fått tre anmodanden om att lägga till underpunkter. Haarder Fru talman! I förra veckan blev vi i den liberala gruppen eniga om att det bara finns ett verkligt brådskande ärende som bör behandlas i parlamentet, i denna plenarförsamling, och det är den internationella terrorismen och behovet av att skapa en internationell koalition mot denna terrorism. Denna synpunkt lyckades vi tyvärr inte nå fram med under talmanskonferensen i förra veckan, vilket vi beklagar. Vi kommer naturligtvis att delta i denna omröstning. Jag bad endast om ordet för att markera att vi inom den liberala gruppen anser att vi bör mobilisera våra krafter kring det brådskande ärende som vi alla har i våra tankar och som kommer att kasta sina skuggor under lång tid framöver. (Applåder från ELDR-gruppen) Talmannen Jag har alltså fått tre ändringsförslag. Som ni vet kan punkten "Mänskliga rättigheter" endast omfatta fem underpunkter. För närvarande har vi tre upptagna på föredragningslistan och vi kan alltså som mest lägga till ytterligare två. Jag har fått en första begäran från gruppen för Europeiska folkpartiet och Europademokraterna och från Europeiska socialdemokratiska partiets grupp om att lägga till en ny underpunkt med rubriken "Östtimor". Jag har fått en andra begäran från Tekniska gruppen för oberoende ledamöter - den blandade gruppen om att lägga till en ny underpunkt med rubriken "Egypten" och slutligen en tredje begäran från gruppen De gröna/Europeiska fria alliansen om att lägga till en ny underpunkt med rubriken "Colombia". Jag låter först begäran från Europeiska folkpartiets grupp och Europeiska socialdemokratiska partiets grupp om att lägga till punkten "Östtimor" gå till omröstning. (Parlamentet gav sitt samtycke.) Vi har alltså fortfarande möjlighet att lägga till ytterligare en underpunkt eftersom vi nu har fyra, och jag låter begäran från Tekniska gruppen för oberoende ledamöter om att lägga till en underpunkt med rubriken "Egypten" gå till omröstning. (Parlamentet avslog begäran.) Jag låter nu begäran från gruppen De gröna om att lägga till en ny underpunkt med rubriken "Colombia" gå till omröstning. (Parlamentet gav sitt samtycke.) När det gäller aktuella och brådskande frågor av större vikt har jag fått en begäran från Europeiska folkpartiets och Europademokraternas grupp om att lägga till en femte punkt med rubriken "Patent avseende mänskliga gener". Jag vill påpeka att vi fortfarande har utrymme för detta. (Parlamentet gav sitt samtycke.)Arbetsplanen har därmed fastställts. Inlägg om procedurfrågor (fortsättning): Fiori Fru talman! Jag vill inte slösa parlamentets dyrbara tid på en fråga som Santini redan har tagit upp och som redan är utagerad i Italien. Jag kan bara konstatera att man som alltid när det gäller premiärminister Berlusconi utnyttjar allt för sina politiska syften. Detta är varken ett korrekt eller värdigt sätt att behandla en statschef. Ghilardotti Fru talman! Jag skulle vilja återkomma till Berlusconis uttalande, bland annat därför att detta inte är en fråga som bara berör Italien. Vi har ju också sett hur alla stats- och regeringscheferna reagerade på detta uttalande. Jag måste säga att vi italienare - åtminstone majoriteten av de italienare som sitter i detta parlament - kände oss särskilt obehagligt berörda av premiärminister Berlusconis uttalande, därför att detta uttalande inte bara står i klar motsatsställning till slutsatserna från mötet med Europeiska rådet i Bryssel - som för övrigt premiärminister Berlusconi har skrivit under - utan också avspeglar vilken inställning en del av den majoritet som stöder den italienska regeringen har - vi får hoppas att det ännu inte är någon övervägande del. Frågor som denna, som i dag tyvärr till och med kan vara avgörande för om vi får fred eller krig, får inte utnyttjas i politiska syften. Man kan dock heller inte acceptera ytliga formuleringar som tyvärr verkar avsedda att dölja en intolerans som skall bekämpas. Vi vill inte överdriva, men vi kan inte förtiga att ett viktigt parti i regeringskoalitionen har avhållit offentliga möten, efter den 11 september, med plakat med texten "Invandrare = terrorister", eller att två borgmästare i norditalienska städer från samma parti för några dagar sedan lät stänga lokaler som användes som moskéer. Fru talman! Det är därför vi skulle känna oss lugnare om också ni, i egenskap av talman för detta parlament och framför allt efter Santinis inlägg, hade ställt er bakom ett klart budskap om viljan att starta en dialog som parlamentet redan har sänt till de arabiska muslimerna och deras länder, tillsammans med vilka vi vill bedriva en målmedveten och tydlig kamp mot terrorismen. Frassoni Fru talman! Visst var det fel av premiärminister Berlusconi att tala om överlägsenhet och jämföra civilisationer, med ord som verkligen inte bäddar för dialog. Vid denna tidpunkt, då man sätter samman stora koalitioner, skulle jag dock härifrån vilja sända mitt budskap om stor solidaritet och kraftigt stöd till de afghanska, saudiska, iranska, kuwaitiska och tjetjenska kvinnorna, till kvinnorna i alla de länder som just nu för krig och som kommer att fortsätta kriga under de kommande åren. Jag hoppas verkligen att denna stora koalition mot terrorismen inte kommer att innebära att frågan om deras rättigheter än en gång hamnar i skymundan. Berès Fru talman! Jag tycker att det är motiverat att i samband med ordningsfrågorna återkomma till de helt skandalösa uttalandena från unionens kommande ordförande, nämligen Berlusconi. Och vad min kollega och gruppordförande Barón Crespo och min kollega Hannes Swoboda begärde, det var just ett uttryckligt fördömande av dessa uttalanden. Vi vet alla att det här i kammaren rådde ett brett samförstånd om att undvika risken för sammanblandning och kritisera allt som kunde framstå som ett civilisationernas krig. Men vi förväntade oss från ert håll att ni uttryckligen skulle fördöma Berlusconis uttalanden. Det är innebörden i mitt inlägg om ordningsfrågor. Schulz Fru talman! Poetterings uttalanden, som är mycket trovärdiga, har visat att han bara företräder en del av sin grupp. Ty knappt hade han talat till punkt, förrän Santini påstod motsatsen till vad Poettering just beskrivit som den uppfattning som den kristdemokratiska gruppen i detta parlament hade. Det skulle alltså vara konsekvent om Poettering uppmanade de kolleger i sin grupp som ser Forza Italia som sitt ideal, att ändå ansluta sig till gruppens uppfattning, ty det som Fiori sedan sade visar att det som Poettering här uttrycker inte är den kristdemokratiska gruppens uppfattning utan bara en deluppfattning. Fru talman! Jag hörde er inte själv, men flera kolleger, som hade tillfälle att höra ert ställningstagande i radio och på TV, har sagt att den ståndpunkt som ni intog på ett utmärkt sätt uttryckte parlamentets ståndpunkt gentemot Berlusconis uttalanden, och man har med eftertryck sagt mig, att Nicole Fontaines ståndpunkt är exakt den som Europaparlamentet bör inta. Till detta skulle jag först vilja lyckönska er. Jag skulle emellertid samtidigt vilja be er att göra följande: Eftersom er ståndpunkt uppenbarligen är majoritetens uppfattning i detta parlament, bör ni uttryckligen än en gång meddela Berlusconi denna ståndpunkt och samtidigt be honom - för att undanröja varje tvivel - att avge ett ställningstagande till den. Ty om hans kulturrelativism faktiskt bara var ett missförstånd, så vore ert brev och ett motsvarande svar från Berlusconi till stor hjälp. Talmannen Herr Schulz, jag skall gärna översända mitt meddelande från den 11 september till Berlusconi, och det uttalande jag gjorde den 19 september efter den mottagning jag då höll. Ambassadörerna från Arabförbundet hade begärt att få träffa mig personligen för att delge mig sin oro. Efter detta viktiga möte, som var mycket intensivt och mycket givande, gjorde jag ett uttalande som inte kunde varit tydligare. Jag skall även bifoga mitt uttalande av den 22 september, där Europeiska rådet beslutsamt åtar sig att bekämpa terrorismen, och där jag högtidligt förklarar att EU slår vakt om det demokratiska och mångkulturella samhället. Slutligen skall jag bifoga det tal som Banotti nämnde, mitt klara och entydiga tal inför statscheferna vid det extra mötet mellan stats- och regeringscheferna. Jag skulle även kunna nämna mina uttalanden i grekisk television, eftersom jag vid detta tillfälle var på officiellt besök i Grekland. Schulz Fru talman! Jag skulle inte vilja svara Tajani utan bara konstatera två saker. Jag avbröt honom inte utan lyssnade uppmärksamt på honom och tillät mig undantagsvis att skratta åt hans särdeles kloka uttalanden. Om detta nu skall förbjudas i detta parlament! Kanske är det i den italienska situationen så, att man inte längre får skratta åt regeringen... Jag avbröt honom inte, och för övrigt måste jag säga att det inte hade lönat sig att avbryta honom i hans utläggningar! Banotti Fru talman! Som en ordningsfråga. Efter tragedierna i New York och Washington har många andra aspekter i våra liv oundvikligen förändrats för alltid och jag skulle vilja be kommissionen om ett uttalande angående statligt stöd till flygbolag. I ett litet land i utkanten av Europa, såsom mitt eget, är det nationella flygbolagets överlevnad av yttersta vikt för ekonomin och i Irland hotas redan 700 jobb på Aer Lingus. Jag skulle vilja be kommissionen att häva förbudet mot statligt stöd till nationella, i synnerhet små, flygbolag. Talmannen Självklart, fru Banotti, jag tackar för ert inlägg och vi skall vidarebefordra er begäran till kommissionen. Provan Fru talman! Banotti har redan tagit upp frågan om hur terroristdåd drabbar flygbolag. Det är mer än flygbolag: den europeiska turistindustrin är Europas största industri och World Travel and Tourism Council (det globala rese- och turistrådet) beräknar att två miljoner arbetstillfällen skulle kunna försvinna i Europa i nuläget. Detta är mycket allvarligt. Jag hoppas att kommissionen och rådet kan ägna sig åt detta och lägga fram förslag för att lindra situationen därför att den skulle kunna bli ganska drastisk. Jag har just återvänt från Förenta staterna där hotellbeläggningen är nere på cirka 20 procent av kapaciteten och flygbolagen är nere på mellan 25 och 33 procent av sin kapacitet. Det har blivit en enorm reaktion och jag hoppas att rådet och, i synnerhet, kommissionen kan göra någonting för att hjälpa innan situationen blir riktigt allvarlig i Europa. De Rossa Fru talman! Som en ordningsfråga angående flygindustrin i Europa, och i synnerhet det nationella flygbolaget i Irland som kommer att gå i konkurs inom några veckor om inte kommissionen lättar på sina riktlinjer om statligt stöd till flygindustrin. Det finns också ett före detta statligt bolag i Irland som nu är privatägt och som servar och underhåller flygplan. Detta företag har också stora svårigheter. Som Provan sade har turistindustrin ytterligare svårigheter efter krisen som följde på utbrottet av mul- och klövsjukan. Jag vädjar till er, fru talman, att använda ert goda ämbete för att göra kommissionen uppmärksam på oron i detta hus om hur illdåden den 11 september inverkar på Europa där tusentals, om inte miljontals, arbeten är i farozonen. Det är mycket viktigt, om detta hus skall kunna demonstrera sin relevans för medborgarna i Europa, att vi måste använda vårt inflytande för att rädda dessa arbeten och för att säkerställa att kommissionen inte tillämpar stela, ideologiskt grundade riktlinjer i den nuvarande situationen. Talmannen Herr De Rossa, det är förvisso ytterst viktigt och jag skall gärna framföra detta budskap till kommissionen. För övrigt kanske kommissionär Wallström vill säga ett par ord. Wallström . (EN) Fru talman! Naturligtvis har detta redan diskuterats vid ett kommissionsmöte. Kommissionen har varit i kontakt med både europeiska och andra flygbolag och det har diskuterats om statligt stöd eller försäkringar och hur dessa bör kanaliseras. Jag måste hänskjuta ärendet till min kollega, kommissionär de Palacio, som kommer att ha alla detaljer och kan ge er mer information, men jag försäkrar att detta definitivt har varit på vår föredragningslista och vi är intresserade av att nå en lösning. Jag kommer att ta upp den här frågan med mina kolleger i kommissionen och jag hoppas att vi, så snart som möjligt, kan ge er ett fullständigt svar på frågor om flygbolag och statligt stöd eller hjälp via andra kanaler. Talmannen Tack, fru kommissionär. Jag noterar för övrigt att meddelandet gäller riktlinjerna för de transeuropeiska transportnäten och att denna fråga därför kommer att kunna diskuteras i morgon, i anslutning till kommissionens meddelande. Andrews Fru talman! Jag är mycket glad att De Rossa tog upp detta ämne. Vi företräder båda samma valkrets. Detta skulle vara ganska katastrofalt för alla arbetare och faktiskt hela Irland. Jag vill påminna kommissionären om att Irland är en ö inom gemenskapen. Det är väldigt svårt att fungera utan ett flygbolag såsom det nationella flygbolaget, Aer Lingus. Förenta staterna var mycket snabba att besluta att stödja flygbolagen i landet. För mig verkar det som om kommissionen borde fatta ett tidigt beslut om nödvändigheten att stödja flygbolag såsom Aer Lingus och Sabena. För Irland är det absolut nödvändigt att ha garanterad tillgång till flygtransport till andra delar av världen. Jag uppmanar kommissionären att fatta ett snabbt beslut i frågan. Alltför många människors jobb och familjers välstånd står på spel om inte något kan göras i detta avseende. Jag inser att det inte är helt inom ert ansvarsområde att ta itu med frågan nu, men jag hoppas att ett positivt uttalande kommer från kommissionen senast denna vecka. McKenna Fru talman! Tyvärr har de flesta redan gått härifrån nu, men jag vill uppmärksamma kammaren på mordet av journalisten Martin O'Hagan, som utfördes av regeringstrogna paramilitärer i fredags. Detta är bara ytterligare ett exempel på den allvarliga människorättssituationen i Nordirland. Människorättsadvokater har också mördats av regeringstrogna paramilitärer. För bara några år sedan mördades Rosemarie Nelson, en småbarnsmamma, av regeringstrogna paramilitärer på grund av att hon var människorättsadvokat. Det är en allvarlig situation. Vi debatterar ofta resolutioner i detta hus om människorättsadvokater och journalister som mördas under utövandet av sina uppdrag i andra delar av världen. Detta är en situation inom Europeiska unionen som har pågått under lång tid. Situationen är mycket allvarlig. Journalister har rätt att avslöja missgärningar, människorättsadvokater har rätt enligt internationell lag att företräda människor i domstolar. Ändå förhindras de från att göra detta och faktum är att de som varit modiga nog att göra det har mist livet. Det är en tragedi. Talmannen Fru McKenna, jag tackar er för att ni knöt an till det uttalande jag gjorde vid sammanträdets öppnande. Olyckan i fabriken AZF i Toulouse samt översyn av unionens miljöskyddspolitik Talmannen Nästa punkt på föredragningslistan är kommissionens uttalande om olyckan i fabriken AZF i Toulouse samt översyn av unionens miljöskyddspolitik. Jag lämnar genast ordet till kommissionär Wallström. Wallström . (EN) Fru talman! Olyckan i Toulouse inträffade strax efter klockan 10 den 21 september vid Grande Paroisse-anläggningen i Toulouse. Denna gödningsmedelsfabrik ägs av Atofina, TotalFinaElf Groups kemiska gren. Bland andra farliga ämnen på platsen fanns avsevärda mängder av flytande ammoniak och klor, brännbara ämnen, fast ammoniumnitrat och gödningsmedel samt metanol. Effekten av vad som verkar ha varit en massexplosion av ammoniumnitrat kändes långt utanför anläggningens gränser. Enligt de senaste rapporterna omkom 29 människor, 30 personer ligger fortfarande på sjukhus och deras tillstånd bedöms som kritiskt, och totalt skadades runt 2 400 personer. Olyckan påverkade också två andra kemiska fabriker i närheten. Den gjorde ett stort antal hus obeboeliga och påverkade elförsörjningen. Dessutom är de psykologiska efterverkningarna för invånarna, som först trodde att det var en terroristattack, också viktiga. Detta är den kanske värsta olyckan i sitt slag i Europa sedan 1921, när en explosion vid BASF-företaget i Tyskland krävde 561 medborgares liv. I förra veckan sammanträdde en representant från TotalFinaElf Group och ansvariga tjänstemän från mitt generaldirektorat för att kunna ge detaljerad information om olyckan. Vidare har det franska miljöministeriet tillhandahållit information till kommissionen. Exakt vad som orsakade olyckan är dock fortfarande okänt och de tre pågående utredningarna som utförs av Atofina, miljöministeriet och justitiekanslern kan komma att ta lång tid. AZF täcktes in helt av Seveso II-direktivet, som ägnar sig åt att förebygga stora industriolyckor samt att begränsa olyckornas konsekvenser för människa och miljö. Dess klassiska tillämpningsområde är kemiska fabriker och lageranläggningar. Direktivet förpliktar anläggningarnas ledning att tillämpa en omfattande policy för att förebygga olyckor, ett system för säkerhetshantering och interna katastrofplaner. Han/hon måste skriva en säkerhetsrapport och skicka den till de statliga kontrollmyndigheterna. Dessa myndigheter har som uppgift att inspektera anläggningen med jämna mellanrum och skall också säkerställa att dess externa katastrofplaner tillämpas och testas med jämna mellanrum. Dessutom måste allmänheten som bor i närområdet informeras om riskerna med anläggningen och hur de skall bära sig åt vid en olycka. Direktivet trädde i kraft 1999 och ersatte det ursprungliga Sevesodirektivet från 1982 som antagits efter stora industriolyckor på 1970-talet. Detta var den första gemenskapslagstiftningen inom området för industriell riskhantering. Det är ingen hemlighet att medlemsländerna var sena med att införa Seveso II-direktivet i sina nationella lagar. Inget medlemsland införlivade lagstiftning i tid eller anmälde detta till kommissionen i tid. Därför inledde kommissionen överträdelseförfaranden mot alla 15 medlemsländerna på grund av inget eller ofullständigt meddelande om införlivande åtgärder. Under tiden ledde detta till att kommissionen drog fem medlemsländer inför EG-domstolen: Belgien, Österrike, Tyskland, Irland och Portugal. För Frankrike, beslutade kommissionen den 18 juli 2001 att vända sig till domstolen om ofullständig införlivning. Jag vill dock klargöra i dag att anledningen till att ett domstolsförfarande inletts mot Frankrike inte på något sätt har att göra direkt med olyckan i Toulouse avseende eventuella överträdelser under Seveso II-direktivet. För tillfället, trots rykten i pressen, har kommissionen inte sett några indikationer på brister vare sig av anläggningens driftsledning och dess efterlevnad av Seveso II eller av de franska kontrollmyndigheterna som ansvarar för inspektionen av anläggningen. Enligt information från den franska miljöministern har riskanalys, inbegripet möjliga olycksscenarier, utförts av anläggningens driftsledning, men i dessa ingick inte en massexplosion av ammoniumnitrat. De senaste uppdateringarna gjordes år 2000 och 2001. Det fanns ett säkerhetshanteringssystem och anläggningen inspekterades ungefär två gånger per år. Den senaste inspektionen ägde rum i maj 2001. Det fanns interna och externa katastrofplaner. En policy avseende fysisk planering, fastställd av prefekten, begränsade allt nybyggande i närheten av anläggningen. Låt mig nu komma till uppföljningen. Lite drygt en vecka efter olyckan är det fortfarande för tidigt att dra några slutsatser. Den föreskrivande kommitté som inrättades enligt Seveso II-direktivet, med kommissionen som ordförande och bestående av representanter från alla medlemsländer, kommer att sammanträda den 10-12 oktober för att diskutera bland annat olyckan och dess uppföljning. Vad blir det för efterverkningar av Toulouseolyckan på den förutsedda ändringen av Seveso II-direktivet? Ni kommer kanske ihåg att jag, efter Baia Mareolyckan, cyanidutsläppet i Rumänien i januari 2000, inrättade en arbetsgrupp som lade fram sin slutrapport i december förra året. Efter den katastrofala fyrverkeriexplosionen i Enschede i Nederländerna i maj 2000, anordnade mina tjänsteenheter parallellt två europeiska expertseminarier om pyroteknik och explosiva ämnen. Expertisen och de resulterande rekommendationerna blev ett förslag till en ändring i Seveso II-direktivet som siktar på att bredda dess omfång och omfatta anläggningar som inte omfattades tidigare. Ändringsförslaget har genomgått en offentlig rådfrågningsprocess som inbegriper alla intressenter och var förutsedd att antas av kommissionen i september. Vi bör gå framåt med denna ändring. Detta betyder inte att vi inte skall överväga Toulouseolyckan. En synnerligen viktig aspekt som gjorde konsekvenserna av olyckorna i Toulouse och Enschede ännu värre är anläggningarnas närhet till bebodda områden. Den nya artikel 12 om fysisk planering i Seveso II-direktivet siktar på lång sikt på att separera farliga industrianläggningar från bebodda områden eller andra områden som besöks av allmänheten. Även om en sådan åtgärd tas med i gemenskapslagstiftningen för första gången är ett stort steg framåt, måste kommissionen och medlemsländerna fortfarande samla erfarenheter genom dess tillämpning. Dessutom gäller denna åtgärd planerandet av nya industrianläggningar och nya bostadsområden. Den gäller inte retroaktivt för redan befintliga situationer, såsom Toulouse, där ökad befolkningstäthet ledde till att bostadsområden ständigt spreds närmare en industrianläggning som har funnits sedan 1920-talet. För att hjälpa medlemsländerna med tillämpningen av denna åtgärd har ett vägledande dokument om fysisk planering publicerats 1999 och planeringen för ett europeiskt seminarium om fysisk planering, med Frankrike som värdland, var igång redan innan olyckan i Toulouse. I en nära framtid kommer mina tjänsteenheter att utöka samarbetet med medlemsländerna för att utveckla en passande lagstiftande eller icke lagstiftande uppföljning av olyckorna i områdena för fysisk planering, harmonisering av allmänna metoder för riskbedömning och kartläggning av risker. De Veyrac Herr talman, fru kommissionär, kära kolleger! Den 21 september drabbades staden Toulouse av en fruktansvärd katastrof. Som kommissionären nämnde vållade den många offer - 29 döda, mer än 2 000 skadade - och stor förödelse av bostäder, skolor, sjukhus, universitet. Låt mig i kväll än en gång få hedra offren och uttrycka vår sympati och vårt stöd till de skadade, deras familjer och alla som drabbats av katastrofen. I en sådan katastrof är den första hjälp som betyder något att man uttrycker sin solidaritet med andra. Toulouseborna har känt sig rörda över de många och spontana sympatiyttringar de fått från Frankrike och Europeiska unionen, både från parlamentet och kommissionen. Som vice borgmästare i staden Toulouse vill jag ur djupet av mitt hjärta tacka alla som har sänt oss dessa sympatiyttringar. Denna katastrof väcker samtidigt ett antal funderingar. Den första gäller Europeiska unionens åtgärder till förmån för dessa olycksdrabbade städer och regioner. Europeiska unionens budget innehöll en post för katastrofstöd för att hantera sådana katastrofer, men den slopades. Jag vill i dag be er att återinföra detta instrument, som bidrog till att få ordning på situationen i katastrofdrabbade områden. I Toulouse, Europas huvudstad åtminstone inom flyg- och rymdteknik, har jag de senaste dagarna ofta hört folk säga "och vad gör unionen för att hjälpa oss?", när de hör hur stöd beviljas till höger och vänster. Eftersom vi hela tiden pratar om att närma unionen till dess medborgare, skulle ett av de mest påtagliga sätten att göra detta vara att unionen bistod unionens olycksdrabbade medborgare. Situationer av den typ Toulouse nyss genomlevt kräver en mobilisering av mänskliga resurser - brandmän, räddningspersonal, läkare, sjukhuspersonal och frivilliga. Utan att gå så långt som till utopin om en europeisk styrka för civilskydd, anser jag att man på europeisk nivå måste göra allt för att förbättra samordningen av insatserna i fråga om civilskydd. Systemets tillämpning måste bli mer effektiv. Exempelvis skulle det ha glatt mig att i Toulouse få se brandmän och räddningspersonal från övriga medlemsstater komma och stötta det enastående arbete som brandmännen från Toulouse utförde. Visserligen i sorg och bedrövelse, men det skulle ha främjat Europas sak. Det talas ofta om "nollrisk". De senaste händelserna, som försänkt Toulouse och New York i sorg, visar att detta troligen är omöjligt att uppnå. Men vad som däremot är möjligt att uppnå, är att minska risken genom vaksamma åtgärder. Det måste vi göra både lokalt och nationellt, och vi måste se till att göra detta på europeisk nivå. Därför uppmanar jag Europeiska kommissionen att beakta lärdomarna från katastrofen i Toulouse vid översynen av Seveso II-direktivet. Många folkliga demonstrationer har nästan dagligen ägt rum i Toulouse, och samlat tusentals människor under parollen "aldrig mer detta!", och jag vill att vi i dag i parlamentet svarar dem "aldrig mer detta i Europa!". Berès Herr talman, fru kommissionär, kära kolleger! Innan jag tar till orda i sakfrågan vill jag givetvis nämna solidariteten med offren och deras familjer. Jag tror att vårt parlament just har manifesterat denna solidaritet och jag tror också att det är mycket viktigt. Sedan sänder jag givetvis en särskild tanke till de av våra kolleger som berörs mer direkt, på grund av deras ansvarsuppgifter på plats. Låt oss inte heller glömma att berömma effektiviteten hos alla som omedelbart mobiliserade sig på plats för att hjälpa till, både brandmän, sjukhusinrättningar, och alla som har organiserat detta system - detta nätverk kring offren och deras familjer. Låt oss också hylla de omfattande hjälpinsatser som premiärministern tillkännagav i sina uttalanden då han var på plats i fredags. Syftet är att det normala vardagslivet skall kunna återupptas - i den mån detta är möjligt - genom anskaffning av nya bostäder åt olycksdrabbade, och genom att så snart som möjligt erbjuda barnen skolgång. Sedan har vi den pågående utredningen om orsakerna till explosionen. Vi måste förlita oss på att de franska myndigheterna genomför denna utredning med vaksamhet, vilja till öppenhet och vilja att nå resultat. Men vad kan vi utöver detta göra på europeisk nivå? Jag tror att alla måste ta sitt ansvar på respektive nivå. Fru kommissionär, ni påminde om detta och jag tackar er för de ord ni sade om mitt lands ansvar vad beträffar tillämpningsvillkoren för Sevesodirektivet. Det ni där påminde om är viktigt. Ni erinrade även om den debatt vi har påbörjat som handlar om hur vi skall skapa större överensstämmelse mellan urbanisering, miljörisker och industriella risker samt sysselsättning. Det arbete ni har påbörjat med sikte på en översyn av Sevesodirektivet måste anlägga ett helhetsperspektiv på frågan. Andra talare än jag kommer i den här debatten att yttra sig om kompletterande åtgärder som kan komma i fråga - även på europeisk nivå - främst vad avser kontroll. Det finns emellertid en fråga jag vill återkomma till. Det är frågan om katastrofstöd. Vi känner förvisso till svårigheterna med denna debatt, som inleddes i samand med omförhandlingen av Agenda 2000. Men är det möjligt att åse hur de katastrofer som har drabbat mitt land - Erika, decemberstormen 1999 och nu Toulouse - avlöser varandra utan att den europeiska solidariteten tillåts komma till uttryck? Vi måste hitta ett sätt att göra detta. Om det inte är budgetposten för katastrofstöd, kanske vi kan frigöra utrymme inom ramen för ERUF (Europeiska regionala utvecklingsfonden), vid sidan av den strikta områdesindelning som vi har genomfört, som möjliggör ett mindre solidaritetsanslag, så att Europa även skall finnas där i svåra stunder. Fru kommissionär! Om vi sedan går utanför den europeiska nivån, hoppas jag att ni kommer att vara noga med att påminna alla parter om deras ansvar, för att man i regionalpolitiska åtgärder, inbegripet skattefrågor, skall beakta den svåra balansgång vi måste gå, och även för att var och en av industriidkarna skall ta sitt ansvar för att utbetala ersättning till offren och ersätta skadorna. Ries Herr talman, fru kommissionär, kära kolleger! Jag vill å den liberala gruppens vägnar instämma med föregående talare och även vi uttrycka vår solidaritet med familjer och anhöriga till offren och med alla invånare i Toulouse. Mot bakgrund av tillgängliga rättsliga uppgifter och i väntan på att den pågående utredningen skall avslutas, är frågan vem som skall fastställa orsakerna till katastrofen och vilka lärdomar vi redan kan dra av denna dödsbringande explosion. För det första upprepar sig historien, och det är smärtsamt, mycket smärtsamt. Trettiotre år efter Sevesokatastrofen, för att bara nämna den, har två europeiska direktiv, som syftar till att förse medlemsstaterna med en harmoniserad politik för att hantera större industriella risker, alltså inte varit tillräckliga för att undvika en ny mänsklig tragedi, en grym verklighet som visar på lagarnas begränsning, även om de är bindande och transnationella. Vi bör undvika att bemöta denna industriella katastrof med ett tredje Sevesodirektiv. För liberalerna är det framför allt viktigt att alla medlemsstater strikt tillämpar bestämmelserna i den befintliga lagstiftningen, i synnerhet Seveso II-direktivet från december 1996. Detta erinrade kommissionären också om. Och med överträdelseförfaranden som inletts mot sex medlemsländer, däribland Frankrike, har vi långt kvar till detta mål. Kommissionär Wallström erinrade även om att ingen medlemsstat införlivat direktivet i tid. Har verkligen industriidkaren som äger anläggningen uppdaterat säkerhetsrapporten under den senaste femårsperioden, enligt vad som uttryckligen krävs i en artikel av Seveso II-direktivet? Det finns fog för den frågan. Vid ett seminarium som hölls i Frankrike 1999 hade nämligen Europeiska unionens nätverk för respekt av rätten till miljön frågor kring ursprunget till en stor ammoniumläcka i fabriken Grande Paroisse, klassad som Seveso II-område, och pekade ut konstruktionsfel och bristande materieltillförlitlighet. Man måste konstatera att försiktighetsprincipen inte har fått styra här. Är det nödvändigt att påminna om att denna säkerhetsrapport utgör den oundgängliga grunden för alla strategier för förebyggande åtgärder och bekämpning av olika typer av svåra olyckor? Jag kommer då till debattens centrala frågeställning, nämligen att kontrollera urbaniseringen kring industrianläggningar. Berès berörde nyss detta. Hela befolkningen föll offer för den massiva explosionen av kemiska produkter - arbetstagarna i fabriken givetvis, men även boende i grannskapet. AZF-fabriken var inte något annat än en tidsinställd bomb placerad mindre än fem kilometer från centrala Toulouse, en stad med 400 000 invånare. Detta exempel på en i snabb takt allt mer sammanhängande stadsbebyggelse är långt ifrån unikt för Europa. Om man drar två linjer, den ena från London till Milano och den andra från Köpenhamn till Barcelona, och ritar 20 mil breda korridorer på var sida om armarna på detta kryss, kan man konstatera att 65 procent av vår befolkning och 80 procent av unionens industrianläggningar är koncentrerade till detta område, inklusive farliga anläggningar. I Frankrike pågår en inhemsk debatt om risker i stadsområden. Efter den exempellösa tragedi som Toulouse nyligen upplevt, förväntar sig 360 miljoner medborgare en verklig lokaliseringspolitik - här och nu. Onesta Herr talman, fru kommissionär, kära kolleger! Jag vill tacka alla som yttrat sig i denna debatt, eftersom jag har intrycket att vi tvärsöver partigränserna är medvetna om att vi måste skapa en enad front inför denna tragedi. Fru kommissionär! Namnet på den deklaration som man i dag bad er om handlade givetvis om olyckan i denna fabrik, men även om en översyn av unionens miljöskyddspolitik, eftersom jag tror att det är på den nivån utmaningen ligger. Först kom olyckan i Seveso och därefter Seveso I-direktivet. Det var inte tillräckligt. Efter Bopal kom Seveso II-direktivet. Jag vill inte att man nöjer sig med ett Seveso III-direktiv, som min kollega Ries så riktigt påpekade. Jag tror att vi måste tänka om. Det stegvisa lappandet efter varje ny tragedi har visat sin begränsning. Jag instämmer förstås i behovet av att alltid förbättra det som redan finns, men det gäller också att kunna markera en kursändring. Eftersom vi i dag vet att "nollrisk" är omöjligt - dagens händelser illustrerar detta på ett dramatiskt sätt - så är också fredlig samvaro mellan en kemisk bomb och befolkningen omöjlig. Vi måste därför gå från riskhantering till riskavlägsnande. Låt oss inte hänfalla till retorik och hävda att detta riskavlägsnande blir en lätt sak. Allt kommer inte att kunna göras i ett slag. Flera saker måste till. För det första, resurser. Europeiska resurser, resurser från medlemsstaterna, betydande sådana och som givetvis måste utgöra komplement till de resurser som industriidkarna själva måste frigöra, eftersom dessa stora internationella bolag gör vinster, eftersom den mark de äger har ett reellt markvärde på grund av närheten till tätorternas centrum och på grund av att de kommer att omorganisera sig i samband med flytten och göra stora besparingar på driftssidan. Resurser alltså, men det gäller också att undvika social utslagning. Sedan några dagar begraver de anställda vid AZF-fabriken sina arbetskamrater. Jag vill inte att vi späder på deras olycka med arbetslöshet. Låt oss inte förvärra den miljömässiga och mänskliga tragedin med en social kris och social utslagning. Vi måste därför mobilisera alla resurser för att hjälpa dessa människor att resa några mil, om anläggningen placeras på ett skyddat område, eller hjälpa dem till omskolning om arbetstillfällena blir kvar på ort och ställe. När det gäller utlokalisering, måste man också vara mycket försiktig. Europeiska unionen har alltid satt solidaritetsfrågan i fokus och jag tror att storkoncernerna är fullt beredda att utlokalisera, men de tänker sig gärna utlokaliseringar till tredje världen där det saknas miljöskydd och all form av socialförsäkringsskydd. Även där krävs det alltså att Europeiska unionen använder allt sitt inflytande för att undvika denna typ av utlokaliseringar. Vi skall inte skicka våra bomber och faror till andra. Slutligen, kanske det vore bra att i samband med dessa företagsflyttar ställa sig frågan om syftet med de produkter som tillverkas i de berörda fabrikerna. Den fabrik som exploderade tillverkade gödningsmedel. Behöver vi i dag ännu mer nitrater i grundvattnet på europeisk mark? Kanske är det även dags att ställa sig dessa frågor när det gäller vissa produktionsmetoder som kan ha blivit föråldrade. Fru kommissionär! Jag vädjar till er, och genom er till hela kommissionen, eftersom Europa nu har ordet. Att fastställa detta allmänna regelverk faller helt klart under unionens behörighetsområde. På grund av att dessa olyckor varit så omfattande, att de har upprepat sig och haft ett närmast oundvikligt förlopp, tror jag att ett band av förtroende har brutits mellan de europeiska folken och det regelverk vi har till uppgift att inrätta. Jag tror att det brådskar att återupprätta förtroendet. Jag tror att vi nu väntar på konkreta och kraftfulla förslag från kommissionen. Låt oss inte nöja oss med kosmetiska åtgärder. Vi behöver politiska åtgärder. Ainardi Herr talman, fru kommissionär, kära kolleger! I likhet med andra kolleger från regionen var jag i Toulouse när explosionen inträffade. Jag har sedan dess träffat ett stort antal arbetstagare, invånare och vänner som drabbats av denna katastrof. Jag vill här säga att vi när vi talar om traumatisering och chock, talar om män och kvinnor vars liv har fått ett dödligt hugg och vreden står i proportion till denna chock. Jag vill gärna hedra offrens minne. Jag vill också hylla stadsförvaltningens personal. Alla räddningsstyrkor, läkarlag, personalen på det franska elbolaget EDF och alla som med sin kompetens och goda vilja satsade sin energi för att främja gemensamma intressen. Det är också i dessa stunder som man på nytt upptäcker hur viktig den offentliga förvaltningen och dess personal är som verktyg för att främja gemensamma intressen. Många ansvariga politiker har uttalat sig om det absurda i att placera denna typ av kemiska fabriker i närheten av stora tätbebyggda områden. Kanske är det nödvändigt att här erinra om att kvinnor och män arbetar i dessa fabriker, oavsett var denna typ av industrier placeras. Vare sig det är i en avlägsen öken eller mitt i centrala Bryssel, kommer tiotals anställda att förlora livet om fabriken exploderar. Den första fråga vi måste ta i tu med är att göra dessa industrier så säkra som möjligt. Det är sant att utlokaliseringsdebatten har inletts. Men den debatten är inte möjlig om inte kontroll- och säkerhetsförhållandena förbättras så långt som möjligt. Inget kan bli som förut. Jag är för en översyn av Sevesodirektiven. Låt oss dra lärdomar av denna katastrof för att förbättra säkerhets- och miljöskyddsnormerna. Vi måste inrätta fler och långt mer bindande bestämmelser om konsekvenserna av dessa anläggningar och framför allt om de medel kontrollorganen förfogar över. Som kuriosa, skrämmande sådan, kan jag berätta att det kontrollorgan som ansvarar för regionen Midi-Pyrénées förfogar över 17 tjänster för de över 2 000 företag som skall kontrolleras. Utredningen är visserligen inte avslutad, men många av de första uppgifter som kommit fram tyder ändå på att företagsledningen även i detta fall agerat närmast oansvarigt när det gäller riskhanteringen. Och av detta måste vi dra vissa slutsatser. Efter katastrofen upptäcker vi i många departement stora säkerhetsbrister i den kemiska industrin. Denna översynsprocess måste kompletteras med en delegation för europeisk öppenhet, med uppgift att genomföra en europeisk säkerhetsutvärdering. Kontrollorganen måste ställas till svars. I Toulouse måste utredningen vara öppen och anställda och befolkning måste medverka. Jag uppmanar därför parlamentet att rösta ja till en extra riskbedömningsprocess i Europa och en översyn av direktiven. Toulouse är i dag en uppochnedvänd stad, såväl boendemässigt och psykologiskt som när det gäller direkta och indirekta konsekvenser för sysselsättningen och för företag i närheten av olycksplatsen. Toulouse behöver finansiellt och logistiskt stöd. Unionen måste ge prov på sin förmåga till solidaritet i krissituationer. Skall det ske genom särskilt katastrofstöd? Jag vet inte. Men Europeiska kommissionen skulle exempelvis kunna kontakta staden, departementet och regionen för att inventera logistikbehoven. I denna situation skulle en mobilisering av ingenjörer och biståndsstyrkor från unionen demonstrera Europeiska unionens engagemang på ett både symboliskt och effektivt sätt. "Plus jamais ça!" - aldrig mer detta! - är det rop, det krav som hörs skalla från tiotusentals Toulousebor. "Aldrig mer detta!" - så löd också ropen från de befolkningsgrupper som drabbades av oljeutsläppen i samband med Erikas förlisning. Än en gång är det det ekonomiska vinsttänkandet med nedskärningar i sysselsättning och investeringar som skapar osäkerhet och orsakar ekologiska och mänskliga katastrofer. För att bemöta detta behöver vi mer offentlig lagstiftning, fler kontrollbestämmelser, mer finansiering. Vi vet att människor i ett första skede rasar mot de ansvariga företagsledarna, men sedan även vänder sig till oss, det är mot oss ansvariga politiker som vreden riktas. De har rätt, för vår uppgift är att skapa regler som tjänar gemensamma intressen och inte underordna oss mäktiga särintressen. Thomas-Mauro Herr talman! Min kollega De Veyrac, vice borgmästare i Toulouse, erinrade om den tragiska händelse den 21 september 2001 då lagret med ammoniumnitrat exploderade på den kemiska fabriken AZF i Toulouse, orsakade 29 människors död och skadade 2 500. En sådan katastrof kräver att behöriga myndigheter meddelar de exakta orsakerna till explosionen, av respekt för offren, deras familjer och alla grupper som lever i närheten av en Sevesoklassad anläggning. Rör det sig om en olycka, ett sabotage eller ett terroristattentat? Innan vi anklagar de kemiska industrierna för att inte följa försiktighetsprincipen, bör vi ta fasta på de analyser som gjorts av kemister och specialister på ammoniumnitrat, som hävdar att det saknas grund för teorin om att ämnets långsamma sönderdelning gav upphov till explosionen. Ammoniumnitrat är ett stabilt ämne, och forskarna framhåller att ett sådant ämne inte kan explodera om inte en kraftig värmekälla tillförs. Detta framgår också av tidigare svåra olyckor, som i Silesien 1921, i Texas 1947, i Brest i Frankrike 1947. Dessutom ifrågasätter personalrepresentanterna från AZF med bestämdhet att fabriken beskrivs som en "skrotfabrik". Vilken än orsaken är vore det klokt att göra en inventering av de farligaste industrianläggningarna och placera dem långt bort från bostäder. Däremot är det förstås otänkbart att i lag förbjuda etablering av kemiska riskindustrier. Dessa skulle då tvingas att etablera sig utomlands med de ekonomiska och moraliska konsekvenser man kan föreställa sig. Vi måste säkerligen skärpa den europeiska lagstiftningen som är från 1982 och 1996, och som inte är retroaktiv, öka kontrollavdelningarnas och kontrollförvaltningarnas vaksamhet på Sevesoklassade industrianläggningar, eller kontrollera tillträdet till farliga anläggningar. Vilken strategi som bör användas kommer att vara avhängigt vad som framkommer under utredningen och vi hoppas att utredningsresultaten inte kommer att innehålla några tveksamheter. Gutiérrez-Cortines Herr talman! Jag skulle vilja uttrycka och med mina kolleger dela sorgen med de familjer som drabbats av den tragedi som hänt. Jag sällar mig också till de synpunkter några kolleger som talat före mig tagit upp. Men jag skulle vilja insistera på en fråga. Jag anser att det system som bygger på förbud, Sevesosystemet, inte är tillräckligt. De tragedier som händer på senaste tiden visar att vi drabbas av fenomen som bara med ett helhetsperspektiv kan, om inte elimineras, så åtminstone minskas. Frågan i dag handlar om den fysiska planeringen. Europa har ett gammalt och förlegat system i vilket alla samhällen ville ha sina industrier och det verkade som om livskvaliteten var beroende av att allt skulle ligga tillsammans, dvs. ett samhälle som hade många affärer, många industrier och allt annat inom ett överblickbart område. Skalan, risken och storleken på våra företag i dag visar dock de stora nackdelar som detta medför. Vi kan inte fortsätta att tillåta att den fysiska planeringen till hundra procent skall vara subsidiär. Vi måste vara kapabla att välja ut grundläggande delar för att skapa ett europeiskt område för säkerhet, på samma sätt som man gör med andra frågor, t.ex. livsmedelssäkerheten. Vi måste erkänna behovet av ett europeiskt område för säkerhet inom fysisk planering. Och att länderna godtar det. På samma sätt som man i alla översiktsplaner godkänner de skyddade naturområdena måste de också acceptera åtgärder av detta slag. Jag beklagar därför att man i den version vi fått från rådet om det sjätte miljöhandlingsprogrammet, som vi lade ändringsförslag till om den urbana miljön och bebodda områden, har plockat bort vissa aspekter som vår grupp anser är viktiga. Vi anser att det är brådskande att fastställa strategier för miljön, sätta i gång riskstudier, även i industriområden, skapa specifika industriområden som är belägna långt ifrån städer, straffa de byggmästare eller kommuner som tillåter allt i byggnationen, och naturligtvis fastställa riskindikatorer som innefattas i ett europeiskt politikområde. Savary Herr talman, kära kolleger! Jag vill först att vi via våra här närvarande kolleger från Toulouse, i första hand sammanträdets talman, uttrycker vår medkänsla och solidaritet med alla offer för denna tragedi i Toulouse. Jag vill också i likhet med andra kolleger särskilt hylla den fantastiska räddningsorganisation med både yrkesfolk och frivilliga som har arbetat i Toulouse, och jag vill särskilt hylla Toulouseborna för den stora värdighet man har visat under dessa ytterst svåra omständigheter. Vad som har inträffat därnere går inte att föreställa sig. Olyckstalen är fruktansvärda, men ändå små med tanke på vad de skulle ha kunnat vara om man beaktar explosionens fruktansvärda kraft och den mycket omfattande materiella förödelse som explosionen orsakade inom en mycket vidsträckt radie. Eftersom nollrisken inte existerar anser jag i likhet med Gérard Onesta att vi i dag, i synnerhet inom industrin, måste ta konsekvenserna och ändra doktrin, det vill säga införa försiktighetsprincipen i lokaliseringspolitiken. Det innebär att man flyttar riskföretag i alla fall där så är möjligt - och det kommer det tyvärr endast att vara i mycket begränsade fall. Samtidigt måste man se till att bevara sysselsättningen, och jag tror att andra talare också har betonat detta. Det vore synnerligen orättvist om riskerna för de arbetstagare som är verksamma på industrisidan dubblerades, och den sociala risken (det vill säga risken att förlora jobbet) lades till den industriella risken. Men det gäller också och kanske framför allt att kontrollera urbaniseringen, för vi får inte sticka under stol med att bostadsområdena i många fall har ätit sig in i industriområdena. Nära anläggningen i Toulouse fanns ett stort köpcenter. I min kommun ligger en fabrik av samma slag som den i Toulouse, och där utfärdas fortfarande byggnadslov för kollektiva bostäder mindre än 800 meter från anläggningen. Fru kommissionär! Jag tror framför allt att förslaget till ändring av Seveso II-direktivet måste beakta dessa urbaniseringsproblem, främst genom att ansvaret utvidgas till att inte enbart omfatta företagen, utan även de valda myndigheter som utfärdar byggnadslov. Slutligen, vill jag även ge uttryck åt den känsla av vanmakt som jag i egenskap av Europaparlamentariker känner varje gång vi beklagligtvis konfronteras med svårigheter av detta slag. Jag har intrycket att Europeiska unionen inte är riktigt klar över sin roll i katastrofer av denna omfattning. Jag tror att vi varje gång vi i parlamentet lovar att närma oss våra medborgare, inte får glömma att vi inte ställer upp när de går igenom förtvivlade stunder och akuta svårigheter. Jag ställde frågan till kommissionär Barnier efter stormarna 1999, och det är en fråga som pockar på svar. Jag vet att budgetposten har slopats, men låt oss åtminstone - eftersom den har slopats - tänka den tanke som De Veyrac kallade utopi, nämligen en Europakår för civilskydd. Det som görs på det militära området, det vill säga en snabbinsatsstyrka, skulle helt klart kunna finnas även på civilskyddsområdet. Rod I åratal har vi förebyggt olycksrisker, i åratal har vi befarat katastrofer, i åratal har vi demonstrerat mot att dessa fabriker skall etableras i tätbebyggda områden i Toulouse. Och när det så exploderar, är det den brutala smällen som skakar oss på två mils avstånd, motsägande information, giftmolnet, en prefekt som begär att få stänga in sig hemma, samtidigt som alla fönsterrutor har briserat, reflexen att åka och hämta sina barn i skolan, ångesten när man möter bilar som kör i fel körriktning med krossade vindrutor, nedblodade bilförare med skyddsmask, glädjen över att återse sina flickor som skräckslagna gömt sig i det enda klassrum där fönsterrutorna inte exploderade, och deras lättnad över att se oss. Att sedan åka hem, utan möjlighet att ringa, avskurna från kontakter och slutligen få höra om chockade, sårade och inlagda vänner. Sedan, efter ångesten, efter rädslan och efter smärtan kommer vreden. På gatorna i Toulouse i tisdags var vi över 5 000 och i lördags över 30 000 som ropade "aldrig mer detta". Katastrofen i Toulouse är i själva verket oerhört avslöjande. För det första avslöjas den lokala demokratins begränsningar, och framför allt lokaliseringspolitikens begränsningar. Kommunfullmäktige i de olika kommunerna har inte använt sig av sin generalplan för att avlägsna bostadsområden och affärsverksamhet ur riskzonen. Ingen säkerhetsplan har upprättats. Inget samråd har skett med lokala organisationer eller med invånarna, trots hoten. De folkvalda är likaså ansvariga. Men det är även avslöjande för den politik som bedrivs av industriidkarna, som av vinstintresse utsätter både anställda och boende i närmiljön för risker. Slutligen avslöjas bristerna i Sevesodirektivet och i den politik som förs av Europeiska unionen. Denna katastrof visar nämligen på riskhanteringspolitikens tillkortakommanden. En omarbetning av europeisk lagstiftning är nödvändig. Vi kan inte längre tolerera att så stora risker skall finnas. Det krävs en politik för riskavlägsnande. Den europeiska lagstiftningen måste absolut utvecklas. Industriidkarnas ansvar vid olyckor måste definieras tydligare och skärpas. Medlemsstaterna måste införliva Europeiska unionens direktiv, men även respektera befintliga direktiv på miljöskyddsområdet. Även de politiska beslutsfattarna måste göras ansvariga. Kontrollerna måste skärpas och kontrollanterna utbildas på europeisk nivå och även de göras ansvariga. Kemiska bomber, men även atombomber, är placerade i närheten av de största europeiska städerna, utan att riskerna har analyserats. Jag vill inte vara någon Kassandra, men jag önskar inte någon att uppleva vad vi upplevde i Toulouse denna fredag den 21 september. Laguiller Mina tankar går till offren för explosionen och de människor som dog när de arbetade i AZF-fabriken i Toulouse och som därmed sällar sig till alla människor som varje dag dör i en arbetsolycka, för att deras företag har prioriterat ekonomisk vinning framför säkerhet. Mina tankar går även till alla som dog ute på gatan eller i sitt hem, för att staten och kommunen inte har velat driva igenom de åtgärder som krävs för att inte fabriken skall utgöra en veritabel bomb och ett hot för alla som arbetar i den, lika väl som för boende i grannskapet. Oavsett vad som ursprungligen förorsakade explosionen är det oacceptabelt att den kunde förvandlas till katastrof, och allt detta bara för att försiktighetsmått inte vidtogs. För att minska kostnaderna minskade man utgifterna för underhåll och lagerhållning, man tog bort tjänster, utan hänsyn till säkerheten, och man lade ut arbete på underleverantörer som anställde tillfällig personal med lägre utbildning. Storföretaget TotalFinaElf, som redan bör skulden för Erikas förlisning, bär hela ansvaret. Att låta vinstintressen gå före säkerhetskrav är ett brott, det är mord, och myndigheterna som har låtit det ske är medbrottslingar. TotalFinaElf gjorde förra året den största vinst som ett franskt företag någonsin har noterat, och är nu så cyniska att de kastar 20 miljoner franc till offren för skador som lågt räknat värderas till 8 miljarder. För att inte tala om lidandet hos offrens familjer, som inte går att värdera i pengar. De sammantagna materiella skadorna bör bekostas av storföretaget Elf, och framför allt får detta aldrig mer ske, varken i Toulouse eller någon annanstans, i Frankrike eller Europa, något som kräver en järnhård kontroll av denna typ av företag, som arbetstagarna skall delta i och övervaka. Isler Béguin Herr talman! Erika, stormar, Toulouse, jag hoppas att jag inte skall behöva lägga till Carling, en kemisk plattform som fågelvägen ligger fem mil härifrån, nära mitt hem i Lorraine. Fru kommissionär! Krävs det ännu fler dödsbringande signaler, innan man går med på att ställa sig frågan om vårt samhälles framtid, ett samhälle på drift, likt ett krängande fartyg som styrs av en trasig autopilot? Kommer vi länge till att som om det var ödesbestämt acceptera att människor får fortsätta leva under risker som i Toulouse, och på andra platser? Informerades befolkningen om de risker den utsattes för? Svaret förefaller vara nej. Däremot hade de grupper som kände till risken, med miljöaktivister i främsta ledet, i många år krävt drastiska åtgärder, att fabrikerna skulle göras säkrare och givetvis att de mest utsatta av dem skulle stängas. Tyvärr inträffade det värsta i Toulouse. Självklart kommer ingen kemisk fabrik och inget kärnkraftverk i fortsättningen att vara trygg - framför allt efter den 11 september och den avskyvärda terrorattacken i Förenta staterna - eftersom det fruktansvärda är möjligt. Detta får inte under några omständigheter hindra våra länder, med Europeiska unionen i täten, från att gå i bräschen för åtgärder som måste vidtas för att tillförsäkra människor största möjliga säkerhet på arbetsplatsen liksom i vardagslivet. Seveso I-direktivet utgjorde ett stort steg framåt. Seveso II innebär en förbättring, men måste fortfarande visa vad det går för, eftersom det inte har tillämpats på allvar. Utredningen kommer att visa oss om bestämmelserna tillämpades i Toulouse, men det finns skäl att tvivla. De ansvariga menar ju att en sådan katastrof är osannolik. Vad Europa i dag behöver är något mer än ett Seveso III-direktiv. Men först av allt hoppas jag att vi inte faller till föga för den retorik som försöker intala oss att det är möjligt att i ett trollslag flytta dessa riskfabriker någon annanstans, till en säker och mer avlägsen plats. Ingen utlokalisering av högriskfabriker får ske till utvecklingsländer, och det vore lika illusoriskt att tänka sig att dessa fabriker flyttas ut på landsbygden. För det andra måste särskilda industriområden avgränsas, samtidigt som stora summor och gemenskapsanslag har pumpats in för att återställa nedlagda industritomter - låt oss komma ihåg det, fru kommissionär - och i vissa fall omvandla dem till rekreationsområden. Det hade varit lämpligt att använda dessa platser för att anlägga fabriker med striktare normer. För det tredje är det mer än brådskande att kommissionen så snart som möjligt lägger fram sitt förslag till direktiv om miljöansvar. Det är den enda lösningen för att tvinga försumliga eller rentav motsträviga industriidkare att tillämpa bindande normer. Till sist måste vi ställa frågan om vilket samhälle vi vill bygga. Vi kommer sålunda att tillåta produktion av kemiska molekyler när vi inte säkert vet vilken effekt de får på hälsan eller vilka risker de kan medföra, vid transport och tillverkning. Det är vår samhällsmodell som måste lägga om kursen för att garantera kommande generationer en framtid som inte går i ödestänkandets och farornas tecken. Krivine Herr talman! Koncernen TotalFinaElf hade redan gjort sig skyldig till miljöbrott genom oljefartyget Erikas förlisning, och återfaller nu på ett tragiskt sätt genom explosionen i AZF-fabriken i Toulouse. Resultatet är 29 döda, över 2 500 skadade och en hel befolkning i sorg. Som mina kolleger solidariserar jag mig helt med Toulousebornas lidande, i synnerhet det som har drabbat offrens familjer. Men det är vår plikt att se till att allt görs för att definiera ansvarsfrågan. Det största ansvaret faller på TotalFinaElf, som uppges ha omvandlat de lagrade gödningsmedlen till en kemisk bomb genom att spara in på produktionskostnader, på kontroll och säkerhet. Det är TotalFinaElf som skall betala och ersätta offren, och betala ut full lön till dessa anställda samtidigt som TotalFina har mage att avisera ett stöd till befolkningen som sammanlagt uppgår till en enda lön, en årslön för en styrelseordförande och VD. Därefter faller ansvaret på de statliga myndigheterna och på den kommunala förvaltningen, som låtit ett kemiskt centrum ligga kvar mitt i arbetarkvarteren, på grund av den kommunala företagsskatten. Regeringen dröjde för sin del till 1999 innan man började tillämpa Seveso II-direktivet, som antogs 1996, ett direktiv som uppenbarligen är otillräckligt. Lagstiftningen måste skärpas och tillämpningen kontrolleras av oberoende kontrollanter inom ramen för ett offentligt organ. Människors och miljöns säkerhet är en alldeles för allvarlig sak för att överlåtas åt aktieägare och spekulanter. Det är befolkningen, löntagare, fackföreningar och organisationer som via en offentlig och demokratisk debatt skall avgöra vilken produktion som är socialt nyttig eller bedöms som alltför farlig. Ett sådant val kan inte överlåtas till dem som har visat sig oförmögna att garantera människors säkerhet. Det faller under den offentliga förvaltningens ansvarsområde och skall kontrolleras av befolkning och löntagare. Låt oss aldrig mer tillåta profitens lag att förorena och mörda. Nej, aldrig mer detta! Wallström . (EN) Herr talman! För det första måste jag påminna er om att vi ännu inte vet de exakta orsakerna till och förloppet av händelserna. Det beräknas kunna dröja ett år innan vi känner till alla detaljer rörande orsakerna till denna olycka. Det är viktigt att komma ihåg att vi först av allt måste se exakt vad som hände och vad som orsakade denna hemska olycka i Toulouse. För det andra skulle jag vilja tala om det ansvar som, först och främst, ligger hos driftsledningen på farliga anläggningar. Lagstiftning kan inte lösa alla dessa problem. Ansvaret måste här klargöras - och det ligger hos driftsledningen på denna anläggning. Ett av de grundläggande problemen är den så kallade stadsutbredningen - problemet med fysisk planering. Den här anläggningen grundades på 1920-talet. Som ni vet berör Seveso II-direktivet nya anläggningar, samt regler om att informera allmänheten, etc. Ni vet också att detta är ett mycket känsligt ämne för medlemsländerna och tills nyligen har ansvaret för fysisk planering vilat på nationell, regional och lokal nivå. Detta är alltså ett mycket känsligt ämne och vi har ännu inte tillåtelse att fatta beslut i alla relevanta avseenden. Så vad kan och måste vi göra i en situation som denna? Vi måste säkerställa att vår lagstiftning är uppdaterad och försöka skapa åtgärder för och förutsäga de förbättringar som är nödvändiga för vår lagstiftning för att förhindra att liknande olyckor inträffar igen, även om vi är medvetna om att vi aldrig kommer att kunna förhindra alla olyckor. Tyvärr kommer vi troligen att uppleva olyckor igen, men vi måste göra allt vi kan. Det är därför som vi, när vi har fastställt orsakerna till den här olyckan, kommer att ge oss in i en öppen och genomblickbar process med rådfrågning och diskussioner med medlemsländerna och med alla inblandade intressenter för att se vad vi kan göra för att förbättra våra nuvarande direktiv och göra dem effektivare i försöken att förhindra den här typen av olycka. Vi bör också gå framåt med det som redan är framlagt - det förändrade Seveso II-direktivet - på grund av tidigare olyckor, men vi bör absolut engagera oss i uppföljningen av den här olyckan för att säkerställa att vi har gjort allt med vår befintliga lagstiftning för att förhindra att det händer igen i framtiden. Savarys idé att tillämpa den förebyggande principen vid fysisk planering är en utmärkt utgångspunkt och vi kommer definitivt att följa upp det specifika förslaget. Jag skulle också vilja informera er om vad som händer när en sådan här olycka inträffar i ett av medlemsländerna. Som ni vet har vi en civilskyddsenhet som aktiveras omedelbart för att ge medlemslandet i fråga hjälp och bistånd från nätverket med olika experter i alla medlemsländer. Frankrike bad inte om någon sådan hjälp från vår civilskyddsenhet. Vi har försökt att stödja vår civilskyddsverksamhet för att få till stånd, till exempel, gemensamma övningar och ett mycket effektivare nätverk med experter av alla slag. Till exempel var jag i Bretagne efter oljeutsläppet från Erika, då Frankrike behövde hjälp med fågeltvättning. Samarbete i ett så specifikt område i Europa för att etablera en dylik enhet, som kan aktiveras omedelbart, är möjligt. I en olycka som denna erbjöds Frankrike all möjlig expertis från andra medlemsländer. Om vi tillämpar en förstärkt civilskyddsenhet på bästa möjliga sätt kan den spela den så kallade "gröna hjälmen-rollen" som en styrka som kan sättas in omedelbart för att hjälpa och agera när olyckor som denna inträffar. Så vi vill absolut följa upp detta på ett försiktigt och samordnat sätt, i samarbete med medlemsländerna, för att se vad mer som krävs i förebyggande syfte. Som ni alla har sagt finns våra tankar hos offren, räddningsarbetarna, anhöriga och folket i Toulouseområdet. Vi kommer att fortsätta att erbjuda vår hjälp och assistans. Talmannen Ett stort tack, fru kommissionär. Jag förklarar debatten avslutad. Bedömning och hantering av omgivningsbuller Talmannen Nästa punkt på dagordningen är andrabehandlingsrekommendation (A5-0296/2001) från utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor om rådets gemensamma ståndpunkt inför antagandet av Europaparlamentets och rådets direktiv om bedömning och hantering av omgivningsbuller (6660/1/2001 - C5-0245/2001 - 2000/0194(COD)) (föredragande: de Roo). De Roo . (NL) Herr talman, kommissionär, kolleger! Våra medborgare besväras allt mer av buller. För tio år sedan uppskattade Europeiska kommissionen att en fjärdedel av våra medborgare besväras av buller. I dag fastslår Europeiska miljöbyrån att trettio procent av alla européer besväras av buller. En ökning med tjugo procent på tio år. I mitt land, Nederländerna, besväras hela fyrtiotre procent av befolkningen av buller. Mer än tio miljoner medborgare i Europa lider av sömnproblem. Alla medborgare i Europa har rätt till samma skydd mot hälsofarligt buller. Tyvärr är våra miljöministrar av en annan uppfattning. Tyvärr har rådet inte anslutit sig till det förslag om fyra följddirektiv som en stor majoritet av Europaparlamentet enades om vid första behandlingen. Följddirektiv om motorvägar, lufttrafik, järnvägar och industrier. Av den anledningen föreslår utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor återigen fyra följddirektiv. För Europaparlamentets del handlar det om att gå gemensamt till väga! Att minska flygplansbuller i Europa och att bruka samma bullerstandard runt livligt trafikerade flygplatser för att skydda våra medborgare. Att minska bullret från nyttofordon i Europa och att bruka samma bullerstandard längs livligt trafikerade vägar. Att reducera bullret från tåg i Europa och bruka samma bullerstandard längs livligt trafikerade järnvägar. Att reducera bullret från industrin och se till att detta buller endast tränger ut i begränsad omfattning. Rådet delar den nederländska miljöministern Jan Pronks uppfattning, nämligen den att buller endast är ett lokalt problem. Våra miljöministrar utelämnar medborgarna åt bullret i allt högre grad. Vad beträffar bullret från vägtrafik, flygtrafik och järnvägstrafik har miljöministrarna endast föreslagit en kraftlös förklaring men ingen bindande lagstiftning. Nu finns endast ett par europeiska bullerstandarder, exempelvis för hushållsapparater, gräsklippare och höghastighetsjärnvägar. Europeiska bullerstandarder för flygplan är högst nödvändiga. Världsorganisationen ICAO föreslår endast en blygsam bullerreduktion för nya flygplan. Tekniskt sett är långt mer möjligt och Europa måste se till att det blir en skyldighet. Europeiska standarder för nyttofordon är obefintliga eller alldeles för verkningslösa. Däckdirektivet är ett bra exempel på det. Visserligen finns det tysta däck på den europeiska marknaden men användningen av dem är fortfarande inte obligatorisk. Med viskande asfalt går det att uppnå en enorm reduktion av bullret på tio till trettio procent. De här tekniska möjligheterna måste utnyttjas i den europeiska politiken. Vid sidan om europeiska standarder för höghastighetståg behövs också standarder för vanliga passagerartåg och godståg. Rådet har instämt med harmoniseringen av mätningen och beräkningen av buller. För närvarande finns det femtioen olika metoder för det i Europa. Med ett och samma direktiv reduceras metoderna till två: Lden och Lnight. Tyvärr har rådet begått ett par dumheter i det här sammanhanget. Utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor föreslår att man rättar till dem. Även majoriteten av utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor har begått ett par smärre dumheter. Därför lägger gruppen De gröna tillsammans med den socialistiska gruppen fram fyra extra ändringsförslag. Även något mindre höga ljudnivåer måste mätas. Europeiska kommissionen lär ska dela den åsikten och jag skulle vilja uppmana kommissionären att offentligt bekräfta detta. I den gemensamma ståndpunkten står det att målsättningen med handlingsplanen är att dämpa bullret. På vanlig nederländska betyder det bullerskärmar och dubbla glas. Men det räcker inte. Handlingsplanen måste också syfta till att reducera bullret. Majoriteten av utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor instämmer med rådets inställning att en medlemsstat måste få möjligheten att på egen hand avgöra bullermåttet Lden . Det innebär att mätningarna inte längre är harmoniserade utan att det extra skyddet på natten kan begränsas med en faktor tio, nämligen från klockan åtta till klockan sex. Det är att ge efter för påtryckningsgrupper och har ingenting med kulturella skillnader mellan våra folk att göra. Just denna åtta timmar långa sömnperiod är av stor vikt för alla. Därför har vi även här lagt fram ett gemensamt ändringsförlag. Jag uppmanar alla mina kolleger att än en gång tänka över den här saken noga och att inte låta sig påverkas av olika påtryckningsgrupper utan att sätta skyddet av våra medborgares hälsa i första rummet. Oomen-Ruijten Herr talman! Omgivningsbuller är ett mycket gammalt miljöproblem som länge inte togs på allvar. Men det är inte desto mindre ett problem som många europeiska medborgare har att göra med dagligen. Den ekonomiska skadan är dessutom enorm: tiotals miljarder euro per år. Således välkomnar jag det förslagna direktivet och inte minst föredragandens förslag om att göra det till ett ramdirektiv. Direktivet har debatterats utförligt här i kammaren och den senaste tiden har jag tyvärr blivit tvungen att fråga mig om alla som deltar i debatten verkligen har läst förslaget ordentligt. För, och jag upprepar det än en gång, det handlar ju inte om att slå fast samma bullerstandarder för hela Europa. Europa, och det är sant, uppvisar stora kulturella olikheter, vilket för med sig att det som uppfattas som störande i ett land inte uppfattas som störande i ett annat. Jag vill inte rucka på dessa olikheterna, för det är inte det som det handlar om i dag. Vad handlar det om då? Det handlar om att mäta buller. Bullermätningen borde äga rum på samma vis i hela Europa. För den sakens skull måste ett enhetligt sätt att mäta buller fastslås och i enlighet med det sättet kan man sedan göra en kartläggning. Sedan måste befolkningen informeras om vad som bör betraktas som besvärande buller. På grundval av den informationen, som har mätts på samma sätt i hela Europa, kan man då utveckla handlingsplaner på lokal nivå. Jag upprepar alltså, herr talman, och då citerar jag vad Europeiska kommissionen säger i sin motivering, det är inte meningen att fastställa gränsvärden som skall gälla för hela Europeiska unionen. Emellertid måste vissa situationer, som exempelvis den i min egen närmiljö, förekommas. För det kan väl ändå inte vara så att en flygplats inte får byggas ut i den ena delen av Europa, i det här fallet min region Maastricht, samtidigt som man trettio kilometer därifrån, i Belgien, kan ta en ny flygplats i bruk eftersom bestämmelserna inte är lika hårda där. Det här är verkligen något som berör befolkningen. Jag anser att den här typen av "shopping" stör marknaden och det bör inte längre vara möjligt för de europeiska flygbolagen. Harmoniseringen av mätmetoderna sker i enlighet med en formel som tar hänsyn till, och det måste jag förklara för kollegerna en gång till, skillnaderna mellan "dag" och "natt", med befolkningstätheten, men också med kulturella skillnader, vilket innebär att man i Spanien eller Portugal kan fastslå andra "dag" och "natt"tider. Söderut bekymrar man sig för att livsrytmen skulle störas. Det finns det emellertid ingen risk för. På en punkt skulle jag också vilja ge uttryck för min personliga åsikt. I övrigt har jag talat för gruppens räkning. Omfattande diskussioner har förts om huruvida direktivet även skall komma att gälla militära flygplatser. Trots att den punkten nu har försvunnit ur direktivet, så har föredraganden ändå tagit upp den igen. Det jag vill ha sagt - och jag kan inte uttrycka det på annat vis - är att jag anser att även militära flygplatser måste mätas. I synnerhet i dessa tider anser alla att de militära flygplatserna måste få fritt spelrum. Jag instämmer med det, men det innebär inte att de inte borde mätas. Det har ingenting att göra med att genomföra begränsningar. De flesta förslagen är återupptaganden av det ursprungliga förslaget från kommissionen. Jag tror inte att den saken kommer att vara ett alltför stort problem på den punkten. Scheele Herr talman, kära kolleger! Liksom vid den första behandlingen och liksom i diskussionerna och omröstningarna i utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor stöder min grupp föredraganden i hans linje. De mest omstridda punkterna, nämligen de om omgivningsbuller vid flygplatser och även militärflygplatserna, klarades ju av vid denna behandling. Den gemensamma ståndpunkten ligger efter jämfört med de mer konkreta formuleringarna i kommissionens förslag, men långt efter de krav som parlamentet ställer på den europeiska politiken för bullerbekämpning. Till exempel har man i den gemensamma ståndpunkten strukit alla bestämda datum, som anger från och med när bullerkartor måste vara utarbetade och godkända. Samma gäller för handlingsplaner. Min grupp betraktar det därför som mycket viktigt att anta och godkänna alla ändringsförslag som åter ställer upp dessa konkreta datum. En annan punkt är informationen. Ändringsförslag 22 säger, att medlemsstaterna måste sörja för att bullerkartorna och handlingsplanerna måste offentliggöras på Internet senast två månader efter godkännande. Det är mycket viktigt för oss. Jag tror att vi kan hålla allmängiltiga debatter om hur vi för Europa närmare medborgarna, om vi i samband med mycket konkreta politiska förslag inte ryggar tillbaka för att även omsätta informationspolitiken i handling. Nyckelfrågan är enligt min mening - det sade också de två föregående talarna - om vi lyckas kräva följddirektiv. Jag tycker visst att det är ett framsteg att det finns harmoniserade bullermätningsmetoder och gemensamma bullerindex. Detta kan emellertid bara vara början. Vad skulle vi säga till människorna om vi visserligen pekar på problemet men inte vidtar några konkreta åtgärder för att också lösa detta problem? Jag tror att en tidsbegränsning här är nödvändig. Vi kan inte vänta i evighet tills nästa steg tas på detta område. Därför har min grupp tillsammans med de gröna undertecknat ett förslag att inom tre år framlägga dessa följddirektiv. Davies Herr talman! Det må så vara att våra städer för 100 år sedan genljöd av bullret av järnhjul och järnskodda hovar som studsade fram över kullerstenar. Jag skulle tro att det var ett jäkla oväsen. Icke desto mindre är intrycket att vårt samhälle har blivit bullrigare med mer maskiner, hi-fi-anläggningar och stereoapparater, flygplan, tåg och, framför allt, motorvägar. Jag är helt och hållet för att minska bullret och göra livet mer behagligt, fridfullt och lugnt. Jag stöder kommissionens förslag för gemensamma mätningar så att vi alla vet vad vi ser och vad vi hör över Europeiska unionen. Jag stöder tanken med kartläggning av buller och jag stöder lagstiftning enligt reglerna för den inre marknaden för att införa gränser för buller från ny utrustning som introduceras och säljs över hela Europeiska unionen. Men jag är emot att unionen söker bullergränser för installationer i något individuellt medlemsland. Jag gör så, som jag har argumenterat i kommittén, på grund av subsidiaritet, i tron att besluten bör tas på den lägsta praktiska nivån. I nästan varje fall i utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor behandlar vi frågor som egentligen borde behandlas på EU-nivå eftersom de rör frågor som påverkar mer än ett medlemsland - gränsöverskridande frågor. Men i dag kom jag till parlamentet, jag öppnade fönstret i mitt kontor i tornet och jag kunde inte höra flygplatsen i Strasbourg, jag kunde inte ens höra järnvägen. Allt jag kunde höra var någon som skrek nere på gården. Jag ser inte flygplatsbuller som en gränsöverskridande fråga och jag är glad att kommittén avslog några av ändringsförslagen som lagts fram. Jag kommer att uppmana min grupp att avslå ändringsförslag 34 därför att det fortfarande antyder att bullergränser bör införas. De Roo kommenterade i ändringsförslag 36 att gränsvärdet på åttatimmars sömn är viktig för alla. Det må så vara. Det kan också vara så att en kopp choklad och en godnattsaga är viktig för alla, men detta är inte något som skall skötas på EU-nivå. Vi bör inte fastställa standarder för dessa saker. Det som är så fascinerande med denna debatt, som den var i kommittén och här och nu, är att av bästa möjliga anledningar - förbättrad hälsa och miljö - har åtgärder föreslagits för oss som företräder någon sorts krypande centralisering som, i slutändan, och för alltför många av våra väljare, får Europeiska unionen att verka diktatorisk och som om den lägger sig i allt för mycket. Vi skulle kunna ta detta tillfälle i akt, och faktiskt varje tillfälle, att omsätta vår tro i praktiken att vi, där det är möjligt, strikt tillämpar principerna för subsidiaritet och säkerställer att vi, när vi tar beslut om miljön på EU-nivå, gör det för att de kommer att göra en verklig skillnad för individerna och det inte kan göras av individuella medlemsländer. Blokland Herr talman! En europeisk politik för att åtgärda miljöproblem är berättigad med tanke på att luft- och vattenföroreningar inte begränsar sig till våra länders gränser. Detta är lyckligtvis inte fallet vad beträffar buller. Jag är glad över att jag i Amsterdam inte besväras av det buller som produceras i Milano eller Aten. Buller är med andra ord ett lokalt eller regionalt problem. Den inre marknaden berättigar till en miljöpolitik på europeisk nivå vilket befrämjar rättvis konkurrens. Detta innebär alltså att europeiska krav kan ställas på produkters och processers säkerhet och miljövänlighet. Tydliga exempel i fråga om produkter är emissionskraven för bilar, lastbilar och maskiner. Exempel i fråga om processer är avfallsförbränning och energiproduktion. I samband med sund konkurrens kan europeiska bullerstandarder även fastställas för produkter, som exempelvis nyttofordon, motorcyklar, maskiner, tåg och flygplan. För processer är det här inte aktuellt med tanke på att det inte är fråga om gränsöverskridande effekter. Med andra ord: jag är för europeiska standarder för tysta däck, men jag är emot att kullerstenarna måste rivas upp från Bryssels gator till följd av en europeisk bullerpolitik. Redan nu går rådet mycket långt med direktivet om buller. Parlamentets ändringsförslag går ännu längre och de flesta kan jag därför inte stödja. Inte heller ser jag nyttan med en europeisk bullerkarta. Medlemsstaterna kan själva kartlägga bullret om de vill det. Även om vi hade en sådan karta så skulle jag inte vilja ha någon europeisk politik i fråga om omgivningsbuller. Flygplansbullret är ett problem för sig. Förra veckan besökte jag ICAO-konferensen i Montreal för Europaparlamentets räkning. Tyvärr visade det sig att det utanför Europa knappast fanns något stöd för strängare bullerstandarder för flygplan. Även strängare standarder för flygplatser är något som är omstritt. Ändå är jag fortfarande av den åsikten att flygplatsledningarna måste kunna föra en egen kraftfull politik genom att vägra dem som orsakar alltför mycket buller. Flygplansbuller är framför allt ett problem för människor som bor i närheten av en flygplats. I princip borde det här problemet således lösas lokalt, det vill säga av behöriga flygplatsmyndigheter. Det här arbetar man redan med på olika flygplatser genom att utfärda flygförbud för de allra bullrigaste flygplanen eller för vissa nattflygningar. Nackdelen i det här sammanhanget är att problemet kan förflyttas. På samma gång kan flygplatser i gränsområden orsaka extra problem. Det sistnämnda måste de berörda medlemsstaterna lösa sinsemellan. Här måste jag också påpeka att vi inte får överdriva problemet. Om jag vill flyga till Strasbourg så kör jag inte till Rom först, eftersom det till följd av konkurrensfördelar är billigare att flyga därifrån än från Amsterdam. Vad flygplanen själva beträffar så är problemet tekniskt sett inte så stort. Med hjälp av modern teknik är det möjligt att producera flygplan som producerar sex gånger mindre buller än flygplan som byggdes för trettio år sedan. Med tanke på att flygplans livslängd är ungefär trettio år så låter de här tekniska förbättringarna emellertid vänta på sig länge. Frågan är om den här långa väntan är önskvärd. Jag tycker inte det. Om vi verkligen vill göra någonting åt flygplansbullret så måste de tekniska förbättringarna genomföras snabbare. De extra kostnaderna för detta tillkommer självfallet resenärerna. De måste till fullo inse de verkliga kostnaderna för att flyga. Florenz Herr talman! Bullerpolitik är en helt och hållet ny slags politik i ett industrialiserat samhälle som rör sig framåt med mycket teknik och med mycket buller. Frågan om bullerpolitik är en fråga för subsidiariteten, kan man besvara på olika sätt. Herr Davies eller herr Blokland, om jag kom från de länder som ni kommer från, då skulle jag helt visst också ha argument för subsidiariteten, men käre herr Blokland, jag känner endast till två flygplatser, som ligger i Nederländerna, och vilkas inflygningssträckor dock befinner sig över min valkrets. Allt detta är relativt och därför tror jag, att vi här måste tala med varandra om huruvida vi inte kan finna en korridor som utgångspunkt för grundkriterierna - och jag tror att vi då inom ramen för bullerkartorna inte alls ligger så långt ifrån varandra. Jag förordar i princip att vi skall ha jämförbara mätregler inom Europeiska unionen, och jag förordar också, att vi utifrån dessa mätresultat kommer fram till handlingsplaner, som naturligtvis utformas av medlemsländerna och som också måste genomföras och kontrolleras av medlemsländerna. För mig är det en mycket intressant fråga, från och med när ett sådant regelverk egentligen skall gälla, och där har utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor utan tvivel gått för långt. Om man läser texten från utskottet för miljö, får man lätt det intrycket, att varje markväg i framtiden måste ha en bullerkarta; det är säkerligen alldeles för obestämt och det som rådet föreslår är helt enkelt tråkigt. Om ni skulle göra en sådan bullerkarta först vid 6 miljoner bilar om året, då föreslår jag, att ni avstår från hela företaget. Alltså ett bra medelvärde vore enligt min uppfattning en bra lösning. Vad beträffar mätning vid järnvägssträckor, hade det varit bra om vi hade fått en annan parameter för detta, ty buller från järnvägar uppfattas annorlunda än buller från motorvägar eller från flygplatser. Detta kom tyvärr bort i utskottet, vilket jag särskilt beklagar. Jag skulle i motsats till min annars mycket uppskattade kollega Ria Oomen vilja säga, att jag rentav betraktar det som ett modigt konstaterande, att tro att vi miljöpolitiker i ett miljödirektiv kan bestämma om militärflygplan skall flyga nu eller inte. Vare sig man tar hänsyn till den nuvarande situationen eller inte, så har detta parlament inte någon rätt att diktera när den franska republiken eller de brittiska kollegerna skall genomföra sina övningsflygningar. Jag tror inte att militärflyget hör hemma i detta direktiv, och det kommer inte heller att komma med där; för övrigt tror jag, att denna debatt i princip var nödvändig. Jag skulle önska att vi kunde komma till förlikningskommittén med denna skrivelse, för då, herr de Roo, kommer vi bort från era något överdrivna krav till realistiska, som totalt sett för oss vidare. Lange Herr talman, fru kommissionär, kära kolleger, Karl-Heinz Florenz! Jag tror visst att vi i våra direktiv principiellt måste fundera på om vi vill göra undantag för många myndighetsinrättningar, ty naturligtvis är det likgiltigt för den enskilda medborgaren om bullret härstammar från ett civilflygplan eller från ett militärflygplan. Därför handlar det ju inte heller om att diktera vilka militär-taktiska åtgärder som skall diskuteras utan endast om att inom ramen för ett bullerindex och en handlingsplan utforma flygningarna så, att den totala belastningen av buller för den enskilde inte överstiger ett försvarbart mått. Jag tror, att vi bör styra våra gemensamma ansträngningar i riktning mot att fastställa vad som är godtagbart för människor och vad som inte är det, och från detta dra slutsatser om vilka åtgärder som skall vidtas. Därtill krävs fortfarande en del forskningsarbete. Det har till exempel ännu inte alls blivit klarlagt, om en genomsnittlig belastning är speciellt farlig för individen, eller om enstaka, mycket höga belastningar är det. Därför behöver vi ytterligare kunskap om orsaker, följder och samband. Därav också vårt krav att inte genast säga, att vi nu har ramdirektivet och till detta knyter särskilda bullerindex med särskilda gränsvärden, utan vi säger, att vi först vill ha registret och sedan om tre år kan anta lämpliga följddirektiv med kvalitetsnormer för bullerpolitiken. För det andra - detta finner jag minst lika viktigt - bör man än en gång titta noga även på den enskilda bullerkällan för att fastställa hur man på europeisk nivå - kanske snabbare och effektivare än med handlingsplaner på ort och ställe - kan genomdriva en minskning av bullret från flygplan, från motorfordon - t.ex. från däcken. Vi behöver alltså en reducering av bullret vid själva bullerkällan. García-Orcoyen Tormo Herr talman! Utan tvekan är omgivningsbuller en verklighet. Detta buller ökar dessutom i de flesta länder i Europeiska unionen, vilket är ett angrepp inte bara på örat utan på medborgarnas hela nervsystem, som många gånger inte bara förändrar karaktären, genom reaktioner som irritation och sömnsvårigheter utan också ger upphov till sjukdomar i hörselsystemet. Jag kommer från ett land i söder och sanningen är den att jag vid många tillfällen tänkt: "den som ändå kunde få tyst på gräsklipparen jag har vid min sida! Den som ändå kunde göra så att trafiken som går på vägen lät mindre! Den som ändå kunde göra så att diskoteket på andra sidan kvarteret inte släppte ut musiken mot mitt håll eller mitt hus!" Och alla de gånger en medborgare som jag frågar sig varför det inte finns något eller någon som undviker dessa ljud. De flesta ljud borde vara reglerade antingen av kommunerna eller grannsamfälligheter eller myndigheterna i området. Alltså på en nivå som är mer lokal än nationell. Som det redan sagts i många tidigare inlägg, är verkligen de gånger då de bullernivåer som majoriteten av medborgarna drabbas av bör behandlas på ett gränsöverskridande sätt så gott som obefintliga. Det har talats om buller från flygplatser, och bullret från flygplatserna antas drabba 1,7 procent av befolkningen i ett land medan bullret från vägtrafiken påverkar i mycket högre grad. Att fokusera på bullret från flygplatser och inte angripa problem på lokal nivå, särskilt bullret från vägtrafiken, anser jag är en något absurd diskriminering till men för flygplatserna. Jag skall dock inte gå närmare in på det. Jag skulle framför allt ännu en gång vilja klargöra den skillnad som finns i de olika länderna i Europeiska unionen när det gäller buller och uppfattningen om det. Medelhavsländerna är de som bullrar mest. Vi har ett klimat som gör det möjligt att vara utomhus så klockan åtta på kvällen är för oss en tidpunkt för socialt umgänge, att vara ute och att yrkesarbeta. Vi kommer aldrig att kunna anta och godkänna ett direktiv som på ett sådant sätt diskriminerar vissa kulturer i förhållande till andra. Corbey Herr talman, kommissionär, kolleger! Först och främst vill jag berömma Alexander Roo för hans beslutsamhet i kampen mot buller. Buller är utomordentligt störande och kan utgöra en hälsofara. Hälsan hänger samman med miljön och det sätt på vilket vi belastar omgivningen. Detta ägnas med rätta stor uppmärksamhet i det sjätte handlingsprogrammet för miljön. Den uppmärksamheten måste leda till konkreta åtgärder. Utgångspunkten är att reducera bullret till en nivå vid vilken folkhälsan inte är i farozonen. I det sammanhanget måste Världshälsoorganisationens riktlinjer och rekommendationer beaktas. Buller är lokalt och absolut inte gränsöverskridande. Lösningarna måste komma från lokala, regionala och nationella myndigheter. Vi får inte reglera för mycket härifrån. Överdriven regleringsiver från Bryssel är något som de flesta länder med rätta anser sig kunna leva utan, men i ett begränsat antal fall finns det fog för europeisk uppmärksamhet. För det första när bullerkällan överskrider gränser, exempelvis i form av produkter. Redan nu finns det europeiska bullerbestämmelser, till exempel i fråga om bullerstandarder för gräsklippare. Det finns ett stort behov av bullerstandarder för vissa produkter, till exempel bilar, fritidsbåtar, lastbilar, tåg, flygplan och industriella maskiner. Ytterligare en anledning till ett europeiskt ingripande är att skaffa fram pålitliga och jämförbara uppgifter. Europaparlamentet har redan tidigare pekat på bristen på uppgifter om olika bullerkällor, och en gemensam metod för att mäta och bedöma buller måste utarbetas. Och det är också kärnan i kommissionens förslag. För det tredje måste allmänna principer formuleras, exempelvis att den som förorenar eller orsakar buller betalar. Den här typen av principer måste vi genomföra i vår lagstiftning. Medborgarna måste, och det anser jag egentligen vara den viktigaste punkten, ha tydliga rättigheter. I fråga om allvarliga klagomål om buller måste man ha rätt att få saken närmare undersökt och om nödvändigt måste åtgärder vidtas. Grossetête Herr talman! Vi är alla överens om att bullret stör medborgarnas dagliga liv. Men jag är ändå lite överraskad. Man kräver helt enkelt att Europa skall gottgöra de lokaliseringspolitiska misstag som begåtts i var och en av våra medlemsstater. Varför vädja till Europa, med tanke på att varje medlemsstat får besluta vad den skall göra på sitt eget territorium? Vi har redan vidtagit åtgärder i fråga om däck och flygplansmotorer. Vi kan göra det i fråga om vägbeläggning, vi har en stor uppgift framför oss. Men varför införa normer som i realiteten inte bara berör medlemsstaterna, utan även bör beakta territoriella skillnader och framför allt stimulera de lokala myndigheterna att vidta nödvändiga åtgärder, anpassade till deras lokala förhållanden, snarare än att besluta i deras ställe? Detta är subsidiaritetsprincipen, och jag månar särskilt om den inom detta område. Jag tror att det är de förtroendevaldas uppgift att besluta vad som måste göras i varje kommun, i varje tätort, varje departement och varje region. Det är de förtroendevaldas uppgift att besluta. Jag hör till denna grupp. Jag vet mycket väl vad det innebär att upprätta en strategisk bullerkarta. Det talas om flygplatser. Det finns internationella flygplatser och nationella flygplatser, det finns enorma skillnader mellan flygplatserna. Bullrets påverkan är följaktligen olika. Så varför införa normer som inte kommer att vara giltiga för samtliga flygplatser? Man skall inte glömma att flygplatserna har en avgörande betydelse för de territorier som förfogar över sådana. Infrastrukturen på luftfartsområdet är en avgörande faktor för industrierna. De väljer ofta etableringsort beroende på kommunikationer och flygplatser. Är det värt att understryka att ett undantag absolut måste behållas för militärflygplatser? På den punkten håller jag med Florenz. De aktuella förhållandena visar tydligt hur viktig denna bestämmelse är. Jag skall avslutningsvis påminna om att direktivet bär namnet "Bedömning och hantering av omgivningsbuller". Hanteringen skall alltså föregås av en bedömning. Hur kan man göra anspråk på att fastställa gränsvärden utan en exakt, tvärvetenskaplig studie grundad på gemensamt fastställda bedömningskriterier? Man måste alltså ha tillgång till exakta bullerkartor och därefter uppmana varje medlemsstat att upprätta effektiva handlingsplaner. Jag anser även att det är viktigt att knyta medborgarna till dessa åtgärder, men det kan endast ske genom en överenskommelse med varje territorium och varje lokalt ansvarig person. Malliori Herr talman, fru kommissionär! Det är ingen överdrift att säga att en betydande del av de europeiska medborgarna är tvingade att leva med sådana bullernivåer att det orsakar allvarliga konsekvenser för hälsan. Därför anser jag det vara mycket viktigt att kommissionen utvecklar en helhetsinriktad strategi för bullerbekämpning. För närvarande befinner vi oss vid andra behandlingen och vi måste inrikta oss på de huvudsakliga frågorna såsom de definieras av föredraganden. För att fastställa bullerstandarder, vilket är en fråga som berör medlemsstaterna och industrin, bör unionen snarast utarbeta bestämda förslag om den allmänna inriktningen, det tekniska stödet för att organisera forskningen samt om utbytet av information och sättet för att medvetandegöra de olika parterna och genomföra och kontrollera de föreslagna åtgärderna. Beträffande bullermått instämmer jag med rådets ställningstagande som tillåter att medlemsstaterna flyttar kvällsperioden upp till två timmar eftersom, herr talman, länderna i söder har andra klimatförhållanden än länderna i norr och därför anser jag denna reglering vara nödvändig. Angående den föreslagna tidsplanen anser jag att kommissionens ursprungliga förslag är möjligt att genomföra och medlemsstaterna bör påbörja de administrativa förfarandena så snart som möjligt, så att det föreslagna direktivet kan träda i kraft. Slutligen, skulle jag vilja tacka föredraganden för hans mycket innehållsrika arbete. Moreira Da Silva Herr talman, ärade ledamöter! Allt fler europeiska medborgare utsätts för buller, men trots detta har Europeiska unionen varit långsam i tillämpningen av en gemenskapspolitik för buller. Jag instämmer därför i de ambitiösa val som föredraganden, Alexander de Roo, har formulerat och jag gratulerar honom till det arbete han har utfört. Jag gav mitt stöd till hans betänkande i utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor, och jag stöder det på nytt. Låt mig betona några aspekter. För det första anser jag att omvandlingen av detta direktiv till ett bindande ramdirektiv är riktig, vilket längre fram kan ge plats för specifika direktiv för buller från bilar, motorcyklar, tåg och flygplan. För det andra är jag också för att man inför gemensamma bullergränser i de civila flygplatsernas omedelbara omgivning i Europeiska unionen. Inte bara för att buller från flygtrafiken nattetid är det som stör medborgarnas sömn allra mest, utan också därför att vi, genom att det saknas gemensamma bestämmelser i Europeiska unionen, har upplevt en kraftig snedvridning i konkurrensen mellan flygplatser och olika villkor för medborgarna i de olika medlemsstaterna. För det tredje tycker jag att de ändringsförslag som genomförts i den gemensamma ståndpunkten om bullerindikatorer är positiva. Med dessa ändringsförslag kan medlemsstaterna förskjuta kvällsperioden upp till två timmar mellan dag och natt, vilket gör det möjligt att tillämpa bullerlagstiftningen utan att det stör de olika ländernas vanor och seder särskilt i södra Europa. Denna nya lagstiftning måste börja tillämpas så fort som möjligt, men för att den skall uppfyllas är det nödvändigt att medlemsstaterna snabbt investerar i nödvändiga tekniska och personella resurser för att kunna övervaka och granska att den följs. I annat fall kommer vi än en gång att få en bra lag som ingen följer. Arvidsson Herr talman! I mitt yrke träffar jag personer med hälsoproblem som orsakats av buller. Både skador och obehagliga bullerupplevelser är dock mycket individuella, vilket gör bullerfrågan svår. Att till exempel bo intill en skjutbana med den typ av buller som där alstras kan upplevas som mycket obehagligt, även om banan sällan är i bruk. Lågfrekvent buller och dess vibrationer upplever somliga personer som mycket obehagliga. Jag är övertygad om att vi behöver mer forskning och kunskap om bullerproblemet. En anledning till att vårt gemensamma Europa är så fascinerande är inte minst de många olikheter som finns i vår del av världen. Skiftningar i den europeiska landskapsmiljön och skiftningar i naturen är exempel. Landsortsbebyggelsen varierar från tätbefolkade områden i Centraleuropa, exempelvis i Holland, till glesbygdsområden i norra Europa, i Sverige och i Finland. Detta måste vi beakta när vi vidtar åtgärder mot bullerproblemen. Flygplan, bilar och tåg förflyttar sig mellan olika länder och miljöer. Det är därför rimligt att de skall uppfylla gemensamma bullerbestämmelser, men industriområden och flygplatser är däremot fasta installationer, och deras omgivningsmiljö skiftar starkt. Det är därför viktigt att vi inte fastnar i en framtida bullerlagstiftning som likriktar åtgärderna utifrån ett centraleuropeiskt tätortsperspektiv. Bullerbestämmelserna måste medge flexibilitet. Lokala och nationella myndigheter har större möjligheter att ta hänsyn till omgivningsfaktorer vid fasta bullerkällor. Vi måste leva upp till subsidiaritetsprincipen och utarbeta bestämmelser för bekämpning av buller vilka är möjliga att tillämpa över hela EU-området utan orimliga lokala konsekvenser. Gutiérrez-Cortines Herr talman! Ibland tror jag att uppfattningen om världen förändras så mycket att verkligheten blir allvarlig, löjlig och irrelevant. Jag anser att så är fallet med bullret. Det är så att buller och de verksamheter som ger upphov till buller (det finns knappast något värre än en borr som gör hål i en väg, vilket är olidligt) till största delen är subsidiära. Kompetensen ligger dessutom på de lokala myndigheterna. Det svåraste brukar t.o.m. vara att komma överens mellan olika städer om stängningstider för t.ex. barer eftersom alla vill konkurrera med varandra. Jag tror dock, och trots detta, att problemet med detta direktiv är önskan att göra oss alla lika, vilket jag anser strider mot den kulturella mångfalden. Jag brukar säga att med Medelhavstid har dygnet 30 timmar och länderna i norr har 24. Men i vår tid har dygnet 30 timmar eftersom tiden är elastisk. Farmor lägger sig klockan 10 och barnbarnet lägger sig samma dag klockan 5 på morgonen. Morgonen därpå fungerar allt som det skall eftersom tiden är mirakulös, tiden är flexibel, så flexibel som samhället vill att den skall vara. Därför är det så gott som omöjligt att försöka göra detta till bara en matematik. Jag skulle dessutom vilja säga att det minskar respekten för Europeiska unionen då människor tänker att deras privata värld skall underställas dessa direktiv. Å andra sidan påminner jag er åter om att vi står inför ett stort problem med den fysiska planeringen. Det tjänar inget till att sätta på musik för att lugna vilddjur. Vi måste ta itu med problemet och detta är den fysiska planeringen. Dessutom är det vissa ändringsförslag jag inte håller med om, som t.ex. det som talar om konkurrens. Vad har konkurrens med buller från flygplatser att göra? Konkurrerar vi geografiskt? Konkurrerar vi om vi är på stort avstånd, i olika klimat, under olika villkor? Vi skulle också kunna säga att vi alla måste ha samma antal soltimmar och vi har det inte. Ledamöter! Jag skulle därför vilja säga att vi måste vara försiktiga, bildade, förstå olikheter och förstå att människor beger sig söderut bland annat för att de har roligare, kan vara uppe till sent på nätterna på en uteplats och lyssna på musik. Doyle Herr talman! Detta är det första direktivet som behandlar omgivningsbuller, till skillnad från buller från en gemensam källa. Det bör verkligen välkomnas. Jag välkomnar också det nyligen tagna beslutet från utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor att upprepa att detta förslag till direktiv bör förstärkas till ett ramverksdirektiv ur vilket ytterligare, mer detaljerad och specifik lagstiftning kan följa, med andra ord, särdirektiv. En "en storlek passar alla-policy" avseende miljöbuller och de olika transportsektorerna, för att inte nämna olika omständigheter i medlemsländerna, är inte någon tillfredsställande lagstiftning. Jag skulle vilja nämna en annan punkt. Jag håller inte med min kollegas, de Roos, åsikter i de specifika ändringarna som han har infört angående buller på flygplatser och i områdena runt flygplatser i denna lagstiftning. Det får komma en annan dag vad mig beträffar. Jag skulle vilja få ett svar från kommissionen i ljuset av generaladvokatens åsikt, som gavs den 20 september, angående det preliminära utslaget om ogiltigheten i artiklarna 2 och 3 i förordning (EG) nr 925/99 om registrering och användning inom gemenskapen av vissa typer av civila jetmotordrivna underljudsflygplan som har modifierats och omcertifierats som bevis på att de uppfyller normerna i volym I, del ii, kapitel 3 i bilaga 16 till konventionen om internationell civil luftfart, tredje utgåvan (juli 1993). Denna förordning grundades, underligt och diskutabelt nog, på kriterier avseende utformning snarare än prestanda. Jag hänvisar till den kontroversiella lagstiftningen om hushkits (ljuddämpande anordningar), ett exempel på hur något inte skall göras. Jag skulle uppskatta ett svar från kommissionen. Skulle kommissionen kunna antyda om den kommer att föreslå upphävande eller ändring av denna förordning, eftersom det är en mycket viktig fråga? Vi kan inte ägna oss åt kriterier avseende utformning snarare än prestanda som ger en jetmotortillverkare fördelar gentemot en annan. Detta har försatt oss i svårigheter i den här frågan. Jag skulle uppskatta envishet vid fullföljandet av frågan om de Roos ändringar. I ljuset av vad som hänt med lagstiftningen om ljuddämpande anordningar skulle jag vilja få ett svar från kommissionen. Callanan Herr talman! Jag skulle vilja ge uttryck för ett par generella och ett par mer detaljerade synpunkter angående detta betänkande. För det första stöder jag generellt sett den gemensamma ståndpunkten - den utgör en bra kompromiss - men jag skulle inte kunna stödja en mer vittgående lösning. Det utgör ett bra ramdirektiv, men jag skulle inte vilja se det ge upphov till ett större antal framtida direktiv. Vi måste vara mycket försiktiga i vår användning av subsidiaritetsprincipen, vilket är en åsikt som uttryckts av många här i kammaren. Jag är inte säker på att vi skulle besitta någon trovärdighet överhuvudtaget som parlament eller som europeisk union om vi började tala om för våra medborgare vilka tider de får och inte får sova på. Detta är en fråga som bör avgöras på lokal nivå. Gränsvärdena för en flygplats som är belägen i centrum av en stad bör t.ex. vara helt olika dem för en flygplats som är belägen ute på en halvö i ett lugnt och stilla landsbygdsområde. Varför skulle inte ett samhälle få upprätta en flygplats, t.ex. för godstransporter, även om det skulle medföra mer buller än i en storstad? Detta ligger på de lokala myndigheternas och de nationella regeringarnas bord och borde inte vara en fråga för detta parlament eller för Europa. Jag skulle vilja fråga de personer som ville att även militärflyg och militärflygfält skulle täckas av detta direktiv om de verkligen, i det tillstånd av krig som Europa befinner sig i, menar att våra luftstyrkor inte skall få operera på nätterna eller med flygplan som väsnas för mycket, att de inte skall få försvara vårt fria samfund mot terroristattacker om deras flygplan är för högljudda? Jag skulle våga påstå att detta förslag, om allvarligt menat, skulle komma att skrattas ut runtom i Europa. Jag är för lagstiftning som fastställer bullernivåer för särskilda projekt, men vi går verkligen för långt när det gäller många aspekter av de ändringar som föreslås i detta direktiv. Wallström . (EN) Herr talman! Först och främst vill jag säga att vi inte på något sätt försöker tala om för människor i Europa vilken tid de skall gå och lägga sig eller när de skall skratta, och att vi inte heller försöker få till stånd en harmonisering av några av de olika sedvänjorna eller kulturella traditionerna runt omkring i Europa. Det föreslagna direktivet som diskuteras här i dag och som utgör en förlängning av vår grönbok från 1996 syftar till att utveckla en ny bullerpolitik för att ta hand om problemet med buller som påverkar människor, och då inte enbart buller från enskilda källor. Detta skall åstadkommas genom upprättande av harmoniserade bullerkartor för att en uppskattning skall kunna göras av bullerexponeringen inom gemenskapen; information till allmänheten om bullerexponering och effekterna av detta; krav på att myndigheterna i medlemsstaterna skall utveckla åtgärdsprogram för att de erfordrade bullernivåerna skall kunna uppnås; och genom information till de europeiska institutionerna beträffande omgivningsbuller, så att en uppskattning av situation kan genomföras och vidare åtgärder vidtas. Det finns 51 olika sätt att mäta buller, men skulle inte vi inom gemenskapen kunna enas om vilket sätt just vi skall använda oss av? Det utgör det första steget, att få till stånd ett upprättande av bullerkartor. Beträffande detta sistnämnda ämne hyser jag förståelse för den oro som uttryckts av en del medlemmar som lagt fram ändringsförslag som banar väg för förslag till särdirektiv som syftar till att fastställa nya gränsvärden för bullerkällor och omgivningsbuller. Vilken framgång den innovativa bullerpolitik som vi önskar utveckla kommer att få beror dock i första hand på kvalitén på den information vi lyckas samla ihop. För tillfället är bristen på sådan information uppenbar, huvudsakligen på grund av bristen på harmonisering vad gäller utvärdering av bullerexponering inom Europa. Kommissionen anser att det på detta stadium skulle vara för tidigt att utarbeta förslag till fastställande av nya gränsvärden för buller. Vi har redan en massa lagstiftning kring marknadstillgänglighet som t.ex. fastställer gränsvärden för olika typer av vägfordon. Det skulle vara enklare och gå fortare att skärpa bullerstandarder i befintlig lagstiftning än att introducera nya särdirektiv. Vi skall göra en bedömning av hur dessa standarder bör se ut så fort vi får tillgång till uppgifterna från strategiska bullerkartor, och kommer naturligtvis att rapportera tillbaka till rådet och parlamentet. Vi kan av dessa skäl inte godkänna de ändringsförslag som innebär införande av särdirektiv och gränsvärden, men är villiga att föreslå vidare åtgärder så fort som möjligt, och godkänner därför helhjärtat ändringsförslag som skärper tidtabellen. Direktivet berör inte särskilda bullerkällor som t.ex. flygplansmotorer och ljuddämpande utrustning. Kommissionen har ännu inte hunnit reflektera över ICAO-beslutet i förra veckan, men vi återkommer naturligtvis så fort vi har fått tillfälle att göra det. Om vi nu går över till en noggrann genomgång av de 36 ändringsförslag som antagits av parlamentets utskott för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor så kan vi godkänna 28 av dessa helt, principiellt, och/eller delvis. Vi kan godkänna ändringsförslag 1, vilket förändrar titeln och förvandlar förslaget till gemenskapsramar för utvärdering och hantering av omgivningsbuller. Vi anser dock, vilket jag nämnde tidigare, att det är för tidigt att fastställa nya gränsvärden och vi kan därför inte stödja ändringsförslag 2, 3, 6 och 33. Vad beträffar tidtabellen för genomförandet av det föreslagna direktivet välkomnar vi ändringsförslag 10, 13, 17, 18, 19, 21, 23 och 25, vilka föreslår en återgång till datumen i kommissionens ursprungliga förslag. I linje med dessa ändringsförslag kan vi även principiellt godkänna ändringsförslag 15 och 16, vilka strävar efter ett återinförande av kortare tidsfrister, även om vi skulle vilja införa fler reservationer beträffande strykningen av tvåstegsmetoden för vägar och järnvägar. Vi kan i detta avseende inte godkänna ändringsförslag 20. Flera ändringsförslag bidrar också till att förtydliga texten och vi godkänner vidare ändringsförslag 4, 7, 8, 14, 27, 28 och 29. Vi kan principiellt godkänna ändringsförslag 5, vilket introducerar fyra viktiga principer, även om vi inte skulle vilja se andra principer uteslutas. Vad beträffar ändringsförslag 9, vilket strävar efter att återinföra definitionen på folkhälsa, så stöder vi första delen av detta ändringsförslag. Hänvisningen till Världshälsoorganisationen förefaller dock onödig på detta stadium. Vad beträffar harmoniseringen av de gemensamma bullerindikatorerna, Lden and Lnight, strävar ändringsförslag 11 efter ett obligatoriskt bruk av dessa indikatorer vid akustisk planering och bullerzonsindelning, medan ändringsförslag 34 återinför definitionen av en handlingsplan som skall vara "utformad för att minska buller där ett gränsvärde av Lden eller Lnight överskrids". Inom rådet nåddes en överenskommelse om att endast använda gemensamma indikatorer vid strategisk bullerkartläggning, medan behovet av vidare harmonisering av indikatorer sköts upp för att beaktas vid den utredning som föreslås i artikel 11. Jag är därför rädd att vi inte kan stödja ändringsförslag 11 och 34. Eftersom direktivet nu begränsas till strategisk bullerkartläggning är det dock logiskt att stödja principen i ändringsförslag 12. Utöver detta välkomnar vi även ändringsförslag 36, vilket strävar efter att inskränka flexibiliteten hos och definitionen av Lden bullerindikatorer, vilket möjliggör mer jämförbara resultat. Beträffande offentliggörande av information krävs i ändringsförslag 22 att den information som offentliggörs skall publiceras på Internet inom två månader. Vi välkomnar principen i detta ändringsförslag, men spridningen av information till allmänheten bör inte begränsas till Internet. Beträffande granskningsklausulen i artikel 11 i förslaget så söker man genom ändringsförslag 24 att stryka hänvisningen till "olika klimat och kulturer". Vi kan på grund av den starka oro som i rådet uttryckts av medlemsstater inte stödja ändringsförslag 24. Vi kan i bilagorna delvis stödja ändringsförslag 26, vilket strävar efter att göra tillhandahållandet av ekonomisk information vad gäller handlingsplaner obligatoriskt. Av de tre aktuella typerna av ekonomisk information kan vi ge vårt stöd till att tillhandahållandet av budgetinformation blir obligatoriskt, medan de andra typerna är svårare att få fram. Vi stöder slutligen ändringsförslag 30, 31, 32 och 35 i bilaga VI, vilket delvis innebär ett återinförande av de bestämmelser som ursprungligen föreslagits av kommissionen beträffande den tekniska specifikationen för strategiska bullerkartor. Jag tackar Europaparlamentet och föredraganden herr de Roo för den omsorgsfulla behandling detta förslag har fått och för de användbara ändringsförslag som tillförts. Dessa har utan tvekan stärkt förslaget och även förbättrat dess kvalitet. De Roo . (NL) Herr talman! Jag vill bara klara upp ett missförstånd. Ett ändringsförslag om att mäta militärt buller har inte lämnats in på nytt. Somliga kolleger har på felaktiga grunder baserat sig på det. Den saken diskuteras alltså inte alls längre. Talmannen Det tar vi notis om. Jag förklarar debatten avslutad. Omröstningen kommer att äga rum på onsdag klockan 12.00. Föroreningar från förbränningsmotorer som skall monteras i mobila maskiner som inte är avsedda att användas för transporter på väg Talmannen Nästa punkt på föredragningslistan är betänkande (A5-0287/2001) av Lange för utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor om förslaget till Europaparlamentets och rådets direktiv om ändring av direktiv 97/68/EG om tillnärmning av medlemsstaternas lagstiftning om åtgärder mot utsläpp av gas- och partikelformiga föroreningar från förbränningsmotorer som skall monteras i mobila maskiner som inte är avsedda att användas för transporter på väg (KOM(2000) 840 - C5-0742/2000 - 2000/0336(COD)). Lange Herr talman, fru kommissionär, kära kolleger! Denna mycket långa titel omfattar ju i huvudsak maskiner som vi alla känner till: maskiner som gräsklippare, motorsågar, häcksaxar, borrar - alla dessa mobila maskiner som kanske har stått lite för litet i centrum de senaste åren när det gäller miljölagstiftning. Vi vet exempelvis att en fyrtaktsgräsklippare nu för tiden på en timme släpper ut lika mycket avgaser som ett Euro IV-fordon som kör i 150 kilometer i timmen. Eller vi vet att vissa dagar i juni i år kommer 40 procent av kolväteutsläppen från dessa mobila maskiner, 40 procent av ozonbildande substanser. I så fall måste vi göra något åt saken! Såtillvida är förslaget till direktiv OK; visserligen har vi i utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor gjort några kritiska anmärkningar. För det första ville vi tidigarelägga tidsplanen något, analogt med vad som händer med lagstiftningen i Förenta staterna. Vi ville se om modellen för averaging and banking kanske ändå inte har något berättigande för Europa, eftersom den är ett ganska byråkratiskt monster, som man i Europa har svårt att kontrollera och som dessutom ger föga information om huruvida vi verkligen når de mål för begränsning som vi vill. Vi har i utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor tagit oss an det som rör detta på ett mycket ambitiöst sätt. Eftersom beslutet föll redan i juli och därmed ligger lite tillbaka i tiden, har vi haft möjlighet att förhandla med rådet om denna lagstiftning. Nu kan jag presentera ett kompromisspaket som rådet är berett att godta med stor majoritet om inte rentav enhälligt. Jag tycker att vi bör följa den här linjen i detta fall och avsluta hela lagstiftningen i en behandling. Det främjar för det första en avlastning av det byråkratiska förloppet här i Europaparlamentet och i rådet och för det andra naturligtvis också miljön om lagarna kan träda i kraft snabbare. Vad handlar det om i denna kompromiss? För det första vill vi tidigarelägga ikraftträdandet för vissa kategorier. Det ligger ungefär mitt emellan det beslut som utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor fattat och det som kommissionen har föreslagit. För det andra vill vi avstå från averaging- and banking-system på grund av de byråkratiska svårigheter som är förbundna med det. För att nu inte åstadkomma någon snedvridning i konkurrensförhållandena på grund av miljölagstiftningen, om det inte är miljöpolitiskt motiverat, vill vi emellertid ge små tillverkare möjlighet att göra undantag för 25 000 enheter årligen, och vi vill medge ytterligare fem års övergångsbestämmelser för vissa produkter, för SH2- och SH3-instrument, när det exempelvis rör sig om vissa motorsågar, som används i höjden upptill på träden, eller vissa tvåtaktsmotorer med vilka man driver borrar. Detta finns med i ändringsförslag 30, att för dessa maskiner extra tid kan beviljas - för övrigt även i samklang med vad industrin föreslår. Men jag kan inte gå med på att vissa apparater helt och hållet skall undantas från direktivet, utan jag säger, om det är tekniskt motiverat, då ger vi dessa apparater mer tid. Jag påminner dessutom om hur vi när det gällde lagstiftning på bilområdet, Euro III- och Euro IV-fordon, skred till verket på ett mycket ambitiöst sätt och slutligen i förlikningskommittén nådde en förnuftig kompromiss med rådet, vilken naturligtvis i början inte nödvändigtvis fick industrins gillande, men som i dag dock gillas av alla, eftersom den förbättrar luftkvaliteten i Europa. Jag anser att det kompromisspaket som jag här kan presentera för er går i samma riktning - bara med den skillnaden att det läggs fram redan nu och inte först efter ett förlikningsförfarande. Såtillvida är det som vi i dag har lagt fram ingen "motorsågsmassaker", som man kunde läsa i en tidning, utan en handfast kompromiss till förbättring av luftkvaliteten i Europa. Goodwill Herr talman! En retorisk fråga man skulle kunna ställa sig är: vilket kommer först, kycklingen eller ägget? Vad gäller den nya rena lufttekniken måste regeringen vanligtvis först lägga det lagstiftande "ägget" ut vilket den teknik kläcks som ger oss renare bilar och lastbilar. I detta betänkande är situationen dock den omvända eftersom tekniken att rena små motorer, vilka som Lange säger kan ge upphov till större föroreningar på en timme än en bil som färdas 150 kilometer, i huvudsak finns tillgänglig. I många fall är kostnaderna det enda skälet till att vi inte redan har renare motorer. Faktum är att Honda kan tillverka fyrtaktsmotorer med toppventil som lätt kan uppfylla dessa krav. Det finns dock en del viktiga undantag från denna allmänna regel. Jag är glad för att Lange dragit tillbaka sitt förslag om att dispensgränsen för småproducenter skulle fastställas till 10 000 enheter per år - vilket inte skulle ha täckt några europeiska producenter - och givit sitt stöd åt kommissionens förslag på 25 000, vilket täcker 7 producenter. Vi har dock en del specifika problem med denna lagstiftning, i synnerhet vad gäller motorsågar och liknande. Dessa maskiner måste vara lätta eftersom de skall bäras av människor, de får inte vara varma så att användaren bränner sig, och de måste ha mycket flexibla användningsmöjligheter - de måste med andra ord fungera även upp och ned. För denna särskilda typ av användning är tvåtaktsteknik det enda egentliga alternativet. Vi minns alla Drabanter och Wartburgs i Östberlin; denna typ av tvåtaktsmotorer är inte lika rena men när det gäller motorsågar finns det inget alternativ. Den lösning kommissionen fört fram går ut på att använda ett uppdämnings- och beräkningssystem genom vilket orena motorer kan uppvägas av rena motorer och ren teknologi kan sparas till det kommande året och användas för att tillverka orena motorer påföljande år. Jag tycker inte om detta system. Det är oärligt på många sätt, eftersom människor kommer att köpa motorer som de tror uppfyller bestämmelserna när de i själva verket inte gör det. Endast de stora tillverkarna som har en storskalig produktion av motorer kan tjäna på detta. Detta system bör inte ges något stöd. Vi behöver dock ett skydd för denna typ av apparater, vilket är orsaken till att jag har lagt fram ändringsförslag nr 29 med en detaljerad lista över undantag: trimmers, motorsågar, kantklippare, maskiner för att borra i is o.s.v.. Jag är mycket besviken över att Lange inte ansett det lämpligt att stödja detta ändringsförslag, för utan skyddet av denna detaljerade lista över undantag blir Langes ändringsförslag 30 inte tillräckligt långtgående, eftersom det då endast kan luta sig mot ett tekniskt utskott och kommissionens utvärdering av alternativen. Lange borde tänka över mitt ändringsförslag mycket noga så att vi kan komma fram till någonting som skulle kunna godkännas av båda sidor av denna kammare. Davies Herr talman! Denna lagstiftning har ofta benämnts "gräsklippar"direktivet. Det faktum att vi Europaparlamentariker tillbringar vår tid med att diskutera gräsklippare kommer utan tvekan att bekräfta den uppfattning alltför många av våra väljare redan har beträffande värdet av det arbete vi utför. Men, de bör i så fall tänka om. Den blå röken från generatorer, gräsklippare, pumpar o.s.v. talar sitt tydliga språk. Den kumulativa effekten bidrar i hög grad till luftföroreningar. Så till skillnad från under den förra diskussionen, under vilken jag bestämt argumenterade för att vi borde framhäva subsidiaritetsprincipen, så är detta en fråga som är klart gränsöverskridande och såväl ur miljösynpunkt som av hänsyn till den inre marknaden bör behandlas av detta parlament. I utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor har vi fått vänja oss vid att företrädare från näringslivet säger till oss att vi inte skall göra si eller så, att tidsperspektivet är för kort, och att teknologin inte finns tillgänglig. Det har därför varit ett nöje att se detta direktiv under behandlingen i parlamentet drivas av ett företag, nämligen Honda, som Goodwill hänvisade till och som anser att de standarder som föreslås av kommissionen inte är tillräckligt långtgående. Jag inser att man har sina skäl för att inta denna hållning. Man har gjort investeringar, klarar av att uppfylla standarderna, och vill få ett konkurrensmässigt övertag över dem som inte är i samma position. Men är det inte egentligen det vi vill? Är det inte bra om tillverkare tävlar om att fastställa så höga miljöstandarder som möjligt. Jag beklagar att utskottet inte har godkänt alla ändringsförslag jag lagt fram på ett tidigare stadium. Jag beklagar också att alltför många företag i mitt eget land inte har planerat inför framtiden utan vill fortsätta tillverka oren och förorenande utrustning i stället för att investera i framtiden och sätta upp så höga standarder som möjligt för att kunna konkurrera på bästa sätt världen över. Här i Europa borde vi satsa på att fastställa dessa höga standarder inom ramen för tillgänglig teknik. Jag håller med om vad Goodwill säger om motorsågar och svårigheterna att uppfylla dessa standarder vad denna utrustning beträffar. Men jag vill, som Lange sade, dock motsätta mig kommissionens förslag beträffande uppdämnings- och beräkningsverksamhet. Detta tillåter enligt min uppfattning tillverkare att fortsätta tillverka motorer som inte uppfyller de högsta standarderna vad gäller luftkvalitén och kanske till och med att introducera nya på marknaden. Vi säger trots allt inte att förändringarna måste genomföras nu. En övergångsperiod finns inbyggd i förslaget för att ge företagen tid att byta ut sin utrustning. Ändringsförslag 18 innebär att en del ekonomiskt stöd och ekonomiska åtgärder kan sättas in till förmån för tillverkare. Jag ser fram emot att få höra ljudet av att min granne klipper sin gräsmatta - och gärna min också - och veta att luften kommer att vara fri från föroreningar och att fåglarna inte kommer att hosta och fräsa i träden runt omkring. Farage Herr talman! Jag skulle vilja uttrycka min oro beträffande ändringsförslaget från utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor, listat som nr 2, enligt vilket man vill avlägsna det som verkade vara ett ganska vettigt uppdämnings- och beräkningsalternativ. Jag noterar nu att utskottet anser sig tackla föroreningar från maskiner för fritidsbruk, vilka utskottet hävdar står för en avsevärd del av utsläppen av ozonprekursorer, i synnerhet på lördagseftermiddagar under sommarmånaderna. Inser utskottet att detta involverar en stor mängd yrkesutrustning? Vi har redan hört talas om motorsågar, och det finns många andra exempel. Motorsågar är nödvändiga för att man skall kunna bruka skogsmark. Tillverkare säger att om detta ändringsförslag går igenom kommer de inte längre att kunna tillverka sina varor. Detta skulle enligt utövarna få motsatt effekt för miljön, och jag uppmanar därför kammaren att avvisa detta ändringsförslag. Med tanke på med vilken entusiasm denna kammare välkomnar vilken typ av lagstiftning som helst, hur vansinnig eller restriktiv den än må vara, gör det kanske inte så mycket om ändringsförslaget trots allt godkänns, eftersom det kommer att förorsaka så mycket skada att parlamentet och Europeiska unionen åtminstone kommer att avslöjas som den vansinniga lagstiftningsapparat de i själva verket utgör. Vanligt folk har haft misstankar beträffande detta i flera år. Kanske kommer de nu en gång för alla att få det bevisat. Wallström . Herr talman! Jag vill inledningsvis tacka Lange och utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor för ett uttömmande och väl täckande betänkande. Jag vill även tacka för de ändringsförslag som har presenterats. Vi har här en grund för att nå en snabb och verkningsfull uppgörelse. Utsläpp av luftföroreningar från normala motorfordon har ju varit föremål för regleringar inom Europeiska unionen i mer än tre decennier. Resultatet är att utsläppsnivåerna nu är mindre än 10 procent av de nivåer som fanns innan vi införde dessa begränsningar. Följaktligen har den relativa betydelsen av andra utsläpp ökat. Samtidigt kan vi konstatera, vilket vi också gör i kommissionens Auto-Oil-program, att vi ser att luftkvalitetsproblemen i gemenskapen kräver ytterligare åtgärder. Det förslag som vi diskuterar idag berör utsläpp från motorer som används i gräsklippare, motorsågar, lövblåsningsmaskiner, pumpar, generatorer och liknande utrustning. Det tillverkas årligen cirka 25 miljoner sådana maskiner i världen. Även om statistiken är lite bristfällig, tycks det som om dessa maskiner inom gemenskapen svarar för ungefär 10-15 procent av de samlade utsläppen av kolväte. Vi har redan hört detta uttryckas på ett annat sätt, nämligen att en timmes användning av en motorsåg släpper ut lika mycket kolväten som mer än 2000 kilometers körning med en modern personbil. Dessa utsläpp bidrar till ozonbildningen, vilket är ett av våra hittills olösta luftföroreningsproblem. Det är uppenbart att vi måste göra någonting åt utsläppen från denna typ av maskiner. Den typ av produkter som berörs av förslaget säljs till allra största delen på världsmarknaden. De tillverkas till mer än 90 procent av stora företag som agerar på denna marknad. Att åstadkomma en harmonisering av lagstiftningen har varit ett viktigt element för kommissionen för att underlätta ett snabbt införande av lagstiftningen, givetvis förutsatt att detta kan åstadkommas med en hög miljömässig ambitionsnivå. Den enda existerande lagstiftningen på detta område är den i Förenta staterna. Vi anser att den väl tillfredsställer de miljömässiga behoven, och den har också i stor utsträckning påverkat utformningen av vårt förslag. Samtidigt måste jag göra er uppmärksamma på det faktum att det inte är enbart de här stora företagen på världsmarknaden som existerar, utan att det också finns företag som inte agerar på den marknaden. Även om dessa företag svarar för en liten del av den samlade produktionen är produkterna många gånger specialiserade för begränsade användningsområden. Företagen är ofta små och har därför begränsade resurser att utveckla den teknologi som är nödvändig för att klara utsläppsgränserna. Vi har därför föreslagit vissa speciella undantagsregler för dessa produkter och företag, och det är samma slags undantag som finns i den amerikanska lagstiftningen. Enligt min uppfattning är kommissionens förslag ett utmärkt exempel på en "vinn/vinn-situation" genom att vi tillgodoser industrins behov samtidigt som vi, genom att industrin inte behöver splittra sina resurser på olika lagstiftningar, har åstadkommit miljövinster som annars inte hade varit möjliga. Kommissionen kan acceptera de ändringsförslag som möjliggör för medlemsstaterna att märka produkter som klarar steg 2, och att använda ekonomiska styrmedel för att stimulera produktion och försäljning av sådana redan innan gränsvärdena blir obligatoriska. Kommissionen kan också i princip acceptera en tidigare införandetidpunkt för steg 2, men motsätter sig en tidigare införandetidpunkt för steg 1, eftersom det skulle skapa en orimlig press på små tillverkare som inte säljer sina produkter på världsmarknaden. Kommissionen motsätter sig också ändringar av definitionen av små tillverkare. Beträffande det så kallade averaging- and banking-system så kan vi ha viss förståelse för de frågetecken som har rests beträffande hur det skall användas i praktiken. Vi tycker dock att det är ett viktigt element i försöken att skapa en harmonisering inom området. Om det tas bort kommer den europeiska lagstiftningen att skilja sig från den amerikanska. Skälet till att införa ett sådant system är att det av tekniska skäl är svårt att klara steg 2-värdena för vissa produkter. Vilka de produkterna är i verkligheten varierar från tillverkare till tillverkare. För att uppnå den nödvändiga miljöeffekten är det viktigt att inte undanta produkter som i verkligheten skulle kunna klara kraven. Genom averaging and banking har vi introducerat ett flexibelt system som lägger den administrativa bördan på de tillverkare som vill använda det, ett system som ger en god miljöeffekt. Om man däremot använder sig av möjligheten att undanta vissa produkter, riskerar man att drastiskt minska miljöeffekten, eftersom dessa undantag inte kompenseras, vilket är fallet med averaging- and banking-systemet. Vi skall också ha klart för oss att de undantag vi talar om uteslutande är utrustade med tvåtaktsmotorer, vilka är de mest förorenande motorerna. Kommissionen vill därför understryka betydelsen av att bibehålla detta instrument i lagstiftningen och motsätter sig de berörda ändringsförslagen. Samtidigt vill jag understryka att det viktiga i och för sig inte är averaging- and banking-systemet som sådant, utan att åstadkomma den flexibilitet, den harmonisering och de miljömässiga vinster som systemet ger. Undantag av vissa typer av utrustningar bör därför accepteras endast efter en noggrann analys av konsekvenserna, miljömässiga såväl som andra. Av det skälet motsätter sig kommissionen att redan nu införa undantag, men kan acceptera att möjligheten öppnas genom att man i framtiden använder sig av ett kommittéförfarande. Vi motsätter oss också ändringsförslag som utesluter användning av tvåtaktsmotorer till generatorer och snöslungor. Kommissionen är beredd att studera behovet av ytterligare lagstiftning inom området, speciellt när det gäller utsläpp av partiklar från tvåtaktsmotorer, och vill samordna det med motsvarande begäran rörande partikelutsläpp från motorcyklar och mopeder. Kommissionen kan acceptera, eller i princip acceptera ändringsförslagen 1, 10, 11, 13, 14, 18 - 28, samt ändringsförslag 30. Kommissionen kan inte acceptera ändringsförslagen 2, 3, 6, 7, 8, 12, 15 och 17, men är öppen för att studera lösningar som kan uppnå flexibilitet, harmonisering och miljövinster. Kommissionen kan inte acceptera ändringsförslagen 4, 5, 9, 16 och 29. Talmannen Tack så mycket fru kommissionär. Jag förklarar debatten avslutad. Omröstningen kommer att äga rum i morgon kl. 12.30. EKSG-fördraget upphör att gälla Talmannen Nästa punkt på föredragningslistan är gemensam debatt om följande betänkanden: A5-0303/2001 av Turchi för budgetutskottet 1. om det ändrade förslaget till rådets beslut om fastställande av nödvändiga bestämmelser för genomförandet av protokollet till Nicefördraget om de ekonomiska följderna av att EKSG-fördraget upphör att gälla och om Kol- och stålforskningsfonden (KOM(2000) 519 + KOM(2001) 121 - C5-0165/2001 - 2001/0061(CNS)) och 2. om det ändrade förslaget till rådets beslut om fastställande av fleråriga ekonomiska riktlinjer för förvaltningen av tillgångarna i "EKSG under avveckling" och, efter slutförd avveckling, av "Kol- och stålforskningsfondens tillgångar" (KOM(2000) 520 + KOM(2001) 121 - C5-0166/2001 - 2000/0363(CNS)) och 3. om kommissionens meddelande till rådet, Europaparlamentet, EKSG:s rådgivande kommitté, Ekonomiska och sociala kommittén och Regionkommittén - EKSG-fördragets utgång: Finansiell verksamhet efter 2002 (KOM(2000) 518 - C5-0204/2001 - 2001/2095(COS)) och A5-0297/2001 av Linkohr för utskottet för industrifrågor, utrikeshandel, forskning och energi om det ändrade förslaget till rådets beslut om fastställande av de fleråriga tekniska riktlinjerna för forskningsprogrammet inom Kol- och stålforskningsfonden (KOM(2001) 121 - C5-0167/2001 - 2000/0364(CNS)) Turchi . (IT) Herr talman, ärade ledamöter! I det ramförslag vi har på bordet fastställs hur Europeiska gemenskapen skall ta över efter EKSG. Förslaget innebär att nettointäkterna från placeringarna av Kol- och stålforskningsfondens tillgångar skall läggas in i Europeiska unionens budget. Dessa budgetposter skall vara öronmärkta, det vill säga användas för att finansiera forskningsprojekt inom de sektorer som har samröre med kol- och stålindustrierna. Forskningsfonden skall förvaltas av kommissionen. Dess avkastning skall delas upp mellan kol- och stålsektorn i förhållandet 27,2 respektive 72,8 procent. Denna fördelning skall endast kunna ändras genom ett enhälligt beslut i rådet. Slutligen innebär förslaget att de administrativa kostnaderna för avvecklingen, placeringar och förvaltning av fonden skall täckas ur den allmänna budgeten. Ärade ledamöter! I och med denna korta sammanfattning har jag inte glömt bort vår roll: det är helt enkelt så att vår institution kommer att elimineras totalt i den framtida utformningen av det som var det första europeiska fördraget, den första grundstenen till det enade Europa. Jag protesterar kraftigt emot att kommissionen i sitt ramförslag tänker sig att parlamentet endast skall rådfrågas om de finansiella och tekniska riktlinjerna för fonden. Kommissionen har skapat en roll för oss som är så till den milda grad passiv att den står i rak motsats till de aktuella kraven på insyn och demokrati och rent av medför mindre makt än vad parlamentet har i fråga om budgeten. I mitt betänkande har jag framfört olika propåer till rådet: först och främst vill jag att medbeslutandeförfarandet skall tillämpas. För det andra vill jag att fondens årliga räntor skall integreras helt i budgeten, genom att nya budgetposter införs på intäkts- och kostnadssidorna. Detta skulle innebära att fonden följer principerna om specificering och budgetmässig neutralitet i enlighet med bestämmelserna i det interinstitutionella avtalet och budgetförordningen. För det tredje vill jag att dessa budgetposter skall användas för att täcka de administrativa kostnaderna, som uppskattas till 8,4 miljoner euro, och som annars skulle komma att täckas med medel ur den allmänna budgeten. Dessutom har jag lagt in möjligheten att förändra anslagsfördelningen mellan forskning inom kol- respektive stålsektorn när produktionen ökar tack vare utvidgningen. Jag har dock noterat att det i den resolution som har framlagts för kammaren finns kvar en hänvisning till ECB. Jag ber er att bortse från denna: den hänför sig till ett ändringsförslag som jag har dragit tillbaka och som på grund av ett tekniskt missöde har blivit kvar i resolutionen. När det gäller min begäran att medbeslutandeförfarandet skall tillämpas tycker jag det är viktigt att understryka att kommissionens lagförslag baserar sig på fördragen och på Nice-protokollet, enligt vilket rådet på kommissionens förslag och efter att ha hört Europaparlamentet enhälligt skall fatta alla de beslut som fordras för att genomföra detta protokoll. I praktiken fråntar de parlamentet all makt, trots att de administrativa kostnaderna för Kol- och stålforskningsfonden skall täckas ur den allmänna budgeten. Detta innebär att parlamentet måste godkänna tilläggsanslag och bevilja fonden ansvarsfrihet utan att på något sätt kunna påverka dess verksamhet. Min begäran om att medbeslutandeförfarandet skall tillämpas är alltså inte en begäran om ändrad rättslig grund, utan endast om byte av artikel. I kommissionens handling hänvisar man just till det fördrag som ligger till grund för Europeiska gemenskapen, utan att specificera någon artikel, och till artikel 2 i det protokoll som bilades Nicefördraget - i vilken det slås fast att Europaparlamentet endast skall rådfrågas. Detta fördrag har dock ännu inte trätt i kraft och kommer med stor sannolikhet inte att göra det före juli 2002. Följaktligen befinner vi oss i en ytterst föränderlig situation som aldrig tidigare har uppstått och som aldrig mer kommer att uppstå, eftersom EKSG-fördraget är det enda fördraget som har ett slutdatum. Jag vill betona detta. Dessutom är det så att även om protokollet som bilades Nicefördraget skulle träda i kraft hänvisar det endast till förfarandet för antagande av hela paketet, inte de årliga besluten. Jag föreslår därför att vi begär medbeslutandeförfarande i enlighet med artiklarna 2, 5 och 1 i Fördraget om Europeiska gemenskapen och hoppas och tror att jag kan få samma stöd på denna punkt från kammaren som jag fick i budgetutskottet. När det sedan gäller integreringen av räntorna i budgeten och möjligheten att använda denna budgetpost för att täcka de administrativa kostnaderna skall parlamentet 1998 ha gett sitt samtycke till att alla ränteintäkter från fonden skulle användas till forskning. Ärade ledamöter! Som jag redan har påpekat befinner vi oss i en väldigt speciell situation som helt klart inte kommer att upprepas: vi har framför oss det enda fördrag som har ett slutdatum, vars rättsliga efterföljare till stor del är avhängig av ett fördrag som inte bara inte har ratificerats ännu, utan som förmodligen inte kommer att hinna ratificeras i tid. Min uppfattning, som har fått stöd från de politiska gruppernas samordnare i budgetutskottet, är att vi, om kammaren bifaller den ståndpunkt som kommer till uttryck i ändringsförslagen till lagstiftningsresolutionen, innan vi avger ett yttrande från Europaparlamentet bör förhandla med rådet och kommissionen för att försöka utöka vår institutions roll. Därför kommer jag efter omröstningen om ändringsförslagen till lagstiftningsresolutionen be presidiet att skjuta upp omröstningen om lagstiftningsresolutionen i avvaktan på att möjligheterna att komma fram till en överenskommelse med kommissionen och rådet i syfte att öka parlamentets roll utreds. Jag hoppas att ni delar denna inställning. Linkohr Herr talman! Jag håller med Turchi. Det som rådet utsätter oss för är verkligen magstarkt. I Nice svär man på de demokratiska grundvärderingarna och i samma andetag upplöser man EKSG-fördraget och inrättar en forskningsfond utan att parlamentet över huvud taget har en möjlighet att vara med och besluta om det. Det måste jag säga är verkligen magstarkt! Till själva saken än en gång. Egentligen håller vi här begravningstal, ty vi begraver ett fördrag, som lade grunden till Europeiska unionen för nästan 50 år sedan, men det är en märklig död. Det är en död med en pånyttfödelse, ty ur detta fördrag har andra fördrag uppstått och på dess anda vilar när allt kommer omkring Europeiska unionen. I detta sammanhang skulle jag vilja påpeka att Robert Schuman på den tiden vid konferensen i Paris den 9 maj 1950 - den 9 maj är ju vår europeiska högtidsdag - hävdade att detta var den första etappen för den europeiska federationen. Han talade inte om en sammanslutning av nationalstater utan om en europeisk federation och han visade sig därmed vara en mycket mera framsynt man än många av våra ledande politiker och även än en del kolleger, vilka fortfarande vägrar att ta ordet federation i sin mun. Jag påpekar detta eller antar att detta också omnämns på det sättet i historieböckerna. För det andra: Detta fördrag skall nu ge upphov till en forskningsfond. Turchi har påpekat detta, och det är i och för sig också förnuftigt, att man inte bara ger tillbaka pengarna till medlemsstaterna, utan att man placerar dem i en fond, ur vilken kol- och stålforskning skall finansieras i framtiden. Nu skapar detta visserligen problem. För det första kontrolleras denna fond inte av parlamentet. Det är den motsägelse som jag nämnde tidigare. För det andra skapar den problem med ramprogrammet för forskning. Hur är det med avgränsningen mellan ramprogrammet för forskning, som vi har beslutat om här i demokratisk ordning, och forskningsfonden? För det tredje: Vad händer med kandidatländerna? Varje kandidatland måste egentligen, om det vill höra till forskningsfonden, först göra en inbetalning till denna forskningsfond för att kunna ta del i den. Detta skapar flera klasser inom forskningen i Europeiska unionen. Jag föreslår - och detta förslag har även utskottet för industrifrågor, utrikeshandel, forskning och energi gjort till sitt - att vi upphäver denna konflikt, och det på ett positivt sätt, därigenom att vi av denna forskningsfond under de kommande åren gör en forskningsstiftelse som uppstår vid sidan av ramprogrammet för forskning, en forskningsstiftelse i vilken medlemsstaterna, men även privatpersoner - och jag tänker framför allt på privatpersoner - kan sätta in medel för att vid sidan av kol och stål även finansiera andra forskningsprojekt. Lyckligtvis har vi med tiden fått många förmögna människor, som inte vet vad de skall göra med sina pengar när de har nått en viss ålder, och som också donerar pengar. Stiftelser bildas och med hjälp av sådana donationer kan denna stiftelse byggas upp, och den kan därigenom ägna sig åt frågor som är betydligt mer omfattande än bara kol och stål. Jag hoppas att parlamentet bifaller denna rekommendation. Följden skulle bli, att kommissionen då också måste ta ställning till frågan och kanske lägger fram en rapport om hur man skulle kunna förverkliga detta. I Tyskland har vi erfarenhet av detta. Vi har vid sidan av det statliga forskningsstödet en forskningsstiftelse, som fungerar väl sedan tjugotalet och med ringa byråkrati berikar forskningen i Tyskland. Om man kunde göra detta på europeisk nivå, så vore det ingen dålig idé. Ett sista påpekande: Ändringsförslag 1 till 5 i mitt betänkande beror på ett misstag. Jag rekommenderar att vi inte röstar om dem. De finns ändå med i betänkande Turchi och dess ändringsförslag och tas alltså upp till behandling där. Jag rekommenderar alltså att vi inte röstar om dem. För övrigt har de heller inte blivit föremål för omröstning i utskottet. Det rör sig här verkligen om ett misstag. För övrigt hoppas jag att det ur denna forskningsfond under de närmaste fem eller sex åren faktiskt kommer fram ett andra forskningsstöd i Europeiska unionen. Därigenom skulle vi rätta till detta odemokratiska fel, som faktiskt är oacceptabelt i vår tid. Garriga Polledo Herr talman, ledamöter! PPE-gruppen kommer att rösta för Turchis betänkande om de två ändrade förslagen till rådets beslut och kommissionens meddelande om de finansiella verksamheterna, som är en konsekvens av EKSG-fördragets utgång, och de som därav följer genom tillskapandet av Kol- och stålforskningsfonden. Vi håller också med, precis som alla andra koordinatorer i de politiska grupperna, om den strategi föredraganden föreslår. Det gjorde vi redan i budgetutskottet. Budgetmässigt föreslår betänkandet vissa nyheter som efter diskussion i vårt parlamentariska utskott har accepterats av alla de politiska grupperna i detsamma. Föredraganden accepterade särskilt förslaget att utvidga listan på remissinstanser genom att lägga till Europeiska centralbanken, Europeiska investeringsbanken och andra europeiska institutioner av relevans med behörighet på detta område. Å andra sidan mjukades också de ursprungliga villkoren för det ekonomiska programmet upp som skulle läggas fram för att förklara forskningsfondens verksamhet. Ursprungsidén att utveckla årliga ekonomiska riktlinjer verkade alldeles för restriktiv. Men Turchis betänkande grundar sig i en begäran om parlamentarisk kontroll över Kol- och stålforskningsfonden och denna begäran ligger helt i linje med att detta parlament över huvud taget existerar. Vi skulle inte vara ett parlament som är representativt för de europeiska medborgarna om vi accepterade att stå utanför kontrollen av forskningsfonderna. Från budgetutskottet ifrågasätter vi inte vart EKSG:s reservtillgångar skall gå. Vi lägger oss inte heller i om dessa företag fortsätter att åtnjuta eller inte åtnjuta ett bemötande som är annorlunda än andra strategiska sektorers. Vi begär i egenskap av budgetutskott bara att medbeslutandeförfarandet skall tillämpas, vilket rådet upprepade gånger säger nej till. Om en europeisk politik för kol och stål skall fortsätta att existera, som Linkohr sade, efter EKSG-fördragets utgång och om denna politik till stor del skall utvecklas genom denna forskningsfond så är det logiskt att Europaparlamentet skall vara delaktigt, i förvaltning och kontroll av nämnda fond. Därför begär vi att intäkterna från fonden skall finnas med i unionens allmänna budget. Mer budgetkontroll, mer parlamentarisk kontroll innebär större öppenhet och större ansvar. Vi skulle inte kunna förstå att vår institution skulle marginaliseras i en så viktig fråga. Därför röstar vi för Turchis betänkande och hela den strategi som det medför. De Rossa Herr talman! Jag stöder förslagen i Linkohrs betänkande. Den situation som råder där kommissionen och rådet underlåter att ge parlamentet medbeslutanderätt beträffande denna fond och de tekniska riktlinjer som kommer att fastställas för den är inte godtagbar och en attitydförändring borde ske i detta avseende. Det är verkligen synd att vi avlägsnar oss från de socialpolitiska aspekter av dessa fonder som innebar en del lättnader för företag och i synnerhet för arbetstagare på företag som omorganiserades. ISPAT i Cork på Irland som tidigare var ett statligt företag köptes för några år sedan upp av ett privat bolag och är nu under avveckling. De 400 anställda får ett lagstadgat avgångsvederlag - några tusen pund för bokstavligt talat ett helt livs arbete - men regering och fackföreningar fick trots detta avslag när de sökte stöd från denna fond på socialpolitiska grunder. Detta är en ganska anmärkningsvärd situation. Det är än mer anmärkningsvärt med tanke på att ISPAT var en fabrik som återanvände stålskrot. Målet för den nya forskningsfonden är att förbättra miljöstandarderna och minska stålindustrins påverkan på miljön, och här fanns ett företag som faktiskt gjorde just detta. Det måste mycket starkt betonas att om denna forskningsfond skall få någon inverkan överhuvudtaget så måste det vara på säkerheten på arbetsplatserna. I januari i år inträffade ett beklagligt olyckstillbud när en man miste livet i denna stålfabrik. Företaget hade underlåtit att investera i utbildning i brandbekämpning och att sörja för att det fanns utrymningsluckor och denna man miste livet som en följd av företagets försumlighet. Vi måste få till stånd en ordentlig skärpning av hälso- och säkerhetsbestämmelser. Ahern Herr talman! Jag skulle vilja välkomna och ge mitt stöd till min kollega Linkohrs betänkande. I synnerhet hans kommentarer kring parlamentets deltagande och kring utvecklingen av de demokratiska strukturerna inom Europeiska unionen. Detta fördrag hamnade tillsammans med Euratomfördraget utanför de fördrag som kom att ligga till grund för Europeiska unionen, och därför även utanför demokratisk granskning och kontroll. Detta är fullständigt oacceptabelt, särskilt i en tid när energianläggningar, såväl kärnkraftsbaserade som andra, skulle kunna utgöra mål för terrorattacker. Hälsa och säkerhet bör därför utgöra vår främsta prioritet. Som andra kolleger har påpekat har bristen på parlamentarisk granskning gjort kommissionens förslag oacceptabla och De gröna kan därför inte godkänna kommissionens förslag beträffande utgifterna för forskningsfonden. För hur kunde parlamentets budgetutskott bevilja ansvarsfrihet avseende budgeten utan att utnyttja sin befogenhet att granska den ekonomiska förvaltningen och allokeringen inom fonder? Slutligen påminner oss utlöpandet av EKSG-fördraget efter 50 år om att Euratomfördraget, som även detta har existerat bortom detta parlaments demokratiska granskning och kontroll, blivit en abnormitet när fler och fler medlemsstater nu tar avstånd från kärnkraft och inriktar sig på nya energikällor, och att denna abnormitet lyckligtvis går i graven med Kol- och stålgemenskapen, men fortsätter med Euratom-fördraget. Seppänen Herr talman! Europeiska kol- och stålgemenskapen har under det senaste årtiondet lånat upp pengar på marknaden och lånat vidare medel för forskningsverksamhet inom kol och stålbranschen. I och med att kol- och stålgemenskapen upphör med sin verksamhet kommer den enligt boutredningen att ha ett överskott på 1,1 miljarder euro. Nu lägger man upp spelregler för hur avkastningen på pengarna skall användas för forskningsverksamhet inom kol- och stålbranschen. Jag ser grundandet av en forskningsfond som någonting positivt, medan det inte är bra att man stryper medlen som används för att bekämpa sociala missförhållanden. Enligt kommissionens förslag skall placeringsverksamheten skötas och forskningsprojekten beredas av en tjänstemannaarmé på trettio personer, vars verksamhet finansieras med ca tre och en halv miljoner euro: man får uppfattningen av en överdimensionerad byråkrati och därför måste parlamentet återkomma till saken i samband med behandlingen av ansvarsfrihetsfrågorna. Enligt ändringsförslaget i Linkohrs betänkande bör man grunda en särskild europeisk forskningsstiftelse, utvidga kol- och stålforskningsfonden även till andra områden samt ta emot finansiering även från den privata sektorn. Herr Linkohr, detta är ett betänkligt förslag. Vi har redan EU:s gemensamma forskningscenter samt ramprogrammet för vetenskap och forskning. Jag förstår Linkohrs positiva attityd gentemot forskningsverksamheten, men man skall inte bygga upp en ny byråkrati. Kol- och stålforskningsfonden måste grundas, eftersom EKSG upphör med sin verksamhet. Det är motiverat att betala tillbaka dess medel till de branscher därifrån de har samlats in, men idén om en forskningsstiftelse som skall finansieras med pengar från EU:s skattebetalare och företag, ökar ineffektiv byråkrati. Det är bättre om parlamentet kräver medbeslutandeförfarande på vetenskapens och forskningens område och lämnar allt verkställande åt kommissionen. Vi ifrågasätter inte Linkohrs goda vilja gentemot vetenskap och forskning. Mombaur Herr talman, mina damer och herrar, kära kolleger! Ett avtal löper ut, men grunden blir kvar, ty grunden, Montanunionsfördraget, är sedan länge en del i Europeiska unionens byggnad. Vi har också kvar minnet av den 9 maj 1950, den dag då Robert Schuman föredrog sydfransosen Jean Monnets geniala plan och därmed lade grunden till det som vi i dag kallar det europeiska fredsprojektet. Montanunionsfördraget har två efterföljare: först det som vi talar om i dag, och något som rör främjande åtgärder på kolområdet i framtiden, bidragsfrågor som vi kommer att ägna oss åt senare. I anslutning till de båda betänkanden som vi har här skulle jag kort vilja göra fyra påpekanden. Mitt första påpekande: Det förfarande som föreslås har typiskt fördemokratisk prägel. 1952 var det ju försvarbart, men det är naturligtvis inte längre försvarbart att låta rådet ensamt besluta, när unionens medborgare för femte gången har valt ett demokratiskt parlament, nämligen oss här. Det måste stå klart. Mitt andra påpekande: Det är rätt att stödja forskningen om kol och stål med en årlig summa på 45 miljoner euro. Ur rättslig synpunkt skulle man kunna säga: Det är en tidigt planerad form av förstärkt samarbete mellan några parter. Men lika rätt är naturligtvis det som utskottet rekommenderar då det följer vår kollega Linkohrs förslag, nämligen att överväga att så småningom göra en stiftelse av denna fond, eftersom då också problemet med nya medlemsstater vore lättare att lösa än om de måste bli delaktiga i de gamla inbetalarnas pengar. Mitt tredje påpekande: Kommissionen har med rätta ställt forskningsfonden under de grundläggande rättigheterna, ty stadgan om de grundläggande rättigheterna sammanfattar ju gällande rättsordning. Det vill säga, allt som skall anordnas på europeisk nivå måste bedömas i enlighet med de grundläggande rättigheterna och är bundet av dessa. Jag tycker att det är väl starkt, att rådet i sin överläggning har strukit dessa tre kommissionsförslag och att det vill lyfta ut hänvisningen till stadgan om de grundläggande rättigheterna ur texten. Detta är en otrolig rättsskandal som måste fördömas, och därför nämner jag den. Så har jag kommit fram till min fjärde punkt, och där är jag särskilt spänd på att få höra ert svar, fru kommissionär: Ni hade ju som kommission ursprungligen en annan rättslig grund. Nu stöder ni er på protokollet till Nicefördraget, och detta är ganska spännande, ty detta Nicefördrag kommer förmodligen inte att ha trätt i kraft till den 23 juli 2002. Den dagen slutar emellertid EKSG-fördraget att gälla, och vi kan väl ändå inte tillåta, att vi hamnar i ett rättslöst tillstånd. Alltså skulle jag gärna vilja ha ert svar på frågan om hur ni tänker gå till väga, vad ni tänker föreslå så att inte ett rättslöst tillstånd inträder vid midnatt, klockan 24.00 den 23 juli 2002, vilket ju i så fall kommer att väcka den spännande frågan, vem de pengar egentligen tillhör som inte längre har någon laglig ägare. Rovsing Herr talman! Jag är enig med alla de talare som har kritiserat bristen på demokrati i den fortsatta förvaltningen av medlen. Som nämnts löper fördraget ut den 23 juli nästa år. Detta fördrag lade grunden till den europeiska union vi har i dag. Det lanserade begreppet "gemensam marknad" och med införandet av den Höga myndigheten, en gemensam församling, ett särskilt ministerråd och en domstol etablerades de institutioner som nu verkar i form av kommissionen, Europaparlamentet, rådet och domstolen. Jag anser detta värt att nämna. Vad de politiska målsättningarna beträffar får man säga att de på många områden har uppfyllts. När man talar om den framtida användningen av de medel som skall förvaltas hade man kunnat önska att en större andel av budgeten gick till forskning om rent kol och jag är säker på att kommissionen kommer att vara uppmärksam på detta när man skall diskutera det framtida system som skall gälla för forskningsfonden. Jag anser att det finns anledning att här i dag ge sitt erkännande till det arbete som utförts i de institutioner, organ och företag som under 50 år varit ansvariga för EKSG:s aktiviteter, i synnerhet kommissionens och det rådgivande utskottets bidrag. En utökad forskning kommer som sagt att företas och denna forskning skall vara till gagn för både miljö, industri och våra väljare inom Europeiska unionen. Wallström . (EN) Först av allt skulle jag vilja tacka parlamentets ansvariga utskott och deras föredragande. Dessa förslag är slutprodukten av en lång diskussionsprocess som inleddes av kommissionen för tio år sedan. Det koncept som föreslås av kommission är att låta EKSG:s tillgångar återgå till gemenskapen när fördraget löper ut och att endast använda de medel som utvinns ur dessa tillgångar för att finansiera forskning inom områden relaterade till stål- och kolindustrin. Detta koncept har diskuterats med näringslivet, arbetsmarknadens parter, Europaparlamentet och medlemsstaterna, och godkändes slutligen av alla parter. Medlemsstaterna har haft stor delaktighet i denna diskussion, vilket är fullständigt försvarbart, eftersom de gemensamt utgör ägare till EKSG:s tillgångar. Hade ingen enighet kunnat uppnås bland medlemsstaterna hade tillgångarna helt enkelt tillfallit desamma, i enlighet med internationella rättsprinciper. Europeiska rådet har givit oss detaljerad vägledning i ämnet, först på det europeiska toppmötet i Amsterdam 1997 och sedan mer nyligen på regeringskonferensen i Nice förra året. Vid detta senare tillfälle antog medlemsstaterna ett protokoll med anknytning till Nicefördraget som specificerar arrangemangen kring utlöpandet av detta fördrag. Kommissionen är förbunden att respektera de beslut som fattats i Nice. Det är mot denna bakgrund som kommissionen måste bemöta era ändringsförslag. Ni har begärt att alla tre besluten skall antas genom medbeslutandeförfarandet. Jag är ledsen att behöva säga att kommissionen inte kan bevilja denna begäran. Vad gäller rambeslutet har beslutsförfarandet redan överenskommits vid regeringskonferensen i Nice. Vad gäller de två besluten kring riktlinjerna på det ekonomiska området och forskningsområdet har kommissionen följt samma linje som vid andra liknande förslag vad gäller forskningspolitik eller vår budgetförordning. Europeiska unionens särskilda ramprogram för forskning och utveckling överlämnas t.ex. till parlamentet för yttrande, vilket även gäller budgetförordningen. Om kommissionen avvek från denna linje skulle den inte handla enligt gällande bestämmelser. Å andra sidan skulle jag vilja framhålla att parlamentets deltagande beträffande de föreslagna arrangemangen är betydligt starkare än vad gäller EKSG-fördraget. Vad gäller budgeteringen av tillgångarna efter det att fördraget upphört att gälla samtycker kommissionen till att tillgångarna och utgifterna skall införlivas i Europeiska gemenskapens allmänna budget. Det kommer dock att röra sig om öronmärkta intäkter, vilka enligt vår överenskommelse mellan institutionerna inte omfattas av budgetplanen. Vi kunde därför inte ge vårt samtycke till förslaget om att helt enkelt införliva tillgångarna och utgifterna i kapitel III, den interna budgetpolitiken, och att stryka varje hänvisning till öronmärkta intäkter. Ni antydde även att kommissionen inom två år, senast den 24 juli 2004, skulle komma att lägga fram förslag om att vidareutveckla den forskningsfond som upprättas till följd av att EKSG löpt ut till en europeisk forskningsstiftelse som täcker alla forskningsområden även utöver stål och kol. Jag är medveten om att en sådan stiftelse har föreslagits vid flera tillfällen. Jag har noterat att motsvarande ändringsförslag endast hänför sig till förslaget till beslut beträffande forskningsriktlinjerna. Ur juridisk synpunkt fastställer forskningsriktlinjerna de tekniska föreskrifterna vad gäller genomförandet av forskningsaktiviteter, men de är inte tillräckliga vid institutionella frågor av denna typ. Förslaget att upprätta en forskningsstiftelse har redan i huvuddrag lagts fram för kommissionen vid flera tillfällen, särskilt under diskussionen i rådet, men har avvisats. Det första skälet är att förvaltningen av EKSG-fonderna efter den 23 juli 2002 kommer att involvera tre aspekter: för det första förvaltningen av rådande EKSG-förpliktelser från och med den dagen fram till dess att de löper ut - och de är i en del fall giltiga i 20 år eller mer; för det andra den ekonomiska förvaltningen av EKSG:s tillgångar; och för det tredje förvaltningen av forskningsfonden som finansieras genom de medel som genereras av den ekonomiska förvaltningen. Dessa tre aspekter är därför nära förbundna med varandra och det är inte möjligt att isolera någon av dem. Det står vidare klart att en majoritet av medlemsstaterna motsätter sig att forskningsfonden skall drivas i form av stiftelse. Den mycket låga summa som den föreslagna forskningsfonden representerar skulle när allt kommer omkring inte motivera upprättandet av en stiftelse. Den mest förnuftiga lösningen är därför att kommissionen som hittills har administrerat all verksamhet inom EKSG fortsätter att göra så. Slutligen har jag med särskilt intresse noterat er begäran att miljöhänsyn skall ges prioritet i verksamheten inom denna kol- och stålforskningsfond. Jag är glad över att kunna säga att aktuella forskningsprojekt som finansieras genom EKSG-fördraget redan lägger stor vikt vid renare tekniker, energibesparing och miljöskydd inom såväl kol- som stålsektorn. Jag kan försäkra er att vi kommer att fortsätta att lägga stor vikt vid dessa aspekter såväl som vid frågan om säkerhet på arbetsplatsen i de forskningsriktlinjer vi nu föreslår. Låt mig avslutningsvis svara på Mombaurs fråga kring den specifika problemställningen beträffande den rättsliga grunden för kommissionens treåriga förslag. Som ni känner till baseras dessa på ett protokoll som är knutet till Nicefördraget och vi måste nu fundera över hur vi skall hantera den osäkerhet som råder kring fördragets ikraftträdande. Kommissionen utreder för närvarande denna fråga och överväger alternativa lösningar. Mitt svar måste bli att vi kommer att vara tvungna att fortsätta att titta på denna speciella fråga. Tack ännu en gång för den omsorgsfulla analysen av kommissionens förslag, era bidrag till denna diskussion och för er uppmärksamhet. Talmannen Tack så mycket, fru kommissionär. Jag förklarar den gemensamma debatten avslutad. Omröstningen kommer att äga rum i morgon kl. 12.30. (Sammanträdet avbröts kl. 20.55.)

