text
stringlengths 9
5.85k
| document_id
stringlengths 14
14
| archival_id
stringclasses 28
values |
|---|---|---|
kieltäytyessä valitsemasta arviomiestä laut¬
taamisen tuottaman vahingon määräämis¬
tä varten, heti kunkin lautan kuljeltua
vastasanotussa tarkoituksessa toimitutta¬
nut katselmuksen ja tarjennut Juhana
Korhoselle niissä arvioidun vahingon koko
määrän, joka oli tehnyt yhteensä viisikym¬
nentyviisi markkaa kuusikymmentäviisi
penniä, mutta ettei Juhana Korhonen ol¬
lut vastaanottanut korvausta, vaan oli
toimituttanut uudet katselmukset hänel¬
le lauttauksen kautta Toukokuun 13. päi¬
vän ja Elokuun 2. päivän välisenä aika¬
na syntyneestä vahingosta, joitten katsel
musten mukaan mainittu vahinko, kun¬
Juhana Korhoselle tuleva korvaus oli las¬
kettu sen kalansaaliin mukaan, jonka Ro¬
honen olisi voinut saada koko lauttaus¬
aikana, sekä siihen vielä oikeettomasti
lisätty korvauksia haitoista, joita muka
oli hoitunut Korhoselle siitä että yhtiön
edellisenä vuonna lauttaamia tukkia
oli jäänyt hänen rannoilleen, teki kat¬
selmuskustannuksineen yhteensä kaksi
sataa kaksikymmentä markkaa yhdek¬
jänkymmentäviisi penniä, sekä eri ker¬
toina panettanut lauttoja takavarikkeen
vaatimiensa vahingonkorvauksien mak¬
sun vakuudeksi. Asian näin ollen on
Heikki Leskinen, joka keskeyttääkseen sano¬
tut takavarikot oli ollut pakotettu suorit
tamaan Juhana Korhoselle hänen katsel¬
nuksiensa mukaan vaatimansa edellämai¬
nitut kaksisataa kaksikymmentä mark¬
kaa yhdeksänkymmentäviisi penniä ja
sitä paitsi maksamaan takavarikko¬
kustannuksia kolmekymmentäseitsemän
markkaa yhdeksänkymmentäkuusi pen¬
niä eli siis yhteensä kaksisataa viisi
kymmentäkahdeksan markkaa yhdek¬
sänkymmentäyksi penniä, vaatinut että
Juhana Korhonen vihoitettaisiin Heikki
Leskiselle takaisin maksamaan Korhosen
vahingonkorvauksena liikaa kantamat
satakuusikymmentäviisi markkaa kol¬
mekymmentä penniä sekä vastasanotut
takavarikkokustannukset.
Sittenkuin Juhana Korhonen oli vas¬
tustanut kannetta sekä anonut korvaus
ta oikeudenkäymiskuluistaan, on Kih¬
lakunnanoikeus Tammikuun 31. päivänä
1898. julistetussa päätöksessä ilmoittamil¬
| 462939065_0202 | 462939065 |
laan perusteilla kumonnut Heikki Leski
sen kanteen kokonaan sekä velvoittanut
Heikki Leskisen korvaamaan Juhana Kor¬
hoselle hänen kuluessa asiassa viidellä
kymmenellä markalla.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Heikki Les¬
kinen oli vetoamalla saattanut jutun, on¬
tuomiolla Joulukuun 10. päivänä 1898. lausu¬
nut mielensä asiasta; ja sen ohessa ett'ei He¬
vioikeus, siihen nähden että Juhana Korhoin
puheenalainen vahinko hänen toimittamis¬
saan katselmuksissa oli arvioitu sillä vää¬
rällä edellytyksellä että Korhonen oli ol¬
lut koko lauttausajan estetty käyttämäs¬
tä kalavettään, voinut antaa sanotuille
katselmuksille mitään arvoa, on Hovioike¬
us katsonut, ettei oltu toteen näytetty Juha¬
na Korhoselle syntyneen vahingon nousseen
korkeampaan määrään kuin viiteen kuu¬
detta markkaan viiteenseitsemältä penniin,
jonka summan Heikki Leskinen oli vapas¬
tahtoisesti tarjennut Juhana Korhoselle, min¬
kä vuoksi ja kun Juhana Korhonen asian
näin ollen ei ollut oikeutettu toimitutta
maan edellämainittuja takavarikkoja,
Hovioikeus on, kumoten Kihlakunnanoi¬
keuden päätöksen, velvoittanut Juhana Kor¬
hosen suorittamaan Heikki Leskiselle takai¬
sin niin hyvin mitä Korhonen oli päälle
sanotun, hänelle tarjotun korvausmää
rän vahingonpalkkiona Leskiseltä nosta
nut kuin myös Heikki Leskisen suoritta¬
mat takavarikkokustannukset ja siis, kui¬
tin saadessaan, maksamaan Heikki Leski¬
selle yhteensä kaksisataa kolme markkaa
kaksikymmentäkuusi penniä, mutta asian¬
laatuun nähden kuitattiin oikeudenkäyn¬
tikulut asianosaisten kesken.
Hovioikeuden tuomioon on Juhana Kor¬
honen alamaisesti anonut muutosta¬
Mitä näin on tapahtunut sekä asia¬
kirjat sen lisäksi sisältävät on Keisaril¬
linen Senaatti ottanut tutkittavakseen; ja
koska puheenalaisella lauttausajalla, jo¬
ka kesti kaikkiansa sata kahdeksan päi¬
vää, on toisinaan yksi toisinaan useampin
päiviä väliä lautattu yhteensä neljäkym¬
mentäkolme lauttaa eikä Heikki Leskinen
ole, eikäli kuin asiakirjoista käy ilmi, en¬
nen joka lautan saapumista Juhana Kor¬
hosen kalaveten ilmoittanut siitä Korho¬
selle, sen tähden ja kun kalastamista ver¬
| 462939065_0203 | 462939065 |
koilla asian näin ollen ei ole voitu har¬
joittaa mainitussa kalavedessä vaaratta,
että irrallaan kulkevat tukit vahingoittai¬
sivat pyydyksiä, sekä myöskin on selvi¬
tetty, että ainakin yksi Juhana Korhosen
tuossa kalavedessä sijaitseva nuolta-apa¬
ja on koko lauttausajan ollut käyttämät¬
tömissä apajapaikalle pannun pöllarin
ja vastapuomin vuoksi, harkitsee Keisa¬
rillinen Senaatti oikeaksi, ottaen huomioon
molemmin puolin kalansaaliista sano¬
tussa kalavedessä esitetyn selvityksen, mää¬
rätä Juhana Korhoselle korvaukseksi hä¬
nelle mainitulla tavalla matkaansaate
tusta kalansaaliin häviöstä, arvattuna
keskimäärin viideksi kiloksi jokaiselta
lauttausajan päivältä ja lukien kolme¬
kymmentä penniä kilolta, josta kuiten
kin on vähennettävä puoli pyyntikustan¬
nuksina, yhteensä kahdeksankymmentä
yksi markkaa sekä sitä paitsi hyvityk¬
seksi rantavahingosta Heikki Leskisen
aina lauttaukseen jälkeen toimituttamain
katselmuksien mukaan viisitoista mark¬
kaa seitsemänkymmentä penniä eli siis
yhteensä yhdeksänkymmentäkuusi mark¬
kaa seitsemänkymmentä penniä; ja samal¬
la kuin Juhana Korhosen vaatimus, että
hän niistä kahdestasadasta kahdesta¬
kymmenestä markasta yhdeksästäkymmenes
täviidestä pennistä, mitkä Heikki Leskisen
on takavarikkotoimin täytynyt puheenalai¬
sista vahingosta suorittaa, saisi korvausta
myöskin siitä haitasta, joka Korhoselle muka¬
oli hoitunut siitä, että Pohjoispäijänteen laut¬
lausyhtiön tukkoja on edelliseltä vuodelta
jäänyt Korhosen tilan rannalle, oikeetto¬
mana hyljätään sekä Juhana Korhosen vaa¬
timus saada hyvitystä toimituttamiensa,
katselmuuksien kuluista niinikään jätetä�n
varteen ottamatta, koska Heikki Leskinen on
joka lauttauksen jälkeen toimeen panuut
samanlaiset katselmukset ja Juhana Korho¬
nen kutsuttu mutta jäänyt tulematta nii¬
hin, oikeutetaan Heikki Leskinen siis edellä¬
sanotuista kahdestasadasta kahdestakym¬
menestä markasta yhdeksästäkymmenes¬
täviidestä pennistä saamaan takaisin a¬
sianomaiselta ulosottomieheltä tai, jos tä¬
mä on maksanut rahat Juhana Korhosel¬
le, viimemainitulta mitä Leskinen on pu¬
heenalaisessa tarkoituksessa suorittanut pääl¬
| 462939065_0204 | 462939065 |
le yhdeksänkymmenenkuuden markan seit¬
jemänkymmenen pennin, jota vastoin Heikki
Leskisen vaatimus saada korvausta suoritta¬
mistaan takavarikkokuluista hyljätään,
kun ei Heikki Leskisen olisi pitänyt, niin
kuin hän on tehnyt, tarjota Juhana Korho¬
selle maksua sillä ehdolla, että Korhosen
tuli tyytyä Leskisen toimituttamiin arvien¬
pitöihin. Näin muutettuna jääpi Hovi¬
oikeuden puheenalainen tuomio muuten,
eli sikäli kuin oikeudenkäyntikulut o¬
vat asianosaisten kesken kuitatut, pysy¬
väiseksi. Tätä kaikki asianomausta
lamaisuudessa noudattakoot.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Simossö¬
Hänen Suomen Senaattinsa:
S. W. Kauberg
Oscar Gylly.
G. Kauppuskall. August Grönk.
C. J. Tingren.
Den 21. Mars 1900.
I Hans Kejserliga Majestäts Höga Nämn¬
Dess Senats för Finland dom uti ett¬
på nedsatt bevisionskilling, från Wiborgs
Hofrätt inkommet sjörattsmål emellan
Sjökaptenen Peder Nielsen Manast, från
staden Esbjeng i Konungariket Dammark,
sökande, samt Handlanden Onni Salm¬
qvist, från Wiborgs stad, uteblifven sva¬
rande, angående ersättning: Gifven uti
Kejserliga Senaten för Finland och
Dess Justitia Departement, i Helsing¬
fors, den 21 Mars 1900.
Kejserliga Senaten har låtit handlin
garna i målet sig föredragas och af dem¬
såvidt nu år i fråga, inhemtat följande:
Wid Rådstufvurätten i Wiborgs stad
har Sjökaptenen Mainert, efter Handlanden
Palmqvist ågången stämning, yrkat att,
emedan Handlanden Palmqvist, som enligt
verteparti af den 15 Juni 1898 åtagit sig
att med gruftimmer från Ala - Uppala
lästagoplats i Vederlaks socken befrakta af
Sjökaptenen. Meinert förda ängfartyget
Nautik, i tio dagar efter det lastnin¬
gen af förtyget den 31. Juli 1898 slut¬
farts vägrat att till Tjokaptenen funnits
Och A. af. P. G. L. B.
6
No 332.
Pag. 115. R. D. 1899.
| 462939065_0205 | 462939065 |
utlemna de för fastygets utklaring erforder¬
liga handlingar, Handlanden Palmqvist måt¬
te åläggas att i ersättning för den Sjö¬
kaptenen Meinertz derigenom tillskyndade
skada till Meinertz utgifva, efter beräkning
af ettusen sextio mark för dagen, tiotusen
sexhundra mark, samt omförmälda laste
dömas i mät till betäckande af sagda
ersättning; hvarhos Meinert, gjort anspråk
på godtgörelse för umgälderna i målet.
I saken hörd, har Handlanden Palm¬
qvist genmält, att han varit berättigad att
innehålla berörda handlingar, enär Sjökapte
nen Keinertz, som ansett sig tillkomma er¬
sättning för öfverliggedagar, vägrat att i
konnässementet uppgifva orsaken till det
förbehåll, han i anledning deraf förklarat
sig ärna i konnässementet anteckna, vid
hvilket förhållande konnässementets värde
vid skeende öfverlåtelse skulle väsentligen
minskats; och har Handlanden Palmqvist
förty emotsett förkastande af käromålet.
Medelst den 10. Augusti 1898 afsagdt
utslag har Rådstufvurätten i målet utlåtit
rig, att alldenstund Isökaptenen Meinerk,
hvilken förklarat sig sinnad att vid kon¬
nässmantets underskrifvande till sin säkerhet
derå teckna förbehåll, velat affatta sagda
förbehåll i en sådan förm, att deraf icke
framginge hvad förbehållet afsäge, förden
skull och då Handlanden Palmqvist vid
ådant förhållande icke varit skyldig att
utlemna konnässementet till underskrift el¬
ler utgifva öfriga för utklaringen nödiga
handlingar, har Rådstufvurätten förkastat
Sjökaptenen Meinert saken utförda ta¬
län, hvarhos Sjökaptenen Manert, kants skyl¬
dig att till Kollegiiasson Gustaf Zachris
Sandman och Hamnkaptenen Carl Frit¬
piof Lagercents, för det desse i egenskap
af sakkunnige män närvarit vid målets
behandling i Rådstufvurätten, till dem
hvardera erlägga tolf mark.
Hofrätten, under hvars pröfning Sjö¬
kaptenen Meinerts i vadeväg dragit må¬
let, har genom dom den 22 April 1899.
deri yttrat sig; och enär Isökaptenen Mei¬
nets erkänt, att han, vid fråga om kon
nässementets underskrifvande, förklarat att
han icke komme att upptaga orsaken
till det förbehåll han derå ärende an¬
teckna, ty och på de af Rådstufvurätten
| 462939065_0206 | 462939065 |
öfrigt anförda skäl, har Hofrätten låtit bero vid det
slut, hvari Rådstufvurätten i saken stannat
Uti Hofrättens dom har Sjökaptenen
Meinerti i underdånighet sökt ändring.
Hvad sålunda förelupit och handlingar
na vidare innehålla har Kejserliga Senaten
tagit i öfvervägande samt finner Sjökap
tenen Meinertz icke hafva anfört skäl till
ändring i Hofrättens ofvanberörda dom, vid
hvilken alltså kommer att förblifva. Det
alle, som vederbör, till underdång efter¬
rättelse länder.
I Hans Kejserliga Majestäts Höga Nämn,
Dess Senat för Finland.
A. af Nyborg. Isac Ljelius.
Af Nyborg. A. Lysius.
Gäldegenskild. Dervid Korsvergh
C. J. Tiwgren.
Den 21. Mars 1900.
I Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn,
Dess Senats för Finland dom uti
ett, på nedsatt reverskilling, från
Åbo Hofrätt inkommet mål emel¬
lan Handelsförman Broder Ma¬
trosoff i Helsingfors stad, sökan¬
de, samt Bankdirektören Carl
Contract, i egenskap af sysslo
man i Handlanden Heinrich Krö¬
gers, från nämnda stad, till konkurs
upplåtna bo, tillstädeskommen, men
Handlanden Kröger, uteblifven sva¬
rande, angående utbekommande
af lösegendom ur konkursboet;
gifven uti Kejserliga Senaten för
Finland och Dess Justitie De¬
partement, i Helsingfors, den 21.
Mars 1900.
Kejserliga Senaten har låtit hand¬
lingarna i målet Sig föredragas och
af dem inhemtat följande:
På stämning å Bankdirektören
Granstedt och Handlanden Wilhelm
Benson, i deras egenskap af gode
män i ofvannämnda konkurs, samt
Handlanden Kröger, har firman Brö¬
Bden A. af N. O. G. - G. L. A. T.
(H. S.
No: 334
Pag. 14. R. D. 1900.
| 462939065_0207 | 462939065 |
der Matrosoff vid Rådstufvurätten i
Helsingfors anfört, att firman den 2.
Februari 1899. af Handlanden Kro¬
ger tillhandlat sig ettusen säckar
Makaroffs rågmjöl och femhundra
säckar Röttermans rågmjöl att
efter behof uttagas ur Handlanden
Krögers magasin å Skatulden i
nämnda stad samt att firman till
fullo guldit priset för berörda mjöl
sextontusen åttahundra sjuttiofem
mark. Då firman emellertid af
omordade partier mjöl, innan Hand¬
landen Kröger kommit i konkurs
tillstånd, icke mottagit mera än¬
trehundra fyratiofem säckar Maka¬
roffs mjöl och tjugufem säckar
Kottermans mjöl, samt Bankdirek¬
tören Cronstedt och Handlanden
Renson i deras omförmälda egen¬
skap, likmätigt borgenärernes i
konkursen den 11. April 1899. fattade
beslut, vägrat att utlemna hvad uti
ofvanuppgifna, firman tillhöriga mjöl¬
partier sålunda ännu bruste, har
firman yrkat Bankdirektören Cron¬
stedts samt Handlandene Bensöwe
och Krogers förpligtande att till för¬
man utgifva sexhundra femtiofem säc¬
kar Makaroffs mjöl och fyrahundra
sjuttiofem säckar Röttermans mjöl¬
I saken hörde hafva Bankde
rektören Cronstedt och Handlanden
Benson motsagt firman Broder
Matrosoffs talan, enär det till för
man försålda partiet mjöl blif¬
vit bestämdt endast till mängd
och beskaffenhet, men icke öfver¬
lemnats till firman eller på något
rätt särskilti från Handlanden Kro¬
gers öfriga varor af enahanda slag,
hvilket så mycket mindre kunnat
ske som vid tiden för köpets in¬
gående största delen af Krogers la¬
ger af såväl Mäkäräffs som Rotter
mans mjöl varit insatt i allmänt
upplägsmagasin i Helsingfors
emot upplagsbevis med warränts
hvilka sistnämnda innehafts af
bankinrättning och först senare
blifvit af konkursmassan inlösta,
hvaremot Handlanden Kröger för¬
8.
| 462939065_0208 | 462939065 |
målt sig icke hafva något att anmär¬
ka mot ofvanberörda talan
Rådstufvurätten har den 10. Maj
1899. afkunnat utslag i saken; och
alldenstund ifrågakomna mjöl¬
parti vid det derom emellan Hand¬
landen Kröger och firman Broder
Matrosoff träffade köpe aftalet an¬
gifvits endast till mängd och be¬
skaffenhet, utan att hafva blifvit
på sådant sätt utmärkt att det¬
samma, försåvidt det icke redan
af firman omhändertagits, vid
konkursens början kunnat från
annan i konkursboet befintlig ena¬
handa egendom urskiljas, fördenskull
har Rådstufvurätten förkastat för¬
mans i målet utförda talan.
Hofrätten, under hvars pröfning
friman Bröder Matrosoff i vade¬
väg dragit målet, har genom dom
den 9. December 1899. låtit vid Råd.
stufvurättens utslag bero
Uti Hofrättens dom har firman
Bröder Matrosoff i underdånighet
anhållit om andring medelst ingif¬
ven deduktion, den Bankdirektören
bronstedt i föreskrifven ordning bemött.
Hvad sålunda förelupit och hand¬
ingarna vidare innehålla har Kejser¬
liga Senaten tagit i öfvervägande och
finner Handelsfirman Broder Matro¬
soff icke hafva anfört skäl till ändring
i Hofrättens ofvanberörda dom, hvarvid
förty skall bero; och ålägges firman der¬
hos att till Bankdirektören Cronstedt
gälda afgifterna för hans exemplar af
denna dom med tjugusex mark. Det alle,
som vederbör, till underdånig efterrättelse
länder.
I Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn,
Dens Senat för Finland:
Alf Nyborg.
Oscar Lysberg
Kauppuskiaet Dämd tusam¬
1/16 dels Rusthåll. Decem¬
angotilille.
| 462939065_0209 | 462939065 |
Maaliskuun 23 päivänä 1900¬
Keisarillisen Majestatin Korkenssa Simero,
"lanen Suomen Senaallinsa tuomio¬
nostorahalla Wiipurin Hovioikeudesta
tulleesen juttuun, jossa Kauppias
S. G. Murten - Isak, Linteen kaupun¬
gista, on hakijana, sekä Talolliset Ee¬
ro, Antti ja Juhana Juhananpojat
Jantunen, Antrean pitäjän Kaskise¬
län kylästä, kuinmyös Talollinen Pie¬
tari Juhananpoika Sokka ja Talollisen
leski Katri Heikintytär Kemppi, Tal¬
jalan kylästä mainittua pitäjää, vas¬
taajina, ja joka juttu koskee velkemus¬
ta: Annettu Keisarillisessa Suomen
Senaatissa ja Sen Oikeusorastossa, Hel¬
singissä, Maaliskuun 23 päivänä 1900.
Keisarillinen Senaatti on juttuun kuu¬
luvat kirjat. Itselleen esityttänyt ja niis¬
tä saanut tietää seuraavaa:
tutrean pitäjän käräjakunnan Nikla¬
kunnanoikeudessa on Kauppias Murten¬
Siala, Eero Jantuselle ja hänen edelläni¬
mitetyille asiakumppaneilleen toimittaman.
sa haasteen nojalla, kertonut, että Eero,
Antti ja Juhana Jantuset sekä Pietari
lokka ja Katri Kompin miesvainaja
Läsnä: S.V. H. - H. B. - L. C. - K. F.
C. 31.
No 348.
Pag. 33. R. D. 1899
| 462939065_0210 | 462939065 |
Yrjö Talja 6 päivänä Lokakuuta 1894 päi¬
vättyä velkakirjaa vastaan olivat "Anglo¬
Finland Cooperationen" nimiseltä osakeyhti¬
öltä Hankoniemen kaupungissa lypsylekmi¬
en ostamista varten saaneet velaksi kaksi¬
tuhatta markkaa, sittä välipuheella että
heidän tuli mainitulle yhtiölle tahi sen mää¬
räämälle meijerille luovuttaa kaikki leh¬
mistään saamansa maita, jota he itse
kotitarpeekseen eivät käyttäneet, ja että
täten toimitetusta maitomäärästä oli joka
litralta maksettava rahassa velkakirjan
antajille kolme penniä ja sitä paitse ve¬
lan lyhennykseksi luettava yhtä paljo, jon¬
ka ohessa velanottajat olivat sitoutunut,
siinä tapauksessa ett eivät he välipuheitto
kaikin puolin täyttäisi, kaikki yhteisesti,
kuukauden kuluttua irtisanomisen jälkeen,
takaisin suorittamaan mainitun lainan,
vaan että velanottajat eivät olleet yhteelle
luoruttaneet mitään maitoa eivätkä, vaik¬
ka Kauppias Murten - Beale, joka siirron
kautta oli tullut kysymyksessäolevan vel¬
kakirjan omistajaksi, oli irtisanonut ve¬
lan maksettavaksi, ollut suostuneet vel¬
kaansa takaisin suorittamaan; minkä
vuoksi Kauppias Murten - Teale on vaa¬
tenut, että Eero, Antti ja Juhana Jan¬
tuset, Pietari Sokka ja Katri Kemppi,
viimeksi mainittu miesvainajansa Yrjö
Saljan oikeudenomistajana, velvoitettaisiin
yhteisesti tahi se heistä kellä varoja elisi
Kauppias Murton - Tealalle suorittamaan
ylläsanotut kaksituhatta markkaa korkoi¬
neen sekä sen ohessa palkitsemaan Kaup¬
pias Murton - Naulen oikeudenkäyntiku¬
lungit asiassa.
Kanteesta kuultuina, ovat Eero Jan¬
tunen ja hänen asiakumppaninsa myön¬
täneet Kauppias Murten Nealen mai¬
nitseman velkakirjan oikeaksi, mutta
väittäneet, että Eero, Antti ja Juhana
Jantuset, Pietari Sokka ja Yrjö Sälja
elivat sanotun yhtiön asiamiehen. Miije¬
risti Aksel. Talanderin mainitussa Ras¬
kiselän kylässä sijaitsevaan meijeriin
vieneet maitoa sen verran että, sovitun
hinnan mukaan, velasta oli maksettu yh¬
teensä tuhat viisisataa neljäkymmentäyh¬
deksän markkaa kaksikymmentäkolme pen¬
niä, ja ovat sentähden Eero, Antti ja
Juhana Jantunet, Pietari Sokka ja Matri
| 462939065_0211 | 462939065 |
Kempi kieltäytyneet Kauppias Murton¬
Nedelle maksamasta enempää kuin
mitä kysymyksessä olevasta velasta niin
muodoin vielä oli suorittamatta ja min¬
kä Eero Jantunen ja hänen asiakump¬
paniusa olivatkin heti velan irtisanomi¬
sen jälkeen tarjenneet Kauppias. Murton
Nedelle.
Tämän jälkeen on Kihlakunnanoikeus
kuulusteltuansa asiassa myöskin Aksel
Tälanderia, 21 päivänä Maaliskuuta 1898.
julistamassaan päätöksessä mainitsemis¬
tansa syistä velvoittanut Eero Jantusen
ja hänen yllä mainitut asiakumppanin,
Katri Kempin miesvainajansa Yrjö Tal¬
jan oikeudenomistajana, yhteisesti tai se¬
heistä kellä varoja olisi puheenalaista
velkakirjaa ja siihen tehtyä kuittia vas¬
taan Kauppias Murton - Tealille heti
suorittamaan vaaditut kaksituhatta mark¬
kaa viiden prosentin korkoineen vuodessa,
luettuna oikeudenkäynnin alusta 21 päi¬
västä Maaliskuuta 1898 kunnes täysi mak¬
so tapahtuisi, sekä sen ohessa kuudelle
kymmenellä markalla korvaamaan. Kaup¬
pias Murten- Nealelle hänen kulunkissa
oikeudenkäynnistä.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Eero Jan¬
tunen ja hänen asiakumppaninsa olivat
veteamalla saattaneet jutun, on tuomiolla
Tammikuun 21 päivänä 1899 lausunut
toteen saatetuksi, että Aksel Palander oli
"Anglo Finland Cooperationen" osakeyhtiön
puolesta Eero, Antti ja Juhana Jantuville,
Pietari Sokalle ja Yrjö Paljalle velaksi
tarjennut ja sittemmin antanut kysymyk¬
seen tulleet kaksituhatta markkaa ja että
Aksel Palander, sen jälkeen oli käskenyt
mainittuja henkilöitä heidän osakeyhtiölle
antaman edelläsanetun velkakirjan lyhen¬
nykseksi toimittamaan maitaa Talanderin
yllämainitussa Kaskiselan kylässä perus¬
tamaan meijeniin; ja kun Eero Jantu¬
nen ja muut velkakirjan antajat, maini¬
tun osakeyhtiön Aksel Talanderille, sa¬
nettua lainaa tarjottaessa ja ulosannetta¬
essa uskomaan toimeen sekä muuhun a¬
siassa esitettyyn selvitykseen nähden, He¬
vioikeuden mielestä olivat katsottavat olleen
oikeutetut toimittamaan velkakirjassa mää¬
rätyt, maiden hankkimisella tehtävät
lyhennysmaksot viemällä maitonsa ker¬
188
| 462939065_0212 | 462939065 |
rottuun Palanderin osoittamaan meije¬
riin, varsinkin kun osakeyhtiön puolesta
ei edes oltu väitetty, että yhtiö olisi Eero
Jantuselle ja hänen asiakumppaneilleen tä¬
tä varten osoittanut jotakin muuta meiji
riä, niin ja kun osakeyhtiön puolesta
ei oltu kiistään pantu että Eero Jantu¬
nen ja hänen asiakumppaninsa, kuten he
olivat ilmoittaneet, olivat puheenaolleen
velkansa lyhennykseksi edellämainittuun
Palanderin meijeriin toimittaneet maitaa
yhdentuhannen viidensadan neljänkymme¬
nenyhdeksän markan kahdenkymmenen¬
kolmen pennin arvosta, Hovioikeus, muut¬
taen Kihlakunnanoikeuden päätöksen, va¬
pautti Eero Jantusen ja hänen asiakump¬
paniusa Kauppias Murton - Tealille, jol¬
le "Anglo Finland Cooparationen" osake¬
yhtiö oli kysymykseen tulleen velkakirjan
siirtänyt, suorittamasta vastasanotun, vel¬
kakirjaa vastaan mainitulla tavalla jo¬
maksetun rahamäärän; ja olivat siis be¬
ro Jantunen ja hänen asiakumppaninsa
velvolliset Kauppias Murten - Nedelle kiin¬
tia vastaan maksamaan ainoastaan usein¬
sanotun velkakirjan jäännössisällön nel¬
jäsataa viisikymmentä markkaa seitsemän¬
kymmentäseitsemän penniä; ja kun Kaup¬
pias Murton - Näle ei ollut kieltänyt Ee¬
ro Jantusen ja hänen asiakumppaniensa
ilmoitusta että he jo ennen oikeudenkäyn¬
nin alkua olivat Murten - Tealille tarjon¬
eet viimeksi sanottua rahamäärää, va¬
rautettiin Eero Jantunen ja hänen asia¬
kumppaninsa maksamasta Kihlakunnan¬
oikeuden tuomitsemaa korkoa ja oikeuden
käyntikustannusten korvausta.
Tähän Hovioikeuden tuomioin on Kaup¬
pias Murton- Feale alamaisesti anonut
muutosta tänne toimittamallaan perustet¬
malla, johon Eero Jantunen ja hänen asia¬
rumppaninsa ovat säädetyssä järjestykses¬
å vastannet.
litä näin on tapahtunut ja asiakir¬
jat sen lisäksi sisältävät on Keisarilli¬
nen Senaatti ottanut tutkittavakseen ja
katsoo ettei Kauppias Murton- Taula
ole esiintuonut syytä muuttaa Hovioi¬
keuden mainittua tuomiota, jonka varaan
asia siis jääpi, ja velvoitetaan Kauppias
Murten - Niale suorittamaan Eero Jän¬
tuselle ja hänen asiakumppaneillensa
189
| 462939065_0213 | 462939065 |
heiltä täällä menneiden kulujen korvout¬
seksi kuusikymmentä markkaa. Tätä
kaikki asianomaiset alamaisuudessa
noudattakoot.
Keisarillisen Majesteten Korkiassa Simons
inen Suomen Senaattinsa:
1o Hägby Herr. Böranius
Till Högby Herr. Borgenius
Ludvig Moulung.
Vilhara Edström.
Asian Karsten
Maaliskuun 26. päivänä 1900.
Keisarillisen Majesteelin Korkeassa Nimessä
Hänen Suomen Senaattinsa tuomio nosto¬
rahalla Turun Hovioikeudesta tullee
seen juttuun, jossa Rustitilallinen Juho
Stålsten Lambola, Nousiaisten pitäjän
Paistanojan kylästä, on hakijana, sekä
saman pitäjän pappilassa asuva Myl¬
läri Juho Helin, vastaajana, ja joka
juttu koskee vahingon korvausta. An¬
nettu Keisarillisessa Suomen Senaatissa
ja Sen Oikeusosastossa, Helsingissä, Maa¬
liskuun 26. päivänä 1900.
Keisarillinen Senaatti on juttuun kuu¬
ovat kirjat Itselleen esityttänyt ja nus¬
i saanut tietää seuraavaa:
Nousiaisten, Markun ja Raision pitäjien
käräjäkunnan Kihlakunnanoikeudessa on
Juho Helin, Juho Lambolalle toimittaman¬
ja haasteen nojalla, vaatinut että, koska
Juho Lambola Huhtikuun 4. päivänä 1896.
jauhattaessaan kauroja Juho Helinin omis¬
tamassa vesimyllyssä Nousiaisten pitäjäs¬
ra oli, huolimattomuudesta, kaurain seassa
laskenut myllyntuuttiin puimakoneen vas¬
tan, jonka Lambola sitä ennen oli tietänyt
olevan kauroissa, sillä seurauksella että tä¬
läsnä: J. W. H. R. B. 26 - R B.
O. K.
290
No 352.
Pag. 2 R2. 1899
| 462939065_0214 | 462939065 |
mä esine oli jauhatuksessa joutunut
kiviparin väliin ja särkenyt sekä ylisen
että alisen myllynkiven tarkoitukseensa
kelpaamattomiksi, Juho Lambola velvoitet¬
taisiin siten tuottamansa vahingon kor¬
vaukseksi Juho Helin´ille maksamaan myl¬
lynkioien hinnan yhdeksänsataa markkaa
viiden prosentin korolla lainhakupäivästä
Marraskuun 28. päivästä 1896. kuinmyös
palkitsemaan Juho Helinin kulut asiassa.
Kanteesta kuultuna on Juho Lambola
myöntänyt pitäneensä luuttavana että
ruimakoneen nasta oli hukkinut pu¬
heenalaisiin kauroihin, vaan väittänyt il¬
tä Juho Helin, jolle Juko Lambola oli
myllylle tultuaan tämän otaksumisensa
ilmoittanut, keholtaen Heliniä pitämään
tarkkaa huolta ettäi sanottu nasta päi¬
sisi myllynkyivien väliin, siitä huolimat¬
ta ja lausuen sellaisen nästan ei mats¬
kaansaattavan vahinkoa, oli sallinut juu¬
hattamisen, minkälahden Juho Lambola
on arvellut kysymyksenalaisen vahin
gon, jos kohta se olikin johtunut mai¬
nitusta puimakoneen nästusta, jota siik¬
kaa Lambola kuitenkin epäiti, näin ol¬
len ei jäävän Juho Lambolan syyksi,
dan olevan Juho Helinin itsensä kär¬
rittavan, jonka vuoksi Juho Lambola on
monut kanteen hylkäämistä.
Sittenkuin Juho Helin tämän johdos
ta on kiistänyt Juho Lambolan ilmoi¬
luksen siitä että hän ennen jauhatuk¬
on alkamista oli Juho Helinille mai¬
rinnut kauroihin hukkuneesta puimako
nen nastasta, on Kihlakunnanoikeus,
kuulusteltuaan todistajia jutussa, päätök¬
sella Marraskuun 24. päivänä 1897. mai¬
utsemistään syistä kumonnut kanteen
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Juho
Klin oli vetoamalla saattanut asian,
on siinä antanut tuomion Marraskuun
10. päivänä 1898. ja katsonut selvitetyksi,
että Helinin myllyssä jauhatettavain
Juho Lambolan kaurojen joukossa el¬
lut puimakoneen nästa jauhatettaessa
di joutunut myllynkivien väliin ja mat¬
kaansaattanut niiden halkulemisen kah¬
deksaan kappaleeseen; johon nähden ja
nen Juho Lambola ei ollut voinut näyt¬
ei toteen sitä väitettään, että hän edel¬
päin oli Helin'ille ilmoittanut nästan
| 462939065_0215 | 462939065 |
olevan kauroissa, ja Lambolan näinmuo¬
doin oli katsottava tuottaneen myllyn¬
kivien vahingoittamisen, Hovioikeus on
sillä tavoin muuttanut Kihlakunnan
oikeuden päätöstä, että Juho Lambola
velvoitettiin korvaamaan Juho Helinille
myllynkivien halkulemisesta tälle synty¬
nyt vahinko, joka kuitenkin, siihen näh¬
den että myllynkivet eivät enää olleet
uudet eivätkä kulumattomina, arvioi¬
tiin kuutunsataan markkaan, mikä
määrä Juho Lambolan tuli heti kuit¬
tia vastaan suorettaa Juho Helinille yn¬
nä sitä paitsi sadalla viidelläkymmenet¬
lä markalla Korvata Helin'ille hänen
kulunkensa Kihlakunnanoikeudessa, sen
ohessa että Juho Lambola kuitenkin oi¬
keutettiin saamaan omiksensa särkynut
myllynkivet -
Hovioikeuden tuomioon on Juho Lam¬
bola alamaisesti anonut muutosta tän¬
ne jättämällään perustelmalla, johon Ju¬
ho Helin on säädetyin tavoin vastannul¬
Mitä näin on tapahtunut ja asiakir¬
jat sen lisäksi sisältävät on Keisaril¬
linen Senaatti ottanut tutkittavaksensaja
katsoo ettäi Juho Lambola ole esiintuonut
syytä muuttaa Hovioikeuden mainittua
tuomiola, jonka varaan asia siis jääpi,
minkä ohessa Juho Lambola velvoitetaan
suorittamaan Juho Helin'ille kahdeksan¬
kymmentä markkaa häneltä täällä jut¬
tuun menneiden kulujen korvaukseksi.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudes¬
sa noudattakoot
Keisarillisen Majestulin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
1. W. Klemberg
Henr. Borenius.
Ludvig Norberg. Richard Edestren.
Ossian Karsten
192
| 462939065_0216 | 462939065 |
Den 26. Mars 1900.
Melsingfors stad, sökande, och Landt
handlaren Anders Wäris, från Sot¬
kama by i Polvijärvi socken, uteblifven
svarande, angående fordran: Gifven
uti Kejserliga Senaten för den¬
land och. Dess Justila Departement
i Helsingfors den 26. Mars 1000.
Kejserliga Senaten har låtit hand¬
lingarna i målet Tio föredragas och af
dem inhemtal följande:
Efter Landthandlaren Waris ågången
stämning har Kommunalandet Sekmidt
vid Häradsrättens i Pelvijärvi sockens
tingslag allmmanlade den 21 September 1809.
nekat, att Landthandlaren Waris, hvilken
kladt sig proprielöftesmanna ansvarighet
för betalningen af en utaf tillhäradshöf¬
lingen Johannes Waris den 7 April 1820.
i Kommunalradet Sekmidt utfärdad skuld¬
rubel å fyratioettusen sjuhundra sjuttioen
mark åttatio penni, utgörande bristande
2do Auf N. - 68. - 62 - Åt
Ejet.
No 358.
Tog. 47. R. D. 1899.
Hans Kejserliga Majestäts Määnettiin, Flink ofverrätt
Oers Sonars för Finland dom uti ett,ning af Kejserli¬
på nedsutt Levisionskilling, från K.ga Senatens som
borgs Hofrätt inkommit mål emellan med före originala
Kommunalandet Gustaf Sekmidt, frånemeditionen
| 462939065_0217 | 462939065 |
konskilling för Nusselansaari lägenhet i
Maaninga socken, måtte förpligtas att till
Kommunalradet Schmidt utgifva ej mindre
nämnda förskrifnings innehåll jemte ränta,
likväl efter afdrag af derå i särskilda po¬
ster under åren 1890-1894 erlagda samman¬
lagdt nittontusen sexhundra sextionio mark
trettioen penni, än äfven de tvåhundra
sjuttiofem mark Vicehäradshöfdingen Wa¬
res, hos hvilken Kommunalrådet Skhmill
tidigare utsökt sagda förskrifningsinne¬
håll, af bemälde Häradsrätt och Wibags
Härätt ålagts att i rättegångskostnads¬
ersättning till Sekmidt utgifva, äfvensom
af Schmidt för särskilda hos Vicehärads¬
höfdingen Waris anstälda utmätningsför¬
sök erlagda tio mark; hvarhos Kommu
nähådet Schmidt framställ anspråk på
godtgörelse för sina rättegångsumgälder
I saken hörd har Landthandlaren
Waris vid medgifvit riktigheten af berörda
förskrifning och sin derå teknade borges¬
förbindelse, men mot krafvet invändt att,
Alldenstund ifrågavarande förskrifnings in¬
nehåll bort betalas i särskilda poster
sex månader efter föregången uppsägning
samt Kommunalradet, Schmidt, som alla
redan den 7 Oktober 1895 hos Landt¬
handlaren Waris till betalning uppsagt
lånet, derefter icke inom i lag stadand
tid lagsökt Waris för detsamma, i hmnadt
försuttit sin talan genremot Waris, hvadan
Landthandlaren Waris påstått förkastande
af käromålet.
I anledning af förenämnda invänd
ning har Kommunalandet Skandl gen¬
malt att Landthandlaren Waris hvilken
emellertid tillhandlat sig ofvanberörda lä¬
genhet af Kehäradshöfdingen Waris, der
efter försålt ett lägenheten underlydande
hemman åt särskilda uppgifna personer
gemensamt äfvensom att Sekmidt sederme¬
å den 16 Mars 1896. hos Puranoren i
Kuopio län ansökt att dessa köpare blif¬
de ej allenast förbjudne att till Landt¬
handlaren Waris gälda någon del af kö¬
peskillingen intill dess Kommunalradet
Schmidt blifvit för sin ifrågavarande
fordran förnöjd, utan och förpligtade att
af köpeskillingen till Kommunalädet Skrividt
utgifva hans omförmälda tillgodohäfvande
samt att denna ansökning enligt bemälde
94
| 462939065_0218 | 462939065 |
Summois i ärendet meddelade resolution
delgifvits Landthandlaren Waris den 8. på¬
följande April; och har Kommunalädet
Schmidt ansett sin nu ifrågakomna talan
vara genom denna delofning bevarad
samt på sådan grund motsagt den
gjorda invändningen.
Medelst den 13 December 1897 af¬
kunnadt utslag har Häradsrätten yttrat sig
i saken och på upptagna skäl ålagt Landt¬
handlaren Waris att, emot erhållande af för¬
lavida skuldsedel qvitterad till Kommunal
ridet Sekmidt genast utgifva fyratioittusen
sjuhundra sjuttioen mark åttatio penni med
sex procents årlig ränta, beräknad å tio¬
tusen mark från den 24. December 1890.
och å trettioettusen sjuhundra sjuttioen
mark åttatio penni från den 7. April 1891
tills full betalning följde, likväl efter afdrag
af deremot erlagda nittontusen sexhundra
sextionio mark trettioen penni i den ord¬
ning Häradsrätten tillika närmare betämt,
hvarhos Landthandlaren Waris skyldig¬
känts att åt Kommunaliedet Sekmidt gäl¬
la såväl den Schmitt i ofvanberörda rät¬
tegång mot tillhäradshöfdingen Waristillag¬
da ersättning af tvåhundra sjuttiofem mark,
som för utmätningsförsöken erlagda tio
mark äfvensom att med trehundra mark
hålla Kommunalandet Schmidt godtgjord för
hans umgälder i förevarande mål.
Hefrätten, under hvars pröfning parterne
ömsesides i väderäg dragit saken, har me¬
delst dom den 21 Januari 1899 deri utlåtit
sig; och emedan ifrågavarande förskrifning,
för hvilken Landthandlaren Waris iklädt
jag löftesmänna ansvarighet såsom för egen¬
hold, bort infrias sex månader efter skedd
uppsägning samt densamma för sådant
andamål blifvit hos honom uppsagd den 7.
Oktober 1895, men Kommunalerådet Sekmidt,
hans skulden sålunda förfallit till betalning
den 7. April 1896, icke derfvi lagsökt Landt¬
handlaren Warg inom tolf månader efter
vistsagda dag, ty och då Landthandlaren
Naris i följd deraf, enligt stadgandet i 4.
junkten af förordningen den 28 Juni 1748
von för nämnda borgen för, har Köparen
upphäft Häradsrättens utslag och med för¬
kastande af Kommunaladel Sekmidts i
saken förda talan, pitagit Landthandlaren
Hans från all honom i målet ålagd betal¬
| 462939065_0219 | 462939065 |
nings- och osättningsskyldighet; vid hvilken ut¬
gång allt utlåtande förfallit i anledning af
Kommunalradet Schmidts ändringsansökning
Uti Hofrättens dom har Kommenmålet
tehmedt i underdånighet anhållit om ändring
Hvad sålunda förelupit och handlingarna
vidare innehålla har Kejserliga Senaten tu¬
git i öfvervägande samt finner Kommanden
det Soknadt icke hafva anfört skäl till ändring
i Hofuittens ofvanberörda dem, vid hvilken
alltså kommer att förblifva. Det alle, som a¬
derbör, till underdånig efterrättelse länder
I Hans Kyrälega Majestäts Höga. Nämn¬
Ders Senat för Finland.
A. af Nyborg
Glauggenskiad.
Oscar Gylling.
August Nyheist.
Den 28. Mars 1900.
1o Hans Kejserliga Majestäts Higa Nam¬
Ders Senats för Finland dom uti ett
på nedsatt revisionsskilling, från
Wiborgs Hofrätt inkommit mål emellan
Wiborgs Sågverks Aktiebolag i Wiborgsd
stad, sökande, och Säggaren Anton
Mäkelä, från Wederlaks socken, uti
blifven svarande, angående ersätt¬
ning: Silfven uti Kejserliga Se¬
naten för Finland och Till Ju¬
stitie Departement, i Helsingfors,
den 28. Mars 1900.
Kejserliga Senaten har låtit hand¬
lingarna i målet sig föredragas och
af dem, såvidt nu är i fråga, in¬
hemtat följande:
Sedan Säggaren Mäkelä genom
Kejserliga Senatens Ekonomie Departe¬
ments den 24. Januari 1890. samt den
28. Juni och 20. Oktober 1893. gifna ut¬
slag meddelats tillstånd till stettning
af skogsalster uti den del af Urpa¬
la, genom Wederlaks och Michikkälä
socknar flytande å, som sträcker sig
från Kaitainkoski fors till Pytter¬
lahti vik af Finska viken, samt
Ofde A. af A. O. B. - 3. L. - A. N.
J. H. af H.
No 366.
Pag. 276. R. D. 1898.
| 462939065_0220 | 462939065 |
uti Wirojoki genom samma socknar
flytande och likaledes uti Finska
diken utmynnande å äfvensom uti
Rarijoki å i Wederlaks socken, samt
den eller de, hvilka inrättade flott¬
ringsleder uti sagda vattendrag, till¬
lika berättigats att för begagnande
af dessa flottningslider af vederböran¬
de viskesegare uppbära afgifter, för
flottningen å nämnda sträcka af
Uppala å till skäligt belopp samt för
flottning uti Wirojoki och Ravijoki
äär, i den förra en och åttation
dedels penni för hvarje stock eller tio
elipträn eller en kubikmeter klemare
flottgods samt i Ravijoki å, berom¬
de deraf huru lång sträcka af än
virket slottades, högst tre penni för
nästnämnda antal eller mängd skog
produkter, så har Fagergaren Mäkelä,
efter skriftlig stämning till Wiborgs
Sågverks Aktiebolag, under förmälan
att Mäkelä på egen bekostnad lå¬
tit sensa nämnda vättendeag och
förse dem med för stollnings bedrif¬
vande nödiga inrättningar, vid Råd¬
stufvurätten i Wiborgs stad yrkat, att
emedan sagda bolag under våren
och sommaren år 1897. nedflottat längs
ifrågavarande sträcka af Urpala å
femtiotusen stockar och tvåhundra
tjugutusen spiror, utmed Wirojoki
å tjugutusen stockar och åttatusen
kubikmeter props samt uti Kaujo¬
ki å femtontusen stockar, trettiotvåtu¬
sen spiror och tvåtusen etthundra
kubikmeter props, men uraktlåtit att
härför erlägga någon ersättning, böta
get måtte åläggas att till Fägga¬
ren Mäkelä i sådant afseende ut¬
betala, för flottningen i Uppala å,
enligt beräkning af två penni för
hvarje nedflottad stock och en pen¬
ni för hvarje spira, tutusen två¬
hundra mark, i Wirojoki å, in¬
ligt förenämnda beräkningsgrund,
femhundrafyra mark samt i Rari¬
joki å, efter tre penni för hvarje
stock och kubik meter props samt en
och en half penni för hvarje spina,
niohundra nittiotre mark, eller så¬
ledes sammanlagdt fyratusen sex¬
| 462939065_0221 | 462939065 |
hundra nittiosju mark, hvarhos Lag¬
egaren Mäkelä gjort anspråk på
godtgörelse för rättegångskostnaden.
I saken hördt har Sågverksaktii
bolaget medgifvit att det användt
ifrågavarande flottningslider till flott¬
ning af uppgifna mängd trädarer;
men motsagt fordrings anspråket på
den grund att sagde flottningsle¬
der icke varit försedda med de uti
åberopade, för samma flottningsleder
faststälda ordningsstadgar föreskrif¬
na inrättningar, hvarigenom beläget
tillskyndats kostnader för flottnings¬
ledernas iständsättande.
Efter det vittnesförhör i saken för¬
siggått samt Wiborgs Sågverks Aktie¬
bolag anhållit att få framställa yt¬
terligare bevisning rörande slottnings¬
ledernas bristfälliga skick, har Räd¬
stufvurätten ej mindre genom den 11.
Januari 1898. afsagdt utslag afsla¬
git nämnda anhållan, emedan bo¬
laget ej gjort något anspråk på afdrag
för sina förberörda kostnader eller
ens uppgifvit deras belopp samt den
erbjudna bevisningen ej heller eljes
vore på sak verkande, än äfven
medelst samma dag afkunnadt slut¬
ligt utslag utlåtit sig och funnit
dels af de utslag, genom hvilka flott¬
ning uti ifrågakomna vattendrag till¬
latits, dels och genom i saken afbör¬
da vittnens berättelen ådagalagdt
vara, att Fåggaren Mäkelä uppren¬
rat sagda i ättendrag samt derstä¬
des inrättat nödiga ränner, prövi¬
sionella fördämningar och lednings¬
bommar; i anseende hvartill och då
lolaget medgifvit, att för dess räkning
uppgifne tid utmed samma vatten¬
drag nedflottats förenämnda mängd
skogsalstes, Rådstufvurätten ålagt bo¬
laget att till Fåggaren Mäkelä, dels
enligt vederbörligen faststälda ord¬
ningsstadgar, dels efter Rättens pröf¬
ning, utgifva på sätt Anton Mäkelä
yrkat, för flottningen i Uppala åter¬
tusen tvåhundra mark, för flottningen
i Wuojoki å femhundra fyra mark och
för flottningen i Parijoki å niohun¬
dra nittiotre mark eller tillhopa
| 462939065_0222 | 462939065 |
fyratusen sexhundra nittiosju mark,
hvarhos bolaget skyldigkänts att med
femhundra mark hålla Säggaren
Mäkelä skadeslis för umgälderna i
rättegången.
Hofrätten, under hvars pröfning Wi¬
borgs Fägverks Aktiebolag i vädeväg
dragit målet, har genom dem den
27. Oktober 1898. yttrat sig deri och
funnit Sågverksaktiebolaget i rätte
gången icke hafva anfört skäl till
ändring i Rådstufvurättens utslag,
samt bolagets vadelibell ej heller för¬
anleda annan ändring i bemälde
Rätts i sjelfva saken afkunnade ut¬
slag, än att den Sägegaren Mäkelä
tillerkända rättegångskostnadsersättnin¬
gen af Hofrätten nedsatts till fyra¬
hundra mark.
Uti denna Hofrättens dom har
Wiborgs Sågverks Aktiebolag i under¬
dånighet anhållit om ändring.
Hvad sålunda förelupit samt hand¬
lingarna i målet vidare innehålla
har Kejserliga Senaten tagit i öfver¬
vägande; och emedan den afgift, som
för flottning af skogsalster i Urpala å
borde jemlikt förenämnda utslag af
den 24. Januari 1890. erläggas af vii¬
kesegare, hvilken ej deltagit i kost¬
naderna för inrättande af flott¬
led och nödiga ledningsbommar i
sagda å, icke blifvit, på sätt en¬
ligt 4. SS: af förordningen den 24. Mars
1873. angående flottning af skogsalstes
ke bört, i omförmälda utslag till
beloppet bestämd samt Anton Mäkelä,
som enligt den å vederpartens sida
framstälda bevisning underlåtit att
i slottleden insätta nödiga lednings¬
bommar samt ej heller synes hafva
i densamma egt andra stående
flottningsanstalter, icke uppgifvit någon
tillförlitliga grunder för beräkningen
af den afgift honom för flottledens
begagnande i öfrigt kunde af Wi¬
borgs Fägverks i Aktiebolag tillkomma,
finner Kejserliga Senaten Anton Mä¬
keläs talan i denna del icke kun¬
na bifallas samt pröfvar förty rätt¬
vist befria Wiborgs Fagerks Aktiebo¬
lag från erläggande af de bola¬
| 462939065_0223 | 462939065 |
den af Hofrätten Anton Mäkelä tilldöm¬
da ersättning för hans i Rådstufvu¬
rätten hafde kostnader i saken till
tahundra femtio mark. Betocoll
som vederbör, till underdånig efterrät¬
telse länder.
I Hans Kejserliga Majestäts Higa Namn,
Dess Senat för Finland:
A. af Nyberg.
Raugicknad.
Oscar Gylling
August Nybergk
get i omförmäldt afseende af dom¬
stolarne till betalning ålagda tretu¬
ren tvåhundra mark; derutinnan Hof¬
rättens dom sålunda af Kejserliga
Senaten ändras. Beträffande deremot
de af Anton Mäkelä fordrade afgif¬
ter för flottningen i Wirojoki och Re¬
vijoki äår, så enär Wiborgs Sägverks
Aktiebolag begagnat sig af Anton Mä¬
keläs flottningsamtelteri dessa åår och
ej i förevarande rättegång gjort an¬
språk på ofdrag för de kostnader
bolaget skulle haft för iståndsättan¬
de af flottningslederna i sagda år,
föranledes bolagets underdåniga än¬
dringsansökning hvarken i rätte¬
gången eller i sjelfva saken rättel¬
se i nämnda dom, vid hvilken för¬
ty i dessa delar kommer att bero,
i följd hvaraf alltså bolaget ålig¬
ger att i nästnämnda afseenden
till Anton Mäkelä utgifva ettusen
fyrahundra nittiosju mark.
I anseende till den utgång må¬
let sålunda härstädes fått, pröfvar
Kejserliga Senaten skäligt nedsätta
Häf Hellen
| 462939065_0224 | 462939065 |
No 318.
Pagl. 56. R. G. 1899.
Maaliskuun 30 päivänä 1900.
Keisarillisen Majistulin Korkeessa Simetti,
Hänen Suomen Senaattinsa tuomio nosto¬
rahalla Turun Hovioikeudesta tulleesen jut¬
tuun, jossa Talollinen Pekka Mankila, Rant¬
rilan pitäjän Mankilan kylästä, on haki¬
janu, sekä Kapteeni Alfons Ekholm ja
Maanviljelijä Karl Anshelm Packulin, mo¬
lemnat Karkun pitäjästä, ynnä Kaptee¬
ni Anshelm Grahn vainajan kuolinpesän
hoitajat Aptakari Thomas Elayhitto ja In¬
sinööri Robert Wilting, kumpikin Tampe¬
reen kaupungista, kuin myös Söslitoimis¬
tonhoitaja Karl Lennart Sundström, Pulk¬
kilan pitäjästä, tulomattu jääneinä vas¬
tuajina, ja joka juttu koskee velkomus¬
tu. Annettu Keisarillisessa Suomen Senaa¬
tissa ja Sen Oikeusosustossa, Helsingissä,
Maaliskuun 30 päivänä 1900.
Keisarillinen Senuutti on jättäen kuulu¬
vat kirjat Itselleen esityttänyt ja niistä, mi¬
läti nyt on kysymykseni, saanut seuraavat
tiedot:
Haastutettuunsa Kapteeni Ekholmin, Ap¬
takuari Chhyhillsin ja Insinööri Witting in¬
Kangasalain ja Messukylän pitäjäin käräjiä.
kunnan 1576 vuoden lakimääräisiin syyskärå.
Lusuu S 4. H - H. B - S. H. R. B.
O. K.
| 462939065_0225 | 462939065 |
jiin, Pekka Mankila Kihlakunnanoikeudessa
on lausumet, että hän Huhtikuun 18 päivänä
1895. tehdyllä välikirjalla oli oikeuttanut Kap¬
terni Grahnin ja Kapteeni Ekholmin omis¬
tamainsa Mankilan ja Mattilan perintötaloi¬
hin sanotussa Mankilan kylässä kuuluvitta
Kestilän pitäjässä sijaitsevilta ulkometsäpals¬
toittu neljän vuoden aikana hautamaan ja
hyväkseen käyttämään kaikki välikirjassa muu¬
nitun mitun täyttävät mänty- ja kuusipuut¬
yhteensä neljänkymmenenviiden tuhannen
markan siten suoritettavasta hinnasta, että
käsirahana maksettaisiin viisisutua markkuu,
Toukokuussa 1895 neljätoistatuhatta viisisataa
markkaa, ensimmäisenä syksynä senjälkeen
kun välikirja oli tiloihin kiinnitetty viisi¬
toistatuhattu markkaa ja kolmena seuruava
me vuonna viisitoistatuhatta markkaa; ja
kun Pekka Mankila, jonka puheenalaisiin
tiloihin uskensanottu kiinnitys oli vahvistet¬
tu asianomaisen käräjäkunnan 1895 vuoden
syyskäräjissä, ei ollut saanut määrjättyä
metsänhintaa enemmän kuin käsirahoit vii¬
sisatuu markkaa, niin Pekka Mankila on
vaatinut, että Kapteeni Ekholm sekä Antti¬
kuri Clachills ja Insinööri Witting, kaksi oi¬
menimitettyä heidän yllämainitussa ominaisuu¬
dessaan, velvoitettaisiin Mankilalle heti suoritta¬
maan Toukokuussa 1895 ja syksyllä samana
vuonna maksettaviksi langenneet hintaerät ei
siis yhteensä kaksikymmentäyhdeksäntuhatta vii¬
sisataa markkaa kuuden prosentin korolla, nel¬
jälletoistatuhannelle viitellesantalle markalle Ke¬
säkuun 1 päivästä 1875. ja viidelletoistatuhannel¬
le markalle Marraskuun 1 päivästä 1895, jonka
ohessa Pekka Mankila on pyytänyt korvaista
oikeudenkäyntikustannuksistaan.