Επαvάληψη της συvσδoυ Πρόεδρος Κηρύσσω την επανάληψη της συνόδου του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, που είχε διακοπεί την Παρασκευή 8 Σεπτεμβρίου 2000. Έγκριση των συνοπτικών πρακτικών της προηγούμενης συνεδρίασης Tajani Κυρία Πρόεδρε, συνέβη δυστυχώς εχθές στην Ιταλία ένα ακόμά επεισόδιο βίας: ένας καθηγητής χριστιανικής καταγωγής αλλά εβραϊκής προέλευσης έγινε αντικείμενο επίθεσης και ξυλοδαρμού από μια ομάδα ναζιστών naziskin στη Βερόνα. Πιστεύω ότι τέτοιου είδους επεισόδια θα πρέπει να καταδικάζονται αμέσως, και από το Κοινοβούλιό μας, διότι είναι αδιανόητο να ανεχόμαστε την επανεμφάνιση του αντισημιτικού, του ρατσισμού και της ξενοφοβίας εντός της Ένωσής μας. Πέρα λοιπόν από τα πολιτικά κόμματα, πιστεύω ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο οφείλει να στείλει ένα μήνυμα, μια ένδειξη αλληλεγγύης προς τον εν λόγω καθηγητή ο οποίος δέχτηκε επίθεση απλώς εξαιτίας της εβραϊκής καταγωγής του. Ευχαριστώ εσάς, κυρία Πρόεδρε, καθώς και το Κοινοβούλιο για το μήνυμα αλληλεγγύης που θα στείλει. (Χειροκροτήματα) Πρόεδρος Ευχαριστώ, κύριε Tajani. Θα προσπαθήσουμε να διαβιβάσουμε με τον καλύτερο δυνατό τρόπο την απολύτως δικαιολογημένη διαμαρτυρία σας. Paciotti Κυρία Πρόεδρε, ζήτησα το λόγο για να θέσω το ίδιο ζήτημα. Θα σας παρακαλούσα να εκφράσετε την ανησυχία του Κοινοβουλίου μας, καθώς και την αυστηρή καταδίκη αυτής της πράξης και την αλληλεγγύη προς τον νεαρό καθολικό καθηγητή ο οποίος, εξαιτίας της εβραϊκής καταγωγής τους, έγινε αντικείμενο τέτοιου ανηλεούς ξυλοδαρμού. Πρόεδρος Θα το κάνω πολύ ευχαρίστως, κυρία Paciotti. Speroni Όπως ο συνάδελφος Tajani και όλοι οι άλλοι προλαλήσαντες θα ήθελα με τη σειρά μου να εκφράσω τη λύπη μου για τη ρατσιστική επίθεση που δέχθηκε ο χριστιανός καθηγητής εβραϊκής καταγωγής στη χώρα μου, για την ακρίβεια στη Βερόνα. Πρόκειται για αδιανόητα επεισόδια, για τα οποία δεν θα πρέπει να εκφράζουμε απλώς τη λύπη μας, αλλά να εξασφαλίσουμε την αυστηρή τιμωρία τους. Angelilli Θα ήθελα να εκφράσω τη συμφωνία μου στη δήλωση του συναδέλφου Tajani, στην οποία έχουν εκφράσει την υποστήριξή τους πολλοί συνάδελφοι διαφόρων κομμάτων. Εξ ονόματος της ομάδας μου, της εθνικής συμμαχίας, ενώνω τη φωνή μου λοιπόν στέλνοντας την αμέριστη συμπαράστασή μας και καταδικάζοντας αποφασιστικά επεισόδια τα οποία μας κάνουν να ντρεπόμαστε που είμαστε Ευρωπαίοι. Πιστεύω ότι η ευαισθησία του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, όπως εκφράζεται ομόφωνα από τη δεξιά μέχρι την αριστερά, θα μπορέσει να συμβάλει στην καταπολέμηση και στην παντοτινή εξάλειψη τέτοιων απαράδεκτων φαινομένων. Morgan Θα ήθελα να θέσω σαν διαδικαστικό το γεγονός ότι οι Κοσμήτορες έκαναν την πρόταση να δίδεται άδεια μιας ημέρας στους Βουλευτές του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου κατά τις εβδομάδες επικοινωνίας με τους πολίτες εάν βρίσκονται στις Βρυξέλλες. Θα ήθελα να σας παρακαλέσω ιδιαιτέρως, Κυρία Πρόεδρε και μέλη του Προεδρείου - φαντάζομαι ότι το θέμα αυτό πρόκειται να είναι στο πρόγραμμά σας πολύ σύντομα - να σκεφθείτε πολύ προσεκτικά προτού πάρετε αυτή την απόφαση γιατί οι εβδομάδες επικοινωνίας με τους πολίτες είναι μια πολύ καλή ιδέα. Υπάρχει εξαιρετικά μεγάλη ανάγκη για τους Ευρωβουλευτές να επικοινωνούν με το εκλογικό σώμα με έναν πολύ πιο αποτελεσματικό τρόπο. Το γεγονός ότι είχαμε τόσο μικρή προσέλευση στις ευρωεκλογές αποδεικνύει αυτή την ανάγκη και εάν επιτρέψουμε στους ανθρώπους αυτούς να βρίσκονται εδώ κατά τη διάρκεια των εβδομάδων επικοινωνίας με τους πολίτες, υπονομεύουμε την ουσία του ρόλου τους. Δίνουμε τροφή στους ευρωσκεπτικιστές που πιστεύουν ότι διογκώνουμε οι ίδιοι τις δαπάνες μας και φαινόμαστε υποκριτές σε μια στιγμή όπου ζητάμε αλλαγές από την Επιτροπή. Κυρία Πρόεδρε, προτρέπω τόσο εσάς όσο και τα μέλη του Προεδρείου να μελετήσετε πολύ προσεκτικά το θέμα και να απορρίψετε αυτό το αίτημα των Κοσμητόρων. (Χειροκροτήματα) Πρόεδρος Κυρία Morgan, δεν έχω ακόμη στα χέρια μου τη συγκεκριμένη πρόταση των κοσμητόρων. Για το λόγο αυτό δεν έχει περιληφθεί στην ημερήσια διάταξη του Προεδρείου. Το Προεδρείο θα την εξετάσει φυσικά με πολύ μεγάλη προσοχή, αμέσως μόλις τη λάβει. Berθs Κυρία Πρόεδρε, θα ήθελα να επιστήσω την προσοχή των συναδέλφων μας και να τους καλέσω να βρίσκονται σε επιφυλακή σχετικά με τη διαδήλωση, που ξεκινάει σήμερα από τις Βρυξέλλες με προορισμό το Παρίσι. Διοργανώνεται από τη σαϊεντολογία και παρουσιάζεται σαν ένας μαραθώνιος ενάντια στην θρησκευτική μισαλλοδοξία που επικρατεί στη Γαλλία. Θεωρώ τη διαδήλωση αυτή εξαιρετικά επικίνδυνη, τη στιγμή που η χώρα μου έχει κάνει πολύ σημαντικά βήματα στον αγώνα ενάντια στις σέκτες και πιστεύω ότι η Ευρώπη πρέπει να εξακολουθήσει να εμπνέεται από τον αγώνα αυτόν, από τις αξίες δηλαδή του λαϊκού κράτους, της ανεκτικότητας, αλλά της αληθινής ανεκτικότητας και όχι αυτής που προβάλλουν οι σέκτες. (Χειροκροτήματα) Πρόεδρος Ευχαριστούμε, κυρία Berθs, για την πληροφόρηση και την ενημέρωση. Balfe Εφόσον το θέμα τέθηκε για συζήτηση δημοσίως, θα ήθελα να γραφούν στα πρακτικά οι αιτίες για την πρόταση των Κοσμητόρων: Πιστεύω ότι ο όρος "εβδομάδες επικοινωνίας με τους πολίτες" ήταν ατυχής. Πρόκειται για εβδομάδες χωρίς συναντήσεις κατά τη διάρκεια των οποίων όμως η Επιτροπή, το Συμβούλιο και όλοι οι υπόλοιποι παράγοντες αυτού του Κοινοβουλίου, συμπεριλαμβανομένων των πολιτικών ομάδων, εργάζονται εντατικά. Δεδομένου ότι πηγαίνουμε στη Νίκαια για να ζητήσουμε περισσότερες εξουσίες για αυτό το Κοινοβούλιο αποτελεί μάλλον κακό προηγούμενο για εμάς να στέλνουμε ολόκληρο το Κοινοβούλιο σε άδεια για τέσσερις εβδομάδες, μακριά από τον τόπο όπου εκλέχθηκε για να κάνει το καθήκον του. Συνεπώς, πιστεύουμε ότι τα Μέλη αυτά - και υπάρχουν πολλά τέτοια - που συντάσσουν εκθέσεις, προεδρεύουν σε επιτροπές, διευθύνουν ομάδες και έχουν νόμιμους λόγους να είναι εδώ θα πρέπει, επί τη βάσει των σκοπών αυτών, να μπορούν να έρθουν και να κάνουν την εργασία τους στον τόπο όπου εκλέχθηκαν να το κάνουν. (Χειροκροτήματα) Πρόεδρος Κύριε Balfe, δεν νομίζω ότι υπάρχει λόγος να συζητήσουμε το συγκεκριμένο θέμα. Όπως απάντησα στην κυρία Morgan, μόλις λάβω επισήμως την πρόταση των κοσμητόρων, το Προεδρείο θα εξετάσει με τη μεγαλύτερη δυνατή προσοχή την πρόταση και όλες τις ενδεχόμενες συνέπειές της. Thyssen Κύριε Πρόεδρε, σε λίγο θα ακούσουμε ανακοίνωση της Επιτροπής για την πετρελαϊκή κρίση και χαίρομαι ιδιαιτέρως που η Επίτροπος παρευρίσκεται εδώ. Γνωρίζουμε όλοι ότι δεν μπορεί να μείνει για πολύ και ότι σήμερα το βράδυ πρέπει να μεταβεί στο Λουξεμβούργο για το Συμβούλιο Μεταφορών. Ωστόσο, αυτό δεν πρέπει να μας εμποδίσει να διεξαγάγουμε μια εμπεριστατωμένη συζήτηση της προβληματικής αυτής, δηλαδή μια συζήτηση που θα διαρκέσει περισσότερο από τη μια ώρα που προβλέπει γι' αυτό η ημερήσια διάταξη. Πρόεδρε, εγώ προσωπικά αλλά και πολλοί άλλοι συνάδελφοι λυπόμαστε που είμαστε υποχρεωμένοι να ολοκληρώσουμε το θέμα αυτό σε τόσο σύντομο χρονικό διάστημα. Πρόκειται για ένα πρόβλημα το οποίο τις τελευταίες ημέρες συντάραξε την Ευρώπη και ίσως να συνεχίσει να την απασχολεί και τις επόμενες ημέρες. Όμως, ο χρόνος που αφιερώνουμε στο θέμα αυτό είναι πάρα πολύ λίγος και θα ήθελα συνεπώς να εκφράσω δημόσια τη δυσαρέσκειά μου και εξ ονόματος πολλών άλλων συναδέλφων. Πρόεδρος Βεβαίως και συμμερίζομαι απολύτως τη λύπη σας, κυρία Thyssen. Oomen-Ruijten Κυρία Πρόεδρε, θα ήθελα να επανέλθω για λίγο στην προβληματική των "λευκών εβδομάδων";. Αυτό που με ενδιαφέρει δεν είναι οι πληρωμές αλλά κάτι το οποίο θεωρώ πάρα πολύ περίεργο και που αφορά τον ορισμό μιας λευκής εβδομάδας λίγο πριν τις διακοπές του Φεβρουαρίου που υπάρχουν σε ορισμένα κράτη μέλη, ή την εβδομάδα του καρναβαλιού κατά τη διάρκεια της οποίας υπάρχουν ορισμένα κράτη μέλη όπου οι εργαζόμενοι είναι ελεύθεροι την Δευτέρα και την Τρίτη. Εάν γίνει επιλογή για μια λευκή εβδομάδα θα ήταν προτιμότερο να γίνει αυτό την εβδομάδα του καρναβαλιού και όχι την προηγούμενη. Πρόεδρε, καλώ το Προεδρείο να επανεξετάσει το θέμα. Schrφder, Ilka Πράσινοι/ALE). (DE) Ένας συνάδελφος αναφέρθηκε μόλις σε ένα αντισημιτικό επεισόδιο. Θα ήθελα με τη σειρά μου να σας αναφέρω σχετικά με την κατάσταση στη Γερμανία, όπου έλάβε χώρα το προηγούμενο καλοκαίρι μια ευρεία συζήτηση σχετικά με το ρατσισμό, τι σημαντικά επεισόδια έλαβαν χώρα από τις προηγούμενες κοινοβουλευτικές εκλογές μέχρι σήμερα, προκειμένου να είσαστε καλύτερα ενημερωμένοι για το φαινόμενο. Τρία χαρακτηριστικά παραδείγματα: στις 2 Σεπτεμβρίου ένας 50χρονος σερβιτόρος από το Μόναχο, κινεζικής καταγωγής, έγινε αντικείμενο ξυλοδαρμού και εξύβρισης με λέξεις όπως "γουρούνι αλλοδαπέ!" . Στις 13 Σεπτεμβρίου βρέθηκε ένας άστεγος νεκρός. Δύο Skinheads ομολόγησαν ότι του επιτέθηκαν και τον χτύπησαν. Ο άστεγος υπέκυψε στα τραύματα που του προξένησαν οι κλωτσιές και οι γροθιές τους. Τρίτον: στις 4.9 ακροδεξιοί επιτέθηκαν και κτύπησαν έναν άνθρωπο του οποίου οι γονείς προέρχονται από την Τυνησία. Το γεγονός αυτό συνέβη στο Kassel. Συνηθίζουμε να πενθούμε τους νεκρούς μας. Θα παρακαλούσα να το κάνουμε αυτό και για εκείνου τους ανθρώπους που μας είναι άγνωστοι και μάλιστα γι' αυτούς που έχασαν τη ζωή τους δολοφονημένοι για πολιτικούς, και συγκεκριμένα ρατσιστικούς λόγους. Ήθελα να επιστήσω την προσοχή σας σ' αυτό το ζήτημα, καθώς διεξάγουμε στη Γερμανία μια συζήτηση σχετικά τη στιγμή αυτή. (Χειροκροτήματα) Πρόεδρος Σας ευχαριστώ, κυρία Schrφder. Τα γεγονότα αυτά είναι πάρα πολύ λυπηρά και καταδικαστέα και είναι βέβαιο ότι οφείλουμε να είμαστε μονίμως σε εγρήγορση όσον αφορά τέτοια ζητήματα. Ημερήσια διάταξη Πρόεδρος Έχουν προταθεί οι ακόλουθες τροποποιήσεις της ημερήσιας διάταξης: Όσον αφορά την Πέμπτη: Η συνεδρίαση θα αρχίσει με τις δηλώσεις του Συμβουλίου και της Επιτροπής σχετικά με την τρομοκρατία στην Ισπανία. Όσον αφορά την κοινή συζήτηση για το ρατσισμό, σας πληροφορώ ότι η Συνομοσπονδιακή Ομάδα της Ευρωπαϊκής Ενωτικής Αριστεράς /Αριστεράς των Πρασίνων των Βορείων Χωρών έχει καταθέσει επίσης προφορική ερώτηση στην Επιτροπή σχετικά με τις πράξεις βίας της γερμανικής Ακροδεξιάς. Δεδομένου ότι έχει προστεθεί η συζήτηση για την τρομοκρατία, σας προτείνω να μετατεθεί η έκθεση του κ. Titley σχετικά με τον κώδικα συμπεριφοράς για τις εξαγωγές όπλων, που είχε προβλεφθεί ως τελευταίο θέμα, σε μια επόμενη περίοδο συνόδου. Επειδή οι συζητήσεις της πρωινής συνεδρίασης είναι ιδιαιτέρως σημαντικές, η ώρα της ψηφοφορίας θα μετατεθεί - προσέξτε σας παρακαλώ - στις 11.30. Η ψηφοφορία δεν θα διεξαχθεί στις 11.00 αλλά στις 11.30. Τέλος, ως προς τις ψηφοφορίες, δύο συστάσεις για τη δεύτερη ανάγνωση, εξ ονόματος της Επιτροπής Περιφερειακής Πολιτικής, Μεταφορών και Τουρισμού, σχετικά με τις οδικές μεταφορές (A5-0234/2000 - κ. Koch) και τις σιδηροδρομικές μεταφορές επικίνδυνων εμπορευμάτων (A5-0229/2000 - κ. Χατζιδάκις) προστέθηκαν βάσει της διαδικασίας χωρίς συζήτηση. Η προθεσμία κατάθεσης προτάσεων απόρριψης ή τροπολογίας λήγει σήμερα στις 4 το απόγευμα. Η ψηφοφορία της έκθεσης της κυρίας Glase (A5-0220/2000), εξ ονόματος της Επιτροπής Απασχόλησης και Κοινωνικών Υποθέσεων, σχετικά με τη λαθραία εργασία, είχε μετατεθεί από την περίοδο συνόδου του Στρασβούργου. Συνεπώς θα τεθεί σε ψηφοφορία αύριο. Υπάρχουν αντιρρήσεις, παρατηρήσεις επί των διαφόρων προτάσεων; Αλαβάνος Κυρία Πρόεδρε, είπατε ότι θα αρχίσουμε εντεκάμισι αύριο. Αυτό είναι μια πολύ δυσάρεστη έκπληξη γιατί πολλοί από εμάς έχουμε αεροπλάνα που μόλις προλαβαίναμε με την προηγούμενη ώρα ψηφοφορίας, την σταθερή ώρα ψηφοφορίας που έχουμε. Είναι μεγάλο πρόβλημα, είναι μεγάλη η δυσκολία να βρούμε θέσεις σε άλλα αεροπλάνα, βραδινά ή έστω και αυριανά. Με την έννοια αυτή, εγώ θα ήθελα να σας παρακαλέσω, είτε την ώρα της ψηφοφορίας την κρατάμε σταθερή είτε, σε άλλη περίπτωση, να μας ενημερώνετε πιο έγκαιρα. Θα ήθελα να παρακαλέσω να κρατήσουμε σταθερή την ώρα ψηφοφορίας, δηλαδή στις 11 η ώρα. McMillan-Scott Μια εναλλακτική πρόταση είναι να ξεκινάμε μισή ώρα νωρίτερα, στις 8.30 και να έχουμε την ψηφοφορία στις 11.00. Πρόεδρος Πολύ ωραία, εντάξει. Αν είστε όλοι σύμφωνοι με την πρόταση αυτή, να αρχίσει δηλαδή η συνεδρίαση αύριο στις 8.30 και να παραμείνουν οι ψηφοφορίες στις 11.00, ίσως δεν χρειάζεται να ψηφίσουμε. (Το Σώμα παρέχει σύμφωνη γνώμη) Gollnisch Κυρία Πρόεδρε, καλέσατε όσους βουλευτές επιθυμούν να κάνουν τις παρατηρήσεις τους επί της ημερήσιας διάταξης. Στο πλαίσιο αυτό λοιπόν, θα ήθελα να πω ότι δεν έχω καμία αντίρρηση να συζητηθούν στο Κοινοβούλιό μας τα εγκλήματα και αδικήματα που διαπράττουν οι αυτόχθονες Ευρωπαίοι κατά των ξένων. Με βάση τα στοιχεία της αρμόδιας επιτροπής στη χώρα μου, τα κρούσματα ανέρχονται σε τριάντα περίπου ετησίως έναντι των τεσσάρων εκατομμυρίων εγκλημάτων και αδικημάτων, από τα οποία το ένα εκατομμύριο αφορά εγκλήματα και αδικήματα που ξένοι διέπραξαν κατά των αυτοχθόνων. Προτείνω να εξετάσουμε εκ παραλλήλου τα δύο αυτά θέματα. Έτσι θα τα αντιμετωπίσουμε σε ίση βάση. Επειδή ο ρατσισμός είναι δυστυχώς ένα φαινόμενο που έχει εξαπλωθεί σε παγκόσμιο επίπεδο, καλό θα ήταν να εξετάσουμε επίσης και τη ρατσιστική εγκληματικότητα και παραβατικότητα που εκπορεύεται από τους ξένους με στόχο τους Ευρωπαίους. Πρόεδρος Μάλιστα, νομίζω ότι αυτό θα ήταν το καλύτερο. Sylla Κυρία Πρόεδρε, έχει πολύ μεγάλη σημασία νομίζω να μην υπάρξει καμία αλλαγή όσον αφορά την αυριανή συζήτηση για την πάλη ενάντια στο ρατσισμό. Πολύ περισσότερο που πολλοί συνάδελφοί μας συνειδητοποιούν, σήμερα, ότι καμία ευρωπαϊκή χώρα δεν βρίσκεται στο απυρόβλητο, ότι παντού τα εκλογικά ποσοστά του ρατσισμού και του λαϊκισμού αυξάνονται. Θα ήταν ευχής έργο, αγαπητοί συνάδελφοι, εάν, βάσει όσων ειπώθηκαν σήμερα από πολλούς συναδέλφους, καταλήγαμε στην αυριανή συζήτηση να συμφωνήσουμε στην εξής τροπολογία, ότι απαγορεύεται να εκφέρει κάποιος βουλευτής στο χώρο του Κοινοβουλίου ρατσιστικές απόψεις. Αν το καταφέρουμε αυτό, να απαγορεύεται να εκφέρει κάποιος μέσα στο Κοινοβούλιο ρατσιστικές απόψεις, τότε τα λόγια και οι πράξεις μας θα αποκτήσουν μεγαλύτερη βαρύτητα προς τα έξω. Αυτή νομίζω είναι η καλύτερη απάντηση που μπορούμε να δώσουμε στον κ. Gollnisch. Μέτρα που πρέπει να ληφθούν λόγω της πετρελαϊκής κρίσης και της αύξησης των τιμών του πετρελαίου Πρόεδρος Η ημερήσια διάταξη προβλέπει τη δήλωση της Επιτροπής για τα μέτρα που πρέπει να ληφθούν λόγω της πετρελαϊκής κρίσης και της αύξησης των τιμών του πετρελαίου. De Palacio . Κυρία Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, σας ευχαριστώ για την ευκαιρία που μου δίνετε να παρέμβω στην Ολομέλεια αυτού του Σώματος αφού εχθές παρενέβη για δύο ώρες η Επιτροπή Ενέργειας. Το θέμα που περισσότερο μας απασχολεί σήμερα είναι η αύξηση των τιμών του πετρελαίου τους τελευταίους 18 μήνες, ένα ζήτημα που έχει σοβαρές επιπτώσεις στους Ευρωπαίους πολίτες. Είναι προφανές ότι η εν λόγω αύξηση των τιμών του πετρελαίου θα έχει μεγαλύτερες επιπτώσεις στις περισσότερο αναξιοπαθούσες κοινωνικές ομάδες καθώς και σε κάποιους συγκεκριμένους τομείς. Αν στις αρχές του 1999 η τιμή ανά βαρέλι αργού πετρελαίου ήταν 10 δολάρια, σήμερα φτάνει τα 33 με 35 δολάρια. Πρόκειται για τιμή ρεκόρ από τον πόλεμο του Κόλπου, τιμή που οι εμπειρογνώμονες στην πλειοψηφία τους δεν πίστευαν ότι θα υφίστατο παρά μόνο σε περιπτώσεις γεωπολιτικής κρίσης. Η αιτία αυτής της αύξησης της τιμής του πετρελαίου είναι πολύ σαφής: περιορισμός της παραγωγής εκ μέρους των χωρών του ΟΠΕΚ που συμπίπτει με μια παγκόσμια οικονομική ανόρθωση, και κατά συνέπεια υπάρχει αύξηση της ζήτησης. Οι επιπτώσεις της εν λόγω αύξησης της τιμής του πετρελαίου είναι ιδιαίτερα σημαντικές στην Ευρωπαϊκή Ένωση και ακόμη περισσότερο στη ζώνη του Ευρώ λόγω της ισοτιμίας δολαρίου - Ευρώ. Δεν μπορούμε να αγνοήσουμε τις συνέπειες της συγκεκριμένης αύξησης στην ευρωπαϊκή οικονομική ανάπτυξη. Συγκεκριμένα, εκτιμούμε ότι αυτή την στιγμή η αύξηση αυτή οδηγεί σε πληθωρισμό της τάξης του 1% και μείωση της ανάπτυξής μας περίπου 0,3%, κάποιοι δε επαγγελματικοί κλάδοι όπως αγρότες, αλιείς και μεταφορείς κάποιες φορές ειλικρινά αντιμετωπίζουν δυσκολίες. Ωστόσο, τόσο οι πετρελαιοπαραγωγές χώρες όσο και εκείνες που αποτελούν την καταναλωτική αγορά έχουμε το ίδιο κοινό συμφέρον, τη σταθερότητα και την προβλεψιμότητα των τιμών. Αυτό που είναι προς συμφέρον όλων μας είναι ο καθορισμός των τιμών σε μια αγορά ελεύθερου ανταγωνισμού και όχι σε μια ελάχιστα διαφανή μονοπωλιακή αγορά όπως συμβαίνει σήμερα. Από την άλλη, η εξάρτηση της Ευρωπαϊκής Ένωσης αυτή την στιγμή βρίσκεται περίπου στο 50%. Ωστόσο, εάν δεν ληφθούν νέα μέτρα το 2020 θα φτάσουμε περίπου στο 70%. Στην προκείμενη περίπτωση του πετρελαίου η εξάρτησή μας από πηγές εκτός της Ένωσης κυμαίνεται μεταξύ του 85 % και 90 %. Αυτό θα πρέπει να οδηγήσει προφανώς σε μια συζήτηση για την αύξηση της ενεργειακής μας εξάρτησης από πηγές εκτός της Ένωσης και κατά συνέπεια για την σχετικά ευάλωτη θέση μας. Θα πρέπει να πάρουμε στα χέρια μας τα ηνία της ευθύνης και της μοίρας μας. Παρότι ο ανταγωνισμός στον τομέα της ενέργειας είναι περιορισμένος στην Ευρωπαϊκή Ένωση, δεν μπορούμε να μείνουμε με τα χέρια σταυρωμένα μπροστά σε μια τέτοια κατάσταση και να την αφήσουμε να εξελιχθεί, αλλά θα πρέπει να δράσουμε. Για αυτόν τον λόγο η εξασφάλιση ενός επαρκούς επιπέδου ανεξαρτησίας, και κυρίως ασφάλειας όσον αφορά στον ενεργειακό ανεφοδιασμό της Ευρωπαϊκής Ένωσης θα πρέπει να αποτελεί πολιτική προτεραιότητας και μια κοινοτική πολιτική. Πριν από λιγότερο από έναν χρόνο όταν είχα έρθει για πρώτη φορά σε επαφή με αυτό το Σώμα ως μελλοντική υπεύθυνη σε θέματα ενέργειας, είχα επισημάνει πολύ σαφώς ότι κατά την άποψη της Επιτροπής υπήρχαν δύο κρίσιμα στοιχεία τα οποία θα έπρεπε να ληφθούν υπόψη μέσα στα επόμενα χρόνια. Αυτά είναι αφενός να ευνοηθεί κατά τρόπο στρατηγικό ο διάλογος σχετικά με την ενεργειακή πολιτική στα διεθνή φόρουμ και ιδιαίτερα με τις μεγάλες χώρες παραγωγής και κατανάλωσης πετρελαίου, και αφετέρου να προσαρμοστούν οι προτεραιότητές μας ούτως ώστε να μπορέσουμε να αντιμετωπίσουμε καλύτερα τις αντίξοες ενεργειακές συγκυρίες όπως είναι αυτή που αντιμετωπίζουμε σήμερα. Η Επιτροπή σκοπεύει να τηρήσει αυτούς τους θεμελιώδεις στόχους και εδώ και πολλούς μήνες εργάζεται σχετικά με την επίτευξή τους. Πρακτικά η Επιτροπή έχει ήδη τελειώσει την κατάρτιση μιας Πράσινης Βίβλου σχετικά με την ασφάλεια του ανεφοδιασμού και τις δεσμεύσεις του Κιότο, ήτοι τους όρους που αφορούν τις εκπομπές στον τομέα της ενέργειας. Πρόκειται για μια Πράσινη Βίβλο που θα υιοθετηθεί στα τέλη του χρόνου. Ελπίζω να αποτελέσει αφετηρία για έναν ευρύ διάλογο και μια ευρεία συζήτηση με τα ενδιαφερόμενα μέρη για την εξέταση του ρόλου και της θέσης κάθε μίας από τις πηγές ενέργειας για τα επόμενα είκοσι ή τριάντα χρόνια. Επιπλέον, θα πρέπει να προωθήσουμε τον βραχυπρόθεσμο διάλογο σε διεθνές επίπεδο με τις πετρελαιοπαραγωγές χώρες προκειμένου να τις πείσουμε σχετικά με το κοινό συμφέρον της σταθερότητας των τιμών, κάτι που και αυτές οι ίδιες έχουν επισημάνει θέτοντας τον στόχο μιας ζώνης τιμών. Από την άλλη, θα πρέπει να λάβουμε υπόψη το γεωπολιτικό πλαίσιο στο οποίο κινούμαστε, και ιδιαίτερα την ειρηνευτική διαδικασία στη Μέση Ανατολή και την περίπλοκη πολιτική κατάσταση στην εν λόγω περιοχή. Η Ευρωπαϊκή Ένωση θα πρέπει να διαβιβάσει σαφές και αποφασιστικό μήνυμα σε όλες τις χώρες του ΟΠΕΚ και να τονίσει την ανάγκη λήψης των απαραίτητων μέτρων προκειμένου να τηρηθεί αυτό που οι ίδιες αυτές χώρες είχαν θέσει ως στόχο τους, ήτοι τη διακύμανση των τιμών του πετρελαίου εντός μιας κατάλληλης ζώνης τιμών. Θα πρέπει να πούμε πως σε παγκόσμιο επίπεδο καταλαμβάνουμε την πρώτη θέση στην καθαρή εισαγωγή πετρελαίου και τη δεύτερη ως προς την κατανάλωση. Συνεπώς, η Ευρωπαϊκή Ένωση διαθέτει τα μέσα και τους λόγους προκειμένου να εισακουστεί η γνώμη της, ωστόσο είναι πιθανό τα πολιτικά μέσα να μην επαρκούν. Αλλά πέραν του διαλόγου με τον ΟΠΕΚ, δεν θα πρέπει να ξεχνάμε ότι πρέπει να διατηρούμε και να ενισχύουμε τις στρατηγικές σχέσεις μας με τη Ρωσία και καλό θα ήταν να αναλογιστούμε τα μέσα που απαιτούνται για τον εκσυγχρονισμό της παραγωγής και διανομής στη συγκεκριμένη χώρα που είναι η τρίτη πετρελαιοπαραγωγός χώρα στον κόσμο, κάτι που δεν πρέπει να ξεχνάμε, ενώ όσον αφορά στο φυσικό αέριο η θέση της είναι άκρως καθοριστική. Η Ευρωπαϊκή Ένωση πρέπει να διατηρήσει ένα ενωμένο μέτωπο και να συντονίσει τις φωνές της. Οι διάσπαρτες πρωτοβουλίες των κρατών μελών δεν θα πάψουν να είναι ατελείς και ελάχιστα αποδοτικές παρά μόνο αν μπορέσουμε να μιλήσουμε με μια φωνή. Η φορολογική πτυχή του θέματος, είναι κάτι που έχει πολυσυζητηθεί τον τελευταίο καιρό, και η Επιτροπή αντιλαμβάνεται τις ανησυχίες των επαγγελματικών κλάδων που η αναπάντεχη αύξηση της τιμής του πετρελαίου πλήττει περισσότερο. Από αυτήν την άποψη ενθαρρύνουμε τα κράτη μέλη να αρχίσουν και να διατηρήσουν έναν κοινωνικό διάλογο με όλα τα ενδιαφερόμενα μέρη προκειμένου να βρεθούν λύσεις κατάλληλες και σύμφωνες με το κοινοτικό δίκαιο. Ένα από τα διδάγματα που μπορούμε να πάρουμε από τις δεσμεύσεις καυσίμων που παρέλυσαν τις οικονομικές δραστηριότητες σε διάφορα κράτη μέλη είναι η ανάγκη της αύξησης του επιπέδου συντονισμού μεταξύ των κρατών μελών και βέβαια με την υποστήριξη της Επιτροπής. Από αυτήν την άποψη, κυρία Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, όπως έχει ήδη ανακοινωθεί, εντός λίγων λεπτών θα φύγω από τη συνεδρίαση για να μεταβώ στο Λουξεμβούργο όπου διεξάγεται ένα έκτακτο Συμβούλιο των Υπουργών Μεταφορών. Για λόγους τόσο οικονομικούς όσο και περιβαλλοντικούς, τα κράτη μέλη δεν θα πρέπει να υποκύψουν στις πιέσεις που τους ασκούνται και να τροποποιήσουν την κοινή τους μεσοπρόθεσμη πετρελαϊκή πολιτική. Μία παρατεταμένη μείωση της φορολογίας, ή μέσω ενισχύσεων, απλά θα ισοδυναμούσε με μια μεταφορά των φορολογικών εσόδων στις χώρες του ΟΠΕΚ και θα είχε απλά ως αποτέλεσμα τη μεταβίβαση σε αυτές τις χώρες ενός ανεπαρκούς μηνύματος. Εν τούτοις, είναι πιθανό οι δύσκολες στιγμές που περνάμε σήμερα να απαιτήσουν τη βραχυπρόθεσμη λήψη μέτρων ενίσχυσης εκ μέρους των αρμόδιων δημόσιων αρχών. Όντως, ήδη εξετάζονται κάποιες συμφωνίες. Ωστόσο, θα ήθελα να επισημάνω πως τα εν λόγω μέτρα θα πρέπει να είναι μόνο μεταβατικά και σε κάθε περίπτωση θα πρέπει να είναι σύμφωνα με τους κανόνες του ανταγωνισμού και να μην αντιβαίνουν τους κανόνες της εσωτερικής αγοράς. Θα πρέπει να αναζητηθεί μια σύγκλιση στην εστίαση για τη φορολόγηση των καυσίμων και να αποφευχθούν οι ασυμφωνίες όπως συμβαίνει με τις ενέργειες και δηλώσεις των διαφόρων κρατών μελών. Για παράδειγμα, σε τι εξυπηρετεί να γίνεται λόγος για οικολογικούς φόρους σε ευρωπαϊκό επίπεδο αν δεν μπορεί να υπάρξει μια γρήγορη προσέγγιση των ειδών ειδικών φόρων και του ΦΠΑ εντός της Ένωσης; Κυρίες και κύριοι, από αυτήν την άποψη θα πρέπει να πω πως μια μείωση των ειδικών φόρων υπέρ των οδικών μεταφορών μπορεί να ληφθεί υπόψη μόνο ως ένα πολύ βραχυπρόθεσμο μέτρο μόνο για κάποιους μήνες, και σε καμία περίπτωση δεν θα μπορεί να παραταθεί, εφόσον κάτι τέτοιο θα ήταν άμεσα ενάντιο στους στόχους προώθησης άλλων τύπων εναλλακτικών μεταφορών, όπως είναι για παράδειγμα οι σιδηροδρομικές μεταφορές, καθώς επίσης θα ήταν ενάντιο στους στόχους μας του Κιότο και θα μας οδηγούσε αναμφίβολα σε αντίφαση με τις κύριες γραμμές της μέχρι τώρα πολιτικής μεταφορών της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Η Επιτροπή ανησυχεί ιδιαίτερα για τις πάρα πολύ σοβαρές επιθέσεις κατά της ελεύθερης κυκλοφορίας που τον τελευταίο καιρό παρατηρήθηκαν συχνά. Αντιλαμβανόμαστε, και θέλω να το επαναλάβω για ακόμη μια φορά, πως καμία κοινωνική ομάδα δεν μπορεί να πάρει την υπόλοιπη κοινωνία ως όμηρο. Λοιπόν, μιλούσα για τις ενισχύσεις και θέλω να πω πως θα πρέπει να εξαρθρώσουμε και να πάψουμε τις πρακτικές που αντιβαίνουν τον ανταγωνισμό, καθώς επίσης και πως οι εν λόγω πρακτικές υφίστανται στον τομέα των καυσίμων. Τι νόημα έχει να υπάρχει στην Ευρωπαϊκή Ένωση μια τόσο αισθητή διαφορά των τιμών προ φόρων των παραγώγων του πετρελαίου όπως συμβαίνει αυτή την στιγμή, και σε κάποιες περιπτώσεις σε χώρες γειτονικές; Η Επιτροπή σκοπεύει να συνεχίσει τις επαφές που έχουν δημιουργηθεί με τα κράτη μέλη προκειμένου να εντοπίσει πρακτικές που αντιβαίνουν τον ανταγωνισμό. Οποιαδήποτε συμφωνία μεταξύ επιχειρήσεων ή κατάχρηση της θέσης ισχύος θα πρέπει να τιμωρείται αυστηρότατα. Επίσης θα πρέπει να εξεταστεί το ζήτημα του ανταγωνισμού μεταξύ συνδυασμένων τομέων προκειμένου να βρεθούν λύσεις σε πανευρωπαϊκό επίπεδο. Αλλά, κυρίες και κύριοι, ας μην ξεγελιόμαστε, μιλάμε για βραχυπρόθεσμες δράσεις που μπορούν να ανακουφίσουν τη κρίση που ζούμε αυτήν την στιγμή αλλά που σε καμία περίπτωση δεν εξαλείφουν το αδιαμφισβήτητο γεγονός ότι η οικονομία μας είναι ευάλωτη όσον αφορά τις ενεργειακές διακυμάνσεις. Βέβαια είναι λιγότερο ευάλωτη από ότι ήταν πριν από 25 χρόνια, αλλά δεν παύει να είναι ευάλωτη. Η κατανάλωση πετρελαίου στην Ευρωπαϊκή Ένωση αντιπροσωπεύει 12 εκατομμύρια βαρέλια την ημέρα και το 2020 θα είναι κάτι παραπάνω από 13 εκατομμύρια βαρέλια. Κάτω από κανονικές οικονομικές συνθήκες είναι πιθανό η τιμή ανά βαρέλι να μην πέσει κάτω από τα 20 δολάρια μακροπρόθεσμα, και σίγουρα δεν θα φτάσει στην τιμή που είχε πριν από 18 μήνες, δηλαδή 10 δολάρια. Θα πρέπει να αντιμετωπίσουμε αυτήν την εξάρτηση και αυτήν την κατάσταση με δύο ουσιαστικούς άξονες δράσης, τη διαφοροποίηση των πηγών μας και την ενεργειακή αποταμίευση. Όταν μιλάμε για διαφοροποίηση των πηγών μας επιβάλλεται μια μακροπρόθεσμη συζήτηση. Η μελλοντική Πράσινη Βίβλος σχετικά με τον ανεφοδιασμό θα συμβάλλει σε αυτήν τη συζήτηση. Θέλω να πω ξεκάθαρα πως όταν μιλάμε για διαφοροποίηση των πηγών ενέργειας, οι ανανεώσιμες πηγές ενέργειας συμβάλλουν αποφασιστικά και σαφώς στο μέλλον, αλλά αυτήν τη στιγμή δεν μπορούμε να αγνοήσουμε κανένα είδος ενέργειας. Η διαχείριση της ζήτησης και η αποταμίευση ενέργειας είναι ο άλλος άξονας στον οποίο θα πρέπει να εστιάσουμε μακροπρόθεσμα. Όσον αφορά στο πετρέλαιο, η αποτελεσματικότητά μας σήμερα είναι 50% υψηλότερη από ότι πριν από 25 χρόνια, ωστόσο θέλω να πω πως γνωρίζω ότι ο τομέας των μεταφορών θα πρέπει ακόμη να καταβάλλει ιδιαίτερες προσπάθειες από αυτήν την άποψη. Περισσότερο από το 90% της αύξησης της κατανάλωσης πετρελαίου στην Ένωση από σήμερα έως και το 2020 θα απορροφάται κυρίως από τον τομέα των μεταφορών. Γι' αυτόν τον λόγο είναι απαραίτητη μια Λευκή Βίβλος σχετικά με την πολιτική των μεταφορών που να αποσκοπεί στην αναπροσαρμογή των ειδών μεταφορών, στην ενδυνάμωση των διευρωπαϊκών δικτύων, στη μείωση των σημείων κυκλοφοριακής συμφόρησης, στην ώθηση στον τομέα των σιδηροδρομικών , των ποτάμιων , και των ακτοπλοϊκών μεταφορών, στην προώθηση αποτελεσματικών και λιγότερο ρυπογόνων αστικών μεταφορών, μέσω της ορθολογικής χρήσης των κλασικών αυτοκινήτων και της ενίσχυσης καινοτομικών έργων έρευνας καθαρών καυσίμων και της ευαισθητοποίησης και εκπαίδευσης των οδηγών. Πρέπει επίσης να ληφθούν μέτρα στην κατασκευή και την αποταμίευση στον εν λόγω τομέα, έναν τομέα στον οποίο υπάρχει η μεγαλύτερη κατανάλωση ενέργειας, για να μην μιλήσουμε για την προώθηση του ανταγωνισμού στον τομέα του φυσικού αερίου και την εισαγωγή του ως αρμοδιότητα και εναλλακτική λύση για το πετρέλαιο. Εν κατακλείδι, κυρία Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, είναι προφανές πως ο μόνος τρόπος για να βγούμε από την κρίση που αντιμετωπίζουμε σήμερα είναι μέσω συνεκτικών καλά συντονισμένων και πολυδύναμων στρατηγικών. Δυστυχώς δεν αποτελεί πανάκεια για την βραχυπρόθεσμη επίλυση αυτής της κατάστασης, αλλά ευτυχώς η κρίση αυτή μας δίδαξε πως ο μόνος τρόπος για να βγούμε από αυτήν είναι η προώθηση του ανταγωνισμού στις αγορές μας, η δήλωση της κοινής παρουσίας μας σε διεθνές επίπεδο, ο συντονισμός των δράσεών μας, η θέση προτεραιοτήτων στους νέους στόχους σε θέματα ενέργειας και η κοινή δράση ως προς την φορολογία. Μέσα σε αυτήν τη δύσκολη συγκυρία που ζούμε, οι πολίτες περιμένουν από εμάς να μετατρέψουμε αυτούς τους στόχους σε απτή πραγματικότητα όχι μόνο βραχυπρόθεσμα αλλά επίσης μεσοπρόθεσμα και μακροπρόθεσμα. (Χειροκροτήματα) Suominen Κυρία Πρόεδρε, κυρία Επίτροπε de Palacio, ευχαριστώ τα μέλη της Επιτροπής για αυτή τους τη θέση , η οποία αποτελεί απόδειξη ρεαλισμού. Διερωτάται μόνο κανείς αν πρέπει πάντα να φθάνουμε πρώτα σε πλήρη κρίση, πριν αρχίσουμε να συζητάμε για ορθές νέες στρατηγικές. Τίποτα δεν θα ήταν τώρα πιο εύκολο από το να απαιτηθεί από όλα τα κράτη μέλη της Ένωσης να μειώσουν σημαντικά τη φορολογία των πετρελαϊκών προϊόντων μέχρι να επανέλθει η τιμή του αργού πετρελαίου - ας ελπίσουμε - στα 22-25 δολάρια το βαρέλι. Εξίσου εύκολο για τα κράτη μέλη και τους υπουργούς Εθνικής Οικονομίας τους θα ήταν να ανακοινώσουν πως δεν συντρέχει λόγος να αναθεωρήσουν τη φορολογία. Οι λόγοι είναι η δυσκολία αντιστάθμισης των φορολογικών εσόδων βραχυπρόθεσμα και μακροπρόθεσμα η μείωση της κατανάλωσης, μέσω της οποίας προσπαθούμε να επηρεάσουμε τη μελλοντική κατάσταση του περιβάλλοντός μας. Ωστόσο, κάτι πρέπει να κάνουμε. Οι πολίτες δυσανασχετούν και διατρέχει σοβαρό κίνδυνο προπαντός, όπως είπε και η κυρία Επίτροπος, η άμεση επιβίωση ορισμένων επαγγελματικών ομάδων. Σκέπτομαι, για παράδειγμα, τους αλιείς, τους γεωργούς και των επαγγελματίες οδηγούς. Πιο μακροπρόθεσμα, η υψηλή τιμή της πετρελαϊκής ενέργειας επιταχύνει ακόμη περισσότερο τον πληθωρισμό και απειλεί όλη την επικράτεια της ΕΕ με οικονομική κρίση. Τα κράτη μέλη της Ένωσης πρέπει να συμφωνήσουν τώρα επί ενός κοινού τρόπου δράσης, τόσο σε βραχυπρόθεσμο επίπεδο όσο και σε μακροπρόθεσμο. Τα μέτρα που ελήφθησαν σε εθνικό επίπεδο υπό την πίεση των διαμαρτυριών δεν κάνουν τίποτα άλλο από το να δυσκολεύουν την κατάσταση και να στρεβλώνουν τις συνθήκες του ανταγωνισμού. Η ευθύνη για την λήψη μέτρων ανήκει σαφώς στις εθνικές κυβερνήσεις. Τα βραχυπρόθεσμα μέτρα είναι τα δυσκολότερα. Είναι, φυσικά, σημαντικό να εντατικοποιηθούν οι διαβουλεύσεις με τις χώρες του ΟPEC, για να αυξηθεί - αν είναι δυνατό - η πετρελαιοπαραγωγή και να απλοποιηθεί έτσι η κατάσταση μέσω της προσφοράς. Ενδέχεται, ωστόσο, να είναι δύσκολο να επιτευχθούν γρήγορα αποτελέσματα. Στην περίπτωση αυτή, θα μπορούσαμε ίσως να προσφύγουμε σε συγκεκριμένα μέτρα, όπως για παράδειγμα στη φορολογία του ντήζελ και του πετρελαίου θέρμανσης, ιδίως αν τα μέτρα αυτά εφαρμοσθούν σε γενικό επίπεδο. Οι αιτίες της κρίσης δεν βρίσκονται μόνο στην πλευρά της προσφοράς, αλλά ενδεχομένως και στη διάρθρωση της αλυσίδας διύλισης, στη φύση της αγοράς της πετρελαϊκής ενέργειας, στο όραμα του μέλλοντος, καθώς και στην αποθεματική πολιτική ορισμένων χωρών. Υπάρχουν ισχυρισμοί ότι η αλυσίδα διύλισης έχει συγκεντρωθεί πλέον στα χέρια τόσο λίγων επιχειρήσεων ώστε να κοντεύει να δημιουργηθεί στην αγορά κατάσταση καρτέλ. Δεν ισχυρίζομαι ότι πράγματι συμβαίνει αυτό, αλλά πρέπει πάντως να εξετάσουμε το ζήτημα. Ένα ερώτημα που τίθεται είναι αν μπορεί η Ένωση να διαπραγματευθεί τη στρατηγική των απαραίτητων πετρελαϊκών αποθεμάτων, τόσο στη δική της επικράτεια όσο και με τις ΗΠΑ, αφού αυτό που αυξάνει πάντα την τιμή αγοράς του πετρελαίου είναι κατά πάσα πιθανότητα η μείωση και η σχετική σημερινή αδυναμία των αμερικανικών αποθεμάτων. Η Επίτροπος αναφέρθηκε ήδη στην ομιλία της στην κατάρρευση της υποδομής της Ρωσίας, μεγάλης πετρελαιοπαραγωγού χώρας. Μήπως είναι πλέον καιρός - η ερώτηση θα πρέπει φυσικά να απευθυνθεί κατ' αρχάς στη Ρωσία, αλλά και σε εμάς - να αναλάβουμε μέτρα για την προώθηση των επενδύσεων στην πετρελαϊκή παραγωγή της Ρωσίας; Μακροπρόθεσμα, όπως εκτιμά και ο πρώην Υπουργός Πετρελαίου της Σαουδικής Αραβίας Σεΐχης Γιαμανί, η συνεχής αύξηση της τιμής του πετρελαίου θα οδηγήσει στην ανάπτυξη άλλων πηγών ενέργειας. Με σκωπτική διάθεση πρόσθεσε ότι η λίθινη περίοδος δεν έληξε με την εξαφάνιση των λίθων. Αυτό που προέχει σήμερα, ωστόσο, είναι η ικανότητα της Ένωσης να αντιδράσει άμεσα. Είναι πραγματικά αδύνατο να μειωθεί, με σχετικά ομοιόμορφο τρόπο, η φορολογία των υγρών καυσίμων μέχρι τα μέσα του ερχόμενου χρόνου σε όλη την Ένωση; (Χειροκροτήματα) Barσn Crespo Κυρία Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, κυρία Αντιπρόεδρε της Επιτροπής, σε αυτό το κεφάλαιο υπάρχει ένα ευρωπαϊκό πρόβλημα: δεν υπάρχει κάποια σχετική ευρωπαϊκή πολιτική και η κυρία Αντιπρόεδρος το παραδέχτηκε. Επιπλέον, πρόκειται για μια πολιτική που απαιτεί μεγάλη επιμονή καθώς και επενδύσεις και μέσα, γιατί όσον αφορά στο ενεργειακό πρόβλημα το θυμόμαστε μόνο όταν μας πονάει, ήτοι όταν όλα είναι κανονικά, όπως είπε η κυρία de Palacio, τείνουμε να αυξάνουμε την κατανάλωση και σε μια κοινωνία στην οποία τα αυτοκίνητα βασιλεύουν, αυτό συνεπάγεται μια τάση για μεγαλύτερη εξάρτηση. Πιστεύω πως βραχυπρόθεσμα και μακροπρόθεσμα πρέπει να διατηρηθεί, να ακολουθηθεί και να ενισχυθεί ο κατάλογος που εξέθεσε η κυρία Επίτροπος βάσει των όσων είχε ήδη θέσει η Επιτροπή, επωφελούμενοι της ανάπτυξης των ανανεώσιμων πηγών ενέργειας, μειώνοντας την εξάρτησή μας από το πετρέλαιο, επιτυγχάνοντας, για παράδειγμα, την παύση του κατακερματισμού που υπάρχει σε κάποιες εθνικές αγορές, και μιλώ, για παράδειγμα, για την ανάπτυξη των σιδηροδρομικών μεταφορών ως συμπληρωματική και εναλλακτική της ανάπτυξης των οδικών μεταφορών. Ωστόσο όλα αυτά δεν θα μας βγάλουν από την κατάσταση στην οποία βρισκόμαστε. Δηλαδή, θα πρέπει να αναπτύξουμε μια χρηστή πολιτική, αλλά παράλληλα αυτήν τη στιγμή αντιμετωπίζουμε μια ιδιαίτερα περίπλοκη κατάσταση καθώς υπάρχει ένας αριθμός επαγγελματικών κλάδων που βρίσκεται σε πολύ δύσκολη θέση και η οποία κατάσταση έχει οδηγήσει σε εμπόδια, αταξία και διάσπαρτες αντιδράσεις εκ μέρους των κυβερνήσεών μας εφόσον στην Ευρώπη αναπτύσσονται μορφές διαμαρτυρίας σε κοινοτικό επίπεδο. Θα ήθελα εν συντομία να επισημάνω ότι τον τελευταίο καιρό χάρη σε μια πιο αυστηρή δημοσιονομική διαχείριση γίνεται λόγος για την ανακούφιση του φορολογικού βάρους. Όμως εξαιτίας αυτού ο κόσμος δεν καταλαβαίνει ότι αυτό δεν μπορεί να εφαρμοστεί και στα παράγωγα του πετρελαίου. Είναι μια αντίδραση την οποία πρέπει να κατανοήσουμε και παράλληλα θα πρέπει να εξηγήσουμε στους πολίτες μας τους λόγους για τους οποίους κάνουμε τις συγκεκριμένες επιλογές. Είναι βέβαιο ότι πρέπει να λάβουμε αντισταθμιστικά μέσα. Έχει μεγάλη σημασία να επιτύχουμε τη βελτίωση της κατάστασης της διαφάνειας και των μέτρων κατά των μονοπωλίων, τα οποία όντως εμπίπτουν στη σφαίρα αρμοδιότητας της Επιτροπής, γιατί κάποιοι κερδίζουν: ο ΟΠΕΚ αύξησε την τιμή αλλά αυτή η αύξηση περιορίζεται σε 5 ή 6 δολάρια ανά βαρέλι. Και κυρίως πρέπει να προσπαθήσουμε να επιτύχουμε την κοινή αντίδραση των κυβερνήσεών μας και να καταρτίσουμε επιτέλους μια ευρωπαϊκή πολιτική που να ανταποκρίνεται στον κοινό οικονομικό και κοινωνικό χώρο. Sterckx Κυρία Πρόεδρε, κυρία Επίτροπε, όπως είπατε σαφέστατα: παραμένουμε ευάλωτοι. Η ενέργεια δεν είναι φθηνή. Είναι ένα σπάνιο αγαθό. Προφανώς, ξεχάσαμε ότι ένα βαρέλι πετρέλαιο κόστιζε κάποτε δέκα δολάρια. Τότε δεν θέσαμε τις ερωτήσεις που θέτουμε σήμερα, κάτι που πιθανώς να είναι εντελώς αδικαιολόγητο. Είπατε επίσης, κυρία Επίτροπε, ότι βλέπουμε τις τιμές να ανεβαίνουν εδώ και δεκαοκτώ μήνες και διερωτώμαι γιατί τα μορφωμένα και ισχυρά στελέχη της Ευρώπης δεν συνήλθαν ευθύς εξ αρχής, όταν οι τιμές άρχισαν να αυξάνονται, για να εξετάσουν τι έπρεπε και τι δεν έπρεπε να συμβεί στη συνέχεια, καθώς και τρόπους με τους οποίους θα μπορούσαμε να αποφύγουμε να περιέλθουμε στο σημείο στο οποίο βρισκόμαστε σήμερα. Είπατε επίσης, κυρία Επίτροπε, ότι πρέπει να σχηματίσουμε ένα κοινό μέτωπο, βλέπουμε όμως ότι σήμερα κάθε χώρα έχει κολλήσει την "γαλλική γρίπη";. Βλέπουμε να απουσιάζει παντελώς η εσωτερική συνοχή όσον αφορά στις αντιδράσεις στις διαμαρτυρίες, τις οποίες κατανοώ πλήρως, όσο και στην περίπτωση της υπεράσπισης του κοινού νομίσματος, καθώς και προς τα έξω, στη στάση μας έναντι του OPEC. Πρέπει ωστόσο να πούμε ότι μία τιμή 10 δολαρίων το βαρέλι είναι εξίσου αφύσικη με μια τιμή 35 δολαρίων και, όπως γνωρίζουμε, η πρώτη τιμή των 10 δολαρίων ίσως να μας ικανοποιεί, αλλά δεν είναι δυνατόν να διατηρηθεί σε παγκόσμια κλίμακα. Πρόκειται για διάφορα σημεία τα οποία προφανώς έχουμε σήμερα ξεχάσει. Πιστεύω λοιπόν ότι δεν πρέπει να το ξανακάνουμε. Στην ανακοίνωση που δημοσιεύσατε την πρώτη εβδομάδα του Σεπτεμβρίου, περιγράφετε τις γενικές κατευθύνσεις. Πρόκειται για ικανοποιητικές κατευθύνσεις: πολιτική μεταφορών, ενέργειας, περιβάλλοντος. Ελπίζω ότι σήμερα το βράδυ θα μπορέσετε λίγο έως πολύ να καθορίσετε μια κοινή πορεία, γιατί πρέπει να εξέλθουμε από την κρίση, πρέπει να φροντίσουμε ώστε η επόμενη κρίση να είναι λιγότερο βαθιά και να επέλθει λιγότερο σύντομα απ' ό,τι θα μπορούσαμε ενδεχομένως να περιμένουμε. Σε κάθε περίπτωση πρέπει να υπάρξουν ευρωπαϊκές πρωτοβουλίες, να υπάρξει τουλάχιστον συνεργασία, όπως είπατε και εσείς, για να βοηθηθούν οι λιγότερο ευνοημένοι. Γι' αυτό και είμαι της άποψης ότι η μείωση των γενικών φορολογικών επιβαρύνσεων, όπως προτείνει το κόμμα μου στο Βέλγιο είναι προτιμότερη από τις φορολογικές επιβαρύνσεις στα καύσιμα. Σε καμία περίπτωση δεν επιτρέπεται να πούμε στους ανθρώπους ότι η ενέργεια μπορεί να φθηνύνει γιατί αυτό θα ήταν ένα εντελώς λανθασμένο μήνυμα. Hautala Κύριε Πρόεδρε, δεν πρέπει να απορούμε που βρισκόμαστε για άλλη μία φορά εν μέσω πετρελαϊκής κρίσης. Πρόκειται για την τρίτη πετρελαϊκή κρίση και από το 1979 και μετά συνεχώς παραμελούμε την ενεργειακή πολιτική. Έχουν γίνει πολλές συζητήσεις για τη μετάβαση σε μια βιώσιμη ενεργειακή πολιτική, αλλά έχουν γίνει ελάχιστα προς αυτήν την κατεύθυνση. Χαίρομαι για τις ιδέες που παρουσίασε σήμερα εδώ η κ. Επίτροπος. Οι Υπουργοί Μεταφορών διαθέτουν μια πραγματική ευκαιρία να κάνουν πλήρη στροφή όσον αφορά την ενεργειακή πολιτική προς μια βιώσιμη ενεργειακή οικονομία. Το ποσοστό των οδικών μεταφορών αυξήθηκε από 50% το 1980 σε 80% το 2000. Αν μειώναμε τώρα τη φορολογία των καυσίμων, θα ήταν χονδρικά σαν να μειώναμε την τιμή της ηρωίνης στην αγορά των ναρκωτικών. Το τελικό αποτέλεσμα θα ήταν πιθανότατα ένας όλο και μεγαλύτερος αριθμός ναρκομανών και μια όλο και βαθύτερη κρίση. Δεν επιτρέπεται να κάνουμε τώρα τέτοια λάθη. Εναλλακτική λύση στην κατάσταση αυτή δεν είναι ούτε η πυρηνική ενέργεια, αφού μόνο το 10% της ηλεκτρικής ενέργειας παράγεται με πετρέλαιο. Εξάλλου, κάθε εργασία ανάπτυξης νέων οχημάτων, για παράδειγμα, ξεκινά από την αρχή ότι τα αυτοκίνητα του αύριο θα κινούνται ίσως με υδρογόνο, αλλά πάντως όχι με πυρηνική ενέργεια. Η ομάδα μας παρουσίασε σήμερα αυτό το σφαιρικό πρόγραμμα ως νέο πρόγραμμα ενεργειακής πολιτικής της Ένωσης. Θέλουμε να ξεκινήσει η εφαρμογή του από το στάδιο του προϋπολογισμού, γι' αυτό προτείνουμε μια νέα γραμμή του προϋπολογισμού με τίτλο "Νέες πηγές ενέργειας" . Θέλουμε, μεταξύ των άλλων, να προωθήσουμε την εξοικονόμηση ενέργειας και τις καλύτερες τεχνικές κατασκευής σπιτιών. Θέλουμε επίσης να έχει η Ευρωπαϊκή Ένωση αρμοδιότητες για να αναλάβει την ευθύνη της νέας ενεργειακής πολιτικής. Ζητάμε να αποτελέσει η ενέργεια ιδιαίτερο κεφάλαιο της Συνθήκης και υπογραμμίζουμε τη σημασία της κατάργησης της απαίτησης ομοφωνίας για φορολογικά θέματα. Εδώ και δέκα σχεδόν χρόνια, προσπαθούμε να δημιουργήσουμε έναν κοινό ενεργειακό φόρο για την Ευρωπαϊκή Ένωση. Επίτροποι έρχονται και παρέρχονται, αλλά το πρόβλημα παραμένει άλυτο. Βραχυπρόθεσμα, θα πρέπει να βοηθήσουμε τα άμεσα θύματα της παρούσας πετρελαϊκής κρίσης, αλλά θα πρέπει να το κάνουμε με σύνεση και με στοχοθέτηση των δικαιούχων. Wurtz Κύριε Πρόεδρε, κυρία Αντιπρόεδρε της Επιτροπής, έχω την εντύπωση ότι η λεγόμενη πετρελαϊκή κρίση αποκαλύπτει μια σειρά διαρθρωτικών προβλημάτων, τα οποία η Ένωση και οι Δεκαπέντε θα όφειλαν να εξετάσουν χωρίς παρωπίδες και ταμπού. Το πρώτο πρόβλημα αφορά τη σχέση μας με το Νότο, εν προκειμένω με τις πετρελαιοπαραγωγές χώρες. Η Ευρώπη νοιάστηκε άραγε, στην αρχή της περσινής χρονιάς, για τις καταστροφικές συνέπειες που είχε για την οικονομία και τους λαούς ορισμένων πετρελαιοπαραγωγών χωρών η πτώση της τιμής του πετρελαίου κάτω από 10 δολάρια το βαρέλι; Τότε μας παρουσίαζαν την τιμή αυτή ως καλή είδηση, ενώ ήταν εξίσου ανησυχητική με την τιμή των 34 δολαρίων το βαρέλι. Πρέπει να αναπτύξουμε με τις χώρες αυτές μια μακροπρόθεσμη σχέση συνεργασίας. Και έπειτα, πρέπει να δούμε και όλα τα υπόλοιπα αίτια που οδήγησαν στη σημερινή κατάσταση, όπως η κερδοσκοπία, η ανεπάρκεια αποθεμάτων στις Ηνωμένες Πολιτείες και η υποτίμηση του ευρώ. Το δεύτερο πρόβλημα που η κρίση αυτή αποκαλύπτει είναι, κατά τη γνώμη μου, η ανεπαρκής συνοχή των πολιτικών επιλογών μας στο πλαίσιο της Ένωσης. Κάνουμε λόγο σήμερα για προτεραιότητα των σιδηροδρόμων έναντι των οδικών μεταφορών και θέλουμε να ρίξουμε βάρος στα τρένα. Πρόκειται για μια θεμελιώδη επιλογή. Είναι πραγματικά μια κοινωνική επιλογή, μια πράξη οικολογικής ευθύνης, με την κυριολεκτική έννοια του όρου. Για πόσο καιρό άραγε δεν κάναμε όμως ακριβώς το αντίθετο, δεν δώσαμε τεράστια ώθηση στις οδικές μεταφορές σε βάρος των σιδηροδρομικών; Η Ευρώπη είναι ελάχιστα προετοιμασμένη για την αλλαγή αυτή, αρκεί να σημειώσουμε ότι σήμερα ακόμα οι συρμοί Γαλλίας -Ιταλίας πρέπει να αντικατασταθούν διότι η τάση του ρεύματος στις δύο χώρες δεν είναι συμβατή. Το τρίτο θεμελιακό πρόβλημα που αναδεικνύει η κρίση αυτή είναι η τεράστια δυσκολία πολλών ευρωπαίων ηγετών να σταθμίσουν το μέγεθος των απαιτήσεων που δημιουργούνται στις κοινωνίες μας. Δεν αντιλαμβάνονται ή δεν θέλουν να αντιληφθούν τα σοβαρά προβλήματα που ανακύπτουν από την αύξηση της τιμής των καυσίμων για όσους είναι υποχρεωμένοι να χρησιμοποιούν το αυτοκίνητό τους ή χρειάζονται πετρέλαιο θέρμανσης. Οι συμπολίτες μας δεν δέχονται να υποστούν την επιβάρυνση της συγκυριακής αυτής κρίσης και εξεγείρονται με την επιείκεια που τα κράτη μέλη δείχνουν απέναντι στις πετρελαϊκές εταιρείες, οι οποίες καταγράφουν προκλητικά κέρδη. Θα υπάρξουν όλο και μεγαλύτερες πιέσεις για μείωση της φορολογίας των καυσίμων και φορολόγηση των εταιρειών ανάλογη με τα κέρδη τους. Η πλειοψηφία της ομάδας μου θεωρεί ότι οι Δεκαπέντε θα πρέπει να λάβουν δραστικά μέτρα οικολογικού χαρακτήρα, προωθώντας αποτελεσματικά το σιδηρόδρομο, έτσι ώστε να ανταποκριθούν, στην παρούσα συγκυρία, στη θεμιτή κοινωνική αυτή απαίτηση. Κατ' αυτόν τον τρόπο, κύριε Πρόεδρε, θα ενεργήσουν προς όφελος της Ευρώπης, η οποία επί του παρόντος αντιμετωπίζει νομίζω δυσχέρειες. Gollnisch Κύριε Πρόεδρε, η τεράστια αύξηση της τιμής του πετρελαίου οφείλεται σε κάποια αίτια, τα οποία όμως φοβάμαι ότι η Ευρώπη δεν λαμβάνει υπόψη της, δεδομένου ότι φέρει μεγάλο μέρος της ευθύνης για αυτά. Το πρώτο αίτιο είναι η αύξηση των τιμών παραγωγής, εξαιτίας του ολιγοπωλίου που έχουν μεθοδικά οργανώσει οι πετρελαιοπαραγωγές χώρες. Η μείωση της προσφοράς επιδεινώνεται από το ιρακινό εμπάργκο, η συνέχιση του οποίου είναι ανήθικη και σύμφωνη ίσως με τα συμφέροντα των αμερικανικών πετρελαιοβιομηχανιών, αντίθετη όμως με τα συμφέροντα της Ευρώπης. Το δεύτερο αίτιο είναι η υποτίμηση του ευρώ και συνεπώς όλων των ευρωπαϊκών νομισμάτων που περιλαμβάνει. Η τιμή του ευρώ όταν δημιουργήθηκε ήταν στα 1,18 δολάρια. Σήμερα έχει πέσει στα 0,85 δολάρια μόνο. Είχαμε υποσχεθεί ένα ισχυρό νόμισμα. Είπαμε ψέματα και ο λογαριασμός ανέβηκε αναλόγως. Το τρίτο αίτιο είναι η υπερβολική, έξω από κάθε λογική, φορολογία των καυσίμων που επιβάλλουν τα κράτη μέλη και την ίδια αυτή σοσιαλίζουσα πολιτική τη συνεχίζουν ή και την εγκαινιάζουν ενίοτε και οι συντηρητικές κυβερνήσεις. Η πολιτική αυτή συντηρείται υπό την πίεση των οικολογικών ομάδων, οι οποίες διάκεινται εχθρικά προς το αυτοκίνητο επειδή το αυτοκίνητο είναι σύμβολο ατομικής ελευθερίας. Η φορολογία αυτή πολλαπλασιάζει επί 3, 4, ή 5 την αύξηση των τιμών παραγωγής πετρελαίου. Ευθυγράμμιση της εξωτερικής μας πολιτικής με την πολιτική των Ηνωμένων Πολιτειών, νομισματική υποτίμηση του ευρώ, βαριά φορολογία υπό την πίεση των οικολογικών κινημάτων: σε αυτά τα τρία αίτια οφείλεται η αύξηση της τιμής των καυσίμων, για την οποία ναι μεν πολύ λυπούμαστε αλλά και για την οποία επίσης τα θεσμικά μας όργανα φέρουν τεράστια ευθύνη. Esclopι Κύριε Πρόεδρε, κυρία Επίτροπε, τις τελευταίες δεκαπέντε μέρες έγινε κυριολεκτικά "χαμός" στις ευρωπαϊκές μεταφορές: έλλειψη βενζίνης, αποκλεισμός οδικών αρτηριών, κοινωνικές διαμαρτυρίες, παράλυση των κυβερνήσεων. Θα νόμιζε κανείς ότι βρισκόμαστε στο 1973, μετά την πρώτη πετρελαϊκή κρίση. Χωρίς να υπολογίζουμε την εκρηκτική άνοδο της τιμής του αργού πετρελαίου ανά βαρέλι και την ελεύθερη πτώση του ευρώ, παρ' όλες τις εκτιμήσεις των υποτιθέμενων ευρωπαίων εμπειρογνωμόνων. Η κρίση αυτή, η οποία ωστόσο ήταν σε μεγάλο βαθμό προβλέψιμη, οφείλεται τόσο στις πετρελαιοπαραγωγές χώρες όσο και στην κυβέρνηση. Πολλές και διάφορες λύσεις έχουν προταθεί, δεδομένου ότι διαφορετικές συνθήκες, εκπορευόμενες από διαφορετικές αιτίες, επικρατούν στα διάφορα κράτη μέλη. Οι λύσεις αυτές είναι συχνά προφανείς ή λογικές, ενίοτε ιδεολογικές, όπως ο περιορισμός των οχημάτων ή ο φόρος περιβάλλοντος για παράδειγμα, καμία από αυτές όμως δεν αποτελεί πανάκεια - όπως υπενθυμίσατε - και δεν μπορεί από μόνη της να λύσει το πρόβλημα. Ας θυμηθούμε ότι, επί της ουσίας, το ζήτημα των καυσίμων έχει να κάνει κυρίως με το νόμισμα και τη φορολογία και παράλληλα απηχεί τις εκάστοτε χωροταξικές διευθετήσεις. Διότι μπορεί η κρίση να είναι καταστροφική για τους επαγγελματίες, πλήττει όμως εξίσου και τους ιδιώτες, ειδικά στις αγροτικές περιοχές όπου το αυτοκίνητο παραμένει το κύριο και μοναδικό μέσο επικοινωνίας και μεταφορών. Υπαίτιες για την κατάσταση αυτή είναι οι δημόσιες μεταφορικές υπηρεσίες, που σταδιακά αποσύρθηκαν από τις περιοχές αυτές και δεν αντικαταστάθηκαν βεβαίως από τις ιδιωτικές εταιρείες, οι οποίες είναι πολύ απασχολημένες με το κυνήγι της μέγιστης απόδοσης. Η φορολογική, η νομισματική πολιτική και η πολιτική χωροταξίας οφείλει να εμπίπτει αποκλειστικά στην αρμοδιότητα του κάθε κράτους μέλους, βάσει της ευλογημένης αυτής αρχής της επικουρικότητας. Συμπερασματικά, ευχόμαστε να μειωθεί η φορολογία των καυσίμων, διότι είναι καταστροφική για τους συμπολίτες μας, επαγγελματίες και ιδιώτες, αλλά στα κράτη μέλη μας ανοίγονται και άλλοι δρόμοι. Η Ένωση θα πρέπει να αφήσει τα κράτη μέλη ελεύθερα να επιλέξουν, βάσει της αρχής της εθνικής κυριαρχίας, την κατάλληλη πολιτική. Μπορούν για παράδειγμα να μειώσουν την κατανάλωση ενέργειας, να χρησιμοποιήσουν νέες, συμπληρωματικές και ανανεώσιμες πηγές ενέργειας, να επαναπροσανατολίσουν τις μεταφορές τους προς το σιδηρόδρομο και τα πλωτά μέσα, όπως επίσης και να αναπτύξουν τα δημόσια μέσα μαζικής μεταφοράς και να βοηθήσουν τις αγροτικές περιοχές να βγουν από την απομόνωσή τους. Kronberger Κύριε Πρόεδρε, αντιμετωπίζουμε όντως την τρίτη πετρελαϊκή κρίση. Ωστόσο, αυτή έχει μια σημαντική διαφορά από τις δύο προηγούμενες, οι οποίες είχαν πολιτικά αίτια, ήταν δηλαδή τεχνητές, το 1973 και το 1979 με την ανατροπή του καθεστώτος του Σάχη. Εδώ και 15 χρόνια υπάρχουν σαφείς ενδείξεις και μελέτες - π.χ. η Global 2000, η έκθεση προς τον Jimmy Carter -, οι οποίες αναφέρουν ότι θα σημειωθεί σημαντική έλλειψη πρώτων υλών κατά το τέλος της χιλιετίας. Αυτό θα σήμαινε ότι η τρίτη πετρελαϊκή κρίση θα είναι μόνιμη. Η κατάσταση δεν θα αλλάξει εάν ενδεχομένως οι τιμές πέσουν για λίγο, καθώς αναμένεται να αυξάνονται μόνιμα μακροπρόθεσμα. Αλλά και η μελέτη του Colin J. Campbell - όποιος τη θέλει μπορεί να μου τη ζητήσει - αναφέρει ότι κατά τα πρώτα έτη του 21ου αιώνα θα υπάρχει έλλειψη πρώτων υλών - πετρελαίου! - καθώς η καμπύλη παραγωγής θα έχει υπερβεί το ανώτατό της σημείο. Για το λόγο αυτό πιστεύω ότι οι διαδηλώσεις δεν θα έχουν κανένα αποτέλεσμα, διότι δεν μπορεί κανείς να βγάλει περισσότερο χυμό από ένα λεμόνι απ' ό,τι αυτό περιέχει. Πετρέλαιο θα έχουμε, όμως όχι φθηνό όπως έχουμε συνηθίσει, δηλαδή η τιμή του αναμένεται να ανέλθει στο μέλλον στα 40 έως 60 δολάρια. Πολλές μελέτες συντείνουν σε αυτό το συμπέρασμα. Ακόμη και αν οι μελέτες αυτές δεν ευσταθούν, θα πρέπει να προσέξουμε και να αναλύσουμε ενδελεχώς την κατάσταση. Ακόμη και μια μείωση των φόρων δεν θα άλλαζε τίποτα στην κατάσταση, δηλαδή θα συνεχιζόταν η διαρκής άνοδος των τιμών του πετρελαίου. Ούτε και ο ΟΠΕΚ ευθύνεται αποκλειστικά για την κρίση καθώς αυτός παράγει μόνο το 40% του πετρελαίου, το υπόλοιπο 60% προέρχεται από χώρες εκτός ΟΠΕΚ. Εάν επρόκειτο για μία τεχνητή κρίση, οι εκτός ΟΠΕΚ πετρελαιοπαραγωγές χώρες θα μπορούσαν να είχαν αυξήσει την παραγωγή τους. Chichester Κύριε Πρόεδρε, ας δούμε το θέμα αυτό με προοπτική. Δεν πρόκειται για τόσο μεγάλη κρίση όσο αυτή γύρω της δεκαετίας του 1970. Είναι μια κρίση τόσο σε επίπεδο φορολογούμενου όσο σε επίπεδο ενέργειας. Είναι απαράδεκτο οι κυβερνήσεις να κατηγορούν τον OPEC, τις εταιρείες πετρελαίου, τους ειρηνικά διαμαρτυρόμενους, τα άλλα πολιτικά κόμματα, ή ακόμα και την Ευρωπαϊκή Ένωση για τις διαμαρτυρίες σχετικά με τα τόσο υψηλά επίπεδα φορολογίας. Στο ΗΒ ο φόρος αποτελεί το 75% ή τα τρία τέταρτα της τιμής του ενός λίτρου πετρελαίου ή ντίζελ και αυτό είναι ευθύνη της κυβέρνησης, κανενός άλλου. Η προσφορά ενέργειας είναι πιο ελαστική από τη ζήτηση. Αυτό το μάθαμε στη δεκαετία του 1970, όταν οι υψηλότερες τιμές είχαν σαν αποτέλεσμα να μπουν στην παραγωγή περισσότερες πηγές πετρελαίου και εντούτοις η κατανάλωση στον τομέα των μεταφορών δε μειώθηκε. Η υψηλή φορολογία αυξάνει το εισόδημα, δεν καταφέρνει όμως να περικόψει την κατανάλωση. Ωστόσο, οι αυξήσεις των τιμών και οι διαμαρτυρίες για τη φορολογία έρχονται στη σωστή στιγμή για να μας θυμίσουν τόσο την εξάρτηση της Ευρώπης από τις εισαγωγές ενέργειας όσο και τις δυσκολίες που αντιμετωπίζουμε στην προσπάθειά μας να επιτύχουμε περιβαλλοντικούς στόχους, όπως είναι η μείωση των εκπομπών του CO2. Εάν η φορολόγηση της ενέργειας πρόκειται να χρησιμοποιηθεί για να βοηθηθεί το περιβάλλον, τότε η πολιτική αυτή πρέπει να είναι διάφανη και συνεκτική ώστε να έχουμε την υποστήριξη της κοινής γνώμης. Εκεί όπου οι πολιτικές θεωρούνται άδικες και ασυνάρτητες όπως στο ΗΒ, οι διαμαρτυρίες θα απολαμβάνουν ευρείας λαϊκής υποστήριξης. Η αύξηση της φορολογίας των καυσίμων ώστε να κάνει τη βιομηχανία μη ανταγωνιστική σε συνδυασμό με τη μείωση της φορολογίας για την εγχώρια οικιακή κατανάλωση, είναι παράλογη πολιτική και κακή οικονομική διαχείριση. Ας μην εξαπατάμε τους εαυτούς μας με συζητήσεις για εναρμόνιση της φορολογίας γιατί η εναρμόνιση της φορολογίας για τους σοσιαλιστές σημαίνει ένα μόνο πράγμα και τίποτε άλλο. Δεν είναι αυτό που θέλουν οι ευρωπαίοι φορολογούμενοι και καταναλωτές. Goebbels Κύριε Πρόεδρε, η εκρηκτική άνοδος των τιμών των πετρελαϊκών προϊόντων αναδεικνύει την αναγκαιότητα να γίνει το ευρώ ένα πραγματικά διεθνές νόμισμα. Οι Αμερικανοί υφίστανται εξίσου με εμάς τις συνέπειες από την έκρηξη αυτή των τιμών παραγωγής. Δεδομένου ότι η τιμή του βαρελιού ορίζεται σε δολάρια, ο αντίκτυπος της ανόδου των τιμών είναι μεγαλύτερος για τις χώρες των οποίων το νόμισμα έχει χάσει έδαφος σε σχέση με το δολάριο. Αυτό ισχύει για το ευρώ λόγου χάρη, τη δανική κορόνα, την αγγλική στερλίνα και άλλα νομίσματα. Η κυρία de Palacio επεσήμανε ότι η Ευρώπη είναι πρώτη στον κόσμο στις εισαγωγές πετρελαίου. Δεν είναι λογικό ο σημαντικότερος εισαγωγέας να συνεχίζει να πληρώνει τις εισαγωγές του σε δολάρια. Οι σοσιαλιστές ζητούν από την Επιτροπή να παρακινήσει τους ευρωπαίους εισαγωγείς πετρελαίου να συνάψουν συμφωνίες με τιμές ευρώ. Η πρωτοβουλία αυτή έχει πιθανότητες επιτυχίας. Οι πετρελαιοπαραγωγές χώρες ξέρουν ότι αναπόφευκτα η τιμή του δολαρίου σε σχέση με το ευρώ θα μειωθεί. Για τις χώρες αυτές, οι συμφωνίες σε ευρώ μπορούν να αποτελέσουν εγγύηση εν όψει της μοιραίας αναστροφής της συγκυρίας στις Ηνωμένες Πολιτείες. Δυο λόγια για τη νομισματική πολιτική. Η ΕΚΤ αιτιολόγησε τη μείωση των βασικών επιτοκίων της, ως αποτέλεσμα των πληθωριστικών πιέσεων που προκάλεσε η άνοδος των τιμών του πετρελαίου και των συναλλαγματικών ισοτιμιών. Παραθέτω την τοποθέτηση της ΕΚΤ: "Η νομισματική πολιτική δεν μπορεί βραχυπρόθεσμα να λύσει το πρόβλημα" . Ούτε η οικονομική πολιτική μπορεί να λύσει το πρόβλημα της υπερτίμησης του πετρελαίου και επιπλέον θα υποστεί αναγκαστικά την αύξηση της κόστους του χρήματος. Σύμφωνα με την ΕΚΤ ο εισαγόμενος πληθωρισμός δεν παύει να είναι πληθωρισμός και πρέπει να αντιμετωπιστεί. Ολοκληρώνω, κύριε Πρόεδρε, λέγοντας ότι η αύξηση του κόστους των επενδύσεων ή η μείωση της αγοραστικής δύναμης των συμπολιτών μας δεν πρόκειται σε καμία περίπτωση να μειώσουν την τιμή του πετρελαίου. Μήπως υπάρχει ο κίνδυνος, με τη θεραπεία της ΕΚΤ, αντί να αντιμετωπιστεί ο πυρετός του πληθωρισμού να αρρωστήσει η ευρωπαϊκή οικονομία; Jarzembowski Κύριε Πρόεδρε, οι σημερινές τιμές της βενζίνης και του ντίζελ δημιουργούν κινδύνους για την επιβίωση των επιχειρήσεων μεταφορών, και μάλιστα σημαντικούς κινδύνους! Η κατάσταση είναι πλέον απαράδεκτη. Πιστεύω ότι θα πρέπει να μειωθούν προσωρινά οι διάφορες φορολογικές επιβαρύνσεις σε ένα οικονομικά και κοινωνικά υποφερτό επίπεδο. Ας μην λησμονούμε ότι δεν καθορίζουμε εμείς τους φόρους! Εμείς καθορίσαμε ως Ευρωπαϊκή Ένωση τους ελάχιστους φορολογικούς συντελεστές για τα οχήματα και τα καύσιμα. Τα κράτη μέλη καθορίζουν από κει και πέρα το ύψος των φόρων. Έχουν εξαντλήσει κάθε περιθώριο αύξησης των φόρων αυτών. Σήμερα, με την κρίση του πετρελαίου, τα κράτη μέλη οφείλουν να τους μειώσουν συντονισμένα. Είναι απαράδεκτο να υποχωρεί, δικαιολογημένα ή όχι, μια κυβέρνηση, ενώ κάποια άλλη κυβέρνηση να τηρεί αδιάλλακτη στάση προξενώντας έτσι στρεβλώσεις του ανταγωνισμού υπέρ των επιχειρήσεων της πρώτης χώρας απέναντι σε αυτές της δεύτερης. Στην ίδια αγορά οφείλουν να διαθέτουν το προϊόν τους με την ίδια τιμή, ενώ το κόστος τους θα είναι διαφορετικό! Μια τέτοια κατάσταση είναι απαράδεκτη για τον τομέα των μεταφορών! Κυρία Πρόεδρε, πηγαίνετε στο Λουξεμβούργο και πείτε στους υπουργούς μεταφορών, πρώτον ότι χρειαζόμαστε μια συντονισμένη προσέγγιση. Δεύτερον, ότι θα πρέπει να μειωθεί το κόστος για τις εταιρείες μεταφορών. Τρίτον, ότι φθάνουν πια τα μεγάλα λόγια και οι υποσχέσεις χωρίς αντίκρισμα των υπουργών Μεταφορών για κάποιες φορολογικές ελαφρύνσεις τις οποίες θα εξανεμίσουν σε 14 μέρες οι υπουργοί Οικονομικών. Θα πρέπει να εφαρμοστεί αυτό που θα αποφασίσουν απόψε ή κατά τις επόμενες ημέρες τα 15 κράτη μέλη! Πρέπει να περάσουμε από τα λόγια στις πράξεις. Είναι απαράδεκτο να εκφράζουν τη λύπη τους για την κατάσταση κάποιοι υπουργοί μεταφορών και συγχρόνως άλλοι να αρνούνται να δώσουν φορολογικές ελαφρύνσεις! (Χειροκροτήματα εκ δεξιών) McNally ) Κύριε Πρόεδρε, υπνοβατούσαμε για δεκαετίες. Οι Βρετανοί Συντηρητικοί ακόμα υπνοβατούν αλλά είναι ώρα να ξυπνήσουν. Έχουμε δύο επιλογές. Η μία είναι η κακή και αυτή είναι να υιοθετήσουμε μια βραχυπρόθεσμη λύση και να μειώσουμε τους φόρους, να παραιτηθούμε δηλαδή από τις κυβερνητικές μας ευθύνες. Δεν μπορούμε να αποφύγουμε την άλλη επιλογή και το πραγματικό ερώτημα το οποίο είναι: πως χρησιμοποιούμε έναν πεπερασμένο πόρο όταν η ζήτηση αυξάνεται και ενώ το περιβάλλον προσφέρει άλλες προοπτικές; Η σωστή επιλογή είναι να σταματήσουμε την ασυλλόγιστη χρήση πετρελαίου και ντίζελ και να αλλάξουμε τη συμπεριφορά του κοινού και αυτών που σχετίζονται με τις μεταφορές. Ας μειώσουμε και ας αστυνομεύσουμε τα όρια ταχύτητας. Πρέπει να μειώσουμε την εξάρτησή μας από τα εισαγόμενα προϊόντα πετρελαίου. Επιβάλλεται να υιοθετήσουμε εναλλακτικά καύσιμα - βιοντήζελ, στοιχεία καυσίμου, αέριο και ηλεκτροκίνητα αυτοκίνητα. Ας επαναπροσδιορίσουμε το πέμπτο πρόγραμμα-πλαίσιο στους μεσοπρόθεσμους στόχους του προσανατολίζοντάς το περισσότερο στην έρευνα και την ανάπτυξη αυτών των εναλλακτικών λύσεων. Ας διαθέσουμε περισσότερα χρήματα στον προϋπολογισμό και ας προσπαθήσουμε να αλλάξουμε τις αποφάσεις σχετικά με προγράμματα όπως το SAVE και το Altener. Δε χρειαζόμαστε νέο κεφάλαιο στον προϋπολογισμό. Το κεφάλαιο αυτό υπάρχει. Ας το ενισχύσουμε οικονομικά. Ας διαπραγματευτούμε - σαν Ευρωπαϊκή Ένωση όμως - γιατί η σταθερότητα είναι συμφέρον όχι μόνο των χωρών που εισάγουν αλλά και των χωρών που εξάγουν πετρέλαιο. Καλή τύχη, Επίτροπε, όταν θα πάτε στο Λουξεμβούργο. Roth-Behrendt Κύριε Πρόεδρε, ναι, έχετε δίκιο, κ. Palacio - Ναι, στο διάλογο. Ναι, οφείλουμε να αυξήσουμε τα ποσά των ενισχύσεων, ναι, είμαστε κατά των καρτέλ και των μονοπωλίων. Πολύ σωστά όλα αυτά! Ωστόσο, η λύση του προβλήματος δεν είναι οι αστειότητες που άκουσα εξ αριστερών μου, δηλαδή η μείωση των φόρων και τέτοια παρόμοια. Με τέτοιους τρόπους δεν θα καταλήξουμε πουθενά. Ο ΟΠΕΚ και οι άλλες πετρελαιοπαραγωγές χώρες θα καλύψουν αμέσως το κενό που θα αφήσουμε. Οι χώρες αυτές ασκούν πολιτική και οικονομική πίεση στην Ευρωπαϊκή Ένωση. Εμείς τι έχουμε να αντιτείνουμε στις πιέσεις αυτές; (Αντιδράσεις του κ. Herrn Jarzembowski) Μειώσαμε τα επίπεδα κατανάλωσής μας; Όχι. Ο κ. Jarzembowski φωνάζει αυτή τη στιγμή - μπορεί να φωνάζει όσο δυνατά θέλει, άμα θέλω μπορώ να βάλω και εγώ τις φωνές, μας λέει ότι θα πρέπει να αλλάξει το σύστημα μεταφορών. Έχουμε περισσότερες οδικές μεταφορές σήμερα απ' ό,τι πριν από δέκα χρόνια. Ας αλλάξει το σύστημα μεταφορών! Ας ενισχύσουμε τις συνδυασμένες μεταφορές, δηλαδή τις σιδηροδρομικές και θαλάσσιες. Ας απεξαρτηθούμε επιτέλους από τις οδικές μεταφορές. Ας δημιουργήσουμε για παράδειγμα μια κοινή ενεργειακή πολιτική. Εσείς, κ. Palacio, και εμείς θα πρέπει να απαιτήσουμε να περιληφθεί στη Συνθήκη μια κοινή ενεργειακή πολιτική. Γνωρίζετε ότι μέχρι σήμερα τέτοια πολιτική δεν υπάρχει. Τι μας εμπόδισε λοιπόν να τη δημιουργήσουμε μέχρι σήμερα; Θα μπορούσαμε για παράδειγμα, κ. Palacio, να αποσυνδέσουμε τις τιμές του φυσικού αερίου από αυτές του πετρελαίου. Η Επιτροπή μπορεί να επιτύχει κάτι τέτοιο. Γιατί συνδέονται οι τιμές του φυσικού αερίου με αυτές του πετρελαίου; Δεν υπάρχει κανένας λόγος για κάτι τέτοιο. Εσείς είσαστε οι πρώτοι που μπορεί να επιτύχουν κάτι τέτοιο! Θα πρέπει όλοι μας να καταβάλλουμε προσπάθειες προς αυτή την κατεύθυνση. Μπορούμε να επιτύχουμε πολλά, μπορούμε να επιτύχουμε ότι δεν πέτυχαν μέχρι τώρα τα κράτη μέλη. Οφείλουμε να χρησιμοποιήσουμε τις δυνατότητες που διαθέτουμε. Διαπιστώνω δυστυχώς ότι μιλάω ταχύτατα και ο διερμηνέας δεν με προλαβαίνει. Του ζητώ συγνώμη. Τι το πρακτέο αυτή τη στιγμή; Δεν θα πρέπει να διχαζόμαστε μεταξύ δεξιάς, αριστεράς, άνω ή κάτω. Τα κράτη του ΟΠΕΚ παραμονεύουν, χαμογελούν όλο τρυφερότητα και ανεβάζουν τις τιμές. (Διαμαρτυρίες του κ. Jarzembowski) Πρέπει να έχουμε ομόνοια μεταξύ μας, το ίδιο να ισχύσει και στο Συμβούλιο Υπουργών Μεταφορών - και εσείς, κύριε Jarzembowski μη φωνασκείτε τόσο δυνατά και κάνετε κάτι επιτέλους στην Επιτροπή Μεταφορών σας. De Palacio . Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα να ευχαριστήσω τις κυρίες και τους κυρίους που παρενέβησαν και συμμετείχαν στη συζήτηση και να επισημάνω πως υπάρχει μεγάλη συμφωνία ως προς την εστίαση στο συγκεκριμένο θέμα. Η τιμή των 10 δολαρίων ανά βαρέλι πετρελαίου ήταν πάρα πολύ χαμηλή και επιπλέον είχε αρνητικές συνέπειες στις οικονομίες μας παρότι φαίνεται πολύ περίπλοκη η εξήγηση. Από την άλλη, η τιμή των 35 δολαρίων ανά βαρέλι είναι μια τιμή που δεν μπορούμε να αντέξουμε. Γι' αυτόν τον λόγο θα πρέπει να καταβληθούν άμεσες προσπάθειες ώστε ο ΟΠΕΚ να αυξήσει την παραγωγή προκειμένου να μειωθούν οι τιμές, ούτως ώστε να τηρηθεί πραγματικά αυτή η "ζώνη στόχος" και να επέλθει σταθερότητα στις αγορές. Όπως είπε πριν από λίγο ο εκπρόσωπος της Ομάδας του Κόμματος των Ευρωπαίων Σοσιαλιστών, δεν θα πρέπει για ακόμη μια φορά να ξεχνάμε το πρόβλημα και να το θυμόμαστε μόνο όταν μας πονάει, αντίθετα θα πρέπει να αναλάβουμε μια διαρκή δράση. Από τον Νοέμβριο εργαζόμαστε στη Γενική Διεύθυνση Ενέργειας για τη μεσοπρόθεσμη στρατηγική στον τομέα της ενέργειας, και για αυτόν τον λόγο ελπίζω ότι μέσα στις επόμενες εβδομάδες θα παρουσιάσουμε ένα ποιοτικό έγγραφο. Αναζητούμε ένα μεσοπρόθεσμο όραμα που να συνδυάζεται με μια επανεξέταση της πολιτικής μεταφορών της Ένωσης, γιατί δεν χωράει αμφιβολία ότι η ενέργεια έχει μεγάλη σχέση με τις μεταφορές. Σε μεγάλο βαθμό ένα μεγάλο μέρος της ενέργειας προορίζεται ακριβώς σε αυτόν τον συγκεκριμένο τομέα. Αυτό απαιτεί τον συντονισμό της ενεργειακής μας πολιτικής. Εγώ θα ήθελα να καταβάλουμε προσπάθειες να την κοινοτικοποιήσουμε, αλλά πρέπει να συντονίσουμε τις ενεργειακές πολιτικές των κρατών μελών της Ένωσης. Χρειάζεται επίσης να συνεχίσουμε τις προόδους στις πολιτικές μεταφορών και πρέπει να αποφύγουμε εξαιτίας μιας κρίσης όπως αυτή που ζούμε τώρα, να αλλάξουμε απότομα την πολιτική μεταφορών μας και την ενεργειακή πολιτική μας που θεσπίστηκε τα τελευταία χρόνια. Θα πρέπει να υπάρχει μια ελάχιστη συνοχή. Για αυτόν τον λόγο δεν μπορούμε να χρησιμοποιήσουμε τη μέθοδο της μείωσης των φόρων ως λύση για αυτήν την περιστασιακή αύξηση της τιμής του πετρελαίου. Ίσως κάποια χώρα σε πολύ περιορισμένο βαθμό να καταφύγει σε αυτήν τη μέθοδο, κυρίως γιατί ενδέχεται να υπάρξει κάποια εξαίρεση στην Οδηγία περί Υδρογονανθράκων. Ίσως να μπορούμε να σκεφτούμε κάποιες προτάσεις όπως, για παράδειγμα, να αναβάλλουμε τους οικολογικούς φόρους, αλλά αυτό που δεν μπορούμε να κάνουμε είναι να θέτουμε δύο πράγματα αντίθετα μεταξύ τους. Επιμένω, στις πολιτικές μας θα πρέπει να υπάρχει κάποια εσωτερική συνοχή. Η πολιτική μεταφορών ή η ενεργειακή πολιτική είναι μεσομακροπρόθεσμες πολιτικές που δεν μπορούν να τροποποιηθούν κάτω από την πίεση πολύ συγκεκριμένων περιστάσεων, και είμαι σίγουρη ότι θα αλλάξουν μέσα σε ενάμισι με δύο χρόνια αλλά σίγουρα δεν θα επιστρέψουμε στην τιμή των 10 δολαρίων ανά βαρέλι πετρελαίου. Θα αλλάξουν απλά για λόγους λειτουργίας της ίδιας της αγοράς ακόμη αν ο ΟΠΕΚ δεν κάνει τίποτα, που επιπλέον είναι διατεθειμένοι να αναλάβουν δράση και ελπίζω να το κάνουν και να το κάνουν καλά. Ωστόσο, τα μακροπρόθεσμα αυτά μέτρα δεν μπορούν να μας απαλλάξουν από τις ευθύνες που αυτήν τη στιγμή έχουμε, ευθύνες όλων μας που αρχίζουν από την εξασφάλιση της ελεύθερης κυκλοφορίας έως την τήρηση των κοινοτικών κανόνων. Ωστόσο, είναι επίσης ευθύνη των κυβερνήσεων να λάβουν μέτρα για τη μείωση των δυσχερειών και να προσφέρουν λύσεις σε εκείνους τους τομείς που πλήττονται περισσότερο. Και μιλάμε συγκεκριμένα για τον τομέα των μεταφορών και ελπίζω τώρα στο Συμβούλιο των υπουργών Μεταφορών να επιτευχθούν κάποιες συμφωνίες. Αλλά προβλήματα υπάρχουν επίσης και στους τομείς της γεωργίας και της αλιείας χωρίς να ξεχνάμε ότι υπάρχει ένας αριθμός τομέων που πλήττεται από αυτές τις δυσκολίες. Πρέπει να εργαστούμε σχετικά με θέματα όπως είναι η αποταμίευση ενέργειας, οι ανανεώσιμες πηγές ενέργειας, η έρευνα σχετικά με τα βιοκαύσιμα ή τη χρήση της βιομάζας. Και πριν από το τέλος του χρόνου θα θεσπίσουμε έναν κανόνα σχετικά με τα κτίρια με τον οποίο θα μπορεί να ασχοληθεί αυτό το Σώμα. Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, θα πρέπει να σας αφήσω γιατί θα αργήσω στο Συμβούλιο των υπουργών στο Λουξεμβούργο. Πρόεδρος Ευχαριστώ πολύ, κυρία Επίτροπε. Υπάρχουν και χειρότερα στη ζωή από το να αφήνετε να σας περιμένουν δυο-τρεις υπουργοί! Ολοκληρώθηκαν οι παρεμβάσεις. Η ψηφοφορία θα διεξαχθεί αύριο, στις 11.00. Σύσταση Γραμματείας των κοινών ελεγκτικών αρχών προστασίας των δεδομένων Πρόεδρος Σύμφωνα με την ημερήσια διάταξη, ακολουθεί η Έκθεση (A5-0225/2000) εξ ονόματος της Επιτροπής Ελευθεριών και Δικαιωμάτων των Πολιτών, Δικαιοσύνης και Εσωτερικών Υποθέσεων για την πρωτοβουλία της Πορτογαλικής Δημοκρατίας σε σχέση με την υιοθέτηση απόφασης του Συμβουλίου [7381/2000 - C5-0230/2000 - 2000/0804(CNS)] για τη σύσταση γραμματείας των Κοινών Ελεγκτικών Αρχών Προστασίας των Δεδομένων οι οποίες δημιουργήθηκαν με τη σύμβαση για τη δημιουργία μιας ευρωπαϊκής αστυνομικής υπηρεσίας (σύμβαση Europol), τη σύμβαση για τη χρήση της πληροφορικής στον τομέα των τελωνείων και τη σύμβαση για την εφαρμογή της σύμβασης του Schengen σχετικά με τη σταδιακή κατάργηση των ελέγχων στα κοινοτικά σύνορα. Hernαndez Mollar . (ES) Κύριε Πρόεδρε, δεν έχω καμία αμφιβολία ότι στην εποχή των νέων επικοινωνιακών τεχνολογιών, στην εποχή του Internet στην οποία είμαστε βυθισμένοι από την αρχή του νέου αιώνα, εμείς οι νομοθέτες αντιμετωπίζουμε μια πολύ μεγάλη πρόκληση: την προστασία των ατόμων από την εισβολή και από τις απόπειρες κατά της προσωπικής τους ζωής, της αξιοπρέπειας ή της υπόληψής τους. Σε πολλά νομοθετικά κείμενα καθολικού χαρακτήρα αναγνωρίζεται η προστασία αυτών των δικαιωμάτων, όπως είναι η Παγκόσμια Διακήρυξη των Δικαιωμάτων του Ανθρώπου, διεθνικού χαρακτήρα, όπως είναι η Ευρωπαϊκή Σύμβαση περί προστασίας των Δικαιωμάτων του Ανθρώπου και των Θεμελιωδών Ελευθεριών, ή εθνικά κείμενα όπως είναι τα συντάγματα των κρατών μελών, αλλά χρειάζεται εναρμόνιση των εθνικών νομοθεσιών και ενοποίηση των κριτηρίων σχετικά με το συγκεκριμένο θέμα. Οι περισσότερες χώρες αρχίζουν μια νομοθετική διαδικασία για την πρόληψη των παραβιάσεων των θεμελιωδών ανθρωπίνων δικαιωμάτων, όπως είναι το δικαίωμα της προσωπικής ζωής, και το σχέδιο του Χάρτη των Θεμελιωδών Δικαιωμάτων αναφέρει ρητά αυτό το δικαίωμα στο όγδοο άρθρο του. Αντιμετωπίζουμε λοιπόν μια αναμφίβολα σημαντική νομοθετική πρόκληση που θα πρέπει να ρυθμίζει τον σεβασμό αυτού του δικαιώματος και τις εξαιρέσεις που πρέπει να καθοριστούν σε μια δημοκρατική κοινωνία προκειμένου να εξασφαλιστεί η δημόσια ασφάλεια, η υπεράσπιση της δημόσιας τάξης ή η πρόληψη των αδικημάτων, όπως λέγεται στη Σύμβαση για τα Δικαιώματα του Ανθρώπου. Η έκθεση που υποβάλλω σε αυτό το Σώμα έχει ως στόχο να αναλύσει μια από τις πολλές πτυχές αυτού του νομοθετικού έργου. Τη σύσταση μιας ενιαίας Γραμματείας για τις τρεις ελεγκτικές αρχές προστασίας δεδομένων, Europol, Schengen και τελωνειακών πληροφοριών που είναι τοποθετημένες στο πλαίσιο του τρίτου πυλώνα και στο πλαίσιο της συνεργασίας των αστυνομικών και δικαστικών αρχών σε ποινικά θέματα του Τίτλου VI της Συνθήκης. Η πρόταση απόφασης του Συμβουλίου είναι μια εύστοχη πρόταση, ωστόσο κατά τη δική μου άποψη είναι ελάχιστα τολμηρή και η διατύπωσή της είναι ελλιπής. Σε αυτόν τον ευαίσθητο χώρο προστασίας των δεδομένων θα πρέπει να επιτύχουμε δύο θεμελιώδεις στόχους: τη διαφάνεια της θέσης του μελλοντικού Γραμματέα και την ανεξαρτησία των δράσεών του. Πιστεύω πως ούτε το ένα ούτε το άλλο εξασφαλίζονται πλήρως με την πρόταση του Συμβουλίου, γι' αυτό και οι τροπολογίες που προτείνω έχουν αυτό το περιεχόμενο, οι οποίες έγιναν δεκτές σχεδόν ομόφωνα στην Επιτροπή Ελευθεριών. Και αναρωτιέμαι, όσον αφορά σ' αυτήν τη διαφάνεια αν είναι θετική η ύπαρξη τριών κοινών ελεγκτικών αρχών προστασίας δεδομένων στον τρίτο πυλώνα; Νομίζω πως όχι. Γι' αυτόν τον λόγο πιστεύω πως ο τελικός στόχος πρέπει να είναι η σύσταση μια ενιαίας αρχής που να είναι υπόλογη σ' ένα ενιαίο νομικό πλαίσιο στον κόλπο της Ευρωπαϊκής Ένωσης που να διαθέτει τον δικό της προϋπολογισμό και το δικό της προσωπικό, ξεπερνώντας μάλιστα τη διανομή πυλώνων, και επωφελούμενη της δυνατότητας που προσφέρει το άρθρο 42 της Συνθήκης για την Ευρωπαϊκή Ένωση. Αυτό το Κοινοβούλιο, κυρίες και κύριοι, τώρα εξετάζει και συζητά τις επιπτώσεις που είχε στις προσωπικές και οικονομικές σχέσεις της Ευρωπαϊκής Ένωσης η ανακάλυψη ενός πιθανού δικτύου κατασκοπίας που ονομάζεται σύστημα Echelon, καθώς επίσης μελετά έναν κανονισμό σχετικά με την προστασία των φυσικών προσώπων ως προς την επεξεργασία δεδομένων από τα θεσμικά όργανα της Κοινότητας. Επιπλέον, τώρα εξετάζουμε αυτήν την πρόταση για τον τρίτο πυλώνα. Όπως θα δούμε πρόκειται για διαφορετικές πτυχές του ίδιου προβλήματος. Γι' αυτόν τον λόγο φρονώ ότι αυτό το Κοινοβούλιο θα πρέπει να προχωρήσει πέρα από την απόφαση του Συμβουλίου η οποία, όπως προείπα, παρουσιάζει ελλείψεις ως προς την εκλογή και τον διορισμό του Γραμματέα, την παύση του ή την εξασφάλιση του επαγγελματικού απόρρητου της θέσης του. Η ανεξαρτησία είναι ένα άλλο βασικό στοιχείο το οποίο δεν εξασφαλίζει επαρκώς η πρόταση του Συμβουλίου. Το θεσμικό όργανο που πρέπει να εξασφαλίσει την ανεξαρτησία του είναι το Κοινοβούλιο μέσω του δημοκρατικού ελέγχου που του αντιστοιχεί δια νόμου. Γι' αυτόν τον λόγο στο μέλλον η ενιαία αρχή θα πρέπει να διορίζεται από το Κοινοβούλιο και η Γραμματεία των τριών αρχών θα έχει έτσι μεγαλύτερη ανεξαρτησία αν οι δαπάνες για το προσωπικό και εκείνες που απαιτούνται για τη χρηματοδότησή της συμπεριλαμβάνονται στο κονδύλιο 8 B του γενικού προϋπολογισμού της Ευρωπαϊκής Ένωσης, όπως προτείνω, και όχι στον προϋπολογισμό του Συμβουλίου. Ας μην ξεγελιόμαστε η οικονομική ανεξαρτησία είναι βασική για την εξασφάλιση της ανεξάρτητης λειτουργίας. Κυρίες και κύριοι, νομοθετούμε σχετικά με ένα θέμα που είναι βασικό για το μέλλον των διαπροσωπικών, οικονομικών και εμπορικών σχέσεών μας. Η πρόκληση που αντιμετωπίζουμε είναι να ισορροπήσουμε και να καταστήσουμε συμβατό το δικαίωμα για προσωπική ζωή με το δικαίωμα της ελεύθερης ενημέρωσης. Η εισαγωγή των νέων τεχνολογιών, των ηλεκτρονικών υπολογιστών και των τηλεπικοινωνιών έχει σπάσει τα φράγματα και έχει εξαλείψει τα σύνορα. Μπορούμε πλέον να μιλάμε για μια πραγματική επανάσταση στις εμπορικές, κοινωνικές ή προσωπικές σχέσεις που υφίστανται στην καθημερινή ζωή των πολιτών: η υγεία, η διαφήμιση, οι τραπεζικές συναλλαγές, ή ακόμη και πτυχές που αφορούν στην ασφάλεια και την υπεράσπιση των πολιτών και των ίδιων των κρατών μελών μπορούν να βλαφτούν αν δεν υπάρχουν κανόνες που εξασφαλίζουν τη σωστή χρήση της μετάδοσης, κατάθεσης και αποθήκευσης δεδομένων που σήμερα κυκλοφορούν με πλήρη ελευθερία και που δεν είναι απαλλαγμένα από τον μεγάλο κίνδυνο της χρήσης τους αδιακρίτως. Coelho Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, αγαπητοί συνάδελφοι, θα ήθελα καταρχήν να συγχαρώ το συνάδελφό μου Hernαdez Mollar για την εξαίρετη έκθεση που μας παρουσίασε, την οποία υποστηρίζει το ΕΛΚ και η οποία έλαβε τη σχεδόν ομόφωνη υποστήριξη της Επιτροπής Δημοσίων Ελευθεριών. Πρόκειται για ένα μικρό βήμα προς τα εμπρός το οποίο όμως αντανακλά την αρχή μίας στρατηγικής εναρμόνισης που, όπως ελπίζουμε, θα αναπτυχθεί στο πλαίσιο του τρίτου πυλώνα.. Αρχίζουμε έτσι μία πορεία προς την εναρμόνιση με τη δημιουργία μίας κοινής γραμματείας για τις διάφορες αρχές ελέγχου. Ελπίζουμε ότι μεσοπρόθεσμα θα καταστεί δυνατή η έγκριση ενός συνόλου ρυθμίσεων με κοινούς κανόνες ελέγχου και με ένα ενιαίο όργανο ελέγχου. Αυτό είναι πολύ σημαντικό ώστε να εγγυηθούμε το σεβασμό του βασικού δικαιώματος των πολιτών στην ιδιωτική ζωή, διασφαλίζοντας τη νομική αρχή της δίκαιης και ίσης μεταχείρισης όλων των πολιτών, με την εφαρμογή και ερμηνεία των κανόνων σύμφωνα με τα ίδια κριτήρια, επιτυγχάνοντας με τον τρόπο αυτό το ίδιο επίπεδο προστασίας των δεδομένων. Πράγματι, δεν υπάρχει κανένας λόγος που να δικαιολογεί την ύπαρξη τριών διαφορετικών κοινών οργάνων ελέγχου. Σήμερα, εκτός από τις εθνικές αρχές ελέγχου, υπάρχουν ακόμη αυτές οι τρεις κοινές αρχές ελέγχου, η κάθε μία με τη δική της γραμματεία. Και τίθεται το ερώτημα: το σύστημα αυτό θα εγγυηθεί πράγματι μία αποτελεσματική προστασία; Πιστεύω πως όχι. Συνεπώς, είναι απαραίτητο σε πολύ σύντομο διάστημα τα όργανα αυτά να συγχωνευθούν σε ένα το οποίο θα διαθέτει νομική προσωπικότητα και δικό του προϋπολογισμό, γεγονός το οποίο θα διασφαλίσει την ακεραιότητα και την ανεξαρτησία του έναντι των άλλων θεσμικών οργάνων, όπως ορθά ανέφερε ο συνάδελφος Hernαndez Mollar. Πρόκειται για την υπεράσπιση των συμφερόντων και των δικαιωμάτων των πολιτών. Επιβάλλεται επίσης να δημιουργηθεί ένα ενιαίο νομικό πλαίσιο στο εσωτερικό της Ένωσης το οποίο θα προσφέρει στους πολίτες επαρκείς εγγυήσεις, αποτρέποντας τη διάδοση και την καταχρηστική χρήση προσωπικών δεδομένων και συμπληρώνοντας τα κενά που παρατηρούνται. Τα ισχύοντα συντάγματα των διαφόρων κρατών μελών αναγνωρίζουν το δικαίωμα στην ιδιωτική ζωή και, αφετέρου, η Ένωση, στο σχέδιο του Χάρτη των Ανθρωπίνων Δικαιωμάτων, επίσης καθιερώνει ρητά, στο άρθρο 8, το δικαίωμα του πολίτη στην προστασία των προσωπικών δεδομένων που τον αφορούν. Όμως η ύπαρξη διαφορετικών νομοθεσιών θέτει διάφορες δυσκολίες που θα μπορέσουν να ξεπεραστούν με την έγκριση ελάχιστων κανόνων οι οποίοι θα επιτρέψουν να προχωρήσουμε προς την εναρμόνιση τους, διασφαλίζοντας έτσι το σεβασμό των θεμελιωδών δικαιωμάτων των πολιτών και, κυρίως, του δικαιώματος στην ιδιωτική ζωή και του δικαιώματος έκφρασης και πληροφόρησης. Sousa Pinto Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, αγαπητοί συνάδελφοι, η αυξανόμενη περιπλοκότητα της κοινωνίας και της οικονομικής ζωής, που ενισχύεται από όλο και πιο ισχυρά τεχνολογικά μέσα, δημιουργεί νέες καταστάσεις έλλειψης προστασίας και απειλής των ιδιωτικών δικαιωμάτων των πολιτών που επιβάλλουν τη θέσπιση κατάλληλων μηχανισμών πρόληψης των ενδεχόμενων παραβιάσεων των δικαιωμάτων αυτών. Το σύστημα που ισχύει σήμερα με στόχο την προστασία της ιδιωτικής ζωής των ατόμων, με την εγγύηση του αναπαλλοτρίωτου δικαιώματος όλων των πολιτών στην ιδιωτική ζωή σε σχέση με την αυτόματη επεξεργασία των δεδομένων προσωπικού χαρακτήρα, θεωρείται ανεπαρκές σε μεγάλο βαθμό επειδή υπάρχουν ακόμη, εκτός από τις αρχές ελέγχου της προστασίας δεδομένων σε εθνικό επίπεδο, τρεις κοινές αρχές ελέγχου στην Ευρωπαϊκή Ένωση, η κάθε μία με τη δική της ιδιαίτερη γραμματεία. Σε αυτό τον πολλαπλασιασμό οργάνων στο επίπεδο της επιτήρησης, ο οποίος είναι αιτία αναποτελεσματικότητας, έρχεται η πρόταση απόφασης του Συμβουλίου, με πορτογαλική πρωτοβουλία, να αντιπροτείνει τη δημιουργία μίας ενιαίας γραμματείας για τις τρεις κοινές αρχές ελέγχου της προστασίας δεδομένων. Στις παρούσες περιστάσεις, πρόκειται κατά γενική ομολογία για μία εφικτή λύση η οποία θα περιορίσει τα μειονεκτήματα που απορρέουν από την ύπαρξη τριών κοινών αρχών ελέγχου της προστασίας δεδομένων στο χώρο της Ένωσης. Πρέπει ακόμη να χαιρετίσουμε την πρόταση του εισηγητή να δημιουργηθεί μία ενιαία αρχή ελέγχου της προστασίας δεδομένων, με μία μόνο γραμματεία, η οποία θα διαθέτει νομική προσωπικότητα και δικό της προϋπολογισμό. Με τον τρόπο αυτό δημιουργηθούν οι ιδανικές συνθήκες για να επιτευχθούν οι επιδιωκόμενοι στόχοι προστασίας της ιδιωτικής ζωής και των ατομικών ελευθεριών των πολιτών, χωρίς αυτό να είναι εις βάρος, αφετέρου, της ελεύθερης κυκλοφορίας της πληροφορίας, καθοριστικό στοιχείο των σύγχρονων κοινωνιών. Ο εισηγητής αναγνωρίζει ότι είναι αδύνατο να δημιουργηθεί βραχυπρόθεσμα αυτή η ενιαία αρχή στο πλαίσιο της Ευρωπαϊκής Ένωσης και αναφέρεται, στην έκθεσή του, στη μεσοπρόθεσμη υλοποίησή της στο πλαίσιο του τρίτου πυλώνα. Συγχαίροντας τον εισηγητή για το έργο του, επιτρέψτε μου να επιστήσω την προσοχή στην κίνδυνο να αναβληθεί η δημιουργία αυτής της ενιαίας αρχής για πολλά χρόνια. Ίσως να ήταν πιο φρόνιμο να τεθεί στην έκθεση μία συγκεκριμένη και εύλογη προθεσμία για τη θέσπιση αυτής της αρχής, γεγονός το οποίο θα ενδυνάμωνε την πρόταση του εισηγητή και του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου. Schrφder, Ilka Πράσινοι/ALE). (DE) Αξιότιμε κύριε Πρόεδρε, αξιότιμε κύριε εισηγητή! Χαιρετίζω κάθε πρωτοβουλία, η οποία αποσκοπεί στη βελτίωση της προστασίας δεδομένων των πολιτών της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Με τις συμβάσεις EUROPOL, Schengen και συνεργασίας στον τομέα των τελωνείων υπάρχουν βέβαια σημαντικά προβλήματα, ένα εκ των οποίων είναι η ελλιπής προστασία των δεδομένων τα οποία συγκεντρώνουν και επεξεργάζονται τα κοινοτικά όργανα. Είναι αυτονόητο, να πιστεύω ότι η προτεινόμενη γραμματεία θα πρέπει να λειτουργεί ανεξάρτητα από τα όργανα τα οποία ελέγχει, θα πρέπει για παράδειγμα να διαθέτει το δικό της προϋπολογισμό. Παρόλα αυτά δεν μπορώ να συμφωνήσω με την έκθεση του κ. Hernαndez Mollar. Διερωτώμαι γιατί η συγκέντρωση των αρχών προστασίας δεδομένων σε μία γραμματεία με κοινό γενικό γραμματέα θα οδηγήσει στη βελτίωση της προστασίας δεδομένων, μόνο και μόνο επειδή θα είναι αναμφίβολα οικονομικότερη. Με τη συγκέντρωση αυτή δεν μπορούμε να είμαστε σίγουροι ότι η προστασία των δεδομένων θα βελτιωθεί αυτομάτως. Από πολιτικής άποψης ερμηνεύω την πρωτοβουλία της Πορτογαλίας καθώς και την έκθεση ως ένα περαιτέρω βήμα προς τον καλύτερο συντονισμό του Schengen και της EUROPOL. Στα πλαίσια αυτά, τα προβλήματα τα οποία παρουσιάζονται στις προαναφερθείσες συμβάσεις υπερβαίνουν κατά πολύ το πρόβλημα της ελλιπούς προστασίας των δεδομένων. Τόσο η EUROPOL όσο και το Schengen συνεισφέρουν τα μάλα στην απομόνωση του οχυρού Ευρώπη. Παραβιάζονται στοιχειώδη ανθρώπινα δικαιώματα όπως το δικαίωμα στην ελεύθερη κυκλοφορία, στο άσυλο ή συχνά ακόμα και το στοιχειώδες δικαίωμα στην ανθρώπινη αξιοπρέπεια, και όλα αυτά με την υποστήριξη και τον έλεγχο αυτών των οργάνων. Γι' αυτό δεν μπορώ να συμφωνήσω σε κάποια μικροβελτίωση, η οποία κατ' ουσία θα νομιμοποιεί τα όργανα αυτά. Εξαιτίας της αντίθεσής μου προς την EUROPOL και το Schengen γενικά, και ειδικότερα καθώς δεν πιστεύω ότι μια Γενική Γραμματεία αντί για τρεις συνεπάγεται περισσότερη προστασία των δεδομένων, αποφάσισα να απόσχω της ψηφοφορίας. Sjφstedt Κύριε Πρόεδρε, η έκθεση αυτή αφορά ζητήματα, τα οποία είναι ιδιαίτερα σημαντικά για την προσωπική ακεραιότητα και την ασφάλεια των δεδομένων. Τη στιγμή αυτή δημιουργούνται μέσα στην ΕΕ λεπτομερή αρχεία όπου καταχωρούνται εξαιρετικά ευαίσθητα προσωπικά δεδομένα. Είναι συγχρόνως προφανές ότι η εποπτεία για την ασφάλεια αυτών των αρχείων είναι απολύτως ελλιπής. Η Συνομοσπονδιακή Ομάδα της Ευρωπαϊκής Ενωτικής Αριστεράς /Αριστεράς των Πρασίνων των Βορείων Χωρών είναι φυσικά υπέρ του να βελτιωθεί η ασφάλεια και η εποπτεία αυτών των στοιχείων. Για το λόγο αυτό συμφωνούμε με την πρόταση να συσταθεί μία ανεξάρτητη εποπτική αρχή με συγκεκριμένες αρμοδιότητες και προϋπολογισμό. Για αυτό και υποστηρίζουμε τις βασικές ιδέες της έκθεσης, αν και θα θέλαμε να υπογραμμίσουμε τη σημασία του να στηριχτεί αυτή η εποπτική αρχή στις αρμοδιότητες που διαθέτουν σήμερα τα κράτη μέλη. Η νέα εποπτική αρχή πρέπει να μπορεί να ελέγχει όλα τα σχετικά αρχεία, και αυτό της Euradac, η οποία διαδραματίζει ένα πρωταγωνιστικό ρόλο στα πλαίσια της κοινοτικής πολιτικής ασύλου. Οι πρόσφυγες αποτελούν μία ομάδα με ιδιαίτερα προβλήματα και τα δεδομένα που περιέχονται σε τέτοια αρχεία μπορούν να χρησιμοποιηθούν για την απέλασή της, δηλαδή μπορούν να έχουν βαρύτατες συνέπειες για έναν αιτούντα ασύλου. Για αυτό και είναι ιδιαίτερα σημαντικό να μπορούμε να μεριμνούμε ώστε τα αρχεία να περιλαμβάνουν τις κατάλληλες πληροφορίες, να ενημερώνονται οι αιτούντες για τα δικαιώματα τους και να τους παρέχεται η δυνατότητα προσφυγής κατά των διαφόρων αποφάσεων. Περαιτέρω, το σύστημα Sirene στη Σύμβαση Schengen πρέπει να καλύπτεται από τη νέα εποπτική αρχή. Σε αυτό, το σε μεγάλο βαθμό άγνωστο σύστημα Sirene, μπορούν να μεταφέρονται ταχύτατα οποιαδήποτε προσωπικά στοιχεία μεταξύ των κρατών μελών. Εντός του συστήματος αυτού αναμιγνύονται επίσης κανονικές αστυνομικές υποθέσεις με υποθέσεις που αφορούν την κρατική ασφάλεια και την πολιτική περί ασύλου. Ολόκληρο το σύστημα Sirene χαρακτηρίζεται από μία προφανή έλλειψη διαφάνειας και κοινοβουλευτικού ελέγχου. Έχουμε ήδη σημαντικές εμπειρίες στον τομέα αυτό σχετικά με τη διαχείριση του SIS, της μεγάλης τράπεζας δεδομένων του Schengen. Οι εμπειρίες αυτές είναι δυστυχώς ιδιαίτερα απογοητευτικές. Η κοινή εποπτική αρχή (joint supervisory authority) είχε στη διάθεσή της απόλυτα ανεπαρκείς πόρους, και μάλιστα δεν είχε πρόσβαση σε σημαντικές πληροφορίες του SIS, όπως βλέπουμε στις πρώτες ετήσιες εκθέσεις της ΚΕΑ. Παρά τις δύσκολες συνθήκες εργασίας, η ΚΕΑ έχει εντοπίσει σημαντικές ελλείψεις στο SIS, π.