Kanteesta kuultuina Kaptuni Ekholm ja
hänen äskennimitetyt asiakumppaninsa ovat
myöntäneet että Postitoimistonhoitaja Sandström,
Kapteenien Grahnin ja Ekholmin nimeen oli
tehnyt Pekka Mankilan mainitoman metsä¬
kaupan ja allekirjoittanut siitä tehdyn väli¬
kirjan, mutta väittäneet oikeuttaneensa Sand¬
strömäin ostamaan kysymyksessä olevan met¬
seen ainoistansa kantokaupalla Ekholmin mää¬
räämän hinnan jälkeen kannoltu, mutta
kun Sundström oli ostanut metsän lohkokau¬
palla ja näin ollen mennyt valtuansa
ulommuksi eikä päättömänsä kauppa siis
K. Stn 15 luvun 2 SS:n mukaan ollut Grahn.
in ja Ekholmie sitode, niin Kapteeni Ek¬
202
| 462939065_0226 | 462939065 |
holm, Aptakari Elaghills ja Insinööri Witting
ovat vaatineet kanteen hylkäämistä
Oikeudessa tultaa ilmoitetuksi että Kapteeni
Grahn-vainajan oikeudenomistajat olivat Kap¬
teeni Etholmelle ja Maanviljelijä Packalen.
ille siirtäneet Kapteeni Grahn-vainajan osan
hänen ja Kapteeni Ekholmin nimeen han¬
kittuja hukkuuvikeuksia metsiin Siikajoen joki¬
laaksossa, Pekka Mankila on ulottanut kan.
teensa Maanviljelijä Packaleniin ja vaatimet
Kapteeni Grahnin kuolinpesän, Kaptuni Ek¬
holmin ja Maunviljelijä Puckulenin velvoit.
tamista, yhteisesti tai kenellä varoja oli, Pek¬
ka Mankilalle maksamaan mitä tämä oli
kantussaan pyytänyt; ja on myöskin Muun¬
viljelijä Packulin kanteesen vastunnut ja yh¬
tynyt ylläkerrottuun asiassa annettuun vastuun
Kihlakunnanoikeus, jossa Postiloimiston
hoitaja Sandströminkin on kuultu, on sit¬
temmin, todistajia asiassa kuulustettu¬
ran, Helmikuun 1 päivänä 1895 julistamal¬
laan päätöksellä siinä antunut lausunton¬
su ja katsonut selvitetyksi, että Söstetoimis¬
tonhoitaja Sandström Pekka Munkilan ja
hänen vaimonsa Katri Mankilan kanssa S
päivänä Huhtikuuta 1845 tehdyllä kirjalli¬
203
alla sopimuksella oli neljänkymmenenviidentu¬
hannen markan hinnasta ynnä vuotuista
vuokraa vastaan pidältänyt Kapteenille Grahn¬
ille ja Ekholmille oikeuden neljän vuoden
kuluessa äskenmainitusta päivästä kuntaa ja
poisvedä puheenalaisesta metsästä kaikki kuu¬
si" ja mäntypuut välikirjassa määrättyä suu¬
ruutta, kuin myöskin että etellämainitusta
hinnasta oli Pekka Mankilalle suoritettu vii¬
osataa markkaa, vaan koskeivät Kapteeni
Ekholm ja hänen asiakumppaninsa olleet
mainittua sopimusta hyväksynut, väittäen
Sotitoimistonhoitaja Sundströmin olleen val¬
tuutetun ainoastaan kantokaupalla eikä sum¬
makaupalla Grannille ja Ekholmille met¬
siä ostumaan, minkä väitteen Sandström on
myöntänyt oikeaksi, eikä Pekka Mankila
ollut näyttänyt Sundströmmillä vielämainittua
sopimusta tehdessään olleen laveampaa val¬
taa, sentähden ja yllämainitun lainkohdan
mukaan Pekka Mankilan asiassa ajama
kunne kokonaisuulessaan hyljättiin.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Pekka Mar¬
kila oli vetoamalla saattanut jutun, on tuo¬
miolla Helmikuun 9 päivältä 1899 jättänyt
asian Kihlakunnanoikeuden edellämaini¬
| 462939065_0227 | 462939065 |
tun päätöksen varaan
Tähän Korioikeuden tuomioon on Pekka Man¬
kila alamaisesti anonut muutosta.
Keisarillinen Senaatti on ottanut jutun tut¬
kittavakseen ja katsoo, ettei Pekka Mankila ole
siintuonut syytä muuttaa Kovioikeuden mai¬
nittua tuomiota, jonka varaan asia siis jää¬
pi. Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa
noudattakoot.
Keisarillisen Majistetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
S. W. Haugberg
Henr. Rosenius.
Anders Clenberg, Lillhand tillstam¬
Anders Clenberg, Lillhand tillstam¬
Juhan Serlachius
Ossian Karsten
Den 31. Mars 1900.
Lindeman, svarande, angående fordran
Gifven uti Kejserliga Senaten för Fin¬
land och Dess Justitie Departement, i
Helsingfors, den 31 Mars 1900.
Kejserliga Senaten har låtit handlingar
nå i målet sig föredragas och af dem
inhemtat, hurusom Aleksanteri Sääkslah¬
ti hos Magistraten i Tammerfors påbegynt
och, efter det saken såsom tvistig förvisats
till vederbörlig domstol, vid Radstufvu¬
rätten i sagda stad fullföljt sådan talan
att emedan Torparen Kalle Niemelä, från
Kuru socken, jemlikt kontrakt af den 1.
Februari 1896. åt Handlanden Lindeman
under sommaren samma år levererat och
för Lindemans räkning i prämar inla¬
stat tvåhundra metriska famnar bärvid
efter ett pris af fem mark sjuttiofem penni
lamnen eller sammanlagdt ettusen etthun¬
9de SS:V. H. B. S. C - R.S.
O. K.
No 579.
Pag. 8. R. D. 1899.
1o Hans Kejserliga Majestäts Högare Tamm, Finsk öfver¬
Oess Senats för Finland dom uti ett, på sättning af
nedsatt reversskilling, från Åbo Hof Kejserliga Se¬
rätt inkommet mål emellan Inhysesmannatens dom
nen Aleksanteri Sääkslahti, från Heinämed följer och
ri by i Kuru socken, sökande, och Handginala arpe¬
landen i Tammerfors stad Karl Johan ditionen.
| 462939065_0228 | 462939065 |
dra femtio mark, å hvilket belopp Kalle Nie¬
melä fått af Handlanden Lindeman i sär¬
skilda poster uppbära inalles ettusen femtio
mark, samt Kalle Niemelä den 2. Januari
1897. åt Aleksanteri Sääkslahti öfverlåtit sin
rätt till de etthundra mark Niemelä på
grund af berörda kontrakt sålunda ännu
hade hos Lindeman till godo, men Handlan¬
den Lindeman vägrat att till Aleksanteri
Sääkslahti utgifva nästnämnda penninge
summa, som bort erläggas vid leveran¬
rens fullgörande, Handlanden Lindeman
måtte förpligtas att åt Sääkslahti beta¬
la omordade etthundra mark med sex
procents ränta derå från den 2. Januari
1897.
Isaken hörd, har Handlanden Linde¬
man uppgifvit, det Kalle Niemelä mant¬
ligen förbundit sig att beverera ifrågakom¬
na vedparti invid den strand, der Linde¬
mans tjärugn vore belägen, samt tillika
berättigat Lindeman att för hvarje famn,
som Niemelä icke komme att i prämin¬
lasta, afdraga femtio penni; hvarföre och
som Kalle Niemelä emellertid qvarlemnat
en del af vedpartiet å annat ställe samt
Handlanden Lindeman i följd deraf fått för
inlästningen och framforslingen af näst
nämnda ved vidkännas utgifter, till belop
pet öfverstigande hvad Kalle Niemelä i
omförmäldt afseende haft hos Linde¬
man innestående, Handlanden Lindeman
emotsett käromålets förkastande.
Sedan Aleksanteri Sääkslahti bestridt
riktigheten af Handlanden Lindemans
förberörda uppgifter samt jemväl Kalle
Niemelä blifvit i saken hörd, har Råd
stufvurätten, hvarest parterne ömsesides
gjort anspråk på godtgörelse för sina
umgälder i målet, medelst den 10. Februa¬
ri 1898. afkunnadt utslag utlåtit sig och
på upptagna skäl ålagt Handlanden Lin¬
205
deman att åt Aleksanteri Sääkslahti ge¬
nast emot qvitto betala fordrade etthun¬
dra mark med sex procents ränta från
den 2. Januari 1897. samt att med fyra
hundra femtio mark ersätta Aleksanteri
Sääkslahti dennes kostnader i målet
Hofrätten, under hvars pröfning Hand¬
landen Lindeman i vadeväg dragit må¬
let, har genom dom af den 23. November
1898. funnit det vara utredt, att Kalle
| 462939065_0229 | 462939065 |
Niemelä, vid det han den 1. Februari 1896.
åtagit sig att under sommaren samma
år åt Handlanden Lindeman hverera och
för dennes räkning i prömar inlasta,
tvåhundra metriska famnar barnved,
tillika förbundit sig att af berörda ved
parti utan särskild ersättning till den
strand, der förenämnda tjärven vore be¬
lägen, första den mängd ved som för up¬
nens drift under sagda sommar varit
erforderlig samt derhos berättigat Hand¬
landen Lindeman att för hvarje fann
ved Kalle Niemelä underlåte att i präm
inlasta, å priset för veden afdraga fem¬
tio penni. I anseende härtill och emedan
derjemte ådagalagdt vore, ej mindre att
ved åtgången i tjärugnen uppgått till sa¬
metriska famnar i veckan än att Kalle
Kiemelä uraktlåtit att till omordade
strand första den sålunda erforderliga vi¬
den samt att de utgifter Handlanden Lin¬
deman med föranledande häraf haft för
vedens inlästning och frambefordrande
uppgått till belopp, utminstone motsva¬
rande den summa Kalle Niemelä upp¬
gifvit sig ännu hafva att på grund af
206
ifrågavarande beversäftat fordra af Hand¬
landen Lindeman; ty och då Handlanden
Lindeman egt att från sin ofvanberörda
skuld till Kalle Niemelä afråkna hvad
Lindeman sålunda nödgats utgifva samt
Aleksanteri Sääksluhti icke kunnat af
Kalle Niemelä bekomma dennes förenämn¬
da tillgodohafvande med bättre rätt än
Niemelä dertill haft, pröfvade Hofrätten
rättvist, med upphäfvande af Rådstuf¬
verättens utslag, förkasta Aleksanteri Sääks¬
lahtis i målet utförda talan.
Uti denna Hofrättens dom har ittek¬
santeri Sääkslahti i underdånighet sökt
indring medels ingifven deduktion, den
Handlanden Lindeman i föreskrifven
ordning bemött.
Hvad sålunda förelupit och hand¬
lingarna vidare innehålla har Kejserli¬
ga Senaten tagit i öfvervägande och fin¬
ner utredt vara, att Kalle Niemelä, hvil¬
ken medelst ofvannämnda kontrakt den
1. Februari 1896. åtagit sig att under derpå
följande sommar till Handlanden Linder
man för visst pris leverera tvåhundra me¬
triska famnar bärved och utan särskild
| 462939065_0230 | 462939065 |
ersättning inlästa densamma för Lindemans
räkning uti pråmar, uraktlåtit att af sag¬
da vidparti inlästa sextiosju famnar, hvil¬
ket belopp sedermera af Lindeman inla¬
stats och hvarigenom Lindeman tillskyn¬
dats en kostnad, som, enligt hvad han
under rättegången inför Rådstufvurit¬
ten uppgifvit, utgjort trettiofem penni för
fannen eller inalles tjugutre mark fyra
tiofem penni; hvarföre och emedan Hand¬
landen Lindeman uti en den 12. December
1896. dagtecknad kontokurant angående
ifrågavarande vidparti och annan af Kalle
Niemelä samma år till Lindeman bevere¬
rad ved från de etthundra mark Kalle
Niemelä nyssberörde dag af priset för
omordade tvåhundra famnar ved ännu
hade till godo hos Lindeman afdragit
endast kostnaden för inlästning af sjut¬
tionio och en half famnar ved, efter tret¬
tiofem penni famnen, med tjugusju mark
sjuttio penni, samt Handlanden Lindeman
emot Kalle Niemeläs bestridande ej heller
styrkt, att denne förbundit sig att till
den strand, der ofvanberörda tjärugn
år belägen, första merasagda tvåhun¬
dra famnar ved eller viss mängd deraf, Kejser¬
liga Senaten pröfvar rättvist, med upphäfvan¬
de af Hofrättens dom och ändring af Rådstuf
varättens utslag, ålägga Handlanden Linde¬
man att till Aleksanteri Sääkslahti, å hvilken
Kalle Niemelä öfverlåtit sin rätt till de af
Handlanden Lindeman å priset för oftaberör
de tvåhundra famnar ved ännu icke guld
na etthundra mark, emot qvitto genast utgif¬
va sagde etthundra mark efter afdrag af de
tjugutre mark fyratiofem penni, hvartill kost¬
naden för inlästningen af redannämnda
sextiosju famnar ved uppgått, eller säledes
juttiosex mark femtiofem penni, jemte fem
procents årlig ränta derå från lagsöknings
lagen den 25. Maj 1897.; hvarhos Handlanden
Lindeman kännes skyldig att med trehundra
mark ersätta Aleksanteri Sääkslahti för dennes
umgälder i saken vid Rådstufvurätten. Detal¬
se, som vederbör, till underdånig efterrättelse länder¬
Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn,
Dess Senat för Finland:
„ W. Stadberg. Herr. Rosenius
G W. Kangeng. Henr. Berenius
Ludvig Olenberg. Kirkard edestams.
Ludvig Olenberg. Hervard edestam.
Oman Karsten
| 462939065_0231 | 462939065 |
Huhtikuun 2 päivänä 1900.
308
Keisarillisen Majastatin Korkeassa Simessä,
Hänen Suomen Senaattinsa tuomio e¬
rääsen nostorahalla Viipurin Hovioi¬
keudesta tulleesen juttuun, jossa Ta¬
lollinen Aaro Korhonen, Kuopion pi¬
täjän Vehmasmäen kylästä, sekä hä¬
nen vaimonsa Wilhelmiina Karhu¬
nen ovat hakijoina ja sanotussa
kylässä asuva Talollinen Taavetti Pit¬
ho Karhunen, tulematta jääneenä vas¬
taajana, ja joka juttu koskee väli¬
kirjan julistamista mitättömäksi:
Annettu Keisarillisessa Suomen Se¬
naatissa ja Sen Oikeusosastossa, Hel¬
singissä, Huhtikuun 2 päivänä 1900.
Keisarillinen Senaatti on juttuun kuu¬
luvat kirjat Itselleen esityttänyt ja niistä
saanut tietää seuraavaa:
Kuopion pitäjän käräjakunnan Kih¬
lakunnanoikeudessa on Wilhelmiina Karhu¬
ren, Taavetti Vilho Karhuselle ja Aaro
Kerhoselle toimittamansa haasteen nojalla,
vaatinut, että Taavetti Wilho Karhusen ja
taro Korhosen allekirjoittama ja Wilhel¬
miina Karhusen puumerkillä varustettu
välikirja 20 päivältä Syyskuuta 1897., jon¬
läsnä: S.V. H. - H. B. - L. C. R. F.
O. K.
No 384.
Pag. 3. R. D. 1899.
| 462939065_0232 | 462939065 |
ka mukaan Aaro Korhonen ja Wilhelmi¬
na Karhunen olivat Taavetti Wilho Kar¬
huselle, joka on Wilhelmiina Karhusen veli¬
myyneet Wilhelmiina Karhuselle perintönä
hänen vanhempainsa Iivari Karhusen ja
Briita Korhosen jälkeen tulevan osan ir¬
taimistosta kuin myös perintötiloista No 24
ja 25 mainitussa Vehmasmäen kylässä, ju¬
listettaisiin mitättömäksi, koska Vilhelmi¬
na Karhusen puumerkki sanotussa väli¬
kirjassa ei ollut hänen piirtämänsä, eikä Nils
helmiina Karhunen ollut muutenkaan anta¬
nut kerrottuun kauppaan suostumustansa
ja Iivari Karhunen sekä Briita Korhonen
sitä paitsi vielä olivat elossa.
Kanteesta kuultuna, on Taavetti Wilho¬
Karhunen väittänyt, että Vilhelmiina Karhu¬
nen oli hyväksynyt edelläsänotun kaupan¬
jonka tähden Taavetti Vilho Karhunen en
anonut kanteen hylkäämistä, mutta Ant¬
Korhonen puolestaan, selittäen että Taavetti
Wilho Karhunen eli houkutellut Aaro Kor¬
kosta puheena olevaan kauppaan, myönty¬
nyt kanteesen.
Kihlakunnanoikeus on, kuulustettuaan
todistajia jutussa, siinä julistanut pää¬
töksensä Helmikuun 4 päivänä 1898 ja kat¬
sonut, ett å ollut näytetty että Aaro Korhos¬
ta tahi Wilhelmiina Karhusta oli henkuolel¬
si puheenalaiseen tilankauppaan, vaan ha¬
ainnut, ett'ei Wilhelmiina Karhunen kau¬
räntekoaikana ollut omistanut mitään osaa
mainituista tiloista ja että kauppa siis oli
lut laillista perustusta vailla, jonka vuok¬
i Kihlakunnanoikeus on julistanut edellä
kerrotun kaupan peruutetuksi.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Taavetti
Vilho Karhunen oli veteamalla saattanut
jutun, on tuomiollaan Marraskuun 1 päi¬
jältä 1898 lausunut näytetyksi, että Aaro
Korhonen ja Vilhelmiina Karhunen rapaach¬
toisesti ja ilman kenenkään pakottelemista
tahi kuukuttelemista ylläsanotulla kauppa¬
kirjalla olivat myynät Taavetti Vilho Nor¬
huville muun muassa heille vastedes van¬
hempiensa jälkeen perintönä lankeavan eior
perintötilasta No 24 ja 25. Wehmasmäen
kylässä; johon nähden Hovioikeus, katsoen
ttä Aaro Korhonen ja Wilhelmiina Karhu
nen olivat olleet oikeutetut tekemään mai¬
nitun kaupan, kumoamalla Kihlakunnan¬
oikeuden päätöksen, on hyljännyt Wilhelmi¬
209
| 462939065_0233 | 462939065 |
na Karhusen asiassa ajaman kanteen.
Tähän Hovioikeuden tuomioon ovat Aa¬
ro Korhonen ja Wilhelmiina Karhunen
alamaisuudessa anoneet muutesta.
Mitä näin on tapahtunut ja asiakir¬
jat sen lisäksi sisältävät on Keisarilli¬
nen Senaatti ottanut tutkiaksensa ja kat¬
soo ett'eivät Aaro Korhonen ja Wilhelmi¬
na Karhunen ole esiintueneet syytä muuta
taa Hovioikeuden mainittua tuomiota, ja
ka varaan asia siis jääpi. Tätä kaikki a¬
sianomaiset alamaisuudessa noudattakast¬
Keisarillisen Majesteetin Korkeussa Nimässä
Hänen Suomen Senaattinsa:
1.uv. Kungdag - Henr. Perenius
1. W: Kongberg - Henr. Pörenius
Sudvig Arnberg.
Vickard dentom.
/
Ossian Karsten.
Huhtikuun 2. päivänä 1900.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä.
Hänen Suomen Senaallinsa tuomio nosto¬
rahalla Wiipurin Hovioikeudesta tullees¬
sa velkomusjutussa, jossa Talolliset Paa¬
vo Taskinen, Matti Wäisänen ja Pärttyli
No 398.
Sivu 41. R. D.
Lapveteläinen, Maaningan pitäjän Käär¬
mellahden kylästä, Heikki Wäänänen
saman pitäjän Tavinsalmen kylästä,
ja Aaro Wäänänen, Kuopion pitäjän
Wäänälänrannan kylästä, ovat haki¬
joina sekä Maaningan kunta tule¬
malta jääneenä vastaajana. Annettu
Keisarillisessa Suomen Senaatissa ja
Sen Oikeusosastossa, Helsingissä, Huh¬
tikuun 2. päivänä 1900.
Keisarillinen Senaatti on Itsellensä e¬
rityttänyt juttuun kuuluvat kirjat ja
niistä, mikäli nyt on kysymyksenä, saa¬
nut seuraavat tiedot:
Sittenkun Maaningan kunnan ra¬
havarain hoitaja Kauppias Aapeli Savo¬
lainen eli antanut tilin hänen hoidetta
vinaan olleista kunnan varoista vuodelta
1893. sekä kunnan valitsemat tilintarkasta
jat olivat tehneet muistutuksia tätä ti¬
liä vastaan ja kunta kokouksessaan 4.
Läsnä: Sw. H. B. - 26. - 71.
7. M. P.
1899.
| 462939065_0234 | 462939065 |
päivänä Syyskuuta 1894., kun Aapeli Savo¬
lainen oli laiminlyönyt antaa häneltä
muistutusten johdosta vaadittuja seli¬
tyksiä, päältänyt jättää asian sovinteoi¬
keuden, ratkaistavaksi, niin asianmukai¬
sesti kokoonpantu sovintooikeus päätök¬
sessä 1. päivältä Heinäkuuta 1895. on kat¬
sonut Aapeli Savolaisen hoidettavina ol¬
leissa Maaningan kunnan rahavaroissa
olevan vajauksen, joka teki tuhat yh¬
deksänsataa neljäkymmentä markkaa
neljäkymmentäkahdeksan penniä kunnan
säästöpankin pohjarahavaroissa ja kaksi¬
tuhatta sata viisikymmentäseitsemän mark¬
kaa seitsemänkymmentäyhdeksän penniä
kunnan muissa varoissa, eli yhteensä nel¬
jätuhatta yhdeksänkymmentäkahdek¬
san markkaa kaksikymmentäseitsemän
penniä, minkä rahamäärän Aapeli Ta¬
volainen siis oli velvollinen suorittamaan
Maaningan kunnalle kuuden prosentin
vuotuisella korolla 1. päivästä Tammikuu¬
ta 1894.
Tämän jälkeen Maaningan kunta¬
ensin Kuopion läänin Lääninkallituk¬
seen Huhtikuun 25. päivänä 1896. jätetyssä
kirjelmässä ja sitten, kun asia riitaisena
oli lykätty tuomarin tutkittavaksi, Maa¬
ningan pitäjän käräjakunnan Kihla¬
kunnanoikeudessa, Paavo Taskiselle ja hä¬
nen yllämainituille asiakumppaneilleen.
toimitetun manuun nojalla, on lausunut,
että Paavo Taskinen ja hänen asiakumppa¬
ninsä olivat sitoutuneet yksi kaikkien
ja kaikki yhden edestä omavelkaiseen
takaukseen " kaiken sen vahingon ja
vaillinaisuuden vastaamisesta, mikä Aa¬
peli Savolaisen kunnalliskassain hoita¬
jatoimen kautta viisi vuosina 1891., 1892.
ja 1893. hänen hoidettavina oleville joko
yhdelle tahi useammille Maaningan kun¬
nan lainajyvästölle eli rahavarastoille
suurata; kuitenkaan ei yli kahdenkym¬
menentuhannen markan suuruisen mää¬
rän; jonka vuoksi Maaningan kunta on
vaatinut, että Paavo Taskinen ja hänen a¬
siakumppaninsa velvoitettaisiin yhteisesti
tahi kenellä varoja on suorittamaan kun¬
ralle edellämainitut neljätuhatta yhdek¬
sänkymmentäkahdeksan markkaa kaksi¬
kymmentäseitsemän penniä korkoineen, näis¬
ta kumminkin vähennettyä Aaro Wäänä¬
211
| 462939065_0235 | 462939065 |
sen 27. päivänä Syyskuuta 1895. suorittamat
neljäsataa kuusikymmentäkuusi markkaa,
viisikymmentä penniä; jota paitsi kunta
on vaatinut korvausta oikeudenkäynti
kuluistaan asiassa.
Asiassa kuultuina Paavo Taskinen ja
hänen asiakumppaninsa ovat tehneet väit¬
teen, että kanne oli myöhään nostettu, se¬
kä sen varalle ettei velkomusta katsottai¬
si vanhentuneeksi väittäneet, muun muas¬
sa, ettei ensimainittu rahamäärä, tuhat yh¬
deksänsataa peljäkymmentä markkaa nel¬
jäkymmentäkahdeksan penniä, ollut mi¬
kään kassanvajaus, vaan osa varoista,
jotka Maaningan kunta jo ennen kuin
takaussitoumus tehtiin, kun Aapeli Sau¬
lainen ei ollut voinut niitä antaa tilin
tarkastajien nähtäville, oli jättänyt hä¬
nelle kassanhoitajana velaksi korkoa ja
eri vakuutta vastaan, ja että myöskin toi¬
sesta vaaditusta erästä suurin osa eli tu¬
hat viisisataa kuusitoista markkaa yksi¬
toista penniä oli Savolaiselle samallai¬
sesta syystä annettu laina, jonka vuoksi
Paavo Taskinen ja hänen asiakumppanin
ja ovat vastustaneet kannetta.
212
Kihlakunnanoikeus on 2. päivänä Huh¬
tikuuta 1898. julistetussa päätöksessä, kos¬
ka Aapeli Savolaisen vaillingin määrä¬
oli saatu selväksi vasta sovintooikeuden
Heinäkuun 1. päivänä 1895. annetun pää¬
töksen kautta sekä Paavo Taskinen ja hä¬
ren asiakumppaninsa olivat saaneet osan
Maaningan kunnan Lääninhallituksessa,
tekemästä hakemuksesta jo 26. ja 31. päivänä
Toukokuuta 1896, hyljännyt heidän väitteen
sä siitä, että kanne olisi myöhään nostet¬
tu; ja kun Paavo Taskinen ja hänen asia
kumppaninsa olivat sitoutuneet vastaa
mään, yksi kaikkien ja kaikki yhden edes¬
tä, omavelkaisesti kaikesta siitä vahingos¬
ta ja vaillinaisuudesta, minkä Aapeli Sa¬
volainen kunnalliskassan hoitajana vuosi,
na 1891. 1892. ja 1893. voisi matkaansaattaa
Maaningan kunnan lainajyvästölle ta¬
hi rahavarastoille, ja siis olivat vastuun¬
alaiset säästöpankin pohjarahastosta ja
kunnan muista varoista, eivätkä Paavo
Tarkinen ja hänen asiakumppaninsa ol¬
leet näyttäneet suuremman tahi pienem¬
män osan Aapeli Savolaisen vaillingista
syntyneen ennen vuotta 1891, Kihlakunnanoi¬
| 462939065_0236 | 462939065 |
keus on velvoittanut Paavo Taskisen ja hänen
asiakumppaniusa, yhteisesti tahi kenellä va¬
roja on, suorittamaan Maaningan kunnan
jäästöpankkiin tuhat yhdeksänsataa neljä¬
kymmentä markkaa neljä kymmentäkah¬
deksan penniä ja kunnan kassaan kaksi¬
tuhatta sata viisikymmentäseitsemän mark¬
kaa seitsemänkymmentäyhdeksän penniä,
sekä kumpasellekin rahamäärälle kuu¬
den prosentin vuotuisen koron 1. päiväs¬
tä Tammikuuta 1894. kunnes maksu tapah¬
tuisi, kunnan kassaan maksettavaksi mää¬
rätystä rahamäärästä kumminkin Aaro
Wäänäsen hyväksi lyhennettyä hänen 27.
päivänä Syyskuuta 1895. suorittamat neljä¬
sataa kuusikymmentäkuusi markkaa vii¬
sikymmentä penniä; jota paitsi Paavo Tas¬
kinen ja hänen asiakumppaninsa ovat vel¬
voitetut, niinikään yhteisesti tahi kenelläi¬
varoja on, korvaamaan Maaningan kunnan
kulungit asiassa ja siinä tarkoituksessa
kunnalle maksamaan neljäsataa kaksi¬
kymmentä markkaa.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Paavo
Taskinen ja hänen asiakumppaninsa olivat
vetoamalla saattaneet jutun, on Tammikuun
213
21. päivänä 1899. siihen antamallaan tuomiolla
katsonut, että heidän vetokanteensa oikeuttanut
Kihlakunnanoikeuden päätöksen muuttaamis¬
ta muun puolesta kuin että Maaningan kun¬
nalle tuomittu kulunkien korvaus asiassa a¬
lennettiin kolmeksisadaksi markaksi.
Hovioikeuden tuomioon ovat Paavo Taski¬
nen ja hänen asiakumppaninsa alamai¬
sesti anoneet muutosta.
Mitä näin on tapahtuneeksi kerrottu
ja jutun kirjat sen lisäksi sisältävät Kei¬
sarillinen Senaatti on ottanut tutkittavak¬
seen sekä katsoo, etteivät Paavo Taskinen
ja hänen asiakumppaninsa ole esiintuenat
nyytä muuttaa Kovioikeuden tuomiota, jon¬
ka varaan asia siis jääpi. Tätä kaikki
asianomaiset alamaisuudessa noudatta
koot.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Simessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
s. W. Hauzsel
Henr. Berenius
Ludvig Clonberg. Julian Serlachius
Michael Pogvalin
| 462939065_0237 | 462939065 |
Huhtikuun 4. päivänä 1900.
219
Keisarillisen Majesteetin Korkeussa Nimessa
Hänen Suomen Senaultinsa tuomio nosto¬
rahalla Turun Hovioikeudesta tullee¬
seen juttuun, jossa Osakeyhtiö Valkia¬
koski, jonka kotipaikkana on Sääks¬
mäen pitäjä, on hakijana, sekä saman
pitäjän Huittulan kylässä asuva Ta¬
lollinen Kaarle Juhonpoika Pohja, tu¬
lematta jääneenä vastaajana ja joka
jettu koskee korvausta. Annettu Kei¬
sarillisessa Suomen Senaatissa ja Sen
Oikeusosastossa, Helsingissä, Huhti¬
kuun 4. päivänä 1900.
Keisarillinen Senaatti on juttuun kuu¬
luvat kirjat Itselleen esityttänyt ja niis¬
tä saanut tietää seuraavaa
Kirjallisen kontrahdin kautta Marras¬
kuun 13. päivältä 1871. on sanotussa Huittu¬
lan kylässä sijaitsevan Pohjan eli Ruu¬
lolan ralsutilan silloinen omistaja A¬
J. Helenius vuokrannut E J. Granberg & Cde
Tampereen kaupungissa viideksikymme¬
seksi vuodeksi, lukien Huhtikuun 1. päi¬
västä 1872, neljänneksen Valkiakosken kos¬
keen Sääksmäen pitäjän Valkiakosken ky¬
lässä perustetuista, sanotulle ralsatilalle
läsnä: A af N. G. L. A. N. R. F.
O. K.
No 414.
Pag 43. Rl 1899.
| 462939065_0238 | 462939065 |
akumentiksi määrätyistä myllyistä
vesineen ja vesilaitöksineen, E. J. Granberg
6% myönnetyllä oikeudella koskeen pe¬
rustaa tehdas sekä ehdoilla, muun muas¬
sa, että vuokraajan piti, sanotun kontrah¬
din ensimmäisen kohdan mukaan, H. H.
Heleniuselle vuotuisesti verona maksa¬
man etukäteen sataviisikymmentä mark¬
kaa ja tullitta jauhattaman viisikolmat
ta tynnyriä jyviä joka vuosi, niin kau¬
van kuin mylly on kunnossa, mutta jos
tätä syystä tai toisesta laiminlyötäisiin
niin on tehdas vakuutena vuokran suo¬
rittamisesta vuokra-aikana.
Haastatettuaan Osakeyhtiö Walkiakosken
sääksmäen ja Kalvolan pitäjäin käräjis¬
kunnan 1898. vuoden talvikäräjiin, on Kaar¬
le Pohja Kihlakunnanoikeudessa lausa¬
nut että Kaarle Pohja, joka kauppakir¬
jalla Joulukuun 3. päivänä 1890. oli osta¬
nut puheenalaisen ratsutilan ja siihen
kuuluvan Valkiakosken vesimyllyn, ei ole
lut sen omistajana saanut hyväkseen
nauttia yllämainittua, vuokraksi mää¬
rättyä jauhattamisoikeutta, vaan oli hää¬
nen täytynyt muuulla toimituttaa jyvien
sä jauhattaminen ja siitä suorittaa tul¬
lia yksi kappa tynnyriltä; ja kun Osa¬
keyhtiö Valkiakoski, jolle E J. Granberg Co
oikeus myllyyn vesineen ja vesilaitoksi
seen oli siirtynyt, huolimatta siitä että
Osakeyhtiö oli sanotun myllyn hävittä¬
nyt, oli velvollinen Kaarle Pohjalle kor¬
vaamaan sen tappion, mikä jauhattamis¬
oikeuden menettämisestä hänelle näin ta¬
voin oli Koitunut ja joka tappio teki vii¬
sikolmatta kappaa rukiita vuosittain eli
riis seitsemältä vuodelta yhteensä viisi
tynnyriä viisikolmatta kappaa rukiita,
on Kaarle Pohja vaatinut Osakeyhtiön
velvoittamista hänelle heti suorittamaan
viimeksimainitun ruismäärän joko tuon
nossa tahi rahassa käypähinnan mu¬
kaan
Kanteesta kuultuna on Osakeyhtiö Kal¬
kiakoski vastannut että Kaarle Pohja
kysymyksessä olevan vuokrakontrahdin
mukaan oli ollut oikeutettu tullittomaan
auhattamiseen yllämainitussa myllyssä
unoastaan niin kauvan kuin se oli ole¬
nassa; mutta kun sanottu mylly jo use¬
ampia vuosia takaperin oli hävitetty ai¬
| 462939065_0239 | 462939065 |
kä vuokrakontrahdissa ollut määrätty
mitään korvausvelvollisuutta täten men
tetystä jauhattamisoikeudesta, on yhtiö
anonut että kanne hyljättäisiin
Kihlakunnanoikeus on päätöksellä
Helmikuun 12. päivältä 1898. lausunut mu¬
lensä asiassa ja katsonut että usein¬
mainitun, Marraskuun 13. päivänä 1871.
tehdyn kontrahdin ensimmäinen kohta oli
siten ymmärrettävä että Pohjan ratsati¬
lan omistajalla oli oikeus vuokra-aikana
ylläsanotussa myllyssä tullittomasti jauhat¬
taa vuotuisesti viisikolmatta tynnyriä jy¬
viä ainoastaan niin kauvan kuin mylly
oli olemassa, vaan että tämä ratsutilan
omistajan oikeus lakkaisi niin pian kuin
mylly hävitettiin, mihin nähden Kaarle
Pohjan jutussa ajama kanne hyljättiin,
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Kaarle
Pohja oli vetoamalla saattanut asian, on
tuomiolla Tammikuun 28. päivänä 1890. laa¬
sunut katsovansa että kontrahti Marras¬
kuun 13. päivältä 1871. on niin tulkittava
että Osakeyhtiö Valkinkosken tulee, paitsi
muuta, koko vuokra aikana Pohjan ratsutilan omistajalle vaan
sesti tullittomasti jauhattaa viisikolmatta tynnyriä jyviä, se¬
kä että yhtiön tehdas on vuokran täyttä¬
misen vakuutena, johon nähden ja kun
Osakeyhtiö Valkiakoski oli myöntänyt että
Kaarle Pohja kysymyksessä olevat seitse¬
rin vuotta oli ollut sellaista etua vailla
Hovioikeus, kumoten Kihlakunnanoikeuden
räätöksen, velvoitti Osakeyhtiö Valkiakosken
heti kuittia vastaan Kaarle Pohjalle suorit¬
tamaan vaaditut viisi tynnyriä viisikol¬
nalta kappaa eli yhdeksän hehtolitraa kuu¬
sikymmentäkaksi litraa rukiita joko luon¬
nossa tai rahassa maksuaikana paikka¬
kunnalla käyvän hinnan jälkeen
Tähän Hovioikeuden tuomioon on Osakeyk¬
Talkiakoski alamaisesti anonut muutos¬
Mitä näin on tapahtunut ja asiakirjat
un lisäksi sisältävät on Keisarillinen
maatti ottanut tutkittavakseen ja katsoo
ramoin kuin Kihlakunnanoikeuskin puhee¬
nadevan kontrahdin ensimmäisen kohdan
olevan käsitettävän siten että siinä mainit¬
tu jauhattamisoikeus lakkaa niin pian
kuin mylly hävitelään, varsinkin kun Osa¬
keyhtiö Valkiakoski kontrahdin mukaan u¬
de ollut velvollinen pitämään myllyä voi¬
| 462939065_0240 | 462939065 |
massa, vaan päin vastoin myllyn hävittä¬
minen, milloin yhtiö sen tarpeelliseksi nä¬
kee, on kontrahdissa edellytetty; jonka täh¬
den ja kun asian näin ollen se ehto että
yhtiön tehdas on vuokran täyttämisen va¬
kuutena voipi, mikäli koskee jauhattamis¬
oikeutta, tarkoittaa ainoastaan sitä tapaus
ta että tätä oikeutta kielletään myllyn ol¬
lessa kunnossa, Keisarillinen Senaatti kat¬
soo oikeaksi, kumoten Kovioikeuden maini¬
tun tuomion, jättää asian Kihlakunnanoi¬
keuden päätöksen varaan. Tätä kaikki asian¬
omaiset alamaisuudessa noudattakoot¬
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa
A. af Nyborg.
Olof
G: Kauppenskiäld.
Oscar Kjung./.
Liihrsd Edostum.
August Nybergs.
Oscar Karsten.
Den 3. April 1900.
J. Hans Kejserliga Majestäts Miga Nämn¬
Dess Senats för Finland dom uti ett, på
nedsatt sessionskilling, från Ala Hof¬
rätt inkommet mål emellan Handlanden
Konstantin Mauritz Eklund, från
Tammerfors stad, sökande, samt Lands¬
ägaren i samme stad Matts Zacha¬
vas Willgren, tillstädeskommen och Stads¬
fogden Paul Konstantin Berg, jem¬
väl från Tammerfors, uteblifven, svaran¬
de, angående upphäfvande af utmät
ning: gifven uti Kejserliga To¬
naden för Finland och dess Jussi¬
tio Departement, i Helsingens, den 5.
April 1900.
Kejserliga Senaten har låtit hand¬
ingarna i målet sig föredragas och af dem
inhemtat följande:
Sedan Rådstufvurätten i Sammerfors stad
medelst den 7. April 1884 gifven dem i
Handlanden Eklunds konkurs åt Matts
Zacharias Willoselle, hvilken jemte Handlan¬
den Eklund, Sundsegaren Otto Linden
numera aflidne Stadsfiskalen Ernst Alex¬
under Widare i lifstiden och en femte per¬
sen ingått fällnadsborgen, en för alla och
Ja 3. WK. M. B. 50 - ja
16.
219
No 416.
Pag. 255. R. D. 1898.
| 462939065_0241 | 462939065 |
alla for en för en utaf Fabriksbokhållaren
John Sjöstnund den 20 Mars 1876 till be¬
laget Finlaganen i oempi jättigkassa utjordad
och i en fastighet i Tammerfors intecknad
skuldsedels innehåll och sedermera inlöst den¬
samma, på grund af sagda sistnaderigen
ne Handlanden Eklands afträdda tillgångar
utdömt sjutusen förutiofyra mark fyratioen från
ni jemte sex procents ränta derå från den
22 Augusti 1883 och tre mark i erlagat den
de för en rikskäld utmätning med afdrag
likväl af hvad Nittgren komme att å sam¬
ma fordran uppburu å Otto Lindens ken¬
kursbo, samt Alo Hofvill, hvars pröfning
Rådstufvurättens onjörmälda dem underke¬
slats, genom dom af den 13 Augusti 1884
låtit vid Rådstufvurättens utslag uträffan
de Matts Zacharias Wittgrens fordran till,
likväl med den bestämning att från hvad
Willgren af Rådstufvurätten tillerkänts äfven
borde updragas det belopp Willgren å sin
ifrågavarande fordran sätt eller komme att
få uppbudet från Stadsseskalen Regina jem¬
väl till henkien afträdde bo, så har Matts
Zacharias Willgren, som å Hofrättens över
dade dom antecknat, att han å sin ände¬
jorda fordran emottagit ur Otto Lindens
konkursla femtusen mark, är Stadsfiskalen
Iigrens konkursbo ettusen mark och är
Handlanden Eklunds konkursslo femton mark
tjugu penni samt att af samma förekän
nuu vore oguksine ettusen tjugunio mark
tjuguen penni med sex procents ränta
deri från den 22 Augusti 1883 utverkat
Magistratens i Summerfors order för Stads
fogden Berg att i laga ordning uttaga
domens återstående innehåll; till fullgörande
hvaraf Berg den 15 Februari 1896 hos
Handlanden Eklund i mål tagit särskildt
lägendom för ett sammanlagdt värde af
ttusen nittiofyra mark.
Sedermera har Handlanden Eklund i en¬
till Turanden i Tavastehus lån ingifven
skrift yrkat upphäfvande af den hos Eklund
i anförd måtto verkstälda utmätningen och
i sådant afseende framhållit förvänligt,
" Matts Zacharias Willerens fordran, som
af Wilhelm senast berukats vid inställeksedda,
en i Eklunds konkurs den 17 December
SS 83, allaredan vore prestaberad, och att, då
Matts Zacharias Nittnen å nämnda för¬
dan af Otto Linden bekommit femtusen
| 462939065_0242 | 462939065 |
mark samt Wittgren och Stadsfiskalen Wigrens
konkurs tilldomts tvåtusen trehundra trettioen
mark fyratiosju penni, Magistraten bort, in¬
nan utmätningssonlign utfärdades, infordra slut¬
liqviden i Stadsfiskalen Wigrens Konkurs; hvar¬
efter och sedan Matts Zacharias Willgren blif¬
rit hörd och förklarat sig samt i Magistaten
afgifvit infordradt utlåtande, Tuvernören me¬
delst utslag den 17 Mars 1846 föresut saken¬
till Rådslafvurätten i Tammerfors och tillika
föreskrifvit, att den utmätte egendomen skul¬
le förblifva under qvarstad tills derom reda¬
re förordnades.
På stämning å Matts Lacharias Wil¬
gren och Stadsfader Berg har Handlanden
Eklund härå vid nästnämnde Rådstupdrätt
fullföljt sin ofvanbeskrifna talan och, jemte det
han förmenat personstiden i afseende å
Matts Zacharias Wittgrens ifrågavarande fordran
loin räknas från den 7. April 1884, då Mäd¬
stufvurättens dom i Eklunds konkurs fallit,
till stöd för sitt käromål vidare anmärkt, att
ehuru Sysslemännen i Stadsfiskalen Wigrens kor¬
kurs Stadsseskulen Axel Blenfelt aflidit en¬
han han afgifvit slutlig redovisning i hvil¬
kursen och äfven Blomfells bo blifvit upplä¬
ja till konkurs, Matts Zacharias Wittgren
likväl icke, såsom honom ålegat, i sistberör
la konkurs utsökt hvad han i Wigens lö¬
haft till godo.
Efter det Matts Tuharias Willgren och
Stadsjorden Berg blifvit i målet hörde ofvan¬
som saken haft den omgång handlingarna
ri närmare utiisa, har Rådstegvätten, der¬
arterne enhvar gjort anspråk på ersättning
för rättegångs kostnaden, medelst den 25 Okto¬
år 1897 afkunnadt utslag på upptagna skäl
underkänt Handlanden Eklunds invändning
som att oftanämnda fordran vore prestrik
ad samt i öfrigt utlåtit sig, att emedan
Handlanden Ekland icke gittat visa att Will¬
ven fått å sin fordran uppbära mera än
"Eklund till Willgren ännu hägtade för ett
rubbelopp af ettusen tjugunio mark tjugu
venni jemte ränta och utdömd rättegångs¬
kostnadsersättning, eller att i Stadsfiskalen Wi¬
grens bo funnits tillgångar efter den utdel¬
ning deri, hvaraf Willgren å sin fordran
fått uppböra ettusen mark, samt Handlan¬
den Eklund, om ock Matts Zacharias Will¬
gen uraktlåtit att i Stadsfiskalen Blenpelts
konkurs bevaka omordade fordran, dock
219
| 462939065_0243 | 462939065 |
ari 1873, angående närmare bestämmande
af löftesmans ansvärskyldighet, vore skiftde
att ansvara för en tredjedel af Willgrens der¬
kista fordran sjutusen föratiofyra mark fy¬
ratioen penni, eller för ett belopp af tvåtusen
trehundra fyratioåtta mark trellon och två¬
tredjedels penni, och således för en högre sumt
ma än den, för hvilken Handlanden Eklunds
gendom lagits i mät; ty pröfvade Rådstuf
varätten rättvist förkusta Handlanden Ek¬
lunds talan samt skyldickanna Eklund
att i rättegångskostnadsättning utbetala
et Matts Zacharias Willgren tvåhundra
mark och åt Stadsfogden Berg sjuttiofem mark
Hofrätten, under hvars pröfning
Handlanden Eklund i väderag draget nu
let, har genom dom den 10 September 1875.
drat sig i saken; och enär Handlan¬
len Eklund, på sätt en af Matts
Zacharias Wilhelm till Hofrätten inlemnade
afskrift af en hos Guvernören i Tava¬
stehus lån tillkommen skrifträding fram¬
ginge, den 7 Maj 1894 fått del af Will¬
grens hos bemälde Guvernör den 28.
April 1894 gjorda ansökan om förbud
jemlikt 2. SS: i förordningen den 24 Rubel för Dalerhemman i Sammerfors att
jemlikt 2. SS: i förordningen den 24 Rubel för Dalerhemman i Sammerfors att
jemlikt 2. SS: i förordningen den 24 Rubel för Dalerhemman i Sammerfors att
jemlikt 2 SS: i förordningen den 24. Februari i Andrelsumman i Sammerföre att
Hetala större del af Handlanden Ek¬
lund såsom hämmfogde i sagde stad
meler sommaren berörda år tillkom¬
nande lön, än att återstoden motsva
ade Willgrens af Hofrätten genom
dess förenämnda dom af den 13 Au¬
gusti 1884 hos Handlanden Eklund
till betalning faststälda fordran
samt sålunda utredt blifvit att
Handlanden Eklund inom tio år,
från den dag, då Hofrättens nyss¬
ämnda dom gafs, bevisligen den¬
åts om ifrågavarande fordran, har
Hofrätten funnit Handlanden Eklund
icke hafva anfört skäl till ändring
det slut hvari Rådstufvurätten ge¬
om sitt utslag i saken stannat, jem¬
te det Handlanden Eklund ålagts
att med femtio mark godtgöra Matts
Zacharias Willgren för hans kostna
de i målet uti Kefrätten
Uti Kopollens dom har Hand¬
anden Eklund i underdanighet an¬
hållit om ändring medelst ingifven
leduktion, den Matts Zacharias Will¬
220
| 462939065_0244 | 462939065 |
slades häfda kostnader i målet. Petalle,
som vederbör, till underdånig efterrättelse
länder
Hans Kejserliga Majestäts Maja Nämn,
Dess Senat för Finland
1. W. Kangberg
Ludvig Clenberg.
Henr. Börenius
Juhan Serlachus
221
gen i föreskrifven ordning bemält¬
Hvad sålunda förelupit samt han
lingarna vidare innehålla har Kejser
liga Senaten tagit i öfvervägande
och emedan Matts Zacharias Willgren
på sätt Alorallen utsält, hos Handlan
den Eklund behörigen bevakat sin ifrå¬
gavarande fordran samt Handlanden
Eklund hvarken styrkt, att Matts dot¬
oharias Willgren å densamma ur
Stadsfiskalen Wigens konkurslä upp¬
barit mera än af Willgren medgif¬
na ettusen mark eller ens påstått, att
Eklund utöfver ofvanberörda femton
mark tjugu penni till Matts Zacharina
Willgren erlagt något å sin andel f
ter hufvudlidet af det belopp, hvars
med Willgren infial omordade fyll¬
nadsborgen, finner Kejserliga Se¬
naden Handlanden Eklunds deduktions
icke föranlidne ändring i det slut, hvad
Hapällen genom dess dom i saken
slannut och dervid alltså kommer att
fortlifva; och ålägges Handlanden Ek¬
lund att med åttatio mark ersätta
Matts Lacharias Wilhelm hans här¬
1/3 del Iharpentor
| 462939065_0245 | 462939065 |
Den 5. April 1900.
Matts Kejserliga Majestäts Höga Namn,
Dess Senats för Finland dom uti ett, utan
erlagda afgifter, från Åbo Hofrätt in¬
kommet revisionsmål emellan Bygg¬
mästaren Gustaf Trygg, från Pedersjö
by i Kimito socken, sökande, samt för¬
re Bonden Johan Trygg och Bonden
Johan Arvid Lundström, båda jem¬
väl från sagde by, svarande, angåen¬
de häfvande af hemmansköp: Gifven
uti Kejserliga Senaten för Finland
och Dess Justilie Departement, i Hel¬
singfors, den 5. April 1900.
Kejserliga Senaten har låtit handlingar
na i målet Sig föredragas och af dem, så¬
vidt nu är i fråga, inhemtat följande:
Wid Häradsrätten i Kimito sockens samt
Dragstjärd och Westanfjård kapellers tings¬
lag hafva Gustaf Trygg och förre Bön¬
den Gustaf Westerlund, från Suutarby by,
i Finby kapell, den senare såsom måls¬
man för sin hustru Maria Helena Trygg,
på Johan Trygg och Johan Arvid Lundström
ågången skriftlig stämning anfört, att Gu¬
staf Tyggs, Maria Helena Tryggs och Jo¬
han Tryggs samt sinnessvage Bondesonen
Ofde t. af N. O. G. - G. L. - A. N. R.V.
No 421.
Pag. 277. RD. 1898.
| 462939065_0246 | 462939065 |
Isak Tryggs, från Kimito socken, föräl¬
har Bonden Isak Trygg och dennes hu¬
stru Helena Andersdotter, hvilka aflidit,
den förre den 16. Februari 1871. och Helena
Andersdotter den 27. December 1892, egt
och åt sina arfvingar efterlemnat Falla
benämnda hälften af Mellangård skatte¬
hemman i Pedersjö by, samt att Johan
Trygg, som redan under Isak Tryggs och
Helena Andersdotters lifstid förvaltat och
efter deras död fortfarande besuttit hem¬
manshälften, den 11. Juni 1896. utan se¬
na samarfvas hörande åt Johan Arvid
Lundström försålt sagda lägenhet, hvil¬
ken då ännu varit oskiftad; och hafva
Gustaf Trygg och Gustaf Westerlund
förty yrkat, att nämnda köp måtte för¬
klaras ogiltigt samt Johan Trygg och
Johan Arvid Sundström åläggas vid vi¬
te att inom viss tid upplåta ifrågakom¬
na lägenhet till skifte emellan Isak trygg¬
den äldres och Helena Andersdotters arf¬
vingar.
Isaken hörde hafva Johan Trygg och
Johan Arvid Lundström genmält, att Jo¬
han Trygg genom köpebref den 8. Mars
1860. af sina förbemälda föräldrar till¬
handlat sig Falla hemmanshälft samt
å sagda köp den 15. Mars 1861. erhållit
första och vid vintertinget år 1862. an¬
dra uppbudet; i anseende hvartill och
då Johan Trygg alltså varit berätti¬
gad att försälja berörda hemmans
hälft, Johan Trygg och Johan Arvid
lundström påstätt käromålets förka¬
stande.
Sedan Gustaf Trygg och Gustaf Wester¬
lund förmält sig betvifla att Isak Trygg
och Helena Andersdotter underskrifvit åbe¬
ropade köpebref samt dess riktighet i öf¬
rigt äfvensom Bonden Amandus Wilhelm
Hollsten, från Hofva enstaka hemman i
Kimito socken, i egenskap af förmyndare
för Isak Trygg den yngre, tagit sig talan
i saken och förenat sig i Gustaf Tryggs
och Gustaf Westerlunds förestående käro¬
mat, har Häradsrätten, hvarest parterne
en hvar gjort anspråk på godtgörelse för
rättegångskostnaden, medelst den 3. Februa¬
ri 1898. afkunnadt utslag förklarat Gustaf
Trygg, Gustaf Westerlund och Amandus Wil¬
helm Hollsten icke hafva gittat förebringa
ppo
| 462939065_0247 | 462939065 |
laga skäl för häfvande af ofvannämnda, den
11. Juni 1896. afslutade köp om Fasta hem¬
manshälft samt förty förkastat Gustaf
Tryggs och hans medparters i saken utför¬
da talan, jemte det Gustaf Trygg. Gustaf
Westerlund och Amandus Wilhelm Hollsson
ålagts att gemensamt eller den af dem,
som tillgång egde, Hollsten likväl endast
af Isak Trygg den yngre tillhöriga medel,
som Hollsten tilläfventyrs omhänderhade
till Johan Arvid Lundström i godtgörelse
för hans umgälder i målet utgifva tret¬
lio mark.
Hofrätten, under hvars pröfning Gu¬
staf Trygg och Gustaf Westerlund i va¬
livag dragit saken, har medelst dom
den 20. Oktober 1898. låtit bero vid Härads¬
rättens utslag samt skyldigkänt Gustaf
Trygg och Gustaf Westerlund att till Jo¬
han Trygg och Johan Arvid Lundström
ersättning för deras kostnader i målet
uti Hofrätten utgifva fyratiofem mark
Uti Hofrättens dom här Gustaf Trygg
underdånighet anhållit om ändring me¬
delst ingifven deduktion, den han bilagt
en af Gustaf Westerlund och Maria Helena
Trygg den 31. Oktober 1898. undertecknad af¬
handling, deri nämnda makar å Gustaf Trygg
öfverlåtit Maria Helena Tryggs arfsrätt
till ifrågavarande hemmanshälft; och haf¬
va Johan Trygg samt Johan Arvid Lund¬
ström sedermera i föreskrifven ordning bemött
Gustaf Tryggs ändringsansökning
Hvad sålunda förelupit samt handlin¬
garna vidare innehålla har Kejserliga Se¬
naten tagit i öfvervägande, och emedan Jo¬
han Trygg och Johan Arvid Lundström
till stöd för den förres rätt att till den se¬
nare föryttra ifrågakomna hemmanshälft
företett ofvanomförmälda med Isak Tryggs
och Helena Andersdotters namn underteck¬
nade och af två vittnen bestyrkta afhand¬
ling af den 8. Mars 1860., enligt hvilken Isak
Trygg och Helena Andersdotter till Johan
Trygg försålt berörda hemmanshälft, ty
och då Gustaf Trygg ej gittat förebringa
några sådana omständigheter, som förringa
trovärdigheten af sagda afhandling, på
grund af hvilken Johan Trygg jemväl i
öfverlåtarenes lifstid erhållit två, klander
fria uppbud å fastigheten, finner Kejserliga
knuten ej skäl att göra ändring i det slut,
228
| 462939065_0248 | 462939065 |
hvartill domstolarne i saken kommit och
vid hvilket förty skall förblifva; hvarhos
Gustaf Trygg ålägges att med sextiofem
mark godtgöra Johan Trygg och Johan
Arvid Lundström deras härstädes hafda
kostnader i målet. Det alle, som vederbör,
till underdånig efterrättelse länder¬
I Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn,
Dess Senat för Finland:
A. af Nyllöig."
Oscar Ljung
Åläggeskild. Häradt Härads¬
klagurskild. Häradt Härads¬
Richard Edertonm.
Axel Charpentier
Den 7. April 1900.
I Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn,
dess Senats för Finland dom uti
ett, på nedsatt uvisionsskilling, från
Wasa Hofrätt inkommet sjörattsmäl
emellan Wasa Nordsjö Ängbats ak¬
tiebolag, i staden Nikolaistad, sökan¬
de, och Handelshuset T. F. Lange
et Knuth, i staden Lybeck, sva¬
rande, angående ersättning: Gif¬
ren uti Kejserliga Senaten för
Finland och Dess Justitie Departe¬
ment, i Helsingfors, den 7. April 1908.
Kejserliga Senaten har låtit hvad
lingarna i målet sig föredragas och
af dem inhemtat följande:
Efter Wasa Nordsjö Ängbåts aktiebo¬
lag ågången stämning har Handels¬
huset F. F. Lange et Knutte vid Råd
stufvurätten i Nikolaistad yrkat att,
emedan särskilda upoteksvaror, som
Handelshuset den 5. Juni 1897. i sta¬
den Lybeck inlastat i förenämnda
belag tillhöriga angfartyget Hebi för
att frambefordras till Apotekaren Johan
Juselius i staden Björneborg, vid fram¬
bomsten till sistnämnda ort den 16.
Öfver 1. afel.- O. E. S. - Ant. - R. F.
/ E. J. t.
27
No 429.
Pag. 83. R. D. 1877.
| 462939065_0249 | 462939065 |
uti samma månad befunnits hafva blif¬
vit genom fastyghiljälets vårdslöshet mer
eller mindre ikadade, så att Handels¬
huset derigenom åsamhats en förlust
af trehundra fyra mark femtiofem
penni, Wasa Nordsjö Ängbats äktiebo¬
lag måtte åläggas godtgöra Handels¬
huset sagda skada och i sådant af
seende till Handelshuset utgifva tu¬
hundra fyra mark femtiofem penni
jemte ränta och godtgörelse för rätte¬
gångskostnaden.
I anledning af denna talan har
å omförmälda bolags vägnar gen¬
mälts, att ifrågakomna apoteksvarn
tagit skada antingen redan å af¬
söndningsarten i följd af felaktig
inpäckning eller och då desam¬
ma för lastemottagarens räkning och
på hans fisk medelst påen befor¬
drats från Björneborgs stads hamn
Räfsö till staden, hvilket framginge
deraf att den lida, hvari godset
varit insatt, vid framkomsten till
Räfsö hann lössats från fastyget
i samma oskadade skick, hvari
den emottagits i Lybeck; och har å
bolagets sida förty påyrkats käro¬
målets förkastande, jemte det an¬
språk framstälts på ersättning för
rättegångs umgälderna.
Efter det Handelshuset P. F. Lange
et Knutk erinrat att berörda apo¬
teksvaror enligt det af fastygets be¬
fälhafvare Sjökaptenen Wilhelm Berg¬
ström tecknade konnässementet bort¬
framlefordras ända till Björneborg
och rederiet således vore ansvarigt
för skada, som möjligen drabbat god¬
set under transporten från Räfsö till
Björneborg, har Rådstufvurätten, hvar¬
est Nädigationsskoleläraren Gustaf Wil¬
helm Blomqvist, Bankkontorsförestån¬
daren Huga Silfverarm och Sjukap¬
tinen Komad Engelbert Pemelin
blifvit i målet såsom iakkunnige
hörde, genom utslag den 11. Juli 1875.
på upptagna skäl förkastät käro¬
målet samt qvittat rättegångsum¬
gälderna i målet parterne emellan,
hvarjemte Handelshuset P. F. Lange
et Knutte ålagts att i ersättning
| 462939065_0250 | 462939065 |
för uppvaktandet vid Rådstufvurätten
Abetala till Nåvigationsskoleläraren
Blomqvist tjugufem mark, till Bonde¬
kontorsföreståndaren Tölfverann tjugu
mark och till Sjökaptenen Pemelin
tio mark.
Hofrätten, under hvars pröfning
Handelshuset P. F. Lange et Knuth
i vädevåg dragit saken, har medelst
dom den 7. Mars 1899. deri utlåtit
sig; och emedan, enligt det af sju¬
kaptenen Bergström undertecknade hvil¬
nässementet, det ålegat Wasa Nordje¬
Angbåts aktiebolag att frambefordra
ifrågavarande varor till staden Björ¬
neborg, och en del af dessa, hvilka
blifvit inlästade i oskadt skick,
vid framkomsten till sagda stad be¬
funnits vara skadade, ty och då
mottagaren af varorna Apotekaren
Juselius i anledning deraf inom be¬
hörig tid anmält potist, har Hof¬
rätten, med upphäfvande af Rådstuf¬
verättens utslag, i stöd af 89, 114. och
116. SS: SS: i sjölägen den 7. Juni 1873.
ålagt förenämnda aktiebolag att till
Handelshuset P. F. Lange et Knuth emot
qvitto genast utbetala fordrade tre¬
hundra fyra mark femtiofem penni
med fem procents årlig ränta derå
från lagsökningsdagen, den 14. Febru
arii 1898, intill skeende full betalning,
men i anseende till sakens beskaf¬
fenhet qvittades rättegångskostnaden
parterne emellan.