χ. ελλιπές στοιχεία στα αρχεία, χώρες μέλη οι οποίες αντιγράφουν στοιχεία παρανόμως και ελλειμματικές διαδικασίες πρόσβασης στα αρχεία. Η κατάσταση αυτή είναι απολύτως απαράδεκτη. Προκειμένου να επιτύχουμε ένα ικανοποιητικό επίπεδο ασφάλειας των δεδομένων απαιτείται κάτι περισσότερο από μία κανονική εποπτεία. Απαιτούνται ριζικές αλλαγές στους κανόνες που αφορούν το αρχείο. Απαιτείται μεταξύ άλλων να διαχωριστεί το αρχείο για τους εγκληματίες από το αρχείο για τους πρόσφυγες και την κρατική ασφάλεια. Αυτοί οι τομείς δεν θα πρέπει να έχουν κοινές δομές και αρχεία. Η διαφάνεια και ο κοινοβουλευτικός έλεγχος θα πρέπει να ενισχυθούν, ιδιαίτερα για το Sirene και το Schengen. Εξάλλου θα πρέπει να τεθούν σαφή όρια στο τι θα μπορεί να περιλαμβάνουν τα αρχεία ερευνών της Europol, τα οποία δημιουργήθηκαν βάσει του άρθρου 10.1 της Σύμβασης Europol. Σήμερα οι αρμοδιότητες του αρχείου υπερβαίνουν κατά πολύ το αναγκαίο. Στοιχεία ατόμων που δεν είναι ύποπτα για κανένα αδίκημα μπορεί να περιληφθούν στο αρχείο, και μάλιστα ευαίσθητα προσωπικά δεδομένα, όπως οι πολιτικές απόψεις, το θρήσκευμα και οι σεξουαλικές προτιμήσεις. Είναι απαράδεκτο κάτι τέτοιο. Η ακεραιότητα του ατόμου και η νομική ασφάλεια πρέπει να αποτελούν το κέντρο της προσοχής μας. Matikainen-Kallstrφm Κύριε Πρόεδρε, ευχαριστώ τον κ. Hernαndez Mollaria για το πολύτιμο έργο του κατά τη σύνταξη της έκθεσης. Όσον αφορά το θέμα της προστασίας των προσωπικών δεδομένων, πρέπει να βρεθεί ένας λεπτός συμβιβασμός μεταξύ της προστασίας της ιδιωτικής ζωής, της ασφάλειας των πολιτών και της σταθερής λειτουργίας της εσωτερικής αγοράς. Σε μια Ευρώπη χωρίς εσωτερικά σύνορα, αναγκαία και ουσιώδης προϋπόθεση για την εύρυθμη λειτουργία των αγορών είναι η ταχεία και απρόσκοπτη μετάδοση των πληροφοριών. Καθώς έχει καταργηθεί η ορατή εποπτεία που έλεγχε την κυκλοφορία των προϊόντων και των υπηρεσιών, εντείνεται, χρόνο με τον χρόνο, η σημασία της "αόρατης εποπτείας" . Η ταχεία ανταλλαγή πληροφοριών μεταξύ των αρχών είναι η μοναδική δυνατότητα να εμποδιστεί η εκμετάλλευση της ελεύθερης κυκλοφορίας από τους εγκληματίες. Το επίπεδο προστασίας των προσωπικών δεδομένων στη σημερινή ροή των bits δεν είναι ακόμη επαρκές για την Ευρωπαϊκή Ένωση. Το δικαίωμα του απόρρητου της αλληλογραφίας, που αποτελεί τμήμα των θεμελιωδών ανθρωπίνων δικαιωμάτων, κινδυνεύει ιδίως από τις αιτήσεις πληροφοριών και από την εγκληματική δραστηριότητα που αναπτύσσεται στα συστήματα ηλεκτρονικού ταχυδρομείου. Αυτό που δημιουργεί νέες απειλές για την προστασία των προσωπικών δεδομένων είναι προπαντός η ραγδαία ανάπτυξη του ηλεκτρονικού εμπορίου. Παραδείγματος χάριν, η κλοπή των δεδομένων πιστωτικών καρτών ή η καταχρηστική εκμετάλλευση προσωπικών κωδικών γνωρίζουν έντονη αύξηση στα δίκτυα πληροφοριών. Επιπλέον, οι βάσεις δεδομένων με σκοπό την εμπορία προϊόντων, οι οποίες συχνά περιέχουν αναλυτικές πληροφορίες για τον τρόπο ζωής και τις καταναλωτικές συνήθειες των ανθρώπων, έρχονται συχνά σε αντίθεση με τα θεμελιώδη δικαιώματα που προστατεύουν την ιδιωτική ζωή. Είναι λογικό να υποθέσει κανείς ότι θα μπορούσε να επιταθεί το έργο των αρμόδιων για την προστασία των δεδομένων αρχών που υπάρχουν σήμερα στην ΕΕ. Από την άποψη της δραστηριότητας της Ευρωπόλ, του τελωνειακού ελέγχου και των θεμελιωδών δικαιωμάτων των κοινών πολιτών της ΕΕ, η δημιουργία μια κοινής αρχής είναι θαυμάσια προοπτική. Ταυτόχρονα, όμως, πρέπει να εξασφαλισθεί η επάρκεια των πόρων δράσης. Ο όγκος εργασίας αυξάνεται αλματωδώς. Θα πρέπει λοιπόν να εξετασθεί πώς μπορεί να εντατικοποιηθεί η συνεργασία σε θέματα προστασίας των προσωπικών δεδομένων μεταξύ της γραμματείας που θα συσταθεί και των εθνικών αρχών. Η ανεξαρτησία των αρμόδιων για την προστασία των προσωπικών δεδομένων είναι η βάση για μια επιτυχημένη δράση. Έλεγχος σημαίνει επίσης δύσκολες ερμηνείες, στις οποίες πολλοί φορείς επιθυμούν να παρέμβουν, αν μη τι άλλο μόνο και μόνο για τα οικονομικά συμφέροντα. Για τον λόγο αυτό οι αρχές πρέπει να συνεργάζονται στενά με την ΕΕ και τα εθνικά δικαστήρια. Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο πρέπει να ελέγχει με ιδιαίτερη επιμέλεια τις δράσεις και το αίσθημα ευθύνης της γραμματείας που θα δημιουργηθεί για τις αρχές, λαμβάνοντας ακριβώς υπόψη την ουδετερότητα.. Vitorino . Κύριε Πρόεδρε, κύριοι βουλευτές, καταρχήν η Επιτροπή θα ήθελε να ευχαριστήσει τον εισηγητή, τον κ. Hernαndez Mollar, για την εξαίρετη έκθεση που υπέβαλε και να αναγνωρίσει το γεγονός ότι η συμμετοχή μας στη συζήτηση αυτή διευκολύνεται διότι συμφωνούμε και προσυπογράφουμε, σε γενικές γραμμές, την προσέγγιση που υιοθέτησε ο κύριος Hernαndez Mollar . Η Επιτροπή εκφράζει την ικανοποίησή της για την πρωτοβουλία που υιοθέτησε η κυβέρνηση της Πορτογαλίας, στο βαθμό που θεωρούμε ότι αποτελεί μία συμβολή ώστε να μπορέσουμε να ορθολογικοποιήσουμε κατά τρόπο αισθητό τη διοικητική υποστήριξη που παρέχεται στις αρχές οι οποίες έχουν την ευθύνη να ελέγχουν και να εγγυώνται την προστασία δεδομένων, αρχές που θεσπίσθηκαν με τη Σύμβαση EUROPOL, με το σύστημα τελωνειακής πληροφόρησης και με τη Σύμβαση του Σένγκεν. Η Επιτροπή συμμερίζεται την άποψη του εισηγητή ότι είναι ανάγκη να δημιουργηθεί μία ενιαία αρχή ελέγχου για αυτά τα τρία όργανα παρέμβασης, διότι μία τέτοια ενιαία αρχή ελέγχου θα διασφαλίσει μεγαλύτερη συνοχή στην εφαρμογή των αρχών όσον αφορά την προστασία δεδομένων, τόσο στο πλαίσιο της Σύμβασης του Σένγκεν, όσο και στο πλαίσιο της Σύμβασης σχετικά με τελωνειακά θέματα, καθώς επίσης και στο πλαίσιο της Σύμβασης EUROPOL, και ακόμη ότι θα αποτρέψει την ανεπιθύμητη επικάλυψη των προσπαθειών. Επίσης, η Επιτροπή συμφωνεί με την άποψη ότι είναι απαραίτητο να τελειοποιηθεί ένα σύνολο κοινών βασικών αρχών σχετικά με την προστασία δεδομένων που θα εφαρμόζονται με όσο το δυνατό πιο ομοιόμορφο τρόπο στο πλαίσιο όλου του τρίτου πυλώνα. Στην πραγματικότητα, υπάρχει τη στιγμή αυτή ένα κενό στην κοινοτική νομική τάξη στο θέμα αυτό. Εκφράζουμε την ικανοποίησή μας για το γεγονός ότι μία ειδική ομάδα στο Συμβούλιο άρχισε τη συζήτηση σχετικά με αυτές τις γενικές κοινές αρχές που θα εφαρμοστούν και εκφράζουμε επίσης την ικανοποίησή μας για το γεγονός ότι η γαλλική Προεδρία έχει ήδη καταστήσει σαφές ότι το θέμα αυτό αποτελεί μία από τις προτεραιότητές της. Πρέπει να αναγνωρίσουμε ότι δεν πρόκειται για ένα εύκολο έργο, όχι μόνο λόγω του περίπλοκου χαρακτήρα της τεχνολογίας, αλλά επίσης διότι είναι ιδιαίτερα σημαντικό να εξευρεθεί μία ισόρροπη λύση μεταξύ της εγγύησης και της διασφάλισης των δικαιωμάτων και των ελευθεριών των πολιτών, αφενός, και, αφετέρου, των αναγκαίων μέσων για να διασφαλισθεί ο σεβασμός της δημοκρατικής νομιμότητας και η αποτελεσματικότητα στην καταπολέμηση της διεθνούς εγκληματικότητας και του οργανωμένου εγκλήματος. Είμαι πεπεισμένος ότι θα χρειασθεί να αρχίσουμε με τον καθορισμό αυτών των κοινών αρχών, οι οποίες αργότερα θα πρέπει να συμπεριληφθούν στα διάφορα νομικά κείμενα που θα κληθούμε να εγκρίνουμε τα επόμενα χρόνια στο πλαίσιο του τρίτου πυλώνα. Η πορεία αυτή, όπως υπογράμμισαν διάφοροι βουλευτές, διέρχεται επίσης από την εισαγωγή, τόσο στη Σύμβαση EUROPOL όσο και στην ανοικοδόμηση του δικαίου με βάση τη Σύμβαση του Σένγκεν, σαφών και διαφανών αρχών δημοκρατικού και δικαστικού ελέγχου που θα διασφαλίζουν τις θεμελιώδεις αξίες πάνω στις οποίες θα πρέπει να στηρίζεται μία Ένωση του δικαίου. Όσον αφορά την έκθεση αυτή, ίσως το πιο δύσκολο ζήτημα που εγείρει συνίσταται στην απόφαση του κατά πόσο πρέπει να δημιουργηθεί ένα χωριστό κεφάλαιο του προϋπολογισμού για την κοινή γραμματεία. Η Επιτροπή συμφωνεί με τον εισηγητή όταν δηλώνει ότι είναι πολύ σημαντικό να διασφαλιστεί η ανεξαρτησία αυτής της γραμματείας σε σχέση με το ίδιο το Συμβούλιο. Και επομένως υποστηρίζουμε την άποψη, αν και ενδεχομένως το ζήτημα αυτό μόνο μακροπρόθεσμα μπορεί να αντιμετωπισθεί κατάλληλα, για τη δημιουργία ενός χωριστού κεφαλαίου του προϋπολογισμού. Αλλά αντιλαμβανόμαστε ότι, για την ώρα, το Συμβούλιο ανησυχεί κυρίως μήπως η δημιουργία ενός νέου κεφαλαίου στον προϋπολογισμό οδηγήσει ενδεχομένως σε καθυστερήσεις όσον αφορά τη δημιουργία μίας κοινής γραμματείας. Επομένως, πρακτικά, η Επιτροπή κατανοεί την επιθυμία του Συμβουλίου να ανατρέξει σε ήδη υπάρχουσες χρηματοδοτικές δομές, αλλά μόνο ως προσωρινό μέτρο. Και εάν το Συμβούλιο αποφασίσει να διατηρήσει τη θέση αυτή, η Επιτροπή υποστηρίζει την πρόταση του κ. Hernandez Mollar, δηλαδή υιοθετεί τις αιτιολογικές σκέψεις που διατυπώνει ο εισηγητής ώστε να καταστεί σαφές ότι αυτές οι διατάξεις είναι απλώς προσωρινές οικονομικές ρυθμίσεις όσο διαρκεί η συζήτηση για τη δημιουργία μίας ενιαίας αρχής ελέγχου που θα είναι επιφορτισμένη με την προστασία δεδομένων σε σχέση με τις τρεις συμβάσεις. Και, τέλος, εκφράζω την ικανοποίησή μου για το γεγονός ότι η έκθεση αυτή και οι αρχές που ενυπάρχουν σε αυτή συγκέντρωσαν τόσο ευρεία υποστήριξη του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου. Πρόεδρος Η συζήτηση έληξε. Η ψηφοφορία θα διεξαχθεί αύριο, στις 11.00. Σύστημα Eurodac Πρόεδρος Στην ημερήσια διάταξη ακολουθεί η Έκθεση (A5-0219/2000) του κ. Pirker εξ ονόματος της Επιτροπής Ελευθεριών και Δικαιωμάτων των Πολιτών, Δικαιοσύνης και Εσωτερικών Υποθέσεων σχετικά με την πρόταση κανονισμού του Συμβουλίου [8417/2000 - C5-0256/2000 - 1999/0116(CNS)] για τη δημιουργία της "Eurodac" με στόχο τη σύγκριση των δακτυλικών αποτυπωμάτων στα πλαίσια της αποτελεσματικής εφαρμογής της σύμβασης του Δουβλίνου (νέα διαβούλευση). Pirker Κύριε Πρόεδρε, αγαπητοί συνάδελφοι! Συμπληρώνονται σήμερα σχεδόν ακριβώς δέκα χρόνια από μια σημαντική ημερομηνία. Πριν από δέκα ακριβώς χρόνια ξεκίνησε η συζήτηση σχετικά με το ποια χώρα είναι πραγματικά υπεύθυνη για την εξέταση μιας αίτησης ασύλου. Καταλήξαμε στη σύμβαση του Δουβλίνου. Μέχρι σήμερα δεν κατορθώσαμε βέβαια να καταστήσουμε πραγματικά εφαρμόσιμη τη σύμβαση αυτή, δηλαδή να δημιουργήσουμε ένα κατάλληλο ελεγκτικό όργανο. Λέμε βέβαια εδώ και χρόνια ότι χρειαζόμαστε ένα τέτοιο όργανο, δεν κατορθώσαμε όμως μέχρι σήμερα να το πραγματοποιήσουμε. Αύριο θα έχουμε τη μοναδική ευκαιρία να καταστήσουμε την Eurodac απολύτως λειτουργική. Κάτι τέτοιο θα με χαροποιούσε ιδιαίτερα. Θα χαροποιούσε επίσης και πολλούς προέδρους του Συμβουλίου, οι οποίοι έλαβαν εδώ το λόγο κατά τα τελευταία χρόνια υποσχόμενοι όλοι ότι θα δοθεί απόλυτη προτεραιότητα στις προσπάθειες δημιουργία της Eurodac. Ολοκληρώνεται σήμερα μια μακρά περίοδος συζητήσεων που αφορούν ένα σημαντικό ζήτημα: γιατί χρειαζόμαστε την Eurodac; Τι μπορεί να επιτύχει αυτή; Η Eurodac αποτελεί ένα σύστημα το οποίο χρησιμοποιείται προς σύγκριση των δακτυλικών αποτυπωμάτων καθορίζοντας με τον κατάλληλο τρόπο ποια χώρα υπήρξε η πρώτη στην οποία υπέβαλε αίτηση ασύλου ένας πρόσφυγας και ποια χώρα είναι υπεύθυνη για την εξέταση της αίτησης αυτής, γεγονός που έχει ως αποτέλεσμα τη σωστή κατανομή των ευθυνών μεταξύ των ευρωπαϊκών κρατών. Πρόκειται επίσης για ένα όργανο το οποίο μας βοηθά φυσικά να γνωρίζουμε εάν ένας πρόσφυγας έχει ήδη υποβάλει κατά το παρελθόν αίτηση ασύλου σε άλλη χώρα. Πρόκειται δηλαδή επίσης για ένα όργανο που συμβάλλει στην καταπολέμηση των καταχρήσεων και των παρανόμων ενεργειών, ένα όργανο το οποίο χρειαζόμαστε και επιθυμούμε. Έχουν περάσει - όπως είπα - πολλά χρόνια συζητήσεων. Τελευταία φορά το ζήτημα συζητήθηκε στο Κοινοβούλιο πέρυσι το Δεκέμβριο. Είχαμε συμφωνήσει σε μεγάλο βαθμό ότι, πρώτον, θα πρέπει να πραγματοποιηθεί η Eurodac και, δεύτερον, βάσει ποιων όρων θα πρέπει ν λειτουργήσει. Στα πλαίσια αυτά συμφωνούμε με τον Επίτροπο Vitorino, τον οποίο θα ήθελα επί τη ευκαιρία να ευχαριστήσω, για τις έντονες προσπάθειες που κατέβαλε προκειμένου η Eurodac να αποτελέσει επιτέλους πραγματικότητα. Διαπιστώσαμε στα πλαίσια αυτά ότι σύμφωνα με τις συνθήκες την αρμοδιότητα για την εφαρμογή των σχετικών αποφάσεων φέρει η Ευρωπαϊκή Επιτροπή. Ωστόσο αμέσως μετά από την απόφασή μας, συνεδρίασε το Δεκέμβριο του Συμβούλιο και άλλαξε πλήρως, για λόγους που αδυνατώ να καταλάβω, τις προτάσεις της Επιτροπής και του Κοινοβουλίου και ανέλαβε αυτό τις αρμοδιότητες στους σημαντικότερους τομείς, γεγονός που είχε ως αποτέλεσμα - διότι πρόκειται για μια ουσιαστική τροποποίηση - μια νέα διαβούλευση με το Κοινοβούλιο, θα πρέπει δηλαδή να ασχοληθούμε ξανά με το ζήτημα, αν και μόνο με τα σχετικά σημεία, δηλαδή τα άρθρα 22 και 23 και τίποτε άλλο. Γι' αυτό και στην Επιτροπή περιοριστήκαμε στα σημεία αυτά, με την εξαίρεση της κ. Boumediene-Thiery, η οποία άνοιξε μια νέα συζήτηση. Δεν πιστεύω ότι είναι χρήσιμη η συζήτηση αυτή. Το ζήτημα αφορούσε αποκλειστικά τα άρθρα 22 και 23. Σύμφωνα με τη νέα πρόταση, στα άρθρα αυτά προβλέπεται ότι το Συμβούλιο θα διαθέτει την πλήρη ευθύνη στους σημαντικότερους τομείς των εφαρμοστικών διατάξεων: σχετικά με τη συλλογή, τη διαβίβαση και σύγκριση των δακτυλικών αποτυπωμάτων, καθώς και με τη φύλαξη των στοιχείων των αιτούντων ασύλου, αλλά και σχετικά με την επεξεργασία των στατιστικών στοιχείων σχετικά με τους αιτούντες ασύλου. Στην επιτροπή συμφωνήσαμε ομόφωνα να ακολουθήσουμε την παλαιά μας πρόταση αρνούμενοι την πρόταση του Συμβουλίου. Γιατί αυτό; Για δύο εξαιρετικά σημαντικούς λόγους: ο πρώτος λόγος είναι ότι η πρόταση του Συμβουλίου είναι αντίθετη προς το άρθρο 202 της συνθήκης ΕΚ στην οποία αναφέρεται η αρχή ότι η εφαρμογή των διατάξεων που υιοθετεί το Συμβούλιο ανατίθεται στην Ευρωπαϊκή Επιτροπή. Η αρχή αυτή είναι σημαντική σε αυτή ακριβώς την περίπτωση. Η Επιτροπή μπορεί να λειτουργεί πολύ πιο ανεξάρτητα, δηλαδή ανεξάρτητα από τα διάφορα εθνικά συμφέροντα και αντικειμενικά κατά την εφαρμογή αυτής της ρύθμισης. Γι' αυτό και το Κοινοβούλιο δεν δέχεται την πρόταση του Συμβουλίού. Και για ένα δεύτερο λόγο επίσης: η πρόταση αυτή είναι κατά του Κοινοβουλίου, καθώς το αποκλείει, διότι δεν προβλέπει πλέον τη διαδικασία της επιτροπολογίας και δεν θα λαμβάνουμε πλέον τις αναγκαίες πληροφορίες. Η πρόταση αυτή θα περιόριζε τα δικαιώματα του Κοινοβουλίου. Γι' αυτούς τους δύο σημαντικότατους λόγος είμαστε υπέρ της πρότασης της Ευρωπαϊκής Επιτροπής και του Επιτρόπου Vitorino να ανατεθεί δηλαδή στην Επιτροπή η εφαρμογή του προγράμματος. Σας παρακαλώ όλους σας να είσαστε παρόντες αύριο στην ψηφοφορία. Θα πραγματοποιήσουμε έτσι ένα βήμα προκειμένου να έχουμε περισσότερη ασφάλεια στην Ευρώπη, ένα βήμα κατά των καταχρήσεων. Χρησιμοποιείστε αυτή την ευκαιρία προκειμένου να πραγματοποιηθεί επιτέλους η Eurodac! Kirkhope Θα ήθελα πάρα πολύ να υποστηρίξω αυτά που μόλις είπε ο κ. Pirker. Ως πρώην Υπουργός Μετανάστευσης και Ασύλου του Ηνωμένου Βασιλείου, γνωρίζω πολύ καλά ότι η σύγχυση που επικρατεί ως προς το ποια χώρα θα πρέπει να ασχοληθεί με ποιες αιτήσεις ήταν πάντα ένα τεράστιο πρόβλημα που έχει δημιουργήσει αρκετά σοβαρές προστριβές μεταξύ των μελών της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Εάν δεν διευθετηθεί άμεσα, θα συνεχίσει να αποτελεί πεδίο προστριβών καθώς προχωράμε στη διαδικασία της διεύρυνσης. Η Σύμβαση του Δουβλίνου αυτή καθεαυτή ήταν πάντα πολύ σημαντική, αλλά αυτό που προκάλεσε τα προβλήματα που μπορούσαν ακόμα και να απειλήσουν τα ανθρώπινα δικαιώματα κάποιων αιτούντων και ατόμων που εμπλέκονταν, ήταν τα κενά της Σύμβασης του Δουβλίνου και η αδυναμία μας να τη χειριστούμε σωστά. Όλες οι χώρες που έχουν υπογράψει τη Σύμβαση των Ηνωμένων Εθνών του 1951 γνωρίζουν πολύ καλά τα κριτήρια που προσδιορίζουν εάν πρέπει να χορηγηθεί σε κάποιον το ανεκτίμητο και εξαιρετικά σημαντικό καθεστώς του πρόσφυγα και ελπίζω ότι τίποτα από αυτά που κάνουμε εδώ δε θα επηρεάσει ποτέ το δικαίωμα μιας αίτησης στα πλαίσια αυτών των κριτηρίων. Ωστόσο - με τη νέα τεχνολογία, τις νέες ρυθμίσεις που αφορούν τις μετακινήσεις και με τα άτομα που στην πραγματικότητα θέλουν να καταχραστούν το σύστημα χρησιμοποιώντας τη νέα τεχνολογία - είναι όλο και πιο δύσκολο για τις αρμόδιες αρχές να αντιμετωπίζουν τους ανθρώπους με τον πιο κατάλληλο και δίκαιο τρόπο καθώς χειρίζονται τις υποθέσεις τους. Το Eurodac πρέπει να συμβαδίσει με την αναμόρφωση της Συνθήκης του Δουβλίνου και με ανησυχεί λίγο η στάση που έχει υιοθετήσει το Συμβούλιο στο παρελθόν. Ο κύριος Pirker μίλησε για τις καθυστερήσεις που έχουν γίνει και για τις αναρίθμητες φορές που αυτό το ζωτικής σημασίας θέμα έχει επανεξεταστεί. Τα συναισθήματά μου είναι σαφή: εάν το Συμβούλιο επιθυμεί να κρατήσει τις εξουσίες για το ίδιο ενώ οι πληροφορίες του Eurodac θα πρέπει να είναι διαθέσιμες σε αυτό το δημοκρατικό σώμα, το Κοινοβούλιο, τότε αυτό είναι απαράδεκτο. Αυτός είναι ο σοβαρότερος λόγος για τον οποίο θέλουμε να εξετάσουμε επειγόντως και να επιλύσουμε αυτό το θέμα και για τον οποίο το Κοινοβούλιο θα πρέπει να συνεχίζει να διαδραματίζει έναν ισχυρό ρόλο στο μέλλον όσον αφορά την εποπτεία και την παρακολούθηση κρίσιμων θεμάτων που σχετίζονται με τη χορήγηση του καθεστώτος του πρόσφυγα στους αιτούντες. Υποστηρίζω πλήρως τον κ. Pirker και ελπίζω να κάνουμε ισχυρές κινήσεις τώρα ώστε να λύσουμε το θέμα προς συμφέρον όλων. Terrσn i Cusν Κύριε Πρόεδρε, όπως έλεγε ο εισηγητής, κ. Pirker, αυτό το Κοινοβούλιο έχει εκφράσει τη γνώμη του σχετικά με την πρόταση του Συστήματος Eurodac πάνω από μία ή δύο φορές. Την τελευταία φορά εξέφρασε τη γνώμη του σχετικά με την όλη πρόταση και πιστεύω πως η θέση που έλαβε αυτό το Κοινοβούλιο ήταν πολύ κοντά σε αυτήν που ήθελε η ομάδα του Ευρωπαϊκού Σοσιαλιστικού Κόμματος. Εγώ θα ήθελα να υπερασπιστώ ως θέση του Κοινοβουλίου όσον αφορά στο Σύστημα Eurodac, αυτήν που αυτό το Σώμα ψήφισε πριν από κάποιους μήνες. Συνεπώς, κατανοώ γιατί μας συμβουλεύονται τώρα σχετικά με μια τροποποίηση της συγκεκριμένης ανακοίνωσης που εισάγει το Συμβούλιο και που επηρεάζει την ανάθεση και την απόδοση αρμοδιοτήτων αυτής της πράξης από το Συμβούλιο. Η Συνθήκη καθορίζει ότι η Επιτροπή πρέπει να αναλάβει τις εκτελεστικές αρμοδιότητες, και όπως αντιλαμβανόμαστε πρέπει επίσης να αναλάβει την ευθύνη εκτέλεσης του Eurodac, και τον τρόπο με τον οποίο το Κοινοβούλιο μπορεί να ελέγχει τα όσα κάνει η Επιτροπή. Για εμάς όλα αυτά είναι ακόμη λίγα και ελπίζουμε τουλάχιστον ότι όσον αφορά στη νομοθεσία και στον έλεγχο, να μπορούμε να έχουμε περισσότερες αρμοδιότητες. Γι' αυτόν τον λόγο αύριο η πολιτική μου ομάδα θα απέχει από την ψηφοφορία όλων των τροπολογιών που δεν αφορούν αυτήν την αλλαγή στην ανακοίνωση του Συμβουλίου. Θα απέχουμε από την ψηφοφορία όλων εκείνων των τροπολογιών που κατά την γνώμη μας έχει ήδη εγκρίνει αυτό το Κοινοβούλιο και που έχουν ήδη συμπεριληφθεί στην προηγούμενη έκθεσή του. Υποθέτω πως θα απέχουμε για λόγους πολύ διαφορετικούς από αυτούς που έχει ο κ. Pirker για να εκφράσει αρνητική ψήφο, αλλά θα απέχουμε για να μείνουμε στη θέση που ήδη έχει εκφράσει αυτό το Κοινοβούλιο. Αντίθετα, θα ήθελα να εκφράσω, εξ ονόματος της πολιτικής μου ομάδας, την υποστήριξή μου ως προς τις τροπολογίες που προτείνει ο κ. Pirker, γιατί όπως έλεγα πιστεύω πως η προηγούμενη πρόταση ήταν καλύτερη, γιατί πιστεύω πως η Επιτροπή πρέπει να συνεχίσει αυτό το έργο. Ελπίζω να το κάνει λαμβάνοντας υπόψη την απόφαση που είχε ήδη λάβει το Κοινοβούλιο και είναι, κατά τη γνώμη μου, σημαντικό η αυριανή ψηφοφορία να καταλήξει στην ένθερμη υποστήριξη της προηγούμενης αυτής πρότασης εκ μέρους αυτού του Κοινοβουλίου. Κύριε Πρόεδρε, αναπτύσσουμε τον τρίτο πυλώνα έχοντας ως αφετηρία πολιτικές που ήταν διακυβερνητικές και που πρέπει να μετατραπούν σε κοινοτικές. Πιστεύω πως είναι πολύ σημαντικό το Κοινοβούλιο να υποστηρίξει αυτές τις πρώτες ενέργειες που αναλάβαμε καθώς και να υποστηρίξει την Επιτροπή ώστε να μπορεί να ασκήσει τα καθήκοντα που της ανατίθενται σύμφωνα με τη Συνθήκη. Ludford Η Ομάδα ΦΙΛ υποστηρίζει πλήρως τον κ. Pirker για την επιμονή του στο ότι πρέπει να ακολουθηθούν οι γενικοί κανόνες του Αρθρου 202 της Συνθήκης σύμφωνα με τους οποίους η εξουσία υλοποίησης αυτού του κανονισμού πρέπει να ανήκει στην Επιτροπή. Έχει απόλυτο δίκιο όταν υποστηρίζει ότι η Επιτροπή είναι σε καλύτερη θέση για να έχει μια αμερόληπτη άποψη που δε προσαρμόζεται για να εξυπηρετεί συγκεκριμένα εθνικά συμφέροντα και συνεπώς δικαιολογημένα είναι η πιο ικανή να πάρει τα κατάλληλα μέτρα προφύλαξης για την προστασία των δεδομένων. Δεύτερον, παρόλο που το Κοινοβούλιο έχει κατά καιρούς κάποιες προστριβές με την Επιτροπή, έχουμε πολύ περισσότερες πιθανότητες να ασκήσουμε δημοκρατική εποπτεία εάν έχει η Επιτροπή την εξουσία υλοποίησης παρά εάν την έχει το Συμβούλιο. Αυτό συμβαίνει γιατί η διαδικασία της ρυθμιστικής επιτροπής, σε συνδυασμό με τη διοργανική συμφωνία, δίνει δικαίωμα στο Κοινοβούλιο να έχει τα προσχέδια των μέτρων υλοποίησης. Συνεπώς όταν - και όχι εάν - επιτύχουμε την κοινή απόφαση σε αυτόν τον τομέα, αυτό θα δώσει στο Κοινοβούλιο το δικαίωμα να απαιτεί από την Επιτροπή να επανεξετάζει τα μέτρα εάν υπερβαίνονται κάποια όρια κατά την υλοποίησή τους. Θα ήμασταν ανόητοι, ως Κοινοβούλιο, να βασιστούμε στην καλή θέληση του Συμβουλίου αντί να βασιστούμε στα δικαιώματα που κατέχουμε εάν η Επιτροπή έχει την εξουσία υλοποίησης. Αυτός είναι ο λόγος για τον οποίο η ομάδα μου θα απέχει σε κάποιες ουσιώδεις τροπολογίες που θα αλλοίωναν τις ζωτικές λεπτομέρειες του κανονισμού του Eurodac. Η ομάδα μου υποστήριξε αυτές τις τροπολογίες όταν το κέντρο του ενδιαφέροντος ήταν επί της ουσίας, όμως σε αυτό το στάδιο είναι καλύτερα να επικεντρωθούμε στο θέμα του ποιος κατέχει εξουσία υλοποίησης ανάμεσα στην Επιτροπή και το Συμβούλιο έτσι ώστε εμείς στο Κοινοβούλιο να υποστηρίξουμε ένθερμα και ομόφωνα ότι συμφέρον μας είναι να υποστηρίξουμε την Επιτροπή. Αυτό είναι το μόνο θέμα με το οποίο πρέπει να ασχοληθούμε τώρα και αισθανόμαστε, ίσως με κάποιο συναίσθημα λύπης, ότι η θέση του Κοινοβουλίου πρέπει να περιοριστεί στις απόψεις του κ. Pirker περί 'επιτροπολογίας' . Boumediene-Thiery Αγαπητοί συνάδελφοι, έχουμε να κάνουμε σήμερα με μια διαδικασία αρκετά ασυνήθιστη, στην οποία αξίζει να αναφερθούμε διεξοδικά, ώστε να ψηφίσουμε όλοι με πλήρη επίγνωση των σημαντικών ζητημάτων που θέτει το ζήτημα αυτό, τα οποία είναι άλλα περισσότερο και άλλα λιγότερο προφανή. Τον παρελθόντα Νοέμβριο, η πλειοψηφία του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου ενέκρινε μια έκθεση σχετικά με τη θέσπιση του συστήματος Eurodac. Μετά την ψηφοφορία, το Συμβούλιο τροποποίησε την πρόταση κανονισμού, υποστηρίζοντας ότι το Συμβούλιο και όχι η Επιτροπή θα πρέπει να θεσπίσει και να διαχειριστεί το σύστημα Eurodac, για την αντιπαραβολή των δακτυλικών αποτυπωμάτων. Η σημαντική αυτή τροποποίηση εξηγεί γιατί η Συνέλευσή μας εξετάζει εκ νέου την έκθεση αυτή. Η Επιτροπή Ελευθεριών και Δικαιωμάτων των Πολιτών, Δικαιοσύνης και Εσωτερικών Υποθέσεων εκτίμησε ότι η μέριμνα για τη διαχείριση της νέας αυτής δομής, του Eurodac, εμπίπτει στην αρμοδιότητα της Επιτροπής και όχι του Συμβουλίου. Πράγματι, η Επιτροπή υποστήριξε, και δικαίως, ότι η διαχείριση ενός κοινοτικού προγράμματος όπως το Eurodac εμπίπτει στη αρμοδιότητα της, δεδομένου ότι αποτελεί το μοναδικό κοινοτικό θεσμικό όργανο της Ένωσης και επ' ουδενί δεν εμπίπτει στην αρμοδιότητα του Συμβουλίου, το οποίο αποτελεί τη διακυβερνητική αρχή της Ένωσης. Στο σημείο αυτό, στηρίζουμε απόλυτα την Επιτροπή. Παρ' όλα αυτά, η νέα πρόταση που εξετάζουμε σήμερα δεν έχει συμπεριλάβει στο ελάχιστο τις τροποποιήσεις που ψήφισε το Κοινοβούλιό μας. Την ηλικία δηλαδή των 18 ετών ως κατώτατο όριο προκειμένου να καταχωρηθεί κανείς στη βάση Eurodac, την απαλοιφή των δεδομένων από τη στιγμή που οι αιτούντες άσυλο έχουν νομίμως τακτοποιηθεί ή την έκφραση "υπήκοος (-οι) τρίτων χωρών" αντί για "ξένος (-οι)" : το Συμβούλιο δεν θεώρησε απαραίτητο να λάβει υπόψη του τη γνωμοδότηση του Κοινοβουλίου, με την υποστήριξη της Επιτροπής στη συγκεκριμένη περίπτωση, η οποία δεν έλαβε εξίσου υπόψη της τη γνωμοδότησή μας. Επειδή έτσι έχουν τα πράγματα, ζητώ σήμερα από τη Συνέλευσή μας να ψηφίσει με την ίδια λογική που σωφρόνως ψήφισε και πέρσι. Πρέπει συνεπώς να ψηφίσουμε το κείμενο που ενέκρινε η Επιτροπή Ελευθεριών και Δικαιωμάτων των Πολιτών και το οποίο περιλαμβάνει τις τροποποιήσεις σχετικά με το κατώτερο όριο ηλικίας των 18 ετών, την απαλοιφή των δεδομένων όλων των αιτούντων άσυλο από τη στιγμή που η κατάστασή τους έχει νομίμως τακτοποιηθεί και τη χρησιμοποίηση της έκφρασης "υπήκοος (-οι) τρίτων χωρών" αντί για "ξένος (-οι)" . Θα πρέπει ως εκ τούτου να απορρίψουμε τις τροποποιήσεις της έκθεσης που προτείνει η ομάδα ΕΛΚ, στην οποία ανήκει ο κ. εισηγητής. Κυριολεκτικά δεν το χωράει ο νους μου, πώς είναι δυνατόν να απέχουμε με τη σιωπή μας και να θεωρούμε νόμιμη την καταχώρηση δακτυλικών αποτυπωμάτων εφήβων ηλικίας 14 ετών, από τη στιγμή που κάτι τέτοιο αντίκειται προς όλες τις ισχύουσες διεθνείς συνθήκες και, κυρίως, παραβιάζει τα δικαιώματα του παιδιού. Όσον αφορά την απαλοιφή των δεδομένων, πρόκειται για ένα φρόνιμο μέτρο. Πράγματι, από τη στιγμή που η κατάσταση του αιτούντος άσυλο έχει νομίμως τακτοποιηθεί, είναι αδικαιολόγητη η διατήρηση των προσωπικών δεδομένων και των δακτυλικών αποτυπωμάτων ενός ατόμου που έχει νομιμοποιηθεί. Θα είναι σα να τον θεωρούμε δυνάμει εγκληματία. Η προστασία των θεμελιωδών δικαιωμάτων στα οποία αποδίδουμε τόσο μεγάλη σημασία, δεν διακυβεύεται αποκλειστικά στο πεδίο του μελλοντικού Χάρτη δικαιωμάτων, αλλά και σε όλα τα ευρωπαϊκά κείμενα και θα πρέπει να επαγρυπνούμε για να τη διαφυλάσσουμε. Τίθεται ζήτημα αξιοπιστίας για τη Συνέλευσή μας έναντι όλων εκείνων που ήδη δυσκολεύονται να μας εμπιστευτούν. Για τους συμπολίτες μας, είναι ακατανόητο ή τουλάχιστον άξιο θαυμασμού πώς το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο γνωμοδοτεί τη μια μέρα υπέρ ενός κειμένου και λίγους μήνες αργότερα αναιρεί την απόφασή του και ψηφίζει μια εντελώς διαφορετική έκθεση. Πώς μπορούν οι εκλογείς να εμπιστευτούν μια συνέλευση ανεμοδούρα, ανίκανη να προβάλλει αντίσταση στην Επιτροπή και το Συμβούλιο, όταν μάλιστα τα δυο αυτά όργανα δεν είναι καν εντολοδόχοι της λαϊκής βούλησης όπως εμείς; Για το λόγο αυτό, αγαπητοί συνάδελφοι, σας ζητώ να επικυρώσετε σήμερα με την ψήφο σας την ετυμηγορία του παρελθόντος Νοεμβρίου και να εγκρίνετε την έκθεση υπό την μορφή με την οποία μας την προτείνει η επιτροπή. Η Συνέλευσή μας θα μπορεί τότε να υπερηφανεύεται για τη συνοχή και τη συνέπεια των θέσεών της. Krivine Κύριε Πρόεδρε, η σημερινή συζήτηση είναι παγιδευμένη, εφόσον μας ζητείται να τροποποιήσουμε ή να αρνηθούμε να τροποποιήσουμε ένα σύστημα, το σύστημα Eurodac, το οποίο η ομάδα μας απορρίπτει συνολικά. Το σύστημα Eurodac εγγράφεται στο πλαίσιο μιας συνολικής διαδικασίας ποινικοποίησης και καταστολής των μεταναστών και των αιτούντων άσυλο στον πλανήτη. Αποκαλύπτει το αληθινό πρόσωπο της φιλελεύθερης Ευρώπης, που οικοδομείται με όρους πολιορκημένου φρουρίου. Είναι δυνατόν να πιστεύει κανείς ότι με κατασταλτικούς νόμους μπορούμε να εμποδίσουμε τους πεινασμένους της γης να έρθουν στην Ευρώπη, ακόμα και με κίνδυνο της ίδιας τους της ζωής, όπως έγινε προσφάτως στο Ντουβρ και στο Γιβραλτάρ; Γνωρίζουμε όλοι, αντιθέτως, ότι ο κατασταλτικός αυτός μηχανισμός καταδικάζει στην παρανομία και την έλλειψη νομιμότητας εκατομμύρια αλλοδαπούς, οι οποίοι πέφτουν έτσι θύματα των λαθρέμπορων, των δουλεμπόρων ή των ανελέητων εργοδοτών που τους πίνουν το αίμα. Μόνο νομιμοποιώντας μαζικά όλους όσους δεν έχουν άδεια παραμονής μπορούμε να σταματήσουμε αποτελεσματικά τους λαθρέμπορους της ανθρώπινης δυστυχίας. Αυτός ο κατασταλτικός μηχανισμός θα πλήξει και τις ίδιες μας τις ελευθερίες, όπως αποδεικνύεται από το σχέδιο της γαλλικής Προεδρίας, για το οποίο καλούμαστε να γνωμοδοτήσουμε και που στόχο έχει να ποινικοποιήσει τη βοήθεια που ενδεχομένως παρέχουν οι πολίτες στους λαθρομετανάστες. Χάρη στο μηχανισμό αυτό και στη διαδικασία αυτή, ένα αγόρι 4 ετών, σήμερα, στη Γαλλία, ένα αγόρι ινδικής καταγωγής, είναι φυλακισμένο μαζί με τη μητέρα του στο κρατητήριο του Αράνκ και περιμένει την απόφαση του Υπουργείου Εσωτερικών, περιμένει δηλαδή προφανώς την απέλασή του. Η ηλεκτρονική καταχώρηση των δακτυλικών αποτυπωμάτων αποτελεί παραβίαση της ατομικής ελευθερίας. Αντιμετωπίζει συστηματικά τους αιτούντες άσυλο ως υπόπτους. Θέτει υπό αμφισβήτηση το απαραβίαστο των εγγράφων που κατέχουν οι υπηρεσίες που εξετάζουν την αίτησή τους. Παραβιάζει τη νομική προστασία που δικαιούνται οι πρόσφυγες, όταν εφαρμόζεται ακόμα και σε νέους 14 ετών. Παραβιάζει τη Διεθνή Διακήρυξη των Δικαιωμάτων του Παιδιού και ειδικά το άρθρο 10. Το σχέδιο Eurodac ποινικοποιεί τους λαθρομετανάστες, οι οποίοι πολλές φορές δεν έχουν άδεια παραμονής μόνο και μόνο εξαιτίας των αποκλίσεων που παρατηρούνται στις νομοθεσίες των διαφόρων χωρών της Ευρώπης. Κατά βάθος, παραβιάζει όλες τις διεθνείς συμβάσεις προστασίας των ανθρωπίνων δικαιωμάτων. Με το σχέδιο αυτό, η Ευρώπη-φρούριο κρίνεται ένοχη για άρνηση παροχής βοήθειας σε πρόσφυγες εν κινδύνω. Καθόλου περίεργο για τη φιλελεύθερη Ευρώπη, η οποία εφοδιάζει τη δικτατορία της Αγκυρας με ελικόπτερα και την ίδια ώρα αρνείται να δεχτεί τους κούρδους πρόσφυγες. Αγαπητοί μου συνάδελφοι, την ώρα που στην ήπειρό μας απλώνεται ένα κύμα ρατσισμού και ξενοφοβίας και ενώ τίθεται το ζήτημα της κατάρτισης του Χάρτη θεμελιωδών ανθρωπίνων δικαιωμάτων, οφείλετε να απορρίψετε το Eurodac, με ή χωρίς τροποποιήσεις. Για να προστατέψετε τις ελευθερίες μας. Dell' Alba Κύριε Πρόεδρε, αγαπητοί συνάδελφοι, εξαιτίας των ριζοσπαστών βουλευτών της Λίστας Bonino ζητώ το λόγο για να εκφράσω την ανησυχία μας και την κατηγορηματική μας αντίθεση σε μία Ευρώπη η οποία μέσω κυρίως της σταδιακής δημιουργίας του λεγομένου χώρου ελευθερίας, δικαιοσύνης και ασφάλειας, ακολουθεί τη διακυβερνητική οδό με καταπιεστικές και ανελεύθερες μεθόδους και παραβιάζοντας με τρόπο επικίνδυνο τα δικαιώματα των πολιτών της Ένωσης και τρίτων κρατών. Η περίπτωση της EURODAC είναι χαρακτηριστική από αυτή την άποψη "χωρίς ούτε κατ' ελάχιστον να έχουν ορίσει μια ευρωπαϊκή πολιτική για το πολιτικό άσυλο, τα κράτη μέλη, μέσω του Συμβουλίου, δημιούργησαν τη Σύμβαση του Δουβλίνου, η οποία νομιμοποιεί την αυθαίρετη εξέταση τόσο των αιτούντων ασύλου όσο και της αίτησής τους για χορήγηση πολιτικού ασύλου στα κράτη μέλη της Ένωσης. Σ' αυτά τα πλαίσια, προκειμένου να καταστεί λειτουργική η Σύμβαση, το Συμβούλιο προώθησε τη δημιουργία του συστήματος EURODAC, αναθέτοντάς το αρχικά στην Ευρωπαϊκή Επιτροπή. Ωστόσο, το ξανασκέφθηκε αργότερα, και αποφάσισε να κάνει ένα βήμα ακόμα διευρύνοντας την υποχρέωση λήψης δακτυλικών αποτυπωμάτων για να καλύπτει και τους λαθρομετανάστες, αφαιρώντας τις σχετικές αρμοδιότητες από την Επιτροπή και αναλαμβάνοντάς τα το ίδιο. Απέναντι σε αυτή την κατάσταση, πολύ σωστά έπραξε η Επιτροπή Ελευθεριών και Δικαιωμάτων των Πολιτών με την έκθεση του συνάδελφου Pirker, αναθέτοντας ξανά στην Ευρωπαϊκή Επιτροπή τις σχετικές αρμοδιότητες και πραγματοποιώντας άλλες ουσιαστικές τροποποιήσεις τις οποίες υποστηρίζουμε ανεπιφύλακτα. Παρόλα αυτά δεν με βρίσκει σύμφωνο η γραφειοκρατική και κατ' ουσίαν καταπιεστική προσέγγιση που υποστηρίζει το Συμβούλιο με τη συνεργία της Επιτροπής, προσέγγιση η οποία βασίζεται στη Σύμβαση του Δουβλίνου και στο σύστημα EURODAC. Θα ψηφίσουμε υπέρ των ουσιαστικών τροποποιήσεων που έκανε η Επιτροπή Ελευθεριών και Δικαιωμάτων των Πολιτών, αλλά κατά του νομοθετικού ψηφίσματος, το οποίο στην ουσία ανοίγει το δρόμο σε αυτό το παράλογο νομικό καθεστώς που επιβάλλει σε ευρωπαϊκό επίπεδο το συστηματικό φακέλωμα των προσφύγων και των λαθρομεταναστών: πρόκειται για ένα νομικό, πολιτικό και ανθρωπιστικό τέρας. Marinho Κύριε Πρόεδρε, κύριοι βουλευτές, δεν θα τοποθετηθώ όσον αφορά τα ζητήματα ουσίας της πρότασης κανονισμού τα οποία εξετάστηκαν και συζητήθηκαν διεξοδικώς στην επιτροπή και στην Ολομέλεια, μία διαδικασία η οποία ολοκληρώθηκε με την ψήφιση της γνωμοδότησης του Κοινοβουλίου το Νοέμβριο του περασμένου έτους. Αλλά πρέπει βεβαίως να εκφράσω, συμφωνώντας με τον εισηγητή κ. Pirker και με την ίδια την Επιτροπή, την αδυναμία μας να κατανοήσουμε το γεγονός ότι, στο νέο κείμενο, το Συμβούλιο επιφυλάσσει στον εαυτό του την αρμοδιότητα εκτέλεσης του κανονισμού Eurodac, απομακρυνόμενο από το καθεστώς που προβλεπόταν προηγουμένως και στο οποίο οι εξουσίες αυτές ανήκαν στην Επιτροπή. Αφενός διότι, όπως ήδη αναφέρθηκε εδώ, το Κοινοβούλιο υφίσταται μία μείωση των δικαιωμάτων του, κυρίως του δικαιώματός του να ενημερώνεται. Πράγματι, η Επιτροπή είναι γενικά υποχρεωμένη να ενημερώνει το Κοινοβούλιο για τις εργασίες των επιτροπών ή την υποβολή σημαντικών προτάσεων ή μέτρων που απευθύνονται προς το Συμβούλιο βάσει του άρθρου 7 της απόφασης σχετικά με την επιτροπολογία. Με το νέο αυτό κείμενο, όπως είναι προφανές, το προνόμιο αυτό καταργείται. Έπειτα, επειδή υπάρχει εδώ, όσον αφορά τις μεταβιβάσεις αρμοδιοτήτων, απουσία νομικής συνοχής και, κυρίως, απουσία νομικής θεμελίωσης. Το άρθρο 1 της απόφασης σχετικά με την επιτροπολογία δεν τηρήθηκε και επομένως παραβιάζεται το άρθρο 202 της Συνθήκης, εφόσον δεν αναφέρεται τίποτα σχετικά με τους λόγους που θα δικαιολογούσαν την υιοθέτηση αυτής της διαδικασίας σε αυτή την ειδική περίπτωση. Εμείς συνεχίζουμε να χρησιμοποιούμε τη γενική θεωρία σχετικά με τη φύση της Επιτροπής: θεματοφύλακας των Συνθηκών, σε ίση απόσταση από τα κράτη μέλη, αυτόνομη, ανεξάρτητη και υπερασπιστής του κοινού συμφέροντος, σε αυτήν ανήκει περισσότερο παρά στα κράτη μέλη, υπερβαίνοντας εμπόδια και εθνικές ιδιαιτερότητες, να επεξεργαστεί επαρκείς κανόνες προστασίας για τη μεταχείριση θεμάτων που συγκρούονται με θεμελιώδεις ελευθερίες. Το Συμβούλιο της εξέφρασε τη δυσπιστία του. Χωρίς να θέλω να είμαι διεστραμμένος, ίσως επιδιώκεται μία διένεξη σχετικά με το θέμα αυτό, εφόσον ανοίγει σχεδόν σίγουρα η πόρτα της προσφυγής στο Δικαστήριο των Κοινοτήτων προκειμένου να καθυστερήσει η συνολική εφαρμογή των νέων κοινοτικών κανόνων που δρομολογούνται σχετικά με το δικαίωμα ασύλου. Ορισμένες φορές, στην πολιτική, ισχύει αυτό που φαίνεται! Δυστυχώς, κύριε Επίτροπε, και όχι εξαιτίας σας, είναι ένα ζήτημα για το οποίο δεν μπορείτε να μας καθησυχάσετε. Evans, Robert J Κύριε Πρόεδρε, είμαι ευγνώμων στον Επίτροπο Vitorino για τη δουλειά του. Αναφέρομαι σε κάποια Μέλη από αυτήν την πλευρά του Σώματος όταν λέω ότι υπάρχουν ορισμένες ανησυχίες για αυτή την έκθεση. Δεν είμαστε εκατό τοις εκατό ευχαριστημένοι. Δε θα θέλαμε να βρισκόμαστε σε αυτό το σημείο σήμερα, το εξετάζω όμως από την άποψη - την οποία συμμερίζονται αρκετοί συνάδελφοι, του ότι δε θέλουμε αυτοί που ζητούν άσυλο να θεωρούνται εγκληματίες. Δακτυλικά αποτυπώματα παίρνουμε από τους εγκληματίες και δεν πρέπει αυτόματα ή με οποιοδήποτε τρόπο να θεωρούμε δεδομένο ότι οι αιτούντες άσυλο πρέπει να μπουν σε αυτή την κατηγορία. Πολλοί από αυτούς έχουν ξεφύγει από τρομοκρατία, βασανιστήρια ή άλλες εμπειρίες. Θέλουμε να είμαστε βέβαιοι ότι στα σύνορά μας κανείς δε θα δοκιμάσει ξανά παρόμοιες εμπειρίες και πρακτικές. Δέχομαι αυτό που είπε ο κ. Kirkhope λίγα λεπτά νωρίτερα, ότι υπάρχουν προστριβές και δυσκολίες στο σύστημα οι οποίες πρέπει να επιλυθούν. Αλλοι συνάδελφοι αναφέρθηκαν στο θέμα λήψης δακτυλικών αποτυπωμάτων από παιδιά 14 ετών, ένα πολύ ευαίσθητο και συγκινητικό θέμα. Εμείς σ' αυτήν την πλευρά του Σώματος είμαστε ρεαλιστές. Για αυτό και επιζητούμε τα μέτρα ασφαλείας που περιλαμβάνονται στην έκθεση. Αυτός είναι και ο λόγος που θα προτιμούσαμε να υπάρχει σχολαστική μελέτη από την πλευρά του Κοινοβουλίου στο θέμα Επιτροπή ή Συμβούλιο. Πιστεύουμε ότι το Κοινοβούλιο είναι εδώ για να προστατεύει τους πολίτες και να διασφαλίζει ότι η πολιτική ασύλου διεξάγεται με τον κατά το δυνατό πιο δίκαιο τρόπο. Με αυτές τις επιφυλάξεις και νομίζω ότι αντιπροσωπεύω αρκετούς από τους συναδέλφους - θα ακολουθήσω τη γραμμή της κυρίας Terrσn. Ευχόμαστε στην Επιτροπή ό,τι καλύτερο για αυτή την εργασία. Vitorino Κύριε Πρόεδρε, κύριοι βουλευτές, καταρχήν η Επιτροπή θα ήθελε να ευχαριστήσει την Επιτροπή Δημοσίων Ελευθεριών και, κυρίως, τον κ. Hubert Pirker για την ταχύτητα με την οποία τοποθετήθηκε σε δεύτερη διαβούλευση όσον αφορά το σχέδιο Eurodac, καθώς επίσης και για την ποιότητα των προτάσεων που διατυπώθηκαν. Θα ήθελα να αρχίσω υπενθυμίζοντας ότι το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο του Τάμπερε ζήτησε να ολοκληρωθεί το σύστημα Eurodac το συντομότερο δυνατόν. Και, από τότε, αυτό που μπορεί κανείς να συμπεράνει είναι ότι η Επιτροπή και το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο εκτέλεσαν πάρα πολύ γρήγορα το έργο που τους αναλογούσε. Αυτό που τίθεται σήμερα επί τάπητος είναι μόνο μία νέα διαβούλευση σχετικά με το ειδικό ζήτημα της επιτροπολογίας. Δεν θα τοποθετηθώ εκ νέου σχετικά με τα ζητήματα ουσίας του συστήματος Eurodac, αλλά θα ήθελα να υπενθυμίσω, κυρίως στην κ. Boumedienne-Thiery, ότι μετά τη συζήτηση στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο η Επιτροπή υπέβαλε μία τροποποιημένη πρόταση. Αν και είναι αλήθεια ότι η τροποποιημένη αυτή πρόταση δεν περιλάμβανε όλες τις τροπολογίες που ενέκρινε το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, πρέπει τουλάχιστον να αναγνωριστεί ότι πολλές από τις προτάσεις που εισηγήθηκε το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο συμπεριλήφθηκαν από την Επιτροπή σε αυτή την τροποποιημένη πρόταση. Επομένως, όσον αφορά το μοναδικό θέμα που βρίσκεται ακόμη υπό εξέταση, και που είναι το ζήτημα της επιτροπολογίας, η Επιτροπή επαναλαμβάνει ενώπιον του Κοινοβουλίου τη θέση που έλαβε ενώπιον του Συμβουλίου: διαφωνούμε με την απόφαση του Συμβουλίου να επιφυλάξει στον εαυτό του την εξουσία θέσπισης του μεγαλύτερου μέρους των κανόνων εκτέλεσης στο θέμα αυτό. Και αυτό το στοιχείο ήταν βασικό όσον αφορά τις δεσμεύσεις που ανέλαβε η Επιτροπή ενώπιον των βουλευτών, ενώπιον του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, όσον αφορά τους λόγους για τους οποίους είμαστε διατεθειμένοι να συμμετάσχουμε στο σύστημα Eurodac. Διότι ένα από τα βασικά στοιχεία είναι ότι, εάν η Επιτροπή είναι αρμόδια για τη διαχείριση και την εκτέλεσή του, υπάρχει η εγγύηση ενός αποτελεσματικού ελέγχου εκ μέρους του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου. Και ορισμένες αμφιβολίες που υπάρχουν σχετικά με την " αγνότητα " του συστήματος Eurodac, θα αίρονταν με τη συνένωση αυτών των δυο στοιχείων: διαχείριση και εκτέλεση με ευθύνη της Επιτροπής, δημοκρατικός έλεγχος εκ μέρους του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου. Δεύτερον, φρονούμε ότι η απόφαση του Συμβουλίου δεν είναι δεόντως θεμελιωμένη με βάση τις ίδιες τις αρχές και τα κριτήρια που διέπουν τους κανόνες της επιτροπολογίας. Επομένως, θα επιμείνουμε εξηγώντας στο Συμβούλιο τη θέση μας ότι πιστεύουμε πως όλοι θα έβγαιναν κερδισμένοι εάν η λύση που θα υιοθετείτο ήταν η λύση για την οποία πάντοτε αγωνίστηκε η Επιτροπή. Τέλος, θα ήθελα να διευκρινίσω για άλλη μια φορά στο Κοινοβούλιο ότι δεν μας σταμάτησε αυτή η αμφιβολία ή αυτή η ερμηνευτική διαμάχη σχετικά με το Eurodac: η Επιτροπή ήδη υπέβαλε ένα έγγραφο εργασίας, που απέστειλε άλλωστε στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, για την αναθεώρηση της Σύμβασης του Δουβλίνου. Και πιστεύουμε ότι η εξέταση των ανεπαρκειών και των λαθών στη λειτουργία της Σύμβασης του Δουβλίνου αποδεικνύει ακριβώς την ανάγκη να υπάρξει μία πολιτική ασύλου σε ευρωπαϊκό επίπεδο. Βρίσκομαι στην ευχάριστη θέση να σας ανακοινώσω ότι, σήμερα κιόλας, η Επιτροπή υλοποίησε ένα πολύ σημαντικό τμήμα της εντολής του Τάμπερε σχετικά με το άσυλο, εγκρίνοντας μία πρόταση οδηγίας για τους ελάχιστους κανόνες κοινής διαδικασίας όσον αφορά τις αιτήσεις παροχής ασύλου. Αυτό σημαίνει ότι δεν εργαζόμαστε αποσπασματικά αλλά οικοδομούμε ένα παζλ. Και αυτό το παζλ συμπεριλαμβάνει και την αναθεώρηση της Σύμβασης του Δουβλίνου, συμπεριλαμβάνει και την απόφαση που λάβαμε σήμερα να προτείνουμε μία οδηγία σχετικά με τους ελάχιστους κανόνες κοινής διαδικασίας παροχής ασύλου και, επίσης, συμπεριλαμβάνει ακόμη και τις εργασίες τεχνικής προετοιμασίας του συστήματος Eurodac, που δεν έχουν σταματήσει, που συνεχίζονται και που φυσικά θα μπορέσουν να εφαρμοστούν στην πράξη μόνο όταν θα υπάρξει μία σαφής και ισχυρή νομική βάση για την ανάπτυξη του συστήματος Eurodac. Για άλλη μία φορά θα ήθελα να σας ευχαριστήσω, ακόμη και εκείνους τους βουλευτές που υπήρξαν επικριτικοί απέναντι στην Επιτροπή, για την υποστήριξη που εκφράστηκε από διάφορα έδρανα προκειμένου να αναλάβει η Επιτροπή τη διαχείριση και την εκτέλεση του συστήματος Eurodac. Είμαστε διατεθειμένοι να αντιμετωπίσουμε αυτή την πρόκληση μόλις εισακουσθούμε από το Συμβούλιο. Πρόεδρος Επίτροπε, προτού φύγετε από την αίθουσα σας καλώ να έρθετε εδώ ώστε να μπορέσω να πάρω να δακτυλικά σας αποτυπώματα, ίσως μαζί με τον κ. Pirker. (Γέλια) Η συζήτηση έληξε. Η ψηφοφορία θα διεξαχθεί αύριο, στις 11.00. Ελάχιστες απαιτήσεις υγείας και ασφάλειας για τη χρησιμοποίηση από τους εργαζόμενους προσωρινών εξοπλισμών εργασίας Ο Πρόεδρος Στην ημερήσια διάταξη ακολουθεί η Έκθεση (A5-0222/2000) του κ. Skinner εξ ονόματος της Επιτροπής Απασχόλησης και Κοινωνικών Υποθέσεων σχετικά με την πρόταση οδηγίας του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου και του Συμβουλίου [KOM(1998) 678 - C4-0707/1998 - 1998/0327(COD)] για τη δεύτερη τροποποίηση της 89/655/ΕΟΚ σχετικά με τις ελάχιστες απαιτήσεις υγείας και ασφάλειας για τη χρησιμοποίηση από τους εργαζόμενους προσωρινών εξοπλισμών εργασίας (δεύτερη οδηγία σύμφωνα με το άρθρο 16 της οδηγάς 89/391/ΕΟΚ) (Κείμενο που αφορά τον ΕΟΧ). Skinner . (EN) Κύριε Πρόεδρε, το πρώτο ερώτημα που πρέπει να τεθεί σχετικά με αυτή την έκθεση είναι το εξής: γιατί χρειαζόμαστε αυτή την οδηγία; Είναι πολύ ενδιαφέρον να δείτε τις στατιστικές γιατί εκεί φαίνονται καθαρά οι ακριβείς λόγοι. Σχεδόν το 10% του συνόλου των εργατικών ατυχημάτων αφορούν πτώση από ύψος. Ένα στα δέκα έχει σαν αποτέλεσμα μόνιμη αναπηρία ή θάνατο. Κάθε χρόνο, σε ολόκληρη την ΕΕ, ο αριθμός των ατυχημάτων λόγω πτώσης από ύψος στον χώρο εργασίας ανέρχεται σε 500 000 περίπου· από τα περιστατικά αυτά, τα 300 000 έχουν ως αποτέλεσμα απουσία από την εργασία διάρκειας άνω των τριών ημερών και 40 000 καταλήγουν σε σοβαρό τραυματισμό. Δυστυχώς τα 1 000 είναι θανατηφόρα. Πολλά από τα ατυχήματα αυτά - μεγάλο μέρος των οποίων μπορεί να αποφευχθεί - συμβαίνουν λόγω κακής χρήσης ικριωμάτων ή κλιμάκων. Στο Ηνωμένο Βασίλειο, η Υπηρεσία Υγείας και Ασφαλείας, η ομάδα που ασχολείται με τα ατυχήματα στο χώρο εργασίας, έχει υπολογίσει ότι πάνω από το 30% των εκδιδομένων προειδοποιήσεων απαγόρευσης λειτουργίας εργοταξίων αφορούν ανασφαλή ικριώματα. Στην πραγματικότητα, το 90% του συνόλου των ατυχημάτων σε κλίμακες συμβαίνουν λόγω κακής χρήσης τους. Τα παραπάνω είναι στατιστικά στοιχεία που έχουν συλλέξει ομάδες της βιομηχανίας και άλλοι και όχι για λόγους αστοχίας εξοπλισμού. Στοιχεία που δημοσιεύτηκαν πρόσφατα από τον Ευρωπαϊκό Οργανισμό για την Υγεία και την Ασφάλεια του Μπιλμπάο δείχνουν ότι υπάρχουν πολύ μεγάλες αποκλίσεις στο θέμα του ύψους μεταξύ των κρατών μελών όσον αφορά τις πτώσεις από ύψος. Τέτοιου είδους αποκλίσεις φανερώνουν ότι τα επίπεδα υγείας και ασφάλειας δεν είναι τα ίδια για όλους τους εργαζόμενους στα πλαίσια της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Για το λόγο αυτό πρέπει να ορίσουμε κάποιες ελάχιστες απαιτήσεις με στόχο την προστασία των εργαζομένων από πτώσεις από ύψος. Το τρέχον κόστος, τόσο σε όρους προσώπων, εργαζομένων που έπαθαν ατύχημα και των μελών των οικογενειών τους, όσο και σε όρους οικονομικής επιβάρυνσης της βιομηχανίας και των συστημάτων κοινωνικής προστασίας και προστασίας της υγείας κάνει αναγκαία τη σύνταξη νομοθεσίας σε αυτόν τον τομέα. δισεκατομμύρια λιρών δαπανώνται για τη φροντίδα εργαζομένων που έχουν τραυματιστεί ή έχουν αρρωστήσει. Όλα αυτά μπορούν να αποφευχθούν σε μεγάλο βαθμό. Το ιστορικό αυτής της πρότασης αποκαλύπτει επιπλέον λόγους για την ανάγκη παρόμοιας νομοθεσίας. Πρόκειται για μια τροποποίηση σε μια υπάρχουσα οδηγία σχετικά με τις ελάχιστες γενικές απαιτήσεις για εξοπλισμό εργασίας στο χώρο εργασίας. Μια πρόταση για τη συμπερίληψη των ικριωμάτων σε προηγούμενη τροποποίηση είχε απορριφθεί από το Κοινοβούλιο χάρη σε πολλούς από τους συναδέλφους μου της άλλης πλευράς του Σώματος. Η οδηγία που τελικά υιοθετήθηκε κάλυπτε μόνο δύο συγκεκριμένους τύπους εξοπλισμού εργασίας: κινητό εξοπλισμό και εξοπλισμό ανύψωσης φορτίων που από μόνα τους αποτελούν πολύ σημαντικά στοιχεία. Η οδηγία αυτή θα επανορθώσει τη σοβαρή αυτή παράλειψη. Εάν δε συμπεριλάβουμε τις πτώσεις από ύψος, το μόνο βέβαιο είναι ότι θα υπάρξουν και άλλες και το ποσοστό τους θα αυξηθεί. Εάν το Κοινοβούλιο απορρίψει αυτή την προσθήκη, τότε θα πρέπει να αναλάβει και την ευθύνη για τις συνέπειες. Η αρχική πρόθεση της Επιτροπής ήταν να παρουσιάσει πρόταση για μια οδηγία σχετικά με ικριώματα. Ωστόσο, δεδομένου ότι σοβαρές πτώσεις από ύψος δεν συμβαίνουν μόνο στα ικριώματα, το αντικείμενο διευρύνθηκε ώστε να συμπεριλάβει την προστασία των εργαζομένων από οποιουδήποτε είδους πτώσεις από ύψος. Παρά το γεγονός ότι οι πτώσεις από ύψος συμβαίνουν σε περιπτώσεις όπου δεν υπάρχουν κλίμακες και ικριώματα, η πρόταση εστιάζεται κυρίως στα ικριώματα, τις κλίμακες και την πρόσβαση σε σχοινιά, όπως θα διαπιστώσετε διαβάζοντάς την. Οι υπάρχοντες κανονισμοί σε πολλά από τα κράτη μέλη εφαρμόζονται μόνο στο χώρο των κατασκευών κτιρίων, συνεπώς ένας άλλος σημαντικός παράγοντας είναι η διεύρυνση του αντικειμένου και σε άλλους τομείς. Είναι επίσης σημαντικό να τονιστεί, καθώς για μερικούς φαίνεται να υπάρχει κάποια σύγχυση σχετικά με το θέμα, ότι η πρόταση αυτή βασίζεται στο Αρθρο 138, προηγουμένως Αρθρο 118α, το οποίο όριζε τις ελάχιστες απαιτήσεις για τη διασφάλιση ενός καλύτερου επιπέδου προστασίας για την υγεία και την ασφάλεια των εργαζομένων. Εδώ δεν ασχολούμαστε με την κατασκευή, την ιδέα, τη σχεδίαση ή τον εξοπλισμό εργασίας, αλλά με τους κινδύνους που ενέχει η χρήση του εξοπλισμού για την υγεία και την ασφάλεια των εργαζομένων. Μου φαίνεται ότι κάποιοι σε αυτό το Σώμα δυσκολεύονται να συλλάβουν αυτή την ιδέα. Η σημασία της εργασίας σε ύψος με την υποστήριξη αυτής της οδηγίας είναι επίσης σαφής. Κάποιοι αμφισβήτησαν την εγκυρότητα αυτής της νομοθεσίας και είναι ελεύθεροι να το κάνουν. Ωστόσο, αντίθετα με όσα ειπώθηκαν, η πρόταση αυτή δε συνιστά απλά και μόνο την εκπαίδευση για τη χρήση κλιμάκων, ούτε καθιστά παράνομη τη χρήση κλιμάκων. Αυτό που κάνει είναι να προνοεί για την ασφαλή χρήση κλιμάκων και άλλου εξοπλισμού. Αναρωτιέμαι εάν οι επικριτές αυτής της έκθεσης έχουν ποτέ εργαστεί σε εργοτάξια όπως πολλοί από εμάς. Αναρωτιέμαι εάν θα δεχόντουσαν ότι υπάρχουν πολλοί άνθρωποι που γνωρίζουν ακριβώς ποια μπορεί να είναι τα αποτελέσματα αυτής της νομοθεσίας. Τέλος, όσον αφορά τις τροπολογίες που έχουν κατατεθεί, τις οποίες είδα μόλις σήμερα, καλωσορίζω τις Τροπολογίες αριθ. 22 και 25: την Τροπολογία αριθ. 22 ως μια δεύτερη επιλογή σε περίπτωση απόρριψης της Τροπολογίας αριθ. 5 και την Τροπολογία αριθ. 25 ως προοίμιο καθώς εκφράζει πολύ καλά τις ιδέες της έκθεσής μου. Ωστόσο, για λόγους συνέπειας και λαμβάνοντας υπόψη την Οδηγία Πλαίσιο που αποτελεί τη βάση όλης αυτής της νομοθετικής προσέγγισης, προς το παρόν δε μπορώ να δεχθώ τις άλλες. Pιrez Αlvarez Κύριε Πρόεδρε, νοιώθω πως είναι υποχρέωσή μου, και θα ήθελα να εκφράσω τα θερμά μου συγχαρητήρια προς τον εισηγητή, κ. Skinner, για την ευαισθησία του, για την εξαιρετική του έκθεση και για το ότι είναι διατεθειμένος να δεχτεί τις προτάσεις, που κατά τη γνώμη μου έχουν καταρτιστεί καλά, της πολιτικής ομάδας εξ ονόματος της οποίας έχω την τιμή να παρέμβω. Έτσι βρισκόμαστε ενώπιον ενός κειμένου πλήρους συμφωνίας και όχι μόνο μεταξύ των δύο πλειοψηφικών πολιτικών ομάδων, αφού πρόκειται για μια ισχυρή συμφωνία στη συνεχή επικοινωνία που υπήρξε με τους κοινωνικούς παράγοντες, τους επιχειρηματίες και τους εργαζομένους μέσω των συνδικαλιστικών οργανώσεων. Μια συμφωνία που, κατά τη γνώμη μου, είναι απαραίτητη σε ένα θέμα στο οποίο διακυβεύεται η ασφάλεια, η υγεία, η ακεραιότητα και η ίδια η ζωή των εργαζομένων. Πριν από λίγες ημέρες έκανα ένα περίπατο στην πόλη μου, το Vigo, στη Γαλικία, στη βορειοδυτική Ισπανία, και είδα μια μεγάλη επιγραφή ενός έργου. Ήταν ένα έργο αποκατάστασης μιας παλιάς πλατείας στο ιστορικό κέντρο της πόλης και η επιγραφή έλεγε: "Αυτή η εταιρία σέβεται τον νόμο. Χρησιμοποιεί εξοπλισμό και συσκευές ασφαλείας. Αν δεν τους γνωρίζετε, μην εισέρχεστε στον χώρο των εργασιών. Ενημερώστε μας σχετικά με οποιαδήποτε περίπτωση κινδύνου. Σας παρακαλούμε να μας βοηθήσετε να τηρήσουμε τον νόμο περί προστασίας της ασφάλειας και της υγείας των εργαζομένων " . Χρησιμοποιώ το περιεχόμενο αυτής της επιγραφής και των συμβουλών και των διατάξεων ασφαλείας για τους μη έχοντες εργασία και εκείνους που ενδιαφέρονται για το έργο, ως απόδειξη γιατί κατά τη γνώμη μου αποτελεί μια σύνοψη κανόνων καλής πολιτικής για την υγεία στην εργασία. Μια καλή πολιτική για την υγεία στην εργασία θα πρέπει να αρχίζει έχοντας προληπτικό χαρακτήρα και ακριβώς στην ιδέα της πρόληψης υπάρχει και πρέπει να υπάρχει συνείδηση όχι μόνο εκ μέρους των εργαζομένων και των επιχειρηματιών, αλλά της κοινωνίας στο σύνολό της. Δυστυχώς κάθε μέρα ακούμε για εργατικά ατυχήματα. Γνωρίζουμε καλά πως υπάρχει κίνδυνος, καθώς επίσης γνωρίζουμε ότι η κοινωνία δεν θα πρέπει να αποποιείται της δέσμευσής της να δυσχεραίνει και να εμποδίζει τη μετατροπή του κινδύνου σε ατύχημα. Στην περίπτωση κάποιου ατυχήματος η ευθύνη ίσως είναι του επιχειρηματία, γιατί δεν έχει ακόμη πειστεί ότι οι δαπάνες για θέματα ασφαλείας είναι επένδυση, ή ίσως είναι του εργαζόμενου, που υποτίμησε τον κίνδυνο λόγω έλλειψης πρόβλεψης ή λήψης επαρκών μέτρων και προφυλάξεων κυρίως σε τομείς δραστηριότητας όπως είναι οι κατασκευές, στους οποίους ο εποχιακός χαρακτήρας των εργασιών ή των ίδιων των τομέων, ενός τομέα γέφυρα , μετάβασης από τις πρωτογενείς δραστηριότητες, κατά προτίμηση τη γεωργία, στους βιομηχανικούς τομείς ή τους τομείς των υπηρεσιών απαιτεί τη λήψη περισσότερων μέτρων προφύλαξης. Ή ενδεχομένως η ευθύνη να είναι της ίδιας της κυβέρνησης που λόγω ελλείψεων, που μεταφράζονται σε έλλειψη αποτελεσματικότητας, των επιθεωρητών, των συμβούλων ή των ελεγκτών που είναι υπεύθυνοι για την ενημέρωση, την παροχή συμβουλών ή ανάλογα με την περίπτωση, για την επιβολή κυρώσεων σε περιπτώσεις παράβασης της εργατικής νομοθεσίας. Η υγεία και η ασφάλεια στην εργασία, και ιδιαίτερα εκεί όπου ο κίνδυνος είναι μεγαλύτερος, αποτελεί ευθύνη όλης της κοινωνίας και όλων των εμπλεκόμενων τομέων και κάθε κοινωνία θα πρέπει να αναλάβει το δικό της μερίδιο στην ευθύνη και τη δική της δέσμευση. Οι επιχειρηματίες θα πρέπει να θεωρούν τις δαπάνες σχετικά με την υγεία στην εργασία ως επένδυση. Οι εργαζόμενοι θα πρέπει να είναι πολύ προσεκτικοί, απαιτώντας και υπερασπίζοντας τη χρήση μηχανισμών προφύλαξης και προστασίας καθώς και τις χρηστές πρακτικές στις επιχειρήσεις. Τα κράτη μέλη και οι κυβερνήσεις θα πρέπει να προσαρμόσουν τα μέτρα προώθησης των μέσων προφύλαξης, εποπτείας των μέσων για την αποφυγή των ατυχημάτων, καθώς επίσης και την αντικατάσταση των διοικητικών και πολιτικών μεθόδων για την καταπολέμηση των εργατικών ατυχημάτων. Θα ήταν συμφέρουσα η αντικατάσταση του παλιού προτύπου κυρώσεων το οποίο έχει αποδειχθεί ανεπαρκές και αναποτελεσματικό με τη μέθοδο της παροχής κινήτρων και της προώθησης μέσω της εντατικοποίησης της δράσης σε όλες τις επιχειρήσεις ή τις δραστηριότητες με υψηλότερο δείκτη ατυχημάτων, καθώς επίσης μέσω παροχών και πλεονεκτημάτων προς τις επιχειρήσεις με τον χαμηλότερο δείκτη ατυχημάτων και με περισσότερες δαπάνες σε μέτρα προφύλαξης και περισσότερη συνείδηση. Επίσης η Επιτροπή και το Συμβούλιο θα πρέπει να καθορίσουν ελάχιστες προϋποθέσεις που σε κάποιους ενδέχεται να φανούν αυστηρές, αλλά που επιτρέπουν τη βελτίωση των συνθηκών εργασίας και την προστασία της υγείας και της ασφάλειας των εργαζομένων, εναρμονίζοντας τη νομοθεσία σε μια αγορά ελεύθερης κυκλοφορίας των εργαζομένων. Κατ' αυτόν τον τρόπο, οι Ευρωπαίοι πολίτες θα νοιώθουν την Ευρώπη πιο κοντά τους, να ασχολείται με τα προβλήματά τους, με τις ανησυχίες και τα ενδιαφέροντά τους. Damiγo Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα καταρχήν να συγχαρώ τον εισηγητή κ. Peter Skinner που κατέβαλε προσπάθειες μετριοπάθειας και συμφιλίωσης των διαφόρων συμφερόντων προκειμένου το Κοινοβούλιο να συμβάλει θετικά και συναινετικά για τη βελτίωση αυτής της εξαίρετης πρότασης της Επιτροπής. Η αμέλεια για την οργάνωση της εργασίας, η έλλειψη κατάλληλου εξοπλισμού προσωπικής και συλλογικής ασφάλειας, η χαμηλή κατάρτιση και ο υψηλός αριθμός ανεξάρτητων εργαζομένων αποτελούν τις βασικές αιτίες του αυξημένου αριθμού ατυχημάτων και θανάτων στον τομέα. Οι κίνδυνοι που εμπεριέχει η εργασία στον οικοδομικό κλάδο είναι ακόμη μεγαλύτεροι όταν συγκριθούν με άλλους παρόμοιους τομείς. Σε αυτό το δεύτερο ήμισυ του αιώνα, η δραστηριότητα αυξήθηκε ιλιγγιωδώς και είναι σταθερή η προσφυγή σε μετανάστες εργαζόμενους, σε υπεργολάβους. Εκτός από τις πτυχές που ήδη αναφέρθηκαν, επιδεινώνονται τα προβλήματα επικοινωνίας και οργάνωσης εφόσον υπάρχει η τάση να παραμελείται η συλλογική ασφάλεια του εργοταξίου και να μην αναλαμβάνει κανείς την ευθύνη. Πρέπει και πάλι να επαναλάβουμε ότι όλες αυτές οι οδηγίες που σχετίζονται με την υγεία και την ασφάλεια των εργαζομένων και, κυρίως, ο ορισμός της ευθύνης που περιλαμβάνεται στην οδηγία 89655/EOK ισχύουν, και ανήκει στον εργοδότη, σε αυτόν που παρέχει εργασία, η ευθύνη για τα ατυχήματα που συμβαίνουν όπως επίσης και για την πρόληψή τους. Ο υπεύθυνος ασφάλειας του έργου έχει την υποχρέωση να αξιολογήσει τον κίνδυνο και να βεβαιωθεί ότι πραγματοποιήθηκε ο έλεγχος του εξοπλισμού πρόληψης που χρησιμοποιείται από όλους όσοι έχουν πρόσβαση στο εργοτάξιο, ανεξάρτητα από τα καθήκοντά τους, την εργασιακή σχέση ή το χρόνο εργασίας. Η αξιολόγηση των κινδύνων έχει γίνει στην Ευρωπαϊκή Ένωση με " ρυθμό χελώνας " , και για το λόγο αυτό η δεύτερη αυτή αναθεώρηση αποτελεί θετικό σημάδι το οποίο θέλουμε να υποστηρίξουμε ζωηρά και να προωθήσουμε. Ακόμη και με μια οικονομική ανάλυση, είναι ανησυχητικό να διαπιστώνει κανείς ότι στην Ευρωπαϊκή Ένωση, το 1996, σε κάθε 100 χιλιάδες εργαζομένους, οι 4 229 ήταν με άδεια για πάνω από τρεις μέρες λόγω εργατικού ατυχήματος. Εφέτος συνέβησαν τέσσερα εκατομμύρια επτακόσιες χιλιάδες ατυχήματα. Τα θανατηφόρα ατυχήματα, αν και σημείωσαν μείωση της τάξης του 13% η οποία δεν είναι άσχετη με τη δράση της Κοινότητας μεταξύ 1994 και 1996, παρουσίασαν ακόμη 5 549 θανάτους το 1996. Σύμφωνα με εκτιμήσεις, η ζημιά εκείνο το έτος για την ευρωπαϊκή οικονομία ήταν 146 εκατομμύρια χαμένες εργάσιμες ημέρες. Είναι ιδιαίτερα σημαντικό για τη συζήτηση της οδηγίας που ήδη ανέφερα το γεγονός ότι ο οικοδομικός τομέας, ενώ δεν είναι ο τομέας στον οποίο καταγράφεται ο μεγαλύτερος αριθμός ατυχημάτων, κατέχει ωστόσο το μεγαλύτερο αριθμό θανατηφόρων ατυχημάτων, και ως προς αυτό συγκρίνεται μόνο με τον τομέα των χερσαίων μεταφορών. Δεν είναι δυνατόν η Ευρώπη να αποτελεί το πιο προχωρημένο κοινωνικό πρότυπο στον κόσμο και να ανέχεται να αξίζει ελάχιστα ο άνθρωπος και η αξία της ζωή του να περιορίζεται σε έναν αριθμό. Οι άντρες, και κυρίως οι νέοι μέχρι 25 ετών, είναι τα κύρια θύματα εργατικών ατυχημάτων, αλλά η πιθανότητα θανάτου αυξάνει με την ηλικία και είναι υψηλότερη για τα άτομα ηλικίας μεταξύ 55 και 64 ετών, υψηλότερη στις επιχειρήσεις μικρού μεγέθους (μέχρι 50 εργαζόμενοι) και στους αυτοαπασχολούμενους εργαζόμενους, όπου διαπιστώνεται ποσοστό ατυχημάτων που αντιπροσωπεύει το 73,1% του συνόλου. Αυτό μας φέρνει αντιμέτωπους με την ανάγκη λήψης μέτρων για τα επαγγέλματα ταχείας φθοράς, λαμβάνοντας υπόψη την εξειδίκευση των νέων, τις πολυτομεακές λύσεις που σχετίζονται με τη κατάρτιση και την απόκτηση προσόντων, καθώς επίσης και την ποιότητα των ΜΜΕ που υπάρχουν σε ορισμένους τομείς. Από την περίφημη έρευνα που πραγματοποιήθηκε το 1907 στις Ηνωμένες Πολιτείες, η ταυτότητα, το υποχρεωτικό μητρώο, η αιτία θανάτου, η ηλικία του εργοδότη, η ηλικία του εργαζόμενου, ο εργοδότης, το όνομα, η περίσταση, το ατύχημα, μελετώνται προκειμένου να καθοριστεί το κόστος και οι υποχρεώσεις που θα επιτρέψουν την καλύτερη προστασία των εργαζομένων· (Ο Πρόεδρος διακόπτει την ομιλήτρια) Jensen Κύριε Πρόεδρε, όπως ήδη ανέφεραν πολλοί ομιλητές, οι πτώσεις από ψηλά αποτελούν μία από τις πλέον σοβαρές κατηγορίες εργατικών ατυχημάτων. Με την παρούσα έκθεση, η οποία αποτελεί τμήμα της θέσπισης οδηγίας για τις ελάχιστες απαιτήσεις υγείας και ασφάλειας για τη χρησιμοποίηση από τους εργαζομένους εξοπλισμών εργασίας ασχολούμαστε πλέον ενεργά με το πρόβλημα. Εξ ονόματος της Ομάδας ΦΙΛ θα ήθελα να πω ότι σε γενικές γραμμές φρονούμε πως το αποτέλεσμα είναι θετικό. Οι κανόνες που στοχεύουμε να θεσπίσουμε είναι ως επί το πλείστον σαφείς και σέβονται την ανάγκη να μπορούν οι επιχειρήσεις να τους εφαρμόσουν στην πράξη και στην καθημερινή ζωή. Διότι πρέπει να ενθυμούμαστε ότι παρ' ότι ο σκοπός της παρούσας πρότασης είναι καλός και άξιος, δεν είναι σίγουρο ότι οι συνέπειες θα είναι αυτές που ελπίζουμε. Για τον λόγο αυτό πρέπει λοιπόν συνεχής στόχος μας να είναι η διατύπωση των κανόνων με όσο το δυνατόν περισσότερη απλότητα και σαφήνεια ώστε να υπάρχει δυνατότητα για ευελιξία, η οποία είναι απαραίτητο στοιχείο στην αγορά εργασίας. Την εν λόγω ισορροπία ανάμεσα στην επιθυμία για σαφείς κανόνες και την ανάγκη για ευελιξία και διαφοροποίηση θεωρώ πως ο εισηγητής μας, κύριος Peter Skinner, αγωνίστηκε να την πετύχει και για αυτό πρέπει να τον ευχαριστήσουμε, όπως εξάλλου πρέπει να τον ευχαριστήσουμε εν γένει για τον συναινετικό τρόπο με τον οποίο εργάστηκε. Επίσης θεωρώ ότι στο μέλλον θα είναι εξίσου σημαντικό να εργαστούμε με στόχο να μειωθούν οι κίνδυνοι ατυχημάτων μέσω της διερεύνησης του τρόπου που συμβαίνουν τα ατυχήματα. Για πόσα ατυχήματα μιλάμε; Πότε συμβαίνουν; Πώς συμβαίνουν; Τι μπορούμε να κάνουμε για να τα προλάβουμε; Πιστεύω ότι το έργο που δρομολογήθηκε από τον Ευρωπαϊκό Οργανισμό για την Ασφάλεια και την Υγεία στην Εργασία που εδρεύει στο Μπιλμπάο θα συμβάλει θετικά στη μείωση του αριθμού ατυχημάτων μέσω της εξεύρεσης απαντήσεων στις παραπάνω ερωτήσεις και της χρήσης των απαντήσεων κατά τρόπο εποικοδομητικό. Βρισκόμαστε στον σωστό δρόμο: οι αρχές θα συνεργαστούν με όλους τους ενδιαφερομένους της αγοράς εργασίας. Bouwman Κύριε Πρόεδρε, κυρία Επίτροπε, έχουμε εδώ μια έκθεση για την οποία όλοι ανάφεραν ότι είναι πάρα πολύ χρήσιμη και απαραίτητη. Το θέμα είναι βεβαίως η ασφάλεια της χρήσης σκαλών, σκαλωσιών και σχοινιών, της εργασίας σε ύψος, που καμιά φορά σημαίνει όμως ότι δίπλα σου υπάρχει και ένα επικίνδυνο βάθος. Το ιστορικό της έκθεσης σχετίζεται βεβαίως με τα πολλά ατυχήματα που έχουν συμβεί και με την μέχρι τώρα ανεπαρκή κάλυψη από τις οδηγίες που έχουν εκδοθεί. Γι' αυτό και η έκθεση αυτή είναι χρήσιμη και απαραίτητη, παρόλο που χρειάστηκε να περάσει αρκετό διάστημα μέχρι να υποβληθεί, θα ήθελα όμως εν τέλει να συγχαρώ τον κ. Skinner που τα κατάφερε. Παρόλα αυτά, η έκθεση είναι κατά κάποιο τρόπο προβληματική, όχι γιατί κάτι συμβαίνει, αλλά επειδή ο τομέας στον οποίο αναφερόμαστε είναι πάρα πολύ ποικιλόμορφος. Έχουμε να κάνουμε με ανθρώπους που δουλεύουν στον κλάδο των υπηρεσιών, στον κλάδο της συντήρησης, με ελαιοχρωματιστές, με καθαριστές γυάλινων παραθύρων. Η εργασία σε ύψος δεν είναι πάντοτε μακροχρόνια αλλά συχνά προσωρινή. Αυτό σημαίνει ότι ορισμοί που χρησιμοποιούμε δεν πρέπει να είναι ασαφείς αλλά πολύ συγκεκριμένοι. Οι συμφωνίες που κάνουμε πρέπει να μπορούν να εφαρμόζονται, πράγμα το οποίο δεν συμβαίνει πάντα. Είπα ήδη ότι ορισμένες περιγραφές είναι ασαφείς. Όταν το λέω αυτό έχω υπόψη μου τις έννοιες "περιορισμένο χρόνο"; και "περιορισμένοι κίνδυνοι";. Εάν το θέμα αυτό, για παράδειγμα, την αξιολόγηση των κινδύνων, υπάρχει ήδη ένας υπερβολικός αριθμός ρυθμίσεων, ακόμα και αν πρόκειται για δύο άτομα. Ένα μέρος μπορέσαμε να το συζητήσουμε στην κοινοβουλευτική επιτροπή με αποτέλεσμα τα τμήματα αυτά να αφαιρεθούν από την έκθεση η οποία έτσι βελτιώθηκε. Χαίρομαι γι' αυτό και νομίζω ότι θα έπρεπε να συνεχίσουμε. Ας έρθουμε τώρα σε μερικά πράγματα όπως για παράδειγμα η βάση μιας σκαλωσιάς, η οποία πρέπει βεβαίως να στηριχθεί. Δεν μπορεί μεν να είναι ακίνητη, αλλά δεν πρέπει να γλιστρά. Πρέπει να προληφθεί το ενδεχόμενο να κινούνται οι κυλιόμενες σκαλωσιές, αυτό όμως δεν μπορεί πάντα να καθοριστεί επαρκώς. Δεν μπορούμε να βάλουμε παντού φωτοσήμανση. Οι φορητές σκάλες πρέπει να είναι στηριγμένες και ασφαλείς, παράλληλα όμως πρέπει να μπορεί κανείς να δουλέψει μ' αυτές. Γι' αυτό και προτείναμε να ζητηθεί χωριστή πληροφορία για ορισμένες τροπολογίες, έτσι ώστε να έχουν όλοι τη δυνατότητα να προτείνουν τροποποιήσεις σε σχέση με τα πιο ευάλωτα τμήματα της οδηγίας. Cauquil Κύριε Πρόεδρε, αγανακτώ όταν βλέπω ότι το πρόβλημα των ατυχημάτων που οφείλονται σε πτώση από ύψος εν ώρα εργασίας προκαλεί τόσες αντιδράσεις και δεν μπορεί να διευθετηθεί με πιο γοργούς ρυθμούς. Ο ίδιος ο εισηγητής σημειώνει ωστόσο πόσο επείγον είναι το ζήτημα, αφού αναφέρει 500 000 ατυχήματα ετησίως σε ένα και μόνο κλάδο, εκ των οποίων τα 40 000 τουλάχιστον κατέληξαν σε σοβαρό τραυματισμό και τα χίλια περίπου ήταν θανατηφόρα. Ο εισηγητής επισημαίνει επίσης ότι οι οικοδομικές εταιρείες αντιτίθενται σε κάθε είδους υποχρεωτικά μέτρα, και μετά, ξαφνικά, η εισήγηση αποφεύγει επιμελώς να αναφερθεί στην ευθύνη των εταιρειών. Τα εργατικά ατυχήματα ωστόσο οφείλονται στην πραγματικότητα σε τεχνικά ελαττώματα των ικριωμάτων και των λοιπών εξοπλισμών, κυρίως όμως στις συνθήκες εργασίας, στους ρυθμούς και τα ωράρια. Η έκθεση ζητά να λάβουν οι εργοδότες κάποια μέτρα προκειμένου να περιοριστεί τουλάχιστον, αν δεν λάβει τέλος, η ανθρωποθυσία αυτή. Αν επρόκειτο να ληφθούν επείγοντα μέτρα υποχρεωτικά για τους εργοδότες, θα συνυπέγραφα αμέσως την έκθεση πολύ φοβάμαι όμως ότι αυτό δεν γίνεται, διότι το Κοινοβούλιο υπολογίζει υπερβολικά τα συμφέροντα της εργοδοσίας. Και την ίδια ώρα, δεκάδες χιλιάδες εργαζόμενοι συνεχίζουν να πληρώνουν βαρύ φόρο στην καπιταλιστική εκμετάλλευση, χάνουν την υγεία τους, πολλές φορές και την ίδια τους τη ζωή. Nobilia Κύριε Πρόεδρε, εκτιμούμε και υποστηρίζουμε το έργο που πραγματοποίησε ο συνάδελφος Skinner, παρόλο που πιστεύουμε ότι, δεδομένης της όλης προβληματικής σχετικά με το συγκεκριμένο ζήτημα, θα έπρεπε η έκθεση Skinner να ήταν κάπως πιο αποφασιστική, λαμβανομένων μάλιστα υπόψη των έντεκα ολόκληρων χρόνων που πέρασαν από την πρώτη οδηγία σχετικά, καθώς και των ελλείψεων που παρουσιάζει η οδηγία που υιοθετήθηκε πριν από πέντε χρόνια στην οποία αναφέρεται η έκθεση. Συνειδητοποιούμε φυσικά τις περισσότερο ή λιγότερο ευαίσθητες θέσεις απέναντι σε τέτοια ζητήματα, θέσεις που επικρατούν ακόμα και στο ίδιο το Κοινοβούλιο, συνειδητοποιούμε το πόσο δύσκολο θα ήταν να καταλήξουμε σε ρυθμίσεις αυστηρότερες ή πιο δαπανηρές για τις επιχειρήσεις. Όπως όμως είπε και ο εισηγητής, θα πρέπει να αναρωτηθούμε πόσο κοστίζει η ζωή ενός εργαζομένου και πόσο κοστίζει η αναπηρία του. Πράγματι, τα ατυχήματα στο χώρο εργασίας εξακολουθούν να αποτελούν μια πληγή για τους εργαζόμενους σε όλα τα κράτη της Ένωσης, αν και σε διαφορετική έκταση στους διάφορους κλάδους. Το γεγονός αυτό οφείλεται αναμφίβολα σε μια πληθώρα παραγόντων οι οποίοι συμβάλλουν στη μείωση ή την αύξηση του φαινομένου, ωστόσο σήμερα, αντιμετωπίζουμε ένα αναντίρρητο γεγονός, το οποίο εμφανίζεται σε όλα ανεξαιρέτως τα κράτη μέλη: πρόκειται για ένα θλιβερό απολογισμό, για ένα ποσοστό 10% των πτώσεων από σκαλωσιές στο σύνολο του συνόλου των ατυχημάτων. Ας υπογραμμίσουμε ότι στη σχετική της γνωμοδότηση, η Οικονομική και Κοινωνική Επιτροπή παρουσίασε με τον καταλληλότερο και σαφέστερο τρόπο, όχι μόνο το πρόβλημα συνολικά, αλλά επίσης, και κυρίως, κατευθύνσεις προς την αντιμετώπισή του: ένα σύστημα, που σίγουρα θα εκτιμά το συνάδελφος Skinner, που ξεκινά από την ανάγκη καθορισμού σαφούς ορολογίας σχετικά με το ζήτημα, συνεχίζει με τις παρεμβάσεις της στην οργάνωση της εργασίας, και καταλήγει στην παροχή κατάρτισης και συγκεκριμένης πληροφόρησης στους εργαζομένους. Θα πρέπει να υπογραμμίσουμε ωστόσο, ότι το πρόβλημα μπορεί να αντιμετωπιστεί μόνο μέσω της επεξεργασίας και δημοσίευσης πιο λεπτομερών και πιο δεσμευτικών κατευθυντηρίων γραμμών εκ μέρους της Ευρωπαϊκής Επιτροπής σχετικά με την πρόληψη, κατευθυντήριες γραμμές οι οποίες να επιτρέπουν μεταξύ άλλων την υπέρβαση της κατάτμησης των αρμοδιοτήτων για τα εργατικά ατυχήματα και συγχρόνως να προβλέπουν, πέρα από τους υποχρεωτικούς ελέγχους, ένα σύστημα κινήτρων, κυρίως για τις μικρομεσαίες επιχειρήσεις, προκειμένου να καταστεί αποτελεσματική η εφαρμογή των προδιαγραφών ασφαλείας στο χώρο εργασίας. Menrad Θα ήθελα καταρχήν να ευχαριστήσω τον κ. Skinner για την καλή έκθεσή του σχετικά με αυτό το περίπλοκο ζήτημα που αφορά την ασφάλεια και τη υγεία για τη χρησιμοποίηση από τους εργαζόμενους προσωρινών εξοπλισμών εργασίας, καθώς επίσης και για την προθυμία του να λάβει υπόψη ορισμένες σημαντικές προτάσεις του ΕΛΚ. Ο κ. Perez Alvarez το είπε ήδη. Δεν μου αρέσουν όλα τα σημεία της έκθεσης. Για τη δεύτερη ανάγνωση θα πρέπει να γίνουν ορισμένες διορθώσεις, συνολικά ωστόσο, το ΕΛΚ θα την κάνει δεκτή. Στην τωρινή της μορφή λαμβάνει ήδη υπόψη τις αντιρρήσεις που έχουν εκφράσει οι μικρομεσαίες επιχειρήσεις και ζητά τη γνώμη εμπειρογνωμόνων μόνον εφόσον χρησιμοποιούνται κλίμακες και σκαλωσιές ως χώροι εργασίας. Υπάρχουν βέβαια, όπως και σε όλα τα νομικά κείμενα σε εθνικό και περιφερειακό επίπεδο, διατυπώσεις που προκαλούν το γέλιο, παρόλο που δεν πρόκειται για αστείο ζήτημα. Όμως μου κόπηκε το γέλιο όταν διάβασα τις ευρωπαϊκές στατιστικές για τα εργατικά ατυχήματα. Δεν θέλω να αναφερθώ σε λεπτομέρειες. Αναφέρθηκαν πολλές ήδη. Ωστόσο, θα ήθελα να πω κάτι ουσιαστικό: δεν είναι δαπανηρά μόνο τα μέτρα προστασίας. Η καταβολή συντάξεων αναπηρίας ή ασθένειας, οι συντάξεις προς τις χήρες και τα ορφανά των θυμάτων είναι ιδιαίτερα δαπανηρές για τις επιχειρήσεις και την εθνική οικονομία. Βλέπουμε εδώ τη χρησιμότητα μιας μετριοπαθούς κοινωνικής πολιτικής. Η πρόληψη, ας μη λησμονούμε, είναι καλύτερη, φθηνότερη και πιο ανθρώπινη από την εκ των υστέρων κοινωνική πολιτική. Ας μην αναλαμβάνουμε δράση μόνον όταν το παιδί πέσει στο πηγάδι, αλλά ας εμποδίσουμε να γίνει το κακό! Πολλοί κάνουν βέβαια λόγο για την επικουρικότητα. Η αρχή αυτή δεν σημαίνει ότι η Ευρώπη θα πρέπει να κάθεται με σταυρωμένα τα χέρια! Προτιμώ τον ορισμό στο Quadragesimo anno: επικουρικότητα σημαίνει σε περίπτωση αμφιβολίας να δίνεται προτεραιότητα στη μικρότερη ομάδα και στη λύση που προτείνουν οι κοινωνικοί εταίροι απέναντι στη λύση που προτείνει το κράτος, ή ας συμπληρώσω, η κοινοτική νομοθεσία. Όταν ωστόσο, η μικρότερη μονάδα δεν μπορεί να αντεπεξέλθει στις περιστάσεις εξασφαλίζοντας το γενικό όφελος, θα πρέπει να αναλαμβάνει την ευθύνη η μεγαλύτερη μονάδα. Γι' αυτόν ακριβώς το λόγο καθορίστηκαν στη δεκαετία του ' 80 ελάχιστες προδιαγραφές σε ευρωπαϊκό επίπεδο στις συνθήκες της ΕΕ, όταν στην Ευρώπη κυβερνούσαν κυρίως χριστιανοδημοκράτες και συντηρητικοί· Πρόκειται λοιπόν για ένα ζήτημα που ενδιαφέρει ιδιαίτερα τους χριστιανοδημοκράτες. Η προστασία των εργαζομένων οργανώνεται διεθνώς ήδη από τη βιομηχανική επανάσταση το 19ο αιώνα. Ο μεγάλος συντηρητικός βρετανός πολιτικός Benjamin Disraeli ήταν ένας από τους πατέρες της προστασίας των εργαζομένων. Η ηπειρωτική Ευρώπη πήρε αυτούς τους νόμους από την Αγγλία και τους μετέτρεψε σε διεθνείς συνθήκες, και μάλιστα ευθύς εξ αρχής. Τον 21ο αιώνα είναι ιδιαίτερα αναγκαία η ευρωπαϊκή κοινωνική διάσταση δεδομένης μάλιστα της παγκοσμιοποίησης και της δημιουργίας της ενιαίας Ευρώπης. Θέλουμε μια ενιαία Ευρώπη της οικονομίας. Έχουμε τη νομισματική ένωση. Μια καθαρή περιθωριοποίηση, ακόμα και επαρχιοποίηση της κοινωνικής πολιτικής δεν μπορεί να είναι η λύση. Οι ελάχιστες προδιαγραφές σημαίνουν επικουρικότητα. Κάθε χώρα μπορεί να διαμορφώνει η ίδια το σύστημα προστασίας της, εφόσον τηρεί τις ελάχιστες ευρωπαϊκές προδιαγραφές. Η ομάδα το ΕΛΚ είναι κατά των ανώτατων ευρωπαϊκών προδιαγραφών. Τη σχετική πολιτική καθορίζουν στη Γερμανία νομοθετικές πράξεις που πραγματοποιούνται με συμφωνία των κοινωνικών εταίρων. Έτσι έχουμε γερμανικές προδιαγραφές για την προστασία των εργαζομένων στο χώρο εργασίας. Υπάρχουν ακόμα κανονισμοί που περιλαμβάνουν τα νόμιμα δικαιώματα των επαγγελματικών οργανώσεων. Διαθέτουμε επίσης νόμο σχετικά με την πρόληψη των ατυχημάτων. Όποιος θέλει μπορεί βέβαια να ασκεί κριτική για τις λεπτομέρειες των επιμέρους προδιαγραφών, τη διατύπωσή τους και ό,τι άλλο θέλει. Θα ήθελα ωστόσο να πω ότι ένα χιλιοστό τέτοιων πρακτικών ρυθμίσεων είναι σημαντικότερο για τους πολίτες και τους εργαζόμενους των κρατών μελών από χίλια χιλιόμετρα από μεγάλα λόγια και ιδεολογίες! Ortuondo Larrea Κύριε Πρόεδρε, όπως επισημαίνεται στην καλή έκθεση του εισηγητή, τα αριθμητικά στοιχεία που δημοσιεύτηκαν προσφάτως από τον Ευρωπαϊκό Οργανισμό για την Υγεία και την Ασφάλεια στην Εργασία, με έδρα στο Μπιλμπάο, περιλαμβάνουν πολύ διαφορετικά αποτελέσματα σχετικά με τα εργατικά ατυχήματα στα διάφορα κράτη μέλη λόγω του ότι τα τελευταία δεν χρησιμοποιούν ομογενή στατιστικά κριτήρια. Συνεπώς, επείγει να καθοριστούν εναρμονισμένοι κανόνες σε κοινοτικό επίπεδο ούτως ώστε να είναι δυνατή η διάθεση συγκρίσιμων δεδομένων και η αξιολόγηση των προληπτικών πολιτικών σε κάθε κράτος μέλος, σε κάθε ευρωπαϊκή κοινότητα ή περιφέρεια προκειμένου να μην υπάρχουν εργαζόμενοι πρώτης, δεύτερης ή άλλης κατηγορίας, αλλά όλοι οι εργαζόμενοι να προστατεύονται από κανόνες και απαιτήσεις ασφαλείας της ίδιας ποιότητας. Είναι, επίσης, βέβαιο ότι απαιτούνται περισσότεροι επιθεωρητές εργασίας ούτως ώστε οι επιχειρήσεις να σέβονται δεόντως τους κανόνες, καθώς επίσης πρέπει οι δημόσιες επιχειρήσεις και οργανισμοί να αρχίσουν να αποτελούν το παράδειγμα όλων αυτών, και ωστόσο, ακόμα και σήμερα πολλές δραστηριότητες και κέντρα εργασίας των δημοσίων φορέων δεν διαθέτουν τα απαραίτητα σχέδια πρόληψης εργατικών κινδύνων που προβλέπονται από τις κοινοτικές οδηγίες. Γι' αυτόν τον λόγο θα ήθελα να κάνω έκκληση σε όλους του ευρωπαϊκούς δημόσιους φορείς να καταβάλλουν προσπάθειες να είναι οι πρώτοι που θα τηρήσουν τους σχετικούς κανόνες, ούτως ώστε οι ιδιωτικοί φορείς να μην έχουν τη δικαιολογία της θεσμικής οκνηρίας. Bushill-Matthews Η Επιτροπή έχει προτείνει μια τροποποιημένη οδηγία σχετικά με την υγεία και την ασφάλεια στην εργασία. Η έκθεση αυτή προτείνει τη διεύρυνση και τον εμπλουτισμό της οδηγίας με λεπτομέρειες. Το κόμμα των Συντηρητικών του ΗΒ πιστεύει ότι πρέπει να ψηφίσουμε κατά της έκθεσης αυτής για αυτόν ακριβώς το λόγο. Δεν τίθεται θέμα για το εάν η υγεία και η ασφάλεια στους χώρους εργασίας είναι σημαντικά θέματα. Ασφαλώς και είναι. Ακόμα, δεν τίθεται θέμα για το εάν οι συστάσεις αυτής της έκθεσης έχουν κάποια βάση. Πολλές από αυτές πράγματι έχουν και ο Peter Skinner εργάστηκε πολύ για αυτό το θέμα. Το πρόβλημα είναι ο τρόπος με τον οποίο το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο δαπανά το χρόνο του και ο τρόπος με τον οποίο φαίνεται ότι δαπανά το χρόνο του. Είναι θέμα του τι πρέπει να θεωρεί το Κοινοβούλιο ως προτεραιότητά του. Είναι θέμα του εάν πρέπει η Επιτροπή και το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο να καθορίζουν με τόση λεπτομέρεια τον τρόπο εργασίας και ζωής των ανθρώπων. Υπάρχει ένα πρόβλημα στο ΗΒ, που ωστόσο δεν περιορίζεται στο ΗΒ. Η ΕΕ φαίνεται ότι παρεμβαίνει. Συχνά φαίνεται ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο παρεμβαίνει ακόμα περισσότερο. Δε δίνει την εντύπωση ότι εστιάζεται στα σοβαρά θέματα. Οι εκλογείς μας ρωτούν γιατί πρέπει να ψηφίζουν τον οποιονδήποτε στις ευρωεκλογές. Το ερώτημά τους είναι: τι κάνετε για εμάς; Τι πρέπει να απαντήσουμε; Έχουμε την ευκαιρία να πούμε στους πολίτες μας ότι μας ενδιαφέρουν τα μεγάλα θέματα που τους ενδιαφέρουν και εκείνους, ότι μπορούμε να συμβάλλουμε για να εξασφαλιστούν καλύτερες συνθήκες για την ειρήνη, την ασφάλεια, την ευημερία, το περιβάλλον και την ποιότητα ζωής - θέματα που μπορούν πραγματικά να προσεγγιστούν καλύτερα στο ευρωπαϊκό επίπεδο. Ή, εναλλακτικά, μπορούμε να απαντήσουμε ότι η Ευρωπαϊκή Ένωση, μέσω της Επιτροπής και του Κοινοβουλίου, ασχολείται με το να αποφασίσει εάν είναι νόμιμο να στέκεται κάποιος στο κάτω μέρος μιας σκάλας και να την κρατάει ενώ κάποιος άλλος ανεβαίνει σε αυτή. Αυτό είναι το θέμα που συζητάμε σήμερα. Ας εκφράσουμε την αποδοκιμασία μας για αυτό το τελευταίο παράδειγμα καθαρής γραφειοκρατίας. Κάποια στιγμή το Κοινοβούλιο πρέπει να δώσει μια σαφή εικόνα ως προς τον πραγματικό του σκοπό, τις πραγματικές του προτεραιότητες. Εγώ θα έλεγα: ας είναι τώρα αυτή η στιγμή. Villiers Είμαι ιδιαίτερα ικανοποιημένη από το γεγονός ότι ο λόγος μου ακολουθεί αυτόν του συναδέλφου μου Philip Bushill-Matthews καθώς συμμερίζομαι πολλές από τις ανησυχίες που εξέφρασε. Νομίζω ότι η πρόταση αυτή δεν προσδίδει ιδιαίτερο κύρος στην Ευρωπαϊκή Ένωση ή σε αυτό το Σώμα. Πιστεύω ότι εάν η Ευρωπαϊκή Ένωση - αλλά και το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο - επιθυμούν πραγματικά να ληφθούν σοβαρά υπόψη από τους ευρωπαίους πολίτες τότε αυτό είναι ακριβώς το είδος νομοθεσίας που πρέπει να πάψει να εφαρμόζεται δεδομένου ότι όλοι γνωρίζουμε ότι η υγεία και η ασφάλεια καθώς και η ασφάλεια των εργαζομένων αποτελεί προτεραιότητα για όλα τα κράτη μέλη και έτσι θα έπρεπε να είναι. Δεν υπάρχει όμως αιτιολογία για την ύπαρξη ενός ενιαίου πανευρωπαϊκού προτύπου για αυτό το θέμα. Δεν υπάρχει κανένας λόγος για τον οποίο τα κράτη μέλη, ενεργώντας με ομοιόμορφο τρόπο, αναγκαστικά θα ήταν σε θέση να χειριστούν το πρόβλημα αυτό πιο αποτελεσματικά από όσο θα μπορούσαν να κάνουν το καθένα ξεχωριστά και πάνω από όλα, δεν υπάρχει λόγος να προσεγγίσουμε τόσο πολύ καθημερινά θέματα της ζωής και των συνθηκών εργασίας των ανθρώπων. Δεν έχει νόημα να νομοθετήσουμε πάνω στον τρόπο με τον οποίο θα επιτρέπεται στους ευρωπαίους να ανεβαίνουν σε σκάλες. Αυτό δε θα έπρεπε να αποτελεί προτεραιότητα γι' αυτό το Σώμα. Είναι πολύ προχωρημένη λεπτομέρεια για να ασχοληθεί το Σώμα και αυτό θα έχει ασφαλώς ως αποτέλεσμα τη γελοιοποίηση της Ευρωπαϊκής Ένωσης γιατί αυτό ακριβώς το είδος παρέμβασης είναι πραγματικά αντιλαϊκό για πολλούς πολίτες σε ολόκληρη την Ευρωπαϊκή Ένωση. Αντί να ασχολούμαστε με παρεμβάσεις αυτού του είδους, θα πρέπει να προσεγγίζουμε τα θέματα εκείνα όπου η συνεργασία των κρατών μελών και η ανάπτυξη κάποιων κοινών προτύπων θα ήταν εποικοδομητική. Ένα κοινό, ενιαίο και κεντρικό πρότυπο για το πώς να ανεβαίνει κανείς σε μια σκάλα δεν είναι αναγκαίο και αποτελεί ανεπιθύμητη παρέμβαση στον τρόπο με τον οποίο συμπεριφέρονται οι άνθρωποι καθημερινά στο περιβάλλον εργασίας τους. Μπορούμε να εμπιστευθούμε τους ευρωπαίους στο να αποφασίζουν από μόνοι τους πως θα ανεβαίνουν σε σκάλες. Πιστεύω ότι δεν είναι απαραίτητο να κάνουμε αξιολόγηση κινδύνου κάθε φορά που πρόκειται να χρησιμοποιήσουμε μια σκάλα. Όπως ο καθένας που κάνει κάποιες εργασίες στο σπίτι θα μπορούσε να μας πει, οι σκάλες χρησιμοποιούνται πολύ συχνά και ασφαλώς υπάρχουν ατυχήματα αλλά δεν πιστεύω ότι αυτό το είδος οδηγίας θα περιορίσει ποτέ τα ατυχήματα αυτά. Το μόνο που θα κάνει θα είναι να προσθέσει μια ακόμα διαδικασία στην ευρωπαϊκή γραφειοκρατία που θα πρέπει να χειριστεί η επιχειρηματική κοινότητα η οποία ήδη ασφυκτιά κάτω από το βάρος παρόμοιων γραφειοκρατικών διαδικασιών. Όπως είπε ο συνάδελφός μου, είναι ώρα για αλλαγές. Είναι ώρα να αρχίσει το Κοινοβούλιο να προσεγγίζει τα θέματα που ανησυχούν τους ευρωπαίους πολίτες και να σταματήσει να ασχολείται με λεπτομέρειες με τις οποίες δε μπορεί να βοηθήσει πραγματικά στη διασφάλιση της προστασίας των εργαζομένων. Στην πραγματικότητα, το μόνο που μπορεί να καταφέρει είναι να μειώσει το κύρος του και αυτό της Ευρωπαϊκής Ένωσης καθώς και να επιβαρύνει τις ευρωπαϊκές επιχειρήσεις με επιπλέον κόστος και γραφειοκρατία στα οποία δύσκολα θα ανταποκριθούν. Hughes Οφείλω να εκφράσω την έκπληξή μου για τους δύο λόγους που μόλις ακούστηκαν, του κ. Bushill-Matthews και της κ. Villiers. Φαίνονται να ασχολούνται με αυτοαποδεικνυόμενες προφητείες. Καταδικάζουν το γεγονός ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο φαίνεται να εμπλέκεται σε καθημερινά θέματα και ότι δημιουργεί γραφειοκρατία και εντούτοις σπαταλούν το χρόνο τους στη σύνταξη δελτίων τύπου όπου πολύ σημαντικά τμήματα της νομοθεσίας για την υγεία και την ασφάλεια χαρακτηρίζονται ως καθημερινότητες και γραφειοκρατία. Δε μας προκαλεί ιδιαίτερη έκπληξη το γεγονός ότι τα βρετανικά μέσα προβάλλουν αυτό το είδος της εικόνας που περιγράφουν. Η παρούσα αποτελεί ένα πολύ σημαντικό μέρος της νομοθεσίας σχετικά με την υγεία και την ασφάλεια, βασιζόμενο στο είδος της νομοθεσίας που έχουμε υιοθετήσει σε ευρωπαϊκό επίπεδο τα τελευταία είκοσι χρόνια. Δεν είναι καθημερινότητες για τις οικογένειες των 500 000 ανθρώπων που πέφτουν από ύψος στη δουλειά τους κάθε χρόνο. 300 000 από αυτά τα ατυχήματα είναι αρκετά σοβαρά ώστε να έχουν ως αποτέλεσμα την απουσία των υπαλλήλων από την εργασία τους για περισσότερο από τρεις ημέρες. 40 000 από αυτές τις πτώσεις είναι πολύ σοβαρές και 1 000 οδηγούν στο θάνατο. Προσπαθήστε να εξηγήσετε στις οικογένειες που εμπλέκονται ότι αυτό είναι ένα θέμα καθημερινότητας. Δεν είναι. Πρόκειται για ένα πολύ σημαντικό θέμα και οι στατιστικές έρευνες, η μια μετά την άλλη, συμπεριλαμβανομένων αυτών του Ευρωβαρομέτρου και αυτών που διεξήγαγαν οι μικρομεσαίες επιχειρήσεις συμπεριλαμβανομένης της έρευνας της τελευταίας βρετανικής κυβέρνησης, έχουν δείξει ότι οι ίδιες οι ΜΜΕ αναγνωρίζουν τη σπουδαιότητα της νομοθεσίας για την καλή υγεία και την ασφάλεια. Λυπούμαι πραγματικά για το γεγονός ότι η ομοφωνία που είχαμε σε αυτό το σημαντικό τομέα πολιτικών διασπάστηκε κατ' αυτό τον τρόπο από μια μικρή μειοψηφία στο ΕΛΚ. Είναι πραγματικά λυπηρό και πρέπει όλοι μας - σε ολόκληρο το πολιτικό φάσμα - να κάνουμε σαφές ότι δεν πρόκειται να ανεχθούμε αυτό το είδος συμπεριφοράς από αυτή τη μειοψηφία. Η οδηγία χαρακτηρίζεται ως γραφειοκρατική. Διαβάστε όμως την ίδια την οδηγία, διαβάστε την πρόταση. Είναι επίπονη; Επιβαρύνει κανέναν; Απαιτεί άραγε λεπτομερείς και εκτενείς αξιολογήσεις κινδύνου προτού να πραγματοποιηθεί μια εργασία σε ύψος; Όχι, δεν απαιτεί τίποτε από όλα αυτά, είναι μια οδηγία που μπορεί πολύ εύκολα να κατανοηθεί, να αναγνωσθεί και να υλοποιηθεί και ως τέτοια θα έπρεπε να αναφέρεται. Θα έπρεπε να χαρακτηρίζεται ως μια οδηγία της οποίας η συμβολή στην πρόληψη τραυματισμών και θανάτων στα πλαίσια της Ευρωπαϊκής Ένωσης είναι πολύτιμη. Παρακαλούμε μην έρχεστε εδώ να εκφράσετε δήθεν την έκπληξή σας για το ότι αυτός ο θεσμός γελοιοποιείται ενώ αναλώνεστε σε αυτά τα ασήμαντα θέματα. Εσείς είστε αυτοί που το προκαλείτε αυτό. Σταματήστε το τώρα, σας παρακαλώ. Stenzel Κύριε Πρόεδρε, Θα ήθελα καταρχήν να πω ότι η ομάδα μου δεν θα αρνηθεί τη θετική ψήφο στην έκθεση Skinner για τη δεύτερη τροποποίηση της οδηγίας περί ελαχίστων απαιτήσεων υγείας και ασφάλειας για τη χρησιμοποίηση από τους εργαζόμενους προσωρινών εξοπλισμών εργασίας. Ενδιαφερόμαστε όλοι μας για την προστασία της υγείας των εργαζομένων, γιατί περί αυτής πρόκειται. Κανείς δεν θέλει να κατηγορηθεί για αντικοινωνική πολιτική. Οι ελάχιστες προδιαγραφές της Ευρωπαϊκής Ένωσης είναι αναμφίβολα αναγκαίες. Τις απαιτεί εξάλλου και η συνθήκη ΕΕ, για αυτό εκφράζουμε τον δέοντα σεβασμό στο έργο του εισηγητή. Δεν καταλαβαίνουμε ωστόσο γιατί το Κοινοβούλιο επιτρέπει να το θέτουν διαρκώς προ του διλήμματος είτε να κατηγορηθεί για αντικοινωνική στάση είτε να γελοιοποιηθεί. Είναι ιδιαίτερα ευτράπελο να υπαγορεύουμε σε έναν ενήλικο πολίτη πώς θα πρέπει να ανέβει σε μία κλίμακα ή να κατέβει από αυτή, να κάνει υπολογισμό του κινδύνου πριν χρησιμοποιήσει την κλίμακα, να μην ανεβαίνουν δύο άτομα συγχρόνως σε αυτή ή να περιορίζεται η παραμονή επάνω της σε τριάντα λεπτά είτε (τι λεπτότης!) στο 25% του συνολικού χρόνου εργασίας. Η έκθεση Skinner θα μείνει στην ιστορία του Κοινοβουλίου ως η "κλιμακωτή" και οι πολίτες της Ευρωπαϊκής Ένωσης θα διερωτώνται και με το δίκιο τους εάν δεν έχουμε άλλη δουλειά να κάνουμε από το να καθόμαστε και να λέμε αυταπόδεικτα πράγματα, να υπαγορεύουμε ζητήματα κοινής λογικής, ζητήματα που δεν έχουν δουλειά σε μια οδηγία της ΕΕ ούτε στη σχετική έκθεση του Κοινοβουλίου που συναποφασίζει! Γιατί δεν είναι η πρώτη φορά που εκθέσεις κοινωνικού περιεχομένου περιλαμβάνουν τέτοια ευτράπελα. Όταν βλέπουμε να σπαζοκεφαλιάζει το Κοινοβούλιο για τη σωματική διάπλαση που έχουν οι Ευρωπαίοι προκειμένου να καθοριστούν προδιαγραφές για το μέγεθος των καθισμάτων των γεωργικών ελκυστήρων ή όταν συζητά το Κοινοβούλιο για τους όρους υπό τους οποίους θα διατίθενται στην αγορά τα ντοματάκια, δίνουμε χαλεπή εντύπωση για το επάγγελμα του βουλευτή του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου και δημιουργούμε ερωτηματικά για τη χρησιμότητα των ευρωπαϊκών οργάνων, για να μην αναφέρω ότι αυτή η μανία να τα ρυθμίζουμε όλα και αυτές οι σχολαστικές διατάξεις είναι ιδιαίτερα αντιπαραγωγικές. Το ίδιο και ισχύει βέβαια και για τις εθνικές διατάξεις για την προστασία των εργαζομένων. Παρά τα χρηματικά κίνητρα, τέτοιες διατάξεις έχουν συχνά ως αποτέλεσμα να μην προσλαμβάνονται μαθητευόμενοι εργαζόμενοι συμβάλλοντας έτσι στην αύξηση της ανεργίας των νέων, αντί να την καταπολεμούν. Εξάλλου, τίθεται το ερώτημα σχετικά με την έκθεση Skinner τι θα πρέπει να κάνει η Ευρώπη και τι όχι, δηλαδή είναι ένα ζήτημα αρμοδιοτήτων και μιας λογικής επικουρικότητας. Θα πρέπει να συζητήσουμε αυτό το ζήτημα. Δεν σχετίζεται μόνο με τη διακυβερνητική διάσκεψη και την οργανωτική μορφή της Ευρωπαϊκής Ένωσης υπό το φως της διεύρυνσης, αλλά επίσης και με την αποδοχή της Ένωσης από τους πολίτες που τόσο συχνά αναφέρουμε. Χρειαζόμαστε περισσότερη Ευρώπη στην εσωτερική και εξωτερική ασφάλεια, περισσότερη Ευρώπη στην αντιπροσώπευση των συμφερόντων μας στα πλαίσια του παγκόσμιου ανταγωνισμού, στη νομισματική πολιτική, στην ολοκλήρωση της εσωτερικής αγοράς. Δεν χρειαζόμαστε ωστόσο μια Ευρώπη η οποία να αποθαρρύνει την ανάληψη ευθυνών από τις κυβερνήσεις, την τοπική αυτοδιοίκηση και τους πολίτες. Γι' αυτό και ζητώ με αφορμή την έκθεση αυτή να πραγματοποιηθεί μια συζήτηση των αρμοδιοτήτων στην Ένωση μετά από την ολοκλήρωση της διακυβερνητικής διάσκεψης. Sacrιdeus Κύριε πρόεδρε, αναμφίβολα δεν υπάρχει μεταξύ μας κανείς που να μην επιδιώκει το γενικό καλό. Αναμφίβολα επίσης δεν υπάρχει μεταξύ μας κανείς που να επιδιώκει κάτι διαφορετικό από τη μείωση του αριθμού των ατυχημάτων, και μάλιστα των θανατηφόρων, σε όλους τους χώρους εργασίας στην ωραία μας την Ευρώπη και τα κράτη μέλη. Δεν υπάρχει ωστόσο αμφιβολία - αναφέρομαι σε ορισμένους από τους προλαλήσαντες - ότι υπάρχουν διαφορετικές απαντήσεις στο ερώτημα σχετικά με το κατάλληλο πολιτικό επίπεδο για να ληφθούν αυτές οι σημαντικές αποφάσεις. Πιστεύω ακράδαντα, έχοντας ακούσει την παρέμβαση Hughes, ότι η βρετανική κυβέρνηση των εργατικών, αλλά και άλλοι φορείς στην Αγγλία, ενδιαφέρονται ιδιαίτερα για το ζήτημα. Μετά από όσα είπε ο Menrad είμαι απόλυτα πεπεισμένος ότι το γερμανικό χριστιανοδημοκρατικό κόμμα ενδιαφέρεται επίσης ιδιαίτερα για το ζήτημα. Σας διαβεβαιώνω ότι και τα επτά κοινοβουλευτικά κόμματα στη Σουηδία, ιδιαίτερα μάλιστα το δικό μου, το χριστιανοδημοκρατικό, ενδιαφέρονται για το ζήτημα. Σας διαβεβαιώνω περαιτέρω ότι και τα συνδικάτα και η κοινή γνώμη ενδιαφέρονται και ζητούν την ψήφιση νόμων με στόχο τη δραματική μείωση των θανατηφόρων ατυχημάτων στο χώρο εργασίας. Γιατί λοιπόν, κύριε Πρόεδρε, πιστεύουμε εμείς ότι οι σχετικές αποφάσεις οφείλουν να ληφθούν σε επίπεδο Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, από κοινού με τα 15 εθνικά κοινοβούλια, Να διευκρινίσω καταρχήν ότι τρέφω αμφιβολίες για το εάν τα ζήτημα προσφέρεται προς συζήτηση από το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο αποκλειστικά, σύμφωνα με την αρχή της επικουρικότητας. Πριν απαντήσω στο ερώτημα αυτό, θα ήθελα να παραθέσω δίκην παραδείγματος την τροπολογία 14, σημείο 4.2.2: "Η ολίσθηση της βάσης των φορητών κλιμάκων εμποδίζεται πριν από την έναρξη χρησιμοποίησής τους είτε με στερέωση του ανωτέρω ή κατωτέρου σημείου των ορθοστατών είτε με αντιολισθητική διάταξη ή με άλλον τρόπο ισοδύναμου αποτελέσματος. Πρώτα από όλα, η κλίμακα στερεώνεται σταθερά χρησιμοποιουμένων όλων των δυνατών μεθόδων για στερέωσή της. Οι κλίμακες που χρησιμοποιούνται για πρόσβαση στο χώρο εργασίας πρέπει να έχουν επαρκές μήκος, ούτως ώστε οι ορθοστάτες τους να προεξέχουν αρκετά από την εξέδρα πρόσβασης. Οι κλίμακες με πολλαπλά επίπεδα χρησιμοποιούνται κατά τρόπο ώστε να εξασφαλίζεται η στερέωσής τους. Η υποστήριξη της κλίμακας από άλλο άτομο ως μέτρο ασφαλείας δεν επιτρέπεται." Κύριε Πρόεδρε, πρόκειται για ένα σοβαρό κείμενο που έχει γραφτεί με καλές προθέσεις. Σας εγγυώμαι ότι στη Mora της Dalarna, εκεί που έζησα, και στο σουηδικό κοινοβούλιο, όπως σε όλα τα άλλα εθνικά κοινοβούλια, ασχολούμεθα με τα θέματα αυτά. Εάν ληφθεί υπόψη η αρχή της επικουρικότητας, στις συνθήκες του Μάαστριχτ και του Αμστερνταμ, είναι φυσιολογικό να νομοθετεί τόσο λεπτομερώς το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο; Πρέπει μάλλον να επιδιώξουμε την έκδοση οδηγίας-πλαίσιο. Κατ'αυτόν τον τρόπο, θα αφήσουμε τα ίδια τα κράτη μέλη, τους πολίτες τους και τους εκλεγμένους εκπροσώπους αυτών στο κοινοβούλιο και την εθνική κυβέρνηση να αναλάβουν την ευθύνη της ύπαρξης κανόνων οι οποίοι μεριμνούν για την αποφυγή άσκοπων κινδύνων στην εργασία. Ας αφήσουμε αυτούς να αποφασίσουν πως πρέπει να έχουν οι κανόνες, ώστε να ανταποκρίνονται με τον καλύτερο τρόπο στις απαιτήσεις της οδηγίας. Εμείς νομοθετούμε και υπάρχουν ήδη εθνικοί νόμοι στον τομέα αυτό. Ακόμη και οι κοινωνικοί εταίροι είναι ιδιαίτερα δραστήριοι. Οι σουηδοί Χριστιανοδημοκράτες θα καταψηφίσουν την έκθεση στο όνομα της επικουρικότητας. Διαμαντοπούλου . Θα ήθελα να συγχαρώ τον κ. Skinner για τον επιδέξιο τρόπο με τον οποίο διαμόρφωσε μια σειρά συμβιβαστικών λύσεων που επιτυγχάνουν μια καλή ισορροπία μεταξύ των διαφόρων συμφερόντων που εμπλέκονται. Αυτό είχε ως αποτέλεσμα ένα έγγραφο που σαφώς κέρδισε ευρεία επιδοκιμασία και που αποτελεί επιτυχία σε αυτό το πολύ σημαντικό πολιτικό θέμα. Το κείμενο είναι μια καλή απάντηση στους εκλογείς του κ. Bushill-Matthews και για το τι κάνει η Ευρώπη για αυτούς. Είναι κάτι χειροπιαστό και αφορά τους ανθρώπους στην καθημερινή τους ζωή. Χρησιμοποιώντας τη γλώσσα των επιχειρήσεων, θα ήθελα να πω ότι η οδηγία αυτή βασίζεται όχι μόνο στην κοινωνική αλληλεγγύη και την κοινωνική δικαιοσύνη, αλλά και σε θέματα ανταγωνισμού. Αυτός είναι ο λόγος για τον οποίο προσπαθούμε να βοηθήσουμε τις υποψήφιες χώρες να αναπτύξουν και να υλοποιήσουν πολιτικές για την υγεία και την ασφάλεια. Οι εν λόγω πολιτικές είναι η πρώτη προτεραιότητα της Επιτροπής στο κοινωνικό της πρόγραμμα. Εκτός από την ανάληψη των συγκεκριμένων δεσμεύσεων που αναφέρονται σε αυτό το πρόγραμμα, αρχίζουμε την προετοιμασία μιας ανακοίνωσης σχετικά με την υγεία και την ασφάλεια καθώς και με τις μελλοντικές στρατηγικές σε αυτό το θέμα. Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο έχει πολλές νέες ιδέες και περιμένουμε τη δική σας συμβολή σε αυτή την ανακοίνωση. Για να επιστρέψουμε στο τρέχον κείμενο, πρόκειται για τη δεύτερη τροπολογία της Οδηγίας 89/655 ΕΟΚ αναφορικά με τις ελάχιστες απαιτήσεις ασφάλειας και υγείας για εξοπλισμό εργασίας. Η πρόταση στοχεύει στην πρόληψη των πτώσεων από ύψος ορίζοντας ελάχιστες απαιτήσεις για τη χρήση του σχετικού εξοπλισμού εργασίας όπως κλίμακες και ικριώματα. Οι πτώσεις από ύψος αποτελούν περισσότερο από το 10% των εργατικών ατυχημάτων και μια στις δέκα έχουν ως αποτέλεσμα μόνιμη αναπηρία ή θάνατο. Αυτό είναι ένα ιδιαίτερα σοβαρό πρόβλημα, με μεγάλο κόστος για τις επιχειρήσεις και την κοινωνία και το οποίο, ακόμα πιο σημαντικό, προκαλεί πόνο και ανθρώπινη τραγωδία για τους ανθρώπους που εμπλέκονται άμεσα και με τις οικογένειές τους. Η παρούσα πρόταση αποτελεί ένα πολύ σημαντικό βήμα για να επιτευχθεί κάτι χειροπιαστό στο θέμα αυτό. Χαιρετίζω την ευρεία υποστήριξή σας. Είναι προφανές ότι πρόκειται για κάτι παραπάνω από απλή γραφειοκρατία. Καθώς η απάντησή μου πρέπει να αφορά τεχνικές λεπτομέρειες με βάση τους κανόνες αυτής της διαδικασίας, οφείλω να παραμείνω στο γραπτό κείμενο. Σχετικά με τις τροπολογίες σας και τις ιδέες που εκφράζουν, αποδεχόμαστε ευχαρίστως τις Τροπολογίες αριθ. 2, 3, 4, 9, 11, 15, 20 και 22 ως έχουν. Όσον αφορά το κείμενο των Τροπολογιών αριθ. 10, 13, 14, 18, η Επιτροπή συμφωνεί με τις αρχές που εκφράζουν οι προτεινόμενες αλλαγές και με το μεγαλύτερο μέρος των κειμένων. Ωστόσο, προτείνουμε κάποιες αλλαγές ή προσθήκες, κυρίως για να είμαστε βέβαιοι ότι λαμβάνουμε υπόψη όλες τις δυνατές περιπτώσεις και ότι δε δημιουργούμε παρά τη θέλησή μας οποιαδήποτε κενά στο δίχτυ της ασφάλειας που σκοπεύουμε να δημιουργήσουμε με αυτή την πρωτοβουλία. Όσον αφορά την Τροπολογία αριθ. 10, είμαστε σύμφωνοι με τη συμπερίληψη μιας αναφοράς σε προηγούμενη αξιολόγηση κινδύνων, θα προτιμούσαμε όμως μια διαφορετική διατύπωση ώστε να εξειδικεύονται οι συνθήκες χρήσης κλιμάκων. Σχετικά με την Τροπολογία αριθ.13, επιθυμούμε ομοίως να διασφαλιστεί ότι δεν υπονοείται υποχρέωση χρήσης κινητών πλατφορμών, πιστεύουμε όμως ότι αυτό επιτυγχάνεται καλύτερα με την προσθήκη στην αρχική διατύπωση της φράσης "επαρκών διαστάσεων" . Επίσης, η Τροπολογία αριθ.14 θα βελτιώσει την οδηγία, προκειμένου όμως να αποφύγουμε τον κίνδυνο διαφορετικών ερμηνειών στο μέλλον, θα προτιμούσαμε να κάνουμε μια μικρή αλλαγή στη διατύπωση ώστε να διατηρηθεί η απαίτηση να προλαμβάνεται η σχετική κίνηση μεταξύ των τμημάτων μιας κλίμακας αποτελούμενης από πολλά τμήματα. Αυτό το ζητούμε γιατί ακόμα και μικρές ξαφνικές κινήσεις που δεν απειλούν την ασφάλεια της κλίμακας μπορεί να έχουν ως αποτέλεσμα να χάσει ο εργαζόμενος την ισορροπία του και να πέσει. Συμφωνούμε με τη βασική ιδέα της Τροπολογίας αριθ. 18 και τις αναφορές στη διασφάλιση των πλατφορμών καθώς και στην πρόληψη ακούσιας κίνησης. Ωστόσο, πρέπει να διαφωνήσουμε με την αναφορά στις "επιφάνειες που φέρουν φορτίο" καθώς θα υπάρξει σύγχυση σχετικά με την έννοια του όρου "πλατφόρμα" . Πρέπει επίσης να διαφωνήσουμε με την αναφορά στις σανίδες που αποτελούν το δάπεδο του ικριώματος καθώς αυτό θα υπονοούσε ότι δεν καλύπτονται τα συστήματα ικριωμάτων που χρησιμοποιούν προκατασκευασμένες σανίδες. Ομοίως, οι τροπολογίες αριθ.16 και 19 χρειάζονται κάποιες μικρές τροποποιήσεις ώστε να αποφευχθούν τυχόν δυσκολίες στην ερμηνεία τους στο μέλλον. Τέλος, δε μπορούμε να δεχθούμε τις Τροπολογίες αριθ.1, 5, 6, 7, 8, 21, 23, 24, 25 και 26. Δεν τίθεται θέμα πολιτικής διαφωνίας, απλώς οι Τροπολογίες αριθ. 6 και 7 αλλάζουν τυποποιημένα κείμενα που έχουν ήδη γίνει αποδεκτά ενώ οι υπόλοιπες επαναλαμβάνουν κάτι που αναφέρεται αλλού. Πρέπει να καταβάλλουμε κάθε προσπάθεια ώστε η κοινοτική νομοθεσία στο σύνολό της να παραμένει όσο το δυνατό πιο στρωτή και να αποφεύγονται οι ασάφειες. Αυτό είναι ιδιαίτερα σημαντικό στον τομέα της υγείας και της ασφάλειας όπου οι επιχειρήσεις έχουν συνήθως δυσκολίες στην υλοποίηση κανόνων λόγω της περιπλοκότητάς τους. Σε ότι αφορά την Τροπολογία αριθ.1, το θέμα έχει ήδη καλυφθεί από το κείμενο. Ομοίως, ο ορισμός "μέτρα συλλογικής προστασίας από πτώσεις" που αναφέρεται στην Τροπολογία αριθ. 8 δεν είναι αναγκαίος. Έχει ήδη γίνει λόγος για τα μέτρα αυτά στη βασική οδηγία και δεν υπάρχει κίνδυνος σύγχυσης. Η Τροπολογία αριθ. 21 δεν είναι απαραίτητη καθώς ο τομέας αυτός καλύπτεται από την Οδηγία 92/57/ΕΟΚ και αναφέρεται σε συγκεκριμένη παράγραφο. Εάν επαναλάβουμε κάτι που έχει ήδη οριστεί, υπάρχει κάποια πιθανότητα αντικρουόμενων ερμηνειών. Η Τροπολογία αριθ. 5 καλύπτεται από την Τροπολογία αριθ. 22, που είναι αποδεκτή ως έχει. Η Τροπολογία αριθ. 6 περιλαμβάνει το θέμα της κατάρτισης το οποίο έχει ήδη ενσωματωθεί στην αιτιολογική σκέψη αριθ. 7 και της έρευνας, που είναι εκτός του πεδίου ενδιαφέροντος αυτής της οδηγίας. Επιπλέον, η αιτιολογική σκέψη αριθ. 7 χρησιμοποιεί μια τυποποιημένη μορφή λέξεων. Υπάρχουν συνεπώς αρκετοί λόγοι για να μην αποδεχθούμε την Τροπολογία αριθ. 6. Η Τροπολογία αριθ. 7 υποστηρίζει μια αλλαγή στο Αρθρο 2(3). Εδώ πρόκειται όμως για μια καθιερωμένη τυπική φρασεολογία και συνεπώς η Επιτροπή δεν αποδέχεται αλλαγή στο θέμα αυτό. Η Τροπολογία αριθ. 23 δεν μπορεί να υποστηριχθεί από την Επιτροπή καθώς το θέμα των επιτροπών υγείας και ασφάλειας στις επιχειρήσεις έχει προσεγγισθεί κατάλληλα στην οδηγία πλαίσιο και σύμφωνα με αυτή, οι λεπτομερειακοί κανονισμοί είναι θέμα επικουρικότητας για όλα τα κράτη μέλη. Οι Τροπολογίες αριθ. 24 και 25 πρέπει να απορριφθούν καθώς η κατάρτιση καλύπτεται ήδη επαρκώς, ιδιαίτερα στις Τροπολογίες αριθ. 16, 19 και 22. Η Επιτροπή δε μπορεί να υποστηρίξει την Τροπολογία αριθ. 26 παρά την απλότητά της καθώς προτιμούμε να εξειδικεύουμε τις συνθήκες για τη χρήση κλιμάκων. Τελειώνοντας, ήθελα να πω ότι είμαι ευτυχής με το γεγονός ότι συμφωνούμε στα βασικά θέματα και ότι οι διαφορές μας συνίστανται σε λίγα τεχνικά σημεία. Θα ήθελα να εκφράσω και πάλι την επιδοκιμασία μου για την εκτεταμένη εργασία σας και να πω ότι θα βελτιώσει την προστασία των εργαζομένων σε αυτό τον τομέα. Θα βελτιώσουμε την προστασία που σκοπεύουμε να παρέχουμε με αυτή την πρωτοβουλία. (Χειροκροτήματα) Skinner . (EN) Κύριε Πρόεδρε, είμαι ευτυχής με το γεγονός ότι βλέπω ότι η παράδοση να μιλάμε στην Επίτροπο παραμένει ακόμα ζωντανή. Είμαι ιδιαίτερα ικανοποιημένος από τα σχόλια που έκανε. Ελπίζω οι τροπολογίες του Κοινοβουλίου θα ψηφιστούν αύριο και είμαι σίγουρος ότι θα ψηφιστούν, παρά το γεγονός ότι κάποιοι σε αυτό το Κοινοβούλιο φαίνεται να μη θέλουν να συμφωνήσουν καθώς επίσης ελπίζω να έχουμε μια ενδιαφέρουσα συζήτηση με το Συμβούλιο. Αναρωτιέμαι εάν η Επίτροπος θα συμμεριζόταν τη λύπη μου για τον τρόπο με τον οποίο αντιμετωπίστηκε αυτή η έκθεση, με κάποια μέρη - κυρίως τα σχετικά με τις κλίμακες- να έχουν απομονωθεί και να έχουν χαρακτηρισθεί - από τον κύριο Bushill-Matthews για παράδειγμα -ως κάτι ανώφελο εάν όχι απλοϊκό. Κυρία Επίτροπε, ελπίζω να συμφωνείτε με το γεγονός ότι η εξέταση του παρόντος θέματος από εμάς είναι υποχρέωση που απορρέει από τη Συνθήκη. Η βάση είναι το Αρθρο 137, προηγουμένως το Αρθρο 118Α - και εάν δεν απατώμαι, πρέπει να εξετάσουμε το κόστος - διοικητικό και άλλα - για τις μικρές και τις μεσαίες επιχειρήσεις, όπως ήδη ορίζεται στη Συνθήκη. Πρόκειται για μια νομοθεσία φιλική στις μικρομεσαίες επιχειρήσεις, κυρίως όμως είναι φιλική προς τους εργαζόμενους που πρέπει να χρησιμοποιήσουν αυτό τον εξοπλισμό. Αυτός είναι ο λόγος ύπαρξης αυτής της νομοθεσίας η οποία πρόκειται να εφαρμοστεί σε ολόκληρη την Ευρωπαϊκή Ένωση. Εάν ο κ. Bushill-Matthews ήταν εδώ όταν άρχισα, θα είχε ακούσει κάποια από τα σχόλια που θα ήθελα να διατυπώσω ενώπιον αυτού του Σώματος όσον αφορά το γιατί είναι σημαντικό να έχουμε κοινοτική νομοθεσία. Υπάρχει μεγάλο πρόβλημα όταν δεν ακούει κανείς τα επιχειρήματα του άλλου και απλά έρχεται με τις δικές του έτοιμες σκέψεις. Στην πραγματικότητα είναι ντροπή και ελπίζω η κ. Villiers να επιστρέψει κάποια στιγμή και ίσως να επισκεφθεί την επιτροπή μας ώστε να ακούσει κάποια συζήτηση σχετικά με την έκθεση - γιατί παρατήρησα ότι εξαφανίστηκε πολύ γρήγορα αφότου εξέφρασε την άποψή της - ίσως διαβάσουμε για αυτό και στις εφημερίδες. Τέλος, θα ήθελα να πω στον κ. Bushill-Matthews, που είναι εδώ, ότι ο δημοσιογράφος της Daily Mail, στον οποίο στείλατε τα δελτία τύπου σας σχετικά με αυτή την έκθεση, μου τηλεφώνησε και με ρώτησε σχετικά με μια συγκεκριμένη τροπολογία που περιείχε δική σας φρασεολογία και δικά σας λόγια, για την οποία είπε ότι ήταν το μοναδικό μέρος που δεν είχε νόημα σε ολόκληρη την οδηγία. Ίσως μπορείτε να διορθώσετε εκείνον αντί να διορθώνετε εμάς. Πρόεδρος Η συζήτηση έληξε. Η ψηφοφορία θα διεξαχθεί αύριο, στις 11.00. Κανόνες ανταγωνισμού Πρόεδρος Η ημερήσια διάταξη προβλέπει τη συζήτηση της έκθεσης (A5-0217/2000) του κ. Evans, εξ ονόματος της Επιτροπής Οικονομικής και Νομισματικής Πολιτικής σχετικά με την ανακοίνωση της Επιτροπής όσον αφορά στους κανόνες ανταγωνισμού σχετικά με οριζόντιες συμφωνίες συνεργασίας [C5-0304/2000 - 2000/ 2154(COS)]. Evans, Jonathan ) Κύριε Πρόεδρε, ίσως μπορώ να ξεκινήσω λέγοντας ότι η εισαγωγή του τίτλου της συζήτησής μας έκανε να τρέξουν τα σάλια πολλών δημοσιογράφων της Daily Mail, αλλά τα θέματα με τα οποία ασχολούμαστε είναι θεμελιώδη και υπεισέρχονται στον πυρήνα της Ευρωπαϊκής Ένωσης και της βαθύτερης σημασίας της, τουτέστιν την ανάπτυξη μιας αληθινής, ενιαίας αγοράς. Διότι εάν πετύχουμε να δημιουργήσουμε μια αληθινή, ενιαία αγορά όχι μόνο θα έχουμε περισσότερη ομοφωνία σε αυτό το Σώμα, αλλά επίσης θα έχουμε κάνει τεράστια βήματα όσον αφορά την εξυπηρέτηση των εκλογέων μας μέσω της εξασφάλισης αληθινής οικονομικής προόδου στην Ευρώπη. Συνεπώς, η συγκεκριμένη νομοθεσία αφορά αυτό ακριβώς το πλαίσιο. Υπάρχουν διάφοροι τρόποι που η πολιτική ανταγωνισμού είναι σημαντική για την προώθηση αυτών των στόχων. Ο Επίτροπος, και τον συγχαίρω για αυτό, άδραξε την πρωτοβουλία όσον αφορά την εφαρμογή της πολιτικής των κρατικών ενισχύσεων. Θα συζητήσουμε επ' αυτού στη δεύτερη συνεδρίαση στο Στρασβούργο επί τη ευκαιρία μιας άλλης έκθεσης την οποία αυτόν τον καιρό υποβάλλω στην Επιτροπή Οικονομικής και Νομισματικής Πολιτικής. Ο άλλος σημαντικός τομέας με τον οποίο έχει καταπιαστεί ενεργά ο Επίτροπος κύριος Monti είναι ο εκσυγχρονισμός της ίδιας της πολιτικής ανταγωνισμού. Περιμένουμε τα πορίσματα της ανασκόπησης του Επιτρόπου για τις πάνω από 100 ανταποκρίσεις στη Λευκή Βίβλο του για τη μεταρρύθμιση των περιοριστικών εμπορικών πρακτικών και για τη κατάχρηση της ισχύος στην αγορά. Νωρίτερα σήμερα άκουσα ότι ίσως λάβουμε τα αποτελέσματα πριν από το τέλος του μήνα. Ίσως μάθουμε περισσότερα επ' αυτού από τον ίδιο τον Επίτροπο εν καιρώ. Η μεταρρύθμιση που εξετάζουμε αυτή τη στιγμή αποτελεί, σύμφωνα με την ίδια την Επιτροπή, τμήμα των συνολικότερων στόχων για μεταρρύθμιση. Σε αυτό το πλαίσιο θα ήθελα να πω στον Επίτροπο ότι ο επιχειρηματικός κόσμος αναζητεί κάποια πράγματα. Σίγουρα αναζητεί τα πράγματα για τα οποία η Επιτροπή έψαχνε συμβούλους ώστε να εξακριβωθεί εάν οι τρέχοντες κανονισμοί έχουν καταστεί υπερβολικά νομικίστικοι ή υπερβολικά γραφειοκρατικοί και αν μπορούν να απλοποιηθούν. Δεν έχω καμία αμφιβολία ότι οι προτάσεις του Επιτρόπου θα πετύχουν την εν λόγω απλοποίηση. Ο επιχειρηματικός κόσμος αναζητεί την ανάπτυξη της εμπιστοσύνης σε ένα μεγάλο εύρος νέων μηχανισμών που ο Επίτροπος στοχεύει να εφαρμόσει ως τμήμα του ευρύτερου πακέτου μεταρρυθμίσεων. Κατά συνέπεια, ρωτώ τον Επίτροπο πώς βλέπει αυτή τη συγκεκριμένη μεταρρύθμιση, η οποία δεν προκαλεί αμφισβητήσεις, στο πλαίσιο της ευρύτερης μεταρρύθμισης της πολιτικής ανταγωνισμού για την οποία, όπως πολύ καλά ξέρει, θα μπορούσαμε ευγενικά να πούμε πως προκαλεί κάπως περισσότερες αμφισβητήσεις. Επιτρέψτε μου τώρα να αναφερθώ σε ορισμένους πιο λεπτομερείς τομείς των συγκεκριμένων προτάσεων, τις οποίες η Επιτροπή ζήτησε από το Κοινοβούλιο να σχολιάσει. Κατ' αρχάς, εκφράζω την ικανοποίησή μου για τη διαδικασία. Ο Επίτροπος προσκαλεί το Κοινοβούλιο να εκφράσει την άποψή του σχετικά με την ανακοίνωση που έγινε τον Απρίλιο εφέτος. Κατ' ουσία υπάρχουν ορισμένοι τομείς στους οποίους συμφωνώ με την κατεύθυνση των μεταρρυθμίσεων που δρομολογούνται και πιστεύω ότι η Επιτροπή ίσως θα έπρεπε να εξετάσει περισσότερο αυτό το θέμα. Κατ' αρχάς θα ήθελα να εξηγήσει ο Επίτροπος γιατί υπάρχει αντίθεση στον τρόπο που μεταχειριζόμαστε τους οριζόντιους περιορισμούς αφενός και τους κάθετους περιορισμούς αφετέρου. Θα ήθελα να μας πει ο Επίτροπος εάν εν καιρώ προτίθεται να φροντίσει να συγκεκριμενοποιηθούν περισσότερες κατηγορίες εξαιρέσεων στη νομοθεσία. Ανέφερα ήδη ότι ο επιχειρηματικός κόσμος υποστηρίζει ένθερμα όπως η διάρκεια της εξαίρεσης στην περίπτωση έρευνας και ανάπτυξης επεκταθεί στα δέκα χρόνια. Δεδομένου ότι τα ίδια τα έγγραφα της Επιτροπής καθιστούν σαφές ότι οι οριζόντιες συμφωνίες συνεργασίας εν γένει δεν συνάπτονται προκειμένου να λειτουργήσουν κατά του συμφέροντος των καταναλωτών, θα ήμουν ευγνώμων στον Επίτροπο εάν εξέφραζε τη γνώμη του επί του συγκεκριμένου θέματος. Θα ήμουν επίσης ευγνώμων εάν γινόταν μια διασαφήνιση της θέσης όσον αφορά τις συλλογικές παραδόσεις, ειδικά επειδή είναι ένα θέμα που ανησυχεί τον κύριο Berenguer Fuster. Ξέρω ότι έχει υποβάλει τροπολογίες επ' αυτού. Με ενδιαφέρει ιδιαίτερα να εξασφαλίσουμε ότι θα πάρουμε όλα τα απαραίτητα μέτρα προκειμένου να αποφευχθεί η επανεθνικοποίηση της κοινοτικής νομοθεσίας περί ανταγωνισμού και θα ήμουν ευγνώμων εάν άκουγα τι διαβεβαιώσεις μπορούμε να έχουμε από τον Επίτροπο σε αυτόν τον τομέα. Τέλος, ο επιχειρηματικός κόσμος θα προτιμούσε μια μεγαλύτερη μεταβατική περίοδο. Θα προτιμούσε επίσης η Επιτροπή να μην κοιτάξει μόνο το μερίδιο αγοράς στην εκτίμηση της ισχύος στην αγορά. Για το σκοπό αυτό, οι προτάσεις που υποβάλλει η Επιτροπή ίσως είναι κατάλληλες, αλλά η εξακρίβωση της ισχύος στην αγορά μόνο βάσει της εκτίμησης του μεριδίου αγοράς είναι υπερβολικά ανακριβής μέθοδος. Karas Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, κύριε εισηγητή, κυρίες και κύριοι, θα ήθελα καταρχήν να ευχαριστήσω θερμά τον εισηγητή κ. Evans για την έκθεση που συνέταξε και για την παρουσίαση που μας έκανε κατά την οποία μας έδειξε πώς εγγράφεται η έκθεση αυτή καθώς και η ανακοίνωση της Επιτροπής στα ευρύτερα πλαίσια των αναγκαίων μεταρρυθμίσεων στην πολιτική ανταγωνισμού. Οι ρυθμοί των αλλαγών της παγκόσμιας οικονομίας είναι σε όλους μας γνωστοί όπως επίσης είναι γνωστοί και η όλο και μεγαλύτερη σημασία της έρευνας και ανάπτυξης, της συνεργασίας και της εξειδίκευσης των επιχειρήσεων και επομένως και των συμφωνιών εξειδίκευσης. Ο ανταγωνισμός δεν αποτελεί για μας αυτοσκοπό, αλλά μέσο προς επίτευξη του στόχου της ανάπτυξης και της απασχόλησης. Όποιος είναι όπως ο Επίτροπος και εμείς υπέρ μιας πραγματικής εσωτερικής αγοράς υπό την έννοια του μοντέλου της κοινωνικής οικονομίας της αγοράς, είναι κατά του αχαλίνωτου ανταγωνισμού και υπέρ ενός ανταγωνισμού στα πλαίσια των αναγκαίων πολιτικών αρχών, ενός ανταγωνισμού ο οποίος αναλαμβάνει τις ευθύνες του απέναντι στο μέλλον και στον Ανθρωπο. Αναφέρθηκε ήδη σήμερα ότι η μεταρρύθμιση είναι ιδιαίτερα ευπρόσδεκτη και ότι η συνεργασία των επιχειρήσεων είναι ιδιαίτερα αναγκαία. Αναφέρθηκε επίσης ότι η ανακοίνωση παρέχει στις επιχειρήσεις περισσότερη ελευθερία κατά τις συμφωνίες συνεργασίας που συνάπτουν και ότι οδηγεί σε απλοποίηση, ευκαμψία και φιλελευθεροποίηση. Αυτά είναι τα θετικά. Ασκήσαμε ωστόσο, επίσης, κριτική και εκφράσαμε διάφορες προτάσεις. Ο εισηγητής αναφέρθηκε σε ορισμένες από αυτές· θα ήθελα με τη σειρά μου να κάνω και εγώ ορισμένα σχόλια σχετικά. Πρώτον: κύριε Επίτροπε, πιστεύουμε ότι οι άνθρωποι καθώς αναλαμβάνουν όλο και περισσότερες προσωπικές ευθύνες έχουν ανάγκη από νομική ασφάλεια. Διερωτώμαι γι' αυτό εάν η διαφορετική αντιμετώπιση των οριζόντιων και καθέτων περιορισμών οδηγεί πραγματικά σε αύξηση της νομικής ασφάλειας. Διερωτώμαι επίσης μήπως θα ήταν καλύτερος ένας κανονισμός σχετικά με τις ομαδικές παρεκκλίσεις που να καλύπτει τόσο τους κάθετους όσο και τους οριζόντιους περιορισμούς. Δεύτερον: Ζητούμε να μην περιορίζεται η αξιολόγηση των αποτελεσμάτων στα πέντε χρόνια αλλά να παραταθεί στα δέκα χρόνια. Σας καλούμε να αναφέρετε σαφώς με μια προσθήκη στην κατευθυντήρια γραμμή ότι οι αμοιβαίες ή μονομερείς συμφωνίες παραδόσεων δεν θίγονται από την απαγόρευση του άρθρου 81 παράγραφος 2. Θεωρούμε, όπως αναφέρεται και στην έκθεση της Επιτροπής Οικονομικής και Νομισματικής Πολιτικής, ότι θα πρέπει να ξανασκεφθείτε τον ορισμό του μεριδίου της αγοράς. Ποια αγορά εννοούμε; Την αγορά των πωλήσεων, των αγορών, την εθνική αγορά ή μήπως την περιφερειακή; Γνωρίζουμε όλοι ότι η αγορά αλλάζει διαρκώς για τις διάφορες επιχειρήσεις. Φοβόμαστε ότι οι κατευθυντήριες γραμμές 122 και 141 ορίζουν ένα αυθαίρετο όριο για το μερίδιο αγοράς στο 15%. Πιστεύουμε ότι χρειάζεται να αυξηθεί το ποσοστό αυτό, όπως ακριβώς και οι μεταβατικές ρυθμίσεις θα πρέπει να παραταθούν στα δύο χρόνια τουλάχιστον προκειμένου να επιτευχθούν πλήρως οι στόχοι τους. Berenguer Fuster Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, θέλω καταρχήν να συγχαρώ τον κ. Evans για την θαυμάσια έκθεσή του και να επισημάνω για άλλη μία φορά το μεγάλο βαθμό συμφωνίας που είχαμε οι δυο μας στην ανάλυση του συνόλου των μεταρρυθμίσεων του κοινοτικού Δικαίου του ανταγωνισμού, καθώς επίσης και των κοινωνικών συνεπειών του ανταγωνισμού. Είναι αλήθεια ότι, ως αποτέλεσμα μίας κατάλληλης πολιτικής του ανταγωνισμού, οι μεγάλοι κερδισμένοι είναι οι καταναλωτές, το σύνολο των πολιτών. Ας μην αντιμετωπίζουμε αυτούς τους κανόνες ως ένα θέμα που αφορά αποκλειστικά τις επιχειρήσεις. Ενδιαφέρει όλους του πολίτες. Συμφωνούμε, επίσης, με τη θετική αξιολόγηση των προθέσεων της Επιτροπής να εκσυγχρονίσει και να μεταρρυθμίσει το κοινοτικό Δίκαιο του ανταγωνισμού. Πρέπει να συγχαρούμε τον κ. Monti και το σύνολο της Επιτροπής για το θάρρος και τη γενναιότητά τους να φέρουν εις πέρας μία μεταρρύθμιση η οποία άρχισε εδώ και χρόνια και για την οποία έχει δεσμευτεί η Επιτροπή. Είχα ήδη την ευκαιρία να σχολιάσω σε άλλες παρεμβάσεις ότι, κατά τη γνώμη μου, όχι μόνο είναι αναγκαία αλλά επίσης στρέφεται προς την ορθή κατεύθυνση. Η πορεία που επέλεξε η Επιτροπή είναι η ορθή. Στα σχεδόν 40 χρόνια της εφαρμογής του, το κοινοτικό Δίκαιο του ανταγωνισμού άρχισε να δείχνει σημάδια αποδυνάμωσης. Δεν υπάρχει καμία αμφιβολία ότι οι κανόνες του ανταγωνισμού που περιλαμβάνονται στη Συνθήκη και στο παράγωγο Δίκαιο συνέβαλαν αποφασιστικά στη διάδοση της νοοτροπίας του ανταγωνισμού, και ταυτόχρονα είχαν θεμελιώδη σημασία για την υλοποίηση της ενιαίας αγοράς. Αφετέρου, οι αποφάσεις της Επιτροπής και η νομολογία του Δικαστηρίου διέθεταν ένα δικαιολογημένο γόητρο για την επίτευξη αυτού του στόχου. Δεν πρέπει όμως να λησμονούμε ότι οι κανόνες αυτοί ήταν, στην αρχή, κανόνες ξένοι προς το ευρωπαϊκό Δίκαιο. Η ευρωπαϊκή νομική παράδοση, κυρίως η ηπειρωτική, επικεντρώνονταν περισσότερο στις πτυχές του αθέμιτου ανταγωνισμού. Οι πτυχές του ελεύθερου ανταγωνισμού εισήχθησαν από τις Ηνωμένες Πολιτείες. Ένας ισπανός μερκαντιλιστής δάσκαλος - ο καθηγητής Garrigues - έλεγε με πολύ γραφικό τρόπο ότι οι αμερικανοί στρατιώτες που ήλθαν να πολεμήσουν στην Ευρώπη κατά το Δεύτερο Παγκόσμιο Πόλεμο μετέφεραν στα σακίδιά τους τη νομοθεσία " antitrust" . Όμως αυτές οι θετικές πτυχές δεν μπορούσαν να αποκρύψουν ορισμένες ελλείψεις που παραδοσιακά είχαν επισημάνει οι ειδικοί. Ίσως η πιο θεμελιωμένη κριτική να αναφερόταν στην ανελαστικότητα των κανόνων. Είναι σίγουρο ότι στην αρχή ήταν ίσως απαραίτητο να εφαρμοστούν οι κανόνες με αυτή την ανελαστικότητα, διότι έπρεπε να εφαρμοστούν νέοι κανόνες, που εισήχθησαν από τις Ηνωμένες Πολιτείες, σύμφωνα με την ηπειρωτική νομική παράδοση. Ανοίγω μία παρένθεση για να επισημάνω ότι δεν είναι παράξενο που η αξιολόγηση και οι ανησυχίες του κ. Evans δεν συμπίπτουν ακριβώς με αυτές του συντρόφου του στην κοινοβουλευτική Ομάδα, του κ. Καρά. Ο κ. Evans ενεργεί περισσότερο ως αγγλοσάξονας νομικός ενώ ο κ. Καράς απέδειξε ότι έχει τις φυσιολογικές ανησυχίες των ηπειρωτικών νομικών. Πιστεύω ότι η μεταρρύθμιση αυτή προσανατολίζεται περισσότερο προς την κατεύθυνση του αγγλοσαξονικού Δικαίου και εγώ, παρά το γεγονός ότι είμαι ένας ηπειρωτικός νομικός, συμφωνώ με αυτήν. Δεν με ανησυχεί τόσο το θέμα της νομικής ασφάλειας όσο άλλους. Πάντως είναι αλήθεια, , ότι εκείνο που ήταν αποδεκτό πριν είκοσι ή τριάντα χρόνια δεν οφείλει να είναι αποδεκτό και σήμερα. Σήμερα, η εσωτερική αγορά είναι ήδη μία πραγματικότητα και η νοοτροπία του ανταγωνισμού έχει ήδη διαδοθεί επαρκώς. Η αλλαγή επομένως ήταν απαραίτητη. Διότι δεν είναι δυνατόν πλέον να εφαρμόζονται εκείνοι οι κανόνες του ανταγωνισμού οι οποίοι δεν λαμβάνουν υπόψη την οικονομική ανάλυση και την εκτίμηση της δύναμης της αγοράς. Όσον αφορά στους κάθετους περιορισμούς, ήδη έχουν εγκριθεί οι νέοι κανονισμοί απαλλαγής ανά κατηγορία και οι κατευθυντήριες γραμμές της εφαρμογής τους. Τώρα έφθασε η ώρα να εισαχθεί η μεταρρύθμιση σχετικά με τους οριζόντιους περιορισμούς. Στο πεδίο αυτό, η Επιτροπή μας υποβάλλει τώρα δύο προτάσεις κανονισμού, ο ένας σχετικά με τις συμφωνίες έρευνας και ανάπτυξης και ο άλλος σχετικά με τη ρύθμιση των συμφωνιών εξειδίκευσης, που συνοδεύονται από ορισμένες κατευθυντήριες γραμμές. Πρέπει να επισημάνουμε, όπως το πράττει και η έκθεση, ότι παρατηρείται τώρα μία διαφορά όσον αφορά στην επεξεργασία των κάθετων και των οριζόντιων περιορισμών επειδή, στην περίπτωση των κάθετων περιορισμών, υπήρχε ένας ενιαίος κανονισμός και κατευθυντήριες γραμμές που κάλυπταν το σύνολο των δυνατοτήτων τις οποίες ρύθμιζε ο κανονισμός αυτός. Στους οριζόντιους περιορισμούς, ωστόσο, υπάρχουν κατευθυντήριες γραμμές που, σε μεγάλο βαθμό, είναι ευρύτερες από τις δύο συγκεκριμένες πτυχές που ρυθμίζονται από τις δύο προτάσεις κανονισμού. Η Ομάδα του Κόμματος των Ευρωπαίων Σοσιαλιστών έχει καταθέσει ενώπιον αυτής της Ολομέλειας πέντε τροπολογίες που εκφράζουν ορισμένες από τις ανησυχίες μας. Μεταξύ αυτών, εφιστώ την προσοχή στην ανησυχία μας για την έλλειψη αντιμετώπισης των καρτέλ κρίσης που περιλαμβάνονταν στις προηγούμενες ρυθμίσεις και που εδώ εξαφανίστηκαν χωρίς επαρκή αιτιολόγηση. Ζητώ, επομένως να υπερψηφιστούν οι τροπολογίες αυτές. Τέλος, κυρίες και κύριοι, ως συνέπεια της μεταρρύθμισης, η Επιτροπή θα μπορέσει να επικεντρωθεί στην καταδίωξη των συμπεριφορών εκείνων που έχουν εξουσία στην αγορά, διότι οι συμπεριφορές αυτές είναι πραγματικά κατά του ανταγωνισμού και επιζήμιες για την αγορά. Προς την κατεύθυνση αυτή, επιμένω, είμαστε σύμφωνοι. Τελικά, όπως φαίνεται, θα μπορέσουμε να αποχαιρετήσουμε την ανελαστικότητα και το φορμαλισμό και να καλωσορίσουμε την οικονομική ανάλυση στο ευρωπαϊκό Δίκαιο του ανταγωνισμού. Θεωνάς Κύριε Πρόεδρε, με τις προτάσεις που διατυπώνει ο εισηγητής μας κ. Evans στη συζητούμενη έκθεση ζητάει από την Επιτροπή να χαλαρώσει τους κανόνες ανταγωνισμού που προωθεί για τις οριζόντιες συμφωνίες συνεργασίας μεταξύ επιχειρήσεων που λειτουργούν στο ίδιο επίπεδο αγοράς. Εμφανίζεται έτσι η Επιτροπή να διαπνέεται από ποιο αυστηρές αντιμονοπωλιακές διαθέσεις από το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, παρά το γεγονός ότι θα έπρεπε λογικά να συμβαίνει το αντίθετο. Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο θα πρέπει να είναι περισσότερο ευαίσθητο στις κοινωνικές συνέπειες της πολιτικής ανταγωνισμού. Πολύ περισσότερο που και αν ακόμα διαθέταμε την πιο αυστηρή αντιμονοπωλιακή νομοθεσία, αυτό που χαρακτηρίζει την πραγματικότητα που ζούμε είναι η κατάχρηση δεσπόζουσας θέσης στην αγορά από μεγάλες μονοπωλιακές επιχειρήσεις, είναι η καθημερινή προώθηση συγχωνεύσεων, ενοποιήσεων και εξαγορών γιγαντιαίων επιχειρήσεων και δημιουργία πλανητικού επιπέδου μονοπωλιακών συγκροτημάτων, που σχεδόν πάντα συνοδεύονται από χιλιάδες απολύσεις και τεράστιες συνέπειες στην απασχόληση, στην μονοπωλιακή εκμετάλλευση πλουτοπαραγωγικών πηγών, αγορών και καταναλωτών. Αυτή ακριβώς η πραγματικότητα θα έπρεπε να μας κάνει πιο προσεκτικούς και πιο αυστηρούς προκειμένου να μην παρατηρηθεί το φαινόμενο οι οριζόντιες συμφωνίες συνεργασίας να έχουν την τύχη και τα αποτελέσματα του ελέγχου των συγχωνεύσεων και των κάθετων περιορισμών. Κάτω από αυτές τις εκτιμήσεις, εμείς δεν μπορούμε να υπερψηφίσουμε τις προτάσεις που ζητούν χαλάρωση των περιορισμών της πολιτικής, που προτείνει η Επιτροπή. Monti . Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα καταρχήν να συγχαρώ τον κ. Evans για την ποιότητα της σημαντικής έκθεσής του. Θα ήθελα επιπλέον να εκφράσω την εκτίμηση της Ευρωπαϊκής Επιτροπής για την εποικοδομητική προσοχή που δίδει πάντοτε το Κοινοβούλιο στα ζητήματα του ανταγωνισμού, τον οποίο εμείς θεωρούμε ως ένα σημαντικό όργανο στα πλαίσια της κοινωνικής οικονομίας της αγοράς, στην οποία αναφέρθηκε ο κ. Karas, και ο απώτερος σκοπός του οποίου, όπως υπογράμμισε ο κ. Berenguer Fuster είναι η προστασία του καταναλωτή. Ο κ. Berenguer πολύ σωστά κατάλαβε τις προθέσεις της Ευρωπαϊκής Επιτροπής, δηλαδή να δώσουμε περισσότερη προσοχή στην οικονομική ανάλυση της πολιτικής ανταγωνισμού. Προσπαθούμε ωστόσο, να συγκεράσουμε αυτή την πτυχή, όπως ζήτησαν οι κ Karas, Evans και άλλοι, με όσο το δυνατόν περισσότερη νομική ασφάλεια για τις επιχειρήσεις. Η σημερινή συζήτηση αφορά μια σημαντική πτυχή των προσπαθειών μας με στόχο να εκσυγχρονίσουμε την πολιτική ανταγωνισμού. Η Επιτροπή πραγματοποίησε αφενός μια αναθεώρηση των κανονισμών για τις παρεκκλίσεις ανά κατηγορία στις συμφωνίες περί έρευνας και ανάπτυξης και στις συμφωνίες για την εξειδίκευση και αφετέρου εκπόνησε ένα σχέδιο κατευθυντήριων γραμμών σχετικά με τη δυνατότητα εφαρμογής του άρθρου 81 στις συμφωνίες οριζόντιας συνεργασίας. Με τον τρόπο αυτό η Επιτροπή προσπάθησε να συγκεντρώσει τη νομολογία και τη νομική πρακτική για το ζήτημα αυτό, λαμβάνοντας υπόψη τις εξελίξεις στην αξιολόγηση επιμέρους περιπτώσεων κατά τα τελευταία χρόνια, χωρίς να επιφέρει στην προσπάθειά της αυτή μια ριζική αλλαγή στα κριτήρια αξιολόγησης των συμφωνιών οριζόντιας συνεργασίας σύμφωνα με το κοινοτικό δίκαιο. Στόχος αυτών των προσπαθειών είναι επομένως να αποσαφηνιστούν τα κριτήρια που ακολουθούνται κατά την εφαρμογή της πολιτικής ανταγωνισμού στον τομέα αυτόν και όχι να τροποποιηθούν τα κριτήρια αυτά. Θα ήθελα να υπογραμμίσω αυτή την πτυχή μετά από ορισμένες κριτικές που ακούσαμε στην πρόταση της Επιτροπής, σύμφωνα με τις οποίες επείγει μια ριζική αναθεώρηση της προσέγγισης που ακολουθούμε στις συμφωνίες οριζόντιας συνεργασίας. Θεωρώ τα επιχειρήματα αυτά απολύτως αβάσιμα. Όλοι συμφωνούν ότι οι συμφωνίες που συνάπτονται μεταξύ ανταγωνιστών μπορεί να συντείνουν στον περιορισμό του ανταγωνισμού πολύ περισσότερο από άλλες μορφές συμφωνιών. Αυτό συμβαίνει αναμφίβολα με τις συμφωνίες μεταξύ ανταγωνιστών με στόχο τον καθορισμό των τιμών, τη διανομή της αγοράς ή τον περιορισμό της παραγωγής. Φυσικά δεν προσπαθούμε να πείσουμε κανέναν ότι οι οριζόντιες συμφωνίες, οι οποίες έχουν έντονα αρνητικές συνέπειες στον ανταγωνισμό, θα αντιμετωπιστούν λιγότερο αυστηρά στο μέλλον. Καθώς δεν υπάρχουν ουσιαστικοί περιορισμοί, χρειάζεται οι συμφωνίες αυτές να εξετάζονται στα ευρύτερα οικονομικά τους πλαίσια, προκειμένου να διαπιστώνεται εάν οι συνέπειές τους αποβαίνουν εις βάρος της αγοράς. Θεωρούμε αναγκαίο τον εκσυγχρονισμό και την αποσαφήνιση των κανονισμών που ισχύουν για τις οριζόντιες συμφωνίες για δύο σημαντικούς λόγους: πρώτον, καθώς οι ισχύουσες ρυθμίσεις αντιπροσωπεύουν μία απάντηση στη σημερινή οικονομική πραγματικότητα, οι επιχειρήσεις οφείλουν να αντιδρούν στην αυξανόμενη συγκυριακή πίεση και να προσαρμόζονται σε μια αγορά που βρίσκεται σε διαρκή εξέλιξη. Συχνά η συνεργασία μπορεί να αποτελεί μια μέθοδο προκειμένου να αντιμετωπίζονται από κοινού οι κίνδυνοι, να πραγματοποιούνται οικονομίες κλίμακος, να μοιράζεται η τεχνογνωσία και να εφαρμόζονται ταχύτερα καινοτομίες στην αγορά. Κυρίως για τις μικρομεσαίες επιχειρήσεις η συνεργασία αποτελεί ένα σημαντικό όργανο. Τέτοια οικονομικά πλεονεκτήματα μπορεί να αποβούν προς όφελος των καταναλωτών εφόσον διατηρηθεί ένας ουσιαστικός ανταγωνισμός στην αγορά. Ο δεύτερος λόγος για τον οποίο αποφασίσαμε την αναθεώρηση των ισχυόντων κανονισμών στον τομέα αυτόν είναι το γεγονός ότι μια αποσαφήνισή τους είναι αποφασιστικής σημασίας προκειμένου να εκσυγχρονίσουμε την πολιτική ανταγωνισμού, όπως παρά πολύ σωστά υπογράμμισε ο εισηγητής κ. Evans. Του είμαι ευγνώμων γι' αυτό, καθώς και για την αναφορά στις κρατικές ενισχύσεις, μια άλλη πτυχή, όχι λιγότερο σημαντική, της πολιτικής ανταγωνισμού. Ακολουθήσαμε την ίδια προσέγγιση με αυτή που υιοθετήθηκε πρόσφατα για τις κάθετες συμφωνίες προκειμένου να ανταποκριθούμε σε δύο κυρίως στόχους: να μη χρειάζεται να εξετάζει η Γενική Διεύθυνση Ανταγωνισμού περιπτώσεις που δεν έχουν ιδιαίτερη σημασία για την πολιτική ανταγωνισμού και να επιτρέπεται στις ίδιες τις επιχειρήσεις να αποφασίζουν εάν μία συμφωνία συνεπάγεται ή όχι περισσότερους περιορισμούς στον ανταγωνισμό και εάν μπορεί να κάνει χρήση παρέκκλισης. Η πρόταση ψηφίσματος αποδεικνύει ότι το Κοινοβούλιο συμμερίζεται τους στόχους αυτής της μεταρρύθμισης. Οι ερωτήσεις που υποβάλλατε - εσείς καθώς και άλλοι φορείς - αποτελούν εξαιρετικά χρήσιμες προτάσεις. Σήμερα κιόλας μπορώ να σας πληροφορήσω ότι σκοπεύω να κάνω δεκτό το μεγαλύτερο μέρος αυτών των προτάσεων. Συγκεκριμένα θα συστήσω στο κολέγιο των Επιτρόπων να δεχθεί την άποψή σας για τρία σημαντικά ζητήματα, όσον αφορά τους κανονισμούς παρεκκλίσεων ανά κατηγορία: πρώτον, η ανώτατη διάρκεια των παρεκκλίσεων για τις συμφωνίες σχετικά με την έρευνα και ανάπτυξη θα πρέπει να παραταθεί πέραν των πέντε ετών που ισχύουν σήμερα. Χρειάζεται επίσης να βρούμε μια συμβιβαστική λύση μεταξύ της επιθυμίας των επιχειρήσεων να ωφελούνται από τα αποτελέσματα της έρευνάς τους και του δημοσίου συμφέροντος να εξασφαλίζεται ο ανταγωνισμός στις νέες αγορές. Για το λόγο αυτό θα προτείνω την παράταση των παρεκκλίσεων, όχι για δέκα αλλά για εφτά χρόνια. Δεύτερον: οι περιορισμοί σχετικά με τη δυνατότητα που έχουν τα διάφορα μέρη να ωφελούνται από τα αποτελέσματα των σχεδίων έρευνας και ανάπτυξης που πραγματοποιήθηκαν από κοινού θα πρέπει να είναι όσο το δυνατόν πιο περιορισμένη, ούτως ώστε να ενισχύσουμε την κυκλοφορία της γνώσης, η οποία με τη σειρά της συμβάλλει στην τεχνική και οικονομική πρόοδο. Μετά από τις παρατηρήσεις που κάνατε, θα προτείνω να εφαρμόζονται τέτοιοι περιορισμοί κατά κανόνα μόνο εφόσον αφορούν επιχειρήσεις οι οποίες δεν είναι άμεσα ανταγωνιστικές. Τρίτον: η μεταβατική περίοδος θα πρέπει να παραταθεί. Για το σκοπό αυτό μπορούμε να ακολουθήσουμε το παράδειγμα του κανονισμού περί παρεκκλίσεων ανά κατηγορία στις κάθετες συμφωνίες και να προτείνουμε μια περίοδο δεκαοκτώ μηνών. Όσον αφορά τις κατευθυντήριες γραμμές, θα μπορέσουμε σίγουρα να ανταποκριθούμε στο αίτημά σας για μια σαφέστερη διάκριση μεταξύ των κατευθυντηρίων γραμμών για τις οριζόντιες και αυτών για τις κάθετες συμφωνίες και να επιφέρουμε περισσότερη σαφήνεια όσον αφορά την αντιμετώπιση των συμφωνιών για βιομηχανικές προμήθειες. Η Ευρωπαϊκή Επιτροπή προτίθεται να εγκρίνει την οριστική εκδοχή των κανονισμών για τις παρεκκλίσεις ανά κατηγορία και για τις κατευθυντήριες γραμμές μέχρι το τέλος του 2000. Με τον τρόπο αυτό πράγματι, δεν θα αποφεύγαμε μόνο ένα νομικό κενό, μετά την εκπνοή των ισχυόντων κανονισμών, αλλά θα συμβάλλαμε ουσιαστικά στην εξέλιξη της κοινοτικής πολιτικής για να ανταποκρίνεται αυτή στις νέες εξελίξεις. Αναφέρθηκαν, κύριε Πρόεδρε, διάφορα άλλα σημαντικά και ενδιαφέροντα ζητήματα. Δεν έχω δυστυχώς το χρόνο να σχολιάσω όλα αυτά τα ζητήματα, αν και θα ήθελα να κάνω δύο παρατηρήσεις αυτές. Κύριε Θεωνά αναφερθήκατε στις συγκεντρώσεις. Σίγουρα δεν θα διέλαθε της προσοχής σας η προσοχή με την οποία η Ευρωπαϊκή Επιτροπή ασκεί τα καθήκοντά της σε ζητήματα που αφορούν τον έλεγχο στις συγκεντρώσεις. Εφαρμόζουμε με απόλυτη αυστηρότητα, όπως απαιτεί από εμάς ο κανονισμός, το κριτήριο της απαγόρευσης συγκεντρώσεων εφόσον αυτές καταλήγουν στη δημιουργία ή την ενίσχυση δεσπόζουσα θέσης. Συχνά δεν συμβαίνει αυτό, δεν υπάρχει τέτοιος κίνδυνος, μεταξύ άλλων και διότι οι επιχειρήσεις, γνωρίζοντας αυτό το κριτήριο, προτείνουν οι ίδιες μέτρα που συχνά είναι πολύ, πάρα πολύ αποτελεσματικά. Ο κύριος Evans έθεσε το θέμα των συλλογικών παραδόσεων. Συμφωνώ ότι ο τρόπος μεταχείρισης των συμφωνιών βιομηχανικών παραδόσεων χρειάζεται να συγκεκριμενοποιηθεί στις κατευθυντήριες γραμμές, πράγμα που θα γίνει στο κεφάλαιο περί συμφωνιών παραγωγής. Τα καρτέλ κρίσεων, κ. Berenguer, στοχεύουν άμεσα στη μείωση της παραγωγής και την αύξηση των τιμών. Ως εκ τούτου, πάντοτε επιφέρουν περιοριστικές συνέπειες στον ανταγωνισμό. Αυτό δεν αποκλείει την πιθανότητα να εξαιρεθούν τέτοια καρτέλ σύμφωνα με το Αρθρο 81 (3). Ωστόσο κάτι τέτοιο θα ήταν εφικτό μόνο βάσει μεμονωμένης εξέτασης της κάθε περίπτωσης και βάσει των χαρακτηριστικών της συμφωνίας. Αυτός είναι ο λόγος για τον οποίο δεν θα ήταν κατάλληλο να συμπεριληφθούν οι εν λόγω συμφωνίες στις κατευθυντήριες γραμμές. Τέλος, πώς χωρούν όλα αυτά στην ευρύτερη προσπάθεια εκσυγχρονισμού; Κατ' αρχάς είμαι σε θέση να επιβεβαιώσω στον κ. Evans ότι περιμένω ότι η Επιτροπή θα μπορέσει να υιοθετήσει μια πρόταση κανονισμού που θα μεταρρυθμίσει τον Κανονισμό 17 του 1962 πριν από το τέλος του τρέχοντος μήνα. Η μεταρρύθμιση αυτή συμπεριλαμβάνει την κατάργηση του συστήματος κοινοποίησης. Ωστόσο, κ. Karas, αυτό δεν θα πρέπει να μειώσει τη νομική βεβαιότητα για τις εταιρίες. Προκειμένου να εξασφαλιστεί αυτό, η Επιτροπή διασαφηνίζει τους παρόντες ουσιαστικούς κανόνες της. Το έχουμε ήδη πράξει όσον αφορά τη διανομή - κάθετες συμφωνίες - και τώρα το κάνουμε για τις οριζόντιες συμφωνίες. Οι κανονισμοί και οι ειδοποιήσεις απαλλαγής κατά κατηγορία θα παράσχουν στις εταιρίες περισσότερη βεβαιότητα όσον αφορά το περιεχόμενο των κανόνων μας αλλά και την αξιολόγηση των συμφωνιών τους από τις ίδιες μέσα στο πνεύμα μιας ευρύτερης προσπάθειας μεταρρύθμισης. Αυτό δεν μπορεί να θεωρηθεί εκ νέου εθνικοποίηση της πολιτικής ανταγωνισμού αλλά, σε μεγαλύτερο βαθμό από το παρελθόν, θα επωφεληθεί από τη συνεργασία με τις εθνικές αρχές ανταγωνισμού και τα εθνικά δικαστήρια στη γενική προσπάθεια εφαρμογής των κανόνων ανταγωνισμού της ΕΕ. Πρόεδρος Η συζήτηση έληξε. Η ψηφοφορία θα διεξαχθεί την Πέμπτη, στις 11.00. Περιβαλλοντική διάσταση στην αναπτυξιακή διαδικασία των αναπτυσσομένων χωρών Πρόεδρος Η ημερήσια διάταξη προβλέπει τη συζήτηση της έκθεσης (A5-0215/2000) του κ. Wijkman, εξ ονόματος της Αντιπροσωπείας του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου στην επιτροπή συνδιαλλαγής, σχετικά με τη γνωμοδότηση της Επιτροπής για τις τροπολογίες του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου στην κοινή θέση του Συμβουλίου για την πρόταση κανονισμού του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου και του Συμβουλίου που αφορά τα μέτρα για την προώθηση της πλήρους ενσωμάτωσης της περιβαλλοντικής διάστασης στη διαδικασία ανάπτυξης των αναπτυσσόμενων χωρών (με την οποία τροποποιείται η πρόταση της Επιτροπής) [C5-0283/2000 - 1999/0020(COD)]. Wijkman Κύριε Πρόεδρε, ο κανονισμός τον οποίο θα συζητήσουμε σήμερα αφορά τις προϋποθέσεις προκειμένου στα πλαίσια της πολιτικής ενίσχυσης της ΕΕ προς τρίτες χώρες να μεριμνήσουμε ούτως ώστε να ληφθεί καλύτερα υπόψη το περιβάλλον και οι φυσικοί πόροι στα πλαίσια διαφόρων αναπτυξιακών προγραμμάτων. Πρόκειται για ένα σημαντικό ζήτημα. Γνωρίζουμε ότι η οικονομική ανάπτυξη μπορεί συχνά να έχει αρνητικές επιπτώσεις στο περιβάλλον, είτε κατά την εκμετάλλευση των φυσικών πόρων, είτε κατά την ίδια τη βιομηχανική παραγωγή ή κατά τη χρήση των προϊόντων. Οι ζημιές σας στο περιβάλλον έχουν αρνητικές επιπτώσεις στην υγεία και μπορούν να αποβούν εις βάρος της βιοποικιλότητας. Μπορεί επίσης να αποδειχθούν επιβλαβείς για την παραγωγικότητα του φυσικού περιβάλλοντος μακροπρόθεσμα. Εάν και εφόσον συμβεί κάτι τέτοιο, θα υπάρξουν άμεσες επιπτώσεις στην υγεία των οικονομιών μας. Ακολουθώντας μια τακτική πρόληψης και επιλέγοντας μεθόδους και τεχνικές οι οποίες έχουν όσο το δυνατόν πιο περιορισμένες επιπτώσεις στο περιβάλλον, η ανάπτυξη μπορεί να συνδυαστεί με τη φροντίδα του περιβάλλοντος. Αυτό είναι σημαντικό και για τις δικές μας χώρες, αν και έχουμε ακόμη ένα πολύ μακρύ δρόμο μπροστά μας στην Ευρωπαϊκή Ένωση. Είναι βέβαια σημαντικό αυτό και για τις αναπτυσσόμενες χώρες, και μάλιστα στα πλαίσια της συνεργασίας για την ανάπτυξη των χωρών αυτών με την Ευρωπαϊκή Ένωση. Προκειμένου να ενσωματωθεί η φροντίδα για το περιβάλλον στη συνολική μας πολιτική απαιτείται μεταξύ άλλων μία γενικότερη εργασία προκειμένου να αναπτυχθούν οι κατάλληλες μέθοδοι και σχέδια επιδείξεων (demonstrations projekt), καθώς επίσης και εκπαίδευση και κατάρτιση τόσο του προσωπικού της Ευρωπαϊκής Επιτροπής όσο και του αντιστοίχου προσωπικού στις αποδέκτριες χώρες. Ο κανονισμός που συζητούμε ρυθμίζει λεπτομερώς τέτοια ζητήματα και προβλέπει τη διάθεση ενός επαρκούς ποσού για τη χρηματοδότησή τους. Κύριε Πρόεδρε, το ζήτημα αυτό συζητήθηκε κατά το παρελθόν δύο φορές από το Κοινοβούλιο. Κατά την τελευταία συζήτηση εντοπίστηκαν σημαντικές διαφορές μεταξύ των θέσεών μας και της πρότασης η οποία υιοθετήθηκε από το Συμβούλιο. Ξεκίνησε η διαδικασία συνδιαλλαγής, της οποίας τα αποτελέσματα βλέπουμε σήμερα. Θεωρώ ότι ως Κοινοβούλιο οφείλουμε να χαιρετίσουμε με μεγάλη ικανοποίηση το αποτέλεσμα αυτής της διαδικασίας συνδιαλλαγής. Σε σημαντικά σημεία επιτύχαμε τους στόχους μας. Επιτρέψτε μου να αναφέρω τρεις σημαντικούς τομείς: Πρώτον: ο προϋπολογισμός διπλασιάστηκε σχεδόν σε σχέση με το αρχικό ποσό, από 50 εκατομμύρια σε 93 εκατομμύρια ευρώ. Δεύτερον: ο βαθμός της παρέμβασης των κρατών μελών στις όλες διαδικασίες αποτέλεσε το κύριο ερώτημα. Στο σημείο αυτή η αρχική θέση του Κοινοβουλίου ήταν να επιλέξουμε όσο το δυνατόν λιγότερη παρέμβαση, δηλαδή να αναθέσουμε στην Ευρωπαϊκή Επιτροπή την κύρια ευθύνη της όλης διαδικασίας και να την αξιολογήσουμε κατόπιν εκ των υστέρων. Η συμβιβαστική λύση στην οποία καταλήξαμε δέχεται ότι μόνο για δραστηριότητες που υπερβαίνουν τα 2,5 εκατομμύρια ευρώ θα υπάρχει κοινή απόφαση, θα απαιτείται δηλαδή η δραστήρια συμμετοχή των κρατών μελών. Θεωρώ καλή αυτή τη λύση. Εάν αποσκοπούμε, όπως θα έπρεπε, στο να απλοποιήσουμε την αναπτυξιακή βοήθεια καθιστώντας τη λιγότερο γραφειοκρατική, μειώνοντας έτσι την απόσταση μεταξύ των δεσμεύσεων και των υποσχέσεων αφενός και των πραγματοποιούμενων έργων αφετέρου, η μείωση της παρέμβασης των κρατών μελών στο λειτουργικό τμήμα της συνεργασίας αποτελεί απαραίτητη προϋπόθεση. Με τη συνδιαλλαγή στην οποία καταλήξαμε πραγματοποιήσαμε ένα σημαντικό βήμα προς αυτή την κατεύθυνση. Τρίτον: κατά τη δεύτερη ανάγνωση απαιτήσαμε να μην είναι χρονικά περιορισμένος αυτός ο κανονισμός, δηλαδή, να γίνεται πολύ μακροπρόθεσμος σχεδιασμός τέτοιων δραστηριοτήτων. Θεωρώ ότι θα πρέπει να μας ικανοποιεί το γεγονός ότι αποφασίστηκε πλέον να αξιολογηθούν αυτές οι δραστηριότητες μετά από τέσσερα χρόνια και να ληφθούν τότε οι αναγκαίες αποφάσεις για το μέλλον. Μετά από αυτή την αξιολόγηση θα έχουμε κάθε ευκαιρία να καθορίσουμε κατευθυντήριε γραμμές και μάλιστα πιο λεπτομερείς από αυτές που διαθέτουμε σήμερα για τέτοιες σημαντικές δραστηριότητες. Συνιστώ, κύριε Πρόεδρε, να υιοθετήσει το Κοινοβούλιο το αποτέλεσμα της συνδιαλλαγής. Scheele Κύριε Πρόεδρε, αυτό το σχέδιο κανονισμού αφορά ένα από τους πρώτους κανονισμούς στον τομέα της αναπτυξιακής πολιτικής ο οποίος αποφασίζεται με τη διαδικασία της λήψεως αποφάσεων από κοινού. Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο ανταποκρίνεται έτσι στα νέα αυξημένα καθήκοντά του. Ανέφεραν πολλοί ότι ο κανονισμός αυτός θα πρέπει να ολοκληρωθεί το ταχύτερο δυνατό και ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο οφείλει για το σκοπό αυτό να αποσύρει πολλές από τις τροπολογίες τους. Η μέθοδος που ακολουθήσαμε ήταν αναμφίβολα η σωστή. Επιτύχαμε κάποιες βελτιώσεις σε αυτό το σχέδιο κανονισμού. Μια από τις σημαντικότερες βελτιώσεις, όπως ανέφερε ήδη και ο εισηγητής, είναι η κατάλληλη χρηματοδότηση των δραστηριοτήτων που προβλέπει αυτός ο κανονισμός. Η αύξηση των πόρων που επιτύχαμε από 50,4 σε 93 εκατομμύρια ευρώ, ο διπλασιασμός δηλαδή στην ουσία, αποτελεί μια θαυμάσια επιτυχία, παρόλο που γνωρίζουμε ότι δεδομένης της σημασίας του ζητήματος για το μέλλον όλων μας απαιτείται ένα πολύ υψηλότερο ποσό. Βέβαια αυτό μας οδηγεί σε μια πολύ γενικότερη πολιτική συζήτηση η οποία υπερβαίνει τα πλαίσια αυτού του κανονισμού. Με τις τροπολογίες μας μπορέσαμε να επιφέρουμε κάποιες αλλαγές στο άρθρο 3, το οποίο αφορά τη φύση των προς εφαρμογή μέτρων. Λυπούμαι που δεν έγινε δεκτή η τροπολογία του Κοινοβουλίου με την οποία ζητούμε να μην απαιτούνται εάν υπάρξει ανάγκη τραπεζικές εγγυήσεις και ενέχυρα, προκειμένου να διευρύνουμε όσο το δυνατόν περισσότερο τους αιτούντες και τις ομάδες στόχους που μπορούν να ευεργετηθούν. Παρόλα αυτά πιστεύω ότι το Κοινοβούλιο και ο εισηγητής σημείωσαν μια λαμπρή επιτυχία. Isler Bιguin Κύριε Πρόεδρε, οχτώ χρόνια μετά τη Διάσκεψη του Ρίο, όπου τα Ηνωμένα Έθνη αναγνώρισαν ότι το περιβάλλον είναι άρρηκτα συνδεδεμένο με την ανάπτυξη, η Ευρωπαϊκή Ένωση εγκρίνει επιτέλους κανονισμούς για την ενσωμάτωση της περιβαλλοντικής διάστασης στην αναπτυξιακή διαδικασία των αναπτυσσομένων χωρών Έτσι μπορούμε να εκφράσουμε την ικανοποίησή μας για τη δημοσιονομική προσπάθεια που κατεβλήθη κατά τη συνδιαλλαγή - και θέλω να ευχαριστήσω, εξ ονόματος της ομάδας μου, τον εισηγητή -, αλλά ο προϋπολογισμός δεν παύει να είναι χαμηλός σε σχέση με τις μεγάλες ανάγκες και τις ακόμα μεγαλύτερες προσδοκίες των ενδιαφερομένων λαών. Όταν δίνουμε μόλις κάτι παραπάνω από 15 εκατομμύρια ευρώ, σε διάστημα έξι ετών, στις αναπτυσσόμενες χώρες της Αφρικής, Καραϊβικής, Λατινικής Αμερικής, δεν είναι σαν να τα δίνουμε για να έχουμε ήσυχη τη συνείδησή μας και μόνο, αφού είναι γνωστή η οικονομική, οικολογική και κοινωνική κατάσταση των εξαθλιωμένων αυτών χωρών; Η δημοσιονομική κατεύθυνση που έχει στόχο να προωθήσει την πλήρη ενσωμάτωση της περιβαλλοντικής διάστασης στην αναπτυξιακή διαδικασία, δεν θα πρέπει σε καμία περίπτωση να σημαίνει ότι σε όλα τα υπόλοιπα σχέδια η περιβαλλοντική διάσταση θα παραμελείται. Θέλω να υπενθυμίσω ότι η αειφόρος ανάπτυξη, που ενσωματώνει πλήρως την περιβαλλοντική διάσταση, εξακολουθεί να είναι σήμερα περισσότερο από κάθε άλλη φορά το μοναδικό αναπτυξιακό μοντέλο που μπορεί να ανταποκριθεί στις απαιτήσεις τόσο των εξαθλιωμένων χωρών του Νότου όσο και των υποβαθμισμένων χωρών του Βορρά. Nielson . Εξ ονόματος της Επιτροπής θα ήθελα να συγχαρώ τον εισηγητή, τον κύριο Wijkman, και τα μέλη της αντιπροσωπείας συνδιαλλαγής που συνέθεσαν ένα συμβιβαστικό πακέτο που έχει ήδη υιοθετηθεί επισήμως από το Συμβούλιο. Η Επιτροπή υποστηρίζει τον προταθέντα κανονισμό που έχετε ανά χείρας. Τον θεωρεί σημαντικό μέσο για την εφαρμογή στρατηγικών και πιλοτικών δραστηριοτήτων στον τομέα του περιβάλλοντος. Είναι φυσικά συμπληρωματικό μέσο που προστίθεται στα υπόλοιπα που ήδη έχει στη διάθεσή της η Επιτροπή. Ευτυχώς, οι δραστηριότητές μας στον τομέα του περιβάλλοντος και της ανάπτυξης δεν περιορίζονται σε δράσεις που χρηματοδοτούνται από τον συγκεκριμένο κανονισμό. Προβαίνουμε σε ενσωμάτωση του περιβάλλοντος σε όλα όσα κάνουμε. Ως εκ τούτου, σκοπεύουμε να χρησιμοποιήσουμε το μέσο με στρατηγικό τρόπο επικεντρώνοντας τις προσπάθειές μας ειδικά στη στήριξη των διεθνών περιβαλλοντικών συμβάσεων. Ήδη προωθούνται σχέδια για τη χρηματοδότηση έργων που θα εκπληρώσουν τους στόχους του κανονισμού. Αφ' ης στιγμής υιοθετηθεί επισήμως και γίνουν διαθέσιμα τα κονδύλια, θα προχωρήσουμε στην ολοκλήρωση των συμφωνιών για την εφαρμογή τους. Ωστόσο, ο χρόνος τρέχει εναντίον μας, αφού προχωρούμε ολοταχώς προς το τέλος του οικονομικού έτους. Για άλλη μια φορά θέλω να ευχαριστήσω το Κοινοβούλιο για το έργο που επιτέλεσε ώστε να εγκριθεί αυτός ο κανονισμός αλλά και για το ενδιαφέρον που έδειξαν πολλοί βουλευτές. Είμαι πεπεισμένος ότι ο κανονισμός θα μας προσφέρει ένα χρήσιμο εργαλείο που θα εξασφαλίσει ότι η περιβαλλοντική διάσταση θα ληφθεί πλήρως υπόψη στην αναπτυξιακή συνεργασία μας. Διατήρηση και αειφόρος διαχείριση τροπικών και άλλων δασών στις αναπτυσσόμενες χώρες Πρόεδρος H ημερήσια διάταξη προβλέπει την εξέταση της έκθεσης (A5­­0216/2000) του βουλευτή Fernαndez Martνn, εξ ονόματος της Αντιπροσωπείας του Κοινοβουλίου στην Επιτροπή Συνδιαλλαγής, σχετικά με το εγκριθέν από την Επιτροπή Συνδιαλλαγής κοινό σχέδιο κανονισμού του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου και του Συμβουλίου που αφορά τα μέτρα για την προώθηση της διατήρησης και της αειφόρου διαχείρισης των τροπικών δασών και άλλων δασών στις αναπτυσσόμενες χώρες (C5­0284/2000 - 1999/0015(COS)). Fernαndez Martνn Kύριε Πρόεδρε, με την έκθεση αυτή σχετικά με τον Κανονισμό για τη διατήρηση και την αειφόρο διαχείριση τροπικών και άλλων δασών στις αναπτυσσόμενες χώρες, όπως και με την προηγούμενη έκθεση που υπέβαλε ο κ. Wijkman, το Κοινοβούλιο ολοκληρώνει σήμερα, και αύριο με την αντίστοιχη ψηφοφορία, την άσκηση για πρώτη φορά των νέων του αρμοδιοτήτων απόφασης από κοινού σε θέματα συνεργασίας και ανάπτυξης. Η διαδικασία ολοκληρώνεται μετά από μία μεγάλη χρονική περίοδο, αφού αφιερώσαμε σχεδόν τρία χρόνια για την πρώτη και δεύτερη ανάγνωση και για τη συζήτηση στην επιτροπή συνδιαλλαγής. Ως εισηγητής θέλω να εκφράσω την ικανοποίησή μου διότι εκτιμώ ότι η μακρά αυτή περίοδος υπήρξε γόνιμη, καθώς επέτρεψε να επιτευχθεί συμφωνία σχετικά με το κείμενο του Κανονισμού το οποίο ζητώ σήμερα από την Ολομέλεια του Κοινοβουλίου να υπερψηφίσει. Ξεκινήσαμε από πολύ διαφορετικές θέσεις. Βασικά, οι διαφορές μεταξύ του Κοινοβουλίου και του Συμβουλίου αναφέρονταν στη χρηματοδότηση του προγράμματος από τον προϋπολογισμό, στο χρονοδιάγραμμα και στην επιτροπολογία. Το Κοινοβούλιο είχε προτείνει, στις προηγούμενες διαδικασίες, πολλές τροπολογίες που το Συμβούλιο και η Επιτροπή είχαν υιοθετήσει και πρέπει να πω - είναι ορθό να το παραδεχτούμε - ότι η διαχείριση του προηγούμενου προγράμματος εκ μέρους της Επιτροπής, το υψηλό επίπεδο εκτέλεσής του και τα καλά αποτελέσματά του χρησίμευσαν προκειμένου ο εισηγητής, με την υποστήριξη της Επιτροπής Ανάπτυξης, να καταφέρει να πείσει το Συμβούλιο για την ανάγκη διατήρησης του προγράμματος με επαρκή χρηματοδότηση για να διασφαλιστεί η επιτυχία του. Τα τροπικά δάση και οι διάφορες λειτουργίες τους και η χρησιμότητά τους για την ανθρωπότητα μπορούν να συμβάλουν σε μεγάλο βαθμό στην επίτευξη των στόχων της Ένωσης, όχι μόνο όσον αφορά στην ανάπτυξη και στο περιβάλλον, αλλά και στους στόχους καταπολέμησης της φτώχειας και στην αειφόρο οικονομική και κοινωνική ανάπτυξη. Με τον Κανονισμό αυτό, η Ευρωπαϊκή Ένωση παρέχει κατάλληλη χρηματοδοτική και τεχνική βοήθεια προκειμένου να προωθήσει τη διατήρηση και την αειφόρο διαχείριση των τροπικών και άλλων δασών στις αναπτυσσόμενες χώρες, κατά τρόπο ώστε τα δάση να μπορούν να εκπληρώνουν τις λειτουργίες τους ως πηγές πλούτου και κοινωνικής ανάπτυξης με αειφόρα περιβαλλοντικά κριτήρια, όπως αναμένεται από αυτά σε τοπικό, εθνικό και παγκόσμιο επίπεδο. Αναφέρεται στον Κανονισμό ότι η αειφόρος διαχείριση των δασών πρέπει να επιδιώκει τη βελτίωση των συνθηκών διαβίωσης και την ευημερία των πληθυσμών εντός των ορίων των δυνατοτήτων των οικοσυστημάτων, διατηρώντας τη φυσική κληρονομιά και τη βιοποικιλότητά τους. Αυτό πρέπει να επιτευχθεί με την ενθάρρυνση της ενεργούς συμμετοχής των πληθυσμών που εξαρτώνται από τα δάση και των τοπικών κοινοτήτων στην κατάρτιση των εθνικών πολιτικών και στο σχεδιασμό για την ανάπτυξη. Γι' αυτό πρέπει να βελτιωθεί ο συντονισμός και η ροή πληροφοριών μεταξύ των σχεδίων της Επιτροπής - αυτό που η Επιτροπή θα υποβάλλει κατά τα επόμενα χρόνια - και των σχεδίων των κρατών μελών, προκειμένου να επιτευχθούν πιο συνεκτικές δράσεις και επομένως καλύτερη εκμετάλλευση των πόρων. Στο δημοσιονομικό πεδίο, πρέπει να εκφράσουμε την ικανοποίησή μας διότι, μετά τους περιορισμούς που, γενικά, επέβαλαν τα σχέδια για την ανοικοδόμηση του Κοσσυφοπεδίου, μπορούμε σήμερα να υπολογίζουμε σε ένα κονδύλι 249 εκατομμυρίων ευρώ ξεκινώντας, όπως έγινε, από μία αρχική πρόταση του Συμβουλίου του ύψους των 9 εκατομμυρίων ευρώ, για μία περίοδο 6 ετών, από σήμερα μέχρι το 2006. Αυτό θα επιτρέψει την επαρκή χρηματοδότηση για να εκπληρωθούν οι στόχοι τουλάχιστον με την ίδια αποτελεσματικότητα με την οποία εκπληρώθηκαν κατά την περίοδο που ολοκληρώνεται τώρα. Ωστόσο, στο θέμα της επιτροπολογίας είναι γνωστή η διαφορετική θέση που διατηρεί το Κοινοβούλιο, και ειδικά η Επιτροπή Ανάπτυξης, σε σχέση με τη θέση του Συμβουλίου. Εμείς έχουμε μία θέση που τείνει πιο πολύ στο να δοθούν περισσότερες αρμοδιότητες στην Επιτροπή στο πεδίο αυτό. Δεν μπορέσαμε να επιτύχουμε συμφωνία, διότι η συμφωνία αυτή αναμένεται από μία συνολική προσέγγιση σχετικά με το ζήτημα. Όμως, τουλάχιστον, η Επιτροπή Ανάπτυξης μπορεί να αισθάνεται ικανοποιημένη διότι, στο θέμα αυτό της επιτροπολογίας, έχει επιτευχθεί μία συμφωνία που επιτρέπει να καταρτισθούν οι αναγκαίες δημοσιονομικές προβλέψεις και ένα συγκεκριμένο χρονοδιάγραμμα προκειμένου να διατηρηθεί μία ακριβής ενημέρωση σχετικά με τις στρατηγικές κατευθυντήριες γραμμές και τις προτεραιότητες εκτέλεσης των δράσεων για τα επόμενα έτη. Τελικά, κύριε Πρόεδρε, είναι μία καλή συμφωνία για ένα καλό πρόγραμμα με στόχο τη διατήρηση των τροπικών δασών. Scheele Κύριε Πρόεδρε, το παρόν σχέδιο κανονισμού για τη διατήρηση και την αειφόρο διαχείριση τροπικών και άλλων δασών στις αναπτυσσόμενες χώρες δεν συνδέεται μόνο θεματικά με τον προηγούμενο κανονισμό. Οι πολιτικές πιέσεις και τα πολιτικά επιχειρήματα προκειμένου να "περάσει" όπως-όπως αυτός ο κανονισμός μας θυμίζουν πολύ το προηγούμενο σχέδιο κανονισμού που συζητήσαμε. Και σε αυτή την περίπτωση αγνοήσαμε τις Κασσάνδρες και τους άλλους μάντεις κακών και αποφασίσαμε να παρέμβουμε έτσι ώστε να βελτιώσουμε σημαντικά, όπως πιστεύω, το περιεχόμενο του κανονισμού. Η ενεργός συμμετοχή των τοπικών κοινοτήτων και των άμεσα ενεχομένων πληθυσμών στην ανάπτυξη της εθνικής πολιτικής για τα δάση και στην εκπόνηση των αναπτυξιακών σχεδίων αποτελεί έναν από τους στόχους του κανονισμού και ένα από τα θετικότερα, πιστεύω, στοιχεία του. Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο κατόρθωσε να επιτύχει την κατάλληλη χρηματοδότηση. Το Συμβούλιο είχε προτείνει στην πρότασή του ένα αστείο χρηματοδοτικό πλαίσιο 53 εκατομμυρίων ευρώ για την περίοδο 200/2006. Το Κοινοβούλιο ζήτησε και εξασφάλισε 249 εκατομμύρια ευρώ για την ίδια περίοδο και διακήρυξε ότι είναι απαράδεκτο η ανοικοδόμηση των Βαλκανίων, όσο αναγκαία και αν είναι αυτή, να πραγματοποιηθεί εις βάρος της πολιτικής ανάπτυξης της Ένωσης. Είναι σημαντικό να πληροφορεί η Επιτροπή το Κοινοβούλιο κάθε χρόνο σχετικά με τις κατευθυντήριες γραμμές και τις προτεραιότητες που καθόρισε. Από κοινού με το άρθρο 11 του κανονισμού, το οποίο προβλέπει την υποχρέωση να υποβάλλεται ετήσια έκθεση σχετικά με τα χρηματοδοτικά προγράμματα και μέτρα, η ενημέρωση της Επιτροπής αποτελεί για μας μία βάση προκειμένου να εντοπίζουμε εγκαίρως λάθη και ελλείψεις. Celli Κύριε Πρόεδρε, θεωρώ ότι η διατήρηση των τροπικών δασών θα πρέπει να ενισχύεται μέσω συγκεκριμένων πόρων, εισφορών και ούτω καθεξής, αλλά κυρίως - αυτό είναι το στοιχείο που μου άρεσε σε αυτόν τον κανονισμό - μέσω της συμμετοχής των τοπικών πληθυσμών, οι οποίοι μπορούν να προτείνουν συγκεκριμένες ιδέες προκειμένου να εξασφαλισθεί ένα βιώσιμο μέλλον και μια πραγματικά αειφόρος διαχείριση των δασών. Θα ήθελα να σας θυμίσω ότι στο περιοδικό Nature δημοσιεύθηκε πριν από λίγα χρόνια μια έρευνα για ένα δάσος στο Περού και για το πώς το δάσος αυτό μπορούσε να χρησιμοποιείται με τον καλύτερο τρόπο. Το δάσος αυτό περιείχε μια απίθανη βιοποικιλότητα, όπως συμβαίνει πάντοτε σε τέτοια δάση: τουλάχιστον 270 είδη φυτών σε ένα και μόνο εκτάριο, ενώ στην Ευρώπη υπάρχουν μόλις έξι ή εφτά ανά εκτάριο δάσους. Αυτή η πλούσια βιοποικιλότητα - που δεν αφορά μοναχά μόνο τα φυτά - έχει οικονομικές συνέπειες οι οποίες είναι πραγματικά εντυπωσιακές. Εκφράζονται με διάφορους τρόπους: για παράδειγμα μπορούν να κοπούν όλα τα δένδρα και να πωληθεί η ξυλεία τους, η οποία αξίζει 5 000 γαλλικά φράγκα, συν 15 000 επιπλέον για τη δημιουργία βοσκοτόπων - η συχνότερη περίπτωση ή για καλλιέργεια. Το έδαφος αυτό πολύ γρήγορα - καθώς στερείται του φυσικού λιπάσματος από τα δένδρα, μετατρέπεται σε έρημο. Μια μέθοδος ωστόσο η οποία μπορεί να διαρκέσει πολλά χρόνια θα ήταν η εκμετάλλευση των αγαθών που προσφέρει το έδαφος αυτό, όπως οι καρποί και τα φυτικά προϊόντα που συλλέγονται κάτω από τα δένδρα· η ελεγχόμενη κοπή δένδρων θα παρείχε ετήσιο εισόδημα 2 000 φράγκων, εισόδημα το οποίο θα ήταν βέβαια διαρκές, ουσιαστικά αιώνιο. Αυτό είναι ένα και μόνο παράδειγμα για να σας δείξω ότι πιστεύω στην αρχή της παροχής υπηρεσιών, τεχνικών πληροφοριών, προτάσεων για τον modus operandi προς αυτούς τους πληθυσμούς, προκειμένου να αναλάβουν οι ίδιοι τη διατήρηση των δασών τους, γνωρίζοντας ότι είναι προς το συμφέρον τους να φροντίζουν τα δάση αντί να τα καταστρέφουν όπως συμβαίνει συχνότατα σε τέτοιες δασικές περιοχές οι οποίες είναι τόσο πολύτιμες για την ατμόσφαιρα του πλανήτη μας. Θα ήθελα καταλήγοντας να παραθέσω ένα ρητό από το κόκκινο βιβλιαράκι του Μάο - που κανείς δεν το διαβάζει πλέον, αν και κάποτε μπορεί να φανεί χρήσιμο -: "μη χαρίζετε ψάρια στον ψαρά· είναι καλύτερο να τον μάθετε να ψαρεύει";. Nielson . Εξ ονόματος της Επιτροπής επιθυμώ να συγχαρώ τον εισηγητή για το έργο του σχετικά με αυτόν τον κανονισμό. Συγχαίρω τον κ. Fernαndez Martνn και τα άλλα μέλη της αντιπροσωπείας συνδιαλλαγής για τις προσπάθειές τους να επιτευχθεί μια ικανοποιητική λύση στον κανονισμό για τα τροπικά δάση. Η Επιτροπή υποστηρίζει το προταθέν κείμενο που έχετε ανά χείρας. Όπως και με το κεφάλαιο του προϋπολογισμού για το περιβάλλον, σκοπεύουμε να χρησιμοποιήσουμε το κεφάλαιο του προϋπολογισμού για τα τροπικά δάση στρατηγικά και σε συντονισμό με τις δράσεις που χρηματοδοτούνται από άλλα μέσα που έχει στη διάθεσή της η Επιτροπή. Σε διεθνές επίπεδο οραματίζομαι ότι ο εν λόγω κανονισμός θα αποτελέσει σημαντικό εργαλείο για την Κοινότητα προκειμένου να προωθήσει τα συμπεράσματα του διακυβερνητικού φόρουμ του ΟΗΕ για τα δάση. Ο συγκεκριμένος τομέας, όπως ξεκάθαρα εκφράστηκε στις παρεμβάσεις, είναι ζωτικής σημασίας για τη βιοποικιλότητα, για το κλίμα και για τη συνείδησή μας όσον αφορά την κληροδότηση στις μέλλουσες γενιές ενός πλανήτη που θα συνεχίσει να διαθέτει αυτά τα στοιχεία. Όποιος έχει βιώσει τη συγκίνηση να βρεθεί σε ένα πραγματικό τροπικό δάσος ποτέ δε θα ξεχάσει αυτή την εμπειρία και ασφαλώς δεν πρέπει να στερήσουμε από τα παιδιά μας την ευκαιρία αυτή. Για άλλη μια φορά συγχαίρω το Κοινοβούλιο γι' αυτή την επιτυχημένη κατάληξη και θέλω επίσης να εκφράσω την εκτίμησή μου για τη συμβολή του κατά την πρώτη και δεύτερη ανάγνωση του κανονισμού. Πρόεδρος Ευχαριστώ πολύ, Επίτροπε κύριε Nielson. Η συζήτηση έληξε. Η ψηφοφορία θα διεξαχθεί αύριο, στις 11.00. Συμπληρωματικότητα των πολιτικών της Κοινότητας και των κρατών μελών στον τομέα της συνεργασίας για την ανάπτυξη Πρόεδρος Η ημερήσια διάταξη προβλέπει τη συζήτηση της έκθεσης (A5­0227/2000) της βουλευτού Ferrer, εξ ονόματος της Επιτροπής Ανάπτυξης και Συνεργασίας σχετικά με την ανακοίνωση της Επιτροπής προς το Συμβούλιο και το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο που αφορά τη συμπληρωματικότητα των πολιτικών της Κοινότητας και των κρατών μελών στον τομέα της συνεργασίας για την ανάπτυξη [(COM(1999) 218 - C5­0179/1999 - 1999/2156(COS)]. Ferrer Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, κυρίες και κύριοι, η αύξηση της φτώχειας, παρόλη την αργή αύξηση του παγκόσμιου ακαθάριστου εγχώριου προϊόντος κατά τις τελευταίες δεκαετίες, η σημερινή τάση των κρατών μελών να μειώνουν τους πόρους που προορίζονται για την επίσημη αναπτυξιακή βοήθεια προς όφελος των άμεσων επενδύσεων, εκ των οποίων μόνο το 1% προορίζεται για τις λιγότερο αναπτυγμένες χώρες - γεγονός που αυξάνει το χάσμα που χωρίζει τις χώρες αυτές από τις πλούσιες ή τις αναπτυσσόμενες χώρες -, και η πεποίθηση ότι η διαδικασία παγκοσμιοποίησης μπορεί να αυξήσει τις δυσκολίες των φτωχών χωρών, είναι όλοι αυτοί οι παράγοντες που καθιστούν προφανή την επιτακτική ανάγκη να βελτιωθεί η αποτελεσματικότητα των πολιτικών αναπτυξιακής συνεργασίας. Επίσης σε θέματα δημοκρατίας και σεβασμού των ανθρωπίνων δικαιωμάτων είμαστε πολύ μακριά από τις επιθυμητές παραμέτρους: πραξικοπήματα, βία, πόλεμοι και παραβιάσεις των ανθρωπίνων δικαιωμάτων συνεχίζουν να αποτελούν τμήμα της πραγματικότητας των λιγότερο ανεπτυγμένων χωρών και γι' αυτό πρέπει, να συμβάλουμε στη διόρθωσή της. Στο πλαίσιο αυτό, καθίσταται απαραίτητο να ενισχύσουμε τη συμπληρωματικότητα των πολιτικών συνεργασίας για την ανάπτυξη που εφαρμόζουν η Επιτροπή και τα κράτη μέλη. Πρώτον, επειδή η συμπληρωματικότητα επιτρέπει να επωφεληθούμε από τη σύμπραξη στην οποία οδηγεί μία συντονισμένη προσέγγιση των δράσεων που πρέπει να υλοποιηθούν, όχι μόνο από την Ευρωπαϊκή Ένωση αλλά και από όλους τους διεθνείς χορηγούς, γεγονός το οποίο θα βελτιώσει την επίπτωση των εν λόγω δράσεων. Δεύτερον, επειδή επιτρέπει να εισάγουμε ένα στοιχείο προστιθέμενης αξίας στις παρεμβάσεις των κρατών μελών, γεγονός το οποίο θα βοηθήσει στη βελτιστοποίηση των πόρων που προορίζονται για την αναπτυξιακή βοήθεια και στην επίτευξη καλύτερων αποτελεσμάτων. Τρίτον, διότι επιτρέπει να βελτιωθεί η ορατότητα της Ευρωπαϊκής Ένωσης και να καταστεί πιο αξιόπιστη η αναπτυξιακή πολιτική της , γεγονός το οποίο θα της χρησιμεύσει ώστε να μπορέσει να ασκήσει την πολιτική επιρροή που της αντιστοιχεί ως πρώτος χορηγός κεφαλαίων - ας θυμηθούμε ότι από το μισό μέχρι και τα δύο τρίτα της αναπτυξιακής βοήθειας προέρχεται από την Ευρωπαϊκή Ένωση -, επιρροή που τόσο οι μη κυβερνητικές οργανώσεις όσο και οι δικαιούχες χώρες επιθυμούν να είναι πιο έντονη, δεδομένης της μεγάλης ευαισθησίας της Ευρωπαϊκής Ένωσης σε θέματα κοινωνικής δικαιοσύνης και ανθρώπινης ανάπτυξης. Τέλος, η ενίσχυση της συμπληρωματικότητας είναι σημαντική διότι η Συνθήκη της Ένωσης ορίζει ρητά ότι τα κράτη μέλη και η Κοινότητα πρέπει να συντονίζουν τις πολιτικές τους σε θέματα αναπτυξιακής συνεργασίας για την ανάπτυξη και να συντονίζουν τα προγράμματα βοήθειας που εφαρμόζουν. Γι' αυτό, λοιπόν, πρέπει να αξιολογηθεί θετικά η υποβολή, εκ μέρους της Επιτροπής, της ανακοίνωσης σχετικά με τη συμπληρωματικότητα των πολιτικών της Κοινότητας και των κρατών μελών στο πεδίο της συνεργασίας για την ανάπτυξη, αφού τα μέτρα που προτείνονται σε αυτή μπορούν να συμβάλουν για την εξάλειψη των εμποδίων που παρακωλύουν σημαντικές προόδους στον τομέα αυτό. Γενικά, μπορεί να πει κανείς ότι η Επιτροπή Ανάπτυξης, και εγώ προσωπικά, συμφωνούμε με τις γενικές γραμμές του εγγράφου και με τα μέτρα που προτείνονται σε αυτό. Ωστόσο, θα ήθελα να κάνω ορισμένες διευκρινίσεις: πρώτον, θεωρώ ότι η Επιτροπή όφειλε να λάβει υπόψη της ότι η συμπληρωματικότητα δεν αποτελεί ένα μεμονωμένο στοιχείο, αλλά πρέπει να αντιμετωπίζεται στο πλαίσιο μίας συνολικής στρατηγικής η οποία περιλαμβάνει επίσης το θέμα του συντονισμού και της συνοχής, μιας και η συνοχή είναι αναπόσπαστη από το συντονισμό και τη συμπληρωματικότητα, και χωρίς συντονισμό δεν είναι εφικτή η συμπληρωματικότητα. Επομένως φρονώ ότι, για να μειωθούν πραγματικά οι επιπτώσεις των ευρωπαϊκών πολιτικών ανάπτυξης και να διασφαλιστεί η αξιοπιστία της Ένωσης, θα ήταν πολύ πιο πρόσφορο και ξεκάθαρο οι πτυχές αυτές να αντιμετωπίζονται από κοινού στο πλαίσιο της ανακοίνωσης σχετικά με την πολιτική για την ανάπτυξη, αφού αυτό θα επέτρεπε να τονισθεί περισσότερο ο αναπόσπαστος και ουσιώδης χαρακτήρας των στοιχείων αυτών όσον αφορά στη διατύπωση μίας πολιτικής ανάπτυξης σύμφωνης με τους στόχους της Ένωσης. Η δεύτερη διευκρίνιση αναφέρεται στην ίδια την έννοια της συμπληρωματικότητας, η οποία δεν πρέπει να νοείται ως μία αρχή προφύλαξης για να διαφυλαχθούν οι αρμοδιότητες των κρατών μελών στο πεδίο αυτό, αλλά ως εκδήλωση μίας πολιτικής βούλησης να συνενωθούν οι προσπάθειες για τη βελτίωση και την καλύτερη συμβολή στην υλοποίηση των στόχων της πολιτικής για την αναπτυξιακή συνεργασία. Αλλωστε, η ανάγκη να υπάρχει μέριμνα για την ενότητα, τη συνοχή και την αποτελεσματικότητα της δράσης της Ένωσης στο πεδίο της εξωτερικής πολιτικής - που επίσης προβλέπεται στη Συνθήκη - πρέπει να επεκταθεί στις πολιτικές ανάπτυξης, στο μέτρο που αυτές αποτελούν αναπόσπαστο τμήμα της εξωτερικής δράσης της Ένωσης. Επομένως, η Επιτροπή θα έπρεπε να αναλάβει την πρωτοβουλία και να πραγματοποιήσει ένα ποιοτικό άλμα προς την κατεύθυνση αυτή, προκειμένου να επιτρέψει στην Ευρωπαϊκή Ένωση να καταρτίσει τις στρατηγικές προτεραιότητες της Ευρωπαϊκής Ένωσης όσον αφορά στη βοήθεια για την ανάπτυξη. Τρίτον, πρέπει να πω ότι τα μέτρα για την ενίσχυση της συμπληρωματικότητας δύσκολα θα παράγουν από μόνα τους τα αναμενόμενα αποτελέσματα. Γι' αυτό απαιτείται, ως προϋπόθεση, η πολιτική βούληση του Συμβουλίου να προχωρήσει προς την κατεύθυνση μεγαλύτερης ένταξης στον τομέα της συνεργασίας, επειδή αυτό που αποτέλεσε εμπόδιο για την πρόοδο στο θέμα της συμπληρωματικότητας ήταν κυρίως το γεγονός ότι τα κράτη μέλη καθορίζουν τις πολιτικές τους για την αναπτυξιακή συνεργασία περισσότερο με βάση τα γεωστρατηγικά και οικονομικά συμφέροντά τους και το αποικιακό παρελθόν τους, παρά λαμβάνοντας υπόψη τους στόχους της Ένωσης στον τομέα της ανάπτυξης. Τέλος, πρέπει να επιμείνουμε ότι, εκτός από τα επιχειρησιακά μέτρα για τη βελτίωση της διαχείρισης των προγραμμάτων, με τα οποία - όπως ήδη έχω αναφέρει - η Επιτροπή Ανάπτυξης είναι καταρχήν σύμφωνη, πιστεύουμε πως η Επιτροπή θα πρέπει να αναλάβει την ευθύνη για τη μελέτη και την υποβολή προτάσεων, απαραίτητη προϋπόθεση για να μπορέσει η Ένωση να προσανατολίσει τη βοήθεια όχι μόνο στην προώθηση της οικονομικής ανάπτυξης των δικαιούχων χωρών αλλά και για να αγγίξει η ανάπτυξη αυτή όλα τα στρώματα του πληθυσμού, εκπληρώνοντας έτσι τη δέσμευσή της για την ανάπτυξη των λαών και, κατά συνέπεια, τη δέσμευσή της για την ειρήνη, εφόσον χωρίς ανάπτυξη η ειρήνη θα είναι πάντα επισφαλές αγαθό. Εν πάση περιπτώσει, και εν κατακλείδι, θα ήθελα να επιμείνω στον πρόσφορο χαρακτήρα της ανακοίνωσης αυτής - παρόλο που θα επιθυμούσαμε να αποτελέσει τμήμα μίας συνολικής δέσμης - , και να επισημάνω την ορθότητα των μέτρων τα οποία, μαζί με τα μέτρα που προτείνει η Επιτροπή Ανάπτυξης στην έκθεσή μου, ελπίζουμε ότι θα βοηθήσουν να προσανατολισθεί η δράση προς μία καλύτερη επιχειρησιακή διαχείριση. Εν πάση περιπτώσει, πρέπει να τονίσουμε για άλλη μία φορά ότι το Συμβούλιο οφείλει να δώσει δείγματα πολιτικής βούλησης, χωρίς την οποία δύσκολα θα μπορέσουμε να κάνουμε πραγματικότητα την αρχή της συμπληρωματικότητας. Korhola Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα να συγχαρώ τον κ. Ferrer για την ισορροπημένη έκθεσή του. Είναι σημαντικό να αναγνωρίσουμε τον ρόλο της ΕΕ και την έκταση των δυνατοτήτων δράσης. Αναμένουμε συνοχή και συντονισμό. Θα ήθελα, επίσης, να εκφράσω την ικανοποίησή μου για την αναγνώριση της σημασίας του έργου των μη κυβερνητικών οργανώσεων και για τον συνυπολογισμό τους στην αναπτυξιακή συνεργασία, ιδίως προκειμένου να εδραιωθεί μέσω της συνεργασίας αυτής η κοινωνία των πολιτών. Θεωρώ, επίσης, ορθό σημείο αφετηρίας τη σύσταση να υλοποιηθεί ο συντονισμός στο πλαίσιο στρατηγικών που έχουν επιλέξει οι ίδιες οι δικαιούχοι χώρες. Όταν μιλάμε για αναπτυξιακή συνεργασία, είναι χρήσιμο να υπενθυμίζουμε παράλληλα ότι η συνεργασία αυτή δεν αποτελεί αυτοσκοπό. Ο σκοπός είναι να μπορούν οι αναπτυσσόμενες χώρες να διευθετούν μόνες τους τα προβλήματά τους, να αναλάβουν την ευθύνη της ανάπτυξής τους και να λειτουργούν ως κοινωνίες και, στον βαθμό που παρεμποδίζουμε αυτές τις δυνατότητες, πρέπει να προσπαθούμε να τις αποκαταστήσουμε. Στο επίπεδο της ΕΕ αυτό σημαίνει ιδίως να μην ενθαρρύνουμε ένα τρόπο ζωής που να στηρίζεται σε ένα μόνο προϊόν. Μόνο οι χώρες με υγιή οικονομία μπορούν να έχουν όφελος από την παγκοσμιοποίηση. Οι αναπτυσσόμενες χώρες που επιμένουν να ζουν εξαρτώμενες από ένα μόνο προϊόν αντιμετωπίζουν μια δύσκολη κατάσταση. Εμείς, από την πλευρά μας, πρέπει επίσης να μεριμνήσουμε ώστε οι αξίες μας να αντικατοπτρίζονται και στην πολιτική μας σε θέματα αναπτυξιακής συνεργασίας. Η υπό όρους χορήγηση της βοήθειας είναι αναγκαία. Έτσι, δεν πρέπει να στηρίζουμε τις χώρες που δεν δείχνουν κανένα ενδιαφέρον για τα ανθρώπινα δικαιώματα των πολιτών τους και για τη δημοκρατία. Στις άλλες περιπτώσεις, πρέπει να περιοριστούμε στην ανθρωπιστική βοήθεια. Κατά τη γνώμη μου, θα ήταν επίσης απαραίτητο να διαθέτει η ΕΕ, εκτός από ένα νομικό διαμεσολαβητή, και ένα διαμεσολαβητή για τα θέματα των ανθρωπίνων δικαιωμάτων. Η παρατήρηση της κατάστασης των ανθρωπίνων δικαιωμάτων στις αναπτυσσόμενες χώρες θα έπρεπε να ανήκει επίσης στις αρμοδιότητές της. Στο επίπεδο της ΕΕ, πρέπει να έχουμε πραγματικά επίγνωση των πολιτικών επιπτώσεων της βοήθειας που παρέχουμε, διότι η πείρα μας έχει δείξει ότι η βοήθεια μπορεί να αποδειχθεί και επιζήμια. Ο κίνδυνος είναι πράγματι σημαντικός. Πρέπει να αναπτύξουμε μια βοήθεια ικανή να αποτρέπει τις διενέξεις αντί να τις ενθαρρύνει. Η βοήθεια θα πρέπει να είναι στοχοθετημένη, ώστε να ωφελούνται οι πιο μειονεκτούσες ομάδες. Πρέπει να μπορούμε να αποτρέπουμε τις κρίσεις που υποκινούνται από περιβαλλοντικά προβλήματα και να μην χορηγούμε βοήθεια που τροφοδοτεί τις συγκρούσεις για την εκμετάλλευση των φυσικών πόρων. Πρέπει να μάθουμε να αναγνωρίζουμε τις κοινωνίες όπου οι κίνδυνοι έκρηξης βίας συνδέονται με την τρομοκρατία που ασκεί το κράτος. Η διοχέτευση της βοήθειας πρέπει να γίνεται με τρόπο που να αποτρέπει την παγίωση αντιδημοκρατικών διαρθρώσεων εξουσίας. Χάρη στους όρους χορήγησης της βοήθειας είναι δυνατό να αποτραπεί η καταπίεση συγκεκριμένων ομάδων και η διαφθορά. Γνωρίζω ότι το ζήτημα δεν είναι απλό και ότι η επιβολή όρων είναι δύσκολη και κοπιαστική, αλλά με την "επιβολή θετικών όρων" είναι δυνατό να επιτευχθούν καλά αποτελέσματα, όπως έχει δείξει η πείρα. Γι' αυτό η ΕΕ δεν πρέπει να εγκαταλείψει αυτή την ιδέα.. Sauquillo Pιrez del Arco Kύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, κυρίες και κύριοι, θα θέλαμε πριν από τη συζήτηση αυτή - και έτσι το επιχειρήσαμε, όμως δεν τo καταφέραμε - να απευθύνουμε μία ερώτηση προς το Συμβούλιο σχετικά με την πολιτική της συμπληρωματικότητας. Δεν κατέστη δυνατό και λυπόμαστε γι' αυτό, διότι είναι αλήθεια, κύριε Επίτροπε, ότι στο θέμα αυτό δεν είσαστε μόνος, υπάρχουν και τα κράτη μέλη, υπάρχει και το Συμβούλιο. Εν πάση περιπτώσει, πιστεύω ότι η έκθεση που μας παρουσίασε απόψε η κ. Ferrer είναι μία καλή έκθεση και, όπως είπε και η ίδια, θα θέλαμε να έχουμε ένα συνολικό έγγραφο. Εξετάζουμε την αναπτυξιακή πολιτική αποσπασματικά και αυτό μας εμποδίζει ορισμένες φορές να έχουμε μία συνολική θεώρηση. Όμως η έκθεσή της , εν πάση περιπτώσει, μπορεί να θεωρηθεί μία σημαντική συμβολή. Η έκθεση αυτή έχει μία σημασία η οποία ξεπερνά το υλικό πλαίσιο στο οποίο αναφέρεται η πολιτική βοήθειας για την ανάπτυξη. Η συμπληρωματικότητα μεταξύ της κοινοτικής πολιτικής για τη βοήθεια και της πολιτικής των κρατών μελών αποτελεί, εκτός από απαίτηση της Συνθήκης, ένα ανεκτίμητο μέσο προκειμένου η Ένωση και τα κράτη μέλη της να ακολουθήσουν μία κοινή πορεία σε αυτό το πεδίο της βοήθειας. Εμείς, οι σοσιαλιστές πιστεύουμε ότι η πολιτική βοήθειας για την ανάπτυξη γενικά πρέπει να είναι το λάβαρο της κοινοτικής εξωτερικής δράσης και, ωστόσο, δεν υπάρχει αυτή η συμπληρωματικότητα πέρα από ορισμένα πιλοτικά σχέδια. Δεν χρησιμοποιείται ένας μηχανισμός που θα επέτρεπε να μεγιστοποιήσουμε τόσο τους ολοένα και πιο περιορισμένους πόρους, οι οποίοι διατίθενται για τη βοήθεια, όσο και τα πολιτικά αποτελέσματα μίας κοινής προσπάθειας, αυτό παρά τα επαναλαμβανόμενα αιτήματα του Κοινοβουλίου και τα επαναλαμβανόμενα ψηφίσματα του ίδιου του Συμβουλίου που, στην ουσία, είναι ο τελικός υπεύθυνος στο θέμα αυτό. Η συμπληρωματικότητα εκφράζεται σήμερα στον επιχειρησιακό συντονισμό επί του πεδίου και στη διαδικασία επιτροπολογίας στις Βρυξέλλες. Όσον αφορά στον πρώτο, έχω αναφέρει ότι εφαρμόζεται μόνο σε ορισμένα πιλοτικά σχέδια. Όσον αφορά στην επιτροπολογία, θα δώσω ένα παράδειγμα για να αποδείξω ότι ούτε αυτή λειτουργεί: η επιτροπή για τη Λατινική Αμερική έχει συνεδριάσει μόνο δύο φορές εφέτος, αντί να συνεδριάζει τακτικά κάθε μήνα όπως συνηθιζόταν και που θα ήταν απαραίτητο για τη λειτουργία της. Ορισμένα από τα προγράμματα που εγκρίθηκαν από αυτή, όπως το περιφερειακό πρόγραμμα ανοικοδόμησης της Κεντρικής Αμερικής εξαιτίας του κυκλώνα Mitch, δεν έχουν ακόμη δρομολογηθεί. Υπάρχει μία έκδηλη έλλειψη πολιτικής βούλησης για την εκτέλεση των μέτρων που αποφασίζουμε στο Κοινοβούλιο και αυτό μεταφράζεται σε αναποτελεσματικότητα όσον αφορά στην επίτευξη των πολιτικών μας στόχων, σε μία προοδευτική σκλήρυνση της λειτουργίας των ευρωπαϊκών θεσμών και σε μία κακή εικόνα που, όπως είπε η προηγούμενη ομιλήτρια, ορισμένες φορές αποκαλύπτεται δημόσια. Η συμπληρωματικότητα με τα κράτη μέλη, η συνοχή μεταξύ κοινοτικών πολιτικών και ο συντονισμός μεταξύ των υπηρεσιών πρέπει να αποτελούν τη βάση της πολιτικής για την αναπτυξιακή βοήθεια ώστε η πολιτική αυτή να επιτύχει την ελάχιστη αποτελεσματικότητα που απαιτούμε στο Κοινοβούλιο αυτό. Υπάρχουν προβλήματα λόγω της ανομοιογένειας των μέσων και των πολλών διαδικασιών, όμως η ουσία του θέματος είναι η απουσία πολιτικής βούλησης. Τα κράτη πρέπει να ξεπεράσουν, όπως αναφέρθηκε προηγουμένως, τις ιδιαίτερες προτιμήσεις τους - που αντανακλούν σε πολλές περιπτώσεις τα ενδιαφέροντά τους για παλιά αποικιοκρατικά συστήματα ή για άλλους λόγους -, και να δεσμευτούν σε ένα κοινό ευρωπαϊκό σχέδιο. Αν δεν ακολουθήσουμε την πολιτική αυτή, δεν θα είμαστε αποτελεσματικοί στη συνεργασία για την ανάπτυξη. Η Επιτροπή έχει σήμερα την ευκαιρία να συμπεριλάβει τα στοιχεία αυτά στην μεταρρύθμισή της και το Συμβούλιο έχει την ιστορική ευθύνη να συμμετάσχει στον καθορισμό και την εκτέλεση των κοινοτικών πολιτικών. Και τα δύο θεσμικά όργανα μπορούν να υπολογίζουν στη σταθερή υποστήριξη της Σοσιαλιστικής Ομάδας του Κοινοβουλίου όσον αφορά στην πολιτική αναπτυξιακής βοήθειας. Η πολιτική συμπληρωματικότητας μεταξύ των εθνικών πολιτικών και της κοινοτικής πολιτικής έχει συνολικά 16 πρωταγωνιστές (15+1). Η συνοχή μεταξύ των κοινοτικών πολιτικών και ο συντονισμός μεταξύ των υπηρεσιών της Επιτροπής επιδιώκουν να διαμορφώσουν αυτό που επιθυμούμε να είναι η πολιτική αναπτυξιακής συνεργασίας της Ένωσης, με στόχο να βελτιωθεί η αποτελεσματικότητα της ευρωπαϊκής βοήθειας, συμβάλλοντας στην βέλτιστη χρήση τόσο των ανθρώπινων όσο και των χρηματοοικονομικών πόρων, και επίσης να αποκτήσει ορατότητα η Ευρωπαϊκή Ένωση, συμβάλλοντας κατά τον τρόπο αυτό σε μία μεγαλύτερη αποτελεσματικότητα και στην εντονότερη παρουσία της στη διεθνή κοινότητα. Ελπίζουμε ότι με τη μεταρρύθμιση θα εισαχθούν όλα αυτά τα στοιχεία και θα μπορούμε να μιλάμε για συνεκτικές, συμπληρωματικές και συντονισμένες πολιτικές με σκοπό την επίτευξη μεγαλύτερης αποτελεσματικότητας. Maes Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, κυρίες και κύριοι συνάδελφοι, στην έκθεση της κ. Ferrer εξετάζεται η ανακοίνωση της Επιτροπής για την συμπληρωματικότητα των πολιτικών της Κοινότητας και των κρατών μελών στον τομέα της συνεργασίας για την ανάπτυξη. Μαζί με την εισηγήτρια θα ήθελα και εγώ να εκφράσω τη λύπη μου για το γεγονός ότι εξετάζουμε μεμονωμένα το θέμα αυτό. Στην ουσία θα έπρεπε να έχουμε μία σε βάθος συζήτηση με αντικείμενο μια γενική στρατηγική συνεργασίας με τις χώρες του Νότου και με αντικείμενο το τρίπτυχο: συμπληρωματικότητα, συντονισμός και συνοχή, τα τρία σίγμα όπου δυστυχώς εξακολουθούν να υπάρχουν ελλείψεις στην Ευρώπη - παρεμπιπτόντως τόσο σε εμάς όσο και στα κράτη μέλη - επειδή τα τελευταία δεν το θέλουν και προτιμούν να συνεχίσουν τη δική τους νεοαποικιακή πολιτική. Η έλλειψη μιας αποτελεσματικής συνεργασίας για την ανάπτυξη στην Κοινότητα είναι ένα άλλοθι το οποίο χρησιμοποιούν τα κράτη μέλη για να παρεμποδίσουν τη συμπληρωματικότητα και οπωσδήποτε το συντονισμό και τη συνοχή. Ορισμένα κράτη μέλη πιστεύουν απροκάλυπτα ότι η Ευρωπαϊκή Ένωση δεν πρέπει να ασκεί πολιτική για την ανάπτυξη και πρέπει να αφήσει το θέμα καθ' ολοκληρίαν σ' αυτά. Διαφωνούμε παντελώς μ' αυτή την άποψη. Όποιος ενδιαφέρεται πραγματικά για δίκαιες παγκόσμιες σχέσεις όσον αφορά την ανάπτυξη, είναι υποχρεωμένος να παραδεχθεί ότι αυτό που είναι καθοριστικό για την πολιτική των κρατών μελών δεν είναι πάντα η ανάπτυξη αλλά τα στρατηγικά και εμπορικά του συμφέροντα. Στην καλύτερη περίπτωση προσπαθούν να απαλύνουν ή να επανορθώσουν τις επιπτώσεις της οικονομικής πολιτικής που ασκούν οι πλούσιες χώρες στα πλαίσια της παγκοσμιοποίησης, των αναγκών που έχουμε για πρώτες ύλες, ορυκτά, πετρέλαιο κλπ. Είναι βέβαιο ότι θέλουμε να συμπεριληφθούν και οι φτωχές χώρες στις γενικές οικονομικές και πολιτιστικές εξελίξεις που συντελούνται στον κόσμο και μάλιστα προς όφελος των εκάστοτε πληθυσμών και όχι μόνο προς όφελος των βιομηχανικών χωρών. Γι' αυτό και πρέπει να αποστασιοποιηθούμε από τις νεοαποικιακές σχέσεις και από τις σχέσεις που διαιωνίζουν την εξάρτηση και καταστρέφουν το περιβάλλον διαβίωσης. Πρέπει να απαλλαγούμε από τη φτώχεια στον κόσμο. Για το σκοπό αυτό χρειάζεται μια γενική πολυμερής στρατηγική. Πρώτα απ' όλα χρειάζεται συντονισμός της πολιτικής για την ανάπτυξη που ακολουθούν τα κράτη μέλη και η Κοινότητα, σε κάθε χώρα, σε κάθε χώρα αποδέκτη και σε διεθνή κλίμακα. Για εμάς αυτό είναι πιο σημαντικό από τη συμπληρωματικότητα. Αναμφισβήτητα βεβαίως μία καλύτερα συντονισμένη πολιτική θα είχε πολύ μεγαλύτερο αντίκτυπο. Είναι πραγματικά κραυγαλέα η διαφορά που υπάρχει μεταξύ των υψηλών ποσών που διαθέτει η Ευρώπη για βοήθεια, που είναι περισσότερο από το ήμισυ της συνολικής βοήθειας σε παγκόσμια κλίμακα, και του περιορισμένου πολιτικού αντίκτυπου που έχει, για παράδειγμα, για να πάψουν οι παραβιάσεις των ανθρωπίνων δικαιωμάτων, για να πάψουν οι ένοπλες συγκρούσεις. Αν ο συντονισμός και η συμπληρωματικότητα θα πρέπει να είναι υπόθεση των χωρών αποδεκτών, οι χώρες χορηγοί προτιμούν να υψώσουν το εθνικό τους λάβαρο. Είναι πραγματικά διατεθειμένο το Συμβούλιο να τροποποιήσει το σύστημα επιτροπολογίας; Για μένα αυτό είναι όρος απαράβατος. Μία σημαντική πρόκληση που αντιμετωπίζει η Επιτροπή είναι η ανάθεση αρμοδιοτήτων της Ευρωπαϊκής Ένωσης στις επιτόπου αντιπροσωπείες μας. Εάν αυτό δεν πετύχει, μπορούμε να είμαστε σίγουροι ότι οι αντίπαλοι της κοινής πολιτικής για την ανάπτυξη θα ζητήσουν χωρίς άλλο την κατάργησή της. Όσον αφορά το διεθνή συντονισμό, θέλουμε να υπάρξει μια ευρωπαϊκή στρατηγική η οποία θα διαφέρει από αυτήν του ΔΝΤ και της Παγκόσμιας Τράπεζας. Δεν θέλουμε να είμαστε παράρτημα των οργάνων του Bretton Woods. Θέλουμε να επηρεάσουμε αυτά που συμβαίνουν στον κόσμο. Γι' αυτό και τα κράτη μέλη πρέπει να λένε στους ψηφοφόρους τους άλλα πράγματα απ' ό,τι στην Ευρώπη όλα πάνε στραβά. Πρέπει να αναγνωρίσουν αμέσως τη δική τους συμμετοχή στις αποτυχίες. Το ίδιο όμως πρέπει να κάνουμε και εμείς. Belder Κύριε Πρόεδρε, συμφωνούμε με την εισηγήτρια ότι, σύμφωνα με το άρθρο 177 της συνθήκης περί ιδρύσεως των Ευρωπαϊκών Κοινοτήτων, η Ευρωπαϊκή Ένωση ασκεί συμπληρωματικά καθήκοντα στον τομέα της ανάπτυξης και της συνεργασίας. Από το άρθρο αυτό προκύπτει ότι δεν τίθεται θέμα της πολιτικής για την ανάπτυξη που ακολουθούν τα κράτη μέλη. Η πολιτική παροχής βοήθειας που εφαρμόζει η Ευρωπαϊκή Ένωση καθορίζεται από τα 15 κράτη μέλη και χρηματοδοτείται με τις εισφορές που καταβάλλουν σύμφωνα με τη συνθήκη για την Ευρωπαϊκή Ένωση. Θεωρητικά, πάνω σ' αυτή τη σταθερή βάση θα μπορούσε να αναπτυχθεί μια μαχητική και σαφής πολιτική στον εν λόγω τομέα, ενώ το ίδιο ισχύει και για την εκτέλεση. Στην πράξη όμως βλέπουμε και τις δύο πτυχές να είναι ελλειμματικές. Έτσι, για παράδειγμα, ένα πρόβλημα είναι οι πληρωμές. Στους κόλπους του Συμβουλίου Ανάπτυξης και Συνεργασίας διακρίνονται εν γένει δύο τάσεις: αυτή των βόρειων κρατών μελών τα οποία θεωρούν ότι η ανάπτυξη και η συνεργασία αποτελεί έναν ολοκληρωμένο πολιτικό τομέα και πιστεύουν σε γενικές γραμμές ότι η πολιτική της Ευρωπαϊκής Ένωσης στο χώρο αυτό παρουσιάζει ποιοτικές ελλείψεις, και εκείνη των νότιων κρατών μελών, τα οποία θεωρούν ότι η ανάπτυξη και η συνεργασία αποτελεί στην καλύτερη περίπτωση μέσο της πολιτικής εξωτερικών και οικονομικών σχέσεων. Στα πλαίσια της συμπληρωματικότητας και του συντονισμού εκ μέρους της ΕΕ, που προτείνονται από την εισηγήτρια και την Επιτροπή, οι διαφορές αυτές παραμερίζονται πολύ εύκολα. Η αιτία της έλλειψης "πολιτικής βούλησης"; στο Συμβούλιο και τα κράτη μέλη, που εντοπίζεται από την εισηγήτρια και την Επιτροπή, έγκειται στη βασική διαφορά προσέγγισης του θέματος ανάπτυξης και συνεργασίας. Έτσι, είναι αδύνατο να ασκηθεί σε επίπεδο Ευρωπαϊκής Ένωσης μια συνεκτική πολιτική στον τομέα αυτό. Τέλος, η συνθήκη ορίζει ότι η πολιτική της Ευρωπαϊκής Ένωσης για την ανάπτυξη και τη συνεργασία συμπληρώνει τη βοήθεια των κρατών μελών. Κατά τη γνώμη μας, αυτό σημαίνει ότι η Επιτροπή πρέπει να κάνει αυτές τις ενέργειες οι οποίες προσφέρουν μια πρόσθετη αξία έναντι των κρατών μελών, όπως είναι η παροχή άμεσης βοήθειας στην περίπτωση έκτακτης ανάγκης, όπως για παράδειγμα στην περίπτωση φυσικών καταστροφών και πολέμων. Αντιθέτως, μακροπρόθεσμα προγράμματα μπορούν να εκτελεστούν με καλύτερο τρόπο στα πλαίσια διμερών και συχνά ιστορικών δεσμών που υφίστανται μεταξύ αναπτυσσόμενων χωρών και κρατών μελών. Όπως και να έχουν τα πράγματα, η Επιτροπή δεν πρέπει να δρα ως 16ος χορηγός, κάτι που στην πράξη συμβαίνει. Η Ευρωπαϊκή Ένωση μπορεί να βοηθήσει στο συντονισμό της βοήθειας των κρατών μελών και να επεμβαίνει σε περίπτωση που αυτά δεν αναλαμβάνουν δράση. Συνεπώς, προσυπογράφουμε κατά κάποιο τρόπο την αναγκαιότητα του ευρωπαϊκού συντονισμού και της συμπληρωματικότητας, δε όμως με αυτά το συμπέρασμα ότι ο συντονισμός της πολιτικής ανάπτυξης και συνεργασίας εκ μέρους της Ευρωπαϊκής Ένωσης προσθέτει πραγματικά κάτι σ' αυτό που πρέπει να είναι ο στόχος που δεν είναι άλλος από το συντονισμό των δράσεων όλων των χορηγών, κατά προτίμηση υπό την ηγεσία της χώρας αποδέκτη, ή σε περίπτωση που αυτό δεν γίνεται υπό την ηγεσία των Ηνωμένων Εθνών ή της Παγκόσμιας Τράπεζας. Αυτή είναι η θέση που πρόκειται να λάβουμε στα πλαίσια της συζήτησης για το συντονισμό και τη συμπληρωματικότητα. Martνnez Martνnez Κύριε Πρόεδρε, η πολύ καλή έκθεση που μας υποβάλει σήμερα η συμπατριώτισσά μου κ. Ferrer ανταποκρίνεται σε ένα πρόβλημα που έχει τεθεί με ένταση σε πολλές περιστάσεις και, ταυτόχρονα, στην επείγουσα ανάγκη να επιλυθεί και να δημιουργηθούν νέες προοπτικές στις σχέσεις της ενωμένης Ευρώπης με τον Τρίτο Κόσμο. Το πρόβλημα, στο οποίο αναφέρομαι, είναι η αξιοσημείωτη έλλειψη συμφωνίας και συντονισμού στην πολιτική και τη δράση η οποία παρατηρείται, όσον αφορά στην αναπτυξιακή συνεργασία, αφενός μεταξύ της Ευρωπαϊκής Ένωσης και των κρατών μελών της και, αφετέρου, μεταξύ των ιδίων των κρατών μελών. Αυτό που ήδη έχει επισημανθεί και καταγγελθεί από πολλές έγκυρες πλευρές και, κυρίως, από οργανώσεις που αναπτύσσουν δράση στον τομέα αυτό - αλλά και από το ίδιο το Κοινοβούλιό μας -, είναι ότι για πολλά χρόνια τα διάφορα κράτη μέλη ενεργούσαν, στο πεδίο της συνεργασίας, το κάθε ένα για δικό του λογαριασμό, ανταποκρινόμενο συχνά σε δικές του εθνικές θεωρήσεις και συμφέροντα, που εκφραζόταν άλλοτε περισσότερο και άλλοτε λιγότερο ανοιχτά αλλά, εν πάση περιπτώσει, χωρίς να υπάρχει σημαντική προσπάθεια ούτε καν για αμοιβαία ενημέρωση και ακόμη λιγότερο για συντονισμό, συνοχή και κατανομή ρόλων. Εν ολίγοις, απουσίαζε η προσπάθεια ορθολογισμού και αποτελεσματικότητας ώστε οι διαθέσιμοι πόροι, που ήταν πάντα περιορισμένοι, να μην σπαταλούνται αλλά να παράγουν το καλύτερο δυνατό αποτέλεσμα. Μέχρι πολύ πρόσφατα, επιπλέον, δεν καταβλήθηκε η προσπάθεια που απαιτείτο προκειμένου να συντονιστεί επαρκώς η κοινοτική πολιτική στο πεδίο αυτό με την πολιτική που, από την πλευρά του, εφάρμοζε κάθε ένα από τα 15 κράτη μέλη, αν και βεβαίως το γεγονός αυτό δεν αφορά αποκλειστικά τον τομέα που μας απασχολεί εδώ. Ήταν αρκετά θλιβερό να βλέπει κανείς πως, στο πλαίσιο αυτό, δρομολογούνταν κοινοτικές δράσεις που δεν ελάμβαναν καν υπόψη ορισμένες φορές τις δράσεις που ανέπτυσσε κάθε κράτος της Ένωσης για κάθε μία αντίστοιχη χώρα ή τομέα. Το αποτέλεσμα ήταν, και σε μεγάλο βαθμό είναι μέχρι σήμερα, η διασπορά των δράσεων, η απόκρυψη πολλών από αυτές, ακόμη και η επικάλυψη ή και η αντίφαση μεταξύ των ενεργειών των μεν και των δε. Επομένως επρόκειτο για παραλογισμό και για καταστροφή. Η κατάσταση αυτή ήταν φυσικά αφόρητη και δημιούργησε ένα επιπλέον πρόβλημα προς επίλυση, όμως η ανάγκη αυτή έγινε ακόμη πιο έκδηλη και πιο επείγουσα όταν η ίδια η διαδικασία ευρωπαϊκής οικοδόμησης, οι μεταρρυθμίσεις και η πρόοδος της Ένωσης, κατέστησαν απαραίτητη την κοινή δράση στη διεθνή σκηνή, με μία μόνο φωνή και ως μία μόνο χώρα, όταν εμφανίστηκε ως αναπόφευκτη προτεραιότητα για τη βιωσιμότητα του ίδιου του σχεδίου μας η δρομολόγηση μίας κοινής εξωτερικής πολιτικής και πολιτικής ασφαλείας. Κατά τη γνώμη μας, αυτό που μπορούμε να κάνουμε στην Ευρώπη όσον αφορά στη συνεργασία για την ανάπτυξη δεν είναι παρά ένα ουσιώδες τμήμα αυτής της κοινής εξωτερικής πολιτικής και πολιτικής ασφαλείας. Αυτό επισημαίνει η κ. Ferrer, στην εισαγωγή της έκθεσής της, όπου τονίζει την κεντρική έννοια της συμπληρωματικότητας. Φυσικά δεν είναι η πρώτη φορά που μιλάμε στο Κοινοβούλιο για το ζήτημα αυτό. Οι δυσλειτουργίες που είχαμε διαπιστώσει ήταν υπερβολικά έκδηλες για να μην έχουν επισημανθεί ήδη σε προηγούμενες συζητήσεις. Σήμερα, ωστόσο, προσαρμοζόμαστε σε μία πραγματικότητα που κατά τη γνώμη μου είναι ιδιαίτερα επείγουσα αλλά επίσης και ιδιαίτερα ευνοϊκή, κάνουμε σημαντικά βήματα προς τα εμπρός και το κάνουμε ακριβώς σε μία στιγμή όπου τόσο η Επιτροπή όσο και το Συμβούλιο δείχνουν πεπεισμένοι ότι πρέπει να υιοθετηθούν συγκεκριμένα μέτρα για να αφήσουμε πίσω την προηγούμενη κατάσταση και να κάνουμε πραγματικότητα τη συνοχή που θα επιτρέψει να καταστούν σημαντικότεροι, από ποιοτική και ποσοτική άποψη, οι πόροι που διαθέτει η Ευρώπη για την αναπτυξιακή συνεργασία. Επιπλέον, με αυτό τον τρόπο θα καταφέρουμε να διαδραματίσει η Ευρώπη έναν αρκετά πιο αποφασιστικό ρόλο στην πρόκληση, που τόσο μας ενδιαφέρει, να οικοδομήσουμε έναν πιο δίκαιο, πιο ισόρροπο και επομένως πιο σταθερό κόσμο. Junker Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, επαναλαμβάνω αυτά που ανέφεραν οι προλαλήσαντες, γιατί είναι δυστυχώς προφανές ότι το κύρος της ευρωπαϊκής συνεργασίας για την ανάπτυξη δεν έχει καμία σχέση με τα τεράστια ποσά που διαθέτει η Ένωση αλλά και τα κράτη μέλη ξεχωριστά υπέρ των χωρών του Νότου. Παρόλο που η Ευρωπαϊκή Ένωση είναι αναμφίβολα ο μεγαλύτερος χρηματοδότης, η παρακολούθηση των έργων που χρηματοδοτεί υπολείπεται δυστυχώς κατά πολύ των μεγάλων διεθνών οργανισμών όπως ο ΟΗΕ και η Παγκόσμια Τράπεζα. Το 60% όλων των ενισχύσεων προέρχονται από τον κοινοτικό κορβανά. Η συμπληρωματικότητα, η συνέπεια και ο συντονισμός αποτελούν τα τρία Σ γύρω από τα οποία κινείται η συζήτηση για την Ευρωπαϊκή Συνεργασία για την ανάπτυξη. Ιδιαίτερα οι λογαριασμοί της Επιτροπής, οι οποίοι κατέδειξαν ένα σημαντικό ποσό μη διατεθέντων πόρων, έδωσαν νέα ώθηση στη συζήτηση περί μεταρρυθμίσεων. Βέβαια, η θεωρητικολογίες λίγο μας βοηθούν και ας μη λησμονούμε εξάλλου ότι υπάρχουν επιτυχίες τις οποίες δεν μπορεί να αγνοήσει κανείς. Το σημαντικότερο που θα πρέπει να αλλάξει είναι η ακολουθούμενη πρακτική, στόχος για τον οποίο απαιτείται σημαντική πολιτική θέληση από όλους τους εμπλεκόμενους. Ας δούμε το παράδειγμα της Μοζαμβίκης και τη συμβολή της ECHO. Ευθύς μόλις άρχισαν οι καταστρεπτικές πλημμύρες, στις αρχές Φεβρουαρίου, Η ECHO διέθεσε 750.000 ευρώ υπέρ των πιο ευάλωτων θυμάτων. Μέχρι σήμερα έχουν διατεθεί ακόμη 9,65 εκατομμύρια ευρώ ως έκτακτη ενίσχυση, ενώ αναμένεται να διατεθούν άλλα 21 εκατομμύρια ευρώ για τη μεσοπρόθεσμη χρηματοδότηση των προσπαθειών ανοικοδόμησης. Αλλά και τα κράτη μέλη αντέδρασαν γρήγορα. Η συνολική ενίσχυση που διέθεσε η Ευρωπαϊκή Ένωση και τα κράτη μέλη ανέρχεται σε 85 εκατομμύρια ευρώ, ενώ ο ΟΗΕ υπολογίζει την ενίσχυση που έχει διατεθεί συνολικά από τη διεθνή κοινότητα, περιλαμβανομένης της ΕΕ, σε μόλις 115 εκατομμύρια ευρώ. Αυτό που λείπει είναι τα τρία Σ που ανέφερα παραπάνω. Η συνέπεια μπορεί να επιτευχθεί μόνον εφόσον υπάρξει συντονισμός των στρατηγικών που ακολουθούνται και των μέτρων που λαμβάνονται. Η συμπληρωματικότητα και ο συντονισμός αποτελούν σημαντικές προϋποθέσεις προκειμένου να επιτευχθεί η αναγκαία συνεργασία. Η συνύπαρξη της πολυμερούς και διμερούς συνεργασίας για την ανάπτυξη, όπως είδαμε όχι μόνο στη Μοζαμβίκη, οδηγεί αντίθετα σε απολύτως περιττές απώλειες, όπως διαπίστωσα πριν από λίγες εβδομάδες σε επιτόπια επίσκεψή μου. Η έκθεση της κ. Ferrer περιλαμβάνει μια πληθώρα προτάσεων οι οποίες μας βρίσκουν ανεπιφύλακτα σύμφωνους. Τρία ζητήματα θα ήθελα να υπογραμμίσω ιδιαίτερα: συμπληρωματικότητα, συνέπεια και συντονισμός, είναι τρεις έννοιες οι οποίες θα πρέπει να συνδυαστούν σε μια ενιαία στρατηγική, καθώς αλληλεξαρτώνται. Οι πολιτικοί και η κοινωνία των πολιτών των χωρών εταίρων όπως ακριβώς και οι αντιπροσωπείες της ΕΕ επιτόπου θα πρέπει να λάβουν περισσότερες αρμοδιότητες για τη λήψη αποφάσεων, όπως συμβαίνει ήδη κατά την εκπόνηση των εθνικών κατευθυντηρίων προγραμμάτων στη συνεργασία με τις χώρες ΑΚΕ. Αυτό προϋποθέτει και καλύτερο συντονισμό μεταξύ των αντιπροσωπειών της Ευρωπαϊκής Ένωσης και των πρεσβειών των κρατών μελών, συντονισμό για τον οποίο θα πρέπει να μεριμνήσει το Συμβούλιο. Χρειάζεται να ενταθούν οι προσπάθειες προκειμένου να βελτιωθεί ο συντονισμός όχι μόνο μεταξύ της ΕΕ και των κρατών μελών αλλά και με τους διεθνείς οργανισμούς. Όποιος διαθέτει το μεγαλύτερο τμήμα των ενισχύσεων στη συνεργασία για την ανάπτυξη οφείλει να απαιτεί να λαμβάνεται ιδιαίτερα υπόψη η άποψή του για την πρακτική διαμόρφωση αυτής της συνεργασίας και για τους δημόσιους ελέγχους που θα πρέπει να συνοδεύουν. Έχουν ήδη ξεκινήσει θετικές προσπάθειες προκειμένου να επιτευχθούν οι στόχοι αυτοί, ωστόσο θα πρέπει να τις αναπτύξουμε περαιτέρω και να τις περιλάβουμε σε ένα γενικότερο σχεδιασμό. Στα πλαίσια αυτά θα πρέπει να ξεπεραστούν τα φαντάσματα της αποικιοκρατίας ή τα γεωστρατηγικά ενδιαφέροντα ορισμένων κρατών μελών. Το μεγαλύτερο εμπόδιο στην ικανοποιητική εφαρμογή των τριών Σ αποτελεί ή έλλειψη πολιτικής βούλησης των κρατών μελών, τα οποία δεν επιδεικνύουν πραγματικό ενδιαφέρον για τη δημιουργία μίας πιο αποτελεσματικής και συντονισμένης συνεργασίας για την ανάπτυξη, πλήττοντας έτσι το κύρος της Ένωσης και τις προσπάθειες βελτίωσης της πολιτικής για την ανάπτυξη, κάτι που τελικά πλήττει και τα ίδια τα κράτη μέλη. Οι ευρωπαϊκές πρωτεύουσες οφείλουν να καταλάβουν ότι ενισχύοντας το κύρος της Ένωσης ενισχύουν συγχρόνως και τη δική τους εικόνα. Nielson . Πιστεύω ότι η συμπληρωματικότητα και ο κοινοτικός συντονισμός είναι τα πιο σημαντικά εργαλεία μας για την αύξηση της αποδοτικότητας και των αποτελεσμάτων της κοινοτικής αναπτυξιακής συνεργασίας στην πράξη. Ως εκ τούτου, καλωσορίζω την έκθεση της κ. Ferrer. Το Κοινοβούλιο και η Επιτροπή συμμερίζονται τις ίδιες απόψεις και συμφωνούν ως προς την προσέγγιση. Συμφωνούμε ότι τώρα χρειάζεται να δούμε αποτελέσματα. Χρειάζεται να αυξήσουμε τον εσωτερικό συντονισμό στην ΕΕ μεταξύ χωρών και μεταξύ τομέων, βάσει των κατευθυντήριων γραμμών του 1998 για τον λειτουργικό συντονισμό. Πρέπει να βοηθήσουμε τις χώρες εταίρους στις προσπάθειές τους και να ενισχύσουμε τον κοινοτικό συντονισμό όσον αφορά τον ευρύτερο παγκόσμιο συντονισμό μεταξύ των χορηγών, είτε πρόκειται για την Παγκόσμια Τράπεζα, τον ΟΗΕ, τις διμερείς κυβερνητικές οργανώσεις ή τις μη κυβερνητικές οργανώσεις. Η Επιτροπή έχει ήδη κάνει το πρώτο βήμα. Υιοθετήσαμε ένα εναρμονισμένο πλαίσιο για την εξέταση των στρατηγικών προγραμμάτων των χωρών. Θα χρησιμοποιήσουμε αυτό το πλαίσιο σε μελλοντικές ασκήσεις προγραμματισμού. Τα στρατηγικά προγράμματα των χωρών θα μας καθοδηγήσουν όταν αναθεωρούμε τα προγράμματα βοήθειας. Θα μας καταδείξουν πώς η κοινοτική βοήθεια συνδυάζεται με τα όσα κάνουν οι άλλοι χορηγοί. Τα στρατηγικά προγράμματα των χωρών είναι το πρώτο πρακτικό εργαλείο όχι μόνο για τη βελτίωση του συντονισμού και της συμπληρωματικότητας μεταξύ των χορηγών αλλά και για την ευρύτερη συνοχή της πολιτικής συνεργασίας στον τομέα της ανάπτυξης με τις άλλες πολιτικές της ΕΕ. Τα στρατηγικά προγράμματα των χωρών θα μας οδηγήσουν επίσης προς τη σωστή κατεύθυνση όσον αφορά τον βέλτιστο καταμερισμό εργασίας μεταξύ της Επιτροπής και των κρατών μελών. Συλλογικά, θα πρέπει να είμαστε σε θέση να ανταποκριθούμε στις περισσότερες ουσιαστικές ανάγκες των εταίρων στις αναπτυσσόμενες χώρες. Η κίνηση προς προγράμματα που θα καλύπτουν συγκεκριμένο τομέα το καθένα θα διευκολύνει τα μέγιστα την εν λόγω διαδικασία. Ελπίζω επίσης ότι θα επιφέρει καλύτερη σχέση κόστους /οφέλους. Ωστόσο, εάν θέλουμε να τα πετύχουμε αυτά, τα κράτη μέλη μας πρέπει να ενώσουν τις δυνάμεις τους και να συμμετάσχουν σε αυτή την άσκηση. Η ποσοτική πτυχή του πόσο κινητοποιείται και συμβάλλει σε αυτή την προσπάθεια το κάθε ένα κράτος μέλος αποτελεί και αυτή μέρος της συλλογικής μας επιτυχίας ή της συλλογικής μας αποτυχίας. Επιτρέψτε μου να σχολιάσω ορισμένες λεπτομέρειες της έκθεσή σας. Κατ' αρχάς, παρατηρώ ότι σε πολλά σημεία της προτάσεως ψηφίσματος, το θέμα της συμπληρωματικότητας τίθεται εντός ενός ευρύτερου πλαισίου που συνδέεται με την ανάγκη για μεγαλύτερη συνεκτικότητα μεταξύ των διάφορων πολιτικών της ΕΕ, γεγονός για το οποίο συμφωνώ. Αυτός είναι ο λόγος που μιλάμε για την πολιτική των τριών σίγμα: συμπληρωματικότητα, συνοχή, συντονισμός. Όσον αφορά τη συνοχή - για την οποία έχουμε συχνά συζητήσει - έχουμε τώρα καθιερώσει το σημείο εστίασης για τη συνοχή στη Γενική Διεύθυνση Ανάπτυξης. Το σημείο αυτό βρίσκεται σε λειτουργία από τις αρχές του τρέχοντος μηνός και το χρησιμοποιούμε, όπως θα θέλαμε και άλλοι να το χρησιμοποιούν όποτε προκύπτει κάποιο πρόβλημα που αφορά τη συνοχή. Θα ήθελα να αναφέρω ότι η σημερινή μέρα είναι σημαντική για τη συνοχή στην αναπτυξιακή μας πολιτική και την πολιτική εμπορίου. Η Επιτροπή, ενώ μιλούσε για πρόσβαση χωρίς ποσοστώσεις και χωρίς δασμούς ουσιαστικά για όλα τα προϊόντα από τις λιγότερο αναπτυγμένες χώρες, αποφάσισε να απαλείψει τη λέξη 'ουσιαστικά' . Από σήμερα η Επιτροπή έχει ξεκάθαρη πολιτική. Τώρα η ευθύνη ανήκει στα κράτη μέλη. Προσφέρουμε για όλα τα προϊόντα πρόσβαση χωρίς ποσοστώσεις και χωρίς δασμούς για τις λιγότερο αναπτυγμένες χώρες. Πρόκειται για μια πολύ καλή απόφαση. Δεύτερον, χαιρετώ την επιθυμία σας να ενισχυθεί ο συντονισμός ανάμεσα στην Επιτροπή και τα κράτη μέλη στα διεθνή φόρα και στα διεθνή συνέδρια. Ως Επιτροπή συμμεριζόμαστε το ενδιαφέρον σας. Είναι ύψιστης σημασίας να βελτιώσουμε την αποτελεσματικότητα και τη δημόσια εικόνα της ΕΕ σε διεθνές επίπεδο. Αυτό διαφάνηκε σε πολλά συνέδρια: συνεργαζόμαστε καλά και αντιπροσωπεύουμε μια εποικοδομητική προοδευτική δύναμη σε παγκόσμιο επίπεδο. Έχω προσκληθεί να συμμετάσχω στην επιτροπή ανάπτυξης της Παγκόσμιας Τράπεζας. Κανείς Επίτροπος δεν το έχει ξαναδοκιμάσει αυτό έως τώρα. Τον επόμενο Μάιο οργανώνουμε ένα συνέδριο με την Unctad σε αυτή την Αίθουσα, για τις λιγότερο αναπτυγμένες χώρες, όπως επίσης οργανώνουμε ένα συνέδριο με την ΠΟΕ και την UNAIDS στις 28 Σεπτεμβρίου σχετικά με την ελονοσία, το HIV-AIDS και τη φυματίωση, τις τρεις κύριες μεταδοτικές νόσους. Συνεργαζόμαστε πολύ καλά με τους εταίρους μας και σε πολυμερές επίπεδο. Τρίτον, ειδικά όσον αφορά τις συστάσεις για πρόταση ψηφίσματος, χαιρετώ τη στήριξή σας συγκεκριμένα σε δύο ουσιαστικά θέματα: πρώτον, τους ανθρώπινους πόρους και δεύτερον τον ρόλο των διαχειριστικών επιτροπών στην αναπτυξιακή συνεργασία. Η έλλειψη ανθρώπινων πόρων είναι σοβαρό και καίριο πρόβλημα το οποίο είχε αγνοηθεί εδώ και πάρα πολύ καιρό. Μας έχει στοιχειώσει και απαιτεί δράση αμέσως. Συνεχίζουμε τις προσπάθειές μας στην Επιτροπή να βελτιώσουμε την αποτελεσματικότητα των υπηρεσιών μας. Αλλάζουμε ριζικά τον τρόπο που κάνουμε τη δουλειά μας αλλά αυτό δεν αρκεί. Χρειαζόμαστε επίσης ανθρώπινο δυναμικό που θα αντιστοιχεί στους πόρους των προγραμμάτων μας και στις φιλοδοξίες μας. Η στήριξή σας εδώ θα είναι ζωτική όταν έρθει η ώρα λήψης αποφάσεων για τον προϋπολογισμό. Όσον αφορά τις επιτροπές των κρατών μελών που εργάζονται παράλληλα με την Επιτροπή στη διαχείριση και την εφαρμογή των αναπτυξιακών προγραμμάτων, πιστεύουμε ότι κομβικός ρόλος τους πρέπει να είναι να συζητούν με εμάς τις πολιτικές προτεραιότητες και την ευρύτερη στρατηγική. Ρόλος τους δεν θα πρέπει να είναι να διαχειρίζονται σε μικροκλίμακα τη διαδικασία ή να εξετάζουν μεμονωμένα έργα όπως δυστυχώς συνεχίζει ακόμη να συμβαίνει. Πρέπει να βρούμε πιο αποτελεσματικούς τρόπους να δουλεύουμε μαζί. Και εδώ η στήριξη του Κοινοβουλίου είναι ζωτική. Ελέχθη στη συζήτηση εδώ ότι ορισμένα κράτη μέλη θέλουν να καταργήσουν αυτά που κάνουμε συλλογικά. Δε νομίζω ότι ισχύει αυτό. Εν πάση περιπτώσει, τα κράτη μέλη δέχτηκαν ένθερμα την ευρύτερη δήλωση πολιτικής η οποία αποτελεί τη βάση όλων όσων κάνουμε. Έχουμε επίσης ξεκάθαρη δέσμευση για το ένατο Ευρωπαϊκό Ταμείο Ανάπτυξης και για τη δημοσιονομική πτυχή. Εν συγκρίσει με άλλους μεγάλους χορηγούς στον κόσμο, η Επιτροπή - και όλα όσα κάνουμε μαζί στην Ευρώπη - στηρίζεται χρηματοδοτικά κατά τρόπο πολύ πιο προβλέψιμο και σταθερό. Αυτό μας δημιουργεί μεγάλη ευθύνη, ωστόσο η ουσία είναι πως δεν είμαστε μόνο οι μεγαλύτερος αλλά και ο πιο προβλέψιμος και σταθερός χορηγός όσον αφορά τη συνεργασία μαζί μας. Εν κατακλείδι, θα ήθελα να ευχαριστήσω την εισηγήτρια για την εξαίρετη δουλειά της. Είναι μια πολύ χρήσιμη έκθεση και είμαι αποφασισμένος να προχωρήσω όσον αφορά τη συμπληρωματικότητα και να χρησιμοποιήσω τα νέα διαθέσιμα εργαλεία: τα στρατηγικά προγράμματα των χωρών, τα νέα και βελτιωμένα συστήματα προγραμματισμού και την αποτελεσματικότερη διαχείριση της εξωτερικής βοήθειας, η οποία εξάλλου σημαίνει περισσότερη ευθύνη για τις αντιπροσωπείες μας στις τρίτες χώρες. Είμαι πεπεισμένος ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο θα μας προσφέρει την αναγκαία στήριξη στις προσπάθειές μας. Προσμένω με χαρά τη συνέχιση της συνεργασίας μας με αυτόν τον ανοιχτό και εποικοδομητικό τρόπο. Η διαδικασία μεταρρύθμισης προχωρά. Ξέρουμε τι μάχες έχουμε να δώσουμε και, με τη στήριξή σας, θα τις κερδίσουμε. Σήμερα μπορούμε να είμαστε περήφανοι που κάνουμε όλα αυτά και ελπίζω ότι αύριο θα μπορέσουμε να έχουμε λόγους να είμαστε υπερήφανοι και για τον τρόπο που τα κάνουμε. Πρόεδρος Ευχαριστώ πολύ, Επίτροπε κύριε Nielson. Η συζήτηση έληξε. Η ψηφοφορία θα διεξαχθεί αύριο, στις 11.00. (Η συνεδρίαση διακόπτεται στις 19.55 και συνεχίζεται στις 21.00) Καθεστώς συναλλαγών που εφαρμόζεται για ορισμένα εμπορεύματα που προέρχονται από τη μεταποίηση γεωργικών προϊόντων Πρόεδρος Η ημερήσια διάταξη προβλέπει τη συζήτηση της έκθεσης (A5-0228/2000) του κ. Souchet, εξ ονόματος της Επιτροπής Γεωργίας και Ανάπτυξης της Υπαίθρου, σχετικά με την τροποποίηση του Κανονισμού ΝΊ 3448/93 που αφορά τον καθορισμό του καθεστώτος συναλλαγών που εφαρμόζεται για ορισμένα εμπορεύματα που προέρχονται από τη μεταποίηση γεωργικών προϊόντων [COM(1999) 717 - C5-0095/2000 - 1999/0284(CNS)]. Souchet . (FR) Κύριε Πρόεδρε, η πρόταση κανονισμού που μας έχει υποβληθεί αφορά το ειδικό καθεστώς συναλλαγών με τρίτες χώρες σχετικά με τα προϊόντα εκτός Παραρτήματος 1 και η κυριότερη διάταξή του προβλέπει τη χορήγηση επιστροφών εξαγωγών στα προϊόντα αυτά εξίσου με τα περιλαμβανόμενα. Το Παράρτημα 1 της Συνθήκης καθορίζει τον κατάλογο των προϊόντων που δικαιούνται να αποτελέσουν αντικείμενο ΚΟΑ στο πλαίσιο της ΚΓΠ. Πρόκειται για βασικά γεωργικά προϊόντα και προϊόντα πρώτης μεταποίησης. Τα εκτός Παραρτήματος 1 προϊόντα είναι προϊόντα δεύτερης μεταποίησης. Αναδεικνύεται πλέον το πρόβλημα, το οποίο η Κοινότητα οφείλει να αντιμετωπίσει από φέτος κιόλας, της ανεπάρκειας των πιστώσεων για επιστροφές σε σχέση με τις ανάγκες, λόγω των περιορισμών που αποφάσισε η Κοινότητα στο πλαίσιο των συμφωνιών του Μαρακές. Αναζητώντας λύσεις στο δύσκολο αυτό πρόβλημα, το οποίο όμως έχει βαρύτατες συνέπειες για τους κοινοτικούς παραγωγούς και την κοινοτική μεταποίηση γεωργικών προϊόντων, η Επιτροπή δεν επέδειξε ιδιαίτερη "δημιουργικότητα" . Πέραν της απλής διαγραφής ορισμένων προϊόντων από τον κατάλογο επιλεξιμότητας για επιστροφές, που δημιούργησε σοβαρά διαχειριστικά προβλήματα σε ορισμένους τομείς, μας προτείνεται, ως συνήθως, μία αποκλειστική λύση: την επέκταση του καθεστώτος ενεργού τελειοποίησης προς επανεξαγωγή, που επιτρέπει την εισαγωγή βασικών γεωργικών προϊόντων με τιμές της παγκόσμιας αγοράς όπως τις λέμε, ενώ τα μεταποιημένα προϊόντα, στα οποία ενσωματώνονται, επανεξάγονται. Δεν έχει μελετηθεί καμία εναλλακτική λύση σε σχέση με το καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή. Κάποιες προοπτικές που δημιουργήθηκαν σε ορισμένα κράτη μέλη, όπως στη Γερμανία και την Αυστρία, αποκλείστηκαν αμέσως, και κάθε εναλλακτική πρόταση θεωρήθηκε εκ των προτέρων ασύμβατη προς τις δεσμεύσεις που έχουμε αναλάβει στο πλαίσιο της GATT. Υπό τις συνθήκες αυτές, είμαστε αναγκασμένοι όπως είναι φυσικό να λάβουμε κατά κύριο λόγο υπόψη μας τη σημασία του συγκεκριμένου τομέα και του όγκου των εξαγωγών. Τα εκτός Παραρτήματος 1 μεταποιημένα προϊόντα αυξάνουν όμως με γοργούς ρυθμούς και αντιπροσωπεύουν αφ' εαυτά το 25% των συνολικών εξαγωγών προϊόντων των γεωργικών προϊόντων διατροφής και από τον τομέα αυτό και μόνο εξαρτώνται 2,5 εκατομμύρια θέσεις απασχόλησης, ποικιλοτρόπως κατανεμημένες στις διάφορες περιοχές. Για την παραγωγή των προϊόντων αυτών, η συμπληρωματική πρόσβαση στο καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή αποτελεί τουλάχιστον μια μερική λύση, που μπορεί να τεθεί σε εφαρμογή σύντομα και θα επιτρέψει την άμεση διασφάλιση της ανταγωνιστικότητας των προϊόντων εκτός Παραρτήματος 1, ελλείψει εναλλακτικών προτάσεων. Η Επιτροπή Γεωργίας και Ανάπτυξης της Υπαίθρου, θεώρησε ότι οι συμπληρωματικοί όροι εφαρμογής του καθεστώτος τελειοποίησης προς επανεξαγωγή θα πρέπει να καθοριστούν με τέτοιο τρόπο, ώστε οι επιχειρήσεις να μπορούν να τους διαχειριστούν αποτελεσματικά, μέσα στα όρια των δυνατοτήτων που προβλέπουν οι ισολογισμοί προβλέψεων και να δημιουργηθούν έτσι επαρκείς πιστώσεις επιστροφών για τις επιχειρήσεις που δεν μπορούν να επωφεληθούν, είτε επειδή θέλουν να αποφύγουν τις ΚΟΑ, είτε λόγω έλλειψης διαθέσιμων πρώτων υλών στην παγκόσμια αγορά, είτε πάλι λόγω έλλειψης προσωπικού ή κατάλληλων υποδομών. Δεδομένων όλων αυτών, το καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή δεν παύει να παρουσιάζει, εντούτοις, κάποια μειονεκτήματα και κάποιους κινδύνους. Καταρχάς, ένα σοβαρό μειονέκτημα: το ίδιο το καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή αποτελεί στην πραγματικότητα μια παραβίαση της κοινοτικής προτίμησης. Πρέπει να παρακινήσουμε όμως την ευρωπαϊκή γεωργική βιομηχανία /βιομηχανία τροφίμων να δώσει προτίμηση στις κοινοτικές πρώτες ύλες. Πράγμα που συνεπάγεται ότι το καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή, παρόλο που προτείνεται η επέκτασή του, πρέπει να παραμείνει ένα αυστηρά προσωρινό καθεστώς, δεν πρέπει να γίνει διαρθρωτικό εργαλείο, πρέπει να παραμείνει μια λύση ανάγκης, η οποία θα εφαρμόζεται αποκλειστικά και μόνο όταν θα υπάρχει πραγματικό έλλειμμα επιστροφών. Για το λόγο αυτό, προτείνουμε μια σειρά τροποποιήσεις, οι οποίες θα πρέπει να αντιμετωπιστούν συνολικά και οι οποίες τείνουν να ενισχύσουν τον προσωρινό χαρακτήρα του καθεστώτος τελειοποίησης προς επανεξαγωγή. Εκτιμούμε ότι η επέκταση του καθεστώτος τελειοποίησης προς επανεξαγωγή θα πρέπει να αποτελέσει αντικείμενο πλαισίωσης και αυστηρότατης παρακολούθησης. Για αυτό το λόγο επίσης είμαστε υπέρ της ποσόστωσης στο καθεστώς αυτό. Όπως επίσης προτείνουμε η Επιτροπή να υποβάλει στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο μια συγκεκριμένη ενδιάμεση έκθεση, στην οποία θα κάνει απολογισμό της ιδιαίτερης κατάστασης που επικρατεί σε κάθε ΚΟΑ. Έτσι θα έχουμε στα χέρια μας ένα εργαλείο παρακολούθησης και ελέγχου, που θα μας επιτρέψει να διασφαλίσουμε ότι η πρόσβαση στο καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή θα παραμείνει περιορισμένη, ότι θα αφορά αποκλειστικά τις πραγματικά αναγκαίες ποσότητες, ότι δεν θα έχει αρνητικές συνέπειες για τους κοινοτικούς παραγωγούς πρώτων υλών και ότι δεν επικεντρώνεται σε ορισμένες Κοινές Οργανώσεις της Αγοράς με κίνδυνο να προκληθούν διαταραχές. Ένα δεύτερο μειονέκτημα του καθεστώτος τελειοποίησης προς επανεξαγωγή: είναι ιδιαίτερα σύνθετο και άκαμπτο κατά την εφαρμογή του και θίγει έτσι κυρίως τις ΜΜΕ. Θα πρέπει λοιπόν να υποστηρίξουμε την πρόσβασή τους στις επιστροφές, των οποίων η διαχείριση είναι πιο εύκολη και να τις απαλλάξουμε μέσα στο πλαίσιο αυτό από την υποχρέωση υποβολής παραστατικών έως το όριο των 50 000 ευρώ ετησίως, κυμαινόμενο αναλόγως με την περίπτωση. Να θυμίσουμε ότι οι επιστροφές για τα μεταποιημένα γεωργικά προϊόντα δεν απευθύνονται σε καμία περίπτωση στις μεγάλες επιχειρήσεις και μόνο. Ο ρόλος τους για τις ΜΜΕ είναι καθοριστικός. Αυτά είναι τα συστατικά στοιχεία ενός πραγματικού μηχανισμού επαγρύπνησης, που θεωρούμε ότι πρέπει απαραιτήτως να εφαρμοστεί ώστε να εξασφαλίσουμε ότι η επέκταση του καθεστώτος τελειοποίησης προς επανεξαγωγή θα λειτουργεί σύμφωνα με τους στόχους για τους οποίους το αποδεχόμαστε. Μακροπρόθεσμα, το ζήτημα που εξετάζουμε σήμερα με επείγοντες όρους δεν πρόκειται να λυθεί σε διαρκή βάση παρά μόνο εάν οι κοινοτικοί διαπραγματευτές, στις επόμενες συνεδριάσεις του ΠΟΕ, λάβουν σαφείς οδηγίες, έτσι ώστε τα συμφέροντα των προϊόντων μας εκτός Παραρτήματος 1 να ληφθούν καταλλήλως υπόψη και να μπορέσουν οι στενές σχέσεις που οι κοινοτικές βιομηχανίες μεταποίησης έχουν δημιουργήσει με τους κοινοτικούς παραγωγούς αγροτικών πρώτων υλών και τις περιοχές τους να συνεχιστούν και να συσφιχθούν περαιτέρω. Stevenson Κύριε Πρόεδρε, τα σχέδια της Επιτροπής να περικοπούν οι επιστροφές στις εξαγωγές θα κοστίσουν στους μεταποιητές τροφίμων και ποτών της ΕΕ περίπου 145 εκατομμύρια ευρώ τον χρόνο. Είναι ιδιαίτερα ενοχλητικό ότι η απόφαση για την εφαρμογή αυτών των περικοπών ελήφθη χωρίς να προηγηθούν διαβουλεύσεις με το Κοινοβούλιο. Oι επιστροφές στις εξαγωγές δεν συνιστούν επιδότηση. Αποζημιώνουν τη βιομηχανία τροφίμων και ποτών επειδή αντλεί τις πρώτες ύλες της εντός της ΕΕ σε υψηλότερες τιμές από αυτές που μπορεί να βρει στις παγκόσμιες αγορές. Προκαλεί έκπληξη ότι η Επιτροπή επέλεξε να εστιαστεί στο γερμανικό γιαούρτι με φρούτα, το σκοτσέζικο ουίσκι και τα φαρμακευτικά προϊόντα όσον αφορά αυτές τις περικοπές, προφανώς για κανέναν καλύτερο λόγο πέρα από την πεποίθηση ότι πρόκειται για εύρωστες βιομηχανίες οι οποίες δεν αξίζουν βοήθεια. Αλλοι τομείς, όπως τα ζυμαρικά, η ζαχαροπλαστική και ορισμένα γαλακτοκομικά προϊόντα που και εκείνοι λαμβάνουν επιστροφές στις εξαγωγές γλίτωσαν χωρίς πολλές απώλειες. Αυτό είναι πέρα για πέρα άδικο. Οι περικοπές είναι επιζήμιες για την κοινοτική βιομηχανία, θα καταστρέψουν το ανταγωνιστικό προβάδισμα των γεωργικών βιομηχανιών μας, όπως επίσης θα καταστρέψουν και θέσεις εργασίας. Το σχέδιο της Επιτροπής να αποζημιώσει τους μεταποιητές τροφίμων για την απώλεια των επιστροφών στις εξαγωγές μέσω της ενθάρρυνσής τους να αναζητήσουν βοήθεια ώστε να υπαχθούν σε ένα καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή για μια σειρά αγαθών που προέρχονται εκτός της ΕΕ, είναι όχι μόνο νεφελώδες αλλά και βλακώδες. Ένα τέτοιο σχέδιο όχι μόνο ενθαρρύνει τους μεταποιητές να εισάγουν σιτηρά και άλλες πρώτες ύλες από χώρες εκτός ΕΕ - για μια ακόμη φορά εις βάρος των ταλαίπωρων αγροτών μας - αλλά επίσης ενέχει τόνους περίπλοκων γραφειοκρατικών διαδικασιών και χαρτιού που στην πράξη θα αποκλείσουν τις μικρομεσαίες επιχειρήσεις από το συγκεκριμένο σχέδιο. Η Επιτροπή πρέπει να επινοήσει ένα νέο σύστημα. Οι εξαγωγείς τροφίμων και ποτών που μέσω της προστιθεμένης αξίας στα προϊόντα τους αποτελούν ένα ζωτικότατο και σημαντικότατο κομμάτι της αγροτικής οικονομίας της ΕΕ πρέπει να λάβουν εναλλακτική αποζημίωση που θα αναλογεί ακριβώς στην αξία των επιστροφών στις εξαγωγές που χάνουν. Οποιαδήποτε άλλη ρύθμιση θα δημιουργήσει στους μεταποιητές τροφίμων της ΕΕ ένα τεράστιο ανταγωνιστικό μειονέκτημα στις παγκόσμιες αγορές. Οι επιστροφές στις εξαγωγές είναι απαραίτητες προκειμένου να διασφαλιστεί η διεθνής ανταγωνιστικότητα των μεταποιημένων τροφίμων ΕΠ-1. Επιπροσθέτως, οι μεταποιητές τροφίμων και ποτών της ΕΕ αγοράζουν περίπου τα δύο τρίτα όλων των αγροτικών προϊόντων τους από τα 15 κράτη μέλη. Αυτή η εσκεμμένη επίθεση στις επιστροφές στις εξαγωγές προϊόντων ΕΠ-1 υπονομεύει ακόμη περισσότερο τους αγρότες μας που υποφέρουν από τη χειρότερη ύφεση εδώ και δεκαετίες. Αποτελεί επίσης κατά μέτωπο επίθεση εναντίον του ταχύτερα αναπτυσσόμενου εξαγωγικού τομέα στην ΕΕ, ήτοι του τομέα μεταποιημένων τροφίμων. Έχουμε ήδη δεσμευτεί για μείωση της τάξης του 36% των επιστροφών στις εξαγωγές σε διάστημα έξι ετών και τώρα πλησιάζουμε στο τέλος αυτής της περιόδου σύμφωνα με τις υποχρεώσεις που απορρέουν από τη Συμφωνία του Γύρου της Ουρουγουάης στα πλαίσια της Γενικής Συμφωνίας Δασμών και Εμπορίου. Ωστόσο, οι περικοπές αυτές δεν θα πρέπει να καθορίζονται με τόσο αυθαίρετο τρόπο σε έναν μικρό αριθμό βιομηχανιών, όπως επέλεξε να κάνει η Επιτροπή. Η πρόσβαση στο καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή αποτελεί μια άκρως προσωρινή και καθόλου ικανοποιητική λύση. Συγχαίρω τον κ. Souchet για την ετοιμασία μιας καλής έκθεσης δεδομένης της αδιαλλαξίας της Επιτροπής στο συγκεκριμένο ζήτημα. Επί της αρχής έχει δίκιο όταν περιγράφει την πρόταση της Επιτροπής ως προσωρινό μέτρο. Δεν χωρά αμφιβολία ότι ολόκληρο το σύστημα χρειάζεται να διαλυθεί και να ανασυσταθεί κατά τρόπο πολύ πιο λογικό και λιγότερο περίπλοκο, σύμφωνα με τις απαιτήσεις που απορρέουν από τις συμφωνίες μας με την ΠΟΕ και την GATT. Izquierdo Rojo Κύριε Πρόεδρε, το πεδίο στο οποίο κινείται η πρόταση αυτή είναι εξαιρετικά λεπτό. Αρκεί να παρατηρήσουμε ότι, στην ουσία, το καθεστώς ενεργούς τελειοποίησης προϋποθέτει μία παρέκκλιση από την αρχή της ευρωπαϊκής προτίμησης ή, αν προτιμάτε, από το καθεστώς των κοινοτικών προτιμήσεων. Πρόκειται για ένα ιδιαίτερα λεπτό πεδίο και, επιπλέον, το καθεστώς ενεργούς τελειοποίησης, στην εφαρμογή του, είναι εξαιρετικά σύνθετο, αργό και, επομένως, πλήττει πολλές μικρομεσαίες επιχειρήσεις. Στο ευαίσθητο αυτό πεδίο οι αποφάσεις μας, ως πολιτικοί, πρέπει να προσανατολίζονται προς τη διατήρηση της ανταγωνιστικότητας της ευρωπαϊκής βιομηχανίας τροφίμων παγκοσμίως και προς την ενδυνάμωση των υφιστάμενων στενών δεσμών μεταξύ των βιομηχανιών μεταποίησης και των παραγωγών πρώτων υλών. Η μεγαλύτερη ευθύνη στον τομέα αυτό εναπόκειται στην Επιτροπή. Χρειάζεται μία δημιουργική Επιτροπή, ευέλικτη, ικανή να αισθάνεται τον παλμό της εξέλιξης των αγορών, μετρημένη και, ταυτόχρονα, ευφάνταστη. Μία Επιτροπή που θα ξέρει να δίνει προτεραιότητα στο ευρωπαϊκό γεωργικό πρότυπο και στην υπεράσπιση των μικρών, όμως για να πούμε την αλήθεια, μέχρι αυτή τη στιγμή το μόνο που απέδειξε η Επιτροπή στον τομέα αυτό είναι η ικανότητά της για αδιαφάνεια, για ρυθμιστική αυθαιρεσία, και σχεδόν τίποτε παραπάνω. Όσον αφορά στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, κύριε Πρόεδρε, τόσο η Επιτροπή Γεωργίας όσο και ο πρόεδρος της, ο κ. Graefe zu Baringdorf, εργάστηκαν με μεγάλη σοβαρότητα και σύνεση για αυτή τη δύσκολη έκθεση. Ο κ. Souchet εκπόνησε μία θαυμάσια έκθεση, και τον συγχαίρω για τον τρόπο με τον οποίο άσκησε τα καθήκοντά του ως εισηγητής. Είναι επιτυχείς οι προτάσεις του, ιδίως εκείνες που αφορούν τον περιορισμό και τον ορθολογισμό της χρησιμοποίησης του καθεστώτος ενεργούς τελειοποίησης, προσαρμόζοντάς το στην κατάσταση των αγορών, στο κανονιστικό και στο δημοσιονομικό πλαίσιο. Όλα αυτά αποτελούν επιτυχία, όπως και τα αιτήματά του για εξαίρεση ώστε να ευνοηθούν οι μικροί εξαγωγείς. Ευχαριστώ πολύ τόσο τον εισηγητή όσο και το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, και ελπίζω ότι η Επιτροπή θα βελτιώσει τις εργασίες της στο πεδίο αυτό. Pesδlδ Κύριε Πρόεδρε, η Επιτροπή προτείνει αλλαγές στο σύστημα εμπορίας των μεταποιημένων γεωργικών προϊόντων. Στόχος της είναι η κατάργηση των επιδοτήσεων και ο περιορισμός της βοήθειας χάρη στα πιστοποιητικά στήριξης. Πρόκειται για δύο βασικά αναπτυξιακά πρότυπα: από τη μία πλευρά, οι πιέσεις που προκαλεί το σύστημα ελευθέρωσης του παγκόσμιου εμπορίου για περιορισμό των επιδοτήσεων των εξαγωγών και, από την άλλη, οι εσωτερικές δημοσιονομικές πιέσεις της ΕΕ που σχετίζονται κυρίως με τη διατήρηση των εξωτερικών σχέσεων. Το τίμημα θα πρέπει να το πληρώσει η αλυσίδα επεξεργασίας των ειδών διατροφής και, σε τελευταία ανάλυση, οι γεωργοί. Ήδη σήμερα η κατάσταση της αγοράς είναι δύσκολη για τους ευρωπαίους καλλιεργητές. Επιπλέον, το κόστος αυξάνεται, ιδίως λόγω των υψηλότερων τιμών των καυσίμων και των περιβαλλοντικών και άλλων επιβαρύνσεων που πολλαπλασιάζονται. Η αποδοτικότητα της παραγωγής διαταράσσεται και. παρεκκλίνοντας λίγο, μπορούμε να διερωτηθούμε αν η ευρωπαϊκή γεωργική παραγωγή έχει ακόμα νόημα. Η Επιτροπή μας, όπως και η Ομάδα του Ευρωπαϊκού Κόμματος των Φιλελεύθερων Δημοκρατών και Μεταρρυθμιστών, ξεκινούν από την αρχή ότι η ΕΕ πρέπει να διασφαλίσει την αποδοτικότητα της αλυσίδας παραγωγής. Η Επιτροπή προτείνει επιλεκτικές μειώσεις. Βρισκόμαστε, όμως, σε αδιέξοδο. Ίσως να επιβάλλεται να δράσουμε κατ' αυτόν τον τρόπο, αλλά θα πρέπει ωστόσο να διατηρήσουμε ορισμένες αρχές σε αυτό το θέμα. Οι τροποποιήσεις πρέπει να λάβουν υπόψη τις μικρές επιχειρήσεις του τομέα. Παραδείγματος χάρη, στη χώρα που εκπροσωπώ δεν μπορούν να αναπτυχθούν μεγάλες επιχειρήσεις, λόγω του ολιγάριθμου πληθυσμού. Πρέπει να επιδειχθεί ευελιξία στην επιβολή περιορισμών στη διαδικασία επιδότησης των εξαγωγών. Για τον λόγο αυτό η τροπολογία 8 είναι δικαιολογημένη, διότι παρέχει ευελιξία προπαντός στις μικρές επιχειρήσεις. Θα ήθελα επίσης να επισημάνω ότι η αντικατάσταση των επιδοτήσεων των εξαγωγών με εσωτερικές μεταρρυθμίσεις και συμπληρωματικές διαδικασίες θα έχει άνισες επιπτώσεις, επειδή τα πιο απομακρυσμένα κράτη μέλη θα επιβαρύνονται με υψηλότερο κόστος μεταφοράς. Για τον λόγο αυτό συμφωνώ με τον εισηγητή ότι δε μπορούμε να προχωρήσουμε για πολύν καιρό με τέτοιες διαδικασίες. Πρόκειται οπωσδήποτε για προσωρινή λύση. Η ομάδα μας υποστηρίζει τις τροπολογίες της επιτροπής. Graefe zu Baringdorf Κύριε Πρόεδρε, όταν λάβαμε την πρόταση της Επιτροπής, δεν πιστεύαμε τα μάτια μας. Ενεργητική τελειοποίηση: Τι είναι πάλι αυτό; Όταν εξέτασα το ζήτημα κάπως πιο σοβαρά, συνειδητοποίησα με έκπληξη περί τίνος πρόκειται. Μέχρι τώρα γνωρίζαμε τι συνέβαινε: η βιομηχανία αγοράζει προϊόντα, τα οποία παράγονται στην ΕΕ. Κατόπιν μέσω των εξαγωγικών αντισταθμίσεων είναι σε θέση να ανταγωνίζεται στις λεγόμενες παγκόσμιες αγορές. Τώρα μας λέει η Επιτροπή ότι δεν φθάνουν πλέον τα χρήματα, διότι δεσμευθήκαμε στο Μαρακές και θα πρέπει να σκεφθούμε κάτι καλύτερο από εδώ και πέρα. Έρχεται λοιπόν η Επιτροπή και μας λέει: Ωραία, η βιομηχανία αγοράζει τις γεωργικές πρώτες ύλες όχι από την κοινοτική αγορά πλέον αλλά από τις διεθνείς αγορές τις οποίες η ΕΕ εξάγει με τη σειρά της πρώτες ύλες και συμβάλλει στη διαμόρφωση των διεθνών τιμών με το ντάμπινγκ που πραγματοποιεί. Θα πρέπει λοιπόν η βιομηχανία να μπορεί να αγοράζει εκεί όπου παραμένουν τα τοπικά προϊόντα και από τα προϊόντα αυτά δημιουργεί τα λεγόμενα προϊόντα τελειοποίησης που διαθέτει στη συνέχεια στις διεθνείς αγορές. Στην αρχή θεωρούσαμε αδύνατο κάτι τέτοιο. Κατόπιν, συζητήσαμε το ζήτημα διεξοδικά στην επιτροπή, αλλά αυτή η εικόνα που μόλις σας παρουσίασα είναι η εικόνα που υποστηρίζει η Ευρωπαϊκή Επιτροπή. Προσπαθήσαμε στη συνέχεια να δούμε εάν θα ήταν δυνατόν τα προϊόντα εντός της ΕΕ να αγοράζονται με τις διεθνείς τιμές, όπως μπορεί να κάνει η χημική και η φαρμακευτική βιομηχανία, ούτως ώστε να μειώνονται τουλάχιστον τα προϊόντα τα οποία πλεονάζουν εδώ - γιατί διαθέτουμε πλεονάσματα σε ορισμένους τομείς, αν και η συνολική μας παραγωγή δεν είναι πλεονασματική. Όχι, δεν ήθελε να προτείνει κάτι τέτοιο η Επιτροπή στις διαπραγματεύσεις στον ΠΟΕ. Προτάθηκε μία κομψή, υποτίθεται, λύση, που παρακάμπτει κάπως τις διαπραγματεύσεις στον ΠΟΕ. Υπάρχει ένα σημείο στην επεξηγηματική έκθεση αυτού του κανονισμού το οποίο αναφέρει ότι οι κοινοτικές προτιμήσεις δεν θα πρέπει να παρακάμπτονται και δεν θα πρέπει επίσης να δημιουργούνται διαταράξεις στην Ευρωπαϊκή αγορά. Εάν αγοράζω αλλού τα προϊόντα τα οποία πλεονάζουν εδώ, δεν θα πρέπει βέβαια να περιμένω ότι δεν θα πραγματοποιηθούν διαταράξεις στην αγορά! Πιστεύω ότι η πρόταση αυτή είναι μια λύση ανάγκης, την οποία δεν μπορεί να δεχθεί η ομάδα μου. Θα ήθελα να εκφράσω την προτίμησή μου υπέρ του εισηγητή. Ο κ. Souchet καταβάλλει εδώ και χρόνια προσπάθειες για τη προάσπιση των γεωργικών συμφερόντων, συμφέροντα τα οποία προσωπικά θεωρώ κάποτε παραδοσιακά, παρόλα αυτά θα ήθελα να εκφράσω την εκτίμησή μου προς αυτόν. Έχετε προσφέρει μεγάλες υπηρεσίες στους αγρότες της Ευρώπης, κύριε εισηγητή. Δεχόμαστε επίσης και τις τροπολογίες που υποβλήθηκαν στη επιτροπή. Συμφωνούμε την έκθεσή σας. Απορρίπτουμε, ωστόσο, το νομοθετικό ψήφισμα. Στο σημείο αυτό θα θέλαμε να απαντήσουμε αρνητικά, έστω και για μία φορά, διότι δεν θεωρούμε ότι πρόκειται για μια λογική και εξισορροπημένη λύση, καθώς φοβόμαστε ότι μέσω αυτού του μηχανισμού οι τιμές εντός της ΕΕ μπορούν για άλλη μία φορά να τεθούν εσκεμμένα υπό πίεση. Θα διεξαγάγουμε την επόμενη συζήτηση για τις τιμές και θα συζητήσουμε εάν οι τιμές για τα προϊόντα μας εντός της Ευρωπαϊκής Ένωσης είναι υπερβολικά υψηλές. Ωστόσο, θα πρέπει να συζητήσουμε κυρίως το εάν οι τιμές με τις οποίες "ξεπουλάμε" τα προϊόντα μας στις διεθνείς αγορές θα πρέπει να συζητηθούν επίσης, διότι με αυτές τις συνθήκες κανείς πια στον κόσμο δεν μπορεί να παράγει οικολογικά και κοινωνικώς υπεύθυνα προϊόντα. Κόρακας Κύριε Πρόεδρε, η εισηγήτρια κ. Souchet κάνει ορισμένες σωστές επισημάνσεις για τις συνέπειες που θα προκαλέσουν οι προτεινόμενες τροπολογίες στον κανονισμό 3448/93, που ρυθμίζει το καθεστώς συναλλαγών που εφαρμόζεται σε ορισμένα εμπορεύματα που προέρχονται από την μεταποίηση αγροτικών προϊόντων. Και αυτό γιατί αν γίνουν δεκτές οι προτεινόμενες τροποποιήσεις και ανοίξει πιο πολύ το καθεστώς τελειοποίησης στην επανεξαγωγή θα καταργηθεί στην πράξη η ήδη εκφυλισμένη κοινοτική προτίμηση, θα δυσκολευτεί η διάθεση των μεταποιημένων κοινοτικών αγροτικών προϊόντων στις διεθνείς αγορές και θα χτυπηθούν οι μικρομεσαίες μεταποιητικές μονάδες, οι οποίες στηρίζονται στην κοινοτική αγροτική παραγωγή και στις κοινοτικές εξαγωγικές επιδοτήσεις, ενώ θα ευνοηθούν οι μεγάλες μεταποιητικές βιομηχανίες, που θα εξασφαλίσουν φθηνή πρώτη ύλη από τρίτες χώρες. Οι συνέπειες αυτές θα είναι ιδιαίτερα αρνητικές στις μεσογειακές χώρες, μεταξύ των οποίων και η Ελλάδα, επειδή είναι κατ' εξοχήν χώρες παραγωγής αυτών των προϊόντων και οι περισσότερες μεταποιητικές μονάδες στις χώρες αυτές είναι μικρομεσαίες. Θα ήταν πρόκληση, όταν έχει δημιουργηθεί μια τόσο άσχημη κατάσταση, να αποδεχθούμε τις προτεινόμενες τροποποιήσεις του κανονισμού, έστω και με την λογική της προσωρινότητας, δηλαδή μέχρι να ολοκληρωθεί η συμφωνία του ΠΟΕ, με προφάσεις την εξασφάλιση της απασχόλησης και της προστιθέμενης αξίας. Για αυτό, παρόλο που σε πολλές διαπιστώσεις συμφωνούμε με την εισηγήτρια, διαφωνούμε στο συμπέρασμά της που αφορά στο άνοιγμα του καθεστώτος της τελειοποίησης προς εξαγωγή, έστω και αν αυτό το άνοιγμα έχει προσωρινό χαρακτήρα, ακριβώς επειδή πιστεύουμε ότι με τις σημερινές συνθήκες, παρά την προσωρινότητα, θα έχουμε μια μονιμότητα και χειροτέρευση της κατάστασης. Van Dam Κύριε Πρόεδρε, σύμφωνα με αυτό τον κανονισμό, η Επιτροπή έχει καθηλωθεί με έναν περιορισμένο προϋπολογισμό σε ένα πολύπλοκο σύμπλεγμα τριών προβλημάτων: κατά πρώτον, οι εγγυημένες τιμές για τα γεωργικά προϊόντα που παράγονται στην ευρωπαϊκή επικράτεια· κατά δεύτερον, οι επιστροφές κατά την εξαγωγή που χορηγούνται σε επιχειρήσεις οι οποίες διαθέτουν στην παγκόσμια αγορά μεταποιημένες γεωργικές πρώτες ύλες· και κατά τρίτον οι συμφωνίες στους κόλπους του ΠΟΕ. Ορθώς αναφέρει ο εισηγητής Souchet ότι το πρόβλημα της Επιτροπής δεν είναι τόσο ο περιορισμένος προϋπολογισμός όσο οι κανόνες του ΠΟΕ. Στην περίπτωση που παρουσιαστεί έλλειψη πρώτων υλών στην εσωτερική ευρωπαϊκή αγορά, η βιομηχανία τροφίμων μπορεί να τις εισαγάγει από την παγκόσμια αγορά χωρίς τέλη και στη συνέχεια να τις μεταποιήσει, όπως γινόταν μέχρι σήμερα. Όμως, ο κανονισμός τροποποιεί την ουσία της ενεργητικής τελειοποίησης. Η χρήση της ενεργητικής τελειοποίησης δεν δικαιολογείται πλέον από την έλλειψη πρώτων υλών αλλά με βάση οικονομικά κίνητρα που είναι συγκεκριμένα τα ανώτατα όρια που ορίζει ο ΠΟΕ. Φανταστείτε ότι υπάρχει πλεόνασμα σίτου στην εσωτερική αγορά ενώ έχουμε ήδη φθάσει στα ανώτατα όρια των επιστροφών. Η ενεργητική τελειοποίηση ανοίγει στην περίπτωση αυτή την πόρτα για εισαγωγές σίτου από την παγκόσμια αγορά. Στην περίπτωση αυτή δεν μπορούμε καθόλου να αποκλείσουμε ότι η βιομηχανία τροφίμων και οι γεωργοί θα μετατραπούν από εταίρους σε ανταγωνιστές. Οι ευρωπαίοι γεωργοί δεν παράγουν μόνο γεωργικά προϊόντα, γιατί σε πολλές περιπτώσεις διατηρούν και τις καλλιεργούμενες εκτάσεις. Και αυτό έχει το κόστος του. Πρέπει να έχουμε πλήρη επίγνωση αυτού του κόστους το οποίο μεταφέρεται και στη βιομηχανία τροφίμων. Πρέπει να είμαστε ιδιαίτερα δημιουργικοί για να μπορέσουμε να βρούμε λύσεις για τους γεωργούς και τη βιομηχανία τροφίμων μέσα στα αυστηρά πλαίσια που καθορίζει ο Παγκόσμιος Οργανισμός Εμπορίου. Εδώ, είναι αναπόφευκτο να υπάρξουν ορισμένες βιομηχανίες που θα χάσουν τις επιδοτήσεις κατά την εξαγωγή που λάμβαναν μέχρι σήμερα. Ορισμένες βιομηχανίες επεξεργάζονται μόνο ένα περιορισμένο μέρος γεωργικών προϊόντων στα τελικά προϊόντα που παράγουν. Θεωρώ ότι είναι αδικαιολόγητο να παραπονούνται, ιδιαιτέρως επειδή κάθε τρίμηνο παρουσιάζουν υψηλά κέρδη. Αντίθετα, περισσότερη προστασία χρειάζονται οι μικροί εξαγωγείς. Εμείς υποστηρίζουμε τις τροπολογίες οι οποίες αποσκοπούν στην υποστήριξη των συμφερόντων τους. Μαζί με τον εισηγητή καλούμε την Επιτροπή να μη λησμονήσει καθόλου κατά τις προσεχείς διαπραγματεύσεις που θα πραγματοποιηθούν στα πλαίσια του ΠΟΕ την ισορροπία μεταξύ γεωργίας και βιομηχανίας τροφίμων στην Ευρώπη. Cunha Κύριε Πρόεδρε, η πρόταση της Επιτροπής να μειώσει τις επιστροφές στα μεταποιημένα γεωργικά προϊόντα και να διευκολύνει το καθεστώς ενεργούς τελειοποίησης περιλαμβάνει σημαντικούς κινδύνους. Θα υπογραμμίσω μόνο τρεις: ο πρώτος είναι ότι η πρόταση αυτή δεν υπαγορεύεται τόσο από περιορισμούς που επιβάλλει ο ΠΟΕ αλλά κυρίως από τους γνωστούς δημοσιονομικούς περιορισμούς που υπάρχουν σήμερα στην Ευρωπαϊκή Ένωση, και κυρίως με την ανάγκη να διατεθούν μέσα και πόροι για εξωτερικές δεσμεύσεις που ανέλαβε, όπως είναι συγκεκριμένα η περίπτωση του Κοσσυφοπεδίου. Δεν τίθενται σε αμφισβήτηση οι στόχοι αυτοί. Θα πρέπει να τους αναλαμβάνουμε κατά τρόπο διαφανή όταν διεξάγονται οι μεγάλες συζητήσεις σχετικά με τις επιλογές της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Αυτό που δεν είναι ορθό είναι να έχουν εγκριθεί εδώ και λίγο περισσότερο από ένα χρόνο οι δημοσιονομικές προοπτικές μέχρι το 2007 και σήμερα, αφού πέρασαν λίγοι μήνες, να αποσύρονται πόροι που είχαν προβλεφθεί για τη γεωργία. Ο δεύτερος κίνδυνος είναι ότι η όλο και πιο συχνή προσφυγή στο εμπόριο ενεργούς τελειοποίησης μπορεί να οδηγήσει σε μία εξαιρετικά επικίνδυνη κατάσταση όπου θα πάψουμε να παράγουμε στο εσωτερικό πολλά γεωργικά προϊόντα, εφόσον θα είναι ίσως πιο κερδοφόρο να τα εισάγουμε ακατέργαστα, να τα μεταποιούμε και να τα επανεξάγουμε. Θα υπήρχαν πλεονεκτήματα μόνο για ορισμένες κοινωνικές ομάδες, αλλά για τον κόσμο της υπαίθρου θα ήταν καταστροφή. Και μακροπρόθεσμα η ίδια η Ευρωπαϊκή Ένωση, στο σύνολό της, θα ήταν εξαιρετικά ευάλωτη εφόσον θα ήταν εξαρτημένη από τον εξωτερικό εφοδιασμό σε ένα τόσο στρατηγικό τομέα όπως ο επισιτιστικός τομέας. Θα απογοητευόμασταν λοιπόν εάν πιστεύαμε ότι το εμπόριο ενεργούς τελειοποίησης είναι μία βιώσιμη λύση. Ο τρίτος κίνδυνος αφορά τη στρατηγική των διαπραγματεύσεων στο Γύρο της Χιλιετίας. Η Επιτροπή ενέκρινε αυτή την εβδομάδα ένα έγγραφο σχετικά με την ανταγωνιστικότητα στις εξαγωγές το οποίο εκφράζει τη θέση αρχής της Επιτροπής σχετικά με τα διάφορα είδη στήριξης στις εξαγωγές. Και η θέση της είναι πολύ σαφής: στο μέλλον η Ευρωπαϊκή Ένωση δεν θα μπορεί να δέχεται να μειώνονται, στο πλαίσιο του ΠΟΕ, μόνο οι ενισχύσεις των επιστροφών στις εξαγωγές, αλλά θα πρέπει να μειωθούν όλα τα είδη ενισχύσεων που χρησιμοποιούνται από τους βασικούς ανταγωνιστές μας στις διεθνείς αγορές, από τις πιστώσεις στην εξαγωγή μέχρι την επισιτιστική βοήθεια και τις εμπορικές επιχειρήσεις του κράτους. Όλα αυτά πρέπει να τεθούν επί τάπητος και να μειωθούν στο πλαίσιο των κανόνων της GATT. Και η θέση της Ευρωπαϊκής Ένωσης είναι ορθότατη στο θέμα αυτό: όλα τα είδη ενισχύσεων που έχουν παρόμοιες επιπτώσεις πρέπει να υπαχθούν στη δικαιοδοσία των κανόνων του ΠΟΕ και όχι μόνο το σύστημα επιστροφών που χρησιμοποιεί η Ευρωπαϊκή Ένωση. Και ακριβώς αυτές οι συνθήκες εξωτερικής πίεσης που ασκεί η Ευρωπαϊκή Ένωση στο πλαίσιο των διαπραγματεύσεων της GATT, του ΠΟΕ, θεωρώ ότι αποτελούν εσφαλμένη συγκυρία για την υποβολή της πρότασης αυτής. Ολοκληρώνοντας θα ήθελα απλώς να ευχαριστήσω το συνάδελφο Dominique Souchet για το τεράστιο έργο που εκπόνησε και το οποίο εκτιμούμε ιδιαίτερα. Hyland Κύριε Πρόεδρε, συγχαίρω τον κ. Souchet για το έργο του, συγχρόνως όμως εκφράζω την απογοήτευση και την ανησυχία μου όσον αφορά την πρόταση της Επιτροπής για μείωση επιδοτήσεων ύψους 145 εκατ. ευρώ ανά έτος προς τη βιομηχανία τροφίμων και ποτών. Η πρόταση αυτή θα έχει σοβαρές επιπτώσεις στον γαλακτοπαραγωγικό τομέα της Ιρλανδίας και θα προκαλέσει σοβαρές απώλειες εμπορικών συναλλαγών, ειδικά όσον αφορά τη μεταποίηση των γαλακτοκομικών προϊόντων. Υποστηρίζω πλήρως τις προτάσεις του εισηγητή σύμφωνα με τις οποίες το μέτρο θα πρέπει να εφαρμοστεί μόνο σε προσωρινή βάση και παράλληλα να θεσπιστεί βοήθεια για να αντισταθμιστούν οι συνέπειες στους τομείς που θα πληγούν περισσότερο. Σας ανέφερα το παράδειγμα του γαλακτοπαραγωγικού τομέα της Ιρλανδίας και θα ήθελα να ζητήσω από τον Επίτροπο να εξετάσει τις επιπτώσεις που θα υπάρξουν ειδικά στον συγκεκριμένο τομέα. Υποστηρίζω επίσης τις διατάξεις της έκθεσης του κ. Souchet σύμφωνα με τις οποίες πρέπει να εξασφαλιστεί ο σεβασμός για το μοντέλο της ευρωπαϊκής γεωργίας και παραγωγής τροφίμων. Είναι πασίδηλα σωστό και δίκαιο να διαπραγματευτούμε για ένα νέο πλαίσιο κανόνων για τις εξαγωγές και για τα προϊόντα ΕΠ-1 διαμέσου του Γύρου της Χιλιετηρίδας της ΠΟΕ. Ο κ. Souchet έχει δίκιο όταν δηλώνει ότι η απόφαση να περικοπούν οι επιστροφές στις εξαγωγές για ορισμένα προϊόντα είναι απαράδεκτη διότι οι εν λόγω ρυθμίσεις αρχικώς συνέβαλλαν στη διαχείριση της εσωτερικής αγοράς. Η συγκεκριμένη κατάσταση μάλιστα είχε την έγκριση της Παγκόσμιας Οργάνωσης Εμπορίου. Θεωρώ ότι η προταθείσα ίδρυση ενός πρόσθετου μέτρου για πρώτες ύλες που έχουν πρόσβαση σε καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή δεν θα επαρκέσει για να καλύψει τις απαιτήσεις προμηθειών και εξαγωγών της βιομηχανίας τροφίμων. Μακροπρόθεσμα, η Ευρώπη χρειάζεται να επιδείξει μεγαλύτερη επαγρύπνηση όσον αφορά το παγκόσμιο εμπόριο - για το οποίο συζητάμε τώρα - αλλά και για το πώς οι ληφθείσες αποφάσεις στον συγκεκριμένο τομέα επηρεάζουν τους μεταποιητές μας και τους αγρότες μας. Υπάρχουν αρκετά στοιχεία ότι οι ανταγωνιστές μας στην παγκόσμια αγορά, ειδικά οι Ηνωμένες Πολιτείες και η Νέα Ζηλανδία, δεν δείχνουν πάντοτε τον ίδιο σεβασμό ως προς την τήρηση των κανόνων όσο τα κράτη μέλη της ΕΕ. Δεδομένης της προταθείσας διεύρυνσης της Ευρωπαϊκής Ένωσης προς την κεντρική και ανατολική Ευρώπη, πρέπει να δράσουμε με πυγμή όσον αφορά την προάσπιση του ευρωπαϊκού μας σκοπού, ο οποίος είναι φυσικά να αναπτύξουμε μια γεωργία που θα είναι μεγάλος και ανταγωνιστικός παίκτης στο παγκόσμιο εμπόριο. Οι ανταγωνιστές μας έχουν ήδη επιδείξει τις διαπραγματευτικές τους δεξιότητες σε αυτόν τον κομβικό τομέα διεθνούς πολιτικής. Mayer, Xaver Κύριε Πρόεδρε, δεν πίστευα τα μάτια μου όταν διάβασα τι προτείνει η Ευρωπαϊκή Επιτροπή ως λύση σε αυτά τα προβλήματα, τα οποία συζητήθηκαν ήδη επανειλημμένως! Είναι απολύτως σωστό αυτό που δήλωσε ο εισηγητής, ο κ. Souchet και ο κ. Graefe zu Baringdorf, πρόεδρος της Επιτροπής Γεωργίας και Ανάπτυξης της Υπαίθρου. Συμφωνώ απολύτως μαζί τους. Δεν υπάρχει ωστόσο καμία αμφιβολία ότι οι μειώσεις στον προϋπολογισμό καθώς και οι ιδιαίτερες συμφωνίες στον ΠΟΕ αποτελούν μια εντελώς νέα πρόκληση σχετικά με τις εξαγωγικές αντισταθμίσεις. Η Ευρωπαϊκή Επιτροπή αναγκάζεται τώρα εκ των πραγμάτων να αναζητήσει μια λύση προκειμένου να ξεπεραστεί η στενωπός κατά την εξαγωγή των προϊόντων που δεν αναφέρονται στο παράρτημα 1. Βέβαια στην πρόταση της Επιτροπής δεν δίνεται η παραμικρή ένδειξη ότι κατανοεί τα προβλήματα που αντιμετωπίζουν οι παραγωγοί των πρώτων υλών, δηλαδή οι γεωργοί. Συμφωνώ απολύτως με τον κ. Souchet. Θα ήθελα να τον ευχαριστήσω για το σημαντικό έργο που πραγματοποίησε στην έκθεσή του. Σωστά εκφράζει τη λύπη του για το γεγονός ότι η Επιτροπή δεν προτείνει καμία εναλλακτική δυνατότητα. Στα πλαίσια αυτά δεν χωρά αμφιβολία ότι η προσφορά των πρώτων υλών σε ανταγωνιστικές τιμές δεν θα πρέπει να περιοριστεί και ότι η γεωργική πολιτική δεν θα πρέπει επίσης να εμμένει με ακαμψία στην προστασία των παραγωγών πρώτων υλών. Αλλά ούτε και μία μονομερή επιβάρυνση της γεωργίας ή των επιμέρους προϊόντων θα μπορούσαμε να δεχτούμε. Υπάρχουν γεωργικά προϊόντα τα οποία χρηματοδοτούν σχεδόν μόνα τους τις εξαγωγικές τους αντισταθμίσεις, και μάλιστα μέσω εισφορών των παραγωγών, των γεωργών δηλαδή. Αυτό συμβαίνει για παράδειγμα στη ζάχαρη. Οι εισφορές των γεωργών εκτοπίζονται στη σελίδα των εισόδων στον προϋπολογισμό της Ένωσης, έτσι γενικά και αόριστα, και μάλιστα θα μειωθούν αυτές οι εισφορές όταν μειωθούν οι εξαγωγικές αντισταθμίσεις. Αυτό ισχύει, όπως είπα, κυρίως για τη ζάχαρη. Πιστεύω ότι θα πρέπει να δώσουμε ιδιαίτερη προσοχή στο σημείο αυτό. Πιστεύω ότι θα πρέπει να του δώσουμε άμεση προτεραιότητα κατά τις εξαγωγικές αντισταθμίσεις. Maat Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα καταρχάς να συγχαρώ θερμά τον εισηγητή, κ. Souchet, για την έκθεσή του, επειδή στην πρόταση της Επιτροπής, η οποία δεν ήταν καλή, μπορούσε να δοθεί μόνο μία απάντηση: ήταν μια έντονη κοινοβουλευτική απάντηση. Είναι πλέον δεδομένη και προσωπικά χαίρομαι όλως ιδιαιτέρως. Ταυτόχρονα, η έκθεση προσφέρει τη δυνατότητα να εξετάσουμε την κατάσταση στην οποία έχουμε περιέλθει, γιατί στην ουσία υπάρχουν δύο σημεία στα οποία υποχρεωνόμαστε να προσαρμόσουμε τους κανόνες και μερικές φορές υποχρεωνόμαστε να δουλέψουμε με έναν τρόπο που δεν μας αρέσει. Ο πρώτος λόγος είναι οι συμφωνίες που έχουν συναφθεί στα πλαίσια του ΠΟΕ και ο δεύτερος θα μπορούσε να είναι ο προϋπολογισμός. Θα ήθελα να υπεισέλθω εν συντομία και στους δύο λόγους και θα αρχίσω με τους κανόνες του ΠΟΕ. Με δεδομένο το επίπεδο των τιμών στην Ευρωπαϊκή Ένωση αλλά και εκτός αυτής, είναι πλέον απολύτως σαφές ότι εξακολουθούμε να έχουμε ανάγκη τις επιδοτήσεις, πράγμα που σημαίνει ότι εξακολουθεί να υπάρχει μεγάλη διαφορά στην ισχύ των παραγωγών και των γεωργών σε παγκόσμια κλίμακα και αυτών που διαθέτουν τα προϊόντα τους. Όσο εξακολουθεί να συμβαίνει αυτό, δεν μπορούμε να κινηθούμε χωρίς επιδοτήσεις. Αυτό θα πρέπει να γίνει απολύτως σαφές στις προσεχείς διαπραγματεύσεις του ΠΟΕ. Ένα δεύτερο σημείο είναι ο προϋπολογισμός. Είμαι της γνώμης ότι δεν είναι το σωστό επιχείρημα που πρέπει να χρησιμοποιήσουμε σε σχέση με τη ρύθμιση για τις επιδοτήσεις και για τα μεταποιημένα γεωργικά προϊόντα. Αυτό για τον εξής λόγο: εδώ και μερικά χρόνια η Ευρωπαϊκή Ένωση επιστρέφει χρήματα στα κράτη μέλη επειδή δεν διατίθενται όλα τα κονδύλια. Αυτό δεν μπορεί να χρησιμοποιηθεί ως επιχείρημα. Κατά δεύτερον, το Κοινοβούλιο, εκτός άλλων και με την έκθεση για τον προϋπολογισμό του 2001, ο οποίος εγκρίθηκε στην Επιτροπή Γεωργίας, έχει δηλώσει σαφώς ότι υπάρχουν δυνατότητες στα πλαίσια των χρηματοδοτικών συμφωνιών του Βερολίνου. Καταρχάς, για έναν αριθμό πιστοποιητικών εξαγωγής, προτείνεται να διατεθούν πέντε εκατομμύρια επιπλέον για σιτηρά στη μορφή αλκοολούχων ποτών, δέκα εκατομμύρια επιπλέον για σιτηρά και ρύζι, έντεκα εκατομμύρια για τη ζάχαρη και την ισογλυκόζη και έντεκα εκατομμύρια για μεταποιημένα γαλακτοκομικά προϊόντα για να λυθεί το πρόβλημα αυτό. Συνεπώς, υπάρχουν χρήματα και το πρόβλημα θα πρέπει να μπορεί να λυθεί. Εναπομένει βεβαίως το σημείο ότι η γεωργική πολιτική υπάρχει καταρχήν για τους γεωργούς. Γι' αυτό θεσπίστηκε, για τις αγροτικές περιοχές της Ευρώπης. Το γεγονός ότι η ρύθμιση αυτή είναι απαραίτητη αποδεικνύει ότι υπάρχει και μία στενή διασύνδεση μεταξύ των μεταποιητικών βιομηχανιών στην Ευρώπη και των γεωργών. Κατ' αυτήν την έννοια η θέσπιση μιας προσωρινής ρύθμισης είναι απολύτως απαραίτητη. Πρέπει όμως να πω ταυτόχρονα ότι πρέπει να αποστείλουμε σαφές μήνυμα στη βιομηχανία μεταποίησης ότι πρέπει κατά κύριο λόγο να χρησιμοποιούνται τα προϊόντα τα οποία καλλιεργούνται εντός της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Ταυτόχρονα, θα ήθελα να απευθύνω έκκληση στην Επιτροπή να λάβει υπόψη της τις μικρομεσαίες επιχειρήσεις. Σε πολλές αγροτικές περιοχές υπάρχει ήδη πρόβλημα απασχόλησης, γι' αυτό και οι εν λόγω επιχειρήσεις πρέπει να διευκολύνονται με αυτού του είδους τις ρυθμίσεις και κατ' αυτήν την έννοια πρέπει να τους δοθεί περισσότερη προσοχή. Nielson . Εκ μέρους της Επιτροπής και ειδικά του συναδέρφου μου, κ. Liikanen, θα ήθελα να ευχαριστήσω τον εισηγητή, κ. Souchet και την Επιτροπή Γεωργίας και Ανάπτυξης της Υπαίθρου για την εκπόνηση της εν λόγω έκθεσης. Ελπίζω οι διαβουλεύσεις σας να καταλήξουν σε ένα συναινετικό συμπέρασμα που θα ανοίξει τον δρόμο για την ταχεία εφαρμογή της πρότασης από νωρίς στη νέα λογιστική περίοδο. Όλοι μας συμφωνούμε ως προς την ανάγκη να ενισχυθεί η ανταγωνιστική θέση της βιομηχανίας επεξεργασμένων τροφίμων της Ένωσης. Οι επιστροφές στις εξαγωγές αποτελούν σημαντικό μέσο για τη διαφύλαξη της ανταγωνιστικότητας της βιομηχανίας μέσω της χορήγησης αποζημιώσεων για τις υψηλές τιμές βασικών αγροτικών προϊόντων της Ένωσης. Μολαταύτα, οι περιορισμοί του προϋπολογισμού αλλά και οι δεσμεύσεις που απορρέουν από την ΠΟΕ περιορίζουν σοβαρότατα τις διαθέσιμες επιστροφές, οι οποίες δεν θα επαρκούν πλέον για να καλύψουν τις εξαγωγικές ευκαιρίες που έχει η βιομηχανία. Γι' ακριβώς αυτόν τον λόγο η Επιτροπή πρότεινε, με ένα ισορροπημένο πακέτο συγκεκριμένων μέτρων, ένα πρόσθετο μέτρο για ένα καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή, το οποίο θα συντελέσει ώστε να αντισταθμιστούν οι απώλειες διεθνούς ανταγωνιστικότητας που θα υποστεί η βιομηχανία. Η Επιτροπή συμφωνεί με τις υποβληθείσες τροπολογίες αριθ. 2, 6, 10, 13 και 15. Η Επιτροπή συμφωνεί σε γενικές γραμμές με τον στόχο των τροπολογιών αριθ. 1, 3, 7, 8, 9, 11, 14 αλλά δεν τις θεωρεί εντελώς κατάλληλες για διάφορους λόγους. Όσον αφορά τις διαπραγματεύσεις εντός του πλαισίου της ΠΟΕ, για να αναφερθώ στην πρώτη τροπολογία, απαιτείται ειδική εντολή από το Συμβούλιο, συνεπώς ο παρών κανονισμός δεν φαίνεται να αποτελεί το κατάλληλο μέσο για να καθοριστεί η θέση της Ένωσης. Εξάλλου, ορισμένες τροπολογίες, συγκεκριμένα οι αριθ. 3, 11 και 14, από διαχειριστικής άποψης θα προκαλέσουν δυσανάλογο φόρτο όσον αφορά την εφαρμογή και τον έλεγχο. Το ελάχιστο ποσό, πέρα από το οποίο οι μικροί εξαγωγείς εξαιρούνται από το σύστημα πιστοποιητικού εξαγωγικών επιστροφών, έχει ήδη αυξηθεί στα 50 000 ευρώ ετησίως. Αυτό αφορά τις τροπολογίες αριθ. 7 και 8. Έχει ήδη γίνει χρήση της διαθέσιμης ευελιξίας που παρέχει ο προϋπολογισμός του 2000, για να αναφερθώ στην Τροπολογία αριθ. 9. Τέλος, η Επιτροπή δεν είναι έτοιμη να δεχτεί τις τροπολογίες αριθ. 4, 5, 12, 16 και τμήμα της τροπολογίας αριθ. 1. Κατά κανόνα, η Επιτροπή δεν υποστηρίζει τη διάκριση μεταξύ μεμονωμένων προϊόντων όσον αφορά τη δυνατότητα πρόσβασης στο καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή. Αυτό αφορά τμήματα των τροπολογιών αριθ. 1, 4, 12 και 16. Επίσης, η χρήση της ζάχαρης C σε επεξεργασμένα προϊόντα προς εξαγωγή δεν είναι εφικτή βάσει της τρέχουσας οργάνωσης της αγοράς, και εδώ αναφέρομαι στην τροπολογία αριθ. 12. Οι επιχειρηματίες που εισάγουν προϊόντα υπό καθεστώς τελειοποίησης προς επανεξαγωγή δεν λαμβάνουν καμία επιστροφή στις εξαγωγές επεξεργασμένων προϊόντων, οπότε η εικασία της Τροπολογίας αριθ. 5 είναι εσφαλμένη. Graefe zu Baringdorf Κύριε Πρόεδρε, επιτρέψτε μου να κάνω δύο παρατηρήσεις προς την Ευρωπαϊκή Επιτροπή. Πρώτον: ο Επίτροπος μας λέει "δεδομένων των υψηλών γεωργικών τιμών εντός της ΕΕ". Θα μπορούσε ίσως η Επιτροπή να συνηθίσει να λέει "δεδομένων των χαμηλών τιμών που προκαλεί το ντάμπινγκ στις διεθνείς αγορές", διότι θα δίναμε ειδάλλως την εντύπωση, ότι οι γεωργικές τιμές στην ΕΕ είναι υπερβολικά υψηλές. Όχι, οι τιμές είναι υπερβολικά χαμηλές στις διεθνείς αγορές, υπερβολικά λέω, διότι κανείς δεν μπορεί να συνεχίζει να παράγει με τέτοιες τιμές. Δεύτερον: Πρόκειται για μια έκθεση σύμφωνα με το άρθρο 37. Επιφυλασσόμαστε, θα συζητήσω το ζήτημα με τις άλλες πολιτικές ομάδες - να παραπέμψουμε το ζήτημα ξανά στην επιτροπή, διότι αυτά που είπατε μόλις, Επίτροπε, σημαίνει ότι πήγαν χαμένες οι προσπάθειες της Επιτροπής Γεωργίας. Θα πρέπει λοιπόν να ξεκινήσουμε διαβουλεύσεις φαντάζομαι. Το θέτω αυτό ως πρόταση· οι συνάδελφοι εδώ θα μπορούσαν να πουν τι γνώμη έχουν σχετικά. Εγώ ήθελα απλώς να αναφέρω το ζήτημα. Κύριε Πρόεδρε, σας ευχαριστώ πολύ που μου δώσατε τη δυνατότητα να αναφερθώ στο ζήτημα αυτό! Πρόεδρος Η συζήτηση έληξε. Η ψηφοφορία θα διεξαχθεί την Πέμπτη, στις 11.00. Αναγνώριση και εκτέλεση αποφάσεων σε αστικές και εμπορικές υποθέσεις Πρόεδρος Η ημερήσια διάταξη προβλέπει τη συζήτηση της έκθεσης (A5-0253/2000) της κ. Wallis, εξ ονόματος της Επιτροπής Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς σχετικά με την πρόταση κανονισμού (ΕΚ) του Συμβουλίου που αφορά στη διεθνή δικαιοδοσία, την αναγνώριση και την εκτέλεση αποφάσεων σε αστικές και εμπορικές υποθέσεις [COM(1999) 348 - C5-0169/1999 - 1999/0154(CNS)]. Wallis . (EN) Κύριε Πρόεδρε, κατ' αρχάς θα μιλήσω εξ ονόματος της επιτροπής και στη συνέχεια θα μιλήσω εξ ονόματος της Ομάδας μου. Με την παρουσίαση, τελικά, της παρούσας έκθεσης στην Ολομέλεια εξ ονόματος της Επιτροπής Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς υπάρχουν πολλοί άνθρωποι που πρέπει και θέλω να ευχαριστήσω, αλλά υπάρχει ένας άνθρωπος που με ενέπνευσε ιδιαίτερα με έναν τρόπο που νομίζω ότι αξίζει να αναφέρω διότι ελπίζω ότι θα δώσει τον κατάλληλο τόνο στην αποψινή συζήτηση. Όταν ήμουν νεαρή δικηγόρος στο Λονδίνο στις αρχές της δεκαετίας του 1980, είχα το προνόμιο να συνεργαστώ με μια ηλικιωμένη Γερμανίδα, η οποία ήταν μία από εκείνους τις εντυπωσιακούς γερμανοεβραίους πρόσφυγες που ήρθε στο Λονδίνο στις αρχές του πολέμου και ασχολήθηκε με την αγγλική δικηγορία. Η αξιοθαύμαστη αυτή η κυρία όχι μόνο πήρε αγγλικό πτυχίο δικηγόρου, έχοντας ήδη παρόμοιο πτυχίο στη Γερμανία, αλλά ως γνήσια ευρωπαία της γενιάς της, πήρε επίσης διδακτορικό από τη Σορβόννη με θέμα εργασίας την αμοιβαία αναγνώριση και την εκτέλεση των δικαστικών αποφάσεων. Εκείνη μου ενέπνευσε ενδιαφέρον στον συγκεκριμένο τομέα και καθώς εκείνη σταδιακά αποσύρθηκε παραδίδοντας το δικηγορικό της γραφείο, εγώ εξοικειωνόμουν ολοένα περισσότερο με τα χαρακτηριστικά της σύμβασης των Βρυξελλών όταν τέθηκε σε ισχύ στο ΗΒ. Ελπίζω ότι η εν λόγω κυρία θα ενέκρινε το στάδιο όπου έχουμε φτάσει, με την Ευρωπαϊκή Ένωση να είναι σε θέση σήμερα να επιτρέπει σε δικηγόρους να μετακινούνται και να ασκούν δικηγορία σε άλλα κράτη μέλη βάσει δικής τους επιλογής παρά λόγω αναγκαστικών περιστάσεων, αλλά και ότι θα συμφωνούσε ότι με τον παρόντα κανονισμό η επιτροπή μας θα συμβάλει περαιτέρω ώστε να σημειωθεί πρόοδος στη δυνατότητα των πολιτών όλης της Ευρώπης να έχουν ευκολότερη πρόσβαση στη δικαιοσύνη. Θέλω να εκμεταλλευτώ την ευκαιρία για να πω κάτι για τη σπουδαιότητα όλων όσων επιτελούμε εδώ. Η αρχική σύμβαση του 1968 των Ευρωπαϊκών Κοινοτήτων περί δικαιοδοσίας και εκτέλεσης στάθηκε σημαντικό ορόσημο στον κλάδο του ιδιωτικού διεθνούς δικαίου, οροθετώντας την απομάκρυνση από το προγενέστερο συνονθύλευμα κυρίως διμερών συνθηκών μεταξύ διαφόρων κρατών. Για πρώτη φορά, μέσω μιας διακυβερνητικής σύμβασης, η ΕΚ εξοπλίστηκαν με ένα εξαιρετικό, μοναδικό και ολοκληρωμένο καθεστώς αναγνώρισης και εκτέλεσης. Τώρα συμμετέχουμε στο επόμενο σημαντικό ορόσημο εκείνης της διαδικασίας. Αυτό που κάποτε ήταν σύμβαση γίνεται κοινοτικό δίκαιο και κανονισμός, και μεμιάς ένας μέχρι τούδε τομέας ιδιωτικού διεθνούς δικαίου καθίσταται κοινοτικό δίκαιο και τμήμα της εσωτερικής αγοράς, πράγμα ακόμη