Uti Hofrättens dom har Wasa
Nordsjö Ångbåts ahtiebolag i under¬
danighet sökt ändring medelst in¬
gifven dederktion, som Handelshuset
P. F. Lange et Knuth i föreskrifven
ordning bemött.
Hvad sålunda förelupit och hand¬
lingarna vidare innehålla har Kej¬
serliga Senaten tagit i öfvervägan¬
de; och alldenstund Sjökaptenen Eng¬
ström i förberörda konnässement ä¬
tagit sig att lefordra ifrågavarande
varor till Björneborg och desamma
sedermera på Wasa Nordsjö Ängböts
aktiebolags föranstaltande och bekost¬
nad från Räfsö hann efter om¬
lastning i fram transporterats till
| 462939065_0251 | 462939065 |
nämnda stad, fördenskull och då det
icke visats att Apotekaren Juselius
iklädt sig äfventyret vid sistnämn¬
da transport, finner Kejserliga Sena¬
ten Wasa Nordsjö Ängbåts aktiebo¬
lag på grund af paktslutet emel¬
lan Kaptenen Bergström och Man¬
delshuset P. F. Lange et Knutte sö¬
ra stånda sagda äfventyr, hvar¬
före och enär omförmälda varor,
hvilka i Sybeck inlastats i oska¬
dadt skick, vid framkomsten till
Björneborg befunnits vara skadade,
samt Apotikaren Juselius i anled¬
ning deraf inom behörig tid an¬
mält potist, bolagets underdäni¬
ga deduktion icke föranledes till
indring i det slut, hvari Hofrät¬
ten genom dess dom i saken stan
nat och hvarvid alltså skall
förblifva, jemte det bolaget å¬
lägges att med sjuttio mark
ersätta P. F. länge et Knutte
dess härstädes hafda kost¬
nader. Det alle, som veder¬
bör, till underdånig efterrättelse
Pesolan 3/16. m
E. Asikolin
länder.
1 Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn,
Dess Senat för Finland:
A. af Nyborg.
G: Langenskadt.
Vidvard Edestam.
Oscar Gylling.
August Vylans
| 462939065_0252 | 462939065 |
Huhtikuun 9 päivänä 1900.
Keisarillisen Majistatin Korkaassa Nimessä,
Hänen Suomen Senuutinsa tuomio maksuitta
Wiipurin Hovioikeudesta tullassa nostopitussa,
jossa entinen Talollinen Juhana Ahvenainen,
Mäntyharjun pitäjän Särkämäen kylästä, on
hakijana sekä Kunnullisnaavos Aksel Kijan¬
der ja Wärjäri Tidrik Hallman, saman pi¬
täjän Kyttälän kylästä, ynnä sanotun pi¬
täjän Kruununnimismies Berndt Israel
Broms, tulematta jääneinä vastaajina, ja
joka juttu koskee omistusoikeutta ulosmitat.
tuun irtaimistoon: Annettu Keisarillisessa
Suomen Senuutissa ja Sen Oikeusosustossa.
Helsingissä, Huhtikuun 9 päivänä 1900.
Keisarillinen Senvulti on Itsellensä esityttä¬
nyt juttuen kuuluvat asiakirjat ja niistä saa¬
nut tiedokseen seuraava:
Mikkelin läänin Kuvernöörin antaman ta¬
haverikkomäräyksen mukaan on Kruununni¬
mismies Broms suamisen vakuudeksi, joka
Kunnallisnevers Kyanderilla och Pedrik Kall¬
menilta, 23 päivänä Marraskuuta 1895 pan¬
nut tukavarikkoon Kullmanin huukkemet, Män¬
tyharjun seurukunnan kirkkoherranverkatalon
muulla sijaitsevat tuparakennuksen, suunun,
verihuoneen, läävän, sikoläten, kaksi rekulataa,
Lusna 97.W. R. B. - 48. 76.
229
No 443.
Sivu 178. Rb. 1897.
| 462939065_0253 | 462939065 |
kaksi aittaa ja kaksi liiteriä, minkä jälkeen Ju¬
hana Ahvenainen Kuvernöörille antumassuun
kirjoituksessa on anonut että, koska sanotut ra¬
kennukset olivat Tammikuun 31 päivänä 1887 Vi¬
drik Hallmanin ja Ahvenaisen kesken tehdyllä kans¬
pakirjalla joutunut Ahvenaisen omiksi ja Kall¬
man ainoastaan vuotuista vuokraa vastaan ole
saanut ne käytettävikseen, mainittu takavarik¬
ko huudtaisiin, ja on Kuvernööri, sittenkun
Kunnallisneuvos Kyanderia ja Didrik Kallman¬
ia oli asiassa kuulustettu jolloin Kyander eli
väittänyt, ettei Hallmanin ja Juhana Ahve¬
naisen välinen kauppa ollut todellinen vaan
ainoastaan tehty Hallmanin omaisuuden suo¬
jelemiseksi ulosotolta, lykännyt asian riitai¬
rena oikeuteen ja määrännyt, että tuhavarik¬
ko jäisi voimaansa kunnes siitä toisin mää¬
rättäisiin.
Kupurin Hovioikeuden sittemmin päätökseltä
7 päivältä Heinäkuuta 1596 velvotettua Didrik
Hellmäinen maksamaan Kunnullisuuves Pigan¬
derille, Toukokuun 3 päivänä 1870 annetun vel¬
kakirjan perusteella, tuhat markkaa kuuden
prosentin vuotuisine korkoineen 3 päivästu Tou¬
kokuuta 1891 ja kolmekymmentäviisi muikkuu
Klanderin lainhukukulujen korvaukseksi, on
Kruununnimismies Broms, asianmukaisen määrä¬
yksen nojalla, sanotun päätöksen sisällyksen mak¬
jamiseksi 28 päivänä Elokuuta 1876 ulosmitannut,
muun muassa, mainitun takavarikkoon pan¬
nun omaisuuden; mistä toimenpiteestä Juhana
Ahvenainen, ylläsanotuista syistä, jälleen on va¬
littanut Kuvernöörin, joka, asianomaisten tul¬
tua valituksesta kuulustetuiksi, on lykännyt a¬
riin riitaisena oikeuteen.
Tämän johdosta Juhana Ahvenainen on haas¬
tattanut Mäntyharjun pitäjän käräjjäkunnan
Kihlakunnanoikeuteen Kunnallisneuvos Kujan¬
derin, Didrik Hallmunin ja Kruununnimis¬
nus Bromsin ja mainitussa Oikeuksa, tois¬
tuen edelläkerrotut väitteensä, vaatinut että ky¬
symyksessä olevat rakennukset selitettäisiin Äh¬
venuiselle kuuluviksi.
Sittenkun todistaja oli jutussa kuulustettu,
on Kihlakunnanoikeus, jossa Juhana Ahvenai¬
nen, Kunnallisneuvos Kyander ja Kruunion¬
nimismies Broms ovat anonut korvaista asias¬
on härvimistään kulunqvista, 4 päivänä Mar¬
ruskuuta 1895 julistiemessensa puutoksessä lau¬
annut selvitetyksi, ettei Juhana Ahvenaisen
mainitsemä kauppa ollut tarkoittanut todel¬
lista puheenalaisten rakennusten omistusoikeu¬
| 462939065_0254 | 462939065 |
den siirtoa, sekä sen vuoksi hyljännyt Juhana
Ahvenaisen kanteen ja määrännyt, että ulos¬
mittaus oli laillisessa järjestyksessä loppuun saa¬
tettava; jonka ohessa Juhana Ahrenainen on
velvoitettu korvaamaan Kunnallisnaivas Kjan¬
derin ja Kruununnimismies Bromsin kulungit
asiassa ja sitä varten maksamaan Kyanderille
neljäkymantäkaksi ja Bromsille kaksikymmen¬
tä markkaa
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Juhana Aker¬
näinen oli vetoimalla suoltanut jutun, on Hii¬
näkuun 5 päivänä 1899 antumallensa tuomiol¬
lu vahvistanut Kihlakunnanoikeuden päädök¬
sen, minkä ohessa Juhana Ahvenainen on vel¬
voitettu suorittamaan Kunnullisneuvos Kyan¬
derille maksut hänen kappulustuun Kovioikus¬
den tuomiotu, viisitoistu markkaa kahdeksan¬
kymmentä penniä.
Hovioikeuden tuomion on Juhana Ahvenai¬
ren ulomaisuuksi anonut muutosta.
Mitä näin on kerrottu tapahtuneeksi sekä
asiukirjat sen lisäksi sisältävät on Keisarillinen
Senuutti ottanut tutkittavaksensa ja katsoi ett¬
ei Juhieni Ahveniinen ole esiintuonut syytä
muuttuu Hovioikeuden tuomiotu, jonka vii¬
ruun asia siis jämpi. Teitä kaikki asianomai¬
Michel Pogvelin.
set alamaisuudessa noudattakoot.
Keisarillisen Augustatin Korkeissa Simessä,
Hänen Suomen Senaallensa.
S. W. Kangdels
231
Henr. Berenius
Ludvig Chreberg. Julian Serla hvil¬
Ludvig Ombud. Julian Serta hvil¬
| 462939065_0255 | 462939065 |
Huhtikuun 9 päivänä 1900.
Keisarillisen Majestutin Korkeassa Simons¬
Hänen Suomen Senaattinsa tuomio¬
maksuitta Wiipurin Hovioikeudes¬
ta tulleessa jutussa, jossa entinen
Talollinen Paavo Pietarinpoika Junt¬
tonen, Muolaan pitäjän Alakuu¬
san kylästä, on hakijana, ja
Talollinen Matti Kiiski, saman
pitäjän Kaukilan kylästä, pois¬
jääneenä vastaajana, ja joka
juttu koskee talonkaupan pur¬
kamista: Annettu Keisarillisessa
Suomen Senaatissa ja sen Oi¬
keusosastossa, Helsingissä, Huhti
kuun 9 päivänä 1900.
Keisarillinen Senaatti on Abel¬
ensa esityttänyt juttuun kuuluvat
kirjat ja niistä saanut seuraavat
tiedot:
Muolaan ja Heinjoen pitäjäin
käräjäkunnan Kihlakunnanoikeu¬
dessa on Paavo Juottonen, Matti
kiiskille ja tämän vaimolle An¬
na Ruokoselle toimitetun haastua
nojalla lausunut, että Paavo Juot¬
tosen nykyään kuollut isäpuoli
tämä: A. af N. C. S. - A. N. K. F.
J. A. C.
99
No 448.
Pag. 64. R. D. 1899.
| 462939065_0256 | 462939065 |
Talollinen Juhana Juvonen sekä Paavo
Juottonen, joille Matti Kiiski oli 11 päi¬
vänä Huhtikuuta 1892 velaksi anta¬
nut kaksisataa ruplaa venäjän ra¬
haa, olivat tämän velan takaisin¬
maksamisen vakuudeksi pantannet
Juhana Juvosen ja Paavo Juottosen
yhteisesti omistaman 1/12 osan vanhaa
manttaalia eli 4,49/42 osaa uutta mant¬
taalia perintötaloa No 2 Alakuusan
kylässä, joka panttaus, paikkakun¬
nan tavan mukaan, kuitenkin eli
tapahtunut siten että Paara Juotto¬
nen ja Juhana Juvonen olivat sa¬
manä päivänä tehdyllä välikirjalla
myyneet tilan Matti Kiiskille väli¬
kirjaan kuitatusta kahdensadan
viidenkymmenen ruplan kauppahin¬
nasta sekä samalla suullisesti so¬
pineet Kiiskin kanssa, että Pun¬
Juottosella ja Juhana Juosella oli
oikeus kahdessa vuodessa, luhua
vastamainitusta päivästä, maksa¬
malla puheenaolevan kauppahin¬
nan lunastaa tila takaisin; min¬
kä tähden ja kun Paavo Juottuna
määrätyn ajan kuluessa oli Matti
Kiiskille tarjennut sovitun lunastus¬
hinnan, jota Kiiski kuitenkaan ei
ollut vastaanottanut, Paavo Juotta¬
nen on, Juhana Juvosen kaikkiin
perillisten oikeudenhaltijana, vaati¬
nut, että mainittu välikirja, mikäli
se koski Juvosen oikeutta sanottuun
tilaan, julistettaisiin mitättömäksi ja
ttä Juvosen eläessään omistama
puoli tilaa, jolle Matti Kiiski sil¬
lä välin 24 päivänä lokakuuta 1895
oli saanut kiinnekirjan, tuomittaisiin
Paavo Juoltoselle.
Sittenkuin Matti Kiiski ja Anna
Ruokonen, asiasta kuultuina, olivat
vastustaneet Paavo Juottossa kannet¬
ta, on Kihlakunnanoikeus Maalis¬
kuun 1 päivänä 1895 julistanut pää¬
teksensä jutussa ja, kun Matti Kiis¬
ki ja Anna Ruokonen olivat pu¬
heenalaisella kauppakirjalla omak¬
sensa saaneet Juhana Juvonu elä
pään omistaman osan perintötaloa
No 2 Alakuusan kylässä, hyljännyt
Paavo Juottosen asiassa ajaman
| 462939065_0257 | 462939065 |
kanteen.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Tau¬
jo puottonen vetoamalla on saatta
neet jutun, on tuomiolla Helmikuun
18 päivänä 1899 lausunut, että koska
kiinteimistöä myytäessä tehty ehto,
jolla myyjä on pidättänyt itsellään
oikeuden vastaisuudessa, määrättyä
hintaa vastaan, lunastaa tilan ta¬
kaisin, 20 päivänä Kesäkuuta 1864
annetun asetuksen 2 SS:n mukaan
on voimaton ja vaikutukseton, sen¬
tähden jätti Hovioikeus asian Kih¬
lakunnanoikeuden päätöksen varaan;
minkä ohessa Paavo Juottonen vel¬
voitettiin neljälläkymmenellä mar¬
kalla korvaamaan Matti Kiiskitti
Hovioikeudessa juttuun menneet ku¬
lut.
Hovioikeuden tuomioon on Paan
Juottonen alamaisesti anonut muu¬
tosta.
Mitä näin on tapahtunut ja asia¬
kirjat sen lisäksi sisältävät on Kä¬
sarillinen Senaatti ottanut tutkitta
väkseen ja katsoo, ettei Paavo Juot¬
Axel Charpentier
tonen ole esiintuonut syytä muuttaa
Hovioikeuden ylempänä mainittua
tuomiota, joka siis jääpi pysyväi¬
seksi. Tätä kaikki asianomaiset ala¬
maisuudessa noudattakoot.
Keisarillisen Majestetin Korkeassa Nimenä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
A. af Nyborg. Isac Gylling
Och Nyborg. Isac Gytting
August Nyberoh Nederdetterlom.
| 462939065_0258 | 462939065 |
No 452.
Pag. 108. R.2. 1899.
Huhtikuun 10 päivänä 1900.
Keisarillisen Majestetin Korkeassa Timessä,
Hänen Suomen Senaattinsa tuomio¬
nostorahalla Turun Hovioikeudesta tul¬
leessa jutussa, jossa Hovioikeudenauskul¬
tantti Lakitiedettenkandidaatti Ju¬
ho Kustaa Saarikivi, Lahden kaup¬
palasta, on hakijana sekä entisen
Kauppiaan Kustaa Kollinin kon¬
kurssiin luovutetun pesän toimitsi¬
jamies Varatuomari Arvid Norden¬
streng, sanotusta kauppalasta, pois¬
jääneenä vastaajana, ja joka juttu
koskee saatavan vahvistamista: An¬
nettu Keisarillisessa Suomen Se¬
naatissa ja Sen Oikeusosastossa, Hel¬
singissä, Huhtikuun 10 päivänä
1900.
Keisarillinen Senaatti on Itsellensä e¬
tyttänyt juttuun kuuluvat kirjat ja
niistä saanut seuraavat tiedet:
Kustaa Kollinin Hollolan, Nastolan
Kärkölän pitäjäin käråjäkunnan
Kihlakunnanoikeudessa vireillä olleen ken¬
lurssin saapumuspäivänä Lokakuun
päivänä 1897 on Hovioikeudenauskul¬
tantti Taasikivi Kollinen pojan, tähden
läsnä: A. af N. G. - G. S. - A. N.
| 462939065_0259 | 462939065 |
kauppalassa asuvan Kauppiaan Kustaa
Willehad Kunnaan Syyskuun 24 päi¬
vänä 1897 laatiman ja seuraavana päi¬
vänä Paasikivelle siirtämän kontteku¬
ranttilaskun perusta, johon laskuun
muun muassa oli debetpuolelle otettu Kus¬
taa Villehad Kunnaan palkka hänen
palveluksestansa Kustaa Kollinin luona,
laskettuna Joulukuun 8 ja 31 päivien
1893 väliseltä ajalta kahdensadan mar¬
kan mukaan kuukaudelta sekä viimesä¬
notusta päivästä Kesäkuun loppuun 1897.
kahdensadan viidenkymmenen markan ja
keen kuukaudelta, valvonut mainitun
laskun sälden 22,549 markkaa 88 penniä
ja vaatinut, että siitä vahdesta 4,500 mark¬
kaa Runnaalle vuosilta 1896 ja 1897.
tulevana palkkana tuomittaisiin etuoi¬
keudella suoritettavaksi, sekä pidättänyt
itselleen vallan, jos valventaa vastaan
tehtäisiin muistutuksia, joita ei katset¬
taisi voitavan konkurssiasian yhteydes¬
sä ratkaista, eri oikeudenkäynillä näyt¬
tää toteen saatavansa; minkä jälkeen
Kihlakunnanoikeus Joulukuun 18 päivä¬
nä 1897. julistetussa konkurssituomiossa
samalla kuin Hovioikeudenauskultantti
Pääsikivelle konkurssipesän varoista tuo¬
mittiin maksettavaksi kymmenentuhatta
markkaa ynnä viiden prosentin vuotui¬
nen korko Joulukuun 8 päivästä 1893
Kesäkuun 29 päivään 1897, joka korko
mainitun konttokuranttilaskun mukaan
tekee 1,781 markkaa 67 penniä, on vah¬
ristanut jäännöksen sanotun laskun
saldosta suoritettavaksi konkurssipesäs¬
ta korkiintaan valvotulla tahi sillä mää¬
ällä, miksi Taasikivi saattoi tässä o¬
rassa riitaiseksi tehdyn saatavansa eri
oikeudenkäynnissä toteen näyttää, sekä
määrännyt sen etuoikeuden, jonka tähän
jäännökseen sisältyvä, Kauppias Kun¬
naan vuosilta 1896 ja 1897 vaatima
palkka 4,500 markkaa oli nauttiva.
Tämän johdosta on Hovioikeudenauskul¬
tantti Paasikivi, Varatuomari Torden
strengille toimittamansa haasteen nojalla,
Kihlakunnanoikeudessa vireille pannut
mainitun oikeudenkäynnin ja, saatuan
ra siinä eri päätöksellä itsellensä tuo¬
mituiksi 3,438 markkaa 95 penniä, vie¬
lä lisäksi vaatinut, että Taasikivelle mää¬
| 462939065_0260 | 462939065 |
rättäisiin konkurssipesän varoista mak¬
settavaksi Kauppias Kunnaan palkkaan
hänen palveluksestaan Kustaa Kollinin
luona se, mitä konttokuranttilaskun pal¬
dosta näinmuodoin vielä oli jäljellä, eli
seitsemantuhatta kolmesataa yhdeksän¬
kolmatta markkaa kuusikolmattu pen¬
niä ja niistä neljätuhatta viisisataa
markkaa valvotulla etuoikeudella
Sittekun Varatuomari Nordenstreng
oli kantaeseen vastannut ja todistajia
oli jutussa kuulustettu, on Kihlakunnan¬
oikeus Huhtikuun 23 päivänä 1898 julis¬
tanut päätöksen asiassa; ja koska Ta¬
ratuomari Nordenstreng oli myöntänyt,
että Kauppias Kunnas oli ilmoitetun
ajan eli Joulukuun 8 päivästä 1895 Ke¬
säkuun 29 päivään 1897 ollut Kustaa
Kollinin kauppaliikkan ensimmäisenä
miehenä, mutta ei ollut voinut väittää¬
kään Kunnan suostuneen palkatta
palvelemaan, on Kihlakunnanoikeus kat¬
sonut Kauppias Kunnaan oikeutetuksi
saamaan työstänsä palkan. Mutta kun
ei oltu näytetty paljonko palkkaa Kaup¬
pias Kunnialle olisi ollut tuleva, ja hän
oli palvelusajallaan Kustaa Kollinilta saa¬
ut täyden ylläpiden sekä sitä paitsi o¬
jaksi omaksi hyödyksensä tehnyt työtä
isänsä liikkassä, on Kihlakunnanoikeus mää¬
ännyt Kauppias Kunnaulle tulevan pal¬
kan kahdeksituhanneksi markaksi vuodelta,
minkä vuoksi Varatuomari Nordenstreng on
velvoitettu Kustaa Kollinin konkurssiperän
varoista konkursituomiossa määrätyllä e¬
tuoikeudella Hovioikeudenauskultantti Taa¬
sikivelle, jolle Kauppias Kunnas oli saa¬
tavansa siirtänyt, heti kuittia vastaan
maksamaan mitä yllämainitun kontto¬
kuranttilaskun saldosta vielä oli suoritta¬
matta, sikäli kuin se koski Kunnaan
palkkaa sekä sillä tavoin että sanottu palk¬
ka konttekuranttilaskussa luettiin kahden
tuhannen markan jälkeen vuodelta Jou¬
lukuun 8 päivästä 1893 Kesäkuun 29
päivään 1897.
Herioikeus, jonka tutkittavaksi Vara¬
tuomari Nordenstreng on veteamalla samt
tanut asian, on Huhtikuun 28 päivänä
1899 antamassaan tuomiossa katsonut
ettu Hovioikeudenauskultantti Taarikivi
ollut voinut näyttää Kustaa Kollinin
| 462939065_0261 | 462939065 |
luvannuen Kauppias Kunnaalle mitään
palkkaa sen yli, minkä Kunnas pu¬
heenalaisessa tarkoituksessa eli saanut; jon¬
ka vuoksi Hevioikeus on kumonnut Rik¬
lakunnanoikeuden päätöksen ja hyljännyt
Paasikiven asiassa ajaman kanteen.
Tähän Hovioikeuden tuomioon on He¬
vioikeudenauskultantti Taasikivi alamai¬
sesti anonut muutosta
Mitä näin on tapahtunut ja asiakir¬
jat sen lisäksi sisältävät on Keisarillinen
Senaatti ottanut tutkittavakseen ja katsoi,
ettei Hovioikeudenauskultantti Taasikivi
ole esiintuonut syytä muuttaa Hovioikeu¬
den ylempänä mainittua tuomiota, joka
siis jääpi pysymään. Tätä kaikki asian
omaiset alamaisuudessa noudattakast.
Keisarillisen Majesteetin Korkiassa Finnin
Klänen Suomen Senaattinsa:
A. af Nyborg.
Oscar Gylling
Gäraegenskild. - Bonde. Backenart
Glouppuskilad. - Bonden Någångs
1/Axel Charpuntus
Huhtikuun 11 päivänä 1900.
Keisarillisen Majestodin Korkiassa Finnu¬
Hänen Suomen Senaattensa tuomio¬
nostorahalla Turun Hovioikeudesta
tulleessa jutussa, jossa Talolliset
Herman Matinpoika Vanhaseppä
ja Juho Kaarlenpoika Uusiseppä,
Niikan kappelin Leikkuun kylästä,
ovat hakijoina sekä Torpparit Her¬
man Vihtori Matinpoika Kivimä¬
ki ja Eevertti Tuomaanpoika Mä¬
kelä ynnä viimemainitun vaimo
Matilta Matintytär, Kiikoisten kap¬
pelista, vastaajina, ja joka juttu
koskee nautintooikeutta torppaan:
Annettu Keisarillisessa Suomen Se¬
naatissa ja Sen Oikeusosastossa,
Helsingissä, Huhtikuun 11 päivänä
1900.
Keisarillinen Senaatti on Itsellensä
sityttänyt juttuun kuuluvat asiakirjat
ja niistä saanut tietää seuraavaa
Haastutettuansa Herman Vihtori Ki¬
imäen, Eevertti Mäkelän ja Matilta
Matintyttären Tyrvään pitäjän sekä
Riikan ja Kiikoisten kappelien kärä¬
jäkunnan 1898 vuoden talvikäräjiin, o¬
Parnu: A. af 5. - O. G. - G. L. - A. N. B. F.
No 463.
Sivu 74. R. 2. 1899
| 462939065_0262 | 462939065 |
vat Herman Wanhaseppä ja Juho Uu¬
sisoppä, jotka yhteisesti omistavat yllä.
sanotussa Heikkuun kylässä sijaitsevan
Sepän perintötalon, lausuneet:
että Herman Vihtori Kivimäen ja
Matilta Matintyttären isänisa Matti
Jaakonpoika, Sepän siihen aikaan kruu¬
nunluontoisen talon haltijana, oli väli¬
kirjalla 15 päivältä Tammikuuta 1849
luovuttanut näiden isälle Matti Matin¬
pojalle hänelle mainitusta talosta tule¬
van perintöosan sijaan erinäisiä talon
kuuluvia tiluksia Mäkelä nimisenä
torppana Matti Matinpojan ja hänen
vaimonsa omistettavaksi ja hallittaviksi
heidän elinaikansa velvollisuudella teh¬
dä taloon vuosittain kolme päivätyötä,
sekä Matti Matinpojan lastenkin käy¬
tettäväksi heidän elinaikansa vuotuista
neljän hopearuplan veroa vastaan;
että Matti Jaakonpoika, sittenkuin
Sepän talo tällävälin oli ostettu perin¬
nöksi, oli 10 päivänä Kesäkuuta 1851
tehdyllä lisäyksellä Tammikuun 15
päivänä 1849 laadittuun välikirjaan va¬
kuuttanut Matti Matinpojalle, hänen
vaimollen ja lapsilleen edellämainitun
torpan järkähtämättömän hallinnon
sanotussa välikirjassa määrättyjä rasi¬
tuksia vastaan; sekä
että, Matti Matinpojan ja hänen
vaimonsa Kaisa Liisa Juhontyttären kuol¬
tua, heidän elossa olevat lapsensa Her¬
man Vihtori Kivimäki ja Matilta Ma¬
tintytär ynnä tämän mies Evertti
Mäkelä olivat ottaneet haltuunsa mai¬
nitun torpan, joka sijaitsi Kiikoisten
kappelissa ja jota nykyään viljeltiin
kahdessa osassa, Kivimäen ja Mäkelän
torppien nimillä.
lutta koska Herman Vihtori Kivi¬
mäki ja Matilta Matintytär olivat
syntyneet vasta sen jälkeen kuin edellä¬
kerrottu välikirja 15 päivältä Tammi
ruuta 1849 ja lisäys 10 päivältä Kesä¬
kuuta 1851 oli tehty eikä heillä siis
saattanut olla mitään oikeutta sano¬
tulla välikirjalla Matti Matinpojalle
suorutettuihin torpantiluksiin, ovat Her¬
nan Vanhasippa ja Juho Uusiseppä
vaatinut että Herman Vihtori Kivinä
ri, Eevertti Mäkelä ja Matilta Matin
| 462939065_0263 | 462939065 |
tytär, jotka olivat irtisanotut torpista
ennen tuomaanpäivää 1897, velvoitettai¬
siin heti luopumaan mainituista Sepän
taloon kuuluvista torpista ja jättämään
ne huoneineen maineen Herman Vanha¬
repän ja Juho Uusisepän vapaasti käy¬
tettäviksi.
Kanteesta kuulustettuina ovat Herman
Vihtori Kivimäki ja hänen asiakump¬
paniinsa väittäneet, että sanottu välikir¬
jan lisäys Kesäkuun 10 päivältä 1851.
oli ymmärrettävä siten, että sen kautta
torpan hallintooikeus oli ikuisiksi a¬
joiksi luovutettu pois talosta; minkä
vuoksi Herman Vihtori Kivimäki ja
hänen asiakumppaninsa ovat anoneet
kanteen kumoamista
Kihlakunnanoikeus on Huhtikuun 27
päivänä 1898 julistamassansa päätöksessä
siinä mainituilla syillä, velvoittanut
Herman Vihtori Kivimäen, Eevertti Ma¬
kelän ja Matilda Matintyttären, lailli¬
sen muutteajan nautittuansa, Maalis¬
kuun 14 päivänä 1899 luopumaan Ke¬
vimäen ja Mäkelän torpista sekä jat¬
tämään ne huoneineen ja tiluksineen
Herman Vanhasepän ja Juho Uusise¬
pan vapaasti käytettäviksi.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Herman
Vihtori Kivimäki, Eevertti Mäkelä ja Ma¬
tilta Matintytär olivat veteamalla saat¬
taneet jutun, on Maaliskuun 7 päivänä
1899 antamassaan tuomiossa katsonut
elvitetyksi, että Matti Jaakonpoika, Sepän
talon omistajana, oli, välikirjalla Tam¬
mikuun 15 päivältä 1849 vuokrattuansa
skuperäisen Mäkelän torpan Antti Ma¬
tinpojalle tämän sekä hänen vaimonsa
ja lastensa elinajaksi, tuohon välikir¬
jaan Kesäkuun 10 päivänä 1851 kir¬
joitetussa lisäyksessä, syystä että talo
tällä välin oli ostettu perinnöksi, uu¬
lestaan vakuuttanut Matti Matinpo¬
pojalle sekä hänen vaimollensa ja lap¬
sillensä sanotun torpan häiritsemätto
män hallinnon välikirjassa määrättyä
veroa vastaan; minkä tähden ja koska
i viimeksisanotusta päivästä vielä ollut
kulunut viittäkymmentä vuotta, joka
silloin voimassa olleen Kesäkuun 13
päivänä 1800 maan vuokraamisesta maa¬
la annetun asetuksen mukaan oli perin¬
| 462939065_0264 | 462939065 |
aika, joksi vuokra- ja lampuolikontrah¬
teja ansiomaasta oli saatu tehdä, Hovi¬
oikeus, huolimatta siitä että Matti Ma¬
tinpoika ja hänen vaimonsa Kaisa Lii¬
sa Juhontytär jo olivat kuollut sekä ett¬
eivät Herman Vihtori Kivimäki ja Ma¬
tilta Matintytär mainittuna Kesäkuun
10 päivänä 1831 vielä ollut syntyneet, on
kumonnut Kihlakunnanoikeuden pää¬
töksen sekä M. St:n 16 luvun 3 SS:n no¬
jalla hyljännyt Herman Vanhasepän
ja Juho Uusisepan asiassa ajaman kau¬
teen.