σπουδαιότερο. Δεν μπορούσε να υπάρξει άλλος καταλληλότερος από τη δική μας επιτροπή να ασχοληθεί με αυτόν τον νέο κανονισμό των Βρυξελλών, δεδομένης της νέας αρμοδιότητάς της σε σχέση με αυτή τη νομοθεσία που γεφυρώνει τις νομικές υποθέσεις με την εσωτερική αγορά. Η επιτροπή κατέβαλε μεγάλες προσπάθειες καθ' όλη τη διαδικασία προκειμένου να επισημάνει και να υπογραμμίσει τη σημασία της διάστασης της εσωτερικής αγοράς στην παρούσα πρόταση, η οποία μας παρέχει την ευκαιρία να εξασφαλίσουμε ακόμη πιο σίγουρα από ό,τι στο παρελθόν ότι οι εταιρίες μας και οι πολίτες μας θα έχουν εμπιστοσύνη ότι οι συμβάσεις που συνάπτουν και οι υποχρεώσεις που αναλαμβάνουν σε ολόκληρη την Ένωση θα τηρούνται βάσει ενός κοινού πλαισίου δικονομικού δικαίου που θα διέπει τη δικαιοδοσία και την εκτέλεση. Προχωρούμε προς ένα σύστημα πολιτικού δικαίου και δικαιοσύνης που θα διευκολύνει και θα εξασφαλίσει σε όλα τα κράτη μέλη τη διασυνοριακή πρόσβαση στη δικαιοσύνη, αποτέλεσμα δε αυτής της εξέλιξης θα είναι η πραγματοποίηση επιτέλους του χώρου ελευθερίας και δικαιοσύνης που προτάθηκε στο Τάμπερε. Το θέμα που απορρόφησε περισσότερο τον χρόνο και την προσοχή της επιτροπής ήταν φυσικά το γεγονός ότι η παρούσα πρόταση κανονισμού συμπίπτει με την ανάπτυξη του ηλεκτρονικού εμπορίου, το οποίο φυσικά προσφέρει τεράστιες ευκαιρίες στις εταιρίες και στους καταναλωτές στα πλαίσια της εσωτερικής αγοράς. Η επιτροπή, όπως γνωρίζει πολύ καλά η Επιτροπή, δούλεψε εντατικότατα και επί μακρώ με τα ζητήματα που εγείρονται στα άρθρα 15 και 17 του προταθέντος κανονισμού, ήτοι σε ποιου συμβαλλομένου το δικαστήριο πρέπει να αποτείνονται οι αντίδικοι, όταν προκύπτει διαφορά μεταξύ μιας επιχείρησης και ενός καταναλωτή. Τα δύο αυτά άρθρα πρέπει να αναγνωστούν μαζί, ανεξάρτητα από τη σειρά. Η πρόταση της Επιτροπής βάσει της προηγούμενης νομοθεσίας για την προστασία του καταναλωτή σχημάτισε την άποψη σε σχέση με το Αρθρο 15 ότι κάθε παρόμοια διαφορά πρέπει να εκδικάζεται στα δικαστήρια της χώρας κατοικίας του καταναλωτή. Συγχρόνως προτίθεται να αποδεχτεί μια γενική πρόταση σύμφωνα με την οποία οι συμβάσεις που συνάπτονται εξ αποστάσεως θα υπάγονται στην ίδια κατηγορία. Η επιτροπή αναζήτησε τρόπους να προστατέψει τον αναπτυσσόμενο κλάδο του ευρωπαϊκού ηλεκτρονικού εμπορίου και ειδικά τις μικρές επιχειρήσεις από την έκθεσή τους σε δεκαπέντε διαφορετικές και πολυποίκιλες νομικές δικαιοδοσίες. Ως εκ τούτου, η επιτροπή έκλινε με μικρή πλειοψηφία υπέρ της επιλογής του άρθρου 17, το οποίο τροποποιεί τη γενική αρχή του άρθρου 15. Η τροποποίηση αυτή επιτρέπει στα συμβαλλόμενα μέρη μιας σύμβασης μεταξύ καταναλωτών και επιχειρήσεων να συνάπτουν σύμβαση υπέρ της δικαιοδοσίας του πωλητή. Θεωρήθηκε ότι αυτή η διάταξη διαφύλασσε την ελευθερία σύναψης σύμβασης των συμβαλλόμενων μερών αλλά επιπροσθέτως υπάρχει ένα ακόμη στοιχείο στο οποίο θα αναφερθώ τώρα. Πιστεύω ότι η πιο θεμελιώδης συμβολή της επιτροπής στην παρούσα συζήτηση θα είναι η υιοθέτηση της παραπομπής παρόμοιων διαφορών μεταξύ καταναλωτών και επιχειρήσεων σε εναλλακτικά συστήματα διευθέτησης διαφορών ή σε συστήματα εξωδικαστικής διευθέτησης διαφορών. Υπήρξε γενική συμφωνία ότι αυτός είναι ο καλύτερος τρόπος για να εκτονωθεί το δυσεπίλυτο πρόβλημα σχετικά με το ποιου κράτους η δικαιοδοσία θα ισχύει. Παρόλο ότι δεν υπάρχει καμία αμφιβολία ότι η σύμβαση των Βρυξελλών έκανε τεράστια άλματα προς την απλοποίηση των κανόνων δικαιοδοσίας που ισχύουν για τις διασυνοριακές διαφορές, ωστόσο οι εν λόγω διαφορές συνεχίζουν να αποτελούν ένα όνειρο για τους δικηγόρους και ένας εφιάλτης για τους αντιδίκους. Δεν έχουν διευκολύνει πραγματικά την πρόσβαση στη δικαιοσύνη. Σκοπός της επιτροπής μέσω της υιοθέτησης της έννοιας των εναλλακτικών συστημάτων διευθέτησης διαφορών είναι η θέσπιση ενός απλού και αποτελεσματικού συστήματος διευθέτησης διασυνοριακών διαφορών, και εκφράζουμε την ικανοποίησή μας για τον τρόπο που η Επιτροπή ασχολήθηκε με το έργο μας και το συνέχισε. Η επιτροπή συμφώνησε επίσης ότι στον εξελισσόμενο αυτόν κλάδο δεν έχει διασκεδαστεί η βαθιά ανησυχία μας για τις επιπτώσεις της νομοθεσίας στον κλάδο ηλεκτρονικού εμπορίου της Ευρώπης. Ως εκ τούτου, σύμφωνα με την οδηγία για το ηλεκτρονικό εμπόριο ζητήσαμε μια διετή αναθεώρηση. Κάλυψα τις κύριες πτυχές. Θέλω να ολοκληρώσω ευχαριστώντας τους συναδέλφους μου στην επιτροπή, ειδικά δε την πρόεδρό μας, η οποία γνωρίζω ότι συμμερίζεται το πάθος μου για το συγκεκριμένο τομέα δικαίου, παρά τις όποιες διαφορές μας. Το μεγαλύτερο όμως ευχαριστώ το απευθύνω στη γραμματεία της επιτροπής και στον κύριο Robert Bray για όλη τη βοήθεια και τις συμβουλές του καθ' όλη τη διαδικασία. Evans, Robert J Κύριε Πρόεδρε, κατ' αρχάς θα ήθελα να συγχαρώ την εισηγήτρια για την παρουσίαση αυτής της τόσο άρτιας και ισορροπημένης έκθεσης. Εξ ονόματος της Επιτροπής Ελευθεριών και Δικαιωμάτων των Πολιτών, Δικαιοσύνης και Εσωτερικών Υποθέσεων, χαίρομαι που μου δίνεται η ευκαιρία να παρουσιάσω τη γνωμοδότηση εξ ονόματος της συναδέρφου μου, κυρίας Hazan, η οποία δυστυχώς δεν μπορούσε να παρευρεθεί εδώ απόψε. Η επιτροπή μου θεωρεί σημαντικό να ανταποκριθούμε θετικά σε αυτή την πρόταση της Επιτροπής, η οποία επιχειρεί να καταστήσει την αναγνώριση και την εκτέλεση δικαστικών αποφάσεων μεταξύ των κρατών μελών σχεδόν αυτόματη. Όχι μόνο ο εν λόγω κανονισμός εδραιώνει τη δικαστική συνεργασία μεταξύ των κρατών αλλά οροθετεί και μια προσπάθεια να τεθεί ο πολίτης στην καρδιά της Ευρώπης - ο πολίτης, όχι μόνο οι μεγάλες επιχειρήσεις, οι χρηματιστές και οι υπόλοιποι που ίσως έχουν μόνο το κέρδος για κίνητρο. Η επιτροπή μου επίσης θεωρεί ότι πρέπει να εγκριθεί η διάταξη του παρόντος κανονισμού που σκοπεύει να προστατέψει τον ασθενέστερο εκ των συμβαλλόμενων, διότι θα επιτρέψει στους καταναλωτές, τους εργαζομένους και τους ασφαλιστές να χαίρουν προστασίας χάρη σε αποτελεσματικούς ευρωπαϊκούς κανονισμούς που θα είναι αυτόματα εφαρμόσιμοι σε όλα τα κράτη μέλη. Βάσει της ίδιας λογικής, μας φαίνεται πρόδηλο ότι δεν υπάρχουν βάσιμοι λόγοι να εξαιρεθούν οι ηλεκτρονικές εμπορικές συναλλαγές από τους κανόνες προστασίας του καταναλωτή. Η εισηγήτρια αναφέρθηκε στο συγκεκριμένο ζήτημα αλλά το ηλεκτρονικό εμπόριο είναι ένας τομέας ο οποίος προορίζεται να αναπτυχθεί. Οποιαδήποτε διάκριση μεταξύ των δικαιωμάτων όσων ψωνίζουν ηλεκτρονικά και όσων ψωνίζουν σε καταστήματα της γειτονιάς τους θα ερχόταν σε αντίθεση με την πολύτιμη δουλειά που έχει επιτελέσει το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο και η ΕΕ εν γένει στον αγώνα τους να προασπίσουν τα δικαιώματα των πολιτών. Οι ηλεκτρονικοί καταναλωτές, όπως όλοι οι αδύναμοι συμβαλλόμενοι και, σε τελική ανάλυση, γενικά οι ευρωπαίοι πολίτες, αξίζουν το δικαίωμα δίκαιας ακρόασης και εμείς πρέπει να τους το εξασφαλίσουμε. Τέλος, η επιτροπή μου εκφράζει την ικανοποίησή της για τη θέσπιση εναλλακτικών συστημάτων επίλυσης διαφορών και ελπίζει ότι ο παρών κανονισμός θα τεθεί σε ισχύ το γρηγορότερο δυνατόν. Palacio Vallelersundi Kύριε Πρόεδρε, επιτρέψετέ μου να αρχίσω με λίγα λόγια με την ιδιότητά μου ως Προέδρου της Επιτροπής Νομικών Θεμάτων. Λίγες φορές αισθάνθηκα τόσο υπερήφανη για το αξίωμα αυτό όσο σήμερα σχετικά με την έκθεση αυτή, λόγω της εργασίας που πραγματοποιήθηκε στην επιτροπή εδώ και ένα χρόνο. Ένας χρόνος ο οποίος δεν σημαίνει έλλειψη ενδιαφέροντος του Κοινοβουλίου αλλά, αντίθετα, εντατική και καρποφόρα συζήτηση η οποία άρχισε μεταξύ των μελών της επιτροπής, καθώς επίσης και με τους ακαδημαϊκούς κύκλους και με όλα τα ενδιαφερόμενα μέρη. Τα ειλικρινή μου συγχαρητήρια προς την κ. Wallis η οποία κατέστησε εφικτό ως εισηγήτρια το έργο αυτό, και φυσικά ευχαριστώ τη γραμματεία της Επιτροπής Νομικών Θεμάτων για την εργασία που πραγματοποίησε και, ιδιαίτερα, όπως και η ίδια ανέφερε, για το έργο του κ. Bray. Έχουμε διαφωνίες, κύριε Πρόεδρε, όμως είμαι σίγουρη ότι οποιοδήποτε και να είναι το αποτέλεσμα που θα επιτευχθεί αύριο στην Ολομέλεια, ο προβληματισμός της Επιτροπής Νομικών Θεμάτων θα έχει δώσει σημαντική ώθηση σε αυτό το θέμα. Συνεχίζω τώρα, κύριε Πρόεδρε, εξ ονόματος του ΕΛΚ. Όπως καλά γνωρίζετε και το υπενθύμισε η εισηγήτρια, το βασικό ζήτημα που συζητήθηκε αναφέρεται στον καθορισμό του αρμόδιου δικαστηρίου για τα συμβόλαια που συνάπτονται με τους καταναλωτές στο Διαδίκτυο. Αισθάνομαι και πάλι υπερήφανη διότι η έκθεση είναι ισορροπημένη και εμπεριστατωμένη, προτείνει ρεαλιστικές λύσεις οι οποίες είναι σε θέση να βελτιώσουν την προστασία του καταναλωτή και να επιτρέψουν ταυτόχρονα στις επιχειρήσεις, και κυρίως στις μικρομεσαίες οι οποίες αποτελούν τον ευρωπαϊκό κοινωνικό ιστό , να προσφέρουν τις υπηρεσίες και τα προϊόντα τους στους καταναλωτές που διαμένουν στην εσωτερική αγορά. Πρέπει η εσωτερική αγορά να είναι μία αυθεντική εγχώρια αγορά, τόσο για τις επιχειρήσεις όσο και για τους καταναλωτές. Όσον αφορά στον καταναλωτή, προτείνεται να επεκταθεί το πεδίο εφαρμογής του ειδικού καθεστώτος σε εκείνους που συνάπτουν συμβόλαια εξ αποστάσεως στην εσωτερική αγορά, χωρίς να γίνεται καμία διάκριση μεταξύ κατευθυνόμενων και μη κατευθυνόμενων δραστηριοτήτων και, όπως επεσήμανε η εισηγήτρια, ενσωματώνεται στον Κανονισμό η εξωδικαστική επίλυση διαφορών. Όσον αφορά στην προώθηση του διασυνοριακού ηλεκτρονικού εμπορίου, προτείνεται να επιτρέπεται στις επιχειρήσεις να εισάγουν, υπό ορισμένους πολύ συγκεκριμένους και πολύ περιοριστικούς όρους, ρήτρες δικαιοδοσίας που θα μπορούσε να αποδεχθεί ο καταναλωτής. Είμαι πεπεισμένη, κύριε Πρόεδρε, ότι η γνωμοδότηση του Κοινοβουλίου θα έχει πραγματική επίπτωση στο Συμβούλιο Δικαιοσύνης. Πράγματι, και η κ. Wallis το ανέφερε, το Κοινοβούλιο έπραξε αυτό που ούτε η Επιτροπή ούτε το Συμβούλιο τόλμησαν να πράξουν: πραγματοποίησε μία ρεαλιστική συζήτηση επί της ουσίας, για την προστασία των καταναλωτών στον 21ο αιώνα, όχι για την προστασία των καταναλωτών στον 19ο αιώνα, ούτε στον 20ό αιώνα, με όλα τα ενδιαφερόμενα μέρη και έλαβε υπόψη όλα τα εμπλεκόμενα συμφέροντα. Όταν εξετάζουμε την ιστορία του ζητήματος αυτού, αντιλαμβανόμαστε ότι η Επιτροπή, διατυπώνοντας την πρότασή της, περιορίστηκε στην υιοθέτηση ενός σχεδίου αναθεώρησης της Σύμβασης των Βρυξελλών που εκπονήθηκε από μία επιτροπή εμπειρογνωμόνων, πριν τεθεί σε ισχύ η Συνθήκη του Αμστερνταμ, δηλαδή όταν αυτό ήταν διακυβερνητικό θέμα, πολύ κοντά στο δημόσιο Διεθνές Δίκαιο. Επιπλέον, κύριε Πρόεδρε, η επιτροπή αυτή εργάστηκε μόνη της, χωρίς καμία διαφάνεια, χωρίς διυπουργικές διαβουλεύσεις και χωρίς να συμβουλευθεί τους ενδιαφερόμενους κύκλους. Είναι σαφές ότι το Συμβούλιο Δικαιοσύνης ήλπιζε ότι, έχοντας υπόψη τις ασθενείς θεσμικές εξουσίες που διαθέτει το Κοινοβούλιο στο πλαίσιο αυτό, ακόμη και μετά το Αμστερνταμ, η τελική έγκριση του κανονισμού εκ μέρους του Συμβουλίου θα ήταν απλώς τυπική διαδικασία. Όμως η έκδηλη άρνηση του Συμβουλίου Δικαιοσύνης να ανοίξει μία συζήτηση γύρω από αυτό το ζήτημα εξηγεί γιατί, τον τελευταίο καιρό, το Κοινοβούλιο δέχθηκε κάθε είδους πιέσεις. Μετά από ένα και πλέον χρόνο συζήτησης στην Επιτροπή Νομικών Θεμάτων, μπορώ να πω απλώς ότι τα επιχειρήματα που παρουσιάστηκαν κατά της έκθεσής της στερούνται θεμελίωσης και αποτελούν μάλλον καρπό εκφοβισμού και δημαγωγίας παρά συλλογισμούς ουσίας. Ας τα εξετάσουμε εν συντομία. Ορισμένοι επιχειρούν να πολιτικοποιήσουν τη συζήτηση, ελπίζοντας ότι έτσι θα εμφανιστεί η διαίρεση δεξιάς-αριστεράς, επιχειρώντας να πάρουν ως όμηρο τον καταναλωτή, λέγοντας ότι η έκθεση θα ήταν εναντίον της προστασίας του. Είναι ένα επιχείρημα τόσο δημαγωγικό όσο και αβάσιμο που τελικά στηρίζεται σε μία απαρχαιωμένη προστασία, ελάχιστα αποτελεσματική, βασισμένη επιπλέον σε μία εθνικιστική προοπτική και αντίθετη με την ευρωπαϊκή οικοδόμηση. Οι λύσεις που υιοθετήθηκαν είναι πολύ πιο προστατευτικές από τις προτάσεις της Επιτροπής ή - εδώ διαφωνώ με την κ. Wallis - από αυτές που παρουσιάστηκαν στην Ολομέλεια, που στην πραγματικότητα περιορίζουν την προστασία μόνο στους καταναλωτές που υποδεικνύονται ή προσδιορίζονται από μία ιστοσελίδα του Διαδικτύου ή από μία επιχείρηση. Επίσης έχουν παρουσιαστεί ψευδονομικά επιχειρήματα, όπως η υποτιθέμενη ασυμβατότητα με την Οδηγία καταχρηστικών ρητρών ή με τη νομολογία του δικαστηρίου. Όμως δεν υπάρχει ασυμβατότητα ούτε με το ένα ούτε με το άλλο και επιτρέψετέ μου να παραθέσω την έκθεση που η Γενική Διεύθυνση SANCO διένειμε στις 20 Σεπτεμβρίου 1999, όπου αναφέρεται, και παραθέτω στα γαλλικά διότι είναι το μόνο πρωτότυπο που υπάρχει: " Επομένως οι ρήτρες προσδιορισμού της δικαιοδοσίας είναι δυνατές και νόμιμες, στο πλαίσιο αυτής της προστασίας, αρκεί να διασφαλίζονται ορισμένες προϋποθέσεις. " Και συνεχίζει: " Συνεπώς έχει σημασία ο καταναλωτής να είναι σαφώς ενήμερος πριν τη σύναψη της σύμβασης " . Ακριβώς για το λόγο αυτό, κύριε Πρόεδρε, η Επιτροπή Νομικών Θεμάτων προβλέπει αυστηρές απαιτήσεις διαφάνειας. Επομένως, δεν είναι βέβαιο ότι η έκθεση αυτή αντίκειται σε μία υποτιθέμενη κοινοτική κατάκτηση. Τέλος, και ίσως αυτό είναι το πιο κυνικό επιχείρημα, λένε: " Ωραία, αυτό δημιουργεί δυσκολίες για τις μικρομεσαίες επιχειρήσεις, αλλά ας ασφαλιστούν " . Είναι σαν να λέμε: " Ας μην υπάρχουν πυροσβέστες στα χωριά ή στις πόλεις. Αν καεί ένα σπίτι, ας έχουν οι ιδιοκτήτες ασφάλεια" . Πρέπει να θεσπιστεί μία ορθή ισόρροπη νομοθεσία για όλους. Τελειώνοντας, διαφωνώ με την κ. Wallis, αν και συμμερίστηκα αυτή την περιπέτεια μαζί της, όσον αφορά στη λύση που προτείνει, διότι πιστεύω ότι τελικά η λύση της δεν είναι πιο προστατευτική για τον καταναλωτή, εφόσον περιορίζεται στο να προστατεύει τον καταναλωτή στον οποίο έχει απευθυνθεί μία επιχείρηση. Μεταξύ μίας ενεργούς ή παθητικής ιστοσελίδας, μεταξύ μίας κατευθυνόμενης ή μη κατευθυνόμενης δραστηριότητας, ένας δικηγόρος θα μπορούσε να ψάχνει για χρόνια τη δικαιοδοσία που θα μπορούσε να εφαρμοστεί. Ολοκληρώνοντας, κύριε Πρόεδρε, θεωρώ ότι σε αυτό το πεδίο της δικαστικής συνεργασίας το Κοινοβούλιο πρέπει να στείλει ένα σαφές μήνυμα στο Συμβούλιο και την Επιτροπή ότι δεν θα δεχθεί να παραμεριστεί ή να χειραγωγηθεί από δογματικά επιχειρήματα που αντιπροσωπεύουν απλώς εθνικιστικά συμφέροντα. Αντίθετα, το Κοινοβούλιο, χάρη στην ενδελεχή εργασία του, έχει εδώ μία μεγάλη ευκαιρία να αποδείξει ότι μπορούν να εξευρεθούν πραγματιστικές και λογικές λύσεις για να εξισορροπηθεί εκ νέου η πρόταση αυτή και, αυτό, ανεξάρτητα από το αυριανό αποτέλεσμα στην Ολομέλεια. McCarthy ) Κύριε Πρόεδρε, όλοι μας γνωρίζουμε ότι η ανάπτυξη του Διαδικτύου ως μέσου αγορών μπορεί να επιφέρει πολλά οφέλη: νέες ευκαιρίες για μικρές επιχειρήσεις, εκκινήσεις νέων επιχειρήσεων μέσω του Διαδικτύου και άνοιγμα της ενιαίας αγοράς προς τους καταναλωτές μας και στα 15 κράτη μέλη. Μπορεί να οδηγήσει σε χαμηλότερες τιμές για τους καταναλωτές. Μπορεί να οδηγήσει σε μεγαλύτερο φάσμα επιλογών, πράγμα που όλοι μας επιθυμούμε, ωστόσο συγχρόνως γνωρίζουμε από έρευνες των εθνικών συμβουλίων καταναλωτών, ειδικά στο δικό μου κράτος, ότι οι καταναλωτές δεν αισθάνονται ακόμη αρκετή εμπιστοσύνη στη νέα τεχνολογία ώστε να ψωνίζουν ηλεκτρονικά. Χαίρομαι που βλέπω ότι οι επιχειρήσεις αναγνωρίζουν ότι η εμπιστοσύνη των καταναλωτών είναι κριτικής σημασίας για την ανάπτυξη του δικτύου μικρομεσαίων επιχειρήσεων ηλεκτρονικού εμπορίου. Αναγνωρίζουν τη δημιουργία εμπιστοσύνης ως απαραίτητη προϋπόθεση προκειμένου να πειστεί ο καταναλωτής να ψωνίσει ηλεκτρονικά και συνεπώς κύριος στόχος μας πρέπει να είναι να ενθαρρύνουμε την εν λόγω εμπιστοσύνη, η οποία με τη σειρά της θα ωφελήσει τις επιχειρήσεις διευρύνοντας τη βάση που έχουν στο καταναλωτικό κοινό και στην πελατεία. Είναι λυπηρό το γεγονός ότι κατά τη διάρκεια της συζητήσεως στην επιτροπή το θέμα υποβαθμίστηκε κάπως σε ζήτημα βιομηχανίας κατά επιχειρήσεων. Τόσο οι επιχειρήσεις όσο και η βιομηχανία μπορούν να επωφεληθούν από μια λογική και πρακτική προσέγγιση στο συγκεκριμένο ζήτημα. Ο μόνος τρόπος να αντιληφθούμε ολόκληρο το φάσμα δυνατοτήτων που προσφέρει το ηλεκτρονικό εμπόριο μεταξύ επιχειρήσεων και καταναλωτών είναι να υπάρχει η αναγκαία εμπιστοσύνη. Ο τρόπος για να πείσουμε τους καταναλωτές να πάρουν ρίσκα είναι εξασφαλίζοντας την προστασία των δικαιωμάτων τους, διαδικασία που κατά την άποψη της Ομάδας μου, πρέπει να περιλαμβάνει το δικαίωμα προσφυγής στα εθνικά τους δικαστήρια. Υπάρχει η άποψη ότι οι καταναλωτές επιδίδονται αποκλειστικά σε αγορές ψηφιακών δίσκων, βιβλίων και αγαθών χαμηλής αξίας, ωστόσο γνωρίζουμε καλά ότι το ηλεκτρονικό εμπόριο απογειώνεται και ότι σε λίγο καιρό θα αγοράζουν χρηματοπιστωτικές υπηρεσίες ή αυτοκίνητα. Στη δική μου εκλογική περιφέρεια, θέλουν να αγοράσουν φτηνότερα αυτοκίνητα από τη Γαλλία και τις Κάτω Χώρες. Μιλάμε για σοβαρά χρηματικά ποσά, και καθώς ενθαρρύνουμε όλο και περισσότερους καταναλωτές να κάνουν ηλεκτρονικές αγορές, πρέπει να τους εξασφαλίσουμε το δικαίωμα να προσφεύγουν στα δικά τους δικαστήρια, διότι δεν μπορούμε να περιμένουμε ότι οι καταναλωτές - ειδικά οι φτωχότεροι μεταξύ τους - θα αποταθούν σε δικαστήρια του εξωτερικού. Στην πραγματικότητα ξέρουμε ότι οποιεσδήποτε ρυθμίσεις του ηλεκτρονικού εμπορίου προκειμένου να διασφαλιστούν τα συμφέροντα τόσο των επιχειρήσεων όσο και των καταναλωτών απαιτούν μια πρωτοποριακή προσέγγιση. Χρειάζεται ένα θεμελιώδες νομικό πλαίσιο με πρωτοποριακές, μη νομικίστικες λύσεις και για τον λόγο αυτό υποστηρίζω τις προτάσεις της κ. Wallis: να ερευνήσουμε τις δυνατότητες των εναλλακτικών συστημάτων διευθέτησης διαφορών, να ερευνήσουμε τα σήμανση εμπιστοσύνης, να υποστηρίξουμε τις μικρές επιχειρήσεις ούτως ώστε να θεσπίσουν εθελοντικούς κώδικες δεοντολογίας και να βρούμε λύσεις διευθέτησης διαφορών που θα είναι αμοιβαία ικανοποιητικές. Οι παροχείς υπηρεσιών Διαδικτύου έχουν να παίξουν σημαντικό ρόλο σε αυτό. Η America Online, για παράδειγμα, έχει το δικό της πρόγραμμα εμπορικών συναλλαγών, με το οποίο παρέχει εγγυήσεις στον καταναλωτή ότι θα τον στηρίξει να υπερασπιστεί τα έννομα συμφέροντά του έναντι όποιων επιχειρήσεων κάνουν χρήση του ίδιου παρόχου. Η πραγματικότητα μας δείχνει φυσικά ότι κανένα από τα εν λόγω συστήματα δεν υφίσταται στην Ευρώπη, και ότι ούτε είναι καν γνωστά. Ακόμη και στις ΗΠΑ, όπου μόνο το 8% των δικτυακών χώρων έχουν σήμανση εμπιστοσύνης, συνεχίζουν να ανακύπτουν σοβαρά προβλήματα κατά την προσφυγή στη δικαιοσύνη. Ως εκ τούτου, τα εναλλακτικά συστήματα συστημάτων διευθέτησης διαφορών δεν μπορούν να αντικαταστήσουν τις νομικές λύσεις. Ο καταναλωτής δεν μπορεί να εξαναγκαστεί σε στέρηση του δικαιώματός του για προσφυγή σε δικαστήριο λόγω κάποιας σύμβασης, όπως αναφέρεται στην έκθεση που μας υπέβαλε η Επιτροπή Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς. Χρειάζεται να γίνει περισσότερη δουλειά σε αυτόν τον τομέα. Χρειάζεται να εμπνεύσουμε εμπιστοσύνη στους καταναλωτές, ωστόσο μέχρις ότου τεθούν σε ισχύ τα νέα συστήματα δεν υπάρχει λόγος οι καταναλωτές να μην απολαμβάνουν τα ίδια δικαιώματα κατά τις ηλεκτρονικές αγορές τους όσο και κατά τις συμβατικές. Δεν μπορώ να στερήσω από τους εκλογείς μου το δικαίωμα να προσφύγουν στα δικά τους δικαστήρια για απονομή δικαιοσύνης. Δικαιούνται το δικό τους σύστημα δικαιοσύνης και εμείς πρέπει να συνεχίσουμε να υποστηρίζουμε αυτό το δικαίωμα. Δεν υποστηρίζουμε τους κανόνες δικαιοδοσίας διότι η ομάδα μου πιστεύει ότι αντικρούουν τη νομοθεσία περί καταχρηστικών όρων συμβάσεων και διαταράσσουν σοβαρά τα δικαιώματα και τις υποχρεώσεις των συμβαλλόμενων εις βάρος του καταναλωτή. Κανόνες τέτοιου τύπου κατά τη γνώμη μας θα προκαλούσαν πρόσθετη νομική αβεβαιότητα, περισσότερες δίκες, ίσως περισσότερα χρήματα σε αμοιβές δικηγόρων, σίγουρα όμως δεν μπορούν να θεωρηθούν ότι λειτουργούν προς όφελος των επιχειρήσεων ή των καταναλωτών. Χαίρομαι ιδιαίτερα που στη χώρα μου η Συνομοσπονδία Βρετανικών Βιομηχανιών στηρίζει την προσέγγιση της κ. Wallis. Είναι μια θετική και λογική θέση και θα μας βοηθήσει να συνεργαστούμε με τις επιχειρήσεις και τους καταναλωτές ώστε να διασφαλίσουμε ότι η προσφυγή στα δικαστήρια θα είναι μόνο η ύστατη λύση και να βρούμε καλύτερους τρόπους διευθέτησης των διαφορών. Μου προκαλεί λύπη το γεγονός ότι κάποια μέλη της Επιτροπής Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς φαίνεται πως ξέχασαν ότι η επιτροπή μας είναι εκείνη που φέρει την ευθύνη για τη νομική προστασία του καταναλωτή. Κατά συνέπεια δεν είναι ορθό να ανταποκρινόμαστε στην πρόκληση που μας θέτει η νέα εποχή του ηλεκτρονικού εμπορίου επιζητώντας τον περιορισμό ή τον στραγγαλισμό αυτών των δικαιωμάτων. Τέτοια στάση θα στείλει λάθος μήνυμα στους καταναλωτές, δεν θα υποστηρίξει την ανάπτυξη του ηλεκτρονικού εμπορίου και θα σημαίνει ότι δεν θα αναπτύξουμε τον κλάδο ηλεκτρονικού εμπορίου μεταξύ επιχειρήσεων και καταναλωτών. Ως εκ τούτου, κάνω έκκληση για περισσότερη κοινή λογική σε αυτή τη συζήτηση. Γνωρίζω ότι καμία νομοθεσία δεν είναι τέλεια. Όλοι μας παλεύουμε στον κόσμο του ηλεκτρονικού εμπορίου να θεσπίσουμε νομοθεσία που θα είναι δίκαια και να πετύχουμε τη σωστή ισορροπία ανάμεσα στην αυτορύθμιση και σε ένα κανονιστικό πλαίσιο που θα εξασφαλίζει τις ελάχιστες εγγυήσεις. Για τον λόγο αυτό πιστεύω επίσης ότι ο κανόνας που θεσπίζει διετή αναθεώρηση είναι λογικός. Θα μας επιτρέψει να κοιτάξουμε ξανά τη νομοθεσία, πώς επηρεάζει τις μικρομεσαίες επιχειρήσεις και πώς επηρεάζει τους καταναλωτές. Η ιδέα της δημιουργίας βάσης δεδομένων για την καταγραφή των υποθέσεων και τη συλλογή στοιχείων είναι εξαιρετική. Έχει έρθει η ώρα για να εργαστούμε προς εξεύρεση πρακτικών και αποτελεσματικών τρόπων διευθέτησης των διαφορών, γεγονός που δεν μπορεί να είναι εις βάρος των καταναλωτών. Wallis . (EN) Η γνωμοδότηση για αυτή την έκθεση επικεντρώνεται στα Αρθρα 15 και 17. Θα μιλήσω εξ ονόματος της ομάδας μου και θα αναφερθώ στις τροπολογίες που υπέβαλε εκείνη αλλά και άλλες πολιτικές ομάδες. Ο κοινός στόχος όλων μας είναι να προσπαθήσουμε να βρούμε έναν ισορροπημένο τρόπο για να προστατέψουμε τους καταναλωτές και να προασπίσουμε τις ΜΜΕ από τις διαφορετικές δικαιοδοσίες των κρατών μελών. Το πρόβλημα έχει δραματοποιηθεί σε βαθμό εξωφρενικό. Από τα διαθέσιμα στοιχεία προκύπτει ότι οι διασυνοριακές διαφορές μεταξύ επιχειρήσεων και καταναλωτών είναι ελάχιστες και σπάνιες και ελπίζουμε ότι πλέον οι περισσότερες θα επιλυθούν μέσω των εναλλακτικών συστημάτων διευθέτησης διαφορών. Όταν όμως ξεπερνιέται η εν λόγω δυνατότητα, ο καταναλωτής είναι αυτός που αδικείται περισσότερο. Οι μεγαλύτερες επιχειρήσεις έχουν την οικονομική ευχέρεια να προσλάβουν νομική προστασία. Οι έξυπνες και συνετές ΜΜΕ μπορούν να ασφαλιστούν με σχετικά μικρά ασφάλιστρα. Αυτό που μένει είναι το υπόλειμμα των ανυποψίαστων επιχειρήσεων που θα προβούν σε συναλλαγές εκτός του κράτους μέλους όπου υφίστανται. Κάτω από αυτές τις συνθήκες, δεν είναι παράλογο να βασιστούμε στο προγενέστερο περιεχόμενο του Αρθρου 15, να χρησιμοποιήσουμε την έννοια "κατευθύνει σε" και να αναγνωρίσουμε ότι πρόκειται για μια έννοια που υφίσταται στην αμερικανική νομολογία και χρησιμοποιείται από τον Παγκόσμιο Οργανισμό Πνευματικής Ιδιοκτησίας. Δεν είναι απλό αλλά έχει χρησιμοποιηθεί, και άλλωστε δεν υπάρχει απλή λύση σε αυτό το σημείο. Αυτό, σε συνδυασμό με μια τροποποίηση στο άρθρο 17 που επιτρέπει την ελευθερία σύναψης σύμβασης για επιλογή εναλλακτικών συστημάτων διευθέτησης διαφορών αλλά σέβεται τα δικαιώματα του καταναλωτή βάσει της οδηγίας περί καταχρηστικών όρων συμβάσεων, μας προσφέρει ένα πολύ πιο εύχρηστο και νομικά θεμελιωμένο πακέτο που θα προωθήσει την εμπιστοσύνη. Απόδειξη της ισορροπίας που πετύχαμε με τις εν λόγω τροπολογίες είναι το γεγονός ότι κέρδισαν την υποστήριξη της Συνομοσπονδίας Βρετανικών Βιομηχανιών στη δική μου χώρα και αρκετή υποστήριξη εκ μέρους των οργανώσεων καταναλωτών. Αναμφίβολα προτιμούν αυτό το πακέτο μέτρων από το πακέτο της επιτροπής. Κάτι που δεν ανέφερα κατά την προηγούμενη παρέμβασή μου ήταν ο ρόλος του Κοινοβουλίου σε αυτή τη νομοθετική διαδικασία. Είμαστε συμβουλάτορες. Από εκείνα που έχει πει ο Επίτροπος Byrne για το θέμα γνωρίζουμε ότι δε θα δεχτεί τη διατύπωση που πρότεινε η επιτροπή για το Αρθρο 17α. Νομίζω ότι ο Επίτροπος Vitorino συμμερίζεται την άποψή του. Από την οπτική γωνία του Συμβουλίου, η βρετανική κυβέρνηση εξέφρασε παρόμοια άποψη. Μοιάζει απίθανο η γαλλική Προεδρία, η οποία δίνει έμφαση στα θέματα καταναλωτών, να πάρει διαφορετική στάση. Θα μπορούσαμε να πούμε ότι, επειδή είμαστε μόνο συμβουλάτορες, μπορούμε να λέμε ό,τι θέλουμε. Εμείς απλώς σηματοδοτούμε μια πολιτική κατεύθυνση, αλλά είναι σημαντικό να σηματοδοτήσουμε μια νομικά βέβαιη και εύχρηστη λύση και όχι μια λύση που θα δημιουργήσει περισσότερα προβλήματα από όσα προσπαθεί να λύσει. Το Κοινοβούλιο πρέπει να συμπεριφερθεί υπεύθυνα σαν ενήλικας νομοθέτης και όχι σαν ιδιότροπο παιδί. Έχουμε την ευκαιρία να επεκτείνουμε τις ήδη ουσιαστικές επιτεύξεις της τελικής έκθεσης της επιτροπής. Ελπίζω ότι θα προχωρήσουμε ακόμη περισσότερο. Ahern Θα ήθελα να ευχαριστήσω την κ. Wallis για την επιμονή της. Ήταν μια δύσκολη και μεγάλη προσπάθεια. Η Ευρωπαϊκή Επιτροπή έχει υποβάλει μια πρόταση η οποία θα διασφάλιζε ότι οι καταναλωτές θα είχαν το δικαίωμα να προσφύγουν στα δικά τους εθνικά δικαστήρια όταν προκύπτουν νομικές διαφορές που οφείλονται σε διασυνοριακές συναλλαγές ηλεκτρονικού εμπορίου. Οι τροπολογίες που υπέβαλε η Επιτροπή Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς στο Κοινοβούλιο θα αφαιρούσαν αυτό το δικαίωμα και θα το υπέβαλλαν σε παράλογες προϋποθέσεις. Ως εκ τούτου δεν μπορώ να στηρίξω αυτές τις τροπολογίες, διότι διαταράσσουν την ισορροπία που υπάρχει στην έκθεση προς όφελος των εμπόρων και εις βάρος των καταναλωτών. Οι καταναλωτές μπορούν να συμφωνήσουν - πριν από τη σύναψη της σύμβασης - ότι δεν μπορούν να προσφύγουν δικαστικά έναντι του συμβαλλόμενου στα δικαστήρια του κράτους μέλους όπου διαμένουν μόνιμα. Το κύριο πρόβλημα με αυτή την προσέγγιση είναι ότι βασίζεται στην εικασία ότι οι καταναλωτές διαβάζουν τα πρώτα ψιλά γράμματα που περιέχονται σε τέτοιες συμβάσεις και ότι, ακόμη και αν τα διαβάζουν, κατανοούν πλήρως τις συνέπειες όταν συμφωνούν να αποποιηθούν του δικαιώματος να προσφύγουν στα δικά τους δικαστήρια όπως επίσης ότι κατανοούν τη διαφορά που προκύπτει όσον αφορά τα έξοδα που θα προκληθούν, τα νομικά συστήματα, την επιλογή γλώσσας που θα χρησιμοποιηθεί κοκ. Είναι απίθανο ότι ο μέσος καταναλωτής κατανοεί όλα τα παραπάνω ή έχει επίγνωσή τους, οπότε δεν μπορούμε να συμφωνήσουμε στην καταστρατήγηση των δικαιωμάτων του με αυτόν τον τρόπο. Συμφωνώ με την κ. Wallis ότι ο Επίτροπος Byrne είχε δίκιο όταν είπε ότι δεν θα το δεχτεί αυτό και ελπίζω ότι και ο Επίτροπος Vitorino συμμερίζεται την άποψη αυτή, διότι ειδάλλως θα τα αποτελέσματα θα ήταν καταστροφικά. Μολαταύτα, η επιτροπή συμφώνησε να επιλέξει μια συνεκτική προσέγγιση ως προς τον νόμο που αφορά το Διαδίκτυο. Σύμφωνα με την πρόταση, οι βασικές πληροφορίες που περιέχονται στα αρχεία των δικαστηρίων των κρατών μελών θα αντιγραφούν, χρησιμοποιώντας μια τυποποιημένη μορφή, σε μια κεντρική ηλεκτρονική βάση δεδομένων ώστε οι ενδιαφερόμενοι να έχουν ηλεκτρονική πρόσβαση. Ένα τέτοιο σύστημα θα προωθήσει επίσης τη σύγκλιση και τον συντονισμό των διάφορων εθνικών συστημάτων δικαίου και θα επιτρέψει στους ενδιαφερομένους να ελέγχουν την κατάσταση των συναλλασσομένων και προμηθευτών, ιδίως στην εποχή του ηλεκτρονικού εμπορίου. Εκφράζουμε τη βαθιά ικανοποίησή μας για την εν λόγω ευρωπαϊκή βάση δεδομένων και ελπίζω ότι θα μπορέσουμε να στηρίξουμε την έκθεση. Gallagher Θέλω να συγχαρώ την κ. Wallis για την προετοιμασία και την παρουσίαση της έκθεσής της. Σε γενικές γραμμές εκφράζω την ικανοποίησή μου για την έκθεση και θέλω να επικεντρωθώ ειδικά στην Τροπολογία αριθ. 20, αιτιολογική σκέψη 26 (νέα), η οποία δηλώνει ότι η Επιτροπή θα εξετάσει προτάσεις για την κατάρτιση κεντρικής ηλεκτρονικής βάσης δεδομένων για την καταγραφή των υποθέσεων και των δικαστικών αποφάσεων της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Η εν λόγω ενέργεια έχει αιτιολογηθεί σαφέστατα στην έκθεση. Είναι υπέρ των πολιτών και των καταναλωτών και καλώ ένθερμα τον Επίτροπο να λάβει θετικά υπόψη την πρόταση αυτή, ειδικά αφού είναι υπέρ των πολιτών και των καταναλωτών. Καλώ επίσης ένθερμα την Επιτροπή να τη λάβει θετικά υπόψη, καθώς πλέον ζούμε σε ένα παγκόσμιο δίκτυο με παγκόσμια οικονομία και παγκόσμιες εταιρίες. Πρέπει ωστόσο ακόμη να δημιουργήσουμε την υποδομή που θα επιτρέψει στη σύμβαση των Βρυξελλών, όπως τροποποιήθηκε και διευρύνθηκε, να δράσει προς όφελος των ευρωπαίων πολιτών και καταναλωτών και να προσελκύσει εσωτερικές επενδύσεις. Είναι απαραίτητο να δημιουργηθεί αυτή η βάση δεδομένων, η οποία έχει την προέλευσή της από μια πρόταση του Ιρλανδού δικηγόρου κ. Twinkle Egan ο οποίος εργάστηκε επιμελώς πάνω σε αυτή την πρωτοβουλία για χρόνια. Κινδυνεύοντας να γίνω κουραστικός, θα επαναλάβω ότι η εν λόγω βάση θα είναι προς όφελος των πολιτών. Το σύστημα αυτό έχει το προτέρημα ότι έχει ήδη ελεγχθεί και εγκριθεί από πολλά ευυπόληπτα θεσμικά όργανα, όπως η Διεθνής Ένωση Δικηγόρων. Το σύστημα είναι ελκυστικό επειδή είναι ικανό, στη διεύρυνσή του, να συγχρονίσει το διεθνές σύστημα δικαίου του παγκόσμιου κόσμου στον οποίο πλέον ζούμε και συναλλασσόμαστε. Το σύστημα θα επιτρέψει στους πολίτες της Κοινότητας και σε άλλους να έχουν άμεση και εύκολη πρόσβαση σε έγκυρες και ενημερωμένες πληροφορίες που αφορούν την ύπαρξη και την πρόοδο διασυνοριακών δικών στις οποίες έχουν έννομο συμφέρον. Το σύστημα αυτό θα είναι επίσης αποδοτικό όσον αφορά τη λήψη και εκτέλεση αποφάσεων εντός της ΕΕ. Fiori Κύριε Πρόεδρε, εκτιμούμε το εξαιρετικά σημαντικό έργο που πραγματοποίησε ο κ.Wallis, καθώς και τις προσπάθειές του προκειμένου να βρεθεί κάποια ισορροπία σε μια εξαιρετικά περίπλοκη σχέση, σε μια στιγμή κατά την οποία προσπαθούμε να καταστρώσουμε σχέδια για το μέλλον, εγχείρημα εξαιρετικά σημαντικό για όλους μας. Η αποψινή συζήτηση φαίνεται τεχνικής φύσεως, αλλά στην πραγματικότητα κρύβει πολύ σημαντικά πολιτικά στοιχεία. Μεταξύ άλλων, καλούμαστε να ορίσουμε θεμελιώδεις κανόνες για τη λειτουργία της αγοράς και για τη ρύθμιση της σχέσης δύο από τους ουσιαστικούς της φορείς: του παρόχου υπηρεσιών και των καταναλωτών. Εύκολα μπορεί κάποιος να πει "ας προστατεύσουμε τους καταναλωτές";, λέγοντας ότι ο νόμος που εφαρμόζεται και η αρμόδια αρχή είναι αυτοί του τόπου κατοικίας του καταναλωτή. Στην πραγματικότητα η αγορά, κυρίως αυτή της νέας οικονομίας, αποτελεί ένα περίπλοκο περιβάλλον όπου η ακαμψία εξαφανίζεται από τις εμπορικές σχέσεις μεταξύ των διαφόρων μερών και από την ποικιλία των μεθόδων με τις οποίες είναι δυνατόν να πραγματοποιείται μια συναλλαγή. Όλοι μας μπορούν από εδώ στις Βρυξέλλες να αγοράσουν ένα προϊόν στο Χονγκ-Κονγκ και να ζητήσουν να σταλεί στο Μπουένος Αύρες. Δεν μου φαίνεται πολύ ρεαλιστικό να πιστεύουμε ότι ένας δικός μας κανονισμός θα μπορέσει ποτέ να ορίσει έναν αυστηρό κανόνα ο οποίος να καθορίζει την αρμόδια αρχή, την εφαρμοζόμενη νομοθεσία και τον τόπο κατοικίας του καταναλωτή. Εάν ο αγοραστής κατοικεί στην Ιταλία, θα ήταν ίσως ενδιαφέρουσα η κατάσταση καθώς το αστικό μας δίκαιο είναι από τον καιρό του Νώε. Πιστεύουμε ωστόσο ότι η αγορά απαιτεί ταχείς λύσεις των διαφόρων διαφορών μέσω ανάθεσής τους σε συστήματα εναλλακτικής δικαιοσύνης με διαμεσολάβηση εμπειρογνωμόνων. Σήμερα, παρουσιάζονται νέοι φορείς οι οποίοι ορίζουν τους κανόνες που ισχύουν στις διεθνείς αγορές: δείτε για παράδειγμα το ρόλο που παίζουν τα μεγάλα δικηγορικά γραφεία, αυτοί οι global players οι οποίοι κινούνται σε παγκόσμιο επίπεδο. Αυτές οι low fims ορίζουν νέους κανόνες και νέες μεθόδους επίλυσης διαφορών. Ο προφορικός χαρακτήρας του δικαίου που ερμηνεύει την ελαστικότητα των αγορών και αποδίδει δικαιοσύνη σε μια συγκεκριμένη περίπτωση αντικαθιστά όλο και περισσότερο το γραπτό δίκαιο. Η παγκοσμιοποίηση των αγορών έχει ως συνέπεια μια πληθώρα δικαίων που εφαρμόζουν οι κοινωνικές ομάδες οι οποίες χρησιμοποιούν τα δίκαια αυτά. Αυτά εκφράζουν την ανάγκη διαρκούς κίνησης και επέκτασης που έχει η αγορά. Δημιουργείται μια διάδραση μεταξύ της ρύθμισης και της αυτορύθμισης. Οι αρχές της κυριαρχίας και της εδαφικότητας, αρχές συστατικές των εθνικών κρατών, απισχνάζονται αντικειμενικά. Απέναντι σε άκαμπτους και οχληρούς κανόνες - πώς πιστεύετε ότι μπορούν να αντιδράσουν οι επιχειρήσεις, κυρίως οι μικρομεσαίες; ή δεν θα πραγματοποιηθούν εμπορικές δραστηριότητες πέραν των συνόρων της χώρας τους, για να μην αντιμετωπίσουν υπερβολικό νομικό κόστος, ή θα αναγκαστούν να αντιμετωπίσουν, αυξάνοντας τις τιμές, τους κινδύνους μιας διαφοράς. Τελικά, αυτός που πληρώνει το κόστος μέσω της μείωσης της παροχής αγαθών και υπηρεσιών και μέσω των υψηλών τιμών είναι ο ίδιος ο καταναλωτής, τον οποίο μάταια προσπαθεί να προστατεύσει η νομοθεσία μας. Αντί προστασίας, τιμωρούμε την οικονομική ανάπτυξη και την αύξηση της απασχόλησης που φαίνεται να φέρνει η νέα οικονομία. Αυτό επιζητά ένα μέρος του Κοινοβουλίου, το οποίο επιδεικνύει σήμερα με τις τροπολογίες που υπέβαλε μια σαφώς δημαγωγική προσέγγιση. Εμείς δεν ακολουθούμε τέτοια προσέγγιση, όπου εμπίπταμε για παράδειγμα, στην οδηγία για το ηλεκτρονικό εμπόριο η οποία εγκρίθηκε πριν από λίγους μήνες, στην οποία προβλέψαμε κανόνες για τη σύναψη συμβολαίων on line και υπογραμμίσαμε την ισχύ των αρχών της εσωτερικής αγοράς, rule of origin και on country control. Για τον λόγο αυτό η ομάδα μου υποστηρίζει ανεπιφύλακτα τη θέση της νομικής επιτροπής - υπέρ περισσότερης ευλυγισίας - και απευθύνει μία τελευταία έκκληση. Οι νομικές λύσεις που δίνονται στα προβλήματα της αγοράς απαιτούν μια παγκόσμια αντιμετώπιση, και μάλιστα εάν προσπαθούμε να ρυθμίσουμε την ίδια τη νέα οικονομία. Χρειάζεται σίγουρα να προτείνει η Ευρωπαϊκή Ένωση δικά της πρότυπα, θα πρέπει να γνωρίζουμε ωστόσο ότι, χωρίς μια συμφωνία σε παγκόσμιο επίπεδο, τα πρότυπα αυτά κινδυνεύουν να παραμείνουν κενό γράμμα. Thors Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, αντίθετα από ότι πολλοί άλλοι συνάδελφοι, εγώ δεν συνηθίζω να ευχαριστώ τους εισηγητές, παρά μόνο όταν υπάρχει ιδιαίτερος λόγος για κάτι τέτοιο. Σήμερα υπάρχει λόγος να ευχαριστήσω τη Diana Wallis η οποία επέδειξε ιώβεια υπομονή προκειμένου να εκπονήσει αυτή την έκθεση - πραγματικά ιώβεια υπομονή ! Η πλειοψηφία της Ομάδας του Ευρωπαϊκού Κόμματος, των Φιλελευθέρων, Δημοκρατών και Μεταρρυθμιστών υποστηρίζει την συνάδελφο και τις τροπολογίες που υπέβαλε εξ ονόματος της ομάδας, και το υπογραμμίζω αυτό. Εάν είχαν καταβληθεί ανάλογες προσπάθειες προκειμένου να δημιουργήσουμε ένα σύστημα που να δημιουργεί εμπιστοσύνη αντί να ασκούνται παρασκηνιακές πιέσεις όπως συχνά συνέβη μέχρι τώρα, πιστεύω ότι θα είχαμε πραγματοποιήσει σημαντική πρόοδο προκειμένου να εμπνεύσουμε εμπιστοσύνη και να δημιουργήσουμε ένα σύστημα που να εμπνέει εμπιστοσύνη, έτσι ώστε οι καταναλωτές να μη φοβούνται να αγοράζουν. Ένα ιδιαίτερα θετικό στοιχείο στα πλαίσια αυτά είναι το βάρος που δίνει η εισηγήτρια και το Κοινοβούλιο στους φιλικούς προς τον καταναλωτή μηχανισμούς επίλυσης διαφορών. Αυτό είναι σημαντικό και πραγματικά δεν πιστεύω ότι θα είχε δοθεί τόσο βάρος στο ζήτημα χωρίς την έκθεση αυτή. Γνωρίζουμε όλοι, όπως ειπώθηκε επανειλημμένα, ότι οι μεγαλύτερες διαφορές αφορούν το βήμα το οποίο θα είναι αρμόδιο για το ηλεκτρονικό εμπόριο. Πρόκειται για ένα ζήτημα αποφασιστικής σημασίας και γι' αυτό ακριβώς ασκούνται τόσες πιέσεις στο παρασκήνιο. Το πρόβλημα αυτό θα το αντιμετωπίσουμε συχνά στο μέλλον, π.χ. σε ζητήματα φορολογικά ή για το έγκλημα στο κυβερνοχώρο. Θα πρέπει να επιλύσουμε το πρόβλημα της δωσιδικίας. Πιστεύω ότι θα πρέπει στο μέλλον να έχουμε σαφέστερους κανόνες σχετικά με τον τόπο διαμονής. Όπως είδαμε και στο σεμινάριο για το έγκλημα στον κυβερνοχώρο, το σημαντικό δεν είναι τόσο πού συνέβη κάτι, όσο το που βρίσκεται ο τόπος διαμονής του καταναλωτή. Γι' αυτό και είναι σημαντικό να συμφωνήσουμε σήμερα ότι το καθοριστικό ερώτημα είναι ο τόπος διαμονής του καταναλωτή. Θα ήθελα τέλος, να θέσω ένα ερώτημα σε όσους ψηφίσουν υπέρ των θέσεων της πλειοψηφίας της επιτροπής: πώς μπορούν να αντικρίσουν στα μάτια τους καταναλωτές των χωρών τους, όταν αυτοί διαπιστώσουν ότι οι θέσεις της πλειοψηφίας της επιτροπής στην πράξη σημαίνουν ότι τους αρνούνται την πρόσβαση στα δικαστήρια της χώρας τους; Να κάνω, τέλος, και μια θρησκευτική αναφορά. Μίλησα κάποτε με ένα γέροντα ο οποίος μου είπε: " Όταν μιλώ με το θεό μου θέλω να το κάνω στη μητρική μου γλώσσα, αλλά ελπίζω να μπορώ να κάνω το ίδιο αν χρειασθεί κάποτε να παρουσιασθώ στο δικαστήριο " . Crowley Θα ήθελα να ευχαριστήσω και εγώ όπως οι συνάδερφοί μου την κυρία Wallis για τις τεράστιες προσπάθειες και το έργο που κατέβαλε σε σχέση με αυτή το τόσο δύσκολο αντικείμενο και θέλω επίσης να υποστηρίξω την έκκληση που έκανε ο συνάδερφός μου κ. Pat the Cope Gallagher, και η άλλη Ιρλανδέζα συνάδερφός μου, κ. Nuala Ahern, όσον αφορά την κατάρτιση ευρωπαϊκής κεντρικής ηλεκτρονικής βάσης δεδομένων για την καταγραφή των υποθέσεων και των δικαστικών αποφάσεων της Ευρωπαϊκής Ένωσης, που πρότεινε ο κ. Twinkle Egan, δικηγόρος από την Ιρλανδία. Εντούτοις, όταν κοιτάμε τις δυσκολίες που ανακύπτουν σε σχέση με την παρούσα έκθεση, όταν εξετάζουμε τις διισταμένες απόψεις - τους αποκαλούμενους εξαγνιστές εξ ονόματος των καταναλωτών ή τους αποκαλούμενους εξαγνιστές εξ ονόματος του επιχειρηματικού κόσμου και του ηλεκτρονικού εμπορίου - μερικές φορές ξεχνάμε ότι πολλές μικρομεσαίες επιχειρήσεις είναι οι ίδιες καταναλωτές οι οποίοι συναλλάσσονται με μεγαλύτερες εταιρίες ή μεγαλύτερους προμηθευτές και οι οποίες αξίζουν την ίδια προστασία όπως δικαιούμαι και εγώ, "ως άτομο" ή οποιοσδήποτε άλλος, ως μεμονωμένος καταναλωτής. Κατά συνέπεια, αυτό που απαιτείται περισσότερο από οτιδήποτε άλλο εντός του νέου πλαισίου είναι η βεβαιότητα για την παρεχόμενη προστασία και οι ευθύνες που έχουν όσοι συναλλάσσονται ηλεκτρονικά. Εξετάζω άλλα νομοθετικά κείμενα για να βρω αναλογίες ή τι οφέλη μπορούν να αποκομιστούν. Σύμφωνα με τις διάφορες ασφαλιστικές οδηγίες, φερ' ειπείν, οι μη εθνικές ασφαλιστικές εταιρίες απαιτείται να έχουν πράκτορα σε κάθε κράτος μέλος που θα ασχολείται με τις ασφαλιστικές απαιτήσεις που ενδεχομένως προκύψουν στο εν λόγω κράτος μέλος. Γιατί να μην υιοθετήσουμε μια παρόμοια απαίτηση στην περίπτωση των εταιριών που συναλλάσσονται μέσω Διαδικτύου; Παρομοίως, σύμφωνα με την οδηγία για την πίστωση στην κατανάλωση, ο πάροχος μιας υπηρεσίας απαιτείται να ενημερώνει τον καταναλωτή για ορισμένα δικαιώματα και απολαβές και επίσης για ορισμένες διατάξεις λύσης της σύμβασης. Δεν είναι δύσκολο να γίνει μεταφορά αυτής της νοοτροπίας στην απευθείας σχέση καταναλωτή-παρόχου υπηρεσιών. Αυτός είναι ο λόγος που περισσότερο από οτιδήποτε άλλο σήμερα χρειάζεται να θέσουμε σε ισχύ αυτόν τον κανονισμό. Δεν χρειάζεται να τον αναβάλουμε πλέον. Δεν χρειάζεται να θολώσουμε και άλλο τα νερά. Χρειάζεται να επιτρέψουμε στην Ευρώπη, που έχει μείνει πίσω στον κλάδο του ηλεκτρονικού εμπορίου και των συναλλαγών μέσω Διαδικτύου παγκοσμίως, να θέσει σε ισχύ νέες ρυθμίσεις για τη δημιουργία εταιριών on-line και για την προστασία των δικαιωμάτων του καταναλωτή, αλλά και να εξασφαλίσουμε ότι η Ευρώπη θα αποκτήσει τη θέση που της αρμόζει στην κορυφή του παγκόσμιου συστήματος εμπορικών συναλλαγών μέσω Διαδίκτυο και των ηλεκτρονικών επιχειρήσεων. Αυτός είναι ο λόγος που είναι τόσο σημαντικό να υποστηρίξουμε τη γενική γνώμη επί της οποίας συμφώνησε η Επιτροπή Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς όπως αυτή προτάθηκε από την κ. Wallis και η οποία αφορά τους κλάδους για τους οποίους έχουν προκύψει κάποιες διαφωνίες. Λαμβάνω υπόψη μου τα όσα είπε πρόσφατα ο Επίτροπος Byrne στην ομιλία του για τις άλλες ευκαιρίες. Κανείς καταναλωτής, "ως άτομο" ή ως εταιρία, δεν μπορεί να στερηθεί το αναφαίρετο δικαίωμα να προσφύγει στη δικαιοσύνη αλλά αυτό δεν σημαίνει ότι πρέπει αναγκαστικά να είναι η πρώτη δράση στην οποία θα καταφύγει. Πρέπει οι καταναλωτές να έχουν πρόσβαση σε τοπικό επίπεδο σε έναν συμφωνημένο μηχανισμό διευθέτησης διαφορών, ο οποίος θα μειώσει το κόστος διευθέτησής τους, διότι, όπως επισημάνθηκε από πολλούς ομιλητές απόψε, υπάρχει το θέμα των πρόσθετων δαπανών που προκύπτουν από τη διευθέτηση των διαφορών. Εν κατακλείδι, θα ήθελα άλλη μια φορά να ευχαριστήσω την εισηγήτρια και τους εκπροσώπους της Επιτροπής για το έργο τους και να υπενθυμίσω σε όλους τους βουλευτές ότι σύμφωνα με τη σύμβαση Ι των Βρυξελλών υπάρχει άλλος τρόπος και ότι μπορούμε να θεσπίσουμε άλλους μηχανισμούς. Ας συμφωνήσουμε ως προς αυτή την έκθεση και ας προβούμε σε αλλαγές σε άλλους τομείς καθώς ανακύπτουν. Inglewood Όπως γνωρίζει πολύ καλά η κυρία Wallis δεν συμφώνησα σε ορισμένα πράγματα που είπε κατά την περίοδο που ήταν εισηγήτρια αυτής της τόσο σημαντικής έκθεσης, αλλά θα ήθελα να καταγραφεί η εκτίμησή μου για το σπουδαίο έργο της και τις προσπάθειές της να ετοιμάσει αυτή την πρόταση για το Κοινοβούλιο. Ως εκπρόσωπος των Βρετανών Συντηρητικών και της Επιτροπής Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς, θέλω να ξεκινήσω προσυπογράφοντας τα σχόλια που έκανε η κυρία Palacio, πρόεδρος της επιτροπής. Η διαδικασία της οποίας τμήμα είναι η παρούσα συζήτηση, όπως ήδη εξηγήθηκε, αποτελεί στοιχείο της αποκαλούμενης "αμστερνταμοποίησης" της σύμβασης των Βρυξελλών. Είναι μια ασυνήθιστη διαδικασία στην οποία το Κοινοβούλιο πρέπει να στείλει το μήνυμα μέσω του συμβουλευτικού του ρόλου ότι η σύμβαση των Βρυξελλών όχι μόνο πρέπει να μετατραπεί σε κανονισμό αλλά πρέπει και να επικαιροποιηθεί, ώστε να καλύψει τις ανάγκες της σύγχρονης εποχής. Η ίδια η σύμβαση είναι παλιά: είναι προγενέστερη της προσχώρησης της δικής μου χώρας στην Ευρωπαϊκή Οικονομική Κοινότητα. Ανάγεται σε μια εποχή που προηγείται όχι μόνο του Διαδικτύου αλλά και της εμφάνισης των προσωπικών υπολογιστών στο εμπόριο. Ως εκ τούτου, είναι τραγικό που η Επιτροπή και το Συμβούλιο επέδειξαν τόση δειλία στην αντιμετώπιση της πραγματικότητας της σύγχρονης εποχής, δεδομένου ότι ζούμε σε έναν κόσμο που απομακρύνεται από τις εθνικές δικαιοδοσίες και μετατρέπεται σε έναν κόσμο δικτύων. Σε ένα κόσμο δικτύων οι παραδοσιακές διαδικασίες διευθέτησης διαφορών που βασίζονται σε εθνικές δικαιοδοσίες δεν προσφέρουν καμία πραγματική βοήθεια στους καταναλωτές και στους εμπόρους όταν κάτι πάει στραβά. Για το λόγο αυτό οι πτυχές και τα επιχειρήματα περί δικαιοδοσίας θα πρέπει να απομακρυνθούν από τις διαφορές. Τα εναλλακτικά συστήματα διευθέτησης των διαφορών είναι μια καλή τη πίστει μορφή ιδιωτικοποιημένου δικαίου, επί της οποίας συμφωνούν τα συμβαλλόμενα μέρη και οι νομοθέτες και πρέπει να αποτελέσουν το πρώτιστο και κύριο μέσο διευθέτησης των διαφορών. Δεν μπορούν απλώς να είναι προδικαστικά στάδια προτού ένας δυσαρεστημένος καταναλωτής προσφύγει στο δικό του νομικό σύστημα, διότι εάν καταλήξουν να έχουν τέτοιον ρόλο, μυριάδες ΜΜΕ θα μποϋκοτάρουν το εμπόριο μέσω Διαδικτύου, με συνέπεια να μειώσουν το δικό τους κέρδος και τη συνεισφορά τους στην κοινωνία και τα εθνικά ταμεία. Θα μειωθούν επίσης σημαντικά οι επιλογές των πολιτών της Ευρώπης, με συνέπεια τη μείωση της ποιότητας ζωής και του ζωτικού επιπέδου τους. Ακούω τους αντιπάλους μου να λένε: νάτος ο λόρδος Inglewood που εκπροσωπεί τις αντιδραστικές δυνάμεις και περιφρονεί την έντιμη παράδοση της Κοινότητας σε θέματα προστασίας του καταναλωτή και έρχεται με τα επιχειρήματά του σε αντίθεση με τους λεπτομερείς όρους της υπάρχουσας νομοθεσίας της Ευρωπαϊκής Κοινότητας για την προστασία του καταναλωτή. Πιάνομαι από την τελευταία κατηγορία και δηλώνω ότι έρχομαι σε αντίθεση επειδή η υπάρχουσα νομοθεσία δεν καλύπτει πλέον τις ανάγκες των καταναλωτών. Σε τελική ανάλυση, το μεταγενέστερο νομοθέτημα διαδέχεται τα προγενέστερα και, εάν η μορφή προστασίας του καταναλωτή χρειάζεται αναδιαμόρφωση, δεν μπορούν και ούτε πρέπει οι προγενέστεροι νομοθέτες να σταματούν τους διάδοχους εισηγητές και νομοθέτες. Όταν έρθει η ώρα για αλλαγή κανείς δεν τη σταματά και τώρα ήρθε η ώρα για αλλαγή. Ο κόσμος έχει προχωρήσει. Πρέπει να προχωρήσουμε και εμείς μαζί του και πουθενά αλλού αυτό δεν καθίσταται πιο πρόδηλο από ό,τι στη σημερινή συζήτηση που κάναμε σχετικά με τον αποκαλούμενο κατευθυνόμενο δικτυακό χώρο. Αυτό είναι το πλέον οξύμωρο σχήμα, αφού το Διαδίκτυο είναι μια βιτρίνα σε κάθε τερματικό που συνδέεται με το δίκτυο και το να μηχανορραφήσουμε υποστηρίζοντας ότι μια ιστοσελίδα απευθύνεται μόνο σε ορισμένους και όχι σε άλλους είναι γλωσσικά υπεραπλουστευμένο, εμπορικά παράλογο και τεχνολογικά άσχετο. Έχουμε μια ευκαιρία αύριο να ψηφίσουμε υπέρ του 21ου αιώνα, των καταναλωτών του, των εμπόρων και των πολιτών του, ψηφίζοντας υπέρ της έκθεσης της επιτροπής ή μπορούμε να κοιτάξουμε το μέλλον και μετά, ψηφίζοντας υπέρ των τροπολογιών να του γυρίσουμε την πλάτη βρίσκοντας επιφανειακή παρηγοριά στον περασμένο αιώνα. Η αντιπροσωπεία μου και η ομάδα μου θα ψηφίσουμε υπέρ των λύσεων του 21ου αιώνα για τα προβλήματα του 21ου αιώνα και θα στηρίξουμε την έκθεση της επιτροπής. Evans, Robert J Κύριε Πρόεδρε, σέβομαι τη θέση σας στο αξίωμα της προεδρίας και το στηρίζω απόλυτα, όμως απορώ πώς μπορείτε να δικαιολογήσετε το γεγονός ότι αφενός καθορίζετε χρόνο και αφετέρου στην περίπτωση πολλών ομιλητών τον παραβλέπετε εντελώς. Δεν κρίνω ούτε τους προηγούμενους ομιλητές ούτε την ουσία των παρατηρήσεών τους, αλλά εάν έχει καθοριστεί περίοδος τριών λεπτών για κάθε ομιλητή, το να τους επιτρέπετε 50% περισσότερο χρόνο είναι προσβλητικό για όσους μίλησαν πρωτύτερα και κράτησαν αυστηρά τον χρόνο. Αναρωτιέμαι πώς θα μπορέσετε να δικαιολογήσετε την απόφασή σας να παραβλέψετε το ρολόι. Πρόεδρος Δεν αγνοώ το ρολόι και με απασχολεί πολύ το γεγονός ότι χρησιμοποιείται η ανοχή μου κατά τρόπο υπερβολικό. Γενικά, οι βουλευτές σεβάστηκαν το χρόνο που τους αναλογεί για τις παρεμβάσεις τους και εν πάση περιπτώσει εξέφρασαν τις απόψεις τους. Αναλαμβάνω την ευθύνη για αυτή την ανωμαλία η οποία, ωστόσο, θα έχει θετικά αποτελέσματα διότι θα κερδίσουμε χρόνο - αν δεν τον χάσουμε με παρατηρήσεις επί της εφαρμογής του κανονισμού - και δεν θα δημιουργηθεί προηγούμενο. Beysen Κύριε Πρόεδρε, συνάδελφοι, θα ήθελα καταρχάς να υπογραμμίσω ότι η συνάδελφος Wallis κατέβαλε κάθε δυνατή προσπάθεια για να υποβάλει προς συζήτηση την έκθεση που έχουμε σήμερα μπροστά μας. Κατά τη γνώμη μου, η έκθεση η οποία εγκρίθηκε στην κοινοβουλευτική επιτροπή αποτελεί παράδειγμα ισορροπίας όσον αφορά τη συνεκτίμηση των συμφερόντων των διαφόρων πλευρών, δηλαδή των μικρομεσαίων επιχειρήσεων αλλά και των καταναλωτών. Θα ήταν κρίμα αν η ισορροπία αυτή διαταρασσόταν από την αυριανή ψηφοφορία και παρεμπιπτόντως δεν μπορώ να πιστέψω ότι το Συμβούλιο θα συμφωνήσει με τις τροπολογίες που έχουν κατατεθεί. Επιτρέψτε μου να εξηγήσω γιατί. Η ορολογία που προτείνεται είναι σαφής. Μιλάμε για contracts concluded at a distance, μία έννοια η οποία ακόμη και για κάποιον αδαή είναι σαφέστερη από την έννοια directed activities, που προτείνεται στην τροπολογία. Επιτρέψτε μου να το διασαφηνίσω αυτό χρησιμοποιώντας ένα παράδειγμα. Οι γάλλοι γεωργοί διαφημίζουν τον αφρώδη οίνο που παράγουν στα γαλλικά. Ένας γάλλος καταναλωτής θα χαίρει της προστασίας που του προσφέρει η Brussels convention, επειδή οι actitivities του γεωργού είναι purposely directed in a substantial way, ενώ ο άγγλος, ο βέλγος ή ο ιταλός καταναλωτής δεν θα χαίρει προστασίας επειδή οι δραστηριότητες δεν απευθύνονται άμεσα και συνειδητά στους καταναλωτές. Το αποτέλεσμα θα είναι να προκύψει σημαντική νομική ασάφεια και να υπάρξουν πολλές προσφυγές στα δικαστήρια τα οποία θα πρέπει να εξετάσουν ανά περίπτωση αν οι δραστηριότητες κατευθύνονταν συνειδητά στους καταναλωτές ή όχι. Κατά δεύτερον, θεωρώ ότι είναι πολύ σημαντικό να δίνει η έκθεση τη δυνατότητα στις ενδιαφερόμενες πλευρές να συμπεριλάβουν ρήτρα αρμοδιότητας στις συμβάσεις της. Η συμβατική ελευθερία είναι μια βασική έννοια. Σε περίπτωση που κανείς αρνηθεί τη συμβατική ελευθερία και κατά συνέπεια ένα συνταγματικό δικαίωμα μιας πλευράς να προσφύγει στη δικαιοσύνη, προβλέπω ότι θα υπάρξουν διάφορες προσφυγές για στέρηση δικαιωμάτων. Πιστεύω ότι η Brussels convention έχει πάρα πολύ μεγάλη στρατηγική σημασία για την ανάπτυξη του ηλεκτρονικού εμπορίου στους κόλπους της εσωτερικής αγοράς καθώς και ότι θα καθορίσει σε σημαντικό βαθμό την πιθανή επιτυχία μικρομεσαίων επιχειρήσεων. Ελπίζω συνεπώς ότι η παρούσα έκθεση, όπως εγκρίθηκε στην κοινοβουλευτική επιτροπή, θα εγκριθεί αύριο χωρίς τροποποιήσεις στην ολομέλεια. Harbour Κύριε Πρόεδρε, όπως έχω πει σε αυτή την Αίθουσα σε προηγούμενες περιπτώσεις, έχω το προνόμιο να εργάζομαι στην πολύ ενδιαφέρουσα Επιτροπή Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς και να είμαι ένα από τα λίγα μέλη στην επιτροπή που δεν είναι νομικοί. Η κ. Diana Wallis, ως διακεκριμένη διεθνής δικηγόρος, ήταν ο ιδανικός άνθρωπος να εργαστεί πάνω στον συγκεκριμένο, εξαιρετικά πολύπλοκο τομέα. Θα ήθελα να την ευχαριστήσω για τον τρόπο που εργάστηκε και τον τρόπο που μοιράστηκε τόσο ελεύθερα τις γνώσεις της μαζί μας. Προσωπικά έμαθα πάρα πολλά. Θέλω να αναφερθώ σε κάτι που για εμένα είναι κομβικό σημείο: προσπαθούμε, όπως είπε και ο συνάδερφός μου λόρδος Inglewood, να αντιμετωπίσουμε μια νέα εποχή όπου θέλουμε οι νέες μικρές επιχειρήσεις να εκμεταλλευτούν το πιο δυναμικό, διεθνές εργαλείο για μάρκετινγκ που τους έχει ποτέ προσφερθεί. Υπάρχουν πολλές επιχειρήσεις που θέλουν να χρησιμοποιήσουν το Διαδίκτυο και να πουλήσουν στους καταναλωτές όλης της Ευρώπης. Πολλές από αυτές τις μικρές επιχειρήσεις δεν έχουν καμία πείρα εξαγωγών, δεν έχουν δίκτυα δικηγόρων και θα είναι και οι ίδιες αβέβαιες για το πώς θα αντιμετωπίσουν τα παράπονα των καταναλωτών. Ο τρόπος που η επιτροπή τελικά δόμησε την προσέγγισή της πετυχαίνει ακριβώς τη σωστή ισορροπία. Ας γίνουμε σαφείς: αυτά που προτείναμε με τους κανόνες εναλλακτικής δικαιοδοσίας δεν αφορούν τις μεγαλύτερες επιχειρήσεις. Οι μεγάλες επιχειρήσεις, ακόμη και οι μικρομεσαίες επιχειρήσεις, θα έχουν γραφεία σε όλη την Ευρώπη, θα έχουν δικηγόρους και θα είναι σε θέση να αντιμετωπίσουν τους καταναλωτές σε αυτά τα θέματα. Η αρχή που διασφαλίζει ότι οι καταναλωτές μπορούν να πάνε στο δικαστήριο του κράτους όπου διαμένουν και να δικαιωθούν σε περίπτωση διαφορών παραμένει ακέραια. Ακούγοντας ορισμένες από τις ομιλίες απόψε στην αίθουσα, θα νόμιζε κανείς ότι αυτή η επιλογή τελούσε υπό απειλή. Ακούσαμε την κ. Ahern να λέει - λυπάμαι που δεν είναι εδώ - ότι εάν ψηφιστεί η έκθεση θα έχει καταστροφικά αποτελέσματα. Διαφωνώ κάθετα με αυτή την άποψη. Αυτό που κάναμε είναι να προσφέρουμε στις μικρές επιχειρήσεις μια εναλλακτική λύση. Μπορούν να προσφέρουν στους καταναλωτές εναλλακτική δικαιοδοσία αλλά μόνο βάσει πολύ συγκεκριμένων όρων. Στην πρόταση έχει ενσωματωθεί μια ασφαλιστική δικλείδα, διότι οι επιχειρήσεις πρέπει να συμφωνήσουν να συμπεριλάβουν έναν εναλλακτικό μηχανισμό διευθέτησης διαφορών προτού μπορέσουν να χρησιμοποιήσουν τον εναλλακτικό κανόνα, ενώ οι όροι πρέπει να γίνουν πολύ σαφείς στους καταναλωτές προτού τους αποδεχτούν. Ας σκεφτούμε λιγάκι, κυρίες και κύριοι, αυτή την ηλεκτρονική εποχή. Όσοι από εσάς έχετε ψωνίσει on-line, θα ξέρετε ότι σας παρουσιάζουν τους όρους και ότι εσείς πρέπει να τους αποδεχθείτε. Πατάτε το κουμπί, κουνάτε το ποντίκι και παίρνετε μια συνειδητή απόφαση. Πόσοι από εσάς όταν σας ήρθε ο τελευταίος λογαριασμός για το γκάζι ή το ηλεκτρικό τον γυρίσατε από την άλλη και διαβάσατε τα ψιλά γράμματα - τους όρους; Πόσοι από εσάς συνειδητοποιήσατε ότι τους αποδεχόσασταν; Στην ηλεκτρονική εποχή πρέπει να σκεφτόμαστε διαφορετικά. Σκεφτόμαστε σύμφωνα με την παλιά εποχή - ορισμένοι συνάδερφοί μας σκέφτονται σύμφωνα με το παρελθόν. Αυτό που πρέπει να κάνουμε αύριο είναι να δεχτούμε την πρόταση της επιτροπής και να προχωρήσουμε. Αυτός είναι ο ρόλος μας ως ώριμοι νομοθέτες: να σκεφτόμαστε νέες ιδέες, να ενθαρρύνουμε τις αλλαγές και να μην συντασσόμαστε απαραίτητα, όπως είπε ο λόρδος Inglewood, με κάποια παλιά άποψη μόνο και μόνο επειδή τη δεχόμασταν για πολλά χρόνια. Kauppi Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε Vitorino, είναι πολύ σημαντικό για την αγορά του ηλεκτρονικού εμπορίου να μπορεί να ασκεί εμπορικές δραστηριότητες σε ηλεκτρονικό περιβάλλον ευρωπαϊκού επιπέδου. Δεν πρέπει να τεθούν περιορισμοί στην αγορά ούτε μέσω της νομοθεσίας ούτε μέσω της τεχνολογίας. Η Ευρώπη χωρίς σύνορα είναι προς το συμφέρον των καταναλωτών. Αν απορρίψουμε αύριο τις τροπολογίες που προτείνει η επιτροπή επί της εξεταζόμενης έκθεσης, θα θέσουμε σε κίνδυνο το μέλλον του ηλεκτρονικού εμπορίου στην Ευρώπη. Αγαπητοί φίλοι, όσο ευχάριστο και αν είναι για το επάγγελμά μας εμάς των νομικών, θα αποτελούσε τεράστια επιβάρυνση για τις ΜΜΕ η υποχρέωση να λαμβάνουν υπόψη στις δραστηριότητές τους τη νομοθεσία όλων των χωρών της Ένωσης και των χωρών που έχουν υπογράψει τις συμβάσεις του Lugano, όταν ασκούν ηλεκτρονικό εμπόριο. Θα σήμαινε ίσως επίσης ότι οι σοβαρές και υπεύθυνες επιχειρήσεις, που νοιάζονται για τα συμφέροντα των καταναλωτών, δεν θα ήθελαν να συμμετάσχουν καθόλου στο ηλεκτρονικό εμπόριο. Αυτό θα έχει ως συνέπεια τον περιορισμό της συνολικής προσφοράς, όπως επισήμανε προηγουμένως και ο Λόρδος Inglewood. Έτσι, στην αγορά θα έμεναν μόνο οι ανεύθυνοι έμποροι, που ενδιαφέρονται για τον καταναλωτή μόνο μέχρι τη στιγμή της πληρωμής τους. Σύμφωνα με την πρόταση της Ένωσης Καταναλωτών, η προβολή των προϊόντων μπορεί να εκτείνεται μόνο σε μία χώρα ή σε μία δεδομένη αγορά, πράγμα που δεν είναι ούτε καν τεχνικά δυνατό στον κόσμο του Διαδικτύου. Ο ηλεκτρονικός κόσμος δεν γνωρίζει κρατικά σύνορα. Επιπλέον, αυτό θα ζημίωνε τους καταναλωτές, αφού πρέπει να έχουν το δικαίωμα να παραγγέλνουν προϊόντα από όπου θέλουν και όπου και αν βρίσκονται. Προφανώς μία τέτοια ερμηνεία θα ήταν αντίθετη στην ελεύθερη διακίνηση των προϊόντων και των υπηρεσιών κατά τους όρους του άρθρου 49 της Συνθήκης της Ρώμης. Μια επιχείρηση που ασκεί ηλεκτρονικό εμπόριο δεν είναι συνήθως σε θέση να γνωρίζει τη χώρα του καταναλωτή. Είναι, επομένως, αδύνατο να απαιτηθεί από την επιχείρηση να ενημερώνεται εκ των προτέρων για την καταναλωτική νομοθεσία της χώρας προέλευσης του πελάτη, αφού αυτή μπορεί να είναι οποιαδήποτε χώρα. Αντίθετα, είναι λογικό να θεσπισθούν εναλλακτικές διαδικασίες ρύθμισης των διαφορών. Οι εταίροι του ηλεκτρονικού εμπορίου πρέπει να έχουν το δικαίωμα επιλογής μεταξύ της συνήθους δικαστικής οδού και μιας εναλλακτικής διαδικασίας ρύθμισης των διαφορών. Θα ήθελα ακόμη να ζητήσω από το Συμβούλιο και την Επιτροπή να εξετάσουν στις εργασίες τους κατά πόσο είναι λογικό να αντιμετωπισθεί ως ενδεχόμενο ο μηχανισμός ανατιμολόγησης - charge back - που προτείνει η κ. de Palacio στην τροπολογία της. Ο μηχανισμός αυτός ενδέχεται να αυξήσει την γραφειοκρατία για τον καταναλωτή. Σχετικά με το θέμα αυτό η θέση της Επιτροπής δεν είναι τέλεια, φαίνεται πάντως ότι η πλειοψηφία του Σώματος την υποστηρίζει και ότι θα υιοθετηθεί αύριο ως γνώμη του Κοινοβουλίου, πράγμα που είναι θετικό. Villiers Περίπου πριν από 18 μήνες, το Συμβούλιο της Ευρωπαϊκής Ένωσης αποδέχθηκε σιωπηλά το σχέδιο του νέου κανονισμού των Βρυξελλών, ο οποίος ουσιαστικά αντέγραψε αβασάνιστα παλιές αρχές για να τις εφαρμόσει, υποτίθεται, σε νέες συνθήκες αλλά χωρίς περίσκεψη, χωρίς πραγματική συζήτηση και χωρίς διαβουλεύσεις. Ελπίζω ότι οποιοδήποτε και αν είναι το αποτέλεσμα της αυριανής ψηφοφορίας η Επιτροπή και το Συμβούλιο θα λάβουν υπόψη τους τις εκτενέστατες συζητήσεις που έγιναν στο Κοινοβούλιο, οι οποίες εστιάστηκαν στις ανησυχίες τόσο των επιχειρήσεων όσο και των καταναλωτών. Διαφωνώ με την άποψη της κ. Wallis ότι εξαιτίας κάποιας κριτικής εκ μέρους του κ. David Byrne για το αποτέλεσμα στο οποίο κατέληξε η Επιτροπή Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς πρέπει εμείς να ενδώσουμε σήμερα. Θα έλεγα ότι είναι δημοκρατικό μας καθήκον να εμμείνουμε σε κάτι που πιστεύουμε πως είναι η ορθή λύση για τους καταναλωτές και για το ηλεκτρονικό εμπόριο στην Ευρωπαϊκή Ένωση ανεξάρτητα αν αυτό προκαλεί προβλήματα στον κ. Byrne. Παρέχω την πλήρη υποστήριξή μου στο συμπέρασμα που κατέληξε η Επιτροπή Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς. Αφενός μεν πετυχαίνει μια λογική ισορροπία προστατεύοντας τους καταναλωτές, αφετέρου δε φροντίζει οι ίδιοι καταναλωτές να έχουν πρόσβαση στις χαμηλές τιμές και στο ευρύ φάσμα επιλογών που είναι διαθέσιμα σε μια αληθινά ανταγωνιστική αγορά. Πρέπει να αποφασίσουμε, στη νέα εποχή όπου η γεωγραφική θέση έχει σχεδόν χάσει κάθε νόημα, πού θα εκδικαστεί μια διαφορά, πού θα διευθετηθεί τελικά μια διαφορά. Το να αφήσουμε στους καταναλωτές και στις επιχειρήσεις την ελευθερία να αποφασίσουν μόνοι τους είναι η πιο ρεαλιστική και λογική λύση, γεγονός το οποίο παρέχει τη μέγιστη σιγουριά και στους δύο συμβαλλομένους. Δεν αφαιρεί από τους καταναλωτές τα προϋπάρχοντα δικαιώματά τους. Τους παρέχει περισσότερες επιλογές και αντανακλά την ενισχυμένη τους θέση στον νέο κόσμο του Διαδικτύου, ο οποίος τους δημιουργεί περισσότερη δύναμη και περισσότερες επιλογές από ποτέ άλλοτε. Εάν οι μικρές επιχειρήσεις εκδιωχθούν από την αγορά εξαιτίας των προτάσεων της Επιτροπής ή αν υιοθετήσουμε τις τροπολογίες της κ. Wallis οι καταναλωτές θα είναι αυτοί που θα υποφέρουν αύριο διότι θα τους αφήσει στο έλεος των μεγάλων παγκόσμιων επιχειρήσεων και θα τους στερήσει την πρόσβαση στις χαμηλές τιμές που δικαιούνται βάσει της νέας οικονομίας του Διαδικτύου. Σημαντικότερο δε είναι ότι θα απειληθεί η νέα οικονομία και η ηλεκτρονική οικονομία της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Δυστυχώς υπολειπόμαστε των Ηνωμένων Πολιτειών και εάν αύριο στηρίξουμε τις τροπολογίες της κ. Wallis θα συνεχίσουμε να παραμένουμε πολύ πίσω από τις ΗΠΑ. Με τις προτάσεις της Επιτροπής, σίγουρα θα αποτύχουμε σε όλους τους τομείς. Θα έχουμε αβεβαιότητα και νομικούς κινδύνους για τις επιχειρήσεις χωρίς αληθινή προστασία για τους καταναλωτές, διότι σε πολλές περιπτώσεις το δικαίωμα να προσφύγεις στη δικαιοσύνη στα δικαστήρια του κράτους σου ίσως είναι ψευδαίσθηση, εάν δεν μπορείς να εκτελέσεις την απόφαση χωρίς να πάς στο εξωτερικό και τελικά να αντιμετωπίσεις τις ίδιες δυσκολίες που θα είχες αν είχες να πας από την αρχή στο εξωτερικό προκειμένου να εκδικάσεις την υπόθεσή σου. Η Επιτροπή Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς κατέληξε σε μια ρεαλιστική λύση. Είναι μια λογική ισορροπία για ένα δύσκολο θέμα και κάνω έκκληση στο Σώμα να στηρίξει την πρόταση ψηφίσματος όπως κατατέθηκε από την Επιτροπή Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς. Vitorino Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι βουλευτές, η Επιτροπή θα ήθελε καταρχήν να εκφράσει την ικανοποίησή της για το γεγονός ότι αυτή η πρότασή της όχι μόνο συγκέντρωσε το ενδιαφέρον και την προσοχή που λαμβάνουν όλες οι προτάσεις εκ μέρους του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου αλλά επίσης διότι αντιπροσωπεύει ένα έργο μεγάλης ποιότητας και μεγάλης αφοσίωσης εκ μέρους της εισηγήτριας κ. Diana Wallis, την οποία θα ήθελα να συγχαρώ ιδιαιτέρως, και της Επιτροπής Νομικών Θεμάτων υπό την προεδρία της κ. Ana Palacio. H αμστερνταμοποίηση της Σύμβασης των Βρυξελλών-Ι είναι, ως γνωστό, μία προτεραιότητα της γαλλικής Προεδρίας. Βλέποντας τα πράγματα από την προοπτική της Επιτροπής, το ζήτημα για μας είναι η έγκριση ενός νομικού μέσου που θα επιτρέπει να καθοριστούν κανόνες σαφείς, διαφανείς, αποδεκτοί από όλους, οι οποίοι είναι απαραίτητοι προκειμένου να υπάρξει αρμονική εφαρμογή της αρχής της αμοιβαίας αναγνώρισης των δικαστικών αποφάσεων, γεγονός το οποίο προϋποθέτει φυσικά μία συζήτηση σχετικά με τον καθορισμό των αρχών και των κανόνων που εφαρμόζονται ως προς τη δικαιοδοσία των δικαστηρίων των κρατών μελών όταν διαπιστώνονται διασυνοριακές διαφορές. Επομένως, το περιεχόμενο του κανονισμού καλύπτει ένα ευρύ φάσμα θεμάτων. Πρώτον, περιλαμβάνει μία αρχή την οποία θεωρώ σήμερα καθολικά αποδεκτή: την αρχή της δικαιοδοσίας των δικαστηρίων του κράτους μέλους όπου έχει την κατοικία του ο εναγόμενος. Για μεγαλύτερη ευελιξία και για καλύτερη προσαρμογή στις ιδιαιτερότητες των μερών σε μία συγκεκριμένη διαφορά, το σχέδιο κανονισμού προβλέπει εναλλακτικούς κανόνες δικαιοδοσίας, βασικά τη δικαιοδοσία των δικαστηρίων του κράτους μέλους του τόπου εκτέλεσης της σύμβασης ή του τόπου όπου συμβαίνει η ζημιά σε περίπτωση που πρόκειται για παράνομες πράξεις. Προβλέπει επίσης δικαιοδοσίες με στόχο την προστασία των ασθενέστερων συμβαλλομένων στις καταναλωτικές συμβάσεις, δηλαδή υπέρ των καταναλωτών, αλλά στο θέμα αυτό θα επανέλθω αργότερα πιο διεξοδικά, και επίσης, για παράδειγμα, την προστασία των εργαζομένων ή των ασφαλισμένων που στα συμβόλαια αυτά θεωρούνται οι ασθενέστεροι συμβαλλόμενοι. Σε αυτούς τους συμβαλλόμενους αναγνωρίζεται, αν και υπό ορισμένες προϋποθέσεις, το δικαίωμα να κινήσουν δικαστική διαδικασία ενώπιον των δικαστηρίων του κράτους της διαμονής τους. Και αυτό είναι το συνολικό νομικό πλαίσιο. Θεωρώ - και νομίζω πως είναι σημαντικό να διευκρινιστεί ενώπιον αυτού του Σώματος - ότι ο προτεινόμενος κανονισμός αποτελεί ένα οριζόντιο μέσο, είναι ένα μέσο που εφαρμόζεται γενικά σε αστικές και εμπορικές υποθέσεις. Και καλύπτει τόσο τα συμβατικά όσο και τα εξωσυμβατικά θέματα. Θα έπρεπε επομένως να μην λησμονούμε ότι σε συμβατικά θέματα εξετάζουμε νομικούς κανόνες για το σύνολο των συμβάσεων μεταξύ επιχειρήσεων, μεταξύ επιχειρήσεων και καταναλωτών, και επίσης συμβάσεις μεταξύ ιδιωτών. Επομένως, διάφορα είδη ειδικών συμβάσεων, όπως οι συμβάσεις εργασίας ή τα ασφαλιστήρια, αντιμετωπίζονται κατά τρόπο ειδικό. Τούτου λεχθέντος, επιμένω ότι πρέπει να τονισθεί πώς, αφού αναγνωρισθεί ως φυσιολογικό η συζήτηση αυτή να επικεντρώνεται γύρω από ένα τμήμα της εφαρμογής του κανονισμού το οποίο αφορά τους νέους κανόνες σχετικά με το ηλεκτρονικό εμπόριο, η αλήθεια είναι πως ο κανονισμός αυτός προχωρά πέρα από αυτόν το περιορισμένο τομέα. Και είναι ασφαλώς ένα τεράστιο πλεονέκτημα το γεγονός ότι προχωρούμε στην έγκριση ενός κανονισμού σχετικά με το θέμα αυτό όσον αφορά την αστική δικαστική συνεργασία. Αλλά ας περάσουμε τώρα στο ζήτημα που προκάλεσε τόσο πάθος στη συζήτηση και σχετίζεται με τις καταναλωτικές συμβάσεις που συνάπτονται με ηλεκτρονικά μέσα. Δηλαδή, στις τροπολογίες των άρθρων 15 έως 17. Καταρχήν, θα ήθελα να πω εξ ονόματος της Επιτροπής ότι η πρόταση που υποβάλαμε, καθορίζοντας κανόνες δικαστικής δικαιοδοσίας, δεν επιχειρεί να λάβει θέση υπέρ των δικαστικών διαδικασιών εις βάρος του εναλλακτικού συστήματος επίλυσης των διαφορών, ούτε είναι μία δογματική πρόταση υπέρ της καθιέρωσης της δικαστικής οδού και της απόρριψης της επιλογής εξωδικαστικών μέσων επίλυσης των διαφορών. Αντίθετα, η Επιτροπή συμμερίζεται την ανησυχία που εξέφρασαν οι κύριοι βουλευτές όσον αφορά το γεγονός ότι, ίσως κατά τρόπο όλο και πιο γενικό, αλλά κυρίως όσον αφορά ειδικά το ηλεκτρονικό εμπόριο, η εξωδικαστική επίλυση διαφορών αποτελεί αναμφίβολα, και στις περισσότερες περιπτώσεις, μία πολύ καλύτερη λύση από τη διαφορά που υποβάλλεται ενώπιον των δικαστηρίων. Όχι μόνο διότι στις περισσότερες περιπτώσεις αυτού του είδους οι συμβάσεις, όπως τις γνωρίζουμε σήμερα, αφορούν ποσά μικρού μεγέθους αλλά επίσης, και κυρίως, διότι η ταχύτητα με την οποία συνάπτονται αυτές οι συμβάσεις με ηλεκτρονικά μέσα έρχεται σε αντίθεση με την υπερβολική τυπικότητα και με τη βραδύτητα με την οποία συνήθως τα δικαστήρια καλούνται να ενεργήσουν για την επίλυση αυτών των διαφορών. Επομένως η Επιτροπή δεν αναγνωρίζει τον εαυτό της στο πορτρέτο που ίσως θα ήθελαν να της κάνουν κάποιοι, ότι δηλαδή είναι ένας δεινόσαυρος του 19ου αιώνα ή, αν προτιμάτε, ακόμη πιο παλιός - εφόσον, όπως γνωρίζετε, από επιστημονική άποψη τον 19ο αιώνα δεν υπήρχαν πλέον δεινόσαυροι -, ένας δεινόσαυρος που αντιστέκεται λυσσαλέα στην υιοθέτηση εναλλακτικών μέσων επίλυσης των διαφορών και που επιχειρεί να επιβάλλει μία έμμονη ιδέα: τα δικαστήρια πάντα και για όλες τις υποθέσεις. Δεν είναι αυτή η θέση της Επιτροπής. Και πιστεύω επίσης ότι η πολύ εντατική εργασία που αναπτύξαμε - και που θα αναφέρω λεπτομερώς αργότερα - για να προωθήσουμε εναλλακτικά μέσα επίλυσης των διαφορών σε ευρωπαϊκό επίπεδο αποτελεί πρακτική απόδειξη του γεγονότος ότι, πέρα από απλές ρητορικές δηλώσεις, εργαζόμαστε συγκεκριμένα για να θέσουμε σε εφαρμογή μηχανισμούς εναλλακτικής επίλυσης των διαφορών. Και ακόμη περισσότερο : είμαστε πεπεισμένοι ότι είναι δυνατόν να χρησιμοποιήσουμε τις νέες τεχνολογίες επικοινωνίας, το Διαδίκτυο, τη νέα αντίληψη του network και των ροών που σχετίζονται με αυτό, στην υπηρεσία της εξωδικαστικής επίλυσης των διαφορών. Γι' αυτό θα έλεγα ότι το στοίχημα της αντιμετώπισης των προκλήσεων που μας τέθηκαν εδώ δεν περνά τόσο από τη δογματική επιλογή νομικών λύσεων, αλλά περνά βεβαίως από τη δυνατότητα που έχουμε να προσφέρουμε αξιοπιστία στους εναλλακτικούς μηχανισμούς επίλυσης των διαφορών και να αποσπάσουμε την εμπιστοσύνη των καταναλωτών και των επιχειρηματιών του τομέα σε αυτούς του εναλλακτικούς μηχανισμούς επίλυσης διαφορών. Το καλύτερο εγκώμιο που πιθανώς θα μπορούσαν να πλέξουν για τη συζήτηση αυτή είναι να πούνε σε μερικά χρόνια ότι χάσαμε πολύ καιρό με μία συζήτηση για δικαστικά θέματα η οποία κατέληξε να μην έχει καμία σημασία. Δηλαδή το καλύτερο εγκώμιο είναι να δούμε τελικά εάν είναι δυνατό να δημιουργηθεί στην πράξη ένα σύστημα επίλυσης διαφορών το οποίο θα καθιστά σχεδόν ξεπερασμένη τη συζήτηση σχετικά με την πρόσβαση στα δικαστήρια. Γιατί όμως δεν είναι δυνατό να σταματήσουμε τη συζήτηση για το ζήτημα της δικαστικής οδού; Διότι πράγματι η Επιτροπή συμμερίζεται την άποψη ότι ο κανόνας πρέπει να είναι η εξωδικαστική επίλυση, αλλά για να δημιουργήσουμε ένα κίνητρο για την προσφυγή σε αυτή την εξωδικαστική οδό πρέπει να υπάρχουν σαφείς αρχές για την προσφυγή στην εναλλακτική λύση, που είναι η δικαστική επίλυση. Και επομένως είναι απαραίτητο να υπάρχουν σαφείς κανόνες σχετικά με τη δικαιοδοσία των δικαστηρίων στις περιπτώσεις εκείνες - που η Επιτροπή ελπίζει ότι θα είναι σπάνιες - όπου η εναλλακτική επίλυση δεν είναι δυνατή ή δεν παράγει ικανοποιητικά αποτελέσματα. Επομένως, όσον αφορά τις καταναλωτικές συμβάσεις, η Επιτροπή επωφελήθηκε από τη συζήτηση στην Επιτροπή Νομικών Θεμάτων και θεωρεί ότι το δεύτερο μέρος της τροπολογίας αριθ. 23 περιλαμβάνει μία αρχή η οποία είναι αρκετά πιο σαφής και βέβαιη από το περιεχόμενο της αρχικής της πρότασης. Η έννοια της "δραστηριότητας που κατευθύνεται προς " αποτελεί μία διφορούμενη έννοια η οποία μπορεί να προκαλέσει ερμηνευτικές δυσκολίες και να μας οδηγήσει σε μία ατέρμονη συζήτηση σχετικά με το τί είναι θετικές, ενεργητικές και παθητικές web sites. Κατά συνέπεια θεωρούμε ότι η έννοια αυτή μπορεί επωφελώς να αντικατασταθεί με την έννοια των " συμβάσεων που καταρτίσθηκαν εξ αποστάσεως " . Είμαστε διατεθειμένοι να ενσωματώσουμε την έννοια αυτή στην τροποποιημένη πρόταση. Αυτό ωστόσο έχει δύο συνέπειες όσον αφορά την τύχη του άρθρου 15. Απαιτείται, πρώτον, να προσαρμοστεί η διατύπωσή του κατά τρόπο ώστε να μην περιορίζεται το πεδίο εφαρμογής αυτού του άρθρου 15 μόνο στις συμβάσεις που καταρτίζονται από την κατοικία του καταναλωτή, συνθήκη που άλλωστε είναι αδύνατο να στοιχειοθετηθεί για τις συμβάσεις που συνάπτονται με ηλεκτρονικό τρόπο. Και επομένως δεν θεωρούμε ότι πρέπει να διατηρηθεί το πρώτο τμήμα της τροπολογίας αριθ. 23. Δεύτερο, πρέπει να διευκρινίσουμε ότι, όσον αφορά την τροπολογία στην οποία αναφέρθηκα, στο άρθρο 15 καλύπτονται επίσης οι συμβάσεις που συνάπτονται παρουσία των συμβαλλομένων, δηλαδή οι συμβάσεις face to face. Αναφέρομαι εδώ στην περίπτωση στην οποία ο πωλητής, παρά το γεγονός ότι τον έχει προσεγγίσει ο καταναλωτής μέσω, για παράδειγμα, του Διαδικτύου, μεταβαίνει στην κατοικία του καταναλωτή με σκοπό τη σύναψη της σύμβασης, όπως επίσης και στις συμβάσεις όπου ο καταναλωτής έχει παρακινηθεί με πρωτοβουλία του άλλου μέρους, του αντισυμβαλλόμενου, ακόμη και να μετακινηθεί από το κράτος της κατοικίας του με σκοπό τη σύναψη της σύμβασης όπως, για παράδειγμα, στις συμβατικές καταστάσεις ταξιδιών που οργανώνουν οι ίδιοι οι παρέχοντες υπηρεσίες. Με την επιφύλαξη αυτών των δύο διευκρινίσεων, πιστεύουμε ότι η έννοια της " σύμβασης που καταρτίσθηκε εξ αποστάσεως " είναι πολύ πιο προσαρμοσμένη στην πραγματικότητα στην οποία αναφερόμαστε. Αντίθετα, έχουμε δυσκολίες με την τροπολογία αριθ. 24 σχετικά με το άρθρο 16. Κατά τη γνώμη μας, η πρόταση αυτή ισοδυναμεί με την εφαρμογή του γενικού κανόνα δικαιοδοσίας του κράτους μέλους της κατοικίας του εναγόμενου και με την κατάργηση όλων των δικονομικών κανόνων που σήμερα αποτελούν κοινούς κανόνες στο δίκαιο της Ευρωπαϊκής Ένωσης και των κρατών μελών προς όφελος του καταναλωτή. Κατά τη γνώμη μου, η τροπολογία αυτή θα καθιστούσε επιπλέον άχρηστη οποιαδήποτε διάταξη σχετικά με τις καταναλωτικές συμβάσεις, και συγκεκριμένα το ίδιο το άρθρο 15, και επιπλέον, εκτός αν υπάρχει κάποια καλύτερη άποψη, πιστεύω ότι θα έθετε τους καταναλωτές σε δυσμενέστερη θέση από εκείνη ενός συμβαλλόμενου ο οποίος δεσμεύεται από μία σύμβαση business to business, που διαθέτει επιλογή μεταξύ των δικαστηρίων του τόπου διαμονής του εναγόμενου και των δικαστηρίων του τόπου εκτέλεσης της σύμβασης. Θα έλεγα το ίδιο όσον αφορά την τροπολογία η οποία αποσκοπεί στην απελευθέρωση του καθεστώτος που προβλέπεται στη Σύμβαση των Βρυξελλών σχετικά με τις ρήτρες δικαιοδοσίας στις καταναλωτικές συμβάσεις. Αναφέρομαι τώρα στο άρθρο 17. Η τροπολογία αριθ. 26, κατά την άποψη της Επιτροπής, δεν μπορεί να γίνει αποδεκτή εφόσον οι προτεινόμενες ρήτρες, κατά τη γνώμη μας, θα εισάγονται συστηματικά από τον παρέχοντα υπηρεσία χωρίς, προφανώς, να αποτελούν προϊόν ελεύθερης και ατομικής διαπραγμάτευσης εκ μέρους του καταναλωτή. Το νέο άρθρο 17α που προτείνεται επιδιώκει να αντικαταστήσει τις εγγυήσεις που παρέχουν τα δικαστήρια με ένα εξωδικαστικό σύστημα επίλυσης διαφορών με δεσμευτικά αποτελέσματα. Το ζήτημα του δεσμευτικού αποτελέσματος είναι πολύ σημαντικό. Κατά τη δική μου ερμηνεία, αυτό που κάνει η πρόταση αυτή είναι να δημιουργεί ένα υποχρεωτικό σύστημα διαιτησίας για την επίλυση αυτών των καταναλωτικών διαφορών. Όμως η διαιτησία, κατά την αντίληψή μου, υπακούει γενικά σε διαδικαστικούς κανόνες που είναι πιο περίπλοκοι από τους κανόνες οι οποίοι εφαρμόζονται από τα δικαστήρια. Και η λύση που περιέχει η πρόταση αυτή θα προκαλέσει, πιστεύω, νομικές δυσκολίες όσον αφορά την εφαρμοζόμενη νομοθεσία και την εκτέλεση των διαιτητικών αποφάσεων. Οι ανησυχίες αυτές της Επιτροπής επεκτείνονται και στην πρόταση της τροπολογίας αριθ. 39 την οποία υπογράφουν διάφοροι βουλευτές. Κατανοούμε το νόημα της τροπολογίας αυτής, η οποία προβλέπει ότι τα μέρη μπορούν να έχουν την ελευθερία να αποδεχθούν μία ρήτρα παραπομπής σε έναν εξωδικαστικό μηχανισμό επίλυσης διαφορών, θεσπίζοντας ότι ο μηχανισμός αυτός μπορεί να είναι δεσμευτικός και για τα δύο μέρη, και να έχει εγκριθεί από την Επιτροπή, επιτρέποντας στον παρέχοντα υπηρεσία να απορρίψει την συναλλαγή εάν ο καταναλωτής δεν αποδεχθεί τη ρήτρα και τεκμαίροντας, δεν γνωρίζω εάν juris tantum ή juris ed de jure, ότι δεν θα αντιβαίνει στην Οδηγία 93/13/ΕΟΚ σχετικά με τις καταχρηστικές ρήτρες. Η τροπολογία αυτή εγείρει, πιστεύω, ανάλογες νομικές δυσκολίες. Δεν θα εξετάσω το τεκμήριο που εμπεριέχει ότι δεν θα πρόκειται ποτέ για καταχρηστική ρήτρα. Όμως, πραγματικά, με την επίκληση της δεσμευτικής ισχύος της απόφασης του οργανισμού ADR και για τα δύο μέρη και, κατά συνέπεια, για τον καταναλωτή, επιλέγεται η υποχρεωτική αντικατάσταση των δικαστηρίων με εξωδικαστικούς μηχανισμούς επίλυσης διαφορών. Μία τέτοια λύση θα έθετε επιπλέον ζητήματα συνταγματικότητας σε ορισμένα κράτη μέλη όπου δεν είναι δυνατό να παρεμποδισθεί η προσφυγή στα δικαστήρια, ακόμη και ως τελικό μέσο, και θα άνοιγε το δρόμο για ερμηνείες σχετικά με το τί είναι ζήτημα δικαίου και τί είναι ζήτημα πραγματικών γεγονότων σε αυτού του είδους τις συμβάσεις, κάτι που, κατά την άποψή μου, θα έβλαπτε την αποτελεσματικότητα και την ταχύτητα του συστήματος. Η Επιτροπή πιστεύει ότι αυτός ο κανονισμός δεν πρέπει να εξαρτάται από την έγκριση μίας δέσμης νομοθετικών και μη νομοθετικών μέτρων σχετικά με το ηλεκτρονικό εμπόριο μεταξύ επιχειρήσεων και καταναλωτών. Είμαστε πεπεισμένοι ότι οι εργασίες που ήδη αρχίσαμε και βρίσκονται υπό εξέλιξη θα επιτρέψουν σε σύντομο χρονικό διάστημα να λειτουργήσουν στην πράξη οι εναλλακτικοί μηχανισμοί επίλυσης των διαφορών και θα επιτρέψουν να ανταποκριθούμε γρήγορα στις προκλήσεις της επίλυσης των διαφορών που απορρέουν από το ηλεκτρονικό εμπόριο. Υπενθυμίζω την αναθεώρηση της σύστασης της Επιτροπής του 1998 σχετικά με τις αρχές που εφαρμόζονται στα όργανα εναλλακτικής επίλυσης διαφορών, οι οποίες άλλωστε αποτελούν τη βάση της έναρξης, που ήδη έγινε, του αποκαλούμενου "IIJ-Net " , του εξωδικαστικού ευρωπαϊκού δικτύου. Επίσης η Επιτροπή αυτή τη στιγμή, στο πλαίσιο της πρωτοβουλίας e-Europe που εγκρίθηκε από το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο της Φέιρα, εργάζεται δραστήρια για τη διατύπωση προτάσεων κωδίκων δεοντολογίας, trust marks και εξωδικαστικών διαδικασιών σχετικά με την εξωδικαστική επίλυση διαφορών του ηλεκτρονικού εμπορίου, όπως επίσης έχει λάβει εντολή να εκπονήσει ένα Πράσινο Βιβλίο αποκλειστικά αφιερωμένο στις εναλλακτικές μεθόδους επίλυσης των διαφορών, όπως αποφασίστηκε από το Συμβούλιο Υπουργών Δικαιοσύνης τον περασμένο Μάιο. Όλα αυτά γίνονται, όλα αυτά βρίσκονται στον ορίζοντα της εργασίας μας βραχυπρόθεσμα. Επίσης στον τομέα της εξέτασης των μικρών διαφορών από τα δικαστήρια, των λεγόμενων small claims, ήδη αρχίσαμε τις εργασίες μας σύμφωνα με την εντολή του Τάμπερε για να την απλούστευση και την επιτάχυνση της εξέτασης των διασυνοριακών δικαστικών διαφορών που αφορούν μικρά ποσά ή ποσά που δεν αμφισβητούνται. Είμαστε πεπεισμένοι λοιπόν ότι αυτές οι υπό εξέλιξη πρωτοβουλίες, που θα πρέπει να αποτελέσουν αντικείμενο ευρείας συζήτησης με την κοινωνία των πολιτών, με τους ενδιαφερόμενους, με τις αντιπροσωπευτικές ενώσεις της βιομηχανίας, του εμπορίου, των καταναλωτών και, προφανώς, με το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, θα επιτρέψουν βραχυπρόθεσμα να δημιουργηθεί επί του πεδίου ένα νομικό πλαίσιο αναφοράς για τη σταθεροποίηση των εναλλακτικών μηχανισμών επίλυσης των διαφορών. Έτσι πιστεύουμε ότι, για να δοθεί χρόνος σε αυτή την ανάπτυξη της διαδικασίας, θα έπρεπε η θέση σε ισχύ του κανονισμού να καθυστερήσει για μερικούς μήνες. Προτείνουμε έξι μήνες μετά τη δημοσίευση. Όχι μόνο προκειμένου όσοι αναπτύσσουν δραστηριότητες στο πλαίσιο αυτό να γνωρίσουν λεπτομερώς αυτό τον κανονισμό, αλλά επίσης για να καταστεί δυνατό να ολοκληρωθούν οι υπό εξέλιξη εργασίες σχετικά με τα εναλλακτικά μέσα επίλυσης διαφορών. Τέλος, η Επιτροπή θα ήθελε να δηλώσει ότι μπορεί να συμφωνήσει με τις τροπολογίες αριθ. 3, 27 και 30 σχετικά με την εισαγωγή των διατάξεων που αναφέρονται στο trust, υπό τον όρο να γίνουν κάποιες βελτιώσεις στην ορολογία, με την τροπολογία αριθ. 22 σχετικά με τη συλλογική σύμβαση ασφάλισης, με τις τροπολογίες αριθ. 28, 29, 33 και 34 που επιτρέπουν να συμπεριληφθούν οι συμβολαιογράφοι στις αρχές στις οποίες ανατίθεται η παρέμβαση στη διαδικασία εκτέλεσης, όπως επίσης και με τις τροπολογίες αριθ. 18 (εν μέρει) και 29, αλλά δυσκολευόμαστε να αποδεχθούμε το άρθρο αριθ. 55 που επιδιώκει να εξισώσει, όσον αφορά την αναγκαστική εκτέλεση, την εξωδικαστική επίλυση μίας διαφοράς με ένα γνήσιο έγγραφο που έχει αναγνωρισθεί από ένα φορέα δημόσιας εξουσίας. Κύριε Πρόεδρε, ζητώ συγγνώμη διότι υπήρξα περισσότερο ενοχλητικός από όσο συνηθίζω να είμαι, αλλά ο σεβασμός για τα έγκυρα επιχειρήματα και, κυρίως, το πάθος των επικρίσεων απαιτούσαν μία ειλικρινή απάντηση εκ μέρους της Επιτροπής. Η Επιτροπή έχει την ταπεινότητα να πει ότι έμαθε πολλά σε αυτή τη νομοθετική διαδικασία και ότι είναι απολύτως βέβαιο πως το έργο αυτό δεν θα τελειώσει εδώ. Πρόεδρος Ευχαριστώ πολύ, κύριε Vitorino, για τη μακροσκελή παρέμβασή σας. Η συζήτηση έληξε. Η ψηφοφορία θα διεξαχθεί την Πέμπτη, στις 11.00. (Η συνεδρίαση λήγει στις 23.15.)

Správcovia alternatívnych investičných fondov (rozprava) Predsedajúci Ďalším bodom programu je správa pána Jeana-Paula Gauzèsa v mene Výboru pre hospodárske a menové veci k návrhu smernice Európskeho parlamentu a Rady o správcoch alternatívnych investičných fondov, ktorou sa menia a dopĺňajú smernice 2004/39/ES a 2009/.../ES - C7-0040/2009 -. Jean-Paul Gauzès Vážený pán predsedajúci, pán Reynders, pán komisár, text, o ktorom vedieme dnes večer rozpravu a ktorý sa zajtra predloží v Parlamente na hlasovanie, je výsledkom dlhotrvajúcej práce. Európska komisia zverejnila 30. apríla 2009 návrh smernice o správcoch alternatívnych investičných fondov. Jeho cieľom je vytvoriť bezpečný, harmonizovaný rámec na úrovni Európskej únie s cieľom monitorovať a kontrolovať riziká, ktoré správcovia predkladajú svojim investorom, ďalším správcom, iným subjektom na finančných trhoch, a finančnú stabilitu a zároveň umožniť správcom, aby za predpokladu dodržania prísnych požiadaviek poskytovali služby a obchodovali so svojimi fondmi na celom vnútornom trhu. Pán predsedajúci, chcel by som na chvíľu prerušiť svoj príhovor a spýtať sa, či vzhľadom na rozsah našej práce nebudem mať časový limit, keďže som si všimol, že nebol spustený čas. Neprekáža mi to, ale myslím si, že je správne upozorniť vás na to. Parlament dostal tento text pred 14 mesiacmi. Podľa všetkého vyvolal u poslancov Európskeho parlamentu záujem, keďže bol predložený rekordný počet 1 690 pozmeňujúcich a doplňujúcich návrhov. Do práce sa veľmi intenzívne zapojili odborníci a spravodajca viedol o tomto texte takmer 200 diskusií, pričom sa nezohľadňujú diskusie s vnútroštátnymi orgánmi. Osobitne náročnou prácou bola finalizácia kompromisného textu, o ktorom sa dnes vedie rozprava. Počas španielskeho predsedníctva v priebehu prvej polovice roka 2010 sa uskutočnilo pol tucta neformálnych trialógov s cieľom výmeny informácií o pokroku práce. Počas tohto obdobia sa v Rade nedosiahla žiadna dohoda. Výbor pre hospodárske a menové veci hlasoval 17. mája 2010 veľkou väčšinou hlasov za správu, čo bol výsledok kolektívneho rozhodnutia poslancov Európskeho parlamentu. Parlament zaviedol proporcionalitu, odlišné pravidlá pre rôzne kategórie fondov, reguláciu na ochranu súkromného kapitálu cieľových podnikov a pracovných miest a systém povolení pre fondy a správcov alternatívnych investičných fondov so sídlom mimo Európskej únie. Potom nasledoval tucet trialógov. Bola tiež vytvorená pracovná skupina medzi tromi inštitúciami, ktorá sa mala konkrétne zaoberať odbornými aspektmi návrhu na viacerých schôdzach s belgickým predsedníctvom a Komisiou. Záverečný trialóg sa uskutočnil 26. októbra 2010 s aktívnou účasťou predsedu Rady ECOFIN pána Reyndersa a pána komisára Barniera a dosiahla sa dohoda o kompromisnom texte, ktorý mohol byť podľa názoru spravodajcu predložený na hlasovanie v Parlamente. Nebudem zachádzať do podrobností tohto rozsiahleho odborného dokumentu, ale zdôrazním podstatné body. Smernica stanoví pre správcov alternatívnych investičných fondov so sídlom v Európskej únii povinnosť získať povolenie alebo zaregistrovať sa a dodržiavať operatívne a organizačné požiadavky, kódexy správania a pravidlá transparentnosti a podriadi ich právomoci kompetentných orgánov členských štátov a Európskemu orgánu pre cenné papiere a trhy (ESMA), ktoré majú vykonávať dohľad a udeľovať sankcie. Poskytne im prístup na vnútorný trh Únie prostredníctvom vnútroeurópskeho povolenia riadiť a uvádzať na trh svoje produkty. Správcovia so sídlom mimo Európskej únie sa v konečnom dôsledku môžu uchádzať o povolenie za predpokladu, že splnia rovnaké požiadavky ako správcovia so sídlom v Európskej únii. Množstvo schôdzí a intenzita kontaktov a rokovaní medzi spravodajcom, tieňovými spravodajcami, vtedajším predsedníctvom a Komisiou veľmi výrazne obohatili pôvodný návrh v mnohých oblastiach. V tejto súvislosti musím uviesť, že pokrok, o ktorý sa Parlament snažil, sa dosiahol postupne v priebehu rokovaní a, samozrejme, nielen na poslednom trialógu, počas ktorého sa zrealizovali určité úpravy, ale na politickej úrovni, čo bolo rozhodujúce. Chcel by som zdôrazniť oblasti, v ktorých bol zásah Parlamentu rozhodujúci. Bolo to predovšetkým v dvoch vysoko politických otázkach v súvislosti so vzťahmi s tretími krajinami. Boli prijaté existencia a zavedenie povolenia - no, teraz naozaj nerozumiem, pretože zvyčajne mám štyri minúty -, pre správcov so sídlom mimo Európskej únie. Boli stanovené konkrétne podmienky na udelenie povolenia. Čo sa týka súkromných kapitálových fondov, Parlamentu sa podarilo zabezpečiť, aby smernica zahŕňala ustanovenia na zabránenie prípadného rozpredaja aktív cieľového podniku a aj konkrétne pravidlá týkajúce sa povinnosti predkladať správy vo vzťahu k cieľovým podnikom, ich zamestnancom alebo ich zástupcom. Vzhľadom na to, že hodiny nefungujú správne, nebudem sa vracať k niektorým ustanoveniam, ktoré sa dosiahli v súlade so želaním Parlamentu. Jednoducho poviem, že Parlament chcel zájsť ešte ďalej, ale dokázal uplatniť vplyv na rokovania v tom zmysle, aby sa väčšmi uznala úloha ESMA. Presadené riešenia však predstavujú významný pokrok z hľadiska zlepšenia kontroly na európskej úrovni. Parlament sa zameral na posilnenie právomocí Rady a Parlamentu v procese prijímania aktov delegovaných Komisiou. Väčšina v Parlamente by si želala veľmi prísnu kontrolu nad pasívnym marketingom, či dokonca jeho zákaz. Zahrnutie zásady, na základe ktorej musia profesionálni investori vykonať hĺbkovú analýzu, keď investujú do fondov so sídlom mimo Európskej únie, do odôvodnenia predstavuje významný prvý krok. Vážený pán predsedajúci, pán Reynders, pán komisár, toto som chcel povedať na úvod rozpravy. Na záver by som chcel využiť túto príležitosť dvoch minút a poďakovať sa všetkým tým, čo prispeli k tomuto úspechu. (potlesk) Predsedajúci Pán Gauzès, máte toľko času, koľko len chcete, ak bránite záujmy londýnskej City. Didier Reynders Vážený pán predsedajúci, pán Gauzès, dámy a páni, predstupujem pred vás opäť s radosťou, keď vediete rozpravu o dodatočnej časti reformného balíka, ktorý chceme zaviesť vo finančnom sektore. Správa, ktorá vám bola predložená, predstavuje časť balíka dohľadu, ktorá, ako viete, už bola jednomyseľne prijatá v Rade. Čo sa týka investičných fondov, postupovali sme opäť s rovnakou jednomyseľnosťou v Rade a vy ste prijali balík dohľadu veľmi veľkou väčšinou. Dúfam, že rovnako veľkú väčšinu budeme mať aj pre časť o investičných fondoch. Po prvýkrát zavádza táto smernica európsku reguláciu týkajúcu sa správcov alternatívnych investičných fondov, predovšetkým hedžových fondov a súkromných kapitálových fondov, o ktorých sme veľakrát diskutovali. Tieto spoločnosti, ktoré sú pre európske hospodárstvo prospešné, doteraz neboli pod žiadnym dohľadom, ani nepodliehali konkrétnej regulácii na európskej úrovni. Súčasný návrh v plnom rozsahu vyjadruje želanie pána komisára Barniera - ktoré je aj mojím želaním - rozšíriť účinnú, primeranú reguláciu a dohľad na všetky subjekty a finančné činnosti s významným rizikom. Európa robí touto smernicou ďalší krok smerom k úplnej realizácii rozhodnutí prijatých na schôdzi G20. Pred začiatkom samitu G20 je to od Európy silný signál zvyšku sveta. Ako som povedal, tento text je úplne integrovaný do nového európskeho rámca dohľadu a posilňuje úlohu, ktorú bude zohrávať Európsky orgán pre cenné papiere a trh (ESMA) pri regulovaní správcov alternatívnych fondov. Vďaka vášmu hlasovaniu za, v ktoré dúfam, budú správcovia týchto fondov podliehať konzistentným a zväčša novým pravidlám, ktoré majú zvýšiť transparentnosť, čo sa týka dohľadu, investorov, podnikov a zamestnancov podnikov, ktoré niektoré z týchto fondov nadobúdajú. Súkromné kapitálové spoločnosti budú musieť oznámiť svoj podiel v nadobudnutých spoločnostiach a poskytnúť informácie zamestnancom, najmä čo sa týka ich budúcej stratégie podniku a prípadného dosahu na pracovné miesta. Cieľom smernice je aj zvýšenie ochrany investorov. Bude napríklad výrazne posilnená funkcia depozitára, ako aj riadenie rizika. Pod kontrolou budú teraz používanie cudzích zdrojov, metóda odmeňovania a delegovanie. Cieľom smernice je aj podpora vnútorného trhu v tejto oblasti, predovšetkým prostredníctvom zavedenia vnútroeurópskeho povolenia, ktoré uľahčí cezhraničné transakcie, čo bude na prospech celému hospodárstvu. Zavedie sa aj povolenie pre tretie krajiny s cieľom zachovať rovnaké podmienky v medzinárodnom meradle a dodržiavať zásadu "rovnaké práva, rovnaké povinnosti". Teší ma skutočne európsky charakter tejto smernice, ktorá zaručuje vysokú úroveň ochrany a transparentnosti a zároveň podporuje investície v Európe. Systém povolení, ktorý sa zakladá na prísnych kontrolách a dáva európskym orgánom dohľadu centrálnu úlohu, predstavuje spoľahlivý a účinný regulačný základ pre sektor, ktorého očakávanú úlohu pri obnove rastu nemožno podceňovať. Ako iné prvky reformného programu finančného sektora sa smernica v globálnejšom meradle zameriava aj na zabránenie alebo aspoň obmedzenie rozsahu budúcich finančných kríz. Chcem zdôrazniť, že k dosiahnutiu dohody medzi Parlamentom a Radou, ktorá je, ako dúfam, čo najširšia, došlo vo výraznej miere vďaka odhodlaniu Európskeho parlamentu a najmä jeho spravodajcu pána Gauzèsa a vďaka dôkladnej práci, ktorú vykonali. Pán Gauzès, chcem vám poďakovať za vašu odhodlanosť, angažovanosť a rozhodnosť, bez ktorej by prijatie smernice Európskym parlamentom pravdepodobne nebolo možné. Vážený pán predsedajúci, chcel by som poďakovať aj pani Sharon Bowlesovej, predsedníčke Výboru pre hospodárske a menové veci. Na schôdzach trialógu a iných fórach sme často diskutovali o tejto smernici a aj o iných textoch. Bolo to užitočné, keďže sa ukázalo, že je možné mať spolurozhodovací postup za tej podmienky, že bude možné začať rokovania súčasne s Radou na jednej a Parlamentom na druhej strane. Veľmi pekne vám ďakujem za to, že ste to dokázali v Parlamente zorganizovať. V Rade to nie je ľahké a som si istý, že to nie je vždy ľahké ani so všetkými poslancami Parlamentu. (FR) Na záver, pán predsedajúci, by som chcel poďakovať švédskemu a španielskemu predsedníctvu a pánovi komisárovi Barnierovi, ktorý práve prišiel, a všetkým tieňovým spravodajcom, teda pánovi Goebbelsovi, pánovi Klinzovi, pánovi Canfinovi, pánovi Kamallovi a napokon pánovi Lehnemu za plodnú a jednoznačne konštruktívnu spoluprácu na pozmenenej a doplnenej správe, ktorá vám bude predložená na hlasovanie. Odteraz, pán predsedajúci, bude existovať spoľahlivý a harmonizovaný rámec na úrovni Európskej únie na kontrolu rizík a dohľad nad nimi, ktoré predstavujú správcovia alternatívnych investičných fondov pre svojich investorov a finančnú stabilitu. Som presvedčený o tom, že vôľa dosiahnuť výsledky, ktorá nás inšpirovala, bude naďalej stimulovať rokovania o budúcich textoch. Vždy, keď prídem do Parlamentu, pán predsedajúci, vám ďakujem za prácu, ktorú sme práve dokončili, ale už teraz by som vám chcel poďakovať za prácu, ktorú vykonáme v priebehu nadchádzajúcich týždňov. Pán Gauzès, dúfam, že budeme môcť spolupracovať rovnakým tempom na vypracovaní dohody o úverových ratingových agentúrach. V mene svojich nástupcov v predsedníctve Rady a vzhľadom na súčasné rokovania som ďalej presvedčený o tom, že dosiahneme pokrok v tejto veci, ale možno aj v iných veciach v budúcnosti. Dátum už je stanovený. V každom prípade vám ďakujem za prácu, ktorá bola vykonaná na tejto správe. (potlesk) Michel Barnier člen Komisie. - (FR) Vážený pán predsedajúci, najprv by som vás chcel požiadať, dámy a páni, aby ste ma ospravedlnili za to, že som sa k vám pripojil len pred niekoľkými minútami. Belgické predsedníctvo je také dynamické, že v rovnakom čase, keď sa tu koná táto dôležitá rozprava, rozprava o tejto smernici o správcoch alternatívnych investičných fondov, vedieme rozpravu v Rade pre konkurencieschopnosť o ďalšej dôležitej otázke, o európskom patente, a tak som pred chvíľou odišiel z Rady, aby som mohol prísť sem - neviem ešte, v akom stave, ale urobím, čo bude v mojich silách. Nemôžem sa rozdvojiť. Pán Gauzès, ktorého názory poznám, ale ktorého som si nemohol vypočuť, mi určite prepáči. Chcel by som sa mu poďakovať a zablahoželať mu, ako aj všetkým koordinátorom a tieňovým spravodajcom a, samozrejme, ako pred chvíľou povedal pán Reynders, belgickému predsedníctvu a celému tímu za veľmi dôležitú a veľmi vytrvalú prácu, ktorú počas niekoľkých uplynulých týždňov i predtým vykonali iné predsedníctva. Diskutovali sme o tejto otázke takmer 15 alebo 18 mesiacov a hlasovaním Parlamentu sme sa veľmi priblížili k uvedeniu tejto zmysluplnej dohody do platnosti. Parlament sa dnes stretáva, aby o nej viedol rozpravu, a stretne sa zajtra, aby o nej rozhodol. Toto hlasovanie na plenárnom zasadnutí, dámy a páni, sa uskutoční v predvečer samitu G20 v Soule, čo predstavuje vynikajúcu príležitosť, aby sme prejavili schopnosť spoločne konať, zaviesť spoločné ciele a aj zrealizovať rozhodnutia, ktoré sa prijali hneď po vypuknutí krízy - a táto kríza ešte nie je za nami z hľadiska finančných, hospodárskych, ľudských a spoločenských dôsledkov -, rozhodnutia, ktoré boli prijaté na najvyššej medzinárodnej úrovni, na G20. Na základe dohody o balíku dohľadu, za ktorý takisto vďačíme angažovanosti Parlamentu a vytrvalosti belgického predsedníctva, musia dohody o tejto smernici o správcoch alternatívnych investičných fondov demonštrovať túto schopnosť poučiť sa z krízy, vytvoriť inteligentnú reguláciu a účinný dohľad tam, kde je to potrebné, aby všetky subjekty vo finančnom sektore podliehali tejto regulácii a tomuto dohľadu, ktoré budú prísne a účinné. Členské štáty jednomyseľne odsúhlasili tento posledný návrh, ako povedal pán Reynders. Dámy a páni, chcem povedať, čo si myslím: táto dohoda by nebola možná bez prínosu Parlamentu, ktorý výrazne zlepšil návrh, o ktorom vedieme rozpravu. Vďaka rozhodnosti pána Gauzèsa a tieňových spravodajcov dnes správa obsahuje veľa nových prvkov týkajúcich sa správy, ktorú pôvodne v máji prijala Rada ECOFIN, a tento prínos Parlamentu veľmi reálne zlepší kvalitu tohto návrhu smernice. Chcel by som postupne uviesť niektoré prvky, ktoré budú podľa nás pozitívne a budú mať vysokú kvalitu. Prvý prvok je posilnenie pravidiel o súkromných kapitálových fondoch, čo zvýši transparentnosť týchto aktivít vo vzťahu k zamestnancom cieľových podnikov a zavedie silnú ochranu pred rozpredajom aktív, čo si želali mnohí z vás, hoci viem, že niektorí z vás si myslia, že to nejde dostatočne ďaleko. Druhý prvok je skutočne európske riešenie pre tretie krajiny. Komisia vždy podporovala toto riešenie založené na prístupe "rovnaké práva, rovnaké povinnosti" a v konečnom dôsledku zaručí, aby všetci správcovia pôsobiaci v Európe museli dodržiavať európske pravidlá. Tretí prvok je kľúčová úloha ESMA naplánovaná v tomto ustanovení, ktorá zabezpečí väčšiu konzistentnosť dohľadu nad správcami a podporí fungovanie európskych povolení a povolení pre tretie krajiny. Štvrtý prvok sú prísne dodatočné pravidlá, ktoré budú chrániť investorov a trhy. V tejto súvislosti by som chcel uviesť hranice na použitie cudzích zdrojov, dodatočný kapitál, profesionálne poistenie pre správcov a pravidlá týkajúce sa úlohy a zodpovednosti depozitárov. Dámy a páni, Komisia sa stotožňuje s vašimi obavami v súvislosti s chýbajúcimi pravidlami pre pasívny marketing. Táto medzera by sa mohla stať cestou, ako obísť naše pravidlá, a preto máme rovnaké obavy. Členské štáty sú však takmer jednomyseľne proti akýmkoľvek pravidlám v tejto oblasti a my sme pripravení pristúpiť na kompromis a prijať súčasnú správu pod podmienkou, že sa táto vec niekedy v kontexte smernice preskúma, a zabezpečíme, aby sa tak stalo. V mene Komisie by som sa chcel ešte raz poďakovať Parlamentu za jeho mimoriadne dôležitú spoluprácu a jeho prínos k tejto správe a rovnako ako pán Reynders dúfam, že dokážeme dospieť k dohode, ktorá bude čo najširšia, čo sa týka tohto kompromisu, ktorý je podľa nášho názoru dynamický kompromis a ktorý nám umožní dodržať jeden zo záväzkov prijatých v skupine G20: poučiť sa z finančnej krízy. Evelyn Regner spravodajkyňa Výboru pre právne veci požiadaného o stanovisko. - (DE) Vážený pán predsedajúci, pán Reynders, pán komisár Barnier, veľkú časť práce sme už vykonali, ako povedal pán Gauzès: 21 trialógov a množstvo stretnutí spravodajcov a tieňových spravodajcov z Výboru pre hospodárske a menové veci a Výboru pre právne veci. Predovšetkým sme však dlhé roky pracovali na tom, aby sme presvedčili ostatných. Dlhé roky sa Skupina progresívnej aliancie socialistov a demokratov v Európskom parlamente snažila veľmi intenzívne ako tibetský modlitebný mlynček podriadiť hedžové fondy, súkromné investičné fondy a všetky ostatné finančné nástroje európskym právnym predpisom. Kompromis s členskými štátmi sme napokon dokázali dosiahnuť 26. októbra, práve v deň rakúskeho štátneho sviatku. Nežijeme v ideálnom svete, a preto ani tento kompromis nie je dokonalý. Tento európsky právny predpis je však momentálne najdôležitejší prvok z hľadiska regulácie finančného trhu. Teraz už existuje alternatíva k starému vražednému neoliberálnemu predkrízovému argumentu, že niet žiadnych iných alternatív, keď ide o zavedenie poriadku na finančnom trhu a jeho reštrukturalizáciu. Pre mňa sú osobitne dôležité nasledujúce dve veci: po prvé, existujú pravidlá na zabránenie rozpredaju aktív s tým účinkom, že rezervy podnikov, ktoré boli prevzaté, nesmú byť dva roky dotknuté. Existujú aj pravidlá týkajúce sa zodpovednosti depozitárov, ktoré zabraňujú vytváraniu dlhých, pochybných reťazcov zodpovednosti. Tieto ustanovenia predstavujú minimálne normy, ktoré znamenajú, že kto chce, môže ich zlepšiť, ba mal by tak urobiť. Regulácia správcov alternatívnych investičných fondov poskytuje však aj novú príležitosť zaviesť novú kultúru hedžových fondov. Najmä fondy s malým objemom doteraz realizovali mimoriadne riskantné transakcie, ale teraz musia zmeniť spôsob svojho fungovania. Teraz majú príležitosť, aby sa etablovali na základe udržateľnej obchodnej koncepcie. Aby sa zabezpečilo fungovanie tejto smernice - musím konštatovať, že to hovorím bez ilúzií -, musí Komisia prísne a pozorne sledovať realizáciu a fungovanie smernice, a ak to bude potrebné, musí predložiť revíziu skôr, než sa naplánovalo. Chcela by som sa úprimne poďakovať pánovi Gauzèsovi. Spolupracovali sme mimoriadne konštruktívnym spôsobom. Chcela by som sa poďakovať aj pánovi Bullmannovi a pánovi Goebbelsovi. Osobitne by som chcela poukázať na prevládajúceho silného ducha, silnú vôľu, v konečnom dôsledku aj na strane Komisie a Rady, dosiahnuť skutočne konštruktívne riešenie. Burkhard Balz Vážený pán predsedajúci, smernicou o správcoch alternatívnych investičných fondov teraz kladieme ďalší dôležitý základný kameň pri budovaní novej, stabilnej štruktúry finančného trhu v Európe. Naša požiadavka na rozsiahlu a účinnejšiu prevenciu kríz bude účinná v plnom rozsahu až vtedy, keď ju rozšírime na celý finančný sektor, a teda aj na alternatívne investičné fondy, ktoré boli v minulosti regulované len na vnútroštátnej úrovni. Je to veľmi rôznorodý sektor s rozličnými typmi fondov, rizikových profilov a aj investičných stratégií. Nebolo ľahké pracovať s týmto návrhom smernice, ktorý predložila Komisia, ale teraz sme dospeli k spoločnému kompromisu, ktorý nehádže všetky fondy a všetkých správcov fondov do jedného vreca a ktorý presadzuje aspoň vo svojom prístupe diferencovaný pohľad vzhľadom na systémové riziko. Dnes stanovujeme jednotné normy na schvaľovanie správcov fondov platné pre celú Európu. Tým prenášame časť zodpovednosti aj na profesionálnych investorov a depozitárov. Dodatočnou reguláciou týkajúcou sa súkromných investičných fondov predchádzame rozpredaju aktív podnikov v portfóliu. Treba uznať, že nie je odôvodnené postaviť na pranier celý sektor súkromných investičných fondov ako taký, pretože zohráva dôležitú a aj konštruktívnu úlohu, napríklad pri financovaní malých a stredných podnikov. Teraz však zabránime negatívnym príkladom v dôsledku toho, že podstata podniku sa musí zachovať najmä počas kritických prvých rokov po jeho prevzatí. Najväčší úspech Parlamentu je isto zavedenie spoločného európskeho povolenia nielen pre správcov európskych fondov, ale aj pre správcov fondov mimo EÚ. Správcovia fondov mimo EÚ budú mať prístup na európsky trh len vtedy, ak bude existovať zmluva o spolupráci zaručujúca výmenu informácií medzi orgánmi dohľadu. V budúcnosti bude môcť v závažných prípadoch zasiahnuť aj Európsky orgán pre cenné papiere a trhy, a to znamená, že nové právne predpisy sa budú uplatňovať po prvý raz. Nemôžeme sa oprieť o skúsenosti z minulosti, najmä čo sa týka ustanovení vzťahujúcich sa na tretie krajiny, ale myslím, si, že sme pri vytváraní účinného rámca začali dobre. Robert Goebbels Vážený pán predsedajúci, dámy a páni, po vypuknutí krízy iniciovali európsky samit a potom skupina G20 výzvu na reguláciu všetkých segmentov finančných trhov v oblasti hedžových fondov. Komisia rýchlo predložila návrhy, ale lobovanie nebývalej intenzity spôsobilo, že niektorí politickí predstavitelia začali váhať s pokračovaním regulácie. Spojené kráľovstvo sa postavilo na obranu hedžových fondov so sídlom na blízkych alebo vzdialených ostrovoch. Francúzsko, ktoré sa označuje za majstra sveta v medzinárodnej regulácii, sa vrátilo k svojmu zvyčajnému protekcionizmu. V Parlamente sa týmto právnym predpisom snažili oponovať predovšetkým liberáli. Skupina pána Verhofstadta, ktorá je zvyčajne taká proeurópska, navrhla celkom zamietnuť návrh Komisie. Vďaka pánovi spravodajcovi Gauzèsovi a vďaka koalícii vo Výbore pre hospodárske a menové veci, ktorá pozostávala z Poslaneckého klubu Európskej ľudovej strany (kresťanských demokratov), Skupiny progresívnej aliancie socialistov a demokratov v Európskom parlamente a Skupiny zelených/Európskej slobodnej aliancie, ktorú dokonca podporila Konfederatívna skupina Európskej zjednotenej ľavice - Nordickej zelenej ľavice, bolo predložené podstatné väčšinové stanovisko. O dvadsaťjeden trialógov neskôr a vďaka osobnému nasadeniu pána Reyndersa a pána komisára Barniera dospeli vyjednávači Parlamentu k návrhu smernice, ktorý je zreteľným krokom vpred predovšetkým v strednodobom horizonte. Je to preto, lebo budeme musieť čakať do roku 2018, keď budeme mať vnútorný trh, ktorý zavedie rovnaké povinnosti a záväzky a poskytne všetkým fondom aj rovnaké práva. Európska regulácia sa zavedie od roku 2013. Budú rozšírené právomoci európskeho orgánu dohľadu ESMA, na ktorý smernica prenesie až 72 právomocí týkajúcich sa zasahovania a dohľadu. Treba zdôrazniť, že táto smernica je prvý európsky legislatívny akt, ktorý reguluje hedžové fondy a súkromné kapitálové fondy. Zabezpečí to značnú ochranu investorov - nielen profesionálnych investorov, ale aj občanov investujúcich svoje úspory do finančných produktov. Zavedú sa veľmi konkrétne pravidlá riadenia rizika a riadenia hotovosti. Stratégie, ktoré budú správcovia realizovať, budú pre investorov transparentnejšie a investori budú mať viac informácií. Cudzie zdroje budú podliehať kontrole a správcovia budú musieť vopred oznámiť vlastné hranice pri využívaní požičaných cudzích zdrojov. Regulátori budú môcť zasiahnuť, ak sa zvolí príliš riskantná stratégia. Veľkorysé odmeňovanie a bonusy pre správcov sa obmedzia a nebude možné vyplatiť ich okamžite v hotovosti v plnom rozsahu. Smernica zavedie viac transparentnosti v súkromných kapitálových fondoch. Tieto fondy budú vítané pri financovaní reálneho hospodárstva. Smernica však výrazne obmedzí priestor pre agresívne fondy na rozdrobenie podnikov. Zavedie sa dvojročné obdobie, počas ktorého nebude možné rozdeliť kapitál a niektoré rezervy podniku medzi nových vlastníkov. Okrem tohto obmedzenia prebehnú konzultácie so zamestnancami podniku a krajina, v ktorej je fond zaregistrovaný, bude informovaná o obchodnej stratégii kupujúceho. Súhrnne povedané, smernicu možno zlepšiť, pán predsedajúci, ale socialisti a demokrati ju podporia, pretože prinesie veľa svetla do tmavej diery medzinárodných financií, ktoré doteraz reprezentovali alternatívne fondy. (potlesk) Wolf Klinz Vážený pán predsedajúci, po dlhých rokovaniach sa Parlament, Rada a Komisia napokon dohodli na spoločnom texte na reguláciu správcov alternatívnych investičných fondov. Vítam to a musím opraviť pána Goebbelsa: chceli sme poslať pôvodný návrh naspäť, pretože sme boli presvedčení o tom, že alternatívne investičné fondy boli také rôznorodé - hedžové fondy, súkromné kapitálové fondy a fondy nehnuteľnosti -, že bolo potrebné regulovať každý z nich osobitne. Teraz však máme text, ktorý môžeme v plnom rozsahu akceptovať a podporiť. Univerzálny prístup, ktorý sa nám na začiatku zdal byť neprijateľný, bol v kľúčových prvkoch doplnený a pozmenený. V dôsledku toho s ním už nemáme problém. Cieľom smernice bolo dosiahnuť väčšiu transparentnosť pre orgány dohľadu, ale predovšetkým pre investorov, aby mohli identifikovať systémové riziká v primeranom čase a v dostatočnom predstihu a aby tak mohli na ne zodpovedajúco reagovať. Osobne podporujem pravidlá, ktoré budú musieť dodržiavať všetci správcovia fondov pôsobiacich v EÚ. Zároveň sa mi však nepáči myšlienka, aby sme premenili Európu na nejakú pevnosť alebo dokonca väzenie alebo aby sme európskym inštitúciám, ktoré chcú investovať, znemožnili investície mimo Európy. Preto sme spočiatku nemohli podporiť návrh, ako bol predložený v výbore. Kompromis, ktorý sa teraz dosiahol, rieši tento problém. Sľubuje, že zachová otvorenosť trhov. Ďalším dôvodom pre naše počiatočné zamietnutie bola regulácia týkajúca sa oblasti súkromných kapitálových fondov, ktorá by v skutočnosti viedla k deformácii hospodárskej súťaže v tejto oblasti. Požiadavky pre súkromné kapitálové fondy, ako boli pôvodne formulované, by vystavili výraznej nevýhode dokonca aj spoločnosti kótované na burze. Kompromis, ktoré teraz máme pred sebou, odstraňuje tento nedostatok a zabraňuje rozpredaju aktív, čo výslovne vítame. Celkovo sme teda s návrhom veľmi spokojní. Vytvára jasné rámcové podmienky a pravidlá pre správcov alternatívnych investičných fondov. Zabezpečí väčšiu transparentnosť na identifikáciu systémových rizík. Preto zabezpečí väčšiu stabilitu. Posilní vnútorný trh, pretože zavedie povolenie EÚ, ktoré po prechodnom období bude zavedené aj pre správcov mimo Európy. Zabezpečí jasnú, nedeformovanú hospodársku súťaž. Napokon vytvorí jasnú, novú úlohu pre Európsky orgán pre cenné papiere a trhy (ESMA). Na záver by som chcel poďakovať nielen kolegom poslancom, ale predovšetkým belgickému predsedníctvu, ktoré túto vec vďaka neúnavnému úsiliu doviedlo do úspešného konca. Sven Giegold Vážený pán predsedajúci, toto nariadenie o správcoch alternatívnych investičných fondov prináša, po prvé, trochu viac transparentnosti a pravidiel do tejto nepreniknuteľnej džungle hedžových fondov a alternatívnych investičných fondov. Tieto pravidlá sú, žiaľ, neúplné. Je stále možné umiestniť neregulované produkty na vnútorný trh prostredníctvom pasívnej distribúcie. Prístup na trh nie je pre tieto produkty v podstate účinne obmedzený. Európa preto premeškala príležitosť rozšíriť svoje pravidlá na celom svete a dosiahnuť jednotnú reguláciu. Po druhé, v rozpore so želaním Parlamentu, žiaľ, nedošlo k účinnému pravidlu vyrovnaného rozpočtu pre fondy na európskej úrovni. Aj naďalej závisí od vnútroštátnych pravidiel, aby stanovili, aké vysoké môže byť zadlženie fondov, a to tiež znamená, že sme sa nepoučili z krízy. V dôsledku toho dôjde k národným pretekom vzhľadom na túto reguláciu. Pre nás je ešte raz rozhodujúca skutočnosť, že sa účinne nezabránilo rozpredaju aktív spoločností súkromnými kapitálovými fondmi. Samozrejme, existujú investície súkromných kapitálových fondov, ktoré sú pre podniky prínosné. Pravidlá, ktoré sa práve teraz stanovujú, však, žiaľ, nie sú vôbec primerané. Právo zamestnancov na informácie, ktoré celkom oprávnene očakávajú, nie je účinné a účinná nie je ani ochrana malých a stredných podnikov proti rozpredaju aktív tohto charakteru. V tomto prípade je preto veľmi ťažké zdôvodniť to voličom. Žiaľ, zodpovednosť za to nenesie Parlament. Tú nesie predovšetkým príslušný sektor a jeho intenzívne lobovanie, ktoré bolo osobitne úspešné v prípade vlád Spojeného kráľovstva, Francúzska a - je mi ľúto, že to musím povedať -, do určitého rozsahu aj Nemecka. Táto loby bola zastúpená aj tu v Parlamente, a to Skupinou Aliancie liberálov a demokratov za Európu. Nemôžeme podporiť tento návrh, pretože by znamenal precedens zlyhania Parlamentu pri zavádzaní účinných pravidiel. Nie je možné, aby sme sa so vztýčenou hlavou postavili pred svojich voličov a povedali, že sme úspešne a účinne zregulovali toto peklo. Dúfam, že dosiahneme nejaký pokrok pri revízii smernice. Chcel by som sa ešte raz veľmi pekne poďakovať predovšetkým za spoluprácu s kolegami poslancami v Parlamente. Syed Kamall v mene skupiny ECR. - Vážený pán predsedajúci, chcel by som začať ocenením veľkého úsilia pána komisára Michela Barniera. Ďakujem vám veľmi pekne za to, že ste prišli do Londýna na stretnutie so správcami hedžových fondov a súkromných kapitálových fondov a vypočuli ste si ich názory. Rád by som sa tiež poďakoval belgickému predsedníctvu za jeho prácu, ako povedali niektorí z predošlých kolegov, a aj pánovi Gauzèsovi a ďalším tieňovým spravodajcom. Už nebudem ďakovať ďalším ľuďom, pretože miniem všetok čas, keďže mám iba jednu minútu. Myslím si, že je veľmi dôležité, aby sme sa pozreli na tieto problémy a zhodnotili, ako ďaleko sme sa dostali za osemnásť mesiacov. Patril som medzi najväčších kritikov, keď bol predložený pôvodný návrh. Najmä keď išlo o otázky, ako napríklad rozsah, zdalo sa, že to bude univerzálna smernica s rovnakými pravidlami pre všetky typy fondov, nielen pre hedžové fondy a súkromné kapitálové fondy, ale aj pre investičné trusty v Spojenom kráľovstve, ktoré existujú 150 rokov bez systémového rizika. Situácia tam je lepšia. Veľmi ma potešilo, kam sme dospeli v otázke prístupu tretích krajín: dokázali sme zachovať otvorené trhy a umožnili sme investorom z EÚ, aby naďalej investovali do fondov mimo EÚ. Máme úroveň transparentnosti, ktorá neznevýhodňuje významne súkromné kapitálové fondy v porovnaní s fondmi štátnych dlhopisov, a dosiahli sme lepšie podmienky v oblasti zodpovednosti depozitára, kde nesústreďujeme systémové riziko. V konečnom dôsledku by nik nepovedal, že je to dokonalá smernica, ale myslím si, že sme dosiahli realizovateľný kompromis. Dúfam, že väčšina Parlamentu podporí pána spravodajcu Gauzèsa a ostatných tieňových spravodajcov v práci, ktorú sme vykonali. Jürgen Klute Vážený pán predsedajúci, chcel by som predniesť dve pripomienky. Prvá je určená pánovi Gauzèsovi. Chcel by som sa mu osobitne poďakovať za vynikajúcu prácu a spoluprácu. Spoluprácu s ostatnými tieňovými spravodajcami hodnotím však tiež ako výnimočne dobrú a konštruktívnu. Chcel som to povedať hneď na začiatku ešte predtým, než sa vyjadrím kriticky. V zásade môžem akceptovať a potvrdiť to, čo práve povedal pán Giegold. Mohol som podporiť prvý kompromis, na ktorom sme sa dohodli vo Výbore pre hospodárske a menové veci v máji tohto roku. Bol som vlastne ochotný prijať toto rozhodnutie. Čo sa však teraz predkladá ako výsledok ďalších rokovaní, nie je už podľa názoru našej skupiny prijateľné a už to nemôžeme podporiť. Vnímam to tak, že každý má právo na svoj vlastný názor na túto vec, ale podľa mňa tu Rada zohrala nešťastnú úlohu. Vyjadrím to trocha jasnejšie, než to urobili jeden či dvaja iní rečníci. Podľa môjho názoru tu Rada premeškala príležitosť. V značnom rozsahu sa podrobila loby finančného trhu a urobila všetko, čo bolo v jej silách, aby zabránila účinnej regulácii na európskej úrovni. Jedného rána mi zavolal istý lobista a povedal, že ak naozaj chceme regulovať súkromné kapitálové fondy týmto spôsobom, zabránime tomu, aby sa do Afriky dostala rozvojová pomoc. Ťažko nájsť absurdnejší a bizarnejší argument v tejto súvislosti. Tieto dve veci spolu vôbec nesúvisia. Každý, kto prichádza s argumentmi tohto druhu, len dokazuje, že nemá záujem o zmysluplnú a účinnú reguláciu. To však nie je vec Parlamentu. V mene Parlamentu - a chcel by som to zdôrazniť ešte raz - bojovali pán Gauzès a iní kolegovia poslanci za účinnú reguláciu. Rada to zmarila. Chcem to povedať ešte raz: toto je pasívny marketing. Ide o vec, o ktorej hovoril už pán Giegold. Je to podobné, ako keby mal niekto zákaz predávať pokazené vajcia na víkendovom trhu, ak pre ne robí reklamu. Ale ak pre ne reklamu nerobí a len tam stojí a predáva ich, tak potom je to zrejme legitímne. Neodlišuje sa to však od toho, čo sa tu stanovilo v časti týkajúcej sa pasívneho marketingu. Toto je otvorená medzera. Máme európsku reguláciu - to sa tu už povedalo a myslím si, že je to dobrá vec. Keď však zostanú otvorené dvere, aby sa dala obísť cez rôzne diery, potom vzniká otázka, aká účinná je táto európska regulácia v skutočnosti. Súkromné kapitálové fondy boli pôvodne regulované lepšie. Teraz sú regulované pomerne slabo. Veľmi dôležitý bod - a tu môžem opäť len potvrdiť, čo povedal pán Giegold -, je otázka informácií poskytovaných zamestnancom. Pôvodný kompromis uvádzal, že správcovia sú povinní informovať zamestnancov o tom, čo zamýšľajú urobiť s podnikmi, do ktorých investovali. Z toho zostala naliehavá požiadavka, aby majitelia informovali svojich zamestnancov a podnikové rady. Viete si predstaviť, čo z toho zostane - nie veľa. Rada tu premeškala príležitosť a dúfam, že neskôr to budeme môcť zlepšiť. Marta Andreasen v mene skupiny EFD. - Vážený pán predsedajúci, som menej vďačná než predchádzajúci rečníci. Od samého začiatku sa smernica o správcoch alternatívnych investičných fondov zamerala na londýnsku City, odvetvie, ktoré už bolo dostatočne regulované britskými orgánmi. Ako zvyčajne, Európskej únii uniká podstata: obrovskú úverovú bublinu a finančnú krízu vytvorilo neuvážené požičiavanie zo strany bánk, nie alternatívne kapitálové fondy. Zabráni táto regulácia budúcej kríze? Jednoznačne nie. Ale určite sa jej podarí vyhnať správcov z Londýna. Žiaľ, tí nepôjdu do Paríža alebo do Frankfurtu, ale namiesto toho ešte ďalej: do New Yorku a Singapuru. Môžeme si dovoliť takú obchodnú stratu? Samozrejme, že nie, ale Európskej únii to neprekáža. Táto smernica významne zvýši náklady týchto fondov a zníži zisk, čím spôsobí zánik menších fondov. Jej kapitálové požiadavky sťažia situáciu pre súkromné kapitálové fondy a negatívne dôsledky pocítia novozaložené podniky využívajúce rizikový kapitál. Je smiešne, keď Komisia tvrdí, že chce stimulovať výskum, vývoj a podnikanie, aby obnovila rast európskeho hospodárstva. Namiesto stimulovania rizikového kapitálu vkladá dôveru do verejného financovania, ktoré je príliš ťažkopádne a na tento účel nepoužiteľné. Je tiež neuveriteľné, ako EÚ navrhla túto smernicu zo svojej slonovinovej veže, ignorovala regulačné trendy vo zvyšku sveta a zaviedla protekcionistický a arogantný postup, na základe ktorého bude mať posledné slovo o tom, kto bude v Európe pôsobiť v tomto odvetví a kde budú európske fondy investovať, Európsky orgán pre cenné papiere a trhy. Aké miesto v tom všetkom zohráva pán Cameron? Podviedol londýnsku City - najdôležitejšie britské hospodárske odvetvie. Umožnil ďalší prenos právomocí do Bruselu, pričom Britom neumožnil hlasovať v referende. V mene britských správcov alternatívnych fondov môžem len povedať: ďakujem veľmi pekne, pán Cameron. Nechoďte za nami, keď budete potrebovať pomoc pri reaktivácii britského hospodárstva! Hans-Peter Martin (DE) Vážený pán predsedajúci, ako rád by som sa postavil pred voličov a povedal im: áno, dokázali sme niečo veľké. Áno, konečne sme dosiahli zvrat v otázke, v ktorej - v úplnom protiklade k vyjadreniam predošlých rečníkov - z pohľadu prevažnej väčšiny Európanov potrebujeme jasné pravidlá. Žiaľ, opäť sa premeškala veľká príležitosť. Keď teraz, pán komisár, hovoríte pri prezentácii tejto záležitosti, že smernica sa musí revidovať skôr, než bolo plánované, a ak teraz viacerí rečníci hovoria, že to všetko má do činenia s Radou, ale my Európsky parlament sme na správnej strane, tak potom sa musím spýtať: prečo zajtra jednoducho nepovieme "nie"? Prečo dovolíme, aby európska štruktúra správcov alternatívnych investičných fondov bola naďalej plná dier práve pre túto pasívnu komercializáciu? Prečo sa nedržíme toho vyjadrenia nemeckej spolkovej kancelárky, ktoré zožalo taký potlesk, že žiadny produkt, žiadny subjekt, žiadna inštitúcia nesmú zostať neregulované? Prečo sme museli byť svedkami toho, práve ako reakciu na to, o čom sa bude zajtra hlasovať tu v Parlamente, že sme mnohí z rozličných politických zoskupení - mnohí poslanci z mnohých rozličných politických skupín - po prvý raz povedali, že potrebujeme nezávislú expertízu, že potrebujeme "financewatch.org"? Oproti lobistom sme sa stali bezmocnými. Prečo nemáme odvahu vyjadriť prostredníctvom nesúhlasu to, o čom sme presvedčení a čo môžeme presadiť? Prečo opäť nechávame v kaši práve tých, ktorých by sme mali zastupovať, inými slovami, problémy týkajúce sa súkromných kapitálových fondov a rozpredávania podnikov? Považujem to za mimoriadne zahanbujúce a Európe a európskej myšlienke, ktoré veľmi podporujem, to prinesie viac škody než úžitku. Gunnar Hökmark Vážený pán predsedajúci, najprv by som chcel zablahoželať pánovi Gauzèsovi za zodpovedné a vnímavé riadenie tohto zložitého procesu. Chcel by som zopakovať, v neposlednom rade na obranu kolegov, ktorí hovoria, že zajtra budú hlasovať proti tejto správe - zdá sa, že je to také samozrejmé, že to netreba povedať, ale niekedy treba povedať samozrejmé veci -, že súkromné kapitálové fondy a dynamické finančné trhy nie sú pre konkurencieschopné hospodárstvo len dôležité, sú preň rozhodujúce. Potrebujeme ich a pre silné hospodárstvo sú dobré. Preto si myslím, že správa, o ktorej budeme zajtra hlasovať, si zaslúži našu podporu. Keď diskutujeme o súkromných kapitálových fondoch, hovoríme o príležitostiach pre malé a stredné podniky rásť a rozvíjať sa. Dosiahli sme riešenie pre súkromné kapitálové fondy, ktoré im neprinesie žiadne nevýhody. Poskytne nám otvorenosť pre tretie krajiny a pre investície v iných častiach sveta. To nebolo vždy takto. V tomto zmysle sme právne predpisy zlepšili. Myslím si, že je dôležité, že sme obmedzili rozsah, a teda sa už teraz nezaoberáme priemyselnými podnikmi, keďže sme urobili výnimku pre holdingové spoločnosti. Ak by sme boli prijali pôvodný návrh, znamenalo by to, že bežné priemyselné podniky a štruktúry v množstve krajín by sa vnímali ako finančné inštitúcie. To by vytvorilo nové problémy nielen pre investície, ale aj pre priemyselný rozvoj. V konečnom dôsledku mohli byť veci, ako vždy, lepšie, ale je dôležité, že teraz máme predpoklad pre dynamické, finančné trhy, ktoré sú dobré pre európske hospodárstvo. Udo Bullmann (DE) Vážený pán predsedajúci, dámy a páni, keď počúvam túto rozpravu, musím sa priznať, že mi veľmi pripomína rozpravu o smernici o službách. Poviem vám prečo. V tom prípade aj moji kolegovia poslanci zo Skupiny zelených/Európskej slobodnej aliancie a Konfederatívnej skupiny Európskej zjednotenej ľavice - Nordickej zelenej ľavice vyhlásili, že v tomto Parlamente bola predložená regulácia, ktorá nebola dokonalá ani úplná, a aj tak sú už teraz roky vďační za skutočnosť, že ju Skupina progresívnej aliancie socialistov a demokratov v Európskom parlamente dokázala v tomto Parlamente presadiť. To je pravda o tejto regulácii, o ktorej budeme zajtra hlasovať. Zlepšenie návrhu Rady a Komisie možno v skutočnosti pripísať v podstate pánovi Goebbelsovi a pani Regnerovej, ktorí tu bojovali za zlepšenie proti opozícii s podporou a výbornou spoluprácou pána Gauzèsa, za ktorú by som sa mu chcel poďakovať. V našej krajine v Nemecku prinesie naša dohoda týkajúca sa súkromných kapitálových spoločností skutočné zlepšenie pre zamestnancov malých a stredných podnikov, ktorí sa už nemusia báť toho, že ich zožerie čierna ovca odvetvia súkromných kapitálových fondov, ktorá nerešpektuje žiadne pravidlá. V týchto dňoch čítame a počúvame médiá, ktoré hovoria o tom, že odvetvie fondov mení svoje zameranie z Karibiku na Európu, pretože pre dlhodobých investorov je dôležité, aby mohli investovať do dobrých produktov, a to hovorí v prospech práce tohto Parlamentu, nie proti nej. Ale aby sme tu nehovorili príliš veľa o dynamike, musím povedať, že naša skupina žiada o reguláciu už od roku 2002. Možno tu boli náznaky dynamiky, ale len v niekoľkých posledných týždňoch. Chcel by som sa poďakovať úradujúcemu predsedovi Rady a pánovi komisárovi, pretože vy osobne ste dodávali túto dynamiku. Odkážte, prosím, kolegom v Rade, že touto ťažkopádnou metódou, metódou hovorenia "áno, ale" a odmietaním presadzovania lepších právnych predpisov v Európe nedokážeme presadiť budúce právne predpisy o derivátoch a o predaji nakrátko. Táto situácia sa musí zmeniť. Na to vyzýva tento Parlament. Sharon Bowles Vážený pán predsedajúci, vo výbore, v trialógoch a na rôznych fórach v členských štátoch s médiami, s investormi rizikového kapitálu a so správcami fondov všetkých typov prebiehali dlhé a náročné diskusie o tejto smernici. Je zaujímavé, že členské štáty, ktoré mali najväčšie obavy z činnosti hedžových fondov, nemali žiadnu reguláciu správcov hedžových fondov ani kódex správania na zastavenie predaja niektorých produktov, ktoré sú vhodné len pre profesionálnych investorov, drobným investorom. Podobne ani členské štáty s najväčšími obavami týkajúcimi sa rozpredaja aktív a skrytých akvizícií nemali nižšie prahy zverejňovania vlastníctva akcií, ani pravidlá na zverejňovanie zmlúv o rozdieloch (CFD). Ochrana teraz bude existovať v celej EÚ a to je dobré. V štruktúre dohľadu sme urobili veľký krok smerom k spoločnému súboru pravidiel. Poučenie súvisiace so správcami alternatívnych investičných fondov znie, že musíme prijať aj opatrenia na skorú výmenu osvedčených postupov. Preto hovorím londýnskej City, nášmu vlastnému členskému štátu, Spojenému kráľovstvu: buďte opatrní, keď presadzujete vývoz celého spektra trhovej regulácie, ktorú už dodržiavate, do Európy. Konečný produkt nemusí byť úplne rovnaký, a preto bude potrebná úprava, a obávam sa, že s tým budú spojené určité náklady. Ale výmena osvedčených postupov, skorý vývoz myšlienok je spôsob, ako zabrániť traume legislatívy v neskorej fáze. Na základe uvedeného máme konečný výsledok, ktorý je otvorený a primerane vyvážený. Neodlišuje sa od podnikových právnych noriem. Nie je dokonalý a nie je určite taký stručný, ako by som si želala, ale vzhľadom na všetky okolnosti ho podporujem ako dobrý výsledok. Chcela by som sa osobne poďakovať pánovi Reyndersovi a pánovi komisárovi Barnierovi za ich veľmi dôležité a aktívne zapojenie do trialógov. Kay Swinburne Vážený pán predsedajúci, smernica o správcoch alternatívnych investičných fondov bol úplne prvý právny predpis, ktorý prišiel na môj stôl, keď som bola pred osemnástimi mesiacmi prvýkrát zvolená, a keď ho konečne tento týždeň vidím, ako prechádza plénom, keď sme konečne dosiahli dohodu, je to v skutočnosti úľava. Zavedenie režimu povolení pre alternatívne investičné fondy, spolupráca v celej EÚ spolu so spoločným súborom pravidiel vzťahujúcim sa na ich fungovanie by mali byť ďalšími cennými prvkami pri tvorbe skutočného jednotného trhu finančných služieb pre Európu a toto odvetvie by ho malo privítať v súčasnej modifikovanej forme. Ako bývalá správkyňa regulovaného fondu v Spojenom kráľovstve teraz dúfam, že sa to čoskoro stane značkou vysokej kvality pre právne predpisy pre investorov na celom svete, ako bol PKIPCP v minulosti a je ním aj teraz na celom svete. Dúfam však, že každý, kto sa zapojil do tohto procesu, sa v jeho priebehu poučil, čo sa týka zásad lepšej tvorby právnych predpisov. Je jasné, že by sme na toto nemali poukazovať ako na príklad lepšej regulácie, a vzhľadom na rozsiahlu agendu finančných právnych predpisov v priebehu nadchádzajúcich mesiacov dúfam, že dokážeme zabrániť opakovaniu tohto neefektívneho procesu. Astrid Lulling (FR) Vážený pán predsedajúci, počas pôrodných bolestí smernice o správcoch alternatívnych investičných fondov som stále argumentovala v prospech rovnakého zaobchádzania so správcami všetkých fondov bez ohľadu na to, či pochádzajú z Európskej únie. Môže to znieť ako samozrejmosť, ale v praxi sa vyskytlo nespočetné množstvo ťažkostí. Text, ktorý bol dnes predložený, je uspokojivý. Chcela by som sa poďakovať vyjednávačom, predovšetkým však nášmu pánovi spravodajcovi Gauzèsovi, ktorý, keďže zažil taký ťažký pôrod, by isto mal mať nárok na dobre zaslúženú rodičovskú dovolenku. Chcela by som zdôrazniť, že na postoj k tretím krajinám sa možno pozerať dvoma rôznymi spôsobmi v závislosti od toho, či je niekto v Európskej únii, alebo mimo nej. Vo veľkej miere v dôsledku úsilia Európskeho parlamentu budú všetky fondy predávané v Európskej únii v podstate podliehať rovnakým pravidlám. Preto teraz môžeme povedať, že máme viac-menej rovnaké podmienky. Napriek tomu počas prechodného obdobia budú môcť subjekty so sídlom mimo EÚ uplatňovať vnútroštátne investičné pravidlá, zatiaľ čo fondy a správcovia z EÚ budú podliehať smernici, ktorá je podľa všetkého prísnejšia. Situácia je odlišná v prípade trhov mimo Európskej únie: európske fondy a ich správcovia budú stále podliehať smernici, ale fondy z tretích krajín nie. Z toho vyplýva, že bude oveľa ťažšie predať európske produkty vo zvyšku sveta, pretože budú menej flexibilné a drahšie. Musíme si byť vedomí tejto nerovnosti, hoci v tomto konkrétnom prípade bola nevyhnutná. Čo sa týka depozitárov, vzhľadom na to, že zavádzame viac obmedzení aj pre nich, konkrétne vo forme novej zodpovednosti, musia vyššie náklady viesť k ďalekosiahlym zmenám v tomto odvetví. Vážený pán predsedajúci, nehovorím to preto, aby som vyjadrila svoj opačný názor, ale skôr preto, aby som zdôraznila, že tieto nové právne predpisy nevyliečia všetky choroby. Musia sa zrealizovať, ale vyvolajú aj problémy, a to si musíme uvedomiť. Ivo Strejček (CS) Vznik hedžových fondov a súkromných kapitálových fondov bol dôsledkom prísnej regulácie finančných trhov už pred vypuknutím finančnej krízy. Finančné inštitúcie si teda zvolili tieto nástroje ako spôsob, ako sa vyhnúť regulácii kapitálového trhu. Nie alternatívne investičné fondy, ale najrôznejšie regulácie sú teda hlavnou príčinou toho, čo dnes riešime ešte prísnejšou reguláciou. Kapitál má schopnosť reagovať pružne a je veľmi mobilný. Nezastavia ho štátne zásahy, a ak budú regulácie príliš prísne, vytlačia tento segment finančných služieb buď mimo Európskej únie, alebo si sám nájde nové, doposiaľ neregulované formy. S istotou možno povedať, že materiál, o ktorom diskutujeme, možno reaguje na minulosť, ale neznižuje riziko budúcich kríz. Myslím si však, že pán Gauzès a jeho priatelia vykonali dobrú prácu. Alfredo Pallone (IT) Vážený pán predsedajúci, dámy a páni, predovšetkým sa zdá samozrejmé, že by som mal poďakovať vyjednávačom, najmä pánovi Gauzèsovi, a tiež tieňovým spravodajcom za vynikajúcu prácu, ktorú vykonali v súvislosti so smernicou o správcoch alternatívnych investičných fondov, pričom zabezpečili, aby tieto fondy mali konečne jednotný súbor pravidiel v rámci celej Európskej únie. Tieto fondy sú zodpovedné za riadenie významného objemu aktív investovaných v Európe a môžu vyvíjať značný vplyv na trhy. Ich vplyv je zväčša prospešný, ale ich činnosť môže tiež prispieť k šíreniu rizika v celom finančnom systéme. Nové spoločné opatrenia prispievajú k nahradeniu 27 rôznych vnútroštátnych systémov, existujúcich dnes, a k posilneniu príležitostí jednotného trhu. Alternatívne fondy preto profitujú z európskeho povolenia nezávisle od miesta registrácie. Jednotný európsky systém ďalej zabráni tomu, aby fondy využívali právne predpisy štátov, ktoré ponúkajú výhodnejšie právne režimy. V minulosti táto prax viedla k závažným špekulatívnym rizikám pre celú Európsku úniu. Súhlasím tiež so zavedením pravidiel týkajúcich sa takzvaného rozpredaja aktív a zákazu predaja nakrátko, čo sú dva body, ktoré chýbali v pôvodnom návrhu Európskej komisie. Napokon, aby sa zabránilo deformácii hospodárskej súťaže, je podstatné, aby fond z tretej krajiny pôsobiaci v rámci Európskej únie mohol využiť povolenie a vykonávať svoju obchodnú činnosť, ak bude dodržiavať rovnaké podmienky ako fondy EÚ. Theodor Dumitru Stolojan (RO) V prvom rade by som chcel zablahoželať pánovi spravodajcovi Gauzèsovi. Tento návrh uznesenia by nebol predložený na dnešnú rozpravu, ak by nebolo zručnosti a vytrvalosti tohto pána a ďalších ľudí, ktorí s ním spolupracovali, a ak by sa do procesu nezapojila Komisia a Rada. Budem hlasovať za túto správu vzhľadom na úžitok, ktorý poskytne tým, že zabezpečí transparentnosť činnosti týchto fondov z hľadiska nákladov, investičnej politiky a rizík, ktoré tiež podstupujú. Veľmi dobre si uvedomujeme, že bez transparentnosti nemôžeme hovoriť o tom, že správcovia týchto fondov budú niesť zodpovednosť. Ak zavedieme dohľad nad týmito fondmi a ich kontrolu, môžeme si byť navyše istí tým, že to zapláta jednu z medzier, ktoré ešte stále existujú v európskej štruktúre finančného dohľadu, čím priamo zareagujeme na oprávnené požiadavky európskych občanov, ktorých táto celosvetová finančná kríza veľmi tvrdo zasiahla. Diogo Feio (PT) Chcel by som začať blahoželaním pánovi komisárovi, zástupcom Rady, tieňovým spravodajcom a najmä pánovi spravodajcovi Parlamentu. Dobre si uvedomujem úsilie, ktoré vložil do tejto práce, a problémy, ktoré prekonal, aby bolo možné dosiahnuť konsenzus. Blahoželanie preto patrí pánovi Gauzèsovi. Vrátim sa k veci a rád by som zdôraznil tri hlavné aspekty v riešení, ktoré bolo predložené: po prvé, ide o otázku prepojenia s reálnou situáciou, čo sa prejavuje snahou umožniť, aby sa rôzne veci upravovali rôznym spôsobom. Fondy spravujú rôzny objem prostriedkov, majú rôzne charakteristiky a sú s nimi spojené rôzne riziká. Po druhé, je tu otázka finančnej stability, čo sa prejavuje v definícii stanovenej pre úrovne kapitálu. Po tretie, ide o otázku boja proti protekcionistickým tendenciám, čo sa v širokej miere prejavuje dohodou vzťahujúcou sa na tretie krajiny. Je to skrátka transparentnejšie riešenie ponúkajúce väčšiu bezpečnosť pre trh a väčšiu ochranu pre spotrebiteľa. Je to európskejšie riešenie, ktoré je lepšie aj pre vnútorný trh. Lepšie právne predpisy budú určite znamenať, že budeme mať lepší trh. Miroslav Mikolášik - (SK) Som presvedčený, že je dôležité vytvoriť systematický rámec pre monitorovanie a dohľad nad alternatívnymi investičnými fondmi. Regulácia týchto fondov je súborom širšej regulácie finančného sektora, ktorá by mala zabrániť opakovaniu finančnej krízy. Predkladaný návrh podporujem a zdôrazňujem, že týmto spôsobom nechceme zamedziť vstup alternatívnych investičných fondov z tretích krajín do krajín Európskej únie, ale stanoviť jednotné podmienky, ktoré musí spĺňať nielen alternatívny investičný fond, ale aj tretia krajina, v ktorej bol založený. Keďže zverejňovanie informácií a kontrola sú kľúčovými prvkami pri plnení cieľov smernice, je dôležité, aby sa zaviedla absolútna transparentnosť voči orgánom dohľadu a na záver by som chcel pogratulovať kolegovi Gauzèsovi za vynikajúcu prácu. Zigmantas Balčytis (LT) Ďakujem, vážený pán predsedajúci. Najprv by som chcel poďakovať zástupcom Európskej komisie a spravodajcom za veľmi dôležitý dokument. Finančná a hospodárska kríza odkryla nedostatky vo fungovaní a kontrole nášho finančného systému. Dnes sa v Európe už prijímajú právne predpisy vytvárajúce prísny systém na úrovni EÚ, ktorý umožní kontrolu a hodnotenie činnosti finančných inštitúcií a prijatie primeraných odporúčaní a opatrení, ak to bude potrebné. Čo sa týka alternatívnych fondov, systém dohľadu by sa mal uplatňovať aj na ne. Ak chceme dosiahnuť väčšiu a lepšiu stabilitu finančného systému a zvýšiť ochranu investorov, t. j. našich občanov, potom sa musí kontrolovať aj činnosť týchto fondov a tieto musia podliehať dohľadu na úrovni EÚ. Pravidlá musia byť rovnaké pre všetkých, ktorí pôsobia v tejto oblasti, a nesmieme nechať medzery pre nekontrolované činnosti. Musíme sa poučiť z predošlých chýb a nesmieme ich opakovať. Myslím si, že sa z nich poučí nielen Európa, ale všetky krajiny sveta. Ilda Figueiredo (PT) Hovoríme o veľmi dôležitej otázke, najmä ak si uvedomíme problémy, ktoré sa vyskytli vo finančnom sektore s alternatívnymi investičnými fondmi tohto typu. Je však pravda, že tieto riešenia neriešia základné otázky. Regulácia je jednoznačne nedostatočná a pretrvávajú významné faktory pre špekulatívne riziko, čo sa ukáže v budúcnosti. Nestačí hovoriť o dohľade a regulácii. Potrebné je jasné stanovisko, zákaz finančných derivátov a hedžových fondov a zároveň zabezpečenie účinnej verejnej a politickej kontroly celého finančného sektora, predovšetkým finančných transakcií vrátane zákazu daňových rajov na globálnej úrovni. Európska únia musí ísť príkladom. Seán Kelly (GA) Vážená pani predsedajúca, chcel by som zablahoželať ako ostatní rečníci pánovi komisárovi Barnierovi, belgickému predsedníctvu a Jeanovi-Paulovi Gauzèsovi za dobre vykonanú prácu. Jean-Paul dal príklad tejto dobrej práce. Povedal, že bolo predložených 1 170 pozmeňujúcich a doplňujúcich návrhov, uskutočnilo sa 200 rozhovorov a pol tucta trojstranných stretnutí. To je naozaj veľmi intenzívna práca a dúfam, že sa vyplatí. Po druhej svetovej vojne povedali vedúci predstavitelia - Schuman a iní -, že také niečo sa nesmie už nikdy opakovať. Teraz, o 60 rokov neskôr, hovoríme to isté, keď prekonávame hospodársku krízu a zlyhanie dohľadu a regulácie. Nová štruktúra dohľadu, našťastie, jednoznačne zabezpečí, aby sa to už neopakovalo, a dnes - dúfam - dokončíme celú vec smernicou o správcoch alternatívnych investičných fondov. Mám však jednu otázku, a to: sú spokojní s tým, že reciprocita prístupu na trh, o ktorej sa hovorilo, vytvorí rovnaké podmienky pre Európsku úniu? Elena Băsescu (RO) Chcela by som začať poďakovaním pánovi Barnierovi a pánovi Gauzèsovi za výborné výsledky, ktoré dosiahli počas nedávnych rokovaní. Jeden z prínosov prijatia tejto smernice bude monitorovanie systémového rizika. Toto sa uskutoční konkrétne na základe spolupráce medzi vnútroštátnymi orgánmi a Európskym výborom pre systémové riziká. Ďalšia dôležitá forma spolupráce sa uskutoční medzi vnútroštátnymi agentúrami a Európskym orgánom pre cenné papiere a trhy. Tento orgán bude môcť predkladať odporúčania a bude zapojený do kontroly vnútroštátnych systémov. Myslím si tiež, že je dôležité zahrnúť dodatočné ustanovenia týkajúce sa transparentnosti operácií, ktoré vykonávajú správcovia fondu. Zároveň vítam zavedenie jednoduchšieho systému regulácie pre manažérov malých a stredných podnikov s cieľom zlepšiť prístup k alternatívnym investičným zdrojom. Othmar Karas (DE) Vážená pani predsedajúca, regulácia hedžových fondov nie je dôsledok krízy. Zapĺňa legislatívnu medzeru. Priblíži nás o krok k europeizácii vnútorného trhu finančných produktov. O čo ide? Budeme registrovať a povoľovať všetky fondy. Vytvoríme minimálne kapitálové požiadavky vo výške 125 000 EUR. Európsky orgán pre cenné papiere a trhy bude orgánom dohľadu. Naša zásada transparentnosti sa uplatní na investičnú stratégiu, investičnú politiku, spôsoby platby a delegovanie. Koncepcia jednotného trhu sa premietne do praxe prostredníctvom povolenia. Fondy, ktoré budú mať viac než 30 % investícií mimo EÚ, nedostanú povolenie EÚ. Úprava bonusov, ktorú sme zaviedli pre manažérov bánk, sa rozšíri aj na správcov hedžových fondov s cieľom zabezpečiť udržateľnosť a minimalizovať riziko. Je to dobrý výsledok. Michel Barnier člen Komisie. - (FR) Ďakujem, vážená pani predsedajúca. Myslím si, že aj pán Reynders sa vám poďakuje, keď príde na rad. Chcel by som sa poďakovať Parlamentu za jeho mimoriadne konštruktívny prístup počas týchto dosť zdĺhavých rokovaní, čoho dôkazom je rozprava, ktorú sme práve viedli. Pán Klinz hovoril predtým o väčšej transparentnosti. Vždy som bol presvedčený o tom, že transparentnosť je zásadným prvkom zodpovednosti v rámci celého sektora finančných služieb. Z tohto dôvodu v tomto konkrétnom sektore teraz pracujeme spolu na tom, aby sme dosiahli transparentnosť, a zameriame sa na ľudí, ktorí pravdepodobne nie sú zvyknutí na toľko pozornosti. Na rozdiel od pani Andreasenovej si nemyslím, že táto transparentnosť bude prekážkou konkurencieschopnosti finančného odvetvia. Myslím si, že bude mať práve opačný účinok. Trinásteho januára som vám vysvetľoval, že Európa je pre finančné odvetvie atraktívna: to znamená, že máme konkurenčnú výhodu oproti ostatným svetovým regiónom. Finančný sektor má záujem o postupné vytváranie zdravších, transparentnejších a dôveryhodnejších základov, krok za krokom, pretože, dámy a páni, my sme ešte neskončili. Tieto základy budú podľa mňa vlastne často trocha etickejšie. Ako nám pripomenul pán Balz, po prvýkrát teraz zavádzame európske pravidlá pre tento kľúčový sektor. Tieto pravidlá zohrávajú mimoriadne dôležitú úlohu pri dosahovaní viacerých ambicióznych cieľov a skutočného pokroku - výraz, ktorý predtým použil pán Bullmann, keď opisoval prácu tohto Parlamentu v spojení s Radou a Komisiou. Pokrok znamená zlepšenie dohľadu nad systémovým rizikom. Znamená to väčšiu ochranu investorov, ako zdôraznila pani Bowlesová. Znamená to oveľa viac transparentnosti v odvetví súkromných kapitálových fondov. Pán Hökmark zdôraznil význam tohto odvetvia. A napokon, znamená to vytvorenie skutočného jednotného trhu pre alternatívne investičné fondy pre inštitucionálnych investorov. Pán Kamall zopakoval svoje obavy, s ktorými sa stotožňujem, že by nemalo dôjsť k diskriminácii. Namiesto diskriminácie teraz máme súbor jednoduchých požiadaviek. Podľa mňa je to správne riešenie. Chcel by som všetkým tým, ktorí dúfali, že sa pôjde ešte ďalej, pripomenúť, že toto je kompromis, dynamický kompromis. Nežijeme v dokonalom svete, ako nám práve teraz pripomenula pani Regnerová. To je pravda. Možno sme chceli dosiahnuť väčší pokrok než ten, ktorý je obsahom kompromisného textu, o ktorom budete hlasovať, ale je to dynamický kompromis a doložky o preskúmaní znamenajú, že právny predpis sa v nadchádzajúcich rokoch bude môcť vyvíjať. Môžem povedať pánovi Giegoldovi a pánovi Klutemu, že diskusie budú pokračovať a že sa vrátime najmä k otázke pasívneho marketingu a úlohe Európskeho orgánu pre cenné papiere a trhy (ESMA). O tomto orgáne hovoril pred chvíľou pán Karas, zatiaľ čo pán Goebbels nám skôr právom pripomenul význam ESMA. Pán Goebbels, spomenuli ste 72 konkrétnych právomocí v rámci 11 rôznych kategórií. To znamená, že ESMA bude mať skutočné právomoci, a za to vďačíme predovšetkým úsiliu Parlamentu. Chcel by som sa teda poďakovať každému z vás. Takmer všetci rečníci zo všetkých politických skupín, dokonca aj z tých, ktoré pravdepodobne nebudú hlasovať za tento text, ocenili predtým prácu pána spravodajcu Gauzèsa, jeho vnímavosť, jeho odbornosť a kvalitné vzťahy, ktoré vybudoval. Myslím si, že nebudem mať čas vybrať si rodičovskú dovolenku, pretože v nadchádzajúcich týždňoch sa musí urobiť ešte oveľa viac práce. Napriek tomu by som chcel vyjadriť svoju vďaku celému tímu Komisie, ktorý so mnou spolupracoval a ktorý je tu dnes večer s nami, a chcel by som tiež pripojiť svoj hlas, za seba i v mene Európskej komisie, k ostatným vyjadreniam vďaky pánovi spravodajcovi Gauzèsovi a oceniť tak jeho vynikajúcu prácu. (potlesk) Didier Reynders Vážená pani predsedajúca, nebudem opakovať všetko, čo práve povedal pán Barnier - vystúpil som už predtým -, ale chcel by som poďakovať každému, kto vystúpil na podporu navrhovaného textu, a aj tým, ktorí predložili pripomienky poukazujúce na to, že tento text má skutočnú podstatu a umožní nám dosiahnuť pokrok na európskej úrovni pri regulácii všetkých týchto alternatívnych investičných fondov. Ako som už skôr povedal, toto je prvý skutočne európsky právny predpis v tejto veci. Myslím si, že musíme uznať, že posilnenie úlohy ESMA je krok správnym smerom. Viacerí rečníci spomenuli aj pasívny marketing. Prijímame množstvo konkrétnych opatrení v tejto veci a v súvislosti so súkromnými kapitálovými fondmi na základe potreby ešte väčšej informovanosti a ešte väčšej transparentnosti aj vzhľadom na zamestnancov v podnikoch, na ktoré sa tieto fondy niekedy zameriavajú. Na záver by som chcel uviesť dve pripomienky. Po prvé, počul som, že niektorí si myslia, že sme nezašli dosť ďaleko, a že iní si zasa myslia, že sme sa vôbec nemali vydať cestou regulácie. To ma privádza k typicky belgickému záveru, že sme pravdepodobne dosiahli dobrý kompromis. Ak sa obe strany stavajú ku kompromisu kriticky, potom je odôvodnenie, na ktorom je založené naše konanie, pravdepodobne primerané. Pánovi Bullmannovi by som chcel povedať len to, že sme dosiahli istý pokrok vzhľadom na štruktúru dohľadu. Teraz pracujeme na finančných investíciách a preskúmame aj investičné fondy a finančné skupiny. Chcel by som ešte raz zablahoželať pánovi Gauzèsovi. Už skôr som mu povedal, že sa pokúsime dosiahnuť pokrok aj v otázke ratingových agentúr, a môžem mu povedať, že belgické predsedníctvo i Komisia sa chcú pokúsiť urýchliť diskusie o derivátoch. Overil som si to ešte raz a môžem potvrdiť, že prijatie správy výborom Parlamentu je naplánované na marec budúceho roka. Ak bude možné posunúť tento krok na skorší termín, sme ochotní pokúsiť sa zrýchliť tempo. Oznámte nám, prosím, ak sa to zdá realizovateľné. Teší ma, že sme dosiahli dohodu o texte tohto typu. V nadchádzajúcich týždňoch budeme pracovať na prijatí ďalších textov. Ešte raz vám ďakujem. Ďakujem vám o to úprimnejšie, pán Gauzès, keďže počas nasledujúcich dní budeme v spolupráci pokračovať. (potlesk) Jean-Paul Gauzès Vážená pani predsedajúca, predtým som hovoril o odborných detailoch. Dovoľte mi, aby som posledné dve minúty svojho vystúpenia využil na vyjadrenie vďaky, ktorá je veľmi zaslúžená: ďakujem predovšetkým všetkým kolegom poslancom, ktorí dnes vystúpili. Osobitne ďakujem tým, ktorí povedali, že podporia text, ale tým, ktorí nebudú hlasovať za, hovorím, že podľa mňa to nie je urážka, ak ma spomínate jedným dychom s pánom Cameronom. Chcel by som sa poďakovať tieňovým spravodajcom zo skupín: pánovi Goebbelsovi, pánovi Bullmannovi, pánovi Canfinovi, pánovi Klutemu a pani Regnerovej, spravodajkyni Výboru pre právne veci požiadaného o stanovisko. Chcel som ich uviesť všetkých a oceniť tak obrovskú podporu, ktorú mi poskytovali počas prvej fázy tohto procesu. Dokázali sme produktívne spolupracovať, každý predstavil svoj pohľad a chcel by som sa im za to poďakovať. Som rád, že Skupina Aliancie liberálov a demokratov za Európu a Európski konzervatívci a reformisti sa k nám teraz pridali, keď sa dosiahol kompromis, a tak som rád, že pán Klinz a pán Kamall spolu so mnou podpísali pozmeňujúci a doplňujúci návrh nahrádzajúci pôvodnú správu. Osobitná vďaka patrí pánovi Barnierovi za jeho značnú angažovanosť v tejto dokumentácii: vie, ako veľmi si ho cením. Viem, že on vie, že Parlament sa na neho spolieha a podporí ho vybudovaním týchto stavebných kameňov, ktoré sú preňho i pre nás také dôležité. Viem, že je to neobvyklé, ale chcel by som sa poďakovať aj pánovi Ugovi Bassimu, s ktorým sme mali veľmi plodný pracovný vzťah počas tohto obdobia, a tento text je teda aj výsledkom práce vykonanej v rámci Komisie. Čo sa týka vás, pán minister, skôr som si myslel, že ste istým spôsobom prispeli, keď ste sa pri vyjadrení svojej vďaky spýtali, či aj naďalej budeme dosahovať pokrok. Dovoľte mi teda, aby som začal vyjadrením vďaky vám, pretože bez vás by sme nikdy nič nedosiahli na strane členských štátov. Je to úprimné poďakovanie, nie iba zdvorilé gesto - som presvedčený o tom, že vaše osobné zapojenie bolo kľúčové pre pokrok dosiahnutý v Rade a pre dosiahnutie dohody. Uspeli ste aj pri zabezpečení toho, že všetky hlavné politické skupiny sa dokážu stotožniť s časťami textu, a pri dosiahnutí väčšiny, ktorú sme si pre túto smernicu obaja želali. Ďakujem aj za príspevky kolegov z ľavej časti politického spektra, bez podpory ktorých by smernica nemala tú dôveryhodnosť, ktorú - ako som si istý - bude mať zajtra po získaní širokej podpory. Ako ste zdôraznili, táto podpora je mimoriadne dôležitá pre dohľad a aj pre túto smernicu. Som tiež veľmi vďačný vašim tímom, pán minister, prosím vás, aby ste im odovzdali moje poďakovanie. Niektoré z rozpráv boli naozaj živé, ale hoci teraz žijem v Normandii, pochádzam z juhu a niekedy môj južanský temperament zvíťazí nad vyváženejším normandským prístupom. Chcel by som tiež povedať, pán minister, pán úradujúci predseda Rady ECOFIN, že skutočne dúfam, že do konca roka dokončíme prácu v súvislosti s ratingovými agentúrami. Čo sa týka nás, vo výbore prebehne hlasovanie 22. novembra, hlasovanie v Štrasburgu bude v decembri a potom, ak bude pripravená Rada, budeme pripravení aj my. (potlesk) Predsedajúca Rozprava sa skončila. Hlasovanie sa uskutoční zajtra. Písomné vyhlásenia (článok 149) Dominique Baudis Finančná kríza, ktorá postihla svet, ukázala, že medzinárodné finančné transakcie musia podliehať minimálnym pravidlám. Európsky parlament v septembri vyhlásil, že je rozhodnutý vykonávať dohľad nad trhmi, dnes 11. novembra vyslal svetu ďalší významný signál. Odteraz budú alternatívne investičné fondy (hedžové fondy), ktoré prídu do Európy, monitorované a regulované Európou prísnejšie. Navyše sa musia registrovať u orgánov a musia byť spravované v rámci Európskej únie. Neregulovanie týchto zdrojov spôsobilo množstvo bankrotov, pádov na burze a sociálnych kríz. Francúzsko na rok prevezme predsedníctvo v skupine G20. Jeho hlavnou prioritou bude reforma medzinárodného finančného systému. Týmto hlasovaním razí Európa novú cestu. Sebastian Valentin Bodu Táto správa o správcoch investičných fondov vyvolala obrovské diskusie medzi rôznymi skupinami v Európskom parlamente a medzi Parlamentom a Radou. Zastávam názor, ktorý bol vyjadrený aj počas diskusií pred hlasovaním vo Výbore pre právne veci, že návrh Komisie je vážna chyba a predstavuje absolútne nepochopenie úlohy investičných fondov (súkromných kapitálových fondov a hedžových fondov) a nesprávne posudzuje banky, teda inštitúcie zodpovedné za spustenie finančnej krízy, tieto uzatvorené investičné fondy a otvorené investičné fondy (vzájomné fondy). Za dobre myslenými zásadami, ktoré prijali kolegovia poslanci, ktorí nechápu, čo znamená finančné riadenie a makroekonomika, sa skrývajú právne predpisy, ktoré nielenže nemajú nič do činenia s predchádzaním novej kríze, ale v skutočnosti spôsobia len zvýšenie nákladov prevádzky alternatívnych investičných fondov neodôvodneným a absurdným spôsobom, čo sa odzrkadlí v nižšom objeme kapitálu, nižších výnosoch a nižšom objeme investícií. Otvorene priznávam, že som úplne šokovaný, že v EÚ prevláda tento prístup "parného valca", čo pripomína 50. roky minulého storočia, keď boli vo východnej Európe zničené inštitúcie v mene veľkých hesiel. George Sabin Cutaş Hospodárska a finančná kríza nám ukázala, že musíme prísnejšie kontrolovať hospodárske subjekty. Vystavili sa samy nadmernému riziku, ktoré spôsobilo nerovnováhu vo svetovom finančnom systéme. Podľa analýzy Európskej centrálnej banky predstavujú obchodné transakcie správcov alternatívnych investičných fondov približne 700 miliárd EUR v aktívach v Európskej únii, čo zohráva významnú úlohu pri financovaní jej hospodárstva. Preto vítam návrh Komisie o udeľovaní povolení pre tieto fondy a dohľade nad nimi a o zavedení európskeho povolenia v tejto oblasti. Vytvorenie európskeho vnútorného trhu pre správcov alternatívnych kapitálových fondov pomôže obmedziť systémové riziká a poskytne lepšiu ochranu pre investorov v súlade s novou európskou štruktúrou hospodárskeho dohľadu. Komisia bude musieť zároveň predložiť vyhodnotenie výsledkov tohto harmonizačného procesu v primeranom čase, aby sa zabezpečilo, že to nespôsobilo žiadnu deformáciu trhu. Proinsias De Rossa písomne. - Podporujem tento právny predpis o regulácii hedžových fondov a súkromných kapitálových fondov. Hoci v tejto oblasti treba vykonať oveľa viac práce, ide o dôležitý krok smerom k lepšej regulácii činnosti správcov alternatívnych investičných fondov, ktorá sa stretla s odporom dokonca aj po vypuknutí vážnej finančnej krízy v roku 2008, predovšetkým zo strany pána Charlieho McCreevyho, vtedajšieho komisára pre vnútorný trh. Keď začne nový európsky orgán dohľadu fungovať v plnom rozsahu, správcovia fondov už nebudú môcť predávať svoje produkty v Európskej únii, ak nebudú mať európske povolenie osvedčujúce plný súlad s touto smernicou. Prísna zodpovednosť depozitárov zabezpečí, že investori si budú môcť vždy nárokovať náhradu škody a budú informovaní o dôvodoch potenciálneho prenosu zodpovednosti. Mimoriadne dôležité nové ustanovenia, na ktorých sme trvali a ktoré narazili na odpor v Rade, sú ustanovenia bojujúce proti rozpredaju aktív. Zamestnanci budú chránení pred dravými fondmi zameranými na krátkodobý zisk prostredníctvom zničenia životaschopných podnikov. Vyplácanie investorov a znižovanie kapitálu bude počas prvých dvoch rokov po prevzatí obmedzené a zamestnanci budú mať prístup k informáciám o plánoch ďalšieho vývoja podnikov. Jiří Havel Alternatívne fondy, ako napríklad hedžové fondy alebo súkromné kapitálové fondy, zrejme prispeli svojím dielom k prebiehajúcej globálnej kríze a otázka ich regulácie je v súčasnosti predmetom diskusie nielen v EÚ, ale aj v USA. Súčasná správa sa vzťahuje na správu pána Rasmussena a správu pána Lehneho, obe z roku 2008, a zaoberá sa návrhom smernice o správcoch alternatívnych investičných fondov. Správa poskytuje súhrnnú analýzu problému alternatívnych fondov vrátane popísania kľúčových otázok: regulácie činnosti správcov alternatívnych fondov vrátane vytvorenia jednotného európskeho povolenia, povinnosti správcov alternatívnych fondov vymenovať nezávislého odborníka na ocenenie aktív pre každý alternatívny fond, ktorý spravujú, požiadavky zvýšiť transparentnosť alternatívnych fondov a trhovú disciplínu a regulácie predaja nakrátko. Smernica umožňuje aj členským štátom, aby povolili správcom ponúkať alternatívne fondy aj neprofesionálnym investorom. Na druhej strane sa objavujú námietky voči navrhovanej regulácii, napríklad správa pána Larosièra, Turnerov prieskum a reakcia Asociácie manažmentu alternatívnych investícií. Prijatie tejto smernice by nemalo znamenať výraznú zmenu pre alternatívne fondy v Českej republike z dôvodu vysokej úrovne súčasnej regulácie v tejto oblasti v Českej republike. Celkovo si myslím, že predložená správa kolegu poslanca Jeana-Paula Gauzèsa obsahuje presnú analýzu danej problematiky a aj relevantné odporúčania týkajúce sa alternatívnych fondov, a preto odporúčam jej prijatie v navrhovanej forme. Sirpa Pietikäinen Dámy a páni, chcela by som najprv zablahoželať pánovi spravodajcovi Gauzèsovi za vynikajúcu prácu na tejto zložitej, odbornej a kontroverznej správe. Návrh Komisie o správcoch alternatívnych investičných fondov vyprovokoval po svojom zverejnení vášnivé reakcie, kritiku i pochvalu v rôznych skupinách. Bol veľmi kritizovaný, a to aj preto, lebo bol vypracovaný tajne. Osobne som si myslela, že jeho najväčšia slabina je skutočnosť, že v jednej smernici mieša dve skupiny produktov, ktoré sú rôzne z hľadiska ich charakteru, a teda aj ich rizika. Ide o súkromné kapitálové fondy a hedžové fondy. Jedny sa zameriavajú na rýchlu návratnosť, zatiaľ čo v prípade druhých investícia dozrieva počas dlhšieho obdobia. Riziká sa spájajú najmä s tými prvými. Rozprava o smernici v Parlamente a Rade viedla ku kompromisu. Nie je to dokonalý kompromis, ale je napriek tomu prijateľný. Smernica o správcoch alternatívnych investičných fondov predstavuje významnú súčasť nového systému finančnej regulácie a dohľadu. Napriek tomu si musíme uvedomiť, že finančný dohľad bude potrebovať zlepšenie dokonca aj po prijatí tejto smernice. Marianne Thyssen Zajtrajším hlasovaním EÚ uvedie do praxe predpis, na ktorom sa dohodla skupina G20 v Londýne. Vychádzajúc z dohody o finančnom dohľade Európsky parlament a belgické predsedníctvo ukázali, že s reformovaním finančného systému to myslia vážne. Dosiahnutá dohoda je vyvážená, keďže rieši tri otázky: obsiahnuté systémové riziko, ochranu investorov a zaručenie rovnakých podmienok. Dôležité je aj to, že EÚ nezatvára svoj trh pred kapitálom pochádzajúcim z krajín mimo EÚ, čo je predpokladom toho, aby sme umožnili nášmu európskemu hospodárstvu dýchať. Nové harmonizované pravidlá zabezpečia transparentnosť, právnu istotu a posilnenie vnútorného trhu. Najmä európske povolenie umožní správcom pôsobiť v celej Európskej únii, pričom sa nebudú musieť zaregistrovať osobitne v každom členskom štáte. Chcela by som zdôrazniť, že toto riešenie, ktoré sa prijalo vzhľadom na súkromné kapitálové fondy, ma teší. Menej prísny režim uplatňovaný na správcov malých fondov podporí vytváranie a financovanie nových podnikov, často aj malých a stredných podnikov, v inovatívnych odvetviach. Preto musíme presvedčivo podporiť politickú dohodu, ktorá sa dosiahla po 14 mesiacoch rokovaní.

Gemeenschappelijk Europees luchtruim (debat) De Voorzitter Aan de orde is de mondelinge vraag-B6-0135/2007)) aan de Commissie van de heer Paolo Costa, namens de Commissie vervoer en toerisme, over opbouw van een gemeenschappelijk Europees luchtruim (Single European Sky) door middel van functionele luchtruimblokken. Gilles Savary auteur. - (FR) Mijnheer de Voorzitter, laten we aan SESAR geven wat aan SESAR toekomt en aan een andere Italiaan, Paolo Costa, die eigenlijk de schrijver is van deze schriftelijke vraag. Hij vroeg me voor hem in te springen en deze vraag aan u voor te leggen tijdens zijn afwezigheid. Dit is een mondelinge vraag aan de Commissie voor het debat over opbouw van een gemeenschappelijk Europees luchtruim door middel van functionele luchtruimblokken, of met andere woorden, de voornemens van de Commissie ten aanzien van de omzetting of vooruitgang tot op heden bij de uitvoering van het pakket teksten dat centraal stond in het overleg in december 2003, het pakket over het gemeenschappelijke luchtruim. Een van deze teksten voorziet in de opbouw van functionele luchtruimblokken oftewel vliegroutes op de verschillende niveaus van het luchtruim om het gebruik te optimaliseren, de uitstoot van broeikasgassen te verminderen en, indien mogelijk, congestie op de drukste luchthavens te verminderen, en niet te vergeten de mogelijkheid om de kosten voor het vervoer door de lucht te verlagen. Dit is een erg gevoelige kwestie voor waar de lidstaten, die niet nalaten te wijzen op hun soevereiniteit over hun eigen luchtruim, geserveerd tegenover staan. Dit geldt met name voor de lidstaten - waarvan een zeer veel voor mij betekent, mijn eigen land - die grote strijdkrachten hebben en hiervoor naar eigen goeddunken militaire luchtruimblokken hebben gereserveerd. De heer Costa is bezorgd dat, zoals al werd bevreesd, er volgens hem geen vooruitgang is geboekt met de tekst over de opbouw van luchtruimblokken, een van de vier teksten over het gemeenschappelijk Europees luchtruim, en dat deze op hevige weerstand van de lidstaten is gestoten. Daarom wil heer Costa de volgende vraag aan de Commissie stellen. De Commissie heeft pas geleden een mededeling opgesteld waarin zij duidelijk maakt dat de kosten als gevolg van het ontbreken van functionele luchtruimblokken voor de opbouw van een gemeenschappelijk Europees luchtruim ongeveer één miljard euro belopen. Allereerst zou de heer Costa graag willen weten of de Commissie tevreden is met deze situatie en of zij gelooft dat de introductie van Verordening (EG) nr. 551/2004 betreffende de organisatie en het gebruik van het gemeenschappelijk Europees luchtruim naar tevredenheid verloopt? Hoe beoordeelt de Commissie het feit dat er geen nieuwe functionele luchtruimblokken operationeel geworden zijn sinds de inwerkingtreding van de Verordening? Artikel 10 van de Verordening voorziet in een uitbreiding van de organisatie van het luchtruim tot een lager niveau en verzoekt de Commissie stappen te nemen die nodig zijn "in het licht van de geboekte vooruitgang”. Welke veranderingen moet de bestaande wetgeving op dit punt volgens de Commissie ondergaan? Is de Commissie het, tot slot, eens met het standpunt dat zij met een voorstel hiertoe niet mag wachten tot eind 2008? Tot slot vraagt de heer Costa verder - er zijn meer vragen in deze mondelinge vraag - of de Commissie het eens is met de opvatting dat de "bottom-up”-aanpak, waarbij het initiatief om functionele luchtruimblokken op te bouwen wordt overgelaten aan de lidstaten, heeft gefaald en dat een proactievere aanpak van de kant van de Unie dringend noodzakelijk is? Ik denk en hoop dat dit de vraag van de heer Costa aan de Commissie was. Jacques Barrot vicevoorzitter van de Commissie. - (FR) Hartelijk dank, mijnheer Savary, en via u ook de heer Costa, omdat ik denk dat de vraag heel terecht is en we hier met een echt probleem te maken hebben. De hervorming van maart 2004 had tot doel het luchtverkeer te organiseren aan de hand van operationele eisen, zonder te letten op nationale grenzen. Dit is een manier om vluchten in te korten en te voorkomen dat er meer vliegtuigen rondvliegen dan puur noodzakelijk. Ik zal elke vraag beantwoorden. De eerste betreft de kosten van het luchtverkeerbeheer en de repercussies op het gemeenschappelijk luchtruim. U en de heer Costa haalden het bedrag van één miljard euro aan wanneer het gemeenschappelijk Europees luchtruim niet wordt gerealiseerd. Ik wil eraan toevoegen dat volgens berekeningen van Eurocontrol besparingen van drie miljard euro mogelijk zijn. Behalve de kostenbesparing bij de luchtvaartmaatschappijen kan nog eens twee miljard euro worden bespaard door een verbeterde efficiëntie van luchtvaartdiensten. Zoals de heer Savary stelde, klopt het dat de realisatie van het gemeenschappelijk Europees luchtruim niet snel genoeg verloopt, gezien het belang van de doelstellingen: meer concurrentievermogen, duurzame ontwikkeling, bestrijding van de klimaatverandering en het bevorderen van de veiligheid in de lucht. Moeten we daarom met de armen over elkaar blijven toekijken en niets doen? Nee. Door de invoering van de verordeningen betreffende het gemeenschappelijk Europees luchtruim heeft de Gemeenschap op dit gebied voor het eerst echte macht verkregen. De hervorming van 2004 is omgezet: scheiding tussen regelgeving en het verlenen van diensten, certificering van aanbieders overeenkomstig de Europese regels, vergunningen van luchtverkeersleiders en een reeks technische maatregelen vastgesteld volgens de regelgevingsprocedure. Tot slot werd ook het SESAR-project gelanceerd, een echte aanvulling op het gemeenschappelijk luchtruim. We moeten echter sneller vooruitgang boeken. De Commissie moet de balans opmaken van hetgeen tot dusver is gedaan. Destijds in december 2006 heb ik een groep van vooraanstaande deskundigen om advies gevraagd. In juli van dit jaar stelde deze groep zijn rapport over de noodzakelijke hervormingen voor. De Commissie zal in het najaar een mededeling toezenden die gebaseerd is op dat rapport. De tweede vraag betreft de functionele luchtruimblokken. Het klopt dat de Raad bij de hervorming in 2004 de voorkeur gaf aan een "bottom-up”-aanpak, waarbij de nationale regeringen luchtruimblokken opbouwen. Dat was eerlijk gezegd niet echt geen handige aanpak, omdat daardoor de mogelijkheden van de Commissie en de instellingen van de Unie werden ingeperkt, er niet op toegezien kon worden dat de luchtruimblokken wel werden opgebouwd en het werk op plaatselijk niveau niet werd belemmerd. Een ander aspect van dit probleem is dat onvoldoende inspanningen werden getroost om het economische rendement van de geboden diensten te verbeteren. We testen een prestatiegerichte aanpak en voeren deze in de eerste helft van 2008 in. Hieraan zijn specifieke prestatiedoelstellingen gekoppeld voor aanbieders van diensten, die stimulansen bieden en interventiemechanismen voor het geval het doel niet wordt bereikt. Ik ben van mening dat deze prestatiegerichte aanpak de opbouw van functionele luchtruimblokken zal bespoedigen, omdat deze van essentieel belang zijn voor de verwezenlijking van de prestatiedoelstellingen. We werken aan het idee om een instantie in te voeren dat toezicht houdt op de prestaties en een coördinator die ervoor zorg moet dragen dat de projecten sneller ontwikkeld worden. Ik denk dat een coördinator zoals voor de trans-Europese vervoersnetwerken zeer zinvol zou zijn en de opbouw van de functionele luchtruimblokken, die we overigens dringend nodig hebben, kan bespoedigen. We zullen uiteraard niet tot 2009 wachten om het tempo van de opbouw van functionele luchtruimblokken op te voeren en de efficiëntie ervan te verbeteren. Ik hoop halverwege 2008 met een initiatiefvoorstel te kunnen komen. We zijn het er over eens dat de luchtruimblokken alleen effectief kunnen zijn wanneer hoger en lager luchtruim worden beschouwd als zijnde onscheidbaar. Tot slot de vierde vraag over de "bottom-up”-aanpak van de lidstaten, die, en dat geef ik hier graag toe, in sommige opzichten heeft gefaald. Moeten we in dit geval dan kiezen voor de tegenovergestelde aanpak? Daar ben ik niet zo zeker van. Ik denk dat we deze aanpak moeten voortzetten en het beste ervan moeten zien te maken. Om een gemeenschappelijk Europees luchtruim te ontwikkelen moeten we de volgende fase inluiden die gebaseerd is op prestatie, op mechanismen. We moeten actief gaan samenwerken met de lidstaten om politieke verbintenissen aan te moedigen en druk van bovenaf uit te oefenen zodat de functionele luchtruimblokken worden ontwikkeld. Daarom was ik zo blij met deze vraag. Het bood me de mogelijkheid om uitleg te geven aan onze voornaamste initiatieven, die in het verlengde liggen van de zeer relevante opmerkingen van de heer Savary. Georg Jarzembowski namens de PPE-DE-Fractie. - (DE) Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de vicevoorzitter van de Commissie, we hebben geen enkel probleem met hetgeen u hebt bereikt in termen van verbetering van de efficiëntie in de luchtvaart, maar uw antwoord was zeer duidelijk. De strekking van uw reactie was dat de lidstaten hun huiswerk niet hebben gedaan. De lidstaten voldeden niet aan de sinds 2004 bestaande verplichting zo spoedig mogelijk functionele luchtruimblokken op te bouwen. Dit leidt enerzijds tot de door u genoemde kosten van 3 miljard euro en anderzijds tot milieuvervuiling. We discussiëren momenteel over de invoering van emissiehandel voor het goederenvervoer door de lucht, dus over circa drie procent van de totale emissies van het luchtverkeer. Als we een gevoelig, snel en efficiënt luchtverkeerbeheer hadden, zouden we het brandstofverbruik met twaalf procent kunnen verlagen, wat wederom een aanzienlijke verlaging van de CO2-uitstoot zou betekenen. Mijnheer de vicevoorzitter, u bent een gentleman, maar komen we tot de kern van het probleem: de lidstaten doen hun huiswerk niet. Daarom moeten wij als Parlement en u als Commissie tegen de lidstaten zeggen: nablijven! Jullie moeten de achterstand snel inhalen, want jullie zijn achterop geraakt. Maar dat is waarschijnlijk nog niet genoeg. We moeten ze anders behandelen door de "bottom-up-, bottom-down”-aanpak te wijzigen. Wanneer lidstaten geen vooruitgang boeken op wezenlijke gebieden van veiligheid in de lucht, efficiëntie, de gevolgen van vervoer door de lucht op het klimaat, dan verwachten we dat de Commissie in 2008 niet alleen een verslag zal uitbrengen waarin valt te lezen dat de lidstaten vooruitgang boeken in termen van opbouw van luchtruimblokken, maar dat ze de lidstaten ook zal dreigen. Daarbij kunt u op onze steun rekenen. Want het systeem moet op de helling en er moeten luchtruimblokken op Europees niveau ontstaan. Dat is de stok achter de deur die we nodig hebben om de lidstaten er snel van te overtuigen dat ze efficiënte, functionele luchtruimblokken moeten opbouwen. Ik weet hoe moeilijk dat is, maar met vriendelijke woorden komen we geen stap verder. We moeten maar langzaam beginnen te zwaaien met die grote stok. Brian Simpson namens de PSE-Fractie. - (EN) Mijnheer de Voorzitter, ik heb al zo lang zitting in dit Parlement dat ik me nog het moment kan herinneren dat commissaris de Palacio voor het eerst een voorstel deed tot een gemeenschappelijk Europees luchtruim en de term "functionele luchtruimblokken” zijn intrede deed in het EU-jargon. Goed, na een zeer moeizame start kwam er enige schot in de zaak toen er een verordening werd goedgekeurd waarmee de genoemde luchtruimblokken werden ingevoerd, maar sinds die tijd is het verder maar bar weinig opgeschoten. Dat betreft met name de uitbreiding van genoemde luchtruimblokken, en het lagere luchtruim in het bijzonder. Commissaris, ik stel het op prijs dat de Commissie de kar samen met de lidstaten trekken wilde, en ik twijfel er niet aan dat sommige lidstaten minder stonden te springen om dit beleid op poten te zetten in het tempo dat we hadden gewenst en gepland. Maar nu is het de hoogste tijd geworden om de zaken in een stroomversnelling te brengen en dient de Commissie zo snel mogelijk met een voorstel voor een richtlijn te komen. Sinds 2004 zijn er geen nieuwe luchtruimblokken meer gecreëerd, en zoals we van sprekers hiervoor konden horen, heeft ons onvermogen om een gemeenschappelijk luchtruim te creëren naar schatting zo'n 1 miljard euro gekost. Daar komt nog bij dat de huidige wetgeving aan vernieuwing toe is en dat de reizigers nog dag in dag uit te maken krijgen met vertragingen, en dat alles als gevolg van de reeds lang achterhaalde houding van de lidstaten, en het feit dat de Commissie naar het zich zo laat aanzien helemaal stil zit. Het geduld raakt op en er moet dringend iets worden gedaan. Niets doen is voor ons geen optie. Daarom zal mijn fractie stemmen voor de door de heer Costa namens de Commissie vervoer en toerisme aan dit Parlement gestelde mondelinge vraag. Commissaris, we worden allemaal een dagje ouder en zouden graag het gemeenschappelijk Europees luchtruim nog willen meemaken. Seán Ó Neachtain namens de UEN-Fractie. - (GA) Mijnheer de Voorzitter, ik zou willen vragen of deze liberalisering van de luchtvaart zinvol is voor sommige regio's en regionale luchthavens. Laten we bijvoorbeeld eens kijken naar hetgeen er gebeurt op Shannon Airport in mijn eigen kiesdistrict in het westen van Ierland. Het besluit van Aer Lingus om te stoppen met vluchten naar Londen had nadelige gevolgen voor de regio, niet in de laatste plaats in economisch opzicht, en staat haaks op het beleid van de Ierse regering. Voor wat betreft de Europese regio's leidt deze vrijheid in luchtvaartkwesties er volgens mij toe dat sterke regio's nog sterker worden en minder sterke regio's zwakker. Daarom wil ik de Commissie verzoeken dit geval van Shannon Airport eens nader onder de loep te nemen en te overwegen hoe we dit beleid kunnen combineren met het regionale ontwikkelingsbeleid in dit soort gebieden. Vladimír Remek namens de GUE/NGL-Fractie. - (CS) Geachte Voorzitter, geachte aanwezigen, het project "gemeenschappelijk Europees luchtruim” sluit volledig aan bij mijn persoonlijke ervaring als piloot, namelijk dat de luchtvaart een schoolvoorbeeld is van een sector waarin internationale samenwerking over de grenzen van landen heen onontbeerlijk is. Dus om te zorgen voor een zo veilig mogelijk luchtvaartverkeer en een zo doeltreffend mogelijke werking ervan met een minimum aan vertragingen, zijn wij voorstander van het creëren van functionele luchtruimblokken en op enig moment erna van een gemeenschappelijk Europees luchtruim. Aan de andere kant dienen we niet uit het oog te verliezen dat het defragmenteren van het luchtruim net zo goed iets kost als de huidige fragmentering ervan. En aangezien het om een gecompliceerd systeem gaat, ben ik voorstander van een geleidelijke invoering van een gemeenschappelijk verkeersleidingssysteem voor het gemeenschappelijk luchtruim, om zo de nodige samenhang te kunnen handhaven. Wel vormt de eenmaking van het Europees luchtruim - nu nog 27 nationale verkeersleidingssystemen - een bedreiging voor de arbeidsplaatsen van verkeersleiders en andere specialisten in deze sector. Volgens de informatie waarover ik beschik loopt er al geruime tijd een redelijk succesvolle sociale dialoog met betrekking hiertoe. Ik denk dat het daarom nodig is deze ogenschijnlijk tegengestelde kwesties met elkaar te verbinden, en wel in het belang van veiligere en doeltreffendere vluchten, met zo min mogelijk vertragingen, en met een zo laag mogelijke risico op gevaarlijke buitengewone omstandigheden. Het gaat hier om niets minder dan mensenlevens, zowel van degenen die vliegen, alsook om het lot van degenen die toezien op het luchtverkeer. Kathy Sinnott namens de IND/DEM-Fractie . - (EN) Mijnheer de Voorzitter, ik stoor me aan de pleidooien hier dat het proces tot oprichting van een gemeenschappelijk luchtruim zou moeten worden versneld. Men schijnt niet te willen onderkennen met welke problemen regionale luchthavens in Europa nu alleen al in de aanloop naar dat gemeenschappelijk luchtruim te kampen hebben. Komt het gemeenschappelijk luchtruim ooit daadwerkelijk tot stand, dan zal dat leiden tot het ontstaan van twee grote knooppunten, namelijk Heathrow, dat staat wel vast, en verder ofwel Frankfurt ofwel Charles de Gaulle, ondersteund door een netwerk van kleiner knooppunten. In mijn land is de concurrentie tussen luchthavens om de beste plaatsen in de hiërarchie van het gemeenschappelijk luchtruim ronduit moordend. Shannon Airport - een knooppunt pur sang - en regionale luchthavens als Cork wordt steeds meer luchtroutes afgenomen, terwijl Dublin Airport chronisch overbelast is. Mijn regering kijkt werkloos toe, want volgens de logica van het gemeenschappelijk luchtruim is het de markt die beslist en niet sociale verantwoordelijkheid of gezond verstand wat betreft regionale en plattelandsontwikkeling. Maar die markt beslist op een zodanige manier dat weliswaar de winsten stijgen, maar voorbijgegaan wordt aan de belangen van de mensen. Dus in plaats van dat we overhaast te werk gaan met dat gemeenschappelijk luchtruim zou ik, zelfs op dit late tijdstip, willen voorstellen om rustig de tijd te nemen om een uitgewogen analyse te maken van de effecten van het beleid. Daarna kunnen we de nodige maatregelen treffen om ons ervan te verzekeren dat grote delen van Europa, zoals het westen en zuiden van Ierland, niet afgesneden worden van een economisch levensvatbaar gemeenschappelijk luchtruim. Reinhard Rack (DE) Mevrouw de Voorzitter, we zijn allemaal bezorgd over het Europees vervoersbeleid. We willen de efficiëntie van alle vervoerswijzen verbeteren, met name van het vervoer door de lucht, en tegelijkertijd voorkomen dat de milieuvervuiling toeneemt. En als het kan, willen we zelfs de milieubalans van het luchtverkeer verbeteren. We hadden op dit punt in Europa al tal van ideeën, zoals de emissiehandel. We hopen onze doelstellingen te bereiken door bijvoorbeeld eventuele belastingen van vliegtuigbrandstof en dergelijke. Dat is op zich geen slechte aanpak, maar zeker niet de weg om ons doel te bereiken. Net als bij het goederenvervoer over de weg moeten we ook in dit geval op zoek gaan naar intelligente oplossingen. Het idee van een open Europees luchtruim en een gemeenschappelijk Europees luchtruim is de juiste aanpak, maar die moet dan wel worden omgezet. SESAR is een stap in de goede richting, maar we moeten nog meer doen. Ik wil tot slot nog een punt te berde brengen, aangezien we volgende week zullen stemmen over dit onderwerp. Congestie komt niet alleen in de lucht voor, maar ook op de grond, vooral op luchthavens. Laten we daarom al die zinloze, bureaucratische regels wat betreft het meenemen van vloeistoffen op luchthavens afschaffen. Daarmee zouden we ons een hoop geld en problemen besparen. Ulrich Stockmann (DE) Mevrouw de Voorzitter, commissaris, we beschouwen het gemeenschappelijk Europees luchtruim als het belangrijkste project voor de toekomst van het vervoer door de lucht. Onder uw voorganger heeft de Commissie altijd gewezen op het belang hiervan en ik geloof ook dat dit het geval is. Ondanks dat we in 2004 een nieuw pakket richtlijnen hebben aangenomen, is er in de lucht nog altijd in zekere mate sprake van patchwork. Er bestaan 58 nationale luchtruimblokken, hoewel we in feite maar één blok nodig hebben, of ten hoogste drie of zes, als we royaal zijn. We weten dat dit patchwork - waarvan de details al werden genoemd - nadelige gevolgen heeft voor de veiligheid, en uiteraard ook voor de economie en de consument. Ons zijn de rondcirkelende, wachtende vliegtuigen en congestie in de lucht bekend, terwijl tegenwoordig ook meer dan vroeger de nadruk wordt gelegd op emissies. We zijn ons bewust dat we op dit punt een grote stap in de goede richting kunnen doen. In haar voortgangsverslag gaf de Commissie aan hoe langzaam de lidstaten vooruitgang boeken, ook al zijn er een paar initiatieven. Verder deed ze daarin voorstellen over hoe ze druk kan uitoefenen. Ik zal nu niet zeggen dat dit zonder enig belang is, en evenmin hoort u mij "Ik heb u gewaarschuwd” zeggen, maar in 2003 hebben we al gezegd dat de "bottom-up”-aanpak niet zal werken, omdat we toen al vermoedden dat de lidstaten verwikkeld zouden raken in discussies over soevereiniteitskwesties ten aanzien van het verlenen van diensten en dat dergelijke wezenlijke kwesties geregeld moeten worden met behulp van een "top-down”-wetgeving. We hebben altijd gedacht dat Eurocontrol wellicht dergelijke regels zou kunnen voorstellen en een voorstel zou kunnen doen dat simpelweg gebaseerd zou zijn op de hoofdzaak, op functionaliteit, waarover de lidstaten dan hadden kunnen twisten, in plaats van afwachten tot ze zelf een soortement patchwork in het leven hebben geroepen via een "bottom-up”-aanpak. Nu is het van belang dat we serieus nadenken over de vraag of we de bestaande kaderwetgeving moeten herzien. Dat is de enige manier om echte druk uit te oefenen en de veranderingen die nodig zijn, teweegbrengen. Mieczysław Edmund Janowski (PL) Mevrouw de Voorzitter, commissaris, in het voorjaar van 2004, toen de Europese Unie de relevante wetgeving aannam, werd alom gesproken over de voordelen voor de civiele luchtvaart als gevolg van de reorganisatie van de luchtvaartwetgeving en van de samenwerking van de civiele luchtvaart met de militaire luchtvaart. Destijds was het Europese systeem sterk gefragmenteerd, wat tot smalle luchtcorridors leidde. Bijgevolg kwam de veiligheid in de lucht zienderogen in geding, had circa twintig procent van alle vliegtuigen vertraging en werd er meer brandstof verbruikt, wat wederom weer schadelijk was voor het milieu. Hoe is de situatie nu, Commissaris? Waarom zijn de zogenoemde "functionele luchtruimblokken” nog niet functioneel? Is dit alleen maar te wijten aan enkele lidstaten? Of beantwoordt onze wetgeving niet meer aan de eisen van de huidige tijd? Ik zou blij zijn met een spoedig antwoord op deze vragen en met het nemen van maatregelen - nu en niet pas eind 2008. De groei van het vervoer door de lucht is enorm. Wat we nu nodig hebben is een adequate wetgeving, een wetgeving die geen papieren tijger is. Wat we ook nodig hebben zijn adequate opleidingen en training voor het personeel. En tot slot: Hoe beoordeelt u deze kwestie in de context van onze EU-buren, mijnheer de commissaris? Saïd El Khadraoui (NL) Voorzitter, commissaris, collega's, ik wil mij aansluiten bij de opmerkingen die reeds gemaakt werden door de collega's en eveneens het dringend karakter benadrukken van de totstandkoming van het eengemaakt Europees luchtruim. Het is ondertussen duidelijk dat de methode van de zachte dwang, die ingevoerd werd met verordening 551/2004 en die de lidstaten wil aanmoedigen om werk te maken van die meer functionele luchtruimblokken, niet gewerkt heeft. Ik begrijp ook dat dit vooral te maken heeft met het feit dat vele lidstaten hard op de rem drukken, liever geen inmenging hebben, hun soevereiniteit benadrukken, enz., maar we mogen ons daar niet bij neerleggen. De luchtvaartsector is bij uitstek een sector die eigenlijk in al haar facetten Europees moet worden aangepakt en dit in het belang van de industrie, de consumenten, de veiligheid en het milieu. Op een moment, mijnheer de commissaris, dat het klimaat zo hoog op de politieke agenda staat, kunnen we ons niet veroorloven dat vliegtuigen nutteloze omwegen maken, massaal veel kerosine verspillen enz. We moeten absoluut dit dossier vooruitduwen, samen met andere instrumenten, SESAR , het emission trading system, enz. We kunnen ons ook niet blijven veroorloven om tientallen miljoenen euro's te verspillen door inefficiënt management van het luchtruim met tal van overbodige luchtvaartcontrolecentra. Daarin kan gerust gesnoeid worden en dat is juist de bedoeling. Bovendien dreigen we de capaciteitslimieten snel te bereiken door de snelle groei in de sector. De bestaande bilaterale contacten met het oog op de vorming van die functionele luchtruimblokken hebben nauwelijks iets opgeleverd en daarom moeten we inderdaad de handen uit de mouwen steken. De aanduiding van een coördinator en stuurgroep lijkt mij een stap in de goede richting, maar tegelijkertijd vrees ik, mijnheer de commissaris, dat die bottom-up benadering onvoldoende zal zijn, dat we de grenzen daarvan bereikt hebben en dat we dus moeten overwegen om nieuwe wetgevende initiatieven te nemen. Silvia-Adriana Ţicău (RO) Mevrouw de Voorzitter, in 2006 openden low-cost-luchtvaartmaatschappijen 225 nieuwe vliegroutes in Europa, wat 1 800 nieuwe vluchten per week betekent. De fragmentatie van het luchtruim op nationaal niveau, met eigen operationele regels en procedures, kan negatieve gevolgen hebben voor de veiligheid van het vervoer, voor de introductie van nieuwe technologieën en voor de kosten. Telkens wanneer een piloot een andere sector binnenvliegt moet hij zijn frequentie veranderen en contact opnemen met de volgende luchtverkeersleider. De luchtverkeersleiding is een kritische schakel geworden. Het is van belang dat er nieuwe functionele blokken worden georganiseerd op basis van beraadslagingen met alle betrokken partijen en dat de lidstaten effectieve maatregelen nemen om een geïntegreerd beheersysteem tot stand te brengen. Ondertussen dienen er investeringen te worden gedaan in efficiëntere vliegtuigen en luchthaveninfrastructuur. Door de toetreding van Roemenië en Bulgarije tot de EU zijn er nieuwe functionele blokken bijgekomen in het gemeenschappelijk luchtruim, die van belang zijn voor zowel het Zwarte Zee-gebied als voor de samenwerking op de Balkan. Jacques Barrot vicevoorzitter van de Commissie. - (FR) Mevrouw de Voorzitter, ik stel de ongeduldigheid van het Parlement zeer op prijs en deel die ook. U krijgt van mij een zeer exact maar bondig antwoord. Geachte dames en heren, het verslag wordt u toegezonden in oktober 2007 en het tweede wetgevingspakket omstreeks medio 2008, dus kan niet worden beweerd dat we helemaal niets doen! We zullen deze vraag heel gedetailleerd beantwoorden. Het tweede punt: ik heb het vermoedelijk al met u gehad over een coördinator, een hogere politieke functionaris, die zorg moet dragen voor een spoedige invoering van de functionele blokken tussen de lidstaten. Gezien de resultaten die we hebben geboekt in het kader van de trans-Europese vervoersnetwerken kan ik zeggen dat dit een zeer zinvolle weg is om onze activiteiten op dit punt te intensiveren. Wat de derde vraag betreft verwijs ik naar Sesar, omdat Sesar bestaat. Het is intussen een gemengde vennootschap waarin alle betrokken partijen vertegenwoordigd zijn. Ik ben van mening dat de invoering van Sesar een einde zal maken aan de slechte gewoonten als gevolg van een door nationale grenzen opgedeeld Europees luchtruim, dat niet meer praktisch en zinvol is. Daarom kan ik een zeer positief antwoord geven op de vraag van de heer Costa, die we met de heer Savary hebben besproken. Ik heb goed geluisterd naar de wensen van het Parlement. Ik ben bereid alles te doen om hieraan te voldoen. De Voorzitter Het debat is gesloten. Schriftelijke verklaringen (artikel 142) Zuzana Roithová schriftelijk. - (CS) De lidstaten hebben afgesproken om gemeenschappelijke luchtruimblokken in te richten voor het toezicht op het gemeenschappelijk luchtruim ongeacht de landsgrenzen. Voordat het zover kwam, botsten er twee vliegtuigen boven Duitsland tegen elkaar en kwamen er 71 mensen om. De noodzaak tot een gemeenschappelijk luchtruim wordt steeds nijpender: op 28 000 vliegbewegingen per dag zijn er hier 57 controlepunten tegen twee in Amerika. Na drie jaar zijn we pas aan het begin. De EU heeft verzuimd de verordeningen van 2004 ten uitvoer te leggen. Met dit geheel aan verordeningen werd beoogd het luchtruim te integreren in de interne dienstenmarkt, en de basis te leggen voor een doeltreffend verkeersleidingssysteem. Dit alles met het oog op de veiligheid, het milieu en een verhoging van de capaciteit van het luchtruim. Tot op heden beschikken we in Europa over 65 radarcentra en 31 verschillende systemen die gebruikmaken van 22 verschillende computernetwerken, en dat terwijl naar verwachting het aantal vluchtbewegingen in Europa over 10 jaar verdubbeld zijn zal. Ik vraag me af of de Europese burger er überhaupt wel weet van heeft dat hun regeringen en parlementen geheel in strijd met hun belang absoluut niet ontvankelijk zijn voor de voordelen van een verenigd Europa. Waarom wordt er zo laks omgegaan met de opbouw van een gemeenschappelijk luchtverkeersleidingssysteem voor zowel de burgerluchtvaart als de militaire luchtvaart boven het verenigde Europa? Omwille van lokale economische belangen? Om de nationale soevereiniteit te waarborgen, ten nadele van de veiligheid van het luchtvervoer en tegen torenhoge kosten? Waar het ons hier nu om gaat is de vraag hoe en wanneer de classificatie van het hoger luchtruim wordt geüniformiseerd, en op welke manier we in de toekomst tevens het lager luchtruim gezamenlijk zullen bestieren. Is het mogelijk de obstakels voor de inrichting van functionele luchtruimblokken over Europa openlijk te benoemen, en te achterhalen welke politieke wil er bij de lidstaten bestaat om hun verplichtingen na te komen? Wat ons eveneens verontrust is het feit dat de bottom-up benadering gefaald heeft. Zelfs na drie jaar hebben de lidstaten nog geen enkel functioneel luchtruimblok ten behoeve van een doeltreffendere luchtverkeersleiding het levenslicht doen zien.

Egyperces felszólalások fontos politikai kérdésekben Elnök A következő napirendi pont az egyperces felszólalások fontos politikai kérdésekben. Petya Stavreva - (BG) Elnök úr, képviselőtársaim, Bulgária számára az egyik legnagyobb kihívást az európai alapokból származó források átlátható felhasználása jelenti. Országunk súlyos hibákat vétett az előcsatlakozási programok kezelésében, aminek eredményeként a PHARE, ISPA és SAPARD programok keretében több százmillió eurót zároltak. Ezek a zárolt összegek az Európai Bizottság részéről komoly jelzésnek tekintendők, amelyet a bolgár kormánynak helyesen kell értelmeznie, és hatályba kell léptetnie a beígért sürgős intézkedéseket. Európai partnereinkhez hasonlóan minden bolgár polgárnak nagyobb elszántságot és állhatatosságot kell tanúsítania a korrupció és szervezett bűnözés elleni harcban és az európai alapok felhasználása feletti megbízható, hatékony ellenőrzés biztosításában. Nem engedhetünk meg maguknak egy elhibázott kezdetet, amikor a közösségi alapokból származó pénzügyi forrásokkal dolgozunk, mivel ez végzetes lenne Bulgária gazdaságára, mezőgazdaságára, a közép- és kisvállalkozói szektorra, és végül a bolgárok életszínvonalának létfontosságú emelésére nézve. Sajnálatos módon az európai alapok hazánkban zajló felhasználásában elkövetett hibák és hiányosságok fő áldozatai az átlagpolgárok, nem azok, akik az országot irányítják. Az Európai Közösséghez való csatlakozással lehetőséget kaptunk arra, hogy európai pénzzel gazdálkodjunk, de ezt az európai szabályok szerint kell megtennünk. Ez egyben nemzeti érdek is. Ezért nem ringathatjuk magunkat abba az ábrándba, hogy a rendszer megreformálása nélkül is ki tudjuk javítani a hibáinkat. Iliana Malinova Iotova - (BG) Hölgyeim és uraim, a világ pénzügyi válsággal néz szembe, amelynek méretét és következményeit egyelőre senki nem tudja pontosan megjósolni. Egyesek már az 1920-as évek Amerikájában lejátszódott nagy gazdasági világválságához hasonlítják. Jelen pillanatban létfontosságú, hogy együtt tegyünk a válság leküzdése érdekében. Egy évvel a választások előtt, válsághelyzetben komoly próbatétel áll előttünk. Vagy sikerül az embereket meggyőzni az európai projekt céljáról és szerepéről, vagy az ellenkező hatást érjük el, és megerősítjük bennük a kételkedést. Ezen a ponton minden másnál nagyobb szükségünk van egy aláírt Lisszaboni Szerződésre. Eddigi közös erőfeszítéseinknek máris megvannak az első pozitív eredményei. Folytatnunk kell ezeket az erőfeszítéseket, legalább három irányban, mert a bankszektor stabilizálása az elsődleges szükséglet ugyan, ez önmagában még nem elég. Ebben a pillanatban csak a tüneteket kezeljük, anélkül hogy foglalkoznánk az okokkal. A jövőbeni európai jogalkotásnak meg kell erősítenie a pénzügyi piacokat ellenőrző és szabályozó mechanizmusokat. Konkrét intézkedésekből álló, nagyszabású csomagra van szükségünk, amely enyhíteni fogja a válság gazdaságra, gyáriparra, és különösen szociális szférára gyakorolt hatását. Végül, de nem utolsósorban, különálló, speciális intézkedési programra van szükségünk az új tagállamok számára, amelyek még nem érték el az európai pénzügyi piacok fejlettségi szintjét, ugyanakkor őket is fenyegetik a válság közvetett következményei: a befektetések zuhanása, a hitelköltségek emelkedése és a kivitelek visszaesése. Alexander Alvaro (DE) Elnök úr, az európai választások előtt és után egyaránt meghallgathatjuk majd a szokásos sajnálatos értékelést, miszerint Európa túlzottan eltávolodott a polgáraitól. Azt kérdezem magamtól, mit tesz az Európai Parlament ebben az ügyben. Nem olyan rég egy kollégámmal benyújtottunk egy online petíciót, amellyel egy bizottság keretében foglalkoznak, ugyanúgy, mint a többi petícióval. Ezt az online petíciót hozzávetőlegesen másfél millió ember írta alá, ami nagyjából megfelel Észtország lakosságának. A Petíciós Bizottság elnöke, Libicki úr nyomására az ügyet az Elnökök Értekezlete elé vitték, azzal a kéréssel, hogy adjanak engedélyt egy parlamenti vitára arról, hogy elvben hogyan kell kezelni az online petíciókat. Maga az a tény, hogy a szóban forgó petíció a Parlament székhelyéről szól, ilyenformán semmilyen szerepet nem játszik, mivel gyakran vitatunk meg ellentmondásos kérdéseket - és azt is jól tudom, hogy nem mindenki osztja a véleményemet. Az viszont, hogy egy ilyen vitát nem engedélyeznek, a másik oldalon pedig arról panaszkodunk, hogy Európa mennyire eltávolodott a polgároktól, egymással összeegyeztethetetlen. Szeretném, ha az Elnökök Értekezlete tenne valamit ebben az ügyben, és talán akkor is észben tartaná ezt, amikor megint az Európa és a polgárok közötti távolságról szóló panaszkodásra kerül a sor. Hanna Foltyn-Kubicka (PL) Elnök úr, az európai és a globális gazdaságot sújtó gazdasági válság talán észre téríthet bizonyos, túlontúl lelkes személyeket. A válság még egy ok arra, hogy ne épüljön meg az északi gázvezeték. Bízom benne, hogy a gazdasági adatok végül majd meggyőzik azokat, akik nem hallgatnak a geopolitikai érvekre, azaz hogy nem bölcs dolog függőségbe kerülni az energiahordozók egyetlen beszállítójától, hogy az Unió tagállamai között belső szolidaritásra van szükség, illetve hogy a balti-tengeri ökoszisztémát valós veszély fenyegeti. Közismert, hogy egy tengerfenéken húzódó csővezeték megépítése és használata lényegesen drágább, mint a javasolt szárazföldi alternatíva. A Gazprom egyáltalán nem vette fontolóra egy alternatív útvonal lehetőségét, amely politikailag és gazdaságilag stabil, kivétel nélkül a NATO-hoz vagy az Unióhoz tartozó országokon keresztül vezetne. Ez arra utal, hogy a beruházók szándékai finoman szólva kétesek. A moszkvai tőzsdét különösen rosszul érintette a világ tőzsdéinek összeomlása. A nehézségei minden előterjesztett észérvnél többet nyomhatnak a latban, beleértve az Európai Parlament véleményét is, amelyben e vállalkozás szárazföldi útvonalának komoly mérlegelését kérte. Van egy lengyel mondás, miszerint minden rosszban van valami jó - de a rossz ezúttal nagyon rosszat jelent. Tunne Kelam Elnök úr, a múlt héten az Amnesty International beszámolt egy esetleges merényletkísérletről Karina Moszkalenko, orosz ügyvéd és az emberi jogok védelmezője ellen. Az autójában kis higanygömböket találtak. Moszkalenko asszony orosz állampolgárok képviseletében körülbelül 30 ügyet nyert meg a strasbourgi Emberi Jogi Bíróságon az orosz állam ellen, és a mérgezési kísérlet is itt, Strasbourgban történt. Másnap a meggyilkolt Anna Politkovszkaja családját képviselte volna egy moszkvai bírósági meghallgatáson. Úgy tűnik, hogy a független oroszországi újságírók elleni gyilkosságsorozat után most a független ügyvédeken a sor. Ezért szolidaritásunkat sürgősen ki kell mutatnunk a lehető leghatározottabb módon, hogy megvédjük azokat az embereket, akik segítenek azokon, akik magukon nem tudnak segíteni. Ioan Mircea Paşcu Elnök úr, az intézményi struktúrák valódi próbája - az EU-t is beleértve - válságos időkben van, márpedig most válságos időszakot élünk. Az úgynevezett új tagok integrációja nem fejeződött be, a Lisszaboni Szerződést még nem ratifikálta az összes tagállam, az importált energiától való függőségünk pedig egyre nagyobb méreteket ölt. Sajnos, miközben a közös fellépés elengedhetetlen, erre gyakran csak lassan és nehézkesen kerül sor, mivel a tagok jobban szeretik az egyéni megközelítést. Ha hagyjuk, hogy az utóbbi eluralkodjon az előbbivel szemben, Uniónk nagy veszélyben van - függetlenül a morális vonatkozástól, miszerint azoknak, akik a legjobban jártak vele, kötelessége gondoskodni arról, hogy erősödjön, ne gyengüljön. És ugyanez vonatkozik a NATO-ra is. Most minden eddiginél nagyobb szükségünk van közös elemzésekre, közös megfigyelésekre, közös álláspontokra és közös fellépésre, tekintettel az előttünk álló, egyre növekvő kihívásokra. Tegyünk így, hogy ne vádolhassanak bennünket azzal, hogy elpazaroltuk a sikeres együttműködés legemlékezetesebb példáját ezen az oly hosszú ideig háborúk dúlta kontinensen. Fiona Hall Elnök úr, mivel az energiahatékonyság javítása a leghatásosabb módszer a CO2-kibocsátások csökkentésére, és tekintve, hogy a közszférának a 2006-os irányelvvel összhangban ebben a kérdésben példamutató szerepet kellene játszania, csalódott vagyok, hogy a strasbourgi parlamenti épületben elvégzett nagyszabású javítási munkálatokkal összefüggésben nem történtek energiahatékonysági fejlesztések. Szeretném tudni, hol lehet megtekinteni az épület energiateljesítményéről szóló tanúsítványt. Ezen túlmenően, a hatóságok részéről teljességgel következetlen dolog, hogy az európai parlamenti képviselőknek megengedték, hogy a Parlament folyosóin egy bika életnagyságú modelljén gyűjtsenek aláírásokat a bikaviadalok elleni írásbeli nyilatkozat támogatására, ugyanakkor azt nem engedték meg, hogy aláírjanak egy lobogót az Európai Parlament egyetlen székhelyére felszólító írásbeli nyilatkozat támogatására. Az egységes székhellyel tudnánk leginkább lefaragni az energiafogyasztásunkat, és évi 200 millió eurót takaríthatnánk meg. Seán Ó Neachtain (GA) Elnök úr, az Európai Bizottságnak most kellene felülvizsgálnia az élőhelyekről szóló irányelv működését az Európai Unióban. Véleményem szerint ezt az irányelvet túl szigorúan alkalmazzák, és most nagyobb rugalmasságra lenne szükség. Az irányelv végrehajtása nagyszabású infrastrukturális fejlesztéseket akadályoz Írország nyugati részén, és a Galway City külső elkerülő viseli ennek következményeit. Ez egy olyan út, amelyre sürgősen szükség lenne, Galway lakossága pedig meg fogja szenvedni, ha ez a fejlesztés nem haladhat előre. Ennek az irányelvnek soha nem az volt a célja, hogy akadályozza a nagyobb közüzemi munkálatokat. Dimas biztosnak most cselekednie kell, és felül kell vizsgálnia ezt az irányelvet, hogy ne akadályozzon olyan fontos fejlesztéseket, amelyek erősíthetnék a régió gazdaságát. Brigitte Fouré (FR) Elnök úr, a világban immár hetek óta súlyos pénzügyi válság zajlik. Sokszor elhangzott már, hogy ennek gyökerei az ellenőrizetlen kapitalizmus túlzásaiban, a konkrét alapokat nélkülöző profithajhászásban és a pénzügyi rendszer szabályozásának hiányában keresendők. Ez az elemzés természetesen meglehetősen helytálló! Kevesebb hangsúly jutott viszont arra, hogy valutánk mekkora viharban találta volna magát az Európai Unió gazdasági és monetáris politikája nélkül. Az euro - mint kimutatták - sokkal jobban ellenállt a válságnak, mint ahogy a márka, a frank vagy a líra ellen tudott volna állni. Az is elég világosan látszik, hogy az Eurogroup által az Európai Unió Tanácsának soros elnökségétől származó kezdeményezés nyomán nyolc nappal ezelőtt meghozott határozatok azonnali hatással voltak a pénzügyi piacokra. Nyilvánvaló, hogy intézkedésekre lesz szükség, hogy a jövőben megelőzzük egy további pénzügyi válság előfordulását. Ahhoz azonban, hogy ezek hatékonyak legyenek, európai szinten kell meghozni őket. Ez a válság megmutatja nekünk, hogy az Európai Unió erős, ha egyhangúlag lép fel. Azt is bizonyítja, ha ezt még bizonyítani kellene, hogy a Lisszaboni Szerződésben előírt intézményi fejlesztésekre nagyobb szükség van, mint bármikor. Ezért több Európára és egy jobb Európára van szükségünk. Antonio Masip Hidalgo (ES) Az Európai Labdarúgó-szövetség durván bánik az Atlético Madriddal, a szurkolóival, sőt, még a spanyol rendőrséggel is. A probléma azonban általánosabb ennél, mivel ezek a szövetségi szervek hajlamosak fokozni a szankciókat, ha az emberek a rendes bíróságokhoz fordulnak. Ez a középkori elképzelés, hogy rám egy bizonyos jog vonatkozik, rád meg egy másik, ellentétes a jogrendünkkel és az európai intézményekkel. Ezért tehát reagálnunk kell. Valójában a végén oda fogunk jutni, hogy kénytelenek leszünk reagálni, mivel ezeknek az önkényes középkori zsarnokoknak is tiszteletben kell tartaniuk a jogot és Európánk szokásos eljárási garanciáit. Magor Imre Csibi (RO) Az Európai Bizottság által múlt héten előterjesztett, az illegális fakitermelésről szóló jogalkotási javaslatnak nagy győzelmet kellett volna jelentenie mindazok számára, akik az évek során aktívan kampányoltak a törvénytelen erdőirtás ellen. A Bizottság azonban egy minimalista, sőt, idealisztikus megoldás elfogadását választotta egy nagyon is valós probléma kezelésére. Nincs előírás a fa legális eredetének igazolására vonatkozóan. A beszállítóknak nem kell bizonyítaniuk termékeik törvényes eredetét. Még az ilyen fajta fa birtoklását és értékesítését sem ismerik el közvetlenül bűncselekménynek. Ha bárki akarata szerint alakíthatja ki a normákat, és nem létezik független állami mechanizmus e tevékenység ellenőrzésére, az Európai Unió mindössze annyit tesz, hogy a jelenlegi törvénytelen gyakorlatokat bátorítja. Szégyen, hogy vállon veregetjük magunkat, mondván, hogy jó munkát végeztünk, miközben az Európai Unió piacáról származó fa törvényes eredetére vonatkozó ellenőrzések valójában továbbra is rendkívül lazák maradnak. Az Európai Parlamentnek határozottabb álláspontot kellene képviselnie az ellenőrizetlen erdőirtás megállítására irányuló harcában. Ennek jegyében arra hívom fel képviselőtársaimat, valamennyi képviselőcsoportból, hogy dolgozzunk együtt e bizottsági javaslat érdemi javításán. Csak egy világos, hatékony törvény elfogadásával tudunk majd határozott üzenetet küldeni a beszállítók felé, jelezve, hogy nem tűrjük meg az illegális fakereskedelmet az EU-ban. Ioannis Varvitsiotis (EL) Elnök úr, Macedónia Volt Jugoszláv Köztársaság miniszterelnöke, Gruevski úr múlt héten nagy vihart próbált kavarni, amit még Brüsszelbe is magával hozott. A tények egyszerűek: négy, a FYROM-ból származó újságírót, akik egy kis csoport által a térségben tartott katonai gyakorlatokra adott reakciókat próbálták rögzíteni, a rendőrkapitányságra kísértek személyazonosságuk megerősítése érdekében, mivel a személyazonosító kártyájuk nem volt náluk. Mindössze 20 percig tartották őket a rendőrkapitányságon. Úgy vélem, Gruevski úr intézkedése teljességgel elfogadhatatlan. Azért is szeretném elítélni Gruevski úr fellépését, mert pár nappal ezelőtt megakadályozta a Koszovóba tartó, a NATO katonai erejéhez tartozó görög katonai egységek skopjei áthaladását. Mindeközben csatlakozni szeretne a NATO-hoz. Evgeni Kirilov Elnök úr, múlt héten az EP küldöttségével együtt Azerbajdzsánba látogattam az elnökválasztás megfigyelése érdekében, amelyet túlnyomórészt a demokratikus normákkal összhangban rendeztek meg. Több parlamenti képviselővel és magas szintű tisztviselővel is találkoztunk, köztük a külügyminiszterrel. Ennek eredményeként azt kell mondanom, hogy csak tovább mélyült az a kezdeti félelmem, miszerint a Nabucco projekt ügyében gyakorlatilag semmi nem történt. Azerbajdzsán még csak nem is tud e projekt kereteiről. Az Európai Bizottság eddig semmit nem tett azon kívül, hogy aláírt egy általános együttműködési megállapodást az energia területén. Szerintem ez nevetséges, hogy egyrészről hallhatjuk, ahogy a biztosok folyamatosan hangzatos szavakkal ecsetelik, milyen fontos ez a projekt az egész Európa számára, ugyanakkor az egyes uniós országokra hagyják a feltételekről szóló tárgyalásokat. Hazámban, Bulgáriában, azt szoktuk mondani, hogy nem zörög a haraszt, ha nem fújja a szél. Ebben a konkrét esetben túl sok a zörgés, miközben sehol nincs a szél, azt pedig mindnyájan tudjuk, hogy nagyon erős versennyel nézünk szembe. Ha a Bizottság nem aktivizálja magát elég gyorsan, a végén az egész projekt füstbe megy. Eoin Ryan Elnök úr, szerintem mindnyájan örömmel fogadjuk azt a tényt, hogy a pénzügyi piacokon megkezdődött egyfajta visszatérés a normális állapotokhoz. Ez a válság azonban sajnos nem egy fronton zajlik, és más területekkel is foglalkozni kell. Ezek közé tartozik a hitelkártyák piaci szegmensének egésze. A hitelek terén a jelenlegi gyakorlat fenntarthatatlannak bizonyult, az egyének szintjén és tágabb értelemben egyaránt. Az elmúlt években tévéműsorok, újság- és folyóiratcikkek hívták fel a figyelmet annak veszélyeire, amikor olyan emberek rendelkeznek több hitelkártyával, akiknek már egy ilyen kártya kifizetése is problémát jelent. Nyilvánvalóan az egyén dolga, hogy e tekintetben felelősségteljesen járjon el, de a pénzügyi intézményeké is, és egyre nagyobb mértékben a kiskereskedőké, hogy felelősen járjanak el, amikor ezeket a kártyákat reklámozzák és odaadják. A nyilvánosság képviselőiként a mi dolgunk, hogy gondoskodjunk polgáraink megfelelő tájékozottságáról. Stabilizálhatjuk a piacokat, próbálkozhatunk a tőkeinjekciókkal, de ha nem foglalkozunk a felelős hitelezői tevékenység kérdésével - nemcsak nemzeti és nemzetközi szinten, hanem a gazdasági rendszer valamennyi szintjén -, akkor a fellendülés végül valószínűleg csak korlátozott és fenntarthatatlan lesz. Hogy ezt elhelyezzem a megfelelő kontextusban: a hitelkártyák értékpapírosított piaca körülbelül olyan nagy, mint a másodlagos jelzáloghitel-piac. Lívia Járóka Elnök úr, évről évre nagymamák, anyák és lányok ezrei esnek áldozatul a mellráknak. Az európaiakat különösen nagymértékben érinti ez a betegség: az európai nők körében a mellrák a leggyakoribb daganatos betegség, amelyből becslések szerint minden évben 430 000 új esetet diagnosztizálnak. E szörnyű betegség leküzdése érdekében az első lépés a tudatosság. Ebben a hónapban az európaiaknak a korai felismerést kell előtérbe helyezniük a megelőzés elsődleges módjaként. A felismerés ebben nagyon fontos, meghatározó jelentőségű kérdés, mivel Amerikában például az esetek 41%-át nagyon korai szakaszban diagnosztizálják, míg ez az arány Európában csak 29-30%. Az EU-ban azonban 10 nő közül egynél kialakul a mellrák, mielőtt betöltené a 80 éves kort; és minden két és fél percben újabb nőnél diagnosztizálják a mellrákot. A mellrákkal kapcsolatban a nyers valósághoz az is hozzátartozik, hogy minden hét és fél percben egy nő belehal ebbe a betegségbe. Európában 2006-ban 132 000 nő halt meg mellrák miatt. Az idén októberben a döntéshozatal minden szintjén szükség van a mellrákkal kapcsolatos tudatosságot, a korai felismerést és a megelőzést erősítő intézkedésekre. Richard Corbett Elnök úr, a közvélemény sok tagállamban nem érti, hogy - különösen a gazdasági válság idején - miért költünk évi közel 200 millió eurót arra, hogy idejöjjünk Strasbourgba, különösen azután, hogy ezt egy negyedévig szüneteltettük, és nagyon sikeresen meg tudtuk tartani az üléseket Brüsszelben. Ráadásul ezért nagyon gyakran a Parlamentet érik a vádak, holott természetesen a tagállamok, a nemzeti kormányok rendelkeznek a helyzet megoldásához szükséges hatáskörrel. Tekintettel a francia elnökség jelenlétére, szeretném felkérni a kormányokat e kérdés újbóli mérlegelésére, és mivel mindnyájan tudjuk, hogy Franciaország és Strasbourg számára egyaránt elfogadható megoldásra kell jutnunk, azt javasolnám, hogy a Brüsszelbe költöző parlamenti ülések helyett Strasbourgban esetleg ülésezhetne az Európai Tanács. Ebben lenne bizonyos intézményi logika. A Bizottságnak, a Parlamentnek és a szokásos Miniszterek Tanácsának, amelyek napi szintű párbeszédet folytatnak, ugyanabban a városban, Brüsszelben kellene lenniük. Az Európai Tanácsnak, amely egy stratégiai szerv, bizonyos távolságot kellene tartania a mindennapos tevékenységektől. Ezért ülésezhetne Strasbourgban, amivel Strasbourg ugyanolyan presztízsre tenne szert, mint az Európai Parlament üléseivel. Philip Bradbourn Elnök úr, az évek folyamán egyre inkább nyilvánvalóvá vált, hogy az EU adófizetőinek elege van abból, hogy évi 200 millió eurót fizetnek csak azért, hogy mi havi négy napot Strasbourgban dolgozhassunk. Konkrétan ezeknek az utazásoknak a környezetvédelmi hatása - tudtommal - átszámítva megfelel a jumbo jetek 13 000 transzatlanti útjának - és minderre egy olyan időszakban kerül sor, amikor maga a Parlament drákói szigorral próbál fellépni az európai vállalkozásokra vonatkozó környezetvédelmi rendeletben. Ez bizonyosan a bort iszik és vizet prédikál tipikus esete. Az augusztusi és szeptemberi események bebizonyították, hogy nem szükséges ideutaznunk, hogy a Parlament brüsszeli épülete alkalmasabb a hivatalos üléseink lebonyolítására, és hogy az uniós polgárok lényegesen jobban örülnének annak, ha abbahagynánk ezt a havi szintű ingázást. Szerintem nonszensz, hogy a Parlament már oly régóta nem képes foglalkozni ezzel a kérdéssel, és nyomást gyakorolni a Tanácsra, hogy vessen véget ennek a repülő cirkusznak. Elnök Köszönöm - mindig vannak új érvek. Glyn Ford Elnök úr, bizonyára örömmel hallja majd, hogy én nem Strasbourgról fogok beszélni, sőt, még azt sem teszem szóvá, hogy a látása bizonyára romlott, hiszen az Ön által felszólított képviselők körülbelül fele láthatólag nem tartózkodik itt a teremben. Amiről beszélni szeretnék, az a Penhallow-tűzeset - amelyet korábban már említettem itt a Házban - egy tűzszerencsétlenség, amely tavaly augusztus 17-18-án történt a választókerületemben. Egy nemrég elkészült hírlevél szerint a tűzgátló ajtók nem voltak megfelelőek, sprinkler berendezéssel valójában meg lehetett volna menteni a hotelt a teljes leégéstől, és a tűz voltaképpen gyújtogatás volt. Ez mind spekuláció, egy bevallottan tapasztalatlan tűzoltótól, de az a probléma, hogy a hivatalos jelentést sem a tűzoltóság, sem a rendőrség nem adta ki. Mivel Kuneva biztos éppen most vizsgálja az európai szállodák tűzbiztonságának javítására irányuló javaslatokat, megkérhetném arra, hogy szorgalmazza az Egyesült Királyság hatóságainál egy jelentés tényleges kiadását, hogy végre a végére járhassunk ennek az ügynek? Anna Záborská - (SK) Gyakran elhangzik manapság, hogy a fák nem nőnek az égig. A bankoknak sikerült meggyőzni a gyengéket és rászorulókat arról, hogy az 1%-ra felvett kölcsönökből jó életet élhetnek, ugyanakkor arra már nem hívták fel a figyelmüket, hogy ez az 1% csak korlátozott időre szól, és ez hamarosan véget ér. A mindenáron való profithajhászás a pénzügyi rendszer összeomlását vonta maga után. A kérdés részletesebb vizsgálatát a pénzügyi szakértőkre hagyom, én mindössze annyit szeretnék tenni, hogy óva intek a korlátlan szabadságtól egy olyan területen, amely engem is érint, és amellyel itt a Házon belül megbíztak. Ma azokban a társadalmakban, ahol a férfiak és nők száma milliárdokban mérhető, milliók ölik meg a lányokat. A nők választási szabadsága a szülés előtti diagnosztikával szövetkezve a női nem kiirtásának eszközévé vált. Most már jól tudjuk, hogy a profit nem emelkedhet a végtelenségig, és ugyanez az erkölcs területéről is bizonyosan elmondható. A korlátlan szabadság ellenünk fordul. Meg kell tanulnunk felismerni azt a pillanatot, amikor egy fa eléri a természetes magasságát, és tisztelni azért, ami. Csaba Sándor Tabajdi (HU) Elnök úr! Magyarország két szomszédjánál, Ausztriában és Szlovéniában választásokat tartottak, és mind a két országban szociáldemokrata győzelem született. Említette, hogy Borut Pahor úr európai parlamenti képviselőtársunk lemondott mandátumáról, és valószínűleg Szlovénia miniszterelnöke lesz. Ugyanakkor, ami miatt szót kértem, hogy rendkívül aggasztó az, ami Ausztriában történt, hogy a szélső-jobboldal majd 30%-ot szerzett a legutóbbi választásokon. Ez az eredmény minden európai állampolgárt aggodalommal tölt el. A pénzügyi válság leküzdése mellett ma a legfontosabb európai feladat szerte Európában a szélsőséges jelenségek visszaszorítása. Nagyon jó, hogy a szociáldemokraták elnöke, a leendő kancellár Fayman úr határozottan kiállt, hogy semmiféle együttműködés nem lehet a szélső-jobboldallal Ausztriában. A barna-veszéllyel szemben valamennyi demokratikus, jobboldali-baloldali erőnek össze kell fogni Európában. Köszönöm a figyelmet. Csaba Sógor (HU) Soknyelvűség és kultúrák közti dialógus nem zárja ki annak a lehetőségét, hogy az egy kultúrához tartozók és egy nyelvet beszélők találkozhassanak, nemzetközi szervezeteket, tanácskozó testületeket hozzanak létre. A franciaajkúak nemzetközi szervezete 5 kontinensen, 55 tagállamban, közel 200 millió franciául beszélő politikai, kulturális és gazdasági együttműködését segíti. A Zsidó Világszövetség '36 óta 100 országban hangolja össze tagjainak érdekvédelmét. Létezik egy Zsidó Parlamenti Képviselők Világegyesülete is. Románia külügyminisztériumának keretén belül működtet egy határon-túli románok ügyosztályát is. Hasonló célból alakult meg a Kárpát-medencei Képviselők Fóruma is. A 8 országba szakadt magyarság politikai képviselői évente egyszer összeülnek megbeszélni közösségeik, országaik gondjait, jövőjét. Az európai normákkal össze nem egyeztethető, hogy bármely közösséget - legyen a francia, zsidó, román vagy magyar - békés érdekvédelmi törekvései miatt támadják, mint ahogy az a napokban Szlovákiában történik. Köszönöm. Silvia-Adriana Ţicău (RO) A TEN-T hálózat (transzeurópai közlekedési hálózat) jelenleg számos komoly kihívással néz szembe. Egyrészről késések voltak tapasztalhatók mintegy 30 kiemelt projekt végrehajtásában az érintett tagállamoktól származó finanszírozás hiányából kifolyólag, másrészről pedig immár 2005 óta jelen van az a vágy, hogy a TEN-T hálózat úgy bővüljön ki, hogy Európa közlekedési hálózatát integrálja az Unió szomszédos államainak hálózatával. A Bizottság által a közelmúltban szervezett szeminárium gyakorlati vita- és konzultációsorozatot indított a kiemelt TEN-T projektek listájának 2010-es felülvizsgálatáról. Véleményem szerint nagysebességű vonatokra lenne szükség, amelyek Bukarestet, Constanţát és Szófiát összekötnék a többi európai fővárossal. Emellett a romániai kikötők és repülőterek fejlesztésének és a Románia, Moldova és Ukrajna közötti határszakaszon tervezett, határokon átnyúló projektek végrehajtásának is ismét be kellene kerülnie a kiemelt TEN-T projektek közé. Ezen túlmenően a TRAN Bizottság küldöttsége, amely október elején Romániába látogatott, támogatja, hogy a Duna fontosabb szerepet kapjon az európai közlekedéspolitika fejlesztésében. Kathy Sinnott Elnök úr, a globális pénzügyi válság, amely Amerika bankrendszerét összeomlással fenyegette, három héttel ezelőtt az Atlanti-óceánon innen is elkezdte szedni áldozatait. Választóim közül sokak számára a gazdasági katasztrófa korábban csak elméleti fogalom volt, de azóta ez már sokkal inkább a nyers valóság, semmint távoli veszély, hiszen sokan elveszítik az állásukat, az ingatlanárak mélyponton vannak, és szociális szolgáltatások szűnnek meg. Üdvözlöm a Bizottság és a tagállamok gyors intézkedését a betétek biztosítása és a bankok tőkéjének alátámasztása terén, mivel egy globális válságnak nem kell sok idő ahhoz, hogy belföldre is begyűrűzzön. Zita Pleštinská - (SK) A közép-európai kommunista rendszerek az egyházat belső ellenségnek tekintették, és különösen akkor kezdtek félni tőle, amikor 1978. október 16-án a lengyelországi Karol Wojtylát pápává választották. Szeretném megragadni ezt a lehetőséget, hogy köszönetet mondjak lengyel kollégáimnak, amiért felkértek, hogy csatlakozzak az Európai Parlamentben tartott, II. János Pál pápasága kezdetének 30. évfordulójáról és az Európai Parlament színe előtt, Strasbourgban elmondott beszédének 20. évfordulójáról megemlékező eseményt szervező csoporthoz. Szavainak - "Ne féljetek!” - meghatározó szerepe volt a bátorság ösztönzésében, különösen a keresztények körében, és ez a bátorság vezetett el azokhoz az eszmei forradalmakhoz, amelyek Közép-Európában végül a totalitárius kommunizmus összeomlását vonták maguk után. Az emberiség ma ismét keresztúthoz érkezett. Világunkat vagy virágzó kertté alakítjuk, vagy romlásba döntjük. Határozottan hiszem, hogy ma minden eddiginél jobban kell figyelnünk II. János Pál üzenetére. Harlem Désir (FR) Elnök úr, Corbett úr és mások beszédeire szeretnék reagálni a strasbourgi visszatérésünkkel és az ezzel járó működési költségekkel kapcsolatban. Tény, hogy Európa nemcsak arról szól, hogy mi az ésszerű. Bár törekszik az ésszerűségre, egyúttal azonban jelképek alapján is működik. Nem képez egységes államot, és nem csak egy fővárossal működünk, ahol az összes intézményünk székhelye megtalálható. Egy részük itt van Strasbourgban; a Központi Bank Frankfurtban; a Gyógyszerügynökség pedig, úgy tudom, az Egyesült Királyságban. Mindennek megvan az ára. Azt is tudjuk azonban, milyen árat kell fizetni Európa hiányáért; történelmünk során elégszer megfizettük ezt az árat. Ilyenformán a 200 millió euro - ha ez is azon elemek egyike, amelyek segítségével az intézmények helyesen tudnak működni, és például így válik lehetővé, hogy Európa jobban megértse a pénzügyi piacok problémáit, és a jövőben esetleg 1000 milliárd eurót takaríthasson meg a pénzügyi intézmények megmentésére szolgáló terveivel - szerintem nem túlzott ár a helyesen működő demokráciáért. Rareş-Lucian Niculescu (RO) Azért kértem szót, hogy felhívhassam a Parlament figyelmét egy súlyos problémára a vidékfejlesztésre irányuló európai támogatások romániai igénybevételének folyamatával kapcsolatban. Sajnálom, hogy ezt kell mondanom, de a román hatóságok módszeresen megsértik a támogatások lehetséges kedvezményezettjeinek nyújtandó helyes, átlátható tájékoztatás elvét. A román nemzeti vidékfejlesztési program két fontos intézkedéséhez a közelmúltban jelent meg a pályázati útmutató, mindenfajta promóciós vagy tájékoztató kampány nélkül, mindössze egy nappal a támogatás iránti pályázatok benyújtására kijelölt időszak kezdete előtt. A vidékfejlesztési támogatások odaítélésével járó bürokratikus teher bármely polgár számára rettenetes. A kért dokumentumok némelyikének beszerzéséhez legalább egy hónap szükséges, miközben a projektek benyújtására vonatkozó határidő az adott hónap végén lejár. Úgy vélem, a közösségi jogszabályoknak világosabb, szigorúbb szabályozást kellene előírniuk, hogy el lehessen kerülni az ilyen helyzeteket. Ellenkező esetben az európai támogatások nem fogják elérni a megfelelő célkitűzéseket. Britta Thomsen (DA) Elnök úr, biztos úr, hölgyeim és uraim, szeretném felhívni a Parlament figyelmét arra a tényre, hogy a dán kormány nem hajtotta végre az egyenlő bánásmódról szóló 2002/73/EK irányelvet. A Bizottság 2007. március 21-én felszólító levelet küldött a dán kormánynak, amelyben többek között arra mutatott rá, hogy Dánia nem tesz eleget az irányelv rendelkezéseinek egy olyan testület kinevezését illetően, amely elősegíti, elemzi, ellenőrzi és támogatja a nőkkel és a férfiakkal szembeni egyenlő bánásmódot. Dániának a korábbi kormány idején volt ilyen testülete, de ezt a jelenlegi kormány eltörölte, ugyanabban az évben, amikor az irányelvet bevezették. A Bizottságnak most cselekednie kell, és el kell rendelnie a dán kormánynak egy olyan testület létrehozását, amely gondoskodik arról, hogy a dán nők ne kerüljenek még nagyobb hátrányba az egyenlő bánásmód és az egyenlő díjazás tekintetében. Colm Burke Elnök úr, a határokon átnyúló egészségügyi ellátásra vonatkozó betegjogokról szóló bizottsági javaslat a betegek jogainak kibővítésére törekszik, hogy külföldön is kezeléshez juthassanak, amennyiben hazájukban a kezeléshez való hozzáférésben indokolatlan késedelmet tapasztalnak. A közelmúltban a választókerületemben éppen ennek az indokolatlan késedelemnek egy krónikus példájára hívták fel a figyelmemet. A HSE déli régiójába tartozó gyermekek 48 hónapot kénytelenek várni a fogszabályozási kezelésre. A várakozási idő ráadásul az elmúlt három évben még hosszabb lett. Őszintén remélem, hogy a határokon átnyúló ellátásról szóló javaslattal tudunk tenni az ilyen indokolatlan késedelmek lerövidítése érdekében azáltal, hogy a megkönnyítjük betegeknek, hogy másik országba utazva időben hozzájussanak a minőségi kezeléshez.. Végső soron minden betegnek joga kell, hogy legyen ahhoz, hogy színvonalas kezelésben részesüljön az otthonához közel, de a szolgáltatásban mutatkozó nyilvánvaló hézagok esetében rendelkeznünk kell a szabad utazás jogával, hogy külföldön részesüljünk a szükséges kezelésben. Marie Panayotopoulos-Cassiotou (EL) Elnök úr, a közelmúltbeli válság arra tanított minket, hogy a szolidaritásra kell támaszkodnunk, nem az individualizmusra, változtatnunk kell az életmódunkon, Európai Unióként pedig nagy jelentőséget kell tulajdonítanunk annak, hogy az egyes tagállamok hogyan tudják hatékonyan kezelni a saját problémáikat. Ennek azonban az élet minden megnyilvánulási formájára kell vonatkoznia, nemcsak a gazdasági problémákra. Vonatkoznia kell a nemzeti életmód tiszteletben tartására is, és itt most a vasárnapi pihenőnapra gondolok A vasárnapot mint pihenőnapot az időszámításunk szerinti negyedik században fogadták el, és nem szabadna egy olyan európai modell felé haladnunk, amely leszámol ezzel. Bízom benne, hogy ilyesmi Európában soha nem fog megtörténni. Pál Schmitt (HU) Köszönöm, Elnök Úr! Éppen három éve kezdte meg Horvátország az Európai Unióval. A közös parlamenti bizottság néhány nappal ezelőtt rendezett 8. ülésén megállapítottuk, hogy Horvátország ez idő alatt minden téren jelentős haladást ért el. A 35 tárgyalási fejezetből 21 megnyitásra került, emellett rendkívüli erőfeszítést tesz, hogy végrehajtsa a szükséges reformokat, és megfeleljen a teljes jogú tagság feltételeinek. Bízom benne, hogy az Európai Bizottság november 5-én esedékes horvát országjelentéssel együtt egy menetrendet is készít, amelyben világos útmutatót ad a horvát kormány számára, hogyan zárhatók le a csatlakozási tárgyalások 2009. év végéig, a Barroso-bizottság hivatali idejének lejártáig. Ez a menetrend azonban csak akkor tartható, ha sikerül felgyorsítani a tárgyalásokat és a Tanács hajlandó újabb fejezetek megnyitására az év végéig. Meggyőződésem, hogy Horvátország belépése példaértékű lesz a szomszédos országok számára, és egyben fontos stabilizáció-tényező a térségben. Köszönöm. James Nicholson Elnök úr, azon három észak-írországi európai parlamenti képviselő egyikeként, akik 1994-ben közreműködtek az eredeti PEACE-támogatás biztosításában, amely véleményem szerint óriási mértékben hozzájárult Észak-Írország társadalmi és gazdasági jólétéhez, személyesen szeretném megköszönni és elismerni mindazok kemény munkáját, akik az azóta eltelt évek folyamán idejüket feláldozva jelentős erőfeszítésekkel járultak hozzá a helyi stratégiai partnerségek munkájához. Ők vállalták fel a végrehajtás terhét, ez pedig, jól tudom, nagyon fárasztó feladat volt. Idén decemberben le lesznek állítva, és valami kevés köszönetet fognak kapni az elért eredményekért. Sokan bírálták a PEACE programot, azzal a váddal, hogy az eredményei nem mérhetők. Én azonban azt mondom a bírálóknak, hogy tévednek: a program elősegítette a helyi szintű együttműködést és partnerséget, és ez nem jöhetett volna létre a PEACE-támogatás nélkül. Olyan emberek kerültek össze a partnerségekben, akiknek erre máskülönben soha nem lett volna lehetőségük, ha nincs a PEACE program. Megkérhetném Önt, elnök úr, hogy az átfogó stratégiai partnerségek tanácsa felé írásban tolmácsolja e Parlament köszönetét - mivel nekünk is központi szerepünk van az elért eredményekben - azoknak az embereknek, akiket minden formaság nélkül leállítottak azok után, hogy hosszú évekig állhatatosan dolgoztak, időt és energiát nem kímélve, abban a reményben, hogy segítenek az embereknek? Ioannis Gklavakis (EL) Elnök úr, október 16-án ünnepeltük az Élelmezési Világnapot. Amikor 1980-ban kijelölték ezt a napot, a cél az éhezés csökkentése volt. Mára azonban az a paradox helyzet állt elő, hogy két csapással kell küzdenünk egyidejűleg: az éhezéssel és az elhízással, amelyek közül az éhezés a fejlődő világot, az elhízás a fejlett világot sújtja. Az éhezés manapság hozzávetőlegesen 850 millió embert fenyeget a Földön, és minden évben körülbelül 40 millióan halnak éhen. Becslések szerint 2 milliárd ember szenved az éhezéstől, a fejlődő világban pedig a gyermekhalálozás 55%-a az elégtelen táplálkozás következménye. A másik oldalon viszont a nyugati modell olyan betegségek kialakulásához vezet, mint az elhízás, a különféle daganatos betegségek és a cukorbetegség: olyan betegségekhez, amelyek becsléseink szerint 2020-ra a halálesetek 72%-áért lesznek majd felelősek. Azt javaslom, hogy az Európai Parlament indítson kampányt a mediterrán étrend bevezetése érdekében. Avril Doyle Elnök úr, amennyiben ezen a héten jóváhagyják, feltétlenül szükséges, hogy a Bizottság által kijelölt Ashton bárónő elérje a helyes egyensúlyt egyrészről az EU élelmiszerbiztonsága és élelmiszerfüggetlensége, másrészről a fejlődő piacoknak a szabad kereskedelem ösztönzése terén történő segítése között, függetlenül az AKCS-nemzetekkel fennálló kapcsolatunktól, amely számukra és számunkra egyaránt rendkívül fontos. A sokoldalú kereskedelmi rendszer az ilyen piacok megnyitása révén jelentős mértékben hozzájárult a globális jóléthez, és a Kereskedelmi Világszervezet (WTO) nagyon hatékonynak bizonyult azon a téren, hogy egyenlőbb feltételeket biztosítson a szegényebb nemzetek számára. A jövőbeni WTO-megállapodásoknak azonban nem szabad szükségtelen kockázatoknak kitenniük uniós gazdaságunk létfontosságú szektorait. A jelenleg rendelkezésre álló javaslatok alapján veszélybe kerülne az EU jövőbeni mezőgazdasági termelése. Az előrejelzések szerint a szarvasmarha-ágazatból származó eredmény értéke csak Írországban évi 120 millió euróval csökkenhetne, és a mezőgazdasági eredmény értékének visszaesése összességében, Írország egészét nézve akár az évi 450 millió eurót is elérhetné. Nem hagyhatjuk jóvá az EU stratégiai élelmiszerbiztonságát érő fenyegetéseket, ezért a biztos a kihívásokat rejtő új munkakörében bölcsen teszi, ha gondosan odafigyel a Parlament aggályaira, és tiszteletben tartja az EU kormányaitól kapott megbízatását. Elnök A napirendi pontot ezzel lezárom. Azt ajánlanám, hogy a képviselők csak akkor kérjenek szót, ha úgy tervezik, hogy jelen is lesznek.