Hovioikeuden tuomioon ovat Herman
Jonhasuppa ja Juho Uusiseppä alamai¬
sesti anoneet muutosta tänne toimitta.
mallaan perustelmalla, johon Herman
Vihtori Kivimäki, Eevertti Mäkelä ja
Matilta Matintytär ovat vastannet.
Mitä näin on kerrottu tapahtunuk¬
si sekä asiakirjat sen lisäksi sisältä
vat on Keisarillinen Senaatti ottanut
tutkittavaksensa ja katsoo etteivät Herman
Jonkasippa ja Juho Uusiseppä ole esiin¬
tuoneet syytä muuttaa Hovioikeuden
tuomiota, jonka varaan asia siis jääpi¬
Michael Paqvelin
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuu¬
dessa noudattakoot.
Keisarillisen Majesteetin Kockensa Timissä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
A af Nyborg
Ångenskull.
Luhana Edestam.
Oscar Jynius
August yberg.
| 462939065_0265 | 462939065 |
Huhtikuun 11 päivänä 1900.
Keisarillisen Majestetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaallinsa tuomio nostora¬
halla Wiipurin Hovioikeudesta tulleessa ju¬
tussa, jossa Talollisenleski Maria Juha¬
nantytär Heikkonen, Lappeen pitäjän Rut¬
toisen kylästä, on hakijana ja Talolli¬
set Juhana ja Elias Heikinpojat Hai¬
mi, Hurtanmaan kylästä, sekä Talolli¬
nen Wilho Wilhonpoika Paronen, Savo
lan kylästä samaa pitäjää, viimeksi¬
mainittu vaimonsa Maria Heikinty¬
tär Heimin edusmiehenä, vastaajina,
ja joka juttu koskee testamentinmoi¬
letta: Annettu Keisarillisessa Suomen
Senaatissa ja sen Oikeusosastossa
Helsingissä, Huhtikuun 11 päivänä
1900
Keisarillinen Senaatti on Itsellan esityt¬
tänyt juttuun kuuluvat kirjat ja niistä saa¬
nut tiedokseen seuraavaa:
Haastateltuansa Maria Heikkosen 1898
vuoden varsinaisiin talvikäräjiin Lappeen
pitäjän kärijäkunnassa Juhana Heimi,
Elias Heimi ja Wilho Paronen lapsetonna
edesmenneen enonsa, Maria Heikkosen mie¬
hen Talollisen Elias Esaiaksenpoika Leinon
Läsnä S. W. H. B. - 2. l. C. - R. I. J.
O. K.
No 464.
Pag 180. R. D. 1899.
| 462939065_0266 | 462939065 |
lähimpinä perillisinä ovat Kihlakunnanoi¬
keudessa vaatineet, että Maria Heikkosen edel¬
lisissa syyskäräjissä Elias Leinon jälkeen tes¬
tamenttina valvoma suullinen maa¬
räys, jolla Elias Leino muka oli määrän
nyt jäämistönsä Maria Heikkoselle, julistet¬
taisiin mitällömäksi, koskee sanottua mää¬
räystä otte tehty testamenttia varten sääde
tyssä järjestyksessä, ja Maria Heikkonen
velvoitettaisiin Juhana Heinille ja hänen
asiakumppaneillensa laillisesti jaettavaksi
luovuttamaan Elias Leinon jälkeen jäänyt
omaisuus
Kanteesta kuultuna Maria Heikkonen on
turvautunut velvomaansa testamenttiin, lail¬
lisessa järjestyksessä tehtynä, minkä jälkeen,
ja sittenkun todistajia asiassa oli kuulus¬
tettu, Kihlakunnanoikeus Marraskuun 12
päivänä 1898 julistamassaan päätöksessä
on lausunut, ett'ei Elias Leinon eläessään
lausunia puheita, jotka Maria Heikkonen
sittemmin oli testamenttina valvonut, voitu¬
pitää Elias Leinon viimeisenä tahtona jul¬
kenjättämänsä omaisuuden suhteen, ja
ettei kerrottua määräystä myöskään oltu
tehty P. K. 16. luvun 1 SS ssä säädetyssä järjes¬
tyksessä; johon nähden Kihlakunnanoikeus
on kumonnut Maria Heikkosen valvoman
testamentin ja velvoittanut Maria Heik¬
kosen Juhana Heimille ynnä hänen asia¬
kumppaneillensa luovuttamaan heille pe¬
rinnön nojalla tulevan osuuden Elias
Leinon jäämistöstä.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Maria
Heikkonen oli vetoamalla saattanut jutun,
on tuomiolla Kesäkuun 14 päivältä 1899
vahvistanut Kihlakunnanoikeuden pää¬
töksen; minkä ohessa Maria Heikkonen
on velvoitettu suorittamaan Juhana Hai¬
mille ja hänen asiakumppaneillensa mak¬
sut heidän kappalustaan Hovioikeuden tuo¬
miota, kymmenen markkaa kahdeksan¬
kymmentä penniä.
Hovioikeuden tuomioon Maria Heikko¬
nen on alamaisesti anonut muutosta tin¬
ne toimittamallansa perustelmalla, johon
Juhana ja Elias Hanni sekä Wilho Paro
nen ovat säädetyssä järjestyksessä vas¬
taneet
Keisarillinen Senaatti on ottanut ju¬
tun tutkittavakseen ja katsoo, ett'ei Maria
Heikkonen ole esiintuonut syytä muuttaa,
| 462939065_0267 | 462939065 |
Hovioikeuden mainittua tuomiota, jonka
varaan asia siis jääpi; ja velvoitetaan Ma¬
ria Heikkonen suorittamaan Juhana Hei¬
mille ja hänen asiakumppaniilleen maksut
heidän kappaleestaan tätä Keisarillisen
Senaatin tuomiota kaksikolmatta mark¬
kaa. Tätä kaikki asianomaiset alamai¬
suudessa noudattakoot.
Keisarillisen Majestetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaatinsa:
1. W. Kongberg Henr. Rosenius
1. W. Kongberg Henr. Rosenius
Ludvig Clorderg. Richard Westertum.
Julian Serlachius
"Ossian Karsten.
Den 19 April 1900.
I Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn,
Dess Senats för Finland dom uti ett, på
nedsatt revisionskilling, från Wasa¬
Hofrätt inkommet mål emellan Hand¬
landen Gustaf Svanljung och Hofrätts
notarien Ernst Gustaf Stenbäck, från
staden Nikolaistad, i egenskap af
sysslomän uti Handlanden Albert
Wolffs till konkurs upplåtna bo, sökan¬
de, samt Landtbrukaren Alfred Svah¬
ne, från Tohmajärvi socken, svarande.
angående fordran: Gifven uti Kejser
liga Senaten för Finland och Dess
Justitie Departement, i Helsingfors,
den 19. April 1900.
Kejserliga Senaten har låtit handlin¬
rarna i målet Sig föredragas och af
fem, såvidt nu är i fråga, inhemtat
följande:
Efter Handlanden Wolff ågången stäm¬
ning har Landtbrukaren Svåhne vid Råd¬
stufvurätten i Nikolaistad anfört, att han
i egenskap af Handlanden Welffs ägent
för uppköp af smör, i början af September
månad år 1896, efter det Wolff på Svahnes
telegrafiska försrågan i svarstelegram med¬
fd S.W. H. B. - Lb - J.S.
SS. 7. S.
No 492.
Pag. 215. R. D. 1899.
| 462939065_0268 | 462939065 |
delat, att för så kalladt allmogen finge
vid köp i fast räkning betalas högst en mark
nittio penni per kilögrann, af Handlanden
Johan Hirvonen, från Kides socken, inköpt
tjuguåtta drittlar med sammanlagdt ettusen
trehundra sjuttiotvå och fem tiondedels kilo¬
gram allmogesmor efter en mark åttatio
penni per kilogram, men att Handlanden
Wolff, som vid försäljning af sagda smör i
England icke lyckats erhålla högre pris der¬
för än omkring en mark per kilogram, för
detsamma i räkning godtskrifvit Landbru
karen Svahne efter detta pris med endast
ettusen tvåhundraen mark åttatiotre penni,
och som Landbrukaren Svähne emellertid
varit toungen att till Hirvonen utbetala
hela priset för omförmälda smörparti
med tvåtusen fyrahundra sjuttio mark
femtio penni jemte ränta, samt Svakne
som handlat efter Wolfs order, icke vore
skyldig att vidkännas den genom smörpar¬
tists afsändande till och föryttring i England
uppkomna förlusten, har Landtbrukaren
Svakne yrkat Handlanden Kölfs åläg¬
gande att till Svakne utgifva, bland annat,
skilnaden mellan förenämnda två belopp
med ettusen tvåhundra sextioåtta mark
sextiosju penni jemte ränta samt ersätta
Landtbrukaren Svahne för hans umgälder
i rättegången.
I saken hörd har Handlanden Wolff
genmält, att ofvannämnda svärsteligram
blifvit i Wolfs frånvaro afsändt af hans
dåvarande kontorsbiträde Kontoristen
Kaarlo Koskinen tvartemot Wolffs åt kon¬
torsbetjningen gifna föreskrift att allmoge
emör icke finge köpas i fast räkning
utan endast emottagas i konsignation, samt
att Handlanden Wolff varit okunnig
om Kontoristen Koskinens obehöriga åtgär¬
der i saken; hvarföre och då Kontoristen
Koskinen icke egt bemyndigande att så¬
som prokurist företräda Handlanden Kölf
och det af honom egenmäktigt gifna upp¬
draget således icke kunde vara för kolff
bindande samt åt Landtbrukaren Svähne¬
behörigen redovisats för det vid smorpar¬
tistö försäljning erhållna priset, Handlan¬
den Wolff yrkat käromålets förkastande.
Efter det särskilda vittnen blifvit i
målet afhörda dels inför Rådstufvurätten
dels vid Rådstufvurätten i Joensuu stad¬
| 462939065_0269 | 462939065 |
har förstnämnde Rådstufvurätt medelst
utslag den 14 Oktober 1898 på upptagna skäl¬
förkastat Landtbrukaren Svähnes i saken
utförda talan
Hofrätten, under hvars pröfning Landt¬
brukaren Svahne i vadeväg dragit målet,
har genom dom den 25. Juli 1899. deri
utlåtit sig, att emedan Landtbrukaren
Svahne, hvilken af Handlanden Wolff.
blifvit antagen såsom ägent i smöraffa.
rer, på sin någon dag i början af September¬
ber månad år 1896. i telegräm till Wolff
gjorda förfragan, huruvida Svahne fingo
i fast räkning för allmogesmor betala
två mark per kilogram, derpåföljande
dag fått emottaga ett med Handlanden
Wolffs namn undertecknadt svärstetegam¬
af innehåll, att för sådant smör finge i
last räkning betalas högst en mark nit¬
tio penni per kilogram, och Svahne på
grund häraf varit fullt berättigad att
af Handlanden Hirvonen för Wolffs räk¬
ning köpa ifrågavarande parti smör, af¬
vensom af den parterne emellan rörande
omförmälda affärer förda telegram - och
skriftvexling framginge att Handlanden
Wolff icke varit okunnig om att förberörda
svarstelegram blifvit af Kontoristen Koski
nen i Wolffs namn afsändt, samt Hand¬
landen Wolff jemväl utan anmärkning
emottagit smörpartiet och låtit utskyppa
detsamma, ty och då Landtbrukaren Svahn
vid antydda förhållande icke vore skyldig
att ansvara för den vid smörpartlets för¬
säljning uppkomna förlusten, pröfvade
Hofrätten rättvist, med upphäfvande af
Rådstufvurättens utslag, ålägga Hand¬
landen Wolff att genast emot qvitto till
Landtbrukaren Svahne betala de ettusen
tvåhundra sextioåtta mark sextiosju penni
hvilka Landtbrukaren Svakne utöfver det
honom af Handlanden Wolff för smöret
godtgjorda beloppet af egna medel erlagt
till Handlanden Hirvonen, med fem
procents årlig ränta derå från den 21. Ja¬
nuari 1898, då denna rättegång börjats,
till dess full betalning följde; hvarhos
Handlanden Wolft ålades att ersätta
Landtbrukaren Svähne ej mindre hans
kostnader å rättegången vid Rådstufvurät¬
ten och för förenämnda vittnesförhör än
äfven hans i Hofrätten uti målet hafda
| 462939065_0270 | 462939065 |
umgälder med inalles femhundra mark
Uti Hofrättens dom hafva Handlanden
Svanljung och Hofrättsnotarien Sten¬
bäck, efter det Handlanden Wolff emel¬
lertid upplåtit sitt bo till konkurs, i sin
förenämnda egenskap underdånigst sökt
ändring medelst ingifven deduktion,
deraf duplften uttagets af Landtbruka
ren Svahne, som dock icke inkommit
med bemötande i saken.
Hvad sålunda förelupit och hand¬
lingarna vidare innehålla har Kejserli¬
ga Senaten tagit i öfvervägande samt
finner utredt vara, att sedan Landt¬
brukaren Svahne i en honom tillhanda.
kommen "p. på Albert Wolff. K. Koskinen
undertecknad skrifvelse af den 3. Juli
1896. erbjudits att vara Handlanden
Wolffs ägent för uppköpande af mejeri
smör i sin hemtrakt, samt Handlan¬
den Wolff, efter ingånget svar af Svakne,
i en af Wölf sjelf undertecknad skrif¬
velse af den 21. i samma månad un¬
der hänvisande till den förelupna bref
vexlingen tillsändt Landtbrukaren Svak¬
ne 3,000 mark i och för nämnda syss¬
lande, hvari, enligt hvad i skrifvelsen an¬
tyddes, äfven uppköp af bondsmör kunde
ingå, så har Landtbrukaren Svahne
såsom svar å en af honom någon dag
början af påföljande September månad
till Handlanden Wolff aflåten telegra
fisk förfrågan erhållit ett med Hand¬
landen Rolfs namn undertecknadt,
enligt Handlanden Wolffs uppgift af
Kontoristen Koskinen i Wolffs frånvaro
afsändt telegram af innehåll, att bond
smör finge af Svahne upphandlas
fast köp efter högst en mark nittio pen¬
ni för kilogram, samt i enlighet härmed
ömedelbart derefter för ett pris af en mark
åttatio penni för kilogram af Handlan
den Hirvonen inköpt och för Handlan¬
den Wolffs räkning afsändt ettusen
trehundra sjuttiotvå och fem tiondedels
kilogram smör, å hvars pris Landtbru¬
karen Svahn sedermera af Handlan
den Wolff godtgjorts endast ettusen
tvåhundraen mark åttatiotre penni; och
som Handlanden Hofff, vid det han i
skrifvelsen af den 21 Juli 1896. hänvisal
till den tidigare förelupna brefverlingen,
| 462939065_0271 | 462939065 |
mäste anses hafva känt och i hvarje
händelse bort känna, att i denna in¬
gått förberörda, af Kontoristen Koskinen
per procentecknade bref af den 3.
i sagda månad, och förstnämnda skrif¬
velse sålunda innefattat ett godkännande
af Handlanden Wolff, att Kontoristen
Koskinen i förhållandet mellan Wolff,
och Landtbrukaren Svahni handlade så¬
som Wolffs fullmäktig; altså och då ofvan
omförmälda af Koskinen till Svahne af¬
låtna tesegrafiska order varit för Handlan¬
den Wolff bindande och Handlanden
Wolff förty varit skyldig att af Landtkru¬
karen Svahne öfvertaga ifrågakomna
parts smör till det af Svahne aftalade
priset, finner Kejserliga Senaten den
underdåniga deduktionen icke föranle¬
da ändring i det slut, hvari Hofrätten,
medelst dess dom i målet stannat,
vid hvilket således skall bero, jemte det
Handlanden Svanljung och Hofrättsnotr
rien Stenbäck i sin förenämnda egen¬
skap åläggas att till Landtbrukaren
tväkne gälda lösen för hans exemplar
af denna Kejserliga Senatens dom med
C. J. Tingren
trettio mark Det alle som vederbör, till un¬
derdånig efterrättelse länder
Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn,
Dess Senat för Finland:
S. W. Hauberg
Ludvig Clenberg
Henr. Börenius.
Julian Serlachius
| 462939065_0272 | 462939065 |
Den 23. April 1900
1. Hans. Kejserliga Majestäts. Nämekaren
Dess Senats för Finland dem uti ett, på
nedsutt sessionsskilling, från Wasickof¬
rätt inkommet mål emellan Fröken Hil¬
ma Uhlbrandt, från Sumlakarleby stad,
sökande, och Suldsmeden Ivan Ferdi¬
nand Sundholm, från staden Niko¬
laistad, uteblifven svarande, angående
fordran: Iifven uti Kejserliga Se¬
naten för Finland och Dess justili
Oppartement i Helsingers, den 23. April
1900.
Kejserliga Senaten har låtit handling
garna i målet Sig föredragas och af dem
inhemtal följande:
I egenskap af förmyndare för aflidne han¬
delsbehållaren Karl Emil Jakobssons omyn¬
liga barn har ficken Uhlbrandt uti en
till Guvernören i Wasu lån ingifven skrift
förmält att Suldomsdelen Sundholm jem¬
Bonden Johan Isaksson Malm uti
en den 30. December 1887 afgifven skrift
lig förbindelse åtagit sig att såsom pro¬
prie löftesmän, en för begs och begge för
ä, ansvara all penninna för ett af Lif¬
försäkningsaktiebolaget Rubell å Guld¬
fyra A. af N. O. G. S. A. N.
Ejet.
No 504
Pag. 82. Rb. 1899.
| 462939065_0273 | 462939065 |
emedan Johan Erik Sjölunds lif underst
6427 utfärdadt lifförsäkningbref på femtusen
mark, hvilket Tuhlsmeden Finland till Socken
Uhlhanell pantförskrifvit såsom säkerhet för
ett honom af Socken Uhlbrandt, i hennes
förenämnda egenskap, sagde dag beviljadt lån,
stort tretusen mark, blefve å de i lifförsäk¬
ningsbrefvet faststälda tider behörigen guldna,
så att pantinnehafvaren icke genom försum¬
med perineintekalning komme att leda nå
gen förlust; och har Fröken Uhlbrandt
gekat bland annat att Skuldsmeden Sund¬
holm måtte förpligtas att till Fröken Wal¬
brandt, som den 15 November 1896 samt
den 15 Februari, den 15 Maj och den 15 Au¬
gusti 1897 inbetalat qvartalspumerne å Jo¬
renämnda lifförsäkning med fyratiofyra mark
hvarje gång, genast utgifva sagda pupillers
sammanlagda belopp etthundra sjuttiosex
mark äfvensom gälda sex procents årlig
ränta å de skilda perniema från ofvan¬
berörda förfallodagar.
Sedan Juhlsmeden Sundholm i af¬
fordradt genmäle motsagt krafvet, och e¬
ken såsom tvistig förvisats till vederbö¬
lig domstol, har Fröken Vikbrandt af¬
ta stämning å Tuldsmeden Sundholm
vid Rådstufvurätten i Nikolaistad återhem¬
tat sin omförmälda talan
Öfver käromålet hörd, har Guldamo
den Fundholm genmält att, enär Guldsme
den Sjölund upplåtit sitt bo till konkurs,
Socken Uhlbrandt bort till konkurslöf¬
verlemna ifrågavarande lifförsäkningsbref till
försäljning å offentlig auktion för tods
äkning, så att Sundholm kunnat antin¬
gen sjelf inropa lifförsäkningsbrefvet eller
genom detsammas försäljning till annan
250
person fritagas från sin förbindelse, i an¬
sunde hvartill och då Socken Ulelbramdt
dessutom icke styrkt att hon på grund
af köp eller annat aftal vore berättigad
att fortfarande innehafva lifförsäkingsbref
vit, Tuldsmeden Sundholm emotsett kä¬
romålets förkastande.
Efter det parterne ömsesides fram¬
stått anspråk på ersättning för sina kost¬
under i rättegången, har Rådstufvurätten
genom utslag den 18 Mars 1898 yttrat
sig och på anförda skäl ålagt Paldoni
den Sundholm att ersätta Fröken Uhl¬
kändt de af henne inbetalda qvartals¬
| 462939065_0274 | 462939065 |
pennien, hvilka förfallit den 15 November
1896 samt den 15 Februari, den 15 Maj
och den 15 Augusti 1847 och att således till
socken Uhlbrandt, i hennes förenämnda
egenskap, emot qvitto utbetala sammanlaget
etthundra sjuttiosex mark jemte sex procents
ränta å de särskilda framiebeloppen frände
dagar desamma inbetalts eller den 15 Decem¬
ber 1896 samt den 11 Mars, den 5 Juni och
den 10 September 1847 till dess full betalning
följde; men i anseende till sakens beskaffen,
het qvittades kostnaderna i målet parterne
emellan
Hofrätten, under hvars pröfning parterne
å öms sidor i väderlig dragit saken, här me¬
delst dem den 1 Mars 1899 deri utlåtit sig
och ansett Socken Uhlbrandt icke hafva an¬
fört skäl till ändring i Rådstufvurättens
utslag. Vidkommande deremot Gäldsmeden
handholms vadetalan, har Hofvillen funnit
att Suldsmeden Sjölund emot förskrifning af
den 30 December 1887 af Proken Uhl¬
brandt i hennes egenskap af förmyndare
för aflidne Handelsbokhållaren Karl Emil
Jakobssons omyndiga barn, till låns be¬
kommit tretusen mark, till säkerhet för
betalningen hvaraf Sjelund såsom pant
åt Fröken Uhlbrändt öfverlemnat ett af
Försäkringsaktiebolaget Katera den 31 Au¬
gusti sagda år på sjölunds lif utfär¬
ladt försäkningskref å femlusen mark,
hvarå penniin, utgörande etthundra sjut¬
tiosen mark om året, skulle under en tid
femton år i pester om fyratiofyra
mark för hvarje årsqvarlat till belaget in¬
betalas; att Gäldsmeden Sundholm jemte
innan person iklädt sig proprie borgesan
varighet för att penniena på omförmäldt
rätt blefve ordentligen erlagda så att pant¬
innehafvaren icke genom försummad pennie
inbetalning komme att lida någon förlust
att Gullsmeden Sjölund sedermera afträdt
sin egendom till konkurs samt att Treken
Uhlbrandt, med anledning af borgenärernes
i konkursen på sammanhade den 30 Ok¬
tober 1895 till henne framstälda förslag,
öfvertagit sagda försäkingsbref såsom vitt
emot det all hon afsagt sig all rätt till
rhållande af deridens från Konkursmus¬
hans tillgångar; och emedan det enligt gäl¬
lande konkursstadga ålegat Socken Abel
kändt att efter det Skuldsmeden Sjellund
| 462939065_0275 | 462939065 |
upplåtit sin egendom till konkurs, derest ge¬
demannen eller sysslomännen i konkursen
icke velat försäkningsbrefvet lösa, antingen
sjelf ombesörja detsammas försäljning å
offentlig auktion eller öfverlemna föranstäl¬
landet deraf åt sistomännen, men sä¬
lant icke skett, utan Proken Uhlhandt
på sätt ofvan angifvits, genom ofvanns¬
kommelse med borgenärerne i Konkursen
öfvertagit försäkningebrefvet såsom betalning
för sin fordran, samt det emellan henne
och Skuldsmeden Sundholm på grund af
ofvanomförmälda borgesförbindelse uppkom¬
nu rättsförhållande sålunda måste anses
hafva upphört, helst Sundholm genom sin
da försäningssätt betagits tillfälle att vid
nuksesvandet af försäkningsbrefvet bevaka
sin af dettas högre eller lägre försäljning
mis beroende rätt, ty har Stofallen ansen
Gmbudsmeden Sundholm vara från sin än¬
berörda förbindelse till Tioken Utträndt
fri, hvarföre Hofrätten, med upphäfvande
af Rådstufvurättens utslag, förkastat
Socken Ahlkennells i saken förda ta¬
lan.
Uti Kefrättens dom har Socken
Vilbrande i underdånighet anhållit om
ordring
Hvad sålunda förelupit samt hand¬
lingarna vidare innehålla har Kejserli
ga Senaten tagit i öfvervägande; och
alldenstund borgenärernes i Gäldsmeden
sålunds konkurs den 30. Oktober 1895 träf¬
fade och af Proken Ahlbrandt godkanda
beslut att till henne öfverlemna sin rätt till
bölunds ifrågavarande hos henne pantsätts
försäkningsbref emot det Proken Uhlbrand
ålätt från anspråk på deriideret i kenhus
om icke innebär annat än att venenärens
magt sig den dem jemlikt 16. SS: i kon¬
kunsstadgan tillkommande rätt att antingen
inlösa panten eller fordra densammas för
äljning å offentlig auktion, jemte det för
hållandet i öfrigt skulle anses såsom om
socken Uhlbrandts fordran icke blifvit
i konkursen bevakad; fördenskull och enär
rålunda såväl Frökin Uhlbrandts för¬
dran hos Skuldsmeden sjelund som pant¬
rätten till försäkningsbrefvet, hvilken pantsätts
besland enligt 32 SS: i renkurstadgan u¬
de beror af fordrans beräkning i konken
sen, fortfarande ega full gittighet, samt
253
| 462939065_0276 | 462939065 |
Skuldesmeden Sundholm icke, på grund af
den borgen han ingått för försäkningspro¬
merna, lagligen kan fordra pantens tilge¬
dogörande på ofvannämndt sätt för kon¬
kursmassans räkning, pröfvar Kejserliga
Senaten rättvist, med upphäfvande af
Hofrättens dom, låta lån vid det slut
hvari Rådstufvurätten i saken stannat.
Det alle, som vederbör, till underdång efter
rättelse länder
K. Hans Kejserlige Majestäts Högare Tamm
Dess Senut för Finland.
A. af Nyborg.
Skaupeskatt.
Oscar Gylling.
Aamt Nyherrd.
Huhtikuun 23 päivänä 1900.
Keisarillisen Majestetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa tuomio nostora¬
halla Turun Hovioikeudesta tullessa ju¬
tussa, jossa Torppari Kaarle Kuusijoki
ja hänen vaimonsa Matilda Wilhelmina
Joelintytär, Pirkkalan pitäjän Kankaan¬
taustan kylästä, ovat hakijoina sekä
Torppari Kaarle Antinpoika Honkanie¬
mi, sanotussa pitäjässä olevalta Wii¬
kin yksinäisellä säteritilalta, vastaaja¬
na, ja joka juttu koskee pesänjaon moit¬
timesta: Annettu Keisarillisessa Suo¬
men Senaatissa ja Sen Oikeusosastossa,
Helsingissä, Huhtikuun 23 päivänä
1900.
Keisarillinen Senaatti on Itsellensä esi¬
tyttänyt juttuun kuuluvat kirjat ja niistä
saanut tiedokseen seuraavaa:
Haasteen nojassa Kaarle Kuusijoki ja Ma¬
tilda Wilhelmina Joelintytär Pirkkalan pe¬
täjan ja Ylöjärven kappelin käräjäkunnan
Kihlakunnanoikeudessa Marraskuun 12. päi¬
vänä 1897. ovat lausuneet, että pesän- ja perin¬
nonjako Matilda Wilhelmina Joelintyttären
edesmenneen ensimmäisen miehen, Torppari
Kaarle Jeremias Juhonpoika Kuusijoen
Läsnä: S. W. H. B. - L. C - J.S.
H. af H.
No 515.
Sivu 89. R.D. 1899.
| 462939065_0277 | 462939065 |
jälkeen, jonka kanssa Matilda Wilhelmina
sodintytär Lokakuun 18 päivänä 1874 oli tullut
vihityksi avioliittoon, oli toimitettu Heinä¬
kuun 22. päivänä 1893. Matilda Wilhelmi¬
na Joelintyttären ja hänen avioliitosta Kam¬
le Jeremias Juhonpojan kanssa syntyneiden
viiden lapsen välillä, jossa toimituksessa
pesän säästöstä, tekevä perunkirjoitusarvi¬
on mukaan 1906. markkaa 90 penniä, Ma¬
tilda Wilhelmina Joelintyttärelle oli maa¬
rätty etuosano kahdeskymmenesosa, 95.
markkaa 34 1/2 penniä, ja naimaosana puo¬
li jäännöksestä eli 905 markkaa 77 1/2 pen¬
nia, ja että sekä Matilda Wilhelmina Joc¬
lintytär että Kaarle Honkaniemi, joka toi¬
mituksessa oli valvonut mainittujen vie¬
lä alaikäisinä olevien lasten oikeutta, oli¬
vat tyytyneet jakoon ja allekirjoittaneet sii¬
nä tehdyn jakokirjan, vaan että Kaarle
Honkaniemi, joka sittemmen laillisessa
järjestyksessä oli määrätty mainittujen
lasten holhoojaksi, kuitenkin Matilda Wil¬
helmina Joelintyttären mentyä naimiseen
Kaarle Kuusijoen kanssa oli Toukokuun
1 päivänä 1896. toimituttanut uuden pesän¬
jaon Kaarle Jeremias Juhonpojan jälkeen,
jossa pesän säästöksi merkityt 2,368. mark¬
kaa 77. penniä oli jaettu Matilda Wilhelmi¬
na Joelintyttären ja hänen lastensa kesken
sitön, että edellinen oli saanut etuosana kah¬
dennenkymmenennesan jakamattomasta
resästä, 115 markkaa 44. penniä, ja naima
osana ainoastaan kolmanneksen jäännöksestä
eli 750. markkaa 11 penniä, vaan mainitut
lapset jälellä olevat kaksi kolmannesta
ja koska Kaarle Kuusijoki ja Matilda Wil¬
helmina Joelintytär ovat voinut kaikin puo¬
lin tyytyä viimeksi sanottuun jakoon, jossa
Kaarle Kuusijoki ei edes ollut saapuvilla,
sekä Heinäkuun 22. päivänä 1893. toimitettu
resänjako oli voittanut lainvoiman, niin
Kaarle Kuusijoki ja Matilda Wilhelmina
Joelintytär, samalla kun he kuitenkin
ovat hyväksyneet jaon Toukokuun 1 päi¬
vältä 1896 mikäli koski Matilda Wilhel¬
minä Joelintyttärelle siinä määrättyä
etuosaa, ovat vaatineet, että tämä jako
muuten oikaistaisiin siten, että Matilda
Wilhelmina Joelintytär saisi naimaosak¬
i puolel puheenalaisesta pesästä; minkä
ohessa Kaarle Kuusijoki ja Matilda Wil¬
helmina Joelintytär ovat anoneet korvaus
| 462939065_0278 | 462939065 |
ta kustannuksestaan jutussa.
Kanteesta kuultuna Kaarle Honkaniemi
on selittänyt, ettei toimituksella Heinäkuun
22. päivältä 1893. ollut tarkoitettu todellises¬
ti jakaa Kaarle Jeremias Juhonpojan kuo¬
linpesää, vaan ainoastaan näennäistä pesän
ositusta Matilda Wilhelmina Joelintyttären
aiotun naimisen vuoksi; ettei Kaarle Hon¬
kaniemi, joka ei ollut missään sukulai
suussuhteessa Kaarle Jeremias Juhonpo¬
jan tahi Matilda Wilhelmina Joelintyttä¬
ren kanssa, ollut ottut määrätty maini¬
tussa tilaisuudessa valvomaan heidän
lastensa etua, vaan ainoastaan Matilda
Wilhelmina Joelintyttären pyynnöstä ol¬
tanut tämän tehtäväkseen; ja että Kaar¬
le Honkaniemi, tultuaan vuonna 1895 mää
rätyksi mainittujen lasten holhoojaksi,
oli Kaarle Kuusijoelle ja Matilda Wil¬
helmina Joelintyttärelle esittänyt, että Kan¬
le Jeremias Juhonpojan jäämistö uudestaan
laillisessa järjestyksessä jaettaisiin, johon
Kaarle Kuusijoki ja Matilda Wilhelmina
Joelintytär olivatkin suostuneet; ja on Kaar¬
le Honkaniemi sen vuoksi vaatinut, että
Kaarle Kuusijoen ja Matilda Wilhelmina
Joelintyttären kanne hyljättäisiin ja Touko¬
kuun 1 päivänä 1896 toimitettu jako vahvis¬
lettaisiin.
Kihlakunnanoikeus on päätöksellä Maa¬
liskuun 7 päivänä 1898. jutussa lausunut, että
koskeivat Kaarle Kuusijoki ja Matilda Wil¬
helmina Joelintytär otteet voineet edes väit¬
tää, että Kaarle Honkaniemi olisi ollut mää¬
rätty kerrotussa, Heinäkuun 22 päivänä 1893.
pidetyssä jakotoimituksessa valvomaan
Matilda Wilhelmina Joelintyttären ja Kaar¬
le Jeremias Juhonpojan alaikäisten lasten
dua tahi että Kaarle Honkaniemi muuten
olisi ollut siihen velvollinen, niin sanottua
toimitusta ei voitu katsoa laillisessa järjes
tyksessä pidetyksi eikä siis ollut nouda
tettava, minkä vuoksi ja kun Kaarle Kun¬
sijoki ja Matilda Wilhelmina Joelintytär
livat hyväksynet Toukokuun 1 päivänä
1896. Kaarle Jeremias Juhonpojan jälkeen
toimitetun jaon muussa suhteessa, paitsi
mitä tuli Matilda Wilhelmina Joelintyttä¬
relle määrättyyn naimaosaan, sekä Kaar¬
le Kuusijoki ja Matilda Wilhelmina Joelin
tytär itse olevat myöntäneet viimemainitun
mennan avioliittoon Kaarle Jeremias Juhon
| 462939065_0279 | 462939065 |
pojan kanssa ennen vuotta 1879., joten Merkit¬
da Wilhelmina Joelintyttärelle lain mukaan
olikin naimaosana tuleva, kuten moitteenalai¬
sessa jaossa oli määrätty, ainoastaan kol¬
masosa hänen ja Kaarle Jeremias Juhonpo¬
jan yhteisestä pesästä, Kihlakunnanoikeus
on hyljännyt Kaarle Kuusijoen ja Matit
da Wilhelmina Joelintyttären kanteen jutus
sa ja julistanut pesänjaon Toukokuun 1
päivältä 1896 olevan asianosaisten nouda¬
tettavana.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Kuurle
Kuusijoki ja Matilda Wilhelmina Joelin
tytär olivat vetoamalla saattaneet jutun,
on tuomiolla Maaliskuun 7 päivältä 1899.
jättänyt asian Kihlakunnanoikeuden pää¬
töksen varaan, samalla kun Kaarle Kuusi
joen ja Matilda Wilhelmina Joelintyttären
Kihlakunnanoikeudessa tekemä vaatimus
heidän oikeudenkäyntekustannusten korvaa¬
misesta, josta Kihlakunnanoikeus oli jolla
nyt antamatta lausuntoa, hyljättiin.
Hovioikeuden tuomioon Kaarle Kuusija
ki ja Matilda Wilhelmina Joelintytär ovat
alamaisesti anoneet muutosta tänne toimit¬
tamallaan perustelmalla, johon Kaarle Hon¬
kaniemi on määrätyssä järjestyksessä vastan¬
Mitä näin on tapahtunut sekä asiakir¬
nul.
jat sen lisäksi sisältävät on Keisarillinen
senaatti ottanut tutkittavakseen jakatsoo,
ettivät Kaarle Kuusijoki ja Matilda Wil¬
helmina Joelintytär ole esiintuoneet syytä
muuttaa Hovioikeuden yllämainittua tuo¬
miota, joka siis jää pysyväiseksi; ja vel¬
voitetaan Kaarle Kuusijoki ja Matilda
Wilhelmina Joelintytär sen ohessa Kaar¬
le Honkaniemelle korvaukseksi häneltä
täällä asiaan menneistä kustannuksista
suorittamaan kuusikymmentä markkaa.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudes¬
sa noudattakoot.
Keisarillisen Majestelin Korkiassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
S. W. Hauberg
Ludvig Clomberg.
Henr. Arenius
Julian Serlauhus
Arf Hellen.
| 462939065_0280 | 462939065 |
Den 25. April 1900
J. Hans Kejserligen Majestäts Häradinen
Dess Senats för Finland dom uti ett¬
på nedsätt sessionskilling, från Åbo
Hofrätt inkommit sjerältsmål emellan
Handelshuset i Björneborgs stad D.
Rosenlax å Co sökande och Sjökaptenen
Henrik Björkqvist, från samma stad,
svarande, angående ersättning för
öfverliggodagar: Sifven uti Kejserli
ga Bonden för Finland och Dal¬
jaslitte Departement, i Helsingfors
den 25 April 1900
Kejserliga Senaten by till
lit handlingarna i målet Sig fordra¬
ras och af dem inhemdat följande:
Sedan Handelshuset B. Rosenberg
rasom innehafvare af finnan Björne¬
borgs i tingsagsbolag, för utförsel af kä¬
varvi från Adfrö hänen lofenktut Fjor¬
neborgs Angfartlys i Aktiebolag tillhöriga
ingfartyget Finance medelst den 26
Mars 1898 upprättadt erlefverti, upptalan¬
de, bland annat, i den och 14de punkter¬
na bestämningar derom att hustru der¬
de inlastas sitt fort angaren kunde in¬
taga densamma under vanliga arbets¬
Qv Auf N. G - G. S. - A. N. R. A.
R S
No 534
Pag 29. R. D. 1899.
| 462939065_0281 | 462939065 |
limmar, enligt brukel å orten, med inkka¬
gande af derstädes rådande sedningen vid
åtskeppning af Interesor, och i 11te punkten
förpligtelse för befruktaren att erlägga
tjugufem pund syling medskt mynt på
hvarje af honom förorsakull öfverläggning
och enligt berökning pro alla efter lemna
för det af sista dagen, samt förtydt,
hvars lastning kunnat vidtaga den 5
påföljande Maj och den 19 i samma
månad slutförts, vistsagde dag afgått
från Räfsö, så har Sjökaptenen Björk¬
qvist, i egenskap af befälhafvare å om¬
ordade fastyg efter Handelshuset 31 Re¬
senkan i Cajangen stämning, vid Kar¬
stufvurättens i Björneborgs stad samman
träde den 23 Maj 1898 anfört, att förty
gel Amamo, som var försedt med fy¬
ra lasttucker med motsvarande vinnermer
och kunde med begagnande af samtte¬
ga dessa vilkor och vinseher under
en arbetsdag, beräknad, såsom i kaik¬
hamn vore brukligt, från klockan fem
om morgonen till klockan åtta om afta¬
nen, inlästa från etthundra trettio till
etthundrafemtio ståndert virke beroende
af dess klinare eller gröfre beskaffenhet,
rubelns bort senast den 15 Maj 1895
vara färdigt lästadt med de sexhun¬
hansligen ständers käräror, till hvilka
ingarens låst för gången uppgätt; och
medan Handelshuset N. Rosenlen
Och vid förtygets sida stätt last i sa¬
ringa mängd, att allenast tvänne till
kor med vinscker och tidtals endast
om lucka med vinsch kommit till
invändning vid inlästningen och Han¬
delshuset dervid jemväl maktlåtit att
städse hafva virke tillsades för inläst¬
ning, ty och då Handelshuset H. Rosen¬
ten & Co sålunda förersakat att förty¬
gets lastning kunnat slutförds först den
lig berörde Maj om morgonen eller minst
fem dagar senare än lastningen best
vara afslutad har Fjekaptenen Björk¬
qvist yrkat Handelshuset B. Rosenlen
Cm förpligtande att, jemlikt omför¬
mälda 4 6/9 punkt i antipartiet, ersätta
Jekaptenen Björkqvist för ifrågakom¬
nu fem öfverliggdagar efter tjugufem
pund stäling för dagen med inalles
etthundratjugufem pund, efter vid be¬
| 462939065_0282 | 462939065 |
talningstillfället gällande å vista kun¬
samt å medlen erlägga fem procents
ränta från lagsökningsdagen.
Uti afgifvet svaromål har Handels¬
huset W. Rosenberg Ö: genmält föram¬
ligast att Handelshuset, enligt inlemnad
förteckning, till omordade ängares sida
för inlastning såndt så mycket vir¬
ke, att detsamma, med hansin dertill
att det å ängaren anstälda manskap
varit tillräckligt till betjening af en¬
dast tvänne vilkor med vinnehar,
icke allenast fullständigt motsvarat
de dagligen under vanlig arbets tid, hvil¬
ken Handelshuset W. Rosenlax & Co
ansett böra för Räfsö hänen lääk¬
nas från klockan sex om morgonen
till samma klockslag om aftonen in¬
lastade beloppen, utan och till stor det
qvärligat till följande dag, samt att
förlusten af den tid fartyget emellan
nästnämnda tvänne klockslag legat
i saknad af last, hvilken tid Mar¬
delshuset med ledning af tvänne
särskilda den 10 och 18 förberörde
Maj till detsamma lemnade utdrag
ner ängfartigets daglok beräknat till tju¬
utre och en qvart timmar, till fullo
notväedes deraf, att fastigets lagtning på¬
gått under fyratio sex kommer utöfver
ånlig arbetsled, hvilket enligt antepartiet
nelust på Handelshuset W. Rosenken Co¬
värskilda yrkande fått ske samt således
och då slikt yrkande ej gjorts icke kun¬
le räknas färtyget till godo; och har
Handelshuset W. Rosenlax Ö: förty och
la Handelshuset icke varit vållande till
ett ängfartiget utinamo först den 19.
Maj kunnat afgå, påstått käromålets
förkastande.
Efter det vittnesjörhör i målet egt
rum och parterne ömsesides framstält
anspråk på godtgörelse för sina um¬
gälder deri samt Sjokupenen Georg
Nikander och Handlanden Bruno Ju¬
selius, hvilken såsom sukkunnige be¬
sillare öfvervarit målets handläggning,
i detsamma afgifvit utlåtanden, har
Rådstufvurätten som uti särskilda
under rättegångens förlopp afsagda
beslut skyldigkänt Sjökaptenen Björk¬
qvist att i arvoden åt bemälde sak¬
| 462939065_0283 | 462939065 |
kunnige besittare utgifva inalles etthundra
sextio mark, medelst den 22. Augusti
1898 afkunnadt utslag förklarat utredt
vara, att Handelshuset W. Rosenberg Och
jemlikt 10de punkten i förberörda vite¬
parti, egt aflemna last till den många
ängaren Åinamo kunde intaga på den
i Riifsö hänen vanliga lastningstod, hvil¬
ken styrkts vara från klockan fem om
morgonen till klockan åtta eftermiddagen,
men att last lemnats i sin otillräcklig
mängd, att omordade ängare, hvilken
intygats kunna under berörda hust¬
ningstid intaga etthundra ståndert
gröfre och klonare virke och altså, en
Handelshuset W. Rosenbew å Co hade
fullgjort sitt antydda åliggande, den
13 ofvansagde Maj på aftonen skul¬
le varit fullastad, först den 19 i
samma månad på morgonen ly¬
vit färdiglastad; hvarför och ehuru¬
väl Handelshuset H. Rosenku Sö¬
visat, att tiettals något mer last,
än ängaren intagit, funnits att tillgå,
Rådstufvurätten, hvilken jemväl med
baktande af sistuntydda omständig
het ansett den fordrade ersättningen för
fem öfverliggodagas icke vara för högt
mäknad, ålagt Handelshuset B. Rosenlen
År all till Sjökaptenen Björkqvist genast
emot behörigt qvitto utbetala, efter den
4to punkten af antepartet bestämda er¬
sättning af tjugufem pund stäling för
dag, sammanlagdt etthundra tjugufem
pund stäling enligt vid betalningstill¬
fället gällande å vista kurs; hvaremot
och då Rådstufvurätten, med afseende å
sakens tvistiga beskaffenhet, funnit Han¬
delshuset 11. Rosenlew O hafva haft skat
ett understålla densamma domstols pröf¬
ning, rättegångs kostnaderna deri parterne
emellan qvittats.
Hofrätten, under hvars pröfning Sjö¬
kaptenen Björkqvist och Handelshuset 41
Rosenlax Cn å anse sidor i väderad
draget målet, har genom den 31 Decem¬
la 1898 deri gifven dem utlåtit sig
ch jemte det Hofrätten funnit Han¬
delshuset W. Rosenlax S icke hafva
förebragt skäl till rättelse i Rådstufva
rättens utslag, i anledning af Isokap¬
tinen Björkqvists vadeböll, förklarat
| 462939065_0284 | 462939065 |
Handelsuusel H. Rosenlin P. vara skyl¬
digt ej allenast att å de Sjokaptenen
Kjörkqvist af Rådstufvurallen på grund
af förberörda anteparti tilldömda medlen
godtgöra Björkqvist den af honom för¬
drade ränta, utan och att, enär Kan¬
delshuset K. Rosenlem Ao, hvilket helt
och hållet undandragit sig Sjökaptenen
Björkqvists anspråk, i hufvudsaken tap¬
pat, jemlikt 3 SS: 21. kap. R. B. och
35 SS: i Sjölagen den 9. Juni 1873, hvil¬
la Tjokuplinen Björkqvist skadesles för
de kostnader honom genom rättegången
vid Rådstufvurätten tillskyndats och ut¬
gifva de Tjokaptenen Nikander och Hand¬
landen Juselius såsom sakkunnige bi¬
sittare i målet tillbörande anden; i
anseende hvartill Hofrätten pröfvat rätt¬
vist med ändring af sagda utslag ålag¬
ga Handelshuset W. Rosenlax C: att
utöfver de etthundra tjugufem pund der¬
ling Handelshuset B. Rosenlen i Olof
Rådstufvurätten skyldigkänts att till Tjo¬
kaptenen Björkqvist utbetala i ersätt¬
ning för ifrågavarande fem öfverllege¬
dagar, åt honom gälda fem procents
plig ränta å dessa medel från lag¬
sökningsdagen den 23 Maj 1898 tills
full liqvid skedde, samt att ej min¬
ne till Sjökaptenen Björkqvist erlag¬
ja de etthundra sextio mark han af
Rådstufvurätten i ofvananförd måtte blif¬
net förpligtad att i arvoden tillhanda¬
hålla Fjökaptenen Nikander och Hand¬
anden Juselius on wältä Sjökaptenen
Börkqvist för hans öfriga rättegångs¬
kostnader vid Rådstufvurätten med sä¬
hundra mark.
Uti denna Hofrättens dem har
Handelshuset 11. Rosenbero N° i un¬
derdånighet sökt ändring medelst in¬
gifven deduktion, hvilken Sjökaptenen
Börkqvist i föreskrifven ordning be¬
mitt.
Avad sålunda förelupit och hand¬
lingarna i målet vidare innehålla har
Kejserliga Senaten tagit i öfvervä¬
gande samt finner Handelshuset 11.
Rosenlere C: icke hafva anfört skäl till
andring i Kapellens ofvanberörda dem,
vid hvilken fördenskull kommer att för¬
blifva; och kännes Handelshuset W Ko¬
| 462939065_0285 | 462939065 |
centen i O: derjemte skyldigt att med
sextio mark ersätta Sjökaptenen Björk¬
qvist för dennes kostnader vid sva¬
randetalans bevakande härstädes. Det
alle, som vederbör, till underdång ef¬
terrättelse länder.
S. Hans i Kejserliga Majestäts Mögen¬
Dess Senat för Finland:
A. af Nyborg.
G. Langenskoll.
Vidare Ederton
Oscar Gylling
August Nybergs
1. Karl Stenberg
Den 30. April 1900.
Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn,
Dess Senats för Finland dom uti ett, på nöd
satt reversionsskilling, från Åbo Hofrätt
inkommit mål emellan Kommerserådet
Fredric von Rettig, från Åbo stad, sö¬
kande, samt sysslömannen uti Fabri¬
kanten Robert Fredrik Säderholms, från
sagde stad, till konkurs upplåtna bo¬
Kuckonsula John Dalberg och Fabri¬
kanten Christian Lenander, begge jem¬
väl från samme stad, svarande, angåen¬
de fordran: gifven uti Kejserliga Sena¬
ten för Finland och Dess Justitie De¬
partement, i Helsingfors, den 30. April
1900.
Kejserliga Senaten har låtit handlingar
ra i målet Sig föredragas och af dem in¬
hemtal följande:
Sedan Fabrikanten faderholm utfärdat
den 25. Maj 1882 en skuldsedel till Herr J. E¬
Niemonn eller order å tiotusen mark och
den 21. Maj 1883. en annan skuldsedel till
Herr J. C. Niemonn" å åttatusen mark, och
Rådstufvurätten i Åbo stad till säkerhet
för betalningen af förstnämnde skuldse
dels innehåll den 26. Oktober 1885. fast¬
Jostafet - L. K. G. - R.B. - 2/16 - 2. S - A. A. B. RS.
/ M. P.
No 553.
Pag. 116 RD 1892.
| 462939065_0286 | 462939065 |
stält och den 15. Februari 1892. förnyat inteck¬
ning uti säderholm för tiden tillhöriga gården
och tomten No 2. i tredje qvarteret och sjette
stadsdelen af samme stad samt Magistra
ten derstädes till säkerhet för skuldsedelns
af den 21. Maj 1883. innehåll, sa till kapilal
som derå förskrifven sex procents årlig rän¬
ta, den 26. Maj 1883. meddelat och den 26 April
1893. förnyat inteckning uti samtliga till
säderholms i sagde gård inrättade lö¬
baksfabrik hörande markiner och öfriga
offekter, så hafva förberörda skuldsedlar
af bemälde J. C. Niemonn å annan per¬
son öfverlåtits samt Fabrikanten Jäder¬
holm, å hvilken desamma senast och ef¬
ter det inteckningarna förnyats blifvit trans
porterade, derpå medelst afhandling af
den 19. Maj 1894. pantförskrifvit sagda skuld¬
sedlar åt Kommerserådet von Rettig så¬
som säkerhet för betalningen af fäderholms
i samma afhandling till vore Rättig afgif¬
na skuldförbindelses innehåll tiotusen
mark jemte fem procents årlig ränta.
Sedermera har Fabrikanten Jäderholms
bo den 6. April 1897. upplåtits till konkurs
och Rådstufvurätten, hvarest Kommerserå¬
det von Rettig uti konkursen bevakat sin
på grund af nämnda skuld - och pant¬
förbindelse af den 19. Maj 1894. egande for¬
dran, medelst den 20. November 1897. afkun¬
nad konkursdom, hvilken fått vinna laga
kraft, faststält von Rättigs fordran att
med tiotusen mark jemte fem procents
årlig ränta derå från den 19. Maj 1894.
stgå framför alla andra fordringar i
höet ur värdet af omordade, af fäderholm
den 25. Maj 1882. och den 21. Maj 1783. ut¬
händigade samt till von Rettig pantför¬
skrifna skuldsedlar, hvarefter Keckon¬
rutn Dalberg och Fabrikanten Senander,
i egenskap af syssloman i berörda kon¬
kursbo, medelst salubref den 28. Decem¬
ber 1897. till Fabriksferman P. E. Rättigs
6o försålt omförmälda, konkursmassan
tillhöriga gård och särskild lösegendom
samt samme dag, enär Kommerserådet
von Rettig förmält sig erna väcka rätte¬
gång om utbekommande af sagda pant¬
sätta skuldsedlars innehåll ur värdet för
den intecknade egendomen, å konkursmas¬
sons vägnar förbundit sig att af det be¬
lopp fyratioittusen mark, bemälda firma
| 462939065_0287 | 462939065 |
kontant erlagt å köpeskillingen för fastig¬
heten jemte lösegendom, såsom tvistig till¬
gång afsätta en summa, motsvarande
Kommerserådet von Rättigs ifrågavaran¬
de fordran till Capital och ränta, samt i
förvar hålla berörda summa intill dess
förenämnda rättegång blifvit slutligen
afgjord äfvensom förklarat konkursmas
san förty öfvertaga all ansvarighet gent¬
emot Kommerserådet von Rettig för hvad
denne genom sagda rättegång tilläfventyrs
kunde komma att vinna; och hafva sag¬
da, af Fabrikanten Jäderholm den 25. Maj
1882. och den 21. Maj 1883. utfärdade skuld¬
sedlar sedermera blifvit på offentlig fond¬
börsauktion försålda och dervid inropats
af Kommerserådet von Rettig för tvåhun¬
dra mark.
Derefter har Kommerserådet von Pet¬
tig, på stämning å Vicekonsuln Dahlberg
och Fabrikanten Lenander, inför Rådstuf¬
verätten yrkat att, emedan Dalberg och
tenander vägrat att till von Rettig utgif¬
va innehållet af ofvannämnda skuldsed¬
lar af den 25. Maij 1882. och den 21. Maj 1883.,
ehuru sagda innehåll på grund af förbe¬
rörda inteckningsrätt fullt utginge ur det
pris konkursmassan erhållit vid den 28. De¬
cember 1897. verkstäld försäljning af Fabri¬
kanten säderholms omförmälda fastighet
och lösören, Dalberg och Lucander, hvilka,
i egenskap af sysslomän i säderholms konkurs,
uppburit hela nyssberörda försäljningspris
och förty å konkursmassans vägnar åtagit
rig all ansvarighet för hvad å skuldsed
larne kunde i laga ordning utfalla på
grund af åberopade inteckningar, måtte i
meranämnda egenskap förpligtas att till
von Rettig gälda oftasagda tvänne skuldsedlars
innehåll så till kapital som ränta, utan att
von Rettig dock ville i sådant afseende
göra anspråk på mera än hvad erfordra¬
des för betäckande af de tiotusen mark
med fem procents årlig ränta derå från
den 19. Maj 1894., hvilka von Rettig fått
rig tilldömda med förmansrätt ur vär¬
det af nyssberörda skuldsedlar, efter af
drag af hvad å denna utdömda fordran
utfällit såsom behållning vid skuldsedlar¬
nes realisation eller etthundra åttatiotre
mark sjuttio penni.
Isaken hörde, hafva Vicekonsula Dal¬
| 462939065_0288 | 462939065 |
berg och Fabrikanten Lenander invändt,
att Fabrikanten Jäderholms skuldsedlar
af den 25. Maj 1882. och den 21. Maj 1888., de
der icke vore löpande förskrifningar, upp¬
hört att gälla då desamma blifvit inlösta
af Fabrikanten säderholm och på honom
återtransporterade, samt att sagda skuldsed¬
lar sålunda redan förr, än de af säderholm
vantförskrifvits till Kommerserådet von Rit¬
tig, varit värdelösa, enär de till säkerhet för
återbetalningen af skuldsedlarnes innehåll
meddelade inteckningarna förlorat all be¬
tydelse i och med detsamma fordringsrät¬
ten på grund af skuldsedlarne upphört;
hvarför och då å berörda skuldsedlar dess
utom icke förefunnes någon lagenlig trans¬
port till Kömmerserådet von Rettig, Vice¬
konsula Dalberg och Fabrikanten Lenander på¬
stått förkastande af von Rettigs talan.
Med anledning deraf har Kommerserå¬
det von Rettig framhållit, att skuldebref¬
ven af den 25 Maj 1852 och den 21. Maj 1883.,
sanom icke qvitterade då desamma pant¬
förskrifvits till vor Rettig, dervid haft
och fortfarande hade gällande kraft, sär¬
skildt det förstsagda, hvilket vore stäldt
till viss man eller order och således ett lö¬
pande papper, samt att i alla händelser
inteckningssäkerheten för dessa skuldsed¬
lar, enär inteckningarna icke blifvit behö¬
rigen dödade, måste anses qvarstå och be¬
rättiga von Rettig att med förmånsrät
ur köpeskillingen för nämnda fastighet
och lösegendom utfå sin fordran i kon¬
kursboet.
Rådstufvurätten, hvarest parterne å om
se sidor gjort anspråk på godtgörelse för
rättegångskostnaden, har medelst utslag den
28. September 1898. på anförda skäl ålagt
Vieikonseln Dalberg och Fabrikanten Le¬
nander, i deras uppgifna egenskap, att af
det utaf dem derför afsattu beloppet till
Kommerserådet vore Rettig, emot återbe¬
kommande af förenämnda tre skuldsedlar
utaf den 25. Maj 1882., den 21 Maj 1883. och
den 19. Maj 1894., nästberörda förskrifning
behörigen qvitterad, genast utbetala sist¬
sagde skuldsedels innehåll tiotusen mark
jemte derå från förskrifningsdagen och in¬
till skeende full liqvid löpande fem pro¬
cents årlig ränta; men i anseende till sa¬
kens beskaffenhet blefvo rättegångskostna¬
| 462939065_0289 | 462939065 |
derna qvittade parterne emellan.