2012. aasta eelarveprojekti käsitlevad kolmepoolsed kohtumised (arutelu) Juhataja Esimene päevakorrapunkt on Francesca Balzani poolt eelarvekomisjoni nimel koostatud raport volituse kohta 2012. aasta eelarveprojekti (2011/2019 (BUD)) käsitlevaks kolmepoolseks kohtumiseks. Francesca Balzani raportöör. - (IT) Austatud juhataja, kallid kolleegid! Kolmepoolseks kohtumiseks antud volitusega jõudis eelarvemenetlus kõige konkreetsemasse etappi - etappi, kus eelarvepädevad institutsioonid asuvad tegelikult pidama kõnelusi, millel võivad olla kasulikud ja tähendusrikkad tulemused. Just seetõttu loodan ma, et kolmepoolne kohtumine on võimalus, mis kasutatakse ära ja mida ei tohi lasta käest. Me alustasime eelarvemenetlust ülimalt realistlikus vaimus. Liikmesriigid viivad praegu ellu ranget riigieelarve konsolideerimispoliitikat, milles tuleb leida vajalik tasakaal kriisiga võitlemise ning majanduse ja investeeringute taastamise vahel. See on põhjus, miks saab siin täita olulist rolli ja lausa peab seda tegema Euroopa Liidu eelarve, mis annab suure ja ainulaadse võimaluse kindlustada kuludele, investeeringutele ja rahalistele vahenditele lisandväärtus. Selles olulises rollis on hädavajalik lähtuda Euroopa 2020. aasta strateegiast. Euroopa Parlament on päris algusest peale seadnud Euroopa 2020. aasta strateegia eelarvekõnelustes kesksele kohale. 2012. aasta eelarve saab olla ja peab olema esimene samm mainitud strateegia elluviimiseks konkreetsete meetmete võtmisel, sest on ju see strateegia meie liidule n-ö uue elu sissepuhumiseks valitud vahend. Selles mõttes tõstab Euroopa 2020. aasta strateegiale finantsmõõtme andmine esile meie järjepidevuse ja usaldusväärsuse ning annab neile keskse tähenduse. Meil ei ole võimalik luua niisugust kõikehõlmavat strateegiat ilma seda kohe rakendamata, eriti ajal, mil säärane majanduse taastamise vahend tuleb kujundada nii, et selle mõju oleks täielikult tunda. Järjepidevus, usaldusväärsus ja ulatuslik Euroopa 2020. aasta strateegia on seega otsustavad ja tähtsad ka praegu Euroopa Liidule ja meie ühisrahale vajaliku stabiilsuse tagamisel. Esiplaanile tõusevad veel muudki tõsiasjad ja poliitikavaldkonnad. Pean silmas Vahemere piirkonna demokraatia edendamist ning vajadust tagada Euroopa Liidule välismõõde, sest praegu saaks liit tõesti taastada oma olulise juhirolli ja täita seda. Ärgem unustagem, et eelarve näol ei ole tegemist lihtsalt dokumendiga, mis tuleb heaks kiita, kui eelolevaks aastaks on vaja mingit arvestust. Eelarve on ka vahend, mis peab kogu aasta vältel toimima. Seega tuleb seda küsimust hoolikalt käsitleda mitte üksnes seoses järgmiseks aastaks tehtavate maksete, vaid ka käesoleva aasta ehk 2011. aasta eelarve täitmisega. Järjepidevus, usaldusväärsus ning eelarve range, otsustav ja kindlameelne kasutamine kriisiga võitlemiseks ja liikmesriikide konsolideerimispoliitika hüvitamiseks - kõik see nõuab meilt tõsist pühendumist ja peab tõesti kindlustama, et me taas kord täidame olulist rolli Euroopa Liidu turvalisuse tagamisel ning eelkõige - ja see on minu jaoks suurim mureküsimus - kutsub meid mitte laskma raisku kolmepoolse kohtumise võimalust. Kolmepoolne kohtumine võib olla ja peab olema väärtuslik võimalus konkreetsete ja kasulike mõtete vahetamiseks, mis sel aastal peab viima meid ühise arusaamani selles, milliseid eelarvevalikuid meil tuleb teha. Leian, et nii tähtsa dokumendi, nagu eelarve kallal töötades on ühiste valikute tegemine suurepärane märk meie suutlikkuse kohta teha liidus koostööd ja see on praegusel ajal eriti oluline. Janusz Lewandowski komisjoni liige. - Austatud juhataja! Olen siin, et kuulata teie arvamusi komisjoni esitatud eelarveprojekti ja kolmepoolseks kohtumiseks antava volituse kohta. Meil seisab ees tähtis töö ning eelseisval kolmepoolsel kohtumisel on meil peagi võimalik arutada Euroopa Parlamendile huvi pakkuvaid küsimusi. Kuid on selge, ja see tuli välja ka raportööri ettekandest, et praegustes ebaharilikes tingimustes ei saa 2012. aasta eelarve koostamine ja kompromisside tegemine toimuda tavapärasel moel. Seetõttu tuleb leida tasakaal eelarve konsolideerimise ning majanduskasvu ja tööhõivet soodustavate investeeringute vahel ning ma leian, et see kajastub ka meie projektis. Isegi kriisi ajal on meil vaja teha investeeringuid, et tugevdada Euroopa majanduse ülimalt nõrka elavnemist. Siin on siis osa meie vastusest, mis sisaldub 2012. aasta eelarves. Me oleme selgelt parandanud Euroopa 2020. aasta strateegiaga seonduvaid prioriteete. Meie hinnangul hõlmab see 62,6 miljardit eurot, mis moodustab 43,5% kogu eelarveprojektist. Muudetud on ka Lissaboni lepinguga seotud kulutusi, mis on suurenenud 4%. See on esimene osa vastusest. Teine osa vastusest on mõistagi range halduspoliitika, komisjoni mitte suurendamine ja niinimetatud negatiivsed prioriteedid programmide äärmiselt karmiks hindamiseks - et näha, kas need toimivad või ei - ning tulemustest lähtudes mõnedes valdkondades ka olemasolevas 2012. aasta finantsplaneeringus ettenähtust väiksema mahuga eelarvete koostamine. Seetõttu on 2012. aasta eelarveprojekti maht peaaegu 9 miljardi euro võrra väiksem 2012. aastaks koostatud finantsperspektiivis sätestatud ülemmäärast. Ainult eelarveprojekti koostamisest ei piisa. Meil kõigil on kohustus reageerida muutustele ülemaailmselt. See puudutab eelkõige Vahemere lõunapiirkonda. Seega leppisime me nädal aega tagasi kokku 2012. aasta eelarve kirjalikus muutmisettepanekus nr 1, et suurendada eelarve mõju meie naabruskonnale ja iseäranis Vahemere lõunapiirkonnale aastatel 2011, 2012 ja 2013 enam kui 1,3 miljardi euro võrra. Eelolevaks aastaks tähendab see veel peaaegu 500 miljoni euro eraldamist Vahemere lõunapiirkonna ja üldse kõnealuse ümbruskonna tarvis. Sellega kulutatakse ära rubriigi 4 jaoks kavandatud varu ning lisaks võetakse vahendeid paindlikkusinstrumentide arvelt 150-153 miljoni euro ulatuses. Tulemus on selline nagu esitatud. Maksed peaks kasvama 4,9%, aga seda mitte lõbu pärast, vaid selleks, et täita olemasolevad õiguslikud kohustused, mis suurenevad finantsperspektiivi lõppemisel. Pean veel kord kordama, et see on 2012. aastaks kehtestatud ülemmäärast täpselt 8,8 miljardit eurot vähem. Suurendatakse kulutusi teadus- ja arendustegevusele ning ühtekuuluvuspoliitikale, milles leiavad nüüd aset muutused, sest abikõlblikud programmid on lõpule viidud ja me peame tasuma liikmesriikide arved. Kuid üldjoontes on isegi ühtekuuluvuse valdkonnas kulud oluliselt väiksemad liikmesriikide 2012. aasta parandatud prognoosides ettenähtust. Kokkuvõttes ei arva ma, et nõukoguga tuleviku üle peetavad kõnelused on kerged. 2011. aasta eelarvemenetluse kogemus oli väga õpetlik. Meil on vaja Euroopa Parlamendi toetust, et koostada järgmiseks aastaks korralik eelarve, mis näeb ühest küljest ette konsolideerimise ning teisest küljest majanduskasvu ja tööhõive edendamise. Loodan, et sel aastal on menetlus sujuvam ja vähem närvesööv kui oli 2011. aasta eelarve menetlus. María Muñiz De Urquiza Lugupeetud juhataja! Komisjoni ettepanek, mille kohaselt tuleks 2012. aasta eelarve mahtu suurendada vaid nii väheses ulatuses, mis on vajalik, et täita ELi juriidilisi kohustusi, tähendaks, et Euroopa Liit n-ö külmutatakse ning sotsiaaldemokraatide ja demokraatide fraktsioon Euroopa Parlamendis ei saa sellega nõustuda. Me usume Euroopasse, selle poliitikavaldkondadesse ja nende rahastamise vajadusse, sest, austatud volinik, EL ei tähenda riikliku poliitika jaoks mitte kulu, vaid pigem lisandväärtust. Nagu raportöör märkis, oleme igati nõus sellega, et eelarve eesmärgiks peaks olema ELi 2020. aasta strateegia elluviimine ning konkurentsivõime ja tööhõive parandamine, kuid see suur siht ei tohiks juhtida meie tähelepanu kõrvale tõsiasjast, et liidu välistegevus on pidevalt alarahastatud. Euroopa Parlamendi, komisjoni ja nõukogu eesmärk ei ole muuta liit silmapaistvaks ülemaailmseks tegevjõuks, kus inflatsioon on vaevu 2,9%. Esitatud ettepaneku alusel on raske vastata üldsuse nõudmistele ning täita oma kohustust edendada maailmas rahu, arengut, rahvusvahelist stabiilsust ja inimõigusi. Keskendun väliskomisjonile muret valmistavatele küsimustele. Esiteks, eelarves peab kajastuma Euroopa naabruspoliitika, eelkõige selle Vahemere piirkonda puudutava osa läbivaatamine. Kõigepealt, austatud volinik, teeb komisjon seoses Palestiina, Lähis-Ida rahuprotsessi ning ÜRO abiorganisatsiooniga (UNRWA) ettepaneku kärpida eelarvet 100 miljoni euro võrra. Leian, et rahu Lähis-Idas on piisavalt tundlik teema ja ÜRO abiorganisatsiooni töö piisavalt oluline selleks, et mitte mängida nendega igal aastal komisjoni mängu, mis seisneb algselt väiksemate arvude väljapakkumises ja seejärel nende suurendamises eelarvemenetluse raames peetavate läbirääkimiste käigus. Vahemere piirkond on väga oluline, lugupeetud volinik, aga mitte nii oluline, et selle arvelt kahjustada teisi Euroopa Liidu välistegevuse valdkondi. Näiteks võib siin tuua suhted Ladina-Ameerikaga ja nende kurikuulsa alarahastamise. Lisaks nende häbiväärsele alarahastatusele, on ummikseisus ka vahendite eraldamine riikidele, kes võiksid saada kasu tööstusriikidega tehtava koostöö rahastamisvahendi (ICI+) raames, kuid - ja ma kohe lõpetan, austatud juhataja - kes ei saa sellest kasu, sest rahastamisvahendi õigusliku aluse probleemile ei ole lahendust leitud. Samuti tuleb vajalikud vahendid ette näha laienemiseks ja stabiliseerimisvahendiks, aga ka mitmepoolsete valdkondade jaoks, näiteks Euroopa Liidu poolt ÜRO üksusele UN Women (ÜRO naised) antavaks abiks. Lugupeetud juhataja, palun veel vaid ühe sekundi ja ütlen, et meile peab ühtlasi jääma võimalus eelarvet paindlikult kasutada. Jorgo Chatzimarkakis eelarvekontrollikomisjoni arvamuse koostaja. - (DE) Lugupeetud juhataja! Eelarvekontrolli vallas on Euroopa Liitu sageli süüdistatud hooletus kulutamises. Kes selle eest vastutab? 80%-l juhtudest on selleks tegelikult liikmesriigid, kes vastutavad kulude eest ühiselt. Sageli on selleks liikmesriigid. Me kõik mäletame, kuidas Suurbritannia peaminister David Cameron ütles Euroopa Parlamendi presidendile, et lisaraha küsimise asemel peame esmalt tagama vahendite tulemuslikuma kasutamise. Milline riik oli 2010. aastal suurim rikkuja? Ühendkuningriik. Kõik Suurbritannia programmid peatati 2010. aastal. Miks küll? Sellepärast, et eeskirjad on liiga keerulised. Seetõttu tahan paluda kolleegidel ja eelkõige komisjonil võidelda koos liikmesriikidega lihtsamate eeskirjade, tõhusamate ja arusaadavamate järelevalvesüsteemide ning uute elementide kehtestamise eest. Näiteks, kui teaduspoliitikas oleks ette nähtud toetus või preemia eriti eduka ja uuendusliku projekti eest, oleks teadustegevust palju lihtsam kontrollida. Sama kehtib ühtekuuluvuspoliitika kohta, mille raames saaksime suurendada toetuse mõju, andes projektidega seotud laene. Meil on uuendustegevuseks palju võimalusi. Meil tuleks julgelt edasi liikuda. Pervenche Berès Austatud juhataja ja volinik! Tööhõive- ja sotsiaalkomisjon on oma prioriteedid seadnud, lähtudes ärevakstegevast tõsiasjast: majandus-, finants- ja sotsiaalne kriis jätkab oma laastamistööd ning töötuid inimesi on praegu 23 miljonit, kellest 5,2 miljonit on noored. Oma resolutsioonis liikmesriikide tööhõivepoliitika suuniste rakendamise kohta kutsus Euroopa Parlament Euroopa Ülemkogu üles "mitte jätma tööhõiveküsimusi tagaplaanile, kui kaalutakse iga-aastases majanduskasvu analüüsis esitatud komisjoni soovitust seada perioodiks 2011/2012 esmatähtsale kohale eelarve kindlakäeline tasakaalustamine”. Eelarves peab see nõue tähendama tugevat toetust Euroopa 2020. aasta strateegia viiele peamisele eesmärgile, eeskätt tööhõivetasemete tõstmisele ja vaesuses või sotsiaalses tõrjutuses elavate või sellises ohus olevate inimeste arvu vähendamisele. Tööhõive- ja sotsiaalkomisjon rõhutab tõsiasja, et need eesmärgid eeldavad liikmesriikide eelarvete ja liidu eelarve võrreldavust, kokkusobivust ja vastastikust täiendavust. Täname südamest raportöör Francesca Balzanit, sest teame, kui tugevalt ta pooldab kolmepoolsel kohtumisel meie parlamendikomisjoni võetud seisukohta. László Surján Lugupeetud juhataja! Regionaalarengukomisjon on ettepanekut arutanud ja toetab seda hea meelega. Meie parlamendikomisjon peab seda üsna mõistlikuks ja leiab, et see on sobiv lähtealus mitte üksnes kolmepoolsele kohtumisele, vaid ka kogu tulevasele eelarvemenetlusele. Loomulikult on regionaalarengukomisjoni jaoks kõige olulisem ühtekuuluvuspoliitika rahastamine ning me juhime tähelepanu asjaolule, et seitsmeaastase tsükli loomuliku kulgemise käigus oleme me jõudnud etappi, kus liikmesriigid on saanud või üritavad saada ja kulutada enda koostatud programmide alusel üha suuremaid summasid. Näiteks minu kodumaa sai möödunud aastal kaks korda rohkem vahendeid kui kahe eelneva aasta jooksul. Nii et seegi suundumus on süvenemas ning ehkki selle põhjused on mõistagi ka riigisisesed, on see nähtus täheldatav ka teistes liikmesriikides. Seetõttu loodame, et kõnealune poliitika saab kindla toetuse. Luis Manuel Capoulas Santos Lugupeetud juhataja! Rubriigiga 2 "Ühine põllumajanduspoliitika” (ÜPP) seondub kolm põhiküsimust. Esimese sambaga seoses ei esine suuri probleeme, sest selles kajastub ligikaudu 90% kuludest ja see on peaaegu 100% ulatuses kaetud. Nii et meil on hea meel 2012. aastaks ette nähtud 3% kulude kasvu üle, kuna sellega hõlmatakse kenasti ÜPP laienemisega kaasnevad kulud. Teadaolevalt laieneb ÜPP järk-järgult kuni 2013. aastani. Ka teise sambaga ei ole erilisi probleeme, sest assigneeringuid on suurendatud. See on rõõmustav samm, kuna programmitöö periood on alles poole peal. Arvestades kriisiolukorda ja kaasrahastamisega seonduvaid raskusi, millega teatud liikmesriigid silmitsi seisavad, on oluline kiirendada teise, 70% kuludest hõlmava samba rakendamist. Kolmas küsimus, mille tahan tõstatada - ja see on minu arvates kõige tähtsam -, puudutab mõningaid eriprogramme. Kooskõlas Üldkohtu otsusega on koolidele puuvilja jagamise kava ja koolipiima programmi ning eeskätt enim puudust kannatavate isikute abistamise programmi eelarveid oluliselt vähendatud, sest leiti, et ülejäävad vahendid tuleks kasutusse võtta ja ära kasutada üksnes sekkumismeetmete raames. Nii sügava kriisi ajal, nagu praegune, ei peaks solidaarsus olema vaid poliitiline prioriteet, vaid eelkõige südametunnistuse käsk. Seega palun komisjonil ja nõukogul esitada seadusandlik ettepanek selle ebaõiglase olukorra kõrvaldamiseks. Olle Ludvigsson Lugupeetud juhataja! Majandus- ja rahanduskomisjoni nimel tahan toonitada kolme prioriteetset valdkonda. Esiteks, Euroopa järelevalveasutusi tuleb rahuldavalt finantseerida. Finantsturgude stabiilsuse tagamiseks on hädavajalik, et nad suudaksid etendada kindlamat rolli. Kui järelevalveasutustele antakse uusi ülesandeid, tuleb kohe suurendada nendele eraldatavaid vahendeid. Pikema aja jooksul tuleb meil põhjalikumalt uurida, kas praegu kavandatud personal on ka tegelikult piisav. Teiseks, komisjon peab olema valmis suurendama majandusvaldkonna inimressurssi niipea kui majanduse juhtimise pake on vastu võetud. Ajakohastatud määrusi tuleb kohe algusest peale tulemuslikult hallata. Kolmandaks, eelarves peab ette nägema vahendid ELi statistika kvaliteedi parandamiseks. Vilets majandusstatistika võib olla üks kriisi põhjusi. Reinhard Bütikofer tööstuse, teadusuuringute ja energeetikakomisjoni arvamuse koostaja. - (DE) Austatud juhataja, härra Lewandowski ja proua Balzani! Kõigepealt tahan oma parlamendikomisjoni nimel südamest tänada Francesca Balzanit väga raske tehtud töö ja ka tiheda koostöö eest. Ta annab suurepärast eeskuju. Lugupeetud härra Lewandowski, te ütlesite, et tavapärane menetlus ei ole vastuvõetav. Loomulikult on see täiesti õige. Kuid kui heidame pilgu energeetikale, mis on Euroopa 2020. aasta strateegia järgi prioriteetne valdkond, siis on selge, et komisjon kipub siiski tegutsema nagu varemgi, sest seda prioriteeti ei ole täies ulatuses rahastatud. Kärbitakse koguni sellist tähtsat valdkonda, nagu energiapoliitika ja see on tõesti arusaamatu. Ameeriklastel on ütlus: we must put our money where our mouth is (me peame käituma oma sõnade järgi). Me ei tohi võtta kohustusi, mida me ei suuda täita. Teiseks, meie tööstuse, teadusuuringute ja energeetikakomisjonis tahame olla kindlad, et niisuguste suurprojektide, nagu termotuumasünteesi reaktori projekti ITER ja globaalse navigatsioonisüsteemi projekti GALILEO PAS järsult kasvavad kulud ei hävitaks enam teadusuuringute eelarvet. Me oleme teinud selle kohta ettepanekuid ja meile meeldiks, kui neile antaks rõõmustav vastus. Lõppkokkuvõttes on küsimus väike- ja keskmise suurusega ettevõtjates. Me tahame kehtestada prioriteedid, millega tagatakse neile juurdepääs teadustegevuseks ja uuendusteks ette nähtud ressurssidele ning uuenduslikele rahastamisvahenditele. Franziska Keller kodanikuvabaduste, justiits- ja siseasjade komisjoni arvamuse koostaja. - Lugupeetud juhataja! Kodanikuvabaduste, justiits- ja siseasjade komisjonil on väga hea meel selle üle, et vabadusel, turvalisusel ja õigusel rajaneva ala eelarvet on suurendatud, kuid me leiame ka, et enne uute meetmete ja programmide rakendamist tuleks olemasolevaid põhjalikult hinnata ning uued programmid tuleks koostada antud hinnangute alusel. Meie arvates on ruumi koos tegutsemiseks ja topelttöö vältimiseks, asjade lihtsustamiseks ning selle tagamiseks, et kõigel, mis me ELi tasandil teeme, on selge lisandväärtus. Kodanikuvabaduste komisjon on veendunud, et meil tuleks heita pilk sellele, mis meie ümber praegu aset leiab, ning me peame suurendama kulusid pagulaste kaitse ja romade lõimimise valdkondades. Kõik ametkonnad peavad olema suutelised täitma ülesandeid, mis me praegu nende õlule paneme. Lõpetuseks - ja see võib ka komisjonile huvi pakkuda - on kodanikuvabaduste komisjon kindlal arvamusel, et märkimisväärne osa SIS II jaoks eraldatud vahenditest tuleb jätta reservi, sest endiselt ei ole selles vallas selgeid tulemusi. Kaaluda tuleks ka teatud osa personalikulude reservi jätmist juhuks, kui ELi terroristide rahastamise jälgimisprogramm (TFTP), mida on praeguseks arutatud vaid Euroopa Komisjonis ja mitte kodanikuvabaduste komisjonis, ei teostu. Barbara Matera Austatud juhataja, kallid kolleegid! Euroopa raske majanduslik ja finantsolukord on toonud välja nõrgad kohad üksikutes liikmesriikides, kes näevad palju vaeva, et hoida ära riigivõlakriisi. Kriisi tulemusena on järsult vähenenud riiklikud investeeringud tööhõivet ja majanduskasvu soodustavatesse põhivaldkondadesse. Euroopa 2020. aasta strateegia, mis on 2012. aasta eelarves kesksel kohal, näeb ette viisi, kuidas sellest nõiaringist välja pääseda. Ehkki me tunnustame komisjoni sobivalt vastutustundlikku käitumist assigneeringute kavandamisel 2012. aastaks, pean naiste õiguste ja soolise võrdõiguslikkuse komisjoni eelarvealase arvamuse koostajana kahetsusega märkima, et vaid minimaalses ulatuses on suurendatud seda eelarve osa, mis on ette nähtud programmile PROGRESS, mille raames viiakse ellu noorte jaoks, samuti vaesusevastase võitluse ja soolise võrdõiguslikkuse vallas olulisi ettepanekuid, ning programmile DAPHNE, millel on juhtiv roll naiste vastu suunatud vägivallaga võitlemise poliitikas. Seega kokkuvõtteks leian, et 2012. aasta eelarvega peab konkreetsemalt suutma vastata Euroopa ees seisvatele raskustele. Giovanni La Via Lugupeetud juhataja ja volinik, kallid kolleegid! Eelarvemenetlusega seotud kolme institutsiooni ees seisev ülesanne ei ole kergete killast, sest neil tuleb leida piisavalt vahendeid, et katta varasematel aastatel võetud kohustused ja raskused, millega liit valmistub toime tulema. Eesmärk on üritada leida tasakaal ühelt poolt majanduskasvuks ja arenguks nõutava ning teisalt selle teadmise vahel, et vaja on vastutustundlikult kokku hoida. Täna teeb Euroopa Parlament ettevalmistusi, et anda oma hääl kõnealusele olulisele dokumendile, millega antakse volitus ehk konkreetsed juhendid nõukoguga läbirääkimiste pidamiseks. Euroopa Rahvapartei (kristlike demokraatide) fraktsioon soovis täiendada dokumenti, mille esitas raportöör Francesca Balzani - keda ma mõistagi tänan tehtud töö eest -, et aidata nii toonitada vajadust eraldada piisavalt vahendeid 2012. aasta eelarves kesksel kohal oleva Euroopa 2020. aasta strateegia eesmärkide rahastamiseks ning rõhutada ka ühenduse eelarve olulist tähtsust liikmesriikide poliitika taasühtlustajana. Meie prioriteedid on arukas, jätkusuutlik ja kaasav majanduskasv, teadusuuringute, arengu, majanduskasvu, uuenduste ja tööhõive toetamine, samuti väike- ja keskmise suurusega ettevõtjate arengu soodustamine. Leian, et investeeringud nendesse sektoritesse on ainus viis Euroopa kriisist väljatoomiseks. Toetan Euroopa lisandväärtuse mõtet ning see lisandväärtus tuleb saavutada eelarve ja finantsplaneeringuga. Arvan, et pean eraldi märkuse tegema ülejäägi teema kohta. Mina isiklikult pooldan nõuet, mille kohaselt peaks kasutamata vahendid jääma Euroopa Liidu eelarvesse, kuid seda alates järgmise mitmeaastase finantsraamistiku kehtima hakkamisest, sest praegu ei ole liidul õiguslikku alust nimetatud vahendite kinnihoidmiseks. Sama kehtib trahvide ja viiviste kohta. Lõpetuseks märgin, et käesoleval aastal ei tohi me korrata seda, mis juhtus möödunud aasta detsembris, vaid püüdma eeloleval, juulis toimuval kolmepoolsel kohtumisel leida liikmesriikide vahel tasakaalu. Samal ajal peame tagama piisavad vahendid Euroopa strateegilise tähtsusega poliitikavaldkondadele ja tegevusprioriteetidele, mis on hädavajalikud liidule uue hoo andmiseks, aga ka 500 miljonile Euroopa kodanikule. Edit Herczog Austatud juhataja! Tervitan volinikku ja kolleege. Põhimõtteliselt võib 2012. aasta eelarvet pidada majanduse juhtimise pakme n-ö väikeseks vennaks, sest ka selle eesmärk on kehtestada tasakaalus eelarve ja majanduskasvu tingimused ning suurendada asjakohaste majandus- ja eelarvepoliitiliste meetmetega tööhõivet ja konkurentsivõimet. Me vajame tulemusi, töökohti, majanduskasvu ja tööstuspoliitikat ehk teisisõnu - me vajame tugevat Euroopa majandust. Olukorras, kus euro on ebastabiilne, ei saa eeldada, et liikmesriigid hakkavad kriisist ja majanduslangusest hoolimata suurendama oma SKP-põhiseid osamakseid ELi eelarvesse lihtsalt sellepärast, et me loodame, et SKP kasvab. Kuid luua tuleb kindel majanduslik alus, et võimaldada sellisel Euroopa Liidul, mida me oleme ette kujutanud, tõesti oma kodanikke teenida. Selle saavutamiseks oleme määranud endale eesmärgid. Me peame viima ellu Euroopa 2020. aasta strateegia. Allakäigutee asemel tuleb meil sillutada teed Euroopa majanduskasvule ning tööstus- ja tehnikarevolutsioonile, sest on ju see valdkond uuenduslikkuse alal peamine. 2012. aasta eelarve peab aitama kaasa Euroopa 2020. aasta strateegia täitmisele. Praegu on kõne all selle kümneaastase programmi teine aasta. Me ei saa öelda, et programm lõpeb alles kunagi edaspidi. Seega ei piisa kärbete väljapakkumisest ega Euroopa Liidu poolt eurooplaste heaks tehtava piiramisest. Seetõttu on hädavajalik, et 2012. aasta eelarveprojekt ja 2013. aastaks elluviidav teadusuuringute seitsmes raamprogramm oleks suunatud just mainitud eesmärgi saavutamisele. Carl Haglund Austatud juhataja! Kõigepealt tahan tänada meie suurepärast raportööri tubli töö eest. Ka minul on hea meel, et tehtud töö põhineb Euroopa 2020. aasta strateegial. Me ei saa tuleviku kohta langetatavate otsustega oodata kuni uue mitmeaastase finantsraamistiku kehtestamiseni. Meil tuleb tõesti juba praegu alustada tulevikku suunatud töö tegemist ning seda arvestades on 2012. ja 2013. aasta ülimalt olulised. Samas peaksime endale ka ilmselt meelde tuletama, et 2011. aasta eelarve koostamine oli üsna keeruline. Me ei jõudnud Euroopa Ülemkoguga ühisele arusaamale. Seda arvestades peame kahjuks kurtma komisjoni välja pakutud 2012. aasta eelarve märkimisväärse suurenemise üle. Euroopa Demokraatide ja Liberaalide Liidu fraktsioon leiab, et eelarvet on liiga palju suurendatud. Seetõttu esitasime ka muudatusettepaneku, mille eesmärk on siduda eelarve kindlamalt tegeliku olukorraga, ja ma loodan, et teised fraktsioonid saavad seda täna toimuval hääletusel toetada. Teiseks tahame toonitada tõsiasja, et meil on pisut omapärane traditsioon eraldada igal aastal liiga palju vahendeid teatud valdkondadele, kuigi me teame, et need vahendid tulevad aasta lõpus või tegelikult järgmisel aastal kasutamata tagasi. Kas me ei saa liidus midagi ette võtta selle mitmele tegevusalale liigsete vahendite eraldamisega? Me leiame, et on hädavajalik mõista Euroopa majanduslikku reaalsust. Kahjuks tähendab see, et järgmise aasta eelarve ei saa olla päris nii suur kui komisjon seda vajalikuks peab. Samal ajal peab aga nõukogu minu arvates saama aru sellest, et me ei tule toime ka nn nullkasvuga, vaid meil on kokku lepitud prioriteetide jaoks vaja teatud määral uusi vahendeid. Siin tuleks leida kuldne kesktee ning vähemalt meie fraktsioon on seisukohal, et see on võimalik vaid juhul, kui vastutust kannavad kõik. Lajos Bokros fraktsiooni ECR nimel. - Lugupeetud juhataja! Kreeka riik on sisuliselt pankrotis. Küsimus ei ole enam selles, kas tema võlad tuleks kustutada, vaid millal seda tuleks teha. Mida varem seda parem. Euroopa institutsioonid hiilgavad probleemi olemuse mittemõistmisega. Tegemist ei ole mitte likviidsuskriisi, vaid sügava maksevõimekriisiga, mis näitab, et Kreeka majandus ei ole rahvusvahelisel tasandil konkurentsivõimeline. Kreeka maksumaksja uute võlgadega koormamine ei ole mitte lihtsalt kasutu, vaid väga kahjulik. Et Kreeka saaks hakata eelarvekriisist väljuma, tuleks osa võlakoormast kustutada ja jätta nii avalik- kui ka eraõiguslike võlausaldajate kanda. Prantsusmaa, Saksamaa ja eelkõige Kreeka pangad tuleb rekapitaliseerida. Euroopa Keskpank (EKP), mis ostis kokku tohutu hulga Kreeka riigivõlakirju ja aktsepteeris neist suurt osa tagatisena, on nüüd lõksus. Kakskümmend aastat tagasi, kui algas endiste kommunistlike riikide ümberkujundamine, seisnes üks tähtsamaid struktuurseid reforme sõltumatu keskpanga asutamises ja riigivõla katteks lisaraha trükkimise ranges keelus. EKP on sisuliselt järginud kommunistlike riikide eeskuju. Ta tegutseb selgelt huvide konfliktis ja nüüd on euroalal selle tagajärjed käes. Just sellises olukorras peame analüüsima 2012. aasta eelarvet. Enesepettus on oodata järgmisel aastal liikmesriikide osamaksete kasvu, arvestades seda tohutut koormat, mis tõenäoliselt niikuinii maksumaksjate õlule pannakse. Ei tohi unustada ega kõrvale heita viie usaldusväärse ja maksejõulise riigi presidendi ja peaministri kirja. Hoiatava näitena peaks meeles hoidma ka möödunud aasta lõpus toimunud piinarikkaid läbirääkimisi ja Euroopa Parlamendi nördimapanevat allajäämist. Euroopa Parlamendi delegatsioonile kolmepoolseks kohtumiseks antav volitus peaks olema palju kitsam ja samas realistlikum, kui siinne parlament tahab jätkuvalt jääda kaasarääkijaks ELi ees tulevikus seisvate tohutute raskuste ületamise teemal. Helga Trüpel Lugupeetud juhataja ja härra Lewandowski, kallid kolleegid! Kõigepealt tahan väljendada oma üldist toetust Janusz Lewandowski sõnadele selle kohta, et kriisiaegadel on tähtis tagada õige tasakaal ühelt poolt säästmisvajaduse, vahendite tulemusliku kasutamise ja kokkuhoiumeetmete ning teiselt poolt investeerimisvalmiduse ja -võime vahel, et me ei paneks oma majandust täiesti seisma. Pooldan neid üldisi suuniseid ja leian, et need peaksid ühtlasi moodustama meie eelarve lähtealuse. Nüüd on küsimus selles, kas seda nõuet, millele Janusz Lewandowski nii õigesti tähelepanu juhtis, saab ka tegelikult täita. Roheliste/Euroopa Vabaliidu fraktsiooni vaatenurgast väärib kriitikat mitu olulist valdkonda. Kui tuua välja üks konkreetne, s.o. katsetermotuumareaktori (ITER) projekt, selgub, et tegemist on ühega neist projektidest, millele määratavaid vahendeid järgmise eelarvega kõige rohkem ehk teisisõnu 740 miljoni euro võrra suurendatakse. Kas see on õige märguanne, mille tahame anda ajal, mil teiste teadusprojektide, eeskätt taastuvenergiaprojektide, eelarveid kärbitakse? Me tahame võtta tõsiselt komisjoni ja Euroopa Liidu väiteid selle kohta, et tõesti kavatsetakse võidelda kliimamuutustega ja liikuda taastuvenergia kasutuselevõtu suunas, ent me näeme, et mainitud projekti rahastamist on peetud nii tähtsaks, ja leiame, et selline otsus on väär. Seetõttu ei saanud me toetada läbirääkimisteks antavat volitust, hoolimata tõsiasjast, et selles dokumendis on ka palju õiget. Miguel Portas Austatud juhataja! Minu fraktsioon nõustub valitsustega läbirääkimiste pidamiseks antava volitusega, mille vastuvõtmiseks oleme täna siia kogunenud, kuid tahan sellegipoolest tõstatada poliitilise küsimuse, mida kõnealuses dokumendis ei käsitleta ning mis seondub nii praegu Kreekas ja minu kodumaal, Portugalis, toimuva kui ka Jean-Claude Junckeri hiljutiste avaldustega. Nende kahe riigi ja tulevikus ilmselt ka veel teiste suhtes võidakse kohaldada päästepoliitika põrgulikku nõiaringi, kus riikide päästmise tagajärjeks on vaid päästjate päästmine. Niisugune n-ö kokkuhoiul põhinev põrgu toob kaasa riiklike investeeringute ja ka loodavate töökohtade vähenemise. Minu arvates on hädavajalik, et ELis kehtiksid põhimõtted, mille kohaselt saaks neid riike 2012. ja 2013. aastal toetada tõukefondidest. See ei tähenda mitte üksnes tõukefondide vahendite kättesaadavaks tegemist, vaid ka kaasrahastamise vähendamist ettenägevaid eritingimusi ehk teisisõnu riikide osamaksete kärpimist, mille tulemusena luuakse töökohti ja mis oleks mõeldud tulemusliku investeeringuna. See on kahe järgneva aasta jooksul vägagi kriitilise tähtsusega küsimus. Marta Andreasen fraktsiooni EFD nimel. - Austatud juhataja! Arutades, kuidas päästa Kreekat rikkumisest, mis võiks põhjustada majandusliku ja finantsalase kaose kogu maailmas, palub siinne parlament samas, et tema enda 2012. aasta eelarvet suurendataks peaaegu 5%. See lihtsalt ei veena Euroopa maksumaksjaid ega tõsta ELi institutsioonide usaldusväärsust. ELi eelarve ei ole meid kriisist välja toonud ega tee seda ka edaspidi. Me teame, et eelarves on mitu valdkonda, mille kulusid on võimalik kärpida. Ebaõnnestunud projekte ei tohiks jätkata. Vahendite eraldamine nendele projektidele, mille eeskirju on eiratud, või piirkondadele, kus ei hoolita kodanike õigustest, tuleks lihtsalt lõpetada. Kui võidab terve mõistus, hääletab Euroopa Parlament ELi 2012. aasta eelarve vähendamise poolt. Kui nii ei lähe, peavad ELi niigi räsitud kodanikud lootma oma riigipeade kaitsele. Lucas Hartong - (NL) Lugupeetud juhataja! Täna arutame ELi 2012. aasta eelarvet. Loomulikult on Hollandi Vabaduspartei eelarve peaaegu 5% väljapakutud suurenemisele ägedalt vastu. Kontrolli läbivad igasugused juhtalgatused ja selle tulemusena suunatakse üha enam vahendeid Euroopa erinevatesse mõttetutesse ametkondadesse, mis lihtsalt kulutavad maksumaksjate raha. Kuid kõige olulisem punkt eelarves on täiendavad 1,3 miljardit eurot, mida nõutakse rahvusvahelise katsetermotuumareaktori (ITER) projekti jaoks. Raha sellele projektile tuleb võtta praeguse mitmeaastase eelarve teistest rubriikidest ja see tähendab, et me tegeleme praegu selle eelarve läbivaatamisega. Seega on igal liikmesriigil 2012. aasta eelarve suhtes vetoõigus. See on suurepärane uudis, sest see tähendab, et Hollandi valitsus saab kasutada oma õigust kiita eelarve heaks üksnes juhul, kui see vastab nn nullkasvu põhimõttele, mida minu kodumaa, Hollandi valitsus pooldab. Palun Hollandil ja teistel sarnaselt meelestatud Euroopa Liidu liikmesriikidel seda õigust täielikult kasutada. Salvador Garriga Polledo - (ES) Austatud juhataja! Janusz Lewandowski räägib üldiselt mõistlikku juttu ja seetõttu Euroopa Rahvapartei (kristlike demokraatide) fraktsioon teda ka toetab. Sel aastal on eelarvealane volitus veelgi tähtsam kui see võis olla varasematel aastatel, kuna 2012. aastal alustame läbirääkimisi järgmise finantsperspektiivi üle. Tegelikult põhjustas 2010. aasta juunis toimunud kolmepoolseks kohtumiseks antud volituse täitmise ebaõnnestumine tõsiseid probleeme novembrikuise kokkuleppe sõlmimisel. Seega me loodame, et institutsioonid suudavad nüüd paremini üksmeelele jõuda kui möödunud aastal. Peale selle on Francesca Balzani koostanud väga mõistliku volituse, sest sellega on hõlmatud kõik tingimused, mis tuleb järgmises finantsperspektiivis läbi rääkida. Ta rõhutab, kui tähtis on Euroopa 2020. aasta strateegia, eelarve ulatus, tähelepanu pööramine veel täitmata kohustuste katteks määratavatele assigneeringutele, turvalisus ja eelarve usaldusväärsus. Kõik see kajastub 2012. aasta eelarves ja järgmises finantsperspektiivis. Seetõttu on oluline, et kõnealuse volituse täitmine ja kolmepoolne kohtumine õnnestuks, sest see, milliseks kujuneb 2012. aasta eelarvekokkulepe, määrab suuresti ära selle, kui edukad on institutsioonide vahel järgmise finantsperspektiivi üle peetavad läbirääkimised. Eelkõige toetame me komisjoni nõuet suurendada maksete assigneeringuid 4,9%. Kõik need, kes ei taha asju nii näha, vaadaku, kuidas kulgeb käesoleva aasta eelarve täitmine ja milliseid suuri probleeme on makseteks piisavate vahendite leidmisega kas või näiteks selleks, et rakendada solidaarsusmeedet, mis tooks kasu mõningatele Euroopa puudustkannatavatele piirkondadele. Estelle Grelier - (FR) Lugupeetud juhataja! Tahan tänada meie raportööri ja kiita kolmepoolseks kohtumiseks antava volituse kvaliteetset projekti, milles toonitatakse, kui vajalik on lõpuks ometi hakata aastaeelarvetega täitma Euroopa 2020. aasta strateegiat. Omamoodi on see kooskõlas ka Euroopa poolaasta meetmega. Sellegipoolest on oodata keerulisi läbirääkimisi, sest komisjoni esmane põhimõte on väikese eelarve esitamisega rahuldada liikmesriikide seatud kokkuhoiunõudeid, jättes tähelepanuta kodanike vajadused. Seda näitab enim puudust kannatavatele isikutele suunatud toiduabiprogrammide edasine saatus. Sarnaselt paljudele kolleegidele, austatud volinik, sain ka mina ajakirjanduse kaudu teada, et komisjon kavatseb järsult vähendada enim puudust kannatavate isikute abiprogrammi rahastamist. Summa jagataks neljaga ehk vahendid vähenevad käesoleval aastal eraldatud 500 miljonilt järgmisel aastal kõigest 113 miljonile. Praegu kulutab liit Euroopa solidaarsuse põhimõttest lähtudes aastas ühe euro inimese kohta, et kaitsta nende kodanike põhiõigust toidule. Selle sümboolse euro riiklikele huvidele ja eelarvekärbetele n-ö ohvriks toomine näitab Euroopa moraalset ja poliitilist allakäiku. Sageli öeldakse, et inimühiskonna arengutaset saab mõõta selle järgi, kuidas hoolitsetakse ühiskonna kõige vähem kaitstud ja enim puudust kannatavate liikmete eest. Mainitud toiduabiprogrammi hävitamise põhjendamine tehniliste ja õiguslike raskustega ei mõju hukatuslikult mitte üksnes asjaomastele inimestele, vaid ka Euroopa usaldusväärsusele ja kuvandile. Sellega, et aprillis pakutakse välja ühed numbrid ja vähendatakse neid siis kahe kuu pärast neli korda, narrib komisjon Euroopa Parlamendi liikmeid ja kodanikke, keda nad esindavad. Lugupeetud volinik, loodan, et muudate oma meelt selle konkreetse otsuse suhtes ega vaata mööda poliitilistest eesmärkidest ja eelarvega seotud plaanidest, mis kajastuvad kolmepoolseks kohtumiseks antavas volituses. James Elles Austatud juhataja! Tahan edastada raportöörile oma kiidusõnad. Tema töö on väga raske olukorras, kus 2020. aasta strateegiaga on seatud kindlad eesmärgid ning vaid vähesed ei ole nõus sellega, et rahastada tuleb tervet hulka erinevaid projekte. Tegelik probleem seisneb selles, kuidas finantseerida neid sihte olukorras, mis on nüüdseks veelgi raskem - nagu me näeme Euroopa Ülemkogul ja euroga seotud kõnelustel ning seda mainis ka kolleeg Lajos Bokros. Meie fraktsiooni arvates peame enam keskenduma majanduslikule tõhususele ja eelarve neile valdkondadele, kus ka on tegelikult võimalik kärpeid teha. Komisjon on sellega algust teinud ega ole näinud ette suuremaid halduskulusid, kuid eelarves on ehk ka teisi valdkondi, millele me eelarvemenetluse käigus veel tõeliselt tähelepanu ei ole pööranud. Sügise lähenedes on vaja teha põhjalik analüüs ning me oleme koostanud komisjonile selle kohta umbes 60 küsimust eesmärgiga tuvastada need valdkonnad, kus eelarve täitmine on olnud halb. Vastasel juhul jõuame me olukorda, kus me, nagu küünikud Oscar Wilde'i kena määratluse järgi "teame küll kõige hinda, aga mitte millegi väärtust”. Angelika Werthmann - (DE) Lugupeetud juhataja! 2012. aasta eelarveprojektis on esimest korda Euroopa 2020. aasta strateegia eesmärgid eelarvemenetlusega hoolikalt seotud. Seetõttu rõõmustab meid Francesca Balzani tehtud töö. Euroopas on noorte töötuse määr keskmiselt 20% ja Hispaanias on see kasvanud koguni 40%ni. Need on ärevakstegevad arvud. Neid nähes on kerge mõista, miks on noored tulnud tänavatele, näiteks Puerta del Solis, ning miks räägime üha sagedamini kadunud põlvkonnast. Me peame noorte inimeste heaks palju rohkem ära tegema. Mis puudutab Euroopa 2020. aasta strateegiat, siis komisjoni sõnul aitab ligikaudu 43,5% kulukohustustega seotud vahenditest kaasa nimetatud strateegia eesmärkide täitmisele. Seetõttu palun komisjonil anda selle aasta eelarvemenetluse käigus rohkem võimalusi vahendite ümberjagamiseks, et saavutada pikaajalised sihid. Derek Vaughan Lugupeetud juhataja! Küllap me kõik teame, et selle aasta eelarve ja kolmepoolne kohtumine on keerulised. Seetõttu peame Euroopa Parlamendis tegema selgeks oma prioriteedid ja olema valmis nende eest seisma. Teisisõnu peaksime olema valmis kaaluma vahendite ümberjaotamist, et katta oma prioriteedid. Minu arvates peaks meie prioriteet olema kogu ELi tööhõivet ja majanduskasvu edendav poliitika, eriti ajal, mil liikmesriigid kärbivad oma kulusid. Näiteks ühtekuuluvuspoliitikal ja struktuurivahenditel on oluline tähtsus majanduskasvu soodustamisel meie piirkondades. Seega tuleb nendeks eraldada piisavalt vahendeid ja ma toetan tõukefondide eelarve suurendamist. Tähtis on ka teadus- ja arendustegevus meie ülikoolides ja akadeemilistes asutustes. Uuendustegevus on hädavajalik ning teadus- ja arendustegevuse kaudu saame me koostada projekte, asutada ettevõtteid ja luua töökohti. Ülimalt olulised on ka investeeringud taristusse. Tööhõivet ja majanduskasvu soodustavad veel investeeringud transporti, energiavõrku ja lairibaühenduse levitamisse, eriti meie piirkondades. Lõpetuseks, Lissaboni lepinguga sai EL uued kohustused ja me peaksime olema valmis eraldama raha nende uute kohustuste täitmiseks. Palun komisjonil ka seda tulevikus arvesse võtta. Anne E. Jensen - (DA) Austatud juhataja! Juba on näha, et seekord on probleem maksetes ja nõukogus on terve hulk riike, kes ei soovi maksta. Ilmselgelt tuleb meil sellele lahendus leida. Kuid see sõltub vägagi suures osas liikmesriikide suutlikkusest kasutada tõukefondide assigneeringuid. Minu silmis on ülimalt oluline, et meie püüdlusi suurendada 2012. aasta eelarves energiavaldkonna tähtsust saadaks edu. Me peame tagama vahendite eraldamise taastuvenergiat käsitlevale Euroopa energiatehnoloogia strateegilisele kavale. Projektid on olemas ja meil tuleb kindlustada mainitud kava elluviimine. Seda tuleb toetada. Teiseks, raskusi on rahvusvahelise katsetermotuumareaktori (ITER) projektiga, millega seoses avaldab komisjon meile suurt survet. Kuid survet tuleks avaldada hoopis nõukogule, sest probleem on praegu seal. Euroopa Parlament toetab seda projekti, aga komisjon teab väga hästi, et me ei toeta vahendite eraldamist teiste teadusuuringute assigneeringute arvelt. Seán Kelly Austatud juhataja! Euroopa tasandil kulutatav raha peaks üldjuhul looma lisandväärtust ja see peaks kodanikele näha olema. Kahjuks on lisandväärtuse loomine ja selle näitamine kaks eri asja. Me peame seda teemat põhjalikult käsitlema ning võib-olla kohandama eelarvet, et tõendada kodanikele ja liikmesriikidele, et me tegeleme siin lisandväärtuse loomisega. Teiseks, 2020. aasta strateegia on Euroopa Liidu tulevikku silmas pidades väga oluline. 2020. aastal ei hinnata meid mitte üksnes meie eelarvemahu järgi, vaid ka selle järgi, kas me viisime 2020. aasta strateegia ellu või ei. Kui see meil õnnestub, muutub Euroopa paremaks: majanduskasv on siin suurem, töökohti rohkem, enam kasutatakse taastuvenergiat, uuendustele kulutatakse rohkem raha ja ka ettevõtjaid on arvukamalt. Leian, et see peab olema meie siht. Lõpetuseks, me vajame ka oma vahendeid ning mida varem me need saame, seda vähem aega on või kulub meil igal aastal eelarvete arutamiseks. Eider Gardiazábal Rubial - (ES) Lugupeetud juhataja! Kõigepealt tahan kiita raportöör Francesca Balzanit meile esitatud raporti eest. Eelarve on tõepoolest esmane ja peamine vahend, mille abil edendatakse kõiki ELi poliitikavaldkondi - ühist põllumajanduspoliitikat, ühtekuuluvuspoliitikat, teaduspoliitikat ja välispoliitikat. Need oleks mõttetud, kui neid eelarvega ei toetataks. Lugupeetud volinik, just seetõttu on meil praegusel kriisiajal rohkem kui kunagi varem vaja tugevat eelarvet, mis vastab meie hetkevajadustele. Seega palume teil eraldada vahendeid sellistele olulistele programmidele nagu tööhõive- ja noorte koolitusprogrammid või Euroopa Kohtus põrmustatud enim puudust kannatavate inimeste abiprogramm. Palume ka nõukogul lõpetada raamatupidajalik mõtlemine ja asendada see lõpuks ometi poliitiku mõtlemisega ning mitte teha arvestusi, kaaludes aina, kuidas kärpida makseid. Nii võime Euroopa Kohtus lõpetada, sest - nagu te, austatud volinik Lewandowski meile meelde tuletasite - maksed on õiguslikud kohustused, mis tulenevad varem võetud kulukohustustest. Vastasel juhul ei ole me lihtsalt võimelised neid kohustusi täitma. João Ferreira - (PT) Austatud juhataja! Liidu ülimalt väikese eelarve raames tuleb langetada mõningad eriti olulised otsused, ent ELi juhid ei paista olevat nõus eelarvet muutma, kustutades nii igasugused väljavaated tegeliku lähenemise ja ühtekuuluvuse saavutamiseks. On vastuvõetamatu, et äärmiselt sügavas kriisis, mis mõjutab ELi kõige raskemas majanduslikus olukorras olevaid riike, esitavad nad endiselt liidu vahendite, eriti tõukefondide kasutamise kaasrahastamiseks õigustamatuid nõudeid. Komisjon on ise tunnistanud, et nendes riikides on toetuste kasutamise määr väike, kuid nõuab ikkagi kohustuslikku kaasrahastamist, nii et riikidele kehtestatud niinimetatud kokkuhoiumeetmed ei võimalda neil tagada riiklike investeeringute tegemist eelkõige seetõttu, et eelarveid kärbitakse vaesuse piirini. Seepärast pooldame riiklike osamaksete tühistamist või siis nende olulist vähendamist kuni maksimaalselt 10%ni, et suurtes raskustes olevad riigid saaksid täit kasu liidu vahenditest ning raha kasutaks tõhusalt ära just need, kes seda kõige enam vajavad, mitte ei makstaks seda tagasi kõige paremas seisus olevate riikide rahakassasse. Meil tuleb peatada see pidev ja vältimatu lahkukasvamine, mis on ELis tekkinud. Eelarvepoliitika on siin väga oluline. Andreas Mölzer - (DE) Lugupeetud juhataja! Nagu me kõik teame, peab Euroopa Liit püksirihma koomale tõmbama. Seda mitte üksnes seetõttu, et eelarvemahu suurendamine tähendaks riiklike kokkuhoiuprogrammide taustal meie kodanikele lööki allapoole vööd, vaid ka seetõttu, et järgmisel aastal tuleb teha makseid Euroopa alalisse finantsstabiilsuse fondi. See raha tuleb leida juba niigi pingelistest riigieelarvetest. Kui üks fraktsioon tahab eelarvepiirangutest mööda hiilida nii, et kannab järgmisesse aastasse üle selleaastase eelarveülejäägi, mis tavaliselt makstakse liikmesriikidele tagasi, siis on selge, et kodanikele püütakse puru silma ajada. See suurendaks eelarvet komisjoni väljapakutust veel rohkem. Võib tõesti olla, et kulud on planeeritud paljude mitmeaastaste programmide katteks ja asjakohaseid vahendeid ei saa praegu kärpida, sest vastasel juhul võiks ELi süüdistada lepingu rikkumises. Kuid minu arvates on säästmiseks piisavalt palju ruumi. Lisaks ELi ametite arvu vähendamisele on kõige olulisem tõhustada pettusevastast võitlust. Ainuüksi alusetult välja makstud summade tagasinõudmisega saaksime eelarvele avaldatavat survet märkimisväärselt leevendada. Edit Herczog - (HU) Lugupeetud juhataja! See annab mulle võimaluse selgitada oma kahte konkreetset ettepanekut. Sotsiaaldemokraatide ja demokraatide fraktsioon Euroopa Parlamendis toetab ITERi rajamist, kuid ei ole nõus 100 miljoni euro ülekandmisega teadusuuringute seitsmendale raamprogrammile eraldatud vahenditest, sest nimetatud raamprogramm on vajalik Euroopa eesmärkide saavutamiseks. Selle asemel tahame võtta kasutusse institutsioonidevahelise kokkuleppe punkti 37 alusel lubatud 5% paindlikkusvaru, et rahastada konkurentsivõime ja uuendustegevuse raamprogrammi, üleeuroopalist transpordivõrku ning üleeuroopalist energiavõrku. See on vajalik ja oluline tingimus, et Euroopa Liidu eelarve ka tegelikult täidaks oma ülesande ja elavdaks majandust. Tänan ja avaldan kiitust raportöörile. Janusz Lewandowski komisjoni liige. - Austatud juhataja! Teen lühikese märkuse enne meie kolmepoolset kohtumist ning vastuseks kahele konkreetsele küsimusele, mille esitasid Luis Manuel Capoulas Santos ja Estelle Grelier, et kaitsta enim puudust kannatavate isikute toiduabiprogrammi. Nad teavad, mis on juhtunud: Euroopa Kohtu otsus, mille kohaselt peab programmiga hõlmatud toiduabi pärinema üksnes varudest, on toonud kaasa selle, et programmi eelarvet on vähendatud 500 miljonilt eurolt 113 miljoni euroni. Seega meil tuleb siin leida lahendus ja ilmselt ka uus õiguslik alus programmile. Teise lühikese märkuse teen vastuseks Reinhard Bütikoferile, kes väitis, et me ei ole järgmises eelarves piisavalt kajastanud energiaprioriteete. Mõista tuleb, et käesoleval aastal on tekkinud tohutud viivitused investeerimisprojektide, eelkõige Nabucco ja teiste koos Aserbaidžaaniga elluviidavate projektide viibimise tõttu, aga ka seetõttu, et pärast lauluvõistluse Eurovision võitmist on Aserbaidžaan ennast n-ö lõdvaks lasknud. Kahjuks mõjutab see ka suurte energiaühendustega seotud planeerimist järgmiseks perioodiks. Kõikidele neile, kes soovivad eelarvet vähendada, mainin, et lisaks õigusaktidest tulenevatele maksekohustustele, mis tuleb 2012. aastal täita, peame tegema makseid ka Kreekale ja mõnedele teistele raskustes olevatele riikidele. Nad peavad kokku hoidma, aga neil on vaja ka investeeringuid, ja meie juriidilised kohustused seonduvadki investeeringutega - struktuurivahenditega, mis kõnealustele riikidele järgmiseks aastaks eraldatakse. Francesca Balzani Austatud juhataja, kallid kolleegid! Leian, et tegemist oli väga huvitava aruteluga, mis jätkas erikomisjonides peetud mõttevahetust ja näitab, et Euroopa Parlamendis valitseb põhistrateegiate osas üldine üksmeel. Paljude muude meetmete seas on kõige olulisem just eelarve, mis on kahtlemata ainus ja tähtsaim vahend, mis võimaldab luua õrna tasakaalu riikide eelarvete konsolideerimise ja majanduskasvu toetamise vajaduse vahel. See on meie ainus tegelik kaitse ohu vastu, et konsolideerimine võib Euroopa majandust tõsiselt ja pöördumatult kahjustada. Seega on eelarvel keskne tähtsus. Euroopa Parlament ei nõua üldiselt pingelist eelarvet, vaid dokumenti, millega toetatakse kindlalt kõiki prioriteete, mis on praegu arusaadavad ja ilmselged. Euroopa 2020. aasta strateegia prioriteet on eelkõige investeeringud tööhõivesse. Mainisime siin istungisaalis taas kord teadus- ja arendustegevust, sotsiaalset ühtekuuluvust ning energeetikat - need on kõik prioriteedid, mille puhul tõendab meie kavatsuste tõsidust kõige paremini eelarve. Tõsised kavatsused näitavad meie suurt institutsionaalset usaldusväärsust. Praegu on kõnealune keskne eelarve seega väga oluline vahend paljude muude seas, sest me oleme jälle juhtinud tähelepanu tõsiasjale, et sellest saab meie lubaduste elluviimisele hoogu andev jõud, mis ei ole sugugi väike asi. Nii et eelarvel on oluline tähtsus Euroopa Liidu ja ka meie ühisraha stabiilsuse taastamisel. Seetõttu loodan, et juba kolmepoolsel kohtumisel avab see tugev vastutustunne, mida me kõik jagame - ja see ei saagi olla teisiti -, meie liidu tuleviku nimel tee rahulikele, vastutustundlikele ja asjalikele läbirääkimistele. Juhataja Arutelu on lõppenud. Hääletamine toimub täna kell 12.00. Kirjalikud avaldused (kodukorra artikkel 149) Cătălin Sorin Ivan Eelarvealasest kolmepoolsest kohtumisest on eelarvemenetluses saanud väga oluline samm ja seda võimalust ei tohi käest lasta. Täna hääletusele pandud raporti abil tuleb anda Euroopa Parlamendi läbirääkijatele kindel ja selge volitus. Praegu rakendavad liikmesriigid ranget kokkuhoiupoliitikat, millel on kahjulik mõju majanduse elavnemisele. Sellises keerulises olukorras peab ELi eelarve etendama Euroopa majanduse edendamisel olulist rolli. Eelkõige peab ELi eelarve olema seotud ka Euroopa 2020. aasta strateegia eesmärkidega. Meil ei saa olla niisugust strateegiat, ilma et me eraldaksime sellele vajalikke vahendeid. Teisest küljest on 2012. aasta eelarve mingis mõttes nagu Euroopa juhtimise pakme n-ö väike vend, kuid see peab tagama majandusliku toetuse poliitilisele pakmele. Kinga Göncz Mind rõõmustab komisjoni kava, millega on järgmise aasta eelarveprojektis nähtud ette enam vahendeid vabadusel, turvalisusel ja õigusel rajaneva ala tugevdamiseks. Kuid minu meelest on ebapiisavad ootamatute sündmuste tagajärgedega toimetulekuks eraldatud vahendid, eelkõige aga assigneeringud, mis on ette nähtud pärast Põhja-Aafrikas toimunud rahutusi, suurenenud sisserändega tegelemiseks ning partnerlusalgatusteks. Euroopa Liit peab Põhja-Aafrikas toimunud muutustele tulemuslikult reageerima ja olema paremini valmis ettenägematuid sündmusi ohjama. Kriis võib ühist eelarvet ettearvatust rohkem koormata. See, et komisjon on välispiiride kaitseks eraldanud rohkem vahendeid, on asjakohane, kuid samas tuleks suurendada ka Euroopa Pagulasfondi eelarvet ja lõimimiseks ette nähtud rahalisi vahendeid. Põhiõiguste harta üldine rakendamine ja inimõiguste valdkonna tugevdamine ELis on iga liidu kodaniku huvides. Süvenev diskrimineerimine ja jätkuvalt leviv sallimatus on meie ühine mure kogu Euroopas. Seetõttu pean sama oluliseks selliste programmide laiendamist, millega edendatakse lugupidamist põhiõiguste vastu, ning liidu kodakondsuse kindlustamist.

Finansiering af andre foranstaltninger end statslig udviklingsbistand i lande, der falder ind under forordning (EF) 1905/2006 (forhandling) Formanden Næste punkt på dagsordenen er betænkning af hr. Berman for Udviklingsudvalget om finansiering af andre foranstaltninger end statslig udviklingsbistand i lande, der falder ind under forordning (EF) nr. 1905/2006. Thijs Berman Hr. formand! Jeg glæder mig også over, at hr. Deva har sat sig ned, for nu vil fru Ferrero-Waldner kunne høre mig, hvilket er en stor lettelse. Denne økonomiske krise, der er uden fortilfælde, og som rammer os meget hårdt, betyder en ny katastrofe for udviklingslandene. Krisen fører til et fald i råvarepriserne, færre investeringer, færre handelskreditter og færre penge, der sendes hjem af indvandrerne. Samtidig svinder alle de rige landes bruttonationalprodukt hurtigt ind, hvilket betyder, at budgettet for udviklingssamarbejdet også bliver reduceret, da det udgør 0,7 % af BNP, eller det burde det i det mindste, og selv da er det de færreste lande, der lever op til deres løfter. Det er i den kontekst, at drøftelsen af det nye politiske instrument finder sted. Hvis spanske studerende modtager et stipendium til at studere et par måneder i Latinamerika, eller vice versa, så er en sådan udveksling nyttig, nødvendig og ønskværdig, men et sådant projekt kan ikke udelukkende finansieres med midler, der er beregnet til at bekæmpe fattigdom. Selvom EU-finansiering på dette område således er velkommen, er der ikke tale om fattigdomsbekæmpelse. Det er frustrerende at være nødt til at trække denne slags projekter tilbage, simpelthen fordi der ikke er noget retsgrundlag at basere dem på. Det er derfor, vi har forsøgt at finde et beskedent instrument, som EU kan bruge til at gennemføre politik i udviklingslande, der strengt taget ikke falder inder for fattigdomsbekæmpelsens rammer. Det er nødvendigt at finde en finansiel kilde og et retsgrundlag, som ikke falder ind under udviklingspolitikken. Retsgrundlaget kan derfor ikke baseres på artikel 179 i Nicetraktaten, da den netop er retsgrundlaget for udviklingspolitikken, hvilket skal undgås i dette tilfælde. EU's egne interesser - europæiske studerende på studierejser - kan ikke finansieres med hjemmel i artikel 179. Derudover skal EU, når der bruges udviklingsmidler, opfylde de i lovgivningen fastsatte kriterier om udviklingssamarbejde, nemlig dem om fattigdomsbekæmpelse. Hvis man udviser lidt kreativitet, er der dog andre kilder. Udvalget om Udenrigsanliggender har foreslået at udvide anvendelsesområdet for finansieringsinstrumentet for industrialiserede lande, hvilket også bakkes op af mit eget udvalg. En anden mulighed er en kombination af artikel 150, 151 og 171, uddannelse, kultur og forskning. Med dette kombinerede retsgrundlag ville Europa-Parlamentet bevare den fælles beslutningsprocedure helt i forbindelse med dette instrument, og pengene, på nuværende tidspunkt ca. 13 millioner EUR, bliver ikke taget fra puljen til udviklingspolitik. De tages heller ikke fra puljen til udenrigspolitik. Som ordfører - og Udviklingsudvalget vil bakke mig op på dette område - kan jeg ikke acceptere artikel 179 som retsgrundlag. Dette nye instrument ville i så fald blive ineffektivt, eftersom artiklen netop har til formål at sikre, at udviklingsmidler bliver anvendt til andre formål. Der bør derfor ikke være et retsgrundlag for dette instrument, der kunne gøre dette obligatorisk. Jeg beder derfor indtrængende Gruppen for Det Europæiske Folkeparti (Kristelige Demokrater) og De Europæiske Demokrater om øjeblikkeligt at trække dette ændringsforslag tilbage. Det går stik imod vores fælles ønske om at beskytte budgettet til udviklingssamarbejde, selv i økonomiske krisetider. Benita Ferrero-Waldner Hr. formand! Jeg vil begynde med at bekræfte det tilsagn, jeg på vegne af Kommissionen gav om at gennemføre en midtvejsrevision af det finansielle instrument i 2009. Det var svar på Parlamentets anmodning under de afsluttende forhandlinger om dette instrument. Revisionen vil ske i form af en meddelelse ledsaget af lovgivningsforslag, hvor det skønnes hensigtsmæssigt. Meddelelsen forventes vedtaget i april 2009 og er indeholdt i Kommissionens lovgivningsmæssige arbejdsprogram. Revisionen vedrører instrumenternes gennemførelse. Der bør skelnes mellem denne revision og den anden midtvejsrevision, der lige nu er undervejs - og som også er forudsat i forordningerne - som vedrører programmeringsdokumenterne og strategidokumenterne for 2011-2013. Denne nye programmering vil give anledning til en ny omgang demokratisk kontrol, som det var tilfældet med den første programmeringsperiode 2007-2010. De to øvelser er forskellige, men de supplerer hinanden. Det er vigtigt at ordne de spørgsmål, der har med instrumenterne at gøre, før den nye programmeringsperiode. Revisionen af strategien og programmeringen vil finde sted i løbet af 2009, så det er muligt for Parlamentet at udføre den demokratiske kontrol i 2010. Hvad angår instrumentet til finansiering af udviklingssamarbejde (DCI), bekræfter vores indledende overvejelser et forhold, der bliver centralt i forbindelse med revisionen, nemlig det lovgivningsmæssige tomrum for ikke-ODA-aktiviteter for lande, der falder ind under DCI. Hvad er det for nogle aktiviteter, der ikke opfylder ODA-kriterierne? De er af forskellig karakter, men de nuværende fire indledende aktioner, som Europa-Parlamentet har taget initiativ til, giver et godt overblik over, hvad vi taler om: samarbejde med mellemindkomstlande i Asien og Latinamerika, som ikke falder ind under DCI, og forretningsmæssige og videnskabelige udvekslinger med Kina og Indien. Angående denne slags aktiviteter er vi enige med Dem i, at der er behov for at få en lovgivning, der dækker foranstaltninger, som fremmer EU's interesser i DCI-landene. Det kunne ske enten i form af et nyt lovgivningsinstrument eller ved at ændre den nuværende forordning om instrumentet for udviklingssamarbejde (ICI). Da vi udarbejdede de nye instrumenter om eksterne forbindelser i 2006, var vi enige om, at de også skulle dække den eksterne dimension af vores interne politikker. Vi aftalte, at dette kunne ske med hjemmel i retsgrundlaget for de eksterne aktioner. Det betød en betydelig forenkling sammenlignet med den tidligere situation. Det vil være vanskeligt for Kommissionen at følge denne tilgang. Vi synes, at retsgrundlaget skal afspejle instrumentets mål og indhold. Vi erkender, at der er et problem med ikke-ODA-aktiviteterne. På grund af deres beskaffenhed er sådanne aktiviteter ikke berettigede til udviklingsbistand. Derfor kan et forslag, der kun omhandler sådanne aktiviteter, ikke falde ind under udviklingssamarbejde - under artikel 179, som De nævnte. Eftersom vi ønsker at dække kendte ODA-aktiviteter, er traktatens artikel 181a sandsynligvis det mest velegnede retsgrundlag, da den dækker økonomisk, finansielt og teknisk samarbejde. Før Kommissionen kommer med et forslag, vil den dog undersøge spørgsmålet omhyggeligt i lyset af den holdning, Parlamentet har givet udtryk for. Det ville være en hjælp at kende Parlamentets holdning, så vi kan afslutte vores forslag før valget som lovet. Endelig kan jeg se, at der anmodes om flere ressourcer i betænkningen. Det bliver vi nødt til at se nærmere på. De kender den meget stramme situation for udgiftsområde 4 i den finansielle ramme. Man kunne hævde, at vækstlandene befinder sig i en overgangsperiode, og at den nuværende bistandsramme burde anvendes i forbindelse med denne overgang - dvs. en gradvis overgang fra fokus på udvikling til fokus på ikke-ODA-aktiviteter. Vi vil se nærmere på dette i forbindelse med revisionen. Dette er Kommissionens indledende overvejelser vedrørende den betænkning, vi drøfter i dag. Vi synes, at den er et godt grundlag for vores fælles arbejde, og jeg ser frem til at høre, hvad medlemmerne har at sige. Vicente Miguel Garcés Ramón Hr. formand! Budgetudvalget mener, at det er yderst vigtigt, at de enkelte budgetinstrumenter bliver klart afgrænset. Derfor ser den mest realistiske mulighed ud til at være etablering af et nyt instrument for andre foranstaltninger end statslig udviklingsbistand for de lande, der falder ind under forordningen. Fra et budgetmæssigt synspunkt synes vi ikke, at Udviklingsudvalgets finansieringsforslag er velegnet, da disse penge ikke findes, og da der ikke er blevet tildelt flerårige midler til disse budgetposter. Der er finansiering for 2009, men ikke derudover. Eftersom finansieringen af dette nye samarbejdsinstrument under alle omstændigheder skal være foreneligt med den finansielle ramme for 2007-2013 er det værd at understrege betydningen af midtvejsrevisionen af den finansielle ramme. Dette burde give mulighed for at foretage justeringer af loftet for de forskellige udgiftsområder. Nirj Deva Hr. formand! Jeg er meget glad for den erklæring, som kommissær Ferrero-Waldner netop er kommet med, og jeg anmoder min politiske gruppe om at trække sit ændringsforslag tilbage, så betænkningen kan blive vedtaget. I modsat fald befinder jeg mig i en temmelig vanskelig situation, men jeg er nødt til at støtte den socialdemokratiske ordfører i denne sag. Jeg er nødt til at sige, at jeg mener, at udviklingsinstrumentet er til udviklingsformål. Men hvis man ser på, hvad udviklingsinstrumentet - især artikel 179 - tilbyder, så giver ODA-instrumentet, til trods for alle dets begrænsninger, mulighed for fremme af museer, biblioteker, kunst, musik i skolerne, anlæg til sportstræning og sportsarrangementer - alt dette tæller som statslig udviklingsbistand. Men det gør sponsorering af koncertturnéer eller idrætsudøveres rejseomkostninger naturligvis ikke. Kulturelle programmer i udviklingslande, hvis hovedformål er at fremme donorens kulturelle værdier, kan ikke betragtes som statslig udviklingsbistand. Den udelukker militærbistand, men ikke fredsbevarende aktiviteter. Den dækker en bred vifte af aktiviteter - selv civilt politiarbejde for at afhjælpe og øge muligheden for træning af politibetjente, demobilisering af soldater, valgovervågning og fjernelse af miner og landminer - alt dette falder ind under statslig udviklingsbistand. Så vi spørger os selv her i Parlamentet, hvor længe vi skal blive ved med at gå i ring, for størstedelen af arbejdet er faktisk omfattet af ODA-instrumentet. Så jeg hilser kommissær Ferrero-Waldners erklæring om, at vi har artikel 181a, der gør det muligt at finde midler til at gøre det, som nogle af mine kolleger håber at kunne gøre, velkommen. Ana Maria Gomes for PSE-Gruppen. - EN Hr. formand! Det er vigtigt at fylde det nuværende lovgivningstomrum vedrørende andre foranstaltninger end statslig udviklingsbistand i lande, der falder ind under instrumentet til finansiering af udviklingssamarbejdet. Det er nødvendigt, at dette forslag om et instrument til håndtering af dette tomrum utvetydigt bevarer DCI som et instrument til udviklingsbistand, og det skal gøre det muligt at skelne klart mellem finansielle midler, der er afsat til udviklingssamarbejde med statslig udviklingsbistand, og midler, der er afsat til andre foranstaltninger end statslig udviklingsbistand i udviklingslande. Denne skelnen er et meget relevant politisk budskab i sig selv, og det vil gøre EU's politik for udviklingssamarbejde mere synlig. Det nye eller reviderede instrument bør også være tilstrækkelig bredt, så det kan dække en række aktioner, som ikke opfylder OECD's DAC-retningslinjer, men som er essentielle for EU's samarbejde med udviklingslandene, f.eks. udviklingen af Akkas-gasfelterne i Irak eller samarbejde om flysikkerheden i Indien. Det er derfor, at jeg ikke er helt enig i det restriktive retsgrundlag, der er foreslået. Jeg støtter fuldt ud kommissær Ferrero-Waldner, der mener, at artikel 181a sandsynligvis er et mere passende retsgrundlag, som ville tage højde for de bekymringer, jeg har påpeget. Jeg er dog heller ikke blevet overbevist om det alternativ, som er blevet fremlagt i form af PPE-DE-Gruppens ændringsforslag, som vi skal stemme om i morgen. Jeg håber derfor, at vi under vores ordfører Thijs Bermans vejledning kan finde tid til en mere dybtgående drøftelse af spørgsmålet og overveje, hvad der er det bedste retsgrundlag, nemlig kommissær Ferrero-Waldners forslag. Toomas Savi Hr. formand! Jeg vil gerne takke hr. Thijs Berman for hans betænkning. Den påpeger et vigtigt aspekt ved udviklingsbistanden, som Kommissionen efter min mening seriøst burde overveje. Aktiviteter såsom kulturelle, videnskabelige og økonomiske udvekslingsprogrammer, mellemfolkelige kontakter eller politisk dialog er desværre ikke dækket af den nuværende EU-lovgivning, for blot at nævne et par eksempler. EU har etableret en række programmer og finansielle instrumenter inden for rammerne af forskellige agenturer, der hver især kun dækker visse begrænsede aspekter af de problemer, som udviklingslandene i dag står over for. Jeg tror ikke, at de bestræbelser, vi gør for at forbedre situationen i udviklingslandene, vil blive særlig bemærkelsesværdige, hvis ikke vi får et centralt EU-agentur og en omfattende kohærent politik. Vi er alle enige i, at formålet med EU's politik for udviklingssamarbejdet er at nå så mange mennesker som muligt, men vi har valgt en ret uhensigtsmæssig vej til at nå det mål. I dag er EU både institutionelt fragmenteret og juridisk hæmmet, hvad angår udviklingsbistanden. Denne meget velanskrevne betænkning behandler resultaterne af disse mangler. EU og medlemsstaterne har bidraget enormt til den statslige udviklingsbistand, og det bør aldrig undervurderes, men der er stadig mange ting, der skal gøres for at øge såvel de institutionelle rammers effektivitet som kongruensen i lovgivningen om udviklingsbistand. Michael Gahler (DE) Hr. formand! Jeg blev ærlig talt temmelig overrasket over at erfare, at Berman-betænkningen allerede var blevet udarbejdet, og at der ville blive forelagt et forslag før færdiggørelsen af Mitchell-betænkningen, der faktisk skal vurdere erfaringerne med instrumentet om udviklingssamarbejde. Min kollega har ret med hensyn til substansen i sit forslag. På grund af udformningen af instrumentet til finansiering af udviklingssamarbejdet var det uundgåeligt, at der opstod et lovgivningstomrum. Jeg støtter konklusionen om, at der er brug for et andet instrument til at fylde dette tomrum for ikke-ODA-aktiviteter. Jeg har forståelse for begge de alternativer, han foreslår i afsnit 3 i sin betænkning. Jeg vil dog gerne understrege, at ikke-ODA-aktiviteter også er relevante for et lands udvikling. Det er kun valget af retsgrundlag, der er til diskussion. Efter min mening er det ordføreren og hans udvalg mod resten af verden i denne forbindelse. Udviklingsudvalget har valgt en stram fortolkning af artikel 179 og må derfor ty til artikler, der er beregnet til nationale politikker, som retsgrundlag. Udvalget om Udenrigsanliggender, Retsudvalget, Parlamentets Juridiske Tjeneste, EF-Domstolen, Rådet og Kommissionen fortolker alle artikel 179 anderledes. Gruppen for Det Europæiske Folkeparti (Kristelige Demokrater) og De Europæiske Demokrater har derfor i dag besluttet, at vi ikke vil trække forslaget tilbage i morgen, men fremsætte et ændringsforslag med henblik på at ændre det planlagte retsgrundlag, og vi vil heller ikke støtte en udsættelse, da vi er enige om, at det kun er retsgrundlaget, der er til diskussion i denne sag. Jeg er derfor sikker på, at vi vil opnå klarhed om spørgsmålet i morgen. Corina Creţu (RO) Hr. formand! Hr. Bermans betænkning kommer med en klar løsning til at udfylde hullet i lovgivningsstrukturen for finansiering af ikkepresserende eksterne aktioner, som ikke falder ind under kategorien af udviklingsforanstaltninger som defineret i udviklingssamarbejdsinstrumentet. Fra et politisk synspunkt er det vigtigt at finansiere denne slags aktioner, da det kan sikre kontinuiteten i EU's tilstedeværelse i lande og regioner, som allerede er kommet videre end det indledende udviklingstrin. Det er dog meget vigtigt, at de midler, der anvendes til at finansiere disse aktioner, ikke kommer fra kilder, der er øremærket til udvikling, men fra andre budgetposter. Formålet med det forslag til lovgivning, der anmodes om i denne betænkning, er at fremme udviklingen og ikke at begrænse den ved at reducere de midler, der er til rådighed for udviklingspolitikkerne, til fordel for andre foranstaltninger. Det er derfor meget vigtigt, at der skelnes mellem foranstaltninger, der falder ind under udviklingssamarbejdsinstrumentets anvendelsesområde, og dem, der tages højde for i den nye lovgivningsbestemmelse, når der træffes beslutning om de midler, der skal øremærkes til finansiering af disse. Mairead McGuinness (EN) Hr. formand! Jeg vil begynde med at takke ordføreren for hans betænkning. Jeg støtter hans første bemærkning om den økonomiske krise, dens særlige indvirkning på udviklingslandene og naturligvis det faktum, at vi ikke når vores mål om 0,7 % i bistand. Det er meget beklageligt, for når økonomien i de udviklede lande skrumper, så går det hårdest ud over udviklingslandene. Jeg kom til denne forhandling, fordi jeg var spændt på at høre argumenterne vedrørende retsgrundlaget. For mig at se er der en underliggende frygt for, at budgettet vil blive smurt for tyndt ud. Lad os kalde en spade for en spade. Lad mig citere de bemærkninger, som en bistandsorganisation, der kontaktede mig i dag, kom med: "Selv om vi støtter Parlamentets anmodning om et finansielt instrument til ikke-ODA-aktiviteter i udviklingslandene, er vi af den faste overbevisning, at det skal ske på basis af et retsgrundlag, som er egnet til de aktiviteter, det er meningen, det skal finansiere. Anvendelsen af artikel 179 som retsgrundlag for ikkeudviklingsaktiviteter er helt klart ikke hensigtsmæssigt og vil som sådan krænke både EF-traktaten og EU's acquis. Det giver også mulighed for, at ikke-ODA-aktiviteter i fremtiden kan finansieres med budgetposter, som er beregnet til rene udviklingsaktiviteter. Vi håber derfor meget, at ændringsforslaget vil blive trukket tilbage." Som medlem af PPE-DE-Gruppen er jeg således her i aften for at lytte til begge sider af dette argument, men også for at fremkomme med nogle af de lobbyist-input, jeg modtager fra meget bekymrede folk inden for udviklingsområdet, og hvis bekymringer jeg er nødt til at forholde mig til. Jeg gentager synspunktet om, at der, hvis vi svømmede i penge, nok ikke ville være så meget ballade om vores retsgrundlag. Problemet er, at det gør vi ikke. Der er bekymring blandt dem, der er involveret i udviklingsagendaen - der er genstand for bekymringen - og som frygter, at de penge, der er til rådighed, vil blive spredt ud på for mange aktiviteter. Jeg er dog stadig ikke overbevist. Paul Rübig (DE) Hr. formand, kommissær Ferrero-Waldner, mine damer og herrer! Jeg vil ikke diskutere retsgrundlaget, men grundlaget for overlevelse. De små og mellemstore virksomheder spiller en meget speciel rolle i denne forbindelse. Kreditværdighed er særlig vigtig under finanskriser, så disse virksomheder stadig kan opnå mikrokreditter. Jeg vil især gerne påpege, at mikrokreditinstrumentet i høj grad har vist sit værd i hele verden, og at vi ikke mindst inden for rammerne af WTO-runden, som forhåbentlig er ved at nå til vejs ende, bør overveje, hvordan vi kan tilvejebringe relevant handelsfremme for de berørte familier i disse områder. Når alt kommer til alt, skabes fremgangen dér, hvor der produceres noget, hvor folk kan forsørge sig selv og deres familier. Hvis de derudover er i stand til at sælge noget, er fremgangen sikret. Det er med dette i tankerne, at jeg håber, at udviklingspolitikken følger den rigtige kurs. Benita Ferrero-Waldner Hr. formand! Efter at have lyttet til de forskellige bidrag er det tydeligt, at medlemmernes største bekymring er retsgrundlaget. Jeg forklarede i min indledning, hvilken vej Kommissionen ønsker at gå, men det ville også glæde mig meget at kunne medtage Deres forslag. De ved, at vi ønsker den bedste udviklingsbistand for alle lande, og at det er hovedbudskabet i vores tanker. Så lad os arbejde sammen og finde den rigtige løsning. Thijs Berman Hr. formand! Jeg er ikke jurist, og jeg er ikke så jurakyndig, men jeg ved, at man bør undgå at strække fortolkningen af lovtekster. Det er min frygt, hvis vi bruger artikel 181a, for den taler om økonomisk og teknisk samarbejde, mens vi taler om studerende, der tager til udlandet som led i udvekslingen af studerende mellem universiteterne. Det er lidt risikabelt. Jeg er ikke imod det, hvis Kommissionen ser det som en udvej for de ikke-ODA-aktiviteter, vi alle finder nødvendige og vigtige, og det er jeg med på. Måske skyldes min bekymring, at jeg er journalist. Jeg holder af tekster, og jeg tager ord alvorligt, hvilket er substansen af Europa - dets humanisme, det, at vi tager tekster og sprog alvorligt. Man skal være meget forsigtig, når man bruger ord, så artikel 181a er et måske, men jeg bryder mig ikke særlig meget om det. Jeg glædede mig dog over Mairead McGuinness' bemærkning om, at hun stadig ikke er overbevist. Hun er irsk, hun har sine overbevisninger og står fast på sine principper, hvilket vi jo alle gør. Hvis det i morgen viser sig umuligt at nå til enighed om det rette retsgrundlag, vil jeg foretrække at henvise spørgsmålet til mit udvalg igen og bruge tid på at træffe beslutning om et ordentligt retsgrundlag, for vi ved alle, at ikke-ODA-aktiviteter er nødvendige. Jeg takker Kommissionen for dens kommentarer om, at ikke-ODA-aktiviteter med tiden vil blive vigtigere og vigtigere i udviklingslandene, i mellemindkomstlandene osv. Vi er alle enige om, at de er nødvendige, og vi er alle enige om behovet for at finde et retsgrundlag. Nogle af os er enige i, at artikel 179 ikke er det grundlag, vi søger efter. Hvis jeg ikke kan nå til enighed med PPE-DE-Gruppen før afstemningen i morgen - hvilket ville være en skam - vil jeg derfor anmode om henvisning til fornyet behandling i mit udvalg. Jeg er parat til at gøre det, og jeg vil gøre det, når der stemmes om ændringsforslaget i morgen. Jeg ville blive meget ked af det, hvis dette er PPE-DE-Gruppens holdning, for vi er alle enige om, at det er nødvendigt at fastholde udviklingsbistanden på det nuværende niveau, og vi ved alle, at den falder i takt med den økonomiske krise. Formanden Forhandlingen er afsluttet. Afstemningen finder sted i morgen. Skriftlige erklæringer (artikel 142) Angelika Beer Revisionen af de nye instrumenter om udenrigspolitikken har afsløret mangler i samarbejdet med tredjelande, så vi foreslår, at det industrielle instrument bliver revideret. Udvalget om Udenrigsanliggender mener ikke, at det er ønskeligt at begrænse instrumentets nye retsgrundlag til et par enkelte samarbejdsområder. Derudover er de politikområder, der p.t. er planlagt (kultur, ungdom, forskning), lånt fra EU's interne politik, og de har ikke hidtil haft til formål at definere samarbejdet med tredjelande. Dette er blot en af usikkerhederne, der bekymrer Udvalget om Udenrigsanliggender. Hvad sker der f.eks., hvis vi i fremtiden ønsker at samarbejde med andre lande om klimapolitikken? Skal vi etablere et nyt retsgrundlag for instrumentet hver gang? Vil vi virkelig gøre det hver gang, der sker en ændring i samarbejdsområdet? Revisionen af det udenrigspolitiske instrument er meget vigtig for os alle, og det bør understreges, at vi ikke slås mod hinanden. Det er den eneste årsag til, at Gruppen De Grønne/Den Europæiske Fri Alliance sammen med skyggeordføreren fra Udvalget om Udenrigsanliggender trak ændringsforslaget tilbage i mandags. Hvad angår indholdet, mener vi, at vores forslag er mere langsigtet, og at det vil sikre en sammenhængende udenrigspolitik. Betænkningen er dog kun en anbefaling til Kommissionen. Så må vi se, hvad den gør ved den. Sirpa Pietikäinen Hr. formand, mine damer og herrer! EU er verdens største udviklingsbistandsdonor og står for 60 % af alle midlerne. EU's centrale rolle som nøglespiller i udviklingssamarbejdet bør styrkes endnu mere fremover. For at stabilisere økonomierne i udviklingslandene og bringe fred til landene er det yderst vigtigt, at EU holder fast i målet om at øge sin andel af udviklingsbistanden til 0,7 % af BNP i 2015. Det vil dog ikke være nok. Det er vigtigt at opnå generel sammenhæng i udviklingssamarbejdet mellem de forskellige institutioner. Finansielle investeringer og projekter til opbygning af infrastruktur og til en bedre overholdelse af menneskerettighederne skal gennemføres på en sådan måde, at de understøtter hinanden. EU er nødt til at etablere de nødvendige instrumenter til gennemførelse af kohærente udviklingspolitiske foranstaltninger. EU's nuværende retsgrundlag for udviklingssamarbejdet er dog mangelfuldt, hvad angår lovgivningen, og det er derfor, at jeg gerne vil takke ordføreren for at have rejst dette vigtige spørgsmål. Projekter beregnet til at forbedre transport-, teknologi- og energisektoren og dialogen med det videnskabelige samfund og ngo'erne er vigtige for udviklingslandenes sociale levedygtighed. Hovedformålet med sådanne projekter er dog ikke at fremme økonomisk udvikling og fremgang i udviklingslandene, og de lever derfor ikke op til OECD's kriterier for statslig udviklingsbistand. I fremtiden bør den statslige udviklingsbistand især fokusere på udryddelsen af fattigdom og på at forbedre folks livsbetingelser.

2. Pogoji za dostop do omrežja za čezmejne izmenjave električne energije ( - Pred glasovanjem o členu 2e: Alejo Vidal-Quadras poročevalec. - - (ES) Gospod predsednik, členu 2e bi želel dodati sledeče. Prebral bom v angleščini: "Evropsko omrežje upravljavcev prenosnega omrežja za električno energijo zbere vse pomembne informacije glede izvajanja kodeksov omrežja in jih predloži Agenciji v vrednotenje;". (Parlament se je strinjal, da sprejme ustni predlog spremembe.)

Miljøkvalitetskrav inden for vandpolitikken (forhandling) Formanden Næste punkt på dagsordenen er betænkning af Anne Laperrouze for Udvalget om Miljø, Folkesundhed og Fødevaresikkerhed om forslag til Europa-Parlamentets og Rådets direktiv om miljøkvalitetskrav inden for vandpolitikken og om ændring af direktiv 2000/60/EF - C6-0243/2006 -. Joe Borg Fru formand! Jeg er glad for at indlede denne forhandling om de foreslåede miljøkvalitetskrav inden for vandpolitikken som supplement til vandrammedirektivet, der er kernestykket for EU's vandbeskyttelse. Jeg vil gerne takke ordføreren fru Laperrouze og Udvalget om Miljø, Folkesundhed og Fødevaresikkerhed for den store indsats. Jeg vil også takke Udvalget om Industri, Forskning og Energi, Udvalget om Landbrug og Udvikling af Landdistrikter samt Fiskeriudvalget og i særdeleshed ordførerne hr. Rübig, fru Bourzai og fru Corbey for deres meget konstruktive og støttende bidrag til dette vigtige dokument. Beskyttelse af floder og søer samt kyst- og havmiljø mod forurening fra farlige stoffer er en vigtig prioritering for Kommissionen. Vi har gjort store fremskridt siden 1970'erne, hvor Fællesskabet traf sin første afgørende foranstaltning. Efterhånden som vi løste nogle forureningsproblemer, dukkede andre imidlertid op. Den kemiske cocktail i vores farvande er blevet mere kompleks, og forureningskilderne er ikke længere koncentreret ét sted men er udbredte og diffuse. Der har aldrig været tid til selvtilfredshed. For at løse de nye forureningsproblemer fra disse farlige stoffer har Kommissionen foreslået eller vedtaget mere end 30 fællesskabslove siden vandrammedirektivet. Jeg kan ikke nævne dem alle, men jeg vil gerne komme med nogle eksempler. For det første har Kommissionen forbudt eller begrænset markedsføringen og brugen af 16 af de prioriterede stoffer fra vandrammedirektivet. Yderligere beslutninger om nogle pesticider, biocider og andre eksisterende kemikalier er undervejs. For det andet vil milepælsaftalen om Reach, den nye EU-kemikaliepolitik, kræve godkendelse af de farligste stoffer samt reduktion af risici for alle andre kemikalier, der er omfattet af vandrammedirektivet. Kort sagt vil jeg igen understrege, at Kommissionen også i fremtiden er indstillet på at levere de nødvendige instrumenter til emissionskontrol, hvor de kan give den mest effektive og proportionerede indsats for at løse forurening fra prioriterede stoffer. Samtidig støtter jeg principperne om bedre regulering og om kun at stille yderligere forslag, hvor det kan påvises, at Fællesskabet er det mest hensigtsmæssige niveau for en indsats. Nu vil jeg gå videre med Kommissionens forslag til et direktiv om miljøkvalitetskrav for prioriterede stoffer. Formålet med direktivforslaget er at opstille harmoniserede og gennemsigtige kriterier for vurdering af god kemisk tilstand for overfladevand, der skal opnås inden 2015. Således er den vigtigste del af forslaget bilag I: de kvalitetsstandarder, der skal respekteres i alle floder, søer, kystfarvande og territorialfarvande. Som De ved, vil det foreslåede havstrategidirektiv sikre havområder samme grad af beskyttelse mod forurening fra farlige stoffer på de områder, hvor vandrammedirektivet ikke finder anvendelse. Jeg understreger, at de foreslåede værdier for kvalitetsstandarder allerede afspejler den risiko for det marine økosystem, som disse stoffer kan udgøre. Endvidere identificerer forslaget yderligere to prioriterede farlige stoffer, ligesom det ophæver adskillige direktiver, der blev vedtaget mellem 1982 og 1990. Forslaget omfatter imidlertid ikke tillægsforanstaltninger for emissionsbegrænsninger af de tidligere nævnte årsager. Efter Kommissionens mening er emissionsbegrænsning tilstrækkeligt omfattet gennem andre eksisterende fællesskabsbestemmelser som f.eks. direktivet om integreret forebyggelse og bekæmpelse af forurening. Afslutningsvis vil jeg gerne understrege, at vi har en fælles målsætning om at sikre et højt beskyttelsesniveau for vandmiljøet. Kommissionen offentliggjorde sin første rapport om gennemførelse af vandrammedirektivet den 22. marts 2007 på verdensdagen for vand. I rapporten blev det pointeret, at der trods fremskridt endnu er meget arbejde tilbage at gøre - specielt af medlemsstaterne - hvis vi ønsker at sikre en bæredygtig vandforvaltning med direktivets gennemførelse. Det aktuelle forslag er endnu et skridt i denne retning, og jeg er indstillet på at samarbejde med Europa-Parlamentet og medlemsstaterne om at nå de mål, som vi i forening opstillede for os selv i år 2000. Der er imidlertid mange flere skridt, der skal tages, og jeg vil bede om Deres støtte i denne proces. Anne Laperrouze ordfører. - (FR) Fru formand, mine damer og herrer, hr. kommissær! De har netop gjort opmærksom på, at den kemiske forurening af overfladevandet er en trussel for vandmiljøet, for økosystemet, og dermed for menneskets sundhed. De sagde netop, at målet med dette datterdirektiv til rammedirektivet om vand er at bekæmpe udspredelsen af giftige stoffer i overfladevandet. I denne forbindelse vil der blive udarbejdet en oversigt over udledninger, emissioner og tab med det formål at kontrollere, om målene for reduktion eller standsning af udledninger og tab af forurenende stoffer er nået, i overensstemmelse med rammedirektivets artikel 13, stk. 7, idet fristen for at nå målet for standsning er 2025. Direktivet ophæver de eksisterende datterdirektiver, der er nævnt i bilag IX til rammedirektivet. Dette direktiv fastsætter således grænseværdier for koncentrationer i overfladevandet af visse typer pesticider, tungmetaller og andre kemiske stoffer, der er farlige for dyr og planter i vandmiljøet og for menneskets sundhed. De af Kommissionen udførte konsekvensanalyser har bevirket, at der er blevet defineret niveauer for miljøkvalitetsnormer med udgangspunkt i et årsgennemsnit, som giver et beskyttelsesniveau mod langtidseksponering, og med udgangspunkt i de højest tilladte koncentrationer, der giver beskyttelse mod korttidseksponering. Der hersker fortsat uenighed om visse EQS-værdier, navnlig hvad angår værdierne for benzen og cadmium, hexachlorbenzen og hexachlorbutadien, kviksølv, nikkel, bly og de polyaromatiske kulbrinter, da visse konsekvensanalyser endnu ikke er afsluttet, hvilket trods alt har generet os under drøftelserne. Ændringsforslagene fra Udvalget om Miljø, Folkesundhed og Fødevaresikkerhed afspejler et ønske om at opstille fælles metoder med henblik på at tilvejebringe et passende beskyttelsesniveau og undgå konkurrenceforvridning mellem medlemsstaterne. Vi har ligeledes undersøgt muligheden for at tillade overgangsområder, hvor kravene må overskrides. Ville vi nå længere ved at slette denne mulighed? Det vigtigste er i virkeligheden analyseområdet. Hvis ikke vi fastlagde overgangsområder, ville vi måske opleve uheldige følger, hvor vi undgik at foretage kontrol i disse områder og dermed var uvidende om, hvad der sker i områderne. Vi har derfor foreslået at give medlemsstaterne mulighed for at fastlægge overgangsområder, men med en forpligtelse til at mindske disse områder med henblik på på sigt at respektere miljøkvalitetsnormerne i de pågældende områder. Vi har ligeledes drøftet det særlige spørgsmål omkring havneområder, hvor kvalitetsnormerne eller analysemetoderne ikke synes at være hensigtsmæssige som følge af den omrøring af vandmasserne, der opstår i forbindelse med uddybning af floder og flodmundinger. Vi har længe drøftet muligheden for at tilføje meget giftige stoffer til den af Kommissionen oprindeligt foreslåede liste over stoffer. Dette blev i sidste ende genstand for et kompromis. Vi anmoder Kommissionen om at foretage en analyse af disse nye stoffer på listen og om at udtale sig om deres endelige klassificering som prioriterede stoffer eller prioriterede farlige stoffer, og dette senest 12 måneder efter direktivets ikrafttræden. Vores kompromis vedrører nye foranstaltninger til kontrol af emissionerne. Vi insisterer på emissionskontrol. Mens Kommissionen henviser til de andre eksisterende lovbestemmelser om forurenende kemikalier som f.eks. Reach, IPPC og direktiverne om pesticider, anmoder vi Kommissionen om at foretage en komplet evaluering af sammenhængen i og effektiviteten af alle de eksisterende retsakter, der kan have betydning for vandkvaliteten, og om nødvendigt at tilpasse retsakterne eller stille forslag om nye. Til slut vil jeg gerne takke Kommissionens repræsentanter og de forskellige kontaktpersoner, der har hjulpet mig med at udfærdige denne betænkning, og naturligvis de rådgivende ordførere for kvaliteten af vores samarbejde i en meget teknisk sag. Jeg må sige, at det har været en fornøjelse at arbejde sammen med dem. For nærværende, mine damer og herrer, anmoder jeg Dem om at støtte denne betænkning, så vi kan få en tekst, der gør det muligt at kontrollere effektiviteten af den gældende europæiske lovgivning på miljøområdet, dvs. som gør det muligt at finde ud af, om det ved fristens udløb i 2025 er lykkedes os at eliminere udledningerne af disse stoffer, der er meget giftige for mennesket og miljøet. Paul Rübig Fru formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Jeg vil gerne starte med at takke fru Laperrouze for det glimrende samarbejde om en teknisk og vanskelig sag, som er meget vigtig for et Europa med 27 medlemsstater, fordi harmoniseringsbestræbelserne også tjener til at forhindre konkurrenceforvridninger i EU. Som det altid er tilfældet med tekniske sager, så er der også godkendelsesprocedurer og administrative byrder, som bør kontrolleres igen og igen på grund af behovet for bedre regulering, og vi har for øjeblikket en målsætning om at reducere de administrative regler med 25 %. Jeg tror, det er nødvendigt at foretage den rette prioritering for at få en bedre lovgivning, for navnlig for små og mellemstore virksomheder er tekniske regler og kontroller ikke altid kun forbundet med udgifter, med også med en tilsvarende administrativ byrde. Derfor beder jeg Kommissionen om fortsat at undersøge disse reglers tekniske gennemførlighed, ajourføre dem og naturligvis også undersøge proportionaliteten med hensyn til udgifterne. Med de forskellige planlagte trin for øje er det en væsentlig grundlæggende forudsætning. Dermed kommer jeg til totalforbuddet mod forringelse, som i praksis kan forårsage en lang række problemer i industri og landbrug. Vi ved alle, at vi, når vi har med vand at gøre, kan have oversvømmelser den ene dag og tørkeområder den næste. Hvis der blev indført et totalforbud mod forringelse på området, ville disse regler medføre enorme problemer inden for landbruget og industrien i løbet af kort tid. Robert Sturdy Fru formand! Jeg vil også lykønske fru Laperrouze. Vi startede på et meget godt grundlag, og vi samarbejdede godt hele vejen igennem. Vi lagde ud med at sætte offentlighedens og miljøets sikkerhed i første række. Efter min mening var det utroligt vigtigt. Direktivforslaget opstiller grænser for koncentrationer i overfladevand af en række stoffer inklusive nogle pesticider, tungmetaller og andre farlige kemikalier og stoffer, som ordføreren allerede har nævnt. Disse kemikalier udgør en særlig stor fare for både menneskets sundhed og for dyre- og plantelivet - specielt vandlivet - og derfor passer det fint som den sidste brik i vandrammedirektivets puslespil. Det er vigtigt, at forureningen kontrolleres, og at der er sammenhæng med vandrammedirektivet. Kommissionen skal fastlægge fælles metodologier for at sikre et passende beskyttelsesniveau og samtidig undgå konkurrenceforvridning. Ændringsforslagene til plenenarforsamlingen under afstemningen om miljøkvalitetskrav skal gøre teksten mindre forvirrende, mere rimelig og lettere at gennemføre. Forslaget om to nye betragtninger skal sikre sammenhæng med vandrammedirektivets krav om prioriterede stoffer. I øjeblikket er der ingen enighed om, hvordan der skal træffes foranstaltninger, hvilket fru Laperrouze også kom ind på med sedimenter og biota, og indtil vi får de rigtige videnskabelige data om disse niveauer, skal vi se meget nøje på det. I stedet for at sætte niveauer for medlemsstaterne nu bør vi følge koncentrationerne af stoffer i sedimenter og biota med henblik på at få en rammestandard. Formålet med dette forslag er at beskytte miljøet og den menneskelige sundhed. Det er et meget vigtigt mål, men det er vigtigt, at alle elementer af vandrammedirektivet er bæredygtige og realistiske. En del af dette består i at holde omkostningerne på et rimeligt niveau og huske på, at målene ikke kan opfyldes uden den nødvendige tekniske formåen. Jeg vil igen takke ordføreren. Marie-Noëlle Lienemann for PSE-Gruppen. - (FR) Fru formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Vi har her et ekstremt vigtigt datterdirektiv til rammedirektivet om vand. Jeg skal minde om, at det i dette rammedirektiv fastsættes, at den gode økologiske tilstand for overfladevand og ferskvand i EU skal være genoprettet inden 2015, og jeg må sige, hr. kommissær, at den meget langvarige gennemførelse af direktivet bekymrer os meget. Det var imidlertid afgørende at få opstillet rammer for forbuddet mod prioriterede stoffer og prioriterede farlige stoffer, hvoraf nogle skal fjernes, og at få opstillet normer for dem. Oprindeligt indeholdt rammedirektivet bestemmelser om en komplet sammenhæng med de internationale havkonventioner, navnlig OSPAR-konventionen. Denne konvention indeholder en liste over stoffer, der progressivt skal fjernes, og min gruppe fandt det afgørende at føje de stoffer, der figurerer i OSPAR-konventionen, til direktivets liste over prioriterede farlige stoffer. For at nå frem til et kompromis accepterede De Europæiske Socialdemokraters Gruppe imidlertid forslaget fra vores ordfører, fru Laperrouze - som jeg gerne vil takke for kvaliteten af hendes arbejde og for hendes personlige engagement - og gruppen trak sit ændringsforslag tilbage. Under alle omstændigheder skal PSE-Gruppen tilse, at Kommissionen, når eksperterne er færdige med deres arbejde, og konsekvensanalyserne er færdiggjorte, rent faktisk gør en indsats for at nå det højeste niveau for miljøkravene, for som De ved, gælder det kvaliteten af vores vand, men også kvaliteten af vores have og oceaner og sammenhængen med forslaget til direktiv om en strategi for havmiljøet, som vi har haft til førstebehandling. Ellers kan vi fuldstændig tilslutte os de forslag, der er blevet støttet af Udvalget om Miljø, Folkesundhed og Fødevaresikkerhed, som jeg vil opsummere som følger. For det første identiske målemetoder i hele EU, hvilket i øvrigt er mere bekvemt for medlemsstaterne og mere klart for borgerne. For det andet overgangsområder, ja, men med en udløbsdato, der er fastsat, eller som i hvert fald blev foreslået fastsat til 2018 under førstebehandlingen, hvis jeg husker ret. For det tredje et meget vigtigt punkt, nemlig at sørge for at opnå fuld og hel sammenhæng mellem vores lovbestemmelser, for det er rigtigt, at vi ofte kritiseres for at ophobe for mange logikker, og det skal være klart for borgerne, hvem der træffer den endelige beslutning. Henrik Lax Fru formand! Miljøet er en topprioritet for EU, og der er brug for drastiske foranstaltninger, hvis vi skal nå at skabe en miljømæssig holdbar fremtid. Østersøen er et af de have, som har akut behov for strengere miljøregler for at kunne bedres og overleve. Jeg vil derfor rette opmærksomheden mod nogle punkter i Kommissionens forslag om miljøkvalitetsnormer, som vi bør tage hånd om. Der er uoverensstemmelse mellem Kommissionens forslag og henstillinger fra internationale organisationer som Helsingfors-Kommissionen, f.eks. i spørgsmålet om stoffer som DEHP. Det er også modstridende, at Kommissionen ifølge rammedirektivet om vand skal kontrollere, at medlemsstaternes forpligtelser til at reducere udledninger opnås inden 2015, men at dette i det nye forslag er ændret til 2025. Desuden foreslås en ny artikel, som f.eks. tillader, at overgangsområder kan overskride de tilladte grænseværdier for miljøfarlige stoffer. Kommissionen giver ingen tilfredsstillende forklaring på, hvorfor disse overgangsområder bør indføres, eller foreslår nogen mekanisme for, hvordan man skal opnå tilfredsstillende vandkvalitet inden for disse områder. Det kan betyde en alvorlig udhulning af vores miljølovgivning. Vi bør have fælles, strenge og tydelige regler for at få bugt med miljøforureningen i vores vand. Det må vi ikke gå på kompromis med eller udskyde til et senere tidspunkt. Margrete Auken for Verts/ALE-Gruppen. - Fru formand! I 1995 blev landene omkring Nordsøen enige om i løbet af 25 år at stoppe udledningen af en række af de farligste stoffer. Målsætningen var inkluderet i OSPAR samt i revisionen af Barcelona-konventionen. Vi i Europa-Parlamentet har ligeledes taget princippet til os i vandrammedirektivet, selv om tidsgrænsen ikke blev nævnt. Men så lod det til, at Kommissionen glemte alt om sagen! Der gik lang tid - ikke to år som aftalt, men 4,5 år - før Kommissionen kom med sit forslag. Derudover var der alt for få stoffer med på listen over farlige stoffer. Ambitionerne for vandmiljøet rutschede nedad. Det er slemt for vandet, men også for EU's anseelse. Vandmiljøet er en sag, der ligger de europæiske befolkninger på sinde, og vi bør fra EU's side leve op til forventningerne. Vi må ikke svigte de løfter, som vi så klart og så ofte har givet! Miljøudvalget fik heldigvis rettet gevaldigt op på Kommissionens forslag. Stor tak skylder vi fru Laperrouze for det arbejde, hun har gjort i kredsen af ordførere med at tilvejebringe vigtige kompromiser. Siden stemte udvalget yderligere en række forbedringer af Kommissionens forslag igennem, så vi nu faktisk har et flot resultat! Vi har som sædvanligt oplevet et vældigt pres fra de reaktionære industrier, der nægter at modernisere deres produktionsmetoder. Men i morgen ved afstemningen er det os, Europa-Parlamentet, der skal sikre, at EU lever op til målsætningerne i OSPAR og vandrammedirektivet. Vi må ikke bøje os for den gamle forurenende industri. Vi skylder vores miljø, vores sundhed og vores efterkommere, at vi står fast. Johannes Blokland Fru formand! Allerførst takker jeg ordføreren, fru Laperrouze, for det arbejde, hun har gjort. Jeg vil dog fremsætte to bemærkninger. For det første tilfælde, hvor det er teknisk uigennemførligt at opfylde miljøkvalitetsnormer i en medlemsstat, eller hvor det giver anledning til uforholdsmæssigt store omkostninger, både sociale og økonomiske. Jeg ønsker en undtagelse for disse, ligesom i artikel 4 i rammedirektivet om vand. For det andet vil jeg nævne opgørelsen over tabene. F.eks. forårsager skibsfart og tidevand, at forurenende stoffer frigøres fra sedimentet. Eftersom disse stoffer er udledt på et tidligere tidspunkt, må de ikke betragtes som tab. For at gennemføre disse ændringer har vi på IND/DEM-Gruppens vegne stillet to ændringsforslag, 66 og 67, og jeg regner med, at De vil støtte disse. Irena Belohorská (SK) Fru formand! Jeg vil gerne lykønske ordføreren fru Laperrouze med hendes betænkning om vandpolitik. Den aktuelle betænkning er tæt beslægtet med en anden betænkning, som jeg er ordfører for, nemlig betænkningen vedrørende en temastrategi for bæredygtig brug af pesticider. Alle de otte stoffer på listen over andre forurenende stoffer er pesticider, ligesom de fleste af stofferne fra gruppen af prioriterede forurenende stoffer. Forureningen af europæisk vand med pesticider og andre kemikalier er meget alvorlig. Det retfærdiggør behovet for at behandle problemerne med overfladevand og pesticider på EU-plan snarere end hos de enkelte medlemsstater. Jeg glæder mig derfor overmåde over indførelsen af miljøkvalitetskrav, der bliver bindende for alle 27 EU-medlemsstater. Min betænkning handler bl.a. om beskyttelse af vandmiljøet. Nyligt foreslåede foranstaltninger vedrørende forbedret beskyttelse omfatter oprettelsen af mindst 10 meter brede beskyttelseszoner langs vandløb samt et forbud mod sprøjtning med pesticider fra luften inklusive et forbud mod brugen af adskillige pesticider i nærheden af vandløb samt kvantitative restriktioner vedrørende deres anvendelse. Jeg er enig i ordførerens forslag om at omklassificere de otte stoffer i gruppen af andre forurenende stoffer til prioriterede forurenende stoffer. Vandrelaterede emner er imidlertid ikke kun et problem for EU, og det er derfor også vigtigt at samarbejde med tredjelande. Gennemførelsen af disse foranstaltninger i EU bliver ineffektiv, så længe der fortsat flyder forurenet vand ind i EU's medlemsstater fra tredjelande. Nogle områder i det østlige Slovakiet, der er blandt landets fattigste, har utilstrækkelige grundvandsforsyninger. Drikkevandet forberedes gennem behandling af overfladevand i stedet for grundvand. Disse områder af Slovakiet har ofte helt grundlæggende problemer, hvor kloakanlæggene er utilstrækkelige eller helt fraværende i nogle regioner. Det er således forståeligt, at denne del af Slovakiet er karakteriseret ved en høj forekomst af mave- og tarmsygdomme. Følgelig bruger vi enorme summer på behandling og vaccination. Vi skal forebygge sådanne problemer ved at skaffe sundt drikkevand. Investeringer i overfladevandets kvalitet er investeringer i sundhed. Slovakiet har kun brugt omkring 25 % af de tilgængelige strukturfonde til miljømæssige formål. Denne procentdel er foruroligende lille. Jeg foreslår en højere procentdel. Péter Olajos (HU) Fru formand! Nærværende direktiv udfylder et tomrum og er utroligt relevant. Intet sted fremgår det mere tydeligt end i det faktum, at der i nu seks år har været en stadig mere lidenskabelig debat mellem to medlemsstater om netop manglen på sådanne regler. I centrum af EU bliver forholdet mellem Østrig og Ungarn stadig mere anspændt, fordi tre østrigske læderfabrikker udleder deres industrispildevand i en flod på grænsen mellem de to lande. Det får floden til at skumme, men de østrigske myndigheder bliver ved med at forsvare sig selv uden at fortrække en mine, idet de hævder, at begge fabrikker overholder grænseværdierne for udledning, dvs. for emissioner. De tier imidlertid frækt om effekterne af de adskillige ton industrispildevand, der hver dag hældes ud i denne flod, nemlig lavt vandudbytte. I dette direktiv tages der omsider hensyn til det naturlige vandmiljøs bæreevne, og det vil forbyde 70 farlige stoffer inklusive f.eks. pesticider, vaske- og rengøringsmidler, opløsningsmidler og tungmetaller. Disse stoffer bringer bæredygtigheden i fare for både økosystemet og menneskets sundhed. Mine ændringsforslag, der medtager den naphtalensulfonat, der udledes fra førnævnte østrigske læderfabrikker, blandt de farlige stoffer, fik støtte fra et stort flertal i udvalget. Derfor er jeg overbevist om, at Parlamentet vil vedtage skrappe regler i morgen. Jeg vil opfordre kollegerne til at støtte mine og Kommissionens ændringsforslag og til at gøre en politisk indsats for at beskytte vores råvand mod at blive industrikloakker. Og en anden ting. Efter min mening er tidsrammen, ifølge hvilken direktivet træder i kraft i 2015 og forbuddet mod direkte udledning af forurenende stoffer i overfladevand gælder fra 2025, alt for lang. Kathy Sinnott (EN) Fru formand! Jeg glæder mig over denne betænkning om miljøkvalitetskrav inden for vandpolitikken. Jeg mener imidlertid ikke, at politikken er tilstrækkeligt omfattende til Irlands problemer med vandforsyningssystemerne. Meget af drikkevandet i Irland er overfladevand. Op til 25 % af den offentlige vandforsyning i landet risikerer forurening fra cryptosporidium-parasitten. I 2005 fik vandforsyningen i Galway prædikatet højrisiko, og i dag kan husholdningerne ikke bruge vandet i Galway. Der er udbrud af mave- og tarmsygdomme i både Galway by og amt. En anden faktor, der bidrager til vandproblemet i Irland, er spildevandsudledning fra fabrikker som f.eks. Aughinish Alumina, County Limerick, der har været en stor forureningskilde for det lokale og omkringliggende område med dets giftige røde mudderaflejringer, der siver ud i vandforsyningen. I Irland tilsætter vi hydrofluorosylisk syre til vores drikkevand som et såkaldt lægemiddel for at forhindre karies i tænderne. Det er ulovligt at tvangsmedicinere befolkninger med dette farlige giftige affaldsstof, der har skabt en stigning i antallet af knogleforstyrrelser. Vand er en grundlæggende menneskerettighed, en nødvendighed. Vi håber, at dette direktiv vil sikre vand af høj kvalitet til det irske folk. Christa Klaß (DE) Fru formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Det glæder mig, at vi nu endelig drøfter den sidste grundlæggende retsakt, som er nødvendig for at få en omfattende og forebyggende europæisk vandpolitik og også for at gennemføre vandrammedirektivet. Det er bedre at forebygge end at skulle gøre skaden god igen senere, og det gælder navnlig for vand, som er så livsnødvendigt for os. Ifølge vandrammedirektivet skal listen over prioriterede stoffer revideres regelmæssigt og tilpasses i overensstemmelse med den aktuelle videnskabelige viden. Den liste, vi udarbejder, er således ingen statisk eller færdig liste, men et led i en dynamisk proces, der skal gøre det muligt at inddrage ny viden og optage nye stoffer på listen, stoffer, der udvikles og så bliver anvendt, hvilket de mange eksempler, som kollegerne har nævnt i dag, har demonstreret. Vi kan ikke altid medtage og tage højde for alle virkninger forbundet med et stof. Da f.eks. p-pillen kom på markedet i tresserne, blev den i første omgang hyldet som en revolutionerende succes, og først senere viste det sig, at de hormonelle stoffer oplagres i vores vand. Derfor er en permanent overvågning nødvendig, og sådan opfatter vi også den nye liste over stoffer i bilag II, hvor ordføreren som et kompromis har sammenfattet de stoffer, som kollegerne har betegnet som farlige eller evt. farlige. Det er nu op til Kommissionen at undersøge, hvad der skal ske med disse stoffer, og så fremlægge forslag herom for Parlamentet. Denne liste skal forstås som en ren opregning af stoffer, som skal undersøges. Den er hverken udtryk for en identificering eller en forhåndsvurdering af stofferne, og den gør heller ikke krav på at være udtømmende. Alle stoffer skal vurderes på et videnskabeligt grundlag, og hvis det viser sig, at de skal identificeres som farlige, så skal de også straks klassificeres som sådan. En god europæisk vandpolitik skal, hvis den skal beskytte folk, altid tage højde for den seneste viden og de seneste vurderinger. Richard Seeber (DE) Fru formand! Jeg vil også gerne takke ordføreren, fru Laperrouze, for denne glimrende betænkning. Det er særdeles vigtigt, at vi fremlægger dette direktiv, som kompletterer vandrammedirektivet, i tide, og som ordføreren sagde, er det ikke mindre vigtigt at bekæmpe forurening ved kilden, dér hvor den har sin oprindelse, og at bekæmpe diffuse kilder til forurening med fælles metoder. Vi må forhindre konkurrenceforvridninger og garantere en god vandkvalitet i hele EU. Jeg vil gerne sige lidt om et par ændringsforslag, som i mine øjne er meget vigtige. Navnlig totalforbuddet mod forringelse, som hr. Rübig allerede har været inde på, medfører en række problemer i forhold til den praktiske gennemførelse. Vi må spørge os selv, om det er rimeligt at vedtage noget, som vil gøre økonomisk aktivitet væsentlig mere besværlig. Vi skyder over målet her, for en begrænsning af overgangsområdernes anvendelighed til lave vandstande udgør også en ekstrem hindring for vandforvaltningen. Vi bør også undersøge, hvordan udvælgelsen og identificeringen af de prioriterede stoffer kan gennemføres på en videnskabeligt korrekt måde. Det mangler der at blive fremlagt nogle flere undersøgelser af, hvis vi skal have et ordentligt videnskabeligt grundlag at fastlægge de relevante krav på. Jeg vil gerne give udtryk for min støtte til især ændringsforslag 75 stillet af hr. Sturdy, som henviser til behovet for teknisk gennemførlighed, og at man især skal undgå uforholdsmæssige udgifter. Hr. Olajos refererede til et bilateralt problem mellem Østrig og Ungarn. Så vidt jeg ved, er der allerede blevet nedsat en kommission i den anledning, og vi er selvfølgelig særlig interesseret i, at dette problem bliver løst af de to lande i fællesskab. Miroslav Mikolášik (SK) Fru formand! Ligesom mine kolleger vil jeg også takke ordføreren fru Laperrouze for hendes udmærkede arbejde med udarbejdelsen af dette vigtige dokument. Det faktum, at vi i de seneste to år har diskuteret vands renhed i Europa-Parlamentet, viser, at emnet i høj grad er på den offentlige dagsorden. Dagens emne vedrører grundvandsdirektivet både logisk og i realiteten. Jeg er glad for, at Europa-Parlamentet og Rådet med drøftelserne om de to foregående standarder er nået frem til et resultat, selv om deres uoverensstemmelser skulle løses gennem et forligsmøde. Jeg er overbevist om, at vi som medlemmer af Europa-Parlamentet skal være mere ambitiøse end Kommissionens forslag, og at vi skal foreslå nogle ekstra værdier, der i øjeblikket ikke findes på listen over særligt skadelige stoffer. Jeg tænker i almindelighed på teratogene og kræftfremkaldende stoffer samt tungmetaller, der finder vej ud i både overflade- og grundvand på grund af industrivirksomhedernes mangelfulde processer. Sidst men ikke mindst er det nødvendigt alvorligt at straffe dem, hvis forsømmelighed og store ligegyldighed resulterer i udsivning af benzin, olie og olieprodukter i overfladevand og grundvandsreservoirer. For resten har Slovakiet ligesom nabolandet Tjekkiet haft den beklagelige oplevelse af en omfattende forurening af vand inklusive grundvand i forbindelse med forlægningen af de sovjetiske væbnede styrker, der besatte landet i 21 lange år. Det er også nødvendigt at forhindre udsivning i vand af særligt skadelige pesticider, der bruges umådeholdent i landbruget, og som direkte bringer befolkningens sundhed i fare. Ved fastlæggelsen af antallet af ekstremt skadelige stoffer skal vi imidlertid også tage hensyn til videnskabelige informationer og beviser vedrørende deres skadevirkninger over for mennesker og andre levende organismer. Jeg vil derfor opfordre Kommissionen til at udarbejde lovforslag, så nye bindende standarder kan træde i kraft senest i 2015. Bernadette Bourzai ordfører for udtalelsen fra Udvalget om Landbrug og Udvikling af Landdistrikter. - (FR) Fru formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Jeg skal som ordfører for udtalelsen fra Udvalget om Landbrug og Udvikling af Landdistrikter udtale mig om dette forslag til datterdirektiv til rammedirektivet om vand. Jeg vil allerførst gerne takke fru Laperrouze for det fremragende stykke arbejde, hun har udført i denne komplekse og yderst tekniske sag. Jeg er særdeles godt tilfreds med afstemningen i Udvalget om Miljø, Folkesundhed og Fødevaresikkerhed, idet 12 af de 21 ændringsforslag, som Udvalget om Landbrug og Udvikling af Landdistrikter har stillet, er blevet vedtaget. For vores udvalg handler det kort sagt om for det første at minde om forsigtighedsprincippet, princippet om forebyggende indsats og princippet om, at forureneren betaler; for det andet at understrege nødvendigheden af rationel udnyttelse af jorden inden for rammerne af økologisk landbrug; for det tredje at fastlægge supplerende foranstaltninger på nationalt og EU-plan, der skal iværksættes, såsom begrænsning af andre forurenende stoffer og specifikke programmer til overvågning af sedimenter og biota; for det fjerde at understrege nødvendigheden af en formel evaluering af Fællesskabets retsakters sammenhæng og effektivitet med hensyn til vandkvalitet; for det femte at opfordre til samordning af overvågningsprogrammerne og de nationale oversigter, når et vandløb løber gennem flere medlemsstater; og for det sjette at påvise nødvendigheden af, at medlemsstaterne knytter en tidsplan for gennemførelse af målene om reduktion eller standsning af emissionerne til deres oversigt. Joe Borg Fru formand! Jeg er glad for at notere mig, at de ændringsforslag, der diskuteres, støtter de foreslåede miljøkvalitetskrav fra Kommissionen. Endvidere synes Europa-Parlamentet at kunne acceptere principperne for at introducere det nye begreb med overgangsområder og oprettelsen af en oversigt. Jeg takker for denne støtte, fordi disse elementer efter min mening er hjørnestenene i det foreslåede datterdirektiv. Der er endvidere mange ændringsforslag, hvor jeg fuldt ud deler de tilgrundliggende intentioner og mål. Lad mig først sige, at jeg også er bekymret over den potentielle risiko ved nogle af de prioriterede stoffer. Jeg forstår, at Udvalget om Miljø, Folkesundhed og Fødevaresikkerhed foreslår, at 11 af disse kemikalier gøres til nye prioriterede farlige stoffer i ændringsforslag 53-62. Efter min mening kan vi allerede håndtere disse risici og undgå negative indvirkninger på menneskets helbred og miljøet ved at gennemføre Reach og andre fællesskabsbestemmelser. Jeg vil også understrege, at jeg deler bekymringerne om, at nye forurenende stoffer i stigende grad optræder i det vand, vi drikker eller bader i. Jeg forstår, at Miljøudvalget i ændringsforslag 65, 68 og 78 foreslår en tilføjelse til den prioriterede liste af 30 nye kemikalier, der ikke tidligere var med i vandrammedirektivet. Kommissionen arbejder med adskillige initiativer inklusive indsamling af nylige overvågningsdata for disse og andre stoffer. Kommissionen vil informere Dem om resultatet af disse initiativer i 2008 som en del af vurderingen af den prioriterede liste, som Kommissionen foreslår. For det tredje er der mange ændringsforslag, der skaber en forbindelse med andre relevante bestemmelser, eller som pålægger Kommissionen flere opgaver og forpligtelser. Selv om Kommissionen ikke kan acceptere nogen af disse ændringsforslag - primært af hensyn til juridisk klarhed, så deler Kommissionen i mange tilfælde fuldt ud deres tilgrundliggende intentioner og mål. Afhængig af yderligere forhandlinger er jeg indstillet på at bruge Kommissionens tilgængelige ressourcer til at se nærmere på de betænkeligheder, som Europa-Parlamentet giver udtryk for i disse ændringsforslag. Med hensyn til den mulige konflikt mellem internationale konventioner som f.eks. HELCOM og nye love, kan jeg forsikre hr. Lax om, at der er og fortsat vil være overensstemmelse mellem internationale konventioner og EU-lovgivningen. I øjeblikket drøfter Parlamentet direktivet om beskyttelse af havene, der bruger de eksisterende regionale aftaler som f.eks. HELCOM som de vigtigste gennemførelsesplatforme, hvilket sikrer konsistens. Sammenfattet er jeg glad for med hensyn til det foreslåede datterdirektiv at kunne sige, at Kommissionen kan støtte 30 ændringsforslag fuldt ud eller i princippet. Jeg giver Parlamentets sekretariat en liste med detaljerne vedrørende Kommissionens holdning til ændringsforslagene. Endelig er der rejst en række ekstra spørgsmål under forhandlingen. Jeg kan forsikre Dem om, at jeg har taget dem ad notam, og at jeg vil videregive Deres idéer, holdninger og bekymringer til hr. kommissær Dimas, der bestemt vil overveje dem grundigt. Formanden Forhandlingen er afsluttet. Afstemningen finder sted tirsdag den 22. maj. Bilag - Kommissionens holdning Betænkning af Laperrouze Der er 30 ændringsforslag, som Kommissionen kan støtte helt, delvist eller principielt. Det er følgende ændringsforslag: 1, 3, 4, 7, 8, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 21, 22, 23, 24, 25, 29, 30, 31, 34, 35, 36, 38, 40, 43, 48, 52, 73 og 79. Følgende ændringsforslag kan Kommissionen ikke støtte: 2, 5, 6, 9, 10, 11, 19, 20, 26, 27, 28, 32, 33, 37, 39, 41, 42, 44, 45, 46, 47, 49, 50, 51, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72, 74, 75, 76, 77, 78, 80, 81, 82 og 83.

14. Destacamento de trabalhadores (votação) - Antes da votação da alteração 7: Ria Oomen-Ruijten (NL) Senhor Presidente, ficou acordado entre a relatora e os relatores-sombra que o texto deveria ter a seguinte redacção: "considera que para assegurar”, etc. (O Parlamento aceita a alteração oral)