Hofrätten, under hvars pröfning såväl
Kommerserådet von Rettig som Vicekon¬
rubn Dulberg och Fabrikanten Lenander i
vadeväg dragit målet, har genom dom af
den 4. Maj 1899. deri yttrat sig, att allden
stund ifrågavarande, af Fabrikanten Ja¬
derholm den 25. Maj 1882. och den 21. Maj
1883. uthändigade skuldsedlar, såsom stul¬
da, den förre å namngifven person eller
order och den senare till viss man, sedan
de återtransporterats å gäldenären fader¬
holm, i dennes hand icke innefattade nå¬
gon skuldförbindelse, samt ej heller de
till säkerhet för dessa skuldebrefs inne¬
håll meddelade inteckningarna kunde
göras gällande emot gäldenären såsom
tillika egare af den intecknade egendo¬
men; fördenskull och då sagda skulde¬
bref jemte de för dem faststälda inteck¬
ningarna icke kunnat tillkomma annan
eller bättre rätt endast derigenom att sam¬
ma skuldsedlar af Fabrikanten Jäderholm
sedermera pantförskrifvits till säkerhet
för det utaf honom emot skuldsedeln af
den 19. Maj 1894. hos Kommerserådet von
Rettig upptagna lån, pröfvade Hofrätten
rättvist, i anledning af Vieckonsula Dal¬
bergs och Fabrikanten Lenanders Libell,
med ändring af Rådstufvurättens utslag, för
kasta von Rettigs i saken utförda talan,
såvidt den afsäge Dalbergs och Lucanders
förpligtande att i egenskap af sysslomän
uti Jäderholms konkurs ur konkunmas¬
rans tillgångar gälda von Rättigs i kon¬
kursen utdömda fordran, men berättiga
von Rättig att för berörda fordran, efter af¬
drag af hvad derå tillgodokommit von Piet¬
tig genom den behållna auktionsskillin¬
gen för de pantförskrifna skuldsedlarnes
försäljning, njuta betalning med som
ma rätt som tillkomme öfriga i konkar¬
sen utdömda oprioriterade fordringar; hvar¬
emot Hofrätten ansåg hvarken tillkonsuln
Dalberg och Fabrikanten Senander eller
Kommerserådet von Rettig, hvilken sist¬
bemälde sökt ändring i Rådstufvurät¬
tens utslag endast beträffande rättegångs
kostnaden, hafva anfört skäl till rättel
se uti berörda utslag i denne del, hvar
före vid utslaget derutinnan skulle bero¬
Uti Hofrättens dom har Kommerserå¬
| 462939065_0290 | 462939065 |
det von Rettig i underdånighet sökt an¬
dring medelst ingifven deduktion, hvilken
Vickonsuln Dalberg och Fabrikanten Senan¬
der bemött.
Hvad sålunda förelupit samt handlin¬
garna i målet vidare innehålla har Kejser¬
liga Senaten tagit i öfvervägande; och eme¬
dan den för innehållet af Fabrikanten fader
holms skuldebref af den 21. Maj 1883. medde¬
lade inteckning i de till säderholms tobaks¬
fabrik hörande massiner och öfriga offek¬
ter enligt lag icke medfört någon panträtt,
utan blott förmånsrätt till värdet af des¬
sa, men Kommerserådet von Rettig genom
domen i Jäderholms konkurs, hvari inne¬
hållet af sagda skuldebref ej ens, på sätt
enligt 24. och 29. SS: SS: i konkurstadgan af
den 9. November 1868., sådana desamma
lyda i förordningen den 3. December 1895.,
bort ske, blifvit lagligen bevakadt, icke till¬
lagts sådan förmånsrätt på grund af sag
da inteckning, finner Kejserliga Sena¬
ten Kommerserådet von Rättigs underdå¬
niga deduktion icke föranleda ändring
i Hofrättens ofvanberörda dom, såvidt
van Rettigs å samma skuldebref grunda¬
de talan förkastats.
Beträffande sedan Kommerserådet von Rit¬
tigs talan i öfrigt, så alldenstund 4. SS: 4 kap. R. B. och 12.SS:
förordningen om införande af ny utsöknings
lag, af den 3. December 1895, gifva vid han¬
den, att förskrifning till innehafvaren, som
återkommit i utfärdarens hand, kan af
honom med laga verkan ånyo uthändi¬
gas, och förty jemväl för det förskrifna
beloppet intecknad panträtt vid dylikt
uthändigande fortfarande följer förskrif¬
ningen åt, samt med förskrifning till
innehafvaren i åberopade lagrum i allo
likstälts förskrifning stäld å viss man¬
med lof att låta den komma i annans
hand, der denna är behörigen öfverlåten;
fördenskull och då Fabrikanten säder¬
holm altså, sedan ifrågavarande af ho¬
nom den 25. Maj 1882. till 7. C. Niemann
eller order utfärdade å tiotusen mark ly¬
dande skuldsedel, för hvars innehåll inteck¬
ning faststälts i ofvanberörda säderholm
då tillhöriga gård och tomt, transporterats
till honom, varit behörig att vidare öfverla¬
ta samma skuldsedel med åtföljande pant¬
rätt, och den omständigheten, att den af
| 462939065_0291 | 462939065 |
Fabrikanten Faderholm till Kommerserådet von
Rettig gjorda öfverlätelsen af sagda skuldebref,
rasom innefattande en pantförskrifning, icke
tecknats å sjelfva skuldsedeln, utan å en
skild urkund, är utan betydelse i fråga om
rättsförhållandet mellan dem, pröfvar Kej¬
serliga Senaten rättvist förklara Kommare
radet von Rettig berättigad att ur den del
af köpeskillingen för nämnda gård och tomt,
som öfverstiger beloppet af bättre rätt egande
fordringar, tillgodonjuta betalning till ett
belopp af tiotusen mark för sin å skuldför¬
bindelsen af den 19. Maj 1894. grundade for¬
dran; derutinnan Hofrättens dom sålunda
af Kejserliga Senaten ändras, hvaremot vid
sagda dom beträffande rättegångskostnaden
kommer att bero. Det alle, som vederbör, till
underdårig efterrättelse länder.
I Hans Kejserliga Majestäts Högakaren,
Dess Senat för Finland:
A. af Nyberg.
Oscar Lydning.
Ludvig Clenberg
August Lybergh.
Juhan Serlachus
S. W. Kangberg
Henr. Börenius
Rättegångskall.
Richard Edestam
Michael Pogvalin
Den 30. April 1900.
Åbo stad, svarande, angående lega
för uthyrd fastighet: Gifven uti
Kejserliga Senaten för Finland
och Dess Justitie Departement, i
Helsingfors, den 30. April 1900.
Kejserliga Senaten har låtit hand¬
ingarna i målet Sig föredragas och af
dem inhemtat följande:
Medelst kontrakt af den 1. Oktober
1892. har Ingeniören Neuman, såsom för
tiden egare af Henneri hemman i Hau¬
rala by af Lempälä socken, emot en
årlig hyra af åttahundra mark, som
borde erläggas med en fjerdedel efter
utgången af hvar tredje månad, på
tre år från nämnde dag upplåtit åt
Registratorn Brummer, bland annat,
följande lägenheter och förmåner å sag¬
da hemman nämligen: käräktärehuset,
Saa: S. W. H. A. B. S. C. R. F. J. B..
/M. P.
No 557.
Pag 42. R. D. 1899.
J Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn, Finsk öfver¬
Ders Senats för Finland dom uti ett, rättning af
på nedsatt revisionsskilling, från Abo Kejserliga
Hofrätt inkommet mål emellan Senats Senatens dom
ål emellan Senats Senatens dom
registratorn Johan Wilhelm Brummer, medföljer ori¬
från Helsingfors stad, sökande, och ginala upedi¬
Baningeniören Hugo Neuman, fråntionen.
| 462939065_0292 | 462939065 |
hvarest alla rummen borde vara för¬
sedda med filfria eldstädes samt dör¬
rar och fönster befinna sig i fullgodt
skick, så att rummen hölle värme; en
kammare för kuok och ett vagnslider;
äfvensom rätt ej allenast att vid före¬
fallande behof begagna byk- och bad¬
stuga, utan och att å stället bekomma
söt mjölk för tretton och fyra tionde¬
dels penni litern.
Sedermera har Ingeniören Neu¬
man, på stämning å Registratorn
Brummer, vid Häradsrätten i Lem¬
pälä och Wesilaks socknars tingslag
yrkat, att Registratorn Brummer, som
försummat att afbörda sig ofvannämn¬
da hyra för Oktober, November och
December månader år 1894., måtte för¬
pligtas att till Keuman genast utgif¬
va densamma med tvåhundra mark,
jemte sex procents årlig ränta å be¬
loppet från förfallodagen den 1. Janu¬
ri 1895. tills full betalning skedde
Registratorn Brummer har, i
saken hörd, påstått: att han icke fått
tillgodonjuta honom i omförmälda
kontrakt tillförsäkrade förmåner, enär
rummen i boningshuset varit högst illa
försedda, så att de ej hållit värme; att
detta missförhållande ej ens efter en om¬
sommaren år 1893. i väningen verkstäld
reparation förbättrats utan rummen fort¬
farande varit till den grad kalla, att
temperaturen i dem, oaktadt de omsorgs¬
fullt eldats, icke kunnat under vintern
uppbringas till högre än sex eller sju
gräder enligt Calosii testamenter och på
morgnarna nedgått under fryspunkten;
att Brummer nödgats vara i afsak¬
nad af honom tillförsäkrad kuskkan¬
mare och vägnelider samt rätt att be¬
gagna byk- och badstuga och ej heller
alltid kunnat erhålla mjölk å lägen¬
heten: att Brummer i följd häraf sett
sig föranlåten att i Januari månad år
1894. uppsäga sig hos Ingeniören Neu¬
man till afflyttning den 1. påföljande
Oktober; samt att Neuman, då Brun¬
mer emellertid redan i Augusti må¬
nad samma år bortflyttat från Henneri
hemman och dervid öfverlemnat de till
hyseslägenheten hörande nycklar åt Neu¬
| 462939065_0293 | 462939065 |
man, emottagit dem utan att anmärka
något emot Brunmers afflyttning; och
har Brummer förty motsagt käromålet.
Men för den händelse att Registratorn
Briimmer likväl skulle anses skyldig
att betala det fordrade beloppet, här
Brummer yrkat dess qvittande emot
Brummer tillkommande ersättning för
det ett parti honom tillhöriga, i berörla
tyreslokal förvarade viner i följd af
dess bristfälliga skick den 23. Deim¬
ber 1892. genom frysning förderfvats, hvar¬
genom Brummer tillskyndats en skada
af åtminstone fyrahundra fyratioen mark
åttatio penni.
I anledning af svaromålet har In¬
geniören Neuman, bland annat, be¬
stridt att rummen uti ifrågava¬
rande boningshus varitilla för¬
sedda och påstått Registratorn Brun¬
mer äfven i öfrigt hafva tillgodonju¬
tit de honom genom hyreskontrak¬
tet tillförsäkrade förmånerna samt
jemväl förnekat att Brummer vare
sig före eller vid sin afflyttning från
Kenneri hemman förmligen uppsagt
hyreskontraktet; hvarföre Ingeniören Teu¬
man, som likaledes bestridt att Registra¬
torn Brummers viner af uppgifven or¬
sak frusit och motsagt dennes qvittnings¬
anspråk, ansett Brummer icke hafva haft
lagligt skäl att bryta hyres aftalet utan
böra ansvara för hyrans gäldande
anda till den 1. Januari 1895, från
hvilken dag Henneri hemman genom
köp öfvergått till Landthushållaren Otto
Gustaf Wigelius.
Härefter har Häradsrätten, hvar¬
est Registratorn Brummer yttermera
invändt, att Ingeniören Neuman en¬
ligt sagda hyreskontrakt ej varit be¬
rättigad att åt Landthushållaren
Sigelius upplåta berörda väning, äfven¬
som parterne gjort anspråk på ersätt¬
ning för sina rättegångskostnader, me¬
delst utslag den 14. Februari 1898. för¬
klarat Registratorn Brummer icke
hafva visat, att den genom ifråga¬
varande hyreskontrakt af den 1.
Oktober 1892. åt Brummer på tre års
tid upplåtna boningsbygnaden å
Henneri hemman, efter det samma hus
| 462939065_0294 | 462939065 |
om sommaren år 1893. reparerats och
Brummer dervid haft tillfälle att fram¬
ställa sina anspråk, varit till den grad
bristfällig, att Brummer på grund der¬
af egt bryta hyresaftalet, och ej heller
att Ingeniören Neuman asidosatt sina
åligganden enligt nämnda hyreskon.
trakt i annat hänseende, än att Nou¬
man icke till Brummers förfogande upp¬
låtit särskild drängkammare, hvilken
uraktlåtenhet likväl icke varit af den
betydelse, att den ensam för sig berätti¬
gat Brummer att bryta hyres aftalet;
i anseende hvartill och enär Registra¬
torn Brummer ej ens föreburit, att Ingenie
ren Neuman sätt sig i besittning af
hyseslägenheterna tidigare än den 1. Ja¬
nuari 1895., då Landthushållaren Wigelius
tillträdt Henneri hemman, samt Brun¬
mer icke styrkt, det Neuman vållat att
Brummers viner frusit, och ej heller
till hvad belopp honom derigenom till¬
skyndats skada, Häradsrätten, med för¬
kastande af Brunners qvittnings an¬
språk, ålagt Brummer att genast emot
qvitto åt Neuman utbetala den utsökta
hyrän för den sista fjerdedelen af år 1894.
med tvåhundra mark jemte sex procents år¬
lig ränta å dessa medel från den 1. Januari
1895., dock med afdrag från hyresbeloppet
af femtio mark i ersättning för det Brum¬
mer varit i afsaknad af särskildt dräng¬
rum; hvaremot rättegångskostnaden uti
målet, i anseende till sakens beskaffen¬
het, qvittats parterne emellan.
Hofrätten, under hvars pröfning så¬
väl Ingeniören Neuman som Registra¬
förn Brummer i vadeväg dragit må¬
let, har genom dom af den 28. Januari
1899. funnit Brummer icke hafva anfört
skäl till ändring i Häradsrättens utslag
samt Neumans vädeinlaga ej heller föran¬
leda annan rättelse deri än beträffande
hans anspråk på rättegångskostnadsersätt¬
ning; i hvilket afseende Hofrätten ålagt
Brummer, som målet i hufvudsak tap¬
pat, att godtgöra Neuman för de af ho¬
nom vid Häradsrätten vidkända nödi¬
gaste umgälder i saken med åttatio mark.
Uti Hofrättens dom har Registra¬
torn Brummer i underdånighet sökt
ändring medelst ingifven deduk¬
| 462939065_0295 | 462939065 |
tion, som Ingeniören Neuman bemält.
Hvad sålunda förelupit samt hand¬
lingarna i målet vidare innehålla har
Kejserliga Senaten tagit i öfvervägande
och finner Registratorn Brummer icke
hafva anfört skäl till ändring i Hof¬
rättens förberörda dom, vid hvilken för¬
ty kommer att bero, jemte det Registra¬
torn Brummer ålägges att ersätta In¬
geniören Neuman hans härstädes huf¬
de kostnader i målet och i sådant
afseende till Neuman utgifva sextio
mark. Det alle, som vederbör, till under¬
dånig efterrättelse länder.
I Hans Kejserliga Majestäts Höga Namn,
Dess Senat för Finland:
S. W. Kauberg
Henr. Bonenius.
Ludvig Chenberg. Rusa Edestam
Ludvig Chenberg. Rusa Edestam
Julian Serlachius
Michael Pagvalin.
Toukokuun 3 päivänä 1900.
Keisarillisen Majesteetin Korkeussa Nimessä
Hänen Suomen Senaallensu tuomio nostorahal¬
la Turun Hovioikeudesta tulleessa jutussa
jossa Rustitilallinen Tuomo Erland Joelin¬
poika Isotupa, Karinaisten kappelin Mäen¬
pään kylästä, alaikäisen Talollisentyttären
Pyydia Wilhelmina Kaarlentyttären hol¬
hoojana on hakijana sekä Rustitilalli¬
nen Kaarle Oskar Juhonpoika Uusivär¬
ri, samasta kylästä, vastaajana ja jo¬
ka koskee pesänjaon moittimista Annet¬
tu Keisarillisessa Suomen Senuutessa ja
Sen Oikausosastossa, Helsingissä, Touko¬
kuun 3 päivänä 1900.
Keisarillinen Senaalle on Itsellensä esityt¬
tänyt juttuun kuuluvat kirjat ja niistä, mi¬
täli nyt enään on kysymyksessä, saanut
tietää seuraavaa:
Sittenkun Kaarle Oskar Uusivärrin vai¬
mo Wilhelmina förfina Juhontytär Helmi¬
kuun 2 päivänä 1895 oli kuollut, jälkeensä
jättäen, paitsi vastanimitettyä miestänsä
edellisissä naimissuun Rustitilallisen Kuurle¬
Juhonpoika Uusivärrin kanssa synnyttämän.
ja tyttären Lyydia Wilhelmina Kaarlentyttä¬
ren, sekä pesänjako Wilhelmina Josefina Ju¬
Läsnä 94. R. H. B - 28 - 72
No 575.
Pag. 53. R. D. 1879.
| 462939065_0296 | 462939065 |
hontyttären jälkeen oli Kesäkuun 27 päivänä
1875 pidetty, niin Tuomo Erland Isotupa, toi¬
mitettuunsa Kaarle Oskar Uusi väisille haasteen
Marttilan pitäjän sekä Kosken, Euran ja Ta¬
rinaisten kappelien käräjäkunnan 1896 vuoden
talvikäräjiin, Kihlakunnanoikeudessa maini¬
tussa holhoojatoimessaan on moittenut sanot¬
tua pesänjakou ja sitä vastaan muistuttunut.
a) että jaossa syntyneisen toimituskirjaan oli
Wilhelmina Josefina Juhontyttären yksityiseksi
velaksi ja siis hänen yksin vastulluvaksen¬
sa merkitty eräs Stivenhakkauja Kaurle Kus¬
taa Forsströmin vuominen 1500 markkaa ja
Kauppias N. Haapasen suuluva 30 markkaa,
sekä pesän yhteisiin velkoihin luettu, paitsi
muutu, ensiksisanotun velan korko 75 mark.
kuu 84 penniä, vaikku Kaarle Oskar Uimi¬
värri Kaarle Uusivaari - vainajan jälkeen Mar¬
raskuun 25 päivänä 1893 tapahtuneessa pe¬
siin selvityksessä oli ottanut ensimainitun ve¬
lan korkoineen yksin maksettavakseen sitä vuo¬
tuun että hän sai omakseen Lyydiä Vilhel¬
minä Kaarlentyttären osan Kaarle Uusio år.
rin ja Wilhelmina Josefina Juhontyttären jäd¬
keenjättämisä pesästä ja sen lisäksi Elo¬
kuun 15 päivänä 1894 rahassa 157 markkaa
56 penniä, ja sama velka siis oikeastaan oli
Kaarle Oskar Uusivärrin yksityinen, sekä vel¬
sa N. Haapaselle oli Kaarle Oskar Uusivärrin
ja Wilhelmina Josefina Juhontyttären yhtei¬
nen; b) että Wilhelmina Josefina Juhontyttären
hautajäisten kustannukast oli laskettu 350 mar¬
kaksi, vaikka ne todellisuudessa olivat nous¬
set ainoastaan 250 markkaan; ej ellei Tuo¬
mo Erland Isotupa voinut hyväksyä jako¬
kirjaan merkittyjä yhteisiä velka- ja mino¬
määriä, nimittäin: "Kustaa Maunulle kor¬
koinensa "1,561 markkaa 86 penniä, St. Pigvät.
ille kusvinensa 1,052 markkaa 50 penniä, Ku¬
ka Juhontyttärelle " 322 markkuu, " Tytär Tyy¬
till Wilhelminulle 11/6, 1918 markkaa 75 penniä
palkollisten palkkoja 350 markkaa, Kruunulle
ja kunnalle 314 markkaa 56 penniä, kir¬
hollismaksut 25 markkaa 79 penniä, " vuivais¬
ten prosentti "23 markkaa 54 penniä, kalu¬
kirjoitusmaksut tuomarille y. m. 40 markkaa,
velkuu Kruununnimismies E. Sjömanille" 52
markkaa 50 penniä, palorahuu " 2 mark¬
kan 54 penniä, 16 tynnyriä siemenkauroja
144 markkaa, "13 tynnyriä siemen ohria " 26
markkaa, 5 kappaa siemenpapuja 5 mark¬
kuu 20 penniä, 20 nelikkoa perunoita a 1
273
| 462939065_0297 | 462939065 |
mk 20 markkaa, tulonväen ruokaraha 4 kuu¬
kauden kuluessa tekevä vähiluvien mukaan 66
päivää a 60 penniä "393 markkaa 60 pennia,
palkintoa jaon pitämisestä y.m. "75 markkaa
sekä "apumiesten palkut " 10 markkaa; d) ettei
Huhtikuun 19 päivänä 1895 pidetyn pesän ir¬
taimen omaisuuden huutokaupan pöytäkirjassa
olevaan tiliin pesän rasitukseksi pantuja saa¬
raavia eriä: vasaramiehen palkka 1/5 mark.
kaa 45 penniä, " huutorahoja päivarmoittu 45
markkaa 45 penniä ja huutokaupan pitä¬
misestä 69 markkaa 27 penniä ollut merkitty
jakokirjaan; e) että jakobirjasta oli poisjedet.
ty kauppahintu 2000 markkaa Wilhelmina Jo¬
sefina Juhontyttären ennen avioliittoaan Kaar¬
le Oskar Uusivairille kauppakirjalla Kesäkuun
7 päivänä 1872 myynnistä neljänneksestä päi¬
lesta Wärrin rustitilasta Mäenpään kylässä
ja yhtä suuresta osuuksta puolesta Keski¬
talon talosta Närpin kylässä Karinaisten Lap¬
peliä, joka määrä oli pidettävä Kaarle
Oskar Uusivärrin yksityisenä velkana sine¬
tulle vainajalle; sekä f) että Lyydia Wilhel¬
minä Kaarlentyttären suoritettavaksi oli jää¬
sa pantu osa pesän veloista, vaikka ve¬
lat olisivat olleet ensiksi maksettavat ja
jäännös, mistä etuosa oli erotettava, sitten
jaettava. Ja on Tuomo Erland Isotupa tä¬
män johdosta vaatinut, että Kaarle Oskar
Uusivärvi velvoitettaisiin toimituttamaan uu¬
si jako, jossa mainitut virheet olivat kor¬
jattavat ja myöskin todisteet pesän myöis¬
ta ja maksuista esiintuotavat.
Kaarle Oskar Uusivärrin vastattua kantee¬
seen ja todistajain myöskin tultua jutussa
kuulustetuiksi, Kihlakunnanoikeus Joulukuun 3
päivänä 1897 on siinä julistanut päätöksen; ja
mitä ensin tuli Kaarle Kustaa Forsström.
in kysymyksenalaiseen tuhannen viidensadan
markan suuruiseen saatavaan pesältä, niin kos¬
ka Kaarle Oskar Uusivärri tilinteossa, joka
oli Marraskuun 25 päivänä 1893 pidetty Syys¬
lia Wilhelmina Kaarlentyttären Kaarle Uu¬
sivärri-vainajalta perimistä varoista oli suos¬
tunut vastaamaan tuostu velasta Kaarle
Kustaa Forsströmille ja myöskin 15 päivänä
Elokuuta 1894 kuitannut ne siitä kolmekym¬
mentäseitsemän markkaa viisikymmentämuu¬
si penniä, jotka Lyyeliä Vilhelmina Kaar¬
lentyttäreltä oli saman velan horosta jää¬
nyt suorittumatta, Kihlakunnanoikeus on
katsonut, ettei sanottua velkaa olisi jaossa
| 462939065_0298 | 462939065 |
ollut määrättävä Lyydia Wilhelmina Kaarlen¬
tyttären yksin maksettavaksi sen kokonaisuu¬
dessa, vaan ainoastaan niin suoreksi osaksi
kuin hän oli oikeutettu saamaan perintöä
Wilhelmina Josefina Juhontyttären jälkeen.
Sitä vastoin Kihlakunnanoikeus, joka jutus.
sa kuulusteltujen todistajain kertomuksista ja
muista seikoista oli havainnut, eltävät Wil¬
helmina Josefina Juhontyttären hautajaisista
merkityt kustannukset ollut liilliset, ja että
pesän kiinteistöihin käyteltyjen siemenien mää¬
sä oli, sikäli kuin sitä voitiin toteen suat¬
taa, sellainen kuin Kaarle Oskar Uusivir¬
ri jaosse oli ilmoittanut, on oikeettomina
kyljännyt Tuomo Erland Isotuvan ylempä¬
nä 6 ja e kohdissa mainitut muistutukset
muuten kuin että Kaarle Oskar Uusivärvelle
laskettava korvaus työväen ruusta ulennet¬
tiin päivältä viideksikymmeneksi penniksi
kultakin kengeltä samoin kuin Kihlakun¬
nanoikeus, kun selvitetty oli mikin huuto¬
kauppapöytäkirjan tiliin panneet vaan ja¬
kokirjaan merkitsemättä jääneet määrät oli¬
käytetty, on katsonut sen enempää lausan¬
toa Tuomo Erland Kotuvan näistä tehdyn
muistutuksen johdosta muksavan. Mitä ut¬
ten koski Tuomo Erland Kateran muistutus¬
ta edellä sanottujen tilanosuuksien kauppahin¬
nasta kahdestatuhannesta markasta, Kihlakun¬
nanoikeus on päätöksessä mainitsemistään syistä
katsonut sanotut kaksituhatta markkaa ole¬
ven pidettävä Kaarle Oskar Uusivärrin yh¬
sityisenä velkani pesään; ja on Kihlakun¬
nanoikeus siis velvoittanut Kaarle Oskar Uusi¬
värrin viidenkymmenen markan sakon uhal¬
la ennen 1 päivää Huhtikuuta 1898 toimitta¬
maan uuden pesänjaon Wilhelmina Josefina
Juhontyttären jälkeen, jossa oli lyhennettävä
pesiin velat ennenkuin etuosa Kaarle Oskar
Uusivärille annettiin ja muuten vaarinotet¬
tava mitä ylempänä oli määrätty.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Tuomo Er¬
land Kolupa ja Kaarle Oskar Uusivärvi o¬
vat molemmin puolin vetoamalla saatta¬
neet jutun, on tuomiollu Helmikuun 7 päi¬
vänä 1899 holvonut, ettei Tuomo Erland Ko¬
tuvun vetokirja ochattanut muuttaa Kihla¬
kunnanoikeuden päätöstä, ja ettei Kaarle
Oskar Uusivärrinkään muutoksenhakemus an¬
tanut aihittu muulla tavoin oikaista sa¬
nottua päätöstä kerin että, koska kauppa¬
kirja Kesäkuun 7 päivältä 1872 sisälvi, että
| 462939065_0299 | 462939065 |
siinä suostuttu kauppahinta kaksituhatta mark.
kaa oli umpeen maksettu, Kaarle Oskar Uu¬
sivärri vapautettiin vastaamasta Wilhelmina
Josefina Juhontyttären kuolinpesälle mainitus¬
ta summasta. Näin muutettuna on Kihla¬
kunnanoikeuden päätös muissa kohdin jää¬
nyt pysyväisksi, kuitenkin siten että Kaarle
Oskar Uusivärrin tuli, hänelle siinä tarkoi¬
tuksessa määrätyn viidenkymmenen markan
uhkasakon haastolla, toimituttaa viisi pesän¬
joko neljässä kuukaudessa lukien 9 päivästä
Helmikuuta 1899.
Hovioikeuden tuomioon on Tuomo Erland
Kotupa alamaisesti anonut muutosta tänne
toimittamallansa perustelmalla, johon Kaarle
Oskar Uusivärri on määrätyssä järjestyksessä
vastannut.
Mitä näin on tapahtunut ja asiakir¬
jat sen lisäksi sisältävät on Keisarillinen Sa¬
niutti ottanut tutkittavakseen ja katsoo, ett¬
ei Tuomo Erland Isotupa ole esiintuonut
syytiä muuttuu Hovioikeuden ylempänä mai¬
nittua tuomiota, joka siis jää pysyväiseksi,
kuitenkin siten, että aika, jonka kuluessa
uusi pesänjako on toimitettava, luetaan täs¬
tä päivästä; minkä ohessa Tuomo Erland
/ Antt Charpentus
Kotupa velvoitetaan suilalla markalla korvaa.
maan Kaarle Oskar Uusivärrin täällä kärsi¬
mät kulut asiassa. Tätä kaikki asianomai¬
set alamaisuudessa noudattakoot
Keisarillisen Majistetin Kockensa Nimessä
Hänen Suomen Senaallensa:
T. W. Kauoserp
Ludvig Ubelberg.
Henr. Borenius.
Juhan Serlachu
| 462939065_0300 | 462939065 |
Toukokuun 5 päivänä 1900.
Keisarillisen Majestatin Korkassa Timissä
Hänen Suomen Senaattinsa tuomio¬
nostorahalla Turun Hovioikeudesta tut¬
loisen juttuun, jossa ovat Torpparit
Gerhard Yrjönpoika Myllymäki, Aa¬
dam Wilhelm Yrjönpoika Lahteenmä¬
ki, Viktor Efraiminpoika Keskinen
ja Aadam Arvid Albertinpoika Toi¬
vola, kaikki Ikaalisten pitäjän Te¬
vaniemen kylästä, ynnä Torppari
Kustaa Viktor Matinpoika Ylinen,
saman pitäjän Miettisten kyläs¬
tä, hakijoina, sekä Talollinen A¬
bert Viktor Yrjönpoika Tuonti ja
entinen Talollinen Oskar Markuk¬
senpoika Stianen, molemmat sano¬
tusta Tevaniemen kylästä, vas¬
taajina, ja joka juttu koskee kiin¬
teistön saannon moittimista: An¬
nettu Keisarillisessa Suomen Se¬
naatissa ja Sen Oikeusosastossa,
Helsingissä, Toukokuun 5 päivänä
1900
Keisarillinen Senaatti on juttuun
kuuluvat kirjat Itselleen esityttänyt ja
nista saanut tietää seuraavaa:
läsnä: A. af N. S. N. H. - C. G. - H. G."S. - M. F.
SS: 31.
No 579.
Påg. 49. R. S. 1899.
| 462939065_0301 | 462939065 |